Kirkko ja kaupunki 2023 05 Espoo

5

Varhaisista muumikirjoista löytyy yllättäviä yhteyksiä Raamattuun s. 10

Tutkija Mari Pulkkinen: Suru ei ole häiriö s. 14

Yhteinen asia

Kun elämä koetteli, politiikan tutkija Hanna Wass huomasi, ettei usko ole yksilösuoritus s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

16.3.2023

kirkkojakaupunki.fi

Pääkirjoitus

Politiikka kuuluu demokratiaan

DEMOKRATIA ON MAAILMASSA monin tavoin uhattuna. Jos haluamme, että saamme jatkossakin elää vapaina ja päättää itse asioistamme, demokratiaa on syytä arvostaa ja vaalia. Kansalaiselle olennainen tapa edistää sitä on käydä äänestämässä ja valita 200 kansanedustajaa, jotka luotsaavat tätä maata seuraavat neljä vuotta.

Tärkeä osa demokratiaa ovat politiikka ja erilaiset poliittiset puolueet. Vaikka yksipuoluejärjestelmäkin voi kutsua itseään demokraattiseksi, sitä se ei todellisuudessa ole. Puolueiden olemassaolo kertoo siitä, että kansalaisilla on erilaisia tavoitteita, näkemyksiä ja perimmäisiä arvoja, joiden suuntaisesti he toivovat maataan ohjattavan. Suomalaisessa monipuoluejärjestelmässä tuo suunta on lopulta kompromissien tulos ja hyvä niin. Tämä ja opposition olemassaolo takaavat sen, että myös vähemmistöjä kuullaan.

VAALIEN ALLA PUHUTAAN isoista asioista, joilla on merkitystä meidän kaikkien tulevaisuudelle. Turvallisuuspolitiikasta puolueet ovat nyt melko yksimielisiä. Sen sijaan eroja löytyy esimerkiksi suhtautumisesta valtion velkaantumiseen ja siihen, mistä ja keneltä voidaan leikata ja mistä ja keneltä ei, jos halutaan, että hyvinvointivaltio säilyy.

Kyse ei ole vain faktoista vaan siitä, millaiset asiat koetaan tärkeiksi ja mitä faktoja painotetaan. Siihen vaikuttavat arvot. Tämä tuli hyvin esille,

Kannan kuormia, joista en voi puhua kenenkään kanssa. Minussa on pimeitä kohtia, joille ei ole vielä sanoja ja joita en edes näe. Jumala, tällaisena jään hyväksyvän katseesi valoon.

kun kirkko järjesti Helsingin tuomiokirkon kryptassa arvokeskustelun, johon osallistui eduskuntapuolueiden johtoa. Äänestäjän pitää kysyä itseltään, minkä puolueen arvot parhaiten vastaavat hänen omiaan. Millaiseen Suomeen, maailmaan ja ihmisyyteen hän uskoo?

KIRKKOA SYYTETÄÄN aina välillä politikoinnista, ja niin kävi tässäkin keskustelussa. Kirkko esittää tulevan hallituksen ohjelmaan muun muassa nuorille terapiatukea, perusturvan tason nostamista, uskonnonvapauden turvaamista monikulttuurisessa Suomessa ja kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamista. Nämä eivät ole puoluepolitiikkaa vaan kirkon omista arvoista lähteviä ehdotuksia. Kirkon arvoihin kuuluvat ihmisarvon jakamattomuus, yli rajojen ulottuva lähimmäisenrakkaus ja heikkojen puolelle asettuminen –ovat kuuluneet jo kahden vuosituhannen ajan.

PAULI JUUSELA vt. päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Kaikki kantavat varjoa, ja mitä vähemmän se on yksilön tiedostavan elämän ilmentymä, sitä mustempi ja tiheämpi se on.

PSYKIATRI CARL GUSTAV JUNG (1875–1961)

Erotessa moni ajattelee, että toinen on paha. Kaikkien eksät ovat narsisteja.

LAULUNTEKIJÄ RITA BEHM

TRENDI-LEHDESSÄ 2/2023

Sen tähden et voi mitenkään puolustautua, ihmisparka, sinä joka tuomitset muita, kuka sitten oletkin.

APOSTOLI PAAVALIN

KIRJE ROOMALAISILLE 2:1

”ÄÄNESTÄJÄN PITÄÄ KYSYÄ ITSELTÄÄN, MINKÄ PUOLUEEN ARVOT PARHAITEN VASTAAVAT HÄNEN OMIAAN.

Kirkko ja kaupunki

Seuraava lehti ilmestyy 30.3.

KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

”Huomasin, että monella nuorella oli elämä täysin sekaisin”

Atte Virolainen tunnetaan somessa Lääkäri Attena, joka neuvoo nuoria väsymättä ja huumorilla päihde- ja mielenterveysasioissa.

Atte Virolainen, mistä sait idean ryhtyä Lääkäri Ateksi Tiktokiin ja Instagramiin, ja miten paljon videoitasi katsotaan viikossa?

– Idea syntyi vahingossa, kuten hyvät ideat yleensäkin. Aloitin vuonna 2021 A-klinikalla pätevöitymisen päihdelääkäriksi, ja huomasin, että tosi monella asiakkaana olevalla nuorella oli elämä täysin sekaisin. Mietin, miten nuoria voisi auttaa ennen kuin he ovat pahoissa päihde- ja mielenterveysongelmissa.

– Koska sosiaalisesta mediasta puuttui tästä aihepiiristä puhuva lääkäri, aloitin vuosi sitten Tiktokissa ja Instagramissa Lääkäri Attena. Videoni on suunnattu erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville pojille ja nuorille miehille. Tällä hetkellä videoiden näyttökerrat vaihtelevat viikoittain 300 000–500 000 välillä. Nuorten on helpompi kysyä neuvoa somelääkäriltä, lukevathan he uutisetkin somesta.

2Miten suomalaiset nuoret somelääkärikokemuksesi mukaan voivat?

– Saamani palaute kertoo, että monella nuorella on vaikeuksia päihteidenkäyttönsä ja mielenterveytensä kanssa. Olen kuitenkin muistuttanut heitä, että some ei ole tietoturvallinen paikka: siellä ei saa kertoa yksityiskohtaisesti omaan terveydentilaan liittyvistä asioita. En voi myöskään muodostaa somessa hoitosuhdetta, vaan pystyn kertomaan esimerkiksi kannabiksen käytön seurauksista vain yleisellä tasolla.

– Työskentelen lääkärinä myös vankilassa. Siellä kohtaan aivan äärimmäistä pahoinvointia, sillä noin 90 prosentilla vangeista on päihdeongelma.

3Videosi sisältävät huumoria. Onko se sinulle luontainen tapa keventää asioita?

– Ajattelen, että Lääkäri Atte on yhdistelmä keski-ikäistä akateemisen koulutuksen saanutta A-studion katsojaa ja hurjastelevaa stand up -koomikkoa. Videoiden vastaanotto on varmasti parempi huumorin kautta, mutta sen käyttö vaatii varovaisuutta, ettei se mene yli.

– Pyrin vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, ellei niitä ole selvästi lähetetty vitsailumie-

lessä. Olen myös saanut viestejä terveydenhuollon ammattilaisilta, jotka kertovat päihderiippuvuudestaan. Heitä olen kehottanut hakeutumaan välittömästi hoitoon, koska kyse on myös potilaiden turvallisuudesta. 4

Teet nykyään yhteistyötä

A-klinikkasäätiön kanssa. Miten se sai alkunsa?

– Somelääkärinä toimiminen vei minulta niin paljon aikaa, että halusin jonkin organisaation mukaan huolehtimaan rahoituksesta. Suositut sometilit voivat tuottaa mainoksilla hyvin, mutta en somelääkärinä halunnut hyödyntää kaupallista yhteistyötä. Niinpä otin yhteyttä A-klinikkasäätiöön, koska se on voittoa tuottamaton päihdealan järjestö. Saan säätiöltä rahoitusta terveyskeskuslääkärin palkan verran kuukaudessa.

– Tänä vuonna minulla on tarkoitus lähteä kiertämään kouluissa ja koulukodeissa. Tavoitteena on, että voisin olla livenä yhteydessä 10 000 nuoreen. 5

Mikä sinulle on pyhää? – Elämä itsessään on pyhää. Elämä on ainutkertainen lahja, ja jos ihminen on onnekas, se voi kestää noin 30 000 päivää eli 82 vuotta. ■

A-klinikkasäätiön somelääkäri Atte Virolainen valittiin 2.3. vuoden päihdelääkäriksi.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

Sydän säpäleinä

Antiikin ajasta lähtien rakkaus on rinnastettu sairauteen. Nykyään rakastumista ei luokitella sairaudeksi, mutta on lääketieteellisesti todistettua, että särkyneeseen sydämeen voi kuolla.

Suuri rakkaus, jonka tielle kasautuu esteitä ja joka päättyy traagisesti, on tuttu tarina kirjallisuudesta ja populaarikulttuurista.

William Shakespearen Romeo ja Julia -näytelmässä rakkauden tiellä seisovat toisiaan vihaavat suvut. Koska rakastavaiset eivät voi saada toisiaan, he päätyvät kaksoisitsemurhaan. Titanic-elokuvassa lemmenparia erottaa yhteiskuntaluokkien muodostama kuilu. Romanssi päättyy sankarin kuolemaan.

Täyttymätön rakkaus saattaa omassa mielessä muuttua täydelliseksi ja lähes pyhäksi. Fantasiaan on helppo jäädä jumiin. Englannin kielessä on toteutumattoman rakkauden kohteelle keksitty oma ilmaisu: the one that got away Lainsäädännöllä on pyritty estämään ja rajaamaan, ketä ja millä tavoin ihmiset saavat rakastaa. Samaa sukupuolta olevien ihmisten seksisuhteet poistettiin rikoslaista vuonna 1971. Avioliittolain mukaan epilepsiaa sairastavat eivät saaneet avioitua vielä 1960-luvulla.

Etelä-Afrikassa vallinneen rotuerottelupolitiikan seurauksena erilaisiin etnisiin ryhmiin kuuluvien ihmisten avioliitot kiellettiin lailla vuonna 1949. Seuraavana vuonna laki kielsi seksin valkoisten ja muiden ryhmien välillä. Nämä lait olivat voimassa vuoteen 1985 asti. Yhdysvalloissa avioliitot valkoisten ja rodullistettujen ryhmien välillä olivat kiellettyjä vuoteen 1967 saakka. Näiden lakien puristuksessa moni sydän särkyi.

RAAMATUN Vanhassa testamentissa ihmiset kärsivät sydänjuuriaan myöten useimmiten yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden kuten köyhyyden vuoksi. Lemmentuskiakin siellä kuvataan. Ehkä sydäntäsärkevin on Lean, Raakelin ja Jaakobin kolmiodraama, josta kerrotaan Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa.

Kertomuksen mukaan Jaakob rakastaa Labanin nuorempaa tytärtä Raakelia, mutta joutuu naimisiin tämän vanhemman sisaren Lean kanssa. Seit-

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ISTOCK

säpäleinä

semän vuotta myöhemmin Jaakob saa naida myös Raakelin. Sisarusten välejä hiertää kateus Jaakobin huomiosta ja rakkaudesta sekä suru lapsettomuudesta.

Antiikin ajoista lähtien rakkauden on ajateltu muistuttavan sairautta. Sen oireita ovat unettomuus, levottomuus, ahdistus ja jopa itsetuhoisuus. Nykyinen lääketiede ei tunnusta rakastumista sairaudeksi, mutta on lääketieteellisesti todistettua, että sydänsuruihin voi kuolla. Särkyneen sydämen oireyhtymän aiheuttaa äkillinen järkyttävä tapahtuma, kuten läheisen kuolema, ero tai pettäminen. Oireyhtymä on viime vuosikymmeninä yleistynyt niin miehillä kuin naisillakin, mutta naisilla se on yleisempi.

Kirkko ja kaupunki 80 vuotta

SYDÄN, JOKA KOKEE, ettei ole kelvannut kenellekään, käy myös läpi omat tuskansa.

Rakkautta etsivistä sydämistä pyrkivät hyötymään rakkaus­ ja romanssihuijarit. Suomalaisista romanssihuijareista tunnetuin on todennäköisesti

Ruben Oscar Auervaara, joka petkutti naisia avioliittolupauksilla ja huiputti heiltä rahaa 1940­luvulla.

Viime vuosina romanssihuijaukset ovat siirtyneet verkkoon. Uhreja kalastelevat rikolliset ottavat usein yhteyttä tekaistun sosiaalisen median profiilin kautta esimerkiksi Facebookissa tai Instagramissa. Huijarit kertovat yleensä työskentelevänsä arvostetussa ammatissa, kuten lääkärinä, arkkitehtinä tai sotilaana. Syystä tai toisesta he väittävät tarvitsevansa rahaa.

Vaikka suurin osa rakkauspetosten uhreista on naisia, myös miehet joutuvat romanssihuijareiden ansaan. Rakkaushuijausten uhrit joutuvat pettymään kumppanikokelaan paljastuttua huijariksi. Monet kokevat asiasta häpeää, vaikka siihen ei ole mitään syytä.

Kyllä siinä sydän särkyy. ■

Lähteet: Helsingin yliopiston Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissisen haastattelu ja Henna Karppinen-Kummunmäki: Sydänsurujen historia (SKS Kirjat 2022) ja Rikosuhripäivystys: Rakkauspetokset ja romanssihuijaukset verkossa.

Onko yksilapsisuus ongelma?

Kaupunkimme lapsiperheistä noin joka kolmannessa on vain yksi lapsi. Emme kysy toisiltamme, paljonko sinulla on säästöjä tai miten avioliittonne sujuu, mutta mikään ei estä kysymästä, että koska toinen lapsi tulee.

Jututin kolmea yhden lapsen vanhempaa. He tunsivat olevansa erilaisia tässä kaksilapsisten suunnitelmaperheiden maassa.

Tavallisin ja melkein syytökseltä tuntuva väite lienee: ainoasta lapsesta tulee epäsosiaalinen, sopeutumaton ja itsekäs. Eräs yhden lapsen vanhempi totesi: ”Jos ennen aikaan peräkylän pirttiin syntyi se ainokainen, ja ympärillä oli vain vanhaa äijää ja muijaa, niin kai siinä lapsi kasvoi erilaiseksi. Mutta nykyään on lapsia kuin meren mutaa, ihmiset asuvat kasassa ja kavereita riittää.”

Väitetään myös, että lapsesta tulee yksinäinen aikuisena, jos hänellä ei ole sisaruksia. Tekeekö sukulaisuus sitten syvän ystävyyden helpommaksi? Tuskin aina.

”Parempi yksi hyvä lapsi kuin kolme huonoa”, totesi isä, joka on itse yksi kolmesta sisaruksesta. Hän mietti, että kun kerran tuo yksi on, niin vaikea siitä on mitään kielteistä keksiä. Yhdelle lapselle voi tarjota taloudellisestikin enemmän kuin useammalle.

Lyhennelmä Taru Matikaisen artikkelista, joka julkaistiin 14.6.1978. Noihin aikoihin ihmiskunnan kulutus ylitti ensi kertaa maapallon kestävän kantokyvyn. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

Oikaisu

KIRKKO JA KAUPUNGIN numerossa 4/2023 oli virhe jutussa ”Kuoleman kauhut käyvät kimppuuni”. Ahdistunut juomankaataja Nehemia ei toiminut kuningas Saulin vaan kuningas Artakserkseen palveluksessa.

Sydän, joka kokee, ettei ole kelvannut kenellekään, käy läpi omat tuskansa.

Kuin kolme munkkia

Helsinkiläinen

TEKSTI PIHLA TIIHONEN

KUVA VILLE PALONEN

Otetaan kolme kolmikymppistä helsinkiläismiestä, lisätään intohimo tietokoneroolipeleihin ja klassisia musiikkiopintoja sekä ripaus keskiaikaista munkkiromantiikkaa.

Lopputulos on Munx Gregoriana, joka tekee gregoriaanisia laulumusiikkicovereita pelitunnareista ja keskiaikaisista kristillisistä hymneistä. Niitä on katsottu yhtyeen Youtube-kanavalla yli 250 000 kertaa.

Kolmisen vuotta toimineen gregoriaanisen kuoron suosituin coveri on ollut Halo-hittipelin teemabiisi, joka keräsi yli kolme miljoonaa katselukertaa pelimusiikkiin keskittyvällä Game Music Collective -kanavalla.

Munx Gregorianan perustajajäseniin kuuluva Joonas Pajari kertoo, että suosio innosti jatkamaan pelitunnareiden laulamista.

– Vanhan tyylin ja uuden musiikin yhdistäminen on mielenkiintoinen haaste. Minusta gregoriaaninen laulumusiikki sopii hyvin pelien fantasiamaailmaan ja tunnelmaan.

PAJARI PELAA TIETOKONEPELEJÄ

kymmenkunta tuntia viikossa. Hän tahtoo tutustuttaa muita peliharrastajia keskiaikaiseen kirkkomusiikkiin.

Munx Gregorianan käsittelyyn pääsi viimeksi World of Warcraft -pelin tunnari.

– Youtube-videoiden kommenteissa ehdotetaan meille jatkuvasti uusia biisejä laulettaviksi. Pyrimme vastaamaan toiveisiin. Lisäksi meiltä kysellään, olemmeko oikeita munkkeja, Joonas Pajari kertoo nauraen.

Miehet eivät ole munkkeja, vain vähän sinne päin. Pajari on sinkku, eikä kellään heistä ole lapsia.

Pajari on Munx Gregorianan tenori ja toisen polven suntio, joka työskentelee Helsingin tuomiokir-

Vt. päätoimittaja Pauli Juusela

Toimituspäälliköt

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

kossa ja Suomenlinnan kirkossa. Hän järjestää niihin yhtyeen treenaus- ja nauhoitusajat. Yhtyeen toinen perustajajäsen, baritoni William Häggblom, tekee keikkaa kanttorina ja valmistuu kirkkomuusikoksi. Kolmas perustajajäsen, basso Tuomas Tenkanen, on videoammattilainen ja yrittäjä. Hänelläkin on kytkös kirkkoon: isä on kanttori.

– Haaveilemme luostarista saaressa. Olisi mahtavaa vetäytyä välillä sellaiseen paikkaan. Yksinkertainen elämä ja pako nykyajan hektisyydestä kiinnostavat, Pajari sanoo. Kolmikko tutustui kuorossa noin kymmenen vuotta sitten. He pyytävät Munx Gregorianan projekteihin tarpeen mukaan myös muita kouluttautuneita laulajia.

TUHANNEN VUODEN TAKAINEN munkkimeininki on vedonnut Joonas Pajariin lapsesta asti. Hän kuunteli silloin saksalaisen Gregorian-yhtyeen versioita pop- ja rock-kappaleista. Niissä gregoriaanista tyyliä edustaa kaikuisa laulu poptaustan päällä.

Munx Gregoriana tekee musiikkia puhdasoppisempaan keskiaikaiseen tapaan, jossa miesten äänet ovat kappaleiden ainoa instrumentti. Laulajat esiintyvät videoilla munkin asuissa.

– Totta kai mukana on larppaamista. Rooliin on hauska heittäytyä.

Alun perin keskiaikaiset munkit lauloivat gregoriaanisessa musiikissa kristinuskon sanomasta. Tällainenkin musiikki kuuluu Munx Gregorianan ohjelmistoon.

Kuuntele MunxGregorianan laulua: kirkkojakaupunki .fi

Pajarin haaveena on levyttää kokoelma keskiaikaisia kristillisiä sävelmiä, jotka suomalainen Michael Gunnaerus sovitti suomeksi 1600-luvulla. Yhtye yrittää saada hankkeelle apurahaa.

– Gregoriaaninen laulaminen tuo minulle meditatiivisen ja rauhallisen kirkkaan tunteen. ■

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

HYVÄN TÄHDEN.

Kirkkomuusikko William Häggblom, suntio Joonas Pajari ja videokuvaaja Tuomas Tenkanen ovat yhdessä Munx Gregroriana. – Haaveilemme luostarista saaressa, Pajari kertoo.

suntio Joonas Pajari laulaa kavereidensa kanssa

tietokonepelitunnareita gregoriaanisten munkkien tyyliin, ja sadattuhannet katsovat.

Ilo vie eteenpäin

– Nykyään tärkeimpiä kannustimiani ovat ilo ja innostus, sanoo entinen suorittaja Emma Salokoski.

Laulaja ja lauluntekijätekijä Emma Salokoskella on meneillään kiireinen kevät. Viimeisen vuoden sisällä on valmistunut neljä uutta levyä, joilla Salokoski on mukana.

Yksi niistä on maaliskuussa ilmestyvä Salokosken ja Jarmo Saaren ensimmäinen yhteinen levy Viileässä virrassa. Levyllä on sekä uusia lauluja että vanhojen kappaleiden uudelleensovituksia.

Levyn ensimmäinen single Nocturne julkaistiin helmikuussa. Laulun sanat ovat Eino Leinon kynästä. Laulun on tehnyt tunnetuksi VesaMatti Loiri

– Runo itsessään on huikaisevan kaunis. Se sai mielessäni uusia ulottuvuuksia, kun ajattelin Loi-

rin elämän loppupuolta ja kertomuksia siitä, ettei hän lopulta halunnut hoitoja vaan oli valmis luopumaan elämästä. Aivan kuin hän olisi näin todennut, että on saanut elämältä jo niin paljon, ettei enää tarvitse taistella.

Aiemmin Salokoskea ovat ajaneet elämässä eteenpäin tyytymättömyys ja halu tehdä paremmin. Nykyään tärkeimpiä kannustimia ovat ilo ja innostus.

– Meillä on todella suorituskeskeinen maailma. Kansanterveydelle olisi paljon parempi, jos ihmiset etsisivät elämäänsä iloa eivätkä koko ajan suorittaisi tai yrittäisi miellyttää muita. ■

Emma Salokoski ja Jarmo Saari pe 31.3. klo 18 Tikkurilan kirkossa. Liput Holvi-verkkokaupasta tai kirkon ovelta ennen konserttia.

valitsi Vantaalta viisi lempipaikkaansa

Emma Salokoski on asunut Vantaalla vuodesta 2010. Tällä hetkellä hän asuu Simonkalliossa. Salokoski sai Vantaan kaupungin kulttuuripalkinnon vuonna 2020.

Kahvitupa Laurentius

”Entisenä helsinkiläisenä pidän kahviloista. Aloimme käydä nykyään 15-vuotiaan poikani Emilin kanssa Pyhän Laurin kirkon pihapiirissä sijaitsevassa Kahvitupa Laurentiuksessa toisena pandemiakeväänä. Omistajat ovat italialaisia, joten kahvilasta saa hyvää pitsaa, tiramisua ja espressoa. Miljöö sopii erityisen hyvin kevättalven retkille, kun voi jo istua auringossa ulkona ja lumi sulaa. ”

Kuusijärvi

”Kesäisin käyn uimassa Kuusijärvellä. Se on hyvän pyörämatkan päässä kotoani. Aiemmin Kuusijärvi oli minulle eräänlainen triathlon-kohde. Ajoin sinne pyörällä, lenkkeilin, kävin pulahtamassa järvessä ja pyöräilin takaisin kotiin. Enää en voi urheilla kuten aikaisemmin. Joskus harvoin olen käynyt Kuusijärvellä myös avantouimassa ja saunassa.”

Myyrmäen graffitit

”Minusta on hienoa, että katutaide on nostettu Myyrmäessä kaupunginosan kasvoksi. Osoittaa tiettyä spirittiä, että katutaidetta on siellä niin paljon.”

Simonmetsä- ja Ruskeasanta-alueen jokivarsi ”Jokivarsi on kotini lähellä oleva ihana viheralue, jossa tykkään käydä kävelyllä. Siellä on mutkitteleva puro, jonka päällä on kaatuneita puita, lehtoa ja paljon lintuja. Kun Emil oli vielä pieni, teimme purolla lintukävelyjä. En tunnista lintuja, mutta tykkään kuunnella, kun ne livertävät.”

Tikkurilan kirkon kahvila ”Kirjastoreissulla poikkean usein lukemaan runoja Tikkurilan kirkon kahvilaan. Etsin runoja, jotka sopisivat erilaisiin projekteihini kuten Emma Salokoski Voices -kuoron esityksiin. Olen freelancer ja 90 prosenttia työajastani kuluu kotona läppärin ääressä tai vaatekaapissa äänittämässä lauluja. Se, että ympärillä on elämää, elävöittää minua. Olisipa Tikkurilan kirkon kaltainen paikka ollut olemassa jo silloin, kun lapseni oli pieni. Siellä on perhetila, jossa lapset saavat leikkiä toistensa kanssa ja aikuiset jutella keskenään. Tikkurila on muutenkin muuttunut hyvään suuntaan. Nykyään täällä on kahviloita, ravintoloita ja elämää.”

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JANI LAUKKANEN

Emma Salokoski pistäytyy monesti kirjastoreissullaan Tikkurilan kirkon kahvilassa. Hän tykkää lukea runoja ja suunnitella tulevia projekteja kahvikupin äärellä.

Emma Salokoski

Muutosten myllerrys avasi runosuonen

Nuori Anna-Mari Kaskinen aloitti kirjoittamisen Kanadassa ja muutti sen jälkeen Aaro Hellaakosken lesken luo Museokadulle.

Kirjailija Anna-Mari Kaskinen on totutellut tietoon, että hän sai Kirkon kulttuuripalkinnon 2022. Palkinnon sanotaan olevan elämäntehtäväpalkinto, ja se sai Kaskisen mietteliääksi.

– Kukaan ei voi tehdä elämäntehtäväänsä yksin. Palkinto pysäyttää ajattelemaan kaikkia niitä, joiden kanssa olen saanut tehdä erilaisia töitä. Se on vaikuttanut siihen, millaiseksi elämäntyöni on muodostunut, Kaskinen pohtii.

Kaskisen kirjoittaminen alkoi lukioikäisenä, kun hän opiskeli kansainvälisessä koulussa Kanadassa. Koulussa oli oppilaita yli 40 maasta ja eri uskonnoista.

– Kaikki mullistui hetkessä, ja piti löytää oma paikkansa. Se oli suuri myllerrys, joka avasi mi-

nut kirjoittamaan tuntemuksiani runomuotoisiksi teksteiksi.

Opinto-ohjelmaan kuului myös äidinkielen arvosanan suorittaminen, johon vaadittiin muun muassa suomalaisten klassikkorunoilijoiden teosten lukemista. Kaskinen arvelee siitä kenties alkaneen hänen kiinnostuksensa riimilliseen runoon.

Varhaisimman alkusysäyksen Kaskisen luovuudelle antoi lastentarhanopettajaäiti.

– Kun olin pieni, äiti pani meidät lapset lattialle maton päälle makaamaan. Sitten hän pyysi meitä sulkemaan silmät ja sanoi, että nyt voitte matkustaa minne vain. Se avasi mielikuvitusmaailmani, Kaskinen kertoo.

LUKION JÄLKEEN Anna-Mari Kaskinen muutti Helsinkiin ja pääsi asumaan Aaro Hellaakosken

lesken kotiin Museokadulle. 86-vuotias Lempi Hellaakoski kertoili elämästään ja siitä, miten hänen runoilijapuolisonsa työskenteli. Suomalainen kulttuurihistoria avautui Kaskisen silmien ja korvien edessä.

– Se oli aivan uskomaton ympäristö. Hellaakoskilla oli paljon taiteilijaystäviä. Muistan, kun tapasin Eino Leinon tyttären, joka antoi minulle isänsä runokirjan. Aaro Hellaakosken lanko oli kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen. Olen tosi kiitollinen kaikista arvokkaista muistoista, Kaskinen sanoo.

Kun hän uskaltautui näyttämään runojaan Lempi Hellaakoskelle, tämä kannusti nuorta runoilijanalkua ottamaan yhteyttä kirjailija ja virsisanoittaja Anna-Maija Raittilaan.

Kaskinen soittikin puhelinkopista Raittilalle ja sopi lähettävänsä kirjoittamiaan runoja tälle, mutta ei sitten kehdannutkaan.

Muistan, kun tapasin Eino Leinon tyttären, joka antoi minulle isänsä runokirjan.

NAISET TAPASIVAT kuitenkin myöhemmin. Silloin Anna-Maija Raittila kysyi Anna-Mari Kaskiselta, oliko hän kirjoittanut Afrikkalaisen gospelmessun sanat.

– Vastasin myöntävästi, ja Raittila kutsui minut tekemään lasten ja nuorten virsien sanoituksia silloin teossa olleeseen vuoden 1986 virsikirjaan, Kaskinen kertoo.

Nykyisessä virsikirjassa ja sen lisävihkossa on 34 virttä, joissa on Anna-Mari Kaskisen tekemä teksti. Hän on työskennellyt myös Ruotsin kirkon virsikirjan käännöstyöryhmässä.

Kaskisen mielestä hengellisten laulujen kirjoittajan pitää myöntää, että elämässä tulee kolhuja, ja tuoda esiin se, miten usko elää tämän kaiken keskellä.

– Jos minä en ymmärrä jotain, se ei pienennä sitä, mitä Jumala on. Tekstiä tehdessäni otan todesta Jumalan suuruuden ja ihmiselämän vajavaisuuden ja rikkinäisyyden. Kun ne kohtaavat, siinä syntyy armo ja toivo.

ANNA-MARI KASKINEN on tehnyt kahta vuotta lukuunottamatta töitä freelancerina. Yksi kirjoitustehtävä on johtanut toiseen. Häneltä on ilmestynyt lukuisia kirjoja.

Nyt Kaskisen runokirjoista on kustantajan aloitteesta koottu 52 runokortin kokoelma Uskalla unelmoida (Kirjapaja 2023). Korttien tarkoitus on antaa lukijalle valoa, lohdutusta ja luottamusta elämään.

– Ihmiselle on tärkeää tulla nähdyksi kaikissa elämänvaiheissa. Some on muuttanut elämäämme paljon, ja se on tuonut mukanaan lisää vertailua ja kyydissä pysymisen painetta varsinkin nuorille. Mutta siellä näkyy myös se, kuinka tärkeää ihmisen on saada kannustusta ja rohkaisua, Kaskinen sanoo. ■

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Kirkon kulttuuripalkinnon saanut Anna-Mari Kaskinen on kiitollinen kaikista arvokkaista muistoista.

SENIORITALO

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTO N SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN KERROSTALOKOTIIN.

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin.

Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin.

Vapaana vielä muutama avaran pohjaratkaisun koti, jossa tilaratkaisut on tehty arjen sujuvuutta silmälläpitäen. Esimerkiksi yksiö alkovilla on käytännössä lähes kaksion veroinen toiminnoiltaan. Asunnossa on lisäksi mukavuutta lisäävä ranskalainen parveke. Vapaana tällä hetkellä myös yksi kaksio. Tervetuloa tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle.

Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Tove Jansson kuvasi sota-aikaa

”Maailman lapset valittakoot ja pelätkööt”, julistaa profeetta Piisamirotta Tove Janssonin kirjassa Muumipeikko ja pyrstötähti, kun punainen komeetta lähestyy maata ja uhkaa tehdä siitä muhennosta.

TEKSTI NIKO HUTTUNEN

KUVAT SA-KUVA , POLYFOTO/KANSAN ARKISTO JA WSOY

Raketit lentävät, talot palavat ja romahtavat. Kauhua ja itkua. Tätä nähdään nyt Ukrainan sodassa, mutta sama oli todellisuutta Suomessa 80 vuotta sitten. Sitä näki myös muumeistaan kuuluisaksi tullut Tove Jansson, joka koki Helsingin pommitukset talvi- ja jatkosodassa.

Muumipeikko ja pyrstötähti ilmestyi ensi kerran vuonna 1946. Kirjassa maata uhkaa punainen pyrstötähti. Sen esikuvaa ei tarvitse etsiä kauempaa kuin punatähtisistä pommikonelaivueista.

Kauhu levisi erityisesti kesällä 1944, kun punaarmeija teki läpimurron Karjalan Kannaksella. Kansaa rauhoittaakseen Yleisradio alkoi soittaa päivittäin Turun tuomiokirkon kelloja. Presidentin puoliso Gerda Ryti kehotti kellojen soidessa kaikkia rukoilemaan Suomen puolesta. Kelloja soitetaan radiossa edelleen.

Janssonin tiedetään luoneen ensimmäiset muumitarinat juuri jatkosodan lopussa, jolloin Suomi seisoi jyrkänteen reunalla. Pyrstötähti-kirja käsittelee sodan kauhuja huumorin keinoin. Mistä ei voinut puhua, siitä saattoi kirjoittaa leikittelevän raamatullisen sadun. Kirjan raamatullinen kuvastokin sopii ajan henkeen, sillä sodan kauhut nostivat uskonnollisuuden voimakkaasti esiin.

Ruotsalaisen kirjallisuuden tutkijan Boel Westinin mukaan Jansson oli perehtynyt 1930-luvulla Raamattuun. Hän oli lukenut sitä tuolloin niin intensiivisesti, että yksi hänen nuoruuden päiväkirjoistaan oli täyttynyt sitaateista, joita hän oli poiminut enimmäkseen Vanhasta testamentista. Westin on sitä mieltä, että Raamatun vaikutus näkyy varsinkin varhaisissa muumikirjoissa.

MUUMIPEIKKO JA PYRSTÖTÄHTI -kirjassa Muumilaakson rauha järkkyy. Selviää, että maata uhkaa valtava pyrstötähti, ja muumit lähtevät ottamaan siitä selvää.

Matka vie tähtitornille, jonka ainoa esikuva ei ole Helsingin Tähtitorninmäellä. Kirjassa Yksinäisten vuorten tähtitornin professorit laskevat sekunnilleen pyrstötähden kulkua. Sekunnilleen laskettiin myös Helsingin ilmatorjunnan johtokeskuksessa viholliskoneiden etenemistä, jotta ilmatorjunta osasi avata tulen oikeaan aikaan.

Johtokeskus sijaitsi Korkeavuorenkadun varrella sijaitsevan palolaitoksen alla luolassa. Paikkaa kutsuttiin sen punatiilisen tornin mukaisesti Torniksi.

Yksinäisten vuorten tähtitornissa muumit ymmärtävät kaiken tuhoutuvan. He lähtevät takaisin Muumilaaksoon, vaikka olosuhteet vaikeutuvat koko ajan. Matka vie pakolaisvirtoja vastaan.  Muumien rohkeuden voi nähdä viittauksena sodan aikaiseen rauhanoppositioon, johon Tove Janssonin silloinen miesystävä, kansanedustaja Atos Wirtanen kuului. Rauhanoppositio vaati irtautumista Saksasta, sillä sen rinnalla Suomi ajautuisi tuhoon. Olisi rohjettava lähestyä hyökkäävää Neuvostoliittoa ja avattava neuvotteluyhteys sen kanssa.

KOMEETTATÖRMÄYKSEN UHKASTA kertovassa kirjassa on myös seikkailuhenkinen kehyskertomus, joka mukailee Vanhan testamentin apokryfikirjoihin kuuluvaa Tobitin kirjaa. Kummassakin vanhemmat jäävät huolestuneina kotiin, kun lapset lähtevät kohtalokkaalle retkelleen. Tove Janssonin kirjassa Muumipeikko rakastuu kaltaiseensa Niiskuneitiin heti, kun vain kuulee puhuttavankin hänestä. Samoin käy Tobitin kirjan nimihenkilölle, kun hän kuulee kerrottavan sukulaisestaan Saarasta.

Martti Luther piti aikanaan Tobitin kirjaa komediana. Sen humoristisista muunnelmista kuuluisin lienee Hans Christian Andersenin Matkatoveri. Suomessa Tobitin kirjaan perustuvat muun muassa Aleksis Kiven Nummisuutarit ja

Helsingin raskas ilmatorjuntapatteri sulkutulta ampumassa marraskuussa 1942.

raamatullisin sanankääntein

Runar Schildtin Asmodeus och de tretton själarna. Jansson liittyi tähän pitkään ketjuun. Yksittäisiä aihelmia Jansson omaksui eri puolilta Raamattua. Jalkarenkaassaan keimailevalle Niiskuneidille löytyy esikuva Jesajan kirjasta, jossa kerrotaan koreilevista Siionin tyttäristä (Jes. 3:16).

Myös luontokuvaukset muistuttavat läheisesti Jesajan kirjaa: vedet kuivuvat, maa riutuu ja ihmiset pakenevat janoissaan. Muumipeikko ja pyrstötähdessä heinäsirkkalaumat hyökkäävät Egyptistä, mikä on viittaus tunnettuun raamatunkertomukseen (2. Moos. 10).

YKSITTÄISTEN RAAMATULLISTEN aihelmien lisäksi Muumipeikko ja pyrstötähti ottaa kantaa raa-

matullisiin ajattelumalleihin. Tove Jansson näyttää vieroksuneen sota-ajalle tavanomaista poliittista teologiaa, jonka mukaan sota oli rangaistus kansan synneistä. Monissa Vanhan testamentin kirjoissa Israelin kohtaloa selitettiin juuri näin.

Synti–rangaistus-kaavan sijaan Jansson tukeutui apokalyptiikkaan, jossa syyttömät ihmiset joutuvat pahojen kosmisten voimien uhkaamiksi.

Uuden testamentin Johanneksen ilmestys kuvaa elävästi toisiaan seuraavien lopunajan kauhujen sarjaa: sotaa, nälkää, ruttoa, villipetoja, maanjäristyksiä, auringonpimennystä ja tähtien putoamista taivaalta, joka kääritään kokoon (Ilm. 6). Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjassa luetteloidaan aidon apokalyptisessa hengessä:

Muumipeikko ja pyrstötähti

• Kirja julkaistiin ruotsiksi vuonna 1946, mutta Tove Jansson muokkasi siitä uudet ruotsinkieliset versiot vuosina 1956 ja 1968.

• Uudemmissa versioissa Jansson otti etäisyyttä sota-ajan kokemusmaailmaan ja raamatulliseen kuvastoon.

• Vuoden 1968 versiosta puuttuvat komeettaa enteilevät mystiset merkit. Sodan aikana ihmisillä oli paljon yliluonnollisiksi tulkitsemiaan kokemuksia, joita myöhemmin hävettiin.

• Kirjan toisesta ja kolmannesta, eli vuosien 1956 ja 1968, versiosta on laadittu suomennokset, molemmat nimellä Muumipeikko ja pyrstötähti.

• Jansson piirsi tarinasta myös sarjakuvaversion. Se ilmestyi 1940-luvulla ruotsiksi ja uudelleen ruotsiksi ja suomeksi vuonna 2007.

heinäsirkkaparvet, rutto, maanjäristykset, hyökyaallot ja pyörremyrskyt.

Lopussa muumiperhe piiloutuu Raamatusta tutulla tavalla luolaan (Jes. 2:19 ja Ilm. 6:15). Komeetta kuitenkin ohittaa maan hiuksenhienosti, ja luolasta tultuaan muumit saavat todistaa, kuinka maa palaa ennalleen. Kohtaus muistuttaa raamatullista uudelleen luomista. Muumit pelastuvat täpärästi, kuten Suomi selvisi itsenäisenä sodan kurimuksesta. ■

Kirjoittaja on Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Helsingin yliopistossa. Artikkeli perustuu hänen tutkimukseensa, joka on julkaistu osana kirjaa Raamattu ja populaarikulttuuri (toim. Susanna Asikainen ja Marika Pulkkinen), Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 124.

Helsingin ensimmäisen pommituksen tuhoja Lönnrotinkadulla.

Tove Jansson oli 25-vuotias toisen maailmansodan syttyessä vuonna 1939.

Kuinka pitkälle uskonnon arvostelussa saa

mennä?

Puoluejohtajien arvokeskustelussa Helsingin tuomiokirkon kryptassa pohdittiin sekä hyvinvointivaltion tulevaisuutta että sananvapauden ja uskonnonvapauden välistä rajaa.

Hyvinvointivaltion tulevaisuus, uskonnonvapauden ja sananvapauden

välinen raja, globaali vastuu ja Suomen rooli – siinä aiheita, jotka olivat esillä puoluejohtajille tarkoitetussa arvokeskustelussa, jonka järjestivät Helsingin seurakuntayhtymä ja Kirkkohallitus. Tallenne tiistaina 28. helmikuuta käydystä kes-

kustelusta on katsottavissa kirkon YouTube-kanavalla.

Keskustelemassa Helsingin tuomiokirkon kryptassa olivat puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero (SDP), varapuheenjohtaja

Sebastian Tynkkynen (Perussuomalaiset), puheenjohtaja Petteri Orpo (Kokoomus), puheenjohtaja

Annika Saarikko (Keskusta), puheenjohtaja Maria Ohisalo (Vihreät), puheenjohtaja Li Andersson

(Vasemmistoliitto), varapuheenjohtaja Henrik Wickström (RKP) ja puheenjohtaja Sari Essayah (Kristillisdemokraatit). Keskustelua vetivät arkkipiispa Tapio Luoma ja Marttaliiton pääsihteeri, helsinkiläinen kirkon luottamushenkilö Marianne Heikkilä .

SEURAAVAN VAALIKAUDEN tärkein tehtävä kirkon näkökulmasta on ihmisten tulevaisuudenuskon vahvis-

taminen. Suuntana pitää olla sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta, jossa pidämme huolta jokaisesta apua tarvitsevasta ja kannamme vastuuta yhteisestä luomakunnasta, arkkipiispa Tapio Luoma johdatteli.

Marianne Heikkilä jatkoi luettelemalla karuja faktoja: Suomi velkaantuu, eikä huoltosuhdekaan näytä hyvältä. Kysymys kuului, miten poliitikkojen ja heidän puolueensa arvot vaikuttavat siihen, mistä he olisivat valmiit leikkaamaan.

– Meidän listassamme lukee yritystukijärjestelmä. Tälläkin hetkellä tuetaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä, Sirpa Paatero totesi.

RKP:n Henrik Wickström mainitsi ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja sen porrastamisen.

Vihreiden Maria Ohisalo haluaisi verottaa kovemmalla kädellä ympäristöä tärvelevää toimintaa ja Kristillisdemokraatit terveydelle haitallisia tuotteita.

– Tupakka, alkoholi, terveysperusteiset verot, niitä voitaisiin korottaa, Sari Essayah sanoi.

Perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen nosti leikkauskohteista esiin kehitysyhteistyön. Samalla hän moitti kirkkoa siitä, että se kan-

Arvokeskusteluun osallistuivat Li Andersson (Vas.), Sirpa Paatero (SDP), Maria Ohisalo (Vihr.), Annika Saarikko (Kesk.), Henrik Wickström (RKP), Sari Essayah (KD), Petteri Orpo (Kok.) ja Sebastian Tynkkynen (PS). Keskustelua vetivät arkkipiispa Tapio Luoma ja Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

nattaa hallitusohjelmatavoitteissaan kehitysyhteistyön määrärahojen nostoa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

– Minua surettaa se, että kirkko on laittamassa rahaa toissijaisiin kohteisiin, sellaisiin, joihin Perussuomalaiset eivät ole valmiita, kuten humanitääriseen maahanmuuttoon, Tynkkynen sanoi.

– Meidän mielestämme auttaminen paikan päällä on tehokkaampaa. Toivon, ettei kirkosta tulisi punavihreitä komppaava kirkko, vaan kirkko voisi olla kaikkien kirkko, hän jatkoi.

Li Andersson nosti esiin verovälttelyyn puuttumisen.

POLIITIKOILTA KYSYTTIIN myös, onko hyvinvointivaltiolla yhä mahdollisuus huolehtia vähäosaisista, vai jääkö asia yhä enemmän kirkon ja kolmannen sektorin vastuulle.

– Suomalaisella yhteiskunnalla on varaa huolehtia vähäosaisista, mutta se riippuu myös siitä, millaisia päätöksiä tehdään, Li Andersson aloitti.

– Oma huoleni on, että hyvinvointivaltio ei tällä hetkellä kannattele niitä, jotka sitä eniten tarvitsevat. Kirkko paikkaa yhteiskunnan epäonnistumisia, mutta sen ei kuuluisi olla niin, hän jatkoi.

Maria Ohisalo oli samaa mieltä Anderssonin kanssa ja sanoi, ettei hyvinvointivaltio enää toimi kuten pitäisi. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, ettei opettajilla ole enää aikaa opettamiseen.

Annika Saarikko muistutti, että hyvinvointivaltio on perustunut aivan toisenlaiselle huoltosuhteelle kuin mikä meillä nyt on.

– Tarvitsemme tänne lisää ihmisiä töihin. Se on tosiasia. Meillä ei ole varaa miljardien veronkevennyksiin hyväosaisille, Saarikko sanoi kokoomukseen viitaten.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah oli sitä mieltä, että kirkko, kolmas sektori ja muu yhteiskunta täydentävät toisiaan.

– Voimme ajatella, että laitetaan toimeentulotuki sitä tarvitsevan tilille, mutta tarvitsemme myös diakoniatyön, ruoka-avun ja sen, että ihminen kohdataan ja häneltä kysytään, mitä hänelle kuuluu, Essayah sanoi.

Petteri Orpo painotti, ettei talous ole hänelle mikään itseisarvo vaan väline, jolla hyvinvointivaltio pidetään voimissaan.

– Se on väline, jolla pystymme huolehtimaan palveluista. Haluamme, että jokainen työikäinen ja työkykyinen olisi töissä ja jokainen osallistuisi omalla panoksellaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon.

KESKUSTELUN LOPUKSI päästiin ajankohtaiseen teemaan uskonnonvapauden ja sananavapauden rajoista. Suomen uskonnonvapauslaki täyttää tänä vuonna sata vuotta, mutta aihe on pinnalla myös siksi, että Koraanin polttaminen Ruotsissa on vaikuttanut jopa Nato-jäsenyysprosessiin. Suomessa laki uskonrauhan rikkomisesta kieltää tämän.

– Kuinka pitkälle uskonnon arvostelussa ja pilkkaamisessa saa mennä? Marianne Heikkilä kysyi.

Petteri Orpolla oli asiaan jämäkkä kanta.

– Ei tässä maassa polteta Raamattuja eikä tässä maassa polteta Koraaneja tai muitakaan uskonnon tunnusmerkkejä. Se vaan on niin. Meidän pitää kunnioittaa, ei pilkata. Se ei kuulu tähän maahan.

Maria Ohisalo oli samaa mieltä. – Olisin sanonut ihan samoin. On sananvapaus ja -vastuu. Oikeusistuimissa tuomarit määrittelevät rajat.

Sebastian Tynkkynen näki asian toisin.

– Mitä tulee rikoslakiin, pitää olla mahdollisuus hävittää omaa omaisuuttaan, jos niin haluaa. Ei siitä saa ketään rangaista. On eri asia, mikä on sitten järkevää ja turhaa provosointia, Tynkkynen sanoi.

Li Anderssonin mielestä kysymys on juridisesti vaikea. Raja menee siinä, kun jokin teko kääntyy kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan.

Annika Saarikko ei nähnyt tarvetta uskonrauhan takaavan lainsäädännön muutokselle, kuten ei myöskään RKP:n Henrik Wickström.

– Meillä kaikilla on vastuu siitä, että meillä on uskonnonvapaus. Silloin ei ole oikein polttaa Koraania eikä Raamattua, Wicktsröm kiteytti.

Sirpa Paateron mielestä kysymys liittyi toisten kunnioittamiseen.

– Meillä voi olla erilaisia poliittisia linjoja tai uskonnollisia ajatuksia, mutta kun ollaan eri mieltä, tehdään se toisia kunnioittavalla tavalla. Siinä ei tarvitse loukata tai alistaa toista ihmistä.

Sari Essayah summasi vielä uskonrauhalainsäädännön tarkoituksen.

– Siinä ei suojella jumalia tai Jumalaa vaan lähdetään siitä, että suojellaan tunteita, jotka liittyvät uskonnon pyhiin asioihin. Se on lähimmäisenrakkautta parhaimmillaan. ■

Eduskuntavaalien vaalipäivä on sunnuntaina 2.4. Ennakkoon voi äänestää 22.–28.3.

Tämä nainen vie jazzin uudelle aikakaudelle ja luo omat standardinsa

CHINA MOSES (US)

FEAT. UMO HELSINKI

JAZZ ORCHESTRA –

GREAT VOICES

Ke 29.3. klo 19 // G Livelab, Tampere

To 30.3. klo 19 // Sellosali, Espoo

La 1.4. klo 19 // Tanssin talo, Helsinki

Lippu.fi 15 € / 29 € / 39 €

Yksi virkistävimmistä uusista skandinaavisista jazzsäveltäjistä

KATHRINE WINDFELD (DK) & UMO HELSINKI

JAZZ ORCHESTRA –SILENT MUSIC

To 6.4. klo 13 // Musiikkitalo, Helsinki

Pe 7.4. klo 18 // Agricolan kirkko, Helsinki

Ticketmaster.fi

9,50 € / 15 € / 20 € / 25 €

Jazzklassikoiden ystäville!

UMO HELSINKI

JAZZ ORCHESTRA PLAYS ELLINGTON SUITES

To 20.4. klo 19 // Malmitalo, Helsinki

Ti 9.5. klo 14 // Vuotalo, Helsinki

Lippu.fi 10 € / 15 € / 20 € / 24,50 €

Levynjulkaisukonsertti

UMO HELSINKI

JAZZ ORCHESTRA & NINA MYA –SEARCHING MY SOUL

Ma 8.5. klo 19 // G Livelab, Helsinki

Glivelab.fi 25 € / 33 €

umohelsinki.fi

Omakohtaiset kokemukset johdattivat Mari Pulkkisen tutkimaan, mitä suru on.

Elämää menetyksen kanssa

TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

Ensimmäinen tenttikirja, jonka Mari Pulkkinen osti opiskeluaikoinaan omaksi, oli Juha Pentikäisen Suomalaisen lähtö – kirjoituksia pohjoisesta kuolemankulttuurista

Se on hänellä edelleen hyllyssä.

– Jotakin se kirja minussa liikautti. Aihe kiinnosti, ja olihan kuolema nuorelle naiselle vähän pelottavakin asia.

Pulkkinen oli 23-vuotias, kun hänen viisikymppinen isänsä kuoli aivoverenvuotoon.

– Minulle se oli aikaa, jolloin opinnoissa piti päättää, mistä alkaa tehdä gradua. Kun isä kuoli, kävi hyvin ilmeiseksi, mikä sen aihe oli.

Pulkkinen teki opinnäytetyönsä Helsingin Sanomien kuolinilmoitusten muistovärssyistä. Häntä kiinnosti, miksi omaiset olivat valinneet tietyn tekstin ja mitä niillä haluttiin julkisesti kertoa surusta.

– Yksi suosituimmista muistoteksteistä oli Suurin suru on sanaton. Se mietitytti minua valtavasti, että onhan kuolemasta puhuttava ja että onhan surulle oltava sanat. Olen ihminen, joka hahmottaa maailmaa kielen kautta.

Väitöstutkimukseensa Pulkkinen laittoikin surevat itse sanoittamaan suruaan. Hän keräsi siihen suomalaisten kirjoittamia kirjeitä surusta ja väitteli filosofian tohtoriksi aiheenaan Salattu, suoritettu ja sanaton suru: Läheisen menettäminen kokonaisvaltaisena kokemuksena.

OPINTOJEN RINNALLA Mari Pulkkinen oli perustanut perheen. Esikoisen saatuaan he muuttivat

Helsingistä kotiseudulleen Padasjoelle. Väitöskirja valmistui pikkuhiljaa.

Pulkkinen alkoi odottaa toista lasta. Raskaus eteni normaalisti. Siihen aikaan terveydenhuoltoon tuli uutena 3D-ultraäänitutkimus. Sillä näki entistä selkeämmin lapsen piirteet.

Pulkkinen ja hänen puolisonsa halusivat käydä 3D:ssä varmistamassa normitutkimusten lisäksi, että lapsella kaikki oli kunnossa.

mat saivat kaksi vuorokautta aikaa päättää, jatketaanko raskautta vai keskeytetäänkö se.

Kahden vuorokauden päästä laki olisi päättänyt, ettei raskautta saa enää keskeyttää.

– Ei ollut helppoa, mutta päätimme keskeyttää raskauden. ’Päätös’ sanana ei edes kuvaa sitä, mitä jouduimme käymään läpi. Meidän mielestämme siinä tilanteessa se oli huonoista vaihtoehdoista parempi.

Vastoin kaikkia odotuksia Taimi syntyi elävänä.

– Taimi eli vartin sylissäni. Kukaan ei katsonut kelloa, koska kätilöiden tehtävä ei ole merkitä erikseen kuolinaikaa. Vielä 15 vuoden jälkeen vaalin sitä, että se 15 minuuttia oli meidän yhteinen maanpäällinen aikamme.

TAIMI SYNTYI ja Taimi kuoli. Sen jälkeen tehtiin monia lääketieteellisiä tutkimuksia, koska tapaus kiinnosti harvinaisuutensa vuoksi.

Vanhemmille kerrottiin, ettei Taimin vamma näyttänyt olevan perinnöllistä. Lasta voisi yrittää uudestaan, jos he niin haluaisivat.

– Minulla oli 24. raskausviikko meneillään. Kävi ilmi, ettei kaikki ollut ok. Lapsi oli jo saanut nimen Taimi, sillä tiesimme, että tyttö on tulossa. Saimme tietää, että Taimilla oli hyvin harvinainen pikkuaivojen epämuodostuma.

Neljä erikoislääkäriä varmisti diagnoosin. Viimeisen lääkärin tarkastuksen jälkeen vanhem-

– Tulin pian uudestaan raskaaksi. Kun Taimi syntyi 2007 helmikuussa, saman vuoden jouluaatonaattona syntyi Veikko-poika kuolleena 17. raskausviikolla, Pulkkinen kertoo.

Kaikki oli ollut hyvin. Raskautta oli seurattu erityisen tarkasti äidin jaksamisen ja huolen vuoksi. Asia selvisi rutiiniultrassa.

– Lääkäri ei pystynyt sanomaan niitä sanoja. Hän tiesi, mitä perheessämme oli aiemmin tapahtunut. Kysyin itse, kun

” Haluaisin poistaa kaikki tavat puristaa suru ajallisiin kehyksiin, siihen, että jonain aamuna voisi nousta ja todeta surun loppuneen.

näin monitorista, ettei sydän lyönyt, että onko se kuollut, Pulkkinen kertoo. Hän pääsi jouluaatoksi kotiin. Perheen esikoinen oli 6-vuotias.

Kolmetoista kuukautta Veikon syntymän jälkeen Pulkkisille syntyi pähkinälapsi. Hän on juuri täyttänyt 14 vuotta.

– Pähkinälapsiksi kutsutaan Suomessa lapsia, jotka syntyvät perheeseen menetyksen jälkeen, Pulkkinen kertoo.

Omat kokemukset vaikuttivat Pulkkisen tuolloin pitkälle edenneeseen väitöskirjaan niin, että kuolemankulttuurin muutos jäi siinä vähemmälle. Pulkkinen keskittyi surevien kokemuksiin ja siihen, mitä suru on ja miten surusta pitäisi ajatella.

– Jo ennen tohtoroitumista perustin Jälki jää -toiminimen ja työllistän nyt itseni surun sekatyöläisenä: kirjoitan, koulutan, puhun ja konsultoin kuolemansurun kysymyksistä, Pulkkinen kertoo.

MARI PULKKISEN MUKAAN läheisen kuoleman jälkeen eloon jääneillä on vaihtoehtoina joko surra tai yrittää olla surematta. Ihminen ei pääse menetyksestään eroon. Se merkitsee väkisinkin jotakin.

– Määrittelen suremisen niin, että se on elämistä menetyksen kanssa ja menetyksen vaikuttamana. On hirveän paljon raskaampi vaihtoehto yrittää kieltää se, miten paljon ja mitä kaikkea läheisen kuolema merkitsee.

Jälkikäteen Pulkkinen on miettinyt, miten hänen olisi käynyt, jos hän ei olisi tutustunut suruteorioihin ja kyseenalaistanut niitä jo ennen kuin hänen oma lapsensa menehtyi.

7

väitettä surusta

Surututkija Mari Pulkkinen pohtii yleisiä suruun liittyviä neuvoja ja uskomuksia.

Surun tunteet voi ohittaa

lähtemällä lenkille

tai siivoamalla

Toisten tapoja surra saatetaan joskus arvostella aika kärkkäästi. Tulisi kuitenkin ymmärtää, että suru on kokonaisvaltaista ja ihmiset ovat erilaisia. Ihmisillä on erilaisia suremisen tapoja aivan niin kuin heillä on erilaisia elämisen tapoja.

Siinä missä tunnevetoinen surija perkaa ja erittelee tunteitaan, toiminnallinen surija siivoaa tai juoksee tai esimerkiksi tyhjentää kuolleiden vanhempiensa asuntoa. Kolmas tapa surra on kirjoittaa, puhua, lukea tai kuunnella vaikka laululyriikoita sillä korvalla, miten ne resonoivat oman surun kanssa.

Läheisen kuoleman jälkeen on sopimatonta tuntea vihaa

tai syytellä muita

Tunteet eivät vahingoita ketään. Olisi tärkeää, että surressa olisi tilaa myös tunteille, joita pidetään rumina.

Surevassa vihaa voivat herättää monet asiat. Sureva voi olla vihainen lääkärille: eikö se pystynyt hoitamaan, tekikö se virhediagnoosin, eikö se tehnyt riittävästi? Sureva voi olla vihainen myös Jumalalle, Kelalle, koko maailmalle tai yhteiskunnalle.

Joskus syytetään vainajaa: miksi se eli sillä tavalla, miksi se ei pitänyt itsestään huolta, miksi se joi niin paljon, miksi se ajoi autolla niin kovaa, miksi se kohteli minua niin? Meillä elää vanhakantainen ajattelutapa, ettei vainajista saisi ajatella tai puhua pahaa vaan pitäisi puhua vain hyvää. Mutta tuollainen ajattelu ei edistä rehellistä ja kokonaista surua.

Läheisen kuollessa ihmiset syyttävät useimmin itseään kuin muita. Se on hyvin luonnollinen reaktio monessa tilanteessa. Itsensä syyttäminen liittyy siihen, että silloin ihminen puntaroi omaa vastuutaan suhteessa läheisiin. Sellainen puntarointi on elämässä tärkeää.

Jos suru ei mene ohi, on surtu väärällä tavalla

Usein ajatellaan, että surun kuuluisi mennä ohi. Jos näin ei käy, syytä etsitään suremisen tavasta. Mutta sen sijaan, että yritetään korjata surevaa ja suremisen tapaa, pitäisi antaa ihmisen surra ja auttaa häntä löytämään suremisen mahdollisuuksia. Ehkä sitten ei olisi niin paljon niin sanottuja masentuneita surevia, vaan voisi olla surussaan tyytyväisiä hyvää elämää eläviä ihmisiä.

Sveitsiläisen psykiatrin Elisabet

Kübler-Rossin kehittämällä suruteorialla on selitetty surua 1970­luvun alusta alkaen. Siinä on viisi vaihetta: kieltäminen, viha, kaupankäynti, masennus ja hyväksyminen.

Mutta alun perin tässä teoriassa ei ollut kuvattu surevien kokemusta, vaan Kübler­Ross oli tutkinut kuolevien potilaiden suhtautumista omaan lähestyvään kuolemaansa, ja nämä viisi vaihetta kuvaavat sitä. Se on täysin eri asia kuin toisen ihmisen kuoleman sureminen. Silloin elettiin aikaa, jolloin suru kiinnosti ja käteväksi nähtyä teoriaa alettiin hyödyntää sen ymmärtämisessä.

Vuonna 2017 maailman arvostetuimmat surututkijat kirjoittivat pamfletinomaisen artikkelin, jossa he vetosivat surevia hoitaviin tahoihin ja sureviin, että he luopuisivat vaiheajattelusta. Sille ei ole riittävää empiiristä perustaa, eikä se auta poimimaan surevien joukosta niitä, jotka tarvitsevat eniten ammatillista apua.

Suurin vaara vaiheteoriassa on sen synnyttämä paine surra tietyllä tavalla. Surijalle tulee paine esimerkiksi siitä, että surun pitäisi päättyä johonkin viimeiseen vaiheeseen.

-Emme toivo menetyksiä, mutta olisi aika hirveää, jos emme saisi surra niitä, Mari Pulkkinen sanoo.

Jos läheisen kuolema ei itketä, suhde on ollut merkityksetön

Aika monet arvostavat kykyä itkeä, mutta se ei ole surun mittari. Väitöskirjassani vanhemman polven ihmiset kertovat kasvaneensa ympäristössä, jossa itkeminen ei ollut suotavaa. Pojille oli opetettu, että miehet eivät itke tai miehet eivät itke ainakaan selvinpäin. Perheissä yritettiin rajoittaa lasten tunteiden ilmaisua, eikä yleensä ollut tapana näyttää minkäänlaisia tunteita.

Nämä aikuisiksi kasvaneet lapset kohtasivat sitten kuolemaa ja menetyksiä ja heistä tuntui pahalta, etteivät he osanneet itkeä. Jotkut heistä olivat päätyneet esimerkiksi puolison myötä toisenlaiseen perheyhteisöön, jossa oli tapana näyttää tunteita. He kertoivat, miten helpottavaa oli, että he pystyivät itkemään suruaan.

Usein ajatellaan, että suremme vain niitä ihmisiä, joita rakastamme. Kun ajattelen kaikkia ihmisiä, joita elämänpiiristäni on kuollut, eivät he läheskään kaikki ole olleet rakastamiani ihmisiä. On kuollut ihmisiä, joihin minulla on ollut ristirii-

Hän oli jo ennen Taimia ajatellut, että sureminen pitää ajatella uudelleen.

– Kun Taimi syntyi ja hänet ojennettiin syliini, niin kuin vastasyntynyt annetaan äidin rinnalle, putosin surun syliin.

– Se oli hyvä, sillä en yrittänyt kieltää sitä, mitä kaikkea menetys tarkoittaa ja miten merkittävä asia menetys ja sen sureminen on omalle identiteetille ja sille, minkälainen puoliso ja äiti olen. Sekä hyvässä että pahassa.

sankaripuhetta. Monesti saa lukea, kuinka joku kertoo: ”Kun olen tämän läpikäynyt, tiedän kestäväni mitä vain”.

– Oma kokemukseni on hyvin päinvastainen. Minusta ei ole tullut voimanaista vaan hauras surunainen. En voi tietää, mitä enää kestän. Oma hauraus on käsillä koko ajan. Minusta olisi suorastaan ylimielistä ajatella, että kokemusteni jälkeen kestän mitä vain, Pulkkinen sanoo.

USEIN SUREMISEN ajatellaan vievän tilaa muulta elämältä. Sen takia se ”pitäisi hoitaa” tietyssä ajassa pois tieltä. Pulkkisen mielestä kannattaisi antautua surun syliin ja ottaa vastaan menetyksen tarjoamat merkitykselliset asiat.

Hänen mielestään on vinoutunutta ajatella, että suru on häiriö, josta pitäisi päästä eroon. Suremisen ei tarvitse loppua.

– Tosiasia on, ettemme toivo menetyksiä. Mutta olisi aika hirveää, jos emme saisi surra niitä. Mitä, jos minulla olisi vain isäni ja lasteni menetykset, mutta en saisi surra niitä?

– Sureminen ei vie mitään pois. Suru on merkittävä onnellistava tekijä elämässäni, ja on etuoikeutettua, että saan surra jopa työkseni. ■

Pulkkisesta varmaan hirveintä, mitä surevalle äidille voi sanoa, on, että oman lapsen kuolema opettaa jotakin. Hänen mielestään kärsimykset eivät jalosta ihmistä.

Pulkkisen mielestä menetykset eivät myöskään tee ihmisestä välttämättä voimakasta ja viisasta. Hän ihmettelee nykyistä suruun liittyvää

Päivä surulle -tapahtuma la 18.3. klo 12–16 Myllypuron kirkolla, Neulapadontie 12. Surututkija Mari Pulkkisen aiheena: Suru on täällä – kohti suremisen taitoa. Kirkolla voi maalata surun värejä, ilmaista surua liikkeillä ja hiljentyä pysähtyen tai kirjoittaen. Vertaistukijärjestöt Nuoret lesket, Käpy, Surunauha, Surevien kohtaaminen ja Huoma esittelevät toimintaansa. Päivä päättyy Helsingin Helmi -kuoron konserttiin ja yhteislauluihin.

tainen suhde, ja silti surin heidän kuolemaansa.

Suru on paljon rikkaampaa kuin vain sitä, että suremme rakkaimpiemme kuolemaa. Sitä paitsi eivät läheisimmätkään suhteet pelkästä rakkaudesta koostu, vaan niissäkin on muita puolia.

Uskovan ihmisen ei tarvitse surra kenenkään kuolemaa Ydinkokemusta siitä, ettei tärkeä ihminen ole enää arkisessa elämässä mukana, ei muuta se, uskooko Jumalaan vai ei. Menetys saa yhtä lailla kaikki ihmiset pohtimaan, millainen ihminen vainaja oli, miten kuolema meni, mitä oli ja mitä olisi voinut olla.

Mutta olen huomannut, että voimakas taivasusko tuo suruun tietynlaisen vivahteen, jonkinlaisen pehmeyden, pumpulin, jonka varaan voi jäädä. En tarkoita, ettei menetys silti olisi raskas. Ei taivastoivo ota tästä kivusta mitään pois.

Väitöskirja-aineistossani kävi ilmi, että ihmiset, joilla oli voimakas taivasusko, eivät välttämättä uskoneet Jumalaan.

Se vaati vain uskon siihen, että jossain on paikka, missä taas tavataan.

Surevan pitää antaa olla rauhassa itsekseen

Viime vuosina on mediassa esiintynyt usein sana sururauha. Uutisessa saattaa esiintyä poliisi tai seurakunnan edustaja sanomassa, että ”nyt toivotaan perheelle sururauhaa”.

Sururauhan toistaminen voi vahvistaa kuvaa siitä, että suru on hetkellinen poikkeustila ja että surevan on hyvä pysyä surutalossa eikä häntä saa mennä häiritsemään. Ajatellaan, että surkoon nyt ja palatkoon sen jälkeen takaisin elävien joukkoon.

Osanotto suruun koetaan usein vaikeaksi, mutta kannustan menemään surevan luo. Vähän vieraampaakin ihmistä voi muistaa surussa sillä tavoin kuin se on itselle luontevaa.

Muistan ystävämme isän, joka tuli kolaaman pihamme lumesta, kun lapsemme oli kuollut. Yksi ystävä toi kattilallisen kalakeittoa. Toinen laittoi pitkän tekstiviestin.

Joku voi ottaa surevan lapset joksikin aikaa hoitoon tai jollekin on luontevaa lähteä lenkille yhdessä surevan kanssa.

Suru läheisen kuoleman jälkeen kestää noin vuoden Perinteisesti on ajateltu, että suru kestää tietyn ajan. Kun on kerran käyty läpi vuoden tärkeimmät juhlat – pääsiäinen, äitienpäivä, juhannus, isänpäivä, joulu ja kuoleman muistopäivä – ilman kuollutta läheistä, seuraavan vuoden uskotaan olevan helpompi. On kuitenkin huomattu, ettei tämä malli sovi yhteen surevien kokemusten kanssa ja on esitetty, että ehkä toinen vuosi saattaakin olla vaikein.

Haluaisin poistaa kaikki tavat puristaa suru ajallisiin kehyksiin, siihen, että jonain aamuna voisi nousta ja todeta surun loppuneen.

Ihminen voi ja saa surra samaa menetystä eri tavoin eri elämänvaiheissa. Surin isäni kuolemaa eri tavalla 23-vuotiaana kuin nyt 48-vuotiaana puolisona ja surevana äitinä. Edelleen saan surra.

Kun Taimi syntyi ja hänet ojennettiin syliini, niin kuin vastasyntynyt annetaan äidin rinnalle, putosin surun syliin.

Ihmisellä täytyy olla unelmia

Tänä vuonna Hanna Wass on ymmärtänyt aiempaa syvemmin sen, miksi kirkko ja seurakunta ovat ihmisille niin tärkeitä.

Risti asiantuntijan kaulassa herättää ihmisissä kiinnostusta.

– Välillä minulta kysytään rististä kun olen esiintynyt televisiossa, Hanna Wass sanoo.

Wass on käyttänyt kultaista ristiään siitä lähtien, kun hän sai sen mummoltaan konfirmaatiolahjana.

Suomessa uskontoa on totuttu pitämään yksityisasiana, mutta käytännöt elävät ajassa.

– Yhteiskunnassa kunnioitetaan moninaisuutta ja ihmisen henkilökohtaista tilaa yhä enemmän. Miksi juuri uskonnollista symbolia tuntuu olevan tarve taustoittaa?

– Emmehän esimerkiksi kysy ihmiseltä, jolla on sormus vasemmassa nimettömässä, onko hänen kumppaninsa eri sukupuolta vai samaa sukupuolta oleva henkilö.

Toisaalta tiedustelu voi ilmentää aitoa kiinnostusta ja olla kutsu keskusteluun, Wass ajattelee.

– Toki siinä lähdetään puhumaan aika isoista ja henkilökohtaisista asioista.

Wass on on yleisen valtio-opin dosentti ja työskentelee valtiotieteellisen tiedekunnan varadekaanina. Hän on toiminut politiikan asiantuntijana eri medioissa yli 20 vuoden ajan.

Viime vuoden marraskuussa Wass valittiin Helsingin tuomiokirkkoseurakunnasta seurakuntaneuvostoon ja Helsingin yhteiseen kirkkovaltuustoon Tulkaa kaikki -ryhmän listalta.

Seurakuntaneuvostossa keskitytään oman seurakunnan hallintoon. Yhteinen kirkkovaltuusto on Helsingin seurakuntien ylin päättävä elin, joka päättää muun muassa kirkollisveron suuruudesta, toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä kirkkojen rakentamisesta ja korjaamisesta.

Wassille päätös lähteä seurakuntavaaliehdokkaaksi syntyi spontaanisti ja yllätti hieman hänet itsensäkin. Koska Wass ei ole ollut aktiivisesti mukana seurakunnan toiminnassa, hän ei ajatellut pärjäävänsä vaaleissa.

– Oli yllätys, että sain niin kivasti ääniä. Vähän rimakauhua tuntien olen lähtenyt valtuustoon mukaan. Seurakuntaneuvosto tuntui sen sijaan heti kotoisalta.

TÄMÄN VUODEN ensimmäisinä kuukausina Hanna Wassin henkilökohtaisessa elämässä on vallinnut kriisitilanne.

– Menetin valtavan tärkeän ihmissuhteen siinä muodossa, jossa olisin halunnut sitä jatkaa, Wass kertoo.

– Vuoden alku on ollut murheellista ja synkkää aikaa. Tuntuu kuin olisin raahannut kottikärryillä sydäntä perässäni.

Enempää Wass ei halua avata tilannettaan, koska kunnioittaa toisen ihmisen halua yksityisyyteen.

Samaan aikaan kun oman elämän palikat menivät uuteen järjestykseen, alkoi seurakuntaneuvoston ja kirkkovaltuuston toiminta uudella kokoonpanolla. Henkilökohtaisen surun myötä valtuutetun tehtävä on yllättäen näyttäytynyt aivan erilaisessa valossa kuin Wass oli alunperin ajatellut.

– Samalla, kun itselläni on ollut vahva merkityksettömyyden kokemus, on ollut hurjan lohdullista ajatella, että seurakuntalaiset ovat luottaneet minuun ja valinneet minut hoitamaan tärkeää tehtävää.

Seurakuntaneuvoston kokouksista ja edustajakollegoista on löytynyt yksi uusi elämää kannatteleva rakenne. Valtuutetun rooli on osoittautunut tärkeäksi myös oman hengellisyyden kannalta.

– Minulle usko on ollut pitkälti yksilösuoritus. En ole aiemmin ymmärtänyt, miksi yhteisö on niin tärkeä uskonnonharjoittamisessa. Päinvastoin olen kokenut muut ihmiset lähes häiriöksi.

– Viime kuukausina on välillä on tuntunut siltä, että eikö murheellani ole mitään väliä ja tulenko enää koskaan olemaan onnellinen. Kun oma perspektiivini on kaventunut, seurakuntaneuvoston puheenjohtajan, tuomiorovasti Marja Heltelän toistuva viesti Jumalan suunnitelmasta ja sen sisältämästä tulevaisuudesta ja toivosta on avautunut minulle aivan uudella tavalla.

– Tämän kokemuksen myötä olen myös ymmärtänyt, ettei usko toteudu pelkästään yhteydessä ylöspäin vaan myös sivusuunnassa. Siksi seurakunta on olemassa ja monelle niin tärkeä.

Kuka?

Hanna Wass, 45 on yleisen valtio-opin dosentti ja Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan varadekaani.

Mitä?

Hänet valittiin viime vuoden marraskuussa Helsingin yhteiseen kirkkovaltuustoon ja tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvostoon.

Motto

Sydän edellä syvään päätyyn.

ENTÄ MILLAISEEN suuntaan Hanna Wass haluaa kirkkoa luottamushenkilönä viedä?

– Tulkaa kaikki -liikkeen nimi avaa sitä suuntaa aika hyvin. Kaikkien tulee olla tervetulleita lähtökohdista huolimatta. Kirkolla ei pidä olla kynnyksiä eikä vähimmäisvaatimuksia, jos se haluaa olla luonteva ja orgaaninen osa yhteiskuntaa.

Wassin ihannekirkko on luonnollinen osa kaupungin katukuvaa ja ihmisten elämää.

– Voimme järjestää erilaisia tapahtumia myös niin, ettei ihmisten tarvitse mennä varta vasten kirkkoon. Tällainen voisi olla esimerkiksi Ehtoollinen Helsingin taivaan alla -tapahtuma Senaatintorilla.

Koronapandemian aikana Wass toivoi kirkon suunnalta enemmän medianäkyvyyttä ja rohkeampia kannanottoja. Hänestä on tärkeää, että

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JANI LAUKKANEN

kirkko ottaa kantaa muuhunkin kuin sosiaalipolitiikkaan.

Kirkko on hänen mukaansa menossa oikeaan suuntaan. Hän kiittää esimerkiksi arkkipiispa Tapio Luomaa siitä, että tämä on tarkistanut kantojaan sukupuolivähemmistöihin ja kertonut siitä julkisuudessa oman persoonansa peliin pannen. Luoma on ulostulollaan näyttänyt myös toimintamallia, joka vähentää polarisaatiota.

– Hän on osoittanut, että jos kuuntelemme toisiamme ja pysymme valppaina, oma käsityskykymme voi kasvaa. Oman näkemyksen uudelleen arvioiminen ei ole takinkääntämistä, vaan kasvavaa ymmärrystä siitä, mikä on oikeudenmukaista. Venäjän hyökkäyssodan suhteen kirkko on Wassin mielestä toiminut suoraselkäisesti tuomitsemalla sodan yksiselitteisesti.

– On sanottu selvästi, ettei aggressiivista voimapolitiikkaa ole missään yhteydessä hyväksyttävää perustella uskonnolla.

Huhtikuun alun eduskuntavaalien teemoista Wassia huolestuttavat etenkin talouskysymykset. Hän toivoisi kirkolta kannanottoa Suomen taloustilanteeseen.

– Myös kirkon päätöksenteossa joudutaan miettimään, mitä priorisoidaan ja mitä pitää leikata. Näiden arvovalintojen ääneen sanominen myös valtakunnanpolitiikan tasolla olisi minusta valtavan tärkeää.

– Kirkko voisi toimia suunnannäyttäjänä siinä, kuinka niukkuuden olosuhteissa tehdään ratkaisuja, jotka eivät ole entisestään kurjistavia tai kohdistu heikompiosaisten elämänehtojen kutistamiseen.

TUORE TEHTÄVÄ yhteisessä kirkkovaltuustossa on avannut Hanna Wassille uudenlaisen yhteyden myös joihinkin ystäviin ja kollegoihin yliopistolla.

– Valtuutettuna toimiminen on kuin olisin laittanut napin rintaan tai ojentanut käyntikortin, ja sen seurauksena jotkut ovat alkaneet jutella minulle omasta suhteestaan uskoon ja kirkkoon. On ollut hienoa huomata, millaisia keskusteluja edustajuus on avannut.

Wassin päivät täyttyvät tutkimustyöstä, opetuksesta ja yliopistohallinnosta. Lisäksi hän hoitaa nyt tehtäviä seurakuntaneuvostossa ja kirkkovaltuustossa. Kuinka hän viettää vapaa-aikaansa?

– Sepä se, ei sitä kauheasti tällä hetkellä ole.

Kahdesta asiasta Wass ei kiireen keskellä kuitenkaan tingi. Ensimmäinen on uiminen: Wass käy joka päivä uimassa joko Yrjönkadun uimahallissa tai Allas Sea Poolilla.

Toinen on pyhäpäivän kunnioittaminen levolle.

– Saatan hoitaa kasaantuneita hommia lauantaina yömyöhään, mutta sunnuntaina en tee töitä enkä mene ostoksille.

Wass on asunut koko ikänsä kilometrin säteellä Helsingin tuomiokirkosta. Tyypillisenä kaupunkilaisena hänellä ei ole ollut erityistä luontosuhdetta. Pandemian ja keski-iän myötä suhde luontoon on kuitenkin muuttunut tärkeäksi. Lomillaan Wass käy patikoimassa Liesjärven kansallispuistossa Kanta-Hämeessä.

Luonnosta on tullut pyhä asia.

– Kuulostaa todella kliseiseltä, mutta metsässä tallustaessa omat murheet sulautuvat osaksi ikiaikaista luontoa ja asettuvat mittakaavaansa.

Pyhää Wassille on ”kaikki, mikä on kristityille pyhää”.

Lisäksi pyhää Wassille ovat myös erilaiset ihmissuhteet. Kummilasten ja ystäväperheiden kanssa puuhastelu on ihanaa. Myös ystävyyssuhteet ovat tärkeitä. Oma lukunsa on tietenkin romanttinen rakkaus.

– Se on käsittämättömän ihmeellistä, kun toiseen ihmiseen saa yhteyden ja tuntee sielunkumppanuutta. Olen näistä kokemuksista syvästi kiitollinen.

Wass kertoo luottavansa edelleen siihen, että asiat kääntyvät aina lopulta parhain päin.

– Viime vuosina olen usein työstänyt pettymyksiä huomaamattani niin, että olen miettinyt, ”ei se sittenkään ollut niin tärkeää”.

– Mutta jos haaveita alkaa yksi toisensa jälkeen neutralisoimaan, millä sitten enää on loppujen lopuksi väliä? Kyllä ihmisellä täytyy voida olla unelmia. ■

Hanna Wass luottaa siihen, että loppujen lopuksi asiat kääntyvät parhain päin.

”On ollut hurjan lohdullista ajatella, että seurakuntalaiset ovat luottaneet minuun ja valinneet minut hoitamaan tärkeää tehtävää.

Entä jos jokainen olisikin oman elämänsä teologi?

Sini Mikkola ja Suvi‑Maria Saarelainen ovat millenniaaleja ja teologian tohtoreita. He kertovat, miksi kirkko tuntuu monesta heidän ikäisestään vieraalta.

Jos katolisella keskiajalla tai luterilaisen puhdasoppisuuden ja noitavainojen aikaan 1600-luvulla olisi tehty gallupeja siitä, mitä ihmiset uskovat, aika moni olisi saattanut ainakin hiljaa mielessään vastata, että ”uskon, mutta en niin kuin kirkko opettaa”.

Usko Jumalaan on kirkollisten gallupien klassikkokysymys. Viimeisimmässä, vuonna 2019 tehdyssä, kyselyssä neljäsosa suomalaisista kertoi uskovansa kristinuskon opettamaan Jumalaan. Lähes yhtä moni sanoi, ettei usko Jumalan olemassaoloon ollenkaan. Vajaa viidennes totesi uskovansa Jumalaan eri tavalla kuin kirkko opettaa.

– Niin kauan kuin tutkimusta on tehty, on tunnistettu se, etteivät ihmiset ole koskaan uskoneet niin yksioikoisesti kuin mikään kirkko opettaa. Sehän on fantasiaa, että meillä olisi joskus ollut joku 98 prosentin yhtenäinen joukko suomalaisia, jotka kaikki olisivat uskoneet samalla lailla. Ei varmasti ole ollut. Sen sijaan on ollut sosiaalista painetta ja sanktioita, joiden avulla on esimerkiksi saatu ihmiset tuomaan lapsensa kasteelle, sanoo yliopistonlehtori Suvi-Maria Saarelainen Itä-Suomen yliopistosta.

– Nykyisin kritiikki ja henkilökohtaiset mielipiteet ovat sallittuja. Kukaan ei edes oleta, että mitään otetaan annettuna. Vaikka puhuttaisiinkin kirkon uskosta, se tulee omakohtaiseksi vain niin, että se on itse pureksittu ja pohdittu, hän jatkaa. Saarelainen on yhdessä kollegansa Sini Mikkolan kanssa toimittanut artikkelikokoelman Millenniaalien kirkko – kulttuuriset muutokset ja kristillinen usko. Saarelainen ja Mikkola ovat kumpikin teologian tohtoreita ja pappeja. He myös kuuluvat millenniaaleiksi kutsuttuun, noin vuosina 1980–1995 syntyneeseen sukupolveen.

MILLENNIAALEJA ON KUTSUTTU yksilöllisen valinnan sukupolveksi, joka ei välttämättä kaipaa kirkkoa hengellisyytensä tai henkisyytensä toteuttamiseen. Kirkkoon kuulumisen syyksi ei enää riitä perinne tai tapa, vaan kirkon toimin-

nan ja uskon on tunnuttava itselle merkitykselliseltä ja omia arvoja vastaavalta.

Kyseessä ei oikeastaan ole uusi eikä vain millenniaaleja tai heitä nuorempaa z-sukupolvea koskeva ilmiö. Kirkon omat tutkimukset ovat ainakin koko 2000-luvun toistuvasti kertoneet esimerkiksi hengellisen etsinnän suuntautumisesta muualle kuin kirkkoon ja siitä, että kirkko instituutiona koetaan yhä vieraammaksi.

Länsimaissa on jo pitkään ollut käynnissä kulttuurinen muutos, johon kuuluvat maallistuminen ja voimakas kahtiajakautuminen esimerkiksi arvokysymyksissä. Yhä useampi identifioi itsensä uskonnottomaksi. Tämä näkyy Suomessakin, ja erityisesti millenniaalien joukossa. Tutkimusten perusteella Suomen uskonnottomin väestönosa ovat pääkaupunkiseudulla asuvat millenniaalit.

Sini Mikkola ja Suvi-Maria Saarelainen vieroksuvat puhetta millenniaaleista kirkon erityisenä ongelmana. He heittävät ilmaan kysymyksen, mitä jos asia onkin niin päin, että vanhanaikaisena, kankeana ja epätasa-arvoisena pidetty kirkko on millenniaaleille ongelma.

Ongelma voi olla myös kirkossa käytetty kieli, joka ei aina tavoita nykypäivän ihmisten todellisuutta ja heidän elämänkysymyksiään. Mallia kaikkeen kirkon arjessa tehtävään julistukseen ja toimintaan voisi Mikkolan mukaan ottaa lähetystyöstä. Sen piirissä on jo kauan sitten oivallettu, kuinka ratkaisevan tärkeää on oman sanoman mukauttaminen vallitsevaan kulttuuriin ja kieliyhteisöön.

SINI MIKKOLA KYSYYKIN, kenelle kirkossa käytetty kieli ja sen herättämät mielikuvat luovat samastumispintaa ja ketkä kaikki jäävät ulkopuolelle. Jumalasta esimerkiksi puhutaan usein Isänä tai Herrana, vaikka niin Raamattu kuin kristillinen perinne sisältävät sekä feminiinisiä että sukupuolettomia kuvauksia Jumalasta.

– Tämä liittyy käsitykseen teologiasta. Nähdäänkö kirkon oppi jonakin ikiaikaisena ja muuttumattomana vai otetaanko huomioon se, että

– Mitä tapahtuisi, jos teologia ymmärrettäisiinkin yksilön omaksi merkityksen rakentamiseksi ja pyhyyden etsinnäksi? Suvi-Maria Saarelainen ja Sini Mikkola pohtivat.

teologiaa tehdään aina kussakin ajassa ja tilanteessa? Jos ajatellaan, että on jokin täysin muuttumaton ydin, joka on aina ollut olemassa, on helppo leimata kaikki vähänkin toisenlainen uudeksi hapatukseksi, joka mädättää systeemin, Mikkola sanoo.

Saarelainen jatkaa kysymällä, kenelle teologia kuuluu.

– Tässäkin nyt teologit puhuvat teologiasta. Mitä tapahtuisi, jos teologia ymmärrettäisiinkin yksilön omaksi merkityksen rakentamiseksi ja pyhyyden etsinnäksi?

KIRKOSSA SAATTAA TUNTUA vaikealta myös työntekijävetoinen toimintakulttuuri, jossa seurakuntalaisten odotetaan istuvan kirkonpenkissä lähinnä yleisönä.

– Entä jos aidosti lähdettäisiin siitä, että meitä on tässä seurakunnassa moninainen joukko ihmisiä? Mietittäisiin, mikä on näiden ihmisten näköistä ja heitä kiinnostavaa toimintaa ja mitä voitaisiin tehdä yhdessä? Sini Mikkola kysyy.

Suvi-Maria Saarelainen arvioi, että kirkko voisi olla keskustelukumppani ja turvan rakentaja

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

esimerkiksi eksistentiaalisissa kysymyksissä, joita jokaisella ihmisellä on.

– Ihmisillä on tarve löytää psyykkistä turvaa ja kokea kuuluvansa johonkin. Kuka minä olen? Mihin olen menossa? Mitä uskon? Mitkä ovat keskeiset arvoni? Mikä tässä elämässä on merkityksellistä? Tällaisten kysymysten käsittelyynhän kirkon työntekijät on koulutettu.

Koronapandemia on Saarelaisen mukaan jättänyt paljon psykososiaalista hätää, jota kirkko voisi olla lievittämässä. Kaikenikäisillä on käsittelemätöntä surua ja pelkoa ja myös yksinäisyyttä. Ihmiset kaipaavat kohtaamisia ja keskustelua.

Mikkola huomauttaa, ettei kristinuskon erityissanoma katoa mihinkään, vaikka kirkossa annettaisiinkin enemmän tilaa ihmisten elämänkysymysten pohdiskelulle. Ihan samoja kysymyksiä löytyy myös kristinuskon ytimestä.

PALATAAN VIELÄ kysymykseen uskomisesta. SuviMaria Saarelainen on väitöskirjassaan ja sen jälkeenkin tutkinut nuorten aikuisten hengellisyyttä. Moni heistä on kertonut uskovansa Jumalaan

mutta korostanut eroa oman uskonsa ja kirkon opetuksen välillä.

– Sitten, kun asiaa kysyy tarkemmin, sieltä tulee sentyyppisiä selityksiä kuin että ”minun Jumalani on luoja ja hyvä ja pitää kaikista huolta”. Ajattelen, että kyseessä on rajanveto kirkkoon instituutiona, koska kyllä ainakin minulle tuollainen Jumala kuulostaa ihan siltä samalta Jumalalta, josta kirkossa puhutaan, Saarelainen sanoo.

Sini Mikkolan mukaan rajapintojen hämäryydestä kertoo myös se, että luterilaisen kirkon jäsen voi identifioida itsensä uskonnottomaksi yhtä lailla kuin kirkkoon kuulumatonkin. Tänään uskonnoton ei myöskään välttämättä ole aina uskonnoton. Mikkola toteaa, että uskonnollinen identiteetti ei koskaan ole kiveen hakattu, ja ihmisen itseymmärrys vaihtelee elämäntilanteiden muuttuessa.

– Jokaisen uskonnollisen ihmisen elämään kuuluu se, että välillä usko on lähellä ja välillä kaukana. Uskonnollisuus myös kypsyy vanhetessa ja nuoruuden mustavalkoinen jumalakuva saa enemmän sävyjä. Olisihan se aika kamalaa, jos nyt nelikymppisenä uskoisin samalla tavalla kuin viisitoistavuotiaana, Saarelainen lisää. ■

”

Se on fantasiaa, että meillä olisi joskus ollut joku 98 prosentin yhtenäinen joukko suomalaisia, jotka kaikki olisivat uskoneet samalla lailla.

YLIOPISTONLEHTORI SUVI-MARIA SAARELAINEN

Mielipide

Ihmiset kirkkoihin soittamaan ja laulamaan

NUORENA OLIN mukana seurakuntien toiminnassa, ja nyt haluaisin nostaa esille arvokkaan asian, joka kirkolla on jatkuvasti käytössään, mutta joka näkyy suurelle yleisölle yllättävän vähän. Seurakuntien piirissä on valtavasti musiikillista lahjakkuutta, soittimia, upeita tiloja ja tietysti myös hieno akustiikka kirkoissa.

Yhteiskunnassa taas on hyvin vähän edullisia, matalan kynnyksen mahdollisuuksia opiskella soitinten alkeita sekä laulaa ja soittaa yhdessä, etenkin aikuisille ja musiikin ulkopuolella kasvaneille. Heistä monet olisivat kiinnostuneita oppimaan soitto- tai laulutaitoja. Kirkon tiloja voisi myös avata pop-up -tyyliin muusikkoryhmille. Yleisö tietäi-

LUDWIG VAN BEETHOVENIN JUHLAMESSU

MISSA SOLEMNIS

Ryan Bancroft, kapellimestari

si, että esimerkiksi tiistai-iltaisin tietyssä kirkossa on aina elävää musiikkia kuunneltavaksi ja sisään voi vain poiketa kuuntelemaan.

Olisi mahtavaa, jos seurakunnat voisivat tarjota pienestä maksusta eri soitinlajien soittotunteja. Olen satunnaisesti nähnyt tällaista tehtävän ilmaiseksi. Vaikka ryhmät ovat olleet täysiä, ne ovat loppuneet esimerkiksi opettajan muuttaessa pois.

Voisiko tällaista toimintaa organisoida laajemmin ja maksaa opettajille palkkion? Näin toiminta ei olisi satunnaista ja pelkästään vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Uskoisin, että monet olisivat valmiita maksamaan kohtuullisen korvauksen tunnista. Opetustyötä voisi tarjota niille soittotaitoisille, jotka nauttisivat opettamisen tuomasta ilosta elämässään.

Musiikilliset taidot olisi kiva saada yhteiskuntaan mukaan vähän liikunnan tapaan luonnolliseksi tavaksi ilmaista itseään. Tässä kirkolla olisi mahtava tilaisuus toimia suunnannäyttäjänä ja kokoavana voimana.

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Katharine Dain, sopraano | Tuija Knihtilä, altto

Jussi Myllys, tenori | Tommi Hakala, baritoni

TAPIOLA SINFONIETTA EMO ENSEMBLE

KIIRASTORSTAI 6.4. KLO 19 ESPOON KULTTUURIKESKUS

ALK. 30/25/12 €

Sanna Ruskomäki yrittäjä, Helsinki

Sähköinen äänestys ei toimi kirkossa

LUIN TODELLA kauhistuneena pitkän artikkelin, jossa ehdotettiin niin sanottuun sähköiseen äänestykseen siirtymistä (K&k 2.3.). Niin merkityksettömätkö seurakuntavaalit ovat? Ongelma vaalisalaisuudessa sentään mainittiin ohimennen, mutta tätäkin vähäteltiin. Ja toistettiin kaikki nämä vertailut esimerkiksi verkkopankkeihin.

Rahansiirrolla ja äänestyksellä on ratkaiseva ero. Rahansiirrossa ketjua on voitava seurata alusta loppuun. Äänestyksessä pitäisi samanaikaisesti varmistaa, että ääni pysyy matkalla samana ja tiedetään, kuka sen on antanut, eikä toisaalta tiedetä, kuka minkäkin äänen on antanut. Pallon pitää siis olla yhtaikaa laatikossa ja sen päällä.

Esimerkiksi osuuskaupan vaaleissa otetaan tietoinen riski, että joku äänestää toisen puolesta (näin joku on maininnut tehneensäkin). Silloin oletetaan, ettei kukaan viitsi teknisesti väärentää tulosta. Pelkään, että seurakuntavaaleissa riski on suurempi – joku voi haluta sotkea vaalit.

Tietoliikenne ei koskaan ole täysin suojassa, toisin kuin artikkelissa

väitettiin. Yhteys voidaan kaapata ja sisältöä muuttaa (tällaisia rikoksiahan tehdään jatkuvasti).

Suurin ongelma on kuitenkin vaalisalaisuuden ja vaalivapauden takaaminen, jos äänestystilanne ei ole valvottu. Kotona voi kätevästi vahtia, että se perheenjäsenen ääni varmasti menee oikealle henkilölle...

Se, että äänestysluettelo on paperilla tai että ihmisille lähetetään vanhentunutta tietoa, on sitten toinen ongelma. Siihen, että posti hukkaa ja viivyttää ennakkoääniä, on löydettävä jokin muu ratkaisu.

Laura Kataja

tietojenkäsittelytieteen maisteri, Espoo

Kehitysyhteistyö ei ole nuorilta pois

ARI LINNA nosti esiin tärkeän aiheen, nuorten hyvinvoinnin (K&k 2.2.). Nuorten hyvinvointiin täytyy todellakin panostaa! Kehitysyhteistyö ei kuitenkaan ole oikea paikka säästää. Suomalaisten nuorten ja maailman köyhien vastakkainasettelu ei ole välttämätöntä.

Kehitysyhteistyöllä tuetaan maailman heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Sen avulla puututaan

kriisien juurisyihin, kuten eriarvoisuuteen. Kehitysyhteistyötä tarvitaan erityisesti juuri nyt, kun esimerkiksi koronapandemian takia ihmisten toimeentulo on heikentynyt. Ruokaturva on myös merkittävästi heikentynyt eri puolilla maailmaa, kun Venäjän hyökkäyssota on vaikeuttanut viljakuljetuksia. Kestävää kehitystä on kriiseistä huolimatta edistetty eri puolilla maailmaa, myös kehitysyhteistyön avulla.

Kehitysyhteistyö onkin tehokas panostus koko maailman tulevaisuuteen. On arvojemme mukaista olla mukana puolustamassa heikoimpia ja edistämässä hyvinvointia, niin Suomessa kuin maailmalla.

Johanna Harjunpää

Herttoniemen

seurakunta, Helsinki

Rakkaudesta ja suvaitsevaisuudesta

JAN-ERIK EKLÖF peräänkuuluttaa mielipidesivulla esteetöntä pääsyä kirkon toimintaan ja yhteisöön (K&k 2.3.). Tavoite rakkauden kaksoiskäskyn mukaisesta ihmisten kohtelusta on hyvä ja oikea.

Jotta keskustelu olisi hedelmällistä, tulee asioista puhua niiden oikeilla nimillä. Eklöfin viittaus ”kris-

tittyihin, jotka haluavat päättää, ketkä saavat rakastaa toisiansa” on harhaanjohtava. Siinä samaistetaan rakastaminen ja seksi. Tuskin seurakuntiemme päättäjissä on sellaisia, jotka haluavat kieltää kristillisen rakkauden osoittamisen jollekin ihmisryhmälle tai joidenkin keskinäisen rakkauden. Erimielisyys liittyy seksuaalimoraaliin.

Inkluusio on ollut alusta asti kristillisen seurakunnan ydintä siinä mielessä, että yhteiskunnan reunamilla eläneet, köyhät ja sairaat on otettu avosylin vastaan ja heidän ihmisarvonsa Jumalan edessä on ymmärretty yhtä suureksi kuin ulkonaisesti korkeassa asemassa olleiden. Mutta jos Jeesuksen seuraajat olisivat mukautuneet ajan moraalinormeihin, ei kristillistä kirkkoa olisi koskaan syntynyt. Olisi kyllä vältytty vainolta ja marttyyrikuolemilta, mutta sulauduttu valtakulttuureihin niin hyvin, että koko maailman muuttava sanoma olisi liudennut olemattomiin.

Jeesuksen radikaali rakkaus ei ollut eikä ole ”suvaitsevaa” rakkautta, vaan ihmisen koko elämän muuttavaa rakkautta.

Lehti ilmestyy 30.3.

Varaukset pe 17.3., aineistot ma 20.3.

1/1 ja 1/2 -sivun ilmoitukset -35 %

Muut koot -30 %

J. S. Bach: Johannes-passio

TÄTÄ LEHTEÄ LUETAAN! KE 5.4. JA PE 7.4.2023 KLO 18 HELSINGIN TUOMIOKIRKKO

Vastaanottajan nimellä lähetetyn lehden huomioarvo on taattu! Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään postitse osoitteellisena Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntien jäsentalouksiin, talouden vanhimmalle.

Helsinki: Painos 190 000 kpl.

Espoo ja Kauniainen: Painos 80 000 kpl.

Vantaa: Painos 70 000 kpl. kirkkojakaupunki.fi:

Uniikkeja kävijöitä keskimäärin 52 000 viikossa.

Mediamyynti

Pirjo Teva 040 680 4057

pirjo.teva

@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen @kotimaa.fi

KE 5.4. JA PE 7.4.2023 KLO 18 HELSINGIN TUOMIOKIRKKO

CANTORES MINORES • Suomalainen barokkiorkesteri

Solisteina Tom Nyman • Jyrki Korhonen

Tuuli Lindeberg • Teppo Lampela

LIPUT TICKETMASTER.FI & TUNTIA ENNEN KIRKON PÄÄOVELTA

Liput: 65, 50/40, 30/25, 15 € (numeroidut rivit)

HUOM! 7.4. konsertin suoratoisto: youtube.com/cantoresminoresfinland

kodissa nauttien kattavista palveluista yhdessä muiden senioreiden kanssa. Hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelumme muuntuvat tarpeidesi mukaan. Aktiivinen harrastus- ja kulttuuritoimintamme piristää arkea.

Viisi taloamme pääkaupunkiseudulla sijaitsevat Helsingissä ja Vantaalla. Tervetuloa tutustumaan – varaa oma esittelyaikasi tai pistäydy keskiviikon klo 13 esittelyssä ilman ennakkoilmoittautumista. Katso lisätiedot ja tutustu tarjouksiimme sagacare.fi/uusikoti tai soita maksuttomaan numeroon 0800 06116 (ark. klo 8-16).

Jarmo Harno Helsinki

Eduskuntavaaliehdokas, vielä ehdit tavoittaa aktiiviset äänestäjät.

Hammashoitoa

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

Hammaslääkäri Ada Tikka

alk. 69 € aika 20 min.

· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €

· Hammastarkastus muuten 45 €

· Hammasvalkaisu 129 €

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

HAMMASTEKNIKKO

24 h

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi

ja alaleuan kokoproteesi

tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa

alk.

○ Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla

EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213

EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560

Mannerheimintie 65, Helsinki Matinraitti 14, Espoo

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).

Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Pääsiäislehti ilmestyy 30.3.2023

Varaukset 17.3. klo 14

Aineistot 20.3. klo 15

Seuraava lehti ilmestyy 27.4.

www.jyrkisaarimaa.fi

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7 Huom! Käynti Kielotien puolelta • katutasossa • esteetön sisäänkäynti

HAMMASIMPLANTTI +KERAAMINEN KRUUNU

Hammaslääkäriasema

Hautauspalveluja

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Mediamyynti Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt

p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

1 2 0 0 €

HELSINKI

FORUM p. 010 76 66620

ITÄKESKUS p. 010 76 66590

KALLIO p. 010 76 66500

MALMI p. 010 76 66630

TÖÖLÖ p. 010 76 66530

ESPOO

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640

LEPPÄVAARA p. 010 76 66610

TAPIOLA p. 010 76 66570

VANTAA

MYYRMÄKI p. 010 76 66600

TIKKURILA p. 010 76 66560

KERAVA p. 010 76 66550

HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET

Edullisemmin suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Salpakuja 7, 01200 Vantaa

p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

MAKSUTON ARVIOINTIKÄYNTI

Fabianinkatu 31 C, 4 krs. 00100 Helsinki www.betterbite.fi

09 23 174 Hammasklinikka

Kiinteistönvälitystä

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella. Soita vaikka heti!

Jukka Norta Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

www.mrautanen.com

Myydään asuntoja

Myydään 2008 valmistunut 48 m2 siisti ja hyvin pidetty esteetön kaksio Katajanokalta. 1. krs rauhalliselle sisäpihalle. Hyvin hoidettu ja yhteisöllinen taloyhtiö. Hyvät kulkuyhteydet palveluihin. 040 060 0323.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Lakipalveluja

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1

puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy

puh. 09 477 0680 www.norros.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi

p. 050 464 2930

Ostetaan

OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI 040 0218 225

SEPPO JA SARI

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Palveluja tarjotaan

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

ke 15.3. klo 18 seurat Matinkappeli, Liisankj. 3, Espoo. su 19.3. klo 11 herättäjäjuhlien kirkkopyhä Munkkivuoressa, Raumant. 3; s. A.Saaristo; kahvit ja seurat, tietoa Seinäjoen juhlista.

klo 15 seurat ja po-vuosikok. Tikkurilan kko, Asemat. 12 a. klo 16 kohti Seinäjoen herättäjäjuhlia -seurat Seuratuvalla; A.Saaristo, J.Piuhola, J.Hirsto, S.Korhonen. klo 17 Pappilan veisuut Vihdissä, Niuhalanraitti 6 C. ke 22.3. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1a A3. su 26.3. klo 10 kirkkopyhä Nurmijärvellä, A. Kiven t. 5; s. L.VäyrynenSi; keitto ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Hyvinkäällä, Uudenmaank. 13; messu, kahvit ja seurat.

klo 10 kirkkopyhä Tuusulassa, Kirkkot. 34; s. E.Fuller-Juusti; kahvit ja seurat.

klo 10 kirkkopyhä Viikissä, Agronomink. 5; s. K.Saares; tarjoilu ja seurat.

klo 16 seurat Tapiolassa, Kirkkop. 6, Espoo.

klo 18 seurat Kontulan Mikaelinkirkossa, Emännänp. 1. ti 28.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D, lähettikirjeitä.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

Ostetaan asuntoja

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

OSTETAAN ASUNTOJA

Ostetaan asuntoja pääkaupunkiseudulta. Kuolinpesät, remonttia vaativat, isot ja pienet asunnot laajalla skaalalla. Tarjoa rohkeasti. Huolehdimme tarvittaessa asunnon tyhjennyk- sestä ja irtaimistonhävityksestä.asianmukaisesta

Tarvittavat paperit niin ostajan kuin myyjän puolesta laatii ammattitaitoinen juristi. Helpot ja nopeat kaupat ilman välityspalkkiota.

Alisa

puh: 050 342 6759 alisa.redman@icloud.com

Siivouspalveluja

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi

040 762 56 15

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

GRAFOLOGIN LUONNEANALYYSIT

Vuosikymmenten kokemuksella

Puh. 050 572 7766

Vuokralle tarjotaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä.

P. 040 50 50 188

Kaire Laanemäe

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Eläkeläisille, leikkaus 18-25 €, permanentti tai väripaketti 75 €

P. 045 238 6356, Hämeentie 38.

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

ESIRUKOUSILTA ti 28.3 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling

Bengt Lassus, Allan Franzén. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh.

(09)23407171 ma klo.14.30–16.30, ke klo.18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Tervetuloa mukaan iltaan!

Rakennusala

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com MP-Remonttiapu

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Munkkiniemi 2 h+kk+alk 42 m2

Rauhallinen, valoisa, erinomainen sijainti, hissi, eläimet ok, edullinen 0500-488 547

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Heli

www.sanaris. / laadinta Erkki Vuokila, toteutus

PILALLE HAKATTU METSÄ

MERENTUTKIMUSALUS

RAAMATUN

PALINDROMIMIES VUOLUKERMA VOI ARVAUSKIN

PORRAS

KOHO ASTIN ASETELMA A

SOMMITELTU EIVÄT UI MEILLÄ

NAUHURISSA ANNOS ERITTELYT AUTTAA TALLENNUKSESSA

avustuksia

RUIS KELAT KALASATAMA E U ALASIN AJASTIN A A S AHTO

MERIMIEHEN HUUDAHDUS

LIIKENTEESTÄ KAUPUNGISSA

-JÄÄ LEIJUU ILMASSA

POHJOINEN VYÖHYKE

SUMMITTAINEN VOI ONNI

ROMANTIIKAN

AJAN TAIDEMAALARI WILLIAM

RASA SIAT POTKIA A H

NOBELISTI CURIE

OSAKSI SALOA -I

ARANDA UUDET A UMPIO

UUNITUOREET

IVAT UUTE S TITAANI

ILMATIIVIS LAKRITSIKIN TULIVUORI -LIINA VOI KIPUA SEN MENTYÄ

SITTEN ITKUT U ERNA

-VILLA

SAITUREITA SOLBERG OLU ITA

VENELUOKKA

ITALIASSA

USKALTAUTUU AVANTOONKIN

KOTITALO Ä UIMARI R I A N A NÄYTTELEEKIN

-I TYNNI

ANKKALINNAN ASUKKI KOSKAAN TÄKKIIN

KIITOS! POHJOISKARJALASSA SARAN SUKUA

HELSINKIÄ

TAPOJA

OTAVA STAR AALE A A A E SIEPIT RUTIINIT TUNDRA KONALA KIILA

RIKKOMUKSISTA

EEVAN POIKA

VIL PAS KANTOLA

KYLLÄKIN KRITISOIJIA

ALUE ABEL S TOSIN K

TURNER EIJAT ANELUT T M UNET KÄSITE

USKONNOLLISIAKIN

MUSIIKKITERMI "KÄYDEN"

TIRSAT TAVAROILLE

VANHATAPIO

AJATELLEN LU OTU

emäs tähtikuvio ?

IMEÄ AALTO IIVO S R

NISKANEN JOOSEFIN ÄITI

KAUNAINEN

SISÄÄN AATELI T NÄRÄ

1/4

LÄHISUKUA SÄVELLAJI

R DUURI AAMU E A

TUNNE

ZOLAN TEOS EDELMANN

USKELA LAKKA IKKUNAT

KITSAS

"YKKÖSET"

STOLTENBERG

26.3.

Marian ilmestyspäivän evankeliumissa (Luuk. 1:39–45)

Neitsyt Maria saa enkeliltä ilmoituksen raskaudestaan ja lähtee tapaamaan sukulaisnaistaan.

Ruokalepo piteni

KEVÄISEN MAARIAN PÄIVÄN aattoyönä maataloissa tavattiin istua katolla ja kuunnella ääniä. Ne kertoivat tulevasta. Jos jostain suunnasta kuului soittoa, siellä tanssittiin pian häitä. Takomisen ääni viesti, että kohta on veistettävä ruumisarkku. Maarian päivän jälkeen työjärjestys maatiloilla muuttui. Valoisa aika alkoi olla jo niin pitkä, että talon väki pystyi pitämään pidemmän ruokalevon kuin talvella. Ennen vanhaan kun herättiin ja pantiin makuulle yhdessä auringon kanssa.

NINA

Maria saa vertaistukea

Mitä kaikkea Jeesuksen äidistä Mariasta onkaan arveltu? Ainakin, että hän oli hyvin nuori nainen, hädin tuskin täysikasvuinen. Aika varmasti köyhä, ehkä hentoinen ravinnon vähyyden takia, sillä tuon ajan Galileassa köyhyys tarkoitti nälkää ja kovaa työntekoa pienestä pitäen. Rohkea ja päättäväinenkin hän oli – näin voisi tulkita siitä, mitä tiedämme hänen roolistaan Jeesuksen äitinä.

Tämä lintunen, nuori nainen kiiruhtaa nyt vuoripolkuja pitkin tapaamaan vanhempaa naista, Elisabetia. Vain muutamaa päivää aiemmin hän oli kohdannut enkelin, joka oli kertonut uutisen kahdesta kohtalon yhteen liittämästä lapsesta.

Vasta alkanut raskaus ei vielä hidasta hänen kulkuaan seudulla, jossa maasto kohoaa ja laskee kerta toisensa jälkeen. Vauhtia matkalle antaa varmas-

ti tarve jakaa ihmeellinen kokemus toisen saman kokeneen kanssa. Voi vain kuvitella, miten paljon Maria haluaakaan jutella vanhemman sukulaisnaisensa kanssa käänteestä, joka muuttaa hänen koko elämänsä.

Kun Maria sitten saapuu perille vuorivaelluksensa jälkeen ja astuu sisään sukulaisten kotiin, Elisabetin ja Marian kohtalonyhteys kirkastuu Hengen voimasta. Elisabet huutaa sanat, joita niin monet ovat toistaneet hänen jälkeensä: ”Siunattu olet sinä, naisista siunatuin ja siunattu sinun kohtusi hedelmä!”

On helppo arvata, mitä merkitsee vanhemman läheisen antama tunnustus suuren muutoksen kynnyksellä. Elisabet ei kyseenalaista tai moiti Marian päätöstä, vaikka se ilmiselvästi ajaa tämän vaikeaan tilanteeseen tulevaisuudessa. Päinvastoin. Hän sanoo Marialle: ”Autuas sinä, joka uskoit!”

KAISA KARIRANTA

Kiitä ihmisistä

Kuka on luottanut sinuun? Kenen järkkymättömään tukeen olet voinut nojata silloin, kun valinnat ovat epävarmoja ja suunta sumuinen?

Kiitä Jumalaa ihmisistä, jotka näkevät sinussa viisauden ja voiman, jota päälle päin ei heti näy.

”

Tekstiä tehdessäni otan todesta

Jumalan suuruuden ja ihmiselämän vajavaisuuden. Kun ne kohtaavat, siinä syntyy armo.

KIRJAILIJA ANNA-MARI KASKINEN s. 8

Paastonajan ja pääsiäisen menot

5

Espoonlahden uusi kirkkoherra valitaan kolmen kärkihakijan

joukosta s. 4

Mikko Alatalo laulaa toivosta ja rakkaudesta

Laaksolahden

kappelilla s. 6

Kirkon mies

Vinay Singapuram halusi liittyä seurakunnan jäseneksi. Sen vuoksi

hän kävi aikuisrippikoulun s. 2

16.3.2023

kirkkojakaupunki.fi

Aikuisrippikoulu avasi oven kirkkoon

Vinay Singapuram on tyytyväinen Leppävaaran seurakunnan jäsen. Ennen kirkkoon liittymistä hän kävi aikuisrippikoulun. Kokemus muutti häntä sisäisesti. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

Intiasta Espooseen muuttanut Vinay Singapuram käy vaimonsa kanssa joka sunnuntai Leppävaaran kirkossa suomenkielisessä messussa ja kerran kuukaudessa Karakappelissa kansainvälisessä messussa.

– Jumalanpalveluksiin osallistuminen on minulle tärkeä osa elämää. Vaikka en ymmärrä suomen kieltä, aistin tunnelman hyvin. Seuraan vihkosesta messuohjelmaa ja virsikirjasta laulettavia virsiä sekä käyn ehtoollisella. Olen ilahtunut, kun moni kirkossakävijä on tullut

tervehtimään minua, Vinay Singapuram sanoo.

It-alalla työskentelevä Singapuram muutti vaimonsa ja poikansa kanssa Suomeen neljä vuotta sitten. Hän kasvoi kristityssä perheessä, joka osallistui joka viikko jumalanpalvelukseen. Aikuistuttuaan hän jatkoi kirkossa käymistä.

Tultuaan Suomeen hän ei tuntenut evankelisluterilaista kirkkoa eikä sen toimintaa. Helsingin keskustasta hän löysi Hiljaisuuden kappelin ja kävi siellä. Muutettuaan Espoon Lintuvaaraan hän huomasi Leppävaaran kirkkorakennuksen. Hän kulki sen ohitse päivittäin.

– Eräänä päivänä menin katsomaan Leppävaaran kirkkoa lähempää. Paikan päällä selvisi, että koronarajoitusten takia kirkolla oli tarjolla vain ehtoollinen, mutta ei muuta toimintaa, Singapuram sanoo.

VINAY SINGAPURAM tapasi kirkolla pappi Jukka Raunun, jonka kautta avautui tie seurakun-

Kirkko on aina ollut tärkeä osa Vinay Singapuramin elämää. Sunnuntaisin hän käy vaimonsa kanssa jumalanpalveluksessa Leppävaaran kirkossa.

nan aktiiviseksi jäseneksi. Singapuramia ei kiinnostanut pelkkä nimellinen jäsenyys kirkossa vaan hän halusi luoda kiinteän yhteyden oman alueensa seurakuntaan.

Singapuram oli kastettu kristitty, mutta pelkästään se ei riitä Suomessa kirkon jäseneksi pääsemiseen. Tarvitaan myös rippikoulu. Aikuisille se on suppeampi kuin nuorille, ja siellä käsitellään aiheita täysi-ikäisille sopivalla tavalla.

Jukka Raunu piti englanninkielisen aikuisrippikoulun Singapuramille ja tämän vaimolle. Tätä Singapuram pitää jälkikäteen arvioituna todella hyvänä ratkaisuna. Koska rippikoulutapaamisiin osallistuivat vain he kolme, käsiteltävistä asioista syntyi avoimia keskusteluja, joissa omia ajatuksia ja kysymyksiä ei tarvinnut arastella.

– Rippikoulu sai minut näkemään kolikon toisen puolen. Olin ajatellut monesta asiasta tietyllä tavalla, mutta siellä opin katsomaan useammasta eri näkökulmasta. Se muutti ajattelutapaani, Vinay Singapuram sanoo.

Aikuisrippikoulun päätteeksi hänet konfirmoitiin Leppävaaran kirkossa.

ESPOON SEURAKUNNISSA ALKAA uusi aikuisrippikouluryhmä viisi kertaa vuodessa. Rippikoulun voi suorittaa myös yksityisopetuksena. Suomen kielen lisäksi opetusta annetaan ruotsiksi ja englanniksi. Pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteistyönä kielivaihtoehtoina ovat lisäksi ainakin venäjä, viro ja arabia.

Maaliskuun lopussa käynnistyy Olarin ja Leppävaaran seurakuntien järjestämä kaksikielinen aikuisrippikoulu, jossa käytetään suomen kielen lisäksi englantia. Se on tarkoitettu lähinnä niille, jotka eivät puhu täydellisesti englantia eivätkä suomea. Ohjaajina toimivat pastorit Tapio Suontakanen ja Jukka Raunu.

– Kaksikielisessä opetuksessa puhumme englantia niille, joille se on suomea vahvempi kieli. Tarvittaessa voimme jakaa ryhmän kahteen kieliryhmään, sillä meitä ohjaajia on kaksi, Suontakanen sanoo.

Moni haluaa rippikouluun, jotta voi liittyä kirkkoon oman hengellisen vakaumuksensa takia. Aikuisrippikouluille on kysyntää etenkin keväällä. Joillakin on edessä kesäiset kirkkohäät, joita ennen on käytävä rippikoulu, mikäli se on jäänyt väliin nuorena. Syynä voi olla myös se, että henkilöä on pyydetty kummiksi. Siihenkin vaaditaan kaste ja rippikoulu.

Suontakasen oma kokemus on, että moni aikuisrippikouluun osallistuja Espoossa on maahanmuuttaja. ■

Kaksikielinen aikuisrippikoulu alkaa to 30.3. klo 18. Lisätietoja jukka.raunu@evl.fi ja tapio.suontakanen@evl.fi.

Come and join our colourful Christian community! Tule mukaan kansainväliseen joukkoon!

Colourful Christian Worship Services (Finnish–English) on Sundays. Kaksikielinen (suomi–englanti) messu sunnuntaisin: Kuukauden 1. su / 1st Sun of each month: Matinkappeli, Liisankuja 3, klo 17 (Matinmessu).

Next service: 2.4.

2. su / 2nd Sun: Suvelan kappeli, Kirstintie 24, klo 15.

Next service: 9.4.

3. su / 3rd Sun: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, klo 17.

Next service: 19.3.

4. su / 4th Sun: Karakappeli, Karakalliontie 12, klo 17.

Next service: 26.3.

Chapple Hangout at Iso Omena, 2nd floor, is a cozy meeting place for all adults in the afternoon from 1 pm to 4 pm Monday to Friday. You can come to have a break during your day, spend time playing games like billiards or chat with your friends. Coffee and tea are served with a voluntary fee for

Finn Church Aid. Staff is available for discussion and service counseling.

Kansainvälinen olohuone joka ke klo 17 Kahvila Valossa Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Teetä ja pientä purtavaa tarjolla.

International living room at Tapiola Church Cafe Valo on Wednesdays at 5 pm. Come and meet people from various parts of the world. Tea and snacks will be served.

International Bible Study on Thursdays at 14.30 till 16 in Tapiolan Kirkko. Bible reading, study and discussion, led by pastor Richard Otiso in English.

Suomen kielen opetusta / Luetaan yhdessä keskiviikkoisin klo 17.30–19 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Ilmaista suomen kielen opetusta kaikentasoisille opiskelijoille. Ryhmään voi tul­

la milloin vain. Lapsen saa ottaa mukaan.

Espoonlahti Fellowship & Praise Party la 1.4. klo 17 / Sat 1st April, Soukan kappeli, Soukankuja 3. Kansainvälinen yhteysilta ja ylistysjuhla – Welcome to our intercultural evening of fellowship: discussion, food and music / keskustelua, ruokaa ja musiikkia. Instagram: praisepartyespoo. More info: Jukka Pelkonen, 040 580 4416

Kansainvälinen TZ-kuoro / International TZ­choir joka ti klo 18 Uuttu, Lintukulma 2. Lauletaan yhdessä hengellisiä lauluja eri kielillä: venäjäksi, englanniksi, arabiaksi, suomeksi, hepreaksi, latinaksi ja espanjaksi. Mukana Vadim Rozhnovskiy, 050 563 5905, vadim.rozhnovskiy@evl.fi

More info: www.espoonseurakunnat.fi/ osallistu/colourful-espoo

” Rippikoulu sai minut näkemään kolikon toisen puolen.

VINAY SINGAPURAM

Chapple Hangout at Iso Omena is a cozy meeting place for all adults in the afternoon from 1 pm to 4 pm Monday to Friday. Chapplessa voi tällöin piipahtaa, tavata ihmisiä ja pelata vaikka biljardia.

Yksi heistä on Espoonlahden kirkkoherra

Kaikki Espoonlahden seurakunnan kirkkoherraehdokkaat haluavat avata tilat samaa sukupuolta olevien parien vihkimiselle.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN

Espoonlahden seurakunta saa syyskuussa uuden kirkkoherran, kun Jouni Turtiainen jää eläkkeelle. Uuden kirkkoherran valitsee seurakuntaneuvosto 4. huhtikuuta. Kirkko ja kaupunki esitti ehdokkaille neljä kysymystä:

1. Miksi olisit paras kirkkoherra Espoonlahden seurakunnalle?

2. Finnoosta on tulossa 17 000 asukkaan kaupunginosa, johon muuttaa paljon nuoria aikuisia. Alueen kirkkoonkuulumisprosentti tulee laskemaan dramaattisesti. Mitä aiot tehdä asialle?

3. Suomessa hyväksyttiin uusi translaki helmikuussa. Onko tällä vaikutusta kirkkoon?

4. Miksi uskot Jumalaan?

Ehdokkaiden avoin haastattelu- ja esittelytilaisuus Espoonlahden kirkossa to 23.3. klo 18.

Jukka Lehti

46 vuotta, Espoonlahden seurakunnan hallintokappalainen

1.En vertaa itseäni kilpailijoihin, mutta olen ainoa, joka tuntee Espoonlahden seurakunnan. Minulla on näkemystä, millainen on hyvä johtaja. Olen myös saanut maineen luotettavana ja luotettuna työntekijänä.

2.Ennen kaikkea kutsua ja kohdata. Espoonlahdessa on nuorille aikuisille suunnattua työtä, joka ei ole työntekijävetoista. On tehokkaampaa, että nuoret aikuiset itse kutsuvat, että tulkaa mukaan. Kirkon tulisi osallistua yhä enemmän arvokeskusteluun. Nuoret aikuiset ovat arvokeskustelijoita parhaasta päästä.

3.Toivon, että kirkko tekee kaikkensa, jotta transihmiset kokevat, että tämä on turvallinen tila. Kirkon tulisi kaikessa ottaa huomioon muutkin kuin cis-normatiiviset heteroyksilöt. Kannan omaa avainnippuani sateenkaarenvärisessä nauhassa.

4.Koska lapsesta asti olen kokenut, että Jumalan rakkaus on jotakin niin suurta, että ei ole mitään syytä olla uskomatta. Jumalan rakkaus on niin suurta, että haluan välittää sitä muillekin. En koe itseäni kappalaiseksi vaan seurakuntalaisten palvelijaksi. Haluan olla Kristuksen kirkon asialla aina ja kaikkialla.

Perheneuvonta saa uudet tilat

Espoon seurakuntien perheasiain neuvottelukeskus muuttaa ensi syksynä uusiin toimitiloihin. Uudet toimipisteet, Niittyportti ja KilonRisti, ovat metro- ja junaradan varrella.

Niittyportti 4 sijaitsee 200 metrin päässä Niittykummun metroasemasta. Niittyporttiin avautuu syksyllä myös Espoon kaupungin Niittykummun perhekeskus.

Toinen Espoon seurakuntien perheneuvonnan toimipiste siir-

tyy Leppävaaran seurakunnan vuokratilaan KilonRistiin. KilonRisti sijaitsee 150 metrin päässä Kilon juna-asemasta. Tilat remontoidaan kevään ja kesän aikana yhteiskäyttötiloiksi sekä perheneuvonnalle että Leppävaaran seurakunnan toiminnalle.

Kevään ja kesän ajan perheneuvonta toimii nykyisissä toimipisteissään Tapiolan alueella, Tapiolan keskustornissa ja Spektri Business Parkissa.

Espoon seurakuntien perheasiain neuvottelukeskus tarjoaa maksuttomia perheneuvontapalveluja pareille, perheille ja

yksineläjille. Palvelu on avointa kaikille espoolaisille ja kauniaislaisille eikä edellytä kirkon jäsenyyttä. Perheneuvonnassa työskentelee 13 perheneuvojaa ja vastaanottosihteeri.

Kirkkoneuvosto myönsi apua Ukrainaan

Espoon yhteinen kirkkoneuvosto myönsi kokouksessaan 6. maaliskuuta 60 000 euron avustuksen Ukrainaan. Apu toimitetaan perille Kirkon Ulkomaanavun kautta. Espoon seurakun-

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

Espoon seurakuntien perheneuvonta saa syksyllä 2023 vastaanottotilat KilonRististä, Leppävaaran seurakunnan vuokratiloista Kilon juna-aseman tuntumasta.

Tuomas Luoma

39 vuotta, Joutjärven seurakunnan kappalainen

1.Hahmotan suuria kokonaisuuksia ja minulla on taito strategiseen ajatteluun. Lisäksi minulla kirkkoherralta vaadittavan minimikoulutuksen lisäksi myös laajempi kirkon johtajuuskoulutus. Olen myös yhteiskuntatieteen maisteri, mikä lisää kykyä hahmottaa asioita.

2.Aion tarjota laadukasta ja monipuolista toimintaa nuorille aikuisille ja nuorille perheille. Haluan vahvistaa seurakunnan läsnäoloa somessa. Kirkossa lähetetään syntymäpäiväonnitteluja 70–80-vuotiaille. Minä haluan onnitella paljon nuorempiakin. On myös ymmärrettävä, että nykyään nuorten aikuisten tarpeet ovat hyvin yksilölliset.

3.Kirkon on nähtävä jokainen jäsenensä yksilönä. Ennustan, että tulevaisuudessa Espoonlahden seurakunta avaa tilansa samaa sukupuolta oleville vihkipareille. Olisi hyvä, että kaikilla Espoon seurakunnilla olisi tässä yhteneväinen linja.

4.Uskon Jumalaan, koska minulla on vahvoja kokemuksia hänen olemassaolostaan. Joskus papinkin on vaikea uskoa Jumalaan, mutta sellaisina hetkinä olen uskonut seurakuntaan, koska kristittyjen yhteys kantaa. Olen kiitollinen, että minulle on lapsesta asti kerrottu Jumalasta. On ihmisiä, jotka voisivat uskoakin, mutta heiltä tällaiset asiat on pidetty pimennossa. Kun on vaikeaa tai ahdistaa, usko antaa rauhan. Uskoon sisältyy rakkauden näkökulma, jota haluan pitää esillä.

Kirsi Muurimäki

55 vuotta, Espoon tuomiokirkkoseurakunta, aluekappalainen

1.Hakuilmoituksessa erikseen mainittiin hengellinen johtajuus, joka on erikoisalaani. Olen suorittanut ylemmän pastoraalitutkinnon, joka pätevöittää vaativaan johtamiseen. Minulla on myös käytännön johtajakokemusta. Kirkko on hengellinen yhteisö, joten sen johtaminenkin on viime kädessä hengellinen tehtävä. Hyvä hallinto on kaiken seurakuntaelämän kivijalka. Jos jompikumpi puoli painottuu liikaa, toinen kärsii.

2.Rippikoulu tavoittaa edelleen valtavan määrän nuoria, ja mielestäni riparilla pitäisi keskittyä enemmän siihen, mitä hyvää kirkon jäsenyydessä on. Kirkko on koettava itselle tärkeäksi. Jos kirkko itse ei löydä oikeita työmuotoja, haluaisin kuulla kyllä nuoria aikuisia itsejään.

3.Kirkon täytyy selkiyttää sanomaansa, että jokainen on tasaveroisesti tervetullut. Jokainen ihminen omana itsenään on kirkolle tärkeä. Tähän liittyen olisin valmis avaamaan Espoonlahdessa kirkkotilat samaa sukupuolta oleville pareillekin.

4.Lapsuudenkotini ei ollut erityisen uskonnollinen. Olimme tavallisen kirkkomyönteisiä. Äitini opetti minut rukoilemaan, kun olin seitsemän. Siitä alkaen rukous on ollut minun tieni Jumalan luo. Rukoilen joka päivä. Minulle koko maailmankaikkeus ja sen eri yksityiskohdat ovat kaikki suurta todistusta siitä, että Jumala on olemassa.

tien tämän vuoden talousarvioon tehtiin joulukuussa 60 000 euron erillisvaraus Ukrainan sodan uhrien auttamiseen.

Kirkon Ulkomaanavun työ Ukrainassa alkoi helmikuussa 2022 hätäapuna, jota järjestettiin yhteistyössä unkarilaisen kumppanijärjestön Hungarian Interchurch Aidin kanssa. Sittemmin

Kirkon Ulkomaanapu on perustanut Ukrainaan oman maatoimistonsa ja aloittanut koulutusteemaisen työn Pohjois-Ukrainan Tšernihivissä.

Kirkon Ulkomaanapu kunnostaa sodasta kärsineitä koulu-

ja, kouluttaa opettajia ja koulupsykologeja sekä toimittaa kouluihin niiden tarvitsemia välineistöä.

Vuoden 2023 talousarviossa on varattu muihin katastrofiavustuksiin 80 000 euroa, josta toistaiseksi on myönnetty 30 000 euroa Syyrian maanjäristyksen uhrien auttamiseen. Viime vuonna Espoon seurakunnat käyttivät katastrofiapuun kaikkiaan

137 000 euroa, josta 87 000 euroa Ukrainan tukemiseen. Myös yksittäiset seurakunnat myönsivät poikkeuksellisesti omia avustuksiaan.

Kirkkovaltuutettuja pyrkii eduskuntaan

Kevään eduskuntavaaleissa on ehdolla myös joukko Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteisten kirkkovaltuustojen jäseniä.

Espoon yhteisen kirkkovaltuuston jäsenistä ehdolla ovat Kaisa Alaviiri (Kokoomus) ja Kaarina Järvenpää (Kristillisdemokraatit). Kauniaisten yhteisen kirkkovaltuuston jäsenissä ei tiettävästi ole yhtään eduskuntavaaliehdokasta. Eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 2.

huhtikuuta. Ennakkoon voi äänestää 22.–28. maaliskuuta.

Seurakunnat ovat

mukana Earth Hour -tapahtumassa

Espoon kirkkojen ulkovalot sammuvat kansainvälisen Earth Hour -tapahtuman merkiksi lauantaina 25. maaliskuuta kello 20.30–21.30. Hieman ennen valojen pimentämistä Espoon tuomiokirkossa alkaa Earth Hour -konsertti. Se toteutetaan kynttilöiden valossa kello 20.20 alkaen.

Earth Hour -konsertti on Espoon ruotsinkielisen seurakunnan ja Espoon tuomiokirkkoseurakunnan yhteinen tuotanto. Konserttiin on vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu lahjoitetaan Yhteisvastuukeräykselle.

Earth Hour on WWF:n kansainvälinen ympäristötapahtuma, jota vietetään maaliskuun viimeisenä lauantaina. Valojen sammuttaminen on symbolinen ele, jolla osoitetaan huolta ilmastonmuutoksen kiihtymisestä ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä.

Espoon tuomiokirkko seura kunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta(ät) evl.fi

Osoitteet:

Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5

Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2

Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala

Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1

Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3

Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1

Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10

Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16

Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3

Suvelan kappeli, Kirstintie 24

Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8

Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA

Messu su 19.3. klo 10 ”Onnellisia ne, jotka saavat voimansa sinusta”.

Liturgia ja saarna Kirsi Muurimäki, avustaa Reetta Ikonen, urkuri

Anna-Liisa Haunio, kanttori Teemu Suominen. Kirkkokahvit.

Pysäkkimessu: ”Uskomaton yltäkylläisyys” su 19.3. klo 18.

Asemapäällikkö Merita Hietanen, pappi Tuija Kuusinen. Musiikki: Petri Kangas, piano ja Anna-Liisa Haunio, laulu ja urut. Lastenpysäkki. Iltatee.

Marianpäivän messu su 26.3. klo

10. Liturgia ja saarna Ari Kunnamo, avustaa Anita Kyönsaari, urkuri

Petri Koivusalo, kanttori Marja-Liisa Talja. Kirkkokahvit.

MESSUT KAPPELEILLA

Auroran kappeli

Muskarimessu to 16.3. klo 17.30. Messu su 19.3. klo 12. Koski, Suominen. Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli

Nojatuolimessu su 26.3. klo 14, HUOM. Uusi kellonaika! Muurimäki, vapaaehtoiset avustajat. Haastattelusaarnassa Taisto Mannonen. Kirkkokahvit, Lastenalttari.

Kauklahden kappeli

Kyläkirkko su 19.3. klo 12. Kunnamo, Ylioja. Kirkkokahvit.

Muskarimessu pe 24.3. klo 10.

Karppinen, Mathlin, Haunio, Saarinen. Messun jälkeen lounas; lapset

0,50–2 e, aik. 4 e.

Laaksolahden kappeli

Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 16.3. klo 19. Kuusinen.

Suvelan kappeli

Perhemessu su 19.3. klo 15. Salonen, Malvaranta. Yhteisvastuutapahtuma klo 13–14.45. Ks. kappelin tiedot.

Muskarimessu ke 22.3. klo 10.

Karppinen, Haunio, Malvaranta. Hallelujamessu pe 24.3. klo 18. Nuorisotiimin toteuttama messu kaikenikäisille. Lastenhoito. Messu-

Lauluja toivosta, rakkaudesta ja maaseudusta

Olet lauluissasi kertonut tarinoita ihmiselämästä yli 50 vuotta. Vieläkö syntyy uusia lauluja, Mikko Alatalo?

– Kyllä. Yhdessä Harri Rinteen kanssa olemme tehneet 600 levytettyä kappaletta, ja lisäksi olen tehnyt yksin noin 100 laulua. Olen huomannut muuttuneeni iän myötä kriittisemmäksi itseäni kohtaan, ja rima musiikin tekemisessä on noussut korkeammalle.

– Uudet biisit saavat yleensä alkunsa yhteisissä musiikkisessioissa Harri Rinteen kanssa. Laulumme ovat kulkeneet suuren ikäluokan mukana nuoruudesta aikuisuuteen ja vanhan ihmisen elämään.

Esiinnyt Laaksolahden kappelissa

30.3. Millaisia lauluja aiot laulaa?

– Lapsenusko-laulu on todennäköisesti illan ohjelmistossa. Samoin Eric Claptonin säveltämän Tears in Heaven -kappaleen suomennos Kyyneleet taivaassa. Käänsin sen suomeksi 1990-luvulla surujeni keskellä, mutta käännöksen käyttöoikeuksia jouduin odottamaan

Espoossa 30. maaliskuuta esiintyvä Mikko Alatalo kuvattiin viime syksynä kotikaupungissaan

vuosikymmeniä. Molempia kappaleita toivotaan kovasti keikoillani.

– Minulta pyydetään eniten Harri Rinteen kanssa tekemäämme Suojelusenkeli-laulua. Myös Hyasinttien aika on hyvin toivottu. Varmaankin laulan myös maaseutuaiheisia lauluja. Ne ovat monelle rakkaita.

Millaista viestiä haluat lauluillasi välittää kuulijoille?

– Haluan laulaa toivosta ja lohduttaa

lauluillani. Voin lievittää jonkun kotiseutuikävää esittämällä maaseutulaulun. Tietenkin haluan myös viihdyttää kuulijoita.

PAULA HUHTALA

Toivon ja rakkauden laulut ‒ Mikko Alatalo esiintyy ja kertoo musiikistaan to 30.3. klo 18.30 Laulu ja laulun tarina -konserttisarjassa Laaksolahden kappelissa, Ylänkötie 16. Vapaa pääsy. Kahvit klo 18.

pizza.

Viherlaakson kappeli

Iltamessu su 19.3. klo 17. Ikonen. Messu su 26.3. klo 12. Mönkkönen, Talja. Kirkkokahvit.

ESPOON TUOMIOKIRKKO

Avoinna ti–pe klo 10–17 ja la–su klo 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

PITÄJÄNTUPA

Aarteenetsijöiden miestenilta ma

27.3. klo 19. Oiva Hujanen: ”Kristitty ja salaliittoteoriat”.

AURORAN KAPPELI

Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Hinta 2–5 e. Hartaus klo 11. Kelttien pyhät naiset ja miehet ikoneissa ja heidän opetuksensa la

18.3. klo 12. Ikoniluento, Tarja Rae. Teologinen opintopiiri to 23.3. klo

19 ”Yllätyksiä Luukkaan evankeliumista. Armollisempi kuin luulit”. To

30.3. klo 19 ”Milloin toisen saa ampua? Näkemyksiä sodasta, tappamisesta ja pasifismista kristinuskossa”. TT Kari Kuula. Kahvit klo 18.30.

Pop-up-Isoskoulutus ti 28.3. klo 16–19.

KALAJÄRVEN KAPPELI

Rukousilta ke klo 18.30. Messuavustajakoulutus su 26.3. klo 12–13.30. Tehtävinä esim. tekstien ja rukousten luku, kolehtien kerääminen, ehtoollisavustajana toimiminen. Tied. ja ILM. 24.3. mennessä: Kirsi Muurimäki, 050 4380 164.

KAUKLAHDEN KAPPELI

Raamatun suuret kertomukset avaavat toivon näköaloja ti 21.3. klo 18. Raamattuluento, Ari Kunnamo. Kappelilounas ti klo 11–12.30. Hinta 2–4 e.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

Laulu & laulun tarina: Mikko

Alatalo to 30.3. klo 18.30. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.

SUVELAN KAPPELI

Yhteisvastuutapahtuma su 19.3. klo 13–14.45. Askartelua, ongintaa ja leikkihuone lapsille. Myynnissä leivonnaisia, käsitöitä ja yhteisvas-

tuutuotteita. Arvonta. Keittolounas

2–4 e. Kahvia & pullaa, grillimakkaraa ja vohveleita á 2 e. Perhemessu klo 15.

Kappelilounas ti klo 12–13. Hinta

1,5–3,5 e. Safkaa ja seuraa Suvelassa ke 22.3. klo 17–19.30 kaikille kokoonpanoille. Ruokaa (2 e), pelejä ja yhdessäoloa. Hiljaisuuden joogaa klo 18–18.30. Kouluikäisille peliiltapäivä klo 15–17.

Bibliodraama: Marian ja Elisabetin kohtaaminen su 26.3. klo

13.30–17. Eläydymme Raamatun kertomukseen toiminnallisten menetelmien kautta. Ohj. Raili Ruotsalainen. ILM. 24.3. mennessä: marja.malvaranta@evl.fi.

Diakonia- ja lähetyspiiri ma 27.3. klo 18. Mari Sirén Aseman Lapset ry:stä kertoo, miten Yhteisvastuukeräyksellä ehkäistään nuorten väkivaltaa ja konflikteja.

VIHERLAAKSON KAPPELI

Kappelilounas ti klo 12–13. Hinta 2–4 e.

Linnut laulavat jo, mitä jos mekin! ke 22.3. klo 14. Yhteislau-

lua. Kahvit klo 13.30. Miksi valitsisin juuri kristinuskon? ke 22.3. klo 18. Alustus, TT Kari Kuula.

Lähetyspiiri ma 27.3. klo 14. Villasukkapäivä su 2.4. klo 12–16. Irtaudu stressiä aiheuttavista asioista rauhallisessa ympäristössä. Äänimaljarentoutusta, tarjolla välipalaa. Päätösmessu. Villasukat ja jumppa-alusta mukaan! ILM. 26.3. mennessä: tuija.kuusinen@ evl.fi, 040 5311 041.

KIRPPUTORI-KAHVILA

Unelman kammari ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Os. Kaivomestarinkatu 8. Tied. eeva.einola@evl.fi.

KASTEPÄIVÄ

TUOMIOKIRKOSSA

Helatorstaina 18.5. järjestetään Espoon tuomiokirkossa kastepäivä, jossa kaikki on valmiina kastemekosta Pitäjäntuvan kakkukahveihin! Kastepäivä on mukava ja helppo tapa järjestää ristiäiset minkäikäiselle lapselle tahansa. Päivä on avoin ja ilmainen kaikille espoolaisille. Voit tuoda lapsen

Tampereella.

kastettavaksi vaikka hän olisi jo saanut nimen. Varaa aika: Espoon seurakuntien palvelukeskus, 09 8050 2601 (ma ja ti klo 9–15, ke ja to klo 9–12).

HILJAISUUDEN JOOGA ®

Lempeää kehonhoitoa, mielen hiljentymistä ja avaraa hengellisyyttä ma 20.3. ja 27.3. klo 18.15–19.15 Suvelan kappeli. Sopii kaikille, aiempaa kokemusta ei tarvita, maksuton. Tule tutustumaan! Tied. ja ILM. heli.vesanen@evl.fi, 040 5528 924.

HILJAISUUDEN RETRIITTI

Irtaudu arjesta ja koe hiljaisuus 19.–21.5. Velskolassa. Ohjaajat Marja Malvaranta ja Laina Pekonen. ILM. 2.5. mennessä: marja.malvaranta@evl.fi, 040 531 1040. Hinta 90–140 e.

KOKKAILLAAN KIMPASSA

Idyllisessä Pitäjäntuvassa ravintola- ja catering alan ammattilaisen Tiina Tannisen ohjauksessa ke 29.3. ”Kevät herää lautaselle” Klo 17.30–20.30. Illan päätteeksi aterioimme yhdessä. 15 e/hlö. Tied. ja ILM. kristiina.hannula@evl.fi, 040 547 4146.

KUORO KAIKILLE

To 16.3. ja 30.3. klo 18–19.15 Espoon tuomiokirkko. Kaikille avoin, kokoontuu joka toinen viikko. Ei laulutaito- tai esiintymisvaatimuksia.

IKÄIHMISTEN KERHOT

Kappeleilla klo 13: Ma 20.3. Laaksolahti, 27.3. Kauklahti. Ti 21.3. Suvela, 28.3. Aurora. Ke 29.3.

Viherlaakso. To 16.3. ja 30.3. Suvela, 23.3. Kalajärvi ja Nupuri.

Seurakuntatalo klo 12.30: to 23.3.

LAPSET JA PERHEET

Perhekerho on lapsen ja vanhemman yhteinen kerho. Löydä Sinulle sopiva aika ja paikka – ja tule tutustumaan: www.espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/lapsille-jalapsiperheille.

Perheiden illat kappeleilla kaikille lapsiperheille. To 23.3. Kalajärven kappeli ja ma 27.3. Nupurin kappeli klo 17.30–19. Iltapalaa pienellä maksulla.

Perhekahvila ti klo 13–15 Espoon keskuksen perhekeskuksen kohtaamispaikka, os. Kamreerintie 6. Pyhäkoulu su klo 15 Suvelan kappeli.

HUOM! Syksyn päiväkerhoihin ilmoittautuminen käynnissä: www.espoonseurakunnat.fi/paivakerhot. Tied. aila.pihlajavesi@evl.fi.

PARISUHDE JA

VANHEMMUUS

Keskusteluapua, tiedustelut, ilmoittautumiset ja maksuvapautukset: Perhetyönohjaajat kirsi. kanerva@evl.fi, 050 511 0165 ja

kristiina.hannula@evl.fi, 040 547 4146.

Parista perheeksi illat Espoon keskuksen Perhekeskuksessa, os. Kamreerintie 6. Kaikille avoimia katsomuksesta riippumatta. To 16.3., 13.4., 25.5. ja 22.6. klo

17–18.30. Tied. omasta neuvolasta tai Kirsiltä.

Vanhemmuuden ensiaskeleet ”Varhainen vuorovaikutus” ti 28.3. klo 17.30–19 Espoon keskuksen Perhekeskus, os. Kamreerintie 6. Tied. 050 4329 315, janina.oikarinen@ evl.fi.

Kummin kaa! Leiri kummeille ja kummilapsille 29.–30.4. Velskola. Hinta 20–40 e. HAKU: 31.3. asti: www.espoonseurakunnat.fi. Tied. marika.laakkonen@evl.fi, 050 511 0341.

PÄIHDESENSITIIVINEN SURURYHMÄ

Sinulle, jonka läheinen on kuollut päihteiden seurauksena

Sururyhmä alkaa 30.3. Tiedustelut ja ILM. pappi Anita Kyönsaari, 040 513 0843. Ks. Yhteiset ilmoitukset.

MIELENTERVEYSLEIRI

2.–5.5. Velskola. Hakukaavakkeen voit pyytää Reetta Ikoselta: 050 514 9455 tai reetta.ikonen@evl.fi. Ks. Yhteiset ilmoitukset.

YHTEYS DIAKONIATYÖNTEKIJÄÄN

Tukea vaikeassa elämäntilanteessa. Ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään:

Auroran alue: 040 7636599. Espoon keskus ja Suvela: 040

5311037, 050 438 0189 tai 040 547

1861.

Pohjois-Espoo: 040 736 9315.

Länsi-Espoo: 050 438 0176 tai 040

513 0862.

Viherlaaksolahden alue: 040 572

5344.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

Silta – paikka pysähtyä huojentamaan huolia Suvelan kappelissa. Ajanvaraukset: kirsi.kanerva@evl. fi, 050 5110 165.

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501.

SOMESSA JA VERKOSSA

Olemme toistemme arjessa

vahvasti läsnä. Seuraa meitä!

Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/

Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta

Espoonlahden seurakunta

Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti

Nuoret: www.sodesode.fi

Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa

Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

Aukioloajat: Espoonlahden kirkko ma–to klo 8.30–18, pe 8.30–15, la toiminnan mukaan ja su 10–18. Soukan kappeli ma–pe 9–15, la–su toiminnan mukaan.

Tervetuloa Espoonlahden seurakunnan tapahtumiin! Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/ espoonlahden-seurakunta.

MESSUT

Messu su 19.3. klo 11 kirkko. Ylisuutari, Puukko.

Yhteisömessu su 19.3. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

Iltamessu su 19.3. klo 17 Soukan kappeli. Kohijoki, Rautio. Messu su 26.3. klo 11 kirkko. Lindberg, Rautio. Yhteisömessu su 26.3. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

Hiljaisuuden messu su 26.3. klo 17 Soukan kappeli. Kohijoki, musiikki Gregory Pass.

Leipämessu pe 31.3. klo 10 kirkko. Siivonen, Ylisuutari. Maksuton lounas ja kirpputori.

Klassinen messu 2.4. klo 11 kirkko. Lehti, Puukko. Bachin kantaatti BWV 182 ”Himmelskönig, sei willkommen” Navichorus ja Espoon Barokki ry.

Yhteisömessu su 2.4. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

Iltamessu su 2.4. klo 17 Soukan kappeli. Olli, Rautio.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus arkisin klo

9–15 p. 050 583 6885. Pappi päivystää ma–pe klo 12–19 p. 050 432 8496.

Ostaripastori/-diakoni to klo 13–15 kauppakeskus Lippulaiva. Papit ja diakonit vuoroviikoin.

Omaishoitajien ja muistisairaiden läheisten vertaisryhmä parillisten viikkojen perjantaina klo

10–12.30 Soukan kappelilla yhteistyössä SPR:n kanssa. Omaa ohjelmaa omaishoitajille ja läheisille. Lopuksi syödään yhdessä. Lounas ja kahvit 5 e. Ryhmä ei kokoonnu pe 24.3. Lisätiedot diakoni Eija 041 534 1706.

Maksuton kirpputori 31.3. klo 12–13.30 kirkko (leipämessun yhteydessä). Vähävaraiset alueemme asukkaat voivat hakea itselleen ja perheelleen vaatteita. Vuoronumerot jaetaan klo 12. Haluatko

lahjoittaa hyväkuntoisia vaatteita ja kenkiä? Lahjoituksia otetaan vastaan 27.–30.3. klo 9–18 kirkolla.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Diakonialounas ma ja to klo 12–13 kirkko, lipunmyynti klo 11.30–12.30. Aikuiset 3e. Brunssi tiistaisin klo 10–11.30 kirkko. Ruoka valmistetaan pääosin hävikkielintarvikkeista, tarjolla niin kauan kuin ruokaa riittää. Maksuton.

TAVATAAN!

Mäntykappelin kohtaamispaikka aikuisille ti klo 14–16, pullakahvit 1,50 e. Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten pankille. Yksineläjien lauantai-ilta la 18.3. klo 18 kirkko. Lintujen maailmasta kertoo Eero Honkanen. Voit tuoda pientä purtavaa yhteiseen pöytään. Filmi-illat K12 ke 22.3.–19.4. klo

18–19.30 kirkko. The Chosen -sarja jatkuu (suomi/englanti), jakso/ilta. Vapaa pääsy. Espoonlahti Fellowship & Praise Party la 1.4. klo 17 Soukan kappeli. Kv. yhteysilta ja ylistysjuhla. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa.

MUSIIKKI

Meditatiivinen ja osallistava konsertti la 18.3. klo 18 kirkko. Elja Puukko, piano ja laulu sekä Tapani Heikinheimo, sello. Yleisö pääsee itse vaikuttamaan siihen, mitä illassa syntyy. Välillä improvisoidaan.

Laulukerho ti 28.3. klo 13 kirkko, paritt. vkot. Virsiä kanttorin johdolla. Pullakahvit 1,50 e.

RUKOUS JA RAAMATTU

Toivon rukoushetki arkiaamuisin klo 8.50 kirkko, myös facebook. com/espoonlahdenseurakunta. Aamurukous verkossa ke klo

6.30–7.30 Teams. Linkki tapahtumakalenterissa. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30 kirkko.

RYHMIÄ JA PIIREJÄ

Posliininmaalausryhmä ma klo 12 Soukan kappeli, pullakahvit 1,50 e. Käsityökerho ma klo 12.30–14.30 Soukan kappeli. Kahvi 1e.

Heprealaisia tansseja la klo 12.15–15.30 kirkko.

Gospel-lattarit naisille to 16.3. ja 30.3. klo 18–19 ja klo 19–20 Soukan kappeli, paritt.vkot. Tanssitunteja latinogospelin tahtiin, 5 e/kerta.

Samaan aikaan Arkipyhis 5–10vuotiaille klo 18–19 päiväkerhotilassa.

Teresa-piiri ti 21.3. klo 18 kirkko, parill. vkot. Tehdään käsitöitä myyjäisiin. Tuotto Naisten Pankille. Rukoustanssi to 23.3. klo 18–19.30

Soukan kappeli. Leskenlehdet – Elämässä eteenpäin parillisten viikkojen pe klo 12.30–14 Soukan kappeli, pullakahvit 1,50 e. Mahdollisuus ruokailuun klo 12 (5 e/hlö). Leskenlehdet ei kokoonnu pe 24.3. Lisätiedot diakoni Marja-Liisa ”Maiju” Kiiski 050 375 2585.

LÄHETYSTYÖ

Diakonia- ja lähetyspiiri ti 21.3. klo 13 kirkko, parill. vkot. Valmistellaan myytävää lähetystyön hyväksi. Pääsiäismyyjäiset la 1.4. klo 11–14 kirkko. Myynnissä käsitöitä, arpoja ja leivonnaisia. Voit tuoda myyntiin leipomuksia joko myyjäispäivänä tai edellisenä iltana kirkolle, tuoteseloste mukaan. Kahvila. Tuotto lähetystyölle.

YHTEISVASTUU

Onnenpäivä – Yhteisvastuun perhetapahtuma la 25.3. klo 10–13 Soukan kappeli. Toimintaa ulkona ja sisällä. Voit tuoda myyntiin leivonnaisia, tuoteseloste mukaan: inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883. Kirpputori Soukan koululla yhteistyössä MLL:n kanssa. Varaa pöytä, à 20 e: klarika.vastamaki@ evl.fi, 040 537 6854. Maksu paikan päällä.

VIRKISTYS, LEPO, RYTMINVAIHDOS

Arjen irtiotto -retriitti 24.–28.4. Hvittorp. Valitse 1–4 vrk: lepää, syö hyvin, ulkoile, harjoita hartautta tai tee etätöitä. Hinta 43 e/vrk, (huom! ma klo 14.30 – ti klo 10 hinta 35 e.) Sitova ilmoittautuminen verkossa 13.3.–11.4.

IKÄIHMISTEN KERHOT

Espoonlahden kirkko ma klo 10–11.30.

Kaskikappeli ma klo 12.30–14 Kultavilja ti klo 12–14 kirkko. Kotona asuville liikuntarajoitteisille vanhuksille.

Kuljetus kerhoon järjestetään tarvittaessa. Lounas ja kahvit 5e maksetaan käteisellä.

Ilmoittautuminen: Eija Siivonen 041 534 1706.

Puistokartanon palvelutalo ke klo 14–15

Soukan kappeli to klo 13–14.30 Hartaus- ja keskustelupiiri pe klo 14–15, Merikartanon palvelutalo.

LAPSET JA LAPSIPERHEET

Lapsiparkki ti 21.3. klo 12.30–14.30. Tarvitsetko aikaa omien asioiden hoitamiseen? Tuo lapsesi maksuttomaan parkkiin. Tarkoitettu 2–5-vuotiaille. Mukaan myös pienet eväät. Parkin paikka avoin, sovi Tuijan kanssa (Soukan kappeli, kirkko, Kaskikappeli). Ilm. tekstiviestillä/WA ed. ma klo 8–16 välillä: Tuija p. 041 529 2954. Vauvakirkko su 26.3. klo 15 Soukan kappeli. Tuttikansan oma kirkkohetki, jossa körötellään ja

Tiesitkö?

Breikki arjen oravanpyörästä

Hiljaisuuden retriitissä on mahdollista hiljentyä ja kokea yhteyttä kanssakulkijaan ilman sanoja.

HILJAISUUDEN RETRIITISTÄ on hyvä tietää vähintään se, että osallistujat sitoutuvat olemaan hiljaa retriittiviikonlopun ajan. Pappi Jarmo Jussilan vetämissä kristillisissä retriiteissä hiljaisuus alkaa perjantai-iltana rukoushetken jälkeen ja jatkuu sunnuntain päätöskahviin saakka.

Mikä retriitti oikein on?

– Retriitti on vetäytymistä ja breikki arjen oravanpyörästä, jossa porukka lukee kännykkää myös kävellessään.

– Retriitissä on tilaa rukoilla ja hiljentyä. Se on kokonaisvaltaista läsnäoloa siinä hetkessä.

Vaikka retriitissä ollaan muuten hiljaa, aamut aloitetaan messulla ja viikonlopun aikana on myös rukoushetkiä. Niissä lauletaan ja rukoillaan ääneen vakiintuneitten kirkon rukoushetkien sanoin.

Myös ruokailu on tärkeä osa retriittiä.

– Hiljaisuudessa aistit voivat alkaa terävöityä ja saattaa olla, että ihminen alkaa maistaa eri makuja tarkemmin.

Jussilan mielestä yhteisöllisessä hiljaisuudessa on jotain hyvin erityistä.

– Retriittivieraiden välille syntyy yhteys. Ei puhuta mitään, mutta kommunikaatiota tapahtuu silti ei-sanallisesti.

Jos hiljaisuus alkaa tuntua ahdista-

valta, retriitissä on mahdollisuus jutella ohjaajien kanssa. Keskustelut ovat aina luottamuksellisia.

JUSSILA ON ohjannut retriittejä 1990-luvun puolivälistä lähtien. Hän kertoo, että aluksi kirkossa vastustettiin hiljaisuuden retriittejä.

– Ehkä ei oikein ymmärretty, miksi ”sanan kirkossa” pitäisi olla hiljaa.

Nykyään ennakkoluuloja ei enää Jussilan mukaan ole.

Hiljaisuuden retriitteihin on kuka vain tervetullut. Jussila rohkaiseekin kaikkia kiinnostuneita osallistumaan retriitille. Hän muistuttaa, että osallistua pitää kuitenkin vain omasta halusta.

– Jotkut ovat sanoneet, etteivät koskaan tulisi retriittiin, koska heitä ahdistaa, että siellä pitää olla hiljaa. Silloin ei tietenkään kannata tulla.

– Sen sijaan niille, jotka kaipaavat hiljaisuutta ja vetäytymistä, retriitti voi olla hyvin ravitseva kokemus. ■

Katso lisätietoa: espoonseurakunnat.fi/tulemukaan/aikuiset/retriitit

Kevään retriittejä: Kristillinen joogaretriitti Hvittorpissa (Olarin seurakunta) 14.–16.4.

Arjen irtiotto Hvittorpissa (Espoonlahden seurakunta) 24–28.4. Hiljaisuuden retriitti Velskolassa 19.–21.5.

heilutaan lempeästi musiikin tahdissa. Kahvi/pilttitarjoilu. Mahdollisuus vauvan käsillä tehtävään painantatyöhön ja temmeltämiseen vauvojen jumpparadalla ennen kirkkohetkeä (klo 14.30–15) ja kirkkohetken/kahvien jälkeen.

NUORET

Kaikki nuorten toiminta osoitteessa sodesode.fi.

Leppävaaran seurakunta

Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi Lapset ja perheet minisiipi.fi FB & IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA

JUMALANPALVELUKSET

Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa on kirkkopussukoita omalle paikalle mukaan otettavaksi pienimmille messuvieraille. Kirkolta löytyy myös lastenpaikka. Messun jälkeen tarjolla kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot löytyvät verkosta osoitteesta espoonseurakunnat.fi/le/jumalanpalvelukset ja Leppävaaran seurakunnan Facebookista.

Yhteistä leipää murramme – leipäsunnuntain messu su 19.3. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana joululomariparilaiset. Virsiä ja riparilauluja säestämässä pieni messubändi. Raunu, Kallioniemi, Noponen.

Jokapäiväinen leipämme ja Äiti Teresa -piirin juhla – messu su 19.3. klo 13 Karakappeli. Karakallion Äiti Teresa -piiri viettää 35-vuotisjuhlaa. Musiikissa mukana

Cantores Minores -muskarilaisia

Heidi Luukka-Vanhasen johdolla. Ahtee, Noponen, Taina-Rantakaulio, Türkmen.

Häivähdys pyhää – arki-illan messu joka torstai (23.3., 30.3.) klo 17 Leppävaaran kirkko.

Venäjänkielinen iltakirkko ti 21.3. ja 28.3. klo 19.30 Uuttu.

Ilon lähde – Marianpäivän messu su 26.3. klo 11 Leppävaaran kirkko.

Marianpäivä on keidas, juhlapyhä paastonajan keskellä Leppävaaran

Kirkon Kamarikuoro avustaa, mm.

C. V. Stanfordin Magnificat. Ahtee, Raunu, Latvanen, Hyry.

Colourful Christian Worship su

26.3. klo 17 Karakappeli. Kaksikielinen (englanti–suomi) messu.

Alanne.

TULOSSA

PALMUSUNNUNTAINA

Päivä kirkonmäellä su 2.4. klo

11–14 Leppävaaran kirkolla. Messu, puuhapaja, tuunauspaja, lounasta, makkaraa, kahvit ja mehut, musiikkia, myyjäiset. Kevään toisessa Päivä kirkonmäellä -tapahtumassa ollaan palmusunnuntain ja lähetystyön teemoissa.

SEDER-ATERIA

Messiaanis-juutalainen pääsiäisateria 2. pääsiäispäivänä 10.4. klo 17 Leppävaaran kirkon seurakuntasalissa. Aterian isännöi past. JuhaPekka Rissanen. Musaryhmä säestää lauluja. Hinta 15 e, lapset 4–12 v. 5 e. Tuotto Medialähetys Sanansaattajien Israelin-työlle. Ilm. viim. 31.3.: juha-pekka.rissanen@evl.fi.

LAPSILLE JA PERHEILLE

Lasten toiminta Facebookissa: minisiipi.fi, FB & IG & YouTube: @ minisiipi.

Kirkon perhekahvila ti klo 9–11.30 Leppävaaran kirkko. Kirkon vauvakerho ti klo 13–15 Leppävaaran kirkko.

Iltaperhekahvila ti klo 16.30–18.30 Leppävaaran kirkko. Keittoa tarjolla n. klo 17–18. Kirkon sisäpihalla kiva leikkipaikka myös ulkoiluun. Kummit, mummit ja vaarit myös mukaan!

Karakappelin perhekahvila ke klo 9–11.30 Karakappeli.

Uutun perhekahvila to klo 9–11.30 Uuttu.

Karakappelin vauvakerho to klo 13–15 Karakappeli.

Muskarit 0–8 v. ma–to, Essi Kaarela p. 040 559 1489.

NUORILLE

Siipi on auki keskiviikkoisin klo 18–20! Tule pelailemaan, hengailemaan, viettämään aikaa yhdessä. Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1.

RUKOUSILTAPÄIVÄ

Pirkko Vesavaaran kanssa la 18.3. klo 15 Karakappeli Tilaisuudessa on musiikkia ja laulua, Pirkko Vesavaaran puhe sekä mahdollisuus henkilökohtaiseen rukoukseen. Mukana diakoni Harriet Lohikari ja pastori Merja Alanne.

RYHMIÄ AIKUISILLE

Kaikki aikuisten ryhmät löydät netistä: espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/ryhmat. Etsivä löytää- keskusteluryhmä Raitin Pysäkillä, Konstaapelinkatu 1, ti klo 13. Juttelemme eri aiheista, ilmainen kahvi ja pulla. 21.3. Neitsyt Maria? Onko sillä niin väliä? 4. 4. Mikä ihmeen ”Karitsan häät”juhla on tulossa? 18.4. Miten se Ilmestyskirja minun elämääni liittyy?

Musaryhmä ke 22.3. klo 18.30 Karakappeli. Oletko halunnut päästä johonkin soitto- tai lauluryhmään, jonka tarkoitus ei ole treenata tiukasti esiintymisiä varten? Tule soittimesi tai lauluää-

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA GETTY IMAGES

Retriitti voi olla ravitseva kokemus, jos kaipaa hiljaisuutta ja rauhaa.

nesi kanssa. Soitamme ja laulamme enimmäkseen hengellistä musiikkia, moni-ilmeisesti ja improvisoiden parillisten viikkojen

ke-iltaisin. Tied. Taru SIllanpää, p. 050 560 4800.

Äiti Teresa -piiri to klo 11 Karakappeli. Avoimessa ryhmässä valmistetaan erilaisista langoista käsitöitä; esimerkiksi sukkia, töppösiä, ”polvipeittoja” ym. Klo 12 rukoushetki. Ohj. Eeva Saarinen.

Toivoa naisille -ryhmä to 16.3. ja 30.3. klo 18.30 Uuttu. Medialähetys

Sanansaattajien ryhmä Leppävaarassa. Luetaan kuulumisia naisten

asemasta eri puolilta maailmaa, ja rukoillaan heidän puolestaan. Yhteyshenkilö: Hanna Rissanen, p. 044 5166120.

Varttuneen väen avoin kahvila

Leppävaaran kirkon seurakuntasalissa parillisten viikkojen ma klo 13–14. 20.3. mukana diakonissa

Sari Aroheikki.

Varttuneen väen kerhot: Karakappeli ti klo 13–14.30. Leppävaaran elä ja asu -keskus (Perkkaan kerho) pe klo 13–14.30, Kerhoja ohjaa

Kimmo Vuorialho, p. 045 172 6810.

ARKIYSTÄVÄKSI?

ArkiYstävä-toiminnan koulutus/ infotilaisuus la 25.3. klo 11–15

Karakappelissa, Karakalliontie 12, klo 11–15. Jos sinulta löytyy ylimääräistä aikaa tunti tai kaksi viikossa, kahdessa tai kuukaudessa, tämä on mainio tapa antaa aikaasi jollekin, joka ilahtuu sinusta. Voit uskoa, että ilo on molemminpuolista. Lue lisää Yhteiset-palstalta.

AIKUISRIPPIKOULU ALKAA

Kaksikielinen aikuisrippikoulu/

Finnish–English Confirmation

Classes for Adults, Leppävaara/ Matinkylä alkaa Leppävaarassa osoitteessa Lars Sonckin kaari 16 to 30.3. klo 18–20. Aikuisrippikoulussa käymme läpi kristinuskon keskeisiä asioita ja valmistaudumme konfirmaatioon tai kasteeseen. Jos rippikoulusi on käymättä tai olet liittymässä kirkkoon, olet tervetullut joukkoomme. Otamme huomioon sekä suomen- että englanninkieliset tulijat.

Adult confirmation classes will teach you about the fundamentals of the Christian faith. Half of the meetings are in Leppävaara, the other half in Matinkylä. OTA

YHTEYTTÄ/CONTACT: jukka. raunu@evl.fi, tapio.suontakanen@ evl.fi

KUORO KAIKILLE

Ei laulutaitovaatimuksia, ei esiintymispakkoa! Harjoitukset Leppävaaran kirkolla ke klo 18–19.15. Ei ennakkoilmoittautumista. Harjoituspäivät ke 29.3. ja 12.4. Ohj. kanttori Outi Noponen.

JOHANNES-PASSIO TUTUKSI

Bachin Johannes-passio -luentokonsertti su 19.3. klo 14 Leppävaaran kirkko. Musiikkitieteilijä Topi Linjama johdattaa kuulijat J.S.

Bachin Johannes-passion äärelle. Luennon lomassa kuullaan osia passiosta kamarikuoron, solistien ja soittajien esittäminä.

APUA JA TUKEA

Brunssi Raitin Pysäkillä, Konstaapelinkatu 1, la 25.3. klo 11–13. Hinta

3 e.

Diakonian palveluaika ma klo

10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata

ajan suoraan diakoniatyöntekijöiltä sähköpostitse osoitteesta leppavaaran.diakonia@evl.fi tai netissä: asiointi.espoonseurakunnat.fi.l

Diakonialounaat Leppävaaran kirkolla ti ja to klo 11.30–12.30. Hinta 3 e.

Olarin seurakunta

Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi

Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret

Youtube: Olarin seurakunta

Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSU

Kirkon päivämessu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/user/ Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta.

Olarin kirkko: Su 19.3. klo 10. Antti Malinen, Kimmo Ansamaa, Sari Rautio, Osla-kuoro.

Paastonajan aamumessu ke 22.3. klo 8, Antti Kruus.

Su 26.3. klo 10. Antti Kruus, Tapio Suontakanen, Päivi Hakomäki, Mikko Niinikoski ja kamarikuoro.

Paastonajan aamumessu ke 29.3. klo 8, Antti Kruus.

Matinkappeli: Su 19.3. klo 12. Juha

Virta, Sanna Franssila. Su 26.3. klo 12. Maritta Hartikainen, Sanna Franssila.

Olarin kappeli: Su 26.3. klo 12. Tapio Suontakanen, Päivi Hakomäki.

Chapple, Iso Omena: Risteys joka to klo 19, tuulahdus nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista sanomaa.

Ennen Risteystä etkot, jossa tarjolla pientä purtavaa klo 17.30–18.30.

Halutessasi voit myös tulla mukaan toteuttamaan messua. Seuraa

meitä Instagramissa @risteys. 16.3.

Annamari Lehtinen, 23.3. Juha

Virta, 30.3. Antti Hirsto. Musiikki: Risteysbändi. risteys.fi.

PERHEIDEN PÄÄSIÄISODOTUSTA

Lastenlauluja ja pääsiäisaskartelua ti 21.3. klo 17.30–19.30, Chapple, Iso Omena. Tule lastenlaulujen matkaan kohti kevättä ja pääsiäistä. Pääsiäisaskartelua ja iltapalaa. Leikkihuone auki.

Pääsiäinen tulee -perhetapahtuma la 25.3. klo 10–13, Chapple, Iso Omena. Perhekirkko, jonka jälkeen pääsiäisaskartelua, välipalaa ja touhupisteitä. Leikkihuone auki. Päkä-lampaan ja Aina-aasin pääsiäiskertomus perheille ke 29.3. klo 17.30 Olarin kappeli. Musiikillinen kertomus, jossa Päkä ja Aina johdattavat katsojat palmusunnuntaista alkaen iloiseen pääsiäisaamuun asti. Tarjolla pientä iltapalaa.

VARAA

PÄIVÄKERHOPAIKKA

Päiväkerho on seurakunnan varhaiskasvatusta 2–5-vuotiaille. Kerhoryhmät kokoontuvat kaksi kertaa viikossa klo 9–12. Kerhopaikat: Olarin kirkko, Olarin kappeli, Matinkappeli. Haku syksyn 2023 kerhoihin 31.3. asti, espoonseurakunnat.fi/paivakerhot. Tiedustelut henna.sadonkorpi@evl.fi, 050 358 0979.

KASVUILTA

Kohti parempaa mielenrauhaa. Mistä saan mielenrauhaa ja miten lisätä sitä? Miten arvojen tunnistaminen ja toteuttaminen vaikuttavat mielenrauhaan? Miten rauhoittaa mieltään? Mm. näitä pohditaan Kasvuillassa pe 24.3. klo 18 Olarin kirkko (Olars kyrkan puoli). Tarjoilu klo 17.30. Alustus, keskustelua ja hartaus kappalainen, logoterapiaohjaaja Maritta Hartikaisen johdolla.

KRISTILLINEN JOOGARETRIITTI

Hvittorpissa 14.–16.4. Hiljaisuuden jooga® on kristillinen harjoituskokonaisuus, jossa lempeät kehon liikkeet yhdistyvät mielen hiljentymiseen ja hengelliseen ravintoon rukousten, Raamatun tekstien ja virren säkeiden kautta. Ohjaajina Jarmo Jussila ja Johanna Harjunkoski. Musiikki Inna Vintturi. Ilmoittautumiset 2.4. mennessä nettisivun kautta. TIEDUSTELUT tai apua ilmoittautumisessa:

Johanna Harjunkoski 050 570 4904 tai Jarmo Jussila 040 531 1021. Hinta: 90/140/45 e.

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ HVITTORPIIN

To 20.4. Virkisty hyvästä seurasta ja lumoudu kauniista luonnosta! Hyvää seuraa, ulkoilua, grillausta ja yhteislaulua. Osallistumismaksu 15 e sis. kuljetuksen, ohjelman ja tarjoilun. Ilmoittautumiset ja allergiat ensisijaisesti nettilinkin kautta 12.4. mennessä. Jos tarvit-

set apua ilmoittautumiseen, ota yhteyttä Minna Martiskaiseen, p. 050 3307129, Maria Virtaseen p. 050 438 0238 tai Johanna Harjunkoskeen p. 050 570 4904.

AIKUISRIPPIKOULU

Confirmation Classes for Adults to 30.3. 18–20 Matinkappeli and Leppävaara. Kaksikielinen aikuisrippikoulu/Finnish-English Confirmation Classes for Adults in Leppävaara and Matinkylä.

Jos rippikoulusi on käymättä tai olet liittymässä kirkkoon, olet tervetullut joukkoomme. Join us, and the Lutheran church! Ota yhteyttä: jukka.raunu@evl.fi, tapio. suontakanen@evl.fi.

DIAKONIATYÖ

Diakoniapäivystys ti klo 10–12, 050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Contact deacon on Tuesdays 10–12 by phone 050 4329368 or via email.

Diakonialounas/Community

lunch Matinkappeli ti klo 12–13 ja Olarin kappeli to klo 12–13. Lipunmyynti klo 11.45–12.30. Ota mukaan tasaraha. Tuesdays in Matinkappeli, 12–13. Thursdays at Olari Chapel, 12–13. Tickets at 11.45–12.30. Please, use the exact amount.

Hinta/Fee 3 e.

Minikirppis ti klo 10–12 Matinkap-

Elämänkaari

peli. Tule tekemään löytöjä pikkurahalla lähetystyön hyväksi!

MUSIIKKIA OLARIN

KIRKOSSA

Sydämen asialla – apua Ukrainaan -konsertti su 19.3. klo 16. Klassista ja evergreenmelodioita.

Stefan Stanciu, panhuilu. Seelekvartetti: Rebecca Roozeman, viulu, Amanda Ernesaks, viulu, Kristian Sallinen, alttoviulu, Artturi

Aalto, sello. Liput 20 e (tai oman maksukyvyn mukaan) Kirkon

Ulkomaanavun kautta ukrainalaisten hyväksi. Kahvitarjoilu.

Ei varjoja ilman valoa. Risto

Valtasaari, urut. Su 26.3. klo 16. Claussmann – J.S. Bach – Vierne

– Willan. Liput 10 e Yhteisvastuulle, ovelta.

Salva nos – englantilaisen renessanssin helmiä. Lauluyhtye Versio. Su 2.4. klo 18. Liput 15/10 e ovelta.

Tapiolan seurakunta

Tapiolan kirkko: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan ja su klo 8–14.

Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi

Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6

Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Ajankohtaiset tiedot: espoonseurakunnat.fi tai vahtimestari, p. 09 8050 4460 tai Papin puhelin, 09 8050 4900 joka päivä klo 9–21.

MESSUT JA HARTAUDET

TAPIOLAN KIRKOSSA

Leipäsunnuntain perhemessu su 19.3. klo 10 Tapiolan kirkko. Mukana messua toteuttamassa kesän rippikoululaisia. GospelKids-kuoro. Ristimäki, Airaksinen, Jokivuori. Colourful Tapiola – kansainvälinen jumalanpalvelus su 19.3. klo 17. Kaksikielinen (suomi–englanti) messu, jonka jälkeen iltatee kahvila Valossa. Paananen, Handroo, Jokivuori ja TZ-kuoro. Viikkomessu ke 22.3. ja 29.3. klo 8. Messun jälkeen kirkkokahvit ja aamupuuro Kahvila Valossa. Herran palvelijatar – Marian ilmestyspäivän messu su 26.3. klo 10 Tapiolan kirkko. Messun erityisenä musiikkina Maria-aiheisia lauluja, joita esittää Tapiolan kamarikuoro, joht. Hannu Norjanen. Illan Maria-konsertissa lisää, ks. alla. Tervonen, Hero, Malkamäki. Messussa mukana tulevan kesän rippikouluryhmiä.

SIIONINVIRSISEURAT

Su 26.3. klo 16 Tapiolan kirkko. Kahvitarjoilu Kahvila Valossa

ennen seurojen alkua. Puhujina mm. Matti Peiponen, Jörgen Eriksson, Elina Hellqvist, Antti Kujanpää.

KESKIPÄIVÄN RUKOUS

Klo 12 ma, ke ja pe verkossa Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla.

KAHVILA VALO JUHLII

Kahvila Valossa juhlitaan 1-vuotissyntymäpäivää, to 16.3. luvassa yllätystarjoilua. Kahvila avoinna ma–to klo 12–16 Tapiolan kirkko. Kahvilan tuotto KUA:n kautta Syyriaan.

Bonusperjantai Kahvila Valossa pe 31.3. klo 12–15. Pääsiäisteemalla mukana klo 12 Katariina Koskivaara-Manninen, ikonimaalari ja kuvataiteilija: Paaston portaat, miten Lasaruksen lauantain ja palmusunnuntain kautta lähestytään pääsiäistä. Marianne Tiihonen, kappalainen, luterilainen pääsiäisen vietto. Uuden tuulen Martat myyvät leivonnaisia. Kahvila Valossa suolaisia ja makeita pääsiäisherkkuja, joiden tuotto ohjataan Yhteisvastuukeräykseen. Lapsille puuhapiste. Tiedustelut merita.hietanen@evl.fi ja malle. munter@evl.fi.

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA LÄHETYSTÄ

Kaikille kansoille – lähetyksen

kahvit ti 21.3. klo 13 Tapiolan kirkko. Päivän aiheena Raamattukertomuskurssit Raamatun käytön innostajina. Vierailijana Hilkka Arminen, Wycliffe Raamatunkääntäjät.

Kansainvälinen olohuone joka ke klo 17–19 Kahvila Valossa. Teetä ja pientä purtavaa tarjolla. International living room at Tapiola Church Cafe Valo on Wednesdays from 5 to 7 pm. Come and meet people from various parts of the world. Tea and snacks will be served.

AIKUISTEN AVOIN

KESKIVIIKKOKERHO

Ohjelma klo 13–14 Tapiolan kirkon seurakuntasalissa. Kahvitarjoilu klo12.30–13 Kahvila Valossa. Alussa pieni hartaus ja lopussa rukous. Mukana myös pastori Katja Hero. Ke 22.3. Miten eletty elämä muuttuu romaaniksi. Kirjailija Johanna Venho.

Ke 29.3. Kivet kertovat vaiheistaan. Geofyysikko Liisa Kivekäs. Ke 5.4 Pääsiäisen kuvat ja symboliikka. Taidehistorioitsija Tiina Gröhn.

KRISTILLINEN

MEDITAATIO

Avoimeen ryhmään ei tarvitse ilmoittautua eikä sitoutua. Joka to

Vihanta 81 v, Jarmo Juhani Virta 60 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

Kastettu

Adele Maria Inkeri Kantola, Saga Sofia Pernu.

Hautaan siunattu

Lea Kirsti Aarnisalmi 82 v, Aili Marjatta Himanen 88 v, Paula Kaarina Hyvärinen 91 v, Eero Juhani Korppi 85 v, Martti Juhani

ESPOON TUOMIO­

KIRKKO SEURA KUNTA

Kastettu

Matias Aaltonen, Evelin Alisa

Olivia Broström, Max Onni Aleksanteri Fältberg, Konsta Janne

Matias Huttunen, Miro Johannes

Kiiski, Kaius Artturi Kivimäki, Aamu Bertta Annikki Kyrönlahti, Frans Eelis Vilho Leino, Onni

Oliver Jukanpoika Lipponen, Eino

Olavi Rinnevalli, Aarni Ukko

Jeremias Sauna-aho, Macy Elisabeth Seppä, Joonatan Juhani

Siivonen, Eedit Marjaana Vuokila,

Viola Emilia Josefina Välisaari. Avioliittoon kuulutettu

Teppo Antero Jyrkkiö ja Sini Riitta

Eloholma, Santeri Kalle Eemeli

Rinkinen ja Kaisa Anniina Mas-

tosalo, Jari Pekka Tolonen ja Nina

Maria Helpiö.

Hautaan siunattu

Elina Kristiina Aarnio 62 v, Sini-

Katariina Bergman 30 v, Anita

Marketta Hjelt 72 v, Risto Mauri

Matikainen 83 v, Marko Antero

Salonen 44 v, Pirkko Marja Leena

Saurén 78 v, Raimo Taisto Johannes Tiilikainen 83 v, Ahti Antero

Känkänen 66 v, Marja Liisa Lahin 83 v, Aune Matilda Lukkarinen 86 v, Eeva Kaarina Mikkonen 83 v, Kyösti Tapio Niskanen 75 v, Ritva Liisa Pitkänen 90 v, Silmu AnnaLiisa Rantanen 86 v, Tuula Marjatta Tuominen 76 v, Elvi Eliina Winter 102 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

Kastettu

Lilja Maria Karoliina Cavén, Sisu Toivo Sakari Kortelainen, Alina Hannele Kuorikoski, Olivia Inkeri Arlette Laukka-Junnila, Aino Inkeri Ruokolainen, Onni Eino

Rafael Sinko, Luukas Vilppu Villemi Tarkiainen, Viljami Mikael

Vainio.

Hautaan siunattu

Jouko Aukusti Aarno Hakkarainen 87 v, Jarmo Kalevi Lintunen 67 v, Barbro Rita Tuulikki Lintuniemi

69 v, Anni Kyllikki Noukkala 86 v, Eeva Marjatta Pesonen 87 v, Pentti Olavi Surakka 83 v.

OLARIN SEURAKUNTA

Kastettu

Mila Alissa Enqvist, Verna Iiris

Emina Halttunen, Alexandra Elvi

Eveliina Harki, Ellen Maria Eleonoora Harki, Lilian Leonoora

Joensuu, Minessa Isla Adelia

Jäntti, Melinda Cataleya Nieto Nieto.

Hautaan siunattu

Aune Helinä Eloranta 94 v, Mari

Elina Haimivaara 33 v, Jorma

Jaakoppi Järvenpää 72 v, Isto

Tapani Kerkkänen 52 v, Maija-Liisa Tuomisto 85 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

Tyyni Toini Orvokki Falck, Tuuli

Signe Sylvia Härus, Aapo Ilmari

Nurmi, Oiva Eemeli Nurmi, Elias

Alexander Panfilo.

Hautaan siunattu

Jari Kalervo Kaukonen 68 v, Risto

Juhani Kärkkäinen 85 v, Maija

Kaarina Myllymäki 73 v, Pertti

Matias Myllymäki 72 v, Kirsti

Kyllikki Setälä 94 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

Avliden/Hautaan siunattu

Siv Inger Doepel 77 v, Doris Linnea Eklund 91 v, Signild Harriet

Marita Grönmark 91 v, May-Britt

Wilhelmina Knopman 83 v, Lars Eric Stig Waldemar Sippel 77 v, Alma Linnea Sällsten 94 v

klo 19 Tapiolan kirkko. Ei edellytä aiempaa kokemusta. Meditoimme The World Community for Christian Meditation -perinteen mukaan. Tied. ohjaaja Leena Vanne, magdaleena.vanne@gmail.com.

AVOIN RAAMATTUPIIRI

Tapiolan kirkolla kevään ajan keskiviikkoisin parittomilla viikoilla klo 18.30–20.

Tied. Merja Tarhio, 040 544 4257. ARKIYSTÄVÄKSI?

ArkiYstävä©-toiminnan koulutus/ infotilaisuus la 25.3. klo 11–15 Karakappelissa, Karakalliontie 12, klo 11–15. Lue lisää Yhteiset-palstalta.

MIESTEN RAAMATTUPIIRI

Joka toinen tiistai 21.03., 04.04., 18.04., 02.05., ja 16.05. klo 18.30 tila Kaipuu (naulakoiden luona), Tapiolan kirkko.

LAPSILLE JA PERHEILLE

Pyhäkoulu sunnuntaisin messun aikana alkaen klo 10 Tapiolan kirkon Ilo-tilassa. Alle 4-v. voivat osallistua aikuisen kanssa. Su 19.3. perhemessu, silloin ei ole pyhäkoulua.

Laajalahden perhekerho pe 17.3. klo 9.30 Kirvuntien kerhotila. Vapaata leikkiä ja jutustelua, hartaus- ja lauluhetki, tarjoilu. Mukana lastenohjaaja Kaisa Puranen.

Perhekerho ma klo 9–11.30 Tapiolan kirkko.

Perhekahvila ti klo 9–11.30 Tapiolan kirkko.

MUSIIKKIA

Häivähdys pyhää -konsertti ke 29.3. klo 12 Tapiolan kirkko. Espoon musiikkiopiston nuoret taitajat esiintyvät Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Lue lisää Kirkoissa soi -palstalta.

Marianpäivän konsertti su 26.3. klo 18 Tapiolan kirkko. Tapiolan kamarikuoro, joht. Hannu Norjanen. Olli Saari, urut. Maria-aiheista musiikkia keskiajan, renessanssin ja varhaisbarokin ajalta, säveltäjäniminä mm. Alonso Lobo ja Heinrich Schütz. Liput 20/10 e ovelta ja tiketti.fi.

Jukka Kankainen: Luukas-passio su 2.4. klo 18 Tapiolan kirkko.

Tapiolan seurakunnan kamarikuoro. Hannu Jurmu, evankelista, Esa Ruuttunen, Jeesus. Hannele Mehtälä, urut, Liisa Malkamäki, musiikin johto. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykseen ja KUA:n katastrofiapuun Ukrainassa ja Syyriassa.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ti ja to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi.

Keskusteluapua perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitote-

rapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16, lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi

Osoitteet:

Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT JA

KIRKKOKAHVIT KLO 10

KAUNIAISTEN KIRKOSSA

Su 19.3. klo 10 saarna Anna-Kaisa

Tuomi, liturgia Kari Kuula, kantt.

Teija Palolahti + AccaBella-kuoro ja

Tiro Rohkimainen. Leipäsunnuntaina 19.3. vietetään villasukkakirkkoa! Messuun mukaan villasukat, jotka puetaan kirkon aulassa. Tarvittaessa kirkolta saa lainaksi villasukat. Su 26.3. saarna Kari

Kuula, lit. Mimosa Mäkinen, kantt. Teija Palolahti, Kaumokaiset-lauluyhtye, joht. Raisa Rangell + Cowmallets, (musiikkiopiston lyömäsoittajat) joht. Pekka Nyman, lisäksi mukana Tiro Rohkimainen.

AVOIN PERHEKERHO

Maanantaisin klo 9.30–11 Sebastoksen toimitilassa. 20.3. Yhteisvastuukeräyksestä kertoo diakonissa Pirjo. 27.3. Pyöritellään sämpylöitä.

MAANANTAIKAHVILA JA

VARTIN HARTAUS

Maanantaisin klo 12.45 vartin hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

ILON RYHMÄ

Tiistaisin klo 15–16 kaksikielinen mielenterveysryhmä Sebastoksen toimitilassa.

RUKOUSTA JA RAAMATUN

LUKUA PÄIVÄLLÄ

To 16.3. ja 30.3. klo 14–15.30 kirkolla alatakkahuoneessa ja to 30.3. ylätakkahuoneessa. Ohj. Kari

Mattila ja Ritva Kallio.

MONIKULTTUURISET

PERHEET –RYHMÄ

Su 19.3. ja la 1.4. klo 10–12 Sebastoksen toimitilassa.Ryhmässä puhutaan suomea. Riittää, että osaat kieltä vähän. Ohj. Milena Raitmaa, laillistettu psykologi p. 0400 196 634. Ilmoitt. etukäteen sähköpostilla yilcedmilena@yahoo.es.

RUKOUSTA JA RAAMATUN

LUKUA

Ma 20.3. ja 17.4. klo 18.30–20.30 Sebastoksessa. Ryhmää ohjaavat Kari Mattila ja Ritva Kallio.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO

Ti 21.3. klo 13 kirkon yläsalissa. Agricolalta opittua: Aapisesta yrtteihin. Lea ja Pertti Mäkeläinen.

MARTAT JA MARIAT

To 23.3. klo 12 kansainvälisen työn ja lähetyksen ryhmä kirkon yläsalissa.

KOKO PERHEEN LASTEN

VIRSI -MUSKARIKONSERTTI

Su 26.3. klo 16 Kauniaisten kirkossa. Lapsikuorot Singing Suns & Stjärnfall, valmennus Teija Palolahti ja Heli Peitsalo. Riikka Jäntti, laulusolisti ja juontaja; Jiri Kuronen, piano; Olli Krogerus, lyomäsoittimet; Tiro Rohkimainen, basso. Kirkkohiiri Taru Laaksonen ja perhetyöntekijä Daniela Hildén. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuukeräykseen.

KESKUSTELEVAT NAISET

Lempivirret to 30.3. klo 14–15.30 Sebastoksen toimitilassa Teija Palolahden johdolla.

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN PÄIVÄ

Su 2.4. klo 11–16 kirkon kerhorakennuksessa ja pihalla. Lounas- ja välipalatarjoilu (maksuton). Ilmoitt. kauniaisten.suom.srk@evl.fi/p. 050 500 9000. Kerro nimesi ja mukaan tulevien lasten nimet ja iät, ruokavaliot ja yhteystietosi.

LANKALAUANTAIN NEULERETRIITTI

Hiljentymistä käsitöiden ja rukousalttareiden ääressä la 8.4. klo 12–16 Kauniaisten kirkolla. Ohj. Taru Laaksonen ja Anna-Kaisa Tuomi. Ilmoitt (puh.nro. sähköposti, allergiat) viim. 31.3.: kauniaisten. suom.srk@evl.fi.

Esbo svenska församling

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost.

Öppet för besök må och to kl. 9-13. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

H ÖGMÄSSOR

Karabacka kapell sö 19.3 kl. 10. Ertman, Leppänen. Kyrkkaffe. Esbo domkyrka sö 19.3 kl. 12.15. Konfirmandsöndag. von Martens, Sandberg, Kronlund, Brunell. Under högmässan Söndagsklubben för barn i Förrättningskapellet. Esbo domkyrka sö 26.3 kl. 12.15 Marie bebådelsedag och marthornas kyrksöndag. Jäntti, Brunell, Kronlund. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

UNGA OCH UNGA VUXNA

Ungdomskväll i Sode må 20.3 och

Heli Hakala

Teologian maisteri, erityisopettaja, kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu, vanhusten palvelut -jaoston jäsen, kirkkovaltuutettu, seurakuntaneuvoston jäsen

– Arvostan avointa ja arvostavaa vuorovaikutusta, myös päätöksenteossa

– Työvoiman ja osaajien

saatavuudesta on huolehdittava, työn vastaan ottamisen tulee aina olla kannattavaa

– Uudenmaan asioita on ajettava rohkeasti, mm. aloituspaikkoja

yliopistoihin on lisättävä

nuorillemme ja peruskoulua palautettava oikeille raiteille

Ansaitset tulla kuulluksi. www.helihakala.fi

Ääni huolenpidolle ja oikeudenmukaisuudelle

I6I

Tiina Arlin Lautamies Eduskuntavaaliehdokas Uusimaa

Twitter @ArlinTiina Facebook @ArlinTiina

Lapset ovat kansallisaarteemme

Katsotaan, kuunnellaan, kunnioitetaan ja valitaan heidät.

Uusimaa 185

Kristillisdemokraatit Kristdemokraterna

27.3 kl. 17. Chilla, träffa kompisar och församlingens anställda. Sökövägen 13.

VUXENVERKSAMHET

Symamsellerna ti 21.3 kl.16–19. Handarbetsgruppen som jobbar för mission och internationell diakoni samlas i Vita huset, Prästgårdsgr. 1. Torsdagsträffen to 23.3 kl. 13–14.30 i Södrik kapell. Tema: Vilken är din favoritdikt? Samvaro och andakt.

B ARN OCH FAMILJ

Familjeklubbar Fredagar kl. 9.30 familjeklubb i Köklax kapell. Tisdagar kl. 9.30 Sång och lek i Sökö kapell och onsdagar kl.9.30 i Esbo domkyrkas församlingsgård. Torsdagar kl. 9.30 ImseVimse i Mattby kapell.

Dagklubbar 2– 5-åringar, hösten 2023–våren 2024 Elektronisk anmälning 1–31.3 på www.esboforsamlingar.fi/kom-med/barnunder-skolaldern. Klubbarna hålls på förmiddagar 2–4 ggr/vecka. Start v.33. Utbildade barnledare leder klubbarna som grundar sig på Esbo församlingars plan för småbarnspedagogik. Avgift enligt antal timmar/vecka eller befrielse från avgift. Mer info: Helena tfn 040 763 6250, helena.aitti-lind-

berg@evl.fi

MUSIK

Babysång i kyrkan fr 17.3, 24.3, 31.3 kl. 10.30 i Olars kyrka. Sjung, dansa och gläds med din baby! Vi samlas för att sjunga psalmer & sånger, spela och dansa i c. 30 min. Hemmavarande syskon är välkomna. Kaffeservering. Ingen avgift.

Frågor: kantor Nina, nina.kronlund@evl.fi

Earth Hour-konsert lö 25.3 kl. 20.20 i Esbo domkyrka. Musik av Bingen, Jackson, Taube, Liszt, Rheinberger, Alakotila. Nina Kronlund; sång, Martina Brunell; ackordeon, Mauriz Brunell; orgel, gitarr. Fritt inträde.

DIAKONIN

HJÄLPER

STÖDER OCH

Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Ani 050 597 3313 ani.iivanainen@ evl.fi, Taina 040 547 1856, taina. sandberg@evl.fi, samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi

gen 3. öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt, tfn. 050 500 7000, grankulla. sv.fors@evl.fi

Adresserna:

Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA

SÖ 19.3 Högmässa kl. 12.

SÖ 26.3 Högmässa kl. 12.

TISDAG 21.3

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.3010.30

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i kyrksalen kl. 18.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP

TO 16.3 och 23.3 i övre brasrummet. kl. 10–11.

KYRKOSYFÖRENINGEN

ON 22.3 och 29.3 i övre brasrummet kl. 14.

EARTH HOUR-BÖN

LÖ 25.3 i Sebastos kapell kl. 20.30–21.30.

TISDAG 28.3

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i Sebastos kl. 9.30–10.30. Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i kyrksalen kl. 18. Föredrag och diskussion med Torsten Sandell om Koranens källor i övre brasrummet kl. 18.

Yhteiset

ilmoittautumiseen, ota yhteyttä Minna Martiskaiseen p. 050 3307129, Maria Virtaseen p. 050 438 0238 tai Johanna Harjunkoskeen p. 050 570 4904.

Kaksikielinen aikuisrippikoulu/ Finnish–English Confirmation Classes for Adults, Leppävaara/ Matinkylä alkaa Leppävaarassa osoitteessa Lars Sonckin kaari 16 to 30.3. klo 18–20. Aikuisrippikoulussa käymme läpi kristinuskon keskeisiä asioita ja valmistaudumme konfirmaatioon tai kasteeseen. Jos rippikoulusi on käymättä tai olet liittymässä kirkkoon, olet tervetullut joukkoomme. Otamme huomioon sekä suomen- että englanninkieliset tulijat.

Adult confirmation classes will teach you about the fundamentals of the Christian faith. Starting on Thursday 30th March. Half of the meetings are in Leppävaara, the other half in Matinkylä.

Grankulla svenska församling

Församlingskansliet: Kavallvä-

LIVSKRAFT

TO 16.3 och 23.3 i övre brasrummet. kl. 16.30–18. Anm. till Carola Wikström 050 343 6885.

BIBELSTUDIUM

MÅ 20.3 i övre brasrummet kl. 18–20, Torsten Sandell.

Diakonian retkipäivä Hvittorpiin to 20.4. Virkisty hyvästä seurasta ja lumoudu kauniista luonnosta!

Hyvää seuraa, ulkoilua, grillausta ja yhteislaulua. Osallistumismaksu 15 e sis. kuljetuksen, ohjelman ja tarjoilun. Ilmoittautumiset ja allergiat ensisijaisesti nettilinkin kautta viim. 12.4.: bit.ly/diakoniaretki_200423. Jos tarvitset apua

Perheenisä, valtiotieteiden tohtori, kaupunginvaltuuston ja kirkolliskokouksen jäsen, tietokirjailija Vantaalta.

Koti, kristillinen näkemys ja isänmaallisuus ovat minulle tärkeitä. Hoidetaan yhdessä taloutemme kuntoon.

Laitetaan isänmaa raiteilleen!

LASSE  LEHTONEN

UUSIMAA

OTA YHTEYTTÄ/CONTACT: jukka. raunu@evl.fi, tapio.suontakanen@ evl.fi Maksaja

JOUKO JÄÄSKELÄINEN 169

Lääketieteen tohtori, oikeustieteen tohtori. Diagnostiikkajohtaja, terveysoikeuden professori.

eduskuntaan Uudeltamaalta

Eduskuntavaaliehdokas,

Lehti ilmestyy 30.3.

kampanja@lehtonenlasse.fi lehtonenlasse.fi

Vakaumuksena välittäminen

Kaarina Järvenpää

Yleislääketieteen erikoislääkäri, Espoon kaupunginvaltuutettu.