Kirkko ja kaupunki 2023 09 Espoo

9

Risto Isomäki: Amazonin sademetsät

voidaan vielä pelastaa s. 18

Miikka Ruokanen on pohtinut ikuisen elämän kysymyksiä

lapsesta asti s. 20

SELITTÄMÄTÖN KOKEMUS

Se voi tulla popkonsertissa tai messussa, unessa tai unettomana yönä tai vaikka metromatkalla s. 12

HYVÄN TÄHDEN.

25.5.2023

kirkkojakaupunki.fi

Pääkirjoitus

Kaksi näkökulmaa kirkkohäihin

HELSINKILÄISEN PAAVALIN SEURAKUNNAN aloite kirkollisen vihkioikeuden laajentamisesta kaatui kirkolliskokouksessa. Aloitteessa ehdotettiin, että kirkossa voitaisiin vihkiä myös parit, joissa toinen puolisoista on rippikoulun käynyt evankelis-luterilaisen kirkon jäsen mutta toinen ei kuulu mihinkään kristilliseen kirkkoon.

Vaikka Kirkkohallitus puolsi ehdotusta, se kaatui kirkolliskokouksen määräenemmistövaatimuksen vuoksi. Läpimeno olisi vaatinut kolme neljäsosaa äänistä eli 70 ääntä. Nyt esitys sai taakseen vain 54 ääntä.

TULOS ON SAMANTAPAINEN kuin niissä äänestyksissä, joissa on käsitelty samaa sukupuolta olevien vihkimistä kirkossa. Osaltaan se kertoo arvoliberaalien ja arvokonservatiivien voimasuhteista. Tosin tässä kysymyksessä olisi voinut kuvitella rintamalinjojen liikkuvan, koska kysymys ei ole yhtä periaatteellinen. Kirkolliskokouksen lakivaliokuntakin totesi, että vihkioikeuden laajentamista puoltavat perustelut ovat varteenotettavia. Siitä huolimatta kirkolliskokous päätyi enemmistön äänin siihen, että esitystä vastustavat seikat ovat merkityksellisempiä. Kumpikin osapuoli vetosi kirkon jäsenyyteen. Aloitteen vastustajat katsoivat, että kirkkohäät ovat jäsenetu ja yksi merkittävä syy kirkkoon liittymiseen. He olivat huolissaan, houkuttaisiko vihkioikeu-

den laajentaminen yhdistämään kristillisiin perinteisiin elementtejä muista uskonnoista. He muistuttivat myös, että maistraatissa solmittu avioliitto voidaan siunata kirkossa.

JÄSENETUA VOI TARKASTELLA myös siten kuin aloitteen tekijät perustelivat. Kun kirkon jäsenmäärä vähenee, kulttuurien ja uskontojen kirjo kasvaa ja vihkimisten määrä laskee, pitäisi tukea erityisesti niitä, jotka yhä haluavat kuulua kirkkoon. Niitä, jotka toivovat, että kirkko olisi läsnä heidän elämänsä tärkeänä päivänä. Joidenkuiden puoliso liittyy kirkkoon häiden ajaksi toteuttaakseen puolisonsa toiveen, mutta aika moni eroaa pian uudelleen. Pysyvään jäsenyyteen tarvitaan muitakin syitä. Kokemus siitä, että kirkko on jäsenensä tukena, on yksi niistä.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

”PITÄISI TUKEA ERITYISESTI NIITÄ, JOTKA YHÄ HALUAVAT KUULUA KIRKKOON.

Keveämmältä tuntuu murheittesi paino, jos ystävän tai matkakumppanin saat kuuntelijaksesi.

RUNOILIJA KALLIMAKHOS (NOIN 305–240 EKR.)

Tulevaisuudenusko, elämänrohkeus ja halu tehdä parhaansa kasvavat siellä, missä vanhukset eivät jää yksin, sairaat saavat hoitoa, nuoret tuen ja lapset turvallisia sylejä.

PIISPA MARI LEPPÄNEN HELSINGIN SANOMAT 9.5.

Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.

MATTEUKSEN EVANKELIUMI

25:36

Kirkko ja kaupunki

Jumala, oliko joskus aika, jolloin ensin kuunneltiin ja mietittiin, ja sitten vasta sanottiin?

Aika, jolloin ei ollut tarvetta jatkuvasti reagoida kaikkeen.

Huomaan kaipaavani sellaista aikaa.

Seuraava lehti ilmestyy 8.6.

KANNEN KUVA: HANS EISKONEN

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki

”On

tärkeää yrittää päivittäin

toimia niin, että kaikki olisivat samalla viivalla”

Miguel Peltomaa tuli koko kansan tietoisuuteen

Käärijän ja muiden Uuden Musiikin Kilpailun artistien kappaleiden viittomakielisenä tulkitsijana.

1

Miguel Peltomaa, tulkitsit Käärijän Cha cha cha -kappaleen viittomakielellä Uuden Musiikin Kilpailussa (UMK). Millä fiiliksellä seurasit häntä Euroviisuissa?

– Minusta Käärijä pärjäsi todella hienosti, vieläpä suomenkielisellä kappaleella. On ollut mukava lukea Käärijän menestyksestä ja nähdä siihen liittyvää hehkutusta.

– Olen tehnyt Käärijän kanssa UMK:n jälkeen muutaman somevideon. Toivoimme molemmat, että vähintäänkin kohtaisimme tulevaisuudessa.

2Onko UMK:n tuoma näkyvyys esimerkiksi Käärijän rinnalla muuttanut jotenkin elämääsi?

– On kyllä muuttanut. Tulee lämmin fiilis, kun ihmiset tunnistavat kadulla ja moikkaavat. Erityisen iloinen olen tästä koko viittomakielisen yhteisön puolesta. Ihmiset ovat esiintymiseni ansiosta tajunneet, että viittomakieli on oikea kieli, jonka avulla voi tulkita vaikkapa musiikkia.

– Suomessa on äidinkielenään viittomakieltä käyttäviä noin 5 500, ja viittomakielen taitoisia on varmaan ainakin yli 10 000. Meillä käytetään suomenkielistä ja suomenruotsalaista viittomakieltä, mutta maailmalla on lukuisia eri viittomakieliä.

Mikä sinun viittomakielen taustasi on, ja milloin aloit opetella sitä?

– Olin pienenä lähes kuuleva, mutta kuuloni alkoi heikentyä niin, että jo alle päiväkoti-ikäisenä aloin vanhempieni kanssa opetella viittomakieltä oman opettajan opastuksella. Peruskoulun kävin viittomakielellä kotipaikkakunnallani Jyväskylässä.

– 12-vuotiaana sain korvaani sisäkorvaistutteen ja korvan taakse asetettavan kuulokojeen. Niiden avulla pystyn kuulemaan normaalisti. Olenkin elänyt koko elämäni kahdessa kulttuurissa, suomenkielisessä ja viittomakielisessä.

4Olet tehnyt töitä Ylellä myös Pikku Kakkosessa ja Kioskissa. Kesä on nyt alkamassa. Pidätkö lomaa?

– Pikku Kakkosen viittomakieliseksi juontajaksi minua pyydettiin yhden yhteisen projektin seurauksena. Vuoden kuluttua siitä aloitin työt myös Yle Kioskissa toimittajana. Siellä olen ollut mukana varsinkin ajankohtaisiin aiheisiin liittyvissä sketsivideoissa.

– Aion pitää lomaa muutaman viikon, sillä kevät on ollut työntäyteinen. Minulla on tiivis ystäväpiiri, joten tarkoitus on viettää paljon aikaa yhdessä. Syksyllä jatkan töitäni Ylellä. Olisi hienoa, jos televisioon saataisiin lähivuosina entistä enemmän viittomakielisiä ohjelmia. 5

Mikä sinulle on pyhää?

– Muiden auttaminen on minulle pyhä arvo. On tärkeää yrittää päivittäin toimia niin, että kaikki olisivat samalla viivalla ihonväriin ja sukupuoleen katsomatta.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JANI LAUKKANEN

Poskille valuneet tunteet

Viimeisen kymmenen vuoden aikana suhtautuminen itkemiseen on muuttunut hyväksyvämpään suuntaan.

KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ISTOCK

Elämällä on haikea pohjasävy, joka toisinaan puhkeaa kukkaan, kirjoittaa ruotsalainen teologi, kirjailija ja pappi Owe Wickström kirjassaan

Pyhyyden kaipuu: usko ja aikamme ihminen (Kirjapaja 2003). Sellainen hetki voi koittaa vaikka lapsen koulun kevätjuhlassa, kun Jo joutui armas aika täyttää tilan ja nostaa kyynelet silmiin. Koskettavassa hetkessä yhdistyvät kaipuu aikaan, jota ei enää ole, ja rakkaus omaa lasta kohtaan.

Keskiajan kirkolla oli oma nimitys, suspiria, tunteelle, joka kuristaa kurkkua ja saa kyynelet valumaan poskille. Kristillisessä perinteessä tällaisessa hetkessä vuodatettuja kyyneliä kutsutaan pyhiksi kyyneliksi.

Ihminen on ainoa eläin, jonka silmistä valuu nestettä tunneperäisen kokemuksen vuoksi.

Kyynelet ovat kyynelrauhasen tuottamaa kirkasta nestettä. Ihminen kyynelehtii tunnereaktioiden lisäksi siksi, että kyynelneste huuhtelee ja puhdistaa silmän pintaa. Kyynelet myös voitelevat silmää ja ehkäisevät silmän liikkeistä aiheutuvaa hankausta.

Kyynelnesteessä on proteiineja, jotka estävät bakteerien kasvua ja tappavat niitä. Tunneperäinen kyynelien vuodattaminen vapauttaa proteiineja enemmän kuin muut kyynelehtimisen tavat.

KYYNELILLÄ ON ELÄMÄÄ ylläpitäviä, puhdistavia, suojelevia ja parantavia voimia myös erilaisissa kertomuksissa. Etelä­Italiassa viljellään viiniä pelloilla, joita tarinan mukaan ovat kastelleet Kristuksen kyynelet. 1100–1200­luvulla eläneellä italialaisella munkilla Franciscus Assisilaisella puolestaan kerrottiin olevan ”kyynelten lahja”. Franciscuksen mukaan kyynelet pitivät puhtaina hänen sisäisen silmänsä, ja näin hän kykeni näkemään, mikä elämässä on tärkeintä.

Myyteissä ja kansantaruissa kyynelillä saadaan aikaan hämmästyttäviä ratkaisuja. Ilmaan nakatut kyynelet säikäyttävät vorot pois ja saavat joet tulvimaan. Keholle vuodatetut kyynelet parantavat haavoja ja palauttavat kyvyn nähdä. Rituaalisia kyynelehtimisen tapoja tunnetaan ympäri maailmaa. Itkuvirret ovat osa perinteistä ortodoksikarjalaista ja inkeriläistä kulttuuria. Nyky­Suomessa tunnetut itkuvirret juontuvat näistä perinteistä.

– Itkuvirret ovat rituaalista suremista, kertoo Itä­Suomen yliopiston tutkija ja folkloristi Viliina Silvonen.

– Ne ovat puhetta tuonilmaisiin esivanhemmille ja muille läheisille. Niillä pyydetään muun muassa turvaa ja suojelua. Itkuvirsillä myös muistellaan vainajia.

Perinteisissä rituaaleissa itkuilla on ollut erityisiä tehtäviä. Hautajaisissa itkuvirsillä on saateltu vainaja tuonilmaisiin. Häissä itkuvirret ovat valmistelleet morsianta uuteen elämänvaiheeseen.

Itkuvirsiä on itketty myös silloin, kun yhteisön miehet ovat joutuneet lähtemään sotaan. Oman elämän itkuilla on ikävöity lähiyhteisöä tai sitä, että on jäänyt yksin puolison kuoleman jälkeen.

ITKUVIRSIEN ITKEMISTÄ KUTSUTAAN äänellä itkemiseksi erotuksena silmillä itkemiseen ja laulamiseen. Itkuvirsissä olennaista on teksti, joka on erityistä itkukieltä. Se on hyvin vertauskuvallista, ja siinä on paljon piilonimityksiä ja toistoa.

– Myös itkemisen äänet ovat keskeinen osa itkuvirsiä. On sanottu, että hyvä itkijä saa muutkin paikallaolijat itkemään. Perinteisessä yhteisössä sureminen oli yhteisöllinen tapahtuma. Vastaavia kulttuurisesti koodattuja, yhteisön hyväksymiä tapoja surra ei nyky­yhteiskunnassa ole.

Asenteet julkista itkemistä kohtaan ovat kuitenkin Viliina Silvosen mielestä muuttuneet kuluneen kymmenen vuoden aikana sallivammiksi.

– Herkkyydestä ylipäätään on alettu puhua enemmän, ja empatiaa ja myötätuntoa arvostetaan.

Kulttuuriset mallit istuvat silti edelleen syvässä. Itkuvirsitutkijallekaan itkeminen ei ole aina luontevaa.

– Vaikka yleisesti ajattelen, että itkeä saa silloin kun itkettää, kuulen helposti sisältäni kehotuksen ”älä itke” Se on niin sisäistetty ohje. ■

TEKSTI

Vuonna 1990 oltiin huolissaan:

New Age. Uusi aikakausi. Vesimiehen aika. Tai Saatanan salaliitto. Monet kristityt näkevät New Agen taustalla uskonnollisen perusvireen. Heistä sellaiset ilmiöt kuin kasvissyönti tai itämaiset itsepuolustuslajit voivat palvella myös uskonnollisia päämääriä. Monet New Agen kriitikot väittävät uuden aikakauden ajattelun hiipivän kirkkoon keittiön kautta. Heistä kirkko ei tunne omaa ”tervettä oppiaan”. Tämän vuoksi New Age pääsee valekaavussa mukaan kirkon elämään.

Douglas L. Groothius pelkää kirjassa Uuden aikakauden monet kasvot, että kiinnostus ekologiaan johtaa monet kristityt uuden aikakauden helmoihin. Hän kehottaa kristittyjä ryhtymään kulttuuritarkkailijoiksi, jotta he voisivat erottaa uuden aikakauden vaikutuksen erityisesti kasvatukseen ja politiikkaan.

Hätä- ja sotahuutojen takaa löytyy myönteinenkin viesti: kristittyjen tulisi selvittää itselleen, mitä he uskovat ja mikä on heidän oppinsa. Kirkon historian aikana opit ovat muuttuneet moneen kertaan, mutta monia käsityksiä on yksiselitteisesti torjuttu harhaoppeina. New Age -liikkeen on nähty herättelevän kerran kirkossa hylättyjä oppeja jälleen henkiin.

Lyhennelmä Olli Seppälän artikkelista, joka julkaistiin 17.1.1990. Nykyään puhutaan New Agen sijaan uushenkisyydestä. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

”En usko, että elämme lopun aikoja juuri nyt, mutta ehkä me olemme jollain tavalla eläneet niitä aina.”

MAAILMANLOPPUUN PEREHTYNYT VÄITÖSKIRJATUTKIJA TONI SAARINEN MITÄ HELVETTIÄ? -PODCASTISSA, JOKA ON KUUNNELTAVISSA SPOTIFYSSA JA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI.

Natsien vaimentamia säveliä

Oopperalaulaja Ida

Wallén kokosi konsertin natsi-Saksan uhreiksi joutuneiden säveltäjien unohtuneista teoksista.

Verfemte Musik – Karkotettu musiikki -konsertin ideoinut oopperalaulaja Ida Wallén on asunut suuren osan elämästään Saksassa. Siellä hän tutustui lauluopintojen ja erilaisten esiintymisten kautta kansallissosialistien aikoinaan vaientamiin säveltäjiin.

Näiden juutalaistaustaisten säveltäjien musiikki ei vastannut natsien taideihanteita, vaan sävellyksiä pidettiin rappiomusiikkina, minkä vuoksi ne kiellettiin. Monet säveltäjistä päätyivät keskitysleirille.

Tikkurilan kirkossa pidettävässä konsertissa keskitytään Hans Galin, Erwin Schulhoffin ja Victor Ullmannin sävellyksiin. Ne ovat pääasiassa laulajan ja pianistin yhdessä esittämää saksan- ja ranskankielistä liedmusiikkia.

Tsekkiläinen Schulhoff kuoli keskitysleirillä vuonna 1942 ja saksalainen Ullmann vuonna 1944. Itävaltalainen Gal onnistui pakenemaan

Saksasta Adolf Hitlerin noustua valtaan ja asettui asumaan Iso-Britanniaan, jossa kuoli vuonna 1987.

– Konsertin teemana on syrjintä. Minua kauhistuttaa Saksan synkkä historia ja näiden säveltäjien elämänkohtalo. Koen tärkeäksi muistuttaa ihmisiä tästä surullisesta ajankohdasta ja tuoda esille näiden säveltäjien upeita, unohduksiin jääneitä teoksia, Wallén sanoo.

KONSERTISSA mezzosopraano Ida

Wallénia säestää hänen pitkäaikai-

nen yhteistyökumppaninsa, pianisti Taru Ritavesi. Musiikkikappaleiden lomassa näyttelijä Tiia Louste lausuu laulujen suomennettuja sanoituksia.

Wallénin mukaan Saksassa puhutaan menneisyyden käsittelyn tai-

HYVÄN

82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

dosta, siitä, että kansakunta etsii totuutta menneisyytensä tapahtumista ja kohtaa ne avoimesti.

– Menneisyyden julmuuksia ei saa unohtaa. Menneisyyden käsittelyn taito on sikäli ajankohtaista myös täällä Suomessa, että meil-

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

lä on meneillään oma historiamme uudelleenarviointi muun muassa suhteessa naissäveltäjiin sekä muihin etnisyyden, sukupuolen tai poliittisen taustan vuoksi unohdettuihin taiteilijoihin. Toivon, että tämä konsertti saa kuulijat tutkimaan omia kulttuuriin kohdistuvia ennakkoluulojaan ja avaa uusia näkökulmia.

”

Minua kauhistuttaa Saksan synkkä historia ja näiden säveltäjien elämänkohtalo.

IDA WALLÉN on suunnitellut konserttia vuodesta 2019 lähtien, jolloin hän muutti takaisin Suomeen. Ohjelmiston laajuuden vuoksi hän kävi huhtikuussa opintomatkalla Exilarte Zentrumissa Itävallan Wienissä. Vaiennettujen säveltäjien musiikin löytäminen ja myös sen esittäminen on ollut haastavaa, koska läheskään kaikkien sävellysten nuotteja ei ole vielä julkaistu.

Konsertin piti alun perin toteutua jo tammikuun lopussa Vainojen uhrien muistopäivänä, mutta se siirtyi kevääseen. Wallénin suunnitelmissa on järjestää vielä toinen samaan teemaan liittyvä konsertti ensi syksynä. Konserttihanketta ovat tukeneet Suomen kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden. ■

Verfemte Musik – Karkotettu musiikki -konsertti ti 30.5. klo 19 Tikkurilan kirkossa. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Konsertin tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN

0356-3421

TÄHDEN.

Ida Wallén on asunut suuren osan elämästään Saksassa. Hän on suunnitellut konserttia kansallissosialistien vainoamien säveltäjien teoksista siitä saakka, kun palasi neljä vuotta sitten Suomeen.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ANTTI RINTALA

Kummin kaipuu kuultiin

Kastettu aikuinen voi pian saada uuden kummin.

KIRKON PARLAMENTTI eli Turun kristillisellä opistolla kokoontunut kirkolliskokous päätti, että aikuiselle kirkon kastetulle jäsenelle voidaan tarvittaessa lisätä kummi tai kaksikin kummia. Tähän saakka kummin lisääminen on ollut mahdollista vain lapselle huoltajan esityksestä.

Kirkolliskokous katsoo, että hengellinen vierellä kulkeminen on tärkeä osa kristillistä perinnettä, eikä tarve siihen katso ikää. Kummin tehtävät eivät pääty kummilapsen konfirmaatioon vaan voivat kestää läpi elämän.

Harkintavalta kummin lisäämisen perusteista jätetään aikuiselle henkilölle itselleen. Lisäkummin tarpeen erityisiä syitä ei ole rajattu tarkemmin. Uuden kummin voi saada esimerkiksi silloin, kun

kirkosta eronnut aikuinen liittyy siihen uudelleen.

Päätös kummin lisäämisestä aikuiselle perustuu edustajaaloitteeseen, jonka toinen allekirjoittaja on helsinkiläinen pappi Marjaana Toiviainen. Hän on kohdannut kummiuden kaipuuta omassa työssään ja kuullut samaa erityisesti nuorten aikuisten kanssa toimivilta papeilta.

– Aikuiset ihmiset tarvitsevat tukea hengelliselle kasvulleen siinä missä lapsetkin, Toiviainen sanoo. Kummin lisääminen kastetulle aikuiselle tulee mahdolliseksi aikaisintaan heinäkuun alusta alkaen. Lisäkummin tarpeesta voi keskustella oman seurakunnan papin kanssa.

TANELI KYLÄTASKU

Valtakunnallista kummipäivää vietetään su 4.6.

Stadin digituki

- apua arjen digipulmiin!

Saat maksutonta digitukea

1.6.– 31.8.2023

AVAJAISKONSERTTI MOZART: REQUIEM

Ke 31.5.2023 klo 19 PYHÄN LAURIN KIRKKO, VANTAA

To 1.6.2023 klo 21 ESPOON TUOMIOKIRKKO

KONSERTIT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA TORSTAISIN KLO 21

8.6. LEILA SCHAYEGH & AAPO HÄKKINEN

15.6. CAMERON CARPENTER

22.6. JAAKKO KORTEKANGAS – JUHANNUSILTAMAT

29.6. DANIEL BEHLE & SVEINUNG BJELLAND – SCHUBERT: DIE SCHÖNE MÜLLERIN

6.7. ALEKSANTERI WALLIUS

13.7. KENTALA CONSORT – VIVALDIN VUODENAJAT

20.7. TIMO MUSTAKALLIO -LAULUKILPAILUN VOITTAJAT

27.7. TUULI TAKALA & TUULA HÄLLSTRÖM – KEINUTAN KAIKUA

10.8. ARTTU KATAJA & PAULIINA TUKIAINEN

17.8. SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI – BACH & KORTEKANGAS (kantaesitys)

24.8. YLIOPPILASKUNNAN LAULAJAT

31.8. & 2.9. BENJAMIN BRITTEN: KUOVIJOKI

3.8. klo 19 TAPIOLASALI, ESPOON KULTTUURIKESKUS

GUSTAV MAHLER: MAAN LAULU – DAS LIED VON DER ERDE

urkuyofestival.fi lippu.fi

menohaku.kirkkojakaupunki.fi

• kirjastoista, palvelukeskuksista, asukastaloilta, työväenopistoista

• etänä

• omassa kodissasi

Lue lisää tai varaa aika verkossa digituki.hel.fi tai Helsinki-infosta puh. 09 310 111 11

MINDFUL MEDIA JA ISTOCK, KUVANKÄSITTELY: MAIJA SAARI

Inspiroiva Itä-Helsinki

Omat kotikulmat Itä‑Helsingissä ovat vahvasti läsnä Petja Lähteen mukaansatempaavassa rikosromaanissa.

Myllypurossa asuvalle Petja

Lähteelle oli luontevaa sijoittaa Yksi neljästä -rikosromaaninsa (Gummerus) tapahtumat tutuksi tulleisiin paikkoihin.

– Itä-Helsinki hengittää ja inspiroi, koska täällä kohtaavat köyhyys ja rikkaus, leipäjonot ja kartanot. Tuttu alue sopi kuvioihin myös siksi, että ajattelen kirjoittaessani hyvin elokuvamaisesti.

Lähde valitsi dekkarinsa päähenkilöksi naisen, Terhi Nuoran.

– Halusin luoda empaattisen rikostutkijahahmon, jonka supervoimana on ystävällinen lähestymistapa kuulusteltaviin, Lähde sanoo.

Yksinhuoltaja Terhillä on omassa elämässäänkin monenlaisia ongelmia, joihin vaikuttavat suuresti menneisyyden traumat, mutta itse hän kohtelee muita hyvin.

Kohdatessaan työssään erilaisia ihmisiä Terhi toteaa pariinkin otteeseen, että hän kadehtii niitä, jotka uskovat Jumalaan tai johonkin muuhun

Itä-Helsingistä löytyy monimuotoista luontoa. Petja Lähde käy usein ulkoilemassa Rastilan kallioilla, ja ne kuuluvat hänen kirjansa tapahtumapaikkoihin.

suurempaan voimaan. Lähde kertoo pohtineensa paljon hengellisiä asioita, koska hänen äitinsä on uskovainen, ja hän itse on saanut lapsena kristillisen kasvatuksen.

– Olen kadehtinut sitä maailmaa, sitä luottamusta ja turvaa, joita usko ja seurakunta voivat antaa. En vain itse osaa uskoa, ja tapakristittynä eläminen tuntuisi teeskentelemiseltä.

PETJA LÄHDE rakensi talon Myllypuroon neljä vuotta sitten, kun sieltä löytyi sopiva kaupungin vuokratontti. Alueen valintaa puolsi muun muassa se, että hänen sisarensa asuvat lähistöllä.

Jyväskylästä yläasteikäisenä Helsinkiin muuttanut Lähde vietti nuoruutensa Malmilla. Kallio tuli tutuksi näyttelijäopiskelijalle Teatterikorkea-

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT ANTTI RINTALA

koulun aikoina. Sen jälkeen hän asui pitkään Arabianrannassa.

– Arabianrannassa viihdyin hyvin, koska siellä ovat lähellä Viikin ja Lammassaaren ulkoilualueet. Myllypuroa on kuitenkin viime vuosina kehitetty hyvään suuntaan, joten tämä on nyt selvästi viihtyisämpi paikka kuin aiemmin. Hyvä asia on myös metro, jolla koko perhe liikkuu päivittäin.

”

Halusin luoda empaattisen rikostutkijahahmon, jonka supervoimana on ystävällinen lähestymistapa kuulusteltaviin.

– Liikuntamyllyn ja terveyskeskuksen vieressä nähtävät leipäjonot muistuttavat kuitenkin siitä, että alueella asuu paljon vähävaraisia ja syrjäytyneitä. Myllypurossa meitä liikkuu monenlaista porukkaa, Lähde sanoo.

Hieman toisenlainen kaupunginosa on Kontula, jossa Lähde käy toisinaan ostoksilla. Häntä kiehtoo paikan monikulttuurisuus ja rosoisuus. Siellä on oma jännä tunnelmansa mutta myös surullisia lieveilmiöitä.

– Itä­Helsinkiä on alettu kunnostaa eri puolilta. Saattaa olla, että Kontulan ostarikin vielä revitään maan tasalle. Uutta rakennettaessa olisi kuitenkin hyvä miettiä, kuinka paljon paikkoja muutetaan, ettei alueen oma henki katoa.

– Ja löytyyhän täältä, esimerkiksi Marjaniemestä, myös kalliisti rakennettuja asuinalueita, joihin harvalla on mahdollisuus päästä asumaan.

Erityisen arvokkaana Lähde pitää sitä, että ItäHelsingissä ovat lähellä meri ja monimuotoinen luonto. Hän itse ulkoiluttaa koiraansa usein Rastilan kallioilla, joilta on hienot näkymät ympäristöön.

ENSIMMÄISEN KIRJANSA Petja Lähde julkaisi vuonna 2012. Sysäyksen Poika­romaanin (WSOY) kirjoittamiseen antoi hänen esikoispoikansa syntymä.

Kontulan ostoskeskusta Petja Lähde pitää kiehtovan monikulttuurisena ja rosoisena. Myös tämä paikka löytyy hänen rikosromaaninsa sivuilta.

koisesti uskallusta. Lopulta annoin luvan itselleni yrittää. Minulle on ollut tärkeää saada kertoa omanlaisia tarinoita.

Lähde on julkaissut vuosien varrella romaaneja, näytelmiä, lastenkirjoja ja äänikirjoja. Parhaillaan hän tekee Storytelille fiktiivistä podcastia murhamysteeristä yhdessä Lassi Vierikon kanssa. Hänen kanssaan Lähde on myös ideoinut ja käsikirjoittanut Virossa ja Utössa parhaillaan kuvattavan Utö­trillerisarjan. Lähde myös itse näyttelee Nelosella loppuvuodesta nähtävässä tv­sarjassa.

Näyttelemistä Lähde on harjoittanut kirjoittamisen lomassa koko ajan. Hänet on nähty muun muassa Suomen Komediateatterin ja Helsingin kaupunginteatterin lavalla.

– Näyttelijän työ tuo kivaa vastapainoa yksinäiselle kirjoittajan työlle. Olen kuitenkin nykyään pyrkinyt työn tekemisessä parempaan tasapainoon enkä haali jatkuvasti uutta tekemistä. ■ Petja Lähde asuu perheineen Myllypurossa.

– Romaanin kirjoittaminen alkoi vain muhia mielessä, mutta työhön ryhtyminen vaati mel­

”Ajatus kirkon jäsenyydestä alkoi varovasti kiinnostaa”

Tiina Linnaa ei kastettu lapsena eikä hän käynyt nuorena rippikoulua. Sitten häntä pyydettiin kummiksi.

TEKSTI TIINA LINNA KUVA JANI LAUKKANEN

nä naimisiin kirkossa. Ja juuri noiden seikkojen varaan rakensin teininä ja nuorena aikuisena identiteettiäni: koin, että olen erilainen kuin muut.

Helsingissä evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä on alle puolet kaupunkilaisista. Espoo ja Vantaa seuraavat perässä. Tuoreen tutkimuksen mukaan helsinkiläisistä millenniaaleista eli Y-sukupol-

” vesta eli vuosina 1981–1996 syntyneistä enää alle 40 prosenttia on luterilaisen kirkon jäseniä.

Minä olen yksi heistä.

Minua ei tosin kastettu lapsena, minulla ei ollut kummeja, en käynyt 15-vuotiaana rippikoulua eikä suvussani ole ollut tapana men -

En koskaan tuntenut menettäväni mitään siksi, etten ole ollut kirkon jäsen. Paitsi joskus pohdin, että jos minulla olisi ollut kummi, hän olisi voinut olla minulle turvallinen ja luotettava lähiperheen ulkopuolinen aikuinen.

Muuten minusta oli aina hienoa sanoa, että en kuulu kirkkoon enkä ole koskaan kuulunutkaan

Vallilassa sijaitseva Paavalinkirkko torneineen on Tiina Linnalle tärkeä maamerkki.

ja että toisin kuin muiden, minun ei ole tarvinnut erota kirkosta.

Toisinaan kerroin sukuni tarinaa siitä, miten isoisoisä-vainaatani kohdeltiin ala-arvoisesti hänen omissa hautajaisissaan. 1990-luvulla pääsi kyllä siunattuun maahan haudan lepoon, vaikkei kirkkoon kuulunutkaan. Vainajan siunaustilaisuuteen, muistotilaisuudesta puhumattakaan, kirkko ei kuitenkaan suonut tilojaan saati henkilökuntaansa. Vasta, kun isoisoisäni lapset vetosivat siihen, että heidän isänsä oli sotaveteraani, hänelle suostuttiin soittamaan sielunkellot.

Parikymmentä vuotta myöhemmin, kun isoisoäitini laskettiin tuohon samaan hautaan, vainajan siunaus onnistui paikallisessa kirkossa ilman venkoilua ja kiemurtelua. Valvojaiskahvit keitettiin jälleen muualla kuin seurakunnan tiloissa, tosin sillä kertaa omaisten omasta toiveesta.

KUN KIRKOSTA EROAMINEN alkoi olla opiskelijapiireissä entistä trendikkäämpää, yhä harvempi meni kirkossa naimisiin ja lähipiiriini syntyvil-

le lapsille alettiin pyytää kummien sijaan kaverikummia tai kummituksia, aloin tarkastella omia valintojani kriittisesti.

Kaikki nuorena jotakin tuntematonta pikkubändiä fanittaneet ymmärtävät, mistä oli kysymys. Kun jostain, mikä on ollut vain oman tai hyvin pienen piirin juttu, tulee suuren yleisön kiinnostuksen kohde ja valtavirtaa, oma suhtautuminen siihen alkaa muuttua. Ennen ainutlaatuisesta ja kivasta jutusta katoaa tietty taika.

Vähä vähältä aloin pohtia omaa suhtautumistani kirkkoon ja uskon asioihin sekä sitä, miten ja mihin kirkko verovaroja käyttää. Ajatus kirkon jäsenyydestä alkoi varovasti kiinnostaa. Erityisen arvokkaana pidin sitä, että saadakseen kirkolta palveluja ja apua elämän vaikeissakin tilanteissa ei tarvitse olla kirkon jäsen. Jokainen on tervetullut saamaan apua ja tukea, kohtaamaan ihmisiä tai Jumalaa ja nauttimaan yhteisin varoin ylläpidetystä kirkollisesta arkkitehtuurista.

Kirkko tekee jäsentensä maksamilla verovaroilla diakoniatyötä, jolla se toteuttaa kristillis-

Kirkon jäseneksi liittyi viime vuonna 20 300 henkilöä. Heistä neljännes oli 30–39-vuotiaita. Kirkkoon liittyneiksi tilastoidaan myös ne alle yksivuotiaina kastetut, jotka on ehditty merkitä väestökirjanpitoon ennen kastetoimitusta. Kirkkoon liittyi kasteen kautta myös rippikoulun käyneitä nuoria.

tä ydinarvoa – lähimmäisenrakkautta – käytännössä. Diakoniatyöllään kirkko paikkaa laajenevaa ja syvenevää aukkoa sosiaaliturvassa. Kirkolta voi saada apua myös perheen ja parisuhteen karikoissa ja silloin, kun oma tai läheisten terveys reistailee.

”

Erityisen arvokkaana pidin sitä, että saadakseen kirkolta palveluja ja apua elämän vaikeissakin tilanteissa ei tarvitse olla kirkon jäsen.

Evankelis-luterilaisen kirkon pappi on ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneena maisterina joutunut väistämättä tarkastelemaan omia ajatuksiaan ja uskoaan kriittisesti. Graduaan varten hänen on täytynyt tehdä tieteellistä tutkimusta, jossa on tarvittu muutakin kuin Raamattua. Puhuessani papille voin siis luottaa siihen, että hän on ajatellut asioita laajemmin kuin pyhän kirjan tekstien kautta.

LOPULTA ARVOTYÖSKENTELYNI johti siihen, että kävin rippikoulun ja liityin kirkkoon, kun olin 29-vuotias. Käytännön syy oli se, että minut kutsuttiin tärkeään luottamustehtävään, erään pienen lapsen kummiksi. Tiesin kyllä, että nykyään voi toimia kuin kummina, vaikkei kuuluisikaan kirkkoon. Kummilapsi oli kuitenkin se ratkaiseva ihminen, joka sai minut tekemään päätöksen.

Nyt maksan kirkollisveroni iloisin mielin ja uskon, että roponi käytetään hyvään tarkoitukseen. Peruslaiskana ihmisenä olen helpottunut, kun voin yhdellä automatisoidulla maksulla kantaa korteni hyväntekeväisyyden kekoon.

Toivon, että nyt ja tulevaisuudessa voisin olla kummilapselleni sitä, mitä itse nuorena olisin tarvinnut ja jäin myöhemminkin kaipaamaan: perheen ulkopuolinen, luotettava ja turvallinen aikuinen.

Välillä katselen ikkunastani kotiseurakuntani kirkontornia ja sen sodassa kolhuja saanutta kellotaulua. Kun lähestyn Helsinkiä Lahdentieltä tai muuten liikun tornin lähettyvillä, tarkistan sen kellosta ajan.” ■

JUMALAN KOSKETUS

Keskiajan mystikoilla oli Jumalaan nautinnon ja kärsimyksen sävyttämä rakkaussuhde. Nykyisinkin monella on kokemuksia siitä, että Jumala tulee lähelle.

Saanko esitellä: sankarikokija. Hän on vuonna 1241 syntynyt saksalainen aatelisnainen Mechtild von Hackeborn, joka jo seitsenvuotiaana lähetettiin luostariin. Kun Mechtild oli noin viisikymppinen, hän alkoi sairastella ja kärsi pahoista päänsäryistä. Samoihin aikoihin hän alkoi saada ilmestyksiä, joita hänen lähipiirinsä Helftan luostarissa kirjoitti muistiin, ilmeisesti alun perin saksaksi. Erilaisina ja erikielisinä versioina ne levisivät keskiajan kuluessa laajalle. Ilmestyksissä Mechtild seurustelee Jeesuksen, Neitsyt Marian ja välillä muidenkin pyhimysten kanssa. Toisinaan hän saa Jeesukselta vastauksia mieltään askarruttaviin kysymyksiin. Välillä hän kokee syvää yhteyttä: ”Sitten Kristuksen sydän avautui, ja Hän veti Mechtildin puoleensa sulkien tämän kokonaan sisäänsä.” Ja: ”Ja kohta Mechtild näki itsensä Herran syliin lentävän pikkulinnun hahmossa, ja siellä hän lepäsi erittäin rauhallisesti.”

Nimitys sankarikokija on peräisin Päivi Salmesvuorelta, joka on kirkkohistorian professori Åbo Akademissa.

– Mechtildin ilmestykset levittivät mallia siitä, että näinkin voi toimia ja kokea. Jos joku voi tavoittaa häivähdyksenkin hänen kokemastaan jumalallisesta kosketuksesta, jo se on valtavan energisoivaa ja toivoa tuottavaa, Salmesvuori sanoo.

Salmesvuoren mainitsemia häivähdyksiä jumalallisesta kosketuksesta on nykyisinkin monella.

KIRKKO JA KAUPUNGIN verkkosivuilla huhtikuussa julkaistuun kyselyyn vastasi 49 lukijaa kertoen omista kohtaamisistaan pyhän kanssa. He kuvailivat rukousvastauksia ja johdatusta, enkelien läs-

näoloa, unia ja näkyjä. Tai sitä, miltä tuntuu, kun jollakin selittämättömällä tavalla Jumala yhtäkkiä onkin lähellä.

– Juuri selittämättömyys on yksi piirre, joka liittyy uskonnolliseen kokemukseen: se on jotakin outoa ja kummaa. Toinen näitä kokemuksia yhdistävä piirre on yksityisyys ja henkilökohtaisuus, kertoo uskontotieteen yliopisto-opettaja ja dosentti Tuija Hovi Turun yliopistosta. Hän luki läpi kyselyyn tulleet vastaukset.

Mikä tekee oudosta kokemuksesta juuri uskonnollisen kokemuksen? Hovin mukaan ratkaisevaa on se tulkinta, jonka ihminen itse kokemukselleen antaa. Jos ihmisellä on tausta jossakin uskonnollisessa perinteessä, hän voi löytää selityksen sieltä. Esimerkiksi kistillisestä perinteestä tuleva puhuu Jumalasta, Pyhästä Hengestä tai vaikka enkeleistä.

– Se, että ihmisellä on todella sykähdyttäviä, syviä kokemuksia, ei välttämättä vaadi minkäänlaista uskonnollista taustaa. Mutta se, että ihminen tulkitsee tuollaisen kokemuksen vaikkapa Jumalan puhutteluksi, edellyttää, että hänellä on jonkinlainen käsitys siitä, kuka tai mikä Jumala on ja miten hän toimii.

– Siinä, miten tällaisia asioita sanoitetaan, on paljon opittua. Perinne ja yhteisö vaikuttavat aika vahvasti. Joissakin uskonnollisissa yhteisöissä ja suuntauksissa on tavoitteenakin, että koetaan tietyllä tavalla, ja sitten jaetaan näitä kokemuksia. Joissakin yhteisöissä taas ei mitenkään kannusteta kokemuksellisuuteen, Hovi kuvailee.

KESKIAJAN EUROOPASSA se kehys, jossa hengellisiä kokemuksia tulkittiin, oli itsestään selvästi kristinusko. Tuolloin elettiin kristillisen mystii-

kan nousun ja kukoistuksen aikaa. Sen taustalla oli 1000–1100-luvulla tapahtunut muutos Jumalaja Jeesus-kuvassa.

– Etäisempi, hallitsijan kaltainen Jumala väistyi inhimillisemmän, rakastavamman ja myötätuntoisemman Jeesuksen tieltä, mikä vetosi ihmisiin. Ytimessä oli ajatus, että meillä on Jumala, joka ymmärtää meidän kärsimystämme, koska on itse kärsinyt ristillä, Päivi Salmesvuori kertoo.

Jumalan rakkauden kokeminen omakohtaisesti on mystiikassa keskeistä. Jumala-kokemus on usein niin vahva, että kokijan oma minä häipyy ja sulautuu Jumalaan. Esimerkiksi näin: ”Siinä samassa Mechtild painettiin kokonaan kiinni Jumalaan. Kun vesipisara sekoitetaan viiniastiaan, se hukkuu sinne kokonaan ja muuttuu viiniksi. Samoin Mechtildin pyhä sielu vedettiin kokonaan Jumalaan kiinni ja siitä tuli yhtä henkeä Hänen kanssaan.”

Mystinen kokemus ei rajoitu vain mieleen ja sieluun, vaan se tunnetaan koko ruumiilla ja kaikilla aisteilla. Se on hellyyttä, läheisyyttä ja nautintoa. Salmesvuori sanoo, että mystikon elämä ja se, miten sitä kuvattiin, oli rakkaustarinaa.

– He kokivat valtavaa rakkautta ja myös eroottisia ja seksuaalisia tunteita. Kuvaukset kokemuksista ovat hyvin konkreettisia ja kokonaisvaltaisia, ja niissä puhutaan esimerkiksi häähuoneesta ja hääyön viettämisestä.

Hääyön tunnelmaa on esimerkiksi tässä Mechtildin ilmestyksessä: ”Silloin Mechtildin sielu nojautui Herran, hänen rakastajansa rinnan päälle kiittäen Häntä kaikin voimin, kaikilla aisteillaan ja liikkeillään. Mitä enemmän Mechtild kiitti Häntä ollen hänessä

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS EISKONEN

kiinni, sitä enemmän Mechtild itse nääntyi muuttuen mitättömäksi. Niin kuin vaha, joka sulaa tulen äärellä, Mechtild itsessään suli ja muuttui osaksi Jumalaa.”

Salmesvuorella itsellään on ollut kokemus, joka on auttanut häntä tavoittamaan jotakin siitä, mistä mystikot kertovat. Vuosia sitten hän näki unen, jossa hän oli kuollut. Hän oli ihanassa sylissä ja nauroi.

– Se oli täydellinen hyvän olon, turvan ja hyväksytyksi tulemisen kokemus. Sen jälkeen minun on ollut helppo ymmärtää ihmisiä, jotka tavoittelevat toistuvasti jotain samankaltaista esimerkiksi meditaation tai psykedeelien avulla.

– Olen tosi kiitollinen kokemuksestani. Varsinkin kun se linkittyy kuolemaan, se avaa toiveikkaan ja positiivisen näköalan.

Samankaltaista hellyyttä ja hyvää oloa olivat kokeneet myös monet Kirkko ja kaupungin verkkokyselyyn vastanneet. He kuvailevat kokemuksiaan lämmöksi, helläksi kosketukseksi, turvaksi,

lohdutukseksi, hyväksynnäksi, syväksi rauhaksi ja levoksi sekä varmuudeksi.

63-vuotias nainen kertoo hoitaneensa vakavasti sairaan äitinsä asioita ja olleensa hyvin uupunut. Joulukonsertissa istuessaan hän tunsi, kuinka hänet ympäröi turvallinen, lämmin rauhan tunne: ”kuin enkelin siivet olisivat kietoutuneet ympärilleni”. 55-vuotias nainen kertoo aikoinaan ehtoollisella miettineensä kuolemaa ja siihen liittyvää pelkoa. ”Ehtoollisviiniä nauttiessani koin lämpimän humahduksen, pelkoni oli poispyyhitty.”

PÄIVI SALMESVUORI miettii, että kirkko ja koko maailmakin voisivat olla nykyisin hyvin toisenlaisia, jos mystikkojen edustama rakkauden ja myötätunnon teologia olisi päässyt vahvemmin esille. Yksi mullistavista teologeista on hänen mielestään Juliana Norwichlainen (1342–n.1416).

Juliana sai kolmekymppisenä sairasvuoteellaan kuusitoista ilmestystä, joiden ydinviesti oli Juma-

lan rakkaus ihmisiä kohtaan. Ilmestyksissä Jumala on kuin myötätuntoinen ja hellä äiti, joka lupaa kääntää kaiken hyväksi. Edes synti, joka Julianaa huoletti, ei pysty erottamaan ihmistä Jumalan rakkaudesta.

– Tuntuu, että synnillä on meillä luterilaisessa kirkossa kovin iso rooli jumalanpalveluksissakin. Entä jos kiinnitettäisiinkin huomiota kaikkeen siihen hyvään, mitä ihmiset pystyvät tekemään vastauksena Jumalan rakkauteen? Salmesvuori kysyy.

Helposti voisi luulla, että mystikko elää yksinäistä ja ehkä itsekeskeistäkin elämää, jossa keskitytään Jumalan kanssa seurusteluun ja unohdetaan kaikki muu. Salmesvuoren mukaan se on väärä luulo: Jumalan rakkauden syvällinen kokeminen velvoittaa pitämään huolta muista ihmisistä. Mystisen kokemuksen kautta on mahdollista nähdä, kuinka kaikki on yhtä ja Kristus on kaikessa – koko luomakunnassa, jokaisessa lähimmäisessä.

Englantilaista Caryll Houselanderia (1901–1954) pidetään yhtenä moderneista mystikoista. Eräänä päivänä hän oli palaamassa metrolla töistä. Vaunu oli täynnä eri-ikäisiä, erinäköisiä, erilaisia ihmisiä. Yhtäkkiä Houselander näki Kristuksen elävän, kuolevan, iloitsevan ja surevan kaikissa heissä. Hän ymmärsi, että vaunussa on koko maailma ja kaikki sen ihmiset – elävät, kuolleet ja tulevat. Kokemus jatkui useita päiviä. Sen kuluessa Houselander tajusi myös, että aina, kun hän vahingoittaa lähimmäistään, hän satuttaa Kristusta, sylkee tämän kasvoille.

Samankaltaisesta kokemuksesta kertoo katolinen munkki ja suosittu hengellinen kirjailija Thomas Merton (1915–1968) päiväkirjassaan. Hän tajusi yhtäkkiä kadulla kulkiessaan, että rakastaa kaikkia ihmisiä ja ettei kukaan heistä voi olla hänelle täysin vieras. ”Sillä, mitä tämä tai tuo ihminen on tehnyt sydämessään, muista erillään, ei ole väliä. Merkitystä on vain sillä rakkaudella, joka tuo hänet taas yhteyteen kaikkien muiden

”On jotain, joka minua ja luoma kuntaa

sillä hetkellä katsoi ja kosketti”

Jumala voi koskettaa popkonsertissa tai messussa, unessa tai unettomana yönä tai vaikka metromatkalla, kertovat Kirkko ja kaupungin verkkokyselyyn vastanneet.

”Uni ei tullut, joten turvauduin Jeesuksen rukouksen lausumiseen mielen rauhoittamiseksi. Tuon rukoushetken aikana havaitsin Jeesuksen olevan läsnä. Se tapahtui täysin yllätyksenä, ja muistan hymähtäen sanoneeni: ’Siinä sinä nyt olet.’ En ikinä osannut kuvitella, että kohtaaminen Jumalihmisen kanssa olisi noin arkinen. Siinä me olimme sängyn reunalla, kuin toisensa elämän myllerryksessä hukanneet veljekset.”

Mies, 24

”Olin eräänlaisessa uskonnollisen etsinnän vaiheessa. En varsinaisesti osannut uskoa kristinuskon opinkappaleita, mutta kaipasin elämääni jotain kestävämpää perustaa. Kirkon holveissa kaikuva urkumusiikki sai minut taiteellisen liikutuksen tilaan, mutta samalla tunsin uudenlaista varmuutta. Että on jotain, joka minua ja luomakuntaa sillä hetkellä katsoi ja kosketti. Itkin. Yhtä nopeasti kuin tuo varmuus tuli, se myös katosi.”

Mies, 29

”Jo pienenä lapsena muistan nähneeni kirkkaan valon. Olen opiskellut kaikkea taivaan ja maan väliltä – niin uskontoja, mystiikkaa, esoteriaa kuin okkultismia. Olen harjoittanut meditaatiota ja opiskellut nondualistista filosofiaa ymmärtääkseni perimmäistä todellisuutta. Olen nähnyt monia valveunia. Välillä näen ennalta, mitä tapahtuu. Osallistuessani jumalanpalveluksiin saatan joskus nähdä kirkasta valoa. Yksin hiljentyessäni saatan nähdä useita erivärisiä valopalloja.”

Mies, 34

”Näin unta, jossa oli valkoista valoa ja ääni käski minua kulkemaan kohti Isää. Minulle oli selvää, että ääni ei puhunut maanpäällisestä isästä vaan Jumalasta. Aamulla kun heräsin, minulla oli ihmeellisen kevyt olo.”

Nainen, 35

”Hiljakkoin messussa, rukoukseen hiljentyessäni, koin taas pitkästä aikaa näyn: Kirkon ulkopuolinen maa oli korventunutta, palanutta kenttää. Savuinen taivas hohti punaisena. Mutta kirkko oli viileän sininen ja suuret perhosen siivet leyhyttivät viileää, parantavaa ilmaa. Olin suojassa niiden alla.”

Mies, 41

”Alle parikymppisenä olin metrossa matkalla yliopistolle. Yhtäkkiä koin valtavan lohdutuksen tunteen. Tuntui kuin lävitseni olisi kulkenut ylhäältä alas suuri voima, joka lempeästi kumisi sisälläni. Siinä hetkessä sisimmässäni oli täysi rauha. Tunsin, että minut vakuutettiin siitä, että vaikka mitä tapahtuisi, olen turvassa. Kaikki oli selvää, ja tuntui, että sillä hetkellä olisin voinut käsittää ihan kaiken, mitä maailmankaikkeudessa tapahtui. Hetki meni ohi, metro oli yhä matkalla Kulosaaren sillalla. Pidin yhä kiinni tangosta, mutta tuntui kuin minut olisi juuri rassattu sisältä jättimäisellä pulloharjalla.”

Nainen, 45

”Olin Madonnan konsertissa Helsingin Jätkäsaaressa yli kymmenen vuotta sitten. Hän esitti kappaleen Like a Prayer. Tunsin siinä

kanssa Kristuksessa”, hän pohdiskeli kokemustaan jälkeenpäin.

Kirkko ja kaupungin kyselyyn vastannut 40-vuotias nainen kertoo kokevansa pyhän usein: ”Voin kokea sen välähdyksinä, vaikkapa luonnossa, tai bussipysäkillä katsoessani vierasta ihmistä näen hänessä hetkellisesti Kristuksen, kaikissa heissä.”

hetkessä yhteyttä Jumalaan ja ihmisiin ympärilläni.”

Nainen, 47

”Olen tuntenut enkelien läsnäoloa lapsesta asti. Olen kuullut heidän puhuvan ja tuntenut konkreettisesti kosketuksen useita kertoja.”

Nainen, 57

”Parikymppisenä jouduin leikkaukseen. Leikkauksen jälkitilassa olin menossa kohti valoisaa tunnelin suuta. Tunsin, että siellä odottaa rauha ja rakkaus. Tunsin todellista onnea, jota en osaa sanoin kuvata. Sitten havahduin tästä, ja ääni sanoi minulle, että minun on palattava, koska minulla on pieni poika.”

Nainen, 60

”Koin kirkossani Pyhän Hengen hellän kosketuksen ja paranin. Kävelykeppini jäi saman tien ja loikin ilosta ehtoolliselle! En ollut koskaan kokenut mitään yliluonnollista enkä ole kokenut sen jälkeenkään. Ennen Hengen kosketusta oli puolestani rukoiltu.”

Nainen, 61

”Konevitsan luostarin autiossa, ikkunattomassa ja osin tuhotussa yläkirkossa koin, että olin ohuessa paikassa. En osaa kuvata sitä muutoin, kuin että koin paikan absoluuttisen pyhyyden. Kirkasta, helppo hengittää.”

Nainen, 64

”Olin tullut uskoon, mutta tunsin, että jotain puuttuu. Aloin nähdä ristejä eri tilanteissa. Esimerkiksi sähköpylväästä, jossa on ylhäällä yksi puu poikkipäin, muodostui risti. Sitten näin ilmestyksen: Jeesuksen koko suuruudessaan. Hän riitti peittämään koko maailman kaikki synnit. Itkin ja kosketin ristiä kaulallani ja sanoin, etten ota koskaan ristiä pois kaulalta.”

Nainen, 75

KIRJAILIJA Mika Waltari (1908–1979) oli jo nuorena kiinnostunut uskonnollisista kysymyksistä. 20-vuotiaana opiskelijana hän kirjoitti tutkielman uskonnon ja erotiikan suhteesta. Siinä hän tarkasteli nimenomaan mystistä kokemusta. Waltari tuli siihen johtopäätökseen, että ”mystiikan merkitys on siinä, että se poistaa ihmisen itsekkäät tarkoi-

tusperät saattaen hellyyden ja rakkauden hänen vallitsevaksi mielentilakseen”.

Usko ei jättänyt Waltaria, papin poikaa, rauhaan, vaan hän palasi siihen niin romaaneissaan kuin henkilökohtaisissa pohdiskeluissaankin. Yli 30 vuotta mystiikkaa käsittelevän tutkielmansa kirjoittamisen jälkeen Waltari oli Roomassa, ja siellä hän koki jotakin poikkeuksellista. Kadulla kävellessään hän tuli potkaisseeksi kiveä, jonka sitten poimi käteensä – ja tunsi sen olevan seurausta tuhansien vuosien tapahtumasarjasta. ”Tätä voi sanoa eräänlaiseksi tietoisuuden laajenemiseksi, että siis jonkinlaisena selittämättömänä, käsittämättömänä tuokiona tajuaisi jotakin, jotakin Jumalan olemuksesta. Siihen liittyi hyvin voimakas kirkkauden ja valon aistimus”, Waltari kirjoittaa.

Lähes 600 vuotta aiemmin jotakin Jumalan ja todellisuuden olemuksesta oli valjennut Juliana Norwichlaiselle. Hän sai nähdä pienen, hasselpähkinän kokoisen pyöreän esineen. Kun hän ihmetteli, mikä se oli, hänelle vastattiin, että se on kaikki, mitä koskaan on luotu. Ja kun Juliana mietti, kuinka jokin niin pieni saattoi pysyä koossa, hänelle vastattiin: ”Se kestää nyt ja ikuisesti, koska Jumala rakastaa sitä, ja näin kaikki on olemassa Jumalan rakkauden kautta.” Myöhemmin

Juliana vielä näki Jumalan yhdeksi pisteeksi keskittyneenä, ja oivalsi hänen olevan läsnä kaikessa luodussa.

Kirkko ja kaupungin kyselyyn vastannut 61-vuotias nainen puolestaan muistelee vuosikymmenten takaista kokemustaan ajalta, jolloin hänen pieni poikansa oli vakavasti sairas. Nainen oli menossa sairaalaan katsomaan poikaansa, kun hän huomasi purppuranvärisenä hehkuvan taivaanrannan. ”Yhtäkkiä koin valtavan sulautumisen tunteen siihen kaikkeen ja mieleni oli täynnä tyyneyttä. Koin vahvasti, että kaikki on yhtä: kaunis taivas, luonto, minä, poikani ja hänen kipunsa. Kaikki olevainen ja elämään kuuluva on samaa energiaa.”

MECHTILD VON HACKEBORNIN ilmestykset alkoivat samoihin aikoihin hänen sairastumisensa kanssa. Juliana Norwichlainen oli kuolemansairas, kun hän sai Jumalan rakkaudesta kertovat ilmestyksensä.

– Kärsimys oli yksi linkki Jeesukseen. Tavallaan siinä oli myös tarjolla vastaus siihen, miksi hyvä Jumala sallii kärsimyksen: kun ihminen kärsii ja sairastaa, Jumala tuntee myötätuntoa. Jeesuksen kärsimyksessä ristillä olennaisinta oli se, että Jumala kävi läpi ihmisen elämän ja kärsimyksen ja pystyy siksi ymmärtämään, miltä meistä ihmisistä tuntuu, Päivi Salmesvuori sanoo.

Näin Jeesus esimerkiksi lohdutti tuskissaan olevaa Mechtildiä: ”Katso, minä olen pukeutunut sinun kärsimyksiisi –– minä siirrän itseeni kaikki sinun tuskasi ja kärsin ne puolestasi.”

Kärsimys – joko fyysinen sairaus tai muuten vaikea elämäntilanne – liittyy uskonnolliseen kokemukseen myös monissa lukijoiden kertomuksissa. Silloin heitä oli auttanut heidän kokemansa Jumalan läheisyys, myötätunto ja lohdutus.

”Kuopukseni sairastui vakavasti, ja pyysin Jumalalta apua. Silloin tunsin vahvat kädet ympärilläni ja äänen, joka sanoi, että ’minulla on ollut sinua ikävä ja älä pelkää, kaikki menee hyvin’. Aamulla tiesin, että me selviämme tästä kyllä”, kirjoittaa 49-vuotias muunsukupuolinen henkilö.

41-vuotias nainen kertoo sairastaneensa kivuliasta sairautta. ”Kivun ja itkun keskeltä kuulin Herran äänen. Rakkaudellista nuhtelua. Se kokemus on auttanut jaksamaan lukuisten kipujen yli.” 62-vuotias nainen puolestaan kertoo kokeneensa, että kun omat voimat ovat loppuneet, Jumala on tullut avuksi.

Yksi mystisten kokemusten laji olivat stigmat eli ristiinnaulitun Jeesuksen haavat. Katariina Sienalainen (1347–1380) esimerkiksi kuvaili, kuinka Jeesuksen haavoista valunut veri muuttui valonsäteiksi, lävisti hänen kätensä, jalkansa ja sydämensä ja aiheutti jatkuvaa, sietämätöntä kipua. Joillakin mystikoilla kärsimys oli itse aiheutettua. Mechtildin kerrottiin kieriskelleen lasinsirpaleissa niin että hän vuoti verta. Ruotsin Birgitta (1303–1373) taas poltti kämmenselkäänsä palohaavan, jonka hän repi auki aina perjantaisin. Marie Oignieslainen (1177–1213) puolestaan leik-

kasi itselleen haavoja jäljitelläkseen Jeesuksen haavoja ristillä.

– Mystikot halusivat samastua Kristukseen tuntemalla edes häivähdyksen samaa kärsimystä. Tuolloin itseaiheutetut haavat hyväksyttiin ja tällaista pidettiin ihailtavana hurskauden harjoituksena. Nykyisin niitä pidettäisiin huijauksena, Salmesvuori sanoo.

Marie Oignieslainen oli myös yksi sadoista naisista, jotka keskiajan Euroopassa paastosivat itsensä näännyksiin – kyseessä oli eräänlainen uskonnollinen muoti-ilmiö. Kuuluisin näistä naisista, joita myöhemmin on alettu kutsua pyhik-

si anorektikoiksi, oli Katariina Sienalainen. Hän kuoli lopulta nälkään, kun hänen elimistönsä ei enää kyennyt ottamaan mitään ravintoa vastaan.

Katariina itse tiedosti fyysisen kärsimyksen ja hengellisten kokemusten nivoutumisen yhteen. Hän kertoi rippi-isälleen kärsimyksen olevan hänelle loputtoman lohdutuksen lähde, sillä sen ansiosta hän sai nähdä Jumalan täydellisemmin.

– Katariina ja muut hänen kaltaisensa olivat kuin performanssitaiteilijoita. Heille oli tärkeää, että heillä oli yleisöä ja että heidän sanomansa levisi, Salmesvuori sanoo.

– Paasto oli monille pyhyyden merkki, yksi tapa osoittaa, että olen tosissani tämän uskonnon kanssa. Mutta jo keskiajalla oltiin myös kriittisiä ylilyöntien suhteen. Esimerkiksi Birgitta 1300-luvulla varoitti, että ei saa heikentää ruumista, koska se heikentää myös mieltä ja arvostelukykyä.

hurmos voi levitä ja siihen voi liittyä myös kielteisiä ilmiöitä. Uskontojen historiaan mahtuu joukkohysteriaa ja tuhoisia kultteja. Esimerkiksi Keniassa paljastui hiljattain kultti, jonka jäsenistä osa näännytti itsensä nälkään ja osa kuoli väkivallan uhrina.

Ääri-ilmiöiden pelossa saatetaan sulkea pois sellaistakin, joka voisi rikastuttaa ihmisten hengellistä elämää.

– Luterilaisuudessa on ollut vahvasti sellainen ajatus, että kokemuksia ei kannata uskoa ja että tunteet ovat petollisia. Mutta kun me olemme ihmisiä! Emme me saisi sammuttaa uskonnon tunne- ja kokemuspuolta. Tunteita voisi myös hyödyntää, ja ne kannattaisi kirkossa ottaa vakavasti, Salmesvuori sanoo.

Mystikot

halusivat samastua Kristukseen

tuntemalla edes häivähdyksen samaa kärsimystä.

KIRKKOHISTORIAN PROFESSORI PÄIVI SALMESVUORI

JUMALAAN YHTYMISEN tilat, joita esimerkiksi Mechtild toistuvasti koki, eivät olleet pysyviä tai edes kovin pitkäkestoisia. Päivi Salmesvuori kertoo, että mystikoilla oli käytössään erilaisia meditaatio- ja mielikuvittelutekniikoita, joilla näihin syviin kokemuksiin päästiin. Siinä auttoivat myös luostarien säännöllinen jumalanpalvelus- ja rukouselämä sekä Raamatun ja pyhimyskertomusten lukeminen. Mietiskelyn apuna on joissakin luostareissa käytetty myös Jeesus-vauvanukkeja, joita nunnat ovat hoivanneet.

Nykyisinkin on uskonnollisia yhteisöjä, joissa hengellisiä kokemuksia rohkaistaan ja niihin ohjataan. Tuija Hovi on tutkinut karismaattista kristillisyyttä, jossa esimerkiksi Pyhän Hengen läsnäolon kokemista ja erilaisia armolahjoja pidetään tärkeinä. Joissakin karismaattisissa yhteisöissä ihmisiä varta vasten opetetaan kokemaan niitä. Esimerkiksi raamattukouluissa saatetaan opettaa profetoimista tai kielilläpuhumista.

– Toisaalta monet ovat sanoneet, ettei sellaisia asioita voi opettaa. Mutta kyllä yhteisö, jossa ihmiset kokevat tietyllä lailla ja kertovat siitä, antaa mallia, Hovi sanoo.

Myös jotkut kyselyymme vastanneista kertoivat keinoista, joilla he ovat päässeet tavallisesta arkitajunnasta poikkeaviin tiloihin. Muutamassa vastauksessa mainitaan psykedeelit eli sienet tai LSD, joissakin meditaatio.

41-vuotias mies arvioi osallistuneensa noin 50 buddhalaiselle retriitille ja meditoineensa tuhansia tunteja. Hän toteaa, että joka kerta retriitissä hän kokee ykseyden tilan, jossa oma erillinen itse katoaa. 49-vuotias nainen kertoo osallistuneensa ryhmämeditaatioon kirjastossa ja kokeneensa harjoituksen aikana olevansa sekä kirjastossa että toisessa ulottuvuudessa. ”Oli kuin ohimoista olisi lähtenyt energiapurkaus. Istuin avaruudessa paikoillani. Samaan aikaan kiidin hurjaa vauhtia kohti tyhjää tilaa”, nainen kuvailee kokemustaan.

Kolmas vastaaja, 41-vuotias mies hänkin, kertoo jättäneensä psykedeelien käytön huonojen kokemusten jälkeen ja huomanneensa, että ”näyt perimmäisestä todellisuudesta nousevat kyllä etsijän luo hidasta tietä kulkienkin, mutta eivät niin rajuina, vaativina ja sinne tänne heittelevinä kuin psykedeeleissä”.

PÄIVI SALMESVUORI arvioi, että nykyisin uskonnollisia kokemuksia myös pelätään ja pidetään jopa vaarallisina. On ajateltu – ja nähtykin – että

Tuija Hovi kiinnitti kyselyyn tulleissa vastauksissa huomiota siihen, että jotkut vastaajista korostivat omaa tavallisuuttaan ja tervejärkisyyttään. Muutamat mainitsivat, etteivät he ole uskaltaneet puhua kokemuksestaan kenellekään.

– Selittämättömiin kokemuksiin saattaa liittyä häpeää ja leimautumisen pelkoa, ja siksi niistä ei helposti puhuta. Ja jos puhutaan, muut saattavat vähätellä kokemusta, Hovi toteaa.

Lähes kaikkien kyselyyn vastanneiden kokemukset olivat myönteisiä ja kokijaansa voimaannuttavia. Joskus kokemus saattoi kuitenkin olla pelottava ja ei-toivottu. Eräs 62-vuotias nainen kertoi, että hän on muutamia kertoja saanut voimakkaan aavistuksen valtavasta surusta ja jälkeenpäin kuullut jonkun läheisensä kuolleen. ”Kun se tunne tulee, se hermostuttaa, enkä haluaisi tuntea niin”, nainen kirjoittaa.

Myös psykedeelien käyttöön liittyi kielteisiä kokemuksia. ”Kokemukseen liittyi melkein aina jossain vaiheessa kosmisia kauhun tunteita ja pelkoa mielenterveyden järkkymisestä”, kertoo nuorena psilosybiinisieniä kokeillut 41-vuotias mies. 37-vuotias nainen puolestaan kirjoittaa näin: ”Yksi syvimmin koetuista tapahtui silloin, kun söin sieniä. Mutta luulen, että kokemus tuli jollain tavalla paholaisesta, koska siihen liittyi äärimmäistä pelkoa ja kauhua ajoittaisen äärimmäisen onnen tunteen lisäksi.”

Tuija Hovi arvioi, että luterilaisessa kirkossa uskonnollisen kokemuksen pimeästä ja pelottavasta puolesta ei juuri puhuta. Esimerkiksi hän itse on viimeksi kuullut puhuttavan paholaisesta lapsena pyhäkoulussa.

– Karismaattisessa kristillisyydessä henkien erottamista pidetään yhtenä armolahjoista. Aina ei ole selvää, onko kokemus hyvä vai paha. Siksi sen tunnistamiseen tarvitaan erityistä osaamista ja erityistä lahjaa.

Hovin mukaan myöskään mielenterveyspalveluissa ei välttämättä tunnisteta uskontoon ja hengellisyyteen liittyviä kysymyksiä ja ahdistuksia.

– Uskonnolliset kokemukset ovat nykypäivänä aika marginaalinen asia, joten jos joku tuntee esimerkiksi elämää vaikeuttavaa helvetinpelkoa, sitä on vaikea käsitellä. ■

Lähteet: Mikko Kauko: Pyhän Mechtildin ilmestykset. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2022. Äiti Juliana Norwichlainen: Jumalan rakkauden ilmestys. Suom. Paavo Rissanen. Kirjaneliö 1985. Thomas Merton: Hiljainen elämä. Thomas Mertonin päiväkirjat. Suom. Mari Jyväsjärvi. Basam Books 2005. Raymond of Capua: Saint Catherine of Siena: Legenda Major. Mika Waltari: Ihmisen ääni. WSOY 1978.

Viimeisten aikojen aktivisti

Kirjailija ja kansalaisaktivisti Risto Isomäen mieli käy välillä kierroksilla, kun hän etsii ratkaisuja ihmiskunnan kohtalonkysymyksiin. Teinivuosina löytynyt elämäntehtävä on vienyt myös jaksamisen rajoille.

Kun Risto Isomäki ymmärsi ensimmäisen kerran haluavansa tulla kirjailijaksi, hän oli viisivuotias. Ahaaelämys tuli Kokkolan kaupunginkirjastossa, missä hän vieraili usein vanhempiensa kanssa.

– Tunsin olevani suunnattomassa aarrekammiossa, jossa jokaisen kirjan selkämyksen takana oli jännittäviä tarinoita. Ajattelin, että haluan isona tehdä jotakin samankaltaista.

Ensimmäisen kirjaidean työnimi oli Kaksi brontosaurusta. Tuo teos jäi kirjoittamatta, mutta yhteys pienen pojan mielikuvitusmaailmaan ei ole katkennut. Siitä muistuttaa pitkäkaulaisen dinosauruksen pienoismalli Isomäen ja hänen puolisonsa, kustantaja ja kansalaisaktivisti Jaana Airaksisen keittiössä.

Esimerkiksi vuonna 1994 ilmestynyt tieteisromaani Gilgamešin tappio kasvoi ideasta, jota Isomäki kehitteli jo lapsena. Romaani kertoo ihmisen ahneuden ja luonnon järjestyksen välisestä

kamppailusta, jota käydään toiseen aurinkokuntaan kuuluvalla planeetalla.

Ryöstön kohteeksi joutunutta planeettaa puolustaa tietoinen olento: kokonaisen mantereen kokoiseksi kasvanut puu. Puun esikuvana oli osittain ontto jalava, jonka muodostamassa luolassa hän leikki pikkusiskonsa kanssa.

RISTO ISOMÄEN FIKTIIVISIÄ romaaneja ja tietokirjoja on käännetty yli kahdellekymmenelle kielelle, ja ne ovat saaneet useita palkintoja ja tunnustuksia. Suomessa hänet tunnetaan laaja-alaisena ilmastonmuutoksen, ympäristökysymysten ja kestävän kehityksen asiantuntijana.

Maaliskuussa ilmestyneessä omaelämäkerrallisessa kirjassaan Maailmanparantajan muistelmat (Into Kustannus) Isomäki kertoo, että aktivisti hänessä heräsi yhdentoista tai kahdentoista vuoden iässä. Silloin hän luki Rooman klubin raportin Kasvun rajat (1972).

Kuka?

Risto Isomäki, 61, on tieteis- ja tietokirjailija ja kansalaisaktivisti. Hän asuu Hangossa ja Helsingissä yhdessä puolisonsa Jaana Airaksisen kanssa.

Mitä?

Maaliskuussa ilmestyi Isomäen omaelämäkerrallinen teos Maailmanparantajan muistelmat. Kesäkuussa julkaistaan tieteistrilleri Viimeinen erämaa (Into Kustannus).

Motto

En pidä motoista, koska maailma on niin monimutkainen.

– Raportissa kerrottiin, mitä kaikkea maailmassa tapahtuu minun elinaikanani, jos väestöräjähdykselle ja materiaalisen kulutuksen kasvulle ei tehdä mitään. Se teki minuun valtavan vaikutuksen, ja olen elänyt noiden uhkakuvien varjossa koko elämäni.

Rooman klubi ennusti, että maapallon väkiluku kasvaisi rottapopulaation tavoin viiteentoista tai kahteenkymmeneen miljardiin. Sen jälkeen edessä olisi nopea romahdus, jonka jälkeen ihmisten lukumäärä putoaisi alle miljardiin. Epätoivoiset ihmiset veisivät mukanaan valtaosan kaikista muista eliölajeista.

Isomäki palaa 1970-luvulta tähän päivään ja huomauttaa, ettei uhkakuva näytä enää todennäköiseltä.

– Tällä hetkellä hallitsematon väestöräjähdys on mahdollinen vain Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Melkein kaikkialla muualla väestönkasvu on pysähtynyt tai pysähtymässä.

Toinen syy, jonka vuoksi Isomäen teinivuosia varjostanut uhkakuva on menettänyt teräänsä, on tieto siitä, että ihmiskunta tuottaa tällä hetkellä ruokaa kaksi ja puoli kertaa niin paljon kuin kaikkien ihmisten ravitsemiseen tarvitaan.

Isomäki lisää kuitenkin, että nälän poistamisen tiellä on rakenteellinen ongelma: vilje -

lymaiden tuotosta puolet syötetään tuotantoeläimille.

VÄESTÖRÄJÄHDYKSEN UHKAAN yhdistyi lukiovuosina kasvava tietoisuus siitä, miten länsimaiden harjoittama kolonialismi oli tuhonnut muiden maanosien kukoistavat sivilisaatiot. Tämän seurauksena valtaosa köyhien maiden väestöstä saavutti vain 30–40 vuoden eliniän eli menetti puolet elämästään.

Risto Isomäessä tieto aiheutti älyllisen ja emotionaalisen järkytyksen, jonka jälkeen hänen elämänsä ei enää palannut ennalleen.

– Etsin jo lukiolaisena tapoja, joilla voisin vaikuttaa asioihin. Asuimme tuolloin Heinolassa, missä samanmielisen porukan löytäminen oli vaikeaa.

Lukion ensimmäisellä luokalla valveutunut nuorukainen sai äänensä kuuluviin, kun koulussa järjestettiin Unicefin päivän juhla. Siellä esitettiin Isomäen kirjoittama Ryöstö-niminen näytelmä, jonka lopussa oppilaiden vanhemmista koostuva yleisö ryöstettiin YK:n kehitysjärjestön hyväksi.

Isomäen mukaan maailman tilanteen ajatteleminen teki hänen murrosiästään tavallista vaikeamman. Hän luonnehtii nuorta itseään erittäin ahdistuneeksi, neuroottisesti hermostuneeksi ja sisäänpäin käpertyneeksi.

Isomäki kasvoi akateemisessa kodissa. Isä oli lääkäri ja reumatologian professori ja äiti saksan kielen opettaja. Vanhemmat lukivat lapsilleen ja ohjasivat heitä lukemiseen. Kotona keskusteltiin paljon ja väiteltiin tieteeseen, yhteiskuntaan ja politiikkaan liittyvistä asioista.

Isomäki ei osaa selittää, miksi kolmannen maailman kärsimyksestä tuli juuri hänelle niin henkilökohtainen asia. Perhetaustassa ei hänen mukaansa ole selitystä ahdistukselle. Äidin ja isän sukulaisten laajasta piiristä välittyi turvallisuus ja hyväksyntä, joka antoi pohjan hyvälle itsetunnolle ja vaikuttamistyölle.

– Minua on aina ihmetyttänyt, miksi kaikki ihmiset eivät tajua, että nämä asiat ovat tärkeitä.

TUOREESSA MUISTELMAKIRJASSAAN Risto Isomäki pohtii, mitä hän on oppinut seuratessaan teinivuosina löytämäänsä elämäntehtävää. Yksi johtopäätöksistä on se, että hän ja hänen kaverinsa tekivät 1980-luvulta 2000-luvulle ulottuvana ajanjaksona joitakin asioita paremmin kuin useimmat nykyiset poliitikot ja kansalaisaktivistit.

Tuon ajan aktivistit rakensivat Isomäen mukaan erilaisten ongelmien ratkaisemiseksi mahdollisimman laajoja yhden asian liikkeitä ja tekivät niiden puitteissa yhteistyötä kaikkien mahdollisten tahojen kanssa. Toisin sanoen he toimivat monessa suhteessa samalla tavalla kuin Intian itsenäisyysliikkeen johtaja ja väkivallattoman vastarinnan kehittäjä Mahatma Gandhi.

– Tämä lähestymistapa teki mahdolliseksi aidosti merkityksellisen keskustelun toisella tavalla ajattelevien ihmisten kanssa, konfliktien rajaamisen ja kompromissien hakemisen. Samalla todennäköisyys sille, että konflikteja voidaan ratkoa sivistyneesti, kasvoi.

Nykyisellä sosiaalisen median ja identiteettipolitiikan aikakaudella monet vaikuttajaryhmät toimivat Isomäen mielestä päinvastaisella tavalla: useita erilaisia asioita linkitetään yhteen ja niiden ympärille muodostetaan leirejä, jotka eivät keskustele toistensa kanssa.

Isomäki varoittaa, että yhteiskunnan jakautuminen voi johtaa väkivaltaan.

– Suomi ei ole vielä siinä pisteessä, koska monet ihmiset ovat vielä suhteellisen järkeviä, eikä meillä ole poliittisia puolueita, joilla on sotilaallinen siipi. Historia osoittaa kuitenkin, että mikäli asioiden annetaan kärjistyä, ne voivat kehittyä huonoon suuntaan yllättävän lyhyessä ajassa.

TÄMÄNHETKISISTÄ HANKKEISTAAN tärkeimpänä Risto Isomäki pitää kampanjaa, jonka nimi on Amazonia ei saa kuolla. Se sai alkunsa kevättalvella, kun Brasilian keräilyelinkeinojen liiton valtuuskunta vieraili Suomessa. Brasilialaiset ehdottivat Suomelle Amazonin sademetsien pelastamiseksi laajaa yhteistyötä, johon osallistuisivat myös kansalaisyhteiskunta ja metsäyhtiöt.

”

Minua on aina ihmetyttänyt, miksi kaikki eivät tajua, että nämä asiat ovat tärkeitä.

Isomäki uskoo, että maailman merkittävimmän sademetsän keskeiset osat voitaisiin vielä pelastaa kuivumiselta laajojen uudelleenmetsitysohjelmien avulla. Metsien istuttaminen estäisi alueen sademäärien romahtamisen. Jos mitään ei tehdä, jäljellä olevat sademetsät uhkaavat kuolla ja muuttua savanniksi, vaikka hakkuut saataisiin loppumaan.

Kun Isomäki uppoutuu kampanjatyöhön, mieli käy kovilla kierroksilla. Päivät ovat tiiviitä ja venyvät helposti pitkiksi. Vuosina 1991 ja 2001 omistautuminen vaati veronsa, ja hän kävi lähellä loppuun palamista.

Kummallakin kerralla pienen flunssan kehittyminen keuhkokuumeeksi pakotti hänet pysähtymään.

– Noiden tapausten jälkeen olen opetellut tunnistamaan uupumisen varhaisia varoitusmerkkejä ja hidastamaan ajoissa, Isomäki sanoo.

– Minun kohdallani yksi ensimmäisistä oireista on se, ettei mikään tunnu enää innostavalta tai mielekkäältä. Mieli alkaa myös puolustautua unohtelemalla asioita.

Isomäki suojautuu uupumiselta ottamalla aikaa luonnossa liikkumiselle ja eläinten tarkkailulle. Kesäisin hän veneilee neljästä viiteen viikkoa saaristossa yhdessä puolisonsa Jaana Airaksisen kanssa. Vene on hidasliikkeinen vanha fiskari, jolla kiiruhtaminen on mahdotonta.

Puolisot jakavat Isomäen mukaan saman maailmanparantamisen palon. Joskus toinen heistä huomaa, että toinen alkaa väsyä.

– Silloin suuntaamme minilomalle Pico-nimiselle Azorien saarelle, mistä olemme ostaneet pienen laavakivimökin. Saari on ehkä maailman paras paikka tarkkailla eri valaslajien keskinäistä vuorovaikutusta. ■

Miten eri uskontoihin tutustuminen on vaikuttanut Risto Isomäkeen, ja miten hän kuvaa maailmankatsomustaan? Lue lisää www.kirkkojakaupunki.fi.

Orpopojan uskontunnustus

Ilman Pyhää Henkeä ihminen on kuin lamppu ilman töpseliä, sanoo professori Miikka Ruokanen.

Miksi joku uskoo Jumalaan ja toinen ei? Kuvitellaan perhe, jossa on kaksi lasta. He oppivat saman iltarukouksen ja saavat muutenkin ihan samanlaisen kasvatuksen. He käyvät rippikoulun ja lausuvat konfirmaatiossa apostolisen uskontunnustuksen.

18-vuotiaana toinen sisaruksista eroaa kirkosta, kun taas toinen opettaa myös omille lapsilleen iltarukouksen. Miksi samassa ympäristössä kasvaneiden lasten tiet johtavat näin eri suuntiin?

Nykyään moni saattaa ajatella, että ihminen voi itse päättää, mihin hän uskoo. Jotkut jyrkän linjan kristityt ajattelevat samantapaisesti painostaessaan ihmisiä itse valitsemaan Jeesuksen.

Professori Miikka Ruokanen on eri mieltä. Hän vetoaa reformaattori Martti Lutheriin, jonka mukaan ihminen on niin itserakas ja epäuskon orjuuttama, ettei hän voi edes toivoa uskoontuloa, ellei Pyhä Henki ensin kosketa sydäntä.

– Luther vastusti paitsi sitä, että ihminen voisi omilla asenteillaan myötävaikuttaa uskon syntymiseen, myös tuosta kuvitelmasta seuraavaa salaista hengellistä ylpeyttä. Emme voi tietää, miksi joku uskoo ja toinen taas ei, Ruokanen sanoo.

– Jos ihminen ymmärtäisi tällaiset asiat, hän ottaisi Jumalan paikan. Juuri siksi Luther korosti nöyryyden tärkeyttä. Teologialla on rajat, emme voi tietää Jumalan ajatuksia.

KYSYMYS USKON syntymisestä kirkastui Lutherille vuosien 1524–1525 aikana, jolloin hän joutui väittelyyn kirkon toisen suuren uudistajan Erasmus Rotterdamilaisen kanssa. Luther ei tuohon aikaan ollut ainoa, jonka mielestä kirkossa oli paljon epäkohtia, sillä muun muassa Erasmus tunnisti kirkon ongelmat.

– Kirkko oli joutunut keskiajalla syvään kriisiin, ja sekä Luther että Erasmus tahtoivat uudistaa sitä. Heidän perusratkaisunsa olivat kuitenkin hyvin erilaiset. Erasmus oli humanisti, joka tähtäsi kirkon ja kristittyjen eettiseen uudistu-

miseen Uuden testamentin Vuorisaarnan ihanteiden mukaisesti. Luther sen sijaan halusi palauttaa kirkkoon kirkkaasti ymmärrettävän evankeliumin, Ruokanen sanoo.

Erasmus opetti perinteisen katolisen teologian mukaisesti, että siltä, joka itse tekee voitavansa, Jumala ei kiellä armoansa. Juuri tästä Luther oli eri mieltä.

– Luther yksinkertaisesti ajatteli, että ihminen ei voi omasta tahdostaan lakata olemasta syntinen eli epäuskoinen. Koska ihminen on läpeensä itsekäs, todellisen uudistumisen täytyy alkaa Pyhän Hengen vaikutuksesta, Ruokanen sanoo.

Argumentoidessaan Erasmusta vastaan Luther kirjoitti monisatasivuisen teoksen nimeltään De servo arbitrio eli Sidottu ratkaisuvalta. Siitä tuli Lutherin pääteos.

HARVA TEOLOGI koko maailmassa tuntee Sidotun ratkaisuvallan niin hyvin kuin Miikka Ruokanen. Jäätyään eläkkeelle Helsingin yliopiston dogmatiikan professorin virasta vuonna 2018 Ruokanen väitteli filosofian tohtoriksi Cambridgen yliopistossa tutkimuksellaan Sidotusta ratkaisuvallasta Se on täydentävää jatkoa kansainvälisesti arvostettuun suomalaiseen Luther-tutkimukseen.

Viime syksynä Ruokanen julkaisi tutkimuksestaan lähes 400-sivuisen suomenkielisen ”tiivistelmän” otsikolla Miten uskoa, kun ei voi uskoa? (Kirjapaja).

– Olin jo kauan ajatellut tutkia Lutherin käsitystä uskon syntymisestä. Ensimmäinen Sidottua ratkaisuvaltaa koskeva käsikirjoitusluonnos minulla oli valmiina jo vuonna 1991, Ruokanen kertoo.

Asia jäi hautumaan, sillä pian Ruokasesta tuli Helsingin yliopiston dogmatiikan professori. Elämään tuli muitakin yllättäviä käänteitä, ja 1990-luvun lopulla Ruokanen kutsuttiin Kiinaan opettamaan teologiaa. Hän on ensimmäinen länsimaalainen teologi, joka Kiinan Kansantasavallan aikana on nimitetty professoriksi kahteen kiinalaiseen yliopistoon. Nyt hän työskentelee päätoimisesti systemaattisen teologian professorina Kiinan kirkon teologisessa akatemiassa Nanjingissa.

Kysymys ikuisesta elämästä on kiehtonut Miikka Ruokasta koko hänen teologisen uransa ajan.

Ruokanen täytti hiljattain 70 vuotta. Koko elämän ja teologisen uran aikana häntä on kiehtonut kysymys ikuisesta elämästä. Taustalla ovat raskaat menetykset lapsuudessa.

MIIKKA RUOKANEN oli kolmivuotias, kun hänen sodassa vammautunut isänsä kuoli. Äiti jäi kolmen pienen pojan yksinhuoltajaksi Rovaniemellä.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

– Äiti oli harras körtti, joka iltaisin polvistui rukoukseen kolmen poikansa vuoteen äärellä. Hän ei kuitenkaan koskaan ollut vaativa vaan opetti hyvin lempeää kristillisyyttä, Ruokanen kertoo.

Yllättäen äiti kuoli traagisesti, kun Ruokanen oli vasta 13-vuotias.

– Miksi minä olen kristitty? Siksi, että nuoruudessani minun suurin kysymykseni oli ikuinen elämä. Eihän orvoksi jääneen 13-vuotiaan po -

jan päässä voi olla muuta kysymystä kuin, että jos minä joskus historian lopussa pääsen Jumalan valtakuntaan, voinko minä silloin tavata äidin ja isän.

Ruokanen sai lohtua Raamatusta ja varsinkin Ensimmäisestä Johanneksen kirjeestä, joka lupaa: ”Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassaan. Jolla on Poika, sillä on elämä.”

– Kristus itse on ikuinen elämä. Jos Kristus asuu sinussa, eihän sinulla voi olla vähempää kuin ikuinen elämä, Ruokanen oivalsi.

– Minun kristinuskoni on näin yksinkertaista.

AJATUS SIITÄ, että oma henkilökohtainen suhde Jumalaan on tärkeämpi kuin vaikkapa kirkon auttamistyö, saattaa kuulostaa epämuodikkaalta. Eikö tällainen kristinusko johda siihen, että ihmiset vain käpertyvät hengelliseen hymistelyyn välittämättä esimerkiksi luontokadosta?

Ruokasen mielestä ei. Tutkiessaan Lutherin Sidottua ratkaisuvaltaa Ruokanen huomasi, että suuri osa tutkijoista oli syystä tai toisesta ohittanut sen, miten keskeisessä roolissa Luther piti Pyhän Hengen muuttavaa vaikutusta kristityssä.

”Nuoruudessa suurin kysymykseni oli ikuinen elämä. Eihän orvoksi jääneen 13-vuotiaan pojan päässä voi olla muuta kysymystä kuin, että jos minä joskus historian lopussa pääsen Jumalan valtakuntaan, voinko silloin tavata äidin ja isän.

– Lutherin teologiassa armon tilassa oleminen merkitsee yhdistymistä Kristukseen Pyhässä Hengessä. Tällöin juridista syntien anteeksiantamista ei voida erottaa Pyhä Hengen vaikutuksesta, joka on paitsi Kristuksen armon läsnäoloa myös pyhittävä ja muuttava voima, Ruokanen sanoo.

Kristityn elämä toisin sanoen on juuri eettistä elämää, mutta se on sitä Pyhän Hengen voimaannuttamana.

– Pyhä Henki on Jumalan olemus, ja Jumalan olemus on Rakkaus, joten Pyhä Henki on jumalallinen Rakkaus. Kun jumalallinen Rakkaus on meissä, se vaikuttaa todellisesti. Esimerkiksi ihminen, joka on ilkeä ja väärämielinen, voi pikkuhiljaa kasvaa lempeämmäksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Lutherin mukaan tällaiset muutokset ovat ihan todellisia, Ruokanen sanoo.

Ruokasen mielestä syntyy ongelma, jos kirkko luopuu ydinsanomastaan luottaessaan siihen, että jotenkin hengellisyys kulkee mukana, kunhan nyt ensin puhutaan etiikkaa.

– Kun laitat töpselin seinään, lamppu syttyy. Jos lamppu ei saa virtaa, se sammuu. Ilman Pyhää Henkeä ihminen on kuin lamppu ilman töpseliä. Jos kirkko jakaa ihmisille vain eettisiä ohjeita muttei anna sitä lampun sytyttävä energiaa, evankeliumista tulee pelkkää lakia, Ruokanen sanoo. ■

“Talon omistajat ovat hirveän ystävällisiä, jos huoneeseen tarvitsee esimerkiksi lisää varusteita. Puhelimella aina ilmoitetaan, milloin siivooja on tulossa. Mistä tahansa asioista saa soitella. Se, miten tällaiset yhteiset tilatkin on rakennettu meitä varten, kertoo jo paljon omistajista.”

”Pesutupa ja kuivaushuone ovat huikeat. Näiden lisäksi viereiseen K-marketiin on helppo mennä kävellen ja sieltä saa valmista tuoretta ruokaa ja leivonnaisia. Joka päivä on tuoretta tarjolla.”

“Asunto on hyvin suunniteltu: löytyy paljon säilytystilaa, iso parveke ja valoisat huoneet. Hanat kiiltelevät niin, että vettä ei melkein kehtaa pirskottaa.”

”Pidän erityisesti yhteisistä päivistä ja tuolijumpasta, jonka talon palveluavustaja vetää. On hyvä, että on päivä, jolloin voi tulla kysymään tai kertomaan, mielen päällä olevia asioita.”

SENIORITALO

Vuokra sisältää asumisen lisäksi: Palveluavustajan viikoittaiset käynnit, asunnon siivouksen kerran kuussa, asunnon ikkunoiden pesun kerran vuodessa, yhteisen olohuoneen, saunan ja pyykkituvan käytön ilman eri maksua. Talosta löytyy yksiöitä, yksiöitä alkovilla ja kaksioita. Kuukausivuokrat 924 €/kk – 1330 €/kk.

Kysy lisätietoja vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja asuntoihin paikan päälle: 010 315 4140.

Voit koska tahansa soittaa ja ilmoittaa kiinnostuksestasi taloon, niin pidämme sinut ajantasalla, mikäli muita asuntoja vapautuu vuokrattavaksi.

Jo joutui armas aika

SUVIVIRSI LAULETAAN yleensä koulun kevätjuhlassa ennen kesälomaa.

Se on vanha suomalainen perinne kouluissa joka toivottavasti jatkuu myös tulevan ajan myötä.

Monet vanhemmat eivät halua, että oman lapsen kevätjuhlassa sitä lauletaan. Suvivirren laulaminen kouluissa ei ole mitään uskonnonopetusta.

Jokin vanha perinne pitää kyllä säilyttää koulujen kevätjuhlassa eli kyseisen Suvivirren laulaminen.

Mika Lille Helsinki

Kirkon ydintä ei saa muuttaa

TILASTOT KERTOVAT, että Suomen evankelis­luterilaisella kirkolla ei tällä hetkellä mene kovin hyvin. Tulevaisuuskaan ei näytä kovin valoisalta, jos esimerkiksi lehdessä (K&k 16.3.) esitellyt teologian tohtorit Sini Mikkola ja Suvi­Maria Saarelainen ryhtyisivät muuttamaan kirkkomme teologiaa.

Heidän mukaansa teologiaa tehdään aina kussakin ajassa ja tilanteessa. Tohtori Saarelainen kysyy: “Kenelle teologia kuuluu? Mitä tapahtuisi, jos teologia ymmärrettäisiinkin yksilön omaksi merkityksen rakentamiseksi ja pyhyyden etsinnäksi?” Tohtoreiden haastattelun otsikoksi oli laitettu: ”Entä jos jokainen olisikin oman elämänsä teologi?”

Nuoret teologit unohtavat, että kirkolla on ollut ja pitää olla Sini Mikkolan mainitsema täysin muuttumaton ydin. Sellainen löytyy Raamatusta, jonka tulisi ohjata kirkkoa muun muassa moraalisissa ja eettisissä kysymyksissä. Sen ohje ”älkää mukautuko tämän maailmanajan mukaan” koskee vakavasti kirkkoa kaikkina aikoina, eli tämän päivän Suomenkin kirkkoa.

Maallistuneen yhteiskunnan kulloistenkin modernien virtausten seuraamisen sijasta kirkkomme tulee pysyä puhtaassa opissaan ja julistaa rohkeasti lain ja armon evankeliumia.

Muuten on vaara, että kirkkomme muuttuu vain yhdeksi hyväntekeväisyysjärjestöksi muiden järjestöjen joukossa tai kilpailemaan jä­

Usko on uskon asia

OLEN KOKO ELÄMÄNI, etenkin vanhuusikäni, yrittänyt selittää itselleni Darwinin ja Jeesuksen ristiriitaa, vaikka jo lapsuuden biologian opettajani sanoi, ettei niitä asioita saa sekoittaa keskenään.

On liian helppoa sanoa, kuten valtaosa nykyihmisistä, että Jeesus on satua ja erota kirkosta. Heitä ei todellakaan saada takaisin järjestämällä järkyttäviä sambakarnevaaleja kirkossa. Siksi olikin ihana kuulla Ville Mäkipellon haastattelu kirjasta Sensuroitu.

Olisiko tällainen selitys, järkiperäistäminen ja Raamatun virheiden avaaminen vastaus nykyihmiselle. Vaikka tiedän, että usko on uskon asia, suunta on mielestäni oikea.

Sirkka-Liisa Tuomi Helsinki

senistä vain sisäistä henkisyyttä tai hengellisyyttä etsivien yhteisöjen ja yhdistysten kanssa.

Osmo Pylvänäinen Espoo

Huoli kirkon kohtalosta

Sain Kirkko ja kaupunki ­lehden ja tuli taas ajatuksia kirkosta ja uskosta. Kirkon kohtalonkysymys on se, onko siitä hyötyä ihmisille ja

pystyykö se auttamaan, mutta vielä tärkeämpää on vaikeuksia ennaltaehkäisevä työ.

Onko kirkko johtaja vai seuraaja? Viimeiset 20 vuotta ainakin kirkko on ollut yhteiskunnassa markkinointihenkinen seurailija, joka ei ole uskaltanut johtaa oikealle tielle budjetin pienennyksen ja rahan menetyksen pelossa.

Kirkon on oltava johtaja ja sen on sanottava, mikä on oikein ja mikä on väärin. Tähän antaa ohjeita Raa­

mattu. Kaikkea ei saa uhrata mukavuuden ja rahan alttarilla, vaan pitää niiden menetyksen uhallakin uskaltaa tehdä oikein.

Kalle Paloheimo Helsinki

Eväs tuoksuu vanhalta

Emerituspiispa Wille Riekkinen esittelee haastattelussaan (K&k 11.5.) samoja ajatuksia kuin taannoin Yleisradion Horisontti ­ ohjelmassa. Professori Lars Aejmelaeus huomautti 21.4. Kotimaa­lehdessä kriittisesti ja oikein, ettei Jeesuksen ylösnousemusta tule ymmärtää ainoastaan vertauskuvalliseksi puheeksi Jeesuksen sanoman suuresta merkityksellisyydestä.

Kirkko ja kaupungin haastattelussa Riekkinen ehdottaa, että kirjaimellisen lukemisen sijasta Raamattua olisi tulkittava vertauskuvallisesti. Toive kuulostaa uudistushenkiseltä, mutta eväs tuoksuu vanhalta. Raamatusta käytävää keskustelua tuskin edistää, jos eksegeetit vuodesta toiseen ottavat kritiikkinsä kohteeksi kirjaimellisen raamatuntulkinnan, ikään kuin ei olisi muita vaihtoehtoja.

Kirkon historiasta tiedämme, että teologit ovat alusta asti pohtineet muitakin tulkintavaihtoehtoja. Tunnetuin niistä on niin sanottu nelinkertainen tulkinta. Sitä edusti Origenes (185–254), jonka mielestä syvällisin tulkintamalli on vertauskuvallinen. Origeneelle se ei ollut ainoa, mutta Riekkinen asettaa vertauskuvallisen tulkinnan ainoaksi vaihtoehdoksi kirjaimelliselle. Tällainen kokonaisratkaisu on myös muiden kuin fundamentalistien mielestä kyseenalainen.

Mitä sitten tästä kokonaisratkaisusta seuraa? Tiivistetysti se paljastuu Riekkisen lauseessa: ”Se Jumalan valtakunta, jota hän (Jeesus) julisti, tulisi ymmärtää eettisesti: se on oikeamielisyyttä, iloa ja rauhaa.” Jumalan valtakunta on kuitenkin Raamatussa muutakin kuin moraaliopetusta, ja siksi sen tulkinta vain etiikaksi on radikaali leikkaus, suorastaan amputointi.

Raamatun sanoja ja sisältöä ei pitäisi typistää vain vertauskuvalliseksi puheeksi eikä pelkäksi etiikaksi. Kristillisen uskomme kohde on paljon todellisempi kuin kauneimmatkin metaforat, ja Jumalan valtakunta on enemmän kuin meidän eettinen ymmärryksemme.

Juhani Forsberg eläkkeellä oleva teologian tohtori ja pappi

1

Palstalla julkaistaan korkeintaan

300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.

· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €

· Hammastarkastus muuten 45 €

· Hammasvalkaisu 129 €

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

HAMMASTEKNIKKO

24 h

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 €

Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 €

○ Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).

Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Palveluja tarjotaan

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä.

P. 040 50 50 188

Kaire Laanemäe

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Siivouspalveluja

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994. Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Tunnelmallinen vintage-henkinen parturi-kampaamo ja myymälä Vallilassa. www.schick.fi p. 050 536 9444 Kotisiivoukset, ikkunanpesut yli 20v. kokemuksella. P. 040 462 4014

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen:

ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Hammaslääkäriasema

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesit edullisesti ennen juhannusta!

Erikoistumisopintonsa suorittanut hammasteknikko Marko Puro valmistaa näyttötyönä kokoleuan hammasproteesit.

Tiedustelut ja varaukset 020 730 7260

Oiva hammas • Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki • Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki •Matinraitti 14, 02230 Espoo.

Kiinteistönvälitystä

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Ok-talojen ja pienkiinteistöjen sähkövikakorjaukset 37 €/h + alv. Työstä kotitalousvähennys. P. 040 145 8822.

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732 Markku Rautanen YKV, LKV

LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Rakennusala

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Kesälehti ilmestyy 8.6. Varaukset 26.5. klo 14, aineistot 29.5. klo 15

Lehti jää tämän jälkeen kesätauolle. Seuraava lehti ilmestyy 17.8. Mediamyynti

Pirjo Teva, 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen, 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi

Lakipalveluja

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1

puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy

puh. 09 477 0680

www.norros.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi

p. 050 464 2930

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620

ITÄKESKUS p. 010 76 66590

KALLIO p. 010 76 66500

MALMI p. 010 76 66630

TÖÖLÖ p. 010 76 66530

VANTAA

MYYRMÄKI p. 010 76 66600

TIKKURILA p. 010 76 66560

KERAVA p. 010 76 66550

HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

ke 24.5. klo 18 seurat Paavolan srk-koti, Aittat. 1, Hyvinkää. su 4.6. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant. 8. klo 14 seurat Vartiosaaren Tonttukirkolla, piknik-eväät. Lautta klo 10-19 Reposalment. 2 (2,50 €/ suunta). Yhteiskävely lauttarannasta klo 13.30 (ei-esteetön).

ke 7.6. klo 19 seurat Lauttas. srksali, Myllykallionrne 1. su 11.6. klo 15 seurat Kytäjän kko, Palkkisillant. 11, Hyvinkää. su 2.7. klo 16 sateenkaariseurat Pride-viikon päätteeksi Seuratuvalla, Salomonk. 17 D. ke 5.7. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-sali. su 9.7. klo 10 herättäjäjuhlille lähtökirkkopyhä Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, Hki; messun jälk. kahvit ja veisuut puistonpuoleisilla portailla. 14.-16.7. herättäjäjuhlat Seinäjoella; bussiretki Kiasmalta Nurmijärven liittymän kautta; ilm. 31.5. menn. Herättäjään p. 0400 805 904.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen

p. 040 552 0818

kirsi@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

Ostetaan

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky

Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

ESPOO

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640

LEPPÄVAARA p. 010 76 66610

TAPIOLA p. 010 76 66570

HAUTAKIVET

HAUTAKIVET

Edullisemmin suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Vuokralle tarjotaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Huone omalla sis.käynnillä Katajanokalla, nuorehkolle naishlölle. 1.8. alk. P. 040 500 3843/Sinikka.

OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA

Ostamme uusia ja vanhoja autoja

Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohtoniemi Oy p. 050 542 2388.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

perunkirjoitukset hautakivityöt

09 628 398

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Vuokrataan huone. 100 euroa/viikko. P. 044 929 4256.

Haagassa Keskuspuiston läh. rem. yksiö, 29 m2, naishenkilölle. Hyvät yhteydet. Tied. ilt. 09 588 35 28.

Huone suuremmasta asunnosta Helsingin keskustasta luotettavalle henkilölle. P. 050 581 0251

Pohj.-Espoo siisti huone tytölle. P. 044 929 4256.

Tapaninvainio, 2h+k+s, 52 m2, rt, rauhal. sijainti. Siisti. Hyvät palv+ yht. Tied. klo12 jälk. p. 0505680443

Kuolin ilmoitukset ja -kiitokset

Kirkko ja kaupunki -lehdessä

Pirjo Teva, 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen, 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

28.5.

Helluntain evankeliumissa (Joh. 14:15–21)

Jeesus pitää oppilailleen jäähyväispuhetta.

Alkukesän rauhaa

HELLUNTAI ON SUOMESSA vanha kesän alkamisen juhla: luonto on heleä, yötkin ovat jo valoisia ja linnut laulavat. Kristillisessä perinteessä helluntai on Pyhän Hengen juhla, ja sitä vietetään aina viidenkymmenen päivän päästä pääsiäisestä. Ennen kuolemaansa Jeesus puhui oppilailleen Pyhästä Hengestä näin: ”Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut. Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa.”

Ei tarvitse kuin rakastaa Jumala

Jos on perinyt käsityksen, että rakkaus on ehdollista, Jeesuksen jäähyväispuheen katkelmaa on vaikea lukea muuna kuin vaatimuksena. Silloin Jeesuksen sanat ”Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni” ovat yksi taakka lisää kaikkien muiden päälle. Jos te noudatatte, niin te rakastatte, tulkitsee se, jonka sydän on kolhittu.

Se, joka on saanut elää rakkaudessa ilman ehtoja, näkee Jeesuksen sanat toisin. Jos te rakastatte, te jo noudatatte, tulkitsee luottavaiseksi kasvanut. Ei tarvitse kuin rakastaa, sillä siitä kaikki tarvittava saa alkunsa. Siitä, että välittää, seuraa se, että haluaa muistaa Jeesuksen elämänvalintoja ja puheita. Ja koska välittää, haluaa ottaa kaikki Jumalan luomat ihmiset ja luomakunnan huomioon tasa-arvoisesti.

Jos on elämässään oppinut, että rakkaus on vaihtokauppa ja pienikin virheliike jättää selviämään yksin, tarvitsee paljon välittämistä oppiakseen uskomaan ehdottomaan rakkauteen. Sen Jeesus ottaa huomioon jäähyväispuheessaan. Kuin huolehtiva vanhempi hän ennakoi lähtöään. Hän neuvoo, muistuttaa hyvästä sanomasta ja järjestelee asioita etukäteen.

Jeesus tuntee nämä haavoittuneet sydämet, jotka eron hetkellä vajoavat pelkoihin. Kun rakkauden kokemus on rikkinäinen, etäisyys tuntuu vahvistavan aiemmin koettua: lopulta kuitenkin pitää pärjätä yksin.

Näitä satutettuja, pelokkaita ja elämän kolhimia hän ei jätä yksin. Hän antaa Hengen sitä haluaville. Tuo Henki rohkaisee, kun opettelee luottamaan. Se lohduttaa, kun tuntuu yksinäiseltä. Se on sielun suloinen vieras, sydänten valo ja rikkinäisten parantaja.

KAISA KARIRANTA

Uskoon tulemista en halua rukoilla, kaste riittää minulle. Luottamukseen tuloa sen sijaan rukoilen. Lähetä Henkesi rohkaisemaan minua, täyttämään särkyneisyyteni ja uskaltamaan kanssani.

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Liityin kirkkoon, kun olin 29-vuotias. Käytännön syy oli se, että minut kutsuttiin tärkeään luottamustehtävään, erään pienen lapsen kummiksi.

KANSAINVÄLINEN KUUKAUTISPÄ IVÄ 28.5.

Kuukautissiteet ovat luksustuotteita, joihin köyhillä tytöillä ei ole varaa. Usein tytöille ei jää muuta mahdollisuutta kuin jäädä kotiin kuukautisten ajaksi. Pahimmillaan kuukautissuojien puute saa tytöt keskeyttämään koulunkäynnin kokonaan.

20 eurolla tyttö saa hygieniapaketin, jossa on kuukautissuojia, alusvaatteita ja saippua.

Lahjoita MobilePaylla numeroon 64 142

Lähetä tekstiviesti TYTTÖ numeroon 1 6 4 99 (20 €)

Lahjoita tilille FI08 5723 0210 0215 51, viitenumero 2859

Kummin kainalossa

Hermanni Käyhkö-Oksa ja pikkuveli Luukas viihtyvät Ella Lindholmin seurassa s. 2

Koulun ja seurakunnan yhteistyöllä on sovitut pelisäännöt Espoossa s. 4

Arttu Wiskari sai Pro diakonia -palkinnon Espoonlahdessa s. 8

Rennosti kummin kanssa

Jalkapallon pelaamista, lukemista, piirtämistä, leikkimistä, juttelua, laulamista ja nauramista. Kummin kanssa voi tehdä melkein mitä tahansa.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Kymmenvuotiaalla Hermanni Käyhkö-Oksalla ja hänen kummillaan Ella Lindholmilla on yhteisiä juttuja, kuten satukirjojen lukeminen laulamalla.

– Olimme yhtenä kesänä kesämökillä. Siellä Ella luki minulle ja Luukakselle iltasatua. Luukas oli jo nukahtanut, mutta minä halusin vielä yhden sadun. Keksimme yhtäkkiä, että kirjaa voi myös laulaa, Hermanni Käyhkö-Oksa sanoo.

– Se on hirveän hauskaa, ja olemme laulaneet kirjoja monesti sen jälkeen. Hermannilla on ihana lauluääni. Me myös puhumme paljon Hermannin ja Luukaksen kanssa kaikenlaisista asioista, Ella Lindholm sanoo.

– Kun Ella tulee meille, en edes kysy häneltä, että juteltaisiinko, vaan alan heti puhumaan hänelle Larvalandiasta ja siitä, mitä uutta olen keksinyt sinne. Olen luonut sinne hallitusmuodon, perustuslain, lipun, vaakunan ja muuta semmoista, Hermanni Käyhkö-Oksa sanoo.

Larvalandia on Hermannin kehittämä mielikuvitusvaltio, parlamentaarinen kuningaskunta arvokkaine symboleineen. Häntä kiinnostaa kovasti myös heraldiikka eli vaakunat ja liput. Graafikkona työskentelevä Ella-kummi on auttanut häntä Larvalandian vaakunan viimeistelyssä.

Viisivuotiaan Luukas Käyhkö-Oksan kanssa Lindholm pelaa jalkapalloa ja värittää tusseilla netistä tulostettuja piirroshahmoja, kuten Pokemoneja. Niitä tehdään hartaudella ja niissä käytetään runsaasti värejä.

– Haluan viedä lapset ulos, koska siellä he saavat olla omassa satumaailmassaan. Leikimme usein metsässä, ja mukana on useita kummilapsia. Meillä on aina sama leikki ja siinä kaikilla samat roolit. Pelaamme myös hippaa isolla porukalla, Ella Lindholm sanoo.

HAUSKANPITO ja rento yhdessä oleminen kuvaavat hyvin Ella Lindholmin ja hänen kummilastensa suhdetta. Kaikki viisi kummilasta ovat hänen sisarustensa lapsia. Vanhin heistä on 15-vuotias ja nuorin on Luukas Käyhkö-Oksa.

Koska kummi ja kummilapset ovat sukua keskenään ja tapaavat toisiaan melko usein, keskinäiset suhteet ovat läheiset. Ella Lindholm haluaa olla mukana kummilasten elämässä läheisenä aikuisena.

– Esikuvani on oma kummini, joka oli minulle valtavan tärkeä. Vaikka emme olleet jatkuvasti tekemisissä keskenämme, hän oli aina mielessäni.

Ajattelen, että kummin tärkein tehtävä on oman ajan antaminen ja lapsen kanssa eläminen. Kummius on elämänmittainen ihmissuhde, Ella Lindholm sanoo.

Ella Lindholm kertoo oppineensa lapsilta hetkeen keskittymistä ja leikin merkitystä. Tässä ja nyt -elämäntapa on tuonut hänelle hyvää vastapainoa velvollisuuksien täyttämään aikuisen maailmaan.

– Olen kokenut kummiksi pyytämisen kunnianosoituksena, jolla vanhemmat haluavat minun olevan mukana heidän lapsensa elämässä. Ajattelen, että kummina voin olla tukena ja apuna myös äidille ja isälle, Ella Lindholm sanoo.

”

Esikuvani on oma kummini, joka oli minulle valtavan tärkeä.

ELLA LINDHOLM

Häntä on pyydetty muutaman kerran puhumaan lapsen kanssa, kun lapsen on ollut vaikea ottaa vastaan vanhempien viestiä esimerkiksi pelaamisajan rajoittamisesta. Ella Lindholmin tuoma erilainen näkökulma on ollut helpompi ottaa vastaan.

Hänen apunsa oli erityisen tervetullut myös Käyhkö-Oksan perheen kolmen muuttoprojektin aikana.

HERMANNI KÄYHKÖ-OKSAN mielestä parasta Ellakummissa on se, että hän jaksaa viettää aikaa lasten kanssa. Hän veikkaa heidän olevan välillä rasittavia, mutta arvostaa sitä, ettei Ella luovuta.

– Olen oppinut Ellalta paljon asioita. Ei saa luovuttaa, ei saa antaa hermon pettää, kannattaa tehdä töitä ja on tehtävä aina parhaansa, jos haluaa jotakin. Tärkein oppi on, että häviä, jotta muilla olisi hyvä mieli. Tiedän, että Ella osaisi oikeasti pelata jalkapalloa tosi hyvin. Hän voittaisi aina muut, mutta antaa kuitenkin meidän voittaa, Hermanni Käyhkö-Oksa sanoo.

Luukas Käyhkö-Oksan mielestä parasta Ellassa parasta on se, että hän on opettanut lukemaan. ■

Kummipäivänä 4.6. tapahtuu Espoossa

Seikkailupuisto Huipussa Leppävaarassa klo 10–18 maksuton Verkkoseikkailu koko perheelle.

Haltian luontokeskuksessa, Nuuksiontie 84, klo 10–18 kummilapselle ilmainen sisäänpääsy Luontokeskuksen näyttelyyn.

Kummin kaa -tapahtuma Olarin kirkolla klo 16–18.30. Perhemessu, aasilla ratsastusta, lampaita, letunpaistoa, kasvomaalausta ja kuvauspiste. Mukana myös Pikku-Päkä ja Aina-aasi.

espoonseurakunnat.fi/kummipaiva kumminkaa.fi

Ella Lindholm viettää kummilastensa kanssa paljon aikaa ulkona. Trampoliinilla hyppeleminen on Luukas ja Hermanni Käyhkö-Oksan mieleen.

Kantelut koulujen uskonnollisista sisällöistä vähenivät Espoossa

Kaksi vuotta sitten solmittu Espoon kaupungin ja seurakuntien välinen yhteistyösopimus on selkiyttänyt pelisääntöjä, arvioi Espoon kaupungin suomenkielisen perusopetuksen johtaja Juha Nurmi.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA JUSSI HELTTUNEN

Jumala loi auringon, kuun ja järvet ja puut, ihmiset myös...” Hento virsilaulu täyttää Soukan kappelin. On alkamassa viereisen Soukan koulun kuudesluokkalaisten opetustuokio, joka pidetään poikkeuksellisesti jumalanpalvelustilassa.

Oppilaat kuuluvat evankelis-luterilaisen uskonnonopetuksen piiriin, ja tilaisuudessa lauletut kaksi virttä ovat luonteeltaan yleissivistäviä.

Opetustuokion pitää Espoonlahden seurakunnan nuorisotyönohjaaja Nea Syrjälä. Aiheena on rohkeus, josta Syrjälä puhuu yleisellä tasolla, ilman kytkentää uskontoon.

– On rohkeaa sanoa, mitä itse ajattelee jostakin asiasta, ja on rohkeaa sanoa ääneen, jos ei ole samaa mieltä jostakin asiasta, Syrjälä sanoo.

Hän heijastaa seinälle kuvia, jotka esittävät rohkeutta eri muodoissaan. Rohkeutta symboloi muun muassa Hämähäkkimies.

– Nämä kuvat kertovat, miltä rohkeus näyttää. Entä miltä rohkeus kuulostaa? Saisimmeko siihen vastauksen ex-tempore-kanttoriltamme? Syrjälä kysyy.

Vastauksena pianon ääressä istuva opettaja Heli Malila soittaa ulkomuistista pätkän Beethovenia. Lo -

puksi lauletaan Ystävä sä lapsien. Tilaisuus on ohi vartissa.

ESPOON KAUPUNKI ja seurakuntayhtymä solmivat vuonna 2021 yhteistyösopimuksen, joka perustui neljään niin sanottuun kumppanuuden koriin. Neljän korin jaottelussa eritellään, milloin yhteistyö on kokonaan uskonnotonta ja milloin taas selvästi hartaudellista.

Esimerkiksi yläkoulun aloittavien oppilaiden ryhmäyttämisharjoitukset ovat täysin uskonnottomia, ja niihin osallistuvat myös eikristityt oppilaat. Sen sijaan esimerkiksi evankelis-luterilaisen kirkon jäsenille suunnatut joulu- ja pääsiäiskirkot voivat olla avoimesti uskonnollisia tilaisuuksia.

Uutta tuossa sopimuksessa oli se, että nykyään perinteisiä joulu- ja pääsiäiskirkkoja ei ole voitu järjestää enää kouluissa.

Miten uusi sopimus on toiminut koulujen näkökulmasta?

– Se on selkiyttänyt yhteistyötä. Opetustoimen näkökulmasta yhteistyö seurakuntien kanssa on erittäin sujuvaa, ja pelisäännöt ovat kaikille selvät. Myös kanteluiden määrä on selvästi vähentynyt, toteaa Espoon kaupungin suomenkielisen perusopetuksen johtaja Juha Nurmi Espoossa peruskoulujen yhteen-

laskettu oppilasmäärä on tällä hetkellä lähes 34 000. Jo nyt on kouluja, joissa oppilaiden enemmistö on jotakin muuta kuin luterilaisia.

– Espoo on lyhyessä ajassa kansainvälistynyt merkittävästi. Oppilaat ovat yhä useammin monikielisestä taustasta. Myös heidän uskonnollinen taustansa on moninaistunut, Nurmi sanoo.

Hänen mukaansa Espoon seurakuntien kanssa tehty yhteistyösopimus voisi toimia mallina myös muiden uskontojen kanssa tehtävälle yhteistyölle.

– Yhteistyö kaikkien kanssa perustuu samoihin periaatteisiin. Perusopetuslain mukaan koulujen opetuksen tulee olla tunnustuksetonta, ja tämä lähtökohta ohjaa kouluja.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNNAN johtava nuorisotyönohjaaja Stella Björkholm huomauttaa, että kun kaupungin opetustoimen, varhaiskasvatuksen ja luterilaisten seurakuntien yhteinen sopimus solmittiin, elettiin korona-aikaa.

– Kokoontumisrajoitukset vaikuttivat yhteistyöhön, joka ei ole vielä päässyt täysin vauhtiin kaikilla kouluilla. Niinpä on liian aikaista sanoa, miten sopimus on muuttanut yhteistyötä, Björkholm sanoo.

Saapas päivystää Espoossa lauantaina 3.6.

Espoon Saapas jalkautuu nuorten pariin koulujen päätöspäivänä lauantaina 3.6. Saapas-ryhmä päivystää nuorten suosimilla juhlapaikoilla kuten uimarannoilla ja koulujen pihoilla.

Toiminnassa on mukana koulutettuja vapaaehtoisia sekä nuorisotyönohjaajia seurakunnilta. Saapas tekee yhteistyötä Espoon kaupungin ja muiden alueen toimijoiden kanssa.

Saappaan tarjoama apu voi

– Espoonlahden seurakunnan näkökulmasta normaali arkinen yhteistyö on onnistunutta, ja olemme hyvin tervetulleita kouluun.

Björkholmin mielestä nykyinen sopimus kuitenkin asettaa koulut hieman eriarvoiseen asemaan.

– Osassa kouluista on vain lyhyt kävelymatka viereiseen kirkkoon, kun taas toiset joutuvat organisoimaan tilauskuljetuksia. Tässä suhteessa uusi sopimus on vaikeuttanut esimerkiksi jumalanpalvelusten järjestämistä, Björkholm toteaa.

– Moni opettajakin on harmitellut sitä, että enää ei voida entiseen malliin viettää joulukirkkoa kätevästi liikuntasalissa.

BJÖRKHOLM USKOO, että suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittaisiin nykyistä laajempaa keskustelua uskonnon roolista julkisessa tilassa.

– Jos uskonnonvapauden positiivinen puoli toteutuisi aidosti, kaikki katsomukset voisivat näkyä paljon avoimemmin. Kun eri uskontojen edustajatkin voisivat kertoa, mitä juhlat heille merkitsevät, syntyisi katsomusten välistä dialogia, Björkholm sanoo.

– Tällä hetkellä varotaan, että kukaan ei altistuisi eri katsomuksille. Se ei ole positiivisen uskonnonvapauden hengen mukaista. ■

olla esimerkiksi moikkailua, kuulumisten vaihtamista tai veden tarjoamista sitä tarvitseville – ja turvallista läsnäoloa. Leppävaaran seurakunnan erityisnuorisotyönohjaaja Aura Karjalainen kuvailee toimintaa käsien ja jalkojen teologiaksi.

– Pyrimme olemaan lähellä ja nuorten käytettävissä. Vapaaehtoiset ovat timanttia ja nuoret vielä mahtavampia, Karjalainen sanoo.

Saappaan tavoittaa koulujen päättäjäislauantaina 3.6. puhelinnumerosta 09 8050 5050.

Mobiilikolehti kasvattaa suosiotaan

Kauniaisten suomenkielinen seurakunta on ottanut käyttöön MobilePay-kolehdin toukokuussa.

– Se on toiminut ihan odotetusti. Maksuvaihtoehtoa kokeiltiin ensin myyjäisissä ja sitten messussa, kertoo Kauniaisten seurakuntayhtymän talouspäällikkö Eeva-Mari Salmi.

Kolehtiin lahjoittaminen MobilePay-maksusovelluksen kautta yleistyy nopeasti pääkaupun-

JUSSI HELTTUNEN

– Saapas tarjoaa nuorille matalan kynnyksen apua, kertoo erityisnuorisotyönohjaaja Aura Karjalainen.

”ARKINEN YHTEISTYÖ ON ONNISTUNUTTA, JA OLEMME TERVETULLEITA KOULUUN. STELLA BJÖRKHOLM

kiseudun seurakunnissa. Uusille lahjoitustavoille on tarvetta, sillä yhä harvempi kantaa mukanaan käteistä rahaa.

Vantaalla kaikilla seitsemällä seurakunnalla on ollut MobilePay-numerot vuodesta 2020.

Helsingissä on 19 evankelis-luterilaista seurakuntaa, joista valtaosa on jo ottanut tai on ottamassa lahjoitustavan käyttöön.

Espoon seurakunnissa kolehdin kerääminen MobilePayn välityksellä ei ole vielä käytössä.

Messuun tai jumalanpalvelukseen osallistujat eivät tee lah-

joitusta suoraan järjestölle, vaan seurakunnalle, jonka tilaisuus on kyseessä ja jolla on oma MobilePay-numero. Seurakunta tilittää rahat lyhentämättömänä varsinaiselle kolehtikohteelle.

Kirkkohäihin liittyvä aloite kaatui

Kirkolliskokous on hylännyt esityksen siitä, että kirkollisen vihkimisen saisivat myös parit, joista vain toinen kuuluu kirkkoon.

Enemmistö kirkolliskokousedustajista, 54 henkilöä, äänesti muu-

toksen puolesta, mutta läpimeno olisi vaatinut kolme neljäsosaa äänistä.

Aloite siitä, että kirkollisessa vihkimisessä vain toisen vihittävistä tulisi olla konfirmoitu kirkon jäsen, syntyi Paavalin seurakunnassa. Myös Kirkkohallitus oli esityksen takana. Esityksen tavoitteena oli mahdollistaa kirkon jäsenelle kirkollinen avioliittoon vihkiminen myös silloin, kun tuleva puoliso ei ole kirkon tai muun kristillisen yhteisön jäsen. Nykyään he voivat kirkossa saada vain jo solmitun avioliiton siunaamisen.

Lapsia ja nuoria tulee suojella

Espoon kaupunki julkaisi 17.5. verkkosivuillaan kannanoton, joka tähdentää, että lapsista ja nuorista ei saa julkaista kuvia onnettomuustilanteissa.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet Espoon, Helsingin ja Vantaa viestintäjohtajat. Heidän mukaansa erityisesti valokuvien julkaiseminen loukkaantuneista lapsista ja nuorista on paheksuttavaa.

Kannanotossa viitataan median toimintaan 11. toukokuu-

ta tapahtuneen Tapiolan siltaonnettomuuden uutisoinnissa. Lisäksi kirjoitus korostaa kaikkien aikuisten vastuullista toimintaa.

”Kun onnettomuustilanteista julkaistaan kuvia nopealla aikataululla, on mahdollista, että tieto tapahtuneesta ei ole saavuttanut edes uhrien lähiomaisia.”

Kannanotto muistuttaa, että viranomaisille pitää taata työrauha. Myös Uudenmaan alueen pelastuslaitokset julkaisivat Tapiolan siltaturman jälkeen vetoomuksen, ettei onnettomuuden uhreja kuvattaisi eikä pelastustyötä häirittäisi.

Nuorisotyönohjaaja Nea Syrjälä puhui huhtikuun lopulla rohkeudesta Soukan kappelissa. Opetustuokion kuulijoina oli Soukan koulun oppilaita.

Espoon tuomiokirkko seura kunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi

Osoitteet:

Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5

Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2

Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala

Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1

Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3

Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1

Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10

Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16

Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3

Suvelan kappeli, Kirstintie 24

Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8

Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA

Helluntaipäivän messu: ”Pieni tarvitsee puolustajan” su 28.5. klo 10. Saarna Anne Lewing, liturgia Jooseppi Lohi, avustaa Ari Kunnamo, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Teemu Suominen. Grigory Pass ja kuoro. Kirkkokahvit.

Messu: ”Jakamaton rakkaus” su 4.6. klo 10. Liturgia ja saarna Emma Mönkkönen, avustaa Mari Mathlin, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Petri Koivusalo. Kirkkokahvit.

MESSUT KAPPELEILLA

Kalajärven kappeli

Kalajärven kappelin 25-vuotisjuhlamessu su 28.5. klo 14. Messun toimittavat kirkkoherra Ari Paavilainen sekä papit Kirsi Muurimäki ja Iida Rotko yhdessä kappelin työntekijöiden kanssa. Musiikki: MarjaLiisa Talja ja Chorus Domus -kuoro. Messun jälkeen rovasti Seppo Särkiniemi ja työryhmä esittelevät kappelin 25-vuotista historiaa. Kakkukahvit.

Viherlaakson kappeli

Messu su 28.5. klo 12. Mönkkönen.

ESPOON TUOMIOKIRKKO

Avoinna kesä–elokuussa joka päivä klo 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Tiekirkko – Espoon tuomiokirkko on kesällä Tiekirkko, jonne voi poiketa hetkeksi hengähtämään, hiljentymään ja kuulemaan nuorten kesäoppaidemme kertomana kirkon historiasta. Viereisessä Tapulikahvilassa on tarjolla kahvia ja virvokkeita sekä pientä purtavaa, tuotto ohjataan Yhteisvastuukeräykselle.

Tiekirkko ja Tapulikahvila ovat

avoinna arkisin klo 12–16, ma 12.6. alkaen koko kesän elokuulle asti.

Ryhmien opastukset pyydetään varaamaan etukäteen, p. 09 8050 3517, arkisin 9–15.

Suvisunnuntain iltamusiikki -kesäkonserttisarja 4.6.–13.8.

Kalajärven kappeli juhlii 25-vuotista taivaltaan

Kalajärven kappeli täyttää 25 vuotta. Miten juhlitte merkkivuotta, pastori Kirsi Muurimäki?

– Kappelin juhlavuosi huipentuu 28.5. pidettävään juhlamessuun. Sen lisäksi meillä oli jo huhtikuussa Yhteisvastuutapahtuma. Syksyllä on luvassa konsertteja, naisten kappelipäivä ja ehkä muutakin.

– Syksyllä koko Tuomiokirkkoseurakunnassa alkaa Safkaa ja seuraa -illat, joissa on tarjolla edullista ruokaa, vaihtuvaa ohjelmaa ja kohtaamisia. Näitä kaikenikäisille suunnattuja iltoja järjestetään Kalajärvellä torstaisin. Ne alkavat 21.9.

Millaista toimintaa kappelilla on?

– Tärkein tilamme on kappelisali, jossa pidetään messuja ja isoja tilaisuuksia. Messu ja nojatuolimessu pidetään kerran kuukaudessa. Nojatuolimessussa vapaaehtoisilla on iso rooli.

– Kappelisalissa on kätevä pitää myös esimerkiksi ristiäiset, avioliittoon vihkiminen tai muistotilaisuus, sillä vie-

sunnuntaisin klo 19. Kaikkiin konsertteihin on vapaa pääsy, ohjelmatiedot: www.espoonseurakunnat. fi/suvisunnuntain-iltamusiikki.

Urkuyö & Aaria -musiikkifestivaali 1.6.–31.8. torstaisin klo 21. Ohjelma ja lipputiedot: www.urkuyofestival.fi.

SUVISUNNUNTAIN ILTAMUSIIKKI

Ilmainen kesäkonserttisarja sunnuntaisin klo 19 Espoon tuomiokirkossa

4.6. Cantabile. Elja Puukko, laulu; Tommi Niskala, urut. Merikanto, Kuula, Bach.

11.6. Vocale. Vino Ensemble, joht. Viena Kangas; Johannes Elfving, sello. Pärt, Kreek, Madetoja, Beach, Kostiainen, Cassadó.

18.6. Prelude. Anders Johnsson (Ruotsi), urut. Bach, Beethoven, Wright, Debussy, Saint-Saëns, Vierne.

25.6. Pianissimo. Aaron Ahola, piano. Merikanto, Palmgren, Chopin.

2.7. Improvisando. Sanna Vuolteenaho, laulu ja moninaiset soitti-

ressä on keittiö ja istumapaikkoja kahvittelua varten. Toisessa päässä rakennusta on kerhotilat, joissa kokoontuu lasten kerhoja ja perhekerhoja. Meillä kokoontuu myös ulkopuolisia tahoja, kuten AA-kerho ja martat.

– Pohjois-Espoon alueen toimintaa suunnittelee ja toteuttaa vapaaehtoisista koostuva kappelineuvosto. Olemme rakentamassa yhteistä hyvää ja tahdomme tehdä yhä enemmän yhteistyö-

met; Eero Savela, trumpetti; Petri Koivusalo, urut. Virsi-improvisaatioita, joihin kuulijatkin saavat osallistua.

9.7. Medievale. Keskiaikayhtye Amor Céu: Aino Peltomaa, laulu, keskiaikainen harppu ja perkussiot; Eira Karlson, laulu ja fiideli; Anna Oramo, laulu ja clavisimbalum. Musiikkia keskiaikaisista Cantigas d’Amiga ja Cantigas de Santa Maria -kokoelmista.

16.7. Duetto. Auroora Perttunen, sello; Juho Lepistö, piano. Bach, Schumann, Debussy.

23.7. Nordic Journey James Hicks (USA), urut. Haapalainen, Mattsson, Hovland, Takle, Karlsen, Lindberg, Dubra.

30.7. Guitarra. Patrik Kleemola, kitara. Villa-Lobos, Ponce, Sor.

6.8. Flötenorgel. Olivier Eisenmann, urut; Verena Steffen, huilu (Sveitsi). Muffat, Gade, Besozzi, Jensen, Hiller, Eisenmann, Huber.

13.8. Trio. Trio Arkada: Kasmir Uusitupa, viulu; Artturi Aalto, sello; David Munk-Nielsen (Tanska), piano. Schubert. www.espoonseurakunnat.fi/suvi-

sunnuntain-iltamusiikki.

tä alueen toimijoiden kuten yhdistysten kanssa. Haluamme, että Kalajärven kappeli on alueen asukkaiden olohuone ja paikka, joka tarjoaa tukea sitä tarvitseville.

PAULA HUHTALA

Kalajärven kappeli 25 vuotta -juhlamessu su 28.5. klo 14 Kalajärven kappelissa, Ruskaniitty 3. Messun jälkeen kakkukahvit ja kappelin historian esittely. Verkossa kalajarvenkappeli.fi

PURSUAVATKO KAAPIT

TAVARAA?

Sellaista, jota et enää tarvitse, mutta joka voisi ilahduttaa jotakuta toista? Kevätkirppis Suvelan kappelissa la 27.5. klo 10–14 ja iltakirppis Kauklahden kappelissa ke 7.6. klo 17–20. Varaa myyntipöytä yksin tai yhdessä, pöytämaksut Yhteisvastuukeräykselle ja hyväntekeväisyyteen. Kappeleilla kahvilat. Tarkemmat tiedot: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat.

KEVÄTLAULAJAISET

Laaksolahden lauluryhmän perinteiset kevätlaulajaiset kakkukahveineen su 28.5. klo 18 Laaksolahden kappelissa. Kuoroa johtaa Kari Jutila. Vapaa pääsy.

IKONIEN SIUNAAMINEN

La 27.5. klo 14 Auroran kappelissa. Alarik Corander, Marja-Liisa Talja.

AGRICOLA KÄVELYT

Yhteiskävelyä oppaan johdolla vanhoja kulkureittejä mukaillen.

Ohjaaja tuntee reitin ja kulkee hitaampien mukana. Pieniä hartaushetkiä matkan varrella. Su 28.5. Lähtö Hämeenkylän kirkon pääovelta klo 11.50, os. Auratie 3, Vantaa. Matkaa Espoon tuomiokirkolle n. 13 km.

Ma 29.5. Lähtö Espoo tuomiokirkon pihalta klo 10.30. Matkaa Kirkkonummen kirkolle n. 18 km. Vapaa pääsy, ei etukäteisilmoittautumista. Ks. www.piplia.fi/lahjoita/ agricolan-paiva/agricola-kavely.

PIENI

LUONTOPYHIINVAELLUS

Ma 5.6. klo 18–20 Nuuksio. Pyhiinvaellus on jalkojen rukousta ja mielen lepoa. Varusteiksi hyvät kengät ja sään mukainen vaatetus, vesipullo ja pienet eväät. Tied. ja ILM. marja.malvaranta@evl.fi, 040 5311 040.

KOKKAILLAAN KIMPASSA

”Suomen suven herkkuja” ravintola- ja catering alan ammattilaisen Tiina Tannisen ohjauksessa ke 7.6. klo 17.30–20.30 Pitäjäntuvassa. Illan päätteeksi aterioimme

– Haluamme, että Kalajärven kappeli on alueen asukkaiden olohuone, pastori Kirsi Muurimäki sanoo.

yhdessä. Hinta 15 e/hlö. Tied. ja ILM. kristiina.hannula@evl.fi, 040 547 4146.

KESÄILTA SUVELASSA

Musiikkia, sanaa ja mukavaa yhdessäoloa ke 7.6. klo 18–20

Suvelan kappeli. Ilta-aterialla makkaraa, salaatteja ja jälkkärikahvit 4 e.

KESÄINEN

KARUSELLIPERHEKERHO

Tervetuloa nauttimaan kesäpäivistä ulkoillen, leikkien & laulaen, kaiken ikäisille lapsille perheineen!

Espoon tuomiokirkon srk-talo: ma 5.6., ke 7.6., ma 12.6. ja ke 14.6. klo 9.30–12.30. Tarjolla pientä purtavaa; aikuiset 1,5 e. Ei ilmoitt.

Viherlaakson kappeli: ti 6.6., to 8.6., ti 13.6. ja to 15.6. klo 9.30–12.30. ILM. lounaalle hintaan 1,5 e/ lapsi ja 3 e/aik. (viikolle 23 ti 30.5. ja viikolle 24 ti 6.6. mennessä): marika.laakkonen@evl.fi.

PERHEIDEN KESÄPÄIVÄ

Ti 20.6. klo 10–13 Suvelan kappeli. Monenlaista puuhaa pienille ja vähän isommillekin lapsille. Kasvislounas ja jätskijälkkäri klo 11, 3 e/aikuiset, 1,5 e/lapset. ILM. viim. 13.6.: marika.laakkonen@evl.fi.

RETKIPERHEKERHO

Luonnon helmassa aistit avautuvat, ruoka maistuu ja mieli rauhoittuu. Pakkaa eväät reppuun ja tule tutustumaan Espoon helppoihin retkikohteisiin ja toisiin perheisiin. Suositut retkiperhekerhot ma 19.6. klo 10–13 Nuuksion Kattilassa ja ke 21.6. klo 10–13 Pirttimäessä. Ks. espoonseurakunnat.fi.

JUHANNUSJUHLAT

Juhannusaattona pe 23.6. klo 18–21 Tuomiokirkossa ja seurakuntatalolla. Lipunnosto, kesäistä ohjelmaa, musiikkia, huokeahintaista tarjoilua. Ohjelmaa myös lapsille. Ks. tarkemmin: www. espoonseurakunnat.fi.

LAPSET JA PERHEET

Perhepyhäkoululeiri 11.–13.8. Hvittorp. ILM. 27.5. asti: www.espoonseurakunnat.fi.

Kummipäivä: sunnuntaina 4.6. on kummille ja kummilapselle tarjolla kivaa tekemistä, mm. Seikkailukeskus Huipun ja luontokeskus Haltian kautta. Ks. hakusanalla ”kummipäivä” osoitteesta www.espoonseurakunnat.fi.

Vapaita päiväkerhopaikkoja syksylle voi tiedustella: aila.pihlajavesi@evl.fi.

Syksyn muskarien ilmoittautuminen on auki koko kesän: www. espoonseurakunnat.fi/muskarit.

Tiedustelut myös: heli.vapaakallio@evl.fi, taija.karppinen@evl.fi.

PARISTA PERHEEKSI

Keskustelua mm. lapsen synty-

män vaikutuksesta parisuhteeseen. Osa neuvolan perhevalmennusta, kaikille avoimia katsomuksista riippumatta. To 25.5. ja 22.6. klo 17–18.30 Espoon keskuksen Perhekeskus, os. Kamreerintie 6.

TALKOOLAISEKSI?

SyysMatin Markkinat järjestetään

la–su 16.–17.9. Espoon tuomiokirkonmäellä. Tulisitko tänä vuonna talkoolaiseksi? Ilmoittaudu: www. espoonseurakunnat.fi/syysmatinmarkkinat.

KIRPPUTORI-KAHVILA

Unelman kammari ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Os. Kaivomestarinkatu

8. Hartaus to 1.6. klo 13. Tied. eeva. einola@evl.fi.

YHTEYS

DIAKONIATYÖNTEKIJÄÄN

Tukea vaikeassa elämäntilanteessa. Ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään:

Auroran alue: 040 7636599.

Espoon keskus ja Suvela: 040 531

1037, 050 438 0189 tai 040 547 1861.

Pohjois-Espoo: 040 736 9315.

Länsi-Espoo: 050 438 0176 tai 040

513 0862.

Viherlaaksolahden alue: 040 572 5344. www.espoonseurakunnat.fi/apuaja-tukea.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

Parisuhde- tai perheasioissa, ota yhteys seurakunnan perhetyönohjaajiin: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165 ja kristiina.hannula@evl.fi, 040 547 4146.

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501.

SOMESSA JA VERKOSSA

Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Seuraa meitä! Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/

Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta

Espoonlahden seurakunta

Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi

www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti

Nuoret: www.sodesode.fi

Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa

Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8

Soukan kappeli, Soukankuja 3

Mäntykappeli, Mäntytie 27

Kaskikappeli, Kaskipiha 5

Sode, Soukantie 13

Kesän aukioloajat 1.6.–13.8.: Espoon-

lahden kirkko ma–pe klo 8.30–15 ja

toiminnan mukaan. Soukan kappeli ma–su toiminnan mukaan.

Tervetuloa Espoonlahden seurakunnan tapahtumiin! Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/ espoonlahden-seurakunta.

MESSUT

Messu su 28.5. klo 11 kirkko. Turtiainen, Lehti, Puukko, Ojala, Paulasaari. Kirkkoherra Jouni Turtiaisen lähtösaarna. Kakkukahvit.

Yhteisömessu su 28.5. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

Hiljaisuuden messu su 28.5. klo 17 Soukan kappeli. Olli, Ojala, Gospelryhmä Nardus.

Diakonian kevätjuhlamessu pe 2.6. klo 10 kirkko. Leinonen, Paulasaari, Ojala, Turtiainen ja vapaaehtoiset. Messun jälkeen lounas ja kakkukahvit sekä ohjelmaa.

Messu su 4.6. klo 11 kirkko. Ylisuutari, Puukko.

Iltamessu su 4.6. klo 17 Soukan kappeli. Lehti, Suikkanen, Rautio.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus diakonia. espoonlahti@evl.fi tai arkisin klo

9–15 p. 050 583 6885. Pappi päivystää ma–pe klo 12–19 p. 050 432 8496. Ostaripastori/-diakoni to klo 13–15 kauppakeskus Lippulaiva. Papit ja diakonit vuoroviikoin.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Diakonialounas ma ja to klo 12–13 (15.6. saakka) kirkko, lipunmyynti klo 11.30–12.30. Aikuiset 3 e. Maa nantaisin (12.6. asti) klo 12.30–14 vapaaehtoisten tarjoamaa digitu kea saatavilla.

Brunssi tiistaisin klo 10–11.30 kirkko. Ruoka valmistetaan pääosin hävikkielintarvikkeista, tarjolla niin kauan kuin ruokaa riittää. Maksu ton.

TAVATAAN TAAS!

Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Espoonlahti Fellowship & Praise Party la 27.5. klo 17 Soukan kappe li. Kv. yhteysilta ja ylistysjuhla. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa.

Seurakuntakahvila ke 31.5. klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten pankille.

Yhteisöiltapäivä ke 31.5. klo 16–18 Kivenkolossa (Merisaapas 1 A). Hyvää ruokaa, Kivenkolon ja diakoniatyön esittelyä sekä vaatejakoa vähävaraisille alueemme asukkaille. Paikalla myös kaupungin kokemusasiantuntijoita. Tapahtuman järjestetään yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Yhteisen tulen äärellä to 1.6. klo 17–20 Soukan kappeli. Seurakunta tarjoaa makkarat ja mehut, voit tuoda myös omat grillattavat

Tiesitkö?

Arttu Wiskari sai seurakunnalta Pro diaconia -tunnustuksen

Arttu Wiskarin omistama ravintola toimi seurakunnan diakoniatyön yhteistyökumppanina silloin, kun monessa perheessä apu oli tarpeen.

TEKSTI KIRKKO JA KAUPUNGIN TOIMITUS KUVA EIJA HARJU

Muusikko ja ravintola-alan yrittäjä Arttu Wiskari on saanut Pro diaconia -tunnustuksen Espoonlahden seurakunnalta. Tunnustus myönnetään henkilölle tai yhteisölle, joka toiminnassaan tai päätöksenteossaan on toiminut yhdessä diakoniatyön kanssa ja edistänyt diakonian perustehtävän toteutumista.

Koronapandemian aikana Wiskari toimi omistamansa Wiskarila-ravintolan kautta yhteistyössä seurakunnan diakonian kanssa järjestämällä Apukäsi-toimintaa. Apukädet eli ihmiset, jotka halusivat lahjoittaa ruoka-annoksia tarvitseville, maksoivat Wiskarilaan etukäteen ruoka-annoksista.

Ravintola valmisti ruoat ja toimitti ne kirkolle sovittuina päivinä eli tiistaisin ja torstaisin. Diakoniatyön valitsi asiakkaiden joukosta perheet, joille lahjoitusruoat annettiin. Kaikkiaan ruokaboxeja sai 25 perhettä, jotka itse noutivat ruoat kirkolta.

Kevään 2020 koronasulun aikana Espoonlahden diakoniatyön ja Wiskarilan Apukäsi-toiminnan yhteistyöprojekti kesti kuukauden ajan.

Tunnustuksen Arttu Wiskarille luovuttivat maanantaina 15. toukokuu-

ta Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra Jouni Turtiainen ja johtava diakoniatyöntekijä Mari Paulasaari

– Pro diaconia -tunnustus on mahtava huomionosoitus. Mitali kuuluu Pauliina-vaimolleni ja koko Wiskarilan työryhmälle. Olimme korona-aikana itse hädässä, kun pääsimme auttamaan muita, Arttu Wiskari kertoo Espoon seurakuntien tiedotteessa.

Korona-aikaa Arttu Wiskari piti erittäin haastavana ajanjaksona. Rajoitukset lopettivat ensin keikkailun ja sulkutoimet uhkasivat ravintolan toimintaa.

– Mietimme vaimon kanssa, miten tästä selvitään. Musahommien loputtua olin ensimmäistä kertaa 15 vuoteen työttömänä, Wiskari sanoo.

Tuossa hetkessä hän päätti vaimonsa kanssa, että ryhtyy kuljettamaan ruokalaatikoita ihmisille koteihin.

– Ajoin autolla ympäri Espoota, kuuntelin rockia ja vein ihmisille safkaa. Ruokalähetyksiä toimittaessani sain jutella ihmisten kanssa. Se oli parasta ikinä, Wiskari kertoo.

Wiskarin saama Pro diaconia -mitali oli seitsemäs Espoonlahden seurakunnan myöntämä tunnustus. Kaikkiaan Pro diaconia -mitaleita on Espoon seurakunnissa jaettu 28 kappaletta.

tullessasi. Kesäkahvila ke 7.6., 14.6. ja 21.6. klo 17–18 kirkko. Kesäillan musiikkia klo 18–19 kirkkosalissa, vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

JUHANNUS TULEE!

Juhannusleiri työikäisille 23.6.–25.6. Velskola. Retki luonnonkauniissa maisemissa, täysihoito ja sisämajoitus 4–6 hlön huoneissa. Hinta 50 e. Lisätiedot Eveliina Rožnovski, p. 041 518 1244. Kaupunkijuhannus 23.6. Soukan kappeli. Tarkemmat tiedot nettisivuilla ja somessa lähempänä juhannusta. Haluatko mukaan toteuttamaan yhteistä juhlaa? Ota yhteyttä diakoni Liisa Pohjoseen, p. 040 547 1848, liisa.pohjonen@evl. fi.

MUSIIKKI

Försommarkonsert med Kammarkören Novena pe 26.5. klo 19 Soukan kappeli. Kammarkören Novena sjunger in sommaren. Vapaa pääsy. Nina Kronlund, laulu ja johto. Markus Malmgren, urut ja piano. Kesäillan musiikkia ke klo 18–19 kirkko. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

7.6. Kitarataiteilija Patrik Kleemola.

14.6. Sopraano Suvi LehtonenGräsbeck ja pianisti Folke Gräsbeck esittävät suomalaisia hengellisiä lauluja sekä heprealaisia lauluja.

21.6. Saksofonisti Esa Pietilän soolokonsertti. Kahvila auki klo 17–18.

RUKOUS JA RAAMATTU

Toivon rukoushetki arkiaamuisin klo 8.50 kirkko, myös www.facebook.com/espoonlahdenseurakunta.

Aamurukous verkossa ke klo

6.30–7.30 Teams. Linkki tapahtumakalenterissa. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30 kirkko.

Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/tekstiviesti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

Miesten raamattupiiri to 1.6. klo

18 kirkko. Iltapala 5e.

RYHMIÄ JA PIIREJÄ

Heprealaisia tansseja la 27.5. klo

12.15–15.30 kirkko.

Käsityökerho ma 29.5. klo 12.30 Soukan kappeli. Kahvi 1 e. Teresa-piiri ti 30.5. klo 18 kirkko.

Tehdään käsitöitä myyjäisiin. Tuotto Naisten Pankille.

IKÄIHMISTEN KESÄKERHO

Ma 29.5.–19.6. klo 10–11.30 kirkko. Ohjelmassa hartaus, kahvit (1,5 e) ja kesäistä ohjelmaa mukavan yhdessäolon merkeissä.

LAPSET JA LAPSIPERHEET

Perheiden kesäkahvila 5.6.–21.6.

ma-to klo 9.30–12.30 kirkko. Tule kahvittelemaan, lapsille leikkiseuraa!

Vauvakerho/kahvila ma 5.6., 12.6. ja 19.6. klo 13.30–15 kirkko. Vauvaperheille suunnattu yhteinen hetki. Vertaistukea, kahvittelua, leikkiä. Jotain puuhaa koulun jälkeen? Alakouluikäisten klubitoimintaa tulossa syksyllä. Katso tiedot verkosta.

Rantapäivä Klobbenilla esi–2.-luokkalaisille 21.6. klo 13–15. Ilmainen, srk tarjoaa eväät ja yhteistä tekemistä rannalla. Lähtö ja paluu Sodelta. Ilmoittaudu sodesode.fi

Leppävaaran seurakunta

Toimisto:

p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta

youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk

nuortensiipi.fi @nuortensiipi Lapset ja perheet minisiipi.fi

FB & IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA

JUMALANPALVELUKSET

Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa on kirkkopussukoita omalle paikalle mukaan otettavaksi pienimmille messuvieraille. Kirkolta löytyy myös lastenpaikka. Messun jälkeen tarjolla kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot löytyvät verkosta osoitteesta espoonseurakunnat.fi/le/jumalanpalvelukset ja Leppävaaran seurakunnan Facebookista.

Henki kulkee – Helluntain messu su 28.5. klo 11 Leppävaaran Kirkko. Mukana Ziemelmeita-kuoro, joht. Ilmars Millers. Armon ja totuuden Henkeä helluntaina kohtaamassa papit Raunu ja Vallivirta ja kanttori Latvanen.

Synttärijuhlaa ja Pyhää Henkeä – messu su 28.5. klo 13 Karakappeli. Mukana Kiipulan rippikouluryhmä ohjaajineen. Helluntain messun liturgina Kaisa Yletyinen ja kanttorina Pauliina Hyry.

International Lutheran Worship Service 28.5. klo 17 Karakappeli. Hans Krause, Jukka Raunu, Taneli Helminen.

Jumalan salaisuus – messu su 4.6. klo 11 Leppävaaran kirkko. Koskela, Yletyinen, Hyry.

Venäjänkielinen iltakirkko ti klo 19.30 Uuttu.

Kesäillan ehtoollinen to 8.6. klo 18 Karakappeli. Noin puolen tunnin kappelihetki.

ARKI-ILLAN MESSU

Lyhyt messu arjen keskellä to klo 17 Leppävaaran kirkossa. Viimeinen kerta ennen kesää to 25.5.

Muusikko ja ravintola-alan yrittäjä Arttu Wiskari vastaanotti Pro diaconia -mitalin Espoonlahden kirkossa 15. toukokuuta.

LAPSILLE JA PERHEILLE

Lasten toiminta Facebookissa: minisiipi.fi, FB & IG & YouTube: @ minisiipi.

Kummipäivä Seikkailupuisto Huipussa su 4.6. klo 10. Seikkailupuisto Huippu tarjoaa koko perheelle maksuttoman Verkkoseikkailun. Koe pomppuisat verkot, joita yhdistävät kulkureitit 10 m korkeudessa. Alueella on erikokoisia palloja, joilla voi telmiä vapaasti ilman turvavaljaita, sillä turvallisuuden takaa turvaverkko.

Tule perheiden kesäkahvilaan kirkolle leikkimään arkisin omaan tahtiisi! 5.–21.6. klo 9–13.

LASTEN AAMUPÄIVÄ KARAKAPPELILLA

La 27.5. klo 10–12 Karakappeli. Askartelua ja puuhaa lapsille ja perheille. Klo 10.30 lastenmusiikkikonsertti. Jäätelö- ja mehutarjoilu. Tapahtuma on maksuton ja suunniteltu erityisesti alle kouluikäisille lapsille.

VAPAAEHTOISTEN KEVÄTJUHLA

Kutsumme sinut, vapaaehtoinen, juhlimaan to 1.6. klo 18 Leppävaaran kirkolle. Jotkut ovat hoitaneet tehtäväänsä joka viikko, jotkut joka kuukausi ja jotkut useita kertoja kauden aikana. Nyt on aihetta juhlaan ja sen jälkeen suunnataan kesälaitumille lataamaan voimia seuraavaan syyskauteen.

KESÄKAHVILA

Vapaaehtoisten vetämä kahvitteluhetki to 8.6. klo 16.30 Karakappeli. Tarjolla kahvia, teetä, mehua, jäätelö. Klo 18 Kesäillan ehtoollinen.

RYHMIÄ AIKUISILLE

Kaikki aikuisten ryhmät löydät netistä: espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/ryhmat. Osa ryhmistä on jo kesätauolla.

ALFA-KURSSI

”Tässäkö tämä elämä on?” Alfakurssilla pohditaan elämän ja kristinuskon peruskysymyksiä.

Kurssi alkaa Leppävaaran kirkolla ke 20.9. klo 18–20 ja kestää 11 viikkoa, viimeinen kokoontuminen ke 29.11. Kurssilla on alustuksia ja ryhmäkeskusteluja. Tied. ja ilm.: airi.valkonen@welho.com, 050 520 8722.

KEVÄINEN

HELLUNTAIKONSERTTI

Rakkaani puutarhassa su 28.5. klo 13 Leppävaaran kirkko. Esiintyjät: Tiia Maria Saari, laulu, ja HannaMari Zinovjev, piano. Vapaa pääsy. Haluamallasi ohjelmamaksulla tuetaan Ukrainan lapsia, esimerkiksi koulujen rakentamista.

KESÄMUSIIKKIA

Kesälauluja – Karan yhteislaule-

lot pe 2.6. klo 14 Karakappeli. Kanttori Pauliina laulattaa kesää mieleen!

Gospelia Leppävaarassa – Innea ke 7.6. klo 19 Leppävaaran kirkko. Nea-Sofia Mäkisen ja Inka-Erika Kelton muodostaman Innea-duon keikalla soi raikas ja ylistysvaikutteinen akustinen pop. Vapaa pääsy.

APUA JA TUKEA

Diakonian palveluaika ma klo

10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata ajan suoraan diakoniatyöntekijöiltä sähköpostitse osoitteesta leppavaaran.diakonia@evl.fi.

Olarin seurakunta

Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15)

olarinseurakunta@evl.fi

Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret

Youtube: Olarin seurakunta

Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSU

Kirkon päivämessu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta.

Olarin kirkko: Su 28.5. klo 10. Antti Hirsto, Juha Virta, Sari Rautio.

Su 4.6. klo 11 (Huom! Kesäaika!)

Antti Malinen, Jarkko Vikman, Jarmo Jussila, Mikko Niinikoski. Messun yhteydessä vietämme

Gräsan uurnalehdon vihkimisen

vuosipäivää. Messu päättyy kulkueena Gräsan uurnalehtoon.

Kummin kaa -perhemessu su 4.6. klo 16. Antti Hirsto, Päivi Hakomäki. Messun jälkeen perhetapahtuma.

Matinkappeli: Su 28.5. klo 12. Juha

Virta, Sanna Franssila.

Espoo International Lutheran

Worship Matinmessu su 4.6. klo 17

Messu on kaksikielinen, käytämme englantia ja suomea. The service is bilingual, Finnish-English. Oili

Karinen, Mia Wrang, Sanna Franssila. Musiikki: Kennedy Pupe.

Olarin kappeli: Su 28.5. klo 12.

Jarkko Vikman, Sari Rautio.

Chapple, Iso Omena: Risteys to 25.5. ja 1.6. klo 19. Tuulahdus

nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista sanomaa. Etkot, jossa tarjolla

pientä purtavaa klo 17.30–18.30.

Voit myös tulla toteuttamaan messua. 25.5. Antti Hirsto, 1.6. Juha

Virta. Musiikki: Risteysbändi.

KUMMIN KAA -PERHE -

MESSU JA -TAPAHTUMA

Musiikkia, iloa, riemua, puuhaa lapsille, perheille ja kummeille su

4.6. klo 16 Olarin kirkko. Musiikintäyteinen messu klo 16 jonka jälkeen noin klo 16.30 alkaen temppurata, talutusratsastusta aaseilla, paijattavia lampaita, päivällistä, aistihuone vauvoille, ilmapalloja, korttipaja ym. puuhaa. Pikku-Päkä ja Aina-aasi seikkailevat myös kirkonmäellä. Vapaaehtoisen tapahtumamaksun Yhteisvastuukeräykselle voi maksaa käteisellä tai kortilla.

CHAPPLE KESÄKAHVILA

Ma 5.6. alkaen klo 9.30 Chapple, Iso Omena. Chapple on auki ma–pe koko kesän. Tule nauttimaan kuppi kuumaa tai pitämään evästauko kesäkahvilassamme. Tilasta löytyy leikkinurkkaus, biljardipöytä, erilaisia lautapelejä sekä mukavaa seuraa.

KESÄHARTAUS JA

-KAHVILA

Ti 6.6. klo 12–13.30 Matinkappeli. Kesäiset hartaudet kahvitteluin tiistaisin kesäkuun alusta elokuun loppuun.

RANTAUTUMINEN MATINKYLÄÄN

On taas aika rantautua Matinkylän rannalle, os. Matinlahdenranta 1. Vietetään yhdessä mukavia kesäpäiviä 5.–9.6. klo 10–13. Leikkejä, pelejä ja toimintaa lapsille ja perheille. Tule piipahtamaan tai vietä pidempi tovi. Tarjoamme pientä välipalaa.

SAAREEN SAUNOMAAN

Sekava ry tarjoaa kaupunkilaisille mahdollisuuden saunoa Stora Blindsundin saaressa Matinkylässä kesäkeskiviikkoisin. Parittomalla viikolla naisten vuoro, alkaen 7.6. klo 18. Haku soutuveneellä Nuotta niemen venesataman itäreunan laiturista kello 18. Parillisilla viikoil la (alkaen 14.6.) haku sekä klo 17 että klo 18, jolloin miehet saunovat ensin klo 18:30 saakka ja sitten naiset klo 20:een. Omat eväät, grillausmahdollisuus. Muista laudeliina ym. saunomisvälineet. Saarimaksu on neljä euroa. Ei lemmikkieläimiä. Säävaraus, myrskyllä ei saunota. Retki ei sovi liikuntarajoitteiselle.

Tiedustelut Sekavan puhelimeen 044 068 8068.

PERHEIDEN KESÄSEIKKAILUT KIRKONMÄELLÄ

ma 12.6. – pe 16.6. klo 9.30–12.30 Olarin kirkko. Monenlaista kesä puuhaa koko perheelle sisällä ja ulkona, musahartaushetki ja mau kas lounas. Lounastarjoilussa lapset ovat etusijalla.

KOKO PERHEEN

JUHANNUSTAPAHTUMA

Hvittorpin kurssikeskuksessa (Hvittorpintie 245) pe 23.6. klo

8050 4460 tai Papin puhelin, 09 8050 4900 joka päivä klo 9–21.

MESSUT JA HARTAUDET

TAPIOLAN KIRKOSSA

14–19. Mahdollisuus tulla piknikille omin eväin klo 14 alkaen. Ohjelmassa maksullinen ruokailu, uikkarisaunat (ei lapsille sopivaa hiekkarantaa), lipunnosto ja yhteinen musiikkipainotteinen ohjelmatuokio, nurmikentällä leikki ja pelivälineitä, askartelua, illemmalla makkara ja mehumyyntiä rannassa. Nettisivuille espoonseurakunnat.fi tulee lisätietoa tapahtumasta sekä bussikuljetuksesta ja ruokailusta sekä ilmoittautumislinkki bussikuljetukseen. Vain korttimaksu. Lisätiedot: aletta. palosaari@evl.fi tai mia.silvola@ evl.fi.

DIAKONIATYÖ

Diakoniapäivystys ti klo 10–12, 050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Contact deacon on Tuesdays 10–12 by phone 050 4329368 or via email. Diakonialounas / Community lunch Matinkappeli ti klo 12–13 ja

Helluntain messu su 28.5. klo 10. Messu su 4.6. klo 10. Viikkomessu ke klo 8. Messun jälkeen kirkkokahvit ja aamupuuro Kahvila Valossa.

KESKIPÄIVÄN RUKOUS

Klo 12 ma, ke ja pe verkossa Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla.

KAHVILA VALO

Kahvila Valon kesän aukioloajat tarkentuvat, ks. www.espoonseurakunnat.fi. Kahvilan tuotto Yhteisvastuukeräykseen ja Kirkon Ulkomaanavulle.

SUVIVIRSIPYHIINVAELLUS

Su 4.6. klo 14–18, lähtöpaikkana Velskolan kurssikeskuksen parkkipaikka. Polkuja pitkin rauhallisesti n. 6 km. Matkalla laulu- ja rukoushetkiä. Omat eväät. Tiedustelut Marianne Tiihonen, puh. 040 735 6575, marianne.tiihonen@evl.fi.

MUSIIKKIA PUOLEN

PÄIVÄN AIKAAN

Tapiolan kirkon kesäkonserttisarja alkaa. Konsertit ovat kesätiistaisin klo 12.

Ti 6.6. Kaija Saarikettu, viulu. Bach, Linjama.

Ti 13.6. Hedvig Paulig, sopraano, Rolf Borman, basso, Liisa Malkamäki, urut ja piano. Kesäisen kevyttä klassista suomalaista ja amerikkalaista musiikkia, mm. Merikannon yksinlauluja ja duettoja sekä Gershwinin Summertime. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle.

KANSAINVÄLINEN

OLOHUONE

20.9., 4.10., 18.10. ja 1.11. Ryhmään mahtuu 5–7 avo- tai avioeron läpikäynyttä. Käsittelemme mm. eron aiheuttamaa kriisiä, tunteita, voimavaroja ja muutosta. Maksuton. Ohjaajana toimii perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava. Tied. ja ilm. viim. 14.8.: kristiina.larjava@ evl.fi, 050 358 1064.

BLESS.!

Bless. – nuorten aikuisten ilta on yhteisö, joka kokoontuu su 28.5. klo 17.30–20 Tapiolan kirkolla. Musiikkia, ylistystä, rukousta, Raamattua, rentoa yhdessäoloa sekä pientä iltapalaa. Tule sellaisena kuin olet! Voit tulla myös suunnittelemaan ja toteuttamaan iltoja yhdessä. IG @blessillat. #JesusBlessThisMess.

VIRRESTÄ VIIS VEISAAN

Yhteislauluilta ke 31.5. klo 19 Tapiolan kirkko. Veisaamme yhdessä kevään ihania virsiä – vähintään viisi virttä, luultavasti ainakin kymmenen! Suvivirsi päättää tämän noin vajaan tunnin kestävän veisuuillan, jossa saa esittää toiveita siitä, mitä lauletaan. Kanttori Liisa Malkamäki säestää ja juontaa, mukana Mirja Vallinoja. Syyskuussa

27.9. klo 19 veisuut jatkuvat toivevirsin ja lokakuussa 25.10. klo 19 laulamme mm. iltavirsiä.

MUSIIKKIA PUOLEN

PÄIVÄN AIKAAN

Tapiolan kirkon kesäkonserttisarja alkaa ti 13.6. Hedvig Paulig, sopraano, Rolf Borman, basso, Liisa Malkamäki, urut ja piano. Kesäisen kevyttä klassista suomalaista ja amerikkalaista musiikkia, mm. Merikannon yksinlauluja ja duettoja sekä Gershwinin Summertime. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu KUA:lle.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA PÄIVÄLLÄ

To 25.5. klo 14–15.30 kirkolla alatakkahuoneessa. Ohj. Kari Mattila ja Ritva Kallio.

MESSU KLO 10 KIRKOSSA JA KIRKKOKAHVIT

Su 28.5. saarna Mimosa Mäkinen, liturgia Kari Kuula, kanttori Teija Palolahti, joka myös johtaa Messukuoroa. Su 4.6. saarna Kari Kuula, liturgia Mimosa Mäkinen ja kantt. Teija Palolahti.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA

Ma 29.5. klo 18.30–20.30 Sebastoksessa. Ohj. Kari Mattila ja Ritva Kallio.

MONIKULTTUURISET PERHEET -RYHMÄ

Joka toinen lauantai (27.5. ja 10.6.) klo 10–12 Sebastoksen toimitilassa. Ohj. Milena Raitmaa, laillistettu psykologi, p. 0400 196 634. Ilmoittautumiset etukäteen sähköpostilla yilcedmilena@yahoo.es.

MARTAT JA MARIAT

Kansainvälisen työn ja lähetyksen ryhmä to 25.5. klo 12. Retki Kasavuoren laavulle. Tied. Pirjo Luoma, 050 301 7028.

GRANIPÄIVÄ

To 25.5. klo 17 alkaen seurakunta mukana Granipäivässä Kauniaisten keskustassa.

GRANIPÄIVÄN KONSERTTI

Jussi Syrén & The Groundbreakers to 25.5. klo 19.30 Kauniaisten kirkossa, Vapaa pääsy.

KESÄRETKI PERHEILLE

KORKEASAAREEN MA 5.6. Ilmoittautuminen kauniaisten. suom.srk@evl.fi viim. 26.5.

Olarin kappeli to klo 12–13. Lipunmyynti klo 11.45–12.30. Mukaan tasaraha. Tuesdays in Matinkappeli, 12–13. Thursdays at Olari Chapel, 12–13. Tickets at 11.45–12.30.

Please, use the exact amount.

Hinta/Fee 3 e. Minikirppis ti klo 10–12 Matinkappeli. Tule tekemään löytöjä pikku rahalla lähetystyön hyväksi!

Tapiolan seurakunta

Tapiolan kirkko: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan ja su klo 8–14.

Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi

Osoitteet:

Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8

Ajankohtaiset tiedot: espoonseurakunnat.fi tai vahtimestari, p. 09

Joka ke klo 17–19 Kahvila Valossa. Teetä ja pientä purtavaa tarjolla.

LAPSILLE JA PERHEILLE

Kesäperhekerho:

Tapiolan kirkolla ti 6.6. klo

9–11.30. Kesämuskari klo 10. Tapiolan asukaspuistossa ke 7.6. klo 9–11.30. Kesämuskari klo 10. Tapiolan kirkolla to 8.6. klo

9–11.30. Kesämuskari klo 10. Piknik Silkkiniityllä ti 13.6. klo

9–11.30, omat eväät, säävaraus (sateella ollaan Tapiolan kirkolla). Kesämuskari klo 10.

Tapiolan kirkolla ke 14.6. klo

9–11.30. Minimuskarikirkko klo 10. Tapiolan kirkolla to 15.6. klo

9–11.30 klo 10. Kesämuskari klo 10.

EROSTA ETEENPÄIN

Vertaisryhmä erosta toipumisen tueksi. Älä jää yksin! Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6, keskiviikkoisin 23.8. alkaen klo 17.30–19.30. Muut kokoontumispäivät ovat 6.9.,

ÄLÄ JÄÄ YKSIN

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ti ja to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi. Keskusteluapua perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi (ei 3.–30.7.).

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10–14, ke 12–14, to 10–16, lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi

Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

KESÄTREFFIT

Ke 7.6. klo 14 kirkon sisäpihalla (sateella sisällä). Sosiaalinen työkoira Salli vierailee ohjaajansa Seijan kanssa. Mukana myös AnnaKaisa Tuomi ja Teija Palolahti. Kesätreffit joka keskiviikko 23.8. asti paitsi ke 14.6. ja ke 26.7. kesäkonsertit kirkossa.

ELORETKI PERHEILLE

Kesäpäivä Villa Frosteruksessa Soukanniemellä ti 8.8. Uintia ja saunomista, ruokailua, leikkejä ja yhdessäoloa. Järjestetään yhteistyössä Avoimen perhetoiminnan, MLL:n ja Kauniaisten seurakuntien kanssa. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet viikolla 24 kotisivuilla ja FB.

Esbo svenska församling

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, må-to kl. 9–12 per telefon och e-post.

Öppet för besök enligt överenskommelse, tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

H ÖGMÄSSOR

Karabacka kapell sö 28.5 kl. 10. Mässa med sommarpsalmer. von Martens, Brunell, Leppänen. Kören EsVoces medverkar. Kyrkkaffe. Esbo domkyrka sö 28.5 kl. 12.15. Konfirmation av påsklägrets konfirmander. Ertman, Oskar Virros, Brunell, Malmgren.

Södrik kapell on 31.5 kl. 17 Grillkväll med andakt. von Martens, Sandberg och Tore Ahola.

Esbo domkyrka sö 4.6 kl. 12.15. Sironen, Brunell. Kyrkkaffe vid klockstapeln.

B ARN OCH FAMILJ

Familjeklubbar Fredagar kl. 9.30 familjeklubb i Köklax kapell. Tisdagar kl. 9.30 Sång och lek i Sökö kapell och onsdagar kl.9.30 i Esbo domkyrkas församlingsgård. Torsdagar kl. 9.30 ImseVimse i Mattby kapell. Familjeklubbarna forts. till och med to 22.6.

Nu tar vi familjetid! fr-sö 25-27.8 läger för alla sorters familjer, också över generationsgränserna på Solvalla, Nouxvägen 82. Lek och motion, välbefinnande och naturandlighet. Kontakt: Helena, helena.aitti-lindberg@evl.fi, 040 763 6250. Pris / info / elektronisk anmälningslänk: esboforsamlingar.fi/familjelager

VUXENVERKSAMHET

Symamsellerna ti 30.5 kl.16–19. Handarbetsgruppen som jobbar för mission och internationell diakoni samlas i Vita huset, Prästgårdsgr. 1. Torsdagsträffens sommarkafe to 1.6 kl. 13-14.30 i Sockenstugan, Kyrkbacksv.2. Välkommen att njuta ev en kopp kaffe/te och ta del av program. Tema 1.6. Vi sätter i gång sommaren.

Midsommarfest fr 23.6 kl. 16-18 i Esbo domkyrkas församlingsgård. Musik, program, andakt och en bit mat. Ertman, Wallenius, Kronlund, Malmgren, Hartikainen. Kontakta diakoni.esbosvenska@evl.fi eller diakon Nina, nina.wallenius@evl.fi,

Elämänkaari

ESPOON TUOMIO KIRKKO -

SEURA KUNTA

Kastettu

Holopainen Ava Lili Sofia, Huttunen Oona Siiri Helena, Hämäläinen Joanna Aino Amanda, Kaulén

Evert Sakari, Kaurisalo Rafael

Nicolas, Kuusela Hilja Sofia, Nousiainen Luka Paavo Juhani, Pliksa Lilian Amelia, Rekilä Noa

Johannes Aleksander, Vihunen

Olivia Sara Sofia.

Hautaan siunattu

Lähdepuro Mirja Anja Marjatta 92

v, Grönlund Heikki Juhani 90 v, Juhala Jouko Tapio 89 v, Kananen

Kauko Armas 86 v, Holma Toivo

Johannes 83 v, Jaakkola Ismo

Kalevi 79 v, Kallinen Erkki Olavi 76

050 432 4323 om du behöver taxiskjuts.

MUSIK

Försommarkonsert med kammarkören Novena fr 26.5 kl. 19 i Sökö kapell. Musik av bl.a. Mozart, Mårtenson och Tauro. Nina Kronlund; sång och ledning, Markus Malmgren; orgel och piano. Fritt inträde.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER

Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Ani 050 597 3313 ani.iivanainen@ evl.fi, Taina 040 547 1856, taina. sandberg@evl.fi, samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi

Grankulla svenska församling

Församlingskansliet: Kavallvägen 3 öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar

stängt, tfn. 050 500 7000, grankulla. sv.fors@evl.fi

Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA

SÖ 28.5 Pingstdagens högmässa kl. 12. Graziakören medverkar. Södra Finlands Krigsveterandistrikt deltar. Kaffe i nedre salen.

SÖ 4.6 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre salen.

LOVSÅNGS- OCH

FÖRBÖNSGRUPP

TO 25.5 i övre brasrummet. kl. 10–11.

TISDAG 30.5

Brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30–10.30.

International

Espoo International Lutheran Worship Services: kaksikielinen (suomi–englanti) messu sunnuntaisin/bilingual (Finnish–English)

worship service on Sundays: Sun 28th May at 5 pm: Karakappeli, Karakalliontie 12. Sun 4th June at 5 pm: Matinmessu at Matinkappeli, Liisankuja 3. Espoonlahti Fellowship & Praise Party la 27.5. klo 17 Soukan kappeli. Food, music and dance.

Yhteiset

Näkövammaisten kesäleiriä vietetään Hvittorpin leirikeskuksessa 8.–11.8. Leirin hinta on 65 e, sähköinen ilmoittautuminen Espoon seurakuntien nettisivujen kautta hakusanalla näkövammaisten kesäleiri. Oppaille on oma ilmoittautuminen. Voit myös ilmoittautua soittamalla diakoni Ritva Aarniolle, p. 040 734 7715. Ilmoittautuminen päättyy 14.6.

v, Oesch Kaj Herbert Christian 73 v, Savolainen Anita Kyllikki 72 v, Ljungqvist Sisko Mirjami 67 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

Kastettu

Ernvall Emili Linnea, Heiskanen

Ellen Alva Aurora, Kosonen Isla

Aamu Vanamo, Mourujärvi Vilma

Isabel, Nordström Aava Lilli, Nyqvist Amanda Sofia, Rekola

Olavi Elias, Sajaniemi Aamu

Helena.

Avioliittoon aikovat

Latvala Paula Eerika ja Virta

Karl-Viktor Pauli, Kyytinen Annika

Kristiina ja Lehtinen Eetu Mikael.

Hautaan siunattu

Pekkala Siviä Hillevi 94 v, Tuulamo Maire 91 v, Ijäs Eevi 89 v, Vakkuri Tuula Kaarina 87 v, Rautakangas Kirsti Kyllikki 79 v, Matilainen Marja-Liisa 74 v, Grönvall Kari Matias 68 v, Vitikainen Juha Pekka 67 v, Ikola Markku Olavi 64 v, Nurmi Jari Sakari 60 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

Kastettu

Edvin Johannes Meskanen, Venni Hugo Henrik Vahvelainen. Hautaan siunattu

Kerttu Annikki Ahtee 95 v, Päivi Kristiina Metsola 67 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

Kastettu

Eskelinen Vilho Arvid, Fagerroth Ellen Olivia Adalmiina, Kara Helmi Annikki, Nikupeteri Kasper Olavi, Savolainen Elviira Helmi, Vaihinen Saimi Eveliina, Vasala Frans Viljam.

Hautaan siunattu

Hakkarainen Sylvi 100 v, Väihkönen Maija Liisa 96 v, Wanner Maila Eila 93 v, Engman Reijo Veli 89 v, Harmoinen Martti Robert 88 v, Saariniva Seppo Olavi 68 v, Tuomi Jari Kalle Juhani 66 v.

OLARIN SEURAKUNTA

Kastettu

Heikkinen Minea Adele Linnea, Kivinen Emmi Alina, Knaapi Viljo Mattias Anselm, Komssi Isla Julia Katariina, Neva Tiitus Lunni, Seppänen Hilkka Iida Esteri, Seppänen Onni Alva Alfred, Taanila Amos Vihtori, Taanila Valma Alisa.

Avioliittoon aikovat

Skurnik Johanna Emilia ja Tenkanen Henrikki Toivo Olavi, Kankaanranta Johanna Maria Aurora ja Välimäki Tomi Petteri.

Hautaan siunattu

Mannermaa Inger-Johanne 94 v, Kääriäinen Alli Alita 90 v, Riikonen

Pentti Kalevi 89 v, Rissanen Matti

Antero 85 v, Lindström Bror Leo 78 v, Hartikainen Veli Aulis 75 v, Mäkinen Mikko Ahti Ensio 75 v, Liljeblom Pertti Juhani 74 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

Laisi Kerttu Kristiina, Mikkola

Joonatan Leevi Juhani, Piiroinen

Peppi Matilda, Pykäri Kerttu

Loviisa, Sainiemi Eeva Helena.

Hautaan siunattu

Ahtola Ela Anita 100 v, Räsänen

Hilkka Kaarina Marjatta 99 v, Keränen Reino Olavi 87 v, Kainulainen

Pirkko Anneli 86 v, Puumalainen-

Kleine Marja-Leena 85 v, Sarkkinen Paavo Olavi 85 v, Nyrhinen

Pentti Antero 84 v, Heiskanen

Pertti Olavi 77 v, Silvennoinen

Seppo Mikael 77 v, Nieminen Raija

Hellevi 70 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

Döpt/Kastettu

Granberg Madeleine Chanella, Grundfeldt Isla Sofia My, Gussander Casper Erik Benjamin, Lagerlind William Joel Alexander, Soinio Emil Benjamin. Avliden/Hautaan siunattu

Winter Asta Irene 96 år, Karlsson Lisa Charlotta 92 år, Nyman Fred Göran 78 år, Hoppania Martti

Olavi 74 år, Gussander Kaj Erik 70 år.

Kirkoissa soi

TORSTAINA 25.5.

Jussi Syrén & The Groundbreakers klo 19.30 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Granipäivän konsertti. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 26.5.

Akateemisten Muusikoiden kevätkonsertti klo 18 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Soiton- ja laulunopetuksen oppilaiden esityksiä. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Kahvit 2,50 e seurakunnan musiikkitoiminnan hyväksi.

Kamarikuoro Novenan Alkukesän konsertti pe 26.5. klo 19 Soukan kappeli, Soukankuja 3. Kuoro laulaa kesän käyntiin! Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 27.5.

Ilmastokonsertti klo 18 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16. Naturakvartetti, kuoro, esiintyjiä. Vapaa pääsy. Vapaaehtoisen ohjelmamaksun tuotto menee WWF:n kautta ilmastonmuutoksen hidastamiseen.

SUNNUNTAINA 28.5.

Rakkaani puutarhassa – keväinen helluntaikonsertti klo 13 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Tiia Maria Saari, laulu ja Hanna-Mari

lahden kirkko, Kipparinkatu 8. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Gospelia Leppävaarassa – Inneaduo, Nea-Sofia Mäkinen ja Inka-Erika Kelto esiintyvät klo 19 Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 13.6.

Musiikkia puolen päivän aikaan ti 13.6. klo 12 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Hedvig Paulig, sopraano, Rolf Borman, basso, Liisa Malkamäki, urut ja piano. Kesäisen kevyttä klassista suomalaista ja amerikkalaista musiikkia, mm. Merikannon yksinlauluja ja duettoja sekä Gershwinin Summertime. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle.

KESKIVIIKKONA 14.6.

Zinovjev, piano. Vapaa pääsy. Ohjelmamaksulla tuetaan Ukrainan lapsia, esimerkiksi koulujen rakentamista.

Veden laulu – laulu- ja käsikelloyhtye Sonuksen kevätkonsertti klo 18 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Käsikelloyhtyettä johtaa Sanna

Helasterä, lauluyhtyettä Hanna Helasterä. Pianistina Ritva-Leena Tuuli. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kevätlaulajaiset klo 18 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16. Laaksolahden lauluryhmä ja Kari Jutila, kitara. Kakkukahvit. Vapaa pääsy.

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla

Perjantaina 26.5.

Jaakko Löytty & Mikko Alatalo: Rauhan ja toivon lauluja klo 18

Vantaalla Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Kokeneet pitkän linjan muusikot yhdistävät voimansa ja konsertoivat esittäen niin omia kappaleitaan kuin juurevaa folkia aina 1960-luvulta saakka. Liput 10 e Holvi-verkkokaupasta tai kirkon ovelta ennen konserttia.

Lauantaina 27.5.

Helluntaiaaton konsertti klo 15

Helsingissä Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65. Otto Eskelinen, huilut, Sami Kukka, laulu ja kitara. Meditatiivista ohjelmistoa. Vapaa pääsy.

Per aspera klo 18 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Vokaaliyhtye Uoma. Muun muassa Victoria, Gesualdo, Byrd. Liput

20/15 e.

Antti Aution konsertti klo 18 Vantaalla Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Yksi uuden polven rakastetuimpia suomalaisia laulaja-lauluntekijöitä esittää raikkaaseen ja vahvaan laululyriikkaan sekä polveilevaan kitarointiin pohjautuvaa suomenkielistä musiikkia. Liput 15 e ennakkoon Holvi-verkkokaupasta sekä ovelta ennen konserttia. Ennakkovarausmahdollisuus Tikkurilan kirkon infopisteeltä.

Rakkaudella keskuspuistoon klo

19 Helsingissä Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Senni Valtonen, kantele, nyckelharpa, kansanpuhaltimet ja laulu, Maunu Saarinen, laulu, Tuuli Paasolainen, huilu, Sergei Sokolov, piano, Juuso Rinta, kontrabasso, Hanna Pihko, tanssi. Sokolovin sävellyksiä ja luontoaiheisia lauluja. Liput 15 e ticketmas-

ter.fi ja ovelta.

Sunnuntaina 28.5.

TIISTAINA 6.6.

Musiikkia puolen päivän aikaan: Kaija Saarikettu, viulu klo 12 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6.

KESKIVIIKKONA 7.6.

Kesäillan musiikkia: kitarataiteilija Patrik Kleemola klo 18 Espoon-

Kauneimmat virret klo 18 Helsingin Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Tule laulamaan Suvivirttä. Mukana kamarikuoro Viva vox, urkuri Leevi Lipponen ja pastori Maikki Viljanen-Pihkala. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

Torstaina 8.6.

Kauneimmat koululaulut klo 18 Helsingissä hiekkakentällä Saariselänkujan päässä. Lauletaan koululauluja kansankouluajoilta. Laulattamassa muun muassa Juha Saunamäki, Martti Häkkänen ja Kirsi Honkanen-Punkari. Lopuksi Suvivirsi. Ota oma retkituoli. Va-

Kesäillan musiikkia: sopraano Suvi Lehtonen-Gräsbeck ja pianisti Folke Gräsbeck esittävät suomalaisia hengellisiä lauluja sekä heprealaisia lauluja klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKONA 21.6. Kesäillan musiikkia: saksofonisti Esa Pietilän soolokonsertti klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8.

paa pääsy. Suomenkielistä musiikkia esittävä uuden polven laulaja-lauluntekijä Antti Autio esiintyy lauantaina 27.5. kello 18 Vantaalla Tikkurilan kirkossa.

Gospelia kuullaan Leppävaarassa. Innea-duo, jossa esiintyvät Nea-Sofia Mäkinen ja Inka-Erika Kelto, esiintyvät Leppävaaran kirkossa keskiviikkona 7.6. klo 19. Konserttiin on vapaa pääsy.