Kirkko ja kaupunki 2023 09 Vantaa

9

Risto Isomäki: Amazonin sademetsät

voidaan vielä pelastaa s. 18

Miikka Ruokanen on pohtinut ikuisen elämän kysymyksiä

lapsesta asti s. 20

SELITTÄMÄTÖN KOKEMUS

Se voi tulla popkonsertissa tai messussa, unessa tai unettomana yönä tai vaikka metromatkalla s. 12

HYVÄN TÄHDEN.

25.5.2023

kirkkojakaupunki.fi

Pääkirjoitus

Kaksi näkökulmaa kirkkohäihin

HELSINKILÄISEN PAAVALIN SEURAKUNNAN aloite kirkollisen vihkioikeuden laajentamisesta kaatui kirkolliskokouksessa. Aloitteessa ehdotettiin, että kirkossa voitaisiin vihkiä myös parit, joissa toinen puolisoista on rippikoulun käynyt evankelis-luterilaisen kirkon jäsen mutta toinen ei kuulu mihinkään kristilliseen kirkkoon.

Vaikka Kirkkohallitus puolsi ehdotusta, se kaatui kirkolliskokouksen määräenemmistövaatimuksen vuoksi. Läpimeno olisi vaatinut kolme neljäsosaa äänistä eli 70 ääntä. Nyt esitys sai taakseen vain 54 ääntä.

TULOS ON SAMANTAPAINEN kuin niissä äänestyksissä, joissa on käsitelty samaa sukupuolta olevien vihkimistä kirkossa. Osaltaan se kertoo arvoliberaalien ja arvokonservatiivien voimasuhteista. Tosin tässä kysymyksessä olisi voinut kuvitella rintamalinjojen liikkuvan, koska kysymys ei ole yhtä periaatteellinen. Kirkolliskokouksen lakivaliokuntakin totesi, että vihkioikeuden laajentamista puoltavat perustelut ovat varteenotettavia. Siitä huolimatta kirkolliskokous päätyi enemmistön äänin siihen, että esitystä vastustavat seikat ovat merkityksellisempiä. Kumpikin osapuoli vetosi kirkon jäsenyyteen. Aloitteen vastustajat katsoivat, että kirkkohäät ovat jäsenetu ja yksi merkittävä syy kirkkoon liittymiseen. He olivat huolissaan, houkuttaisiko vihkioikeu-

den laajentaminen yhdistämään kristillisiin perinteisiin elementtejä muista uskonnoista. He muistuttivat myös, että maistraatissa solmittu avioliitto voidaan siunata kirkossa.

JÄSENETUA VOI TARKASTELLA myös siten kuin aloitteen tekijät perustelivat. Kun kirkon jäsenmäärä vähenee, kulttuurien ja uskontojen kirjo kasvaa ja vihkimisten määrä laskee, pitäisi tukea erityisesti niitä, jotka yhä haluavat kuulua kirkkoon. Niitä, jotka toivovat, että kirkko olisi läsnä heidän elämänsä tärkeänä päivänä. Joidenkuiden puoliso liittyy kirkkoon häiden ajaksi toteuttaakseen puolisonsa toiveen, mutta aika moni eroaa pian uudelleen. Pysyvään jäsenyyteen tarvitaan muitakin syitä. Kokemus siitä, että kirkko on jäsenensä tukena, on yksi niistä.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

”PITÄISI TUKEA ERITYISESTI NIITÄ, JOTKA YHÄ HALUAVAT KUULUA KIRKKOON.

Keveämmältä tuntuu murheittesi paino, jos ystävän tai matkakumppanin saat kuuntelijaksesi.

RUNOILIJA KALLIMAKHOS (NOIN 305–240 EKR.)

Tulevaisuudenusko, elämänrohkeus ja halu tehdä parhaansa kasvavat siellä, missä vanhukset eivät jää yksin, sairaat saavat hoitoa, nuoret tuen ja lapset turvallisia sylejä.

PIISPA MARI LEPPÄNEN HELSINGIN SANOMAT 9.5.

Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.

MATTEUKSEN EVANKELIUMI

25:36

Kirkko ja kaupunki

Jumala, oliko joskus aika, jolloin ensin kuunneltiin ja mietittiin, ja sitten vasta sanottiin?

Aika, jolloin ei ollut tarvetta jatkuvasti reagoida kaikkeen.

Huomaan kaipaavani sellaista aikaa.

Seuraava lehti ilmestyy 8.6.

KANNEN KUVA: HANS EISKONEN

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki

”On

tärkeää yrittää päivittäin

toimia niin, että kaikki olisivat samalla viivalla”

Miguel Peltomaa tuli koko kansan tietoisuuteen

Käärijän ja muiden Uuden Musiikin Kilpailun artistien kappaleiden viittomakielisenä tulkitsijana.

1

Miguel Peltomaa, tulkitsit Käärijän Cha cha cha -kappaleen viittomakielellä Uuden Musiikin Kilpailussa (UMK). Millä fiiliksellä seurasit häntä Euroviisuissa?

– Minusta Käärijä pärjäsi todella hienosti, vieläpä suomenkielisellä kappaleella. On ollut mukava lukea Käärijän menestyksestä ja nähdä siihen liittyvää hehkutusta.

– Olen tehnyt Käärijän kanssa UMK:n jälkeen muutaman somevideon. Toivoimme molemmat, että vähintäänkin kohtaisimme tulevaisuudessa.

2Onko UMK:n tuoma näkyvyys esimerkiksi Käärijän rinnalla muuttanut jotenkin elämääsi?

– On kyllä muuttanut. Tulee lämmin fiilis, kun ihmiset tunnistavat kadulla ja moikkaavat. Erityisen iloinen olen tästä koko viittomakielisen yhteisön puolesta. Ihmiset ovat esiintymiseni ansiosta tajunneet, että viittomakieli on oikea kieli, jonka avulla voi tulkita vaikkapa musiikkia.

– Suomessa on äidinkielenään viittomakieltä käyttäviä noin 5 500, ja viittomakielen taitoisia on varmaan ainakin yli 10 000. Meillä käytetään suomenkielistä ja suomenruotsalaista viittomakieltä, mutta maailmalla on lukuisia eri viittomakieliä.

Mikä sinun viittomakielen taustasi on, ja milloin aloit opetella sitä?

– Olin pienenä lähes kuuleva, mutta kuuloni alkoi heikentyä niin, että jo alle päiväkoti-ikäisenä aloin vanhempieni kanssa opetella viittomakieltä oman opettajan opastuksella. Peruskoulun kävin viittomakielellä kotipaikkakunnallani Jyväskylässä.

– 12-vuotiaana sain korvaani sisäkorvaistutteen ja korvan taakse asetettavan kuulokojeen. Niiden avulla pystyn kuulemaan normaalisti. Olenkin elänyt koko elämäni kahdessa kulttuurissa, suomenkielisessä ja viittomakielisessä.

4Olet tehnyt töitä Ylellä myös Pikku Kakkosessa ja Kioskissa. Kesä on nyt alkamassa. Pidätkö lomaa?

– Pikku Kakkosen viittomakieliseksi juontajaksi minua pyydettiin yhden yhteisen projektin seurauksena. Vuoden kuluttua siitä aloitin työt myös Yle Kioskissa toimittajana. Siellä olen ollut mukana varsinkin ajankohtaisiin aiheisiin liittyvissä sketsivideoissa.

– Aion pitää lomaa muutaman viikon, sillä kevät on ollut työntäyteinen. Minulla on tiivis ystäväpiiri, joten tarkoitus on viettää paljon aikaa yhdessä. Syksyllä jatkan töitäni Ylellä. Olisi hienoa, jos televisioon saataisiin lähivuosina entistä enemmän viittomakielisiä ohjelmia. 5

Mikä sinulle on pyhää?

– Muiden auttaminen on minulle pyhä arvo. On tärkeää yrittää päivittäin toimia niin, että kaikki olisivat samalla viivalla ihonväriin ja sukupuoleen katsomatta.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JANI LAUKKANEN

Poskille valuneet tunteet

Viimeisen kymmenen vuoden aikana suhtautuminen itkemiseen on muuttunut hyväksyvämpään suuntaan.

KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ISTOCK

Elämällä on haikea pohjasävy, joka toisinaan puhkeaa kukkaan, kirjoittaa ruotsalainen teologi, kirjailija ja pappi Owe Wickström kirjassaan

Pyhyyden kaipuu: usko ja aikamme ihminen (Kirjapaja 2003). Sellainen hetki voi koittaa vaikka lapsen koulun kevätjuhlassa, kun Jo joutui armas aika täyttää tilan ja nostaa kyynelet silmiin. Koskettavassa hetkessä yhdistyvät kaipuu aikaan, jota ei enää ole, ja rakkaus omaa lasta kohtaan.

Keskiajan kirkolla oli oma nimitys, suspiria, tunteelle, joka kuristaa kurkkua ja saa kyynelet valumaan poskille. Kristillisessä perinteessä tällaisessa hetkessä vuodatettuja kyyneliä kutsutaan pyhiksi kyyneliksi.

Ihminen on ainoa eläin, jonka silmistä valuu nestettä tunneperäisen kokemuksen vuoksi.

Kyynelet ovat kyynelrauhasen tuottamaa kirkasta nestettä. Ihminen kyynelehtii tunnereaktioiden lisäksi siksi, että kyynelneste huuhtelee ja puhdistaa silmän pintaa. Kyynelet myös voitelevat silmää ja ehkäisevät silmän liikkeistä aiheutuvaa hankausta.

Kyynelnesteessä on proteiineja, jotka estävät bakteerien kasvua ja tappavat niitä. Tunneperäinen kyynelien vuodattaminen vapauttaa proteiineja enemmän kuin muut kyynelehtimisen tavat.

KYYNELILLÄ ON ELÄMÄÄ ylläpitäviä, puhdistavia, suojelevia ja parantavia voimia myös erilaisissa kertomuksissa. Etelä­Italiassa viljellään viiniä pelloilla, joita tarinan mukaan ovat kastelleet Kristuksen kyynelet. 1100–1200­luvulla eläneellä italialaisella munkilla Franciscus Assisilaisella puolestaan kerrottiin olevan ”kyynelten lahja”. Franciscuksen mukaan kyynelet pitivät puhtaina hänen sisäisen silmänsä, ja näin hän kykeni näkemään, mikä elämässä on tärkeintä.

Myyteissä ja kansantaruissa kyynelillä saadaan aikaan hämmästyttäviä ratkaisuja. Ilmaan nakatut kyynelet säikäyttävät vorot pois ja saavat joet tulvimaan. Keholle vuodatetut kyynelet parantavat haavoja ja palauttavat kyvyn nähdä. Rituaalisia kyynelehtimisen tapoja tunnetaan ympäri maailmaa. Itkuvirret ovat osa perinteistä ortodoksikarjalaista ja inkeriläistä kulttuuria. Nyky­Suomessa tunnetut itkuvirret juontuvat näistä perinteistä.

– Itkuvirret ovat rituaalista suremista, kertoo Itä­Suomen yliopiston tutkija ja folkloristi Viliina Silvonen.

– Ne ovat puhetta tuonilmaisiin esivanhemmille ja muille läheisille. Niillä pyydetään muun muassa turvaa ja suojelua. Itkuvirsillä myös muistellaan vainajia.

Perinteisissä rituaaleissa itkuilla on ollut erityisiä tehtäviä. Hautajaisissa itkuvirsillä on saateltu vainaja tuonilmaisiin. Häissä itkuvirret ovat valmistelleet morsianta uuteen elämänvaiheeseen.

Itkuvirsiä on itketty myös silloin, kun yhteisön miehet ovat joutuneet lähtemään sotaan. Oman elämän itkuilla on ikävöity lähiyhteisöä tai sitä, että on jäänyt yksin puolison kuoleman jälkeen.

ITKUVIRSIEN ITKEMISTÄ KUTSUTAAN äänellä itkemiseksi erotuksena silmillä itkemiseen ja laulamiseen. Itkuvirsissä olennaista on teksti, joka on erityistä itkukieltä. Se on hyvin vertauskuvallista, ja siinä on paljon piilonimityksiä ja toistoa.

– Myös itkemisen äänet ovat keskeinen osa itkuvirsiä. On sanottu, että hyvä itkijä saa muutkin paikallaolijat itkemään. Perinteisessä yhteisössä sureminen oli yhteisöllinen tapahtuma. Vastaavia kulttuurisesti koodattuja, yhteisön hyväksymiä tapoja surra ei nyky­yhteiskunnassa ole.

Asenteet julkista itkemistä kohtaan ovat kuitenkin Viliina Silvosen mielestä muuttuneet kuluneen kymmenen vuoden aikana sallivammiksi.

– Herkkyydestä ylipäätään on alettu puhua enemmän, ja empatiaa ja myötätuntoa arvostetaan.

Kulttuuriset mallit istuvat silti edelleen syvässä. Itkuvirsitutkijallekaan itkeminen ei ole aina luontevaa.

– Vaikka yleisesti ajattelen, että itkeä saa silloin kun itkettää, kuulen helposti sisältäni kehotuksen ”älä itke” Se on niin sisäistetty ohje. ■

TEKSTI

Vuonna 1990 oltiin huolissaan:

New Age. Uusi aikakausi. Vesimiehen aika. Tai Saatanan salaliitto. Monet kristityt näkevät New Agen taustalla uskonnollisen perusvireen. Heistä sellaiset ilmiöt kuin kasvissyönti tai itämaiset itsepuolustuslajit voivat palvella myös uskonnollisia päämääriä. Monet New Agen kriitikot väittävät uuden aikakauden ajattelun hiipivän kirkkoon keittiön kautta. Heistä kirkko ei tunne omaa ”tervettä oppiaan”. Tämän vuoksi New Age pääsee valekaavussa mukaan kirkon elämään.

Douglas L. Groothius pelkää kirjassa Uuden aikakauden monet kasvot, että kiinnostus ekologiaan johtaa monet kristityt uuden aikakauden helmoihin. Hän kehottaa kristittyjä ryhtymään kulttuuritarkkailijoiksi, jotta he voisivat erottaa uuden aikakauden vaikutuksen erityisesti kasvatukseen ja politiikkaan.

Hätä- ja sotahuutojen takaa löytyy myönteinenkin viesti: kristittyjen tulisi selvittää itselleen, mitä he uskovat ja mikä on heidän oppinsa. Kirkon historian aikana opit ovat muuttuneet moneen kertaan, mutta monia käsityksiä on yksiselitteisesti torjuttu harhaoppeina. New Age -liikkeen on nähty herättelevän kerran kirkossa hylättyjä oppeja jälleen henkiin.

Lyhennelmä Olli Seppälän artikkelista, joka julkaistiin 17.1.1990. Nykyään puhutaan New Agen sijaan uushenkisyydestä. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

”En usko, että elämme lopun aikoja juuri nyt, mutta ehkä me olemme jollain tavalla eläneet niitä aina.”

MAAILMANLOPPUUN PEREHTYNYT VÄITÖSKIRJATUTKIJA TONI SAARINEN MITÄ HELVETTIÄ? -PODCASTISSA, JOKA ON KUUNNELTAVISSA SPOTIFYSSA JA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI.

Natsien vaimentamia säveliä

Oopperalaulaja Ida

Wallén kokosi konsertin natsi-Saksan uhreiksi joutuneiden säveltäjien unohtuneista teoksista.

Verfemte Musik – Karkotettu musiikki -konsertin ideoinut oopperalaulaja Ida Wallén on asunut suuren osan elämästään Saksassa. Siellä hän tutustui lauluopintojen ja erilaisten esiintymisten kautta kansallissosialistien aikoinaan vaientamiin säveltäjiin.

Näiden juutalaistaustaisten säveltäjien musiikki ei vastannut natsien taideihanteita, vaan sävellyksiä pidettiin rappiomusiikkina, minkä vuoksi ne kiellettiin. Monet säveltäjistä päätyivät keskitysleirille.

Tikkurilan kirkossa pidettävässä konsertissa keskitytään Hans Galin, Erwin Schulhoffin ja Victor Ullmannin sävellyksiin. Ne ovat pääasiassa laulajan ja pianistin yhdessä esittämää saksan- ja ranskankielistä liedmusiikkia.

Tsekkiläinen Schulhoff kuoli keskitysleirillä vuonna 1942 ja saksalainen Ullmann vuonna 1944. Itävaltalainen Gal onnistui pakenemaan

Saksasta Adolf Hitlerin noustua valtaan ja asettui asumaan Iso-Britanniaan, jossa kuoli vuonna 1987.

– Konsertin teemana on syrjintä. Minua kauhistuttaa Saksan synkkä historia ja näiden säveltäjien elämänkohtalo. Koen tärkeäksi muistuttaa ihmisiä tästä surullisesta ajankohdasta ja tuoda esille näiden säveltäjien upeita, unohduksiin jääneitä teoksia, Wallén sanoo.

KONSERTISSA mezzosopraano Ida

Wallénia säestää hänen pitkäaikai-

nen yhteistyökumppaninsa, pianisti Taru Ritavesi. Musiikkikappaleiden lomassa näyttelijä Tiia Louste lausuu laulujen suomennettuja sanoituksia.

Wallénin mukaan Saksassa puhutaan menneisyyden käsittelyn tai-

HYVÄN

82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

dosta, siitä, että kansakunta etsii totuutta menneisyytensä tapahtumista ja kohtaa ne avoimesti.

– Menneisyyden julmuuksia ei saa unohtaa. Menneisyyden käsittelyn taito on sikäli ajankohtaista myös täällä Suomessa, että meil-

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

lä on meneillään oma historiamme uudelleenarviointi muun muassa suhteessa naissäveltäjiin sekä muihin etnisyyden, sukupuolen tai poliittisen taustan vuoksi unohdettuihin taiteilijoihin. Toivon, että tämä konsertti saa kuulijat tutkimaan omia kulttuuriin kohdistuvia ennakkoluulojaan ja avaa uusia näkökulmia.

”

Minua kauhistuttaa Saksan synkkä historia ja näiden säveltäjien elämänkohtalo.

IDA WALLÉN on suunnitellut konserttia vuodesta 2019 lähtien, jolloin hän muutti takaisin Suomeen. Ohjelmiston laajuuden vuoksi hän kävi huhtikuussa opintomatkalla Exilarte Zentrumissa Itävallan Wienissä. Vaiennettujen säveltäjien musiikin löytäminen ja myös sen esittäminen on ollut haastavaa, koska läheskään kaikkien sävellysten nuotteja ei ole vielä julkaistu.

Konsertin piti alun perin toteutua jo tammikuun lopussa Vainojen uhrien muistopäivänä, mutta se siirtyi kevääseen. Wallénin suunnitelmissa on järjestää vielä toinen samaan teemaan liittyvä konsertti ensi syksynä. Konserttihanketta ovat tukeneet Suomen kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden. ■

Verfemte Musik – Karkotettu musiikki -konsertti ti 30.5. klo 19 Tikkurilan kirkossa. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Konsertin tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN

0356-3421

TÄHDEN.

Ida Wallén on asunut suuren osan elämästään Saksassa. Hän on suunnitellut konserttia kansallissosialistien vainoamien säveltäjien teoksista siitä saakka, kun palasi neljä vuotta sitten Suomeen.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ANTTI RINTALA

Kummin kaipuu kuultiin

Kastettu aikuinen voi pian saada uuden kummin.

KIRKON PARLAMENTTI eli Turun kristillisellä opistolla kokoontunut kirkolliskokous päätti, että aikuiselle kirkon kastetulle jäsenelle voidaan tarvittaessa lisätä kummi tai kaksikin kummia. Tähän saakka kummin lisääminen on ollut mahdollista vain lapselle huoltajan esityksestä.

Kirkolliskokous katsoo, että hengellinen vierellä kulkeminen on tärkeä osa kristillistä perinnettä, eikä tarve siihen katso ikää. Kummin tehtävät eivät pääty kummilapsen konfirmaatioon vaan voivat kestää läpi elämän.

Harkintavalta kummin lisäämisen perusteista jätetään aikuiselle henkilölle itselleen. Lisäkummin tarpeen erityisiä syitä ei ole rajattu tarkemmin. Uuden kummin voi saada esimerkiksi silloin, kun

kirkosta eronnut aikuinen liittyy siihen uudelleen.

Päätös kummin lisäämisestä aikuiselle perustuu edustajaaloitteeseen, jonka toinen allekirjoittaja on helsinkiläinen pappi Marjaana Toiviainen. Hän on kohdannut kummiuden kaipuuta omassa työssään ja kuullut samaa erityisesti nuorten aikuisten kanssa toimivilta papeilta.

– Aikuiset ihmiset tarvitsevat tukea hengelliselle kasvulleen siinä missä lapsetkin, Toiviainen sanoo. Kummin lisääminen kastetulle aikuiselle tulee mahdolliseksi aikaisintaan heinäkuun alusta alkaen. Lisäkummin tarpeesta voi keskustella oman seurakunnan papin kanssa.

TANELI KYLÄTASKU

Valtakunnallista kummipäivää vietetään su 4.6.

Stadin digituki

- apua arjen digipulmiin!

Saat maksutonta digitukea

1.6.– 31.8.2023

AVAJAISKONSERTTI MOZART: REQUIEM

Ke 31.5.2023 klo 19 PYHÄN LAURIN KIRKKO, VANTAA

To 1.6.2023 klo 21 ESPOON TUOMIOKIRKKO

KONSERTIT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA TORSTAISIN KLO 21

8.6. LEILA SCHAYEGH & AAPO HÄKKINEN

15.6. CAMERON CARPENTER

22.6. JAAKKO KORTEKANGAS – JUHANNUSILTAMAT

29.6. DANIEL BEHLE & SVEINUNG BJELLAND – SCHUBERT: DIE SCHÖNE MÜLLERIN

6.7. ALEKSANTERI WALLIUS

13.7. KENTALA CONSORT – VIVALDIN VUODENAJAT

20.7. TIMO MUSTAKALLIO -LAULUKILPAILUN VOITTAJAT

27.7. TUULI TAKALA & TUULA HÄLLSTRÖM – KEINUTAN KAIKUA

10.8. ARTTU KATAJA & PAULIINA TUKIAINEN

17.8. SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI – BACH & KORTEKANGAS (kantaesitys)

24.8. YLIOPPILASKUNNAN LAULAJAT

31.8. & 2.9. BENJAMIN BRITTEN: KUOVIJOKI

3.8. klo 19 TAPIOLASALI, ESPOON KULTTUURIKESKUS

GUSTAV MAHLER: MAAN LAULU – DAS LIED VON DER ERDE

urkuyofestival.fi lippu.fi

menohaku.kirkkojakaupunki.fi

• kirjastoista, palvelukeskuksista, asukastaloilta, työväenopistoista

• etänä

• omassa kodissasi

Lue lisää tai varaa aika verkossa digituki.hel.fi tai Helsinki-infosta puh. 09 310 111 11

MINDFUL MEDIA JA ISTOCK, KUVANKÄSITTELY: MAIJA SAARI

Inspiroiva Itä-Helsinki

Omat kotikulmat Itä‑Helsingissä ovat vahvasti läsnä Petja Lähteen mukaansatempaavassa rikosromaanissa.

Myllypurossa asuvalle Petja

Lähteelle oli luontevaa sijoittaa Yksi neljästä -rikosromaaninsa (Gummerus) tapahtumat tutuksi tulleisiin paikkoihin.

– Itä-Helsinki hengittää ja inspiroi, koska täällä kohtaavat köyhyys ja rikkaus, leipäjonot ja kartanot. Tuttu alue sopi kuvioihin myös siksi, että ajattelen kirjoittaessani hyvin elokuvamaisesti.

Lähde valitsi dekkarinsa päähenkilöksi naisen, Terhi Nuoran.

– Halusin luoda empaattisen rikostutkijahahmon, jonka supervoimana on ystävällinen lähestymistapa kuulusteltaviin, Lähde sanoo.

Yksinhuoltaja Terhillä on omassa elämässäänkin monenlaisia ongelmia, joihin vaikuttavat suuresti menneisyyden traumat, mutta itse hän kohtelee muita hyvin.

Kohdatessaan työssään erilaisia ihmisiä Terhi toteaa pariinkin otteeseen, että hän kadehtii niitä, jotka uskovat Jumalaan tai johonkin muuhun

Itä-Helsingistä löytyy monimuotoista luontoa. Petja Lähde käy usein ulkoilemassa Rastilan kallioilla, ja ne kuuluvat hänen kirjansa tapahtumapaikkoihin.

suurempaan voimaan. Lähde kertoo pohtineensa paljon hengellisiä asioita, koska hänen äitinsä on uskovainen, ja hän itse on saanut lapsena kristillisen kasvatuksen.

– Olen kadehtinut sitä maailmaa, sitä luottamusta ja turvaa, joita usko ja seurakunta voivat antaa. En vain itse osaa uskoa, ja tapakristittynä eläminen tuntuisi teeskentelemiseltä.

PETJA LÄHDE rakensi talon Myllypuroon neljä vuotta sitten, kun sieltä löytyi sopiva kaupungin vuokratontti. Alueen valintaa puolsi muun muassa se, että hänen sisarensa asuvat lähistöllä.

Jyväskylästä yläasteikäisenä Helsinkiin muuttanut Lähde vietti nuoruutensa Malmilla. Kallio tuli tutuksi näyttelijäopiskelijalle Teatterikorkea-

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT ANTTI RINTALA

koulun aikoina. Sen jälkeen hän asui pitkään Arabianrannassa.

– Arabianrannassa viihdyin hyvin, koska siellä ovat lähellä Viikin ja Lammassaaren ulkoilualueet. Myllypuroa on kuitenkin viime vuosina kehitetty hyvään suuntaan, joten tämä on nyt selvästi viihtyisämpi paikka kuin aiemmin. Hyvä asia on myös metro, jolla koko perhe liikkuu päivittäin.

”

Halusin luoda empaattisen rikostutkijahahmon, jonka supervoimana on ystävällinen lähestymistapa kuulusteltaviin.

– Liikuntamyllyn ja terveyskeskuksen vieressä nähtävät leipäjonot muistuttavat kuitenkin siitä, että alueella asuu paljon vähävaraisia ja syrjäytyneitä. Myllypurossa meitä liikkuu monenlaista porukkaa, Lähde sanoo.

Hieman toisenlainen kaupunginosa on Kontula, jossa Lähde käy toisinaan ostoksilla. Häntä kiehtoo paikan monikulttuurisuus ja rosoisuus. Siellä on oma jännä tunnelmansa mutta myös surullisia lieveilmiöitä.

– Itä­Helsinkiä on alettu kunnostaa eri puolilta. Saattaa olla, että Kontulan ostarikin vielä revitään maan tasalle. Uutta rakennettaessa olisi kuitenkin hyvä miettiä, kuinka paljon paikkoja muutetaan, ettei alueen oma henki katoa.

– Ja löytyyhän täältä, esimerkiksi Marjaniemestä, myös kalliisti rakennettuja asuinalueita, joihin harvalla on mahdollisuus päästä asumaan.

Erityisen arvokkaana Lähde pitää sitä, että ItäHelsingissä ovat lähellä meri ja monimuotoinen luonto. Hän itse ulkoiluttaa koiraansa usein Rastilan kallioilla, joilta on hienot näkymät ympäristöön.

ENSIMMÄISEN KIRJANSA Petja Lähde julkaisi vuonna 2012. Sysäyksen Poika­romaanin (WSOY) kirjoittamiseen antoi hänen esikoispoikansa syntymä.

Kontulan ostoskeskusta Petja Lähde pitää kiehtovan monikulttuurisena ja rosoisena. Myös tämä paikka löytyy hänen rikosromaaninsa sivuilta.

koisesti uskallusta. Lopulta annoin luvan itselleni yrittää. Minulle on ollut tärkeää saada kertoa omanlaisia tarinoita.

Lähde on julkaissut vuosien varrella romaaneja, näytelmiä, lastenkirjoja ja äänikirjoja. Parhaillaan hän tekee Storytelille fiktiivistä podcastia murhamysteeristä yhdessä Lassi Vierikon kanssa. Hänen kanssaan Lähde on myös ideoinut ja käsikirjoittanut Virossa ja Utössa parhaillaan kuvattavan Utö­trillerisarjan. Lähde myös itse näyttelee Nelosella loppuvuodesta nähtävässä tv­sarjassa.

Näyttelemistä Lähde on harjoittanut kirjoittamisen lomassa koko ajan. Hänet on nähty muun muassa Suomen Komediateatterin ja Helsingin kaupunginteatterin lavalla.

– Näyttelijän työ tuo kivaa vastapainoa yksinäiselle kirjoittajan työlle. Olen kuitenkin nykyään pyrkinyt työn tekemisessä parempaan tasapainoon enkä haali jatkuvasti uutta tekemistä. ■ Petja Lähde asuu perheineen Myllypurossa.

– Romaanin kirjoittaminen alkoi vain muhia mielessä, mutta työhön ryhtyminen vaati mel­

”Ajatus kirkon jäsenyydestä alkoi varovasti kiinnostaa”

Tiina Linnaa ei kastettu lapsena eikä hän käynyt nuorena rippikoulua. Sitten häntä pyydettiin kummiksi.

TEKSTI TIINA LINNA KUVA JANI LAUKKANEN

nä naimisiin kirkossa. Ja juuri noiden seikkojen varaan rakensin teininä ja nuorena aikuisena identiteettiäni: koin, että olen erilainen kuin muut.

Helsingissä evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä on alle puolet kaupunkilaisista. Espoo ja Vantaa seuraavat perässä. Tuoreen tutkimuksen mukaan helsinkiläisistä millenniaaleista eli Y-sukupol-

” vesta eli vuosina 1981–1996 syntyneistä enää alle 40 prosenttia on luterilaisen kirkon jäseniä.

Minä olen yksi heistä.

Minua ei tosin kastettu lapsena, minulla ei ollut kummeja, en käynyt 15-vuotiaana rippikoulua eikä suvussani ole ollut tapana men -

En koskaan tuntenut menettäväni mitään siksi, etten ole ollut kirkon jäsen. Paitsi joskus pohdin, että jos minulla olisi ollut kummi, hän olisi voinut olla minulle turvallinen ja luotettava lähiperheen ulkopuolinen aikuinen.

Muuten minusta oli aina hienoa sanoa, että en kuulu kirkkoon enkä ole koskaan kuulunutkaan

Vallilassa sijaitseva Paavalinkirkko torneineen on Tiina Linnalle tärkeä maamerkki.

ja että toisin kuin muiden, minun ei ole tarvinnut erota kirkosta.

Toisinaan kerroin sukuni tarinaa siitä, miten isoisoisä-vainaatani kohdeltiin ala-arvoisesti hänen omissa hautajaisissaan. 1990-luvulla pääsi kyllä siunattuun maahan haudan lepoon, vaikkei kirkkoon kuulunutkaan. Vainajan siunaustilaisuuteen, muistotilaisuudesta puhumattakaan, kirkko ei kuitenkaan suonut tilojaan saati henkilökuntaansa. Vasta, kun isoisoisäni lapset vetosivat siihen, että heidän isänsä oli sotaveteraani, hänelle suostuttiin soittamaan sielunkellot.

Parikymmentä vuotta myöhemmin, kun isoisoäitini laskettiin tuohon samaan hautaan, vainajan siunaus onnistui paikallisessa kirkossa ilman venkoilua ja kiemurtelua. Valvojaiskahvit keitettiin jälleen muualla kuin seurakunnan tiloissa, tosin sillä kertaa omaisten omasta toiveesta.

KUN KIRKOSTA EROAMINEN alkoi olla opiskelijapiireissä entistä trendikkäämpää, yhä harvempi meni kirkossa naimisiin ja lähipiiriini syntyvil-

le lapsille alettiin pyytää kummien sijaan kaverikummia tai kummituksia, aloin tarkastella omia valintojani kriittisesti.

Kaikki nuorena jotakin tuntematonta pikkubändiä fanittaneet ymmärtävät, mistä oli kysymys. Kun jostain, mikä on ollut vain oman tai hyvin pienen piirin juttu, tulee suuren yleisön kiinnostuksen kohde ja valtavirtaa, oma suhtautuminen siihen alkaa muuttua. Ennen ainutlaatuisesta ja kivasta jutusta katoaa tietty taika.

Vähä vähältä aloin pohtia omaa suhtautumistani kirkkoon ja uskon asioihin sekä sitä, miten ja mihin kirkko verovaroja käyttää. Ajatus kirkon jäsenyydestä alkoi varovasti kiinnostaa. Erityisen arvokkaana pidin sitä, että saadakseen kirkolta palveluja ja apua elämän vaikeissakin tilanteissa ei tarvitse olla kirkon jäsen. Jokainen on tervetullut saamaan apua ja tukea, kohtaamaan ihmisiä tai Jumalaa ja nauttimaan yhteisin varoin ylläpidetystä kirkollisesta arkkitehtuurista.

Kirkko tekee jäsentensä maksamilla verovaroilla diakoniatyötä, jolla se toteuttaa kristillis-

Kirkon jäseneksi liittyi viime vuonna 20 300 henkilöä. Heistä neljännes oli 30–39-vuotiaita. Kirkkoon liittyneiksi tilastoidaan myös ne alle yksivuotiaina kastetut, jotka on ehditty merkitä väestökirjanpitoon ennen kastetoimitusta. Kirkkoon liittyi kasteen kautta myös rippikoulun käyneitä nuoria.

tä ydinarvoa – lähimmäisenrakkautta – käytännössä. Diakoniatyöllään kirkko paikkaa laajenevaa ja syvenevää aukkoa sosiaaliturvassa. Kirkolta voi saada apua myös perheen ja parisuhteen karikoissa ja silloin, kun oma tai läheisten terveys reistailee.

”

Erityisen arvokkaana pidin sitä, että saadakseen kirkolta palveluja ja apua elämän vaikeissakin tilanteissa ei tarvitse olla kirkon jäsen.

Evankelis-luterilaisen kirkon pappi on ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneena maisterina joutunut väistämättä tarkastelemaan omia ajatuksiaan ja uskoaan kriittisesti. Graduaan varten hänen on täytynyt tehdä tieteellistä tutkimusta, jossa on tarvittu muutakin kuin Raamattua. Puhuessani papille voin siis luottaa siihen, että hän on ajatellut asioita laajemmin kuin pyhän kirjan tekstien kautta.

LOPULTA ARVOTYÖSKENTELYNI johti siihen, että kävin rippikoulun ja liityin kirkkoon, kun olin 29-vuotias. Käytännön syy oli se, että minut kutsuttiin tärkeään luottamustehtävään, erään pienen lapsen kummiksi. Tiesin kyllä, että nykyään voi toimia kuin kummina, vaikkei kuuluisikaan kirkkoon. Kummilapsi oli kuitenkin se ratkaiseva ihminen, joka sai minut tekemään päätöksen.

Nyt maksan kirkollisveroni iloisin mielin ja uskon, että roponi käytetään hyvään tarkoitukseen. Peruslaiskana ihmisenä olen helpottunut, kun voin yhdellä automatisoidulla maksulla kantaa korteni hyväntekeväisyyden kekoon.

Toivon, että nyt ja tulevaisuudessa voisin olla kummilapselleni sitä, mitä itse nuorena olisin tarvinnut ja jäin myöhemminkin kaipaamaan: perheen ulkopuolinen, luotettava ja turvallinen aikuinen.

Välillä katselen ikkunastani kotiseurakuntani kirkontornia ja sen sodassa kolhuja saanutta kellotaulua. Kun lähestyn Helsinkiä Lahdentieltä tai muuten liikun tornin lähettyvillä, tarkistan sen kellosta ajan.” ■

JUMALAN KOSKETUS

Keskiajan mystikoilla oli Jumalaan nautinnon ja kärsimyksen sävyttämä rakkaussuhde. Nykyisinkin monella on kokemuksia siitä, että Jumala tulee lähelle.

Saanko esitellä: sankarikokija. Hän on vuonna 1241 syntynyt saksalainen aatelisnainen Mechtild von Hackeborn, joka jo seitsenvuotiaana lähetettiin luostariin. Kun Mechtild oli noin viisikymppinen, hän alkoi sairastella ja kärsi pahoista päänsäryistä. Samoihin aikoihin hän alkoi saada ilmestyksiä, joita hänen lähipiirinsä Helftan luostarissa kirjoitti muistiin, ilmeisesti alun perin saksaksi. Erilaisina ja erikielisinä versioina ne levisivät keskiajan kuluessa laajalle. Ilmestyksissä Mechtild seurustelee Jeesuksen, Neitsyt Marian ja välillä muidenkin pyhimysten kanssa. Toisinaan hän saa Jeesukselta vastauksia mieltään askarruttaviin kysymyksiin. Välillä hän kokee syvää yhteyttä: ”Sitten Kristuksen sydän avautui, ja Hän veti Mechtildin puoleensa sulkien tämän kokonaan sisäänsä.” Ja: ”Ja kohta Mechtild näki itsensä Herran syliin lentävän pikkulinnun hahmossa, ja siellä hän lepäsi erittäin rauhallisesti.”

Nimitys sankarikokija on peräisin Päivi Salmesvuorelta, joka on kirkkohistorian professori Åbo Akademissa.

– Mechtildin ilmestykset levittivät mallia siitä, että näinkin voi toimia ja kokea. Jos joku voi tavoittaa häivähdyksenkin hänen kokemastaan jumalallisesta kosketuksesta, jo se on valtavan energisoivaa ja toivoa tuottavaa, Salmesvuori sanoo.

Salmesvuoren mainitsemia häivähdyksiä jumalallisesta kosketuksesta on nykyisinkin monella.

KIRKKO JA KAUPUNGIN verkkosivuilla huhtikuussa julkaistuun kyselyyn vastasi 49 lukijaa kertoen omista kohtaamisistaan pyhän kanssa. He kuvailivat rukousvastauksia ja johdatusta, enkelien läs-

näoloa, unia ja näkyjä. Tai sitä, miltä tuntuu, kun jollakin selittämättömällä tavalla Jumala yhtäkkiä onkin lähellä.

– Juuri selittämättömyys on yksi piirre, joka liittyy uskonnolliseen kokemukseen: se on jotakin outoa ja kummaa. Toinen näitä kokemuksia yhdistävä piirre on yksityisyys ja henkilökohtaisuus, kertoo uskontotieteen yliopisto-opettaja ja dosentti Tuija Hovi Turun yliopistosta. Hän luki läpi kyselyyn tulleet vastaukset.

Mikä tekee oudosta kokemuksesta juuri uskonnollisen kokemuksen? Hovin mukaan ratkaisevaa on se tulkinta, jonka ihminen itse kokemukselleen antaa. Jos ihmisellä on tausta jossakin uskonnollisessa perinteessä, hän voi löytää selityksen sieltä. Esimerkiksi kistillisestä perinteestä tuleva puhuu Jumalasta, Pyhästä Hengestä tai vaikka enkeleistä.

– Se, että ihmisellä on todella sykähdyttäviä, syviä kokemuksia, ei välttämättä vaadi minkäänlaista uskonnollista taustaa. Mutta se, että ihminen tulkitsee tuollaisen kokemuksen vaikkapa Jumalan puhutteluksi, edellyttää, että hänellä on jonkinlainen käsitys siitä, kuka tai mikä Jumala on ja miten hän toimii.

– Siinä, miten tällaisia asioita sanoitetaan, on paljon opittua. Perinne ja yhteisö vaikuttavat aika vahvasti. Joissakin uskonnollisissa yhteisöissä ja suuntauksissa on tavoitteenakin, että koetaan tietyllä tavalla, ja sitten jaetaan näitä kokemuksia. Joissakin yhteisöissä taas ei mitenkään kannusteta kokemuksellisuuteen, Hovi kuvailee.

KESKIAJAN EUROOPASSA se kehys, jossa hengellisiä kokemuksia tulkittiin, oli itsestään selvästi kristinusko. Tuolloin elettiin kristillisen mystii-

kan nousun ja kukoistuksen aikaa. Sen taustalla oli 1000–1100-luvulla tapahtunut muutos Jumalaja Jeesus-kuvassa.

– Etäisempi, hallitsijan kaltainen Jumala väistyi inhimillisemmän, rakastavamman ja myötätuntoisemman Jeesuksen tieltä, mikä vetosi ihmisiin. Ytimessä oli ajatus, että meillä on Jumala, joka ymmärtää meidän kärsimystämme, koska on itse kärsinyt ristillä, Päivi Salmesvuori kertoo.

Jumalan rakkauden kokeminen omakohtaisesti on mystiikassa keskeistä. Jumala-kokemus on usein niin vahva, että kokijan oma minä häipyy ja sulautuu Jumalaan. Esimerkiksi näin: ”Siinä samassa Mechtild painettiin kokonaan kiinni Jumalaan. Kun vesipisara sekoitetaan viiniastiaan, se hukkuu sinne kokonaan ja muuttuu viiniksi. Samoin Mechtildin pyhä sielu vedettiin kokonaan Jumalaan kiinni ja siitä tuli yhtä henkeä Hänen kanssaan.”

Mystinen kokemus ei rajoitu vain mieleen ja sieluun, vaan se tunnetaan koko ruumiilla ja kaikilla aisteilla. Se on hellyyttä, läheisyyttä ja nautintoa. Salmesvuori sanoo, että mystikon elämä ja se, miten sitä kuvattiin, oli rakkaustarinaa.

– He kokivat valtavaa rakkautta ja myös eroottisia ja seksuaalisia tunteita. Kuvaukset kokemuksista ovat hyvin konkreettisia ja kokonaisvaltaisia, ja niissä puhutaan esimerkiksi häähuoneesta ja hääyön viettämisestä.

Hääyön tunnelmaa on esimerkiksi tässä Mechtildin ilmestyksessä: ”Silloin Mechtildin sielu nojautui Herran, hänen rakastajansa rinnan päälle kiittäen Häntä kaikin voimin, kaikilla aisteillaan ja liikkeillään. Mitä enemmän Mechtild kiitti Häntä ollen hänessä

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS EISKONEN

kiinni, sitä enemmän Mechtild itse nääntyi muuttuen mitättömäksi. Niin kuin vaha, joka sulaa tulen äärellä, Mechtild itsessään suli ja muuttui osaksi Jumalaa.”

Salmesvuorella itsellään on ollut kokemus, joka on auttanut häntä tavoittamaan jotakin siitä, mistä mystikot kertovat. Vuosia sitten hän näki unen, jossa hän oli kuollut. Hän oli ihanassa sylissä ja nauroi.

– Se oli täydellinen hyvän olon, turvan ja hyväksytyksi tulemisen kokemus. Sen jälkeen minun on ollut helppo ymmärtää ihmisiä, jotka tavoittelevat toistuvasti jotain samankaltaista esimerkiksi meditaation tai psykedeelien avulla.

– Olen tosi kiitollinen kokemuksestani. Varsinkin kun se linkittyy kuolemaan, se avaa toiveikkaan ja positiivisen näköalan.

Samankaltaista hellyyttä ja hyvää oloa olivat kokeneet myös monet Kirkko ja kaupungin verkkokyselyyn vastanneet. He kuvailevat kokemuksiaan lämmöksi, helläksi kosketukseksi, turvaksi,

lohdutukseksi, hyväksynnäksi, syväksi rauhaksi ja levoksi sekä varmuudeksi.

63-vuotias nainen kertoo hoitaneensa vakavasti sairaan äitinsä asioita ja olleensa hyvin uupunut. Joulukonsertissa istuessaan hän tunsi, kuinka hänet ympäröi turvallinen, lämmin rauhan tunne: ”kuin enkelin siivet olisivat kietoutuneet ympärilleni”. 55-vuotias nainen kertoo aikoinaan ehtoollisella miettineensä kuolemaa ja siihen liittyvää pelkoa. ”Ehtoollisviiniä nauttiessani koin lämpimän humahduksen, pelkoni oli poispyyhitty.”

PÄIVI SALMESVUORI miettii, että kirkko ja koko maailmakin voisivat olla nykyisin hyvin toisenlaisia, jos mystikkojen edustama rakkauden ja myötätunnon teologia olisi päässyt vahvemmin esille. Yksi mullistavista teologeista on hänen mielestään Juliana Norwichlainen (1342–n.1416).

Juliana sai kolmekymppisenä sairasvuoteellaan kuusitoista ilmestystä, joiden ydinviesti oli Juma-

lan rakkaus ihmisiä kohtaan. Ilmestyksissä Jumala on kuin myötätuntoinen ja hellä äiti, joka lupaa kääntää kaiken hyväksi. Edes synti, joka Julianaa huoletti, ei pysty erottamaan ihmistä Jumalan rakkaudesta.

– Tuntuu, että synnillä on meillä luterilaisessa kirkossa kovin iso rooli jumalanpalveluksissakin. Entä jos kiinnitettäisiinkin huomiota kaikkeen siihen hyvään, mitä ihmiset pystyvät tekemään vastauksena Jumalan rakkauteen? Salmesvuori kysyy.

Helposti voisi luulla, että mystikko elää yksinäistä ja ehkä itsekeskeistäkin elämää, jossa keskitytään Jumalan kanssa seurusteluun ja unohdetaan kaikki muu. Salmesvuoren mukaan se on väärä luulo: Jumalan rakkauden syvällinen kokeminen velvoittaa pitämään huolta muista ihmisistä. Mystisen kokemuksen kautta on mahdollista nähdä, kuinka kaikki on yhtä ja Kristus on kaikessa – koko luomakunnassa, jokaisessa lähimmäisessä.

Englantilaista Caryll Houselanderia (1901–1954) pidetään yhtenä moderneista mystikoista. Eräänä päivänä hän oli palaamassa metrolla töistä. Vaunu oli täynnä eri-ikäisiä, erinäköisiä, erilaisia ihmisiä. Yhtäkkiä Houselander näki Kristuksen elävän, kuolevan, iloitsevan ja surevan kaikissa heissä. Hän ymmärsi, että vaunussa on koko maailma ja kaikki sen ihmiset – elävät, kuolleet ja tulevat. Kokemus jatkui useita päiviä. Sen kuluessa Houselander tajusi myös, että aina, kun hän vahingoittaa lähimmäistään, hän satuttaa Kristusta, sylkee tämän kasvoille.

Samankaltaisesta kokemuksesta kertoo katolinen munkki ja suosittu hengellinen kirjailija Thomas Merton (1915–1968) päiväkirjassaan. Hän tajusi yhtäkkiä kadulla kulkiessaan, että rakastaa kaikkia ihmisiä ja ettei kukaan heistä voi olla hänelle täysin vieras. ”Sillä, mitä tämä tai tuo ihminen on tehnyt sydämessään, muista erillään, ei ole väliä. Merkitystä on vain sillä rakkaudella, joka tuo hänet taas yhteyteen kaikkien muiden

”On jotain, joka minua ja luoma kuntaa

sillä hetkellä katsoi ja kosketti”

Jumala voi koskettaa popkonsertissa tai messussa, unessa tai unettomana yönä tai vaikka metromatkalla, kertovat Kirkko ja kaupungin verkkokyselyyn vastanneet.

”Uni ei tullut, joten turvauduin Jeesuksen rukouksen lausumiseen mielen rauhoittamiseksi. Tuon rukoushetken aikana havaitsin Jeesuksen olevan läsnä. Se tapahtui täysin yllätyksenä, ja muistan hymähtäen sanoneeni: ’Siinä sinä nyt olet.’ En ikinä osannut kuvitella, että kohtaaminen Jumalihmisen kanssa olisi noin arkinen. Siinä me olimme sängyn reunalla, kuin toisensa elämän myllerryksessä hukanneet veljekset.”

Mies, 24

”Olin eräänlaisessa uskonnollisen etsinnän vaiheessa. En varsinaisesti osannut uskoa kristinuskon opinkappaleita, mutta kaipasin elämääni jotain kestävämpää perustaa. Kirkon holveissa kaikuva urkumusiikki sai minut taiteellisen liikutuksen tilaan, mutta samalla tunsin uudenlaista varmuutta. Että on jotain, joka minua ja luomakuntaa sillä hetkellä katsoi ja kosketti. Itkin. Yhtä nopeasti kuin tuo varmuus tuli, se myös katosi.”

Mies, 29

”Jo pienenä lapsena muistan nähneeni kirkkaan valon. Olen opiskellut kaikkea taivaan ja maan väliltä – niin uskontoja, mystiikkaa, esoteriaa kuin okkultismia. Olen harjoittanut meditaatiota ja opiskellut nondualistista filosofiaa ymmärtääkseni perimmäistä todellisuutta. Olen nähnyt monia valveunia. Välillä näen ennalta, mitä tapahtuu. Osallistuessani jumalanpalveluksiin saatan joskus nähdä kirkasta valoa. Yksin hiljentyessäni saatan nähdä useita erivärisiä valopalloja.”

Mies, 34

”Näin unta, jossa oli valkoista valoa ja ääni käski minua kulkemaan kohti Isää. Minulle oli selvää, että ääni ei puhunut maanpäällisestä isästä vaan Jumalasta. Aamulla kun heräsin, minulla oli ihmeellisen kevyt olo.”

Nainen, 35

”Hiljakkoin messussa, rukoukseen hiljentyessäni, koin taas pitkästä aikaa näyn: Kirkon ulkopuolinen maa oli korventunutta, palanutta kenttää. Savuinen taivas hohti punaisena. Mutta kirkko oli viileän sininen ja suuret perhosen siivet leyhyttivät viileää, parantavaa ilmaa. Olin suojassa niiden alla.”

Mies, 41

”Alle parikymppisenä olin metrossa matkalla yliopistolle. Yhtäkkiä koin valtavan lohdutuksen tunteen. Tuntui kuin lävitseni olisi kulkenut ylhäältä alas suuri voima, joka lempeästi kumisi sisälläni. Siinä hetkessä sisimmässäni oli täysi rauha. Tunsin, että minut vakuutettiin siitä, että vaikka mitä tapahtuisi, olen turvassa. Kaikki oli selvää, ja tuntui, että sillä hetkellä olisin voinut käsittää ihan kaiken, mitä maailmankaikkeudessa tapahtui. Hetki meni ohi, metro oli yhä matkalla Kulosaaren sillalla. Pidin yhä kiinni tangosta, mutta tuntui kuin minut olisi juuri rassattu sisältä jättimäisellä pulloharjalla.”

Nainen, 45

”Olin Madonnan konsertissa Helsingin Jätkäsaaressa yli kymmenen vuotta sitten. Hän esitti kappaleen Like a Prayer. Tunsin siinä

kanssa Kristuksessa”, hän pohdiskeli kokemustaan jälkeenpäin.

Kirkko ja kaupungin kyselyyn vastannut 40-vuotias nainen kertoo kokevansa pyhän usein: ”Voin kokea sen välähdyksinä, vaikkapa luonnossa, tai bussipysäkillä katsoessani vierasta ihmistä näen hänessä hetkellisesti Kristuksen, kaikissa heissä.”

hetkessä yhteyttä Jumalaan ja ihmisiin ympärilläni.”

Nainen, 47

”Olen tuntenut enkelien läsnäoloa lapsesta asti. Olen kuullut heidän puhuvan ja tuntenut konkreettisesti kosketuksen useita kertoja.”

Nainen, 57

”Parikymppisenä jouduin leikkaukseen. Leikkauksen jälkitilassa olin menossa kohti valoisaa tunnelin suuta. Tunsin, että siellä odottaa rauha ja rakkaus. Tunsin todellista onnea, jota en osaa sanoin kuvata. Sitten havahduin tästä, ja ääni sanoi minulle, että minun on palattava, koska minulla on pieni poika.”

Nainen, 60

”Koin kirkossani Pyhän Hengen hellän kosketuksen ja paranin. Kävelykeppini jäi saman tien ja loikin ilosta ehtoolliselle! En ollut koskaan kokenut mitään yliluonnollista enkä ole kokenut sen jälkeenkään. Ennen Hengen kosketusta oli puolestani rukoiltu.”

Nainen, 61

”Konevitsan luostarin autiossa, ikkunattomassa ja osin tuhotussa yläkirkossa koin, että olin ohuessa paikassa. En osaa kuvata sitä muutoin, kuin että koin paikan absoluuttisen pyhyyden. Kirkasta, helppo hengittää.”

Nainen, 64

”Olin tullut uskoon, mutta tunsin, että jotain puuttuu. Aloin nähdä ristejä eri tilanteissa. Esimerkiksi sähköpylväästä, jossa on ylhäällä yksi puu poikkipäin, muodostui risti. Sitten näin ilmestyksen: Jeesuksen koko suuruudessaan. Hän riitti peittämään koko maailman kaikki synnit. Itkin ja kosketin ristiä kaulallani ja sanoin, etten ota koskaan ristiä pois kaulalta.”

Nainen, 75

KIRJAILIJA Mika Waltari (1908–1979) oli jo nuorena kiinnostunut uskonnollisista kysymyksistä. 20-vuotiaana opiskelijana hän kirjoitti tutkielman uskonnon ja erotiikan suhteesta. Siinä hän tarkasteli nimenomaan mystistä kokemusta. Waltari tuli siihen johtopäätökseen, että ”mystiikan merkitys on siinä, että se poistaa ihmisen itsekkäät tarkoi-

tusperät saattaen hellyyden ja rakkauden hänen vallitsevaksi mielentilakseen”.

Usko ei jättänyt Waltaria, papin poikaa, rauhaan, vaan hän palasi siihen niin romaaneissaan kuin henkilökohtaisissa pohdiskeluissaankin. Yli 30 vuotta mystiikkaa käsittelevän tutkielmansa kirjoittamisen jälkeen Waltari oli Roomassa, ja siellä hän koki jotakin poikkeuksellista. Kadulla kävellessään hän tuli potkaisseeksi kiveä, jonka sitten poimi käteensä – ja tunsi sen olevan seurausta tuhansien vuosien tapahtumasarjasta. ”Tätä voi sanoa eräänlaiseksi tietoisuuden laajenemiseksi, että siis jonkinlaisena selittämättömänä, käsittämättömänä tuokiona tajuaisi jotakin, jotakin Jumalan olemuksesta. Siihen liittyi hyvin voimakas kirkkauden ja valon aistimus”, Waltari kirjoittaa.

Lähes 600 vuotta aiemmin jotakin Jumalan ja todellisuuden olemuksesta oli valjennut Juliana Norwichlaiselle. Hän sai nähdä pienen, hasselpähkinän kokoisen pyöreän esineen. Kun hän ihmetteli, mikä se oli, hänelle vastattiin, että se on kaikki, mitä koskaan on luotu. Ja kun Juliana mietti, kuinka jokin niin pieni saattoi pysyä koossa, hänelle vastattiin: ”Se kestää nyt ja ikuisesti, koska Jumala rakastaa sitä, ja näin kaikki on olemassa Jumalan rakkauden kautta.” Myöhemmin

Juliana vielä näki Jumalan yhdeksi pisteeksi keskittyneenä, ja oivalsi hänen olevan läsnä kaikessa luodussa.

Kirkko ja kaupungin kyselyyn vastannut 61-vuotias nainen puolestaan muistelee vuosikymmenten takaista kokemustaan ajalta, jolloin hänen pieni poikansa oli vakavasti sairas. Nainen oli menossa sairaalaan katsomaan poikaansa, kun hän huomasi purppuranvärisenä hehkuvan taivaanrannan. ”Yhtäkkiä koin valtavan sulautumisen tunteen siihen kaikkeen ja mieleni oli täynnä tyyneyttä. Koin vahvasti, että kaikki on yhtä: kaunis taivas, luonto, minä, poikani ja hänen kipunsa. Kaikki olevainen ja elämään kuuluva on samaa energiaa.”

MECHTILD VON HACKEBORNIN ilmestykset alkoivat samoihin aikoihin hänen sairastumisensa kanssa. Juliana Norwichlainen oli kuolemansairas, kun hän sai Jumalan rakkaudesta kertovat ilmestyksensä.

– Kärsimys oli yksi linkki Jeesukseen. Tavallaan siinä oli myös tarjolla vastaus siihen, miksi hyvä Jumala sallii kärsimyksen: kun ihminen kärsii ja sairastaa, Jumala tuntee myötätuntoa. Jeesuksen kärsimyksessä ristillä olennaisinta oli se, että Jumala kävi läpi ihmisen elämän ja kärsimyksen ja pystyy siksi ymmärtämään, miltä meistä ihmisistä tuntuu, Päivi Salmesvuori sanoo.

Näin Jeesus esimerkiksi lohdutti tuskissaan olevaa Mechtildiä: ”Katso, minä olen pukeutunut sinun kärsimyksiisi –– minä siirrän itseeni kaikki sinun tuskasi ja kärsin ne puolestasi.”

Kärsimys – joko fyysinen sairaus tai muuten vaikea elämäntilanne – liittyy uskonnolliseen kokemukseen myös monissa lukijoiden kertomuksissa. Silloin heitä oli auttanut heidän kokemansa Jumalan läheisyys, myötätunto ja lohdutus.

”Kuopukseni sairastui vakavasti, ja pyysin Jumalalta apua. Silloin tunsin vahvat kädet ympärilläni ja äänen, joka sanoi, että ’minulla on ollut sinua ikävä ja älä pelkää, kaikki menee hyvin’. Aamulla tiesin, että me selviämme tästä kyllä”, kirjoittaa 49-vuotias muunsukupuolinen henkilö.

41-vuotias nainen kertoo sairastaneensa kivuliasta sairautta. ”Kivun ja itkun keskeltä kuulin Herran äänen. Rakkaudellista nuhtelua. Se kokemus on auttanut jaksamaan lukuisten kipujen yli.” 62-vuotias nainen puolestaan kertoo kokeneensa, että kun omat voimat ovat loppuneet, Jumala on tullut avuksi.

Yksi mystisten kokemusten laji olivat stigmat eli ristiinnaulitun Jeesuksen haavat. Katariina Sienalainen (1347–1380) esimerkiksi kuvaili, kuinka Jeesuksen haavoista valunut veri muuttui valonsäteiksi, lävisti hänen kätensä, jalkansa ja sydämensä ja aiheutti jatkuvaa, sietämätöntä kipua. Joillakin mystikoilla kärsimys oli itse aiheutettua. Mechtildin kerrottiin kieriskelleen lasinsirpaleissa niin että hän vuoti verta. Ruotsin Birgitta (1303–1373) taas poltti kämmenselkäänsä palohaavan, jonka hän repi auki aina perjantaisin. Marie Oignieslainen (1177–1213) puolestaan leik-

kasi itselleen haavoja jäljitelläkseen Jeesuksen haavoja ristillä.

– Mystikot halusivat samastua Kristukseen tuntemalla edes häivähdyksen samaa kärsimystä. Tuolloin itseaiheutetut haavat hyväksyttiin ja tällaista pidettiin ihailtavana hurskauden harjoituksena. Nykyisin niitä pidettäisiin huijauksena, Salmesvuori sanoo.

Marie Oignieslainen oli myös yksi sadoista naisista, jotka keskiajan Euroopassa paastosivat itsensä näännyksiin – kyseessä oli eräänlainen uskonnollinen muoti-ilmiö. Kuuluisin näistä naisista, joita myöhemmin on alettu kutsua pyhik-

si anorektikoiksi, oli Katariina Sienalainen. Hän kuoli lopulta nälkään, kun hänen elimistönsä ei enää kyennyt ottamaan mitään ravintoa vastaan.

Katariina itse tiedosti fyysisen kärsimyksen ja hengellisten kokemusten nivoutumisen yhteen. Hän kertoi rippi-isälleen kärsimyksen olevan hänelle loputtoman lohdutuksen lähde, sillä sen ansiosta hän sai nähdä Jumalan täydellisemmin.

– Katariina ja muut hänen kaltaisensa olivat kuin performanssitaiteilijoita. Heille oli tärkeää, että heillä oli yleisöä ja että heidän sanomansa levisi, Salmesvuori sanoo.

– Paasto oli monille pyhyyden merkki, yksi tapa osoittaa, että olen tosissani tämän uskonnon kanssa. Mutta jo keskiajalla oltiin myös kriittisiä ylilyöntien suhteen. Esimerkiksi Birgitta 1300-luvulla varoitti, että ei saa heikentää ruumista, koska se heikentää myös mieltä ja arvostelukykyä.

hurmos voi levitä ja siihen voi liittyä myös kielteisiä ilmiöitä. Uskontojen historiaan mahtuu joukkohysteriaa ja tuhoisia kultteja. Esimerkiksi Keniassa paljastui hiljattain kultti, jonka jäsenistä osa näännytti itsensä nälkään ja osa kuoli väkivallan uhrina.

Ääri-ilmiöiden pelossa saatetaan sulkea pois sellaistakin, joka voisi rikastuttaa ihmisten hengellistä elämää.

– Luterilaisuudessa on ollut vahvasti sellainen ajatus, että kokemuksia ei kannata uskoa ja että tunteet ovat petollisia. Mutta kun me olemme ihmisiä! Emme me saisi sammuttaa uskonnon tunne- ja kokemuspuolta. Tunteita voisi myös hyödyntää, ja ne kannattaisi kirkossa ottaa vakavasti, Salmesvuori sanoo.

Mystikot

halusivat samastua Kristukseen

tuntemalla edes häivähdyksen samaa kärsimystä.

KIRKKOHISTORIAN PROFESSORI PÄIVI SALMESVUORI

JUMALAAN YHTYMISEN tilat, joita esimerkiksi Mechtild toistuvasti koki, eivät olleet pysyviä tai edes kovin pitkäkestoisia. Päivi Salmesvuori kertoo, että mystikoilla oli käytössään erilaisia meditaatio- ja mielikuvittelutekniikoita, joilla näihin syviin kokemuksiin päästiin. Siinä auttoivat myös luostarien säännöllinen jumalanpalvelus- ja rukouselämä sekä Raamatun ja pyhimyskertomusten lukeminen. Mietiskelyn apuna on joissakin luostareissa käytetty myös Jeesus-vauvanukkeja, joita nunnat ovat hoivanneet.

Nykyisinkin on uskonnollisia yhteisöjä, joissa hengellisiä kokemuksia rohkaistaan ja niihin ohjataan. Tuija Hovi on tutkinut karismaattista kristillisyyttä, jossa esimerkiksi Pyhän Hengen läsnäolon kokemista ja erilaisia armolahjoja pidetään tärkeinä. Joissakin karismaattisissa yhteisöissä ihmisiä varta vasten opetetaan kokemaan niitä. Esimerkiksi raamattukouluissa saatetaan opettaa profetoimista tai kielilläpuhumista.

– Toisaalta monet ovat sanoneet, ettei sellaisia asioita voi opettaa. Mutta kyllä yhteisö, jossa ihmiset kokevat tietyllä lailla ja kertovat siitä, antaa mallia, Hovi sanoo.

Myös jotkut kyselyymme vastanneista kertoivat keinoista, joilla he ovat päässeet tavallisesta arkitajunnasta poikkeaviin tiloihin. Muutamassa vastauksessa mainitaan psykedeelit eli sienet tai LSD, joissakin meditaatio.

41-vuotias mies arvioi osallistuneensa noin 50 buddhalaiselle retriitille ja meditoineensa tuhansia tunteja. Hän toteaa, että joka kerta retriitissä hän kokee ykseyden tilan, jossa oma erillinen itse katoaa. 49-vuotias nainen kertoo osallistuneensa ryhmämeditaatioon kirjastossa ja kokeneensa harjoituksen aikana olevansa sekä kirjastossa että toisessa ulottuvuudessa. ”Oli kuin ohimoista olisi lähtenyt energiapurkaus. Istuin avaruudessa paikoillani. Samaan aikaan kiidin hurjaa vauhtia kohti tyhjää tilaa”, nainen kuvailee kokemustaan.

Kolmas vastaaja, 41-vuotias mies hänkin, kertoo jättäneensä psykedeelien käytön huonojen kokemusten jälkeen ja huomanneensa, että ”näyt perimmäisestä todellisuudesta nousevat kyllä etsijän luo hidasta tietä kulkienkin, mutta eivät niin rajuina, vaativina ja sinne tänne heittelevinä kuin psykedeeleissä”.

PÄIVI SALMESVUORI arvioi, että nykyisin uskonnollisia kokemuksia myös pelätään ja pidetään jopa vaarallisina. On ajateltu – ja nähtykin – että

Tuija Hovi kiinnitti kyselyyn tulleissa vastauksissa huomiota siihen, että jotkut vastaajista korostivat omaa tavallisuuttaan ja tervejärkisyyttään. Muutamat mainitsivat, etteivät he ole uskaltaneet puhua kokemuksestaan kenellekään.

– Selittämättömiin kokemuksiin saattaa liittyä häpeää ja leimautumisen pelkoa, ja siksi niistä ei helposti puhuta. Ja jos puhutaan, muut saattavat vähätellä kokemusta, Hovi toteaa.

Lähes kaikkien kyselyyn vastanneiden kokemukset olivat myönteisiä ja kokijaansa voimaannuttavia. Joskus kokemus saattoi kuitenkin olla pelottava ja ei-toivottu. Eräs 62-vuotias nainen kertoi, että hän on muutamia kertoja saanut voimakkaan aavistuksen valtavasta surusta ja jälkeenpäin kuullut jonkun läheisensä kuolleen. ”Kun se tunne tulee, se hermostuttaa, enkä haluaisi tuntea niin”, nainen kirjoittaa.

Myös psykedeelien käyttöön liittyi kielteisiä kokemuksia. ”Kokemukseen liittyi melkein aina jossain vaiheessa kosmisia kauhun tunteita ja pelkoa mielenterveyden järkkymisestä”, kertoo nuorena psilosybiinisieniä kokeillut 41-vuotias mies. 37-vuotias nainen puolestaan kirjoittaa näin: ”Yksi syvimmin koetuista tapahtui silloin, kun söin sieniä. Mutta luulen, että kokemus tuli jollain tavalla paholaisesta, koska siihen liittyi äärimmäistä pelkoa ja kauhua ajoittaisen äärimmäisen onnen tunteen lisäksi.”

Tuija Hovi arvioi, että luterilaisessa kirkossa uskonnollisen kokemuksen pimeästä ja pelottavasta puolesta ei juuri puhuta. Esimerkiksi hän itse on viimeksi kuullut puhuttavan paholaisesta lapsena pyhäkoulussa.

– Karismaattisessa kristillisyydessä henkien erottamista pidetään yhtenä armolahjoista. Aina ei ole selvää, onko kokemus hyvä vai paha. Siksi sen tunnistamiseen tarvitaan erityistä osaamista ja erityistä lahjaa.

Hovin mukaan myöskään mielenterveyspalveluissa ei välttämättä tunnisteta uskontoon ja hengellisyyteen liittyviä kysymyksiä ja ahdistuksia.

– Uskonnolliset kokemukset ovat nykypäivänä aika marginaalinen asia, joten jos joku tuntee esimerkiksi elämää vaikeuttavaa helvetinpelkoa, sitä on vaikea käsitellä. ■

Lähteet: Mikko Kauko: Pyhän Mechtildin ilmestykset. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2022. Äiti Juliana Norwichlainen: Jumalan rakkauden ilmestys. Suom. Paavo Rissanen. Kirjaneliö 1985. Thomas Merton: Hiljainen elämä. Thomas Mertonin päiväkirjat. Suom. Mari Jyväsjärvi. Basam Books 2005. Raymond of Capua: Saint Catherine of Siena: Legenda Major. Mika Waltari: Ihmisen ääni. WSOY 1978.

Viimeisten aikojen aktivisti

Kirjailija ja kansalaisaktivisti Risto Isomäen mieli käy välillä kierroksilla, kun hän etsii ratkaisuja ihmiskunnan kohtalonkysymyksiin. Teinivuosina löytynyt elämäntehtävä on vienyt myös jaksamisen rajoille.

Kun Risto Isomäki ymmärsi ensimmäisen kerran haluavansa tulla kirjailijaksi, hän oli viisivuotias. Ahaaelämys tuli Kokkolan kaupunginkirjastossa, missä hän vieraili usein vanhempiensa kanssa.

– Tunsin olevani suunnattomassa aarrekammiossa, jossa jokaisen kirjan selkämyksen takana oli jännittäviä tarinoita. Ajattelin, että haluan isona tehdä jotakin samankaltaista.

Ensimmäisen kirjaidean työnimi oli Kaksi brontosaurusta. Tuo teos jäi kirjoittamatta, mutta yhteys pienen pojan mielikuvitusmaailmaan ei ole katkennut. Siitä muistuttaa pitkäkaulaisen dinosauruksen pienoismalli Isomäen ja hänen puolisonsa, kustantaja ja kansalaisaktivisti Jaana Airaksisen keittiössä.

Esimerkiksi vuonna 1994 ilmestynyt tieteisromaani Gilgamešin tappio kasvoi ideasta, jota Isomäki kehitteli jo lapsena. Romaani kertoo ihmisen ahneuden ja luonnon järjestyksen välisestä

kamppailusta, jota käydään toiseen aurinkokuntaan kuuluvalla planeetalla.

Ryöstön kohteeksi joutunutta planeettaa puolustaa tietoinen olento: kokonaisen mantereen kokoiseksi kasvanut puu. Puun esikuvana oli osittain ontto jalava, jonka muodostamassa luolassa hän leikki pikkusiskonsa kanssa.

RISTO ISOMÄEN FIKTIIVISIÄ romaaneja ja tietokirjoja on käännetty yli kahdellekymmenelle kielelle, ja ne ovat saaneet useita palkintoja ja tunnustuksia. Suomessa hänet tunnetaan laaja-alaisena ilmastonmuutoksen, ympäristökysymysten ja kestävän kehityksen asiantuntijana.

Maaliskuussa ilmestyneessä omaelämäkerrallisessa kirjassaan Maailmanparantajan muistelmat (Into Kustannus) Isomäki kertoo, että aktivisti hänessä heräsi yhdentoista tai kahdentoista vuoden iässä. Silloin hän luki Rooman klubin raportin Kasvun rajat (1972).

Kuka?

Risto Isomäki, 61, on tieteis- ja tietokirjailija ja kansalaisaktivisti. Hän asuu Hangossa ja Helsingissä yhdessä puolisonsa Jaana Airaksisen kanssa.

Mitä?

Maaliskuussa ilmestyi Isomäen omaelämäkerrallinen teos Maailmanparantajan muistelmat. Kesäkuussa julkaistaan tieteistrilleri Viimeinen erämaa (Into Kustannus).

Motto

En pidä motoista, koska maailma on niin monimutkainen.

– Raportissa kerrottiin, mitä kaikkea maailmassa tapahtuu minun elinaikanani, jos väestöräjähdykselle ja materiaalisen kulutuksen kasvulle ei tehdä mitään. Se teki minuun valtavan vaikutuksen, ja olen elänyt noiden uhkakuvien varjossa koko elämäni.

Rooman klubi ennusti, että maapallon väkiluku kasvaisi rottapopulaation tavoin viiteentoista tai kahteenkymmeneen miljardiin. Sen jälkeen edessä olisi nopea romahdus, jonka jälkeen ihmisten lukumäärä putoaisi alle miljardiin. Epätoivoiset ihmiset veisivät mukanaan valtaosan kaikista muista eliölajeista.

Isomäki palaa 1970-luvulta tähän päivään ja huomauttaa, ettei uhkakuva näytä enää todennäköiseltä.

– Tällä hetkellä hallitsematon väestöräjähdys on mahdollinen vain Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Melkein kaikkialla muualla väestönkasvu on pysähtynyt tai pysähtymässä.

Toinen syy, jonka vuoksi Isomäen teinivuosia varjostanut uhkakuva on menettänyt teräänsä, on tieto siitä, että ihmiskunta tuottaa tällä hetkellä ruokaa kaksi ja puoli kertaa niin paljon kuin kaikkien ihmisten ravitsemiseen tarvitaan.

Isomäki lisää kuitenkin, että nälän poistamisen tiellä on rakenteellinen ongelma: vilje -

lymaiden tuotosta puolet syötetään tuotantoeläimille.

VÄESTÖRÄJÄHDYKSEN UHKAAN yhdistyi lukiovuosina kasvava tietoisuus siitä, miten länsimaiden harjoittama kolonialismi oli tuhonnut muiden maanosien kukoistavat sivilisaatiot. Tämän seurauksena valtaosa köyhien maiden väestöstä saavutti vain 30–40 vuoden eliniän eli menetti puolet elämästään.

Risto Isomäessä tieto aiheutti älyllisen ja emotionaalisen järkytyksen, jonka jälkeen hänen elämänsä ei enää palannut ennalleen.

– Etsin jo lukiolaisena tapoja, joilla voisin vaikuttaa asioihin. Asuimme tuolloin Heinolassa, missä samanmielisen porukan löytäminen oli vaikeaa.

Lukion ensimmäisellä luokalla valveutunut nuorukainen sai äänensä kuuluviin, kun koulussa järjestettiin Unicefin päivän juhla. Siellä esitettiin Isomäen kirjoittama Ryöstö-niminen näytelmä, jonka lopussa oppilaiden vanhemmista koostuva yleisö ryöstettiin YK:n kehitysjärjestön hyväksi.

Isomäen mukaan maailman tilanteen ajatteleminen teki hänen murrosiästään tavallista vaikeamman. Hän luonnehtii nuorta itseään erittäin ahdistuneeksi, neuroottisesti hermostuneeksi ja sisäänpäin käpertyneeksi.

Isomäki kasvoi akateemisessa kodissa. Isä oli lääkäri ja reumatologian professori ja äiti saksan kielen opettaja. Vanhemmat lukivat lapsilleen ja ohjasivat heitä lukemiseen. Kotona keskusteltiin paljon ja väiteltiin tieteeseen, yhteiskuntaan ja politiikkaan liittyvistä asioista.

Isomäki ei osaa selittää, miksi kolmannen maailman kärsimyksestä tuli juuri hänelle niin henkilökohtainen asia. Perhetaustassa ei hänen mukaansa ole selitystä ahdistukselle. Äidin ja isän sukulaisten laajasta piiristä välittyi turvallisuus ja hyväksyntä, joka antoi pohjan hyvälle itsetunnolle ja vaikuttamistyölle.

– Minua on aina ihmetyttänyt, miksi kaikki ihmiset eivät tajua, että nämä asiat ovat tärkeitä.

TUOREESSA MUISTELMAKIRJASSAAN Risto Isomäki pohtii, mitä hän on oppinut seuratessaan teinivuosina löytämäänsä elämäntehtävää. Yksi johtopäätöksistä on se, että hän ja hänen kaverinsa tekivät 1980-luvulta 2000-luvulle ulottuvana ajanjaksona joitakin asioita paremmin kuin useimmat nykyiset poliitikot ja kansalaisaktivistit.

Tuon ajan aktivistit rakensivat Isomäen mukaan erilaisten ongelmien ratkaisemiseksi mahdollisimman laajoja yhden asian liikkeitä ja tekivät niiden puitteissa yhteistyötä kaikkien mahdollisten tahojen kanssa. Toisin sanoen he toimivat monessa suhteessa samalla tavalla kuin Intian itsenäisyysliikkeen johtaja ja väkivallattoman vastarinnan kehittäjä Mahatma Gandhi.

– Tämä lähestymistapa teki mahdolliseksi aidosti merkityksellisen keskustelun toisella tavalla ajattelevien ihmisten kanssa, konfliktien rajaamisen ja kompromissien hakemisen. Samalla todennäköisyys sille, että konflikteja voidaan ratkoa sivistyneesti, kasvoi.

Nykyisellä sosiaalisen median ja identiteettipolitiikan aikakaudella monet vaikuttajaryhmät toimivat Isomäen mielestä päinvastaisella tavalla: useita erilaisia asioita linkitetään yhteen ja niiden ympärille muodostetaan leirejä, jotka eivät keskustele toistensa kanssa.

Isomäki varoittaa, että yhteiskunnan jakautuminen voi johtaa väkivaltaan.

– Suomi ei ole vielä siinä pisteessä, koska monet ihmiset ovat vielä suhteellisen järkeviä, eikä meillä ole poliittisia puolueita, joilla on sotilaallinen siipi. Historia osoittaa kuitenkin, että mikäli asioiden annetaan kärjistyä, ne voivat kehittyä huonoon suuntaan yllättävän lyhyessä ajassa.

TÄMÄNHETKISISTÄ HANKKEISTAAN tärkeimpänä Risto Isomäki pitää kampanjaa, jonka nimi on Amazonia ei saa kuolla. Se sai alkunsa kevättalvella, kun Brasilian keräilyelinkeinojen liiton valtuuskunta vieraili Suomessa. Brasilialaiset ehdottivat Suomelle Amazonin sademetsien pelastamiseksi laajaa yhteistyötä, johon osallistuisivat myös kansalaisyhteiskunta ja metsäyhtiöt.

”

Minua on aina ihmetyttänyt, miksi kaikki eivät tajua, että nämä asiat ovat tärkeitä.

Isomäki uskoo, että maailman merkittävimmän sademetsän keskeiset osat voitaisiin vielä pelastaa kuivumiselta laajojen uudelleenmetsitysohjelmien avulla. Metsien istuttaminen estäisi alueen sademäärien romahtamisen. Jos mitään ei tehdä, jäljellä olevat sademetsät uhkaavat kuolla ja muuttua savanniksi, vaikka hakkuut saataisiin loppumaan.

Kun Isomäki uppoutuu kampanjatyöhön, mieli käy kovilla kierroksilla. Päivät ovat tiiviitä ja venyvät helposti pitkiksi. Vuosina 1991 ja 2001 omistautuminen vaati veronsa, ja hän kävi lähellä loppuun palamista.

Kummallakin kerralla pienen flunssan kehittyminen keuhkokuumeeksi pakotti hänet pysähtymään.

– Noiden tapausten jälkeen olen opetellut tunnistamaan uupumisen varhaisia varoitusmerkkejä ja hidastamaan ajoissa, Isomäki sanoo.

– Minun kohdallani yksi ensimmäisistä oireista on se, ettei mikään tunnu enää innostavalta tai mielekkäältä. Mieli alkaa myös puolustautua unohtelemalla asioita.

Isomäki suojautuu uupumiselta ottamalla aikaa luonnossa liikkumiselle ja eläinten tarkkailulle. Kesäisin hän veneilee neljästä viiteen viikkoa saaristossa yhdessä puolisonsa Jaana Airaksisen kanssa. Vene on hidasliikkeinen vanha fiskari, jolla kiiruhtaminen on mahdotonta.

Puolisot jakavat Isomäen mukaan saman maailmanparantamisen palon. Joskus toinen heistä huomaa, että toinen alkaa väsyä.

– Silloin suuntaamme minilomalle Pico-nimiselle Azorien saarelle, mistä olemme ostaneet pienen laavakivimökin. Saari on ehkä maailman paras paikka tarkkailla eri valaslajien keskinäistä vuorovaikutusta. ■

Miten eri uskontoihin tutustuminen on vaikuttanut Risto Isomäkeen, ja miten hän kuvaa maailmankatsomustaan? Lue lisää www.kirkkojakaupunki.fi.

Orpopojan uskontunnustus

Ilman Pyhää Henkeä ihminen on kuin lamppu ilman töpseliä, sanoo professori Miikka Ruokanen.

Miksi joku uskoo Jumalaan ja toinen ei? Kuvitellaan perhe, jossa on kaksi lasta. He oppivat saman iltarukouksen ja saavat muutenkin ihan samanlaisen kasvatuksen. He käyvät rippikoulun ja lausuvat konfirmaatiossa apostolisen uskontunnustuksen.

18-vuotiaana toinen sisaruksista eroaa kirkosta, kun taas toinen opettaa myös omille lapsilleen iltarukouksen. Miksi samassa ympäristössä kasvaneiden lasten tiet johtavat näin eri suuntiin?

Nykyään moni saattaa ajatella, että ihminen voi itse päättää, mihin hän uskoo. Jotkut jyrkän linjan kristityt ajattelevat samantapaisesti painostaessaan ihmisiä itse valitsemaan Jeesuksen.

Professori Miikka Ruokanen on eri mieltä. Hän vetoaa reformaattori Martti Lutheriin, jonka mukaan ihminen on niin itserakas ja epäuskon orjuuttama, ettei hän voi edes toivoa uskoontuloa, ellei Pyhä Henki ensin kosketa sydäntä.

– Luther vastusti paitsi sitä, että ihminen voisi omilla asenteillaan myötävaikuttaa uskon syntymiseen, myös tuosta kuvitelmasta seuraavaa salaista hengellistä ylpeyttä. Emme voi tietää, miksi joku uskoo ja toinen taas ei, Ruokanen sanoo.

– Jos ihminen ymmärtäisi tällaiset asiat, hän ottaisi Jumalan paikan. Juuri siksi Luther korosti nöyryyden tärkeyttä. Teologialla on rajat, emme voi tietää Jumalan ajatuksia.

KYSYMYS USKON syntymisestä kirkastui Lutherille vuosien 1524–1525 aikana, jolloin hän joutui väittelyyn kirkon toisen suuren uudistajan Erasmus Rotterdamilaisen kanssa. Luther ei tuohon aikaan ollut ainoa, jonka mielestä kirkossa oli paljon epäkohtia, sillä muun muassa Erasmus tunnisti kirkon ongelmat.

– Kirkko oli joutunut keskiajalla syvään kriisiin, ja sekä Luther että Erasmus tahtoivat uudistaa sitä. Heidän perusratkaisunsa olivat kuitenkin hyvin erilaiset. Erasmus oli humanisti, joka tähtäsi kirkon ja kristittyjen eettiseen uudistu-

miseen Uuden testamentin Vuorisaarnan ihanteiden mukaisesti. Luther sen sijaan halusi palauttaa kirkkoon kirkkaasti ymmärrettävän evankeliumin, Ruokanen sanoo.

Erasmus opetti perinteisen katolisen teologian mukaisesti, että siltä, joka itse tekee voitavansa, Jumala ei kiellä armoansa. Juuri tästä Luther oli eri mieltä.

– Luther yksinkertaisesti ajatteli, että ihminen ei voi omasta tahdostaan lakata olemasta syntinen eli epäuskoinen. Koska ihminen on läpeensä itsekäs, todellisen uudistumisen täytyy alkaa Pyhän Hengen vaikutuksesta, Ruokanen sanoo.

Argumentoidessaan Erasmusta vastaan Luther kirjoitti monisatasivuisen teoksen nimeltään De servo arbitrio eli Sidottu ratkaisuvalta. Siitä tuli Lutherin pääteos.

HARVA TEOLOGI koko maailmassa tuntee Sidotun ratkaisuvallan niin hyvin kuin Miikka Ruokanen. Jäätyään eläkkeelle Helsingin yliopiston dogmatiikan professorin virasta vuonna 2018 Ruokanen väitteli filosofian tohtoriksi Cambridgen yliopistossa tutkimuksellaan Sidotusta ratkaisuvallasta Se on täydentävää jatkoa kansainvälisesti arvostettuun suomalaiseen Luther-tutkimukseen.

Viime syksynä Ruokanen julkaisi tutkimuksestaan lähes 400-sivuisen suomenkielisen ”tiivistelmän” otsikolla Miten uskoa, kun ei voi uskoa? (Kirjapaja).

– Olin jo kauan ajatellut tutkia Lutherin käsitystä uskon syntymisestä. Ensimmäinen Sidottua ratkaisuvaltaa koskeva käsikirjoitusluonnos minulla oli valmiina jo vuonna 1991, Ruokanen kertoo.

Asia jäi hautumaan, sillä pian Ruokasesta tuli Helsingin yliopiston dogmatiikan professori. Elämään tuli muitakin yllättäviä käänteitä, ja 1990-luvun lopulla Ruokanen kutsuttiin Kiinaan opettamaan teologiaa. Hän on ensimmäinen länsimaalainen teologi, joka Kiinan Kansantasavallan aikana on nimitetty professoriksi kahteen kiinalaiseen yliopistoon. Nyt hän työskentelee päätoimisesti systemaattisen teologian professorina Kiinan kirkon teologisessa akatemiassa Nanjingissa.

Kysymys ikuisesta elämästä on kiehtonut Miikka Ruokasta koko hänen teologisen uransa ajan.

Ruokanen täytti hiljattain 70 vuotta. Koko elämän ja teologisen uran aikana häntä on kiehtonut kysymys ikuisesta elämästä. Taustalla ovat raskaat menetykset lapsuudessa.

MIIKKA RUOKANEN oli kolmivuotias, kun hänen sodassa vammautunut isänsä kuoli. Äiti jäi kolmen pienen pojan yksinhuoltajaksi Rovaniemellä.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

– Äiti oli harras körtti, joka iltaisin polvistui rukoukseen kolmen poikansa vuoteen äärellä. Hän ei kuitenkaan koskaan ollut vaativa vaan opetti hyvin lempeää kristillisyyttä, Ruokanen kertoo.

Yllättäen äiti kuoli traagisesti, kun Ruokanen oli vasta 13-vuotias.

– Miksi minä olen kristitty? Siksi, että nuoruudessani minun suurin kysymykseni oli ikuinen elämä. Eihän orvoksi jääneen 13-vuotiaan po -

jan päässä voi olla muuta kysymystä kuin, että jos minä joskus historian lopussa pääsen Jumalan valtakuntaan, voinko minä silloin tavata äidin ja isän.

Ruokanen sai lohtua Raamatusta ja varsinkin Ensimmäisestä Johanneksen kirjeestä, joka lupaa: ”Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassaan. Jolla on Poika, sillä on elämä.”

– Kristus itse on ikuinen elämä. Jos Kristus asuu sinussa, eihän sinulla voi olla vähempää kuin ikuinen elämä, Ruokanen oivalsi.

– Minun kristinuskoni on näin yksinkertaista.

AJATUS SIITÄ, että oma henkilökohtainen suhde Jumalaan on tärkeämpi kuin vaikkapa kirkon auttamistyö, saattaa kuulostaa epämuodikkaalta. Eikö tällainen kristinusko johda siihen, että ihmiset vain käpertyvät hengelliseen hymistelyyn välittämättä esimerkiksi luontokadosta?

Ruokasen mielestä ei. Tutkiessaan Lutherin Sidottua ratkaisuvaltaa Ruokanen huomasi, että suuri osa tutkijoista oli syystä tai toisesta ohittanut sen, miten keskeisessä roolissa Luther piti Pyhän Hengen muuttavaa vaikutusta kristityssä.

”Nuoruudessa suurin kysymykseni oli ikuinen elämä. Eihän orvoksi jääneen 13-vuotiaan pojan päässä voi olla muuta kysymystä kuin, että jos minä joskus historian lopussa pääsen Jumalan valtakuntaan, voinko silloin tavata äidin ja isän.

– Lutherin teologiassa armon tilassa oleminen merkitsee yhdistymistä Kristukseen Pyhässä Hengessä. Tällöin juridista syntien anteeksiantamista ei voida erottaa Pyhä Hengen vaikutuksesta, joka on paitsi Kristuksen armon läsnäoloa myös pyhittävä ja muuttava voima, Ruokanen sanoo.

Kristityn elämä toisin sanoen on juuri eettistä elämää, mutta se on sitä Pyhän Hengen voimaannuttamana.

– Pyhä Henki on Jumalan olemus, ja Jumalan olemus on Rakkaus, joten Pyhä Henki on jumalallinen Rakkaus. Kun jumalallinen Rakkaus on meissä, se vaikuttaa todellisesti. Esimerkiksi ihminen, joka on ilkeä ja väärämielinen, voi pikkuhiljaa kasvaa lempeämmäksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Lutherin mukaan tällaiset muutokset ovat ihan todellisia, Ruokanen sanoo.

Ruokasen mielestä syntyy ongelma, jos kirkko luopuu ydinsanomastaan luottaessaan siihen, että jotenkin hengellisyys kulkee mukana, kunhan nyt ensin puhutaan etiikkaa.

– Kun laitat töpselin seinään, lamppu syttyy. Jos lamppu ei saa virtaa, se sammuu. Ilman Pyhää Henkeä ihminen on kuin lamppu ilman töpseliä. Jos kirkko jakaa ihmisille vain eettisiä ohjeita muttei anna sitä lampun sytyttävä energiaa, evankeliumista tulee pelkkää lakia, Ruokanen sanoo. ■

“Talon omistajat ovat hirveän ystävällisiä, jos huoneeseen tarvitsee esimerkiksi lisää varusteita. Puhelimella aina ilmoitetaan, milloin siivooja on tulossa. Mistä tahansa asioista saa soitella. Se, miten tällaiset yhteiset tilatkin on rakennettu meitä varten, kertoo jo paljon omistajista.”

”Pesutupa ja kuivaushuone ovat huikeat. Näiden lisäksi viereiseen K-marketiin on helppo mennä kävellen ja sieltä saa valmista tuoretta ruokaa ja leivonnaisia. Joka päivä on tuoretta tarjolla.”

“Asunto on hyvin suunniteltu: löytyy paljon säilytystilaa, iso parveke ja valoisat huoneet. Hanat kiiltelevät niin, että vettä ei melkein kehtaa pirskottaa.”

”Pidän erityisesti yhteisistä päivistä ja tuolijumpasta, jonka talon palveluavustaja vetää. On hyvä, että on päivä, jolloin voi tulla kysymään tai kertomaan, mielen päällä olevia asioita.”

SENIORITALO

Vuokra sisältää asumisen lisäksi: Palveluavustajan viikoittaiset käynnit, asunnon siivouksen kerran kuussa, asunnon ikkunoiden pesun kerran vuodessa, yhteisen olohuoneen, saunan ja pyykkituvan käytön ilman eri maksua. Talosta löytyy yksiöitä, yksiöitä alkovilla ja kaksioita. Kuukausivuokrat 924 €/kk – 1330 €/kk.

Kysy lisätietoja vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja asuntoihin paikan päälle: 010 315 4140.

Voit koska tahansa soittaa ja ilmoittaa kiinnostuksestasi taloon, niin pidämme sinut ajantasalla, mikäli muita asuntoja vapautuu vuokrattavaksi.

Jo joutui armas aika

SUVIVIRSI LAULETAAN yleensä koulun kevätjuhlassa ennen kesälomaa.

Se on vanha suomalainen perinne kouluissa joka toivottavasti jatkuu myös tulevan ajan myötä.

Monet vanhemmat eivät halua, että oman lapsen kevätjuhlassa sitä lauletaan. Suvivirren laulaminen kouluissa ei ole mitään uskonnonopetusta.

Jokin vanha perinne pitää kyllä säilyttää koulujen kevätjuhlassa eli kyseisen Suvivirren laulaminen.

Mika Lille Helsinki

Kirkon ydintä ei saa muuttaa

TILASTOT KERTOVAT, että Suomen evankelis­luterilaisella kirkolla ei tällä hetkellä mene kovin hyvin. Tulevaisuuskaan ei näytä kovin valoisalta, jos esimerkiksi lehdessä (K&k 16.3.) esitellyt teologian tohtorit Sini Mikkola ja Suvi­Maria Saarelainen ryhtyisivät muuttamaan kirkkomme teologiaa.

Heidän mukaansa teologiaa tehdään aina kussakin ajassa ja tilanteessa. Tohtori Saarelainen kysyy: “Kenelle teologia kuuluu? Mitä tapahtuisi, jos teologia ymmärrettäisiinkin yksilön omaksi merkityksen rakentamiseksi ja pyhyyden etsinnäksi?” Tohtoreiden haastattelun otsikoksi oli laitettu: ”Entä jos jokainen olisikin oman elämänsä teologi?”

Nuoret teologit unohtavat, että kirkolla on ollut ja pitää olla Sini Mikkolan mainitsema täysin muuttumaton ydin. Sellainen löytyy Raamatusta, jonka tulisi ohjata kirkkoa muun muassa moraalisissa ja eettisissä kysymyksissä. Sen ohje ”älkää mukautuko tämän maailmanajan mukaan” koskee vakavasti kirkkoa kaikkina aikoina, eli tämän päivän Suomenkin kirkkoa.

Maallistuneen yhteiskunnan kulloistenkin modernien virtausten seuraamisen sijasta kirkkomme tulee pysyä puhtaassa opissaan ja julistaa rohkeasti lain ja armon evankeliumia.

Muuten on vaara, että kirkkomme muuttuu vain yhdeksi hyväntekeväisyysjärjestöksi muiden järjestöjen joukossa tai kilpailemaan jä­

Usko on uskon asia

OLEN KOKO ELÄMÄNI, etenkin vanhuusikäni, yrittänyt selittää itselleni Darwinin ja Jeesuksen ristiriitaa, vaikka jo lapsuuden biologian opettajani sanoi, ettei niitä asioita saa sekoittaa keskenään.

On liian helppoa sanoa, kuten valtaosa nykyihmisistä, että Jeesus on satua ja erota kirkosta. Heitä ei todellakaan saada takaisin järjestämällä järkyttäviä sambakarnevaaleja kirkossa. Siksi olikin ihana kuulla Ville Mäkipellon haastattelu kirjasta Sensuroitu.

Olisiko tällainen selitys, järkiperäistäminen ja Raamatun virheiden avaaminen vastaus nykyihmiselle. Vaikka tiedän, että usko on uskon asia, suunta on mielestäni oikea.

Sirkka-Liisa Tuomi Helsinki

senistä vain sisäistä henkisyyttä tai hengellisyyttä etsivien yhteisöjen ja yhdistysten kanssa.

Osmo Pylvänäinen Espoo

Huoli kirkon kohtalosta

Sain Kirkko ja kaupunki ­lehden ja tuli taas ajatuksia kirkosta ja uskosta. Kirkon kohtalonkysymys on se, onko siitä hyötyä ihmisille ja

pystyykö se auttamaan, mutta vielä tärkeämpää on vaikeuksia ennaltaehkäisevä työ.

Onko kirkko johtaja vai seuraaja? Viimeiset 20 vuotta ainakin kirkko on ollut yhteiskunnassa markkinointihenkinen seurailija, joka ei ole uskaltanut johtaa oikealle tielle budjetin pienennyksen ja rahan menetyksen pelossa.

Kirkon on oltava johtaja ja sen on sanottava, mikä on oikein ja mikä on väärin. Tähän antaa ohjeita Raa­

mattu. Kaikkea ei saa uhrata mukavuuden ja rahan alttarilla, vaan pitää niiden menetyksen uhallakin uskaltaa tehdä oikein.

Kalle Paloheimo Helsinki

Eväs tuoksuu vanhalta

Emerituspiispa Wille Riekkinen esittelee haastattelussaan (K&k 11.5.) samoja ajatuksia kuin taannoin Yleisradion Horisontti ­ ohjelmassa. Professori Lars Aejmelaeus huomautti 21.4. Kotimaa­lehdessä kriittisesti ja oikein, ettei Jeesuksen ylösnousemusta tule ymmärtää ainoastaan vertauskuvalliseksi puheeksi Jeesuksen sanoman suuresta merkityksellisyydestä.

Kirkko ja kaupungin haastattelussa Riekkinen ehdottaa, että kirjaimellisen lukemisen sijasta Raamattua olisi tulkittava vertauskuvallisesti. Toive kuulostaa uudistushenkiseltä, mutta eväs tuoksuu vanhalta. Raamatusta käytävää keskustelua tuskin edistää, jos eksegeetit vuodesta toiseen ottavat kritiikkinsä kohteeksi kirjaimellisen raamatuntulkinnan, ikään kuin ei olisi muita vaihtoehtoja.

Kirkon historiasta tiedämme, että teologit ovat alusta asti pohtineet muitakin tulkintavaihtoehtoja. Tunnetuin niistä on niin sanottu nelinkertainen tulkinta. Sitä edusti Origenes (185–254), jonka mielestä syvällisin tulkintamalli on vertauskuvallinen. Origeneelle se ei ollut ainoa, mutta Riekkinen asettaa vertauskuvallisen tulkinnan ainoaksi vaihtoehdoksi kirjaimelliselle. Tällainen kokonaisratkaisu on myös muiden kuin fundamentalistien mielestä kyseenalainen.

Mitä sitten tästä kokonaisratkaisusta seuraa? Tiivistetysti se paljastuu Riekkisen lauseessa: ”Se Jumalan valtakunta, jota hän (Jeesus) julisti, tulisi ymmärtää eettisesti: se on oikeamielisyyttä, iloa ja rauhaa.” Jumalan valtakunta on kuitenkin Raamatussa muutakin kuin moraaliopetusta, ja siksi sen tulkinta vain etiikaksi on radikaali leikkaus, suorastaan amputointi.

Raamatun sanoja ja sisältöä ei pitäisi typistää vain vertauskuvalliseksi puheeksi eikä pelkäksi etiikaksi. Kristillisen uskomme kohde on paljon todellisempi kuin kauneimmatkin metaforat, ja Jumalan valtakunta on enemmän kuin meidän eettinen ymmärryksemme.

Juhani Forsberg eläkkeellä oleva teologian tohtori ja pappi

1

Palstalla julkaistaan korkeintaan

300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.

· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €

· Hammastarkastus muuten 45 €

· Hammasvalkaisu 129 €

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

HAMMASTEKNIKKO

24 h

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 €

Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 €

○ Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).

Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Palveluja tarjotaan

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä.

P. 040 50 50 188

Kaire Laanemäe

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Siivouspalveluja

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994. Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Tunnelmallinen vintage-henkinen parturi-kampaamo ja myymälä Vallilassa. www.schick.fi p. 050 536 9444 Kotisiivoukset, ikkunanpesut yli 20v. kokemuksella. P. 040 462 4014

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen:

ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Hammaslääkäriasema

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesit edullisesti ennen juhannusta!

Erikoistumisopintonsa suorittanut hammasteknikko Marko Puro valmistaa näyttötyönä kokoleuan hammasproteesit.

Tiedustelut ja varaukset 020 730 7260

Oiva hammas • Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki • Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki •Matinraitti 14, 02230 Espoo.

Kiinteistönvälitystä

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Ok-talojen ja pienkiinteistöjen sähkövikakorjaukset 37 €/h + alv. Työstä kotitalousvähennys. P. 040 145 8822.

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732 Markku Rautanen YKV, LKV

LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Rakennusala

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Kesälehti ilmestyy 8.6. Varaukset 26.5. klo 14, aineistot 29.5. klo 15

Lehti jää tämän jälkeen kesätauolle. Seuraava lehti ilmestyy 17.8. Mediamyynti

Pirjo Teva, 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen, 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi

Lakipalveluja

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1

puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy

puh. 09 477 0680

www.norros.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi

p. 050 464 2930

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620

ITÄKESKUS p. 010 76 66590

KALLIO p. 010 76 66500

MALMI p. 010 76 66630

TÖÖLÖ p. 010 76 66530

VANTAA

MYYRMÄKI p. 010 76 66600

TIKKURILA p. 010 76 66560

KERAVA p. 010 76 66550

HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

ke 24.5. klo 18 seurat Paavolan srk-koti, Aittat. 1, Hyvinkää. su 4.6. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant. 8. klo 14 seurat Vartiosaaren Tonttukirkolla, piknik-eväät. Lautta klo 10-19 Reposalment. 2 (2,50 €/ suunta). Yhteiskävely lauttarannasta klo 13.30 (ei-esteetön).

ke 7.6. klo 19 seurat Lauttas. srksali, Myllykallionrne 1. su 11.6. klo 15 seurat Kytäjän kko, Palkkisillant. 11, Hyvinkää. su 2.7. klo 16 sateenkaariseurat Pride-viikon päätteeksi Seuratuvalla, Salomonk. 17 D. ke 5.7. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-sali. su 9.7. klo 10 herättäjäjuhlille lähtökirkkopyhä Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, Hki; messun jälk. kahvit ja veisuut puistonpuoleisilla portailla. 14.-16.7. herättäjäjuhlat Seinäjoella; bussiretki Kiasmalta Nurmijärven liittymän kautta; ilm. 31.5. menn. Herättäjään p. 0400 805 904.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen

p. 040 552 0818

kirsi@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

Ostetaan

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky

Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

ESPOO

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640

LEPPÄVAARA p. 010 76 66610

TAPIOLA p. 010 76 66570

HAUTAKIVET

HAUTAKIVET

Edullisemmin suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Vuokralle tarjotaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Huone omalla sis.käynnillä Katajanokalla, nuorehkolle naishlölle. 1.8. alk. P. 040 500 3843/Sinikka.

OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA

Ostamme uusia ja vanhoja autoja

Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohtoniemi Oy p. 050 542 2388.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

perunkirjoitukset hautakivityöt

09 628 398

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Vuokrataan huone. 100 euroa/viikko. P. 044 929 4256.

Haagassa Keskuspuiston läh. rem. yksiö, 29 m2, naishenkilölle. Hyvät yhteydet. Tied. ilt. 09 588 35 28.

Huone suuremmasta asunnosta Helsingin keskustasta luotettavalle henkilölle. P. 050 581 0251

Pohj.-Espoo siisti huone tytölle. P. 044 929 4256.

Tapaninvainio, 2h+k+s, 52 m2, rt, rauhal. sijainti. Siisti. Hyvät palv+ yht. Tied. klo12 jälk. p. 0505680443

Kuolin ilmoitukset ja -kiitokset

Kirkko ja kaupunki -lehdessä

Pirjo Teva, 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen, 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

28.5.

Helluntain evankeliumissa (Joh. 14:15–21)

Jeesus pitää oppilailleen jäähyväispuhetta.

Alkukesän rauhaa

HELLUNTAI ON SUOMESSA vanha kesän alkamisen juhla: luonto on heleä, yötkin ovat jo valoisia ja linnut laulavat. Kristillisessä perinteessä helluntai on Pyhän Hengen juhla, ja sitä vietetään aina viidenkymmenen päivän päästä pääsiäisestä. Ennen kuolemaansa Jeesus puhui oppilailleen Pyhästä Hengestä näin: ”Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut. Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa.”

Ei tarvitse kuin rakastaa Jumala

Jos on perinyt käsityksen, että rakkaus on ehdollista, Jeesuksen jäähyväispuheen katkelmaa on vaikea lukea muuna kuin vaatimuksena. Silloin Jeesuksen sanat ”Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni” ovat yksi taakka lisää kaikkien muiden päälle. Jos te noudatatte, niin te rakastatte, tulkitsee se, jonka sydän on kolhittu.

Se, joka on saanut elää rakkaudessa ilman ehtoja, näkee Jeesuksen sanat toisin. Jos te rakastatte, te jo noudatatte, tulkitsee luottavaiseksi kasvanut. Ei tarvitse kuin rakastaa, sillä siitä kaikki tarvittava saa alkunsa. Siitä, että välittää, seuraa se, että haluaa muistaa Jeesuksen elämänvalintoja ja puheita. Ja koska välittää, haluaa ottaa kaikki Jumalan luomat ihmiset ja luomakunnan huomioon tasa-arvoisesti.

Jos on elämässään oppinut, että rakkaus on vaihtokauppa ja pienikin virheliike jättää selviämään yksin, tarvitsee paljon välittämistä oppiakseen uskomaan ehdottomaan rakkauteen. Sen Jeesus ottaa huomioon jäähyväispuheessaan. Kuin huolehtiva vanhempi hän ennakoi lähtöään. Hän neuvoo, muistuttaa hyvästä sanomasta ja järjestelee asioita etukäteen.

Jeesus tuntee nämä haavoittuneet sydämet, jotka eron hetkellä vajoavat pelkoihin. Kun rakkauden kokemus on rikkinäinen, etäisyys tuntuu vahvistavan aiemmin koettua: lopulta kuitenkin pitää pärjätä yksin.

Näitä satutettuja, pelokkaita ja elämän kolhimia hän ei jätä yksin. Hän antaa Hengen sitä haluaville. Tuo Henki rohkaisee, kun opettelee luottamaan. Se lohduttaa, kun tuntuu yksinäiseltä. Se on sielun suloinen vieras, sydänten valo ja rikkinäisten parantaja.

KAISA KARIRANTA

Uskoon tulemista en halua rukoilla, kaste riittää minulle. Luottamukseen tuloa sen sijaan rukoilen. Lähetä Henkesi rohkaisemaan minua, täyttämään särkyneisyyteni ja uskaltamaan kanssani.

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Liityin kirkkoon, kun olin 29-vuotias. Käytännön syy oli se, että minut kutsuttiin tärkeään luottamustehtävään, erään pienen lapsen kummiksi.

KANSAINVÄLINEN KUUKAUTISPÄ IVÄ 28.5.

Kuukautissiteet ovat luksustuotteita, joihin köyhillä tytöillä ei ole varaa. Usein tytöille ei jää muuta mahdollisuutta kuin jäädä kotiin kuukautisten ajaksi. Pahimmillaan kuukautissuojien puute saa tytöt keskeyttämään koulunkäynnin kokonaan.

20 eurolla tyttö saa hygieniapaketin, jossa on kuukautissuojia, alusvaatteita ja saippua.

Lahjoita MobilePaylla numeroon 64 142

Lähetä tekstiviesti TYTTÖ numeroon 1 6 4 99 (20 €)

Lahjoita tilille FI08 5723 0210 0215 51, viitenumero 2859

Kummin kanssa

Inkeri Taskinen toivoo huvipuistoreissua yhdessä kummitätinsä

Maria Niinimäen kanssa s. 2

Inkerin neljä luottonaista

Äidin ystävät rupesivat Inkeri Taskisen kummeiksi kuusi vuotta sitten. Yksi kummitädeistä on Maria Niinimäki.

Kummilapsi Inkeri Taskinen rakentelee huoneessaan Legoista kotitaloa. Martta-koira pyörii uteliaana ympärillä.

– Sillä on kaksi poikaa, sanoo Inkeri, kun mainitsen hänen kummitätinsä Maria Niinimäen.

– Ne ovat teinejä, Inkeri lisää. Inkeri on 6-vuotias. Hän käy Simonkallion päiväkodin esikoulua.

– Eskarissa on autoleikki, Pets-leikki, Legoleikki, palikkaleikki, kotileikki ja sitten on semmoinen rauhoittumishuone. Siellä rauhoitellaan ihmistä, ja luetaan kirjoja, kertoo Inkeri.

– Että jos tuntuu villiltä, voi mennä sinne. Olen lukenut siellä kirjoja. Olen oppinut jo vähän lukemaan.

Kun Inkeriltä kysyy, minkälainen on hyvä kummi, hänen ei tarvitse kauan miettiä.

– Hyvä kummi on kiltti, eikä se aina määrää kaikesta. Hyvä kummi ei ole pelotteleva hurjapää.

Minkälainen Maria-kummisi on?

– Maria on hyvätapainen kummi, Inkeri sanoo.

Jos Inkeri saisi päättää, hän haluaisi mennä Maria-kummin kanssa huvipuistoon.

– Linnanmäelle ja Tykkimäkeen. Olen käynyt niissä äidin ja isin kanssa.

Legoilla rakentaminen pysähtyy hetkeksi, kun mietimme Inkerin kanssa, miksi lapsi tarvitsee kummin.

– Lapsi tarvitsee kummin siksi, ettei se olisi yksin, hän sanoo.

KUN KUUSI vuotta sitten Taskisen perheeseen syntyi vauva, he asuivat Janakkalassa. Inkerin äiti Minna-Maria Taskinen pyysi neljä ystäväänsä sinne kylään.

Ensin kahviteltiin ja sen jälkeen ystäväviisikko istui olohuoneessa. Jokainen piti vuorollaan vauvaa sylissä.

– Minna sanoi siinä, että hän haluaisi antaa meille kaikille vastuullisen tehtävän. Sitten hän kysyi, että haluaisimmeko ja olisimmeko valmiita vauvan kummeiksi, Maria Niinimäki kertoo.

He olivat valmiita. Ystävän vauvan kummitädiksi ryhtyminen oli luottamustehtävä.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

Inkeri Taskinen heittäytyi melkein vallattomaksi kummitätinsä Maria Niinimäen kanssa Metsäruusupuiston leikkipaikassa.

luottonaista

Kastejuhla pidettiin Janakkalassa paikallisen majatalon kappelissa. Yksi ystävistä kastoi Inkerin. Minna-Maria halusi kummeiksi heidät, joiden hän toivoo olevan matkassa mukana läpi elämän. – Mietin kummivalinnassa sitäkin, että jos meille mieheni kanssa tapahtuu jotain, silloin Inkeristä on pitämässä huolta neljä luottonaistani, Minna-Maria sanoo.

Ystävykset ovat kummeja kuka kenenkin lapselle. Puhelimissaan viisikolla on Whatsapp-ryhmä nimeltä Parhaat kummitädit.

MARIA NIINIMÄESTÄ on harmillista, että hänen ja Inkerin suhde on jäänyt vähän etäiseksi. Osin se on tapahtunut siksi, että kummilapsi asui Janakkalassa ja kummitäti Vantaalla. Sitten tuli korona, ja he tapasivat vielä vähemmän.

– Mutta nyt Inkeri ja perhe ovat muuttaneet naapuriimme. Meillä on ollut Inkerin kanssa

Kummipäivä 4.6. kutsuu kivan päivän viettoon

Valtakunnallista

Kummipäivää vietetään sunnuntaina 4.6. Vantaalla on silloin tarjolla monenlaista yhteistä tekemistä kummeille ja kummilapsille.

Kummius on tärkeä tehtävä, ja kummin ja kummilapsen välinen yhteys voi kestää koko elämän ajan. Kummi on kummilapsensa aikuinen ystävä ja tukija, jonka kanssa vietetty yhteinen aika on kallisarvoista. Kummin etuoikeutettu tehtävä on myös rukoilla kummilapsensa puolesta. Seurakuntien järjestämän Kummipäivän tarkoituksena on kannustaa kummeja ja kummilapsia viettämään aikaa yhdessä. Vantaan seurakuntien yhteistyökumppaneiden tarjoukset ovat voimassa Kummipäivänä sunnuntaina 4.6.2023.

Bio Grand Tikkurila (Kielotie 7). Alennetut hinnat koko päivän. Elokuvalippu 9 e ja pieni popcorn 2,5 e.

Fazer Experience Vierailukeskus (Fazerintie 6): kierrokset klo 13 ja 15 lastenlipun hinnalla 9,50 e/ hlö näyttelykierros, sisältäen tuotekassin (ennakkoilmoittautuminen).

Håkansbölen kartano (Kartanontie 1) auki Kummipäivänä klo 11–15: Kahvila-ravintola Håkans, lapselle ja kummille -20 % (+yllätys); Museoaitat, mobiilipelin ohjausta, Vantaan kaupunginmuseon näyttelyt ja Pikkutallin puuhanäyttely, ilmainen; Lastenkulttuurikeskus Pyykkitupa: Kartanon kummit järjestävät askartelua, ilmainen.

Katrinebergin kartano (Katriinankuja 5): sirkuspaja, kotieläinpiha, kepparirata, kahvi/mehutarjoilua, kasvomaalausta, grillausmahdollisuus, Marttojen kesägalleria sekä ilmapalloja 100 ensimmäiselle.

Kino Myyri (Kinorinne 6): Kummipäivän näytös klo 15: Mimmi Lehmä löytää kotiin, 2 lippua yhden hinnalla.

Korson Honkapartio: partioleirisimulaattori Korson kirkolla (Merikotkantie 4).

Lauran Kaffila (Asematie 12a). Tuoremehu tai pillimehu + reissumies tai sämpylä + cookie tai talon pulla, hinta kahdelle 12 e.

Lentoasemapappi Hanna, lentoasemakierros lentoasemalla (ennakkoilmottautuminen) (Lentoasemantie 1)

Superpark Vantaa (Tammiston Kauppatie 13): kummi ja lapsi kaksi yhden hinnalla.

Trollbergan traktori- ja maatalousmuseo (Nybyggetintie 21): lapsille ilmainen sisäänpääsy klo 10–14. Tarjolla kahvia, mehua ja pullaa.

Katso kaikki tiedot www.vantaanseurakunnat.fi/kummipaiva

pientä tutustumista uudestaan, että minkälainen tyyppi tuo nyt olikaan, Maria kertoo.

Perinteisesti kummin tehtäviin kuuluu kummilapsen kristillinen kasvatus. Marian mielestä uskontoon liittyvistä asioista voidaan tietenkin keskustella sitten, kun Inkeri aiheesta kiinnostuu.

– Voisimme myös käydä juhlapyhien aikaan lastenkirkoissa tai lasten konserteissa Tikkurilan kirkossa, kummitäti sanoo.

Kummina olo voi tuottaa ilon lisäksi riittämättömyyden tunteita. Mariakin tunnistaa, että hänen ja kummilapsen suhdetta pitäisi päivittää.

– Ehkä riittämättömyyden tunne johtuu ajatuksesta, että kummin pitäisi olla supermahtava tapahtumatoimisto ja samalla pitäisi hoitaa kristillinen kasvatus, Maria sanoo.

– Mutta eikö ole ok todeta, että aina voi mennä kummilapsen kanssa uudella tavalla eteen-

päin. Meillä on sellaiset vuodet takanamme, ettei ole pystynyt olemaan läheskään niin hyvä kummi kuin olisi halunnut.

Maria on hyvätapainen kummi.

INKERI TASKINEN, 6 VUOTTA

Kesäkuun kummipäivänä Marian pojalla on jalkapallo-ottelu. Kummitäti aikoo kysyä, jos Inkeri lähtisi mukaan sitä katsomaan. ■ Valtakunnallinen kummipäivä su 4.6. Lisätietoja: kumminkaa.fi.

Hautausmaalla voi jutella niin kukista kuin kuolemasta

Joukko Vantaan seurakuntien työntekijöitä jalkautuu Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalle kuuntelemaan ja keskustelemaan.

Ei tuppauduta, mutta ollaan valmiina kuuntelemaan ja keskustelemaan. Tällä periaatteella joukko Vantaan seurakuntien yhteisten palveluiden työntekijöitä on paikalla Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla 5.–9. kesäkuuta. Myös Tikkurilan seurakunnan diakoniatyöntekijät päivystävät Pyhän Laurin kirkon ympäristössä ja hautausmaalla muutamana kesäkuun torstaina. Seurakuntien työntekijöiden kanssa voi ihmetellä vaikkapa päivän säätä tai puhua elämän ja kuoleman kysymyksistä.

– Hautausmaa on hiljentymisen, monien tunteiden ja muistojen paikka. Haluamme olla jakamassa näitä tuntoja hautausmaalla vierailevien kanssa, kertoo Vantaan seurakuntien johtava kasvatustyön pappi Tarja Korpela.

Vantaan seurakuntien strategias-

sa korostuu läsnäolo siellä, missä ihmiset ovat ja yhteydenpito seurakuntien jäseniin. Hautausmaalla vierailu ja siellä käytävät keskustelut ovat ihmisille yksi tapa olla kontaktissa kirkkoon – ja samalla itseensä ja tunteisiinsa.

– Hautausmailla käy paljon iäkästä väkeä, ihmisiä, joiden omat verkostot ovat jo harventuneet. On paljon ikävää ja kaipausta. Hautausmailla yksinäisyys tiivistyy, Korpela sanoo.

IDEA LÄSNÄOLOSTA hautausmaalla ei ole uusi. Malmin hautausmaalla Helsingissä oli jonkin aikaa tavattavissa hautausmaapappi, ja esimerkiksi Tampereella seurakuntien työntekijät ovat olleet läsnä Kalevankankaan hautausmaalla.

Vantaalla seurakuntien työntekijät ovat olleet läsnä hautausmaalla pyhäinpäivinä. He ovat jakaneet kuumaa mehua ja keskus-

Pitäjän kirkon hautausmaalla tehdään remonttia

Pitäjän kirkon hautausmaan alueella Pyhän Laurin kirkon vieressä tehdään kesän aikana perusparannustöitä. Työt vaikuttavat kulkuväyliin, mutta eivät estä kulkua hautausmaalla, eivätkä vaikuta kirkollisiin toimituksiin. Pyhän Laurin kirkon viereisen huoltorakennuksen wc:t ovat poissa käytöstä kesäkuun loppuun saakka. Kirkon vieressä olevat yleiset wc-tilat on korvattu siirrettävillä käymälöillä.

Kirkkohäihin liittyvä aloite kaatui

Kirkolliskokous on hylännyt esityksen siitä, että kirkollisen vihkimisen saisivat myös parit, joista vain toinen kuuluu kirkkoon.

Enemmistö kirkolliskokousedustajista, 54 henkilöä, äänesti muutoksen puolesta, mutta läpimeno olisi vaatinut kolme neljäsosaa äänistä.

Aloite siitä, että kirkollisessa vihkimisessä vain toisen vihittävistä tulisi olla konfirmoitu kirkon jäsen, syntyi Paavalin seura-

kunnassa Helsingissä. Myös Kirkkohallitus oli esityksen takana. Esityksen tavoitteena oli mahdollistaa kirkon jäsenelle kirkollinen avioliittoon vihkiminen myös silloin, kun tuleva puoliso ei ole kirkon tai muun kristillisen yhteisön jäsen. Nykyään he voivat saada kirkossa vain jo solmitun avioliiton siunaamisen.

Vantaan seurakunnat työllistävät nuoria

Vantaan seurakunnat ottavat tänä vuonna kymmeniä nuoria

ANTERO HARJU

Pyhän Laurin kirkon vieressä tehdään tänä kesänä perusparannustöitä. Työt eivät estä kulkua hautausmaalla.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILLE PALONEN

kesätöihin kaupungin kesätyöseteleiden kautta. Vantaan kaupungin kesätyösetelit on tarkoitettu vuosina 2005–2008 syntyneille vantaalaisille, ja niiden tarkoituksena on tukea nuorten kesätyönhakua. Monet seurakuntiin palkatuista nuorista aloittavat työnsä kesäkuun alussa.

Hakunilan, Vantaankosken, Hämeenkylän, Korson ja Tikkurilan seurakunnat palkkaavat kukin kahdesta kymmeneen kesäsetelinuorta. Nuoret työskentelevät muun muassa lastenleireillä, diakonian parissa, keittiöapulai-

sina, kouluikäisten kesäolkkarissa sekä puutarha- ja kiinteistöhommissa. Tikkurilan seurakunnassa yksi nuorista työskentelee suntiotiimin apuna.

Kirkon rakenteisiin asennetaan aikakapseli

Peruskorjattavana olevan Myyrmäen kirkon rakenteisiin sijoitetaan aikakapseli. Mukaan pääsee iltapäiväkerholaisten piirustuksia, nuoren kirje ja tietoja Käärijän menestyksestä Euroviisuissa.

telleet kävijöiden kanssa. Tikkurilan seurakunnasta pappi on päivystänyt hautausmaalla välillä kesäisin. Kokemukset ovat olleet hyviä. Hautausmaaympäristö virittää ihmiset sellaiselle taajudelle, että keskustelu on luontevaa ja voi päätyä suuriinkin teemoihin.

LÄSNÄOLO HAUTAUSMAILLA saa tukea myös tutkimustiedosta. Kesäkuun alussa julkistettavan kirkon tunnettuustutkimuksen mukaan suurin osa suurten kaupunkien asukkaista on kohdannut kirkon tai kirkon työntekijän viimeisen vuoden aikana joko uutismedian välityksellä tai hautausmaalla. Vantaalaisista hautausmaalla oli käynyt vuoden aikana noin kolmannes, 33 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Tutkimukseen liittyvä nettikysely tehtiin maaliskuussa, ja siihen vastasi 7 356 suomalaista. Vantaalaisia vastaajia oli 500. Tutkimus tehtiin nyt kolmatta kertaa. Myös aiempina tutkimusvuosina hautausmaiden rooli on noussut esiin.

– Tuloksesta voi vetää sellaisen johtopäätöksen, että seurakuntien pitäisi aidosti miettiä, millä tavoin läsnäoloa hautausmailla voisi kehittää, hankejohtaja Sami Kallioinen Kirkkohallituksesta sanoo.

– Hautausmaa on surun, kulttuurija paikallishistorian sekä oman elämänhistorian paikka. Vaikka omia omaisia ei olisi juuri tietyllä hautausmaalla, siellä voi käsitellä omaa surua ja melankoliaa.

KIRKON TUNNETTUUSTUTKIMUKSESSA käsite kohtaaminen ymmärre-

Aikakapseliin kerättiin Vantaankosken seurakunnan iltapäiväkerholaisilta kertomuksia ja piirustuksia omasta tavallisesta päivästään. Mukaan tulee myös 21-vuotiaan vantaalaisnuoren kuvaus omasta päivästään. Käärijä pääsee mukaan vähintään lehtileikkeenä. Lisäksi aikakapseliin talletetaan muun muassa kauppakuitti, kolikoita ja kappaleet Kirkko ja kaupunki-, Vantaan Sanomat ja Helsingin Sanomat -lehtiä.

Vantaankosken seurakunta kysyi vinkkejä aikakapselin sisällöstä alueen Facebook-ryhmissä

tään laajasti. Kyse voi olla muustakin kuin siitä, että juttelisi kirkon työntekijän kanssa. Kohtaaminen voidaan ymmärtää niin, että kirkko ylipäätään tulee mieleen tai näkyy jollakin tavalla arjessa. Konkreettiset kohtaamiset puolestaan ovat yleisiä juuri hautausmailla.

”– Hautausmaa on paikka, jossa on helppo kommunikoida. Siellä saatetaan sekä kommentoida kukkia että kertoa vainajasta jotakin, Vantaan seurakuntien hautaustoimen päällikkö Minna Aho kertoo. Kausityöntekijät saavat myös paljon palautetta siitä, kuinka hyvin hautausmaa on hoidettu ja kuinka kaunista siellä on. Kehittämisehdotuksia tulee myös. Tällä hetkellä yleinen puheenaihe Vantaalla ovat hautausmaalla vierailevat kauriit.

– Työntekijät eivät ole ammatiltaan sielunhoitajia, mutta ovat asiakaspalvelutehtävässä ja voivat auttaa, jos kysymyksiä tulee. Siksi kuulokkeiden käyttö työssä ei ole sallittua. Työntekijöitten pitää havainnoida ympäristöä ja olla ihmisten käytettävissä.

Ajatus siitä, että myös muut seurakuntien työntekijät ovat pian läsnä hautausmaalla, on Minna Ahon mielestä loistava.

– Tämä on tosi ihana juttu. Hautausmaalla ihmisillä on yleensä aikaa jutella. Kun Vantaan seurakuntien työntekijät ovat olleet läsnä tapahtumissa, ihmiset ovat aina antaneet tosi hyvää palautetta.

Vantaan seurakuntien työntekijät ovat tavattavissa Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla 5.–9.6. klo 9–17. Tikkurilan seurakunnan diakoniatyöntekijät ovat hautausmaalla läsnä 1.–15.6. torstaisin klo 9–12.

ja omissa somekanavissaan.

Aikakapseleita asennetaan rakennuksen peruskiven muurauksen yhteydessä kertomaan tuleville polville rakennusajasta. Myös uuden Tikkurilan kirkon perusteisiin sijoitettiin aikakapseli. Se sisältää esimerkiksi parkkikiekon, älypuhelimen ja nuoren kirjoittaman kirjeen.

Lapsia ja nuoria tulee suojella

Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit julkaisivat 17.5. verkkosivuillaan kannanoton, joka täh-

dentää, ettei lapsista ja nuorista saa julkaista kuvia onnettomuustilanteissa.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet Espoon, Helsingin ja Vantaa viestintäjohtajat. Heidän mukaansa erityisesti valokuvien julkaiseminen loukkaantuneista lapsista ja nuorista on paheksuttavaa.

Kannanotossa viitataan median toimintaan 11. toukokuuta tapahtuneen Tapiolan siltaonnettomuuden uutisoinnissa. Lisäksi kirjoitus korostaa kaikkien aikuisten vastuullista toimintaa onnettomuustilanteissa.

Pappi Tarja Korpela on yksi Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalle jalkautuvista Vantaan seurakuntien työntekijöistä.

HAUTAUSMAA VOI OLLA PAIKKA KÄSITELLÄ OMAA SURUA JA MELANKOLIAA. SAMI KALLIOINEN

Hakunilan seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 10–15, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi,

Facebook: Hakunilan seurakunta

Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset

YouTube: Hakunilan seurakunta

SoundCloud: Hakunilan seurakunta

Päivystävä pappi tavattavissa

ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507

Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA

Musiikkihetki Facebookissa keskiviikkoisin klo 12.

Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.

Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO

Hakunilantie 48, suntio p. 050 409 0500

Hakunilan kirkko on avoinna ti–to klo 9–14.

Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Kevään viimeinen kerta 29.5. Jatkuu 28.8.

Maanantain yhteisölounas maanantaisin; ensimmäiseen kattaukseen sisään klo 11.30–11.45 ja toiseen klo 12.15–12.30. Kevään viimeinen kerta 29.5. Jatkuu 28.8.

Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14.

Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12.30. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki. Kevään viimeinen kerta 29.5. Jatkuu 28.8.

Päivähetki Raamatun äärellä parittomien viikkojen tiistaina klo 12. Jari Araneva. Kevään viimeinen kerta 23.5. Jatkuu 12.9.

Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15.

Kevään viimeinen kerta 16.5. Jatkuu 5.9.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo

18–20.30.

Perhekerho keskiviikkoisin klo

9–12.

Toivo Café keskiviikkoisin klo

13–15.

Raamattu-ilta pe 26.5. klo 18.30. Tarja Nieminen.

Kuusijärvimessu su 28.5. klo 12.

Kuusijärven ulkoilualueella. Sasu

Rauhala, Jussi Koski, Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä, Sonja Tissari, bändi. Yhteislaulua n. 11.30 alkaen. Esikoiset ry. Seurat su 28.5. klo 16.

Tarja Nieminen.

Seniorikerho ti 30.5. klo 13. Kerhon vetäjänä Minna Tervo. Kevätjuhlat.

Kummimessu su 4.6. klo 12. Sari

Hartikka, Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä. Kummimessuun kutsutaan erityisesti kummit kaikenikäisine kummilapsineen. Messun

jälkeen kakkukahvit, yhteistä

tekemistä kummeille ja kummilap­

sille sekä klo 13–14 kirkon pihalla

tavattavissa Metsäkasteen alpakat. Kummimessu on osa Kummipäivää.

Iloa ja toivoa -kahvi Hakunilan seurakunnan oma kahvi myynnissä

Yhteisvastuun hyväksi. Nouda omasi kirkkoherranvirastosta.

Paketin hinta 10 e, maksu käteisellä, pankkikortilla tai MobilePaylla numeroon 10197.

Diakoniatyöntekijät tavoitat p. 050 573 6277 sekä hakunilan. diakonia@evl.fi.

Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi. Adressit myynnissä diakoniatyön hyväksi.

Päivystävä pappi on tavattavissa

Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507.

LÄNSIMÄEN KIRKKO

Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391

Hannu Holman lauluoppilaiden

kevätmaraton pe 26.5. klo 19.

Hannu Holman lauluoppilaat pitävät keväisen laulumaratonkonsertin. Tilaisuuden kesto on n. 1,5 tuntia. Vapaa pääsy.

Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10.

Kevään viimeinen kerta 30.5.

Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12. Jatkuu koko kesän.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21. Kevään viimeinen kerta 30.5.

Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21. Kevään viimeinen kerta 30.5.

Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.

Русскоязычная библейская

группа по средам с 18 до 20 Messu su 4.6. klo 10. Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä.

MUUALLA

Lohdutuksen puutarhassa, sururyhmä Laila Pullisen veistospuistossa ja kotimuseossa, Sotungintie

4. Keväästä syksyyn kerran kuukaudessa klo 18–20: ke 28.6., to 27.7., to 31.8., to 28.9. Ilmoittautumiset ja

lisätiedot Tiina Palmu, tiina.palmu@evl.fi p. 050 356 5715.

Koululaisten päiväleiri Kolohongan kerhotilassa 5.–16.6. klo 9–15.

Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo

17–21.30 Kolohongan nuorisotalol­

la. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

Lapsiperheiden kevättapahtuma

Håkansbölen kartanolla 26.5. klo

10–12. Yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa.

Lapsikuoro Kuunloiste alakoulu­

ikäisille lapsille harjoittelee Itä­

Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 16–16.45.

Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoroseikkailuun!

Menokasvo

Tule hakemaan se oikea, ihana kesätunnelma Suvivirsi-tapahtumasta

Suvivirsi aloitti kesän airueen roolissa vuonna 1701, jolloin se lisättiin suomalaiseen virsikirjaan. Sen sävel on tuttu päiväkotien ja koulujen päätösjuhlista ja monenkirjavista kesäjuhlista. Pastori Suvi-Maria Roine, osallistut Vantaan kaupungin ja Tikkurilan seurakunnan järjestämään Suvivirsi-tapahtumaan. Voiko kesä alkaa ilman Suvivirttä?

– Jos minulta kysytään, niin ei. Kyllä se tuo ihan ehdottomasti kesätunnelman. Siihen on lapsuudesta saakka itse kasvanut. Se on juuri se sävel, johon yhdistyy mahtava tunne, kun koko pitkä kesäloma ja kaikki kesän ihanat asiat ovat edessä.

Miksi Suvivirsi on meille niin tärkeä?

– Siihen liittyy niin pitkä traditio, että se on tosi monelle kaikkein rakkain kesälaulu. Suvivirressä sekä sävel että sanat koskettavat suomalaista sielua, sillä siinä kuvataan kau­

niisti kesäistä luontoa ja kesän vihreyttä, kukkasia sekä auringonpaistetta.

Mitä itse odotat tältä kesältä?

– Odotan, että pääsen yhdessä lasten kanssa nauttimaan niistä ihan perinteisistä kesäjutuista – uimisesta lämpimissä meri­ ja järvivesissä sekä metsäretkistä. Ja toki odotan lomapäiviä, jolloin saa nukkua pitkään ja aamulla miettiä, että mitähän kivaa tänään tehtäisiin.

OUTI ISOTALUS

Suvivirsi-tapahtuma Vantaan kaupungintalon edustalla lauantaina 3.6. kello 14 alkaen. Tikkurilan seurakunnan terveiset tuo pappi Suvi-Maria Roine. Tervehdysten jälkeen kaikuu Suvivirsi. Esilaulajina toimivat Korson Mieslaulajat. Osa säkeistöistä lauletaan myös ruotsiksi, ja paikalla jaetaan laulunsanoja. Tapahtuman järjestävät Vantaan kulttuuripalvelut ja Tikkurilan seurakunta.

Pastori Suvi-Maria Roineen kohokohtia ovat uintireissut lämpimissä meri- ja järvivesissä.

Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkoulussa olevien nuorten oma kuoro. Se harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 17–17.45. Aurinkotanssissa on letkeä tekemisen meininki, johon jokainen nuori saa tulla omana itsenään.

Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa kanttori Sini Nikku. Lisätietoja sähköpostitse sini.nikku@evl.fi.

Hämeenkylän seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450.

sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi.

www.hameenkylanseurakunta.fi

Facebook: Hämeenkylän seurakun ta, Hämeenkylän seurakunnan per heet, Café Pähkinä.

Päivystävä pappi tavattavissa pu helimitse ma–pe klo 10–17. Kesäai kana 1.6.–31.8. ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys diakoniatoimis tossa ti klo 9–11 ja Café Pähkinässä to klo 10-12, p. 09 830 6472. Kesääaikana 1.6.–31.8 päivystys tiistaisin klo 9–11 dia koniatoimistossa.

Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diako

nia > apua ja tukea

Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

Auratie 3

Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Juma

lanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta. Messu su 28.5. klo 10. Jarna Wik ström, Hannu-Pekka Heikkilä. Kakkukahvit.

Agricola-kävely su 28.5. Reittinä Hämeenkylä-Espoo (13 km). Lähtö helluntain jumalanpalveluksen jälkeen kirkolta n. klo 11.50. Oppaa na pastori Jouni Salko. Agricolakävelyä koordinoi Suomen Pipli aseura.

Konsertti ”Sinisiin lintuihin pääni päällä” su 28.5. klo 19. Tiia Maria Saari, Hale Heikkilä. Liput 10/20 e ovelta tuntia ennen konserttia. Oopperakerho ti 30.5. klo 17.30 isossa seurakuntasalissa.

Messu su 4.6. klo 10. Miika Koisti nen, Hannu Lehtikangas. Kirkko kahvit tauolla kesäkauden ajan. Yhteisen pöydän ruokailu keski viikkoisin klo 11. Kevään viimeinen ruokailu 31.5.

Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12 ruokailun yhteydessä.

Pikkulapsiperheiden kevätkau den päätöstapahtuma to 25.5 klo 9.30–11 Hämeenkylän kirkon pihal la. Ohjelmassa mm. Jarna-papin

hartaushetki, muskariope Jaanan laululeikkejä, grillausta, kasvomaalausta, ongintaa, keppihevostelua, katuliitumaalausta ja saippuakuplapiste. Kirkkonalle paikalla myös. Ennakkotietoa: 1.luokalle lähtevien kouluun siunaaminen ke 9.8 klo 18. Tervetuloa koko perheellä ja mukaan voi kutsua myös kummit. Mehujäätarjoilu.

CAFÉ PÄHKINÄ

Lammaskuja 2 A

Kahvila auki ma–pe klo 10–14 toukokuun loppuun. Kahvila palvelee kesäkahvilana ke 7.6. klo 9–12.

Muut kesäkahvila–aamut 14.6. ja 21.6.

Kreikkalaiset kesäkarkelot ma

5.6. klo 18. Pastori Jaakko Kara

ohjaa helpoimpien kreikkalaisten tanssien tuntemiseen. Tilaisuus on maksuton. Ei ikärajaa. Ei vaadita

Kevätrieha kutsuu sinisen värin hengessä

Sininen on! -kevätrieha kutsuu pohtimaan, mitä kaikkea sininen väri voi olla. Leikillinen, luova ja mielikuvitusta kutittele-

KORSON KIRKKO

Merikotkantie 4

Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12.

Naisten saunailta to 25.5.klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa ennen messua.

Korso-messu to 25.5. klo 18.30. Minna Ruuttunen, Tomi Uimonen, Elina Aro, Sinikka Stöckell. Messussa mukana Kisakeskus 4 ja Kiipula 1 rippikoululaiset. Iltarukouspiiri klo 18 kokoustilassa.

Perhekerho pe 26.5. ja 2.6. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Keittolounas 2 e / perhe.

Messu su 28.5. klo 10, Minttu Haapalainen, Jani Vanhala, Sinikka Stöckell, Mari Mäkelä Pipliaseurasta saarnaa ja on mukana kirkkokahveilla teemalla ”Raamattutyön tuulahduksia meillä ja maailmalla”. Kirkkokahvit.

Kirkon aamupuuro ma 29.5. ja 5.6. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta. Perhekerho ma 29.5. klo 12–15 lasten tiloissa.

Virtapiiri ma 29.5. klo 13 seurakuntasalissa. Juttuseuraa, kahvittelua ja ohjelmaa. Maksutonta, ei ilmoittautumista.

Naisten raamattupiiri ti 30.5. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Aamurukouspiiri ke 31.5. klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa. Messu su 4.6. klo 10, Elina Aro, Minttu Haapalainen, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit.

ISÄ MEIDÄN, JOKA OLET METSÄSSÄ.

Sielun latauspiste on mielen huoltoasema verkossa.

Kummipäivä su 4.6. klo 12–15 Korson kirkon sisäpihalla. Tervetuloa mukaan Kummipäivään! Pihaperhekerho ja kesämuskari ma 5.6. klo 9–12. muskarihetki klo 10. Omat eväät mukaan. Retkipäivät 1.–6.-luokkalaisille 14.–16.6. Ilmoittautuminen 9.6.herkkuja edullisesti. Käynti Korsonkaikenikäisilletelua ja makkaranpaistoa klo 18–19.

Sieltä löydät lähiluontoreitit, joilla voit vaeltaa, mietiskellä, ja ammentaa mielenrauhaa.

SANNA VIHERVÄS

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.5.–8.6.

9–11.30. Muskarihetki klo 9.30.

MUUALLA

Ilmoittautuminen senioreiden

kesäretkelle lähiseudun kirkkoihin ti 13.6.2023 viimeistään ke 31.5.2023 kirkkoherranvirastoon.

Retken hinta 35 euroa maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä.

Rekolan seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa

Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi

Rekolan srk somessa @rekolansrk

Hautajaisten varaukset:

ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220. Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi

Puhelinpäivystys ti klo 10–12, p.09 8306706.

Kaisa Aalto, p. 044 4220391. Sannamari Niemi, p. 050 3290361. tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.

Asiaa papille:

Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi)

keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan.

vt. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706.

Ben Ahlroos, p. 050 535 2450

Hanna Paananen, p. 050 436 7712

Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370

REKOLAN PYHÄN

ANDREAAN KIRKKO

Kustaantie 22, p. 09 830 6708

Perheolkkari ma klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä.

Huolituoli keskusteluhetket siirtyvät Asolan Kesäkahvilaan. Toiminta kirkolla jatkuu syksyllä.

Silmukkasiskot ke klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi.

Messu Kuusijärvellä su 28.5. klo 12. Jussi Koski, Tuomas Heikkilä. Miesten raamattupiiri ma 29.5. klo 18.30. Keskustelua Raamatun teksteistä ja rukousta ajankohtaisten aiheiden puolesta.

Yläovet tauolla kesän ja toiminta jatkuu syyskaudella.

Vapaaehtoisten kiitosilta ke 31.5. klo 17. Ruokaa, musiikkia ja yhdessäoloa.

Iltamessu ke 31.5. klo 19. Vapaaehtoisten kiitosillan iltamessu. Ben Ahlroos, Hanna-Maria Valve. Musiikissa vapaaehtoisia.

Pyhäkoulu su 4.6. klo 10. Lasten oma kirkkohetki ja askartelua. Messu su 4.6. klo 10. Vappu Olsbo, Hanna-Maria Valve.

ASOLAN

SEURAKUNTATALO

Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedustelut Asolan toiminnasta Irene

Klo 15-18 kahvila

Klo 16 iloinen puistomuskari

Klo 17 Taika-Petteri esiintyy

Klo 17:30 pihahartaus ja kesäisiä lauluja

peKoko juharheennnus

Pyhän Laurin kirkolla

pe 23 .6.2023

klo 15–18.15

Luontokirkko kesäisellä

Kuusijärvellä

Kuusijärven rannat raikuvat, kun suositulla virkistysalueella vietetään Kuusijärvi-messua helluntaina. Perinteeksi muodostunut Kuusijärvi-messu on vahvasti luontoteemainen ja tilaisuudesta voi nauttia vaikka omalla piknik-viltillä istuen, paikanpäälle on varattu myös penkkejä messukansalle. Ennen messua voi osallistua yhteislauluun.

Yhteislaulujen säestyksistä ja folk-henkisestä messumusiikista vastaa viiden muusikon bändi. Luontokirkossa voi nauttia omia eväitä tai hyödyntää läheisen kahvilan palveluita. Messun järjestävät Hakunilan seurakunta ja Rekolan seurakunta.

Kuusijärvi-messu su 28.5. klo 12 Kuusijärven ulkoilualueella. Yhteislaulua noin klo 11.30 alkaen. Bussikuljetukset Hakunilan kirkolta klo 10.45 ja 11 ja Länsimäen kirkolta klo 10.45.

voivat kahvitella yhdessä. Savityöpaja ke klo 12–14. Pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu on 1e/ kerta.

Miesten keskusteluryhmä to 25.5. klo 13–14.30. Keskustelemme elämän eri ihmeistä ja ilmiöistä. Ei ennakkoilmoittautumista. Ohjaajina Heikki ja Irene. Kevään viimeinen kokoontuminen.

Kipuryhmä ti 30.5. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville. Ohjaajana Jorma Kuusijärvi. Aihe: Näin aion viettää kesäni (Katri Salo).

Silmukkaryhmä kokoontuu torstaisin klo16. Kutomaan tai virkkaamaan Asolan srk-talolle. Olet tervetullut myös ilman käsityötä, sillä tärkeintä on yhdessäolo. Kevään viimeinen kokoontuminen

25.5.

Kesäkahvila Asolan seurakuntatalon pihalla ma-to klo 10–14 6.7. saakka. Tervetuloa kaikenikäiset aikuiset sekä lapset vanhempiensa seurassa! Poikkea tapaamaan

muita ja juomaan kupponen kahvia. Hartaushetki klo 11. Huolituoli ke klo 11.30, klo 12.15 ja klo 13. Voit varata puolen tunnin keskusteluajan. Sinä valitset aiheen ja kuuntelijana on seurakunnan koulutettu vapaaehtoinen. Lisätiedot Kaisa Aalto, p. 044 422 0391 tai Sannamari Niemi p.050 329 0361.

MUUALLA

Toivoa naisille -ryhmä ke 31.5. klo 18–19.30. Lampirannalla, Tertunkuja 4b. Nikkaristiapua. Tarvitsetko apua kodin pienissä askareissa? Seurakunnan vapaaehtoiset nikkaristit auttavat kodin pikku askareissa Rekolan alueella. Heiltä voi pyytää apua esim. palovaroittimen asennukseen, lampun vaihtoon, taulujen ripustamiseen tai pihan haravointiin. Ammattimiesten töitä ei kuitenkaan tehdä. Apu on asiakkaalle maksutonta. Lisätietoja: kirkkoherranvirasto p. 09 830 6700 ma–to klo 9–14.

Tikkurilan seurakunta

Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi

Kirkkoherranvirasto:

lantaivaanalla.blogspot.com

Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202

Diakonia palvelee

Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköpostia voit lähettää diakonia.tikkurila@evl.fi.

Ajantasaiset tiedot toiminn an tai tapahtumien järjestämisestä www.tikkurilanseurakunta.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO

Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko on auki pääsääntöisesti tilaisuuksien mukaan. Kesällä 6.6.–15.8. alkaen ma–to klo 11–18 ja pe klo 11–15.

Kirkon kesäopas työskentelee kirkossa 6.6.–15.8. ma–to klo 11–18 ja pe klo 11–15. Voit varata opastuksen omalle ryhmällesi, olipa se pieni tai suuri, puh. 050 466 4202 alkaen 6.6.

Tiistaisin klo 13 pidetään 13.6.–15.8. (ei 8.8.) avoin yleisöopastus, joka alkaa puolen tunnin tutustumisella kirkkoon ja jatkuu suunnilleen yhtä pitkällä tutustumisella hautausmaahan, kappeliin ja pappilan puistoon.

Helluntaimessu su 28.5. klo 12, Terhi Viljanen, Kristiina Kartano, Terje Kukk. Mukana Pyhän Laurin kuoro.

Urkuyö ja aaria -yhteistyökonsertti: W.A. Mozartin Requiem ke 31.5. klo 19. Tämän kesän Urkuyö ja Aaria -festivaali alkaa kahden keskiaikaisen kirkon – Vantaan Pyhän Laurin kirkon ja Espoon tuomiokirkon – välisellä yhteistyökonsertilla. Tapiola Sinfoniettan ja Tapiolan kamarikuoron solisteina esiintyvät sopraano Tuuli Takala, kontratenori Teppo Lampela, tenori Tuomas Katajala ja basso Mika Kares. Kapellimestarina toimii Topi Lehtipuu ja kuoronjohtajana Hannu Norjanen. Liput 45/35/15 e ennakkoon Lippu.fi tai kirkon ovelta ennen konserttia. Diakoniatyöntekijät päivystävät Pyhän Laurin kirkon lähiympäristössä ja hautausmaalla to 1.6. ja to 8.6. klo 9–12. Voit tulla keskustelemaan pienistä tai suurista elämän ja kuoleman kysymyksistä. Tunnistat työntekijät vihreästä pantapaidasta.

Messu su 4.6. klo 12, Jarkko Korhonen, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso.

Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329.

Päiväkerho ma, to ja pe klo 9–12. Kerhossa askarrellaan, lauletaan ja leikitään. Kerhossa hiljennytään myös hetkeksi ja tutustutaan

Raamatun kertomuksiin. Kyselyt vapaista paikoista Petri Piirainen, p. 050 573 6328. Perheolkkari ti klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset

ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi

tikkurilanseurakunta.fi

Facebook: Tikkurilan seurakunta

Instagram: @tiksinsrk

Twitter: @Tiksinsrk

Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkuri-

Laurin päiväkonsertit -sarja to 8.6. klo 12. Ghislaine Dionne (sopraano) ja Julia Tamminen (urut ja piano).

TIKKURILAN KIRKKO

Asematie 12 a, p. 044 422 0480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma–pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelu-

Tapahtuma on maksuton. Kahvilan tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

KATRIINA HARVIAINEN

piste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila. fi

Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina kello 18.

Junnuolkkari (7–14-vuotiaille) on auki kouluviikoilla joka viikko ti ja to klo 13–16 Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10). Junnuolkkarissa on tarjolla välipalaa sekä osittain ohjattua tekemistä. Toiminta on maksutonta.

Kouluikäisten kesäjunnuolkkari

Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10 C) maanantaista perjantaihin klo 10–14 kesäkuusta elokuuhun (viikot 23–31).

Walk in -terapiaa on tarjolla maksuttomana 16–29-vuotiaille torstaisin klo 16–19 sekä lauantaisin klo 13–16 Tikkurilan kirkolla. Voit tulla ratkaisukeskeiseen terapiaan ilman ajanvarausta, mutta muutamia aikoja on varattavissa osoitteessa www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Nuoret”.

Keskiviikkokellot soivat keskiviikkoisin klo 13.45–13.55.

Taaperokahvila to 25.5., to 1.6. ja to 8.6. klo 9.30–12 1–2-vuotiaille lapsille ja heidän aikuisilleen.

Tarjoilu 1 e/aikuinen.

Päivämusiikki to 25.5. (Supavit Nummelin, carillon) ja to 1.6. (Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog) klo

12–12.30. Vapaa pääsy. Päivämusiikki siirtyy ajalla 8.6.–3.8. Pyhän Laurin kirkkoon nimellä Laurin päiväkonsertit -sarja.

Teetä ja kasviskeittoa to 25.5. klo

18–19. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 euron hintaan klo 18 alkaen seurakuntasalissa ennen iltamessua klo

19.

Iltamessu to 25.5. klo 19–20. Lämpimästi tervetuloa yhteisöllisesti toteutettavaan iltamessuhetkeen, joka toteutuu rukouksessa, Sanassa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudessa yhteiseen hiljentymiseen. Messua ennen tarjolla teetä ja kasviskeittoa.

Perhepäivä pe 26.5. ja pe 2.6. klo

9–13. Pe 26.5. klo 10 ruotsinkielinen Familjeandakt, pe 2.6. klo 10 Muskarikirkkohetki. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Keittolounas 4 e/perhe, leipä ja kahvi 2 e/perhe.

Naisten rukouspiiri pe 26.5. klo 18, kokoushuone Martta.

Yhteiskristillinen laulu ja rukouspiiri la 27.5. klo 15, kerhohuone Toivo.

Muskarikirkkohetki Lasten ja perheiden kirkkohetki, jossa laitetaan kastenauhat kastepuuhun. Pe 26.5. muskarikirkkohetken korvaa tällä kertaa ruotsinkielinen familjeandakt klo 10. Tervetuloa! Muskarikirkkohetki jälleen pe 2.6. klo 10–10.30.

Jaakko Löytty & Mikko Alatalo:

Rauhan ja toivon lauluja pe 26.5. klo 18. Liput 10 e.

Kokeneet pitkän linjan muusikot yhdistävät voimansa ja konsertoivat esittäen niin omia kappaleitaan kuin juurevaa folkia aina 1960luvulta saakka.

Antti Aution konsertti la 27.5. klo

18. Yksi uuden polven rakastetuimpia suomalaisia laulaja-lauluntekijöitä esittää raikkaaseen ja vahvaan laululyriikkaan sekä polveilevaan

kitarointiin pohjautuvaa suomenkielistä musiikkia. Liput 15 e ennakkoon Holvi-verkkokaupasta sekä ovelta ennen konserttia. Ennakkovarausmahdollisuus Tikkurilan kirkon infopisteeltä.

Helluntaimessu su 28.5. klo 10, Jarkko Korhonen, Samppa Laakso ja Mari Chaulagai sekä Samuli

Virtanen ja Teijo Peltola Kansanlähetyksestä. Uudet nimikkolähetit siunataan työhönsä. Mukana

Corvus Laurencij -kuoro. Messun jälkeen kirkkokahveilla lähettien lähtöjuhla.

Vauvakahvila ma 29.5. klo 12.30–14.30, kerhohuone Toivo, 2. krs. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikuinen.

Viikkomessu ti 30.5. klo 11.30.

Terhi Viljanen, Päivi Mäkinen, Terje

Kukk. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa. Huom! Ei yhteisölounasta messun jälkeen.

Lähetyksen päiväpiiri ti 30.5. klo

13, kerhohuone Toivo. Vieraana uudet lähtevät nimikkolähetit.

Karkotettu musiikki ti 30.5. klo 19. Mezzosopraano Ida Wallénin, pianisti Taru Ritaveden ja näyttelijä

Tiia Lousteen tähdittämä Yhteisvastuukeräyskonsertti tuo esiin 1930–40-lukujen kansallissosialistisen hallinnon uhreiksi joutuneita säveltäjiä, heidän unohtuneita teoksiaan. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Messu su 4.6. klo 10, Terhi Viljanen, Kristiina Kartano, Terje Kukk. Vauvakahvila ma 5.6. klo 12.30–

14.30, Voima-tila 1. kerros. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikuinen.

Kesäkahvit tiistaisin 6.6.–18.7. klo 13–14.30. Kesäkahvit on tarkoitettu aikuisille, joiden kalenteri tuntuu kesällä tyhjältä. Kokoontumisissa jutellaan kahvia juoden. Jokaisella kerralla on ohjelmaa tai alustus jostakin teemasta. Kesäkahveilla on mukana diakoniatyöntekijöitä.

PIENTEN PAIKKA

Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO

Soittajankuja 1

Sateenkaarimessu Myyrmäen Virtakirkolla

Vantaankosken seurakunnan sateenkaarimessu avaa kesän Pride-kauden Vantaalla. Musiikki toteutetaan housebändin johdolla. Myyrmäen jo perinteinen, toinen Sateenkaarimessu vietetään Myyrmäen Virtakirkossa. Sateenkaarimessu on suunnattu erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille. Messun pappi on Iiro Salminen, musiikista vastaa Antti Kotinurmi ja bändi.

Sateenkaarimessu 1.6. klo 18 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8.

Kesäperhekerho ti 6.6. klo 9.30–12.Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO

Tammistonkatu 29 B

Perhekerho ma 29.5. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii. Kesäperhekerho ma 5.6. klo 9.30–12. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO

Lehtikummuntie 2

Elävän veden virta -rukouspiiri ma 29.5. klo 17.30. Jumalan sanan tutkimista ja yhteistä rukousta. Perhekerho ti 30.5. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

MUUALLA

Suvivirsi-tapahtuma Vantaan kaupungintalon edustalla (Asematie 7) la 3.6. klo 14. Suvivirsi-tapahtuman terveiset tuovat sekä Vantaan kaupungin että Tikkurilan seurakunnan edustajat. Tikkurilan seurakunnan terveiset tuo pappi Suvi-Maria Roine. Esilaulajina toimivat Korson Mieslaulajat. Osa säkeistöistä lauletaan myös ruotsiksi ja paikalla jaetaan laulunsanoja. Tilaisuuden päätteeksi nautitaan vielä Korson Mieslaulajien kajauttamasta Finlandia-hymnistä. Sekä Suvivirren että Finlandiahymnin säestää Vantaan musiikkiopiston puhallinyhtye Vamos johtajanaan Teppo Salakka. Tapahtuman järjestävät yhdessä Vantaan kulttuuripalvelut ja Tikkurilan seurakunta.

KUMMIPÄIVÄÄ VIETETÄÄN

4.6.2023

Tutustu Vantaan kohteisiin

Perhepäivä ma 29.5. klo 9–14. Touhua ja toimintaa klo 9 alkaen.

Tarjolla välipala 2 e/perhe. Leikkiä, yhdessäoloa ja yhteistä puuhaa lapsille ja aikuisille klo 14 saakka.

Tule silloin kun sinulle sopii, ei ilmoittautumista.

Laulusuzuki-tasosuorituskonsertti, Lili Dudmann ti 6.6. klo 18.

Vapaa pääsy.

Kesäperhekerho ke 7.6. klo 9.30–12. Kokoonnumme pääasiassa puistossa.

Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule

kerhoon silloin kun sinulle sopii. Virkistysilta ke 7.6. klo 17–19.30. Diakoniatyö järjestää illanvieton mukavan yhdessäolon merkeissä.

Ilmoittautuminen diakonissa Marjo

Suorsalle 5.6. mennessä puh: 050 511 1674.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO

Simonkyläntie 11, A-talo

Perhekerho ti 30.5. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

Kummipäivä Vantaalla su 4.6. Vuosittain juhlittava valtakunnallinen Kummipäivä tarjoaa mahdollisuuden mukavaan yhteiseen tekemiseen kummin ja kummilapsen kanssa.

Seurakunnat Vantaalla järjestävät Kummipäivänä yhteistyössä paikallisten kumppanien kanssa kivaa yhteistä tekemistä. Vantaalla voi lähteä yhdessä elokuviin, kierrokselle Fazerille tai lentokentälle, kotieläinpihalle eläimiä rapsuttamaan, seikkailemaan Superparkiin, kokea partioleirisimulaattorin, traktorimuseoon ihmettelemään isoja koneita tai vaikka mehulle ja pullalle kahvilaan. Lisätiedot www. vantaanseurakunnat.fi

Hertta kirkonrotan toimintatuokio Jumbo-Flamingossa ke 7.6. klo 10.30–11. Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko JumboFlamingo ja Tikkurilan seurakunta järjestävät yhdessä maksuttomia tuokioita Jupu Pupun leikkipaikas-

TAPAHTUU 25.5.–8.6.

sa, kauppakeskuksen 1. kerroksessa, Ravintolamaailman Hesburgerin vieressä. Virikkeellinen yhteishetki mahdollistaa muiden perheiden tapaamisen sekä seurakunnan lastenohjaajien kanssa keskustelemisen. Jokaisella leikkituokiolla on oma teema. Aikuisille on tarjolla ennen toimintatuokion alkua aamupäiväkahvit ja ensimmäiset 15 osallistujaa saavat mukaansa myös pienen lahjakassin. Toimintatuokiot ovat tarkoitettuja pienille lapsille. Lapset osallistuvat maksuttomaan toimintaan vanhempansa tai tutun aikuisen kanssa. Retki Kansanlähetyspäiville Ryttylään la 8.7. Kesäpäivien teemana on ”Tässä olen, lähetä minut!”. Retkelle lähtö tapahtuu klo 8. Tikkurilan kirkon edestä. Paluu Tikkurilan kirkolle n. klo 19. Retken hinta on 20 e, sisältäen linja-autokuljetuksen. Ruokailu omakustanteisesti tapahtuma-alueella. Maksu MobilePaylla tai käteisellä. Ilmoittautuminen: https://link.webropol.com/s/ retki23. Lisätietoja Mari Chaulagai p. 050 414 7234/ mari.chaulagai@ evl.fi.

Seurakunnan vapaaehtoiset

Nikkaristit tarjoavat maksutonta

Elämänkaari

HAKUNILAN SEURAKUNTA

Kastettu

apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita

Lailalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä porakone pelota, ota rohkeasti yhteyttä!

Tiedustelut: diakonissa hanna.

raunu@evl.fi p. 050 384 8481.

VERKOSSA

www.facebook.com/tikkurilanseurakunta

Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta.

Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi

Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden

uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

Vantaankosken seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi

Rajatorpantie 8

Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi

Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys:

Myyrmäen Virtakirkko: ti klo 9–11

Kivistön kirkko: ti klo 13–15.

Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176.

Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi.

Verkossa ja somessa:

Hautaan siunattu

Tauno Eemil Koskinen 94 v, Veikko Kullervo Mononen 88 v, Tytti Marjatta Lipasti 79 v, Seppo Juhani Aalto 78 v, Terttu Anja Astikainen 82 v.

REKOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

Livia Alexandra Westerlund, Mateo Dahian Noel Kajari. Hautaan siunattu

www.vantaankoskenseurakunta.fi

Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko

Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO

Rajatorpantie 8 Kirkkoravintola Voimala pe 26.5. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi). Pöytiintarjoilu.

Ystävämessu – Friendship Mass su 28.5. klo 10. Papit Mark Saba, Jere Hämäläinen, kanttori MariAnnika Heikkilä. Mukana lähettimme Riikka Halme-Berneking ja Daniel. Suomen- ja englanninkielinen. Lapsille pyhäkoulu. Messun jälkeen teetarjoilu.

Kansainvälinen raamattupiiri su 28.5. klo 12.30.

Raamattupiiri ma 29.5. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 29.5. klo 17.30.

Kässäpaja ke 31.5 klo 12–14. Neulotaan, ommellaan, korjataan tai tehdään uutta. Neuvoja saa.

Sateenkaarimessu to 1.6. klo 18. Pappi Iiro Salminen ja bändi.

Messu su 4.6. klo 10. Kylväjän lähetyspyhä. Papit Auli SaarsalmiPaalasmaa, Pekka Mäkipää, saarnassa mukana Kreikan diasporatyön lähetystyöntekijät Faisal ja Bella Masih, kanttori Mari-Annika Heikkilä. Kirkkokahvilla Masihit kertovat työstään. Siioninvirsiseurat su 4.6. klo 14. Mukana Samuli Korkalainen. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille ti 6.6. klo 14. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. Varrella virran keskiviikkoisin alk. 7.6. klo 13–14. Yhteislauluja ja rentoa meininkiä.

KIVISTÖN KIRKKO

Laavatie 2

Messu su 28.5. klo 11. Papit Margit Helin, Iiro Salminen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Iloisessa messussa myös isosten siunaaminen. Aikuisten Olkkari ma 29.5. klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä.

Vaatevarasto to 1.6. klo 9.30–12. Voit tuoda ja hakea ehjiä ja puhtaita aikuisten ja lasten vaatteita. Maksuton. Aluksi aamukahvit ja hartaus.

Perhepäivä ma 5.6. klo 9–13. Monenlaista vapaavalintaista

Svante Iivari Mäenpää, Alma

Seferiina Celia Hakala, Eeli Ukko

Tapani Parkkari, Carla Juliana

Rikkinen, Mette Matilda Rokkanen, Rio Mikael Perunka, Maija

Birgit Porvali, Kiara Amalia Aurelia Heikkinen, Ellen Ava Linnea

Timonen.

Avioliittoon kuulutettu

Jori Kauko Sakari Immonen ja Elina Marja-Helmi Järvi, Matti

Avioliittoon kuulutettu Roope Iisakki Hakkarainen ja Marika Marja Helena Hahtokari, Svantte Sampsa Oskari Hyvämäki ja Laura Taru Irene Jukola, Samioskari Johannes Kekäläinen ja Vilma Amalia Hietanen, Teemu Oskar Waltteri Kangas ja Taru Anneli Simonen.

Hautaan siunattu

Samu Ilmari Alexander Cronström, Linus Mikael Huttu, Saimi

Iida Inkeri Karhu.

Hautaan siunattu

Irja Helena Frimodig, 93 v, Eino

Johannes Salomaa, 90 v, Reino

Tapani Kuosmanen, 86 v, Erkki

Einari Asikainen, 79 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA

Kastettu

Eero Armas August Helokas, Eero

Pekka Räikkönen, Teemu Johannes Erkkilä, Netta Sofia Lyydia

Grönholm.

Hautaan siunattu

Toni Eetu Antero Parikka 37 v, Arvi

Antero Isomäki 76 v, Pentti Auvo

Rainio 95 v, Esa Juhani Salmi 78 v, Vilho Juhana Makkonen 89 v.

KORSON SEURAKUNTA

Kastettu Eevi Ilona Heikkilä, Romeo Aslan

Sebastian Wahlsten, Lilja Anneli

Emerentia Leppänen Siitonen, Nuppu Armi Sofia Sihvonen, Lilja

Amalia Karoliina Aalto, Erik

Remiel Kujala, Fia Christina

Stenberg, Kasper Lauri Juhani

Laine.

Irma Orvokki Björs 73 v, Olavi Elis Juhani Merve 85 v, Tuula Orvokki Rantala 77 v, Jani Alarik Mäensivu 46 v, Ahti Alvar Ensio Nousiainen 88 v, Ilpo Arja Iljama 82 v, Sakari

Juhani Silvennoinen 74 v, Antti Heikki Olavi Laakkonen 43 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA

Kastettu

Venla Lilja Maria Honkaniemi, Oona Anna Sofia Ikävalko, Aaron Lauri Alvar Kontuvuori, Eino Arvi Kalervo Sonne, Thomas Georgios Petalas, Adelia Cassandra Tasker, Siimon Aale Tikkanen, Senni Annikki Lehtinen, Alina Ester Aho, Alvar Otto Iisak Musakka, Senni Iida Miinalainen, Oiva Veikko Myllymäki, Jolene Lily Lumia Sippola, Iikka Oskari Rämö, Tuure

Juhani Hirvi ja Isabel Marianna Nieminen, Jari Juha Pekkinen ja Pimonpan Sunthorn.

Hautaan siunattu

Vuokko Maija Sinikka Koskinen 85 v, Leena Sisko Honkanen 84 v, Marja Terttu Lepola 73 v, Lars

Rafael Kytö 70 v, Markku Olavi

Hienonen 64 v, Riku Pekka Melartin 61 v, Tapio Veli Karvinen 85 v, Aulis David Halonen 83 v, Aake

Antero Pesonen 76 v, Henri

Roman Juhani Hakonen 30 v, Maija-Liisa Kostiainen 92 v, Helmi

Irene Hirvonen 92 v, Annele

Pirkko Anneli Räty 89 v, Elina

Marketta Kojo 58 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

Kastettu

Enni Elve Sofia Hakkarainen, Nooa Aaron Alakoski, Hilda Alexandra Luotola, Saga Aurora Tölli.

Bertta Esteri Koskela 100 v, Pertti Vilhelm Rasilainen 89 v, Mauno Anselmi Marjeta 88 v, Paula Anita Hämäläinen 85 v, Veikko Johannes Kalliomäki 79 v, Rauha Liisa Kukkonen 74 v, Marjatta Elisa

Toivanen 73 v, Markku Antero Saukko 70 v, Seppo Niilo Virtanen 69 v, Helke Aarre Kokko 84 v.

VANDA SVENSKA

FÖRSAMLING

Döpta

André Tim Matias Martikainen, Ingrid Kerttu Elisabeth Lundell. Vigda

Viveka Ingeborg Haapanen ja Mikael Alvar Sundberg. Avlidna

Anita Elisabet Saarinen, Rakel Alice Söderberg, Sylvia Lujan Ferreyra Sandoval.

puuhailua ja rentoa yhdessäoloa. Muskarihetket klo 9.15 ja 10.30. Omat eväät, talo tarjoaa kahvit/ mehut ja pientä purtavaa. Grillimahdollisuus. Osallistu oman aikataulun mukaan.

SEUTULAN KAPPELI

Solbackantie 6

Perhepäivä ke 7.6. klo 9–13. Monenlaista vapaavalintaista puuhailua ja rentoa yhdessäoloa. Muskarihetket klo 9.15 ja 10.30. Omat eväät, talo tarjoaa kahvit/ mehut ja pientä purtavaa. Grillimahdollisuus. Osallistu oman aikataulun mukaan.

Friends’ Cafén ja Ystävämessun kesäjuhla su 11.6. Pieni pyhiinvaellus lähtee klo 14.30 Kivistön kirkolta Seutulan kappelille, matka 5 km. Seutulan kappelilla klo 16 Ystävämessu, grillijuhla messun jälkeen. Ilm. 28.5. menn.: Sisi Wu, xinghui. wu@evl.fi, p. 050 356 6760 tai Maria Järviniitty, maria.jarviniitty@ evl.fi, p. 050 512 1168. Tied. pyhiinvaelluksesta: Kari Koivula, p. 0400 605 955 suti.koivula@gmail.com.

MARTINRISTI

Martinpolku 2 C, sisäänkäynti

Martinlaaksonpolun puolelta

Martinlaakson seniorien korttelikerho ke 31.5. klo 13.

KAIVOSRISTI

Kaivosvoudintie 3

Vauvakerho to 25.5. klo 9.30–11.

MUUALLA

Kansainvälinen raamattupiiri to 25.5. klo 17.30. Paikka, kysy: Sisi Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356 6760. Raamattupiiri erikielisille.

Ota omankielinen Raamattu mukaan. Keskustellaan ja rukoillaan suomeksi ja englanniksi. Sininen On! - Lasten ja perheiden kevätrieha pe 26.5. klo 9–11 Vihertien puistokentällä ja metsässä, Vihertie 56. Energisessä kevätriehassa lähestytään ilolla ja leikkimielellä sinistä teemaamitä kaikkea sinisestä väristä löytyy? Tätä selvitämme monin aistein, taiteen, tutkimuksen ja liikunnan keinoin. Lapsille metsämuskari, taimien istutusta, leikkiperhosten etsintää, hernepussin heittokisa, ongintaa, onnenpyörä, rauhoittumismaja ja paljon muuta. Aikuisille infoa järjestäjien toiminnasta urheiluseuroista erilaisiin asiantuntijapalveluihin. Järj. Vantaankosken seurakunta, Vantaan kaupunki ja lukuisa joukko LänsiVantaan perhepalvelujen verkoston toimijoita.

Nikkaristipäivystys maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua pienissä kodin sisätai ulkotöissä iän tai liikkumishaasteiden vuoksi? Hyllyjen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalai-

sia, joiden apu on asiakkaalle maksutonta. Ammatti-ihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt)

emme voi tehdä. Nikkaristit toimivat Vantaankosken seurakunnan alueella (Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaanlaakso ja Kivistön suuralue).

Keikka-apu-päivystys tiistaisin klo

9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-vuotiaiden Länsi-Vantaalla asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Esim. auttamista asioilla kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, apua lomakkeiden täyttämisessä tai ulkoilukaverina. Yhteistyössä Vantaan kaupungin

Myyrmäen ja Martinlaakson kotihoidon sekä Punaisen Ristin LänsiVantaan osaston kanssa.

Vanda svenska församling

Kanslifunktioner: Stationsvägen

12a, tfn 09 830 6262

Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi

Diakonimottagning via tidsbeställning

HELSINGE KYRKA

S:T LARS

Kyrkov. 45.

Högmässa sö 28.5 kl. 10. Anu

Paavola och Anders Ekberg.

Högmässa sö 4.6 kl. 10. Sini Aschan och Heidi Åberg.

DICKURSBY KYRKA

Stationsv. 12 a.

Familjeandakt fre 26.5 kl.10.

Babyrytmik fre 26.5 kl.14–15.30 för ca 3–11mån med vuxen.

FOLKHÄLSANHUSET

Vallmov. 28.

Allsång ons 31.5 kl.14.30–15.30.

Med Gunnar Weckström och Anders Ekberg. Veckomässa fre 2.6 kl.14. Anu

Paavola och Anders Ekberg.

ÖVRIGT

Fredagsgruppens vårutfärd till Hanaböle träsk fre 26.5 kl.11–15.

Utfärd till Missionsdagen i Karis lö 27.5 kl.9.30.

Familjernas sommarutfärd till Svartholmen fre 2.6 kl.10.30–15.

Pensionärsutfärd till Borgå ti 6.6 kl.9.

Morgonstretch i Prostgårdsparken to 8.6 kl.9–9.30.

Grillning för unga vuxna to 8.6 kl.18.

Friends’ Café & Friendship Mass Summer Celebration Sun 11th Jun 2.30 PM A Little Pilgrimage from Kivistö Church (Laavatie 2) to Seutula Chapel (Solbackantie 6), distance 5 km. At 4 PM Friendship

Seurakuntien kesäkahvilat kutsuvat

Seurakuntien kesäkahviloissa voi pistäytyä kupilliselle ja keskustelemaan, toisinaan tarjolla on myös sielunravintoa ja musiikkia.

Toivo Café 7.6.–23.8. ke klo 13–15 Hakunilan kirkon muistopihalla, Hakunilantie 48. Tarjolla kahvia, pullaa ja juttuseuraa. Sateen sattuessa kahvit kirkon aulassa. Vapaaehtoinen kahvimaksu Yhteisvastuulle.

Cafe Pähkinä, Lammaskuja 2 A, toimii kesäkahvilana ke 7.6., 14.6. ja 21.6. klo 9–12.  Kirkonkulman kesäkahvila, Merikotkantie 4, Korsossa auki 5.–16.6. ma, ti, to ja pe klo 10–14. Kirkonkulma suljettu 17.6.–7.8.

Kesäkahvila 5.6.–6.7. Asolan seurakuntatalon, Asolantie 6, pihalla ma–to klo 10–14. Hartaushetki klo 11. Tiistaisin klo 12 Kari Mäkelän pyykkilautaorkesteri soittaa hyvän mielen musiikkia ja lauletaan yhdessä. 8.6. on Hanna-Marian pitämä muskari klo 10–10.30.

Kesäkahvit 6.6.–18.7. Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a, ti klo 13–14.30. Kesäkahvit on tarkoitettu aikuisille, joiden kalenteri tuntuu kesällä tyhjältä. Kokoontumisissa jutellaan kahvia juoden. Jokaisella kerralla on ohjelmaa tai alustus jostakin teemasta. Kesäkahveilla on mukana diakoniatyöntekijöitä.

Vantaan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 6.6.2023 klo 18 Vantaan Tikkurilan kirkolla, Asematie 12a, 01300 Vantaa. Esityslista on nähtävillä seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 29.5.2023 alkaen. Kokousta voi seurata vantaanseurakunnat.fi -verkkosivulla.

Mass at Seutula Chapel. Barbeque Party after the Holy Mass. Registration by 28.5.: Sisi Wu, xinghui.wu@ evl.fi, tel. 050 356 6760 or Maria Järviniitty, maria.jarviniitty@evl.fi, tel. 050 512 1168. For more information about the Pilgrimage: Kari Koivula, tel. 0400 605 955, suti. koivula@gmail.com.

mään kesäpäivää Mustasaareen, kesäparatiisiin Seurasaaren selällä. Voit tulla yhdessä muiden kanssa, tai oleskella omassa rauhassa. Saaressa asustaa kesäisin mm. lampaita, kanoja, kaneja ja kukkoja, joita saa käydä tervehtimässä. Saarella on uintimahdollisuus. Lauttamatka Taivallahdesta 15 min. Lähtö klo 12 lautalla. Päivän ohjelma : brunssi ja jälkiruoka klo 12.15 , klo 14 saaristomessu kappelissa, jonka jälkeen Mustasaari tarjoaa kirkkokahvit. Paluu klo 15.40 lautalla, Taivallahden rannassa klo 16. Ilm. erityisruokavalioineen pe 2.6. mennessä Marja-Leenalle p. 234 02549 marja-leena.kallio@evl.fi. Retken hinta kaikilla 10 e. Sis. lauttamaksut, brunssi, jälkiruoka ja kahvit. Maksu kerätään käteisenä rannassa. Os. Mustasaaren laituri, Hiekkarannantie 3, Helsinki. Lähetyspiiri pe 26.5 klo 17–19.30, Pekanraitti 16, Malmi, 2.krs. huone 210. Ohj. Leena Siponkoski. Piirin toiminta tukee Lähetysseuran tekemää työtä Nepalissa, vammaisten lasten hyväksi.

Kultaisia muistoja Topeliuksen hengessä ti 13.6 klo 13-15 Matteuksen kirkkosalissa, Turunlinnantie 3 (takseille ajo-ohjeeksi, Olavinlinnantien kautta pääsee ajamaan Matteuksen kirkon pääovelle). Kulttuurituottaja, yhteisötaiteilija Paula Kovasen esitys ja kahvitarjoilu. Ilm. 5.6. mennessä terhi.suonsivu@evl.fi tai 050 381 8758.

International

International Bible Study Group Thu 25th May 5.30 PM. For more information about place: Sisi Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356 6760. A Bible group for people speaking different languages. Bring your own language Bible. We’ll talk and pray in Finnish and English. Friendship Mass – Ystävämessu Sun 28th May 10 AM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Warm and welcoming church service where You can participate/assist. Prayer has a central role. Hymns and songs from all over the world in different languages. The Mass in Finnish and English. Sunday School for children. Tea served after the Mass.

Apua tukeaja

Perheneuvonta:

Ajanvaraus p. 09 830 6799 to 8–12

Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254

Hiljaisuus ja retriitit:

Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

NÄKÖVAMMAISILLE

Kevään luontoretki su 18.6. Mustasaari klo 12–16.Tervetuloa viettä-

International Bible Study Group after the Friendship Mass Sun 28th May klo 12.30. Virta-Church, Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille ti 6.6. klo 14 Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä.

20. Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18, Länsimäen kirkko, Kerokuja 9.

Eve Rämö yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

KIRKKO VANTAALLA Kyrkan i Vanda

Kirkoissa soi

TORSTAI 25.5.

Päivämusiikki klo 12–12.30

Tikkurilan kirkossa, Asematie 12

a. Vapaa pääsy. Supavit Nummelin, carillon.

PERJANTAI 26.5.

Jaakko Löytty & Mikko Alatalo: Rauhan ja toivon lauluja klo 18

Tikkurilan kirkossa, Asematie 12

a. Kokeneet pitkän linjan muusikot yhdistävät voimansa ja konsertoivat esittäen niin omia kappaleitaan kuin juurevaa folkia aina 1960-luvulta saakka.

Liput 10 e Holvi-verkkokaupasta tai kirkon ovelta ennen konserttia.

Hannu Holman lauluoppilaiden kevätmaraton klo 19 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9. Hannu Holman lauluoppilaat pitävät keväisen laulumaraton-konsertin. Tilaisuuden kesto on noin 1,5 tuntia. Vapaa pääsy.

LAUANTAI 27.5.

Antti Aution konsertti klo 18

Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Yksi uuden polven rakastetuimpia suomalaisia laulaja-lauluntekijöitä esittää raikkaaseen ja vahvaan laululyriikkaan sekä polveilevaan kitarointiin pohjau-

tuvaa suomenkielistä musiikkia. Liput 15 e ennakkoon Holvi-verkkokaupasta sekä ovelta ennen konserttia. Ennakkovarausmahdollisuus Tikkurilan kirkon infopisteeltä.

SUNNUNTAI 28.5.

Sinisiin lintuihin pääni päällä -konsertti klo 19 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Tiia Maria Saari, Hale Heikkilä. Liput 10/20 e ovelta tuntia ennen konserttia.

TIISTAI 30.5.

Karkotettu musiikki ti 30.3. klo 19 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Mezzosopraano Ida Wallénin, pianisti Taru Ritaveden ja näyttelijä Tiia Lousteen tähdittämä Yhteisvastuukeräys-konsertti tuo esiin 1930–40-lukujen kansallissosialistisen hallinnon uhreiksi joutuneita säveltäjiä, heidän unohtuneita teoksiaan. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

KESKIVIIKKO 31.5.

Urkuyö ja aaria -yhteistyökonsertti: W. A. Mozartin Requiem klo 19 Pyhän Laurin kirkossa Kirkkotie 45. Tämän kesän Urkuyö ja Aaria -festivaali alkaa

kahden keskiaikaisen kirkon – Vantaan Pyhän Laurin kirkon ja Espoon tuomiokirkon – välisellä yhteistyökonsertilla. Tapiola Sinfonietan ja Tapiolan kamarikuoron solisteina esiintyvät sopraano Tuuli Takala, kontratenori Teppo Lampela, tenori Tuomas Katajala ja basso Mika Kares. Kapellimestarina toimii Topi Lehtipuu ja kuoronjohtajana Hannu Norjanen. Liput 45/35/15 e ennakkoon lippu.fi tai kirkon ovelta ennen konserttia.

TORSTAI 1.6.

Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Vapaa pääsy. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog. Päivämusiikki siirtyy ajalle 8.6.–3.8. Pyhän Laurin kirkkoon nimellä Laurin päiväkonsertit -sarja.

TIISTAI 6.6. Laulusuzuki-tasosuorituskonsertti klo 18 Ilolan seurakuntatalolla, Soittajankuja 1. Lili Dudmann. Vapaa pääsy.

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa

Lauantaina 27.5.

Helluntaiaaton konsertti klo 15 Helsingissä Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65. Otto Eskelinen, huilut, Sami Kukka, laulu ja kitara. Meditatiivista ohjelmistoa. Vapaa pääsy.

Per aspera klo 18 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Vokaaliyhtye Uoma. Muun muassa Victoria, Gesualdo, Byrd. Liput 20/15 e. Rakkaudella keskuspuistoon klo

19 Helsingissä Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Senni Valtonen, kantele, nyckelharpa, kansanpuhaltimet ja laulu, Maunu Saarinen, laulu, Tuuli Paasolainen, huilu, Sergei Sokolov, piano, Juuso Rinta, kontrabasso, Hanna Pihko, tanssi. Sokolovin sävellyksiä ja luontoaiheisia lauluja. Liput 15 e ticketmaster.fi ja ovelta.

Sunnuntaina 28.5. Rakkaani puutarhassa – keväinen

helluntaikonsertti klo 13 Espoossa Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Tiia Maria Saari, laulu ja Hanna-Mari Zinovjev, piano. Vapaa pääsy. Ohjelmamaksulla tuetaan Ukrainan lapsia.

Veden laulu – laulu- ja käsikelloyhtye Sonuksen kevätkonsertti klo 18 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Käsikelloyhtyettä johtaa Sanna Helasterä, lauluyhtyettä Hanna Helasterä. Pianistina Ritva-Leena Tuuli. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kauneimmat virret klo 18 Helsingin Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Tule laulamaan Suvivirttä. Mukana kamarikuoro Viva vox, urkuri Leevi Lipponen ja pastori Maikki Viljanen-Pihkala. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

Maanantaina 29.5.

Soi laulu hiljaa klo 14 Helsingissä Fokuksessa, Mall of Tripla, Pasilan

Asema-aukio 1 A. Laulun harrastajia, Lacrimoara Galagan, piano. Vapaa pääsy, kolehti.

Keskiviikkona 7.6. Kesäillan musiikkia: kitarataiteilija Patrik Kleemola klo 18 Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Gospelia Leppävaarassa – Inneaduo, Nea-Sofia Mäkinen ja Inka-Erika Kelto esiintyvät klo 19 Espoossa Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Vapaa pääsy.

Torstaina 8.6.

Kauneimmat koululaulut klo 18 Helsingissä hiekkakentällä Saariselänkujan päässä. Lauletaan koululauluja kansankouluajoilta. Laulattamassa muun muassa Juha Saunamäki, Martti Häkkänen ja Kirsi Honkanen-Punkari. Lopuksi Suvivirsi. Ota oma retkituoli. Vapaa pääsy.

Suomenkielistä musiikkia esittävä uuden polven laulaja-lauluntekijä Antti Autio esiintyy lauantaina 27.5. kello 18 Tikkurilan kirkossa.

Innea-duo, jossa esiintyvät Nea-Sofia Mäkinen ja InkaErika Kelto, esiintyy Espoossa Leppävaaran kirkossa keskiviikkona 7.6. klo 19. Konserttiin on vapaa pääsy.