Kuolema ilmoittaa

Aiemmin kuolinilmoituksen tarkoitus oli tiedonvälitys.

Nyt kuolinilmoitukset auttavat käsittelemään kuolemaa yksin tai yhdessä.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO

KUVA KANSALLISGALLERIA / HANNU PAKARINEN JA DIGI.KANSALLISKIRJASTO.FI

Kuolinilmoitukset ovat olleet printtilehden luetuinta sisältöä urheilusivujen ja paikallisuutisten lisäksi. Mikä vieraiden ihmisten kuolemassa kiehtoo?

Pappi ja tunnelukko terapeutti

Miia Moision mukaan kuolinilmoituksia luke - malla käsittelemme omaa ja läheistemme kuolevaisuutta. Peilauspintaa voi löytyä vaikka siitä, minkä ikäisenä vainaja on kuollut ja ketkä häntä ovat muistaneet.

– Lukiessa myötäeletään läheisensä menettäneen sanoja ja tunteita. Samalla voi käsitellä omia surujaan, Moisio sanoo.

Kuolinilmoitusten lukemiseen liittyy usein myös sosiaalinen ulottuvuus.

– Kuolinilmoitukset voivat olla myös puheenaihe. Yhdessä voidaan todeta: näitkö, että hänkin on kuollut.

Kuolinilmoituksella kunnioitetaan vainajaa. Se on yksi kuolemaan liittyvistä rituaaleistamme. Kuolinilmoitus voidaan julkaista ennen hautajaisia tai niiden jälkeen.

– Viimeistään siinä vaiheessa, kun kuolemasta on kerrottu kaikille, se muuttuu todeksi, Moisio sanoo.

Alunperin kuolinilmoituksen tehtävä oli tiedottaa sukulaisille, naapureille ja tuttaville henkilön kuolemasta ja kutsua hautajaisiin. 1900-lu-