Kirkko ja kaupunki 2023 05 Vantaa

5

Varhaisista muumikirjoista löytyy yllättäviä yhteyksiä Raamattuun s. 10

Tutkija Mari Pulkkinen: Suru ei ole häiriö s. 14

Yhteinen asia

Kun elämä koetteli, politiikan tutkija Hanna Wass huomasi, ettei usko ole yksilösuoritus s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

16.3.2023

kirkkojakaupunki.fi

Pääkirjoitus

Politiikka kuuluu demokratiaan

DEMOKRATIA ON MAAILMASSA monin tavoin uhattuna. Jos haluamme, että saamme jatkossakin elää vapaina ja päättää itse asioistamme, demokratiaa on syytä arvostaa ja vaalia. Kansalaiselle olennainen tapa edistää sitä on käydä äänestämässä ja valita 200 kansanedustajaa, jotka luotsaavat tätä maata seuraavat neljä vuotta.

Tärkeä osa demokratiaa ovat politiikka ja erilaiset poliittiset puolueet. Vaikka yksipuoluejärjestelmäkin voi kutsua itseään demokraattiseksi, sitä se ei todellisuudessa ole. Puolueiden olemassaolo kertoo siitä, että kansalaisilla on erilaisia tavoitteita, näkemyksiä ja perimmäisiä arvoja, joiden suuntaisesti he toivovat maataan ohjattavan. Suomalaisessa monipuoluejärjestelmässä tuo suunta on lopulta kompromissien tulos ja hyvä niin. Tämä ja opposition olemassaolo takaavat sen, että myös vähemmistöjä kuullaan.

VAALIEN ALLA PUHUTAAN isoista asioista, joilla on merkitystä meidän kaikkien tulevaisuudelle. Turvallisuuspolitiikasta puolueet ovat nyt melko yksimielisiä. Sen sijaan eroja löytyy esimerkiksi suhtautumisesta valtion velkaantumiseen ja siihen, mistä ja keneltä voidaan leikata ja mistä ja keneltä ei, jos halutaan, että hyvinvointivaltio säilyy.

Kyse ei ole vain faktoista vaan siitä, millaiset asiat koetaan tärkeiksi ja mitä faktoja painotetaan. Siihen vaikuttavat arvot. Tämä tuli hyvin esille,

Kannan kuormia, joista en voi puhua kenenkään kanssa. Minussa on pimeitä kohtia, joille ei ole vielä sanoja ja joita en edes näe. Jumala, tällaisena jään hyväksyvän katseesi valoon.

kun kirkko järjesti Helsingin tuomiokirkon kryptassa arvokeskustelun, johon osallistui eduskuntapuolueiden johtoa. Äänestäjän pitää kysyä itseltään, minkä puolueen arvot parhaiten vastaavat hänen omiaan. Millaiseen Suomeen, maailmaan ja ihmisyyteen hän uskoo?

KIRKKOA SYYTETÄÄN aina välillä politikoinnista, ja niin kävi tässäkin keskustelussa. Kirkko esittää tulevan hallituksen ohjelmaan muun muassa nuorille terapiatukea, perusturvan tason nostamista, uskonnonvapauden turvaamista monikulttuurisessa Suomessa ja kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamista. Nämä eivät ole puoluepolitiikkaa vaan kirkon omista arvoista lähteviä ehdotuksia. Kirkon arvoihin kuuluvat ihmisarvon jakamattomuus, yli rajojen ulottuva lähimmäisenrakkaus ja heikkojen puolelle asettuminen –ovat kuuluneet jo kahden vuosituhannen ajan.

PAULI JUUSELA vt. päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Kaikki kantavat varjoa, ja mitä vähemmän se on yksilön tiedostavan elämän ilmentymä, sitä mustempi ja tiheämpi se on.

PSYKIATRI CARL GUSTAV JUNG (1875–1961)

Erotessa moni ajattelee, että toinen on paha. Kaikkien eksät ovat narsisteja.

LAULUNTEKIJÄ RITA BEHM

TRENDI-LEHDESSÄ 2/2023

Sen tähden et voi mitenkään puolustautua, ihmisparka, sinä joka tuomitset muita, kuka sitten oletkin.

APOSTOLI PAAVALIN

KIRJE ROOMALAISILLE 2:1

”ÄÄNESTÄJÄN PITÄÄ KYSYÄ ITSELTÄÄN, MINKÄ PUOLUEEN ARVOT PARHAITEN VASTAAVAT HÄNEN OMIAAN.

Kirkko ja kaupunki

Seuraava lehti ilmestyy 30.3.

KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

”Huomasin, että monella nuorella oli elämä täysin sekaisin”

Atte Virolainen tunnetaan somessa Lääkäri Attena, joka neuvoo nuoria väsymättä ja huumorilla päihde- ja mielenterveysasioissa.

Atte Virolainen, mistä sait idean ryhtyä Lääkäri Ateksi Tiktokiin ja Instagramiin, ja miten paljon videoitasi katsotaan viikossa?

– Idea syntyi vahingossa, kuten hyvät ideat yleensäkin. Aloitin vuonna 2021 A-klinikalla pätevöitymisen päihdelääkäriksi, ja huomasin, että tosi monella asiakkaana olevalla nuorella oli elämä täysin sekaisin. Mietin, miten nuoria voisi auttaa ennen kuin he ovat pahoissa päihde- ja mielenterveysongelmissa.

– Koska sosiaalisesta mediasta puuttui tästä aihepiiristä puhuva lääkäri, aloitin vuosi sitten Tiktokissa ja Instagramissa Lääkäri Attena. Videoni on suunnattu erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville pojille ja nuorille miehille. Tällä hetkellä videoiden näyttökerrat vaihtelevat viikoittain 300 000–500 000 välillä. Nuorten on helpompi kysyä neuvoa somelääkäriltä, lukevathan he uutisetkin somesta.

2Miten suomalaiset nuoret somelääkärikokemuksesi mukaan voivat?

– Saamani palaute kertoo, että monella nuorella on vaikeuksia päihteidenkäyttönsä ja mielenterveytensä kanssa. Olen kuitenkin muistuttanut heitä, että some ei ole tietoturvallinen paikka: siellä ei saa kertoa yksityiskohtaisesti omaan terveydentilaan liittyvistä asioita. En voi myöskään muodostaa somessa hoitosuhdetta, vaan pystyn kertomaan esimerkiksi kannabiksen käytön seurauksista vain yleisellä tasolla.

– Työskentelen lääkärinä myös vankilassa. Siellä kohtaan aivan äärimmäistä pahoinvointia, sillä noin 90 prosentilla vangeista on päihdeongelma.

3Videosi sisältävät huumoria. Onko se sinulle luontainen tapa keventää asioita?

– Ajattelen, että Lääkäri Atte on yhdistelmä keski-ikäistä akateemisen koulutuksen saanutta A-studion katsojaa ja hurjastelevaa stand up -koomikkoa. Videoiden vastaanotto on varmasti parempi huumorin kautta, mutta sen käyttö vaatii varovaisuutta, ettei se mene yli.

– Pyrin vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, ellei niitä ole selvästi lähetetty vitsailumie-

lessä. Olen myös saanut viestejä terveydenhuollon ammattilaisilta, jotka kertovat päihderiippuvuudestaan. Heitä olen kehottanut hakeutumaan välittömästi hoitoon, koska kyse on myös potilaiden turvallisuudesta. 4

Teet nykyään yhteistyötä

A-klinikkasäätiön kanssa. Miten se sai alkunsa?

– Somelääkärinä toimiminen vei minulta niin paljon aikaa, että halusin jonkin organisaation mukaan huolehtimaan rahoituksesta. Suositut sometilit voivat tuottaa mainoksilla hyvin, mutta en somelääkärinä halunnut hyödyntää kaupallista yhteistyötä. Niinpä otin yhteyttä A-klinikkasäätiöön, koska se on voittoa tuottamaton päihdealan järjestö. Saan säätiöltä rahoitusta terveyskeskuslääkärin palkan verran kuukaudessa.

– Tänä vuonna minulla on tarkoitus lähteä kiertämään kouluissa ja koulukodeissa. Tavoitteena on, että voisin olla livenä yhteydessä 10 000 nuoreen. 5

Mikä sinulle on pyhää? – Elämä itsessään on pyhää. Elämä on ainutkertainen lahja, ja jos ihminen on onnekas, se voi kestää noin 30 000 päivää eli 82 vuotta. ■

A-klinikkasäätiön somelääkäri Atte Virolainen valittiin 2.3. vuoden päihdelääkäriksi.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

Sydän säpäleinä

Antiikin ajasta lähtien rakkaus on rinnastettu sairauteen. Nykyään rakastumista ei luokitella sairaudeksi, mutta on lääketieteellisesti todistettua, että särkyneeseen sydämeen voi kuolla.

Suuri rakkaus, jonka tielle kasautuu esteitä ja joka päättyy traagisesti, on tuttu tarina kirjallisuudesta ja populaarikulttuurista.

William Shakespearen Romeo ja Julia -näytelmässä rakkauden tiellä seisovat toisiaan vihaavat suvut. Koska rakastavaiset eivät voi saada toisiaan, he päätyvät kaksoisitsemurhaan. Titanic-elokuvassa lemmenparia erottaa yhteiskuntaluokkien muodostama kuilu. Romanssi päättyy sankarin kuolemaan.

Täyttymätön rakkaus saattaa omassa mielessä muuttua täydelliseksi ja lähes pyhäksi. Fantasiaan on helppo jäädä jumiin. Englannin kielessä on toteutumattoman rakkauden kohteelle keksitty oma ilmaisu: the one that got away Lainsäädännöllä on pyritty estämään ja rajaamaan, ketä ja millä tavoin ihmiset saavat rakastaa. Samaa sukupuolta olevien ihmisten seksisuhteet poistettiin rikoslaista vuonna 1971. Avioliittolain mukaan epilepsiaa sairastavat eivät saaneet avioitua vielä 1960-luvulla.

Etelä-Afrikassa vallinneen rotuerottelupolitiikan seurauksena erilaisiin etnisiin ryhmiin kuuluvien ihmisten avioliitot kiellettiin lailla vuonna 1949. Seuraavana vuonna laki kielsi seksin valkoisten ja muiden ryhmien välillä. Nämä lait olivat voimassa vuoteen 1985 asti. Yhdysvalloissa avioliitot valkoisten ja rodullistettujen ryhmien välillä olivat kiellettyjä vuoteen 1967 saakka. Näiden lakien puristuksessa moni sydän särkyi.

RAAMATUN Vanhassa testamentissa ihmiset kärsivät sydänjuuriaan myöten useimmiten yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden kuten köyhyyden vuoksi. Lemmentuskiakin siellä kuvataan. Ehkä sydäntäsärkevin on Lean, Raakelin ja Jaakobin kolmiodraama, josta kerrotaan Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa.

Kertomuksen mukaan Jaakob rakastaa Labanin nuorempaa tytärtä Raakelia, mutta joutuu naimisiin tämän vanhemman sisaren Lean kanssa. Seit-

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ISTOCK

säpäleinä

semän vuotta myöhemmin Jaakob saa naida myös Raakelin. Sisarusten välejä hiertää kateus Jaakobin huomiosta ja rakkaudesta sekä suru lapsettomuudesta.

Antiikin ajoista lähtien rakkauden on ajateltu muistuttavan sairautta. Sen oireita ovat unettomuus, levottomuus, ahdistus ja jopa itsetuhoisuus. Nykyinen lääketiede ei tunnusta rakastumista sairaudeksi, mutta on lääketieteellisesti todistettua, että sydänsuruihin voi kuolla. Särkyneen sydämen oireyhtymän aiheuttaa äkillinen järkyttävä tapahtuma, kuten läheisen kuolema, ero tai pettäminen. Oireyhtymä on viime vuosikymmeninä yleistynyt niin miehillä kuin naisillakin, mutta naisilla se on yleisempi.

Kirkko ja kaupunki 80 vuotta

SYDÄN, JOKA KOKEE, ettei ole kelvannut kenellekään, käy myös läpi omat tuskansa.

Rakkautta etsivistä sydämistä pyrkivät hyötymään rakkaus­ ja romanssihuijarit. Suomalaisista romanssihuijareista tunnetuin on todennäköisesti

Ruben Oscar Auervaara, joka petkutti naisia avioliittolupauksilla ja huiputti heiltä rahaa 1940­luvulla.

Viime vuosina romanssihuijaukset ovat siirtyneet verkkoon. Uhreja kalastelevat rikolliset ottavat usein yhteyttä tekaistun sosiaalisen median profiilin kautta esimerkiksi Facebookissa tai Instagramissa. Huijarit kertovat yleensä työskentelevänsä arvostetussa ammatissa, kuten lääkärinä, arkkitehtinä tai sotilaana. Syystä tai toisesta he väittävät tarvitsevansa rahaa.

Vaikka suurin osa rakkauspetosten uhreista on naisia, myös miehet joutuvat romanssihuijareiden ansaan. Rakkaushuijausten uhrit joutuvat pettymään kumppanikokelaan paljastuttua huijariksi. Monet kokevat asiasta häpeää, vaikka siihen ei ole mitään syytä.

Kyllä siinä sydän särkyy. ■

Lähteet: Helsingin yliopiston Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissisen haastattelu ja Henna Karppinen-Kummunmäki: Sydänsurujen historia (SKS Kirjat 2022) ja Rikosuhripäivystys: Rakkauspetokset ja romanssihuijaukset verkossa.

Onko yksilapsisuus ongelma?

Kaupunkimme lapsiperheistä noin joka kolmannessa on vain yksi lapsi. Emme kysy toisiltamme, paljonko sinulla on säästöjä tai miten avioliittonne sujuu, mutta mikään ei estä kysymästä, että koska toinen lapsi tulee.

Jututin kolmea yhden lapsen vanhempaa. He tunsivat olevansa erilaisia tässä kaksilapsisten suunnitelmaperheiden maassa.

Tavallisin ja melkein syytökseltä tuntuva väite lienee: ainoasta lapsesta tulee epäsosiaalinen, sopeutumaton ja itsekäs. Eräs yhden lapsen vanhempi totesi: ”Jos ennen aikaan peräkylän pirttiin syntyi se ainokainen, ja ympärillä oli vain vanhaa äijää ja muijaa, niin kai siinä lapsi kasvoi erilaiseksi. Mutta nykyään on lapsia kuin meren mutaa, ihmiset asuvat kasassa ja kavereita riittää.”

Väitetään myös, että lapsesta tulee yksinäinen aikuisena, jos hänellä ei ole sisaruksia. Tekeekö sukulaisuus sitten syvän ystävyyden helpommaksi? Tuskin aina.

”Parempi yksi hyvä lapsi kuin kolme huonoa”, totesi isä, joka on itse yksi kolmesta sisaruksesta. Hän mietti, että kun kerran tuo yksi on, niin vaikea siitä on mitään kielteistä keksiä. Yhdelle lapselle voi tarjota taloudellisestikin enemmän kuin useammalle.

Lyhennelmä Taru Matikaisen artikkelista, joka julkaistiin 14.6.1978. Noihin aikoihin ihmiskunnan kulutus ylitti ensi kertaa maapallon kestävän kantokyvyn. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

Oikaisu

KIRKKO JA KAUPUNGIN numerossa 4/2023 oli virhe jutussa ”Kuoleman kauhut käyvät kimppuuni”. Ahdistunut juomankaataja Nehemia ei toiminut kuningas Saulin vaan kuningas Artakserkseen palveluksessa.

Sydän, joka kokee, ettei ole kelvannut kenellekään, käy läpi omat tuskansa.

Kuin kolme munkkia

Helsinkiläinen

TEKSTI PIHLA TIIHONEN

KUVA VILLE PALONEN

Otetaan kolme kolmikymppistä helsinkiläismiestä, lisätään intohimo tietokoneroolipeleihin ja klassisia musiikkiopintoja sekä ripaus keskiaikaista munkkiromantiikkaa.

Lopputulos on Munx Gregoriana, joka tekee gregoriaanisia laulumusiikkicovereita pelitunnareista ja keskiaikaisista kristillisistä hymneistä. Niitä on katsottu yhtyeen Youtube-kanavalla yli 250 000 kertaa.

Kolmisen vuotta toimineen gregoriaanisen kuoron suosituin coveri on ollut Halo-hittipelin teemabiisi, joka keräsi yli kolme miljoonaa katselukertaa pelimusiikkiin keskittyvällä Game Music Collective -kanavalla.

Munx Gregorianan perustajajäseniin kuuluva Joonas Pajari kertoo, että suosio innosti jatkamaan pelitunnareiden laulamista.

– Vanhan tyylin ja uuden musiikin yhdistäminen on mielenkiintoinen haaste. Minusta gregoriaaninen laulumusiikki sopii hyvin pelien fantasiamaailmaan ja tunnelmaan.

PAJARI PELAA TIETOKONEPELEJÄ

kymmenkunta tuntia viikossa. Hän tahtoo tutustuttaa muita peliharrastajia keskiaikaiseen kirkkomusiikkiin.

Munx Gregorianan käsittelyyn pääsi viimeksi World of Warcraft -pelin tunnari.

– Youtube-videoiden kommenteissa ehdotetaan meille jatkuvasti uusia biisejä laulettaviksi. Pyrimme vastaamaan toiveisiin. Lisäksi meiltä kysellään, olemmeko oikeita munkkeja, Joonas Pajari kertoo nauraen.

Miehet eivät ole munkkeja, vain vähän sinne päin. Pajari on sinkku, eikä kellään heistä ole lapsia.

Pajari on Munx Gregorianan tenori ja toisen polven suntio, joka työskentelee Helsingin tuomiokir-

Vt. päätoimittaja Pauli Juusela

Toimituspäälliköt

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

kossa ja Suomenlinnan kirkossa. Hän järjestää niihin yhtyeen treenaus- ja nauhoitusajat. Yhtyeen toinen perustajajäsen, baritoni William Häggblom, tekee keikkaa kanttorina ja valmistuu kirkkomuusikoksi. Kolmas perustajajäsen, basso Tuomas Tenkanen, on videoammattilainen ja yrittäjä. Hänelläkin on kytkös kirkkoon: isä on kanttori.

– Haaveilemme luostarista saaressa. Olisi mahtavaa vetäytyä välillä sellaiseen paikkaan. Yksinkertainen elämä ja pako nykyajan hektisyydestä kiinnostavat, Pajari sanoo. Kolmikko tutustui kuorossa noin kymmenen vuotta sitten. He pyytävät Munx Gregorianan projekteihin tarpeen mukaan myös muita kouluttautuneita laulajia.

TUHANNEN VUODEN TAKAINEN munkkimeininki on vedonnut Joonas Pajariin lapsesta asti. Hän kuunteli silloin saksalaisen Gregorian-yhtyeen versioita pop- ja rock-kappaleista. Niissä gregoriaanista tyyliä edustaa kaikuisa laulu poptaustan päällä.

Munx Gregoriana tekee musiikkia puhdasoppisempaan keskiaikaiseen tapaan, jossa miesten äänet ovat kappaleiden ainoa instrumentti. Laulajat esiintyvät videoilla munkin asuissa.

– Totta kai mukana on larppaamista. Rooliin on hauska heittäytyä.

Alun perin keskiaikaiset munkit lauloivat gregoriaanisessa musiikissa kristinuskon sanomasta. Tällainenkin musiikki kuuluu Munx Gregorianan ohjelmistoon.

Kuuntele MunxGregorianan laulua: kirkkojakaupunki .fi

Pajarin haaveena on levyttää kokoelma keskiaikaisia kristillisiä sävelmiä, jotka suomalainen Michael Gunnaerus sovitti suomeksi 1600-luvulla. Yhtye yrittää saada hankkeelle apurahaa.

– Gregoriaaninen laulaminen tuo minulle meditatiivisen ja rauhallisen kirkkaan tunteen. ■

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

HYVÄN TÄHDEN.

Kirkkomuusikko William Häggblom, suntio Joonas Pajari ja videokuvaaja Tuomas Tenkanen ovat yhdessä Munx Gregroriana. – Haaveilemme luostarista saaressa, Pajari kertoo.

suntio Joonas Pajari laulaa kavereidensa kanssa

tietokonepelitunnareita gregoriaanisten munkkien tyyliin, ja sadattuhannet katsovat.

Ilo vie eteenpäin

– Nykyään tärkeimpiä kannustimiani ovat ilo ja innostus, sanoo entinen suorittaja Emma Salokoski.

Laulaja ja lauluntekijätekijä Emma Salokoskella on meneillään kiireinen kevät. Viimeisen vuoden sisällä on valmistunut neljä uutta levyä, joilla Salokoski on mukana.

Yksi niistä on maaliskuussa ilmestyvä Salokosken ja Jarmo Saaren ensimmäinen yhteinen levy Viileässä virrassa. Levyllä on sekä uusia lauluja että vanhojen kappaleiden uudelleensovituksia.

Levyn ensimmäinen single Nocturne julkaistiin helmikuussa. Laulun sanat ovat Eino Leinon kynästä. Laulun on tehnyt tunnetuksi VesaMatti Loiri

– Runo itsessään on huikaisevan kaunis. Se sai mielessäni uusia ulottuvuuksia, kun ajattelin Loi-

rin elämän loppupuolta ja kertomuksia siitä, ettei hän lopulta halunnut hoitoja vaan oli valmis luopumaan elämästä. Aivan kuin hän olisi näin todennut, että on saanut elämältä jo niin paljon, ettei enää tarvitse taistella.

Aiemmin Salokoskea ovat ajaneet elämässä eteenpäin tyytymättömyys ja halu tehdä paremmin. Nykyään tärkeimpiä kannustimia ovat ilo ja innostus.

– Meillä on todella suorituskeskeinen maailma. Kansanterveydelle olisi paljon parempi, jos ihmiset etsisivät elämäänsä iloa eivätkä koko ajan suorittaisi tai yrittäisi miellyttää muita. ■

Emma Salokoski ja Jarmo Saari pe 31.3. klo 18 Tikkurilan kirkossa. Liput Holvi-verkkokaupasta tai kirkon ovelta ennen konserttia.

valitsi Vantaalta viisi lempipaikkaansa

Emma Salokoski on asunut Vantaalla vuodesta 2010. Tällä hetkellä hän asuu Simonkalliossa. Salokoski sai Vantaan kaupungin kulttuuripalkinnon vuonna 2020.

Kahvitupa Laurentius

”Entisenä helsinkiläisenä pidän kahviloista. Aloimme käydä nykyään 15-vuotiaan poikani Emilin kanssa Pyhän Laurin kirkon pihapiirissä sijaitsevassa Kahvitupa Laurentiuksessa toisena pandemiakeväänä. Omistajat ovat italialaisia, joten kahvilasta saa hyvää pitsaa, tiramisua ja espressoa. Miljöö sopii erityisen hyvin kevättalven retkille, kun voi jo istua auringossa ulkona ja lumi sulaa. ”

Kuusijärvi

”Kesäisin käyn uimassa Kuusijärvellä. Se on hyvän pyörämatkan päässä kotoani. Aiemmin Kuusijärvi oli minulle eräänlainen triathlon-kohde. Ajoin sinne pyörällä, lenkkeilin, kävin pulahtamassa järvessä ja pyöräilin takaisin kotiin. Enää en voi urheilla kuten aikaisemmin. Joskus harvoin olen käynyt Kuusijärvellä myös avantouimassa ja saunassa.”

Myyrmäen graffitit

”Minusta on hienoa, että katutaide on nostettu Myyrmäessä kaupunginosan kasvoksi. Osoittaa tiettyä spirittiä, että katutaidetta on siellä niin paljon.”

Simonmetsä- ja Ruskeasanta-alueen jokivarsi ”Jokivarsi on kotini lähellä oleva ihana viheralue, jossa tykkään käydä kävelyllä. Siellä on mutkitteleva puro, jonka päällä on kaatuneita puita, lehtoa ja paljon lintuja. Kun Emil oli vielä pieni, teimme purolla lintukävelyjä. En tunnista lintuja, mutta tykkään kuunnella, kun ne livertävät.”

Tikkurilan kirkon kahvila ”Kirjastoreissulla poikkean usein lukemaan runoja Tikkurilan kirkon kahvilaan. Etsin runoja, jotka sopisivat erilaisiin projekteihini kuten Emma Salokoski Voices -kuoron esityksiin. Olen freelancer ja 90 prosenttia työajastani kuluu kotona läppärin ääressä tai vaatekaapissa äänittämässä lauluja. Se, että ympärillä on elämää, elävöittää minua. Olisipa Tikkurilan kirkon kaltainen paikka ollut olemassa jo silloin, kun lapseni oli pieni. Siellä on perhetila, jossa lapset saavat leikkiä toistensa kanssa ja aikuiset jutella keskenään. Tikkurila on muutenkin muuttunut hyvään suuntaan. Nykyään täällä on kahviloita, ravintoloita ja elämää.”

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JANI LAUKKANEN

Emma Salokoski pistäytyy monesti kirjastoreissullaan Tikkurilan kirkon kahvilassa. Hän tykkää lukea runoja ja suunnitella tulevia projekteja kahvikupin äärellä.

Emma Salokoski

Muutosten myllerrys avasi runosuonen

Nuori Anna-Mari Kaskinen aloitti kirjoittamisen Kanadassa ja muutti sen jälkeen Aaro Hellaakosken lesken luo Museokadulle.

Kirjailija Anna-Mari Kaskinen on totutellut tietoon, että hän sai Kirkon kulttuuripalkinnon 2022. Palkinnon sanotaan olevan elämäntehtäväpalkinto, ja se sai Kaskisen mietteliääksi.

– Kukaan ei voi tehdä elämäntehtäväänsä yksin. Palkinto pysäyttää ajattelemaan kaikkia niitä, joiden kanssa olen saanut tehdä erilaisia töitä. Se on vaikuttanut siihen, millaiseksi elämäntyöni on muodostunut, Kaskinen pohtii.

Kaskisen kirjoittaminen alkoi lukioikäisenä, kun hän opiskeli kansainvälisessä koulussa Kanadassa. Koulussa oli oppilaita yli 40 maasta ja eri uskonnoista.

– Kaikki mullistui hetkessä, ja piti löytää oma paikkansa. Se oli suuri myllerrys, joka avasi mi-

nut kirjoittamaan tuntemuksiani runomuotoisiksi teksteiksi.

Opinto-ohjelmaan kuului myös äidinkielen arvosanan suorittaminen, johon vaadittiin muun muassa suomalaisten klassikkorunoilijoiden teosten lukemista. Kaskinen arvelee siitä kenties alkaneen hänen kiinnostuksensa riimilliseen runoon.

Varhaisimman alkusysäyksen Kaskisen luovuudelle antoi lastentarhanopettajaäiti.

– Kun olin pieni, äiti pani meidät lapset lattialle maton päälle makaamaan. Sitten hän pyysi meitä sulkemaan silmät ja sanoi, että nyt voitte matkustaa minne vain. Se avasi mielikuvitusmaailmani, Kaskinen kertoo.

LUKION JÄLKEEN Anna-Mari Kaskinen muutti Helsinkiin ja pääsi asumaan Aaro Hellaakosken

lesken kotiin Museokadulle. 86-vuotias Lempi Hellaakoski kertoili elämästään ja siitä, miten hänen runoilijapuolisonsa työskenteli. Suomalainen kulttuurihistoria avautui Kaskisen silmien ja korvien edessä.

– Se oli aivan uskomaton ympäristö. Hellaakoskilla oli paljon taiteilijaystäviä. Muistan, kun tapasin Eino Leinon tyttären, joka antoi minulle isänsä runokirjan. Aaro Hellaakosken lanko oli kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen. Olen tosi kiitollinen kaikista arvokkaista muistoista, Kaskinen sanoo.

Kun hän uskaltautui näyttämään runojaan Lempi Hellaakoskelle, tämä kannusti nuorta runoilijanalkua ottamaan yhteyttä kirjailija ja virsisanoittaja Anna-Maija Raittilaan.

Kaskinen soittikin puhelinkopista Raittilalle ja sopi lähettävänsä kirjoittamiaan runoja tälle, mutta ei sitten kehdannutkaan.

Muistan, kun tapasin Eino Leinon tyttären, joka antoi minulle isänsä runokirjan.

NAISET TAPASIVAT kuitenkin myöhemmin. Silloin Anna-Maija Raittila kysyi Anna-Mari Kaskiselta, oliko hän kirjoittanut Afrikkalaisen gospelmessun sanat.

– Vastasin myöntävästi, ja Raittila kutsui minut tekemään lasten ja nuorten virsien sanoituksia silloin teossa olleeseen vuoden 1986 virsikirjaan, Kaskinen kertoo.

Nykyisessä virsikirjassa ja sen lisävihkossa on 34 virttä, joissa on Anna-Mari Kaskisen tekemä teksti. Hän on työskennellyt myös Ruotsin kirkon virsikirjan käännöstyöryhmässä.

Kaskisen mielestä hengellisten laulujen kirjoittajan pitää myöntää, että elämässä tulee kolhuja, ja tuoda esiin se, miten usko elää tämän kaiken keskellä.

– Jos minä en ymmärrä jotain, se ei pienennä sitä, mitä Jumala on. Tekstiä tehdessäni otan todesta Jumalan suuruuden ja ihmiselämän vajavaisuuden ja rikkinäisyyden. Kun ne kohtaavat, siinä syntyy armo ja toivo.

ANNA-MARI KASKINEN on tehnyt kahta vuotta lukuunottamatta töitä freelancerina. Yksi kirjoitustehtävä on johtanut toiseen. Häneltä on ilmestynyt lukuisia kirjoja.

Nyt Kaskisen runokirjoista on kustantajan aloitteesta koottu 52 runokortin kokoelma Uskalla unelmoida (Kirjapaja 2023). Korttien tarkoitus on antaa lukijalle valoa, lohdutusta ja luottamusta elämään.

– Ihmiselle on tärkeää tulla nähdyksi kaikissa elämänvaiheissa. Some on muuttanut elämäämme paljon, ja se on tuonut mukanaan lisää vertailua ja kyydissä pysymisen painetta varsinkin nuorille. Mutta siellä näkyy myös se, kuinka tärkeää ihmisen on saada kannustusta ja rohkaisua, Kaskinen sanoo. ■

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Kirkon kulttuuripalkinnon saanut Anna-Mari Kaskinen on kiitollinen kaikista arvokkaista muistoista.

SENIORITALO

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTO N SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN KERROSTALOKOTIIN.

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin.

Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin.

Vapaana vielä muutama avaran pohjaratkaisun koti, jossa tilaratkaisut on tehty arjen sujuvuutta silmälläpitäen. Esimerkiksi yksiö alkovilla on käytännössä lähes kaksion veroinen toiminnoiltaan. Asunnossa on lisäksi mukavuutta lisäävä ranskalainen parveke. Vapaana tällä hetkellä myös yksi kaksio. Tervetuloa tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle.

Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Tove Jansson kuvasi sota-aikaa

”Maailman lapset valittakoot ja pelätkööt”, julistaa profeetta Piisamirotta Tove Janssonin kirjassa Muumipeikko ja pyrstötähti, kun punainen komeetta lähestyy maata ja uhkaa tehdä siitä muhennosta.

TEKSTI NIKO HUTTUNEN

KUVAT SA-KUVA , POLYFOTO/KANSAN ARKISTO JA WSOY

Raketit lentävät, talot palavat ja romahtavat. Kauhua ja itkua. Tätä nähdään nyt Ukrainan sodassa, mutta sama oli todellisuutta Suomessa 80 vuotta sitten. Sitä näki myös muumeistaan kuuluisaksi tullut Tove Jansson, joka koki Helsingin pommitukset talvi- ja jatkosodassa.

Muumipeikko ja pyrstötähti ilmestyi ensi kerran vuonna 1946. Kirjassa maata uhkaa punainen pyrstötähti. Sen esikuvaa ei tarvitse etsiä kauempaa kuin punatähtisistä pommikonelaivueista.

Kauhu levisi erityisesti kesällä 1944, kun punaarmeija teki läpimurron Karjalan Kannaksella. Kansaa rauhoittaakseen Yleisradio alkoi soittaa päivittäin Turun tuomiokirkon kelloja. Presidentin puoliso Gerda Ryti kehotti kellojen soidessa kaikkia rukoilemaan Suomen puolesta. Kelloja soitetaan radiossa edelleen.

Janssonin tiedetään luoneen ensimmäiset muumitarinat juuri jatkosodan lopussa, jolloin Suomi seisoi jyrkänteen reunalla. Pyrstötähti-kirja käsittelee sodan kauhuja huumorin keinoin. Mistä ei voinut puhua, siitä saattoi kirjoittaa leikittelevän raamatullisen sadun. Kirjan raamatullinen kuvastokin sopii ajan henkeen, sillä sodan kauhut nostivat uskonnollisuuden voimakkaasti esiin.

Ruotsalaisen kirjallisuuden tutkijan Boel Westinin mukaan Jansson oli perehtynyt 1930-luvulla Raamattuun. Hän oli lukenut sitä tuolloin niin intensiivisesti, että yksi hänen nuoruuden päiväkirjoistaan oli täyttynyt sitaateista, joita hän oli poiminut enimmäkseen Vanhasta testamentista. Westin on sitä mieltä, että Raamatun vaikutus näkyy varsinkin varhaisissa muumikirjoissa.

MUUMIPEIKKO JA PYRSTÖTÄHTI -kirjassa Muumilaakson rauha järkkyy. Selviää, että maata uhkaa valtava pyrstötähti, ja muumit lähtevät ottamaan siitä selvää.

Matka vie tähtitornille, jonka ainoa esikuva ei ole Helsingin Tähtitorninmäellä. Kirjassa Yksinäisten vuorten tähtitornin professorit laskevat sekunnilleen pyrstötähden kulkua. Sekunnilleen laskettiin myös Helsingin ilmatorjunnan johtokeskuksessa viholliskoneiden etenemistä, jotta ilmatorjunta osasi avata tulen oikeaan aikaan.

Johtokeskus sijaitsi Korkeavuorenkadun varrella sijaitsevan palolaitoksen alla luolassa. Paikkaa kutsuttiin sen punatiilisen tornin mukaisesti Torniksi.

Yksinäisten vuorten tähtitornissa muumit ymmärtävät kaiken tuhoutuvan. He lähtevät takaisin Muumilaaksoon, vaikka olosuhteet vaikeutuvat koko ajan. Matka vie pakolaisvirtoja vastaan.  Muumien rohkeuden voi nähdä viittauksena sodan aikaiseen rauhanoppositioon, johon Tove Janssonin silloinen miesystävä, kansanedustaja Atos Wirtanen kuului. Rauhanoppositio vaati irtautumista Saksasta, sillä sen rinnalla Suomi ajautuisi tuhoon. Olisi rohjettava lähestyä hyökkäävää Neuvostoliittoa ja avattava neuvotteluyhteys sen kanssa.

KOMEETTATÖRMÄYKSEN UHKASTA kertovassa kirjassa on myös seikkailuhenkinen kehyskertomus, joka mukailee Vanhan testamentin apokryfikirjoihin kuuluvaa Tobitin kirjaa. Kummassakin vanhemmat jäävät huolestuneina kotiin, kun lapset lähtevät kohtalokkaalle retkelleen. Tove Janssonin kirjassa Muumipeikko rakastuu kaltaiseensa Niiskuneitiin heti, kun vain kuulee puhuttavankin hänestä. Samoin käy Tobitin kirjan nimihenkilölle, kun hän kuulee kerrottavan sukulaisestaan Saarasta.

Martti Luther piti aikanaan Tobitin kirjaa komediana. Sen humoristisista muunnelmista kuuluisin lienee Hans Christian Andersenin Matkatoveri. Suomessa Tobitin kirjaan perustuvat muun muassa Aleksis Kiven Nummisuutarit ja

Helsingin raskas ilmatorjuntapatteri sulkutulta ampumassa marraskuussa 1942.

raamatullisin sanankääntein

Runar Schildtin Asmodeus och de tretton själarna. Jansson liittyi tähän pitkään ketjuun. Yksittäisiä aihelmia Jansson omaksui eri puolilta Raamattua. Jalkarenkaassaan keimailevalle Niiskuneidille löytyy esikuva Jesajan kirjasta, jossa kerrotaan koreilevista Siionin tyttäristä (Jes. 3:16).

Myös luontokuvaukset muistuttavat läheisesti Jesajan kirjaa: vedet kuivuvat, maa riutuu ja ihmiset pakenevat janoissaan. Muumipeikko ja pyrstötähdessä heinäsirkkalaumat hyökkäävät Egyptistä, mikä on viittaus tunnettuun raamatunkertomukseen (2. Moos. 10).

YKSITTÄISTEN RAAMATULLISTEN aihelmien lisäksi Muumipeikko ja pyrstötähti ottaa kantaa raa-

matullisiin ajattelumalleihin. Tove Jansson näyttää vieroksuneen sota-ajalle tavanomaista poliittista teologiaa, jonka mukaan sota oli rangaistus kansan synneistä. Monissa Vanhan testamentin kirjoissa Israelin kohtaloa selitettiin juuri näin.

Synti–rangaistus-kaavan sijaan Jansson tukeutui apokalyptiikkaan, jossa syyttömät ihmiset joutuvat pahojen kosmisten voimien uhkaamiksi.

Uuden testamentin Johanneksen ilmestys kuvaa elävästi toisiaan seuraavien lopunajan kauhujen sarjaa: sotaa, nälkää, ruttoa, villipetoja, maanjäristyksiä, auringonpimennystä ja tähtien putoamista taivaalta, joka kääritään kokoon (Ilm. 6). Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjassa luetteloidaan aidon apokalyptisessa hengessä:

Muumipeikko ja pyrstötähti

• Kirja julkaistiin ruotsiksi vuonna 1946, mutta Tove Jansson muokkasi siitä uudet ruotsinkieliset versiot vuosina 1956 ja 1968.

• Uudemmissa versioissa Jansson otti etäisyyttä sota-ajan kokemusmaailmaan ja raamatulliseen kuvastoon.

• Vuoden 1968 versiosta puuttuvat komeettaa enteilevät mystiset merkit. Sodan aikana ihmisillä oli paljon yliluonnollisiksi tulkitsemiaan kokemuksia, joita myöhemmin hävettiin.

• Kirjan toisesta ja kolmannesta, eli vuosien 1956 ja 1968, versiosta on laadittu suomennokset, molemmat nimellä Muumipeikko ja pyrstötähti.

• Jansson piirsi tarinasta myös sarjakuvaversion. Se ilmestyi 1940-luvulla ruotsiksi ja uudelleen ruotsiksi ja suomeksi vuonna 2007.

heinäsirkkaparvet, rutto, maanjäristykset, hyökyaallot ja pyörremyrskyt.

Lopussa muumiperhe piiloutuu Raamatusta tutulla tavalla luolaan (Jes. 2:19 ja Ilm. 6:15). Komeetta kuitenkin ohittaa maan hiuksenhienosti, ja luolasta tultuaan muumit saavat todistaa, kuinka maa palaa ennalleen. Kohtaus muistuttaa raamatullista uudelleen luomista. Muumit pelastuvat täpärästi, kuten Suomi selvisi itsenäisenä sodan kurimuksesta. ■

Kirjoittaja on Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Helsingin yliopistossa. Artikkeli perustuu hänen tutkimukseensa, joka on julkaistu osana kirjaa Raamattu ja populaarikulttuuri (toim. Susanna Asikainen ja Marika Pulkkinen), Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 124.

Helsingin ensimmäisen pommituksen tuhoja Lönnrotinkadulla.

Tove Jansson oli 25-vuotias toisen maailmansodan syttyessä vuonna 1939.

Kuinka pitkälle uskonnon arvostelussa saa

mennä?

Puoluejohtajien arvokeskustelussa Helsingin tuomiokirkon kryptassa pohdittiin sekä hyvinvointivaltion tulevaisuutta että sananvapauden ja uskonnonvapauden välistä rajaa.

Hyvinvointivaltion tulevaisuus, uskonnonvapauden ja sananvapauden

välinen raja, globaali vastuu ja Suomen rooli – siinä aiheita, jotka olivat esillä puoluejohtajille tarkoitetussa arvokeskustelussa, jonka järjestivät Helsingin seurakuntayhtymä ja Kirkkohallitus. Tallenne tiistaina 28. helmikuuta käydystä kes-

kustelusta on katsottavissa kirkon YouTube-kanavalla.

Keskustelemassa Helsingin tuomiokirkon kryptassa olivat puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero (SDP), varapuheenjohtaja

Sebastian Tynkkynen (Perussuomalaiset), puheenjohtaja Petteri Orpo (Kokoomus), puheenjohtaja

Annika Saarikko (Keskusta), puheenjohtaja Maria Ohisalo (Vihreät), puheenjohtaja Li Andersson

(Vasemmistoliitto), varapuheenjohtaja Henrik Wickström (RKP) ja puheenjohtaja Sari Essayah (Kristillisdemokraatit). Keskustelua vetivät arkkipiispa Tapio Luoma ja Marttaliiton pääsihteeri, helsinkiläinen kirkon luottamushenkilö Marianne Heikkilä .

SEURAAVAN VAALIKAUDEN tärkein tehtävä kirkon näkökulmasta on ihmisten tulevaisuudenuskon vahvis-

taminen. Suuntana pitää olla sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta, jossa pidämme huolta jokaisesta apua tarvitsevasta ja kannamme vastuuta yhteisestä luomakunnasta, arkkipiispa Tapio Luoma johdatteli.

Marianne Heikkilä jatkoi luettelemalla karuja faktoja: Suomi velkaantuu, eikä huoltosuhdekaan näytä hyvältä. Kysymys kuului, miten poliitikkojen ja heidän puolueensa arvot vaikuttavat siihen, mistä he olisivat valmiit leikkaamaan.

– Meidän listassamme lukee yritystukijärjestelmä. Tälläkin hetkellä tuetaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä, Sirpa Paatero totesi.

RKP:n Henrik Wickström mainitsi ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja sen porrastamisen.

Vihreiden Maria Ohisalo haluaisi verottaa kovemmalla kädellä ympäristöä tärvelevää toimintaa ja Kristillisdemokraatit terveydelle haitallisia tuotteita.

– Tupakka, alkoholi, terveysperusteiset verot, niitä voitaisiin korottaa, Sari Essayah sanoi.

Perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen nosti leikkauskohteista esiin kehitysyhteistyön. Samalla hän moitti kirkkoa siitä, että se kan-

Arvokeskusteluun osallistuivat Li Andersson (Vas.), Sirpa Paatero (SDP), Maria Ohisalo (Vihr.), Annika Saarikko (Kesk.), Henrik Wickström (RKP), Sari Essayah (KD), Petteri Orpo (Kok.) ja Sebastian Tynkkynen (PS). Keskustelua vetivät arkkipiispa Tapio Luoma ja Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

nattaa hallitusohjelmatavoitteissaan kehitysyhteistyön määrärahojen nostoa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

– Minua surettaa se, että kirkko on laittamassa rahaa toissijaisiin kohteisiin, sellaisiin, joihin Perussuomalaiset eivät ole valmiita, kuten humanitääriseen maahanmuuttoon, Tynkkynen sanoi.

– Meidän mielestämme auttaminen paikan päällä on tehokkaampaa. Toivon, ettei kirkosta tulisi punavihreitä komppaava kirkko, vaan kirkko voisi olla kaikkien kirkko, hän jatkoi.

Li Andersson nosti esiin verovälttelyyn puuttumisen.

POLIITIKOILTA KYSYTTIIN myös, onko hyvinvointivaltiolla yhä mahdollisuus huolehtia vähäosaisista, vai jääkö asia yhä enemmän kirkon ja kolmannen sektorin vastuulle.

– Suomalaisella yhteiskunnalla on varaa huolehtia vähäosaisista, mutta se riippuu myös siitä, millaisia päätöksiä tehdään, Li Andersson aloitti.

– Oma huoleni on, että hyvinvointivaltio ei tällä hetkellä kannattele niitä, jotka sitä eniten tarvitsevat. Kirkko paikkaa yhteiskunnan epäonnistumisia, mutta sen ei kuuluisi olla niin, hän jatkoi.

Maria Ohisalo oli samaa mieltä Anderssonin kanssa ja sanoi, ettei hyvinvointivaltio enää toimi kuten pitäisi. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, ettei opettajilla ole enää aikaa opettamiseen.

Annika Saarikko muistutti, että hyvinvointivaltio on perustunut aivan toisenlaiselle huoltosuhteelle kuin mikä meillä nyt on.

– Tarvitsemme tänne lisää ihmisiä töihin. Se on tosiasia. Meillä ei ole varaa miljardien veronkevennyksiin hyväosaisille, Saarikko sanoi kokoomukseen viitaten.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah oli sitä mieltä, että kirkko, kolmas sektori ja muu yhteiskunta täydentävät toisiaan.

– Voimme ajatella, että laitetaan toimeentulotuki sitä tarvitsevan tilille, mutta tarvitsemme myös diakoniatyön, ruoka-avun ja sen, että ihminen kohdataan ja häneltä kysytään, mitä hänelle kuuluu, Essayah sanoi.

Petteri Orpo painotti, ettei talous ole hänelle mikään itseisarvo vaan väline, jolla hyvinvointivaltio pidetään voimissaan.

– Se on väline, jolla pystymme huolehtimaan palveluista. Haluamme, että jokainen työikäinen ja työkykyinen olisi töissä ja jokainen osallistuisi omalla panoksellaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon.

KESKUSTELUN LOPUKSI päästiin ajankohtaiseen teemaan uskonnonvapauden ja sananavapauden rajoista. Suomen uskonnonvapauslaki täyttää tänä vuonna sata vuotta, mutta aihe on pinnalla myös siksi, että Koraanin polttaminen Ruotsissa on vaikuttanut jopa Nato-jäsenyysprosessiin. Suomessa laki uskonrauhan rikkomisesta kieltää tämän.

– Kuinka pitkälle uskonnon arvostelussa ja pilkkaamisessa saa mennä? Marianne Heikkilä kysyi.

Petteri Orpolla oli asiaan jämäkkä kanta.

– Ei tässä maassa polteta Raamattuja eikä tässä maassa polteta Koraaneja tai muitakaan uskonnon tunnusmerkkejä. Se vaan on niin. Meidän pitää kunnioittaa, ei pilkata. Se ei kuulu tähän maahan.

Maria Ohisalo oli samaa mieltä. – Olisin sanonut ihan samoin. On sananvapaus ja -vastuu. Oikeusistuimissa tuomarit määrittelevät rajat.

Sebastian Tynkkynen näki asian toisin.

– Mitä tulee rikoslakiin, pitää olla mahdollisuus hävittää omaa omaisuuttaan, jos niin haluaa. Ei siitä saa ketään rangaista. On eri asia, mikä on sitten järkevää ja turhaa provosointia, Tynkkynen sanoi.

Li Anderssonin mielestä kysymys on juridisesti vaikea. Raja menee siinä, kun jokin teko kääntyy kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan.

Annika Saarikko ei nähnyt tarvetta uskonrauhan takaavan lainsäädännön muutokselle, kuten ei myöskään RKP:n Henrik Wickström.

– Meillä kaikilla on vastuu siitä, että meillä on uskonnonvapaus. Silloin ei ole oikein polttaa Koraania eikä Raamattua, Wicktsröm kiteytti.

Sirpa Paateron mielestä kysymys liittyi toisten kunnioittamiseen.

– Meillä voi olla erilaisia poliittisia linjoja tai uskonnollisia ajatuksia, mutta kun ollaan eri mieltä, tehdään se toisia kunnioittavalla tavalla. Siinä ei tarvitse loukata tai alistaa toista ihmistä.

Sari Essayah summasi vielä uskonrauhalainsäädännön tarkoituksen.

– Siinä ei suojella jumalia tai Jumalaa vaan lähdetään siitä, että suojellaan tunteita, jotka liittyvät uskonnon pyhiin asioihin. Se on lähimmäisenrakkautta parhaimmillaan. ■

Eduskuntavaalien vaalipäivä on sunnuntaina 2.4. Ennakkoon voi äänestää 22.–28.3.

Tämä nainen vie jazzin uudelle aikakaudelle ja luo omat standardinsa

CHINA MOSES (US)

FEAT. UMO HELSINKI

JAZZ ORCHESTRA –

GREAT VOICES

Ke 29.3. klo 19 // G Livelab, Tampere

To 30.3. klo 19 // Sellosali, Espoo

La 1.4. klo 19 // Tanssin talo, Helsinki

Lippu.fi 15 € / 29 € / 39 €

Yksi virkistävimmistä uusista skandinaavisista jazzsäveltäjistä

KATHRINE WINDFELD (DK) & UMO HELSINKI

JAZZ ORCHESTRA –SILENT MUSIC

To 6.4. klo 13 // Musiikkitalo, Helsinki

Pe 7.4. klo 18 // Agricolan kirkko, Helsinki

Ticketmaster.fi

9,50 € / 15 € / 20 € / 25 €

Jazzklassikoiden ystäville!

UMO HELSINKI

JAZZ ORCHESTRA PLAYS ELLINGTON SUITES

To 20.4. klo 19 // Malmitalo, Helsinki

Ti 9.5. klo 14 // Vuotalo, Helsinki

Lippu.fi 10 € / 15 € / 20 € / 24,50 €

Levynjulkaisukonsertti

UMO HELSINKI

JAZZ ORCHESTRA & NINA MYA –SEARCHING MY SOUL

Ma 8.5. klo 19 // G Livelab, Helsinki

Glivelab.fi 25 € / 33 €

umohelsinki.fi

Omakohtaiset kokemukset johdattivat Mari Pulkkisen tutkimaan, mitä suru on.

Elämää menetyksen kanssa

TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

Ensimmäinen tenttikirja, jonka Mari Pulkkinen osti opiskeluaikoinaan omaksi, oli Juha Pentikäisen Suomalaisen lähtö – kirjoituksia pohjoisesta kuolemankulttuurista

Se on hänellä edelleen hyllyssä.

– Jotakin se kirja minussa liikautti. Aihe kiinnosti, ja olihan kuolema nuorelle naiselle vähän pelottavakin asia.

Pulkkinen oli 23-vuotias, kun hänen viisikymppinen isänsä kuoli aivoverenvuotoon.

– Minulle se oli aikaa, jolloin opinnoissa piti päättää, mistä alkaa tehdä gradua. Kun isä kuoli, kävi hyvin ilmeiseksi, mikä sen aihe oli.

Pulkkinen teki opinnäytetyönsä Helsingin Sanomien kuolinilmoitusten muistovärssyistä. Häntä kiinnosti, miksi omaiset olivat valinneet tietyn tekstin ja mitä niillä haluttiin julkisesti kertoa surusta.

– Yksi suosituimmista muistoteksteistä oli Suurin suru on sanaton. Se mietitytti minua valtavasti, että onhan kuolemasta puhuttava ja että onhan surulle oltava sanat. Olen ihminen, joka hahmottaa maailmaa kielen kautta.

Väitöstutkimukseensa Pulkkinen laittoikin surevat itse sanoittamaan suruaan. Hän keräsi siihen suomalaisten kirjoittamia kirjeitä surusta ja väitteli filosofian tohtoriksi aiheenaan Salattu, suoritettu ja sanaton suru: Läheisen menettäminen kokonaisvaltaisena kokemuksena.

OPINTOJEN RINNALLA Mari Pulkkinen oli perustanut perheen. Esikoisen saatuaan he muuttivat

Helsingistä kotiseudulleen Padasjoelle. Väitöskirja valmistui pikkuhiljaa.

Pulkkinen alkoi odottaa toista lasta. Raskaus eteni normaalisti. Siihen aikaan terveydenhuoltoon tuli uutena 3D-ultraäänitutkimus. Sillä näki entistä selkeämmin lapsen piirteet.

Pulkkinen ja hänen puolisonsa halusivat käydä 3D:ssä varmistamassa normitutkimusten lisäksi, että lapsella kaikki oli kunnossa.

mat saivat kaksi vuorokautta aikaa päättää, jatketaanko raskautta vai keskeytetäänkö se.

Kahden vuorokauden päästä laki olisi päättänyt, ettei raskautta saa enää keskeyttää.

– Ei ollut helppoa, mutta päätimme keskeyttää raskauden. ’Päätös’ sanana ei edes kuvaa sitä, mitä jouduimme käymään läpi. Meidän mielestämme siinä tilanteessa se oli huonoista vaihtoehdoista parempi.

Vastoin kaikkia odotuksia Taimi syntyi elävänä.

– Taimi eli vartin sylissäni. Kukaan ei katsonut kelloa, koska kätilöiden tehtävä ei ole merkitä erikseen kuolinaikaa. Vielä 15 vuoden jälkeen vaalin sitä, että se 15 minuuttia oli meidän yhteinen maanpäällinen aikamme.

TAIMI SYNTYI ja Taimi kuoli. Sen jälkeen tehtiin monia lääketieteellisiä tutkimuksia, koska tapaus kiinnosti harvinaisuutensa vuoksi.

Vanhemmille kerrottiin, ettei Taimin vamma näyttänyt olevan perinnöllistä. Lasta voisi yrittää uudestaan, jos he niin haluaisivat.

– Minulla oli 24. raskausviikko meneillään. Kävi ilmi, ettei kaikki ollut ok. Lapsi oli jo saanut nimen Taimi, sillä tiesimme, että tyttö on tulossa. Saimme tietää, että Taimilla oli hyvin harvinainen pikkuaivojen epämuodostuma.

Neljä erikoislääkäriä varmisti diagnoosin. Viimeisen lääkärin tarkastuksen jälkeen vanhem-

– Tulin pian uudestaan raskaaksi. Kun Taimi syntyi 2007 helmikuussa, saman vuoden jouluaatonaattona syntyi Veikko-poika kuolleena 17. raskausviikolla, Pulkkinen kertoo.

Kaikki oli ollut hyvin. Raskautta oli seurattu erityisen tarkasti äidin jaksamisen ja huolen vuoksi. Asia selvisi rutiiniultrassa.

– Lääkäri ei pystynyt sanomaan niitä sanoja. Hän tiesi, mitä perheessämme oli aiemmin tapahtunut. Kysyin itse, kun

” Haluaisin poistaa kaikki tavat puristaa suru ajallisiin kehyksiin, siihen, että jonain aamuna voisi nousta ja todeta surun loppuneen.

näin monitorista, ettei sydän lyönyt, että onko se kuollut, Pulkkinen kertoo. Hän pääsi jouluaatoksi kotiin. Perheen esikoinen oli 6-vuotias.

Kolmetoista kuukautta Veikon syntymän jälkeen Pulkkisille syntyi pähkinälapsi. Hän on juuri täyttänyt 14 vuotta.

– Pähkinälapsiksi kutsutaan Suomessa lapsia, jotka syntyvät perheeseen menetyksen jälkeen, Pulkkinen kertoo.

Omat kokemukset vaikuttivat Pulkkisen tuolloin pitkälle edenneeseen väitöskirjaan niin, että kuolemankulttuurin muutos jäi siinä vähemmälle. Pulkkinen keskittyi surevien kokemuksiin ja siihen, mitä suru on ja miten surusta pitäisi ajatella.

– Jo ennen tohtoroitumista perustin Jälki jää -toiminimen ja työllistän nyt itseni surun sekatyöläisenä: kirjoitan, koulutan, puhun ja konsultoin kuolemansurun kysymyksistä, Pulkkinen kertoo.

MARI PULKKISEN MUKAAN läheisen kuoleman jälkeen eloon jääneillä on vaihtoehtoina joko surra tai yrittää olla surematta. Ihminen ei pääse menetyksestään eroon. Se merkitsee väkisinkin jotakin.

– Määrittelen suremisen niin, että se on elämistä menetyksen kanssa ja menetyksen vaikuttamana. On hirveän paljon raskaampi vaihtoehto yrittää kieltää se, miten paljon ja mitä kaikkea läheisen kuolema merkitsee.

Jälkikäteen Pulkkinen on miettinyt, miten hänen olisi käynyt, jos hän ei olisi tutustunut suruteorioihin ja kyseenalaistanut niitä jo ennen kuin hänen oma lapsensa menehtyi.

7

väitettä surusta

Surututkija Mari Pulkkinen pohtii yleisiä suruun liittyviä neuvoja ja uskomuksia.

Surun tunteet voi ohittaa

lähtemällä lenkille

tai siivoamalla

Toisten tapoja surra saatetaan joskus arvostella aika kärkkäästi. Tulisi kuitenkin ymmärtää, että suru on kokonaisvaltaista ja ihmiset ovat erilaisia. Ihmisillä on erilaisia suremisen tapoja aivan niin kuin heillä on erilaisia elämisen tapoja.

Siinä missä tunnevetoinen surija perkaa ja erittelee tunteitaan, toiminnallinen surija siivoaa tai juoksee tai esimerkiksi tyhjentää kuolleiden vanhempiensa asuntoa. Kolmas tapa surra on kirjoittaa, puhua, lukea tai kuunnella vaikka laululyriikoita sillä korvalla, miten ne resonoivat oman surun kanssa.

Läheisen kuoleman jälkeen on sopimatonta tuntea vihaa

tai syytellä muita

Tunteet eivät vahingoita ketään. Olisi tärkeää, että surressa olisi tilaa myös tunteille, joita pidetään rumina.

Surevassa vihaa voivat herättää monet asiat. Sureva voi olla vihainen lääkärille: eikö se pystynyt hoitamaan, tekikö se virhediagnoosin, eikö se tehnyt riittävästi? Sureva voi olla vihainen myös Jumalalle, Kelalle, koko maailmalle tai yhteiskunnalle.

Joskus syytetään vainajaa: miksi se eli sillä tavalla, miksi se ei pitänyt itsestään huolta, miksi se joi niin paljon, miksi se ajoi autolla niin kovaa, miksi se kohteli minua niin? Meillä elää vanhakantainen ajattelutapa, ettei vainajista saisi ajatella tai puhua pahaa vaan pitäisi puhua vain hyvää. Mutta tuollainen ajattelu ei edistä rehellistä ja kokonaista surua.

Läheisen kuollessa ihmiset syyttävät useimmin itseään kuin muita. Se on hyvin luonnollinen reaktio monessa tilanteessa. Itsensä syyttäminen liittyy siihen, että silloin ihminen puntaroi omaa vastuutaan suhteessa läheisiin. Sellainen puntarointi on elämässä tärkeää.

Jos suru ei mene ohi, on surtu väärällä tavalla

Usein ajatellaan, että surun kuuluisi mennä ohi. Jos näin ei käy, syytä etsitään suremisen tavasta. Mutta sen sijaan, että yritetään korjata surevaa ja suremisen tapaa, pitäisi antaa ihmisen surra ja auttaa häntä löytämään suremisen mahdollisuuksia. Ehkä sitten ei olisi niin paljon niin sanottuja masentuneita surevia, vaan voisi olla surussaan tyytyväisiä hyvää elämää eläviä ihmisiä.

Sveitsiläisen psykiatrin Elisabet

Kübler-Rossin kehittämällä suruteorialla on selitetty surua 1970­luvun alusta alkaen. Siinä on viisi vaihetta: kieltäminen, viha, kaupankäynti, masennus ja hyväksyminen.

Mutta alun perin tässä teoriassa ei ollut kuvattu surevien kokemusta, vaan Kübler­Ross oli tutkinut kuolevien potilaiden suhtautumista omaan lähestyvään kuolemaansa, ja nämä viisi vaihetta kuvaavat sitä. Se on täysin eri asia kuin toisen ihmisen kuoleman sureminen. Silloin elettiin aikaa, jolloin suru kiinnosti ja käteväksi nähtyä teoriaa alettiin hyödyntää sen ymmärtämisessä.

Vuonna 2017 maailman arvostetuimmat surututkijat kirjoittivat pamfletinomaisen artikkelin, jossa he vetosivat surevia hoitaviin tahoihin ja sureviin, että he luopuisivat vaiheajattelusta. Sille ei ole riittävää empiiristä perustaa, eikä se auta poimimaan surevien joukosta niitä, jotka tarvitsevat eniten ammatillista apua.

Suurin vaara vaiheteoriassa on sen synnyttämä paine surra tietyllä tavalla. Surijalle tulee paine esimerkiksi siitä, että surun pitäisi päättyä johonkin viimeiseen vaiheeseen.

-Emme toivo menetyksiä, mutta olisi aika hirveää, jos emme saisi surra niitä, Mari Pulkkinen sanoo.

Jos läheisen kuolema ei itketä, suhde on ollut merkityksetön

Aika monet arvostavat kykyä itkeä, mutta se ei ole surun mittari. Väitöskirjassani vanhemman polven ihmiset kertovat kasvaneensa ympäristössä, jossa itkeminen ei ollut suotavaa. Pojille oli opetettu, että miehet eivät itke tai miehet eivät itke ainakaan selvinpäin. Perheissä yritettiin rajoittaa lasten tunteiden ilmaisua, eikä yleensä ollut tapana näyttää minkäänlaisia tunteita.

Nämä aikuisiksi kasvaneet lapset kohtasivat sitten kuolemaa ja menetyksiä ja heistä tuntui pahalta, etteivät he osanneet itkeä. Jotkut heistä olivat päätyneet esimerkiksi puolison myötä toisenlaiseen perheyhteisöön, jossa oli tapana näyttää tunteita. He kertoivat, miten helpottavaa oli, että he pystyivät itkemään suruaan.

Usein ajatellaan, että suremme vain niitä ihmisiä, joita rakastamme. Kun ajattelen kaikkia ihmisiä, joita elämänpiiristäni on kuollut, eivät he läheskään kaikki ole olleet rakastamiani ihmisiä. On kuollut ihmisiä, joihin minulla on ollut ristirii-

Hän oli jo ennen Taimia ajatellut, että sureminen pitää ajatella uudelleen.

– Kun Taimi syntyi ja hänet ojennettiin syliini, niin kuin vastasyntynyt annetaan äidin rinnalle, putosin surun syliin.

– Se oli hyvä, sillä en yrittänyt kieltää sitä, mitä kaikkea menetys tarkoittaa ja miten merkittävä asia menetys ja sen sureminen on omalle identiteetille ja sille, minkälainen puoliso ja äiti olen. Sekä hyvässä että pahassa.

sankaripuhetta. Monesti saa lukea, kuinka joku kertoo: ”Kun olen tämän läpikäynyt, tiedän kestäväni mitä vain”.

– Oma kokemukseni on hyvin päinvastainen. Minusta ei ole tullut voimanaista vaan hauras surunainen. En voi tietää, mitä enää kestän. Oma hauraus on käsillä koko ajan. Minusta olisi suorastaan ylimielistä ajatella, että kokemusteni jälkeen kestän mitä vain, Pulkkinen sanoo.

USEIN SUREMISEN ajatellaan vievän tilaa muulta elämältä. Sen takia se ”pitäisi hoitaa” tietyssä ajassa pois tieltä. Pulkkisen mielestä kannattaisi antautua surun syliin ja ottaa vastaan menetyksen tarjoamat merkitykselliset asiat.

Hänen mielestään on vinoutunutta ajatella, että suru on häiriö, josta pitäisi päästä eroon. Suremisen ei tarvitse loppua.

– Tosiasia on, ettemme toivo menetyksiä. Mutta olisi aika hirveää, jos emme saisi surra niitä. Mitä, jos minulla olisi vain isäni ja lasteni menetykset, mutta en saisi surra niitä?

– Sureminen ei vie mitään pois. Suru on merkittävä onnellistava tekijä elämässäni, ja on etuoikeutettua, että saan surra jopa työkseni. ■

Pulkkisesta varmaan hirveintä, mitä surevalle äidille voi sanoa, on, että oman lapsen kuolema opettaa jotakin. Hänen mielestään kärsimykset eivät jalosta ihmistä.

Pulkkisen mielestä menetykset eivät myöskään tee ihmisestä välttämättä voimakasta ja viisasta. Hän ihmettelee nykyistä suruun liittyvää

Päivä surulle -tapahtuma la 18.3. klo 12–16 Myllypuron kirkolla, Neulapadontie 12. Surututkija Mari Pulkkisen aiheena: Suru on täällä – kohti suremisen taitoa. Kirkolla voi maalata surun värejä, ilmaista surua liikkeillä ja hiljentyä pysähtyen tai kirjoittaen. Vertaistukijärjestöt Nuoret lesket, Käpy, Surunauha, Surevien kohtaaminen ja Huoma esittelevät toimintaansa. Päivä päättyy Helsingin Helmi -kuoron konserttiin ja yhteislauluihin.

tainen suhde, ja silti surin heidän kuolemaansa.

Suru on paljon rikkaampaa kuin vain sitä, että suremme rakkaimpiemme kuolemaa. Sitä paitsi eivät läheisimmätkään suhteet pelkästä rakkaudesta koostu, vaan niissäkin on muita puolia.

Uskovan ihmisen ei tarvitse surra kenenkään kuolemaa Ydinkokemusta siitä, ettei tärkeä ihminen ole enää arkisessa elämässä mukana, ei muuta se, uskooko Jumalaan vai ei. Menetys saa yhtä lailla kaikki ihmiset pohtimaan, millainen ihminen vainaja oli, miten kuolema meni, mitä oli ja mitä olisi voinut olla.

Mutta olen huomannut, että voimakas taivasusko tuo suruun tietynlaisen vivahteen, jonkinlaisen pehmeyden, pumpulin, jonka varaan voi jäädä. En tarkoita, ettei menetys silti olisi raskas. Ei taivastoivo ota tästä kivusta mitään pois.

Väitöskirja-aineistossani kävi ilmi, että ihmiset, joilla oli voimakas taivasusko, eivät välttämättä uskoneet Jumalaan.

Se vaati vain uskon siihen, että jossain on paikka, missä taas tavataan.

Surevan pitää antaa olla rauhassa itsekseen

Viime vuosina on mediassa esiintynyt usein sana sururauha. Uutisessa saattaa esiintyä poliisi tai seurakunnan edustaja sanomassa, että ”nyt toivotaan perheelle sururauhaa”.

Sururauhan toistaminen voi vahvistaa kuvaa siitä, että suru on hetkellinen poikkeustila ja että surevan on hyvä pysyä surutalossa eikä häntä saa mennä häiritsemään. Ajatellaan, että surkoon nyt ja palatkoon sen jälkeen takaisin elävien joukkoon.

Osanotto suruun koetaan usein vaikeaksi, mutta kannustan menemään surevan luo. Vähän vieraampaakin ihmistä voi muistaa surussa sillä tavoin kuin se on itselle luontevaa.

Muistan ystävämme isän, joka tuli kolaaman pihamme lumesta, kun lapsemme oli kuollut. Yksi ystävä toi kattilallisen kalakeittoa. Toinen laittoi pitkän tekstiviestin.

Joku voi ottaa surevan lapset joksikin aikaa hoitoon tai jollekin on luontevaa lähteä lenkille yhdessä surevan kanssa.

Suru läheisen kuoleman jälkeen kestää noin vuoden Perinteisesti on ajateltu, että suru kestää tietyn ajan. Kun on kerran käyty läpi vuoden tärkeimmät juhlat – pääsiäinen, äitienpäivä, juhannus, isänpäivä, joulu ja kuoleman muistopäivä – ilman kuollutta läheistä, seuraavan vuoden uskotaan olevan helpompi. On kuitenkin huomattu, ettei tämä malli sovi yhteen surevien kokemusten kanssa ja on esitetty, että ehkä toinen vuosi saattaakin olla vaikein.

Haluaisin poistaa kaikki tavat puristaa suru ajallisiin kehyksiin, siihen, että jonain aamuna voisi nousta ja todeta surun loppuneen.

Ihminen voi ja saa surra samaa menetystä eri tavoin eri elämänvaiheissa. Surin isäni kuolemaa eri tavalla 23-vuotiaana kuin nyt 48-vuotiaana puolisona ja surevana äitinä. Edelleen saan surra.

Kun Taimi syntyi ja hänet ojennettiin syliini, niin kuin vastasyntynyt annetaan äidin rinnalle, putosin surun syliin.

Ihmisellä täytyy olla unelmia

Tänä vuonna Hanna Wass on ymmärtänyt aiempaa syvemmin sen, miksi kirkko ja seurakunta ovat ihmisille niin tärkeitä.

Risti asiantuntijan kaulassa herättää ihmisissä kiinnostusta.

– Välillä minulta kysytään rististä kun olen esiintynyt televisiossa, Hanna Wass sanoo.

Wass on käyttänyt kultaista ristiään siitä lähtien, kun hän sai sen mummoltaan konfirmaatiolahjana.

Suomessa uskontoa on totuttu pitämään yksityisasiana, mutta käytännöt elävät ajassa.

– Yhteiskunnassa kunnioitetaan moninaisuutta ja ihmisen henkilökohtaista tilaa yhä enemmän. Miksi juuri uskonnollista symbolia tuntuu olevan tarve taustoittaa?

– Emmehän esimerkiksi kysy ihmiseltä, jolla on sormus vasemmassa nimettömässä, onko hänen kumppaninsa eri sukupuolta vai samaa sukupuolta oleva henkilö.

Toisaalta tiedustelu voi ilmentää aitoa kiinnostusta ja olla kutsu keskusteluun, Wass ajattelee.

– Toki siinä lähdetään puhumaan aika isoista ja henkilökohtaisista asioista.

Wass on on yleisen valtio-opin dosentti ja työskentelee valtiotieteellisen tiedekunnan varadekaanina. Hän on toiminut politiikan asiantuntijana eri medioissa yli 20 vuoden ajan.

Viime vuoden marraskuussa Wass valittiin Helsingin tuomiokirkkoseurakunnasta seurakuntaneuvostoon ja Helsingin yhteiseen kirkkovaltuustoon Tulkaa kaikki -ryhmän listalta.

Seurakuntaneuvostossa keskitytään oman seurakunnan hallintoon. Yhteinen kirkkovaltuusto on Helsingin seurakuntien ylin päättävä elin, joka päättää muun muassa kirkollisveron suuruudesta, toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä kirkkojen rakentamisesta ja korjaamisesta.

Wassille päätös lähteä seurakuntavaaliehdokkaaksi syntyi spontaanisti ja yllätti hieman hänet itsensäkin. Koska Wass ei ole ollut aktiivisesti mukana seurakunnan toiminnassa, hän ei ajatellut pärjäävänsä vaaleissa.

– Oli yllätys, että sain niin kivasti ääniä. Vähän rimakauhua tuntien olen lähtenyt valtuustoon mukaan. Seurakuntaneuvosto tuntui sen sijaan heti kotoisalta.

TÄMÄN VUODEN ensimmäisinä kuukausina Hanna Wassin henkilökohtaisessa elämässä on vallinnut kriisitilanne.

– Menetin valtavan tärkeän ihmissuhteen siinä muodossa, jossa olisin halunnut sitä jatkaa, Wass kertoo.

– Vuoden alku on ollut murheellista ja synkkää aikaa. Tuntuu kuin olisin raahannut kottikärryillä sydäntä perässäni.

Enempää Wass ei halua avata tilannettaan, koska kunnioittaa toisen ihmisen halua yksityisyyteen.

Samaan aikaan kun oman elämän palikat menivät uuteen järjestykseen, alkoi seurakuntaneuvoston ja kirkkovaltuuston toiminta uudella kokoonpanolla. Henkilökohtaisen surun myötä valtuutetun tehtävä on yllättäen näyttäytynyt aivan erilaisessa valossa kuin Wass oli alunperin ajatellut.

– Samalla, kun itselläni on ollut vahva merkityksettömyyden kokemus, on ollut hurjan lohdullista ajatella, että seurakuntalaiset ovat luottaneet minuun ja valinneet minut hoitamaan tärkeää tehtävää.

Seurakuntaneuvoston kokouksista ja edustajakollegoista on löytynyt yksi uusi elämää kannatteleva rakenne. Valtuutetun rooli on osoittautunut tärkeäksi myös oman hengellisyyden kannalta.

– Minulle usko on ollut pitkälti yksilösuoritus. En ole aiemmin ymmärtänyt, miksi yhteisö on niin tärkeä uskonnonharjoittamisessa. Päinvastoin olen kokenut muut ihmiset lähes häiriöksi.

– Viime kuukausina on välillä on tuntunut siltä, että eikö murheellani ole mitään väliä ja tulenko enää koskaan olemaan onnellinen. Kun oma perspektiivini on kaventunut, seurakuntaneuvoston puheenjohtajan, tuomiorovasti Marja Heltelän toistuva viesti Jumalan suunnitelmasta ja sen sisältämästä tulevaisuudesta ja toivosta on avautunut minulle aivan uudella tavalla.

– Tämän kokemuksen myötä olen myös ymmärtänyt, ettei usko toteudu pelkästään yhteydessä ylöspäin vaan myös sivusuunnassa. Siksi seurakunta on olemassa ja monelle niin tärkeä.

Kuka?

Hanna Wass, 45 on yleisen valtio-opin dosentti ja Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan varadekaani.

Mitä?

Hänet valittiin viime vuoden marraskuussa Helsingin yhteiseen kirkkovaltuustoon ja tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvostoon.

Motto

Sydän edellä syvään päätyyn.

ENTÄ MILLAISEEN suuntaan Hanna Wass haluaa kirkkoa luottamushenkilönä viedä?

– Tulkaa kaikki -liikkeen nimi avaa sitä suuntaa aika hyvin. Kaikkien tulee olla tervetulleita lähtökohdista huolimatta. Kirkolla ei pidä olla kynnyksiä eikä vähimmäisvaatimuksia, jos se haluaa olla luonteva ja orgaaninen osa yhteiskuntaa.

Wassin ihannekirkko on luonnollinen osa kaupungin katukuvaa ja ihmisten elämää.

– Voimme järjestää erilaisia tapahtumia myös niin, ettei ihmisten tarvitse mennä varta vasten kirkkoon. Tällainen voisi olla esimerkiksi Ehtoollinen Helsingin taivaan alla -tapahtuma Senaatintorilla.

Koronapandemian aikana Wass toivoi kirkon suunnalta enemmän medianäkyvyyttä ja rohkeampia kannanottoja. Hänestä on tärkeää, että

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JANI LAUKKANEN

kirkko ottaa kantaa muuhunkin kuin sosiaalipolitiikkaan.

Kirkko on hänen mukaansa menossa oikeaan suuntaan. Hän kiittää esimerkiksi arkkipiispa Tapio Luomaa siitä, että tämä on tarkistanut kantojaan sukupuolivähemmistöihin ja kertonut siitä julkisuudessa oman persoonansa peliin pannen. Luoma on ulostulollaan näyttänyt myös toimintamallia, joka vähentää polarisaatiota.

– Hän on osoittanut, että jos kuuntelemme toisiamme ja pysymme valppaina, oma käsityskykymme voi kasvaa. Oman näkemyksen uudelleen arvioiminen ei ole takinkääntämistä, vaan kasvavaa ymmärrystä siitä, mikä on oikeudenmukaista. Venäjän hyökkäyssodan suhteen kirkko on Wassin mielestä toiminut suoraselkäisesti tuomitsemalla sodan yksiselitteisesti.

– On sanottu selvästi, ettei aggressiivista voimapolitiikkaa ole missään yhteydessä hyväksyttävää perustella uskonnolla.

Huhtikuun alun eduskuntavaalien teemoista Wassia huolestuttavat etenkin talouskysymykset. Hän toivoisi kirkolta kannanottoa Suomen taloustilanteeseen.

– Myös kirkon päätöksenteossa joudutaan miettimään, mitä priorisoidaan ja mitä pitää leikata. Näiden arvovalintojen ääneen sanominen myös valtakunnanpolitiikan tasolla olisi minusta valtavan tärkeää.

– Kirkko voisi toimia suunnannäyttäjänä siinä, kuinka niukkuuden olosuhteissa tehdään ratkaisuja, jotka eivät ole entisestään kurjistavia tai kohdistu heikompiosaisten elämänehtojen kutistamiseen.

TUORE TEHTÄVÄ yhteisessä kirkkovaltuustossa on avannut Hanna Wassille uudenlaisen yhteyden myös joihinkin ystäviin ja kollegoihin yliopistolla.

– Valtuutettuna toimiminen on kuin olisin laittanut napin rintaan tai ojentanut käyntikortin, ja sen seurauksena jotkut ovat alkaneet jutella minulle omasta suhteestaan uskoon ja kirkkoon. On ollut hienoa huomata, millaisia keskusteluja edustajuus on avannut.

Wassin päivät täyttyvät tutkimustyöstä, opetuksesta ja yliopistohallinnosta. Lisäksi hän hoitaa nyt tehtäviä seurakuntaneuvostossa ja kirkkovaltuustossa. Kuinka hän viettää vapaa-aikaansa?

– Sepä se, ei sitä kauheasti tällä hetkellä ole.

Kahdesta asiasta Wass ei kiireen keskellä kuitenkaan tingi. Ensimmäinen on uiminen: Wass käy joka päivä uimassa joko Yrjönkadun uimahallissa tai Allas Sea Poolilla.

Toinen on pyhäpäivän kunnioittaminen levolle.

– Saatan hoitaa kasaantuneita hommia lauantaina yömyöhään, mutta sunnuntaina en tee töitä enkä mene ostoksille.

Wass on asunut koko ikänsä kilometrin säteellä Helsingin tuomiokirkosta. Tyypillisenä kaupunkilaisena hänellä ei ole ollut erityistä luontosuhdetta. Pandemian ja keski-iän myötä suhde luontoon on kuitenkin muuttunut tärkeäksi. Lomillaan Wass käy patikoimassa Liesjärven kansallispuistossa Kanta-Hämeessä.

Luonnosta on tullut pyhä asia.

– Kuulostaa todella kliseiseltä, mutta metsässä tallustaessa omat murheet sulautuvat osaksi ikiaikaista luontoa ja asettuvat mittakaavaansa.

Pyhää Wassille on ”kaikki, mikä on kristityille pyhää”.

Lisäksi pyhää Wassille ovat myös erilaiset ihmissuhteet. Kummilasten ja ystäväperheiden kanssa puuhastelu on ihanaa. Myös ystävyyssuhteet ovat tärkeitä. Oma lukunsa on tietenkin romanttinen rakkaus.

– Se on käsittämättömän ihmeellistä, kun toiseen ihmiseen saa yhteyden ja tuntee sielunkumppanuutta. Olen näistä kokemuksista syvästi kiitollinen.

Wass kertoo luottavansa edelleen siihen, että asiat kääntyvät aina lopulta parhain päin.

– Viime vuosina olen usein työstänyt pettymyksiä huomaamattani niin, että olen miettinyt, ”ei se sittenkään ollut niin tärkeää”.

– Mutta jos haaveita alkaa yksi toisensa jälkeen neutralisoimaan, millä sitten enää on loppujen lopuksi väliä? Kyllä ihmisellä täytyy voida olla unelmia. ■

Hanna Wass luottaa siihen, että loppujen lopuksi asiat kääntyvät parhain päin.

”On ollut hurjan lohdullista ajatella, että seurakuntalaiset ovat luottaneet minuun ja valinneet minut hoitamaan tärkeää tehtävää.

Entä jos jokainen olisikin oman elämänsä teologi?

Sini Mikkola ja Suvi‑Maria Saarelainen ovat millenniaaleja ja teologian tohtoreita. He kertovat, miksi kirkko tuntuu monesta heidän ikäisestään vieraalta.

Jos katolisella keskiajalla tai luterilaisen puhdasoppisuuden ja noitavainojen aikaan 1600-luvulla olisi tehty gallupeja siitä, mitä ihmiset uskovat, aika moni olisi saattanut ainakin hiljaa mielessään vastata, että ”uskon, mutta en niin kuin kirkko opettaa”.

Usko Jumalaan on kirkollisten gallupien klassikkokysymys. Viimeisimmässä, vuonna 2019 tehdyssä, kyselyssä neljäsosa suomalaisista kertoi uskovansa kristinuskon opettamaan Jumalaan. Lähes yhtä moni sanoi, ettei usko Jumalan olemassaoloon ollenkaan. Vajaa viidennes totesi uskovansa Jumalaan eri tavalla kuin kirkko opettaa.

– Niin kauan kuin tutkimusta on tehty, on tunnistettu se, etteivät ihmiset ole koskaan uskoneet niin yksioikoisesti kuin mikään kirkko opettaa. Sehän on fantasiaa, että meillä olisi joskus ollut joku 98 prosentin yhtenäinen joukko suomalaisia, jotka kaikki olisivat uskoneet samalla lailla. Ei varmasti ole ollut. Sen sijaan on ollut sosiaalista painetta ja sanktioita, joiden avulla on esimerkiksi saatu ihmiset tuomaan lapsensa kasteelle, sanoo yliopistonlehtori Suvi-Maria Saarelainen Itä-Suomen yliopistosta.

– Nykyisin kritiikki ja henkilökohtaiset mielipiteet ovat sallittuja. Kukaan ei edes oleta, että mitään otetaan annettuna. Vaikka puhuttaisiinkin kirkon uskosta, se tulee omakohtaiseksi vain niin, että se on itse pureksittu ja pohdittu, hän jatkaa. Saarelainen on yhdessä kollegansa Sini Mikkolan kanssa toimittanut artikkelikokoelman Millenniaalien kirkko – kulttuuriset muutokset ja kristillinen usko. Saarelainen ja Mikkola ovat kumpikin teologian tohtoreita ja pappeja. He myös kuuluvat millenniaaleiksi kutsuttuun, noin vuosina 1980–1995 syntyneeseen sukupolveen.

MILLENNIAALEJA ON KUTSUTTU yksilöllisen valinnan sukupolveksi, joka ei välttämättä kaipaa kirkkoa hengellisyytensä tai henkisyytensä toteuttamiseen. Kirkkoon kuulumisen syyksi ei enää riitä perinne tai tapa, vaan kirkon toimin-

nan ja uskon on tunnuttava itselle merkitykselliseltä ja omia arvoja vastaavalta.

Kyseessä ei oikeastaan ole uusi eikä vain millenniaaleja tai heitä nuorempaa z-sukupolvea koskeva ilmiö. Kirkon omat tutkimukset ovat ainakin koko 2000-luvun toistuvasti kertoneet esimerkiksi hengellisen etsinnän suuntautumisesta muualle kuin kirkkoon ja siitä, että kirkko instituutiona koetaan yhä vieraammaksi.

Länsimaissa on jo pitkään ollut käynnissä kulttuurinen muutos, johon kuuluvat maallistuminen ja voimakas kahtiajakautuminen esimerkiksi arvokysymyksissä. Yhä useampi identifioi itsensä uskonnottomaksi. Tämä näkyy Suomessakin, ja erityisesti millenniaalien joukossa. Tutkimusten perusteella Suomen uskonnottomin väestönosa ovat pääkaupunkiseudulla asuvat millenniaalit.

Sini Mikkola ja Suvi-Maria Saarelainen vieroksuvat puhetta millenniaaleista kirkon erityisenä ongelmana. He heittävät ilmaan kysymyksen, mitä jos asia onkin niin päin, että vanhanaikaisena, kankeana ja epätasa-arvoisena pidetty kirkko on millenniaaleille ongelma.

Ongelma voi olla myös kirkossa käytetty kieli, joka ei aina tavoita nykypäivän ihmisten todellisuutta ja heidän elämänkysymyksiään. Mallia kaikkeen kirkon arjessa tehtävään julistukseen ja toimintaan voisi Mikkolan mukaan ottaa lähetystyöstä. Sen piirissä on jo kauan sitten oivallettu, kuinka ratkaisevan tärkeää on oman sanoman mukauttaminen vallitsevaan kulttuuriin ja kieliyhteisöön.

SINI MIKKOLA KYSYYKIN, kenelle kirkossa käytetty kieli ja sen herättämät mielikuvat luovat samastumispintaa ja ketkä kaikki jäävät ulkopuolelle. Jumalasta esimerkiksi puhutaan usein Isänä tai Herrana, vaikka niin Raamattu kuin kristillinen perinne sisältävät sekä feminiinisiä että sukupuolettomia kuvauksia Jumalasta.

– Tämä liittyy käsitykseen teologiasta. Nähdäänkö kirkon oppi jonakin ikiaikaisena ja muuttumattomana vai otetaanko huomioon se, että

– Mitä tapahtuisi, jos teologia ymmärrettäisiinkin yksilön omaksi merkityksen rakentamiseksi ja pyhyyden etsinnäksi? Suvi-Maria Saarelainen ja Sini Mikkola pohtivat.

teologiaa tehdään aina kussakin ajassa ja tilanteessa? Jos ajatellaan, että on jokin täysin muuttumaton ydin, joka on aina ollut olemassa, on helppo leimata kaikki vähänkin toisenlainen uudeksi hapatukseksi, joka mädättää systeemin, Mikkola sanoo.

Saarelainen jatkaa kysymällä, kenelle teologia kuuluu.

– Tässäkin nyt teologit puhuvat teologiasta. Mitä tapahtuisi, jos teologia ymmärrettäisiinkin yksilön omaksi merkityksen rakentamiseksi ja pyhyyden etsinnäksi?

KIRKOSSA SAATTAA TUNTUA vaikealta myös työntekijävetoinen toimintakulttuuri, jossa seurakuntalaisten odotetaan istuvan kirkonpenkissä lähinnä yleisönä.

– Entä jos aidosti lähdettäisiin siitä, että meitä on tässä seurakunnassa moninainen joukko ihmisiä? Mietittäisiin, mikä on näiden ihmisten näköistä ja heitä kiinnostavaa toimintaa ja mitä voitaisiin tehdä yhdessä? Sini Mikkola kysyy.

Suvi-Maria Saarelainen arvioi, että kirkko voisi olla keskustelukumppani ja turvan rakentaja

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

esimerkiksi eksistentiaalisissa kysymyksissä, joita jokaisella ihmisellä on.

– Ihmisillä on tarve löytää psyykkistä turvaa ja kokea kuuluvansa johonkin. Kuka minä olen? Mihin olen menossa? Mitä uskon? Mitkä ovat keskeiset arvoni? Mikä tässä elämässä on merkityksellistä? Tällaisten kysymysten käsittelyynhän kirkon työntekijät on koulutettu.

Koronapandemia on Saarelaisen mukaan jättänyt paljon psykososiaalista hätää, jota kirkko voisi olla lievittämässä. Kaikenikäisillä on käsittelemätöntä surua ja pelkoa ja myös yksinäisyyttä. Ihmiset kaipaavat kohtaamisia ja keskustelua.

Mikkola huomauttaa, ettei kristinuskon erityissanoma katoa mihinkään, vaikka kirkossa annettaisiinkin enemmän tilaa ihmisten elämänkysymysten pohdiskelulle. Ihan samoja kysymyksiä löytyy myös kristinuskon ytimestä.

PALATAAN VIELÄ kysymykseen uskomisesta. SuviMaria Saarelainen on väitöskirjassaan ja sen jälkeenkin tutkinut nuorten aikuisten hengellisyyttä. Moni heistä on kertonut uskovansa Jumalaan

mutta korostanut eroa oman uskonsa ja kirkon opetuksen välillä.

– Sitten, kun asiaa kysyy tarkemmin, sieltä tulee sentyyppisiä selityksiä kuin että ”minun Jumalani on luoja ja hyvä ja pitää kaikista huolta”. Ajattelen, että kyseessä on rajanveto kirkkoon instituutiona, koska kyllä ainakin minulle tuollainen Jumala kuulostaa ihan siltä samalta Jumalalta, josta kirkossa puhutaan, Saarelainen sanoo.

Sini Mikkolan mukaan rajapintojen hämäryydestä kertoo myös se, että luterilaisen kirkon jäsen voi identifioida itsensä uskonnottomaksi yhtä lailla kuin kirkkoon kuulumatonkin. Tänään uskonnoton ei myöskään välttämättä ole aina uskonnoton. Mikkola toteaa, että uskonnollinen identiteetti ei koskaan ole kiveen hakattu, ja ihmisen itseymmärrys vaihtelee elämäntilanteiden muuttuessa.

– Jokaisen uskonnollisen ihmisen elämään kuuluu se, että välillä usko on lähellä ja välillä kaukana. Uskonnollisuus myös kypsyy vanhetessa ja nuoruuden mustavalkoinen jumalakuva saa enemmän sävyjä. Olisihan se aika kamalaa, jos nyt nelikymppisenä uskoisin samalla tavalla kuin viisitoistavuotiaana, Saarelainen lisää. ■

”

Se on fantasiaa, että meillä olisi joskus ollut joku 98 prosentin yhtenäinen joukko suomalaisia, jotka kaikki olisivat uskoneet samalla lailla.

YLIOPISTONLEHTORI SUVI-MARIA SAARELAINEN

Mielipide

Ihmiset kirkkoihin soittamaan ja laulamaan

NUORENA OLIN mukana seurakuntien toiminnassa, ja nyt haluaisin nostaa esille arvokkaan asian, joka kirkolla on jatkuvasti käytössään, mutta joka näkyy suurelle yleisölle yllättävän vähän. Seurakuntien piirissä on valtavasti musiikillista lahjakkuutta, soittimia, upeita tiloja ja tietysti myös hieno akustiikka kirkoissa.

Yhteiskunnassa taas on hyvin vähän edullisia, matalan kynnyksen mahdollisuuksia opiskella soitinten alkeita sekä laulaa ja soittaa yhdessä, etenkin aikuisille ja musiikin ulkopuolella kasvaneille. Heistä monet olisivat kiinnostuneita oppimaan soitto- tai laulutaitoja. Kirkon tiloja voisi myös avata pop-up -tyyliin muusikkoryhmille. Yleisö tietäi-

LUDWIG VAN BEETHOVENIN JUHLAMESSU

MISSA SOLEMNIS

Ryan Bancroft, kapellimestari

si, että esimerkiksi tiistai-iltaisin tietyssä kirkossa on aina elävää musiikkia kuunneltavaksi ja sisään voi vain poiketa kuuntelemaan.

Olisi mahtavaa, jos seurakunnat voisivat tarjota pienestä maksusta eri soitinlajien soittotunteja. Olen satunnaisesti nähnyt tällaista tehtävän ilmaiseksi. Vaikka ryhmät ovat olleet täysiä, ne ovat loppuneet esimerkiksi opettajan muuttaessa pois.

Voisiko tällaista toimintaa organisoida laajemmin ja maksaa opettajille palkkion? Näin toiminta ei olisi satunnaista ja pelkästään vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Uskoisin, että monet olisivat valmiita maksamaan kohtuullisen korvauksen tunnista. Opetustyötä voisi tarjota niille soittotaitoisille, jotka nauttisivat opettamisen tuomasta ilosta elämässään.

Musiikilliset taidot olisi kiva saada yhteiskuntaan mukaan vähän liikunnan tapaan luonnolliseksi tavaksi ilmaista itseään. Tässä kirkolla olisi mahtava tilaisuus toimia suunnannäyttäjänä ja kokoavana voimana.

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Katharine Dain, sopraano | Tuija Knihtilä, altto

Jussi Myllys, tenori | Tommi Hakala, baritoni

TAPIOLA SINFONIETTA EMO ENSEMBLE

KIIRASTORSTAI 6.4. KLO 19 ESPOON KULTTUURIKESKUS

ALK. 30/25/12 €

Sanna Ruskomäki yrittäjä, Helsinki

Sähköinen äänestys ei toimi kirkossa

LUIN TODELLA kauhistuneena pitkän artikkelin, jossa ehdotettiin niin sanottuun sähköiseen äänestykseen siirtymistä (K&k 2.3.). Niin merkityksettömätkö seurakuntavaalit ovat? Ongelma vaalisalaisuudessa sentään mainittiin ohimennen, mutta tätäkin vähäteltiin. Ja toistettiin kaikki nämä vertailut esimerkiksi verkkopankkeihin.

Rahansiirrolla ja äänestyksellä on ratkaiseva ero. Rahansiirrossa ketjua on voitava seurata alusta loppuun. Äänestyksessä pitäisi samanaikaisesti varmistaa, että ääni pysyy matkalla samana ja tiedetään, kuka sen on antanut, eikä toisaalta tiedetä, kuka minkäkin äänen on antanut. Pallon pitää siis olla yhtaikaa laatikossa ja sen päällä.

Esimerkiksi osuuskaupan vaaleissa otetaan tietoinen riski, että joku äänestää toisen puolesta (näin joku on maininnut tehneensäkin). Silloin oletetaan, ettei kukaan viitsi teknisesti väärentää tulosta. Pelkään, että seurakuntavaaleissa riski on suurempi – joku voi haluta sotkea vaalit.

Tietoliikenne ei koskaan ole täysin suojassa, toisin kuin artikkelissa

väitettiin. Yhteys voidaan kaapata ja sisältöä muuttaa (tällaisia rikoksiahan tehdään jatkuvasti).

Suurin ongelma on kuitenkin vaalisalaisuuden ja vaalivapauden takaaminen, jos äänestystilanne ei ole valvottu. Kotona voi kätevästi vahtia, että se perheenjäsenen ääni varmasti menee oikealle henkilölle...

Se, että äänestysluettelo on paperilla tai että ihmisille lähetetään vanhentunutta tietoa, on sitten toinen ongelma. Siihen, että posti hukkaa ja viivyttää ennakkoääniä, on löydettävä jokin muu ratkaisu.

Laura Kataja

tietojenkäsittelytieteen maisteri, Espoo

Kehitysyhteistyö ei ole nuorilta pois

ARI LINNA nosti esiin tärkeän aiheen, nuorten hyvinvoinnin (K&k 2.2.). Nuorten hyvinvointiin täytyy todellakin panostaa! Kehitysyhteistyö ei kuitenkaan ole oikea paikka säästää. Suomalaisten nuorten ja maailman köyhien vastakkainasettelu ei ole välttämätöntä.

Kehitysyhteistyöllä tuetaan maailman heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Sen avulla puututaan

kriisien juurisyihin, kuten eriarvoisuuteen. Kehitysyhteistyötä tarvitaan erityisesti juuri nyt, kun esimerkiksi koronapandemian takia ihmisten toimeentulo on heikentynyt. Ruokaturva on myös merkittävästi heikentynyt eri puolilla maailmaa, kun Venäjän hyökkäyssota on vaikeuttanut viljakuljetuksia. Kestävää kehitystä on kriiseistä huolimatta edistetty eri puolilla maailmaa, myös kehitysyhteistyön avulla.

Kehitysyhteistyö onkin tehokas panostus koko maailman tulevaisuuteen. On arvojemme mukaista olla mukana puolustamassa heikoimpia ja edistämässä hyvinvointia, niin Suomessa kuin maailmalla.

Johanna Harjunpää

Herttoniemen

seurakunta, Helsinki

Rakkaudesta ja suvaitsevaisuudesta

JAN-ERIK EKLÖF peräänkuuluttaa mielipidesivulla esteetöntä pääsyä kirkon toimintaan ja yhteisöön (K&k 2.3.). Tavoite rakkauden kaksoiskäskyn mukaisesta ihmisten kohtelusta on hyvä ja oikea.

Jotta keskustelu olisi hedelmällistä, tulee asioista puhua niiden oikeilla nimillä. Eklöfin viittaus ”kris-

tittyihin, jotka haluavat päättää, ketkä saavat rakastaa toisiansa” on harhaanjohtava. Siinä samaistetaan rakastaminen ja seksi. Tuskin seurakuntiemme päättäjissä on sellaisia, jotka haluavat kieltää kristillisen rakkauden osoittamisen jollekin ihmisryhmälle tai joidenkin keskinäisen rakkauden. Erimielisyys liittyy seksuaalimoraaliin.

Inkluusio on ollut alusta asti kristillisen seurakunnan ydintä siinä mielessä, että yhteiskunnan reunamilla eläneet, köyhät ja sairaat on otettu avosylin vastaan ja heidän ihmisarvonsa Jumalan edessä on ymmärretty yhtä suureksi kuin ulkonaisesti korkeassa asemassa olleiden. Mutta jos Jeesuksen seuraajat olisivat mukautuneet ajan moraalinormeihin, ei kristillistä kirkkoa olisi koskaan syntynyt. Olisi kyllä vältytty vainolta ja marttyyrikuolemilta, mutta sulauduttu valtakulttuureihin niin hyvin, että koko maailman muuttava sanoma olisi liudennut olemattomiin.

Jeesuksen radikaali rakkaus ei ollut eikä ole ”suvaitsevaa” rakkautta, vaan ihmisen koko elämän muuttavaa rakkautta.

Lehti ilmestyy 30.3.

Varaukset pe 17.3., aineistot ma 20.3.

1/1 ja 1/2 -sivun ilmoitukset -35 %

Muut koot -30 %

J. S. Bach: Johannes-passio

TÄTÄ LEHTEÄ LUETAAN! KE 5.4. JA PE 7.4.2023 KLO 18 HELSINGIN TUOMIOKIRKKO

Vastaanottajan nimellä lähetetyn lehden huomioarvo on taattu! Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään postitse osoitteellisena Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntien jäsentalouksiin, talouden vanhimmalle.

Helsinki: Painos 190 000 kpl.

Espoo ja Kauniainen: Painos 80 000 kpl.

Vantaa: Painos 70 000 kpl. kirkkojakaupunki.fi:

Uniikkeja kävijöitä keskimäärin 52 000 viikossa.

Mediamyynti

Pirjo Teva 040 680 4057

pirjo.teva

@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen @kotimaa.fi

KE 5.4. JA PE 7.4.2023 KLO 18 HELSINGIN TUOMIOKIRKKO

CANTORES MINORES • Suomalainen barokkiorkesteri

Solisteina Tom Nyman • Jyrki Korhonen

Tuuli Lindeberg • Teppo Lampela

LIPUT TICKETMASTER.FI & TUNTIA ENNEN KIRKON PÄÄOVELTA

Liput: 65, 50/40, 30/25, 15 € (numeroidut rivit)

HUOM! 7.4. konsertin suoratoisto: youtube.com/cantoresminoresfinland

kodissa nauttien kattavista palveluista yhdessä muiden senioreiden kanssa. Hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelumme muuntuvat tarpeidesi mukaan. Aktiivinen harrastus- ja kulttuuritoimintamme piristää arkea.

Viisi taloamme pääkaupunkiseudulla sijaitsevat Helsingissä ja Vantaalla. Tervetuloa tutustumaan – varaa oma esittelyaikasi tai pistäydy keskiviikon klo 13 esittelyssä ilman ennakkoilmoittautumista. Katso lisätiedot ja tutustu tarjouksiimme sagacare.fi/uusikoti tai soita maksuttomaan numeroon 0800 06116 (ark. klo 8-16).

Jarmo Harno Helsinki

Eduskuntavaaliehdokas, vielä ehdit tavoittaa aktiiviset äänestäjät.

Hammashoitoa

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

Hammaslääkäri Ada Tikka

alk. 69 € aika 20 min.

· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €

· Hammastarkastus muuten 45 €

· Hammasvalkaisu 129 €

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

HAMMASTEKNIKKO

24 h

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi

ja alaleuan kokoproteesi

tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa

alk.

○ Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla

EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213

EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560

Mannerheimintie 65, Helsinki Matinraitti 14, Espoo

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).

Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Pääsiäislehti ilmestyy 30.3.2023

Varaukset 17.3. klo 14

Aineistot 20.3. klo 15

Seuraava lehti ilmestyy 27.4.

www.jyrkisaarimaa.fi

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7 Huom! Käynti Kielotien puolelta • katutasossa • esteetön sisäänkäynti

HAMMASIMPLANTTI +KERAAMINEN KRUUNU

Hammaslääkäriasema

Hautauspalveluja

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Mediamyynti Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt

p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

1 2 0 0 €

HELSINKI

FORUM p. 010 76 66620

ITÄKESKUS p. 010 76 66590

KALLIO p. 010 76 66500

MALMI p. 010 76 66630

TÖÖLÖ p. 010 76 66530

ESPOO

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640

LEPPÄVAARA p. 010 76 66610

TAPIOLA p. 010 76 66570

VANTAA

MYYRMÄKI p. 010 76 66600

TIKKURILA p. 010 76 66560

KERAVA p. 010 76 66550

HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET

Edullisemmin suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Salpakuja 7, 01200 Vantaa

p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

MAKSUTON ARVIOINTIKÄYNTI

Fabianinkatu 31 C, 4 krs. 00100 Helsinki www.betterbite.fi

09 23 174 Hammasklinikka

Kiinteistönvälitystä

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella. Soita vaikka heti!

Jukka Norta Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

www.mrautanen.com

Myydään asuntoja

Myydään 2008 valmistunut 48 m2 siisti ja hyvin pidetty esteetön kaksio Katajanokalta. 1. krs rauhalliselle sisäpihalle. Hyvin hoidettu ja yhteisöllinen taloyhtiö. Hyvät kulkuyhteydet palveluihin. 040 060 0323.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Lakipalveluja

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1

puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy

puh. 09 477 0680 www.norros.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi

p. 050 464 2930

Ostetaan

OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI 040 0218 225

SEPPO JA SARI

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Palveluja tarjotaan

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

ke 15.3. klo 18 seurat Matinkappeli, Liisankj. 3, Espoo. su 19.3. klo 11 herättäjäjuhlien kirkkopyhä Munkkivuoressa, Raumant. 3; s. A.Saaristo; kahvit ja seurat, tietoa Seinäjoen juhlista.

klo 15 seurat ja po-vuosikok. Tikkurilan kko, Asemat. 12 a. klo 16 kohti Seinäjoen herättäjäjuhlia -seurat Seuratuvalla; A.Saaristo, J.Piuhola, J.Hirsto, S.Korhonen. klo 17 Pappilan veisuut Vihdissä, Niuhalanraitti 6 C. ke 22.3. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1a A3. su 26.3. klo 10 kirkkopyhä Nurmijärvellä, A. Kiven t. 5; s. L.VäyrynenSi; keitto ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Hyvinkäällä, Uudenmaank. 13; messu, kahvit ja seurat.

klo 10 kirkkopyhä Tuusulassa, Kirkkot. 34; s. E.Fuller-Juusti; kahvit ja seurat.

klo 10 kirkkopyhä Viikissä, Agronomink. 5; s. K.Saares; tarjoilu ja seurat.

klo 16 seurat Tapiolassa, Kirkkop. 6, Espoo.

klo 18 seurat Kontulan Mikaelinkirkossa, Emännänp. 1. ti 28.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D, lähettikirjeitä.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

Ostetaan asuntoja

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

OSTETAAN ASUNTOJA

Ostetaan asuntoja pääkaupunkiseudulta. Kuolinpesät, remonttia vaativat, isot ja pienet asunnot laajalla skaalalla. Tarjoa rohkeasti. Huolehdimme tarvittaessa asunnon tyhjennyk- sestä ja irtaimistonhävityksestä.asianmukaisesta

Tarvittavat paperit niin ostajan kuin myyjän puolesta laatii ammattitaitoinen juristi. Helpot ja nopeat kaupat ilman välityspalkkiota.

Alisa

puh: 050 342 6759 alisa.redman@icloud.com

Siivouspalveluja

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi

040 762 56 15

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

GRAFOLOGIN LUONNEANALYYSIT

Vuosikymmenten kokemuksella

Puh. 050 572 7766

Vuokralle tarjotaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä.

P. 040 50 50 188

Kaire Laanemäe

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Eläkeläisille, leikkaus 18-25 €, permanentti tai väripaketti 75 €

P. 045 238 6356, Hämeentie 38.

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

ESIRUKOUSILTA ti 28.3 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling

Bengt Lassus, Allan Franzén. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh.

(09)23407171 ma klo.14.30–16.30, ke klo.18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Tervetuloa mukaan iltaan!

Rakennusala

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com MP-Remonttiapu

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Munkkiniemi 2 h+kk+alk 42 m2

Rauhallinen, valoisa, erinomainen sijainti, hissi, eläimet ok, edullinen 0500-488 547

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Heli

www.sanaris. / laadinta Erkki Vuokila, toteutus

PILALLE HAKATTU METSÄ

MERENTUTKIMUSALUS

RAAMATUN

PALINDROMIMIES VUOLUKERMA VOI ARVAUSKIN

PORRAS

KOHO ASTIN ASETELMA A

SOMMITELTU EIVÄT UI MEILLÄ

NAUHURISSA ANNOS ERITTELYT AUTTAA TALLENNUKSESSA

avustuksia

RUIS KELAT KALASATAMA E U ALASIN AJASTIN A A S AHTO

MERIMIEHEN HUUDAHDUS

LIIKENTEESTÄ KAUPUNGISSA

-JÄÄ LEIJUU ILMASSA

POHJOINEN VYÖHYKE

SUMMITTAINEN VOI ONNI

ROMANTIIKAN

AJAN TAIDEMAALARI WILLIAM

RASA SIAT POTKIA A H

NOBELISTI CURIE

OSAKSI SALOA -I

ARANDA UUDET A UMPIO

UUNITUOREET

IVAT UUTE S TITAANI

ILMATIIVIS LAKRITSIKIN TULIVUORI -LIINA VOI KIPUA SEN MENTYÄ

SITTEN ITKUT U ERNA

-VILLA

SAITUREITA SOLBERG OLU ITA

VENELUOKKA

ITALIASSA

USKALTAUTUU AVANTOONKIN

KOTITALO Ä UIMARI R I A N A NÄYTTELEEKIN

-I TYNNI

ANKKALINNAN ASUKKI KOSKAAN TÄKKIIN

KIITOS! POHJOISKARJALASSA SARAN SUKUA

HELSINKIÄ

TAPOJA

OTAVA STAR AALE A A A E SIEPIT RUTIINIT TUNDRA KONALA KIILA

RIKKOMUKSISTA

EEVAN POIKA

VIL PAS KANTOLA

KYLLÄKIN KRITISOIJIA

ALUE ABEL S TOSIN K

TURNER EIJAT ANELUT T M UNET KÄSITE

USKONNOLLISIAKIN

MUSIIKKITERMI "KÄYDEN"

TIRSAT TAVAROILLE

VANHATAPIO

AJATELLEN LU OTU

emäs tähtikuvio ?

IMEÄ AALTO IIVO S R

NISKANEN JOOSEFIN ÄITI

KAUNAINEN

SISÄÄN AATELI T NÄRÄ

1/4

LÄHISUKUA SÄVELLAJI

R DUURI AAMU E A

TUNNE

ZOLAN TEOS EDELMANN

USKELA LAKKA IKKUNAT

KITSAS

"YKKÖSET"

STOLTENBERG

26.3.

Marian ilmestyspäivän evankeliumissa (Luuk. 1:39–45)

Neitsyt Maria saa enkeliltä ilmoituksen raskaudestaan ja lähtee tapaamaan sukulaisnaistaan.

Ruokalepo piteni

KEVÄISEN MAARIAN PÄIVÄN aattoyönä maataloissa tavattiin istua katolla ja kuunnella ääniä. Ne kertoivat tulevasta. Jos jostain suunnasta kuului soittoa, siellä tanssittiin pian häitä. Takomisen ääni viesti, että kohta on veistettävä ruumisarkku. Maarian päivän jälkeen työjärjestys maatiloilla muuttui. Valoisa aika alkoi olla jo niin pitkä, että talon väki pystyi pitämään pidemmän ruokalevon kuin talvella. Ennen vanhaan kun herättiin ja pantiin makuulle yhdessä auringon kanssa.

NINA

Maria saa vertaistukea

Mitä kaikkea Jeesuksen äidistä Mariasta onkaan arveltu? Ainakin, että hän oli hyvin nuori nainen, hädin tuskin täysikasvuinen. Aika varmasti köyhä, ehkä hentoinen ravinnon vähyyden takia, sillä tuon ajan Galileassa köyhyys tarkoitti nälkää ja kovaa työntekoa pienestä pitäen. Rohkea ja päättäväinenkin hän oli – näin voisi tulkita siitä, mitä tiedämme hänen roolistaan Jeesuksen äitinä.

Tämä lintunen, nuori nainen kiiruhtaa nyt vuoripolkuja pitkin tapaamaan vanhempaa naista, Elisabetia. Vain muutamaa päivää aiemmin hän oli kohdannut enkelin, joka oli kertonut uutisen kahdesta kohtalon yhteen liittämästä lapsesta.

Vasta alkanut raskaus ei vielä hidasta hänen kulkuaan seudulla, jossa maasto kohoaa ja laskee kerta toisensa jälkeen. Vauhtia matkalle antaa varmas-

ti tarve jakaa ihmeellinen kokemus toisen saman kokeneen kanssa. Voi vain kuvitella, miten paljon Maria haluaakaan jutella vanhemman sukulaisnaisensa kanssa käänteestä, joka muuttaa hänen koko elämänsä.

Kun Maria sitten saapuu perille vuorivaelluksensa jälkeen ja astuu sisään sukulaisten kotiin, Elisabetin ja Marian kohtalonyhteys kirkastuu Hengen voimasta. Elisabet huutaa sanat, joita niin monet ovat toistaneet hänen jälkeensä: ”Siunattu olet sinä, naisista siunatuin ja siunattu sinun kohtusi hedelmä!”

On helppo arvata, mitä merkitsee vanhemman läheisen antama tunnustus suuren muutoksen kynnyksellä. Elisabet ei kyseenalaista tai moiti Marian päätöstä, vaikka se ilmiselvästi ajaa tämän vaikeaan tilanteeseen tulevaisuudessa. Päinvastoin. Hän sanoo Marialle: ”Autuas sinä, joka uskoit!”

KAISA KARIRANTA

Kiitä ihmisistä

Kuka on luottanut sinuun? Kenen järkkymättömään tukeen olet voinut nojata silloin, kun valinnat ovat epävarmoja ja suunta sumuinen?

Kiitä Jumalaa ihmisistä, jotka näkevät sinussa viisauden ja voiman, jota päälle päin ei heti näy.

”

Tekstiä tehdessäni otan todesta

Jumalan suuruuden ja ihmiselämän vajavaisuuden. Kun ne kohtaavat, siinä syntyy armo.

KIRJAILIJA ANNA-MARI KASKINEN s. 8

Paastonajan ja pääsiäisen menot

Taide ja henkisyys puhuttavat

Hämeenkylän

kirkolla s. 2

Mailat viuhuvat

Keimolan

Yhteisvastuu­

golfissa

toukokuussa s. 8

Ehdoton juttu

Terho Kettunen tietää, kuinka tärkeää

harrastaminen voi olla s. 4

16.3.2023

kirkkojakaupunki.fi

Värit johdattavat taiteilijan oman minuuden kokemiseen

Hannu Sillanpää toivoo, että hänen erilaisia värivivahteita ja pyöreitä muotoja sisältävät teoksensa tarjoaisivat mahdollisuuden hiljentymiseen.

Hämeenkylän seurakunnan Café

Pähkinän gallerian seinille on ripustettu vantaalaisen taiteilijan Hannu Sillanpään teoksia. Näyttelyssä Jokainen valonsa mukaan on nähtävillä öljyväreillä maalattuja värien ilmiöitä.

Taiteilijan mukaan tavoitteena on ollut, että maalattujen väripintojen raja-alueille syntyy väreilevää liikettä ja että tämä optisesti sykkivä ilmiö pysäyttää katsojan mielen rauhoittumisen tilaan.

Sillanpään töissä ovat hallitsevina pyöreät ja värikkäät muodot, jotka viittaavat taivaankappaleisiin, kuten aurinkoon, kuuhun ja planeettoihin. Sillanpää sanoo, että jokainen voi tulkita töitä oman kokemuksensa kautta.

– Ihmiset ovat erilaisia mutta kuitenkin pohjimmaltaan niin samanlaisia. Teoksiin kannattaa syventyä ja pohtia niiden synnyttämää tunnelmaa. Toivon, että työni auttaisivat hiljentymään ja että ne voisivat johdattaa myös meditatiiviseen kokemukseen.

Taiteilijan tyyli on pelkistynyt vuosien mittaan. Aiemmin hän teki maalauksia, joissa oli vaikutteita naivismista ja ekspressionismista. Ne kuvasivat muun muassa ihmisiä hevosen selässä ja metsässä tanssimassa.

töissäni aina. Ne liittyvät minulla oman minuuden ja tietynlaisen pyhyyden kokemiseen, Sillanpää selvittää.

– Töissäni toistuvat paljolti samat muodot, mutta tunnelma vaihtuu täydellisesti värien avulla. Toistuva ympyrän muoto on toisaalta terveyden ja hyvinvoinnin symboli ympäri maailmaa. Haluankin tuottaa töilläni ilman muuta myös iloa ihmisille.

Sillanpäätä inspiroi valo. Erityisesti kevään valo antaa hänelle virikkeitä ja innostavia luontoelämyksiä. Sen sijaan vähemmän valoa sisältävä talviaika on hänelle taiteen tekemisen kannalta hieman ankeaa aikaa.

HANNU SILLANPÄÄN maalauksia on nähty näyttelyissä eri puolilla Suomea 1970-luvulta lähtien. Nykyään hän on Vantaan taiteilijaseuran kunniajäsen.

– Taiteilijaseura on tärkeä yhteisö, koska siellä voi vaihtaa ajatuksia muiden saman ammatin harjoittajien kanssa. Seuralla on Vantaalla galleria K. ja galleria Gjutars, joissa töitäni on ollut esillä silloin tällöin.

– Nykyään työni ovat hienoviritteisempiä, ja pyrin saamaan pienin keinoin mahdollisimman suuren tehon. Värit ovat kuitenkin korostuneet

Loimaalta lähtöisin oleva Sillanpää piirsi innokkaasti pienestä pitäen. Vanhemmille oli kuitenkin pieni yllätys, että hän lähti opiskelemaan Kankaanpään taidekouluun. Sittemmin hän kävi myös Suomen taideakatemian koulun.

Näyttelyssä nähtävä Maan ja taivaan rajalla vuodelta 2019 kuuluu Hannu Sillanpään omiin suosikkeihin.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT SIRPA PÄIVINEN

” Pyrin saamaan pienin keinoin mahdollisimman suuren tehon.

TAITEILIJA HANNU SILLANPÄÄ

– Eihän tällä työllä rikastunut ole, vaikka olen saanut apurahojakin. Siksi olen toiminut myös kuvataiteen opettajana.

Koulutusta Sillanpää on pitänyt oman kehityksensä kannalta tärkeänä. Koulussa oli turvallista harjoitella eri tekniikoita tulevaa ammattia varten.

Taiteen tekemisen ohella Sillanpää on kirjoittanut runoja: hän on julkaissut neljä omakustanteista runokirjaa. Kirjallinen ilmaisu on hänen mukaansa tavallaan jatkoa hänen maalaustaiteelleen.

Runot käsittelevät elämän eri puolia, kuten ihmisyyttä, hiljaisuutta, läheisyyttä ja luopumista. Sillanpää on pohtinut myös uskon merkitystä.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNNAN pappi KatjaMaaria Kaskinen vastaa Café Pähkinän kuukausittaisista taidenäyttelyistä. Hän työskentelee seurakunnassa osa-aikaisena pappina ja opiskelee työn ohessa Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa.

Kaskinen vetää Hämeenkylän kirkossa maaliskuussa Taide ja henkisyys -illan, jossa vieraana on Hannu Sillanpää. Kaskinen haastattelee taiteilijaa siitä, miten henkisyys ja meditatiivisuus ilmenevät hänen töissään. Sillanpään taiteen lähtökohtia käydään läpi myös hänen laatimiensa Koloristin kymmenen käskyn kautta.

– Tilaisuudessa on esillä Sillanpään töitä heijastettuina valokuvina ja konkreettisina maalauksina. Yleisö voi kiertää katselemassa niitä ja esittää niistä sen jälkeen huomioitaan. Keskustelun lomassa kuullaan myös Sillanpään kirjoittamia runoja, jotka osaltaan avaavat taiteilijan sielunmaisemaa, Kaskinen kertoo.

Mukana on muun muassa Sillanpään teos Maalaustaiteen synty vuodelta 2006. Maalaus esittää mestaria ja hänen 12 oppilastaan: teos viittaa 1600-luvun taiteen mestaripajoihin, joissa oppilaat tekivät mestarin sopimat työt ja tämä

Hannu Sillanpää: Koloristin kymmenen käskyä

1. Minä olen väri, sinun sisältösi ja ainut totuus.

2. Jos käytät väriä väärin, sinua rangaistaan ja putoat oikealta tieltä.

3. Anna värin, sinun omatuntosi sisällön, välillä levätä.

4. Kunnioita Mestareita.

5. Älä vaivu synkkyyteen, äläkä anna värin tukehtua likaisuuteen.

6. Älä petä itseäsi.

7. Ota vaikutteet sopuisasti Mestareilta.

8. Älä moiti itseäsi tai muita taiteilijoita.

9. Vältä vääränlaiseen kilpailuasetelmaan ryhtymistä.

10.Kunnioita kollegoidesi saavutuksia, äläkä vie heiltä mikä heidän on.

vain signeerasi valmiit työt. Samalla teokseen sisältyy vahvaa kristillistä symboliikkaa.

Kaskisen mielestä kirkossa pitäisi kuulla enemmän taiteilijoiden ääntä, koska taiteen ja uskon harjoittajissa on nähtävissä paljon samoja piirteitä.

– Taiteilija tavoittelee usein mystistä kokemusta etsimisen ja itsetutkiskelun kautta. Hän pyrkii myös siihen, että kokemus tuntuisi mahdollisimman rehelliseltä ja aidolta.

– Sakraalitaide, uskonnollinen taide ja autonominen eli taiteilijan omaa ilmaisua edustava tai-

de voivat käydä kirkoissa ja seurakuntien tiloissa antoisaa dialogia. Tällä tavalla taiteilijat voivat peilata omaa ihmisyyttään ja henkistä polkuaan ja ehkä jopa toimia ohjaajina hiljaisuuden tielle. ■

Taide ja henkisyys -keskusteluilta pe 24.3. klo 18 Hämeenkylän kirkolla, Auratie 3.

Hannu Sillanpään näyttely Jokainen valonsa mukaan maaliskuun ajan ma–pe klo 10–14 Café Pähkinässä, Lammaskuja 2 A.

Tunnelma muuttuu täysin värien avulla, kuten Yö-teos vuodelta 2021 osoittaa.

Hannu Sillanpää ja hänen teoksensa Maaginen kosketus, joka valmistui vuonna 2021.

Rytmiä arkeen ja pää pois puhelimelta

Terho Kettunen on luotsannut kouluikäisten kerhoja Korson seurakunnassa pian 30 vuotta. Samalla hän on tehnyt komean uran painijana.

Salibandya, kokkausta, pehmomiekkailua, musiikkia ja teatteria. Muun muassa näitä harrastuksia Korson seurakunta tarjoaa 7–14-vuotiaille. Kerhoja vetävät usein nuoret kerhonohjaajat, mutta toimintaa organisoi ja ohjaajat kouluttaa seurakunnan nuorisotyönohjaaja Terho Kettunen. Joskus hän on itse paikalla kerhossa, mutta jakaa mieluusti vastuuta nuorille, joista osa on vanhoja kerholaisia.

– Nuoret kokevat hyvänä sen, että heille annetaan avaimet, koulutus tehtävään ja palkkaa. Kerhon ohjaaminen tarkoittaa myös sitä, että tehtävään on sitouduttava. Matikankokeet eivät voi mennä työn ohi. Hyvin nuoret sitoutuvatkin, Kettunen kertoo.

Seurakunnan kerhoissa käy monenlaisia lapsia: heitä, joille kerran viikossa kokoontuva seurakunnan kerho voi olla ainoa harrastus, sekä heitä, jotka harrastavat paljon muutakin. Vuosi seurakunnan kerhossa maksaa vain parikymppiä, joten harrastaminen on mahdollista niillekin perheille, jotka eivät voi käyttää suuria summia lasten harrastuksiin.

– Me emme ole voittoa tavoitteleva yritys. Alueen kouluissa on paljon lapsia, joita seurakunta ei tavoita, mutta aina jonkin osuuden tavoitamme. He, jotka eivät tule kerhoon, saattavat tulla leirille.

TERHO KETTUNEN on työskennellyt Korson seurakunnan nuorisotyössä lähes 30 vuotta. Kerhotoiminnan lisäksi työnkuvaan kuuluu yhteistyötä koulujen kanssa. Kettunen vetää myös yhden riparin joka vuosi.

Kettusta harmittaa, että varhaisnuorisotyön resursseja on vähennetty monessa seurakunnassa. Varhaislapsuuden ja rippikoulun välissä on monta vuotta, jolloin lapset ja nuoret voisivat juurtua seurakuntaan ja kirkkoon.

Säännöllisellä harrastuksella, kuten sählykerholla, voi olla suuri merkitys.

– Harrastus on ehdoton juttu. Se on kasvulle ja mielenterveydelle hyväksi, ja harrastuksissa oppii sitoutumaan ja saa kavereita, Kettunen sanoo.

– Aika menee aina johonkin. Tänä päivänä se tuppaa menemään puhelimeen ja pleikkariin. Ne ovat mahtavia juttuja, mutta myös koukuttavia. Harrastukset tuovat rytmiä viikkoon.

Kettusen mielestä harrastukset voivat myös tukea lapsen kasvua itsenäisemmäksi: siellä ollaan ilman vanhempia ja usein eri porukassa kuin koulussa. Harrastuksilla on merkitystä myös yksinäisyyden lievittäjänä.

– Kaiken sometuksen keskellä nykyään ollaan tosi paljon yksin. Voi tulla sellainen olo, ettei tarvitse hakeutua porukkaan, kun puhelimella saa kiinni.

Vaikka sählykerhossa pelataan ja kokkikerhossa kokataan, niissä on mukana aina myös hengellinen ulottuvuus.

Hautausten määrä

nousi Vantaalla

Vantaan seurakuntien hautausmaille haudattiin viime vuonna 1 058 vainajaa. Kasvua vuodesta 2021 oli 159 hautausta. Vuoden 2022 aikana kuoli 1 772 vantaalaista. Näistä seurakuntien jäseniä oli 1 245.

Kuolleiden määrän kasvu Vantaalla on linjassa Tilastokeskuksen ennakkotietojen kanssa. Niiden mukaan kuolleisuus kasvoi vuonna 2022 myös valtakunnallisesti.

77 prosenttia hautauksista

Vantaan seurakunnissa oli tuhkahautauksia. Niitä oli kaikkiaan 817. Tuhkahautauksen muotoja ovat uurnahautaus ja hautaus joko sirottelualueelle, holvihautaan tai muistolehtoon. Arkkuhautauksia oli 240.

Vantaan seurakuntayhtymällä on neljä hautausmaata: Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, Ruskeasannan hautausmaa, Hämeenkylän kirkon hautausmaa ja Korson kirkon hautausmaa. Vantaalla sijaitseva Honkanummen hautausmaa sen sijaan on Helsingin seurakuntien omistama hautausmaa, eli sinne

haudatut eivät ole Vantaan seurakuntien tilastoissa mukana. Vantaan seurakuntien hautausmaista selvästi suosituin on Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, jonne haudattiin 721 vainajaa vuonna 2022. Ruskeasannan hautausmaalle haudattiin 223 vainajaa, Hämeenkylään 72 ja Korsoon 40.

Hämeenkylän ja Korson kirkon hautausmailta voi valita tuhkahautasijan. Pitäjän ja Ruskeasannan hautausmailla on myös arkkuhautapaikkoja. Ruskeasannassa vainajan tuhka on mahdollista sirotella metsään.

MARIANNA SIITONEN

Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa on Vantaan seurakuntien hautausmaista suosituin.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

”

Aika menee aina johonkin. Tänä päivänä se tuppaa menemään puhelimeen ja pleikkariin.

Korson seurakunta tarjoaa monia harrastusmahdollisuuksia kouluikäisille. Terho Kettunen kuvattiin seurakunnan salibandykerhossa Vierumäen koululla.

Luottamushenkilöt valitsevat kirkkoherran

Hakunilan seurakunnan uuden kirkkoherran valitsee luottamushenkilöistä koostuva seurakuntaneuvosto. Asiasta päätettiin Hakunilan seurakuntaneuvoston kokouksessa 2. maaliskuuta. Päätös oli yksimielinen.

Perusteena oli esimerkiksi se, että seurakuntaneuvosto edustaa laaja-alaisesti seurakuntalaisia ja sillä on hyvä tuntemus toimintaympäristöstä ja kirkkoherran tehtävän vaatimuksista. Kirk-

koherran voi valita myös vaalilla, jossa seurakuntalaiset pääsevät äänestämään, mutta tämä käytäntö on nykyään harvinainen varsinkin pääkaupunkiseudul-

la. Uuden kirkkoherran valinnan tarkempi aikataulu tarkentuu myöhemmin kevään aikana.

Kirkkoherran virka Hakunilassa tulee avoimeksi, kun seurakunnan kirkkoherrana pitkään toiminut Hans Tuominen siirtyi maaliskuun alussa Vantaankosken seurakunnan kirkkoherraksi.

Jäseniä Hakunilan seurakunnalla on 12 700 ja työntekijöitä

25. Tällä hetkellä Hakunilan seu-

rakunnan vt. kirkkoherrana toimii Tiina Palmu

Muutama kirkkovaltuutettu pyrkii eduskuntaan

Kevään eduskuntavaaleissa on ehdolla myös joukko Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteisten kirkkovaltuustojen jäseniä.

Vantaalaisista kirkkovaltuutetuista eduskuntaan pyrkivät Heli Hakala (Kokoomus), Elina Nykyri (Vasemmistoliitto), Eve Rämö (Vihreät) ja Tiina Tuomela (Kristillisdemokraatit).

Joulun alla voidaan miettiä, vietetäänkö pian joulupukin, tontun vaiko sittenkin jonkun muun syntymäjuhlaa ja kerhon aluksi tai lopuksi on aina pieni hartaus tai rukous.

– Esimerkiksi sählykerhossa voimme sanoa, että ”Siunaa Jeesus pelimme, ole aina luonamme”.

KAIKKI LAPSET JA NUORET eivät välttämättä innostu seurakunnan sählykerhosta, mutta jokin mieluisa tapa liikkua olisi hyvä löytää, Terho Kettunen ajattelee.

– Liikuntaa tarvitsee ihan jokainen. Se on vähentynyt sekä lapsilla että aikuisilla.

Hän on itse hyvä esimerkki monipuolisen liikunnan ja harrastamisen merkityksestä. Kun kouluvierailulla pitää esittää Sakkeusta, pientä miestä, joka kiipesi puuhun nähdäkseen Jeesuksen, 55-vuotias Kettunen kipuaa yhä kevyesti köyttä pitkin liikuntasalin kattoon. Päivätyönsä ohella Kettunen on nimittäin kilpaillut kreikkalais-roomalaisessa painissa: voittanut esimerkiksi SM-kultaa ja kuusi MM-kultaa veteraanisarjassa.

Se on varsin hyvin siihen nähden, että kilpaura päättyi kertaalleen parikymppisenä selkävammaan. Kovalla harjoittelulla ja vaimon tuella Kettunen palasi huipulle 28-vuotiaana. Ura jatkuu – jos paikat kestävät. Syksyllä ovat edessä vielä yhdet MM-kisat Kreikassa.

Huippupainija harrastaa kuitenkin monipuolisesti muutakin kuin painia.

– Liikun noin kuutena päivänä viikossa. Salibandya pelaan 2–3 kertaa viikossa. Kotona poljen kuntopyörää, vedän leukoja, teen kahvakuulatreeniä, hypin narua ja kiipeän köysiä. Uusi juttu ovat lavatanssit ja salsa. Tanssiessa parin pitää osata arvata, mihin mennään seuraavaksi. Painissa se on toisin päin. ■

Eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 2. huhtikuuta. Ennakkoon voi äänestää 22.–28. maaliskuuta.

Kirkko haluaa terapiatuen hallitusohjelmaan

Kirkko haluaa nuorten matalan kynnyksen terapiatuen seuraavaan hallitusohjelmaan. Kirkon näkemyksen mukaan nuorella on oltava mahdollisuus matalan kynnyksen terapiatukeen jokaisessa kunnassa. Hyvän esimerkin nuorille suunnatusta ma-

talan kynnyksen palvelusta tarjoaa seurakunnissa käynnistynyt walk in -terapia, jota Vantaallakin on tarjolla.

Kirkon hallitusohjelmatavoitteissa otetaan kantaa myös perusturvan tasokorotukseen, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Kaikki kirkon seitsemän hallitusohjelmatavoitetta ovat luettavissa osoitteessa evl.fi/plus/yhteiskunta-ja-kirkko/kirkon-hallitusohjelmatavoitteet-2023

Hakunilan seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta

Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset

YouTube: Hakunilan seurakunta

SoundCloud: Hakunilan seurakunta

Päivystävä pappi tavattavissa

ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507

Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA

Musiikkihetki Facebookissa keskiviikkoisin klo 12.

Luottamuksen rukoushetki Facebookissa ja YouTubessa maanantaisin klo 18.

Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.

Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa.

Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO

Hakunilantie 48, suntio p. 050 409 0500

Hakunilan kirkko on avoinna ti–to klo 9–14.

Ensivauvat torstaisin klo 13–14.30. Ryhmä ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille. Lisätiedot ja ilmoittautumiset birgitta.karjalainen@evl.fi.

Iltakirkko torstaisin klo 18. Nuorten valmistamassa iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja.

Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45.

Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Ehtoollista vietetään parillisilla viikoilla.

Maanantain yhteisölounas maanantaisin; ensimmäiseen kattaukseen sisään klo 11.30–11.45 ja toiseen klo 12.15–12.30.

Vauvakahvila maanantaisin klo

12–14.

Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12.30. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki.

Päivähetki Raamatun äärellä parittomien viikkojen tiistaina klo

12. Jari Araneva.

Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo

18–20.30.

Perhekerho keskiviikkoisin klo

9–12

Toivo Café keskiviikkoisin klo

13–15.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30.

Esikoiset ry. Seurat pe 17.3. klo

18.30.

Messu su 19.3. klo 12. Sari Hartikka, Sari Kokkonen, Sini Nikku.

Seniorikerho ti 21.3. klo 13. Kerhon

vetäjänä Minna Tervo. Olli Ernvall

Open Doorista kertoo vainotuista kristityistä.

Paaston polulla: Sydänrukous ti 21.3. klo 18. Sydänrukoukseen

johdattelee pastori Tuuli Aitolehti.

Raamattuluento: Usko arjessa.

Paavalin kirje efesolaisille, luvut

4–6, osa 2 ke 22.3. klo 18.30. Kristus ja seurakunta. TT Eero Junkkaala.

Lähetyspiiri to 23.3. klo 18. Vieraina Anne ja Seppo Suokunnas.

Messu, Herättäjän kirkkopyhä su 26.3. klo 12. Sasu Rauhala, Sari Hartikka, Tuomas Heikkilä, Anni Manninen, sello.

Paaston polulla: Hiljaisuuden

jooga ti 28.3. klo 18. Ohjaajana pastori Tarja Korpela.

Raamattuluento: Usko arjessa.

Paavalin kirje efesolaisille, luvut 4–6, osa 2 ke 29.3. klo 18.30. Ei silmänpalvelijoina. Raamattutyön koordinaattori Anu Ylhäisi.

Kultaisen Iän Laulajat etsii uusia laulajia. Tule mukaan iloiseen joukkoon! Harjoittelemme Hakunilan kirkolla tiistaisin klo 10–12.

Lisätietoja Seija Taljalta, taljas@ hotmail.com.

Iloa ja toivoa -kahvi Hakunilan seurakunnan oma kahvi myynnissä Yhteisvastuun hyväksi. Nouda omasi kirkkoherranvirastosta.

Paketin hinta 10 e, maksu käteisellä, pankkikortilla tai MobilePaylla numeroon 10197.

Diakoniatyöntekijät tavoitat p. 050 573 6277 sekä hakunilan. diakonia@evl.fi.

Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi. Adresseja myynnissä diakoniatyön hyväksi.

Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507.

LÄNSIMÄEN KIRKKO

Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391 Perhekerho perjantaisin klo 9–12. Avoin muskari perjantaisin klo 10. Muskaria ei pe 24.3.

Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10.

Säppi avoin keskusteluryhmä tiistaisin klo 10.

Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21.

Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21.

Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.

Русскоязычная библейская

группа по средам с 18 до 20

Messu su 19.3. klo 10. Sari Hartikka, Sini Nikku.

Ave Maria -konsertti su 26.3. klo

18. Nina Suhonen ja Juha Iivonen, laulu, Galina Kimich, piano. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e Ukrainan hyväksi Kirkon UIkomaanavun kautta.

Menokasvo

Lähde tekemään hyvää golfaten

Eero Sivenius, olet Keimola Golfin varhaisimpia jäseniä ja olet järjestämässä Yhteisvastuugolf Open -tapahtumaa. Millainen tapahtuma on tulossa?

– Yhteisvastuugolf Open järjestetään 11. kerran Keimolassa toukokuun 29. päivänä. Golfia pelataan kahdessa sarjassa kahden hengen joukkuein. Tapahtumassa on yksityissarja ja toinen sarja on yrityksille.

– Ennen kilpailua on leikkimielinen puttikilpailu, missä aikaisempina vuosina on kisaillut muun muassa Helsingin piispa.

Miksi tähän tapahtumaan kannattaa tulla mukaan?

– Pelaamalla golfia voi tehdä hyvää. Tapahtuman tuotto lahjoitetaan Yhteisvastuukeräykseen, joka kerää tänä vuonna varoja nuorten väkivallan ja konfliktien ratkaisuun Suomessa ja maailmalla. Samalla tutustut

uusiin golffareihin ja Keimola Golfin erinomaiseen Saras-kenttään. Golf on sosiaalinen laji. Olen itse pelannut golfia yli 30 vuotta ja saanut paljon hyviä ystäviä.

Kuka voi tulla pelaamaan Yhteisvastuugolfia?

– Kilpailu on avoin kaikille golfissa Green Cardin omistaville pelaajille.

– Kilpailu pelataan yhteislähtönä parasta palloa pelaamalla eli kultakin väylältä joukkueen tulokseksi otetaan paremman pelaajan tulos.

OUTI ISOTALUS

Yhteisvastuugolf Keimola Golfissa, Kirkantie 3, ma 29.5. klo 8–14. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 21.4. mennessä: Helena Teerioja, p. 0500 816 765 tai helena. teerioja@pp.inet.fi. Yhteisvastuugolfin järjestää Vantaankosken seurakunta.

– Pelituokio kauniilla ilmalla ja kauniissa luonnossa virkistää mieltä, sanoo Eero Sivenius, joka kuuluu Yhteisvastuugolfin työryhmään tänä vuonna.

MUUALLA

Lapsiperheiden iltakerho Kolohongan kerhotilassa (Pohjolantie 2, alakerta) torstaisin klo 17–19. Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

Lapsikuoro Kuunloiste alakouluikäisille lapsille harjoittelee ItäHakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 16–16.45. Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoroseikkailuun!

Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkoulussa olevien nuorten oma kuoro. Se harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 17–17.45. Aurinkotanssissa on letkeä tekemisen meininki, johon jokainen nuori saa tulla omana itsenään.

Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa kanttori Sini Nikku. Lisätietoja sähköpostitse sini.nikku@evl.fi.

Kotipyhis su 26.3. klo 11–12. Lisätiedot birgitta.karjalainen@evl.fi.

Hämeenkylän seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. Sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi.

www.hameenkylanseurakunta.fi

Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–17, puhelimitse, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti klo 9–11 ja Café Pähkinässä to klo 10–12, p. 09 830 6472.

Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea

Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

Auratie 3

Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Jumalanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta. Usko ja oppi -ilta to 16.3. klo 18. Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja. Messu su 19.3. klo 10. Jaakko Kara, Hannu-Pekka Heikkilä. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Raamattuluento su 19.3. klo 11.30. Miika Koistinen opettaa Johanneksen kirjeistä.

Taide ja henkisyys -ilta pe 24.3. klo 18. Runoutta, musiikkia, taidetta. Vieraana taiteilija Hannu Sillanpää. Mukana Katja-Maaria Kaskinen ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Messu su 26.3 klo 10. Miika Koistinen, Hannu Lehtikangas. Vapaalan

kirkkopyhä. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Oopperakerho ti 28.3. klo 17.30. Musiikin lehtori Marjukka Mäyry kertoo ”Laulun voimasta” ja erityisesti koululaiskuorojen ja orkesterien vierailuista Vantaan ja Vantaan puolalaisen ystäväkaupunki Slupskin välillä. Huomaathan, että kokoontuminen on tiistaina.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 29.3. klo 18. Huomaathan, että piiri kokoontuu kirkolla.

Iisimessu ke 29.3. klo 19. Miika Koistinen ja bändi.

Muksukirkko to 30.3. klo 9.30 ja 10.15. Palmusunnuntaista pääsiäisen iloon. Perheille ja lapsiryhmille. Ryhmien ilmoittautumiset 23.3. mennessä: terhi.kuoppala@evl.fi.

”Käy yrttitarhasta polku” Kanttori-kvartetin konsertti to 30.3. klo 19. Mari-Annika Heikkilä, Kaisa Sidoroff, Hannu Lehtikangas ja Jussi-Pekka Heikkilä. Ohjelma 15 e. Hämeenkylän kirkon kuoro

tiistaisin parillisilla viikoilla klo

17.30–19. Kuoroa johtaa Hanna Perkola.

Yhteisen pöydän ruokailu keskiviikkoisin klo 11.

Ehtoollishartaus keskiviikkoisin

klo 12 ruokailun yhteydessä. Kyläperhekerho torstaisin klo

9.30. Kerhosta osallistutaan Muksukirkkoon to 30.3.

CAFÉ PÄHKINÄ

Lammaskuja 2 A

Kahvila auki ma–pe klo 10–14. Erovanhempien olkkari ke 22.3. klo 17.30.

Erityislasten vanhempien vertaistuki-ilta ke 29.3. klo 18. Sari Häkki.

Haik-käsityöpiiri keskiviikkoisin

klo 10. Piirissä valmistetaan käsitöitä myyjäisiin. Tuotto käytetään avustuskohteisiin koti- ja ulkomailla.

Miesten keskusteluryhmä torstaisin klo 10.

Hannu Sillanpään taidenäyttely “Jokainen valonsa mukaan”

nähtävillä 31.3. asti kahvilan aukioloaikojen mukaan.

LAMMASPOLKU 1

Aikuisten raamattupiiri to 16.3. ja 30.3. klo 9.30.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO

Ilpolankuja 2

Kenian lähetyspiiri to 16.3. ja 30.3. klo 11.

Kyläperhekerho tiistaisin klo 9.30.

Korson seurakunta

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie

4, avoinna ma–pe klo 9–14. Suljettu to 16.3. korsonseurakunta.fi

Facebook: Korson seurakunta

Instagram: korsonsrk, nuortenkulma

Hautajaisten varaukset ma–pe klo

9–15, p. 09 830 6220

Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550

Keskustelun papin kanssa voi varata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554

Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12 diakoniatoimistolla

Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

Isosten siunaus. Iltarukouspiiri klo

18 kokoustilassa.

Perhekerho pe 17.3. ja 24.3. klo

9–11.30 lasten tiloissa. Keittolounas

2 e / perhe.

Messu su 19.3. klo 10, Joona Raudaskoski, Minttu Haapalainen, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. Paastomusiikkia ja passionhedelmä-teetä su 19.3. klo 16. Corvus Laurencij -kuoro, johtaa Samppa Laakso. Vapaa pääsy, vapaaehtoi-

MobilePay 85050 tai tekstaa APU20 numeroon 16588 (20€).

ta, ei ilmoittautumista.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 20.3. ja 27.3. klo 18 kirkon asiakastilassa. Sisäänkäynti alapihan parkkipaikan kautta.

English Through Bible -raamattupiiri ma 20.3. ja 27.3. klo 18.30 kokoustilassa.

Naisten raamattupiiri ti 21.3. ja 28.3. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Aamurukouspiiri ke 22.3. ja 29.3. klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen hartaus ja yhteisölounas ke 22.3. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Jaana Jurvanen. Lähetyspiiri ke 22.3. ja 29.3. klo 13 kokoustilassa.

Kaikille avoin kuoro ke 22.3. ja 29.3. klo 18 kirkkosali 2:ssa. Tervetuloa laulamaan! Ei pääsyvaatimuksia, tule sellaisena äänenkäyttäjänä kuin olet.

Seurakunnan seniorit to 23.3. klo 13 seurakuntasalissa. Tarinoita Korsosta alkaen vuodesta 1957. Tauno Ahonen alustaa. Miesten saunailta to 23.3. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa ennen messua.

Korso-messu to 23.3. klo 18.30. Joona Raudaskoski, Sinikka Stöckell. Iltarukouspiiri klo 18 kokoustilassa.

Marianpäivän messu su 26.3. klo 10, Jani Vanhala, Minna Ruuttunen, Helena Tenhunen, sopraano, Airi Saloniemi, urut ja piano. Mariaaiheisia lauluja. Messun jälkeen ikoninäyttelyn avajaiset ja Korson Marttojen valmistama keittolounas yhteisvastuun hyväksi, hinta 5 e. Kylväjäpiiri su 26.3. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa.

Katulähetyksen messu ja yhteisölounas ke 29.3. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Jaana Jurvanen, Ilkka Luukka.

Seurakunnan seniorit to 30.3. klo 13 seurakuntasalissa. Isä Mitro vierailee.

yhteisvastuu.fi Keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR/2022/9229

KORSON KIRKKO

Merikotkantie 4

Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Seurakunnan seniorit to 16.3. klo 13 seurakuntasalissa. Senioripiiri seurustelee. Yhdessäoloa ja keskustelua vapaaehtoisen piirinvetäjän johdolla.

Naisten saunailta to 16.3. ja 30.3. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa ennen messua.

Korso–messu to 16.3. klo 18.30. Elina Aro, nuorten bändi. Messussa

nen kolehtiraha Korson seurakunnan musiikkityölle. Ennen konserttia ilmainen teetarjoilu kirkkosali

2:ssa klo 15.30 alkaen.

Kirkon aamupuuro ma 20.3. ja 27.3. klo 10 seurakuntasalissa.

Puuron hinta 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta.

Perhekerho ma 20.3. ja 27.3. klo 12–15 lasten tiloissa.

Virtapiiri ma 20.3. ja 27.3. klo 13 seurakuntasalissa. Juttuseuraa, kahvittelua ja ohjelmaa. Maksuton-

Iltarukouspiiri to 30.3. klo 18 kokoustilassa.

Korso-messu perheille to 30.3. klo 18. Minna Ruuttunen, Jaana Jurvanen, Sanna Ahjosaari Airi Saloniemi. Tarjolla keittoa ja virpomisvitsojen tekoa klo 17.00 alkaen. Messussa myös siunataan tehdyt virpomisvitsat. Messun jälkeen tarjolla iltapalaa.

KIRKONKULMA

Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta.

Kirkonkulma avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11. Maarukanmummot koontuvat

Joka viikko

lähes 40 000 nuorta joutuu kouluväkivallan uhriksi Suomessa.

Älä odota. Lahjoita.

kutomaan sukkia ma 20.3. ja 27.3. klo 12 rippikoulusalissa.

NIKINMÄEN

SEURAKUNTAKOTI

Surviaisenkuja 1

Perhekerho to 16.3., 23.3. ja 30.3. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL

Venuksentie 4

Muskariperhekerho ti 21.3. ja 28.3. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Senioripiiri ke 29.3. klo 10–11.30. Kahvitarjoilu.

MUUALLA

Retkeilijät Korson seurakunnassa. Tavataan kirkon parkkipaikalla ma 20.3. klo 11. Tehdään yhdessä noin 1h mittainen kävelylenkki.

Tiedustelut Kristiina Tuomainen puh. 050 736 387. Tervetuloa mukaan.

Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-sivusta facebook.com/

Retkeilijat tykkäämällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajantasaisesti.

Rekolan seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi

Rekolan srk somessa @rekolansrk

Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220. Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi

Puhelinpäivystys ti klo 10–12, p.09 8306706.

Kaisa Aalto, p. 044 4220391. Sannamari Niemi, p. 050 3290361. tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.

Asiaa papille:

Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi)

keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan.

vt. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706.

Ben Ahlroos, p. 050 535 2450

Hanna Paananen, p. 050 436 7712

Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370

REKOLAN PYHÄN

ANDREAAN KIRKKO

Kustaantie 22, p. 09 830 6708

Perheolkkari ma klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä.

Huolituoli ti klo 11 ja klo 11.30. Varaa oma aika keskustelulle. Sinä valitset aiheen ja kuuntelijana on seurakunnan koulutettu vapaaehtoinen. Lisätiedot Kaisa Aalto, p. 044 4220391.

Yläovet auki ti klo 12. Syödään yhdessä. Alussa hartaus. Sauna,

oma pyyhe mukaan. Huom! Ei ruokailua ti 28.3.

Silmukkasiskot ke klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi. Lapsikuoron harjoitukset ke klo

16–16.45. Lapsikuoro alakouluikäisille on maksuton. Lisätiedot

Hanna-Maria Valve, p. 050 433 3329.

Kirkkomuskari to klo 9.30–10. Avoin kirkkomuskari perheille. Pelikerho to klo 15. Pelikerhossa pelaamme vanhoja lautapelejä, kuten Afrikan tähteä, Kimbleä ym.

Ilmoittautumiset: petri.piirainen@ evl.fi. Lisätietoja: Petri Piirainen, p. 050 573 6328.

Pyhäkoulu su klo 10. Lasten oma kirkkohetki ja askartelua.

Musiikkitorstai to 16.3. klo 11.30. parittoman viikon torstaisin klo

Keikkaapu

klo 18.30–20. Keskustelua Raamatunteksteistä miesten kesken. Messu su 26.3. klo 10. Seppo Paulasaari ja Sirkku-Liisa Niemi. Messu Foibekartanossa su 26.3. klo 15. Seppo Paulasaari ja SirkkuLiisa Niemi.

Iltamessu ke 29.3. klo 20. Hanna Paananen ja Hanna-Maria Valve.

ASOLAN

SEURAKUNTATALO

Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedustelut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329.

Päiväkerho ma, to ja pe klo 9–12. 3–5-vuotiaiden kerho, jossa askarrellaan, lauletaan ja leikitään. Kerhossa hiljennytään myös hetkeksi ja tutustutaan Raamatun

Apua arkeen!

Keikka-avun vapaaehtoiset auttavat arjen haasteissa

Länsi-Vantaan alueella asuvia yli 65-vuotiaita senioreja. Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta.

11.30 keitto ja pullakahvi 5 e, klo 12–13.30 musiikkiohjelmaa. 16.3.

Paastonajan tekstejä lausuu Tuovi Lehtinen ja Sirkku-Liisa Niemi musisoi. 30.3. Rekola ristin juurella. Puhetta ja musiikkia. Pekka Kivekäs ja kanttorit.

Pääsiäisen pop up -kuoro la 18.3. klo 14–15 ja ke 22.3. klo 17–18. Oletko haaveillut kuorolaulamisesta, mutta siihen ei säännöllisesti ole aikaa? Rekolassa vietetään toisena pääsiäispäivänä 10.4. klo 15 Afrikkalaista gospelmessua, johon kootaan ”kertakäyttökuoro”. Harjoitukset kirkolla 18.3. ja 22.3.

Aiempaa laulukokemusta ei tarvita – laulut ovat helppoja, yksi- tai kaksiäänisiä, joten voit laulaa

melodiaa tai jos kuorokokemusta on jo jonkin verran, niin kokeilla myös stemman laulamista. Ilmoittautumiset sähköpostitse: hannamaria.valve@evl.fi.

Messu su 19.3. klo 10. Seppo Paulasaari ja Hanna-Maria Valve. Miesten raamattupiiri ma 20.3.

ville. Ohjaajana Jorma Kuusijärvi. Ei ennakkoilmoittautumista. Aihe: Hukkasinko vahvuuteni.

Muistitreenit ke 22.3. klo 10.30. Uudenmaan Muistiluotsin järjestämä muistitreeniryhmä.

Päihteettömyyttä tukeva naisten

ryhmä to 23.3. klo 13–14.30. Ei ennakkoilmoittautumista. Ohjaajina diakoni Mariela Salminen ja Irene.

Seniorikahvila ma 27.3. klo 13.

Mukavaa yhdessäoloa kahvikupin

ääressä. Vieraana tuomari Katja

Riekki. Aihe: Edunvalvonta, edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto.

Omaishoitajien tukiryhmä ti 28.3. klo 13. Vertaistukiryhmä omaistaan hoitaville tai jos kokee olevansa omaishoitaja Ei ennakkoilmoittautumista.

telua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh.

09 830 6202

Diakonia palvelee

Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköpostia voit lähettää diakonia.tikkurila@evl.fi.

Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www.tikkurilanseurakunta.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO

Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko on auki pääsääntöisesti tilaisuuksien mukaan.

Messu su 19.3. klo 12, Johanna Toivonen, Johanna Jakonen, Iina Katila.

Messu su 26.3. klo 12, Jarkko Korhonen, Sanna Heikurinen, Terje Kukk.

Marian ilmestyspäivän konsertti su 26.3. klo 16. Hedvig Pauligin lauluoppilaiden konsertti. Vapaa pääsy. Järjestäjä: Vantaan musiikkiopisto.

Gabriel Faurén Requiem ke 29.3. klo 18: Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vantaan musiikkiopiston Laurus kamarikuoro, johtaa Heidi Harinen. Lisäksi Henrietta Grünn, sopraano, Kullervo Latvanen, baritoni, Kari Jerkku, urut, Mikko Leistola, harppu, Kirsi Ruotsala, viulu, Mirella Pietikäinen, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TIKKURILAN KIRKKO

kertomuksiin. Kyselyt vapaista paikoista Petri Piirainen, p. 050 573 6328.

Perheolkkari ti klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. Savityöpaja ke klo 12–14. Pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu on 1 e/ kerta.

Raamattu- ja rukouspiiri to klo 10. Käydään läpi Uutta testamenttia keskustellen ja rukoillen. Ohjaajina vapaaehtoiset Tuovi ja Päivi. Asolan Silmukkaryhmä to klo16. Virkkaamme, kudomme ja askartelemme, mutta voit tulla myös ilman käsityötä, sillä tärkeintä on yhdessäolo.

Miesten keskusteluryhmä to 16.3 ja 30.3. klo 13–14.30. Keskustelemme elämän eri ihmeistä ja ilmiöistä. Ei ennakkoilmoittautumista. Ohjaajina Heikki ja Irene.

Kipuryhmä ti 21.3. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsi-

MUUALLA

Toivoa naisille -ryhmä ke 22.3. klo 18–19.30. Lampirannalla, Tertunkuja 4b.

Tikkurilan seurakunta

Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi

Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe

klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi

tikkurilanseurakunta.fi

Facebook: Tikkurilan seurakunta

Instagram: @tiksinsrk

Twitter: @Tiksinsrk

Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com

Työntekijä tavoitettavissa keskus-

Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma–pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina kello 18.

Junnuolkkari (7–14-vuotiaille) on auki kouluviikoilla joka viikko ti ja to klo 13–16 Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10). Junnuolkkarissa on tarjolla välipalaa sekä osittain ohjattua tekemistä. Toiminta on maksutonta.

Varhaisnuorille (7–12-vuotiaille) on tarjolla kerhoja Tikkurilan kirkolla, Ilolassa, Ristipurossa, Ylästössä, Kartanonkoskella ja Tammistossa. Ilmoittautuminen maksuttomiin kerhoihin www. tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Kouluikäiset”. Lisätietoja marja. eloranta@evl.fi tai p. 050 464 1414 sekä marjukka.valtanen@evl.fi tai p. 050 526 9401.

Walk in -terapiaa on tarjolla maksuttomana 16–29-vuotiaille torstaisin klo 16–19 sekä lauantaisin klo 13–16 Tikkurilan kirkolla. Voit tulla ratkaisukeskeiseen terapiaan ilman ajanvarausta, mutta muutamia aikoja on varattavissa osoitteessa www.tikkurilanseurakunta.fi koh-

Hae apua

dasta ”Nuoret”.

Keskiviikkokellot soivat keskiviikkoisin klo 13.45–13.55.

Taaperokahvila to 16.3., to 23.3. ja to 30.3. klo 9.30–12 1–2-vuotiaille lapsille ja heidän aikuisilleen. Tarjoilu 1 e/aikuinen.

Päivämusiikki to 16.3. (Loviisa Tuomisto, urut), to 23.3. (Samppa Laakso, urut) ja 30.3. (Pilvi ListoTervaportti, urut) klo 12–12.30. Vapaa pääsy.

Teetä ja kasviskeittoa to 16.3., to 23.3. ja 30.3. klo 18–19. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 e hintaan klo

18 alkaen seurakuntasalissa ennen iltamessua klo 19.

Iltamessu to 16.3., to 23.3. ja to 30.3. klo 19–20. Lämpimästi tervetuloa yhteisöllisesti toteutettavaan iltamessuhetkeen, joka toteutuu rukouksessa, Sanassa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudessa yhteiseen hiljentymiseen. Messua ennen tarjolla teetä ja kasviskeittoa.

Perhepäivä pe 17.3. ja pe 24.3. klo 9–13. Muskarikirkkohetki klo 10. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Keittolounas 4 e/perhe, leipä ja kahvi 2 e/ perhe.

Muskarikirkkohetki pe 17.3. ja pe 24.3. klo 10–10.30. Lasten ja perheiden kirkkohetki jossa laitetaan kastenauhat kastepuuhun.

Laulupiiri pe 17.3., Samppa Laakso ja pe 24.3., Terje Kukk klo 15.30, seurakuntasali Voima.

Naisten rukouspiiri pe 17.3. ja pe 24.3. klo 18, kokoushuone Martta. Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 18.3. ja la 25.3. klo 15, kerhohuone Toivo, 2. krs.

Messu su 19.3. klo 10 Sanna Heikurinen, Meiju Riihelä, Samppa Laakso.

Mukana Corvus Laurencij -kuoro. Lastenkirkko su 19.3. ja su 26.3. klo 10 messun yhteydessä. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun.

Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen.

Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun.

Siioninvirsiseurat su 19.3. klo 15, kokoushuone Usko, 2. krs, Sanna Heikurinen.

Vauvakahvila ma 20.3. ja ma 27.3. klo 12.30–14.30, kerhohuone Toivo, 2. krs. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/ aikuinen.

Sansan medialähetyspiiri ma

20.3. klo 18, kerhohuone Rakkaus. Raamatunlukupiiri: Raamatun

laulut ja tarinat ma 20.3. ja ma

27.3. klo 17.30, Jaakko Hyttinen.

Lähetyksen päiväpiiri ti 21.3. klo

13, kerhohuone Toivo.

Auta nuoria ja lahjoita!

Vuoden 2023 Yhteisvastuukeräys kerää varoja nuorten väkivallan ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn. Voit lahjoittaa keräykseen verkkomaksulla tai Mobilepaylla.

Käytä tilinumerona Yhteisvastuun valtakunnallisia tilinume-

roita:

Nordea FI16 2089 1800 0067 75

Pohjola-Pankki FI14 5000 0120 2362 28

Aktia FI82 4055 0010 4148 41

Käyttämällä seurakuntakohtaista viitenumeroa tai Mobilepay-numeroa tai lahjoittamalla seurakuntakohtaisen lahjoitussivun kautta tuet myös alueesi seurakunnan diakoniatyötä.

Hakunila: viitenumero 308074, Mobilepay 10197, yhteisvastuu.fi/hakunila

Hämeenkylä: viitenumero 308139, Mobilepay 40150, yhteisvastuu.fi/hameenkyla

Korso: viitenumero 308249, Mobilepay 78191, yhteisvastuu.

fi/korso

Rekola: viitenumero 308524, Mobilepay 43061, yhteisvastuu.

fi/rekola

Tikkurila: viitenumero 308582, Mobilepay 72174, yhteisvastuu.fi/tikkurila

Vantaankoski: viitenumero 308621, Mobilepay 63098, yhteisvastuu.fi/vantaankoski

Vanda svenska församling: viitenumero 305776, Mobilepay 75379, gemensamtansvar.fi/vandasvenska

Kirkkopalvelut ry:n keräyslupa RA/2020/639 voimassa toistaiseksi Manner-Suomessa.

Viikkomessu ti 21.3. ja ti 28.3. klo

11.30–12. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa.

Tiistain yhteisölounas ti 21.3. ja ti 28.3. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavattavissa ajanvarausta ja keskustelua varten.

Laulamme yhdessä -yhteislaulutilaisuus ti 21.3. klo 17, Terje Kukk.

Avoin kohtaamispaikka ke 22.3. ja ke 29.3. klo 12–15. Kohtaamispaikassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä. Tarjolla kuppi kuumaa tai kylmää juotavaa ja pientä makeaa, mutta ennen kaikkea mukavaa yhdessäoloa ja keskusteluseuraa! Käytössä myös

Vantaan kristillisten eläkeläisten

raamattupiiri ke 29.3. klo 13, kerhohuone Rakkaus. Pääsiäisaskartelua perheille to 30.3. klo 17.30, Voima. Tilaisuus on maksuton.

PIENTEN PAIKKA

Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO

Soittajankuja 1

Naisten lenkkisauna to 16.3. klo 17.

Perhepäivä ma 20.3. ja ma 27.3. klo 9–14. Touhua ja toimintaa klo 9 alkaen. Tarjolla välipala 2 e/perhe. Leikkiä, yhdessäoloa ja yhteistä

puuhaa lapsille ja aikuisille klo 14 saakka. Tule silloin kun sinulle sopii, ei ilmoittautumista.

Kerho isille ja lapsille ti 21.3. ja ti

28.3. klo 17.30–19. Yhdessäoloa, askartelua ja pieni iltapala 3 e/ perhe. Lisätietoja Outi Myllylä, p. 050 327 1634 tai outi.myllyla@evl.fi

Pääsiäisaskartelua perheille ma

27.3. klo 17.30. Askartelu on maksuton.

KARTANONKOSKEN

KERHOHUONEISTO

Hagelstamintie 20 A

Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 16.3. ja to 30.3. klo

18–20. Raamattua, rukousta, yhdessäoloa ja asiaa Kansanlähetyksen ulkomaantyöstä teekupin äärellä.

RISTIPURON

KERHOHUONEISTO

Simonkyläntie 11, A-talo

Perhekerho ti 21.3. ja ti 28.3. klo

9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

TAMMISTON

KERHOHUONEISTO

Tammistonkatu 29 B

MUUALLA

Seurakunnan vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita Lailalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä porakone pelota, ota rohkeasti yhteyttä! Tiedustelut: diakonissa hanna. raunu@evl.fi p. 050 384 8481. Senioripysäkki-ryhmä käynnistyy jälleen ensi syksynä. Ryhmä voi olla hyvä apu ikääntymisen elämään tuomien muutosten läpikäymisessä. Senioripysäkki-ryhmiä ohjaavat valtakunnallisesti sosiaalialan ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka ovat suorittaneet Helsinki Mission Senioripysäkkiryhmänohjaajakoulutuksen.

Kerran viikossa kokoontuva ryhmä starttaa syyskuussa ja kokoontuu 15 kertaa. Ryhmän kokoaminen alkaa kuitenkin jo nyt keväällä. Jos kiinnostuit, ota yhteys diakonissa Hanna Raunuun puh. 050 3848481, hanna.raunu@evl.fi

VERKOSSA

www.facebook.com/tikkurilanseurakunta

Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta.

Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi

Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/

asiakastietokone sekä tarvittaessa digiapua. Olet tervetullut yksin tai yhdessä ystäväsi kanssa.

Messu su 26.3. klo 10. Suomen- ja englanninkielinen Marian ilmestyspäivän messu, suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebooktilillä. Kristiina Kartano, Jaakko Hyttinen, Iina Katila.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 27.3.klo 13, Valo-sali. Kerhoa ohjaa Pirkko Yrjölä. Vieraana Jaakko Hyttinen, aiheena Raamatun naisia.

Sukkelat Sukankutojat ti 28.3.klo 10–12 Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10, kirkkokortteli). Ryhmässä neulotaan sukkia Kirkon Ulkomaanavun, lähetystyön ja diakoniatyön hyväksi.

Perhekerho ma 20.3. ja ma 27.3. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/ perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO

Lehtikummuntie 2

Elävän veden virta -rukouspiiri ma 20.3. klo 17.30–19.30. Jumalan sanan tutkimista ja yhteistä rukousta.

Perhekerho ti 21.3. ja ti 28.3. klo

9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe.

Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

Pääsiäisaskartelua perheille to 30.3. klo 17.30. Askartelu on maksuton.

Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

Vantaankosken seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi

Rajatorpantie 8

Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi

Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419,

Jorma Tapio Hovi 74 v, Veikko Antero Kokko 73 v, Leena Irmeli

Ruottinen 58 v, Saara Maija

Tuomikoski 94 v, Riitta Margit

Puhakka 76 v, Veijo Antero

Linnamäki 70 v, Vesa Tapio

Viuhkonen 57 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

Kastettu

vantaankosken.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys:

Myyrmäen Virtakirkko: ti klo 9–11

Kivistön kirkko: ti klo 13–15.

Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi.

Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi

Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko

Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

HAKUNILAN SEURAKUNTA

Kastettu

Jeri Aulis Tapani Hakkoomäki, Eino Aatos Herrainsilta, Sofia

Ella Olivia Häkämies, Thomas

William Isaksson, Noel Tresor

Filippo Muanda, Alicia Aada

Josefin Riski, Aleksi Ilmari Sebastian Takkunen.

Hautaan siunattu

Pekka Olavi Asikainen 71 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA

Kastettu

Isla Olivia Paukkeri, Otso Oskari Gustafsson, Väinö Untamo

Ikonen.

Hautaan siunattu

Reijo Ruben Metsola 88 v, Jorma

Juhani Eskola 79 v, Erkki Aulis

Koskimo 82 v.

KORSON SEURAKUNTA

Kastettu

Adessa Isabella Josefiina Välja, Milana Sofia Alexia Lyyski, Viola

Ilona Vähäsöyrinki.

Avioliittoon kuulutettu

Harri Juhani Leinonen ja Suvi

Päivi Vilhelmiina Mäkinen.

Hautaan siunattu

Ville Antero Myllymäki 88 v, Aili

Onerva Hölttä 87 v, Aimo Kalevi

Autio 78 v, Anssi Jaakko Tapio

Pekkanen 81 v.

REKOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

Alex Casper Seppänen, Venla

Kristiina Kuikka, Seela Aimi

Emilia Laitinen, Sulo Johannes

Halme, Miro Olavi Nieminen, Sanna Maria Viljakainen, Vili

Vincent Johannes Laakso-Koksu.

Hautaan siunattu

Toini Tellervo Lehmuksela 84 v,

Aki Åke Kulokivi 84 v, Veli Antero

Savolainen 79 v, Kaj Kalervo

Tammisto 54 v, Rosa Sofia Emilia

Tuomainen 7 v, Sirkka Sanni

Puttonen 95 v, Pertti Kalevi

Hyvönen 81 v, Veikko Olavi

Hyvärinen 77 v, Ritva Anneli

Erfving 71 v, Jouni Tapio Karppanen 68v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA

Kastettu

Tuulikki Sophie Hannele Penttilä, Miana Adeliia Sjöberg, Lotta

Aili Susanna Lahtela, Else Adeliina Huttunen, Alexander Bao

Hoang Nguyen, Ariana Josefina

Maria Allajar, Linus Leander

Haapamäki, Samuel John Veikko

Mårtensson, Niklas Erik Lindroos, Vilho Sakari Ruuskanen, Aada Elise Lindroth, Aliisa Irene

Malinen, Oliver Vilho Munro

Willcox, Minka Maj Mikaela

Mattsson, Adele Helmi Emilia

Niemistö, Leo Oliver Taavitsainen.

Avioliittoon kuulutettu

Tommi Juhani Viinikainen ja Eira Marianne Ikonen.

Hautaan siunattu

Sirkka Annikki Nieminen 96 v, Raija Aune Tuulikki Kähkönen 88 v, Jouko Aslak Juhani Sarre 86 v,

Vili Olavi Nieminen, Lila Ada Jadessa Eloranta, Jooa Eeli Olavi Herranen, Mila Sofia Hoffrén, Touko Asseri Vaviolahti, Helmi Aleksandra Auruura Ouni, Niia Marianne Moisio, Luka Oskar Rossi, Joosua Mael Gueissaz, Eve-Liis Saaremets, Martin Kaljuvee.

Hautaan siunattu

Sirkka Annikki Kumpula, Erkki Kalevi Ljungberg, Heikki Juhana Alasvuo, Timo Ensio Savolainen, Lahja Onerva Kräkin, Sinikka Marjatta Leppänen, Eila Orvokki Leppänen, Kali Leo Tuomiaro, Milja Kaarina Laasonen, Arja Liisa Hellevi Keskinen, Tenho Juhani Kattelus, Keijo Esa Ensio Suvanto, Hannu Matti Koppala, Joni Armas Söderberg, Pasi Petteri Savolainen.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING

Döpta

Benjamin Leo Julius Moberg, Felicia-Christine Taipalus. Avlidna

Elisabeth Margareta Sundström, Sirkka Tuula Marjatta Backström.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO

Rajatorpantie 8

Seniorikerho torstaisin klo 13.30. 16.3. Lähetystyö / Tarja Ikäheimonen, 23.3. Lapsi kehitysmaassa / Anja Tolonen, 30.3. Ehtoollinen / Margit Helin. Kirkkoravintola Voimala pe 17.3. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi). Pöytiintarjoilu. Ystävämessu – Friendship Mass su 19.3. klo 10. Lämminhenkinen jumalanpalvelus, jota voit tulla mukaan toteuttamaan. Rukous keskeisessä osassa, erikielisiä lauluja eri puolilta maailmaa. Suomen- ja englanninkielinen. Lapsille pyhäkoulu. Messun jälkeen teetarjoilu. Papit Mark Saba ja Margit Helin. Kanttori Mari-Annika Heikkilä, Friendship-kuoro. Kansainvälinen raamattupiiri su 19.3. klo 12.30.

Raamattupiiri ma 20.3. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 20.3. klo 17.30.

Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18.

Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 20.3. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, ½ t. meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t. Messu ja Mariakodin kirkkopyhä su 26.3. klo 10. Papit Maari Santala ja Margit Helin. Kanttori Ritva Holma. Vantaan naislaulajat avustaa. Kuoroa johtaa Ari Pärnänen. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille ti 28.3. klo 14. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. Miesten raamattupiiri ti 28.3. klo

18.30.

Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo

11–13.

Kässäpaja keskiviikkoisin klo

12–14. Neulotaan, ommellaan, korjataan tai tehdään uutta. Neuvoja saa.

Laulupaja ke 29.3 klo 18. Vetäjänä Urpo Pakarinen. Sisäänkäynti Kilterinkaaren kautta.

Pääsiäismyyjäiset la 1.4. klo 10–13

Ihania itse valmistettuja keväisiä leivonnaisia ja monipuolisia käsitöitä. Myytävänä myös kirjoja ja

arpoja. Kahvio ja elävää musiikkia. Lapsille virpomisoksapaja. Tuotto seurakunnan lähetystyöhön ja kansainvälisen vastuun työhön, Heränneen kansan lähetysrahastoon, Naisten Pankille ja Myyrmäen Martoille.

KIVISTÖN KIRKKO

Laavatie 2

Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.

Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä.

Kivistön rukouspiiri ti 21.3. klo 17.30.

Kivistön raamattupiiri ti 21.3. klo 18.30.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30. 22.3. Lapsi kehitysmaassa / Anja Tolonen 29.3. Ehtoollinen / Antti Isopahkala.

Kastehelmi-kuoro keskiviikkoisin klo 16.30–17.15 miniryhmä/iltamusiikkileikkikoulu, klo 17.30–18.30 kouluikäisten ryhmä. Lauletaan ja kehitetään laulutaitoja, opitaan lisää musiikista ja soitetaan mm. kanteleella ja ukulelella. Tiedustelut, kanttori Mari-Annika Heikkilä p. 044 422 0407.

Miesten takkailta ke 22.3. klo 18–20.

Iltaperhekahvila ke 29.3. klo 18–19.30.

SEUTULAN KAPPELI

Solbackantie 6

Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta.

MARTINRISTI

Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta. Aamurukouspiiri torstaisin klo 8.15.

Seniorikerho torstaisin klo 13. 16.3 Lapsi kehitysmaassa / Anja Tolonen, 23.3. Lintujen äänet / Kati Pyykkö, 30.3. Kerhon omaa ohjelmaa.

Olotila-kahvila maanantaisin klo 11–13.

Miestenpiiri ma 20.3. klo 18.30. Ensiaputaidot, alustajana Kari Saari.

Raamattupiiri ti 28.3. klo 13. Martinlaakson lähetyspiiri ti 21.3. klo 18.30. Tukee oman seurakunnan nimettyjä kohteita Suomen Lähetysseuran kautta. Kasvatuksen pappi Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kertoo, miten on tullut seurakuntaan töihin ja mitä ajattelee lähetystyöstä.

Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin klo 13.

KAIVOSRISTI

Kaivosvoudintie 3

Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10. 22.3. Lapsi kehitysmaassa / Anja

Tolonen. 29.3. Pastori Iiro Salminen vierailee.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.–30.3.

PATOTIE 2 KERHOTILA

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11.

MUUALLA

Yhteisvastuun yhteislenkit Perjantaisin klo 17. Lähtö Myyrmäen urheilukentän kupeessa. Noin tunnin lenkki hölkkävauhdilla, jossa voi jutella. Vetäjänä hölkkää

Vantaankosken kirkkoherra Hans Tuominen. Tuominen lahjoittaa jokaisesta uudesta hölkkääjästä

Yhteisvastuukeräykselle 1 euron.

Nikkaristipäivystys maanantaisin ja keskiviikkoisin 9.1. alk. klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua pienissä kodin sisä- tai ulkotöissä iän tai liikkumishaasteiden vuoksi? Hyllyjen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, joiden apu on asiakkaalle maksutonta. Ammattiihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt) emme tee. Nikkaristit toimivat Vantaankosken seurakunnan alueella (Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaanlaakso ja Kivistön suuralue).

Keikka-apu-päivystys tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-vuotiaiden LänsiVantaalla asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Esim. auttamista asioilla kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, apua lomakkeiden täyttämisessä tai ulkoilukaverina. Yhteistyössä

Vantaan kaupungin Myyrmäen ja Martinlaakson kotihoidon sekä Punaisen Ristin Länsi-Vantaan osaston kanssa.

Olotila-kahvila Kannisto tiistaisin klo 11–13 Kenraalintie 6. Myös kuntosalimahdollisuus.

Kansainvälinen raamattupiiri to 30.3. klo 17.30. Paikka, kysy: Sisi Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356 6760. Raamattupiiri erikielisille. Ota omankielinen Raamattu mukaan. Keskustellaan ja rukoillaan suomeksi ja englanniksi.

VERKOSSA

Messu ja Mariakodin kirkkopyhä su 26.3. klo 10. Papit Maari Santala ja Margit Helin. Kanttori Ritva Holma. Vantaan naislaulajat avustaa. Kuoroa johtaa Ari Pärnänen. Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena.

Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

Vanda svenska församling

Kanslifunktioner: Stationsvägen

12a, tfn 09 830 6262

Öppet må–fre kl. 9–12

vandasvenska@evl.fi

Diakonimottagning

to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA

S:T LARS

Kyrkov. 45.

Högmässa sö 19.3 kl.10 i Helsinge

kyrka S:t Lars. Anu Paavola och

Anders Ekberg.

Högmässa sö 26.3 kl.10 i Helsinge

kyrka S:t Lars. Biskop Bo-Göran

Åstrand, Kristian Willis och Anders

Ekberg. Tema: Borgå stift 100 år. Föreningarnas söndag. Festligt kyrkkaffe i Prostgården.

DICKURSBY KYRKA

Vallmov. 28

Musiklek fre 17.3 kl. 10–11 för ca 1–4 åringar med vuxen i Dickursby kyrka.

Babyrytmik fre 17.3 kl. 14–15.30 för ca 3–11 mån i Dickursby kyrka.

Mässa sö 19.3 kl.12 i Dickursby

kyrka. Anu Paavola och Anders

Ekberg.

Sångstund ons 22.3 kl. 18–19 för

alla åldrar.

Ungdomskväll ons 22.3 kl.18–20.

Musiklek fre 24.3 kl.10–11 Musiklek

för ca 1–4 åringar med vuxen.

Babyrytmik fre 24.3 kl. 14–15.30 för

ca 3–11 mån.

Konsert med Earthly Angels lö 25.3 kl.19–20.

Seniorcafé ti 28.3 kl.12. Vi äter lunch tillsammans.

Sångstund ons 29.3 kl. 18–19 för

alla åldrar.

Ungdomskväll ons 29.3 kl.18–20.

Påskandakt to 30.3 kl. 9.15–9.45

för daghem och familjer i Dickursby kyrka

MARTINRISTI

Mårtensdalsst. 2

S:t Martinskrets ti 21.3 kl.13.

FOLKHÄLSANHUSET

Vallmov.28

Dickursbykretsen ons 22.3 kl.14.

Allsånger ons 29.3 kl.14.30 med Anders Ekberg, Gunnar Weckström.

ÖVRIGT

ViAnda-kören övar ons 22.3 och 29.3 kl.12–14 ViAnda-kören övar i Helsinggård. Konungsv. 2.

Apua tukeaja

Perheneuvonta:

Ajanvaraus p. 09 830 6799 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254

Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE

Seniorikerho Vaku ry ma 20.3. klo 12–15 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a Vantaa. Vierailijana turvallisuusasiantuntija Leena Malinen. Kannelmäen raamattupiiri ti 21.3. klo 15–17 Kannelmäen kirkossa Vanhaistentie 6, Helsinki. Vierailijana Marika Jouhki.

Viittomakielinen perhekerho pe 24.3. klo 9.30–11.30 Malmin varustamossa Pekanraitti 16, Helsinki. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 28.3. klo 11.30–14 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a Vantaa.

International

International Bible Study Group Thu 16th and 30th Mar 5.30 pm. For more information about place: Sisi Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356 6760. A Bible group for people speaking different languages. Bring your own language Bible. We’ll talk and pray in Finnish and English. Friendship Mass – Ystävämessu

Sun 19th Mar 10 am Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Warm and welcoming church service where You can participate/assist. Prayer has a central role. Hymns and songs from all over the world in different languages. The Mass in Finnish and English. Sunday School for children. Tea served after the Mass.

International Bible Study Group after the Friendship Mass Sun 19th Mar at 12.30 pm.

Suomen kielen kerho maahanmuuttajille ti 28.3. klo 14 Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä.

International Friendship-choir practises at Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heikkilä, p. 044 422 0407.

Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20 в церкви Länsimäki (Kerokuja 9). Приглашаем русскоязычных жителей Вантаа для беседы и изучения Библии в дружеском общении с чаепитием. С вопросами обращайтесь к руководителю группы, Анжелике Химич +358 45 165 8552.

Lapset ovat kansallisaarteemme

Katsotaan, kuunnellaan, kunnioitetaan ja valitaan heidät.

Marja-Leena Sarjala

Uusimaa 185

Kristillisdemokraatit Kristdemokraterna

Kaarina Järvenpää

Vakaumuksena välittäminen 167

Yleislääketieteen erikoislääkäri, Espoon kaupunginvaltuutettu.

164

JÄRJEN ÄÄNI

Kristiina Drotár KTM, eduskunta-avustaja, Espoo, Mankkaa

Äänestä Suomeen suunnanmuutos

Maksaja ehdokas

Inhimillistä politiikkaa 192

lastenlääkäri

Kaupungin-, alue- ja kirkkovaltuutettu, varakansanedustaja

Perheenisä, valtiotieteiden tohtori, kaupunginvaltuuston ja kirkolliskokouksen jäsen, tietokirjailija Vantaalta.

Koti, kristillinen näkemys ja isänmaallisuus ovat minulle tärkeitä. Hoidetaan yhdessä taloutemme kuntoon. Laitetaan isänmaa raiteilleen!

UUSIMAA

JOUKO JÄÄSKELÄINEN 169

Tiina Tuomela

Kirkoissa soi

TORSTAI 16.3.

Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Loviisa Tuomisto, urut. Vapaa pääsy. Vapaa pääsy.

TORSTAI 23.3.

Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Samppa Laakso, urut. Vapaa pääsy.

LAUANTAI 25.3.

Earthly Angels: Lauluja Marialle / Sånger till Maria klo 19 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Marian ilmestyspäivän aattona kuultavan konsertin ohjelma on omistettu Marialle, Jumalan äidille, jonka kunniaksi esitetään 1600-luvun italialaisten naissäveltäjien – kuten Francesca Caccinin (1587–1640), Barbara Strozzin (1619–1677) ja Rosa Giacinta Badallan (n. 1660 –n. 1710) – musiikkia. Earthly Angels -barokkimusiikkiyhtyeen muodos-

tavat sopraano Kajsa Dahlbäck, Andrew Lawrence-King, barokkiharppu, Heidi Peltoniemi, sello ja Eero Palviainen, luuttu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SUNNUNTAI 26.3.

Marian ilmestyspäivän konsertti klo 16 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Hedvig Pauligin lauluoppilaiden konsertti. Vapaa pääsy.

Järjestäjä: Vantaan musiikkiopisto.

Marianpäivän Ave Maria -konsertti klo 18 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9. Nina Suhonen ja Juha

Iivonen, laulu, Galina Kimich, piano. Eri säveltäjien versioita yhdestä maailman tunnetuimmista

rukouksista. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e Ukrainan hyväksi Kirkon Ulkomaanavun kautta.

TIISTAI 28.3.

Yhteisvastuukonsertti klo 19

Myyrmäen Virtakirkossa, Rajator-

Earthly Angels -barokkimusiikkiyhtye esiintyy lauantaina 25.3. kello 19 Tikkurilan kirkossa. Konsertin ohjelma on omistettu Marialle, Jumalan äidille. Yhtyeessä esiintyy muun muassa sopraano Kajsa Dahlbäck.

pantie 8. Vaskivuoren lukion musiikkiryhmät, oopperalaulajat Paula ja Matti Rankala ja Kastehel-

mi-lapsikuoro. Myyrmäen Marttojen kahvitarjoilu klo 18.30–19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteis-

vastuukeräykselle.

KESKIVIIKKO 29.3.

Gabriel Faurén Requiem klo 18: Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vantaan musiikkiopiston Laurus-kamarikuoro, johtaa Heidi Harinen. Lisäksi Henrietta Grünn, sopraano, Kullervo Latvanen, baritoni, Kari Jerkku, urut, Mikko Leistola, harppu, Kirsi Ruotsala, viulu, Mirella Pietikäinen, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TORSTAI 30.3.

Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Pilvi Listo-Tervaportti, urut. Vapaa pääsy.

”Käy yrttitarhasta polku”. Kanttori-kvartetin konsertti klo 19 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Mari-Annika Heikkilä, Kaisa Sidoroff, Hannu Lehtikangas ja JussiPekka Heikkilä. Ohjelma 15 e.

Heli Hakala

Teologian maisteri, erityisopettaja, kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu, vanhusten palvelut -jaoston jäsen, kirkkovaltuutettu, seurakuntaneuvoston jäsen

– Arvostan avointa ja arvostavaa vuorovaikutusta, myös päätöksenteossa

– Työvoiman ja osaajien saatavuudesta on huolehdittava, työn vastaan ottamisen tulee aina olla kannattavaa

Suomen ongelmien ratkaisu tarvitsee

– Uudenmaan asioita on ajettava rohkeasti, mm. aloituspaikkoja yliopistoihin on lisättävä nuorillemme ja peruskoulua

palautettava oikeille raiteille

Ansaitset tulla kuulluksi. www.helihakala.fi

Lehti ilmestyy 30.3.

kampanja@lehtonenlasse.fi lehtonenlasse.fi

Varaukset pe 17.3., aineistot ma 20.3.

Mediamyynti

1/1 ja 1/2 -sivun ilmoitukset -35 %

Muut koot

-30 %

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Eduskuntavaaliehdokas, vielä ehdit tavoittaa aktiiviset äänestäjät.