Näin nuorten väkivalta

Nuorten katuväkivallan vähentämiseen on olemassa toimivia keinoja, mutta niistä ei puhuta, sanoo Aseman lapset ry:n tiimipäällikkö

Heikki Turkka. Helmikuussa alkava Yhteisvastuukeräys tukee järjestön työtä.

Jokaiseen monimutkaiseen ongelmaan on olemassa ratkaisu, joka on nopea, yksinkertainen ja väärä.

Tällaisella lauseella Aseman Lapset ry:n tiimipäällikkö ja kouluttaja Heikki Turkka summaa viime kuukausina käytyä keskustelua, jossa poliittiset päättäjät ovat ottaneet kantaa nuorten katuväkivaltaan.

Yksinkertaisilla ja väärillä ratkaisuilla Turkka viittaa vaatimuksiin rangaistusten koventamisesta ja rikosvastuun ikärajan alentamisesta. Hänen mukaansa niissä on kyse populismista.

– Tutkimusten mukaan rangaistusten koventaminen ei ole tehokas keino oikaista rikoksentekijöiden toimintaa. Vaikka koventaisimme nuorten vakavien väkivaltarikosten rangaistuksia, tällaiset teot eivät vähentyisi. Siivoaisimme vain nämä nuoret pois yhteiskunnasta.

Turkka ei tarkoita, että nuorten rikoksentekijöiden tekoja pitäisi hyväksyä tai niihin pitäisi reagoida päänsilityksellä. Sen sijaan hän haastaa päättäjiä pohtimaan, millä keinoilla nämä teot saadaan loppumaan tai päästään siihen, että niitä ei tulisi ollenkaan.

Helmikuussa ilmestyy Turkan ja Julia Saarholmin toimittama tietokirja Lasten ja nuorten rikokset (PS-Kustannus), jossa eri alojen asiantuntijat vastaavat näihin kysymyksiin ja valottavat nuorten tekemien rikosten taustalla olevia syitä.

Keskustelun lähtökohtana pitäisi Turkan mukaan olla se, että alle 18­vuotiaat ovat lapsia. Lasten oikeudet velvoittavat viranomaisia suojelemaan heitä myös itseltään.

Se, millä tavalla puhumme rikoksia ja ”rumia asioita” tehneistä lapsista ja kohtelemme heitä, mittaa Turkan mukaan yhteiskunnan sivistyksen tason.

– Meidän pitää löytää keinot puuttua nuorten rikoksiin ilman aikuisille kehitettyä rangaistusjärjestelmää, Turkka sanoo.

NUORTEN TEKEMIEN rikosten ja nuorten rikoksentekijöiden määrä on viime vuosina vähentynyt. Myönteinen kehitys on kuitenkin osittain näköharhaa, sillä samaan aikaan rikokset ovat raaistuneet ja niiden tekeminen keskittyy aiempaa selvemmin samoille huono ­ osaisille nuorille.

Osa poliitikoista puhuu ”Ruotsin tiestä” ja väittää, että nuorten jengiväkivalta on karkaamassa yhteiskunnan hallinnasta. Tällaiseen kehitykseen Heikki Turkka ei usko.

– Jos minun kaltaiseni hiippari tuntee puolet vakaviin rikoksiin syyllistyneistä nuorista ja pystyy juttelemaan heidän kanssaan, sanoisin, että olemme aika vahvasti Suomen omalla polulla.

Turkka esittää arvion, jonka mukaan jengeiksi katsottuja nuorten porukoita on pääkaupunkiseudulla kymmenkunta. Väkivaltarikoksiin syyllistyneitä nuoria ”kahinoitsijoita” on näissä ryh­ missä noin kolmekymmentä. Tilannekuva pohjautuu yhteistyöhön, jota Aseman Lapset ry:n Pasila­työryhmä tekee muun muassa poliisin kanssa.

Turkka kiinnittää huomiota 10–14­vuotiaisiin nuoriin, jotka hengailevat vakavia rikoksia tehneiden nuorten kanssa. Tuleva kehitys riippuu hänen mukaansa siitä, tavoittaako yhteiskunta heidät ajoissa.

– Tällä hetkellä meillä ei ole sellaisia ammattilaisia, jotka pystyisivät jättämään nykyisen työnsä ja ottamaan kopin näistä nuorista.