Helsinkiläinen Anne pääsi irti väkivaltaisesta parisuhteesta s. 8
Purppuraa piispoille, pinkkiä vangeille – väreihin liittyy monta tarinaa s. 12
Helsinkiläinen Anne pääsi irti väkivaltaisesta parisuhteesta s. 8
Purppuraa piispoille, pinkkiä vangeille – väreihin liittyy monta tarinaa s. 12
Haaksirikkoon päättyneen yksinpurjehduksen jälkeen
Tapio Lehtinen lähtee seuraavaksi merille tiimin kanssa s. 18
HYVÄN TÄHDEN. 16.2.2023HISTORIA TOISTAA ITSEÄÄN. Euroopassa käydään jälleen suursotaa, joka aiheuttaa suunnattomasti kärsimystä. Taas asialla on diktaattori, joka haluaa alistaa naapurikansat valtansa alle ja perustelee sitä harhaisella maailmankäsityksellään.
Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on kulunut kohta vuosi. Sinä aikana moni asia maailmassa ja Suomessa on muuttunut. Yksi asia ei ole muuttunut: joka päivä ihmisiä kuolee mitä hirveimmillä tavoilla. Kyyneleet täyttävät Ukrainan.
TÄMÄN SODAN PAHUUTEEN kytkeytyy kammottavalla tavalla kokonaisen kirkon kääntyminen kristinuskon irvikuvaksi. Patriarkka Kirill on sodan alusta lähtien tukenut tsaarin asemaan itsensä nostanutta Vladimir Putinia. Kirill on antanut sodalle hengelliset perustelut. Jo vuosia ennen sotaa Venäjällä oli Jeesuksen tilalle nostettu sodanjumala, jonka ylin uhri on kuolema kansan ja sen johtajan kunnian puolesta. Siitä on luvattu jopa taivaspaikka.
Patriarkka Kirillin kovimpiin kriitikoihin kuuluva nykyisin Yhdysvalloissa asuva venäläinen ortodoksinen tutkija Sergei Chapnin kirjoitti helmikuun alussa avoimen kirjeen Kirilliä uskollisesti seuraaville piispoille. Kirjeessään Chapnin vetoaa siihen, että piispojen pitäisi palvella Jumalaa eikä keisaria. Hän sanoo, etteivät nämä voi viimei-
sellä tuomiolla vedota arvoonsa ja titteleihinsä, vaikka ottaisivat piispallisen asunsa arkkuun. Hänen mukaansa Kiriliä seuraavat piispat ohjaavat nyt laumaansa pois evankeliumin sanomasta. Sen tilalle he asettavat pakanallisen kultin, joka palvoo valtaa, vaurautta ja väkivaltaa.
MIKSI SEURAATTE KIRILLIÄ, joka oikeuttaa sotarikokset ja saarnaa sodan teologiaa? Chapnin kysyy. Onko syynä patriarkan tai Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n pelko vai kirkkoon iskostettu ehdottoman kuuliaisuuden vaatimus? Chapnin vetoaa piispoihin, että nämä toimisivat oikein: vastustaisivat valheita ja lakkaisivat oikeuttamasta sotaa ja siunaamasta viattomia ukrainalaisia tappavia aseita. Venäläispiispojen pitäisi siis päättää, ketä he todellisuudessa palvelevat ja kuka heitä oikein kaipaa sellaisina kuin he nyt ovat.
PAULI JUUSELA vt. päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi
Välillä tunnen itseni yksinäiseksi ja alakuloiseksi, mutta sitten joku sanoo vaikka
kaupan kassalla jotain kivaa ja kaunista. Kiitos Sinulle, että tuot tielleni hyviä ihmisiä.
Te voitte yrittää tulla heidän kaltaisikseen, mutta älkää yrittäkö tehdä heitä itsenne kaltaiseksi.
LIBANONILAINEN RUNOILIJA
KAHLIL GIBRAN (1883-1931)
Vanhemmuus on siitä armollinen asia, että sitä ei voi hoitaa täydellisesti. Vaikka pyrkisit olemaan täydellinen, silti lapsesi menee parikymppisenä terapiaan ja syyttää sua jostakin. Sen hyväksyminen on vapauttavaa!
NÄYTTELIJÄ
SAARA KOTKANIEMI ME NAISET -LEHDESSÄ 8.2. Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaisensa on Jumalan valtakunta.
EVANKELIUMI MARKUKSEN MUKAAN 10:14
Kirkko ja kaupunki
16.2.2023
Seuraava lehti ilmestyy 2.3.
KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT
kirkkojakaupunki
kirkkojakaupunki
@kirkko_kaupunki
KYYNELEET TÄYTTÄVÄT UKRAINAN.
Vaula Kuuluvainen, 32, etsii toimistohommia itselleen ja kääpiövillakoira Leeroylle. Puudeli opettelee tökkimään diabetesta sairastavan omistajansa lonkkaa, kun tämän verensokerit romahtavat.
Valmistuit merkonomiksi Espoon Omniasta tilanteessa, jossa Suomen työllisyystilanne on paras vuosikymmeniin. Millaista työpaikkaa haet?
– Unelmatyöpaikassani on säännölliset työajat, ja firma toimii siten, että tulevillakin sukupolvilla on elinkelpoinen maapallo.
– Haen töitä kääpiövillakoirani Leeroyn kanssa. Kävimme yhdessä opiskeluun kuuluvassa työharjoittelussa, ja hän hyppi innosta piukkana aina, kun lähdimme töihin.
– Leeroy huomaa hyvin, jos alan huokailla tietokoneen ääressä. Silloin hän heiluttaa pallo suussa häntäänsä, että nyt otetaan tauko. Leikittyäni pikkuhetken koiran kanssa stressini hellittää.
2Otatko vastaan vain työpaikan, johon toimistokoira on tervetullut?
– Hmm. Sanon tähän, että menen töihin joko Leeroyn kanssa tai en ollenkaan.
– Olen ykköstyypin diabeetikko. Leeroy on parhaillaan puolentoista vuoden koulutuksessa, jossa hänestä pitäisi tulla hypokoira, joka ilmaisee romahtavat verensokerini.
4
Millaisen työntekijän sinusta saa?
– Jos pomo kysyy, voitko jäädä tänään pidempään, se on minulle ok. Joustan mielelläni, kunhan työpaikkakin joustaa välillä.
– Olen oppinut firmauskollisuuden isältäni, joka on ollut 17-vuotiaasta alkaen samassa työpaikassa. En halua hyppiä työpaikasta toiseen vaan viihtyä yhdessä paikassa pitkään.
– Edellisessä työssäni olin lentokentän turvatarkastaja. Tapasin päivittäin kymmenistä tai sadoista maista tulevia matkustajia. Ympärivuorokautisessa työssä tehtiin pitkiä vuoroja, ja lepoajat olivat huonot. Terveyteni ei oikein kestänyt sitä komboa, kun diabetes vielä heikentää vastustuskykyäni. 5
Mikä sinulle on pyhää?
– En hae luksusta. Minulle pyhiä asioita ovat koti, lautapeli-illat mieheni ja bonustyttäreni kanssa sekä mukavasti eteenpäin rullaava arki. Olisi uskomatonta saada työpaikka, jota rakastaisin, jossa työpanostani arvostettaisiin ja jonka ansiosta en joutuisi stressaamaan rahasta.
– Vinkuvat minitennispallot ovat Leeroylle pyhiä. ■
Mitä tehdään, jos työkaveri on allerginen koirille?
– Valmiilla hypokoiralla on samat oikeudet kuin opaskoiralla, eli hänellä on yhdenvertaisuuslain mukaan oikeus seurata minua töihin ja minne vain muuallekin. Siksi on parempi, että työpaikka on alusta asti koiraystävällinen. 3
– Leeroy on ollut pennusta asti paljon tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. En ole vielä tavannut ketään, joka saisi hänestä allergiaoireita. Valitsin kääpiövillakoiran hypokoirakseni siksi, että rotu allergisoi aika harvoja ja kulkee helposti mukana pienen kokonsa vuoksi.
– Jos työkaverilleni tulisi Leeroysta oireita, pitäisi miettiä, miten pystyisimme olemaan toimistolla mahdollisimman etäällä toisistamme.
”Ajatelkaa kaikkea, mikä on totta, mikä on kunnioitettavaa, mikä oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja kaunista. Mikä vain on hyvää ja ansaitsee kiitoksen.” (Fil. 4:8)
Ihmisessä kasvavat ne asiat, joita hän ruokkii itsessään. Jossain vaiheessa evoluutiota oli eduksi keskittyä ympäristön vaarallisuuteen. Siksi huolestuttavat asiat kiinnostavat. Aivojemme hälytyskone saa klikkaamaan verkossa huonoja uutisia.
Ajassamme elää uskomus, jonka mukaan on älykästä ja rohkeaa nostaa esiin ongelmia. Jos on paskatutka päällä, näkee paljon rumaa. Se ei kuitenkaan ole koko kuva maailmasta.
On olemassa paljon hyvää, kaunista ja pyhää. Viisas ihminen etsii informaatiotulvasta tietoisesti tällaisia asioita.
Hyvää kannattaa pyrkiä lisäämään. Ole avulias naapurille, ystävällinen hankalille ihmisille ja anna rahaa johonkin hyvään tarkoitukseen. Jeesuskin sanoi, että on autuaampi antaa kuin ottaa.
”Karttakaa tarkoin kaikenlaista ahneutta.” (Luuk 12:15) ”Kun meillä on ruoka ja vaatteet, saamme olla tyytyväisiä”. (1. Tim. 6:8–10)
Tämä on Raamatun versio buddhalaisesta ajatuksesta, jonka mukaan ihminen aiheuttaa itselleen kärsimystä tahtomalla lisää ja vertaamalla itseään muihin. Onni seuraa siitä, että osaa nauttia asioista, joita itsellä jo on.
Tyytyminen ei tarkoita, ettei elämässä saisi pyrkiä eteenpäin. Se kutsuu kuitenkin kohtuullisuuteen. Ei kannata laittaa kaikkia munia yhteen koriin eikä tehdä vaikka työstä koko elämän tarkoitusta.
Kannattaa tunnustaa elämän matematiikka: mitä enemmän takana on vuosia, sitä enemmän on tullut tällejä. Jokainen saa niitä. Jos elämästään odottaa sataprosenttista suoritusta, pettyy varmuudella.
Onnellinen ihminen hyväksyy kaikki kokemuksensa osaksi elämänkaartaan. Hän ei jossittele, että voi kun olisin silloin valinnut toisin tai kunpa sitä ikävää asiaa ei olisi koskaan tapahtunut. Hän ajattelee, että elämä on riittävän hyvää näinkin.
Anteeksi antaminen itselle tai toiselle tarkoittaa päätöstä jättää kipeä asia taakse ja keskittyä siihen, mikä elämässä on hyvää.
”Muista pyhittää lepopäivä.” (2. Moos. 20:8)
Ihmisellä pitää olla kunnon laiskottelupäivä – tai edes puoli päivää.
Tauko on pyhää maata: omaa aikaa, jonka väliin mikään tai kukaan ei saa tulla. Ihmiselle tekee hyvää tietää jo etukäteen, milloin hänellä on breikki.
Jos lepoon ei tunnu riittävän aikaa, ole itsekäs. Monessa asiassa vähempi riittää. Vieraanvaraisessa kodissa toivotetaan villakoiratkin tervetulleiksi.
Kyseessä ei ole pelkkä ihmissähköauton lataushetki, jonka jälkeen jaksaa taas painaa sataaviittäkymppiä. Älä siis vain lepää vaan laiskottele.
Ehdotan kokeilemaan laiskottelua ilman passiivista sisältöä syöttävää kuvaruutua. Lue kirjaa, kävele, makoile tai leivo.
Hengellisessä perinteessä tyhjällä tilalla tarkoitetaan meditoimista. Meditoidessa omaa elämää pohditaan suuremman viisauden valossa. Jumala kuuntelee ja mietiskelee kanssasi. Hänen läheisyytensä tiedostamisesta voi syntyä jotain yllättävää, pyhää ja kaunista.
Pappi Kari Kuula nostaa seitsemän elämänohjetta Uudesta testamentista.
”Ihmisellä pitää olla kunnon laiskottelupäivä – tai edes puoli päivää.”
TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ISTOCK
”Iloinen sydän kaunistaa kasvot.” (Sananl. 15:13) ”Iloinen sydän pitää ihmisen terveenä, synkkä mieli kuihduttaa ruumiin.” (Sananl. 17:22)
Tee jotain turhaa ja hölmöä, joka tuo iloa. Joku pelaa tietokoneella, toinen rakentaa legoilla ja kolmas tanssii. Tätä kutsutaan yleensä harrastamiseksi.
Ihmiset kiiruhtavat töistä, jotta pääsevät harrastamaan. Se on aikuisen henkireikä, jonka ansiosta arki ei ahdista.
Harrastus menee vähän pilalle, jos sen ottaa liian tosissaan. Silloin mennään suorittamisen puolelle.
Jotkut lukossa olevat aikuiset eivät mielestään tarvitse ollenkaan leikkimistä. Useilla on tärkeä työ, joka määrittää koko identiteetin. Jotkut ovat rangaisseet itseään lopettamalla leikin.
Myös moneen kertaan nolattu ja petetty ihminen on voinut menettää kykynsä höpsötellä. Leikki vaatii rohkeutta. Siinä asettaa itsensä alttiiksi naureskelulle, että mitä sinä nyt tuollaista teet.
Väitän, että jokainen tarvitsee leikkiä, naurua ja ilahtumista. Lapsi auttaa monia aikuisia herättämään itsessään sen leikkivän lapsen, joka hän on kerran ollut.
”Parempi vähän ja rehellisesti kuin isot voitot vilpillisesti.” (Sananl. 16:8)
Älä kuseta toista. Jos sen teet, rikot samalla itseäsikin.
Jos olet pettänyt toista töissä, kotona tai muualla, tieto siitä syö sinua. Hyvä omatunto on paras tyyny levolliselle yöunelle.
On olemassa töitä, joita ei voi tehdä hyvällä omallatunnolla. Sellaisten töiden tekijät tietävät tämän hyvin itsekin, mutta yrittävät silti oikeuttaa tekonsa: ”Jonkunhan tämä työ on tehtävä. En varsinaisesti huijaa myydessäni pikavippejä, vaan asiakas tekee itse ratkaisunsa.”
Jos ihminen menee pimeälle puolelle, hänen on pakko torjua tieto toimintansa seurauksista. Ahkerasti lämpimiin maihin lentelevä lomailija ei halua olla kauhean tietoinen ympäristöstä. Lihansyöjän ei kannata selvittää, mistä hänen lihansa tulee, jos hän haluaa jatkaa sen syömistä.
Ihminen näkee toimintansa todellisen laadun viimeistään silloin, kun on lopettanut sen.
”Teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli.” (1. Kor. 6:19).
Kehosi on kalleinta ja arvokkainta, mitä olet Luojaltasi saanut. Huomaat tämän viimeistään silloin, kun sinulle täytyy asentaa keinonivel lonkkaan tai muu varaosa. Persoonasi elää ja on toisten kanssa vuorovaikutuksessa kehon kautta.
Monet kiusaukset liittyvät kehoon. On helppo liimautua sohvalle roskaruoan ääreen, vaikka keho pyytäisi, että vie minut liikkumaan ja anna minulle raikasta ilmaa ja terveellistä ruokaa.
Koemme myös monet ilot kehon kautta: halauksen, hyvän ruoan, liikkumisen. Musiikkikin on kehollinen tapahtuma.
Meidän kuuluu pitää kehostamme huolta. Se on yksi ihmisen hengellisistä tehtävistä.
Ihmiselle tekee hyvää tiedostaa, mitkä ovat hänen kilvoittelun paikkojaan, joissa hän kamppailee omia heikkouksiaan vastaan. Kun tunnistaa oluen tai suklaapatukoiden himonsa, voi päättää, ettei ota herkkuja tällä kertaa.
Ihminen voi olla ahne myös kovalle suorituskyvylle ja lihaksikkaalle peilikuvalle. Jos hurahtaa älyttömään liikkumiseen ja ortoreksiaan, on lipsahtanut ahneuden puolelle.
”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon.” (Fil. 4:6) Raamatunkohdan taustalla on ymmärrys siitä, että ihmiset huolehtivat joka tapauksessa tosi monista asioista. Paavali neuvoo, miten huoliaan voi hoitaa.
Ota tavaksi puhua Jumalalle. Jos alat tehdä niin muutaman kerran viikossa, voi olla, että parin vuoden päästä jokin sinussa on muuttunut.
Voit kutsua Jumalaa vaikka maailmankaikkeudeksi tai miksi ikinä haluat. Tärkeintä on sanoa tälle hyvälle hengelle kaksi asiaa: Kiitos kaikesta hyvästä, mitä minulla on. Auta minua ja muita, joilla on vaikeaa. Kolmanneksi voi pyytää: opeta tuntemaan Sinua enemmän.
Ei haittaa, vaikka et olisi varma Jumalan olemassaolosta. Hän on, vaikka kukaan ei uskoisi. Ihminen on rakennettu Jumalan luo hakeutuvaksi olennoksi, joten Jumalan tiedostaminen tekee hänelle hyvää. ■ Tuhkakeskiviikkona 22.2. alkaa seitsemän viikkoa kestävä paastonaika. Kristilliseen paastoon kuuluu elämän yksinkertaistaminen: syödään kevyemmin, hidastetaan vauhtia, hiljennytään ja annetaan tilaa hengellisyydelle.
Ensi viikon perjantaina 24. helmikuuta kello 12 kirkonkellot soivat kaikkialla Suomessa. Tuona päivänä on kulunut tasan vuosi siitä, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan.
Kirkonkellojen ääni kutsuu ihmisiä hiljentymään ja kunnioittamaan sodassa kuolleiden muistoa. Kelloja soitetaan evankelis-luterilaisten piispojen aloitteesta, mutta kaikki Suomessa toimivat kirkkokunnat ovat mukana kellojensoitossa ja järjestävät sodan vuosipäivän tilaisuuksia. – Nämä tapahtumat muistuttavat siitä, että jokin sellainen, mihin emme uskoneet, on jälleen totta Euroopassa: Venäjän silmitön hyökkäyssota, sodan uhriksi joutuneiden ihmisten kärsimys ja menetettyjen ihmishenkien valtava määrä, sanoo arkkipiispa Tapio Luoma.
Luoman mukaan kirkon viesti vuosipäivänä on se, että Ukraina tarvitsee yhä suomalaisten kaiken avun ja sodan pitää loppua nopeasti. Piispat julkaisevat vuosipäivän alla viestin, jossa he pyytävät rukoilemaan Ukrainan ja ukrainalaisten puolesta erityisesti vuosipäivää seuraavien sunnuntaiden jumalanpalveluksissa.
– On tärkeää, että suomalaiset muistavat Ukrainaa rukouksissa sekä tukevat ukrainalaisia auttavia järjestöjä ja Suomessa asuvia ukrainalaisia.
ARKKIPIISPA TAPIO LUOMAN mukaan nekin, jotka eivät pysty osallistumaan vuosipäivän tilaisuuksiin, voivat pysähtyä ja muistaa ukrainalaisia, kun kirkonkellot soivat.
– Jos on mahdollista ja se tuntuu luontevalta, voit huokaista mielessäsi vaikka näin: ”Herra, muista kärsiviä, auta ja armahda heitä”. Tällaisten hiljaa mielessä lausuttujen sanojen kautta voit liittyä rukoilevien ihmisten valtavaan joukkoon.
Pitkittyvän ja arvaamattoman suursodan varjossa Luoma näkee kirkon tehtäväksi toivon ylläpitämisen. Vaikka juuri nyt ei ole havaittavissa signaa-
leja, jotka antaisivat aihetta optimismiin, kristillisen toivon perusta on Jumalassa, jonka käsissä tulevaisuus on.
– Joku saattaa sanoa, että tällainen toivon näkökulma on perusteeton. Silti se on antanut voimaa lukuisille suomalaisille sukupolville: on – täytyy olla – hyvyyden voima, joka pitää maailmaa pystyssä ja antaa hyvän tulevaisuuden, Luoma sanoo.
SODAN VUOSIPÄIVÄN iltana kello 18 Helsingin kirkkojen kellot soivat vielä toisen kerran, tällä kertaa sodan loppumisen ja rauhan puolesta. Ihmisiä kutsutaan sytyttämään iltapäivästä alkaen rauhankynttilöitä Helsingin tuomiokirkon portaille.
Vt. päätoimittaja Pauli Juusela
Toimituspäälliköt
HYVÄN TÄHDEN.
82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi
Julkaisija
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat
Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti
Maija Kiviranta, 09 2340 2244
Postiosoite
Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi
Puhelin: 09 23400 (vaihde)
Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy
Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi
Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.
Kynttilöitä voi ostaa paikan päältä, tai ihmiset voivat tuoda omia kynttilöitä. Tapahtumassa käytetään hautakynttilöitä, jotta steariini ei tartu kirkon kiviportaisiin.
Kynttilöitä ei polteta loppuun, vaan Suomessa asuvien ukrainalaisten yhdistys kerää kynttilät ja lähettää ne Ukrainan puolustusrintamalle. Kynttilöitä voidaan käyttää joko sellaisenaan tai niiden steariinista tehdään peltipurkkeihin lämmittimiä ja valolähteitä. ■
Tapahtuma Ukrainan tueksi pe 24.2. klo 18 Helsingin tuomiokirkon portailla. Tästä ja muista Ukrainan sodan vuosipäivän tukitapahtumista pääkaupunkiseudulla kerrotaan tarkemmin verkkosivullamme kirkkojakaupunki.fi. Sosiaalisessa mediassa tapahtumien aihetunniste on #westandwithukraine.
Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Painopaikka Sanomapaino, Vantaa
Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi
tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
Jakelu
Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
ISSN 0356-3421
Myös Kallion kirkonkellot soivat surua Ukrainan sodan vuosipäivänä.Kaikkien kirkkojen kellot soivat, kun Ukrainan sodan alkamisesta on kulunut vuosi. Helsingissä kellot soivat tuona päivänä kahdesti.
TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ
TEKSTI TANELI KYLÄTASKU
KUVA ESKO JÄMSÄ
USKONTOIHIN ja maailmankatsomuksiin liittyvää kasvatuskirjallisuutta ei ole kovin paljon tarjolla. Vantaalaisen Pointin kirjaston erikoiskirjastonhoitajat Pauliina Eriksson ja Marjut Lahtela huomasivat asian, kun Vantaan seurakunnista pyydettiin aihetta koskevaa aineistoa. Eriksson ja Lahtela kokosivat 56 kirjan listan, joka sisältää sekä kasvatustyön ammattilaisille tarkoitettua kirjallisuutta että kuvakirjoja, joita vanhemmat voivat lukea pienten lastensa kanssa. Listalta löytyy evankelis-luterilaista, katolista ja ortodoksista kristinuskoa käsitteleviä kirjoja sekä islamista, buddhalaisuudesta ja hindulaisuudesta kertovia teoksia.
– Ei ollut helppo koota valikoimaa, joka kattaisi vantaalaisten perheiden katsomusten koko kirjon, Eriksson sanoo.
Katsomuskasvatukseen liittyviä kirjoja kysytään Erikssonin mukaan melko harvoin. Hän muistaa vain yhden tilanteen, jossa kirjaston asiakas on tiedustellut häneltä lastenraamattua.
– Vanhemmat, joille jokin katsomus on tärkeä, osaavat yleensä itse valita asiaa käsitteleviä kirjoja. Pääkaupunkiseudulla on myös paljon vanhempia, jotka eivät kuulu mihinkään uskontokuntaan eivätkä koe näitä asioita tärkeiksi.
Pienen lapsen uskontoa koskevat kysymykset ovat Erikssonin mukaan usein konkreettisia ja perheen elämään liittyviä: mikä menee maahan ja mikä taivaaseen, kun mummi haudataan?
– Kirjallisuuden kautta voi syntyä hyviä keskusteluja lapsen kanssa, ja lasten tietoaineistosta vanhempi voi löytää hyviä oivalluksia myös itselleen.
Pauliina Eriksson kokosi kollegansa kanssa kirjalistan, joka auttaa pienten lasten kasvattajia uskontoon ja maailmankatsomukseen liittyvissä kysymyksissä.
Millainen on taivas? (Lasten Keskus 2021).
Monica Vikström-Jokela ja Heli Pukki.
”Kristilliseen taivaskäsitykseen ja jälleennäkemisen toivoon liittyvä kirja, joka voi tuoda lohtua esimerkiksi silloin, kun lapsi on menettänyt isovanhemman.”
Kirkkovuosi lasten kanssa (Lasten Keskus 2018). Eija Kattelus, Tarja Meijer, Satu
Sanottiinpa astrologiasta mitä hyvänsä, se on kiehtonut ihmismieliä muinaisuuden hämärästä alkaen.
Astrologia perustuu uskoon, että auringon, kuun ja seitsemän planeetan säteily vaikuttaa ihmisen luonteeseen ja kohtaloihin. Syntymähetki määrää paljon.
Kuu Jupiterin kanssa konjuktiossa merkitsee menestystä ja mahtavia ystäviä. Asianomainen on jalomielinen hyväntekijä. Kuu neljännessä talossa merkitsee onnea kotielämässä ja huoletonta vanhuutta. Planeetta Mars on mitätöity härässä, mikä merkitsee rauhaa rakastavaa maanviljelijää ja suurta inhoa sotaa kohtaan.
Kuka sitten oli syntymähetkensä perusteella tällainen erinomainen perheenisä ja rauhaa rakastava hyväntekijä, joka elää vanhaksi onnellisena? Hän oli Aadolf Hitler.
Kun kristillinen usko hellittää otteensa, on kenttä vapaa kaikenlaisille taikauskoille. Kristityn pitäisi aktiivisesti vastustaa horoskooppiuskon leviämistä.
Astrologia johtaa kannattajansa kohtalonuskoon: kun kaikki on määrätty, en voi tehdä muuta kuin katsoa horoskoopista, milloin on sopiva hetki toimia. Kysytään omaa onnea ja menestystä, jolloin ihmiset tulevat myös yhä itsekeskeisemmiksi ja vaipuvat taikauskoisen pelon valtaan.
Kristitty on kutsuttu Jumalan lasten vapauteen, ei hämärään tähtiorjuuteen.
Lyhennelmä Maunu Sinnemäen artikkelista, joka julkaistiin 28.4.1971. Samana vuonna Apollo 14 laskeutui kuuhun ja Urho Kekkosesta tuli Suomen ensimmäinen presidentti, joka tapasi paavin. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.
Reinikainen ja Monica Vikström-Jokela.
”Joka kodin perusteos, jonka avulla voi käsitellä lasten kanssa esimerkiksi sitä, miksi vietämme pitkäperjantaita.”
Mennään jo naapuriin (Tammi 2017). Riina Katajavuori ja Salla Savolainen (kuvitus).
”Kirjassa näkyy kansainvälisyys. Henkilögallerias-
sa on erilaisten uskontojen edustajia ja ihmisiä, joilla ei ole omaa uskontoa.”
Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja esiopetus (Tammi 2011). Katjamaria Halme ja Anita Vataja.
”Uskon, että varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa työskentelevä saa tästä kirjasta hyviä vinkkejä.” Kommentit erikoiskirjastonhoitaja Pauliina Eriksson.
OPERAATIO ARKTIKSESSA TOIMIVA KANSALAISVAIKUTTAJA
LIINA HUTTUNEN MITÄ HELVETTIÄ? -PODCASTISSA, JOKA ON KUUNNELTAVISSA SPOTIFYSSA JA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/MITAHELVETTIA.
”Raamatussa on paljon epäilyn teemaa, tyyliin ’en usko, ennen kuin itse näen’. Ihminen ei ole paljon muuttunut, koska nyt täytyy esimerkiksi mennä Grönlantiin asti katsomaan, että sulaako se jäätikkö todella.”
Helsinkiläinen Anne kertoo elämästään väkivaltaisessa parisuhteessa ja siitä, millaista apua hän on selviytyäkseen saanut.
Viime keväänä mitta tuli täyteen. Mieheni oli juonut viikonlopun aikana runsaasti alkoholia, solvannut ja ahdistellut minua eri tavoin ja lopulta uhannut raiskata minut. Lähdin kolmen alaikäisen lapseni kanssa ystäväni luokse. Hän neuvoi minua ottamaan yhteyttä lastensuojeluun ja hakeutumaan turvakotiin.
Minulla oli tuolloin mieheni kanssa useamman vuoden yhteinen historia. Hän tuntui alussa mukavalta ja huomaavaiselta mieheltä, jolla oli lapsia aiemmasta liitosta ja jonka työ- ja muut asiat vaikuttivat olevan kunnossa. Näin jälkikäteen ajatellen kaikki näytti liiankin hyvältä.
Henkinen väkivalta alkoi, kun odotin yhteistä lastamme. Alussa se oli vähättelyä ja manipulointia, mutta se paheni vähitellen kaikkien tekemisteni kontrolloimiseksi, tilieni tyhjentämiseksi ja pienenkin ongelman kääntämiseksi minun syykseni. Minun esimerkiksi piti käydä päivätyössä ja pukeutua tietyllä tavalla. Kun hän sitten petti minua toisen naisen kanssa ja suutuin siitä, hän piti sitä ylireagoimisena.
VÄKIVALTA OLI pääasiassa henkistä, mutta toisinaan oli myös fyysistä uhkailua. Aikani tätä kestettyäni aloin puhua avioerosta. Sen kuultuaan mies uhkasi viedä minulta lapset. Aloin kuitenkin piilottaa rahaa salaiselle tilille lähtöä varten.
Vietin lasten kanssa jonkin aikaa Ensi- ja turvakotien liiton ylläpitämässä turvakodissa. Sinä aikana järjestin itselleni uuden asunnon. Tämä hermostutti miestäni niin, että viime vuonna hän kaappasi useamman kerran yhteisen lapsemme.
Jouduin turvautumaan näissä tapauksissa lakimiehen apuun. Viimeisellä kerralla apuna oli myös lastensuojelu, vaikka aiemmin sieltä ei ollut haluttu puuttua asiaan meneillään olevan huoltajuuskiistan takia. Ongelmana viranomaisten kanssa on ollut osaltaan se, että mieheni on todella taitava puhumaan.
ASUN NYT omassa kodissa lasteni kanssa, mutta elämä on edelleen rankkaa. Olen hakemassa miehelleni lähestymiskieltoa, koska lapsen kaappaamisten lisäksi hän on lähettänyt päivittäin ison määrän uhkailevia viestejä. Toivon myös saavani pian avioeropäätöksen.
TEKSTIMARJO KYTÖHARJU
KUVITUS HANS EISKONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN
Pelkään silti, mitä reaktioita nämä päätökset miehessäni aiheuttavat.
Olen hyvilläni siitä, että olen saanut vaikeuksissani tukea yhteiskunnalta. Turvakodin jälkeen tärkeänä tukena on ollut Mannerheimin Lastensuojeluliiton Turvaverkko Helsinki. Myös yksi lapsistani on saanut sieltä apua, koska hän on alkanut oireilla tilanteen vuoksi. Onhan tämä vienyt voimia koko perheeltä. Olemme saaneet Turvaverkko Helsingin kautta myös lasten vaatteita ja kirjoja.
Ammattilaisten tuen lisäksi erityisen hyvältä on tuntunut tavata ihmisiä vertaistukiryhmässä. Siellä voi jakaa kokemuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa ja saada hetkellistä helpotusta omaan elämäntilanteeseen.”
ANNE KERTOO ELÄMÄSTÄÄN Turvaverkko Helsingin tiloissa Itäkeskuksessa. Paikan tunnelma on kodikas keinutuoleineen, viherkasveineen, kirjoineen ja leluineen.
Turvaverkko Helsinki auttaa lähisuhdeväkivaltaa kokeneita elämässä eteenpäin. Väkivaltatyön asiantuntija Sanna Lindqvist kertoo, että asiakkaat tulevat turvakotien ja lastensuojelun ohjaamina tai omatoimisesti netin kautta. Viime vuonna Turvaverkosta sai apua noin 230 aikuista lapsineen.
– Jokaisella asiakkaalla on viisi henkilökohtaista tapaamista, jotka voidaan sopia myös asiakkaan kotiin. Pyrimme järjestämään ensimmäisen tapaamisajan jo samalla viikolla. Tapaamisten jälkeen voi jatkossakin kriisitilanteissa ottaa yhteyttä tiettyyn työntekijään.
Työskentelyn aikana selvitetään asiakkaan kanssa hänen tarvitsemansa tukitoimet.
LASTEN TUKEMINEN on tärkeää.
– Usein käy niin, että lapsi ei ole väkivaltaisessa ilmapiirissä uskaltanut näyttää tunteitaan. Lapsi voi alkaa reagoida vasta sitten, kun tilanne on turvallisempi. Työskentely lapsen kanssa etenee täysin lapsen tahdissa, ja työskentelyssä käytetään paljon toiminnallisia menetelmiä kuten
Keskustelua lähisuhdeväkivallasta
Lauttasaaren seurakunta järjestää kaikille avoimen keskustelusarjan lähisuhdeväkivallasta 6.–8.3. klo 18–20. Yksikin uhri on liikaa keskusteluissa ovat mukana Turvaverkko Helsingin väkivaltatyön asiantuntija Sanna Lindqvist ti 7.3. ja Naistenklinikan sairaalapappi Elina Pöysti ke 8.3. Keskustelusarja järjestetään, koska kolmannes naisista ja vajaa viidennes miehistä on kokenut parisuhteessaan fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai niillä uhkailua. Henkistä väkivaltaa on kokenut lähes puolet naisista ja miehistä. Lisätietoa keskustelusarjasta saa Lauttasaaren seurakunnan verkkosivuilta.
leikkejä, pelejä ja piirtämistä, Lindqvist kertoo.
– Perheen on helpompi puhua väkivallanteoista ja niiden aiheuttamasta ahdistavasta ilmapiiristä, kun asioita on käsitelty ammattilaisen kanssa. Samalla se vahvistaa toivoa selviytymisestä, sillä on aina rohkea päätös lähteä väkivaltaisesta parisuhteesta.
Kerran kuussa kokoontuu turvaverkon ylläpitämä vertaistukiryhmä.
– Kun parisuhteessa on kuullut olevansa huono ja mielenterveysongelmainen, ja oma minuus on pyritty tällä tavalla tuhoamaan, niin vertaistukiryhmä on monelle todella tärkeä. Ryhmässä voi jakaa omia ahdistuksen tunteitaan ja huomata, että muilla on ollut vastaavanlaista.
Lindqvistin mukaan osa yhteyttä ottavista haluaa pelkästään tietoa lähisuhdeväkivallasta ja siitä, miten turvallisuutta voisi lisätä arjessa, miten tukea lasta ja millaista tukea lapsi voi saada. Tarvittaessa heidät ohjataan eteenpäin apua saamaan. ■
Husissa sairaalapappina toimivan Elina Pöystin työhuoneen pöydällä on kulhossa nenäliinoja. Hän kertoo, että asiakkaat tarvitsevat niitä tapaamisissa lähes aina, sillä tunteet voivat purkautua keskustelutilanteessa rajustikin.
Olemme Naistenklinikan Seritukikeskuksessa. Kyseessä on seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tukiyksikkö yli 16vuotiaille sukupuolesta riippumatta.
– Olen tehnyt sairaalapapin työtä toista vuotta, ja tämä tuntuu omalta kutsumukselta.
Seritukikeskuksen moniammatillisen tiimin kokouksissa pohditaan, mistä tuesta kukin asiakas hyötyisi eniten. Osa asiakkaista ohjataan sairaalapapin puheille. Papin kanssa voi keskustella kaikista asioista. Keskustelut ovat luottamuksellisia, eikä pappi esimerkiksi kirjaa niistä tietoja mihinkään.
– Suurin osa asiakkaistani on naisia, jotka ovat kokeneet läheisen ihmisen tai jonkun tuntemattoman tekemää seksuaalista väkivaltaa. Monet heistä ovat kärsineet ahdistuksen, vihan, häpeän, syyllisyyden ja turvattomuuden tunteista, Pöysti kertoo.
– Usein keskusteluissa on noussut esiin pahuuden tematiikka, sillä moni asiakkaistani on joutunut pelkäämään jopa henkensä puolesta. He ovat ihmetelleet, miten joku voi tehdä niin paljon pahaa ja miten Jumala, jos hän on olemassa, voi sallia sen.
Pöysti sanoo, että asiakkaan tapaaminen jää vaivaamaan mieltä erityisesti silloin, jos tämä kaikesta huolimatta päättää palata takaisin yhteen väkivaltaa tehneen ihmisen kanssa.
– Taustalla saattaa vaikuttaa se, että asiakkaalla on vahva tunneside tekijään ja esimerkiksi yhteinen koti ja lapset. Tilanteisiin liittyy usein myös psykologista vallankäyttöä.
Viime syksystä lähtien Pöysti on vetänyt tukikeskuksen psykologin kanssa vertaistukiryhmää.
– Vertaistuki on tärkeää, ja riittävän pienessä ryhmässä kunkin tilanteeseen voidaan keskittyä perusteellisesti, hän sanoo.
Naistenklinikan Seritukikeskuksen toiminta alkoi yli viisi vuotta sitten, ja sen jälkeen vastaavanlaisia keskuksia on perustettu ympäri Suomea. Naistenklinikan tukikeskuksella oli viime vuonna lähes 600 uutta asiakasta. Asiakkaaksi voi hakeutua itse, omaisen kanssa tai viranomaisten ohjaamana kuukauden sisällä tapahtuneesta. Tukikeskuksella on päivystyspuhelin, jonka numero on 040 701 8446. Kiireellisiä tapauksia hoidetaan ympäri vuorokauden.
Väkivaltatyön asiantuntija Sanna Lindqvist työskentelee Turvaverkko Helsingissä Itäkeskuksessa. Asian arkaluontoisuuden vuoksi Anne ei esiinny omalla nimellään.kirkko tukee yksinvaltiasta presidenttiä saadakseen
Ukrainan kirkot hallintaansa. Se merkitsisi ukrainalaisten uskonnonvapauden loppua.
TEKSTI PAULI JUUSELA
KUVAT AP/LEHTIKUVA JA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO
Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi vuosi sitten 24. helmikuuta. Presidentti Vladimir Putinin tueksi asettui heti myös Venäjän ortodoksinen kirkko. Se perusteli Moskovan patriarkka Kirillin suulla sotaa ideologisella kamppailulla turmeltunutta länttä vastaan ja väitti, että Venäjä vain puolustaa vainon kohteena olevia hurskaita ortodokseja. Muualla maailmassa on ihmetelty, miten kirkko voi tukea hyökkäyssotaa. Yksi syy tähän on näkemys, että vahva yksinvaltias puolustaa oikeaa uskoa.
– Venäjän ortodoksisessa kirkossa on perinteisesti ajateltu, että voitto on merkki Jumalan suosiosta. Taustalla on sellaisia historian tapahtumia kuin Vladimir Suuren ja hänen johtamansa Kiovan Rusin kääntyminen kristinuskoon 900-luvulla sekä pakanallisen mongolivallan kukistuminen 1400-luvun lopulla, sanoo teologian tohtori Heta Hurskainen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisäksi 1400-luvulla koko ortodoksisen kristikunnan painopiste siirtyi Venäjälle, kun Ottomaanien valtakunta kukisti itäiselle kristillisyydelle tärkeän ja ”toiseksi Roomaksi” kutsutun Konstantinopolin. Syntyi ajatus, että ”kolmas Rooma” eli Moskova ei sortuisi niin kauan kuin sen hallitsija pitää kiinni oikeasta uskosta.
– Kun Natsi-Saksa sitten hyökkäsi Venäjälle, ortodoksinen kirkko asettui kommunistijohtaja Josif Stalinin tueksi. Stalin halusi kirkon henkistä tukea kansalle ja sotilaille. Ortodoksinen kirkko sai luvan nimittää patriarkan, sen asemaa helpotettiin ja siitä tuli ainoa sallittu kirkko. Kun Venäjä valtasi Ukrainan takaisin, maan kreikkalaiskatolinen kirkko alistettiin sille, Hurskainen kertoo.
VENÄLÄINEN KIRJAILIJA Mihail Šiškin arvioi tuoreessa kirjassaan Sota vai rauha – kirjoituksia Venäjästä ja lännestä (WSOY 2023), että skandinaavien ja mongolien miehitykset jättivät aikoinaan Venäjään jäljen. Venäjä on hänen mukaansa maa, jossa valtio suhtautuu kansalaisiinsa miehitysarmeijan tavoin. Kansalainen on kuin maaorja, ja tsaari eli presidentti on yksinvaltias. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeinen lyhyt demokratiakokeilun aika johti kaaokseen, jonka jälkeen kansa huusi jälleen vahvaa tsaaria.
Kuvioon liittyy se, että tsaari puolustaa venäläistä maailmaa eli Russki miriä niin ulkoisilta kuin sisäisiltäkin vihollisilta. Uhka on perinteisesti tullut
lännestä, mikä sopii myös tsaarin tukena olevalle kirkolle. Venäjän katsotaan olevan pyhä maa. Kirkon kannalta hyvä johtaja on sellainen, joka puolustaa sen asemaa ja oikeaksi katsomia perinteisiä arvoja.
– Patriarkka Kirill nosti viime syksynä esille mongolimiehityksen ja totesi, että jälleen Venäjää vastaan nousee uhka, joka ei edusta kristillisyyttä. Tämä uhka on länsi. Seksuaalivähemmistöjen vastustaminen liitetään tähän. Niiden ei
kirkko katkaisi suhteensa Konstantinopoliin. Samalla katkesi ehtoollisyhteys Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon kanssa.
Moskovan patriarkaattiin kuuluva ukrainalaiskirkko puolestaan ilmoitti viime vuoden toukokuussa eronneensa Moskovan alaisuudesta. Sen johto on puhunut Venäjästä hyökkääjänä. Heta Hurskaisen mukaan kirkon tilanne on kuitenkin epäselvä, sillä kirkko ei ole hakenut itsenäistä asemaa.
Ukrainan valtio suhtautuu tähän kirkkoon epäillen turvallisuussyistä. Maan parlamentti hyväksyi joulukuussa lain, jossa se vaati, että kirkon nimessä pitää näkyä, että se on yhteyksissä hyökkääjään eli Moskovaan.
tohtori Heta Hurskainen.
katsota kuuluvan oikeaan ortodoksisuuteen, Heta Hurskainen sanoo.
Moskovan patriarkaatin näkökulmasta demokratia on huonoin hallintotapa, sillä se jakaa kansan eikä edistä oikeaa arvomaailmaa. Historia on kulkenut kauemmas Jumalan ohjauksesta, jota toiseksi lähimpänä on yksinvaltiaan hallitsema monarkia.
– Neuvostoliiton aikana Moskovan patriarkaatti oli valtionkirkon asemassa ja samalla valtion valvoma. Tähän malliin se suhtautuu nyt kielteisesti. Sen sijaan se katsoo olevansa valtion yläpuolella tuomassa sille moraalista pohjaa, Hurskainen kuvaa.
Jos ortodoksisen kirkon sisällä on oppositio, se on vaiennettu. Kirillin sodalle antaman tuen arvostelu on sama kuin vastustaisi Putinia, joten seuraukset ovat ikävät. Venäjän kirkon tuki sodalle ei ole vuoden aikana heikentynyt, päinvastoin vahvistunut.
– Kaikkein paras hallintomalli olisi kirkon mukaan teokratia Raamatun Vanhan testamentin kuninkaiden tapaan. Siinä Jumala kertoo kuninkaalle suoraan, miten toimia missäkin tilanteessa.
VENÄJÄN MESSIAANISEEN tehtävään maailmassa kuuluu puolustaa oikeaa uskoa ja pitää huolta venäläistä kaikkialla maailmassa. Pyhän Rusin ydinaluetta ovat Venäjän lisäksi Valko Venäjä, Ukraina ja Moldova. Ukrainassa käydään nyt myös kirkkosotaa, sillä Moskovan patriarkaatti haluaisi saada Ukrainan omaan hengelliseen valtapiiriinsä.
Ukrainassa toimii kaksi ortodoksista kirkkoa. Toinen niistä on Ortodoksinen kirkko Ukrainassa (OKU). Se on itsenäinen ortodoksinen kirkko. Toinen on Moskovan patriarkaatin alainen autonominen eli itsehallinnollinen Ukrainan ortodoksinen kirkko (UOK).
Kun Konstantinopolin patriarkaatti myönsi OKU:lle itsenäisyyden vuonna 2018, Venäjän
– Moskovan patriarkaatin mielestä Ukraina kuuluu sille, eikä siellä saisi olla ”oman” kirkon lisäksi toista ortodoksikirkkoa eikä myöskään paavia johtajanaan pitävää kreikkalaiskatolista kirkkoa. Kaikkien muiden uskonyhteisöjen toiminnan pitäisi olla rajoitettua.
Hurskaisen mukaan uskonnonvapaustilanne on ollut Ukrainassa hyvä.
– Jos Putin saisi Ukrainan haltuunsa, uskonnonvapautta ei enää olisi.
MobilePay 85050 tai tekstaa APU20 numeroon 16588 (20€).
yhteisvastuu.fi
Keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR/2022/9229
Tule tueksi ja iloksi helsinkiläisille kotona asuville iäkkäille ihmisille
KIRKKOJEN MAAILMANNEUVOSTOSSA Venäjän kirkko on yhä mukana. Herää kuitenkin kysymys, mikä on sen suhtautuminen ekumeniaan eli kirkkojen väliseen yhteyteen ja muihin kirkkoihin, jos se kerran katsoo olevansa ainoa oikea?
– Jo ennen sotaa viime vuoden alussa Moskovan patriarkaatin ulkoasiain osaston silloinen johtaja metropoliitta Ilarion kuvasi osastonsa tehtävää kirkon puolustusministeriöksi. Kirkko vahtii omaa etuaan. Kun se osallistui Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokoukseen, se kertoi nettisivuillaan niistä, joita sen edustajat tapasivat, eikä mitään siitä, että sitä kritisoitiin sodan tukemisesta.
Jos sota päättyy Putinin tappioon, mitä se merkitsee Venäjän kirkolle?
– Kirkon uskottavuus kristillisenä kirkkona vaatinee patriarkan vaihtamista. Kirkon pitää myös käydä läpi menneisyytensä ja myöntää virheet. Se vaatii sen tunnustamista, että Venäjää vastaan ei hyökätty vaan se itse hyökkäsi.
Tämäntapaista tilintekoa Venäjän historiassa ei ole ennen tehty. ■
Vapaaehtoisena voit itse valita sinulle sopivan toimintamuodon sekä paljonko aikaasi haluat antaa!
Kurssi sisältää neljä iltaa, joiden aikana saat perehdytyksen vapaaehtoisena toimimiseen ja valmiuksia ikäihmisen kohtaamiseen.
6.3. klo 17.00–19.30
9.3. klo 17.00–19.00
13.3. klo 17.00−19.00
16.3. klo 17.00−19.30
Sijainti: Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki
Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen. Edellytämme 18 v. ikää ja sujuvaa suomen kielen taitoa. Mukaan mahtuu 25 osallistujaa.
Voisitko ryhtyä vapaaehtoiseksi, joka toimii saattaja-apuna lääkärikäynnillä tai parin viikon välein ulkoiluseurana ja keskustelukaverina?
Ilmoittaudu 24.2.2023 mennessä: 050 5722 829 / 050 5722 830 tai senioritoiminta@vtkl.fi Lisätietoja saat soittamalla tai www.vtkl.fi
”
Venäjän kirkon tuki sodalle ei ole heikentynyt, päinvastoin vahvistunut.– Venäjän ortodoksinen kirkko kokee olevansa moraalin opettajana valtion yläpuolella, sanoo teologian
Tuhkakeskiviikkona 22. helmikuuta kirkoissa alkavat violetit viikot. Keskeisten tekstiilien väri vaihtuu violetiksi niin alttarilla kuin pappien jumalanpalveluksissa käyttämissä asusteissa.
Suomessa luterilaisessa kirkossa on käytössä viisi niin kutsuttua liturgista väriä: valkoinen, musta, punainen, violetti ja vihreä. Mahdollista on myös käyttää violetin sijasta sinistä. Värit ovat kuin koodisto, joka näyttää, millaista vaihetta vuodesta milloinkin eletään. Jo ennen ensimmäistäkään virttä tai papin puhetta voi kirkkotilaa katsomalla asettua kulloisenkin pyhän tunnelmaan.
Violetti väri kertoo, että eletään paastonaikaa. On aika hiljentää vauhtia, karsia elämästä turhia asioita, puntaroida omia valintoja ja katuakin.
Tekstiilitaiteilija Helena Vaari luonnehtii violettia epäitsekkyyden ja rukouksen väriksi. Kun Vaari suunnittelee kirkkotekstiilejä, violetti on hänelle väreistä mieluisin.
– Violetti antaa muille väreille voimaa ja on hyvä, lempeä tausta.
Vaikka erilaisia tekstiilejä on tietysti ollut kirkoissa aina, meillä käytössä oleva viiden liturgisen värin järjestelmä on suhteellisen tuore keksintö. Vaarin mukaan se vakiintui vasta 1950–60-luvuilla, jolloin kirkkoihin alettiin tilata kokonaisia tekstiilisarjoja.
HELENA VAARI on suunnitellut tekstiilit neljääntoista kirkko- tai seurakuntatilaan, esimerkiksi Paavalinkirkkoon Helsingissä ja Tikkurilan kirkkoon Vantaalla. Hänen käsissään on syntynyt myös kuusi piispankaapua, muun muassa Helsingin piispan Teemu Laajasalon kaapu.
– Kirkkotekstiilejä suunniteltaessa väri on olennaisin asia. Kirkkoon tuleminen on kuin polku: värin näkee jo ovelta. Kun sitten kulkee lähemmäs alttaria, alkaa erottaa tekstiileissä olevia symboleita ja yksityiskohtia, Vaari sanoo.
Hän kertoo etsivänsä töihinsä kuvakieltä, joka olisi ihmisille tuttua ja ymmärrettävää. Perinteiset kristilliset symbolit eivät välttämättä tämän ajan ihmisiä puhuttele. Monesti Vaarin käyttämä symboliikka lähtee luonnosta tai paikkakunnan historiasta. Esimerkiksi Tikkurilan kirkon tekstiileissä on Kristuksen profiili, joka yhdelle katsojalle voi näyttää virtaavalta joelta, toiselle taas pyhiinvaeltajan polulta.
– Jokainen kirkko on erilainen. Jokaisessa on omanlaisensa valo, taideteokset ja historia. Menen kirkkoon kankaiden kanssa, ja vasta paikan päällä näen, mikä on vaikka oikeansävyinen vihreä tai violetti juuri siihen kirkkoon, Vaari kertoo.
Hän lisää, että kankaan sävyä voi muuttaa myös erivärisillä langoilla kirjomalla. Toisinaan
hän itsekin yllättyy siitä, kuinka suuri vaikutus langoilla on. Valkoinen silkkilanka tummansinisellä pohjalla loistaa kuin helminauha. Oranssi puolestaan on voimaväri – teos kuin teos tuntuu heräävän eloon, kun sitä on mukana.
VIOLETEISSA TUNNELMISSA eletään kirkoissa kiirastorstain iltaan saakka. Ehtoollisen jälkeen violetit tekstiilit riisutaan pois. Kirkko puetaan mustaan, kynttilät sammutetaan ja urut hiljenevät. Mustan symboliikka ei paljon selityksiä kaipaa, niin itsestään selvästi se on meidän kulttuurissamme kuoleman ja surun väri.
Dramaattisin värinvaihto kirkoissa tapahtuu pääsiäislauantain iltana ennen pääsiäisyön messua. Silloin siirrytään pitkäperjantain mustasta pääsiäisen valoon ja valkoiseen.
– Siinä on koko evankeliumin sanoma. Ilman kuolemaa ei ole ylösnousemusta, ilman mustaa ei ole valoa pääsiäisyönä, Helena Vaari sanoo.
– Pääsiäisyönä valo ja ilo voittavat. Se näkyy valkoisissa tekstiileissä, kukissa ja kynttilöissä. Valkoinen on suuren juhlan väri, ja pääsiäisestä sen käyttö jatkuu pitkälle kevääseen aina helluntaihin asti.
Pääsiäisajan lisäksi valkoista käytetään joulusta alkavalla noin kolmen viikon mittaisella jaksolla ja muutamana yksittäisenä pyhäpäivänä.
Punainen, jota käytetään helluntaiviikon ajan ja esimerkiksi pyhäinpäivänä ja tapaninpäivänä, on Helena Vaarin mielestä symboliikaltaan vahva ja selkeä. Se kertoo rakkaudesta ja verestä: uskosta ja marttyyreistä.
Paastojen ja juhlien jälkeen koittaa tavallinen arki. Suurin osa vuodesta, 207 päivää kalenterivuonna 2023, eletään vihreää aikaa. Vihreää on muutamaa yksittäistä juhlapyhää lukuun ottamatta koko kesä ja syksy.
Vaari kertoo kokevansa siirtymän juhlapyhien valkoisesta vihreään kauteen vahvana.
– Vihreä on tunnelmaltaan hyvin erilainen kuin muut liturgiset värit. Se on sellainen arkikristillisyyden väri, hyvä väri,
Tekstiliitaiteilija Helena Vaarille tärkeä väri on violetti – epäitsekkyyden ja rukouksen väri. Ikonimaalari Ritva Rojo valmistaa osan väreistään itse:
yhdessä purkissa lukee Kuusijärven okra. Maalitehtaan värivalikoimapäällikkö
Irina Hanhisalo kertoo, että tämän vuoden väri on lämmin roosa.
TEKSTI KAISA
Tekstiilitaiteilija Helena Vaari on suunnitellut muun muassa Pyhtään keskiaikaisen kirkon tekstiilit. Viereisissä kuvissa on violetti antependium eli alttaritekstiili, jonka hän on suunnitellut Luomaniemen toimintakeskuksen kappeliin Nastolaan sekä mallikirjonta piispa Matti Revon piispankaavusta.
joka myös sopii suomalaiseen luontoon. Vihreä symboloi sitä, mitä me teemme joka päivä – kristittynä elämistä, arjen kulkemista ja tekemistä.
FYYSINEN YMPÄRISTÖMME ja digitaalinen maailma, jossa ison osan aikaamme vietämme, kylpee väreissä. On vaikea kuvitella aikaa, jolloin kankaiden värjäämiseen tai maaleihin tarvittavat väriaineet saatiin vain luonnosta ja hienoimmat ja harvinaisimmat niistä olivat suurta ylellisyyttä.
1500-luvulla Eurooppaan alettiin tuoda EteläAmerikasta laivakaupalla kuivattuja hyönteisiä. Eurooppalaiset kauppamiehet olivat hoksanneet sen, minkä alkuperäisväestö oli tiennyt vuosisatojen ajan: erästä kaktuslajia ravinnokseen käyttävä kokenillikirva erittää syvänpunaista nestettä, jota voidaan käyttää kankaiden värjäämiseen. Kirvoilla värjättyjä vaatteita olivat aikanaan käyttäneet atsteekki- ja inkakuninkaalliset.
Tätä karmiini-nimistä väriainetta käytetään nykyisinkin, ja kirvoja kasvatetaan muun muassa Kanarian saarilla. Elintarviketeollisuudessa kar-
” Kirkkotekstiilejä suunniteltaessa väri on olennaisin asia.HELENA VAARI
miini tunnetaan nimellä E120. Sitä löytyy muun muassa makeisista, hilloista, lihatuotteista ja juomista. Karmiinia käytetään myös meikeissä.
Toinen ikivanha kankaiden värjäämiseen käytetty väri on purppura, jota saadaan kotiloista. Purppuran valmistus keksittiin Foinikiassa jo noin 1500-luvulla eKr. Purppuralla värjätyt kankaat ovat olleet kallista kauppatavaraa, joten niihin ovat pukeutuneet maallisen ja kirkollisen vallan edustajat: keisarit, kuninkaalliset ja kardinaalit.
Ylellisten purppuravaatteiden viesti on ollut ihmisille niin tuttu, että se on voitu kääntää myös nurinkuriseksi. Uudessa testamentissa kerrotaan, kuinka kuolemaantuomittu Jeesus puettiin purppuranväriseen viittaan, kuninkaiden ja temppelipapiston väriin, ja häntä tervehdittiin pilkallisesti juutalaisten kuninkaana.
Purppuran ja violetin sävyjä on jo pitkään osattu valmistaa teollisesti ja ne ovat kaikkien saatavilla, mutta värin symboliarvo on säilynyt. Edelleen siihen pukeutuvat monien kirkkokuntien piispat.
Kuolleiden kirvojen ja kotiloiden lisäksi väriaineeksi ovat päätyneet myös ihmiset. 1900-luvun alussa valmistettiin väriä, jonka nimi oli egyptinruskea tai muumiojauhe, ja se todella valmistettiin muumioista jauhamalla. Luiden lisäksi väriin antoivat oman säväyksensä ne aineet, joilla ruumis oli muumioitaessa käsitelty.
Aina nimeen ei kuitenkaan ole luottamista. Caput mortuum on latinaa ja tarkoittaa kirjaimel-
lisesti kuollutta päätä. Sen niminen väri on tumma, joskus violettiin vivahtava punaruskea, joka kieltämättä herättää mielikuvia ruhjeista ja maksoittuneesta verestä. Väri on kuitenkin peräisin rautaoksidista, ja sen nimikin lienee lainattu alkemiasta, jossa caput mortuum -termillä viitataan arvottomaan jäännösaineeseen.
Cenninin ylistämä ultramariininsininen on lapis lazuli -kivistä jauhettu pigmentti. Lapis lazuli oli kallista tuontitavaraa Afganistanista, ja välillä sen saatavuus oli epävarmaa. Lisäksi kivien jauhaminen oli työlästä. Siksi ultramariinia käytettiin vain tärkeinä pidettyihin maalauksen kohtiin, kuten Neitsyt Marian vaatteisiin.
Ikonimaalari Ritva Rojon työhuoneessa on keskeneräinen Jumalanäiti Palava pensas -ikoni. Siinä Neitsyt Marian viitta on maalattu juuri ultramariinilla. Niin kuin renessanssiaikaan, myös nykyisin hienoin ultramariini tulee Afganistanista, eikä se edelleenkään ole halpaa. Parhaimmanlaatuisesta pigmentistä saisi maksaa yli 20 000 euroa kilolta. Synteettistä ultramariinia on tarjolla edullisesti, mutta sitä Rojo, joka muutenkin pyrkii käyttämään vain aitoja pigmenttejä, ei mielellään käytä.
”ULTRAMARIININSININEN ON jalo väri, kaunis ja kaikista väreistä täydellisin, ylittämätön kaikessa mitä siitä voidaan sanoa tai tehdä”, kirjoitti italialainen taiteilija Cennino Cennini 1300- ja 1400-lukujen vaihteessa. Cenninin Kirja maalaustaiteesta on aloittelijoille tarkoitettu käytännöllinen opaskirja taidemaalarin työhön. Se antaa ohjeita muun muassa väriaineiden hankkimiseen ja käsittelyyn, siveltimien valmistamiseen ja erilaisten pintojen pohjustamiseen.
Rojolla on omaakin kokemusta ultramariinipigmentin valmistamisesta. Hän huomasi nopeasti, että lapis lazuli -kivien jauhaminen käsipelissä on fyysisesti rankkaa. Lisäksi joutuu olemaan tarkkana, että saa kivistä erilleen harmaat epäpuhtaudet ja ettei jauha kiviä liian hienoksi. Muuten saisi sinisen sijasta vain harmaata jauhetta.
Rojon suosimat luonnonpigmentit ovat yleensä kiveä – ultramariinin lisäksi esimerkiksi vihreä glaukoniitti ja punainen sinooperi – ja maata, josta saadaan erilaisia keltaisen, punaisen ja ruskean sävyjä. Musta
” Ikonilaudalla värit käyttäytyvät hämmentävällä tavalla.
IKONIMAALARI RITVAROJO
on hiiltä tai nokea. Esimerkiksi viinimustaa saadaan poltetuista viiniköynnöksistä. Rojo itse on polttanut mustaa hiiltä puhtaista koivuhaloista Valamon luostarin rantasaunassa. Ikonimaalari on pitkän perinteen jatkaja, sillä kallio- ja luolamaalaukset todistavat ihmisten tehneen kuvia maaväreillä ja hiilellä kymmeniä tuhansia vuosia.
VANTAALAISEN RITVA ROJON kokoelmissa on noin yhdeksänkymmentä eri pigmenttiä. Eksoottisinta niistä ei ole tarvinnut hankkia kaukaa: purkin etiketissä lukee Kuusijärven okra, ja sen sisältö näyttää lähinnä hienolta hiekalta. Rojo on pessyt Kuusijärven rannalta kaivamansa maan moneen kertaan saadakseen väripigmentistä mahdollisimman puhdasta. Sen jälkeen maa-aines on siivilöity, kuivattu ja hierretty hienojakoiseksi.
Jauhemainen väripigmentti tarvitsee jonkin sidosaineen, jotta se pysyy maalauksessa. Tuubeihin pakatuissa öljy- tai akryyliväreissä ja akvarellivärinapeissa tuo sidosaine on jo valmiina. Ikonimaalari sen sijaan menee jääkaapilleen ja valmistaa sidosaineen kananmunankeltuaisista ja valkoviinistä.
Vaikka Rojolla on yhdeksänkymmentä pigmenttiä, joista valita, hän käyttää niistä vain pientä osaa. Ikonin pystyy hyvin maalaamaan viidellä pigmentillä. Sellaisia värejä, joita ei pysty muilla korvaamaan, ovat keltaokra, valkoinen ja musta. Niiden lisäksi tarvitaan jokin punainen sekä vihreä tai sininen.
– Jos muistissa on se, mitä koulussa on oppinut värien sekoittamisesta, ikonia maalatessa voi yllättyä. Värit käyttäytyvät hämmentävällä tavalla. Mustan ja valkoisen sekoituksesta tulee ikonilaudalla sinistä, vaikka se paletilla näyttää harmaalta. Mustaa ja keltaista sekoittamalla tulee vihreää. Kun punaiseen sekoittaa mustaa, saa ruskeaa, Rojo kertoo.
Myös se järjestys, jossa esimerkiksi kasvot maalataan, voi tuntua nurinkuriselta. Ihonvärin pohjaksi sekoitetaan mustasta, keltaisesta okrasta ja luonnonsiennasta niin kutsuttu sankir, joka värinä tuo mieleen sinapin tai hernekeiton. Sitä lähdetään sitten kerros kerrokselta vaalentamaan ja sävyttämään punaisen, keltaisen ja valkoisen sekoituksilla lähemmäs todellista ihonväriä.
– Maalatessa mennään siis valoa kohti. Kasvot rakennetaan ohuista värikerroksista. Itse saatan maalata kasvoihin viitisenkymmentäkin kerrosta, Rojo sanoo.
– Ikonimaalaus ei ole kärsimättömän laji. Se on vaikeaa, hidasta ja työlästä. Olen oikeastaan yllättynyt siitä, että minusta on tullut ikonimaalari, sillä en pohjimmiltani ole mitenkään rauhallinen ihminen.
VÄRIT VAIKUTTAVAT meihin. Ne herättävät tunteita ja myös fyysisiä reaktioita. Esimerkiksi vihreän ja sinisen on todettu rauhoittavan, punaisen taas aktivoivan ja energisoivan. Ruskea tuntuu turvalliselta, harmaa neutraalilta. Mikään väri ei kuitenkaan toimi kaikille samalla tavoin – myös yksilöiden omat mieltymykset ja kulttuuriset seikat vaikuttavat siihen, miten jokin väri koetaan. 1970-luvulla värien psykologisia ja fysiologisia vaikutuksia tutkinut amerikkalainen psykologi Alexander Schauss huomasi, että kun erääs-
sä vankilassa sellien seinät maalattiin tietyllä vaaleanpunaisen sävyllä, vankien väkivaltaisuus väheni. Myöhemmin samaa, Bakerin-Millerin vaaleanpunaisena tunnettua sävyä on käytetty apuna esimerkiksi urheilijoiden valmistautumisessa sen rentouttavan ja sykettä laskevan vaikutuksen vuoksi.
le läsnä olemisesta, sanoo värivalikoimapäällikkö Irina Hanhisalo, joka vastaa Tikkurilan sävyistä ja värikokoelmista.
– Kun ajattelee maailman tapahtumia, toisistaan erilleen ajautuminen tuntuu olevan yleinen trendi. Pandemia-aikana me olemme olleet hyvin eristäytyneitä ja varmasti moni on tuntenut yksinäisyyttä ja ihan fyysisestikin ollut yksin. Halusimme nostaa esille sen, ettei kukaan täällä selviä yksin. Yhdessä olemme paljon vahvempia.
Kun viime vuoden väri valittiin, elettiin vielä keskellä pandemiaa. Hanhisalon mukaan silloin etsittiin väriä, joka epävarmassa tilanteessa kertoisi jalat tukevasti maan pinnalla olemisesta ja rauhoittumisesta. Päädyttiin lämpimään ruskean sävyyn, joka sai nimekseen Tuulihaukka
LEMPEÄN, MURRETUN vaaleanpunaisen tehoon uskotaan myös ulko- ja sisämaaleja valmistavassa Tikkurila Oyj:ssä, joka vuosittain nimeää vuoden värin. Tänä vuonna se on lämmin roosan sävy, joka on saanut nimekseen Ruusun hetki.
– Se tuntui tärkeältä väriltä, koska se kertoo empatiasta, yhdessä olemisesta ja välittämisestä – myös kodin rakentamisesta ja toisille ihmisil-
– Vaikeassa maailmantilanteessa, jollaisessa edelleenkin elämme, värien ja sisustuksen miettiminen saattaa tuntua triviaalilta. Uskon kuitenkin, että värit antavat ihmisille voimaa, ja niillä voi helposti rakentaa kotiin rauhaa ja tehdä kodista harmonisen ja hyvän paikan olla, Hanhisalo sanoo.
TIKKURILA ON esitellyt vuoden värin vuodesta 2016 alkaen. Irina Hanhisalo kertoo, että värin valinta on monipolvinen prosessi, jossa on mukana useamman hengen työryhmä.
– Kuljemme ympäri vuoden tuntosarvet pystyssä. Havainnoimme ja aistimme, mitä
” Haen inspiraatiota kaikkialta – joskus olen poiminut kadulta roskia, joissa on hienot värit.
VÄRIVALIKOIMAPÄÄLLIKKÖ IRINA HANHISALO
maailmassa ja esimerkiksi tieteessä, taiteessa, yhteiskunnassa ja muodissa tapahtuu. Sieltä suodatamme asioita, jotka liittyvät meidän alaamme eli maalaamiseen, väreihin ja kodin sisustamiseen ja tuntuvat mielenkiintoisilta.
– Haen inspiraatiota ihan kaikkialta, maisemasta ja jopa äänimaisemasta. Rakastan kuljeskella päämäärättömästi erilaisissa paikoissa, niin luonnossa kuin rakennetussa ympäristössäkin. Joskus olen saattanut poimia kadulta mukaani roskia, joissa on hienot värit. Joskus kasvimaata
kitkiessäni pysähdyn katsomaan sen värejä ja ihmettelemään, miten kauniita sävyjä on mullassa tai porkkananlehdissä.
– VÄRI ei ole koskaan virhe, eikä rumaa väriä ole olemassakaan, Irina Hanhisalo vakuuttaa.
Hänen mielestään kyse on kokonaisuudesta: jokainen väri toimii jossakin yhdistelmässä. Itse hän innostuu sellaisista väriyhdistelmistä, joissa on jonkinlaista riitasointua.
Hanhisalo arvioi, että me suomalaiset olemme värien käyttäjinä minimalisteja. Kodin sei-
nät maalataan valkoiseksi, vaaleanharmaaksi tai beigeksi.
– Sisustuksessakin on selviä trendivärejä. Rauhalliset, murretut vihreät ovat olleet suosittuja jo useamman vuoden. Aika kovasta, viileästä värimaailmasta on siirrytty kohti pehmeämpiä sävyjä. On hiekkaa ja greigeä, eli beigeen vivahtavaa harmaata, ja puupintoja.
Toisaalta sisustuksenkaan suhteen ei enää eletä yhtenäiskulttuurissa, vaan itseilmaisulle ja persoonalliselle otteelle on tilaa.
– Pienempi joukko kokeilee violetin ja liilan sävyjä, sähäköitä vihreitä, oranssia ja pinkkiä. Näitä värejä on totuttu näkemään enemmän virtuaalisessa maailmassa, mutta ne ovat alkaneet vuotaa myös reaalimaailmaan.
Omassa kodissaan Hanhisalo tekee rohkeitakin värikokeiluja. Koti on testauspaikka, jossa seinien väri saattaa vaihtua usein.
– Väristä ei voi olla varma muuten kuin kokeilemalla. Ajattelen, että koti on säännöistä vapaata aluetta, jossa yhdessä huoneessa voi olla vaikka kolmea eri väriä seinillä. ■
Lähteet:
Cennino Cennini: Kirja maalaustaiteesta. Kustannusosakeyhtiö Taide 2006.
Victoria Finlay: Colour. Travels Through the Paintbox. Sceptre Books 2002.
Laura Perryman: The Colour Bible. ILEX 2021.
Helena
Kimmo
Vaarin teoksia on esillä Metsätöitä-näyttelyssä Pyykkö -taidemuseossa Kangasalla 21.5. asti.Meillä on velvollisuus nauttia elämästä ja tehdä siitä nautittavaa myös muille, ajattelee purjehtija Tapio Lehtinen.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS BRANDT
Maailmanympäripurjehtija
Tapio Lehtinen on valinnut haastattelupaikaksi Kaivopuistossa sijaitsevan Café Ursulan, koska kahvila ja sitä reunustavat maisemat ovat toimineet Lehtisen elämän näyttämönä monissa elämän vaiheissa.
Hän osoittaa ikkunasta meren takana sijaitsevaa keltaista rakennusta.
– Opiskelin Suomenlinnan Pikku-Mustalla sijaitsevassa Merisotakoulussa. Siihen kuului pitkä talviosuus, joten iltaisin saatoin hiihtää meren yli Kaivopuistoon ja sen ympäri.
Joitakin vuosia myöhemmin Café Ursulassa juhlittiin Lehtisen nyt jo aikuisten lasten, Siljan ja Laurin, koulutodistuksia ja kesälomien aloitusta. Ja sitten on tietysti kahvilan ikkunasta näkyvä meri.
– Olen aina ajatellut, että Helsinki on purjehtijan kannalta maailman hienoin pääkaupunki. Se on rakennettu niemennokkaan, ja meri ja saaristo ympäröivät kaupunkia kolmelta puolelta.
Lisäksi Lehtinen on asunut suurimman osan aikuisiästään Kaivopuiston naapurikaupunginosassa Ullanlinnassa.
JOS KAIKKI OLISI sujunut niin kuin oli suunniteltu, Tapio Lehtinen ei istuisi nyt helsinkiläisessä kahvilassa antamassa haastattelua vaan purjehtisi Kap Hornin tietämillä Golden Globe Race -maailmanympäripurjehduskilpailussa.
Syyskuussa Ranskan Les Sables-d’Olonnen satamasta alkanut yksinpurjehdus keskeytyi Lehtiseltä dramaattisesti Intian valtamerellä marraskuun 18. päivänä, kun hän heräsi Asteria-veneensä punkassa kovaan räsähdykseen. Vettä tulvi sisään koskena veneen takaosasta.
Lehtinen nappasi veneen säilytyslokerosta mukaansa hätäradion ja pelastautumispuvun. Lääkkeet, hätäruoka ja lukulasit jäivät alukseen veden noustessa parissa minuutissa yli vyötärön.
Kuudessa minuutissa Lehtinen selviytyi pelastuslauttaan. Siinä vaiheessa Asteriasta oli näkyvillä enää parikymmentä senttiä. Vene upposi Intian valtamereen perä edellä.
– Se oli suoraviivaista toimintaa. Nuo minuutit olivat onnettomuuden vaarallisimmat. Jos olisin töpeksinyt, olisi voinut käydä huonosti.
Tapahtumat tuntuvat edelleen kipeiltä. Kun Lehtinen puhuu Asterian uppoamisesta ääni takertuu kurkkuun ja silmät kyyneltyvät.
– Kun veneen kanssa elää merellä tiiviissä yhteydessä vuorokauden ympäri, sitä alkaa ihan
huomaamattaan kirjoittaa lokikirjaa me-muodossa.
Lehtiselle kilpailun keskeytyminen oli musertava pettymys. Keskeytyminen kirpaisee erityisesti siksi, että vuonna 2018 Lehtinen osallistui samaan purjehduskilpailuun. Tuolloin hän saapui maaliin viidentenä ja viimeisenä, koska purjehtiminen oli sujunut hitaasti veneen pohjaan tarttuneiden barnakkeleiden eli äyriäisten takia.
– Nyt olimme kilpailussa toisena. Purjehtimista Kap Horniin oli jäljellä enää noin sata päivää. Tätä isompaa tikkaria ei suustani voi vetäistä pois. Runsaan vuorokauden kuluttua tapahtuneesta Lehtisen pelasti omaan veneeseensä eteläafrikkalainen kilpakumppani Kirsten Neuschäfer. Sitten Lehtinen pääsi Darya Gayatri -rahtialukselle ja sen kyydissä kahdessa ja puolessa viikossa Intian valtameren yli Jakartaan ja sieltä jouluksi kotiin.
Pahinta pettymystä lievitti nopea paluu Helsinkiin rakkaiden luokse.
– Pääsinpähän aiemmin pussaamaan lapsenlapsiani kolmivuotiasta Emiliä ja vuoden vanhaa Fridaa. Heidän tapaamisensa oli minulle suurin lohtu.
Lehtinen on lapsirakas, ja se näkyy ja kuuluu. Haastattelun aikana viereiseen pöytään istuu aasialainen perhe, jonka mukana on noin vuoden ikäinen lapsi. Lehtinen vilkuttaa lapselle.
Pian siirrytään lentosuukkoihin.
YKSINPURJEHDUKSESSA HIENOA on Tapio Lehtisen mukaan paitsi itse purjehtiminen myös se, että ehtii lukea. Asterian mukana Intian valtamereen päätyi kasseittain kirjoja.
– Purjehduksella pääsee irrottautumaan someja digimaailmasta. Kun purjeet on säädetty vaihtelevien olosuhteiden mukaan, ehtii lukea monta tuntia.
Kirjat ovat aina olleet Lehtiselle intohimo. Lukioaikana hän mietti vakavissaan kirjallisuuden opintoja.
– Käytin puolet opintolainastani siihen, että kiersin divareissa ja ostin kirjoja.
Asterian kyytiin oli pakattu paitsi meri- ja purjehdusaiheista kirjallisuutta myös klassikoita. Niiden lukemisesta Lehtinen pitää erityisesti. Mukana olivat muun muassa merisotakoulun aikoihin luettu Leo Tolstoin Sota ja Rauha sekä Herman Melvillen Moby Dickin alkuperäisversio, jonka kieli on 1800-luvun englantia.
– Tällä kertaa halusin lukea myös nykykirjailijoita, joten mukana oli myös säkillinen Finlandiaja Nobel-voittajia.
Kuka?
Tapio Lehtinen, 65, purjehtija ja eläkkeellä oleva tuotantotalouden diplomi-insinööri.
Osallistuu syyskuussa alkavaan Ocean Globe Race -maailmanympäripurjehdukseen Galiana-veneellä 11-henkisen tiimin kapteenina.
Elämän tarkoitus on murheen karkoitus.
Lehtinen oli harkinnut ottavansa mukaan myös Raamatun, Koraanin ja kenties Bhagavad Gitan. Häntä kiinnostaa, millaisia yhtäläisyyksiä eri uskonnoissa on.
– Kun mikä tahansa uskonto keitetään kasaan, pohjalle jää käytännöllisiä ohjeita, kuten: Ole kiltti ja ole osa ratkaisua. Eletään ihmisiksi ja ollaan kavereita keskenämme.
Rahtilaivalla, jonne hänet pelastettiin Asterian uppoamisen jälkeen, Lehtinen tarkkaili sitä, miten eri uskontokuntiin ja yhteiskuntaluokkiin kuuluvat miehistön jäsenet tekivät töitä, ruokailivat ja viettivät vapaa-aikaa yhdessä sulassa sovussa.
– Hankalinta taisi olla laivan kokilla, koska erilaisia uskontoihin liittyviä ruokavalioita oli niin monta.
Lehtisellä itsellään ei ole uskonnollista vakaumusta. Hän kutsuu itseään elämäuskovaiseksi.
– Olen nöyrän ja vilpittömän kiitollinen omasta elämänlahjastani – on se sitten saatu mistä vain.
– En lakkaa ihmettelemästä maailmankaikkeutta ja sitä, miten uskomattoman hienoa on ollut saada olemisen välineiksi tämä tietoisuus ja tämä keho.
Lehtinen ajattelee, että pohjimmiltaan “elämän tarkoitus on murheen karkoitus”. Näennäisen kepeään teekkarisanontaan kätkeytyy hänen mukaansa syvällistä viisautta.
– Elämästä on lupa ja velvollisuus nauttia, mutta meidän pitää myös muistaa ottaa vastuuta muista ihmisistä. Murhe pitää karkottaa myös heiltä.
UUDESTAAN MAAPALLOA KIERTÄMÄÄN Tapio Lehtinen on lähdössä syyskuussa, kun hän osallistuu Ocean Globe Race purjehduskilpailuun.
Galianaalukselle lähtee Lehtisen lisäksi 11henkinen – ei miehistö – vaan tiimi. Lehtinen puhuu tiimistä kahdesta syystä. Toinen on se, että mukana on myös kolme naisoletettua.
– Ja toiseksi: miehistö viittaa hierarkkiseen ja autoritääriseen toimintatapaan. Meidän tavoitteenamme on tehdä asioita modernin tiimityön mukaan, eli asiat voidaan sopia ja hoitaa yhdessä päättämällä.
– Toki merellä pitää olla valmis yllättäviin käänteisiin. Silloin astuu voimaan se, että kaikki tietävät, mikä on järjestys ja komentoketju.
Ocean Globe Race on maailman ainoa Eteläisellä valtamerellä kulkeva purjehduskilpailu, jossa miehistö ohjaa venettä itse. Tietokoneita tai muita sähköisiä navigointilaitteita ei saa käyttää, vaan paikanmääritys tehdään perinteiseen tapaan sekstantilla. Säätäkin tulkitaan itse, ja ulkopuolisten reititysohjeiden vastaanottaminen on kiellettyä.
Lehtisen mielestä jokaisen meistä tulisi olla huolissaan maailman kaikkien merten – ei vain Itämeren – tilasta.
– Koen, että purjehtiminen on minun tapani ottaa kantaa ilmastokriisiin. Pystyn lisäämään ihmisten tietoisuutta merten tilasta.
Tuntuuko maailmanympäripurjehdukselle lähteminen erilaiselta Asterian uppoamisen jälkeen?
– Olen lähdössä innosta puhkuen kuten ennenkin. Onnettomuus ei ole jättänyt traumoja. Se on analysoitu ja perattu läpi.
Myös perhe suhtautuu uuteen maailmanympäripurjehdukseen myönteisesti. Lehtisen lapset ovat itsekin purjehtineet kilpaa ja ymmärtävät isänsä intohimon.
Keväällä yhdeksänkymmentä vuotta täyttävä äiti on Lehtisen mukaan ”alistunut kohtaloonsa”. Lehtisen pikkuveli Eero Lehtinen on purjehtinut maailman ympäri kolme kertaa, ja hänet on kerran pelastettu ylösalaisin kaatuneen veneen pohjalta.
– Maailmalta ei varmasti löydy monta äitiä, jonka pojat ovat purjehtineet maailman ympäri viisi ja puoli kertaa ja selvinneet kahdesta haaksirikosta.
TÄLLÄ HETKELLÄ Tapio Lehtinen iloitsee siitä, että haastattelua edeltävänä päivänä hänelle on tehty silmäleikkaus. Lukulaseille ei enää ole tarvetta. Kädet hakeutuvat kuitenkin tottumuksesta etsimään laseja taskuista, kun Lehtinen haluaa näyttää lastenlastensa kuvia kännykästä.
– Olin vähitellen tulossa puolisokeaksi. Olen innostunut ja hämmästynyt siitä, ettei vielä tarvitsekaan hiipua pimeyteen ja alkaa odottaa kuolemaa.
Lehtinen kokee suureksi etuoikeudeksi sen, että on saanut syntyä juuri tähän maailman aikaan.
– Vastaavaa leikkausta ei olisi voinut tehdä 50, 100 saati 2000 vuotta sitten. Jeesuksen aikana se olisi mennyt ihmeiden joukkoon.
Seuraavaa maailmanympäripurjehdusta odotellessa on aikaa tehdä muutakin kuin purjehtia.
Lehtinen käy lastenlasten kanssa kävelyllä Kaivopuiston rannoilla. Emil opettelee jo purjehtimista optismistijollalla eli juniorikevyt veneellä.
Viimeiset parikymmentä vuotta Lehtisellä on ollut Uunisaaren talviuintiseuran jäsenyys. Uunisaaressa Lehtinen käy saunomassa ja pulahtamassa avannossa. Hiihtolenkki Kaivopuiston ympäri on 40 vuoden jälkeen edelleen mieluisaa puuhaa.
– Tykkään hiihtää myös muualla kuin Kaivarissa. Hiihtäminen metsässä on melkein yhtä hieno kokemus kuin purjehtiminen avomerellä.
– Jo nimenikin sen sanoo: Tapio oli metsän kuningas. Vaikka ehkä minut olisi kuitenkin pitänyt ristiä Ahdiksi. ■
Asteria-veneen uppoaminen ei jättänyt traumoja. Tapio Lehtinen odottaa seuraavaa purjehdusta yhtä innoissaan kuin ennenkin.”
Olen nöyrän ja vilpittömän kiitollinen omasta elämänlahjastani, on se sitten saatu mistä vain.
Kysyimme piispoilta, mikä on kirkon hengellinen ydin ja missä se näkyy – ja he kertoivat rakastavasta Jumalasta ja Kristuksen seuraamisesta.
Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on yli 350 seurakuntaa, ja niiden toiminta kattaa koko maan. Kirkko on melkoinen ketjuliike, jonka toimipisteet sijaitsevat usein kaupunkien ja kuntakeskusten paraatipaikoilla.
Ulkoapäin kirkon tunnistaa helposti missä tahansa, mutta miten lienee sen tarjoamien hengellisten palveluiden laita? Mahtaako asiakaskokemukseni olla täällä helsinkiläislähiössä samankaltainen kuin mökkipaikkakunnan vanhassa, komeassa puukirkossa tai papin juttusilla perhejuhlissa? Kaupanteon kielellä: onko kirkolla jokin asiakaslupaus tai sen sanomalla sisältötakuu?
Asiakkuudesta ja markkinoinnista puhuminen saattaa kuulostaa pahalta, kun kyse on kirkosta. Laura Kokkosen tuore väitöskirja kuitenkin osoittaa, että kirkko soveltaa viestinnässään ja esimerkiksi seurakuntavaalikampanjois-
saan markkinointiviestinnän keinoja. Kampanjoissaan kirkko rakentaa itsestään kuvaa merkittävänä yhteiskunnallisena toimijana ja hyväntekijänä.
Sitä, mitä spesiaalia kirkolla olisi ihmisille – vieläpä ihan ilmaiseksi – tarjolla, ei juuri mainosteta. Kokkonen totesikin 2.2. Kirkko ja kaupungin haastattelussa, että kampanjaaineistojen pohjalta hänelle jäi epäselväksi, mikä mahtaa olla kirkon hengellinen ydin.
Mutta onko kirkolla ylipäänsä jokin hengellinen ydin, jonka ympärille rakentuu kaikki, mitä se tekee ja sanoo? Miten tuo ydin näkyy, kuuluu ja tuntuu myös niille, jotka eivät sunnuntaisin kirkonpenkkejä kuluta? Onko se jotakin sellaista, millä on ihmisten elämässä oikeasti merkitystä ja muutosvoimaa? Ehkä jotakin niin ihmeellistä, että kukaan muu ei pysty sellaista tarjoamaan?
Jo pitkään jatkunut kirkollisen keskustelun kärjistyminen saa välillä
epäilemään, onko enää mitään, mistä konservatiivinen herätysliikeväki ja kirkon uudistusmieliset voisivat olla samaa mieltä tai ainakin puhua samoilla sanoilla. Saati sitten me kaikki noin 3 626 000 kirkon jäsentä kaipuinemme, kipuinemme ja epäilyinemme – meillä tuskin on yhteistä kieltä. Se, joka haluaa puhua ymmärrettävästi, uskottavasti ja koskettavasti meille kaikille, on liki mahdottoman tehtävän edessä.
Jos kirkon hengellistä ydintä silti haluaa etsiä, oikea osoite kyselyille lienevät piispat, jotka ovat kirkon opin ja teologian asiantuntijoita, tulkitsijoita ja vartijoita. Kirkon nettisivuilla todetaan, että piispan tehtävänä on pitää hänelle uskottu lauma koossa ja vaalia kirkon ykseyttä. Niinpä Kirkko ja kaupunki kysyi arkkipiispalta ja neljältä muulta piispalta, mikä on kirkon hengellinen ydin ja missä se näkyy tai sen pitäisi näkyä. Heitä pyydettiin myös arvioimaan, onko tuo ydin sellainen, jos-
ta kirkossa voidaan olla yksimielisiä. Piispat vastasivat sähköpostilla.
”Minusta kirkkomme hengellinen ydin on ilmaistu pelkistetysti kristillisen kirkon vanhimmassa uskontunnustuksessa ”Jeesus on Herra”. Siihen perustuu kaikki, mitä kirkko on, tekee ja sanoo. Siitä avautuvat jumalasuhde, Raamatun sanoma, lähimmäisenrakkaus, kristityn yhteiskunnallinen ja globaali vastuu, luterilaisuuden olemus ja kirkon oma rakenne ja hallinto.
Uskon, että tästä ytimestä voidaan kirkossamme olla yksimielisiä. Kirkko ei voi olla kirkko ilman uskoa siihen, että Jeesus on Herra, joka on voittanut kuoleman ja kukistanut pahan vallan.
Yhteisöillä voi olla kiusaus kääntyä sisäänpäin tavalla, joka ei suuntaudu kohti ydintä vaan kohti sisäpiiriä. Tämä vaara koskee varmaankin myös kirkkoa. Siksi hengellisen ytimen – sen, mikä on kirkon yhteinen henki ja elämä – näkyminen on tärkeää, kun kerrotaan kirkon työstä ja toiminnasta.
Jos kirkon hengellinen ydin ei näy eikä kuulu, mistä se johtuu? Pelätäänkö, että ”Jeesus on Herra” on arjelle vierasta, vaikeasti avautuvaa uskovaisten puhetta? Onko taustalla halu pitää kirkon sanoma ymmärrettävänä? Tätä pidän sinänsä hyvänä pyrkimyksenä.
Vai kärsiikö perinteinen uskon kieli kirkkoon liitetyistä jyrkkyy-
Ensimmäinen kaltaistensa joukossa Tapio Luoma ja muut kyselyyn vastanneet piispat Teemu Laajasalo, Kaisamari Hintikka, Jari Jolkkonen, Mari Leppänen. TEKSTI KAISA HALONENden ja ahdasmielisyyden mielikuvista? Pelkäämmekö, että se saa meidät kuulostamaan tekopyhiltä tai tuomitsevilta? Tällöin on kysyttävä paitsi sitä, miten kirkon hengellinen ydin määritellään, myös sitä, millaisia merkityksiä se saa.
Jeesus on Herra. Uskon ja luotan, että tämä hengellinen ydin ohjaa kaikkea kirkkomme työtä. Minulle sen tärkein merkitys on Jumalan rakastava tahto ihmistä ja maailmaa kohtaan.”
Teemu Laajasalo:
”Kirkon hengellinen ydin on Kristus. Raamatun mukaan Kristus itse on kirkon pää. Häntä seuraamalla ja matkimalla voimme toteuttaa lähimmäisenrakkautta omassa elämässämme. Jeesukseen
luottamalla saamme kokea turvallisuutta ja vapautta arjessamme ja vielä kerran päästä taivaaseen. Elämässä meitä voi tukea ehtoollisella käynti, iltarukous ja seurakuntayhteys.
Kirkon nettisivujen alaosassa lukee jokaisella sivulla pysyvä teksti:
”Yhteys armolliseen Jumalaan antaa elämään kestävän perustan.”
Mielestäni se on aika hyvin sanottu ja siitä on helppo olla yksimielinen.
Kestävä perusta tarkoittaa myös lähimmäisen elämää, ei pelkästään omaa. Jumalan rakkaudesta seuraa halu rakastaa ja armahtaa muita ihmisiä, kun itsekin on rakkautta osakseen saanut.”
Kaisamari Hintikka:
”Evankelis-luterilaisen kirkon hengellinen ydin on Kristus, joka kutsuu meitä seuraamaan itseään. Kristus on ihmiseksi syntynyt Jumala. Hänessä tiivistyy se, että kaikkivaltias Jumala rakastaa meitä loputtomasti.
Jumala haluaa, että tunnistaisimme itsessämme hänen rakkautensa, vastaisimme siihen ja rakastaisimme toisiamme sen voimin. Siksi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttaminen kuuluu oleellisesti luterilaiseen hengellisyyteen. Usko ei ole vain yksittäisen ihmisen sisäistä hengellistä elämää, vaan se avautuu ulospäin ja uudistaa elämää suhteessa Jumalaan, toisiin ihmisiin ja kaikkeen luotuun. Samalla hengellisyys ei ole vain jotakin, minkä usko synnyttää, vaan se on myös tapa hoitaa uskoa.
Kirkossa ollaan aika lailla yksimielisiä siitä, että usko Kristukseen on kirkon hengellisyyden ytimessä. Sen jälkeen käsitykset alkavatkin jakaantua esimerkiksi siitä, miten usko syntyy tai miten uskon pitäisi näkyä ihmisen elämässä tai mikä on oikeanlaista hengellistä elämää. ”
”Kirkkomme hengellinen ydin on siinä, kuka Jumala on ja mitä hyvää hän meille lahjoittaa. Tämän ytimen pitäisi näkyä siinä, että ihmiset
pyrkivät etsimään Jumalan kasvoja, turvautumaan häneen ja elämään hänen edessään, pyhässä ja arjessa. Ja koska se on helpompaa yhdessä, kirkon tehtävänä on kutsua ihmisiä olemaan ja tekemään tätä kaikkea yhdessä. Myös oma kokemukseni osoittaa, että ilman yhteisöä yksilön hengelliselle elämälle tulee uupelo. Voimat ja into loppuvat. Yhdessä jaksaa paremmin.
Vanha benediktiinien ohje ”rukoile ja tee työtä” on yhä ihan kurantti tiivistys sekä kirkon että kristityn elämänmuodolle. Jumalanpalvelus on yhteisen hengellisen elämän keskus. Sieltä lähdetään toteuttamaan lähimmäisenrakkautta ja rakentamaan toimivaa yhteiskuntaa. Ja kristillisen elämän ihanteeseen kuuluu myös yksityinen rukous: olisi hyvä siunata ruoka ja lukea iltarukous. Tämä messukeskeisyys on pysyvä teologinen totuus, joka ei ole riippuvainen kirkon jäsenmäärästä, jumalanpalvelusten osallistujamääristä tai muista tilastoista. Sosiologisista totuuksista ei voi päätellä teologisia totuuksia.
Joskus oli tapana sanoa, että oppi erottaa, mutta rakkaus yhdistää. Nykyisin asetelma on kääntynyt toisin päin. Kirkossa ollaan nykyisin yhtä mieltä vaikkapa kolminaisuusopista, lapsikasteesta tai Kristuksen todellisesta läsnäolosta ehtoollisessa. Kaikki arvostavat diakoniaa ja sitä, että ihmisiä pitää kohdella reilusti.
Mutta mitä konkreettisempiin moraalisiin kysymyksiin mennään, sitä enemmän yksimieli-
syys hajoaa erimielisyydeksi, jopa avoimeksi vastakkainasetteluksi. Vaikka Kristuksen evankeliumiin kuuluu myös yhteiskunnallinen ulottuvuus, kirkko on nykyisin politisoitunut ja polarisoitunut ongelmallisella tavalla.”
piispa Mari Leppänen:
”Kirkon hengellinen ydin on ihmistä rakastava Jumala, kipujen ja sairauden tuttava, joka tuli maailmaan Nasaretin Jeesuksessa ja tulee tänäänkin meitä vastaan toistemme kasvoissa, kärsivässä maailmassa ja luomakunnassa.
Jumala tuli maailmaan pelastamaan ihmisen yksinäisyydeltä, erillisyydeltä ja kuolemalta.
Se näkyy siinä, miten arjessa elämme uskoa todeksi: kuinka kohtelemme toisia ihmisiä ja Jumalan luomaa maailmaa. Ja vaikkapa siinä, kun rukoilemme yksin tai yhdessä.
Jeesuksen läsnäolo maailmassa toteutuu yhä edelleen hädässä olevien ihmisten kautta. Kristus kärsii kärsivien ihmisten ja luomakunnan kanssa maailman loppuun asti. Jumalan rakkaus ei ole kuulunut eikä kuulu vain omalle sisäpiirille.
Katolilainen kristitty Dorothy Day opetti, että aina kun käännämme selkämme toisen hädälle emmekä näe Jeesusta kaikkein vähimmissä, helvetti on lähellä. ”Helvetti on sitä, ettei rakasta.” Kun näemme Jeesuksen kasvot toisessa, pysähdymme, emmekä kulje ohi, olemme lähellä taivasta.
Maailma tarvitsee ihmisiä, jotka eivät kulje ohi. Jeesuksen seuraajina meidän tulisi asettaa askeleemme niin, että nostaisimme, kantaisimme ja saattelisimme perille, emmekä torjuisi, rajaisi ulos tai tavoittelisi vain omaa etua. Uskon tulisi näkyä meissä vapautena, rauhana ja rakkautena, luottamuksena siihen, että hyvyyttä on, lopulta oikeus toteutuu ja Jumala on armollinen.
Minusta tästä voidaan kirkossa olla yksimielisiä. Erimielisyyttä syntyy siitä, miten uskon tulisi arjessamme näkyä.
Ihmisen arki on usein vääntöä vastakkaisten voimien kanssa. Ilman toivoa näemme vain murtuneen maailman. Ja jokaisessa ihmisessä on taipumus pieneen mustavalkoiseen maailmaan. Haluamme tietää paremmin, olla oikeassa, olla Jumalan kaltaisia.
Mutta yhdessä etsien ymmärrämme, että elämän tarkoitus ei ole sulkeutua erilleen vaan avartua yhteyteen.” ■
KIITOS vt. päätoimittaja Pauli Juuselalle rakentavasta pääkirjoituksesta (K&k 2.2.). Juusela ehdotti, että alakoulussa voitaisiin aloittaa oman uskonnon opetuksella, mikä liittää pienen oppilaan omaan perhetaustaansa, ja siirtyä yläkoulussa ja lukiossa enemmän yhteiseen katsomusaineeseen. Minusta ehdotus on hyvä.
Olen opiskellut elämänkatsomustiedon perusopinnot ja koin suurta iloa ja oivallusten virtaa tutustuessani oppiaineeseen. Opetus pyrkii moninäkökulmaiseen ajatteluun.
Esimerkiksi kulttuureista puhutaan ajallisesti ja paikallisesti muuttuvina ilmiöinä. Opetus ”tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa yhteiskunnassa edellyttää mm. eettisen ajattelu ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen sekä yleissivistyksen kartuttamista” (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet).
Suomessa elämänkatsomustietoa voivat opiskella vain kirkkoon kuulumattomat, kun esimerkiksi Ruotsissa on kaikille yhteinen katsomusopetus. Etiikkaa on toistuvasti Suomessakin ehdotettu perusopetukseen, mutta kirkko on tuominnut aloitteet. En ymmärrä miksi. Erityisesti nykyajassa monikulttuurisuuden haasteiden edessä etiikan ja hyvän elämän opiskelu ja pohdinta on tärkeä osaalue kaikenikäisille, varsinkin lapsille ja nuorille. Etiikan sisällyttäminen uskonnon opetukseen liittää sen kirkon piiriin, vaikka sen tulisi kuulua jokaisen sivistyneen ihmisen ajattelun välineisiin.
Maria Salonen HelsinkiYKSI SYY tilata oman paikkakunnan päälehti paperiversiona on monelle kuolinilmoitukset. Ilmoitukset on helpompi lukea paperilehdestä kuin lehden digiversiosta, ja kaikissa digilehdissä kuolinilmoituksia ei edes ole.
Olen pitkään ihmetellyt, minkä takia tuon henkilön ilmoitus on kahdella palstalla ja tuon toisen
NUORTEN AIKUISTEN elämässä tuen tarpeet ovat monimutkaisia ja vaativat nopeaa tarttumista ja riittävän pitkäkestoista työskentelyä. Hyvinvointialueiden palvelurakenneuudistuksessa riskinä on, että nuoret ovat väliinputoajia.
Jatkossa nuori tulee tarvitsemaan tukea sekä kunnasta että hyvinvointialueelta. Nuorten parissa toimivat sosiaalialan järjestöt ovat auttaneet nuoria aiemminkin kuntarajat ylittävässä yhteistyössä, ja näemme tarpeen myös jatkossa.
Toivomme, että järjestöille vuosien saatossa syntynyttä kokonaiskuvaa, monipuolista ammattitaitoa, vapaaehtoisten tietotaitoa ja kokemusasiantuntijuutta hyödynnetään tuloksellisessa tiedolla johtamisessa, kun rakennetaan uusia hyvinvointialueita, ohjataan toimintaa ja toteutetaan hyvinvointisuunnitelmia.
Mielestämme nuorten aikuisten parissa toimivien järjestöjen osallistaminen uudistukseen toteutuu parhaiten teemaverkostojen kautta. Nuorilla aikuisilla tulisi olla oma teemaverkostonsa jokaisella hyvinvointialueella.
Neljätoista järjestöä on muodostanut yhteistyöverkoston nimeltään Nuorten parissa toimivat sosiaalialan järjestöt Uudellamaalla.
minen netissä sujui hyvin maksamiseen asti. Silloin niin äiti kuin tyttäretkin parkaisivat yhteen ääneen, miten ilmoitus voi maksaa näin paljon. Kävi ilmi, että sunnuntain lehteen saa yhden palstan ilmoituksen samalla hinnalla kuin arkipäivän lehteen kahden palstan ilmoituksen.
Lehtiilmoituksen jälkeen vain muutama henkilö otti yhteyttä. Kun vihdoin laitoin tiedon mieheni kuolemasta Facebookiin, sain osanottoja kymmeniltä.
Kuolemaan liittyvistä kuluista ei puhuta – ei lehtiilmoituksen satojen eurojen hinnasta eikä mistään muustakaan.
Hienointa oli, että seurakunnan palvelut olivat ilmaisia. Koimme hämmentävänä, että siunaustilaisuuden järjestäminen ei maksanut mitään. Moneen kertaan suntio varmisti, että kaikki on kunnossa. Kanttori auttoi musiikin valinnassa ja kertoi, mistä voin saada toivomani muusikon hänen lisäkseen. Jopa alttarilla oli samana päivänä kukkakaupasta haetut uudet kukat. Puhumattakaan siitä, että eläkkeellä oleva pappi hoiti siunauksen ja oli tukenamme muistotilaisuudessa.
Leena-Maija Tuominen Espoo
ÄÄNESTÄVÄT kohta Espoon seurakuntien lähetysmäärärahoista. Osa valtuutetuista pyrkii kieltämään rahat joiltakin lähetysjärjestöiltä, vaikka ne ovat kirkolliskokouksen hyväksymiä ja Kirkon lähetystyön keskuksen valvomia.
Kirkon lähetysjärjestöt eivät ole joitain ulkopuolisia toimijoita, vaan niiden kannattajat ja työntekijät ovat tavallisia seurakuntalaisia. Järjestöjen määrärahojen rajoittaminen on osoitus kasvavasta suvaitsemattomuudesta herätysliikeväkeä kohtaan. Tulkaa kaikki liike näyttää oikeasti olevankin Tulkaa kaikki paitsi liike.
Jorma Tarhio Tapiola, Espoovain yhdellä palstalla. Syy selvisi, kun olimme laittamassa valtakunnan päälehteen läheisemme kuolinilmoitusta.
Olin mieheni pitkien sairasvuosien aikana miettinyt, miten kerromme surijoista ja mikä olisi muistovärssy. Kuolinilmoituksen jättä
KIITOS Taneli Kylätaskulle monipuolisesta jutusta nuorten väkivallasta (K&k 2.2.). Kirjoituksessa on haastateltu Aseman Lapset ry:n tiimipäällikköä Heikki Turkkaa.
Viime aikoina nuorten väkivaltainen käyttäytyminen sekä rankat kiusaamistapaukset ovat olleet usein esillä julkisuudessa. Poliitikot ovat esittäneet pikaratkaisuja asioiden hoitamiseksi: rangaistusten koventamista ja rahaa eri kohteisiin. Pikaratkaisuja ei kuitenkaan ole olemassa.
Kokemuksensa perusteella Heikki Turkka antaa toivoa nuorten väkivallan keskeyttämiseen. Väkivaltaan puuttuminen ja sen ehkäisy edellyttää pitkäjänteistä nuorisotyötä, jolla nuorten elämää autetaan kaikin mahdollisin tavoin. Oleellista on jalkautuminen niiden nuorten luo, jotka käyttäytyvät väkivaltaisesti tai jotka ovat vaaravyöhykkeessä.
Seurakuntien työntekijöiden ja seurakuntalaisten on hyvä saada koulutuksen kautta kokemusta ja tietoa, mitä Helsingin kaduilla, kujilla ja koulupihoilla tapahtuu, ja miten nuorten konfliktikäyttäytymiseen voidaan puuttua niin, että hyviä tuloksia saadaan aikaan.
Tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksessä kerätään varoja nuorten väkivallan ja konfliktien vähentämiseen. Tuotosta 40 prosenttia käytetään Suomessa Aseman Lapset ry:n ja seurakuntien nuorisotyön hyväksi. Keräyksen myötä on toivottavaa, että kaikki Helsingin seurakunnat ovat aktiivisessa yhteistyössä Aseman Lapset ry:n kanssa.
Vuoden 2023 yhteisvastuukeräyksen tuotto suuntautuu nuorten hyväksi. Heissä on tulevaisuutemme. Antakaamme tukemme keräykseen!
Juhani Pirttiniemi Paavalin seurakuntaneuvoston jäsen, Helsinki
SAIN HILJATTAIN kirjeen Helsingin tuomiokirkkoseurakunnalta. Siinä pyydettiin antamaan palautetta, miksi päätin erota kirkosta.
Tässä nyt joitakin syitä erooni. Olen todella pettynyt evlkirkon nykyiseen suuntaukseen: räikeään maallistumiseen ja sen myötä moniin irvokkaisiin tempauksiin. Ei tarvitse kuin katsoa, minkälaista menoa oli adventin aikana Paavalinkirkossa Helsingissä, siitä oli kristillisyys kaukana.
Kirkon papeilla riittää kyllä aikaa mukanaoloon kaikenlaisessa hömpässä, muttei evankeliumin sanomaan, ei seurakuntalaisten sielunhoitoon ja Kristuksen opetusten selittämiseen ja saarnaamiseen.
Vaikka maailma ympärillä kuohuu ja paljon pahaa tapahtuu, kirkko on hiljaa ja keskittyy vain
sukupuolen moninaisuuden asioihin, TV:n hupiohjelmiin ja siihen, kuka hätkähdyttää eniten maallistumisellaan. Arkkipiispaa myöten puhutaan epätotuuksia eikä syntiä mainita nimeltä. Miten nuoret ja vanhat ihmiset voivat tietää, mikä on oikein, miten Jumala toivoo meidän elävän ja kilvoittelevan, että kerran pääsisimme perille Taivaan kotiin. Tästä kirkko on vaiennut.
Ei voi luvata taivaspaikkaa ihmisille, jotka eivät ole heränneet omien vikojensa tuntemiseen ja saaneet katumisen armoa Jumalalta.
Pitkän pohdinnan jälkeen jouduin nyt jättämään evlkirkon, jossa minut vastasyntyneenä on kastettu ja joka vielä tuolloin oli ihan eri kirkko. Vuosia odotin kirkon huomaavan kulkevansa pelottavan kaltevalla pinnalla, mutta korjausliikettä eli suunnanmuutosta ei tullut.
Ina Ihalainen Helsinki
ENNEN KORONAA täällä mielipidesivulla ihmeteltiin, ettei yksineläjille ja sinkuille ole mitään toimintaa. Harmi, etteivät Espoon ja Kauniaisten seurakuntien ilmoitukset näy helsinkiläisille eikä vantaalaisille.
Meillä Espoonlahden kirkolla pyörivät Yksineläjien illat. Kokoonnumme kerran kuussa eri aiheiden ympärillä. Iltojamme voisi sanoa matalan kynnyksen illoiksi. Keväällä 2023 seuraavat illat pidetään 18.2., 18.3. ja 15.4. Metrolla pääsee ihan viereen.
Aira Häkkinen yksi vetäjistä
PEKKA KIVEKÄS paljasti kirjoituksessaan Sylvian joululaulun unohdetun säkeistön, jossa ovat säkeet: ”Näin mullassa nukkuu mies kaukaisen maan, ei milloinkaan päästä hän voi Pohjolaan...” (K&k 19.1.).
Kuka oli tuo Sisiliaan haudattu seikkailija? Ilmeisesti hän osallistui G. Garibaldin johtamaan kansannousuun. Google tarjoaa silloin ehdokkaiksi H. Liikasta, L. Runebergiä, C.A. Weurlanderia tai W. Beckeriä. Mutta he eivät joko ehtineet mukaan tai säilyivät hengissä.
Kuka siis lieneekään tuo Topeliukselle ilmeisen läheinen mies, joka ei konsaan palannut Pohjolaan. Normanniko? Ei sentään. Markku Joensuu Espoo
SENIORITALO
MUUTA VUOKRALLE
PIHLAJISTO N SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN KERROSTALOKOTIIN.
Vapaana vielä muutama avaran pohjaratkaisun koti, jossa tilaratkaisut on tehty arjen sujuvuutta silmälläpitäen. Esimerkiksi yksiö alkovilla on käytännössä lähes kaksion veroinen toiminnoiltaan. Tervetuloa tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle! Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika!
Hattelmalantie 2c, Helsinki | pihlajistonsointu.fi
010 315 4140 | vuokraus@graniittiasunnot.fi
Hammashoitoa
Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi
Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä
Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua. KAUNIS
Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.
Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru
p. 09 726 2266
p. 040 700 0000
Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.
HAMMASTEKNIKKO
ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:
050 5533 050
Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen). Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.
PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA
Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm.
Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.
Varaa aika soittamalla
EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213
EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560
Mannerheimintie 65, Helsinki
Matinraitti 14, Espoo
Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko
Merja Vesamäki
Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151
Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi
Hammaslääkäriasema
Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)
Erikoishammasteknikko
Jyrki Saarimaa
(09) 753 11 56
Soita ja varaa aika!
Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7
Huom! Käynti Kielotien puolelta • katutasossa • esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi
VANTAA
MYYRMÄKI p. 010 76 66600
TIKKURILA p. 010 76 66560
KERAVA p. 010 76 66550
HYVINKÄÄ p. 010 76 66580
HAUTAKIVET
kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi
Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.
BREMERIN KIVI
HAUTAKIVET
Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY
Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com
p. 010 76 66570
hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi
09 628 398
Kirkko ja kaupunki -lehteä jaetaan osoitteellisena 340 000 talouteen pääkaupunkiseudulla.
Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650
Vastaanottajan nimellä lähetetyn lehden huomioarvo on taattu! Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään postitse osoitteellisena Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntien jäsentalouksiin, talouden vanhimmalle.
Helsinki: Painos 190 000 kpl.
Espoo ja Kauniainen: Painos 80 000 kpl.
Vantaa: Painos 70 000 kpl.
kirkkojakaupunki.fi: Uniikkeja kävijöitä keskimäärin 52 000 viikossa.
HYÖDYNNÄ VAALITARJOUKSEMME ILMOITUKSISTA SEKÄ OIKEAN KOHDERYHMÄSI TAVOITTAVA MEDIA.
Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi
-35 %
Muut koot
-30 % 1/1 ja 1/2 -sivun ilmoitukset
Lehti ilmestyy vielä kolme kertaa ennen vaaleja: Ilmestyy Varaukset Aineistot
Nro 4 torstai 2.3. perjantai 17.2. maanantai 6.3. Nro 5 torstai 16.3. perjantai 3.3. maanantai 20.2.
Nro 6 torstai 30.3. perjantai 17.3. maanantai 20.3.
Ota yhteyttä mediamyyntiimme ja pyydä tarjous! Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi
Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi
Eduskuntavaaliehdokas, tavoita aktiiviset äänestäjät.
Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy
Korkeavuorenkatu 17 A 1
puh. (09) 622 5930
Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi
Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930
Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.
Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680
www.norros.com
Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €
Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi
p. 050 464 2930
OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI 040 0218 225
SEPPO JA SARI
Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com
Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi
Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.
pe 17.2. klo 18 seurat Ankkuri-tila, Keskusk. 11, Mäntsälä. su 19.2. klo 10 kirkkopyhä Rekolan kko, Kustaant. 22; seurat, mukana HNK-kvart. klo 16 SAAVU-seurat Seuratuvalla, mukana pk-seudun vammaistyö, mm. H. Ojalehto, L. Siponkoski; piste-Siionit. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti. ke 22.2. klo 19 Körttikodin seurat. la 25.2. klo 17 sateenkaarikirkkopyhä Alppilan kko, Kotkank. 2, A. Rask & R. Jarkkola. su 26.2. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat. 3. klo 17 kirkkopyhä Tapanilan kko, Veljestent. 6; s. T.Laaninen. ti 28.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, vier. Mari Teinilä. ke 1.3. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-Sali, Myllykallionrne 1; kahvit klo 18.30.
pe 3.3. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink. 8. 18.-19.3. Talviveisuut Jyväskylässä. 30.3.-2.4. opisk. & nuorten aik. retki Viroon; ilm. 24.2. menn. 8.-17.5. seuramatka Itämeren ympäri. LISÄTIED. www.h-y.fi/tapahtumakalenteri
Helsingin Rauhanyhdistys
KIRSI UKKONEN
Kiviportintie 6, 00950 Helsinki
Kirsi Ukkonen
p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com
Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com
Kaipaatko kaappien järjestelyapua? Kauppa- tai ulkoiluapua?
Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.
Seniorilo Oy
Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki
P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi
Hyvinvointia Arjesta
○ Tukea liikuntaharrastuksiin
○ Seuraksi kulttuuritapahtumiin
○ Kotipalvelua
Kotitalousvähennys 60 %
www.hyvinvointiaarjesta.fi
Paula Sallinen 040 142 6574
PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia
Pääsiäislehti ilmestyy 30.3.2023
Varaukset 17.3. klo 14
Aineistot 20.3. klo 15
Mediamyynti
Pirjo Teva, 040 680 4057
Juha Kurvinen, 040 665 5983
Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä.
P. 040 50 50 188
Kaire Laanemäe
YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi
Eläkeläisille, leikkaus 18-25 €, permanentti tai väripaketti 75 €
P. 045 238 6356, Hämeentie 38.
Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.
P. 040 361 7594
Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.
Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti
P. 050 926 6203
KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM
KOTISIIVOUSTA
Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.
OLKSiivouspalvelut.fi
040 762 56 15
Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090
Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125
Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?
Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732 Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com
JORMAN REMONTTIPALVELU
Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.
Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.
Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875
Eaparketti suorittaa parkettien ja puulattioiden hionta- ja lakkaustyöt, huoneistomaalaukset, lattiaasennukset. P. 040 051 4451, takuutyönä eaparketti@gmail.com
Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.
P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi
Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739
Myrskyläntie 22 ma 20.2. klo 19 alueseurat, Hakunilan kirkko pe 3.3. klo 19 alueseurat, Mikaelin kirkko pe 3.3. klo 19 alueseurat, Hyvän Paimenen kirkko pe 3.3. klo 19 alueseurat, Puistolan kirkon seurakuntasali ti 7.3. klo 19 alueseurat, Huopalahden kirkko, kahvit klo 18 Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa. Seurat kuunneltavissa myös hry.fi.
ESIRUKOUSILTA ti 28.2 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling
Bengt Lassus, Tuomas Anttila. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo.14.30–16.30, ke klo.18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Illat joka toinen viikko. Tervetuloa mukaan iltaan!
Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.
VALLILA 30 m2 avara, valoisa, siisti, edull., yksiö. Ilm. pesut. Hissi. Puistoymp. Tied. 041 5375 449.
Pohj.-Espoo siisti huone tytölle. P. 044 929 4256.
Laskiaissunnuntain evankeliumissa (Joh. 12:25–33) kerrotaan, että Jeesuksen vaellus kohti kärsimystä alkaa.
VANHAAN AIKAAN emännät keittivät laskiaisen juhlaruoaksi keiton siansorkista ja herneistä. Sitä syötiin isojen rasvarieskojen kera. Lisukkeeksi haukattiin rasvamakkaraa ja juustonpaloja. Ruokaa piti olla paljon, ja pöytä oli katettu koko päivän. Näin uskottiin runsauden jatkuvan vuodeksi eteenpäin. Rasvaisen ruoan syönnin jälkeen sormia ei pyyhitty eikä nuoltu puhtaiksi. Laskiaisrasva sai mieluusti tarttua kodissa joka paikkaan, vaikka pellavalankavyyhteen. Se tiesi pelloille pitkiä pellavia.
Ennen vanhaan raamatunlauseet kävivät ristipistotöiden aiheiksi. Niiden nykymuotoja ovat sosiaalisen median voimalausekuvat. Jeesuksen elämänohje: ”Joka rakastaa elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka tässä maailmassa panee alttiiksi elämänsä, saa osakseen ikuisen elämän”, vaikuttaa uuteen genreen kuulumattomalta.
Somen voimalauseet keskittyvät tsemppaamaan ja kannustamaan. Jeesuksen puheet ovat toista maata. Ei se ole ihme. Hän aavistaa tulevat koettelemuksensa ja kuolemansa. Hän on valmis menemään suuntaan, jossa voimien toivottelut paljastuvat turhiksi.
Tuo Jeesuksen lause ei ole mikään yksittäinen huudahdus. Hänen puheensa ahtaasta portista, kapeasta tiestä ja ristin kantamisesta opastavat seuraajia samaan henkeen. Kärsimykseen hakeutuminen ja
elämän kieltäminen eivät kuitenkaan ole hänen puheidensa varsinainen pointti. Ei sellaista tarvita. Sitä varten Jeesus eli ja kuoli.
Elämän alttiiksi laittaminen tarkoittaa tärkeän valitsemista, vaikka se joskus tuo eteen vaikeuksia. Jeesuksen kuvaama onnellinen elämä opastaa pelottomuuteen. Joskus oikeat valinnat kirpaisevat, mutta ne ovat silti oikein. Sellainen elämä tekee ihmiselle hyvää.
Jeesus asettaa kiintopisteen pitkälle. Paastonaika tarjoaa siihen hyvää harjoitusta. Mitä tapahtuu, jos vaihtaa tottumuksen helppouden uudenlaisiin haasteisiin? Antaa apua muille vaikka vapaaehtoisena tai opettelee syömään uusia kasvisruokia?
Kokeiluista huomaa, mitä näennäinen valintojen rajoittaminen tuottaa. Runsauden Jumala avaa uusia kokemuksia ja iloja vanhojen rinnalle.
KAISA KARIRANTAPaastoamisen ei tarvitse merkitä vain ruokiin kohdistuvia valintoja. Paaston ajaksi voit haastaa itsesi vaikkapa miettimään puheitasi Sovi itsesi kanssa, että jätät muiden arvostelun seitsemäksi viikoksi. Poistu seurasta, jos puhutaan ihmisistä, jotka eivät ole paikalla. Toimi samalla tavalla sisäisen äänesi kanssa, kun se alkaa moittia tekemisiäsi
On olemassa paljon hyvää, kaunista ja pyhää. Viisas ihminen etsii informaatiotulvasta tietoisesti tällaisia asioita.
PAPPI KARI KUULA s . 4Annukka Mikkola ja vapaaehtoiset suunnittelivat Hämeenkylän kirkkoon lasten oman tilan s. 2
Näkövammainen Juulia sai unelmatyön seurakunnan päiväkerhosta s. 4
Pettersson kertoo historian jännistä naisista Virtakirkolla s. 6
Maria 16.2.2023Hämeenkylän kirkossa on lasten oma tila, jossa voi sovitella pientä kasukkaa ja tutustua enkelten pulpettiin.
Sitä ei voi olla huomaamatta, kun astuu Hämeenkylän kirkon kirkkosaliin: täällä on ajateltu myös lapsia ja heidän viihtyvyyttään. Heti oven vieressä on Pilvenreunalla-nimen saanut lasten oma kirkkotila, ja alttarilla huomio kiinnittyy värikkääseen kastepuuhun.
Sekä Lammasten ovi -nimisen kastepuun että lasten kirkkotilan on suunnitellut tekstiilitai-
teilija, yhteisötaideopettaja Annukka Mikkola Hän on toteuttanut projektit yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Lasten kirkkotilaa olivat tekemässä Marja-Liisa Tammivuori, Sari Lippojoki ja Liisa Manninen. Hämeenkylän seurakunnan Café Pähkinässä Pähkinärinteessä sijaitseva kastekaappi on myös Mikkolan ja seurakuntalaisten yhteistyön tulos. Kastekaappi on avattava taideteos, joka otetaan käyttöön silloin, kun tilassa vietetään kastejuhlaa.
HÄMEENKYLÄN KIRKON lastentilassa on oranssi pehmeä matto, nojatuoli, pari värikästä rahia, pulpetti, leikkipöytä, pieni hylly lelukoreineen ja pino värikkäitä peflettejä, joita voi käyttää lasten nurkkauksessa tai viedä vaikka kirkon penkkiin. Tilassa on hyödynnetty paljon kierrätysmateriaaleja.
– Tämä vanha pulpetti esimerkiksi löytyi Nihtisillan kierrätyskeskuksesta. Yhdeksänvuotias Alison kirjoitti lukupulpettiin tekstin Matteuksen evankeliumista: ”Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja”, Annukka Mikkola kertoo.
Pulpetin päällä olevaan liinaan on kirjottu enkeleitä lasten piirtämien mallien mukaisesti. Myös pulpetin kantta koristavat enkelit.
Annukka Mikkolan ja vapaaehtoisten toteuttamassa lasten tilassa on myös lasten kokoa oleva kasukka, vaate, jota yleensä käyttävät vain papit. TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT JUSSI HELTTUNEN– Olen hyödyntänyt tilan suunnittelussa liturgisia värejä, ja siksi pulpetin liinakin on lila. Myöhemmin selvisi, että se on myös Hämeenkylän kirkon tunnusväri. Myös kirkon seinällä, lasten tilan taustalla olevassa Martti Aihan taideteoksessa, on sama sävy. Teos tulee nyt paremmin esiin.
Tarkkasilmäinen voi löytää lasten tilasta lisää enkeleitä. Niitä on kirjailtu lapsen kokoa olevaan messukasukkaan, siis vaatteeseen, joka yleensä nähdään vain papin yllä.
Kiinnostavia yksityiskohtia on myös raheissa, joiden päälle lapsi tai vanhempi voi istahtaa. Ne ovat saaneet päälleen uudet, värikkäät kankaat ja japanilaista Harakata sashiko -kirjailua.
KORSON JA TIKKURILAN kirkoilla on tarjolla ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa alle 29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille. Kertaluonteinen käynti walk in -terapiassa kestää 45–60 minuuttia, ja sisään voi kävellä ilman ennakkovarausta.
Palvelu on käyttäjälle ilmaista. Terapiaan voi tulla puhumaan mieltä painavista asioista ja isoista tai pienistä huolista, esimerkiksi ahdistuksesta, ihmissuhteista, yksinäisyydestä tai tulevaisuudensuunnitelmista. Lyhytterapiassa ajatuksena on, että jo yksi tapaamiskerta voi riittää. Tarvittaessa terapiaan on mahdollista tulla myös uudestaan.
Walk in -terapiasta voi olla apua myös, jos on jonossa mielenterveyspalveluihin. Jatkopalveluihin ohjaus on myös mahdollista. Walk in -terapiaan voi tulla anonyymina. Käynnistä ei kirjata mitään mihinkään järjestelmään. Terapeutteina toimivat lyhytterapeuttiopiskelijat, jotka ovat suorittaneet asiakastyöhön vaadittavan määrän opintoja.
Korson kirkolla, Merikotkantie 4 maanantaisin klo 16–19
Ajan voi halutessaan varata osoitteesta https://urly.fi/2ZCb
Myös etätapaamiset ovat mahdollisia.
Tikkurilan kirkolla, Asematie 12a torstaisin klo 16–19
lauantaisin klo 13–16
Ajan voi halutessaan varata osoitteesta http://urly.fi/2RmU.
PYYNTÖ LASTEN TILAN toteuttamisesta tuli Annukka Mikkolalle Hämeenkylän kirkkoherra Matti Hyryltä ja seurakuntaneuvostolta viime syksynä. Ensimmäisenä adventtina tila vihittiin käyttöön.
Kun vapaaehtoisvoimin tehdään, lopputulos on aina tekijöittensä näköinen eikä voi olla täysin varma, millainen siitä syntyykään. Annukka Mikkola on lopputulokseen tyytyväinen. Lasten tila sopii kirkon arkkitehtuuriin ja taiteeseen, mutta on sopivasti lapsenmielinen.
– Tällaista tilaa suunnitellessa pitää ottaa huomioon se, että kalusteet ovat liikuteltavia. Mistään ei myöskään saa syntyä melua. ■
Hämeenkylän kirkkoon ja sen lastentilaan pääsee tutustumaan ma–pe klo 9–14 sekä iltaisin ja viikonloppuisin tilaisuuksien yhteydessä tai sopimuksen mukaan.
Café Pähkinässä oleva kastekaappi avataan kastetilaisuuksia varten. Annukka Mikkola on suunnitellut myös Hämeenkylän kirkon kastepuun. Lukupulpetin kannessa on enkeleitä ja kohta Matteuksen evankeliumista. Myös kasukkaan on kirjailtu muutama enkeli. Tikkurilan kirkolla järjestetään walk in -terapiaa kahdesti viikossa ja Korson kirkolla kerran viikossa.Vantaan seurakunnat saivat tukea näkövammaisten nuorten palkkaamiseen. Juulia, 20, pääsi unelmatyöhön Korson seurakunnan päiväkerhoon.
Minä en muuta teekään kuin työtä! Neljävuotias Urho eläytyy toimistoleikkiin Nikinmäen päiväkerhon nurkkapöydässä, missä valolla toimiva taskulaskin on helppo ladata.
Kolme tyttöä kävelee käsi kädessä toiseen huoneeseen. Suvi-Aamulla, Aadalla ja Alinalla on päässään kruunut ja aurinkolasit. Varusteita tarvitaan prinsessaleikissä, joka näyttää sisältävän ainakin piilosilla oloa ja hippaa.
– Nyt prinsessat matkustavat hammaskampaamoon, Alina ilmoittaa.
Aamuisen hulinan keskellä päiväkerhon avustavana ohjaajana toimiva Juulia, 20, kokoaa palapelejä yhdessä Joonaksen ja Edithin kanssa. Juulia on työskennellyt Nikinmäen päiväkerhossa viime syksystä alkaen kahtena päivänä viikossa.
– On ollut lottovoitto päästä työskentelemään leikki-ikäisten lasten kanssa. Lapset ovat tykänneet minusta ja minä lapsista. Olen myös saanut ohjaajilta hyvää palautet-
ta siitä, miten olen toiminut lasten kanssa, hän kertoo.
Juulialla on näkövamma, ja hänet on palkattu tehtävään kirkkohallituksen taloudellisella tuella. Hän esiintyy tässä jutussa vain etunimellä omasta toivomuksestaan.
Kirkkohallitus on saanut Sokeain Ystävät ry:ltä lahjoituksen näkövammaisten tukemiseen, josta Vantaan seurakuntayhtymälle myönnettiin 20 000 euroa erityisesti nuorten näkövammaisten työllistämiseen.
KIRKON PALKKAAMO -nimisen hankkeen tavoitteena on etsiä osatyökykyisille vammaisille henkilöille räätälöityjä töitä sekä tukea työnantajia ja työyhteisöjä heidän palkkaamisessaan.
Juulia kertoo, että työpaikka päiväkerhossa järjestyi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen työvalmennuspalvelu Virtaamon avulla. Hän on haaveillut lasten kanssa tehtävästä työstä jo pitkään.
– Tämä työpaikka on ollut minulle koko elämä. Halu työskennellä lasten kanssa heräsi ensimmäisen
Kirkkoon kuuluu
Vantaalaisista kirkkoon kuuluu noin 118 700 asukasta eli 49 prosenttia väestöstä. Vuoden 2022 aikana seurakuntien jäsenmäärä suhteessa kaupungin kokonaisväestöön laski ensimmäistä kertaa alle viidenkymmenen.
Kirkosta erosi viime vuonna 2 521 vantaalaista, ja uusia jäseniä Vantaan seurakunnat saivat 908. Korkein jäsenyysprosentti on Hämeenkylän seurakunnan alueella (55) ja matalin Hakuni-
lan seurakunnassa (42).
Suurin kirkkoon kuuluvista ikäryhmistä Vantaalla oli 10–19-vuotiaat (16 388 jäsentä). Toiseksi eniten oli 20–29-vuotiaita (15 387).
Seurakuntien jäsenmäärää on vähentänyt muuttoliike. Vantaalta pois muuttavien joukossa on enemmän kirkkoon kuuluvia vantaalaisia kuin heissä, jotka muuttavat paikkakunnalle. Myös Vantaalla monikulttuurisuuden lisääntyminen vaikuttaa jäsenmäärään. Suomea äidinkielenään puhuvista vantaalaisista kirkkoon kuuluu 64 prosent-
tia kaupunkilaisista. Koko Suomen väestöstä kirkkoon kuuluu 65 prosenttia.
Vantaan seurakunnat etsivät kesätyöntekijöitä hautausmaille. Kesätöitä on tarjolla 35 kausityöntekijälle, joista 14 voi olla 16–17-vuotiaita.
Osaan tehtävistä ei vaadita aiempaa kokemusta tai koulutusta. Osaan edellytetään puutarhurin taitoja.
MAIJA SAARI Vuoden 2022 lopussa Vantaan luvut näyttivät tältä.– Lapset ovat tykänneet minusta ja minä lapsista, Juulia sanoo. Juulia ja Edith rakentavat taloa muovisista piikkipalikoista.
Kesätyöntekijät huolehtivat Vantaan seurakuntien hautausmaista Ruskeasannalla ja Pyhän Laurin kirkon vieressä sijaitsevalla Helsingin pitäjän hautausmaalla.
Työntekijät huolehtivat myös pienemmistä Hämeenkylän ja Korson hautausmaista. Töitä on tarjolla huhtikuun alusta lokakuun loppuun ja työsuhteiden kesto on 2–7 kuukautta. Alle 18-vuotiaat palkataan kesätyöhön kuukaudeksi. Tehtäviä haetaan täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa www. kirkkorekry.fi
JUULIA, 20
Kirkko ja kaupunki -median päätoimittajaksi ovat hakeneet Hanna Antila, Leena Hirvonen, Mikko Ilkko, Pauli Juusela, Lars Lundsten, Anne Moilanen, Rebekka Naatus, Viljami Puustinen, Annmari Salmela, Urpu Sarlin, Sanna Suokko ja Arja Tuusvuori. Kirkko ja kaupunki julkaisee kaikkien hakijoiden nimet asian merkittävyyden vuoksi. Uuden päätoimittajan valitsee Kirkko ja kaupunki -median
– Olen ehtinyt oppia tuntemaan lapset ja sen, miten kukin heistä käyttäytyy, Juulia sanoo. Joonas keskittyy palapelin kokoamiseen.
kerran jo päiväkoti-ikäisenä, ja vähän vanhempana keräsin hiekkalaatikolla pienet lapset ympärilleni.
Nyt Juulia ohjaa kolmentoista 3–6-vuotiaan lapsen ryhmää kahden Korson seurakunnan lastenohjaajan työtoverina. Lasten kanssa leikkimisen ja olemisen lisäksi hänen työtehtäviinsä kuuluu muun muassa pukemisen ja muun toiminnan ohjaaminen.
– Päiväkerhossa teemme sitä, mitä lapset haluavat. Laulamme, musisoimme, piirrämme, maalaamme sekä leikimme junaradalla ja legoilla. Välillä on askartelua. Usein lähdemme kerhon lopussa pihalle noin puoleksi tunniksi.
VANTAAN SEURAKUNTIEN kehitysvammaistyön diakoni Kristiina Tuohimaa kiittää Virtaamon toimintaa Kirkon palkkaamo -hankkeessa. Vantaan seurakunnat ovat työllistäneet Virtaamon kautta jo kolme näkövammaista ihmistä.
– Työllistämisessä otetaan huomioon ihmisten osaamista ja vahvuuksia. Tarvittaessa työnkuvaan tehdään mukautuksia tai luodaan uudenlaisia toimenkuvia, Tuohimaa kertoo.
Nuoria näkövammaisia työllistävä hanke jatkuu vuoden 2024 loppuun saakka, mutta Kristiina Tuo -
johtokunta 29. maaliskuuta, ja päätoimittaja aloittaa tehtävässään viimeistään 1. toukokuuta. Siihen asti Kirkko ja kaupungin vt. päätoimittajana toimii Pauli Juusela.
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö on myöntänyt kolmivuotisen rahoituksen, yli 1,2 miljoonaa euroa, yhdeksälle kolmannen sektorin toimijalle lasten,
himaan mukaan hankkeessa syntyneille työsuhteille on mahdollista hakea jatkorahoitusta vielä sen jälkeenkin. Hankkeen päätyttyä seurakunnat päättävät työsuhteiden jatkumisesta itsenäisesti.
– Ajatuksena on, että hankkeessa palkatut voisivat jäädä pysyviinkin työsuhteisiin, jos työsuhde on ollut sekä työnantajan että työntekijän itsensä kannalta mielekäs. Tästä hankkeesta hyötyvät kaikki. Ei ole kenenkään etu, että kukaan jää yhteiskunnan ulkopuolelle, Tuohimaa korostaa.
Nikinmäen päiväkerhossa Tuohimaan sanoihin on helppo uskoa: työpaikka on Juulialle merkittävä, lapset ovat tyytyväisiä ja pieni työyhteisö on saanut motivoituneen työkaverin. Juulia kertoo olevansa erityisen iloinen siitä, että syksyllä alkanut työ jatkuu toukokuun loppuun saakka.
– On onni, että sain näin pitkän työpestin. Sen ansiosta olen ehtinyt oppia tuntemaan lapset ja sen, miten kukin heistä käyttäytyy. Toivon, että voin tulevaisuudessakin työskennellä leikki-ikäisten lasten kanssa.
Vantaan seurakunnat tekevät Kirkon palkkaamo -hankkeen osalta yhteistyötä työvalmennuspalvelu Virtaamon, Kehitysvammaliiton ja STEP-opintokeskuksen kanssa.
nuorten ja ikääntyvien tukemiseksi. Toiminta kohdistuu erityisesti Vantaalle. Yksi rahoituksen saaneista järjestöistä, Lasten ja nuorten keskus, aikoo yhdessä Vantaan seurakuntien ja Vantaan kaupungin kanssa vahvistaa maksutonta walk in -terapiaa ja kouluttaa alueelle lisää walk in -terapeutteja. Tavoitteena on myös rakentaa Vantaan seurakuntiin Pikkuhelppi-toimintaa, joka tarkoittaa kotiin saatavaa apua lapsiperheille . Muita mukana olevia toimijoita ovat esimerkiksi Aseman Lapset ja Suomen Punainen Risti.
Hakunilan seurakunnan vt. kirkkoherraksi on nimitetty seurakunnan oma pappi Tiina Palmu. Hakunilan seurakunnan kirkkoherrana aiemmin toiminut Hans Tuominen aloittaa maaliskuun alussa Vantaankosken seurakunnan kirkkoherrana. Hakunilan seurakuntaneuvosto päättää uuden kirkkoherran valintatavasta maaliskuussa.
Lue lisää uutisia: kirkkojakaupunki.fi
Tämä työpaikka on ollut minulle koko elämä.
Kirkkoherranvirasto:
Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi,
Facebook: Hakunilan seurakunta
Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset
YouTube: Hakunilan seurakunta
SoundCloud: Hakunilan seurakunta
Päivystävä pappi tavattavissa
ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507
Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi
VERKOSSA
Musiikkihetki Facebookissa keskiviikkoisin klo 12.
Luottamuksen rukoushetki Facebookissa ja YouTubessa maanantaisin klo 18.
Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.
Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa.
Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.
HAKUNILAN KIRKKO
Hakunilantie 48, suntio p. 050 409 0500
Hakunilan kirkko on avoinna ti–to klo 9–14.
Ensivauvat torstaisin klo 13–14.30.
Ryhmä ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille. Lisätiedot ja ilmoittautumiset birgitta.karjalainen@evl.fi.
Iltakirkko torstaisin klo 18. Nuorten valmistamassa iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja.
Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45. Ei harjoituksia 23.2. ja 2.3.
Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Ehtoollista vietetään parillisilla viikoilla.
Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14.
Maanantain yhteisölounas maanantaisin; ensimmäiseen kattaukseen sisään klo 11.30–11.45 ja toiseen klo 12.15–12.30.
Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12.30. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki.
Päivähetki Raamatun äärellä parittomien viikkojen tiistaina klo
12. Jari Araneva.
Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo
18–20.30.
Perhekerho keskiviikkoisin klo
9–12.
Toivo Café keskiviikkoisin klo
13–15.
Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30.
Esikoiset ry. seurat pe 17.2. klo 19.
Messu su 19.2. klo 12. Sari Hartikka, Harri Nurminen, Sini Nikku. Rauhanyhdistyksen alueseurat ma 20.2. klo 19.
Seniorikerho ti 21.2. klo 13. Kerhon
vetäjänä Minna Tervo. Valmistuva pappi Katja Maidell-Taipale vierailee.
Tuhkakeskiviikon messu ke 22.2. klo 17.30. Tarja Korpela, Liisa Pietilä, Tuomas Heikkilä.
Raamattuluento ke 22.2. klo 18.30.
Usko Arjessa. Kristityn uusi elämä. Päätoimittaja Leif Nummela.
Lähetyspiiri to 23.2. klo 18. Vieraana Syrjäteiden lähettisihteeri Hanna Perttilä.
Esikoiset ry. seurat pe 24.2. klo 18.30.
Messu su 26.2. klo 12. Harri Nurminen, Sasu Rauhala, Tuomas Heikkilä.
Raamattuluento ke 1.3. klo 18.30. Usko Arjessa. Arjen haasteita. Lähetysjohtaja Jukka Kääriäinen.
Kaikille avoin ukuleleryhmä to 2.3. klo 16.30. Kokoonnumme
kevään aikana neljä kertaa. Ryhmään ei tarvitse erikseen ilmoittautua, tule vain paikalle! Lisätietoja: sini.nikku@evl.fi.
Iloa ja toivoa -kahvi Hakunilan seurakunnan oma kahvi myynnissä Yhteisvastuun hyväksi. Nouda omasi kirkkoherranvirastosta.
Paketin hinta 10 €, maksu käteisellä tai MobilePaylla numeroon 10197.
Diakoniatyöntekijät tavoitat p. 050 573 6277 sekä hakunilan. diakonia@evl.fi.
Kirkkoherranvirasto Hakunilan
kirkolla avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi.
Päivystävä pappi on tavattavissa
Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina voit ottaa yhteyttä pastori Harri Nurminen 050 3547648
LÄNSIMÄEN KIRKKO
Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391
Perhekerho perjantaisin klo 9–12.
Avoin muskari perjantaisin klo 10.
Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10.
Säppi avoin keskusteluryhmä
tiistaisin klo 10.
Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12.
Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21.
Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21.
Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.
Русскоязычная библейская
группа по средам с 18 до 20 Messu su 19.2. klo 10. Sari Hartikka, Sini Nikku.
Messu su 26.2. klo 10. Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä, Sebastian Suninen, piano.
Näkövammaisten miesten saunailta to 2.3. klo 17.30.
MUUALLA
Lapsiperheiden iltakerho Kolo-
– Naisten tekoja, sanomisia ja tarinoita tallennetaan edelleen paljon vähemmän
Journalisti-lehden päätoimittaja ja tietokirjailija Maria Pettersson, minkälaisista historian naisista aiot kertoa Naisten Pankin tilaisuudessa?
– Kerron kiinnostavista, omituisista, skandalööseistä ja rohkeista naisista, jotka seurasivat kutsumustaan, vaikka se oli melkein ylitsepääsemättömän hankalaa. Juuri nyt ajankohtaisia ovat tarinat naisista, jotka pärjäsivät sodan, köyhyyden ja surun keskellä ja toteuttivat unelmansa niistä huolimatta.
Naisten Pankki auttaa kehitysmaiden naisia toteuttamaan unelmiaan. Oliko menneiden vuosisatojen naisilla tukijoita?
– Naiset ovat olleet melkein kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa alistettu sukupuoli. Silti jokaisena historian aikana on löytynyt kaikkia sukupuolia edustavia ihmisiä, jotka ovat halunneet nostaa, tukea ja auttaa naisia. Myös tänä päivänä jokainen voi valita,
polkeeko itseä heikommassa asemassa olevia ihmisiä vai auttaako heitä.
Aiot puhua myös siitä, että tasa-arvo on hauras asia, joka voi murtua nopeasti. Mikä tekee siitä hauraan juuri nyt?
– Tasa-arvo voi edetä hyvin nopeasti, mutta se ei ole missään päin maailmaa vakaa. EU-maissakin, kuten Puolassa ja Unkarissa, olemme saaneet huomata, että yksi ainoa hallitus voi murentaa tasa-arvoa huomattavasti. Myös pandemia tai sota voi tehdä tyhjäksi vuosikymmenien tasa-arvokamppailut. Siksi tasa-arvon kanssa pitää olla alituisesti valppaana.
TANELI KYLÄTASKU
Maria Pettersson kertoo historian jännistä naisista la 18.2. klo 12 Myyrmäen Virtakirkolla, Rajatorpantie 8. Luennon jälkeen soppalounas, kahvi ja leivos 15 e, lapsille 5 e. Pelkkä kahvi ja leivos 6 e. Tuotto Naisten Pankin hyväksi.
kuin miesten, Maria Pettersson sanoo. JANI LAUKKANENhongan kerhotilassa (Pohjolantie 2, alakerta) torstaisin klo 17–19. Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.
Lapsikuoro Kuunloiste alakouluikäisille lapsille harjoittelee ItäHakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 16–16.45. Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoroseikkailuun!
Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkoulussa olevien nuorten oma kuoro. Se harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 17–17.45. Aurinkotanssissa on letkeä tekemisen meininki, johon jokainen nuori saa tulla omana itsenään.
Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa kanttori Sini Nikku. Lisätietoja sähköpostitse sini.nikku@evl.fi.
Kotipyhis Astan kotona su 26.2. klo 11–12. Lisätiedot birgitta.karjalainen@evl.fi
Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450.
sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi.
www.hameenkylanseurakunta.fi
Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–17, puhelimitse, p. 09 830 6455.
Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti klo 9–11 ja Café Pähkinässä to klo 10–12, p. 09 830 6472.
Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea
Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459
HÄMEENKYLÄN KIRKKO
Auratie 3
Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Jumalanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta. Usko ja oppi -ilta to 16.2. klo 18. Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja. Messu su 19.2. klo 10. Katja-Maaria Kaskinen, Hannu-Pekka Heikkilä. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu. Raamattuluento su 19.2. klo 11.30.
Teemana Heprealaiskirje. Luennoitsijana TT Timo Junkkaala.
Messu su 26.2. klo 10. Kersti Rantasalo, Jarna Wikström, Hannu Lehtikangas. Herättäjän kirkkopyhä. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Seurat.
Hämeenkylän kirkon kuoro
tiistaisin parillisilla viikoilla klo
17.30–19. Kuoroa johtaa Hanna
Perkola. Yhteisen pöydän ruokailu keskiviikkoisin klo 11. Ruokailua ei ole 22.2.
Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12 ruokailun yhteydessä. Hartautta ei ole 22.2.
Kyläperhekerho torstaisin klo
9.30. Kerhoa ei ole 23.2.
CAFÉ PÄHKINÄ
Lammaskuja 2 A
Kahvila auki ma–pe klo 10–14. Kahvila on suljettu 20.2. alkavan viikon.
Erityislasten vanhempien vertaistuki-ilta ke 22.2. klo 18. Tiedustelut: sari.hakki@evl.fi., p. 0444220491.
Pähkinärinteen lähetyspiiri ke
1.3. klo 18.
Hartaushetki to 2.3. klo 13. Jarkko Vähäsarja. Haik-käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 10. Piirissä valmistetaan käsitöitä myyjäisiin. Tuotto käytetään avustuskohteisiin koti- ja ulkomailla.
Miesten keskusteluryhmä torstaisin klo 10.
Virve Härkösen taidenäyttely “Naisia, matkalla” nähtävillä 17.2. saakka kahvilan aukioloaikojen mukaisesti.
Hannu Sillanpään taidenäyttely “Jokainen valonsa mukaan” nähtävillä maaliskuun ajan. Avajaiset 28.2. klo 18.
LAMMASPOLKU 1
Aikuisten raamattupiiri to 16.2. ja 2.3. klo 9.30.
VAPAALAN SEURAKUNTATALO
Ilpolankuja 2
Kenian lähetyspiiri to 16.2. ja 2.3. klo 11.
Iltaperhekerho ma 27.2 klo 17.30–
19. Pöytäpelejä ja eläinaskartelua. Kynttilähartaus klo 18.30 ja iltapala, jota varten ilm. 23.2. menn. terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356 (osallistujamäärä, ruoka-aineallergiat).
Kyläperhekerho tiistaisin klo 9.30.
Kerhoa ei ole 21.2.
MUUALLA
Tulossa! Aikuis- ja seniorityön retki la 4.3. noin klo 12–17 Kaartin soittokunnan konserttiin, solistina
Mikael Konttinen. Lippuja rajoitetusti. Hinta 42 e, sis. kuljetukset, konserttilipun ja kahvituksen.
Lähtö kirkolta klo 12.30. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon
27.2. mennessä.
Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4
Myyrmannin kauppakeskuksen keskuaukiolla on 15.3. saakka nähtävillä Cessna-merkkinen lentokone.
Kuusipaikkainen vuonna 1966 valmistunut Cessna oli Lähetyslentojärjestö MAF:n (Mission Aviation Fellowship) käytössä Afrikassa 20 vuoden ajan. Koneella kuljetettiin nälkäalueille hätäapua, kiireisisiä lääketoimituksia, postia, lääkäreitä ja lähetystyöntekijöitä. Aktiivipalveluksensa jälkeen kone oli lähetyslentäjien koulutuskäytössä. Nykyisin se kuuluu Suomen ilmailumuseon kokoelmiin.
Opas paikalla Myyrmannissa esittelemässä konetta ma‒pe klo 16‒18 ja lauantaisin klo 12‒14.
avoinna ma–pe klo 9–14. korsonseurakunta.fi
Facebook: Korson seurakunta
Instagram: korsonsrk, nuortenkulma
Hautajaisten varaukset ma–pe klo
9–15, p. 09 830 6220
Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09
830 6550
Keskustelun papin kanssa voi varata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554
Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12 diakoniatoimistolla
Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496
KORSON KIRKKO
Merikotkantie 4
Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Seurakunnan seniorit to 16.2. klo 13 seurakuntasalissa. Kirkkoherra
Tuomas Antola alustaa kirkon tulevaisuudesta.
Naisten saunailta to 16.2. ja 2.3. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa ennen messua.
Korso-messu to 16.2. klo 18.30. Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Iltarukouspiiri klo 18 kokoustilassa. Perhekerho pe 17.2. ja 24.2. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Keittolounas 2 e / perhe.
Messu su 19.2. klo 10, Jani Vanhala, Minttu Haapalalainen, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit.
Kimmeltävää klaveerimusiikkia ja kuumaa kaakaota -konsertti su 19.2. klo 16. Fabio Ciofini ja Markku
22.2. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Messussa on mahdollisuus ottaa tuhkaristi otsaan katumuksen merkiksi. Ilkka Luukka, Jaana Jurvanen.
Lähetyspiiri ke 22.2. ja 1.3. klo 13 kokoustilassa.
Iltaperhekerho ke 22.2. ja 1.3. klo 18 lasten tiloissa.
Tuhkakeskiviikon messu ke 22.2. klo 18. Ilkka Luukka, Jani Vanhala, Sinikka Stöckell.
Seurakunnan seniorit to 23.2. klo 13 seurakuntasalissa. Kristiina diakoniasta ohjaa tuolijumppaa. Miesten saunailta to 23.2. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa ennen messua.
Iltarukouspiiri to 23.2. klo 18 kokoustilassa.
Messu su 26.2. klo 10, Minttu Haapalainen, Ilkka Luukka, Sinikka Stöckell. Kirkkokahvit. Kirkkokahveilla mukana Gideonit kertomassa toiminnastaan.
Kylväjäpiiri su 26.2. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa.
Katulähetyksen hartaus ja yhteisölounas ke 1.3. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa.
Mäkinen, urut ja cembalo. Duo Ciofini & Mäkinen on soittanut yhdessä konsertteja jo kahdenkymmenen vuoden ajan mm. Suomessa ja Italiassa. Heidän yhteistyönsä on saumatonta ja musiikki sisältää paljon hetkessä tapahtuvaa improvisaatiota. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 e seurakunnan musiikkityön hyväksi. Ennen konserttia kirkkosali 2:ssa tarjolla kaakaota ja mahdollisuus jutella taiteilijoiden kanssa klo 15.30 alkaen. Kirkon aamupuuro ma 20.2. ja 27.2. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta.
Perhekerho ma 20.2. ja 27.2. klo 12–15 lasten tiloissa. Virtapiiri ma 20.2. ja 27.2. klo 13 seurakuntasalissa. Juttuseuraa, kahvittelua ja ohjelmaa. Maksutonta, ei ilmoittautumista. Punainen lanka -raamattupiiri ma 20.2. ja 27.2. klo 18 kirkon asiakastilassa. Sisäänkäynti alapihan parkkipaikan kautta. English Through Bible -raamattupiiri ma 20.2. ja 27.2. klo 18.30 kokoustilassa. Messuavustajien kokous ti 21.2. klo 18. Kirkkosali 2.ssa. Naisten raamattupiiri ti 21.2. ja 28.2. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.
Aamurukouspiiri ke 22.2. ja 1.3. klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen tuhkakeskiviikon messu ja yhteisölounas ke
Kaikille avoin kuoro ke 1.3. klo 18 kirkkosali 2:ssa. Tervetuloa laulamaan! Ei pääsyvaatimuksia, tule sellaisena äänenkäyttäjänä kuin olet.
Seurakunnan seniorit to 2.3. klo 13 seurakuntasalissa. Jani Vanhala alustaa tunteiden hallinnasta. Korso-messu to 2.3. klo 18.30. Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Iltarukouspiiri klo 18 kokoustilassa.
KIRKONKULMA
Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta.
Kirkonkulma avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11. Suljettu ma 20.2., ti 21.2., to 23.2. ja pe 24.2.
Maarukanmummot koontuvat kutomaan sukkia ma 27.2. klo 12 rippikoulusalissa.
NIKINMÄEN
SEURAKUNTAKOTI
Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 16.2., 23.2. ja 2.3. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.
SEURAKUNTAKOTI MIKAEL
Venuksentie 4
Muskariperhekerho ti 14.2. ja 28.2. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Senioripiiri ke 1.3. klo 10–11.30. Kahvitarjoilu.
MUUALLA
Retkeilijät Korson seurakunnassa. Tavataan kirkon parkkipaikalla ma 27.2. klo 11. Tehdään yhdessä
noin 1h mittainen kävelylenkki. Tiedustelut Kristiina Tuomainen, p. 050 5736387. Tervetuloa mukaan. Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-sivusta (facebook.com/ Retkeilijat) tykkäämällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajantasaisesti.
Kirkkoherranvirasto:
Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa
Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi
www.rekolanseurakunta.fi
Rekolan srk somessa @rekolansrk
Hautajaisten varaukset:
ma–pe klo 9–15. p. 09 830 6220.
Diakoniatyöntekijät:
diakonia.rekola@evl.fi
Puhelinpäivystys ti klo 10–12, p.09 8306706.
Kaisa Aalto, p. 044 4220391.
Sannamari Rusi, p. 050 3290361. tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.
Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi)
keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan.
vt. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706.
Ben Ahlroos, p. 050 535 2450
Hanna Paananen, p. 050 436 7712
Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370
REKOLAN PYHÄN
ANDREAAN KIRKKO
Kustaantie 22, p. 09 830 6708
Perheolkkari ma klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä.
Yläovet kiinni ti 21.2. Seuraavan kerran järjestetään ti 28.2. klo 12.
Syödään yhdessä. Alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan.
Silmukkasiskot ke klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi.
Lapsikuoron harjoitukset ke klo
16–16.45. Uusi lapsikuoro alakouluikäisille on maksuton. Lisätiedot
Hanna-Maria Valve, p. 050 433 3329.
Kirkkomuskari to klo 9.30–10. Avoin kirkkomuskari perheille.
Pyhäkoulu su klo 10. Lasten oma kirkkohetki ja askartelua.
Messu su 19.2. klo 10. Ben Ahlroos ja Hanna-Maria Valve.
Miesten raamattupiiri ma 20.2. klo 18.30–20. Keskustelua raamatunteksteistä miesten kesken Psalmilaulu tutuksi ke 22.2. klo
18. Kolmen kerran kuorossa opitaan laulamaan psalmikaavoilla. Keskiviikkoisin 22.2., 1.3. ja 8.3. sekä osallistutaan messuun su 12.3.
Toinen kolmen kerran kuoro laulaa
Maria-lauluja kolmena lauantaina alkaen 4.3. klo 16.30. Ei koelaulua. Ilmoittaudu sirkku-liisa.niemi@evl.
fi Lisätietoa verkkosivujen tapahtu-
makalenterissa.
Tuhkakeskiviikon messu ke 22.2. klo 19. Mahdollisuus tulla alttarille ja saada otsaan ristinmerkki katumuksen merkkinä. Hanna Paananen ja Sirkku-Liisa Niemi. Messu su 26.2. klo 10. Hanna Paananen ja Sirkku-Liisa Niemi.
Huolituoli ti 28.2. klo 11 ja klo 11.30. Varaa oma aika keskustelulle. Sinä valitset aiheen ja kuuntelijana on seurakunnan koulutettu vapaaehtoinen. Lisätiedot Kaisa Aalto, p. 044 422 0391.
Musiikkitorstai to 2.3. klo 11.30. Keitto ja pullakahvi 5 e. Musiikkituokiossa klo 12–13.30 vieraana Teppo Salakka, joka esittelee ja soittaa erilaisia klarinetteja, mukana harvinainen kontra-alttoklarinetti, joka on ainoa laatuaan Suomessa.
Pelikerho to 2.3. klo 15. Pelejä 7–9 vuotiaille Petrin johdolla: vanhoja lautapelejä, kuten Afrikan tähteä ja Kimbleä.
Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedustelut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329.
Päiväkerho 3–5-vuotiaiden kerho ma, to ja pe klo 9–12. Askarrellaan, lauletaan ja leikitään. Kerhossa hiljennytään myös hetkeksi ja tutustutaan Raamatun kertomuksiin. Kyselyt vapaista paikosta Petri Piirainen, p. 050 573 6328.
Perheolkkari ti klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. Savityöpaja ke klo 12–14. Pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu on 1 e/ kerta.
Raamattu- ja rukouspiiri to klo 10. Käydään läpi Uutta testamenttia keskustellen ja rukoillen. Ohjaajina vapaaehtoiset Tuovi ja Päivi.
Miesten keskusteluryhmä to klo 13–14.30. Keskustelemme elämän eri ihmeistä ja ilmiöistä. Ei ennakkoilmoittautumista. Ohjaajina
Heikki ja Irene.
Kipuryhmä ti 21.2. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville. Ohjaajana Jorma Kuusijärvi. Ei ennakkoilmoittautumista. Aihe: Miten oppisin rentoutumaan. Muistitreenit ke 22.2. klo 10.30.
Uudenmaan Muistiluotsin järjestämä muistitreeniryhmä. Ryhmät ovat maksuttomia.
Päihteettömyyttä tukeva naisten ryhmä to 23.2. klo 13–14.30. Ei ennakkoilmoittautumista. Ohjaajina diakoni Mariela Salminen ja Irene.
Seniorikahvila ma 27.2. kokoontuu parittomien viikkojen maanantaisin klo 13. Mukavaa yhdessäoloa kahvikupin ääressä. Varian opiskelijoita vierailemassa.
Omaishoitajien tukiryhmä ti 28.2.
Parittomien viikkojen ti klo 13–15. Vaihdetaan ajatuksia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vieraana Lea Lindqvist – Oma hyvinvointi ja jaksaminen. Ei ennakkoilmoittautumista.
Asolan Silmukkaryhmä kokoontuu joka torstai Asolan srk-talolla klo16. Silmukkaryhmässä kudotaan, virkataan tai askarrellaan mutta voit tulla myös ilman käsityötä. Tärkeintä on yhdessäolo.
MUUALLA
Messu su 26.2. klo 14. Foibekartano, Sairaalakatu 7. Hanna Paananen ja Sirkku-Liisa Niemi. Toivoa naisille -ryhmä ke 1.3., 15.3. ja 29.3. klo 18–19.30. Lampirannalla, Tertunkuja 4b.
Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi
Kirkkoherranvirasto:
ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi
Facebook: Tikkurilan seurakunta
Instagram: @tiksinsrk
Twitter: @Tiksinsrk
Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com
Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh.
09 830 6202
Diakonia palvelee
Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköpostia voit lähettää diakonia.tikkurila@evl.fi.
Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www.tikkurilanseurakunta.fi
PYHÄN LAURIN KIRKKO
Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko on auki pääsääntöisesti tilaisuuksien mukaan.
Messu su 19.2. klo 12, Annaelina Mäkilampi, Mirka Härkönen. Tuhkakeskiviikon messu ke 22.2. klo 18, Johanna Toivonen, Jaakko Hyttinen, Terje Kukk, Emma Nikkinen.
Linnunpönttötalkoot Pitäjällä pe 24.2. klo 15–17.30. Vapaaehtoiset talkoisiin tulijat tapaavat, siunauskappelin takana. Talkoisiin ohjaa lintuharrastaja Markku Aalto-Setälä, mukana myös pappi Jaakko Hyttinen.
Messu su 26.2. klo 12, Jaakko Hyttinen, Johanna Jakonen, Terje Kukk.
TIKKURILAN KIRKKO
Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma–pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila. fi
Kellopeli eli carillon on kuultavissa
Tikkurilan keskustassa joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina kello 18.
Junnuolkkari (7–14-vuotiaille) on auki kouluviikoilla joka viikko ti ja to klo 13–16 Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10). Junnuolkkarissa on tarjolla välipalaa sekä osittain ohjattua tekemistä. Toiminta on maksutonta.
Varhaisnuorille (7–12-vuotiaille) on tarjolla kerhoja Tikkurilan kirkolla, Ilolassa, Ristipurossa, Ylästössä, Kartanonkoskella ja Tammistossa. Ilmoittautuminen maksuttomiin kerhoihin www. tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Kouluikäiset”. Lisätietoja marja. eloranta@evl.fi tai p. 050 464 1414 sekä marjukka.valtanen@evl.fi tai p. 050 526 9401. Walk in -terapiaa on tarjolla maksuttomana 16–29-vuotiaille torstaisin klo 16–19 sekä lauantaisin klo 13–16 Tikkurilan kirkolla. Voit tulla ratkaisukeskeiseen terapiaan ilman ajanvarausta, mutta muutamia aikoja on varattavissa osoitteessa www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Nuoret”. Keskiviikkokellot soivat keskiviikkoisin klo 13.45–13.55.
Taaperokahvila to 16.2.ja to 2.3. klo 9.30–12. 1–2-vuotiaille lapsille ja heidän aikuisilleen. Tarjoilu 1 e/ aikuinen. (23.2. ei ole kahvilaa).
Päivämusiikki to 16.2. (Kari Jerkku, urut), to 23.2. (Terje Kukk, piano) ja to 2.3. (Nina Fogelberg, urut) klo 12–12.30. Vapaa pääsy.
Teetä ja kasviskeittoa to 16.2., 23.2. ja 2.3. klo 18–19. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 e hintaan klo 18 alkaen seurakuntasalissa ennen iltamessua klo 19. Iltamessu to 16.2., to 23.2. ja to 2.3. klo 19–20. Lämpimästi tervetuloa yhteisöllisesti toteutettavaan iltamessuhetkeen, joka toteutuu esirukousalttareissa, Sanassa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudessa yhteiseen hiljentymiseen. Messua ennen tarjolla teetä ja kasviskeittoa. Perhepäivä pe 17.2. klo 9–13. Muskarikirkkohetki klo 10. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Keittolounas 4 e/ perhe, leipä ja kahvi 2 e/perhe. Muskarikirkkohetki pe 17.2. klo
10–10.30. Lasten ja perheiden kirkkohetki, jossa laitetaan kastenauhat kastepuuhun.
Laulupiiri pe 17.2. ja pe 24.2. klo
15.30, seurakuntasali Voima.
Naisten rukouspiiri pe 17.2. ja pe
24.2. klo 18, kokoushuone Martta. Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 18.2. ja la 25.2. klo 15, kerhohuone Toivo, 2. krs. Messu su 19.2. klo 10, Suvi-Maria Roine, Terje Kukk. Lastenkirkko su 19.2. ja su 26.2. klo 10 messun yhteydessä. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun.
Vauvakahvila ma 27.2. klo 12.30–14.30, Toivo-tilassa, 2.krs. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikuinen. Raamatunlukupiiri: Raamatun laulut ja tarinat ma 20.2. ja ma 27.2. klo 17.30, Jaakko Hyttinen. Sansan medialähetyspiiri ma 20.2. klo 18, Kerhohuone Rakkaus. Lähetyksen päiväpiiri ti 21.2. klo 13, kerhohuone Toivo.
Viikkomessu ti 21.2. ja ti 28.2. klo 11.30–12. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa. (Huom. 21.2. messun jälkeen ei ole yhteisöruokailua).
Tiistain yhteisölounas ti 28.2. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavattavissa ajanvarausta ja keskustelua varten. (Huom. 21.2. ei ole lounasta.
Laulamme yhdessä -yhteislaulutilaisuus ti 21.2. klo 17, Terje Kukk. Avoin kohtaamispaikka ke 22.2. ja ke 1.3. Valo-tilassa klo 12–15. Kohtaamispaikassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä. Tarjolla kuppi kuumaa tai kylmää juotavaa ja pientä makeaa, mutta ennen kaikkea mukavaa yhdessäoloa ja keskusteluseuraa! Käytössä myös asiakastietokone sekä tarvittaessa digiapua. Olet tervetullut yksin tai yhdessä ystäväsi kanssa. Iltalampun alla – Käsikello- ja lauluyhtye Sonuksen kehtolaulukonsertti la 25.2. klo 18. Lauluyhtye Sonus joht. Hanna Helasterä, lausunta Anne Margit Perttola, Käsikelloyhtye Sonus, piano RitvaLeena Tuuli, huilu Sanna Helasterä. Tervetuloa rauhoittumaan laulun, runon ja kellojen äärelle. Kehtolaulukonsertissa kuulija voi antautua musiikin ja lausunnan tuuditettavaksi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Messu su 26.2.klo 10, Emma Nikkinen, Terhi Viljanen Iina Katila. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 27.2. klo 13, Valo-Sali. Kerhoa ohjaa Pirkko Yrjölä.
Sukkelat Sukankutojat ti 28.2. klo 10–12 Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10, kirkkokortteli).
Ryhmässä neulotaan sukkia Kirkon
Ulkomaanavun, lähetystyön ja diakoniatyön hyväksi.
Vantaan kristillisten eläkeläisten
raamattupiiri ke 1.3. klo 13–15, kerhohuone Rakkaus, 2. krs.
PIENTEN PAIKKA
Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.
ILOLAN SEURAKUNTATALO
Soittajankuja 1
Perhepäivä ma 27.2. klo 9–14. Touhua ja toimintaa klo 9 alkaen. Tarjolla välipala 2 e/perhe. Leikkiä, yhdessäoloa ja yhteistä puuhaa lapsille ja aikuisille klo 14 saakka. Tule silloin kun sinulle sopii, ei ilmoittautumista.
Kerho isille ja lapsille ti 28.2. klo
17.30–19. Yhdessäoloa, askartelua ja pieni iltapala 3 e/perhe. Lisätietoja Outi Myllylä, p. 050 327 1634 tai outi.myllyla@evl.fi
KARTANONKOSKEN
KERHOHUONEISTO
Hagelstamintie 20 A
Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 16.2. ja to 2.3. klo
18–20. Raamattua, rukousta, yhdessäoloa ja asiaa Kansanlähetyksen ulkomaantyöstä teekupin äärellä.
RISTIPURON KERHOHUONEISTO
Simonkyläntie 11, A-talo
Perhekerho ti 28.2. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii. Ristipuron keskiviikkokerho ke 1.3. klo 13.30–15.
TAMMISTON KERHOHUONEISTO
Tammistonkatu 29 B
Perhekerho ma 27.2. klo 9.30–11.
Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.
YLÄSTÖN
SEURAKUNTATALO
Lehtikummuntie 2
Laskiaisrieha Ylästössä su 19.2. klo 10–13. Koko perheelle ulkoilua, laskiaisherkkuja: hernerokkaa, laskiaispullia, vohveleita ja grillimakkaraa. Lapsille on koiravaljakkoajelua, kasvomaalausta, MLL:n seikkailurata sekä Vantaan Ladun ja Polun muumilabyrintti, lisäksi mukaan saa pienen askartelun kotona tehtäväksi. Tapahtuman tuotto menee Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.
Perhekerho ti 28.2. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.
MUUALLA
Seurakunnan vapaaehtoiset
Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita
Lailalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä porakone pelota, ota rohkeasti yhteyttä!
Tiedustelut: diakonissa hanna. raunu@evl.fi p. 050 384 8481. Hertta-kirkonrotan toimintatuokio lapsille ke 1.3. klo 10.30–11 Jumbo-Flamingossa. Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko JumboFlamingo ja Tikkurilan seurakunta järjestävät yhdessä maksuttomia tuokioita Jupu Pupun leikkipaikassa, kauppakeskuksen 1. kerroksessa, Ravintolamaailman Hesburge-
rin vieressä. Virikkeellinen yhteishetki mahdollistaa muiden perheiden tapaamisen sekä seurakunnan lastenohjaajien kanssa keskustelemisen. Jokaisella leikkituokiolla on oma teema. Aikuisille on tarjolla ennen toimintatuokion alkua aamupäiväkahvit ja ensimmäiset 15 osallistujaa saavat mukaansa myös pienen lahjakassin. Toimintatuokiot ovat tarkoitettuja pienille lapsille. Lapset osallistuvat maksuttomaan toimintaan vanhempansa tai tutun aikuisen kanssa
VERKOSSA
www.facebook.com/tikkurilanseurakunta
Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta.
Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi
Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/
Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.
Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi
Rajatorpantie 8
Tilojen ja toimitusten varaus:
ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi
Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi.
Diakoniapäivystys:
Myyrmäen Virtakirkko: ti klo 9–11
Kivistön kirkko: ti klo 13–15.
Soita tai jätä soittopyyntö:
arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176.
Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi.
Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi
Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko
Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko
MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO
Rajatorpantie 8
Seniorikerho torstaisin klo 13.30. Ei 23.2. Kirkkoravintola Voimala pe 17.2. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi). Pöytiintarjoilu.
Naisten Pankin luento ja soppalounas la 18.2. klo 12 Virtakirkolla.
Maria Pettersson: Historian jännät naiset. Luennon jälkeen Seitsemän sortin soppalounas klo 13. Soppia jokaiseen makuun ja jälkiruokakahvit leivonnaisineen. Musiikkivieraana Amanda Kauranne. Keitto & kahvi ja leivos 15 e, lapsille 5 e. Pelkkä kahvi ja leivos 6 e. Myynnissä Naisten Pankin käsitöitä ja kortteja. Maksu käteinen tai MobilePay 42286. Tuotto Naisten Pankin hyväksi.
Ystävämessu – Friendship Mass su 19.2. klo 10. Papit Mark Saba, Antti Isopahkala, kanttori MariAnnika Heikkilä, Friendship-kuoro. Kirkkokahvit, toteuttaa Martat. Suomen- ja englanninkielinen. Lapsille pyhäkoulu. Kansainvälinen raamattupiiri su 19.2. klo 12.30.
Raamattupiiri ma 20.2. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 20.2. klo 17.30.
Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18.
Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 20.2. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, ½ t. meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t. Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13.
Kässäpaja ke 22.2. klo 12–14. Neulotaan, ommellaan, korjataan tai tehdään uutta.
Messu su 26.2. klo 10. Kansanlähetyksen lähetyspyhä. Papit Jenni Pesola, Tuula Paasivirta, kanttori Kari Jerkku, Lauri Palmu saarna, Kantaattikuoro.
Lähetystilaisuus su 28.2. klo 11.30. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille ti 28.2. klo 14. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. Miesten raamattupiiri ti 28.2. klo 18.30.
Laulupaja ke 1.3. klo 18. Vetäjänä Urpo Pakarinen.
Laavatie 2
Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11. Ei 20.2. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä.
Kivistön rukouspiiri ti 21.2. klo 17.30.
Kivistön raamattupiiri ti 21.2. klo 18.30.
Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30. Ei 22.2.
Miesten takkailta ke 22.2. klo 18–20
Kastehelmi-kuoro keskiviikkoisin klo 16.30–17.15 miniryhmä/iltamusiikkileikkikoulu, klo 17.30–18.30
MobilePay 85050 tai testaa APU20 numeroon 16588 (20€).
Keräysluvat
RA/2020/639 ja ÅLR/2022/9229
suomalainen kahvitauko kestää 60 uhria.
Joka minuutti 4 nuorta joutuu kouluväkivallan uhriksi.*
Älä odota. Lahjoita.
Kastettu
Sebastian Emil Albinus Hakola, Minttu Hilla Helkkula, Eino
Ilmari Kettuniemi, Eemil Olavi
Mikael Suhonen, Mirka Heleena
Aurora Turpeinen.
Hautaan siunattu
Jorma Tapani Uitos, 69 v, Kari
Juhani Sundström, 56 v.
Kastettu
Oskar Axel Barman, Lumi Elena
Eliisabet Saarela, Veikko Ilmari
Aukusti Nikkinen, Aaron John
Linus Johnsson, Sara Pilvi
Tuulia Janhonen.
Hautaan siunattu
Seppo Aati Peltonen 83 v, Leevi
Sakari Timonen 94 v, Jyrki
Pekka Laine 67 v, Eila Marjaana
Lehtinen 70 v, Erkki Juhani
Huttunen 91 v, Auvo Antero
Kallio 81 v.
KORSON SEURAKUNTA
Kastettu
Elmo Tapio Rajala, Oliver Onni
Petteri Koponen, Jukka Eemeli
Fredrikson, Erin Stella Alexandra Palomäki, Minka Harriet
Leinonen, Anja Leana Aurora
Seeste.
Avioliittoon kuulutettu
Vesa Kauko Verner Lappalainen
ja Laura Elina Koskenkari.
Hautaan siunattu
Eetu Kalevi Anttonen 91 v, Eino
Armas Salonen 90 v, Aulikki Eva
Marjatta Hiltunen 86 v, Eila Anja
Inkeri Södergård 84 v, Kirsti
Helena Koskinen 82 v, Pentti
Kalevi Virolainen 78 v, Lilja
Annikki Kariniemi 79 v, Kaj Erik
Asplund 77 v, Väinö Olavi Tiri 70 v, Birgit Maria Karhinen 70 v, Airi Hannele Kuokkanen 65 v, Satu Marjatta Koksu 38 v.
Kastettu
Olivia Lilia Eveliina Neuvonen, Toivo Abel Kinnunen, Aaron
Emil Untamo Tarkkonen.
Hautaan siunattu
Elsa Maasi 74v.
Kastettu
Joonatan Ari Karlsson, Elias
Viljami Keränen, Joona Olavi
Piironen, Saana Helena Mikkola, Eevi Ilo Aliina Lauronen, Oiva
Anselmi Räsänen, Janni Sofia
Eveliina Timonen, Veera Helmi
Viola Dernjatin, Iris Eila Jolene
Ahola, Elea Eva Olivia Savola, Oona Isla Elliina Sillanpää, Oona Eveliina Saastamoinen, Eimi Mari Ilona Holopainen, Emma Amelia Aholaakko, Lila
Iiris Adalia Pöllänen.
Avioliittoon kuulutettu
Atte Oskari Karimies ja Krista
Johanna Airola.
Hautaan siunattu
Seija Marjatta Halme 77 v, Irja
Terttu Irene Ojanen 96 v, Helvi
Eliina Koskinen 96 v, Elsa Raud
95 v, Kerttu Annikki Väätti 90 v, Tua Margareta Ranki 89 v, Pirjo
Elisa Ripatti 70 v, Taimi Löytynoja 85 v, Mauri Ensio Tissola
84 v, Kerttu Eliina Annikki
Hänninen 79 v, Leena Maria
Maijala 67 v, Ursula Katariina
Dillström 44 v, Ensio Ruokonen
87 v, Eero Antero Rokala 89 v, Tauno Vilho Hiltunen 88 v, Urpo
Veikko Einari Kumpulainen 80
v, Seppo Kalevi Hukkanen 80 v, Matti Juhani Kaikkonen 71 v, Anni Milja Pauliina Leinonen 27 v, Mirja Mailis Hämäläinen 84 v.
Kastettu
Jadette Reetastiina Haavisto, Konsta Olavi Paananen, Ilja Viljo
Joakim Kainulainen, Linnea
Sofia Aaltonen, Paul Lee Anselm
Mihkelson, Liam Eric Karhula, Louna Minea Tuulikki Isotalo.
Hautaan siunattu
Aira Irene Tervahartiala 93 v, Mirja-Liisa Laakkonen 80 v, Mirja Elina Laitinen 74 v, Veikko
Olavi Ahoniemi 73 v, Marjatta
Koskikuru 73 v, Silja Sinikka
Järvinen 93 v, Heino Kalervo
Kyllönen 84 v, Martti Hannula 83
v, Marketta Hilma Savolainen 76
v, Veikko Olavi Ahoniemi 73 v.
VANDA SVENSKA
FÖRSAMLING
Döpta
Stella Kristina Vuorenmaa.
Avlidna
Anne-Marie Ingrid Vilhelmina
Pietarinen, Ralf Raymond
Rönns, Irmgard Anita Blomqvist.
kouluikäisten ryhmä. Lauletaan ja kehitetään laulutaitoja, opitaan lisää musiikista ja soitetaan mm. kanteleella ja ukulelella. Tiedustelut, kanttori Mari-Annika Heikkilä p. 044 422 0407.
Iltaperhekahvila ke 1.3. klo
18–19.30.
Vaatevarasto to 2.3. klo 9.30–12. Voit tuoda ja hakea ehjiä ja puhtaita aikuisten ja lasten vaatteita. Maksuton. Aluksi aamukahvit ja hartaus.
SEUTULAN KAPPELI
Solbackantie 6
Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta.
MARTINRISTI
Martinpolku 2 C, sisäänkäynti
Martinlaaksonpolun puolelta
Aamurukouspiiri torstaisin klo
8.15.
Seniorikerho torstaisin klo 13. Ei 23.2.
Olotila-kahvila maanantaisin klo
11–13.
Miestenpiiri ma 20.2. klo 18.30. Kalevala hartauskirjana. Risto Pottonen.
Martinlaakson lähetyspiiri ti 21.2. klo 18.30. Suntio Mirjami Vänttilä: Miten tulin seurakuntaan töihin ja mitä ajattelen lähetystyöstä.
Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin klo 13. Raamattupiiri ti 28.2. klo 13.
KAIVOSRISTI
Kaivosvoudintie 3
Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Ei 23.2.
Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10. Ei 22.2.
PATOTIE 2 KERHOTILA
Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Ei 21.2.
MUUALLA
Kansainvälinen raamattupiiri to 16.2. ja 2.3. klo 17.30. Paikka, kysy: Sisi Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356 6760. Raamattupiiri erikielisille. Ota omankielinen Raamattu mukaan. Keskustellaan ja rukoillaan suomeksi ja englanniksi.
MAF Suomen lentokonenäyttely Myyrmannissa maaliskuun puoliväliin saakka. MAF:n operaatioissa 10 eri Afrikan valtiossa palvellut Cessna 206-lentokone esillä. Lentokoneopas paikalla 16.2., 20.2., 21.2., 22.2., 23.2., 27.2., 28.2. ja 1.3. klo 16–18 sekä la 18.2. ja 25.2. klo 12–14.
Olotila-kahvila Kannisto tiistaisin klo 11–13 Kenraalintie 6. Myös kuntosalimahdollisuus. Kotiraamattupiiri ke 1.3. klo 15–16 Halmeilla, Louhelantie 1 G 93. Nikkaristipäivystys maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua pienissä kodin sisätai ulkotöissä iän tai liikkumishaas-
teiden vuoksi? Hyllyjen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, joiden apu on asiakkaalle maksutonta. Ammatti-ihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt) emme voi tehdä. Nikkaristit toimivat Vantaankosken seurakunnan alueella (Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaanlaakso ja Kivistön suuralue). Keikka-apu-päivystys tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-vuotiaiden Länsi-Vantaalla asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Esim. auttamista asioilla kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, apua lomakkeiden täyttämisessä tai ulkoilukaverina. Yhteistyössä Vantaan kaupungin Myyrmäen ja Martinlaakson kotihoidon sekä Punaisen Ristin LänsiVantaan osaston kanssa.
Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30
HELSINGE KYRKA S:T LARS
Kyrkov. 45. Högmässa sö 19.2 kl.10 i Helsinge kyrka S:t Lars. Kristian Willis och Anders Ekberg. Högmässa sö 26.2 kl. Kristian Willis, Katarina Smeds och Ingmar Hokkanen.
DICKURSBY KYRKA
Vallmov. 28
Seniorcafé ti 21.2 kl. 13. Ungdomskväll on 22.2 kl. 18–20. Sångstund on 1.3 kl. 18–19 för alla åldrar.
Ungdomskväll on 1.3 kl.18–20. Utbildning för frivilliga 4.3 kl.10–15.“Att hjälpa och lyssna “För alla som är intresserade att fungera som frivillig vän. Lunch serveras. Anmälningar till Heidi Salminen 050 330 1828 senast må 27.2.
VIRTAKYRKAN
Råtorpsv.8
Mässa sö 19.2 kl.13. Efteråt Vanda Västra Diakoniföreningens årsmöte. Kaffeservering. Kristian Willis och Anders Ekberg.
Håkansbölev.48
Sottungsby-Håkansbölekretsen to 23.2 kl. 13.
MARTINRISTI
Mårtensdalsst. 2
S:t Martinskrets ti 21.2 kl. 13.
FOLKHÄLSANHUSET
Vallmov.28
Allsånger on 22.2 kl.14.30–15.30.
Perheneuvonta: Ajanvaraus p. 09 830 6799 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi
Siioninvirsiseurat su 19.2. klo 16–17.30, Salomonkatu 17 D, Seuratuvalla, Kampin autotalo, 2.krs. Hissi löytyy B-rapusta Runeberginkadun puolelta. Ovi avautuu D-rapun ovipuhelimella. Siioninvirret myös pisteillä. Paikalla vammaistyön pappi, Heli Ojalehto. Sanoin ja sävelin -kerho ma 27.2 klo 14–16: Martinristi, Martinlaaksonpolku 2. Ryhmän ohjaajana Ritva-Leena Tuuli.
Miesten saunailta to 2.3 klo 18–19 saunomista, klo 19–20.30 kahvia ja juttelua. Länsimäen kirkon takkahuone, Kerokuja 9, Vantaa. Tiedustelut Terhi Suonsivu 050 381 8758. Tikkurilan kerho to 2.3 klo 13–15, Tikkurilan kirkko, Asematie 12a. Yhdessäoloa, keskustelua ja kahvit. Ryhmän ohjaajina Rauni Laihonen ja Riitta-Maija Bremer-Palmusaari. Raamattupiiri to 2.3 klo 13–15 Suvelan kappeli, Kirstintie 24, Espoo. Tervetuloa matalalla kynnyksellä uudet ja entiset piiriläiset lukemaan viikon Raamatun tekstejä, tutustumaan uusiin hengellisiin kirjoihin, keskustelemaan, rukoilemaan, laulamaan ja kahvittelemaan. Oppaat ovat kappelin aulassa vastassa. Raamattupiiriä ohjaa Sari Karjalainen. Tiedustelut Ritvalta 040 734 7715.
Arkiretriitti to 16.2.–30.3. klo 16.30–17.30 Tikkurilan kirkko, Asematie 12a, kokoushuone Martta 2. krs. ja verkossa Teamsissa. Arkiretriitin taustamateriaalina käytämme Tässä olen -mietiskelytekstejä, jotka on sähköisesti luettavissa ja ladattavissa raamattu.fi/tassaolen -sivustolta.Lisätiedot ja ilm. Tarja Korpela tarja. korpela@evl.fi.
The Message club at Tikkurila church Thu 16 Feb at 2–4 pm. Bible
study group. Enrollments to Heidi Salminen 050 330 1828.
International Bible Study Group
Thu 16th Feb and 2nd Mar 5.30 PM. For more information about place: Sisi Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356 6760. A Bible group for people
speaking different languages. Bring your own language Bible. We’ll talk and pray in Finnish and English.
Friendship Mass – Ystävämessu Sun 19th Feb 10 am Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Warm and welcoming church service
where You can participate/assist. Prayer has a central role. Hymns and songs from all over the world in different languages. The Mass in Finnish and English. Sunday School for children. Tea served after the Mass.
International Bible Study Group after the Friendship Mass Sun 19th Feb at 12.30.
Suomen kielen kerho maahanmuuttajille ti 28.2. klo 14 Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8. Jutellaan suomeksi kahvikupin
äärellä.
International Friendship-choir practises at Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heikkilä, p. 044 422 0407.
Kerion laaksossa Keniassa väkivallan ja ryöstelyn kierteestä auttavat pois koulutus ja jalkapallo.
TEKSTI ELISA RIMAILA
KUVA ANTTI YRJÖNEN / KIRKON ULKOMAANAPU
Kun poika katosi pimeään yöhön eikä palannut kotiin muutamaan päivään, Salome Kiptoo tiesi.
– Pelkäsin ja rukoilin aina, kun hän lähti.
Kiptoo ei pitänyt siitä, että hänen poikansa Festus Kipkorir, 24, osallistui karjavarkauksiin.
Luoteis-Kenian Kerion laaksossa moni äiti jakaa saman tuskan. Liian moni nuori mies on lähtenyt yölliselle retkelle kylän muiden miesten kanssa eikä ole enää palannut.
Kerion laaksossa vallitsee hauras tasapaino väkivallan ja rauhan välillä. Kun karja laiduntaa vapaasti, on rauha. Naudat ja etenkin kamelit ovat arvokasta omaisuutta. Laakson yhteisöt varastavat karjaa toisiltaan.
Menetykset kulkevat monessa suvussa. Niin myös Festus Kipkoririn perheessä. Isä oli paimentamassa karjaa joen läheisellä laitumella ja sieltä hänen ruumiinsa löydettiin. Naudat jatkoivat varkaiden ajamina matkaa. Kipkoririn perheelle isän ja arvokkaimman omaisuuden menettäminen tiesi kovia aikoja.
KÖYHTYMINEN TARKOITTAA laaksossa sitä, että perheet saattavat joutua ottamaan lapsensa pois koulusta. Koulunkäyntiä varjostaa myös väkivalta. Moni ei uskalla päästää lapsiaan kouluun, sillä edes koulut eivät ole säästyneet karjavarkauksia tekevien rosvojoukkojen iskuilta.
Festus Kipkorir kävi koulua, mutta oli aikoja, jolloin opinnot olivat sivuseikka. Hän sanoo, että jopa 10-vuotiaat pojat joutuvat osaksi väkivallan kierrettä. Nuorimmat jätetään vartioimaan omaa kylää, vanhemmat pojat lähtevät yön pimeydessä miesten mukana naapurialueille. Karjan varastaminen joen toiselta puolelta on yhteisössä riitti, jonka myötä pojista kasvaa miehiä.
Karjavarkaudet ovat myös yritys parantaa omaa taloudellista tilannetta. Yhden keikan aikana saatetaan saada saaliksi jopa kaksituhatta eläintä.
Viime aikoina karjavarkaudet ovat yhä enemmän liittyneet ilmastonmuutokseen. Laakson heimot ovat perinteisesti elättäneet itsensä paimentolaisina. Nautoja myymällä perheet voivat maksaa laskuja ja laittaa lapsensa kouluun, tai sijoittaa esimerkiksi yritystoimintaan.
Erityisesti viime vuosina tilannetta Kerion laaksossa on kiristänyt laidunmaiden supistuminen kuivina kausina.
Keniassa sateet ovat viivästyneet kevään 2020 jälkeen erityisesti maan itä- ja pohjoisosissa, mutta myös täällä lännessä Kerion laaksossa syksy 2022 oli kuiva. Vuodenkierto on muuttunut ilmastonmuutoksen mukana arvaamattomaksi, eivätkä hedelmällinen maa ja vesi jakaudu tasaisesti kaikille.
KARJAVARKAIDEN YHTEISÖSTÄ on vaikea irrottautua, vaikka omat toimet tuottavat surua ja pelkoa läheisille. Lopulta jokin kirkastui mielessä niin, että Festus Kipkorir päätti valita rauhan tien. Nyt hän on naimisissa, pienen pojan isä ja viljelee maata.
– En ensin uskonut, kun hän kertoi jättävänsä karjavarkaudet ja alkavansa viljellä maata. Autoin häntä ostamaan siemeniä, jotta hän voi kasvattaa vihreitä linssejä ja papuja, äiti sanoo. Festus Kipkorir tekee vapaaehtoistyötä paikallisten nuorten ja muiden entisten karjavarkaiden parissa sen eteen, että rauha säilyisi. Hän kokee olleensa onnekas, että sai käydä koulunsa loppuun, vaikka perheen rahat olivat tiukassa.
Hän uskoo, että koulunkäynti suojaa myös muita nuoria.
– Koulussa meille on opetettu yhteisöllisyyttä
ja veljeyttä. Ei ole oikein tappaa ja varastaa.
Kipkorir ja osa entisistä karjavarkaista pelaa yhdessä nuorempien poikien kanssa samassa jalkapallojoukkueessa. FC Tot järjestää ystävyysotteluita yhdessä joen toisella puolella asuvien nuorukaisten kanssa.
– Jalkapallo antaa mahdollisuuden tutustua naapureihimme, ja pelaaminen on tappelua parempi tapa mitellä voimia, hän sanoo.
– Me olemme rauhanlähettiläitä tällä puolella, naapurimme toisessa joukkueessa ovat rauhanlähettiläitä omalla puolellaan. Yhdessä lopetamme väkivallan.
Unescon arvion mukaan noin kaksi miljoonaa 6–17-vuotiasta lasta Keniassa ei käy koulua. Heistä suurin osa on paimentolaisuudesta riippuvaisista perheistä ja asuu maan köyhimmillä ja karuimmilla seuduilla.
Kirkon Ulkomaanapu tukee Kerion laaksossa ja muutamalla muulla kuivuudesta pahasti kärsivällä alueella köyhimpiä perheitä, jotta niiden lapset voivat palata kouluun. Tarkoituksena on tavoittaa noin 41 500 koulupudokasta.
Festus Kipkorir sai äidiltään ja Kirkon Ulkomaanavulta tukea maanviljelyyn.
Yhteisvastuukeräyksen tuotolla tuetaan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoa, josta ohjataan varoja esimerkiksi Keniaan lasten ja nuorten koulutukseen alueilla, joilla ilmastonmuutos on lisännyt köyhyyttä ja turvattomuutta.
TORSTAI 16.2.
Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy.
SUNNUNTAI 19.2.
Kimmeltävää klaveerimusiikkia ja kuumaa kaakaota -konsertti klo 16 Korson kirkossa, Merikotkantie
4. Fabio Ciofini ja Markku Mäkinen, urut ja cembalo. Duo Ciofini & Mäkinen on soittanut yhdessä konsertteja jo kahdenkymmenen vuoden ajan mm. Suomessa ja Italiassa. Heidän yhteistyönsä on saumatonta ja musiikki sisältää paljon hetkessä tapahtuvaa improvisaatiota. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 e seurakunnan musiikkityön hyväksi. Ennen konserttia kirkkosali 2:ssa tarjolla kaakaota ja mahdollisuus jutella taiteilijoiden kanssa klo 15.30 alkaen.
Sunnuntaina 19.2.
Gospel & Prayer klo 14 Helsingissä Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43, Helsinki. Rukousta ja gospelia, mukana Jukka ja Tove Leppilampi. Pientä tarjoilua kryptassa. Vapaa pääsy. Ranskalaisen musiikin ilta klo 17 Helsingissä Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7, Helsinki. Keijo Silventoinen, oboe, Rebecca Hellmann, piano. Vapaa pääsy.
Maanantaina 20.2.
Dramaattiset triot klo 18 Helsingissä Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10, Helsinki. Elina Eirola, viulu, Timo Törmä, sello, Risto Kyrö, piano. Ohjelmassa Ludwig van Beethoven: Pianotrio Ghost, op. 70 Nro 1; Jean Sibelius: Pianotrio Loviisa, Dimitri Šostakovitš: Pianotrio Nro 1, Op. 8 c-molli; Astor Piazolla: Invierno Porteno; Sergei Rahmaninov: Trio Elegiaque Nro 1 g-molli. Vapaa pääsy.
Perjantaina 24.2.
Good Times Jazzband klo 19 Espoossa Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1. Iloista jazzia New Orleansin tyyliin. Ami Aspe-
lund, laulu ja banjosäestys, Birger Lindström, klarinetti, Curre Qvarnström, basso ja Ilkka Joronen, piano. Ohjelmistossa Ragtime, spirituaaleja ja gospelia sekä svengaavia jazz- ja blueshelmiä. Vapaa pääsy.
Kapellimestarikurssin päätöskonsertti klo 19 Helsingissä Viikin kirkossa, Agronominkatu 5, Helsinki. Sasha Mäkilän kapellimestarikurssin osanottajat johtavat Helsinki Metropolian Orchestraa. Konsertissa pääsee seuraamaan erilaisia kapellimestareita orkesterin puikoissa. Ohjelmaksi on suunnitteilla Schubert: 5. sinfonia ja Wagner: Siegfried-idylli. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Sunnuntaina 26.2.
Lasse Heikkilä: Suomalainen messu klo 11 Helsingissä Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1, Helsinki. Lauluissa Suomen luonnosta, historiasta ja kulttuurista ammennetut kielikuvat yhdistyvät kansanmusiikin tapaiseen sävelkieleen. Pelimanniryhmä Valkia solisteinaan Susan YliKnuuttila ja Lasse Kortelainen. Mukana Lauttasaaren seurakunnan Barcarola-kuoro Hiski Walleniuksen johdolla. Vapaa pääsy.
Sopraano Kaisa Ranta, Marita Viitasalo, piano ja Candominokuoro esiintyvät Sinivalkokeltainen laulu -hyväntekeväisyyskonsertissa su 12.3. klo 16 Espoossa Olarin kirkossa. Liput 20 euroa ukrainalaisten hyväksi.
Perjantaina 3.3.
Voimalauluja klo 19 Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3. Solistina Miri Rantio, mukana myös Suvi Numminen laulu, Petri Kan-
TORSTAI 23.2.
Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Terje Kukk, piano. Vapaa pääsy.
LAUANTAI 25.2.
Iltalampun alla – Käsikello- ja lauluyhtye Sonuksen kehtolaulukonsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Lauluyhtye Sonus joht. Hanna Helasterä, lausunta Anne Margit Perttola, Käsikelloyhtye Sonus, piano Ritva-Leena Tuuli, huilu Sanna Helasterä. Tervetuloa rauhoittumaan laulun, runon ja kellojen äärelle. Kehtolaulukonsertissa kuulija voi antautua musiikin ja lausunnan tuuditettavaksi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
TORSTAI 2.3.
Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Nina Fogelberg,
kautta gospeliin ja virsikoraaliin. Liput 15 e etukäteen espoo. laakson_liljat@lions.fi sekä tuntia ennen konserttia ovelta käteisellä tai MobilePay’llä. Tuotto Kauniaisten ja Espoon nuorten ja lasten hyväksi.
Sunnuntaina 12.3. Kuningattaren seurassa – Helsingin urkufestivaalin konsertti klo 13 Espoossa Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu
gas, piano ja Make Perttilä, kitara. Anna-Mari Kaskisen ja AnnaLiisa Haunion laulujen tunnelmissa liikutaan irlantilaistyyppisestä sävelmästä popballadin
2. Soitinten kuningattaren juhlaa, Kangasalan urkutehdas täyttää 180 v. Leppävaaran kanttori Pauliina Hyry esittelee virkasoittimensa sointivärejä ja dynamiikkaa. Ohjelmassa Bachia, urkuromantiikkaa ja aivan uutta, 2020-luvulla sävellettyä urkumusiikkia. Konsertin jälkeen mahdollisuus tutustua urkuihin (Kangasala 1982). Konsertin jälkeen kahvit srk-salissa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Vapaa pääsy, ohjelma 15 euroa. Sinivalkokeltainen laulu klo 16 Espoossa Olarin kirkossa, Rälssitilankuja 1. Kaisa Ranta, sopraano, Marita Viitasalo, piano, Candomino-kuoro johtajanaan Esko Kallio. Liput 20 e ukrainalaisten hyväksi. Kahvitarjoilu.
urut. Vapaa pääsy.