1 minute read
Nuoriso tarvitsee rauhaa, mutta helpommin on saatavilla reivihuumeita
Ehkä korona kaikkine rajoituksineen oli teineille sotatilan tasoinen stressitila, joka rikkoi heidän herkän kasvunsa perustuksia.
”NYT KAIKKI VETÄÄ jotain. On reivihuumeita, alkoholia, kännykkäaddiktiota. Kaikki on väsyneitä, koska ei mun ikäiset jaksa näitä vaatimuksia. Kaikki haluu vähän pois tästä reaalimaailmasta.”
Tein aamupalalla ekskursion 18vuotiaan lukiolaiseni ajatuksiin. Tunnollinen, lahjakas nuori vaativassa opinahjossa. Olin juuri kysynyt, mitkä asiat hänen maailmassaan ovat huonosti.
”Jotenkin tää alkoi siitä koronakeväästä. Meillä jäi siinä kehittymättä jotain, mitä nyt koko ajan vaaditaan. Jäätiin vähän liian lapsiksi.”
Joku voi hymähdellä, mutta ei ehkä ole syytä. Suomalaisten suuri selviämistarina ovat yhä talvi ja jatkosota, niitä seurannut jälleenrakennus ja kovalla työllä saavutettu hyvinvointi. Myöhempiä kriisejä ei lasketa, sillä isoisä hiihti talvisodan pakkasissa ja nylki karhuja lounaaksi.
Pitk T Lomat
Espanjan aurinkorannikolla
Sodan jälkeen tehtiin oikeita töitä ja ahkeria lapsia. Tosin sen verran olen hautaan siunaamista edeltävissä keskusteluissa luodannut sukupolvien tuntoja, että hyvinvoinnista on maksettu pahoinvoinnin hintaa. Lainaeriä lyhennellään terveydenhuollon vastaanotoilla edelleen.
Ehkä korona kaikkine rajoituksineen ja eristyksissä elämisen vaatimuksineen oli teineille sotatilan tasoinen stressitila ja se kollektiivinen kokemus, joka syvällä tavalla rikkoi heidän herkän kasvunsa perustuksia. Ehkä tämä on syytä tajuta.
”Kun vain saisi vähän taukoa ja rauhaa” oli nuoren spontaani vastaus kysymykseeni, miten yhteiskunnassa voitaisiin ratkoa tätä ongelmaa. 1990luvun lukiolaisena en muista itse toivoneeni mitään tuollaista. Toive tauosta ja rauhasta ei ole kohtuuton. On kyse koulutuspolitiikasta ja opetusresursseista sekä ajattelutavan muutoksesta. Pelkäämmekö me keskiikäiset ja vanhemmat, että tauko ja ja rauha veisivät nuorison pilalle ja yhteiskunnan turmioon? Mistä pelko kumpuaa?
”On tosi vaikea opiskella kiinnostuksen vuoksi, kun pitäis ehtiä kofeiinin voimalla puurtaa kaikki pakollinen ja lähinnä pysyä pinnalla.”
