Kirkko ja kaupunki 2023 03 Helsinki

Helsinkiläinen Anne pääsi irti väkivaltaisesta parisuhteesta s. 8

Purppuraa piispoille, pinkkiä vangeille – väreihin liittyy monta tarinaa s. 12

Uusi yritys

Haaksirikkoon päättyneen yksinpurjehduksen jälkeen

Tapio Lehtinen lähtee seuraavaksi merille tiimin kanssa s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

16.2.2023

kirkkojakaupunki.fi

Pääkirjoitus

Venäjän kirkko ylistää sotaa

HISTORIA TOISTAA ITSEÄÄN. Euroopassa käydään jälleen suursotaa, joka aiheuttaa suunnattomasti kärsimystä. Taas asialla on diktaattori, joka haluaa alistaa naapurikansat valtansa alle ja perustelee sitä harhaisella maailmankäsityksellään.

Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on kulunut kohta vuosi. Sinä aikana moni asia maailmassa ja Suomessa on muuttunut. Yksi asia ei ole muuttunut: joka päivä ihmisiä kuolee mitä hirveimmillä tavoilla. Kyyneleet täyttävät Ukrainan.

TÄMÄN SODAN PAHUUTEEN kytkeytyy kammottavalla tavalla kokonaisen kirkon kääntyminen kristinuskon irvikuvaksi. Patriarkka Kirill on sodan alusta lähtien tukenut tsaarin asemaan itsensä nostanutta Vladimir Putinia. Kirill on antanut sodalle hengelliset perustelut. Jo vuosia ennen sotaa Venäjällä oli Jeesuksen tilalle nostettu sodanjumala, jonka ylin uhri on kuolema kansan ja sen johtajan kunnian puolesta. Siitä on luvattu jopa taivaspaikka.

Patriarkka Kirillin kovimpiin kriitikoihin kuuluva nykyisin Yhdysvalloissa asuva venäläinen ortodoksinen tutkija Sergei Chapnin kirjoitti helmikuun alussa avoimen kirjeen Kirilliä uskollisesti seuraaville piispoille. Kirjeessään Chapnin vetoaa siihen, että piispojen pitäisi palvella Jumalaa eikä keisaria. Hän sanoo, etteivät nämä voi viimei-

sellä tuomiolla vedota arvoonsa ja titteleihinsä, vaikka ottaisivat piispallisen asunsa arkkuun. Hänen mukaansa Kiriliä seuraavat piispat ohjaavat nyt laumaansa pois evankeliumin sanomasta. Sen tilalle he asettavat pakanallisen kultin, joka palvoo valtaa, vaurautta ja väkivaltaa.

MIKSI SEURAATTE KIRILLIÄ, joka oikeuttaa sotarikokset ja saarnaa sodan teologiaa? Chapnin kysyy. Onko syynä patriarkan tai Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n pelko vai kirkkoon iskostettu ehdottoman kuuliaisuuden vaatimus? Chapnin vetoaa piispoihin, että nämä toimisivat oikein: vastustaisivat valheita ja lakkaisivat oikeuttamasta sotaa ja siunaamasta viattomia ukrainalaisia tappavia aseita. Venäläispiispojen pitäisi siis päättää, ketä he todellisuudessa palvelevat ja kuka heitä oikein kaipaa sellaisina kuin he nyt ovat.

PAULI JUUSELA vt. päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Välillä tunnen itseni yksinäiseksi ja alakuloiseksi, mutta sitten joku sanoo vaikka

kaupan kassalla jotain kivaa ja kaunista. Kiitos Sinulle, että tuot tielleni hyviä ihmisiä.

Te voitte yrittää tulla heidän kaltaisikseen, mutta älkää yrittäkö tehdä heitä itsenne kaltaiseksi.

LIBANONILAINEN RUNOILIJA

KAHLIL GIBRAN (1883-1931)

Vanhemmuus on siitä armollinen asia, että sitä ei voi hoitaa täydellisesti. Vaikka pyrkisit olemaan täydellinen, silti lapsesi menee parikymppisenä terapiaan ja syyttää sua jostakin. Sen hyväksyminen on vapauttavaa!

NÄYTTELIJÄ

SAARA KOTKANIEMI ME NAISET -LEHDESSÄ 8.2. Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaisensa on Jumalan valtakunta.

EVANKELIUMI MARKUKSEN MUKAAN 10:14

Kirkko ja kaupunki

16.2.2023

Seuraava lehti ilmestyy 2.3.

KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

KYYNELEET TÄYTTÄVÄT UKRAINAN.

”Menen töihin joko koiran kanssa tai en ollenkaan”

Vaula Kuuluvainen, 32, etsii toimistohommia itselleen ja kääpiövillakoira Leeroylle. Puudeli opettelee tökkimään diabetesta sairastavan omistajansa lonkkaa, kun tämän verensokerit romahtavat.

Valmistuit merkonomiksi Espoon Omniasta tilanteessa, jossa Suomen työllisyystilanne on paras vuosikymmeniin. Millaista työpaikkaa haet?

– Unelmatyöpaikassani on säännölliset työajat, ja firma toimii siten, että tulevillakin sukupolvilla on elinkelpoinen maapallo.

– Haen töitä kääpiövillakoirani Leeroyn kanssa. Kävimme yhdessä opiskeluun kuuluvassa työharjoittelussa, ja hän hyppi innosta piukkana aina, kun lähdimme töihin.

– Leeroy huomaa hyvin, jos alan huokailla tietokoneen ääressä. Silloin hän heiluttaa pallo suussa häntäänsä, että nyt otetaan tauko. Leikittyäni pikkuhetken koiran kanssa stressini hellittää.

2Otatko vastaan vain työpaikan, johon toimistokoira on tervetullut?

– Hmm. Sanon tähän, että menen töihin joko Leeroyn kanssa tai en ollenkaan.

– Olen ykköstyypin diabeetikko. Leeroy on parhaillaan puolentoista vuoden koulutuksessa, jossa hänestä pitäisi tulla hypokoira, joka ilmaisee romahtavat verensokerini.

4

Millaisen työntekijän sinusta saa?

– Jos pomo kysyy, voitko jäädä tänään pidempään, se on minulle ok. Joustan mielelläni, kunhan työpaikkakin joustaa välillä.

– Olen oppinut firmauskollisuuden isältäni, joka on ollut 17-vuotiaasta alkaen samassa työpaikassa. En halua hyppiä työpaikasta toiseen vaan viihtyä yhdessä paikassa pitkään.

– Edellisessä työssäni olin lentokentän turvatarkastaja. Tapasin päivittäin kymmenistä tai sadoista maista tulevia matkustajia. Ympärivuorokautisessa työssä tehtiin pitkiä vuoroja, ja lepoajat olivat huonot. Terveyteni ei oikein kestänyt sitä komboa, kun diabetes vielä heikentää vastustuskykyäni. 5

Mikä sinulle on pyhää?

– En hae luksusta. Minulle pyhiä asioita ovat koti, lautapeli-illat mieheni ja bonustyttäreni kanssa sekä mukavasti eteenpäin rullaava arki. Olisi uskomatonta saada työpaikka, jota rakastaisin, jossa työpanostani arvostettaisiin ja jonka ansiosta en joutuisi stressaamaan rahasta.

– Vinkuvat minitennispallot ovat Leeroylle pyhiä. ■

Mitä tehdään, jos työkaveri on allerginen koirille?

– Valmiilla hypokoiralla on samat oikeudet kuin opaskoiralla, eli hänellä on yhdenvertaisuuslain mukaan oikeus seurata minua töihin ja minne vain muuallekin. Siksi on parempi, että työpaikka on alusta asti koiraystävällinen. 3

– Leeroy on ollut pennusta asti paljon tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. En ole vielä tavannut ketään, joka saisi hänestä allergiaoireita. Valitsin kääpiövillakoiran hypokoirakseni siksi, että rotu allergisoi aika harvoja ja kulkee helposti mukana pienen kokonsa vuoksi.

– Jos työkaverilleni tulisi Leeroysta oireita, pitäisi miettiä, miten pystyisimme olemaan toimistolla mahdollisimman etäällä toisistamme.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Vaula Kuuluvainen ja Leeroy ulkoilevat kotinsa läheisellä Lammaslammella Vantaalla.

Raamatun opeilla

1. Ruoki mieltäsi hyvällä

”Ajatelkaa kaikkea, mikä on totta, mikä on kunnioitettavaa, mikä oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja kaunista. Mikä vain on hyvää ja ansaitsee kiitoksen.” (Fil. 4:8)

Ihmisessä kasvavat ne asiat, joita hän ruokkii itsessään. Jossain vaiheessa evoluutiota oli eduksi keskittyä ympäristön vaarallisuuteen. Siksi huolestuttavat asiat kiinnostavat. Aivojemme hälytyskone saa klikkaamaan verkossa huonoja uutisia.

Ajassamme elää uskomus, jonka mukaan on älykästä ja rohkeaa nostaa esiin ongelmia. Jos on paskatutka päällä, näkee paljon rumaa. Se ei kuitenkaan ole koko kuva maailmasta.

On olemassa paljon hyvää, kaunista ja pyhää. Viisas ihminen etsii informaatiotulvasta tietoisesti tällaisia asioita.

Hyvää kannattaa pyrkiä lisäämään. Ole avulias naapurille, ystävällinen hankalille ihmisille ja anna rahaa johonkin hyvään tarkoitukseen. Jeesuskin sanoi, että on autuaampi antaa kuin ottaa.

2. Tyydy siihen, mitä sinulla on

”Karttakaa tarkoin kaikenlaista ahneutta.” (Luuk 12:15) ”Kun meillä on ruoka ja vaatteet, saamme olla tyytyväisiä”. (1. Tim. 6:8–10)

Tämä on Raamatun versio buddhalaisesta ajatuksesta, jonka mukaan ihminen aiheuttaa itselleen kärsimystä tahtomalla lisää ja vertaamalla itseään muihin. Onni seuraa siitä, että osaa nauttia asioista, joita itsellä jo on.

Tyytyminen ei tarkoita, ettei elämässä saisi pyrkiä eteenpäin. Se kutsuu kuitenkin kohtuullisuuteen. Ei kannata laittaa kaikkia munia yhteen koriin eikä tehdä vaikka työstä koko elämän tarkoitusta.

Kannattaa tunnustaa elämän matematiikka: mitä enemmän takana on vuosia, sitä enemmän on tullut tällejä. Jokainen saa niitä. Jos elämästään odottaa sataprosenttista suoritusta, pettyy varmuudella.

Onnellinen ihminen hyväksyy kaikki kokemuksensa osaksi elämänkaartaan. Hän ei jossittele, että voi kun olisin silloin valinnut toisin tai kunpa sitä ikävää asiaa ei olisi koskaan tapahtunut. Hän ajattelee, että elämä on riittävän hyvää näinkin.

Anteeksi antaminen itselle tai toiselle tarkoittaa päätöstä jättää kipeä asia taakse ja keskittyä siihen, mikä elämässä on hyvää.

3. Laiskottele kunnolla

”Muista pyhittää lepopäivä.” (2. Moos. 20:8)

Ihmisellä pitää olla kunnon laiskottelupäivä – tai edes puoli päivää.

Tauko on pyhää maata: omaa aikaa, jonka väliin mikään tai kukaan ei saa tulla. Ihmiselle tekee hyvää tietää jo etukäteen, milloin hänellä on breikki.

Jos lepoon ei tunnu riittävän aikaa, ole itsekäs. Monessa asiassa vähempi riittää. Vieraanvaraisessa kodissa toivotetaan villakoiratkin tervetulleiksi.

Kyseessä ei ole pelkkä ihmissähköauton lataushetki, jonka jälkeen jaksaa taas painaa sataaviittäkymppiä. Älä siis vain lepää vaan laiskottele.

Ehdotan kokeilemaan laiskottelua ilman passiivista sisältöä syöttävää kuvaruutua. Lue kirjaa, kävele, makoile tai leivo.

Hengellisessä perinteessä tyhjällä tilalla tarkoitetaan meditoimista. Meditoidessa omaa elämää pohditaan suuremman viisauden valossa. Jumala kuuntelee ja mietiskelee kanssasi. Hänen läheisyytensä tiedostamisesta voi syntyä jotain yllättävää, pyhää ja kaunista.

Pappi Kari Kuula nostaa seitsemän elämänohjetta Uudesta testamentista.

”Ihmisellä pitää olla kunnon laiskottelupäivä – tai edes puoli päivää.”

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ISTOCK

opeilla onneen

4. Leiki ja harrasta

”Iloinen sydän kaunistaa kasvot.” (Sananl. 15:13) ”Iloinen sydän pitää ihmisen terveenä, synkkä mieli kuihduttaa ruumiin.” (Sananl. 17:22)

Tee jotain turhaa ja hölmöä, joka tuo iloa. Joku pelaa tietokoneella, toinen rakentaa legoilla ja kolmas tanssii. Tätä kutsutaan yleensä harrastamiseksi.

Ihmiset kiiruhtavat töistä, jotta pääsevät harrastamaan. Se on aikuisen henkireikä, jonka ansiosta arki ei ahdista.

Harrastus menee vähän pilalle, jos sen ottaa liian tosissaan. Silloin mennään suorittamisen puolelle.

Jotkut lukossa olevat aikuiset eivät mielestään tarvitse ollenkaan leikkimistä. Useilla on tärkeä työ, joka määrittää koko identiteetin. Jotkut ovat rangaisseet itseään lopettamalla leikin.

Myös moneen kertaan nolattu ja petetty ihminen on voinut menettää kykynsä höpsötellä. Leikki vaatii rohkeutta. Siinä asettaa itsensä alttiiksi naureskelulle, että mitä sinä nyt tuollaista teet.

Väitän, että jokainen tarvitsee leikkiä, naurua ja ilahtumista. Lapsi auttaa monia aikuisia herättämään itsessään sen leikkivän lapsen, joka hän on kerran ollut.

5. Älä huijaa toista

”Parempi vähän ja rehellisesti kuin isot voitot vilpillisesti.” (Sananl. 16:8)

Älä kuseta toista. Jos sen teet, rikot samalla itseäsikin.

Jos olet pettänyt toista töissä, kotona tai muualla, tieto siitä syö sinua. Hyvä omatunto on paras tyyny levolliselle yöunelle.

On olemassa töitä, joita ei voi tehdä hyvällä omallatunnolla. Sellaisten töiden tekijät tietävät tämän hyvin itsekin, mutta yrittävät silti oikeuttaa tekonsa: ”Jonkunhan tämä työ on tehtävä. En varsinaisesti huijaa myydessäni pikavippejä, vaan asiakas tekee itse ratkaisunsa.”

Jos ihminen menee pimeälle puolelle, hänen on pakko torjua tieto toimintansa seurauksista. Ahkerasti lämpimiin maihin lentelevä lomailija ei halua olla kauhean tietoinen ympäristöstä. Lihansyöjän ei kannata selvittää, mistä hänen lihansa tulee, jos hän haluaa jatkaa sen syömistä.

Ihminen näkee toimintansa todellisen laadun viimeistään silloin, kun on lopettanut sen.

6. Huolehdi kehostasi

”Teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli.” (1. Kor. 6:19).

Kehosi on kalleinta ja arvokkainta, mitä olet Luojaltasi saanut. Huomaat tämän viimeistään silloin, kun sinulle täytyy asentaa keinonivel lonkkaan tai muu varaosa. Persoonasi elää ja on toisten kanssa vuorovaikutuksessa kehon kautta.

Monet kiusaukset liittyvät kehoon. On helppo liimautua sohvalle roskaruoan ääreen, vaikka keho pyytäisi, että vie minut liikkumaan ja anna minulle raikasta ilmaa ja terveellistä ruokaa.

Koemme myös monet ilot kehon kautta: halauksen, hyvän ruoan, liikkumisen. Musiikkikin on kehollinen tapahtuma.

Meidän kuuluu pitää kehostamme huolta. Se on yksi ihmisen hengellisistä tehtävistä.

Ihmiselle tekee hyvää tiedostaa, mitkä ovat hänen kilvoittelun paikkojaan, joissa hän kamppailee omia heikkouksiaan vastaan. Kun tunnistaa oluen tai suklaapatukoiden himonsa, voi päättää, ettei ota herkkuja tällä kertaa.

Ihminen voi olla ahne myös kovalle suorituskyvylle ja lihaksikkaalle peilikuvalle. Jos hurahtaa älyttömään liikkumiseen ja ortoreksiaan, on lipsahtanut ahneuden puolelle.

7. Puhu Jumalalle huolistasi

”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon.” (Fil. 4:6) Raamatunkohdan taustalla on ymmärrys siitä, että ihmiset huolehtivat joka tapauksessa tosi monista asioista. Paavali neuvoo, miten huoliaan voi hoitaa.

Ota tavaksi puhua Jumalalle. Jos alat tehdä niin muutaman kerran viikossa, voi olla, että parin vuoden päästä jokin sinussa on muuttunut.

Voit kutsua Jumalaa vaikka maailmankaikkeudeksi tai miksi ikinä haluat. Tärkeintä on sanoa tälle hyvälle hengelle kaksi asiaa: Kiitos kaikesta hyvästä, mitä minulla on. Auta minua ja muita, joilla on vaikeaa. Kolmanneksi voi pyytää: opeta tuntemaan Sinua enemmän.

Ei haittaa, vaikka et olisi varma Jumalan olemassaolosta. Hän on, vaikka kukaan ei uskoisi. Ihminen on rakennettu Jumalan luo hakeutuvaksi olennoksi, joten Jumalan tiedostaminen tekee hänelle hyvää. ■ Tuhkakeskiviikkona 22.2. alkaa seitsemän viikkoa kestävä paastonaika. Kristilliseen paastoon kuuluu elämän yksinkertaistaminen: syödään kevyemmin, hidastetaan vauhtia, hiljennytään ja annetaan tilaa hengellisyydelle.

Kellot soivat Ukrainan puolesta

Ensi viikon perjantaina 24. helmikuuta kello 12 kirkonkellot soivat kaikkialla Suomessa. Tuona päivänä on kulunut tasan vuosi siitä, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan.

Kirkonkellojen ääni kutsuu ihmisiä hiljentymään ja kunnioittamaan sodassa kuolleiden muistoa. Kelloja soitetaan evankelis-luterilaisten piispojen aloitteesta, mutta kaikki Suomessa toimivat kirkkokunnat ovat mukana kellojensoitossa ja järjestävät sodan vuosipäivän tilaisuuksia. – Nämä tapahtumat muistuttavat siitä, että jokin sellainen, mihin emme uskoneet, on jälleen totta Euroopassa: Venäjän silmitön hyökkäyssota, sodan uhriksi joutuneiden ihmisten kärsimys ja menetettyjen ihmishenkien valtava määrä, sanoo arkkipiispa Tapio Luoma.

Luoman mukaan kirkon viesti vuosipäivänä on se, että Ukraina tarvitsee yhä suomalaisten kaiken avun ja sodan pitää loppua nopeasti. Piispat julkaisevat vuosipäivän alla viestin, jossa he pyytävät rukoilemaan Ukrainan ja ukrainalaisten puolesta erityisesti vuosipäivää seuraavien sunnuntaiden jumalanpalveluksissa.

– On tärkeää, että suomalaiset muistavat Ukrainaa rukouksissa sekä tukevat ukrainalaisia auttavia järjestöjä ja Suomessa asuvia ukrainalaisia.

ARKKIPIISPA TAPIO LUOMAN mukaan nekin, jotka eivät pysty osallistumaan vuosipäivän tilaisuuksiin, voivat pysähtyä ja muistaa ukrainalaisia, kun kirkonkellot soivat.

– Jos on mahdollista ja se tuntuu luontevalta, voit huokaista mielessäsi vaikka näin: ”Herra, muista kärsiviä, auta ja armahda heitä”. Tällaisten hiljaa mielessä lausuttujen sanojen kautta voit liittyä rukoilevien ihmisten valtavaan joukkoon.

Pitkittyvän ja arvaamattoman suursodan varjossa Luoma näkee kirkon tehtäväksi toivon ylläpitämisen. Vaikka juuri nyt ei ole havaittavissa signaa-

leja, jotka antaisivat aihetta optimismiin, kristillisen toivon perusta on Jumalassa, jonka käsissä tulevaisuus on.

– Joku saattaa sanoa, että tällainen toivon näkökulma on perusteeton. Silti se on antanut voimaa lukuisille suomalaisille sukupolville: on – täytyy olla – hyvyyden voima, joka pitää maailmaa pystyssä ja antaa hyvän tulevaisuuden, Luoma sanoo.

SODAN VUOSIPÄIVÄN iltana kello 18 Helsingin kirkkojen kellot soivat vielä toisen kerran, tällä kertaa sodan loppumisen ja rauhan puolesta. Ihmisiä kutsutaan sytyttämään iltapäivästä alkaen rauhankynttilöitä Helsingin tuomiokirkon portaille.

Vt. päätoimittaja Pauli Juusela

Toimituspäälliköt

HYVÄN TÄHDEN.

82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Kynttilöitä voi ostaa paikan päältä, tai ihmiset voivat tuoda omia kynttilöitä. Tapahtumassa käytetään hautakynttilöitä, jotta steariini ei tartu kirkon kiviportaisiin.

Kynttilöitä ei polteta loppuun, vaan Suomessa asuvien ukrainalaisten yhdistys kerää kynttilät ja lähettää ne Ukrainan puolustusrintamalle. Kynttilöitä voidaan käyttää joko sellaisenaan tai niiden steariinista tehdään peltipurkkeihin lämmittimiä ja valolähteitä. ■

Tapahtuma Ukrainan tueksi pe 24.2. klo 18 Helsingin tuomiokirkon portailla. Tästä ja muista Ukrainan sodan vuosipäivän tukitapahtumista pääkaupunkiseudulla kerrotaan tarkemmin verkkosivullamme kirkkojakaupunki.fi. Sosiaalisessa mediassa tapahtumien aihetunniste on #westandwithukraine.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Myös Kallion kirkonkellot soivat surua Ukrainan sodan vuosipäivänä.

Kaikkien kirkkojen kellot soivat, kun Ukrainan sodan alkamisesta on kulunut vuosi. Helsingissä kellot soivat tuona päivänä kahdesti.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

Menikö mummi taivaaseen?

Kirjastosta löytyy apua, kun pieni lapsi kysyy perimmäisistä asioista.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU

KUVA ESKO JÄMSÄ

USKONTOIHIN ja maailmankatsomuksiin liittyvää kasvatuskirjallisuutta ei ole kovin paljon tarjolla. Vantaalaisen Pointin kirjaston erikoiskirjastonhoitajat Pauliina Eriksson ja Marjut Lahtela huomasivat asian, kun Vantaan seurakunnista pyydettiin aihetta koskevaa aineistoa. Eriksson ja Lahtela kokosivat 56 kirjan listan, joka sisältää sekä kasvatustyön ammattilaisille tarkoitettua kirjallisuutta että kuvakirjoja, joita vanhemmat voivat lukea pienten lastensa kanssa. Listalta löytyy evankelis-luterilaista, katolista ja ortodoksista kristinuskoa käsitteleviä kirjoja sekä islamista, buddhalaisuudesta ja hindulaisuudesta kertovia teoksia.

– Ei ollut helppo koota valikoimaa, joka kattaisi vantaalaisten perheiden katsomusten koko kirjon, Eriksson sanoo.

Katsomuskasvatukseen liittyviä kirjoja kysytään Erikssonin mukaan melko harvoin. Hän muistaa vain yhden tilanteen, jossa kirjaston asiakas on tiedustellut häneltä lastenraamattua.

– Vanhemmat, joille jokin katsomus on tärkeä, osaavat yleensä itse valita asiaa käsitteleviä kirjoja. Pääkaupunkiseudulla on myös paljon vanhempia, jotka eivät kuulu mihinkään uskontokuntaan eivätkä koe näitä asioita tärkeiksi.

Pienen lapsen uskontoa koskevat kysymykset ovat Erikssonin mukaan usein konkreettisia ja perheen elämään liittyviä: mikä menee maahan ja mikä taivaaseen, kun mummi haudataan?

– Kirjallisuuden kautta voi syntyä hyviä keskusteluja lapsen kanssa, ja lasten tietoaineistosta vanhempi voi löytää hyviä oivalluksia myös itselleen.

Kirkko ja kaupunki 80 vuotta

Pauliina Eriksson kokosi kollegansa kanssa kirjalistan, joka auttaa pienten lasten kasvattajia uskontoon ja maailmankatsomukseen liittyvissä kysymyksissä.

Neljä kirjaa katsomuksista

Millainen on taivas? (Lasten Keskus 2021).

Monica Vikström-Jokela ja Heli Pukki.

”Kristilliseen taivaskäsitykseen ja jälleennäkemisen toivoon liittyvä kirja, joka voi tuoda lohtua esimerkiksi silloin, kun lapsi on menettänyt isovanhemman.”

Kirkkovuosi lasten kanssa (Lasten Keskus 2018). Eija Kattelus, Tarja Meijer, Satu

Horoskooppien estottomat lupaukset

Sanottiinpa astrologiasta mitä hyvänsä, se on kiehtonut ihmismieliä muinaisuuden hämärästä alkaen.

Astrologia perustuu uskoon, että auringon, kuun ja seitsemän planeetan säteily vaikuttaa ihmisen luonteeseen ja kohtaloihin. Syntymähetki määrää paljon.

Kuu Jupiterin kanssa konjuktiossa merkitsee menestystä ja mahtavia ystäviä. Asianomainen on jalomielinen hyväntekijä. Kuu neljännessä talossa merkitsee onnea kotielämässä ja huoletonta vanhuutta. Planeetta Mars on mitätöity härässä, mikä merkitsee rauhaa rakastavaa maanviljelijää ja suurta inhoa sotaa kohtaan.

Kuka sitten oli syntymähetkensä perusteella tällainen erinomainen perheenisä ja rauhaa rakastava hyväntekijä, joka elää vanhaksi onnellisena? Hän oli Aadolf Hitler.

Kun kristillinen usko hellittää otteensa, on kenttä vapaa kaikenlaisille taikauskoille. Kristityn pitäisi aktiivisesti vastustaa horoskooppiuskon leviämistä.

Astrologia johtaa kannattajansa kohtalonuskoon: kun kaikki on määrätty, en voi tehdä muuta kuin katsoa horoskoopista, milloin on sopiva hetki toimia. Kysytään omaa onnea ja menestystä, jolloin ihmiset tulevat myös yhä itsekeskeisemmiksi ja vaipuvat taikauskoisen pelon valtaan.

Kristitty on kutsuttu Jumalan lasten vapauteen, ei hämärään tähtiorjuuteen.

Lyhennelmä Maunu Sinnemäen artikkelista, joka julkaistiin 28.4.1971. Samana vuonna Apollo 14 laskeutui kuuhun ja Urho Kekkosesta tuli Suomen ensimmäinen presidentti, joka tapasi paavin. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

Reinikainen ja Monica Vikström-Jokela.

”Joka kodin perusteos, jonka avulla voi käsitellä lasten kanssa esimerkiksi sitä, miksi vietämme pitkäperjantaita.”

Mennään jo naapuriin (Tammi 2017). Riina Katajavuori ja Salla Savolainen (kuvitus).

”Kirjassa näkyy kansainvälisyys. Henkilögallerias-

sa on erilaisten uskontojen edustajia ja ihmisiä, joilla ei ole omaa uskontoa.”

Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja esiopetus (Tammi 2011). Katjamaria Halme ja Anita Vataja.

”Uskon, että varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa työskentelevä saa tästä kirjasta hyviä vinkkejä.” Kommentit erikoiskirjastonhoitaja Pauliina Eriksson.

OPERAATIO ARKTIKSESSA TOIMIVA KANSALAISVAIKUTTAJA

LIINA HUTTUNEN MITÄ HELVETTIÄ? -PODCASTISSA, JOKA ON KUUNNELTAVISSA SPOTIFYSSA JA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/MITAHELVETTIA.

”Raamatussa on paljon epäilyn teemaa, tyyliin ’en usko, ennen kuin itse näen’. Ihminen ei ole paljon muuttunut, koska nyt täytyy esimerkiksi mennä Grönlantiin asti katsomaan, että sulaako se jäätikkö todella.”

”Henkinen väkivalta alkoi, kun odotin yhteistä lastamme”

Helsinkiläinen Anne kertoo elämästään väkivaltaisessa parisuhteessa ja siitä, millaista apua hän on selviytyäkseen saanut.

Viime keväänä mitta tuli täyteen. Mieheni oli juonut viikonlopun aikana runsaasti alkoholia, solvannut ja ahdistellut minua eri tavoin ja lopulta uhannut raiskata minut. Lähdin kolmen alaikäisen lapseni kanssa ystäväni luokse. Hän neuvoi minua ottamaan yhteyttä lastensuojeluun ja hakeutumaan turvakotiin.

Minulla oli tuolloin mieheni kanssa useamman vuoden yhteinen historia. Hän tuntui alussa mukavalta ja huomaavaiselta mieheltä, jolla oli lapsia aiemmasta liitosta ja jonka työ- ja muut asiat vaikuttivat olevan kunnossa. Näin jälkikäteen ajatellen kaikki näytti liiankin hyvältä.

Henkinen väkivalta alkoi, kun odotin yhteistä lastamme. Alussa se oli vähättelyä ja manipulointia, mutta se paheni vähitellen kaikkien tekemisteni kontrolloimiseksi, tilieni tyhjentämiseksi ja pienenkin ongelman kääntämiseksi minun syykseni. Minun esimerkiksi piti käydä päivätyössä ja pukeutua tietyllä tavalla. Kun hän sitten petti minua toisen naisen kanssa ja suutuin siitä, hän piti sitä ylireagoimisena.

VÄKIVALTA OLI pääasiassa henkistä, mutta toisinaan oli myös fyysistä uhkailua. Aikani tätä kestettyäni aloin puhua avioerosta. Sen kuultuaan mies uhkasi viedä minulta lapset. Aloin kuitenkin piilottaa rahaa salaiselle tilille lähtöä varten.

Vietin lasten kanssa jonkin aikaa Ensi- ja turvakotien liiton ylläpitämässä turvakodissa. Sinä aikana järjestin itselleni uuden asunnon. Tämä hermostutti miestäni niin, että viime vuonna hän kaappasi useamman kerran yhteisen lapsemme.

Jouduin turvautumaan näissä tapauksissa lakimiehen apuun. Viimeisellä kerralla apuna oli myös lastensuojelu, vaikka aiemmin sieltä ei ollut haluttu puuttua asiaan meneillään olevan huoltajuuskiistan takia. Ongelmana viranomaisten kanssa on ollut osaltaan se, että mieheni on todella taitava puhumaan.

ASUN NYT omassa kodissa lasteni kanssa, mutta elämä on edelleen rankkaa. Olen hakemassa miehelleni lähestymiskieltoa, koska lapsen kaappaamisten lisäksi hän on lähettänyt päivittäin ison määrän uhkailevia viestejä. Toivon myös saavani pian avioeropäätöksen.

TEKSTI

MARJO KYTÖHARJU

KUVITUS HANS EISKONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

Pelkään silti, mitä reaktioita nämä päätökset miehessäni aiheuttavat.

Olen hyvilläni siitä, että olen saanut vaikeuksissani tukea yhteiskunnalta. Turvakodin jälkeen tärkeänä tukena on ollut Mannerheimin Lastensuojeluliiton Turvaverkko Helsinki. Myös yksi lapsistani on saanut sieltä apua, koska hän on alkanut oireilla tilanteen vuoksi. Onhan tämä vienyt voimia koko perheeltä. Olemme saaneet Turvaverkko Helsingin kautta myös lasten vaatteita ja kirjoja.

Ammattilaisten tuen lisäksi erityisen hyvältä on tuntunut tavata ihmisiä vertaistukiryhmässä. Siellä voi jakaa kokemuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa ja saada hetkellistä helpotusta omaan elämäntilanteeseen.”

ANNE KERTOO ELÄMÄSTÄÄN Turvaverkko Helsingin tiloissa Itäkeskuksessa. Paikan tunnelma on kodikas keinutuoleineen, viherkasveineen, kirjoineen ja leluineen.

Turvaverkko Helsinki auttaa lähisuhdeväkivaltaa kokeneita elämässä eteenpäin. Väkivaltatyön asiantuntija Sanna Lindqvist kertoo, että asiakkaat tulevat turvakotien ja lastensuojelun ohjaamina tai omatoimisesti netin kautta. Viime vuonna Turvaverkosta sai apua noin 230 aikuista lapsineen.

– Jokaisella asiakkaalla on viisi henkilökohtaista tapaamista, jotka voidaan sopia myös asiakkaan kotiin. Pyrimme järjestämään ensimmäisen tapaamisajan jo samalla viikolla. Tapaamisten jälkeen voi jatkossakin kriisitilanteissa ottaa yhteyttä tiettyyn työntekijään.

Työskentelyn aikana selvitetään asiakkaan kanssa hänen tarvitsemansa tukitoimet.

LASTEN TUKEMINEN on tärkeää.

– Usein käy niin, että lapsi ei ole väkivaltaisessa ilmapiirissä uskaltanut näyttää tunteitaan. Lapsi voi alkaa reagoida vasta sitten, kun tilanne on turvallisempi. Työskentely lapsen kanssa etenee täysin lapsen tahdissa, ja työskentelyssä käytetään paljon toiminnallisia menetelmiä kuten

Keskustelua lähisuhdeväkivallasta

Lauttasaaren seurakunta järjestää kaikille avoimen keskustelusarjan lähisuhdeväkivallasta 6.–8.3. klo 18–20. Yksikin uhri on liikaa ­keskusteluissa ovat mukana Turvaverkko Helsingin väkivaltatyön asiantuntija Sanna Lindqvist ti 7.3. ja Naistenklinikan sairaalapappi Elina Pöysti ke 8.3. Keskustelusarja järjestetään, koska kolmannes naisista ja vajaa viidennes miehistä on kokenut parisuhteessaan fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai niillä uhkailua. Henkistä väkivaltaa on kokenut lähes puolet naisista ja miehistä. Lisätietoa keskustelusarjasta saa Lauttasaaren seurakunnan verkkosivuilta.

leikkejä, pelejä ja piirtämistä, Lindqvist kertoo.

– Perheen on helpompi puhua väkivallanteoista ja niiden aiheuttamasta ahdistavasta ilmapiiristä, kun asioita on käsitelty ammattilaisen kanssa. Samalla se vahvistaa toivoa selviytymisestä, sillä on aina rohkea päätös lähteä väkivaltaisesta parisuhteesta.

Kerran kuussa kokoontuu turvaverkon ylläpitämä vertaistukiryhmä.

– Kun parisuhteessa on kuullut olevansa huono ja mielenterveysongelmainen, ja oma minuus on pyritty tällä tavalla tuhoamaan, niin vertaistukiryhmä on monelle todella tärkeä. Ryhmässä voi jakaa omia ahdistuksen tunteitaan ja huomata, että muilla on ollut vastaavanlaista.

Lindqvistin mukaan osa yhteyttä ottavista haluaa pelkästään tietoa lähisuhdeväkivallasta ja siitä, miten turvallisuutta voisi lisätä arjessa, miten tukea lasta ja millaista tukea lapsi voi saada. Tarvittaessa heidät ohjataan eteenpäin apua saamaan. ■

Papin kanssa puhutaan pahuudesta

Husissa sairaalapappina toimivan Elina Pöystin työhuoneen pöydällä on kulhossa nenäliinoja. Hän kertoo, että asiakkaat tarvitsevat niitä tapaamisissa lähes aina, sillä tunteet voivat purkautua keskustelutilanteessa rajustikin.

Olemme Naistenklinikan Seri­tukikeskuksessa. Kyseessä on seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tukiyksikkö yli 16­vuotiaille sukupuolesta riippumatta.

– Olen tehnyt sairaalapapin työtä toista vuotta, ja tämä tuntuu omalta kutsumukselta.

Seri­tukikeskuksen moniammatillisen tiimin kokouksissa pohditaan, mistä tuesta kukin asiakas hyötyisi eniten. Osa asiakkaista ohjataan sairaalapapin puheille. Papin kanssa voi keskustella kaikista asioista. Keskustelut ovat luottamuksellisia, eikä pappi esimerkiksi kirjaa niistä tietoja mihinkään.

– Suurin osa asiakkaistani on naisia, jotka ovat kokeneet läheisen ihmisen tai jonkun tuntemattoman tekemää seksuaalista väkivaltaa. Monet heistä ovat kärsineet ahdistuksen, vihan, häpeän, syyllisyyden ja turvattomuuden tunteista, Pöysti kertoo.

– Usein keskusteluissa on noussut esiin pahuuden tematiikka, sillä moni asiakkaistani on joutunut pelkäämään jopa henkensä puolesta. He ovat ihmetelleet, miten joku voi tehdä niin paljon pahaa ja miten Jumala, jos hän on olemassa, voi sallia sen.

Pöysti sanoo, että asiakkaan tapaaminen jää vaivaamaan mieltä erityisesti silloin, jos tämä kaikesta huolimatta päättää palata takaisin yhteen väkivaltaa tehneen ihmisen kanssa.

– Taustalla saattaa vaikuttaa se, että asiakkaalla on vahva tunneside tekijään ja esimerkiksi yhteinen koti ja lapset. Tilanteisiin liittyy usein myös psykologista vallankäyttöä.

Viime syksystä lähtien Pöysti on vetänyt tukikeskuksen psykologin kanssa vertaistukiryhmää.

– Vertaistuki on tärkeää, ja riittävän pienessä ryhmässä kunkin tilanteeseen voidaan keskittyä perusteellisesti, hän sanoo.

Naistenklinikan Seri­tukikeskuksen toiminta alkoi yli viisi vuotta sitten, ja sen jälkeen vastaavanlaisia keskuksia on perustettu ympäri Suomea. Naistenklinikan tukikeskuksella oli viime vuonna lähes 600 uutta asiakasta. Asiakkaaksi voi hakeutua itse, omaisen kanssa tai viranomaisten ohjaamana kuukauden sisällä tapahtuneesta. Tukikeskuksella on päivystyspuhelin, jonka numero on 040 701 8446. Kiireellisiä tapauksia hoidetaan ympäri vuorokauden.

Väkivaltatyön asiantuntija Sanna Lindqvist työskentelee Turvaverkko Helsingissä Itäkeskuksessa.

Asian arkaluontoisuuden vuoksi Anne ei esiinny omalla nimellään.

Elina Pöysti toimii sairaalapappina Naistenklinikalla.

Ukrainassa käydään myös

Venäjän ortodoksinen

kirkko tukee yksinvaltiasta presidenttiä saadakseen

Ukrainan kirkot hallintaansa. Se merkitsisi ukrainalaisten uskonnonvapauden loppua.

TEKSTI PAULI JUUSELA

KUVAT AP/LEHTIKUVA JA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi vuosi sitten 24. helmikuuta. Presidentti Vladimir Putinin tueksi asettui heti myös Venäjän ortodoksinen kirkko. Se perusteli Moskovan patriarkka Kirillin suulla sotaa ideologisella kamppailulla turmeltunutta länttä vastaan ja väitti, että Venäjä vain puolustaa vainon kohteena olevia hurskaita ortodokseja. Muualla maailmassa on ihmetelty, miten kirkko voi tukea hyökkäyssotaa. Yksi syy tähän on näkemys, että vahva yksinvaltias puolustaa oikeaa uskoa.

– Venäjän ortodoksisessa kirkossa on perinteisesti ajateltu, että voitto on merkki Jumalan suosiosta. Taustalla on sellaisia historian tapahtumia kuin Vladimir Suuren ja hänen johtamansa Kiovan Rusin kääntyminen kristinuskoon 900-luvulla sekä pakanallisen mongolivallan kukistuminen 1400-luvun lopulla, sanoo teologian tohtori Heta Hurskainen Itä-Suomen yliopistosta.

Lisäksi 1400-luvulla koko ortodoksisen kristikunnan painopiste siirtyi Venäjälle, kun Ottomaanien valtakunta kukisti itäiselle kristillisyydelle tärkeän ja ”toiseksi Roomaksi” kutsutun Konstantinopolin. Syntyi ajatus, että ”kolmas Rooma” eli Moskova ei sortuisi niin kauan kuin sen hallitsija pitää kiinni oikeasta uskosta.

– Kun Natsi-Saksa sitten hyökkäsi Venäjälle, ortodoksinen kirkko asettui kommunistijohtaja Josif Stalinin tueksi. Stalin halusi kirkon henkistä tukea kansalle ja sotilaille. Ortodoksinen kirkko sai luvan nimittää patriarkan, sen asemaa helpotettiin ja siitä tuli ainoa sallittu kirkko. Kun Venäjä valtasi Ukrainan takaisin, maan kreikkalaiskatolinen kirkko alistettiin sille, Hurskainen kertoo.

VENÄLÄINEN KIRJAILIJA Mihail Šiškin arvioi tuoreessa kirjassaan Sota vai rauha – kirjoituksia Venäjästä ja lännestä (WSOY 2023), että skandinaavien ja mongolien miehitykset jättivät aikoinaan Venäjään jäljen. Venäjä on hänen mukaansa maa, jossa valtio suhtautuu kansalaisiinsa miehitysarmeijan tavoin. Kansalainen on kuin maaorja, ja tsaari eli presidentti on yksinvaltias. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeinen lyhyt demokratiakokeilun aika johti kaaokseen, jonka jälkeen kansa huusi jälleen vahvaa tsaaria.

Kuvioon liittyy se, että tsaari puolustaa venäläistä maailmaa eli Russki miriä niin ulkoisilta kuin sisäisiltäkin vihollisilta. Uhka on perinteisesti tullut

lännestä, mikä sopii myös tsaarin tukena olevalle kirkolle. Venäjän katsotaan olevan pyhä maa. Kirkon kannalta hyvä johtaja on sellainen, joka puolustaa sen asemaa ja oikeaksi katsomia perinteisiä arvoja.

– Patriarkka Kirill nosti viime syksynä esille mongolimiehityksen ja totesi, että jälleen Venäjää vastaan nousee uhka, joka ei edusta kristillisyyttä. Tämä uhka on länsi. Seksuaalivähemmistöjen vastustaminen liitetään tähän. Niiden ei

Venäjän joukot tuhosivat Jumalanäidille pyhitetyn kirkon Bogorodychnen kylässä. Venäläiset ovat ukrainalaisen Institute for Religious Freedomin mukaan tuhonneet lähes 500 kirkkoa ja pyhää paikkaa.

kirkkosotaa

kirkko katkaisi suhteensa Konstantinopoliin. Samalla katkesi ehtoollisyhteys Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon kanssa.

Moskovan patriarkaattiin kuuluva ukrainalaiskirkko puolestaan ilmoitti viime vuoden toukokuussa eronneensa Moskovan alaisuudesta. Sen johto on puhunut Venäjästä hyökkääjänä. Heta Hurskaisen mukaan kirkon tilanne on kuitenkin epäselvä, sillä kirkko ei ole hakenut itsenäistä asemaa.

Ukrainan valtio suhtautuu tähän kirkkoon epäillen turvallisuussyistä. Maan parlamentti hyväksyi joulukuussa lain, jossa se vaati, että kirkon nimessä pitää näkyä, että se on yhteyksissä hyökkääjään eli Moskovaan.

Älä odota. Lahjoita.

tohtori Heta Hurskainen.

katsota kuuluvan oikeaan ortodoksisuuteen, Heta Hurskainen sanoo.

Moskovan patriarkaatin näkökulmasta demokratia on huonoin hallintotapa, sillä se jakaa kansan eikä edistä oikeaa arvomaailmaa. Historia on kulkenut kauemmas Jumalan ohjauksesta, jota toiseksi lähimpänä on yksinvaltiaan hallitsema monarkia.

– Neuvostoliiton aikana Moskovan patriarkaatti oli valtionkirkon asemassa ja samalla valtion valvoma. Tähän malliin se suhtautuu nyt kielteisesti. Sen sijaan se katsoo olevansa valtion yläpuolella tuomassa sille moraalista pohjaa, Hurskainen kuvaa.

Jos ortodoksisen kirkon sisällä on oppositio, se on vaiennettu. Kirillin sodalle antaman tuen arvostelu on sama kuin vastustaisi Putinia, joten seuraukset ovat ikävät. Venäjän kirkon tuki sodalle ei ole vuoden aikana heikentynyt, päinvastoin vahvistunut.

– Kaikkein paras hallintomalli olisi kirkon mukaan teokratia Raamatun Vanhan testamentin kuninkaiden tapaan. Siinä Jumala kertoo kuninkaalle suoraan, miten toimia missäkin tilanteessa.

VENÄJÄN MESSIAANISEEN tehtävään maailmassa kuuluu puolustaa oikeaa uskoa ja pitää huolta venäläistä kaikkialla maailmassa. Pyhän Rusin ydinaluetta ovat Venäjän lisäksi Valko ­Venäjä, Ukraina ja Moldova. Ukrainassa käydään nyt myös kirkkosotaa, sillä Moskovan patriarkaatti haluaisi saada Ukrainan omaan hengelliseen valtapiiriinsä.

Ukrainassa toimii kaksi ortodoksista kirkkoa. Toinen niistä on Ortodoksinen kirkko Ukrainassa (OKU). Se on itsenäinen ortodoksinen kirkko. Toinen on Moskovan patriarkaatin alainen autonominen eli itsehallinnollinen Ukrainan ortodoksinen kirkko (UOK).

Kun Konstantinopolin patriarkaatti myönsi OKU:lle itsenäisyyden vuonna 2018, Venäjän

– Moskovan patriarkaatin mielestä Ukraina kuuluu sille, eikä siellä saisi olla ”oman” kirkon lisäksi toista ortodoksikirkkoa eikä myöskään paavia johtajanaan pitävää kreikkalaiskatolista kirkkoa. Kaikkien muiden uskonyhteisöjen toiminnan pitäisi olla rajoitettua.

Hurskaisen mukaan uskonnonvapaustilanne on ollut Ukrainassa hyvä.

– Jos Putin saisi Ukrainan haltuunsa, uskonnonvapautta ei enää olisi.

MobilePay 85050 tai tekstaa APU20 numeroon 16588 (20€).

yhteisvastuu.fi

Keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR/2022/9229

Tule tueksi ja iloksi helsinkiläisille kotona asuville iäkkäille ihmisille

VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSI

KIRKKOJEN MAAILMANNEUVOSTOSSA Venäjän kirkko on yhä mukana. Herää kuitenkin kysymys, mikä on sen suhtautuminen ekumeniaan eli kirkkojen väliseen yhteyteen ja muihin kirkkoihin, jos se kerran katsoo olevansa ainoa oikea?

– Jo ennen sotaa viime vuoden alussa Moskovan patriarkaatin ulkoasiain osaston silloinen johtaja metropoliitta Ilarion kuvasi osastonsa tehtävää kirkon puolustusministeriöksi. Kirkko vahtii omaa etuaan. Kun se osallistui Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokoukseen, se kertoi nettisivuillaan niistä, joita sen edustajat tapasivat, eikä mitään siitä, että sitä kritisoitiin sodan tukemisesta.

Jos sota päättyy Putinin tappioon, mitä se merkitsee Venäjän kirkolle?

– Kirkon uskottavuus kristillisenä kirkkona vaatinee patriarkan vaihtamista. Kirkon pitää myös käydä läpi menneisyytensä ja myöntää virheet. Se vaatii sen tunnustamista, että Venäjää vastaan ei hyökätty vaan se itse hyökkäsi.

Tämäntapaista tilintekoa Venäjän historiassa ei ole ennen tehty. ■

Vapaaehtoisena voit itse valita sinulle sopivan toimintamuodon sekä paljonko aikaasi haluat antaa!

Kurssi sisältää neljä iltaa, joiden aikana saat perehdytyksen vapaaehtoisena toimimiseen ja valmiuksia ikäihmisen kohtaamiseen.

6.3. klo 17.00–19.30

9.3. klo 17.00–19.00

13.3. klo 17.00−19.00

16.3. klo 17.00−19.30

Sijainti: Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki

Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen. Edellytämme 18 v. ikää ja sujuvaa suomen kielen taitoa. Mukaan mahtuu 25 osallistujaa.

Voisitko ryhtyä vapaaehtoiseksi, joka toimii saattaja-apuna lääkärikäynnillä tai parin viikon välein ulkoiluseurana ja keskustelukaverina?

Ilmoittaudu 24.2.2023 mennessä: 050 5722 829 / 050 5722 830 tai senioritoiminta@vtkl.fi Lisätietoja saat soittamalla tai www.vtkl.fi

”

Venäjän kirkon tuki sodalle ei ole heikentynyt, päinvastoin vahvistunut.

– Venäjän ortodoksinen kirkko kokee olevansa moraalin opettajana valtion yläpuolella, sanoo teologian

VÄRILLÄ

Vasemmassa yläkulmassa on yksityiskohta valkoisesta antependiumista eli alttaritekstiilistä, jonka Helena Vaari on suunnitellut Asikkalan seurakuntakotiin.

HALONEN KUVAT LAURA RIIHELÄ , MARJAANA MALKAMÄKI JA HELENA VAARI

Tuhkakeskiviikkona 22. helmikuuta kirkoissa alkavat violetit viikot. Keskeisten tekstiilien väri vaihtuu violetiksi niin alttarilla kuin pappien jumalanpalveluksissa käyttämissä asusteissa.

Suomessa luterilaisessa kirkossa on käytössä viisi niin kutsuttua liturgista väriä: valkoinen, musta, punainen, violetti ja vihreä. Mahdollista on myös käyttää violetin sijasta sinistä. Värit ovat kuin koodisto, joka näyttää, millaista vaihetta vuodesta milloinkin eletään. Jo ennen ensimmäistäkään virttä tai papin puhetta voi kirkkotilaa katsomalla asettua kulloisenkin pyhän tunnelmaan.

Violetti väri kertoo, että eletään paastonaikaa. On aika hiljentää vauhtia, karsia elämästä turhia asioita, puntaroida omia valintoja ja katuakin.

Tekstiilitaiteilija Helena Vaari luonnehtii violettia epäitsekkyyden ja rukouksen väriksi. Kun Vaari suunnittelee kirkkotekstiilejä, violetti on hänelle väreistä mieluisin.

– Violetti antaa muille väreille voimaa ja on hyvä, lempeä tausta.

Vaikka erilaisia tekstiilejä on tietysti ollut kirkoissa aina, meillä käytössä oleva viiden liturgisen värin järjestelmä on suhteellisen tuore keksintö. Vaarin mukaan se vakiintui vasta 1950–60-luvuilla, jolloin kirkkoihin alettiin tilata kokonaisia tekstiilisarjoja.

HELENA VAARI on suunnitellut tekstiilit neljääntoista kirkko- tai seurakuntatilaan, esimerkiksi Paavalinkirkkoon Helsingissä ja Tikkurilan kirkkoon Vantaalla. Hänen käsissään on syntynyt myös kuusi piispankaapua, muun muassa Helsingin piispan Teemu Laajasalon kaapu.

– Kirkkotekstiilejä suunniteltaessa väri on olennaisin asia. Kirkkoon tuleminen on kuin polku: värin näkee jo ovelta. Kun sitten kulkee lähemmäs alttaria, alkaa erottaa tekstiileissä olevia symboleita ja yksityiskohtia, Vaari sanoo.

Hän kertoo etsivänsä töihinsä kuvakieltä, joka olisi ihmisille tuttua ja ymmärrettävää. Perinteiset kristilliset symbolit eivät välttämättä tämän ajan ihmisiä puhuttele. Monesti Vaarin käyttämä symboliikka lähtee luonnosta tai paikkakunnan historiasta. Esimerkiksi Tikkurilan kirkon tekstiileissä on Kristuksen profiili, joka yhdelle katsojalle voi näyttää virtaavalta joelta, toiselle taas pyhiinvaeltajan polulta.

– Jokainen kirkko on erilainen. Jokaisessa on omanlaisensa valo, taideteokset ja historia. Menen kirkkoon kankaiden kanssa, ja vasta paikan päällä näen, mikä on vaikka oikeansävyinen vihreä tai violetti juuri siihen kirkkoon, Vaari kertoo.

Hän lisää, että kankaan sävyä voi muuttaa myös erivärisillä langoilla kirjomalla. Toisinaan

hän itsekin yllättyy siitä, kuinka suuri vaikutus langoilla on. Valkoinen silkkilanka tummansinisellä pohjalla loistaa kuin helminauha. Oranssi puolestaan on voimaväri – teos kuin teos tuntuu heräävän eloon, kun sitä on mukana.

VIOLETEISSA TUNNELMISSA eletään kirkoissa kiirastorstain iltaan saakka. Ehtoollisen jälkeen violetit tekstiilit riisutaan pois. Kirkko puetaan mustaan, kynttilät sammutetaan ja urut hiljenevät. Mustan symboliikka ei paljon selityksiä kaipaa, niin itsestään selvästi se on meidän kulttuurissamme kuoleman ja surun väri.

Dramaattisin värinvaihto kirkoissa tapahtuu pääsiäislauantain iltana ennen pääsiäisyön messua. Silloin siirrytään pitkäperjantain mustasta pääsiäisen valoon ja valkoiseen.

– Siinä on koko evankeliumin sanoma. Ilman kuolemaa ei ole ylösnousemusta, ilman mustaa ei ole valoa pääsiäisyönä, Helena Vaari sanoo.

– Pääsiäisyönä valo ja ilo voittavat. Se näkyy valkoisissa tekstiileissä, kukissa ja kynttilöissä. Valkoinen on suuren juhlan väri, ja pääsiäisestä sen käyttö jatkuu pitkälle kevääseen aina helluntaihin asti.

Pääsiäisajan lisäksi valkoista käytetään joulusta alkavalla noin kolmen viikon mittaisella jaksolla ja muutamana yksittäisenä pyhäpäivänä.

Punainen, jota käytetään helluntaiviikon ajan ja esimerkiksi pyhäinpäivänä ja tapaninpäivänä, on Helena Vaarin mielestä symboliikaltaan vahva ja selkeä. Se kertoo rakkaudesta ja verestä: uskosta ja marttyyreistä.

Paastojen ja juhlien jälkeen koittaa tavallinen arki. Suurin osa vuodesta, 207 päivää kalenterivuonna 2023, eletään vihreää aikaa. Vihreää on muutamaa yksittäistä juhlapyhää lukuun ottamatta koko kesä ja syksy.

Vaari kertoo kokevansa siirtymän juhlapyhien valkoisesta vihreään kauteen vahvana.

– Vihreä on tunnelmaltaan hyvin erilainen kuin muut liturgiset värit. Se on sellainen arkikristillisyyden väri, hyvä väri,

ON VÄLI

Tekstiliitaiteilija Helena Vaarille tärkeä väri on violetti – epäitsekkyyden ja rukouksen väri. Ikonimaalari Ritva Rojo valmistaa osan väreistään itse:

yhdessä purkissa lukee Kuusijärven okra. Maalitehtaan värivalikoimapäällikkö

Irina Hanhisalo kertoo, että tämän vuoden väri on lämmin roosa.

TEKSTI KAISA

Helena Vaarin Tikkurilan kirkkoon suunnittelemissa tekstiileissä on Kristuksen profiili.

Tekstiilitaiteilija Helena Vaari on suunnitellut muun muassa Pyhtään keskiaikaisen kirkon tekstiilit. Viereisissä kuvissa on violetti antependium eli alttaritekstiili, jonka hän on suunnitellut Luomaniemen toimintakeskuksen kappeliin Nastolaan sekä mallikirjonta piispa Matti Revon piispankaavusta.

joka myös sopii suomalaiseen luontoon. Vihreä symboloi sitä, mitä me teemme joka päivä – kristittynä elämistä, arjen kulkemista ja tekemistä.

FYYSINEN YMPÄRISTÖMME ja digitaalinen maailma, jossa ison osan aikaamme vietämme, kylpee väreissä. On vaikea kuvitella aikaa, jolloin kankaiden värjäämiseen tai maaleihin tarvittavat väriaineet saatiin vain luonnosta ja hienoimmat ja harvinaisimmat niistä olivat suurta ylellisyyttä.

1500-luvulla Eurooppaan alettiin tuoda EteläAmerikasta laivakaupalla kuivattuja hyönteisiä. Eurooppalaiset kauppamiehet olivat hoksanneet sen, minkä alkuperäisväestö oli tiennyt vuosisatojen ajan: erästä kaktuslajia ravinnokseen käyttävä kokenillikirva erittää syvänpunaista nestettä, jota voidaan käyttää kankaiden värjäämiseen. Kirvoilla värjättyjä vaatteita olivat aikanaan käyttäneet atsteekki- ja inkakuninkaalliset.

Tätä karmiini-nimistä väriainetta käytetään nykyisinkin, ja kirvoja kasvatetaan muun muassa Kanarian saarilla. Elintarviketeollisuudessa kar-

” Kirkkotekstiilejä suunniteltaessa väri on olennaisin asia.

HELENA VAARI

miini tunnetaan nimellä E120. Sitä löytyy muun muassa makeisista, hilloista, lihatuotteista ja juomista. Karmiinia käytetään myös meikeissä.

Toinen ikivanha kankaiden värjäämiseen käytetty väri on purppura, jota saadaan kotiloista. Purppuran valmistus keksittiin Foinikiassa jo noin 1500-luvulla eKr. Purppuralla värjätyt kankaat ovat olleet kallista kauppatavaraa, joten niihin ovat pukeutuneet maallisen ja kirkollisen vallan edustajat: keisarit, kuninkaalliset ja kardinaalit.

Ylellisten purppuravaatteiden viesti on ollut ihmisille niin tuttu, että se on voitu kääntää myös nurinkuriseksi. Uudessa testamentissa kerrotaan, kuinka kuolemaantuomittu Jeesus puettiin purppuranväriseen viittaan, kuninkaiden ja temppelipapiston väriin, ja häntä tervehdittiin pilkallisesti juutalaisten kuninkaana.

Purppuran ja violetin sävyjä on jo pitkään osattu valmistaa teollisesti ja ne ovat kaikkien saatavilla, mutta värin symboliarvo on säilynyt. Edelleen siihen pukeutuvat monien kirkkokuntien piispat.

Kuolleiden kirvojen ja kotiloiden lisäksi väriaineeksi ovat päätyneet myös ihmiset. 1900-luvun alussa valmistettiin väriä, jonka nimi oli egyptinruskea tai muumiojauhe, ja se todella valmistettiin muumioista jauhamalla. Luiden lisäksi väriin antoivat oman säväyksensä ne aineet, joilla ruumis oli muumioitaessa käsitelty.

Aina nimeen ei kuitenkaan ole luottamista. Caput mortuum on latinaa ja tarkoittaa kirjaimel-

lisesti kuollutta päätä. Sen niminen väri on tumma, joskus violettiin vivahtava punaruskea, joka kieltämättä herättää mielikuvia ruhjeista ja maksoittuneesta verestä. Väri on kuitenkin peräisin rautaoksidista, ja sen nimikin lienee lainattu alkemiasta, jossa caput mortuum -termillä viitataan arvottomaan jäännösaineeseen.

Cenninin ylistämä ultramariininsininen on lapis lazuli -kivistä jauhettu pigmentti. Lapis lazuli oli kallista tuontitavaraa Afganistanista, ja välillä sen saatavuus oli epävarmaa. Lisäksi kivien jauhaminen oli työlästä. Siksi ultramariinia käytettiin vain tärkeinä pidettyihin maalauksen kohtiin, kuten Neitsyt Marian vaatteisiin.

Ikonimaalari Ritva Rojon työhuoneessa on keskeneräinen Jumalanäiti Palava pensas -ikoni. Siinä Neitsyt Marian viitta on maalattu juuri ultramariinilla. Niin kuin renessanssiaikaan, myös nykyisin hienoin ultramariini tulee Afganistanista, eikä se edelleenkään ole halpaa. Parhaimmanlaatuisesta pigmentistä saisi maksaa yli 20 000 euroa kilolta. Synteettistä ultramariinia on tarjolla edullisesti, mutta sitä Rojo, joka muutenkin pyrkii käyttämään vain aitoja pigmenttejä, ei mielellään käytä.

”ULTRAMARIININSININEN ON jalo väri, kaunis ja kaikista väreistä täydellisin, ylittämätön kaikessa mitä siitä voidaan sanoa tai tehdä”, kirjoitti italialainen taiteilija Cennino Cennini 1300- ja 1400-lukujen vaihteessa. Cenninin Kirja maalaustaiteesta on aloittelijoille tarkoitettu käytännöllinen opaskirja taidemaalarin työhön. Se antaa ohjeita muun muassa väriaineiden hankkimiseen ja käsittelyyn, siveltimien valmistamiseen ja erilaisten pintojen pohjustamiseen.

Rojolla on omaakin kokemusta ultramariinipigmentin valmistamisesta. Hän huomasi nopeasti, että lapis lazuli -kivien jauhaminen käsipelissä on fyysisesti rankkaa. Lisäksi joutuu olemaan tarkkana, että saa kivistä erilleen harmaat epäpuhtaudet ja ettei jauha kiviä liian hienoksi. Muuten saisi sinisen sijasta vain harmaata jauhetta.

Rojon suosimat luonnonpigmentit ovat yleensä kiveä – ultramariinin lisäksi esimerkiksi vihreä glaukoniitti ja punainen sinooperi – ja maata, josta saadaan erilaisia keltaisen, punaisen ja ruskean sävyjä. Musta

” Ikonilaudalla värit käyttäytyvät hämmentävällä tavalla.

IKONIMAALARI RITVA

ROJO

– Joskus ikonin saa valmiiksi viikossa, ja joskus työ voi olla kesken vuosia, ikonimaalari Ritva Rojo kertoo. Maalaustelineessä oleva keskeneräinen Jumalanäiti Palava pensas -ikoni on jälkimmäistä lajia.

on hiiltä tai nokea. Esimerkiksi viinimustaa saadaan poltetuista viiniköynnöksistä. Rojo itse on polttanut mustaa hiiltä puhtaista koivuhaloista Valamon luostarin rantasaunassa. Ikonimaalari on pitkän perinteen jatkaja, sillä kallio- ja luolamaalaukset todistavat ihmisten tehneen kuvia maaväreillä ja hiilellä kymmeniä tuhansia vuosia.

VANTAALAISEN RITVA ROJON kokoelmissa on noin yhdeksänkymmentä eri pigmenttiä. Eksoottisinta niistä ei ole tarvinnut hankkia kaukaa: purkin etiketissä lukee Kuusijärven okra, ja sen sisältö näyttää lähinnä hienolta hiekalta. Rojo on pessyt Kuusijärven rannalta kaivamansa maan moneen kertaan saadakseen väripigmentistä mahdollisimman puhdasta. Sen jälkeen maa-aines on siivilöity, kuivattu ja hierretty hienojakoiseksi.

Jauhemainen väripigmentti tarvitsee jonkin sidosaineen, jotta se pysyy maalauksessa. Tuubeihin pakatuissa öljy- tai akryyliväreissä ja akvarellivärinapeissa tuo sidosaine on jo valmiina. Ikonimaalari sen sijaan menee jääkaapilleen ja valmistaa sidosaineen kananmunankeltuaisista ja valkoviinistä.

Vaikka Rojolla on yhdeksänkymmentä pigmenttiä, joista valita, hän käyttää niistä vain pientä osaa. Ikonin pystyy hyvin maalaamaan viidellä pigmentillä. Sellaisia värejä, joita ei pysty muilla korvaamaan, ovat keltaokra, valkoinen ja musta. Niiden lisäksi tarvitaan jokin punainen sekä vihreä tai sininen.

– Jos muistissa on se, mitä koulussa on oppinut värien sekoittamisesta, ikonia maalatessa voi yllättyä. Värit käyttäytyvät hämmentävällä tavalla. Mustan ja valkoisen sekoituksesta tulee ikonilaudalla sinistä, vaikka se paletilla näyttää harmaalta. Mustaa ja keltaista sekoittamalla tulee vihreää. Kun punaiseen sekoittaa mustaa, saa ruskeaa, Rojo kertoo.

Myös se järjestys, jossa esimerkiksi kasvot maalataan, voi tuntua nurinkuriselta. Ihonvärin pohjaksi sekoitetaan mustasta, keltaisesta okrasta ja luonnonsiennasta niin kutsuttu sankir, joka värinä tuo mieleen sinapin tai hernekeiton. Sitä lähdetään sitten kerros kerrokselta vaalentamaan ja sävyttämään punaisen, keltaisen ja valkoisen sekoituksilla lähemmäs todellista ihonväriä.

– Maalatessa mennään siis valoa kohti. Kasvot rakennetaan ohuista värikerroksista. Itse saatan maalata kasvoihin viitisenkymmentäkin kerrosta, Rojo sanoo.

– Ikonimaalaus ei ole kärsimättömän laji. Se on vaikeaa, hidasta ja työlästä. Olen oikeastaan yllättynyt siitä, että minusta on tullut ikonimaalari, sillä en pohjimmiltani ole mitenkään rauhallinen ihminen.

VÄRIT VAIKUTTAVAT meihin. Ne herättävät tunteita ja myös fyysisiä reaktioita. Esimerkiksi vihreän ja sinisen on todettu rauhoittavan, punaisen taas aktivoivan ja energisoivan. Ruskea tuntuu turvalliselta, harmaa neutraalilta. Mikään väri ei kuitenkaan toimi kaikille samalla tavoin – myös yksilöiden omat mieltymykset ja kulttuuriset seikat vaikuttavat siihen, miten jokin väri koetaan. 1970-luvulla värien psykologisia ja fysiologisia vaikutuksia tutkinut amerikkalainen psykologi Alexander Schauss huomasi, että kun erääs-

sä vankilassa sellien seinät maalattiin tietyllä vaaleanpunaisen sävyllä, vankien väkivaltaisuus väheni. Myöhemmin samaa, Bakerin-Millerin vaaleanpunaisena tunnettua sävyä on käytetty apuna esimerkiksi urheilijoiden valmistautumisessa sen rentouttavan ja sykettä laskevan vaikutuksen vuoksi.

le läsnä olemisesta, sanoo värivalikoimapäällikkö Irina Hanhisalo, joka vastaa Tikkurilan sävyistä ja värikokoelmista.

– Kun ajattelee maailman tapahtumia, toisistaan erilleen ajautuminen tuntuu olevan yleinen trendi. Pandemia-aikana me olemme olleet hyvin eristäytyneitä ja varmasti moni on tuntenut yksinäisyyttä ja ihan fyysisestikin ollut yksin. Halusimme nostaa esille sen, ettei kukaan täällä selviä yksin. Yhdessä olemme paljon vahvempia.

Kun viime vuoden väri valittiin, elettiin vielä keskellä pandemiaa. Hanhisalon mukaan silloin etsittiin väriä, joka epävarmassa tilanteessa kertoisi jalat tukevasti maan pinnalla olemisesta ja rauhoittumisesta. Päädyttiin lämpimään ruskean sävyyn, joka sai nimekseen Tuulihaukka

LEMPEÄN, MURRETUN vaaleanpunaisen tehoon uskotaan myös ulko- ja sisämaaleja valmistavassa Tikkurila Oyj:ssä, joka vuosittain nimeää vuoden värin. Tänä vuonna se on lämmin roosan sävy, joka on saanut nimekseen Ruusun hetki.

– Se tuntui tärkeältä väriltä, koska se kertoo empatiasta, yhdessä olemisesta ja välittämisestä – myös kodin rakentamisesta ja toisille ihmisil-

– Vaikeassa maailmantilanteessa, jollaisessa edelleenkin elämme, värien ja sisustuksen miettiminen saattaa tuntua triviaalilta. Uskon kuitenkin, että värit antavat ihmisille voimaa, ja niillä voi helposti rakentaa kotiin rauhaa ja tehdä kodista harmonisen ja hyvän paikan olla, Hanhisalo sanoo.

TIKKURILA ON esitellyt vuoden värin vuodesta 2016 alkaen. Irina Hanhisalo kertoo, että värin valinta on monipolvinen prosessi, jossa on mukana useamman hengen työryhmä.

– Kuljemme ympäri vuoden tuntosarvet pystyssä. Havainnoimme ja aistimme, mitä

” Haen inspiraatiota kaikkialta – joskus olen poiminut kadulta roskia, joissa on hienot värit.

VÄRIVALIKOIMAPÄÄLLIKKÖ IRINA HANHISALO

maailmassa ja esimerkiksi tieteessä, taiteessa, yhteiskunnassa ja muodissa tapahtuu. Sieltä suodatamme asioita, jotka liittyvät meidän alaamme eli maalaamiseen, väreihin ja kodin sisustamiseen ja tuntuvat mielenkiintoisilta.

– Haen inspiraatiota ihan kaikkialta, maisemasta ja jopa äänimaisemasta. Rakastan kuljeskella päämäärättömästi erilaisissa paikoissa, niin luonnossa kuin rakennetussa ympäristössäkin. Joskus olen saattanut poimia kadulta mukaani roskia, joissa on hienot värit. Joskus kasvimaata

kitkiessäni pysähdyn katsomaan sen värejä ja ihmettelemään, miten kauniita sävyjä on mullassa tai porkkananlehdissä.

– VÄRI ei ole koskaan virhe, eikä rumaa väriä ole olemassakaan, Irina Hanhisalo vakuuttaa.

Hänen mielestään kyse on kokonaisuudesta: jokainen väri toimii jossakin yhdistelmässä. Itse hän innostuu sellaisista väriyhdistelmistä, joissa on jonkinlaista riitasointua.

Hanhisalo arvioi, että me suomalaiset olemme värien käyttäjinä minimalisteja. Kodin sei-

nät maalataan valkoiseksi, vaaleanharmaaksi tai beigeksi.

– Sisustuksessakin on selviä trendivärejä. Rauhalliset, murretut vihreät ovat olleet suosittuja jo useamman vuoden. Aika kovasta, viileästä värimaailmasta on siirrytty kohti pehmeämpiä sävyjä. On hiekkaa ja greigeä, eli beigeen vivahtavaa harmaata, ja puupintoja.

Toisaalta sisustuksenkaan suhteen ei enää eletä yhtenäiskulttuurissa, vaan itseilmaisulle ja persoonalliselle otteelle on tilaa.

– Pienempi joukko kokeilee violetin ja liilan sävyjä, sähäköitä vihreitä, oranssia ja pinkkiä. Näitä värejä on totuttu näkemään enemmän virtuaalisessa maailmassa, mutta ne ovat alkaneet vuotaa myös reaalimaailmaan.

Omassa kodissaan Hanhisalo tekee rohkeitakin värikokeiluja. Koti on testauspaikka, jossa seinien väri saattaa vaihtua usein.

– Väristä ei voi olla varma muuten kuin kokeilemalla. Ajattelen, että koti on säännöistä vapaata aluetta, jossa yhdessä huoneessa voi olla vaikka kolmea eri väriä seinillä. ■

Lähteet:

Cennino Cennini: Kirja maalaustaiteesta. Kustannusosakeyhtiö Taide 2006.

Victoria Finlay: Colour. Travels Through the Paintbox. Sceptre Books 2002.

Laura Perryman: The Colour Bible. ILEX 2021.

Helena

Kimmo

Vaarin teoksia on esillä Metsätöitä-näyttelyssä

Pyykkö -taidemuseossa Kangasalla 21.5. asti.

Murrettu roosa on värivalikoimapäällikkö Irina Hanhisalon mukaan empatian, yhteyden ja välittämisen väri.

Herkkä meren kävijä

Meillä on velvollisuus nauttia elämästä ja tehdä siitä nautittavaa myös muille, ajattelee purjehtija Tapio Lehtinen.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS BRANDT

Maailmanympäripurjehtija

Tapio Lehtinen on valinnut haastattelupaikaksi Kaivopuistossa sijaitsevan Café Ursulan, koska kahvila ja sitä reunustavat maisemat ovat toimineet Lehtisen elämän näyttämönä monissa elämän vaiheissa.

Hän osoittaa ikkunasta meren takana sijaitsevaa keltaista rakennusta.

– Opiskelin Suomenlinnan Pikku-Mustalla sijaitsevassa Merisotakoulussa. Siihen kuului pitkä talviosuus, joten iltaisin saatoin hiihtää meren yli Kaivopuistoon ja sen ympäri.

Joitakin vuosia myöhemmin Café Ursulassa juhlittiin Lehtisen nyt jo aikuisten lasten, Siljan ja Laurin, koulutodistuksia ja kesälomien aloitusta. Ja sitten on tietysti kahvilan ikkunasta näkyvä meri.

– Olen aina ajatellut, että Helsinki on purjehtijan kannalta maailman hienoin pääkaupunki. Se on rakennettu niemennokkaan, ja meri ja saaristo ympäröivät kaupunkia kolmelta puolelta.

Lisäksi Lehtinen on asunut suurimman osan aikuisiästään Kaivopuiston naapurikaupunginosassa Ullanlinnassa.

JOS KAIKKI OLISI sujunut niin kuin oli suunniteltu, Tapio Lehtinen ei istuisi nyt helsinkiläisessä kahvilassa antamassa haastattelua vaan purjehtisi Kap Hornin tietämillä Golden Globe Race -maailmanympäripurjehduskilpailussa.

Syyskuussa Ranskan Les Sables-d’Olonnen satamasta alkanut yksinpurjehdus keskeytyi Lehtiseltä dramaattisesti Intian valtamerellä marraskuun 18. päivänä, kun hän heräsi Asteria-veneensä punkassa kovaan räsähdykseen. Vettä tulvi sisään koskena veneen takaosasta.

Lehtinen nappasi veneen säilytyslokerosta mukaansa hätäradion ja pelastautumispuvun. Lääkkeet, hätäruoka ja lukulasit jäivät alukseen veden noustessa parissa minuutissa yli vyötärön.

Kuudessa minuutissa Lehtinen selviytyi pelastuslauttaan. Siinä vaiheessa Asteriasta oli näkyvillä enää parikymmentä senttiä. Vene upposi Intian valtamereen perä edellä.

– Se oli suoraviivaista toimintaa. Nuo minuutit olivat onnettomuuden vaarallisimmat. Jos olisin töpeksinyt, olisi voinut käydä huonosti.

Tapahtumat tuntuvat edelleen kipeiltä. Kun Lehtinen puhuu Asterian uppoamisesta ääni takertuu kurkkuun ja silmät kyyneltyvät.

– Kun veneen kanssa elää merellä tiiviissä yhteydessä vuorokauden ympäri, sitä alkaa ihan

huomaamattaan kirjoittaa lokikirjaa me-muodossa.

Lehtiselle kilpailun keskeytyminen oli musertava pettymys. Keskeytyminen kirpaisee erityisesti siksi, että vuonna 2018 Lehtinen osallistui samaan purjehduskilpailuun. Tuolloin hän saapui maaliin viidentenä ja viimeisenä, koska purjehtiminen oli sujunut hitaasti veneen pohjaan tarttuneiden barnakkeleiden eli äyriäisten takia.

– Nyt olimme kilpailussa toisena. Purjehtimista Kap Horniin oli jäljellä enää noin sata päivää. Tätä isompaa tikkaria ei suustani voi vetäistä pois. Runsaan vuorokauden kuluttua tapahtuneesta Lehtisen pelasti omaan veneeseensä eteläafrikkalainen kilpakumppani Kirsten Neuschäfer. Sitten Lehtinen pääsi Darya Gayatri -rahtialukselle ja sen kyydissä kahdessa ja puolessa viikossa Intian valtameren yli Jakartaan ja sieltä jouluksi kotiin.

Pahinta pettymystä lievitti nopea paluu Helsinkiin rakkaiden luokse.

– Pääsinpähän aiemmin pussaamaan lapsenlapsiani kolmivuotiasta Emiliä ja vuoden vanhaa Fridaa. Heidän tapaamisensa oli minulle suurin lohtu.

Lehtinen on lapsirakas, ja se näkyy ja kuuluu. Haastattelun aikana viereiseen pöytään istuu aasialainen perhe, jonka mukana on noin vuoden ikäinen lapsi. Lehtinen vilkuttaa lapselle.

Pian siirrytään lentosuukkoihin.

YKSINPURJEHDUKSESSA HIENOA on Tapio Lehtisen mukaan paitsi itse purjehtiminen myös se, että ehtii lukea. Asterian mukana Intian valtamereen päätyi kasseittain kirjoja.

– Purjehduksella pääsee irrottautumaan someja digimaailmasta. Kun purjeet on säädetty vaihtelevien olosuhteiden mukaan, ehtii lukea monta tuntia.

Kirjat ovat aina olleet Lehtiselle intohimo. Lukioaikana hän mietti vakavissaan kirjallisuuden opintoja.

– Käytin puolet opintolainastani siihen, että kiersin divareissa ja ostin kirjoja.

Asterian kyytiin oli pakattu paitsi meri- ja purjehdusaiheista kirjallisuutta myös klassikoita. Niiden lukemisesta Lehtinen pitää erityisesti. Mukana olivat muun muassa merisotakoulun aikoihin luettu Leo Tolstoin Sota ja Rauha sekä Herman Melvillen Moby Dickin alkuperäisversio, jonka kieli on 1800-luvun englantia.

– Tällä kertaa halusin lukea myös nykykirjailijoita, joten mukana oli myös säkillinen Finlandiaja Nobel-voittajia.

Kuka?

Tapio Lehtinen, 65, purjehtija ja eläkkeellä oleva tuotantotalouden diplomi-insinööri.

Mitä?

Osallistuu syyskuussa alkavaan Ocean Globe Race -maailmanympäripurjehdukseen Galiana-veneellä 11-henkisen tiimin kapteenina.

Motto

Elämän tarkoitus on murheen karkoitus.

Lehtinen oli harkinnut ottavansa mukaan myös Raamatun, Koraanin ja kenties Bhagavad Gitan. Häntä kiinnostaa, millaisia yhtäläisyyksiä eri uskonnoissa on.

– Kun mikä tahansa uskonto keitetään kasaan, pohjalle jää käytännöllisiä ohjeita, kuten: Ole kiltti ja ole osa ratkaisua. Eletään ihmisiksi ja ollaan kavereita keskenämme.

Rahtilaivalla, jonne hänet pelastettiin Asterian uppoamisen jälkeen, Lehtinen tarkkaili sitä, miten eri uskontokuntiin ja yhteiskuntaluokkiin kuuluvat miehistön jäsenet tekivät töitä, ruokailivat ja viettivät vapaa-aikaa yhdessä sulassa sovussa.

– Hankalinta taisi olla laivan kokilla, koska erilaisia uskontoihin liittyviä ruokavalioita oli niin monta.

Lehtisellä itsellään ei ole uskonnollista vakaumusta. Hän kutsuu itseään elämäuskovaiseksi.

– Olen nöyrän ja vilpittömän kiitollinen omasta elämänlahjastani – on se sitten saatu mistä vain.

– En lakkaa ihmettelemästä maailmankaikkeutta ja sitä, miten uskomattoman hienoa on ollut saada olemisen välineiksi tämä tietoisuus ja tämä keho.

Lehtinen ajattelee, että pohjimmiltaan “elämän tarkoitus on murheen karkoitus”. Näennäisen kepeään teekkarisanontaan kätkeytyy hänen mukaansa syvällistä viisautta.

– Elämästä on lupa ja velvollisuus nauttia, mutta meidän pitää myös muistaa ottaa vastuuta muista ihmisistä. Murhe pitää karkottaa myös heiltä.

UUDESTAAN MAAPALLOA KIERTÄMÄÄN Tapio Lehtinen on lähdössä syyskuussa, kun hän osallistuu Ocean Globe Race ­purjehduskilpailuun.

Galiana­alukselle lähtee Lehtisen lisäksi 11­henkinen – ei miehistö – vaan tiimi. Lehtinen puhuu tiimistä kahdesta syystä. Toinen on se, että mukana on myös kolme naisoletettua.

– Ja toiseksi: miehistö viittaa hierarkkiseen ja autoritääriseen toimintatapaan. Meidän tavoitteenamme on tehdä asioita modernin tiimityön mukaan, eli asiat voidaan sopia ja hoitaa yhdessä päättämällä.

– Toki merellä pitää olla valmis yllättäviin käänteisiin. Silloin astuu voimaan se, että kaikki tietävät, mikä on järjestys ja komentoketju.

Ocean Globe Race on maailman ainoa Eteläisellä valtamerellä kulkeva purjehduskilpailu, jossa miehistö ohjaa venettä itse. Tietokoneita tai muita sähköisiä navigointilaitteita ei saa käyttää, vaan paikanmääritys tehdään perinteiseen tapaan sekstantilla. Säätäkin tulkitaan itse, ja ulkopuolisten reititysohjeiden vastaanottaminen on kiellettyä.

Lehtisen mielestä jokaisen meistä tulisi olla huolissaan maailman kaikkien merten – ei vain Itämeren – tilasta.

– Koen, että purjehtiminen on minun tapani ottaa kantaa ilmastokriisiin. Pystyn lisäämään ihmisten tietoisuutta merten tilasta.

Tuntuuko maailmanympäripurjehdukselle lähteminen erilaiselta Asterian uppoamisen jälkeen?

– Olen lähdössä innosta puhkuen kuten ennenkin. Onnettomuus ei ole jättänyt traumoja. Se on analysoitu ja perattu läpi.

Myös perhe suhtautuu uuteen maailmanympäripurjehdukseen myönteisesti. Lehtisen lapset ovat itsekin purjehtineet kilpaa ja ymmärtävät isänsä intohimon.

Keväällä yhdeksänkymmentä vuotta täyttävä äiti on Lehtisen mukaan ”alistunut kohtaloonsa”. Lehtisen pikkuveli Eero Lehtinen on purjehtinut maailman ympäri kolme kertaa, ja hänet on kerran pelastettu ylösalaisin kaatuneen veneen pohjalta.

– Maailmalta ei varmasti löydy monta äitiä, jonka pojat ovat purjehtineet maailman ympäri viisi ja puoli kertaa ja selvinneet kahdesta haaksirikosta.

TÄLLÄ HETKELLÄ Tapio Lehtinen iloitsee siitä, että haastattelua edeltävänä päivänä hänelle on tehty silmäleikkaus. Lukulaseille ei enää ole tarvetta. Kädet hakeutuvat kuitenkin tottumuksesta etsimään laseja taskuista, kun Lehtinen haluaa näyttää lastenlastensa kuvia kännykästä.

– Olin vähitellen tulossa puolisokeaksi. Olen innostunut ja hämmästynyt siitä, ettei vielä tarvitsekaan hiipua pimeyteen ja alkaa odottaa kuolemaa.

Lehtinen kokee suureksi etuoikeudeksi sen, että on saanut syntyä juuri tähän maailman aikaan.

– Vastaavaa leikkausta ei olisi voinut tehdä 50, 100 saati 2000 vuotta sitten. Jeesuksen aikana se olisi mennyt ihmeiden joukkoon.

Seuraavaa maailmanympäripurjehdusta odotellessa on aikaa tehdä muutakin kuin purjehtia.

Lehtinen käy lastenlasten kanssa kävelyllä Kaivopuiston rannoilla. Emil opettelee jo purjehtimista optismistijollalla eli juniorikevyt veneellä.

Viimeiset parikymmentä vuotta Lehtisellä on ollut Uunisaaren talviuintiseuran jäsenyys. Uunisaaressa Lehtinen käy saunomassa ja pulahtamassa avannossa. Hiihtolenkki Kaivopuiston ympäri on 40 vuoden jälkeen edelleen mieluisaa puuhaa.

– Tykkään hiihtää myös muualla kuin Kaivarissa. Hiihtäminen metsässä on melkein yhtä hieno kokemus kuin purjehtiminen avomerellä.

– Jo nimenikin sen sanoo: Tapio oli metsän kuningas. Vaikka ehkä minut olisi kuitenkin pitänyt ristiä Ahdiksi. ■

Asteria-veneen uppoaminen ei jättänyt traumoja. Tapio Lehtinen odottaa seuraavaa purjehdusta yhtä innoissaan kuin ennenkin.

”

Olen nöyrän ja vilpittömän kiitollinen omasta elämänlahjastani, on se sitten saatu mistä vain.

Onko kirkolla hengellistä ydintä?

Kysyimme piispoilta, mikä on kirkon hengellinen ydin ja missä se näkyy – ja he kertoivat rakastavasta Jumalasta ja Kristuksen seuraamisesta.

Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on yli 350 seurakuntaa, ja niiden toiminta kattaa koko maan. Kirkko on melkoinen ketjuliike, jonka toimipisteet sijaitsevat usein kaupunkien ja kuntakeskusten paraatipaikoilla.

Ulkoapäin kirkon tunnistaa helposti missä tahansa, mutta miten lienee sen tarjoamien hengellisten palveluiden laita? Mahtaako asiakaskokemukseni olla täällä helsinkiläislähiössä samankaltainen kuin mökkipaikkakunnan vanhassa, komeassa puukirkossa tai papin juttusilla perhejuhlissa? Kaupanteon kielellä: onko kirkolla jokin asiakaslupaus tai sen sanomalla sisältötakuu?

Asiakkuudesta ja markkinoinnista puhuminen saattaa kuulostaa pahalta, kun kyse on kirkosta. Laura Kokkosen tuore väitöskirja kuitenkin osoittaa, että kirkko soveltaa viestinnässään ja esimerkiksi seurakuntavaalikampanjois-

saan markkinointiviestinnän keinoja. Kampanjoissaan kirkko rakentaa itsestään kuvaa merkittävänä yhteiskunnallisena toimijana ja hyväntekijänä.

Sitä, mitä spesiaalia kirkolla olisi ihmisille – vieläpä ihan ilmaiseksi – tarjolla, ei juuri mainosteta. Kokkonen totesikin 2.2. Kirkko ja kaupungin haastattelussa, että kampanjaaineistojen pohjalta hänelle jäi epäselväksi, mikä mahtaa olla kirkon hengellinen ydin.

Mutta onko kirkolla ylipäänsä jokin hengellinen ydin, jonka ympärille rakentuu kaikki, mitä se tekee ja sanoo? Miten tuo ydin näkyy, kuuluu ja tuntuu myös niille, jotka eivät sunnuntaisin kirkonpenkkejä kuluta? Onko se jotakin sellaista, millä on ihmisten elämässä oikeasti merkitystä ja muutosvoimaa? Ehkä jotakin niin ihmeellistä, että kukaan muu ei pysty sellaista tarjoamaan?

Jo pitkään jatkunut kirkollisen keskustelun kärjistyminen saa välillä

epäilemään, onko enää mitään, mistä konservatiivinen herätysliikeväki ja kirkon uudistusmieliset voisivat olla samaa mieltä tai ainakin puhua samoilla sanoilla. Saati sitten me kaikki noin 3 626 000 kirkon jäsentä kaipuinemme, kipuinemme ja epäilyinemme – meillä tuskin on yhteistä kieltä. Se, joka haluaa puhua ymmärrettävästi, uskottavasti ja koskettavasti meille kaikille, on liki mahdottoman tehtävän edessä.

Jos kirkon hengellistä ydintä silti haluaa etsiä, oikea osoite kyselyille lienevät piispat, jotka ovat kirkon opin ja teologian asiantuntijoita, tulkitsijoita ja vartijoita. Kirkon nettisivuilla todetaan, että piispan tehtävänä on pitää hänelle uskottu lauma koossa ja vaalia kirkon ykseyttä. Niinpä Kirkko ja kaupunki kysyi arkkipiispalta ja neljältä muulta piispalta, mikä on kirkon hengellinen ydin ja missä se näkyy tai sen pitäisi näkyä. Heitä pyydettiin myös arvioimaan, onko tuo ydin sellainen, jos-

ta kirkossa voidaan olla yksimielisiä. Piispat vastasivat sähköpostilla.

Arkkipiispa

Tapio Luoma:

”Minusta kirkkomme hengellinen ydin on ilmaistu pelkistetysti kristillisen kirkon vanhimmassa uskontunnustuksessa ”Jeesus on Herra”. Siihen perustuu kaikki, mitä kirkko on, tekee ja sanoo. Siitä avautuvat jumalasuhde, Raamatun sanoma, lähimmäisenrakkaus, kristityn yhteiskunnallinen ja globaali vastuu, luterilaisuuden olemus ja kirkon oma rakenne ja hallinto.

Uskon, että tästä ytimestä voidaan kirkossamme olla yksimielisiä. Kirkko ei voi olla kirkko ilman uskoa siihen, että Jeesus on Herra, joka on voittanut kuoleman ja kukistanut pahan vallan.

Yhteisöillä voi olla kiusaus kääntyä sisäänpäin tavalla, joka ei suuntaudu kohti ydintä vaan kohti sisäpiiriä. Tämä vaara koskee varmaankin myös kirkkoa. Siksi hengellisen ytimen – sen, mikä on kirkon yhteinen henki ja elämä – näkyminen on tärkeää, kun kerrotaan kirkon työstä ja toiminnasta.

Jos kirkon hengellinen ydin ei näy eikä kuulu, mistä se johtuu? Pelätäänkö, että ”Jeesus on Herra” on arjelle vierasta, vaikeasti avautuvaa uskovaisten puhetta? Onko taustalla halu pitää kirkon sanoma ymmärrettävänä? Tätä pidän sinänsä hyvänä pyrkimyksenä.

Vai kärsiikö perinteinen uskon kieli kirkkoon liitetyistä jyrkkyy-

Ensimmäinen kaltaistensa joukossa Tapio Luoma ja muut kyselyyn vastanneet piispat Teemu Laajasalo, Kaisamari Hintikka, Jari Jolkkonen, Mari Leppänen.

TEKSTI KAISA HALONEN

den ja ahdasmielisyyden mielikuvista? Pelkäämmekö, että se saa meidät kuulostamaan tekopyhiltä tai tuomitsevilta? Tällöin on kysyttävä paitsi sitä, miten kirkon hengellinen ydin määritellään, myös sitä, millaisia merkityksiä se saa.

Jeesus on Herra. Uskon ja luotan, että tämä hengellinen ydin ohjaa kaikkea kirkkomme työtä. Minulle sen tärkein merkitys on Jumalan rakastava tahto ihmistä ja maailmaa kohtaan.”

Helsingin

hiippakunnan piispa

Teemu Laajasalo:

”Kirkon hengellinen ydin on Kristus. Raamatun mukaan Kristus itse on kirkon pää. Häntä seuraamalla ja matkimalla voimme toteuttaa lähimmäisenrakkautta omassa elämässämme. Jeesukseen

luottamalla saamme kokea turvallisuutta ja vapautta arjessamme ja vielä kerran päästä taivaaseen. Elämässä meitä voi tukea ehtoollisella käynti, iltarukous ja seurakuntayhteys.

Kirkon nettisivujen alaosassa lukee jokaisella sivulla pysyvä teksti:

”Yhteys armolliseen Jumalaan antaa elämään kestävän perustan.”

Mielestäni se on aika hyvin sanottu ja siitä on helppo olla yksimielinen.

Kestävä perusta tarkoittaa myös lähimmäisen elämää, ei pelkästään omaa. Jumalan rakkaudesta seuraa halu rakastaa ja armahtaa muita ihmisiä, kun itsekin on rakkautta osakseen saanut.”

Espoon hiippakunnan piispa

Kaisamari Hintikka:

”Evankelis-luterilaisen kirkon hengellinen ydin on Kristus, joka kutsuu meitä seuraamaan itseään. Kristus on ihmiseksi syntynyt Jumala. Hänessä tiivistyy se, että kaikkivaltias Jumala rakastaa meitä loputtomasti.

Jumala haluaa, että tunnistaisimme itsessämme hänen rakkautensa, vastaisimme siihen ja rakastaisimme toisiamme sen voimin. Siksi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttaminen kuuluu oleellisesti luterilaiseen hengellisyyteen. Usko ei ole vain yksittäisen ihmisen sisäistä hengellistä elämää, vaan se avautuu ulospäin ja uudistaa elämää suhteessa Jumalaan, toisiin ihmisiin ja kaikkeen luotuun. Samalla hengellisyys ei ole vain jotakin, minkä usko synnyttää, vaan se on myös tapa hoitaa uskoa.

Kirkossa ollaan aika lailla yksimielisiä siitä, että usko Kristukseen on kirkon hengellisyyden ytimessä. Sen jälkeen käsitykset alkavatkin jakaantua esimerkiksi siitä, miten usko syntyy tai miten uskon pitäisi näkyä ihmisen elämässä tai mikä on oikeanlaista hengellistä elämää. ”

Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen:

”Kirkkomme hengellinen ydin on siinä, kuka Jumala on ja mitä hyvää hän meille lahjoittaa. Tämän ytimen pitäisi näkyä siinä, että ihmiset

pyrkivät etsimään Jumalan kasvoja, turvautumaan häneen ja elämään hänen edessään, pyhässä ja arjessa. Ja koska se on helpompaa yhdessä, kirkon tehtävänä on kutsua ihmisiä olemaan ja tekemään tätä kaikkea yhdessä. Myös oma kokemukseni osoittaa, että ilman yhteisöä yksilön hengelliselle elämälle tulee uupelo. Voimat ja into loppuvat. Yhdessä jaksaa paremmin.

Vanha benediktiinien ohje ”rukoile ja tee työtä” on yhä ihan kurantti tiivistys sekä kirkon että kristityn elämänmuodolle. Jumalanpalvelus on yhteisen hengellisen elämän keskus. Sieltä lähdetään toteuttamaan lähimmäisenrakkautta ja rakentamaan toimivaa yhteiskuntaa. Ja kristillisen elämän ihanteeseen kuuluu myös yksityinen rukous: olisi hyvä siunata ruoka ja lukea iltarukous. Tämä messukeskeisyys on pysyvä teologinen totuus, joka ei ole riippuvainen kirkon jäsenmäärästä, jumalanpalvelusten osallistujamääristä tai muista tilastoista. Sosiologisista totuuksista ei voi päätellä teologisia totuuksia.

Joskus oli tapana sanoa, että oppi erottaa, mutta rakkaus yhdistää. Nykyisin asetelma on kääntynyt toisin päin. Kirkossa ollaan nykyisin yhtä mieltä vaikkapa kolminaisuusopista, lapsikasteesta tai Kristuksen todellisesta läsnäolosta ehtoollisessa. Kaikki arvostavat diakoniaa ja sitä, että ihmisiä pitää kohdella reilusti.

Mutta mitä konkreettisempiin moraalisiin kysymyksiin mennään, sitä enemmän yksimieli-

syys hajoaa erimielisyydeksi, jopa avoimeksi vastakkainasetteluksi. Vaikka Kristuksen evankeliumiin kuuluu myös yhteiskunnallinen ulottuvuus, kirkko on nykyisin politisoitunut ja polarisoitunut ongelmallisella tavalla.”

Turun

arkkihiippakunnan

piispa Mari Leppänen:

”Kirkon hengellinen ydin on ihmistä rakastava Jumala, kipujen ja sairauden tuttava, joka tuli maailmaan Nasaretin Jeesuksessa ja tulee tänäänkin meitä vastaan toistemme kasvoissa, kärsivässä maailmassa ja luomakunnassa.

Jumala tuli maailmaan pelastamaan ihmisen yksinäisyydeltä, erillisyydeltä ja kuolemalta.

Se näkyy siinä, miten arjessa elämme uskoa todeksi: kuinka kohtelemme toisia ihmisiä ja Jumalan luomaa maailmaa. Ja vaikkapa siinä, kun rukoilemme yksin tai yhdessä.

Jeesuksen läsnäolo maailmassa toteutuu yhä edelleen hädässä olevien ihmisten kautta. Kristus kärsii kärsivien ihmisten ja luomakunnan kanssa maailman loppuun asti. Jumalan rakkaus ei ole kuulunut eikä kuulu vain omalle sisäpiirille.

Katolilainen kristitty Dorothy Day opetti, että aina kun käännämme selkämme toisen hädälle emmekä näe Jeesusta kaikkein vähimmissä, helvetti on lähellä. ”Helvetti on sitä, ettei rakasta.” Kun näemme Jeesuksen kasvot toisessa, pysähdymme, emmekä kulje ohi, olemme lähellä taivasta.

Maailma tarvitsee ihmisiä, jotka eivät kulje ohi. Jeesuksen seuraajina meidän tulisi asettaa askeleemme niin, että nostaisimme, kantaisimme ja saattelisimme perille, emmekä torjuisi, rajaisi ulos tai tavoittelisi vain omaa etua. Uskon tulisi näkyä meissä vapautena, rauhana ja rakkautena, luottamuksena siihen, että hyvyyttä on, lopulta oikeus toteutuu ja Jumala on armollinen.

Minusta tästä voidaan kirkossa olla yksimielisiä. Erimielisyyttä syntyy siitä, miten uskon tulisi arjessamme näkyä.

Ihmisen arki on usein vääntöä vastakkaisten voimien kanssa. Ilman toivoa näemme vain murtuneen maailman. Ja jokaisessa ihmisessä on taipumus pieneen mustavalkoiseen maailmaan. Haluamme tietää paremmin, olla oikeassa, olla Jumalan kaltaisia.

Mutta yhdessä etsien ymmärrämme, että elämän tarkoitus ei ole sulkeutua erilleen vaan avartua yhteyteen.” ■

MARKKU PIHLAJA, LAURA RIIHELÄ, ESKO JÄMSÄ JA PASI LEINO

Yhteinen katsomusaine yläkouluun ja lukioon

KIITOS vt. päätoimittaja Pauli Juuselalle rakentavasta pääkirjoituksesta (K&k 2.2.). Juusela ehdotti, että alakoulussa voitaisiin aloittaa oman uskonnon opetuksella, mikä liittää pienen oppilaan omaan perhetaustaansa, ja siirtyä yläkoulussa ja lukiossa enemmän yhteiseen katsomusaineeseen. Minusta ehdotus on hyvä.

Olen opiskellut elämänkatsomustiedon perusopinnot ja koin suurta iloa ja oivallusten virtaa tutustuessani oppiaineeseen. Opetus pyrkii moninäkökulmaiseen ajatteluun.

Esimerkiksi kulttuureista puhutaan ajallisesti ja paikallisesti muuttuvina ilmiöinä. Opetus ”tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa yhteiskunnassa edellyttää mm. eettisen ajattelu­ ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen sekä yleissivistyksen kartuttamista” (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet).

Suomessa elämänkatsomustietoa voivat opiskella vain kirkkoon kuulumattomat, kun esimerkiksi Ruotsissa on kaikille yhteinen katsomusopetus. Etiikkaa on toistuvasti Suomessakin ehdotettu perusopetukseen, mutta kirkko on tuominnut aloitteet. En ymmärrä miksi. Erityisesti nykyajassa monikulttuurisuuden haasteiden edessä etiikan ja hyvän elämän opiskelu ja pohdinta on tärkeä osa­alue kaikenikäisille, varsinkin lapsille ja nuorille. Etiikan sisällyttäminen uskonnon opetukseen liittää sen kirkon piiriin, vaikka sen tulisi kuulua jokaisen sivistyneen ihmisen ajattelun välineisiin.

Maria Salonen Helsinki

Kuolinilmoituksesta kiskurihinta

YKSI SYY tilata oman paikkakunnan päälehti paperiversiona on monelle kuolinilmoitukset. Ilmoitukset on helpompi lukea paperilehdestä kuin lehden digi­versiosta, ja kaikissa digi­lehdissä kuolinilmoituksia ei edes ole.

Olen pitkään ihmetellyt, minkä takia tuon henkilön ilmoitus on kahdella palstalla ja tuon toisen

Nuorisotyön teemaverkostoja tarvitaan hyvinvointialueilla

NUORTEN AIKUISTEN elämässä tuen tarpeet ovat monimutkaisia ja vaativat nopeaa tarttumista ja riittävän pitkäkestoista työskentelyä. Hyvinvointialueiden palvelurakenneuudistuksessa riskinä on, että nuoret ovat väliinputoajia.

Jatkossa nuori tulee tarvitsemaan tukea sekä kunnasta että hyvinvointialueelta. Nuorten parissa toimivat sosiaalialan järjestöt ovat auttaneet nuoria aiemminkin kuntarajat ylittävässä yhteistyössä, ja näemme tarpeen myös jatkossa.

Toivomme, että järjestöille vuosien saatossa syntynyttä kokonaiskuvaa, monipuolista ammattitaitoa, vapaaehtoisten tietotaitoa ja kokemusasiantuntijuutta hyödynnetään tuloksellisessa tiedolla johtamisessa, kun rakennetaan uusia hyvinvointialueita, ohjataan toimintaa ja toteutetaan hyvinvointisuunnitelmia.

Mielestämme nuorten aikuisten parissa toimivien järjestöjen osallistaminen uudistukseen toteutuu parhaiten teemaverkostojen kautta. Nuorilla aikuisilla tulisi olla oma teemaverkostonsa jokaisella hyvinvointialueella.

Neljätoista järjestöä on muodostanut yhteistyöverkoston nimeltään Nuorten parissa toimivat sosiaalialan järjestöt Uudellamaalla.

minen netissä sujui hyvin maksamiseen asti. Silloin niin äiti kuin tyttäretkin parkaisivat yhteen ääneen, miten ilmoitus voi maksaa näin paljon. Kävi ilmi, että sunnuntain lehteen saa yhden palstan ilmoituksen samalla hinnalla kuin arkipäivän lehteen kahden palstan ilmoituksen.

Lehti­ilmoituksen jälkeen vain muutama henkilö otti yhteyttä. Kun vihdoin laitoin tiedon mieheni kuolemasta Facebookiin, sain osanottoja kymmeniltä.

Kuolemaan liittyvistä kuluista ei puhuta – ei lehti­ilmoituksen satojen eurojen hinnasta eikä mistään muustakaan.

Hienointa oli, että seurakunnan palvelut olivat ilmaisia. Koimme hämmentävänä, että siunaustilaisuuden järjestäminen ei maksanut mitään. Moneen kertaan suntio varmisti, että kaikki on kunnossa. Kanttori auttoi musiikin valinnassa ja kertoi, mistä voin saada toivomani muusikon hänen lisäkseen. Jopa alttarilla oli samana päivänä kukkakaupasta haetut uudet kukat. Puhumattakaan siitä, että eläkkeellä oleva pappi hoiti siunauksen ja oli tukenamme muistotilaisuudessa.

Leena-Maija Tuominen Espoo

Tulkaa kaikki paitsi KIRKKOVALTUUTETUT

ÄÄNESTÄVÄT kohta Espoon seurakuntien lähetysmäärärahoista. Osa valtuutetuista pyrkii kieltämään rahat joiltakin lähetysjärjestöiltä, vaikka ne ovat kirkolliskokouksen hyväksymiä ja Kirkon lähetystyön keskuksen valvomia.

Kirkon lähetysjärjestöt eivät ole joitain ulkopuolisia toimijoita, vaan niiden kannattajat ja työntekijät ovat tavallisia seurakuntalaisia. Järjestöjen määrärahojen rajoittaminen on osoitus kasvavasta suvaitsemattomuudesta herätysliikeväkeä kohtaan. Tulkaa kaikki ­liike näyttää oikeasti olevankin Tulkaa kaikki paitsi ­liike.

Jorma Tarhio Tapiola, Espoo

Nuorten väkivalta voidaan pysäyttää

vain yhdellä palstalla. Syy selvisi, kun olimme laittamassa valtakunnan päälehteen läheisemme kuolinilmoitusta.

Olin mieheni pitkien sairasvuosien aikana miettinyt, miten kerromme surijoista ja mikä olisi muistovärssy. Kuolinilmoituksen jättä­

KIITOS Taneli Kylätaskulle monipuolisesta jutusta nuorten väkivallasta (K&k 2.2.). Kirjoituksessa on haastateltu Aseman Lapset ry:n tiimipäällikköä Heikki Turkkaa.

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Miki Mielonen

Nuorten turvatalon johtaja, Suomen Punainen Risti Helsinki

Viime aikoina nuorten väkivaltainen käyttäytyminen sekä rankat kiusaamistapaukset ovat olleet usein esillä julkisuudessa. Poliitikot ovat esittäneet pikaratkaisuja asioiden hoitamiseksi: rangaistusten koventamista ja rahaa eri kohteisiin. Pikaratkaisuja ei kuitenkaan ole olemassa.

Kokemuksensa perusteella Heikki Turkka antaa toivoa nuorten väkivallan keskeyttämiseen. Väkivaltaan puuttuminen ja sen ehkäisy edellyttää pitkäjänteistä nuorisotyötä, jolla nuorten elämää autetaan kaikin mahdollisin tavoin. Oleellista on jalkautuminen niiden nuorten luo, jotka käyttäytyvät väkivaltaisesti tai jotka ovat vaaravyöhykkeessä.

Seurakuntien työntekijöiden ja seurakuntalaisten on hyvä saada koulutuksen kautta kokemusta ja tietoa, mitä Helsingin kaduilla, kujilla ja koulupihoilla tapahtuu, ja miten nuorten konfliktikäyttäytymiseen voidaan puuttua niin, että hyviä tuloksia saadaan aikaan.

Tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksessä kerätään varoja nuorten väkivallan ja konfliktien vähentämiseen. Tuotosta 40 prosenttia käytetään Suomessa Aseman Lapset ry:n ja seurakuntien nuorisotyön hyväksi. Keräyksen myötä on toivottavaa, että kaikki Helsingin seurakunnat ovat aktiivisessa yhteistyössä Aseman Lapset ry:n kanssa.

Vuoden 2023 yhteisvastuukeräyksen tuotto suuntautuu nuorten hyväksi. Heissä on tulevaisuutemme. Antakaamme tukemme keräykseen!

Juhani Pirttiniemi Paavalin seurakuntaneuvoston jäsen, Helsinki

Miksi erosin kirkosta

SAIN HILJATTAIN kirjeen Helsingin tuomiokirkkoseurakunnalta. Siinä pyydettiin antamaan palautetta, miksi päätin erota kirkosta.

Tässä nyt joitakin syitä erooni. Olen todella pettynyt evl­kirkon nykyiseen suuntaukseen: räikeään maallistumiseen ja sen myötä moniin irvokkaisiin tempauksiin. Ei tarvitse kuin katsoa, minkälaista menoa oli adventin aikana Paavalinkirkossa Helsingissä, siitä oli kristillisyys kaukana.

Kirkon papeilla riittää kyllä aikaa mukanaoloon kaikenlaisessa hömpässä, muttei evankeliumin sanomaan, ei seurakuntalaisten sielunhoitoon ja Kristuksen opetusten selittämiseen ja saarnaamiseen.

Vaikka maailma ympärillä kuohuu ja paljon pahaa tapahtuu, kirkko on hiljaa ja keskittyy vain

sukupuolen moninaisuuden asioihin, TV:n hupiohjelmiin ja siihen, kuka hätkähdyttää eniten maallistumisellaan. Arkkipiispaa myöten puhutaan epätotuuksia eikä syntiä mainita nimeltä. Miten nuoret ja vanhat ihmiset voivat tietää, mikä on oikein, miten Jumala toivoo meidän elävän ja kilvoittelevan, että kerran pääsisimme perille Taivaan kotiin. Tästä kirkko on vaiennut.

Ei voi luvata taivaspaikkaa ihmisille, jotka eivät ole heränneet omien vikojensa tuntemiseen ja saaneet katumisen armoa Jumalalta.

Pitkän pohdinnan jälkeen jouduin nyt jättämään evl­kirkon, jossa minut vastasyntyneenä on kastettu ja joka vielä tuolloin oli ihan eri kirkko. Vuosia odotin kirkon huomaavan kulkevansa pelottavan kaltevalla pinnalla, mutta korjausliikettä eli suunnanmuutosta ei tullut.

Ina Ihalainen Helsinki

Sinkkuiltoja Espoossa

ENNEN KORONAA täällä mielipidesivulla ihmeteltiin, ettei yksineläjille ja sinkuille ole mitään toimintaa. Harmi, etteivät Espoon ja Kauniaisten seurakuntien ilmoitukset näy helsinkiläisille eikä vantaalaisille.

Meillä Espoonlahden kirkolla pyörivät Yksineläjien illat. Kokoonnumme kerran kuussa eri aiheiden ympärillä. Iltojamme voisi sanoa matalan kynnyksen illoiksi. Keväällä 2023 seuraavat illat pidetään 18.2., 18.3. ja 15.4. Metrolla pääsee ihan viereen.

Aira Häkkinen yksi vetäjistä

Kuka oli mies kaukaisen maan?

PEKKA KIVEKÄS paljasti kirjoituksessaan Sylvian joululaulun unohdetun säkeistön, jossa ovat säkeet: ”Näin mullassa nukkuu mies kaukaisen maan, ei milloinkaan päästä hän voi Pohjolaan...” (K&k 19.1.).

Kuka oli tuo Sisiliaan haudattu seikkailija? Ilmeisesti hän osallistui G. Garibaldin johtamaan kansannousuun. Google tarjoaa silloin ehdokkaiksi H. Liikasta, L. Runebergiä, C.A. Weurlanderia tai W. Beckeriä. Mutta he eivät joko ehtineet mukaan tai säilyivät hengissä.

Kuka siis lieneekään tuo Topeliukselle ilmeisen läheinen mies, joka ei konsaan palannut Pohjolaan. Normanniko? Ei sentään. Markku Joensuu Espoo

SENIORITALO

MUUTA VUOKRALLE

PIHLAJISTO N SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN KERROSTALOKOTIIN.

Vapaana vielä muutama avaran pohjaratkaisun koti, jossa tilaratkaisut on tehty arjen sujuvuutta silmälläpitäen. Esimerkiksi yksiö alkovilla on käytännössä lähes kaksion veroinen toiminnoiltaan. Tervetuloa tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle! Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika!

Hattelmalantie 2c, Helsinki | pihlajistonsointu.fi

010 315 4140 | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Hammashoitoa

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua. KAUNIS

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

HAMMASTEKNIKKO

24 h

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen). Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm.

Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla

EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213

EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560

Mannerheimintie 65, Helsinki

Matinraitti 14, Espoo

Hautauspalveluja

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Hammaslääkäriasema

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta • katutasossa • esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

VANTAA

MYYRMÄKI p. 010 76 66600

TIKKURILA p. 010 76 66560

KERAVA p. 010 76 66550

HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET

Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY

Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

p. 010 76 66570

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

09 628 398

Kirkko ja kaupunki -lehteä jaetaan osoitteellisena 340 000 talouteen pääkaupunkiseudulla.

Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Vastaanottajan nimellä lähetetyn lehden huomioarvo on taattu! Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään postitse osoitteellisena Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntien jäsentalouksiin, talouden vanhimmalle.

Helsinki: Painos 190 000 kpl.

Espoo ja Kauniainen: Painos 80 000 kpl.

Vantaa: Painos 70 000 kpl.

kirkkojakaupunki.fi: Uniikkeja kävijöitä keskimäärin 52 000 viikossa.

TÄTÄ LEHTEÄ LUETAAN!

HYÖDYNNÄ VAALITARJOUKSEMME ILMOITUKSISTA SEKÄ OIKEAN KOHDERYHMÄSI TAVOITTAVA MEDIA.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

-35 %

Muut koot

-30 % 1/1 ja 1/2 -sivun ilmoitukset

Lehti ilmestyy vielä kolme kertaa ennen vaaleja: Ilmestyy Varaukset Aineistot

Nro 4 torstai 2.3. perjantai 17.2. maanantai 6.3. Nro 5 torstai 16.3. perjantai 3.3. maanantai 20.2.

Nro 6 torstai 30.3. perjantai 17.3. maanantai 20.3.

Ota yhteyttä mediamyyntiimme ja pyydä tarjous! Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Eduskuntavaaliehdokas, tavoita aktiiviset äänestäjät.

Lakipalveluja

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1

puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680

www.norros.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi

p. 050 464 2930

Ostetaan

OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI 040 0218 225

SEPPO JA SARI

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Siivouspalveluja

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

pe 17.2. klo 18 seurat Ankkuri-tila, Keskusk. 11, Mäntsälä. su 19.2. klo 10 kirkkopyhä Rekolan kko, Kustaant. 22; seurat, mukana HNK-kvart. klo 16 SAAVU-seurat Seuratuvalla, mukana pk-seudun vammaistyö, mm. H. Ojalehto, L. Siponkoski; piste-Siionit. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti. ke 22.2. klo 19 Körttikodin seurat. la 25.2. klo 17 sateenkaarikirkkopyhä Alppilan kko, Kotkank. 2, A. Rask & R. Jarkkola. su 26.2. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat. 3. klo 17 kirkkopyhä Tapanilan kko, Veljestent. 6; s. T.Laaninen. ti 28.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, vier. Mari Teinilä. ke 1.3. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-Sali, Myllykallionrne 1; kahvit klo 18.30.

pe 3.3. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink. 8. 18.-19.3. Talviveisuut Jyväskylässä. 30.3.-2.4. opisk. & nuorten aik. retki Viroon; ilm. 24.2. menn. 8.-17.5. seuramatka Itämeren ympäri. LISÄTIED. www.h-y.fi/tapahtumakalenteri

Helsingin Rauhanyhdistys

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen

p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

Palveluja tarjotaan

Kaipaatko kaappien järjestelyapua? Kauppa- tai ulkoiluapua?

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Seniorilo Oy

Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki

P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

Hyvinvointia Arjesta

○ Tukea liikuntaharrastuksiin

○ Seuraksi kulttuuritapahtumiin

○ Kotipalvelua

Kotitalousvähennys 60 %

www.hyvinvointiaarjesta.fi

Paula Sallinen 040 142 6574

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Pääsiäislehti ilmestyy 30.3.2023

Varaukset 17.3. klo 14

Aineistot 20.3. klo 15

Mediamyynti

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983

Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä.

P. 040 50 50 188

Kaire Laanemäe

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Eläkeläisille, leikkaus 18-25 €, permanentti tai väripaketti 75 €

P. 045 238 6356, Hämeentie 38.

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti

P. 050 926 6203

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM

045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi

040 762 56 15

Kiinteistönvälitystä

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732 Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Rakennusala

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Eaparketti suorittaa parkettien ja puulattioiden hionta- ja lakkaustyöt, huoneistomaalaukset, lattiaasennukset. P. 040 051 4451, takuutyönä eaparketti@gmail.com

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Myrskyläntie 22 ma 20.2. klo 19 alueseurat, Hakunilan kirkko pe 3.3. klo 19 alueseurat, Mikaelin kirkko pe 3.3. klo 19 alueseurat, Hyvän Paimenen kirkko pe 3.3. klo 19 alueseurat, Puistolan kirkon seurakuntasali ti 7.3. klo 19 alueseurat, Huopalahden kirkko, kahvit klo 18 Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa. Seurat kuunneltavissa myös hry.fi.

ESIRUKOUSILTA ti 28.2 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling

Bengt Lassus, Tuomas Anttila. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo.14.30–16.30, ke klo.18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Illat joka toinen viikko. Tervetuloa mukaan iltaan!

Vuokralle tarjotaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

VALLILA 30 m2 avara, valoisa, siisti, edull., yksiö. Ilm. pesut. Hissi. Puistoymp. Tied. 041 5375 449.

Pohj.-Espoo siisti huone tytölle. P. 044 929 4256.

19.2.

Laskiaissunnuntain evankeliumissa (Joh. 12:25–33) kerrotaan, että Jeesuksen vaellus kohti kärsimystä alkaa.

Laskiaisrasvan teho

VANHAAN AIKAAN emännät keittivät laskiaisen juhlaruoaksi keiton siansorkista ja herneistä. Sitä syötiin isojen rasvarieskojen kera. Lisukkeeksi haukattiin rasvamakkaraa ja juustonpaloja. Ruokaa piti olla paljon, ja pöytä oli katettu koko päivän. Näin uskottiin runsauden jatkuvan vuodeksi eteenpäin. Rasvaisen ruoan syönnin jälkeen sormia ei pyyhitty eikä nuoltu puhtaiksi. Laskiaisrasva sai mieluusti tarttua kodissa joka paikkaan, vaikka pellavalankavyyhteen. Se tiesi pelloille pitkiä pellavia.

Tottumuksen voi vaihtaa

Ennen vanhaan raamatunlauseet kävivät ristipistotöiden aiheiksi. Niiden nykymuotoja ovat sosiaalisen median voimalausekuvat. Jeesuksen elämänohje: ”Joka rakastaa elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka tässä maailmassa panee alttiiksi elämänsä, saa osakseen ikuisen elämän”, vaikuttaa uuteen genreen kuulumattomalta.

Somen voimalauseet keskittyvät tsemppaamaan ja kannustamaan. Jeesuksen puheet ovat toista maata. Ei se ole ihme. Hän aavistaa tulevat koettelemuksensa ja kuolemansa. Hän on valmis menemään suuntaan, jossa voimien toivottelut paljastuvat turhiksi.

Tuo Jeesuksen lause ei ole mikään yksittäinen huudahdus. Hänen puheensa ahtaasta portista, kapeasta tiestä ja ristin kantamisesta opastavat seuraajia samaan henkeen. Kärsimykseen hakeutuminen ja

elämän kieltäminen eivät kuitenkaan ole hänen puheidensa varsinainen pointti. Ei sellaista tarvita. Sitä varten Jeesus eli ja kuoli.

Elämän alttiiksi laittaminen tarkoittaa tärkeän valitsemista, vaikka se joskus tuo eteen vaikeuksia. Jeesuksen kuvaama onnellinen elämä opastaa pelottomuuteen. Joskus oikeat valinnat kirpaisevat, mutta ne ovat silti oikein. Sellainen elämä tekee ihmiselle hyvää.

Jeesus asettaa kiintopisteen pitkälle. Paastonaika tarjoaa siihen hyvää harjoitusta. Mitä tapahtuu, jos vaihtaa tottumuksen helppouden uudenlaisiin haasteisiin? Antaa apua muille vaikka vapaaehtoisena tai opettelee syömään uusia kasvisruokia?

Kokeiluista huomaa, mitä näennäinen valintojen rajoittaminen tuottaa. Runsauden Jumala avaa uusia kokemuksia ja iloja vanhojen rinnalle.

KAISA KARIRANTA

#paastohaaste

Paastoamisen ei tarvitse merkitä vain ruokiin kohdistuvia valintoja. Paaston ajaksi voit haastaa itsesi vaikkapa miettimään puheitasi Sovi itsesi kanssa, että jätät muiden arvostelun seitsemäksi viikoksi. Poistu seurasta, jos puhutaan ihmisistä, jotka eivät ole paikalla. Toimi samalla tavalla sisäisen äänesi kanssa, kun se alkaa moittia tekemisiäsi

NINA RIUTTA

”

On olemassa paljon hyvää, kaunista ja pyhää. Viisas ihminen etsii informaatiotulvasta tietoisesti tällaisia asioita.

PAPPI KARI KUULA s . 4

Kerhot, konsertit ja paastonajan menot

HELSINKI

Innokas maalari

Leikin päälle maistuu lounas

Kannelmäen seurakunnan perhekerho on huippusuosittu, eikä suotta. Rennon ohjelman jälkeen pääsee joka toinen viikko ruokapöytään.

TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVA ESKO JÄMSÄ

Armi on maalannut itselleen sinisen vesivärihymyn, mutta myös paperille on muotoutunut moderni taideteos. 1,5-vuotias Armi on tullut Kannelmäen seurakunnan perhekerhoon Klanulle äitinsä Elli Vallinojan kanssa, kuten joka keskiviikko.

– Muutimme Hakuninmaalle ennen Armin syntymää, ja seurakunnan kerhojen kautta olemme kiinnittyneet alueelle. Tänne on ihana tulla, kun vetäjät tekevät työtään suurella sydämellä, Vallinoja sanoo.

Silloin paikalle saapuukin vetäjistä toinen, perhetyöntekijä Janette Lintelä, ja tarjoutuu

viemään Armin käsipesulle. Kohta paikalle palaa puhdas tyttö.

KANNELMÄEN SEURAKUNNAN perhekerho kokoontuu joka keskiviikkoaamupäivä, ja paikalla on tyypillisesti 40–70 lasta ja aikuista. Kuten tänäänkin, pikkuväki on pääosin vuoden tai kahden vanhaa.

Alussa lauletaan laulu, jossa jokainen toivotetaan nimeltä tervetulleeksi, ja sitä seuraa lyhyt, rento hartaus. Lapsityönohjaaja Marjo Visa kertoo myrskyn tyynnyttävästä Jeesuksesta ja lapset tutkivat rekvisiittana olevaa venettä kiinnostuneina. Täysin sallittua, tietenkin!

Wesley Gillin (oik.) seuraa tarkkana, kun lapsityönohjaaja Marjo Visa kertoo myrskyn tyynnyttämisestä. Kannelmäen perhekerhossa olivat mukana myös Viena Strandberg (toinen vasemmalta) ja Veikka Nevalainen (keskellä).

lounas

Kolmekymmenpäinen joukko kasvaa nopeasti, kun lisää porukkaa valuu sisään. Tänne ei tarvitse ilmoittautua, ja tulla ja mennä voi oman aikataulun mukaan.

– Kymmenen vuotta sitten täällä kävi paljon isompia lapsia, mutta nyt kun käy pieniä, olemme muokanneet ohjelmaa sen mukaan. Laulut ja hartausosio ovat lyhyitä, Janette Lintelä kertoo. Alkukokoontumisen jälkeen saa leikkiä vapaasti – leluja löytyy Duploista nukkekotiin ja taaperokärryihin – tai osallistua ohjelmaan, tänään maalaamiseen.

Omaa taideteostaan tekevän Hertan, 1 vuotta 7 kuukautta, äiti Kirsi Oikkonen toteaa, että siinä missä esikoiselle jaksoikin vielä järjestää puuhia kotona, tälle kuopukselle vähemmän. Siksi on kiva, että kerhossa pääsee kokeilemaan monenlaista.

– Täällä on lämmin ja välitön ilmapiiri. Jos joskus ei jaksa jutella kenellekään, sekin on ok, Oikkonen kiittää.

Lähtisitkö ulkoilukaveriksi tai retkiseuraksi näkövammaiselle?

Vapaaehtoisten oppaiden startti-illassa voi kuulla asiasta lisää.

TIETENKIN MYÖS seuraa on aina tarjolla. Se on tärkeää reilun vuoden ikäisen Onnin kanssa paikalle tulleelle Emmi Tuomiselle. Vilkkaan menijän äiti ehtii täällä juoda kupin kahvia rauhassa.

– Samalla lapsikin saa sopivasti virikettä. Eipä hän juuri minun perääni katsele, Tuominen toteaa.

Hän vaihtaa kuulumisia puolitoistavuotiaan Veikan äidin Anna Suikkasen kanssa. Tämä tuli Kannelmäen kerhoon Haagan puolelta juuri Tuomisen vinkistä ja kehuu Klanun turvallista ja rajattua tilaa.

– Tänne on helppo tulla ja lapsen voi päästää menemään vapaasti, Suikkanen toteaa ja tähyilee Veikan sijaintia.

Kaksivuotiaan poikansa kanssa tullut pyörätuolia käyttävä isä tosin huomauttaa, että täysin esteetön tila ei ole, vaan vessaan päästäkseen tarvitsee avustajan.

Yhdentoista aikaan leikit on siivottu pois ja pörröiselle matolle muodostuu jono. On pariton viikko, joten tarjolla on kahvin ja pullan sijaan ilmainen lounas. Kokki esittelee omenalla maustetun purjoperunakeiton ja tuoreet sämpylät. Vauvatkin on huomioitu: toisessa kattilassa on suolaton ja maidoton versio samasta ateriasta.

Nam!

Kannelmäen seurakunnan perhekerho Klanulla (Klaneettitie 6–8 A, 4. krs) joka keskiviikko kello 9.30–11.30.

Parittomilla viikoilla tarjolla keittolounas. Katso lisätietoa Helsingissä kokooontuvista perhekerhoista: helsinginseurakunnat.fi/lapsetjaperheet

Helsinkiläinen Ilkka Väisänen on melkein sokea, sillä verkkokalvon rappeuma on vienyt näön pikkuhiljaa. Väisänen työskentelee tiedottajana Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:ssä. Valkoinen keppi ulkona liikkuessa ja ruudunlukuohjelma tietokoneella töitä tehdessä ovat hänen tärkeitä työkalujaan.

Väisäsellä on kokemusta myös retkistä yhdessä avustajan eli oppaan kanssa.

– Olen käynyt kokeilemassa sup ­lautailua. Opas liikkui omalla laudallaan ja antoi minulle sanallisia ohjeita. Yksin en uskaltaisi lähteä sellaiselle retkelle, mutta oppaan kanssa se sujui hyvin.

Toisinaan Väisänen käy pyörälenkeillä omalla tandempyörällään avustajan kanssa.

– Yleensä vapaaehtoisen ei kuitenkaan tarvitse osata sup ­lautailua tai tandemia! Useimmiten he opastavat ihan tavallisilla reiteillä.

Mitä oppaalta edellytetään?

– Tärkein periaate on se, että opas menee edellä joka paikkaan. Näkövammainen pitää kiinni hänen kyynärtaipeestaan ja tulee puoli askelta perässä.

– Kun mennään sisätilaan tai tullaan ulos, on hyvä kertoa ovista, rapuista ja tasoeroista. Esimerkiksi näin: ”Kohta alkavat raput, ne lähtevät alaspäin.”

Luontoretket ovat Väisäsen mielestä ”kimurantteja”. Tasaisen asvaltin sijasta jalan alla on

epätasaista maastoa, jossa voi kompastua. Kun opas varoittaa juurista ja mättäistä, Väisänen pystyy keskittymään ympäröivään luontoon.

HELSINGIN JA UUDENMAAN Näkövammaiset ry (HUN) tekee monenlaista yhteistyötä Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntien näkövammaistyön kanssa. Keväällä järjestetään uusien vapaaehtoisten infoillat.

– Startti­iltaan voi tulla kuulostelemaan ja katsomaan. Ilta ei vielä sido mihinkään, kannustaa näkövammaistyön diakoni Marja Leena Kallio.

Seurakunnat tarjoavat näkövammaisille muun muassa retkiä ja leirejä. Mukana on paljon ikäihmisiä. Moni on ollut näkevä koko ikänsä, mutta vanhemmiten silmäsairaus aiheuttaa näkövamman.

Kallio kuvailee tyypillistä tilannetta: kun asuu itsekseen, palvelut tulevat kotiin, mutta kukaan ei ehdi lähteä ulkoilemaan. Yksin tuntuu epävarmalta ja turvattomalta lähteä liikenteeseen.

– Nyt haemme kertaluonteisia avustajia retkille, juhliin, kerhoihin, museokäynneille ja liikuntatapahtumiin. Tarvitaan myös lisää ulkoilukavereita. Moni on kysynyt kaveria, joka voisi lähteä vaikka kerran viikossa yhdessä kävelylle. ■

Opastoiminnan startti-illat Iiris-toimintakeskuksessa, Marjaniementie 74, to 23.3. ja ti 11.4. Ilmoittaudu mukaan: marjaleena.kallio@evl.fi tai 050 380 0947.

Täällä on lämmin ja välitön ilmapiiri.

KIRSI OIKKONEN

Vilkkaiden katujen liikennevaloissa on ääniopaste, joka on Ilkka Väisäselle ehdottoman tärkeä apu tien ylityksessä.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

Wiking Vuori tahtoo edistää yhdenvertaisuutta

Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston uusi puheenjohtaja Wiking Vuori, 30, on toiminut luottamustehtävissä koko aikuisikänsä.

Tämän enempää

valtaa ja vastuuta kirkollisella luottamushenkilöllä ei kai voi

olla: Wiking

Vuori valittiin 26. tammikuuta luotsaamaan 91-jäsenistä Helsingin yhteistä kirkkovaltuustoa, joka päättää Suomen suurimman seurakuntayhtymän asioista.

Vuori kuuluu myös Herttoniemen seurakuntaneuvostoon, hiippakuntavaltuustoon ja kirkolliskokoukseen eli ”kirkon eduskuntaan”.

Herää vain yksi kysymys: miksi kukaan 30-vuotias haluaa käyttää näin paljon aikaa kirkolliseen byrokratiaan, kun voisi katsoa vaikka Netflixistä kivoja sarjoja?

– Lähtökohta on, että olen kirkon jäsen ja tämä on minun tapani toimia seurakunnassa. Ajattelen, että tässä minulla on jotakin annettavaa, Vuori vastaa.

Valintojaan pohtiessaan hän palaa sinne, mistä kaikki alkoi: Alppilan kirkon nuorten tilaan. Seurakunnan nuorten toiminnassa mukana ollut Vuori lähti

Eniten kirkkoon kuuluvia

20–29-vuotiaissa

20–29-vuotiaat ovat suurin kirkkoon kuuluvien ikäryhmä Helsingissä. Helsingin evankelis-luterilaisten seurakuntien jäsenistössä heitä on 47 500.

Vuonna 2022 kirkkoon kuuluvia helsinkiläisiä oli 315 000, mikä tarkoittaa 47 prosenttia kaupungin väestöstä. Kirkosta erosi vuoden aikana 7 800 jäsentä. Kirkkoon kuuluvien osuuteen vaikuttavat kirkosta eronneiden lisäksi muun mu-

ehdolle seurakuntavaaleissa

heti 18-vuotiaana. Hän halusi edistää erityisesti yhdenvertaisuutta kirkossa.

– Yhdenvertaisuuteen liittyvät kysymykset ovat olleet minulle tärkeitä jo kahdentoista vuoden ajan. Ne ovat saaneet lähtemään ehdolle ja pysymään ehdolla.

Vuorelle tärkeitä teemoja ovat myös avoimuuden lisääminen kirkollisessa päätöksenteossa sekä seurakuntalaisten osallisuuden vahvistaminen ja työntekijävetoisuuden vähentäminen.

HELSINGIN HOVIOIKEUDESSA työskentelevä juristi Wiking Vuori lähtee johtamaan yhteistä kirkkovaltuustoa ammattikirjallisuudesta omaksutulla ajatuksella.

– Risto Riitesuon kirjassa Yhdistysten kokousmenettely sanotaan, että puheenjohtajan tehtävänä on varmistaa, että vähemmistö saa sanoa sanottavansa ja että enemmistö voi tehdä päätöksiä.

Luottamustehtävät ovat joukkuepeliä ja vaativat pit-

assa maahanmuuttajien osuus, kuolemat ja kasteet.

57 prosenttia suomenkielisistä ja 61 prosenttia ruotsinkielisistä helsinkiläisistä kuuluu jäsenenä Helsingin evankelis-luterilaisiin seurakuntiin.

Korkein jäsenyysprosentti oli Pakilan seurakunnassa (68,5) ja matalin itähelsinkiläisessä Mikaelin seurakunnassa (38,6). Mikaelin seurakunta ja Vartiokylän seurakunta yhdistyivät vuodenvaihteessa.

Koko Suomen väestössä kirkkoon kuuluvien osuus on 65 prosenttia.

käjänteisyyttä. Sen Vuori on huomannut. Oma kädenjälki voi näkyä kirkossa ehkä vasta vuosien päästä.

Viime valtuustokaudella vuosina 2019–2022 helsinkiläiset kirkkovaltuutetut pääsivät todella jättämään jälkiään, sillä kauteen mahtui muun muassa talouden tasapainottamiseen tähtäävän Rohkeasti yhdessä -strategian läpivienti. Rautalangasta väännettynä: seurakuntayhtymä varautui ja sopeutui siihen, että yhä harvempi helsinkiläinen kuuluu kirkkoon ja maksaa kirkollisveroa.

– Eivät ne olleet helppoja päätöksiä. Yöunet eivät menneet, mutta olen pohtinut asioita paljon, Vuori sanoo.

– Kukaan ei lähde luottamushenkilöksi päästäkseen tekemään irtisanomispäätöksiä, mutta luvut olivat selkeät. Viime kaudella tehtiin budjettileikkauksia, ja seuraavat leikkaukset ovat edessä vuonna 2026. Tässä välissä pystytään rakentamaan sitä, miten kirkko Helsingissä nyt toimii.

Alkaneella valtuustokaudella palataan käsittelemään edellisen kauden päätösten seurauksia, kiinteistöasioita sekä esimerkiksi lähetysjärjestöjen tukemista. Viimeksi mainittu aihe nostaa esiin myös teologisia näkemyseroja. Kirkkovaltuutetut joutuvat päättämään, tuetaanko järjestöjä, jotka suhtautuvat torjuvasti naisten pappeuteen tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.

YHDENVERTAISUUDEN

EDISTÄMINEN sai Wiking Vuoren aikanaan pyrkimään kirkolliseksi vaikuttajaksi, mutta osa hänen ikäisistään on eronnut kirkosta osittain juuri siksi, ettei asia kirkossa etene.

– En tiedä, onko yhdenvertaisuuden merkitystä vieläkään täysin hahmotettu kaikkialla. Millenniaaleille yhdenvertaisuus ei ole vain kysymys muiden joukossa, vaan asia, jossa ei olla valmiita tekemään kompromisseja.

Vuori toivoo, että vielä jonain päivänä kirkolliskokous tekisi sen päätöksen, että

kirkollinen vihkiminen sallitaan myös samaa sukupuolta oleville pareille. Symboliarvo olisi suuri.

– Se antaisi viestin siitä, ettemme erottele ihmisiä seksuaalisuuden perusteella. Tämä on mittari, jolla kirkkoa nyt mitataan, haluttiinpa sitä tai ei.

VAIKKA YHÄ HARVEMPI kolmikymppinen kuuluu kirkkoon, tämä ei Wiking Vuoren mukaan tarkoita, ettei ihmisillä olisi yhä tarvetta pohtia uskonnollisia ja hengellisiä teemoja. Kirkkoa ei vain valitettavasti aina koeta tahoksi, joka tarjoaisi puitteet ja mahdollisuuden käydä keskustelua näistä teemoista. Asian korjaaminen ei Vuoren mukaan vaatisi sen kummempia vippaskonsteja. Hän palaa jälleen Alppilan kirkon nuorten tilan tunnelmaan.

– Siellä oli vain suklaakeksejä, mandariineja, lautapelejä ja aikuinen, jonka kanssa pystyi keskustelemaan ihan kaikesta. Ja iltahartaus, eikä kenellekään ollut epäselvää, missä ollaan.

Päätoimittajaksi pyrkii 12 hakijaa

Kirkko ja kaupunki -median päätoimittajaksi ovat hakeneet Hanna Antila, Leena Hirvonen, Mikko Ilkko, Pauli Juusela, Lars Lundsten, Anne Moilanen, Rebekka Naatus, Viljami Puustinen, Annmari Salmela, Urpu Sarlin, Sanna Suokko ja Arja Tuusvuori Kirkko ja kaupunki julkaisee kaikkien hakijoitten nimet asian merkittävyyden vuoksi.

Uuden päätoimittajan valitsee median johtokunta 29. maaliskuuta, ja päätoimittaja aloittaa tehtä-

ESKO JÄMSÄ

Kirkko ja kaupungin päätoimittaja johtaa 21 hengen työyhteisöä.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

vässään viimeistään 1. toukokuuta. Siihen asti vt. päätoimittajana toimii Pauli Juusela.

Seurakunnat myönsivät hätäapua Syyriaan

Helsingin seurakunnat ovat myöntäneet 40 000 euroa maanjäristyksen uhrien auttamiseen Syyriassa. Asiasta päätti torstaina 9. helmikuuta kokoontunut Helsingin yhteinen kirkkoneuvosto. Summasta 20 000 euroa lahjoitetaan Kirkon Ulkomaanavulle ja 20 000 Suomen

Lähetysseuralle. Sekä Kirkon Ulkomaanapu että Suomen Lähetysseura ovat jo aiemmin työskennelleet Syyriassa ja heillä on siellä valmiit verkostot.

Kirkon Ulkomaanapu on ohjannut katastrofirahastostaan

200 000 euroa Syyrian maanjäristyksen uhrien auttamiseksi. Se on myös käynnistänyt hätäapukeräyksen. Suomen Lähetysseura on myöntänyt katastrofirahastostaan 70 000 euroa ja aloittanut myös hätäapukeräyksen. Suomen Lähetysseura auttaa syyrialaisia ACTallianssin kirkkokumppaneit-

tensa kautta.

Tuhoisassa maanjäristyksessä Turkissa ja Syyriassa kuoli ja loukkantui tuhansia ihmisiä, jonka lisäksi moni menetti kotinsa. Alueella on kylmä, ja rakennusten sortumisvaaran vuoksi moni maanjäristystä paennut joutuu oleskelemaan ulkona. Ihmiset tarvitsevat etenkin lämpimiä vaatteita, huopia ja suojaa.

Haagan kirkkoherra irtisanoutui

Haagan seurakunnan opintovapaalla ollut kirkkoherra Heikki

Nenonen on irtisanoutunut virastaan 1. kesäkuuta alkaen.

Vt. kirkkoherrana Haagan seurakunnassa toimii nyt Mari

Mattsson

Haagan seurakuntaneuvosto käy kokouksessaan 13. helmikuuta lähetekeskustelun siitä, miten kirkkoherranvaalissa edetään.

Poliitikot haastetaan arvokeskusteluun

Helsingin seurakuntayhtymä järjestää arvokeskustelun polii-

– Puheenjohtajan tehtävänä on varmistaa, että vähemmistö saa sanoa sanottavansa ja että enemmistö voi tehdä päätöksiä, sanoo Wiking Vuori.

tikoille tiistaina 28. helmikuuta kello 10.30−11.30.

Tilaisuutta voi seurata netissä, ja linkki tulee Helsingin seurakuntien verkkosivuille.

Keskustelutilaisuuteen on kutsuttu eduskuntapuolueitten puheenjohtajia.

Keskustelua vetävät arkkipiispa Tapio Luoma ja Marttaliiton toiminnanjohtaja, helsinkiläinen kirkon luottamushenkilö Marianne Heikkilä

Lue lisää uutisia: kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Millenniaaleille yhdenvertaisuus ei ole vain kysymys muiden joukossa

LänsiHelsinki

Haagan seurakunta

Virasto: Vespertie 12

Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi

Osoitteet:

Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17

Striimaukset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla sekä YouTubessa. www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

Laskiaismessu su 19.2. klo 10. Silin, Muroma-Nikunen, Nyrönen. Striimataan.

Messu su 26.2. klo 10. Kreivi-Palosaari, Silin, Nyrönen. Striimataan. Joka su aamupuuro klo 9–9.45 ja keittolounas n. klo 11.30–12.30.

Tuhkamessu ke 22.2. klo 18. Mattsson, Schola Sancti Henrici. Iltatee. Tervetuloa aloittamaan paastonaikaa yhdessä.

Iltamessu ke 1.3. klo 18. Silin, Marte. Iltatee.

Kompletorio pe klo 19. Silin. Striimataan. Hiljainen rukous klo 18.30 alkaen.

Laudes ke klo 7.30. Silin. Striimataan.

Ad sextam to klo 12.

TAPAHTUMIA

Teematorstai – Haagan kauppala

100 v. Klo 12 kirkkohetki, klo 12.15 lounas (6 e), klo 13 ohjelma.

16.2. 72 tunnin kotivara: Turvallisuutemme sähkö- ym. muiden katkosten aikana, Lasse Wallius.

23.2. Minun Haagani, VTM Tarja Koskela. 2.3. Lasten Haaga.

Hyvän mielen keidas to klo 15. Ateria 2 e.

Käsityökerho ma klo 13.

Pelikerho la 25.2. klo 12.

Perhekerhot ma klo 17.30–19

Tönöllä, to klo 9.30–11 kirkolla, pe klo 9.30–11 Mariankodilla, Schildtinpolku 6.

Iltapyhis 3–6-vuotiaille to 2.3. klo

17.30–19. Tied. minna.rosenborg@ evl.fi.

Kamalat äidit® -ryhmä teinien

äideille ti 28.2. klo 17.30–19. Tied. minna.rosenborg@evl.fi.

Rento kirjallisuuspiiri to 23.2. klo

18–19.30. Aiheena John Williams: Stoner.

Junnutönö 2–6-luokkalaisille ti ja pe klo 13–16. Tied. pauli.virtanen@ evl.fi.

Lähetyspiiri ma 20.2. klo 14. Suikkanen.

Lähetyspiiri ti klo 13. Forsberg. Hiljaisuuden joogaa® su klo 18.30–20 kirkossa. Tied. mari.silin@evl.fi ja hannele.paivio@gmail.com.

Musiikkinäytelmä su 19.2. klo 14. Haagan seurakunnan teatterityöpaja esittää Frank Mc Court: Seitsemännen portaan enkeli. Kohtauksia irlantilaispojan elämästä. Ennen esitystä soittaa irlantilaismusiikin yhtye Pate & Tico. Vapaaehtoinen pääsymaksu 10 e Yhteisvastuukeräykseen.

Elämän ihmettelijät -keskusteluklubi: filosofiaa ja uskontoa to 23.2. klo 17.30–20 kirkon yläsalissa.

Tied. ja ilm. viimeistään kyseisen viikon ma Erkki Laurila, erlauri@ gmail.com.

Kannelmäen seurakunta

Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki

Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellon-

polku 8

Seuraa somessa:

FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Tuhkakeskiviikon iltaehtoollinen ke 22.2. klo 18 kirkossa. Illan aikana voit saada otsaasi tuhkalla piirretyn ristin katumuksen merkiksi. Ehtoollishetki Taizé-lauluin ke 1.3. klo 18 kirkossa.

TAPAHTUMIA

Lauletaan yhdessä to 16.2. ja 2.3. klo 10.15 kirkossa kanttori Anne Myllylän kanssa.

Työtupa ti 21.2 klo 15–18. Avoin käsityö- ja askarteluhuone Klanulla. Tehdään muun muassa kastesukkia vauvoille ja käsityötuotteita lähetyksen hyväksi.

Taidetta ja Raamattua -ryhmä kokoontuu kuusi kertaa tiistaisin 21.2.–28.3. klo 18 Klanulla. Tervetu-

loa taidehistorialliselle matkalle pääsiäisaikaan. Tarkastelemme Raamatun tekstien ja taidehistorian teosten kautta pääsiäisajan tapahtumia. Ryhmää ohjaa Hanna Ruotsalainen.

Eläkeläisten päivähetki keskiviikkona 22.2. klo 12.30–14 Klanulla. Tervetuloa keittolounaalle, tapaamaan muita eläkeläisiä ja juttelemaan kaikesta taivaan ja maan väliltä.

Lähetyspiiri ti 28.2. klo 17–18.30.

Gideonien työstä kertoo Timo Hartikainen Avoin piiri parittomien viikkojen tiistaisin Klanun aukiolla. Vierailijoita ja keskustelua ajankohtaisista lähetysaiheista. Tutustumisilta kuvataideterapiaan ke 1.3. klo 18–20 Klanulla.

Tässä illassa pääset tekemään kannet muistikirjaan, johon voit kirjoittaa itsellesi rohkaisevia ajatuksia, mietteitä, runoja, rukouksia. Samalla tutustumme ratkaisukeskeiseen kuvataideterapiatyöskentelyyn. Illan ohjaa taideterapeutti Helena Tahvanainen. Ilmoittautuminen terapiarthele-

Lähde Laajarantaan oppimaan sydänrukousta

Lauri Maarala, kerrot sydänrukouksesta Laajarannassa maaliskuussa. Mitä tarkoittaa sydänrukous?

– Sydänrukouksen harjoittaja varaa kahdesti päivässä kaksikymmentä minuuttia rukoukseen. Hiljentymisen apuna hän käyttää lyhyttä rukoussanaa, joka auttaa häntä pysymään sisäisessä ja ulkoisessa hiljaisuudessa.

– Sanana sydänrukous muistuttaa, että sisimmässämme on jo rukoushuone, sydämen temppeli. Kannamme sitä aina mukanamme. Ei Jumala ole kaukana – me vaan emme itse ole kotona.

Mitä kautta olet tutustunut hiljaiseen rukoukseen?

– Tulin joskus 1980-luvun lopulla Lapin vaelluksilta ja heräsin miettimään, miten voisin säilyttää erämaasta löytyneen hiljaisuuden. Aloin lukea psalmeja aamuisin ja hiljentyä lukiessani. Vähän sen jälkeen hain retriitinohjaakursseille ja niiden ohjaajat tekivät minuun

syvän vaikutuksen hiljaisen rukouksen opettajina. Jossakin hengellisten ohjaajien tapaamisessa kuulin ensimmäisen kerran Thomas Keatingista, joka oli trappistiveljiensä kanssa kehittänyt sydänrukoukseksi kutsutun hiljaisen rukouksen muodon.

Missä tällaista hiljaista rukousta voi harjoittaa?

– Pääkaupunkiseudun seurakunnissa

na@gmail.com 20.2. mennessä. Yhteisvastuukeräys 2023 kerää varoja nuorten väkivallan sovitteluun ja ennaltaehkäisyyn Suomessa ja maailman katastrofialueilla teemalla Nuoret väkivaltaisessa maailmassa. Kannelmäen seurakunnan keräykseen voit lahjoittaa MobilePaylla 47535 tai verkossa osoitteessa yhteisvastuu.fi/kannelmaki.

Munkkiniemen seurakunta

Virasto: Raumantie 3. Avoinna to klo 9–13, Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi

Osoitteet:

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET

Messu klo 11 sunnuntaisin Munk

on sydänrukouksen ryhmiä, joissa voi päästä alkuun sydänrukouksen harjoittamisessa. Kun on päässyt alkuun, sydänrukousta voi harjoittaa missä tahansa.

OUTI ISOTALUS

Hiljaisuuden päivä Laajarannassa, Humalniementie 15, lauantaina 4.3. klo 11–18. Kahvit ja kevyt lounas 5 e, maksetaan paikan päällä käteisellä. Ilmoittautuminen ma 27.2. mennessä: arja.vaulas@ evl.fi, p. 050 5968 858.

– Rukous on yksinkertaista. Pysähdyt, lakkaat tekemästä muuta ja hengität hetken rauhassa. Olet jo keskellä rukousta, sanoo pappi Lauri Maarala.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.2.–3.3. 6 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2023

kivuoren kirkossa. 19.2. Kaiken maailman messu. Laskiaissunnuntain tunnelmassa juhlimme maailmanlaajaa Kristuksen kirkkoa ja kristittyjen yhteyttä yli kielirajojen. Seurakunnan kuoro laulaa lauluja maailmalta. Tarjolla laskiaispullaa. Kaisa Hirvonen, Senni Valtonen. 26.2. Jouni Hartikainen, Senni Valtonen.

Tuhkakeskiviikon iltamessu ke 22.2. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Tule aloittamaan paastonajan matka kanssamme. Käännämme katseemme rikkinäisyyteen ja hiljennymme yhdessä syyllisyyden ja katumuksen äärellä. Messussa voit saada tuhkaristin otsaasi vanhan kristillisen tradition mukaisesti. Riikka Kuusisalo ja Senni Valtonen.

Messu su 26.2. klo 13 Munkkiniemen kirkossa. Jouni Hartikainen, Senni Valtonen.

TAPAHTUMIA

Ilta nuotiolla Munkkivuoren kirkon pihalla to 16.2. klo 18–20. Omat paistettavat mukaan.

Pop up -infoa digistä ti 21.2. ja 28.2. klo 10.30–11 Munkkivuoren kirkossa.

Sanan äärellä tiistaisin klo 11 Munkkiniemen kirkon aulassa. Olohuone tiistaisin klo 13–14.30 Munkkiniemen kirkon aulassa. Pop up -infoa digistä to 23.2. klo 12–12.30 Munkkiniemen kirkossa. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13–14 Munkkiniemen kirkon aulassa.

Laulukerho ke 1.3. klo 13–14 Sennikanttorin johdolla Munkkivuoren kirkossa. Laulamme yhdessä kaikenlaisia tuttuja kappaleita maan ja taivaan väliltä. Kokoonnumme kirkon takaosan kahvilassa kupposen äärellä.

Pitäjänmäen seurakunta

Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

Osoitteet:

Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4

www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Laskiaissunnuntain messu ja lounas 19.2. klo 10. Luoma, Kekäläinen, Ahola ja Maria Záborszky. Lounaaksi hernekeittoa ja laskiaispullakahvit lähetyksen hyväksi.

Kanteleella musisoi Sari Lippojoki. Tuhkamessu ke 22.2. klo 18. Vuori, Petri Tikka, Pitkänen, Ahola. Mahdollisuus saada otsaan piirretty tuhkaristi merkiksi katumuksesta ja paastosta.

Messu ja Laula kanssamme

-yhteislaulutilaisuus su 26.2. klo

10. Kekäläinen, Vanne, Ahola. Paastonajan arkiretriitti ja viikkomessu keskiviikkoisin 1.3.–12.4. klo

18. Petri Tikka ja Maika Vuori. Mahdollisuus keskusteluun tai rippiin papin kanssa klo 17.30. Messun jälkeen hiljainen rukous, Jeesuksen rukous, Ruusukkorukous. Rukoushetki päivän päätteeksi noin klo

19.15. Ke 1.3. Petri Tikka avaa Julianan ajattelua ja teologiaa. Mahdollisuus ostaa Juliana Norwichilaisen kirja Jumalan rakkauden ilmestys 10 euron hintaan.

TAPAHTUMIA

Laula kanssamme -yhteislaulutilaisuus to 23.2. ja 2.3. klo 14 kirkolla. Laulamme tunnettuja ja rakastettuja ikivihreitä sävelmiä Kylli Aholan johdolla.

Aamupuuro ti 28.2. klo 9–11 kirkolla. Maksutonta aamupuuroa, kahvia, teetä ja rentoa yhdessäoloa kellarikerroksessa.

Valonpilkahduksia – nuorten

aikuisten olohuone tiistaisin klo 18 kirkolla. Ruokaa, seuraa, rukousta. Rukouspiiri keskiviikkoisin klo 13 kirkolla. Rukoilemme yhteisten ja omien asioiden puolesta.

Keskusta

Tuomiokirkkoseura kunta

Virasto: Bulevardi 16 B ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–12, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi

Osoitteet: helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko

Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–14

Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, to–la klo 12–16

Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe klo 12–15

Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

Annankulma, Annankatu 14D

Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha

Meritullin seurakuntatalo, Meritullintori 3

Seuraa meitä:

Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @suomenlin-

nankirkko

Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu su klo 10 Tuomiokirkossa (myös YouTube), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu (ja pyhä-

Pelastetaan nuorten nuoruus!

Yhteisvastuukeräyksen tilinumerot:

Aktia FI82 4055 0010 4148 41

Nordea FI16 2089 1800 0067 75

OP FI14 5000 0120 2362 28

Kirkkopalvelujen keräyslupa MannerSuomessa RA/2020/639, voimassa toistaiseksi.

Käyttämällä seurakuntakohtaista viitenumeroa tai MobilePay-numeroa tai lahjoittamalla seurakunnan lahjoitussivun kautta tuet myös alueesi seurakunnan diakoniatyötä.

Haaga: Tilisiirron viitenumero 308061, MobilePay 84170, yhteisvastuu.fi/haaga

Herttoniemi: viitenro 308100, MobilePay 27640, yhteisvastuu. fi/herttoniemi

Kallio: viitenro 308168, MobilePay 65935, yhteisvastuu.fi/kallio

Kannelmäki: viitenro 308171, MobilePay 47535, yhteisvastuu. fi/kannelmaki

Lauttasaari: viitenro 308281, MobilePay 16401, yhteisvastuu. fi/lauttasaari

Malmi: viitenro 308320, MobilePay 27023, yhteisvastuu.fi/malmi

Mikaelin srk: viitenro 308346, MobilePay 47389, yhteisvastuu. fi/helsinkimikael

Munkkiniemi: viitenro 308359, MobilePay 37993, yhteisvastuu.fi/munkkiniemi

Oulunkylä: viitenro 308430, MobilePay 83817, yhteisvastuu.fi/ oulunkyla

Paavali: viitenro 308443, MobilePay 88663, yhteisvastuu.fi/ paavali

Pakila: viitenro 308456, MobilePay 81763, yhteisvastuu.fi/pakila

Pitäjänmäki: viitenro 308469, MobilePay 13464, yhteisvastuu. fi/pitajanmaki

Roihuvuori: viitenro 308537, MobilePay 87505, yhteisvastuu. fi/roihuvuori

Tuomiokirkkosrk: viitenro 308090, MobilePay 14789, yhteisvastuu.fi/helsinkituomio

Töölö: viitenro 308605, MobilePay 84195, yhteisvastuu.fi/toolo

Vuosaari: viitenro 308650, MobilePay 46369, yhteisvastuu.fi/ vuosaari

Johannes: viitenro 305527, MobilePay 32679, gemensamtansvar.fi/johannes

Matteus: viitenro 305475, MobilePay 35750, gemensamtansvar.fi/matteus

Petrus: viitenro 305433, MobilePay 98190, gemensamtansvar. fi/petrus

koulu) Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. su ja juhlapyhinä), klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa. Vanhan kaavan messu su 26.2. klo 12 Agricolan kirkossa. Jatkossa joka toinen viikko.

Agricolamessu ke klo 19 Agricolan kirkossa.

Viikkomessu to klo 12 Tuomiokirkossa.

Iltakirkko la klo 18 Tuomiokirkossa. Tuhkamessu tuhkakeskiviikkona ke 22.2. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa.

Ash Wednesday Holy Eucharist Anglikaanien messu ke 22.2. klo 17

kappeli.

Koululaisten Olkkari ti klo 14 Suomenlinnan kirkossa, to klo 14 Hyvän toivon kappelissa. Ei talvilomaviikolla.

Kokkikerho ke klo 15.45–17.45 Hyvän toivon kappelissa.

Lasten liikuntakerho ti klo 9.30

Meritullin voimistelusalissa. Ei 21.2. Lasten kerho ke 1.3. klo 16 Katajanokan seurakuntakodissa.

Leikkilauantai la 18.2. klo 9.30 Hyvän toivon kappelissa. Luomakuntakerho pe klo 15.30 Hyvän toivon kappelissa.

MLL:n iltaperhekerho parillisilla viikoilla ma klo 18.15 Hyvän toivon kappelissa.

MLL:n perhekerho ke klo 9.30 Hyvän toivon kappelissa.

Perhekahvila pe klo 10 Katajanokan seurakuntakodissa. Ei 24.2. Perhekerhot ma, ti klo 9.30 Hyvän toivon kappelissa. To klo 15 Meritullissa. Pe klo 9.30 Agricolan kirkossa. Ei talvilomaviikolla.

Vauvaperhekerho ti klo 13 Hyvän toivon kappelissa. Ei 21.2. Musaryhmä to klo 18 Hyvän toivon kappelissa.

Päiväkonsertti ti klo 12 Vanhassa kirkossa, ke klo 12 Tuomiokirkossa. Gospel and Prayer su 19.2. klo 14 Suomenlinnan kirkon kryptassa. Ensemble Nylandia ja Kymi Sinfonietta to 16.2. klo 19 Vanhassa kirkossa. Liput ticketmaster.fi. After school ke klo 15 Agricolan kirkossa.

Tribe-tiistai ti klo 16.30 Agricolan kirkossa. Ei 21.2.

Nuorten ja nuorten aikuisten retki Serenaan ti 21.2. Ilmoittautuminen ja lisätiedot Cola Tribe -apista.

Aamurukouspiiri ma klo 7.30 Tuomiokirkossa.

Ekum. luottamuksen rukoushetki ma klo 18 Tuomiokirkon kappelissa, to klo 10 Hyvän toivon kappelissa.

Kristillinen meditaatio ke klo 18 Tuomiokirkon kappelissa. Päivärukous ma, ti, pe klo 12 Tuomiokirkossa.

Rukousta ja sanaa musiikin siivin ke klo 18 Suomenlinnan kirkon kryptassa.

Agricolan kirkossa.

TAPAHTUMIA

Annankulman olohuone ke klo 11, to klo 11 ja pe klo 9. Diakoniaruokailu ti klo 12 Agricolan kryptassa. 1 e. Kappelikahvila ti klo 14 Hyvän toivon kappelissa.

Yhteisöruokailu ma klo 17 Hyvän toivon kappelissa.

Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14D ke klo 12. Muulloin sähköpostitse/puhelimitse. Yhteyst. virastosta/netistä.

Baby and Toddler Group on Fridays at 1.30 pm at Hyvän toivon

Raamattupiiri to klo 16.30 Bulevardin pihasalissa.

Miesten raamattupiiri ma klo 18 Bulevardin pihasalissa.

Naisten raamattupiiri ma klo 14 Bulevardin pihasalissa.

Raamattupiiri parittomilla viikoilla pe klo 18 Hyvän toivon kappelissa. Kirjallisuusilta ke 1.3. klo 17.30 Tuomiokirkon kryptassa. Seniorifoorum ke klo 13 Agricolan kirkossa. 22.2. Miten selvitä kipujen kanssa? Tri Päivi Sutinen. 1.3.

Maailmamme tänään, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Edullinen kahvitarjoilu kryptassa klo 11.30.

Seniorijumpat ma klo 10 ja 11 Meritullin liikuntasalissa.

Pyhä tanssi tutuksi to klo 18

Tuomiokirkon kryptassa.

Tuolijumppa ke klo 9.30 Tuomiokirkon kryptassa, to klo 17 Hyvän toivon kappelissa.

Mahdollisuus keskusteluun

päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18.

Pappi tavattavissa to klo 15–17

Tuomiokirkossa.

Tarkista ajankohtaiset tiedot ryhmätoiminnasta helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta

Virasto: Itäinen papinkatu 2

Avoinna ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi

Osoitteet:

kallionseurakunta.fi

Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19

Alppilan kirkko, Kotkankatu 2

Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET

Kallion kirkossa

Iltamessu maanantaisin klo 18. 20.2. ja 27.2. Partti.

Matkalaisen messu tiistaisin klo

18. 21.2. Helanne, 28.2. Viljamaa. Meditatiivinen rukouslaulumessu

keskiviikkoisin klo 18. 1.3. Lindfors, Anima mea, joht. Johanna Korhonen.

Tuhkakeskiviikon messu 22.2. klo

18. Partti, Pyylampi.

Kivimessu torstaisin klo 18. 23.2. ja

2.3. Juhantalo, Niskala. Iltamessu perjantaisin klo 18. 17.2. ja 24.2. Hynninen. Perjantai-illan lectio ennen messua klo 17–18 kappelisalissa.

Laskiaissunnuntain messu su 19.2. klo 10. Viljamaa, Lindfors, Niskala, Oksanen, Klemmt. Messua vietetään yhdessä pääkaupunkiseudun kiinankielisen seurakuntatyön kanssa. Mukana kiinankielisen yhteisön lastenkuoro Valo ja aikuisten kuoro Rauha.

Messu su 26.2. klo 10. Uusi-Rauva, Kotakorpi, Pyylampi, Niskala, Pentikäinen.

Alppilan kirkossa

Sateenkaarimessu la 25.2. klo 17.

Raisa Jarkkola, Anu Rask. Siioninvirsiseurat messun jälkeen.

Vironkielinen messu su 19.2. klo

11. EELK pappi Leevi Reinaru, Samuel Reinaru, kitara ja laulu, kanttori Dagmar Õunap. Kiinankielinen messu su 19.2. ja

26.2. klo 13.

Tasausmessu su klo 16. 19.2. Viljamaa, Oksanen, 26.2. Uusi-Rauva, Oksanen.

TAPAHTUMIA

Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 23.2. Aivokirurgi muistelee. Juha Hernesniemeä haastattelee Raisa Rauhamaa. 2.3. Heidi Krohn – herkkyyttä ja voi-

maa, Päivi Istalan haastattelussa. Aamupuuroa kaikenikäisten olohuoneessa tiistaisin aamupäivisin klo 8.30−10.30 (ei 21.2.), Siltasaarenkatu 28. Taaperoille on oma leikkialue, aikuisille taas mahdollisuus mukavaan yhdessä oloon.

Paikalla voit lukea Hesarin, lyhentää verhot, farkut tai korjata muita vaatteitasi ompelukoneella tai vain tulla hetkeksi hengailemaan muiden perheiden kanssa. Puuroaamiainen ja kahvia tai teetä 2 euron hintaan, tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

International knitting club – Kansainvälinen neulekerho perjantaisin klo 17.30–20, Suonionkatu 7B. Tervetuloa jakamaan intohimosi

Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b, avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 11. Hiljaisuuden viikkomessu keskiviikkoisin klo 18.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11.

Lasse Heikkilän suomalainen

messu 26.2. klo 11. Mukana musiikki- ja tanssiryhmä Valkia ja Barcarola-kuoro.

Larun Pop-messu 26.2. klo 18.

Seurat 1.3. klo 19. Kahvit klo 18.30.

TAPAHTUMIA

Perhekerhot maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 sekä

Laula itsesi iloiseksi

Tekisikö mielesi laulaa, mutta laulaminen jännittää tai sinusta tuntuu, että et osaa? Tule Pakilan Hyvän Paimenen kirkon Paimensalille, Palosuontie 1, tiistaina 28.2. kello 18–19.30 leppoisaan iltaan, jossa keho virkistyy ja mieli ilahtuu. Teemme rentouttavia LauluAvain-ääniharjoituksia ja laulamme tuttuja lauluja yhdessä. Laulua ohjaa laulunopettaja, musiikin tohtori, työterveyspsykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Ava Numminen. Mukana on myös kanttori Katja Mäkiö.

Ava Numminen antaa Hyvän Paimenen kirkolla vinkkejä myös stressin hallintaan tiistaina 21.3. kello 18–19.30, ja tiistaina 18.4. klo 18–19.30 pohditaan hänen kanssaan, mitä hyvää alkaisimme tehdä ympäristöuhkien vähentämiseksi.

Iltoihin on vapaa pääsy, vapaaehtoisen lahjoituksen voi antaa Yhteisvastuukeräykselle. Tarjolla myös iltateetä.

neulontaan, keskustelemaan uusimmista neuletrendeistä, äskettäin ostetuista langoista tai neulekuviosta ja tapaamaan ihmisiä ympäri maailmaa. Joten hae neulepuikkosi tai virkkuukoukkusi ja liity mukaan hyvän tuulen ryhmään. Ilmoittaudu mukaan Facebook-ryhmän kautta, Knitting Club tai p. 045 271 7272. International knitting club on Fridays from 17:30 to 20:00, Suonionkatu 7B. We welcome you to share your passion for knitting and discuss the latest knitting trends, a recently purchased yarn or knitting pattern, but also to meet people from all over the world. Sign up via Facebook group, Knitting Club or phone 045 271 7272.

Lauttasaaren seurakunta

Seurakunnan infopiste: Myllykallionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta. Avoinna ma–pe 10–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi

Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi

Osoitteet:

keskiviikkoisin klo 13–15.

Hiljaisuuden joogan tuoliharjoitus 22.2. ja 22.3 klo 17–17.30.

Lastenhoito järjestetty klo 17–19. Torstaipiiri 23.2. klo 13. Fysioterapeutti Minna Suonio kertoo ikäihmisten liikunnasta seurakuntasalissa. Lyhyt jumppa.

Käsityöpiiri B-rapun aulassa 27.2. kello 13–14.30. Kahvitarjoilu. Aamujooga 1.3. klo 8–9 liikuntasalissa Kirsi Kankaanpään ohjaamana. 5 e/kerta.

Alfa-kurssi 1.3. alkaen klo 18.30–20. Kristinuskon perusteita. Kurssi käy myös aikuisrippikoulusta. Tiedustelut markus.ek@evl.fi. Rukousaamiainen 3.3. Kryptassa klo 8–9.30. Tiedustelut markus. ek@evl.fi.

Keskustelusarja lähisuhdeväkivallasta 6.–8.3. klo 18–20 kirkkosalissa. Mukana lukuisia asiantuntijoita.

Yhteisvastuun tukikonsertti: Mira Luoti 11.3. klo 18. Vapaaehtoinen maksu 1–20 e. Nuortenillat Kryptassa joka keskiviikko ja perjantai klo 18–21. Raamattupiiri parillisten viikkojen torstaina klo 18–19.30 Vattuniemitilassa.

Rukouspiiri tiistaisin klo 18–19 Vattuniemi-tilassa. Kuoro kaikille -harjoitukset torstaisin klo 17–17.50. Kaikki ovat tervetulleita laulamaan. Isien lenkkiryhmä torstaisin klo

18. Lenkkeilyä, maksuton sauna ja lyhyt hartaus. Lähtö C-portaan edestä klo 18.

Töppösryhmä joka kuukauden 2. tiistai klo 11. Kirkkokahvila avoinna ma–to klo

10–17.30 ja pe klo 10–14. Lounasta klo 11–14. Kirkkokahvila on suljettu ma–ti 20.–21.2. Seuraa somessa. Facebook: Lauttasaaren seurakunta, Instagram: lauttasaarensrk.

Paavalin seurakunta

Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi

Osoitteet:

Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET

Messu 19.2. klo 10. Kanala, Rannanpää-Kortelainen, Kiiski. Saarnavieraana Pasi Rautiainen.

Puolen tunnin messu 22.2. klo 18. Rannanpää-Kortelainen, Pellikka.

Messu 26.2. klo 10. Messun pitää Paavalin seurakuntaneuvosto.

Puolen tunnin messu 1.3. klo 18. Flinck, Korkalainen.

TAPAHTUMIA

Valon säveliä -konsertti 16.2. klo 18.30. Keski-Helsingin musiikkiopiston kamariorkesteri.

Helsinki Improvisers Orchestra

24.2. klo 19. Konsertissa kuullaan johdettua ja vapaata improvisaatioita. Vapaa pääsy.

Sururyhmä läheisensä menettäneille alk. to 23.2. klo 18–19.30. Muut kerrat 9.3., 23.3., 13.4., 27.4. ja 11.5. Tied. ja ilm. p. 050 377 4024 tai sp. arja.rannanpaa-kortelainen@ evl.fi.

Paastonajan arkiretriitti Paavalinkirkon yläsalissa ma klo 18.30–20 ajalla 27.2.–3.4. Arkiretriitissä hiljennytään oman arjen keskellä. Osallistujat saavat jokaiselle päivälle hiljentymistä tukevan Raamatun tekstin sekä muuta materiaalia. Ohjaajana Risto Lehtinen. Tied. ja ilm. arja.rannanpaa-kortelainen@ evl.fi tai p. 050 377 4024.

Ruokajakelu ke klo 14 Hermannin diakoniatalolla, Hämeentie 73. Ystävyydenkahvila ke klo 14–15. Vapaaehtoinen maksu. Latinotanssi to 9.2.–16.3. klo 17–18. Maksuton. Ei ilm.

Lempeä liikunta ke klo 13.30–14.15. Maksuton. Ei ilm.

Vauvahieronnan kurssipäivä ti 14.2 klo 10. Mukaan alusta, pyyhe, öljy. Ei ilm.

Iltaruoka ke klo 16.30–18. Vegaanista kasviskeittoa, hinta 1e/annos. Sis. leivän, juoman ja teen/kahvin. Pakopeli-lauantai 11.3. Pakohuonepeli-turvakoodi yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille nuorille sekä aikuisille. Toiminnallisia tehtäviä ratkotaan tiimeissä. Mukaan yhteen noin 1 h peliin enintään 30 osallistujaa. Pakopeli aikuiset klo 13, Pakopeli nuoret klo 15. Tarjolla pientä purtavaa. Ei ilm. Varhaiskasvatus: Ryhmät eivät kokoonnu koulujen lomaviikolla 8. Sylivauvat ti 28.2. klo 9.30–11. Ennakkoilm. tuija.heinonen@evl.fi. Pyhäkoulu PikkuPaavalit ke 1.–29.3. klo 17.45–18.45. 3-vuotiaista ylöspäin. Ei ennakkoilm. Perhekahvila to 2.3. klo 9–11. Avoin kaikille. Ei ennakkoilm. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846.

Töölön seurakunta

Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15. Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15. Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 13–17, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi

Osoitteet:

Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16

Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3

Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b

Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET

Temppeliaukion kirkko

Messu su 19.2. klo 10. Grex Musicus, joht. Elina Luhtala.

Messu su 26.2. klo 10. Kamarikuoro Kaamos, joht. Visa Yrjölä.

Töölön kirkko

Messu su 19.2. ja 26.2. klo 12. Ehtoollishetki ke klo 18. Meilahden kirkko

Messu su 19.2. klo 12. Liturgia ja saarna teologiharjoittelija Kristiina Huotari.

Messu su 26.2. klo 12.

Fokus

Arki-illan ehtoollinen to klo 18.

TAPAHTUMIA

Katso kaikki tapahtumat seurakuntatoolo.fi.

Diakonia ark. p. 09 2340 6318 tai asiointi.helsinginseurakunnat.fi. Avoimet perhekerhot tauolla hiihtolomaviikolla!

POLKU23-suurleiri Keuruulla

4.–9.7. reippaille kouluikäisille. Koe suuren telttaleirin erityisyys. Lisät. seurakuntatoolo.fi (kouluikäiset, leirit). Ilm. 20.1.–26.3. (bit.ly/POL-

KU23Varkka).

Alakoululaisten keittiökurssit. Kerhiksellä ti klo 16.30‒18.30.

Kasvikset ja keittiö 28.2.‒28.3., Herkkuja pöytään 18.4.‒16.5.

Töölön kirkolla ke klo 16.30‒18.30.

Kasvikset ja keittiö 1.3.‒5.4. (EI

kerhoa 29.3.), Herkkuja pöytään

19.4.‒17.5. Ilm. kursseille seurakuntatoolo.fi.

Temppeliaukion kirkolla:

Eduskuntavaalipaneeli ti 7.3. klo

18. Juontaa piispa Teemu Laajasalo. Alkusanat kirkkoherra Hilkka

Niemistö. Paneeliin kutsutaan edustaja yhdeksästä eduskuntapuolueesta. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu seurakuntasalissa.

Jumppapiiri ti klo 10.30.

Töölön kirkolla:

W&F ruokailut ti ja to klo 12–13. 2/1 e.

Hopeapiiri pe klo 13–14.30.

Meilahden kirkolla:

Miesten maanantaiseura 27.2. klo

13–15. Pastori Sakari Toiviainen kertoo sairaalapapin työstä.

Naisten Forum ti 28.2. klo 15–17.

Uuden Testamentin ihmeteot –mitä tutkimus tietää.

Yhteinen lounas ke 1.3. ja 15.3. klo

11.30–13. 2/1 e.

Torstaikerho to klo 13–14.30.

Hyvän mielen kahvila ti klo

14–15.30 Pikku Huopalahden asukastalolla. Ei 21.2.

Tuomaankirkolla:

Valon ja ilon messu to 16.2. klo 18.

Esikoisvauvakerho to 2.3.‒11.5. klo

14‒15.30. Kokemusten jakamista, vertaistukea, kahvittelua, loruttelua ja laulamista. Ilm. sirpa.huhtamaki@evl.fi.

Taaperojooga to klo 12.30–13.30. Myös isät tervetulleita taaperon (alle 2-v.) kanssa. Varaa paikkasi reija.lind@evl.fi. Ei viikolla 8.

Lastentarvikkeiden ja -vaatteiden vaihtopöytä 8.2.–23.2. kahviossa. Tuo ja ota lastentarvikkeita ja alle kouluikäisten lasten vaatteita. Kierrätystavaroiden tulee olla ehjiä ja puhtaita. Kaikki, mitä vauvaperhe tarvitsee, sopii vaihtopöytään: esim. lelut, leikkimatot, imetystyynyt ja kantoliinat. Reija Lind ottaa tavaroita vastaan 1.2. alk. ohjaamiensa ryhmien yhteydessä. Hyvän olon iltapäivä to 23.2. klo

16.30–18.30 vauvojen äideille, isoäideille ja muille tärkeille naisille – myös vauvat tervetuloa! Ilm. viim. 20.2. Reija Lind p. 050 387 7146 ja Mari Munne-Kärkelä p. 050 465 7793.

Ruskeasuon Rastissa:

W&F ruokailut pe klo 11.30–12.30. 2/1 e Yhteisvastuutapahtuma la 18.2. klo 12–14. Lounas ja tuotteiden myyntiä.

Fokuksessa:

Suuria uskonkysymyksiä. Luentoja keskustelusarja. Luennoitsijana teologian tohtori, UT:n eksegetiikan dosentti Kari Kuula. Ke 22.2. klo 18 pääseekö koira taivaaseen?

Kristillisen teologian näkökulma eläimiin. Ke 1.3. klo 18 seikkailukertomus alkukirkosta, Apostolien teot. Raamatun tärkein kirja. Raamattupiiri to klo 16.15–17.45. Temppeliaukion kirkko päivittäin avoinna vierailijoille. Tarjoamme opastuksia ja musiikkielämyksiä läpi talven. Tarkemmat vierailu- ja tapahtumatiedot temppeliaukionkirkko.fi.

Hermannin Diakoniatalon Varustamo

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Hartaus ma, ti, to ja pe klo 9.15. Apua ja tukea ilman ajanvarausta ma, ti, to ja pe klo 9.30–11 sekä ke 11–12.30.

Cafe ma, ti, to ja pe klo 9.30–13 sekä ke klo 11–18. Lounas ma, ke ja pe klo 11–13, annos 1,50 e. Runopiiri ti klo 11–12.

Raamattupiiri ke klo 16–17. Ruokajako ke klo 14, Hämeentie 75.

Klubit ke klo 18. 1.3. Stadin Slangin kuoro.

Pullakirkko ja kirkkokahvit su klo 10.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta

Virasto: Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi

Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirenin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi facebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk

JUMALANPALVELUKSET

Messu su Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. Tuhkakeskiviikon messu 22.2. klo 18 Laiturissa ja Myllypuron kirkossa. Kansanlaulumessu 26.2. klo 12 Myllypuron kirkossa.

TAPAHTUMIA

Kodittomien yö Myllypuron kirkolla pe 17.2 klo 16. Sauna, ruokaa, yösija patjoilla, kaikille avoin iltahartaus.

Laskiaisrieha su 19.2 Kulosaaren kirkolla. Messu klo 10, Kamarikuoro

Ora. Klo 11 pihalla hernekeittoa ja laskiaispullia, puuhaa perheen pienimmille. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Laskiaisrieha Tuorinniemen uimarannalla su 19.2. klo 13–15 Hertsikanrannassa tapahtuu ry:n kanssa. Poni, paloauto ja pientä purtavaa.

Hyvinvointikirjoittamisen ryhmä

Laiturissa ma 27.2., 6.3., 13.3. ja 20.3. klo 10–12. Kirjallisuusterapeuttisia harjoituksia. Ilmoittaudu

20.2. mennessä Nina Nygårdille, nina@follywood.fi, p. 040 576 1590. Alakoululaisten päiväleiri

1.–4.-luokkalaisille Myllypuron kirkolla 20.–24.2. klo 9–14. Leikkiä, askartelua, retkiä lähikohteisiin ja hiljentymistä kirkossa. Hintaan 25 e/lapsi sisältyy lämmin ateria tai retkieväät kahtena retkipäivänä. Ilmoittaudu 19.3. mennessä tiina. maki-arvela@evl.fi, p. 040 508 7383.

Mielenterveyden ensiapu 1 aikuisille Myllypuron kirkossa la 11.3. ja 25.3. klo 10–16.30. Lounas sisältyy hintaan 40 e. Teemoina elämän kriisit, tunnetaidot, ihmissuhteet ja vuorovaikutus. Noudatamme turvallisen tilan periaatteita. Ei akuutissa kriisissä olevalle. Ilmoittaudu 24.2. mennessä Mieli ry:n kouluttaja saila.hurme@gmail. com, p. 050 406 2898. Uusi avoin perhekahvila Itäkadun perhekeskuksessa ti klo 14–16. Välipalaa, leikkiä ja mukavaa yhdessäoloa.

Perheretki Vapriikkiin ja Nokian Edeniin la 25.3. klo 9.30–20.30. Hinta 35 e/hlö sisältää matkat tilausbussilla, lounaan sekä pääsymaksut. Lapset ovat huoltajan vastuulla. Ilmoittaudu tiina.makiarvela@evl.fi, p. 040 508 7383. Maksutonta digineuvontaa joka to klo 14 Laiturissa. Myös kotikäyntejä. marika.dahl@evl.fi, p. 050 473 6685.

Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja: Sinikka Backman p. 050 596 8946. Seurakunta päivystää 22.2.

Mikaelin seurakunta

Seurakuntatoimisto palvelee puhelimitse, sähköpostitse ja sopimuksen mukaan paikan päällä. ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi

Osoitteet:

Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot) Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5, p. 09 2340 4322 (suntiot) Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET

Kappelimessu Puotilan kappelissa to 16.2., 23.2., 2.3. klo 18. Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa pe 17.2., 24.2., 3.3. klo 12. Messu su 19.2. Vartiokylän kirkossa klo 10, mukana lauluryhmä Melisma ja klo 12 Mikaelinkirkossa. Tuhkakeskiviikon messu Mikaelinkirkossa ke 22.2. klo 18. Messussa piirretään tuhkaristi otsaan merkiksi katumuksesta ja paastosta.

Rati riti ralla!

Talviriehassa herkutellaan hernekeitolla ja laskiaispullilla. Ohjelmassa muun muassa kasvomaalausta, hevosajelua (hinta 2 euroa) ja perheen pienimmille muskarit klo 10 ja 11. Kotiinviemisiksi kannattaa hankkia kerholaisten tekemiä askartelutöitä. Päivän tuotto menee Yhteisvastuukeräykseen. Talvirieha Maunulan kirkolla ja Maunulan leikkipuistossa to 23.2. klo 10–14. Metsäpurontie 15.

Messu su 26.2. Vartiokylän kirkossa klo 10 ja Mikaelinkirkossa klo 12. Hiljaisuuden tien rukoushetki Puotilan kappelissa tiistaisin 28.2.–4.4. klo 18. Paaston ajan tiistai-iltoina pääset hiljentymään Puotilan kappelin kauneuden keskellä. Sisimmän hiljaisuus antaa tilaa Jumalan puhuttelulle.

Messujen toimittajat ja muu lisätieto luettavissa verkkosivuiltamme.

TAPAHTUMIA

Mikaelinkirkolla: Käsityökerho maanantaisin klo 9.30.

Maanantaikahvit maanantaisin klo 13. Maksuton ja kaikille avoin kahvitauko päivän keskellä. Yhdessäoloa ja pientä ohjelmaa tarjoilujen äärellä.

Rukouspiiri tiistaisin klo 10. Tiistain iltaruoka tiistaisin klo 17.15. Vapaaehtoinen maksu. Ruokailun jälkeen mahdollisuus jäädä eri ikäisten raamattupiireihin klo 18 alkaen.

Mikaelin reippailijat – naisten liikuntaryhmä keskiviikkoisin klo 10.

Tarinatupa-kirjoittajapiiri ke 22.2. klo 16.

Tuolijumppaa kerran kuussa torstaisin 23.2., 30.3., 27.4. ja 25.5. klo 10.15.Mellunkylän alueliikuttajan johdolla.

Ruokaa, iloa ja valoa -diakoniaruokailu torstaisin klo 11. Aterian hinta 1 e. Alussa vapaaehtoinen hartaus.

Digiopastusta ikäihmisille to 23.2. klo 11.30.

Raamatturyhmä: Evankeliumin valossa – suuria kysymyksiä elämästä torstaisin klo 18, ei kokoontumista 23.2.

Gospel & Prayer

Jo kymmenkunta vuotta

Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43, on kuukausittain vietetty musiikillisia rukoushetkiä, jotka jatkuvat tänä vuonna uuden nimen Gospel & Prayer alla. Seuraava tilaisuus on sunnuntaina 19.2. kello 14. Ohjelmassa on rukousta ja gospelia yhdessä Jukka ja Tove Leppilammen kanssa. Tarjolla pientä purtavaa kirkon kryptassa.

Vartiokylän kirkolla: Neuleklubi maanantaisin klo 11.30. Maanantain iltaruoka maanantaisin klo 16.30. Hinta 1 e. Ruokailun jälkeen yhteistä puuhailua iltaperhekerhossa klo 17–18.30: liikutaan jumppasalissa, askarellaan ja leikitään lasten kerhotiloissa. Tarjolla iltakahvi ja -tee. Soppakirkko ti 28.2. klo 12. Aluksi hartaus ja sitten keittolounas. Vauvaperhekerho torstaisin klo

9.30. Vietetään yhdessä aamupäivä vauvan tarpeiden mukaisesti, välillä lauletaan lastenohjaaja Teijan johdolla. Omia eväitä voi lämmittää. Laulut soikoon tiistaisin klo 13.

Lauletaan yhdessä virsiä, kansanlauluja ja iskelmiä.

Puotilan kappelilla:

Puotilan kappelin Olohuone ti 21.2. Leikkimielinen tietovisa, Lasse Kalliokoski ja Seppo Sarlin. Ti 28.2. Kaupunkiarkkitehtuurista, emeritusprofessori, SAFA Trevor Harris. Kahvit alkavat klo 13, ohjelma klo

14.

Rukouspiiri maanantaisin klo 9. Yhteisvastuukeräys 2023 kerää varoja nuorten väkivallan ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn teemalla Nuoret väkivaltaisessa maailmassa, lahjoita: yhteisvastuu.fi/helsinkimikael, FI16 2089 1800 0067 75, srk:n viitenumero 308346 tai MobilePay 47389. Käyttämällä Mikaelin srk:n omaa viitenumeroa tai MobilePay-numeroa tai lahjoittamalla seurakunnan

lahjoitussivun kautta tuet myös seurakuntamme diakoniatyötä. Ajanvaraus diakonityöntekijälle p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo 12–14. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30.

Roihuvuoren seurakunta

Seurakuntatoimisto

ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi

Osoitteet:

Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajaranta, Humalniementie 15

Nettisivut:

helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET

Roihuvuoren kirkossa:

Messu su 19.2. klo 10. Vaulas, Salonen, Niva-Vilkko.

Tuhkamessu ke 22.2. klo 18. Nurminen ja kanttori Anni Nousiainen. Kamarikuoro Cantiamo, joht.

Teemu Suominen.

Messu su 26.2. klo 10. Lyytinen, Nurminen, Tiainen.

Arkkikirkko ke 1.3. klo 18. Nuorten pitämä kaikille avoin lyhyt iltakirkko.

Laajasalon kirkossa:

Taizé-messu su 19.2. klo 12. Vaulas, Salonen, Niva-Vilkko. Soitinyhtye

Variksen pojat ja seurakunnan kuorolaisia, joht. Heikki Varis.

Messu su 26.2. klo 12. Lyytinen, Nurminen, Tiainen.

Hiljaisuuden kirkko to 2.3. klo 18. Hiljaisuutta, Taizé-lauluja, ehtoollinen.

TAPAHTUMIA

Iltaruoka klo 16.30–18 keskiviikkoisin Roihuvuoren kirkolla ja torstaisin Laajasalon kirkolla (ei 22. ja 23.2.). Aikuiset 3 e, lapset 1 e, alle kouluikäiset ilmaiseksi.

Pop up -pihakahvila 23.–26.2. klo 11–14 Laajarannassa. Makkaraa, pullaa ja keksiä pikkurahalla

Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Käteismaksu.

Diakonian päiväsauna ti klo 13–15

Laajarannassa (ei 21.2.) jaksamisen tai päihteiden kanssa kamppaileville. Tuo oma pyyhe, tarjolla pikkupurtavaa.

Hiljaisuuden päivä la 4.3. klo 11–18

Laajarannassa. Aloitus hiljaisuuden joogalla, ohjaaja Jaana Kangas. Klo 13–16 Lauri Maarala kertoo sydänrukouksesta. Rukoushetki. Kahvit ja kevyt lounas 5 e, käteinen. Ilm. ma 27.2. mennessä: arja.vaulas@ evl.fi, p. 050 5968 858.

Maksutonta keikka-apua ikäihmisille. Tarvitsetko saattajaa lääkäriin, kauppa-apua tai lenkkiseuraa?

Välitämme kertaluonteista arjen apua mahdollisuuksiemme mukaan. Avunpyynnöt: p. 050 505 8599, olehyva.roihuvuori@evl.fi.

Diakonian ajanvaraus puhelimitse Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09

siunaaminen. Tuhkakeskiviikon messu ke 22.2. klo 18 Marielundin kappelissa kirkolla. Vanhanen, Kantola. Messu kirkossa su 26.2. klo 11. Vanhanen, Tommi Vihervaara.

TAPAHTUMIA

Konsertti: Ranskalaisen musiikin ilta Vuosaaren kirkossa su 19.2. klo 17. Keijo Silventoinen, oboe, Rebecca Hellmann, piano. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Perheiden puuhapäivä Valossa ti 21.2. klo 9–12. Askartelua, liikuntarata ja lounas hintaan 2 e/perhe. Vahvista englannin taitoja. Avoin keskustelupiiri arkielämän asioista, tapahtumista ja kokemuksista. Opetellaan englannin kieltä perustason sanaston avulla. Tavoitteena on sujuvoittaa puhuttua englantia – improve your spoken English. Vuosaaren kirkolla klo 17–18 tiistai-

Kirjoittamalla hyvää oloa

Kynä ja paperi, nuo väkevät aseet ankeuden karkottamiseen! Tule kokeilemaan hyvinvointikirjoittamista ja sen vaikutuksia mieleesi ja olotilaasi. Ryhmässä tutustutaan hyvinvoinnin aiheisiin kirjallisuusterapeuttisten harjoitusten kautta. Tapaamisissa kukin osallistuja tutkii omaa mieltään kirjoittamalla. Voit toki myös keskittyä vain nauttimaan stressittömästä ajasta itsesi kanssa. Sinulla ei tarvitse olla aiempaa kirjoittamiskokemusta.

Ryhmä kokoontuu maanantaisin neljä kertaa: 27.2., 6.3., 13.3. ja 20.3. klo 10–12. Ryhmää vetää kirjallisuusterapiaohjaaja Nina Nygård. Ilmoittautumiset 20.2. mennessä: nina@ follywood.fi, p. 040 576 1590.

Hyvinvointikirjoittamisen ryhmä Laiturissa alkaen 27.2. klo 10. Hitsaajan katu 4.

2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758, tai: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Vuosaaren seurakunta

Seurakunnan virasto: Satamasaarentie 7, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, pe sähköpostilla ja puhelimitse 10–13.

Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7.

Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3. Katukappeli, kauppakeskus Columbus, Vuotie 45.

JUMALANPALVELUKSET

Päivähartaus ja ehtoollinen kirkossa torstaisin klo 12. Messu kirkossa su 19.2. klo 11. Pesonen, Mäkelä, Kantola ja Gaudium. Luottamushenkilöiden

Hakemuksia saa diakoneilta. Hakemuksen voi täyttää myös sähköisesti, linkki ja lisätietoa nettisivuillamme. Haku päättyy 11.3. Lisätietoja: p. 09 2340 6547, tuula.makinen@evl.fi.

Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuillamme. Käyntiajanvaraus Valossa tiistaisin klo 12–13.

Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset virastolla ja 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17, pe vain puhelimitse 10–13. Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon Varustamo

Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafe lounas ma–pe klo 11–13, lounas 3 e/6 e, mukaan 3 e. Walk in -terapia 16–29-vuotiaille joka ma klo 14–18. Käynti Turunlinnantien ja Olavinlinnantien kulmauksesta, Matteuksenkirkon Varustamon ovi. Vapaaehtoistehtäviä on tarjolla ravintolassa ja asiakaspalvelussa p. 09 2340 2323.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta

na 28.2., 14.3., 28.3. Diakonit liikkeellä kahvikärryineen pe 24.2. Pohjois-Vuosaaren ostarilla klo 13.30–14.30. Sitä ennen teemme pienen kävelyn Ilveskorven puistossa. Tule kohtaamaan! Kuulisimme mielellämme, mitä sinulle ja Pohjois-Vuosaareen kuuluu. Mukanamme on seurakunnan kevätesiteitä ja vastailemme mielellämme seurakunnan auttamistyöhön liittyviin kysymyksiin ja toivomuksiin. Tullaan tutuiksi, kohdataan kahvilla.

Tuettu vertaisloma perheille – haku avoinna. Lähde virkistymään tuetulle lomalle liikuntakeskus Pajulahteen 11.–16.6. Loma on suunnattu perheille. Loman omavastuuosuus on 10 e/vrk aikuisilta ja 17 vuotta täyttäneiltä. Omavastuuta ei peritä alle 17-vuotiailta. Lomaan sis. bussikuljetus, täysihoito, majoitus, ryhmäkohtainen ohjelma ja vapaa-ajanohjelma, allasosaston ja kuntosalin käyttö, sekä 1–4-vuotiaiden lastenhoitoa.

sä Verkoston kanssa. Puistolan kirkossa klo 12.

Tapanilan kirkossa klo 17. 19.2. Talon messu. 26.2. Iltamessu Herättäjäyhdistyksen kanssa. Messun jälkeen seurat.

Tuhkakeskiviikon messu Puistolan kirkossa ke 22.2. klo 18.30. Valon messu Puistolan kirkossa su 26.2. klo 17.

Iltaehtoollinen ke 1.3. Viikin kirkossa 18.30.

Pyhäkoulut Pihlajamäen kirkolla su klo 11 ja Puistolan kirkolla 26.2. klo 12. Pikkuisten pyhis Tapulin seurakuntakodilla 0–6-v. perh. 26.2. klo 10.

TAPAHTUMIA

Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 4400.

Laskiaisrieha Viikin ja Puistolan kirkoilla su 19.2. Viikissä perhemessu klo 10, klo 11–14 mm. koiravaljakko, polkutraktoreita, grillimakkaraa. Puistolan kirkolla klo alkaen 10.30. Hernekeittoa, toimintapisteitä, ehtoollishetki kirkon pihalla klo 12.

Elokuvailta Pihlajamäen kirkolla su 19.2. klo 17. Koirankynnen leikkaaja. Tarjoilu ja keskustelua päätteeksi.

Vaalipaneeli Malmin kirjastolla ke 22.2. klo 18. Kirsi Ojansuu-Kaunisto. Osallistujia Helsingin vaalipiirin viidestä suurimmasta puolueesta. Musiikki-ilta Kello kuuden tee to 23.2. klo 18 Siltamäen seurakuntakodilla. Taidetta ja yhdessäoloa entisaikojen salonkien hengessä sekä pientä tarjoilua. Timo Olli, urut, sekä Suomalaisen barokkiorkesteri FiBOn soittajia. Elokuvailta Pihlajamäen kirkolla to 23.2. klo 18. Koko perheen elokuva Luca. Elokuvan jälkeen pientä tarjoilua.

Virasto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi

Toimitus- ja tilavaraukset: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4402, tilavaraukset.malmisrk@evl.fi

Osoitteet:

Malmin kirkko, Kunnantie 1

Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7

Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1

Puistolan kirkko, Tenavatie 4

Pukinmäki Portti, Säterinportti 1

Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5

Tapanilan kirkko, Veljestentie 6

Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4

Varustamo, Pekanraitti 16

Viikin kirkko, Agronominkatu 5

Seuraa meitä:

helsinginseurakunnat.fi/malmi

FB, IG, TW

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin

Viikin kirkossa klo 10, perhemessu

19.2.

Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhdes-

Sasha Mäkilän kapellimestarikurssin päätöskonsertti pe 24.2. klo 19 Viikin kirkossa. Sasha Mäkilän kapellimestarikurssin osanottajat johtavat Helsinki Metropolian Orchestraa. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e.

Junnujen kevään kurssien ilmoittautuminen käynnissä. Teemoina mm. leivonta, askartelu, videonteko. Ks. nettisivut.

Suomen Raamattuopiston seurat la 25.2. klo 16–18 Pihlajamäen kirkossa. Evankeliumipuhe Unto Pulkkinen, musiikki Kalle ja Pekka Sorsa. Kahvitarjoilu.

Elokuvailta Pihlajamäen kirkolla su 26.2. klo 17. Nomadland. Tarjoilu ja keskustelua elokuvan jälkeen. Pilatesta paastonaikaan: viiden kerran pilates-kurssi. 3.–31.3 pe klo 17.30–18.30 Puistolan kirkolla. Huolla kehoa ja mieltä pilates-harjoituksilla. Vapaaehtoinen kertamaksu 3 e Yhteisvastuukeräykseen. Ohj. Aino Poutanen. Paastonajan virsiä ja lauluja – yhteislaulutilaisuus la 4.3. klo 18 Puistolan kirkossa. Mari Torri-Tuo-

minen.

Liikuttava lepopäivä la 4.3. klo 10–14 Puistolan kirkossa. Ilm. aino. poutanen@evl.fi. Mukaan oma viltti ja tyyny. Hinta 5 e. Eläkeläisten iltapäivä Puistolan kirkossa ti klo 13–15. Seurakunnan yhteinen senioripiiri. Ajankohtaisia aiheita, syventäviä alustuksia, kohtaamisia, kahvittelua, musiikkia.

Rauhan rukous Puistolan kirkossa to klo 13–13.45.

Nuorten aikuisten vuoro Talolla

Tapanilan kirkolla ma klo 18–20. Keskustelua, hengailua ja pelailua.

K-18.

Voimasiskot, monikulttuurinen

naisten keskusteluryhmä ti 28.2. klo 18–19.30 Pihlajamäen kirkolla. Lemmikkinsä menettäneiden

sururyhmä alkaen to 16.3. klo 18

Viikin kirkolla. Kokoontuu neljä kertaa. Ilm. sofia.tuomenvirta@evl. fi, p. 050 354 8408.

Vauva- ja taaperotupa Malmin

Varustamolla ti ja pe klo 13.30–15.30. Mönkimistä, touhuamista, lauleskelua, yhdessä jakamista ja kahvittelua muihin tutustuen.

Iltavillit Varustamolla perheille to 23.2. klo 16–18. Leikkiä, pelailua, touhuamista koko perheelle. Lämmin ruoka.

Isien avoin perhekerho Varustamolla ti klo 9.30–11.30. Leikkiä, askartelua, rentoa puuhastelua ja seurustelua isien ja lapsien ehdoilla. Kahvia ja teetä.

Talvilomaviikolla avoimet ovet kaikenikäisille Varustamolla

20.–24.2. klo 10–14. Mukavia päiviä

talvisissa merkeissä: pelailua, leikkiä, rakentelua ja askartelua. Ota omat eväät tai ruokaile Varustamon Waste&Feast- ravintolassa ma–to klo 11–13, hinta 3 e. Lisätiedot: paivi.ahmaoja@evl.fi p. 050 577 0650.

Perhekahvilat kirkoilla klo 9.30–12. Ma Viikin kirkolla, ti Puistolan kirkolla ja Tapanilan kirkolla, to Siltamäen srk-kodilla. Ke Pihlajamäen kirkolla klo 10–11.30. Tied. anne.ridell@evl.fi, p. 050 380 3768.

Perheperjantai 17.2. klo 9–12 leikkipuisto Kankarepuistossa, Jakomäenpolku 6. Aamupala klo

9–10. Ohjattu tuokio klo 10. (Ei pe 24.2.)

Iltaruoka Viikin kirkolla ke klo

17–18.30. Perheille leikkihetki kerhohuoneessa 17.30–18.30. (Ei ke 22.2.)

Tapulin Olohuone ma klo 11–12.30.

Kahvia, voileipiä ja puuroa. Hävikkiruuan jako klo 11.

Kahvia ja kohtaamista ke klo

10–11.30 Jakomäen nuorisotalolla, voileipiä ja kahvit. Hävikkileivän jako klo 10.

Ostarin Onni -kahvila ti klo 9–11

Pihlajamäen kirkolla. Hävikkileivän

jako klo 9.

Kahvia ja kohtaamista ti klo

13–14.30 Tapanilan kirkolla.

Keittolounas ti klo 12–13 Pihlajiston asukastalo Mestassa, Tiiris-

Talvilomalla päiväleirille

Hauska päiväleiri kruunaa koululaisen talviloman ja tarjoaa leikkiseuran lisäksi turvallista ja mielekästä tekemistä lomapäivien ajaksi. Myllypuron kirkolla järjestettävä päiväleiri 1.-4-luokkalaisille pursuaa leikkiä, askartelua, retkiä lähikohteisiin ja hiljentymistä kirkossa.

Leirin hinta on 25 euroa. Hintaan sisältyy ohjelman lisäksi lämmin ateria tai retkieväät retkipäivinä. Ilmoittautuminen leirille: Tiina Mäki-Arvela, tiina.maki-arvela@evl.fi, p. 040 508 7383.

Alakoululaisten päiväleiri 20. –24.2. Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12.

maantie 4. Hinta 2 e.

Keittolounas to klo 12–13 Siltamäen seurakuntakodilla. Hinta 2 e.

Ruoka-aika to klo 12–13 Pihlajamäen kirkolla. Lämmin ateria ja kahvit. Hinta 2 e.

Friendship Café to klo 18–20

Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Kohtaamispaikka eri kulttuureista tulleille. Tied. Minna-Sisko Mäkinen p. 050 369 1004.

Venäjänkielinen OlohuoneГостиная ma klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Tied. Marianne Hapsal, p. 050 380 3778. Tullaan tutuksi avoin monikulttuurinen naistenryhmä Pukinmäessä to klo 11–13, Leikkipuisto Unikko, Unikkotie 8. Tied. Marianne Hapsal p. 050 380 3778 ja Raili Lehtinen p. 050 384 4372.

Ruoka-apua ma klo 11 Tapulin seurakuntakodilla. Oma kassi mukaan.

Hävikkileivän jako Pihlajamäen kirkolla ti klo 9, Jakomäen nuorisotalolla Jakomäenpolku 6 ke klo

10, Malmin Varustamolla to klo 11–11.30. Varustamolla klo 11.30–13 diakoniatyöntekijä tavattavissa. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481. Jätä muina aikoina soittopyyntö. Tied. diakonia.malmi@evl.fi.

Oulunkylän seurakunta

Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17,

sello ja Risto Kyrö, piano. Vapaa pääsy.

Nuorten aikuisten ilta ke 22.2. klo

17–21.30 nuortentila Kakkosella, Pohjolankatu 2. Tervetuloa hengailemaan, juttelemaan ja tutustumaan uusiin tyyppeihin!

Talvirieha to 23.2. klo 10–14 Maunulan kirkolla ja leikkipuisto Maunulassa. Kasvomaalausta, muskareita, hevosajelua, myynnissä hernekeittoa ja laskiaispullia.

Taukotila perheille ti 28.2. klo

17–19 Oulunkylän kirkolla. Vertaistukea perheille, jotka elävät lapsiperhearjen keskellä. Lastenhoito järjestetty.

Pappi paikallisessa to 2.3. klo

18–20. Pappi paikalla pub Päättömässä Kanassa, Pohjolankatu 2. Tervetuloa jutulle!

Yhteisöruokailut ovat kaikille avoimia kohtaamispaikkoja.

Vapaaehtoinen maksu. Maanantaipuuro klo 9.30–11.30

Oulunkylän kirkolla.

Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin (ei 22.2.) klo 16–17.30 Käpylän kirkolla.

Maunulan kirkon kahvila helmikuussa torstaisin klo 10–12.

p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi

Osoitteet:

Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti.

www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

YouTube: Oulunkylän seurakunta

Facebook: facebook.com/oulunkylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10.

Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18.

Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12.

Vauvakirkko Oulunkylän vanhassa kirkossa la 18.2. klo 15. Laulamme, leikimme ja hiljennymme hetkeksi yhdessä.

Tuhkakeskiviikon iltaehtoollinen Oulunkylän vanhassa kirkossa ke 22.2. klo 19.

TAPAHTUMIA

Messuavustajien ilta to 16.2. klo 17–19 Maunulan kirkossa. Haluaisitko avustaa messussa? Illassa suunnitellaan ja kehitetään yhdessä tulevia messuja ja saadaan opastusta avustajan tehtäviin.

Lankakahvila ma 20.2. klo 13 Käpylän kirkon Käpykappelissa. Mukavaa yhdessäoloa käsitöiden, kahvin, teen ja pullan kera. Mukaan voi tulla käsityön kanssa tai ilman.

Dramaattiset triot -konsertti ma

20.2. klo 18 Oulunkylän kirkossa.

Elina Eirola, viulu, Timo Törmä,

klo 18. Jouni Pirttijärvi, Aili Raitavuo, Katja Mäkiö ja Vox Sonora -kuoro.

Messu su 26.2. klo 11. Matka pääsiäiseen on alkanut. Marita Toivonen, Asko Nuorkivi ja Katja Mäkiö. TAPAHTUMIA

Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18–18.30 Käpylän kirkolla. Hiljennymme Raamatun tekstien ja Taizé-laulujen äärellä.

Oulunkylän lähetyspiiri keskiviikkoisin klo 13–14.30 Oulunkylän kirkolla. Lähetyspiirissä keskustellaan lähetystyön teemoista kahvikupin äärellä. Koskelan lähetyspiiri parittomien viikkojen maanantaina, seur. 27.2. klo 12–13.30 osoitteessa Kunnalliskodintie 6 C, kerhotila. Lähetyspiirissä keskustellaan lähetystyön teemoista kahvikupin äärellä. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–11. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla Oulunkylän kirkolle.

Pakilan seurakunta

Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13 ja ke klo 13–17, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi

Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa:

Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Laskiaisen perhemessu su 19.2. klo 11. Asko Nuorkivi, Tiia ValveTuovinen ja Jussi Hirvonen. Musiikissa mukana Paloheinän musiikkikoulu.

Tuhkakeskiviikon messu ke 22.2.

Laskiaissunnuntain tapahtuma su 19.2. klo 12–14. Tapahtuma ja kirppis. Lelujen vaihtopiste, glitterkasvomaalausta, laskiaispullia, kahvia, makkaraa, hattaraa, askartelua sekä musiikkihetki klo 13. Mukana Kaskipartio, Martat ja Paloheinän musiikkikoulu. Varaa oma kirppispöytäsi: ida.lemmetyinen@evl.fi, maksu 5 e. Kohti valoa! Hiljaisuuden jooga -ryhmä kirkolla torstaisin 23.2.–30.3. klo 18–19.30. Hiljaisuuden joogassa yhdistyvät lempeät, kehoa hoitavat liikkeet, mielen hiljentyminen, hengellisyys ja rukous. Ota mukaan joogamatto, viileälle lattialle sopiva lämmin ja joustava asu sekä villasukat tai viltti loppurentoutusta varten. Ilmoittautuminen ja osallistumismaksu 40 e verkkosivuilla 22.2. mennessä. Lisätietoja anna.poutiainen@evl.fi.

Tormaystävien vuosikokous su 26.2. klo 13. Yhteyshenkilönä Samuel Kopperoinen.

Laula itsesi iloiseksi ti 28.2. klo 18–19.30. Tekisikö mielesi laulaa, mutta laulaminen jännittää tai sinusta tuntuu, että et osaa ollenkaan laulaa? Tämä ilta on juuri sinulle! Teemme rentouttavia LauluAvain-ääniharjoituksia ja laulamme helppoja tuttuja lauluja yhdessä. Laulunopettaja Ava Numminen ohjaa, mukana kanttori Katja Mäkiö. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuukeräykselle. Tarjolla iltatee.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18. Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo

Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Talvilomaviikon avoimet ovet kaikenikäisille Varustamolla

Talvilomaviikolla ma–pe 20.–24.2. klo 10–14 on Varustamolla kivaa tekemistä kaikenikäisille: pelailua, leikkiä, rakentelua ja askartelua. Voit ottaa mukaan omat eväät tai Varustamon Waste&Feast- ravintolassa on mahdollista ruokailla ma–to klo 11–13 välillä. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätiedot: Päivi Ahmaoja, p. 050 577 0650 tai paivi. ahmaoja@evl.fi.

Musiikkia kirkoissa

SUNNUNTAINA 19.2. Gospel & Prayer klo 14 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43, Helsinki. Rukousta ja gospelia, mukana Jukka ja Tove Leppilampi. Pientä tarjoilua kryptassa. Vapaa pääsy.

Ranskalaisen musiikin ilta klo 17 Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7, Helsinki. Keijo Silventoinen, oboe, Rebecca Hellmann, piano. Vapaa pääsy.

MAANANTAINA 20.2.

Dramaattiset triot klo 18 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10, Helsinki.

Elina Eirola, viulu, Timo Törmä, sello, Risto Kyrö, piano. Ohjelmassa

Ludwig van Beethoven: Pianotrio

Ghost, op. 70 Nro 1; Jean Sibelius: Pianotrio Loviisa, Dimitri Šostakovitš: Pianotrio Nro 1, Op. 8 c-molli; Astor Piazolla: Invierno Porteno; Sergei Rahmaninov: Trio Elegiaque Nro 1 g-molli. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 21.2.

Päiväkonsertti klo 12–12.30 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6, Helsinki. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 22.2.

Päiväkonsertti klo 12–12.20 Helsingin tuomiokirkossa, Unioninkatu 29, Helsinki. Konsertti kestää reilun vartin. Vapaa pääsy.

Laulun siivin klo 13.30 Kulosaaren seurakuntasalissa, Werner Wirénin tie 6, Helsinki. Laulattamassa Kirsi Lemponen. Alussa kahvitarjoilu. Vapaa pääsy.

Rukousta ja Sanaa musiikin siivin klo 18–21 Suomenlinnan kirkon kryptassa, Suomenlinna C 43, Helsinki. Vetäjinä Helena ja Esa Kotivuori. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 23.2.

Laula kanssamme klo 14 Pitäjänmäen kirkon seurakuntasalissa, Turkismiehenkuja 4, Helsinki. Kanttori Kylli Ahola laulattaa kaiken kansan tuntemia ja rakastamia ikivihreitä sävelmiä. Seuraavat yhteislaulutilaisuudet ovat torstaina 23.3. ja 27.4. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 24.2.

Kapellimestarikurssin päätöskonsertti klo 19 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5, Helsinki. Sasha Mäkilän kapellimestarikurssin osanottajat johtavat Helsinki Metropolian Orchestraa. Konsertissa pääsee seuraamaan erilaisia kapellimesta-

reita orkesterin puikoissa. Ohjelmaksi on suunnitteilla Schubert: 5. sinfonia ja Wagner: Siegfried-idylli. Mäkilä on suomalainen kapellimestari, joka on johtanut orkestereita muun muassa Ranskassa, Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Etelä-Afrikassa. Hän työskentelee myös pedagogina ja opettaa orkesterinjohtoa mestarikursseilla. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SUNNUNTAINA 26.2.

Lasse Heikkilä: Suomalainen messu klo 11 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1, Helsinki. Lauluissa Suomen luonnosta, historiasta ja kulttuurista ammennetut kielikuvat yhdistyvät kansanmusiikin tapaiseen sävelkieleen.

Pelimanniryhmä Valkia solisteinaan Susan Yli-Knuuttila ja Lasse Kortelainen. Mukana Lauttasaaren seurakunnan Barcarola-kuoro Hiski Walleniuksen johdolla. Vapaa pääsy.

Virren voimaa klo 13.30 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12, Helsinki. Kanttori Kirsi Lemponen laulattaa virsiä messun jälkeen. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 28.2.

Päiväkonsertti klo 12–12.30 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6, Helsinki. Vapaa pääsy.

Laulun siivin klo 13 Hyvän Paimenen kirkolla, Palosuontie 1, Helsinki. Laulattamassa kanttori ja AnnaKaisa Jussila. Tilaisuudet jatkuvat joka toinen tiistai. Laulujen päälle juodaan kahvit. Vapaa pääsy.

Laula itsesi iloiseksi 18 Hyvän Paimenen kirkon Paimensalissa, Palosuontie 1, Helsinki. Rentouttavia LauluAvain-ääniharjoituksia ja yhteislaulua, ohjaajana musiikin tohtori, työterveyspsykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Ava Numminen. Mukana kanttori Katja Mäkiö. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 1.3.

Sid Hillen konserttisarja klo 10.15–11.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3, Helsinki. Pianisti Sid Hille soittaa monipuolista, meditatiivista musiikkia flyygelillä. Konsertissa kuullaan sekä artistin omaa että muiden tuotantoa. Vierailumaksu 5 e. Päiväkonsertti klo 12–12.20 Helsingin tuomiokirkossa, Unioninkatu 29, Helsinki. Konsertti kestää reilun

vartin. Vapaa pääsy. Lauletaan yhdessä klo 13 Katukappelissa, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, Helsinki. Anja Hinkkanen laulattaa ajankohtaisia virsiä, hengellisiä lauluja ja kansanlauluja. Seuraavat yhteislaulutilaisuudet ovat 15. ja 29.3. Vapaa pääsy.

Rukousta ja Sanaa musiikin siivin klo 18 Suomenlinnan kirkon kryptassa, Suomenlinna C 43, Helsinki. Vetäjinä Helena ja Esa Kotivuori. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 2.3.

Lauletaan yhdessä klo 10.15 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6, Helsinki. Kanttori Anne Myllylä laulattaa parittomien viikkojen torstaisin. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 3.3. Two Moons klo 14.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3, Helsinki. Sid Hille, piano, ja Sirkka Kosonen, laulu, esittävät kokeellista musiikkia. Vierailumaksu 5 e.

Bachin Johannes-passion äärellä

Bachin Johannes-passio -luentokonsertissa paneudutaan tunnettuun teokseen asiantuntijan johdolla. Matkaopas Matteus-passioon -kirjastaan aiemmin tunnettu ja palkittu musiikkitieteilijä Topi Linjama johdattaa kuulijat nyt J.S. Bachin Johannes-passion äärelle.

Luennon lomassa kuullaan osia passiosta. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, Kullervo Latvanen, basso, Tiia Maria Saari, sopraano, Niilo Erkkilä, tenori, Sole Terästö, oboe, Sirke Mäki, viulu, Pauliina Hyry, urut.

Bachin Johannes-passio -luentokonsertti sunnuntaina 19.3. kello 14 Espoossa Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Kapellimestarikurssin päätöskonsertissa perjantaina 24.2. kello 19 esiintyvät Sasha Mäkilän kapellimestarikurssin osanottajat. He johtavat Helsinki Metropolian Orchestraa. Ohjelmassa on Schubertia ja Wagneria. Konsertti on Viikin kirkossa, ja sinne on vapaa pääsy. Ohjelma 10 euroa.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.2.–3.3.