Kiire ja vanhusten yksinäisyys kuormittavat hoitajia s. 10 Hääsuunnittelija, pappi ja terapeutti kertovat, kuinka järjestät häät hermoja menettämättä s. 12
USKONNONVAPAUS ON ihmisoikeuksien ytimessä ja demokratian kulmakiviä. Jos uskonnonvapautta ei ole, monesti muutkin ihmisoikeudet ovat heikolla tolalla.
Autoritaarisissa yhteiskunnissa valtiovalta pönkittää usein yhtä uskontoa tai uskonnon paikalle on asetettu ateismi tai äärinationalismi henkilökultteineen. Esimerkkeinä ensin mainitusta ovat Iran ja Saudi-Arabia, jälkimmäisestä Pohjois-Korea ja Kiina. Nyky-Venäjä on yhdistelmä molempia: ortodoksinen kirkko on siellä valjastettu tukemaan diktaattoria.
Maissa, joissa uskonnonvapautta rajoitetaan, ei yleensä ole myöskään sananvapautta. Monenlaiset vähemmistöt ovat syrjinnän kohteena, joten yhdenvertaisuudesta voi vain haaveilla. Kiinassa on parhaillaan käynnissä islaminuskoisten uiguurien kansanmurha. Kristittyjen vainotkaan eivät ole jääneet historiaan, sillä on maita, joissa on hengenvaarallista olla avoimesti kristitty.
SUOMESSA SÄÄDETTIIN ensimmäinen uskonnonvapauslaki sata vuotta sitten. Laki oli suuri edistysaskel, koska se antoi oikeuden kuulua haluamaansa uskontokuntaan tai olla kuulumatta mihinkään. Samat mahdollisuudet toimia annettiin muillekin kuin luterilaisille ja ortodokseille.
Vuoden 2003 uusi uskonnonvapauslaki korosti positiivista uskonnonvapautta. Uskonnonvapaus on kirjattu myös perustuslakiin. Siellä näkyvät molemmat puolet: oikeus tunnustaa ja
harjoittaa uskontoa ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan.
USKONNONVAPAUS EI OLE Suomessakaan itsestään selvää. Nyt vaarana on, että negatiivinen uskonnonvapauden tulkinta menee positiivisen tulkinnan edelle. Tämä on välillä näkynyt esimerkiksi kouluja ja päiväkoteja koskevassa keskustelussa. Ongelmana ovat myös jotkin viranomaistulkinnat. Joissakin vastaanottokeskuksissa seurakuntien edustajia on estetty tapaamasta turvaa hakevia yhteisönsä jäseniä. Tässä joukossa on esimerkiksi ukrainalaisia. Tästä syystä kirkkojen johtajat vetosivat yhteisessä kannanotossaan Suomesta turvaa hakevien uskonnonvapauden puolesta.
PAULI JUUSELA vt. päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi
”Missä on tahtoa, siinä on tie.” SUOMALAINEN SANANLASKU
Pahimmillaan suomen kieli muuttuu tieteen, tutkimuksen ja ajattelun kielestä kyökkikieleksi.
Tämä kehityssuunta pitää mielestäni ehdottomasti katkaista.
TIEDE- JA KULTTUURIMINISTERI PETRI HONKONEN, YLEN UUTISET, 4.1.
Siinä he nyt ovat, yksi kansa, jolla on yksi ja sama kieli. Tämä, mitä he ovat saaneet aikaan, on vasta alkua. Nyt he pystyvät tekemään mitä tahansa.
ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA 11:6 VANHASSA TESTAMENTISSA.
”MAISSA, JOISSA USKONNON VAPAUTTA RAJOITETAAN, EI YLEENSÄ OLE MYÖSKÄÄN SANANVAPAUTTA.
On pakko nollata pää. Pitäisikö avata viinipullo vai rapsuttaa koiraa, leipoa piirakka, kuvata lunta ja kuunnella 10 minuutin ohjattu meditaatio Spotifysta?
Hyvä Jumala, anna minulle rauha.
Seuraava lehti ilmestyy 2.2.
KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN
kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki
kirkkojakaupunki
KUVITUS: ANSSI RAUHALAJäätanssin EM-kisoihin valmistautuva Matthias Versluis, 28, siirtää musiikissa kuuluvat tunteet jäällä liikkeeksi.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ1Taitoluistelija Matthias Versluis, kuinka vuosi 2023 on alkanut?
– Vuosi on lähtenyt käyntiin oikein mukavasti. Päivät kuluvat maanantaista perjantaihin jäähallilla, jossa treenaamme luisteluparini Juulia Turkkilan kanssa. Aloitamme treenit aamulla kello yhdeksän, ja olen kotona vasta viiden aikoihin illansuussa. Päivän ohjelmaan kuuluu paitsi luistelua myös oheisharjoittelua, kuten tanssitunteja, pilatesta, joogaa ja fysioterapiaa. Ryhmässämme harjoittelee myös seitsemän muuta paria, joista osa on ulkomaalaisia. Emme ole kuitenkaan kaikki aina samaan aikaan jäällä.
2Espoossa järjestetään tammikuun lopussa 115. taitoluistelun EM‑kilpailut, millaisessa roolissa olet mukana?
– Taitoluistelun EM-kilpailuissa on neljä kilpailukategoriaa: naisten ja miesten yksinluistelu sekä jäätanssi ja pariluistelu. Kilpailen Juulian kanssa jäätanssin seniorisarjassa. Meillä on kilpailussa kaksi ohjelmaa: perjantaina rytmitanssi ja lauantaina vapaaohjelma.
– Rytmitanssissa on tänä vuonna latinalaisteema, ja meillä on musiikkina rumba ja samba. Vapaaohjelmassa teeman ja musiikin saa valita itse. Meillä on Franz Schubertin pianomusiikkia. Jokaisen ohjelmanumeron täytyy sisältää tiettyjä elementtejä kuten, twisselit, jotka tarkoittavat sitä, että pari pyörii vierekkäin yhdellä jalalla samaan tahtiin. Lisäksi numeroissa täytyy olla nostoja ja erilaisia askelsarjoja. Vapaaohjelmassa on enemmän mahdollisuuksia valita, kuinka eri elementit suorittaa. Me olemme Juulian kanssa vahvoja juuri vapaaohjelmassa.
3Miten kuvailisit itseäsi taitoluistelijana?
– Olen määrätietoinen, ja minulla on kova halu menestyä. Pyrin tekemään kaiken mahdollisimman tarkasti myös harjoituksissa. Olen soittanut kitaraa nuoresta lähtien, joten musikaalisuus on luonnollinen osa minua. Olen hyvä tekemään liikkeet rytmissä, ja osaan siirtää musiikissa kuuluvat tunteet jäällä liikkeeksi.
– Jäätanssiparini Juulian kanssa vahvuuksiamme on hiljainen luistelutaito. Me emme raavi jäätä luistinten piikeillä vaan yritämme liukua mahdollisimman äänettömästi ja kevyesti. Parina sovimme hyvin yhteen, koska meillä on hyvät linjat yhdessä.
4Mitä toivot tältä vuodelta?
– Toivon, että kehittyisin edelleen luistelussa ja tulokset paranisivat. Luistelussa voi kehittyä monella osa-alueella, kuten luistelutekniikassa ja esiintymisessä.
– Tänä vuonna aion pyrkiä siihen, että nautin myös harjoittelusta, ja haluan tuoda samaa hyvää fiilistä kilpailuohjelmaan. Haluamme, että yleisö tunnistaa esityksestä, kuinka paljon minä ja Juulia rakastamme taitoluistelua ja sitä mitä teemme.
– Toivon myös, että pystyn elämään mahdollisimman stressittömästi ja terveenä. Tähtäämme vuoden 2026 olympialaisiin, ja silloin haluamme olla parhaassa mahdollisessa kunnossa.
5Mikä sinulle on pyhää?
– Minulle pyhää ovat läheiset ihmiset, rakkaus, koti ja terveys. ■
Taitoluistelun EM-kilpailut 25.–29.1. Metro Areenalla Espoossa.
Jumala on läsnä, hän on tässä. Olet mitä ilmeisimmin kuullut hänen kutsunsa. Olet kaivannut ja etsinyt häntä, ehkä jopa itseltäsi salaa.”
Näin alkaa hengellisten harjoitusten kokoelma Tässä olen.
Uskontodialogin asiantuntija Pekka Y. Hiltunen sekä pappi ja opetusneuvos Kalevi Virtanen ovat tehneet raamattumeditaation vuoden jokaiselle päivälle. Niitä voi lukea ja kuunnella ilmaiseksi Suomen Pipliaseuran verkkosivustolla ja mobiililaitteeseen ladattavasta sovelluksesta.
Kuunneltaessa yksi harjoitus kestää reilut kolme minuuttia. Harjoituksista on julkaistu myös kirja.
TÄSSÄ OLEN -HARJOITUSTEN nimi viittaa vanhaan Raamatun rukoukseen. Muun muassa Abraham, Mooses, Samuel, Jesaja, Jeremia ja Maria ovat vastanneet Jumalan puhutteluun näillä sanoilla ja niiden mukaisella asenteella. Harjoitusten innoittajina ovat olleet ignatiaaniseen traditioon pohjautuvat Sacred Space -nettiharjoitukset ja skotlantilaisten jesuiittojen Pray as You Go -sivusto.
Pekka Y. Hiltusen mukaan jesuiittojen sääntökunnan vuonna 1539 perustanut Ignatius Loyola halusi pidättäytyä opettamisesta ja antaa tilaa oivaltamiselle.
– Harjoitusten tavoite on saattaa ihminen ja Jumala vuorovaikutukseen luottaen siihen, että Pyhä Henki ohjaa itse kutakin näkemään elämän asiat sellaisina kuin ne ovat.
Kännykällä kuunneltava Tässä olen -harjoitus luo tilaa, jossa voi olla läsnä itselleen ja Jumalalle.
”
Ihmisen on usein vaikea olla itsensä kanssa.
KALEVI VIRTANEN
”Kannattaa varata itselleen keskittymisen mahdollistava hetki ja paikka”, tekijät neuvovat. Sellainen voi löytyä esimerkiksi kotoa, lenkkipolulta, bussista tai kirjastosta. Pyri tekemään harjoitukset säännöllisesti.
”Koeta löytää tila, jossa jäät Jumalasi eteen. Kuuntele, mitä Jumala tahtoo sinulle sanoa, keskustele hänen kanssaan ja rukoile löytämäsi perusteella.”
IGNATIAANISISSA HARJOITUKSISSA Raamattua luetaan eläytyen. Kuulija tai lukija voi myös mielessään keskustella tekstin hahmojen kanssa. Itseä puhuttelevaan tai vaivaavaan tekstin kohtaan voi pysähtyä ja seurata siitä heräävää ajatuskulkua. Suomessa eläytyvää lukutapaa käytetään muun muassa retriiteissä ja arkiretriiteissä.
Tällainen hiljentyminen ja meditoiminen voi paljastaa itsestä tai Jumalasta jotakin sellaista, mitä harjoittaja ei ole aiemmin tunnistanut.
– Ihminen tutkii itseään, ja samalla hän voi löytää yhteyden kristinuskon isoon kertomukseen. Oman kokemukseni mukaan eläytyvä samaistuminen tekstiin on välitöntä. Sisäinen lapsi ottaa roolin kuulemassaan kertomuksessa, Pekka Y. Hiltunen sanoo.
– Olen aina ajatellut, että Jumala on kaukana poissa, ja minun pitää houkutella hänet paikalle. Tämän prosessin aikana ymmärsin, että Jumala on tässä, ja mikä vielä ihmeellisempää, ei vain tässä vaan minussa. Ihmisen on usein vaikea olla itsensä kanssa, Kalevi Virtanen sanoo.
Kirkko ja kaupungin ilmestymispäivänä 19.1. Tässä olen -harjoitus johdattaa katsomaan, mitä hyvää Jumala on antanut omaan elämään toisten ihmisten kautta, ja pohtimaan, miten tätä hyvää voisi jakaa eteenpäin.
Päivittäiset harjoitukset ja raamattusovellus osoitteessa raamattu.fi/tassaolen.
”Harmistuneiden kansalaisten” purkaukset Sävelradiosta ovat jokapäiväisiä. Jossakin soi ehkä paraikaakin levy, jota joku kuuntelee onnellisesti hymyillen, toinen kärsivästi korviaan pidellen. Pari vuotta sitten oli vain suurimmilla tavarataloilla tarjottavanaan sävelviihdettä, nykyään päivän tavallisimmatkin ostokset tehdään musiikin tahdissa. Emmekä ole välttyneet törmäämästä keskellä katua pitkätukkaiseen henkilöön, joka nojaa päätään transistorivastaanottimeen!
Psykologit voisivat sanoa yhtä ja toista Sävelradion taukoamattomasta kuuntelusta. Vastustajat sanovat Sävelradiota – yleisönosaston kirjoittajaa siteeraten – ”epämusiikin ja rautalankarytkytyksen pakkosyötöksi”.
Itse olen sitä mieltä, että asia on liian uusi, jotta sen vaikutuksesta suureen yleisöön voitaisi sanoa mitään.
– Sävelradio on perustettu lähinnä viihteen vuoksi, kertoo Sävelradion päällikkö Erkki Melakoski.
Akateemikko Joonas Kokkonen, professori ja säveltäjä, ei näe siinä juuri mitään myönteistä:
– Sävelradio on musiikin vihollinen numero yksi. Kuunnellaan valikoimatta, ja se aiheuttaa korvan turtumisen. Pahinta on, että aina soi.
Lyhennelmä U.L.:n artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungissa 9.12.1964. Yle aloitti edeltävänä vuonna Sävelradion, jossa soitettiin kevyttä musiikkia ennätykselliset kuusi tuntia päivässä, myöhemmin vielä enemmän. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.
Elämän tuomat muutokset pystyy käsittelemään ystävien ympäröimänä. Ystävät nostavat ja tukevat, parhaimmillaan jopa johdattavat.
LUE SARI HELININ JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME
Epätodennäköisen asiantuntija, toimittaja, kirjailija ja ennen muuta aktivisti. Näin Suvi Auvinen määrittelee itsensä verkkosivuillaan.
– Minulle kaikki, mitä teen, palautuu aktivismiin. Mietin, viekö tekoni parhaalla mahdollisella tavalla eteenpäin yhteistä hyvää. Jos ei vie, pitää tehdä jotain muuta, johtavana vastuullisuusasiantuntijana Ellun kanat -viestintätoimistossa työskentelevä Auvinen sanoo.
Anarkisti- ja feministipiirit, talonvaltaus, antikapitalismi, vapaa liikkuvuus, siirtolaisten oikeudet, eläinten oikeudet. Kaikkea tätä on mahtunut Auvisen viiteentoista aktivistivuoteen. Parikymppisenä motivaatio syntyi epäoikeudenmukaisuuden tunteesta, joka johti vimmaiseen ”taisteluun tuulimyllyjä vastaan”.
– Se oli ehkä hyvä alkupiste, mutta jos aikoo vuosikymmenien ajan tehdä aktivismia, sille täytyy löytää jokin muukin syy kuin jatkuva, hyvin kuluttava vihaisuus.
Vuonna 2018 tapahtui jotakin, mikä pisti Auvisen to do -listan uusiksi. Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti valmistui.
– Luin sen kuuman kesän jälkeen ja ymmärsin, ettei sinänsä tärkeillä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden liikkeillä ole mitään väliä, jos meillä ei ole elinkelpoista planeettaa tai jos se on siinä kunnossa, että siellä voidaan huonosti. Silloin pudotin käsistäni kaiken muun ja ajattelin, että nyt täytyy yrittää pelastaa se, mitä pelastettavissa on.
MINKÄLAISEN MAAILMAN seuraavalle sukupolvelle jätämme? Suvi Auvinen mietti. Hän ajatteli omaa pientä lastaan, mutta myös kaikkia niitä lapsia, jotka olivat kaukana tai eivät olleet vielä edes syntyneet. Ainoa ajateltavis-
– Ihmiskuvani on optimistinen, vaikka näen koko ajan, miten paljon pahaa teemme, Suvi Auvinen sanoo.
sa oleva vaihtoehto oli suunnata kaikki tarmo, toivo ja energia ilmastokriisin vastaiseen taisteluun. Mutta miten saisi aikaan tuloksia?
– Yksittäisten ihmisten valinnat merkitsevät totta kai paljon, mutta se mittakaava on pieni. Valtiot ja EU taas voivat tehdä todella suuria päätöksiä, mutta poliittinen koneisto on valitettavan hidas. Kaikkein nopeinta ja suurinta muutosta pystyvät tekemään yritykset.
Tässä vaiheessa kuvaan tuli mukaan Ellun kanat, joka on kokoomuslaisten voimanaisten perustama yritys. Auvinen kokee, että se on hänelle tällä hetkellä tehokkain paikka vaikuttaa maailmaan. Hän yrittää kääntää yrityspäättäjien päitä ja kertoa heille, mitä heidän pitäisi tai ei ainakaan pitäisi tehdä.
Jos maailmamme tila olisi parempi eikä kapitalismi kirittäisi itse kunkin askelia, Auvi-
HYVÄN TÄHDEN.82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi
Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat
Vt. päätoimittaja Pauli Juusela Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244
Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)
Mediamyynti
Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi
Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.
Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Painopaikka Sanomapaino, Vantaa
Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
ISSN 0356-3421
Suvi Auvinen vaihtoi vihaamisen puolustamiseen.nen tekisi jotain aivan muuta kuin konsultointia.
– Tekisin varmaan teatteria tai kirjoittaisin kirjoja, Teatterikorkeakoulusta teatteripedagogiksi 2011 valmistunut Auvinen sanoo.
Puolen vuoden välein hän käy itsensä kanssa kehityskeskustelun, jossa yrittää rehellisesti arvioida, ovatko hänen viimeisen kuuden kuukauden aikana tekemänsä asiat vieneet hänelle tärkeitä asioita eteenpäin. Tähän mennessä näin on ollut.
SUVI AUVINEN KASVOI lahtelaisessa lähiössä 1990-luvulla laman keskellä. Vaikka toinen vanhemmista oli jonkin aikaa työttömänä, perheen elämä sujui. Monille kävi huonommin: työttömyyden myötä tuli päihdeongelmia ja muuta alamäkeä.
Auvisen vanhemmat eivät olleet poliittisesti aktiivisia, mutta hän sai kotoa mallin solidaarisuuteen ja empatiaan.
– Kasvoin siihen, että pitää auttaa niitä, joilla asiat ovat heikommin kuin meillä.
Mitä Raamatussa puhutaan ruuasta? Olivatko Aatami ja Eeva vegaaneja? Mikä on oudointa, mitä Raamatussa popsitaan? Grillasiko Hesekiel kakalla?
Muun muassa näihin kysymyksiin lupaa vastauksia 19. tammikuuta alkava podcast Mitä helvettiä?, jota isännöi pappi ja sisällöntuottaja Visa Viljamaa yhdessä viestintäammattilaisen ja stand-up koomikon Ville Kormilaisen kanssa vieraanaan Suvi Auvinen
Myöhemmin ruoditaan somevaikuttaja Niko Saarisen kanssa ihastuttamista ja vihastuttamista sekä muusikko Samu Haberin kanssa Jeesuksen asemaa influensserina.
Kuuntele ensimmäiset jaksot esimerkiksi Spotifyssa tai osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/mitahelvettia.
Auvisen äiti keräili pihojen räkänokat kotiinsa syömään.
– Vasta aikuisena tajusin äidin arvanneen, ettei noilla lapsilla ole kotona ruokaa.
Teini-iän tuiverruksessa Auvinen tuli uskoon ja liittyi karismaattiseen seurakuntaan.
– Mukana oli sellainen maailmanpelastusmentaliteetti, että mennään käännyttämään nuo ihmiset, jotka eivät tiedä, mikä heille on hyväksi, Auvinen muistelee naurahtaen.
Sittemmin hän irtaantui yhteisöstä ja hakeutui 19-vuotiaana työharjoitteluun Keniaan.
– Tapasin Itä-Afrikan suurimmassa slummissa pieniä lapsia ja ymmärsin, ettei heillä todennäköisesti ole mitään mahdollisuutta päästä sieltä ikinä pois. Se muutti ajatteluani perustavanlaatuisesti. Suomeen palattuani tunsin, että minun täytyy tehdä jotain, että edes jokin asia maailmassa menisi parempaan suuntaan.
TÄNÄ KEVÄÄNÄ Suvi Auviselta ilmestyy lastenkirja, joka kertoo eläinten suojelusta. Häntä puhuttelee se, miten luonnostaan lapset osoittavat empatiaa muita eläimiä kohtaan.
– Jos lapselle annetaan pieni kananpoika, niin hänen impulssinsa on silittää, helliä ja suojella sitä, ei taittaa sen niskoja nurin.
Tätä ominaisuutta voitaisiin vaalia ja tukea. Samoin Auvinen haluaa vaalia optimismia ja toivoa siitä, että parempi tulevaisuus on mahdollinen.
– Se pitää minut liikkeessä ja toimintakykyisenä.
Auvinen uskoo ihmisten olevan pohjimmiltaan solidaarisia, empaattisia ja hyvään pykiviä.
– Ihmiskuvani on optimistinen, vaikka näen koko ajan, miten paljon pahaa teemme. Ajattelen, että kyse on enemmän ajattelemattomuudesta kuin tietoisesta pahuudesta.
Kristillisen opin mukaan elävien Auvinen toivoisi kiinnittävän enemmän huomiota siihen, millaista mallia Jeesus antoi.
– Siinä maailmanajassa, jossa naisia ja lapsia ei pidetty juuri missään arvossa, hän esimerkiksi sanoi, että lasten kaltaisten on taivasten valtakunta. Hän otti reilusti lähelleen myös naisia, mikä oli tuolloin aivan poikkeuksellista.
– Uskon, että jos eläisimme elämää Jeesuksen jalanjäljissä, maailmassa olisi aika hyviä ihmisiä. ■
Kirkko ja kaupunki media toimii monimuotoisella pääkaupunkiseudulla monen seurakuntalaisen ainoana siteenä kirkkoon. Päätoimittajana tehtäväsi on varmistaa, että tämä side säilyy ja vahvistuu. Päätoimittajana johdat 21 hengen mediatoimitusta ja vastaat myös kustantajan tehtävistä. Tehtävässä onnistuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien kanssa sekä vahvaa journalistista osaamista ja näkemystä median kehittämisestä. Kirkko ja kaupunki on JSN:n jäsen.
Edellytämme hakijalta:
• soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai muuten hankittua riittävää ammattipätevyyttä ja vahvaa journalistista osaamista
• kokemusta johtamisesta sekä hyvää johtamistaitoa myös muutostilanteissa
• vahvaa talousosaamista
• hyviä yhteistyö ja vuorovaikutustaitoja
• monimediallisuuden näkemyksellistä osaamista
• evankelisluterilaisen kirkon jäsenyyttä
• erinomaista suomen kielen taitoa
Eduksi katsomme:
• ymmärryksen pääkaupunkiseudun erilaisten ihmisten todellisuudesta
• vahvan näkemyksen kirkollisen median roolista, tehtävästä ja tulevaisuudesta yhteiskunnassa
• kirkollisen elämän ja kristillisen uskon tuntemuksen
• hyvät verkostot kirkossa ja yhteiskunnassa
• hyvän ruotsin ja englannin kielen taidon
ELÄMÄÄ EI PYSTY elämään eilisessä, ja huominenkin on vasta huomenna. Ihmisen ainoa mahdollisuus on havahtua tähän hetkeen. Näin sanoo professori ja kestävän hyvinvoinnin asiantuntija Arto O. Salonen
– Perille pääsee, kun keskittyy tämän hetken ainutlaatuisuuteen ja on rohkeasti kaikkea sitä, mitä omista lähtökohdistaan voi olla. Hienous on siinä, että se on eri ihmisille eri asia. Siksi voimme täydellistää toistemme elämät.
lu aiheuttaa helposti avuttomuuden tunteita, ja alamme uskoa, ettei omilla teoilla ole enää mitään väliä.
– Koko ajan moni asia on kuitenkin hyvin. Mitäs jos menisimme siihen suuntaan, että jokaisesta tulisi oman elämänsä tekijä? Lopetetaan ajelehtiminen ja aletaan ratkaista haasteita, joita elämä meille asettaa. Otetaan tulevaisuudesta kiinni ja lähdetään tekemään siitä hyvä.
Tarjoamme sinulle monipuolisen ja vastuullisen työtehtävän, jossa pääset Kirkko ja kaupunki median johtamisen ja kehittämisen ohella vaikuttamaan kirkon ääneen ja näkyvyyteen pääkaupunkiseudulla.
Tutustu laajempaan hakuilmoitukseen ja jätä hakemuksesi osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/rekrytointi
Hakuaika päättyy 5.2.2023 klo 23.59. Tehtävä alkaa sopimuksen mukaan, viimeistään 1.5.2023.
Tiedusteluihin vastaavat johtokunnan jäsen Heikki Saraste (heikki.saraste@luukku.com, p. 0400 407 257) ja viestintäpäällikkö Kimmo Holappa (kimmo.holappa@evl.fi, p. 09 2340 2232). Rekrytointiprosessista lisätietoja antaa yhtymän johtaja Juha Rintamäki (juha.rintamaki@evl.fi, p. 09 2340 4310)
TÄYDELLISTYMISELLÄ Salonen tarkoittaa sitä, että meissä jokaisessa on heikkoutta mutta myös vahvuutta. Kun erilaiset ihmiset poistavat toistensa heikkoudet eli täydellistävät toisensa, yhteisöstä tulee vahva.
– Sinun vahvuutesi kompensoi minun heikkouttani, ja siinä, missä sinä olet heikko, minä kompensoin sitä omalla vahvuudellani.
Elämän täydellistymisessä on Salosen mukaan kyse myös siitä, että kiinnittää huomionsa siihen, mitä jo on. Viime aikoina on totuttu kiinnittämään huomiota vain epäkohtiin. Tulevaisuuden ajatte-
Salonen antaa esimerkin. Suomalaisten sähkönkäyttö laski elo–syyskuussa 13,5 prosenttia.
– Noin vain me yhtäkkiä säästimme sähköä yhden ydinvoimalan tuotantokapasiteetin verran, eikä se ollut yhdeltä kotitaloudelta tai yhdeltä ihmiseltä juuri mitään.
VASTAVETONA heikkouksiin keskittyvälle kulttuurille Tikkurilan kirkossa järjestetään Olet jo perillä! -taidehetkiä. Niissä yhdistyvät taiteilija Saara Liljan tekemät kuvat, professori Arto O. Salosen puheet ja pappi Jaakko Hyttisen valitsemat psalmitekstit.
NINA RIUTTA8.2. Kukoistaminen Millainen jälki elämästäni jää? Hyvän tulevaisuuden toivo kiteytyy maailmassa olemisen tapoihin.
si koettu elämä antaa enemmän kuin menestyksen tavoittelu.
Lisäksi Arto O. Salonen luennoi aiheesta ”Ihminen, työ ja tulevaisuus” keskiviikkona 8.2. klo 17 Tikkurilan kirkon Voima-salissa
As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin.
Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin.
Vapaana vielä muutama avaran pohjaratkaisun koti, jossa tilaratkaisut on tehty arjen sujuvuutta silmälläpitäen. Esimerkiksi yksiö alkovilla on käytännössä lähes kaksion veroinen toiminnoiltaan. Asunnossa on myös mukavuutta lisäävä ranskalainen parveke. Tervetuloa tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle.
Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.
Eettinen kuormittavuus on monen työn arkea. Lähihoitaja Milaydis Guerra Martinez vaihtoi työpaikkaa hoivakodista kotihoitoon ja jaksaa nyt paremmin.
Sosiaalityöntekijä murehtii, kun ei voi käyttää tarpeeksi aikaa tukea tarvitsevan perheen auttamiseen. Terveyskeskuslääkäri huokaa syvään, kun päivystyksessä tunteja odottaneen monisairaan vanhuksen asia pitäisi hoitaa muutamassa minuutissa. Luokanopettaja miettii vielä illalla oppilasta, joka ei tänäänkään saanut apua äänekkäimpien oppilaiden viedessä kaiken huomion.
Eettisestä kuormituksesta tai eettisestä stressistä on tullut osa monien työpäivää ja seikka, joka tekee henkisesti raskaasta työstä vielä raskaampaa. Eettinen kuormitus korostuu sosiaalija terveysalalla, mutta sitä koetaan myös muilla aloilla kuten varhaiskasvatuksessa ja rakennusalalla, kun työntekijät näkevät, kuinka kiireessä tulee huonoa jälkeä.
Eettinen kuormitus syntyy, kun mahdollisuudet tehdä työtä ovat ristiriidassa työntekijän omien tai työpaikan arvojen kanssa. Työntekijä kokee riittämättömyyttä ja voimattomuutta, kun valintoja pitää tehdä huonojen vaihtoehtojen välillä. Usein kuormaa kasvattaa myös se, että näkee työpaikalla muiden toimivan tavalla, joka ei tunnu oikealta.
Aina yksittäinen työntekijä ei edes tunnista kokevansa eettistä kuormitusta. Hän huomaa stressaantuvansa ja kuormittuvansa, muttei saa kiinni siitä, mistä se johtuu.
– Silloin ilmiötä on vaikea ottaa puheeksi. Olisi kuitenkin tärkeää antaa tilaa keskustelulle ja tunteille eikä puhua vain resursseista, sanoo erikoistutkija Kirsikka Selander Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
YKSI ILTAVUORO, noin 12 kotikäyntiä. Siitä koostuu Espoon kaupungin kotihoidossa työskentelevän lähihoitajan Milaydis ”Mili” Guerra Martinezin tavallinen työpäivä.
– Olen iltaihminen, joten teen yleensä iltavuoroja, eli aloitan kahden maissa iltapäivällä ja jatkan noin iltakymmeneen. Jos joku on kaatunut tai tapahtuu jotakin yllättävää, vuoro voi venyä.
– Joskus saatan käydä yhden vuoron aikana pari kertaa saman asiakkaan luona, mutta enimmäkseen tapaan eri asiakkaita.
Guerra Martinez on työskennellyt vanhustenhoidossa kuusi vuotta. Hän kokee, että työ on antoisaa mutta myös vaativaa ja raskasta.
Kaksi ja puoli vuotta sitten Guerra Martinez vaihtoi työpaikkaa hoivakodista kotihoitoon. Taustalla olivat osin eettiset syyt. Kotihoidon ongelmista ja työn vaativuudesta on puhuttu pal-
jon, mutta Guerra Martinez kokee, että juuri kotihoidossa hän voi tehdä työtä itsenäisemmin ja enemmän siten, kun oikealta tuntuu.
– Hoivakodissa oli laiminlyöntejä ja tiukemmat raamit. Kaiken piti olla hoidettu tiettyyn kellonaikaan mennessä.
– Olen sillä tavalla herkkä, etten halua nähdä, että työ tehdään huonosti eikä vanhusta kuunnella. Pitää ottaa huomioon, että vanhalla ihmisellä asioiden ymmärtäminen voi joskus kestää. Häntä ei pidä hoputtaa, jos ollaan vaikka lähdössä jonnekin.
Kotihoidon asiakkaat ovat huonokuntoisia vanhuksia, joista osalla on muistisairaus ja osa saattaa toipua jostakin operaatiosta. Jotkut odottavat paikkaa hoivakodista, ja kotona pärjäämisen kanssa on vähän niin ja näin. Asiakkaiden vointi voi vaihdella päivittäin.
– Vaikeinta on se, kun asiakkaalla on paljon kerrottavaa enkä ehdi kuunnella häntä, vaan pitää jatkaa matkaa. Sydämeni särkyy siitä. Monet heistä ovat tosi yksinäisiä, Guerra Martinez sanoo.
TYÖTERVEYSLAITOKSEN Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyn mukaan joka toinen sote-alan työntekijä joutuu eettisesti haastaviin tilanteisiin viikoittain tai päivittäin. Omien arvojensa vastaisesti joutuu toimimaan yksi viidestä työntekijästä.
Vanhuspalveluissa eettinen kuormitus on vielä suurempaa. Siellä joka kolmas työntekijä joutuu joka viikko toimimaan arvojensa vastaisesti.
Koska kyse on paljolti resursseista, kaikkiin kuormitusta synnyttäviin seikkoihin ei voi työpaikalla vaikuttaa. Taakkaa voi kuitenkin yhdessä keventää.
– Eettinen kuormitus ei saisi koskaan olla vain yksilön ongelma, sillä yksilön mahdollisuudet ratkaista ongelma ovat rajalliset. Kyseessä on koko työyhteisön asia, ja puhumisen kulttuuri luodaan yhdessä, Kirsikka Selander sanoo.
Eettisen kuormituksen käsittelyssä esihenkilöllä on tärkeä rooli. Hän voi vaikuttaa siihen, että kaikki tietävät, miten eri tilanteissa toimitaan, ja pitää huolta siitä, että jaksamisesta puhutaan.
– Esimerkiksi viikkopalaverit ovat hyvä tilaisuus nostaa eettistä kuormitusta yhteiseen keskusteluun. Myös vertaistuella on suuri merkitys. Vanhempi kollega voi kertoa nuoremmalle, kuinka vaikeassa tilanteessa kannattaisi toimia.
AVOINTA KESKUSTELUA vaikeuttaa se, jos työyhteisössä on tiukka hierarkia tai jos työtehtävät ovat hyvin erilaisia.
TEKSTI HANNA ANTILA KUVA JUSSI HELTTUNEN Milaydis Guerra Martinez työskentelee Espoon kotihoidossa. Työ on raskasta, mutta hän on löytänyt keinoja jaksaakseen.”Eettinen kuormitus ei saisi koskaan olla vain yksilön ongelma, sillä yksilön mahdollisuudet ratkaista ongelma ovat rajalliset.
ERIKOISTUTKIJA KIRSIKKA SELANDER
– Eettiseen kuormitukseen pureutuminen vaatii alan tuntemista. Liian ylös hierarkiassa mentäessä tuntuma arkiseen työhön helposti häviää, mutta esimerkiksi terveydenhoitoalalla lähiesihenkilöt yleensä tuntevat kentän, Kirsikka Selander sanoo.
Jatkuvalla eettisellä kuormituksella on tutkitusti monia haittavaikutuksia. Se näkyy työhyvinvoinnissa ja työkyvyssä. Sairauspoissaolot yleistyvät, ja jatkuva kuormitus saa monet pohtimaan alanvaihtoa.
– Tämä koskee erityisesti nuoria ja uusia työntekijöitä, Selander toteaa.
Ammattitaidon ja työvuosien karttuessa eettinen kuormitus saattaa myös hellittää. Osittain tämä johtuu siitä, että kokemusta karttuu ja varmuus omasta ammattitaidosta lisääntyy.
– Tietyllä tavalla sekin on ammattitaidon karttumista, että oppii käsittelemään eettistä kuormi-
tusta ja toisaalta ymmärtää, että joskus 70 prosenttia voi olla riittävästi. Aina ei tarvitse pyrkiä siihen sataan, Selander sanoo.
MILAYDIS GUERRA MARTINEZILLA työasiat ovat joskus ajatuksissa myös vapaalla. Hän saattaa miettiä yksinäistä asiakasta tai sitä, tekikö hän kiireisen päivän aikana kaiken oikein vai unohtuiko jotakin.
Koska hoitajia on vähän ja asiakkaita paljon, kotihoidon työntekijät eivät aina välttämättä ehdi pitää taukoja. Aiemmin Guerra Martinez oli myös fyysisesti väsynyt töitten jälkeen ja kärsi päänsäryistä. Nyt hän on tehnyt muutoksia elämäänsä jaksaakseen paremmin.
– Reilu vuosi sitten aloin harrastaa fitness-urheilua. Treenaamisesta on tullut minun lääkkeeni. Iltavuoron jälkeen syön iltapalan ja menen
heti nukkumaan, jotta jaksan aamulla treenata. Teen töihin eväät, jotka syön usein autossa, mutta syön kuitenkin.
Vielä suurempi merkitys jaksamiseen on työkavereilla ja esihenkilöllä.
– Nyt minulla on paras esihenkilö ikinä. Hän on aina valmis kuuntelemaan, ja voin kertoa hänelle myös vaikeista tilanteista.
Työkavereitaan kotihoidon työntekijät kohtaavat lähinnä työvuoron alussa ja lopussa. Guerra Martinez kokee, että nykyisessä työpaikassa kollegoitten kanssa voi jutella kaikesta. Yhdestä asiasta hän yrittää kuitenkin pitää kiinni: vaikka vaikeista asioista pitää voida puhua, hän ei halua valittaa valittamisen vuoksi.
– Valittaminen tarttuu. Pelkkä valittaminen ei auta vaan useimmiten vain pahentaa tilannetta. ■
Häiden suunnitteleminen aloitetaan rakkaudesta – ja hääbudjetista. Budjetin suunnitteluun on hyvä käyttää aikaa ja miettiä tarkkaan, kuinka paljon juhlasta haluaa maksaa.
– Kannattaa mieluummin pitää pienet häät ja nauttia hyvin siitä, mihin on varaa, sanoo hääsuunnittelija Pertti Huhtilainen. Hän on järjestänyt uransa aikana yli 600 häät.
– Jos on koko ajan huoli siitä, että häät tulevat liian kalliiksi, ei päivästä jää hyvä mieli.
Huhtilaisen mukaan 80 hengen ravintolahäät maksavat pääkaupunkiseudulla keskimäärin 10 000 euroa. Suurin osa hääpareista kustantaa häänsä itse.
Maaseudulla järjestetään enemmän sukuhäitä, kun taas pääkaupunkiseudulla kaverihäät ovat yleisiä. Myös niin sanotut aikuishäät, joihin ei kutsuta lapsia, ovat suosittuja pääkaupunkiseudulla.
Kun budjetti on selvillä, varataan vihki- ja juhlapaikka. Mitä suositummasta ajankohdasta on kyse, sitä aiemmin varaukset kannattaa tehdä.
Vilkkaimmillaan hääsesonki on touko–syyskuussa. Suosituimmissa kirkoissa on kesälauantaisin useita vihkimisiä. Mikäli vihkitilaisuuden haluaa järjestää tietyssä kirkossa, varaus kannattaa tehdä noin vuotta aiemmin.
Espoossa suosituin vihkikirkko on Tuomiokirkko. Vihkiaikojen varaukset touko-syyskuulle avautuvat aina edellisen vuoden toukokuussa Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ja Esbo svenska församlingin jäsenille. Vihkiajan voi varata vain puhelimitse. Suosituimmat ajat varataan saman tien loppuun. Kesäkuun ensimmäisenä arkipäivänä ajanvaraus avautuu kaikille.
Muiden pääkaupunkiseudun kirkkojen varausaikatauluja voi tiedustella suoraan seurakunnista. Vantaalla vihkiaikoja voi varata myös verkossa.
Vihkiminen tai avioliiton siunaaminen ei maksa hääparille mitään. Seurakunnalle vihkitilaisuus maksaa noin 1 500 euroa.
Myös juhlapaikka on syytä varata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Suosituimmat tilat varataan kirkkojen tavoin juhlasesongiksi nopeasti täyteen. Tilasta on yleensä maksettava varausmaksu kahden viikon sisällä varauksesta.
Mikäli hääpari kaipaa häiden suunnitteluun ammattilaisen apua, hääsuunnittelijaan kannattaa olla yhteydessä jo tässä vaiheessa.
Hääparin kannattaa ihan ensimmäiseksi tyhjentää päänsä kaikesta, mitä ovat mediassa tai kavereiden häissä nähneet. Kaikki häät näyttävät samanlaisilta, jos ei uskalleta olla persoonallisia.
Hääparin kannattaa suunnitella häät kahdestaan. Suunnitteluun ei kannata ottaa bestistä mukaan, koska hänen ehdotuksilleen voi olla vaikea sanoa ei. Nykyään on tosi ihana nähdä, että sulhaset haluavat olla häiden suunnittelussa tasavertaisesti mukana. Mikäli mukana on hääsuunnittelija, hänen kanssaan täytyy synkata.
Lehdet toitottavat kaikenlaista, mitä häissä pitää olla. Häissä ei tarvitse olla mitään. Välttäkää kaikkea turhaa krääsää ja ajanhukkaa kuten askartelua, ellette nimenomaan nauti siitä. Ilmapalloilla ei tehdä onnistunutta hääjuhlaa.
Panostakaa laadukkaaseen ruokaan. Häihin kannattaa valita ruoat,
jotka on valittu erityisesti kyseistä tilaisuutta varten. Välttäkää juhlasesonkien ruokia: esimerkiksi joulun alla ei kannata tarjota jouluruokaa. Sen sijaan eri sesonkien raaka-aineita, kuten parsaa, mätiä ja mansikoita, kannattaa suosia.
Huolehtikaa aikataulutuksesta ja valitkaa seremoniamestariksi ihminen, joka haluaa toimia siinä tehtävässä. Hänen pitää olla henkilö, joka osaa puhua 90 vieraalle.
Hääkuvat otetaan usein vihkitilaisuuden jälkeen, mutta ne kannattaa ottaa jo ennen kirkkoa. Kuvissa on enemmän latausta, eikä tarvitse kantaa huolta siitä, että häävieraat joutuvat odottamaan morsiusparia juhlapaikalle.
Turha jännittäminen pois. Jos morsiuspari on jännittynyt, tunne tarttuu myös juhlapaikan henkilökuntaan ja vieraisiin. Nauttikaa!
Kun häiden päivämäärä on lyöty lukkoon, kutsuvieraille lähetetään Save-the-Date-kortit. Kortin tarkoitus on kertoa vieraille tulevasta hääjuhlasta ja sen ajankohdasta. Save-the-Date ei ole sama asia kuin kutsu.
Perinteisesti Save-the-Date-kortit painatetaan paperille. Etiketti – Käytösopas arkeen ja juhlaan -kirjan (WSOY 2014) kirjoittaneen Mirva Saukkolan mielestä energiakriisin keskellä voi ajatella myös toisin.
– Paperin saatavuudessa on ongelmia eikä paperinen kortti ole ekologisin vaihtoehto, joten sähköpostiviesti toimii ihan yhtä hyvin.
On hyvä pitää mielessä, että suvun vanhimmat eivät välttämättä käytä sähköpostia, joten heille viestin voi tulostaa ja lähettää postitse.
Seuraavana kannattaa kilpailuttaa pitopalvelut tai pyytää ravintolalta vaihtoehtoja juhla-ateriaan. Hääsuunnittelija Pertti Huhtilaisen mielestä häissä kannattaa panostaa ennen kaikkea hyvään ruokaan.
Mikäli budjetti sen suinkin sallii, Huhtilainen suosii pöytiintarjoilua. Näin ruokailutilanne rauhoittuu. Myös erityisruokavaliot on helpompaa huomioida pöytiin tarjoiltaessa.
Monet valitsevat Huhtilaisen mukaan noutopöydän, koska haluavat tarjota mieleistä ruokaa kaikille. Ihan turhaan.
– Häät eivät ole ABC:n nakkikeidas, josta löytyy mitä vain. Vieraat syövät sitä, mitä morsiuspari tarjoaa, Huhtilainen sanoo.
Morsiuspuvun etsiminen kannattaa myös aloittaa hyvissä ajoin. Facebookin-hääryhmistä, kirpputoreilta ja vintage-liikkeistä voi hyvällä tuurilla löytää käytetyn puvun edullisesti. Hääpuvun voi myös teettää omien mittojen mukaan.
Vaikka häämuoti on viime vuosina vapautunut, valkoinen tai vaalea asu on edelleen suosituin. Huhtilaisesta olisi hienoa nähdä enemmän rohkeita valintoja.
– Miten upea musta tai kukallinen hääpuku voisikaan olla, Huhtilainen sanoo.
Perinteestä poikkeavalle puvulle voi hyvinkin olla käyttöä myös häiden jälkeen.
Vihkikeskustelussa kysyn usein, kuinka vihkipari tapasi. Jos tapaamisella on parille merkitystä, voin aloittaa vihkipuheeni vaikka sillä.
Kysyn morsiusparilta myös, millaisia asioita he arvostavat toisessa ja mihin seikkoihin he toisissaan rakastuivat. Varsinkin, jos rakastumisesta on kulunut aikaa, voi olla arvokasta muistaa, millaista alussa oli ja mikä paria veti yhteen.
Juttelemme myös elämästä ylipäänsä, emme vain parisuhteesta: mitkä asiat ovat olleet heille tärkeitä elämän varrella, mitä he toivovat elämältä ja millaisena he näkevät elämänsä 30 tai 50 vuoden päästä?
Kaason ja bestmanin tehtävä koetaan kunnianosoituksena. Heidät valitaan usein kaikkein rakkaimpien ystävien joukosta. Myös kaasot ja bestmanit osallistuvat usein hääjärjestelyihin mielellään – mutta kohtuudella.
– Olen nähnyt, miten katkeria bestmanit ja kaasot voivat olla, jos heistä tehdään orjatyövoimaa. Vihkitilaisuuden ja juhlan tulee olla hieno kokemus myös heille, Huhtilainen sanoo.
Mikäli morsiuspari toivoo kaasojen ja bestmanien pukeutuvan erityisiin vaatteisiin, Mirva Saukkola kehottaa puhumaan suoraan siitä, kuka asut maksaa.
– Jollekulle esimerkiksi frakin hankkiminen tai vuokraaminen voi olla iso investointi. Sitten on niitä, joilla on frakki valmiina kaapissa. Näistä asioista on voitava puhua, Saukkola sanoo.
Muuta mietittävää: Tuleeko juhliin live-musiikkia, dj vai Spotify-soittolista? Kuka ottaa hääkuvat? Vietättekö hääyön kotona vai hääsviitissä? Lähdettekö häämatkalle?
Noin puoli vuotta ennen häitä lähetetään viralliset hääkutsut. Perinteisesti kutsut painetaan paperille, mutta kuten Save-the Datet, myös kutsut voidaan lähettää sähköisinä.
Kutsusta tulee käydä ilmi päivämäärä, kellonaika, vihki- ja juhlapaikka sekä hääparin nimet. Siinä on hyvä kertoa myös viimeinen ilmoittautumispäivä, pukukoodi ja mahdollinen lahjatoive. Kutsussa voi myös olla ohjeistus siitä, kuinka vihkipaikalta siirrytään juhlapaikalle.
Cityhäiden hauska yksityiskohta voi olla esimerkiksi vuokrattu tilausajoraitiovaunu, joka kuljettaa häävieraat juhlapaikalle.
Jos morsiuspari rakastaa 1950-lukua, häiden koristelut ja musiikki voivat noudattaa kyseistä teemaa. Mikäli pari pitää hevimusiikista, pöytäkoristeluina voivat olla vaikkapa pääkallot.
– Suomalaisia on vaivannut pienuussyndrooma, mutta nyt osataan jo tulla boksista pois.
luetaan kaksi raamatunkohtaa. Annan vihkiparin valita ne Toimitusten kirjasta. Toinen raamatunkohdista on psalmi, jonka luen usein itse. Toiseen kohtaan on useita vaihtoehtoja, ja sen voi lukea myös joku vieraista.
Mielestäni on tärkeää, että vihkitilaisuus on luonteva ja rento. Vihkiseremoniaa ei tarvitse suorittaa, ja siinä saa olla ihan omalla tavallaan. Vihkitilaisuudessa ei voi moka-
ta tai epäonnistua. Jos sormus putoaa tai sulhanen astuu morsiuspuvun laahukselle, se vain keventää tunnelmaa.
Vaikka vihkitilaisuus saattaa jännittää, pari voi luottaa siihen, että kaikki sujuu hyvin: pappi ja kanttori hoitavat kyllä hommansa. Vihkiminen on hieno toimitus. Jumalan ja ihmisten rakkaus on siinä läsnä, ja Jumalan siunaus välitetään niin vihkiparille kuin häävieraille.
Kukka-asetelmissa käytetään strutsin sulkia, ja häämusiikki voi olla hiphopia tai rockia, Pertti Huhtilainen sanoo.
Paikkakorttien, morsiuskaarien ja pussukoiden askartelun Huhtilainen kehottaa unohtamaan. Niillä ei tehdä ikimuistoista hääjuhlaa.
– Häissä ei tarvita kaikenmaailman krääsää. Häiden yleisin ongelmakohta on Huhtilaisen mielestä aikataulutus.
– Kaikkea joudutaan odottamaan. Jos joka väliin työnnetään puheita, häät eivät koskaan käynnisty.
– Muistakaa, että kaikelle on aikansa: on aika vihkiä, on aika nauttia maljat, on aika syödä, on aika puhua ja on aika tanssia.
Vieraiden joukosta kannattaakin valita seremoniamestari tai seremoniamestaripari, joka huolehtii siirtymistä ja tilaisuuden juontamisesta.
Mikäli häihin on tulossa pitkänmatkan vieraita, hääpari voi auttaa etsimään majoitusvaihtoehtoja. Tässä vaiheessa kannattaa jo selvittää, onko paljousalennus mahdollinen, mikäli moni vieras majoittuu samaan paikkaan.
Pappi tulee vihkitilaisuuteen hääparin kotiseurakunnasta. Jos hääpari vihitään oman seurakunnan kirkossa, tieto vihkimisestä menee papille tilavarauksen yhteydessä. Jos vihkikirkko on muu kuin oman seurakunnan kirkko, on parin oltava yhteydessä kotiseurakuntansa pappiin. Jos parilla on oma tuttu pappi, myös häntä voi pyytää vihkimään.
Kun vihkipappi on selvillä, tulee hänen nimensä ja yhteystietonsa ilmoittaa vihkipaikan seurakunnan tilavaraukseen tai kirkkoherranvirastoon.
Muuta mahdollista tehtävää ja mietittävää: Hankkikaa sulhasen puku. Miettikää, millaisen hääkimpun haluatte ja tuleeko juhlapaikkaan siihen sointuvat kukka-asetelmat. Hankkikaa sormukset ja varatkaa kampaaja ja meikkaaja.
Hääjuhla voi nykypäivänä olla mitä tahansa intiimin kahvitteluhetken ja gaalaillallisen väliltä. Jotkut haluavat mennä naimisiin ja juhlia ihan kaksistaan, ja se on myös hyvä valinta.
Suosittelen hääparia ja vieraita tutustumaan hääetikettiin. Etiketti on kuin ihmisenä olemisen liikennesäännöt. Juhlista tulee sitä mukavammat, mitä paremmin osaamme ottaa muut huomioon.
Mielestäni on tärkeää huomioida jokainen vieras toivottamalla hänet henkilökohtaisesti tervetulleeksi juhlaan. Kun häät ovat ohi, tulee jokaista kiittää. Perinteinen tapa on lähettää kiitoskortti, jossa on hääpa-
rin kuva. Kivana vaihtoehtona voi toimia sähköpostitse lähetetty kiitosviesti ja kuvakimara häiden merkittävimmistä hetkistä.
Moni hääpari toivoo häälahjaksi rahaa. On kohteliasta kertoa rahojen käyttötarkoitus: se voi olla esimerkiksi häämatka tai lahjoitus itselle tärkeälle hyväntekeväisyyskohteelle.
Etiketti ei määrittele lahjasummaa. Pääkaupunkiseudulla lahja on usein 50 euroa vierasta kohti. Se kattaa usein catering-
firman palvelukset henkilöä kohti.
Hääparin on hyvä huomioida, että joillakuilla vierailla on vähemmän rahaa käytössä. Hääpaikalle voi tuoda vaikka säästöpossun, johon vieraat voivat sujauttaa sopivaksi katsomansa summan.
Myös elämyslahjat ilahduttavat. Jos hääparilla on lapsia, vieras voi tarjoutua lastenhoitajaksi, tai jos omistaa soutuveneen, voi lähettää morsiusparin soutumatkalle. On hyvä muistaa, että lahjatoive on nimenomaan toive, ei koskaan vaatimus.
Hääpari ottaa minuun yhteyttä useimmiten sähköpostitse. Useimmilla on jo musiikkitoive valmiina ja muutama siihen liittyvä kysymys.
Olisi mukavaa, jos useammat parit haluaisivat tavata kanttorin kasvokkain. Ei tarvitse pelätä, että vie toisen työaikaa turhaan. Ehdotan usein tapaamista hääkirkossa. Näin pari kuulee, miltä musiikki kuulostaa juhlatilassa oikeilla uruilla soitettuna. Musiikki muuttuu puitteiden ja instrumentin mukaan – pienillä uruilla ei esimerkiksi saa isoa soundia. Tätä eivät kaikki tule ajatelleeksi.
Olen palveluammatissa, joten toteutan hääparin musiikkitoiveita, jos se vain on suinkin mahdollista. Kanttorilta voi myös kysellä häämarssivinkkejä. Omat suosikkini ovat tällä hetkellä
Nykyään on trendinä, että häistä halutaan tehdä omannäköiset. Minusta on hienoa, kun pari ajattelee myös niitä, jotka on kutsuttu paikalle. Etenkin vanhemmille ihmisille häät eivät välttämättä tunnu häiltä, jos perinteinen häämusiikki puuttuu kokonaan. Aivan kuten perinteisessä morsiuspukua koskevassa sanonnassa sanotaan, olisi hienoa, jos vihkitilaisuudessakin olisi ”jotain uutta ja jotain vanhaa”.
Perinteisesti vihkitilaisuuteen kuuluu virsi, mutta nykyään se on korvattu useimmiten musiikkiesityksellä. Haluaisin kuitenkin nostaa esiin virsiperinnettä. Ihmiset tykkäävät laulaa yhdessä ja esimerkiksi kaikkien tuntema Suvivirsi sopii hyvin kesähäihin. Suvivirren sävelmään on tehty myös uusi häävirsi 822 Se tuntee onnen syvän, jota voi laulaa vuodenajasta riippumatta.
Viikin kirkko on on akustiikaltaan erityisen hieno. Kirkko on sisältä puinen, joten siellä on pehmeä kaiku. Alttarilta on myös kauniit näkymät jokaisena vuodenaikana.
Ennen häitä vihkivä pappi käy parin kanssa vihkikeskustelun. Hakunilan seurakunnan pappi Tiina Palmu kertoo olevansa yhteydessä vihkipariin pari kuukautta ennen vihkipäivää. Keskustelun pohjalta hän rakentaa häissä kuultavan vihkipuheen.
– Vihkikeskustelussa kyselen parista ja heidän yhteisestä matkastaan tähän asti.
Vihkimistä varten tarvitaan estettömyystodistus, jolla varmistetaan, että avioliitto on lain mukaan sallittu. Kirkkohäitä suunnittelevien parien tulee hankkia esteettömyystodistus kirkon asiointipalvelusta, kotiseurakunnasta tai seurakunnan aluerekisteristä.
Myös Digi- ja väestötietovirasto tekevät esteettömyystutkintoja, mutta niihin ei sisälly kirkkohäissä vaadittavia rippikoulutietoja.
Esteettömyystodistusta pitää hakea viimeistään seitsemän päivää ennen vihkimistä. Mikäli toinen puolisoista on ulkomaalainen, esteiden tutkinnassa voi mennä joitakin viikkoja. Todistus on voimassa neljä kuukautta, jonka kuluessa vihkimisen on tapahduttava.
Sukunimivalinnasta on ilmoitettava esteidentutkinnan yhteydessä. Sukunimen vaihtaminen avioitumisen yhteydessä on maksutonta.
Esteettömyystutkinnan yhteydessä vihkipari päättää myös, ilmoitetaanko avioliittoaikomuksesta ja vihkimisestä seurakunnan jumalanpalveluksessa ja seurakunnan lehdessä tai verkkosivuilla.
Esteettömyystodistus viedään papille vihkikeskusteluun. Pappi täyttää tarvittavat vihkimistä koskevat tiedot ja allekirjoittaa todistuksen. Vihkimisen jälkeen pappi toimittaa todistuksen seurakuntaan, jossa vihkimistiedot tallennetaan kirkon jäsentietojärjestelmään. Sieltä tiedot siirtyvät väestötietojärjestelmään.
Kuukautta ennen vihkimistä on syytä ottaa yhteyttä vihkitilaisuuden musiikista vastaavaan kanttoriin. Kanttori pyydetään yleensä siitä seurakunnasta, jonka kirkossa vihkitilaisuus pidetään.
Kanttorin kanssa sovitaan vihkitilaisuuden musiikista. Useimmiten tilaisuuteen sisältyy kaksi häämarssia ja virsi tai muu musiikkiesitys. Toisinaan musiikkiesityksen saattavat pitää myös vihkiparin ystävät.
Osa kanttoreista soittaa myös muita instrumentteja kuin urkuja, ja osa on erikoistunut laulamiseen. Kanttorin erityisosaamista kannattaa siis hyödyntää häämusiikkia suunniteltaessa.
Useimmat kanttorit soittavat vihkiparin toiveiden mukaista musiikkia elokuvien tunnusmusiikista kevyeen musiikkiin. Vuoden kanttoriksi valittu Malmin seurakunnan kanttori Kaisu Rauhamaa kehottaa kuitenkin pohtimaan, voisiko perinteinen urkumusiikki tehdä vihkitilaisuudesta erityisen.
Marko Hakanpään Trumpettisävelmä ja Edward Elgarin Land of Hope and Glory– Urut ovat käytössä vain vihkitilaisuudessa kirkossa. Hääjuhlaan voi valita sitten kaikkea muuta.
Kuukaudessakin ennättää järjestää hyvät häät, mikäli naimisiinmeno tulee ajankohtaiseksi yllättäen.
Pääkaupunkiseudun seurakunnat järjestävät vihkipareille vaivattomia Hääyö-tapahtumia, joiden aikana vihitään useita pareja. Tällöin vihkimistä varten tarvitaan vain esteettömyystodistukset. Todistajatkin löytyvät tarvittaessa seurakunnasta. Tilaisuuteen on mahdollista kutsua myös häävieraita. Seurakunnat ilmoittavat tapahtumista omilla verkkosivuillaan.
Muuta muistettavaa: Vahvista lopullinen vieraiden määrä ravintolalle tai pitopalvelulle. Kaiverruta sormukset. Mahdollisen huomenlahjan hankkiminen puolisolle.
Häävierailta on saatu tähän mennessä vahvistus osallistumisesta ja lopullinen vierasmäärä on ilmoitettu ravintolalle tai pitopalvelulle. On aika laatia pöytäkartta, josta käy ilmi missä kukin istuu. Lisäksi kannattaa tehdä paikkakortit.
– Näin hääparin on helppoa huomioida myös ilman seuralaista tulevat henkilöt, eikä kukaan joudu olemaan yksin, Mirva Saukkola sanoo.
Pari viikkoa ennen häitä on hyvä vielä sovittaa juhlavaatteita sekä käydä harjoituskampauksessa ja meikissä, jos niin haluaa.
Hääsuunnittelija Pertti Huhtilainen neuvoo kuitenkin tekemään häitä edeltävistä viikoista mahdollisimman helpot ja rauhalliset.
– Tässä vaiheessa kannattaa vetää henkeä ja alkaa nauttia juhlan odottamisesta. Miten kukaan voi nauttia häistä, jos edellisenä yönä puhaltaa vielä ilmapalloja? ■
Lähteet: Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra Ari Paavilaisen haastattelu. Love me do -häämessut 21.–22.1. Helsingin Kaapelitehtaalla. Vihkimisen ammattilaisia tavattavissa osastolla 40.
Häävalmisteluista on helppo ottaa paineita, sillä onhan hääpäivä asia, josta jokainen haluaa tehdä ikimuistoisen. Tehtävää on paljon, ja muu elämä on elettävä siinä ohessa. Myös ylimääräinen rahanmeno voi vaivata mieltä.
Jos stressi kasvaa liian suureksi, kannattaa miettiä, vaatiiko itseltään liikaa ja ovatko odotukset realistiset. Itseltään voi kysyä, onko päivän perimmäinen tarkoitus avioliiton solmiminen vai juhlien järjestäminen.
Käytännön keinot, kuten aikataulutus ja avun pyytäminen, auttavat liiallisiin paineisiin.
Häiden valmisteluja voivat kuormittaa myös ristiriidat ihmissuhteis-
sa. Avioituminen on iso päätös, ja moni saattaa miettiä vielä tässä vaiheessa, mitä se tarkoittaa. Usein ahdistus johtuu siitä, että uusi elämänvaihe tuntuu pelottavalta. Asioita kannattaa pohtia syvällisesti eikä silmiään kannata ummistaa siltäkään, ettei ehkä ole varma päätöksestään. Omista ajatuksistaan kannattaa jutella puolison tai ystävien kanssa.
Omaa hermostoaan voi rauhoittaa järjestelyjen keskellä tai hääpäivänä pitkillä, rauhallisilla uloshengityksillä: tyhjennä keuhkot niin, että se tuntuu lantionpohjassa asti. Muutaman uloshengityksen jälkeen tuntuu jo paremmalta. Jännitystä voi poistaa myös ravistelemalla kehoa.
Sovellusasiantuntija Elina Kanerva, 53, asuu Helsingissä. Kanerva on kotoisin Turusta. Hänellä on aikuinen tytär.
Seurakuntavaaleissa 2022 Kanerva valittiin Töölön seurakunnan seurakuntaneuvostoon. Hän osallistui neuvoston ensimmäiseen kokoukseen 18.1. Kanerva on myös varalla kirkkovaltuustoon.
Asioilla on tapana järjestyä.
Vakavista sairauksista selviytyminen ja puolison kuolema ovat herkistäneet Elina Kanervan hengellistä puolta.
TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINENParikymmentä vuotta Elina Kanervalla oli kaksi kotia. Toinen oli Turussa ja toinen Helsingissä. Nyt koti on vain Helsingissä.
Elinan puoliso, kansanedustaja Ilkka Kanerva, kuoli huhtikuussa 2022. Heinäkuussa Elina jätti Turun kodin. Hänestä tuntui, että Ilkan kuoleman jälkeen oli hyvä ratkaisu muuttaa lähemmäksi tytärtä.
– En ole koskaan asunut yksin. Halusin aloittaa uuden, erilaisen elämän täällä Helsingissä, Elina sanoo.
Aikoinaan hän asui viisi vuotta Tukholmassa. Töiden vuoksi hän kävi usein myös Düsseldorfissa ja matkusti muutenkin paljon. Sitä tarvetta ei ole ollut enää aikoihin. It-alan työ on vuosien varrella muuttunut etänä tehtäväksi.
– Olen tähän tosi tyytyväinen. Kymmenen vuotta matkalaukkuelämää riitti. Kun ikää tulee, on ihana saada olla kotona.
ELINA TYÖSKENTELI kenttävirkailijana Turun lentokentällä, kun hän tapasi Ilkka Kanervan.
– Olin lipputiskillä. Ilkka tuli reissusta ja näki minut siinä. Hän tuli kysymään lennoista. Tajusin aika pian, ettei hän ollutkaan lennoista kiinnostunut, Elina kertoo.
Lippukauppoja ei tullut. Ilkka pyysi virkailijan kahville lentoaseman kahvilaan. Seuraavaksi Elina sai kutsun illalliselle.
Siitä suhde alkoi pikkuhiljaa kehittyä.
– Puoli vuotta tapailimme mutta emme tehneet päätöstä seurustelusta. Millenniumjuhlissa Ilkka sitten sanoi, että mitäs, jos jatkaisimme tästä yhdessä eteenpäin.
Siitä lähtien Elina ja Ilkka olivat yhdessä.
Ilkka halusi Elinan kanssaan edustustilaisuuksiin. Elina huomasi joskus olevansa myös tilaisuuksissa, joissa ei ollut muita aveceja, ja se oli hänestä vähän hassua.
– Ilkka opetti minulle elämänmyönteisyyttä ja positiivista suhtautumista ihmisiin. Hän oli sosiaalisesti poikkeuksellisen lahjakas. Ilkalla oli aina positiivinen sana sanottavanaan kanssaihmiselle, oli hän sitten koditon tai kuka tahansa.
Elina ja Ilkka saattoivat soitella toisilleen monta kertaa päivässä.
Elina arvosti suuresti sitä, että Ilkka vastasi aina hänen yhteydenottoihinsa, vaikka poliitikon arki oli kiireistä. Jos Ilkka ei voinut vastata puhelimeen, hän lähetti viestin.
– Joskus parisuhde voi ulkopuolisen silmin näyttää erilaiselta kuin se on. Meillä oli Ilkan kanssa vahva suhde ja yhteys toisiimme. Voisi melkein sanoa, että olimme riippuvaisia toisistamme.
ENITEN ELINA KANERVA kaipaa yhteistä arkea Ilkan kanssa. Ei se ollut mitenkään erikoista, mutta Elinasta se oli ihanaa. Hän muistaa pitkät yhteiset kävelylenkit. Kävellessä oli hyvä jutella – kaikista asioista – niin kuin heillä oli tapana.
Koronapandemian alussa yhteiset lenkit onnistuivat useammin kuin tavallisesti, kun Ilkkakin teki etätöitä Turussa. Ennen Ilkan kuolemaa pariskunta oli kaksi ja puoli vuotta erityisen tiiviisti yhdessä.
puolen vuoden päästä, ja pelkäsin, että mitä, jos vielä löydetään jotain.
Tuohon aikaan Elina käveli usein Turun-kodista Tuomiokirkkoon. Hän istui jylhässä, tyhjässä kirkossa ja mietti. Sitten hän käveli takaisin kotiin. Se rauhoitti ja oli hänelle sairastumisen käsittelemisessä äärimmäisen tärkeää.
Elina soitti omaan seurakuntaansa ja pyysi, että saisi keskustella papin kanssa. He tapasivat kirkossa. Elinan mieleen tulee kerta, jolloin pääsiäinen oli tulossa. Keskustelun lomassa pappi sanoi, että jos sopii, Elinan olisi hyvä osallistua pääsiäismessuun. Hän osallistui.
– Hengellinen puoli on minulle tosi, tosi tärkeää, Elina sanoo.
Hän on huomannut, että viime aikojen surulliset tapahtumat, joihin kuuluu myös isän kuolema, ovat saaneet hänet kokemaan asioita hengellisesti vahvemmin kuin aiemmin.
Elinalle on tullut halu selvittää, mitä hän voi tehdä auttaakseen muita. Hän haluaa olla mukana vaikuttamassa kirkon toimintaan.
Viime syksyn seurakuntavaaleissa Elina haki ja hänet valittiin seurakuntaneuvostoon.
– Varmasti kirkko on antanut apua myös monelle muulle, joka on ollut samanlaisessa tilanteessa kuin minä. Koen kirkon tosi tärkeäksi. Se tekee paljon hyvää, ja haluan olla mukana siinä, hän sanoo.
– Yleensä Ilkka oli viikot Helsingissä ja minä olin Turussa. Silloin tein kävelylenkkejä yksin, mutta oli aina tosi mukavaa, kun pääsimme lenkille yhdessä.
Yhtäkkiä toinen otettiin viereltä pois.
– Kukaan ei nyt soita ja kysy, missä olen. Kukaan ei sano, että lopeta työt, sillä tämä päivä on jo tehty. On iso tyhjyyden tunne. Elämästä puuttuu tosi paljon. Pahimmalta tyhjyys tuntuu kotiin tullessa, kun tietää, ettei siellä ole ketään eikä sinne tule kukaan. Nukkumaankin on mentävä yksin.
Elina kuitenkin uskoo, että jokaisella on täällä maan päällä oma aikansa. Kukaan ei tiedä, milloin se aika tulee täyteen.
– Oli Ilkan aika lähteä. Uskon vahvasti, että näemme vielä. Olen lähtöisin kristitystä kodista ja saanut uskon perintönä äidiltä ja isältä. Uskon, että kaikella on tarkoitus.
OMAA KUOLEMAANSA Elina Kanerva joutui miettimään, kun hän seitsemän vuotta sitten sairastui vakavasti. Hän kävi läpi gynekologisen syövän ja ihosyövän.
Hoidot ja leikkaus menivät lopulta hyvin, mutta sairastuminen jäi vaivaamaan mieltä.
– En osannut käsitellä sairastumistani. En ollutkaan niin vahva kuin luulin. Kontrolli oli aina
Elinan mielestä olisi tärkeä auttaa nuoria äitejä, jotka kokevat yksinäisyyttä turvaverkoston puuttuessa. Hänen ajatuksissaan ovat myös vanhukset ja heidän tukemisensa.
Nuorena Elina teki kotiavustajan töitä ja näki konkreettisesti vanhusten yksinäisyyttä. Hän ei käynnillään ehtinyt välttämättä laittaa ruokaa tai siivota, kun vanhukset jo istuttivat hänet juttelemaan kanssaan.
– Meillä oli valtava ikäero, mutta silti he toivoivat seuraani. Vanhuksille oli tärkeää, että tulin ja kuuntelin heitä, Elina muistelee.
HAUTAUSMAAT OLIVAT aiemmin Elina Kanervan mielestä surullisia ja pelottavia paikkoja. Läheisten menetysten jälkeen hänen tunteensa ovat muuttuneet. Nykyisin hautausmaat ovat kauniita ja rauhoittavia.
Käydessään Lokalahdessa Ilkan haudalla Elina puhuu ääneen. Hän kertoo mieltään painavat asiat ja kuulumiset. Samoin hän tekee isänsä haudalla. Se tuo lohtua. Elina kokee olevansa lähellä läheisiään.
– Hautausmaat ovat saanut kokonaan uuden merkityksen, hän sanoo.
Työpäivän jälkeen Elina lähtee kävelylle kotinsa lähellä sijaitsevalle Hietaniemen hautausmaalle. Hautausmaakävely on hänelle uutta.
Elina käy ensin presidenttien haudoilla ja sankarihaudoilla ja jatkaa sitten eri reittejä eteenpäin. ■
Varmasti kirkko on antanut apua myös monelle muulle, joka on ollut samanlaisessa tilanteessa kuin minä.
Marja ja Riitta Lammen isosisko muutti alle kolmekymppisenä luostariin. Perheelle se oli aluksi järkytys, mutta sisarusten yhteys säilyi nunna Kristodulin kuolemaan asti.
On tämän maailman joku luonut, ja minä olen varma, että se joku on Jumala.” Näin kirjoitti 11-vuotias kuopiolaistyttö Anna-Leena Lampi päiväkirjaansa maaliskuussa 1957.
Lammen lapsuuden ja nuoruuden päiväkirjoissa vuorottelevat kuvaukset koulunkäynnistä, ystävistä ja perheestä sekä hengelliset pohdinnat ja kaipuu. Hän esimerkiksi suri kovasti sitä, ettei rippikoulua käymättömänä päässyt vielä ehtoolliselle.
14-vuotiaana hän kuvaili päiväkirjassaan iltahetkiään, jolloin hän mielikuvissaan nojasi päätään Jeesukseen polveen: ”Sitten minä kerron hänelle päivän huolet ja mieltäni askarruttavat asiat. Kaikki tämä on niin elävää, että olen tuntevinani
Jeesuksen käden hiuksillani, mutta hänen kasvojaan en kunnolla näe.”
– Hän pohdiskeli uskoa jo tosi varhain. Olen monesti ihmetellyt, mistä se tuli, koska perheemme ei ollut erityisen uskonnollinen. Meillä oli tavallinen luterilainen koti: käytiin joulukirkossa ja luettiin iltarukous, sanoo Anna-Leena Lammen sisar Riitta Lampi
Anna-Leena Lampi oli viisilapsisen perheen esikoinen, ja Riitta Lampi oli perheen lapsista toiseksi nuorin. Ikäeroa heillä oli kahdeksan vuotta.
Anna-Leenan ja Riitan välissä syntynyt Marja Lampi puolestaan muistelee, että isosiskolla oli oma tiensä jo nuorena.
– Kaikki me perheessä tiesimme, että hänellä oli se usko.
Anna-Leena Lammen, sittemmin nunna Kristodulin, matkaa koulutytöstä nunnaksi ja arvostetuksi hengelliseksi vaikuttajaksi voi seurata yli neljänkymmenen vuoden aikana tehdyistä päiväkirjamerkinnöistä, jotka Marja ja Riitta Lampi ovat nyt toimittaneet kirjaksi. Riitta Lammen mukaan päiväkirjat kertovat ihmisestä, joka tavoittelee unelmaansa päättäväisesti ja peräänantamattomasti vastoinkäymisistä lannistumatta.
– Ihan lapsesta asti hän pysyi suoraselkäisesti vakaumuksensa takana.
ANNA-LEENA LAMPI oli mukana luterilaisen seurakunnan nuorten toiminnassa, mutta ei kokenut löytävänsä sieltä sitä, mitä kaipasi. Hän mietti muutaman kerran päiväkirjoissaan, että voisi lähteä luostariin, jos olisi katolilainen. ”Olisin onnellinen nunnien puvussa”, hän kirjoitti 16-vuotiaana. Välillä hän pohti myös lääkärin ammattia ja lähetystyöhön lähtemistä.
Oppikouluvuosiin mahtui myös rakastuminen, joka ei edennyt seurusteluksi asti. Kirjan toimitustyön aikana Marja Lampi etsi tuon AnnaLeenan ihastuksen kohteen käsiinsä.
– Kävi ilmi, että myös poika oli ollut ihastunut. Mutta kun tyttö oli ollut ujo ja antanut vinkkejä, että hänestä tulee nunna, niin mitä poika siinä saattoi tehdä? Ajatelkaa, jos siinä olisi käynytkin ihan toisella tavalla!
Isosisko seurasi kutsumustaan luostariin Kreikkaan. Marja (vas.) ja Riitta Lammen elämä Suomessa oli tavallisempaa. Kummallakin oli perhe ja haastava työ.
Anna-Leena Lampi oli 17-vuotias, kun hän talvi-iltana kaupungilla kävellessään poikkesi ensimmäistä kertaa elämässään ortodoksiseen kirkkoon. ”Katsellessani polvistuneita ihmisiä teki mieleni heittäytyä kasvoilleni lattialle. Jumala oli siellä”, hän kuvasi vaikutelmia päiväkirjassaan.
Sen jälkeen hän alkoi käydä ortodoksisissa palveluksissa ja meni kesällä talkoolaiseksi Lintulan luostariin. Hieman yli vuotta myöhemmin hän liittyi ortodoksiseen kirkkoon. Samana keväänä hän myös kirjoitti ylioppilaaksi. Hän tiesi jo tuolloin haluavansa luostariin.
Siskot muistelevat, että se oli perheessä raskasta aikaa. Vanhemmat vastustivat jyrkästi esikoisensa luostarisuunnitelmia. Heille oli tiukka paikka, ettei lahjakas, kuusi laudaturia kirjoittanut tytär lähtenytkään opiskelemaan lääkäriksi niin kuin he olisivat toivoneet.
Kreikassa muutaman kerran. Kristoduli taas kävi Suomessa käännöstyöhönsä liittyvissä asioissa ja toisinaan kreikkalaisvieraiden tulkkina.
Marja Lampi kertoo, ettei Kristoduli halunnut luostaritaipaleensa alussa, noviisivaiheessa, olla perheensä kanssa juurikaan tekemisissä. Hänen piti sopeutua luostariin.
– Silloin tulin kirjoittaneeksi, että minulla on häntä ikävä ja että olisipa ihanaa, jos hän olisi täällä. Hän vastasi, että olemmeko me niin vieraantuneet toisistamme, että kirjoitamme toisillemme kohteliaisuuksia. Se vähän jäädytti minun kirjoittamistani.
– Minulla oli pienet pojat, joiden kanssa hän oli viettänyt aikaa, ja olisi ollut kiva, jos se olisi jatkunut. Mutta hänen poissaoloonsa tottui. Elämässä oli siihen aikaan niin paljon kaikkea, etten oikein ehtinyt ikävöidä.
Kun Kristoduli ei suostunut perääntymään kannastaan, piispa ilmoitti, että hänen on lähdettävä Bytoumasta.
Tammikuussa 2001 – vietettyään Bytoumassa 27 vuotta – Kristoduli palasi Suomeen ja asettui Lintulan luostariin. Siitä tuli hänen loppuelämänsä koti. Riitta ja Marja Lampi arvioivat, että Suomeen paluu oli Kristodulille lopulta helpotus. Erityisen rakkaita hänelle olivat Suomen luonto ja suvun kesäpaikka Vehmersalmella.
Pian Lintulaan asettumisensa jälkeen Kristoduli lopetti päiväkirjan pitämisen. Sen sijaan hän kirjoitti useampia hengellistä elämää käsitteleviä kirjoja ja kävi luennoimassa niiden teemoista. Hän myös toimi oppaana Kreikan-matkoilla ja tulkkina Suomessa vieraileville kreikkalaisille sekä vieraili useissa ortodoksiluostareissa eri maanosissa. Kaiken tämän ohessa hän eli tavallista nunnan elämää, johon kuuluivat jumalanpalvelukset ja kuuliaisuustehtävät luostarissa.
– Hänellä alkoi hyvin aktiivinen elämä. Varmaan häntä myös arvostettiin, vaikkei hän sitä niin kaivannutkaan, Riitta Lampi sanoo.
Yhtään kertaa hän ei nunnankutsumustaan epäillyt tai valintaansa katunut.
RIITTA LAMPI
– Ehkä he ajattelivat, että luostarissa elämä menee hukkaan, Marja Lampi arvelee.
Sitä hän mietti itsekin, kun vieraili noihin aikoihin sisarensa mukana Lintulan luostarissa.
– Olin Lintulassa pari yötä, kun halusin katsoa, mitä siellä tapahtuu. Siellä oli niitä vanhoja nunnia. En ymmärtänyt, miksi Anna-Leena haluaisi vaihtaa meidän ihanan elämämme sellaiseen.
Kirjoitusten jälkeisenä kesänä Anna-Leena Lampi lähti sitten arkkipiispa Paavalin ehdotuksesta Bytouman luostariin Kreikkaan. Siellä hänen mielenterveytensä horjui, ja hän joutui palaamaan Suomeen. Hän meni yliopistoon opiskelemaan kreikkaa, mutta ei luopunut luostarihaaveistaan.
Ilman kreikan kielen taitoa häneltä olisi jäänyt tekemättä se elämäntyö, josta hänet varsinkin ortodoksien piirissä tunnetaan: viisiosaisen Filokalia-kokoelman suomentaminen. Filokalia – suomeksi ”kauneuden rakastaminen” –sisältää munkkien kirjoituksia rukouksesta ja hengellisestä kilvoittelusta. Varhaisimmat kirjoituksista ovat 300-luvulta, myöhäisimmät 1400-luvulta.
Suomennostyön Lampi teki Bytouman luostarissa, jonne hän asettui lopullisesti kesällä 1973. Työhön meni 23 vuotta.
BYTOUMASSA ANNA-LEENA Lammesta tuli nunna Kristoduli. Nimi tarkoittaa Kristuksen palvelijatarta. Perheen piirissä hän oli kuitenkin aina Annuski.
Aikana ennen internetiä, kännyköitä ja halpalentoja yhteydenpito oli toisenlaista kuin nykyään. Siskokset kirjoittivat toisilleen kirjeitä, ja sekä Marja että Riitta Lampi vierailivat
VASTA KRISTODULIN päiväkirjoista siskoille paljastui, kuinka vaikeaa hänen elämänsä Bytoumassa oli ajoittain ollut. Hänen käännöstyötään ei siellä juuri arvostettu, vaan sitä pidettiin lähinnä laiskotteluna, jonka varjolla hän yritti päästä muista töistä.
– Hän ei koskaan kertonut vaikeuksistaan, ja meillä oli sellainen käsitys, että kaikki oli hyvin, Marja Lampi sanoo.
– Osasyynä olivat varmasti kulttuurierot. Päiväkirjoissa hän kirjoitti esimerkiksi hienotunteisuuden puutteesta. Luostarissa asiat sanottiin suoraan ja aika ikävästikin. Hän oli myös muita nunnia paljon koulutetumpi ja kaipasi keskustelukumppaneita, Riitta Lampi kertoo.
– Mutta yhtään kertaa hän ei nunnankutsumustaan epäillyt tai valintaansa katunut. Sitä hän kyllä pohti, lähtisikö Suomeen tai vaihtaisiko luostaria Kreikassa.
Riitta Lampi lisää, että hänen siskollaan oli vahva tahto ja myös terävä kieli.
– Luulen, että hän kilvoitteli niiden nujertamiseksi. Päiväkirjoista näkee, ettei se elämä luostarissa aina niin ihanaa ollut, vaan samanlaista kuin muillakin – oli ylämäkiä ja alamäkiä.
LOPULTA KRISTODULIN ei tarvinnut itse tehdä päätöstä lähdöstään. Hän oli ajautunut paikallisen piispan kanssa erimielisyyksiin tämän näkemyksistä, joita piti antisemitistisinä.
JONKIN VERRAN ennen 70-vuotispäiväänsä Kristoduli soitti siskoilleen: hän oli huomannut muistinsa heikenneen ja oli tulossa pääkaupunkiseudulle tutkimuksiin. Niissä diagnosoitiin Alzheimerin tauti.
Kun Kristodulin kunto heikentyi, siskot olivat välillä vuoronperään Lintulassa hänen seuranaan, ulkoilivat hänen kanssaan ja huolehtivat siitä, että hän söisi riittävästi. Välillä luettiin Kristodulin lapsuuden päiväkirjoja.
– Se oli hyvää aikaa niin hänelle kuin minullekin. Vielä kesällä 2020 kävimme hänen kanssaan kesäpaikassamme, ja hän oli hyvin liikuttunut ja onnellinen siitä, Marja Lampi kertoo.
– Hän ei pelännyt kuolemaa – päinvastoin. Kun hän kävi illalla nukkumaan, hän saattoi iloisesti sanoa, että ”voihan olla, että minä en aamulla enää herää”. Hän oli valmis lähtöön, ja oli ihanaa, että hän ei joutunut kärsimään.
Kristoduli kuoli jouluaatonaattona 2020. Tiukkojen koronarajoitusten vuoksi sukulaiset eivät voineet vierailla hänen luonaan viimeisinä kuukausina. Pieniin hautajaisiin perheenjäsenet saivat osallistua. Riitta Lammen mukaan Kristoduli oli Kreikassa asuessaan esittänyt toiveen, että haluaa tulla haudatuksi Suomeen ja tulla osaksi luontoa. Toive täyttyi – hänen hautansa on Lintulan luostarin hautausmaalla.
Siskot miettivät, että ehkä Kristodulin tiedenaisen uteliaisuus on nyt tullut tyydytetyksi ja hän on selvittänyt vastaukset kysymyksiin, jotka askarruttivat häntä lapsesta asti. 30 vuotta ennen kuolemaansa hän kirjoitti: ”Koetan saada selville, mikä on se, mikä ihmisessä on pysyvää ja siirtyy kuollessa uuteen elämään” ja ”Tänään ajattelin ajattomuutta. Ajattelin, ettei ikuisessa olomuodossa jaksotella olemista ajan mukaan, vaan sitä jaksottelevat alkurakkaudesta lähtöisin olevat rakkauden virtojen voimavaihtelut.” ■
Nunna Kristoduli: Päiväkirjat. Toim. Marja Lampi ja Riitta Lampi. Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostari 2022. Metropoliitta Arseni haastattelee Marja ja Riitta Lampea to 9.2. klo 17 Helsingin keskustakirjasto Oodin 3. kerroksessa.
Kristoduli asui Bytouman luostarissa 27 vuotta.Yksityisesittelyitä la 21.1.
Kaipaatko helppoa arkea turvallisessa ympäristössä – muuta nyt laadukkaaseen seniorikotiin palveluiden keskelle.
Saga Käpylinnan hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelut muuntuvat tarpeidesi mukaan. Aktiivinen harrastus- ja kulttuuritoimintamme piristää arkea.
Tule tutustumaan viihtyisään taloomme ja vapaisiin koteihin lauantaina 21.1. - varaathan esittelyajan etukäteen. Lue lisää palveluistamme sagacare.fi/helsinki
Lisätietoja ja yksityisesittelyvaraukset Maria Sirén | puh. 050 432 9138
Saga Käpylinna | Myrskyläntie 18 | 00650 Helsinki
SEURAKUNTIEN UUDET luottamushenkilöt aloittavat alkuvuodesta työnsä. Haluamme kuitenkin vielä palata marraskuun vaalien äänestysaktiivisuuteen. Se on asia, joka helposti unohtuu, kun taas neljän vuoden päästä harmitellaan matalia lukuja.
SEKÄ OIKEAN KOHDERYHMÄSI
TAVOITTAVA MEDIA.
Helsingin äänestysprosentti oli nyt vain 10,03, eikä koko maan luku 12,7 ole merkittävästi parempi. Ensimmäisenä korjausliikkeenä äänestäminen tulisi tehdä mahdollisimman helpoksi niin, että seurakuntavaaleissa voisi äänestää myös netin kautta samaan tapaan kuin osuuskauppojen ja yliopistojen vaaleissa.
Seurakuntavaaleissa kaksi rinnakkaista vaalia, neuvoston ja kirkkovaltuuston, aiheuttaa runsaasti sekaannuksia. Jo pelkkä sähköinen äänioikeutettujen luettelo sujuvoittaisi prosessia ja ehkäisisi hylättyjä ääniä. Kirkkohallituksen edustajat ovat suhtautuneet uudistukseen julkisissa puheenvuoroissaan varovaisesti, koska nettiäänestystä ei ole käytössä muissa vaaleissa.
Valtiovallan taholta kirkkoa on kuitenkin tähän kannustettu useita vuosia sitten. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ehdotti syksyllä 2018 kirkolliskokoukselle sähköisen äänestyksen kokeilemista seurakuntavaaleissa. Kirkon vaaleihin on jo otettu muita vaaleja matalampi 16 vuoden äänestysikä. Tämäkin on hyvä esimerkki siitä, että seurakuntavaalit voisivat nimenomaan olla hyvä foorumi kokeilla uusia äänestystapoja.
Marianne Heikkilä rovasti, Lauttasaari, Helsinki Ville Jalovaara dosentti, Vuosaari, Helsinki
Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki
Olisiko aika nauttia talvesta ilman lumitöitä?
ETSIN VIRSIKIRJASTA kunnes löytyi. ”Tulemme Jeesus pienoises, nyt Beetlehemiin seimelles...” Nyt se löytyy sisällysluettelosta näillä alkusanoilla: ”Me lapset pienet riennämme...” Maasalo 1925/Brorson 1732.
Miksi virren alkusanatkin on muutettu? En muutenkaan ollenkaan ymmärrä virsirunouden muuntelua. Vanhoja, hienoja suomen kielen sanoja on poistettu. Jopa J.L. Runebergin runoa on muunneltu esimerkiksi ”On meillä aarre verraton...” -virressä. Keneltä on saatu lupa tällaiseen?
Martta Korhonen HelsinkiKIRKKO JA KAUPUNGIN artikkelissa pohdittiin, mistä vangitusta linnusta Sylvian joululaulu kertoo (K&k 15.12.2022). Zacharias Topeliuksen Ljungblommor-kokoelmassa vuodelta 1880 on kaikkiaan 12 Sylvian laulua. Jokaista runoilija ei kuitenkaan ole kirjoittanut lintuperspektiivistä, ja Sylvia-nimi esiintyy runois-
sa vain kolme kertaa, Sylvian joululaulussa kahdesti ja Sylvian paluulaulussa kerran.
Mikä lintu Sylvia oli? Kysymykseen vastaa jo ensimmäisen runon alaviite. Suomennettuna se sanoo: ”Mainittakoon, että useimmat ja iloisimmat laululinnut metsissämme kuuluvat Sylvia-sukuun.” Runojen Sylvia voi siis olla mikä tahansa kerttu. Topeliuksen alaviite jättää meille laajat vapaudet mieltää laulaja joksikin monista metsiemme ja puronvarsiemme laulumestareista.
Sylvian joululaulun arvoituksellisuus kasvoi, kun sen taidokkaasti suomentanut Martti Korpilahti jätti pois yhden säkeistön. Suomensin tuon säkeistön viisi joulua sitten. Tässä puuttunut kolmas säkeistö:
Lyö aallokko rantaan kuin vaahtoisa vyö / kohti Etnaa kun taas katselen / on haudalta kaikonnut murhe ja yö / ja ruusut jo siunaavat sen.
Näin mullassa nukkuu mies kaukaisen maan / ei milloinkaan päästä hän voi Pohjolaan / ei kuulla sen joulusta laulettavan / siis soikoon se laulussa nyt Sylvian!
Pekka Kivekäs Vantaa
LÄHDIN INNOLLA Gospel Helsingin konserttiin Lauttasaaren kirkkoon lauantaina 17.12., kuorossa kun lauloi lähipiiriimme kuuluvia. Viimeksi olen ollut vastaavanlaisessa gospel-konsertissa joskus 1990-luvulla, joten oli siis hyvä päivittää itsensä ja sivistyä tässäkin asiassa.
Kun soitto alkoi, ihan säpsähdin melun voimakkuutta. Jouduin saman tien poistumaan salista aulaan, jossa toivoin voivani jatkaa konsertin kuuntelemista. En voinut, ja melu kuului kauas melkein metroasemalle asti. Se oli voimakasta matalataajuista bassoa, joka menee luihin ja ytimiin ja ainakin minulla sekoittaa sykkeen.
Amatöörimuusikkona olen soittoryhmissä, jotka esiintyvät enimmäkseen kirkoissa. Hyvin on pärjätty ilman sähköistä vahvistusta joka kirkossa. Gospelkonserttikin olisi välittynyt hyvin kuulijoille akustisena, olihan kuoro massiivinen, lähes 100 henkeä.
Ei kai vain kovaa melua käytetä mahdollisesti puutteellisen osaamisen peittämiseen?
Katariina Mommo HelsinkiKUORONJOHTAJA VASTAA: Kiitos arvokkaasta palautteesta! Äänentoiston tarkoitus esiintymisissämme on varmistaa kuoron, solistien ja bändin kuuluminen mahdollisimman tasaisena ja laadukkaana kokonaisuutena erilaisissa ympäristöissä. Äänentoistostamme vastaavat aina alan ammattilaiset.
Pyrimme säätämään äänenvoimakkuuden niin, että musiikin kuunteleminen olisi miellyttävää. Ihmiset kokevat äänenvoimakkuudet eri tavoin, ja siksi kuoromme konserteissa on aulassa tarjolla korvatulppia maksutta. Herkkäkorvaisena ihmisenä käytän niitä tarvittaessa itsekin.
Gospel Helsinki -kuoron musiikki ilman kunnollista äänentoistoa olisi ollut Lauttasaaren kirkossa hyvin hälyinen kokemus. Kirkkosalit ovat tällaiselle musiikille akustisesti kovin epäedullisia esiintymispaikkoja, ja valitettavasti tasapainoinen äänentoisto vaatii myös riittävää äänenpainetta, jotta musiikki välittyy kuulijoille selkeänä.
Kiinnitämme kuitenkin entistä tarkempaa huomiota äänenvoimakkuuteen, jotta kokemus olisi kaikille yhtä miellyttävä.
Nina Pakkanen kuoronjohtaja, Gospel Helsinki
Varaa aika soittamalla EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213 EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560
Avaamme myös Espoossa! Matinraitti 14, 02230 Espoo
Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Sinikka Laikkola p. 09 321 4480
Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ
Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso
Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso
www.satuhammas.fi - Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset
IT-alall. työsk. savut. 31 v. m. etsii edull. 1/2h+k+parv. H:gin kantakaup. puh: 041 449 3591
Eaparketti suorittaa parkettien ja puulattioiden hionta- ja lakkaustyöt, huoneistomaalaukset, lattiaasennukset. P. 040 051 4451, takuutyönä eaparketti@gmail.com
Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi
Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.
Siisti 2h+kk+sauna+iso las. parv. Espoo. 700 €/kk. Oikotie kohdenro 21514882. Yhteydenotot: 0403685865/asiointi4@gmail.com
Yksiö Kivihaassa (Haaga) 34,5 m², alkovi, lasitettu parveke, 3.krs (hissi on). Tiedustelut 040 176 0750
ASIANAJOTOIMISTO
Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930
Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.
Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com
Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy
Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930
Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi
Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050
Seuraava lehti ilmestyy 2.2.2023
Varaukset 20.1. klo 14 Aineistot 23.1. klo 15 Mediamyynti Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983
kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI
HAUTAKIVET
Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650
www.fysioterapeuttikotiin.fi
Kaipaatko kaappien järjestelyapua? Kauppa- tai ulkoiluapua?
Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.
Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi
PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia
Eläkeläisille, leikkaus 18-25 €, permanentti tai väripaketti 75 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38.
Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594
Kotipalvelua Kotitalousvähennys 60 % www.hyvinvointiaarjesta.fi Paula Sallinen 040 142 6574
Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä. P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe
YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi
Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.
Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203
pe 20.1. klo 18 seurat Asterit. 6 (Pukinmäki), Hki. su 22.1. klo 15 seurat Tapiolan kko, Kirkkop. 6. klo 16 ”Mikä Porvoon sopimus?” ekum. rukousviikon anglikaaniskörttiläiset seurat Seuratuvalla; mukana R. Jarkkola (H-Y), M.Asunta (kelttil. huilumus.) ja T. Mäkipää (angl.); Siionin virsiä englanniksi, puhetta myös suomeksi. ke 25.1. klo 19 Körttiksen seurat, Ratak. 1 a A 3. su 29.1. klo 11 Herättäjän kirkkopyhä Lauttasaaressa, Myllykallionrne 1; messu, ruokailu ja seurat, s. K. Hiltunen. klo 12 veisuut Kauniaisten kko, Kavallint. 3 (messun jälkeen). ti 31.1. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri; mukana H-Y:n tj. K. Hiltunen; Salomonk. 17 D. pe 3.2. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink. 8.
Miten Raamatusta tuli Raamattu?
aiheesta alustaa: teol.tri Hanna Vanonen la 28 1.2022 klo 10–17 Helsingin Raamattukoululla Hinta 60 € sis. lounaan (etänä osallistuminen 50 €) Lisätietoa: puh. 09 491 667, helsinginraamattukoulu.fi
ESIRUKOUSILTA ti 31.1 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling
Bengt Lassus, Tuomas
Metsäranta. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Kevään illat 31.1, 14.12, 28.2, 14.3, 28.3, 11.4, 25.4, 9.5.
Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125
Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732 Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com
Kirkko ja kaupunki -lehteä jaetaan osoitteellisena 340 000 talouteen pääkaupunkiseudulla Helsinki 190 000, Espoo-Kauniainen 80 000 ja Vantaa 70 000 taloutta.
Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi
ALAN KAIMOJA
HÄTÄÄ TOIMITTAJA ALMSIIRA
LOPEN VÄSYNYT KAPOISIA NÄKYVIIN PELI M UTK ITTELEMATTA TIEDOTUKSIA PANKKI VAKAUMUKSET
KIELI HARMEJA
ISO ALUE
TENNISTÄHTI NAOMI
LENTÄVIÄ KAIUTIN
VAIVUTTAA UNEEN
SIELTÄ MARJAT RYNNÄKKÖ PIIPUISSA
ITÄMAA PUKUJUHLA
PURJEHDUSKILPAILU YOSHIKON SUKUA TOIMITTAJA PUOPOLO
LAITA REIN
ERIPURA MAUSTEITA -LINJA
KUNINGAS JAKKARA
VILJA-
VERMON RADALLA
KOMMENTOIVA AALTOLA
AISTIMUKSIA
TAINAT SEKOITTUVAT TOISIKSI NAISIKSI
PYÖRREMYRSKY KAUPOISTA MÖHLÄYS RANTALA SEPPÄNEN
YLELLISTÄ
"RUUHKIA"
KYLIEN HALKI
AHMIVIA
VÄSÄHTÄÄ
KILPA EGYPTISSÄ
YLÄNKÖÄ VÄRIKÄS POPTÄHTI
VÄ LTE LTÄVÄ AIHE KIEHUVIAKIN
PEITETTYJÄ KUMOTA YKSIN ES ITETTYJÄ
LÄHEINEN
ISOISIÄ
RUOKIA
VONNEGUT MAUSTEKASVEJA TOIMITTAJA RANTALA
MAHTIPONTISTA
Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.
ENSIMMÄISEN PALAPELIN keksi tehdä lontoolainen kartantekijä 1760-luvulla. Silloin palapelit olivat puisia. Nykyisin ne tehdään useimmiten pahvista. Viime vuosina on villiinnytty palapelien tekoon, kun korona on pakottanut keksimään puuhaa neljän seinän sisälle. Aivojen kannalta tämä on vain hyvä asia. Tutkijoiden mukaan palapelin kanssa touhutessa käytetään aivojen kumpaakin puolta, vasenta ja oikeaa. Erityisen otollinen päivä molemminpuoliselle aivotreenille on 29. tammikuuta, sillä silloin on kansainvälinen palapelipäivä.
Poukkoilevassa veneessä ollessa ei ehkä ensimmäinen rukousaihe olisi, että näkisi Jeesuksen kävelemässä veden päällä. Myrskyn keskellä rukoillaan toisenlaisia ihmeitä, vesien tyyntymistä tai ainakin turvaan pääsyä.
En usko, että Jeesuksen oppilaat poikkesivat nykyajan ihmisistä siinä, millaisia ihmeitä he arvostivat. Kaksituhatta vuotta sitten ja nyt ihmettä on, kun nälkäiselle riittää ruokaa. Silloin ja nyt on ihme, jos sairas paranee, vaikka hoitokeinot näyttävät tehottomilta.
Kun Jeesus ilmestyy oppilailleen keskellä järveä navakan tuulen keinuttaessa venettä, ilon puuskahduksen sijaan nämä huutavat pelosta. Aave!
Oppilaiden johtohenkilö Pietari on toiminnan ihminen. Hän ei rukoile vaan käskee Jeesusta todistamaan, kuka tämä on. Silloin tapahtuu ihme. Pietari kävelee vetistä baanaa pitkin kohti opettajaansa.
Ihmeelliset käänteet eivät kuitenkaan jää siihen. Hukkumisen pelko ottaa Pietarista vallan. Silloin hän turvautuu anomiseen, ja Jeesus auttaa hänet veneeseen. Vasta sitten myrsky tyyntyy.
On helppo tulkita, mistä ylimääräisessä koukkauksessa vetten päällä on kysymys. Ihmeitä tapahtuu, kun itsekin toimii niiden suuntaisesti. Ihmeitä kokee se, joka ei vajoa pelkoihinsa. Ihmeiden mahdollisuus kasvaa, kun laajentaa näkökulmaansa yhdestä moniin hyviin vaihtoehtoihin.
Edelleen ihmeistä suurin on kuitenkin juuri Jumalan Pojan näkeminen tiukan paikan tullen. Kun muut ihmeet loistavat poissaolollaan, läheisyys Jumalan kanssa kannattelee ja antaa toivoa. Hädän hetkellä, silloin ja nyt, voi kokea ihmeellisen vakuuttuneisuuden. Ei tarvitse pelätä. Hyvin tässä käy, miten käykin.
KAISA KARIRANTA
Pidä lukua siitä hyvästä, mitä olet kokenut. Älä väheksy pieniä ihmeitä. Laske mukaan myös puhdas ilma, jota hengität. Muista leipä, jonka söit. Ihmettele vettä, joka sammuttaa janosi. Muistele kokemaasi hyvää, kun seuraavan kerran olet vajota toivottomuuden syvyyksiin.
Päivän evankeliumissa (Matt. 14:22–33) kehotetaan jättäytymään kaikessa Jeesuksen varaan.Kasvoin kotona siihen, että pitää auttaa niitä, joilla asiat ovat heikommin kuin meillä.
VIESTINTÄKONSULTTI JA AKTIVISTI SUVI AUVINEN s. 6
Nähtävyyksiä ja historiaa Euroopan sydämessä: matkalla kaupunkikierrokset Bratislavassa ja Wienissä, retki Slovakian maaseudulle. 4 lounasta, viininmaistajaiset. 17.-20.4. / 2.-5.10. • alk. 995,-
ANNA KARENINA -baletti 19.-20.3. / 5.-6.4. • alk. 175,-
ILOINEN LESKI -operetti 25.-26.3. • alk. 190,-
TRUBADUURI-ooppera 20.-21.4. • alk. 145,-
VIVA ITALIA – tenorit Tallinnassa 26.-27.4. • alk. 210,-
TAIKAHUILU-ooppera 6.-7.5. • 210,-
MAMMA MIA -musikaali 6.-7.5. • alk. 215,-
KYLPYLÄVIIKONLOPPU Haapsalussa 23.-26.2. / 7.-10.4. / 4.-7.5. • alk. 330,LONDON CALLING – viikonloppu Lontoossa 24.-26.3. / 27.-29.10. / 17.-19.11. • alk. 795,-
Taiteen ja teatterin TARTTO – sis. Wieniläisverta Vanemuine-teatterissa 25.-28.3. / 15.-18.4. • alk. 385,VAELLUS Santiago de Compostelaan 31.3.-8.4. • alk. 1.410,AMSTERDAM ja kukkien Hollanti 20.-23.4. • alk. 1.135,AGATHA CHRISTIEN Englanti 20.-24.4. / 7.-11.9. / 5.-9.10. • alk. 1.435,KENTIN LINNOJA, PUUTARHOJA JA VIINITARHOJA 11.-14.5. / 13.-16.7. • alk. 1.495,KIEHTOVA Malta 18.- 22.5. / 19.- 23.10 • alk. 1.285,SOUND OF MUSICIN MAISEMIA ITÄVALLASSA – ja vähän patikointiakin 24.-28.5. / 14.-18.6. / 6.-10.9. • alk. 1.495,SAARENMAAN OOPPERAPÄIVÄT 25.-28.7. • alk. 730,sis. La Boheme -ooppera ja Joutsenlampi-baletti
www.matka-agentit.fi – myynti@matka-agentit.fi puh. 09 2510 2080
Vantaankosken uusi kirkkoherra aloittaa työt kotikonnuillaan s. 4 Keikkaapu etsii uusia vapaaehtoisia LänsiVantaalla s. 6
Uusperheen laaja verkosto tarjoaa tukea ja turvaa, jos viestintä toimii, tietää perheneuvoja Maarit Kuusisto s. 2
Anna tilaa lapsen kysymyksille. Oman puolison eteen kannattaa nähdä vaivaa.
Tällaisista asioista kasvaa onnistunut uusperhearki, sanoo johtava perheneuvoja Maarit Kuusisto.
TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINENKun kaksi aikuista ja heidän aikaisemmissa parisuhteissa syntyneet lapsensa perustavat uuden perheen, aikuisen tehtävänä on tukea lapsia ja nuoria niin, että he pärjäävät muutoksessa. Näin sanoo Vantaan seurakuntien johtava perheneuvoja Maarit Kuusisto, jo
ka on itsekin uusperheen äiti ja isoäiti.
Tukeminen tarkoittaa esimerkiksi siitä, että isä tai äiti kertoo uuden seurustelukumppanin löytymisestä hyvissä ajoin ennen yhteen muuttamista.
– Kuuntele lapsen tai nuoren kysymykset ja vastaa niihin hänen kehitystasonsa mukaisella tavalla.
Kaikkien vastausten ei tarvitse olla valmiita, mutta on tärkeää, että aikuisella on rohkeutta kuunnella. Sillä tavalla annat lapsellesi turvaa ja arvostusta isojen uusien asioiden äärellä.
Uusperheen syntyvaiheessa lasten kysymykset ovat Kuusiston mukaan usein konkreettisia ja tarkkanäköisiä. Vaihtuvatko koulu, päiväkoti ja harrastukset, kun perhe muuttaa uuteen asuntoon? Pääsenkö tapaamaan kavereita ja isovanhempia? Keitä tulee perheen elämänpiiriin uuden aikuisen mukana?
Lapselle ja nuorelle on Kuusiston mukaan tärkeää tietää, että hänellä
on myös uudessa kodissa mahdollisuus tärkeisiin ihmissuhteisiin ja omaan tilaan.
– Nykyään monet uusperhettä perustavat ihmiset ovat pohtineet paljon näitä asioita. Kodit pyritään löytämään suhteellisen läheltä niin, että vaihdot helpottuvat ja koulut ja päiväkodit pysyvät mahdollisuuksien mukaan samoina.
LASTEN KUUNTELEMISEN rinnalla Maarit Kuusisto painottaa sitä, että myös aikuisella on oikeus rakastaa ja tulla rakastetuksi. Puolisoiden välinen rakkaussuhde luo pohjan uusperheen onnistumiselle kaikkien kannalta.
– Suhteissa eläminen vaatii tunnetaitoja, mutta onneksi niitä voi opetella läpi elämän. Elämä on keskeneräistä, meillä kaikilla, Maarit Kuusisto sanoo.
– Uusperhe on laaja tunnesuhteiden verkosto, joka antaa voimia, mutta myös vie niitä. Sen keskellä on välttämätöntä pitää huolta omasta parisuhteesta. Puoliso on paras tuki, turva, apu ja takalauta, ja hänen eteensä kannattaa nähdä vaivaa.
Iso verkosto tarkoittaa monia mahdollisuuksia tukeen ja turvaan, mutta samalla se kysyy ja koettelee erilaisuuden sietämistä, toisen rajojen kunnioittamista ja kykyä sietää epätietoisuutta.
– Jos kommunikaatio ei toimi, mikään ei toimi. Hyvät viestintävälit sekä eksään että nyksään ovat tosi tärkeitä, Kuusisto sanoo.
– Pidä huolta siitä, että puolisosi tietää, missä milloinkin mennään. Elleivät puolisot pysy samalla kartalla siinä, mitä lasten asioista on sovittu ex-puolison kanssa, se voi johtaa turhautumisen ja ulkopuolisuuden tuntemuksiin.
TOIMIVAA VIESTINTÄÄ tarvitaan myös siihen, että kaikki ovat selvillä kasvatuksen päälinjoista. Sääntöjen ja tapojen samanlaisuuteen on Maarit Kuusiston mukaan hyvä pyrkiä, mutta hän toteaa realistisesti, että kahden kodin perhekulttuurit eroavat väistämättä toisistaan joissakin asioissa.
Törmäykset voivat liittyä esimerkiksi nukkumaanmenoaikoihin, ruutuaikaan ja siihen, miten usein pidetään yhteyttä lapsen toiseen kotiin. Kuusiston mukaan ohjenuora ”kuuntele, kunnioita, jousta” toimii tällaisissa asioissa paremmin kuin metelin nostaminen.
– Kannattaa opettaa lapsi ja nuori keskustelemaan asioista, jotta he voivat osallistua kummassakin päässä perhekokouksiin turvallisella mielellä eivätkä joudu puolustelemaan toisen vanhemman mielipiteitä. Tavoitteenahan on antaa lapselle ja nuorelle turvallinen kasvuympäristö ja auttaa häntä kasvamaan, ei kasvattaa ex-kumppania.
Kuusisto mainitsee vielä tutkimustiedon, jonka mukaan uusperheen yhteenkuuluvuuden ja sosiaalisen vanhemmuuden kasvaminen voi kestää neljästä jopa viiteentoista vuoteen.
– Ensin saatetaan kokea ”uusperhehoneymoonia”, mutta sen jälkeen voi tulla tarve eriytyä taas erillisiksi yksiköiksi. Kannattaa olla sitkeä ja uskoa prosessiin. ■
Vantaan seurakuntien perheneuvonta tarjoaa helmikuusta alkaen mahdollisuuden kertaluonteiseen terapiaan. Varaa aika p. 09 830 6799 ma 15–17 ja ke klo 9–11, tai tee nettivaraus osoitteessa vantaanseurakunnat.fi/perheneuvonta.
Vantaan seurakunnat järjestävät tänä keväänä useiden retriittien lisäksi hiljaisuuden joogaa.
Hiljaisuuden retriitti on oivallinen tapa hiljentyä, keskittyä omaan mieleen ja kehoon sekä kerätä voimia arkeen.
Vantaan seurakuntien kevään 2023 retriittikalenteri tarjoaa merellisiä retriittipaikkoja, pääsiäiseen valmistavia paastonajan retriittejä ja pienen pyhiinvaelluksen sisältävän retriitin Pellingissä, Porvoon saaristossa.
Varaathan paikkasi ajoissa. Retriittien hinnat sisältävät täysihoidon ja kuljetukset sekä ohjelman. Retriitti on kristilliseen perinteeseen kuuluva tapa sitoutua hiljaisuuteen yhdessä ja eristäytyä hetkeksi arjen vaatimuksista.
Oppilaitosten henkilöstöretriitti 27.–29.1. Kesijärven leirikeskus, Loppi. Oppilaitospastorit Hanna
Vuollo ja Tiina Kaaresvirta. Hinta 180 e.
Pyhä yksinkertaisuus – retriitti paastonajan keskellä 10.–12.3. Nilsasgården, Sipoo. Hanna Vuollo ja Sami Suhonen. Hinta 180 e.
Palmusunnuntain retriitti 31.3.–2.4. Poitsilan kartano, Hamina. Tarja Korpela ja Natasa Stambej. Mukana hiljaisuuden joogaa, retkiä meren rantaan ja pääsiäseen rauhoittumista. Hinta 180 e.
Opiskelijaretriitti 21.–23.4. Kesijärven leirikeskus, Loppi. JukkaMikko Karjalainen, Terhi Viljanen. Hinta 60 e.
Luoja kätkeytyy luotuunsa – hiljaisuuden retriitti 5.–7.5. Pellingin leirikeskus. Porvoon saaristossa meren ja upean luonnon äärellä.
Ohjaajina Tarja Korpela ja Kari Koivula. Hinta 180 e.
Ilmoittautumiset retriitteihin vantaanseurakunnat.fi/tapahtumat/retriitit. Tiedustelut klo 9–15 p. 050 321 3282, laura.ohtonen@ evl.fi
Hiljaisuuden jooga joka keskiviikko 25.1.–17.5.2023 klo 17.30–18.30 Tikkurilan kirkko, Asematie 12a. Ohjaajina vuoroviikoin hiljaisuuden joogan ohjaajat Hanna Vuollo, Tarja Korpela, Maaret Hirvensalo ja Päivi Hakala. Ei ennakkoilmoittautumista. Ilmainen. Lisätiedot tarja.korpela@evl.fi
Hiljaisuuden jooga on kristilliseen hiljaiseen rukoukseen pohjaava kehollinen tapa rukoilla, jonka on kehittänyt sairaalapappi Heli Harjunpää.
Kesijärven leirikeskuksessa Lopella pidetään kevätkaudella kaksi retriittiä.Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla vierailevat metsäkauriit käyvät välillä syömässä leikkokukkia ja istutuksia haudoilta. Noin viiden yksilön lauma on käynyt hautausmaalla viime keväästä lähtien. Talvella ne saattavat kaivaa kasveja myös lumen alta.
– Leikkokukista ovat mieluisia erityisesti ruusut. Myös monivuotiset kasvit kuten marjakuuset ja pensasargervot kelpaavat
niille, kertoo työnjohtaja Jenny Torvinen Vantaan seurakuntien hautaustoimen palveluista.
Hautausmaan aluetta ei ole kokonaan aidattu, ja toisaalta kauriit loikkivat ketterästi aitojen ylikin. Hautausmaan työntekijät ovat yrittäneet hätistellä eläimiä, mutta se ei ole helppoa, koska eläimet ovat tottuneet ihmisiin ja kaupunkiympäristöön.
Jos ilmaisen lounaan tarjoaminen metsäkauriille ei miellytä, haudalle voi valita voimakkaasti tuoksuvia kukkia.
– Tuoksuvat kasvit eivät kiinnosta kauriita. Kesällä sametti-
kukka ja tuoksuvat yrtit sekä keväällä narsissit ovat hyväksi havaittuja vaihtoehtoja.
Vantaalaiset auttoivat toisiaan lähes 26 000 euron edestä osallistumalla Vantaan seurakuntien Rakenna joulupuu -keräykseen. Suurimmassa osassa Vantaan seurakuntia keräys toteutettiin joulukuussa 2022 niin, että ihmiset ostivat ruokalahjakortteja kauppoihin ja toivat ne seurakuntaan. Avun veivät pe-
Kauriit syövät kukkia hautausmaallaISTOCK Jos ruusut tai monivuotiset kasvit ovat kadonneet haudalta, asialla on voinut olla metsäkauris.
Hans Tuominen pääsi töihin kotikonnuilleen, kun hänet valittiin joulun alla Vantaankosken seurakunnan kirkkoherraksi. Vantaankosken seurakunnan kirkkoherranvaali oli välillinen vaali, jossa valinnan teki seurakuntaneuvosto. Päätös oli yksimielinen.
Tätä ennen Tuominen ehti olla 12 vuotta Hakunilan seurakunnan kirkkoherra. Miksi halusit vaihtaa seurakuntaa?
– No juuri siksi, että asumme Mari-vaimoni kanssa Vantaankosken seurakunnan alueella Martinlaaksossa. Tämä on kotiseuturakkautta. Identiteettini on tosi vantaalainen, ja Vantaa on hyvä paikka asua ja tehdä työtä.
– Tosin on kyllä Hakunilastakin tosi vaikea ja haikea lähteä pois, hän sanoo.
Hän aloittaa työt Vantaankoskella maaliskuun alussa.
HANS TUOMINEN oli vasta reilu parikymppinen teologinplanttu, kun hän vietti kesän 1992 Vantaankosken seurakunnan kesäteologina. Kolme vuotta myöhemmin 500 alueen nuorta kokosi adressin Vantaankosken silloiselle kirkkoherralle Juhani Kopposelalle. Nuoret vaativat, että Hans Tuominen täytyy
palkata seurakunnan nuorisopapiksi.
Sen koommin, yhtä vuoden mittaista pätkää lukuun ottamatta, Tuomista ei ole pappina näkynyt muualla kuin Vantaalla. Pääkaupunkiseudulla on tavallista, että pappi asuu kokonaan toisessa kaupunginosassa, jotta edes joskus saisi kokea olevansa yksityishenkilö. Tuominen ei ajattele niin.
monikulttuurista toimintaympäristöä ja erilaisia tulevaisuuden kehityslinjoja.
Silti ydin on aina pappeudessa, ja siihen Tuominen tunsi voimakkaan kutsumuksen jo seurakuntanuorena.
– Saan riittävästi yksityisyyttä Sipoonkorven ja Nuuksion metsissä suunnistaessani. Suunnistus on minulle erittäin tärkeä osa elämää ja se auttaa minua myös pitämään työkuntoani yllä.
YLIOPISTOSSA TEOLOGIT opiskelevat hepreaa, kreikkaa ja latinaa. He sukeltavat läpi Raamatun ja kirkon historian ja opettelevat tieteellisen ajattelun perusteita.
– Kirkkoherran työ on suureksi osaksi hyvin toisenlaista. Tässä on oltava talouden ja hallinnon asiantuntija, joka samalla tuntee hyvin
– Tämän työn ydin on ehdottomasti siinä, että saa elää mukana seurakuntalaisten arjessa ja palvella siten Kristusta. Kirkkoherran työ on niin suurelta osin tavallisen maallista organisaatiojohtamista, että yhtä hyvinhän Tuominen voisi olla toiminnanjohtajana missä tahansa yleishyödyllisessä yhdistyksessä. Tuomisen näkökulmasta siitä silti puuttuisi jotakin olennaista.
– Olen eri elämänvaiheissani itse kokenut sydämessäni Jumalan armon ja rakkauden, ja haluan välittää rakkautta eteenpäin. Siksi haluan olla pappi.
VÄHÄN AIKAA SITTEN Tuominen oli muiden kirkkoherro-
jen kanssa työmatkalla Ruotsin Malmössä. He kävivät asumalähiössä, jonka asukkaista enää vain neljä prosenttia kuului luterilaiseen kirkkoon. Monikulttuurisuus on yksi kehityslinja, toinen on puhdas maallistuminen, kun ihmiset yksinkertaisesti eivät usko Jumalaan.
– Mitään ihmereseptiä tässä ei ole. Tuntuu tosi kliseiseltä sanoa näin, mutta minä uskon vuoropuheluun ja kunnioittavaan kuuntelemiseen, jossa tuon rohkeasti esiin oman kantani, Tuominen sanoo.
IHMISTEN KOHTAAMISESSA on tietenkin myös paljon muutakin viestintää kuin pelkät lausutut argumentit. Välittämisen ja kunnioituksen osoittaminen on paljon kokonaisvaltaisempaa, mutta ei silti sen kummempaa kuin että ollaan läsnä ihan ihmisen kokoisina ihmisinä.
Tuomiselle yksi keino ilmaista tärkeitä asioita on musiikki.
– Monesti hengellisten laulujen hyräileminen metsässä käy rukouksesta.
Minään varsinaisena jytäpappina Hans Tuominen ei ole koskaan profiloitunut, vaikka kastejuhlissa usein kitaraa soittaakin. Jazz, iskelmä, rock ja erityisesti Queen ovat hänelle kovia juttuja, mutta ensi kesänä on jotain muutakin, mitä odottaa.
– Iron Maiden -konserttiin on liput.
rille seurakuntien diakoniatyöntekijät.
Toinen tapa ilahduttaa tuntematonta lähimmäistä oli joulukukan ostaminen keräyksessä mukana olleista kukkakaupoista. Joulukukkia veivät perille kaupungin kotihoito, vapaaehtoiset ja diakoniatyöntekijät. Vantaalla jaettiin yhteensä 363 kukkatervehdystä.
Vantaankosken seurakunnassa pyydettiin lahjoituksia Kirkon Kotimaanavulle.
Tätä kautta saaduilla lahjoituksilla Vantaankosken seurakunnan diakoniatyöntekijät vei-
vät apua alueella asuville ihmisille, joiden taloudellinen tilanne on vaikea.
lion seurakunnan viestintäpäällikön tehtävästä. Hän on ollut kirkollisen viestinnän tehtävissä myös Oulun seurakuntayhtymässä, muun muassa viestintäpäällikkönä.
pyrkivää toimintaa. Näiden asioiden pohtiminen ja yhdessä tekeminen on tärkeää.
Vantaan seurakuntayhtymän uutena viestintäpäällikkönä on aloittanut kasvatustieteen maisteri, humanististen tieteiden kandidaatti Rebekka Naatus Naatus tunnetaan myös Kirkko ja kaupungin kolumnistina.
Rebekka Naatus siirtyi Vantaan seurakuntayhtymään Kal-
– Olen valinnasta otettu ja innoissani. Vantaa on elävä ja muuttuva alue. Näen Vantaalla paljon mahdollisuuksia. On paljon asioita, joiden kanssa on mielenkiintoista työskennellä, Naatus sanoo.
– Vantaa on myös kirkollisesti monikulttuurinen: on traditioita vaalivaa herätyskristillisyyttä sekä uudistamiseen ja muutokseen
Viestintäpäällikön tehtävä tuli avoimeksi kun Meri-Anna Paloniemi valittiin arkkipiispa Tapio Luoman erityisavustajaksi.
Kirkko ja kaupunki -media etsii uutta päätoimittajaa. Paikka tuli avoimeksi, kun Jaakko Heinimäki siirtyi Merimieskirkon palvelukseen tammikuun alussa. Uuden päätoimittajan valitsee
Kirkko ja kaupunki -median johtokunta. Päätoimittajan on määrä aloittaa työnsä 1. toukokuuta. Siihen asti vt. päätoimittajana toimii Pauli Juusela
Lisätietoa tehtävänkuvasta ja hausta on osoitteessa kirkkorekry.fi
Kirkko ja kaupungin numerossa 20/2022 Menot-osan sivun 6 kuva Tikkurilan kirkon joulukuusesta oli Sirpa Päivisen ottama, ei Esko Jämsän, kuten kuvan yhteyteen oli virheellisesti merkitty.
Uusi viestintäpäällikkö aloitti työnsä
Tämän työn ydin on ehdottomasti siinä, että saa elää mukana seurakuntalaisten arjessa ja palvella siten Kristusta.
Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi
Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset
YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507
Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi
Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa perjantaisin klo 12.
Musiikkihetki Facebookissa keskiviikkoisin klo 12.
Luottamuksen rukoushetki Facebookissa ja YouTubessa maanantaisin klo 18.
Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.
Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa.
Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.
Hakunilantie 48, suntio p. 050 409 0500
Hakunilan kirkko on avoinna ti–to klo 9–14.
Ensivauvat torstaisin klo 13–14.30. Ryhmä ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille. Lisätiedot ja ilmoittautumiset birgitta.karjalainen@evl.fi.
Iltakirkko torstaisin klo 18. Nuorten valmistamassa iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja.
Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45.
Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Ehtoollista vietetään parillisilla viikoilla.
Maanantain yhteisölounas ensimmäiseen kattaukseen sisään klo 11.30–11.45 ja toiseen klo 12.15–12.30.
Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14.
Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12.30. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki.
Päivähetki Raamatun äärellä parittomien viikkojen tiistaina klo 12. Jari Araneva.
Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30.
Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12.
Toivo Café keskiviikkoisin klo 13–15.
Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30.
Messu su 22.1. klo 12. Leijonien
kirkkopyhä. Tiina Palmu, Hans Tuominen, Tuomas Heikkilä, Arto Hosio, Hannu Forsberg.
Seniorikerho ti 24.1. klo 13. Kerhon vetäjänä Minna Tervo. Pappi Jarkko Korhonen vierailee kertomassa lähetyslentäjätyöstään.
Lähetyspiiri to 26.1. klo 18. Vieraana Liisi Jokiranta.
Messu su 29.1. klo 12. Harri Nurminen, Sasu Rauhala, Sini Nikku.
Raamattuluento ke 1.2. klo 18.30.
Kristittyjen yhteyden perusta. Leif Nummela.
Diakoniatyöntekijät tavoitat p. 050 573 6277 sekä hakunilan. diakonia@evl.fi.
Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi.
Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina voit soittaa pastori Harri Nurmiselle, p. 050 3547648.
Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391
Perhekerho perjantaisin klo 9–12.
Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10.
Säppi avoin keskusteluryhmä tiistaisin klo 10.
Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12.
Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21.
Naiset Raamatun äärellä tiistaisin 19–21.
Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.
Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20
Messu su 22.1. klo 10. Tiina Palmu, Sini Nikku.
Messu su 29.1. klo 10. Harri Nurminen, Sini Nikku.
Esikoiset ry:n seurat su 29.1. klo 15.
Näkövammaisten miesten saunailta to 2.2. klo 17.30.
Lapsiperheiden iltakerho Kolohongan kerhotilassa (Pohjolantie 2, alakerta) torstaisin klo 17–19.
Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.
Lapsikuoro Kuunloiste alakouluikäisille lapsille harjoittelee ItäHakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 16–16.45.
Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoroseikkailuun!
Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkoulussa olevien nuorten oma kuoro. Se harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 17–17.45. Aurinkotanssissa on letkeä tekemisen meininki, johon jokainen nuori saa tulla omana itsenään.
Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet
– Keikka-avun vapaaehtoiselle riittävät tavalliset perustaidot ja se, että tulee toimeen ihmisten kanssa, vapaaehtoistyön koordinaattori Nataša Stambej rohkaisee.
Vantaankosken seurakunnan Keikka-apu etsii uusia vapaaehtoisia. Minkälaisesta diakonia-avusta on kyse, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Nataša Stambej? – Keikka-apu on tarkoitettu ikäihmiselle, sairastavalle tai kenelle tahansa, jolle liikkuminen on haastavaa. Keikka voi olla esimerkiksi saattamista kauppaan, kirjastoon tai terveysasemalle, lähtemistä ulkoilevan juttuseuraksi ja joskus myös digiopastusta.
Miten Keikka-apu toimii käytännössä? – Pääset mukaan hakemalla vapaaehtoiseksi nettisivun vantaankoskisrk.clara.fi kautta. Sen jälkeen sinut haastatellaan ja perehdytetään tehtävään.
– Vapaaehtoisena pääset katsomaan pyydettyjä tehtäviä ja ilmoittautumaan niihin HelpingApp-sovelluksessa. Saatuasi autettavan yhteystiedot sovit tehtävästä suo-
raan hänen kanssaan. Tarvittaessa voit olla yhteydessä meihin työtekijöihin.
Mitä sanoisit ihmiselle, joka haluaisi Keikka-avun vapaaehtoiseksi, mutta miettii, onko osallistuminen liian sitovaa?
– Sinun ei tarvitse sitoutua kuin yhteen keikkaan kerrallaan. Osa keikoista on sellaisia, että autettava tarvitsee saattajaa tiettynä määrättynä aikana, mutta suurimman osan keikoista voi tehdä silloin kun molemmille sopii. Jos ihmisten kanssa tehtävä työ ja auttaminen käytännön asioissa ovat lähellä sydäntäsi, voin lämpimästi suositella Keikka-apua.
Infotilaisuudet Keikka-avun vapaaehtoisuudesta kiinnostuneille to 19.1. klo 18 Hämeenkylän kirkolla, Auratie 3, sekä ti 24.1. klo 18 Myyrmäen Virtakirkolla, Rajatorpantie 8.
laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa kanttori Sini Nikku. Lisätietoja sähköpostitse sini.nikku@evl.fi.
Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450.
sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä.
Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–17, puhelimitse, p. 09 830 6455.
Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti klo 9–11 ja Café Pähkinässä to klo 10–12, p. 09 830 6472.
Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459
Auratie 3
Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Jumalanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta. Sydämellinen kiitos kaikille teille, jotka osallistuitte Rakenna joulupuu -keräykseen lahjoittamalla kukan, lahjakortin vähävaraiseen perheeseen, leirin yksinhuoltajaäidille tai tarjositte ruokailukerran yhteisessä pöydässä.
Länsi-Vantaan keikka-avun infotilaisuus to 19.1. klo 18. Voisitko sinä tehdä yhden avustuskeikan ja auttaa ikäihmistä esim. lääkäritai apteekkireissulla? Tervetuloa kuulemaan ja tutustumaan keikkaapuhankkeen käytäntöihin! Yhteistyössä Vantaankosken seurakunnan kanssa.
Muistojen ilta – Hämeenkylän kirkko 30 vuotta la 21.1. klo 17.
Kahvin lomassa tarinoita ja muistoja kirkon rakentamisesta ja historiasta. Ehtoollishartaus illan päätteeksi. Matti Hyry, Jaakko Rantasalo ja Jukka Nevala.
Messu su 22.1. klo 10. Miika Koistinen, Loviisa Tuomisto. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.
Hämeenkylä-messu 30 vuotta su 22.1. klo 17. Matti Hyry, Jukka Nevala, Jukka Salminen ja kuoro. Teetarjoilu.
Usko ja oppi -ilta to 26.1. klo 18. Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja. Teemana Johanneksen evankeliumi.
Hiljaisuuden ilta pe 27.1. klo 18.
Varaa aika itsellesi ja Pyhän kuuntelulle arki-illan retriitissä. Mukaan tarvitset vain villasukat. Mukana retriittiohjaaja, pastori Katja-Maaria Kaskinen. Ilmoittautuminen ja erityisruokavaliot kirkkoherranvi-
rastoon 23.1. mennessä.
Messu su 29.1. klo 10. Jaakko Kara, Hannu Lehtikangas. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.
Raamattuluento su 29.1. klo 11.30. Jukka Niemelä. Teemana Johanneksen evankeliumi. Kirjallisuuspiiri ti 31.1. klo 18.
Kirjana Antti Tuurin Mies kuin pantteri.
Hämeenkylän kirkon kuoro tiistaisin parillisilla viikoilla klo 17.30–19.
Kuoroa johtaa Hanna Perkola. Perhemuskarit tiistaisin klo 16.45–17.15 ja 17.30–18.
Kirkkomuskari keskiviikkoisin: taaperoryhmä 1 klo 9.15–9.45, vauvaryhmä klo 10–10.30 ja taaperoryhmä 2 klo 10.45–11. Paikkatiedustelut kaikista muskareista: terhi.kuoppala@ev.fi, p. 050 5736356.
Yhteisen pöydän ruokailu keskiviikkoisin klo 11.
Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12 ruokailun yhteydessä. Kyläperhekerho torstaisin klo 9.30 päiväkerhotilassa.
Lammaskuja 2 A
Kahvila auki ma–pe klo 10–14. Iltaperhekerho ti 24.1. alkaen klo 17.30–19. Mukavaa yhdessäoloa, laulu-, leikki- ja askarteluhetki. Hartaus ennen iltapuuroa. Lisätiedot sari.hakki@evl.fi, p. 044 422 0491
Erityislasten vanhempien vertaistuki-ilta ke 25.1. klo 18–19.30 (22.2., 29.3., 26.4., 31.5., 21.6.).
Lisätiedot: sari.hakki@evl.fi, p. 044 422 0491.
Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 1.2. klo 18.
Hartaushetki to 2.2. klo 13. Jarna Wikström.
Haik-käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 10. Piirissä valmistetaan käsitöitä myyjäisiin. Tuotto käytetään avustuskohteisiin koti- ja ulkomailla
Miesten keskusteluryhmä torstaisin klo 10.
Katri Niemen näyttely ”Jokainen ihminen on taulun arvoinen” nähtävillä 27.1.2023 saakka. Näyttely nähtävillä kahvilan aukioloaikojen mukaisesti.
Aikuisten raamattupiiri to 26.1. klo 9.30.
Ilpolankuja 2
Kyläperhekerho tiistaisin klo 9.30. Kenian lähetyspiiri to 19.1. ja 2.2. klo 11.
Luetaan yhdessä -ryhmä tiistaisin klo 10 uudessa osoitteessa, Autioniityn päiväkodissa, Niittyvillan yksikössä, os. Lammaslammentie 3.
Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–14. korsonseurakunta.fi
Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220
Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550
Keskustelun papin kanssa voi varata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554
Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p. 09 830 6554
Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12 diakoniatoimistolla
Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496
Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Miesten saunailta to 19.1. ja 2.2. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa ennen messua.
Korso-messu to 19.1. klo 18.30.
Jani Vanhala, Sinikka Stöckell. Iltarukouspiiri klo 18 kokoustilassa. Perhekerho pe 20.1. ja 27.1. klo 9–11.30 lasten tiloissa.
Messu su 22.1. klo 10, Minttu Haapalainen, Joona Raudaskoski, Airi Saloniemi.
Tunteikasta italialaista ja tummaa juomaa -konsertti su 22.1. klo 16. Mezzosopraano Ida Wallén, nokkahuilisti Sofia Fernholm ja
cembalisti Aura Visala. 1700-luvun italialaiseen tyylin harvinaisempaa matalalle (nais)äänelle sävellettyä musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 euroa. Kahvi- ja teetarjoilu ennen konserttia kirkkosali 2:ssa klo 15.30.
Kirkon aamupuuro ma 23.1. ja 30.1. klo 10 seurakuntasalissa.
Puuron hinta 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta.
Perhekerho ma 23.1. ja 30.1. klo 12–15 lasten tiloissa.
Virtapiiri ma 23.1. ja 30.1. klo 13 seurakuntasalissa.
Punainen lanka -raamattupiiri ma 23.1. ja 30.1. klo 18 kirkon asiakastilassa. Sisäänkäynti alapihan parkkipaikan kautta.
English Through Bible -raamattupiiri ma 23.1. ja 30.1. klo 18.30 kokoustilassa. Naisten raamattupiiri ti 24.1. ja 1.2. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.
Katulähetyksen messu ja yhteisölounas ke 25.1. klo 11. Ilkka Luukka, Jaana Jurvanen, Airi Saloniemi. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa.
Aamurukouspiiri ke 25.1. ja 1.2. klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa. Lähetyspiiri ke 25.1. ja 1.2. klo 13 kokoustilassa.
Iltaperhekerho ke 25.1. ja 1.2. klo 18 lasten tiloissa.
Seurakunnan seniorit to 26.1. ja 2.2. klo 13 seurakuntasalissa.
Senioripiiri seurustelee. Yhdessäoloa ja keskustelua vapaaehtoisen piirinvetäjän johdolla.
Naisten saunailta to 26.1. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa ennen messua.
Korso-messu to 26.1. klo 18.30. Minttu Haapalainen, Sinikka Stöckell. Iltarukouspiiri klo 18 kokoustilassa.
Messu su 29.1. klo 10, Tuomas Antola, Elina Aro, Sinikka Stöckell.
Katulähetyksen yhteisölounas ke 1.2. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa.
Kolme kanttoria yhdistävät upeat äänensä Vantaan Viihdeorkesteri Ensemblen kanssa Tikkurilan kirkossa. Tuttuja viihdemusiikin klassikkoja Frank ja Nancy Sinatran Something Stupidista Rauli Somerjoen Valoihin tulkitsevat Hakunilan seurakunnan kanttori Tuomas Heikkilä, Korson seurakunnan kanttorina toiminut Juho Punkeri ja Espoon ruotsinkielisen seurakunnan kanttori Nina Kronlund. Konsertin johtaa trumpetisti Tero Lindberg.
Ruokailun alussa on mahdollisuus hiljentyä kirkossa yhteiseen hartaushetkeen.
Korso-messu to 2.2. klo 18.30.
Ilkka Luukka, Sinikka Stöckell. Iltarukouspiiri klo 18 kokoustilassa.
Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta.
Kirkonkulma avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11.
Kastettu
Melissa Vivian Ahlsten, Olivia Eliana Vivian Ekroos, Liana Adelia Kurppa, Alicia Edea
Magalhães, Taimi Kerttu Karoliina Nilsson, Milo Mileon Ojamies, Tyyne Elsi Unelma Raatikainen, Toivo Edvin Taavetti Saksa.
Hautaan siunattu
Kaija Tuulikki Laine 98 v, Raili Tellervo Räsänen 92 v, Aili Orvokki Liulia 87 v, Rauha Heleena Ranta 86 v, Tuomo Kalevi Hämäläinen 81 v, Taisto Gunnar Lehto 81 v, Anneli Jokinen 78 v, Raija Tuulikki Aalto 75 v, PirjoRiitta Koskinen 75 v, Tarja Hilkka Hannele Piilikangas 72 v, Hannu Armas Leppälä 69 v, Teuvo Johannes Streng 66 v, Svetlana Ikkonen 61 v, Jari Antero Pelkonen 59 v, Kirsi Eeva Alice Silvonen 54 v.
Kastettu
Niia Evina Kirsikka Kataja, Veera Alina Veini.
Hautaan siunattu Raimo Olavi Saarinen 82 v, Ritva Mirjami Andström 86 v, Maj-Britt Ikala 68 v, Pipsa Terttu Anneli Pippuri 73 v.
Kastettu
Linnea Aurora Peltonen, Lumi Sofia Alho.
Hautaan siunattu
Ebba Emilia Heikkinen, Anita Johanna Terenius, Jorma Antero Saari, Antti Juhani Ylikojola, Hilkka Annikki Savikko.
Kastettu
Julius Olavi Koski, Lili Alina Hurmerinta, Aila Vivian Sainio. Avioliittoon kuulutettu
Minna Marjaana Paananen ja Mika Juhani Karhu.
Hautaan siunattu
Aino Terttu Tellervo Vitikainen 92 v, Lea Sisko Kyllikki Eskolin 84 v, Karl Axel Viktor Kyrklund 84 v.
Kastettu
Aamos Uuno Aadolf Salokangas, Otto Ilmari Öhman, Roni Luukas Petteri Tiippana, Lilja Marjatta Liimatta, Alma Beata Rusthollkarhu, Oiva Viljo Toivo Tähtinen, Lukas Eino Ville Kajander, Alvar
Erik Elmeri Jäntti, Eeli Väinö Olavi Kataja, Riku Oke Olavi Peltonen, Venla Anna Eveliina Pietilä, Tessa Elea Riutta, Knuut Feliks Matteo Sivula, Lenni Mikael Strömberg, Elsi Hilda Helena Ulvila, Leo Matti Sakari Keitaanniemi.
Avioliittoon kuulutettu
Harri Tapio Näsänen ja Hilla Marjukka Liukko.
Hautaan siunattu
Toivo Henrik Lehto 90 v, Kalevi
Antero Järvinen 89 v, Sirkka
Maija Nevalainen 87 v, Timo Onni
Tapani Hyvönen 76 v, Niilo Olavi
Antero Kallio 90 v, Urpo Ensio
Ruokonen 87 v, Sirkka Liisa
Tikkanen 87 v, Seppo Uolevi
Haapalainen 83 v, Rita Kristina
Alho 79 v, Eila Loviisa Ingeborg
Halme 88 v, Seija Paula Irene
Ilonen 88 v, Elvi Helena Lahtinen 88 v, Minna Susanna Lahti 53 v,
Juho Antero Lehtinen 86 v, Jouni
Juhani Listola 85 v, Olle Erik
Lindström 73 v, Timo Petri Juha-
ni Haverinen 60 v, Aino Inkeri Pyy 90 v, Riitta Aulikki Ikävalko 88 v, Erkki Oskari Aslama 86 v, Ritva Tuulikki Lehkonen 84 v, Taito Kalervo Parkatti 81 v, Eila Kaarina Taipale 79 v, Kaija Helvi Matilda Jalonen 78 v, Seppo Yrjö Johannes Salo 73 v, Salli Tuulikki Lindqvist 72 v, Otto Samuli Teittinen 31 v.
Kastettu
Eetu Mauritz Lindstedt, Elsi Matilda Toivonen, Onni Armas Aulis Lindström, Paavo Reino Agathon Brand, Arthur Onni Guillaume Kiviharju, Asla Sulo Armas Reini, Minja Emilia Kylli, Aino Elina Kiuru, Roope Vili Tapani Kujala, Eliel Anton Johannes Leinonen, Paavo Reino Agathon Brand, Kaisla Olivia Kaukonen, Aukusti Väinämö Kaila, Helmi Vieno Linnea Laineaho, Elea Mikaela Ahola, Alina Isabel Karelsky, Amelia Leena Raatikainen.
Hautaan siunattu Riitta Anneli Lahtinen 89 v, Ilse Monika Sohlman 84 v, Timo Nieminen 81 v, Raili Marjatta Riihimäki 79 v, Esko Olavi Rinkelo 78 v, Auli Tuulikki Lamminen 93 v, Aune Alina Mäkinen 90 v, Anja Marjatta Tyllinen 89 v, Pentti Aarne Peltokangas 89 v, Anneli Kaarina Mantere 83 v, Armi Tuula Hillevi Pajari 82 v, Eemil Ensio Ruuth 80 v, Eeva Annikki Hartikainen 76 v, Juha Petri Okkonen 56 v, Seija Mirjam Virtanen 86 v, Pertti Sakari Järvinen 77 v, Elsa Johanna Siimes 92 v, Jorma Eljas Tapani Eskola 90 v, Erkki Aarne Kyhälä 84 v, Jouni Olavi Aarniala 70 v, Tuula Anneli Vesanen 76 v, Reijo Antero Söderström 91 v, Mikko Eemeli Suominen 88 v, Sinikka Hely Orvokki Malmström 85 v, Sirkka Liisa Haapa 77 v, Essi Aurora Marjalahti.
Avlidna: Eva Taipale, Erik Vilhelm Eberhard Forsström, Gustaf Robert Kullberg.
Lähde vapaaehtoiseksi avustajaksi ja oppaaksi retkille, tapahtumiin, juhliin, kerhoihin, hävikkiravintoloihin, kulttuurikäynneille museoihin, liikuntatapahtumiin yms.
Uusi kurssi järjestetään Iiris-keskuksessa, Marjaniementie 74, Helsinki. Kokoontumiset: to 26.1. klo 17–19.30, to 9.2. klo 17-19.30, to 20.4. klo 17.30 Pimé café ja myöhemmin ilta kuvailutulkkauksesta.
Järjestäjinä Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry, Helsingin, Vantaan ja Espoon seurakuntien näkövammaistyö.
Ilmoittautuminen ja lisätiedot Minna Toivari, minna.toivari@hun.fi, 040 559 2627, Marja-Leena Kallio, marjaleena.kallio@evl.fi, 050 380 0947, Terhi Suonsivu, terhi.suonsivu@evl.fi, 050 381 8758, Ritva Aarnio, ritva.aarnio@evl.fi, 040 734 7715.
Perhekerho to 19.1., 26.1. ja 2.2. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.
SEURAKUNTAKOTI MIKAEL
Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 24.1. ja 31.1. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Senioripiiri ke 1.2. klo 10–11.30. Kahvitarjoilu.
Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-sivusta (facebook.com/ Retkeilijat) tykkäämällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajantasaisesti.
Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Rekolan srk somessa @rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15. p. 09 830 6220.
Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi Puhelinpäivystys ti klo 10–12, p.09 8306706.
Kaisa Aalto, p. 044 4220391. Sannamari Rusi, p. 050 3290361. tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.
Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. vt. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706.
Ben Ahlroos, p. 050 535 2450 Hanna Paananen, p. 050 436 7712 Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370
Kustaantie 22, p. 09 830 6708
Perheolohuone kirkolla ma klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien.
Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. Yläovet ti klo 13. Syödään yhdessä. Alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan.
Silmukkasiskot ke klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi. Lapsikuoron harjoitukset ke klo 16–16.45. Uusi lapsikuoro alakouluikäisille on maksuton eikä siihen ole pääsykoetta. Lisätiedot HannaMaria Valve, p. 050 433 3329.
Kirkkomuskari to klo 9.30–10. Avoin kirkkomuskari perheille. Pyhäkoulu su klo 10. Lasten oma kirkkohetki ja askartelua. Messu su 22.1. klo 10. Ben Ahlroos ja Marja Kyllönen.
Miesten raamattupiiri ma 23.1. klo 18.30–20. Keskustelua Raamatunteksteistä miesten kesken. Iltamessu ke 25.1. klo 20. Hanna Paananen ja Hanna-Maria Valve. Ekoreformaatiomessu su 29.1. klo 10. Jaakko Hyttinen, liturgi. Kirkkoherra emeritus Jukka Yrjölä, saarna. Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye ja keskiaikaisen musiikin yhtye Oliphant sekä kanttorit Samppa Laakso ja Sirkku-Liisa Niemi.
Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedustelut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329.
Päiväkerho 3–5-vuotiaiden kerho ma, to ja pe klo 9–12. Askarrellaan, lauletaan ja leikitään. Kerhossa hiljennytään myös hetkeksi ja tutustutaan Raamatun kertomuksiin. Kyselyt vapaista paikosta Petri Piirainen, p. 050 573 6328.
Perheolkkari ti klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. Savityöpaja ke klo 12–14. Pieni-
muotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu on 1 e/ kerta.
Raamattu- ja rukouspiiri to klo 10. Käydään läpi Uutta Testamenttia keskustellen ja rukoillen. Ohjaajina vapaaehtoiset Tuovi ja Päivi.
Miesten keskusteluryhmä to 19.1. klo 13–14.30. Keskustelemme elämän eri ihmeistä ja ilmiöistä. Ei ennakkoilmoittautumista. Ohjaajina Heikki ja Irene.
Kipuryhmä ti 24.1. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville. Ohjaajana Jorma Kuusijärvi. Ei ennakkoilmoittautumista. Muistitreenit ke 25.1. klo 10.30. Uudenmaan Muistiluotsin järjestämä muistitreeniryhmä. Lisätiedot Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329.
Päihteettömyyttä tukeva naisten ryhmä to 26.1. klo 13. Päihteettömyyttä tukeva ja hyvinvointia lisäävä avoin naistenryhmä. Ohjaajina diakoni Mariela Salminen ja Irene.
Omaishoitajien tukiryhmä ti 31.1. klo 13. Vertaistukiryhmä omaishoitajille tai jos koet olevasi omaishoitaja. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätietoja Irene, p. 050 573 6329.
Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat p. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta p. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi
Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk
Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 p. 09 830 6202 Diakonia palvelee Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköpostia voit lähettää diakonia.tikkurila@evl.fi.
Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www.tikkurilanseurakunta.fi
Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko on auki pääsääntöisesti tilaisuuksien mukaan.
Messu su 22.1. klo 12, Jarkko Korhonen, Terhi Viljanen, Iina Katila. Messu su 29.1. klo 12, Sanna Heikurinen, Suvi-Maria Roine, Samppa Laakso.
Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma–pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila. fi
Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina kello 18.
Junnuolkkari (7–14-vuotiaille) on auki kouluviikoilla joka viikko ti ja to klo 13–16 Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10). Junnuolkkarissa on tarjolla välipalaa sekä osittain ohjattua tekemistä. Toiminta on maksutonta.
Varhaisnuorille (7–12-vuotiaille) on tarjolla kerhoja Tikkurilan kirkolla, Ilolassa, Ristipurossa, Ylästössä, Kartanonkoskella ja Tammistossa. Ilmoittautuminen maksuttomiin kerhoihin www. tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Kouluikäiset”. Lisätietoja marja. eloranta@evl.fi tai p. 050 464 1414 sekä marjukka.valtanen@evl.fi tai p. 050 526 9401.
Keskiviikkokellot soivat keskiviikkoisin klo 13.45–13.55.
Taaperokahvila to 19.1., 26.1. ja to 2.2. klo 9.30–12. 1–2-vuotiaille lapsille ja heidän aikuisilleen. Tarjoilu 1 e/aikuinen.
Päivämusiikki to 19.1., 26.1. ja 2.2. To 19.1. ohjelmassa Marja Kyllönen, sopraano ja Iina Katila, urut sekä to 26.1., Brayan Jääskeläinen, urut.
Teetä ja kasviskeittoa to 19.1. ja to 2.2. klo 18–19. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 euron hintaan klo 18 alkaen seurakuntasalissa ennen iltamessua klo 19.
Iltamessu to 19.1. ja to 2.2. klo 19–20. Lämpimästi tervetuloa yhteisöllisesti toteutettavaan iltamessuhetkeen, joka toteutuu esirukousalttareissa, Sanassa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudessa yhteiseen hiljentymiseen. Messua ennen tarjolla teetä ja kasviskeittoa.
Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messuhetken kantava voima.
Perhepäivä pe 20.1. ja pe 27.1. klo 9–13. Muskarikirkko klo 10. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Keittolounas 4 e/ perhe, leipä ja kahvi 2 e/perhe. Muskarikirkkohetki pe 20.1. ja 27.1. klo 10. Lasten ja perheiden kirkkohetkessä laitetaan kastenauhat kastepuuhun.
Laulupiiri pe 20.1. ja pe 27.1. klo 15.30.
Naisten rukouspiiri pe 20.1. ja pe 27.1. klo 18, kokoushuone Martta.
Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 21.1 ja la 28.1. klo 15, kerhohuone Toivo, 2. krs. Ekoreformaatiomessu su 22.1. klo 10. Keskiaikaiset Pia Cantiones
-sävelmät uusiokäytössä. Uudet sanat kirjoittanut Pekka Kivekäs. Liturgi: Jaakko Hyttinen. Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye ja keskiaikaisen musiikin yhtye Oliphant sekä kanttorit Samppa Laakso ja Sirkku-Liisa Niemi. Lastenkirkko su 22.1. ja su 29.1. klo 10 messun yhteydessä. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun.
Vauvakahvila ma 23.1. ja ma 30.1. klo 12.30–14.30, Toivo-tilassa, 2.krs. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikuinen.
Raamatunlukupiiri: Raamatun laulut ja tarinat ma 23.1. ja ma 30.1. klo 17.30, Jaakko Hyttinen. Laulamme yhdessä -yhteislaulutilaisuus ti 24.1. klo 17, Terje Kukk. Sansan medialähetyspiiri ma 23.1. klo 18, kerhohuone Rakkaus. Raamatun sanan tutkimista ja rukousta maailmanluisen Jumalan lähetyksen puolesta.
Viikkomessu ti 24.1. ja ti 31.1. klo 11.30–12. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa.
Tiistain yhteisölounas ti 24.1. ja ti 31.1. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavattavissa kirkon alakerrassa keskustelua varten.
Lähetyksen päiväpiiri ti 24.1. klo 13–14.30, kerhohuone Toivo. Sanaa, keskustelua ja rukousta kahvikupin äärellä.
Avoin kohtaamispaikka ke 25.1. ja ke 1.2. Valo-tilassa klo 12–15. Kohtaamispaikassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä.
Tarjolla kuppi kuumaa tai kylmää juotavaa ja pientä makeaa, mutta ennen kaikkea mukavaa yhdessäoloa ja keskusteluseuraa! Käytössä myös asiakastietokone sekä tarvittaessa digiapua. Olet tervetullut yksin tai yhdessä ystäväsi kanssa. Olet jo perillä! -taidehetket ke 25.1. ja ke 1.2. klo 18 Voima-salissa. Taidetta ja kovia faktoja tarjoilevat vangitsevina luennoitsijana tunnettu professori Arto O. Salonen ja taiteilija, tohtori Saara Lilja. Nämä kaksi asiantuntijaa esittävät yleisölle haasteen: Ota oma tyytyväisyytesi ja elämäsi haltuun. Kriisien aikaa lähestytään niin Liljan valokuvataiteen, antiikin psalmien kauneuden kuin tietenkin tieteen kautta – ratkaisuja hakien. Teetä ja kasviskeittoa to 26.1. ja to 2.2. klo 18–19. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeit-
toa 2 euron hintaan klo 18 alkaen seurakuntasalissa ennen iltamessua klo 19.
Iltamessu to 26.1. ja to 2.2. klo 19–20. Lämpimästi tervetuloa yhteisöllisesti toteutettavaan iltamessuhetkeen, joka toteutuu esirukousalttareissa, Sanassa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudessa yhteiseen hiljentymiseen. Messua ennen tarjolla teetä ja kasviskeittoa. Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messuhetken kantava voima.
Messu su 29.1. klo 10, Johanna Jakonen, Hanna Raunu, Terje Kukk.
Eläinten karnevaali ma 30.1. klo 9.15 ja klo 10.15. Dramatisoitu lastenkonsertti pohjautuu Camille Saint-Saënsin sävellykseen ”Le Carnaval des Animaux”. Noin 30-minuuttisen esityksen aikana sävellyksen eläimet heräävät lavalla henkiin tanssin, musiikin sekä tekstin kautta karnevaalitunnelmissa.
Tikkurilan eläkeläiskerho ma 30.1. klo 13. Ohjelmassa Runebergin virsiä ja Fredrikan tarina. Sukkelat Sukankutojat ti 31.1. klo 10–12, Vehkapolku 10 C kerhotilassa. Ryhmässä neulotaan sukkia Kirkon Ulkomaanavun, lähetystyön ja diakoniatyön hyväksi.
kokoontuu tiistaina 24. päivänä tammikuuta 2023 klo 18.00 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12a, 01300 Vantaa Käsiteltävät asiat
1. Seurakuntavaalien tuloksesta ilmoittaminen
2. Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajan vaali vuosiksi 2023–2024
3. Yhteisen kirkkovaltuuston varapuheenjohtajan vaali vuosiksi 2023–2024
4. Yhteisen kirkkovaltuuston suhteellisten vaalien vaalilautakunnan vaali vuosiksi 2023–2026
5. Yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan vaali vuosiksi 2023–2024
6. Yhteisen kirkkoneuvoston jäsenten vaali vuosiksi 2023–2024
7. Yhteisen kirkkoneuvoston jäsenten henkilökohtaisten varajäsenten vaali vuosiksi 2023–2024
8. Vantaan seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön johtokunnan varsinaisten jäsenten vaali, puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali sekä henkilökohtaisten varajäsenten vaali vuosiksi 2023–2024
9. Vantaan seurakuntayhtymän kiinteistöjohtokunnan varsinaisten jäsenten vaali, puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali sekä henkilökohtaisten varajäsenten vaali vuosiksi 2023–2024
10. Pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteisen mediatoimituksen johtokunnan jäsenten valitseminen vuosiksi 2023–2024
11. Vantaan seurakuntayhtymän taloussäännön päivitys
12. Jokiniemen Hiekkaharjun Aalueen (osa kiinteistöstä 92407137) kaavoittaminen ja Varian kiinteistön (92623042) kiinteistökaupan esisopimus
13. Vantaan Ruskeasantaan kaavoitettavan logistiikkakiinteistön, osa kiinteistöstä 924071213, vuokrauksen periaatteet
Kuulutus ja asialista pidetään nähtävänä 17.–23.1.2023. Esityslista kokonaisuudessaan on verkkosivuillamme www.vantaanseurakunnat.fi/paatoksenteko
Kokousta voi seurata suorana verkkolähetyksenä: kirkkovantaalla.fi
Vantaa 16.1.2023 Hans Tuominen yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja
Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 1.2. klo 13–15, kerhohuone Rakkaus, 2. krs.
Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.
Soittajankuja 1
Perhepäivä ma 23.1. ja 30.1. klo 9–14. Touhua ja toimintaa klo 9 alkaen. Tarjolla välipala 2 e/perhe. Leikkiä, yhdessäoloa ja yhteistä puuhaa lapsille ja aikuisille klo 14 saakka. Tule silloin kun sinulle sopii, ei ilmoittautumista. Kerho isille ja lapsille ti 24.1. ja ti 31.1. klo 17.30–19. Yhdessäoloa, askartelua ja pieni iltapala 3 e/ perhe. Lisätietoja Outi Myllylä, p. 050 327 1634 tai outi.myllyla@evl.fi
Hagelstamintie 20 A Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 19.1. ja to 2.2. klo 18–20. Raamattua, rukousta, yhdessäoloa ja asiaa Kansanlähetyksen ulkomaantyöstä teekupin äärellä.
Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho ti 24.1. ja ti 31.1. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.
Ristipuron keskiviikkokerho ke 1.2. klo 13.30–15.
Tammistonkatu 29 B
Perhekerho ma 23.1. ja ma 30.1. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.
Lehtikummuntie 2
Elävän veden virta -rukouspiiri ma 23.1. klo 17.30–19.30. Raamatun sanan tutkimista ja yhteistä rukousta.
Perhekerho ti 24.1. ja ti 31.1. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe.
Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.
Hertta-kirkonrotan toimintatuokio ke 1.2. klo 10.30 Jumbo-Flamingon kauppakeskuksessa. Kauppakeskus ja Tikkurilan seurakunta järjestävät pienten lasten toimintatuokioita kauppakeskuksen leikkitilassa joka kuun ensimmäinen
keskiviikko alkukevään ja kesän ajan. Hertta touhuilee Jupu Pupun leikkipaikassa, kauppakeskuksen 1. kerroksessa, Hesburgerin vieressä. Vanhemmille on tarjolla aamupäiväkahvit ja ensimmäiset 15 perhettä saa mukaansa tilaisuudesta myös pienen lahjakassin. Seurakunnan vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita Lailalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä porakone pelota, ota rohkeasti yhteyttä!
Tiedustelut: diakonissa hanna. raunu@evl.fi p. 050 384 8481.
VERKOSSA
www.facebook.com/tikkurilanseurakunta
Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta.
Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi
Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.
Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi
Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi
Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi.
Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: ti klo 9–11 Kivistön kirkko: ti klo 13–15.
Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176.
Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi.
Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi
Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön
kirkko
Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko
Rajatorpantie 8
Seniorikerho torstaisin klo 13.30. Kirkkoravintola Voimala pe 20.1. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi). Pöytiintarjoilu. Messu su 22.1. klo 10. Uusien työntekijöiden siunaaminen. Papit Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Tuula Paasivirta, kanttori Eveliina Pulkkinen. Raamattupiiri ma 23.1. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 23.1. klo 17.30.
Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18.
Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 23.1. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, ½ t. meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t.
Keikka-avun info vapaaehtoisuudesta kiinnostuneille ti 24.1. klo 18. Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta vapaaehtoisapua, joka on tarkoitettu yli 65-vuotiaiden Vantaankosken seurakunnan alueella asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Keikat voivat olla auttamista asioilla esim. kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, apua lomakkeiden täyttämisessä tai ulkoilukaverina. Infoon osallistuminen ei sido mihinkään. Paikan päällä voi myös ilmoittautua vapaaehtoiseksi.
Messu su 29.1. klo 10. Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Pappi Iiro Salminen.
Suomen kielen kerho maahanmuuttajille ti 31.1. klo 14. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. Miesten raamattupiiri ti 31.1. klo 18.30.
Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13.
Laavatie 2 Perhekahvila maanantaisin klo
Vantaan seurakuntayhtymän hautausmailla on yhteisen kirkkoneuvoston 6.10.2021 antamasta kehotuksesta huolimatta yhä 103 hautaa kunnostamatta. Kunnostuskehotuksesta on tiedotettu kirjeellä tai kuulutuksella sanomalehdissä sekä ko. haudoille asetetulla ilmoituksella. Yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt 14.12.2022 julistaa hautaoikeuden alla mainittuihin hautoihin menetetyksi. Hauta palautuu välittömästi seurakuntayhtymän hallintaan.
Samalla yhteinen kirkkoneuvosto ilmoittaa, että haudalla olevat muistomerkit tai muut rakennelmat ja irtonaiset esineet siirtyvät hautaustoimilain 14 luvun 5 §:n nojalla seurakunnalle ilman vastiketta, jollei hautaoikeuden haltija ole kuuden kuukauden kuluttua hautaoikeuden päättymisestä vienyt niitä pois.
Tähän kirkkoneuvoston päätökseen saa se, jota asia koskee, tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 2.2.2023 mennessä (14 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta) ja se on osoitettava yhteiselle kirkkoneuvostolle, kirjaamo.vantaanseurakuntayhtyma@evl.fi.
Luettelo seurakuntayhtymän hallintaan palautuneista hautapaikoista sekä aiemmin julkaistu kunnostuskehotus on luettavissa osoitteessa kirkkovantaalla.fi/hoitamattomuuskuulutus
Oikaisuvaatimusta varten tarvittavan pöytäkirjaotteen saa Vantaan seurakuntayhtymän kirjaamosta. Asiasta on ilmoitettu myös ko. haudoille asetetulla kuulutuksella.
VANTAAN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO9.30–11.
Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä.
Kivistön rukouspiiri ti 24.1. klo 17.30.
Kivistön raamattupiiri ti 24.1. klo 18.30.
Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30.
Kastehelmi-kuoro keskiviikkoisin klo 16.30–17.15 miniryhmä/iltamusiikkileikkikoulu, klo 17.30–18.30 kouluikäisten ryhmä. Lauletaan ja kehitetään laulutaitoja, opitaan lisää musiikista ja soitetaan mm. kanteleella ja ukulelella. Tiedustelut kanttori Mari-Annika Heikkilä p. 044 422 0407.
Miesten takkailta ke 25.1. klo 18–20.
Iltaperhekahvila ke 1.2. klo 18–19.30.
Vaatevarasto to 2.2. klo 9.30–12. Voit tuoda ja hakea ehjiä ja puhtaita aikuisten ja lasten vaatteita. Maksuton. Aluksi aamukahvit ja hartaus.
Solbackantie 6
Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta.
Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Aamurukouspiiri torstaisin klo 8.15.
Seniorikerho torstaisin klo 13. Olotila-kahvila maanantaisin klo 11–13.
Miestenpiiri ma 23.1. klo 18.30. Pekka Mäkipää: Mitä 10 vuotta Istanbulissa opetti?
Martinlaakson lähetyspiiri ti 24.1. klo 18.30. Pastori Tuula Paasivirta. Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin klo 13. Raamattupiiri ti 31.1. klo 13.
Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10.
Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11.
Olotila-kahvila Kannisto tiistaisin klo 11–13 Kenraalintie 6. Myös kuntosalimahdollisuus. Kansainvälinen raamattupiiri to 19.1. ja 2.2. klo 17.30. Paikka, kysy: Sisi Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356 6760. Raamattupiiri erikielisille. Ota omankielinen Raamattu mukaan. Keskustellaan ja rukoillaan suomeksi ja englanniksi. Kotiraamattupiiri ke 1.2. klo 15–16 Halmeilla, Louhelantie 1 G 93. Nikkaristipäivystys maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua pienissä kodin sisä-
19.1.–2.2.
tai ulkotöissä iän tai liikkumishaasteiden vuoksi? Hyllyjen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, joiden apu on asiakkaalle maksutonta. Ammatti-ihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt) emme voi tehdä. Nikkaristit toimivat Vantaankosken seurakunnan alueella (Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaanlaakso ja Kivistön suuralue).
Keikka-apupäivystys tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-vuotiaiden Länsi-Vantaalla asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Esim. auttamista asioilla kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, apua lomakkeiden täyttämisessä tai ulkoilukaverina. Yhteistyössä Vantaan kaupungin Myyrmäen ja Martinlaakson kotihoidon sekä Punaisen Ristin LänsiVantaan osaston kanssa.
Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262
Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30
Kyrkov. 45. Högmässa sö 22.1 kl. 10. Anu Paavola och Anders Ekberg. Högmässa sö 29.1 kl. 10. Med välsignelse av förtroendevalda. Kristian Willis, Anders Ekberg.
Kyrkkaffe i Prostgården.
DICKURSBY KYRKA
Stationsv. 12a
Musiklek fre 20.1 kl. 10–11. Välkommen med på musiklek för ca 1–4 åringar med vuxen på andra våningen i utrymmet Kärlek.
Babyrytmik fre 20.1 kl. 14–15.30.
Välkommen på babyrytmik för ca 3–6 mån med vuxen på andra våningen i utrymmet Kärlek.
Högmässa sö 22.1 kl. 12. Anu Paavola och Anders Ekberg.
Sångstund ons 25.1 kl. 18–19.
Välkommen med att må bra med din röst.
Musiklek fre 27.1 kl. 10–11. Välkommen med på musiklek för ca 1–4 åringar med vuxen på andra våningen i utrymmet Kärlek.
Babyrytmik fre 27.1 kl. 14–15.30.
Välkommen på babyrytmik för ca 3–6 mån med vuxen på andra våningen i utrymmet Kärlek.
Kursstart: psykisk första hjälpen 1 fre 27.1 kl. 12–13.30. Kursen ger kunskap i hur vi kan främja vår psykiska hälsa. God psykisk hälsa ökar vårt välbefinnande och vi klarar bättre vardagens utmaningar.
Vi börjar fre 27.1 kl. 12 med sopplunch och kaffe. Gruppen samlas 15 gånger under ledning av diakonissorna Maria Hall-Pänttäjä och Annakatri Aho. Anmälningar till Annakatri Aho, tel. 0504645068. Sångstund ons 1.2 kl. 18–19. Välkommen med att må bra med din röst.
Håkansbölev. 48 Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets to 26.1 kl. 13–14. Andakt, kaffe och tilltugg.
Muistojen ilta – Hämeenkylän kirkko 30 vuotta la 21.1. klo 17. Kahvin lomassa tarinoita ja muistoja kirkon rakentamisesta ja historiasta. Ehtoollishartaus illan päätteeksi. Matti Hyry, Jaakko Rantasalo ja Jukka Nevala.
Hämeenkylä-messu 30 vuotta su 22.1. klo 17. Matti Hyry, Jukka Nevala, Jukka Salminen ja kuoro. Teetarjoilu. Messun on säveltänyt ja sanoittanut tilaustyönä seurakunnassa kirkon valmistuessa asunut muusikko Jukka Salminen. Messukuoroa johtaa Jukka Salminen.
Perheneuvonta: Ajanvaraus p. 09 830 6799 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282, laura.ohtonen@evl.fi
HILJAISUUDEN RETRIITIT
Oppilaitosten henkilöstöretriitti 27.–29.1.2023 Kesijärven leirikes-
kus, Loppi. Oppilaitospastorit Hanna Vuollo ja Tiina Kaaresvirta. Hinta 180 e sis. täysihoidon ja kuljetukset.
Kevään muut retriitit, katso sivu nn. Ilmoittautumiset retriitteihin www.vantaanseurakunnat.fi/ tapahtumat/retriitit.
Hiljaisuuden jooga joka keskiviikko 25.1.–17.5.2023 klo 17.30–18.30 Tikkurilan kirkko, Asematie 12a. Ohjaajina vuoroviikoin hiljaisuuden joogan ohjaajat Hanna Vuollo, Tarja Korpela, Maaret Hirvensalo ja
Päivi Hakala. Ei ennakkoilmoittautumista. Ilmainen. Lisätiedot tarja. korpela@evl.fi.
Hiljaisuuden jooga on kristilliseen hiljaiseen rukoukseen pohjaava kehollinen tapa rukoilla, jonka on kehittänyt sairaalapappi Heli Harjunpää.
International Bible Study Group
Thu Jan 19th and Feb 2nd 5.30 PM.
For more information about place: Sisi Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356 6760. A Bible group for people speaking different languages. Bring your own language Bible. We’ll talk and pray in Finnish and English.
English Through Bible -raamattupiiri Mon Jan 23rd and Jan 30th 6.30PM, Korso Church, Merikotkantie 4, meeting room.
The Message Club Thu Jan 26th at 2 pm, Tikkurila Church. Bible study in English. Some refreshments will be served. For more information and enrollment, please contact deacon Heidi Salminen 0503301828.
Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18. Länsimäen kirkko, Kerokuja 9. Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20. Länsimäen kirkko, Kerokuja 9. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille ti 31.1. klo 14 Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. International Friendship-choir practises at Virta Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heikkilä, p. 044 422 0407.
Kristillisten kirkkojen johtajat, arkkipiispa Tapio Luoma mukaan lukien, vetoavat Maahanmuuttovirastoon, vastaanottokeskusten palveluntuottajiin ja päättäjiin, jotta uskonnonvapaus vastaanottokeskuksissa toteutuisi.
Ekumeeninen vetoomus allekirjoitettiin 3.1., ja sen aloitteentekijänä on ollut Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo ortodoksisesta kirkosta. Aihe on pinnalla erityisesti Suomeen tulleiden ukrainalaisten vuoksi.
Vetoomusteksissä kerrotaan, että tiedossa on tilanteita, joissa seurakuntien työntekijöitä ja vapaaehtoisia on estetty pääsemästä tapaamaan oman uskonnollisen yhteisönsä muualta tulleita jäseniä, paikoin jopa tiedottamasta yhteisöjen toiminnasta.
TOISAALTA ON myös tilanteita, joissa muun muassa ortodoksisen kirkon papit ovat olleet tervetulleita vastaanottokeskuksiin tapaamaan ukrainalaisia pakolaisia ja toimittamaan rukoushetkiä, joihin halukkaat ovat voi-
neet osallistua.
”Yksi perustavista ihmisoikeuksista on uskonnonvapaus, johon kuuluu omantunnonvapaus, vapaus uskontoon ja uskonnonharjoittamiseen. Tämän vuoksi haluamme kirkkojemme johtajina vedota Maahanmuuttovirastoon, vastaanottokeskusten palveluntuottajiin ja muihin päätöksentekijöihin, jotta kaikkien turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten oikeus omaan uskontoon toteutuisi”, kirkkojen johtajat vetoavat. Kristillisten kirkkojen johtajat muistuttavat myös
siitä, että uskonnon rooli turvan ja merkityksellisyyden antajana korostuu kriisitilanteissa ja tukee ihmisten hyvinvointia. Kyse ei ole ainoastaan kristityistä vaan myös muihin uskontokuntiin lukeutuvista.
Arkkipiispa Luoman ja arkkipiispa Leon lisäksi vetoomuksen ovat allekirjoittaneet muun muassa hiippakunnan asiainhoitaja, isä Marco Pasinato katolisesta kirkosta, ja seitsemän muuta kristillisten kirkkojen johtajaa Suomessa.
Arkkipiispa Tapio Luoma on yksi kristillisten kirkkojen johtajista, jotka vetoavat uskonnonvapauden toteutumiseksi vastaanottokeskuksissa.
KIRKONTORSTAINA 19.1.
Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Marja Kyllönen, sopraano ja Iina Katila, urut. Vapaa pääsy.
SUNNUNTAINA 22.1.
Tunteikasta italialaista ja tummaa juomaa klo 16 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Mezzosopraano Ida Wallén, nokkahuilisti Sofia Fernholm ja cembalisti Aura Visala. 1700-luvun italialaiseen tyylin harvinaisempaa matalalle (nais) äänelle sävellettyä musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 e. Kahvi- ja teetarjoilu ennen konserttia kirkkosali 2:ssa klo 15.30.
TORSTAINA 26.1.
Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikku-
rilan kirkossa, Asematie 12a. Brayan Jääskeläinen, urut. Vapaa pääsy.
MAANANTAINA 30.1.
Eläinten karnevaali klo 9.15 ja klo 10.15 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Dramatisoitu lastenkonsertti pohjautuu Camille Saint-Saënsin sävellykseen ”Le Carnaval des Animaux”. Noin 30-minuuttisen esityksen aikana sävellyksen eläimet heräävät lavalla henkiin tanssin, musiikin sekä tekstin kautta karnevaalitunnelmissa.
TORSTAINA 2.2.
Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Vapaa pääsy.
Sunnuntaina 22.1.
Laula kanssamme noin klo 11 Helsingissä Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Yhteislaulua messun jälkeen. Vapaa pääsy.
Kuon – ikuisuus klo 15 Helsingissä Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Sari Blå, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.
Pakila-seuran 60-vuotisjuhlakonsertti klo 17.30 Helsingissä Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Heikki Järvinen, trumpetti. Hyvän Paimenen bändi. Sofia Kiviniemi, harmonikka. Leo Silolahti, laulu, Sergei Sokolov, piano. Laulajat Tea, Kiia ja Oona Repo. Sakari Topi, laulu, Sergei Sokolov, piano. Pakilan pelimannit ja Sari Rautajärvi, laulu. Tervehdys Raimo Rahkonen, puhe Juha Leino, juontaa Leo Silolahti. Vapaa pääsy.
Torstaina 26.1.
Loputon Käpylä -ooppera klo 19 Helsingissä Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Säveltäjä Mikko Heleniuksen ja libretisti Miira Sippolan luoma uusi suomalainen ooppera. Kantaesitys. Pohjautuu Blaken tekstikokoelmaan Taivaan ja helvetin avioliitto. Teksti vie kaupunkikylään, joka idyllistään huolimatta ei ole vapaa vastakkainasetteluista. Rooleissa Mia Heikkinen, Ann-Marie
Heino ja Riku Pelo. Ohjaus Juulia Tapola. Liput 30/20 e Tiketistä. Oopperan muut esitykset ovat pe 27.1. klo 19 ja la 28.1. klo 16. Näsäviisaat visionäärit klo 19 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Lauluyhtye, Matias Häkkinen, Ilpo Laspas. Vicentinon ja Lusitanon mikrotonaalista musiikkia. Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e holvi.com/ shop/aurore, Lippupisteestä ja ovelta. Taiteilijatapaaminen ennen konserttia.
Perjantaina 27.1.
La dolce vista klo 19 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Sveitsiläinen yhtye Le Miroir de Musique. Flaamilaisten ja pohjoisranskalaisten säveltäjien musiikkia. Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e holvi.com/shop/aurore, Lippupisteestä ja ovelta. Taiteilijatapaaminen ennen konserttia.
Lauantaina 28.1.
Siina & Taikaradion Laulubussi seikkailee -konsertti klo 15 Espoossa Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Siina & Taikaradio -orkesterin duo starttaa laulubussin ja pyörät ne pyörivät koko päivän! Konsertti on erityisesti suunnattu alle kouluikäisil-
le lapsille. Vapaa pääsy. Gaudete – Riemuitkaa klo 16 Helsingissä Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Sibelius-Akatemian kirkkomuusikoiden kuoro, johtaa Jani Sivén. Vapaa pääsy ja ohjelma, kolehti lähetystyölle. Katedraalikoulun laulutunti klo 19 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Lauluyhtye Ex Arte Lux. Renessanssin ajan musiikkia Turun katedraalikoulun nuottikirjastosta. Aurore
– Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e holvi.com/ shop/aurore, Lippupisteestä ja ovelta. Taiteilijatapaaminen ennen konserttia.
Sunnuntaina 29.1. Triokonsertti klo 15 Helsingissä Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Inka Liitiäinen, viulu, Maarit Mäkinen, sello, Sari Blå, piano. Mendelssohnin ja Beethovenin pianotriot. Vapaa pääsy, oh-
jelma 5 e. Choral Evensong klo 16 Helsingissä Töölön kirkossa, Topeliuksenkatu 4. St Nicholas Chamber Choir, johtaa Erik Johannes Riekko. Kuoromusiikin siivittämä iltahartaus. Vapaa pääsy.
Gentleman of the Chapel Royal klo 18 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Musiikkiryhmä I Dodici. Byrdin consortmusiikkia. Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e holvi.com/shop/aurore, Lippupisteestä ja ovelta. Taiteilijatapaaminen ennen konserttia.
Suomalainen kamarikuoro: Matkalla taas – På väg igen klo 18 Espoossa Olarin kirkossa, Rälssitilankuja 1. Jaakko Mäntyjärven kuoroteoksia. Johtaa EricOlof Söderström. Käsiohjelma 25 e ovelta.
Torstaina 2.2.
Lauletaan yhdessä klo 10.15 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Laulattamassa Anne Myllylä. Vapaa pääsy. Katriina Honkanen: Silta klo 18.30 Espoossa Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16. Laulu & Laulun tarina - musiikista keskusteleva konserttisarja jatkuu. Säestys Ilkka Tenhunen. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.