Kirkko ja kaupunki 2023 03 Espoo

Helsinkiläinen Anne pääsi irti väkivaltaisesta parisuhteesta s. 8

Purppuraa piispoille, pinkkiä vangeille – väreihin liittyy monta tarinaa s. 12

Uusi yritys

Haaksirikkoon päättyneen yksinpurjehduksen jälkeen

Tapio Lehtinen lähtee seuraavaksi merille tiimin kanssa s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

16.2.2023

kirkkojakaupunki.fi

Pääkirjoitus

Venäjän kirkko ylistää sotaa

HISTORIA TOISTAA ITSEÄÄN. Euroopassa käydään jälleen suursotaa, joka aiheuttaa suunnattomasti kärsimystä. Taas asialla on diktaattori, joka haluaa alistaa naapurikansat valtansa alle ja perustelee sitä harhaisella maailmankäsityksellään.

Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on kulunut kohta vuosi. Sinä aikana moni asia maailmassa ja Suomessa on muuttunut. Yksi asia ei ole muuttunut: joka päivä ihmisiä kuolee mitä hirveimmillä tavoilla. Kyyneleet täyttävät Ukrainan.

TÄMÄN SODAN PAHUUTEEN kytkeytyy kammottavalla tavalla kokonaisen kirkon kääntyminen kristinuskon irvikuvaksi. Patriarkka Kirill on sodan alusta lähtien tukenut tsaarin asemaan itsensä nostanutta Vladimir Putinia. Kirill on antanut sodalle hengelliset perustelut. Jo vuosia ennen sotaa Venäjällä oli Jeesuksen tilalle nostettu sodanjumala, jonka ylin uhri on kuolema kansan ja sen johtajan kunnian puolesta. Siitä on luvattu jopa taivaspaikka.

Patriarkka Kirillin kovimpiin kriitikoihin kuuluva nykyisin Yhdysvalloissa asuva venäläinen ortodoksinen tutkija Sergei Chapnin kirjoitti helmikuun alussa avoimen kirjeen Kirilliä uskollisesti seuraaville piispoille. Kirjeessään Chapnin vetoaa siihen, että piispojen pitäisi palvella Jumalaa eikä keisaria. Hän sanoo, etteivät nämä voi viimei-

sellä tuomiolla vedota arvoonsa ja titteleihinsä, vaikka ottaisivat piispallisen asunsa arkkuun. Hänen mukaansa Kiriliä seuraavat piispat ohjaavat nyt laumaansa pois evankeliumin sanomasta. Sen tilalle he asettavat pakanallisen kultin, joka palvoo valtaa, vaurautta ja väkivaltaa.

MIKSI SEURAATTE KIRILLIÄ, joka oikeuttaa sotarikokset ja saarnaa sodan teologiaa? Chapnin kysyy. Onko syynä patriarkan tai Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n pelko vai kirkkoon iskostettu ehdottoman kuuliaisuuden vaatimus? Chapnin vetoaa piispoihin, että nämä toimisivat oikein: vastustaisivat valheita ja lakkaisivat oikeuttamasta sotaa ja siunaamasta viattomia ukrainalaisia tappavia aseita. Venäläispiispojen pitäisi siis päättää, ketä he todellisuudessa palvelevat ja kuka heitä oikein kaipaa sellaisina kuin he nyt ovat.

PAULI JUUSELA vt. päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Välillä tunnen itseni yksinäiseksi ja alakuloiseksi, mutta sitten joku sanoo vaikka

kaupan kassalla jotain kivaa ja kaunista. Kiitos Sinulle, että tuot tielleni hyviä ihmisiä.

Te voitte yrittää tulla heidän kaltaisikseen, mutta älkää yrittäkö tehdä heitä itsenne kaltaiseksi.

LIBANONILAINEN RUNOILIJA

KAHLIL GIBRAN (1883-1931)

Vanhemmuus on siitä armollinen asia, että sitä ei voi hoitaa täydellisesti. Vaikka pyrkisit olemaan täydellinen, silti lapsesi menee parikymppisenä terapiaan ja syyttää sua jostakin. Sen hyväksyminen on vapauttavaa!

NÄYTTELIJÄ

SAARA KOTKANIEMI ME NAISET -LEHDESSÄ 8.2. Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaisensa on Jumalan valtakunta.

EVANKELIUMI MARKUKSEN MUKAAN 10:14

Kirkko ja kaupunki

16.2.2023

Seuraava lehti ilmestyy 2.3.

KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

KYYNELEET TÄYTTÄVÄT UKRAINAN.

”Menen töihin joko koiran kanssa tai en ollenkaan”

Vaula Kuuluvainen, 32, etsii toimistohommia itselleen ja kääpiövillakoira Leeroylle. Puudeli opettelee tökkimään diabetesta sairastavan omistajansa lonkkaa, kun tämän verensokerit romahtavat.

Valmistuit merkonomiksi Espoon Omniasta tilanteessa, jossa Suomen työllisyystilanne on paras vuosikymmeniin. Millaista työpaikkaa haet?

– Unelmatyöpaikassani on säännölliset työajat, ja firma toimii siten, että tulevillakin sukupolvilla on elinkelpoinen maapallo.

– Haen töitä kääpiövillakoirani Leeroyn kanssa. Kävimme yhdessä opiskeluun kuuluvassa työharjoittelussa, ja hän hyppi innosta piukkana aina, kun lähdimme töihin.

– Leeroy huomaa hyvin, jos alan huokailla tietokoneen ääressä. Silloin hän heiluttaa pallo suussa häntäänsä, että nyt otetaan tauko. Leikittyäni pikkuhetken koiran kanssa stressini hellittää.

2Otatko vastaan vain työpaikan, johon toimistokoira on tervetullut?

– Hmm. Sanon tähän, että menen töihin joko Leeroyn kanssa tai en ollenkaan.

– Olen ykköstyypin diabeetikko. Leeroy on parhaillaan puolentoista vuoden koulutuksessa, jossa hänestä pitäisi tulla hypokoira, joka ilmaisee romahtavat verensokerini.

4

Millaisen työntekijän sinusta saa?

– Jos pomo kysyy, voitko jäädä tänään pidempään, se on minulle ok. Joustan mielelläni, kunhan työpaikkakin joustaa välillä.

– Olen oppinut firmauskollisuuden isältäni, joka on ollut 17-vuotiaasta alkaen samassa työpaikassa. En halua hyppiä työpaikasta toiseen vaan viihtyä yhdessä paikassa pitkään.

– Edellisessä työssäni olin lentokentän turvatarkastaja. Tapasin päivittäin kymmenistä tai sadoista maista tulevia matkustajia. Ympärivuorokautisessa työssä tehtiin pitkiä vuoroja, ja lepoajat olivat huonot. Terveyteni ei oikein kestänyt sitä komboa, kun diabetes vielä heikentää vastustuskykyäni. 5

Mikä sinulle on pyhää?

– En hae luksusta. Minulle pyhiä asioita ovat koti, lautapeli-illat mieheni ja bonustyttäreni kanssa sekä mukavasti eteenpäin rullaava arki. Olisi uskomatonta saada työpaikka, jota rakastaisin, jossa työpanostani arvostettaisiin ja jonka ansiosta en joutuisi stressaamaan rahasta.

– Vinkuvat minitennispallot ovat Leeroylle pyhiä. ■

Mitä tehdään, jos työkaveri on allerginen koirille?

– Valmiilla hypokoiralla on samat oikeudet kuin opaskoiralla, eli hänellä on yhdenvertaisuuslain mukaan oikeus seurata minua töihin ja minne vain muuallekin. Siksi on parempi, että työpaikka on alusta asti koiraystävällinen. 3

– Leeroy on ollut pennusta asti paljon tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. En ole vielä tavannut ketään, joka saisi hänestä allergiaoireita. Valitsin kääpiövillakoiran hypokoirakseni siksi, että rotu allergisoi aika harvoja ja kulkee helposti mukana pienen kokonsa vuoksi.

– Jos työkaverilleni tulisi Leeroysta oireita, pitäisi miettiä, miten pystyisimme olemaan toimistolla mahdollisimman etäällä toisistamme.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Vaula Kuuluvainen ja Leeroy ulkoilevat kotinsa läheisellä Lammaslammella Vantaalla.

Raamatun opeilla

1. Ruoki mieltäsi hyvällä

”Ajatelkaa kaikkea, mikä on totta, mikä on kunnioitettavaa, mikä oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja kaunista. Mikä vain on hyvää ja ansaitsee kiitoksen.” (Fil. 4:8)

Ihmisessä kasvavat ne asiat, joita hän ruokkii itsessään. Jossain vaiheessa evoluutiota oli eduksi keskittyä ympäristön vaarallisuuteen. Siksi huolestuttavat asiat kiinnostavat. Aivojemme hälytyskone saa klikkaamaan verkossa huonoja uutisia.

Ajassamme elää uskomus, jonka mukaan on älykästä ja rohkeaa nostaa esiin ongelmia. Jos on paskatutka päällä, näkee paljon rumaa. Se ei kuitenkaan ole koko kuva maailmasta.

On olemassa paljon hyvää, kaunista ja pyhää. Viisas ihminen etsii informaatiotulvasta tietoisesti tällaisia asioita.

Hyvää kannattaa pyrkiä lisäämään. Ole avulias naapurille, ystävällinen hankalille ihmisille ja anna rahaa johonkin hyvään tarkoitukseen. Jeesuskin sanoi, että on autuaampi antaa kuin ottaa.

2. Tyydy siihen, mitä sinulla on

”Karttakaa tarkoin kaikenlaista ahneutta.” (Luuk 12:15) ”Kun meillä on ruoka ja vaatteet, saamme olla tyytyväisiä”. (1. Tim. 6:8–10)

Tämä on Raamatun versio buddhalaisesta ajatuksesta, jonka mukaan ihminen aiheuttaa itselleen kärsimystä tahtomalla lisää ja vertaamalla itseään muihin. Onni seuraa siitä, että osaa nauttia asioista, joita itsellä jo on.

Tyytyminen ei tarkoita, ettei elämässä saisi pyrkiä eteenpäin. Se kutsuu kuitenkin kohtuullisuuteen. Ei kannata laittaa kaikkia munia yhteen koriin eikä tehdä vaikka työstä koko elämän tarkoitusta.

Kannattaa tunnustaa elämän matematiikka: mitä enemmän takana on vuosia, sitä enemmän on tullut tällejä. Jokainen saa niitä. Jos elämästään odottaa sataprosenttista suoritusta, pettyy varmuudella.

Onnellinen ihminen hyväksyy kaikki kokemuksensa osaksi elämänkaartaan. Hän ei jossittele, että voi kun olisin silloin valinnut toisin tai kunpa sitä ikävää asiaa ei olisi koskaan tapahtunut. Hän ajattelee, että elämä on riittävän hyvää näinkin.

Anteeksi antaminen itselle tai toiselle tarkoittaa päätöstä jättää kipeä asia taakse ja keskittyä siihen, mikä elämässä on hyvää.

3. Laiskottele kunnolla

”Muista pyhittää lepopäivä.” (2. Moos. 20:8)

Ihmisellä pitää olla kunnon laiskottelupäivä – tai edes puoli päivää.

Tauko on pyhää maata: omaa aikaa, jonka väliin mikään tai kukaan ei saa tulla. Ihmiselle tekee hyvää tietää jo etukäteen, milloin hänellä on breikki.

Jos lepoon ei tunnu riittävän aikaa, ole itsekäs. Monessa asiassa vähempi riittää. Vieraanvaraisessa kodissa toivotetaan villakoiratkin tervetulleiksi.

Kyseessä ei ole pelkkä ihmissähköauton lataushetki, jonka jälkeen jaksaa taas painaa sataaviittäkymppiä. Älä siis vain lepää vaan laiskottele.

Ehdotan kokeilemaan laiskottelua ilman passiivista sisältöä syöttävää kuvaruutua. Lue kirjaa, kävele, makoile tai leivo.

Hengellisessä perinteessä tyhjällä tilalla tarkoitetaan meditoimista. Meditoidessa omaa elämää pohditaan suuremman viisauden valossa. Jumala kuuntelee ja mietiskelee kanssasi. Hänen läheisyytensä tiedostamisesta voi syntyä jotain yllättävää, pyhää ja kaunista.

Pappi Kari Kuula nostaa seitsemän elämänohjetta Uudesta testamentista.

”Ihmisellä pitää olla kunnon laiskottelupäivä – tai edes puoli päivää.”

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ISTOCK

opeilla onneen

4. Leiki ja harrasta

”Iloinen sydän kaunistaa kasvot.” (Sananl. 15:13) ”Iloinen sydän pitää ihmisen terveenä, synkkä mieli kuihduttaa ruumiin.” (Sananl. 17:22)

Tee jotain turhaa ja hölmöä, joka tuo iloa. Joku pelaa tietokoneella, toinen rakentaa legoilla ja kolmas tanssii. Tätä kutsutaan yleensä harrastamiseksi.

Ihmiset kiiruhtavat töistä, jotta pääsevät harrastamaan. Se on aikuisen henkireikä, jonka ansiosta arki ei ahdista.

Harrastus menee vähän pilalle, jos sen ottaa liian tosissaan. Silloin mennään suorittamisen puolelle.

Jotkut lukossa olevat aikuiset eivät mielestään tarvitse ollenkaan leikkimistä. Useilla on tärkeä työ, joka määrittää koko identiteetin. Jotkut ovat rangaisseet itseään lopettamalla leikin.

Myös moneen kertaan nolattu ja petetty ihminen on voinut menettää kykynsä höpsötellä. Leikki vaatii rohkeutta. Siinä asettaa itsensä alttiiksi naureskelulle, että mitä sinä nyt tuollaista teet.

Väitän, että jokainen tarvitsee leikkiä, naurua ja ilahtumista. Lapsi auttaa monia aikuisia herättämään itsessään sen leikkivän lapsen, joka hän on kerran ollut.

5. Älä huijaa toista

”Parempi vähän ja rehellisesti kuin isot voitot vilpillisesti.” (Sananl. 16:8)

Älä kuseta toista. Jos sen teet, rikot samalla itseäsikin.

Jos olet pettänyt toista töissä, kotona tai muualla, tieto siitä syö sinua. Hyvä omatunto on paras tyyny levolliselle yöunelle.

On olemassa töitä, joita ei voi tehdä hyvällä omallatunnolla. Sellaisten töiden tekijät tietävät tämän hyvin itsekin, mutta yrittävät silti oikeuttaa tekonsa: ”Jonkunhan tämä työ on tehtävä. En varsinaisesti huijaa myydessäni pikavippejä, vaan asiakas tekee itse ratkaisunsa.”

Jos ihminen menee pimeälle puolelle, hänen on pakko torjua tieto toimintansa seurauksista. Ahkerasti lämpimiin maihin lentelevä lomailija ei halua olla kauhean tietoinen ympäristöstä. Lihansyöjän ei kannata selvittää, mistä hänen lihansa tulee, jos hän haluaa jatkaa sen syömistä.

Ihminen näkee toimintansa todellisen laadun viimeistään silloin, kun on lopettanut sen.

6. Huolehdi kehostasi

”Teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli.” (1. Kor. 6:19).

Kehosi on kalleinta ja arvokkainta, mitä olet Luojaltasi saanut. Huomaat tämän viimeistään silloin, kun sinulle täytyy asentaa keinonivel lonkkaan tai muu varaosa. Persoonasi elää ja on toisten kanssa vuorovaikutuksessa kehon kautta.

Monet kiusaukset liittyvät kehoon. On helppo liimautua sohvalle roskaruoan ääreen, vaikka keho pyytäisi, että vie minut liikkumaan ja anna minulle raikasta ilmaa ja terveellistä ruokaa.

Koemme myös monet ilot kehon kautta: halauksen, hyvän ruoan, liikkumisen. Musiikkikin on kehollinen tapahtuma.

Meidän kuuluu pitää kehostamme huolta. Se on yksi ihmisen hengellisistä tehtävistä.

Ihmiselle tekee hyvää tiedostaa, mitkä ovat hänen kilvoittelun paikkojaan, joissa hän kamppailee omia heikkouksiaan vastaan. Kun tunnistaa oluen tai suklaapatukoiden himonsa, voi päättää, ettei ota herkkuja tällä kertaa.

Ihminen voi olla ahne myös kovalle suorituskyvylle ja lihaksikkaalle peilikuvalle. Jos hurahtaa älyttömään liikkumiseen ja ortoreksiaan, on lipsahtanut ahneuden puolelle.

7. Puhu Jumalalle huolistasi

”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon.” (Fil. 4:6) Raamatunkohdan taustalla on ymmärrys siitä, että ihmiset huolehtivat joka tapauksessa tosi monista asioista. Paavali neuvoo, miten huoliaan voi hoitaa.

Ota tavaksi puhua Jumalalle. Jos alat tehdä niin muutaman kerran viikossa, voi olla, että parin vuoden päästä jokin sinussa on muuttunut.

Voit kutsua Jumalaa vaikka maailmankaikkeudeksi tai miksi ikinä haluat. Tärkeintä on sanoa tälle hyvälle hengelle kaksi asiaa: Kiitos kaikesta hyvästä, mitä minulla on. Auta minua ja muita, joilla on vaikeaa. Kolmanneksi voi pyytää: opeta tuntemaan Sinua enemmän.

Ei haittaa, vaikka et olisi varma Jumalan olemassaolosta. Hän on, vaikka kukaan ei uskoisi. Ihminen on rakennettu Jumalan luo hakeutuvaksi olennoksi, joten Jumalan tiedostaminen tekee hänelle hyvää. ■ Tuhkakeskiviikkona 22.2. alkaa seitsemän viikkoa kestävä paastonaika. Kristilliseen paastoon kuuluu elämän yksinkertaistaminen: syödään kevyemmin, hidastetaan vauhtia, hiljennytään ja annetaan tilaa hengellisyydelle.

Kellot soivat Ukrainan puolesta

Ensi viikon perjantaina 24. helmikuuta kello 12 kirkonkellot soivat kaikkialla Suomessa. Tuona päivänä on kulunut tasan vuosi siitä, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan.

Kirkonkellojen ääni kutsuu ihmisiä hiljentymään ja kunnioittamaan sodassa kuolleiden muistoa. Kelloja soitetaan evankelis-luterilaisten piispojen aloitteesta, mutta kaikki Suomessa toimivat kirkkokunnat ovat mukana kellojensoitossa ja järjestävät sodan vuosipäivän tilaisuuksia. – Nämä tapahtumat muistuttavat siitä, että jokin sellainen, mihin emme uskoneet, on jälleen totta Euroopassa: Venäjän silmitön hyökkäyssota, sodan uhriksi joutuneiden ihmisten kärsimys ja menetettyjen ihmishenkien valtava määrä, sanoo arkkipiispa Tapio Luoma.

Luoman mukaan kirkon viesti vuosipäivänä on se, että Ukraina tarvitsee yhä suomalaisten kaiken avun ja sodan pitää loppua nopeasti. Piispat julkaisevat vuosipäivän alla viestin, jossa he pyytävät rukoilemaan Ukrainan ja ukrainalaisten puolesta erityisesti vuosipäivää seuraavien sunnuntaiden jumalanpalveluksissa.

– On tärkeää, että suomalaiset muistavat Ukrainaa rukouksissa sekä tukevat ukrainalaisia auttavia järjestöjä ja Suomessa asuvia ukrainalaisia.

ARKKIPIISPA TAPIO LUOMAN mukaan nekin, jotka eivät pysty osallistumaan vuosipäivän tilaisuuksiin, voivat pysähtyä ja muistaa ukrainalaisia, kun kirkonkellot soivat.

– Jos on mahdollista ja se tuntuu luontevalta, voit huokaista mielessäsi vaikka näin: ”Herra, muista kärsiviä, auta ja armahda heitä”. Tällaisten hiljaa mielessä lausuttujen sanojen kautta voit liittyä rukoilevien ihmisten valtavaan joukkoon.

Pitkittyvän ja arvaamattoman suursodan varjossa Luoma näkee kirkon tehtäväksi toivon ylläpitämisen. Vaikka juuri nyt ei ole havaittavissa signaa-

leja, jotka antaisivat aihetta optimismiin, kristillisen toivon perusta on Jumalassa, jonka käsissä tulevaisuus on.

– Joku saattaa sanoa, että tällainen toivon näkökulma on perusteeton. Silti se on antanut voimaa lukuisille suomalaisille sukupolville: on – täytyy olla – hyvyyden voima, joka pitää maailmaa pystyssä ja antaa hyvän tulevaisuuden, Luoma sanoo.

SODAN VUOSIPÄIVÄN iltana kello 18 Helsingin kirkkojen kellot soivat vielä toisen kerran, tällä kertaa sodan loppumisen ja rauhan puolesta. Ihmisiä kutsutaan sytyttämään iltapäivästä alkaen rauhankynttilöitä Helsingin tuomiokirkon portaille.

Vt. päätoimittaja Pauli Juusela

Toimituspäälliköt

HYVÄN TÄHDEN.

82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Kynttilöitä voi ostaa paikan päältä, tai ihmiset voivat tuoda omia kynttilöitä. Tapahtumassa käytetään hautakynttilöitä, jotta steariini ei tartu kirkon kiviportaisiin.

Kynttilöitä ei polteta loppuun, vaan Suomessa asuvien ukrainalaisten yhdistys kerää kynttilät ja lähettää ne Ukrainan puolustusrintamalle. Kynttilöitä voidaan käyttää joko sellaisenaan tai niiden steariinista tehdään peltipurkkeihin lämmittimiä ja valolähteitä. ■

Tapahtuma Ukrainan tueksi pe 24.2. klo 18 Helsingin tuomiokirkon portailla. Tästä ja muista Ukrainan sodan vuosipäivän tukitapahtumista pääkaupunkiseudulla kerrotaan tarkemmin verkkosivullamme kirkkojakaupunki.fi. Sosiaalisessa mediassa tapahtumien aihetunniste on #westandwithukraine.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Myös Kallion kirkonkellot soivat surua Ukrainan sodan vuosipäivänä.

Kaikkien kirkkojen kellot soivat, kun Ukrainan sodan alkamisesta on kulunut vuosi. Helsingissä kellot soivat tuona päivänä kahdesti.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

Menikö mummi taivaaseen?

Kirjastosta löytyy apua, kun pieni lapsi kysyy perimmäisistä asioista.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU

KUVA ESKO JÄMSÄ

USKONTOIHIN ja maailmankatsomuksiin liittyvää kasvatuskirjallisuutta ei ole kovin paljon tarjolla. Vantaalaisen Pointin kirjaston erikoiskirjastonhoitajat Pauliina Eriksson ja Marjut Lahtela huomasivat asian, kun Vantaan seurakunnista pyydettiin aihetta koskevaa aineistoa. Eriksson ja Lahtela kokosivat 56 kirjan listan, joka sisältää sekä kasvatustyön ammattilaisille tarkoitettua kirjallisuutta että kuvakirjoja, joita vanhemmat voivat lukea pienten lastensa kanssa. Listalta löytyy evankelis-luterilaista, katolista ja ortodoksista kristinuskoa käsitteleviä kirjoja sekä islamista, buddhalaisuudesta ja hindulaisuudesta kertovia teoksia.

– Ei ollut helppo koota valikoimaa, joka kattaisi vantaalaisten perheiden katsomusten koko kirjon, Eriksson sanoo.

Katsomuskasvatukseen liittyviä kirjoja kysytään Erikssonin mukaan melko harvoin. Hän muistaa vain yhden tilanteen, jossa kirjaston asiakas on tiedustellut häneltä lastenraamattua.

– Vanhemmat, joille jokin katsomus on tärkeä, osaavat yleensä itse valita asiaa käsitteleviä kirjoja. Pääkaupunkiseudulla on myös paljon vanhempia, jotka eivät kuulu mihinkään uskontokuntaan eivätkä koe näitä asioita tärkeiksi.

Pienen lapsen uskontoa koskevat kysymykset ovat Erikssonin mukaan usein konkreettisia ja perheen elämään liittyviä: mikä menee maahan ja mikä taivaaseen, kun mummi haudataan?

– Kirjallisuuden kautta voi syntyä hyviä keskusteluja lapsen kanssa, ja lasten tietoaineistosta vanhempi voi löytää hyviä oivalluksia myös itselleen.

Kirkko ja kaupunki 80 vuotta

Pauliina Eriksson kokosi kollegansa kanssa kirjalistan, joka auttaa pienten lasten kasvattajia uskontoon ja maailmankatsomukseen liittyvissä kysymyksissä.

Neljä kirjaa katsomuksista

Millainen on taivas? (Lasten Keskus 2021).

Monica Vikström-Jokela ja Heli Pukki.

”Kristilliseen taivaskäsitykseen ja jälleennäkemisen toivoon liittyvä kirja, joka voi tuoda lohtua esimerkiksi silloin, kun lapsi on menettänyt isovanhemman.”

Kirkkovuosi lasten kanssa (Lasten Keskus 2018). Eija Kattelus, Tarja Meijer, Satu

Horoskooppien estottomat lupaukset

Sanottiinpa astrologiasta mitä hyvänsä, se on kiehtonut ihmismieliä muinaisuuden hämärästä alkaen.

Astrologia perustuu uskoon, että auringon, kuun ja seitsemän planeetan säteily vaikuttaa ihmisen luonteeseen ja kohtaloihin. Syntymähetki määrää paljon.

Kuu Jupiterin kanssa konjuktiossa merkitsee menestystä ja mahtavia ystäviä. Asianomainen on jalomielinen hyväntekijä. Kuu neljännessä talossa merkitsee onnea kotielämässä ja huoletonta vanhuutta. Planeetta Mars on mitätöity härässä, mikä merkitsee rauhaa rakastavaa maanviljelijää ja suurta inhoa sotaa kohtaan.

Kuka sitten oli syntymähetkensä perusteella tällainen erinomainen perheenisä ja rauhaa rakastava hyväntekijä, joka elää vanhaksi onnellisena? Hän oli Aadolf Hitler.

Kun kristillinen usko hellittää otteensa, on kenttä vapaa kaikenlaisille taikauskoille. Kristityn pitäisi aktiivisesti vastustaa horoskooppiuskon leviämistä.

Astrologia johtaa kannattajansa kohtalonuskoon: kun kaikki on määrätty, en voi tehdä muuta kuin katsoa horoskoopista, milloin on sopiva hetki toimia. Kysytään omaa onnea ja menestystä, jolloin ihmiset tulevat myös yhä itsekeskeisemmiksi ja vaipuvat taikauskoisen pelon valtaan.

Kristitty on kutsuttu Jumalan lasten vapauteen, ei hämärään tähtiorjuuteen.

Lyhennelmä Maunu Sinnemäen artikkelista, joka julkaistiin 28.4.1971. Samana vuonna Apollo 14 laskeutui kuuhun ja Urho Kekkosesta tuli Suomen ensimmäinen presidentti, joka tapasi paavin. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

Reinikainen ja Monica Vikström-Jokela.

”Joka kodin perusteos, jonka avulla voi käsitellä lasten kanssa esimerkiksi sitä, miksi vietämme pitkäperjantaita.”

Mennään jo naapuriin (Tammi 2017). Riina Katajavuori ja Salla Savolainen (kuvitus).

”Kirjassa näkyy kansainvälisyys. Henkilögallerias-

sa on erilaisten uskontojen edustajia ja ihmisiä, joilla ei ole omaa uskontoa.”

Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja esiopetus (Tammi 2011). Katjamaria Halme ja Anita Vataja.

”Uskon, että varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa työskentelevä saa tästä kirjasta hyviä vinkkejä.” Kommentit erikoiskirjastonhoitaja Pauliina Eriksson.

OPERAATIO ARKTIKSESSA TOIMIVA KANSALAISVAIKUTTAJA

LIINA HUTTUNEN MITÄ HELVETTIÄ? -PODCASTISSA, JOKA ON KUUNNELTAVISSA SPOTIFYSSA JA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/MITAHELVETTIA.

”Raamatussa on paljon epäilyn teemaa, tyyliin ’en usko, ennen kuin itse näen’. Ihminen ei ole paljon muuttunut, koska nyt täytyy esimerkiksi mennä Grönlantiin asti katsomaan, että sulaako se jäätikkö todella.”

”Henkinen väkivalta alkoi, kun odotin yhteistä lastamme”

Helsinkiläinen Anne kertoo elämästään väkivaltaisessa parisuhteessa ja siitä, millaista apua hän on selviytyäkseen saanut.

Viime keväänä mitta tuli täyteen. Mieheni oli juonut viikonlopun aikana runsaasti alkoholia, solvannut ja ahdistellut minua eri tavoin ja lopulta uhannut raiskata minut. Lähdin kolmen alaikäisen lapseni kanssa ystäväni luokse. Hän neuvoi minua ottamaan yhteyttä lastensuojeluun ja hakeutumaan turvakotiin.

Minulla oli tuolloin mieheni kanssa useamman vuoden yhteinen historia. Hän tuntui alussa mukavalta ja huomaavaiselta mieheltä, jolla oli lapsia aiemmasta liitosta ja jonka työ- ja muut asiat vaikuttivat olevan kunnossa. Näin jälkikäteen ajatellen kaikki näytti liiankin hyvältä.

Henkinen väkivalta alkoi, kun odotin yhteistä lastamme. Alussa se oli vähättelyä ja manipulointia, mutta se paheni vähitellen kaikkien tekemisteni kontrolloimiseksi, tilieni tyhjentämiseksi ja pienenkin ongelman kääntämiseksi minun syykseni. Minun esimerkiksi piti käydä päivätyössä ja pukeutua tietyllä tavalla. Kun hän sitten petti minua toisen naisen kanssa ja suutuin siitä, hän piti sitä ylireagoimisena.

VÄKIVALTA OLI pääasiassa henkistä, mutta toisinaan oli myös fyysistä uhkailua. Aikani tätä kestettyäni aloin puhua avioerosta. Sen kuultuaan mies uhkasi viedä minulta lapset. Aloin kuitenkin piilottaa rahaa salaiselle tilille lähtöä varten.

Vietin lasten kanssa jonkin aikaa Ensi- ja turvakotien liiton ylläpitämässä turvakodissa. Sinä aikana järjestin itselleni uuden asunnon. Tämä hermostutti miestäni niin, että viime vuonna hän kaappasi useamman kerran yhteisen lapsemme.

Jouduin turvautumaan näissä tapauksissa lakimiehen apuun. Viimeisellä kerralla apuna oli myös lastensuojelu, vaikka aiemmin sieltä ei ollut haluttu puuttua asiaan meneillään olevan huoltajuuskiistan takia. Ongelmana viranomaisten kanssa on ollut osaltaan se, että mieheni on todella taitava puhumaan.

ASUN NYT omassa kodissa lasteni kanssa, mutta elämä on edelleen rankkaa. Olen hakemassa miehelleni lähestymiskieltoa, koska lapsen kaappaamisten lisäksi hän on lähettänyt päivittäin ison määrän uhkailevia viestejä. Toivon myös saavani pian avioeropäätöksen.

TEKSTI

MARJO KYTÖHARJU

KUVITUS HANS EISKONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

Pelkään silti, mitä reaktioita nämä päätökset miehessäni aiheuttavat.

Olen hyvilläni siitä, että olen saanut vaikeuksissani tukea yhteiskunnalta. Turvakodin jälkeen tärkeänä tukena on ollut Mannerheimin Lastensuojeluliiton Turvaverkko Helsinki. Myös yksi lapsistani on saanut sieltä apua, koska hän on alkanut oireilla tilanteen vuoksi. Onhan tämä vienyt voimia koko perheeltä. Olemme saaneet Turvaverkko Helsingin kautta myös lasten vaatteita ja kirjoja.

Ammattilaisten tuen lisäksi erityisen hyvältä on tuntunut tavata ihmisiä vertaistukiryhmässä. Siellä voi jakaa kokemuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa ja saada hetkellistä helpotusta omaan elämäntilanteeseen.”

ANNE KERTOO ELÄMÄSTÄÄN Turvaverkko Helsingin tiloissa Itäkeskuksessa. Paikan tunnelma on kodikas keinutuoleineen, viherkasveineen, kirjoineen ja leluineen.

Turvaverkko Helsinki auttaa lähisuhdeväkivaltaa kokeneita elämässä eteenpäin. Väkivaltatyön asiantuntija Sanna Lindqvist kertoo, että asiakkaat tulevat turvakotien ja lastensuojelun ohjaamina tai omatoimisesti netin kautta. Viime vuonna Turvaverkosta sai apua noin 230 aikuista lapsineen.

– Jokaisella asiakkaalla on viisi henkilökohtaista tapaamista, jotka voidaan sopia myös asiakkaan kotiin. Pyrimme järjestämään ensimmäisen tapaamisajan jo samalla viikolla. Tapaamisten jälkeen voi jatkossakin kriisitilanteissa ottaa yhteyttä tiettyyn työntekijään.

Työskentelyn aikana selvitetään asiakkaan kanssa hänen tarvitsemansa tukitoimet.

LASTEN TUKEMINEN on tärkeää.

– Usein käy niin, että lapsi ei ole väkivaltaisessa ilmapiirissä uskaltanut näyttää tunteitaan. Lapsi voi alkaa reagoida vasta sitten, kun tilanne on turvallisempi. Työskentely lapsen kanssa etenee täysin lapsen tahdissa, ja työskentelyssä käytetään paljon toiminnallisia menetelmiä kuten

Keskustelua lähisuhdeväkivallasta

Lauttasaaren seurakunta järjestää kaikille avoimen keskustelusarjan lähisuhdeväkivallasta 6.–8.3. klo 18–20. Yksikin uhri on liikaa ­keskusteluissa ovat mukana Turvaverkko Helsingin väkivaltatyön asiantuntija Sanna Lindqvist ti 7.3. ja Naistenklinikan sairaalapappi Elina Pöysti ke 8.3. Keskustelusarja järjestetään, koska kolmannes naisista ja vajaa viidennes miehistä on kokenut parisuhteessaan fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai niillä uhkailua. Henkistä väkivaltaa on kokenut lähes puolet naisista ja miehistä. Lisätietoa keskustelusarjasta saa Lauttasaaren seurakunnan verkkosivuilta.

leikkejä, pelejä ja piirtämistä, Lindqvist kertoo.

– Perheen on helpompi puhua väkivallanteoista ja niiden aiheuttamasta ahdistavasta ilmapiiristä, kun asioita on käsitelty ammattilaisen kanssa. Samalla se vahvistaa toivoa selviytymisestä, sillä on aina rohkea päätös lähteä väkivaltaisesta parisuhteesta.

Kerran kuussa kokoontuu turvaverkon ylläpitämä vertaistukiryhmä.

– Kun parisuhteessa on kuullut olevansa huono ja mielenterveysongelmainen, ja oma minuus on pyritty tällä tavalla tuhoamaan, niin vertaistukiryhmä on monelle todella tärkeä. Ryhmässä voi jakaa omia ahdistuksen tunteitaan ja huomata, että muilla on ollut vastaavanlaista.

Lindqvistin mukaan osa yhteyttä ottavista haluaa pelkästään tietoa lähisuhdeväkivallasta ja siitä, miten turvallisuutta voisi lisätä arjessa, miten tukea lasta ja millaista tukea lapsi voi saada. Tarvittaessa heidät ohjataan eteenpäin apua saamaan. ■

Papin kanssa puhutaan pahuudesta

Husissa sairaalapappina toimivan Elina Pöystin työhuoneen pöydällä on kulhossa nenäliinoja. Hän kertoo, että asiakkaat tarvitsevat niitä tapaamisissa lähes aina, sillä tunteet voivat purkautua keskustelutilanteessa rajustikin.

Olemme Naistenklinikan Seri­tukikeskuksessa. Kyseessä on seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tukiyksikkö yli 16­vuotiaille sukupuolesta riippumatta.

– Olen tehnyt sairaalapapin työtä toista vuotta, ja tämä tuntuu omalta kutsumukselta.

Seri­tukikeskuksen moniammatillisen tiimin kokouksissa pohditaan, mistä tuesta kukin asiakas hyötyisi eniten. Osa asiakkaista ohjataan sairaalapapin puheille. Papin kanssa voi keskustella kaikista asioista. Keskustelut ovat luottamuksellisia, eikä pappi esimerkiksi kirjaa niistä tietoja mihinkään.

– Suurin osa asiakkaistani on naisia, jotka ovat kokeneet läheisen ihmisen tai jonkun tuntemattoman tekemää seksuaalista väkivaltaa. Monet heistä ovat kärsineet ahdistuksen, vihan, häpeän, syyllisyyden ja turvattomuuden tunteista, Pöysti kertoo.

– Usein keskusteluissa on noussut esiin pahuuden tematiikka, sillä moni asiakkaistani on joutunut pelkäämään jopa henkensä puolesta. He ovat ihmetelleet, miten joku voi tehdä niin paljon pahaa ja miten Jumala, jos hän on olemassa, voi sallia sen.

Pöysti sanoo, että asiakkaan tapaaminen jää vaivaamaan mieltä erityisesti silloin, jos tämä kaikesta huolimatta päättää palata takaisin yhteen väkivaltaa tehneen ihmisen kanssa.

– Taustalla saattaa vaikuttaa se, että asiakkaalla on vahva tunneside tekijään ja esimerkiksi yhteinen koti ja lapset. Tilanteisiin liittyy usein myös psykologista vallankäyttöä.

Viime syksystä lähtien Pöysti on vetänyt tukikeskuksen psykologin kanssa vertaistukiryhmää.

– Vertaistuki on tärkeää, ja riittävän pienessä ryhmässä kunkin tilanteeseen voidaan keskittyä perusteellisesti, hän sanoo.

Naistenklinikan Seri­tukikeskuksen toiminta alkoi yli viisi vuotta sitten, ja sen jälkeen vastaavanlaisia keskuksia on perustettu ympäri Suomea. Naistenklinikan tukikeskuksella oli viime vuonna lähes 600 uutta asiakasta. Asiakkaaksi voi hakeutua itse, omaisen kanssa tai viranomaisten ohjaamana kuukauden sisällä tapahtuneesta. Tukikeskuksella on päivystyspuhelin, jonka numero on 040 701 8446. Kiireellisiä tapauksia hoidetaan ympäri vuorokauden.

Väkivaltatyön asiantuntija Sanna Lindqvist työskentelee Turvaverkko Helsingissä Itäkeskuksessa.

Asian arkaluontoisuuden vuoksi Anne ei esiinny omalla nimellään.

Elina Pöysti toimii sairaalapappina Naistenklinikalla.

Ukrainassa käydään myös

Venäjän ortodoksinen

kirkko tukee yksinvaltiasta presidenttiä saadakseen

Ukrainan kirkot hallintaansa. Se merkitsisi ukrainalaisten uskonnonvapauden loppua.

TEKSTI PAULI JUUSELA

KUVAT AP/LEHTIKUVA JA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi vuosi sitten 24. helmikuuta. Presidentti Vladimir Putinin tueksi asettui heti myös Venäjän ortodoksinen kirkko. Se perusteli Moskovan patriarkka Kirillin suulla sotaa ideologisella kamppailulla turmeltunutta länttä vastaan ja väitti, että Venäjä vain puolustaa vainon kohteena olevia hurskaita ortodokseja. Muualla maailmassa on ihmetelty, miten kirkko voi tukea hyökkäyssotaa. Yksi syy tähän on näkemys, että vahva yksinvaltias puolustaa oikeaa uskoa.

– Venäjän ortodoksisessa kirkossa on perinteisesti ajateltu, että voitto on merkki Jumalan suosiosta. Taustalla on sellaisia historian tapahtumia kuin Vladimir Suuren ja hänen johtamansa Kiovan Rusin kääntyminen kristinuskoon 900-luvulla sekä pakanallisen mongolivallan kukistuminen 1400-luvun lopulla, sanoo teologian tohtori Heta Hurskainen Itä-Suomen yliopistosta.

Lisäksi 1400-luvulla koko ortodoksisen kristikunnan painopiste siirtyi Venäjälle, kun Ottomaanien valtakunta kukisti itäiselle kristillisyydelle tärkeän ja ”toiseksi Roomaksi” kutsutun Konstantinopolin. Syntyi ajatus, että ”kolmas Rooma” eli Moskova ei sortuisi niin kauan kuin sen hallitsija pitää kiinni oikeasta uskosta.

– Kun Natsi-Saksa sitten hyökkäsi Venäjälle, ortodoksinen kirkko asettui kommunistijohtaja Josif Stalinin tueksi. Stalin halusi kirkon henkistä tukea kansalle ja sotilaille. Ortodoksinen kirkko sai luvan nimittää patriarkan, sen asemaa helpotettiin ja siitä tuli ainoa sallittu kirkko. Kun Venäjä valtasi Ukrainan takaisin, maan kreikkalaiskatolinen kirkko alistettiin sille, Hurskainen kertoo.

VENÄLÄINEN KIRJAILIJA Mihail Šiškin arvioi tuoreessa kirjassaan Sota vai rauha – kirjoituksia Venäjästä ja lännestä (WSOY 2023), että skandinaavien ja mongolien miehitykset jättivät aikoinaan Venäjään jäljen. Venäjä on hänen mukaansa maa, jossa valtio suhtautuu kansalaisiinsa miehitysarmeijan tavoin. Kansalainen on kuin maaorja, ja tsaari eli presidentti on yksinvaltias. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeinen lyhyt demokratiakokeilun aika johti kaaokseen, jonka jälkeen kansa huusi jälleen vahvaa tsaaria.

Kuvioon liittyy se, että tsaari puolustaa venäläistä maailmaa eli Russki miriä niin ulkoisilta kuin sisäisiltäkin vihollisilta. Uhka on perinteisesti tullut

lännestä, mikä sopii myös tsaarin tukena olevalle kirkolle. Venäjän katsotaan olevan pyhä maa. Kirkon kannalta hyvä johtaja on sellainen, joka puolustaa sen asemaa ja oikeaksi katsomia perinteisiä arvoja.

– Patriarkka Kirill nosti viime syksynä esille mongolimiehityksen ja totesi, että jälleen Venäjää vastaan nousee uhka, joka ei edusta kristillisyyttä. Tämä uhka on länsi. Seksuaalivähemmistöjen vastustaminen liitetään tähän. Niiden ei

Venäjän joukot tuhosivat Jumalanäidille pyhitetyn kirkon Bogorodychnen kylässä. Venäläiset ovat ukrainalaisen Institute for Religious Freedomin mukaan tuhonneet lähes 500 kirkkoa ja pyhää paikkaa.

kirkkosotaa

kirkko katkaisi suhteensa Konstantinopoliin. Samalla katkesi ehtoollisyhteys Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon kanssa.

Moskovan patriarkaattiin kuuluva ukrainalaiskirkko puolestaan ilmoitti viime vuoden toukokuussa eronneensa Moskovan alaisuudesta. Sen johto on puhunut Venäjästä hyökkääjänä. Heta Hurskaisen mukaan kirkon tilanne on kuitenkin epäselvä, sillä kirkko ei ole hakenut itsenäistä asemaa.

Ukrainan valtio suhtautuu tähän kirkkoon epäillen turvallisuussyistä. Maan parlamentti hyväksyi joulukuussa lain, jossa se vaati, että kirkon nimessä pitää näkyä, että se on yhteyksissä hyökkääjään eli Moskovaan.

Älä odota. Lahjoita.

tohtori Heta Hurskainen.

katsota kuuluvan oikeaan ortodoksisuuteen, Heta Hurskainen sanoo.

Moskovan patriarkaatin näkökulmasta demokratia on huonoin hallintotapa, sillä se jakaa kansan eikä edistä oikeaa arvomaailmaa. Historia on kulkenut kauemmas Jumalan ohjauksesta, jota toiseksi lähimpänä on yksinvaltiaan hallitsema monarkia.

– Neuvostoliiton aikana Moskovan patriarkaatti oli valtionkirkon asemassa ja samalla valtion valvoma. Tähän malliin se suhtautuu nyt kielteisesti. Sen sijaan se katsoo olevansa valtion yläpuolella tuomassa sille moraalista pohjaa, Hurskainen kuvaa.

Jos ortodoksisen kirkon sisällä on oppositio, se on vaiennettu. Kirillin sodalle antaman tuen arvostelu on sama kuin vastustaisi Putinia, joten seuraukset ovat ikävät. Venäjän kirkon tuki sodalle ei ole vuoden aikana heikentynyt, päinvastoin vahvistunut.

– Kaikkein paras hallintomalli olisi kirkon mukaan teokratia Raamatun Vanhan testamentin kuninkaiden tapaan. Siinä Jumala kertoo kuninkaalle suoraan, miten toimia missäkin tilanteessa.

VENÄJÄN MESSIAANISEEN tehtävään maailmassa kuuluu puolustaa oikeaa uskoa ja pitää huolta venäläistä kaikkialla maailmassa. Pyhän Rusin ydinaluetta ovat Venäjän lisäksi Valko ­Venäjä, Ukraina ja Moldova. Ukrainassa käydään nyt myös kirkkosotaa, sillä Moskovan patriarkaatti haluaisi saada Ukrainan omaan hengelliseen valtapiiriinsä.

Ukrainassa toimii kaksi ortodoksista kirkkoa. Toinen niistä on Ortodoksinen kirkko Ukrainassa (OKU). Se on itsenäinen ortodoksinen kirkko. Toinen on Moskovan patriarkaatin alainen autonominen eli itsehallinnollinen Ukrainan ortodoksinen kirkko (UOK).

Kun Konstantinopolin patriarkaatti myönsi OKU:lle itsenäisyyden vuonna 2018, Venäjän

– Moskovan patriarkaatin mielestä Ukraina kuuluu sille, eikä siellä saisi olla ”oman” kirkon lisäksi toista ortodoksikirkkoa eikä myöskään paavia johtajanaan pitävää kreikkalaiskatolista kirkkoa. Kaikkien muiden uskonyhteisöjen toiminnan pitäisi olla rajoitettua.

Hurskaisen mukaan uskonnonvapaustilanne on ollut Ukrainassa hyvä.

– Jos Putin saisi Ukrainan haltuunsa, uskonnonvapautta ei enää olisi.

MobilePay 85050 tai tekstaa APU20 numeroon 16588 (20€).

yhteisvastuu.fi

Keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR/2022/9229

Tule tueksi ja iloksi helsinkiläisille kotona asuville iäkkäille ihmisille

VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSI

KIRKKOJEN MAAILMANNEUVOSTOSSA Venäjän kirkko on yhä mukana. Herää kuitenkin kysymys, mikä on sen suhtautuminen ekumeniaan eli kirkkojen väliseen yhteyteen ja muihin kirkkoihin, jos se kerran katsoo olevansa ainoa oikea?

– Jo ennen sotaa viime vuoden alussa Moskovan patriarkaatin ulkoasiain osaston silloinen johtaja metropoliitta Ilarion kuvasi osastonsa tehtävää kirkon puolustusministeriöksi. Kirkko vahtii omaa etuaan. Kun se osallistui Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokoukseen, se kertoi nettisivuillaan niistä, joita sen edustajat tapasivat, eikä mitään siitä, että sitä kritisoitiin sodan tukemisesta.

Jos sota päättyy Putinin tappioon, mitä se merkitsee Venäjän kirkolle?

– Kirkon uskottavuus kristillisenä kirkkona vaatinee patriarkan vaihtamista. Kirkon pitää myös käydä läpi menneisyytensä ja myöntää virheet. Se vaatii sen tunnustamista, että Venäjää vastaan ei hyökätty vaan se itse hyökkäsi.

Tämäntapaista tilintekoa Venäjän historiassa ei ole ennen tehty. ■

Vapaaehtoisena voit itse valita sinulle sopivan toimintamuodon sekä paljonko aikaasi haluat antaa!

Kurssi sisältää neljä iltaa, joiden aikana saat perehdytyksen vapaaehtoisena toimimiseen ja valmiuksia ikäihmisen kohtaamiseen.

6.3. klo 17.00–19.30

9.3. klo 17.00–19.00

13.3. klo 17.00−19.00

16.3. klo 17.00−19.30

Sijainti: Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki

Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen. Edellytämme 18 v. ikää ja sujuvaa suomen kielen taitoa. Mukaan mahtuu 25 osallistujaa.

Voisitko ryhtyä vapaaehtoiseksi, joka toimii saattaja-apuna lääkärikäynnillä tai parin viikon välein ulkoiluseurana ja keskustelukaverina?

Ilmoittaudu 24.2.2023 mennessä: 050 5722 829 / 050 5722 830 tai senioritoiminta@vtkl.fi Lisätietoja saat soittamalla tai www.vtkl.fi

”

Venäjän kirkon tuki sodalle ei ole heikentynyt, päinvastoin vahvistunut.

– Venäjän ortodoksinen kirkko kokee olevansa moraalin opettajana valtion yläpuolella, sanoo teologian

VÄRILLÄ

Vasemmassa yläkulmassa on yksityiskohta valkoisesta antependiumista eli alttaritekstiilistä, jonka Helena Vaari on suunnitellut Asikkalan seurakuntakotiin.

HALONEN KUVAT LAURA RIIHELÄ , MARJAANA MALKAMÄKI JA HELENA VAARI

Tuhkakeskiviikkona 22. helmikuuta kirkoissa alkavat violetit viikot. Keskeisten tekstiilien väri vaihtuu violetiksi niin alttarilla kuin pappien jumalanpalveluksissa käyttämissä asusteissa.

Suomessa luterilaisessa kirkossa on käytössä viisi niin kutsuttua liturgista väriä: valkoinen, musta, punainen, violetti ja vihreä. Mahdollista on myös käyttää violetin sijasta sinistä. Värit ovat kuin koodisto, joka näyttää, millaista vaihetta vuodesta milloinkin eletään. Jo ennen ensimmäistäkään virttä tai papin puhetta voi kirkkotilaa katsomalla asettua kulloisenkin pyhän tunnelmaan.

Violetti väri kertoo, että eletään paastonaikaa. On aika hiljentää vauhtia, karsia elämästä turhia asioita, puntaroida omia valintoja ja katuakin.

Tekstiilitaiteilija Helena Vaari luonnehtii violettia epäitsekkyyden ja rukouksen väriksi. Kun Vaari suunnittelee kirkkotekstiilejä, violetti on hänelle väreistä mieluisin.

– Violetti antaa muille väreille voimaa ja on hyvä, lempeä tausta.

Vaikka erilaisia tekstiilejä on tietysti ollut kirkoissa aina, meillä käytössä oleva viiden liturgisen värin järjestelmä on suhteellisen tuore keksintö. Vaarin mukaan se vakiintui vasta 1950–60-luvuilla, jolloin kirkkoihin alettiin tilata kokonaisia tekstiilisarjoja.

HELENA VAARI on suunnitellut tekstiilit neljääntoista kirkko- tai seurakuntatilaan, esimerkiksi Paavalinkirkkoon Helsingissä ja Tikkurilan kirkkoon Vantaalla. Hänen käsissään on syntynyt myös kuusi piispankaapua, muun muassa Helsingin piispan Teemu Laajasalon kaapu.

– Kirkkotekstiilejä suunniteltaessa väri on olennaisin asia. Kirkkoon tuleminen on kuin polku: värin näkee jo ovelta. Kun sitten kulkee lähemmäs alttaria, alkaa erottaa tekstiileissä olevia symboleita ja yksityiskohtia, Vaari sanoo.

Hän kertoo etsivänsä töihinsä kuvakieltä, joka olisi ihmisille tuttua ja ymmärrettävää. Perinteiset kristilliset symbolit eivät välttämättä tämän ajan ihmisiä puhuttele. Monesti Vaarin käyttämä symboliikka lähtee luonnosta tai paikkakunnan historiasta. Esimerkiksi Tikkurilan kirkon tekstiileissä on Kristuksen profiili, joka yhdelle katsojalle voi näyttää virtaavalta joelta, toiselle taas pyhiinvaeltajan polulta.

– Jokainen kirkko on erilainen. Jokaisessa on omanlaisensa valo, taideteokset ja historia. Menen kirkkoon kankaiden kanssa, ja vasta paikan päällä näen, mikä on vaikka oikeansävyinen vihreä tai violetti juuri siihen kirkkoon, Vaari kertoo.

Hän lisää, että kankaan sävyä voi muuttaa myös erivärisillä langoilla kirjomalla. Toisinaan

hän itsekin yllättyy siitä, kuinka suuri vaikutus langoilla on. Valkoinen silkkilanka tummansinisellä pohjalla loistaa kuin helminauha. Oranssi puolestaan on voimaväri – teos kuin teos tuntuu heräävän eloon, kun sitä on mukana.

VIOLETEISSA TUNNELMISSA eletään kirkoissa kiirastorstain iltaan saakka. Ehtoollisen jälkeen violetit tekstiilit riisutaan pois. Kirkko puetaan mustaan, kynttilät sammutetaan ja urut hiljenevät. Mustan symboliikka ei paljon selityksiä kaipaa, niin itsestään selvästi se on meidän kulttuurissamme kuoleman ja surun väri.

Dramaattisin värinvaihto kirkoissa tapahtuu pääsiäislauantain iltana ennen pääsiäisyön messua. Silloin siirrytään pitkäperjantain mustasta pääsiäisen valoon ja valkoiseen.

– Siinä on koko evankeliumin sanoma. Ilman kuolemaa ei ole ylösnousemusta, ilman mustaa ei ole valoa pääsiäisyönä, Helena Vaari sanoo.

– Pääsiäisyönä valo ja ilo voittavat. Se näkyy valkoisissa tekstiileissä, kukissa ja kynttilöissä. Valkoinen on suuren juhlan väri, ja pääsiäisestä sen käyttö jatkuu pitkälle kevääseen aina helluntaihin asti.

Pääsiäisajan lisäksi valkoista käytetään joulusta alkavalla noin kolmen viikon mittaisella jaksolla ja muutamana yksittäisenä pyhäpäivänä.

Punainen, jota käytetään helluntaiviikon ajan ja esimerkiksi pyhäinpäivänä ja tapaninpäivänä, on Helena Vaarin mielestä symboliikaltaan vahva ja selkeä. Se kertoo rakkaudesta ja verestä: uskosta ja marttyyreistä.

Paastojen ja juhlien jälkeen koittaa tavallinen arki. Suurin osa vuodesta, 207 päivää kalenterivuonna 2023, eletään vihreää aikaa. Vihreää on muutamaa yksittäistä juhlapyhää lukuun ottamatta koko kesä ja syksy.

Vaari kertoo kokevansa siirtymän juhlapyhien valkoisesta vihreään kauteen vahvana.

– Vihreä on tunnelmaltaan hyvin erilainen kuin muut liturgiset värit. Se on sellainen arkikristillisyyden väri, hyvä väri,

ON VÄLI

Tekstiliitaiteilija Helena Vaarille tärkeä väri on violetti – epäitsekkyyden ja rukouksen väri. Ikonimaalari Ritva Rojo valmistaa osan väreistään itse:

yhdessä purkissa lukee Kuusijärven okra. Maalitehtaan värivalikoimapäällikkö

Irina Hanhisalo kertoo, että tämän vuoden väri on lämmin roosa.

TEKSTI KAISA

Helena Vaarin Tikkurilan kirkkoon suunnittelemissa tekstiileissä on Kristuksen profiili.

Tekstiilitaiteilija Helena Vaari on suunnitellut muun muassa Pyhtään keskiaikaisen kirkon tekstiilit. Viereisissä kuvissa on violetti antependium eli alttaritekstiili, jonka hän on suunnitellut Luomaniemen toimintakeskuksen kappeliin Nastolaan sekä mallikirjonta piispa Matti Revon piispankaavusta.

joka myös sopii suomalaiseen luontoon. Vihreä symboloi sitä, mitä me teemme joka päivä – kristittynä elämistä, arjen kulkemista ja tekemistä.

FYYSINEN YMPÄRISTÖMME ja digitaalinen maailma, jossa ison osan aikaamme vietämme, kylpee väreissä. On vaikea kuvitella aikaa, jolloin kankaiden värjäämiseen tai maaleihin tarvittavat väriaineet saatiin vain luonnosta ja hienoimmat ja harvinaisimmat niistä olivat suurta ylellisyyttä.

1500-luvulla Eurooppaan alettiin tuoda EteläAmerikasta laivakaupalla kuivattuja hyönteisiä. Eurooppalaiset kauppamiehet olivat hoksanneet sen, minkä alkuperäisväestö oli tiennyt vuosisatojen ajan: erästä kaktuslajia ravinnokseen käyttävä kokenillikirva erittää syvänpunaista nestettä, jota voidaan käyttää kankaiden värjäämiseen. Kirvoilla värjättyjä vaatteita olivat aikanaan käyttäneet atsteekki- ja inkakuninkaalliset.

Tätä karmiini-nimistä väriainetta käytetään nykyisinkin, ja kirvoja kasvatetaan muun muassa Kanarian saarilla. Elintarviketeollisuudessa kar-

” Kirkkotekstiilejä suunniteltaessa väri on olennaisin asia.

HELENA VAARI

miini tunnetaan nimellä E120. Sitä löytyy muun muassa makeisista, hilloista, lihatuotteista ja juomista. Karmiinia käytetään myös meikeissä.

Toinen ikivanha kankaiden värjäämiseen käytetty väri on purppura, jota saadaan kotiloista. Purppuran valmistus keksittiin Foinikiassa jo noin 1500-luvulla eKr. Purppuralla värjätyt kankaat ovat olleet kallista kauppatavaraa, joten niihin ovat pukeutuneet maallisen ja kirkollisen vallan edustajat: keisarit, kuninkaalliset ja kardinaalit.

Ylellisten purppuravaatteiden viesti on ollut ihmisille niin tuttu, että se on voitu kääntää myös nurinkuriseksi. Uudessa testamentissa kerrotaan, kuinka kuolemaantuomittu Jeesus puettiin purppuranväriseen viittaan, kuninkaiden ja temppelipapiston väriin, ja häntä tervehdittiin pilkallisesti juutalaisten kuninkaana.

Purppuran ja violetin sävyjä on jo pitkään osattu valmistaa teollisesti ja ne ovat kaikkien saatavilla, mutta värin symboliarvo on säilynyt. Edelleen siihen pukeutuvat monien kirkkokuntien piispat.

Kuolleiden kirvojen ja kotiloiden lisäksi väriaineeksi ovat päätyneet myös ihmiset. 1900-luvun alussa valmistettiin väriä, jonka nimi oli egyptinruskea tai muumiojauhe, ja se todella valmistettiin muumioista jauhamalla. Luiden lisäksi väriin antoivat oman säväyksensä ne aineet, joilla ruumis oli muumioitaessa käsitelty.

Aina nimeen ei kuitenkaan ole luottamista. Caput mortuum on latinaa ja tarkoittaa kirjaimel-

lisesti kuollutta päätä. Sen niminen väri on tumma, joskus violettiin vivahtava punaruskea, joka kieltämättä herättää mielikuvia ruhjeista ja maksoittuneesta verestä. Väri on kuitenkin peräisin rautaoksidista, ja sen nimikin lienee lainattu alkemiasta, jossa caput mortuum -termillä viitataan arvottomaan jäännösaineeseen.

Cenninin ylistämä ultramariininsininen on lapis lazuli -kivistä jauhettu pigmentti. Lapis lazuli oli kallista tuontitavaraa Afganistanista, ja välillä sen saatavuus oli epävarmaa. Lisäksi kivien jauhaminen oli työlästä. Siksi ultramariinia käytettiin vain tärkeinä pidettyihin maalauksen kohtiin, kuten Neitsyt Marian vaatteisiin.

Ikonimaalari Ritva Rojon työhuoneessa on keskeneräinen Jumalanäiti Palava pensas -ikoni. Siinä Neitsyt Marian viitta on maalattu juuri ultramariinilla. Niin kuin renessanssiaikaan, myös nykyisin hienoin ultramariini tulee Afganistanista, eikä se edelleenkään ole halpaa. Parhaimmanlaatuisesta pigmentistä saisi maksaa yli 20 000 euroa kilolta. Synteettistä ultramariinia on tarjolla edullisesti, mutta sitä Rojo, joka muutenkin pyrkii käyttämään vain aitoja pigmenttejä, ei mielellään käytä.

”ULTRAMARIININSININEN ON jalo väri, kaunis ja kaikista väreistä täydellisin, ylittämätön kaikessa mitä siitä voidaan sanoa tai tehdä”, kirjoitti italialainen taiteilija Cennino Cennini 1300- ja 1400-lukujen vaihteessa. Cenninin Kirja maalaustaiteesta on aloittelijoille tarkoitettu käytännöllinen opaskirja taidemaalarin työhön. Se antaa ohjeita muun muassa väriaineiden hankkimiseen ja käsittelyyn, siveltimien valmistamiseen ja erilaisten pintojen pohjustamiseen.

Rojolla on omaakin kokemusta ultramariinipigmentin valmistamisesta. Hän huomasi nopeasti, että lapis lazuli -kivien jauhaminen käsipelissä on fyysisesti rankkaa. Lisäksi joutuu olemaan tarkkana, että saa kivistä erilleen harmaat epäpuhtaudet ja ettei jauha kiviä liian hienoksi. Muuten saisi sinisen sijasta vain harmaata jauhetta.

Rojon suosimat luonnonpigmentit ovat yleensä kiveä – ultramariinin lisäksi esimerkiksi vihreä glaukoniitti ja punainen sinooperi – ja maata, josta saadaan erilaisia keltaisen, punaisen ja ruskean sävyjä. Musta

” Ikonilaudalla värit käyttäytyvät hämmentävällä tavalla.

IKONIMAALARI RITVA

ROJO

– Joskus ikonin saa valmiiksi viikossa, ja joskus työ voi olla kesken vuosia, ikonimaalari Ritva Rojo kertoo. Maalaustelineessä oleva keskeneräinen Jumalanäiti Palava pensas -ikoni on jälkimmäistä lajia.

on hiiltä tai nokea. Esimerkiksi viinimustaa saadaan poltetuista viiniköynnöksistä. Rojo itse on polttanut mustaa hiiltä puhtaista koivuhaloista Valamon luostarin rantasaunassa. Ikonimaalari on pitkän perinteen jatkaja, sillä kallio- ja luolamaalaukset todistavat ihmisten tehneen kuvia maaväreillä ja hiilellä kymmeniä tuhansia vuosia.

VANTAALAISEN RITVA ROJON kokoelmissa on noin yhdeksänkymmentä eri pigmenttiä. Eksoottisinta niistä ei ole tarvinnut hankkia kaukaa: purkin etiketissä lukee Kuusijärven okra, ja sen sisältö näyttää lähinnä hienolta hiekalta. Rojo on pessyt Kuusijärven rannalta kaivamansa maan moneen kertaan saadakseen väripigmentistä mahdollisimman puhdasta. Sen jälkeen maa-aines on siivilöity, kuivattu ja hierretty hienojakoiseksi.

Jauhemainen väripigmentti tarvitsee jonkin sidosaineen, jotta se pysyy maalauksessa. Tuubeihin pakatuissa öljy- tai akryyliväreissä ja akvarellivärinapeissa tuo sidosaine on jo valmiina. Ikonimaalari sen sijaan menee jääkaapilleen ja valmistaa sidosaineen kananmunankeltuaisista ja valkoviinistä.

Vaikka Rojolla on yhdeksänkymmentä pigmenttiä, joista valita, hän käyttää niistä vain pientä osaa. Ikonin pystyy hyvin maalaamaan viidellä pigmentillä. Sellaisia värejä, joita ei pysty muilla korvaamaan, ovat keltaokra, valkoinen ja musta. Niiden lisäksi tarvitaan jokin punainen sekä vihreä tai sininen.

– Jos muistissa on se, mitä koulussa on oppinut värien sekoittamisesta, ikonia maalatessa voi yllättyä. Värit käyttäytyvät hämmentävällä tavalla. Mustan ja valkoisen sekoituksesta tulee ikonilaudalla sinistä, vaikka se paletilla näyttää harmaalta. Mustaa ja keltaista sekoittamalla tulee vihreää. Kun punaiseen sekoittaa mustaa, saa ruskeaa, Rojo kertoo.

Myös se järjestys, jossa esimerkiksi kasvot maalataan, voi tuntua nurinkuriselta. Ihonvärin pohjaksi sekoitetaan mustasta, keltaisesta okrasta ja luonnonsiennasta niin kutsuttu sankir, joka värinä tuo mieleen sinapin tai hernekeiton. Sitä lähdetään sitten kerros kerrokselta vaalentamaan ja sävyttämään punaisen, keltaisen ja valkoisen sekoituksilla lähemmäs todellista ihonväriä.

– Maalatessa mennään siis valoa kohti. Kasvot rakennetaan ohuista värikerroksista. Itse saatan maalata kasvoihin viitisenkymmentäkin kerrosta, Rojo sanoo.

– Ikonimaalaus ei ole kärsimättömän laji. Se on vaikeaa, hidasta ja työlästä. Olen oikeastaan yllättynyt siitä, että minusta on tullut ikonimaalari, sillä en pohjimmiltani ole mitenkään rauhallinen ihminen.

VÄRIT VAIKUTTAVAT meihin. Ne herättävät tunteita ja myös fyysisiä reaktioita. Esimerkiksi vihreän ja sinisen on todettu rauhoittavan, punaisen taas aktivoivan ja energisoivan. Ruskea tuntuu turvalliselta, harmaa neutraalilta. Mikään väri ei kuitenkaan toimi kaikille samalla tavoin – myös yksilöiden omat mieltymykset ja kulttuuriset seikat vaikuttavat siihen, miten jokin väri koetaan. 1970-luvulla värien psykologisia ja fysiologisia vaikutuksia tutkinut amerikkalainen psykologi Alexander Schauss huomasi, että kun erääs-

sä vankilassa sellien seinät maalattiin tietyllä vaaleanpunaisen sävyllä, vankien väkivaltaisuus väheni. Myöhemmin samaa, Bakerin-Millerin vaaleanpunaisena tunnettua sävyä on käytetty apuna esimerkiksi urheilijoiden valmistautumisessa sen rentouttavan ja sykettä laskevan vaikutuksen vuoksi.

le läsnä olemisesta, sanoo värivalikoimapäällikkö Irina Hanhisalo, joka vastaa Tikkurilan sävyistä ja värikokoelmista.

– Kun ajattelee maailman tapahtumia, toisistaan erilleen ajautuminen tuntuu olevan yleinen trendi. Pandemia-aikana me olemme olleet hyvin eristäytyneitä ja varmasti moni on tuntenut yksinäisyyttä ja ihan fyysisestikin ollut yksin. Halusimme nostaa esille sen, ettei kukaan täällä selviä yksin. Yhdessä olemme paljon vahvempia.

Kun viime vuoden väri valittiin, elettiin vielä keskellä pandemiaa. Hanhisalon mukaan silloin etsittiin väriä, joka epävarmassa tilanteessa kertoisi jalat tukevasti maan pinnalla olemisesta ja rauhoittumisesta. Päädyttiin lämpimään ruskean sävyyn, joka sai nimekseen Tuulihaukka

LEMPEÄN, MURRETUN vaaleanpunaisen tehoon uskotaan myös ulko- ja sisämaaleja valmistavassa Tikkurila Oyj:ssä, joka vuosittain nimeää vuoden värin. Tänä vuonna se on lämmin roosan sävy, joka on saanut nimekseen Ruusun hetki.

– Se tuntui tärkeältä väriltä, koska se kertoo empatiasta, yhdessä olemisesta ja välittämisestä – myös kodin rakentamisesta ja toisille ihmisil-

– Vaikeassa maailmantilanteessa, jollaisessa edelleenkin elämme, värien ja sisustuksen miettiminen saattaa tuntua triviaalilta. Uskon kuitenkin, että värit antavat ihmisille voimaa, ja niillä voi helposti rakentaa kotiin rauhaa ja tehdä kodista harmonisen ja hyvän paikan olla, Hanhisalo sanoo.

TIKKURILA ON esitellyt vuoden värin vuodesta 2016 alkaen. Irina Hanhisalo kertoo, että värin valinta on monipolvinen prosessi, jossa on mukana useamman hengen työryhmä.

– Kuljemme ympäri vuoden tuntosarvet pystyssä. Havainnoimme ja aistimme, mitä

” Haen inspiraatiota kaikkialta – joskus olen poiminut kadulta roskia, joissa on hienot värit.

VÄRIVALIKOIMAPÄÄLLIKKÖ IRINA HANHISALO

maailmassa ja esimerkiksi tieteessä, taiteessa, yhteiskunnassa ja muodissa tapahtuu. Sieltä suodatamme asioita, jotka liittyvät meidän alaamme eli maalaamiseen, väreihin ja kodin sisustamiseen ja tuntuvat mielenkiintoisilta.

– Haen inspiraatiota ihan kaikkialta, maisemasta ja jopa äänimaisemasta. Rakastan kuljeskella päämäärättömästi erilaisissa paikoissa, niin luonnossa kuin rakennetussa ympäristössäkin. Joskus olen saattanut poimia kadulta mukaani roskia, joissa on hienot värit. Joskus kasvimaata

kitkiessäni pysähdyn katsomaan sen värejä ja ihmettelemään, miten kauniita sävyjä on mullassa tai porkkananlehdissä.

– VÄRI ei ole koskaan virhe, eikä rumaa väriä ole olemassakaan, Irina Hanhisalo vakuuttaa.

Hänen mielestään kyse on kokonaisuudesta: jokainen väri toimii jossakin yhdistelmässä. Itse hän innostuu sellaisista väriyhdistelmistä, joissa on jonkinlaista riitasointua.

Hanhisalo arvioi, että me suomalaiset olemme värien käyttäjinä minimalisteja. Kodin sei-

nät maalataan valkoiseksi, vaaleanharmaaksi tai beigeksi.

– Sisustuksessakin on selviä trendivärejä. Rauhalliset, murretut vihreät ovat olleet suosittuja jo useamman vuoden. Aika kovasta, viileästä värimaailmasta on siirrytty kohti pehmeämpiä sävyjä. On hiekkaa ja greigeä, eli beigeen vivahtavaa harmaata, ja puupintoja.

Toisaalta sisustuksenkaan suhteen ei enää eletä yhtenäiskulttuurissa, vaan itseilmaisulle ja persoonalliselle otteelle on tilaa.

– Pienempi joukko kokeilee violetin ja liilan sävyjä, sähäköitä vihreitä, oranssia ja pinkkiä. Näitä värejä on totuttu näkemään enemmän virtuaalisessa maailmassa, mutta ne ovat alkaneet vuotaa myös reaalimaailmaan.

Omassa kodissaan Hanhisalo tekee rohkeitakin värikokeiluja. Koti on testauspaikka, jossa seinien väri saattaa vaihtua usein.

– Väristä ei voi olla varma muuten kuin kokeilemalla. Ajattelen, että koti on säännöistä vapaata aluetta, jossa yhdessä huoneessa voi olla vaikka kolmea eri väriä seinillä. ■

Lähteet:

Cennino Cennini: Kirja maalaustaiteesta. Kustannusosakeyhtiö Taide 2006.

Victoria Finlay: Colour. Travels Through the Paintbox. Sceptre Books 2002.

Laura Perryman: The Colour Bible. ILEX 2021.

Helena

Kimmo

Vaarin teoksia on esillä Metsätöitä-näyttelyssä

Pyykkö -taidemuseossa Kangasalla 21.5. asti.

Murrettu roosa on värivalikoimapäällikkö Irina Hanhisalon mukaan empatian, yhteyden ja välittämisen väri.

Herkkä meren kävijä

Meillä on velvollisuus nauttia elämästä ja tehdä siitä nautittavaa myös muille, ajattelee purjehtija Tapio Lehtinen.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS BRANDT

Maailmanympäripurjehtija

Tapio Lehtinen on valinnut haastattelupaikaksi Kaivopuistossa sijaitsevan Café Ursulan, koska kahvila ja sitä reunustavat maisemat ovat toimineet Lehtisen elämän näyttämönä monissa elämän vaiheissa.

Hän osoittaa ikkunasta meren takana sijaitsevaa keltaista rakennusta.

– Opiskelin Suomenlinnan Pikku-Mustalla sijaitsevassa Merisotakoulussa. Siihen kuului pitkä talviosuus, joten iltaisin saatoin hiihtää meren yli Kaivopuistoon ja sen ympäri.

Joitakin vuosia myöhemmin Café Ursulassa juhlittiin Lehtisen nyt jo aikuisten lasten, Siljan ja Laurin, koulutodistuksia ja kesälomien aloitusta. Ja sitten on tietysti kahvilan ikkunasta näkyvä meri.

– Olen aina ajatellut, että Helsinki on purjehtijan kannalta maailman hienoin pääkaupunki. Se on rakennettu niemennokkaan, ja meri ja saaristo ympäröivät kaupunkia kolmelta puolelta.

Lisäksi Lehtinen on asunut suurimman osan aikuisiästään Kaivopuiston naapurikaupunginosassa Ullanlinnassa.

JOS KAIKKI OLISI sujunut niin kuin oli suunniteltu, Tapio Lehtinen ei istuisi nyt helsinkiläisessä kahvilassa antamassa haastattelua vaan purjehtisi Kap Hornin tietämillä Golden Globe Race -maailmanympäripurjehduskilpailussa.

Syyskuussa Ranskan Les Sables-d’Olonnen satamasta alkanut yksinpurjehdus keskeytyi Lehtiseltä dramaattisesti Intian valtamerellä marraskuun 18. päivänä, kun hän heräsi Asteria-veneensä punkassa kovaan räsähdykseen. Vettä tulvi sisään koskena veneen takaosasta.

Lehtinen nappasi veneen säilytyslokerosta mukaansa hätäradion ja pelastautumispuvun. Lääkkeet, hätäruoka ja lukulasit jäivät alukseen veden noustessa parissa minuutissa yli vyötärön.

Kuudessa minuutissa Lehtinen selviytyi pelastuslauttaan. Siinä vaiheessa Asteriasta oli näkyvillä enää parikymmentä senttiä. Vene upposi Intian valtamereen perä edellä.

– Se oli suoraviivaista toimintaa. Nuo minuutit olivat onnettomuuden vaarallisimmat. Jos olisin töpeksinyt, olisi voinut käydä huonosti.

Tapahtumat tuntuvat edelleen kipeiltä. Kun Lehtinen puhuu Asterian uppoamisesta ääni takertuu kurkkuun ja silmät kyyneltyvät.

– Kun veneen kanssa elää merellä tiiviissä yhteydessä vuorokauden ympäri, sitä alkaa ihan

huomaamattaan kirjoittaa lokikirjaa me-muodossa.

Lehtiselle kilpailun keskeytyminen oli musertava pettymys. Keskeytyminen kirpaisee erityisesti siksi, että vuonna 2018 Lehtinen osallistui samaan purjehduskilpailuun. Tuolloin hän saapui maaliin viidentenä ja viimeisenä, koska purjehtiminen oli sujunut hitaasti veneen pohjaan tarttuneiden barnakkeleiden eli äyriäisten takia.

– Nyt olimme kilpailussa toisena. Purjehtimista Kap Horniin oli jäljellä enää noin sata päivää. Tätä isompaa tikkaria ei suustani voi vetäistä pois. Runsaan vuorokauden kuluttua tapahtuneesta Lehtisen pelasti omaan veneeseensä eteläafrikkalainen kilpakumppani Kirsten Neuschäfer. Sitten Lehtinen pääsi Darya Gayatri -rahtialukselle ja sen kyydissä kahdessa ja puolessa viikossa Intian valtameren yli Jakartaan ja sieltä jouluksi kotiin.

Pahinta pettymystä lievitti nopea paluu Helsinkiin rakkaiden luokse.

– Pääsinpähän aiemmin pussaamaan lapsenlapsiani kolmivuotiasta Emiliä ja vuoden vanhaa Fridaa. Heidän tapaamisensa oli minulle suurin lohtu.

Lehtinen on lapsirakas, ja se näkyy ja kuuluu. Haastattelun aikana viereiseen pöytään istuu aasialainen perhe, jonka mukana on noin vuoden ikäinen lapsi. Lehtinen vilkuttaa lapselle.

Pian siirrytään lentosuukkoihin.

YKSINPURJEHDUKSESSA HIENOA on Tapio Lehtisen mukaan paitsi itse purjehtiminen myös se, että ehtii lukea. Asterian mukana Intian valtamereen päätyi kasseittain kirjoja.

– Purjehduksella pääsee irrottautumaan someja digimaailmasta. Kun purjeet on säädetty vaihtelevien olosuhteiden mukaan, ehtii lukea monta tuntia.

Kirjat ovat aina olleet Lehtiselle intohimo. Lukioaikana hän mietti vakavissaan kirjallisuuden opintoja.

– Käytin puolet opintolainastani siihen, että kiersin divareissa ja ostin kirjoja.

Asterian kyytiin oli pakattu paitsi meri- ja purjehdusaiheista kirjallisuutta myös klassikoita. Niiden lukemisesta Lehtinen pitää erityisesti. Mukana olivat muun muassa merisotakoulun aikoihin luettu Leo Tolstoin Sota ja Rauha sekä Herman Melvillen Moby Dickin alkuperäisversio, jonka kieli on 1800-luvun englantia.

– Tällä kertaa halusin lukea myös nykykirjailijoita, joten mukana oli myös säkillinen Finlandiaja Nobel-voittajia.

Kuka?

Tapio Lehtinen, 65, purjehtija ja eläkkeellä oleva tuotantotalouden diplomi-insinööri.

Mitä?

Osallistuu syyskuussa alkavaan Ocean Globe Race -maailmanympäripurjehdukseen Galiana-veneellä 11-henkisen tiimin kapteenina.

Motto

Elämän tarkoitus on murheen karkoitus.

Lehtinen oli harkinnut ottavansa mukaan myös Raamatun, Koraanin ja kenties Bhagavad Gitan. Häntä kiinnostaa, millaisia yhtäläisyyksiä eri uskonnoissa on.

– Kun mikä tahansa uskonto keitetään kasaan, pohjalle jää käytännöllisiä ohjeita, kuten: Ole kiltti ja ole osa ratkaisua. Eletään ihmisiksi ja ollaan kavereita keskenämme.

Rahtilaivalla, jonne hänet pelastettiin Asterian uppoamisen jälkeen, Lehtinen tarkkaili sitä, miten eri uskontokuntiin ja yhteiskuntaluokkiin kuuluvat miehistön jäsenet tekivät töitä, ruokailivat ja viettivät vapaa-aikaa yhdessä sulassa sovussa.

– Hankalinta taisi olla laivan kokilla, koska erilaisia uskontoihin liittyviä ruokavalioita oli niin monta.

Lehtisellä itsellään ei ole uskonnollista vakaumusta. Hän kutsuu itseään elämäuskovaiseksi.

– Olen nöyrän ja vilpittömän kiitollinen omasta elämänlahjastani – on se sitten saatu mistä vain.

– En lakkaa ihmettelemästä maailmankaikkeutta ja sitä, miten uskomattoman hienoa on ollut saada olemisen välineiksi tämä tietoisuus ja tämä keho.

Lehtinen ajattelee, että pohjimmiltaan “elämän tarkoitus on murheen karkoitus”. Näennäisen kepeään teekkarisanontaan kätkeytyy hänen mukaansa syvällistä viisautta.

– Elämästä on lupa ja velvollisuus nauttia, mutta meidän pitää myös muistaa ottaa vastuuta muista ihmisistä. Murhe pitää karkottaa myös heiltä.

UUDESTAAN MAAPALLOA KIERTÄMÄÄN Tapio Lehtinen on lähdössä syyskuussa, kun hän osallistuu Ocean Globe Race ­purjehduskilpailuun.

Galiana­alukselle lähtee Lehtisen lisäksi 11­henkinen – ei miehistö – vaan tiimi. Lehtinen puhuu tiimistä kahdesta syystä. Toinen on se, että mukana on myös kolme naisoletettua.

– Ja toiseksi: miehistö viittaa hierarkkiseen ja autoritääriseen toimintatapaan. Meidän tavoitteenamme on tehdä asioita modernin tiimityön mukaan, eli asiat voidaan sopia ja hoitaa yhdessä päättämällä.

– Toki merellä pitää olla valmis yllättäviin käänteisiin. Silloin astuu voimaan se, että kaikki tietävät, mikä on järjestys ja komentoketju.

Ocean Globe Race on maailman ainoa Eteläisellä valtamerellä kulkeva purjehduskilpailu, jossa miehistö ohjaa venettä itse. Tietokoneita tai muita sähköisiä navigointilaitteita ei saa käyttää, vaan paikanmääritys tehdään perinteiseen tapaan sekstantilla. Säätäkin tulkitaan itse, ja ulkopuolisten reititysohjeiden vastaanottaminen on kiellettyä.

Lehtisen mielestä jokaisen meistä tulisi olla huolissaan maailman kaikkien merten – ei vain Itämeren – tilasta.

– Koen, että purjehtiminen on minun tapani ottaa kantaa ilmastokriisiin. Pystyn lisäämään ihmisten tietoisuutta merten tilasta.

Tuntuuko maailmanympäripurjehdukselle lähteminen erilaiselta Asterian uppoamisen jälkeen?

– Olen lähdössä innosta puhkuen kuten ennenkin. Onnettomuus ei ole jättänyt traumoja. Se on analysoitu ja perattu läpi.

Myös perhe suhtautuu uuteen maailmanympäripurjehdukseen myönteisesti. Lehtisen lapset ovat itsekin purjehtineet kilpaa ja ymmärtävät isänsä intohimon.

Keväällä yhdeksänkymmentä vuotta täyttävä äiti on Lehtisen mukaan ”alistunut kohtaloonsa”. Lehtisen pikkuveli Eero Lehtinen on purjehtinut maailman ympäri kolme kertaa, ja hänet on kerran pelastettu ylösalaisin kaatuneen veneen pohjalta.

– Maailmalta ei varmasti löydy monta äitiä, jonka pojat ovat purjehtineet maailman ympäri viisi ja puoli kertaa ja selvinneet kahdesta haaksirikosta.

TÄLLÄ HETKELLÄ Tapio Lehtinen iloitsee siitä, että haastattelua edeltävänä päivänä hänelle on tehty silmäleikkaus. Lukulaseille ei enää ole tarvetta. Kädet hakeutuvat kuitenkin tottumuksesta etsimään laseja taskuista, kun Lehtinen haluaa näyttää lastenlastensa kuvia kännykästä.

– Olin vähitellen tulossa puolisokeaksi. Olen innostunut ja hämmästynyt siitä, ettei vielä tarvitsekaan hiipua pimeyteen ja alkaa odottaa kuolemaa.

Lehtinen kokee suureksi etuoikeudeksi sen, että on saanut syntyä juuri tähän maailman aikaan.

– Vastaavaa leikkausta ei olisi voinut tehdä 50, 100 saati 2000 vuotta sitten. Jeesuksen aikana se olisi mennyt ihmeiden joukkoon.

Seuraavaa maailmanympäripurjehdusta odotellessa on aikaa tehdä muutakin kuin purjehtia.

Lehtinen käy lastenlasten kanssa kävelyllä Kaivopuiston rannoilla. Emil opettelee jo purjehtimista optismistijollalla eli juniorikevyt veneellä.

Viimeiset parikymmentä vuotta Lehtisellä on ollut Uunisaaren talviuintiseuran jäsenyys. Uunisaaressa Lehtinen käy saunomassa ja pulahtamassa avannossa. Hiihtolenkki Kaivopuiston ympäri on 40 vuoden jälkeen edelleen mieluisaa puuhaa.

– Tykkään hiihtää myös muualla kuin Kaivarissa. Hiihtäminen metsässä on melkein yhtä hieno kokemus kuin purjehtiminen avomerellä.

– Jo nimenikin sen sanoo: Tapio oli metsän kuningas. Vaikka ehkä minut olisi kuitenkin pitänyt ristiä Ahdiksi. ■

Asteria-veneen uppoaminen ei jättänyt traumoja. Tapio Lehtinen odottaa seuraavaa purjehdusta yhtä innoissaan kuin ennenkin.

”

Olen nöyrän ja vilpittömän kiitollinen omasta elämänlahjastani, on se sitten saatu mistä vain.

Onko kirkolla hengellistä ydintä?

Kysyimme piispoilta, mikä on kirkon hengellinen ydin ja missä se näkyy – ja he kertoivat rakastavasta Jumalasta ja Kristuksen seuraamisesta.

Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on yli 350 seurakuntaa, ja niiden toiminta kattaa koko maan. Kirkko on melkoinen ketjuliike, jonka toimipisteet sijaitsevat usein kaupunkien ja kuntakeskusten paraatipaikoilla.

Ulkoapäin kirkon tunnistaa helposti missä tahansa, mutta miten lienee sen tarjoamien hengellisten palveluiden laita? Mahtaako asiakaskokemukseni olla täällä helsinkiläislähiössä samankaltainen kuin mökkipaikkakunnan vanhassa, komeassa puukirkossa tai papin juttusilla perhejuhlissa? Kaupanteon kielellä: onko kirkolla jokin asiakaslupaus tai sen sanomalla sisältötakuu?

Asiakkuudesta ja markkinoinnista puhuminen saattaa kuulostaa pahalta, kun kyse on kirkosta. Laura Kokkosen tuore väitöskirja kuitenkin osoittaa, että kirkko soveltaa viestinnässään ja esimerkiksi seurakuntavaalikampanjois-

saan markkinointiviestinnän keinoja. Kampanjoissaan kirkko rakentaa itsestään kuvaa merkittävänä yhteiskunnallisena toimijana ja hyväntekijänä.

Sitä, mitä spesiaalia kirkolla olisi ihmisille – vieläpä ihan ilmaiseksi – tarjolla, ei juuri mainosteta. Kokkonen totesikin 2.2. Kirkko ja kaupungin haastattelussa, että kampanjaaineistojen pohjalta hänelle jäi epäselväksi, mikä mahtaa olla kirkon hengellinen ydin.

Mutta onko kirkolla ylipäänsä jokin hengellinen ydin, jonka ympärille rakentuu kaikki, mitä se tekee ja sanoo? Miten tuo ydin näkyy, kuuluu ja tuntuu myös niille, jotka eivät sunnuntaisin kirkonpenkkejä kuluta? Onko se jotakin sellaista, millä on ihmisten elämässä oikeasti merkitystä ja muutosvoimaa? Ehkä jotakin niin ihmeellistä, että kukaan muu ei pysty sellaista tarjoamaan?

Jo pitkään jatkunut kirkollisen keskustelun kärjistyminen saa välillä

epäilemään, onko enää mitään, mistä konservatiivinen herätysliikeväki ja kirkon uudistusmieliset voisivat olla samaa mieltä tai ainakin puhua samoilla sanoilla. Saati sitten me kaikki noin 3 626 000 kirkon jäsentä kaipuinemme, kipuinemme ja epäilyinemme – meillä tuskin on yhteistä kieltä. Se, joka haluaa puhua ymmärrettävästi, uskottavasti ja koskettavasti meille kaikille, on liki mahdottoman tehtävän edessä.

Jos kirkon hengellistä ydintä silti haluaa etsiä, oikea osoite kyselyille lienevät piispat, jotka ovat kirkon opin ja teologian asiantuntijoita, tulkitsijoita ja vartijoita. Kirkon nettisivuilla todetaan, että piispan tehtävänä on pitää hänelle uskottu lauma koossa ja vaalia kirkon ykseyttä. Niinpä Kirkko ja kaupunki kysyi arkkipiispalta ja neljältä muulta piispalta, mikä on kirkon hengellinen ydin ja missä se näkyy tai sen pitäisi näkyä. Heitä pyydettiin myös arvioimaan, onko tuo ydin sellainen, jos-

ta kirkossa voidaan olla yksimielisiä. Piispat vastasivat sähköpostilla.

Arkkipiispa

Tapio Luoma:

”Minusta kirkkomme hengellinen ydin on ilmaistu pelkistetysti kristillisen kirkon vanhimmassa uskontunnustuksessa ”Jeesus on Herra”. Siihen perustuu kaikki, mitä kirkko on, tekee ja sanoo. Siitä avautuvat jumalasuhde, Raamatun sanoma, lähimmäisenrakkaus, kristityn yhteiskunnallinen ja globaali vastuu, luterilaisuuden olemus ja kirkon oma rakenne ja hallinto.

Uskon, että tästä ytimestä voidaan kirkossamme olla yksimielisiä. Kirkko ei voi olla kirkko ilman uskoa siihen, että Jeesus on Herra, joka on voittanut kuoleman ja kukistanut pahan vallan.

Yhteisöillä voi olla kiusaus kääntyä sisäänpäin tavalla, joka ei suuntaudu kohti ydintä vaan kohti sisäpiiriä. Tämä vaara koskee varmaankin myös kirkkoa. Siksi hengellisen ytimen – sen, mikä on kirkon yhteinen henki ja elämä – näkyminen on tärkeää, kun kerrotaan kirkon työstä ja toiminnasta.

Jos kirkon hengellinen ydin ei näy eikä kuulu, mistä se johtuu? Pelätäänkö, että ”Jeesus on Herra” on arjelle vierasta, vaikeasti avautuvaa uskovaisten puhetta? Onko taustalla halu pitää kirkon sanoma ymmärrettävänä? Tätä pidän sinänsä hyvänä pyrkimyksenä.

Vai kärsiikö perinteinen uskon kieli kirkkoon liitetyistä jyrkkyy-

Ensimmäinen kaltaistensa joukossa Tapio Luoma ja muut kyselyyn vastanneet piispat Teemu Laajasalo, Kaisamari Hintikka, Jari Jolkkonen, Mari Leppänen.

TEKSTI KAISA HALONEN

den ja ahdasmielisyyden mielikuvista? Pelkäämmekö, että se saa meidät kuulostamaan tekopyhiltä tai tuomitsevilta? Tällöin on kysyttävä paitsi sitä, miten kirkon hengellinen ydin määritellään, myös sitä, millaisia merkityksiä se saa.

Jeesus on Herra. Uskon ja luotan, että tämä hengellinen ydin ohjaa kaikkea kirkkomme työtä. Minulle sen tärkein merkitys on Jumalan rakastava tahto ihmistä ja maailmaa kohtaan.”

Helsingin

hiippakunnan piispa

Teemu Laajasalo:

”Kirkon hengellinen ydin on Kristus. Raamatun mukaan Kristus itse on kirkon pää. Häntä seuraamalla ja matkimalla voimme toteuttaa lähimmäisenrakkautta omassa elämässämme. Jeesukseen

luottamalla saamme kokea turvallisuutta ja vapautta arjessamme ja vielä kerran päästä taivaaseen. Elämässä meitä voi tukea ehtoollisella käynti, iltarukous ja seurakuntayhteys.

Kirkon nettisivujen alaosassa lukee jokaisella sivulla pysyvä teksti:

”Yhteys armolliseen Jumalaan antaa elämään kestävän perustan.”

Mielestäni se on aika hyvin sanottu ja siitä on helppo olla yksimielinen.

Kestävä perusta tarkoittaa myös lähimmäisen elämää, ei pelkästään omaa. Jumalan rakkaudesta seuraa halu rakastaa ja armahtaa muita ihmisiä, kun itsekin on rakkautta osakseen saanut.”

Espoon hiippakunnan piispa

Kaisamari Hintikka:

”Evankelis-luterilaisen kirkon hengellinen ydin on Kristus, joka kutsuu meitä seuraamaan itseään. Kristus on ihmiseksi syntynyt Jumala. Hänessä tiivistyy se, että kaikkivaltias Jumala rakastaa meitä loputtomasti.

Jumala haluaa, että tunnistaisimme itsessämme hänen rakkautensa, vastaisimme siihen ja rakastaisimme toisiamme sen voimin. Siksi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttaminen kuuluu oleellisesti luterilaiseen hengellisyyteen. Usko ei ole vain yksittäisen ihmisen sisäistä hengellistä elämää, vaan se avautuu ulospäin ja uudistaa elämää suhteessa Jumalaan, toisiin ihmisiin ja kaikkeen luotuun. Samalla hengellisyys ei ole vain jotakin, minkä usko synnyttää, vaan se on myös tapa hoitaa uskoa.

Kirkossa ollaan aika lailla yksimielisiä siitä, että usko Kristukseen on kirkon hengellisyyden ytimessä. Sen jälkeen käsitykset alkavatkin jakaantua esimerkiksi siitä, miten usko syntyy tai miten uskon pitäisi näkyä ihmisen elämässä tai mikä on oikeanlaista hengellistä elämää. ”

Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen:

”Kirkkomme hengellinen ydin on siinä, kuka Jumala on ja mitä hyvää hän meille lahjoittaa. Tämän ytimen pitäisi näkyä siinä, että ihmiset

pyrkivät etsimään Jumalan kasvoja, turvautumaan häneen ja elämään hänen edessään, pyhässä ja arjessa. Ja koska se on helpompaa yhdessä, kirkon tehtävänä on kutsua ihmisiä olemaan ja tekemään tätä kaikkea yhdessä. Myös oma kokemukseni osoittaa, että ilman yhteisöä yksilön hengelliselle elämälle tulee uupelo. Voimat ja into loppuvat. Yhdessä jaksaa paremmin.

Vanha benediktiinien ohje ”rukoile ja tee työtä” on yhä ihan kurantti tiivistys sekä kirkon että kristityn elämänmuodolle. Jumalanpalvelus on yhteisen hengellisen elämän keskus. Sieltä lähdetään toteuttamaan lähimmäisenrakkautta ja rakentamaan toimivaa yhteiskuntaa. Ja kristillisen elämän ihanteeseen kuuluu myös yksityinen rukous: olisi hyvä siunata ruoka ja lukea iltarukous. Tämä messukeskeisyys on pysyvä teologinen totuus, joka ei ole riippuvainen kirkon jäsenmäärästä, jumalanpalvelusten osallistujamääristä tai muista tilastoista. Sosiologisista totuuksista ei voi päätellä teologisia totuuksia.

Joskus oli tapana sanoa, että oppi erottaa, mutta rakkaus yhdistää. Nykyisin asetelma on kääntynyt toisin päin. Kirkossa ollaan nykyisin yhtä mieltä vaikkapa kolminaisuusopista, lapsikasteesta tai Kristuksen todellisesta läsnäolosta ehtoollisessa. Kaikki arvostavat diakoniaa ja sitä, että ihmisiä pitää kohdella reilusti.

Mutta mitä konkreettisempiin moraalisiin kysymyksiin mennään, sitä enemmän yksimieli-

syys hajoaa erimielisyydeksi, jopa avoimeksi vastakkainasetteluksi. Vaikka Kristuksen evankeliumiin kuuluu myös yhteiskunnallinen ulottuvuus, kirkko on nykyisin politisoitunut ja polarisoitunut ongelmallisella tavalla.”

Turun

arkkihiippakunnan

piispa Mari Leppänen:

”Kirkon hengellinen ydin on ihmistä rakastava Jumala, kipujen ja sairauden tuttava, joka tuli maailmaan Nasaretin Jeesuksessa ja tulee tänäänkin meitä vastaan toistemme kasvoissa, kärsivässä maailmassa ja luomakunnassa.

Jumala tuli maailmaan pelastamaan ihmisen yksinäisyydeltä, erillisyydeltä ja kuolemalta.

Se näkyy siinä, miten arjessa elämme uskoa todeksi: kuinka kohtelemme toisia ihmisiä ja Jumalan luomaa maailmaa. Ja vaikkapa siinä, kun rukoilemme yksin tai yhdessä.

Jeesuksen läsnäolo maailmassa toteutuu yhä edelleen hädässä olevien ihmisten kautta. Kristus kärsii kärsivien ihmisten ja luomakunnan kanssa maailman loppuun asti. Jumalan rakkaus ei ole kuulunut eikä kuulu vain omalle sisäpiirille.

Katolilainen kristitty Dorothy Day opetti, että aina kun käännämme selkämme toisen hädälle emmekä näe Jeesusta kaikkein vähimmissä, helvetti on lähellä. ”Helvetti on sitä, ettei rakasta.” Kun näemme Jeesuksen kasvot toisessa, pysähdymme, emmekä kulje ohi, olemme lähellä taivasta.

Maailma tarvitsee ihmisiä, jotka eivät kulje ohi. Jeesuksen seuraajina meidän tulisi asettaa askeleemme niin, että nostaisimme, kantaisimme ja saattelisimme perille, emmekä torjuisi, rajaisi ulos tai tavoittelisi vain omaa etua. Uskon tulisi näkyä meissä vapautena, rauhana ja rakkautena, luottamuksena siihen, että hyvyyttä on, lopulta oikeus toteutuu ja Jumala on armollinen.

Minusta tästä voidaan kirkossa olla yksimielisiä. Erimielisyyttä syntyy siitä, miten uskon tulisi arjessamme näkyä.

Ihmisen arki on usein vääntöä vastakkaisten voimien kanssa. Ilman toivoa näemme vain murtuneen maailman. Ja jokaisessa ihmisessä on taipumus pieneen mustavalkoiseen maailmaan. Haluamme tietää paremmin, olla oikeassa, olla Jumalan kaltaisia.

Mutta yhdessä etsien ymmärrämme, että elämän tarkoitus ei ole sulkeutua erilleen vaan avartua yhteyteen.” ■

MARKKU PIHLAJA, LAURA RIIHELÄ, ESKO JÄMSÄ JA PASI LEINO

Yhteinen katsomusaine yläkouluun ja lukioon

KIITOS vt. päätoimittaja Pauli Juuselalle rakentavasta pääkirjoituksesta (K&k 2.2.). Juusela ehdotti, että alakoulussa voitaisiin aloittaa oman uskonnon opetuksella, mikä liittää pienen oppilaan omaan perhetaustaansa, ja siirtyä yläkoulussa ja lukiossa enemmän yhteiseen katsomusaineeseen. Minusta ehdotus on hyvä.

Olen opiskellut elämänkatsomustiedon perusopinnot ja koin suurta iloa ja oivallusten virtaa tutustuessani oppiaineeseen. Opetus pyrkii moninäkökulmaiseen ajatteluun.

Esimerkiksi kulttuureista puhutaan ajallisesti ja paikallisesti muuttuvina ilmiöinä. Opetus ”tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa yhteiskunnassa edellyttää mm. eettisen ajattelu­ ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen sekä yleissivistyksen kartuttamista” (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet).

Suomessa elämänkatsomustietoa voivat opiskella vain kirkkoon kuulumattomat, kun esimerkiksi Ruotsissa on kaikille yhteinen katsomusopetus. Etiikkaa on toistuvasti Suomessakin ehdotettu perusopetukseen, mutta kirkko on tuominnut aloitteet. En ymmärrä miksi. Erityisesti nykyajassa monikulttuurisuuden haasteiden edessä etiikan ja hyvän elämän opiskelu ja pohdinta on tärkeä osa­alue kaikenikäisille, varsinkin lapsille ja nuorille. Etiikan sisällyttäminen uskonnon opetukseen liittää sen kirkon piiriin, vaikka sen tulisi kuulua jokaisen sivistyneen ihmisen ajattelun välineisiin.

Maria Salonen Helsinki

Kuolinilmoituksesta kiskurihinta

YKSI SYY tilata oman paikkakunnan päälehti paperiversiona on monelle kuolinilmoitukset. Ilmoitukset on helpompi lukea paperilehdestä kuin lehden digi­versiosta, ja kaikissa digi­lehdissä kuolinilmoituksia ei edes ole.

Olen pitkään ihmetellyt, minkä takia tuon henkilön ilmoitus on kahdella palstalla ja tuon toisen

Nuorisotyön teemaverkostoja tarvitaan hyvinvointialueilla

NUORTEN AIKUISTEN elämässä tuen tarpeet ovat monimutkaisia ja vaativat nopeaa tarttumista ja riittävän pitkäkestoista työskentelyä. Hyvinvointialueiden palvelurakenneuudistuksessa riskinä on, että nuoret ovat väliinputoajia.

Jatkossa nuori tulee tarvitsemaan tukea sekä kunnasta että hyvinvointialueelta. Nuorten parissa toimivat sosiaalialan järjestöt ovat auttaneet nuoria aiemminkin kuntarajat ylittävässä yhteistyössä, ja näemme tarpeen myös jatkossa.

Toivomme, että järjestöille vuosien saatossa syntynyttä kokonaiskuvaa, monipuolista ammattitaitoa, vapaaehtoisten tietotaitoa ja kokemusasiantuntijuutta hyödynnetään tuloksellisessa tiedolla johtamisessa, kun rakennetaan uusia hyvinvointialueita, ohjataan toimintaa ja toteutetaan hyvinvointisuunnitelmia.

Mielestämme nuorten aikuisten parissa toimivien järjestöjen osallistaminen uudistukseen toteutuu parhaiten teemaverkostojen kautta. Nuorilla aikuisilla tulisi olla oma teemaverkostonsa jokaisella hyvinvointialueella.

Neljätoista järjestöä on muodostanut yhteistyöverkoston nimeltään Nuorten parissa toimivat sosiaalialan järjestöt Uudellamaalla.

minen netissä sujui hyvin maksamiseen asti. Silloin niin äiti kuin tyttäretkin parkaisivat yhteen ääneen, miten ilmoitus voi maksaa näin paljon. Kävi ilmi, että sunnuntain lehteen saa yhden palstan ilmoituksen samalla hinnalla kuin arkipäivän lehteen kahden palstan ilmoituksen.

Lehti­ilmoituksen jälkeen vain muutama henkilö otti yhteyttä. Kun vihdoin laitoin tiedon mieheni kuolemasta Facebookiin, sain osanottoja kymmeniltä.

Kuolemaan liittyvistä kuluista ei puhuta – ei lehti­ilmoituksen satojen eurojen hinnasta eikä mistään muustakaan.

Hienointa oli, että seurakunnan palvelut olivat ilmaisia. Koimme hämmentävänä, että siunaustilaisuuden järjestäminen ei maksanut mitään. Moneen kertaan suntio varmisti, että kaikki on kunnossa. Kanttori auttoi musiikin valinnassa ja kertoi, mistä voin saada toivomani muusikon hänen lisäkseen. Jopa alttarilla oli samana päivänä kukkakaupasta haetut uudet kukat. Puhumattakaan siitä, että eläkkeellä oleva pappi hoiti siunauksen ja oli tukenamme muistotilaisuudessa.

Leena-Maija Tuominen Espoo

Tulkaa kaikki paitsi KIRKKOVALTUUTETUT

ÄÄNESTÄVÄT kohta Espoon seurakuntien lähetysmäärärahoista. Osa valtuutetuista pyrkii kieltämään rahat joiltakin lähetysjärjestöiltä, vaikka ne ovat kirkolliskokouksen hyväksymiä ja Kirkon lähetystyön keskuksen valvomia.

Kirkon lähetysjärjestöt eivät ole joitain ulkopuolisia toimijoita, vaan niiden kannattajat ja työntekijät ovat tavallisia seurakuntalaisia. Järjestöjen määrärahojen rajoittaminen on osoitus kasvavasta suvaitsemattomuudesta herätysliikeväkeä kohtaan. Tulkaa kaikki ­liike näyttää oikeasti olevankin Tulkaa kaikki paitsi ­liike.

Jorma Tarhio Tapiola, Espoo

Nuorten väkivalta voidaan pysäyttää

vain yhdellä palstalla. Syy selvisi, kun olimme laittamassa valtakunnan päälehteen läheisemme kuolinilmoitusta.

Olin mieheni pitkien sairasvuosien aikana miettinyt, miten kerromme surijoista ja mikä olisi muistovärssy. Kuolinilmoituksen jättä­

KIITOS Taneli Kylätaskulle monipuolisesta jutusta nuorten väkivallasta (K&k 2.2.). Kirjoituksessa on haastateltu Aseman Lapset ry:n tiimipäällikköä Heikki Turkkaa.

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Miki Mielonen

Nuorten turvatalon johtaja, Suomen Punainen Risti Helsinki

Viime aikoina nuorten väkivaltainen käyttäytyminen sekä rankat kiusaamistapaukset ovat olleet usein esillä julkisuudessa. Poliitikot ovat esittäneet pikaratkaisuja asioiden hoitamiseksi: rangaistusten koventamista ja rahaa eri kohteisiin. Pikaratkaisuja ei kuitenkaan ole olemassa.

Kokemuksensa perusteella Heikki Turkka antaa toivoa nuorten väkivallan keskeyttämiseen. Väkivaltaan puuttuminen ja sen ehkäisy edellyttää pitkäjänteistä nuorisotyötä, jolla nuorten elämää autetaan kaikin mahdollisin tavoin. Oleellista on jalkautuminen niiden nuorten luo, jotka käyttäytyvät väkivaltaisesti tai jotka ovat vaaravyöhykkeessä.

Seurakuntien työntekijöiden ja seurakuntalaisten on hyvä saada koulutuksen kautta kokemusta ja tietoa, mitä Helsingin kaduilla, kujilla ja koulupihoilla tapahtuu, ja miten nuorten konfliktikäyttäytymiseen voidaan puuttua niin, että hyviä tuloksia saadaan aikaan.

Tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksessä kerätään varoja nuorten väkivallan ja konfliktien vähentämiseen. Tuotosta 40 prosenttia käytetään Suomessa Aseman Lapset ry:n ja seurakuntien nuorisotyön hyväksi. Keräyksen myötä on toivottavaa, että kaikki Helsingin seurakunnat ovat aktiivisessa yhteistyössä Aseman Lapset ry:n kanssa.

Vuoden 2023 yhteisvastuukeräyksen tuotto suuntautuu nuorten hyväksi. Heissä on tulevaisuutemme. Antakaamme tukemme keräykseen!

Juhani Pirttiniemi Paavalin seurakuntaneuvoston jäsen, Helsinki

Miksi erosin kirkosta

SAIN HILJATTAIN kirjeen Helsingin tuomiokirkkoseurakunnalta. Siinä pyydettiin antamaan palautetta, miksi päätin erota kirkosta.

Tässä nyt joitakin syitä erooni. Olen todella pettynyt evl­kirkon nykyiseen suuntaukseen: räikeään maallistumiseen ja sen myötä moniin irvokkaisiin tempauksiin. Ei tarvitse kuin katsoa, minkälaista menoa oli adventin aikana Paavalinkirkossa Helsingissä, siitä oli kristillisyys kaukana.

Kirkon papeilla riittää kyllä aikaa mukanaoloon kaikenlaisessa hömpässä, muttei evankeliumin sanomaan, ei seurakuntalaisten sielunhoitoon ja Kristuksen opetusten selittämiseen ja saarnaamiseen.

Vaikka maailma ympärillä kuohuu ja paljon pahaa tapahtuu, kirkko on hiljaa ja keskittyy vain

sukupuolen moninaisuuden asioihin, TV:n hupiohjelmiin ja siihen, kuka hätkähdyttää eniten maallistumisellaan. Arkkipiispaa myöten puhutaan epätotuuksia eikä syntiä mainita nimeltä. Miten nuoret ja vanhat ihmiset voivat tietää, mikä on oikein, miten Jumala toivoo meidän elävän ja kilvoittelevan, että kerran pääsisimme perille Taivaan kotiin. Tästä kirkko on vaiennut.

Ei voi luvata taivaspaikkaa ihmisille, jotka eivät ole heränneet omien vikojensa tuntemiseen ja saaneet katumisen armoa Jumalalta.

Pitkän pohdinnan jälkeen jouduin nyt jättämään evl­kirkon, jossa minut vastasyntyneenä on kastettu ja joka vielä tuolloin oli ihan eri kirkko. Vuosia odotin kirkon huomaavan kulkevansa pelottavan kaltevalla pinnalla, mutta korjausliikettä eli suunnanmuutosta ei tullut.

Ina Ihalainen Helsinki

Sinkkuiltoja Espoossa

ENNEN KORONAA täällä mielipidesivulla ihmeteltiin, ettei yksineläjille ja sinkuille ole mitään toimintaa. Harmi, etteivät Espoon ja Kauniaisten seurakuntien ilmoitukset näy helsinkiläisille eikä vantaalaisille.

Meillä Espoonlahden kirkolla pyörivät Yksineläjien illat. Kokoonnumme kerran kuussa eri aiheiden ympärillä. Iltojamme voisi sanoa matalan kynnyksen illoiksi. Keväällä 2023 seuraavat illat pidetään 18.2., 18.3. ja 15.4. Metrolla pääsee ihan viereen.

Aira Häkkinen yksi vetäjistä

Kuka oli mies kaukaisen maan?

PEKKA KIVEKÄS paljasti kirjoituksessaan Sylvian joululaulun unohdetun säkeistön, jossa ovat säkeet: ”Näin mullassa nukkuu mies kaukaisen maan, ei milloinkaan päästä hän voi Pohjolaan...” (K&k 19.1.).

Kuka oli tuo Sisiliaan haudattu seikkailija? Ilmeisesti hän osallistui G. Garibaldin johtamaan kansannousuun. Google tarjoaa silloin ehdokkaiksi H. Liikasta, L. Runebergiä, C.A. Weurlanderia tai W. Beckeriä. Mutta he eivät joko ehtineet mukaan tai säilyivät hengissä.

Kuka siis lieneekään tuo Topeliukselle ilmeisen läheinen mies, joka ei konsaan palannut Pohjolaan. Normanniko? Ei sentään. Markku Joensuu Espoo

SENIORITALO

MUUTA VUOKRALLE

PIHLAJISTO N SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN KERROSTALOKOTIIN.

Vapaana vielä muutama avaran pohjaratkaisun koti, jossa tilaratkaisut on tehty arjen sujuvuutta silmälläpitäen. Esimerkiksi yksiö alkovilla on käytännössä lähes kaksion veroinen toiminnoiltaan. Tervetuloa tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle! Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika!

Hattelmalantie 2c, Helsinki | pihlajistonsointu.fi

010 315 4140 | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Hammashoitoa

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua. KAUNIS

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

HAMMASTEKNIKKO

24 h

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen). Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm.

Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla

EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213

EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560

Mannerheimintie 65, Helsinki

Matinraitti 14, Espoo

Hautauspalveluja

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Hammaslääkäriasema

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta • katutasossa • esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

VANTAA

MYYRMÄKI p. 010 76 66600

TIKKURILA p. 010 76 66560

KERAVA p. 010 76 66550

HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET

Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY

Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

p. 010 76 66570

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

09 628 398

Kirkko ja kaupunki -lehteä jaetaan osoitteellisena 340 000 talouteen pääkaupunkiseudulla.

Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Vastaanottajan nimellä lähetetyn lehden huomioarvo on taattu! Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään postitse osoitteellisena Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntien jäsentalouksiin, talouden vanhimmalle.

Helsinki: Painos 190 000 kpl.

Espoo ja Kauniainen: Painos 80 000 kpl.

Vantaa: Painos 70 000 kpl.

kirkkojakaupunki.fi: Uniikkeja kävijöitä keskimäärin 52 000 viikossa.

TÄTÄ LEHTEÄ LUETAAN!

HYÖDYNNÄ VAALITARJOUKSEMME ILMOITUKSISTA SEKÄ OIKEAN KOHDERYHMÄSI TAVOITTAVA MEDIA.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

-35 %

Muut koot

-30 % 1/1 ja 1/2 -sivun ilmoitukset

Lehti ilmestyy vielä kolme kertaa ennen vaaleja: Ilmestyy Varaukset Aineistot

Nro 4 torstai 2.3. perjantai 17.2. maanantai 6.3. Nro 5 torstai 16.3. perjantai 3.3. maanantai 20.2.

Nro 6 torstai 30.3. perjantai 17.3. maanantai 20.3.

Ota yhteyttä mediamyyntiimme ja pyydä tarjous! Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Eduskuntavaaliehdokas, tavoita aktiiviset äänestäjät.

Lakipalveluja

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1

puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680

www.norros.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi

p. 050 464 2930

Ostetaan

OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI 040 0218 225

SEPPO JA SARI

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Siivouspalveluja

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

pe 17.2. klo 18 seurat Ankkuri-tila, Keskusk. 11, Mäntsälä. su 19.2. klo 10 kirkkopyhä Rekolan kko, Kustaant. 22; seurat, mukana HNK-kvart. klo 16 SAAVU-seurat Seuratuvalla, mukana pk-seudun vammaistyö, mm. H. Ojalehto, L. Siponkoski; piste-Siionit. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti. ke 22.2. klo 19 Körttikodin seurat. la 25.2. klo 17 sateenkaarikirkkopyhä Alppilan kko, Kotkank. 2, A. Rask & R. Jarkkola. su 26.2. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat. 3. klo 17 kirkkopyhä Tapanilan kko, Veljestent. 6; s. T.Laaninen. ti 28.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, vier. Mari Teinilä. ke 1.3. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-Sali, Myllykallionrne 1; kahvit klo 18.30.

pe 3.3. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink. 8. 18.-19.3. Talviveisuut Jyväskylässä. 30.3.-2.4. opisk. & nuorten aik. retki Viroon; ilm. 24.2. menn. 8.-17.5. seuramatka Itämeren ympäri. LISÄTIED. www.h-y.fi/tapahtumakalenteri

Helsingin Rauhanyhdistys

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen

p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

Palveluja tarjotaan

Kaipaatko kaappien järjestelyapua? Kauppa- tai ulkoiluapua?

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Seniorilo Oy

Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki

P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

Hyvinvointia Arjesta

○ Tukea liikuntaharrastuksiin

○ Seuraksi kulttuuritapahtumiin

○ Kotipalvelua

Kotitalousvähennys 60 %

www.hyvinvointiaarjesta.fi

Paula Sallinen 040 142 6574

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Pääsiäislehti ilmestyy 30.3.2023

Varaukset 17.3. klo 14

Aineistot 20.3. klo 15

Mediamyynti

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983

Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä.

P. 040 50 50 188

Kaire Laanemäe

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Eläkeläisille, leikkaus 18-25 €, permanentti tai väripaketti 75 €

P. 045 238 6356, Hämeentie 38.

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti

P. 050 926 6203

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM

045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi

040 762 56 15

Kiinteistönvälitystä

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732 Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Rakennusala

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Eaparketti suorittaa parkettien ja puulattioiden hionta- ja lakkaustyöt, huoneistomaalaukset, lattiaasennukset. P. 040 051 4451, takuutyönä eaparketti@gmail.com

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Myrskyläntie 22 ma 20.2. klo 19 alueseurat, Hakunilan kirkko pe 3.3. klo 19 alueseurat, Mikaelin kirkko pe 3.3. klo 19 alueseurat, Hyvän Paimenen kirkko pe 3.3. klo 19 alueseurat, Puistolan kirkon seurakuntasali ti 7.3. klo 19 alueseurat, Huopalahden kirkko, kahvit klo 18 Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa. Seurat kuunneltavissa myös hry.fi.

ESIRUKOUSILTA ti 28.2 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling

Bengt Lassus, Tuomas Anttila. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo.14.30–16.30, ke klo.18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Illat joka toinen viikko. Tervetuloa mukaan iltaan!

Vuokralle tarjotaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

VALLILA 30 m2 avara, valoisa, siisti, edull., yksiö. Ilm. pesut. Hissi. Puistoymp. Tied. 041 5375 449.

Pohj.-Espoo siisti huone tytölle. P. 044 929 4256.

19.2.

Laskiaissunnuntain evankeliumissa (Joh. 12:25–33) kerrotaan, että Jeesuksen vaellus kohti kärsimystä alkaa.

Laskiaisrasvan teho

VANHAAN AIKAAN emännät keittivät laskiaisen juhlaruoaksi keiton siansorkista ja herneistä. Sitä syötiin isojen rasvarieskojen kera. Lisukkeeksi haukattiin rasvamakkaraa ja juustonpaloja. Ruokaa piti olla paljon, ja pöytä oli katettu koko päivän. Näin uskottiin runsauden jatkuvan vuodeksi eteenpäin. Rasvaisen ruoan syönnin jälkeen sormia ei pyyhitty eikä nuoltu puhtaiksi. Laskiaisrasva sai mieluusti tarttua kodissa joka paikkaan, vaikka pellavalankavyyhteen. Se tiesi pelloille pitkiä pellavia.

Tottumuksen voi vaihtaa

Ennen vanhaan raamatunlauseet kävivät ristipistotöiden aiheiksi. Niiden nykymuotoja ovat sosiaalisen median voimalausekuvat. Jeesuksen elämänohje: ”Joka rakastaa elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka tässä maailmassa panee alttiiksi elämänsä, saa osakseen ikuisen elämän”, vaikuttaa uuteen genreen kuulumattomalta.

Somen voimalauseet keskittyvät tsemppaamaan ja kannustamaan. Jeesuksen puheet ovat toista maata. Ei se ole ihme. Hän aavistaa tulevat koettelemuksensa ja kuolemansa. Hän on valmis menemään suuntaan, jossa voimien toivottelut paljastuvat turhiksi.

Tuo Jeesuksen lause ei ole mikään yksittäinen huudahdus. Hänen puheensa ahtaasta portista, kapeasta tiestä ja ristin kantamisesta opastavat seuraajia samaan henkeen. Kärsimykseen hakeutuminen ja

elämän kieltäminen eivät kuitenkaan ole hänen puheidensa varsinainen pointti. Ei sellaista tarvita. Sitä varten Jeesus eli ja kuoli.

Elämän alttiiksi laittaminen tarkoittaa tärkeän valitsemista, vaikka se joskus tuo eteen vaikeuksia. Jeesuksen kuvaama onnellinen elämä opastaa pelottomuuteen. Joskus oikeat valinnat kirpaisevat, mutta ne ovat silti oikein. Sellainen elämä tekee ihmiselle hyvää.

Jeesus asettaa kiintopisteen pitkälle. Paastonaika tarjoaa siihen hyvää harjoitusta. Mitä tapahtuu, jos vaihtaa tottumuksen helppouden uudenlaisiin haasteisiin? Antaa apua muille vaikka vapaaehtoisena tai opettelee syömään uusia kasvisruokia?

Kokeiluista huomaa, mitä näennäinen valintojen rajoittaminen tuottaa. Runsauden Jumala avaa uusia kokemuksia ja iloja vanhojen rinnalle.

KAISA KARIRANTA

#paastohaaste

Paastoamisen ei tarvitse merkitä vain ruokiin kohdistuvia valintoja. Paaston ajaksi voit haastaa itsesi vaikkapa miettimään puheitasi Sovi itsesi kanssa, että jätät muiden arvostelun seitsemäksi viikoksi. Poistu seurasta, jos puhutaan ihmisistä, jotka eivät ole paikalla. Toimi samalla tavalla sisäisen äänesi kanssa, kun se alkaa moittia tekemisiäsi

NINA RIUTTA

”

On olemassa paljon hyvää, kaunista ja pyhää. Viisas ihminen etsii informaatiotulvasta tietoisesti tällaisia asioita.

PAPPI KARI KUULA s . 4

Kerhot, konsertit ja paastonajan menot

Hyvässä seurassa

Ritva Niskanen käy tiistaisin syömässä Suvelan kappelilla s. 2

Kotimajoitusverkosto auttaa Ukrainan pakolaisia löytämään kodin

Suomesta s. 4

Onko läheisesi

kuollut päihteisiin?

Erityinen sururyhmä alkaa maaliskuun

lopussa s. 6

16.2.2023

kirkkojakaupunki.fi

Kappelilla saa soppaa ja

Suvelan kappelilounaalla tarjolla ollut kaali-jauhelihakeitto maistui hyvin noin 70 ruokailijalle.

Kappeli- ja diakonialounailla voi syödä edullisesti.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Ritva Niskanen tulee Suvelan kappelin ovesta sisään reilusti ennen lounastarjoilun alkua. Reilun kymmenen vuoden kokemuksella hän toimii kappelilounailla vapaaehtoisena lounasmaksujen kerääjänä. Niskanen istuu pienen pöydän ääreen lähelle sisäänkäyntiä tuttuun tehtävään. Aikuiset maksavat lounaasta 3,5 euroa ja alle 12-vuotiaat lapset 1,5 euroa. Kappelilounaalla kelpaa vain käteinen raha.

– Toivotan ruokailijat tervetulleeksi, ja ensikertalaisille sanon vielä, että kiva kun tulit, Niskanen sanoo.

Ritva Niskaselle vapaaehtoistehtävässä parasta ovat ihmiset. Kappelilla hän tapaa paljon tuttuja, joiden kanssa hän vaihtaa kuulumisia.

Tammikuun viimeisellä lounaalla on Niskasen lisäksi mukana kolme muutakin vapaaehtoista. He huolehtivat tarjoilupöydästä ja auttavat tarvittaessa ruokailijoita esimerkiksi kantamalla tarjottimen pöytään.

”

DIAKONI KIRSI SALONEN

KELLON LÄHESTYESSÄ kahtatoista kappelin ulkoovi käy tiuhaan, ja puheensorina lisääntyy. Tulijoiden askeleet suuntautuvat naulakolta suoraan kappelisaliin, jossa diakoni Kirsi Salonen pitää alkuhartauden. Lopuksi kaikki laulavat yhdessä ruokavirren Nyt silmäin alla Jeesuksen.

Hartaushetken jälkeen on lounaan aika. Tarjolla on kaali-jauhelihakeittoa, kasviskeittoa, leipää ja mustikkarahkaa. Juomana on vettä ja kotikaljaa.

Lähellä asuvat Seija ja Pentti Laukkanen käyvät usein kappelilounaalla. He tapaavat ruokailun yhteydessä paljon tuttuja, joiden kanssa he vaihtavat tuoreita kuulumisia. Suvelan kappeli on Laukkasille alueen yhteinen olohuone, jonne on helppo tulla.

– Maukkaan ruuan lisäksi tärkeintä kappelilounaalla on ystävien tapaaminen ja tarinointi heidän kanssaan. Olen asunut Suvelassa lähes neljäkymmentä vuotta, ja ajan mittaan tänne on muodostunut tiivis yhteisö. Myös näiden tilaisuuksien

hengellinen anti on minulle tärkeää, Pentti Laukkanen sanoo.

Pentti Laukkanen haluaa monen muun tapaan huomioida ensimmäistä kertaa ruokailemaan saapuneet. Hän menee juttelemaan tu-

TAMMIKUUN VIIMEISELLÄ kappelilounaalla kävi noin 70 ruokailijaa. Kappelin emännän

Seija ja Pentti Laukkanen arvostavat kappelilounaan hyvää hinta-laatusuhdetta.

lijoille ja istuu usein heidän kanssaan samaan pöytään.

Haluamme pitää lounaan hinnan hyvin maltillisena.

Diakoni Kirsi Salosen pitämään alkuhartauteen sisältyi pientä venyttelyä.

seuraa

Kappeli- ja diakonialounaat Espoossa

Espoonlahden seurakunta

Diakonialounas ma ja to klo 12–13 kirkolla, Kipparinkatu 8. Lipunmyynti klo 11.30–12.30. Hinta 3 e.

Tuomiokirkkoseurakunta

Kappelilounas ma ja to klo 11–13 Auroran kappelissa, Heiniemenpolku 1. Hinta 2–5 e.

Kappelilounas ti klo 11–12.30 Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1. Hinta 2–4 e.

Kappelilounas ti klo 12–13 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Hinta 1,5–3,5 e.

Kappelilounas ti klo 12–13 Viherlaakson kappelissa, Viherkalliontie 2. Hinta 2–4 e.

Leppävaaran seurakunta

Diakoniaruokailu ti ja to klo 11.30–12.30 Leppävaaran kirkolla, Veräjäkallionkatu 2. Hinta 3 e.

Olarin seurakunta

Kappelilounas ti klo 12–13 Matinkappelissa, Liisankuja 3. Lipunmyynti klo 11.45–12.30. Hinta 3 e.

Kappelilounas to klo 12–13 Olarin kappelissa, Kuunkehrä 4. Lipunmyynti klo 11.45–12.30. Hinta 3 e.

Tapiolan seurakunta

Lounas kirkolla to klo 11.30 kahvila Valossa, Kirkkopolku 6. Hinta 2–5 e.

Kotimajoituksessa asuvat maahan saapuneet ukrainalaiset ovat tervetulleita diakonia- ja kappelilounaille. Heiltä ei peritä maksua lounaasta.

Ristiäiset stressittä

Kastepäivä on mukava, mutkaton ja maksuton tapa järjestää ristiäiset.

ESPOON SEURAKUNNAT tarjoavat tänä vuonna perheille viisi Kastepäivää, joissa seurakunta hoitaa kaikki juhlajärjestelyt kastemekosta kakkukahveihin.

Seurakunnat ovat järjestäneet yhteisöllisiä Kastepäiviä Espoossa jo yli vuosikymmenen. Kastepäivät ovat avoimia ja ilmaisia kaikille espoolaisille.

Minna Pulkkisen valmistama ruoka riitti kaikille, ja sitä jäi yli vain pieni määrä. Hän tekee ruuan yleensä noin 60 hengelle, mutta jos asiakasmäärä yllättää, pakastimesta löytyy täydennystä.

Tarjolla on usein edullisista aineksista valmistettua ruokaa, kuten keittoja ja laatikkoruokia. Pulkkinen suunnittelee ruokalistan niin, että raaka­ainekulut eivät nouse lounaasta saatavia tuloja suuremmiksi.

– Teen kaikki itse alusta loppuun asti enkä käytä valmisruokia, Pulkkinen sanoo.

Suvelan kappelilounaalla pöydistä kuuluu iloinen puheensorina. Valtaosa ruokailijoista on eläkeikäisiä.

SUURIN OSA ruokailijoista on eläkeikäisiä, mutta mukana on myös nuorempia. Diakoni Kirsi Salosen mukaan monet tulevat lähes jokaiselle kappelilounaalle, osa taas käy harvemmin. Hänen mukaansa kävijämäärä on nyt palautunut koronarajoituksia edeltävälle tasolle.

– Kuka tahansa voi tulla tänne yksin tai yhdessä syömään edullista kappelilounasta. Ruokaseuraa on tarjolla, ja se voi olla tervetullutta vaihtelua monelle yksin asuvalle. Haluamme pitää lounaan hinnan hyvin maltillisena, Salonen sanoo. ■

Olarin tiktokkaavalle pastorille, Tapio Suontakaselle, maaliskuussa Olarin kirkolla järjestettävä Kastepäivä on jo kolmas. – Tunnelma on aina ollut hyvä ja lämmin Kastepäivissä. Olemme iloisia jokaisesta kastettavasta. Toimitan itse Olarin Kastepäivässä jokaisen kasteen, joten takaan, että jokainen kaste toimitetaan samalla rennolla tyylillä, Suontakanen sanoo.

Kastepäiviin voi tuoda kastettavaksi minkä ikäisen lapsen tahansa: niin vauvan, taaperon kuin teininkin. Kastettavan lapsen huoltajista vähintään toisen tulee kuulua kirkkoon.

– Suosittelen Kastepäivää ihan jokaiselle, jonka elämäntilanne on sellainen, että rahkeita ristiäisten järjestämiseen ei ole. Kastepäivä on tosi helppo ja vaivaton tapa. Riittää, kun soittaa ja varaa ajan.

Kastepäiviä järjestetään eri puolilla Espoota kappeleissa ja kirkoissa. Kussakin Kastepäivässä on varattavissa kastehetkiä noin tunnin välein, muutamasta tusinaan. Kastetoimituksen jälkeen seurakunta on kattanut viereiseen saliin tai huoneeseen kakkukahvit kasteperheelle ja vieraille.

Kastepäiviin ilmoittaudutaan Espoon seurakuntien palvelukeskuksen kautta, p. 09 8050 2601, varauspalvelut.espoo@evl.fi. Palvelukeskuksen varauspalvelut ovat avoinna maanantaina ja tiistaina klo 9–15 sekä keskiviikkona ja torstaina klo 9–12. Tämän vuoden maaliskuun ja toukokuun Kastepäiviin voi jo ilmoittautua.

Kastepäivät Espoossa vuonna 2023

Launtaina 11.3. Olarin kirkossa, Rälssitilankuja 1

Sunnuntaina 28.5. Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6

Lauantaina 26.8. Karakappelissa, Karakalliontie 12

Sunnuntaina 1.10. Soukan kappelissa, Soukankuja 3, ja Kaskikappelissa, Kaskipiha 5

Lauantaina 14.10. Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6

Ristiäisissä lapset läheiset ja kummit siunaavat pienokaista. Kastepäivään voi tuoda kastettavaksi minkä ikäisen lapsen tahansa.

LAURA VÄHÄSARJA

Tuhannet suomalaiset majoittavat edelleen ukrainalaisia kodeissaan

Espoon ja Helsingin seurakuntien avustama Kotimajoitusverkosto auttaa kotimajoittajia löytämään apua tarvitsevia.

Liudmyla Grudyna, 42, seisoi Kiovan rautatieasemalla Ukrainassa tyttärensä kanssa. Oli maaliskuu 2022. Kymmenet tuhannet siviilit pakenivat Venäjän hyökkäystä.

– Aluksi halusin jäädä Kiovaan. Pian Venäjä valtasi Butšan ja Irpinin kaupungit sekä Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen. Silloin ymmärsin, että tärkein tehtäväni on suojella 10-vuotiasta tytärtäni, Grudyna kertoo. Alkoi pakomatka. Kiovan rautatieasemalla ihmiset pakkautuivat junalaiturilla niin tiiviisti, että Grudynan tytär joutui puristuksiin ja meni paniikkiin. Kokemus oli karmea, mutta matkaa oli jatkettava. Vielä tuolloin Grudyna arveli, että riittää, kun paetaan Länsi-Ukrainaan, jonne sota ei ulottunut. Lvivissä hän kuitenkin sai yllättävän puhelun.

– Suomessa asuvat tuttuni soittivat ja kertoivat, että täällä otetaan pakolaisia vastaan. He myös tunsivat kuljettajan, joka toi pakolaisia pikkubussilla Puolasta Helsinkiin. Bussissa oli muitakin pakolaisia. Grudynalla ja hänen tyttärellään oli mukana vain kaksi pientä rep -

pua. Toisessa oli läppäri, jotta tytär voisi jatkaa koulua etäopetuksessa. He saapuivat Helsinkiin 11. maaliskuuta.

– Aluksi luulimme, että olimme itse käyttäytyneet huonosti, kun Liudmyla pysyi tyttärensä kanssa omissa oloissaan, Berg kertoo.

Pian selvisi, että Ukrainassa on tavallista, että naimisiin mentyään aviopari ei muutakaan omilleen vaan jää asumaan jommankumman vanhemman taloon.

– Kyse olikin ukrainalaisesta kulttuurista. Kimppa-asuminen, jossa saman katon alla pidetään pientä välimatkaa, sujuu heiltä luontaisesti. Joskus katsomme yhdessä televisiota, Berg kertoo.

RASMUS BERG

ESPOOLAINEN Rasmus Berg on alusta asti seurannut Ukrainan tilannetta poikkeuksellisen tiiviisti.

– Heti sodan alettua avovaimoni totesi aivan refleksinomaisesti, että meillä on vapaa huone, johon voisi majoittaa pakolaisen, Berg kertoo.

Pariskunta huomasi Kotimajoitusverkosto-nimisen yhdistyksen Facebook-sivulta Liudmyla Grudynan ja tämän 10-vuotiaan tyttären. Toukokuussa äiti ja tytär muuttivat Bergin luo.

– Liudmyla tietää, että seuraan tarkasti Ukrainan tilannetta, ja hän seuraa sitä tarkasti, mutta emme keskustele siitä. Hänelle sota on niin henkilökohtainen, etten koe sopivaksi ottaa aihetta itse esiin.

Berg toivoo, että Venäjä häviäisi sodan pian, mutta hän on myös varautunut siihen, ettei Grudyna vielä hetkeen muuta pois.

– Kristinuskossa on paljon hyviä arvoja, mutta olen itse uskonnoton. Ajattelen, että ihmisten on mahdollista löytää myötätuntoa myös ilman uskontoja. Suomi on nyt todella kahtiajakautunut. En usko, et-

Olari avaa tilansa kaikille hääpareille

Olarin seurakunnan kirkkoa ja kappeleita voidaan käyttää samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon vihkimiseen tai jo solmitun avioliiton kirkolliseen siunaamiseen. Asiasta päätti Olarin seurakunnan seurakuntaneuvosto 7. helmikuuta.

– Olin hyvilläni siitä, miten rakentavasti, kunnioittavasti ja asiallisesti seurakuntaneuvosto keskusteli tästä tunnetusti moniulotteisesta ja vaikeasta aiheesta, sanoo Olarin kirkkoherra Antti Malinen

ran seurakunta elokuussa 2022. Espoonlahdessa seurakuntalaisaloite sateenkaarihäistä kaatui äänestyksessä.

Tilojen avaamista samaa sukupuolta olevien parien vihkimisiin on käsitelty kaikissa Espoon seurakunnissa. Olarin seurakunta teki päätöksensa 7. helmikuuta. Kuvalähteet: Robin Vuorinen ja Clipart.

Aloite asiaan tuli seurakunnan jäseneltä. Olarin seurakuntaneuvosto päätti äänin 12–4 kannattaa aloitetta. Äänestyksessä annettiin yksi tyhjä ääni. Päätöksestä jätettiin myös eriävä mielipide.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta päätti Espoossa ensimmäisenä avata tilansa sateenkaariparien vihkimisille toukokuussa 2022. Pian tämän jälkeen saman päätöksen teki Tapiolan seurakunta.

Espoon ruotsinkielinen seurakunta päätti sallia vihkimiset kesäkuussa 2022 ja Leppävaa-

Tilojen avaamista samaa sukupuolta olevien parien vihkimisiin on nyt käsitelty kaikissa Espoon seurakunnissa, mutta sallivista päätöksistä on tehty valituksia. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen, ja seurakunnassa odotetaan oikeuden päätöstä. Olarin seurakuntaneuvoston tuore päätös ei ole vielä lainvoimainen.

MAIJA SAARI

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

HETI SODAN ALETTUA AVOVAIMONI TOTESI, ETTÄ MEILLÄ ON VAPAA HUONE, JOHON VOISI MAJOITTAA PAKOLAISEN.

Kiovasta kotoisin oleva Liudmyla Grudyna pakeni sotaa tyttärensä kanssa maalikuussa 2022.

Espoolaisista yli puolet kuuluu kirkkoon

Espoolaisista hieman yli puolet, 52 prosenttia, kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Tämä tarkoittaa sitä, että Espoon seurakunnilla on 159 200 jäsentä. Kauniaisissa kirkkoon kuuluvien osuus väestöstä on 64 prosenttia. Kauniaisten suomalaisella ja ruotsinkielisellä seurakunnalla on jäseniä yhteensä noin 6 650. Helsingissä ja Vantaalla kirkkoon kuuluvien osuus väestöstä on laskenut alle viiteenkym-

meneen prosenttiin, Vantaalla osuus on 49 prosenttia ja Helsingissä 47. Tiedot käyvät ilmi seurakuntien jäsentilastoista vuodelta 2022.

Kirkkoon kuuluvien osuuteen väestöstä vaikuttavat muuttoliike, maahanmuuttajien määrä, kuolemat ja kasteet. Espoon suomen- ja ruotsinkielisestä väestöstä kirkkoon kuuluu 67 prosenttia. Kirkkoon liittyneitä oli viime vuonna 1 247 ja kirkosta eronneita 3 161.

Korkeimmat jäsenyysprosentit Espoossa olivat Espoon ruotsinkielisessä seurakunnassa (70)

tä ihmiset olisivat kylmempiä tai moraalittomampia kuin ennen, mutta uskon, että kahtiajako on lisännyt epäluuloa ja pelkoa toisia kohtaan. Pelon ilmapiirissä on vaikea osoittaa myötätuntoa, Berg sanoo.

SUOMEEN ON tähän mennessä tullut lähes 50 000 sotaa paennutta ukrainalaista. Yksityisessä kotimajoituksessa asuvien tarkkaa lukumäärää ei tiedetä.

Edellisen turvapaikanhakijakriisin aikana perustetun Kotimajoitusverkoston tukiyhdistyksen toiminnanjohtaja Terhi Aaltonen kertoo, että tuhannet ukrainalaiset asuvat yksityiskodeissa.

Suuri osa on löytänyt majoituksen Kotimajoitusverkoston kautta.

– Venäjän hyökkäyksen jälkeen kysyntä meillä kasvoi todella voimakkaasti, eikä työvoimaa ollut riittävästi, Aaltonen kertoo.

Tilannetta huojensi se, että Espoon ja Helsingin seurakunnat myönsivät Kotimajoitusverkostolle yhteensä 35 000 euroa avustusta. Yhdistys muun muassa tukee, neuvoo ja järjestää koulutusta, jossa ohjeistetaan, millaisista asioista osapuolten kannattaa sopia.

ja Tapiolan seurakunnan alueella (56). Matalin jäsenyysprosentti on Leppävaarassa, 45. Koko Suomen väestöstä evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu 65 prosenttia.

Järjestöt auttavat maanjäristyksen uhreja

Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura ovat aloittaneet toimet ja hätäapukeräykset maanjäristyksestä kärsineiden auttamiseksi Syyriassa. Kummallakin järjestöllä on jo ennes-

tään toimintaa maassa.

Rasmus Berg seuraa Ukrainan sotaa tiiviisti muun muassa Telegramviestintäsovelluksen kautta.

– Koulutuksissa esimerkiksi tehdään selväksi, että majoittamisen on oltava vastikkeetonta, ja että kumpikin osapuoli on tasaveroinen. On myös tärkeää, että majoittaja ei lopeta majoitusta yhtäkkisesti, vaan että uuteen tilanteeseen jää aikaa varautua, Aaltonen sanoo.

Aluksi Liudmyla Grudynan tytär osallistui oman koulunsa opetukseen etänä. Jatkuvat ilmahälytykset keskeyttivät oppitunnit. Niinpä tytär siirtyi monikulttuuriseen kouluun Espoossa.

– Uudessa koulussa hän on ystävystynyt maahanmuuttajien lisäksi yhden venäläisen kanssa. Omalla suomen kielen kurssillani eräs venäläinen pyysi ihan henkilökohtaisesti minulta anteeksi sotaa, Grudyna kertoo.

Venäjän armeijan sotilaiden julmuus kuitenkin sattuu.

– Miten voi suhtautua ihmisiin, jotka ovat pakottaneet meidät jättämään elämämme ja pakenemaan maailmalle? Miten voi suhtautua ihmisiin, jotka tappavat ja tekevät hirveitä asioita lapsille, naisille, vanhuksille ja miehille? Kaikki tietävät, mitä he tekivät Butšassa, Irpinissa tai Iziumissa.

6. helmikuuta Turkkiin ja Syyrian iskeneessä maanjäristyksessä kuoli ja loukkaantui kymmeniä tuhansia ihmisiä. Avustusjärjestöt pyrkivät aluksi tarjoamaan ihmisille erityisesti huopia, lämpimiä vaatteita ja suojaa, sillä alueella on kylmä talvi.

Päätoimittajaksi pyrkii 12 hakijaa

Kirkko ja kaupunki -median päätoimittajaksi ovat hakeneet Hanna Antila, Leena Hirvonen, Mikko Ilkko, Pauli Juusela, Lars

Lundsten, Anne Moilanen, Rebekka Naatus, Viljami Puustinen, Annmari Salmela, Urpu Sarlin, Sanna Suokko ja Arja Tuusvuori

Kirkko ja kaupunki julkaisee kaikkien hakijoiden nimet asian merkittävyyden vuoksi.

Uuden päätoimittajan valitsee median johtokunta 29. maaliskuuta, ja päätoimittaja aloittaa tehtävässään viimeistään 1. toukokuuta. Siihen asti vt. päätoimittajana toimii Pauli Juusela.

Lue lisää: kirkkoja kaupunki.fi/uutiset

Espoon tuomiokirkko seura kunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta(ät)evl.fi

Osoitteet:

Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5

Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2

Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala

Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1

Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3

Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1

Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10

Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16

Nupurin kappeli, Brobackantie 1­3

Suvelan kappeli, Kirstintie 24

Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8

Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA

Laskiaissunnuntain messu su 19.2. klo 10. Pääsiäiseen laskeutumien alkaa. Liturgia ja saarna Oiva

Hujanen, avustaa Reetta Ikonen, urkuri William Häggblom, kanttori

Teemu Suominen. Kirkkokahvit.

Pysäkkimessu: ”Ainutkertainen

elämä” su 19.2. klo 18. Asemapäällikkö Leena Oikarinen, pappi Tuija

Kuusinen. Musiikki: Petri Kangas, piano ja Anna-Liisa Haunio laulu ja urut. Lastenpysäkki. Iltatee.

Tuhkamessu ke 22.2. klo 18. Pappi

Tuija Kuusinen, kanttori Anna-Liisa Haunio. Paastonajan ja katumuksen merkiksi annetaan tuhkaristi otsaan sitä toivoville.

Messu su 26.2. klo 10. Liturgia ja saarna Hannu Mäenpää, avustaa Marja Malvaranta, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Marja-Liisa Talja. Kirkkokahvit.

MESSUT KAPPELEILLA

Auroran kappeli

Laskiaissunnuntain messu su 19.2. klo 12. Muurimäki, Haunio. Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli

Nojatuolimessu Espoo rukoilee su 26.2. klo 16. Muurimäki. Haastattelusaarnassa kenialainen pariskunta Joanne Birgen ja Elly Kiplimo Rop Pohjois-Espoosta. Kirkkokahvit.

Kauklahden kappeli

Kyläkirkko su 19.2. klo 12. Kunnamo, Häggblom. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Laaksolahden kappeli

Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 16.2. klo 19. Marte.

Suvelan kappeli

Laskiaismessu su 19.2. klo 15. Hujanen, Suominen. Messuryhmä avustaa. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Viherlaakson kappeli

Iltamessu su 19.2. klo 17. Iltapala. Ikonen.

Messu su 26.2. klo 12. Talja.

Sururyhmä päihteisiin kuolleiden läheisille

Espoossa alkaa maaliskuussa päihdesensitiivinen sururyhmä. Diakoni Virpi Sutelainen, kenelle se on tarkoitettu?

– Sururyhmä on tarkoitettu kaikille niille espoolaisille, joiden läheinen on menehtynyt päihteisiin. Päihdekuolemaan liittyvässä surussa on erityispiirteitä, joita voi olla helpompaa pohtia tällaisessa vertaisryhmässä.

Millaisia aiheita siellä käsitellään?

– Puhumme avoimesti päihdekuolemaan liittyvistä tunteista, kuten voimakkaasta häpeästä, syyllisyydestä, vihasta, raivosta ja helpotuksen tunteista. Muistelemme läheistä ja sitä, millainen hän pohjimmiltaan oli. Mietimme, mikä lohduttaa ja mistä saa voimaa jatkaa omaa elämää. Osallistujilla voi olla käsiteltävänä monenlaista surematonta surua.

– Suljetussa ryhmässä, jossa muillakin on samankaltaisia kokemuksia, on turvallista jakaa asioita ilman häpeää ja syyllisyyttä. Osallistujilla voi olla voi-

PITÄJÄNTUPA

Aarteenetsijöiden miestenilta ma 27.2. klo 19. 27.2. Allan Lindberg: ”Identiteetti Kristuksessa”.

ESPOON TUOMIOKIRKON

SEURAKUNTATALO

Eläkeläiskerho to 23.2. klo 12.30.

Perhekerho ma 27.2. klo 10.

AURORAN KAPPELI

Kappelilounas ma ja to klo 11–13.

Hinta 2–5 e. Alkuhartaus klo 11.

Eläkeläiskerho ti 28.2. klo 13.

Raamattu-rukouspiiri ti 28.2. klo

18.30.

Miestenpiiri ke 1.3. klo 18.

Seurat ke 1.3. klo 19. Espoon rauhanyhdistys.

Perhekerhot: ma 27.2. ja pe 17.2. klo 10. Vauvat to 16.2. ja 2.3. klo 13.

Café Aurora ma–to klo 10–14.

KALAJÄRVEN KAPPELI

Gospel Dance ma klo 17 ja Gospel

lattarit klo 18 Ponnen maja, os.

Isonkorventie 31. 5 e / tunti.

Rukousilta ke 22.2. ja 1.3. klo 18.30.

Eläkeläiskerho to 23.2. klo 13.

Naisten Café to 2.3. klo 18.30. Iida

– Läheisen päihdekuolemasta on usein vaikea puhua. Vertaistukiryhmässä, jossa on muitakin saman kokeneita, on

makas puhumisen tarve, koska heillä ei ole ehkä aiemmin ollut rohkeutta puhua aiheesta. Toisten tarinoiden kuuleminen voi auttaa hyväksymään sen, mitä omalle läheiselle on tapahtunut.

Miten voisi tukea päihteisiin kuolleen läheistä?

– Kohtaamalla sureva kuten kenet tahansa, joka on menettänyt läheisensä. Surevaa ei saa jättää yksin. Läsnäolo

Rotko: ”Valokuva kertoo”. Ota mukaan valokuva.

Perhekerhot: ke 1.3. klo 10.

Perhekahvila pe 17.2. klo 9–12.

UUSI! Perhejumppa pe 17.2. klo 10.30–11. Lisätietoja: mia.blomstedt@evl.fi.

Tanssi vauvan kanssa ma 27.2. klo

14–15.30 (2–12 kk vauvat ja vanhemmat).

KAUKLAHDEN KAPPELI

Kappelilounas ti klo 11–12.30.

Hinta 2–4 e. Rukouspiiri ke 22.2. klo 18.

Eläkeläiskerho ma 27.2. klo 13.

Perhekerhot: ti 28.2. klo 10. Esikoisvauvat ja -taaperot (0–2 v.) ke klo 10. Vauvat to 16.2. ja 2.3. klo 11.30. Iltaperhekerho ke 1.3. klo 17.30–19, iltapala 2 e / perhe. Perhekahvila to 16.2. ja 2.3. klo

9–11.30.

Taidenäyttely: ”Havaintoja” 9.3. asti. Akvarellisti Tuikku Tenhovuori.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

Eläkeläiskerho ma 20.2. klo 13. Gospel Lattarit ma klo 18 ja klo 19; 5 e / kerta.

Perhekerho ke 1.3. klo 10.

NUPURIN KAPPELI

ja oman ajan antaminen on arvokasta. On hyvä kysyä, mitä hänelle kuuluu, ja kuunnella kaikki surevan tunteet tuomitsematta. Päihdekuolemassa helpotus ja suru ovat läsnä samanaikaisesti.

PAULA HUHTALA

Päihdesensitiivinen sururyhmä alkaa 30.3. klo 18 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalolla, Kirkkoranta 2. Ilmoittautuminen Anita Kyönsaarelle, p. 040 513 0843, anita.kyonsaari@evl.fi

Perhekahvila pe 17.2. klo 10–11.30. Kohtaamispaikka eläkeläisille to 23.2. klo 13.

Iltaperhekerho ma 27.2. klo 17.30–19, iltapala 2 e/perhe.

SUVELAN KAPPELI

”Elämisen arvoinen elämä” pe 17.2. klo 18. Keskustelutilaisuus, Risto Sipilä. Malvaranta, Haunio. Kahvit.

Pyhäkoulu su klo 15.

Päivärukous ma ja to klo 13. Kanervapiiri ma 20.2. klo 13. Inkerinsuomalaisten paluumuuttajien ryhmä.

Kappelilounas ti klo 12–13. Hinta 1,5–3,5 e. Eläkeläisryhmät klo 13: Teräskukat to 16.2. ja 2.3. ”Ilonpilkahduksia” ti 21.2.

Raamattupiirit: Näkövammaisille to 16.2. klo 13. Naisille su 26.2. klo 16.30.

Käsityöpiiri ti 21.2. klo 10–12. Jesus in Athens -elokuva su 26.2. klo 15.

Safkaa ja seuraa Suvelassa ke 1.3. klo 17–19.30 kaikille kokoonpanoille. Ruokaa (2 e), pelejä ja yhdessäoloa. Voit viipyä hetken tai koko illan.

Suvelan naistenpäivä: ”Terveet rajat hyvinvoinnin tukena” la 4.3. klo 9.30–15. Perheniemen koulutuspäällikkö Aila Lankinen. Keskustelua, kasvislounas; hinta 10 e. Päätös yhteiseen messuun. ILM. 20.2. mennessä: kirsi.kanerva@evl. fi tai 050 5110 165.

Perhekerhot: pe 17.2. klo 10, vauvat ma 27.1. klo 13.30.

VIHERLAAKSON KAPPELI

Kappelilounas ti klo 12–13. Hinta 2–4 e.

Avoin raamattupiiri ke klo 18. Lähetyspiiri ma 27.2. klo 14. Ikäihmistenkerho ke 1.3. klo 13. Perhekahvila to 16.2. ja 2.3. klo 9.30–12.

Café Viheri ma 27.2. ja ke 1.3. klo 10–12.

KIRPPUTORI-KAHVILA

Unelman kammari ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Hartaus to 2.3. klo 13.

turvallista jakaa asioita ilman häpeää ja syyllisyyttä, sanoo diakoni Virpi Sutelainen.

Os. Kaivomestarinkatu 8. Tied. eeva.einola@evl.fi.

WIHKIYÖ 23.3.

Vaivattomasti vihille tunnelmallisessa Espoon tuomiokirkossa. Seurakunta tarjoaa Pitäjäntuvassa hääkakkukahvit hääparille ja neljälle häävieraalle. Vihkiaikoja on tarjolla klo 12–24 ja niitä voi varata Espoon seurakuntien palvelukeskuksesta, p. 09 8050 2601 (ma–ti klo 9–15, ke–to klo 9–12). Tied. pappi Tuija Kuusinen, 040 531 1041, tuija.kuusinen@evl.fi. Huom!

Wihkiyön vaatima avioliiton esteiden tutkinta vie vähintään viikon. Ks. espoonseurakunnat.fi/wihkiyo-23032023.

TALVILOMAN PERHEPÄIVÄT

Ma–ti 20.–21.2. klo 10–13, mukavaa ohjelmaa, kavereita ja syötävää pienellä rahalla:

Kalajärven kappeli ma 20.2. Pientä syötävää 3 e / perhe. Kauklahden kappeli ti 21.2. ILM. ennakkoon ruokailuun: 050 3783 280.

Laaksolahden kappeli ti 21.2. Pressan Katti Miskan iloinen musiikkishow klo 10.30. Askartelua, huokeaa välipalaa.

KOULULAISTEN KESÄKERHOT

5.–16.6. Auroran, Kalajärven, Kauklahden ja Suvelan kappeleilla arkipäivisin 1–2 - luokkalaisille. Hinta 60 e / vko. ILM. 28.2. asti: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/lapset-jalapsiperheet/kesakerhot. Tied. aila. pihlajavesi@evl.fi.

SIJAISEKSI LASTEN KERHOIHIN?

Etsimme sijaisia 2–5-v. lasten päivä- ja perhekerhoihin Tied. aila.pihlajavesi@evl.fi, 040 5251 216.

KUORO KAIKILLE

To 16.2. ja 2.3. klo 18–19.15 Espoon tuomiokirkko. Kaikille avoin kuoro kokoontuu joka toinen viikko. Ei laulutaito- tai esiintymisvaatimuksia.

PARISUHDE JA

VANHEMMUUS

Keskusteluapua, tiedustelut, ilmoittautumiset ja maksuvapautukset: Perhetyönohjaajat kirsi. kanerva@evl.fi, 050 511 0165 ja kristiina.hannula@evl.fi, 040 547 4146.

Parista perheeksi illat Espoon keskuksen Perhekeskuksessa, os. Kamreerintie 6. Kaikille avoimia katsomuksesta riippumatta. To 16.2., 16.3., 13.4., 25.5. ja 22.6. klo 17–18.30. Tied. omasta neuvolasta tai Kirsiltä.

Perheiden talvileiri 3.–5.3 Hvittorp. Haku: www.espoonseurakun-

nat.fi/tapahtumat. Hinta 20–45 e. Tied. mia.blomstedt@evl.fi, p. 050

432 7501.

Rikasta minua -parisuhdeviikonloppu 24.–26.3. Hvittorp. Pareille, joiden suhde kaipaa uutta nostetta. Tämä on se kurssi, jolla puolisoon voi rakastua uudelleen! Ohj. Katajan vertaisohjaajat Minna ja Jarkko

Hauta-aho. ILM. 27.2. asti: www. espoonseurakunnat.fi/tapahtumat/2023-03-24/rikasta-minuaparisuhdeviikonloppu. Hinta 150 e / pari. Tied. Kirsi. Kummin kaa! Leiri kummeille ja kummilapsille 29.–30.4. Velskola. Hinta 45 e/ aik., 20 e / lapsi (3–14 -v.) Haku: 13.2.–31.3. www.espoonseurakunnat.fi. Tied. marika. laakkonen@evl.fi, 050 511 0341.

ARKIYSTÄVÄKOULUTUS

La 25.3. klo 11–15 Karakappeli, Karakalliontie 12. Tule ulkoilukaveriksi yksinäiselle, vanhukselle, näkövammaisen oppaaksi, ystäväksi maahanmuuttajalle jne. Tule kuulolle, välipalaa tarjolla. Tied. diakoni Riitta Türkmen 040 546 5198 tai diakonissa Tiina Hietaniemi 040 763 6599. ILM. 16.3. mennessä: riitta.turkmen@evl.fi.

MATKA ISRAELIIN

Mm. Jerusalem, Tiberias 20.–28.10. Tied. ja ILM. hannu.maenpaa@evl.fi, 040 513 0861 tai marja. malvaranta@evl.fi, 040 531 1040.

YHTEYS DIAKONIATYÖNTEKIJÄÄN

Tukea vaikeassa elämäntilanteessa. Ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään:

Auroran alue: 040 7636599.

Espoon keskus ja Suvela: 040

5311037, 050 438 0189 tai 040 547 1861.

Pohjois-Espoo: 040 736 9315.

Länsi-Espoo: 050 438 0176 tai 040 513 0862.

Viherlaaksolahden alue: 040 572 5344.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

Silta – paikka pysähtyä huojentamaan huolia Suvelan kappelissa.

Ajanvaraukset: kirsi.kanerva@evl. fi, 050 5110 165.

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501.

SOMESSA JA VERKOSSA

Olemme toistemme arjessa

vahvasti läsnä. Seuraa meitä! Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/

Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta

Espoonlahden seurakunta

Toimisto:

puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000,

espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti

Nuoret: www.sodesode.fi

Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa

Toimipisteet:

Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

Aukioloajat: Espoonlahden kirkko ma–to klo 9–18, pe 9–15, la toiminnan mukaan ja su 10–18. Soukan kappeli ma–pe 9–15, la–su toiminnan mukaan.

Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/espoonlahden-seurakunta.

MESSUT

Messu su 19.2. klo 11 kirkko. Olli, Puukko, kamarikuoro Navichorus. Yhteisömessu su 19.2. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

Iltamessu su 19.2. klo 17 Soukan kappeli. Santaharju, Puukko. Tuhkamessu ke 22.2. klo 18 kirkko. Paasto alkaa. Ylisuutari, Puukko. Leipämessu pe 24.2. klo 10 kirkko. Pohjonen, Sinervo, Ojala. Keittolounas.

Messu su 26.2. klo 11 kirkko. Sinervo, Ojala.

Yhteisömessu su 26.2. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

Hiljaisuuden messu su 26.2. klo 17 Soukan kappeli. T. Aalto, musiikki Gregory Pass. Siioninvirsiseurat pe 3.3. klo 18.30 kirkko.

Messu su 5.3. klo 11 kirkko. Turtiainen, Ojala. Mukana rippikouluryhmiä.

Yhteisömessu su 5.3. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

Iltamessu su 5.3. klo 17 Soukan kappeli. Haarlaa, Puukko.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus arkisin klo

9–15 p. 050 583 6885.

Pappi päivystää ma–pe klo 12–19 p. 050 432 8496.

Ostaripastori/-diakoni to klo 13–15 kauppakeskus Lippulaiva. Papit ja diakonit vuoroviikoin.

Omaishoitajien ja muistisairaiden läheisten vertaisryhmä

parillisten viikkojen perjantaina klo 10–12.30 Soukan kappelilla yhteistyössä SPR:n kanssa. Omaa ohjelmaa omaishoitajille ja läheisille. Lopuksi syödään yhdessä. Lounas ja kahvit 5 e. Lisätiedot diakoni Eija 0415341706.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Diakonialounas ma ja to klo 12–13 kirkko, lipunmyynti klo 11.30–12.30.

Aikuiset 3 e. Brunssi tiistaisin klo 10–11.30 kirkko. Ruoka valmistetaan pääosin hävikkielintarvikkeista, tarjolla niin kauan kuin ruokaa riittää. Maksuton.

TAVATAAN TAAS!

Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten pankille. Mäntykappelin kohtaamispaikka ti klo 14–16 Mäntykappeli. Aikuisten avoimessa kohtaamispaikassa pääset tutustumaan uusiin ihmisiin kahvittelun (1,5 e) lomassa. Yksineläjien lauantai-ilta ystävänpäivän merkeissä la 18.2. klo 18 kirkko. ”Tämän laulun haluaisin antaa ystävälleni.” Tuo mukanasi musiikki-cd sekä halutessasi pientä purtavaa yhteiseen pöytään. Nykyheprean peruskurssi ti 21.2.–30.5. klo 18–20 kirkko, parill. vkot. Perusfraaseja, hepreankielisiä lauluja ja kirjaimet. Ilmoittaudu inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883 tai tule paikalle ti 21.2. ”Tässäkö tämä elämä on?” Alfakurssi kristinuskon perusasioita ma 27.2.–22.5. klo 18–20 kirkko. Opetusta, keskustelua ja yhdessäoloa kevyen ruokailun ääressä. Tied. ja ilm. viim. 20.2. inkeri.oinonen@evl. fi, 050 583 6883. Filmi-illat K12 ke 1.3.–19.4. klo 18–19.30 kirkko. The Chosen -sarja jatkuu (suomi/englanti), jakso/ilta. Vapaa pääsy.

Yhteisen tulen äärellä to 2.3. klo 17–20 Soukan kappeli, joka kuun 1. torstai. Seurakunta tarjoaa makkarat ja mehut, voit tuoda myös omat grillattavat tullessasi.

Majataloilta pe 3.3. klo 18 kirkko.

Musiikki, rukous, opetus, yhteisöllisyys. Pekka Simojoki, Ilkka Puhakka ja Jukka Jämsén. Espoonlahti Fellowship & Praise Party la 4.3. klo 17 Soukan kappeli. Kv. yhteysilta ja ylistysjuhla. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa.

MUSIIKKI

Laulukerho ti 28.2. klo 13 kirkko, paritt. vkot. Virsiä kanttorin johdolla. Pullakahvit 1,50e.

Kevät soi tunteella -konsertti to 9.3 klo 13 Soukan kappeli. Chopin ja Sibelius, Sellolla ja pianolla. Sellisti Tapani Heikinheimo, kanttori Heli Ojala. Kahvit 1,5 e.

KUOROT

Kamarikuoro Navichorus ti klo 18 kirkko, Elja/ 0400 505 562.

Gospelryhmä Nardus ke klo 18 kirkko, Heli/ 050 438 0174. Nuorten aikuisten kuoro Okra ke klo 18.30 Soukan kappeli, Rosa/ 050 414 2610.

Kirkkokuoro to klo 18 kirkko, Heli/ 050 438 0174.

RUKOUS JA RAAMATTU

Toivon rukoushetki arkiaamuisin

klo 8.50 kirkko, myös www.facebook.com/espoonlahdenseurakunta.

Aamurukous verkossa ke klo 6.30–7.30 Teams. Linkki tapahtumakalenterissa. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30 kirkko.

RYHMIÄ JA PIIREJÄ

Posliininmaalausryhmä ma klo 12 Soukan kappeli, pullakahvit 1,50 e. Käsityökerho ma klo 12.30 Soukan kappeli. Kahvi 1e.

Heprealaisia tansseja la klo 12.15–15.30 kirkko.

Gospel-lattarit naisille to 16.2. ja 2.3. klo 18-19 ja klo 19–20 Soukan kappeli, paritt.vkot. Tanssitunteja latinogospelin tahtiin, 5e/kerta. Arkipyhis 5–10-vuotiaille klo 18–19. Diakonia- ja lähetyspiiri ti 21.2. klo 13 kirkko, parill. vkot. Valmistellaan myytävää lähetystyön hyväksi. Teresa-piiri ti 21.2. klo 18 kirkko, parill. vkot. Tehdään käsitöitä myyjäisiin. Tuotto Naisten Pankille. Lukupiiri ti 21.2. klo 18 kirkko. Kirjana Meri Kuusisto, Vuosi tavaratalossa. 21.3. Suvi Vaarla, Westend.

LAPSET JA LAPSIPERHEET

Avoin Junnuklubi Sodessa ma-pe klo 13–15.30. Iltapäiväkerho tarkoitettu 1.–6. luokkalaisille. Tule vapaasti käymään. Ilmoittaudu vain, mikäli tarvitset maksullisen välipalan (sodesode.fi).

Toimiva perhe -kurssi keväällä Soukan kappelilla Käytännöllisiä ja konkreettisia ihmissuhdetaitoja perheen arkeen. Kurssilla työskennellään ryhmässä ja käsiteltäviä taitoja harjoitellaan pari- ja pienryhmätehtävin. Lastenhoito. Ilm. verkossa viim. 26.2. Tied. Tanja Routama. Kesäkerhot 1.–2. lk Kaskikappelilla. Haku päättyy 28.2. Lisätiedot ja ilm. verkossa.

NUORET

Kaikki nuorten toiminta osoitteessa sodesode.fi.

YHTEISVASTUU

Onnenpäivä – Yhteisvastuun perhetapahtuma la 25.3. klo 10–13 Soukan kappeli. Toimintaa ulkona ja sisällä. Voit tuoda myyntiin leivonnaisia, tuoteseloste mukaan.

Leppävaaran seurakunta

Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta

youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi Lapset ja perheet minisiipi.fi FB & IG & YouTube @minisiipi

TAPAHTUU 17.2.–3.3.

Onnellisten kaupungissa kulkee mukavasti

Kauniaisissa pahoilta talouspulmilta on toistaiseksi

vältytty, mutta kirkon kunnostus jatkuu.

Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakunnissa on viime vuosina etsitty säästökohteita. Kauniaisissa seurakunnillakin on toistaiseksi mennyt ihan hyvin.

– Viime valtuustokaudella omaisuutta myytiin ja tonttimaatakin realisoitiin. Näin hankittiin varoja korjausrakentamiseen, kertoo Kauniaisten yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi valittu Tapani Ala-Reinikka.

– Seurakunnan työntekijät ovat luoneet tänne hyvän hengen ja toiminta on vilkasta. Suomi on maailman onnellisin maa ja Kauniainen Suomen onnellisin kaupunki. Se näkyy myös kirkon piirissä, hän sanoo viitaten tutkimukseen, jossa kartoitettiin kuntalaisten tyytyväisyyttä.

Ala-Reinikka on monelle paikkakuntalaiselle tuttu, sillä hän on myös kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja toimi työurallaan opettajana ja rehtorina.

Toki maailman muuttuminen näkyy Kauniaisissakin: vaikka kaupungin väkiluku kasvaa, seurakuntien jäsenmäärä ei enää nouse samassa suhteessa. Nyt asukkaita Kauniaisissa on reilu 10 000, joista 4 300 kuuluu suomalaiseen seurakuntaan.

Toinen seurakuntavaalien paikalli-

nen ääniharava, Maritta Kirilä valittiin suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajaksi. Puheenjohtajana toimii kirkkoherra Mimosa Mäkinen. Kirilä on luottamushenkilönä uusi, mutta tuntee seurakunnan hyvin, sillä hän jäi muutama vuosi sitten eläkkeelle sairaalapapin ja perheneuvojan työstä Kauniaisissa.

– Lähdin ehdolle siksi, että tunsin seurakunnan työmuodot ja ajattelin, että tuon minä osaan. Oikein odotan, että työntekijät tulevat kertomaan meille luottamushenkilöille, mitä millekin työalalle kuuluu.

Kauniaisten kirkon remontin ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen vuoden 2022 lopussa. Kirkkoa kunnostettiin lähinnä sisältä.

– Johtoryhmä eli kirkkoherrat ja seurakunnan talouspäällikkö ovat hoitaneet asioita viisaasti, Kirilä sanoo.

Kautensa aloittaneilla luottamushenkilöillä on edessä ainakin kirkon remontin toisen vaiheen suunnittelu.

Myös joitakin virkoja on varmasti tulossa auki.

– Alamme myös valmistella seurakunnan uutta strategiaa, Tapani AlaReinikka kertoo. ■

Lue koko juttu: kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

MESSUT JA

JUMALANPALVELUKSET

Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa on kirkkopussukoita omalle paikalle mukaan otettavaksi pienimmille messuvieraille. Kirkolta löytyy myös lastenpaikka. Messun jälkeen tarjolla kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot löytyvät verkosta osoitteesta espoonseurakunnat.fi/le/jumalanpalvelukset ja Leppävaaran seurakunnan Facebookista. Turvapaikka – laskiaissunnuntain messu su 19.2. klo 11 Leppävaaran kirkko. Sari Anetjärvi, laulu. Kallioniemi, Yletyinen, Latvanen. Arki-illan messu joka torstai klo 17 Leppävaaran kirkko.

Laskettelua paastoon – messu su 19.2. klo 13 Karakappeli. Sari Anetjärvi, laulu. Alanne, Latvanen. Venäjänkielinen iltakirkko ti 21.2. ja 28.2. klo 19.30 Uuttu.

Katumuksen tielle – tuhkakeskiviikon messu ke 22.2. klo 19 Leppävaaran kirkko. Messun yhteydessä on mahdollista saada tuhkaristi otsaan katumuksen merkiksi.

Lauluyhtye Moodin kvartetti, Matti Tikkanen ja Jukka Järvenpää.

Ahtee, Latvanen. Messu su 26.2. klo 11 Leppävaaran kirkko.

Colourful Christian Worship Service on Sunday Feb 26th at 5 pm in Karakappeli Chapel. Alanne, Isaac Ohaju, Rissanen. Music: Worship band and Outi Noponen. The service is bilingual. Messu on kaksikielinen (englanti–suomi).

LAPSILLE JA PERHEILLE

Lasten toiminta Facebookissa: minisiipi.fi, FB & IG & YouTube: @ minisiipi.

Kirkon perhekahvila ti klo 9–11.30

Leppävaaran kirkko.

Kirkon vauvakerho ti klo 13–15

Leppävaaran kirkko.

Karakappelin perhekahvila ke klo

9–11.30 Karakappeli.

Uutun perhekahvila to klo 9–11.30

Uuttu.

Karakappelin vauvakerho to klo

13–15 Karakappeli.

Muskarit 0–8 v. ma–to, Essi Kaarela 040 559 1489

TAAPEROKIRKKO

Leppävaaran kirkon B-siivessä pe 3.3. klo 10 ”Tulipalo, tulipalo! Tarvitaan pelastajaa!” Palomies on hyvän puolella niin kuin Jumalakin. Noin 30 min. kirkkohetki, jonka jälkeen mehut, kahvit ja leikkiä. Mukana perhetoiminnanohjaaja

Seija, muskariope Essi ja lasten pappi Kirsti.

NAISTENPÄIVÄ

Toiminnallinen Naisten Päivä la 11.3. 9.30–17 Uutun kappeli. Myyntipöydät klo 9.30–13: Aloe Vera -tuotteita/Inka Ritamaa, laukkuja, huiveja yms./Helena Genell, korvakoruja, avainrenkaita.

Päivän ohjelma ei edellytä taiteellista osaamista, teemme itsetutkistelua taideterapian keinoin. Ohjaajana ratkaisukeskeinen kuvataideterapeutti Helena Tahvanainen. Hinta 20 e sis. aamukahvin, keittolounaan, päiväkahvin, ohjauksen ja materiaalit. Päivä loppuu rukousjaksoon. Max osall.määrä 18 hlöä. Ilm. viim. 6.3. diakoni Harriet Lohikari, p. 040 531 1057.

ISIEN SAUNA- JA VIRKISTYSILTA

Velskolan kurssikeskus to 2.3. klo 17.30. Saunomista, suolaista purtavaa ja leppoista jutustelua. Mukana Jukka Silventoinen Leppävaaran seurakunnasta. Omat kyydit/ kimppakyydit. Kysy kyytiä tai ilmoita, jos voit tarjota kyydin: jukka.silventoinen@evl.fi. Isien sivut: isille.info #isilleinfo

RYHMIÄ AIKUISILLE

Kaikki aikuisten ryhmät löydät netistä: espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/ryhmat. NäppärätNäpit Leppävaaran

kirkon Maisemasalissa joka to klo 10.30. Yhteisenä käsityöprojektina isoäidin neliöt 15 x 15 cm, iloisissa väreissä, jossa reunat vihreällä kiinteällä silmukalla. Valmiista neliöistä teemme tulevana jouluna diakoniajoulupuun. Tied. Riitta Türkmen, 040 546 5198

Äiti Teresa -piiri to klo 11–13 Karakappeli. Valmistetaan erilaisista langoista käsitöitä tarvitseville. Klo 12 rukous- ja kahvihetki.

Lectio Divina -raamattumietiskely to 23.2. ja 2.3. klo 10 (joka toinen to) Karakappeli. Etsimme hiljaisuutta ja rauhoittumista, luemme ja pohdiskelemme hiljaisuudessa seuraavan sunnuntain evankeliumia. Lopuksi ajatusten jakamista. Tied. Lahjamarjatta Korhonen, p. 044 523 6574.

Naisten Pankin Kirjallisuuspiiri ma 27.2. klo 18 Leppävaaran kirkon seurakuntasali. Kirjana Raija Oranen: Metsästäjän sydän. Vap.eht. tuki (2–10 e) Naisten Pankin osakkeeseen.

Naisten kesken ke 1.3. klo 18.30 Uuttu. Tule keskustelemaan ja pohtimaan elämän eri puolia naisten kesken. Seuraavat kerrat 12.4. ja 3.5. Ohj. Eija Ala-Venna, 045 675 5321.

Toivoa naisille to 2.3. klo 18.30 Uuttu. Medialähetys Sanansaattajien ryhmä. Tied. Hanna Rissanen, p. 044 516 6120.

Vasemman käden maalarit la 4.3. ja 1.4. klo 12–17 Uuttu. Tavoitteena on rentoutua ja antaa tilaa erilaisille tunteille. Ohj. Nina Purtonen. Ilm. joka maalauskertaan erikseen viim. viikkoa ennen: heli.siltakorpi@evl.fi, p. 040 537 6876. Maksu 15 e/kerta Naisten Pankin hyväksi. Varttuneen väen kerhot: Karakappeli ti klo 13–14.30, Leppävaaran elä ja asu -keskus (Perkkaan kerho)

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Tapani Ala-Reinikka on kirkkovaltuuston puheenjohtaja, Maritta Kirilä valittiin seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajaksi.

pe klo 13–14.30. Kerhoja ohjaa

Kimmo Vuorialho, p. 045 172 6810. Varttuneen väen avoin kahvila

Leppävaaran kirkon seurakuntasalissa parillisten viikkojen ma klo 13–14. Mukana Leena Keinänen.

VAPAAEHTOISEKSI?

Iloa vapaaehtoisuudesta! Haluaisitko seurakunnan työntekijöiden rinnalla käyttää niitä taitoja ja lahjoja, joita sinulla on? Tied. vapaaehtoistyön ohjaaja heli. siltakorpi@evl.fi, p. 040 537 6876.

KARAN YHTEISLAULELOT

Pauliina Hyryn johdolla lauletaan pe 3.3. klo 14–15 Karakappelissa.

KUORO KAIKILLE

Ei laulutaitovaatimuksia, ei esiintymispakkoa. Harjoitukset

Leppävaaran kirkolla ke klo

18–19.15. Mukaan voi tulla missä vaiheessa toimintakautta tahansa ilman ennakkoilmoittautumista. Kevään harjoituspäivät ke 1.3., 15.3., 29.3. ja 12.4. Ohj. kanttori Outi Noponen.

ARKIYSTÄVÄKSI?

ArkiYstävä-toiminnan koulutus/ infotilaisuus la 25.3. klo 11–15 Karakappelissa, Karakalliontie 12 klo 11–15. Jos sinulta löytyy ylimääräistä aikaa tunti tai kaksi viikossa, kahdessa tai kuukaudessa, tämä on mainio tapa antaa aikaasi jollekin, joka ilahtuu sinusta. Voit uskoa, että ilo on molemminpuolista. Lue lisää Yhteiset-palstalta.

APUA JA TUKEA

Diakonian palveluaika ma klo 10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata ajan suoraan diakoniatyöntekijöiltä, sähköpostitse osoitteesta leppavaaran.diakonia@evl.fi tai netissä: asiointi.espoonseurakunnat.fi. Diakonialounaat Leppävaaran kirkolla ti ja to klo 11.30–12.30. Hinta 3 e.

Olarin seurakunta

Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi

Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret

Youtube: Olarin seurakunta

Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSU

Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/user/Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta.

Olarin kirkko: Messu kirkossa ja

verkossa su 19.2. klo 10. Tapio

Suontakanen, Tuija Samila, Päivi Hakomäki.

Tuhkamessu ke 22.2. klo 19. Antti

Kruus, Sanna Franssila.

Messu kirkossa ja verkossa su

26.2. klo 10. Jarmo Jussila, pappi

Kimmo Ansamaa, Sari Rautio.

Aamumessu ke 1.3. klo 8, Antti Kruus.

Matinkappeli: Messu su 19.2. klo

12. Antti Kruus, Sanna Franssila.

Messu su 26.2. klo 12. Antti Hirsto, Sanna Franssila.

Olarin kappeli: Messu su 26.2. klo

12. Kimmo Ansamaa, Sari Rautio. Chapple, Iso Omena: Risteysmessu joka torstai klo 19, tuulahdus nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista sanomaa. Ennen Risteystä etkot, jossa tarjolla pientä purtavaa klo

17.30–18.30. Halutessasi voit myös tulla mukaan toteuttamaan messua. 16.2. Annamari Lehtinen, 23.2. Tapio Suontakanen, 2.3. Annamari Lehtinen. Musiikki: Risteysbändi. risteys.fi.

KASTEPÄIVÄ 11.3. Helppo tapa järjestää kastejuhla minkäikäiselle lapselle tahansa. Kaikki on valmiina kastemekoista kakkukahveihin. Päivä on avoin ja ilmainen. Kasteita on Olarin kirkossa klo10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17. Parillisten tuntien kastekahvit pidetään kirkon seurakuntasalissa ja parittomien kirkon kerhosiivessä. LISÄTIETOJA kastepäivästä antaa pastori Tapio Suontakanen 0504094047 tai tapio.suontakanen@evl.fi. Varaa aika kastetilaisuudelle Espoon seurakuntien varauspalveluista 09 8050 2601, varauspalvelut.espoo@evl.fi. Voit kastaa lapsesi, vaikka hän olisi jo saanut nimen.

PERHEIDEN LAUANTAI

La 18.2. klo 10–13 Chapple, Iso Omena. Tarjoamme välipalaa, muskarituokion, pientä askartelua ja hyvää viikonloppuseuraa. Leikkihuone on avoinna.

MISTÄ ON PIENET URUT

TEHTY?

Perhetapahtuma ti 28.2. klo 17.30 Olarin kirkko. Tutustutaan urkuihin Bachin pariskunnan kanssa ja rakennetaan yhdessä pienet soitettavat urut. Pientä iltapalaa tarjolla ja pienemmille lapsille leikkihuone avoinna.

SURURYHMÄ

Vertaistukiryhmä, jossa kokemuksia jaetaan keskustelemalla luottamuksellisesti yhdessä muiden läheisensä menettäneiden kanssa.

ILMOITTAUTUMISET ryhmään

viimeistään 21.2. numeroon: 09 8050 7000 (ark. klo 9–15). Ryhmä kokoontuu viisi kertaa, 23.2., 9.3., 23.3., 6.4. ja 13.4., torstaisin klo 17–18.30. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Ryhmään kannattaa tulla

silloin, kun läheisen kuolemasta on kulunut vähintään muutama kuukausi. Mukana pastori Jarmo Jussila ja diakoni Tytti Kohonen. Haastattelemme tulijat (korkeintaan 7 henkilöä).

TULE MUKAAN VOIMAVARARYHMÄÄN

Olarin kappelilla keväällä viitenä to 23.2. alkaen klo 14–15.30. Ryhmässä käsitellään elämän voimavaroja tukevia aiheita: tunnetaidot, Logoterapian mahdollisuudet, oman elämän suojatekijät ja luottamus. ILMOITTAUTUMISET 20.2. mennessä: paula.piirainen@evl.fi tai 046 920 9632 / Paula. Paikkoja rajoitetusti. Teemme haastattelujen perusteella valinnat ryhmään. Ohjaajina Maritta Hartikainen ja Paula Piirainen.

VALOKUVANÄYTTELY

Onnellinen elämä - Johanna Kareen Katso ihminen® - valokuvanäyttelyn avajaiset ma 27.2. klo 17, Olarin kirkko. Näyttely on avoinna 27.2.–19.3. Näyttely kertoo kolmesta pariskunnasta, joita yhdistää se, että heillä kaikilla on kehitysvamma. Vamma ei ole este onnellisuudelle tai elämästä nauttimiselle. Näyttely herättelee pohtimaan elämän arvoa ja elämänarvoja. Mitkä asiat tuovat elämään mielekkyyttä ja millaisilla teoilla voimme tuoda iloa toinen toistemme elämään. Näyttely on osa valokuvatai teilija Johanna Kareen KATSO IHMINEN® -konseptia www.johan nakare.com.

OMAISHOITAJIEN JA LÄHEISTEN VIRKISTYSPÄIVÄ

Tule voimaantumaan ja virkistäy tymään vertaistesi kanssa Hvittor piin ti 28.3. klo 9.30. Päivän teema na valokuvat. Päivä on tarkoitettu ensisijaisesti Tapiolan ja Olarin seurakunnan alueella asuville omaishoitajille ja läheisille. Hinta 15 e. Muistathan ilmoittaa mahdollisesta erityisruokavaliostasi tai allergiastasi ja tuletko päivään omalla kyydillä vai yhteiskuljetuksella (Tapiola/Olari). Osallistujille lähetetään kirje ennen virkistyspäivää. Ilmoittautumiset ensisijaisesti nettilinkin kautta. TIEDUSTELUT

JA ILMOITTAUTUMISET viimeistään 13.3. mennessä Katja Karviselle p. 040 593 7386, katja.karvinen@ evl.fi tai Minna Martiskaiselle p. 050 330 7129, minna.martiskainen@ evl.fi.

DIAKONIATYÖ

Diakoniapäivystys ti klo 10–12, 050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Contact deacon on Tuesdays 10–12 by phone 050 4329368 or via email. Diakonialounas / Community lunch Matinkappeli ti klo 12–13 ja Olarin kappeli to klo 12–13. Lipun-

myynti klo 11.45–12.30. Ota mukaan tasaraha. Tuesdays in Matinkappeli, 12–13. Thursdays at Olari Chapel, 12–13. Tickets at 11.45–12.30. Please, use the exact amount.

Hinta/Fee 3 e.

Minikirppis ti klo 10–12 Matinkappeli. Tule tekemään löytöjä pikku rahalla lähetystyön hyväksi!

MUSIIKKIA

Sinivalkokeltainen laulu 12.3. klo

16

Tapiolan seurakunta

Tapiolan kirkko: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17,

Olarin kirkko. Kaisa Ranta, sopraano, Marita Viitasalo, piano, Candomino-kuoro johtajanaan Esko Kallio. Liput 20 euroa ukrainalaisten hyväksi. Kahvitarjoilu.

la toiminnan mukaan ja su klo 8–14.

Toimisto:

ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi

Osoitteet:

Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6

Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8

Ajankohtaiset tiedot: espoonseurakunnat.fi tai vahtimestari, p. 09

8050 4460 tai Papin puhelin, 09

8050 4900 joka päivä klo 9–21.

MESSUT JA HARTAUDET

TAPIOLAN KIRKOSSA

Laskiaissunnuntain messu –

Jumalan rakkauden uhritie su 19.2. klo 10 Tapiolan kirkko. Tiihonen, Tervonen, Malkamäki. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro laulaa osia Urmas Sisaskin messusta nr 3 kuorolle ja uruille.

Colourful Christian Worship

Service su 19.2. klo 17. Kaksikielinen (englanti–suomi) messu. Nuorten aikuisten yhteisö Bless. mukana messussa ja iltateellä.

Pyry Paananen, Olli Teppinen, Elina Jokivuori ja vapaaehtoisia.

Viikkomessu ke 22.2. ja 1.3. klo 8. Messun jälkeen kirkkokahvit ja aamupuuro Kahvila Valossa. Kahvien jälkeen ryhmä seurakuntalaisia suuntaa aamu-uinnille Westendin uimarantaan. Olet tervetullut mukaan.

Tuhkamessu ke 22.2. klo 19 Tapiolan kirkko. Tuhkamessu aloittaa paastonajan ja matkan kohti ristin ja ylösnousemuksen pääsiäistä. Messussa voi paastonajan merkiksi ottaa vastaan tuhkaristin otsaansa.

Ossi Tervonen, saarnaajana teologian opiskelija Olli Teppinen. Messu su 26.2. klo 10. Jeesus kiusausten voittaja. Ukrainan sodan vuosipäivän rukous. Karinen, Teppinen, Linnoinen, Tervonen, Jurmu.

Levollinen rukoushetki viikon päätteeksi pe 3.3.klo 18 Tapiolan kirkko. Meditatiivista rukouslaulua, Raamatun sanaa ja rukousta, hiljaisuutta. Laulamme ranskalaisen kristillisen Taizé-yhteisön

lauluja suomeksi ja hiukan latinaksikin. Kesto noin 30 min.

KESKIPÄIVÄN RUKOUS

Klo 12 ma, ke ja pe verkossa Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla.

Pe 24.2. klo 12 Rukoushetki rauhan puolesta Tapiolan kirkossa ja Facebook-sivulla.

KAHVILA VALO

Ma–to klo 12–16 Tapiolan kirkko. Kahvilan tuotto KUAn kautta Syyriaan.

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA LÄHETYSTÄ

Kansainvälinen olohuone keskiviikkoisin klo 17 Kahvila Valossa. Tule kohtaamaan eri puolilta maailmaa tulevia ihmisiä. Voit myös lukea lehtiä, pelata lautapelejä tai ehdottaa muuta yhteistä

tekemistä. Teetä ja pientä purtavaa tarjolla. International living room at Tapiola Church Cafe Valo on Wednesdays at 5 pm. Come and meet people from various parts of the world. Tea and snacks will be served.

LAITA SE OVI KIINNI!

Vertaisryhmä murrosikäisten

vanhemmille 6 krt. alk. 1.3. klo

17.30 Tapiolan kirkko. Itsenäistyvä nuori voi tuntua yhtäkkiä kovin vieraalta. Minkälaisen roolin otan itsenäistyvän ihmisen rinnalla?

Tarvitaanko minua enää mihinkään? Ryhmässä pohditaan omaa vanhemmuutta, sen tukipilareita ja kuoppia hyväksyvässä hengessä. Ohjaajina perhetyöntekijä, työnohjaaja Kristiina Larjava sekä kasvatustieteilijä, työnohjaaja ja kahden teinin äiti Emmi Meloni. Tarjolla kahvia, teetä ja pientä suolaista nyyttärihenkeen. Maksuton. Maks. 8 hlöä. Tied. ja ilm. viim. ke 22.2: emmi.meloni@villaverso.fi tai p. 045 675 2869.

ÄITIEN VIRKISTYSPÄIVÄ

Historiallisessa Villa Hvittorpissa Kirkkonummella su 5.3. klo 10 alkaen. Askartelua, ruokailua ja ulkoilua. Myös rantasauna lämpiää. Ota mukaasi villasukat ja viltti, jotka tarvittaessa tuovat lämpöä. Omat kyydit. Osallistumismaksu10 e laskutetaan myöhemmin. Mukana lastenohjaaja Eevi Soikkeli ja seurakuntapastori Anu Ristimäki. Ilmoittautuminen: bit.ly/aitien_virkistyspaiva.

KUORO KAIKILLE

Kuoro kaikille ti klo 13.30 Tapiolan kirkko. Tied. elina.jokivuori@evl.fi, 040 513 0845.

AIKUISTEN AVOIN

KESKIVIIKKOKERHO

Ohjelma klo 13–14 Tapiolan kirkon seurakuntasalissa. Kahvitarjoilu klo12.30–13 Kahvila Valossa.

Ke 22.2. Tommy Toumaksen tarina. Tapiolan seurakunnan lähetys- ja kansainvälisen työn sihteeri Menni Nousiainen haastattelee Tapiolan seurakunnan Syyriasta Suomeen muuttanutta keittiömestari Tommy Toumasta. Mukana pastori Oili Karinen.

Ke 1.3. Savupiipusta merikotkan pesään. Lintujen rengastaja Hannu Ekblom. Mukana pastori Katja Hero.

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ

Konsertti ke 1.3. klo 12 Tapiolan kirkko. Aada Borgström, huilu ja Ilmo Peitso, piano. Ohjelmassa Vivaldi, Mozart, Debussy ja Clark. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

MITÄ VIELÄ -RYHMÄ

Vertaisryhmiä eläköityneille

Tapiolan kirkolla ma klo 13–15. Työskentely tähtää mahdollisimman mielekkään ajankäytön suunnitteluun. Kokoontumiset 13.3.–15.5. Ohjaajina pappi Marianne Tiihonen Tapiolan seurakunnasta ja työnohjaaja Tiina Merikanto. Ilm. viim. ma 6.3.: tiinamerikanto@ gmail.com tai p. 040 522 6265.

AVOIN RAAMATTUPIIRI K

Tapiolan kirkolla ke 1.3. klo 18.30. Kokoontuu keskiviikkoisin parittomilla viikoilla. Tied. Merja Tarhio, p. 040 544 4257.

KRISTILLINEN

MEDITAATIO

Avoimeen ryhmään ei tarvitse ilmoittautua eikä sitoutua. Joka to klo 19 Tapiolan kirkko. Ei edellytä aiempaa kokemusta. Meditoimme The World Community for Christian Meditation -perinteen mukaan. Tied. ohjaaja Leena Vanne, magdaleena.vanne@gmail.com.

MIESTEN RAAMATTUPIIRI

Joka toinen tiistai 21.02., 07.03., 21.03., 04.04., 18.04., 02.05., ja 16.05. klo 18.30 Kaipuu (naulakoiden luona), Tapiolan kirkko.

OMAISHOITAJIEN JA LÄHEISTEN VIRKISTYSPÄIVÄ

Hvittorpissa ti 28.3. Päivän teemana ovat valokuvat, jotka kertovat eletystä elämästä ja sisältävät paljon muistoja. Jaamme muistoja menneestä valokuvien kautta – ja teemme uusia muistoja. Ota mukaasi yksi itsellesi merkityksellinen valokuva, josta olet valmis kertomaan ja jakamaan myös muille. Päivässämme on mukana valokuvaaja Satu Mali, jonka kuvattavana jokaisella on mahdollisuus olla. Muistoksi tästä päivästä saat 1–2 kuvaa. Iltapäivällä Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry tulee kertomaan ajankohtaiset kuulumiset. Päivä päättyy yhteiseen messuun ja kirkkokahveihin.

Bussikuljetus: Klo 8.45 hotelli Gardenin edestä Tapiolasta, Tapionaukio 3, klo 9.00 Olarin kirkon pihasta, Rälssitilankuja 1. Lähtö Hvittorpista klo 15.

Päivä on tarkoitettu ensisijaisesti Tapiolan ja Olarin seurakunnan alueella asuville omaishoitajille ja läheisille. Hinta 15 e/hlö. Ilmoittautumiset ensisijaisesti netissä VIIM. 13.3.: bit.ly/omaishoitajien_virkistyspaiva. Jos ilmoittautuminen netin kautta ei onnistu, ota yhteyttä Katja Karviseen (p. 040 593 7386, katja.karvinen@evl.fi) tai Minna Martiskaiseen (p. 050 330 7129, minna.martiskainen@evl.fi). Ilmoita mahdollinen erityisruokavaliosi tai allergiasasi ja tuletko päivään omalla kyydillä vai yhteiskuljetuksella (Tapiola/Olari). Osallistujille lähetetään kirje ennen virkistyspäi-

vää. Virkistyspäivän järjestävät yhteistyössä Tapiolan ja Olarin seurakunta sekä Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry.

LAPSILLE JA PERHEILLE

Laajalahden perhekerho pe 17.2. klo 9.30 Kirvuntien kerhotila. Vapaata leikkiä ja jutustelua, hartaus- ja lauluhetki, tarjoilu. Mukana lastenohjaaja Kaisa Puranen. Talviloman perhekerho ma 20.2. ja ti 21.2. klo 9–11.30 Tapiolan kirkko. Hiihtoloman perhekerhossa muskariope Liisa Soinio, varhaiskasvatuksen ohjaaja Eevi Soikkeli sekä lastenohjaajat Kaisa Puranen ja Kirsti Nyyssölä. Purtavaa, mukavaa yhdessäoloa, vapaata leikkiä ja lauluhetki klo 10.

Perhekerho ma klo 9–11.30 Tapiolan kirkko.

Perhekahvila ti klo 9–11.30 Tapiolan kirkko. Siunauksen pisaroita -perheleiri pe–su 24.–26.3. Hvittorpin leirikeskuksessa. Ilmoittautumislinkki on avoinna 13.2.–5.3.: espoonseurakunnat.fi/tapiolan-seurakunta/ lapset-ja-lapsiperheet/leirit-retketja-kurssit. Ollaan yhdessä, päästään muskariin, ulkoillaan, opitaan tunnetaidoista ja vietetään yhteinen messu. Bussikuljetus Tapiolasta, etusijalla tapiolalaiset perheet. Tied. miia.raninen@evl.fi.

KEVÄTLEIRI

Leiri 1.–6.-luokkalaisille Velskolan leirikeskuksessa 17.–19.3. Viikonloppu täynnä kivaa tekemistä! Osallistumismaksu 35 e/lapsi. Ilm. ja lisätiedot: paheksuvakirahvi.fi.

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ

Hvittorpiin Kirkkonummella to 2.3. klo 10–15. Lue lisää Yhteisetpalstalta. Tied. diakoni Hanna Videll, p. 050 432 6587

ÄLÄ JÄÄ YKSIN

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi.

Keskusteluapua perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16, lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi

Osoitteet:

Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KLO 10 KAUNIAISTEN KIRKOSSA

Su 19.2. saarna teol yo Antti Tuononen, liturgia Kari Kuula, kanttori Teija Palolahti, Messukuoro sekä kuoronjohtajaharjoittelijoita Sibelius-Akatemialta. Su 26.2. saarna Kari Kuula, liturgia Anna-Kaisa Tuomi, teol yo Antti Tuononen avustaa ja kanttorina Teija Palolahti.

MARTAT JA MARIAT

To 16.2. klo 12 lähetyksen ja kansainvälisen työn ryhmä kirkon yläsalissa.

AVOIN PERHEKERHO

Ma klo 9.30–11 Sebastoksen toimitilassa (ei vkolla 8). 27.2. Leivotaan laskiaispullia.

MAANANTAIKAHVILA JA

VARTIN HARTAUS

Maanantaisin klo 12.45 vartin hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksen toimitilassa-

RUKOUSTA JA RAAMATUN

LUKUA PÄIVÄLLÄ

To 16.2. ja to 2.3. klo 14–15.30 kirkolla alatakkahuoneessa. Ryhmää ohjaavat Kari Mattila ja Ritva Kallio.

MONIKULTTUURISET PERHEET - RYHMÄ

La 18.2. ja la 4.3. klo 10–12 Sebastoksen toimitilassa, os. Kauniaistentie 11 (kirjaston viereinen kerrostalo). Ryhmä on tarkoitettu monikulttuuri- tai maahanmuuttajaperheille. Ryhmässä puhutaan suomea. Riittää, että osaa kieltä vähän. Ohj. Milena Raitmaa, laillistettu psykologi p. 0400 196 634. Ilmoitt. etukäteen sähköpostilla yilcedmilena@yahoo.es.

LUENTO- JA KESKUSTELUSARJA ALKUKIRKON NAISHISTORIASTA

Kauniaisten kirkolla ma 27.2. klo 18 TT Kari Kuula Miksi naiset vaiennettiin seurakunnissa? Eevan tytärten työntäminen taka-alalle.

RUKOUSTA JA RAAMATUN

LUKUA

Ma 20.2. ja ma 6.3. klo 18.30-20.30 Sebastoksessa. Ryhmää ohjaavat Kari Mattila ja Ritva Kallio. HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO

Ti 21.2. klo 13 kirkon yläsalissa. Aarre sydämessä, teol yo Antti Tuononen.

TUHKAKESKIVIIKON HILJAISUUDEN MESSU

Ke 22.2. klo 19.30 Kauniaisten kirkossa. Taizé-lauluja, rukousvaellus kirkkosalissa, ehtoollinen. Halukkaat saavat tuhkaristin otsaansa merkiksi paastonajan

alkamisesta. Mukana Anna-Kaisa

Tuomi, Teija Palolahti, Daniel Nyberg ja Carola Wikström.

SYKSYN VARHAIS­

KASVATUKSEN KERHOON

ILMOITTAUTUMINEN

Seurakunnan kerho 2–5 v. ilmoittautuminen syksyn kerhoon. Etusija kauniaislaisilla. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 15.3. mennessä: kauniaistenseurakunta.fi/tulemukaan/lapsille-ja-lapsiperheille/

Esbo svenska församling

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost. Öppet för besök må och to kl. 9-13. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

H ÖGMÄSSOR

Karabacka kapell sö 19.2 kl. 10 mässa. von Martens, Kronlund. Kyrkkaffe.

Esbo domkyrka sö 19.2 kl. 12.15. Kanckos, Kronlund.

Olars kyrka on 22.2 kl. 18 askonsdagsmässa med lovsånger. Erkko, Kronlund. Kvällste.

Esbo domkyrka sö 26.2 kl. 12.15. Erkko, Kronlund och Brunell.

UNGA OCH UNGA VUXNA

Ungdomskväll i Sode må 20.2 och må 27.2 kl. 17. Chilla, träffa

Elämänkaari

ESPOON TUOMIO KIRKKO­

SEURA KUNTA

Kastettu

Alva Tyyne Vanamo Hintikka, Amelia Amanda Kaunismäki, Tessa Olivia Koikkalainen, Uula

Olavi Lohi, Niilo Viljami Lopperi, Mette Alviida Luiro, Saimi Saaga

Maria Mehtonen, Miona Iia Olivia

Pietiläinen, Samuli Eelis Sinisalo, Eemi Sakari Sippola, Lina Sofia

Tonge, Esmeralda Eletta Välimäki.

Hautaan siunattu

Teuvo Samuli Heinonen 81 v, Helvi

Kaarina Juntunen 95 v, Osmo

Kalervo Kirmanen 77 v, Reijo

Juhani Lakanen 76 v, Leif Ragnvald Lundqvist 85 v, Riitta Maija

Manninen 87 v, Pasi Sakari Nurmi

49 v, Ritva Anneli Parviainen 88 v, Riitta Orvokki Seppä 79 v, Wilma

Katariina Suono 19 v, Satu Maija

Kaarina Virkkunen 75 v, Raija

Kaarina Winterhalter 84 v.

kompisar och församlingens anställda. Sökövägen 13.

VUXENVERKSAMHET

Symamsellerna ti 21.2 kl.16–19. Handarbetsgruppen som jobbar för mission och internationell diakoni samlas i Vita huset, Prästgårdsg. 1.

Torsdagsträffen to 23.2 kl.

13–14.30 i Södrik kapell. Gäst Olli

Ernvall från Open Doors berättar om kristnas situation i världen. Samvaro och andakt.

B ARN OCH FAMILJ

Familjeklubbar Fre kl. 9.30 familjeklubb i Köklax kapell. Tis kl. 9.30 Sång och lek i Sökö kapell och onsdagar kl.9.30 i Esbo domkyrkas församlingsgård. Tors kl. 9.30

ImseVimse i Mattby kapell.

Dagklubbar 2– 5-åringar, höst 2023- vår 2024

Elektronisk anmälning 1–31.3 på www.esboforsamlingar.fi/kommed/barn-under-skolaldern.

Klubbarna hålls på förmiddagar

2–4 ggr/vecka. Start v.33. Utbildade barnle dare leder klubbarna som grundar sig på Esbo församlingars plan för småbarnspedagogik. Avgift enligt antal timmar/vecka eller befrielse från avgift. Mer info: Helena tfn 040 763 6250, helena. aitti-lindberg@evl.fi

BARNENS SOMMARLÄGER

2023

Dagsläger för barn i åk 1–3 i Mattby kapell, 5–9.6 och 12–16.6. Pris från

70 euro. Övernattningsläger för 7–11-åringar på Hvittorp 19–22.6. Pris 70 euro. Info om pris, syskonrabatt och möjlighet till befrielse från avgift på vår hemsida. Elektronisk anmälning 1–28.2 via www. esboforsamlingar.fi Platserna fylls i anmälningsordning. Mer info: Helena tfn 040 763 6250, helena. aitti-lindberg@evl.fi

MUSIK

Babysång i kyrkan fr 3.3 kl. 10.30 i Olars kyrka. Sjung, dansa och gläds med din baby! Vi samlas 5 fre i mars, för att sjunga psalmer & sånger, spela och dansa i c. 30 min. Hemmavarande syskon är välkomna. Kaffeservering. Ingen avgift. Frågor: kantor Nina, nina.kronlund@evl.fi

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER

Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Ani 050 597 3313 ani.iivanainen@ evl.fi, Taina 040 547 1856, taina. sandberg@evl.fi, samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi

International

Colourful Christian Worship: kaksikielinen (suomi–englanti) messu sunnuntaisin/bilingual (Finnish–English) worship service on Sundays: 1st Sunday of the month: Matinkap-

peli, Liisankuja 3, klo 17 (Matinmessu)

2nd Sun: Suvelan kappeli, Kirstintie 24, klo 15

3rd Sun: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, klo 17. Next service19th February.

4th Sun: Karakappeli, Karakalliontie 12, klo 17. Next service 26th February.

Yhteiset

Talvileiri ti–to 7.–9.3. espoolaisille ja vantaalaisille näkövammaisille Hvittorpin leirikeskuksessa, Hvittorpintie 243, Masala. Lähde virkistäytymään kevään kynnyksellä mukavassa seurassa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Ritva Aarnio 040 734 7715 tai Terhi Suonsivu 050 381 8758, 17.2. mennessä tai sähköisen järjestelmän kautta: www. espoonseurakunnat.fi, tapahtumakalenterista hakemalla näkövammaisten talvileiri, huomioi erillinen ilmoittautuminen oppaille. Leirin hinta on 50 e, sisältää liinavaatteet. Leirille tuleville lähetetään leiriohjelma ennen leiriä. ArkiYstävä-toiminnan koulutus/ infotilaisuus la 25.3. klo 11–15

Karakappelissa, Karakalliontie 12 klo 11–15. Jos sinulta löytyy ylimääräistä aikaa tunti tai kaksi viikossa, kahdessa tai kuukaudessa, tämä on mainio tapa antaa aikaasi jollekin, joka ilahtuu sinusta. Voit uskoa, että ilo on molemminpuolista. Ystävänä voit olla vaikka ulkoilu-

kaverina yksinäiselle tai vanhukselle, näkövammaisen oppaana, ystävänä maahanmuuttajalle jne. Voit kokeilla vaikka yhden kauden kerrallaan. Ilmoittautumiset viim 16.3.: riitta.turkmen@evl.fi. Lisätietoa saat soittamalla diakoni Riitta Türkmen 040 546 5198, tai diakonissa Tiina Hietaniemi 040 763 6599. Tarjoamme koulutuksessa pientä välipalaa, ilmoitathan, jos tarvitsee huomioida allergioita Diakoniaretki: tule virkistymään Hvittorpin kurssikeskukseen Kirkkonummella to 2.3. klo 10–15. Lounas ja päiväkahvit, rukoushelmimietteitä, runoja, mukavaa seuraa, musiikkia, askartelua ja sauna. Nautimme retkellä sekä lounaan, että päiväkahvit, jotka kuuluvat retken hintaan. Saunomistarvikkeet ja ulkoiluun sopivat vaatteet kannattaa ottaa mukaan. Mukana päivässä rovasti Aarne Laasonen, diakoniapastori Marianne Tiihonen ja diakoni Hanna Videll. Hinta 15 e. Sähköinen ilmoittautuminen on avoinna 22.2. klo 16 asti: bit.ly/diakoniaretki tai puhelimitse Hanna Videll. p. 050 432 6587. Maksu ilmoittautumisen yhteydessä sähköposti- tai paperilaskulla, tai jos kumpikaan ei ole mahdollinen, käteisellä tasarahalla bussissa. Etusijalla ensikertalaiset ja haavoittuvassa asemassa olevat. Wihkiyö 23.3.: vaivattomasti vihille tunnelmallisessa Espoon tuomiokirkossa. Ks. espoonseurakunnat.fi/wihkiyo-23032023.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

Kastettu

Ninni Iiris Matilda Grahn, Halima

Airi Hamrouni Färm, Oneida

Amalia Hamrouni Färm, Otto Juha

Iisakki Hulkko, Wiljam Noa August

Karell, Jaro Väinö Juhani Liuski, Joonas Matias Luukka, Aapo

Juhani Viskari.

Hautaan siunattu

Sirkka Karolina Holm 97 v, Sissi

Kinnula 0 v, Tapio Ilmari Kokki 72 v, Meeri Esteri Muukka 92 v, Seppo Juhani Mäkelä 77 v, Mauno

Urho Rinne 92 v, Aira Hillevi

Räikkönen 83 v, Seppo Juha Saari

79 v, Helka Tuulikki Soimes 90 v, Eero Johannes Wuokko 74 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

Kastettu

Ayla Tuuli Rosie Fallow.

Hautaan siunattu

Irma Eklund 84 v, Vesa Väinö

Mäkinen 92 v, Eija Salo 94 v, Sirpa

Hannele Siivo 69 v.

LEPPÄVAARAN SERAKUNTA

Kastettu

Aatos Heino Johannes Hakala, Konsta Johannes Ilmari Kallio, Noel Matias Lappalainen, Onni Emerik Lappalainen, Leona Sissi Siponen, Tobias Ensio Turunen, Armas Ilmari Viitala.

Hautaan siunattu

Anita Garde-Maj Jaala 73 v, Sirpa Unerva Jousi 86 v, Toni Jussi

Ketonen 36 v, Juha Pekka Leminen 59 v, Jouko Ilmari Liiri 87 v, Taisto Keijo Olavi Nevalainen 78 v, Inger Viola Nieminen 82 v, Arja Tuula Tuulikki Ruostela 75 v, Lauri Petter Ruotsalainen 94 v, Ralf

Bertel Silander 83 v, Maija Liisa

Taipalo 92 v, Kaija Tihekari 96 v, Kaino Maria Vaittinen 94 v, Pertti

Kustaa Vakkuri 74 v.

OLARIN SEURAKUNTA

Kastettu

Luca Daniel Kujala, Ellen Kaarina

Kurkelahti, Lydia Helena Louise

Laitinen, Nelli Eveliina Alexandra Vanninen.

Avioliittoon aikovat

Henri Aleksander Sorokin ja Sofia

Olga Karolina Kiiskinen.

Hautaan siunattu

Raili Hellin Annikki Malinen 90 v, Martti Juhani Matinsalo 81 v, Kerttu Orvokki Mäkelä 85 v, Pirjo

Riitta Seppälä 74 v, Päivi Anneli

Suutarinen 68 v, Marju Astrid

Velhonoja 70 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

Lumi Lilja Aurora Honkanen, Kasper Amos Makkonen, Peetu

Onni Neva, Benjamin Johannes

Niiranen, Kasper Eino Olavi Tolonen.

Hautaan siunattu

Iris Tellervo Ahlbom 93 v, Martti

Juhana Kajatsalo 75 v, Lea Annikki

Kinnunen 93 v, Leena Mariatta

Liimatainen-Rinne 75 v, Tuulikki

Kaarina Pohjalainen 82 v, Sisko

Heleena Sulkanen 85 v, Elina

Aulikki Suomalainen 81 v, Kauko

Kalevi Tirkkonen 88 v, Tuula

Helena Voltti 79 v, Sven-Erik

Fridolf Åkerberg 79 v.

ESBO SVENSKA

FÖRSAMLING

Döpt/Kastettu

Erik Ingmar Dahlström, Edith Elsi

Karoliina Holmberg, Adessa Jolanda Maria Isotalo, William Axel Tyrsky.

Avliden/Hautaan siunattu

Sinikka Blomberg 94 år, Stina

Carita Hedberg 90 år, Benita

Ingeborg Kämppi 81 år, Göta

Anne-Maj Leino 96 år, Anna Lisbeth Helena Lundell 104 år, Kristina Alisa Svenskberg 87 år, Gunborg Beatrice Ingeborg Vuorio 100 år, Hildur Linnea Winberg 88 år.

Kirkoissa soi

SUNNUNTAINA 19.2.

Erämaa iloitsee -konsertti klo 18 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Suvi Lehtonen-Gräsbeck, laulu ja Folke Gräsbeck, piano. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

TIISTAINA 21.2.

Pressan Katti Miskan iloinen musiikkishow klo 10.30 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16. Musiikki-iloittelun lisäksi voit osallistua Laaksolahden kappelin talviloman perhepäivään. Ks. tarkemmin Espoon tuomiokirkkoseurakunnan tiedot.

Pianomusiikkia Suomesta ja Japanista klo 17.30 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Pianotaiteilijat Mayu Harada ja Niilo Junnikkala. Sibelius, Takemitsu ja Junnikkala. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e Yhteisvastuun hyväksi. Kahvit ennen konserttia 2,50 e musiikkitoiminnan hyväksi.

PERJANTAINA 24.2.

Good Times Jazzband klo 19

Kauklahden kappeli, Kauppamäki

1. Iloista jazzia New Orleansin tyyliin. Ami Aspelund, laulu ja banjosäestys, Birger Lindström, klarinetti, Curre Qvarnström, basso ja Ilkka Joronen, piano. Ohjelmistossa Ragtime, spirituaaleja ja gospelia sekä svengaavia jazz- ja blueshelmiä. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 1.3.

Häivähdys pyhää -konsertti klo 12 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Aada Borgström, huilu ja Ilmo Peitso, piano. Ohjelmassa Vivaldi,

Sopraano Kaisa Ranta, Marita Viitasalo, piano ja Candomino-kuoro esiintyvät Sinivalkokeltainen laulu -hyväntekeväisyyskonsertissa su 12.3. klo 16 Olarin kirkossa. Liput maksavat 20 euroa.

Mozart, Debussy ja Clark. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Lauletaan yhdessä klo 18 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Kanttori Anna-Liisa Haunio laulattaa Safkaa ja seuraa -tilaisuuden yhteislauluhetkessä. Toiveita voi lähettää etukäteen 22.2. asti: anna-liisa. haunio@evl.fi. Vapaa pääsy. Ks. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan tiedot.

PERJANTAINA 3.3.

Voimalauluja klo 19 Kauniaisten kirkko. Solistina Miri Rantio, mukana myös Suvi Numminen laulu, Petri Kangas, piano ja Make Perttilä, kitara. Anna-Mari Kaskisen ja Anna-Liisa Haunion laulujen tunnelmissa liikutaan irlantilaistyyppisestä sävelmästä popballadin kautta gospeliin ja virsikoraaliin. Laulujen tekijät kertovat ajatuksiaan. Liput 15 e etukäteen espoo. laakson_liljat@lions.fi sekä tuntia ennen konserttia ovelta käteisellä

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla

Sunnuntaina 19.2.

Kimmeltävää klaveerimusiikkia ja kuumaa kaakaota -konsertti klo 16 Vantaalla Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Fabio Ciofini ja Markku Mäkinen, urut ja cembalo. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 e seurakunnan musiikkityön hyväksi. Ennen konserttia kirkkosali 2:ssa tarjolla kaakaota ja mahdollisuus jutella taiteilijoiden kanssa klo 15.30 alkaen.

Maanantaina 20.2.

Dramaattiset triot klo 18 Helsingissä Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10, Helsinki. Elina Eirola, viulu, Timo Törmä, sello, Risto Kyrö, piano. Ohjelmassa Ludwig van Beethoven: Pianotrio

Ghost, op. 70 Nro 1; Jean Sibelius: Pianotrio Loviisa, Dimitri

Šostakovitš: Pianotrio Nro 1, Op. 8 c-molli; Astor Piazolla: Invierno Porteno; Sergei Rahmaninov:

Trio Elegiaque Nro 1 g-molli. Vapaa pääsy.

tai MobilePay’llä. Tuotto lyhentämättömänä Kauniaisten ja Espoon nuorten ja lasten hyväksi.

TORSTAINA 9.3.

Kevät soi tunteella -konsertti to 9.3 klo 13 Soukan kappeli, Soukankuja 3. Chopin ja Sibelius. Tapani Heikinheimo, sello, kanttori Heli Ojala, piano. Kahvit 1,5 e.

SUNNUNTAINA 12.3.

Kuningattaren seurassa – Helsingin urkufestivaalin konsertti klo 13

Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Soitinten kuningattaren juhlaa, Kangasalan urkutehdas täyttää 180 v. Leppävaaran kanttori

Pauliina Hyry esittelee virkasoittimensa sointivärejä ja dynamiikkaa. Ohjelmassa Bachia, urkuromantiikkaa ja aivan uutta, 2020-luvulla sävellettyä urkumusiikkia. Konsertin jälkeen mahdollisuus tutustua urkuihin (Kangasala 1982). Konsertin jälkeen kahvit srk-salissa Yhteis-

vastuukeräyksen hyväksi. Vapaa pääsy, ohjelmakirja 15 euroa. Sinivalkokeltainen laulu klo 16 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Kaisa Ranta, sopraano, Marita Viitasalo, piano, Candomino-kuoro johtajanaan Esko Kallio. Liput 20 e ukrainalaisten hyväksi. Kahvitarjoilu.

SUNNUNTAINA 19.3. Bachin Johannes-passio -luentokonsertti klo 14 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Matkaopas Matteus-passioon -kirjastaan aiemmin tunnettu ja palkittu musiikkitieteilijä Topi Linjama johdattaa kuulijat nyt J.S. Bachin Johannes-passion äärelle. Luennon lomassa kuullaan osia passiosta. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, Kullervo Latvanen, basso, Tiia Maria Saari, sopraano, Niilo Erkkilä, tenori, Sole Terästö, oboe, Sirke Mäki, viulu, Pauliina Hyry, urut. Vapaa pääsy.

HAUDANHOITOMAKSUT 2023

Yhden vuoden määräaikaishoidot

€

hoito 15

hankinta ja hoito 91

€ 106

Viiden vuoden määräaikaishoidot

€

Sunnuntaina 26.2.

Lasse Heikkilä: Suomalainen messu klo 11 Helsingissä Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1, Helsinki. Lauluissa Suomen luonnosta, historiasta ja kulttuurista ammennetut kielikuvat yhdistyvät kansanmusiikin tapaiseen sävelkieleen. Pelimanniryhmä Valkia solisteinaan Susan YliKnuuttila ja Lasse Kortelainen. Mukana Lauttasaaren seurakunnan Barcarola-kuoro Hiski Walleniuksen johdolla. Vapaa pääsy.

Uurnahauta €

€ 541

Haudan peruskunnostusmaksu 57 €/arkkuhautapaikka ja 21 €/ uurnahauta. Tilaukset Espoon seurakuntayhtymän hautatoimistosta 14.4. mennessä p. 09 8050 2200 tai hautatoimisto.espoo@evl.fi.