Ratkaisu kiistaan uskonnonopetuksesta

TURUN ARKKIHIIPPAKUNNAN PIISPA Mari Leppänen päätti Helsingin Sanomien (HS 3.1.) kolumninsa uskonnonvapauden merkityksestä kappaleeseen, jossa hän raotti ovea yhteiselle katsomusaineelle. Leppäsen mukaan on aika arvioida, tukeeko nykyinen opetuksen malli uskonnollisten perinteiden tuntemisen rinnalla riittävästi uskontolukutaitoa ja mahdollistaako se dialogin eri katsomusten välillä.

Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä pohdittavaksi. Ikävä kyllä uskonnonopetusta koskevassa keskustelussa käy usein niin, että keskustelua käydään vanhojen asenteiden pohjalta. Etenkin niille, joille kaikki uskonnollisuus on kuin punainen vaate, nousee pintaan ajatus, että uskonto pitäisi pitää kaukana kouluista. Kiihkeimmille ei oikein yhteinen katsomusainekaan sovi, sillä siinähän puhuttaisiin myös uskonnoista.

MAAILMA EI TOIMI niin, että uskonnot katoavat, jos niistä ei puhuta. Vaikka uskonnottomiksi itsensä katsovien määrä on kasvanut Pohjoismaissa, samalla erilaisia uskontoja on täällä entistä enemmän. Maailmanlaajuisesti uskontokuntiin, myös kristinuskoon, kuuluvien määrä kasvaa, ei vähene. Maailmaa, erilaisia ihmisiä ja kulttuureja tai suomalaisen yhteiskunnan juuria on vaikea ymmärtää, jos ei tunne uskontoja.

Koulujen nykyinen oman uskonnon opetus ja uskonnot- tomille vaihtoehdoksi kehitetty elämänkatsomustieto ovat tähän asti olleet toimiva malli. Yhteinen katsomusaine tai yhteisten oppisisältöjen kehittäminen eri katsomusaineita opiskeleville ovat mahdollisia vaihtoehtoja. Kuten Helsingin piispa Teemu Laajasalo mielipidekirjoituksessaan (HS 19.1.) kirjoitti, tässä pitäisi ottaa huomioon ikätaso: lapsella on oikeus oppia ymmärtämään perhettä ja perinnettä, johon on syntynyt. Vähemmistöuskontokuntiin kuuluville oman uskonnon opetus kouluissa on tärkeää yhdenvertaisuuden ja kotoutumisen kannalta.

RATKAISU KATSOMUSAINEIDEN ONGELMAAN voisi olla se, että aloitetaan alakoulussa oman uskonnon opetuksella ja siirrytään yläkoulussa ja lukiossa enemmän yhteiseen opetukseen. Näin otetaan huomioon, että maailman ymmärrys kasvaa iän myötä.

PAULI JUUSELA vt. päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Lapset ovat meidän arvokkain luonnonvaramme.

YHDYSVALTAIN PRESIDENTTI HERBERT HOOVER (1874-1964)

Hyvä Jumala, miksi täytyy antaa, ei seitsemän, vaan seitsemänkymmentäseitsemän kertaa toisen ilkeily anteeksi?

Kova homma. Vahvista minua, etten vajoa kynnysmatoksi.

Anna minulle viisautta.

Ei mikään ole yhteiskunnalle yhtä traaginen feili kuin se, että nuori syrjäytyy.

LIIKEMIES JARI SARASVUO FUTUCAST-PODCASTISSA 23.1.2023

Kenenkään ei pidä vähätellä sinua nuoruutesi vuoksi.

KIRJE TIMOTEUKSELLE 4:12 UUDESSA TESTAMENTISSA

MAAILMAA ON VAIKEA YMMÄRTÄÄ, JOS EI TUNNE USKONTOJA.

Kirkko ja kaupunki

2.2.2023 2

Seuraava lehti ilmestyy 16.2.

KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki