Kirkko ja kaupunki 2023 05 Helsinki

Varhaisista muumikirjoista löytyy yllättäviä yhteyksiä Raamattuun s. 10

Tutkija Mari Pulkkinen: Suru ei ole häiriö s. 14

Yhteinen asia

Kun elämä koetteli, politiikan tutkija Hanna Wass huomasi, ettei usko ole yksilösuoritus s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

16.3.2023

kirkkojakaupunki.fi

Pääkirjoitus

Politiikka kuuluu demokratiaan

DEMOKRATIA ON MAAILMASSA monin tavoin uhattuna. Jos haluamme, että saamme jatkossakin elää vapaina ja päättää itse asioistamme, demokratiaa on syytä arvostaa ja vaalia. Kansalaiselle olennainen tapa edistää sitä on käydä äänestämässä ja valita 200 kansanedustajaa, jotka luotsaavat tätä maata seuraavat neljä vuotta.

Tärkeä osa demokratiaa ovat politiikka ja erilaiset poliittiset puolueet. Vaikka yksipuoluejärjestelmäkin voi kutsua itseään demokraattiseksi, sitä se ei todellisuudessa ole. Puolueiden olemassaolo kertoo siitä, että kansalaisilla on erilaisia tavoitteita, näkemyksiä ja perimmäisiä arvoja, joiden suuntaisesti he toivovat maataan ohjattavan. Suomalaisessa monipuoluejärjestelmässä tuo suunta on lopulta kompromissien tulos ja hyvä niin. Tämä ja opposition olemassaolo takaavat sen, että myös vähemmistöjä kuullaan.

VAALIEN ALLA PUHUTAAN isoista asioista, joilla on merkitystä meidän kaikkien tulevaisuudelle. Turvallisuuspolitiikasta puolueet ovat nyt melko yksimielisiä. Sen sijaan eroja löytyy esimerkiksi suhtautumisesta valtion velkaantumiseen ja siihen, mistä ja keneltä voidaan leikata ja mistä ja keneltä ei, jos halutaan, että hyvinvointivaltio säilyy.

Kyse ei ole vain faktoista vaan siitä, millaiset asiat koetaan tärkeiksi ja mitä faktoja painotetaan. Siihen vaikuttavat arvot. Tämä tuli hyvin esille,

Kannan kuormia, joista en voi puhua kenenkään kanssa. Minussa on pimeitä kohtia, joille ei ole vielä sanoja ja joita en edes näe. Jumala, tällaisena jään hyväksyvän katseesi valoon.

kun kirkko järjesti Helsingin tuomiokirkon kryptassa arvokeskustelun, johon osallistui eduskuntapuolueiden johtoa. Äänestäjän pitää kysyä itseltään, minkä puolueen arvot parhaiten vastaavat hänen omiaan. Millaiseen Suomeen, maailmaan ja ihmisyyteen hän uskoo?

KIRKKOA SYYTETÄÄN aina välillä politikoinnista, ja niin kävi tässäkin keskustelussa. Kirkko esittää tulevan hallituksen ohjelmaan muun muassa nuorille terapiatukea, perusturvan tason nostamista, uskonnonvapauden turvaamista monikulttuurisessa Suomessa ja kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamista. Nämä eivät ole puoluepolitiikkaa vaan kirkon omista arvoista lähteviä ehdotuksia. Kirkon arvoihin kuuluvat ihmisarvon jakamattomuus, yli rajojen ulottuva lähimmäisenrakkaus ja heikkojen puolelle asettuminen –ovat kuuluneet jo kahden vuosituhannen ajan.

PAULI JUUSELA vt. päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Kaikki kantavat varjoa, ja mitä vähemmän se on yksilön tiedostavan elämän ilmentymä, sitä mustempi ja tiheämpi se on.

PSYKIATRI CARL GUSTAV JUNG (1875–1961)

Erotessa moni ajattelee, että toinen on paha. Kaikkien eksät ovat narsisteja.

LAULUNTEKIJÄ RITA BEHM

TRENDI-LEHDESSÄ 2/2023

Sen tähden et voi mitenkään puolustautua, ihmisparka, sinä joka tuomitset muita, kuka sitten oletkin.

APOSTOLI PAAVALIN

KIRJE ROOMALAISILLE 2:1

”ÄÄNESTÄJÄN PITÄÄ KYSYÄ ITSELTÄÄN, MINKÄ PUOLUEEN ARVOT PARHAITEN VASTAAVAT HÄNEN OMIAAN.

Kirkko ja kaupunki

Seuraava lehti ilmestyy 30.3.

KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

”Huomasin, että monella nuorella oli elämä täysin sekaisin”

Atte Virolainen tunnetaan somessa Lääkäri Attena, joka neuvoo nuoria väsymättä ja huumorilla päihde- ja mielenterveysasioissa.

Atte Virolainen, mistä sait idean ryhtyä Lääkäri Ateksi Tiktokiin ja Instagramiin, ja miten paljon videoitasi katsotaan viikossa?

– Idea syntyi vahingossa, kuten hyvät ideat yleensäkin. Aloitin vuonna 2021 A-klinikalla pätevöitymisen päihdelääkäriksi, ja huomasin, että tosi monella asiakkaana olevalla nuorella oli elämä täysin sekaisin. Mietin, miten nuoria voisi auttaa ennen kuin he ovat pahoissa päihde- ja mielenterveysongelmissa.

– Koska sosiaalisesta mediasta puuttui tästä aihepiiristä puhuva lääkäri, aloitin vuosi sitten Tiktokissa ja Instagramissa Lääkäri Attena. Videoni on suunnattu erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville pojille ja nuorille miehille. Tällä hetkellä videoiden näyttökerrat vaihtelevat viikoittain 300 000–500 000 välillä. Nuorten on helpompi kysyä neuvoa somelääkäriltä, lukevathan he uutisetkin somesta.

2Miten suomalaiset nuoret somelääkärikokemuksesi mukaan voivat?

– Saamani palaute kertoo, että monella nuorella on vaikeuksia päihteidenkäyttönsä ja mielenterveytensä kanssa. Olen kuitenkin muistuttanut heitä, että some ei ole tietoturvallinen paikka: siellä ei saa kertoa yksityiskohtaisesti omaan terveydentilaan liittyvistä asioita. En voi myöskään muodostaa somessa hoitosuhdetta, vaan pystyn kertomaan esimerkiksi kannabiksen käytön seurauksista vain yleisellä tasolla.

– Työskentelen lääkärinä myös vankilassa. Siellä kohtaan aivan äärimmäistä pahoinvointia, sillä noin 90 prosentilla vangeista on päihdeongelma.

3Videosi sisältävät huumoria. Onko se sinulle luontainen tapa keventää asioita?

– Ajattelen, että Lääkäri Atte on yhdistelmä keski-ikäistä akateemisen koulutuksen saanutta A-studion katsojaa ja hurjastelevaa stand up -koomikkoa. Videoiden vastaanotto on varmasti parempi huumorin kautta, mutta sen käyttö vaatii varovaisuutta, ettei se mene yli.

– Pyrin vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, ellei niitä ole selvästi lähetetty vitsailumie-

lessä. Olen myös saanut viestejä terveydenhuollon ammattilaisilta, jotka kertovat päihderiippuvuudestaan. Heitä olen kehottanut hakeutumaan välittömästi hoitoon, koska kyse on myös potilaiden turvallisuudesta. 4

Teet nykyään yhteistyötä

A-klinikkasäätiön kanssa. Miten se sai alkunsa?

– Somelääkärinä toimiminen vei minulta niin paljon aikaa, että halusin jonkin organisaation mukaan huolehtimaan rahoituksesta. Suositut sometilit voivat tuottaa mainoksilla hyvin, mutta en somelääkärinä halunnut hyödyntää kaupallista yhteistyötä. Niinpä otin yhteyttä A-klinikkasäätiöön, koska se on voittoa tuottamaton päihdealan järjestö. Saan säätiöltä rahoitusta terveyskeskuslääkärin palkan verran kuukaudessa.

– Tänä vuonna minulla on tarkoitus lähteä kiertämään kouluissa ja koulukodeissa. Tavoitteena on, että voisin olla livenä yhteydessä 10 000 nuoreen. 5

Mikä sinulle on pyhää? – Elämä itsessään on pyhää. Elämä on ainutkertainen lahja, ja jos ihminen on onnekas, se voi kestää noin 30 000 päivää eli 82 vuotta. ■

A-klinikkasäätiön somelääkäri Atte Virolainen valittiin 2.3. vuoden päihdelääkäriksi.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

Sydän säpäleinä

Antiikin ajasta lähtien rakkaus on rinnastettu sairauteen. Nykyään rakastumista ei luokitella sairaudeksi, mutta on lääketieteellisesti todistettua, että särkyneeseen sydämeen voi kuolla.

Suuri rakkaus, jonka tielle kasautuu esteitä ja joka päättyy traagisesti, on tuttu tarina kirjallisuudesta ja populaarikulttuurista.

William Shakespearen Romeo ja Julia -näytelmässä rakkauden tiellä seisovat toisiaan vihaavat suvut. Koska rakastavaiset eivät voi saada toisiaan, he päätyvät kaksoisitsemurhaan. Titanic-elokuvassa lemmenparia erottaa yhteiskuntaluokkien muodostama kuilu. Romanssi päättyy sankarin kuolemaan.

Täyttymätön rakkaus saattaa omassa mielessä muuttua täydelliseksi ja lähes pyhäksi. Fantasiaan on helppo jäädä jumiin. Englannin kielessä on toteutumattoman rakkauden kohteelle keksitty oma ilmaisu: the one that got away Lainsäädännöllä on pyritty estämään ja rajaamaan, ketä ja millä tavoin ihmiset saavat rakastaa. Samaa sukupuolta olevien ihmisten seksisuhteet poistettiin rikoslaista vuonna 1971. Avioliittolain mukaan epilepsiaa sairastavat eivät saaneet avioitua vielä 1960-luvulla.

Etelä-Afrikassa vallinneen rotuerottelupolitiikan seurauksena erilaisiin etnisiin ryhmiin kuuluvien ihmisten avioliitot kiellettiin lailla vuonna 1949. Seuraavana vuonna laki kielsi seksin valkoisten ja muiden ryhmien välillä. Nämä lait olivat voimassa vuoteen 1985 asti. Yhdysvalloissa avioliitot valkoisten ja rodullistettujen ryhmien välillä olivat kiellettyjä vuoteen 1967 saakka. Näiden lakien puristuksessa moni sydän särkyi.

RAAMATUN Vanhassa testamentissa ihmiset kärsivät sydänjuuriaan myöten useimmiten yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden kuten köyhyyden vuoksi. Lemmentuskiakin siellä kuvataan. Ehkä sydäntäsärkevin on Lean, Raakelin ja Jaakobin kolmiodraama, josta kerrotaan Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa.

Kertomuksen mukaan Jaakob rakastaa Labanin nuorempaa tytärtä Raakelia, mutta joutuu naimisiin tämän vanhemman sisaren Lean kanssa. Seit-

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ISTOCK

säpäleinä

semän vuotta myöhemmin Jaakob saa naida myös Raakelin. Sisarusten välejä hiertää kateus Jaakobin huomiosta ja rakkaudesta sekä suru lapsettomuudesta.

Antiikin ajoista lähtien rakkauden on ajateltu muistuttavan sairautta. Sen oireita ovat unettomuus, levottomuus, ahdistus ja jopa itsetuhoisuus. Nykyinen lääketiede ei tunnusta rakastumista sairaudeksi, mutta on lääketieteellisesti todistettua, että sydänsuruihin voi kuolla. Särkyneen sydämen oireyhtymän aiheuttaa äkillinen järkyttävä tapahtuma, kuten läheisen kuolema, ero tai pettäminen. Oireyhtymä on viime vuosikymmeninä yleistynyt niin miehillä kuin naisillakin, mutta naisilla se on yleisempi.

Kirkko ja kaupunki 80 vuotta

SYDÄN, JOKA KOKEE, ettei ole kelvannut kenellekään, käy myös läpi omat tuskansa.

Rakkautta etsivistä sydämistä pyrkivät hyötymään rakkaus­ ja romanssihuijarit. Suomalaisista romanssihuijareista tunnetuin on todennäköisesti

Ruben Oscar Auervaara, joka petkutti naisia avioliittolupauksilla ja huiputti heiltä rahaa 1940­luvulla.

Viime vuosina romanssihuijaukset ovat siirtyneet verkkoon. Uhreja kalastelevat rikolliset ottavat usein yhteyttä tekaistun sosiaalisen median profiilin kautta esimerkiksi Facebookissa tai Instagramissa. Huijarit kertovat yleensä työskentelevänsä arvostetussa ammatissa, kuten lääkärinä, arkkitehtinä tai sotilaana. Syystä tai toisesta he väittävät tarvitsevansa rahaa.

Vaikka suurin osa rakkauspetosten uhreista on naisia, myös miehet joutuvat romanssihuijareiden ansaan. Rakkaushuijausten uhrit joutuvat pettymään kumppanikokelaan paljastuttua huijariksi. Monet kokevat asiasta häpeää, vaikka siihen ei ole mitään syytä.

Kyllä siinä sydän särkyy. ■

Lähteet: Helsingin yliopiston Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissisen haastattelu ja Henna Karppinen-Kummunmäki: Sydänsurujen historia (SKS Kirjat 2022) ja Rikosuhripäivystys: Rakkauspetokset ja romanssihuijaukset verkossa.

Onko yksilapsisuus ongelma?

Kaupunkimme lapsiperheistä noin joka kolmannessa on vain yksi lapsi. Emme kysy toisiltamme, paljonko sinulla on säästöjä tai miten avioliittonne sujuu, mutta mikään ei estä kysymästä, että koska toinen lapsi tulee.

Jututin kolmea yhden lapsen vanhempaa. He tunsivat olevansa erilaisia tässä kaksilapsisten suunnitelmaperheiden maassa.

Tavallisin ja melkein syytökseltä tuntuva väite lienee: ainoasta lapsesta tulee epäsosiaalinen, sopeutumaton ja itsekäs. Eräs yhden lapsen vanhempi totesi: ”Jos ennen aikaan peräkylän pirttiin syntyi se ainokainen, ja ympärillä oli vain vanhaa äijää ja muijaa, niin kai siinä lapsi kasvoi erilaiseksi. Mutta nykyään on lapsia kuin meren mutaa, ihmiset asuvat kasassa ja kavereita riittää.”

Väitetään myös, että lapsesta tulee yksinäinen aikuisena, jos hänellä ei ole sisaruksia. Tekeekö sukulaisuus sitten syvän ystävyyden helpommaksi? Tuskin aina.

”Parempi yksi hyvä lapsi kuin kolme huonoa”, totesi isä, joka on itse yksi kolmesta sisaruksesta. Hän mietti, että kun kerran tuo yksi on, niin vaikea siitä on mitään kielteistä keksiä. Yhdelle lapselle voi tarjota taloudellisestikin enemmän kuin useammalle.

Lyhennelmä Taru Matikaisen artikkelista, joka julkaistiin 14.6.1978. Noihin aikoihin ihmiskunnan kulutus ylitti ensi kertaa maapallon kestävän kantokyvyn. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

Oikaisu

KIRKKO JA KAUPUNGIN numerossa 4/2023 oli virhe jutussa ”Kuoleman kauhut käyvät kimppuuni”. Ahdistunut juomankaataja Nehemia ei toiminut kuningas Saulin vaan kuningas Artakserkseen palveluksessa.

Sydän, joka kokee, ettei ole kelvannut kenellekään, käy läpi omat tuskansa.

Kuin kolme munkkia

Helsinkiläinen

TEKSTI PIHLA TIIHONEN

KUVA VILLE PALONEN

Otetaan kolme kolmikymppistä helsinkiläismiestä, lisätään intohimo tietokoneroolipeleihin ja klassisia musiikkiopintoja sekä ripaus keskiaikaista munkkiromantiikkaa.

Lopputulos on Munx Gregoriana, joka tekee gregoriaanisia laulumusiikkicovereita pelitunnareista ja keskiaikaisista kristillisistä hymneistä. Niitä on katsottu yhtyeen Youtube-kanavalla yli 250 000 kertaa.

Kolmisen vuotta toimineen gregoriaanisen kuoron suosituin coveri on ollut Halo-hittipelin teemabiisi, joka keräsi yli kolme miljoonaa katselukertaa pelimusiikkiin keskittyvällä Game Music Collective -kanavalla.

Munx Gregorianan perustajajäseniin kuuluva Joonas Pajari kertoo, että suosio innosti jatkamaan pelitunnareiden laulamista.

– Vanhan tyylin ja uuden musiikin yhdistäminen on mielenkiintoinen haaste. Minusta gregoriaaninen laulumusiikki sopii hyvin pelien fantasiamaailmaan ja tunnelmaan.

PAJARI PELAA TIETOKONEPELEJÄ

kymmenkunta tuntia viikossa. Hän tahtoo tutustuttaa muita peliharrastajia keskiaikaiseen kirkkomusiikkiin.

Munx Gregorianan käsittelyyn pääsi viimeksi World of Warcraft -pelin tunnari.

– Youtube-videoiden kommenteissa ehdotetaan meille jatkuvasti uusia biisejä laulettaviksi. Pyrimme vastaamaan toiveisiin. Lisäksi meiltä kysellään, olemmeko oikeita munkkeja, Joonas Pajari kertoo nauraen.

Miehet eivät ole munkkeja, vain vähän sinne päin. Pajari on sinkku, eikä kellään heistä ole lapsia.

Pajari on Munx Gregorianan tenori ja toisen polven suntio, joka työskentelee Helsingin tuomiokir-

Vt. päätoimittaja Pauli Juusela

Toimituspäälliköt

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

kossa ja Suomenlinnan kirkossa. Hän järjestää niihin yhtyeen treenaus- ja nauhoitusajat. Yhtyeen toinen perustajajäsen, baritoni William Häggblom, tekee keikkaa kanttorina ja valmistuu kirkkomuusikoksi. Kolmas perustajajäsen, basso Tuomas Tenkanen, on videoammattilainen ja yrittäjä. Hänelläkin on kytkös kirkkoon: isä on kanttori.

– Haaveilemme luostarista saaressa. Olisi mahtavaa vetäytyä välillä sellaiseen paikkaan. Yksinkertainen elämä ja pako nykyajan hektisyydestä kiinnostavat, Pajari sanoo. Kolmikko tutustui kuorossa noin kymmenen vuotta sitten. He pyytävät Munx Gregorianan projekteihin tarpeen mukaan myös muita kouluttautuneita laulajia.

TUHANNEN VUODEN TAKAINEN munkkimeininki on vedonnut Joonas Pajariin lapsesta asti. Hän kuunteli silloin saksalaisen Gregorian-yhtyeen versioita pop- ja rock-kappaleista. Niissä gregoriaanista tyyliä edustaa kaikuisa laulu poptaustan päällä.

Munx Gregoriana tekee musiikkia puhdasoppisempaan keskiaikaiseen tapaan, jossa miesten äänet ovat kappaleiden ainoa instrumentti. Laulajat esiintyvät videoilla munkin asuissa.

– Totta kai mukana on larppaamista. Rooliin on hauska heittäytyä.

Alun perin keskiaikaiset munkit lauloivat gregoriaanisessa musiikissa kristinuskon sanomasta. Tällainenkin musiikki kuuluu Munx Gregorianan ohjelmistoon.

Kuuntele MunxGregorianan laulua: kirkkojakaupunki .fi

Pajarin haaveena on levyttää kokoelma keskiaikaisia kristillisiä sävelmiä, jotka suomalainen Michael Gunnaerus sovitti suomeksi 1600-luvulla. Yhtye yrittää saada hankkeelle apurahaa.

– Gregoriaaninen laulaminen tuo minulle meditatiivisen ja rauhallisen kirkkaan tunteen. ■

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

HYVÄN TÄHDEN.

Kirkkomuusikko William Häggblom, suntio Joonas Pajari ja videokuvaaja Tuomas Tenkanen ovat yhdessä Munx Gregroriana. – Haaveilemme luostarista saaressa, Pajari kertoo.

suntio Joonas Pajari laulaa kavereidensa kanssa

tietokonepelitunnareita gregoriaanisten munkkien tyyliin, ja sadattuhannet katsovat.

Ilo vie eteenpäin

– Nykyään tärkeimpiä kannustimiani ovat ilo ja innostus, sanoo entinen suorittaja Emma Salokoski.

Laulaja ja lauluntekijätekijä Emma Salokoskella on meneillään kiireinen kevät. Viimeisen vuoden sisällä on valmistunut neljä uutta levyä, joilla Salokoski on mukana.

Yksi niistä on maaliskuussa ilmestyvä Salokosken ja Jarmo Saaren ensimmäinen yhteinen levy Viileässä virrassa. Levyllä on sekä uusia lauluja että vanhojen kappaleiden uudelleensovituksia.

Levyn ensimmäinen single Nocturne julkaistiin helmikuussa. Laulun sanat ovat Eino Leinon kynästä. Laulun on tehnyt tunnetuksi VesaMatti Loiri

– Runo itsessään on huikaisevan kaunis. Se sai mielessäni uusia ulottuvuuksia, kun ajattelin Loi-

rin elämän loppupuolta ja kertomuksia siitä, ettei hän lopulta halunnut hoitoja vaan oli valmis luopumaan elämästä. Aivan kuin hän olisi näin todennut, että on saanut elämältä jo niin paljon, ettei enää tarvitse taistella.

Aiemmin Salokoskea ovat ajaneet elämässä eteenpäin tyytymättömyys ja halu tehdä paremmin. Nykyään tärkeimpiä kannustimia ovat ilo ja innostus.

– Meillä on todella suorituskeskeinen maailma. Kansanterveydelle olisi paljon parempi, jos ihmiset etsisivät elämäänsä iloa eivätkä koko ajan suorittaisi tai yrittäisi miellyttää muita. ■

Emma Salokoski ja Jarmo Saari pe 31.3. klo 18 Tikkurilan kirkossa. Liput Holvi-verkkokaupasta tai kirkon ovelta ennen konserttia.

valitsi Vantaalta viisi lempipaikkaansa

Emma Salokoski on asunut Vantaalla vuodesta 2010. Tällä hetkellä hän asuu Simonkalliossa. Salokoski sai Vantaan kaupungin kulttuuripalkinnon vuonna 2020.

Kahvitupa Laurentius

”Entisenä helsinkiläisenä pidän kahviloista. Aloimme käydä nykyään 15-vuotiaan poikani Emilin kanssa Pyhän Laurin kirkon pihapiirissä sijaitsevassa Kahvitupa Laurentiuksessa toisena pandemiakeväänä. Omistajat ovat italialaisia, joten kahvilasta saa hyvää pitsaa, tiramisua ja espressoa. Miljöö sopii erityisen hyvin kevättalven retkille, kun voi jo istua auringossa ulkona ja lumi sulaa. ”

Kuusijärvi

”Kesäisin käyn uimassa Kuusijärvellä. Se on hyvän pyörämatkan päässä kotoani. Aiemmin Kuusijärvi oli minulle eräänlainen triathlon-kohde. Ajoin sinne pyörällä, lenkkeilin, kävin pulahtamassa järvessä ja pyöräilin takaisin kotiin. Enää en voi urheilla kuten aikaisemmin. Joskus harvoin olen käynyt Kuusijärvellä myös avantouimassa ja saunassa.”

Myyrmäen graffitit

”Minusta on hienoa, että katutaide on nostettu Myyrmäessä kaupunginosan kasvoksi. Osoittaa tiettyä spirittiä, että katutaidetta on siellä niin paljon.”

Simonmetsä- ja Ruskeasanta-alueen jokivarsi ”Jokivarsi on kotini lähellä oleva ihana viheralue, jossa tykkään käydä kävelyllä. Siellä on mutkitteleva puro, jonka päällä on kaatuneita puita, lehtoa ja paljon lintuja. Kun Emil oli vielä pieni, teimme purolla lintukävelyjä. En tunnista lintuja, mutta tykkään kuunnella, kun ne livertävät.”

Tikkurilan kirkon kahvila ”Kirjastoreissulla poikkean usein lukemaan runoja Tikkurilan kirkon kahvilaan. Etsin runoja, jotka sopisivat erilaisiin projekteihini kuten Emma Salokoski Voices -kuoron esityksiin. Olen freelancer ja 90 prosenttia työajastani kuluu kotona läppärin ääressä tai vaatekaapissa äänittämässä lauluja. Se, että ympärillä on elämää, elävöittää minua. Olisipa Tikkurilan kirkon kaltainen paikka ollut olemassa jo silloin, kun lapseni oli pieni. Siellä on perhetila, jossa lapset saavat leikkiä toistensa kanssa ja aikuiset jutella keskenään. Tikkurila on muutenkin muuttunut hyvään suuntaan. Nykyään täällä on kahviloita, ravintoloita ja elämää.”

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JANI LAUKKANEN

Emma Salokoski pistäytyy monesti kirjastoreissullaan Tikkurilan kirkon kahvilassa. Hän tykkää lukea runoja ja suunnitella tulevia projekteja kahvikupin äärellä.

Emma Salokoski

Muutosten myllerrys avasi runosuonen

Nuori Anna-Mari Kaskinen aloitti kirjoittamisen Kanadassa ja muutti sen jälkeen Aaro Hellaakosken lesken luo Museokadulle.

Kirjailija Anna-Mari Kaskinen on totutellut tietoon, että hän sai Kirkon kulttuuripalkinnon 2022. Palkinnon sanotaan olevan elämäntehtäväpalkinto, ja se sai Kaskisen mietteliääksi.

– Kukaan ei voi tehdä elämäntehtäväänsä yksin. Palkinto pysäyttää ajattelemaan kaikkia niitä, joiden kanssa olen saanut tehdä erilaisia töitä. Se on vaikuttanut siihen, millaiseksi elämäntyöni on muodostunut, Kaskinen pohtii.

Kaskisen kirjoittaminen alkoi lukioikäisenä, kun hän opiskeli kansainvälisessä koulussa Kanadassa. Koulussa oli oppilaita yli 40 maasta ja eri uskonnoista.

– Kaikki mullistui hetkessä, ja piti löytää oma paikkansa. Se oli suuri myllerrys, joka avasi mi-

nut kirjoittamaan tuntemuksiani runomuotoisiksi teksteiksi.

Opinto-ohjelmaan kuului myös äidinkielen arvosanan suorittaminen, johon vaadittiin muun muassa suomalaisten klassikkorunoilijoiden teosten lukemista. Kaskinen arvelee siitä kenties alkaneen hänen kiinnostuksensa riimilliseen runoon.

Varhaisimman alkusysäyksen Kaskisen luovuudelle antoi lastentarhanopettajaäiti.

– Kun olin pieni, äiti pani meidät lapset lattialle maton päälle makaamaan. Sitten hän pyysi meitä sulkemaan silmät ja sanoi, että nyt voitte matkustaa minne vain. Se avasi mielikuvitusmaailmani, Kaskinen kertoo.

LUKION JÄLKEEN Anna-Mari Kaskinen muutti Helsinkiin ja pääsi asumaan Aaro Hellaakosken

lesken kotiin Museokadulle. 86-vuotias Lempi Hellaakoski kertoili elämästään ja siitä, miten hänen runoilijapuolisonsa työskenteli. Suomalainen kulttuurihistoria avautui Kaskisen silmien ja korvien edessä.

– Se oli aivan uskomaton ympäristö. Hellaakoskilla oli paljon taiteilijaystäviä. Muistan, kun tapasin Eino Leinon tyttären, joka antoi minulle isänsä runokirjan. Aaro Hellaakosken lanko oli kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen. Olen tosi kiitollinen kaikista arvokkaista muistoista, Kaskinen sanoo.

Kun hän uskaltautui näyttämään runojaan Lempi Hellaakoskelle, tämä kannusti nuorta runoilijanalkua ottamaan yhteyttä kirjailija ja virsisanoittaja Anna-Maija Raittilaan.

Kaskinen soittikin puhelinkopista Raittilalle ja sopi lähettävänsä kirjoittamiaan runoja tälle, mutta ei sitten kehdannutkaan.

Muistan, kun tapasin Eino Leinon tyttären, joka antoi minulle isänsä runokirjan.

NAISET TAPASIVAT kuitenkin myöhemmin. Silloin Anna-Maija Raittila kysyi Anna-Mari Kaskiselta, oliko hän kirjoittanut Afrikkalaisen gospelmessun sanat.

– Vastasin myöntävästi, ja Raittila kutsui minut tekemään lasten ja nuorten virsien sanoituksia silloin teossa olleeseen vuoden 1986 virsikirjaan, Kaskinen kertoo.

Nykyisessä virsikirjassa ja sen lisävihkossa on 34 virttä, joissa on Anna-Mari Kaskisen tekemä teksti. Hän on työskennellyt myös Ruotsin kirkon virsikirjan käännöstyöryhmässä.

Kaskisen mielestä hengellisten laulujen kirjoittajan pitää myöntää, että elämässä tulee kolhuja, ja tuoda esiin se, miten usko elää tämän kaiken keskellä.

– Jos minä en ymmärrä jotain, se ei pienennä sitä, mitä Jumala on. Tekstiä tehdessäni otan todesta Jumalan suuruuden ja ihmiselämän vajavaisuuden ja rikkinäisyyden. Kun ne kohtaavat, siinä syntyy armo ja toivo.

ANNA-MARI KASKINEN on tehnyt kahta vuotta lukuunottamatta töitä freelancerina. Yksi kirjoitustehtävä on johtanut toiseen. Häneltä on ilmestynyt lukuisia kirjoja.

Nyt Kaskisen runokirjoista on kustantajan aloitteesta koottu 52 runokortin kokoelma Uskalla unelmoida (Kirjapaja 2023). Korttien tarkoitus on antaa lukijalle valoa, lohdutusta ja luottamusta elämään.

– Ihmiselle on tärkeää tulla nähdyksi kaikissa elämänvaiheissa. Some on muuttanut elämäämme paljon, ja se on tuonut mukanaan lisää vertailua ja kyydissä pysymisen painetta varsinkin nuorille. Mutta siellä näkyy myös se, kuinka tärkeää ihmisen on saada kannustusta ja rohkaisua, Kaskinen sanoo. ■

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Kirkon kulttuuripalkinnon saanut Anna-Mari Kaskinen on kiitollinen kaikista arvokkaista muistoista.

SENIORITALO

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTO N SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN KERROSTALOKOTIIN.

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin.

Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin.

Vapaana vielä muutama avaran pohjaratkaisun koti, jossa tilaratkaisut on tehty arjen sujuvuutta silmälläpitäen. Esimerkiksi yksiö alkovilla on käytännössä lähes kaksion veroinen toiminnoiltaan. Asunnossa on lisäksi mukavuutta lisäävä ranskalainen parveke. Vapaana tällä hetkellä myös yksi kaksio. Tervetuloa tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle.

Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Tove Jansson kuvasi sota-aikaa

”Maailman lapset valittakoot ja pelätkööt”, julistaa profeetta Piisamirotta Tove Janssonin kirjassa Muumipeikko ja pyrstötähti, kun punainen komeetta lähestyy maata ja uhkaa tehdä siitä muhennosta.

TEKSTI NIKO HUTTUNEN

KUVAT SA-KUVA , POLYFOTO/KANSAN ARKISTO JA WSOY

Raketit lentävät, talot palavat ja romahtavat. Kauhua ja itkua. Tätä nähdään nyt Ukrainan sodassa, mutta sama oli todellisuutta Suomessa 80 vuotta sitten. Sitä näki myös muumeistaan kuuluisaksi tullut Tove Jansson, joka koki Helsingin pommitukset talvi- ja jatkosodassa.

Muumipeikko ja pyrstötähti ilmestyi ensi kerran vuonna 1946. Kirjassa maata uhkaa punainen pyrstötähti. Sen esikuvaa ei tarvitse etsiä kauempaa kuin punatähtisistä pommikonelaivueista.

Kauhu levisi erityisesti kesällä 1944, kun punaarmeija teki läpimurron Karjalan Kannaksella. Kansaa rauhoittaakseen Yleisradio alkoi soittaa päivittäin Turun tuomiokirkon kelloja. Presidentin puoliso Gerda Ryti kehotti kellojen soidessa kaikkia rukoilemaan Suomen puolesta. Kelloja soitetaan radiossa edelleen.

Janssonin tiedetään luoneen ensimmäiset muumitarinat juuri jatkosodan lopussa, jolloin Suomi seisoi jyrkänteen reunalla. Pyrstötähti-kirja käsittelee sodan kauhuja huumorin keinoin. Mistä ei voinut puhua, siitä saattoi kirjoittaa leikittelevän raamatullisen sadun. Kirjan raamatullinen kuvastokin sopii ajan henkeen, sillä sodan kauhut nostivat uskonnollisuuden voimakkaasti esiin.

Ruotsalaisen kirjallisuuden tutkijan Boel Westinin mukaan Jansson oli perehtynyt 1930-luvulla Raamattuun. Hän oli lukenut sitä tuolloin niin intensiivisesti, että yksi hänen nuoruuden päiväkirjoistaan oli täyttynyt sitaateista, joita hän oli poiminut enimmäkseen Vanhasta testamentista. Westin on sitä mieltä, että Raamatun vaikutus näkyy varsinkin varhaisissa muumikirjoissa.

MUUMIPEIKKO JA PYRSTÖTÄHTI -kirjassa Muumilaakson rauha järkkyy. Selviää, että maata uhkaa valtava pyrstötähti, ja muumit lähtevät ottamaan siitä selvää.

Matka vie tähtitornille, jonka ainoa esikuva ei ole Helsingin Tähtitorninmäellä. Kirjassa Yksinäisten vuorten tähtitornin professorit laskevat sekunnilleen pyrstötähden kulkua. Sekunnilleen laskettiin myös Helsingin ilmatorjunnan johtokeskuksessa viholliskoneiden etenemistä, jotta ilmatorjunta osasi avata tulen oikeaan aikaan.

Johtokeskus sijaitsi Korkeavuorenkadun varrella sijaitsevan palolaitoksen alla luolassa. Paikkaa kutsuttiin sen punatiilisen tornin mukaisesti Torniksi.

Yksinäisten vuorten tähtitornissa muumit ymmärtävät kaiken tuhoutuvan. He lähtevät takaisin Muumilaaksoon, vaikka olosuhteet vaikeutuvat koko ajan. Matka vie pakolaisvirtoja vastaan.  Muumien rohkeuden voi nähdä viittauksena sodan aikaiseen rauhanoppositioon, johon Tove Janssonin silloinen miesystävä, kansanedustaja Atos Wirtanen kuului. Rauhanoppositio vaati irtautumista Saksasta, sillä sen rinnalla Suomi ajautuisi tuhoon. Olisi rohjettava lähestyä hyökkäävää Neuvostoliittoa ja avattava neuvotteluyhteys sen kanssa.

KOMEETTATÖRMÄYKSEN UHKASTA kertovassa kirjassa on myös seikkailuhenkinen kehyskertomus, joka mukailee Vanhan testamentin apokryfikirjoihin kuuluvaa Tobitin kirjaa. Kummassakin vanhemmat jäävät huolestuneina kotiin, kun lapset lähtevät kohtalokkaalle retkelleen. Tove Janssonin kirjassa Muumipeikko rakastuu kaltaiseensa Niiskuneitiin heti, kun vain kuulee puhuttavankin hänestä. Samoin käy Tobitin kirjan nimihenkilölle, kun hän kuulee kerrottavan sukulaisestaan Saarasta.

Martti Luther piti aikanaan Tobitin kirjaa komediana. Sen humoristisista muunnelmista kuuluisin lienee Hans Christian Andersenin Matkatoveri. Suomessa Tobitin kirjaan perustuvat muun muassa Aleksis Kiven Nummisuutarit ja

Helsingin raskas ilmatorjuntapatteri sulkutulta ampumassa marraskuussa 1942.

raamatullisin sanankääntein

Runar Schildtin Asmodeus och de tretton själarna. Jansson liittyi tähän pitkään ketjuun. Yksittäisiä aihelmia Jansson omaksui eri puolilta Raamattua. Jalkarenkaassaan keimailevalle Niiskuneidille löytyy esikuva Jesajan kirjasta, jossa kerrotaan koreilevista Siionin tyttäristä (Jes. 3:16).

Myös luontokuvaukset muistuttavat läheisesti Jesajan kirjaa: vedet kuivuvat, maa riutuu ja ihmiset pakenevat janoissaan. Muumipeikko ja pyrstötähdessä heinäsirkkalaumat hyökkäävät Egyptistä, mikä on viittaus tunnettuun raamatunkertomukseen (2. Moos. 10).

YKSITTÄISTEN RAAMATULLISTEN aihelmien lisäksi Muumipeikko ja pyrstötähti ottaa kantaa raa-

matullisiin ajattelumalleihin. Tove Jansson näyttää vieroksuneen sota-ajalle tavanomaista poliittista teologiaa, jonka mukaan sota oli rangaistus kansan synneistä. Monissa Vanhan testamentin kirjoissa Israelin kohtaloa selitettiin juuri näin.

Synti–rangaistus-kaavan sijaan Jansson tukeutui apokalyptiikkaan, jossa syyttömät ihmiset joutuvat pahojen kosmisten voimien uhkaamiksi.

Uuden testamentin Johanneksen ilmestys kuvaa elävästi toisiaan seuraavien lopunajan kauhujen sarjaa: sotaa, nälkää, ruttoa, villipetoja, maanjäristyksiä, auringonpimennystä ja tähtien putoamista taivaalta, joka kääritään kokoon (Ilm. 6). Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjassa luetteloidaan aidon apokalyptisessa hengessä:

Muumipeikko ja pyrstötähti

• Kirja julkaistiin ruotsiksi vuonna 1946, mutta Tove Jansson muokkasi siitä uudet ruotsinkieliset versiot vuosina 1956 ja 1968.

• Uudemmissa versioissa Jansson otti etäisyyttä sota-ajan kokemusmaailmaan ja raamatulliseen kuvastoon.

• Vuoden 1968 versiosta puuttuvat komeettaa enteilevät mystiset merkit. Sodan aikana ihmisillä oli paljon yliluonnollisiksi tulkitsemiaan kokemuksia, joita myöhemmin hävettiin.

• Kirjan toisesta ja kolmannesta, eli vuosien 1956 ja 1968, versiosta on laadittu suomennokset, molemmat nimellä Muumipeikko ja pyrstötähti.

• Jansson piirsi tarinasta myös sarjakuvaversion. Se ilmestyi 1940-luvulla ruotsiksi ja uudelleen ruotsiksi ja suomeksi vuonna 2007.

heinäsirkkaparvet, rutto, maanjäristykset, hyökyaallot ja pyörremyrskyt.

Lopussa muumiperhe piiloutuu Raamatusta tutulla tavalla luolaan (Jes. 2:19 ja Ilm. 6:15). Komeetta kuitenkin ohittaa maan hiuksenhienosti, ja luolasta tultuaan muumit saavat todistaa, kuinka maa palaa ennalleen. Kohtaus muistuttaa raamatullista uudelleen luomista. Muumit pelastuvat täpärästi, kuten Suomi selvisi itsenäisenä sodan kurimuksesta. ■

Kirjoittaja on Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Helsingin yliopistossa. Artikkeli perustuu hänen tutkimukseensa, joka on julkaistu osana kirjaa Raamattu ja populaarikulttuuri (toim. Susanna Asikainen ja Marika Pulkkinen), Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 124.

Helsingin ensimmäisen pommituksen tuhoja Lönnrotinkadulla.

Tove Jansson oli 25-vuotias toisen maailmansodan syttyessä vuonna 1939.

Kuinka pitkälle uskonnon arvostelussa saa

mennä?

Puoluejohtajien arvokeskustelussa Helsingin tuomiokirkon kryptassa pohdittiin sekä hyvinvointivaltion tulevaisuutta että sananvapauden ja uskonnonvapauden välistä rajaa.

Hyvinvointivaltion tulevaisuus, uskonnonvapauden ja sananvapauden

välinen raja, globaali vastuu ja Suomen rooli – siinä aiheita, jotka olivat esillä puoluejohtajille tarkoitetussa arvokeskustelussa, jonka järjestivät Helsingin seurakuntayhtymä ja Kirkkohallitus. Tallenne tiistaina 28. helmikuuta käydystä kes-

kustelusta on katsottavissa kirkon YouTube-kanavalla.

Keskustelemassa Helsingin tuomiokirkon kryptassa olivat puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero (SDP), varapuheenjohtaja

Sebastian Tynkkynen (Perussuomalaiset), puheenjohtaja Petteri Orpo (Kokoomus), puheenjohtaja

Annika Saarikko (Keskusta), puheenjohtaja Maria Ohisalo (Vihreät), puheenjohtaja Li Andersson

(Vasemmistoliitto), varapuheenjohtaja Henrik Wickström (RKP) ja puheenjohtaja Sari Essayah (Kristillisdemokraatit). Keskustelua vetivät arkkipiispa Tapio Luoma ja Marttaliiton pääsihteeri, helsinkiläinen kirkon luottamushenkilö Marianne Heikkilä .

SEURAAVAN VAALIKAUDEN tärkein tehtävä kirkon näkökulmasta on ihmisten tulevaisuudenuskon vahvis-

taminen. Suuntana pitää olla sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta, jossa pidämme huolta jokaisesta apua tarvitsevasta ja kannamme vastuuta yhteisestä luomakunnasta, arkkipiispa Tapio Luoma johdatteli.

Marianne Heikkilä jatkoi luettelemalla karuja faktoja: Suomi velkaantuu, eikä huoltosuhdekaan näytä hyvältä. Kysymys kuului, miten poliitikkojen ja heidän puolueensa arvot vaikuttavat siihen, mistä he olisivat valmiit leikkaamaan.

– Meidän listassamme lukee yritystukijärjestelmä. Tälläkin hetkellä tuetaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä, Sirpa Paatero totesi.

RKP:n Henrik Wickström mainitsi ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja sen porrastamisen.

Vihreiden Maria Ohisalo haluaisi verottaa kovemmalla kädellä ympäristöä tärvelevää toimintaa ja Kristillisdemokraatit terveydelle haitallisia tuotteita.

– Tupakka, alkoholi, terveysperusteiset verot, niitä voitaisiin korottaa, Sari Essayah sanoi.

Perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen nosti leikkauskohteista esiin kehitysyhteistyön. Samalla hän moitti kirkkoa siitä, että se kan-

Arvokeskusteluun osallistuivat Li Andersson (Vas.), Sirpa Paatero (SDP), Maria Ohisalo (Vihr.), Annika Saarikko (Kesk.), Henrik Wickström (RKP), Sari Essayah (KD), Petteri Orpo (Kok.) ja Sebastian Tynkkynen (PS). Keskustelua vetivät arkkipiispa Tapio Luoma ja Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

nattaa hallitusohjelmatavoitteissaan kehitysyhteistyön määrärahojen nostoa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

– Minua surettaa se, että kirkko on laittamassa rahaa toissijaisiin kohteisiin, sellaisiin, joihin Perussuomalaiset eivät ole valmiita, kuten humanitääriseen maahanmuuttoon, Tynkkynen sanoi.

– Meidän mielestämme auttaminen paikan päällä on tehokkaampaa. Toivon, ettei kirkosta tulisi punavihreitä komppaava kirkko, vaan kirkko voisi olla kaikkien kirkko, hän jatkoi.

Li Andersson nosti esiin verovälttelyyn puuttumisen.

POLIITIKOILTA KYSYTTIIN myös, onko hyvinvointivaltiolla yhä mahdollisuus huolehtia vähäosaisista, vai jääkö asia yhä enemmän kirkon ja kolmannen sektorin vastuulle.

– Suomalaisella yhteiskunnalla on varaa huolehtia vähäosaisista, mutta se riippuu myös siitä, millaisia päätöksiä tehdään, Li Andersson aloitti.

– Oma huoleni on, että hyvinvointivaltio ei tällä hetkellä kannattele niitä, jotka sitä eniten tarvitsevat. Kirkko paikkaa yhteiskunnan epäonnistumisia, mutta sen ei kuuluisi olla niin, hän jatkoi.

Maria Ohisalo oli samaa mieltä Anderssonin kanssa ja sanoi, ettei hyvinvointivaltio enää toimi kuten pitäisi. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, ettei opettajilla ole enää aikaa opettamiseen.

Annika Saarikko muistutti, että hyvinvointivaltio on perustunut aivan toisenlaiselle huoltosuhteelle kuin mikä meillä nyt on.

– Tarvitsemme tänne lisää ihmisiä töihin. Se on tosiasia. Meillä ei ole varaa miljardien veronkevennyksiin hyväosaisille, Saarikko sanoi kokoomukseen viitaten.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah oli sitä mieltä, että kirkko, kolmas sektori ja muu yhteiskunta täydentävät toisiaan.

– Voimme ajatella, että laitetaan toimeentulotuki sitä tarvitsevan tilille, mutta tarvitsemme myös diakoniatyön, ruoka-avun ja sen, että ihminen kohdataan ja häneltä kysytään, mitä hänelle kuuluu, Essayah sanoi.

Petteri Orpo painotti, ettei talous ole hänelle mikään itseisarvo vaan väline, jolla hyvinvointivaltio pidetään voimissaan.

– Se on väline, jolla pystymme huolehtimaan palveluista. Haluamme, että jokainen työikäinen ja työkykyinen olisi töissä ja jokainen osallistuisi omalla panoksellaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon.

KESKUSTELUN LOPUKSI päästiin ajankohtaiseen teemaan uskonnonvapauden ja sananavapauden rajoista. Suomen uskonnonvapauslaki täyttää tänä vuonna sata vuotta, mutta aihe on pinnalla myös siksi, että Koraanin polttaminen Ruotsissa on vaikuttanut jopa Nato-jäsenyysprosessiin. Suomessa laki uskonrauhan rikkomisesta kieltää tämän.

– Kuinka pitkälle uskonnon arvostelussa ja pilkkaamisessa saa mennä? Marianne Heikkilä kysyi.

Petteri Orpolla oli asiaan jämäkkä kanta.

– Ei tässä maassa polteta Raamattuja eikä tässä maassa polteta Koraaneja tai muitakaan uskonnon tunnusmerkkejä. Se vaan on niin. Meidän pitää kunnioittaa, ei pilkata. Se ei kuulu tähän maahan.

Maria Ohisalo oli samaa mieltä. – Olisin sanonut ihan samoin. On sananvapaus ja -vastuu. Oikeusistuimissa tuomarit määrittelevät rajat.

Sebastian Tynkkynen näki asian toisin.

– Mitä tulee rikoslakiin, pitää olla mahdollisuus hävittää omaa omaisuuttaan, jos niin haluaa. Ei siitä saa ketään rangaista. On eri asia, mikä on sitten järkevää ja turhaa provosointia, Tynkkynen sanoi.

Li Anderssonin mielestä kysymys on juridisesti vaikea. Raja menee siinä, kun jokin teko kääntyy kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan.

Annika Saarikko ei nähnyt tarvetta uskonrauhan takaavan lainsäädännön muutokselle, kuten ei myöskään RKP:n Henrik Wickström.

– Meillä kaikilla on vastuu siitä, että meillä on uskonnonvapaus. Silloin ei ole oikein polttaa Koraania eikä Raamattua, Wicktsröm kiteytti.

Sirpa Paateron mielestä kysymys liittyi toisten kunnioittamiseen.

– Meillä voi olla erilaisia poliittisia linjoja tai uskonnollisia ajatuksia, mutta kun ollaan eri mieltä, tehdään se toisia kunnioittavalla tavalla. Siinä ei tarvitse loukata tai alistaa toista ihmistä.

Sari Essayah summasi vielä uskonrauhalainsäädännön tarkoituksen.

– Siinä ei suojella jumalia tai Jumalaa vaan lähdetään siitä, että suojellaan tunteita, jotka liittyvät uskonnon pyhiin asioihin. Se on lähimmäisenrakkautta parhaimmillaan. ■

Eduskuntavaalien vaalipäivä on sunnuntaina 2.4. Ennakkoon voi äänestää 22.–28.3.

Tämä nainen vie jazzin uudelle aikakaudelle ja luo omat standardinsa

CHINA MOSES (US)

FEAT. UMO HELSINKI

JAZZ ORCHESTRA –

GREAT VOICES

Ke 29.3. klo 19 // G Livelab, Tampere

To 30.3. klo 19 // Sellosali, Espoo

La 1.4. klo 19 // Tanssin talo, Helsinki

Lippu.fi 15 € / 29 € / 39 €

Yksi virkistävimmistä uusista skandinaavisista jazzsäveltäjistä

KATHRINE WINDFELD (DK) & UMO HELSINKI

JAZZ ORCHESTRA –SILENT MUSIC

To 6.4. klo 13 // Musiikkitalo, Helsinki

Pe 7.4. klo 18 // Agricolan kirkko, Helsinki

Ticketmaster.fi

9,50 € / 15 € / 20 € / 25 €

Jazzklassikoiden ystäville!

UMO HELSINKI

JAZZ ORCHESTRA PLAYS ELLINGTON SUITES

To 20.4. klo 19 // Malmitalo, Helsinki

Ti 9.5. klo 14 // Vuotalo, Helsinki

Lippu.fi 10 € / 15 € / 20 € / 24,50 €

Levynjulkaisukonsertti

UMO HELSINKI

JAZZ ORCHESTRA & NINA MYA –SEARCHING MY SOUL

Ma 8.5. klo 19 // G Livelab, Helsinki

Glivelab.fi 25 € / 33 €

umohelsinki.fi

Omakohtaiset kokemukset johdattivat Mari Pulkkisen tutkimaan, mitä suru on.

Elämää menetyksen kanssa

TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

Ensimmäinen tenttikirja, jonka Mari Pulkkinen osti opiskeluaikoinaan omaksi, oli Juha Pentikäisen Suomalaisen lähtö – kirjoituksia pohjoisesta kuolemankulttuurista

Se on hänellä edelleen hyllyssä.

– Jotakin se kirja minussa liikautti. Aihe kiinnosti, ja olihan kuolema nuorelle naiselle vähän pelottavakin asia.

Pulkkinen oli 23-vuotias, kun hänen viisikymppinen isänsä kuoli aivoverenvuotoon.

– Minulle se oli aikaa, jolloin opinnoissa piti päättää, mistä alkaa tehdä gradua. Kun isä kuoli, kävi hyvin ilmeiseksi, mikä sen aihe oli.

Pulkkinen teki opinnäytetyönsä Helsingin Sanomien kuolinilmoitusten muistovärssyistä. Häntä kiinnosti, miksi omaiset olivat valinneet tietyn tekstin ja mitä niillä haluttiin julkisesti kertoa surusta.

– Yksi suosituimmista muistoteksteistä oli Suurin suru on sanaton. Se mietitytti minua valtavasti, että onhan kuolemasta puhuttava ja että onhan surulle oltava sanat. Olen ihminen, joka hahmottaa maailmaa kielen kautta.

Väitöstutkimukseensa Pulkkinen laittoikin surevat itse sanoittamaan suruaan. Hän keräsi siihen suomalaisten kirjoittamia kirjeitä surusta ja väitteli filosofian tohtoriksi aiheenaan Salattu, suoritettu ja sanaton suru: Läheisen menettäminen kokonaisvaltaisena kokemuksena.

OPINTOJEN RINNALLA Mari Pulkkinen oli perustanut perheen. Esikoisen saatuaan he muuttivat

Helsingistä kotiseudulleen Padasjoelle. Väitöskirja valmistui pikkuhiljaa.

Pulkkinen alkoi odottaa toista lasta. Raskaus eteni normaalisti. Siihen aikaan terveydenhuoltoon tuli uutena 3D-ultraäänitutkimus. Sillä näki entistä selkeämmin lapsen piirteet.

Pulkkinen ja hänen puolisonsa halusivat käydä 3D:ssä varmistamassa normitutkimusten lisäksi, että lapsella kaikki oli kunnossa.

mat saivat kaksi vuorokautta aikaa päättää, jatketaanko raskautta vai keskeytetäänkö se.

Kahden vuorokauden päästä laki olisi päättänyt, ettei raskautta saa enää keskeyttää.

– Ei ollut helppoa, mutta päätimme keskeyttää raskauden. ’Päätös’ sanana ei edes kuvaa sitä, mitä jouduimme käymään läpi. Meidän mielestämme siinä tilanteessa se oli huonoista vaihtoehdoista parempi.

Vastoin kaikkia odotuksia Taimi syntyi elävänä.

– Taimi eli vartin sylissäni. Kukaan ei katsonut kelloa, koska kätilöiden tehtävä ei ole merkitä erikseen kuolinaikaa. Vielä 15 vuoden jälkeen vaalin sitä, että se 15 minuuttia oli meidän yhteinen maanpäällinen aikamme.

TAIMI SYNTYI ja Taimi kuoli. Sen jälkeen tehtiin monia lääketieteellisiä tutkimuksia, koska tapaus kiinnosti harvinaisuutensa vuoksi.

Vanhemmille kerrottiin, ettei Taimin vamma näyttänyt olevan perinnöllistä. Lasta voisi yrittää uudestaan, jos he niin haluaisivat.

– Minulla oli 24. raskausviikko meneillään. Kävi ilmi, ettei kaikki ollut ok. Lapsi oli jo saanut nimen Taimi, sillä tiesimme, että tyttö on tulossa. Saimme tietää, että Taimilla oli hyvin harvinainen pikkuaivojen epämuodostuma.

Neljä erikoislääkäriä varmisti diagnoosin. Viimeisen lääkärin tarkastuksen jälkeen vanhem-

– Tulin pian uudestaan raskaaksi. Kun Taimi syntyi 2007 helmikuussa, saman vuoden jouluaatonaattona syntyi Veikko-poika kuolleena 17. raskausviikolla, Pulkkinen kertoo.

Kaikki oli ollut hyvin. Raskautta oli seurattu erityisen tarkasti äidin jaksamisen ja huolen vuoksi. Asia selvisi rutiiniultrassa.

– Lääkäri ei pystynyt sanomaan niitä sanoja. Hän tiesi, mitä perheessämme oli aiemmin tapahtunut. Kysyin itse, kun

” Haluaisin poistaa kaikki tavat puristaa suru ajallisiin kehyksiin, siihen, että jonain aamuna voisi nousta ja todeta surun loppuneen.

näin monitorista, ettei sydän lyönyt, että onko se kuollut, Pulkkinen kertoo. Hän pääsi jouluaatoksi kotiin. Perheen esikoinen oli 6-vuotias.

Kolmetoista kuukautta Veikon syntymän jälkeen Pulkkisille syntyi pähkinälapsi. Hän on juuri täyttänyt 14 vuotta.

– Pähkinälapsiksi kutsutaan Suomessa lapsia, jotka syntyvät perheeseen menetyksen jälkeen, Pulkkinen kertoo.

Omat kokemukset vaikuttivat Pulkkisen tuolloin pitkälle edenneeseen väitöskirjaan niin, että kuolemankulttuurin muutos jäi siinä vähemmälle. Pulkkinen keskittyi surevien kokemuksiin ja siihen, mitä suru on ja miten surusta pitäisi ajatella.

– Jo ennen tohtoroitumista perustin Jälki jää -toiminimen ja työllistän nyt itseni surun sekatyöläisenä: kirjoitan, koulutan, puhun ja konsultoin kuolemansurun kysymyksistä, Pulkkinen kertoo.

MARI PULKKISEN MUKAAN läheisen kuoleman jälkeen eloon jääneillä on vaihtoehtoina joko surra tai yrittää olla surematta. Ihminen ei pääse menetyksestään eroon. Se merkitsee väkisinkin jotakin.

– Määrittelen suremisen niin, että se on elämistä menetyksen kanssa ja menetyksen vaikuttamana. On hirveän paljon raskaampi vaihtoehto yrittää kieltää se, miten paljon ja mitä kaikkea läheisen kuolema merkitsee.

Jälkikäteen Pulkkinen on miettinyt, miten hänen olisi käynyt, jos hän ei olisi tutustunut suruteorioihin ja kyseenalaistanut niitä jo ennen kuin hänen oma lapsensa menehtyi.

7

väitettä surusta

Surututkija Mari Pulkkinen pohtii yleisiä suruun liittyviä neuvoja ja uskomuksia.

Surun tunteet voi ohittaa

lähtemällä lenkille

tai siivoamalla

Toisten tapoja surra saatetaan joskus arvostella aika kärkkäästi. Tulisi kuitenkin ymmärtää, että suru on kokonaisvaltaista ja ihmiset ovat erilaisia. Ihmisillä on erilaisia suremisen tapoja aivan niin kuin heillä on erilaisia elämisen tapoja.

Siinä missä tunnevetoinen surija perkaa ja erittelee tunteitaan, toiminnallinen surija siivoaa tai juoksee tai esimerkiksi tyhjentää kuolleiden vanhempiensa asuntoa. Kolmas tapa surra on kirjoittaa, puhua, lukea tai kuunnella vaikka laululyriikoita sillä korvalla, miten ne resonoivat oman surun kanssa.

Läheisen kuoleman jälkeen on sopimatonta tuntea vihaa

tai syytellä muita

Tunteet eivät vahingoita ketään. Olisi tärkeää, että surressa olisi tilaa myös tunteille, joita pidetään rumina.

Surevassa vihaa voivat herättää monet asiat. Sureva voi olla vihainen lääkärille: eikö se pystynyt hoitamaan, tekikö se virhediagnoosin, eikö se tehnyt riittävästi? Sureva voi olla vihainen myös Jumalalle, Kelalle, koko maailmalle tai yhteiskunnalle.

Joskus syytetään vainajaa: miksi se eli sillä tavalla, miksi se ei pitänyt itsestään huolta, miksi se joi niin paljon, miksi se ajoi autolla niin kovaa, miksi se kohteli minua niin? Meillä elää vanhakantainen ajattelutapa, ettei vainajista saisi ajatella tai puhua pahaa vaan pitäisi puhua vain hyvää. Mutta tuollainen ajattelu ei edistä rehellistä ja kokonaista surua.

Läheisen kuollessa ihmiset syyttävät useimmin itseään kuin muita. Se on hyvin luonnollinen reaktio monessa tilanteessa. Itsensä syyttäminen liittyy siihen, että silloin ihminen puntaroi omaa vastuutaan suhteessa läheisiin. Sellainen puntarointi on elämässä tärkeää.

Jos suru ei mene ohi, on surtu väärällä tavalla

Usein ajatellaan, että surun kuuluisi mennä ohi. Jos näin ei käy, syytä etsitään suremisen tavasta. Mutta sen sijaan, että yritetään korjata surevaa ja suremisen tapaa, pitäisi antaa ihmisen surra ja auttaa häntä löytämään suremisen mahdollisuuksia. Ehkä sitten ei olisi niin paljon niin sanottuja masentuneita surevia, vaan voisi olla surussaan tyytyväisiä hyvää elämää eläviä ihmisiä.

Sveitsiläisen psykiatrin Elisabet

Kübler-Rossin kehittämällä suruteorialla on selitetty surua 1970­luvun alusta alkaen. Siinä on viisi vaihetta: kieltäminen, viha, kaupankäynti, masennus ja hyväksyminen.

Mutta alun perin tässä teoriassa ei ollut kuvattu surevien kokemusta, vaan Kübler­Ross oli tutkinut kuolevien potilaiden suhtautumista omaan lähestyvään kuolemaansa, ja nämä viisi vaihetta kuvaavat sitä. Se on täysin eri asia kuin toisen ihmisen kuoleman sureminen. Silloin elettiin aikaa, jolloin suru kiinnosti ja käteväksi nähtyä teoriaa alettiin hyödyntää sen ymmärtämisessä.

Vuonna 2017 maailman arvostetuimmat surututkijat kirjoittivat pamfletinomaisen artikkelin, jossa he vetosivat surevia hoitaviin tahoihin ja sureviin, että he luopuisivat vaiheajattelusta. Sille ei ole riittävää empiiristä perustaa, eikä se auta poimimaan surevien joukosta niitä, jotka tarvitsevat eniten ammatillista apua.

Suurin vaara vaiheteoriassa on sen synnyttämä paine surra tietyllä tavalla. Surijalle tulee paine esimerkiksi siitä, että surun pitäisi päättyä johonkin viimeiseen vaiheeseen.

-Emme toivo menetyksiä, mutta olisi aika hirveää, jos emme saisi surra niitä, Mari Pulkkinen sanoo.

Jos läheisen kuolema ei itketä, suhde on ollut merkityksetön

Aika monet arvostavat kykyä itkeä, mutta se ei ole surun mittari. Väitöskirjassani vanhemman polven ihmiset kertovat kasvaneensa ympäristössä, jossa itkeminen ei ollut suotavaa. Pojille oli opetettu, että miehet eivät itke tai miehet eivät itke ainakaan selvinpäin. Perheissä yritettiin rajoittaa lasten tunteiden ilmaisua, eikä yleensä ollut tapana näyttää minkäänlaisia tunteita.

Nämä aikuisiksi kasvaneet lapset kohtasivat sitten kuolemaa ja menetyksiä ja heistä tuntui pahalta, etteivät he osanneet itkeä. Jotkut heistä olivat päätyneet esimerkiksi puolison myötä toisenlaiseen perheyhteisöön, jossa oli tapana näyttää tunteita. He kertoivat, miten helpottavaa oli, että he pystyivät itkemään suruaan.

Usein ajatellaan, että suremme vain niitä ihmisiä, joita rakastamme. Kun ajattelen kaikkia ihmisiä, joita elämänpiiristäni on kuollut, eivät he läheskään kaikki ole olleet rakastamiani ihmisiä. On kuollut ihmisiä, joihin minulla on ollut ristirii-

Hän oli jo ennen Taimia ajatellut, että sureminen pitää ajatella uudelleen.

– Kun Taimi syntyi ja hänet ojennettiin syliini, niin kuin vastasyntynyt annetaan äidin rinnalle, putosin surun syliin.

– Se oli hyvä, sillä en yrittänyt kieltää sitä, mitä kaikkea menetys tarkoittaa ja miten merkittävä asia menetys ja sen sureminen on omalle identiteetille ja sille, minkälainen puoliso ja äiti olen. Sekä hyvässä että pahassa.

sankaripuhetta. Monesti saa lukea, kuinka joku kertoo: ”Kun olen tämän läpikäynyt, tiedän kestäväni mitä vain”.

– Oma kokemukseni on hyvin päinvastainen. Minusta ei ole tullut voimanaista vaan hauras surunainen. En voi tietää, mitä enää kestän. Oma hauraus on käsillä koko ajan. Minusta olisi suorastaan ylimielistä ajatella, että kokemusteni jälkeen kestän mitä vain, Pulkkinen sanoo.

USEIN SUREMISEN ajatellaan vievän tilaa muulta elämältä. Sen takia se ”pitäisi hoitaa” tietyssä ajassa pois tieltä. Pulkkisen mielestä kannattaisi antautua surun syliin ja ottaa vastaan menetyksen tarjoamat merkitykselliset asiat.

Hänen mielestään on vinoutunutta ajatella, että suru on häiriö, josta pitäisi päästä eroon. Suremisen ei tarvitse loppua.

– Tosiasia on, ettemme toivo menetyksiä. Mutta olisi aika hirveää, jos emme saisi surra niitä. Mitä, jos minulla olisi vain isäni ja lasteni menetykset, mutta en saisi surra niitä?

– Sureminen ei vie mitään pois. Suru on merkittävä onnellistava tekijä elämässäni, ja on etuoikeutettua, että saan surra jopa työkseni. ■

Pulkkisesta varmaan hirveintä, mitä surevalle äidille voi sanoa, on, että oman lapsen kuolema opettaa jotakin. Hänen mielestään kärsimykset eivät jalosta ihmistä.

Pulkkisen mielestä menetykset eivät myöskään tee ihmisestä välttämättä voimakasta ja viisasta. Hän ihmettelee nykyistä suruun liittyvää

Päivä surulle -tapahtuma la 18.3. klo 12–16 Myllypuron kirkolla, Neulapadontie 12. Surututkija Mari Pulkkisen aiheena: Suru on täällä – kohti suremisen taitoa. Kirkolla voi maalata surun värejä, ilmaista surua liikkeillä ja hiljentyä pysähtyen tai kirjoittaen. Vertaistukijärjestöt Nuoret lesket, Käpy, Surunauha, Surevien kohtaaminen ja Huoma esittelevät toimintaansa. Päivä päättyy Helsingin Helmi -kuoron konserttiin ja yhteislauluihin.

tainen suhde, ja silti surin heidän kuolemaansa.

Suru on paljon rikkaampaa kuin vain sitä, että suremme rakkaimpiemme kuolemaa. Sitä paitsi eivät läheisimmätkään suhteet pelkästä rakkaudesta koostu, vaan niissäkin on muita puolia.

Uskovan ihmisen ei tarvitse surra kenenkään kuolemaa Ydinkokemusta siitä, ettei tärkeä ihminen ole enää arkisessa elämässä mukana, ei muuta se, uskooko Jumalaan vai ei. Menetys saa yhtä lailla kaikki ihmiset pohtimaan, millainen ihminen vainaja oli, miten kuolema meni, mitä oli ja mitä olisi voinut olla.

Mutta olen huomannut, että voimakas taivasusko tuo suruun tietynlaisen vivahteen, jonkinlaisen pehmeyden, pumpulin, jonka varaan voi jäädä. En tarkoita, ettei menetys silti olisi raskas. Ei taivastoivo ota tästä kivusta mitään pois.

Väitöskirja-aineistossani kävi ilmi, että ihmiset, joilla oli voimakas taivasusko, eivät välttämättä uskoneet Jumalaan.

Se vaati vain uskon siihen, että jossain on paikka, missä taas tavataan.

Surevan pitää antaa olla rauhassa itsekseen

Viime vuosina on mediassa esiintynyt usein sana sururauha. Uutisessa saattaa esiintyä poliisi tai seurakunnan edustaja sanomassa, että ”nyt toivotaan perheelle sururauhaa”.

Sururauhan toistaminen voi vahvistaa kuvaa siitä, että suru on hetkellinen poikkeustila ja että surevan on hyvä pysyä surutalossa eikä häntä saa mennä häiritsemään. Ajatellaan, että surkoon nyt ja palatkoon sen jälkeen takaisin elävien joukkoon.

Osanotto suruun koetaan usein vaikeaksi, mutta kannustan menemään surevan luo. Vähän vieraampaakin ihmistä voi muistaa surussa sillä tavoin kuin se on itselle luontevaa.

Muistan ystävämme isän, joka tuli kolaaman pihamme lumesta, kun lapsemme oli kuollut. Yksi ystävä toi kattilallisen kalakeittoa. Toinen laittoi pitkän tekstiviestin.

Joku voi ottaa surevan lapset joksikin aikaa hoitoon tai jollekin on luontevaa lähteä lenkille yhdessä surevan kanssa.

Suru läheisen kuoleman jälkeen kestää noin vuoden Perinteisesti on ajateltu, että suru kestää tietyn ajan. Kun on kerran käyty läpi vuoden tärkeimmät juhlat – pääsiäinen, äitienpäivä, juhannus, isänpäivä, joulu ja kuoleman muistopäivä – ilman kuollutta läheistä, seuraavan vuoden uskotaan olevan helpompi. On kuitenkin huomattu, ettei tämä malli sovi yhteen surevien kokemusten kanssa ja on esitetty, että ehkä toinen vuosi saattaakin olla vaikein.

Haluaisin poistaa kaikki tavat puristaa suru ajallisiin kehyksiin, siihen, että jonain aamuna voisi nousta ja todeta surun loppuneen.

Ihminen voi ja saa surra samaa menetystä eri tavoin eri elämänvaiheissa. Surin isäni kuolemaa eri tavalla 23-vuotiaana kuin nyt 48-vuotiaana puolisona ja surevana äitinä. Edelleen saan surra.

Kun Taimi syntyi ja hänet ojennettiin syliini, niin kuin vastasyntynyt annetaan äidin rinnalle, putosin surun syliin.

Ihmisellä täytyy olla unelmia

Tänä vuonna Hanna Wass on ymmärtänyt aiempaa syvemmin sen, miksi kirkko ja seurakunta ovat ihmisille niin tärkeitä.

Risti asiantuntijan kaulassa herättää ihmisissä kiinnostusta.

– Välillä minulta kysytään rististä kun olen esiintynyt televisiossa, Hanna Wass sanoo.

Wass on käyttänyt kultaista ristiään siitä lähtien, kun hän sai sen mummoltaan konfirmaatiolahjana.

Suomessa uskontoa on totuttu pitämään yksityisasiana, mutta käytännöt elävät ajassa.

– Yhteiskunnassa kunnioitetaan moninaisuutta ja ihmisen henkilökohtaista tilaa yhä enemmän. Miksi juuri uskonnollista symbolia tuntuu olevan tarve taustoittaa?

– Emmehän esimerkiksi kysy ihmiseltä, jolla on sormus vasemmassa nimettömässä, onko hänen kumppaninsa eri sukupuolta vai samaa sukupuolta oleva henkilö.

Toisaalta tiedustelu voi ilmentää aitoa kiinnostusta ja olla kutsu keskusteluun, Wass ajattelee.

– Toki siinä lähdetään puhumaan aika isoista ja henkilökohtaisista asioista.

Wass on on yleisen valtio-opin dosentti ja työskentelee valtiotieteellisen tiedekunnan varadekaanina. Hän on toiminut politiikan asiantuntijana eri medioissa yli 20 vuoden ajan.

Viime vuoden marraskuussa Wass valittiin Helsingin tuomiokirkkoseurakunnasta seurakuntaneuvostoon ja Helsingin yhteiseen kirkkovaltuustoon Tulkaa kaikki -ryhmän listalta.

Seurakuntaneuvostossa keskitytään oman seurakunnan hallintoon. Yhteinen kirkkovaltuusto on Helsingin seurakuntien ylin päättävä elin, joka päättää muun muassa kirkollisveron suuruudesta, toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä kirkkojen rakentamisesta ja korjaamisesta.

Wassille päätös lähteä seurakuntavaaliehdokkaaksi syntyi spontaanisti ja yllätti hieman hänet itsensäkin. Koska Wass ei ole ollut aktiivisesti mukana seurakunnan toiminnassa, hän ei ajatellut pärjäävänsä vaaleissa.

– Oli yllätys, että sain niin kivasti ääniä. Vähän rimakauhua tuntien olen lähtenyt valtuustoon mukaan. Seurakuntaneuvosto tuntui sen sijaan heti kotoisalta.

TÄMÄN VUODEN ensimmäisinä kuukausina Hanna Wassin henkilökohtaisessa elämässä on vallinnut kriisitilanne.

– Menetin valtavan tärkeän ihmissuhteen siinä muodossa, jossa olisin halunnut sitä jatkaa, Wass kertoo.

– Vuoden alku on ollut murheellista ja synkkää aikaa. Tuntuu kuin olisin raahannut kottikärryillä sydäntä perässäni.

Enempää Wass ei halua avata tilannettaan, koska kunnioittaa toisen ihmisen halua yksityisyyteen.

Samaan aikaan kun oman elämän palikat menivät uuteen järjestykseen, alkoi seurakuntaneuvoston ja kirkkovaltuuston toiminta uudella kokoonpanolla. Henkilökohtaisen surun myötä valtuutetun tehtävä on yllättäen näyttäytynyt aivan erilaisessa valossa kuin Wass oli alunperin ajatellut.

– Samalla, kun itselläni on ollut vahva merkityksettömyyden kokemus, on ollut hurjan lohdullista ajatella, että seurakuntalaiset ovat luottaneet minuun ja valinneet minut hoitamaan tärkeää tehtävää.

Seurakuntaneuvoston kokouksista ja edustajakollegoista on löytynyt yksi uusi elämää kannatteleva rakenne. Valtuutetun rooli on osoittautunut tärkeäksi myös oman hengellisyyden kannalta.

– Minulle usko on ollut pitkälti yksilösuoritus. En ole aiemmin ymmärtänyt, miksi yhteisö on niin tärkeä uskonnonharjoittamisessa. Päinvastoin olen kokenut muut ihmiset lähes häiriöksi.

– Viime kuukausina on välillä on tuntunut siltä, että eikö murheellani ole mitään väliä ja tulenko enää koskaan olemaan onnellinen. Kun oma perspektiivini on kaventunut, seurakuntaneuvoston puheenjohtajan, tuomiorovasti Marja Heltelän toistuva viesti Jumalan suunnitelmasta ja sen sisältämästä tulevaisuudesta ja toivosta on avautunut minulle aivan uudella tavalla.

– Tämän kokemuksen myötä olen myös ymmärtänyt, ettei usko toteudu pelkästään yhteydessä ylöspäin vaan myös sivusuunnassa. Siksi seurakunta on olemassa ja monelle niin tärkeä.

Kuka?

Hanna Wass, 45 on yleisen valtio-opin dosentti ja Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan varadekaani.

Mitä?

Hänet valittiin viime vuoden marraskuussa Helsingin yhteiseen kirkkovaltuustoon ja tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvostoon.

Motto

Sydän edellä syvään päätyyn.

ENTÄ MILLAISEEN suuntaan Hanna Wass haluaa kirkkoa luottamushenkilönä viedä?

– Tulkaa kaikki -liikkeen nimi avaa sitä suuntaa aika hyvin. Kaikkien tulee olla tervetulleita lähtökohdista huolimatta. Kirkolla ei pidä olla kynnyksiä eikä vähimmäisvaatimuksia, jos se haluaa olla luonteva ja orgaaninen osa yhteiskuntaa.

Wassin ihannekirkko on luonnollinen osa kaupungin katukuvaa ja ihmisten elämää.

– Voimme järjestää erilaisia tapahtumia myös niin, ettei ihmisten tarvitse mennä varta vasten kirkkoon. Tällainen voisi olla esimerkiksi Ehtoollinen Helsingin taivaan alla -tapahtuma Senaatintorilla.

Koronapandemian aikana Wass toivoi kirkon suunnalta enemmän medianäkyvyyttä ja rohkeampia kannanottoja. Hänestä on tärkeää, että

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JANI LAUKKANEN

kirkko ottaa kantaa muuhunkin kuin sosiaalipolitiikkaan.

Kirkko on hänen mukaansa menossa oikeaan suuntaan. Hän kiittää esimerkiksi arkkipiispa Tapio Luomaa siitä, että tämä on tarkistanut kantojaan sukupuolivähemmistöihin ja kertonut siitä julkisuudessa oman persoonansa peliin pannen. Luoma on ulostulollaan näyttänyt myös toimintamallia, joka vähentää polarisaatiota.

– Hän on osoittanut, että jos kuuntelemme toisiamme ja pysymme valppaina, oma käsityskykymme voi kasvaa. Oman näkemyksen uudelleen arvioiminen ei ole takinkääntämistä, vaan kasvavaa ymmärrystä siitä, mikä on oikeudenmukaista. Venäjän hyökkäyssodan suhteen kirkko on Wassin mielestä toiminut suoraselkäisesti tuomitsemalla sodan yksiselitteisesti.

– On sanottu selvästi, ettei aggressiivista voimapolitiikkaa ole missään yhteydessä hyväksyttävää perustella uskonnolla.

Huhtikuun alun eduskuntavaalien teemoista Wassia huolestuttavat etenkin talouskysymykset. Hän toivoisi kirkolta kannanottoa Suomen taloustilanteeseen.

– Myös kirkon päätöksenteossa joudutaan miettimään, mitä priorisoidaan ja mitä pitää leikata. Näiden arvovalintojen ääneen sanominen myös valtakunnanpolitiikan tasolla olisi minusta valtavan tärkeää.

– Kirkko voisi toimia suunnannäyttäjänä siinä, kuinka niukkuuden olosuhteissa tehdään ratkaisuja, jotka eivät ole entisestään kurjistavia tai kohdistu heikompiosaisten elämänehtojen kutistamiseen.

TUORE TEHTÄVÄ yhteisessä kirkkovaltuustossa on avannut Hanna Wassille uudenlaisen yhteyden myös joihinkin ystäviin ja kollegoihin yliopistolla.

– Valtuutettuna toimiminen on kuin olisin laittanut napin rintaan tai ojentanut käyntikortin, ja sen seurauksena jotkut ovat alkaneet jutella minulle omasta suhteestaan uskoon ja kirkkoon. On ollut hienoa huomata, millaisia keskusteluja edustajuus on avannut.

Wassin päivät täyttyvät tutkimustyöstä, opetuksesta ja yliopistohallinnosta. Lisäksi hän hoitaa nyt tehtäviä seurakuntaneuvostossa ja kirkkovaltuustossa. Kuinka hän viettää vapaa-aikaansa?

– Sepä se, ei sitä kauheasti tällä hetkellä ole.

Kahdesta asiasta Wass ei kiireen keskellä kuitenkaan tingi. Ensimmäinen on uiminen: Wass käy joka päivä uimassa joko Yrjönkadun uimahallissa tai Allas Sea Poolilla.

Toinen on pyhäpäivän kunnioittaminen levolle.

– Saatan hoitaa kasaantuneita hommia lauantaina yömyöhään, mutta sunnuntaina en tee töitä enkä mene ostoksille.

Wass on asunut koko ikänsä kilometrin säteellä Helsingin tuomiokirkosta. Tyypillisenä kaupunkilaisena hänellä ei ole ollut erityistä luontosuhdetta. Pandemian ja keski-iän myötä suhde luontoon on kuitenkin muuttunut tärkeäksi. Lomillaan Wass käy patikoimassa Liesjärven kansallispuistossa Kanta-Hämeessä.

Luonnosta on tullut pyhä asia.

– Kuulostaa todella kliseiseltä, mutta metsässä tallustaessa omat murheet sulautuvat osaksi ikiaikaista luontoa ja asettuvat mittakaavaansa.

Pyhää Wassille on ”kaikki, mikä on kristityille pyhää”.

Lisäksi pyhää Wassille ovat myös erilaiset ihmissuhteet. Kummilasten ja ystäväperheiden kanssa puuhastelu on ihanaa. Myös ystävyyssuhteet ovat tärkeitä. Oma lukunsa on tietenkin romanttinen rakkaus.

– Se on käsittämättömän ihmeellistä, kun toiseen ihmiseen saa yhteyden ja tuntee sielunkumppanuutta. Olen näistä kokemuksista syvästi kiitollinen.

Wass kertoo luottavansa edelleen siihen, että asiat kääntyvät aina lopulta parhain päin.

– Viime vuosina olen usein työstänyt pettymyksiä huomaamattani niin, että olen miettinyt, ”ei se sittenkään ollut niin tärkeää”.

– Mutta jos haaveita alkaa yksi toisensa jälkeen neutralisoimaan, millä sitten enää on loppujen lopuksi väliä? Kyllä ihmisellä täytyy voida olla unelmia. ■

Hanna Wass luottaa siihen, että loppujen lopuksi asiat kääntyvät parhain päin.

”On ollut hurjan lohdullista ajatella, että seurakuntalaiset ovat luottaneet minuun ja valinneet minut hoitamaan tärkeää tehtävää.

Entä jos jokainen olisikin oman elämänsä teologi?

Sini Mikkola ja Suvi‑Maria Saarelainen ovat millenniaaleja ja teologian tohtoreita. He kertovat, miksi kirkko tuntuu monesta heidän ikäisestään vieraalta.

Jos katolisella keskiajalla tai luterilaisen puhdasoppisuuden ja noitavainojen aikaan 1600-luvulla olisi tehty gallupeja siitä, mitä ihmiset uskovat, aika moni olisi saattanut ainakin hiljaa mielessään vastata, että ”uskon, mutta en niin kuin kirkko opettaa”.

Usko Jumalaan on kirkollisten gallupien klassikkokysymys. Viimeisimmässä, vuonna 2019 tehdyssä, kyselyssä neljäsosa suomalaisista kertoi uskovansa kristinuskon opettamaan Jumalaan. Lähes yhtä moni sanoi, ettei usko Jumalan olemassaoloon ollenkaan. Vajaa viidennes totesi uskovansa Jumalaan eri tavalla kuin kirkko opettaa.

– Niin kauan kuin tutkimusta on tehty, on tunnistettu se, etteivät ihmiset ole koskaan uskoneet niin yksioikoisesti kuin mikään kirkko opettaa. Sehän on fantasiaa, että meillä olisi joskus ollut joku 98 prosentin yhtenäinen joukko suomalaisia, jotka kaikki olisivat uskoneet samalla lailla. Ei varmasti ole ollut. Sen sijaan on ollut sosiaalista painetta ja sanktioita, joiden avulla on esimerkiksi saatu ihmiset tuomaan lapsensa kasteelle, sanoo yliopistonlehtori Suvi-Maria Saarelainen Itä-Suomen yliopistosta.

– Nykyisin kritiikki ja henkilökohtaiset mielipiteet ovat sallittuja. Kukaan ei edes oleta, että mitään otetaan annettuna. Vaikka puhuttaisiinkin kirkon uskosta, se tulee omakohtaiseksi vain niin, että se on itse pureksittu ja pohdittu, hän jatkaa. Saarelainen on yhdessä kollegansa Sini Mikkolan kanssa toimittanut artikkelikokoelman Millenniaalien kirkko – kulttuuriset muutokset ja kristillinen usko. Saarelainen ja Mikkola ovat kumpikin teologian tohtoreita ja pappeja. He myös kuuluvat millenniaaleiksi kutsuttuun, noin vuosina 1980–1995 syntyneeseen sukupolveen.

MILLENNIAALEJA ON KUTSUTTU yksilöllisen valinnan sukupolveksi, joka ei välttämättä kaipaa kirkkoa hengellisyytensä tai henkisyytensä toteuttamiseen. Kirkkoon kuulumisen syyksi ei enää riitä perinne tai tapa, vaan kirkon toimin-

nan ja uskon on tunnuttava itselle merkitykselliseltä ja omia arvoja vastaavalta.

Kyseessä ei oikeastaan ole uusi eikä vain millenniaaleja tai heitä nuorempaa z-sukupolvea koskeva ilmiö. Kirkon omat tutkimukset ovat ainakin koko 2000-luvun toistuvasti kertoneet esimerkiksi hengellisen etsinnän suuntautumisesta muualle kuin kirkkoon ja siitä, että kirkko instituutiona koetaan yhä vieraammaksi.

Länsimaissa on jo pitkään ollut käynnissä kulttuurinen muutos, johon kuuluvat maallistuminen ja voimakas kahtiajakautuminen esimerkiksi arvokysymyksissä. Yhä useampi identifioi itsensä uskonnottomaksi. Tämä näkyy Suomessakin, ja erityisesti millenniaalien joukossa. Tutkimusten perusteella Suomen uskonnottomin väestönosa ovat pääkaupunkiseudulla asuvat millenniaalit.

Sini Mikkola ja Suvi-Maria Saarelainen vieroksuvat puhetta millenniaaleista kirkon erityisenä ongelmana. He heittävät ilmaan kysymyksen, mitä jos asia onkin niin päin, että vanhanaikaisena, kankeana ja epätasa-arvoisena pidetty kirkko on millenniaaleille ongelma.

Ongelma voi olla myös kirkossa käytetty kieli, joka ei aina tavoita nykypäivän ihmisten todellisuutta ja heidän elämänkysymyksiään. Mallia kaikkeen kirkon arjessa tehtävään julistukseen ja toimintaan voisi Mikkolan mukaan ottaa lähetystyöstä. Sen piirissä on jo kauan sitten oivallettu, kuinka ratkaisevan tärkeää on oman sanoman mukauttaminen vallitsevaan kulttuuriin ja kieliyhteisöön.

SINI MIKKOLA KYSYYKIN, kenelle kirkossa käytetty kieli ja sen herättämät mielikuvat luovat samastumispintaa ja ketkä kaikki jäävät ulkopuolelle. Jumalasta esimerkiksi puhutaan usein Isänä tai Herrana, vaikka niin Raamattu kuin kristillinen perinne sisältävät sekä feminiinisiä että sukupuolettomia kuvauksia Jumalasta.

– Tämä liittyy käsitykseen teologiasta. Nähdäänkö kirkon oppi jonakin ikiaikaisena ja muuttumattomana vai otetaanko huomioon se, että

– Mitä tapahtuisi, jos teologia ymmärrettäisiinkin yksilön omaksi merkityksen rakentamiseksi ja pyhyyden etsinnäksi? Suvi-Maria Saarelainen ja Sini Mikkola pohtivat.

teologiaa tehdään aina kussakin ajassa ja tilanteessa? Jos ajatellaan, että on jokin täysin muuttumaton ydin, joka on aina ollut olemassa, on helppo leimata kaikki vähänkin toisenlainen uudeksi hapatukseksi, joka mädättää systeemin, Mikkola sanoo.

Saarelainen jatkaa kysymällä, kenelle teologia kuuluu.

– Tässäkin nyt teologit puhuvat teologiasta. Mitä tapahtuisi, jos teologia ymmärrettäisiinkin yksilön omaksi merkityksen rakentamiseksi ja pyhyyden etsinnäksi?

KIRKOSSA SAATTAA TUNTUA vaikealta myös työntekijävetoinen toimintakulttuuri, jossa seurakuntalaisten odotetaan istuvan kirkonpenkissä lähinnä yleisönä.

– Entä jos aidosti lähdettäisiin siitä, että meitä on tässä seurakunnassa moninainen joukko ihmisiä? Mietittäisiin, mikä on näiden ihmisten näköistä ja heitä kiinnostavaa toimintaa ja mitä voitaisiin tehdä yhdessä? Sini Mikkola kysyy.

Suvi-Maria Saarelainen arvioi, että kirkko voisi olla keskustelukumppani ja turvan rakentaja

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

esimerkiksi eksistentiaalisissa kysymyksissä, joita jokaisella ihmisellä on.

– Ihmisillä on tarve löytää psyykkistä turvaa ja kokea kuuluvansa johonkin. Kuka minä olen? Mihin olen menossa? Mitä uskon? Mitkä ovat keskeiset arvoni? Mikä tässä elämässä on merkityksellistä? Tällaisten kysymysten käsittelyynhän kirkon työntekijät on koulutettu.

Koronapandemia on Saarelaisen mukaan jättänyt paljon psykososiaalista hätää, jota kirkko voisi olla lievittämässä. Kaikenikäisillä on käsittelemätöntä surua ja pelkoa ja myös yksinäisyyttä. Ihmiset kaipaavat kohtaamisia ja keskustelua.

Mikkola huomauttaa, ettei kristinuskon erityissanoma katoa mihinkään, vaikka kirkossa annettaisiinkin enemmän tilaa ihmisten elämänkysymysten pohdiskelulle. Ihan samoja kysymyksiä löytyy myös kristinuskon ytimestä.

PALATAAN VIELÄ kysymykseen uskomisesta. SuviMaria Saarelainen on väitöskirjassaan ja sen jälkeenkin tutkinut nuorten aikuisten hengellisyyttä. Moni heistä on kertonut uskovansa Jumalaan

mutta korostanut eroa oman uskonsa ja kirkon opetuksen välillä.

– Sitten, kun asiaa kysyy tarkemmin, sieltä tulee sentyyppisiä selityksiä kuin että ”minun Jumalani on luoja ja hyvä ja pitää kaikista huolta”. Ajattelen, että kyseessä on rajanveto kirkkoon instituutiona, koska kyllä ainakin minulle tuollainen Jumala kuulostaa ihan siltä samalta Jumalalta, josta kirkossa puhutaan, Saarelainen sanoo.

Sini Mikkolan mukaan rajapintojen hämäryydestä kertoo myös se, että luterilaisen kirkon jäsen voi identifioida itsensä uskonnottomaksi yhtä lailla kuin kirkkoon kuulumatonkin. Tänään uskonnoton ei myöskään välttämättä ole aina uskonnoton. Mikkola toteaa, että uskonnollinen identiteetti ei koskaan ole kiveen hakattu, ja ihmisen itseymmärrys vaihtelee elämäntilanteiden muuttuessa.

– Jokaisen uskonnollisen ihmisen elämään kuuluu se, että välillä usko on lähellä ja välillä kaukana. Uskonnollisuus myös kypsyy vanhetessa ja nuoruuden mustavalkoinen jumalakuva saa enemmän sävyjä. Olisihan se aika kamalaa, jos nyt nelikymppisenä uskoisin samalla tavalla kuin viisitoistavuotiaana, Saarelainen lisää. ■

”

Se on fantasiaa, että meillä olisi joskus ollut joku 98 prosentin yhtenäinen joukko suomalaisia, jotka kaikki olisivat uskoneet samalla lailla.

YLIOPISTONLEHTORI SUVI-MARIA SAARELAINEN

Mielipide

Ihmiset kirkkoihin soittamaan ja laulamaan

NUORENA OLIN mukana seurakuntien toiminnassa, ja nyt haluaisin nostaa esille arvokkaan asian, joka kirkolla on jatkuvasti käytössään, mutta joka näkyy suurelle yleisölle yllättävän vähän. Seurakuntien piirissä on valtavasti musiikillista lahjakkuutta, soittimia, upeita tiloja ja tietysti myös hieno akustiikka kirkoissa.

Yhteiskunnassa taas on hyvin vähän edullisia, matalan kynnyksen mahdollisuuksia opiskella soitinten alkeita sekä laulaa ja soittaa yhdessä, etenkin aikuisille ja musiikin ulkopuolella kasvaneille. Heistä monet olisivat kiinnostuneita oppimaan soitto- tai laulutaitoja. Kirkon tiloja voisi myös avata pop-up -tyyliin muusikkoryhmille. Yleisö tietäi-

LUDWIG VAN BEETHOVENIN JUHLAMESSU

MISSA SOLEMNIS

Ryan Bancroft, kapellimestari

si, että esimerkiksi tiistai-iltaisin tietyssä kirkossa on aina elävää musiikkia kuunneltavaksi ja sisään voi vain poiketa kuuntelemaan.

Olisi mahtavaa, jos seurakunnat voisivat tarjota pienestä maksusta eri soitinlajien soittotunteja. Olen satunnaisesti nähnyt tällaista tehtävän ilmaiseksi. Vaikka ryhmät ovat olleet täysiä, ne ovat loppuneet esimerkiksi opettajan muuttaessa pois.

Voisiko tällaista toimintaa organisoida laajemmin ja maksaa opettajille palkkion? Näin toiminta ei olisi satunnaista ja pelkästään vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Uskoisin, että monet olisivat valmiita maksamaan kohtuullisen korvauksen tunnista. Opetustyötä voisi tarjota niille soittotaitoisille, jotka nauttisivat opettamisen tuomasta ilosta elämässään.

Musiikilliset taidot olisi kiva saada yhteiskuntaan mukaan vähän liikunnan tapaan luonnolliseksi tavaksi ilmaista itseään. Tässä kirkolla olisi mahtava tilaisuus toimia suunnannäyttäjänä ja kokoavana voimana.

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Katharine Dain, sopraano | Tuija Knihtilä, altto

Jussi Myllys, tenori | Tommi Hakala, baritoni

TAPIOLA SINFONIETTA EMO ENSEMBLE

KIIRASTORSTAI 6.4. KLO 19 ESPOON KULTTUURIKESKUS

ALK. 30/25/12 €

Sanna Ruskomäki yrittäjä, Helsinki

Sähköinen äänestys ei toimi kirkossa

LUIN TODELLA kauhistuneena pitkän artikkelin, jossa ehdotettiin niin sanottuun sähköiseen äänestykseen siirtymistä (K&k 2.3.). Niin merkityksettömätkö seurakuntavaalit ovat? Ongelma vaalisalaisuudessa sentään mainittiin ohimennen, mutta tätäkin vähäteltiin. Ja toistettiin kaikki nämä vertailut esimerkiksi verkkopankkeihin.

Rahansiirrolla ja äänestyksellä on ratkaiseva ero. Rahansiirrossa ketjua on voitava seurata alusta loppuun. Äänestyksessä pitäisi samanaikaisesti varmistaa, että ääni pysyy matkalla samana ja tiedetään, kuka sen on antanut, eikä toisaalta tiedetä, kuka minkäkin äänen on antanut. Pallon pitää siis olla yhtaikaa laatikossa ja sen päällä.

Esimerkiksi osuuskaupan vaaleissa otetaan tietoinen riski, että joku äänestää toisen puolesta (näin joku on maininnut tehneensäkin). Silloin oletetaan, ettei kukaan viitsi teknisesti väärentää tulosta. Pelkään, että seurakuntavaaleissa riski on suurempi – joku voi haluta sotkea vaalit.

Tietoliikenne ei koskaan ole täysin suojassa, toisin kuin artikkelissa

väitettiin. Yhteys voidaan kaapata ja sisältöä muuttaa (tällaisia rikoksiahan tehdään jatkuvasti).

Suurin ongelma on kuitenkin vaalisalaisuuden ja vaalivapauden takaaminen, jos äänestystilanne ei ole valvottu. Kotona voi kätevästi vahtia, että se perheenjäsenen ääni varmasti menee oikealle henkilölle...

Se, että äänestysluettelo on paperilla tai että ihmisille lähetetään vanhentunutta tietoa, on sitten toinen ongelma. Siihen, että posti hukkaa ja viivyttää ennakkoääniä, on löydettävä jokin muu ratkaisu.

Laura Kataja

tietojenkäsittelytieteen maisteri, Espoo

Kehitysyhteistyö ei ole nuorilta pois

ARI LINNA nosti esiin tärkeän aiheen, nuorten hyvinvoinnin (K&k 2.2.). Nuorten hyvinvointiin täytyy todellakin panostaa! Kehitysyhteistyö ei kuitenkaan ole oikea paikka säästää. Suomalaisten nuorten ja maailman köyhien vastakkainasettelu ei ole välttämätöntä.

Kehitysyhteistyöllä tuetaan maailman heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Sen avulla puututaan

kriisien juurisyihin, kuten eriarvoisuuteen. Kehitysyhteistyötä tarvitaan erityisesti juuri nyt, kun esimerkiksi koronapandemian takia ihmisten toimeentulo on heikentynyt. Ruokaturva on myös merkittävästi heikentynyt eri puolilla maailmaa, kun Venäjän hyökkäyssota on vaikeuttanut viljakuljetuksia. Kestävää kehitystä on kriiseistä huolimatta edistetty eri puolilla maailmaa, myös kehitysyhteistyön avulla.

Kehitysyhteistyö onkin tehokas panostus koko maailman tulevaisuuteen. On arvojemme mukaista olla mukana puolustamassa heikoimpia ja edistämässä hyvinvointia, niin Suomessa kuin maailmalla.

Johanna Harjunpää

Herttoniemen

seurakunta, Helsinki

Rakkaudesta ja suvaitsevaisuudesta

JAN-ERIK EKLÖF peräänkuuluttaa mielipidesivulla esteetöntä pääsyä kirkon toimintaan ja yhteisöön (K&k 2.3.). Tavoite rakkauden kaksoiskäskyn mukaisesta ihmisten kohtelusta on hyvä ja oikea.

Jotta keskustelu olisi hedelmällistä, tulee asioista puhua niiden oikeilla nimillä. Eklöfin viittaus ”kris-

tittyihin, jotka haluavat päättää, ketkä saavat rakastaa toisiansa” on harhaanjohtava. Siinä samaistetaan rakastaminen ja seksi. Tuskin seurakuntiemme päättäjissä on sellaisia, jotka haluavat kieltää kristillisen rakkauden osoittamisen jollekin ihmisryhmälle tai joidenkin keskinäisen rakkauden. Erimielisyys liittyy seksuaalimoraaliin.

Inkluusio on ollut alusta asti kristillisen seurakunnan ydintä siinä mielessä, että yhteiskunnan reunamilla eläneet, köyhät ja sairaat on otettu avosylin vastaan ja heidän ihmisarvonsa Jumalan edessä on ymmärretty yhtä suureksi kuin ulkonaisesti korkeassa asemassa olleiden. Mutta jos Jeesuksen seuraajat olisivat mukautuneet ajan moraalinormeihin, ei kristillistä kirkkoa olisi koskaan syntynyt. Olisi kyllä vältytty vainolta ja marttyyrikuolemilta, mutta sulauduttu valtakulttuureihin niin hyvin, että koko maailman muuttava sanoma olisi liudennut olemattomiin.

Jeesuksen radikaali rakkaus ei ollut eikä ole ”suvaitsevaa” rakkautta, vaan ihmisen koko elämän muuttavaa rakkautta.

Lehti ilmestyy 30.3.

Varaukset pe 17.3., aineistot ma 20.3.

1/1 ja 1/2 -sivun ilmoitukset -35 %

Muut koot -30 %

J. S. Bach: Johannes-passio

TÄTÄ LEHTEÄ LUETAAN! KE 5.4. JA PE 7.4.2023 KLO 18 HELSINGIN TUOMIOKIRKKO

Vastaanottajan nimellä lähetetyn lehden huomioarvo on taattu! Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään postitse osoitteellisena Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntien jäsentalouksiin, talouden vanhimmalle.

Helsinki: Painos 190 000 kpl.

Espoo ja Kauniainen: Painos 80 000 kpl.

Vantaa: Painos 70 000 kpl. kirkkojakaupunki.fi:

Uniikkeja kävijöitä keskimäärin 52 000 viikossa.

Mediamyynti

Pirjo Teva 040 680 4057

pirjo.teva

@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen @kotimaa.fi

KE 5.4. JA PE 7.4.2023 KLO 18 HELSINGIN TUOMIOKIRKKO

CANTORES MINORES • Suomalainen barokkiorkesteri

Solisteina Tom Nyman • Jyrki Korhonen

Tuuli Lindeberg • Teppo Lampela

LIPUT TICKETMASTER.FI & TUNTIA ENNEN KIRKON PÄÄOVELTA

Liput: 65, 50/40, 30/25, 15 € (numeroidut rivit)

HUOM! 7.4. konsertin suoratoisto: youtube.com/cantoresminoresfinland

kodissa nauttien kattavista palveluista yhdessä muiden senioreiden kanssa. Hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelumme muuntuvat tarpeidesi mukaan. Aktiivinen harrastus- ja kulttuuritoimintamme piristää arkea.

Viisi taloamme pääkaupunkiseudulla sijaitsevat Helsingissä ja Vantaalla. Tervetuloa tutustumaan – varaa oma esittelyaikasi tai pistäydy keskiviikon klo 13 esittelyssä ilman ennakkoilmoittautumista. Katso lisätiedot ja tutustu tarjouksiimme sagacare.fi/uusikoti tai soita maksuttomaan numeroon 0800 06116 (ark. klo 8-16).

Jarmo Harno Helsinki

Eduskuntavaaliehdokas, vielä ehdit tavoittaa aktiiviset äänestäjät.

Hammashoitoa

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

Hammaslääkäri Ada Tikka

alk. 69 € aika 20 min.

· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €

· Hammastarkastus muuten 45 €

· Hammasvalkaisu 129 €

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

HAMMASTEKNIKKO

24 h

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi

ja alaleuan kokoproteesi

tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa

alk.

○ Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla

EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213

EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560

Mannerheimintie 65, Helsinki Matinraitti 14, Espoo

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).

Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Pääsiäislehti ilmestyy 30.3.2023

Varaukset 17.3. klo 14

Aineistot 20.3. klo 15

Seuraava lehti ilmestyy 27.4.

www.jyrkisaarimaa.fi

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7 Huom! Käynti Kielotien puolelta • katutasossa • esteetön sisäänkäynti

HAMMASIMPLANTTI +KERAAMINEN KRUUNU

Hammaslääkäriasema

Hautauspalveluja

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Mediamyynti Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt

p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

1 2 0 0 €

HELSINKI

FORUM p. 010 76 66620

ITÄKESKUS p. 010 76 66590

KALLIO p. 010 76 66500

MALMI p. 010 76 66630

TÖÖLÖ p. 010 76 66530

ESPOO

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640

LEPPÄVAARA p. 010 76 66610

TAPIOLA p. 010 76 66570

VANTAA

MYYRMÄKI p. 010 76 66600

TIKKURILA p. 010 76 66560

KERAVA p. 010 76 66550

HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET

Edullisemmin suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Salpakuja 7, 01200 Vantaa

p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

MAKSUTON ARVIOINTIKÄYNTI

Fabianinkatu 31 C, 4 krs. 00100 Helsinki www.betterbite.fi

09 23 174 Hammasklinikka

Kiinteistönvälitystä

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella. Soita vaikka heti!

Jukka Norta Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

www.mrautanen.com

Myydään asuntoja

Myydään 2008 valmistunut 48 m2 siisti ja hyvin pidetty esteetön kaksio Katajanokalta. 1. krs rauhalliselle sisäpihalle. Hyvin hoidettu ja yhteisöllinen taloyhtiö. Hyvät kulkuyhteydet palveluihin. 040 060 0323.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Lakipalveluja

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1

puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy

puh. 09 477 0680 www.norros.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi

p. 050 464 2930

Ostetaan

OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI 040 0218 225

SEPPO JA SARI

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Palveluja tarjotaan

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

ke 15.3. klo 18 seurat Matinkappeli, Liisankj. 3, Espoo. su 19.3. klo 11 herättäjäjuhlien kirkkopyhä Munkkivuoressa, Raumant. 3; s. A.Saaristo; kahvit ja seurat, tietoa Seinäjoen juhlista.

klo 15 seurat ja po-vuosikok. Tikkurilan kko, Asemat. 12 a. klo 16 kohti Seinäjoen herättäjäjuhlia -seurat Seuratuvalla; A.Saaristo, J.Piuhola, J.Hirsto, S.Korhonen. klo 17 Pappilan veisuut Vihdissä, Niuhalanraitti 6 C. ke 22.3. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1a A3. su 26.3. klo 10 kirkkopyhä Nurmijärvellä, A. Kiven t. 5; s. L.VäyrynenSi; keitto ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Hyvinkäällä, Uudenmaank. 13; messu, kahvit ja seurat.

klo 10 kirkkopyhä Tuusulassa, Kirkkot. 34; s. E.Fuller-Juusti; kahvit ja seurat.

klo 10 kirkkopyhä Viikissä, Agronomink. 5; s. K.Saares; tarjoilu ja seurat.

klo 16 seurat Tapiolassa, Kirkkop. 6, Espoo.

klo 18 seurat Kontulan Mikaelinkirkossa, Emännänp. 1. ti 28.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D, lähettikirjeitä.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

Ostetaan asuntoja

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

OSTETAAN ASUNTOJA

Ostetaan asuntoja pääkaupunkiseudulta. Kuolinpesät, remonttia vaativat, isot ja pienet asunnot laajalla skaalalla. Tarjoa rohkeasti. Huolehdimme tarvittaessa asunnon tyhjennyk- sestä ja irtaimistonhävityksestä.asianmukaisesta

Tarvittavat paperit niin ostajan kuin myyjän puolesta laatii ammattitaitoinen juristi. Helpot ja nopeat kaupat ilman välityspalkkiota.

Alisa

puh: 050 342 6759 alisa.redman@icloud.com

Siivouspalveluja

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi

040 762 56 15

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

GRAFOLOGIN LUONNEANALYYSIT

Vuosikymmenten kokemuksella

Puh. 050 572 7766

Vuokralle tarjotaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä.

P. 040 50 50 188

Kaire Laanemäe

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Eläkeläisille, leikkaus 18-25 €, permanentti tai väripaketti 75 €

P. 045 238 6356, Hämeentie 38.

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

ESIRUKOUSILTA ti 28.3 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling

Bengt Lassus, Allan Franzén. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh.

(09)23407171 ma klo.14.30–16.30, ke klo.18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Tervetuloa mukaan iltaan!

Rakennusala

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com MP-Remonttiapu

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Munkkiniemi 2 h+kk+alk 42 m2

Rauhallinen, valoisa, erinomainen sijainti, hissi, eläimet ok, edullinen 0500-488 547

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Heli

www.sanaris. / laadinta Erkki Vuokila, toteutus

PILALLE HAKATTU METSÄ

MERENTUTKIMUSALUS

RAAMATUN

PALINDROMIMIES VUOLUKERMA VOI ARVAUSKIN

PORRAS

KOHO ASTIN ASETELMA A

SOMMITELTU EIVÄT UI MEILLÄ

NAUHURISSA ANNOS ERITTELYT AUTTAA TALLENNUKSESSA

avustuksia

RUIS KELAT KALASATAMA E U ALASIN AJASTIN A A S AHTO

MERIMIEHEN HUUDAHDUS

LIIKENTEESTÄ KAUPUNGISSA

-JÄÄ LEIJUU ILMASSA

POHJOINEN VYÖHYKE

SUMMITTAINEN VOI ONNI

ROMANTIIKAN

AJAN TAIDEMAALARI WILLIAM

RASA SIAT POTKIA A H

NOBELISTI CURIE

OSAKSI SALOA -I

ARANDA UUDET A UMPIO

UUNITUOREET

IVAT UUTE S TITAANI

ILMATIIVIS LAKRITSIKIN TULIVUORI -LIINA VOI KIPUA SEN MENTYÄ

SITTEN ITKUT U ERNA

-VILLA

SAITUREITA SOLBERG OLU ITA

VENELUOKKA

ITALIASSA

USKALTAUTUU AVANTOONKIN

KOTITALO Ä UIMARI R I A N A NÄYTTELEEKIN

-I TYNNI

ANKKALINNAN ASUKKI KOSKAAN TÄKKIIN

KIITOS! POHJOISKARJALASSA SARAN SUKUA

HELSINKIÄ

TAPOJA

OTAVA STAR AALE A A A E SIEPIT RUTIINIT TUNDRA KONALA KIILA

RIKKOMUKSISTA

EEVAN POIKA

VIL PAS KANTOLA

KYLLÄKIN KRITISOIJIA

ALUE ABEL S TOSIN K

TURNER EIJAT ANELUT T M UNET KÄSITE

USKONNOLLISIAKIN

MUSIIKKITERMI "KÄYDEN"

TIRSAT TAVAROILLE

VANHATAPIO

AJATELLEN LU OTU

emäs tähtikuvio ?

IMEÄ AALTO IIVO S R

NISKANEN JOOSEFIN ÄITI

KAUNAINEN

SISÄÄN AATELI T NÄRÄ

1/4

LÄHISUKUA SÄVELLAJI

R DUURI AAMU E A

TUNNE

ZOLAN TEOS EDELMANN

USKELA LAKKA IKKUNAT

KITSAS

"YKKÖSET"

STOLTENBERG

26.3.

Marian ilmestyspäivän evankeliumissa (Luuk. 1:39–45)

Neitsyt Maria saa enkeliltä ilmoituksen raskaudestaan ja lähtee tapaamaan sukulaisnaistaan.

Ruokalepo piteni

KEVÄISEN MAARIAN PÄIVÄN aattoyönä maataloissa tavattiin istua katolla ja kuunnella ääniä. Ne kertoivat tulevasta. Jos jostain suunnasta kuului soittoa, siellä tanssittiin pian häitä. Takomisen ääni viesti, että kohta on veistettävä ruumisarkku. Maarian päivän jälkeen työjärjestys maatiloilla muuttui. Valoisa aika alkoi olla jo niin pitkä, että talon väki pystyi pitämään pidemmän ruokalevon kuin talvella. Ennen vanhaan kun herättiin ja pantiin makuulle yhdessä auringon kanssa.

NINA

Maria saa vertaistukea

Mitä kaikkea Jeesuksen äidistä Mariasta onkaan arveltu? Ainakin, että hän oli hyvin nuori nainen, hädin tuskin täysikasvuinen. Aika varmasti köyhä, ehkä hentoinen ravinnon vähyyden takia, sillä tuon ajan Galileassa köyhyys tarkoitti nälkää ja kovaa työntekoa pienestä pitäen. Rohkea ja päättäväinenkin hän oli – näin voisi tulkita siitä, mitä tiedämme hänen roolistaan Jeesuksen äitinä.

Tämä lintunen, nuori nainen kiiruhtaa nyt vuoripolkuja pitkin tapaamaan vanhempaa naista, Elisabetia. Vain muutamaa päivää aiemmin hän oli kohdannut enkelin, joka oli kertonut uutisen kahdesta kohtalon yhteen liittämästä lapsesta.

Vasta alkanut raskaus ei vielä hidasta hänen kulkuaan seudulla, jossa maasto kohoaa ja laskee kerta toisensa jälkeen. Vauhtia matkalle antaa varmas-

ti tarve jakaa ihmeellinen kokemus toisen saman kokeneen kanssa. Voi vain kuvitella, miten paljon Maria haluaakaan jutella vanhemman sukulaisnaisensa kanssa käänteestä, joka muuttaa hänen koko elämänsä.

Kun Maria sitten saapuu perille vuorivaelluksensa jälkeen ja astuu sisään sukulaisten kotiin, Elisabetin ja Marian kohtalonyhteys kirkastuu Hengen voimasta. Elisabet huutaa sanat, joita niin monet ovat toistaneet hänen jälkeensä: ”Siunattu olet sinä, naisista siunatuin ja siunattu sinun kohtusi hedelmä!”

On helppo arvata, mitä merkitsee vanhemman läheisen antama tunnustus suuren muutoksen kynnyksellä. Elisabet ei kyseenalaista tai moiti Marian päätöstä, vaikka se ilmiselvästi ajaa tämän vaikeaan tilanteeseen tulevaisuudessa. Päinvastoin. Hän sanoo Marialle: ”Autuas sinä, joka uskoit!”

KAISA KARIRANTA

Kiitä ihmisistä

Kuka on luottanut sinuun? Kenen järkkymättömään tukeen olet voinut nojata silloin, kun valinnat ovat epävarmoja ja suunta sumuinen?

Kiitä Jumalaa ihmisistä, jotka näkevät sinussa viisauden ja voiman, jota päälle päin ei heti näy.

”

Tekstiä tehdessäni otan todesta

Jumalan suuruuden ja ihmiselämän vajavaisuuden. Kun ne kohtaavat, siinä syntyy armo.

KIRJAILIJA ANNA-MARI KASKINEN s. 8

Paastonajan ja pääsiäisen menot

HELSINKI Pohdinnan paikka

Säveltäjä Jussi Tuurna yllyttää

16.3.2023

kirkkojakaupunki.fi

Tärkeintä on löytää kysymyksiä

Teologiaa opiskeleva säveltäjä Jussi Tuurna innostui ihmiskäsitysten juurista ja pahan ongelmasta niin, että perusti Pakilan seurakuntaan klubin niiden pohtimiseksi.

Miksi maailmassa on pahaa?

Millaisia ihmiskäsityksiä on olemassa? Mikä on uskonnon ja tieteen suhde? Tällaisia kysymyksiä säveltäjä Jussi Tuurna huomasi aikuisiällä pyörittelevänsä. Yli viisikymppisenä hän päätti vihdoin sukeltaa niihin syvemmälle ja palasi yliopistoon, tällä kertaa opiskelemaan teologiaa.

– Minulle oli järisyttävä kokemus tajuta, mitä uskonnonfilosofia on. Sehän yhdisti kaiken, mitä olin pohtinut vuosia, Tuurna muistaa.

Nyt hän valmistelee gradua, joka liittyy filosofi Hans Jonasin ihmiskäsitykseen. Graduaiheestaan hän innostui niin, että ”puhuisi siitä vaikka kuinka”. Tutkielman teon sivutuotteena syntyikin ajatus uskonnonfilosofisista klubeista yliopistokontekstin ulkopuolella. Tuurna tarjosi ideaa kotiseurakuntaansa Pakilaan, ja siellä innostuttiin heti.

Lopputulos: Hyvän Paimenen kirkolla istutaan takkatulen ääreen tänä keväänä neljänä keskiviikkoiltana. Tuurna pitää alustuksen ja johdattelee sen jälkeen rentoa keskustelua.

– Ajatus ei ole löytää vastauksia vaan miettiä yhdessä, mistä kaikista näkökulmista uskonnonfilosofisia kysymyksiä voisi lähestyä.

USKONNONFILOSOFIA VOI kuulostaa monimutkaiselta, mutta tosiasiassa se valottaa ajatusmalleja, jotka vaikuttavat jokapäiväisen yhteiskunnallisen keskustelun taustalla. Esimerkiksi erilaisia ihmiskäsityksiä on Jussi Tuurnan mielestä mielekästä pohtia jo siksi, että se auttaa ymmärtämään ihmisten erilaisuutta.

– Käsitteistö auttaa hahmottamaan, miksi me toimimme kuten toimimme, hän uskoo.

Tuurna lupaa, että uskonnonfilosofisilla klubeilla keskustelu ei ole korkealentoista teoriaa,

vaan kiinnostavia asioita käsitellään ymmärrettävästi ja maanläheisesti.

Hän kaavailee klubien sopivan kaikenlaisille ikiaikaisista kysymyksistä kiinnostuneille ihmisille. Ei tarvitse kuulua Pakilan seurakuntaan tai edes kirkkoon, eikä tarvitse olla mitään pohjatietoa sen kummemmin uskonnosta kuin filosofiastakaan. Osallistujat saavat kysyä, vastata tai olla hiljaa, miten kukakin haluaa.

Minulle oli järisyttävä

kokemus tajuta, mitä uskonnonfilosofia on.

JUSSI TUURNA

– Mitään julistavaa näissä klubeissa ei ole, vaan kysymyksiä pyritään lähestymään niin objektiivisesti kuin mahdollista.

TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVA SIRPA PÄIVINEN

TYÖSSÄÄN JUSSI TUURNA on käsitellyt isoja aiheita aiemminkin, mutta taiteen kautta. Hän on vastannut musiikista esimerkiksi Pirkko Saision teatteriproduktioissa Homo!, Slava! Kunnia ja Musta Saara – Taiteessakin minua ovat kiinnostaneet eettiset kysymykset. Teologiassa käsitellään samoja asioita, mutta instrumentti on toinen, Tuurna summaa.

Ryhmien vetämisestä hänellä on niin ikään paljon kokemusta taiteen kentältä – hän on muun muassa opettanut musiikkia Teatterikorkeakoulussa viisitoista vuotta. Oman ajatteluapparaatin ja opetusosaamisen tuominen muiden iloksi kotiseurakuntaan tuntuu Tuurnasta mielekkäältä tavalta jakaa saatua hyvää.

– Kai minulla on jokin sisäinen eetos, että en halua hautoa pohdintojani yksin vaan uskon, että yhteinen jakaminen rikastuttaa kaikkia. Toivon, että klubien seurauksena löydämme ainakin uusia hyviä kysymyksiä! ■

Uskonnonfilosofinen klubi Hyvän Paimenen kirkon yläsalissa (Palosuontie 1) keskiviikkoisin 22.3., 5.4., 26.4. ja 10.5. kello 18.30–20. Ei ilmoittautumista. Lisätietoa: marita.toivonen@evl.fi.

Apua

Selitä se suomeksi Kielikahvilassa

Jos suomen kieli kaipaa harjoitusta ja iltapäiväkahvi sopii ohjelmaan, tiistaisin kannattaa suunnata Ruskeasuolle.

Seuraavana asiaa korjausrakentamisesta”, lupaa Yleisradion Selkouutiset, jonka edellispäiväinen lähetys pyörii valkokankaalla Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastissa. On tiistai-iltapäivä, ja Kielikahvila on jokaviikkoiseen tapaansa alkanut Selkouutisten katsomisella.

Penkeillä lähetystä seuraa viisi Irakissa, Afganistanissa, Kuwaitissa ja Hongkongissa syntynyttä suomen kielen harjoittelijaa sekä samankokoinen joukko heidän ohjaajiaan ja Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisia.

– Tiedättekö, mitä on korjausrakentaminen, kysyy yksi vapaaehtoisista, Olli Linsiö.

– Remontti, joku vastaa.

Uutisesta on bongattu myös sana ”miljardeja” ja aiheen tiedetään liittyvän jotenkin putkimiehiin. Oikeilla jäljillä ollaan!

KIELIKAHVILASSA KAIKKI puhuvat suomea. Yksi osaa muutaman sanan, toinen selviää jo harrastuksiensa kuvailusta.

Uutisten jälkeen kokoonnutaan kahvipöytien ympärille juttelemaan. Afganistanista kuusi vuotta sitten Suomeen muuttanut Homera Rahimi nostaa pöydältä kuvakortin ja kokeilee selittää siinä näkyvää tapahtumaa.

– Lapsi. Portaat, hän aloittaa. Vastapäätä istuva vapaaehtoinen Kersti Kirjalainen kuuntelee ja auttaa sitten.

– Lapsi kiipeää portaita. Missä hän mahtaa olla? Onko hän kotona?

Ehkäpä. Irakista lähtöisin oleva Zahraa Al-lami on paikalla ensimmäistä kertaa ja kuuntelee tarkkaan, kun Kirjalainen selittää sanaa kaide, joka myös näkyy kuvassa. Sen ansiosta lapsi ei tipu portailta.

Sekä Rahimi että Al-lami opiskelevat Ammattiopisto Liven työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa ja löysivät tänne ohjaajiensa tuomina. He ovat Kielikahvilaan tyytyväisiä, sillä täällä saa kontaktin suomalaisiin.

KIELIKAHVILA ON SPR:n ja Töölön seurakunnan yhteisprojekti: ensimmäisen kautta tulevat vapaaehtoiset, toisen kautta tilat. Alkujaan se oli henkireikä vuonna 2015 Ruskeasuolle vastaanottokeskukseen majoittuneille turvapaikanhakijoille. Vastaanottokeskusta ei enää ole, mutta Kielikahvilan tarve ei ole kadonnut: helsinkiläisistä lähes 17 prosenttia on vieraskielisiä.

– Aina on joku uusi mukana, ja lisää väkeä mahtuisi, Olli Linsiö mainostaa. ■ Kielikahvila Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastissa (Tenholantie 6) joka tiistai kello 13–14.30.

– Mitään julistavaa näissä klubeissa ei ole, vaan kysymyksiä pyritään lähestymään niin objektiivisesti kuin mahdollista, sanoo Jussi Tuurna.

Homera Rahimi (vas.) ja Zahraa Al-lami opettelevat suomea kuvakorttien avulla, juttuseurana Kersti Kirjalainen (selin). Parhaimmillaan suomen kielen harjoittelijoita on ollut kahvittelemassa parikymmentä.

TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVA SIRPA PÄIVINEN

Jukasta tuli seurakunnan kerhopappa

Kun suurin osa lauttasaarelaisista vielä nukkuu, Jukka Silvennoinen, 77, herää kotonaan Vattuniemessä. Aamuviideltä hän on lenkillä Uffe-mäyräkoiran kanssa ja kello 6.15. hän saapuu Lauttasaaren kirkolle laittamaan paikkoja valmiiksi.

Kun ensimmäiset äidit ja isät lapsineen saapuvat perhekerhoon yhdeksäksi, Silvennoinen on toivottamassa heitä tervetulleiksi. Hän laskeskelee olevansa kirkolla keskimäärin viitenä päivänä viikossa. Kun ei ole kerhopäivä, hän saattaa vaikka huoltaa välineitä. Kesällä Silvennoinen oli mukana kirkon sauna- ja grilli-illoissa.

Seurakuntaneuvosto valitsee kirkkoherran

Haagan seurakunnan uuden kirkkoherran valitsee seurakunnan luottamushenkilöistä koostuva seurakuntaneuvosto. Haagan seurakuntaneuvosto käsitteli uuden kirkkoherran valintatapaa kokouksessaan 28. helmikuuta ja äänesti asiasta.

Välillistä vaalitapaa kannatti enemmistö eli yksitoista seurakuntaneuvoston jäsentä. Välillisessa vaalissa kirkkoherran valitsee seurakuntaneuvosto.

– Voisi sitä tietysti päästä helpommallakin, minulle on sanottu. Mutta kun se ei käy niin. Perhekerhoon pitää olla helppo tulla. Ei se voi niin mennä, että vanhemmille sanotaan: kantakaa tuosta ensin kolme penkkiä ja kaksitoista jakkaraa jumppasaliin, Silvennoinen perustelee.

Joskus jonkun kirkolle saapuvan lapsi saattaa vielä nukkua vaunuissa. Silloin Silvennoinen sanoo vanhemmalle, että menepäs juomaan kahvia. Minä työnnän vaunuja sen aikaa ja tulen sanomaan, kun lapsi herää.

– Sitten juttelen sille vauvalle. Selostan nähtävyyksiä kuten että katsohan, tässä on oravan pysäkki.

Vielä kymmenen kuukautta sit-

Haagan seurakuntaneuvoston

jäsenistä kolme oli välittömän vaalin kannalla. He siis toivoivat, että seurakuntalaiset voisivat äänestää uuden kirkkoherran kirkkoherranvaalissa. Valintamenettely menee vielä tuomiokapitulin vahvistettavaksi.

Seurakuntaneuvosto käsitteli kokouksessaan myös kirkkoherran valinnan aikataulua. Tavoite on, että virka tulisi haettavaksi jo maaliskuun aikana ja että uusi kirkkoherra valittaisiin kesäkuussa.

Haagan seurakunnan kirkkoherran virka tulee hakuun, sillä

ten Jukka Silvennoinen ei sanojensa mukaan ”tiennyt vauvoista mitään”. Hän oli kuitenkin lukenut Lauttasaaren seurakunnan tiedotuslehtisestä asioita, jotka puhuttelivat: Ovet ovat auki. Tule sellaisena kuin olet. Hyvää täällä yritetään.

KUN LAUTTASAAREN KIRKKO vihittiin remontin jälkeen uudestaan käyttöön kevättalvella 2022, Silvennoinen meni kysymään silloiselta kirkkoherralta Juha Rintamäeltä, miten seurakunnan vapaaehtoiseksi pääsee. Rintamäki kutsui Silvennoisen käymään hänen juttusillaan.

– Kerroin elämänhistoriani ja kysyin, onko minulle käyttöä. Hän sanoi, että tehdäänpä kierros kirkolla ja katsotaan, mitä vapaaehtoistyö

edellinen kirkkoherra, opintovapaalla kesäkuun alkuun saakka ollut Heikki Nenonen irtisanoutui tehtävästään tammikuussa. Vt. kirkkoherrana toimii nyt Mari Mattsson. Haagan seurakuntaan kuuluu noin 13 000 jäsentä.

Kynttilöistä kertyi 1,2 tonnia parafiinia

Valoa Ukrainaan -tapahtumassa Helsingin tuomiokirkon portaille jätetyistä kynttilöistä saatiin 1,2 tonnia parafiinia Ukrainaan. Perjantaina 24. helmikuuta, kun Uk-

voisi olla. Minulla oli mielessäni jokin kulttuuritoiminta, mutta kun tulimme kerhoon, lastenohjaaja Eija Härkänen sanoi, että täällä tarvitaan pappaa. Minä sanoin siihen, että voin tulla huomenna.

ANTTI RINTALA

Tuomiokirkon portaille tuotiin Valoa Ukrainaan -tapahtumassa noin 5 000 kynttilää. Nyt niitä hyödynnetään Ukrainassa.

Kaikki se aika, jonka olen kirkolla, olen läsnä.

Jukka Silvennoinen kohtaa

Lauttasaaren kirkolla ihania vauvoja ja huikean viisaita iltapäiväkerholaisia.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT JOONAS VOHLAKARI

Kerhopappa Jukka

Silvennoinen saapuu jo aamuvarhaisella laittamaan paikkoja valmiiksi kerhoon saapuville lapsille ja vanhemmille. Sylissä 2-vuotias Oula Pesola.

KERHOPÄIVINÄ Jukka Silvennoinen istuu usein kerhotilan, keittiön ja jumppasalin välisellä käytävällä kaiken hulinan keskellä ikään kuin liikennepoliisina. Vauvoista hän on oppinut vajaassa vuodessa olennaisen.

– He ovat ihania. Vauvoille riittää, että on pahvilaatikko ja joku, joka vilkuttaa.

Hän on tutustunut myös iltapäiväkerholaisiin, jotka tulevat kirkolle koulun jälkeen.

– Heillä on huikea energia ja he ovat viisaita kuin mitkä. Pihalla iltapäiväkerholaiset leikkivät ihan tavallisia leikkejä kuten viimeinen pari uunista ulos ja kymmenen tikkua laudalla.

Silvennoinen on selvästi löytä-

rainan sodan alkamisesta tuli kuluneeksi vuosi, Ukrainaa ja ukrainalaisia huomioitiin monin tavoin: soittamalla kirkonkelloja, sytyttämällä kynttilöitä, viettämällä hiljaisia hetkiä, rukoilemalla ja liputtamalla.

Helsingin tuomiokirkon portaille tuotiin tapahtumassa noin 5 000 kynttilää, joiden ei annettu palaa loppuun, vaan jotka kerättiin hyötykäyttöä varten. Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry lähettää materiaalin Ukrainaan, ja Ukrainassa parafiinista tehdään juoksuhautakynttilöitä.

nyt paikkansa kirkolta, mutta niin ovat kirkolla käyvät vanhemmat ja lapsetkin tykästyneet häneen. Yksi äideistä tulee kertomaan, että kirkolla käyvät vanhemmat halusivat viime jouluna muistaa kerhopappaa jotenkin ja keräsivät rahaa yhteiseen joululahjaan. Sitä kertyi yhteensä 350 euroa, ja Jukka-pappa sai lahjakortin Lidliin.

LAUTTASAARI ON PAIKKA, jossa saattaa asua monta sukupolvea ja jonne palataan, kun on oltu välillä poissa. Toisaalta Lauttasaaressa, kuten muuallakin Helsingissä, asuu myös paljon perheitä, joiden omat mummot ja papat ovat kaukana. Kerhopappaa tarvitaan.

Jukka Silvennoisen juuret ovat

Kirkkovaltuutettuja pyrkii eduskuntaan

Kevään eduskuntavaaleissa on ehdolla myös joukko Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteisten kirkkovaltuustojen jäseniä.

Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston jäsenistä eduskuntaan pyrkivät Maaret Castrén (Kokoomus), Veli-Pekka Dufva (Kokoomus), Ville Jalovaara (SDP), Otto Meri (Kokoomus), Sari Mäkimattila (Kristillisdemokraatit) ja Nina Suomalainen (Kokoomus).

Eduskuntavaalien varsinai-

Lauttasaaressa, mutta hänkin kävi välillä muualla.

– Muistan, kuinka tätä kirkkoa rakennettiin 1950-luvulla ja kuinka pääsin Lauttasaaren kirkossa ripille.

– Myöhemmin hyvästelin Lauttasaaren kuin sotaan lähtevä nuorukainen vakuuttaen, että joskus vielä palaan. Seitsemän vuotta sitten tulin takaisin.

TYÖURANSA Silvennoinen teki kulttuurin parissa: muun muassa Kansallisoopperassa näyttämöjärjestäjänä, Ylellä dokumenttitoiminnan amanuenssina ja Ilmajoen musiikkijuhlilla.

Nyt eläkkeellä hänellä on aikaa vapaaehtoistyölle.

nen vaalipäivä on sunnuntai 2. huhtikuuta. Ennakkoon voi äänestää 22.–28. maaliskuuta.

Avantouinti jatkuu Laajarannassa

Roihuvuoren seurakunta ja Laajasalo-Degerö-seura ovat allekirjoittaneet vuokrasopimuksen, jonka ansiosta avantouinti Laajarannassa on voinut jatkua läpi talven. Laajaranta on meren rannalla oleva paikka, jonka Helsingin seurakuntayhtymä omistaa ja jota Roihuvuoren seurakunta on käyttänyt ja vuokrannut.

– Se johtuu siitä, että minulla ei ole nettiä eikä älypuhelinta. Olen sellainen radionkuuntelija. Kaikki se aika, jonka olen kirkolla, olen läsnä, ja jos olen muualla, olen sielläkin läsnä.

KUN ERI SUKUPOLVET kohtaavat kirkolla ja voi palvella toista, ollaan elämän ytimessä.

– Kaikkeen liittyy kasvun idea. Elämä on kasvua, eteenpäin, mieluusti myös ylöspäin. Se on sekä fyysistä että myös henkistä ja hengellistä kasvua. Jos ei kasva, alkaa taantua.

– Elämä ei saa olla hukkareissu. Vapaaehtoistyö on palvelua, ja sitä elämässä pitääkin olla, kerhopappa sanoo. ■

Seurakunta ei kuitenkaan voinut enää tarjota avantouintimahdollisuutta, sillä se ei täyttänyt kaikkia kuluttajaturvallisuuslain talviuintipaikan tarjoajalle asettamia vaatimuksia. Asia ratkesi lopulta niin, että Laajasalo-Degerö-seura sai käyttöönsä Laajarannan saunarakennuksen ja laiturialueen talviuinnin järjestämiseksi.

Huhtikuun loppuun kestävällä vuokrakaudella talviuintia voivat Laajarannassa harrastaa seuran talviuintitoiminnan jäsenet.

Kirkko haluaa terapiatuen hallitusohjelmaan

Kirkko haluaa nuorten matalan kynnyksen terapiatuen seuraavaan hallitusohjelmaan. Hyvän esimerkin nuorille suunnatusta matalan kynnyksen palvelusta tarjoaa seurakunnissa käynnistynyt walk in -terapia.

Kaikki kirkon seitsemän hallitusohjelmatavoitetta ovat luettavissa osoitteessa: evl.fi/plus/yhteiskunta-ja-kirkko/kirkon-hallitusohjelmatavoitteet-2023

LänsiHelsinki

Haagan seurakunta

Virasto: Vespertie 12

Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi

Osoitteet:

Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17

Striimaukset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla sekä YouTubessa www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

Messu su 19.3. klo 10. Suora radiolähetys. Kolari, Silin, Salo, Anna Marte, Lento-kuoro. Striimataan. Marianpäivän messu su 26.3. klo

10. Muroma-Nikunen, Silin, Nyrönen. Lähde-kuoro. Striimataan.

Aamupuuro su klo 9–9.45, keittolounas klo 11.30–12.30.

Meänkielinen messu ke 22.3. klo

18. Satu Kreivi-Palosaari, Mari Mathlin, Elina Koivisto, Virva Krans, Jarmo Kökkö ja Markku Palosaari, Anna Marte. Kirkkokahveilla leetaa eli jästipullaa. Striimataan. Iltamessu ke 29.3. klo 18. Silin, Marte.

Kompletorio pe klo 19. Silin. Striimataan. Hiljainen rukous klo 18.30 alkaen.

Laudes ke klo 7.30. Silin. Striimataan.

Ad sextam to klo 12. 23.3. KreiviPalosaari. 30.3. Kolari.

TAPAHTUMIA

Konsertti ti 21.3. klo 18.30. Luhmon pianistit.

Teematorstai – Haagan kauppala 100 v. Klo 12 kirkkohetki, klo 12.15 lounas (6 e), klo 13 ohjelma. 23.3. Martta-toimintaa Haagassa. 30.3. Minun Haagani, kirjailija ja runoilija Pia Perkiö.

Haagan kauppala 100 v. -juhlanäyttely 24.3. asti.

Rento kirjapiiri to 23.3. klo 18. Anna Soudakovan Mitä männyt näkevät.

Earth Hour la 25.3. klo 18. Ehtoollinen kynttilän valossa. Silin. Hannakaisa Nyrönen. iltatee.

Ett Ord -konsertti su 26.3. klo 15.

Kamarimusiikkiteos, säv. Jouni Rantanen, libretto Meri Vesanto.

Olga Harrison, sopraano, Juuso Koski, tenori, Anu Luukela, sello, Anna Vesimäki, viulu, Soili Rantanen, huilu, Iiro Pukkinen, piano.

Hyvän mielen keidas to klo 15.

Ateria 2 e. Ehtoollishetki 30.3. klo

14.

Käsityökerho ma klo 13. Pelikerho la 25.3. klo 12.

Perhekerhot ma klo 17.30–19

Tönöllä, to klo 9.30–11 kirkolla, pe

klo 9.30–11 Mariankodilla, Schildtinpolku 6.

Iltapyhis 3–6-v. to 30.3. klo 17.30–

19.

Virpomisvitsapaja ma 27.3. klo

17–19. Omat oksat, koristeet kirkolta.

Pieni pääsiäisvaellus ti–pe 28.–

31.3. klo 9–12.

Lähetyspiiri ma 20.3. klo 14.

Lähetyspiiri ti klo 13.

Hiljaisuuden joogaa® su klo 18.30–20 kirkossa.

Elämän ihmettelijät -keskusteluklubi to 30.3. klo 17.30. Tied. ja ilm. erlauri@gmail.com.

Kannelmäen seurakunta

Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki

Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6

Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

Seuraa somessa:

FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet

IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Perhemessu su 26.3. klo 10 kirkossa kaikenikäisille. Messun jälkeen pihalla keittoa ja puuhaa perheille. Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18. Ehtoollishetki 22.3. vietetään hiljaisuudessa, 29.3. lauletaan Taizé-lauluja.

TAPAHTUMIA

Hiljaisuus puhuu – runoa ja musiikkia la 18.3. klo 16 kirkossa. Jouni Somero, piano. Tuula Järvisen runoja lausuu Raija Kilpeläinen-Somero. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Soppatykki ti 21.3. klo 12–13.30 kirkon pihalla. Tarjolla kasvishernekeittoa.

Lapset kasteelle viikonloppuna

Kasteviikonlopussa Pitäjänmäen kirkolla kastetaan vauvoja, taaperoita ja isompiakin lapsia sekä lauantaina että sunnuntaina 1.–2. huhtikuuta. Mitä muuta kasteviikonlopussa tapahtuu, kasvatuksen pappi Jukka Vanne?

– Lauantaiaamuna on mahdollisuus osallistua ”kertausrippikouluun” kasteesta. Pohdimme yhdessä, miksi lapsia ylipäänsä kastetaan ja mitä kaste merkitsee. Mukaan voi tulla, vaikka ei olisi kastetta tiedossa. Lapsille on järjestetty siksi aikaa lapsiparkki.

Mitä lapsi saa kasteesta?

– Lapsi kastetaan Jumalan lapseksi. Hän saa elämäänsä Jumalan armon ja rakkauden. Lapsen kasvaessa elämää helpottaa, kun ei tarvitse olla täydellinen. Ei tarvitse kantaa kaikkia elämän taakkoja yksin.

Moni vanhempi jättää lapsen kastamatta ajatellen, että antaa lapsen sit-

Viittomakielinen raamattupiiri

kirkossa tiistaina 21.3. klo 15–17. Vieraana kuurojentyöntekijä Marika Jouhki.

Klanun Mummola la 25.3. klo 10–13 Klanulla. Lapsille ja aikuisille yhdessä, leikkiä, askartelua ja lukemista yhdessä vapaaehtoisten mummojen kanssa. Tarjolla välipalaa. Avoimet ovet.

Perheiden aamupäivä su 26.3. kirkolla. Klo 10 kirkossa perhemessu, jonka jälkeen kirkon piha-alueella tarjolla soppalounasta. Metsäkasteen alpakat ja lampaat vierailevat. Mahdollisuus pelata ja leikkiä.

Miesten piiri tiistaisin klo 13–15 Malminkartanon kappelilla. Hartautta, kahvia ja känttyä, keskustelua maailmanmenosta. Vetäjinä TM

Aku Kähärä ja pääsuntio Juha

Lepistö.

Lauletaan yhdessä to 16.3. ja 30.3. klo 10.15 kirkossa kanttori Anne Myllylän kanssa.

Työtupa ti 21.3. klo 15–18. Avoin käsityö- ja askarteluhuone Klanulla.

Eläkeläisten päivähetki ke 22.3. klo 12.30–14 Klanulla. Tervetuloa keittolounaalle, tapaamaan muita eläkeläisiä ja juttelemaan kaikesta taivaan ja maan väliltä.

Lähetyspiiri ti 28.3. klo 17–18.30 Klanulla. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille.

Pääsiäismyyjäiset la 1.4. klo 11–13 Klanulla. Myynnissä käsitöitä ja buffetissa keittoa seurakunnan lähetystyön hyväksi. Maksu käteisellä. Järjestää seurakunnan Lähetys ja Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot.

Munkkiniemen seurakunta

Virasto: Raumantie 3. Avoinna to klo 9–13, Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi

Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3

ten aikanaan valita vakaumuksensa. Mitä ajattelet tästä?

– Ajattelen, että se on tavallaan karhunpalvelus lapselle. Paha se on yhtäkkiä alkaa puhua englantiakaan, jos ei ole ollut tilaisuutta kuulla ja harjoitella kieltä.

– Vähän sama homma on kristillisen tradition kanssa. Jos siihen ei ole millään lailla kasvanut, on vaikea ymmärtää edes oman sydämensä kaipuu-

ta, saatikka keskustella hengellisistä ja henkisistä asioista, kun ei edes tiedä, mistä itse ponnistaa.

EIRA SERKKOLA

Ilmoittaudu pe 24.3. klo 15 mennessä seurakuntatoimistoon pitajanmaki. srk@evl.fi tai p. 09 2340 5600 (avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16) tai papille: jukka.vanne@evl.fi, p. 040 526 1115. Ristiäiskahvit sunnuntaina. Kertausrippikoulu la klo 10–11.30. Ilmoittautuminen lapsiparkkiin viim. pe 31.3.

Jäikö lapsi kastamatta? Pappi Jukka Vanne kollegoineen kastaa pieniä ja isompiakin lapsia Pitäjänmäen kirkon kasteviikonlopussa 1.–2.4.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.–31.3.

Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET

Messu klo 11 sunnuntaisin Munkkivuoren kirkossa. 19.3. Herättäjäjuhlien kirkkopyhä. Saarna herättäjäjuhlien pääsihteeri Anna Saaristo, Jouni Hartikainen, Senni Valtonen. Messun ja kirkkokahvien jälkeen siioninvirsiseurat seurakuntasalissa. 26.3. Riikka Kuusisalo, Mirjam Kyrönseppä ja sekakuoro Procantus.

Levollisuuden messu la 18.3. klo

18 Munkkiniemen kirkossa. Kaisa Hirvonen ja Senni Valtonen.

Messu 26.3. klo 13 Munkkiniemen kirkossa. Riikka Kuusisalo, Mirjam Kyrönseppä.

TAPAHTUMIA

Pop up -infoa digistä to 16.3 ja 30.3. klo 12–12.30 Munkkiniemen kirkossa.

Oboe- ja fagottiseuran barokkikonsertti su 19.3. klo 16 Munkkivuoren kirkossa. Vapaa pääsy. Pop up -infoa digistä ti 21.3. ja 28.3. klo 10.30–11 Munkkivuoren kirkossa.

Iltamusiikkihetki ti 21.3. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Marika Kukhianidze, piano, Nikoloz Jafaridze, viulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e lähetystyölle.

Ylioppilaskunnan Soittajien kamarimusiikkikonsertti pe 24.3. klo 19 Munkkivuoren kirkossa. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen käsiohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykseen.

Ilta nuotiolla to 30.3. klo 18 Munkkivuoren kirkon pihalla. Omat paistettavat mukaan.

Syvyyden säveliä – Hiljaisen viikon ja paastonajan virsi-ilta la 1.4. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Tule laskeutumaan hiljaiseen viikkoon laulamalla yhdessä, mukana kanttorimme Senni Valtonen.

Pitäjänmäen seurakunta

Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@ evl.fi

Osoitteet:

Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4

www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki

www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu ja Laula kanssamme -yhteislaulutilaisuus su 19.3. klo 10. Vanne, Luoma, Ahola.

Marianpäivän messu ja suuret synttärit su 26.3. klo 10. Vuori, Vanne, Ahola, Cantabile-kuoro. Messun jälkeen syntymäpäiväjuhla kutsuvieraina oleville jäsenille.

Kutsumme juhliin 70, 75, 80, 85 ja yli 90 vuotta 1.1.–30.6.2023 täyttäneet ja täyttävät.

Paastonajan arkiretriitti ja viikkomessu keskiviikkoisin 12.4. asti klo 18. Petri Tikka ja Maika Vuori. Mahdollisuus keskusteluun tai rippiin klo 17.30. Messu klo 18, jonka jälkeen klo 18.30 meditatiivista rukousta. Rukous päivän päättyessä klo 19.15.

TAPAHTUMIA

Oikeasti aikuisten Kellari-ilta to 23.3. klo 16–18 kirkon kellarikerroksessa. Kahvittelua, juttuseuraa, biljardia. Mukana diakonit.

Aamupuuro ti 28.3. klo 9–11 kirkolla. Maksutonta aamupuuroa, kahvia, teetä ja rentoa yhdessäoloa kellarikerroksessa.

Lähetyspiiri ke 29.3. klo 14 kirkolla. Kirkkoherra Maika Vuori kertoo kokemuksia Kolumbiasta. Kertausrippikoulu kasteesta la 1.4. klo 10 kirkossa. Miksi kastamme lapsia? Mitä kaste merkitsee?

Näitä ja muita kysymyksiä pohdimme yhdessä. Kastekertauksen

ajaksi on mahdollisuus lapsiparkille, johon ilm. 31.3. mennessä

Sannalle, p. 040 519 0402.

Kevätmyyjäiset la 1.4. klo 11–13 kirkolla. Leivonnaisia, käsitöitä, arpoja, lounas ja kahvio. Maksut käteisellä tai pankkikortilla.

Keskusta

Tuomiokirkkoseura kunta

Virasto: Bulevardi 16 B ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–12, to–pe klo 9–12 p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi

helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko

Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29,

ma–la klo 9–18, su klo 11–18

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–14

Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna

C43, to–la klo 12–16

Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe

klo 12–15

Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

Annankulma, Annankatu 14D

Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha

Seuraa meitä:

Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko

Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Iltapäiväkerhojen haku on käynnissä

Hei, tulevan eka- tai tokaluokkalaisen vanhempi! Nyt on aika miettiä pikkukoululaisen iltapäiviä ensi lukuvuonna ja hakea hänelle kerhopaikkaa 1.5. mennessä.

Iltapäiväkerhossa lapsi voi viettää aikaa turvallisesti ja mukavasti yhdessä kavereiden kanssa. Kerhoissa leikitään, askarrellaan, pelataan ja liikutaan – lepoa ja välipalaa unohtamatta.

Osallistuminen ei edellytä kirkkoon kuulumista, ja kerhotoiminta suunnitellaan lasten mielipiteitä kuunnellen ja perheiden katsomuksia kunnioittaen. Iltapäiväkerhoja järjestetään Haagan, Kallion, Lauttasaaren, Malmin, Mikaelin, Munkkiniemen, Oulunkylän, Paavalin ja Töölön seurakunnissa.

Lue lisää iltapäiväkerhotoiminnasta: helsinginseurakunnat.fi/lapsetjaperheet

JUMALANPALVELUKSET

Messu su klo 10 Tuomiokirkossa (myös YouTube), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu (ja pyhäkoulu) Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. su ja juhlapyhinä), klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa. Vanhan kaavan messu su 26.3. klo 12 Mikael Agricolan kirkossa. Agricolamessu ke klo 19 Agricolan kirkossa.

Viikkomessu to klo 12 Tuomiokirkossa.

Iltakirkko la klo 18 Tuomiokirkossa.

Ajan Merkit -messu su 19.3. klo 10 Tuomiokirkossa. Saarna STM:n johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki.

Anglikaaninen Marianpäivän messu la 25.3. klo 10 Mikael Agricolan kirkon kappelissa.

TAPAHTUMIA

Annankulmassa:

Annankulman olohuone ke ja to klo 11 ja pe klo 9.

Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14D ke klo 12. Muulloin sähköpostitse/puhelimitse. Yhteyst. virastosta/netistä.

Bulevardin pihasalilla: Naisten raamattupiiri ma klo 14.

Miesten raamattupiiri ma klo 18. Raamattupiiri to klo 16.30.

la, 29.3. Stefan – panhuilun mestari, Stefan Stanciu.

Konsertti Kaiku ympäri kiirii 18.3. klo 18. Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajat (KYL) ja Akateeminen mieskuoro Psaldo. Liput tiketti.fi

Konsertti Pekka Toivonen: You Me 23.3. klo 20. Uusklassisen albumin julkaisukonsertti.

Suomenlinnan kirkolla: Koululaisten Olkkari ti klo 14. Voimasiskot ti 21.3. klo 17.45 Suomenlinnan kirkon kryptassa. Rukouksen ilta ke klo 16 Suomenlinnan kirkon kryptassa. Rukousta ja Gospelia su 19.3. klo 14.

Tuomiokirkolla:

Aamurukouspiiri ma klo 7.30. Päivärukous ma, ti ja pe klo 12. Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki ma klo 18 Tuomiokirkon kappelissa.

Neulepiiri 28.3. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa.

Seniorijumppa ke klo 9.30 Tuomiokirkon kryptassa.

Päiväkonsertti ke klo 12. Kristillinen meditaatio ke klo 18 Tuomiokirkon kappelissa. Eduskuntavaalikeskustelu maahanmuutosta 20.3. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa.

Konsertti Duruflé: Requiem 30.3. klo 19. Tuomiokirkon kamarikuoro Viva vox ja Helsingin kamariorkesteri, joht. James S. Kahane. Vapaa pääsy.

Hyvän toivon kappelilla: Yhteisöruokailu ma klo 17.

Kappelikahvila ti klo 14.

MLL:n iltaperhekerho parillisilla viikoilla ma klo 18.15.

Perhekerho ma ja ti klo 9.30.

Vauvaperhekerho ti klo 13.

MLL:n perhekerho ke klo 9.30.

Koululaisten kokkikerho ke klo 15.45.

Koululaisten Olkkari to klo 14.

Baby and Toddler Group on Fridays at 1.30 pm.

Luomakuntakerho pe klo 15.30.

Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki to klo 9.30.

Musaryhmä to klo 18.

Raamattupiiri parittomilla viikoilla pe klo 18.

Katajanokan seurakuntakodilla:

Lasten kerho ke klo 16.30.

Perhekahvila pe klo 10.

Meritullissa:

Seniorijumppa ma klo 10 ja 11 liikuntasalissa.

Lasten liikuntakerho ti klo 9.30 liikuntasalissa.

Perhekerho to klo 15.

Mikael Agricolan kirkolla:

Diakoniaruokailu ti klo 12 Agricolan kryptassa. Hinta 1 e.

Tribe-tiistai ti klo 16.30.

After school ke klo 15.

Perhekerho pe klo 9.30.

Seniorifoorum ke klo 13. Edullinen

kahvitarjoilu kryptassa klo 11.30.

22.3. Miten NATO vaikuttaa elämäämme, amiraali Juhani Kaskea-

Vanhalla kirkolla: Päiväkonsertti ti klo 12. Ei 14.3. ja 21.3.

Lasten kuorokerho Vanhan kirkon varpuset ke 29.3. klo 14.30. Vanhan kirkon keskiviikot klo 18. 22.3. Sanan ääressä ihmetellen ja kysellen, 29.3. Hengellisen luovuuden lähteillä.

Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18. Pappi tavattavissa to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Tarkista ajankohtaiset tiedot ryhmätoiminnasta helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko

Kallion seurakunta

Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi

Osoitteet: kallionseurakunta.fi

Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19

Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET

Kallion kirkossa:

Iltamessu maanantaisin klo 18. 20.3. Partti, 27.3. Uusi-Rauva.

Matkalaisen messu tiistaisin klo 18. 21.3. ja 28.3. Helanne. Meditatiivinen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 22.3. Kotakorpi, Anima mea, joht. Vuori. 29.3. Lindfors, Anima mea, joht. Korhonen. Messun jälkeen tee ja meditatiivisen kirjoittamisen hetki, Nina Klemmt ohjaa.

Kivimessu torstaisin klo 18. 23.3. ja 30.3. Juhantalo, Niskala. Iltamessu perjantaisin klo 18. 17.3. ja 24.3. Hynninen. Perjantai-illan lectio klo 17–18 kappelisalissa.

Herättäjän kirkkopyhän messu su 19.3. klo 10. Hynninen, Uusi-Rauva, Kotakorpi, Oksanen, avustajana Saara Valaranta, Hiljaa Ensemble, joht. Jukka Jokitalo. Messun jälkeen kirkkokahvit ja seurat.

Messu su 26.3. klo 10. Lindfors, Partti, Niskala, Mäki-Kokkila.

Alppilan kirkossa:

Vironkielinen messu su 19.3. klo

11. EELK pappi Kaido Soom, Õunap.

Marianpäivän Sateenkaarimessu la 25.3. klo 17. Esa Uusi-Kerttula saarnaa, liturgina Jaana Partti.

Kiinankielinen messu su 19.3. ja 26.3. klo 13.

Tasausmessu su klo 16. 19.3. Viljamaa, Oksanen, 26.3. Lindfors, Niskala.

TAPAHTUMIA

Tervetuloa Lasten satamaan, vanhemmat ja lapset! Olemme paikalla sinua varten lauantaina

18.3. klo 10–12 Kauppakeskus Redin

Vapaankaupungin Lastenhuoneella. Jutellaan yhdessä siitä, millaisia toiveita sinulla tai perheelläsi on seurakunnan toiminnalle Kalasataman alueella. Kerhoja? Keskusteluja? Vanhemmuuden tukemista?

Jotta voit rauhassa kertoa ajatuksesi, olemme valmistelleet lapsille samaksi ajaksi iloista ja hauskaa tekemistä: kasvomaalausta, muotoilmapallojen tekemistä ja donitsin tuunausta. Voit siis myös vain rentoutua ja viettää mukavan hetken yhdessä kahvikupin äärellä. Tule keskustelemaan ja jakamaan ajatuksiasi yhdessä Seurakunta ilman seiniä -hankkeen Visa Viljamaan ja Hilpi Perttulan kanssa. Jotta voimme taata tarjoilun, pyydämme ystävällisesti teitä ilmoittautumaan tapahtumaan

hilpi.s.perttula@evl.fi tai p. 050 475 7597. Nähdään Lasten satamassa! Vauvatreffit Redin lastenhoitohuoneella maanantaisin 13.3.–29.5. klo 9–11.

Unelmien Sielunmessut IV la 18.3 klo 18–24. Tule nauttimaan musiikista, tunnelmasta ja miljööstä tavalla, jota pääset harvoin kokemaan. Liput biletti.fi

Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 23.3. Muotoilijat Vuokko ja Antti Nurmesniemi. Näyttelysuunnittelija Harry Kivilinna kuvien kera. Päivi Istala haastattelee. 30.3. Lääkärin ja potilaan kohtaamattomuus. Lääketieteen

2 x requiem, 1 x passio

The St Nicholas Chamber Choir esittää Duruflén Requiemin pe 24.3. klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5, ja su 26.3. klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Solisteina Marle Himberg, Eira Karlson ja Ville Salonen, urkurina Irina Vavilova. Liput 20 e osoitteesta anglican.fi ja ovelta.

Myös Helsingin tuomiokirkossa pääsee kuulemaan Duruflén Requiemia to 30.3. klo 19 Frankofonian juhlakonsertissa. Tuomiokirkon kamarikuoro Viva vox ja Helsingin kamariorkesteri. Vapaa pääsy. Etukäteisilmoittautuminen Ranskan instituutin sivulla france.fi

J. S. Bachin Johannes-passio esitetään la 25.3. klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Kamariorkesteri Refugium musicum, Vokaaliyhtye Incanto ja Mäntsälän Oratoriokuoro, solisteina Eero Hartikainen, Toni Hintsala, Leila Saari, David Hackston, Niilo Erkkilä ja Kristian Lindroos. Liput 30/25/15 e Ticketmasterista ja ovelta.

Unelmien Sielunmessut

Unelmien Sielunmessut IV -tapahtuma rakennetaan muun muassa teknomusiikin ja live-elementtien ympärille la 18.3. klo 18–24 Kallion kirkossa. Esiintyjinä Jori Hulkkonen, Acid Kings, Detalji, Kumea Sound, Alec Hall ja Tiberiuz, Mari Sainio & Ilari Heinilä

Liput 35 e biletti.fi. Tuotto lahjoitetaan Mieli Ry:lle ja nuorten mielenterveyspalveluihin.

tohtori Anneli Vainion pohdintoja parantajista ja potilaista, kivusta ja saattohoidosta. Päivi Istala haastattelee.

Lauttasaaren seurakunta

Seurakunnan infopiste: Myllykallionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta.

Avoinna ma–pe 10–18. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi

Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi

Osoitteet:

Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b, avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan.

JUMALANPALVELUKSET

Messu ja luottamushenkilöiden

tehtävään siunaaminen sunnuntaina 19.3. klo 11.

Hiljaisuuden viikkomessu keskiviikkoisin klo 18.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11. Vauvakirkko 18.3. klo 15.

Messu sunnuntaina 26.3. klo 11.

Larun POP-messu 26.3. klo 18.

Bändivetoinen messu.

Palmusunnuntain perhemessu

2.4. klo 11.

Lasten pääsiäiskirkko ke 5.4. klo

9.30. Kesto 20 min.

Seurat 5.4. klo 19.

TAPAHTUMIA

Perhekerhot maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 sekä keskiviikkoisin klo 13–15. Hiljaisuuden joogan tuoliharjoitus 22.3. klo 17–17.30. Lastenhoito järjestetty klo 17–19.

Torstaipiiri 23.3. klo 13. Reima Niemelä luennoi Raamatusta. Käsityöpiiri 27.3. klo 13–14.30

B-rapun aulassa. Kahvit. Aamujooga ja -kahvit 5.4. klo 8 liikuntasalissa, kulku C-ovesta. Maksu 5 e MobilePaylla.

Rukousaamiainen 7.4. klo 8–9.30 Kryptassa. Tiedustelut markus.ek@ evl.fi.

Musiikkia hiljaiseen viikkoon. 3.4. klo 12 Ville Elomaa, urut, 3.4. klo 18 Taru Myöhänen-Mäkelän pianooppilaat, 4.4. klo 12 pianisti HannaMari Zinovjev, 5.4. klo 12 Lacrimosa, Hiski Wallenius ja Anna-Elina Norjanen.

Nuortenillat Kryptassa joka keskiviikko ja perjantai klo 18–21.

Raamattupiiri parillisten viikkojen torstaina klo 18–19.30 Vattuniemitilassa.

Rukouspiiri tiistaisin klo 18–19 Vattuniemi-tilassa.

Kuoro kaikille -harjoitukset torstaisin klo 17–17.50. Kaikki ovat tervetulleita laulamaan.

Isien lenkkiryhmä torstaisin klo 18. Lenkkeilyä, maksuton sauna ja lyhyt hartaus. Lähtö C-portaan edestä klo 18.

Töppösryhmä joka kuukauden 2. tiistai klo 11. Kirkkokahvila avoinna ma–to klo

10–17.30 ja pe klo 10–14. Lounasta klo 11–14. Lisää tapahtumia lauttasaarenseurakunta.fi. Facebook: Lauttasaaren seurakunta, Instagram: lauttasaarensrk.

Paavalin seurakunta

Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi

Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET

Messu 19.3. klo 10. Rannanpää-Kortelainen, sairaalapastori Saku

Toiviainen, saarna, Pellikka, Gallerie-kuoro, johtaa Victoria Meerson. Puolen tunnin messu 22.3. klo 18. Valkeapää, Korkalainen.

Messu 26.3. klo 10. Koivisto, Valkeapää, Kiiski, Liturgisen tanssin ryhmä.

Puolen tunnin messu 29.3. klo 18. Aitolehti, Korkalainen.

TAPAHTUMIA

Vox Silentii Laulumeditaatio 17.3. klo 17. Levon ja lohdun lauluja. Vapaa pääsy. Lipaskeräys Yhteisvastuukeräykselle.

Sydänrukouksen koulutuspäivä

la 18.3. klo 10–13. Tämä koulutuspäivä on jatkoa 18.12. koulutuspäivälle. Voit tulla mukaan, vaikka et olisi ollut ensimmäisessä koulutuspäivässä.

Koulutus tapahtuu keskustellen, ja aikaa on omille kysymyksille.

Koulutuspäivän aikana tarjolla on kahvia ja teetä. Kouluttajina Sydänrukouksen ohjaaja, teologi ja psykodraaman sekä bibliodraaman kouluttaja Sirkku Aitolehti ja Tuuli

Aitolehti.

Duruflé: Requiem 24.3. klo 19. St Nicholas Chamber Choir, johtaa Erik Johannes Riekko. Liput 20 e.

J.S. Bach: Johannes-passio 25.3. klo 18. Kamariorkesteri Refugium musicum, Vokaaliyhtye Incanto, Mäntsälän Oratoriokuoro, johtaa Jukka Jokitalo. Liput 30/25/15 e. Lipaskeräys Yhteisvastuukeräykselle.

Paavalin Musiikkikoulun Kannatusyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous 29.3. klo 19.30. Ruokajakelu keskiviikkoisin klo 14 Hermannin diakoniatalolla, Hämeentie 73.

Ystävyydenkahvila keskiviikkoisin klo 14–15. Mukana diakoniatyöntekijät.

Lempeä liikunta keskiviikkoisin klo 13.30–14.15. Maksuton. Ei ilmoittautumista.

Iltaruoka keskiviikkoisin klo 16.30–

18. Vegaanista kasviskeittoa, hinta 1 e/annos. Sisältää leivän, juoman ja teen tai kahvin.

Kristillinen meditaatio keskiviikkoisin klo 17.10–17.50 kirkon urkuparvella.

Sydänrukouksen avoin ryhmä perjantaisin klo 8.30. Kokoontuminen Paavalinkirkon kuorissa. Ryhmä on avoin kaikille etsijöille. Uudet ryhmäläiset, tervetuloa noin 10 min. aiemmin, niin saat ohjeistuksen.

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846.

Töölön seurakunta

Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15.

Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15. Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 13–17 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi

Osoitteet:

Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16

Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3

Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b

Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6

Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET

Temppeliaukion kirkko: Kirkkoherra Hilkka Niemistön virkaanasettamismessu su 19.3. klo 10. Saarna piispa Laajasalo. Musiikki Gospel Helsinki, muskarilaiset.

Messu su 26.3. klo 10. Naiskuoro KYN, johtaa Kaija Viitasalo.

Töölön kirkko:

Arki-illan ehtoollinen ke klo 18. Lyhyt kirkkohetki sanan, rukouksen, virsien ja ehtoollisen äärellä. Ei messua su 19.3. klo 12. Rukousmessu su 19.3. klo 17. Messu su 26.3. klo 12. Meilahden kirkko:

Ei messua su 19.3 klo 12. Marianpäivän messu su 26.3. klo 12. Iltapäivällä Kristillisen Taideseuran ohjelmaa.

Fokus:

Arki-illan ehtoollinen to klo 18. Lyhyt kirkkohetki sanan ja ehtoollisen äärellä.

TAPAHTUMIA

Kaikki tapahtumat seurakuntatoolo.fi.

Temppeliaukion kirkko on päivittäin avoinna vierailijoille. Tarjoamme opastuksia ja musiikkielämyksiä läpi alkavan kevätkauden. Tarkemmat vierailu- ja tapahtumatiedot temppeliaukionkirkko.fi

Diakonia arkisin p. 09 2340 6318 tai asiointi.helsinginseurakunnat.fi

Diakoni tavattavissa Töölön palvelukeskuksessa ma 27.3. klo 13–14.

Jumpparyhmä senioreille ti klo 10.30 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa. Monenlaista kevyttä liikuntaa ja aivojumppaa!

Hyvän mielen kahvila ti klo

14–15.30 Pikku Huopalahden asukastalolla.

Kansainvälisen diakonian vapaaehtoisryhmä ti 4.4. klo 17 Tuomaankirkolla. Toiminnan painopisteinä mm. Yhteisvastuukeräys ja Ekumeeninen Vastuuviikko.

Aikuisten syysleiri 4.–7.9. Siikaniemessä. Hinta 140 e. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Maija Åker p. 09

2340 6370 tai Sanna Laiho p. 09

2340 3228.

W&F lounasruokailu pe klo 11.30–

12.30 Ruskeasuon Rastissa. Aikuiset

2 e, lapset alle 12 v. 1 e.

Töölön kirkolla:

W&F lounasruokailu ti ja to klo

12–13. Aikuiset 2 e, lapset alle 12 v. 1 e.

W&F Café Töölö suljettu ke 29.3.

Pääsiäisen puuhapäivä ke 29.3. klo 17‒20. Tule askartelemaan oma virpomisoksa ja pääsiäiskoristeita, kuulemaan pääsiäisen kertomus ja nauttimaan iltapalaa koko perheen voimin!

Avoin rukoushetki ke klo 17. Rukoilemme omien ja yhteisten asioiden puolesta.

Hopeapiiri pe klo 13–14.30.

Meilahden kirkolla:

Naisten Forum ti 21.3. klo 15. Tule mukaan ideoimaan syyskauden ohjelmaa.

Yhteinen lounas ke 29.3. ja 12.4. klo 11.30–13. Aikuiset 2 e, lapset alle 12 v. 1 e.

Torstaikerho to klo 13–14.30.

Ohjelmaa, keskustelua, hartaushetki ja kahvitarjoilua. Tervetuloa yksin, ystävän tai omaishoidettavan kanssa!

Naisten Forum ja Miesten maanantaiseura ti 28.3. klo 15. Mikä ihmeen some – johdatusta digimaailmaan. Alustajina vaikuttavuusjohtaja Mikko Saariaho, Fintraffic, ja ylilääkäri Helka Hosia, Pihlajalinna.

Pääsiäisen puuhamessu su 2.4. klo 12. Messun jälkeen askartelua ja muuta kivaa puuhaa.

Fokuksessa:

Janna Paasosen konsertti la 18.3. klo 14–15. Janna Paasosen säveltämiä ja sanoittamia surun, toivon ja lohdun lauluja. Osa lauluista on julkaistu marraskuussa ilmestyneellä esikoisalbumilla Sun aika. Mukana Anneli Louneva. Vapaa pääsy.

Nuorten veisut -karaoke aikuisille ke 22.3. klo 18. Listalle on valittu 20 laulua, ikivihreistä uusiin suosikkeihin. Mahdollisuus osallistua Tasaus-keräykseen. Yhteistyössä Lähetysseuran kanssa.

Raamattupiiri to klo 16.15–17.45.

Kevään aiheena Jeesuksen verta-

ukset. Kohtaamispaikka ja kahvila ma klo 14–15.30. Jutustelua yhdessä kahvikupin ääressä.

Hermannin Diakoniatalon Varustamo

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Pidä huolta – hyvinvointia tukeva ryhmä miehille to 30.3.–4.5. klo 12–13. Ilmoittautuminen 23.3. mennessä: diakoniatyöntekijä, projektipäällikkö Nina Liikala, nina. liikala@evl.fi, p. 050 322 8613. Fattaluudat päivystävät 3.3., 17.3. ja 31.3. klo 11–13. Koulutetut vertaispalveluohjaajat opastavat ja neuvovat mm. virastoasioinnissa.

Jussi Suomisen Tuulen siivetakvarellinäyttely kirkkosalissa 9.4 asti.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta

Virasto:

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi

Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirenin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4. Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi facebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk

JUMALANPALVELUKSET

Messu su Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. Levollisuuden messu Laiturissa ke 22.3. klo 18. Gospelmessu Myllypuron kirkossa 26.3. klo 12.

TAPAHTUMIA

Masennuksesta toivoon Kulosaaren kirkossa to 16.3. klo 18. Tunnelukkoterapeutti, tietokirjailija Miia Moisio. Klo 17 kasviskeittoa seurakuntasalissa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Kodittomien yö Myllypuron kirkossa pe 17.3. klo 16. Sauna, ruokaa, yösija patjoilla, kaikille avoin iltahartaus klo 19.

Päivä surulle Myllypuron kirkolla la 18.3. klo 12–16. Surututkija Mari Pulkkisen luento klo 12, keittolounas klo 13–15 Yhteisvastuukeräyksen hyväksi 3 e. Surevien kanssa työskentelevät järjestöt esittäyty-

vät. Surun pysäkeillä voi maalata, liikkua, kirjoittaa, pysähtyä. Helsingin Helmi -kuoron konsertti klo 15, johtaa Henna Dolk Viksten. Messuavustajakoulutus Myllypuron kirkossa ti 21.3. klo 17–19. Tule toteuttamaan messuja tavalla tai toisella silloin kun sinulle sopii. Laulun siivin yhteislaulua Kulosaaren seurakuntasalissa 22.3. klo 14. Kahvit klo 13.30.

Armon ilta Myllypuron kirkossa pe 24.3. klo 18. Laulua, rukousta, ylistystä, musiikkia, iltatee. Vieraana TM, kirjailija Anna-Liisa Valtavaara.

Konsertti Myllypuron kirkossa su 26.3. klo 18. Jani Lehtonen, viulu ja Jani Aarrevaara, piano. Schnittke, Brahms ja Saint-Saëns. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e. Etsijät ja epäilijät Uusi ryhmä työikäisille aikuisille Myllypuron kirkon takkahuoneessa 29.3. klo 17.30–19. Keskustelua uskosta, Jumalasta, elämästä, iloista ja suruista. Mitään vakaumusta ei vaadita, noudatamme turvallisemman tilan periaatteita. Tied. Saila Hurme p. 050 406 2898. Hiljaisuuden päivä Myllypuron kirkossa la 1.4. klo 10–16. Kysy paikkoja Heli Mattilalta, p. 041 511 5464.

Iltaruoka to 16–17.30 Myllypuron kirkossa. Maistuvaa ja edullista ruokaa. Aterian hinta aikuisilta 3 e ja lapsilta 1,50 e. Maksutonta digineuvontaa joka to klo 14 Laiturissa. Myös kotikäyntejä. Ota yhteys marika.dahl@evl.fi, p. 050 473 6685. Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja: Sinikka Backman p. 050 596 8946.

Mikaelin seurakunta

Seurakuntatoimisto palvelee puhelimitse, sähköpostitse ja sopimuksen mukaan paikan päällä. ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi

Osoitteet:

Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot) Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5, p. 09 2340 6422 (suntiot) Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET

Kappelimessu Puotilan kappelissa to 16.3., 23.3., 30.3. klo 18. Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa pe 17.3., 24.3., 31.3. klo 12. Messu su 19.3. Vartiokylän kirkossa klo 10, Marja Sollo-Kauppinen, laulu; Mikaelinkirkossa klo 12, Lähetyspyhä, mukana Mikaelin Laulajat, joht. Jukka Okkonen.

Hyvästit stressille

Tuntuuko siltä, että koko ajan on kiire ja elämä on yhtä suorittamista niin töissä kuin kotonakin? Ärsyttääkö ja väsyttääkö?

Tule juomaan kupillinen iltateetä. Palan painikkeeksi työterveyspsykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Ava Numminen tarjoilee konkreettisia vinkkejä stressin hallintaan. Vinkkejä stressin hallintaan -luento Pakilan Hyvän

Paimenen kirkossa, Palosuontie 1, ti 21.3. klo 18–19.30.

Messun jälkeen lähetyslounas, tuotto nimikkolähetystyöllemme. Kasvun salaisuus -perhemessu ja puuhapäivä su 26.3. klo 10 Vartiokylän kirkossa. Messussa mukana lapsikuoro Kristallit. Messun jälkeen tarjolla riisipiirakoita ja herkkuja karkkikioskista. Puuhapäivässä klo 13 asti rairuohon istuttamista, askartelua ja pomppulinna. Marianpäivän messu su 26.3. klo 12 Mikaelinkirkossa. Luottamushenkilöt siunataan tehtäväänsä. Hiljaisuuden tien rukoushetket Puotilan kappelissa tiistaisin 4.4. asti klo 18.

TAPAHTUMIA

Mikaelinkirkolla: Maanantaikahvit maanantaisin klo 13. Maksuton ja kaikille avoin kahvitauko päivän keskellä. Tiistain iltaruoka tiistaisin klo 17.15. Vapaaehtoinen maksu. Ruokailun jälkeen mahdollisuus jäädä eri ikäisten raamattupiireihin klo 18 alkaen.

Ruokaa, iloa ja valoa -diakoniaruokailu torstaisin klo 11. Aterian hinta 1 e. Alussa vapaaehtoinen hartaus.

Vartiokylän kirkolla: Raamattu elämään! tiistaisin 27.3., 17.4., 24.4., 8.5. ja 22.5. klo 18. Raamattupiiri Jukka Norvannon opetuksia kuunnellen, alkaen Matteuksen evankeliumista. Keskustelua opetuksesta ja rukousta vapaaehtoisten vetäjien johdolla. Maanantain iltaruoka maanantaisin klo 16.30. Hinta 1 e. Ruokailun jälkeen yhteistä puuhailua iltaperhekerhossa klo 17–18.30. Soppakirkko tiistaisin 21.3., 18.4. ja 16.5. klo 12.

Nuorten perjantaikahvila: Perjantai Basement perjantaisin klo 19–22. Rippikouluikäisille ja sitä vanhemmille nuorille. Illan aikana voit pelailla erilaisia lautapelejä, bilistä tai pöytäfudista. Hyvät pelit uusien kavereiden kanssa saatat saada aikaiseksi liikuntasalissa. Kahvia, teetä ja pientä purtavaa. Iltahartaus.

Samaan aikaan toisaalla -passiodraama

Säde Bartlingin säveltämä ja Veli-Pekka Hännisen käsikirjoittama musiikillinen passiokertomus Samaan aikaan toisaalla to 23.3. klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Kilven Kuoro, Kamarikuoro SonorEnsemble ja Helsingin Laulu solisteinaan Tuomas Lehtinen, Tommi Niskala, Hanna Remes ja Tomas Takolander. Liput 25 e helsinginlaulu.fi ja ovelta.

Puotilan kappelilla: Puotilan kappelin Olohuone ti 21.3. Antiikin filosofia ja nykyinen maailmankuva, TT Timo Totro; ti 28.3. Kokemuksia yhdistyneen seurakunnan alkutaipaleelta, kirkkoherra Jukka Pakarinen. Kahvit klo 13, ohjelma klo 14. Trio Baronen konsertti Neitsyt Maria emonen su 26.3. klo 16. Eri säveltäjien Ave Marioita kahdella sellolla sekä pianolla soitettuna. Trio Barone: Veli-Matti Helle, Hanna Järvinen, Juha Hurskainen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Päivä surulle Myllypuron kirkolla la 18.3. klo 12–16. Surututkija Mari Pulkkisen luento klo 12, keittolounas klo 13–15 Yhteisvastuun hyväksi 3 e. Surevien kanssa työskentelevät järjestöt esittäytyvät. Surun pysäkeillä voi maalata, liikkua, kirjoit-

taa, pysähtyä. Helsingin Helmi -kuoron konsertti klo 15, johtaa Henna Dolk Viksten.

Sururyhmä elämänkumppaninsa

hiljakkoin menettäneille alkaa 23.3. klo 15 Mikaelinkirkolla ja kokoontuu 5 kertaa maalis-huhtikuun aikana. Tied. Eva-Lisa Lindström p. 050 559 3657 tai eva-lisa. lindstrom@evl.fi.

Ajanvaraus diakonityöntekijälle p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo 12–14. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30.

Roihuvuoren seurakunta

Seurakuntatoimisto ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi

Osoitteet:

Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13

Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2

Laajaranta, Humalniementie 15

Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET

Roihuvuoren kirkossa:

Messu su 19.3. klo 10. Ronkainen, Kaskinen ja Tiainen.

Messu su 26.3. klo 10. Nurminen, Salonen ja Tiainen.

Soppakirkko ti 28.3. klo 13. Ehtoollishetki ja maksuton soppalounas. Lyhyt iltamessu keskiviikkoisin klo 18.

Laajasalon kirkossa:

Messu su 19.3. klo 12. Ronkainen, Kaskinen ja Niva-Vilkko. Laulunystävät.

Muskarikirkko su 19.3. klo 16. Musisointia, laulua ja rukousta. Lapsityöntekijät Pulkkiset, Nurmesviita ja Lindberg.

Marianpäivän messu su 26.3. klo 12. Saarna, Paavo Ranta. Salonen, Niva-Vilkko. Sotilaskotisisaret. Chorus Marinus.

TAPAHTUMIA

Sello soi -konsertti to 23.3. klo 19 Roihuvuoren kirkossa. Seeli Toivio, sello. Bachin sellosarjat 1, 2 ja 5. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Kirkkoseikkailu perheille su 29.3. klo 18 Laajasalon kirkossa. Seikkailua kirkossa Kirkkokissan kanssa. Pulkkiset ja Nurmesviita. Lopuksi kahvi- ja mehutarjoilu.

Iltaruoka klo 16.30–18 keskiviikkoisin Roihuvuoren kirkolla ja torstaisin Laajasalon kirkolla. Aikuiset 3 e, lapset 1 e, alle kouluikäiset ilmaiseksi.

Diakonian päiväsauna ti klo 13–15

Laajarannassa jaksamisen tai päihteiden kanssa kamppaileville.

Tuo oma pyyhe, tarjolla pikkupurtavaa. Huom. ei 28.3., olet silloin tervetullut soppakirkkoon (ks. messut).

Maksutonta keikka-apua ikäihmisille. Tarvitsetko saattajaa lääkä-

riin, kauppa-apua tai lenkkiseuraa?

Välitämme kertaluonteista arjen apua mahdollisuuksiemme

mukaan. Avunpyynnöt: p. 050 505 8599, olehyva.roihuvuori@evl.fi. Avoin sururyhmä. Mahdollisuus jakaa menetyksen tunteita ja muistella menetettyä läheistä.

Messu kirkossa su 19.3. klo 11. Vanhanen, Mäkelä. Messu kirkossa su 26.3. klo 11. Pesonen, Paananen, Meriranta.

TAPAHTUMIA

Erätauko-keskustelu aiheesta hyvän tekeminen ke 22.3. klo

Elämää tuottava kuolema

Meistä jokaisella on käsityksemme metsästä. Mitä kaikkea mielikuvamme metsästä sisältää? Entä voisiko mielikuvaa laajentaa? Tätä kysyy taiteilija Janne Eloranta, jonka Elämän ja kuoleman metsä -näyttelyn lahopuusta valmistetut veistokset pyrkivät herättelemään katsojaa arvioimaan omaa suhdettaan metsään.

Metsässä elämä ja kuolema kietoutuvat tiukasti toisiinsa. ”Elämää tuottava kuolema on terveen metsän keskeinen osa. Kuollut puuaines on merkittävä osa tervettä metsäluontoa”, taitelija sanoo.

Näyttelyn veistosmyynnistä lahjoitetaan 10 prosenttia Luonnonperintösäätiölle, jonka toiminta-ajatus on Suomen luonnonsuojelun edistäminen ja luonnonalueiden säilyttäminen.

Elämän ja kuoleman metsä -näyttely kauppakeskus Triplassa, seurakuntatila Fokuksessa 26.3. asti. Fredrikanterassi 1, 5. krs.

Mukana pastori Anja Nurminen ja diakonissa Tuula Alho. Jos mahdollista, ilmoittaudu etukäteen

Alholle, p. 09 2340 5738. Voit kuitenkin tulla mukaan, vaikka et ole ilmoittautunut. Kokoontumiset Roihuvuoren kirkolla: ke 5.4. klo 12.30 Surun keskellä, ke 26.4. klo 12.30 Miten selviän arjessa ja ke 10.5. klo 12.30 Elämän suuret kysymykset.

Diakonian ajanvaraus puhelimitse Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758, tai: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Vuosaaren seurakunta

Seurakunnan virasto:

Satamasaarentie 7, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, pe vain sähköpostilla ja puhelimitse 10–13.

Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7.

Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3. Katukappeli, kauppakeskus Columbus, Vuotie 45.

JUMALANPALVELUKSET

Päivähartaus ja ehtoollinen kirkossa torstaisin klo 12.

lamme.

Kesäkerho kutsuu eskareita ja 1–2-luokkalaisia! Luvassa luontotutkailua, metsä- ja rantaretkiä, savi- ja musiikkipajoja, leikkejä, lounas ja välipala, sekä retki Lohjan Vivamoon ja kesäteatteriin. Viikkomaksu 70 e, molemmat viikot yht.

140 e. Kesäkerho Valossa klo 9–15 ma–pe 5.–9.6. ja 12.–16.6. Lisätiedot: p. 050 322 9070, kirsi.satosalmi@evl.fi. Ilmoittaudu nyt nettisivujemme kautta kesän parhaille viikoille!

Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuillamme. Käyntiajanvaraus Valossa tiistaisin klo 12–13.

Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset virastolla ja p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17, pe vain puhelimitse 10–13. Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon Varustamo

Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafe lounas ma–pe klo 11–13. Lounas 3 e / 6 e, mukaan 3 e, ystävälounas 10 e. Huom! suljettu to 16.3.

Hyvinvointipaja torstaisin 16.3.

Viikin kirkossa klo 10. Su 19.3. Kansainvälinen messu. Su 26.3. Siioninvirsiseurat.

Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhdessä Verkoston kanssa. Su 26.3. Messy Church, koko perheen toiminnallinen jumalanpalvelus. Puistolan kirkossa klo 12. Su 19.3.Perhemessu.

Tapanilan kirkossa klo 17. Su 26.3.Hiljaisuuden messu.

Valon messu Puistolan kirkossa su 26.3. klo 17.

Iltaehtoollinen Viikin kirkossa ke 22.3. ja 29.3. klo 18.30.

Pyhäkoulut Pihlajamäen kirkolla su klo 11, Puistolan kirkolla 5.3. ja 12.3. klo 12 ja Tapanilan kirkolla 12.3. klo 17. Pikkuisten pyhis Tapulin seurakuntakodilla 0–6-v. perh. 5.3. ja 12.3. klo 10.

TAPAHTUMIA

Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 4400.

Haku koululaisten iltapäivätoimintaan lukuvuodelle 2023–24

Puistolan ja Viikin kirkoille on käynnissä. Tied. johanna.m.laurinen@evl.fi, p. 050 387 9925 tai anne.ridell@evl.fi, p. 050 380 3768. Katso lisätiedot seurakunnan nettisivuilta.

18–20 kirkolla Marielundissa.

Aloitamme kahvi- ja teehetkellä 17.30. Erätauko-keskustelu on tapa käydä rakentavaa ja tasa-arvoista yhteiskunnallista keskustelua eri lähtökohdista tulevien ihmisten kesken. Pohjana on arvostavan keskustelun pelisäännöt ja tavoitteena eri näkökulmien kuuleminen. Keskusteluja ohjaavat menetelmään koulutetut diakonit.

Etukäteen voit pohtia: Mitä minulle merkitsee hyvän tekeminen? Kuka on vuosaarelainen hyväntekijä?

Millaista arjen hyvän tekemistä olen kokenut tai kaivannut?

Mukaan kutsutaan kaikkia vuosaarelaisia. Keskusteluja käydään yhdessä ja pareittain, jotta jokaiselle jää tilaa kertoa ajatuksistaan. Saavuthan ajoissa ja sitoudut keskusteluun koko ajaksi. Keskusteluun on ilmoittautuminen sen luonteesta ja järjestelyistä johtuen. Ilm. viim. 20.3. vuosaari.diakonia@ evl.fi tai p. 09 2340 6541. Ehtoollisavustajavalmennus. Messuryhmissä kaivataan uusia ehtoollisavustajia. Tulisitko sinä mukaan? Ehtoollisavustajavalmennus kirkossa su 19.3. klo 13–15. Ilm. tiina.ahonen@evl.fi.

Junnujen yö Valossa 24.–25.3. Kaappaa kainaloosi oma patja, tyyny sekä makuupussi tai peitto, ja tule viettämään 1–6-luokkalaisten yötä Valossa! Ilm. nettisivuil-

alkaen klo 12–13, vaihtuvat teemat: kauneudenhoitoa, ihonhoitotuotteiden valmistamista hävikistä, päähierontaa.

Kevätleiri Lohirannassa 2.–4.5., tied. ja ilm. Ulla Lumijärvi, p. 050 380 0998.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta

Seurakuntatoimisto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi

Osoitteet:

Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1

Puistolan kirkko, Tenavatie 4

Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5

Tapanilan kirkko, Veljestentie 6

Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4

Varustamo, Pekanraitti 16

Viikin kirkko, Agronominkatu 5

Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi

FB, IG, TW

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin

Musiikki-ilta Kello kuuden tee to 16.3. klo 18 Siltamäen seurakuntakodilla. Musiikkia ja yhdessäoloa entisaikojen salonkien hengessä sekä pientä tarjoilua. Malmin kirkkokuoro sekä Suomalaisen barokkiorkesteri FiBOn soittajia. Viinipuun lukupiiri ma 20.3. klo 18–19.30 Viikin kirkolla. Kirjana Petri Tammisen Meriromaani. Ohj. Marjukka Vakkuri ja Petri Jukanen. Ilm. petri.jukanen@evl.fi, p. 050 562 1276.

Malmin Enkelien konsertti Lauluja ja kertomuksia mielestä ja mielettömyydestä ti 21.3. klo 18–19.15 Viikin kirkolla. Uusimpia pyhän hipaisemia pop- ja iskelmäkappaleita. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu 5 e käteisellä. Ennen konserttia Tukiyhdistys Karvinen ry:n kahvila klo 17.30.

Ave Maria! Marianpäivän konsertti su 26.3. klo 18 Viikin kirkossa. Rovastikunnan kirkkomuusikot esittävät kauneimpia Ave Maria -lauluaarioita. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuulle. Uusia pyhäkoululauluja! to 30.3. klo 16 Viikin kirkossa. Laulamme valtakunnallisen pyhäkoululaulujen sävellyskilpailuun lähetettyjä lauluja. Sävellyskilpailun tulosten julkistus. Malmin seurakunta, Suomen Pyhäkoulun ystävät ry, Lastenkirkko-media. Aikuisten rippikouluryhmä la 1. ja su 2.4. klo 10–15. Tapulin seurakuntakodilla. Ilm. ke 29.3. mennessä: malmi.srk@evl.fi. Mukaan yhteystiedot ja syntymäaika. Tied. timo. ahoinpelto@evl.fi, p. 09 2340 4451. Konfirmaatio Puistolan kirkolla 30.4. klo 12.

Lemmikkinsä menettäneiden

sururyhmä alkaen to 16.3. klo 18

Viikin kirkolla. Muut kokoontumiskerrat 23.3., 30.3. ja 20.4. Ilm. sofia. tuomenvirta@evl.fi, p. 050 3548 408.

Pilatesta paastonaikaan: viiden kerran pilates-kurssi 3.–31.3. pe klo 17.30–18.30 Puistolan kirkolla.

Vapaaehtoinen kertamaksu 3 e yhteisvastuulle. Ohj. Aino Poutanen.

Avoin ryhmä mielenterveyden

tueksi Malmin Varustamolla ti 28.3. klo 13.30–15. Tied. elina.leppihalme@evl.fi, p. 050 373 2323.

Eläkeläisten iltapäivä Puistolan kirkossa ti klo 13–15. Juristi Sari

Elomaa Vanhustyön Keskusliitosta alustaa teemasta ikäihmisen lakiasiat 21.3.

Rauhan rukous Puistolan kirkossa to klo13.00–13.45. Rukousta maailmantilanteen puolesta.

Nuorten aikuisten vuoro Talolla

ja mehua. Tied. margit.jukanen@ evl.fi, p. 050 3803 760. Perhekahvilat kirkoilla klo 9.30–

12. Ma Viikin kirkolla, ti Puistolan kirkolla ja Tapanilan kirkolla, to Siltamäen srk-kodilla. Ke Pihlajamäen kirkolla klo 10–11.30. Tied.

anne.ridell@evl.fi, p. 050 380 3768.

Perheperjantai klo 9–12 leikkipuisto Kankarepuistossa, Jakomäenpolku 6. Aamupala klo 9–10. Leikkiä ja kohtaamisia. Ohjattu tuokio klo 10.

Iltaruoka Viikin kirkolla ke klo

17–18.30. Perheille leikkihetki kerhohuoneessa 17.30–18.30.

Iltaehtoollinen 18.30.

Tapulin Olohuone ma klo 11–12.30

Tapulin seurakuntakodilla. Kahvia, voileipiä ja puuroa. Hävikkiruuan

jako klo 11. Oma kassi mukaan.

Kahvia ja kohtaamista ke klo

10–11.30 Jakomäen nuorisotalolla

Jakomäenpolku 6, voileipiä ja kahvit. Hävikkileivän jako klo 10.

Elämän mieli ja mielettömyys

Malmin Enkelien uusimpia pyhän hipaisemia pop- ja iskelmäkappaleita kuullaan ti 21.3. klo 18 Viikin kirkossa. Kappaleet ja niihin liittyvät puheenvuorot liikkuvat monin tavoin konsertin teeman – elämän mielen ja mielettömyyden – maisemissa. Solistivieraana laulaa Heidi Visa. Vapaa pääsy, ohjelma maksaa 5 euroa.

Eteisaulassa on myös Tukiyhdistys Karvinen ry:n kahvila klo 17.30 alkaen. Illan tuotto menee yhdistyksen toiminnan tukemiseen. Tukiyhdistys Karvinen on matalan kynnyksen kohtaamispaikka mielenterveyskuntoutujille osoitteessa Malmin Raitti 19. Tarjolla hyvää mieltä, vertaistukea ja monipuolista toimintaa ryhmien ja retkien muodossa.

Tervetuloa toimintaan myös vapaaehtoisesta mielenterveystyöstä kiinnostuneet.

Tapanilan kirkolla ma klo 18–20. Keskustelua, hengailua ja pelailua. K-18.

Vauva- ja taaperotupa Malmin

Varustamolla ti ja pe klo 13.30–15.30. Touhua, laulua ja kahvittelua muihin tutustuen.

Pienten biisit Varustamolla ke 22.3., 29.3. ja 5.4. klo 10 ja 10.30. Lauletaan, leikitään, soitetaan ja lorutellaan yhdessä.

Iltavillit Varustamolla perheille to 23.3 klo 16–18. Leikkiä, pelailua, touhua koko perheelle. Lämmin ruoka.

Isien avoin perhekerho Varustamolla ti klo 9.30–11.30. Leikkiä, askartelua, puuhastelua ja seurustelua isien ja lapsien ehdoilla. Kahvia ja teetä.

Touhutorstai perheille Viikin kirkolla to 30.3. klo 9.30–11. Temppurata, mukavaa yhdessäoloa ja vapaata leikkiä. Tarjolla hedelmiä

Venäjänkielinen OlohuoneГостиная ma klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Tied. Marianne Hapsal, p. 050 380 3778. Tullaan tutuksi – avoin monikulttuurinen naistenryhmä Pukinmäessä to klo 11–13, Leikkipuisto Unikko, Unikkotie 8. Tied. Marianne Hapsal p. 050 380 3778 ja Raili Lehtinen p. 050 384 4372. Hävikkileivän jako to klo 11–11.30 Malmin Varustamolla. Diakoniatyöntekijä tavattavissa klo 11.30–13. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481. Jätä muina aikoina soittopyyntö. Tied. diakonia.malmi@evl. fi.

Oulunkylän seurakunta

Virasto palvelee sähköpostilla ja pu helimitse ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi

Osoitteet:

Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/ou

lunkyla

YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunky lanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10.

Käpylän kirkossa messu sunnun taisin klo 18.

Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12.

TAPAHTUMIA

Ostarin Onni -kahvila ti klo 9–11

Pihlajamäen kirkolla. Puuro ja voileipiä. Hävikkileivän jako klo 9.

Kahvia ja kohtaamista ti klo

13–14.30 Tapanilan kirkolla. Avoin kohtaamispaikka juttuseuraa kaipaaville.

Keittolounas ti klo 12–13 Pihlajiston asukastalo Mestassa, Tiirismaantie 4. Hinta 2 e.

Keittolounas to klo 12–13 Siltamäen seurakuntakodilla. Hinta 2 e.

Ruoka-aika to klo 12–13 Pihlajamäen kirkolla. Lämmin ateria ja kahvit. Hinta 2 e.

Jakomäen soppatykki to 23.3. klo 11–13 Jakomäen ostoskeskuksen pihalla. Keittoa ja juttuseuraa.

Friendship Café to klo 18–20

Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Kohtaamispaikka eri kulttuureista

tulleille. Kahvia ja teetä, leipää ja keksejä. Tied. Minna-Sisko Mäkinen, p. 050 369 1004.

Ebeling pastori, kaupunginvaltuutettu

Arto Antturi rovasti,(sit)prost.

Elie El-Khouri diplomi-insinööri auktorisoitu yritysneuvoja

Lankakahvila ma 20.3. klo 14–15 Käpylän kirkon Käpykappelissa. Mukavaa yhdessäoloa käsitöiden, kahvin, teen ja pullan kera. Mukaan voi tulla käsityön kanssa tai ilman. Family Thursday to 23.3. klo 17–19 Maunulan kirkolla. Kaikenlaisten perheiden yhteisöllinen ilta. Iltapalaa tarjolla, lastenhoito järjestetty. Kevään kutsu -konsertti to 24.3. klo 19 Käpylän kirkossa. Soul strings -orkesteri ja Camilla Bäckman. Ohjelmassa vanhaa ja uutta jousiorkesterimusiikkia sekä Bäckmanin kappaleita. Joht. Jussi Jaatinen, piano & bandoneon Mikko Helenius.

Taukotila perheille ti 28.3. klo 17–19. Hengähdyshetki ja vertaistoimintaa lapsiperhearjen keskellä eläville. Iltapalaa tarjolla, lastenhoito järjestetty.

Piispanvierailu ke 29.3., to 30.3. ja su 2.4. Piispa Teemu Laajasalo vierailee mm. Käpylän iltaruuassa ja Maunulan torstaissa. Piispanmessu su 2.4. klo 10 Oulunkylän kirkossa. Tarkempi ohjelma nettisivuillamme.

Pentti Helin FM, ex-urheilija

Sari Kumin konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Sari Mäkimattila endokrinologian erikoislääkäri, LT

Ääni

demokratia turvallisuus osaaminen

Dosentti, kaupunginvaltuutettu vuodesta 2013 VILLE

JALOVAARA

Suomen poliittisen historian ja turvallisuuspolitiikan osaaja

UUTTA VOIMAA JA OSAAMISTA EDUSKUNTAAN HELSINGISTÄ

WWW.VILLEJALOVAARA.NET

Maksaja: Jukka Kekkosen tukiryhmä

Perhekerho maanantaisin klo

9.30–11 Oulunkylän kirkolla. Tule tapaamaan toisia perheitä, juttelemaan vanhemmuudesta, lapsista ja milloin mistäkin.

Koskelan lähetyspiiri parittomien viikkojen maanantaina, seur. 27.3. klo 12–13.30, Kunnalliskodintie 6 C, kerhotila. Lähetyspiirissä vietetään

aikaa kahvikupin äärellä keskustellen lähetystyön teemoista.

Oulunkylän lähetyspiiri keskiviikkoisin klo 13–14.30 Oulunkylän kirkolla. Lähetyspiirissä vietetään

aikaa kahvikupin äärellä keskustellen lähetystyön teemoista.

Postimerkkitalkoot torstaisin klo

10–14 Oulunkylän kirkon Musiikkihuoneessa. Voit tukea Lähetysseuran työtä lahjoittamalla postimerkkejä, kortteja ja vanhoja rahoja tai tulemalla Postimerkkitalkoisiin.

Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18–18.30 Käpylän kirkossa. Hiljennymme Raamatun tekstien ja Taizé-laulujen äärellä. Yhteisöruokailut ovat kaikille avoimia kohtaamispaikkoja hyvän

ruuan äärellä. Vapaaehtoinen maksu.

Maanantaipuuro maanantaisin klo

9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla. Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin klo 16–17.30 Käpylän kirkolla.

Maunulan kirkon kahvila torstaisin klo 10–12 Maunulan kirkolla.

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–11. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla Oulunkylän kirkolle.

Pakilan seurakunta

Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo

13–17, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi

Osoitteet:

Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie

1, kirkko avoinna hiljentymistä varten

ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14.

Seuraa meitä sosiaalisessa medias­

sa:

Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Lähetysmessu su 19.3. klo 11. Mukana Jakaranda-musiikkiryhmä. Marita Toivonen, Eevu Heikura, Jussi Hirvonen. Kutomakerhon valmistama lounas, vapaaehtoinen maksu, toivottava ruokaraha 5 e.

Marianpäivän messu su 26.3. klo

11. Jouni Pirttijärvi, Sanna Uusitalo ja Katja Mäkiö. Marttojen myyjäiset messun jälkeen.

TAPAHTUMIA

Tunteikasta italialaista ja tummaa juomaa -konsertti ma 20.3. klo 19. Esiintyjät: Ida Wallén, mezzosopraano, Sofia Fernholm, nokkahuilu, Aura Visala, cembalo. Liput 15 e/10 e, ennakkomyynti tai ovelta, maksu käteisellä, kortilla tai MobilePay. Kahvi- ja teetarjoilu puoli tuntia ennen konserttia. Vinkkejä stressin hallintaan ti 21.3. klo 18–19.30. Tuntuuko välillä,

että aika ei vaan riitä, suorituspaineet kasautuvat töissä ja kotona, väsyttää, ärsyttää…? Nämä ja vastaavat tuntemukset ovat tuttuja monille. Asioille voi kuitenkin tehdä jotain! Tule kuuntelemaan ja saamaan konkreettisia stressinhallinnan vinkkejä. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuukeräykselle. Tarjolla iltatee. Uskonnonfilosofinen klubi ke 22.3. klo 18.30. Mitä uskonnonfilosofia on? Klubissa pohditaan uskontoa, filosofiaa ja tiedettä yhdistäviä kysymyksiä. Sen sijaan, että tarjolla olisi valmiita vastauksia, hahmotetaan tapoja käsitellä ajasta aikaan vaivanneita kysymyksiä, käsitteitä ja malleja. Tilaisuudet ovat rentoja ja keskustelevia. Aiheista alustaa ja keskusteluun johdattaa teologiaa maisterivaiheessa opiskeleva Jussi Tuurna. Paloheinän musiikkikoulun konsertti la 25.3. klo 17. Vapaa pääsy.

Viihdemusiikin laulukurssin päätöskonsertti su 26.3. klo 18.

Vapaa pääsy.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18.

Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo

Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Iltavillit Kun ulos tai leikkipuistoon lähteminen tuntuu pitkän päivän jälkeen vaikealta, tervetuloa purkamaan iltaenergiaa Malmin Varustamolle to 23.3. ja to 13.4. klo 16–18. Tarjolla lämmin kasvisruoka. Leikkiä, pelailua, touhuamista ja yhdessä jakamista muihin tutustuen. Tervetuloa koko perhe!

Lisätiedot: Päivi Ahmaoja p. 050 577 0650 tai paivi.ahmaoja@evl.fi.

Matti Niiranen

Valtiotieteiden maisteri. Kansanedustajaehdokas.

Ketään ei jätetä. Vastuuta lähimmäisestä.

Uusi ote seniorin lähi- ja kotipalveluiden puolesta. Turvallinen Suomi. Maanpuolustuksesta ei tingitä.

matti@mattiniiranen.fi