Ihmisarvoa pitää puolustaa

KUN KESKUSTELLAAN talouden kovista realiteeteista, ihmisoikeudet joutuvat usein sivurooliin. Niitä pidetään luksuksena, johon voidaan palata, jos rahaa jää. Ainakin mikäli puhutaan muiden kuin suomalaisten tai meitä lähellä olevien ihmisoikeuksista.

Ihmisoikeuksien pitäisi kuitenkin olla aivan politiikan ytimessä. Kyse on sellaisista asioista kuin oikeus elämään ja turvallisuuteen, siihen ettei kiduteta, ja että saa ajatella, uskoa ja sanoa vapaasti mielipiteensä.

Siellä, missä ihmisoikeuksia loukataan, syttyy sotia, tehdään hirveitä tekoja ja syntyy usein tilanne, jossa ihmiset joutuvat pakenemaan maastaan.

AFGANISTANISSA PUOLELTA KANSASTA on riistetty kaikki oikeudet. Suomalaisten kouluttamat afganistanilaiset naistoimittajat kertovat nimettöminä yhdessä kirjoittamassaan Suomen Kuvalehden blogitekstissä, ettei yksikään nainen ole Talibanin hallitsemassa maassa suojassa kotinsa ulkopuolella. Jos burkan alta puuttuvat vaikka sukat, seurauksena on rajua väkivaltaa. Naisten elämää valvoo ”hyveiden edistämisen ja paheiden vastustamisen ministeriö”.

Ugandassa homoseksuaalit voivat saada elinkautisen ja jopa kuolemantuomion siitä, että ”syyllistyvät toistuvasti homoseksuaalisiin tekoihin”. Tilanne on sama esimerkiksi Iranissa ja Saudi-Arabiassa. Pitkät vankeusrangaistukset uh- kaavat seksuaalivähemmistöihin kuuluvia monessa muussakin maassa.

Usein syynä on tiukka tulkinta islamista tai joissakin Afrikan maissa myös kristinuskosta. Ugandassa on taustalla yhdysvaltalaisten fundamentalististen kristillisten järjestöjen toiminta. Näissä maissa toimii myös suomalaisia järjestöjä, joiden olisi syytä puuttua asiaan yhteistyökirkkojensa ja kumppaniensa kanssa.

TULEVASTA HALLITUKSESTA käytävissä neuvotteluissa on yksi ihmisoikeuksien kannalta erityisen tärkeä kirjaus. Se on palautuskielto. Sen mukaan ketään ei saa Suomesta palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Ikävä kyllä Suomesta on viime vuosina palautettu hengenvaaraan esimerkiksi kristityksi kääntyneitä muslimeja.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Tunnetko tuskan?

Hän hymyää toivon hymyä itkenein silmin.

RUNOILIJA EDITH SÖDERGRAN (1916–42)

Jos on esittänyt pitkään onnellista, ei enää välttämättä edes tiedä, onko todella onnellinen vai onneton.

ONNELLISUUSTUTKIJA

ILONA SUOJANEN

HS.FI:SSÄ 25.5.

Naurunkin pohjalla voi olla suru, ja kun ilo päättyy, murhe jää.

SANANLASKUJEN KIRJA 14:13

KETÄÄN EI SAA SUOMESTA PALAUTTAA ALUEELLE, JOSSA HÄNTÄ UHKAA KUOLEMANRANGAISTUS.

Kirkko ja kaupunki

Kiitos tuosta pienestä ihmisestä, joka nyt elää ensimmäistä kevättään.

Anna minun edes hetken hänen laillaan nähdä ihmeenä jokainen västäräkki, kukkamätäs, lähelle kurkottavat kasvot.

8.6.2023

Seuraava lehti ilmestyy 17.8.

KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki