Kirkko ja kaupunki 2023 02 Vantaa

Pikkulemmikkejä jätettiin heitteille ennätysmäärä koronakotoilun loputtua s. 8

Aseman lasten

Heikki Turkka: Nuorten väkivallan vähentämiseen on keinoja, mutta niistä ei puhuta s. 10

Näkymätön kipu

Päivi Voima ja Miira Hellsten

elävät kivun kanssa s. 12

HYVÄN TÄHDEN.

2.2.2023

kirkkojakaupunki.fi

Pääkirjoitus

Ratkaisu kiistaan uskonnonopetuksesta

TURUN ARKKIHIIPPAKUNNAN PIISPA Mari Leppänen päätti Helsingin Sanomien (HS 3.1.) kolumninsa uskonnonvapauden merkityksestä kappaleeseen, jossa hän raotti ovea yhteiselle katsomusaineelle. Leppäsen mukaan on aika arvioida, tukeeko nykyinen opetuksen malli uskonnollisten perinteiden tuntemisen rinnalla riittävästi uskontolukutaitoa ja mahdollistaako se dialogin eri katsomusten välillä.

Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä pohdittavaksi. Ikävä kyllä uskonnonopetusta koskevassa keskustelussa käy usein niin, että keskustelua käydään vanhojen asenteiden pohjalta. Etenkin niille, joille kaikki uskonnollisuus on kuin punainen vaate, nousee pintaan ajatus, että uskonto pitäisi pitää kaukana kouluista. Kiihkeimmille ei oikein yhteinen katsomusainekaan sovi, sillä siinähän puhuttaisiin myös uskonnoista.

MAAILMA EI TOIMI niin, että uskonnot katoavat, jos niistä ei puhuta. Vaikka uskonnottomiksi itsensä katsovien määrä on kasvanut Pohjoismaissa, samalla erilaisia uskontoja on täällä entistä enemmän. Maailmanlaajuisesti uskontokuntiin, myös kristinuskoon, kuuluvien määrä kasvaa, ei vähene. Maailmaa, erilaisia ihmisiä ja kulttuureja tai suomalaisen yhteiskunnan juuria on vaikea ymmärtää, jos ei tunne uskontoja.

Koulujen nykyinen oman uskonnon opetus ja uskonnot-

tomille vaihtoehdoksi kehitetty elämänkatsomustieto ovat tähän asti olleet toimiva malli. Yhteinen katsomusaine tai yhteisten oppisisältöjen kehittäminen eri katsomusaineita opiskeleville ovat mahdollisia vaihtoehtoja. Kuten Helsingin piispa Teemu Laajasalo mielipidekirjoituksessaan (HS 19.1.) kirjoitti, tässä pitäisi ottaa huomioon ikätaso: lapsella on oikeus oppia ymmärtämään perhettä ja perinnettä, johon on syntynyt. Vähemmistöuskontokuntiin kuuluville oman uskonnon opetus kouluissa on tärkeää yhdenvertaisuuden ja kotoutumisen kannalta.

RATKAISU KATSOMUSAINEIDEN ONGELMAAN voisi olla se, että aloitetaan alakoulussa oman uskonnon opetuksella ja siirrytään yläkoulussa ja lukiossa enemmän yhteiseen opetukseen. Näin otetaan huomioon, että maailman ymmärrys kasvaa iän myötä.

PAULI JUUSELA vt. päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Lapset ovat meidän arvokkain luonnonvaramme.

YHDYSVALTAIN PRESIDENTTI HERBERT HOOVER (1874-1964)

Hyvä Jumala, miksi täytyy antaa, ei seitsemän, vaan seitsemänkymmentäseitsemän kertaa toisen ilkeily anteeksi?

Kova homma. Vahvista minua, etten vajoa kynnysmatoksi.

Anna minulle viisautta.

Ei mikään ole yhteiskunnalle yhtä traaginen feili kuin se, että nuori syrjäytyy.

LIIKEMIES JARI SARASVUO FUTUCAST-PODCASTISSA 23.1.2023

Kenenkään ei pidä vähätellä sinua nuoruutesi vuoksi.

KIRJE TIMOTEUKSELLE 4:12 UUDESSA TESTAMENTISSA

MAAILMAA ON VAIKEA YMMÄRTÄÄ, JOS EI TUNNE USKONTOJA.

Kirkko ja kaupunki

2.2.2023 2

Seuraava lehti ilmestyy 16.2.

KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

”Tuo on meidän konnari”

Konduktööri Marjo Kujala on saanut Nuorisokonnari-hankkeen myötä uutta rohkeutta lähestyä junalla matkustavia nuoria.

1

VR:n nuorisokonduktööri Marjo Kujala, 47, mikä on nuorisokonnari?

– Kyseessä on hanke, jossa me nuorisokonduktöörit tapaamme junissa ja asemilla liikkuvia nuoria. Teemme yhteistyötä Aseman Lapset ry:n ja Nuorisotyö raiteilla -toiminnan nuorisotyöntekijöiden kanssa. Hanke on pilotoitu kahteen otteeseen: viime kesänä ja nyt talvella. Myöhemmin on tarkoitus muuttaa se pysyväksi toiminnaksi.

– Meitä nuorisokonnareita on kahdeksan. Teemme yleensä tavallista lähiliikennekonduktöörityötä, mutta torstai-, perjantai- ja lauantai-iltoina teemme nuorisokonnarivuoroja.

– Olen aiemmalta koulutukseltani kirkon nuorisotyöntekijä. Olen ollut konduktöörinä 20 vuotta, ja olin jo ajatellut, etten enää tee nuorisotyötä. Olin innoissani, kun minulle tarjoutui taas mahdollisuus tehdä töitä nuorten parissa.

2Miksi nuorisokonduktöörejä tarvitaan?

– Hankkeen tarkoitus on tehdä konduktööreistä helpommin lähestyttäviä nuorille. On tärkeää, että nuoret saavat kokemuksen, että konnareille voi jutella ja meiltä voi pyytää tarvittaessa apua. Olemme keskustelleet nuorten kanssa muun muassa turvallisuusteemoista. Esimerkiksi radanylittäjille olemme kertoneet, mikä on turvallinen tapa liikkua raiteelta toiselle.

– Nuoret muodostavat ison asiakasryhmän, ja he ovat tulevaisuuden junamatkustajia. Jos pystymme tarjoamaan heille hyvän kokemuksen junalla matkustamisesta, he

käyttävät myös tulevaisuudessa meidän palveluitamme. 3

Missä nuorisokonnarin voi tavata?

– Meille on tärkeää mennä sinne, missä nuoret liikkuvat. Meidät voi tavata VR:n lähijunissa R ja Z sekä etenkin asemilla. 4

Miten nuoret ovat ottaneet nuorisokonduktöörin vastaan?

– Nuorisokonnarit on otettu vastaan todella hyvin. Kun nuoret pääsevät yli siitä, ettemme ole pelottavia konnareita, he ovat uskomattoman avoimia. Meillä on ollut hyviä kohtaamisia ja juttutuokioita. Usein nuoret haluavat tietää enemmän konduktöörin työstä. Minulta on kysytty muun muassa tällaisia asioita: Teettekö muuta kuin heitätte liputtomia pois junasta? Kuinka paljon saatte palkkaa? Millainen nuoruus sinulla on ollut?

– On ollut kiva huomata, että ollessani tavallisessa konduktöörivuorossa nuoret ovat tunnistaneet, että ”tuo on meidän konnari” ja tulleet juttelemaan. Joskus nuoret saattavat kysyä tietyn konduktöörin perään: missä se konnari on ja milloin se tulee?

– Myös minä olen saanut lisää rohkeutta. Uskallan lähestyä nuoria helpommin ja kysellä heidän kuulumisiaan. Nykyään bongaan nuoret paremmin myös tavallisissa konduktöörivuoroissa. 5

Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhää ovat elämä ja ihmiset. Meidät kristityt on kutsuttu menemään sinne, missä ihmiset ovat, ja kohtaamaan heidät sellaisina kuin he ovat: jokainen on arvokas.

– Tunnen pyhyyttä, kun katson lapsiani silmiin. Pyhyyttä voi tuntea myös luonnossa ja kirkossa. Jumala on tietysti pyhä. ■

Toinen Nuoriskonnari-pilottijakso päättyi tammikuun puolivälissä. Nuorisokonnari-mallista on tarkoitus tulla jossain vaiheessa pysyvä.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

Kuolema ilmoittaa

Aiemmin kuolinilmoituksen tarkoitus oli tiedonvälitys.

Nyt kuolinilmoitukset auttavat käsittelemään kuolemaa yksin tai yhdessä.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO

KUVA KANSALLISGALLERIA / HANNU PAKARINEN JA DIGI.KANSALLISKIRJASTO.FI

Kuolinilmoitukset ovat olleet printtilehden luetuinta sisältöä urheilusivujen ja paikallisuutisten lisäksi. Mikä vieraiden ihmisten kuolemassa kiehtoo?

Pappi ja tunnelukko terapeutti

Miia Moision mukaan kuolinilmoituksia luke -

malla käsittelemme omaa ja läheistemme kuolevaisuutta. Peilauspintaa voi löytyä vaikka siitä, minkä ikäisenä vainaja on kuollut ja ketkä häntä ovat muistaneet.

– Lukiessa myötäeletään läheisensä menettäneen sanoja ja tunteita. Samalla voi käsitellä omia surujaan, Moisio sanoo.

Kuolinilmoitusten lukemiseen liittyy usein myös sosiaalinen ulottuvuus.

– Kuolinilmoitukset voivat olla myös puheenaihe. Yhdessä voidaan todeta: näitkö, että hänkin on kuollut.

Kuolinilmoituksella kunnioitetaan vainajaa. Se on yksi kuolemaan liittyvistä rituaaleistamme. Kuolinilmoitus voidaan julkaista ennen hautajaisia tai niiden jälkeen.

– Viimeistään siinä vaiheessa, kun kuolemasta on kerrottu kaikille, se muuttuu todeksi, Moisio sanoo.

Alunperin kuolinilmoituksen tehtävä oli tiedottaa sukulaisille, naapureille ja tuttaville henkilön kuolemasta ja kutsua hautajaisiin. 1900-lu-

lehdessä

vun alussa kuolinilmoitus julkaistiin muutama päivä menehtymisen jälkeen. Nykyään kuolemasta saatetaan tiedottaa tuttaville sosiaalisen median kanavien kautta tai sähköpostitse.

AIEMMIN KUOLINILMOITUKSESSA oli vain yksi allekirjoittaja. Tämä oli lähes poikkeuksetta vainajan leski. Nykyään kuolinilmoituksissa luetellaan kaikki kaipaamaan jääneet omaiset.

Vielä 1900-luvun alkuvuosikymmenillä kuolinilmoituksia julkaistiin huomattavasti enemmän miehistä kuin naisista.

– Tämä johtui todennäköisesti siitä, että naiset elivät miehiä pidempään, eikä naisten kuollessa jäljellä ollut puolisoa, joka kuolinilmoituksen olisi julkaissut, sanoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Anniina Korpela

Hän on väitöskirjaansa varten käynyt läpi yli 40 000 Helsingin Sanomissa vuosina 1904–2004 julkaistua kuolinilmoitusta.

SUOSITUIN SYMBOLI kuolinilmoituksissa on risti. Sen rinnalle on viime vuosikymmeninä noussut vaihtoehtoisia symboleita kuten lintuja ja auringonlaskuja.

Vuonna 1940 Helsingin Sanomissa julkaistiin ensimmäinen kuolinilmoitus, jossa oli islamin tunnus eli kuunsirppi ja tähti. Samana vuonna julkaistiin ensimmäistä kertaa myös juutalaisten tunnus, Daavidin tähti.

1950-luvulla kuolinilmoituksiin ilmaantuivat vapaa-ajattelijoiden liekkimalja ja uskontokuntiin kuulumattomien lehvä.

Mitä tunnetumpi vainaja, sen komeampi kuolinilmoitus. Näin voisi kuvitella, mutta Anniina Korpela kumoaa väitteen.

– Olen tutkimusta tehdessäni joutunut monta kertaa googlaamaan, että ai, tämä oli poliitikko. Se ei välttämättä tule kuolinilmoituksessa esiin.

Erityisesti Korpelan mieleen on jäänyt Helsingin Sanomissa vuonna 1905 julkaistu taidemaalari Albert Edelfeltin kuolinilmoitus. Se jäi mieleen juuri vaatimattomuutensa vuoksi.

– Siinä oli vain vainaja nimi ja surevien nimet.

DIGITAALISIIN KUOLINILMOITUSSIVUSTOIHIN

Anniina Korpela ei usko.

Vuonna 2016 Alma Media perusti Ikuisuus.fi-sivuston, jonne ihmiset saattoivat ostaa kuolleelle omaiselleen digitaalisen kuolinilmoituksen. Sivusto on jo lopettanut toimintansa.

– Netin kuolinilmoitussivustoihin ei kukaan törmää vahingossa, Korpela sanoo.

– Niiden sijaan uskon sosiaalisen median alustoihin. Kuolleesta henkilöstä voidaan tehdä esimerkiksi Facebookiin päivitys, jossa on myös muistolauseita tai vaikka vainajalle tärkeä laulu. ■

Kymmenen miljoonaa pulloa

Vuosi alkoi, ja kymmenen miljoonaa pulloa keskiolutta lähti liikkeelle. Kansalle tuli kova jano keskellä talvipakkasia. Koska alkoholi mietonakin juomana nautittuna on terveyttä ja moraalia hävittävä tekijä, varoitus on ajankohtainen. Kirkon ei ole syytä muuttaa nautintoaineiden käyttöä hillitsevää asennoitumistaan.

Raittiit elämäntavat riippuvat ratkaisevasti henkilökohtaisesta mielentilasta. Jos meillä on ilo elämässämme, emme kaipaa keinotekoisia kiihokkeita. Jos olemme päässeet sovintoon Jumalan ja ihmisten kanssa, emme tarvitse vaikeuksiemme unohduttamista luonnonvastaisella tavalla. On nautittava elämästä eikä kiihoitusaineista.

”Nautinnonhimo kasvaa”, ilmaisi muuan lenkiltä palaava innokas urheilija. ”Se on halu nauttia elämästä.” Kerrankin luvallinen nautinto! Voimme myös kokea sitä autuutta, jonka Katekismus sanoo olevan seurauksena syntien anteeksi saamisesta.

Ihminen tulee maailmaan ilo mukanaan. Valitettavasti vain monilta ilo kaikkoaa ikävuosien lisääntyessä. Alkaa viihteen aika. Uhrataan suuria rahasummia huvituksiin.

Nyt on entistä tietoisemmin kaivauduttava elämänilon lähteille. Tämä tie ei ole suljettu keneltäkään. Enemmän Iloa!

Lyhennelmä Toivo Seppälän artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungissa 8.1.1969. Keskiolutta sai ostaa elintarvikeliikkeistä vuoden 1969 alusta. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

LUE ELLA LUOMAN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA

OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/PUHEENVUOROT

Lapsen ruumissaatto on Albert Edelfeltin maalaus vuodelta 1879.

Taidemaalari Albert Edelfeltin kuolinilmoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 20.8.1905.

”Ihmiskuntaa tulee puolustaa, koska ihmiset kykenevät empatiaan ja ihmisiä motivoi keskinäinen rakkaus, emmekä ole verenhimoisia luonnostamme.”

Äänikoutsi ohjaa pappeja

Näyttelijä Marja Skaffari on katsellut työkseen pappeja videoilla. Ne ovat olleet kastetilaisuuksia kotona tai kirkossa.

Videoiden papit ovat osallistuneet Kirkon koulutuskeskuksen järjestämään kirkollisten toimitusten koulutukseen, jossa pappi Juhani Holma on vastannut kastetoimituksiin liittyvistä sisällöllisistä asioista ja Skaffari on toiminut äänivalmentajana.

– Antoisaa tässä koulutuksessa on ollut se, että toinen kouluttaja tulee kirkon sisältä ja toinen tuo ulkopuolisen näkökulman. Meillä on nyt menossa neljäs vuosi. Olen nähnyt aika monta kastetta videolta näiden vuosien aikana, Skaffari kertoo.

Hänen mielestään kastetilaisuuksissa toimii parhaiten sellainen lähestymistapa, että pappi asettuu ikään kuin samalle viivalle tilaisuudessa olevien kanssa.

PAPPIEN LISÄKSI Marja Skaffari kouluttaa näyttelijäopiskelijoita ja laulajia. Hän opettaa laulullista ilmaisua, ääni-improvisaatiota, dubbausta eli jälkiäänitystä ja kuunnelmien tekoa. Skaffari itse tekee soolona ääniesityksiä, joissa on runoja ja musiikkia.

Valmentajana Skaffarin fokus on siinä, miten viesti välittyy kuulijalle. Hän osaa neuvoa, miten kannattaa puhua saadakseen yleisön mielenkiinnon säilymään. Skaffari ei kuuntele pelkästään valmennettavan puhetta, vaan tarkkailee myös sitä, mitä ihminen ilmaisee kehollaan.

– Kun huokailee työtehtävässä, se viestii kuulijalle kyllästymistä tai väsymystä, vaikka siitä ei olisikaan kysymys. Huokailemisesta on vain tullut tapa.

LÄSNÄOLON TAVALLA ja äänenkäytöllä esiintyjä tai puhuja voi vaikuttaa kuulijoihin.

– Jos puhuja on jo auktoriteettiasemassa ja johtaa tilannetta, niin lempeä tapa olla läsnä ja puhua voi toimia paremmin kuin kovin tiukka äänen käyttö, Marja Skaffari sanoo.

– Jonkin verran papin olemisen tapaan vaikuttaa se, pidetäänkö kastetilaisuus kirkossa vai kotona. On erilaista olla isossa kirkossa kuin kotona olohuoneessa. Toisaalta kirkossakin voidaan olla lähekkäin.

HYVÄN TÄHDEN.

82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

– Papin tai kenen tahansa työkseen esillä olevan, vaikka opettajan, keho tai ääni voi ilmaista jotakin, mitä ei tarkoita. Meillä on maneereja, joita ei itse huomaa, mutta jotka äänikoutsi auttaa huomaamaan.

Esimerkkinä maneereista Skaffari mainitsee huokailemisen.

Vt. päätoimittaja Pauli Juusela

Toimituspäälliköt

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

– Esiintyjän tai puhujan koko ajan ympäriinsä liikkuva katse taas luo levottoman ilmapiirin. Sekin vaikuttaa, jos papilla katse on vain papereissa tai Raamatussa. Aika yksinkertaisilla asioilla voi vaikuttaa siihen, minkälaisen kokemuksen ihmiset tilaisuudesta saavat.

– Esimerkiksi siinä, että pappi ristiäisissä ottaa kastettavan lapsen syliinsä, on jotain tosi kaunista, Skaffari sanoo. ■

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Työtehtävässä voi huomaamattaan huokailla, vaikka ei olisikaan kyllästynyt.

TEKSTI NINA RIUTTA

KUVITUS MARTTA-KAISA VIRTA ” Siinä, että pappi ottaa kastettavan lapsen syliin, on jotain tosi kaunista.

Amorin apulaiset

Petri Laaksonen ja Rekolan seurakunnan kanttorit laulavat ystävänpäivätoivotuksia puhelimessa.

Kun laulaja ja lauluntekijä Petri Laaksonen kuuli Rekolan seurakunnan Soiva ystävänpäiväkortti -kampanjasta, hän ihastui ideaan ja lähti mukaan.

– Ajatus on hauskan mielikuvituksellinen. En ollut koskaan kuullut vastaavasta, Laaksonen sanoo.

Soiva ystävänpäiväkortti tarkoittaa sitä, että ystävälle tai rakastetulle voi tilata ystävänpäivälahjaksi puhelimessa lauletun laulun. Lahjakappaleen voi valita neljän toivelaulun listasta. Laulajina toimivat Laaksosen lisäksi Rekolan seurakunnan kanttorit Sirkku-Liisa Niemi ja Hanna-Maria Valve. Soiva ystävänpäiväkortti -kampanjan tuotot menevät Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Laululahja toimii niin, että ostaja valitsee kahden tunnin aikaikkunan, jolloin laulaja soittaa lahjan saajalle. Ystävälle kannattaakin vinkata, että hän pysyttelee puhelimen äärellä sovittuna kellonaikana.

Puhelimen välityksellä toimitettu laululahja ei ole paikkaan sidottu. Lahjan saaja voi asua vaikka Rovaniemellä tai toisessa maassa.

SOIVAN YSTÄVÄNPÄIVÄKORTIN voi tilata tänä vuonna jo kolmannen kerran. Aiempina vuosina jotkut laulukortin tilaajista ovat halunneet pysytellä nimettöminä. Sirkku-Liisa Niemi ar-

veleekin, että kanttorit ovat saattaneet toimia Amorin apulaisina.

Laulettu kortti on ainutlaatuinen ja intiimi kokemus.

– Soiva kortti on erilainen elämys kuin konsertti, sillä siinä laulu tulee suoraan kuulijan korvaan. Se on eri tavalla henkilökohtainen kokemus, Petri Laaksonen sanoo.

– Luulen, että siitä tulee puolin ja toisin merkityksellinen hetki.

PETRI LAAKSOSEN ALKUVUOSI kului lomaillessa Espanjan auringossa. Lomalla hän ehti esiintyä myös Las Palmasin Skandinaavisessa turistikirkossa. Loma tuli tarpeeseen, sillä viime syksy kului tiiviisti Timanttia-levyn tiimoilta konserttikiertueella.

Soiva ystävänpäiväkortti -kampanjan jälkeen Laaksonen jatkaa konsertoimista. Tällä kertaa konserttien teemana on Hyvä voittaa. Tuoreelta levyltä löytyy samanniminen laulu.

– Näinä epävarmoina ja turvattomina aikoina ihmiset kaipaavat toivoa, ja minä haluan tuoda sitä heille, Laaksonen sanoo. ■

Ystävänpäivää vietetään 14.2. Soivan ystävänpäiväkortin voi tilata Rekolan seurakunnan verkkosivuilta 13.2. mennessä. Kortin hinta on 10 euroa, mutta enemmänkin saa maksaa. Maksu tehdään tilauksen yhteydessä.

Oikaisu

KIRKKO JA KAUPUNGIN numerossa 1/2023 oli virhe eettistä kuormitusta käsittelevässä jutussa. Erikoistutkija Kirsikka Selander työskentelee Työterveyslaitoksella, ei Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

Itsenäistä asumista ilman yksinäisyyttä

Saga Käpylinnassa asut omassa kodissa nauttien kattavista palveluista muiden aktiivisten senioreiden kanssa. Tule viettämään ystävänpäivää kanssamme 14.2. klo 14 – luvassa talon esittelykierros, Katri ja Leo Silolahden konsertti sekä kahvilan herkkuja tarjoushintaan.

Hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelumme muuntuvat tarpeidesi mukaan. Päivittäinen harrastus- ja kulttuuritoimintamme piristää arkea.

Muusikko Petri Laaksonen on mukana Soiva ystävänpäiväkortti -kampanjassa.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JUUSO WESTERLUND JA ISTOCK

Pupu sai potkut

Pääkaupunkiseudulta otettiin viime vuonna talteen ennätysmäärä heitteillä olevia pikkulemmikkejä. – Jos lemmikkikani löytyy ulkoa, se on lykätty sinne ihan tarkoituksella.

Nappisilmäinen, samettiturkkinen ja utelias. Alle kaksikiloinen mustavalkea kaninaaras Dior ottaa kontaktia viikset väristen Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen Hesyn eläintalossa Pitäjänmäessä.

Dior löydettiin viime kesän alussa ulkoa Espoosta. Kani vietiin Hel­

sinkiin Viikin löytöeläintaloon, jossa huolehditaan pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen löytöeläimistä. Siellä se odotti omistajaansa lakisääteiset 15 vuorokautta ennen siirtymistä Hesyn taloon.

– Löytökania kaivataan takaisin kotiin ani harvoin. Jos lemmikkikani löytyy ulkoa, se on lykätty sinne ihan tarkoituksella, kertoo Hesyn mediavastaava Mari Aro.

Pikkulemmikkejä tuotiin viime vuonna Viikin löytöeläintaloon ennätykselliset 198. Joukossa oli 87 jyrsijää, joista suurin osa oli yhden kuolleen ihmisen marsuja. Lintuja oli 59, esimerkiksi undulaatteja, kanarialintuja ja neitokakaduja. Kaneja tuli 34 ja käärmeitä, kilpikonnia ja liskoja yhteensä 8.

Kissoja ja koiria päätyy Viikin löytöeläintaloon eniten, mutta

muiden eläinten määrä ja suhteellinen osuus ovat kasvaneet. Vuonna 2019 löytöeläinkeskuksen asukaista 7,9 prosenttia oli pikkulemmikkejä, viime vuonna jo 17,5 prosenttia.

KANIEN HYLKÄÄMINEN on yleistynyt Suomessa niin paljon, että Suomen eläinsuojelun Seyn viestintäpäällikkö Maria Lindqvist puhui Ylen uutisissa joulukuussa kanikriisistä.

Koronapandemia jopa tuplasi lemmikkien myynnin. Jos toive vaikkapa tietynlaisesta koiranpennusta ei toteutunut nopeasti, jotkut ottivat mitä saivat, esimerkiksi kanin. Nyt osa uusista lemmikinpitäjistä on tullut katumapäälle.

– Meille on tullut paljon nuoria kaneja, jotka ovat tosi söpöjä, luppakorvaisia ja pitkäkarvaisia. Ne näyttävät eläinkaupasta ostetuil­

Kollikaverit Paroni ja Hemmo, pitbull-sekoitus Coral sekä rex-kani Dior tarvitsevat uuden kodin. Kun lemmikkieläin otetaan kiinni, eikä omistaja hae sitä, se päätyy lopulta Hesyn taloon. Citykanit saavat alkunsa hylätyistä lemmikeistä.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

ta. Kotona on sitten huomattu, että kanista onkin vaivaa, sanoo Hesyn eläintenhoitaja Juppe

Juppe kuvaa Dioria rohkeaksi, selvästi ihmisiin tottuneeksi kaniksi.

– Dior tykkää paijaamisesta, erityisesti otsan silittämisestä.

Lajitovereistaan Dior ei sen sijaan pidä. Naaraskania yritettiin totuttaa ensimmäisessä kotiehdokkaassa leikattuun poikapupuun, mutta se vain hyökkäili päin kaneja erottavaa aitaa.

– Diorille etsitään nyt kotia, jossa se saa olla ainoa kani ja kuningatar, Mari Aro sanoo.

KISSOJA MAJAILEE Hesyn talossa kaikkein eniten, ja niin on ollut aina. Näin siitä huolimatta, että noin 70 prosenttia Viikin löytöeläintaloon tuoduista kissoista haetaan alkuperäiseen kotiinsa.

Pääkaupunkiseudulla kissoista välitetään poikkeuksellisen paljon. Seyn vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan koko Suomen löytökissoista vain joka neljäs pääsee takaisin kotiin.

Hesyn taloon päätyneiden kissojen lasiseinäiset huoneet muistuttavat avokonttorien puhelu- ja neuvottelukoppeja. Tiloja siivotaan päivittäin, mutta niissä leijuu silti ammoniakin katku.

Talon pitkäaikaisin asukas, mustavalkea Paroni, on elänyt täällä lähes kolme vuotta. Kissa tuli taloon reilun vuoden vanhana sosiaalitapauksena, kun sen omistaja lähti armeijaan.

Sosiaalitapauksiksi lasketaan eläimet, joiden omistaja ei pysty enää huolehtimaan lemmikistään, koska joutuu vaikkapa vankilaan, asunnottomaksi, pitkäaikaiseen sairaalahoitoon tai kuolee. Varusmiesten lemmikkejä päätyy Hesyyn harvemmin, mutta Paronin omistanut nuori mies ei saanut haastavalle kollilleen hoitajaa.

– Aluksi Paroni hyppi kynnet esillä ihmisten jalkaan ja kiipesi heitä pitkin. Vain kokeneet eläinhoitajat pystyivät siivoamaan sen huonetta pitkät kalastussaappaat jalassa, Mari Aro kertoo.

Nykyään kuka vain työntekijä sopii Paronin siivoajaksi, kunhan muistaa tarkkailla sen elekieltä. Aron mukaan kissa ei ole aggressiivinen, ainoastaan hyvin aktiivinen, minkä lisäksi siltä puuttuvat käytöstavat.

Voi olla, että Paroni on erotettu emostaan jo tennispallon kokoisena, eikä se ole siksi oppinut käyttäytymään kissoiksi. Pennut ovat valmiita itsenäistymään vasta 14-viikkoisina.

Nelivuotiaalle Paronille ja sen kaksivuotiaalle Hemmo-ystäväl-

Pikkulemmikkien osuus kasvoi Viikin löytöeläintalossa

kissatkoiratmuut

le etsitään yhteistä kotia. Leikatut kämppikset vuoroin painivat, vuoroin painautuvat yhteen lepäämään ja nuolemaan toistensa naamoja. – Ystävykset sopisivat kärsivälliselle ja kokeneelle kissaihmiselle. Ne eivät välttämättä ole syliin otettavia lemmikkejä. Paroni on aktiivinen ja fiksu kissa, joka saattaisi opetella innokkaasti temppuja, Aro sanoo.

Toisessa lasikopissa nuori nainen leikittää innokasta sysimustaa kissaa. Hän on tullut etsimään lajitoveria kotona odottavalle lemmikilleen.

Muita lemmikkejä ovat kanit, jyrsijät, linnut, matelijat ja kalat. Viikin löytöeläintaloon tuodaan heitteillä olevat eläimet Espoosta, Helsingistä, Kauniaisista, Kirkkonummelta ja Vantaalta. Lähteet: Hesy ja valvontaeläinlääkäri.

Hesyn talosta löytyy monenluonteisia maukujia, pikkupentujakin on kasvamassa parikymmentä.

POLIISI TAI eläinsuojeluviranomainen oli huostaanottanut lähes 45 prosenttia eläimistä, jotka päätyivät viime vuonna Hesyn taloon. Noin 33 prosenttia oli löytöeläimiä ja loput sosiaalitapauksia.

Lähes kaikki koirat ja noin puolet kissoista tulevat Hesylle huostaanoton kautta. Koirien suuri osuus johtuu siitä, että niiden pahoinvoin-

Näistä syistä lemmikit päätyivät Viikin löytöeläintaloon

löytöeläimiä ongelmiakotonayhteensä

Löytöeläimet ovat yksin ulkoa löydettyjä lemmikkejä. Ongelmia kotona -ryhmässä ovat eläinsuojeluviranomaisen huostaan ottamat ja poliisin takavarikoimat lemmikit sekä sosiaalitapaukset, joiden alkuperäinen omistaja ei pysty huolehtimaan eläimestään esimerkiksi kuoleman tai vankilaan joutumisen vuoksi. Lähteet: Hesy ja valvontaeläinlääkäri.

ti näkyy ja kuuluu ympäristölle helpommin kuin hiljaisempien lemmikkien.

Huostaanotetut koirat ovat saattaneet kokea vakavia laiminlyöntejä, väkivaltaakin. Niille on vaikea etsiä uutta kotia, koska useimpia ei saa kuvata ja mainostaa.

Jotkut entiset omistajat yrittävät saada viranomaisten viemät eläimensä takaisin vaikka väkisin. Hesyn työntekijöitä on uhkailtu. Siksi eläintenhoitajat eivät anna haastattelua koko nimellään.

CORAL OLI HYLÄTTY koirapuistoon Helsingin Latokartanossa viime huhtikuussa. Narttukoira on parikymmentä kiloa painava 6–8-vuotias pitbull-sekoitus, jota eläintenhoitaja Leyla kuvaa energiseksi ja leikkisäksi tyypiksi, joka rakastaa palloja. – Coral kulkee lenkillä hyvin ja on tottunut olemaan hihnassa. Jänikset tosin kiinnostavat. Se on ihmisille ystävällinen, mutta en päästäisi sitä yhteen vieraiden koirien kanssa.

Hesyn talossa asuu parhaillaan yhdeksän koiraa. Joukossa on useita pitbull-sekoituksia ja muita isoja, vilkkaita yksilöitä.

Kaikkia kotia etsiviä eläimiä ei näy Hesyn verkkosivuilla, joten niistä kiinnostuneen kannattaa täyttää adoptiohakemus. Sen jälkeen edetään eläimen tarpeet edellä. ”Haluamme etsiä kullekin eläimelle juuri sille parhaiten sopivan, loppuelämän kodin”, hakemuksessa lukee. ■

Näin nuorten väkivalta

Nuorten katuväkivallan vähentämiseen on olemassa

toimivia keinoja, mutta niistä

ei puhuta, sanoo Aseman

lapset ry:n tiimipäällikkö

Heikki Turkka. Helmikuussa alkava Yhteisvastuukeräys tukee järjestön työtä.

Jokaiseen monimutkaiseen ongelmaan on olemassa ratkaisu, joka on nopea, yksinkertainen ja väärä.

Tällaisella lauseella Aseman Lapset ry:n tiimipäällikkö ja kouluttaja Heikki Turkka summaa viime kuukausina käytyä keskustelua, jossa poliittiset päättäjät ovat ottaneet kantaa nuorten katuväkivaltaan.

Yksinkertaisilla ja väärillä ratkaisuilla Turkka viittaa vaatimuksiin rangaistusten koventamisesta ja rikosvastuun ikärajan alentamisesta. Hänen mukaansa niissä on kyse populismista.

– Tutkimusten mukaan rangaistusten koventaminen ei ole tehokas keino oikaista rikoksentekijöiden toimintaa. Vaikka koventaisimme nuorten vakavien väkivaltarikosten rangaistuksia, tällaiset teot eivät vähentyisi. Siivoaisimme vain nämä nuoret pois yhteiskunnasta.

Turkka ei tarkoita, että nuorten rikoksentekijöiden tekoja pitäisi hyväksyä tai niihin pitäisi reagoida päänsilityksellä. Sen sijaan hän haastaa päättäjiä pohtimaan, millä keinoilla nämä teot saadaan loppumaan tai päästään siihen, että niitä ei tulisi ollenkaan.

Helmikuussa ilmestyy Turkan ja Julia Saarholmin toimittama tietokirja Lasten ja nuorten rikokset (PS-Kustannus), jossa eri alojen asiantuntijat vastaavat näihin kysymyksiin ja valottavat nuorten tekemien rikosten taustalla olevia syitä.

Keskustelun lähtökohtana pitäisi Turkan mukaan olla se, että alle 18­vuotiaat ovat lapsia. Lasten oikeudet velvoittavat viranomaisia suojelemaan heitä myös itseltään.

Se, millä tavalla puhumme rikoksia ja ”rumia asioita” tehneistä lapsista ja kohtelemme heitä, mittaa Turkan mukaan yhteiskunnan sivistyksen tason.

– Meidän pitää löytää keinot puuttua nuorten rikoksiin ilman aikuisille kehitettyä rangaistusjärjestelmää, Turkka sanoo.

NUORTEN TEKEMIEN rikosten ja nuorten rikoksentekijöiden määrä on viime vuosina vähentynyt. Myönteinen kehitys on kuitenkin osittain näköharhaa, sillä samaan aikaan rikokset ovat raaistuneet ja niiden tekeminen keskittyy aiempaa selvemmin samoille huono ­ osaisille nuorille.

Osa poliitikoista puhuu ”Ruotsin tiestä” ja väittää, että nuorten jengiväkivalta on karkaamassa yhteiskunnan hallinnasta. Tällaiseen kehitykseen Heikki Turkka ei usko.

– Jos minun kaltaiseni hiippari tuntee puolet vakaviin rikoksiin syyllistyneistä nuorista ja pystyy juttelemaan heidän kanssaan, sanoisin, että olemme aika vahvasti Suomen omalla polulla.

Turkka esittää arvion, jonka mukaan jengeiksi katsottuja nuorten porukoita on pääkaupunkiseudulla kymmenkunta. Väkivaltarikoksiin syyllistyneitä nuoria ”kahinoitsijoita” on näissä ryh­

missä noin kolmekymmentä. Tilannekuva pohjautuu yhteistyöhön, jota Aseman Lapset ry:n Pasila­työryhmä tekee muun muassa poliisin kanssa.

Turkka kiinnittää huomiota 10–14­vuotiaisiin nuoriin, jotka hengailevat vakavia rikoksia tehneiden nuorten kanssa. Tuleva kehitys riippuu hänen mukaansa siitä, tavoittaako yhteiskunta heidät ajoissa.

– Tällä hetkellä meillä ei ole sellaisia ammattilaisia, jotka pystyisivät jättämään nykyisen työnsä ja ottamaan kopin näistä nuorista.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

pysähtyy

PÄÄKAUPUNKISEUDULLA nuorten rikoskierteiden pysäyttämiseen ja ennalta ehkäisemiseen tarvittaisiin Heikki Turkan mukaan puoli miljoonaa euroa. Summa kuulostaa hämmästyttävän pieneltä aiheesta käytyyn yhteiskunnalliseen keskusteluun verrattuna.

Turkka muodostaisi rahoilla työpareja, joista jokainen keskittyisi yhteen nuorten porukkaan yhteistyössä poliisin kanssa.

– Nuorille ei kannata sanoa, että älkää tehkö tätä, vaan kysyä, mitä he haluaisivat tehdä. Jotta nuori saadaan pois hölmöstä käyttäytymisestä, työntekijöiden pitää tavoittaa myös nuoren kaverit ja saada heidät mukaan.

Pääkaupunkiseudulla vaikuttaa tällä hetkellä kymmenkunta nuorten porukkaa, joissa tehdään rikoksia. Kehityksen kääntämiseen tarvittaisiin Heikki Turkan mukaan puoli miljoonaa euroa.

Turkka havainnollistaa lähestymistapaa periaatteella, jota hän kutsuu ”pizzamittariksi”. Alussa työpari kutsuu vastuullaan olevan nuorten porukan syömään. Tällaista yhteydenpitoa jatketaan, kunnes nuoret alkavat luottaa työntekijöihin. Työpari luo yhteyden myös nuorten huoltajiin.

Kerran Turkka teki tällaista työtä neljän nuoren kanssa, jotka olivat ryöstäneet ja hakanneet kadulla nelikymppisen miehen. Sosiaalisessa mediassa moni reagoi rikokseen voimakkaasti ja vaati tekijöiden viemistä ”saunan taakse”.

– Kun olimme kuudennen kerran pizzalla, yksi nuorista kysyi ”mitä vittua te haluatte”. Silloin saimme luvan alkaa hoitaa näiden nuorten asioita.

Turkka ja hänen työtoverinsa tapasivat nuoria kaksikymmentä kertaa, ja heidän asioitaan selvitettiin yhdessä poliisin kanssa. Neljästä nuoresta kolmen rikoskierteet onnistuttiin katkaisemaan.

– Toimivat keinot ovat tiedossa, mutta niistä ei puhuta. Tieto ei ohjaa poliittista päätöksentekoa, vaan päättäjät kuuntelevat omia narratiivejaan ja oletuksiaan. Kyse on siitä, haluammeko saada rikoksia tehneet nuoret mukaan yhteiskuntaan vai haluammeko heidän syrjäytyvän. ■

Vuoden 2023 Yhteisvastuukeräyksessä kerätään varoja nuorten väkivallan ja konfliktien vähentämiseen. Keräyksen tuotosta 40 prosenttia käytetään Suomessa Aseman Lapset ry:n ja seurakuntien työhön nuorten hyväksi. Aseman Lapset ry. kouluttaa keräystuotoilla nuorten konfliktien sovittelijoita ja laajentaa K-0-toimintaa, jossa selvitetään pitkään jatkuneita ja vaativia koulukiusaamistilanteita.

uuteen Wilhelmiinaan

Nykyisen Wilhelmiinan rinnalle valmistuu uusi palvelu- ja hoivakoti keväällä 2023 Ruskeasuolle. Uusi Wilhelmiina tarjoaa kevyempää palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa arvokkaaseen ikääntymiseen. Järjestämme tutustumistilaisuuksia, joissa kerromme lisää talosta ja sen asunto- ja asumisvaihtoehdoista sekä palveluista.

Seuraava tutustumisilta: torstaina 9.2.2023 klo 17

Paikka: Wilhelmiina, Taavetti Laitisen katu 4 Tarjolla on pikkusuolaista ja makeaa.

Ilmoittauduthan iltaan etukäteen wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 050 577 1666.

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi

”

Tieto ei ohjaa poliittista päätöksentekoa, vaan päättäjät kuuntelevat omia narratiivejaan ja oletuksiaan.

KIVULIAS ELÄMÄNI

Kun koiran hihna hajotti käden, Miira Hellstenistä tuli kipukroonikko kolmekymppisenä.

Päivi Voima oli kova

suorittaja, kunnes kivut iskivät ja saivat hänet oivaltamaan, ettei ihmisen tarvitse olla täydellinen.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN JA MARJO KYTÖHARJU KUVAT JOONAS BRANDT

Pienikin naarmu kipeään käteen laukaisee herkästi täysimittaisen kipukohtauksen.

Se mikä ei tapa, vahvistaa. Kärsimys jalostaa.

Ajattele myönteisesti!

Miira Hellsten, 48, inhoaa näitä lauseita. Kun Hellstenin oikea käsi sykkii kivusta, pakkopositiivisuus on viimeinen asia, jota hän kaipaa.

Hellsten ei pysty vertaamaan monimuotoisen kipuoireyhtymä CRPS I:n tuottamaa tuskaa muihin kipuihin, koska mikään muu hänen kokemansa ei yllä lähellekään sitä. Ortonin kipuklinikalla hänen kipukohtauksiaan on verrattu syöpäja synnytyskipuihin.

– En ole itse synnyttänyt, mutta paha kipukohtaus sattuu kuulemma vielä enemmän. Sekin vaikuttaa, että synnytyksessä kivun tietää loppuvan aikanaan. Kroonisen kivun kanssa elävä ei voi tietää, meneekö se ohi.

Hellsten on ammattitutkinnon suorittanut eläintenkouluttaja sekä koira- ja kissakoulu Heiluvan Hännän perustaja. Kun hoikka nainen juoksee koiratreeneissä ympäri hallia, ei millään uskoisi, että siinä menee kipukroonikko.

– Ihmisten on vaikea ymmärtää sairauttani. Tilanne olisi toinen, jos olisin vaikka pyörätuolissa.

Parsonrussellinterrieri Pihta varoittaa Miira Hellsteniä kipukohtauksesta. Se tuli perheeseen pitovaikeuskoirana.

ONNETTOMUUS SATTUI Vetämättä hihnassa -kurssilla, jota Miira Hellsten ohjasi vuonna 2009 koulutustiloissaan Helsingin Pitäjänmäessä. Hänellä oli mukanaan valkoinenpaimenkoiransa Joki, jota sen alkuperäinen omistaja ei ollut halunnut pitää ja joka näytti nyt esimerkkiä kauniista hihnakäytöksestä.

Yhden asiakkaan koira pääsi vahingossa irti ja singahti moikkaamaan Jokia, joka säpsähti ja hyppäsi taaksepäin. Hellsten oli kietaissut koiran kangashihnan rystystensä ympäri, ja noin 40-kiloisen eläimen riuhtaisu rutisti hänen sorminivelensä kasaan ja hajotti keskisormen rystysen kokonaan.

Hellsten veti koulutustunnit loppuun, vei koiran kotiin ja hakeutui sitten lääkäriin. Tämä lastoitti käden kuukaudeksi. Pitkä liikkumattomuus edesauttoi kivun kroonistumista. Käsi olisi tarvinnut liikettä ja fysioterapiaa.

– Käteni oli retkahtanut taakse olkapäätä myöten, mutta sitä ei huomattu. Kärsin kivuista ensimmäiset puolitoista vuotta ilman diagnoosia. Minulle väitettiin, että vain päässäni on vikaa ja tarvitsen psykologia.

CRPS eli complex regional pain syndrome on monimuotoinen kipuoireyhtymä, joka alkaa usein käden tai jalan vauriosta. Oireyhtymä jaetaan kahteen tyyppiin, joista Hellstenillä on lievempi. Suurin osa toipuu siitä, jos hoito on alusta asti oikeanlaista.

– Välillä näytti jo, että nujersin CRPS:n. Minulla oli kuukausien hyviä jaksoja. Nyt olen menet-

tänyt toivoni paranemisesta, ja lääkärit ovat vahvistaneet, että kehoni ei pysty enää unohtamaan kipua kokonaan.

HAASTATTELUHETKELLÄ Hellstenin oikea käsi tärisee, keskisormi sojottaa vinossa ja rystyset punertavat. Särky on yltymässä.

Kipukohtauksen lähenemisen havaitsee usein ensimmäisenä parsonrussellinterrieri Pihta, joka pyrkii nuolemaan särkynyttä kättä.

– Muutun kipeänä usein kiukkuiseksi, jolloin muut eläimeni väistävät minua.

Jos Hellsten keskittyy hoitamaan särkyä, kun se on vielä pientä, hän saa usein katkaistua kipu-

kohtauksen alkuunsa. Olennaista on saada endorfiineja – ja äkkiä.

Töissä Hellsten hakee mielihyvää pyrähtämällä juoksuun tai napsimalla vegaanisia karkkeja.

– Kotona pieni lasillinen punaviiniä voi tehota, vaikka lääkärit eivät halua julkisesti suositella alkoholia. Myös seksistä on apua. Onneksi minulla on ihana puoliso! Se hullu meni rakastumaan, vaikka minulla on CRPS.

Myös tanssi tekee hyvää keholle ja mielelle. Yleensä Hellsten harrastaa sitä olohuoneessaan. Hän tanssi yhtä mittaa neljä tuntia, kun pääsi pitkästä aikaa teknoreiveihin.

”Minulle väitettiin, että vain päässäni on vikaa”

En halua tehdä elämästäni nyyhkytarinaa.

MIIRA HELLSTEN

TOIMINTAKYKY HAJOAA täysin, jos kipu pääsee yltymään täysimittaiseksi kohtaukseksi. Ennen Miira Hellsten aneli silloin päivystyksessä särkylääkkeitä.

– Minua syytettiin monesti narkomaaniksi.

Nykyään kotona on yksityislääkärin määräämiä vahvoja särkylääkkeitä, joita Hellsten ottaa, kun on pakko.

– En ole koskaan syönyt pitkään särkylääkkeitä putkeen, koska en halua addiktiksi. Vaara on varmaan pieni, koska en saa lääkkeistä mitään mielihyvää, mutta silti.

Kipeimpinä päivinä Hellsten sulkeutuu katsomaan yksin televisiota ja odottamaan lääkkeiden vaikutusta. Hänen perheeseensä kuuluvat aviomies, Etelä-Afrikasta adoptoitu lapsi, neljä uudelleen sijoitettua kissaa ja kolme koiraa, joista yhden hän pelasti lopettamiselta.

Lapsi huolestuu, jos näkee Hellstenin kovin kipeänä, joten tämä pyrkii toipumaan katseilta piilossa.

– Adoptiolapsi on lähtökohtaisesti herkempi äitinsä stressille kuin biologinen lapsi, koska adoptoidulla on taustalla trauma hylätyksi tulemisesta.

Hellsten muistelee, miten epäreilulta tuntui, kun häneltä vaadittiin adoptioprosessissa lääkärintodistuksia. Hänellä oli silloin nykyistä parempi vaihe CRPS:n kanssa.

– Enää en ihmettele vaatimuksia. Kipukohtaukseni kuormittavat puolisoakin. Hänen pitää huolehtia niiden aikana yksin lapsesta, eläimistä ja firmani peruutuksista.

Hellsten naurahtaa, ettei suosittelisi pienyrittäjän työtä muille kipukroonikoille. Säännöllisen kuukausitulon puute aiheuttaa stressiä, ja se puolestaan altistaa kipukohtauksille.

VALTAOSAN AIKAA CRPS-kipu pysyy siedettävänä varotoimilla. Miira Hellsten lakkasi esimerkiksi opettamasta agilityä, koska painavien esteiden kantaminen rasitti kehoa liikaa.

Hellsten reissaa viikonloppuisin ympäri Suomea noseworkin eli koirien hajukokeiden ylituomarina. Rasituksen vuoksi maanantait ovat usein kivuliaita, joten Hellsten hoitaa silloin kevyitä paperitöitä.

ymmärtäneet, että olen oikeasti tuskissani, kun kipukohtaus on päällä. Ne ystävät, jotka ovat jääneet, ovat todella tärkeitä.

KIVULIAS ELÄMÄ on herkistänyt Miira Hellstenin eläintenkin säryille. Hän huomaa yleensä ennen puolisoaan, että nyt joku laumasta liikkuu oudosti tai lepää kummassa asennossa. Välillä hän vie eläimiään fysioterapeutille, välillä käy hoidettavana itse.

– Kaikki muut perheessämme ovat kipukroonikoita paitsi puoliso, lapsi ja nuorin koira.

Useimmilla Hellstenin eläimistä on karu tausta. Pentuaikojen stressi ja huono ruokavalio ovat altistaneet ne selkä-, lonkka- ja polvivaivoille.

Hellsten on nähnyt työssään, että eläimen eitoivotun käytöksen taustalla on usein kipua. Pohjavillattoman koiran selkää voi särkeä jo siksi, että sitä on ulkoilutettu talviviimassa ilman takkia. Jomottava nivelrikko on yleinen vanhemmilla koirilla.

– Inhoan sanontaa, että koira on drama queen. Koira on aina aito.

Laji on Hellstenille tärkeä. Se kehitettiin alun perin rescue-koirille, joita hänellä on ollut useita. Sairaus on vienyt Hellsteniltä monta rakasta harrastusta ja läheisiä ihmisiäkin. Hän jätti esimerkiksi harrastajateatteriryhmän, jota oli aikanaan ollut perustamassa. Näytellessä oli hankala jatkuvasti varoa oikeaa kättä, ja sairauspoissaolot sotkivat esityksiä.

– Olin ennen tosi aktiivinen ja sosiaalinen. Nykyään minulla on murto-osa entisistä sosiaalisista suhteistani. Se on tyypillistä kipukroonikoille.

– Olen joutunut tekemään paljon ohareita, joista on aiheutunut riitoja. Ihmiset eivät ole aina

ON PÄIVIÄ, joina kivun kanssa taistelu väsyttää Miira Hellsteniä. Krooninen kipu altistaa masennukselle.

Myönteisen ajattelun tyrkyttäminen ärsyttää, mutta hän muistuttaa itseään siitä, että katkeruus ei johda mihinkään hyvään. Että kannattaisi miettiä asioita, joita voi tehdä, eikä niitä, joihin ei pysty. – Tykkään terrierikoirista, koska olen itsekin terrieriluonne. Lähden koirien kanssa lenkille, vaikka sattuisi. Metsällä on tunnetusti hyvä vaikutus ihmisiin ja eläimiin.

Hellsten yrittää ajatella myös, miten moni perusjuttu hänellä on kunnossa. On perhe, työtä, turvaa.

– En halua tehdä elämästäni nyyhkytarinaa.

Pieni lasillinen punaviiniä voi tehota, vaikka lääkärit eivät halua julkisesti suositella alkoholia.

Myös seksistä on apua.

MIIRA HELLSTEN

Miira Hellsten on noseworkin eli koirien hajukokeiden ylituomari. Hän treenaa kuvassa lajia koira- ja kissakoulunsa tiloissa Porvoossa.

”Olen matkalla kympistä seiskan ihmiseksi”

Päivi Voima tunsi 25-vuotiaana olevansa nimensä mukaisesti voimansa tunnossa. Hän oli työstänyt Hankenilla yötä päivää tohtorinväitöskirjaansa, jonka tuloksena hänestä tuli Suomen nuorin markkinoinnin alan tohtori. Saavutus herätti 2000-luvun alussa huomiota myös mediassa.

– Siitä lähti omien voimavarojen väärinarvioiminen. Minulle puhkesi allergioita ja suolistotulehduksia, ja kesti kaksi vuotta ennen kuin ne saatiin lopulta kuriin ruokavalion muutoksilla. Ajattelin kuitenkin, että sen ikäisenä keho palautuu.

Nuorelle tohtorille sateli houkuttelevia työtehtäviä: hän työskenteli seuraavien vuosien aikana vt. professorina Hankenilla ja yliopettajana Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa, auskultoi opettajaksi ja konsultoi väitöskirjansa pohjalta paperiteollisuutta. Samaan aikaan hän rakennutti puolisonsa kanssa taloa Kotkan asuntomessualueelle, ja he suunnittelivat itse sen sisustuksen.

– Minulla oli kova kiire pisteestä a pisteeseen b, vaikka tulehdustilat suolistossa jatkuivat. Usko oli jo silloin tärkeä asia elämässäni, mutta siinä tilanteessa en antanut Jumalan johdattaa vaan kuljin itse edellä ja Jumala perässä.

Kokemuksesta

KAIKEN TEKEMISEN keskellä Päivi Voima toivoi miehensä kanssa lasta. Toive ei toteutunut, koska hänen kehonsa oli niin kuormittunut. Niinpä pariskunta turvautui hedelmällisyyshoitoihin. Ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 2004, ja myös tämän parin vuoden välein syntyneet sisarukset syntyivät hedelmällisyyshoitojen avulla.

– Hoidot tietysti rasittivat kehoa. Lisäksi keskimmäisen lapsen syntymän jälkeen Venäjän maastopaloista kantautunut savu laukaisi minulla valtavat päänsäryt. Syytä tutkittaessa minulle tehtiin selkäydinpunktio, mutta se epäonnistui ja johti selkäytimen tihkumiseen, Voima kertoo.

– Sen jälkeen kehostani on löytynyt kaikenlaista vikaa. On todettu, että leukani on väärässä asennossa, minkä seurauksena minulla on purentavika. Minulla on diagnosoitu myös pehmytkudosreuma, palleatyrä ja välilevyn pullistuma.

Voima kärsii päivittäin vaikeista päänsäryistä, migreeneistä ja kasvokivuista. Hän sanoo koko kehonsa herkistyneen tämän keskushermostopohjaiseksi muuttuneen kivun takia. Voima kuvailee sen tuntuvan siltä kuin hänen hermostonsa olisi kutistunut märkäpuku hänen päällään.

– Kun eräs lääkäri sanoi minulle, että kipu on korvien välissä, ensin se loukkasi minua. Tosiasia

kuitenkin on, että kipu on muokannut aivojeni kipumatriisia ja sen myötä tapaani aistia kipua.

– Kokemuksesta olen tajunnut, miten tärkeää on saada akuuttiin kipuun heti oikeaa hoitoa.

Voima on hakenut apua sairauksiinsa sekä kunnalliselta että yksityiseltä puolelta. Se, että hänellä on niin monenlaisia sairauksia, on johtanut siihen, että eri kipukohtia hoitavat eri alojen lääkärit.

Erityisen tärkeäksi hoitomuodoksi Voima on kokenut psykoterapian, koska siinä hänet on otettu huomioon kokonaisuutena. Terapian alku

Kiireisten ja kehoa kuormittaneiden vuosien jälkeen Päivi Voima on oppinut nauttimaan elämän pienistä asioista.

oli pysäyttävä, sillä psykoterapeutti esitteli itsensä seiskan terapeuttina. Hän antoi ymmärtää, että ihminen kelpaa myös vähemmän täydellisenä. – Olen nyt matkalla kympistä seiskan ihmiseksi. Opettelen sallimaan itselleni pienuuden, haavoittuvuuden ja keskeneräisyyden.

SAIRAUSLOMALLE Päivi Voima jäi vuonna 2016 sen vuoksi, että keho kestäisi nielurisaleikkauksen tuoman kipukuorman. Leikkausta ei pystytty tekemään, mutta sietämättömien kipujen vuoksi sairauslomaa

olen tajunnut, miten tärkeää on saada akuuttiin kipuun heti oikeaa hoitoa.

PÄIVI VOIMA

jatkettiin. Lopulta Voiman oli jäätävä pois työelämästä, mikä on ollut täydellisyyteen pyrkivälle suorittajalle erittäin vaikeaa.

– On yhteiskunnallekin suuri menetys, kun ihminen ei pysty olemaan mukana työelämässä. Kivun vaikutuksista ja hoitamisesta pitäisikin käydä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Kipujensa uuvuttama Voima on joutunut taistelemaan taloudellisista eduistaan, ensin sairauspäivärahasta ja sen jälkeen kuntoutustuesta ja sairauseläkkeestä. Vuosien taistelun jälkeen hän on nyt määräaikaisella sairauseläkkeellä, jonka jatkumista tarkastellaan vuosi kerrallaan.

– Olen miettinyt, miten harva meistä jaksaa sairaana tapella juristien kanssa. Yksinhuoltajaäitinä se olisi ollut ainakin minulle mahdotonta. Minua on auttanut se, että tukenani ovat olleet perhe, muut läheiset ja luottamus Jumalaan.

Viime aikoina Voimaa on auttanut myös omien kokemusten työstäminen kirjoittamalla. Sen tuloksena hän julkaisi viime syksynä kirjan Ihmeiden voima – oivalluksia kivusta (Aikamedia).

– Olen pohtinut paljon identiteettiäni: kuka oikeasti olen? Se, että entinen identiteetti särkyy ja on koottava sen sirpaleita, aiheut-

– Ongelmana on myös se, etten näytä sairaalta, joten monen on vaikea ymmärtää tilannettani.

TÄRKEIN VOIMAVARA koko sairausjakson ajan ovat olleet aviomies ja kolme lasta. Päivi Voima kokee saaneensa keinohedelmöityksen avulla lottovoiton. Sairaus värittää väistämättä perheen elämää, mutta se on tuonut mukanaan myös omanlaista tilannekomiikkaa ja mustaa huumoria.

– Osaan nykyään nauttia pienistä asioista, ihan tavallisesta arjesta sekä perheen yhteisestä ajasta kotona, mökillä ja matkoilla.

– Kesti pitkään ennen kuin kykenin lähtemään kodin ulkopuolelle. Nyt käyn viikoittain paikallisessa kauppakeskuksessa. Olen kokenut siellä monia siunattuja kohtaamisia, joiden ansiosta kipu hiljenee hetkeksi.

taa henkistä kipua. Myös sosiaalinen elämä pakostakin näivettyy. Elinpiirin kapeneminen neljän seinän sisälle on ollut psyykkisesti raskasta, ja olen kärsinyt häpeän ja kelpaamattomuuden tunteista.

Positiivisena ihmisenä Voima uskoo yhä ihmeisiin, esimerkiksi siihen, että olisi vielä jonain päivänä työkykyinen.

– Ehkä seiskan mielenmaisemassa löydän vielä riittävän toimintakyvyn ja tavan elää hyvää elämää. ■

Päivi Voima käy mielellään ostoskeskuksissa, koska siellä pääsee kohtaamaan ihmisiä ja silloin myös kivut usein hiljenevät hetkeksi.

”

Olen miettinyt, miten harva meistä jaksaa sairaana tapella juristien kanssa.

PÄIVI VOIMA

Kolme kipua

– Kipu voi johtua paikallisesta kudosvauriosta tai tulehduksesta. Näin on esimerkiksi reumassa tai nivelrikossa.

– Kipu voi johtua hermoratojen vauriosta, jossa kehon viestinsiirtojärjestelmä vioittuu ja kehon ärsykkeet tulkitaan väärin. Tällöin esimerkiksi kevyt kosketuskin voi tuntua epämiellyttävältä.

– Kipu voi johtua siitä, että kudostai hermovauriosta on jäänyt aivoihin muutoksia, jotka ylläpitävät kipukokemusta, vaikkei vauriosta näy enää merkkejä. Tällöin esimerkiksi tekonivelleikkauksesta huolimatta nivelkipu voi jatkua.

Kivun pelko voi olla kuntoutumisen este

Krooniseen kipuun liittyy usein masennusta, ahdistusta ja unettomuutta, sanoo professori Eija Kalso.

Helsingin yliopiston kipulääketieteen professori Eija Kalso määrittelee kroonisen kivun kahdella tavalla. Se on kipua, joka on kestänyt yli kolme kuukautta tai joka jatkuu hoidetun sairauden odotetun paranemisajan jälkeen.

– Kipu on signaali siitä, että kehossa jokin osa on vaurioitumassa tai se ei ole parantunut.

Kalson mukaan kroonista kipua on kolmentyyppistä. Kipu voi johtua paikallisesta kudosvauriosta tai tulehduksesta. Näin on esimerkiksi reumassa tai nivelrikossa. Toisena on hermoratojen vaurioon liittyvä kipu, jossa kehon viestinsiirtojärjestelmä on vioittunut ja kehon ärsykkeet tulkitaan väärin. Tällöin esimerkiksi kevyt kosketuskin voi tuntua epämiellyttävältä.

Kolmantena on kipu, jossa ei näy kudos- tai hermovaurion merkkejä, mutta aivot viestittävät silti kivusta.

– Tuolloin kudos- tai hermovauriosta on jäänyt aivoihin muutoksia, jotka ylläpitävät kipukokemusta. Esimerkiksi nivelrikon pahentuessa voidaan tehdä tekonivelleikkaus, joka vie useimmilta kivun pois, mutta pienellä osalla potilaista kipu jatkuu siitä huolimatta, Kalso selvittää.

Kun ihminen saa kudos- tai hermovaurion, siitä menee selkäytimen kautta viesti aivoihin. Kipukokemukseksi viesti muuttuu vasta, kun aivot ovat kytkeneet sen aiempiin kipukokemuksiin. Sen jälkeen aktivoituvat selkäytimeen laskeutuvat kipua säätelevät radastot – joko kipua vaimentavat ”jarruradat” tai kipua vahvistavat ”kaasutusradat” .

– Siihen, mitkä radastot aktivoituvat, vaikuttavat henkilön aiemmat kokemukset kivusta.

– Kipu ja pelko kulkevat käsi kädessä. Evoluutio on aikanaan liittänyt kipukokemukseen pelon, jotta oppisimme välttämään elimistölle haitallisia tapahtumia. Evoluutio kehitti tämän kuitenkin akuuttiin kipuun. Kroonisessa kivussa pelko on merkittävä kuntoutumisen este.

Pitkäkestoisesta kivusta kärsii Eija Kalson mukaan noin joka viides suomalainen. Yli 70-vuotiaista jatkuvaa kipua on lähes joka kolmannella.

– Kivun kokemisessa on yksilöllistä ja perinnöllistä vaihtelua. Jotkut ovat herkempiä kehittämään pitkäkestoista kipua, mutta syitä siihen on monia.

Esimerkiksi unihäiriö on Kalson mukaan yksi riskitekijä.

– Pelko, huoli ja ahdistus liittyvät sekä uniongelmaan että kipuun.

– Masennus puolestaan voi kehittyä niin uniongelman kuin pitkäkestoisen kivun seurauksena.

Pitkäkestoisesta kivusta kärsivän potilaan hyvä hoito alkaa aina kipuun vaikuttavien osatekijöiden kartoittamisesta ja hoitamisesta.

Kroonisen kivun hoito perustuu biopsykososiaaliseen malliin.

– Parasta kivunhoitoa on se, että pystytään hoitamaan kivun taustalla olevaa sairautta ja ennaltaehkäisemään kivun pitkittyminen lääkkeettömillä keinoilla. Erityisesti hoidon alkuvaiheessa ja kiputilan pahentuessa käytetään kipulääkkeitä, jotta potilas saisi voimavaroja osallistua esimerkiksi fysioterapeutin ja psykoterapeutin laatimiin kuntoutusohjelmiin.

– Kudosvaurio- ja tulehduksellisissa kivuissa käytetään parasetamolia ja tulehduskipulääkkeitä. Hermovauriosta aiheutuvassa kivussa nämä eivät tehoa, ja siinä ensisijaisia lääkkeitä ovat tietyt masennuksen tai epilepsian hoidossa käytettävät lääkkeet.

Moni kivuista kärsivä pelkää liikuttaa kivuliasta kehoaan. Pelkoa voidaan purkaa psykologisella kuntoutuksella ja erilaisilla rentoutumiskeinoilla. Yhtenä keinona voi olla kivun hyväksymisterapia, jossa käytetään apuna mindfulnessia. Psykologisilla menetelmillä pyritään auttamaan myös uniongelmaisia kipupotilaita.

Krooninen kipu vaikuttaa yleensä myös siitä kärsivän perhe- ja työelämään, ja siitä syntyvä stressi saattaa taas pahentaa ja ylläpitää kipua.

Helsingissä toimii Husin moniammatillinen kipuklinikka, jossa Eija Kalso on työskennellyt ylilääkärinä. Klinikalla potilaita hoitavat anestesiologit, fysiatrit, neurologit ja psykiatrit sekä psykologit, fysioterapeutit ja sairaanhoitajat. Erityisen tärkeitä ovat siellä koulutuksessa olevat yleislääkärit. Klinikalle tarvitaan lähete, mutta hoitoon pääsemistä joutuu jonottamaan jopa yli puoli vuotta.

– Tärkeä osa klinikan toimintaa on tutkimustyö. Olemme olleet kehittämässä uusia menetelmiä, kuten aivokuoren magneettistimulaatiota, jota käytetään erityisesti hermovauriokivuissa. Tutkimme myös hoitojemme vaikuttavuutta ja tähtäämme entistä yksilöidympään hoitoon, Kalso kertoo.

– Haluamme kehittää myös erilaisia digitaalisia hoitopolkuja. Se on tärkeää, koska siitä hyötyvät useammat potilaat ja se vähentää alueellista eriarvoisuutta. Kivunhoitoa ei nimittäin ole tarjolla kovin monessa paikassa Suomessa.

Kalson mukaan kivunhoito kärsii arvostuksen ja resurssien puutteesta. Sosiaali- ja terveysministeriö teki viisi vuotta sitten selvityksen kroonisen kivun hoitamisesta, mutta se ei johtanut resurssien lisäämiseen eikä muihinkaan toimenpiteisiin.

– Perusterveydenhuollossa tarvittaisiin välttämättä kipuun perehtyneitä psykologeja. Suomen Kivuntutkimusyhdistys on kouluttanut yli 50 kipuun perehtynyttä psykologia, joista vain pienelle murto-osalle on löytynyt koulutusta vastaava tehtävä.

Netissä voi tutustua Terveyskylä.fi-sivustolta löytyvään Kivunhallintataloon, joka sisältää tietoa kivusta ja sen hoidosta. Suurelle yleisölle avoimen osan lisäksi sivuilla on ammattilaisten osio ja lääkärin lähetteen vaativia nettiterapioita, joita Kalson mukaan olisi mielekästä kehittää huomattavasti enemmän, mutta se vaatisi lisää resursseja.

Professori Eija Kalson mukaan kivunhoito on äärimmäisen kiinnostava lääketieteen ala, koska se kattaa kaiken molekyylitasolta ihmisen sielunelämään ja yhteiskuntaan.

Pitkä matka sisimpään

Terapeutti ja kirjailija Harri Virtanen aloitti tutustumisen omaan mieleensä, kun hänen ensimmäinen avioliittonsa päättyi. Sisäinen matka on ollut myös matka luontoon.

Uskonnonopettaja piirtää taululle kolmion ja jakaa sen vaakasuoralla viivalla. Viivan yläpuolelle hän kirjoittaa sanat ”tietoinen mieli” ja alapuolelle ”tiedostamaton mieli”. Opettaja kertoo, että Carl Gustav Jung ajatteli tällä tavalla.

Tällainen on terapeutti ja kirjailija Harri Virtasen ensimmäinen muistikuva siitä, miten hän tutustui kuuluisaan psykiatriin ja analyyttisen psykologian kehittäjään.

– Ajatus oli järisyttävä: minussa on paljon itselleni tuntematonta. Luin Jungin kirjan Unia, ajatuksia, muistikuvia ja olin todella vaikutettu, mutta sitten asia unohtui moneksi vuodeksi.

Lukiovuosien muistoon liittyy myös toinen Jungin ajatus, joka tuli Virtaselle tärkeäksi vasta paljon myöhemmin: kolmion alaosa – tiedostamaton mieli – ei ole suljettu yksilöllinen mieli vaan kollektiivisen tiedostamattoman osa, joka liittää meidät ihmiskunnan historiaan, kehityshistoriaan ja luontoon.

Virtanen on kouluttautunut jungilaiseksi psykoanalyytikoksi Kööpenhaminan Jung-instituutissa, josta hän valmistui vuonna 2011. Nuoruudessa terapeutin ammatti ei vielä ollut Virtasen toivelistalla, vaan hän pyrki Teatterikorkeakouluun kolme kertaa, kunnes opinahjon ovet avautuivat.

– Nuorena ajattelin, että minusta pitää tulla Euroopan tunnetuin näytelmäkirjailija. Päämäärä ei täyttynyt, mutta siihen pyrkiessäni meni ensimmäinen avioliittoni, Virtanen sanoo.

ENSIMMÄISEN KERRAN TERAPIAAN Harri Virtanen hakeutui, kun hänen avioliittonsa oli päättymässä 1990-luvun puolivälissä. Samaan elämänvaiheeseen osui myös ammatillinen vastoinkäyminen, kun Kansallisteatterin uusi johtaja ei halunnut Virtaselta tilattua näytelmää.

Virtanen romahti ja jäi puoli vuotta kestäneelle sairauslomalle Teatterikorkeakoulun lehtorin työstä.

– Mieleni on ollut aina alakuloinen, mutta ero vei minut masennukseen. Masennus on kokemus, joka muuttaa maailmankuvan ja kokemuksen itsestä. Ihminen ei enää pysty suorituksiin, joita on vaatinut itseltään.

Psykiatri suositteli Virtaselle terapeuttia, joka osoittautui jungilaiseksi. Nyt hän ajattelee, että kolme vuotta kestänyt terapia pelasti hänet.

Terapeutin kanssa Virtanen tutki uniaan ja piirsi masennustaan. Alussa kuvat olivat mustia möykkyjä, mutta vähitellen ne eriytyivät hänen elämänhistoriaansa liittyviksi hahmoiksi ja tunteiksi.

– Silloin kiinnitin ensimmäisen kerran huomiota sisäiseen maailmaani ja sain kiinni itsestäni, teoistani ja mielestäni. Aloin ymmärtää, miksi olin kokenut romahduksen ja millä tavalla silloiset ongelmani ja menneisyyden kokemukset liittyivät toisiinsa.

ISÄN ALKOHOLISMI ja kodin ahdistava ilmapiiri värittivät Harri Virtasen lapsuutta. Koululaisena hän alkoi ymmärtää, että kaikkien kavereiden elämä ei ollut samanlaista. Vaikea kotitausta sai hänet eristäytymään ja vetäytymään.

– En halunnut jakaa itsestäni mitään muille. En ollut vanhempieni terapeutti enkä kannatellut heitä, mutta yritin päästä kotoa pakoon.

Pako toteutui kuusitoistavuotiaana, kun lukio oli juuri alkamassa ja Virtasen vanhemmat muuttivat kerrostalosta rivitaloon. Uudessa kodissa ei ollut Virtaselle huonetta, joten hän muutti asumaan isovanhempiensa talon yläkertaan.

– Kun kysyin, mihin menen, vanhempani vain levittelivät käsiään. He eivät olleet ajatelleet, että tarvitsisin oman huoneen. Sen jälkeen katkoin siteitä vanhempiini niin paljon kuin pystyin.

Irrottautumisessa auttoi Inkeroisten seurakunnan nuortentoiminta, jonka Virtanen oli löytänyt kolmetoistavuotiaana. Mukana oli vanhempia nuoria, jotka ottivat hänet hyvin vastaan.

Virtasen nuoruusvuodet täyttyivät nuortenilloista, poikakerhosta, gospelbändistä ja lukuisista rippileireistä, joilla hän toimi isosena, sekä Kansan raamattuseuran leireistä. Leirit antoivat hänelle mahdollisuuden olla kesäisin poissa kotoa.

– Seurakunnassa pääsin tekemisiin turvallisten ihmisten kanssa. Nuorten yhteisössä kerroin ensimmäisen kerran isäni alkoholismista, Virtanen sanoo.

Taaksepäin katsovan aikuisen silmin kyseessä oli kirkossa toimiva karismaattinen yhteisö, jonka uskonnollisuuteen kuuluivat esimerkiksi kielillä puhuminen ja profetoiminen. Virtanen pitää näitäkin kokemuksia arvokkaina.

– Tulin jo nuorena immuuniksi kaikenlaiselle manipuloimiselle. Siitä oli paljon hyötyä myöhemmin, kun opiskelin Jouko Turkan johtamassa Teatterikorkeakoulussa.

Kuka?

Harri Virtanen, 59, on jungilainen terapeutti, pariterapeutti ja kirjailija. Läheisiin kuuluvat puoliso, 13-vuotias poika ja neljä aikuista lasta sekä perheen hevoset, koirat ja mehiläiset.

Mitä?

Viimeisimmässä kirjassaan Trauma ja luonto (SKS Kirjat 2022) Virtanen käsittelee ekologista ahdistusta ja henkilökohtaisen muutoksen mahdollisuutta.

Motto

Täyskäännös.

SEURAKUNTANUORTEN PORUKKA ja sen hengellisyys jäivät taakse, kun Harri Virtanen muutti Helsinkiin ja aloitti opinnot. Seuraava yhteisö löytyi teatterin ja taiteen maailmasta. Viime vuosina hän kokee irtautuneensa myös siitä, vaikka jatkaakin näytelmien ja tv-sarjojen kirjoittamista.

– Ajattelen, että olen teatterilainen, mutta teatterilaiset eivät tunnu enää ajattelevan niin, Virtanen sanoo.

Uusi viiteryhmä on löytynyt jungilaisista terapeuteista. Virtanen luonnehtii kuusi vuotta kes-

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

täneitä terapiaopintojaan moderneiksi ja monipuolisiksi. Erityisen tärkeänä hän pitää koulutukseen kuuluvaa pitkää psykoanalyysia.

– Aikaisempi terapiani mukaan luettuna olen ollut analyysissa yhteensä yhdeksän vuotta. Olen pitkien koulutusten kannattaja.

Jungilaisen terapian perusasioihin kuuluvat vahva usko psyyken parantavaan voimaan, tietoisen ja tiedostamattoman mielen välinen dialogi sekä unien, taiteen ja luovan ilmaisun käyttäminen. Virtanen nostaa esiin myös terapeutin ja asiakkaan tasavertaisen suhteen.

– Jung sanoi, ettei terapiasuhde toimi, ellei suhteen kumpikin osapuoli muutu terapian aikana. Jokainen jungilainen terapeutti luo oman tapansa olla ihmisten kanssa.

TERAPEUTTINA TOIMIESSAAN Harri Virtanen on kirjoittanut kaksi tietokirjaa, joiden aiheet ovat nousseet esiin hänen vastaanotollaan. Vuonna 2019 ilmestyneen Trauma ja rakkaus -kirjan kirjoittaminen alkoi, kun asiakkaiden psykiatristen diagnoosien taustalta löytyi käsittelemättömiä traumakokemuksia. Viime vuonna ilmestynyt

teos Trauma ja luonto pohtii, miten ekologisesta ahdistuksesta voi selviytyä.

Virtasen asiakkaat nuorista kahdeksankymppisiin kamppailivat sen kanssa, mikä olisi oikea tapa syödä. Sisäisen ristiriidan taustalla oli tietoisuus eläinten kärsimyksestä ja muista ruoantuotannon ongelmista.

– Moni vanhakantainen terapeutti ajatteli, että syömiseen liittyvä ahdistus johtuisi äitisuhteen problematiikasta, mutta minua tämä selitys ei tyydyttänyt. Ekologisen ahdistuksen tulkitseminen perhedynamiikan kautta ei tunnu riittävältä, Virtanen sanoo.

Trauma ja luonto -kirjan kirjoittaminen kesti kaksi vuotta. Tuona aikana Virtanen yritti tehdä jotakin, mitä voisi luonnehtia henkiseksi vallankumoukseksi tai täyskäännökseksi moottoritiellä.

– Havahduin siihen, että olin elänyt itsepetoksessa. Pidin itseäni luonnonsuojelijana ja puhuin ja kirjoitin luontosuhteen korjaamisesta, mutta luonnon suojeleminen ei toteutunut elämässäni mitenkään.

KIRJAA TEHDESSÄÄN Harri Virtanen syventyi radikaaliin ekopsykologiaan ja ekofeminismiin, taittoi luontokadon aiheuttamaa toivottomuutta osallistumalla vegaanihaasteeseen ja etsi aitoa luontoyhteyttä shamaanin vastaanotolla.

Matkan aikana hän pohti paljon miehenä olemista. Virtasen mukaan perinteinen maskuliinisuus on usein yhteydessä luonnon tuhoamiseen ja feminiinisyys suojelemiseen.

– Elämme hyvin pitkälle miesten järjestämässä maailmassa. Miesten työelämä, rahat, psykiatria, väkivalta, Virtanen luettelee.

– On kova juttu huomata, että oma identiteetti ja elämän nautinnot rakentuvat asioille, jotka aiheuttavat kärsimystä: autot ja moottoripyörät, lihansyönti ja miehen määrittelemä seksi.

Tilanteen korjaaminen vaatii Virtasen mukaan sitä, että yksin pärjäämiseen ja päättämiseen kasvanut mies suostuu olemaan suhteessa luonnon ja naisen kanssa.

– Monelle oman sukupolveni miehelle tällainen muutos voi näyttäytyä tappiona ja pettymyksenä, mutta asia ei ole niin, Virtanen sanoo.

Virtasen mukaan uudenlainen luontosuhde voi rakentua myötätunnon ja sisäisen luontokokemuksen varaan. Jotakin merkittävää saattaa tapahtua, kun kohtaa metsässä villieläimen tai löytää merkitykselliseltä tuntuvan kolmen kiven ryhmittymän.

– Yhtäkkiä tunnen, että puut, tuuli ja luonto siirtyvät sisälleni, eivätkä enää ole vain ulkoista todellisuutta. Olen kokenut saman myös kävellessäni Helsingin keskustassa. Asiat ovat huonosti, jos emme opi uudelleen kuuntelemaan luontoa ja kivien laulua. ■

On kova juttu huomata, että oma identiteetti rakentuu asioille, jotka aiheuttavat kärsimystä.

Kirkon kampanjoissa hengellisyys

Kampanjoilla rakennetaan enemmän kirkkosuhdetta kuin Jumalasuhdetta, sanoo kirkon viestintää tutkinut Laura Kokkonen.

Vuoden 2022 aikana Helsingin seurakunnissa jaettiin 240 000 ruokakassia ja -ateriaa, pidettiin 10 000 tapaamista apua tarvitsevien parien kanssa ja 8 000 ihmistä sai tukea sairaaloissa. Kuulumalla kirkkoon mahdollistit tämän ja olit mukana auttamassa.”

Näin alkoi tekstiviesti, jonka noin 70 000 helsinkiläistä sai kotiseurakunnaltaan juuri ennen joulua. Viestin sisältö saa tutkija Laura Kokkosen nyökyttelemään: se on hyvin linjassa sen kanssa, millaista kuvaa luterilainen kirkko on jo pidempään rakentanut itsestään kampanjoissaan. Kokkonen on tutkinut, miten luterilainen ja ortodoksinen kirkko käyttävät brändäämistä ja markkinointia viestinnässään. Hän väitteli aiheesta joulukuussa.

– Tuossa tekstiviestissähän kerrotaan, mitä hyvää kirkko on tehnyt. Yhdessä väitöskirjani artikkelissa olen analysoinut seurakuntavaalien kampanjoita vuosina 1990–2018. Noissa kampanjois-

sa luterilainen kirkko pyrkii viestimään itsestään tärkeänä yhteiskunnallisena toimijana, ja silloin korostuu juuri hyväntekeväisyystyö. Samalla korostetaan seurakuntalaisten tärkeyttä osana kirkkoa ja sitä, että kirkon jäsenenä voi tehdä hyvää.

Vuodesta 2002 alkaen seurakuntavaalikampanjoilla on ollut jokin tietty teema. Ensimmäisessä kampanjassa muistutettiin, että ”Olet tärkeä – äänestä seurakuntavaaleissa”. Vuonna 2006 kampanjan viesti oli ”Käytä sydäntä. Se tekee hyvää.” Vuonna 2010 kehotettiin pistämään tikku ristiin. Vuonna 2014 kampanjan teemana oli ”Usko hyvän tekemiseen” ja vuonna 2018 ”Minun kirkkoni”. Viime syksyn ”Uskottu, toivottu, rakastettu” -kampanjan aikaan Kokkosen väitöskirja oli jo viimeistelyvaiheessa, joten se jäi tutkimuksen ulkopuolelle.

Vaikka nuo kampanjat liittyvät seurakuntavaaleihin, niiden tavoitteena ei Kokkosen mukaan ole pelkästään saada seurakuntalaisia äänestämään. Niinpä pelkkä äänestysprosentti, joka vuoden 2010 huipun jälkeen on muutamissa

viime vaaleissa ollut laskussa, ei vielä kerro kampanjan onnistumisesta.

– Aika pian kirkossa huomattiin, että kampanjoilla voi myös tehdä kirkkoa tunnetuksi ja näkyväksi. Että nythän meillä on ulkomainokset, joilla voidaan viestiä enemmänkin, Kokkonen sanoo.

Joka neljäs vuosi toteutettavat seurakuntavaalikampanjat ovat Kokkosen mukaan oikeastaan ainoa kanava, jossa luterilainen kirkko lähettää samaa viestiä koko maassa ja kaikille. Seurakunnat tekevät lisäksi myös omia, paikallisia kampanjoitaan. Esimerkiksi vuosina 2019–20 pääkaupunkiseudun seurakunnilla oli kaikilla omat kampanjansa: Espoossa kampanjoitiin teemalla ”Täällä rakastan minä”, Helsingissä ”Ilman sinua” ja Vantaalla ”Uskalla elää. Ja kuolla.”

”SE LÖYTYI” julisti yhteiskristillinen kampanja viime syksynä. Mainoksissa joukko julkkiksia ja taviksia kertoi löytäneensä kuka sisäisen rauhan, kuka anteeksiannon, armon, lohdun tai totuuden. Kampanjan taustalla oli lähinnä vapaiden suuntien seurakuntia ja luterilaiselta puolelta herätysliikkeiden järjestöjä.

Kirkon viestinnässä Laura Kokkonen ei ole havainnut vastaavanlaista julistusta. Hänen mukaansa luterilainen kirkko korostaa enemmän

Vuoden 2002 seurakuntavaalit.

Vuoden 2018 seurakuntavaalit.

Vuoden 2006 seurakuntavaalit.

Vuoden 2010 seurakuntavaalit.

Vuoden 2014 seurakuntavaalit.

hengellisyys jää piiloon

omaa merkitystään kuin mitään hengellistä näkökulmaa. Teologista ydintä ei näy myöskään kirkon viestintästrategioissa vuosilta 1992–2020, joita Kokkonen yhdessä tutkimukseensa kuuluvassa artikkelissa tutki. Strategiat keskittyvät siihen, miten viestitään – eivät siihen, mitä viestitään.

– Minulle ei aineistoja lukiessani selvinnyt, mikä on luterilaisen kirkon hengellinen ydin. Onko se vaikka armo tai ehkä lähimmäisenrakkaus? Hengellisen ydinviestin muotoileminen olisi varmasti erittäin vaikeaa. Tämä on nyt ihan vain minun mielipiteeni, mutta epäilen, että sitä vähän pelätäänkin, Kokkonen sanoo.

Kirkkoon kuuluvien osuus on varsinkin suurissa kaupungeissa laskenut nopeasti – ei vain kirkosta eroamisten vuoksi vaan myös maahanmuuton seurauksena ja siksi, ettei kirkkoon kuuluvienkaan lapsia enää kasteta. Monet nuoret aikuiset kokevat kirkon edustaman institutionaalisen uskonnon vieraaksi. Tällaisessa tilanteessa vahva hengellinen viesti ei välttämättä menisi perille ja saattaisi myös karkottaa ihmisiä.

– Joskus kyllä seurakuntavaalikampanjoiden viesti on ollut sellainen, että sen voi tulkita myös hengellisesti. Mutta kun katsoo kampanjoiden tausta-aineistoja, siellä ei ole evankelioivaa näkökulmaa vaan todetaan, että viestitään esimerkiksi

kirkon toiminnasta, korostetaan kirkon vahvuuksia tai että kirkkoon kuulumisella on väliä. Ylipäätään pidetään kirkkoa esillä, Kokkonen sanoo.

Kokkonen miettii, muuttuisiko kampanjointi, jos kirkkoon kuuluisi vaikka reilusti alle puolet suomalaisista. Alettaisiinko silloin suunnata kampanjoita niille, jotka eivät enää tai vielä ole kirkon jäseniä, ja mikä sellaisten kampanjoiden viesti voisi olla?

MONEN MIELIKUVISSA ortodoksinen kirkko on jotenkin hengellisempi ja ”kirkompi” kuin luterilainen kirkko. Onko se seurausta onnistuneesta brändäämisestä eli tietoisesta ja suunnitelmallisesta julkisen kuvan rakentamisesta?

Laura Kokkonen sanoo, että hänen tutkimansa aineiston pohjalta kirkkoja ei voi suoraan verrata toisiinsa. Ortodoksinen kirkko ei ole kampanjoinut samalla tavalla kuin luterilainen kirkko, mutta sen pää- ja viestintästrategioissa puhutaan näkyvyydestä ja tunnistettavuudesta ja kirkon kuvan vahvistamisesta.

Strategioiden analysoinnin lisäksi Kokkonen haastatteli ortodoksisen kirkon viestintätehtävissä toimivia.

– Haastatteluissa korostui ortodoksisen kirkon hengellinen viesti. Sanottiin esimerkiksi, että kirkon ydin on Kristus. Voiko tästä sitten tehdä sen johtopäätöksen, että ortodoksinen kirkko on hengellisempi kuin luterilainen?

– Onhan se ihan yleinen tulkinta, että luterilainen kirkko korostaa yhteiskunnallista rooliaan ja ortodoksinen kirkko keskittyy enemmän traditioonsa. Luterilaisella kirkolla on paine olla koko kansan kirkko, koska suurin osa suomalaisista edelleenkin kuuluu siihen. Ortodoksinen kirkko on sen sijaan ollut tiivis vähemmistö, jolla on ollut ihan eri lailla mahdollisuus korostaa hengellistä ydintään.

Kokkosen mukaan kumpikaan kirkko ei viestintästrategioissaan ja kampanjasuunnitelmissaan käytä termiä brändääminen. Silti niiden viestinnässä on selvästi havaittavissa brändäyksen ja markkinoinnin piirteitä. Kirkolliseen viestintään on omaksuttu markkinoinnin maailmasta esimerkiksi ajatus siitä, että kirkon kuva ja näkyvyys ovat olennaisia ja kirkon pitää olla jollakin tavoin tunnistettava.

– Iso ero yritysmaailmaan on siinä, että mitään yhtä, ilmiselvää brändiä kirkoilla ei ole. Kokonaiskirkon tasolla on omat strategiansa, paikallisilla seurakunnilla omansa. Yrityksissä brändiä luodaan systemaattisesti, siitä vastaavat tietyt henkilöt ja kaikki toimivat sen mukaisesti. Seurakunnissa sen sijaan esimerkiksi se, mitä sosiaalisessa mediassa tehdään, on pitkälti asiasta innostuneiden yksilöiden varassa, Kokkonen sanoo.

Yhdessä väitöskirjaansa sisältyvässä artikkelissa Kokkonen tarkasteli luterilaisen ja ortodoksisen kirkon Facebook-sivuja. Niiden viesti on hänen mukaansa erilainen kuin isoissa kampanjoissa.

– Kirkko kertookin kampanjoillaan enemmän kirkosta kuin uskosta ja rakentaa enemmän kirkkosuhdetta kuin Jumala-suhdetta. Kampanjat on myös selvästi suunnattu kirkkoon kuuluville, ja niillä pyritään vahvistamaan heidän identiteettiään kirkon jäseninä.

– Kirkko Suomessa - ja Ortodoksit Suomessa -sivut ovat molemmat kiinni kirkkovuodessa ja sen juhlissa. Niissä on myös hengellistä ja hartaudellista sisältöä kuten rukouksia. Tulkitsen sitä niin, että Facebook-sivujensa avulla kirkot haluavat muistuttaa jäseniään kristillisestä perinteestä. Se on eräänlaista kulttuurikristillisyyden ylläpitämistä. ■

”

Onhan se ihan yleinen tulkinta, että luterilainen kirkko korostaa yhteiskunnallista rooliaan ja ortodoksinen kirkko keskittyy enemmän traditioon.

Laura Kokkosen mukaan iso ero yritysmaailmaan on siinä, ettei kirkoilla ole mitään yhtä, ilmiselvää brändiä. Kokonaiskirkon tasolla on omat strategiansa, paikallisilla seurakunnilla omansa.

Laura Kokkonen: Negotiating with Branding. The Adoption of Marketing in Established Lutheran and Orthodox Churches in Finland.

Nettiäänestyskö kirkon pelastus?

KIRKKO JA KAUPUNGISSA valiteltiin taas kerran seurakuntavaalien alhaista äänestysprosenttia ja tarjottiin ratkaisuksi nettiäänestystä (K&k 19.1.2023).

Onkohan se noin? Seurakuntaneuvoston vaalissa kai on tarkoituksena valita seurakunnalle pätevä ja asiansa osaava neuvosto. Vaalissa on tärkeää ehdokasasettelu. Nykyisessä systeemissä ehdokkaiksi etsitään yleensä seurakunnan eri toimintamuotoja tuntevia ja niistä kiinnostuneita ihmisiä. Sen jälkeen meidän seurakunnassamme noin tuhat ihmistä ratkaisee neuvoston kokoonpanon äänestämällä vaaleissa.

Mitä nettiäänestyksellä saavutettaisiin nykyiseen verrattuna?

Mielestäni ei välttämättä parempaa neuvostoa. Jos meillä olisi nettiäänestys, saataisiin luultavasti äänestysprosentti korkeammaksi, mutta äänestäjissä olisi todennäköisesti enemmän sellaista väkeä, joka ei tunne seurakunnan toimintaa. Luultavasti he äänestäisivät ilman tietoa siitä, keitä neuvostoon tulisi valita.

Jos siis äänestysprosentti nousisi, mutta neuvoston kokoonpano tulisi enemmän sattumanvaraiseksi, mitä sillä voitettaisiin?

Olli Aulio

Pakilan seurakunta, Helsinki

Ehdokkaat ovat tuntemattomia

TAAS OLI kirkon vaaleissa olematon äänestysvilkkaus. Mistä tämä johtuu? Eduskunta- sekä muissa vaaleissa ehdokkaat ovat suurimmaksi osaksi julkkiksia: kansanedustajia, laulajia, näyttelijöitä sekä muita linssiluteita ja turhia julkkiksia. Harva äänestäjä tuntee ehdokkaita henkilökohtaisesti, joten sitten äänestetään jotakin naaman vääntelijää tai kohtuullisen lauluäänen omaavaa henkilöä.

Ilmeisesti kirkon luottamustehtävistä ei makseta palkkiota tai se on niin pieni, että monissa yhtiöiden hallituksissa ja muissa luottamustehtävissä olevia eivät kirkon asiat kiinnosta. Ehkä onkin parempi jättää kirkon tehtävät muille, jos on jo toistakymmentä luottamustehtä-

Aika tuntuu kadonneen tässä kiireisessä maailmassa

ARTIKKELI ESPOON KAUPUNGIN kotihoidosta oli aiheellinen (K&k 19.1.). Ehkä se peilailee muutenkin ympärillä olevaa yhteiskuntaa – hoitaja syö eväänsä autossa jossain välissä kun ehtii.

Ymmärrän, että maailma pyörii yhdeltä osaltaan rahan ympärillä, mutta tällä hetkellä ovat suuremmat asiat liikkeessä. Ei ole enää tervettä, jos elämän suurin tarkoitus on rikastua ja ostaa kaikenlaista materiaa ja esitellä sitä somessa. Suomalainen kuluttaa tälläkin hetkellä paljon enemmän, kuin mitä maapallo voi kantaa. Samalla olemme omasta mielestämme luonnonystäviä ja luonnonläheisiä ihmisiä.

Oman elämän mielekkyys kärsii, jos ympärillä on järkyttävä kiire. Ennen sanottiin, että ihminen itse luo kiireen, ja omassa vallassa on ollut sen taltuttaminen. Lisää vanhoja viisauksia tarjoi-

vää muutenkin. Kirkon tehtävät tulevat nyt hoidettua parhaalla mahdollisella tavalla, koska useimmilla ei ole painolastina muita luottamustehtäviä.

Koska en tuntenut ketään ehdokasta etukäteen, äänestin edustavimman näköistä ehdokasta, kuten moni muukin. Hänestä tuli äänikuningatar.

Kari Palomäki Martinlaakso, Vantaa

lee sanonta: mihin tässä on kiire, valmiissa maailmassa.

Olen vahvasti sitä mieltä, että kiire on yksi aikamme suurista vitsauksista. Sitä ihmiset eivät enää aina saa häädettyä pois omin voimin.

On hyvin kuvaavaa, että mieluiten vanhat ihmiset istuisivat juttelemaan hoitajan kanssa. Aika olisi niin oleellista, että olen ihmetellyt, mikä on tämä maailma, jossa ei enää ole aikaa. Onkohan se hävinnyt jonnekin; elämmekö jo ajattomuudessa?

Oudointa, mitä olen huomannut, on se, että eläkkeellä vasta kiire lyökin päälle. Viikko, kuukausi, vuosi menee, eikä ole ehtinyt tehdä mitään, mitä suunnitteli tekevänsä. Liikkeet hidastuvat, ja kaupassa meinaa jäädä muiden jalkoihin.

Päivi Kangas Espoo

Kohtaa työttömäksi jäänyt arvokkaasti

USKOTKO SIIHEN, että kaikille riittää työtä? Entä jos joku lähipiiristäsi jää työttömäksi: työtehtävät päättyvät, työmatka käy mahdottomaksi tai terveys estää työssäkäynnin. Ehkä osaamisen päivittäminen on jäänyt, tai työelämän vaatimukset työnhaun suhteen ovat vieraita, vaikka työssä pärjäisikin.

Harva valitsee työttömyyden. Vaikka työttömyys on tilastollisesti laskussa, on pitkäaikaistyöttömien määrä nousussa. Vuosittain työttömänä tai kokoaikaisesti lomautettuna on yli 400 000 suomalaista, ilmenee Työ- ja elinkeinoministeriön tilastosta. Se perustuu alkaneiden työttömyysjaksojen määrään.

Uuden vuoden lupauksena voi tarkastella omaa asennettaan ja osaamistaan työttömän kohtaami-

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

seen. On tärkeää muistuttaa ilmoittautumisesta työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon, mutta tämän lisäksi työttömäksi jäävä kaipaa muutakin tukea. Talous voi huolettaa, kriisi kuormittaa mieltä, ja kuormitus voi tuntua fyysisinä vaivoina. Ehkä heti ei työllisty, ja haluaisi vain jäädä kotiin neljän seinän sisälle. Kohtaamiset muiden ihmisten kanssa, nähdyksi ja kuulluksi tuleminen tukevat mielen hyvinvointia. Toisen vahvuuksien esiin nostaminen auttaa tunnistamaan osaamista, vahvistaa uskoa itseen ja näin edistää työllistymistä.

Peppi Tervo-Hiltula toiminnanjohtaja, Tatsi ry, Pakilan srk-neuvoston varapuheenjohtaja ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsen

Sari Nuikki päällikkö, MIELI Suomen Mielenterveys ry Maria Rumpunen kehittämiskoordinaattori, Takuusäätiö ry Katriina Lehtovaara hankepäällikkö Terveydeksi 2.0 -hanke, Työttömien keskusjärjestö ry

Muru kehitysavusta

Suomen nuorille

KAIKKI SUOMALAISET nuoret eivät voi henkisesti hyvin. Heitä tulee auttaa. Kuitenkin julkisuudessa kipuillaan määrärahojen puutteesta. Saan itsekin soittoja, jossa pyydetään tukirahaa nuorisotyöhön.

Samaan aikaan Suomi käyttää vuosittain kehitysyhteistyöhön yli miljardi euroa. Ajatellaan nyt tässä tasan miljardia euroa. Siitä yksi prosentti on 10 miljoonaa euroa ja 0,1 prosenttia on 1 miljoona euroa.

Jos otettaisiin vuosittain tämä yksi miljoona suomalaisten nuorten hyväksi, saataisiin paljon hyvää aikaan. Afrikkalaisille ja muihin kehittyviin maihin jäisi 999 miljoonaa.

Tämä yhden miljoonan vähennys ei muuta heidän tilannettaan mihinkään suuntaan, mutta sillä olisi valtava merkitys omien nuortemme ongelmien poistamisessa ja helpottamisessa.

Maalaisjärki ei ymmärrä, miksi näin ei toimita.

Ari Linna

Vuosaaren

seurakunta,

Helsinki

Elämän ja kuoleman kysymyksiä

TRANSLAIN UUDISTUKSESTA on keskusteltu kiivaasti eri areenoilla. Uudistuksen myötä on tarkoitus korjata lain epäkohtia, kuten poistaa vaatimus sukupuoltaan vaihtavan lisääntymiskyvyttömyydestä. Siis mitä?

tukselle. Kuitenkin ajatus lisääntymiskyvyttömyydestä kalskahtaa korvaani karusti ja tuntuu kohtuuttomalta. Kenellä on oikeus määrätä, kuka kelpaa jatkamaan sukua ja kuka ei?

Suomessa tehtiin pakkosterilointeja 1970-luvulle asti. Lain perusteella muun muassa kuurot, kehitysvammaiset ja mielisairaat eivät saaneet lisääntyä. Myös sosiaaliset syyt saattoivat johtaa sterilointiin. Kyse oli eugeniikasta eli rodunjalostusopista.

Entä nykyajan eugeniikka? Laki ei enää estä kuulo- tai kehitysvammaisia eikä mielenterveysongelmaisia lisääntymästä, ja transihmisten tilanne korjaantuu lakimuutoksen myötä.

Mieleeni palautuu viime syksynä aborttilain yhteydessä käyty keskustelu syntymättömän sikiön oikeudesta elämään. Sikiöseulonnat ovat neuvoloiden arkea ja sosiaaliset syyt suurin peruste aborteille.

Kuka päättää, kenellä on oikeus lisääntyä tai syntyä? Millainen on riittävän kelvollinen? Onko ihminen asettanut itsensä Jumalan asemaan? Hänen, joka näkee jokaisen jo idullaan ja kutsuu elämään. Syntyykö kukaan kutsumatta?

Piia Metsähonkala Tampere

Uskosta on apua vaikeina aikoina

KUN AJAT ovat vaikeita, on tärkeää pitää kiinni niistä asioista, joista voi. Ukrainan sota, energiakriisi, korona ja monet muut asiat ovat haasteina meille kaikille – kaikkien omista haasteista puhumattakaan.

Vastaavina aikoina olen havainnut uskon voimavaraksi. Vaikka ei osaisi sanoa, minne on menossa tai mitä on tapahtumassa seuraavaksi, voi luottaa asioihin, jotka ovat itseä suurempia.

On välillä hyvä hengähtää ja varata aikaa itselle ja omille ajatuksille. Asioilla on tapana järjestyä, mutta se vaatii myös sinnikkyyttä ja lujuutta, jossa usko voi auttaa.

”Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa”. (Fil. 4:6–7)

Martti Paldanius oikeustieteen ylioppilas Espoo

Vakaumuksellisena kristittynä en ole nähnyt tarvetta lakiuudis-

Mielipiteitä voi lukea myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

Lapsella ei pitäisi olla kasin aamuja

Aikaiset kouluaamut ovat yksi syy siihen, että suomalaislapset voivat koko ajan huonommin.

KYTTÄSIN TÄNÄÄN AURINGON nousua sinua varten. Halusin tähän kolumniini tarkan tiedon siitä, milloin näin ensimmäisen pilkahduksen aamuvalosta. Se tuli ennen yhdeksää. Silloin lapset olivat olleet useimmissa kouluissa tukevasti tunnin. Lapset ja toki myös aikuiset nousevat mustaan pimeyteen ja palaavat kotiin mustassa pimeydessä.

Tutkitun tiedon mukaan tarvitsemme luonnonvaloa aamulla, jotta sisäinen kellomme pysyy rytmissä. Aamuvalo auttaa sisäistä kelloa kertomaan, milloin nukutaan, milloin ja miten paljon syödään ja milloin kehoon vapautuu sen tarvitsemia hormoneja. Kun ihminen saa aamulla valoa, hänen immuunisysteeminsä toimii paremmin, stressi vähenee ja mieliala paranee.

Lapsemme voivat koko ajan huonommin ja huonommin. Kasin aamut eivät toki ole siihen ainoa syy, mutta yksi vaikuttava tekijä. Lapsemme toimivat erittäin paljon jatkuvassa univelassa ja ali- tai ylikierroksilla. Oxfordin yliopiston tutkimuksen mukaan päivän aloittaminen ennen aamuyhdeksää on ihmisten kiduttamista. Ihmisen fysiikka ei mukaudu aikaisiin aamuihin vaan stressaantuu ja voi huonosti. Kun lapset ovat kautta linjan väsyneitä, oppiminen hidastuu. Jos taas lapset saisivat nukkua pidempään, he olisivat kykeneväisempiä oppimaan ja myös käytösongelmat vähenisivät. Oxfordin unitutkijan mukaan lasten koulun pitäisi alkaa yhdeltätoista eikä aikuisten työpäiväkään pitäisi alkaa ennen kymmentä. Tiedän, että joku hetikohta mainitsee Suomen pohjoiset osat, mites siellä sitten. Siellä tammikuisia ja marraskuisia viikkoja viettäneenä väitän, että luminen kaamos on helpompi kuin etelän mustuus aamukahdeksalta.

Suomessa on jo kouluja, joissa tunnit alkavat aikaisintaan kello 8.30. Tällainen on esimerkiksi Muuramen lukio. Lukion rehtorin mukaan koulun aloituksen myöhäistäminen on tuonut pelkkää positiivista nuorten elämään. Maailmalla julkaistaan jatkuvasti tutkimustuloksia, jotka tukevat myöhäisempää koulun alkua. Niistä pitää vain uskaltaa ottaa opiksi ja tehdä muutos.

SARI HELIN

Kirjoittaja on äiti ja Huono Äiti -yrityksien vetäjä.

LUE SARI HELININ

JA

MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEES -

SA

KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT.

”Jos taas lapset saisivat nukkua pidempään, he olisivat kykeneväisempiä oppimaan ja myös käytösongelmat vähenisivät.

Hammashoitoa

PALVELEMME POTILAITA NORMAALISTI

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20min.

· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €

· Hammastarkastus muuten 45 €

· Hammasvalkaisu 150 €

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3000 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

p. 09-7262266

p. 09-1461460

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 920 €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 159 € Korjaukset alk. 105 €

• Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 650 €

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480

Olli Hytönen p. 040 8344 206

KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ

• Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso

• Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso

• www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).

Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Hammaslääkäriasema

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla

EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213

EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560

Mannerheimintie 65, Helsinki Matinraitti 14, Espoo

Eduskuntavaaliehdokas, tavoita aktiiviset äänestäjät.

Vastaanottajan nimellä lähetetyn lehden huomioarvo on taattu!

Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään postitse osoitteellisena Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntien jäsentalouksiin, talouden vanhimmalle.

Painos 340 000 kpl.

kirkkojakaupunki.fi Uniikkeja kävijöitä keskimäärin 52 000 viikossa.

TÄTÄ LEHTEÄ LUETAAN!

HYÖDYNNÄ VAALITARJOUKSEMME ILMOITUKSISTA

SEKÄ OIKEAN KOHDERYHMÄSI TAVOITTAVA MEDIA.

Muut koot -30 % 1/1 ja 1/2 -sivun ilmoitukset

-35 %

Ota yhteyttä mediamyyntiimme ja pyydä tarjous!

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Lakipalveluja

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1

puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi

p. 050 464 2930

Palveluja tarjotaan

Turvallista Arkea

Tarja Ahlman Muistisairaanhoito - Kotikuntoutus Kotisairaanhoito - Kotipalvelu Saattohoito p. 040 779 1731 tarja.ahlman@gmail.com www.turvallistaarkea.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Siivouspalveluja

Terveydenhoidollista jalkojenhoitoa

JalkahoitolaSalla, Suurmetsä 00770 Helsinki. Myös kotikäynnit lähialueille. Salla Päivinen sh/jalkojenhoitaja (AT) P. 045 320 0220 www.jalkahoitolasalla.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kyyti- ja asiointiapua arkeen esim. kauppa, lääkäri, apteekki, kulttuurimenot. Soita 050 494 2502

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

pe 3.2. klo 18.30 seurat Espoonlahden kirkolla, Kipparink. 8. su 5.2. klo 13 kirkkopyhä Loviisan kko, Brandensteinink. 2, ja seurat srk-koti, It. Tullik. 6. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant. 8. klo 16 veisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, opetellaan Siionin virsiä.

ma 6.2. klo 18 seurat Rastissa, Tenholant. 6 (Ruskeasuo), Hki. klo 18.30 seurat Leppävaaran kirkon takkah., Veräjäkallionk. 2, Espoo.

ke 8.2. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1a A 3.

pe 10.2. klo 19 kotiseurat Untamalalla, Tilanhoitajankaari 10 D 50, Hki.

la-su 12.2. Lähde liikkeelle -koulutus STEP-koulutus, Järvenpää, jälki-ilm. suvi.korhonen@suomenlahetysseura.fi.

Lähihoitaja Merja Rouvali

045 8520 244 ○ 045 2514 125

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

Kiinteistönvälitystä

Pääsiäislehti ilmestyy

30.3.2023

Varaukset 17.3. klo 14

Aineistot 20.3. klo 15

Mediamyynti

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

www.mrautanen.com

Hautauspalveluja

HAUTAKIVET

kaiverrukset

ym. alan työt

p. 09 387 3215

040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET

Edullisemmin suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Salpakuja 7, 01200 Vantaa

p. 09 756 8200

myynti@kivituote.com

Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

perunkirjoitukset hautakivityöt

09 628 398

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

Rakennusala

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com

JOKERI REMONTIT OY

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Eaparketti suorittaa parkettien ja puulattioiden hionta- ja lakkaustyöt, huoneistomaalaukset, lattiaasennukset. P. 040 051 4451, takuutyönä eaparketti@gmail.com

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Vuokralle tarjotaan

Vantaan Asolasta, UNELMAKOTI!

Valoisa, tilava, uudenveroinen yksiö 31,5m2 ylin kerros kulmahuoneisto. Vuokra 699 €/kk sis. autopaikan! P. 040 836 5636/Suvi

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Kiva remont. yksiö, 29 m2, 6/6 krs, hissi, P-Haagassa Keskuspuiston ja tul. Raide-Jokerin lähellä. Vast. ilt. 050 412 7195

Ostetaan

su 12.2. klo 10 kirkkopyhä Oulunkylän kko, Teinint. 10, s. T. Roiha; kahvit ja seurat. klo 11 kirkkopyhä Espoonlahden kko, Kipparink. 8, s. S. Korkalainen, Veisuuveljet; keitto ja seurat. klo 15 seurat Artturi-sali, Patruunatie 1 (Rajamäki), N-järvi. klo 18 seurat J-pään vanha kko Oliivi-Sali, Kirkkot. 2. ti 14.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, lähettikirjeitä. klo 18 verkkoseurat Seinäjoelta, www.facebook.com/herattaja, www. youtube.com/@Herattaja-Yhdistys pe 17.2. klo 18 seurat Ankkurissa, Keskusk. 11, Mäntsälä.

Seurat Frebellä

Uusheräyksen rukoushuoneella (Fredrikinkatu 61 B, Helsinki)

Sunnuntai-iltapäivinä klo 15.00, kahvit seurojen jälkeen

12.2. Vertauksia valtakunnasta

Ritva Viitala, Katri Helin

12.3. Merkkejä valtakunnasta

Taina Latvala, Heikki Junttila

2.4. Valtakunta tulee! Markku Sivonen, Tuomo Lahtinen

30.4. Valtakunnan väkeä

Raimo Vanninen, Tinja Halunen

21.5. Valtakunnan avaimet Niko Rantanen, Jouko Talonen Tervetuloa!

ESIRUKOUSILTA ti 14.2 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling

Bengt Lassus, Henrik Perret, Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa mukaan iltaan!

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

www.sanaris. / laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

AHDASMIELISTEN KATSANTOKANNAT LIMBOTEN

ANTILOOPPI ULPU

KARPALOI SUUNTA MOLLBERG

TAULUUN MONONEN PIENIÄ PUSSEJA

KÄRKISIJOILLA

HOKEMIA WELLES

VOI NAPIN -PÖYTÄ PIENIÄ RAVINTOLOITA

ALITUKSIA KUKISSA

RANNIKOLLA ORAVA -1.

VENÄJÄN HYÖKKÄYKSEN SEURAUSTA

-KIRI

KÄÄNTÄÄ

HAVAIJIN HEI

NÄKEVÄ

MUOTISUUNN ITTELIJA MERT

JUOMA

AVOAUTO

AKRAKADABRA

VÄLISSÄ

AJAA TASAARVOA

HANKINTA ASIKAINEN

RUUSUVUORI TAITAVASTI - PAA LU

NIEMIMAA HARMAISSA

ALANEN MÄENPÄÄ

KOULUISTA

REHN

HALONEN

ITSE KÄÄRITTY

HARAVASSA

YÖASU

GEISHALLA PUHUJALLE

VESIVÄYLIÄ

HÄNNÄNHUIPPU KUU

SÄRÖTTÖMYYS PÄÄOSIN PINNAN ALLA PELATTU

MIKA

TURKKA HILJENTYÄ

LASKUKAUSIA SEKÄ ....

NOKOSET VÄITTEET

SUUNNANNÄYTTÄJÄ LOCH -

ULKONÄKÖ

-PYSÄKKI JOOGASSA

KORKEIN KOHTA PUUPALA

PITSINEN ARTISTI MARJARANTA INTIAA

ENNUSTETTAVIA

LESKEN PAI KKA

SURM ATTU

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

5.2.

Päivän yhdessä raamatuntekstissä (2. Moos. 33:18–23) kerrotaan Mooseksesta, joka halusi nähdä Jumalan kasvot.

Valoa kansalle

KESKIAJALLA HELMIKUUN toisen päivän messussa vihittiin kirkon käyttöön tarkoitetut kynttilät. Vihittyjen kynttilöiden uskottiin karkottavan pahaa ja pimeyttä. Ne muistuttivat valosta, joka oli vain 40 päivää sitten syntynyt maailmaan. Päivä sai nimekseen kynttilänpäivä.

Suomalaisessa kansanperinteessä sitä on pidetty viimeisenä sydäntalven merkkipäivänä, jonka jälkeen alettiin odottaa kevättä. Tänä vuonna kynttilänpäivää vietetään 5. helmikuuta.

Ikuisessa turvassa

Rukoileminen on Jumalan puoleen kääntymistä. Rukoillessa pyydämme, että Jumala kääntäisi kasvonsa puoleemme ja näkisi hätämme. Kun Jumala katsoo muualle, olemme pulassa. Raamatussa on yksi rukoilija, josta kerrotaan, että Jumala puhui hänelle kasvoista kasvoihin niin kuin ihminen puhuu toiselle ihmiselle. Niinä hetkinä hänen kasvonsa säteilivät niin, että hänen piti verhota ne toisten katseilta.

Tuo rukoilija on Mooses, joka johti israelilaisia neljän vuosikymmenen ajan heidän autiomaavaelluksellaan Egyptin orjuudesta kohti luvattua maata. Itse hän ei sinne päässyt. Hän näki sen vain vuoren huipulta ennen kuolemaansa.

Matka autiomaan halki oli täynnä vaikeuksia ja valitusta. Jumala tuntui olevan kaukana ja jopa näyttävän vihaiset kasvonsa.

Mooses vetosi silloin vuorella Jumalan omiin lupauksiin: ”Juuri siitä, että sinä kuljet kanssamme, näkyy sinun armosi.” Sillä kertaa Mooses sai nähdä Jumalan vain takaapäin.

Jumalan kanssa emme kulje valosta valoon, vaan usein valosta tummaan pilveen ja pimeyteen, kunnes valo taas aukeaa. Jumalan syvin olemus jää meille täällä aina salaisuudeksi. Jumala on aina enemmän kuin pystymme näkemään. Mutta se, mitä voimme nähdä Jumalasta, riittää – ja aina se myös yllättää.

Voimme kokea Jumalan valon ja hyvyyden hiljentyessämme hänen edessään. Hänen armonsa on aina avarampi ja anteeksiantonsa syvempi kuin ikinä ymmärrämme.

Sille ei aina ole heti sanoja, eikä sitä voi selittää. Kokee vain olevansa sellaisessa turvassa, jollaista ei tiennyt olevan olemassakaan.

LAURI MAARALA

Sydämen kallio

Vanhan testamentin psalmeissa

Jumalaa verrataan usein kallioon.

Psalmissa 62 rukoilijan ja Jumalan suhdetta kuvataan näin:

”Jumalan edessä mieleni hiljenee, hän antaa minulle avun.

Hän on kallio, hän on minun pelastukseni, hän on linnani, minä en horju.”

Lue teksti muutaman kerran hiljaa mietiskellen ja tee siitä rukouksesi. Voit myös lähteä ulos ja rukoilla psalmia jollakin tutulla kalliolla.

NINA RIUTTA

Hyvää pyhää

Valokuvaus tienä hiljaisuuteen.

15,90 (29,90)

KRISTILLISTEN KIRJOJEN ALE! SACRUMISSA 14.2. ASTI

Uusi testamentti ja Psalmit

Oivaltavia kertomuksia ja tuokiokuvia.

9,90 (23,90)

Virsikirjan

lisävihkon säestyskirja

35,00 (65,00)

Auttava kohtaaminen 2

Sielunhoidon menetelmät ja käytäntö.

18,90 (41,00)

Tyylikäs kovakantinen, taskukokoinen. 92-käännös.

6,90 (18,90)

Kristityn ajastaika. Kirkkovuoden keskeiset pyhät. 12,00 (20,00)

Laulujeni syntytarinoita. 18,90 (27,00)

Kirjoituksia tieteestä, taiteesta ja teologiasta.

16,90 (33,90)

Näkökulmia jumalanpalveluksen teologiaan.

18,90 (38,50)

Mailis Janatuinen Salomo

Opetuskirja Raamatun merkittävästä kuninkasta.

10,00 (29,00)

Paavo Kettunen Auttava kohtaaminen 1

Sielunhoidon perusteet ja teologia.

18,90 (41,00)

Visioita, haasteita ja näkökulmia.

16,90 (32,90)

3

Monipuolinen tarinakirja. 10,90 (20,00)

Matka Lutherista suomalaiseen seurakuntaelämään.

15,90 (32,90)

Jaakko Heinimäki, Kaisa Kariranta

Tapakristityn

tyylikirja

Keskeisimmät kristittynä elämiseen liittyvät tavat tyylivinkkeineen.

11,90 (27,90)

Lauri Maarala, Matti Pikkujämsä Gurun opissa

Mystikkojen elämä, oppi ja harjoitukset tuoreella tavalla.

9,90 (25,90)

ihmisestä

Pohdintaa ihmisenä olemisen salaisuudesta.

9,90 (23,90)

Pohjolan lasten

Raamattu

Raamatun keskeisimmät kertomukset tämän ajan lapsille.

12,90 (28,00)

Johanna ja Juha Tanska Lempeä linssi

Anthony de Mello Kuuletko linnun laulun?

Kari-Pekka Kinnunen Pyhistä pyhimmät

Jaakko Löytty Tilkkutäkki

Raili Gothoni

Laura Arikka, Heikki Arikka (toim.) Hyvin johdettu kirkko

Heli Pruuki (toim.) Kerron sinulle tarinan

Kari Kopperi Ristin rakkaus

Juhani Rekola Kirkas mystiikka

Sini Hulmi Pyhän säikeitä

Martti Lindqvist Pieni kirja

”

Asiat ovat huonosti, jos emme opi uudelleen kuuntelemaan luontoa ja kivien laulua.

TERAPEUTTI JA KIRJAILIJA HARRI VIRTANEN s. 18

Turvassa Korsossa

Mia Kelner ja Matilda Heikkinen

tietävät, mistä tutut ihmiset löytyvät ja minne ei kannata mennä s. 2

Hiljainen huone

palvelee matkustajia

Helsinki-Vantaan

lentokentällä s. 4

Vantaan viihde -

orkesteri Ensemble

esiintyy Tikkurilan

kirkossa s. 6

2.2.2023

kirkkojakaupunki.fi

Turvakeinot auttavat, kun pelottaa

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ

Väkivallan pelko ei kuulu Korsossa asuvien Matilda Heikkisen ja Mia Kelnerin tavalliseen arkeen. Huoli ei varjosta matkaa, kun 16-vuotiaat nuoret suunnistavat aamuvarhaisella kohti paikallisjunaa ja helsinkiläistä Alppilan lukiota.

– Arkiaamuisin lähden liikkeelle viiden tytön porukassa. Sekin an-

taa turvaa, kun toiset ovat ympärillä, Heikkinen sanoo.

– Kun lähden aamulla kouluun, en pelkää. Mutta jos matkustan junalla Helsingistä kotiin myöhään illalla, junissa ja asemilla on usein pelottavia ihmisiä, Kelner jatkaa.

Helmikuussa alkava kirkon Yhteisvastuukeräys kerää varoja nuorten väkivallan ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn teemalla ”Nuoret väkivaltaisessa maailmassa”.

Vuonna 2020 tehdyn nuorisorikollisuuskyselyn mukaan kymmenen prosenttia nuorista oli ollut pahoinpitelyn kohteena vuoden aikana ja neljä prosenttia oli pahoinpidellyt toisen henkilön. Väkivallan uhkaa oli kokenut elämänsä aikana 32 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista.

Heikkinen ja Kelner eivät ole koskaan kokeneet itseensä kohdistuvaa fyysistä väkivaltaa, mutta pelottavat ja ahdistavat tilanteet ovat tuttuja kummallekin.

– On tärkeää jakaa tietoa siitä, millaista väkivalta oikeasti on, Heikkinen toteaa.

– Varsinkin Helsingissä aihetta on syytä pitää esillä, Kelner sanoo.

MYÖHÄISILLAN K-JUNALLA matkustaessaan Mia Kelner ja Matilda Heikkinen yrittävät ennakoida turvattomia tilanteita esimerkiksi kiinnittämällä huomiota kanssamatkustajien sekavaan käytökseen tai puheeseen. Joskus he ovat nähneet huumeiden käyttäjän piikittävän itseään avoimesti matkan aikana.

– Pelottavat ihmiset ovat sellaisia, jotka käyttäytyvät arvaamattomasti, alkavat huudella tai yrittävät tulla juttelemaan, Kelner sanoo.

– Tai tuijottavat koko junamatkan ajan tosi oudolla tavalla, Heikkinen jatkaa.

Iltajunien lisäksi Heikkinen ja Kelner ovat kokeneet turvattomuutta syrjäisillä kujilla ja tilanteissa,

Matilda Heikkinen ja Mia Kelner tuntevat olonsa Korsossa turvallisemmaksi kuin Helsingissä.

Matilda Heikkinen ja Mia Kelner toivovat, että juna-asemien ympäristöt olisivat turvallisia eikä niissä yksin liikkuvan tarvitsisi pelätä.

pelottaa

joissa joku kävelee vastaan pimeällä kadulla. Myös metron asemalaituri voi tuntua ahdistavalta sellaisena aikana, kun liikkeellä ei ole muita matkustajia.

Vuorokaudenajasta riippumatta Kelner ja Heikkinen eivät mielellään viipyile Steissin eli Helsingin päärautatieaseman ympäristössä, vaan kulkevat alueen läpi mahdollisimman ripeästi.

Vuoden 2023 Yhteisvastuukeräyksen varoja suunnataan muun muassa Aseman Lapset ry:lle, joka puuttuu koulu- ja nuorisoväkivaltaan.

Yhteisvastuukeräys näkyy seurakunnissa

MATILDA HEIKKINEN

HYÖDYLLISEKSI TURVAKEINOKSI on osoittautunut huomion suuntaaminen tiukasti eteenpäin niin, että katseet eivät kohtaa epäilyttävän henkilön kanssa. Myös soittaminen tutulle ihmiselle tai puhelun esittäminen antaa turvaa, kun on kuljettava pelottavan paikan ohi.

– Ystäväporukallamme on kännykkäsovellus, josta näemme, missä toinen menee. Se näyttää tarkan sijainnin, Mia Kelner kertoo.

– Koulussa olemme harjoitelleet tiedon keräämistä turvattomalta tuntuvassa tilanteessa. Osaan nimetä viisi ihmistä, joille voin kertoa, jos jokin on hätänä, Matilda Heikkinen sanoo.

Nuorten väkivaltaa koskevassa julkisessa keskustelussa Korso on joskus kuvattu hurjaksi alueeksi. Heikkisen ja Kelnerin mukaan junaradan itäinen puoli on muuta Korsoa turvattomampi. He kertovat kuulleensa satunnaisesti juttuja siitä, että siellä jotakuta on lyöty tai on tehty muuta väkivaltaa.

Silti kumpikin sanoo epäröimättä, että Korsossa olo tuntuu turvallisemmalta kuin Helsingissä.

– Täällä tunnemme ihmiset. Korsossa liikkuessani tiedän aina, että viiden metrin päässä asuu joku tuttu, Heikkinen sanoo.

– Tiedämme myös paikat, joihin ei kannata mennä, Kelner lisää. ■

Yhteisvastuukeräys alkaa 5.2. Varoja kerätään nuorten väkivallan ja konfliktien ratkaisuun sekä ennaltaehkäisyyn teemalla Nuoret väkivaltaisessa maailmassa. Lisätietoja verkossa yhteisvastuu.fi.

Helmikuun alussa alkava valtakunnallinen keräys näkyy Vantaalla monissa tapahtumissa.

Hakunilan seurakunta

Su 5.2. klo 12 Hakunilan kirkossa kirkkoherra Hans Tuomisen lähtömessu ja Yhteisvastuukeräyksen startti. Klo 11.15 alkaen tarjolla kasvissosekeittoa Yhteisvastuun hyväksi.

Iloa ja toivoa -kahvi tänäkin vuonna Hakunilassa myynnissä Yhteisvastuun hyväksi. Vantaalaisen Black Bean Roasteryn tumma- tai keskipaahtoinen kahvi 10 e/paketti, tuotto lyhentämättömänä Yhteisvastuukeräykseen. Kahvia saa kirkkoherranvirastosta ma–to klo 9–14 ja tilaisuuksien yhteydessä Hakunilan kirkon suntioilta.

Hämeenkylän seurakunta

Su 5.2. klo 10 Hämeenkylän kirkossa Yhteisvastuukeräyksen starttaava messu. Myös uudet luottamushenkilöt siunataan tehtäviinsä. Messun jälkeen lounas keräyksen hyväksi, 10 e.

Ma 13.2 klo 18 Hämeenkylän Cafe Pähkinässä (Lammaskuja 2 A) Yhteisvastuutanssit: opetellaan helpoimpia kreikkalaisia tansseja. Tilaisuus on maksuton, voit halutessasi antaa lahjoituksen Yhteisvastuun keräyslippaaseen.

Ti 4.4. klo 15–17 Hämeenkylän Cafe Pähkinässä (Lammaskuja 2 A) pääsiäisleivonnaismyyjäiset Yhteisvastuun hyväksi.

Korson seurakunta

Su 5.2. klo 10–11.30 Korson kirkossa kynttilänpäivän messu, Yhteisvastuukeräyksen avaus.

Su 12.3. klo 10–13 Korson kirkossa perhemessu ja Yhteisvastuukeräyksen perhetapahtuma.

Rekolan seurakunta

Ti 14.2. Ilahduta ystävääsi tilaamalla soiva ystävänpäiväkortti. Kanttorit soittavat puhelun ystävällesi ja laulavat toivelaulusi varaamanasi aikana. Tilaukset viimeistään ma 13.2. viraston aukioloaikaan klo 9–14, p. 09 830 6700 tai Rekolan seurakunnan verkkosivujen kautta www.vantaanseurakunnat.fi/rekolanseurakunta. Tilaus 10 e, Yhteisvastuulle.

Tikkurilan seurakunta

Su 5.2. klo 10 Tikkurilan kirkossa Yhteisvastuukeräyksen avajaismessu. Messun jälkeen kirkkokahvit. Haluatko lipaskerääjäksi? Kutsumme sinut Tikkurilan seurakunnan lipaskerääjäksi 6.–13.2. klo 10–20 Tikkurilan ja Tammiston alueella. Ilmoittaudu: Mari Chaulagai, p. 050 414 7234, mari.chaulagai@evl.fi.

Su 19.2. klo 10–13 Ylästön seurakuntatalolla (Lehtikummuntie 2) ja läheisyydessä koko perheen laskiaisrieha. Koiravaljakkoajelua, MLL:n seikkailurata sekä Vantaan Ladun ja Polun muumilabyrintti, lisäksi mukaan saa pienen askartelun kotona tehtäväksi. Hernerokkaa, laskiaispullia, vohveleita ja grillimakkaraa. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Vantaankosken seurakunta

Su 5.2. klo 10 Myyrmäen Virtakirkossa (Rajatorpantie 8) messu, Yhteisvastuukeräyksen aloitus ja keittolounas. Sonuksen lauluyhtye.

Pe 3.3. alkaen joka pe klo 16.55–18 Yhteisvastuun yhteislenkit ainakin pää-

siäiseen saakka Myyrmäen, Louhelan, Martinlaakson, Kaivokselan ja Vantaanlaakson kulmilla. Lähtö Myyrmäen urheilukentän kupeesta viikon virren sävelin. Mukana hölkkäävä kirkkoherra Hans Tuominen lahjoittaa jokaisesta uudesta osallistujasta Yhteisvastuulle 1 euron. Hölkkääjät voivat itse osallistua keräykseen haluamallaan summalla, MobilePay 63098.

Su 5.3. klo 11 Kivistön kirkolla (Laavatie 2) messu ja sen jälkeen talvirieha n. klo 14 asti. Ohjelmassa mm. poniratsastusta. Tarjolla hernekeittoa, makkaraa ja herkkukaakaota. Toimintapisteiden hinnat 2–10 e Yhteisvastuun hyväksi.

Ti 28.3 klo 19 Yhteisvastuu-konsertti Myyrmäen Virtakirkko (Rajatorpantie 8). Vaskivuoren lukion musiikkiryhmät, oopperalaulajat Paula ja Matti Rankala ja Kastehelmi-lapsikuoro. Kahvitarjoilu 18.30. Ohjelma 10 e. Ke 5.4. klo 18 Kivistön kirkossa (Laavatie 2) Pääsiäisen kauneimmat -konsertti. Pääsiäisen kauneinta laulu- ja urkumusiikkia sekä Bachin pääsiäiskoraaleja jousiyhtyeen säestyksellä. Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

Ma 29.5. klo 8–14 Keimola Golfissa Yhteisvastuugolf. Osallistumismaksut: yksityissarjassa (yhdistelmäjoukkueissa) 85 e/henkilö, 170 e/joukkue, yrityssarjassa 350 e/henkilö, 700 e/joukkue. Tuotto lahjoitetaan Yhteisvastuukeräykseen. Tarkemmat tiedot: vantaanseurakunnat.fi/yhteisvastuugolf

Su 11.6. Jokiuoman puisto Martinlaaksossa: Minigolf Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Vietä iloinen hetki kevyesti pelaillen hyvään tarkoitukseen. Kerää kaverit tai perhe mukaan!

On tärkeää jakaa tietoa siitä, millaista väkivalta oikeasti on.

Helsinki-Vantaan lentokentälle avattiin hiljainen huone

Moniuskontoinen tila on syntynyt lentoasemayhtiö Finavian, Vantaan seurakuntien ja eri uskontokuntien edustajien yhteistyönä.

Väljä ja rauhallisin värein sisustettu kolmiosainen tila kutsuu viivähtämään kaikkia, jotka kaipaavat hetken hiljaisuutta, omaa rukoushetkeä tai muuta levähdystä.

Upouusi hiljainen huone löytyy passintarkastuksen tuolta puolen, alueelta, josta lähtevät lennot Schengen-alueen ulkopuolelle.

Helsinki-Vantaan lentoaseman

johtaja Ulla Lettijeff säteilee tyytyväisyyttä hiljaisen huoneen avajaisissa 24.1.

– Tätä on todella kaivattu. Finavia on investoinut Helsinki-Vantaalle viimeisten kymmenen vuoden aikana miljardi euroa. Haluamme, että matkustajilla on hyvä olla ja että työntekijöidemme on hyvä tehdä täällä töitä, sanoo Lettijeff.

– Koronapandemia oli meille katastrofi, mutta viime vuonna matkustajia oli jo 13 miljoonaa. Tänä vuonna määrän arvioidaan kasvavan 15 miljoonaan. Lentoasema on Suomen käyntikortti, sillä se on monelle ulkomaalaiselle ensimmäinen ja ehkä ainoakin paikka, jossa tämä Suomessa käy.

Lentokentällä työskentelee 20 000 ihmistä, ja Lettijeffin mukaan hiljainen huone voi palvella myös heitä.

Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo muistuttaa avajaispuheessaan, että lentoaseman ulkomaanterminaalissa on aikoinaan ollut hiljainen tila, joka avattiin lähes päivälleen 37 vuotta sitten. Silloinkin paikalla olivat eri uskontokuntien edustajat. Tila kuitenkin katosi lentoaseman muutoksissa jo vuosia sitten.

Laajasalo liittää hiljaisen huoneen avaamisen Suomen uskonnonvapauden satavuotisjuhlaan. Vuoden 1923 uskonnonvapauslaki takaa suomalaisille sekä positiivisen että negatiivisen uskonnonvapauden, vapauden harjoittaa tai olla harjoittamatta uskontoa.

VANTAAN SEURAKUNNISSA käynnistyi syksyllä 2021 lentokenttätyön selvityshanke. Hankeasiantuntijana toimii pappi Hanna Similä, jolla on pitkä kokemus oppilaitospapin työstä ja myös oppilaitosten hiljaisista tiloista.

– Hiljainen tila on suunniteltu yhdessä Finavian kanssa. Olen selvittä-

Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja

Yaron Nadbornik, USKOT-foorumin puheenjohtaja

Pia Jardi, piispa

Teemu Laajasalo, asiainhoitaja Marco Pasinato katolisesta kirkosta ja isä Mikael Sundqvist ortodoksisesta kirkosta keskustelivat hiljaisen huoneen hiljaisimmalla alueella.

nyt laajasti muiden uskontokuntien toiveita ja tarpeita, Similä sanoo.

Hän on keskustellut uskontojen edustajien kanssa siitä, mitä tilassa voi olla ja mitä ei. Mitkä värit esimerkiksi ovat poissulkevia?

Katsomusten ja uskontojen yhteisessä tilassa ei voi olla esillä uskonnollisia symboleja, mutta tilas-

Vihreää valoa suurelle sopimukselle

Vantaan ja Helsingin seurakuntien yhteiset kirkkovaltuustot hyväksyivät kokouksissaan 24. ja 26.1. yhteistyösopimuksen ja kiinteistökaupan esisopimuksen Vantaan kaupungin kanssa. Vantaan ja Helsingin seurakunnat omistavat yhdessä noin 17,3 hehtaarin tontin Jokiniemessä. Alueella ei ole tällä hetkellä voimassa olevaa asemakaavaa. Seurakuntayhtymät ovat esittäneet toiveen, että alue voi-

sa vieraileva saa käyttää omia symbolejaan.

– Koska Helsinki-Vantaa on aasialaisten matkustajien merkittävä yhteyskenttä, selvitin myös heidän erityistarpeitaan. Heiltä tuli selvä toive, että tilassa ei olisi räikeitä värejä eikä vastakohtia. Luontoelementti on tärkeä.

taisiin kaavoittaa asuntokäyttöön.

Vantaan kaupunki haluaisi ostaa seurakunnilta vuokraamansa ammattiopisto Varian Hiekkaharjun toimipisteen tontin. Kaupunki on tehnyt korjausta kaipaavan ammattiopiston tontista ostotarjouksen.

Sopimusten täytäntöönpanoon on vielä pitkä matka. Valtuustojen päätös mahdollisesta kiinteistökaupasta menee Kirkkohallituksen vahvistettavaksi, ja Vantaan kaupunki käsittelee asian omissa luottamuselimissään.

Seurakuntayhtymät ja kaupunki ovat neuvotelleet yhteistyösopimuksesta, jolla pystyttäisiin sovittamaan yhteen kummankin osapuolen toiveet. Osapuolten sopiman esisopimuksen mukaan seurakuntayhtymät myisivät tontin kaupungille, jos niiden omistamalle maalle saadaan asuinrakennusoikeutta 35 000 kerrosneliön verran.

Eve Rämö valittiin puheenjohtajaksi

Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto valitsi puheenjohtajak-

JUSSI HELTTUNEN

Varian Hiekkaharjun toimipiste sijaitsee seurakuntien omistamalla tontilla. Vantaan kaupunki on kiinnostunut tontin ostamisesta.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT ESKO JÄMSÄ

USEIMMILLA EUROOPAN suurilla lentokentillä on hiljainen huone. Hanna Similä kertoo, että Lontoon Heathrow’n kentällä, jonka läpi kulkee 80 miljoonaa matkustajaa vuodessa, niitä on jopa 12, nimittäin St. Georgen kappeli ja 11 muuta.

– Ihminen ei jätä uskonnollista vakaumustaan kotiin, kun hän lähtee

seen kaudelle 2023–2024 Eve Rämön Tulkaa kaikki -ryhmästä. Rämö toimi kirkkovaltuuston puheenjohtajana myös viime kaudella, vuosina 2019–2022.

Yhteisen kirkkovaltuuston varapuheenjohtajaksi valittiin Paula Lehmuskallio (Kokoava seurakunta). Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimii Hakunilan seurakunnan kirkkoherran tehtävästä Vantaankosken kirkkoherraksi maaliskuun alussa siirtyvä Hans Tuominen. Varapuheenjohtajaksi valittiin Raimo Huvila (Sanasta Elämään).

Yhteiseen kirkkoneuvostoon

matkalle. Päinvastoin oma vakaumus korostuu. Osoittaa vieraanvaraisuutta, kun on mietitty, että meillä on tällainen tila teitä varten, Similä sanoo.

Myös Similä liittää hiljaisen tilan avaamisen uskonnonvapauden juhlavuoteen.

– Fokuksessa on se, miten uskon-

valittiin Soile Haverinen, Markku Nieminen, Jukka Norvanto, Markku Weckman, Pirkko Yrjölä, Jukka Nevala, Anneli Kihlström, Laura Häggblom, Annukka Majanto, Ulla-Maija Kopra ja Jan-Erik Eklöf

Walk-in-terapia jatkuu

16–29-vuotiaille tarkoitettu maksuton, ratkaisukeskeinen walk-in-terapia jatkuu Tikkurilan ja Korson kirkoilla. Keskustelemaan voi tulla ilman ajanvarausta tai varata ajan ennakkoon Tik-

”IHMINEN EI JÄTÄ USKONNOLLISTA

VAKAUMUSTAAN

KOTIIN, KUN HÄN LÄHTEE MATKALLE.

PAPPI HANNA SIMILÄ

Hiljaisen huoneen liikunnallisella alueella voi verrytellä jäseniään ennen pitkää lentoa.

to saa näkyä julkisessa tilassa.

HILJAINEN HUONE on hiljainen, mutta ei äänetön, sillä lentoaseman kuulutukset kuuluvat yhtä hyvin kuin muuallakin. Tämä on välttämätöntä jo lennoille ehtimisen vuoksi.

Avajaisissa kirkkojen ja muiden uskonnollisten yhdyskuntien edustajat ovat yhtä mieltä siitä, että tila on hieno. Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja

Yaron Nadbornik panee ilahtuneena merkille lattiaan kiinnitetyn pienen kompassilaatan. Siitä voi katsoa, missä suunnassa on Jerusalem ja mihin suuntaan rukoillaan.

Myös USKOT-foorumin puheen-

kurilaan osoitteessa urly.fi/2RmU tai Korsoon osoitteessa urly. fi/2ZCb. Keskusteluapua tarjoavat lyhytterapeuttiopiskelijat. Korsossa walk-in-terapiaa on tarjolla maanantaisin kello 16–19, Tikkurilassa torstaisin kello 16–19 ja lauantaisin klo 13–16. Asiakas itse määrittelee keskustelun lähtökohdat.

Jouluradio tavoitti nuoret kuuntelijat

Seurakuntien rahoittama Jouluradio ylsi jälleen suureen suosioon viime vuoden lopussa.

johtaja, muslimi Pia Jardi, kiittelee kompassia, josta näkee rukoussuunnan heti ilman kännykän kompassisovellusta.

– Tämä on loistava muslimien tarpeisiin! Matkalle lähtiessäkin meidän on huolehdittava päivittäisistä rukouksista. Tämä on myös hyvin naisystävällinen, suojaisa tila, koska rukoillessa ei tarvitse pyllistellä ihan ovella.

Helsingin ortodoksisen seurakunnan pappi, isä Mikael Sundkvist Tikkurilan kirkosta, pitää hiljaista huonetta hienona ja kauniina.

– Ortodoksille ikonit ovat aina tärkeitä. Laukussa voi kuljettaa mukana matkaikonia, jota voi käyttää omassa rukoushetkessään.

Jouluradio oli radiokanavien ykkönen joulukuussa 9–24-vuotiaiden viikkotavoittavuudessa koko maassa ja 25–54-vuotiaiden viikkotavoittavuudessa pääkaupunkiseudulla. Viikkotavoittavuudella tarkoitetaan kanavaa vähintään vartin viikon aikana kuunnelleita.

Kaikkiaan Jouluradion kanavat tavoittivat 223 000 pääkaupunkiseudulla asuvaa. Koko maan viikkotavoittavuus oli jopa 958 000 suomalaista.

Jouluradion kanavia kuunneltiin paljon netissä. Kauteen 2021 verrattuna nettikanavien

kuuntelijamäärä kasvoi kahdeksalla prosentilla.

Johtokuntaan kolme vantaalaista

Kirkko ja kaupunki -median johtokunnan jäseniksi on valittu Vantaalta luottamushenkilöt Soile Haverinen (varajäsen Markku Nieminen), Timo Auvinen (Lauri Kaira) ja Filip Godlewski (Mirjam Louhekari). Kirkko ja kaupungin johtokuntaan kuuluu luottamushenkilöitä Vantaalta, Helsingistä, Espoosta ja Kauniaisista.

Hakunilan seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta

Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset

YouTube: Hakunilan seurakunta

SoundCloud: Hakunilan seurakunta

Päivystävä pappi tavattavissa

ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina voit soittaa tai lähettää viestin pastori Harri Nurmiselle, p. 050 3547648.

Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA

Musiikkihetki Facebookissa keskiviikkoisin klo 12.

Luottamuksen rukoushetki Facebookissa ja YouTubessa maanantaisin klo 18.

Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.

Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa.

Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO

Hakunilantie 48, suntio p. 050 409

0500

Hakunilan kirkko on avoinna ti–to klo 9–14.

Ensivauvat torstaisin klo 13–14.30. Ryhmä ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille. Lisätiedot ja ilmoittautumiset birgitta.karjalainen@evl.fi.

Iltakirkko torstaisin klo 18. Nuorten valmistamassa iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja.

Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45.

Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Ehtoollista vietetään parittomilla viikoilla, hartaushetki parillisilla viikoilla.

Maanantaisin yhteisölounas: ensimmäiseen kattaukseen sisään klo 11.30–11.45 ja toiseen klo 12.15–

12.30.

Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12.30. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki.

Päivähetki Raamatun äärellä parittomien viikkojen tiistaina klo

12. Jari Araneva.

Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo

18–20.30.

Perhekerho keskiviikkoisin klo

9–12.

Toivo Café keskiviikkoisin klo

13–15.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30.

Esikoiset ry. seurat pe 3.2. klo

18.30.

Kynttilänpäivän messu su 5.2. klo

12. Avaamme Yhteisvastuukeräyksen, siunaamme uudet luottamushenkilöt ja kiitämme kirkkoherra

Hans Tuomista menneistä vuosista eri-ikäisten seurakuntalaisten kanssa. Ennen messua klo 11.15 alkaen tarjolla kasvissosekeittoa, messun jälkeen kirkkokahvit. Hansin mahdolliset muistamiset Hakunilan seurakunnan Yhteisvastuukeräykselle, Mobilepay 10197. Seniorikerho ti 7.2. klo 13. Kerhon vetäjänä Minna Tervo. Ystävänpäivä.

Raamattuluento ke 8.2. klo 18.30. Lahjat ja armolahjat – tehtäviä varten. Teologian tohtori Eero Junkkaala. Esikoiset ry. seurat su 10.2. klo 18.30.

Messu su 12.2. klo 12. Tiina Palmu, Sari Hartikka, Sini Nikku. Mestaripiirrokset-perhetapahtuma su 12.2. klo 15. Vietämme yhdessä pienen iloisen kirkkohetken, jossa palaamme sanoin ja sävelin kastejuhlan tunnelmiin. Kirkkohetken jälkeen on mahdollisuus kiertää kirkolla erilaisilla toimintarasteilla. Tarjolla pientä välipalaa niin pienille kuin isoille.

Sari Hartikka, Sini Nikku.

Raamattuluento ke 15.2. klo 18.30. Lapsen uskosta aikuisen uskoon. Raamattukouluttaja Riitta Keskimäki.

LÄNSIMÄEN KIRKKO

Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391

Perhekerho perjantaisin klo 9–12.

Avoin muskari perjantaisin klo 10. Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10.

Säppi avoin keskusteluryhmä tiistaisin klo 10.

Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21.

Naiset Raamatun äärellä tiistaisin 19–21.

Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.

Русскоязычная библейская

группа по средам с 18 до 20

Näkövammaisten miesten saunailta to 2.2. klo 17.30.

Lähetyspiiri ke 9.2. klo 18. Messu su 12.2. klo 10. Tiina Palmu, Juha Paukkeri.

Esikoiset ry. seurat su 12.2. klo 15.

MUUALLA

Lapsiperheiden iltakerho Kolohongan kerhotilassa (Pohjolantie 2, alakerta) torstaisin klo 17–19.

Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo

18–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

Lapsikuoro Kuunloiste alakouluikäisille lapsille harjoittelee ItäHakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 16–16.45. Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoroseikkailuun!

Menokasvo

Kolme kanttoria esittää viihdemusiikin klassikoita

Tenori Juho Punkeri, esiinnyt konsertissa Kolme kanttoria ja Vantaan Viihdeorkesteri Ensemble. Millaista ohjelmistoa on luvassa?

– Tulkitsemme konsertissa viihdemusiikkia laidasta laitaan eli esimerkiksi Frank Sinatraa, Kirkaa ja Laila Kinnusta. Lisäksi orkesteri soittaa omia kappaleitaan

Konsertti tuo kirkkomusiikin ja viihdemusiikin ammattilaiset yhteen Tikkurilan kirkkoon. Mistä idea on peräisin?

– Olin muutama vuosi sitten laulamassa hautajaisissa, kun Vantaan Viihdeorkesterin toiminnanjohtaja Janne Rönnbäck tuli juttelemaan kanssani ja ehdotti yhteistyötä.

– Toimin tuolloin kanttorina Korson seurakunnassa. Koronavuodet tulivat kuitenkin väliin, ja konsertin toteuttaminen siirtyi. On tosi hienoa, että tämä vihdoin toteutuu. Kirkot ovat hyviä konserttipaikkoja, ja sellainen

on erityisesti Tikkurilan kirkko.

Mikä tästä konsertista tekee ainutlaatuisen?

– Tällaista komboa ei ole kuultu aiemmin. Me kaikki kolme kanttoria olemme tehneet myös kevyttä musiikkia eli emme hyppää mikrofonin ääreen pystymetsästä.

Toimit aiemmin kanttorina Korson seurakunnassa. Mitä jäit kaipaamaan?

– Nykyiseen työpaikkaani, isoon kaupunkiseurakuntaan verrattuna, Korso on pienempi ja kodikas seurakunta. Siellä törmäsi aina tuttuihin. Työkavereita ja seurakuntalaisia on ikävä.

ULLA LÖTJÖNEN

Kolme kanttoria -konsertti Tikkurilan kirkossa lauantaina 11.2. klo 18, Asematie 12 A. Liput 39 e, Ticketmaster. Konsertin järjestävät yhdessä Vantaan Viihdeorkesteri ja Vantaan seurakunnat.

– Juho Punkeri tunnetaan barokki-musiikin taitajana. Helmikuun toisena lauantaina hän tulkitsee Tikkurilan kirkossa muun muassa sävelmän Niin paljon kuuluu rakkauteen.

Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkoulussa olevien nuorten oma kuoro. Se harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 17–17.45. Aurinkotanssissa on letkeä tekemisen meininki, johon jokainen nuori saa tulla omana itsenään.

Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa kanttori Sini Nikku. Lisätietoja sähköpostitse sini.nikku@evl.fi.

Liikkari nuorille torstaisin klo

20–21.30 Sotungin koulun salissa. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

Hämeenkylän seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi.

www.hameenkylanseurakunta.fi

Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–17, puhelimitse, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti klo 9–11 ja Café Pähkinässä to klo 10–12, p. 09 830 6472.

Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea

Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

Auratie 3

Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Jumalanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta. Messu su 5.2. klo 10. Matti Hyry, Hannu Lehtikangas. Uusien luottamushenkilöiden siunaaminen. Pyhäkoulu. Yhteisvastuukeräys alkaa. Messun jälkeen lounas

Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Hinta 10 e.

Muksukirkko to 9.2. klo 9.30–10. Ystävänpäivän Villasukkakirkko perheille, perhepäivähoidon ja päivähoidon väelle. Voit ottaa oman nallen ja helistimen mukaan. Toivon ilta to 9.2. klo 18. Uhrina ja auttajana Myyrmannin räjähdyksessä. Keskustelemassa räjähdyksessä loukkaantunut Jorma Haivio ja lääkäri Markus Torkki. Isäntänä Matti Hyry. Ilta aloittaa kevään keskustelusarjan, jossa tapaamme kiinnostavia vieraita keskustelemassa pahuudesta ja toivosta.

Muut illat ovat 9.3., 20.4. ja 4.5. Messu su 12.2. klo 10. Jaakko Kara, Hannu Lehtikangas. Kirkon kuoro. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Usko ja oppi -ilta to 16.2. klo 18. Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja.

Hämeenkylän kirkon kuoro tiistai-

sin parillisilla viikoilla klo 17.30–19. Kuoroa johtaa Hanna Perkola. Perhemuskarit tiistaisin klo 16.45–17.15 ja 17.30–18 ilmoittautuneille. Kirkkomuskarit keskiviikkoisin, taaperoryhmä 1 klo 9.15–9.45, vauvaryhmä klo 10–10.30 ja taaperoryhmä 2 klo 10.45–11.15. Paikkatiedustelut kaikista muskareista: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 5736356.

Kyläperhekerho torstaisin klo

9.30. Osallistumme Muksukirkkoon

9.2.

Yhteisen pöydän ruokailu keskiviikkoisin klo 11.

Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12 ruokailun yhteydessä.

CAFÉ PÄHKINÄ

Lammaskuja 2 A

Kahvila auki ma–pe klo 10–14.

Hartaushetki to 2.2. klo 13. Jarna

Wikström.

1978–1982 seurakuntanuorten

tapaaminen la 4.2. klo 13–17.

Erovanhempien olkkari ke 8.2. klo

17.30.

Musiikkihetki to 9.2. klo 13. Hannu Lehtikangas.

Päiväkahvin aikaan ma 13.2. klo

14. Rovastit Kersti ja Jaakko Rantasalo johdattavat kuulijakunnan aiheeseen ”Muistatko sinä?”. Kahvitarjoilu. Yhteisvastuutanssit ma 13.2. klo

18. Pastori Jaakko Kara johdattaa helpoimpien kreikkalaisten tanssien pariin. Sisäliikuntaan sopivat jalkineet jalkaan. Aikaisempaa tanssitaitoa ei vaadita. Ei ilmoittautumista. Ei ikärajaa. Voit saapua ja poistua oman aikataulusi mukaisesti. Voit antaa lahjoituksesi Yhteisvastuukeräyksen lippaaseen.

Voit tulla myös katsomaan ja tutustumaan toisiin – ei tanssipakkoa.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 15.2. klo 18.

Haik-käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 10. Piirissä valmistetaan käsitöitä myyjäisiin. Tuotto käytetään avustuskohteisiin koti- ja ulkomailla.

Miesten keskusteluryhmä torstaisin klo 10.

Virve Härkösen taidenäyttely ”Naisia, matkalla” nähtävillä 24.2. saakka kahvilan aukioloaikojen mukaisesti. Taiteilijatapaaminen ti 14.2. klo 18.

LAMMASPOLKU 1

Aikuisten raamattupiiri to 2.2. ja 16.2. klo 9.30.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO

Ilpolankuja 2

Kyläperhekerho tiistaisin klo 9.30–11.

Nalle-päiväkerho 2–5-vuotiaille to 16.2. alkaen klo 9–11. Ilmoittautumiset 13.2. mennessä: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 5736356.

Kenian lähetyspiiri to 2.2. ja 16.2.

Toivon illat keväällä

Hämeenkylän seurakunta järjestää keväällä neljän keskusteluillan sarjan, jonka punaisena lankana on toivon ja rohkeuden säilyttäminen isojen ja vaikeiden elämänkysymysten äärellä. Iltojen isäntänä toimii kirkkoherra Matti Hyry

To 9.2. klo 18 Uhrina ja auttajana Myyrmannin räjähdyksessä. Vieraana illassa ovat räjähdyksessä vammautunut Jorma Haivio ja pelastustöihin lääkärinä osallistunut Markus Torkki

To 9.3. klo 18 Kenellä on Suomessa oikeus voimankäyttöön? Vieraana Vantaan seurakuntayhtymän johtaja, eversti evp Jukka Parvinen, joka on palvellut muun muassa Kaartin jääkärirykmentin apulaiskomentajana ja johtanut kriisinhallintajoukkoa Kosovossa.

To 20.4. klo 18 Joukossako tyhmyys tiivistyy? Vieraana Marianna Saartio-Itkonen, entinen nuorisopastori, joka nyt valmistelee sosiaalietiikan väitöskirjaa aiheenaan joukkokäyttäytyminen, pahuuden filosofia ja empatiakasvatus.

To 4.5. klo 18 Miten rauhaa rakennetaan? Vieraana Vantaan seurakuntien kansainvälisen työn sihteeri Minna Saarnivaara, joka on aiemmin toiminut mm. Suomen Lähetysseuran Syyrian rauhanhankkeen projektipäällikkönä.

klo 11. Kimarakahvila su 12.2. klo 17.

Korson seurakunta

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie

4, avoinna ma–pe klo 9–14. korsonseurakunta.fi

Facebook: Korson seurakunta

Instagram: korsonsrk, nuortenkulma

Hautajaisten varaukset ma–pe klo

9–15, p. 09 830 6220

Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550

Keskustelun papin kanssa voi varata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09

830 6554

Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p. 09 830 6554

Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12 diakoniatoimistolla

Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO

Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Seurakunnan seniorit to 2.2., 9.2. ja 16.2. klo 13 seurakuntasalissa. Senioripiiri seurustelee. Yhdessäoloa ja keskustelua vapaaehtoisen piirinvetäjän johdolla.

Naisten saunailta to 2.2. ja 16.2. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa ennen messua.

Korso-messu to 2.2. klo 18.30. Ilkka Luukka, Sinikka Stöckell.

Iltarukouspiiri klo 18 kokoustilassa. Perhekerho pe 3.2. ja 10.2. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Keittolounas

2 e/perhe.

Kynttilänpäivän messu su 5.2. klo

10, Joona Raudaskoski, Minna

15.2. Pop up -hernekeitto Korson torilla klo 11. Katulähetyksen työryhmä ja diakoniatiimi jalkautuvat Korson torille jakamaan hernekeittoa ja kohtaamaan ihmisiä. Korso-messu to 16.2. klo 18.30. Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Iltarukouspiiri klo 18 kokoustilassa.

KIRKONKULMA

Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta.

Kirkonkulma avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI

Surviaisenkuja 1

Perhekerho to 2.2., 9.2. ja 16.2. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL

Venuksentie 4

Muskariperhekerho ti 7.2. ja 14.2. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Senioripiiri ke 15.2. klo 10–11.30. Kahvitarjoilu.

MUUALLA

Ruuttunen, Airi Saloniemi. Kirkon aamupuuro ma 6.2. ja 13.2. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta. Perhekerho ma 6.2. ja 13.2. klo 12–15 lasten tiloissa. Virtapiiri ma 6.2. ja 13.2. klo 13 seurakuntasalissa.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 6.2. ja 13.2. klo 18 kirkon asiakastilassa. Sisäänkäynti alapihan parkkipaikan kautta.

English Through Bible -raamattupiiri ma 6.2. ja 13.2. klo 18.30 kokoustilassa.

Naisten raamattupiiri ti 7.2. ja 14.2. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Aamurukouspiiri ke 8.2. ja 15.2. klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen messu ja yhteisölounas ke 8.2. klo 11. Ilkka Luukka, Jaana Jurvanen. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa.

Lähetyspiiri ke 8.2. ja 15.2. klo 13 kokoustilassa.

Iltaperhekerho ke 8.2. ja 15.2. klo 18 lasten tiloissa.

Kaikille avoin kuoro ke 8.2. ja 15.2. klo 18 kirkkosali 2:ssa. Tervetuloa laulamaan! Ei pääsyvaatimuksia, tule sellaisena äänenkäyttäjänä kuin olet.

Miesten saunailta to 9.2. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa ennen messua.

Korso-messu to 9.2. klo 18.30. Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi. Iltarukouspiiri klo 18 kokoustilassa. Messu su 12.2. klo 10, Ilkka Luukka, Minna Ruuttunen, Sinikka Stöckell. Katulähetyksen yhteisölounas ke

Retkeilijät Korson seurakunnassa – Facebook-sivusta (facebook.com/ Retkeilijat) tykkäämällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajantasaisesti.

Rekolan seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi

Rekolan srk somessa @rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15,09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi

Puhelinpäivystys ti klo 10–12, p.09 8306706.

Kaisa Aalto, p. 044 4220391. Sannamari Rusi, p. 050 3290361. tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.

Asiaa papille:

Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan.

vt. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706.

Ben Ahlroos, p. 050 535 2450

Hanna Paananen, p. 050 436 7712

Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370

REKOLAN PYHÄN

ANDREAAN KIRKKO

Kustaantie 22, p. 09 830 6708

Perheolkkari kirkolla ma klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä.

Yläovet ti klo 12. Huom! Aika muuttuu. Syödään yhdessä. Alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan.

Huolituoli ti klo 11 ja klo 11.30. Varaa aika keskustelulle. Sinä valitset aiheen ja kuuntelijana on seurakunnan koulutettu vapaaehtoinen. Lisätiedot ja varaukset

Kaisa Aalto p. 044 422 0391.

Silmukkasiskot ke klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi. Lapsikuoron harjoitukset ke klo

16–16.45. Uusi alakouluikäisille on maksuton eikä siihen ole pääsykoetta. Lisätiedot Hanna­Maria

Valve, p. 050 433 3329.

Koululaisten kerhoissa tilaa ma, ti ja to klo 18–20. 1.–6.­luokkalaisten kerhoissa on tilaa. Kerhoissa askarrellaan, pelaillaan, leikitään ja tehdään joka kerta jotain syötävää.

Lisätietoja Rekolan seurakunnan nettisivuilta ”kouluikäisille” osiosta tai Iisakki Sepältä, iisakki.seppa@ evl.fi, p. 050 535 3072.

Kirkkomuskari to klo 9.30–10. Avoin kirkkomuskari perheille. Pyhäkoulu su klo 10 lasten oma

kirkkohetki ja askartelua.

Messu su 5.2. klo 10. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Jussi Koski ja Hanna­Maria Valve. Rekolan Marttojen kirkkokahvit ja leivonnaisten myyntiä sekä Silmukkasiskojen

käsitöitä Yhteisvastuun hyväksi. Miesten raamattupiiri ma 6.2. klo

18.30–20. Keskustelua raamatunteksteistä miesten kesken.

Aamumessu ke 8.2.klo 9. Seppo Paulasaari ja Sirkku­Liisa Niemi. Messu su 12.2. klo 10. Seppo Paulasaari ja Sirkku­Liisa Niemi.

ASOLAN SEURAKUNTATALO

Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedustelut Asolan toiminnasta Irene Juvonen­Rokkanen, p. 050 573 6329.

Päiväkerho 3–5­vuotiaiden kerho ma, to ja pe klo 9–12. Askarrellaan, lauletaan ja leikitään. Kerhossa hiljennytään myös hetkeksi ja tutustutaan Raamatun kertomuksiin. Kyselyt vapaista paikosta Petri Piirainen, p. 050 573 6328.

Perheolkkari ti klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. Savityöpaja ke klo 12–14. Pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu on 1 e/ kerta.

Raamattu- ja rukouspiiri to klo 10. Käydään läpi Uutta Testamenttia keskustellen ja rukoillen. Ohjaajina vapaaehtoiset Tuovi ja Päivi.

Miesten keskusteluryhmä to klo

13–14.30. Keskustelemme elämän eri ihmeistä ja ilmiöistä. Ei ennakkoilmoittautumista. Ohjaajina Heikki ja Irene.

Koululaisten kerho aloittaa ma

6.2. klo 18–20. Kerho on 1.–6.­luokkalaisille. Kerhossa askarrellaan,

pelaillaan, leikitään ja tehdään joka kerta jotain syötävää. Ilmoittautuminen kerhoon alkaa 25.1. ja kerho täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätietoja Rekolan seurakunnan nettisivuilta ”kouluikäisille” osiosta tai Iisakki Sepältä, iisakki.seppa@evl.fi, p. 050 535 3072.

Kipuryhmä ti 7.2. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville. Ohjaajana Jorma Kuusijärvi ja Katri Salo. Aihe: Kaikki minusta. Ei ennakkoilmoittautumista.

Muistitreenit ke 8.2. klo 10.30.

Uudenmaan Muistiluotsin järjestämä muistitreeniryhmä.

Lähetysilta: Pala maailmaa –

Pyhä maa ke 8.2. klo 18–19.30.

Seppo Paulasaari kertoo kokemuk­

sistaan Suomen Lähetysseuran

lähettinä Pyhällä maalla.

Päihteettömyyttä tukeva naisten

ryhmä to 9.2. klo 13. Päihteettö­

myyttä tukeva ja hyvinvointia

lisäävä avoin naistenryhmä. Ohjaa­

jina diakoni Mariela Salminen ja

Irene.

Raamattulauantai la 11.2. klo 14.

Raamattuopetus: ”Puiden tarina”, Riitta Keskimäki. Saint Andreas

Folk ­yhtye esiintyy klo 15.45.

Seniorikahvila 13.2. klo 13. Mukavaa yhdessä oloa kahvikupin ääressä. Vieraina Varian opiskelijoita.

Omaishoitajien tukiryhmä ti 14.2. klo 13. Vertaistukiryhmä omaishoitajille tai jos koet olevasi omaishoitaja. Ei ennakkoilmoittautumista.

Lisätietoja Irene, p. 050 573 6329.

MUUALLA

Pienoismallikerho 7–12­vuotiaille Koivukylän avoimessa kohtaamispaikassa, Karsikkokuja 17, ma klo

15.30–16.30. Lisätietoja: Petri

Piirainen, p. 050 573 6328. Nikkaristit auttavat kodin pienissä askareissa Rekolan seurakunnan alueella. Tarvitsetko apua taulun kiinnittämisessä seinään tai vaikka kattolampun vaihtamista? Vapaaehtoisten Nikkaristien apua voit kysyä jättämällä soittopyynnön p. 09 830 6700.

Yhteisvastuu: Soiva ystävänpäiväkortti ti 14.2. Ilahduta ystävääsi tilaamalla soiva ystävänpäiväkortti. Kanttorit soittavat ystävällesi ja laulavat toivelaulusi varaamanasi aikana. Tilaukset viimeistään ma

13.2. viraston aukioloaikaan klo

9–14, p. 09 830 6700 tai Rekolan seurakunnan verkkosivujen kautta vantaanseurakunnat.fi/rekolanseurakunta. Tilaus maksaa 10 e Yhteisvastuulle. Puheluja soittavat ja lauluja laulavat kanttorit SirkkuLiisa Niemi ja Hanna­Maria Valve sekä Petri Laaksonen.

Tikkurilan seurakunta

Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat p. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta p. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi

Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi

Facebook: Tikkurilan seurakunta

Instagram: @tiksinsrk

Twitter: @Tiksinsrk

Tikkurilan taivaan alla ­blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com

Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten

ark. ma–pe klo 12–15 p. 09 830 6202 Diakonia palvelee

Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköpostia voit lähettää diakonia.tikkurila@evl.fi.

Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www.tikkurilanseurakunta.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO

Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko on auki pääsääntöisesti tilaisuuksien mukaan.

Messu su 5.2. klo 12, Sanna Heikurinen, Kristiina Kartano. Messu su 12.2. klo 12, Jaakko Hyttinen, Mirka Härkönen.

TIKKURILAN KIRKKO

Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma–pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila. fi

Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina kello 18.

Junnuolkkari (7–14­vuotiaille) on auki kouluviikoilla joka viikko ti ja to klo 13–16 Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10). Junnuolkkarissa on tarjolla välipalaa sekä osittain ohjattua tekemistä. Toiminta on maksutonta. Varhaisnuorille (7–12­vuotiaille) on tarjolla kerhoja Tikkurilan kirkolla, Ilolassa, Ristipurossa, Ylästössä, Kartanonkoskella ja Tammistossa. Ilmoittautuminen maksuttomiin kerhoihin www. tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Kouluikäiset”. Lisätietoja marja. eloranta@evl.fi tai p. 050 464 1414 sekä marjukka.valtanen@evl.fi tai p. 050 526 9401. Walk in -terapiaa on tarjolla maksuttomana 16–29­vuotiaille torstaisin klo 16–19 sekä lauantaisin klo 13–16 Tikkurilan kirkolla. Voit tulla ratkaisukeskeiseen terapiaan ilman

ajanvarausta, mutta muutamia aikoja on varattavissa osoitteessa www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Nuoret”. Keskiviikkokellot soivat keskiviikkoisin klo 13.45–13.55. Taaperokahvila to 2.2., to 9.2. ja to 16.2. klo 9.30–12. 1–2­vuotiaille lapsille ja heidän aikuisilleen. Tarjoilu 1 e/aikuinen.

Päivämusiikki to 2.2. (Katariina Kopsa, urut), to 9.2. ja to 16.2. (Kari Jerkku, urut) klo 12–12.30. Vapaa pääsy.

Teetä ja kasviskeittoa to 2.2., 9.2. ja 16.2. klo 18–19. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 euron hintaan klo 18 alkaen seurakuntasalissa ennen iltamessua klo 19.

Iltamessu to 2.2., to 9.2. ja to 16.2. klo 19–20. Lämpimästi tervetuloa yhteisöllisesti toteutettavaan iltamessuhetkeen, joka toteutuu esirukousalttareissa, Sanassa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudessa yhteiseen hiljentymiseen. Messua ennen tarjolla teetä ja kasviskeittoa.

Perhepäivä pe 3.2. ja pe 10.2. klo

9–13. Pe 3.2. perhepäivässä Vauvakirkko klo 10, toimittaa Kristiina Kartano. Pe 10.2. pidettävässä perhepäivässä Muskarikirkko klo

10. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Keittolounas 4 e/perhe, leipä ja kahvi 2 e/ perhe.

Laulupiiri pe 3.2. ja pe 10.2. klo

15.30, seurakuntasali Voima. Naisten rukouspiiri pe 3.2. ja pe

10.2. klo 18, kokoushuone Martta. Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 4.2. ja la 11.2. klo 15, kerhohuone Toivo, 2. krs.

Messu su 5.2. klo 10, Johanna Toivonen, Marjo Suorsa, Mari Chaulagai. Yhteisvastuukeräyksen avajaismessu. Messun jälkeen kirkkokahveilla kuullaan Yhteisvastuukeräyksen 2023 teemasta.

Lastenkirkko su 5.2. ja su 12.2. klo 10 messun yhteydessä. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun.

Vauvakahvila ma 6.2. ja ma 13.2. klo 12.30–14.30, Toivo­tilassa, 2.krs. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikuinen.

Raamatunlukupiiri: Raamatun laulut ja tarinat ma 6.2. ja ma 13.2. klo 17.30, Jaakko Hyttinen.

Lähetyksen päiväpiiri ti 7.2. klo 13, kerhohuone Toivo.

Viikkomessu ti 7.2. ja ti 14.2. klo 11.30–12. Matalan kynnyksen puo­

len tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa.

Tiistain yhteisölounas ti 7.2. ja ti 14.2. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavattavissa kirkon alakerrassa keskustelua varten.

Avoin kohtaamispaikka ke 8.2. ja ke 15.2. Valo­tilassa klo 12–15. Kohtaamispaikassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä. Tarjolla kuppi kuumaa tai kylmää juotavaa ja pientä makeaa, mutta ennen kaikkea mukavaa yhdessäoloa ja keskusteluseuraa! Käytössä myös asiakastietokone sekä tarvittaessa digiapua. Olet tervetullut yksin tai yhdessä ystäväsi kanssa. Professori Arto O. Salosen luento aiheesta ”Ihminen, työ ja tulevaisuus” ke 8.2. klo 17 Voima­salissa. Vapaa pääsy. Työtä ja työelämän muutosta luotaava asiantuntijaluento on nähtävissä myös Tikkurilan seurakunnan YouTube­kanavan kautta.

Olet jo perillä! -taidehetki ke 8.2. klo 18 Voima­salissa. Taidetta ja kovia faktoja tarjoilevat vangitsevina luennoitsijana tunnettu professori Arto O. Salonen ja taiteilija, tohtori Saara Lilja. Nämä kaksi asiantuntijaa esittävät yleisölle haasteen: Ota oma tyytyväisyytesi ja elämäsi haltuun. Kriisien aikaa lähestytään niin Liljan valokuvataiteen, antiikin psalmien kauneuden kuin tieteen kautta – ratkaisuja hakien. Teemana tällä: ”Kukoistaminen: Millainen jälki elämästäni jää? Hyvän tulevaisuuden toivo kiteytyy maailmassa olemisen tapoihin.” Vapaa pääsy. Sinkkujen suunnitteluilta kaikenikäisille aikuisille sinkuille Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10, kirkkokortteli) ke 8.2. klo 18. Tule mukaan suunnittelemaan sinkkutoimintaa ja seuraavaa sinkkuiltaa yhdessä toisten sinkkujen kanssa. Suunnittelupalaverissa voit ilmoittautua sinkkuiltoihin juontajaksi, ohjelman pitäjäksi, nimilappujen jakajaksi, kahvinkeittäjäksi tai mitä vain haluat itse tulla tekemään ja toteuttamaa sinkkutoiminnan puitteissa.

K18-sinkkuilta työikäisille aikuisille pe 10.2. klo 18–20 Vehkapolun kerhotilassa (sisäänkäynti kirkon sisäpihalta). Kahvia ja keskustelukumppaneita, yhteistä ohjelmaa. Vapaa pääsy. Tervetuloa mukaan niin uudet sinkut kuin vanhat tutut! Sinkkuilta senioreille pe 10.2. klo 18–20 kirkon 2. krs Toivo ja Rakkaus ­salissa, esteetön tila. Kahvia, keskustelukumppaneita ja yhteistä ohjelmaa, vapaa pääsy. Tervetuloa mukaan niin uudet sinkut kuin vanhat tutut!

Kolme kanttoria ja Vantaan Viihdeorkesteri Ensemble la 11.2. klo 18. Solisteina Tuomas Heikkilä, Juho Punkeri ja Nina Kronlund. Liput 39 e ennakkoon Ticketmas­

ter.

Sydäntalven barokki su 12.2. klo 17–18.30. Vantaan musiikkiopiston vanhan musiikin konsertti. Vapaa pääsy.

Messu su 12.2. klo 10, Jarkko Korhonen, Mari Chaulagai. Kansanlähetyksen pyhä. Messun jälkeen kirkkokahvit sekä nimikkolähetin eläkkeellejäämisjuhla. Juhlimme pitkäaikaisen nimikkolähettimme vaiherikkaita vuosia maailmalla raamatunkäännöstyössä sekä maahanmuuttaja- ja pakolaistyössä.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma

13.2. klo 13, Valo-sali. Kerhoa ohjaa

Pirkko Yrjölä.

Israel-piiri ma 13.2. klo 18, kerhohuone Rakkaus.

Sukkelat Sukankutojat ti 14.2. klo

10–12 Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10, kirkkokortteli).

Ryhmässä neulotaan sukkia Kirkon Ulkomaanavun, lähetystyön ja diakoniatyön hyväksi.

Vantaan kristillisten eläkeläisten

raamattupiiri ke 15.2. klo 13–15, kerhohuone Rakkaus, 2. krs.

PIENTEN PAIKKA

Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO

Soittajankuja 1

Perhepäivä ma 6.2. ja ma 13.2. klo 9–14. Touhua ja toimintaa klo 9 alkaen. Tarjolla välipala 2 e/perhe.

Leikkiä, yhdessäoloa ja yhteistä puuhaa lapsille ja aikuisille klo 14 saakka. Tule silloin kun sinulle sopii, ei ilmoittautumista.

Kerho isille ja lapsille ti 7.2. ja ti 14.2. klo 17.30–19. Yhdessäoloa, askartelua ja pieni iltapala 3 e/ perhe. Lisätietoja Outi Myllylä, p. 050 327 1634 tai outi.myllyla@evl.fi

Naisten lenkkisauna to 9.2. klo

17–20.

KARTANONKOSKEN

KERHOHUONEISTO

Hagelstamintie 20 A

Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 2.2. ja to 16.2. klo

18–20. Raamattua, rukousta, yhdessäoloa ja asiaa Kansanlähetyksen ulkomaantyöstä teekupin äärellä.

RISTIPURON

KERHOHUONEISTO

Simonkyläntie 11, A-talo

Perhekerho ti 7.2. ja ti 14.2. klo

9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe.

Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

TAMMISTON

KERHOHUONEISTO

Tammistonkatu 29 B

Perhekerho ma 6.2. ja ma 13.2. klo

9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisil-

le ja lapsille. Välipala 2 e/perhe.

Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO

Lehtikummuntie 2

Elävän veden virta -rukouspiiri ma 6.2. klo 17.30–19.30. Raamatun sanan tutkimista ja yhteistä rukousta.

Perhekerho ti 7.2. ja ti 14.2. klo

9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe.

Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

MUUALLA

Seurakunnan vapaaehtoiset

Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita

Lailalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä porakone pelota, ota rohkeasti yhteyttä!

Tiedustelut: diakonissa hanna. raunu@evl.fi p. 050 384 8481. Yhteisvastuukeräys alkaa 5.2. Yhteisvastuulla 2023 sovitellaan ja ratkaistaan nuorten väkivaltaa ja konflikteja Suomessa ja maailman katastrofialueilla. Voit lahjoittaa keräykseen MobilePaylla numeroon 72174 tai osoitteessa www. yhteisvastuu.fi/tikkurila. Kirkkopalvelujen keräyslupa RA/2020/639 Yhteisvastuun lipaskeräys järjestetään 6.–13.2. klo 10–20 välillä Tikkurilan ja Tammiston alueella. Haluatko antaa parin tunnin panoksen seurakuntasi hyväksi?

Tule vapaaehtoiseksi lipaskerääjäksi tärkeän asian puolesta. Voit ilmoittautua tehtävään lähetystyön ja kansainvälisen työn sihteeri Mari Chaulagaille. p. 050 4147234 tai sähköpostilla mari.chaulagai@evl. fi

Kylväjän Raamattupiiri ma 6.2. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs. Raamattua ja rukousta keskustelun ja kahvikupposen kera.

VERKOSSA

www.facebook.com/tikkurilanseurakunta

Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta.

Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi

Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookis-

ta nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

Vantaankosken seurakunta

Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830

6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi

Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi

Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys:

Myyrmäen Virtakirkko: ti klo 9–11

Kivistön kirkko: ti klo 13–15.

Soita tai jätä soittopyyntö:

arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176.

Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi.

Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi

Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko

Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO

Rajatorpantie 8

Seniorikerho torstaisin klo 13.30. 2.2. Tuolijumppa (Huom! nuorisotila Kuohussa). 9.2. Uwe Preusker: Vantaan eläimet ja luonto. 16.2. Auli Kekoni: Yhteisvastuukeräys 2023.

Kirkkoravintola Voimala pe 3.2. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi). Pöytiintarjoilu. Messu ja Yhteisvastuukeräyksen avaus su 5.2. klo 10. Papit Tiina László ja Jere Hämäläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen, käsikelloyhtye Sonus. Messun jälkeen keittolounas, sis. keitto, leipä, ruokajuomat ja kahvi. Hinta 10 e, lapsilta 5 e, pelkkä kahvi 5 e. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Lounaan ja kahvit toteuttavat Myyrmäen ja Martinlaakson Martat. Siioninvirsiseurat su 5.2. klo 14. Friends’ Cafe su 5.2. klo 15–18. Arjen ensiapu. Keskustellaan suomeksi ja englanniksi. Mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin eri maista. Lastenhoito järjestetty.

Raamattupiiri ma 6.2. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 6.2. klo 17.30.

Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18.

Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 6.2. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, puolen tunnin meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t.

Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13.

Riparisunnuntain messu su 12.2. klo 10. Papit Margit Helin, Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Ritva Holma.

Viihdeorkesteri Ensemble

Kolme kanttoria & Vantaan

Lauantaina 11.2. klo 18 Tikkurilan kirkko

Kolme kanttoria yhdistävät upeat äänensä Vantaan

Viihdeorkesteri Ensemblen kanssa Tikkurilan kirkossa.

Tuttuja viihdemusiikin klassikkoja Frank ja Nancy Sinatran

Something Stupidista Rauli Somerjoen Valoihin tulkitsevat

Hakunilan seurakunnan kanttori Tuomas Heikkilä, Korson seurakunnan kanttorina toiminut Juho Punkeri ja Espoon ruotsinkielisen seurakunnan kanttori Nina Kronlund. Konsertin johtaa trumpetisti Tero Lindberg.

LIPUT 39 € Ticketmaster ja ovelta ennen konserttia

Toivoa naisille ma 13.2. klo 13. Rukouspiiri tukee Sansan medialähetystyötä.

Me Kynät -kirjoittajaryhmä ma 13.2. klo 15.

Suomen kielen kerho maahanmuuttajille ti 14.2. klo 14. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. Israel-piiri ti 14.2. klo 18. Tukee Felm-keskusta Jerusalemissa Suomen Lähetysseuran kautta. Miesten raamattupiiri ti 14.2. klo 18.30.

Kirjoituspiiri Kirjavat ke 15.2. klo 10.

Kässäpaja ke 15.2. klo 12–14. Neulotaan, ommellaan, korjataan tai tehdään uutta. Oma käsityö mukaan. Lisätiedot Tarja Andersson p. 050 357 7736.

Laulupaja ke 15.2. klo 18. Vetäjänä Urpo Pakarinen.

HAKUNILAN SEURAKUNTA

Kastettu

Anna Elina Tuomikki Björn, Hugo

Eemeli Hämäläinen, Elviira

Rosalie Relander.

Hautaan siunattu

Viking Karl Blomberg 94 v, Maire

Eira Orvokki Tuomi 90 v, Salme

Elina Kyllikki Blomberg 86 v, Siri

Anneli Karppo-Pitkänen 86 v, Taisto Tauno Lauronen 86 v, Sirkka Elina Toijonen 82 v, Paula

Hellevi Tuila 77 v, Risto Matias

Laakkonen 70 v, Tiina Marjaana

Råman 69 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA

Kastettu

Aaro Olavi Ilvonen, Uno Arnold Jousranta, Tove Maria Nordling.

Hautaan siunattu

Valentina Myllylä 98 v, Airi Elisabet Lindblom 97 v, Sylvi Annikki

Karlstedt 91 v, Pirkko Liisa Palviainen 84 v, Terttu Helena Heino

76 v, Tarja Irmeli Uronen 74 v, Arja Heleena Silfvast 74 v, Erja Maarit Kyllikki Nuottimäki 72 v, Kaija Anneli Halijoki 66 v, Matti

Juhani Järvelä 57 v, Mauri Tapani Tallgren 57 v.

KORSON SEURAKUNTA

Kastettu

Minea Helmi Elisabeth Mämmi, Aura Tortosa Aavamäki, Mila Iida

Aurora Mäkelä, Milo Teo Huttunen.

Hautaan siunattu

Helga Sirkku Salo 95 v, Vesa Antero Nurmi 61 v, Aune Sinikka

Vihtonen 81 v, Veikko Antero

Ylikojola 75 v, Sirkka Liisa Holmberg 97 v, Sisko Elisabet Saarinen 93 v, Viljo Ilmari Pussila 87 v,

Hautaan siunattu

Ester Sofia Kortelainen 94 v, Unto Ensio Pajari 87 v, Panu Sakari Ahoraita 63 v, Helvi Katri Järvenpää 95 v, Harri Kalevi Koivumies 62 v, Martti Kauko

Juhani Talvitie 89 v, Jouni Juhani Listola 85 v, Elsa Stepanjan 84 v, Pirkko Inkeri Yletyinen 84 v, Veikko Mikael Haanpää 79 v, Niilo Olavi Aalto 78 v, Heimo Johannes Lemmetty 59 v, Reijo Kalevi Voipaala 77 v, Matti Uolevi Malva 65 v, Kari Ilmari Laakkonen 64 v, Viktor Musikka 82 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

Kastettu

Petri Antero Sortti 49 v, Eero

Eerikki Väätänen 85 v.

REKOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

Elviira Anna Matilda Söderlund, Antto Ilo Tähti Olavi Alasuutari, Damian Benjamin Dampha.

Avioliittoon kuulutettu

Olli Veli Juhani Korteniemi ja

Tarja Annele Mensio.

Hautaan siunattu

Raili Marja Zetterman 81v, Ritva Hellevi Collin 79v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA

Kastettu

Noel Onni Oskari Niemenmaa, Erika Elli Ilona Perikanta, Arvid

Paul Nikolas Tolkki, Una Vivian

Hietamies, Amos Onni August

Lindström, Luka Mikael Lempinen, Milton Marcell Martin Sirviö, Stella Olivia Savolainen, Serena

Victoria Wrede, Reino Esko

Antero Kinnunen, Aleksandra

Aurora Kinnunen, Leo Lukas

Toivola, Oliver Eetu Tapani

Nuutinen, Archie Olavi Lahtinen.

Iida Elina Kaarina Antinaho, Venla Elsa Aurora Taitto, Sofie Felicia Aalto, Ilona Ottilia Leppälä, Eemeli Veikko Johan Lehto, Konsta Olavi Paananen, Ciara Aurora Olin, Oliver Eevert Sneck. Hautaan siunattu

Eila Helena Boll 88 v, Aili Kaarina Nurmela 81 v, Hannu Martti

Kullervo Juntunen 79 v, Vuokko

Eeva Orvokki Sihvonen 77 v, Tuula Anneli Vesanen 76 v, Sisko

Helena Orvokki Tikkanen 75 v, Armi Annikki Mether 87 v, Pirkko

Anneli Nummela 81 v, Timo

Kalevi Pöntinen 80 v, Pirkko

Kaarina Yli-Kivistö 80 v, Timo Tapio Repo 71 v, Tuula Anneli Pelkonen 65 v.

VANDA SVENSKA

FÖRSAMLING

Döpta

Benjamin Joel Juhani Friman. Avlidna

Eva Taipale, Harry Lennart Wikholm.

KIVISTÖN KIRKKO

Laavatie 2

Vaatevarasto to 2.2. klo 9.30–12. Voit tuoda ja hakea ehjiä ja puhtaita aikuisten ja lasten vaatteita. Maksuton. Aluksi aamukahvit ja hartaus.

Perhekahvila maanantaisin klo

9.30–11.

Aikuisten Olkkari maanantaisin

klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä. Kivistön rukouspiiri ti 7.2. klo

17.30.

Kivistön raamattupiiri ti 7.2. klo

18.30.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo

12.30. 8.2. Uwe Preusker: Vantaan eläimet ja luonto. 15.2. Auli Kekoni: Yhteisvastuukeräys 2023.

Kastehelmi-kuoro keskiviikkoisin klo 16.30–17.15 miniryhmä / iltamusiikkileikkikoulu, klo 17.30–18.30

kouluikäisten ryhmä. Lauletaan ja kehitetään laulutaitoja, opitaan lisää musiikista ja soitetaan mm. kanteleella ja ukulelella. Tiedustelut, kanttori Mari-Annika Heikkilä p. 044 422 0407. Miesten takkailta ke 8.2. klo

18–20.

Säkenöivä taivas ja viljava maa – kansanlaulukonsertti Ukrainan lasten hyväksi su 12.2. klo 14.

Kansanmuusikot Amanda Kauranne ja Gigi Ubaudi. Konsertin jälkeen kahvitarjoilu. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Konsertin koko tuotto Ukrainan koululaisten hyväksi Kirkon Ulkomaanavun kautta. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: hannele.kauranne@gmail.com, p. 0400 618 439, amanda.kauranne@ gmail.com, p. 040 7450 133. Iltaperhekahvila ke 15.2. klo

18–19.30.

SEUTULAN KAPPELI

Solbackantie 6 Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta. Messu su 12.2. klo 12. Pappi Maari Santala, kanttori Eveliina Pulkkinen, Kivistön kirkon kuoro.

MARTINRISTI

Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta

Aamurukouspiiri torstaisin klo

8.15.

Seniorikerho torstaisin klo 13. 2.2. Uwe Preusker: Vantaan eläimet ja luonto. 9.2. Tarja Ikäheimonen: Lähetystyö. 16.2. Omaa ohjelmaa. Olotila-kahvila maanantaisin klo

11–13.

Miestenpiiri ma 6.2. klo 18.30. Sakari Närvänen ja Eero Tolonen: Savusauna.

Martinlaakson lähetyspiiri ti 7.2. klo 18.30. Suntio Kirsi Antikainen: Miten tulin seurakuntaan töihin ja mitä ajattelen lähetystyöstä.

Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin klo 13.

Lukupiiri ke 8.2. klo 16. Virsilauluilta pe 10.2. klo 18.

Toivon Tuulet su 12.2. klo 17. Marja Kauhanen. Raamattupiiri ti 14.2. klo 13.

KAIVOSRISTI

Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10. 8.2. Omaa ohjelmaa. 15.2. Auli Kekoni: Yhteisvastuukeräys 2023.

PATOTIE 2 KERHOTILA

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. MUUALLA

Kansainvälinen raamattupiiri to 2.2. ja 16.2. klo 17.30. Paikka, kysy: Sisi Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356 6760. Raamattupiiri erikielisille. Ota omankielinen Raamattu mukaan. Keskustellaan ja rukoillaan suomeksi ja englanniksi. Olotila-kahvila Kannisto tiistaisin klo 11–13 Kenraalintie 6. Myös kuntosalimahdollisuus. Nikkaristipäivystys maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua pienissä kodin sisätai ulkotöissä iän tai liikkumishaasteiden vuoksi? Hyllyjen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, joiden apu on asiakkaalle maksutonta. Ammatti-ihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt) emme voi tehdä. Nikkaristit toimivat Vantaankosken seurakunnan alueella (Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaanlaakso ja Kivistön suuralue).

Keikka-apu-päivystys tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-vuotiaiden Länsi-Vantaalla asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Esim. auttamista asioilla kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, apua lomakkeiden täyttämisessä tai ulkoilukaverina. Yhteistyössä Vantaan kaupungin

Myyrmäen ja Martinlaakson kotihoidon, Punaisen Ristin Länsi-Vantaan osaston ja Hämeenkylän seurakunnan kanssa.

VERKOSSA

Messu ja Yhteisvastuukeräyksen avaus su 5.2. klo 10. Papit Tiina László ja Jere Hämäläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen, käsikelloyhtye Sonus.

Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena.

Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

Vanda svenska församling

Kanslifunktioner: Stationsvägen

12a, tfn 09 830 6262

Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi

Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA

S:T LARS

Kyrkov. 45

Nattvardsassistent- och kyrkvärdsutbildning för frivilliga lö 4.2 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars. Brunch efteråt i café Laurentius. Anmälningar senast 30.1 till Heidi Salminen 050 330 1828.

Högmässa sö 5.2 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars. Insamlingen Gemensamt Ansvar startar. Anu Paavola, Heidi Åberg.

Högmässa sö 12.2 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars. Sini Aschan, Anders Ekberg.

DICKURSBY KYRKA

Stationsv. 12a

Mässa i Dickursby kyrka sö 5.2 kl. 12. Anu Paavola, Heidi Åberg.

Sångstund ons 8.2 kl. 18–19 för alla

åldrar i Dickursby kyrka.

Ungdomskväll ons 8.2 kl. 18–20 i Dickursby kyrka.

Musiklek fre 10.2 kl. 10–11 för ca 1–4

åringar med vuxen i Dickursby

kyrka.

Babyrytmik fre 10.2 kl. 14–15.30 för ca 3–11 mån i Dickursby kyrka.

Sångstund ons 15.2 kl. 18–19 för alla åldrar i Dickursby kyrka. Ungdomskväll i ons 15.2 kl. 18–20 Dickursby kyrka.

FOLKHÄLSANHUSET

Vallmov. 28

Folkhälsans veckomässa fre 3.2 kl. 14 i Folkhälsanhuset. Kristian Willis, Anders Ekberg. Dickursbykretsen ons 15.2 kl. 14–15 i Folkhälsanhuset.

International

International Bible Study Group

Thu, Feb 2nd and 16th 5.30 PM. For more information about place: Sisi Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356 6760. A Bible group for people speaking different languages. Bring your own language Bible. We’ll talk and pray in Finnish and English.

Friends’ Cafe Sun, Feb 5th 3–6 PM

Virta Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. First aid in daily life. A gathering to discuss about different life topics and a chance to get to know new people from different countries. Childcare available.

Suomen kielen kerho maahanmuuttajille ti 14.2. klo 14 Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8.

Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä.

International Friendship Choir practises at Virta Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Contact cantor and choirleader Mari­Annika Heikkilä, p. 044 422 0407.

Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.

Русскоязычная библейская

группа по средам с 18 до 20 The Message Club Thu Feb 16th at. 2–4 PM in Tikkurila Church. Bible study group. Enrollments to Heidi Salminen 050 330 1828.

Apua tukeaja

Perheneuvonta:

Ajanvaraus p. 09 830 6799 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.f

NÄKÖVAMMAISILLE

Messu su 5.2. klo 10 Virtakirkko, Rajatorpantie 8, Vantaa Talvileiri 7.–9.3. espoolaisille ja vantaalaisille Hvittorpin leirikeskuksessa, Hvittorpintie 243, Kirkkonummi. Lähde virkistäytymään kevään kynnyksellä mukavassa

seurassa. Ilm. ja tied. Ritvalle ritva. aarnio@evl.fi tai Terhille terhi. suonsivu@evl.fi 17.2. mennessä tai sähköisen järjestelmän kautta https://espoonseurakunnat.fi, tapahtumakalenterista hakemalla näkövammaisten talvileiri, huomioi erillinen ilmoittautuminen oppaille. Leirin hinta 50 e, sis. liinavaatteet. Leirille tuleville lähetetään leiriohjelma ennen leiriä.

Miesten saunailta: to 2.2. klo 18–19 saunomista, klo 19–20.30 kahvia ja juttelua. Länsimäen kirkon takkahuone, Kerokuja 9, Vantaa. Tied. Terhi Suonsivu.terhi.suonsivu@evl. fi

Tikkurilan kerho to 2.2. klo 13–15, Tikkurilan kirkko, Asematie 12a. Yhdessäoloa, keskustelua ja kahvit. Ryhmän ohjaajina Rauni Laihonen ja Riitta­Maija Bremer­Palmusaari.

Raamattupiiri to 2.2. ja 16.2. klo

13–15 Suvelan kappeli, Kirstintie 24, Espoo. Tervetuloa matalalla kynnyksellä uudet ja entiset piiriläiset lukemaan viikon Raamatun tekstejä, tutustumaan uusiin hengellisiin kirjoihin, keskustelemaan, rukoile­

maan, laulamaan ja kahvittelemaan. Oppaat ovat kappelin aulassa vastassa. Raamattupiiriä ohjaa

Sari Karjalainen. Tied. Ritva Aarnio 040 734 7715

Lähetyspiiri perjantaisin klo

17–19.30, Pekanraitti 16, Malmi, 2. krs. huone 210. Ohj. Leena Sipon­

koski. Piirin toiminta tukee Lähetysseuran tekemää työtä Nepalissa, vammaisten lasten hyväksi.

VIITTOMAKIELISILLE

Viittomakielinen messu su 5.2. klo 13 Kivistön kirkko, Laavatie 2. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 7.2. klo 12–14 Marinristi, Martinlaaksonpolku 2. Vaku ry:n seniorikerho ma 13.2. klo 12–15 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12a.

RETRIITTEJÄ JA

HILJAISUUDEN VILJELYÄ

Arkiretriitti torstaisin 16.2.–30.3. klo 16.30–17.30 Tikkurilan kirkko, Asematie 12a, kokoushuone Martta 2. krs ja myös Teams. Ilm.Tarja Korpela tarja.korpela@evl.fi Hiljaisuuden jooga ke 17.30–19.30 10.5. saakka. Vaihtuvat ohj. Hanna Vuollo, Maaret Hirvensalo, Tarja Korpela ja Päivi Hakala. Hiljaisuuden jooga on sairaalapappi Heli Harjunpään kehittämä kristillinen kehollisen rukouksen tapa. Kevään 2023 retriitit verkkosivujemme tapahtumakalenterissa. Lisätiedot retriiteistä ja joogasta Tarja Korpela tarja.korpela@evl.fi ja Laura Ohtonen laura.ohtonen@ evl.fi

Kirkko on mukana oikeudenmukaisen siirtymän kampanjassa

Suomen evankelisluterilainen kirkko on tärkeä etiikan asiantuntija kampanjassa, johon osallistuvat muun muassa SAK ja STTK.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN

KUVA MARIANNA SIITONEN

Tiistaina 17. tammikuuta käynnistynyt Oikeudenmukainen siirtymä – nyt! -kampanja haastaa eduskuntavaaliehdokkaita sitoutumaan siihen, että siirtymä ekologisesti kestävään yhteiskuntaan toteutetaan oikeudenmukaisesti.

Ekologinen siirtymä tarkoittaa sitä, että luovutaan luonnonvaroja kuluttavasta ja fossiilitalouteen perustuvasta elämäntavasta ja siirrytään ekologisesti kestä-

vään hyvinvointiyhteiskuntaan.

Kampanjassa on mukana 64 järjestöä. Joukossa on tunnettuja kansalaisjärjestöjä kuten Amnesty International ja Greenpeace. Näiden lisäksi mukana on lukuisia ammattiliittoja ja keskusjärjestöjä, kuten SAK ja STTK. Kampanjaa koordinoi yritysvastuujärjestö Finnwatch.

YHTENÄ KUMPPANINA kampanjassa on Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Kirkkohallituksen asiantuntijan Ilkka Sipiläisen mukaan kirkolla on kampanjassa merkittävä rooli.

– Ekologisen kriisin ja luontokadon vuoksi talouteen ja elämäntapaan joudutaan tekemään valtavan isoja muutoksia. Tällä on seurauksia kaikille ihmisille.

Tämän kaltainen kriisi synnyttää voittajia ja häviäjiä. Sen vuoksi kirkko pitää tär-

keänä, että siirtymä toteutetaan oikeudenmukaisesti niin, että kaikkein heikoimmassa ja haavoittuvaisimmassa asemassa olevat otetaan erityisesti huomioon, Sipiläinen sanoo.

Kampanjan periaatteissa korostetaan, että ekologi-

nen siirtymä muokkaa myös työelämää, jolloin esimerkiksi ”siirtymäaloilla toimivat työntekijät, maatalousyrittäjät ja yrittäjät tulee tunnistaa, ja heitä tulee tukea”.

– Kansainvälisen, kehittyviä ja kehittyneitä maita

koskevan oikeudenmukaisuuden lisäksi tähän liittyy myös kotimainen oikeudenmukaisuus, jossa huolehditaan siitä, ettei jää sellaisia ihmisryhmiä tai ammattikuntia, jotka kohtuuttomasti menettävät ekologisessa siirtymässä.

Hämeenkylän kirkko saa osan energiastaan aurinkopaneeleista, jotka asennettiin vuonna 2016.

Kirkoissa soi

TORSTAINA 2.2.

Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Katariina Kopsa, urut. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 9.2.

Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 11.2.

Kolme kanttoria ja Vantaan viihdeorkesteri Ensemble klo 18

Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a.

Solisteina Tuomas Heikkilä, Juho

Punkeri ja Nina Kronlund. Liput 39 e ennakkoon Ticketmaster.

SUNNUNTAINA 12.2.

Sydäntalven barokki klo 17–18.30

Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a.

Vantaan musiikkiopiston vanhan musiikin konsertti. Vapaa pääsy. Säkenöivä taivas ja viljava maa – kansanlaulukonsertti Ukrainan lasten hyväksi klo 14 Kivistön

kirkossa, Laavatie 2. Esiintyjinä kansanmuusikot Amanda Kauranne ja Gigi Ubaudi. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Konsertin koko tuotto Ukrainan koululaisten hyväksi.

TORSTAINA 16.2.

Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy.

Tikkurilan vuonna 2021 käyttöön vihityssä kirkossa soi päivämusiikki torstaisin kello 12. Vierailevat muusikot konsertoivat keskipäivän musiikkisarjassa, jossa kuullaan pääsääntöisesti kirkon urkuja. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

Musiikkia Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa

Torstaina 2.2.

Katriina Honkanen: ”Silta” klo 18.30 Espoossa Laaksolahden kappelissa, Ylänkötie 16. Musiikista keskusteleva konserttisarja Laulu & Laulun tarina jatkuu. Säestys Ilkka Tenhunen. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.

Sunnuntaina 5.2.

Jousitrion konsertti klo 18 Helsingissä

Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12.

Pekka Häkkinen, viulu, Jussi Aalto, alttoviulu, Kirsti Väyrynen, sello. Schubert ja

Beethoven. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma Yhteisvastuukeräykselle.

Akvarelleja Jerusalemista klo 18 Helsingissä Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Mikko Raasakka, klarinetti, Antti Vahtola, piano. Ohjelmalla vahva kytkös jazziin. Debussy: Première rhapsodie, Honegger: Sonatiini klarinetille ja pianolle, Mikko Hassinen: Jerusalem aquarelles (kantaesitys), Poulenc: Sonaatti klarinetille ja

pianolle. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

Tiistaina 7.2.

Päiväkonsertti klo 12 Helsingin Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Vapaa pääsy. Vastaava konsertti myös ti 14.2. Iltamusiikkihetki klo 18 Helsingissä Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Sibelius-Akatemiassa opiskeleva Pinja Ukkola, jonka voi löytää pianon äärestä niin solistina, kamarimuusikkona kuin liedpianistina. Musiikkia säveltäjiltä Chabrier, Debussy, Albeniz, Pohjonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotolla tuetaan oman seurakunnan lähetystyötä.

Perjantaina 10.2.

Enkelten lauluja klo 17 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Lauluyhtye Vox Silentii. Vapaa pääsy. Sellolla ja Sanalla -meditaatiokonsertti klo 18 Espoossa Leppävaaran kirkos-

sa, Veräjäkallionkatu 2. Konsertti-ilta on kaksikielinen: juonto suomeksi ja venäjäksi. Tapani Heikinheimo, sello, Heli Ojala, piano. Chopin, Sibelius. Konsertin jälkeen mahdollisuus rukoukseen ja iltateehen. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

Tähtisumua klo 19 Helsingissä Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Näyttelijäntaiteen opiskelijat esittävät laulelmia ja musikaalisävelmiä, ohjaajana Sirkka Lamminen. Vapaa pääsy.

Sunnuntaina 12.2.

Musiikkimatka halki Euroopan klo 15 Helsingissä Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Hanna Lipiäinen, viulu, Lili Ahopelto, piano. Kamarimusiikkia säveltäjiltä Brahms, Albéniz, Poulenc, Ovchinnikov. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Tiistaina 14.2.

Virsikinkerit klo 14 Helsingissä Oulunkylän vanhassa kirkossa, Siltavoudintie 12. Tutustutaan uusiin ja vanhoihin virsiin. Taustoihin johdattelevat Maija Pesonen-Kareinen ja Heikki K. Järvinen. Vapaa pääsy.

Ystävänpäivän konsertti klo 19 Helsingissä Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Lasse Halme & Deep Sea Divers. Juicen virsikirjan helmiä. Sukelletaan Juicen syvällisiin kappaleisiin, tuttuihin ja tuntemattomiin helmiin. Liput 20 e p. 045 126 9974 ja 040 531 8810 ja ovelta. Tuotto alueen nuorisotyön hyväksi.

Sunnuntaina 19.2.

Erämaa iloitsee -konsertti klo 18 Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3. Suvi Lehtonen-Gräsbeck, laulu ja Folke Gräsbeck, piano. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.