Kirkko ja kaupunki 2023 07 Espoo

7 kirkkojakaupunki.fi

Pauli Juuselasta tuli

Kirkko ja kaupungin uusi päätoimittaja s. 10

Mitä oikeuksia eläimille kuuluu, piispa Kaisamari Hintikka? s. 12

Itsensä ruoskija hellitti

Kiira Korpi elää uudenlaista

vaihetta, jota vaativa sisäinen

ääni ei enää hallitse s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

27.4.2023

Pääkirjoitus

Politiikassa tarvitaan empatiaa

KYKY ASETTUA toisen ihmisen asemaan on oleellista ihmislajin selviytymiselle. Siksi on vaikea kuvitella, että empatia olisi ominaisuus, jolle ei olisi käyttöä poliittisessa päätöksenteossa. Sen sijaan voidaan miettiä sitä, millaista empatiaa tarvitaan ja miten se vaikuttaa, kun meitä jokaista koskevista asioista päätetään. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra antoi hallitusneuvotteluiden alla Helsingin Sanomille (HS 16.4.) henkilöhaastattelun, jossa hän totesi olevansa hyvin empaattinen ihminen. Empatia ei hänestä kuitenkaan sovi politiikan ohjenuoraksi. ”Empatia on olennaista ihmisten välillä, mutta että yksittäisiä poliittisia päätöksiä tehtäisiin empatia edellä. On epärehellistä edes kuvitella niin”, hän sanoi haastattelussa.

POLITIIKAN EMPATIAA KOSKEVA kommentti herätti

kärjekkään keskustelun sosiaalisessa mediassa. Siihen ei nyt ole syytä palata. Sen totean, että jos Riikka Purra on empaattinen ihminen, niin ei hän pysty sulkemaan päätöksenteon ulkopuolelle tätä ominaisuuttaan. Eikä hän tuon sitaatin perusteella tarkkaan ottaen niin väitäkään. Hän tekee politiikkaa vetämällä eroa ”hyvispuolueisiin” ja korostamalla niiden vastapainoksi puolueensa ”realismia”.

Empatia ja sen lähikäsite myötätunto ovat asioita, joita tarvitaan, jotta tulemme toimeen toistemme kanssa. Vaikka empatiaan sisältyy tunne,

Älä koske! Ota syliin. Kuten uhmaikäisellä venkoilee joskus aikuisellakin mieli. Näe sinä, Jumala, minut sellaisena kuin olen ilman iän ja aseman tuomia vaatimuksia.

Ota syliin jo silloin, kun en vielä itse huomaa syliä tarvitsevani.

siihen kuuluu myös motivaatio, joka johtaa toimintaan toisten puolesta. Lisäksi tarvitaan tietoista asettautumista toisten elämäntilanteeseen ja asemaan, varsinkin politiikassa. Muuten on vaarana, että empatia vinoutuu. Se kun suuntautuu luontevimmin niihin, jotka ovat meitä lähellä. Empatiaa tarvitaan, jotta ajetaan muidenkin kuin oman viiteryhmän asiaa. Se on saanut meitä samastumaan myös ukrainalaisten tilanteeseen ja auttamaan heitä.

KRISTINUSKOSSA AJATELLAAN, että tarvitsemme enemmän kuin empatiaa. Lähimmäisen rakastamisen kehotus muistuttaa, että jokaisella on yhtäläinen ihmisarvo, jopa vihollisilla. Politiikassa se tarkoittaa minimissään sitä, että ketään ei saa jättää heitteille.

Monille on lahjakas ihminen vastenmielisempi kuin pahimmanlainen heittiö.

SAKSALAINEN TIEDEMIES

GEORG CHRISTOPH

LICHTENBERG (1742–1799)

Lahjakkuuskaan ei saa olla ihmisen arvon mitta. Sehän on – sananmukaisesti – lahja, ei oma ansio.

EMILIA MÄNNYNVÄLI

PAULI

JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

KANSAN UUTISISSA 15.4. Kuka antaa sinulle erikoisaseman? Onko sinulla mitään, mitä et ole saanut lahjaksi? Jos kerran olet saanut kaiken lahjaksi, miksi ylpeilet niin kuin se olisi omaa ansiotasi?

1. KIRJE KORINTTILAISILLE 4:7

”EMPATIAA TARVITAAN, JOTTA AJETAAN MUIDENKIN KUIN OMAN VIITERYHMÄN ASIAA.

Kirkko ja kaupunki

27.4.2023 7

Seuraava lehti ilmestyy 11.5.

KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

Näyttelijä Nora Raikamon

esittämä Tiktak-klovni on äiti ja usein hyvin väsynyt.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JANI LAUKKANEN

Red Nose Companyn Mieletönnäytelmässä väsynyt äiti, klovni Tiktak pohdiskelee elämän tarkoitusta ja valaistumista. Tiktak, mikä tekee äitiydestä niin raskasta?

– Minulla on neljä jälkeläistä, joiden ikähaitari on 1–18 vuotta. Äitiydestä tekee raskasta esimerkiksi jälkeläisten asioiden loputon manageeraaminen. Jälkeläisten opettajilta tulee Wilma-viestejä, joihin on yritettävä keksiä järkevältä vaikuttavia vastauksia. Perheessämme viisi kuudesta urheilee, ja se tarkoittaa 3–4 pyykkikoneellista päivässä. Jälkeläisten mukana on tullut valtava määrää tavaraa, ja ne ovat jatkuvasti väärissä paikoissa, ja taidan olla ainoa, joka siirtelee niitä oikeisiin paikkoihin. Romun roudaaminen on ihan kirjaimellisesti raskasta. – Äitiydessä kaikkein raskainta on kuitenkin äitiyden loputtomuus ja sen totaalisuus. Vaikka jälkeläiset eivät ole fyysisesti läsnä, he ovat koko ajan läsnä. Samaan aikaan se on äitiydessä myös kaikkein parasta.

2 Millainen on mielestäsi hyvä äiti?

– Tylsät äidit ovat ihan kamalia, joten jos minä olisin hyvä äiti, olisin hauska. Olisin sellainen äiti, joka ei sano, että pese kädet, tee läksyt ja älä mene sohvalle paljaalla perseellä. Jos hyvälle äidille sanoo, että radio-ohjattavaan autoon tarvitaan uudet renkaat, ja hän lupaa hankkia ne,

on tärkeää, että jälkeläinen voi luottaa, että näin tapahtuu. Hyvä äiti myös kuuntelee, kun jälkeläisellä on asiaa. Hyvät äidit laulavat hyvien biisien mukana automatkoilla. Se taitaakin olla ainoa näistä edellämainituista, johon minä olen kyennyt.

– Yritys olla hyvä äiti on jo lähtökohtaisesti tuhoon tuomittu, joten ehkä hyvä äiti onkin sellainen, joka tekee parhaansa.

3Miten rohkaisisit riittämättömyyden ja syyllisyyden kanssa tuskailevia äitejä, Tiktak? – Vetäkää äidit rima reilusti alas! Olemme kaikki riittämättömiä, ja sen faktan kanssa on elettävä. Mitä merkitystä sillä pitkässä juoksussa on, onko kotona siistiä ja lapsen letit viivottimella tehdyt? Entä onko sillä väliä, jos ruokana on välillä eineslaatikkoa? Panta kiristää päätä liian usein ihan turhaan, eli hymyä huuleen meille kaikille. Ja muistakaa nukkua! Nämä vinkit ovat hyviä myös itselleni.

4Millaista yhteiskunnallista tukea äidit mielestäsi tarvitsevat?

– Äidit tarvitsevat rahaa, paljon rahaa! Rahan lisäksi äidit tarvitsevat puhetta siitä, että lapset ovat ihania ja äidit ovat ihania ja isätkin ovat ehkä ihania. Ja puhetta siitä, että elämä on hyvää, kun on lapsia, eikä elämä lasten kanssa ole pelkästään ahdistavaa tai raskasta tai sitovaa, eikä lomamatkojakaan ole menetetty.

5Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle iso pyhä asia on vapaus tehdä erilaisia asioita ja olla sellainen kuin on. Pyhää on myös villi, koskematon luonto: käkkyrät ja käppyrät puut ja rikkaruohot. Olin nuorena Belgiassa au pairina, ja siellä kaikki metsät olivat istutettuja, eikä niissä ollut missään sattumanvaraisuutta. Se oli ahdistavaa, suorastaan kammottavaa.

– Iso pyhä asia on myös ihmisten välillä vallitseva rauha ja toisten kuunteleminen. Lisäksi kaikilla maailman lapsilla pitäisi olla asiat hyvin, sillä lapsuus on myös pyhä. Pienemmällä tavalla pyhää on tennis. Jos en olisi klovni, olisin tennisammattilainen. ■

Red Nose Company on Vuoden teatteri 2023. Mieletön-esitys Teatteri Avoimissa Ovissa 2.5., 4.5., 5.5. ja 6.5. Esitykset jatkuvat syksyllä.

”Hyvät äidit laulavat hyvien biisien mukana automatkoilla”

Millainen pyhiinvaellus sopisisinulle? Teetestikirkkojakaupunki.fi.

Kaipuu toisenlaiseen elämään

Pyhiinvaellus ei ole vain matkantekoa vaan elämänasenne, joka vaalii vapautta ja kiireettömyyttä.

Kuin maa olisi laulanut askelten alla – siltä HansErik Lindströmistä tuntui elämänsä ensimmäisellä pyhiinvaelluksella. Oli vuosi 1994, ja sen jälkeen Lindström, kirjailija ja Ruotsin kirkon pappi, on tehnyt satoja pyhiinvaelluksia.

Vuonna 2000 hän johti vaellusta, joka kiersi koko Ruotsin. Aikaa 2 300 kilometrin reittiin kului neljä kuukautta, ja mukana matkan eri vaiheissa oli noin tuhat kanssavaeltajaa. Vaelluksen aikana

Lindström työsti syvää kriisiä, jonka oli kokenut juuri ennen matkaan lähtöään.

– Se oli elämäni tärkein pyhiinvaellus, fantastinen kokemus, Lindström sanoo.

Pyhiinvaellusperinne katkesi Pohjoismaissa 1500-luvulla reformaatioon, mutta viime vuosikymmeninä täällä on eletty jonkinlaista pyhiinvaellusten uutta tulemista. Osaksi siitä voi kiittää Lindströmiä, joka vuonna 1997 oli perustamassa Ruotsin Vadstenaan pyhiinvaelluskeskusta.

Vadstena itsessään on ollut tärkeä pyhiinvaelluskohde jo keskiajalla, sillä sen luostarikirkossa ovat Pyhän Birgitan pyhäinjäännökset. Nykyisin kaupunkiin johtaa kolme Birgitan nimeä kantavaa pyhiinvaellusreittiä: yksi Turusta ja Tukholmasta, toinen Trondheimista ja kolmas Hampurista.

PYHIINVAELLUKSET OVAT ikivanha perinne. Aluksi kristityt matkustivat Jeesuksen syntymä- ja kuolinpaikoille Betlehemiin ja Jerusalemiin – niin teki aikoinaan myös Pyhä Birgitta. Pyhiinvaellusten alullepanijana pidetään Rooman keisarin Konstantinus Suuren äitiä Helenaa, joka perimätiedon mukaan löysi pyhiinvaellusmatkallaan 300-luvulla Jeesuksen ristin, haudan ja syntymäpaikan. Nykypyhiinvaeltajat eivät ehkä haaveile tuollaisista löydöistä, mutta jotakin hekin etsivät. Ehkä syvempää jumalasuhdetta, ehkä uusia oivalluksia elämäänsä. Ehkä irtiottoa tai lepoa. Hans-Erik Lindström uskoo, että pyhiinvaelluksista voi syntyä uusi kansanliike.

– Yksi syy siihen, että pyhiinvaellukset ovat tehneet läpimurron, on se, että ne puhuttelevat koko ihmistä – niin ruumista kuin sieluakin. Ulkoisen vaelluksen ohessa ihminen tekee myös sisäistä vaellusta, hän kuvailee.

Lindström huomauttaa, ettei mikä tahansa matka tai kävelyretki ole pyhiinvaellus. Pyhiinvaellukseen kuuluu rukousta, hiljaisuutta ja elämän perimmäisten kysymysten pohdintaa ja joskus myös messun viettäminen yhdessä.

SEN, MISTÄ pyhiinvaelluksessa on kysymys, voi Hans-Erik Lindströmin mukaan tiivistää seitsemään avainsanaan: vapaus, yksinkertaisuus, kiireettömyys, hiljaisuus, huolettomuus, jakaminen ja hengellisyys.

– Olen huomannut, että ne houkuttelevat monia. Ne ovat myös kaipuun sanoja, asioita, joista nykyisessä kulttuurissamme on puutetta.

Pyhiinvaellus voisikin olla muutakin kuin fyysisen matkan taittamista. Se voisi olla elämänasenne. Esimerkkinä Lindström mainitsee sisäisen yksinkertaisuuden. Hänen mukaansa se tarkoittaa kulisseista ja miellyttämisestä luopumista, sitä, että voi olla oma todellinen itsensä heikkouksineen ja vahvuuksineen, eikä yksinkertaisuutta vaaliakseen tarvitse aina lähteä mihinkään.

Pyhiinvaelluksella koettua vapautta ja kiireetöntä rytmiä voi yrittää ylläpitää myös kotona ja arjessa. Voi rauhoittaa ajatuksiaan, tehdä vähemmän ja hitaammin, istua hiljaa, elää tässä hetkessä. Joskus voi käydä niinkin, että pyhiinvaelluksen mahdollistama hengähdystauko saa näkemään oman elämän uusin silmin ja uskaltautumaan isoihinkin muutoksiin. ■

Hans-Erik Lindström luennoi pyhiinvaellusseminaarissa, joka järjestetään 17.5. klo 13–17 Tikkurilan kirkolla. Tilaisuudessa on myös mahdollisuus tutustua pääkaupunkiseudun pyhiinvaelluksiin. Seminaari on ilmainen ja kaikille avoin.

Lue lisää: Hans-Erik Lindström: Pilgrimens sju nyckelord. Libris Förlag 2015.

Kirkolliset trendit vuonna 1988:

IN:

Tulosvastuuajattelu kirkossa. Liike-elämästä lainattua tavaraa. Mutta onko kirkko sittenkään liikeyritys?

Katolisuus. Paavikin tulossa Suomeen.

Iloinen ja kevyt usko. Nyt juppikin saa olla uskovainen. Koska mikään ei ole syvällistä, miksi usko olisi sitä?

Teologikato. Nuoret, vastavalmistuneet teologit diggaavat enemmän muita kuin kirkon hommia.

Diakoniatyö. Oljenkorsi hyvien ihmisten kirkon ja syrjäytyvän B-kansan välillä.

OUT:

Seurakuntien yhdistäminen. Seurakuntalaiset ovat hyvin, hyvin vihaisia.

Feministiteologia. Mitä sitä enää jauhamaan, naisesta tulee pappi ja sillä sipuli.

Avioerot. Tänä kunnollisuuden ja aidsin aikana jaksetaan vielä yrittää parisuhteen eteen.

Uskoontulleet julkkikset. Niitä alkaa olla jo niin paljon, että uutisarvo kärsii.

Raskasmielinen usko. Ei soinnu yhteen muotivaatteiden kanssa. Körttikampaus ja Luther-nuttura kuuluvat maailmaan, jota ei enää ole.

Lyhennelmä Olli Seppälän artikkelista, joka julkaistiin 6.1.1988. Samana vuonna Suomen Pankki varoitti rahamarkkinoiden ylikuumenemisesta. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

KIRJAILIJA MIIKA NOUSIAINEN MITÄ HELVETTIÄ?

- PODCASTISSA, JOKA ON KUUNNELTAVISSA SPOTIFYSSA

TAI OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ISTOCK

”Jeesus ja hänen seuraajansa ovat tarinankertojina maailman kärkipäätä. Ehkä eivät ihan Kari Hotakaiselle pärjää.”

Voideltu hallitsija ja uskon puolustaja

Elisabet II:n kruunajaisia vietettiin vuonna 1953, öljyllä voitelu oli niin pyhä rituaali, ettei sitä näytetty muutoin televisioidussa tilaisuudessa.

Myös tasavaltalaisille on tarjolla ruudun täydeltä kuninkaallista säihkettä ja uskonnollista symboliikkaa, kun Lontoossa vietetään 6. toukokuuta Charles III:n kruunajaisia. Onhan Ison-Britannian hallitsija myös anglikaanikirkon pää (Supreme Governor of the Church of England).

Kuten Vanhan testamentin kuninkaat myös brittien hallitsijat on kautta aikojen voideltu siunatulla öljyllä. Kun Charlesin äidin, kuningatar

Vielä ei ole tiedossa, kuinka nyt menetellään. Itse öljy on joka tapauksessa vuosisataisen perinteen mukaan tehty ja siunattu. Se on valmistettu Jerusalemin Öljymäen oliiveista, joihin on lisätty erilaisia tuoksuvia ainesosia.

PIAN ÄITINSÄ kuoleman jälkeen pitämässään puheessa Charles puhui sitoutuneisuudestaan anglikaanikirkkoon. The Daily Mail -lehden mukaan hän on nyt kuitenkin nostanut esiin kysymyksen, pitäisikö myös muiden uskontojen näkyä kruunajaisissa.

Charlesin kysymys on relevantti: onhan IsoBritannia monikulttuurinen ja -uskontoinen maa, jonka pääministerikin on hindu.

VALLANVAIHDOS on palauttanut mieliin myös Charlesin lähes 30 vuoden takaisen kommentin eräässä tv-haastattelussa. Tuolloin Charles pohti, pitäisikö monarkin olla tulevaisuudessa Defender of Faith eikä Defender of the Faith – siis julistautua ylipäätään uskon puolustajaksi, ei vain tietyn uskon.

Esimerkiksi hindujohtaja Prapid Gajjar on kuitenkin sanonut, ettei ongelmaa ole. Onhan kyseessä kristillinen seremonia kristitylle kuninkaalle. ■

Kuningas Charles III:n kruunajaiset la 6.5. klo 11.45 alkaen Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa. Suomen anglikaaninen kirkko järjestää kruunajaisten johdosta Mikael Agricolan kirkossa juhlajumalanpalveluksen su 7.5. klo 10. Jumalanpalvelus ja sitä seuraava juhla ovat kaikille avoimia.

Päätoimittaja Pauli Juusela

Toimituspäälliköt

HYVÄN TÄHDEN.

82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN

0356-3421

Kuningas Charles III kruunataan 6. toukokuuta Westminster Abbeyssa.

Charles III:n kruunajaiset ovat läpeensä uskonnollinen seremonia.

TEKSTI HANNA ANTILA

KUVA BEN STANSALL / AFP / LEHTIKUVA

Joosefin kukkiva keppi

Tietokirjailija ja filosofian tohtori Liisa Väisänen vastaa puheluun kotonaan Espanjassa. Tarkoituksenamme on puhua Joosefista, Jeesus-lapsen kasvatusisästä.

– Pohjolassa Joosef on vähän näkymätön hahmo. Katolisissa maissa hän on enemmän esillä sen takia, että isänpäivää vietetään täällä Joosefin nimipäivänä 19. maaliskuuta. Joosef liitetään sillä tavalla suoraan isyyteen, Väisänen kertoo.

Katolisissa maissa näkee myös Joosef-patsaita ja hänelle omistettuja kappeleita ja kirkkoja.

– 1300–1400-luvulla Joosef on mukana Jeesuksen syntymää kuvaavissa teoksissa. Joosef on niissä passiivinen. Seinämaalauksissakin näyttää siltä kuin Joosef ei välttämättä ymmärtäisi, mitä tapahtuu.

Väisäsen mukaan 1500-luvulla taiteessa alkaa esiintyä toimeliaampi Joosef.

– Renessanssin taiteessa Joosef alkaa pikkuhiljaa olla aktiivisempi. Tämä näkyy esimerkiksi maalauksissa, joissa hän johtaa perheen pakomatkaa Egyptiin ja suojelee vaimoaan Mariaa

KUN JOOSEF on kahdestaan Jeesus-lapsen kanssa, ollaan Väisäsen mukaan yleensä Espanjassa ja edessä on 1600–1700-luvun taidetta. Tuo oli Joosefin kulta-aikaa taiteessa.

– Tämä johtuu siitä, että 1500-luvulla eläneen espanjalaisen karmeliittanunnan Ávilan Teresan näyissä, ajatuksissa ja kirjoituksissa Joosefilla oli tärkeä rooli. Tämän merkittävän mystikon vaikutusta on, että Espanjassa on selvästi enemmän Joosefille

omistettuja kappeleita ja kirkkoja kuin esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa.

1800-luvun taiteessa yhteiskunnan muutos näkyi Väisäsen mukaan niin, että ihmisiä alettiin kuvata työntekijöinä.

– Realismi tuli kirkkotaiteeseenkin. Joosefia kuvattiin opettamassa Jeesukselle puusepän työtä, ja siihen liittyy ajatus, että hän oli esimerkillinen isä, joka hoiti hyvin sekä lapsensa että työnsä.

TAITEESSA JEESUS-LAPSEN kanssa kaksin esiintyy Väisäsen mukaan vain kolme mieshenkilöä.

– 1100–1200-luvulla elänyt Antonius Padovalainen kuvataan fransiskaanimunkin asussaan, ja hänellä on kädessään evankeliumikirja, jonka päällä Jeesus-lapsi on. Keskiaikaisen legendan mukaisesti Pyhä Kristoforos puolestaan kantaa Jeesusta olkapäällään. Joosefilla on kädessään kukkiva tai versova keppi.

Joosefin tunnus perustuu legendaan, jossa kerrotaan Marian ja Joosefin naimisiinmenosta. Legendan mukaan Maria oli hyvin suosittu, ja moni kosija olisi halunnut hänet vaimokseen. Hän oli Jumalan valittu, ja se tarkoitti, että Jumala päättää, kuka kosijoista hänet saa.

– Temppelin papisto sääti, että kosijoiden piti tuoda kävelykeppinsä yöksi temppeliin. Ja se, jonka keppi alkaa kukkia tai versoa yön aikana, on Jumalan valitsema puoliso. Se oli Joosef. ■

Stadin digituki

Tämä Joosef-veistos on Pyhän Teresan 1500-luvulla perustamassa Pyhän Joosefin luostarissa Espanjan Ávilassa.

Vappuna 1.5. vietetään työläisten suojelijan, puuseppä Joosefin muistopäivää.

Joosef kasvaa Marian sulhasesta esimerkilliseksi isäksi.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ANNA KARHU-CORMIER

Särmikäs luonnonsuojelija ärsyttää yhä

”Pentti Linkola rakasti lintuja mutta vihasi ihmiskuntaa”, sanoo hänestä kertovan näytelmän toinen käsikirjoittaja ja häntä näyttelevä Eeva Putro.

KUVAT JOONAS BRANDT JA MARKUS PENTIKÄINEN / OTAVAMEDIA / LEHTIKUVA

Helsingin Kalliossa asuva Eeva Putro on juuri saanut Aatospoikansa nukahtamaan päiväunille. Putro on tuore äiti, sillä hän kävi hakemassa adoptiolapsensa Intiasta muutama kuukausi sitten.

Lapsen hoitamisen ohella näyttelijä harjoittelee Atro Kahiluodon ohjauksessa Kansallisteatterin näytelmää Pentti Linkola – kaltaisemme? Hän on myös käsikirjoittanut näytelmän Kahiluodon kanssa.

– On hienoa tehdä yhteistyötä Atron kanssa. Hänen ohjaustyönsä tekivät minuun vaikutuksen jo 14-vuotiaana, jolloin näin niitä ensimmäisen kerran Teatteri Jurkassa. Myöhemmin olen sitten näytellyt hänen ohjauksessaan.

Käsikirjoituksen tekeminen lintutieteilijä-luonnonsuojelija Pentti Linkolasta on tuntunut sikälikin luontevalta, että Putro on opiskellut ennen näyttelijäopintojaan biologiaa. Sittemmin hän on myös tehnyt elokuvakäsikirjoituksia, joista yksi on palkittu Tove-elokuva.

– Tiesin Pentti Linkolasta suurin piirtein sen, että hän oli kalastaja, jonka mielestä kaikkien pitäisi luopua elintasostaan ja muuttaa metsään.

– Ennen näytelmän kirjoittamista luin Riitta Kylänpään elämäkerran Linkolasta ja muuta häneen liittyvää kirjallisuutta. Keskustelin sitten Atron kanssa, mitä ajatuksia ne herättivät ja mi-

Eeva Putro on yksi uuden näytelmän monista Linkoloista. Ajatuksena on tuoda esiin ristiriitaisen päähenkilön eri puolia.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU

Ehkä Linkola halusi herätellä ihmisiä kärkkäillä mielipiteillään. Yksityishenkilönä hän oli leppoisa ja ihmisrakas.

ten niistä saisi koostettua yleisöä puhuttelevan esityksen.

PENTTI LINKOLAN AJATUKSISTA osa tuntuu Eeva Putrosta todella radikaaleilta ja osa suorastaan kamalilta. Esimerkiksi Linkolan inho ihmiskuntaa kohtaan ja siihen liittyvä väestön karsiminen puistattaa Putroa.

– Jos Linkolan opit olisi otettu vakavasti, eläisimme Pohjois-Korean kaltaisessa tiukasti säädellyssä valtiossa. Hänen visioimassaan ihanneyhteiskunnassa olisi yksipuoluejärjestelmä ja vain pieni määrä koulutettuja ihmisiä, Putro sanoo.

– Ehkä Linkola halusi herätellä ihmisiä kärkkäillä mielipiteillään. Yksityishenkilönä hän oli leppoisa ja ihmisrakas, ja olihan hänellä itselläänkin kaksi lasta. Hänen luontorakkauteensa voi myös hyvin samastua.

Näytelmän punaisena lankana kulkee se, että Linkola rakasti enemmän lintuja kuin ihmisiä.

– On kiinnostavaa, miten hän tunsi niin suurta myötätuntoa joitakin lajeja kohtaan, mutta samalla hän pystyi toimimaan kalastajana.

Näytelmässä kaikki näyttelijät ovat vuorotellen Linkoloita. Putron mukaan ajatuksena on leikitellä ja tuoda esiin Linkolan ristiriitaisen persoonan eri puolia. Toisella tasolla näyttelijät kertovat, mitä he itse ajattelevat Linkolasta ja luonnon tilasta nyt.

Esityksessä kuullaan Roni Martinin säveltämää musiikkia, joka on saanut vaikutteita muun muassa flamencosta ja synagogalauluista. Lisäksi mukana on tanssia, jonka koreografian on tehnyt Panu Varstala.

EEVA PUTRON POIKA asui adoptioon saakka Pohjois-Intiassa sijaitsevassa lastenkodissa. Putro ei kuitenkaan adoptoinut lasta ideologisista syistä.

– En vain tunne tarvetta lisääntyä biologisesti. Haluan silti pitää huolta lapsesta, jolla ei muuten olisi mahdollisuutta kasvaa vanhempien kanssa.

Intiassa Putro sai vavahduttavan kosketuksen maailman saastumiseen.

– Olen käynyt Intiassa aiemminkin ja rakastan sen kulttuuria, mutta maan saastuneisuus hirvittää. Köyhyys ja toisaalta myös välinpitämättömyys aiheuttavat sen, että roskat vain heitetään ympäristöön. Tajusin taas kerran, miten hieno maa Suomi on, koska täällä yleisesti arvostetaan luontoa.

Putron mukaan on selvää, että nykyisillä kulutustavoilla mikään ei muutu paremmaksi.

– Olen kuitenkin toiveikas, koska meillä on kehitteillä teknologiaa ja erilaisia aloitteita, joiden avulla voimme oikeasti tehdä jotakin luonnon suojelemiseksi. Kysymys kuuluu, ehdimmekö tehdä sen ajoissa. ■

Pentti Linkola – kaltaisemme? -näytelmän ensi-ilta to 4.5. klo 19 Vallilan Kansallisteatterissa.

Lomalla omassa kodissa.

Saga-palvelutalossa vietät eläkepäivät kuin ryhmämatkalla tasokkaassa hotellissa ja illat oman kodin rauhassa. Talomme pääkaupunkiseudulla sijaitsevat Helsingissä ja Vantaalla.

Hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelumme muuntuvat tarpeidesi mukaan. Aktiivinen harrastus- ja kulttuuritoiminta tuo iloa ja runsas buffét energiaa päivään.

Juhlistamme äitienpäivää juhlalounaalla

uuteen Wilhelmiinaan

Nykyisen Wilhelmiinan rinnalle valmistuu uusi palvelu- ja hoivakoti keväällä 2023 Ruskeasuolle. Uusi Wilhelmiina tarjoaa kevyempää palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa arvokkaaseen ikääntymiseen. Järjestämme tutustumistilaisuuksia, joissa kerromme lisää talosta ja sen asunto- ja asumisvaihtoehdoista sekä palveluista.

Seuraava tutustumisilta:

keskiviikkona 10.5.2023 klo 17

Paikka: Wilhelmiina Tenhola, Tenholantie 10. Tarjolla on pikkusuolaista ja makeaa.

Ilmoittauduthan iltaan etukäteen wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 050 577 1666.

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi

Pentti Linkola tunnettiin kalastajana ja radikaalina ympäristöfilosofina.

Eeva Putro adoptoi Aatoksen Intiasta.

Pauli Juusela aloitti Kirkko ja kaupungin uutena päätoimittajana

Viidellä vuosikymmenellä toimittajan töitä tehnyt Pauli Juusela arvioi, että kirkon kohtalonkysymys on, vastaako se tämän ajan ihmisten elämänkysymyksiin.

Juusela uskoo, että nykyisenlaisella Kirkko ja kaupungilla on tärkeä tehtävä juuri journalistisena mediana eikä esimerkiksi markkinointiviestintään perustuvana seurakuntien asiakaslehtenä.

– Seurakunnat, jotka meitä julkaisevat, ovat päättäneet, että yksi tapa olla tekemisissä seurakuntalaisten ja kaikkien levikkialueemme ihmisten kanssa on journalismi, Juusela sanoo.

– Journalisteina emme pyri määrittelemään lukijan puolesta, miten asioista kuuluisi ajatella, vaan pyrimme antamaan aineksia siihen, että hän itse voi muodostaa oman käsityksensä asioista.

Kirkko ja kaupunki on journalistin eettisiin ohjeisiin sitoutunut Julkisen sanan neuvoston jäsen, ja Juuselan mielestä onkin kirkon etu, ettei sen media edusta markkinointiviestintää vaan journalismia.

Työhaastattelussa Juuselalta kysyttiin, olisiko hän hakenut tehtävää, mikäli rahoittajat olisivat halunnut kehittää lehteä markkinointiviestinnän ihanteita kohti.

– Vastasin, että en. Ja jos tätä mediaa alettaisiin kehittää markkinointiviestinnäksi, jouduttaisiin etsimään uusi päätoimittaja.

TOIMITTAJANURANSA Pauli Juusela aloitti 25-vuotiaana Savon Sanomissa vuonna 1989. Muutaman vuoden kuluttua hän siirtyi Kuopion seurakuntien Kirkko ja koti -lehden päätoimittajaksi. Väliin mahtui myös lyhyitä pätkiä freelancerina ja tiedottajana. Ennen Kirkko ja kaupunkia Juusela ehti luotsata Vantaan seurakuntien julkaisemaa Vantaan Lauria lähes 17 vuotta.

– Tällä hetkellä kirkon kohtalonkysymys on, vastaako sen ydinsanoma niihin kysymyksiin, joita tämän ajan ihmiset elämässään kysyvät, hän arvioi.

– Ajattelen niin, että kaikkina aikoina ihminen etsii jotakin, mikä tyydyttää sielua. Kristinuskossa uskotaan, että ainoa, joka tuohon kaikkein syvimpään kaipuuseen voi vastata, on Jumala. Mutta jos ihmiset eivät enää usko Jumalaan, kirkon on etsittävä uusia tapoja asettua kuulolle ja keskustelemaan.

– Journalismin ytimessä on aina totuuden etsiminen, ja kirkko itse on totuusyhteisö. Hyvä journalismi on aina luotettavaa ja kiinnostavaa.

– Kaikki mediat toimivat jostakin arvopohjasta käsin, ja niinpä kaupallinen media toimii kaupallisuuden ehdoilla. Kirkko ja kaupungin lukemistutkimuksista käy toistuvasti ilmi, että lukijoiden mielestä lehti on luotettava, Juusela sanoo.

Kirkon jäsenkato kuitenkin merkitsee budjettileikkauksia, ja siksi myös Kirkko ja kaupungin horisontissa siintää säästöpaineiden tummentamia pilviä. Juuselan mielestä kirkon pahimmat uhkat nousevat sen sisältä.

” Journalisteina emme pyri määrittelemään lukijan puolesta, miten asioista kuuluisi ajatella.

– Välillä kirkon sisäiset ristiriidat ovat kasvaneet niin suuriksi, että kirkko saattaa myös jakautua. Toistaiseksi kirkko onneksi on pysynyt koossa moniäänisenä sateenvarjoyhteisönä.

KORONA-AIKANA Pauli Juusela alkoi vaimonsa Liisa Juuselan kanssa koluta pääkaupunkiseudun ja lähiympäristön vaellusreittejä ja muita luontokohteita. Ulkoilu auttaa irrottautumaan päivänpolttavan uutisvirran seuraamisesta.

– Vapaa-ajalla vaimo kyllä huomauttelee, että eikö jo olisi aika sulkea Twitter.

Kollegoiden kesken Juusela tunnetaan poikkeuksellisen laajasta lukeneisuudestaan, ja erityisesti häntä kiinnostaa historia.

– Jonkin verran myös katsomme televisiosta dekkarisarjoja. Siinäkin nollautuu hyvin, mutta samalla saa käyttää älynystyröitä, keksiikö itse syyllisen ennen kuin sarjan käsikirjoitus paljastaa hänet, Juusela sanoo.

Erityisesti Oxfordiin sijoittuva Nuori Morse ja Syyttäjä Imma Tataranni ovat Juuselan mielestä hyviä.

– Tässä jälkimmäisessä on vielä annos italialaista temperamenttia, mikä antaa oman säväyksensä. ■

Äideistä parhaimmalle! PERINTEINEN ÄITIENPÄIVÄKONSERTTI

Cantores Minores

CM Koulutusryhmien kuorot • CM Muskarilaiset

Joht. Heidi Luukka-Vanhanen • Virve Magdaleno • Terhi Orpana

Anna Hurme • Timo Pihkanen • Prof. Hannu Norjanen Olli Saari, urut

SU 14.5.2023

KLO 17

HELSINGIN TUOMIOKIRKKO

LIPUT TICKETMASTER.FI

JA TUNTIA ENNEN OVELTA LIPUT KULUINEEN 30/25, 20/15, 10 €

Pääsykokeet

TI 23.5.2023 KLO 18 • MA 28.8.2023 KLO 18

MERITULLIN SRK-TALO, MERITULLINTORI 3, 5. KRS. Kuoron koulutusryhmiin otetaan 7–11 -vuotiaita poikia pääsykokeessa, jossa musikaalisuustestin lisäksi saa esittää omavalintaisen laulun. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: WWW.CANTORESMINORES.FI/PAASYKOE

Lisätiedot CM-toimistosta p. (09) 687 7720 sekä paasykoe@cantoresminores.fi

seurakuntien tapahtumat

menohaku.kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki

-lehden kesänumero

ilmestyy 8.6.

Varaukset 26.5., aineistot 29.5. mennessä. Seuraava numero ilmestyy 17.8.

Vastaanottajan nimellä lähetetyn lehden huomioarvo on taattu! Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään postitse osoitteellisena Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntien jäsentalouksiin, talouden vanhimmalle.

Lehden painos 340 000 kpl

kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2023 11

irkko ja kaupunki - median uudeksi päätoimittajaksi on valittu yhteiskuntatieteiden maisteri Pauli Juusela . Aiemmin vuodesta 2017 lähtien Juusela toimi lehden uutispäällikkönä ja tämän vuoden alusta vt. päätoimittajana.tää enemmän journalismin voimaan.

K

TEKSTI PIHLA TIIHONEN

KUVAT JOONAS BRANDT JA MATIAS KOIVUROVA MAALAUKSET LIMPPU WITICK

Eläimille oikeutta

Milloin eläin saa kärsiä ja kuolla ihmisen käytössä?

Piispa Kaisamari Hintikasta esimerkiksi turkistarhaus, häkkikanalat ja tehosikalat välineellistävät eläimet. ”Kaikella luodulla on itseisarvo.”

Keppi on lähes yhtä pitkä kuin Espoon hiippakunnan piispa

Kaisamari Hintikka. Keppi sijaitsee Luukas-koiran suussa. Puudelin jättimäiseltä maalaisserkulta näyttävä barbet etsii löydölleen sopivaa paikkaa Espoon piispalan pihamaalta, jossa lojuu myös koiran pehmokoira ja rikki pureksittu jalkapallo. Piispa odottelee rauhassa pitkän hihnan toisessa päässä.

Kun piispalaan mennään sisälle, sivueteisessä on vastassa valtava koiranruokasäkki ja aulassa koiranpeti. Salin lattialla pyörii vanhoja villasukkia, joilla Luukas saa leikkiä.

Tarkoituksena on keskustella eläinten paikasta kristinuskossa. Piispalassa koiran paikka ei ole ainakaan salin sohvalla, mutta muuten se kuuluu sinne, missä sen ihmisetkin ovat.

JEESUS PUHUU Raamatussa monimutkaisista asioista vertausten avulla. Ehkä sama temppu auttaisi selventämään kristittyjen suhdetta eläimiin. Mikä olisi paras vertauskuva ihmisen ja eläimen ihanteelliselle suhteelle?

Kumppanuus. Tai rinnakkaiselo. Kaisamari Hintikka ehdottaa tällaista suhdetta. Tilaa pitäisi olla sekä ihmisille että eläimille.

Heti perään Hintikka toteaa, että esimerkiksi ihmisten ja susien eläminen rinnakkain näyttää aiheuttavan jatkuvaa eripuraa.

Kesyjen eläinten tilanne on vielä mutkikkaampi. Ne elävät ihmisten suunnittelemassa ympäristössä ja siksi väkisinkin heidän ehdoillaan.

Luukasta kielletään, kun se pyrkii nylkyttämään valokuvaajaa tai tekemään muuta ihmisille epämukavaa. Sen päästäminen yksin luontoon seuraamaan viettejään olisi kuitenkin heitteillejättö.

– Luke on täysin riippuvainen siitä, milloin sen kanssa lähdetään pissalenkille ja milloin sille tarjoillaan ruoka. Tasavertainen kumppanuus ei toteudu.

Kysymys koiran ja ihmisen ihanteellisesta suhteesta jää avoimeksi.

ENTÄ MITÄ OIKEUKSIA eläimille kuuluu? Kaisamari Hintikka puhuu eläinten oikeudesta hyvään elämään, niiden kärsimyksen välttämisestä ja siitä, että niitä ei pitäisi välineellistää.

Mutta koko eläintuotantohan perustuu eläinten välineellistämiseen! Lihan, munien ja maidon tuottaminen, nahka- ja turkisteollisuus, koeeläinten käyttö, kaikki.

Jos ihminen välttää tosissaan eläinten välineellistämistä, hän on vegaani ja mahdollisesti myös eläinoikeusaktivisti. Hintikka ei tunnustaudu kummaksikaan. Silti hän ajattelee, että eläimillä on muutakin arvoa kuin se, minkä ihminen saa niistä irti.

– Kaikella luodulla on itseisarvo. Jos ajattelisimme aktiivisesti, että eläimet kuuluvat itselleen, meidän olisi huomattavasti vaikeampi käyttää niitä nykyiseen tapaan.

Piispa selittää, että luodut kuuluvat lopulta Luojalleen. Luterilaisen luomakuntateologian lähtökohtana on Jumalan läsnäolo kaikessa luodussa. Tämän vuoksi kaikki luotu on osallinen Jumalan pyhyydestä.

Miksi Raamatussa ei puhuta eläinten oikeanlaisesta kohtelusta?

– No, tuota, niin, Hintikka huokaa syvään. – Tätä en tiedä, mutta meidän suhteemme eläimiin on mennyt niin raiteiltaan, että sitä pitää nyt pohtia.

Raamatun luomiskertomuksessa Jumala antaa ihmisen tehtäväksi viljellä ja varjella maata, vesiä ja niissä eläviä eläimiä. Kristillisessä eläinkeskustelussa tuota kohtaa on lainattu paljon. Hintikka huomauttaa, että raamatunkohta voisi kuulua toisinkin. Heprean verbi, joka tarkoittaa varjelemista, voidaan kääntää myös vartioimiseksi.

– Ihmisen pitää vartioida luontoa uhalta. Voi miettiä, millainen uhka me itse olemme luonnolle.

”SYNTI EI siis saa hallita teidän kuolevaista ruumistanne, niin että noudatatte sen himoja.” Raamatussa sanotaan synnistä esimerkiksi näin.

Sopiiko ajatus liharuoan himoon? Milloin eläimen hyödyntäminen ihmisen halujen tyydyttämiseen on syntiä?

– Kun rikotaan selkeästi toista vastaan, voi puhua synnistä. Eläinten kaltoinkohtelu on ilman muuta syntiä, piispa Kaisamari Hintikka linjaa.

Miltä eläintuotanto sitten näyttää eläinteologisesta näkökulmasta? Hintikasta turkistarhaus on vähiten perusteltu eläintuotannon muoto. Siinä tuotetaan koristuksia, joita kukaan ei välttämättä tarvitse.

Turkistarhausta on selitetty sillä, että kyseessä on ihmisten elinkeino. Hintikas-

Kaisamari Hintikan Luukas-koira ilmoittaa yli lentävästä harakasta. Piispalan pihamaalla on nähty myös kauriita, jäniksiä ja kettu.

ta argumentti on käynyt ohueksi, koska tarhaukseen liittyvistä eettisistä ongelmista on puhuttu vuosikymmeniä. On ollut paljon aikaa miettiä muita tapoja hankkia elantoa. Entä häkkikanalat ja tehosikalat? Hintikasta myös ne välineellistävät eläimet.

– Tehotuotannossa eläimen ainoa arvo on tuottaa munia tai lihaa ihmiselle. Muu merkityksellisyys eläimen elämälle ja olemassaololle häviää.

Jos Luukasta seisotettaisiin kaiket päivät pikkuaitauksessa lihasian tapaan, sitä pidettäisiin eläinrääkkäyksenä.

– Sika on viisas eläin ja ymmärtää ehkä kärsimyksestään muita enemmän. Olen miettinyt, tekeekö älykkyys kärsimyksestä suurempaa. Vai onko kärsimys kuitenkin aina yhtä suurta?

Milloin on hyväksyttävää, että eläin kärsii ja kuolee ihmisen käytössä? Hintikka on hiljaa pidempään kuin minkään muun kysymyksen jälkeen.

– Ajattelen, että ainoa tilanne, missä se on jotenkin perusteltua, on lääketieteelliseen tarkoitukseen tehty eläinkoe. Silloin vaakakupeissa on yhden kärsimys vastaan toisen kärsimys.

PIISPALASSA LAITETAAN kasvisruokaa useana päivänä viikossa. Viimevuotisia sieniäkin riittää yhä.

Kaisamari Hintikka syö hyvillä mielin pakastimestaan kalaa, jos sitä on noussut verkosta tai katiskasta. Lihapäivinä hän suosii luomua ja kotimaista lihaa. Liha saisi mieluiten olla riistaa.

Kaupassakäynti merkitsee Hintikalle eettistä keskustelua itsensä kanssa. Hän valitsisi yleensä

mieluummin papupurkin kuin lihaa, mutta sitten tulee mutta: muutkin perheenjäsenet pitää ottaa huomioon.

– Jokainen tuntee elämäntilanteensa. Mitä enemmän itsellä on varaa valita, sitä suurempi vastuu omiin päätöksiin liittyy. Jos omat taloudelliset tai henkiset resurssit eivät kauppareissulla riitä aina parhaisiin mahdollisiin eettisiin valintoihin, se on ihan ymmärrettävää.

noita luotuja, jotka pystyvät eettiseen pohdintaan. Vastuu nousee myös kunnioituksesta ja kiitollisuudesta Jumalalta saatua lahjaa kohtaan.

VILLIT ERAKKOMEHILÄISET virkoavat keväällä Espoon piispalan vuorilautojen välistä. Pihan perällä toisenlaiset mehiläiset heräävät kahdessa pesässä, joissa kummassakin elää parinkymmenentuhannen yksilön yhdyskunta. Kaisamari Hintikan puoliso tuottaa hunajaa koti tarpeiksi.

Piispa Hintikka muistuttaa, että kristinuskon eläinteologia koskee myös kaikkein pienimpiä. Hänestä niin mehiläisyhdyskunnan keskinäinen viestintä kuin puiden lahottajalajitkin heijastelevat Jumalan rakkautta ja pohjatonta mielikuvitusta.

Vanhat puut ovat lahottajien koko universumi. Jos ne säilytetään, voi olla, että lopulta myös ihmiskunta hyötyy.

Hintikka pohtii, voisiko liha olla jälleen juhlaruokaa, kuten muutama sukupolvi sitten oli tapana. Hänkin syö joulukinkkua, vaikka ei muuten osta sianlihaa.

– Haastan ajatusta, jonka mukaan ihmisellä on oikeus syödä lihaa niin paljon kuin haluaa. Ajattelen, että minulla on pikemminkin velvollisuus pyrkiä kulutusratkaisuillani kohtuullisuuteen ja siihen, että en aiheuta muille tarpeetonta kärsimystä.

Hintikka sanoo, että luomakuntateologiassa kaikki elämä nähdään lahjana Jumalalta. Ihmisillä on lahjasta erityinen vastuu, koska he ovat ai-

– Emme ehkä vielä ymmärrä kaikkia säikeitä, joilla olemme riippuvaisia myös pienimmistä olennoista, koska luonnon keskinäinen verkko on niin moninainen. Jokainen osanen on kokonaisuuden kannalta välttämätön.

Kun joku mehiläinen tai muu ötökkä eksyy sisälle, Hintikka pyydystää sen juomalasin alle ja päästää ikkunasta ulos.

– Olen vähän hellämielinen.

Luukas tassuttelee muina koirina nuolemaan valokuvaajan korvaa. Sitten se pyrkii uudestaan tämän selkään.

– Luke, tule tänne! Hellämielisyys ei tarkoita, että en paimentaisi sinua.

Eläinten kaltoinkohtelu on ilman muuta syntiä.

PIISPA KAISAMARI HINTIKKA

Kaisamari Hintikka oli ennen Luukasta kissaihminen.

– On aika erilaista olla nyt koiranomistaja.

Taidetta kuolemaantuomittujen puolesta

Limppu Witickin kristilliset eläinoikeusmaalaukset ovat saaneet katsojat itkemään. Hän tahtoo kirkkoon kolme muutosta.

Albaan verhottu käsi puhdistaa lihanleikkauskaaviota possusta, jonka korvamerkissä lukee Joh. 13: 13–19. Kyseisessä raamatunkohdassa Jeesus pesee opetuslasten jalkoja ja opettaa, että muiden palveleminen on johtajan tehtävä.

– Vaikka ihminen olisi eläimiä ylempänä, hän voi kohdella kanssaluotujaan myötätuntoisesti. Valtaa ei pidä käyttää väärin, sanoo maalauksen tekijä Laura ”Limppu”

Witick.

Witick on tamperelainen taiteilija, teologi ja eläinoikeusaktivisti. Hän on pitänyt useita näyttelyitä ja kohdannut ihmisiä, joita teokset itkettävät.

– Minulle on sanottu, että on niin helpottavaa nähdä maalauksia tällaisesta aiheesta.

Witickin maalaukset kuvittavat rukouskirjaa Suojele luotujasi — Huokauksia eläinten puolesta (Kirjapaja 2023). Hän on kirjoittanut myös osan teksteistä.

Witick kutsuu eläinoikeusteoksiaan lohtumaalauksiksi. Hän maalasi sarjan ensimmäisen teoksen vuonna 2015 Itä­Suomen yliopiston teologian opiskelijoiden joulujuhlan jälkeen.

Juhlissa puhuttiin Kristuksen syntymästä ja hyvyydestä, syötiin kinkkua ja laulettiin Juice Leskisen Sika­kappaletta: ”Sika, se kuulan kalloon saa / Sika, sen setä teurastaa / Sika, ja setä verta juo / Sika, se joulumielen tuo”.

– Ristiriita oli iso.

– Lähes kaikki ihmiset tunnustavat eläintuotannon ongelmat, mutta en ole kuullut, että eläinten kärsimyksiin otettaisiin kantaa ääneen rukoillen, Limppu Witick sanoo. Perheeseen kuuluu lopetusuhan alta pelastettu Devon Rex -kissa Ruffe.

”MINKÄ TE OLETTE tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” Raamatunkohta muistuttaa Limppu Witickiä ihmisten armoilla elävistä eläimistä.

– Kristinusko sopii eläinoikeuksien ajamiseen, koska siinä mennään myötätunto ja rakkaus edellä. Jeesus pyrki parantamaan maailmaa, ja niin kristittyjenkin pitäisi tehdä.

Jos Witick saisi päättää, kirkko muuttaisi tapojaan kolmessa asiassa. Ensinnäkin kirkon tilaisuuksissa tarjottaisiin vain kasvisruokaa. Hän on vegaani, puoliso ja lapsi ovat joustavampia kasvissyöjiä.

– Kasvisruoan tarjoaminen olisi kirkolta vahva viesti, jolla olisi myös ilmastovaikutuksia.

Toiseksi eläimet sisällytettäisiin vahvemmin kristilliseen kieleen, joka on nyt kovin ihmiskeskeistä.

Kolmanneksi kirkko tunnustaisi, että ihmisen suhde eläimeen voi olla syvä ja merkityksellinen. Witick on työskennellyt useasti kesäteologina, ja silloin moni ikäihminen on kertonut hänelle surevansa kuollutta lemmikkiään kuin ketä tahansa perheenjäsentä. He ovat kokeneet, ettei tästä surusta sovi puhua kirkossa.

– Kirkon pitäisi reagoida lemmikin suremiseen muuten kuin vähättelemällä.

INTOHIMO ELÄINOIKEUKSIIN ja kristinuskoon on harvinainen yh­

distelmä. Limppu Witick on ollut kymmenen vuotta aktiivinen Animaliassa, jossa toimii paljon ”uskontoepäileväistä sakkia”. Myös lukion kuvataidelinjalla kiinnostus uskontoon erotti hänet luokkakavereista.

– Puolisoni, kukaan kaveripiiristäni tai lapsuuden perheeni ei ole uskonnollinen. Olen tottunut olemaan ainoa. Tutustuin kristinuskoon seurakunnan kerhossa.

Witick tunsi olevansa erilainen myös yliopistossa. Hän tapasi joitakin ilmastonmuutoksesta kiinnostuneita teologian opiskelijoita, mutta ei ketään, joka olisi puhunut eläinoikeuksien puolesta.

– Kiinnostukselleni eläinteologiaan vähän naureskeltiin, että aiotko kastaa tai vihkiä eläimiä. Kun opiskelijakaverit kuulivat, miten eläinten puolesta voisi rukoilla, he alkoivat suhtautua paremmin.

Witick teki gradunsa siitä, millaisia teologisia perusteita Oxfordin eläineettisen keskuksen professori Andrew Linzey näkee eläinten oikeuksien edistämiselle kristillisenä velvollisuutena. Witick kirjoitti samasta aiheesta tutkimusartikkelin kirkkohallituksen maaliskuussa julkaisemaan kirjaan Eläinteologia ja eläinoikeudet kirkon kysymyksenä

Eläinoikeudet eivät näytä olevan kirkossa nyt naurun asia.

– Kaupan lihatiskillä oli kuva possusta, jossa oli lihaleikkauskaavio. Possu kuvattiin pelkkänä ruokana. Halusin maalata taulun, jossa merkit pestään pois ja käyttötavarasta tulee taas elävä olento ja luotu, Limppu Witick sanoo.

Eläintuotanto kiinnostaa kirkkoa

Kirkossa pohditaan, koskeeko kristillinen lähimmäisenrakkaus ja heikompien

puolustaminen muitakin kuin ihmisiä.

Mitkä periaatteet ohjaavat ihmisten käyttäytymistä eläimiä kohtaan?

Mitä tulee ottaa huomioon, kun eläimiä tarkastellaan osana teollista lihantuotantoa?

Tällaisiin kysymyksiin pureutuu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon maaliskuinen tutkimusjulkaisu

Eläinteologia ja eläinoikeudet kirkon kysymyksenä. Sen toimittivat teologit Kari Latvus ja Heikki Pesonen. He kirjoittavat, että lähimmäisenrakkautta ja heikompien puolustamista on perinteisesti pidetty kristillisinä ohjeina toisten ihmisten kohtaamiseen. Eläinteologiassa pohditaan, tulisiko samat periaatteet ulottaa muidenkin lajien edustajiin.

Eläinten oikeudet voidaan nähdä ihmisoikeuksien tapaisena eettisenä ja yhteiskunnallisena kysymyksenä, johon odotetaan kirkolta näkemystä. Kirkkohallituksen julkaisema teos ei ole kuitenkaan kirkon virallinen kanta, vaan katsausten ja tutkimusartikkeleiden 17 kirjoittajaa edustavat siinä itseään.

ELÄINTEOLOGISEN KATSAUKSEN

mukaan kristinuskon suhde eläimiin nousi vahvasti julkiseen keskusteluun, kun Kirkko ja kaupungin verkkomediassa julkaistiin vuonna 2021 pappi Kari Kuulan kolumni Kuula: Eläinten teollinen käyttö muistuttaa Saatanan tuhotekoja – Jeesuksen seuraaja ei voi osallistua nykyiseen kaltoinkohteluun. Kuulan kolumni poistettiin myöhemmin, mistä Julkisen sanan neuvosto antoi huomautuksen.

Heikki Pesonen analysoi kolumnin herättämää julkista keskustelua, jonka pääpainotukset olivat hänestä muualla kuin kolumnin sisällössä eli

tuotantoeläinten kohtelussa ja kristityn vastuussa. ”Erityisesti teologinen argumentaatio jäi – myös kirkollisessa mediassa ja kirkon taholta tulleissa puheenvuoroissa – vähäiseksi”, Pesonen arvioi.

Kuula jatkaa kohukolumninsa teemojen käsittelyä kirkon eläinteologisessa julkaisussa argumenteilla, joilla kristitty voi puolustaa ja vastustaa eläinten tehotuotantoa.

Kuula toimii pappina Kauniaisten seurakunnassa, joka sijaitsee Espoon piispan Kaisamari Hintikan alueella. Myös Hintikka osallistuu eläinoikeuksien pohtimiseen kommentillaan On eläinteologian aika.

”Sen sijaan, että Kuulan puheenvuoro olisi toiminut tarpeellisena

avauksena uudelle tavalle tarkastella suhdettamme eläimiin ja eläintuotantoon, sen synnyttämässä kohussa päädyttiin kiistelemään maataloustuottajien oikeuksista”, Hintikka kirjoittaa.

Eläinteologian lähtökohdaksi sopii Hintikan mielestä rakkauden kaksoiskäsky. Lähimmäisen rakastaminen laajenee vastuuksi koko luomakunnasta ja tulevista sukupolvista. Eläinteologia on lähellä ekoteologiaa.

Hintikan mukaan ihminen on kohdellut ”elonkirjon muita jäseniä teollisen tuotannon massana” ja tuhonnut muiden lajien elinoloja.

”Suhteemme muuhun luotuun kaipaa sovintoa ja sovitusta.” ■

Seitsemän tapaa oikeuttaa lihansyönti kristinuskolla – pappi Kari Kuula kumoaa perinteiset

väitteet

Vastaus: Jumalankuvaisuus kutsuu ihmistä heijastamaan Jumalan hyvyyt tä. Ihmisen tulee hallita luomakuntaa huolehtimalla eikä riistämällä.

Jos ihminen on joskus tarvinnut li haruokaa, se ei ole nykyoloissa välttä mätöntä. Ihmisen jumalankuvaisuus kutsuu häntä nousemaan historiansa yläpuolelle siellä, missä se on mahdollista.

1. väite: Eläimet eivät kärsi kuten ihmiset. Ne on luotu toisenlaisiksi.

Vastaus: Nykyinen eläintutkimus osoittaa, että kanat, siat, naudat, lampaat ja viljellyt kalat ovat tuntoisia olentoja. Eläimet kokevat kipua, pelkoa, turhautumista ja surua. Tuotanto-olosuhteet antavat runsaasti aihetta näihin kokemuksiin.

2. väite: Eläimet syövät toisiaan luonnossakin. Jumala on luonut pedot metsästämään saaliseläimiä, jotka kärsivät joutuessaan ruoaksi. Siksi myös ihmisellä on oikeus eläinravintoon, vaikka se aiheuttaisi kärsimystä.

Vastaus: Tämä argumentti oikeuttaa vain riistan syömisen. Nykyinen tehdasmainen lihantuotanto ei vastaa mitään luonnossa esiintyvää ilmiötä. Tuotantoeläinten jalostus ja koko elinkaari on alistettu sille, että ne päästään teurastamaan mahdollisimman nuorina ihmisravinnoksi.

3. väite: Jumala antoi eläimet ihmiselle ruoaksi. Raamatussa sanotaan: ”Teidän ravintonanne olkoon kaikki olennot, jotka elävät ja liikkuvat. Ne kaikki minä annan nyt teille, niin kuin annoin teille vihreät kasvit.” (1. Moos. 9:3)

Vastaus: Raamatussa kasvissyönti oli ihanne. Luomiskertomuksissa ihminen elää sovussa eläinten kanssa ja saa ruoan puutarhastaan. Liha tuli pöytään vasta syntiinlankeemuksen ja paratiisista karkottamisen jälkeen.

Eläinten elämä on pyhää. Jumala kieltää Raamatussa eläinten veren syöminen, sillä ajateltiin, että veressä on elämänvoima. Eläinten elämä kuuluu niille itselleen ja Jumalalle.

4. väite: Ihminen on Jumalan kuvana erityisasemassa. Jumala hallitsee luotujaan ja ihminen eläinkuntaa kuten hyväksi näkee.

5. väite: Jeesuskin söi lihaa ja kalaa. Jos kristityn kuuluisi olla kiinnostunut eläinten oikeuksista, Jeesus olisi puhunut aiheesta.

Vastaus: Raamatun aikaan syötiin vain vähän lihaa. Jeesus käytti ravintonaan niityillä ja metsissä laiduntanutta lammasta. Hän ei puhunut eläinten oikeuksista, koska eläimiä ei kohdeltu kuten nykyisessä tehotuotannossa.

Jeesus puolusti niitä, jotka eivät kyenneet puolustamaan itseään. Hän kutsui kohtelemaan toisia kuten toivoisi itseään kohdeltavan. Hän haastoi seuraajiaan luopumaan omastaan. Hän kritisoi totuttuja perinteitä.

Eläinten puolustaminen on Jeesuksen sanoman soveltamista nykyaikaan.

6. väite: Lihansyöntiä ei ole pidetty kristinuskossa ennenkään ongelmana.

Vastaus: Ihmisten ravitsemustilanne ja lihantuotanto ovat muuttuneet. Siksi kristittyjä kutsutaan arvioimaan toimintaansa uudelleen.

Kristilliseen traditioon kuuluu pidättäytyminen lihansyönnistä paaston aikana. Paasto kestää monta viikkoa ennen pääsiäistä ja joulua, minkä lisäksi kirkkovuodessa on yksittäisiä paastopäiviä. Lihan ongelmallisuus on siis tunnistettu ennenkin.

7. väite: Ei tiedetä, mikä on oikein. Kukin päättäköön siksi itse, syökö sekaruokaa vai kasvisravintoa.

Vastaus: Jos on olemassa kohtuullinen epäily siitä, että tehotuotannossa on eettisiä ongelmia ja syötäväksi kasvatetut eläimet kärsivät, se riittää syyksi pidättäytyä eläintuotteista. Kristillisyyteen kuuluu omastaan luopuminen toisen hyväksi.

Lähde: Kari Kuulan artikkeli ”Kristillisiä yrityksiä oikeuttaa eläinten tehotuotanto” julkaisussa Eläinteologia ja eläinoikeudet kirkon kysymyksenä (Kirkon tutkimus ja koulutus 2023)

Testamentti on kaunis tapa aut taa

Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon.

Testamentin teko ei ole vaikeaa.

Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti

020 787 1201

(Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

Itselleen uskollinen

Lopettaessaan kilpauransa taitoluistelija Kiira Korpi

pysähtyi kysymään, kuka hän oikeasti on.

Kysymys heräsi uudelleen, kun rakkaussuhde päättyi.

Ensimmäiset lauseet tulivat viime kesänä sateisena päivänä, kun Kiira Korpi ulkoili Nuuksiossa. Hänen mielialansa oli yhtä kaukana aurinkoisesta kuin säätila.

Kirjoittaminen on ollut pitkään Korvelle luontainen tapa käsitellä asioita. Nuuksiossa kirjoitusvälineet eivät olleet mukana, joten hän tallensi lauseet kännykkäänsä. Lauseita alkoi tulla myös iltaisin juuri ennen nukkumaan menoa ja aamulla herätessä.

Tänä keväänä ilmestyneen runokirjan Hyppää vaan! (Otava) materiaali syntyi Korven mukaan noin kuukauden aikana.

– Monet lauseista tulivat runon muodossa, vaikka en tietoisesti pyrkinyt siihen.

Päiväkirjanomaisesti etenevät tuokiokuvat ja miete- ja voimalauseet näyttävät, miltä koko kehoa raastava sydänsuru tuntuu. Pelkojen ja hämmennyksen läpi kulkemalla löytyy vähitellen aavistus uudesta suunnasta. Päättyvän rakkaussuhteen merkityksellisyyttä ei tarvitse kieltää:

”Ei hävetä sitä, että / annoimme rakkaudelle / mahdollisuuden / ja menimme / rikki / sydämen kohdalta.”

Korpi on kertonut julkisuudessa, että hän erosi viime vuonna kumppanistaan Pekasta. Nyt hän ei halua palata tarkemmin runotekstien syntyviikkojen ajatuksiin vaan korostaa, että tekstit ovat autofiktiota.

– Minulle on tärkeää, että tekstit eivät henkilöidy kehenkään toiseen ihmiseen. Suhteen päättymisestä huolimatta olemme Pekan kanssa erittäin hyvissä väleissä. Kirja ei myöskään kerro vain viime kesästä vaan liittyy myös aikaisempiin kokemuksiini, hän perustelee.

KIIRA KORVEN RUNOT ja mietelauseet kiertävät monessa rakkaussuhteessa tuttua teemaa: onko mahdollista antautua suhteeseen ja päästää toinen lähelle ilman, että jollakin tavalla hukkaa itsensä?

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Korpi pysähtyy kysymään, onko hän ollut uskollinen itselleen. Sama kysymys nousi polttavan tärkeäksi myös vuonna 2018 ilmestyneessä elämäkerrassa Ehjäksi särkynyt (Otava), jonka hän kirjoitti yhdessä urheilutoimittaja Jere Nurmisen kanssa.

Korpi oli omistanut koko nuoruutensa taitoluistelu-uran ankarien vaatimusten täyttämiselle. Hintana oli ohentunut yhteys omaan sisimpään. Kun kilpaura päättyi elokuussa 2015 henkiseen ja fyysiseen loppuun palamiseen, hänen oli pakko pysähtyä kysymään, kuka Kiira Korpi oikeasti on.

– Seuraavat kuukaudet olivat intensiivistä aikaa. Vietin paljon aikaa istumalla yhdessä Milanon puistossa. Harjoitin läsnäolon taitoa meditoimalla ja rukoilemalla. Näin avauduin sille, mitä päässäni liikkui.

Korpi luki myös henkistä kasvua ja hengellisyyttä käsittelevää kirjallisuutta. Hän mainitsee erityisesti itseapukirjailija Eckhart Tollen, itsetutkistelun opettaja Katie Byronin sekä kirjailija ja terapeutti Tommy Hellstenin teokset.

Korpi sanoo, että itsetutkistelun lopputulema ei ollut mairitteleva.

– Kauhistuin siitä, miten kielteisiä, armottomia ja itseäni ruoskivia asioita mieleni kelasi. Koin epätoivoa ymmärtäessäni, että en ollut lähelläkään sitä, millä tavalla ihmisen olisi hyvä ajatella ja kohdella itseään.

ANKARAA SISÄISTÄ ÄÄNTÄ ei Korven mukaan ainakaan lieventänyt se, että hänen kilpauransa aikana valmennus pelon kautta oli hyväksyttyä ja arvostettua. Tavatessaan toisiaan luistelijat puhuivat siitä, miten vähän kesälomapäiviä heillä oli ja miten he olivat suorittaneet jonkin harjoituksen kivusta huolimatta.

Korpi lisää, että jokaisessa urheilulajissa on ideaalimuotti siitä, millainen naisen kuuluu olla. Monen taitoluistelutuomarin mieleen on ollut erityisesti valkoihoinen, hoikka, kaunis ja prinsessamainen luistelija, jolla ei ole naisellisia muotoja vaan mahdollisimman pikkutyttömäinen vartalo.

Henkisyyden opettajien lukeminen ja omat kokemukset romuttivat Korpea piinanneen ajatuksen, että kultamitalin voittaminen on avain sisäiseen onneen ja autuuteen. Voittojen jälkeen tyhjyyden tunne saattoi vallata mielen piankin.

– Kysyin itseltäni, tätäkö olen tehnyt koko elämäni. Tuntui kuin olisin herännyt jostakin näytelmästä. Samalla ihmettelin, miksi muut ovat yhä lavalla ja luulevat näytelmää todellisuudeksi.

Matka omaan sisimpään jatkui New Yorkissa, minne Kiira Korpi muutti silloisen puolisonsa Arthur Borgesin kanssa vuonna 2017. Siellä hän

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA JANI LAUKKANEN

” Tuntui kuin olisin herännyt näytelmästä. Samalla ihmettelin, miksi muut ovat yhä lavalla ja luulevat näytelmää todellisuudeksi.

osallistui puoli vuotta kestävälle positiivisen psykologian kurssille. Psykologian opinnot jatkuivat The New Schoolin yliopistossa.

Korven mukaan positiivinen psykologia antoi hänelle välineitä, joiden avulla omaa mieltä voi ohjata myönteiseen ja itselle myötätuntoiseen suuntaan.

Vaikeiden tunnetilojen vuoksi hän alkoi myös käydä terapiassa psykologian opettajansa suositteleman Theresa O’Connorin vastaanotolla. O’Connor on holistinen psykoterapeutti ja henkinen valmentaja.

TERAPIAISTUNNOT SISÄLSIVÄT keskusteluja ja harjoituksia, joissa Kiira Korpi opetteli hoivaamaan sisäistä lastaan sekä harjoitteli anteeksi antamista ja pyytämistä omassa mielessään.

Kuka?

Kiira Korpi, 34, on taitoluistelija, valmentaja, puhuja ja sisäisen maailman tutkimusmatkailija. Hän asuu Kauniaisissa yhdessä sekarotuisen koiranpentunsa Pikan kanssa.

Mitä?

Runokirja Hyppää vaan! (Otava) kertoo sydänsuruista sekä omien arvojen, ilon ja naiseuden voiman uudesta löytämisestä.

Motto

Arvosta asioita ja niiden luonnollista elinkaarta.

johonkin korkeampaan ulottuvuuteen. Olen kokenut samaa yhteyttä lapsuudestani lähtien, eikä se ole missään vaiheessa hävinnyt kokonaan.

Jumalan sijasta Korpi kokee itselleen sopiviksi sellaiset ilmaisut kuin Korkein voima, yhteys luontoon ja intuitio. Hyppää vaan! -kirjan teksteissä hän kirjoittaa myös näkymättömästä tiimistä, jolta voi pyytää tukea ja neuvoja. Ajatus näkymättömistä opastajista oli mukana myös hänen terapiaprosessissaan.

– Koen vahvasti, että en tee päätöksiä yksin vaan pyydän, että minulle näytetään paras tapa edetä ja se, miten voin palvella maailmaa parhaiten.

Korpi sanoo seuraavansa intuitiotaan puhumalla julkisesti näkymättömästä tiimistä, vaikka ilmaus ei välttämättä avaudu kaikille.

– Joskus on tärkeämpää kysyä, mikä on hyödyllistä ja mikä auttaa ihmisiä kuin voidaanko jokin osoittaa todeksi.

UUDENLAINEN SUHDE itseen on välittynyt Kiira Korvella myös taitoluisteluun, jonka ilmaisu on pelkistynyt ja lähtee aikaisempaa enemmän sisältä. Ennen palkitsevinta oli teknisesti vaikean suorituksen onnistuminen. Nyt suurempi merkitys on tunneilmaisulla ja musiikin kanssa yhtä olemisella.

Tällä hetkellä Korpi valmentaa Kauniaisissa kaiken ikäisiä ja tasoisia taitoluistelijoita sekä vetää eri paikkakunnilla päivän mittaisia koulutuksia, joiden teemana on ”Vapaudu jäällä”. Valmennus koostuu jääharjoitteluista, keskusteluista ja yhdessä tehtävästä koreografiasta, joka esitetään päivän lopussa tukijoukoille.

Korpi yhdistää valmennuksessaan hyviltä valmentajilta saamiaan oppeja ja positiivisen psykologian menetelmiä. Hän luonnehtii työtään henkiseksi valmennukseksi taitoluistelun keinoin.

– Tein mielikuvaharjoituksia, joissa palasin johonkin pelottavaan kokemukseen ja annoin siinä turvaa sisäiselle lapselleni. Kirjoitin myös vuoropuhelua sisäisen lapseni kanssa. Myöhemmin olen työstänyt syömishäiriötäni kirjoittamalla.

Psykoterapian intensiivisin vaihe oli kesällä 2018, mutta Korpi on jatkanut yhteydenpitoa O’Connorin kanssa myös viime vuosina. Muuttaessaan takaisin Suomeen vuonna 2021 hän toi mukanaan kasan muistivihkoja, jotka olivat täyttyneet päiväkirjamerkinnöistä, pohdinnoista ja rukousta muistuttavista teksteistä.

Korven mukaan terapia auttoi häntä ymmärtämään, että aineellinen ja henkinen maailma kuuluvat samaan todellisuuteen.

– En käytä sanaa Jumala, mutta oman sisimmän kuunteleminen on vahvistanut yhteyttäni

– Valmennukseni keskittyy henkiseen nostattamiseen ja siihen, että jokaisen luistelijan sisäinen lapsi pääsee loistamaan. Yksi valmennettavistani kommentoi kerran, että tämähän on kuin terapiassa kävisi.

Korpi haaveilee, että voisi tulevaisuudessa toteuttaa pitempiä valmennusleirejä. Niissä aika riittäisi luonnossa liikkumisen yhdessä sekä valmennuksen henkisen ja hengellisen puolen syventämiseen.

Tulevaisuuden haaveisiin kuuluu myös taitoluisteluvalmentajien valmennus, jota Kiira Korpi pääsee kokeilemaan Sveitsissä tänä keväänä. Valmentajien kanssa hän haluaa käsitellä erityisesti sitä, miten he löytävät itsestään nuorta luistelijaa inspiroivan ja voimaannuttavan aikuisen.

– Laitan saamani hyvän kiertoon, hän sanoo. ■

– Kun on vahva yhteys itseen ja korkeimpaan voimaan, uskaltaa kävellä eteenpäin ja luottaa, että tässä käy hyvin, vaikka onkin sumuista, Kiira Korpi sanoo.

Kotimuseon Madonnat

Liikemies Amos Anderson kiinnostui kristinuskosta jo lapsena. Aikuisena hän perusti kotiinsa kappelin ja keräsi mittavan kokoelman vanhaa uskonnollista taidetta.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT AMOS ANDERSONS HEM JA ANTTI RINTALA

Vuonna 1926 varakas liikemies, kansanedustaja ja taiteen tukija Amos Anderson (1878–1961) rakennutti Helsingin Yrjönkadulla sijaitsevaan kaupunkikotiinsa yksityisen kappelin ja sen yhteyteen urkuhuoneen.

Kappeli oli Andersonille yksityisen hiljentymisen tila, mutta samalla siitä tuli sijoituspaikka hänen keräämälleen vanhalle uskonnolliselle taiteelle.

Nyt kappeli on osa hiljattain avattua Amos Andersons Hem -kotimuseota, johon kuuluvat myös alkuperäiseen henkeen entisöidyt pylvässali,

ruokasali, salonki ja työhuone. Niiden pramea sisustus tuo mieleen ennemminkin eurooppalaiset palatsit kuin suomalaiset porvariskodit.

Kotimuseon intendentin Kaj Martinin mukaan Amos Andersonin kiinnostus kristinuskoon oli peräisin lapsuus- ja nuoruusvuosilta. Hän oli kotoisin Kemiöstä uskonnollisesta perheestä. Isä oli vanhatestamentillisen ankara, Amokselle läheinen äiti puolestaan hiljainen ja sairaalloinen. Perheessä oli neljä poikaa, jotka saivat raamatulliset nimet.

Andersonin poikavuosina Kemiön kirkkoherrana toimi evankelisen herätysliikkeen isä Fredrik Gabriel Hedberg. Hän oli Andersonin rippipappi, jolla oli suuri vaikutus tämän myöhempään hengellisyyteen. Rippikoulu oli Andersonille niin merkittävä kokemus, että hän kehystytti rippikoulutodistuksensa ja ripusti sen seinälle.

AIKUISENA AMOS ANDERSON oli hyvin kiinnostunut erityisesti keskiajasta, katolisuudesta ja mystiikasta, mikä näkyi hänen taidehankinnoissaan. Kaj Martinin mukaan erityisesti Neitsyt Maria oli

Amos Andersons Hem -museon kappelin alttariseinän alaosan maalaukset ovat peräisin pohjoissaksalaisesta kirkosta.

Angelo Solimenan maalaus Madonna, lapsi ja pyhimys on sijoitettu kotimuseon salonkiin.

Amos Anderson oli menestynyt liikemies ja arvostettu taiteen tukija.

Kappelin urkuhuoneeseen on ripustettu kahden tuntemattoman taiteilijan Madonna ja lapsi -aiheiset maalaukset.

Andersonille rakas. Andersonin keräämään mittavaan taidekokoelmaan kuuluu useita Madonna ja lapsi -aiheisia maalauksia. Aihe on kuvattu myös kappelin lasimaalaukseen, joka on peräisin 1400-luvulta.

– Andersonin kiinnostusta aiheeseen on pyritty selittämään sillä, että hänellä oli läheinen suhde äitiinsä – ja Neitsyt Mariakin on lempeä äiti, joka hoivaa pientä poikaansa. Tiedä tuota nyt sitten, Martin sanoo.

Anderson oli perehtynyt myös Suomen keskiaikaisiin kivikirkkoihin. Hän julkaisi keskiaikaisesta kirkkotaiteesta kirjankin, jonka kirjoittajina oli alan nimekkäitä asiantuntijoita. Yksi Andersonin elämän kohokohtia oli se, että vuonna 1924 hän sai audienssin paavi Pius XI:n vastaan-

otolle Vatikaaniin ja pääsi lahjoittamaan tälle kyseisen kirjan.

Anderson myös tuki avokätisesti muutamien keskiaikaisten kirkkojen restaurointia. Yksi näistä oli hänen oma kotikirkkonsa Kemiössä, jonne hän lahjoitti lasimaalauksen ja saarnatuolin. Kansanedustajakautensa tärkeimpänä saavutuksena hän piti valtion rahoituksen saamista Turun tuomiokirkon restauroinnille.

Innostus keskiaikaan ja katolisuuteen näkyi myös Andersonin kirjoittamassa legendanäytelmässä Vallis Gratiae, joka kertoi keskiajan luostarielämästä Naantalissa.

Nykyisin kukaan ei hätkähdä sitä, että luterilaiset hakevat hengellisyyteensä vaikutteita vanhojen kirkkojen perinteestä. Päinvastoin: kirkko

itse tarjoaa retriittejä, meditatiivisia hartauksia, gregoriaanista kirkkolaulua ja ikonimaalausta. 1920-luvulla katolisuuteen suhtauduttiin luterilaisessa kirkossa epäluuloisesti ja jopa vihamielisesti. Kirkon johdossa ja kirkollisessa lehdistössä herätti pahennusta esimerkiksi se, että Anderson vuonna 1923 kutsui omin päin katolisen kardinaalin Willem Marinus van Rossumin vieraakseen ja isännöi ekumeenisista pyrkimyksistään tunnetun Ruotsin arkkipiispan Nathan Söderblomin Suomen-vierailua vuonna 1927.

RENESSANSSIN JA BAROKIN ajan taiteen hankkimiseen ulkomailta tarvittiin rahan lisäksi myös suhteita. Kaj Martin kertoo, että Amos Andersonilla oli hyvät suhteet taidepiireihin, muun muassa Taidehallin intendenttiin Bertel Hintzeen, jolla puolestaan oli suhteita eurooppalaisiin taidekauppiaisiin. Juuri Hintze oli korvaamaton apu Andersonin kokoelman kartuttamisessa.

Andersonin kiinnostusta

Osa Andersonin hankinnoista oli hieman erikoisia. Martin osoittaa kappelin alttariseinän alaosaa kiertävää seitsemän maalauksen sarjaa, joka kuvaa Kristuksen kärsimyshistoriaa ja ylösnousemusta sekä syntiinlankeemusta ja enkelin ilmestymistä Marialle. Maalaukset on tehty 1800-luvulla, ja ilmeisesti ne ovat alun perin koristaneet jonkin pohjoissaksalaisen kirkon lehteriä.

Edelleen suurin osa kappelin taideteoksista on Andersonin sinne aikoinaan hankkimia. Niiden lomaan on sijoitettu kaksi nykytaideteosta, jotka istuvat ympäristöönsä hienosti. Pauliina Turakka Purhosen tekstiiliveistos Tuskien mies II tuntuu käyvän keskustelua 1500-luvulta peräisin olevan Marcellus Coffermansin Ecce Homo -maalauksen kanssa, ja Anna Estarriolan videoteos Matka-alttari jumaluudella on kuin pieni, kaikille kotiaskareita toimittaville naisille omistettu sivualttari.

Uskonnollista taidetta löytyy myös museon muista huoneista. Suurikokoiset barokkimaalaukset, kuten Angelo Solimenan Madonna, lapsi ja pyhimys ja Antonio de Pereda y Salgadon piirin Kristuslapsi, neitsyt ja Padovan Pyhä Antonius, ovatkin enemmän kotonaan edustustilojen mahtipontisen sisustuksen osana kuin tyyliltään askeettisemmassa kappelissa. Työhuoneessa kannattaa pysähtyä ihailemaan Helene Schjerfbeckin pelkistettyä Kristushahmo-maalausta. ■

Amos Andersons Hem, Yrjönkatu 27, on avoinna yleisölle ke klo 16–20 ja la klo 11–17. Sisäänpääsy on ilmainen, mutta vierailuaika täytyy varata etukäteen osoitteesta amoshem.fi.

Jutun lähteinä on käytetty museon Gallery Guidea sekä Olav S. Melinin, Synnöve Malmströmin ja Bengt Kristensson Ugglan kirjaa Den Ensamme Mecenaten (Vidi-Press 2020).

Pauliina Turakka Purhosen tekstiiliveistos Tuskien mies II on toinen kappelin nykytaideteoksista .

Neitsyt Mariaan on pyritty selittämään sillä, että hänellä oli läheinen suhde äitiinsä.

SENIORITALO

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTO N SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN KERROSTALOKOTIIN.

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin.

Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin.

Vapaana enää yksi 41m2 parvekkeellinen kaksio, jossa pohjaratkaisu on tehty arjen sujuvuutta silmälläpitäen. Tervetuloa tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle.

Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Voit koska tahansa soittaa ja ilmoittaa kiinnostuksestasi taloon, niin pidämme sinut ajantasalla, mikäli muita asuntoja vapautuu vuokrattavaksi.

Tupakointikielto kerrostaloihin

KEVÄTAURINKO ILOSTUTTAA

ihmisiä, siitepöly ja katupöly eivät niinkään. Hengitysvaikeuksia aiheuttavat myös naapurin tupakansavut.

Kolmas kansalaisaloite Tupakointikielto kerrostaloihin aukesi 23.4.2023 (www.kansalaisaloite.fi). Näitä aloitteita tulemme tekemään, kunnes eduskunta säätää lain tupakoinnin kieltämiseksi kerrostaloissa kokonaan.

Taloyhtiön enemmistöpäätöksiä on lähes mahdotonta saada, koska ne, jotka polttavat, eivät kieltoa kannata, eivätkä nekään, joita asia ei koske. Passiivisesta tupakoinnista kärsivät jäävät yksin.

Moni meistä odottaa kauhulla hellekesää, kun oman parvekkeen ovea ei voi pitää edes yöllä auki, koska alakerran ketjupolttaja valvoo ja savustaa yöt omalla parvekkeellaan. Viihtyisät kesäkeitaat, lounaat ja iltakahvit omalla parvekkeella voi unohtaa.

Lapsen nukuttaminen parvekkeella ei onnistu, ellei tahdo lapsen hengittävän tupakan, kannabiksen tai sähkötupakan katkuja. Eikö juuri kodin pitäisi olla se turvapaikka, jossa ei tarvitse vetää keuhkoihinsa naapurin tupakansavun syöpää aiheuttavia myrkkyjä?

Tiina Arlin kansalaisaloitteen tekijä, Vantaa

Mistä kirkko herttoniemeläisille?

HERTTONIEMEN KIRKKO on ollut suljettuna pian neljä vuotta, eikä mitään näkymää tilanteen korjaantumisesta tunnu olevan, ei korjauksen eikä uuden kirkon kautta. Ylivoimaisesti lähin kirkko itselleni tämän ajan on ollut Roihuvuoren kirkko, joka onkin tullut minulle rakkaaksi.

Kun kokeilin piirtää karttaan 1,5 kilometrin säteen ympyrät Roihuvuoren kirkon ja Herttoniemen seurakunnan auki olevien kirkkojen (Kulosaari ja Myllypuro) kohdalle, havaitsin, että tilanne on aivan sama suuressa osassa Herttoniemeä.

Yksinkertainen ja toimiva ratkaisu olisi, että Herttoniemen ja Roihuvuoren seurakunnat palaisivat

Maatalousyrittäjät uupuvat, ja nyt tarvitaan kirkoltakin apuja

VIIME VUODET ovat olleet maatalousyrittäjille haastavia. Nousseiden kustannusten vuoksi useampi tila on joutunut luopumaan tuotannostaan. Huonon kannattavuuden seurauksena alan vetovoima on kadonnut, eikä nykyinen omistajavaihdosten määrä riitä takaamaan kotimaista elintarvikehuoltoa.

Meille maatalousyrittäjille tiloilla tehtävä työ on kutsumustyötä, joka perustuu yhteistyöhön luonnon kanssa sekä luonnon kunnioittamiseen. Maatalousyrittäjien jaksaminen on ollut jo pidempään keskustelujen aiheena eikä syyttä. Kun yrittäjä voi huonosti, se näkyy tilan toiminnassa. Maatalousyrittäjien jaksamisesta tulisi pitää parempaa huolta, ja tässä kohtaa myös kirkolla on tehtävänsä.

Luomiskertomuksessa Jumala luo maan, meren, kasvi- ja eläinkunnan sekä ihmisen, jonka tehtäväksi annetaan viljellä ja varjella maata, vesiä ja niiden mahdollistamaa elämää. Suomalainen ruoantuotanto on puhdasta sekä lähellä tuotettua, ja juuri siksi se on maailman parasta.

Jaakko

Maalis–huhtikuun vaihteessa seurakuntayhtymän rahavarojen sijoitussalkun markkina-arvosta 10,07 prosenttia oli säilytyksessä CS:ssä. Kyse on ns. struktuurisijoitusten säilytyksestä, vanhojen sijoitusten hännistä. Vuonna 2021 voimaan tulleen uuden sijoitusstrategiamme mukaisesti valtaosa struktuurisijoituksista on aktiivisesti purettu.

CS:n säilytyksessä olevista vanhoista struktuurisijoituksista suuri osa on pääomaturvattuja: saamme vähintään sijoitetun pääomaosuuden takaisin. Lisäksi on tärkeää huomata, että CS ei ole omistamiemme struktuurien liikkeellelaskija, joten CS:n mahdollinen konkurssi ei vaikuttaisi struktuuriemme arvoon. Seurakuntayhtymällä ei ole enää käteisvarallisuutta CS:ssä.

Yhtymän rahavarojen sijoituksia ja kiinteistösijoituksia ohjaa ja valvoo sijoitusneuvottelukunta. Sijoituksista raportoidaan säännöllisesti yhteiselle kirkkoneuvostolle. Kaikilla valtuutetuilla on pääsy sijoitustietoihin tilinpäätösten ja osavuosiraporttien avulla.

Lyhyesti vastaten: USB-pankin äskettäin ostaman CS:n nykyinen tilanne ei vaikuta yhtymän sijoitusvarallisuuteen, joten huolissaan ei tarvitse olla.

Juha Silander hallintojohtaja, Helsingin seurakuntayhtymä

Lauletaan taas

KIITOS PALAUTTEESTA liittyen Karakappelin yhteislaulutilaisuuteen (K&k 30.3.). Olen pahoillani, että kirjoittaja joutui pettymään.

Hieman taustaa lauluhetkistä: ennen korona-aikaa toteutin Karan laulelot -yhteislauluhetkien sarjan. Ajatuksena oli jonkinlainen Kuoro kaikille -versio. Koronarajoitusten jälkeen pääsimme viimein laulamaan syksyllä 2022. Helmikuussa laulettiin ystävän lauluja, maaliskuussa oli teemana kiitosvirret ja -laulut. Silloin salissa olikin yllättäen paljon uusia kasvoja. Aloitimme yhteislaululla, mutta penkistä tuli pyyntö äänenavausharjoituksesta.

yhteen, kuten ne vuoteen 1965 asti olivat. Näin ne herttoniemeläiset, joiden lähikirkko on nyt Roihuvuoren kirkko, voisivat täysimääräisesti osallistua kotiseurakuntansa ja lähikirkkonsa elämään.

Sam Hardwick Helsinki

Credit Suisse ei ole riski kirkon varoille

TUOMAS ANTTILA KYSYI Helsingin seurakuntayhtymän sijoituksista Credit Suisse -pankissa (CS) ja niiden riskienhallinnasta (K&k 30.3.).

Pitkän urani vuoksi tunnen seurakuntaani melko hyvin. Pyydän usein tilaisuuksista suoraa palautetta. Koen, että musiikkityötä tehdään yhdessä.

Laulaminen on hyvin henkilökohtaista, onhan ääni sisällämme. On ihanaa, että saamme laulaa yhdessä! Tervetuloa laulamaan kevätlauluja Karakappeliin pe 5.5. klo 14.

Pauliina Hyry A­kanttori, Leppävaaran seurakunta

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Renko nuori maanviljelijä, Lehmäjoki

Hammashoitoa

Hammaslääkärikeskus

HAMMASTEKNIKKO

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000 Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.

· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €

· Hammastarkastus muuten 45 €

· Hammasvalkaisu 129 €

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 €

Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 €

○ Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

Tilaisuuksia

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla

EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213

EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560

Mannerheimintie 65, Helsinki Matinraitti 14, Espoo

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7 Huom! Käynti Kielotien puolelta • katutasossa • esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko

Osaavaa hammashoitoa asiakkaan luona

Tutustumistarjous alennuskoodilla Luokse23

Tarkastus ja hammaskivenpoisto 199 € (norm. 269,50 €) ei sis. röntgenkuvia.

Soita ja varaa 045 783 222 08

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

SOITA JA VARAA

su 30.4. klo 16 H-Y:n nuorisotyö 50 v! Entisten nuorten vappuaaton köpärit eli nuortenilta Seuratuvalla nyyttärihengessä, K-18; Salomonk. 17 D. Mukana mm. M.Nivala, J.Rauhala, L.Väyrynen-Si, mahd. muitakin. ti 2.5. klo 18 seurat Paavalinkirkon Alasalissa, Sammatint. 5. ke 3.5. seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne 1. pe 5.5. klo 18.30 seurat Espoonlahdessa, Kipparink. 8. su 7.5. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkolla, Rajatorpant. 8. ma 8.5. klo 18.30 seurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk. 2. ti 9.5. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo, Kamppi; ”Opettajana Bangkokissa” S. RannankariNorjanen; HUOM. viim. kerta. ke 10.5. klo 19 Körttikodin seurat, kevään vikat! RETKI herättäjäjuhlille Kiasmalta Seinäjoelle 14.-16.7. Kyyti + maj. 160-200 €/hlö, kyyti 60 €/hlö. Tied. aluesiht. 0400 882 251, ilm. 31.5. menn. H-Y p. 0400 805 904.

Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Palveluja tarjotaan

Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 Juha Kurvinen 040 665 5983

050 5533 050

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).

Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

ESIRUKOUSILTA ti 9.5 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling

Hammaslääkäriasema

09 23 174

MAKSUTON ARVIOINTIKÄYNTI

Fabianinkatu 31 C, 4 krs. 00100 Helsinki www.betterbite.fi

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

1 2 0 0 €

Hammasklinikka

Bengt Lassus, Pekka Reinikainen. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo.14.30-16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa mukaan iltaan!

Helsingin Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22

pe 5.5. klo 19 alueseurat, Hyvän Paimenen kirkko

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa!

Seurat kuunneltavissa myös hry.fi.

Kaipaatko ulkoiluapua, asiointiapua tai juttuseuraa?

Voimassa 1.5.-1.8.2023 Hyvinvointia Arjesta

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Seniorilo Oy

Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki

P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

PALVELUKOTIMME Haagassa, Maunulassa ja Vuosaaressa tarjoavat kotoisan ja turvallisen yhteisön vanhuuteen. Palveluasunnot soveltuvat lyhyt­ ja pitkäaikaiseen asumiseen. Olemme voittoa tavoittelematon säätiö. P. 0400 341 306, helander­kodit.fi

Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä.

P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Eläkeläisille, leikkaus 18-25 €, permanentti tai väripaketti 75 €

P. 045 238 6356, Hämeentie 38.

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti

P. 050 926 6203

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

KESÄKUUSSA SOITTAMAAN!

KESÄKURSSI 5.–9.6.2023

Kirkkojärven koululla

Piano, viulu, yksinlaulu, kitara ja bändisoitto. Hinta 139 euroa – 245 euroa.

Ilmoittautuminen 31.5. mennessä

amadomusiikkikoulu@gmail.com tai 040 7402 753

Lisäinfoa: www.amadomusiikkikoulu.fi

Ostetaan

OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA

-KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI 040 0218 225 SEPPO JA SARI

Siivouspalveluja

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi

040 762 56 15

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

Lähihoitaja Merja Rouvali

045 8520 244 ○ 045 2514 125

Hautauspalveluja

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

perunkirjoitukset hautakivityöt

09 628 398

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Lakipalveluja

HAUTAKIVET

Edullisemmin suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset. Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680

www.norros.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi

p. 050 464 2930

Kuolleet

Rakkaamme

Aimo Uolevi

LAUKKANEN

s. 15.10.1933

k. 23.02.2023

Sisko ja Harri

Eva sisko perh. Jouko veli perh. Seppo veli perh. Jouko ja Helli

Soitteli tuuli meille suruviestiä hiljalleen. Katseli aikaa elämän. Herra pois kutsui matkamiehen väsyneen.

Rakennusala

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset

Kirkko ja kaupunki -lehdessä

Pirjo Teva, 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen, 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

Kiinteistönvälitystä

Perintöoikeus, testamentit verosuunnittelu ym.

Lakiasiaintoimisto

Jari Vaitoja

OTT, VT p. 050 405 5719

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky

Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732 Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Vuokralle tarjotaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Myydään asuntoja

Myydään kiva läpitalon 2h+k,s,p 57,5 m2, 5. krs, hissi, hp. 370 000 €. Kirstink. 10 Hki, p. 050 572 5734.

Pohj.-Espoo siisti huone tytölle. P. 044 929 4256.

30.4.

Päivän raamatuntekstissä (2. Kor. 4:16–18) sanotaan, että vaikka ulkonainen ihmisemme murtuu, sisäinen ihmisemme uudistuu päivä päivältä.

Vappu ja sen aatto

VARSINKIN POHJOISMAISSA on tapana aloittaa juhlapäivien vietto kunnolla jo aattona. Näin tehdään jouluna, uutenavuotena, juhannuksena ja myös vappuna. 1930-luvulta lähtien vapun juhlinta siirtyi yhä enemmän vapunpäivää edeltävään päivään. Tähän vaikutti se, että julkisia huvitilaisuuksia kuten tansseja alettiin järjestää vapunaattona. Niinpä tänäkin vuonna työväen, ylioppilaiden ja kevään juhlaa vietetään koko huhti–toukokuun vaihde vapunaatosta 30.4. vappupäivään 1.5.

NINA RIUTTA

Valo voittaa

Apostoli Paavalin sanat korinttilaisille ystävilleen parin tuhannen vuoden takaa luovat tänäänkin uskoa huolten solmuisten sykkyröiden keskelle. Toivoa on. Sotkussa olevat asiat ovat vain asioita. Tulee aika, jolloin ne ovat menneet ohitse. Ahdistusten keskelle Paavali kertoo sanomaa kirkkaudesta. Pimeys ei ole lopullista. Valo voittaa.

Paavalilla on kerrottavaa sillekin, joka juuri nyt on onnensa kukkuloilla. Elämän antamaa hyvyyttä ei tarvitse varoa, mutta ei siihen kannata takertuakaan. Tähtäyspiste on kauempana, eikä missään onnea antavassa olosuhteessa. Hyvä elämä on sisäistä uudistumista joka päivä, ei menestystä tai suosiota. Sen tutkiminen,

mikä pitää sielun elossa ja liikkeessä, on elämänmittainen tehtävä.

Uudistumisesta Paavali tietää, jos kuka. Hän oli ihminen, joka teki elämässään täyskäännöksen kohdattuaan Kristuksen. Yhteyden kokemus kuului hänen puheistaan ja teki niistä niin vakuuttavia, että uusia seurakuntia syntyi sinne tänne Välimeren itäpuolelle.

Paavali piti yhteyttä eri porukoihin kirjeillä. Hänet kyseenalaistettiin, mutta hän ei lannistunut. Paavali ohjasi hengellisyyden purskahduksia terveeseen suuntaan ja ratkoi ristiriitoja. Hän välitti, mutta ei vain sanoin. Hän palasi ystäviensä luo Korinttiin. Sanoma toivosta ja kirkkaudesta välittyy parhaiten livenä, kasvokkain.

KAISA KARIRANTA

Tutki tuntemuksiasi

Tunnistatko sisäisen uudistumisen sielussasi? Jos siinä on vielä oppimista, voit tutkia tuntemuksiasi

Tarkkaile tyyneyttä. Huomaa ilo. Pidä kiinni oikeudenmukaisuudesta ja koe sen jättämä rauha. Ehkä niissä on ripaus Jumalan valtakuntaa keskellämme – jo nyt.

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Hyvää pyhää

Äidit tarvitsevat puhetta siitä, että lapset ovat ihania ja äidit ovat ihania ja isätkin ovat ehkä ihania. Ja puhetta siitä, että elämä on hyvää, kun on lapsia.

Tehdään yhdessä toisille se, mitä haluaisimme itsellemme tehtävän.

Nuorten kohtaaman väkivallan on loputtava. Tarvitsemme siihen apuasi.

Kouluterveyskysely 2021 paljastaa väkivallan lisääntymisen yhä nuorempien joukossa: Kouluväkivaltaa kokee Suomessa viikoittain jopa 40 000 nuorta. Väkivallan kasvu näkyy erityisesti alle 18-vuotiaiden väkivaltarikollisuuden huomattavana lisääntymisenä. Hälyttävintä kasvu on 12–14-vuotiaiden ikäluokassa. Väkivalta on aina oire jostakin. Väkivaltaan pitää puuttua ja sitä voidaan ehkäistä. Katkaistaan väkivallan kierre yhdessä.

Älä odota. Lahjoita!

Tekstiviestilahjoitus numeroon 16588

Tekstaa APU30 (lahjoitat 30 €) tai APU20 (lahjoitat 20 €)

MobilePay 85050

Nettilahjoitus: yhteisvastuu.fi

Kirkkopalvelut ry / Yhteisvastuukeräys

................................... €

KK2023

Tililtä nro

Maksu välitetään saajalle maksuvälityksen ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella.

Yhteisvastuukeräyksellä 2023 sovitellaan nuorten väkivaltaa ja konflikteja.

Lue lisää ja tutustu kaikkiin avustuskohteisiin: yhteisvastuu.fi

Keräyslupa RA/2020/639 Kirkkopalvelut.

KLOVNI TIKTAK, NELJÄN LAPSEN ÄITI NORA RAIKAMO S. 3.

Odotuksen juhlaa

Leena Järvinen kutsuu tulevat äidit baby shower -iltaan Espoonlahden kirkkoon s. 2

27.4.2023

Espoonlahden seurakunnan baby shower -iltaan osallistuva äiti voi voittaa arvonnassa vauvapeiton. Leena Järvinen esittelee yhtä palkintopeittoa.

Baby showereilla hemmotellaan

Espoonlahden seurakunta kutsuu baby shower -iltaan odottavat äidit. Ohjelmassa on muun muassa iltapala, rentoutusharjoituksia ja tietoa kirkon palveluista.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Espoonlahden kirkolla juhlitaan odottavia äitejä baby shower -illassa 9. toukokuuta. Tapahtuman järjestelyistä vastaa johtava varhaiskasvatuksen ohjaaja Leena Järvinen, joka odottaa tilaisuutta innoissaan. – Baby showereita on pidetty Espoossa varmasti lukuisia, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun espoolainen seurakunta järjestää tällaisen, Leena Järvinen sanoo.

Järvinen on itse osallistunut yhden kerran baby showereille. Ne pidettiin hänen omalle tyttärelleen. Häntä ilahdutti erityisesti se, että tulevaa äitiä huomioitiin ennen vauvan syntymää. Vauva sai sitten syntymän jälkeen oman juhlansa: ristiäiset.

– Tyttäreni baby showereille oli kutsuttu hänen naisystäviään. Oli suuri ilo ja kunnia päästä mukaan äitinä. Tilaisuus oli tunnelmaltaan tosi lämmin. Päähenkilönä oli vauvan odottaja, jota

hemmoteltiin ja jolle tarjottiin lahjoja ja hyvää syötävää. Ohjelmassa oli muun muassa hauskoja arvausleikkejä, Leena Järvinen sanoo.

– Oma lahjani tyttärelle oli vaippakakku, josta tosin en ollut hetkeä aiemmin edes kuullutkaan. Työkaverini kanssa kokosimme vauvanvaipoista isolta täytekakulta näyttävän kauniin lahjan, josta pienokaisen synnyttyä irrotettiin vaipat ja ne käytettiin arkisiin tarpeisiin.

ETENKIN ENSIMMÄISTÄ KERTAA äidiksi tuleville pidetään baby shower, mutta Espoonlahden seurakunnan iltaan ovat tervetulleita kaikki raskaana olevat.

– Haluamme tarjota kaikille vauvan odottajille rennon iltahetken, josta toivottavasti jää hyvä mieli.

tulevaa äitiä

Puolitoista tuntia kestävä tapahtuma sisältää monenlaista ohjelmaa. Tulevia äitejä hemmotellaan pienellä iltapalalla ja fysioterapeutti antaa itsehoitovinkkejä ja neuvoo rentoutusharjoituksia. Seurakunnan perhetyöntekijä puhuu lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksesta ja sen merkityksestä. Vierailla on myös mahdollisuus sitoa pieni kukkakimppu kotiin vietäväksi. Iltaan mahtuu lisäksi arvonta, jossa voi voittaa vauvanpeiton. Tilaisuudessa pappi kertoo ristiäisistä ja diakoni seurakunnan tarjoamista palveluista, kuten keskusteluavusta ja tuesta talousvaikeuksissa. – Teemme osallistujille tutuksi seurakunnan työtä ja työntekijöitä. Kaikki eivät tiedä, mitä tarjottavaa seurakunnalla on lapsiperheille. Tarvittaessa on sitten helppoa ottaa yhteyttä, kun on tavannut meidät jo aiemmin, Leena Järvinen sanoo.

Baby shower odottavalle äidille

• Vauvakutsujen eli baby showerien juuret ulottuvat vuosikymmenten taakse Pohjois-Amerikkaan. Baby shower -kutsujen pitäminen on yleistynyt myös Suomessa. Pieni juhla järjestetään noin kahta kuukautta ennen laskettua aikaa ja kaksosia odottaville hieman aiemmin. Se voi olla yllätys tulevalle äidille.

• Perinteisesti kutsut on järjestetty vain ennen ensimmäisen lapsen syntymää, mutta nykyään niitä pidetään myös seuraavien raskauksien aikana.

• Tilaisuuteen kutsutaan usein lähimmät naispuoliset ystävät ja sukulaiset. Ajatuksena on hemmotella tulevaa äitiä ja tavata ystäviä ennen vauvan syntymää.

• Baby shower järjestetään usein tilaisuuden emäntänä toimivan kotona, ravintolassa tai jossakin juhlatilassa. Ruoka- ja juomatarjoilu voidaan hoitaa nyyttikesti-periaatteella tai sitten emäntä hoitaa tarjoilut.

• Tapana on, että vieraat tuovat tulevalle äidille pienen lahjan, joka on esimerkiksi hemmottelulahjakortti, rentoutusmusiikkia tai vaippakakku.

• Baby showereilla on myös ohjelmaa, kuten vauvan sukupuolen, pituuden ja painon tai nimen arvuuttelua.

Vappuna kirkolle

Vapun tienoilla seurakunnat järjestävät monenlaisia hauskoja

tapahtumia lapsille, perheille ja vähän vanhemmallekin väelle.

Perheiden vappu pe 28.4. klo 9.30 Chapple, kauppakeskus Iso Omena. Varaslähtö vappuun! Pukeudu lempihahmoksesi ja tule viettämään vapun etkoja. Vappuista tarjoilua. Juhlintaa discon ja naamiaisten merkeissä. Tarjolla munkkeja ja simaa, askartelua ja leikkejä. Vappuetkot perheille pe 28.4. klo 9.30–11.30 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Perhetapahtuma toimintapisteineen, mm. vauvoille oma aistihuone, temppuhuone, leikkihuone, askartelua ja ilmapalloja. Naattiorkesterin lastenmusiikkikonsertti klo 10. Kahvila Valossa pientä välipalaa.

Vapputapahtuma kirkonmäellä su 30.4. klo 12–15 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Lapsille ja aikuisille mukavaa tekemistä. Lippujen hinta 1 e/piste ja ilmaiseksi mm. pomppulinna, ilmapalloja ja tuokioita kirkossa. Paloautokin saattaa vierailla. Tapahtuman tuotto menee Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Vapputapahtuma su 30.4. klo 12–15 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Myynnissä ilmapalloja, munkkeja, simaa, makkaraa ja kahvia. Simaa myytävänä myös mukaan omiin astioihin. Arpajaiset, joissa pääpalkintona 100 euron lahjakortti. Onnenpyöräarvontaa, kasvomaalausta, ponivaljakkoajelua, lauluhetkiä ja muuta ohjelmaa. Tapahtuman tuotto menee Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Vappubileet su 30.4. klo 17.30 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Yhteinen vappujuhla ruuan, musiikin ja tanssin parissa, dj Jukka52 tanssittaa. Vappu celebration with food, music and dance with dj Jukka52. Ennen vappupartya Yhteisömessu klo 16. Keittoruokailu/Food is available from 17.30 to 18.30. Iloitsemme hyvän musiikin parissa ja juhlimme vappua. Ilta loppuu n. klo 20.30. Lisätietoja: facebook.com/espoonlahtifellowship, instagram: praisepartyespoo

Matinvappu ma 1.5. klo 10–12.30 Matinkappeli, Liisankuja 3. Iloinen kaikenikäisten vapputapahtuma. Musiikki­ ja lauluhetki klo 10, muusikko Mari Kätkä laulattaa. Ongintaa, askartelua, käsitöitä, minikirppis, kaneja. Tarjolla mm. munkkeja, simaa, makkaraa ja perunasalaattia. Vapaaehtoinen maksu Suomen Lähetysseuran työn tukemiseksi Jerusalemin FELMkeskuksessa (käteinen, mobilepay, pankkikortti).

YKSI SEURAKUNNAN baby shower ­illan tavoite on se, että odottavat äidit tutustuvat toisiinsa. Myös seurakunnan vauvakerhot ovat paikkoja, joissa pääsee vaihtamaan kuulumisia toisten samassa elämäntilanteessa olevien kanssa.

Espoonlahden seurakunnalla on myös vauvamuskareita, jotka ovat osoittautuneet hyvin suosituiksi. Niissä tapaa toisia vauvaperheitä, ja vanhempi saa nauttia musiikin rytmeistä yhdessä pienokaisensa kanssa.

– Haluamme edistää vertaistuen löytymistä, sillä se on tärkeää kaikissa elämäntilanteissa, Järvinen sanoo. ■

Baby shower -ilta odottaville äideille ti 9.5. klo 18 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8. Vapaa pääsy. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätietoja s-posti: leena.jarvinen@evl.fi.

Haluamme tarjota kaikille vauvan odottajille rennon iltahetken.

LEENA JÄRVINEN

Stadilainen kirkkoherra on Espoonlahdessa kuin kotonaan

Espoonlahti saa syksyllä seurakuntansa hyvin tuntevan kirkkoherran. Seurakuntaneuvosto valitsi uudeksi kirkkoherraksi Espoonlahdessa pitkään työskennelleen Jukka Lehden tiistaina 4. huhtikuuta. Lehti aloittaa tehtävässään 1. syyskuuta, kun nykyinen kirkkoherra Jouni Turtiainen jää eläkkeelle.

Lehti on työskennellyt Espoonlahden seurakunnassa pappina vuodesta 2005. Vuodesta 2016 hän on ollut hallinnon kappalainen ja on toisinaan sijaistanut myös kirkkoherraa.

– Näen kirkkoherran tehtävän aika haastavana, mutta kuitenkin ihmisen kokoisena työnä. Kirkkoherran tehtävä on palvelutehtävä. Kirkkoherra ja hallintokappalainen pyörivät kirkon rakenteissa, jotta kohtaavaa työtä tekevät voivat tehdä työtään miettimättä, että mitäs nyt tapahtuu.

Jukka Lehdelle oli selvää, että jonakin päivänä hän hakee kirkkoherraksi juuri Espoonlahteen.

– Tämä seurakunta on minulle kuin toinen koti. Espoonlahti on uskomattoman vireä ja rukoileva seurakunta. Luottamushenkilöistä ja muista seurakuntalaisista saa tosi paljon tukea.

KAHDEKSANTOISTA VUOTTA Espoonlahden seurakunnassa on pitkä aika. Sinä aikana on tapahtunut paljon: seurakunnan alueelle on rakennettu lisää, mutta kirkon jäsenten ja kastettujen osuus kaupunkilaisista on pienentynyt. Seurakuntalaisten kohtaaminen somessa on noussut yhä tärkeämmäksi. Jukka Lehti on kohdannut riparilla kastamiaan nuoria ja vihkinyt avioliittoon pareja, joiden kasvot ovat tutut rippileireiltä.

Lehden ovat pitäneet Espoonlahdessa sekä hyvä työyhteisö että hieman yllättävä seikka: arkki-

tehtuuri. Espoonlahden kirkon ovat suunnitelleet Timo ja Tuomo Suomalainen, samat arkkitehdit, jotka suunnittelivat Temppeliaukion kirkon.

– Olen asunut lapsuuteni ja nuoruuteni EtuTöölössä. Temppeliaukion kirkko on määritellyt minulle, millainen on sakraalitila. Kun tulin Espoonlahden kirkolle työhaastatteluun, tuntui kuin kotiin olisi kävellyt. Kirkon kupariovi oli samanlainen kuin Temppeliaukion kirkossa.

nen aikana 17 000 ihmistä. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä he hakevat kuitenkin palvelunsa Isosta Omenasta, joka on Olarin seurakunnan alueella, vain yhden metropysäkin päässä.

Monista asioista seurakunnissa päättää luottamushenkilöistä koostuva seurakuntaneuvosto, mutta Lehti pyrkii omalta osaltaan edistämään sitä, että yhdenvertaisuus etenee myös Espoonlahdessa.

– Haluan, että kirkko on kutsuva ja turvallinen tila kaikille. Espoonlahti on toistaiseksi ainoa Espoon seurakunnista, joka ei ole avannut tilojaan samaa sukupuolta olevien vihkimiselle. Veikkaan, että se tulee muuttumaan.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTALAISET ovat tottuneet siihen, että Jukka Lehti soittaa kitaraa ja laulaa seurakunnan tilaisuuksissa. Hänen itse tekemiään kappaleita on myös kuultu seurakunnan YouTube-kanavalla. ”Lievästi gospelihtavien” laulujen teko jatkuu.

Uusi kirkkoherra ei suunnittele suuria uudistuksia, mutta joitakin ajatuksia päässä muhii.

– Kunnioitan ja arvostan perinteitä tosi paljon, mutta näen, että meilläkin on tarvetta uudenlaisten kohtaamisten luomiselle ja tavoittamiskeinojen tarkastelulle. Pelkästään se, että kirkkoherraksi tulee parikymmentä vuotta nuorempi tyyppi, voi muuttaa jotakin, 46-vuotias Lehti pohtii.

Hänen mielestään yritysmaailmasta tuttu kustannustehokkuusajattelu ja entistä tiiviimpi yhteistyö seurakuntien kesken ovat niitä asioita, joita Espoossa nyt tarvitaan.

– Esimerkiksi seurakuntaamme kuuluvalle Finnoon alueelle muuttaa seuraavan vuosikymme-

Hvittorpissa havaittiin kosteusongelmia

Espoon seurakuntayhtymän omistaman Hvittorpin kurssikeskuksen yhdessä rakennuksessa on todettu sisäilma- ja kosteusongelmia, joiden vuoksi osa ensi kesän rippileireistä on siirretty muihin kohteisiin.

– Ongelmat koskevat opetustilana käytettyä Villa Hvittorpia, jonka alimmasta kerroksesta on mitattu lieviä kosteusarvoja ja kuitupölyä. Villa Hvittorpia ei ole asetettu käyttökieltoon, eli tilan-

– Tuskin jätän kitaraa pölyttymään. Kirkkoherran työssä pitää olla luova muutenkin kuin ratkaisuissaan.

Helsingin Pitäjänmäessä asuva Lehti myös liikkuu luonnossa mielellään, pyöräilee ja meloo. Espookin on tullut nuoresta pitäen tutuksi luontonsa ansiosta: stadilaisperheen mökki oli Espoossa, ja poikaporukalla tehtiin retkiä Nuuksioon.

Lehdellä on myös hieman erikoisempi harrastus: hän nukkuu ajoittain ulkona riippumatossa.

– Viimeiset puoli vuotta on ollut taukoa siitä harrastuksesta, mutta sitä edeltävät neljä vuotta nukuin vähintään yhden yön kuukaudessa ulkona. Voimaannun luonnossa ja riippumatossa pötkötellessä. ■

ne ei ole erityisen vakava, mutta mahdollisten allergioiden vuoksi osa leireistä on siirretty muualle, kertoo Espoon seurakuntayhtymän leirikeskustoiminnan päällikkö Marjo Törmänen Sisäilma- ja kosteusongelmia ei ole muissa kurssikeskus Hvittorpin rakennuksissa, ja majoitus- ja keittiörakennukset sekä rantasauna ovat kunnossa.

– Tilanteesta huolimatta yli puolet kurssikeskukseen suunnitellusta toiminnasta toteutuu ihan normaalisti, eikä esimerkiksi juhannusjuhlaa ole peruttu, Törmänen kertoo.

Alun perin Hvittorpissa oli tulevana kesänä määrä järjestää 17 rippileiriä, mutta niistä kahdeksan on nyt siirretty muualle. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Länsiväylä

Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset

Hallinto-oikeus on hylännyt valitukset, jotka koskivat Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ja Tapiolan seurakunnan seurakuntaneuvostojen päätöksiä avata seurakuntien kirkkotilat samaa sukupuolta olevien parien vihkimisille.

AADA HARJU

Kansallisromanttinen Villa Hvittorp on osa Hvittorpin leirikeskusta.

Haluan, että kirkko on kutsuva ja turvallinen tila kaikille.

Jukka Lehti on työskennellyt Espoonlahdessa 18 vuotta. Syyskuussa hän aloittaa työnsä kirkkoherrana.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

Jukka Lehdellä on ollut Espoonlahden kirkossa kotoisa olo myös siksi, että se muistuttaa Temppeliaukion kirkkoa, lapsuuden lähikirkkoa.

Tuomiokirkkoseurakunnan ja Tapiolan seurakunnan seurakuntaneuvostot olivat viime vuonna päättäneet avata kirkkotilat sateenkaaripareille avioliittoon vihkimistä varten, mutta näistä päätöksistä valitettiin hallintooikeuteen.

Nyt hallinto-oikeus on päättänyt, että seurakuntaneuvostoilla on ollut oikeus tehdä päätös kyseisessä asiassa. Seurakuntaneuvostojen päätökset koskevat tilojen käyttöä, eivät kirkon avioliittokäsitystä sinänsä.

Espoon seurakuntien seura-

kuntaneuvostot ovat Espoonlahtea lukuun ottamatta päättäneet, että sateenkaariparit voivat varata tiloja avioliiton vihkimistä ja siunaamista varten.

Käytettävissä ovat kaikki Esbo svenska församlingin, Espoon tuomiokirkkoseurakunnan, Olarin, Leppävaaran ja Tapiolan seurakuntien tilat.

Muskareihin ilmoittautuminen käynnissä

Ilmoittautuminen ensi syksynä alkaviin Espoon seurakuntien

muskareihin eli musiikkileikkikouluryhmiin on parhaillaan käynnissä Espoon seurakuntien sivuilla osoitteessa espoonseurakunnat.fi. Ilmoittautumisaikaa on 20. toukokuuta asti. Vauvaryhmissä lapsi käy muskarissa aikuisen kanssa. Muskarissa lauletaan, liikutaan, soitetaan, lorutellaan ja kuunnellaan musiikkia. Isompien lasten ryhmissä lapsi käy muskarissa yksin, ilman vanhempaa. Kanteleryhmissä harjoitellaan viisikielisen kanteleen soittoa. Ryhmä sopii parhaiten 6–7-vuotiaille. Espoon tuomiokirkko-

seurakunnassa, Leppävaarassa ja Tapiolassa on myös kuorotoimintaa 5–8-vuotiaille.

Pappien pukeutuminen vapautui

Sukupuoli ei enää määrittele sitä, miten pappi saa pukeutua, vaan jokainen saa valita itselleen luontevimmalta tuntuvan virkaasun. Näin linjasi 17. huhtikuuta kokoontunut piispainkokous. Lähtökohtana pappien pukeutumisessa on kuitenkin se, että pappi on aina virkaa toimittaes-

saan tunnistettavissa papiksi. Tähän asti sukupuoli on vaikuttanut siihen, miten pappi pukeutuu erityisesti juhlatilaisuuksissa. Miehiä on ohjeistettu pukeutumaan polvitaipeeseen ulottuvaan mustaan kaftaaniin, valkoiseen papinpaitaan, papinkaulukseen ja lipereihin.

Naiset ovat pukeutuneet juhlatilanteissa joko vuonna 2011 käyttöön otettuun Kirsimari Kärkkäisen suunnittelemaan Valonsäde-asuun tai niin sanottuun vuokkoon eli Vuokko Nurmesniemen suunnittelemaan asuun.

Espoon tuomiokirkko seura kunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta(ät) evl.fi

Osoitteet:

Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5

Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2

Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie

245, 02430 Masala

Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1

Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3

Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1

Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10

Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16

Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3

Suvelan kappeli, Kirstintie 24

Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8

Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA

Messu: ”Vie minut kotiin” su 30.4. klo 10. Liturgia ja saarna Kirsi­Marja

Koski, avustaa Hannu Mäenpää, urkuri Marja­Liisa Talja, kanttori

Petri Koivusalo. Kirkkokahvit.

Messu: ”Matkalla, mutta perillä” su 7.5. klo 10. Liturgia ja saarna

Marja Malvaranta, avustaa Mari

Mathlin, urkuri Teemu Suominen, kanttori Anna­Liisa Haunio. Kirkkokahvit.

Pysäkkimessu: ”Elämäni matkakertomus” su 7.5. klo 18. Asema­

päälliköinä Satu Hellsten, Merita

Hietanen ja Leena Oikarinen, pappi Marja Malvaranta. Musiikki: Petri Koivusalo. Lastenpysäkki. Iltatee.

MESSUT KAPPELEILLA

Auroran kappeli

Messu su 7.5. klo 12. Pekkarinen, Suominen. Kirkkokahvit.

Kauklahden kappeli

Kyläkirkko su 7.5. klo 12. Nurminen, Suominen. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Laaksolahden kappeli

Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 11.5. klo 19. Ikonen.

Suvelan kappeli

Hallelujamessu pe 5.5. klo 18. Kaikenikäisille, toteutus nuorisotiimi. Lastenhoito. Messupizza.

Messu su 7.5. klo 15. Kyönsaari, Haunio. Kirkkokahvit.

ESPOON TUOMIOKIRKKO

Avoinna ti–pe klo 10–17 ja la–su klo 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

PITÄJÄNTUPA

Aarteenetsijöiden miestenilta ma

8.5. klo 19. Ari Kunnamo: ”Toivon apostoli”.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO

Eläkeläiskerho to 4.5. klo 12.30.

Digiystävä auttaa, kun puhelimen kanssa on vaikeuksia

Digiystävä on tavattavissa Kirkonmäkikahvilassa Olarin kirkolla maanantaisin. Mitä hän tekee, diakoniatyöntekijä Minna Martiskainen?

– Hän auttaa niitä, jotka tarvitsevat apua puhelimen käytössä. Miten älypuhelin toimii, kuinka lähetetään tekstiviestejä tai tallennetaan valokuvia?

Digiystävä auttaa kaikissa puhelimen käyttöön liittyvissä pulmissa lukuun ottamatta vahvaa tunnistautumista vaativia asioita. Ajanvarausta ei tarvitse tehdä etukäteen.

Onko digiystävä osoittautunut tarpeelliseksi?

– Kyllä. Hän on ollut Kirkonmäkikahvilassa tammikuusta alkaen, ja asiakkaita on riittänyt. Hänen luokseen tulee myös henkilöitä, jotka eivät käy kahvilassa. Digiystävä on seurakunnan vapaaehtoinen, jolla on alan ammatillinen koulutus.

Kohtaatko työssäsi digisyrjäytyneitä henkilöitä?

– Kyllä, ja heitä on tosi paljon. Tilanne selvisi minulle muutama vuosi sit­

AURORAN KAPPELI

Teologinen opintopiiri To 27.4. klo 19 ”Miksi maailmassa on niin paljon uskontoja?” To 4.5. ”Tähtitiede ja evoluutio”. TT Kari Kuula.

Juonto Hannu Mäenpää. Kahvit klo 18.30.

Kappelilounas ma ja to klo 11–13 (poikkeus 1.5.). Hinta 2–5 e. Päivän tunnussana ma (poikkeus 1.5.) ja kappelihartaus to klo 11–11.15.

Runopiiri ti 2.5. klo 14.30.

Raamattu-rukouspiiri ti klo 18.30.

Miestenpiiri ke 3.5. klo 18.

Pop up -isoskoulutus ti 9.5. klo 16.

KALAJÄRVEN KAPPELI

Sisäinen rauha kaiken keskellä pe 28.4., Ks. erillinen ilmoitus. Rukousilta ke klo 18.30.

Eläkeläiskerho to 4.5. klo 13.

Naisten café to 4.5. klo 18.30. Sari

Savela: ”Hyvä paha suku – lenkkinä sukupolvien ketjussa”.

Gospel Dance ma klo 17–18 ja

Gospel lattarit 18–19, Ponnen maja.

Helppoa tanssillista liikuntaa. 5 e/ kerta; opiskelijoille, eläkeläisille ja työttömille maksuton. ILM. mia.

ten, kun olin Espoon seurakuntien Digikinkerit­hankkeessa. Sen tavoitteena oli auttaa ikäihmisiä, joiden digisyrjäytymisen taustalla oli hankala taloudellinen tilanne.

– Kun ihminen tarvitsee yhteiskunnan palveluja, yhä useammin häntä kehotetaan menemään nettiin. Ongelma on, että kaikki eivät edes tiedä, mikä netti on tai miten sinne mennään. Palveluja pitää tarjota muillakin tavoilla.

blomstedt@evl.fi tai 050 432 7501.

KAUKLAHDEN KAPPELI

Vapputapahtuma su 30.4. klo 12–15. Myynnissä ilmapalloja, munkkeja & simaa (myös kotiin ostettavaksi omalla astialla), makkaraa. Lapsille onnenpyörä ja kasvomaalausta. Arpajaiset. Ponivaljakkoajelua, musiikki­ ja laulutuokioita, taidenäyttely. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Rukouspiiri ke 3.5. klo 18. Eläkeläiskerho ma 8.5. klo 13. Kappelilounas ti klo 11–12.30. Hinta 2–4 e. Ennen lounasta kävellään yhdessä, lähtö klo 10 kappelin edestä.

Hengellisen kirjallisuuden ryhmä to 11.5. klo 18. Keskustelussa Juha Sankamon teos ”Henkivallat”. Dos. Janne Nikkinen ja Ari Kunnamo.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

Äänimaljarentoutus to 11.5. klo 18. ILM. pia.harkonen@evl.fi.

SUVELAN KAPPELI

Päivärukous ma ja to klo 13–13.20 (poikkeus 1.5.).

Kirkonmäkikahvilassa voi nyt osallistua Digitaidot-peliin. Mikä se on?

– Se on leikkimielinen korttipeli, jossa etsitään yhdessä toisten kanssa vastauksia esimerkiksi laitteen käyttöön, tiedonhakuun ja turvalliseen netin käyttämiseen.

PAULA HUHTALA

Kirkonmäkikahvila maanantaisin klo 11–14 Olarin kirkon kerhosiivessä, Rälssitilankuja 1.

VIHERLAAKSON KAPPELI

Kappelilounas ti klo 12–13. Hinta 1,5–3,5 e. Käsityöpiirit ti: 2.5. klo 10–12 ja 9.5. ”Luodaan yhdessä” ­ryhmä klo 13–15.

Kevätilta perheille ke 3.5. klo 17–19. Yhteinen ateria, lapsille leikkiä, seuraa ja ohjelmaa. Ulkoilua, rastirata, luontohetki, hiljaisuuden huone. Vanhemmille oma hyvinvointikävely 30–45 min., jonka aikana lapsille tarjolla omaa ohjelmaa.

Eläkeläiskerhot: Teräskukat to 27.4. ja 11.5. klo 13. Ilonpilkahduksia­ryhmä ti 2.5. klo 13. Naisten raamattupiiri su 7.5. klo 16.30.

Hiljaisuuden jooga – lempeää kehonhoitoa, mielen hiljentymistä ja avaraa hengellisyyttä ma 8.5. klo

18.15–19.15. Maksuton. Tied. ja ILM. heli.vesanen@evl.fi, 040 5528 924. Safkaa ja seuraa -ilta ke 10.5. klo

17–19.30 yhteisen aterian ja vapaan oleilun merkeissä kaiken ikäisille.

Aikuisille keskustelualustus: ”Riittävän hyvä vanhemmuus”, lapsiparkissa lapsille omat leikit.

Café Viheri ke 3.5. klo 10–12. Lähetyspiiri ma 8.5. klo 14. Kappelilounas ti klo 12–13. Hinta 2–4 e.

Ikäihmisten kerho ke 10.5. klo 13. Avoin raamattupiiri ke klo 18.

KIRPPUTORI–KAHVILA

Unelman kammari ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Os. Kaivomestarinkatu

8. Hartaus to 4.5. Tule kahvikupposelle ja edullisille ostoksille! Otetaan vastaan hyväkuntoisia vaatteita ja kodin pientavaraa. Tied. eeva. einola@evl.fi.

SISÄINEN RAUHA KAIKEN KESKELLÄ

Olympiavoittaja Samppa Lajunen kertoo elämänsä tarinan pe 28.4. klo 18 Kalajärven kappelin Yhteisvastuutapahtumassa. Alussa klo 18–18.30 kuullaan Sami Aspin koskettavien laulujen konsertti. Juonto Kirsi Muurimäki. Osa Kalajärven kappelin 25­vuotisjuhlaa.

– Kirkonmäkikahvilassa saa apua digilaitteen käyttöön, Minna Martiskainen vinkkaa. Hän esittelee kännykästään digituki-palvelun uutta valtakunnallista symbolia.

SUOMEA JA KAHVIA -KIELIKAHVILA

Finnish Language and Coffee ma

8.5., 15.5. ja 22.5. klo 10–11.30 Suvelan kappeli. Sinulle, joka puhut ainakin vähän suomea. Sinulle, joka haluat puhua enemmän suomea mukavassa seurassa. Avoin keskusteluryhmä. Kahvia, teetä ja pieni välipala. Tervetuloa myös jos puhut jo hyvin suomea!

KASTEPÄIVÄ TUOMIOKIRKOSSA

Helatorstaina 18.5. Espoon tuomiokirkossa. Kaikki on valmiina kastemekosta Pitäjäntuvan kakkukahveihin! Mukava ja helppo tapa järjestää ristiäiset. Ilmainen kaikille espoolaisille. Varaa aika: Espoon seurakuntien palvelukeskus, p. 09 8050 2601 (ma ja ti klo 9–15, ke ja to klo 9–12).

TULISITKO KIRKKOVÄÄRTIKSI?

Tehtäviä Espoon tuomiokirkon messussa virsikirjojen jakamisesta päivän tekstin lukemiseen, kolehdin keruusta ehtoollisella avustamiseen. Koulutus 2.5. klo 18. ILM. 040 567 4420, pirkko.nurminen@ evl.fi.

KOKKAILLAAN KIMPASSA

”Suomen suven herkkuja” ravintola- ja catering-alan ammattilaisen Tiina Tannisen ohjauksessa ke 7.6. klo 17.30–20.30 Pitäjäntuvassa. Illan päätteeksi aterioimme yhdessä. Hinta 15 e/hlö. Tied. ja ILM. kristiina.hannula@evl.fi, p. 040 547 4146.

SYKSYN MUSKARIRYHMÄT

Haku muskariin 20.5. asti. Ryhmiä 3 kk vauvoista 6-vuotiaisiin, myös sisarusryhmiä. ILM. espoonseurakunnat.fi/muskarit. Jos haluat kysyä muskareista: heli. vapaakallio@evl.fi, taija.karppinen@evl.fi.

LAPSET JA PERHEET

Perheiden illat kappeleilla kaikille lapsiperheille. Leikkiä, askartelua, leppoisaa yhdessäoloa. Iltapalaa pienellä maksulla. Ke 3.5. ja 10.5. klo 17 Suvelan kappeli. Ke 3.5. klo

17.30 Kauklahden kappeli. To 4.5. klo 17.30 Kalajärven kappeli. Ma

8.5. klo 17.30 Nupurin kappeli. Ma

15.5. klo 17 Auroran kappeli.

Perhekerhot & -kahvilat, ks. espoonseurakunnat.fi/tulemukaan/lapsille-ja-lapsiperheille.

Pyhäkoulu su klo 15 Suvelan kappeli.

Muksulle päiväkerhopaikka syksyksi ILM.: espoonseurakunnat.fi/paivakerhot. Tied. aila. pihlajavesi@evl.fi.

PARISUHDE JA

VANHEMMUUS

Keskusteluapua, tiedustelut, ilmoittautumiset ja maksuvapau-

tukset: Perhetyönohjaajat kirsi. kanerva@evl.fi, 050 511 0165 ja kristiina.hannula@evl.fi, 040 547 4146. Vanhemmuuden ensiaskeleet: Ti 16.5. ”Valmistautuminen vanhemmuuteen” ja ti 23.5. ”Voimavarat ja jaksaminen” klo 17.30–19 Espoon keskuksen Perhekeskus, os. Kamreerintie 6. Tied. 050 432 9315, janina.oikarinen@evl.fi. www.espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/parisuhde

HILJAISUUDEN RETRIITTI

19.–21.5. Velskola. Ohj. Marja Malvaranta ja Laina Pekonen. ILM.

2.5. mennessä: marja.malvaranta@ evl.fi, 040 531 1040. Hinta 90–140 e.

SYYSMATIN MARKKINAT 2023

Espoon suosituin ja suurin koko kansan tapahtuma la-su 16.–17.9. Espoon tuomiokirkonmäellä. Myyjien ja vapaaehtoisten ilmoittautumislinkit ovat auki: espoonseurakunnat.fi/syysmatinmarkkinat. Toivottavasti näemme taas!

MATKA ISRAELIIN

Mm. Jerusalem, Tiberias oppaan johdolla 20.–28.10. Tied. ja ILM. hannu.maenpaa@evl.fi, 040 513 0861 tai marja.malvaranta@evl.fi, 040 531 1040.

YHTEYS

DIAKONIATYÖNTEKIJÄÄN

Tukea vaikeassa elämäntilanteessa. Ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään: Auroran alue: 040 763 6599.

Espoon keskus ja Suvela: 040 5311037, 050 438 0189 tai 040 547

1861.

Pohjois-Espoo: 040 736 9315.

Länsi-Espoo: 050 438 0176 tai 040 513 0862.

Viherlaaksolahden alue: 040 572

5344.

espoonseurakunnat.fi/apua-jatukea.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

Silta – paikka pysähtyä huojentamaan huolia Suvelan kappelissa.

Ajanvaraukset: kirsi.kanerva@evl. fi, 050 511 0165.

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, p. 09 8050 3501.

SOMESSA JA VERKOSSA

Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Seuraa meitä! Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta

Espoonlahden seurakunta

Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000,

espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti

Nuoret: www.sodesode.fi

Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa

Toimipisteet:

Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13 Aukioloajat: Espoonlahden kirkko ma–to klo 8.30–18, pe 8–15, la toiminnan mukaan ja su 10–18.

Soukan kappeli ma–pe 9–15, la–su toiminnan mukaan.

Tervetuloa Espoonlahden seurakunnan tapahtumiin! Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/ espoonlahden-seurakunta.

MESSUT

Leipämessu pe 28.4. klo 10 kirkko. Maijanen, Turtiainen, Puukko. Maksuton lounas ja kirpputori.

Messu su 30.4. klo 11 kirkko. Haarlaa, Rautio.

Yhteisömessu su 30.4. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Messun jälkeen Vappubileet klo 17.30–20.30 ruuan, musiikin ja tanssin parissa (dj Jukka52). Vappu celebration with food (available from 17.30–18.30), music and dance.

Hiljaisuuden messu su 30.4. klo 17 Soukan kappeli. Olli, musiikki Gregory Pass. Siioninvirsiseurat pe 5.5. klo 18.30 kirkko.

Messu su 7.5. klo 11 kirkko. Turtiainen, Puukko. Parikanniemisäätiön kirkkopyhä. Saarna rov. Teuvo V. Riikonen.

Messy Church su 7.5. klo 16 kirkko. Kaikenikäisille toimintapisteitä ja kertomushetki. Keittoruokailu.

Iltamessu su 7.5. klo 17 Soukan kappeli. Kohijoki, Ojala. Messu su 14.5. klo 11 kirkko. Olli, Rautio.

Yhteisömessu su 14.5. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

Hiljaisuuden messu su 14.5. klo 17 Soukan kappeli. Lindberg, musiikki Gregory Pass.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885. Pappi päivystää ma–pe klo 12–19 p. 050 432 8496. Ostaripastori/-diakoni to klo 13–15 kauppakeskus Lippulaiva. Papit ja diakonit vuoroviikoin.

Omaishoidettavien virkistystorstai torstaisin 11.5. asti klo 10–13 Soukan palvelukeskus. Omaishoitajille omaa aikaa ja läheisellesi ohjattua virkistäytymistä. Välipala.

Maksuton. Ilm. ma klo 13–15 Elina

Kvist 043 826 8466. Yhteistyössä Espoon kaupunki. Maksuton kirpputori pe 28.4. klo

12–13.30 kirkko. Vuoronumerot kirpputorille jaetaan klo 12. Haluatko lahjoittaa hyväkuntoisia käyttövaatteita ja kenkiä. Lahjoituksia otetaan vastaan Espoonlahden kirkolle kirpputoriviikolla ma–to klo 9–18.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Diakonialounas ma ja to (ei 1.5.) klo 12–13 kirkko, lipunmyynti klo 11.30–12.30. Aikuiset 3 e. Brunssi tiistaisin klo 10–11.30 kirkko. Ruoka valmistetaan pääosin hävikkielintarvikkeista, tarjolla niin kauan kuin ruokaa riittää. Maksuton.

TAVATAAN TAAS!

Mäntykappelin kohtaamispaikka aikuisille ti 2.5. ja 9.5. klo 14–16, pullakahvit 1,50 e. Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten pankille. Lukukokemuksia kirjastosta kirkon seurakuntasalissa su klo 11 messun jälkeen. Myös musiikki-cdt, äänikirjat ja dvd-elokuvat.

Vappubileet ruuan, musiikin ja tanssin parissa (dj Jukka52) su 30.4. klo 17.30–20.30 kirkko. Vappu celebration with food, music and dance (dj Jukka52). Ennen Partya

Yhteisömessu klo 16. Keittoruokailu /

Food is available from 17.30–18.30. Yhteisen tulen äärellä to 4.5. klo

17–20 Soukan kappeli. Seurakunta tarjoaa makkarat ja mehut, voit tuoda myös omat grillattavat tullessasi.

Kohtaamisia ja eläytymistä ikiaikaisiin kirjoituksiin to 4.5. klo

18 kirkko. Selloimprovisaatiota ja Raamatun tekstejä. Tapani Heikinheimo, Eveliina Roznovski ja Jouni Turtiainen.

Lentokoneopaskoulutus ma 8.5. klo 18–20 kirkko. Lähetyslentäjien

Cessna-kone on näytillä kauppakeskus Lippulaivassa kesäkuun alkuun asti. Oppaan tehtävä on päästää ihmisiä koneeseen istumaan. Ilm. eveliina.roznovski@evl.fi.

Improtaan, nauretaan ja lauletaan. Minileiri nuorille aikuisille ja työikäisille 17.–18.5. Hvittorpissa. Hinta 25 e. Ilm. verkkosivujen kautta. Lisätietoa: Eveliina Roznovski, p. 041 518 1244.

Aikuisten teatteriretki Vivamoon la 27.5. Bussi kirkolta klo 10.30.

Takaisin kirkolla n. klo 17.45. Maksu 35 e bussissa käteisellä tai kortilla. Ilm. viim. pe 12.5. inkeri.oinonen@ evl.fi, 050 583 6883. Klo 12–13 ruokailu, kirpputori ja myymälä auki. Klo 15 Aurinkoranta-musiikkinäytelmä. Sään mukainen vaatetus, hyvät kengät. Näytelmä esitetään ulkona, siirrytään paikasta toiseen.

MUSIIKKI

Kirkkokuoro 50 v. -juhlakonsertti la 6.5. klo 17 kirkko.

Laulukerho ti 9.5. klo 13 kirkko. Virsiä kanttorin johdolla. Pullakahvit 1,50 e.

Kaikki ihmettä -runoja ja musiikkia ti 9.5. klo 13 Soukan kappeli. Hilkka Niiranen, lausunta ja Elja Puukko, musiikki. Vapaa pääsy. Kahvit 1,50 e. Kamarikuoro Navichoruksen konsertti Yhteisvastuun hyväksi ke 10.5. klo 18 kirkko. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

RUKOUS JA RAAMATTU

Toivon rukoushetki arkiaamuisin klo 8.50 kirkko, myös www.facebook.com/espoonlahdenseurakunta.

Aamurukous verkossa ke klo 6.30–7.30 Teams. Linkki tapahtumakalenterissa. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30 kirkko.

Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa su klo 11 messun jälkeen kirkko. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/tekstiviesti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18 Kaskikappeli.

Kaikenikäisten raamattupiiri ti klo 14 Kaskikappeli.

Miesten raamattupiiri to 4.5. ja 1.6. klo 18 kirkko. Iltapala 5e. Israel-rukouspiiri ti 9.5. klo 18.30 kirkko.

Toivoa Naisille ke 10.5. ja 24.5. klo 13 Soukan kappeli.

RYHMIÄ JA PIIREJÄ

Diakonia- ja lähetyspiiri ti 2.5. klo 13 kirkko. Valmistellaan myytävää lähetystyön hyväksi. Rukoustanssi to 4.5. klo 18–19.30 Soukan kappeli.

IKÄIHMISTEN KERHOT

Espoonlahden kirkko ma 8.5. klo 10–11.30.

Kaskikappeli ma 8.5. klo 12.30–14 Kultavilja ti 9.5. asti klo 12–14 kirkko. Kotona asuville liikuntarajoitteisille vanhuksille. Kuljetus kerhoon järjestetään tarvittaessa. Lounas ja kahvit 5e maksetaan käteisellä. Ilm. Eija Siivonen, p. 040 534 1706.

Puistokartanon palvelutalo ke 10.5. asti klo 14–15.

Soukan kappeli to 4.5. asti klo 13–14.30.

Hartaus- ja keskustelupiiri pe 19.5. asti klo 14–15, Merikartanon palvelutalo.

YHTEISVASTUU KIITTÄÄ

Onnenpäivän tuotto oli 3 889,20 e.

Tiesitkö?

Uusi näyttely avaa näkymiä ihmisyyteen

Katsomusaiheinen näyttely Askelia ihmisyyteen auttaa kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja elämänarvoja.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JUSSI HELTTUNEN

Helinä Rautavaaran museossa on avautunut poikkeuksellinen näyttely. Askelia ihmisyyteen sai alkunsa, kun syksyllä 2021 evankelisluterilainen kirkko ja Step-opintokeskus kutsuivat Taiteen edistämiskeskuksen, Espoon kaupungin ja Espoon seurakuntayhtymän kanssa yhteiseen työpajaan kymmenen varhaiskasvatuksen asiantuntijaa. Tarkoituksena oli etsiä uudenlaisen menetelmän kautta lasten ja nuorten katsomuskasvatukseen liittyviä jännitteitä ja kirkastaa siihen liittyviä kysymyksiä.

Työpajaan osallistuivat myös taiteilijat Sini Pelkki ja Erno Enkenberg, joiden töistä näyttely koostuu. Heistä oli kiinnostavaa olla mukana uudentyyppisessä taideprojektissa, jossa tärkeänä osana olivat päiväkotien, koulujen ja seurakunnan varhaiskasvattajien kanssa käydyt keskustelut.

– Näyttely on silti oma itsenäinen yksikkönsä, joka sisältää meidän näkemyksiämme ihmisyydestä ja erilaisten ihmisten kohtaamisesta, sanoo Enkenberg.

– Taiteen tekijöinä olemme tekemisissä jossain mielessä ulkopuolisuuden kanssa, tarkkailijan asemassa, Pelkki

toteaa.

Enkenberg on tuonut näyttelyyn öljymaalauksia ja 3D -mallinnuksista tehtyjä vedoksia. Pelkin työt ovat valokuvia ja videoita.

– Toivottavasi työmme saavat pysähtymään ja kenties löytämään jonkin uuden kulman omaan ajatteluun, Pelkki sanoo.

Eräs taidenäyttelyyn liittyneeseen prosessiin osallistuneista asiantuntijoista oli Espoon tuomiokirkkoseurakunnan pappi Marja Malvaranta. Hänestä kokemus oli antoisa.

– Seurakuntien ja kaupungin työntekijöillä oli hienoa ajatuksenvaihtoa siitä, mitä lasten kasvatustehtävä sisältää ja mitä lasten katsomusten tukeminen tarkoittaa. Taiteilijoiden kautta keskusteluun löytyi vielä aivan uutta näkökulmaa, hän sanoo.

Malvarannan mukaan varhaiskasvatuksen tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluvat lapsen hyvinvointi ja terveellinen kasvu. Siihen liittyy vahvasti kaupungilla katsomuskasvatus ja seurakunnilla kristillinen kasvatus. ■

Askelia ihmisyyteen -näyttely avoinna ti, ke, pe kello 11–19, to kello 11–20, la kello 12–18 ja su kello 12–16 lokakuun loppuun saakka Espoossa Helinä Rautavaaran museossa, Entressen kauppakeskus, Siltakatu 11. Vapaa pääsy.

LÄHETYSTYÖ KIITTÄÄ

Pääsiäismyyjäisten tuotto oli

3 190 e.

LAPSET JA LAPSIPERHEET

Baby shower -ilta odottaville

äideille ti 9.5. klo 18 kirkko. Rentouttava hemmotteluilta ruoan kera, ohjelmassa kukkien sidontaa ja jumpparentoutusta. Ei ilmoittautumista. Vapaa pääsy. Tied. leena. jarvinen@evl.fi, p. 041 535 6190. Kevätlaulajaiset ti 11.5. klo 18 kirkko. Lauletaan ja leikitään yhdessä. Jäätelötarjoilu. Muksut muskariin! Ilmoittaudu mukaan syyskaudelle verkossa

20.5. mennessä: espoonseurakunnat.fi/muskarit

NUORET

Kaikki nuorten toiminta osoitteessa sodesode.fi. Tervetuloa mukaan!

Leppävaaran seurakunta

Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta

youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

Lapset ja perheet minisiipi.fi

FB & IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET

Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa on kirkkopussukoita omalle paikalle mukaan otettavaksi pienimmille messuvieraille. Kirkolta löytyy myös lastenpaikka. Messun jälkeen tarjolla kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot löytyvät verkosta osoitteesta espoonseurakunnat.fi/le/jumalanpalvelukset ja Leppävaaran seurakunnan Facebookista. Kunnes kohdataan – messu su 30.4. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana Aholansaaren ripariryhmä ohjaajiensa Maria Tapionlinnan, Noora Lanan ja Juha-Pekka Rissasen kanssa. Pappina myös Kaisa Yletyinen. Musiikki Jussi Saari, trumpetti ja kanttori Kullervo Latvanen. Kirkkokahveilla mukana srk:n nimikkolähetit Heidi ja Markus Alajoki (SEKL, Kreikka) etänä Teams’in välityksellä. Messun jälkeen klo 12 alkaen Vapputapahtuma, lue lisää alta. Riemuhuuto! – messu su 30.4. klo

13 Karakappeli. Messun jälkeen voit jäädä vielä laulamaan muutaman kevät- ja vappulaulun, lopuksi tarjolla vappumunkit! Vallivirta, Noponen.

Ilon ääniä – messu su 7.5. klo 11 Leppävaaran kirkko Raunu, Hyry, Ahtee, Alma Laukkanen. Arabiankielinen perhemessu ja

pyhäkoulu su 7.5. klo 11 Uuttu. Arabic Worship Service with Holy Communion su 7.5. klo 15 Uuttu. Arabiankielinen jumalanpalvelus nuorille aikuisille.

SIIONINVIRSISEURAT

Ma 8.5. klo 18.30 Leppävaaran kirkko, B-siipi. Puhujina Matti Peiponen, Ulla-Maija Mannisenmäki ja Kaisa Yletyinen. Illan isäntänä Erkki Koivusalo. Kahvit klo 18.30, veisuu ja puheet alkavat klo 19.

ARKI-ILLAN MESSU

Lyhyt messu arjen keskellä to klo 17 Leppävaaran kirkossa. Tule mukaan kotimatkalla, ennen harrastusta, työpäivän päätteeksi. Kesto n. 20 min.

VAPPUTAPAHTUMA

Leppävaaran kirkonmäellä su 30.4. klo 12–15. Lapsille ja aikuisille mukavaa tekemistä. Lippujen hinta 1 e/piste ja ilmaiseksi mm. pomppulinna, ilmapalloja, tuokioita kirkossa, paloauton salaisuuksia. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

LAPSILLE JA PERHEILLE

Lasten toiminta Facebookissa: minisiipi.fi, FB & IG & YouTube: @ minisiipi.

Kirkon perhekahvila ti klo 9 Leppävaaran kirkko.

Kirkon vauvakerho ti klo 13 Leppävaaran kirkko. Karakappelin perhekahvila ke klo 9 Karakappeli. Uutun perhekahvila to klo 9 Uuttu.

Karakappelin vauvakerho to klo 13 Karakappeli.

TAAPEROKIRKKO

Salainen metsä ihmeitä täynnä pe 5.5. klo 10 Leppävaaran kirkko, B-siipi. Taaperokirkko on paikka, jossa lapsi saa näkyä, kuulua ja leikkiä. Lapsilähtöinen n. 30 min. kirkkohetki, jonka jälkeen yhteiset mehut ja kahvit. Mukana perhetoiminnanohjaaja Seija, muskariope Essi ja lasten pappi Kirsti.

MUSKARIIN!

Muskari-ilmoittautuminen syksylle 2023 on alkanut ja jatkuu 20.5. saakka: espoonseurakunnat.fi/ muskarit.

RYHMIÄ AIKUISILLE

Kaikki aikuisten ryhmät löydät netistä: espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/ryhmat. Kansainvälinen TZ-kuoro ti klo 18 Uuttu. Lauletaan yhdessä eri kielillä. Tied. Vadim Rozhnovskiy, 050 563 5905, vadim.rozhnovskiy@evl. fi.

PäiväRaamattupiiri to klo 14 Karakappeli.

Toivoa naisille -ryhmä to 27.4. klo 18.30 Uuttu. Medialähetys Sanansaattajien ryhmä Leppävaarassa.

Äiti Teresa -piiri to klo 11 Karakap-

Askelia ihmisyyteen -näyttelyssä on esillä Sini Pelkin ja Erno Enkenbergin töitä. Katsomusaiheinen näyttely on esillä Helinä Rautavaaran museossa lokakuun loppuun asti.

peli.

Lähetyspiiri ti 2.5. klo 13 Leppävaaran kirkko.

Runopiiri ti 2.5. ja 16.5. klo 18 Karakappeli.

Etsivä löytää- keskusteluryhmä ti 2.5. ja 16.5. klo 13 Raitin Pysäkillä, Konstaapelinkatu 1.

Lectio Divina -raamattumietiskely to 4.5. klo 10 Karakappeli.

Karjala-ilta su 7.5. klo 17 Karakappeli. Terveiset Sodderin alueelta tuo srk:n vanhempi pappi Pekka Palosaari.

Raamattupiiri ma 8.5. klo 18 Leppävaaran kirkko.

Uutun Raamattupiiri ma 8.5. klo 18.15 Uuttu.

Raamattu-, rukous- ja ylistyspiiri ke klo 18.30 Karakappeli.

SLEY:n raamattuopetus- ja lähetyspiiri to 11.5. klo 13 Leppävaaran kirkko. Vieraana Jukka Niemelä.

Naisten kesken ke 10.5. klo 18.30

Uuttu.

Kilon kristityt to 11.5. klo 18 Karakappeli. Avoin Raamatun tutkisteluryhmä kerran kuukaudessa. Tied. reettasuntinen@gmail.com ja pirjo. survo@gmail.com.

Varttuneen väen avoin kahvila

Leppävaaran kirkon srk-salissa parill. viikkojen ma klo 13–14.

Varttuneen väen kerhot: Karakappeli ti klo 13–14.30. Leppävaaran elä ja asu -keskus pe klo 13–14.30.

KEVÄTKONSERTTI JA YHTEISLAULUA

La 13.5. klo 16 Karakappeli, Karakalliontie 12. Vuokko Saariahon lauluoppilaat. Kimmo Ruotsala, piano. Vap.eht. ohjelma- ja kahvimaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

APUA JA TUKEA

Diakonian palveluaika ma klo

10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata ajan suoraan diakoniatyöntekijöiltä sähköpostitse osoitteesta leppavaaran.diakonia@evl.fi tai netissä: asiointi.espoonseurakunnat.fi.

Diakonialounaat Leppävaaran kirkolla ti ja to klo 11.30–12.30. Hinta 3 e.

Olarin seurakunta

Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi

Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret

Youtube: Olarin seurakunta

Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSUT JA

RUKOUSHETKET

Kirkon päivämessu pyritään suora-

toistamaan: youtube.com/Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta.

Olarin kirkko: Su 30.4. klo 10.

Annamari Lehtinen, Antti Kruus, Sari Rautio.

Radioitu messu su 7.5. klo 10. Antti

Hirsto, Jarmo Jussila, Tapio Suontakanen, Sari Rautio, Candomino, joht. Esko Kallio. Yle radio 1.

Matinkappeli: Su 30.4. klo 12. Antti

Kruus, Mikko Niinikoski.

Espoo International Lutheran

Worship Matinmessu su 7.5. klo 17.

Hans Krause, Oili Karinen, Sanna Franssila, Colourful Espoo Band. Käytämme englantia ja suomea. The service is bilingual, FinnishEnglish.

Chapple, Iso Omena: Risteys joka to klo 19, tuulahdus nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista sanomaa. Etkot, jossa tarjolla pientä purtavaa klo 17.30–18.30. Voit myös tulla

toteuttamaan messua. 27.4. Antti

Hirsto, 4.5. Annamari Lehtinen, 11.5. Juha Virta. 17.5, Juha Virta. Musiikki: Risteysbändi. Seuraa meitä Instagramissa @risteys.

HARTAUS

KIRKONMENOJEN AIKAAN

Seurakuntalaisten pitämä hartaushetki su 7.5. klo 12 Matinkappeli.

MUISTATHAN PYSÄKÖINTIKIEKON

OLARIN KIRKOLLA!

Kirkon pysäköintipaikalla on käytettävä pysäköintikiekkoa, jolla pysäköintiaika on 2 tuntia. Lisää ilmaista parkkiaikaa kirkossa asioiva saa tarvittaessa enimmillään 5 tuntia kirkon aulan automaatista.

PERHEIDEN VAPPU

Pe 28.4. klo 9.30 Chapple, Iso Omena. Varaslähtö vappuun perhekahvilassa! Pukeudu lempihahmoksesi ja tule viettämään vapun etkoja. Juhlintaa discon ja naamiaisten merkeissä. Tarjolla munkkeja ja simaa, askartelua ja leikkejä.

MATINVAPPU

Iloinen kaikenikäisten vapputapahtuma ma 1.5. klo 10–12.30

Matinkappeli. Musiikki- ja lauluhetki klo 10: Laulattaa muusikko Mari

Kätkä. Ongintaa, askartelua, käsitöitä, minikirppis, kaneja. Tarjolla munkkeja, simaa ja makkaraa, perunasalaattia jne. Vapaaehtoinen tapahtumamaksu Suomen

Lähetysseuran työn tukemiseksi

Jerusalemin FELM-keskuksen hyväksi (käteinen, mobilepay, pankkikortti).

CHAPPLE-KIRPPIS:

Teemana: sisustus ja lastenvaatteet su 7.5. klo 12–15, Chapple, Iso Omena. Pöytävuokrat ja vapaaehtoiset kahvimaksut lahjoitetaan

KUA:lle.

MATINRAITIN KYLÄKARNEVAALI

Tule viettämään mukava iltapäivä ti 9.5. klo 15–18, os. Matinraitti

11. Ohjelmaa kaikenikäisille: Espoo infon ohjausta ja neuvontaa, puistojuoksutapahtuma lapsille. Myynnissä makkaraa ja pullakahvit. Järjestäjänä Monitoimiset-verkosto.

KAHVIPAUSSI KUOLEMAN

KANSSA

Illan aiheena Köyhän kuolema ke 10.5. klo 18 Olarin kirkko. Miten hautajaiset järjestetään, jos varallisuutta on vähän tai sitä ei ole lainkaan? Kuka järjestää hautajaiseni, kun lähiomaisia ei ole? Puhujavieraina hautaustoimenpäällikkö

Juha Ollila ja kappalainen Jarmo Jussila. Mukana diakonissa Minna Martiskainen. Kahvipaussi kuoleman kanssa -keskustelusarja tarjoaa mahdollisuuden keskustella kuolemasta muuallakin kuin muistotilaisuuksissa. Asiantuntijoiden alustuksia ja keskustelua köyhyydestä ja kuolemasta. Asiantuntijoina ovat pääosin Espoon seurakuntien työntekijät.

AIKUISTEN RYHMIÄ

Lukupiiri to 11.5. klo 14–15.30 Matinkappelin takkahuoneessa. Venla Hiidensalo: Suruttomat. Tiedustelut: 050 353 8398 tai leena. lenkkeri@gmail.com.

Opi digitaitoja Kirkonmäkikahvilassa. Yhteisöllinen Digitaidot- peli Olarin kirkko, ma 8.5. ja 15.5. klo 11–12.30 Yhdessä pelaaminen on mukava tapa tutustua älypuhelimeen tai tablettiin ja digitaalisiin palveluihin. Lisätiedot diakoniatyöntekijä Minna Martiskainen 050 330 7129.

Työpaja Olarin kirkon kerhosiivessä ti klo 9. Neulotaan mm. Äiti Teresa- peittoja. Peitot toimitetaan SPR:n kautta apua tarvitseville. Lisätiedot Minna Martiskainen p. 050 3307129 tai minna.martiskainen@evl.fi.

DIAKONIATYÖ

Diakoniapäivystys ti klo 10–12, 050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Contact deacon on Tuesdays 10–12 by phone 050 4329368 or via email. Diakonialounas/Community lunch Matinkappeli ti klo 12–13 ja Olarin kappeli to klo 12–13. Lipunmyynti klo 11.45–12.30. Mukaan tasaraha. Tuesdays in Matinkappeli, 12–13. Thursdays at Olari Chapel, 12–13. Tickets at 11.45–12.30. Please, use the exact amount.

Hinta/Fee 3 e.

Minikirppis ti klo 10–12 Matinkappeli. Tule tekemään löytöjä pikku rahalla lähetystyön hyväksi!

Tapiolan seurakunta

Tapiolan kirkko: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan ja su klo 8–14.

Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi

Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6

Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Ajankohtaiset tiedot: espoonseurakunnat.fi tai vahtimestari, p. 09 8050 4460 tai Papin puhelin, 09 8050 4900 joka päivä klo 9–21.

MESSUT JA HARTAUDET

TAPIOLAN KIRKOSSA

Oh, when the saints go marchin in – messu svengaavin sävelin su 30.4. klo 10 Tapiolan kirkko. Neg-

rospirituaaleja swing-yhtyeen tahdittamana. Gospelmamas-kuoro, joht. Elina Jokivuori; Minna Miettinen, piano; Miri Miettinen, rummut; Jari Heino, basso; Risto Oinaala, trumpetti; Jarmo Rouvinen, tenorisaksofoni. Karinen, Tiihonen.

Laulakaa Herralle uusi laulu! Messu su 7.5. klo 10 Tapiolan kirkko. Iloinen pääsiäisaika jatkuu. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro, Airaksinen, Karinen, Malkamäki. Messun yhteydessä kesän rippikoulujen isosten tehtävään siunaaminen.

Sateenkaarimessu pe 12.5. klo 18 Tapiolan kirkko. Kaksikielisen (suomi–ruotsi) messun toteutuksessa mukana Tapiolan seurakunta, Esbo svenska församling ja Espoon seurakuntien sateenkaaritoiminnan yhteyshenkilöt.

Viikkomessu ke klo 8. Messun jälkeen kirkkokahvit ja aamupuuro Kahvila Valossa.

KESKIPÄIVÄN RUKOUS

Klo 12 ma, ke ja pe verkossa Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla.

KAHVILA VALO

Kahvila Valo avoinna ma klo 12–19 ja ti–to klo 12–16 Tapiolan kirkko. Kahvilan tuotto KUA:n kautta Syyriaan.

Keittolounas to klo 11.30–13.30. Mobilepay, korttimaksu tai käteismaksu tasarahalla lippaaseen YV-keräyksen, KUAn tai Tapiolan seurakunnan lähetystyön hyväksi).

Hinta 5 e aikuiset, lapset 2 e, alle 3-v. ilmainen. L, G. Leipä, leikkeleet, kahvi, tee, mehu, pulla ja keksi sisältyvät hintaan. Huom! Kevään viimeinen keittolounas to 11.5. Kotisimaa myynnissä kahvila

Valossa to 27.4., pe 28.4. ja su 30.4. Hinta 5 e/pullo Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

VALO & VALO

Ilta sinkuille kahvila Valossa pe 28.4. klo 18. Keskustelua nettideittailusta. Vieraana uusi kristillinen deittisovellus Valo. Mukana Anu, Oili ja Merita. Tied. merita.hietanen@evl.fi.

KANSAINVÄLINEN

OLOHUONE

Joka ke klo 17–19 Kahvila Valossa. Teetä ja pientä purtavaa tarjolla.

AIKUISTEN AVOIN

KESKIVIIKKOKERHO

Ohjelma klo 13–14 Tapiolan kirkon seurakuntasalissa. Kahvit klo12.30–13 Kahvila Valossa. Alussa pieni hartaus ja lopussa rukous.

Ke 3.5. Risto Rytin, talousmiehen nousu presidentiksi eli valtiomieheksi. VTT, FM, Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti, kirjailija Seppo Tiihonen. Mukana pastori Marianne Tiihonen.

Ke 10.5. Pyhyydestä ja pyhistä

asioista. Onko niitä enää? Pastori, TT Olli-Pekka Lassila. Mukana pastori Katja Hero.

KRISTILLINEN MEDITAATIO

The World Community for Christian Meditation -perinteen mukaista meditaatioita joka to klo 19 Tapiolan kirkko. Ei edellytä aiempaa kokemusta. Ei edellytä ilmoittautumista ja sitoutumista. Keskustelua kristillisestä meditaatiosta to 11.5. klo 17.45 Tapiolan kirkko. Itsensä taakse jättäminen. Kuinka voin syventää harjoitustani? Tied. ohjaaja Leena Vanne, magdaleena.vanne@gmail.com.

AVOIN RAAMATTUPIIRI

Tapiolan kirkolla ke 10.5. klo

18.30–20. Kokoontuu kevään ajan parittomilla viikoilla. Tied. Merja Tarhio, 040 544 4257.

MIESTEN RAAMATTUPIIRI

Joka toinen tiistai: 02.05. ja 16.05. klo 18.30 tila Kaipuu, Tapiolan kirkko.

LAPSILLE JA PERHEILLE

Vappuetkot perheille pe 28.4. klo

9.30–11.30 Tapiolan kirkko. Perhetapahtuma toimintapisteineen, mm. vauvoille oma aistihuone, temppuhuone, leikkihuone, askartelua ja ilmapalloja. Naattiorkesterin lastenmusiikkikonsertti klo 10!

Kahvila Valossa pientä välipalaa.

Pyhäkoulu sunnuntaisin messun aikana klo 10 Tapiolan kirkon

Ilo-tilassa. Alle 4-v. aikuisen kanssa.

Vappuna 30.4. ei ole pyhäkoulua.

Laajalahden perhekerho pe klo

9.30 Kirvuntie 16, kerhotila. Vapaata leikkiä ja jutustelua, hartaus- ja lauluhetki, tarjoilu. Mukana lastenohjaaja Kaisa Puranen.

Perhekerho ma klo 9–11.30 Tapiolan kirkko.

Perhekahvila ti klo 9–11.30 Tapiolan kirkko.

Perheiden kevätretki ma 29.5. Hvittorpiin klo 9–15. Mahdollisuus bussikuljetukseen Tapiolasta, Mankkaalta ja Laajalahdesta.

Ilmoittautuminen 7.5. saakka nettisivuilla: espoonseurakunnat.fi -> tapahtumat.

MUSKARIIN!

Muskari-ilmoittautuminen syksylle 2023 on alkanut ja jatkuu 20.5.

saakka: espoonseurakunnat.fi/ muskarit.

BLESS. GOES OTANIEMI!

Vapunaattona Bless. – nuorten aikuisten ilta on mukana teekkarikylän vapun vietossa. Wappuvesper eli illan musiikillinen rukoushetki 30.4. klo 19 Otaniemen kappelissa, Jämeräntaival 8. Mukana Tapiolan srk:n pappi Oili Karinen sekä oppilaitospappi Anu Morikawa. Rukoushetken jälkeen on mahdollisuus jatkaa opiskelijoiden

vappua yhteisesti Ristin killan kanssa.

MUSIIKKIA

Emmauksen tie – Liturginen draama ja viikkomessu la 29.4. klo 18 Tapiolan kirkko. Sävellys Jyrki Linjama, libretto Johanna Venho. Lue lisää Kirkoissa soi -palstalta. Espoon musiikkiopiston (EMO) opettajien perinteinen kevätkonsertti pe 5.5. klo 18 Tapiolan kirkko. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Häivähdys pyhää -konsertti ke 10.5. klo 12 Tapiolan kirkko. Hanna Räsänen, huilu; Ilmo Peitso, piano; Junio Kimanen, piano; Petja Kainulainen, sello. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelma Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ti ja to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi.

Keskusteluapua perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16, lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi

Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

RUKOUSTA JA RAAMATUN

LUKUA PÄIVÄLLÄ

To 27.4. klo 14–15.30 kirkolla alatakkahuoneessa sekä 11.5. ja 25.5. Ohj. Kari Mattila ja Ritva Kallio.

KESKUSTELEVAT NAISET

To 27.4. klo 14 Sebastoksessa. Kauniaisten kirkko ja muut rakkaat kirkot, mukana Anna-Kaisa Tuomi. Yht. hlö Helena Sääksjärvi.

MESSU KLO 10 JA

KIRKKOKAHVIT

Su 30.4. kirkossa, saarna Mimosa Mäkinen, liturgia Kari Kuula ja kanttori Teija Palolahti. Gideonit kertovat työstään kirkkokahveilla.

Su 7.5. kirkossa, saarna Kari Kuula, liturgia Anna-Kaisa Tuomi, kanttori Lasse Mäki.

KOULUIKÄISTEN (7–13 V.)

LEIRI

Pajulahden urheiluopistolla

5.–8.6. Leirin hinta 120 e. Etusija kauniaislaisilla. Ilmoitt. viim. 30.4.: tiro.rohkimainen@evl.fi.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA

Joka toinen maanantai (parilliset viikot) 1.5., 15.5. ja 29.5. klo 18.30–20.30 Sebastoksessa.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO

Ti 2.5. klo 13 kirkolla srk-salissa.

ILON RYHMÄ

Tiistaisin klo 15–16 kaksikielinen mielenterveysryhmä Sebastoksen toimitilassa.

MONIKULTTUURISET

PERHEET -RYHMÄ

Joka toinen lauantai klo 10–12 Sebastoksen toimitilassa, os. Kauniaistentie 11 (kirjaston viereinen kerrostalo). Ohj. Milena Raitmaa, laillistettu psykologi p. 0400 196 634. Ilmoittautumiset etukäteen sähköpostilla yilcedmilena@ yahoo.es. 6.5. retki, 13.5., 27.5. ja 10.6.

AVOIN PERHEKERHO

Ma 8.5. klo 9.30–11 Sebastoksen toimitilassa, Leivotaan kakkuja. 15.5. Grillataan kirkon leikkipuistossa.

MAANANTAIKAHVILA JA

VARTIN HARTAUS

Ma 8.5. klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksen toimitilassa. Kauden päätös.

ACCABELLA- KUORON 15

V.-JUHLAKONSERTTI

”SYDÄMEN PUHETTA”

Su 14.5. klo 18 Kauniaisten kirkossa, joht. Teija Palolahti. Mukana myös Jiri Kuronen, piano, Heikki Pohto, huilu, Tiro Rohkimainen, kitara ja basso ja Joel Saikkonen, lyömäsoittimet. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

KOLMEN KIRKON KIERROS

Retki ti 16.5.: Olaus Petri, Uspenskin katedraali, Huopalahti, jossa tapaamme Anna Marten. Lähtö klo

9.45 Kauniaisten kirkon bussipysäkiltä (Sale), paluu n. klo 16. Retkipäivän maksu 30 e (sis.myös lounas) kerätään bussissa. Ilm. viim. 8.5. srk-tstoon: 050 500 9000 (klo 10–14) tai kauniaisten.suom. srk@evl.fi. Tied. Pirjo Luoma, p. 050 301 7028, pirjo.luoma@evl.fi.

Esbo svenska församling

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost.

Öppet för besök må och to kl. 9-13. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

H ÖGMÄSSOR

Esbo domkyrka sö 30.4 kl. 12.15.

Jäntti, Kronlund, Malmgren. Under högmässan Söndagsklubben för barn i Förrättningskapellet. Esbo domkyrka sö 7.5 kl. 12.15. Konfirmandsöndag. Kanckos, Brunell, Kronlund, Malmgren. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

B ARN OCH FAMILJ

Familjeklubbar Fredagar kl. 9.30 familjeklubb i Köklax kapell. Tisdagar kl. 9.30 Sång och lek i Sökö kapell och onsdagar kl.9.30 i Esbo domkyrkas församlingsgård. Torsdagar kl. 9.30 ImseVimse i Mattby kapell.

Unga och våldet – en diskussionskväll för unga och föräldrar ti 2.5 kl. 18.30–20.30, Södrik kapell, Kirstivägen 24. Vad kan jag göra?

Vad kan vi tillsammans göra i förebyggande syfte? Ställ frågor till gästerna; från Stationens barn rf., Krisjouren för unga, polisen och församlingens diakoni och ungdomsarbete. Programmet går parallellt för unga och vuxna i skilda utrymmen. Servering. Fritt inträde/stöd Gemensamt Ansvarinsamlingen.

UNGA OCH UNGA VUXNA

Ungdomskväll i Sode må 8.5 kl. 17. Chilla, träffa kompisar och församlingens anställda. Sökövägen 13.

VUXENVERKSAMHET

Symamsellerna ti 2.5 kl.16–19. Handarbetsgruppen som jobbar för mission och internationell diakoni samlas i Vita huset, Prästgårdsgr. 1. Utfärd till Borgå ti 16.5 med abonnerad buss; start kl. 8.45 Esbo domkyrka eller kl. 9.00 Olars kyrka. I heldagsutfärden till c. kl.16.30 ingår bl.a. besök i Borgå domkyrka, J.L. Runebergs hem, lunch och andakt, Brunbergs affär. Pris 30 e. Anmälning senast 5.5 till diakoni. esbosvenska@evl.fi eller diakon Taina Sandberg 040 547 1856.

MUSIK

Esbo arbis kammarkörs vårkonsert fr 5.5 kl. 19 i Köklax kapell.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER

Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Ani 050 597 3313 ani.iivanainen@ evl.fi, Taina 040 547 1856, taina. sandberg@evl.fi, samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi

Grankulla svenska församling

Församlingskansliet: Kavallvägen 3.

öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt, tfn. 050 500 7000, grankulla. sv.fors@evl.fi

Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3

Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA

SÖ 30.4 Högmässa kl. 12.

SÖ 7.5 Familjemässa kl. 12. Mammakören Änglaklang och Barnkören Stjärnfall medverkar.

TISDAG 2.5

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30–10.30

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i kyrksalen kl. 18.

KYRKOSYFÖRENINGEN

ON 3.5 och 10.5 i övre brasrummet kl. 14.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP

TO 27.4 och 4.5 i övre brasrummet.

Elämänkaari

ESPOON TUOMIO KIRKKOSEURA KUNTA

Kastettu

Aikkila Eeli Kalle Antero, Aikkila

Jooa Unto Olavi, Bussman Nette

Hilda Lyydia, De Caro Romeo

Richard Alexander, Eskola Samuel

Jusa Mainio, Harjokari Saaga

Birgit, Heijari Martta Vanilja, Jalonen Eevi Sylvi Ester, Jalonen

Isla Terttu Selina, Jutila Elmo

Paavo Tapio, Kekkonen Eliel

Tobias, Kesäläinen Salme Vanamo, Laine-Liljestrand Daniel

Oscar Gustaf, Leinonen Lidia

Maria Anniina, Malmberg Eliisa

Elpi, Nurmio Nicholas Emil, Peräkylä Aava Ester, Riittinen Sofia

Edith Sylvia, Rindell Ensio Olavi, Ruotsalainen Emma Olivia, Salmiovirta Emil Oskari, Sjöberg

Viola Elea Maria, Soikkeli Kiira

Maarit, Sternberg Seela Emilia, Tuoriniemi Helmi Orvokki, Vänni

Onni Leevi Antero.

Avioliittoon aikovat

Katilainen Kristian Sakari ja

Lappalainen Nanne Susanna, Ikonen Vaula Onerva ja Saarnio

Elia Mikael, Salomäki Sampo Antti

Ilmari ja Vänttinen Tiia Henniina, Aarninsalo Susanna Maarit ja

Honkanen Mikko Petteri.

Hautaan siunattu

Junninen Eila Mirjam 105 v, Hämäläinen Kerttu 101 v, Soidinniemi Altti Vesa 92 v, Pasurinen

Eine Annikki 91 v, Penttilä Ritva

Helena 91 v, Suoanttila Jaakko

kl. 10–11.

TISDAG 9.5

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning i Sebastos kl. 9.30–10.30.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Graziakören i kyrksalen kl. 18.

FAMILJEKVÄLL ON 10.5 i Grankulla kyrka med matservering, program och andakt kl. 17–19.30.

International

Espoo International Lutheran Worship Services: kaksikielinen (suomi–englanti) messu sunnuntaisin/bilingual (Finnish–English)

worship service on Sundays: Kuukauden 1. su/1st Sun of the month: Matinkappeli, Liisankuja 3,

klo 17 (Matinmessu)

2. su/2nd Sun: Suvelan kappeli, Kirstintie 24, klo 15.

3. su/3rd Sun: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, klo 17

4. su/4th Sun: Karakappeli, Karakalliontie 12, klo 17 Finnish Language and Coffee on Mondays 8.5., 15.5. and 22.5. at 10–11.30 at Suvela Chapel (Suvelan kappeli, Kirstintie 24). For you who study Finnish and know at least some words. For you who want to speak Finnish and have fellowship. Open group with volunteers. Coffee, tea, snacks. Free participation, voluntary payment for coffee. More info: espoonseurakunnat.fi/ osallistu/colourful-espoo

Yhteiset

Muskari-ilmoittautuminen syksylle 2023 on käynnissä. LUE JA

KUUNTELE lisää: www.espoonseurakunnat.fi/muskarit. Sateenkaarimessu pe 12.5. klo 18 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Messu on kaksikielinen (suomi ja ruotsi). Toteutuksessa mukana Tapiolan seurakunta, Esbo svenska församling ja Espoon seurakuntien sateenkaaritoiminnan yhteyshenkilöt. Kirkko Espoossa järjestää sateenkaarimessuja kaksi kertaa vuodessa seurakuntien kirkko- ja kappelitiloissa eri puolilla Espoota. Sateenkaarimessu on turvallisemman ja syrjinnästä vapaan tilan messu sateenkaari-ihmisille sekä heidän läheisilleen ja tukijoilleen. Askelia ihmisyyteen -näyttely Helinä Rautavaaran museossa, kauppakeskus Entressen 2. krs, Siltakatu 11. Kuvataiteilijoiden Erno Enkenbergin ja Sini Pelkin näyttely sukeltaa katsomuskasvatuksen ytimeen. Suomen ev.-lut. kirkko ja

Step-opintokeskus kutsuivat syksyllä 2021 yhdessä Taiteen edistämiskeskuksen, Espoon seurakuntien ja Espoon kaupungin kanssa 10 varhaiskasvatuksen asiantuntijaa osallistumaan uudenlaiseen taiteen läpi katsomisen menetelmään. Vapaa pääsy. Avoinna ti, ke ja pe klo 11–19, to 11–20, la 12–18, su 12–16. www.helinamuseo.fi. Tyhjän sylin kirkkohetki: Olarin kirkossa, Rälssitilankuja 1, järjestetään lapsettomien lauantaina 13.5. klo 19 Tyhjän sylin kirkkohetki, joka kutsuu erityisesti tahattomasti lapsettomia, lapsen menettäneitä tai muusta syystä tyhjää syliä surevia yhteiseen tilaisuuteen saamaan lohtua. Kirkkohetken jälkeen on mahdollisuus jäädä iltateelle ja juttelemaan.

Olavi 91 v, Hakala Elsa Viveka 90 v, Hausalo Elma Ilona 89 v, Nyholm

Eila Hellevi Marjatta 88 v, Rahkonen Antti 88 v, Müller Raija Liisa

87 v, Forsman Aino Marjatta 83 v, Cederqvist Timo Tapio 82 v, Juntunen Paula Maria 80 v, Saari

Aini Inkeri 79 v, Tuomivaara Ritva

Kaarina 79 v, Vikman Kirsti Taimi

Kaarina 79 v, Pusa Kalevi Johannes 76 v, Taipale Riitta Eliisa 76 v, Mäkinen Markku Olavi 75 v, Broström Aatu 73 v, Wallén Leena

Kaarina 71 v, Jaatinen Kari Juhani

66 v, Kaukomaa Helena Päivikki

66 v, Luostarinen Jukka Tapani 62 v, Riisalo Mikko Tapani 62 v, Turunen Juha Uolevi 55 v, Nevalainen Sami Petteri 51 v, Hildén

Jari Tapio 43 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

Kastettu

Blyth Stella Rosa Aurelia, Erämaa

Niilo Amos Eemeli, Huotari Säde

Sylvi Lydia, Hyppönen Ediz

Ekrem, Hyvönen Firmo Maggie

Sofia Angelina, Jurttila Alvar

Benjamin, Kosunen Aava Ellen

Aurora, Mäntykoski Bea Elea, Ylhäinen Into Eevert.

Avioliittoon aikovat

Korhonen Riina Rosalie ja Wahlstedt Toni Krister.

Hautaan siunattu

Kares Anna-Maija 94 v, Harmoinen

Hilkka Sanelma 93 v, Heinonen

Unto Olavi 91 v, Luukkanen Ari Leo 86 v, Sulkakoski Veli Aarre Mies 86 v, Välkesalmi Airi Oili Anneli 85 v, Pääkkönen Irja Liisa 84 v, Sivula

Anja Kaarina 83 v, Vahlfors Terttu

Anneli Marjatta 83 v, Lehto Auli Mirja Katriina 81 v, Ikonen Tuula

Tellervo 79 v, Ylänne Marja Leena 78 v, Ventovuori Leena Marjaana

77 v, Hänninen Anna-Liisa 75 v, Jortikka Hannu Armas 73 v, Sorsa Veli Hannu Tapani 71 v, Luoto Kari Paavo 69 v, Poutiainen Hannu

Juhani 68 v, Autio Pirkko 67 v, Hautamäki Riitta-Maija Helena 67 v, Hatanpää Satu Susanna 44 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

Kastettu

Pölönen Patrik Jukka Velmeri, Tikkanen Johannes Eemil, Yli-Ristaniemi Martin Mikael.

Hautaan siunattu

Husberg Aune Helinä 91 v, Rautiainen Taina Sylvi Heilimä 91 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

Kastettu

Jauhiainen Ronja Elvi Julia, Korhonen Mette Mirella, Lyytikäinen Viena Hilma Amanda, Mäkelä Milo Lucas, Määttä Sofia Amalia, Nordström Niilo Oliver, Nyman Olivia Isla Aleksandra, Ojanaho Lilith Paula Marika, Sjöberg Liam Krister, Soldan Eino Johannes, Supinen Leevi Ilmari, Taskinen Emilia Vivianna.

Avioliittoon aikovat

Immonen Esa Mikael ja Kildeeva Alina.

Hautaan siunattu

Kaskinen Liisu Margetta 94 v,

Valtanen Maila Talvikki 92 v, Hyppönen Helga Kyllikki 90 v, Nummelin Kari Martti 89 v, Korbelainen Yury 87 v, Nokelainen Maire

Helli 87 v, Ekström Ritva Tuulikki

75 v, Wilska Satu Päivikki 49 v.

OLARIN

SEURAKUNTA

Kastettu

Ahlroth Elvin Taneli Aleksei, Alho-Simpson Otso Matti Robert, Hulkko Saimi Sofia Raakel, Koskinen Lumi Leona, Oiko Leon Oiva, Rantanen Peppi Aava Helena, Salminen Casper Joakim, Salo Magnus William, Sara-Alasjärvi

Sebastian Niko Kristian, Seppänen Onni Alva Alfred, Sillanpää

Mauno Rafael, Ådahl William Gerhard.

Avioliittoon aikovat

Huttunen Eevi Kaarina ja Kauppinen Mikko Tommi Johannes.

Hautaan siunattu

Mäkelä Iris Maria 98 v, Nuoramo

Mauno Jaakko Juhani 97 v, Ronkainen Elvi Inkeri 91 v, Valkama

Tuija Irmeli 88 v, Kurra Sirkka Liisa 87 v, Nurminen Toivo Tapio 82 v, Hakamäki Aimo Kalervo 81 v, Saikkonen Tuulikki Tellervo 77 v, Heinrichsén Curt-Christian 76 v, Suosmaa Sirpa Helinä 76 v, Karhunen Eino Ensio 74 v, Wilska

Raija Anneli 68 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

Lehtiniemi Hedda Ellen, Lith Alvar

Noel Herman, Lith Ove Tapio

Wilmer, Lähde Selma Lumi Inkeri, Meriläinen Matteo Eliel, Mäkelä Filip Anton Johannes, Reinikainen Elias Noel, Siponen Adelia Derin, Viljanen Mio Rasmus. Hautaan siunattu

Saario Eero Kalevi 97 v, Hyöty

Veijo Ilmari 93 v, Koli Leila Anita 92 v, Rantanen Pekka Ilmari 89 v, Syrjäläinen Saara Soili Ireene 89 v, Tilander Maila Onerva 87 v, Lindström Eila Onerva 84 v, Teppo Eino Kustaa 84 v, Arriderhi Pirkko Helena 78 v, Hakonen Markku

Rauni Tapio 73 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

Döpt/Kastettu

Heikkilä Filippa Saga Sofia, Kahelin Ellen Linnea Maria, Nylund Ted Elias, Riekki Emma Danelia, Sjöholm Max Patrik.

Avliden/Hautaan siunattu

Wickman Kirsti Kaarina 93 år, Lindgård Tor Robert 92 år, Johansen Maj-Britt Teresia 88 år, Karppinen Ann-Mari Svea Ulrika 88 år, Roth Bengt Gottfrid Johan 87 år, Laurén Ulla Helena 81 år, Heimberg Anja Anneli 77 år, Lillqvist

Bo-Christer Hans 76 år, Hult

Christine Elisabeth 74 år, Sundström Gunn Vivi-Ann 69 år, Wikstedt Dan Christer Mikael 66 år, Lindroos Marco Carol Christian 59 år.

Kirkoissa soi

TORSTAINA 27.4.

Musiikkiopisto Avonian jousisoittajien hyväntekeväisyyskonsertti

klo 18 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

PERJANTAINA 28.4.

Naattiorkesterin lastenmusiikkikonsertti klo 9.30 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Vappuetkot perheille, toimintapisteitä.

Sami Aspin konsertti ”Sisäinen

rauha kaiken keskellä” klo 18

Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3. Kolehti Yhteisvastuulle. Ks. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan sivu.

LAUANTAINA 29.4.

Emmauksen tie – liturginen

draama klo 18 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Tarina erämaavaelluksesta ja pakolaisuudesta sekä kertomus kotiinpaluusta. Sävellys

Jyrki Linjama. Libretto Johanna Venho. Maria ja liturgi Emriikka

Salonen, sopraano. Kleopas ja kanttori Hannu Jurmu, tenori. Jeesus ja ehtoollisavustaja Nicholas Söderlund. Urkuri Aleksanteri Wallius. Meditaatiopuhe Pekka Y. Hiltunen.

SUNNUNTAINA 30.4.

Oh, when the saints go marchin in – messu svengaavin sävelin klo 10 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Negrospirituaaleja swing-yhtyeen tahdittamana. Gospelmamas-kuo-

ro, joht. Elina Jokivuori; Minna Miettinen, piano; Miri Miettinen, rummut; Jari Heino, basso; Risto Oinaala, trumpetti; Jarmo Rouvinen, tenorisaksofoni.

KESKIVIIKKONA 3.5.

Esbo Arbiksen laulajien kevätkonsertti klo 19 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 5.5.

Espoon musiikkiopiston (EMO) opettajien kevätkonsertti klo 18 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Tulkoon tie sinua vastaan – virsiä ja lauluja 1500-luvulta nykypäivään klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Mikko Perkola, viola da gamba; Annamaria Hannonen, laulu. Esbo Arbiksen kamarikuoron kevätkonsertti klo 19 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Johtaa Timo-Juhani Kyllönen. Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 6.5. Kirkkokuoron 50-vuotisjuhlakonsertti klo 17 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Faurén ja Mozartin Requiemit klo

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla

Sunnuntaina 30.4.

Vapunaaton konsertti klo 15 Helsingissä Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Lauttasaaren orkesteri, pianosolistina Jukka Nykänen. Vapaa pääsy, ohjelma 15/10 e.

Kanttorit karnevaalitunnelmissa klo 16 Helsingissä Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Kanttorit Vivika, Olli ja Tommi soittavat vähemmän vakavaa vappuista musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Sima- ja munkkibuffet. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Maanantaina 1.5.

Perinteinen vappumatinea klo 15 Helsingissä Oulunkylän kirkossa,

Teinintie 10. Eija Ahvo ja Harri Saksala esittävät lauluja työstä, rauhasta ja rakkaudesta. Mukana Yrjänä Sauros ja Mikko Heleniuksen yhtye. Vapaa pääsy, lipaskeräys Yhteisvastuukeräykselle.

Sunnuntaina 7.5. Matkalla kirkkovuoden maisemissa klo 11.30 Helsingissä Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja

4. Kaarina Ruusuvirta Trio, Markus Bäckman, laulu. Vapaa pääsy.

Cantate Domino klo 14 Helsingissä Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie

2. Nuorisokuoro Vaula, lauluyhtye Projekti, Maija Rautasuo, sopraano, Mikko Peltokorpi ja Paulus Hartikainen, baritoni, Kaisa Pulkkanen,

18 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Graduale-kuoro, joht. Hiski Wallenius, urut Irina Vavilova. Solisteina Johanna Isokoski, sopraano, Essi Lind, mezzosopraano, Niilo Erkkilä, tenori, Toni Hintsala, basso. Liput 25/20 e ticketmaster.fi tai ovelta. Käsiohjelma 10 e.

KESKIVIIKKONA 10.5. Häivähdys pyhää -konsertti klo 12 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Hanna Räsänen, huilu; Ilmo Peitso, piano; Junio Kimanen, piano; Petja Kainulainen, sello. Haydn, Bartok, Arma, Vasks, Blavet. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelma Yhteisvas-

piano ja urut. Kuorofestivaali 2023. Vapaa pääsy.

Toivon tuulet klo 19 Helsingissä

Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Puhallinorkesterit Apollo ja Louhi. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Osa tuotosta Kirkon Ulkomaanavun kautta Ukrainan lasten hyväksi.

Tiistaina 9.5.

Reppumatkalla Italiassa vol. 2 klo 19 Helsingissä Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. FiBO

Players: Hannu Vasara, viulu, Louna Hosia, viola da gamba, Kirill Kozlovski, cembalo ja urut. Vanhan musiikin konsertti. Liput 20 e fibo.

tuukeräyksen hyväksi. Kamarikuoro Navichorus, joht. Elja Puukko klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

TORSTAINA 11.5. VirsiVirtaa – seurakunnan kuorojen ja seurakunnan virsi-ilta klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Lapsikuorot Tuike, Hohde ja Välke, Exodus-kuoro, Chorus Domus, Auroran laulajat, Kuoro kaikille. Seurakunnan kanttorit ja muskariopettajat, myös yhteislauluja. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

LAUANTAINA 13.5. Kevätkonsertti ja yhteislaulua klo 16 Karakappeli, Karakalliontie 12. Vuokko Saariahon lauluoppilaat. Kimmo Ruotsala, piano. Vapaaehtoinen ohjelma- ja kahvimaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

SUNNUNTAINA 14.5. Sydämen puhetta – AccaBellakuoron 15-v.-juhlakonsertti klo 18 Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3. Joht. Teija Palolahti. Mukana myös Jiri Kuronen, piano, Heikki Pohto, huilu, Tiro Rohkimainen, kitara ja basso ja Joel Saikkonen, lyömäsoittimet. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

fi/kauppa ja ovelta.

Suomalaisen barokkiorkesterin soittajat Hannu Vasara, Kirill Kozlovski ja Louna Hosia esittävät vanhaa musiikkia ti 9.5. klo 19 Helsingissä Saksalaisessa kirkossa.

Graduale-kuoro esittää Faurén ja Mozartin Requiemit Olarin kirkossa lauantaina 6.5. kello 18. Lippuja myydään netissä ja ovella 25/20 euron hintaan.