Kirkko ja kaupunki 2023 08 Helsinki

Emerituspiispa Wille Riekkinen on löytänyt hötkyilemättömän jumalasuhteen s. 12

Näin hevonen, kissa ja kana auttavat lapsia ja nuoria Breytingin terapiatilalla s. 18

Ruotsalaista sisua

Eurodance-tähti Pandoran eli Anneli Magnussonin elämään on mahtunut menestyksen ja menetyksen hetkiä s. 16

HYVÄN TÄHDEN.

11.5.2023

Pääkirjoitus

Tämän julmuuden täytyy loppua

UKRAINAN PRESIDENTIN Volodymyr Zelenskyin yllätysvierailu Suomessa oli viime viikon suuri uutinen. Vierailulla kävi ilmi Suomen vankka tuki Ukrainalle julmassa sodassa, jonka Venäjä aloitti jo vuonna 2014. Pitkään tuo sota ylitti uutiskynnyksen vain satunnaisesti, kunnes Venäjän täysimittainen hyökkäys viime vuoden helmikuussa vihdoin avasi silmät. Kyseessä on imperialistinen sota, jonka päämääränä on toisen kansan alistaminen ja kulttuurin tuhoaminen. Venäjä ei piittaa mistään sodan säännöistä vaan ottaa kohteekseen siviilit ja lääkintähenkilökunnan, kiduttaa vankeja, kidnappaa lapsia ja tuhoaa kulttuurikohteita. Joka päivä tekee mieli huutaa: julman murhaamisen täytyy jo loppua!

SUOMEN VALTIOVALTA ja suomalaiset eivät ole tyytyneet seuraamaan tilannetta vierestä. Toimimme aktiivisesti Ukrainan tukemiseksi ja sodan loppumiseksi. Monella on mielessä talvisodan muisto oikeudettomasta hyökkäyksestä ja uhreista, joita itsenäisyys vaati. Talvisota on lähellä myös ukrainalaisten sydäntä, sillä meitä yhdistää sama uhka.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä Ekumeeninen neuvosto, muut kirkkokunnat ja eri uskontokuntia yhdistävä USKOT-foorumi ovat selkeästi ilmaisseet, mitä mieltä ne ovat sodasta. On rukoiltu, marssittu rauhan puolesta, tuomittu Ve-

Tuntuu, että ihmissuhteet ovat vaikeinta maailmassa. Huono omatunto hiertää jälleen. Jumala, anna meille meidän rakkauden velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi

niille, jotka ovat meille rakkaudessa velkaa.

näjän hyökkäys, kerätty rahaa ukrainalaisten auttamiseksi ja tuettu tänne saapuneita pakolaisia. Pääkaupunkiseudun luterilaiset seurakunnat ovat olleet tässä hyvin aktiivisia. Suomalaiset kirkot ovat myös jyrkin sanoin kritisoineet Venäjän ortodoksisista kirkkoa sen tuesta sodalle. Helsingin seurakuntayhtymä on ollut mukana järjestämässä jo kahta isoa tapahtumaa Ukrainan tueksi.

SUOMALAISET YMMÄRTÄVÄT, mistä on kyse, ja ovat auttaneet ukrainalaisia monien eri kanavien kautta. Yksi hyvin konkreettinen tapa auttaa on parhaillaan menossa oleva Ukrainalaisten Yhdistys Suomessa ry:n ambulanssikeräys. Sodan uhrit tarvitsevat apua, ja tällä keräykselle pelastetaan henkiä.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Aivot ovat taivasta laajemmat. RUNOILIJA EMILY DICKINSON (1830–1886)

Toisinaan tuntuu siltä, että me autistit olemme ainoita, jotka näkevät hälinän läpi.

GRETA THUNBERG

DOKUMENTISSA I AM GRETA

Minun sanani tulevat rehellisestä sydämestä, minun huuleni puhuvat kirkasta tietoa.

JOBIN KIRJA 33:3

Kirkko ja kaupunki

11.5.2023

Seuraava lehti ilmestyy 25.5.

KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

JOS KIRKOT VAIKENISIVAT, TUOMIOKIRKON PORTAAT HUUTAISIVAT.

”Kaipaan tavattomasti entistä elämääni ja kotiani Hersonissa”

Sotaa Suomeen paennut ukrainalainen kolmen

lapsen äiti Natalia

Yakymchuk viettää tulevaa

äitienpäivää menemällä perheensä kanssa kalaan.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

1

Natalia Yakymchuk, milloin ja mistä päin Ukrainaa tulit perheesi kanssa Suomeen?

– Saavuimme Suomeen viime syyskuun lopussa

Itä-Ukrainasta Hersonin alueelta, läheltä Krimiä. Siellä on sodittu Venäjän hyökkäyssodan ensimmäisestä päivästä lähtien. Kun elämä alkoi muuttua yhä turvattomammaksi, sieltä lähti pakolaismatkalle kymmenen perhettä, joista meidän perheemme ja kaksi muuta tulivat Suomeen. Hersonin alue on tällä hetkellä venäläisten hallinnassa, joten jouduimme poistumaan sieltä Venäjän kautta.

– Kotimme on nyt Helsingin Kalliossa. Minun päiväni kuluvat lastenhoidossa, ja mieheni on töissä rakennustyömaalla. Kotiseudulle Hersoniin jäivät äitini, mieheni vanhemmat ja paljon muita sukulaisia. Meillä on kova huoli sinne jääneistä. Yhteydenpito onnistuu harvakseltaan esimerkiksi Telegram-viestintäsovelluksen kautta.

2

Mitä äitiys merkitsee sinulle?

– Minulla on kolme lasta, 11-vuotias Mykyta, viisivuotias Danylo ja nelikuukautinen Oleksandr. Elämäni muuttui täysin sodan alettua, ja se on vaikuttanut myös paljon äitiyteeni. Lapsista on tullut minulle entistä tärkeämpiä, ja halaamme ja juttelemme paljon enemmän kuin ennen.

– Ennen sotaa vietimme normaalia lapsiperheen elämää ja suunnittelimme tulevaisuutta. Mieheni työskenteli automekaanikkona ja minä opettajana. Kaipaan tavattomasti entistä elämääni ja kotiani Hersonissa.

3Millainen kokemus oli synnyttää lapsi Suomessa?

– Synnyttäminen pelotti, koska en osaa englantia. Sari-niminen sairaanhoitaja kuitenkin opasti minua etukäteen, miten sairaalassa ja synnytyksessä on täällä tapana toimia. Menimme sairaalaan kello seitsemältä aamulla, ja synnytin lapsen puoli tuntia sen jälkeen. Se tapahtui siis todella nopeasti.

– Synnytyksen jälkeen kommunikoin hoitajien kanssa google translate -ohjelman avulla. Henkilökunta oli avuliasta ja selitti asioita. Myös mieheni oli tukena koko ajan. Synnytykseen hän ei silti osallistunut, koska se ei ole vielä kovin yleistä Ukrainassa. 4

Miten aiot viettää tulevaa äitienpäivää?

– Olen kuullut, että Suomessa äitienpäivä on tärkeä päivä. Me aiomme viettää sitä yhdessä mieheni sisaren perheen kanssa. Hyvällä säällä menemme luultavasti jonnekin kalastamaan. Ukrainassa äitienpäivä on melko uusi asia, koska päivää on vietetty siellä vasta kahtena viime vuonna. Sen vuoksi meillä ei liity siihen juurikaan mitään perinteitä.

5Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhiä asioita ovat oma perhe ja äitiys sekä suhteet vanhempiini, sisaruksiini ja muihin sukulaisiini. Ajattelen myös, että muita ihmisiä on kohdeltava hyvin joka tilanteessa. Tämä koskee myös luontoa ja eläimiä.

– Lapseni sanoi kysymyksen kuultuaan, että Ukraina on pyhä asia. Emme todellakaan olisi koskaan uskoneet, että jokin toinen valtio pyrkii päättämään siitä, miten meidän maassamme eletään. Olemme erittäin kiitollisia suomalaisille avusta, mutta toivomme hartaasti pääsevämme vielä jonakin päivänä takaisin Ukrainaan, rakkaaseen kotimaahamme. ■

Äitienpäivää vietetään su 14.5.

Äidin hermot

Pyhiinvaellusmatka sai odottamattoman käänteen, kun 12-vuotias Jeesus hävisi Jerusalemissa. Tapahtumasta kerrotaan Raamatussa Luukkaan evankeliumissa. Vanhemmat olivat kauhuissaan ja lähtivät etsimään lastaan. Kun tämä vihdoin löytyi, hänen äitinsä, Maria, hermostui: ”Lapseni, miksi teit meille näin?”

– Hän oli pelästynyt tilannetta ja reagoi helpotukseen suuttumalla. Sillä tavalla me usein toimimme, ja se on hyvin inhimillistä, sanoo Maria Akatemian ehkäisevän väkivaltatyön johtava asiantuntija ja psykologi Maria Lindroos.

Lapset ja nuoret kokeilevat ja opettelevat kaiken aikaa sitä, missä heidän omat ja vanhempiensa rajat kulkevat, ja kuinka pitkälle ne venyvät. Lindroosin mukaan suuttumisessa on kyse rajojen asettamisesta.

– Sen sijaan raivoaminen tarkoittaa kontrollin menetystä, ja se on lapsille hyvin pelottavaa.

Kontrollin menettäminen saattaa pahimmillaan johtaa fyysiseen väkivaltaan. Lindroos muistuttaa, että huutaminen tai uhkaava tunnelma ovat henkistä väkivaltaa. Väkivallan tekemisen mahdollisuus asuu meissä jokaisessa. Hänen mukaansa omaan aggressioon tutustuminen on tärkeää.

– Väkivallan raja ei kulje ihmisten välillä, vaan se kulkee jokaisen ihmisen sisällä. Meidän jokaisen olisi hyvä pyrkiä tunnistamaan tuo raja itsessämme.

MARIA AKATEMIA TARJOAA erilaisia maksuttomia palveluita naisille, jotka ovat käyttäneet väkivaltaa tai pelkäävät käyttävänsä sitä. Suurin osa yhteydenottajista on äitejä. Aina väkivaltainen käytös ei kohdistu suoraan lapseen, mutta jos perheessä on väkivaltaa, lapset altistuvat sille joka tapauksessa.

”Suuttuminen asettaa rajat, mutta raivoaminen satuttaa”, muistuttaa psykologi Maria Lindroos.

Väkivalta on yksi sisäisen pahoinvoinnin oire. Jos siihen hakee ja saa apua, on mahdollisuus muuttua.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ISTOCK

– Koska väkivalta aiheuttaa pahaa oloa myös tekijälle itselleen, se kohdistuu tavallaan myös häneen itseensä, Maria Lindroos sanoo.

Pinnan katkeamisen ja väkivaltaisen käytöksen takana voi olla monia syitä. Tavallinen arki saattaa kuormittaa yli omien voimien. Lisäksi olemme viime vuosina eläneet yhteiskunnallisesti poikkeuksellisen raskaita aikoja.

Meissä kaikissa vaikuttaa sekä oma että kansakuntamme historia. Kansakuntana meillä on edelleen käsittelemättömiä sotien aiheuttamia traumoja.

Eikä ole kovin kauaa siitäkään, kun lastenkasvatusohjeena toimi Raamatun sananlasku ”Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan”. Ruumiillinen kuritus kiellettiinkin Suomessa vasta vuonna 1984, joten monilla äideillä saattaa olla henkilökohtaisia kokemuksia ruumiillisesta rankaisemisesta.

Lapsuuden perheessä ei myöskään ole ollut välttämättä tilaa omille tunteille – pettymystä tai vihaa ei kenties ole saanut ilmaista ja onnistumisia on vähätelty. Monilla on taustalla myös kokemuksia koulukiusaamisesta tai muista henkisesti tai fyysisesti satuttaneista tapahtumista. – Väkivalta on yksi sisäisen pahoinvoinnin oire. Jos siihen hakee ja saa apua, on mahdollisuus muuttua.

NAISET HAKEVAT APUA Maria Akatemiasta itse. Yhteydenottajien taustat ovat moninaiset. Joukossa on heteroäitejä, seksuaalivähemmistöihin kuuluvia äitejä, adoptioäitejä, itsellisiä äitejä ja maahanmuuttajataustaisia äitejä.

Naiset saattavat miettiä yhteydenottoa Maria Akatemiaan jopa vuosien ajan. Häpeä ja syyllisyys ovat yleisimmät syyt sille, miksi apua on niin vaikea hakea.

Vaikka äitiyden monista puolista ja ilmentymistä puhutaan nykyään enemmän, myytti hermonsa hallitsevasta ja alati rakastavasta äidistä elää edelleen vahvana.

– Siinä on meille jotain hankalaa, että äiti synnyttää elämää, mutta samalla hän synnyttää myös kuolemaa. Äitiyden nurjaa puolta on vaikea katsoa, Maria Lindroos sanoo. Hän kehottaa hakemaan apua säikäyttäviin tai kontrolloimattomiin tunteisiin. Yhteyttä voi ottaa myös silloin, jos tapahtumista on kulunut jo aikaa.

– Ihmisessä on aina paljon arvokasta potentiaalia. Kunpa jokainen voisi löytää ja nähdä hyvän itsessään ja suoda itselleen hyvää. ■

Jos olet käyttänyt tai pelkäät käyttäväsi väkivaltaa, apua saat osoitteesta naisenvakivalta.fi/tuki.

Toukokuussa 1988:

AIDS:in pelko on pahempi kuin tauti

AIDS ei ole Markku Sallménille tauti muiden joukossa. Sanfranciscolaisessa sairaalassa AIDS-potilaita hoitaneelle Sallménille taudilla on kasvot.

– Niiltä kasvoilta kuvastui pelko ja ahdistus, sillä monet potilaat kokivat joutuneensa hylätyiksi ja vieroksutuiksi sairautensa vuoksi.

Sallmén työskentelee nyt kouluttajana AIDS-tukikeskuksessa Helsingissä. AIDS ei ole levinnyt Suomessa niin pahasti kuin aluksi pelättiin. 17 on kuollut ”aikamme mustaksi surmaksi” sanottuun tautiin. Sen sijaan Yhdysvalloissa AIDS:iin on kuollut jo yli 31 000 ihmistä.

AIDS liittyy julkisuudessa homoseksuaaleihin, narkomaaneihin, prostituutioon ja irrallisiin seksuaalisuhteisiin. Puhuttaessa AIDS:ista puhutaan aina myös virallisen yhteiskunnan tabuista, kielletyistä asioista.

Sallménin mielestä AIDS:ia ei voi pitää ”Jumalan rangaistuksena”, kuten eräät kristilliset piirit sanovat.

– Kirkon olisi havahduttava siihen, että Kristus itse eli ja toimi ei-hyväksyttyjen ihmisten parissa. Kristityiltä toivoisin myötäelävää suhtautumista AIDS-valistukseen.

Lyhennelmä Olli Seppälän artikkelista, joka julkaistiin 25.5.1988. Maailman terveysjärjestö WHO alkoi tuona vuonna viettää Maailman AIDS-päivää, joka oli järjestön ensimmäinen terveyden teemapäivä. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

VUORIKIIPEILIJÄ LOTTA HINTSA MITÄ HELVETTIÄ? -PODCASTISSA, JOKA ON

”Vuorella aistii pyhyyttä. Kun kiipeät ylöspäin, katsot maisemia ja tunnet olevasi hyvin pieni, Jumala on läsnä ihan eri tavalla.”

Kuono kohti kirkkoa

Tule, Seljaa…hei…hei… Siihenkö sä nyt jäät?”

kysyy Henri Alén koiraltaan Instagram-päivityksessään.

Kultainennoutaja Selja laittaa lenkillä lähes poikkeuksetta jarrut päälle Pakilassa sijaitsevan Hyvän Paimenen kirkon kohdalla.

MINKÄ TAKIA koira haluaa kirkkoon? Siihen televisiosta tuttu kokki ja ravintoloitsija Henri Alén ei osaa vastata.

– Jokin siellä vetää puoleensa, ja sinne pitäisi päästä, Alén sanoo ja

HYVÄN TÄHDEN.

82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

pohtii, olisiko kirkolla kokoustarjoiluja, joiden tuoksut houkuttelevat.

Ruoka nimittäin maistuu huippukokin koiralle.

– Hänellä ei ole minkäänlaista jarrua ruuan suhteen, Alén kertoo.

Seitsenvuotias Selja syö seniorikoirille suunnattua kevytruokaa. Jos tilaisuus tarjoutuu, se myös varastaa ruokaa, vaikkapa pöydälle unohtuneet aamiaissämpylät. Selja on myös ehtinyt yhden viikon aikana pihistää kolme puista paistinlastaa ja rouskaista ne säleiksi.

Entä jos koiran hinku kirkkoon onkin jonkinlainen jumalallinen vä-

liintulo ja yritys saada isäntänsä kirkonpenkkiin? Alén ei sulje pois sitäkään mahdollisuutta. Hän on nimittäin huomannut toisinaan koiran silmien takana suuren viisauden.

Selja ei hötkyile, vaikka elämä on usein hektistä ja ympärillä on puhelinta, ruutua, viestiä ja sähköpostia.

– Tuntuu kuin Selja haluaisi toisinaan sanoa, että ukko, ota hetki rauhassa, äläkä häslää joka suuntaan.

Selja saattaa maata pihatuolilla rullalle käpertyneenä ja vain haistella ilmaa.

– Seljalla on kyky olla tekemättä mitään. Siltä olisi paljon oppimista, Alén toteaa.

PAKILAN SEURAKUNNAN kirkkoherra Tiia Valve-Tuovinen tuntee Seljan somesta ja kertoo, että koirasta on puhuttu kirkolla. Kirkkoherrakaan ei osaa sanoa, mikä houkuttelee Seljaa kirkkoon.

– Olen ymmärtänyt, että Selja tykkää kivistä ja roudailee niitä

suussaan. Kiviä meidän pihallamme riittää, Valve-Tuovinen pohtii.

Hän on kutsunut Henri Alénin ja koiran käymään kirkossa. Kirkkosaliin ei lemmikkejä voi tuoda, mutta rakennuksesta löytyy tiloja, joihin Seljaa odotetaan tutustumaan.

Alén itse on menossa kirkolle jo 21.5., kun siellä vietetään luomakunnan sunnuntaita ja ympäristöpäivää. Hän keskustelee tapahtumassa muun muassa pölyttäjien merkityksestä ruuantuotannolle ja ympäristölle.

Kirkolta muuten saattaisi löytyä Seljalle leikkikaverikin. Valve-Tuovisen walesinspringerspanieli Atte on nimittäin toisinaan nukkumassa kirkkoherran työhuoneessa. ■

Luomakunnan sunnuntai ja ympäristöpäivä su 21.5. Hyvän Paimenen kirkolla Pakilassa. Ohjelmassa mm. messu klo 11 ja keittolounas klo 12, vieraana Henri Alén. Lounaan jälkeen siivoustalkoot lähimetsässä ja kirkon ympäristössä sekä konsertti klo 16.

Päätoimittaja Pauli Juusela

Toimituspäälliköt

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Henri Alénin Selja-koira on Instagram-julkkis.

Huippukokin koira tuntee selittämätöntä vetoa Pakilan Hyvän Paimenen kirkkoon.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA JANI LAUKKANEN

Hyvää elämää ylläpitävä harjoitus

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOHANNA HARJUNPÄÄ

Pappi ja joogaohjaaja Heli Harjunpää on kehittänyt ja opettanut Hiljaisuuden joogaa vuodesta 2017 lähtien. Hiljaisuuden jooga® on tällä hetkellä ainoa suomalainen kristillinen joogalaji.

Hiljaisuuden joogassa keskeistä on kolmen harjoituksen liittyminen yhteen. Harjoitukseen kuuluu lempeä kehoa hoitava harjoitus, mieltä rauhoittava harjoitus ja kannatteleva hengellinen harjoitus. Näiden avulla keho, mieli ja henki voivat saavuttaa tasapainon ja yhteyden.

Jokainen Hiljaisuuden joogan tunti aloitetaan mielen hiljentämiseen tähtäävällä harjoituksella. – Pysähdymme kuulostelemaan itseämme ja pyrimme tulemaan läsnäolevaksi tässä hetkessä. Harjoituksiin liitetään rukousta ja Raamatun kohtien lukemista.

JOOGAN ARVELLAAN olevan alun perin lähtöisin Intian niemimaalta, joten jotkut saattavat miettiä, voiko se olla kristillistä. Harjunpään mielestä on tärkeä ymmärtää, että jooga on yleisnimi-

tys erilaisille harjoitusmenetelmille, jotka sisältävät fyysisiä, henkisiä ja hengellisiä elementtejä.

– Jooga on samanlainen yleiskäsite kuin musiikki. Kuten musiikki myös jooga on ihmiselle luontainen tapa olla ja ilmaista itseään tässä maailmassa sekä hoitaa hyvinvointiaan ja löytää uusia asioita itsestä ja elämästä.

Jooga on tuhansia vuosia vanha kansanperinne, jota on harjoitettu osana monia kulttuureita, uskontoja ja maailmankatsomuksia. Alunperin jooga on ilmeisesti ollut lähinnä meditaatiota. Tuolloin joogaharjoitus tehtiin istuvassa asennossa hengitykseen keskittyen. Myöhemmin harjoitukseen on tullut mukaan myös erilaisia asanoita eli asentoja.

Yksi joogan suomalaisista pioneereista oli teologi Elvi Saari. Hän toi joogan kansalaisopistoihin 1960-luvulla. Saari halusi kehittää joogaharjoitusta nimenomaan suomalaisille sopivaan suuntaan.

– Suomi oli vielä 1960-luvulla hyvin kristillinen maa, joten suomalaisen joogan juuret ovat vahvasti kristillisyydessä.

Harjunpää on kehittänyt joogaharjoitusta nimeämällä uudelleen perinteisiä asentoja. Esimerkiksi soturi-asentoja kutsutaan Hiljaisuuden joogassa rauhan sotureiksi.

– Rauhan soturi vahvistaa ja tuo rauhaa. Asennolla pyydetään rauhaa omaan sisimpään, elämään ja koko maailmaan.

HELI HARJUNPÄÄ KIINNOSTUI joogasta kolmekymmentä vuotta sitten Kirkkonummen kansalaisopiston joogakurssilla.

– Joogassa minua veti puoleensa paitsi kehon hoito myös rauhoittuminen. Joogatessa aloin tunnistaa sisäistä hiljaisuutta, johon on mahdollista löytää fyysisen harjoituksen yhteydessä.

Myöhemmin Harjunpää kouluttautui joogaopettajaksi. Hän on kouluttanut tähän mennessä noin sata Hiljaisuuden jooga -ohjaajaa ja kirjoittanut aiheesta kirjoja.

Hiljaisuuden joogan harjoitus on tärkeä osa Harjunpään päivärutiineja. Hän herää useimpina aamuina kuudelta, rullaa joogamaton auki ja hiljentyy kokonaisvaltaiseen harjoitukseen.

Harjoitus vaihtelee jaksamisen ja ehtimisen sekä vuodenaikojen mukaan.

– Säännöllisestä joogaharjoituksesta muodostuu elämää ylläpitävä punainen lanka.

Harjunpään hiljentymiseen kuuluvat myös kävelylenkit.

– Tarkoitukseni on, että teen joka päivä joogaharjoituksesta ainakin jonkin osan. Lisäksi teen joka päivä noin tunnin pituisen meditatiivisen kävelyn. ■

Heli Harjunpään uusin kirja on Hiljaisuuden jooga® (Hiljaisuuden Ystävät 2022).

Joogaohjaaja ja pappi Heli Harjunpäälle Hiljaisuuden joogan harjoitus on tärkeä osa jokaista päivää.

Suomalaisen joogan juuret ovat vahvasti kristinuskossa.

”On ihme, että olen

Tina Soinin evakuointitiimi on kuljettanut haavoittuneita Ukrainan rintamalta paikoista, joihin isot avustusjärjestöt eivät mene.

Haastateltavaksi istuu nainen hupparin huppu tukevasti päässä ja jalassaan maastokengät, joita on käytetty avustustehtävissä Ukrainan sodan rintamilla. Tina Soini, 37, on entinen markkinointipäällikkö, nykyinen lääkintämies ja evakuointitiimin vetäjä.

Soini toimii Ukrainalaisten Yhdistys Suomessa ry:n ambulanssikeräyksen puolestapuhujana. Keräyksen tavoitteena on kerätä 100 000 euroa ambulansseihin ja niiden varusteisiin. Soini lähtee lähipäivinä viemään yhtä ambulanssia ja lääkintätarvikkeita Donbassin rintamalle Ukrainaan.

Soinin vetämä kansainvälinen tiimi on evakuoinut siviilejä ja kuljettanut haavoittuneita ja tarvikkeita pakettiautolla ja rähjäisellä maasturilla. – Kumpaakin autoa korjataan parhaillaan Suomessa. Tosin Land Rover on niin hirveässä kunnossa, että korjaaja aikoi jo luovuttaa. Auto on kuitenkin pelastanut henkemme niin monta kertaa, että päätimme korjauttaa sen, Soini kertoo.

TINA SOINI PALASI Ukrainasta muutama viikko sitten. Sitä ennen hän auttoi tiimeineen siviilejä ja sotilaita Donbassin rintamalla.

Tuleva ambulanssi saa Ukrainassa nimen Winter War eli talvisota. Soinin tiimin maasturi on saanut ukrainalaisilta sotilailta nimen Saatana, koska se on käynyt monta kertaa sota­alueen helvetillisimmässä paikassa Bahmutissa. Tuulilasin sisäpuolella pidetään kuitenkin aina Jeesuksen kuvaa.

Kun evakuointitiimi menee Bahmutiin ja muihin sotauutisista tuttuihin paikkoihin, se ajaa aina todella lujaa, vähintään sata kilometriä tunnissa. Tämä johtuu siitä, että autoon on tällöin vaikeampi osua. Toisin kuin kansainvälisten humanitaaristen sääntöjen mukaan pitäisi, venäläiset sotilaat pyrkivät osumaan erityisesti lääkintätiimeihin kaikella mahdollisella, mitä heiltä löytyy.

– Ajamme kirjaimellisesti henkemme edestä. Minulle on sattunut monia läheltä piti ­tilanteita. On ihme, että olen elossa. Olen uskovainen ja kuljen koko ajan mummolta saatu risti kaulassani. Nekin, jotka eivät ole ennen uskoneet, alkavat rintamaoloissa uskoa johonkin. Joku isompi taho on katsonut meidän peräämme, Soini sanoo.

TIETEEN JA TODENNÄKÖISYYDEN mukaan jossain vaiheessa ammus osuu kohdalle, Tina Soini arvioi. Niin kävi helmikuussa tiimin kollegalle,

lääkintämies Pete Reedille, kun tämä yritti pelastaa siviilejä lähellä aluetta, josta Soinin tiimi oli hetkeä aiemmin poistunut. Panssarintorjuntaohjus ammuttiin autoon, jonka vierellä lääkintäryhmä oli auttamassa 75­vuotiasta haavoittunutta naista.

Soini on päättänyt, että seuraava matka Ukrainaan on hänen viimeisensä. Sen tehtyään hänen ei enää tarvitse nauhoittaa omaisilleen videota siltä varalta, että kuolee työssään. Hän haluaa jatkaa elämäänsä Suomessa.

Millaista Ukrainan sodassa nyt on, ja millaista apua siellä tarvitaan?

– Minua hämmentää, kun tulen Suomeen. Uutiset Ukrainasta ovat liian positiivisia. Bahmutissa Venäjä on hyökännyt koko ajan ja vallannut pala palalta uusia alueita. Siellä tulee tosi paljon haavoittuneita. Kenttäsairaalaan, johon mekin veimme potilaita, tulee puolen tunnin välein pieni bussi, jossa on noin kahdeksan haavoittunutta. Joukossa on aina ainakin yksi vakavasti loukkaantunut, Soini sanoo.

VAMMAT, joita evakuointitiimi kohtaa kentällä, ovat kauheita. Pommien sirpaleet eivät vain revi vaan myös polttavat, sillä ne ovat tulikuumia.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA TINA SOININ KOTIALBUMI

elossa”

Tina Soinin ryhmä on saanut koulutusta ja ohjausta eri alojen lääkäreiltä ja sotalääkintäkursseilta. Tiimistä löytyy myös entisiä sotilaita, joista yksi on sekä lääkäri että Yhdysvaltain erikoisjoukoissa toiminut sotilas.

Soini aloitti avustustyön Puolan rajalla auttamalla sinne saapuneita ukrainalaisia pakolaisia. Sittemmin hän on saanut koulutusta ja oppinut lääkintämieheksi.

Lääkintäavun lisäksi tiimi vie ruokaa ja muita tarvikkeita rintaman läheisyydessä oleviin kyliin ja pelastaa myös eläimiä. He menevät paikkoihin, joihin YK ja Punainen Risti eivät mene.

– Ukrainassa ei tarvita ruokaa eikä kirpputorivaatteita banaanilaatikoissa, sillä siellä on ruokaa ja vaatteita. Enemmän kuin villasukkia tarvitaan kiristyssiteitä. Sellaisen saa kahdella kympillä, ja sillä pelastetaan ihmishenkiä. Ambulansseja on aivan liian vähän, ja ne ovat vanhoja, huonokuntoisia ja sodan kuluttamia.

Nykyisen Wilhelmiinan rinnalle on valmistunut uusi palvelu- ja hoivakotimme Ruskeasuolle. Uusi Wilhelmiina Tenhola tarjoaa yhteisöllistä palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa arvokkaaseen ikääntymiseen.

Järjestämme tutustumistilaisuuksia, joissa kerromme lisää talosta ja sen asunto- ja asumisvaihtoehdoista sekä palveluista.

Seuraavat tutustumisillat: 24.5., 1.6. ja 13.6. klo 17

Paikka: Wilhelmiina Tenhola, Tenholantie 10. Tarjolla on pikkusuolaista ja makeaa.

Ilmoittauduthan iltoihin etukäteen wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 044 7060 139.

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi

Yksityisesittelyitä lauantaina 27.5.

APUA SAANEET ovat ihmetelleet, miksi Tina Soini ja hänen johtamansa tiimi riskeeraavat elämänsä auttamalla sotaan joutuneita ukrainalaisia. Soini itse on jättänyt aiemman työnsä ja käyttänyt auttamiseen myös säästönsä. Hän uskoo, että se on kannattanut.

– Sain työpaikalta viikon aikaa miettiä, tulenko takaisin. Valitsin Ukrainan – ja löysin elämääni merkityksen ja tarkoituksen muiden ihmisten auttamisesta.

Toki hintakin on ollut kova. Kun Soini palasi Suomeen ensimmäiseltä keikaltaan, hän säpsähti lentokoneita ja pelkäsi auringonlaskua, joka merkitsi Ukrainassa vaaraa ja yön pimeydessä mahdollisesti liikkuvaa vihollista.

Soini kertoo, että hän on saanut Suomessa apua muun muassa rauhanturvaveteraaneilta ja päässyt terapiaan.

Kun viimeinen keikka Ukrainaan on tehty, Soini aikoo auttaa ihmisiä kertomalla siitä, miten vaikeista tilanteista elämässä voi selviytyä. Häntä on pyydetty opettamaan sotalääkintää ja puhumaan sodasta esimerkiksi ensihoitajille. Soini uskoo, että hänen kokemuksistaan ja tiedoistaan on apua ihmisille myös mielenterveyspuolella. ■ Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry kerää 31.5. asti rahaa, jotta Ukrainaan voidaan toimittaa ambulansseja. Lisätietoja keräyksestä osoitteessa ukrainians.fi/fi/ambulanssikerays.

Lomalla omassa kodissa.

Saga-palvelutalossa vietät eläkepäivät kuin ryhmämatkalla tasokkaassa hotellissa ja illat oman kodin rauhassa. Pääkaupunkiseudun talomme sijaitsevat Helsingissä ja Vantaalla. Hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelumme muuntuvat tarpeidesi mukaan. Aktiivinen harrastus- ja kulttuuritoiminta tuo iloa ja runsas buffét energiaa päivään.

Järjestämme yksityisesittelyitä lauantaina 27.5. Saga Munkkiniemessä, Saga Villa Karissa Meilahdessa sekä Saga Käpylinnassa Veräjämäessä Helsingissä – varaa esittelyaikasi maksuttomasta numerosta 0800-06116. Katso lisätiedot sagacare.fi/uusikoti

Tina Soini on toiminut kansainvälisen evakuointi- ja lääkintätiimin vetäjänä Ukrainassa.

”

Ambulansseja on aivan liian vähän, ja ne ovat vanhoja, huonokuntoisia ja sodan kuluttamia.

Uskonnollisesta yhteisöstä irtautuva jää terveydenhuollossa usein ilman tukea

Maria Björkmark selvitti väitöstutkimuksessaan, millaista kärsimystä vaativista uskonnollisista yhteisöistä irtautuvat kokevat ja miten terveydenhuolto tukee heitä.

Kun ihminen jättää uskonnollisen yhteisön, muutos voi vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa ja terveyteensä monella tavalla. Tällaisessa tilanteessa olevan ihmisen auttamista vaikeuttaa terveydenhuollon ammattilaisten puutteellinen tietämys uskonnollisuuden eri puolista.

Tällaisiin johtopäätöksiin tulee terveystieteiden tohtori Maria Björkmark tuoreessa väitöstutkimuksessaan Rikkinäisestä ihmisestä kokonaiseksi – kärsimys, terveys ja hoitaminen uskonnollisesta yhteisöstä irtautumisen jälkeen. Tutkimus tarkastettiin Åbo Akademin kasvatustieteiden ja hyvinvointialojen tiedekunnassa maaliskuussa.

Väitöstutkimuksen yhtenä lähtökohtana on Björkmarkin oma kokemus. Hän jätti uskonnollisen yhteisön 12 vuotta sitten. Sen jälkeen Björkmark alkoi kiinnittää huomiota siihen, että uskonnollisista yhteisöistä lähtevien elämäntilanteita ei tunnisteta eikä ymmärretä terveydenhuollossa riittävän hyvin.

– Olen toiminut sairaanhoitajana psykiatrisessa hoitotyössä. Siellä olen nähnyt, että hengellisyyden ja uskonnollisuuden ymmärtäminen saattaa tuottaa hoitohenkilökunnalle vaikeuksia.

Väitöstutkimustaan varten Björkmark haastatteli sekä ihmisiä, jotka olivat irtautuneet uskonnollisesta yhteisöstä, että psykiatrisessa hoitotyössä toimivia terveydenhuollon ammattilaisia. Irtautumista uskonnollisista yhteisöistä ei ole aiemmin tutkittu hoitotieteen näkökulmasta.

RIKKINÄISESTÄ IHMISESTÄ KOKONAISEKSI -tutkimuksen kokemushaastateltavat olivat kuuluneet johonkin vaativaan ja ehtoja asettavaan uskonnolliseen ryhmään (high cost religious group).

– Tällaiset ryhmät vaativat jäseniltään paljon ja asettavat heille ehtoja. Jäsenet puolestaan antavat näille yhteisöille runsaasti aikaansa ja resurssejaan, joskus koko elämänsä. Kun ihminen jättää vaativan ja ehtoja asettavan ryhmän, hinta on usein kova, Maria Björkmark sanoo.

Björkmarkin haastateltavat olivat kuuluneet Jehovan todistajiin, van-

hoillislestadiolaisiin, helluntailaisiin, uuskarismaattisiin yhteisöihin ja Vapaakirkkoon. Näistä vanhoillislestadiolaisuus on evankelis-luterilaisen kirkon herätysliike.

Björkmark painottaa, että kaikki uskonnollisista yhteisöistä lähtevät eivät kohtaa kärsimystä ja mielenterveysongelmia. Toisaalta ongelmia löytyy hänen mukaansa kaikista uskonnollisista yhteisöistä. Björkmark muistuttaa myös, että uskonnollinen yhteisö on monen elämässä myönteinen voimavara ja sosiaalisen tuen lähde.

– Monissa elämäntilanteissa terveydenhuollon ammattilaiset osaavat tukea ihmisiä. Jotta tukeminen onnistuu myös uskonnollisista yhteisöistä irtautuvien kohdalla, ammattilaisten pitää ymmärtää heidän tilannettaan. Uskonnollisesta yhteisöstä irtautuminen ei vertaudu siihen, että ihminen jättää jalkapalloseuran.

Björkmarkin väitöstutkimuksesta käy ilmi, että moni uskonnollisen yhteisön jättänyt kärsii peloista, pitkäkestoisista syyllisyyden ja häpeän tunteista sekä hylätyksi tulemiseen ja menetykseen liittyvästä kivusta ja surusta.

LÄÄKÄRIN TAI SAIRAANHOITAJAN

vastaanotolla uskonnollisesta yhteisöstä irtautuminen voi näkyä esimerkiksi ahdistuksena ja masennuksena sekä psykosomaattisina oireina kuten unettomuutena ja burnoutina.

– Osalla näistä ihmisistä pelot ovat niin voimakkaita, että niihin liittyy itsemurha-ajatuksia. Jotkut kärsivät posttraumaattisista oireista, Maria Björkmark sanoo.

Uskonnollisesta yhteisöstä irtautunut saattaa pelätä Jumalaa tai helvettiä. Pelko tai häpeä voi liittyä myös siihen, miten yhteisön johtajat ja muut jäsenet suhtautuvat lähtijään.

Syyllisyyden ja häpeän taustalla voi olla itsesyytöksiä. Björkmarkin mukaan moni ottaa raskaasti sen, miten yhteisöstä lähteminen vaikuttaa läheisiin. Vielä raskaampaa on se, että lähtijä voi menettää perheensä ja ystävänsä.

– Myös elämä itsessään voi tuntua pelottavalta. Jos olet elänyt vaativassa uskonnollisessa yhteisössä, puolestasi on päätetty, miten sinun kuuluu toimia. Sellaisen kokemuksen jälkeen omien päätösten tekeminen on vaikeaa.

Uskonnollisesta yhteisöstä irtautunut saattaa Björkmarkin mukaan elää pitkään kahden maailman välissä ja kokea hämmennystä siitä, kuka on. Hän kuvaa tällaista tilannetta vaikeuksien ja hyvinvoinnin väliseksi liikkeeksi, jossa omaa tietä tukevien valintojen tekeminen vaatii voimaa ja rohkeutta.

– Ihminen rakentaa itselleen uutta elämää samalla, kun yrittää sisäistää uusia näkemyksiä maailmasta.

Vaikeuksien ja kuormittavien tunteiden lisäksi Björkmarkin haastateltavat kertoivat myös myönteisistä kokemuksista.

– Moni oli helpottunut uuden elämän avautumisesta. Elämään oli tullut vapautta, iloa, onnea ja hyvinvointia.

USKONNOLLISESTA YHTEISÖSTÄ

IRROTTAUTUVA ei todennäköisesti kerro tilanteestaan oma-aloitteisesti ensimmäisellä lääkärikäynnillä tai sairaanhoitajan tapaamisessa. Siksi Maria Björmark painottaa, että terveydenhuollon ammattilaisen tulisi kysyä asiakkaalta myös tämän uskonnollisesta yhteisöstä ja hengellisyydestä.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Terveystieteiden tohtori Maria Björkmarkin mukaan terveydenhuollossa ymmärretään puutteellisesti, miten voimakkaasti uskonnollisesta yhteisöstä irtautuminen voi vaikuttaa ihmiseen.

Björkmarkin tutkimuksesta käy kuitenkin ilmi, ettei terveydenhuollossa ole riittävästi tietoa eikä osaamista näistä asioista.

– Monet uskonnollisista yhteisöistä irtautuvat tunsivat, etteivät terveydenhuollon ammattilaiset ottaneet heitä vakavasti eivätkä ymmärtäneet, miten vahvasti uskonnollinen yhteisö vaikuttaa ihmisen elämään.

Osa Björkmarkin haastateltavista ei ollut edes yrittänyt puhua tilanteestaan terveydenhuollon vastaanotolla, mutta joukossa oli niitäkin, jotka olivat saaneet tarvitsemaansa

tukea. Näissä tapauksissa lääkärillä tai sairaanhoitajalla on Björkmarkin mukaan ollut erityistä osaamista tai omaa kokemusta uskonnollisista yhteisöistä.

Björkmarkin haastattelemat terveydenhuollon ammattilaiset kokivat tarvitsevansa lisää tietoa ja koulutusta uskonnollisista yhteisöistä ja siitä, miten niihin liittyvät asiat voi ottaa puheeksi asiakkaan kanssa. Näiden asioiden tulisi heidän mukaansa kuulua alan peruskoulutukseen.

Esiin nousi myös tarve uskonnollisiin kysymyksiin erikoistuneista

ammattilaisista, joita lääkäri tai sairaanhoitaja voisi tarvittaessa konsultoida.

Björkmark yllättyi siitä, että monia lääkäreiksi ja sairaanhoitajiksi opiskelevia oli suoranaisesti kielletty ottamasta uskonnollisia asioita puheeksi vastaanotolla.

– Tämän jälkeen ei ole mikään ihme, että näitä asioita on vaikeaa lähestyä hoitokeskustelussa. Jos uskonnollinen yhteisö on ihmisen perusongelma, josta hänen oireensa lähtevät, myös siitä pitää uskaltaa kysyä, Björkmark sanoo.

– Yksi helppo tapa avata keskustelu on kysyä, tunnetko että uskonnollinen yhteisö tai hengellisyys on sinulle voimavara vai taakka.

MARIA BJÖRKMARK KEHITTI myös teoreettisen mallin, joka havainnollistaa uskonnollisesta yhteisöstä irtautuvan ihmisen kärsimystä ja terveyttä sekä hänen hoitamistaan.

Terveys tarkoittaa hänen tutkimuksessaan sitä, että ihminen kokee itsensä kokonaiseksi ruumiissaan, sielussaan ja hengessään. Yhteisöstä irtautumisen jälkeen tämä kokonaisuus voi Björkmarkin mukaan rikkoutua. Tällöin ihminen kärsii rikkinäisyydestä ja kaipuusta yhteisöllisyyteen, mikä voi johtaa terveysongelmiin sekä avun ja tuen tarpeeseen.

Björkmarkin tutkimuksesta käy ilmi, ettei terveydenhuollon nykyinen ihmiskuva ja tapa toimia ole riittävän kokonaisvaltainen. Fyysisen ja psyykkisen terveyden hoitamiseen on keinoja, mutta ihmisen hengellisistä tarpeista puhutaan käytännössä vain silloin, kun kyse on kuolevasta ihmisestä.

– Ammattilaisella ei tarvitse olla vastauksia asiakkaan hengellisiin kysymyksiin. Riittää, että hän on kiinnostunut tämän asioista ja suhtautuu niihin avoimesti ja neutraalisti.

Tutkimus valottaa myös sitä, miten elämään löytyy uusi suunta ja kasvu omaksi itseksi alkaa, kun uskonnollisesta yhteisöstä irtautuva saa tarvitsemaansa tukea ja opastusta. Tutkimuksen haastateltavat olivat löytäneet tukea omasta lähipiiristään, Uskontojen uhrien tuki ry:n vertaisryhmästä ja terveydenhuollon ammattilaisilta.

– Tuki tarkoittaa turvallista ja luottamuksellista suhdetta, jossa tällaisessa tilanteessa olevaa ihmistä kuunnellaan ja hänet otetaan vakavasti. Näin alkaa tie kohti paranemista, terveyttä ja uutta elämää, Maria Björkmark sanoo. ■

” Uskonnollisesta yhteisöstä irtautumista ei voi verrata siihen, että ihminen jättää jalkapalloseuran.

Osallisia valosta jo nyt

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS ERKKI TOUKOLEHTO KUVAT ANTTI RINTALA

Ensi viikolla vietettävä helatorstai on useassa Euroopan maassa tervetullut vapaapäivä. Moni tietää, että päivällä on joku kirkollinen syy, vaikka ei välttämättä muistakaan, mikä. Siksi aloitetaan tämä juttu lukemalla Raamattua

Uuden testamentin Apostolien teot kertoo Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeisistä tapahtumista ja alkuseurakunnan vaiheista. Sen alussa ylösnoussut Jeesus, joka edelleen kuolemansa jälkeen liikkuu läheistensä parissa, istuu aterioimassa oppilaidensa kanssa. Ykskaks oppilaat näkevät, kuinka Jeesus otetaan ylös ja pilvi vie hänet heidän näkyvistään.

Yhtäkkiä paikalla on myös valkopukuisia miehiä – siis enkeleitä – jotka kertovat opetuslapsille seuraavaa: ”Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän.”

Helposti syntyy mielikuva supersankari-Jeesuksesta sujahtelemassa taivaalle ja takaisin. Alkaa myös miettiä, onkohan se taivas, johon Jeesus pilven viemänä matkusti, sama paikka, johon meidänkin luvataan joskus kuoleman jälkeen ehkä pääsevän.

– Jos Raamattua lukee kirjaimellisesti, se saattaa meidät sellaisten kysymysten äärelle, jotka eivät sovi yhteen tämän päivän ihmisen maailmankuvan kanssa. Monia Raamatun kertomuksia lukiessaan miettii, että mitä ihmettä meidän tästäkin pitäisi ajatella, sanoo Wille Riekkinen, emerituspiispa ja Uuden testamentin tutkija.

”Mitä ihmettä?” onkin aika hyvä kysymys Uuden testamentin lukijalle, joka jo ennen tätä taivaaseenastumisepisodia on matkansa varrella kohdannut monenlaisia ihmeitä, enkeleiden ilmestymisiä, neitseellisen syntymän ja ylösnousemuksen.

Riekkinen sanoo, että kirjaimellisen lukemisen sijasta Raamattua pitäisi oppia lukemaan metaforisesti eli vertauskuvallisesti. Se ei ole mikään uusi, radikaali keksintö. Osa teksteistä on alun perinkin kirjoitettu ymmärrettäviksi metaforina.

– Joku saattaa nyt kysyä väheksyen, että vainko metaforisesti. Mutta metaforinen tulkinta on paljon syvempää kuin kirjaimellinen tulkinta.

ENNEN TAIVAASEEN ASTUMISTA oli ylösnousemus. Evankeliumit kertovat tyhjästä haudasta ja Jeesuksen ilmestymisestä oppilailleen. Apostolien teoissa tarkennetaan, että Jeesus ilmestyi oppilailleen kuolemansa jälkeen neljänkymmenen päivän ajan. Wille Riekkinen sanoo, että nämä ilmestykset synnyttivät kristinuskon.

– Ilmestymisiä oli niin paljon, että ne synnyttivät vakaumuksen, että Jeesus ei jäänyt kuoleman vangiksi vaan elää. Ryhdyttiin päättelemään, että koska hän elää, hänen on täytynyt nousta ylös. Mutta sitten nämä ilmestykset loppuivat.

– Helatorstain kertomus on metaforinen kertomus, jonka sanoma on, että ilmestykset loppuivat aikanaan ja Jeesus siirtyi toiseen todellisuuteen, joka on meidän aistiemme ulottumattomissa. Häntä ei voi nähdä, mutta merkillistä kyllä hänet voidaan tunnistaa ja tuntea rukouksessa ja myös silloin, kun kokoonnutaan hänen nimessään.

Taivaaseenastumisen jälkeisiä päiviä Riekkinen kuvailee täydelliseksi radiohiljaisuudeksi. Mutta jo kymmenen päivän kuluttua tapahtuu

taas jotain ihmeellistä. On juutalaisen sadonkorjuujuhlan aika, ja Jerusalemissa on koolla paljon väkeä. Apostolien teoissa kerrotaan, kuinka taivaalta kuuluu kohahdus ja näkyy tulenlieskoja. Jeesuksen oppilaat tulevat täyteen Pyhää Henkeä ja alkavat puhua eri kielillä niin, että eri maista tulleet ihmiset kuulevat kukin omaa kieltään.

– Koettiin kielilläpuhumisihme, mutta sitä voisi sanoa myös ymmärtämisihmeeksi. Siinä kerrotaan, kuinka ihmiset rupesivat ymmärtämään sitä, mistä apostolit puhuivat: että tässä Jeesuksessa meillä on kaikki elämän eväät tarjolla, Riekkinen sanoo.

ENNEN KUOLEMAANSA Jeesus kulki maan päällä ja julisti taivasten valtakuntaa eli Jumalan valtakuntaa, jonka toteutuminen oli lähellä. Wille Riekkinen kertoo, että Jeesuksen aikaan taivasten valtakunnasta oli kolmenlaisia käsityksiä: jotkut ymmärsivät sen poliittisesti ja odottivat vapautusta tuolloin maailmaa hallinneen Rooman vallan alta. Toisilla taas oli apokalyptisia odotuksia siitä, että tämä maailma loppuu pian ja Jumala tuhoaa yliluonnollisella tavalla kaiken pahan.

– Mutta Jeesus ei ollut poliittinen hahmo eikä myöskään haihattelija. Se Jumalan valtakunta, jota hän julisti, tulisi ymmärtää eettisesti: se on oikeamielisyyttä, iloa ja rauhaa, Riekkinen sanoo.

Enkelit Apostolien teoissa lupaavat Jeesuksen tulevan kerran takaisin. Jeesuksen oppilaat ja ensimmäiset kristityt odottivat sen tapahtuvan vielä heidän elinaikanaan. Jeesuksen paluun eli niin sanotun paruusian odotus näkyy selvästi esimerkiksi Paavalin kirjeissä, jotka ovat Uuden testamentin vanhimpia tekstejä.

Paavali ja yhä uudet sukupolvet hänen jälkeensä ovat joutuneet huomaamaan, että eipä Jeesus vielä ole palannut eikä maailma loppunut. Deadlinea on siirretty aina uudelleen, ja opetusta paruusiasta on jouduttu tarkistamaan.

– Sinä päivänä alkuseurakunnan yhteyteen siirtyi paljon juutalaisia. Avautui laajakaista kristinuskon sanomalle, sillä kun he palasivat juhlien jälkeen kotiseuduilleen ja kertoivat, mitä olivat kuulleet, sana Jeesuksesta lähti hurjaa vauhtia eteenpäin.

– Alettiin ajatella, että Jumalan valtakunta leviää vähitellen, ja loppu tulee sitten, kun se ulottuu kaikkialle. Tai että Jumala on meille armollinen ja on antanut lisäaikaa, Riekkinen kertoo.

SELITYKSIÄ EI TARVITTAISI, jos paruusia ymmärrettäisiin paluun sijasta läsnä-

Wille Riekkinen, 76, on teologian tohtori, jonka erityisalaa on Uuden testamentin tutkimus. Tutkimustyön lisäksi hän on kirjoittanut useita Raamattua käsitteleviä yleistajuisia kirjoja. Uusin niistä, Kirjain vai henki (Teos), ilmestyi tänä keväänä.

Vuosina 1996–2012 Riekkinen toimi Kuopion hiippakunnan piispana. Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa seurakuntapappina, kouluttajana Kirkon koulutuskeskuksessa ja raamattuteologina Kirkkojen maailmanneuvostossa.

” Uudestisyntyminen tarkoittaa itsekkyyden jatkuvaa kuolettamista ja kilvoittelua.

oloksi – sillä sitäkin kreikan sana parousia merkitsee. Wille Riekkinen muistuttaa, että tällaisellekin ajattelulle löytyy perusteet Raamatusta, Johanneksen evankeliumista

– Kristus ja taivas ovat läsnä jo nyt uskossa. Usko tarkoittaa uudestisyntymistä: siirtymistä kuolemasta elämään, pimeydestä valoon. Uskossa olemme jo osallisia Jeesuksen ylösnousemuksesta ja siitä kirkkaudesta, joka Jeesuksessa oli täydellistä.

– Johanneksen evankeliumi korostaa sitä, että tämä hetki on tärkeä. Emme tiedä, kuinka kauan täällä olemme, mutta jo nyt voimme tätä uskoamme jakaa ja siitä elää.

Riekkinen lisää, että uudestisyntyminen ei ole mikään kertakaikkinen tapahtuma vaan pikemminkin jatkuvaa uudistumista. Jeesus sanoo Luukkaan evankeliumissa, että se, joka tahtoo kulkea hänen jäljessään, kieltäköön itsensä, ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon häntä.

– Joka päivä! Uudestisyntyminen tarkoittaa itsekkyyden jatkuvaa kuolettamista ja kilvoittelua. Se ei johda kirjaimelliseen orjuuteen tai jäykkään uskonnollisuuteen vaan Hengen suomaan vapauteen – sellaiseen, jossa olemme valmiit reagoimaan lähimmäisen ja maailman hätään.

Sana uudestisyntyminen saattaa herättää mielikuvia äkkikäännöksestä ja hurahtamisesta.

Riekkinen sanoo, että ei ole yhtä sapluunaa, jonka mukaan asiat tapahtuisivat, eikä yhtä tietä, jota kaikkien pitäisi kulkea.

– Se on Jumalan käsissä. On Jumalan armoa, jos me edes kaipaamme uudestisyntymistä. Jumala toimii siinäkin yksilöllisesti. Jonkun hän pysäyttää niin kuin parrulla iskisi päähän. Jollekulle taas on pitkän ja joskus hankalankin kehitysprosessin tulos, että hän viimein toteaa ”Herra, tässä minä olen”.

Aikoinaan Riekkiseltä kysyttiin usein piispantarkastuksissa, milloin piispa on tullut uskoon. Riekkiselle tuli tavaksi vastata vanhalla kaskulla miehestä, joka meni lääkäriin ja valitti tuntevansa itsensä hevoseksi. Kun lääkäri sitten tiedusteli, kuinka kauan oire oli vaivannut, mies vastasi, että tietysti varsasta lähtien.

– Tämä on ollut minunkin kehitykseni. Minut on aikanaan kastettu, olen saanut virikkeitä kristillisyyteen ja opiskellut. Vähitellen tieni on kirkastunut. Olen saanut levollisuuden, että ei ole mitään hätää. Tämän uskon ja Jumalan armon varassa mennään sitten aikanaan sille viimeiselle portille.

TÄTÄ JUTTUA TEHDESSÄ taivas tuli puheeksi aika monta kertaa. Sekin tuli selväksi, että Wille Riekkinen pysyttelee teologiassaan mieluummin

maan pinnalla ja tässä elämässä, jota nyt eletään.

Otetaan vaikka pelastus. Riekkiselle se tarkoittaa sitä, että löytää elämälleen tarkoituksen.

– Ehkä se on sitä, että ihminen saa sisimpäänsä rauhan, löytää hötkyilemättömän jumalasuhteen. Silloin tietää, että tuleepa eteen mitä tahansa, turva on Jumalassa.

– Usein ajatellaan, että pelastus koskee kuolemanjälkeistä aikaa. Mutta siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, me emme voi sanoa varmuudella mitään. Ne asiat ovat yksin Jumalan käsissä. Kaikki on toivon varassa. Itselläni on sellainen tunne, että kuoleman rajan tuolla puolen on jotakin enemmän kuin me osaamme ajatella – on toinen todellisuus.

Riekkistä on puhutellut Helene Schjerfbeckin maalaus Ovi. Siinä on hämärän kappelin tumma, suljettu ovi. Oven ja oviaukon välissä on rakoja. Niistä säteilee kirkas valo, jota Riekkinen luonnehtii tuonpuoleiseksi.

– Osallisuus tuosta valosta voi tapahtua uskossa jo nyt, ja sen pitäisi riittää. Pitäisi kiinnittää huomio tämänpuoleiseen elämään ja siihen, miten me kristittyinä olemme valona ja suolana maailmassa. Silloin ei tarvitse huolehtia omasta tai toisten tulevaisuudesta, koska emme me siitä tulevaisuudesta tiedä. ■

Uskon dokumentit

Evankeliumit eivät ole silminnäkijäkertomuksia eivätkä neutraalia historiankirjoitusta, muistuttaa teologian tohtori Ville Mäkipelto.

Aika niukoille faktoille me kristityt olemme kirkkomme rakentaneet: Jeesus oli historiallinen henkilö. Hän keräsi ympärilleen seuraajia, teki ihmeiksi tulkittuja

tekoja ja julisti Jumalan valtakuntaa, joka tulisi pian. Jeesus vangittiin Jerusalemissa juutalaisten pääsiäisjuhlan aikaan, ja roomalaiset teloittivat hänet. Jeesuksen kuoleman jälkeen hänen seuraajiensa parissa syntyi usko ylösnousemukseen.

Siinä onkin aika lailla kaikki, mitä Jeesuksesta voidaan varmuudella sanoa, summaa teologian tohtori Ville Mäkipelto.

Mäkipellon tiivistys saattaa ensi alkuun kuulostaa oudolta, sillä Uudessa testamentissa on neljä evankeliumia, joissa Jeesuksen toiminnasta, opetuksista ja lopulta kuolemasta ja ylösnousemuksesta kerrotaan. Eivätkö ne pidäkään paikkaansa?

Mäkipelto muistuttaa, että evankeliumit eivät ole silminnäkijäkertomuksia. Jeesuksen kuoleman ja evankeliumeista vanhimman, eli Markuksen evankeliumin, kirjoittamisen välillä ehti kulua noin neljäkymmentä vuotta. Siihen asti kertomukset Jeesuksesta elivät ja muokkautuivat suullisena perimätietona.

Kuilu ei ole vain ajallinen. Jeesus ja hänen oppilaansa olivat Galilean maaseudulla eläneitä alempiluokkaisia, vähemmän koulutettuja ihmisiä, joiden äidinkieli oli aramea. Evankeliumit taas ovat selvästi koulutetumpien ihmisten kirjoittamia, ja kielikin on vaihtunut kreikaksi. Ei tiedetä, missä ne tarkalleen on kirjoitettu, mutta luultavasti muualla kuin Jeesuksen elämän tapahtumapaikoilla –mahdollisesti esimerkiksi Roomassa tai Syyriassa.

– Ensimmäisinä vuosikymmeninä kristityillä ei ollut tarvetta omille pyhille teksteille tai opille, sillä he odottivat Jeesuksen palaavan vielä heidän elinaikanaan. Kun suurta käännettä ei tullutkaan, alettiin muistella tarkemmin, mitä Jeesus oikein opettikaan ja tekikään, Ville Mäkipelto kertoo.

Kannattaa myös pitää mielessä, että evankeliumeja ei kirjoitettu siksi, että jälkipolville tallennettaisiin mahdollisimman tarkka ja puolueeton kuvaus Jeesus Nasaretilaisen elämästä.

– Se käy ehkä selvimmin ilmi Johanneksen evankeliumin 20. luvun lopussa, jossa sanotaan, että ”Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun

uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden”, Mäkipelto sanoo.

– Evankeliumit ovat ensisijaisesti uskon dokumentteja, jotka todistavat tietystä kristillisestä uskosta. Lukija tai kuulija sitten arvioi, onko tämä sellainen uskontulkinta, johon hän haluaa liittyä.

Uuden testamentin evankeliumeissa korostuvat Jeesuksen elämän viimeiset vaiheet. Niiden ympärille on sitten syntynyt kertomuksia siitä, mitä Jeesuksen muisteltiin tai ajateltiin opettaneen. Monet evankeliumien pitkät puhejaksot, kuten Matteuksen evankeliumin vuorisaarna ja Johanneksen evankeliumin

jäähyväispuhe, ovatkin kasvaneet matkan varrella.

Toinen selkeästi myöhempi kerros ovat Luukkaan ja Matteuksen evankeliumien kertomukset Jeesuksen syntymästä. Ville Mäkipelto huomauttaa, että niitä varhaisemmissa apostoli Paavalin kirjeissä tai Markuksen evankeliumissa ei vielä olla millään lailla kiinnostuneita asiasta. Ajatus siitä, että Jeesuksen syntymässä olisi ollut jotakin erikoista, on selvästi myöhäisempi, ja siihen ovat Mäkipellon mukaan todennäköisesti vaikuttaneet kreikkalaisroomalaisen kulttuurin kertomukset joidenkin suurmiesten ihmeellisestä syntymästä.

Kertomukset Jeesuksen elämästä ovat eläneet ja muuttuneet vielä senkin jälkeen, kun ne lopulta olivat saaneet kirjallisen muodon. Täydellisimmät evankeliumien käsikirjoitukset ovat peräi-

sin vasta 300-luvulta. 100- ja 200-luvuilta on kuitenkin säilynyt papyrusfragmentteja, jotka osoittavat, että tekstit ovat ainakin jossakin muodossa olleet jo silloin olemassa.

– Eri käsikirjoitusten väliset erot osoittavat, että evankeliumeja on muokattu ja toimitettu. Merkittävin esimerkki tästä on Markuksen evankeliumin loppu, josta on olemassa kolme erilaista versiota. Niistä lyhin on varhaisin, Mäkipelto kertoo.

Ville Mäkipellon ja Paavo Huotarin maaliskuussa ilmestynyt kirja Sensuroitu –Raamatun muutosten vaiettu historia (Otava) on ollut myyntimenestys ja herättänyt myös paljon keskustelua.

Kirjan keskeinen teesi on, että Raamattu ei ole muuttumaton kirjakokoelma. Mäkipelto kertoo yllättyneensä siitä, kuinka monelle kyseinen ajatus tuntuu olevan ongelma.

– Raamattu haluttaisiin nähdä muuttumattomana ja kirjaimellisesti totta olevana. Kristillinen teologia kuitenkin antaa tilaa sille, että Raamatun tekstit voidaan nähdä myös läpeensä inhimillisinä kertomuksina, jotka kuvaavat ihmisten uskoa sekä pohdintaa ja kokemusta Jumalasta, Mäkipelto sanoo.

– Minä en ajattele, että Raamatulla olisi arvovaltaa itsessään – että se olisi joku lakikokoelma. Raamatun kanssa saa olla eri mieltä. Ihan avoimesti voi sanoa, että me tulemme erilaisesta ajasta ja kysymme siksi erilaisia kysymyksiä kuin mihin tekstien kirjoittajat ovat halunneet vastata.

Mihin Raamatussa voi luottaa? Keskustelemassa teologian tohtorit Ville Mäkipelto ja Eero Junkkaala ma 15.5. klo 18 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Vantaalla. Tilaisuus striimataan Rekolan seurakunnan Youtube-kanavalle.

Ville Mäkipelto on teologian tohtori ja psykologi. Hän on myös suosittu tubettaja, jonka videot käsittelevät muun muassa psykologiaa, uskontoja, historiaa ja salaliittoteorioita.

” Ensimmäisinä vuosikymmeninä kristityillä ei ollut tarvetta omille pyhille teksteille, sillä he odottivat Jeesuksen palaavan heidän elinaikanaan.

Kuka?

Eurodance-laulaja Anneli Magnusson, 53, tunnetaan taiteilijanimellä Pandora.

Mitä?

Pandora on myynyt uransa aikana yli 6 miljoonaa levyä, julkaissut 12 studioalbumia ja saanut 22 musiikkialan palkintoa. Pandora juhlii 30-vuotista uraansa Trust me 3.0. -kiertueella. Helsingissä hän esiintyy Mummotunnelissa to 29.6.

Motto

Et voi muuttaa menneisyyttä, mutta tulevaisuuteen voit vaikuttaa.

Oman elämän ohjaksissa

Ruotsalaiselle laulajalle Pandoralle eli Anneli Magnussonille itsenäisyys parisuhteessa on tärkeää.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS BRANDT

Eräänä iltana 10-vuotias Anneli

Magnusson makasi kotona vuoteessaan, risti kätensä ja sanoi ääneen: Gud, gör vad du vill med mig. Tee minulla mitä haluat.

Ravintola Kappelin pöydässä

Magnusson levittää kätensä sivuilleen ja nauraa.

– Sitten avasin käteni näin ja odotin, että jotain tapahtuisi.

Mitään erityistä ei sinä iltana tapahtunut.

– En tiedä, mikä sai minut rukoilemaan, mutta ajattelen, että se oli minulta kapinallinen teko. Tiesin, että rukoilemalla rikon kodin sääntöjä.

Magnussonin perhe ei ollut uskonnollinen. Isosisko ja äiti olivat kiinnostuneita new age -henkisyydestä.

– Äitini oli ihminen, joka uskoi ihan mihin vain, myös vähän Jumalaan. Hän oli kiinnostunut myös ennustamisesta, unien tulkinnasta ja kummituksista.

Magnussonin äiti on nykyään 84-vuotias ja sairastaa muistisairautta.

Magnussonin isä oli ateisti.

– Joogaan hän kuitenkin uskoi. Hän kouluttautui jopa joogaohjaajaksi.

Isä kuoli 58-vuotiaana. Magnusson oli silloin 22-vuotias.

Lapsuudenperheessä vallitsi ahdistava ilmapiiri. Isä valvoi lastensa ja puolisonsa elämää monin tavoin. Magnussonin äiti ei saanut käydä töissä. Kun Magnusson halusi oppia soittamaan kitaraa, isä ei antanut lupaa, vaikka harrasti itse kitaransoittoa. Äiti vei tyttärensä salaa kitaratunneille ja maksoi tunnit mummin antamilla rahoilla.

– Isäni ei ollut hyvä ihminen. En ole koskaan päässyt selvyyteen, miksi hän oli sellainen kuin oli.

VUONNA 1993 LAMA oli Suomessa syvimmillään. Euroopassa sodittiin. Ruotsissa julkaistiin musiikkivideo, jolla Anneli Magnusson, taiteilijanimeltään Pandora, lauloi siniseen kimallemekkoon pukeutuneena.

Debyyttilevyltä One of a kind lohkaistu Trust me -single teki Pandorasta hetkessä tunnetun ympäri maailmaa. Hän oli tuolloin 23-vuotias.

Toimittajat kutsuivat Pandoraa one hit wonderiksi, vaikka levy myi kultaa sekä Ruotsissa että Suomessa ja Pandorasta tuli 1990-luvulla Ruotsin menestynein kansainvälinen artisti. Erityisesti häntä rakastettiin Suomessa ja Japanissa.

Pandoran kakkosalbumi Tell the World julkaistiin vuonna 1995. Sitä myytiin Pohjoismaissa yli 100 000 kappaletta.

Samalla yksityiselämässään laulaja menetti yhteyden itseensä.

– Pandoralla oli upea ura, mutta en enää tiennyt, kuka on Anneli.

VUONNA 2003 Anneli Magnusson tapasi lapsensa, Leonin, isän. Hyvin pian Magnusson huomasi olevansa raskaana. Hän oli juuri eronnut edellisestä puolisostaan, joka oli toiminut hänen managerinaan. Mies oli tehnyt useita kirjanpitorikoksia, joista Magnusson joutui tilille. Oikeustaistelu kesti lopulta 10 vuotta.

– Aluksi olin raskaudesta kauhuissani, mutta nyt ajattelen, että se oli Jumalan tapa rakastaa minua. Sain syyn pitää huolta itsestäni.

Magnussonin puoliso istui iltaisin television edessä ja joi coca cola -tölkkeihin kätkemäänsä alkoholia.

– Yritin puhua hänelle juomisesta, mutta hän kielsi kaiken. Ex-puolisoni muuttui hyökkääväksi ja käänsi asiat niin, että kaikki oli minun vikaani.

Vuonna 2013 Magnusson konsertoi Porissa. Konsertin järjestäjä oli pyytänyt ystäväänsä, entistä jääkiekkoilijaa Mikko Peltosta auttamaan keikan järjestämisessä.

– Mikko oli oikea herrasmies. Hän piti todella hyvää huolta minusta ja bändistä koko illan ajan. Konsertin jälkeen keikkajärjestäjä kutsui Magnussonin pikkujouluihin, joissa Peltonen toimi DJ:nä. Myöhemmin Peltonen saattoi Magnussonin taksilla hotelliin.

– Kuulin Jumalan sanovan minulle, että älä anna tämän miehen kadota elämästäsi.

– Olin ihmeissäni, koska minä en rakastunut hänen kaltaisiinsa miehiin. Hän oli aivan liian hyvä.

Seuraavana päivänä Magnusson lähetti Peltoselle viestin kiittääkseen edellisestä illasta. Viestistä alkoi jokapäiväinen yhteydenpito.

Kuukautta myöhemmin Magnusson kertoi Leonin isälle, että halusi erota. Aluksi mies nauroi ja ivasi, sitten hän muuttui uhkaavaksi. Magnussonin oli lähdettävä poikansa kanssa kotoa.

Mies alkoi uhkailla sillä, että veisi pojan huoltajuuden. Hän halusi pitää Magnussonin ostaman kartanon itsellään ja uhkaili myös Peltosta. Häiriköintiä kesti pari vuotta. Mies murtautui jopa Magnussonin kotiin ja varasti sieltä tavaroita. – Kaiken tämän keskellä Mikko oli aina tukenani. Vastoinkäymiset eivät loppuneet tähän. Vuonna 2017 kartano paloi niin pahasti, että Magnusson ja hänen poikansa joutuivat muuttamaan sieltä pois.

Samaan aikaan Magnusson oli talousvaikeuksissa oikeudenkäynnin vuoksi. Lisäksi levyjä myytiin vuosi vuodelta vähemmän cd-levyjen piraattiteollisuuuden takia ja keikkat vähenivät.

Magnussonilla oli tapana pitää kerran vuodessa Västeråsin kirkossa hyväntekeväisyyskonsertti, jonka tuotto meni asunnottomien hyväksi. Konserttien yhteydessä Magnusson tutustui paikallisen helluntaiseurakunnan työntekijöihin. He kutsuivat Magnussonin puhumaan omasta elämästään seurakunnan naisten ryhmään.

– Tunsin itseni siinä kohtaa elämää täydellisen epäonnistuneeksi, ja minua hävetti mennä puhumaan naisten eteen.

– Kokoontumisessa kuulin muiden naisten tarinoita ja tunsin yhteenkuuluvuutta heidän kanssaan. Ymmärsin myös, että on olemassa vielä vaikeampia kokemuksia kuin minulla on ollut.

Magnusson koki tulleensa nähdyksi ja hyväksytyksi omana itsenään.

Vuonna 2007 hänet kastettiin Västeråsin helluntaiseurakunnassa.

– En silloin nähnyt itselläni tulevaisuutta ilman kastetta. Enää en kuulu helluntaiseurakuntaan, mutta siellä opin kaiken sen, mitä tiedän Jumalasta ja kristinuskosta.

PERHE ON PIDETTÄVÄ kasassa, Anneli Magnusson ajatteli, ja sinnitteli vielä kuusi vuotta lapsensa isän kanssa.

NYT ANNELI MAGNUSSON kokee elävänsä elämänsä parasta aikaa.

Parhaillaan hän kiertää Pohjoismaita Trust me 3.0. -kiertueella, joka alkoi maaliskuussa Himos Areenalta. Seuraavaksi kiertue siirtyy Tanskaan. – Juhlistan kiertueellani ensimmäisen singleni 30-vuotispäivää. Kiertue on visuaalisesti ja musiikillisesti päivitetty versio 90-luvun show’sta. Nykyään Magnusson ja Mikko Peltonen ovat myös työkavereita. Peltonen kiertää DJ:nä Pandoran mukana keikoilla silloin, kun päivätyö Dressmannin aluepäällikkönä sen sallii.

Magnusson iloitsee läheisistä väleistään 18-vuotiaaseen Leoniin. Tästä on kymmenessä vuodessa tullut merkityksellinen osa myös Peltosen elämää.

Pari on kihloissa, mutta kiirettä naimisiin ei ole. Magnussonilla on Leonin kanssa koti Kungsörissä Keski-Ruotsissa. Suomessa hän asuu Peltosen kanssa vantaalaisessa kaksiossa.

Koska yhteinen aika ei ole itsestäänselvyys, pari viihtyy yhdessä aina, kun se on mahdollista. Peltonen on saattanut Magnussonin haastatteluun ja tekee töitä viereisessä pöydässä.

Varovainen eteneminen ja oma tila ovat Magnussonille suhteessa tärkeitä. Hän etsii pitkään oikeita sanoja summatakseen menneisyyden kokemuksiaan ja nykyistä itsenäisyyden tarvettaan.

– Sanotaan vaikka niin, että molemmat edelliset mieheni olivat kontrolloivia, aivan kuten isäni.

– Nyt olen ymmärtänyt, ettei kukaan mies voi tehdä minusta ehjää, vain Jumala voi. ■

”

Olen ymmärtänyt, ettei kukaan mies voi tehdä minusta ehjää, vain Jumala voi.

Eir on valkoinen islanninhevonen, joka ei sopinut kilparatsastukseen jalkavamman vuoksi. Se ottaa tilalle tulevat lapset ja nuoret vastaan kiinnostuneesti ja ystävällisesti. Eir on herkkä hevonen, jolta hylkäämisiä ja kaltoin kohtelua kokenut lapsi saa lempeyttä ja hyväksyntää. Kun Eir huomaa ihmisen kokeilevan asiaa, jota hän ei vielä osaa tai johon hän ei ole valmis, se jännittyy, muttei tee ihmiselle pahaa.

Parantava kosketus

Psykoterapeutti ja psykologi Anna-Kaisa Pitkäsen työtovereihin kuuluu kolme hevosta ja joukko muita maatilan eläimiä.

Auton valoissa seisoo hentorakenteinen tyttö, joka katsoo tallien suuntaan aamun hämärässä. Tyttö ei haluaisi olla täällä. Tytön äiti kertoo, että hän ei ole pitkään aikaan halunnut lähteä kodistaan mihinkään.

Kun lapsi tai nuori tulee ensimmäisen kerran Breytingin terapiapalvelun asiakkaaksi, hänellä on usein ollut jo paljon kielteisiä kohtaamisia aikuisten kanssa. Minäkuva saattaa sisältää vahvoja lannistavia uskomuksia: mikään ei suju, minä olen paska ja ihmiset ovat minua vastaan.

– Jo pieni lapsi voi kokea vahvasti, että hänessä on jotakin vikaa. Silloin jopa hyvin kokeneilla ammattilaisilla on vaikeuksia saada häntä avautumaan, sanoo psykologi ja psykoterapeutti AnnaKaisa Pitkänen

Tällä kertaa tilanteen käsikirjoitus on kuitenkin erilainen. Kun tulijat kävelevät tallille, Lahjaniminen vanha kollikissa ilmaantuu paikalle ja toivottaa heidät tervetulleiksi.

Kun lapsi ja hänen äitinsä siirtyvät Pitkäsen työhuoneeseen juttelemaan, Lahja hyppää tottuneesti pöydälle ja kellahtaa tärkeiden papereiden päälle keräämään huomiota ja silityksiä. Kuunneltuaan keskustelua aikansa se lähtee lipaistuaan maistiaiset yhdestä kahvikupista.

LAHJA-KISSA TYÖSKENTELEE Hyvinkään lähellä sijaitsevalla Breytingin terapiatilalla yhdessä kahden kissakollegansa, kolmen islanninhevosen, kolmen lampaan, kahden kanin, kuuden kanan, kukon ja dalmatiankoiran kanssa. Eläimet ovat Anna-Kaisa Pitkäsen työtovereita, sillä Breytingin tila on tarjonnut eläinavusteista perhe- ja psykoterapiaa yli kymmenen vuoden ajan.

Pitkänen on työskennellyt maatilalla kolme vuotta. Hänen asiakkaansa ovat pääosin 8–17-vuotiaita lapsia ja nuoria, mutta joukossa on myös aikuisia. Lapset ja nuoret tulevat tilalle useimmiten hyvinvointialueiden kautta. Monella heistä on erikoissairaanhoidon, perheneuvolan tai lastensuojelun asiakkuus.

Toukokuussa ilmestyvässä tietokirjassaan Eläinten hoivassa (Kirjapaja) Pitkänen kertoo, miten eläin voi tukea psykoterapiassa muun muassa motivaatiota ja sitoutumista, vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteen syntymistä sekä tunteiden tunnistamista ja tunnesäätelyä. Eläin voi ol-

la suureksi avuksi myös tarkkaavuuden ylläpidossa ja sosiaalisten taitojen harjoittelussa.

Eläimiä on käytetty 1980-luvulta lähtien yhä enemmän psykoterapian avustavissa tehtävissä, mutta eläinavusteisen psykoterapian historia on yhtä pitkä kuin nykyaikaisen psykologian ja psykoterapian historia. Maatilan eläimet kuuluivat psykiatrisiin sairaalaympäristöihin jo modernin ajan alussa. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeen hevosia ja koiria on käytetty sotatraumoista kärsivien veteraanien kuntouttamisessa.

– Eläinavusteisessa psykoterapiassa toimitaan vuorovaikutuksessa terapeutin ja eläimen kanssa sekä tehdään eläinten kanssa ohjattuja tehtäviä. Usein niissä hoidetaan eläintä tai toimitaan sen kanssa leikinomaisesti. Samalla omaa toimintaa arvioidaan eläimen antaman palautteen avulla, Pitkänen sanoo.

ANNA-KAISA PITKÄSTÄ OVAT ohjanneet psykoterapeutin ja psykologin uralle osittain myös omat kokemukset siitä, miten eläimet voivat muuttaa ihmisen elämää. Hän kiinnostui uudella tavalla eläimen ja ihmisen yhteistyön psykologiasta 2000-luvun alkupuolella omistaessaan herkän täysverihevosen, jonka nimi oli Fantoom. Jo ensimmäisen ratsastusretken jälkeen Pitkänen ymmärsi, että hevonen opettaisi hänelle enemmän kuin monet ihmiset.

Pitkänen osti hevosen ja muutti sen kanssa Hakunilaan pienelle ratsastusterapiaan omistautuneelle tallille. Viereisellä Poni-Haan ratsastuskoululla hän oli harrastanut ratsastusta jo varhaisteininä. Pitkä-

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ

Ihmisellä ja eläimellä on samoja perustunteita ja reagoimme toisiimme tunteella.

Lahja-kissa on Breytingin tilan jäänsärkijä, joka ottaa uudet ihmiset vastaan ja toivottaa heidät tervetulleiksi. Lahja tuo ihmisten kohtaamisiin lämpöä ja huumoria. Se on aina valmis silitettäväksi ja kuuntelemaan tarinoita, ja keventää tunnelmaa touhuamalla kaikenlaista pöljää. Ennen nykyistä tallikissan tehtävää Lahja oli hylätty ja kaltoin kohdeltu, ja se löydettiin pentuna kaatopaikalta.

sen mukaan ratsastuskoulun silloinen pitäjä Chrisse Fagerström teki jo 1970- ja 80-luvuilla pioneerityötä, jossa ratsastukseen ja eläintenhoitoon liittyi nuorisotyön painotus.

Kyyneleet nousevat silmiin, kun Pitkänen hakee oikeita sanoja. Hän on kertonut yhteisistä vuosista hevosensa kanssa kirjassaan Omalaatuinen ystäväni – Kuinka hevoseni opetti minulle toisin katsomisen taidon (Kirjapaja 2012).

– Fanttu oli ylittämätön hevonen, hän sanoo.

Elämässään kovia kokeneeseen ja poikkeuksellisen herkästi reagoivaan hevoseen tutustumisesta ja sen hoitamisesta tuli prosessi, jossa kumpikin kävi läpi isoja asioita. Pitkäsen mukaan yhteistyö hevosen kanssa sai hänet käsittelemään muun muassa elämään sisältyvää epävarmuutta, turvallisuuden ja luottamuksen tunteita sekä kysymystä omasta paikasta maailmassa.

– Työskennellessäni hevoseni kanssa kohtasin itsessäni sellaisia kysymyksiä kuin millainen todella olen, mihin pystyn ja mitä haluan elämältä.

Tärkeäksi käännekohdaksi suhteessa muodostui se, kun Pitkänen uskalsi luopua liiallisesta kontrollista. Hevonen on suuri ja voimakas eläin, jonka kanssa hallinnan menettäminen voi olla kohtalokasta. Siksi perinteisen ratsastajien koulutuksen lähtökohtana on, että ihminen on hevosen johtaja ja kontrolloi sitä kaikissa tilanteissa ehdottomasti ja usein keinoja kaihtamatta.

Pitkänen valitsi Fantun kanssa toisenlaisen tien ja antoi hevoselle enemmän vapautta ja luotta-

Jouluna syntynyt Anu on yksi maatilan kanoista. Se reagoi ihmisiin herkästi, ja sitä pitää lähestyä rauhallisesti ja kunnioittavasti. Nopeasti oppivan kanan kanssa levoton lapsi voi harjoitella oman kehon ja mielen hallintaa. Lopulta Anu voi palkita oppimisen tulemalla syliin.

musta kuin hän oli tottunut hevosille antamaan. Vähitellen hevonen sai esimerkiksi kävellä hänen rinnallaan ilman talutusnuoraa ja tehdä omia valintoja tilanteissa, joissa se oli mahdollista.

Ansa on herkkä ja arka lammas, joka reagoi uusiin ihmisiin pelokkaasti ja joskus hölmösti. Sen kanssa ahdistunut lapsi tai nuori saa harjoitella esimerkiksi jännittävissä tilanteissa toimimista: ”Kerrankin paikalla on joku, joka reagoi vielä pelokkaammin ja hermostuneemmin kuin minä.” Ansan hoitaminen tarjoaa turvallisia yhdessäolon hetkiä.

– Opin sietämään omassa elämässäni vapautta ja sitä, etten tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Kyse oli suhteesta, jossa hevosesta ja ihmisestä tuli yhdessä jotakin.

Aloittaessaan yhteisen matkan Fantun kanssa Pitkänen työskenteli toimittajana. Lehdistölle 2000-luvun alkuvuodet olivat vaikeita, ja myös hänen työpaikassaan yt-neuvottelut seurasivat toisiaan.

Samalla, kun Fanttu opetteli luottamaan ihmiseen, Pitkänen alkoi pohtia, voisiko olla toisille hyödyksi myös muulla tavalla kuin kirjoittamalla.

Ensin Pitkänen hakeutui opintovapaalle ja aloitti psykologian opinnot. Myöhemmin hän aloitti tänä keväänä valmistuneet kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeutin opinnot. Niiden aikana hänessä kasvoi ajatus eläimien hyödyntämisestä kuntoutuksen tukena.

– Näin syntyi vähitellen yhteinen polku, jossa hevonen sai mahdollisuuden olla oma itsensä ja niin vapaa kuin ihmisten kanssa elävälle hevoselle on mahdollista.

MUUTOS NÄKYI hevosen uudenlaisena tasapainoisuutena ja rauhallisuutena, kun sen luottamus ihmisiin palasi. Samalla vuosia kestänyt tiivis yhdessäolo oli muuttanut myös sen hoitajaa. Kun hevonen oli opetellut vapautta, myös Anna-Kaisa Pitkäsen sisimmässä oli tapahtunut jotakin.

Ennen nykyistä työtehtäväänsä Pitkänen työskenteli lasten ja nuorten mielenterveystyön etulinjassa muun muassa HUS:n nuorisopsykiatrialla ja Kanta-Hämeen keskussairaalan nuoriso- ja aikuispsykiatrialla. Lasten ja nuorten ongelmat ovat tulleet hänelle tutuiksi myös koulupsykologin ja perheneuvolan psykologin tehtävissä.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana nuorten masentuneisuus, ahdistus, tarkkaavuuden häiriöt ja haastava käytös ovat yleistyneet. Pitkäsen mukaan lasten ja nuorten arjessa on liian vähän varhaisen puuttumisen keinoja.

– Työssäni poliklinikalla ja nuorisopsykiatrian osastolla näin, miten moni nuori sai elämänhalun

”

Kun lapsi tai nuori kokee tulleensa ihmisten torjumaksi, hän saa eläimeltä toisenlaisen viestin.

ja ­hallinnan takaisin, mutta liian moni nuori painii yksin ongelmiensa kanssa aivan liian pitkään. Emme voi puhua kestävyysvajeen purkamisesta tai minkään asian kestävästä hoitamisesta, ellemme onnistu ratkaisemaan lasten ja nuorten ja heidän perheidensä ongelmia.

KUN ELÄIN OSALLISTUU psykoterapiaprosessiin, terapeuttinen suhde lähtee Anna­Kaisa Pitkäsen mukaan syntymään nopeammin kuin jos terapia tapahtuisi vain ihmisten välisenä keskusteluna. On tutkittu, että eläimen läsnäolo tekee ihmisen mielialan myönteisemmäksi vaikeanakin hetkenä. Ihmisestä tulee myös avoimempi vuorovaikutukselle ja hänen on helpompi pysyä tarkkaavaisena.

Eläinten terapeuttisuuteen liitetään toisinaan jopa mystisiä ulottuvuuksia, sillä niillä tuntuu välillä olevan selittämättömiä kykyjä. Pitkäsen mukaan eläinavusteisen terapian vaikutus perustuu kuitenkin tutkittuun tietoon.

Ihminen jakaa kaikkien muiden nisäkkäiden kanssa samanlaiset hermostolliset stressinsäätelyn prosessit sekä samat perustunteet ja niihin liittyvät tunnesysteemit. Tämä näkyy siinä, että jokainen nisäkäs hoivaa, leikkii ja pystyy kokemaan halua, pelkoa, paniikkia ja vihaa.

Näihin yhtäläisyyksiin perustuu se, että ihmiskehon stressireaktiot voivat rauhoittua tutun ja luotettavan eläimen läheisyydessä. Sydämen syke hidastuu, verenpaine madaltuu, hengityksen tahti väljenee ja lihakset rentoutuvat. Eläimen läsnäolo voi vähentää myös kivun tuntemuksia.

Luomiskertomuksessa eläimet ovat ihmisen päivätovereita

Raamatun luomiskertomuksen mukaan eläimillä on ihmisen tarpeista ja hyötynäkökohdista riippumaton olemassaolon oikeus, jonka ne ovat saaneet suoraan Jumalalta. Kertomuksessa Jumala siunaa eläimet, ja ne saavat ihmisen tavoin käskyn olla hedelmällisiä ja lisääntyä.

Vanha testamentti kuvaa Jumalan suhdetta eläimiin persoonalliseksi ja rakastavaksi. Tätä läheistä suhdetta kuvaa muun muassa Jobin kirja, jonka mukaan Jumala tyydyttää leijonanpentujen nälän ja hankkii ruoan korpin poikasille (Job 38:39–41).

Maaeläimet ovat luomiskertomuksen mukaan ihmisen läheisiä päivätovereita. Sekä ihmisten että eläinten elämän perustarkoitus on elämä itse ja sen ylläpitäminen. Tämän lisäksi ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, mihin sisältyy kyky dialogiseen vuorovaikutukseen Luojan kanssa.

Ihminen saa myös kehotuksen viljellä ja varjella luomakuntaa, mihin sisältyy ajatus muita luontokappaleita suuremmasta vallasta ja vastuusta. Ihmisen tulee huolehtia luonnon tasapainosta niin, että miltään sen osalta ei riistetä elämisen mahdollisuutta. Vanha testamentti ei puhu suoranaisesta vuoropuhelusta ihmisen ja eläinten välillä, mutta psalmien mukaan ihminen voi kuulla luonnossa puhuttelun, joka viittaa aineellisen maailman taakse. Jobin kirjassa luontokappaleiden puhuttelulle avautuminen johtaa kohtaamiseen Jumalan kanssa. Hevosen voiman ja kauneuden sekä strutsiemon merkillisen käytöksen ihmettely avaa mielen elämän syvemmälle ymmärtämiselle.

Lähde: Raamattu spiritualiteetin lähteenä. Kokoelma Vanhan testamentin tutkija Timo Veijolan artikkeleita (Suomen eksegeettinen seura 2009).

– Ihmisellä ja eläimellä on samoja perustunteita ja reagoimme toisiimme tunteella. Stressaantunut ihminen ja eläin voivat esimerkiksi rauhoittua yhdessä, Pitkänen sanoo.

Psykoterapiassa on Pitkäsen mukaan yhtä tärkeää se, että eläimet ovat myös olennaisella tavalla erilaisia kuin ihmiset eivätkä jaa kaikkia tunteitamme.

Eläin ei tunne esimerkiksi häpeää, kunnianhimoa ja katumusta. Silti se voi Pitkäsen mukaan tavoittaa näihinkin ihmisen tunteisiin liittyvää virittyneisyyttä ja vastata siihen omalla tavallaan.

Eläimeltä puuttuu myös kieli, jonka avulla ihmismieli liikkuu menneeseen ja tulevaan sekä pystyy kuvittelemaan asioita. Pitkänen toteaa, että useimpien ihmisten mieli käyttää paljon aikaa murehtimiseen.

– Mieli voi myös kritisoida meitä kohtuuttomasti tai piinata paikkaansa pitämättömillä tarinoilla. Esimerkiksi ahdistuneen tai masentuneen ihmisen mieli kertoo usein tarinaa, jossa hän on epäonnistunut ja huono.

Vaikka eläimet eivät ymmärrä tarinoitamme, ne lukevat Pitkäsen mukaan herkkävireisesti kehomme viestejä. Siksi ne huomaavat sanojen vallan meissä ja tulkitsevat taitavasti sitä, miten ajatukset ja tarinat vaikuttavat meihin.

– Usein eläin vastaa tilanteeseemme läsnäololla tässä hetkessä, aitoudella ja tekemisellä. Tällä tavalla ne saavat kiinni kohdan, jossa olemme huijanneet itseämme.

TUTKIMUSTEN MUKAAN eläinavusteinen psykoterapia hyödyttää erityisesti sellaisia lapsia ja nuoria, jotka ovat traumatisoituneet kiintymyssuhteissaan. Toinen tärkeä ryhmä ovat lapset, joilla on jokin neuropsykiatrinen erityisyys, kuten autismikirjon häiriö tai adhd eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Autismikirjon kuntoutuksessa eläinavusteinen terapia on kirjattu käypä hoito ­suosituksiin.

Anna­Kaisa Pitkänen tähdentää kuitenkin, että eläinavusteinen terapia ei ole helppo oikotie, jossa ”kaikki paranee, kunhan hoidat hevosta ja silität kissaa”.

– Kuntoutuminen vaatii aina paljon pitkäjänteistä työtä, johon myös koti ja koulu osallistuvat aktiivisesti. Eläimen kanssa koettu onnistuminen voi auttaa ja rohkaista lasta tai nuorta, kun hän harjoittelee esimerkiksi toiminnanohjaukseen liittyviä taitoja omassa arjessaan.

Pitkäsen kanssa työskentelevät maatilan eläimet eivät ole koskaan huolissaan terapian tavoitteiden täyttymisestä. Ne eivät myöskään odota lapsen tai nuoren saavuttavan jotakin. Kukaan ei ole niille terve tai sairas, epäonnistunut tai menestyjä.

– Kun lapsi tai nuori kokee tulleensa ihmisten torjumaksi, rankaisemaksi ja hylkäämäksi, hän saa eläimeltä toisenlaisen viestin: ”sinähän osaat olla minun kanssani”. Tällaisen kokemuksen jälkeen kynnys toisen ihmisen kohtaamiseen on matalampi sekä psykoterapeutin kanssa että oman arjen keskellä. ■

– Työskennellessäni hevosen kanssa kohtasin itsessäni sellaisia kysymyksiä kuin millainen todella olen, mihin pystyn ja mitä haluan elämältä, psykoterapeutti Anna-Kaisa Pitkänen sanoo.

Vetoomus Helsingin seurakuntayhtymän

luottamushenkilöille

PALVELEVAN PUHELIMEN koulutettuina, vapaaehtoisina päivystäjinä olemme hämmentyneinä seuranneet Helsingin seurakuntayhtymän suunnitelmaa lakkauttaa Palvelevan puhelimen toiminta alueellaan. Vetoamme Helsingin seurakuntien luottamushenkilöihin, että näin ei tapahtuisi.

Kirkon keskusteluapuun tuli viime vuonna 107 949 yhteydenottoa, joista 58 prosenttia jäi vastaamatta. Puhumisen tarvetta kuvaa, että päivystäjät keskustelivat yhteensä 17 616 tuntia. Palvelulle on valtava tilaus. Lopettamispäätös tarkoittaisi, että vastaamatta jääneiden puheluiden määrä kasvaisi ja odotusajat pitenisivät. Apu vähenisi niiltä, joilla sitä on jo muutenkin vähän.

Olemme yhteiskunnallisesti merkittävä kirkollinen toimija. Vastaamme eri puolilta Suomea tuleviin puheluihin ilman ajanvarausta joka ilta klo 18–24. Suomessa toimii kymmeniä eri palvelulinjoja, mutta heillä on rajattu päivystysaika. Ohellamme vain Mieli ry:n kriisipuhelin sekä kriisi- ja sosiaalipäivystys vastaavat yöllä.

Yhteydenottajille on merkityksellistä, että he voivat puhua anonyymisti. Usein pelkkä puhuminen riittää selviämään seuraavaan aamuun, jolloin ammattiapua on saatavilla paremmin. Kuuntelemme ja keskustelemme, vastaamme ahdistukseen, yksinäisyyteen, pelkoihin ja arjen huoliin. Moni soittaa laitoksesta tai liikkuu huonosti. Olemme monelle ainoa ihminen, jonka kanssa voi hetkellisesti tulla kohdatuksi.

Palvelevassa puhelimessa voi keskustella myös hengellisistä kysymyksistä, rukoilla päivystäjän kanssa tai välittää esirukouspyynnön. Ei ole niin suurta hätää, kriisiä, kuolemanpelkoa tai sairautta, ettemme me päivystäjät voisi turvautua Jumalan apuun yhteydenottajan sitä toivoessa.

Olemme Kirkkohallituksen koordinoimina valtakunnallinen toiminto. On tärkeää, että me va-

Herttoniemeen ei tule uutta kirkkoa

SAM HARDWICK viittasi mielipidekirjoituksessaan (K&k 27.4.) käyttökelvottomassa kunnossa olevaan Herttoniemen kirkkoon, jonka vuokrauksesta seurakunta on vuoden 2024 alusta lähtien päättänyt luopua. Tarkemmat laskelmat ovat osoittaneet, ettei seurakunnalla valitettavasti ole nykyjäsenmäärän valossa mitään mahdollisuutta kirkon korjaamiseen eli käytännössä uuden kirkon rakentamiseen. Seurakunta etsii edelleen kolmatta, pienempää tilaa keskialueeltaan.

On hienoa, jos osa Herttoniemen seurakuntalaisista on löytänyt tiensä Roihuvuoren kirkkoon, joka on monia varsin lähellä.

paaehtoiset päivystäjät olemme edelleen eri puolilta Suomea ja että useat seurakunnat osallistuvat toiminnan kuluihin. Moni helsinkiläinen vapaaehtoinen tekee arvokasta työtä Palvelevassa puhelimessa.

Toiminnan ylläpitämiseen tarvitaan kuitenkin seurakuntien palkattuja työntekijöitä kouluttamaan uusia päivystäjiä, huolehtimaan päivystäjien täydennyskoulutuksesta ja työnohjauksesta sekä koordinoimaan toimintaa.

Ehdotus seurakuntien yhdistymisestä on mielenkiintoinen. Ilman seurakuntien yhdistymistäkin kaikki ovat jo nyt sydämellisesti tervetulleita osallistumaan myös Roihuvuoren seurakuntaelämään.

Minnamari Helaseppä Herttoniemen kirkkoherra

Timo Pekka Kaskinen Roihuvuoren kirkkoherra

Kristittyjenkin on huomioitava eläinten oikeudet

KIITOS Kirkko ja kaupunki-lehdelle jutuista, jotka käsittelivät suhtautumista eläimiin (K&k 27.4.). Olen iloinen, että kirkon piiristäkin löytyy rohkeita eläinten oikeuksien puolustajia, kuten piispa Kaisamari

Palvelevan puhelimen toiminta jatkuu. Jos Helsinki jää pois yhteistyöstä, me muut maksamme myös Helsingin kulut – me vastaamme helsinkiläisten puheluihin. Avun tarve ei siirry eikä muutu.

Palvelevan puhelimen 86 anonyymiä päivystäjää Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä, koska Palveleva puhelin toimii nimettömyysperiaatteella.

Hintikka, pappi Kari Kuula ja taiteilija Limppu Witick.

Tuotantoeläinten karu kohtalo tehotuotannon koneistossa on asia, jota jokaisen lihaa syövän ihmisen kannattaa miettiä. Nämä syötäväksi kasvatetut, tuntevat, älykkäät eläimet ansaitsevat jokaiselta syöjältään edes sen, että he ovat selvillä, millaisessa oloissa heidän ruokansa kasvatetaan.

Kari Kuula on kumonnut perinteisiä väitteitä lihansyönnin oikeuttamisesta kristinuskolla. Asioita on kyseenalaistettava, jotta niitä voidaan muuttaa. Kysymykset eläinten oikeuksista ja lihansyönnistä eivät ole helppoja, mutta on hienoa, että niitä käsitellään myös kristillisissä piireissä.

Eija Jokinen Helsinki

Tabloid-lehti takaisin!

MUUTAMIA VUOSIA sitten Kirkko ja kaupunki -lehti oli tabloid-kokoinen, kuten Helsingin Sanomat ja vastaavat sanomalehdet. Sitten K&k muuttui vähän oudon kokoiseksi. Se ei ole aikakauslehden kokoinen eikä tabloidi. Siksi se on ainakin minun mielestä ollut vähän vaikea luettava.

Jos ja kun lehti saa uuden päätoimittajan, onko mahdollista muuttaa lehti jälleen tabloid-kokoiseksi? Olisi helpommin luettava. Lehdessä on paljon hyviä kirjoituksia.

Kalervo Pulkkinen Helsinki

PÄÄTOIMITTAJA VASTAA: Kiitos palautteesta. Hyvä, että lehti kiinnostaa. Nykyiseen lehtikokoon, joka on

leikattu tabloid, päädyttiin pitkän harkinnan jälkeen.

Nykyinen koko on sekä painamisen että jakelun osalta aiempaa tabloidia edullisempi vaihtoehto. Painamiseen kuluu nyt vähemmän materiaaleja, kuten paperia ja painovärejä, jolloin myös ympäristövaikutukset ovat tabloidia vähäisemmät.

Pauli Juusela päätoimittaja, Kirkko ja kaupunki

Säilyttäkää eläkkeensaajien asumistuki

VALTIOVARAINMINISTERIÖN virkamiehet esittivät, että eläkkeensaajien asumistuki yhdistettäisiin yleiseen asumistukeen säästöjen saamiseksi. Sipilän hallitus yritti jo tehdä saman tempun mutta taipui perumaan uudistuksen, kiitos muun muassa hanketta vastustavan adressin. Sen sijaan hallitus siirsi opiskelijat yleisen asumistuen piiriin. Tästä on tullut pysyvästi noin 200 miljoonan euron vuosittaiset lisäkulut valtiolle. Eläkkeensaajien asumistukea saavat pääosin kansan- ja takuueläkettä tai hyvin pientä työeläkettä saavat henkilöt. Joukko koostuu pitkälti yksin vuokralla asuvista ikäihmisistä sekä nuoremmista usein monisairaista työkyvyttömyyseläkettä saavista ihmisistä.

Näillä ihmisillä ei ole vahvoja lobbarijoukkoja asioitaan ajamassa, ei mediassa eikä juuri muuallakaan. Eläkkeensaajien asumistuessa on omaisuusrajat, toisin kuin yleisessä asumistuessa.

Eläkkeensaajien asumistuen lopettaminen ajaisi käytännössä monet sairaat toimintarajoitteiset ihmiset toimeentulotuen varaan, mikä olisi paitsi nöyryyttävää, myöskin monelle teknisesti erittäin vaikeaa edes hakea. Myös vaihto halvempaan vuokra-asuntoon on isoissa kasvukeskuksissa hyvin vaikeaa.

Juha Kastemaa Helsinki

Nykytaide ei sovi kotimuseoon

KIRKKO JA KAUPUNKI esitteli artikkelissaan Amos Andersons Hem -kotimuseon (K&k 27.4.). Museo onkin todella hyvin entisöity. Alkuperäinen henki elää saleissa, työhuoneessa ja ennen muuta mittavassa taidekokoelmassa, esineistössä ja valokuvissa.

Kuitenkin kappeli, hiljentymisen tila täynnä uskonnollista taidetta, herätti ihmetystä. Onko eettisesti oikein tuoda kotimuseoon sinne alun perin kuulumatonta taidetta?

Tarkoitan Pauliina Turakka Purhosen tekstiiliveistosta Tuskien mies. Mielestäni tuo teos on täysin väärässä museossa!

Mitähän mieltä Amos itse olisi tuosta teoksesta ja sen sopivuudesta hänen luomaansa kappeliin?

Päivi Linna Helsinki

MIELIPITEITÄ VOI LUKEA myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Stadin digituki

- apua arjen digipulmiin!

Saat maksutonta digitukea

• kirjastoista, palvelukeskuksista, asukastaloilta, työväenopistoista

• etänä

• omassa kodissasi

Lue lisää tai varaa aika verkossa digituki.hel.fi tai Helsinki-infosta puh. 09 310 111 11

Hautauspalveluja

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620

ITÄKESKUS p. 010 76 66590

KALLIO p. 010 76 66500

MALMI p. 010 76 66630

TÖÖLÖ p. 010 76 66530

ESPOO

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640

LEPPÄVAARA p. 010 76 66610

TAPIOLA p. 010 76 66570

VANTAA

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

perunkirjoitukset hautakivityöt 09 628 398

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800

www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET

Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kirkko ja kaupunki -lehdessä

Pirjo Teva, 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen, 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.

· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €

· Hammastarkastus muuten 45 €

· Hammasvalkaisu 129 €

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:

ja alaleuan kokoproteesi

tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa

○ Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).

Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Osaavaa hammashoitoa asiakkaan luona

Tutustumistarjous alennuskoodilla Luokse23

Tarkastus ja hammaskivenpoisto 199 € (norm. 269,50 €) ei sis. röntgenkuvia.

Soita ja varaa 045 783 222 08

Voimassa 1.5.-1.8.2023

HAMMASIMPLANTTI +KERAAMINEN KRUUNU

09 23 174

MAKSUTON ARVIOINTIKÄYNTI

Fabianinkatu 31 C, 4 krs. 00100 Helsinki www.betterbite.fi

1 2 0 0 €

Hammasklinikka

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480

Olli Hytönen p. 040 8344 206

KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ

• Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso

• Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Ystävällisen palvelun

erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla

EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213

EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560

Mannerheimintie 65, Helsinki

Matinraitti 14, Espoo

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta

Valmistamme proteesityöt yksilöllisenä ja paikallisena käsityönä!

Kauppalantie 4, Etelä-Haaga, Helsinki

Vuokrata halutaan Vuokralle tarjotaan Rakennusala

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Terveet elämäntavat omaava urheilija etsii edullista vuokraasuntoa pitkäaikaiseen vuokrasuhteeseen Helsingin keskustasta, 1.7. alkaen. Puhelin: 044 025 0313.

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Lehti ilmestyy vielä kaksi kertaa ennen kesätaukoa

25.5. varaukset 12.5. klo 14, aineistot 15.5. klo 15

8.6. varaukset 26.5. klo 14, aineistot 29.5. klo 15

Kesätauon jälkeen seuraava lehti ilmestyy 17.8.

Mediamyynti

Pirjo Teva, 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen, 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi

• katutasossa

• esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

EHT Tero Roine

Hammaslääkäriasema

Lakipalveluja

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy

puh. 09 477 0680

www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1

puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Edunvalvontavaltuutukset 180 €

Testamentit 180 €

Perunkirjoitukset 560 €

Ositukset ja perinnönja ot 560 €

Lakitoimisto JPH | 040 557 3578 | toimisto@perheasiat.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi

p. 050 464 2930

Palveluja tarjotaan

KOTIOPTIKOT

PALVELUKOTIMME Haagassa, Maunulassa ja Vuosaaressa tarjoavat kotoisan ja turvallisen yhteisön vanhuuteen. Palveluasunnot soveltuvat lyhyt­ ja pitkäaikaiseen asumiseen. Olemme voittoa tavoittelematon säätiö. P. 0400 341 306, helander­kodit.fi

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Ok-talojen ja pienkiinteistöjen sähkövikakorjaukset 37 €/h + alv. Työstä kotitalousvähennys. P. 040 145 8822.

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti

P. 050 926 6203

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen

p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

Ostetaan

Perintöoikeus, testamentit verosuunnittelu ym. Lakiasiaintoimisto

Jari Vaitoja

OTT, VT p. 050 405 5719

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Eläkeläisille, leikkaus 18-25 €, permanentti tai väripaketti 75 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38.

Ostamme uusia ja vanhoja autoja Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohtoniemi Oy p. 050 542 2388.

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Siivouspalveluja

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Tilaisuuksia Kiinteistönvälitystä

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

ke 10.5. klo 19 Körttikodin seurat (kevään vikat), Ratak. 1a A 3. su 14.5. klo 16 äitienpäivän kevätveisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2. krs. klo 18 seurat Järvenpään vanhan kirkon Oliivi-Sali, Kirkkot. 2. ke 17.5. klo 18 seurat Matinkappelilla, Liisankj. 3, Espoo. su 21.5. klo 12 kirkkopyhä Meilahdessa, Pihlajat. 16; Veisuuveljet; s. T. Kauhanen. klo 12 messu ja seurat Laajasalossa, Reposalment. 13, s. J.Takala. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti. ke 24.5. klo 18 seurat Paavolan srk-koti, Aittat. 1, Hyvinkää. TULOSSA: 27.-28.5. Maailma kylässä -festivaali Suvilahdessa, H-Y Mahdollisuuksien torilla! su 4.6. klo 14 seurat Vartiosaaren luontokirkossa. 14.-16.7. herättäjäjuhlat Seinäjoella, www.herattajajuhlat.fi.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

www.sanaris. / laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

HANKINTA

KIVIM IEH ET SEN OVENPIELISSÄ UPOTTAVIA JUOKSI MONTA KULTAA

ROLOGEILLA

TARUSTOISSA 100

PUUTTOMIA PERUSLUONNE

JEESUKSEN RATSU

MIELISSÄÄN

LÄHIITÄÄ

GRILLISTÄ PAISTETTAESSA SOIKIO RYHMIIN

MESIKÄMM EN SELKKAUS KORVA

EIVÄT TUOTA UHKAA

JELPPAAVIA

PÖYDÄLLE RUUTUIHIN VOI

ETEENPÄIN

PYSYVÄ JÄLKI PIRTTI USEIN KUULTAVIA PUUHA

SAARALLE

PELKÄÄ PIKKASEN SANASSA

JAKAUTUU

TONAVAN HALKOMA

OSAPUILLEEN

ARTISTI BEHM

1/4

PIHI KÄRKISIJOILLA

KAPINE PINTAVIKA

REVANSSEJA

SPITAALI

TOISTUVA 1 . 2. 3 .

JOKAINEN EHTO O MATKAILLA

CHARLES MEGHANILLE

HERRAN PELKO VIISAUDELLE?

SUURSOUDUISTA TUTTU

KLAVIKULA VAARIT

LINDSTRÖM

SEPÄN PAIKKA

TÄIN MUNA

JEESAA VIA

ELG TARKKUUS

PERÄTÖ NTÄ ERITTEITÄ TALOILLE

-1. -1.

POMON PITÄMÄ -1.

LAITA

TULIASEITA

YHDISTELMIÄ

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

Kirkoissa vietetään rukoussunnuntaita.

Päivän evankeliumissa (Matt. 6:5-13) Jeesus rohkaisee rukoilemaan ja sanoo Jumalan tietävän, mitä tarvitsemme.

Äitien kevätjuhla

ÄITIENPÄIVÄ ON saanut alkunsa vuonna 1914 Yhdysvalloista. Siellä vieraillut kouluneuvos Vilho Reima suositteli äitienpäivän viettoa myös suomalaisille. Juhlasta innostuttiin paikoitellen maaseudulla, ja äitienpäivää vietettiin aluksi kesällä ja sittemmin syksyllä. Kevään juhla siitä tuli ensin toukokuun kolmanteen sunnuntaihin, mutta todistuksia kirjoittaville opettajille tuo päivä osui kiireen keskelle. Heidän toiveestaan vuonna 1927 äitienpäivä siirrettiin toukokuun toiseen sunnuntaihin. Siinä se on yhä.

On lukemattomia tapoja rukoilla

Jumalaa voi rukoilla missä tahansa. Paikalla ei ole väliä. Kaikki äänensävyt ja tavat käyvät. Saat rukoilla niin kuin osaat ja mitä sisimmässäsi tunnet – oman sydämesi kielellä. Eikä ole kieltä, jota Jumala ei ymmärtäisi.

On lukemattomia tapoja rukoilla. Voit lähteä kävelylle, istua puiston penkille ja huokaista mielessäsi. Voit sulkea silmäsi ja hengittää syvään. Voit polvistua ja painaa otsasi maahan. Saat seistä suorana ja kohottaa kätesi. Tutun virren, laulun, psalmin, kaihoisan tangon tai tuutulaulun sanat voivat olla rukousta. Tai istu hiljaa ja anna ajatustesi mennä. Voit itkeä, nauraa tai huutaa tuskasta – tai vaikka tanssia ja heiluttaa ruumistasi rukouksen tahdissa. Jumala tietää, mitä sinä kaipaat.

Jumala tuntee sydämemme ja sisimmät ajatuksemme, sanamme ja aikeemme, ennen kuin edes puemme ne sanoiksi. ”Teidän Isänne kyllä tietää, mitä te tarvitsette, jo ennen kuin olette häneltä pyytäneetkään”, Jeesus rohkaisee meitä.

Jokainen saa puhutella Jumalaa juuri niillä sanoilla, joita sisimmässään tuntee. Jos juuri nyt et voi kutsua Jumalaa isäksi, kutsu häntä toisella nimellä. Jumalan rakkaudella ja ymmärryksellä ei ole rajoja. Hän tuntee kaikki sydämestä nousevat kutsumanimet.

Eikä Jumala ole kaukana. Hän odottaa sydämesi hiljaisuudessa, että kerrot hänelle huolesi. Rukoillessasi voit myös oivaltaa, mitä syvimmin kaipaat ja mitä läheisesi sinulta toivovat.

LAURI MAARALA

Piipahda sisimpäsi huoneessa

Kun rukoilet, menet sisimpäsi huoneeseen. Kuuntele siellä, mitä kaipaat, mitä toivot, mistä kiität ja mitä tarvitset.

Saat laskea kaiken sen hänen sydämelleen, jota Jeesuskin rukoili.

NINA RIUTTA

Hyvää pyhää

MARIA AKATEMIAN PSYKOLOGI MARIA LINDROOS s . 4.

HELSINKI Suomen tunnetuin feministi

– Feminismiä ja kristinuskoa ajatellaan usein vastakkaisina asioina. Minulla ei ole sellaista kokemusta, sanoo Fatim Diarra s. 2

Fatim Diarra tuntee Raamattunsa

– Parhaimmillaan usko antaa ihmiselle kykyä suhtautua maailmaan armollisemmin ja hyväksyä epätäydellisyyttä, sanoo Fatim Diarra.

Uunituore kansanedustaja, Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Fatim Diarra (vihr.) antaa haastattelun päivänsä kolmannen ja neljännen kokouksen välissä. Vaikka uusi elämänvaihe on kiireinen, hän aikoo ehtiä Myyttejä, viisauksia ja ikuisia totuuksia -sarjan puhujavieraaksi Munkkiniemen kirkolle 23.5. Illan teemana on Sopiiko Raamattu feministin yöpöydälle?

Se on täsmäaihe hänelle.

– Olen varmaan tällä hetkellä Suomen tunnetuin feministi, sanoo tämä Naisasialiitto Unionin

puheenjohtaja, joka viimeistelee parhaillaan yhteiskuntapolitiikan graduaan. Työ käsittelee naisten oikeuksien toteutumista Suomessa kansainvälisten sopimusten valossa.

Fatim Diarra on myös sellainen suomalainen, joka omien sanojensa mukaan kävi kirkolla, partiossa – juuri Munkkiniemen seurakunnassa – viikoittain 7-vuotiaasta 26-vuotiaaksi. Hän toimi pari vuotta myös luottamushenkilönä, kunnes tuli valituksi kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi eikä aika enää riittänyt kaikkeen.

– Usein feminismiä ja kristinuskoa ajatellaan vastakkaisina asioina. Mutta minulla ei ole sellaista kokemusta. Parhaimmillaan usko antaa ihmiselle kykyä suhtautua maailmaan armollisemmin ja hyväksyä epätäydellisyyttä.

– Minun feminismini ei myöskään ole ulossulkevaa, vaan mukaan ottavaa. Se on aate, jonka tavoitteena on edistää tasa-arvoa – kaikkien sukupuolten, ei vain naisten. Että sukupuoli ei määrittäisi ihmistä, vaan jokainen voisi pyrkiä omaan parhaaseensa elämässään. Nykyisin miehen mal-

– Nuorisorikollisuuden ongelmaa ei ratkaista koventamalla rangaistuksia ja lisäämällä poliiseja. Se ei vaikuta juurisyihin, sanoo kansanedustaja Fatim Diarra.

li on hirveän kapea ja aiheuttaa syrjäytymistä, Diarra näkee.

AIVAN ERITYISEN KAPEA se tuntuu olevan joillakin maahanmuuttajapojilla. Rasistiset kokemukset ovat Fatim Diarran mukaan yksi syy nuorten jengiytymiseen.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA SIRPA PÄIVINEN

”

Minun feminismini on aate, jonka tavoitteena on edistää tasa-arvoa –kaikkien sukupuolten, ei vain naisten.

Myyttejä, viisauksia ja ikuisia totuuksia

Kesäillan keskusteluja

Raamatusta tiistaisin klo 18

16.5. klo 18 Kallion kirkko: Raamattu keittiössä –ruokaa, juomaa ja ehtymätöntä sielunravintoa.

Vieras: Terhi Hannola

23.5. klo 18 Munkkiniemen kirkko: Sopiiko Raamattu feministin yöpöydälle? Vieras: Fatim

Diarra

30.5. klo 18 Viikin kirkko: Masennus, ahdistus ja Jobin kirjan opetukset. Vieras: Ruben Stiller.

6.6. klo 18 Huopalahden kirkko: Kuolema: pelätty, luvattu, odotettu. Vieras: Linda-Maria

Raninen

20.6. klo 18 Mikaelinkirkko: Enkeleitä ja demoneja: mitä hyvyydestä ja pahuudesta pitäisi ymmärtää? Vieras: Antti Nylén.

– Se on poikien pahoinvoinnin ilmenemismuoto: ei nähdä mitään muuta tapaa rakentaa itselleen roolia kuin ryhtyä vandaaliksi. Pahoinvoinnin taustalla on myös rikkinäisiä perhetaustoja, isättömyyttä, miesten syrjäytymistä ja kuulumattomuutta mihinkään.

Diarra muistuttaa kuitenkin, että suurimmalla osalla Suomen nuorista menee paremmin kuin koskaan aiemmin.

TAKAISIN RAAMATTUUN. Fatim Diarra on lukenut sitä paljon. Paitsi että hän on toiminut partiossa, isosena ja kirkon luottamushenkilönä, hän on myös opiskellut teologiaa kolme vuotta ja tenttinyt Raamattua. Se, että Diarra liittyi kirkkoon ripari-ikäisenä, on oma tarinansa.

– Isäni on superliberaali muslimi Malista. Äitini on agnostikko, mikä liittyy hänen vasemmistolaiseen traditioonsa.

Vanhemmat antoivat Fatimin kulkea kirkolla ja tehdä omat valintansa. Tytär luki sekä Raamatun että Koraanin kannesta kanteen ja päätteli, että kyseessä on sama juttu, mutta eri näkökulmasta. Hän halusi kuitenkin liittyä kirkkoon.

– Raamattu kuvastaa sitä aikaa, jolloin se on kirjoitettu. Sukupuoliroolit olivat hyvin rajattuja alkaen siitä, että Eeva tehdään miehen kylkiluusta. Luomiskertomuksesta lähtien nainen on Raamatussa alisteisessa asemassa, Fatim Diarra miettii. Kirkolla on hänestä paljonkin tekemistä naisten sorron kanssa. Pyhää kirjaa käytetään sorron työkaluna varsinkin kehittyvissä maissa ja Suomessa joidenkin kansanedustajien puheissa. Se on vastenmielistä.

– Osa ihmisistä käyttää kirkossa valtaa siihen, että voi sortaa vähemmistöjä. Tämä heikentää eniten haluani kuulua kirkkoon. Uskoon en kirkkoa tarvitse. Mietin eroamista sormi näppäimistöllä kerran kuussa, mutta en kuitenkaan tee sitä. ■

Teemu Halmela taklaa digipulmia

Digiapu tulee Itä-Helsingissä kotiin asti. Teemu Halmela on yksi vapaaehtoisista auttajista.

TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVA ESKO JÄMSÄ

Itä-Helsingin seurakunnissa on toista vuotta perehdytetty ikäihmisiä digilaitteiden saloihin. Vartiokylän rovastikunnan digiosallisuusprojektin kautta apua on annettu jo yli tuhat kertaa, osin kirkoilla järjestettävissä digiopastustuokiossa ja osin ihmisten kodeissa.

Opastajat ovat vapaaehtoisia, sellaisia kuin vesalalainen Teemu Halmela, 31, joka liittyi jengiin tammikuussa. Kolmen kuukauden aikana hän on tehnyt 17 digiopastuskeikkaa.

– Hyvin yleinen ongelma on ollut se, että on ostettu operaattorilta esimerkiksi tietoturvapaketti, mutta sitä ei olekaan osattu asentaa, Halmela kertoo.

JOSKUS PULMA ratkeaa puolessa tunnissa, mutta onpa Halmela viettänyt kotikäynnillä neljäkin tuntia. Silloin on pitänyt päivittää monia vanhoja laitteita.

– Kirjanpitoni kertoo, että keikan keskimääräinen mitta on kaksi tuntia. Yleensä varaan siihen koko illan.

Päivätyönään Halmela toimii tietoturva-asiantuntijana. Vuoden alussa hän koki, että haluaisi tehdä jotakin oman yhteisönsä eteen. Digiauttaminen tuntui sopivalta.

– Tässä voin antaa omaa osaamistani takaisin yhteisölle, Halmela arvioi.

Ja siltä tosiaan vaikuttaa: kevään aikana hänen eteensä ei vielä ole tullut sellaista ongelmaa, joka ei olisi opastamisella ratkennut.

Halmela on vähän yllättynytkin siitä, miten monenlaisia digipalveluita ikäihmisille on myyty, vaikka he eivät ole aina edes ymmärtäneet, mitä ovat ostaneet. Vapaaehtoistyön haasteet ovat kuitenkin liittyneet eritoten selittämiseen: opastus pitää osata soveltaa asiakkaan lähtötasoon.

– Osa ikäihmisistä on hyvinkin taitavia netin käyttäjiä, toisilla taas on vähemmän kokemusta. Pitää osata selittää niin, että siitä on asiakkaalle jotakin hyötyä.

KAIKEN KAIKKIAAN digiopastaminen on tuonut Teemu Halmelan elämään juuri sitä, mitä hän toivoikin: kokemuksen siitä, että voi olla avuksi.

– Monet ovat olleet todella tyytyväisiä. Se kyllä palkitsee, Halmela sanoo.

Lisäksi hän on saanut jutella vapaaehtoishommassa monenlaisten ihmisten kanssa, sillä se kuuluu kotikäynneillä ilman muuta kuvioon.

– Usein ehdimme siinä juoda myös kahvit, Halmela kertoo.

Digiopastukset jatkuvat Itä-Helsingin kirkoilla vielä tämän kevään. Kotikäyntejä voi kysellä projektityöntekijä Marika Dahlilta. Elokuussa digiosallisuusprojekti loppuu, mutta opastuksia pidetään yhä ainakin Matteuksenkirkolla. ■

Digiopastusta tarjotaan Matteuksenkirkolla tiistaisin kello 12–14 juhannukseen saakka. Muiden Itä-Helsingin kirkkojen opastusaikataulut saa osoitteesta helsinginseurakunnat.fi/digiosallisuus. Lisätietoja antaa Marika Dahl, p. 050 473 6685.

– Osa ikäihmisistä on hyvinkin taitavia netin käyttäjiä, toisilla taas on vähemmän kokemusta, sanoo vapaaehtoinen digineuvoja Teemu Halmela.

Nuorille halutaan lisää vaikuttamisen mahdollisuuksia

Heinäkuussa voimaan astuva uusi kirkkolaki tekee nuorten vaikuttajaryhmistä pakollisia. Nuoria kuullaan jo nyt eri tavoin.

Otetaan kaikki mukaan. Käytetään kunnioittavaa kieltä. Ei kuvata toista ilman lupaa.

Tässä muutama kahdeksasta turvallisemman tilan periaatteesta, jotka voi lukea Hämeenkylän kirkon nuorisotilan seinältä. Vantaalaiset nuorten vaikuttajaryhmien jäsenet eri seurakunnista laativat periaatteet yhdessä.

– Ne ovat tavallaan itsestään selvyyksiä, mutta kun ne ovat tuossa seinällä, itsekin kiinnittää vielä enemmän huomiota omaan käytökseensä ja tulee siitä tietoiseksi, Nina Voutilainen , 20, kuvailee.

– Kun turvallisemman tilan periaatteet ovat tuossa, kaikilla on täällä mukava ja turvallinen olo. Voi olla rauhassa ja hengailla vaan, Kati Toivola, 16, sanoo.

HÄMEENKYLÄSSÄ NUORTEN vaikuttajaryhmä on myös esimerkiksi suunnitellut ja tilannut nuorille omat hupparit ja järjestänyt nuorille Yö kirkossa -tapahtuman. Vaikuttajaryhmä kävi myös seurakuntaneuvoston kokouksessa esittäytymässä ja kertomassa nuorten meiningistä.

Vantaalla nuorten vaikuttajaryhmä on joka seurakunnassa. Pian näin pitäisi olla muuallakin, sillä uuden kirkkolainsäädännön tullessa voimaan 1. heinäkuuta 16–29-vuotiaille tarkoitetuista nuorten vaikuttajaryhmistä tulee pakollisia.

HELSINGISSÄ NUORTEN vaikuttajaryhmä toimii tai on perusteilla seitsemässä seurakunnassa. Herttoniemen seurakunnassa toimii kerran kuukaudessa kokoontuva nuorten hallitus. Nuoret ovat saaneet osallis-

Nina Voutilainen ja Kati Toivola ja muut vaikuttajaryhmien jäsenet Vantaalla laativat turvallisemman tilan periaatteet nuorisotyöhön.

Kellotapulin kesäterassi aloitti toimintansa

Helsingin tuomiokirkon kellotapulin kesäterassi on aloittanut toimintansa. Terassialue on auki säävarauksella elokuun loppuun asti. Aukioloajat voit katsoa osoitteesta kellotapuli.fi.

Tuomiokirkkoseurakunta on viime vuosina halunnut kehittää matkailijoille suunnattuja palveluita vuokraamalla tilojaan yrittäjille. Terassin palvelut tuottaa viime vuoden tapaan Bar Tempo Oy, jolla on A-oikeudet. Uutena

yrittäjänä kellotapulilla aloittaa näyttelijänä tunnetuksi tulleen Ville Haapasalon yritys, Haapasalon Hatsapuri.

Myös Tuomiokirkon kryptaan

tulee kesäksi kahvila. Cafe Hiekka aloittaa toimintansa kryptassa 2. kesäkuuta ja jatkaa elokuun loppuun.

Kävijämäärät Tuomiokirkolla ovat olleet kasvussa tänä keväänä ja turistiliikenteeseen on tullut pieni muutos. Helsingin kaupunkiympäristölautakunta päätti maaliskuussa, että turistibusseja ohjataan esimerkiksi Tuomiokirkon taakse Kirkkokadulle.

Kysymys työajasta etenee hallintooikeuteen

Helsingin tuomiokirkkoseurakunta ja Kirkon työmarkkinalaitos vievät työajan määrittelyä koskevan erimielisyyden Etelä-Suomen aluehallintoviraston (avi) kanssa hallinto-oikeuteen. Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto käsitteli asiaa 2. toukokuuta. Kiistassa on kyse siitä, täytyykö seurakunnassa pitää kirjaa hengellistä, työajatonta työtä tekevien työajasta. Avin mukaan näin pi-

ESKO JÄMSÄ JA HAAPASALON HATSAPURI

Ravintoloitsijat Petri Laitinen ja Kaj Kuhlefelt kuvattiin viime kesänä Helsingin tuomiokirkon kesäterassilla. Terassille tulee myös Ville Haapasalon yritys.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT JOONAS VOHLAKARI

täisi tehdä, ja se on uhannut Tuomiokirkkoseurakuntaa 10 000 euron uhkasakolla. Avin mukaan työaikalain ulkopuolella voisi olla vain siinä tapauksessa, että työaika-autonomia olisi täydellinen eli työntekijällä olisi täysi vapaus päättää työajastaan. Näin ei esimerkiksi papin työssä kuitenkaan yleensä ole.

Tuomiokirkkoseurakunnassa työajattomilta työntekijöiltä kysyttiin, haluaisivatko he siirtyä työajalliseen työhön. Se ei kuitenkaan saanut kannatusta. Samassa prosessissa todettiin työaika-autonomian toteutuvan

JOS VAIKUTTAJARYHMIÄ

tua esimerkiksi tapahtumien suunnitteluun.

– Meiltä on myös kysytty, halutaanko tulla mukaan järjestämään tapahtumia, mikä on tosi kiva, nuorten hallituksen jäsen Peppi Lepola, 16, kertoo.

Jos asia vaatii, nuorten hallituksen puheenjohtaja voi viedä nuorten viestiä eteenpäin seurakunnan työntekijöille tai luottamushenkilöille.

Lukiota käyvä Lepola tuli mukaan nuorten hallitukseen joulukuussa.

– Haluan vaikuttaa siihen, että nuorten ääntä kuunnellaan, meidät huomioidaan ja asiat tehdään meidän näköisiksi. Itse haluan vaikuttaa kirkossa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemaan.

Lukiolaisilla päivät voivat olla pitkiä, mutta Lepola on kokenut, että nuorten hallituksessa toimimiselle löytyy aikaa. Ensi syksyksi on tosin tulossa tauko, sillä hän lähtee vaihto-oppilaaksi Kanadaan.

– Voi olla, että jatkan, kun tulen takaisin Suomeen. Katsotaan sitten, miltä tuntuu.

ESPOOSSA NUORTEN vaikuttajaryhmä on tällä hetkellä nimettynä vain Espoon ruotsinkielisessä seurakunnassa. Leppävaaran seurakunnan johtava nuorisotyönohjaaja Pasi Härkönen suhtautuu nuorten vaikuttajaryhmiin ja niiden pakollisuuteen skeptisesti. Hänen mukaansa kovinkaan moni nuori ei halua sitoutua vaikuttamiseen, siihen, että kokoonnutaan aina tiettyyn paikkaan tiettyyn aikaan.

Hänen mielestään ongelmana on myös se, että vaikuttajaryhmän kautta kuuluu vain pienen porukan ääni.

– Jos laki vaatii, kai tällaisia ryhmiä pitää sitten perustaa, mutta minusta se on kuolleena syntynyt

idea, Härkönen sanoo.

Tämä ei silti tarkoita, etteikö nuoria kuultaisi Leppävaarassakin. Härkösen mukaan nuorten ajatuksia kysytään kasvotusten ja somessa ja he pääsevät tekemään tapahtumista itsensä näköisiä.

– Meillä esimerkiksi toteutettiin Hoosianna-messu niin, että nuoret suunnittelivat sen ja siitä tuli heidän näköisensä. Nuorilta on kysytty myös somessa, millaisia kysymyksiä työhaastatteluun tuleville nuorisotyönohjaajaehdokkaille pitäisi esittää. Heiltä tuli oikein hyviä kysymyksiä.

SEURAKUNNAN TYÖNTEKIJÖIDEN pitää Härkösen mukaan olla nuorten parissa herkällä korvalla.

– Jos joku nuori sanoo puolikkaankin ajatuksen, että ”olisipa kiva, jos…”, siihen tartutaan ja kysytään, että mitä pitäisi tapahtua. Ei pidä tehdä vain sellaista, mikä olisi meidän työntekijöidemme mielestä hyvä.

Nina Voutilainen ja Kati Toivola tunnistavat sen, että monien nuorten on vaikea sitoutua pitkäjänteiseen toimintaan.

– Tunnistan ilmiön ja sitoutuminen voi tuntua vaikealta jos ajattelee, että vaikuttajaryhmissä vain istutaan kokouksissa ja ollaan vakavia. Sen pitäisi mennä niin, että vaikuttajaryhmään voi tulla katsomaan ja kokeilemaan, onko se oma juttu, Voutilainen sanoo.

Voutilaisen ja Toivolan mielestä uusi laki on hyvä juttu. Se voi herätellä erityisesti pienten paikkakuntien seurakuntia ottamaan nuoret paremmin huomioon. Kaikkialla on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että nuoret huomiodaan kaikessa seurakunnan toiminnassa.

– Jos vaikuttajaryhmiä ei olisi, olisi isompi kynnys tuoda mielipiteitä esiin, Voutilainen sanoo. ■

työajattomilla työntekijöillä.

Kun asia etenee hallinto-oikeuteen, Helsingin tuomiokirkkoseurakunnasta tulee ennakkotapaus siinä, miten työaika-autonomiaa tulkitaan. Tuleva päätös koskettaa kirkkoa laajemminkin ja myös muita aloja, joilla tehdään työajatonta työtä.

Tuomiokirkon portaat pestään

Saksalainen siivous- ja puhdistuslaiteyritys Kärcher pesee yhteiskuntavastuuohjelmansa puitteissa Helsingin tuomiokirkon

portaat 15.–17. toukokuuta.

Osa Tuomiokirkon portaista on poissa käytöstä pesun aikana, eikä portaille ole myönnetty käyttölupaa pesupäivien aikana.

Kärcher on aiemmin pessyt muita tunnettuja kaupunkien maamerkkejä kuten Kristus-patsaan Rio de Janeirossa, Kölnin tuomiokirkkoa ja Mount Rushmore -kallioon hakatut entisten presidenttien kasvot Yhdysvalloissa. Helsingin tuomiokirkon portaat ovat kaupungin keskeinen maamerkki.

Vihkiajat keskustan kirkkoihin varattavissa

Vihkiajat vuoden 2024 lauantaipäiville Helsingin ydinkeskustan kirkoissa ovat nyt varattavissa.

Helsingin tuomiokirkon, Vanhan kirkon, Suomenlinnan kirkon ja Johanneksenkirkon lisäksi aikoja voidaan varata nyt myös Kallion kirkkoon.

Vihkiaikoja voi varata Tuomiokirkkoseurakunnan, Kallion seurakunnan ja Johannes församlingin nettisivuilta. Haku päättyy 14.5. klo 23. Tämän jäl-

keen vihkiajat arvotaan. Arvotut ajat ilmoitetaan hääpareille 26.5.2023 mennessä.

Tämän jälkeen jäljelle jääneitä vihkiaikoja voi tiedustella 5.6.2023 alkaen Tuomiokirkkoseurakunnan ja Kallion seurakunnan kirkkoherranvirastoista.

Myös lauantain vihkiaikoja Mikael Agricolan kirkkoon vuodelle 2024 voi varata soittamalla kirkkoherranvirastoon 5.6.2023 lähtien. Arkipäivien vihkiaikoja vuodelle 2024 voi varata 1.5.2023 lähtien soittamalla kirkkoherranvirastoon.

Pasi Härkönen Leppävaaran seurakunnasta ajattelee, että nuoria voidaan kuulla myös muuten kuin vaikuttajaryhmiä perustamalla.

”EI OLISI, OLISI ISOMPI KYNNYS TUODA MIELIPITEITÄ ESIIN. NINA VOUTILAINEN

Peppi Lepola kuuluu Herttoniemen seurakunnan nuorten hallitukseen.

LänsiHelsinki

Haagan seurakunta

Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti klo 10–13, puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi

Diakonian ajanvarauspäivystykset ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 3003

Osoitteet:

Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7 avoinna ma–pe klo 9–17

Striimaukset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla sekä Youtubessa www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

Messu su 14.5. klo 10. Helo, Kolari, Nyrönen. Striimataan. Aamupuuro su klo 9–9.45, keittolounas klo 11.30–12.30.

Helatorstain messu 18.5. klo 10. Muroma-Nikunen, Mattsson, Marte. Hanna-Mari Zinovjev, piano, ja Laura Liikanen, sopraano. Striimataan.

Messu kaatuneitten muistopäivänä su 21.5. klo 10. Kreivi-Palosaari, Helo, Marte. Striimataan. Seppeleenlaskut sankarihaudoilla. Punaisten muistomerkki klo 12, Muroma-Nikunen.

Iltamessu ke klo 18. Kompletorio pe klo 19. Striimataan.

Laudes ke klo 7.30. Striimataan. Ad sextam to klo 12.

TAPAHTUMIA

Tässä ja nyt -konsertti to 11.5. klo 19. Luhmon kamariorkesteri.

Teematorstai 11.5. Klo 12 kirkkohetki, klo 12.15 lounas (6 e), klo 13 kevätlaulajaiset.

Siivet kuin silkkiä – yksinlaulukonsertti helatorstaina 18.5. klo 15.

Timo Ahvenjärvi, baritoni, Lotta Englund, sopraano, Pertti Falk, tenori, Hannu Niemistö, baritoni, Rauni Pääkkönen, sopraano. Pianisti Joel Papinoja. Vapaa pääsy. Kitaristien konsertit ti 16.5. klo 18 ja klo 19. Luhmo.

Haagan laulun konsertti to 25.5. klo 19.

Kirjapiiri to 25.5. klo 18. Joel

Haahtelan Adèlen kysymys.

Perhekerhot ma klo 17.30–19

Tönöllä, to klo 9.30–11 kirkolla, pe klo 9.30–11 Mariankodilla.

Käsityökerho ma klo 13.

Hyvän mielen keidas to klo 15.

Ateria 2 e.

Iltapyhis 3–6-v. to 25.5. klo 17.30.

Lähetyspiiri ma 15.5. klo 14. Mukana Katri Linnasalo.

Hiljaisuuden joogaa® su klo 18.30.

Kierrätyspäivä tuo ja/tai vie la

13.5. klo 11–13 Haaga-salissa. Pientavaraa, ehjää ja puhdasta. Järj.

ympäristötyöryhmä.

Aikuisten syysleiri ma–to 9.–12.10. Siikaniemessä. Täysihoito 140 e. Tied. ja ilm. sanna.laiho@evl.fi, p. 09 2340 3228. Ilm. 11.8. menn. Diakonian kevätretki Salmen

ulkoilualueelle ke 14.6. Lähtö klo 10 kirkolta. Paluu klo 16. Ilm. ja tied. sanna.laiho@evl.fi, p. 050 367 1225. Maksu 5 e 9.6. menn. Ei sovellu liikuntarajoitteisille.

Kannelmäen seurakunta

Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi

helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki

Osoitteet:

Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6

Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

Seuraa somessa:

FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja

perheet

IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Helatorstain sanajumalanpalvelus to 18.5. klo 10.

Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo

18. Hiljaisuudessa 17.5. Taizé-lauluin 24.5.

TAPAHTUMIA

Lauletaan yhdessä to 11.5. klo

10.15 kirkossa. Kevään viimeinen avoin yhteislaulutilaisuus kanttori

Anne Myllylän kanssa.

Työtupa ti 16.5. klo 15–18. Avoin käsityö- ja askarteluhuone Klanulla. Tehdään muun muassa kastesukkia vauvoille.

Eläkeläisten päivähetki ke 17.5. klo 12.30–14 Klanulla. Tervetuloa keittolounaalle, tapaamaan muita eläkeläisiä ja juttelemaan kaikesta taivaan ja maan väliltä.

Kamarimusiikkia Argentiinasta la 20.5. klo 16 kirkossa. Janne Lehtinen, kitara, Janina Lehto, huilu,

Erkki Palola, 1. viulu, Inka Eerola, 2. viulu, Clara Petrozzi, alttoviulu, ja Tuure Paalanen, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Soppatykki kirkon pihalla ti 23.5. klo 12–13.30. Tarjolla kasvishernekeittoa.

Palstakahvit to 25.5. klo 13–14.30. Piipahda kurkistamaan kevään ja kasvun ihmettä seurakunnan palstalle, os. Kartanonhaan palstaalueen palsta nro 49. Miesten piiri tiistaisin klo 13–15

Malminkartanon kappelilla. Hartautta, kahvia ja känttyä, keskustelua maailmanmenosta. Avoin kohtaamispaikka.

Munkkiniemen seurakunta

Virasto: Raumantie 3. Avoinna to klo 9–13. Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi

Osoitteet:

Tule ja laula ihanimmat kesäveisut

Viime keväänä ensimmäistä kertaa järjestetty Suvivirsipyöräily yhdistää ulkoilun, kirkosta toiseen siirtymisen ja laulamisen. Miten tapahtumaan voi tulla mukaan, Kannelmäen seurakunnan kanttori Sirkku Rintamäki?

– Suvivirsipyöräilyyn voi osallistua kulkemalla Munkkivuoren kirkolta alkaen koko reitin tai halutessaan voi tulla laulamaan vain johonkin tiettyyn kirkkoon. Liikkua voi pyöräillen tai kulkea välit vaikka bussilla, autolla tai muulla kulkuvälineellä sunnuntaina 28.5.

Mitä kirkoissa tapahtuu, kun kulkija niihin saapuu?

– Jokaisessa kirkossa on tarjolla matkaevästä, esimerkiksi kahvi ja pulla -tarjoilu, hedelmä tai jäätelö.

– Kirkossa lauletaan Suvivirsipyöräilyä varten koottua lauluvihkoa läpi järjestyksessä ja osa kerrallaan. Ja matka jatkuu seuraavalle kirkolle.

Suvivirsipyöräilyn aikana lauletaan kaikissa kirkoissa Suvivirsi eli virsi 571. Mitä muita kappaleita lauluvihkosta löytyy?

– Siellä on esimerkiksi ”Anttila nyt ampaisee” eli Keväthuumaus, Lintu ja lapsi ja virsi 979 Tulkoon tie sinua vastaan Lastenlauluista löytyvät ainakin Hämähämä-häkki sekä Ihme ja kumma.

– Vihkosessa on myös monia muita kauniita kesälauluja kuten Kalliolle

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET

Messu klo 11 sunnuntaisin Munkkivuoren kirkossa. 14.5. Kaisa Hirvonen ja Senni Valtonen. 21.5. Päivi Vähäkangas ja Senni Valtonen. Messun jälkeen kaatuneitten muistopäivän seppeltenlasku Munkkiniemen sankarihaudoilla klo 13, puhujana rehtori evp Heikki Eskola.

Levollisuuden messu la 13.5. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Kaisa Hirvonen ja Senni Valtonen. Helatorstain messu 18.5. klo 11 Munkkiniemen kirkossa. Jouni Hartikainen ja Senni Valtonen.

TAPAHTUMIA

Yhteisvastuukonsertti Aurinkoblues-lauluja pe 12.5. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e tai valitsemasi summa Yhteisvastuukeräykseen. Maanantaimeditaatio 15.5.klo 19 Munkkivuoren kirkossa. Heikki

kukkulalle ja Karjalan kunnailla.

OUTI ISOTALUS

Suvivirsipyöräily Länsi-Helsingin kirkoissa su 28.5: neljässä eri kirkossa lauletaan kesälauluja. Suvivirsipyöräily alkaa klo 13

Munkkivuoren kirkolta, Raumantie

3. Seuraavat lauluhetket klo 14

Huopalahden kirkko, Vespertie 12, klo 15.15 Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 ja klo 16.30 Kannelmäen kirkko Vanhaistentie 6.

Kanttori Sirkku Rintamäki aikoo itsekin pyöräillä läpi koko Suvivirsipyöräilyn reitin.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.5.

Nenonen. Jos kaipaat lepoa, hiljaisuutta ja tilaa ajatella rauhassa, olet tervetullut maanantaimeditaatioon. Meditaatio maanantaisin 15.5.–19.6.

Iltamusiikkihetki ti 16.5. klo 18

Munkkiniemen kirkossa. Trio Maria Maselska, Hilla Laitinen ja Henna Nieminen, huilu, sello, piano.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Arki-illan perhemessu ja kerhojen kevätjuhla ti 16.5. klo 18 Munkkivuoren kirkossa.

Laulukerho ke 17.5. klo 13–14

Munkkivuoren kirkossa Senni-kanttorin johdolla. Laulamme yhdessä kaikenlaisia tuttuja kappaleita maan ja taivaan väliltä. Kokoonnumme kirkon takaosan kahvilassa kupposen äärellä.

Minun Raamattuni – kesäillan keskusteluja ti 23.5. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Fatim Diarra keskustelee Päivi Vähäkankaan kanssa siitä, sopiiko Raamattu feministin yöpöydälle.

Ilta nuotiolla to 25.5. klo 18–20. Omat paistettavat mukaan.

Pitäjänmäen seurakunta

Toimisto: avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

Osoitteet:

Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4

www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki

www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Perheiden kevätkirkko la 13.5. klo 10.30. Vanne, Ahola, varhaiskasvatuksen väki. Jäätelötarjoilu.

Messu su 14.5. klo 10. Vanne, Vuori, Ahola, Mária Záborszky.

Helatorstain messu ja Toivon

seurat 18.5. klo 10. Vuori, Nuorkivi, Raita Viljakainen. Seuroissa Petri Tikka, Eeva Tikka, uskonnonfilosofi Aku Visala ja Maika Vuori.

Messu su 21.5. klo 10. Kekäläinen, Vuori, Viljakainen. Messun jälkeen kunniakäynti Pitäjänmäen sankarihautausmaalla, Sotarovastintie 7. Puhujana Maika Vuori.

TAPAHTUMIA

Päivärukous ma–ti, to–pe klo 12 kirkossa. Rukoushetkessä huomioimme tarpeen mukaan ajankohtaisia ja henkilökohtaisia rukousaiheita.

Kauden viimeiset perhekerhot pe 12.5. klo 10 Kauppakeskus Ristikossa Konalan Asukastilassa ja ma 15.5. klo 10 kirkolla.

Valonpilkahduksia – nuorten

aikuisten olohuone ti 16.5. klo 18 kirkolla. Ruokaa, seuraa, rukousta. Rukouspiiri keskiviikkoisin klo 13 kirkolla. Rukoilemme yhteisten ja omien asioiden puolesta.

Kauden viimeinen Raamattupiiri ma 22.5. klo 18.30 kirkolla. Ilmoittautuminen syksyn kirkkomuskareihin 11.5. alkaen kotisivujen kautta. Retki Imatralle to 1.6. Lähtö kirkolta klo 8, paluu klo 21. Hinta 60 e sis. bussikuljetukset, kiertoajelun, opastuksen, ruokailun ja museokäynnin. Ilm. ti 23.5. klo 15 mennessä seurakuntatoimistoon. Lisät.

Haka Kekäläiseltä, p. 040 582 9891.

Keskusta

Tuomiokirkkoseura kunta

Virasto: Bulevardi 16 B

ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–12, to–pe klo 9–12 p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi

helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko

Osoitteet:

Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–14

Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, to–la klo 12–16

Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe klo 12–15

Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

Annankulma, Annankatu 14D

Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha

Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko

Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu su klo 10 Tuomiokirkossa (myös Youtube), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu (ja pyhäkoulu) Agricolan kirkossa, klo 12

Hyvän toivon kappelissa, klo 14

Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. su ja juhlapyhinä), klo 18

Tuomasmessu Agricolan kirkossa.

Vanhan kaavan messu su 21.5. klo 12 Mikael Agricolan kirkossa.

Viikkomessu to klo 12 Tuomiokirkossa. Ei 18.5.

Helatorstain messu to 18.5. klo 10

Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa sekä Anglikaaninen helatorstain messu Agricolan kirkossa.

Tuomiokirkossa samalla pappisvihkimysmessu. Piispa Teemu Laajasalo saarnaa.

Iltakirkko la klo 18 Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA

Annankulmassa:

Annankulman olohuone ke ja to

Rakkautta

kukkaloiston keskellä

Miltä tuntuisi mennä naimisiin Helsingin kauneimmassa puistossa? Sinä ja rakkaasi kukkaloiston keskellä vastaamassa toisillenne ”tahdon”? Haagan Rodopuistossa järjestettävässä Hääyössä 10.6. se on mahdollista. Hääyössä avioituminen on helppoa: tarvitsette mukaanne vain toisenne ja todistuksen avioliiton esteiden tutkinnasta –seurakunta järjestää loput eli musiikkia vihkihetkeen, juhlakahvit sekä mahdollisuuden valokuvaukseen vihkimisen jälkeen. Ilmoittaudu 2.6. mennessä haaga.srk@evl.fi

Rodopuiston Hääyö la 10.6.: vihkimiset klo 18–23.30.

Gospelia Suomenlinnassa

Jo lähes kymmenen vuoden ajan Suomenlinnan kirkossa on kuukausittain vietetty musiikillisia rukoushetkiä yhdessä Jukka ja Tove Leppilammen kanssa. Tule mukaan kokemaan rukousta ja gospelia –rukoushetken lempeä voima. Tilaisuudessa myös pientä tarjoilua kryptassa.

Gospel & Prayer – rukousta ja gospelia su 21.5. klo 14–15. Suomenlinnan kirkko.

klo 11 ja pe klo 9. Ei 18.–19.5. Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse/sähköpostilla/ netin yht.ottolomakkeella sekä ke klo 12–12.30 puhelimitse alueen työntekijälle tai käymällä paikan päällä Annankatu 14 D tai Hyvän toivon kappelilla, Länsisatamankatu 26–28. Yht.tiedot virastosta/ netistä.

Vanhan kirkon vapaaehtoistoiminnan jatko ke 17.5. klo 16. Tilaisuus on avoin kaikille Vanhassa kirkossa jo vapaaehtoisena toimineille ja uusille, kiinnostuneille vapaaehtoistoimijoille.

Bulevardin pihasalilla:

Naisten raamattupiiri ma klo 14. Raamattupiiri to 11.5. klo 16.30.

Hyvän toivon kappelilla: Yhteisöruokailu ma 8.5. klo 17.

MLL:n iltaperhekerho ma 15.5. klo 18.15.

Kappelikahvila ti klo 14.

Perhekerho ma 15.6. ja ti 16.6. klo 9.30.

Vauvaperhekerho ti 16.5. klo 13.

MLL:n perhekerho ke klo 9.30.

Ekumeeninen luottamuksen

gospelia su 21.5. klo 14.

Tuomiokirkolla:

Aamurukouspiiri ma klo 7.30. Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki ma klo 18 kappelissa. Päivärukous ma, ti ja pe klo 12. Ei 19.5.

Kellotapulin ja terassin ravintolapalvelut avoinna 1.5.–31.8.2023.

Touko–kesäkuu: ke–pe klo 15–21, la klo 13–21, su klo 13–18.

Short presentation in English Mon 22.5. and Tues 23.5. at 11 am. Päiväkonsertti ke klo 12.

Seniorijumppa ke 17.5. klo 9.30 kryptassa.

Kristillinen meditaatio ke klo 18 kappelissa.

Tyhjän sylin rukoushetki la 13.5. klo 16.30 kappelissa.

Cantores Minores – Perinteinen äitienpäiväkonsertti su 14.5. klo 17. Liput ticketmaster.fi tai tuntia ennen ovelta.

Vanhalla kirkolla:

Päiväkonsertti ti klo 12.

Vanhan kirkon varpuset ke klo 14.30. Lasten kuorokerho.

Vanhan kirkon keskiviikot klo 18. 11.5. Sanan äärellä yhdessä ihmetellen ja kysellen. 17.5. Virsilauluilta.

Mahdollisuus keskusteluun

päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18. Pappi tavattavissa to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Ei 18.5.

Tarkista ajankohtaiset tiedot ryhmätoiminnasta helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta

Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi

rukoushetki to klo 9.30.

Tuolijumppa to 19.5. klo 17.

Musaryhmä to 11.5. klo 18.

Raamattupiiri pe 19.5. klo 18.

Luomakuntakerho pe 12.5. klo 15.30.

Hiljaisuuden jooga pe 12.5. klo 17.

Katajanokan seurakuntakodilla:

Lasten kerho ke 17.5. klo 16.30.

Perhekahvila pe 12.5. klo 10.

Meritullissa:

Seniorijumppa ma klo 10 ja 11 liikuntasalissa.

Lasten liikuntakerho ti klo 9.30 liikuntasalissa.

Perhekerho to 11.5. klo 15.

Leikkilauantai la 20.5. klo 9.30.

Mikael Agricolan kirkolla: Tribe-tiistai ti klo 16.30. After school ke klo 15.

Perhekerho pe 12.5. klo 9.30.

Suomenlinnan kirkolla:

Koululaisten Olkkari ti 16.5. klo 14.

Voimasiskot – avoin ryhmä naisille ti 16.5. klo 17.45 Suomenlinnan kirkon kryptassa.

Rukouksen ilta ke klo 18 Suomenlinnan kirkon kryptassa. Gospel & Prayer – Rukousta ja

Osoitteet: kallionseurakunta.fi

Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET

Kallion kirkossa: Iltamessu maanantaisin klo 18. 15.5. ja 22.5. Partti. Matkalaisen messu tiistaisin klo 18. 16.5. ja 23.5. Helanne. Meditatiivinen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 17.5. Lindfors, Anima mea, joht. Vuori. 24.5. Lindfors, Anima mea, joht. Korhonen. Messun jälkeen tee ja meditatiivisen kirjoittamisen hetki, Nina Klemmt ohjaa.

Kivimessu torstaisin klo 18. 25.5. Reina, Niskala. Helatorstain messu 18.5. klo 10. Lindfors, Helanne, Niskala. Iltamessu perjantaisin klo 18. 12.5. ja 19.5. Hynninen. Perjantai-illan lectio klo 17–18 kappelisalissa. Beatles-messu la 13.5. klo 11. Virsien sijaan lauletaan Beatles-

TAPAHTUU 12.–26.5.

kappaleita. Pappina Esa-Pekka

Helanne, mukana Helsinki Beatles Weekend -festivaalin esiintyjiä.

Messu on hyvin suosittu, joten tule ajoissa paikalle!

Äitienpäivän messu su 14.5. klo 10. Kotakorpi, Partti, Niskala, Lipponen. Kakkukahvit.

Messu su 21.5. klo 10. Uusi-Rauva, Lindfors, Mäki-Kokkila, Oksanen, Salonkikuoro.

Alppilan kirkossa:

Tasausmessu sunnuntaisin klo 16.

14.5. Äitienpäivän Tasausmessu

Partti, Niskala. Kakkukahvit. 21.5.

Tasausmessu Taizé-hengessä.

Viljamaa, Oksanen, Kääriä.

Lähetysseurat to 18.5. klo 14.

Pentin ja Railin seurat. Mukana kirkkoherra Martti J. Toivanen, kappalainen Lauri Salminen, teol. tri Martti Kola, lääk. tri Håkan

Hellberg ja Marita Hellberg. Veisaamme Siionin virsiä ja tapaamme toisiamme kahvikupin äärellä. Kaikki ovat tervetulleita!

Kiinankielinen messu su 14.5. ja 21.5. klo 13.

TAPAHTUMIA

Mozart: Requiem su 14.5. klo 17

Kallion kirkossa. Joht. Paavo

Hyökki, solisteina Kaisa Kraft, Marika Kivinen, Tero Harjunniemi ja Nicholas Söderlund, Chorus

Cathedralis Aboensis, Kirkkonummen kamariorkesteri. Liput

30/25/17 e, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi.

Sibelius-Akatemian urkututkintokonsertti ma 22.5. klo 14.30–

15.30 Kallion kirkossa. William Häggblomin improvisaatiotutkintokonsertti. Vapaa pääsy.

Idän ja lännen lauluja – Hiljaa

Ensemble ti 23.5. klo 19 Kallion kirkossa. Liput 15 e.

Monikulttuurinen ilta la 13.5. klo

17–20 Alppilan kirkossa. Mahdollisuus pelata pingistä, koripalloa, lentopalloa ja seurapelejä. Mukana työntekijöitä ja vapaaehtoisia.

Tarjolla teetä, kahvia, virvoitusjuomia ja pientä purtavaa. Tervetuloa mukaan!

Lapsi hoitoon ja treffeille! ti 23.5. klo 17–20. Haluatko mennä syömään, leffaan tai käydä kävelyllä?

Omaan aikaan on nyt mahdollisuus, kun Kallion seurakunta tarjoaa lastenhoitoa 2–8-vuotiaille kerran kuussa tiistaisin Vapaakaupungin lastenhuoneessa, kauppakeskus Redissä. Paikkoja rajoitetusti. Ilmoittautumiset hilpi.s.perttula@evl.fi, p. 050 475 7597.

Lauttasaaren seurakunta

Seurakunnan infopiste: Myllykallionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta. Avoinna ma–pe 10–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi

Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi

Retriitti kutsuu kuulemaan sydäntä

Sydänääniä ja sydämen ääniä -retriitti tarjoaa tilaa olla ja hengittää rauhassa. Kuule omat ja Jumalan sydänäänet, nauti merellisestä luonnosta ja aisteistasi, jotka avautuvat hiljaisuudessa aivan uudella tavalla. Retriitti on täysin hiljainen ja siellä saa olla turvassa hiljaisuuden sylissä.

Tarjolla on maukasta ruokaa ja kirjoja luettavaksi. Teemme myös pienen valokuvallisen meditaatioharjoitteen. Ohjaajina toimivat diakoni ja retriitinohjaaja Nina Klemmt ja pappi Kallion seurakunnasta. Retriitin hinta on 40 euroa. Ilmoittautuminen päättyy 14.5. Ilmoittautuminen: nina. klemmt@evl.fi

Sydänääniä ja sydämen ääniä -retriitti 27.–28.5. klo 11–17 Villa Salmelassa, Meri Perttilän polku 8.

Ole läsnä pyhän edessä

Kaipaatko lepoa, hiljaisuutta ja tilaa ajatella rauhassa? Tervetuloa Munkkivuoren kirkkoon kristilliseen meditaatioon. Kristillisessä meditaatiossa on kyse syvällisestä ja mietiskelevästä läsnäolosta pyhän edessä. Meditaatio on siis tapa olla läsnä paitsi itsensä, myös Jumalan kanssa.

Kristillinen meditaatio ei vaadi osallistujaltaan erityisiä taitoja, vain paikalle tulemista ja ehkä kaipuuta hiljaisuuteen. Voit käydä vain yhden kerran tai vaikka joka maanantai. Vetäjänä Heikki Nenonen.

Maanantaimeditaatiot 15.5.–19.6. klo 19 Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3.

Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b, avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 11.

Hiljaisuuden viikkomessu keskiviikkoisin klo 18.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11. Helatorstain messu 18.5. klo 11. Kaatuneiden muistopäivän kaksikielinen messu st. Jacobin kirkossa 21.5. klo 10. Seppeleiden lasku sankarihaudoilla klo 9.30.

Helluntain messu 28.5. klo 11. Mukana Barcarola-kuoro.

Larun POP-messu 28.5. klo 18.

TAPAHTUMIA

Suomen Laulu 123 vuotta -juhlakonsertti 13.5. klo 19. Vapaa pääsy.

LMO:n orkestereiden ja kuoron konsertti 15.5. klo 18. Vapaa pääsy. Käsityöpiiri 22.5. klo 13 B-rapun aulassa.

Diakonian retki Tampereelle 31.5. Lähtö kirkolta klo 9. Emil Aaltosen museo, buffetlounas, kiertoajelu ja munkkikahvit Pyynikin näkötornissa. Paluu n. klo 18. Lauttasaarelaiset etusijalla. Ilmoittautumiset

9–15 ja pe klo 9–14. Aamiaista klo 9–11. Lounasta klo 11–14. Lisää tapahtumia lauttasaarenseurakunta.fi.

Paavalin seurakunta

Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi

Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET

Messu 14.5. klo 10. Flinck, Aitolehti ja Pellikka. Mukana St Nicholas Chamber Choir.

Puolen tunnin messu 17.5. klo 18. Valkeapää ja Pellikka. Helatorstain messu 18.5. klo 12. Koivisto ja Pellikka. Mukana Graduale-kuoro.

Messu 21.5. klo 10. Aitolehti, Koivisto ja Kiiski. Mukana Vokaaliyhtye Incanto.

Puolen tunnin messu 24.5. klo 18. Rannanpää-Kortelainen ja Pellikka.

TAPAHTUMIA

Ruusunkukkia 11.5. klo 19. Sekakuoro Lenton kevätkonsertti, joht.

Jenni Tervo. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.

From dusk to dawn 12.5. klo 18. Ingrit Malleuksen kuoronjohdon

14.15. Maksuton. Ei ilm. Suloista urkumusiikkia vauvoille 17.5. klo 10–10.30 kirkossa. Nauti lempeistä urkujen sävelistä lapsesi kanssa. Kaikenikäisille. Tarjolla kahvia. Ruut Kiiski, urut. Leipurinallen muskarikirkko 28.5. klo 15. Helluntaipäivän musiikillinen hetki lapsille. Vietetään kirkon synttäreitä, lauletaan ja leikitään. Sopii kaikenikäisille lapsille. Huomioimme erityisesti 2–4-vuotiaat. Tarjoilua ja ongintaa.

Töölön seurakunta

Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15. Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15. Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 13–17, p. 09 2340 6300, toolo. srk@evl.fi

Osoitteet:

Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16

Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3

Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b

Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET

24.5. mennessä Tainalle, p. 050 380 3532. Hinta 30 e.

Grilli- ja saunailta 27.5. klo 16–20. Naiset klo 16–18, miehet klo 18–20. Grilli kuumana, mukaan omat grillattavat. Saunamaksu 5 e. Kummipäivä kirkolla 4.6. Lapsille, kummeille ja lasten läheisille. Ohjelmassa muun muassa Kummimuskari, grillausta, rastirata, askartelupiste ja pakopelihuone. Lisätietoja sanna.yli-koski-mustonen@ evl.fi.

Perhekerhot maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 sekä keskiviikkoisin klo 13–15.

Nuortenillat Kryptassa joka keskiviikko ja perjantai klo 18–21.

Raamattupiiri parillisten viikkojen torstaina klo 18–19.30 Vattuniemitilassa.

Rukouspiiri tiistaisin klo 18–19 Vattuniemi-tilassa.

Kuoro kaikille -harjoitukset torstaisin klo 17–17.50. Kaikki ovat tervetulleita.

Isien lenkkiryhmä torstaisin klo 18. Lenkkeilyä, sauna ja lyhyt hartaus. Lähtö C-portaan edestä klo 18. Töppösryhmä joka kuun 2. tiistai klo 11.

Kirkkokahvila avoinna ma–to klo

A-tutkintokonsertti. Sibelius-Akatemian Vokaaliyhtye ja Ahjo Ensemble. Vapaa pääsy. Vox Silentii: Laulumeditaatio Sydämen huokauksia 19.5. klo 17–18. The prayers from our hearts yhteistyössä. Vapaa pääsy. Lipaskeräys Yhteisvastuukeräykselle.

Tanssillinen päivä 13.5. klo 10–20. Tanssia, hiljaisuuden joogaa, alustus ja keskustelua.

Mielessä mukana: Hyvän mielen lauantairetki 13.5. Helsingin Taidehallille Nuoret2023-näyttelyyn.

Lähtö Paavalinkirkolta klo 13.30. Maksuton. Ilm. viim. 12.5. nina. liikala@evl.fi tai p. 050 322 8613.

Villiyrttikurssi 23.5. klo 11–13. Tule tutustumaan parhaimpiin kauden villiyrtteihin ja käytä niitä päivittäin ruoanlaitossa. Ohjaajana Taina

Virtanen. Ilmoittautuminen seurakunnan virastoon 16.5. mennessä. Maksuton. Mukaan mahtuu kahdeksan henkilöä.

Meditatiivinen tanssi ma klo

17.15–18.15 yläsalissa. Yksittäinen kerta 6 e. Ilm. ja tied. saraaho@gmail.com tai p. 050 490 6014. Viimeinen kerta 29.5. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846. Hyötyruokajakelu ke klo 14 Hermannin diakoniatalolla, Hämeentie 73.

Ystävyydenkahvila ke klo 14–15. Mukana diakoniatyöntekijät. Lempeä liikunta ke klo 13.30–

Temppeliaukion kirkko:

Messu su 14.5. klo 10. Käyrätorvikvartetti, Helsinginkadun Filharmonikot.

Urkumessu to 18.5. klo 10. Messu su 21.5. klo 10. Lempikuoro, joht. Lauri Marjamäki.

Töölön kirkko:

Messu su 14.5. klo 12. Äitienpäivän kirkkokahvit.

Rukousmessu to 18.5. klo 17.

Messu su 21.5. klo 12.

Arki-illan ehtoollinen ke klo 18. Kirkkohetki sanan ja ehtoollisen äärellä.

Meilahden kirkko: Messu su 14.5. klo 12. Äitienpäivän kirkkokahvit. Messu su 21.5. klo 10. Herättäjäyhdistyksen kirkkopyhä, saarna Tuukka Kauhanen, Veisuuveljet. Messun jälkeen seurat.

Fokus:

Arki-illan ehtoollinen to klo 18. Kirkkohetki sanan ja ehtoollisen äärellä.

TAPAHTUMIA

Kaikki tapahtumat seurakuntatoolo.fi.

Temppeliaukion kirkko avoinna päivittäin vierailijoille. Opastuksia ja musiikkielämyksiä läpi kevätkauden. Tarkemmat tiedot temppeliaukionkirkko.fi.

Diakonia arkisin p. 09 2340 6318 tai asiointi.helsinginseurakunnat.fi. Ruoka-apu tauolla kesä–heinä-

kuussa.

Aikuisten syysleiri 9.10.–12.10. Siikaniemessä. Hinta 140 e. Lisätiedot ja ilm. Maija Åker p. 09 2340

6370 tai Sanna Laiho p. 09 2340 3228.

Syyskauden muskariryhmien ilmoittautuminen käynnissä.

Tiedustelut jenni.paaso@evl.fi, p. 050 596 5601.

Lapsiperheiden syyskauden esite noudettavissa kirkoilta ja Triplan Fokuksesta.

Waste&Feast lounasruokailu pe 12.5. klo 11.30–12.30 Ruskeasuon

Rastissa. Aikuiset 2 e ja lapset alle 12-v. 1 e.

Hopeapiiri pe 12.5. klo 13–14.30

Töölön kirkon seurakuntasalissa.

Urkukonsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi su 21.5. klo 18 Temppeliaukion kirkolla. Henri Hersta, urut. Ohjelma 5 e.

Fokuksessa:

Death Cafe ke 24.5. klo 18–20.

Kuolevan hoitajat, kuolleen laittajat, itkijänaiset, lohtuhuivin kantajat. Mikä on miehen työ kuoleman äärellä? Mitä on kuolema ja kuolevaisuus miehen näkökulmasta?

Aiheesta alustaa pastori Visa Viljamaa.

Tiedän paikan armahan – vanhoja koululauluja yhteislauluna to 25.5. klo 16.30. Vohveli- ja kahvitarjoilu.

Perheiden kesäretket:

Temppeliaukion kirkko ma 5.6. klo 12.30. Maksuton kirkkokierros, keksi- ja mehutarjoilu, kasvinistutus.

Mustasaari ti 6.6. klo 10. Lautta klo

10 Hiekkarannantie 5. Paluu klo

14.30. Muskarituokio kappelissa klo

10.30. Omakustanteinen lounas, aikuiset 11,50 e, lapset 1 e/ikävuosi.

Piknik ke 7.6. klo 10 Meilahden arboretum, Johannesbergintie 7.

Tapaaminen nurmikentän ison koivun alla. Kaikenikäisten puistojooga klo 10.15 ja 13. Omat eväät.

Seurasaari to 8.6. klo 11. Tapaami-

nen Seurasaaren sillan saaren puolen päässä. Koko perheen olympialaiset. Omat eväät.

Suomenlinna ma 12.6. Lautta

Kauppatorilta klo 10. Tapaaminen

HSL:n odotustilassa. Tutustuminen

Suomenlinnan kirkkoon, maksuton ryhmän mukana. Vesikko, Kuninkaanportti, leijan lennätystä. Omat

eväät tai omakustanteinen lounas. Temppeliaukion kirkko ti 13.6. klo 12.30. Maksuton ryhmän mukana. Aikuisen seurassa leikkimielinen ja osallistava lastenopastus.

Mustasaari ke 14.6. Lautta klo 12 Hiekkarannantie 5. Paluu klo 16.40. Omakustanteinen lounas, aikuiset 11,50 e, lapset 1 e/ikävuosi.

Piknik to 15.6. klo 10 Meilahden arboretum, Johannesbergintie 7. Tapaaminen nurmikentällä ison koivun alla. Puistojooga kaikenikäisille. Pienimmille ämpärimuistipeli, perinneleikkejä. Omat eväät. Ilmoittautuminen retkille. Ilm. Mustasaareen 21.5. mennessä, sekä

moniko lounastaa. Ilm. muille retkille 31.5. mennessä reija.lind@ evl.fi, tiedustelut p. 050 387 7146.

Hermannin Diakoniatalon Varustamo

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Matalankynnyksen vertaistukea lämpimällä ja ammatillisella otteella ti klo 9.30–11. Kokemusasiantuntijat auttavat rikos-, päihdeja asunnottomuusaiheissa sekä muissa elämän haasteissa ja tilanteissa. Muina aikoina Petri p. 050 523 0614 ja Marika p. 050 576 3639.

Päivystys myös ma–pe klo 9.30–11, paitsi ke klo 11–12.30.

Hermanni House Band kruunaa klubi-iltojen kevätkauden päättäjäiset ke 17.5. klo 18.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta

Virasto: Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi

Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirenin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi facebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk

JUMALANPALVELUKSET

Messu su Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12.

Helatorstain messu Kulosaaren kirkossa to 18.5. klo 10. Messun jälkeen pieni pyhiinvaellus Leposaareen Kulosaaren kirkon pihalta klo 12.

Helatorstain messu to 18.5. klo 12

Myllypuron kirkossa.

Gospelmessu Kulosaaren kirkossa su 21.5. klo 10 ja kunniakäynti

Leposaaren sankarihautausmaalle klo 12.

Levollisuuden messu Laiturissa ke 24.5. klo 18.

Helluntain juhlamessu Myllypuron kirkossa su 28.5. klo 12. Kamarikuoro Ora. Luottamushenkilöt siunataan tehtäväänsä. Huom! Ei messua Kulosaaressa.

TAPAHTUMIA

Äitienpäiväkonsertti Myllypuron kirkossa pe 12.5. klo 18.30. Itä-Hel-

singin musiikkiopiston oppilaat. Vapaa pääsy.

Yhteisvastuukonsertti Myllypuron kirkossa ke 17.5. klo 19. Johannes Österlund ja Jyrki Keinänen. Vapaa pääsy.

Naiskuoro Pihlajan 20-vuotisjuhlakonsertti Myllypuron kirkossa su 21.5. klo 18. Liput 20 e/aikuiset, 12 e/lapset, opiskelijat, eläkeläiset.

Urkusatu Sateenkaaren aarre Myllypuron kirkossa ke 24.5. klo 10.30. Marika Leino ja Marika Sointula. Sopii myös perheen pienimmille.

Itä-Helsingin musiikkiopiston konsertti Myllypuron kirkossa ke 24.5. klo 18.30. Sonettikuoro ja Prima Nota -jousiorkesteri. Vapaa pääsy.

Kuorojen kevätkonsertti Myllypuron kirkossa to 25.5. klo 19. Herttoniemen Sointu ja Helsingin Helmi, johtajana Henna Dolk-Viksten. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu.

Iltaruoka torstaisin Myllypuron kirkossa klo 16 (ei 18.5.).

Maksutonta digiopastusta Laiturissa joka to klo 14–15.

Alakoululaisten kesäpäiväleiri Myllypuron kirkolla 5.–9.6. klo 9–14 on tarkoitettu 1.–4.-luokkalaisille. Päiväleirin hinta 25 e/lapsi sisältää lämpimän aterian kolmena päivänä ja leiriohjelman. Kahtena retkipäivänä omat eväät. Ilmoittautuminen nettisivuillamme 28.5. mennessä. Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja: Sinikka Backman p. 050 596 8946.

Mikaelin seurakunta

Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800 tai helsinginmikaelin.srk@evl.fi.

Osoitteet:

Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot) Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5, p. 09 2340 6422 (suntiot)

Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET

Kappelimessu Puotilan kappelissa torstaisin klo 18.

Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa perjantaisin klo 12.

Tyhjän sylin messu Puotilan kappelissa la 13.5. klo 15. Lapsen menettämisen surun tai lapsettomuuden kivun kanssa eläville. Hiljaisuutta, rukousta, musiikkia ja ehtoollinen. Tilaisuuden jälkeen voit halutessasi jäädä juttelemaan papin kanssa.

Messu su 14.5. Vartiokylän kirkossa klo 10, Petri Bäckström, laulu; Mikaelinkirkossa klo 12, isoset siunataan tehtäviinsä.

Perheretki Mustasaareen

Nauti alkukesän kauneudesta Mustasaaressa.

Lautta lähtee klo 10 ja paluu klo 14.30.

Lapsille tarjolla muskarituokio kappelissa klo 10.30.

Mahdollisuus lounaaseen (aikuiset 10,50 e ja lapset 1 e/ikävuosi).

Ilmoittaudu 21.5. mennessä: reija.lind@evl.fi

Retki Mustasaareen ti 6.6. klo 10–14.30. Lautta lähtee osoitteesta Hiekkarannantie 5.

Helatorstain messu to 18.5. klo 12 Mikaelinkirkossa, mukana Itä-Sointu-kuoro.

Ehtoollishartaus pe 19.5. klo 13.30. Kontulan seniorikeskuksessa, os. Kontukuja 5.

Messu su 21.5. Vartiokylän kirkossa klo 10, kirkkokahveilla uusien messusävelmien harjoittelua; Mikaelinkirkossa klo 12, mukana Cantus Novus -kuoro.

Perheiden kevätkirkot ti 23.5. klo 10 Mikaelinkirkossa ja Vartiokylän kirkossa. Mitä ihmettä! Perheiden kevätkirkoissa kurkataan eväskoriin, lauletaan, leikitään ja hiljennytään.

Tarkemmat tiedot toimittajista luettavissa verkkosivuiltamme.

TAPAHTUMIA

Mikaelinkirkolla:

Maanantaikahvit klo 13. 15.5. Päivi ja Martti Poukka tuovat terveisiä Japanin lähetystyöstä. Rukouspiiri tiistaisin klo 10. Mikaelin Reippailijat – naisten liikuntaryhmä keskiviikkoisin klo 10.

Tuolijumppaa to 25.5. klo 10.15. Ruokaa, iloa ja valoa -diakoniaruokailu torstaisin klo 11.

Raamatturyhmä: Evankeliumin valossa – suuria kysymyksiä elämästä torstaisin klo 18.

Vartiokylän kirkolla: Neuleklubi maanantaisin klo 11.30. Maanantain iltaruoka maanantaisin klo 16.30.

Soppakirkko ti 16.5. klo 12. Laulut soikoon! keskiviikkoisin klo 13. Lauletaan yhdessä virsiä, kansanlauluja ja iskelmiä. Raamattu elämään ma 22.5. klo 18. Raamattupiiri Jukka Norvannon opetuksia kuunnellen, alkaen Matteuksen evankeliumista. Keskustelua opetuksesta ja rukousta vapaaehtoisten vetäjien johdolla. Puotilan kappelilla: Puotilan Olohuone ti 16.5. Bussiretki Sipoon keskiaikaiseen kirkkoon, lähtö Puotilan kappelilta klo 12. Tied. ja ilm. Anne Sarlin p. 041 518 1478. Ti 23.5. ”Herrasmieskisa” kappeliympäristössä, Juhani Hartela, klo 13 kahvit, klo 14 alkaa ohjelma.

Sateenkaaren aarre

Myllypuron kirkolle, Neulapadontie 12, voi tulla kuuntelemaan myös perheen pienimmille sopivaa urkusatua Sateenkaaren aarre

keskiviikkona 24.5. kello

10.30. Urkuja soittaa Marika Leino ja lukijana toimii

Maija-Leena Linna. Esitys kestää noin puoli tuntia.

Parkkipaikka löytyy Tuulimyllyntien päästä.

Rukouspiiri maanantaisin klo 9. Mikaelin Laulajien kevätkonsertti ti 23.5. klo 19. Joht. Jukka Okkonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ajanvaraus diakonityöntekijälle p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo 12–14. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30. Pyhäpäivinä ei päivystystä.

Roihuvuoren seurakunta

Seurakuntatoimisto ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi

Osoitteet:

PEKKO VASANTOLA

TAPAHTUU 12.–26.5.

Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13

Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET

Roihuvuoren kirkossa:

Messu su 14.5. klo 10. Kaskinen, Ronkainen, Tiainen.

Helatorstain messu 18.5. klo 10. Lyytinen, Niva-Vilkko.

Messu su 21.5. klo 10. Salonen, Takala, Tiainen. Lopuksi kirkkokahvit ja Siionin virsien veisuut. Lyhyt iltamessu keskiviikkoisin klo

18.

Laajasalon kirkossa:

Gospelmessu su 14.5. klo 12. Kaskinen, Ronkainen. Tuuli Malve & Houseband.

Messu su 21.5. klo 12. Salonen, Takala, Tiainen.

TAPAHTUMIA

Äitienpäivän aaton konsertti la 13.5. klo 15 Laajasalon kirkossa.

Lapsikuoro Kipinä, joht. Tuuli

Malve, lapsikuoro Riimu, nuorten

kuoro Saundi, lauluyhtyeet Usva ja Frida, joht. Minna Wesslund. Keväisen metsäisiä lauluja. Vapaa pääsy. Äitienpäivän yhteisvastuukonsertti – Mieskuoro Könsikkäät su 14.5. klo 18 Laajasalon kirkossa. Vieraina Helsingin Balalaikkaorkesteri ja folkyhtye Kukkanen. Liput 15 e tuntia ennen ovelta tai ennakkoon Laajasalon kirkolta ma–to klo 10–14 sekä netistä: konsikkaat.fi.

Kevätlaulajaiset ti 15.5. klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa. Kamarikuoro Cantiamo, joht. Teemu Suominen, Henna Nevala, sopraano, Markku Känninen, harmonikka ja trumpetti, yhteislaulua. Kolehti Kirkon Ulkomaanavulle. Klo 18 on tarjolla kahvit.

Tukikonsertti pakistanilaisen seurakunnan hyväksi su 21.5. klo 18. Arja Suorsa-Rannanmäki, piano, ja Maarit Kirvessalo, viulu. Vapaa pääsy. Ohjelman 20 e tuotto ohjataan Lahoressa sijaitsevan seurakunnan kirkon kunnostamiseen.

Puhallinorkestereiden kevätkonsertti ma 22.5. klo 19 Laajasalon kirkossa. Itä-Helsingin musiikkiopisto. Vapaa pääsy.

Vanhusten virkistyspäivä ti 23.5. klo 11–15 Laajasalon kirkolla. Kohtaamisia ilon äärellä Maria Baric Company, lounas ja ehtoollinen. Bussikuljetus Roihuvuoren kirkolta klo 10.15. Ilmoittautumiset, ruokavaliot ja tieto tuletko bussikuljetuksella seurakuntatoimistoon ma

15.5. mennessä (ks. tiedot yllä).

Diakonian päiväsauna ti 16.5. klo

13–15 Laajarannassa jaksamisen tai päihteiden kanssa kamppaileville.

Tuo oma pyyhe, tarjolla pikkupurtavaa. Huom. diakoniasauna on kevään viimeinen.

Diakonian ajanvaraus puhelimitse

Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758, tai: roihu-

vuori.diakonia@evl.fi.

Vuosaaren seurakunta

Seurakunnan virasto: Satamasaarentie 7, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, pe vain sähköpostilla ja puhelimitse 10–13.

Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7.

Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3.

Katukappeli, kauppakeskus Columbus.

14–17. Mukana Sheffieldin yliopiston professori (emerita) Kate Gerrish sekä lääkäri Irena Vitanovska. Tilaisuus tulkataan.

Kuninkaan ilta kirkolla pe 12.5. klo

18. Sanaa, todistusta, ylistystä. Illassa mukana Sheffieldin yliopiston professori (emerita) Kate Gerrish, todistuspuhe Irena Vitanovska Skopjesta, ylistys Hannele Ahtinen & Hadassa, juonto Nina Virtanen.

PopUp lasten lelukirppari kirkolla ma 22.5. klo 15–19. Tule tekemään kivoja löytöjä! Käteismaksu. Iltapäiväpiiri ikäihmisille kirkolla ma klo 12, ohjelmassa 15.5. ruokamuistoja ja 22.5. kevätlauluja. Digiopastusta ikäihmisille kirkolla ma 22.5. klo 13–15. Tarvitsetko

6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17, pe vain puhelimitse 10–13. Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon Varustamo

Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafe lounas ma–pe klo 11–13, lounas 3–6 e, mukaan 3 e, ystävälounas 10 e. Matteuksenkirkon avoimet ovet to 11.5. klo 13–16. Pidennetty lounasaika klo 14 asti, sen jälkeen munkkia ja mehua, toiminnan esittelyä ja musiikkia.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta

Seurakuntatoimisto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi

Osoitteet:

Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1

Kuoleman kahvila

Kuolevan hoitajat, kuolleen laittajat, itkijänaiset ja lohtuhuivin kantajat. Mikä on miehen työ kuoleman äärellä? Mitä on kuolema ja kuolevaisuus miehen näkökulmasta. Kuoleman aiheen äärelle johdattaa pastori Visa Viljamaa Death Café Fokus-tilassa ke 24.5. klo 18–20. Fokus sijaitsee Pasilassa kauppakeskus Triplassa.

JUMALANPALVELUKSET

Päivähartaus ja ehtoollinen kirkolla Marielundin kappelissa to 11.5. ja 25.5. klo 12.

Messu kirkossa su 14.5. klo 11.

Paananen, Sihvola, Pesonen, Kantola. Äitienpäivä, isosten siunaaminen.

Helatorstain kansanmusiikkikirkko to 18.5. klo 11. Vanhanen. Laulamme Anna-Mari Kaskisen sanoittamia suomalaisia kansansävelmiä

Katukappelin Laulajien johdolla.

Messu kirkossa to 21.5. klo 11.

Joronen, Ahonen, Meriranta.

TAPAHTUMIA

Helsingin Lauluveljien kevätkonsertti helatorstaina 18.5. klo 18

Vuosaaren kirkossa. Johtaa Teppo

Lampela. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Palveleva johtaminen ja tiimityö: koulutustilaisuus seurakunnan

vapaaehtoisille ja työntekijöille

Marielundin kappelissa pe 12.5. klo

opastusta digilaitteiden kanssa? Me neuvomme ja opastamme – opetellaan yhdessä!

Suven aika kevätjuhla: Ikäihmisten kevätretki Vivamoon ti 23.5. Lohjanjärven rantamaisemissa hengellistä antia, hyviä tarjoiluja ja tunteita herättävä konsertti. AnnaMari Kaskinen ja Maija Nyman: Vivamon historiaa draaman keinoin, Maija ja Jyrki Anttilan Elämälle-konsertti. Hinta 35 e, sis. matkat, ohjelman, lounaan ja kahvit. Mahdollisten vapaiden paikkojen tiedustelu virastosta: p. 09 2340 6500 ma, ti, to 10–13, ke 15–17. Lisätiedot retkestä: p. 09 2340 6540, fiia.diekmann@evl.fi.

Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuillamme. Käyntiajanvaraus Valossa tiistaisin klo 12–13. Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset virastolla ja p. 09 2340

09 2340 4400. Äitienpäivän messu – klassinen messu su 14.5. klo 10 Viikin kirkossa. Tiia Maria Saari lauluoppilaittensa kanssa. Äitienpäiväkonsertti Ukrainan hyväksi su 14.5. klo 18 Viikin kirkossa. Helsingin Työväenorkesteri ja sopraano Laura Pyrrö. Klassista viihdemusiikkia: Strauss, Lehar, Puccini, Merikanto, Sibelius. Liput 20 e kirkon ovelta tai ennakkoon Pihlajamäen kukka ja Viikin kirkko. Järj. Lions Club Helsinki/Pihlajamäki ja Malmin srk.

Kahden kerran Suvivirsi ­musiikkiryhmä Viikin kirkossa: ke 24.5. ja ma 29.5. klo 18–19.30. Harjoittelemme kesän ja suven lauluja su 4.6. Viikin kirkossa pidettävää messua varten. Tied. Mari TorriTuominen, p. 050 4382 505. Lähetyksen kevätjuhla ke 17.5. klo 18–20 Pihlajamäen kirkolla. Mm. yhteislaulua, säestää Eeva-Maria Muurman. Ehtoollinen. Kevätlaulajat­lauluryhmä ke 17.5. klo 18–19.30 Tapulin seurakuntakodilla. Harjoittelemme keväisiä lauluja! Ryhmä toimii esilaulajana FiBOn Kevätlaulajaisissa to 25.5. klo 18 seurakuntakodilla. Tied. kaisu.rauhamaa@evl.fi, p. 09 2340 4494.

Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5

Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, TW

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin

Viikin kirkossa klo 10. Klassinen messu 14.5.

Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhdessä Verkoston kanssa.

Puistolan kirkossa klo 12.

Tapanilan kirkossa klo 17. Äitienpäivän iltamessu 14.5.

Valon messu Puistolan kirkossa ke 17.5. klo 17.

Iltaehtoollinen Viikin kirkossa ke klo 18.30.

Helatorstain messu 18.5. Viikin kirkossa klo 10.

Luomakunnan sunnuntai 21.5.

Viikin kirkossa kansainvälinen

messu klo 10. Mukana kelttimusiikkia soittava Muuan-trio. Puistolan kirkolla perhetapahtuma klo 10.30

alkaen. Tapanilan kirkossa Luomakunnan sunnuntain iltamessu klo

17.

Pyhäkoulu Pihlajamäen kirkolla su klo 11.

TAPAHTUMIA

Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p.

Jutta Holmbergin lauluoppilaiden konsertti la 20.5. klo 16 Puistolan kirkossa. Pohjois-Helsingin musiikkiopiston oppilaiden kauden päätöskonsertti.

Laulukonsertti – monipuolista laulumusiikkia eri aikakausilta! ma 22.5. klo 13 Puistolan kirkossa. Elina Tofferi ja Ritva Holma, laulu. Joel Papinoja ja Jussi-Pekka Heikkilä, piano.

Tervetuloa Aurinko! ­konsertit lapsille ja perheille ti 23.5. klo 9.30 ja 10.15 Ala-Malmin puistossa. Heränneet hyönteiset -bändi. Laulua, leikkiä ja Auringon ihastelua! Järj. Malmin ja Pakilan seurakunnat, Helsingin seurakuntayhtymä ja Malmin Varustamo.

Itä­Helsingin Musiikkiopiston puhaltajien kevätkonsertti ti 23.5. klo 18.30 Viikin kirkossa.

Miesten saunavuoro ke 24.5. klo 16–20 Pihlajamäen kirkon alapihalla. Ota mukaan pyyhe, uikkarit ja sandaalit. Talo tarjoaa saunajuomaa ja pientä suolaista.

Naisten saunavuoro to 25.5. klo 16–20 Pihlajamäen kirkon alapihalla. Ota mukaan pyyhe, uikkarit ja sandaalit. Talo tarjoaa saunajuomaa ja pientä suolaista.

Kevätlaulajaiset! Keväinen yhteislauluilta to 25.5. klo 18–19 Tapulin seurakuntakodilla. Pientä tarjoilua. Yhteislaulua vauhdittaa FiBo Players, Kaisu Rauhamaa sekä Kevätlaulajat-esilauluryhmä. Harppujen kevätkonsertti – Suomen Harpistit ry su 28.5. klo 18 Viikin kirkossa.

Jakomäen soppatykki to 25.5. klo 11–13 Jakomäen ostoskeskuksen

pihalla. Keittoa ja juttuseuraa. Yhteistyössä Lions Clubin kanssa. Opastusta sähköisten palveluiden käytössä to 25.5. klo 11–13

Malmin Varustamolla. Helsinkiinfon neuvoja paikalla. Tule samalla kysymään vinkkejä myös kaupungin palveluista.

Nuorten aikuisten telttaretki

27.–28.5. Tied. ja ilm: aleksi.vainikka@evl.fi, p. 044 2844 593, ig: @ pastorivainikka tai veera.ruti@evl. fi, p. 0504798566, ig: @veerapappi.

Lähtö Tapanilan kirkolta. Kohde tarkentuu myöhemmin. Mahdollisuus yöpymiseen tai päiväretkeen.

Retki suunnitellaan yhdessä osallistujien kanssa. Täysi-ikäisille. Rauhan rukous to 11.5. klo 13–13.45

Puistolan kirkossa. Rukousta

maailmantilanteen puolesta ja mahdollisuus sytyttää rauhankynttilä.

Nuorten aikuisten vuoro Talolla

Tapanilan kirkolla ma klo 18–20. Rentoa ajanviettoa maanantaiiltoihin. Keskustelua, yhdessäoloa, hengailua ja pelailua. Täysi-ikäisille.

Vauva- ja taaperotupa Malmin

Varustamolla ti ja pe klo 13.30–15.30. Mönkimistä, touhuamista, lauleskelua ja kahvittelua muihin tutustuen.

Pienten biisit Varustamolla ke 17.5. klo 10 ja 10.30. Lauletaan, leikitään, soitetaan ja lorutellaan yhdessä.

Isien avoin perhekerho Varustamolla ti klo 9.30–11.30. Leikkiä, askartelua, rentoa puuhastelua ja seurustelua isien ja lapsien ehdoilla. Kahvia ja teetä.

Perhekahvilat kirkoilla klo 9.30–12. Ma Viikin kirkolla, ti Puistolan kirkolla ja Tapanilan kirkolla, to Siltamäen srk-kodilla. Ke Pihlajamäen kirkolla klo 10–11.30. Kohtaamisia ja lasten leikkiä arkipäivisin. Tied. anne.ridell@evl.fi, p. 050 380 3768.

Iltaruoka Viikin kirkolla ke 17.5. klo

17–18.30. Perheille leikkihetki kerhohuoneessa klo 17.30–18.30.

Iltaehtoollinen klo 18.30.

Tapulin Olohuone ma klo 11–12.30

Tapulin seurakuntakodilla. Kahvia, voileipiä ja puuroa. Hävikkiruuan jako klo 11. Oma kassi mukaan.

Kahvia ja kohtaamista ke 17.5. klo

10–11.30 Jakomäen nuorisotalolla

Jakomäenpolku 6, voileipiä ja kahvit. Tervetuloa jutustelemaan yhteisen pöydän ääreen. Hävikkileivän jako klo 10.

Ostarin Onni -kahvila ti klo 9–11

Pihlajamäen kirkolla. Puuro ja voileipiä. Hävikkileivän jako klo 9.

Kahvia ja kohtaamista ti 16.5. klo

13–14.30 Tapanilan kirkolla. Avoin kohtaamispaikka juttuseuraa kaipaaville.

Keittolounas ti 16.5. klo 12–13

Pihlajiston asukastalo Mestassa, Tiirismaantie 4. Hinta 2 e.

Keittolounas to 11.5. klo 12–13

Siltamäen seurakuntakodilla. Hinta

Beatles-messu 13.5.

Helsinki Beatles Weekend ja Kallion seurakunta järjestävät jo perinteeksi muodostuneen Beatles-messun lauantaina 13.5. kello 11 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2.

Love Me Do -messussa lauletaan vir sien sijaan Beatles-kappaleita upeiden artistien johdolla, ja yleisö saa tietenkin laulaa mukana.

Messu on ollut hyvin suosittu, joten kannattaa tulla ajoissa paikalle. Vapaa pääsy.

Elämän voimaa

etsimään

Tule mukaan etsimään oman elämäsi voiman, elämänilon ja rohkeuden lähteitä maalaten, kirjoittaen ja jutellen. Tämä kurssi sopii erityisen hyvin esimerkiksi työssä rasittuneille, uupuneille tai kiireisille ihmisille ja vaikkapa omaishoitajille.

Kurssilla käytetään öljypastellivärejä ja nestemäisiä pullovärejä, joiden käyttö on helppoa. Ohjaajina toimivat diakoni ja kirjoittamisen ohjaaja Nina Klemmt ja pastori, taideterapeutti Terhi Varjoranta. Kurssin hinta 40 euroa sisältää kahvin, teen ja taidetarvikkeet. Ilmoittaudu 12.5. mennessä nina. klemmt@evl.fi / 050 304 6823.

Elämän voimaa etsimässä 20.5. klo 12–16. Kallion seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28

2 e.

Ruoka-aika to 11.5. klo 12–13 Pihlajamäen kirkolla. Lämmin ateria ja kahvit. Hinta 2 e.

Venäjänkielinen Olohuone –Гостиная ma klo 18–20 Pihlajamäen kirkon. Tied. Marianne Hapsal, p. 050 380 3778.

Tullaan tutuksi avoin monikulttuurinen naistenryhmä Pukinmäessä to 11.5. klo 11–13. Leikkipuisto Unikko, Unikkotie 8. Tied. Marianne Hapsal p. 050 380 3778 ja Raili Lehtinen p. 050 384 4372.

Hävikkileivän jako to klo 11–11.30

Malmin Varustamolla. Diakoniatyöntekijä tavattavissa klo 11.30–13.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340

4481. Jätä muina aikoina soittopyyntö. Tied. diakonia.malmi@evl. fi.

Oulunkylän seurakunta

Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi

Osoitteet:

Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14

5405.

Rukousryhmä to 11.5. klo 18–20 Oulunkylän kirkolla. Illoissa luetaan Raamatun teksti, käydään läpi jokaisen osallistujan esille tuomia asioita ja rukoillaan niiden puolesta.

Tee hyvää, nauti hyvää – nuorten kahvila Yhteisvastuukeräyksen hyväksi pe 12.5. klo 15–19 nuortentila Kakkosella, Pohjolankatu 2. Kaikenikäiset ovat tervetulleita nauttimaan srk:n nuorten ja Käpylän klubin yhteisestä kahvilasta. Kahvilan tuotot ohjataan Yhteisvastuukeräykselle. Silence and Music – HämäläisOsakunnan Laulajien konsertti su 14.5. klo 16 Oulunkylän kirkossa. Johtaa Hiski Wallenius, ohjelmistossa mm. Kuula, Sibelius, Vaughan Williams. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu.

Urkurina Sini Huopaniemi. Helatorstain jumalanpalvelus to 18.5. klo 11. Jonna Tolonen ja Ari Häyrinen.

Luomakunnan sunnuntain messu su 21.5. klo 11. Tiia Valve-Tuovinen, Jasmin Huikku ja Ari Häyrinen. Lastenkappelissa Kirkkokerho yli 4-vuotiaille.

TAPAHTUMIA

Kaikenikäisten kevätretki pe 12.5. Lähdemme keväiselle retkelle, joka sopii kaikenikäisille. Tapaamme Helsingin tuomiokirkon edessä klo 10 ja päätämme retken Vanhaankirkkoon klo 15. Reitin pituus on noin 3 kilometriä. Päivän aikana syömme yhdessä omakustanteisen lounaan. Ilmoittautuminen: moona.seppa@evl.fi. Mukana myös Marita Toivonen.

Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti.

www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

YouTube: Oulunkylän seurakunta

Facebook: facebook.com/oulunkylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Saarnavieraana 14.5. TM Panu-Matti Pöykkö, liturgina Kaisa Heininen, kanttorina Katja Mäkiö ja avustajana Juha Saitajoki.

Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18.

Helatorstain messu Oulunkylän kirkossa to 18.5. klo 10.

Tilkkutäkkimessu Käpylän kirkossa helatorstaina 18.5. klo 18. Nuorten ja nuorten aikuisten messu, jossa siunataan tulevan kesän isoset ja apuohjaajat työhön.

TAPAHTUMIA

Diakonian kevätretki Raaseporiin ma 22.5. Hinta 25 e/hlö. Retkelle otetaan 33 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Etusijalla pienituloiset srk:n alueella asuvat henkilöt. Tiedustelut pe 12.5. klo

9–12 Susanna Mäkinen, p. 050 534

Virsikinkerit – Sydämen kyllyydestä suu puhuu ti 16.5. klo 14 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Kinkereillä lauletaan virsikirja läpi kirkkovuoden teemojen mukaisesti. Laulattajina Maija Pesonen-Kareinen ja Heikki Järvinen. Laulutilaisuudet jatkuvat syyskuussa. Hiljaisuuden rukoushetki ke 17.5. klo 18 Käpylän kirkolla. Hiljennymme Raamatun tekstien ja Taizé-laulujen äärellä. Postimerkkitalkoot torstaisin klo 10–14 Oulunkylän kirkolla. Voit tukea Lähetysseuran työtä tulemalla mukaan postimerkkitalkoisiin tai lahjoittamalla postimerkkejä, kortteja ja vanhoja rahoja. Tavarat myydään keräilijöille ja tuotot ohjataan Suomen Lähetysseuran ulkomaisen työn hyväksi. Kevätlaulajaiset to 25.5. klo 16–18 Maunulan majalla, Metsäläntie 9. Keväisiä yhteislauluja ja musiikkiesityksiä. Kahvio auki tilaisuuden aikana. Järjestäjinä Maunulan maja ja Oulunkylän seurakunta. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–11. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla Oulunkylän kirkolle.

Pakilan seurakunta

Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13, ke 13–17, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi

Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Äitienpäivän urkumessu su 14.5. klo 11. Couperin: Messe à l’usage des Paroisses. Marita Toivonen, Jonna Tolonen ja Ari Häyrinen.

Paloheinän musiikkikoulun kevätkonsertti la 13.5. klo 17. Vapaa pääsy.

Luomakunnan sunnuntai ja ympäristöpäivä su 21.5. Ohjelmassa mm. messu klo 11 ja keittolounas klo 12, vieraana Henri Alén. Lounaan jälkeen siivoustalkoot lähimetsässä ja kirkon ympäristössä. Klo 16 hyväntekeväisyyskonsertti, Käpylän ja Pakilan musiikkiopistojen soitinryhmät sekä Kansallisoopperan jousikvintetti ja sopraanosolisti esiintyvät. Lounaan ja konsertin tuotto Suomen luonnonsuojeluliitolle uhanalaisten lajien suojeluun.

Pakilan Musiikkiopiston konsertti su 21.5. klo 13. Vapaa pääsy.

Veisuja taivaan alla ma 22.5. klo 18. Ulkoilmayhteislaulutapahtuma vuoden 2023 rippikoululaisille. Konsertti Rakkaudella, Luminosa ti 23.5. klo 19. Naiskuoro Luminosa esittää kevätkonsertissaan itselleen tärkeitä ja rakkaita lauluja. Kuoroa johtaa MuM Krista Pellikka. Vapaa pääsy.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18.

Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo

Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Waste&Feast-hävikkiruokaravintola Malmin Varustamolla tarjoilee lounasta ma–to klo 11–13. Lounaan valmistamisesta vastaavat Stadin ammattiopiston nuoret ja lounaan valmistuksessa käytetään mahdollisimman paljon hävikkiraakaaineita. Lounaan hinta 3–6 e. Maksamalla lounaasta 10 e tarjoat lounaan myös sitä tarvitsevalle.

Musiikkia kirkoissa

PERJANTAINA 12.5. Kuoronjohdon A-tutkintokonsertti klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Johtaa Ingrit Malleus. Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 13.5.

Äitienpäivän aaton konsertti klo

15 Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13. Roihuvuoren seurakunnan Lapsikuoro Kipinä, porvoolaiset kuorot Lapsikuoro Riimu, nuorten kuoro Saundi, Lauluyhtye Usva ja Lauluyhtye Frida. Keväisen metsäisiä lauluja. Vapaa pääsy. Suomen Laulu 123 vuotta -juhlakonsertti klo 19 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Johtajina Esko Kallio, Timo Nuoranne, Hiski Wallenius, Jari Koivistoinen ja Kaisa Sidoroff. Pianistina Timo Latonen. Ohjelmassa Klemetti, Kuula, Madetoja, Mahler, Mendelssohn, Nystedt, Palmgren, Sallinen. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

SUNNUNTAINA 14.5.

Silence and Music klo 16 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Hämäläis-Osakunnan Laulajat. Ohjelmassa muun muassa Kuula, Sibelius, Vaughan Williams. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Mozart: Requiem klo 17 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Chorus Cathedralis Aboensis ja Kirkkonummen kamariorkesteri konsertoivat menneiden äitien muistolle. Kaisa Kraft, sopraano, Marika Kivinen, altto, Tero Harjunniemi, tenori, Nicholas Söderlund, basso. Liput 30/27/17 e lippu.fi

Perinteinen äitienpäiväkonsertti klo 17 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores, Cantores Minores Koulutusryhmien kuorot, säestys Marja Kyllönen, Cantores Minores Muskarilaisten kuoro, Olli Saari, urut. Liput 30/25, 20/15, 10 e (numeroidut rivit) ticketmaster.fi ja kirkon pääovelta. Äitienpäivän yhteisvastuukonsertti 18 Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13. Mieskuoro

Könsikkäät, Helsingin Balalaikkaorkesteri ja folkyhtye Kukkanen. Liput 15 e konsikkaat.fi ja ovelta. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Äitienpäiväkonsertti klo 18 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Helsingin Työväen Orkesteri ja Laura Pyrrö. Klassista viihdemusiikkia säveltäjiltä Strauss, Lehar, Puccini, Merikanto, Sibelius. Liput 20 e

Ukrainan hyväksi Pihlajamäen kukasta, Viikin kirkolta ja ovelta.

MAANANTAINA 15.5.

Lauttasaaren Musiikkiopiston konsertti klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Lauttasaaren Musiikkiopiston orkesterit ja kuoro. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 17.5.

Hermanni House Band -konsertti klo 18 Hermannin Diakoniatalon Varustamolla, Hämeentie 73. Hermannin Diakoniatalon Varustamon ja Paavalin seurakunnan työntekijöistä koostuva bändi. Musiikkia laidasta laitaan. Vapaa pääsy.

Helsinginkadun Filharmonikot klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Helsinginkadun Filharmonikot, Laura Lintula, viulu, Machiko Yamamoto, piano. Hisaishin ja Williamsin teoksia. Väliaika. Liput 25/15 e ticketmaster.fi ja ovelta.

TORSTAINA 18.5.

Siivet kuin silkkiä klo 15 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Liedistin yksinlaulajat Lotta Englund ja Rauni Pääkkönen, sopraano, Pertti Falk, tenori, Timo Ahvenjärvi ja Hannu Niemistö, baritoni. Pianistina Joel Papinoja. Teoksia säveltäjiltä Brahms, Dvorak, Kaski, Mahler ja Rahmaninov. Vapaa

pääsy, ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle.

Kevätkonsertti klo 18 Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7. Helsingin Lauluveljet. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Crossing Borders klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Akademiska Damkören Lyran. Harvoin naiskuoron esittäminä kuullut teokset de Machaut’n Messe de Nostre Dame ja Allegrin Miserere mei, Deus. Myös musiikkia von Bingeniltä, Grigorjevalta ja Pärtiltä. Liput 25/15 e lippu.fi

PERJANTAINA 19.5.

Sydämen huokauksia klo 17 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Laulumeditaatio. Lauluyhtye Vox Silentii. Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 20.5.

Kamarimusiikkia Argentiinasta klo 16 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Latinalaisamerikkalaisen kitaramusiikkifestivaalin konsertti. Janne Lehtinen, kitara, Janina Lehto, huilu, Erkki Palola, 1. viulu, Inka Eerola, 2. viulu, Clara Petrozzi, alttoviulu, Tuure Paalanen, sello. Musiikkia säveltäjiltä Guastavino, Morel, Montero. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kevään kohinaa klo 19 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Kamarikuoro Addictio. Teokset kuvaavat luontoa: puiden oksien kahinaa,

Liput 20/12 e. TIISTAINA 23.5.

Idän ja lännen lauluja klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Hiljaa Ensemble. Läntistä ja itäistä kirkkomusiikkia. Muun muassa Schütz, Praetorius, Gabrieli, Palestrina, Tsaikovski, Schnittke, Pärt, Lingas, Grigorjeva. Liput 15 e ovelta.

Kevätkonsertti klo 19 Puotilan kappelissa, Puotilantie 5. Mikaelin Laulajat. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKONA 24.5. Virsilauluilta klo 18 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Lauletaan lempivirsiä. Toiveita voi esittää illan aikana. Risto Pulkamo, Matti Vaakanainen ja vapaaehtoisia. Vapaa pääsy.

veden virtaamista ja lintujen laulua. Henselin sarja Gartenlieder ja musiikkia säveltäjiltä Alfvén, Kuula, Monteverdi, Rautavaara, Stanford, Uusberg ja Quartel. Alkoholiton malja kesälle. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

SUNNUNTAINA 21.5.

20-vuotisjuhlakonsertti klo 18 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Naiskuoro Pihlaja 20 vuotta.

Kevätkonsertti klo 18 saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Saksalais-suomalainen kuoro. Suomalaista, norjalaista ja saksalaista kuoromusiikkia 1800- ja 1900luvuilta. Madetoja, Kuula, Grieg, Mendelssohn, Rheinberger. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TORSTAINA 25.5.

Kuorojen kevätkonsertti klo 19 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Herttoniemen Sointu ja Helsingin Helmi. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Äitienpäivän konsertteja 14.5. Kauniaisissa ja Vantaalla

Äitienpäivän kahvikonsertti klo 14 Vantaalla Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Perinteinen Hakunilan alueen oopperalaulajien äitienpäivätervehdys yhdessä kanttori Juha Paukkerin kanssa. Kakkukahvit messun ja konsertin välissä noin klo 13.15 alkaen. Vaskivuoren lukion kuorojen konsertti klo 15 Vantaalla Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Ohjelma 15 e. Sydämen puhetta – AccaBella-kuoron 15-vuotisjuhlakonsertti klo 18 Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3. Johtajana Teija Palolahti. Mukana myös Jiri Kuronen, piano, Heikki Pohto, huilu, Tiro Rohkimainen, kitara ja basso ja Joel Saikkonen, lyömäsoittimet. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Kamarikuoro Addictio esittää lauluja luonnon heräämisestä lauantaina 20.5. kello 19 Käpylän kirkossa. Konsertissa kuullaan laaja kattaus a cappella -ohjelmistoa renessanssin ajasta nykypäivään.