Kirkko ja kaupunki 2023 11 Vantaa

17.8.2023

11 kirkkojakaupunki.fi

Riparilla treenattiin yhdessäoloa ja rauhoittumista s. 12

Antiikkikauppias

Wenzel Hagelstam

kävi lapsena

Pelastusarmeijan

pyhäkoulua s. 18

Eheytyksen jäljet

Milla Heinosesta yritettiin tehdä heteroa.

Nyt hän toimii, jotta muiden ei tarvitsi kokea samaa s. 14

HYVÄN TÄHDEN.

Pääkirjoitus

Kuka onkaan lähimmäinen?

TOISTA VASTAAVAA KESÄÄ ei ihan heti tule mieleen. Tänä kesänä on keskusteltu rasismista, natseista, ihmisarvosta, sananvapaudesta, yksityisyyden suojasta, demokratiasta ja hallituksen koossapysymisestä. Normaalisti kiinnostavat lähinnä terassikelit.

Kesä on näyttänyt, että kirkon perusopetuksille olisi nyt tarvetta. Sellaisille asioille kuin jokaisen ihmisen yhtäläinen ihmisarvo, lähimmäisenrakkaus, anteeksipyyntö ja anteeksianto sekä kultainen sääntö. Jeesuksen opettamana viime mainittu kuuluu näin: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” Voisi sanoa myös: miten et tahdo itseäsi kohdeltavan, älä kohtele siten toisia. Äläkä katsele vierestä, jos toisia kohdellaan huonosti.

KRISTINUSKON MUKAAN jokainen ihminen on Jumalan luomana mittaamattoman arvokas riippumatta hänen ominaisuuksistaan tai saavutuksistaan. Ainakin kirkon jäsenille pitäisi siis olla itsestään selvää, että rasismilla, joka asettaa toisen ihmisen muita huonompaan asemaan hänen ihonvärinsä, etnisyyteensä, kansallisuutensa, kulttuurisen taustansa tai uskontonsa vuoksi, ei pitäisi olla sijaa suomalaisessa yhteiskunnassa eikä politiikassa. Jotain on mennyt pieleen, kun itsestäänselvyydestä tarvitaan hallituksen tiedonanto.

Oli rakkaus, rajat ja ksylitolipastillit, mutta miten tässä näin kävi?

Lapseni, yhtä aikaa niin pieni ja iso, raivoaa eikä näe valoa missään.

Suojelusenkeli ja Jumalan kämmen, nyt teitä tarvitaan.

Auttakaa, kantakaa, antakaa voimia.

Meille kummallekin.

Lähimmäisenrakkaus ei tarkoita vain sitä, että rakastan niitä, jotka ovat minua lähimpänä tai joiden kanssa olen samaa mieltä. Lähimmäisenrakkaus koskee myös erivärisiä, erilaisia ja eri tavoin ajattelevia – Jeesuksen mukaan jopa vihollisia. Siksi se ei ole helppo vaan hyvin vaikea asia, jossa epäonnistumme usein. Siihen kuitenkin pitäisi pyrkiä.

ESPOON HIIPPAKUNNAN PIISPA Kaisamari Hintikka kytki Ylen haastattelussa 30.7. anteeksiannon anteeksipyytäjän katumukseen. Anteeksipyyntö on jotain muuta kuin pahoittelu tai varsinkaan pahoittelu siitä, että joku muu on sanomisistani loukkaantunut. Aitoon anteeksipyyntöön sisältyy peiliin katsominen: tein väärin, jatkossa haluan toimia toisin. Se ei tarkoita asioiden lakaisemista pöydän alle vaan askelta muutokseen.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Helpottavinta on, että tulevaisuus saapuu aina vähän kerrassaan.

KIRJAILIJA JA KOLUMNISTI

ALFRED POLGAR (1873–1955)

Tässä palavassa maailmassa tarvitaan enemmän utopiaa. Eihän maailma ole koskaan muuttunut ilman, että on kuviteltu parempaa tulevaisuutta.

POLIITTISEN HISTORIAN

TUTKIJA NOORA KOTILAINEN 7.8. YLE:LLÄ

Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.

JEREMIAN KIRJA 29:11

Kirkko ja kaupunki

Seuraava lehti ilmestyy 31.8.

KANNEN KUVA: ANTTI RINTALA

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki

”Tunnetaitoja voi harjoitella siinä missä kertolaskujakin”

Itäkeskuksen peruskoulun rehtori

Jutta-Riina Karhunen uskoo, että vuorovaikutustaitojen opettelu tekee koululaisten arjesta turvallisempaa.

TEKSTI AINO MUSTONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Rehtori Jutta-Riina Karhunen, mikä on parasta peruskoululaisissa ja mitä olet oppinut heiltä?

– Parasta heissä on avoimuus, huumorintaju, hyvä käytös ja välittömyys. Oppilaat kysyvät kuulumisiani päivittäin. Olen oppinut heiltä rohkeutta: jos on huoli, ei tarvitse pärjätä yksin. Olemme täällä toisiamme varten. Lisäksi olen oppinut paljon eri kulttuureista, perhemuodoista ja taustoista.

2Viime vuosina on puhuttu paljon nuorten väkivallasta. Onko kouluissa pääkaupunkiseudulla turvallista, ja millä keinoin turvallisuutta voidaan lisätä?

– Sanoisin, että suurimmaksi osin pääkaupunkiseudun kouluissa on turvallista. Samalla on tärkeää huomata, etteivät ongelmat synny tyhjästä. Vastakkainasetteluja syntyy herkemmin, jos ihmisillä ei ole ongelmien ratkaisemiseen tarvittavia tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Näitä taitoja voi kuitenkin harjoitella siinä missä kertolaskujakin, ja siksi harjoittelemme niitä viikoittain ekaluokasta lähtien. Kun oppii ristiriitatilanteissa arvioimaan omaa käytöstään ennemmin kuin syyttämään muita, koko yleinen ilmapiiri rauhoittuu.

– Puhumme koulun henkilökunnan kanssa paljon kunnioittavasta kohtaamisesta. Sen sijaan, että tulkitsisi oppilaan häiritsevän työrauhaa tahallaan, voi ajatella, että tämä ei osaa toimia tilanteessa toisella tavalla. Oppilasta ei tarvitse ”ripittää” kaikkien kuullen, vaan häntä voi lähestyä suoraan ja kysyä, harmittaako jokin ja mistä käytös saattaisi johtua. On tärkeää yrittää olla ottamatta provosointia henkilökohtaisesti.

– Meidän koulumme hyvä ilmapiiri johtuu myös siitä, että oppilaita on melko vähän: koko peruskoulussa alle 450. Näin ryhmäkoot pysyvät pieninä, ja oppilaat ja heidän perheensä ovat koulun henkilökunnalle tuttuja, mikä helpottaa yhteydenpitoa ja tarvittaessa tilanteisiin puuttumista.

3Mitä ajattelet julkisuudessa tänä kesänä käydystä rasismikeskustelusta? Millaisia vaikutuksia sillä voi olla kouluissa? – Ensinnäkin on tärkeää tunnustaa, että rasismia on. Siinä on kuunneltava rasismia kokeneita henkilöitä. Minä valkoisena ja keskiluokkaisena naisena en ole oikea henkilö arvioimaan sitä. Koulumme maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat kertoneet esimerkiksi huutelusta kaduilla ja vanhempiensa kokemasta rakenteellisesta rasismista. Antirasistinen työote koulussa on paljon muutakin kuin sitä, ettei oppilasta arvioida ihonvärin perusteella. Se vaatii perehtymistä ja koulutusta.

– Rasismikeskustelun yhteydessä puhutaan usein jengirikollisuudesta. Ei ole rasismia tunnistaa, että jengeihin ajautuu paljon maahanmuuttajataustaisia poikia. Mutta se, että syyttää ilmiöstä pelkästään nuoria ja heidän taustaansa, on rasismia. Taustalla saattaa olla esimerkiksi ulkopuolisuuden kokemusta sekä kotona että koulussa. Tällöin kuulumisen tunnetta saatetaan lähteä hakemaan jengistä. Antirasistinen teko tässä kohtaa voisi olla se, että saisimme jokaisen tuntemaan itsensä tärkeäksi.

5Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhiä asioita ovat perhe ja muiden auttaminen: oman osaamisen käyttäminen perheen ja ystävien mutta myös laajemman lähiyhteisön auttamiseen. Minulle se yhteisö on koulu, jossa pyrin näyttämään oppilaille, että heistä on mihin tahansa.

– On tärkeää, että rasismista keskustellaan ja että se tunnistetaan ja tuomitaan. Keskustelu voi kuitenkin olla kuormittavaa niille, joita se koskettaa. En osaa sanoa, miltä koulumme oppilaista tuntuu seurata joidenkin poliitikoiden kirjoituksia ja ajatella, että nämä ihmiset päättävät heidänkin asioistaan – varmaan todella pahalta. 4

Mikä on tärkeintä, mitä peruskoulusta ”pitäisi jäädä käteen”?

– Lempisanontani on ”ole ystävällinen aina, kun se on mahdollista – se on mahdollista aina”. Jos kaikki ajattelisivat niin, maailma olisi aika paljon parempi paikka. Sanoisin, että peruskoulusta lähtiessä on yhtä tärkeää tuntea omat vahvuutensa kuin osata oppisisällöt. Toki myös yleissivistys ja kriittinen suhtautuminen nykyajan tietotulvaan ovat äärimmäisen tärkeitä asioita. Mutta peruskoulun pitäisi myös nykyistä paremmin pystyä tarjoamaan jokaiselle näköaloja tulevaisuuteen ja kokemus johonkin kuulumisesta.

Sielunkantaja

Merja-Riitta Laurila kiipeää Helsingin katoille hoitamaan mehiläisiä kuten on tehnyt vuosikymmeniä. Mehiläiseen on monessa kulttuurissa liitetty sielu ja taivas.

Yli kolme neljäsosaa maailman ruokakasveista on riippuvaisia pölyttäjistä, joiden määrä on vähentynyt huomattavasti. Mehiläiset ovat pölyttäjistä tärkeimpiä.

Bzzzz! Mustia raitoja oranssinruskealla pohjalla ja tiuhaan viuhuvat kitiinisiivet. Noin sentin mittainen tarhamehiläinen surisee hattaranväriseen suojahaalariin pukeutuneen Merja-Riitta Laurilan ympärillä.

Laurila nostaa suojakannen mehiläispesän päältä. Pesä tarkoittaa viittä mintunvihreää ja keltaista styroksilaatikkoa, jotka on pinottu päällekkäin.

Vieressä tupruttaa savutin. Sen tarkoitus on ajaa mehiläiset syvemmälle pesään. Kennoissa näkyy hunajaa, paljon hunajaa.

Mehiläisyhdyskunnan kaikkein pyhin sijaitsee kahdessa alimmassa laatikossa. Kun Laurila kurkistaa sikiöosastoon, surina ja viuhuna ympärillä yltyvät. Säyseitä ovat, sanoo Laurila kotieläimistään.

Yhdessä pesässä asuu noin 10 000 mehiläistä, joista valtaosa on työmehiläisiä eli lisääntymiskyvyttömiä naaraita. Ne ovat italialaista sukua.

MEHILÄISPESÄ SIJAITSEE Etelä-Helsingin Kaartinkaupungissa, Saksalaisen kirkon sivurakennuksen katolla. Vieressä on toinenkin viisikerroksinen styroksitorni.

Merja-Riitta Laurila omistaa ja hoitaa urbaaneja mehiläispesiä myös Töölössä, Munkkiniemessä, Vuosaaressa, Malmilla, Tapiolassa ja Keilaniemessä. Hän kasvattaa lisäksi mehiläisiä lapsuuskodissaan Orimattilassa. Hunajan myynnistä kertyy eläkkeellä olevalle Laurilalle lisätuloja.

71-vuotias Laurila on citytarhauksen grand old woman. Hän on hoitanut pääkaupunkiseudulla mehiläisiä nelisenkymmentä vuotta, ollut perustamassa mehiläishoitajien yhdistystä Stadin tarhaajat ja hunajafrendit ja kouluttanut lukuisia alan harrastajia.

– Jos arvostaa mehiläisiä, arvostaa työtä niiden parissa, Laurila sanoo.

Helsingissä on lukuisia mehiläisharrastajia ja heillä 130 mehiläisten pitopaikkaa, joissa voi olla useampikin pesä. Pääkaupungissa elää varovaisestikin

arvioiden puolitoista miljoonaa tarhamehiläistä.

SIELUNKANTAJA. Elämän, kuoleman ja uudelleensyntymisen symboli. Eläin, jolla on pääsy tämänpuoleisesta tuonpuoleiseen ja takaisin. Parantava voima. Näin mehiläisestä on ajateltu monessa kulttuurissa.

Tietokirjailija, toimittaja Kaisa Pulakasta mehiläinen on ”mytologisesti superkiinnostava” ja ”hyönteisskenessä ainutlaatuinen” olento. Pulakka perehtyi eläimiin liittyviin uskomuksiin kirjaansa Kesyttömät (Atena 2023) varten.

– Moneen eläimeen liitetään manala, mutta mehiläiseen sielu ja taivas.

Kalevalassa Lemminkäisen äiti huutaa ”metsän kukkien kuningasta” avuksi kuolleelle pojalleen Tuonelanjoen rannalle. Hän pyytää mehiläistä hakemaan pojalleen virvoittavaa mettä paikasta, jossa ”ennen luoja loitsi, puheli puhas jumala”. Mehiläinen lentää ja Lemminkäinen pelastuu.

Tuoreempi suomalainen mehiläistarina on Johanna Sinisalon romaani Enkelten verta (Teos 2011). Se kertoo mehiläistenhoitajasta, joka ihmettelee mehiläisten katoamista pesistään. Navetan ylisiltä löytyy aukko toiseen todellisuuteen. Romaanissa pohditaan, että ehkä mehiläiset saivat ihmisistä tarpeekseen.

Mehiläisiä arvostetaan useissa uskonnoissa. Hindulaisuuden jumalista Vishnu esitetään usein sinisessä lootuksenkukassa istuvana mehiläisenä, ja Krishna kuvataan sininen mehiläinen otsallaan.

Koraanissa on mehiläisten suura, jossa medenkerääjät esitetään velvollisuuden ja hyödyllisyyden perikuvina. Kristillisissä saarnoissa mehiläiset symboloivat Pulakan mukaan usein ahkeruutta.

Raamatussa hyökkääjien joukkoa verrataan mehiläisparveen. Mehiläispesät merkitsevät hyvää: haaveiden maa ”tulvii maitoa ja hunajaa”.

HUNAJAN PÄÄSATO kerätään elokuussa. Helsingin mehiläistarhaajien hunaja maistuu hiukan mentolilta, joka muistuttaa kurkkupastilleista. Maku tulee lehmuksen medestä.

Entä puhtaus? Merja-Riitta Laurila kertoo, että kaupunkihunajan raskasmetallipitoisuus tutkittiin viitisen vuotta sitten, ja määrät alittivat selvästi elintarvikkeille sallitut rajat. Kaupunkihunajaa myydään esimerkiksi kauppahalleissa.

Saksalainen kirkko hankkiii Laurilalta katollaan tuotettua hunajaa ja myy sen omilla etiketeillään. Purnukoissa lukee Raamatun henkilöiden nimiä. Kaikki myydään loppuun Juudas-hunajaa myöten.

Laurila kuluttaa puolisonsa kanssa vuodessa yhden pesän tuoton, eli noin 40 kiloa hunajaa.

– Ehkä alan pikkuhiljaa muuttua itsekin mehiläiseksi. ■

Kirkko ja kaupunki 80 vuotta

Vuonna 1993:

Lama on puraissut Helsingin seurakuntia kipeästi. Hallintojohtaja, ekonomi Heikki Bergström antaa täyden tunnustuksen seurakuntien ponnisteluille.

– Merkittävää on, että säästöt on saavutettu ilman varsinaisia irtisanomisia.

Tänä vuonna seurakunnat joutunevat lomauttamaan koko henkilöstönsä kolmeksi viikoksi. Moni on tosin päättänyt tulla töihin lomautettunakin, ettei työtovereiden kuorma kasva liikaa. Bergström tuumii, että talouden kiristyminen ei ole ollut pelkästään negatiivinen asia.

– Markka on paras konsultti. Tässä menossa on seurakuntienkin rattailta pudonnut paljon turhaa. Vapaaehtoistyön löytyminen uudella tavalla on mainio asia.

Lyhennelmä Pälvi Ahoinpellon kirjoittamasta artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungissa 3.3.1993. Suomessa oli 1990-luvun alussa syvä lama. Siihen liittyi paljon työttömyyttä, ulosottoja ja perusturvallisuuden horjumista. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

LUE HEIKKI NENOSEN

JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME

KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA

KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/

PUHEENVUOROT

Merja-Riitta Laurila hoitaa mehiläisiä Saksalaisella kirkolla Kaivopuiston kupeessa.

”Kulutustasoa, joka oli sotien sukupolvelle normaali, saatetaan nyt kutsua vihreäksi idealismiksi.

Voisimmeko fanittaa sekä talvisodan sankareita että heidän hiilijalan jälkeään?”

”Markka on paras konsultti”

Elämän ja kuoleman kappeli

TEKSTI AINO MUSTONEN KUVA JUHO PARTANEN

Tiettävästi ensimmäinen aloite siunauskappelin rakentamiseksi Malmin hautausmaalle tehtiin jo yli sata vuotta sitten, vuonna 1908, kertoo pappi ja kirkkohistorian dosentti

Esko M. Laine.

Tuohon aikaan vainajien siunaukset toimitettiin yleensä haudoilla. Käytäntö alkoi kuitenkin herättää tyytymättömyyttä: talvella oli liian kylmä ja lähekkäiset siunaustilaisuudet häiritsivät toisiaan. Helsinki kasvoi ja kaupungistui nopeasti, ja toisaalta myös ihmisten mukavuuden ja yksityisen tilan tarve alkoi kasvaa.

Kappelin rakentamista puolsi myös 1900-luvun alussa noussut työväenliike ja sen vaatimus vainajien yhdenvertaisesta kohtelusta.

MALMIN HAUTAUSMAAN kappeli valmistui joulukuussa 1923. Selim A. Lindqvistin suunnittelemaa jugend-tyylistä rakennusta pidettiin erityisen hienona, mikä näkyi esimerkiksi siinä, että Suomen Kuvalehti esitteli sen uudenvuodenjutussaan.

Kappelista tuli heti suosittu. Malmilta oli lähimpään kirkkoon melko pitkä matka, joten ihmiset alkoivat käydä tuntemattomien vainajien siunaustilaisuuksissa veisaamassa ja kuuntelemassa Jumalan sanaa. Kappelissa järjestettiin myös esimerkiksi joulumyyjäisiä.

– Voi sanoa, että 1920-luvulla hautausmaan kappeli oli sekä kirkko, kappeli että seurakuntatalo. Lisäksi siellä oli tilat vainajien säilytykseen, Laine kertoo.

Hautausmaalle kulki tuolloin junarata. Malmin alue oli vielä maaseutua kaukana kaupungista, ja hautajaisväki – niin vainaja kuin saattajatkin – saapuivat siunauskappelille ruumisjunalla. Rata oli käytössä vuoteen 1954 asti.

1930-LUVULLA MALMILLA tapahtui koko Suomea kohahduttanut skandaali, joka jätti synkän varjonsa myös uuteen kappeliin, Esko M. Laine kertoo. Tattarisuon lähteestä oli löytynyt ihmisen ruumiinosia. Mediassa spekuloitiin, että ruumiit oli-

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt

vat peräisin Malmin uuden kappelin ruumiskellareista.

Lopulta selvisi, että tapahtumien takana oli kaksi nuorta miestä, jotka olivat kaivaneet ruumiita ylös Malmin köyhäinhautausmaalta ja käyttäneet niiden osia jonkinlaisessa lopunajallisessa kultissa. Laine näkee tapauksessa samankaltaista apokalyptisuutta kuin tuolloin vaikuttaneessa Maria Åkerblomin herätysliikkeessa.

– Samantyyppistä liikehdintää oli koko Euroopassa, kun ihmiset pyrkivät käsitelemään ensimmäisessä maailmansodassa lähelle tullutta kuolemaa toisinaan hyvin konkreettisesti. Suomessa tähän vaikutti myös vuoden 1918 sisällissodan muisto.

TATTARISUON TAPAUS ei Esko M. Laineen mukaan kuitenkaan vähentänyt Malmin hautausmaan ja uuden kappelin viehätysvoimaa vaan pikemminkin lisäsi kiinnostusta niihin.

Helsingissä oli tuolloin kaksi hautausmaata: Hietaniemi ja Malmi. Suuri osa 1920- ja 30-lukujen työväenliikkeen henkilöistä haudattiin Malmille. Pohjoisen Malmi olikin selvästi punaisempi ja etelän Hietaniemi valkoisempi. Kahtiajako alkoi kuitenkin löyhtyä viimeistään 1939–1945 käytyjen sotien myötä, jolloin Malmin kappelissa järjestettiin kaikille avoimia kaatuneiden muistohetkiä.

HYVÄN TÄHDEN.

82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

1950-luvulla ison siunauskappelin yhteyteen rakennettiin itäinen ja läntinen kappeli. 1960-luvulla kappeli sai uudet urut. 1970-luvulla kappelissa oli jopa ruuhkaa ja liian pitkään kestäneistä siunaustilaisuuksista syntyi kiistoja.

Nykyään Malmin hautausmaa on hautapaikkojen määrässä laskettuna koko Suomen suurin hautausmaa, joten kappeli on edelleen kovassa käytössä. ■

Malmin hautausmaan kappelin 100-vuotisjuhlamessu to 24.8. klo 13 kappelin edessä ulkona. Liturgina toimii Malmin seurakunnan kirkkoherra Elina Perttilä ja saarnaa piispa Teemu Laajasalo. Tilaisuudessa esiintyy Cantores Minores -kuoro. Messun jälkeen Esko M. Laine kertoo kappelin historiasta.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN

0356-3421

Malmin hautausmaan jugendtyylisen kappelin on suunnitellut Selim A. Lindqvist.

Malmin hautausmaan siunauskappeli täyttää tänä vuonna sata vuotta. Vielä 1950 ­luvulla sinne kuljettiin ruumisjunalla.

”

Koko Suomea kohahdutti 1930-luvulla skandaali, joka jätti synkän varjonsa myös uuteen kappeliin.

Oudoissa maisemissa

Vielä ehtii näyttelyihin, joissa näköalat ulottuvat maailmankaikkeuden alkuhämäristä pienten ihmisten onneloihin.

TEKSTI KAISA HALONEN

KUVAT SAARIJÄRVEN MUSEO/JANNE TIMPERI JA PATRIK RASTENBERGER

SAARA EKSTRÖMIN näyttelyssä Taidehallissa vieraileva voi valita seurakseen kiven. Käteen mahtuva, hitaasti lämpenevä kivi tekee konkreettisiksi ne kiehtovat teemat ja pökerryttävän aikaperspektiivin, joita Ekström teoksissaan käsittelee.

Läpi aikamyrskyn tyynen silmän -näyttelyssä matkataan niin kutsuttuun syvään aikaan, maapallon muotoutumiseen ja elämän hitaaseen syntyyn. Tällaisessa perspektiivissä ihmisyksilö tai koko ihmislajikin on pieni hippunen, yksi nopeasti ohimenevä silmänräpäys.

Lähinnä valokuva- ja videoteoksistaan tunnettu Ekström on tätä näyttelyä tehdessään käyttänyt myös savea ja pronssia. Esimerkiksi teos Ajan halki matkaava uni koostuu ilmassa roikkuvista pronssiveistoksista ja belemniittifossiileista. Veistokset ovat kuin varhaisia elämänmuotoja, joissa tulevaisuus odottaa muotoutumistaan. Belemniitit puolestaan ovat sukupuuttoon kuolleita kalmareita, jotka kehittyivät noin 237 miljoonaa vuotta sitten.

Videoteos Mythopoesis näyttää tulivuorenpurkauksen Islannissa pa-

ri vuotta sitten. Tulivuoren synty on kuin jonkun uuden voiman, jumalhahmon luominen. Tulivuorilla on voima sekä tuhota kaikki lähellään että tehdä maa hedelmälliseksi – ei siis ihme, että ihmiset ovat kautta aikojen liittäneet niihin erilaisia uskomuksia ja myyttejä.

HELSINKI BIENNAALIN teema Uusia suuntia voi syntyä kertoo toivosta ja vaihtoehtojen etsinnästä ilmaston lämpenemisen ja luontokadon aikana.

Esimerkiksi Tuula Närhisen The Plastic Horizon -installaation materiaalina ovat värikkäät muoviroskat, joita hän on kerännyt Helsingin rannoilta vuodesta 2006 alkaen. Teoksessaan hän on tehnyt kauheasta kaunista: järjestänyt mehupillit, panosnauhan pätkät, pullonkorkit ja muun ryönän väreittäin sateenkaareksi.

Itämeren tilaa käsittelee myös liettualaissyntyisen Emilija

Škarnulyten myyteillä leikittelevä videoinstallaatio Hypoksia, jonka nimi viittaa vähentyneeseen hapensaantiin. Teos kertoo paitsi meren elämää uhkaavasta happikadosta myös tarinaa meren pohjassa väitetysti makaavasta avaruusaluksesta ja Itämeren jumalattaren Juraten tuhoutuneesta meripihkapalatsista.

Brittiläisen Suzanne Treisterin Technoshamanic Systems – New Cosmological Models for Survival esittelee vaihtoehtoisia näkyjä ja positiivisia kuvitelmia elämän jatkumisesta tulevaisuudessa. Niissä eletään sovussa mahdollisten maapallon ulkopuolisten olioiden ja sivilisaatioiden kanssa.

KANSAINVÄLINEN OUTSIDER-TAITEEN näyttely Kesytön taide Kansallismuseossa esittelee teoksia 46 taiteilijalta, jotka ovat itseoppineita ja taidemaailman ulkopuolisia. Monet heistä ovat muutenkin marginaalissa eläneitä, kouluttamattomia ja pienituloisia. Esimerkiksi venäläissyntyinen Natalie Schmidtová (1895–1981) oli lukutaidoton, mutta sai aiheita maalauksiinsa tarinoista, joita hänen miehensä luki iltaisin ääneen.

Englantilainen Madge Gill (1882–1961) puolestaan varttui orpokodissa eristyksissä muusta maailmasta. Hän ryhtyi piirtämään aikuisena menetettyään ensin kaksi lastaan ja sitten näön toisesta silmästään.

Värikäs kansanusko ja tarve tulkita kirkossa kuultua omin kuvin näkyy monen taiteilijan teoksissa. Yksi heistä oli puolalainen Katarzyna Gawłowa (1896–1983), joka leskeksi jäätyään asui pienessä ulkorakennukseen tehdyssä kamarissa ja maalasi sen seinät täyteen pyhimyksiä ja raamatullisia aiheita.

Vaikka jotkut taiteilijoista ovet luoneet surrealistisia mielikuvitusmaailmoja ja toiset taas ovat kuvanneet ihmisenkokoisia onneloita, joissa eletään lempeää arkea ja aurinko paistaa, outsider-taide ei ole pelkkää eskapismia. Ulkopuolisuus voi auttaa myös näkemään tarkemmin sitä, mitä ympärillä tapahtuu, ja esittämään hyvinkin kriittisiä näkemyksiä.

Esimerkiksi Tyyne Eskon (1920–2011) kokemukset köyhyydestä ja epäoikeudenmukaisuudesta saivat hänet maalaamaan protestitauluja, joissa hän arvosteli vallanpitäjien ahneutta myös sanallisesti: ”Herjaajia ja neuvojia on riittänyt. Auttajat kaukana Kokkolasta ja KeskiPohjanmaalta!” ■

Saara Ekströmin näyttely Helsingin Taidehallissa 27.8. asti. Helsinki Biennaali Vallisaaressa 17.9. asti ja HAMissa 22.10. asti. Kesytön taide Kansallismuseossa 24.9. asti.

Tyyne Esko on Suomen tunnetuimpia outsider-taiteilijoita. Hänen maalauksensa Mitalien jako on tehty vuosina 1990–1991.

Saara Ekströmin teos Ajan halki matkaava uni koostuu pronssiveistoksista ja belemniittifossiileista.

Turistien suosikkikirkko ja sen

Jos Temppeliaukion kirkon arkkitehtuuri on tehnyt vaikutuksen, Espoossa piileksii iloinen yllätys. Espoonlahden kirkko on samojen arkkitehtiveljesten käsialaa ja vähintään helsinkiläiskirkon serkku.

Kun Jukka Lehti ensimmäisen kerran laski kätensä Espoonlahden kirkon ovenkahvalle talvella 2005, hän tunsi tulleensa kotiin.

Oikeasti ensimmäistä papinpaikkaansa hakeva teologian maisteri oli tullut työhaastatteluun. Mutta se kodin tuntu – se tuli siitä, että kupariovi oli täsmälleen samanlainen kuin Lehden lapsuudenkodin vieressä sijainneessa Temppeliaukion kirkossa. Siellä hän oli hengaillut ja ohjannut kerhoja koko nuoruutensa ja löytänyt lopulta kutsumuksensakin.

Tuttuus jatkui sisällä luonnonkiviseinissä, eikä ihme. Vuonna 1980 avautuneen Espoonlahden kirkon ovat suunnitelleet Timo ja Tuomo Suo -

malainen, samat arkkitehtiveljekset, jotka ovat piirtäneet myös vuonna 1969 vihityn Temppeliaukion kirkon.

– Molempien kirkkojen arkkitehtuurissa on läsnä pääsiäisen matka: matalassa ja pimeähkössä eteisessä on pitkäperjantain tunnelma, josta edetään korkeaan kirkkotilaan, pääsiäisen valoon, Lehti maalailee.

Hän sai hakemansa paikan Espoonlahdesta, ja työympäristö on pysynyt 18 vuotta samana. Syyskuussa Lehdestä tulee Espoonlahden kirkkoherra.

SIINÄ MISSÄ Temppeliaukion kirkko kuuluu Helsingin suosituimpiin turistikohteisiin, Espoonlah­

dessa käy Jukka Lehden mukaan ”noin kuusi turistia vuodessa”. Lisää mahtuisi.

Museoviraston yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen näkee molemmissa kirkoissa teltan. Temppeliaukion kirkon pyöreä kattokupoli luo jurttamaisen vaikutelman, Espoonlahden kirkon katto taas muistuttaa sivuiltaan aaltomaisesti laskeutuvaa harjakattotelttaa.

– Molemmissa kirkoissa kiinnittää huomiota valo: se kiertää tiloja ja vaihtuu vuorokaudenajan mukaan, Jetsonen sanoo.

Sekä Temppeliaukiossa että Espoonlahdessa ikkunat on asemoitu niin, että alttarille siivilöityy valo juuri jumalanpalveluksen aikaan.

Temppeliaukiossa kaikki valo tulee ylhäältä, Espoonlahden kirkossa pääikkuna mukailee Espoon kartan muotoa. Taivaallinen valo on sielläkin läsnä: alttarin yläpuolella kohoaa korkea, kuparipinnoiltaan heijastava kattoikkunarakenne.

– Se on minusta vaikuttavin kohta Espoonlahden kirkossa, Jetsonen sanoo.

Temppeliaukion kirkkosalin muotoa on vaikea määritellä.

Espoonlahden tulevalla kirkkoherralla Jukka Lehdellä on erityinen suhde myös Temppeliaukion kirkkoon.

TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVAT ESKO JÄMSÄ

Museoviraston yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen vaikuttuu Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelussa valosta.

Temppeliaukion kirkon sisäänkäynti on eleetön. Näyttävä kattokupoli mukautuu ympäristöönsä.

Seppä Kauko Moision Temppeliaukioon takoma alttariristi

Yhdellä reissulla kummallekin kirkolle

Temppeliaukion kirkko on auki maanantaista lauantaihin kello 10–19 ja sunnuntaisin kello 12–18. Toimitukset rajaavat aukioloaikoja, joten tarkat ajat on syytä tarkistaa verkkosivuilta ­temppeliaukionkirkko.fi.

Temppeliaukion kirkko sai tänä kesänä kansainvälistä huomiota, kun Architectural Digest -julkaisu nosti sen maailman kymmenen kauneimman kirkon joukkoon.

Espoonlahden kirkko on auki arkisin kello 8–15, lauantaisin toiminnan mukaan ja sunnuntaisin kello 10–15.

Temppeliaukion kirkkoon on viiden euron vierailumaksu muille paitsi alle 18-vuotiaille, Museokortin ja tiettyjen turistipassien käyttäjille sekä Töölön seurakuntalaisille. Espoonlahden kirkkoon kaikki pääsevät ilmaiseksi.

Metron ansiosta kirkoissa voi käydä vaikka yhdellä reissulla. Temppeliaukiolta on reilun puolen kilometrin kävelymatka Kamppiin, josta metro vie kivenheiton päähän Espoonlahden kirkosta. Matkaan tarvitaan ABC-lippu.

vähemmän tunnettu serkku

Huomionarvoisimpia yhtäläisyyksiä serkkukirkoissa ovat hänestä kuitenkin materiaalivalinnat. Kummankin kirkon sisätiloissa on käytetty runsaasti luonnonkiveä. Jetsonen kehottaa huomioimaan, että kiven käyttötapa on kirkoissa erilainen.

– Espoonlahdessa on tehty säännönmukaista muuria pienemmistä kivilohkareista, mikä pienentää mittakaavaa. Temppeliaukio on vapaamuotoisempi, ja siellä peruskallion läsnäolo on vahva, hän pohtii.

KESKITTYMISEEN JOHDATTAVA tunnelma syntyy Temppeliaukion kirkossa Sirkkaliisa Jetsosen mielestä siitä, että siellä on käytetty vain harvoja materiaaleja: luonnonkiven lisäksi betonia ja kuparia.

– Temppeliaukiossa on universaali pyhän tuntu, joka uskoakseni koskettaa myös muiden uskontojen edustajia. Moni turistikin istuu penkissä aika hiljaa.

Ehkä pyhyys tulee ihmisen ja luonnon vuoropuhelusta: peruskalliosta ja siitä tihkuvasta ve-

destä, taivaasta lankeavasta valosta ja toisaalta matemaattiseen muotoon rakennetusta, säännöllisestä katosta. Katon kuparispiraalikin tuntuu ohjaavan katseen äärettömään.

– Kirkkotilasta tekee kirkkotilan juuri se, että sen arkkitehtuuri kutsuu pysähtymään, Jetsonen arvioi.

Espoonlahden kirkossakin on kuparia ja betonia ja jopa istuimissa samoja sinisen ja violetin sävyjä kuin Temppeliaukion penkeissä. Silti siellä on näyttävässä osassa myös puuta, josta on tehty kirkon kattoa kannattelevat palkit. Alttarin vieressä kohoavat, suurikokoiset urut vetävät katsetta eri tavalla kuin Temppeliaukiossa. Suomalaiset ovatkin kutsuneet Espoonlahden kirkkoa ”muodoiltaan ja väreiltään yltäkylläiseksi”.

– Olisi kiinnostavaa tietää, mihin puun valinta liittyy, koska kirkon yläpalkit olisi voinut tehdä myös betonista, Jetsonen miettii.

Yksi vastaus on merellisyyden tuntu, jota kirkkoon tuo myös kirkon kymmenvuotisjuhlan kunni-

aksi alttarialueen ylle ripustettu kirkkolaiva Alma. Espoonlahden seurakunnalla on pitkä vesiraja.

JUKKA LEHDELLE RAKAS kohta Espoonlahden kirkossa on alttaripöydällä seisova, seppä Kauko Moision takoma risti.

– Sen pinnasta joku erottaa krusifiksin, joku vain murjotun ristin. Jokainen näkee siinä mitä haluaa, Lehti sanoo.

Tulkinnanvapaus tuntuukin olevan yksi Timo ja Tuomo Suomalaisen piirtämiä kirkkoja yhdistävä tekijä. Niiden arkkitehtuuria on vaikea lokeroida, ja kirkkosalien muotokin pakenee määrittelyä.

Espoonlahden taottu risti muistuttaa paljonkin Temppeliaukion kirkon vastaavaa. Sama seppä on suunnitellut molempien kirkkojen rautaiset taide-esineet.

Kirkkojen seinissä käytetty kivi puolestaan paljastaa eri valoissa eri värejä. Arvoituksellisuus koskettaa Lehteä joka päivä.

– Nämä kirkot heijastavat arkkitehtuurillaankin Jumalan valtakunnan salaisuutta, hän summaa. ■

Espoonlahden kirkkosaliin valoa antaa Espoon kartan muotoinen ikkuna.

Espoonlahden kirkon julkisivussa on betonia ja kuparipeltipaneelia.

Kirkkolaiva Alma on Kalevi Saaren rakentama.

Seppä Kauko Moision Espoonlahteen takoma alttariristi.

Trumpetti soi jäähyväisiä

Verneri Pohjola on viettänyt kesää harjoittelemalla maailman merkittävimpien säveltäjien joukkoon nousseen

Kaija Saariahon viimeiseksi jäänyttä teosta. Trumpettikonsertto Hushin kantaesitys kuullaan Helsingin juhlaviikoilla.

Meille syntyi hieno yhteys, sanoo trumpetisti Verneri Pohjola muistellessaan kesäkuussa

70-vuotiaana aivosyöpään menehtynyttä säveltäjä Kaija

Saariahoa

Pohjola haaveili yhteistyöstä Saariahon kanssa jo vuonna 2017. Pohjola esiintyi tuolloin Pariisissa ja kutsui siellä asuneen Saariahon konserttiinsa. Pohjola ilahtui, kun Saariaho saapui paikalle ja vaihtoi sen jälkeen hänen kanssaan pari sanaakin. – Ajatus yhteistyöstä vahvistui pari vuotta sitten, kun kuuntelin yhtä Kaijan oopperaa. Sain oopperalaulaja Anu Komsilta Kaijan puhelinnumeron, ja lopulta rohkaistuin soittamaan hänel-

le. Silloin Kaija kuitenkin kieltäytyi, koska oli juuri saanut tiedon sairaudestaan ja tarvitsi lepoa.

Tammikuussa 2022 Saariaho otti yhteyttä Pohjolaan ja kertoi haluavansa sittenkin säveltää tälle konserton. Ajatuksena oli, että Pohjola esittäisi teoksen kapellimestari Susanna Mälkin ja Radion sinfoniaorkesterin johdolla.

– Kaikki sujui hyvin luontevasti. Teoksella oli selvästi suuri merkitys myös Kaijalle. On käsittämätön etuoikeus päästä soittamaan hänen viimeiseksi jäänyt teoksensa.

Saariahon trumpettikonsertto Hush syntyi nopeasti. Jo saman vuoden kesällä oli yli puolet teoksesta valmiina. Konserton loppuosat valmistuivat syksyllä ja tämän vuoden keväällä.

– Yleensä tällaisen tilaustyön valmistuminen voi viedä 5-10 vuotta, mutta Kaijan sairaus tuntui vain vauhdittavan työtä. Hän vei sen loppuun valtavalla tahdonvoimalla, Pohjola kertoo.

HUSH-KONSERTON ensimmäisen osan Verneri Pohjola sai harjoiteltavaksi viime syksynä. Kun teos valmistui kokonaan, hän kävi sen läpi Kaija Saariahon kanssa huhtikuussa Pariisissa.

Toukokuussa Pohjola harjoitteli teosta ensimmäisen kerran Susanna Mälkin ja Radion sinfoniaorkesterin kanssa. Harjoitus lähetettiin etäyhteyden kautta Saariaholle Pariisiin.

Pohjola kuvailee teosta todella vahvatunnelmaiseksi ja riipaisevaksi. Se koostuu neljästä osasta. Välillä on kuultavissa Saariaholle syöpähoidoissa tutuksi tulleen magneettikuvauslaitteen äänimaailmaa.

– Tulkitsen teoksen kertovan Saariahon elämän viimeisistä vaiheista, siitä, miten haurasta ja rajallista elämä on.

Pohjola kokee, että pääsee Hushissa ilmaisemaan tyylillisesti ominta itseään toimien samalla säveltäjän äänenä.

Verneri Pohjola tunnetaan soittimensa rajoja rikkovana trumpetistina.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT SIRPA PÄIVINEN JA JUSSI NUKARI/LEHTIKUVA

jäähyväisiä

Kutsu

Malmin hautausmaan kappelin

100-vuotisjuhlamessuun

24.8.2023 klo 13.00

Messussa liturgina on Malmin seurakunnan kirkkoherra Elina Perttilä ja saarnaa piispa Teemu Laajasalo. Cantores Minores johtajana professori Hannu Norjanen.

Messu on ulkoilmatilaisuus. Messun jälkeen juhlakahvit.

Lämpimästi tervetuloa!

– Mukana on myös haastavia erikoistekniikoita, joita olen aiemmin käyttänyt, kun olen improvisoidessani venyttänyt trumpetinsoiton rajoja. Ne kiinnostivat Kaijaa kovasti. Hän kysyi, miten trumpetilla voisi soittaa esimerkiksi sen, kun joku tippuu syvään kaivoon osuen matkalla sen reunoihin.

VERNERI POHJOLA kokee oppineensa Kaija Saariaholta paljon.

– On ollut vaikuttavaa tutustua ihmiseen, joka on koko elämänsä tehnyt musiikkia intensiivisesti ja käyttänyt voimavarana omaa herkkyyttään. Hän on osoittanut, miten oma persoona voi ja saa kuulua musiikissa.

Kun kaksikon yhteistyö alkoi, Saariaho toivoi, että Pohjola kuuntelisi mahdollisimman paljon hänen teoksiaan. Niin Pohjola tekikin. Suurimman vaikutuksen häneen ovat tehneet maailmallakin suitsutusta saaneet oratorio La passion de Simone ja ooppera Innocence.

– Kaijan musiikissa on henkisyyttä. Hänen musiikkinsa pystyy ylittämään kuoleman rajat, eli hänen sielunsa on täällä, vaikka hän on fyysisesti poissa. Ainahan suuri taide on henkistä ja selittämätöntä, Pohjola sanoo. ■

Trumpettikonsertto Hush to 24.8. ja pe 25.8. klo 19 Musiikkitalossa. Lisätiedot: helsinkifestival.fi.

Hietaniemen krematoriokappelille haetaan

Krematorionhoitajaa

Krematoriosäätiö s.r. ylläpitää Hietaniemen krematoriokappelia, jonka toiminta on yleishyödyllistä, ei voittoa tavoittelevaa.

Haemme vastuullista ja asiakaspalveluhenkistä krematoriohoitajan työsuhteeseen Hietaniemen Krematoriokappelille. Työ edellyttää tietotekniikan perustaitoja sekä hyviä asiakaspalvelutaitoja. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi, mutta se ei ole pakollista. Työaika 40 tuntia viikossa.

Tarjoamme työtä mukavassa työympäristössä lähellä Helsingin keskustaa.

Hakuaika tehtävään päättyy 6.9.2023. Liitä työhakemukseesi ansioluettelo ja palkkatoive.

Lähetä hakemuksesi osoitteeseen: Krematoriosäätiö, Lönnrotinkatu 32 D 49, 00180 Helsinki tai sähköpostilla mikael.wilen@krematorio.com 6.9.2023 mennessä

Lisätietoa tehtävästä antaa Mikael Wilén, puh. 050 569 5555

Tulkitsen teoksen kertovan Saariahon elämän viimeisistä vaiheista, siitä, miten haurasta elämä on.

Kaija Saariaho menehtyi aivosyöpään 2. kesäkuuta.

Messu järjestetään Malmin hautausmaan Ison kappelin edessä osoitteessa Kalmistonkaari 6, Helsinki

Erik Ekroth 1977

Elämän suuria kysymyksiä ja hauskanpitoa

Espoolaisen Leppävaaran seurakunnan rippileirillä keskusteltiin ystävyydestä ja lähimmäisenrakkaudesta ja koettiin uusien kavereiden kanssa hienoja yhteisiä hetkiä.

Eteisessä on vastassa kenkäsekasorto. Seinillä on eri värisille kartonkipohjille taiteiltuja piirroksia ja ohjeita. ”Pidetään hauskaa esim. leikkimällä ponileikkiä” on säännöistä ensimmäinen.

Olemme Espoossa sijaitsevassa Velskolan kurssikeskuksessa, jossa Leppävaaran seurakunnan riparilaiset viettävät parhaillaan viidettä leiripäiväänsä. Rippileiri on ripareiden klassisimmasta päästä: sillä ei ole erityistä teemaa, se kestää suunnilleen viikon ja siellä ollaan vuorokauden ympäri.

Lounashetken alkaessa Velskolan vanhan navettarakennuksen suuressa ja valoisassa ruokalassa minua alkaa jännittää. Leirikuplaan astuminen ulkopuolisena tuntuu omituiselta. Ihmiset täällä ovat ehkä jo muodostaneet tiiviin yhteisön, ja yhtäkkiä tuntuu siltä, että minä ja valokuvaaja olemme häiritsemässä. Toisaalta olo voi johtua siitäkin, että tilanne muistuttaa etäisesti omasta riparikokemuksestani vuosien takaa: keho muistaa tuntemattomien ihmisten kanssa jaettujen ryhmätilanteiden aiheuttaman jännityksen.

Kuunnellessani euroviisutunnarin melodiaan laulettavaa ruokarukousta mietin, jännittääköhän leiriläisiä yhtä paljon kuin minua omalla leirilläni.

– Minua jännitti aluksi vähän, mutta se auttoi, että tulin tänne kahden ennestään tutun ihmisen kanssa, kertoo riparilainen Sani Siltala. Haastattelemani leiriläiset, isoset ja ohjaajat kehuvat leiriä leppoisaksi ja turvalliseksi ympäristöksi.

– Porukka on ryhmäytynyt hyvin, ihmiset eivät ujostele paljon. Se tekee leiristä rennomman ja hauskemman, kuvailee leirin apuohjaaja Joonas Väisänen.

ITSESTÄÄNSELVYYS. Sitä riparille osallistuminen monelle nuorelle on.

– Olin kuullut, että täällä on tosi hauskaa. Minulle oli selkeää, että tulen riparille, sanoo leiriläinen Selja Kaukoniemi.

Ripareilla on hyvä maine – parempi kuin kirkolla muuten. Viime vuonna rippikoulun kävi 48 500 nuorta, mikä tarkoittaa 74 prosenttia kaikista 15-vuotiaista. Evankelisluterilaiseen kirkkoon sen sijaan kuuluu noin 65 prosenttia väestöstä.

– Jokaisella on tietysti omat syynsä tulla riparille, mutta luulen, että suuri osa tulee uusien kavereiden ja hauskan yhdessäolon takia. Ja ehkä moni haluaa myös isot rippijuhlat ja lahjaksi paljon rahaa, Sani Siltala pohtii.

– Minä toivoin uuden oppimista, vastauksia mietityttäviin asioihin ja hauskaa ohjelmaa. Odo -

tukseni ovat todellakin täyttyneet, Kaukoniemi kertoo.

Kaukoniemi ja Siltala ovat kokeneet oppituntien ja keskustelujen aiheet kiinnostaviksi ja omaan elämäänsä liittyviksi. Tänään on puhuttu lähimmäisenrakkaudesta ja auttamisesta, mikä on tuntunut erityisen läheiseltä.

– Aamulla keskusteltiin siitä, miten voi auttaa ihmistä, jolla menee huonosti. Se aihe kosketti. Olisin ehkä toivonut, että olisi puhuttu vielä lisää siitä, miltä tuntuu, kun joku avautuu vaikeista asioista itselle, Siltala sanoo.

– Auttaminen on minulle tärkeää: pyrin auttamaan, jos jollain on paha olla. Ja rakkautta tarvitaan aina, Kaukoniemi jatkaa.

Leiriympäristössä ystävyyteen, rakkauteen ja elämän suuriin kysymyksiin liittyvät teemat ovat

TEKSTI AINO MUSTONEN KUVAT ANTTI RINTALA

Päivän skabassa isoset saavat jääkylmää vettä päälleen.

läsnä paitsi opetuksessa myös käytännön tasolla. Ympäristö on monelle epätavallinen: leiriläinen tulee viikon ajaksi keskelle luontoa osaksi täysin uutta yhteisöä, jonka kanssa hän joutuu tai pääsee jakamaan käytännössä kaiken. Tilanne voi olla antoisa. Toisaalta ristiriidoiltakaan ei voi välttyä. – Tulin tänne parin vanhan kaverin kanssa, mutta olen saanut täältä myös uusia ystäviä. Se on aiheuttanut muutamia vaikeita tilanteita. Pitkäaikaisempia ystäviäni on harmittanut se, että olen viettänyt aikaa uusien ihmisten kanssa, Siltala kertoo.

RUOKALEVON JÄLKEEN vuorossa on päivän skaba. Leiriläiset kerääntyvät päärakennuksen takana sijaitsevalle auringonpaahteiselle niitylle ja muodostavat tottuneesti ryhmät omien isos-

tensa ympärille. Kisan ideana on tehdä saumatonta tiimityötä ja päätavoitteena kastella oma isonen läpimäräksi jääkylmällä vedellä.

Nauru ja innostuneet huudot täyttävät ilman. Alan haaveilla leikissä mukana olosta – en pelkästään viilentymismahdollisuuden takia, vaan myös siksi, että mukana olijat vaikuttavat keskittyvän tilanteeseen joka solullaan.

Juuri isosilla on – leiriläisten itsensä lisäksi –valtava rooli hyvän ja turvallisen leiriympäristön rakentamisessa.

– Isosten kanssa ei ole koskaan tylsää. Heidän iltaisin esittämänsä näytelmät ovat jääneet erityisesti mieleen, Sani Siltala kertoo.

Jenni Konttinen ja Vendla Költtä hakeutuivat isosiksi, koska heillä oli todella positiivisia kokemuksia omalta ripariltaan.

– Oma riparini oli niin kiva, että halusin ikään kuin elää sen uudestaan, Konttinen kertoo. Isoskaksikko on yhtä mieltä isosen tärkeimmistä tehtävistä leirillä.

– Hyvän hengen luominen, tukena oleminen riparilaisille ja ujompienkin tyyppien mukaan ottaminen, Költtä sanoo.

Költtä ei osaa verrata, onko leirille osallistuminen ollut jännittävämpää isosena kuin leiriläisenä.

– Tämä on tosi erilainen kokemus. Ehkä isosena on kivampaa. On enemmän vastuuta, mutta myös vapauksia.

JATKUVA YHDESSÄOLO muiden kanssa herättää ihmisissä usein vahvoja tunteita ja ajatuksia. Riparin apuohjaaja Sini Siimes koki oman riparinsa yhteisöllisyyden niin voimakkaana ja positiivisena, että hän on ohjannut leirejä viimeiset kuusi vuotta.

– Tulin itse riparille kavereiden kanssa sen kummempia odottamatta, mutta leirin yhteisöllisyys yllätti minut, Siimes kertoo.

Leiriohjaajana Siimes pyrkii tekemään kirkosta ja uskonnosta nuorille lähestyttävämpiä.

– Haluan viestiä, että kirkko on avoin monenlaisille ihmisille. Esimerkiksi tänä iltana pidämme hartauden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista, mikä on itselleni tärkeä aihe. Moni ei välttämättä odota, että näistä asioista puhuttaisiin kirkossa tai riparilla, mutta haluan osoittaa, että täällä on tilaa kaikille, Siimes sanoo.

Leiriläinen Sani Siltala on kokenut, että uusiin ihmisiin tutustuminen on ollut riparilla helpompaa kuin muualla.

– Täällä ollaan niin tiiviisti tekemisissä, että ihmisiin tutustuu automaattisesti. Olen pitänyt itseäni vähän ujona ja yllättynyt, kuinka helposti täältä on saanut kavereita, hän kertoo.

Selja Kaukoniemi sen sijaan on kokenut uusiin ihmisiin tutustumisen riparilla haastavammaksi kuin muualla.

– Esimerkiksi koulussa yhdistävä tekijä on se, ettei kukaan oikein tykkää olla siellä. Täällä on vaikeampaa keksiä puheenaiheita, hän sanoo.

VANHAN NAVETTARAKENNUKSEN yläkertaan laskeutuu rauhoittava hämärä, kun verhot suljetaan ja valot sammutetaan. On alkamassa medis eli iltapäivän rauhoittumishetki. Apuohjaaja Sini Siimes kuvailee tilaisuutta ”hartaus lightiksi” – kevyemmäksi versioksi hartaudesta. Tilaisuuden aikana saa värittää värityskuvia, jos se auttaa rauhoittumisessa.

Siimeksellä on kädessään rukoushelmikoru, jota hän käyttää apunaan mediksissä puhuessaan. Värikkäässä korussa on oma helmi jokaiselle leirillä käsiteltävälle teemalle. Tänään ovat vuorossa yön ja ylösnousemuksen helmet.

– Yön helmi kertoo kuolemasta. Siihen voi tallettaa vaikeat tunteet, kuten kärsimyksen, ahdistuksen ja yksinäisyyden. Ylösnousemuksen helmi kertoo, että pimeydessä on lupaus valosta, Siimes sanoo.

Kynien suhina ja rauhallinen musiikki täyttävät tilan. Jostain kuuluu kuiskintaa ja naurua. Hämärässä huoneessa on läsnä helteisen iltapäivän raukeus.

– Toivoisin, että näissä mediksissä nuoret pystyisivät pysähtymään ja rauhoittumaan. Sellaisia hetkiä ei välttämättä ole monenkaan arjessa kovin usein, Siimes sanoo. ■

Iltapäivän mediksessä rauhoitutaan.

Rukouksella rikottu

Milla Heinosta yritettiin eheyttää, ja hän rukoili itsekin muuttuvansa heteroksi. Konservatiivisesta uskonnollisesta yhteisöstä irtaantumisen jälkeen hänen kuvansa Jumalasta muuttui. Usko säilyi.

Eheytys on uskonnollista väkivaltaa ja jättänyt muhun ikuiset jäljet”, kirjoitti helsinkiläinen teologian maisteri

Milla Heinonen, 25, osana pidempää postaustaan Instagramissa. Heinonen oli hiljattain kertonut Helsingin Sanomille 16.7. antamassaan haastattelussa kokemuksistaan eheyttämisestä ja siitä, millaista

on olla seksuaalivähemmistöön kuuluva konservatiivisessa uskonnollisessa yhteisössä, Suomen luterilaisessa evankeliumiyhdistyksessä (Sley). Sley on herätysliike ja yksi kirkon virallisista lähetysjärjestöistä.

Jutun julkaisun jälkeen Heinonen on jatkanut aiheen käsittelyä Instagramissa myös yhteistyössä toimittaja Maria Veitolan kanssa. Heinonen

vaatii evankelis-luterilaista kirkkoa puuttumaan tiukemmin joidenkin sen sisällä toimivien lähetysjärjestöjen ja herätysliikkeiden toimintaan ja pyytämään anteeksi sateenkaarinuorten kohtelua.

Vaikka varsinainen eheytys, kuten yritykset muuttaa toisen seksuaalisuutta rukouksella, olisivatkin harvinaisia, niin esimerkiksi Sley:n opetus siitä, että homoseksuaalisuus on Jumalan luomistyön vastaista ja syntiä, voi johtaa muun muassa ”itse itsensä eheyttämiseen” ja mielenterveysongelmiin, kuten Heinosen kohdalla kävi.

– Toivoisin, että eheyttäminen tuomittaisiin kirkossa ja ymmärrettäisiin, kuinka laajasta ilmiöstä on oikeasti kyse. Kyse ei ole vain eheytysleireistä, vaan siitä, että kirkon sisällä on itsenäisiä organisaatioita, joiden mukaan homoseksuaa-

Milla Heinonen valmistui tänä vuonna teologian maisteriksi. Seuraavaksi suunnitelmissa ovat tohtoriopinnot, sillä hän tahtoisi tutkia anti-genderliikehdinnän ja uskonnollisen populismin yhteyttä.

16. heinäkuuta 2023, samana päivänä kun Helsingin Sanomat julkaisi Milla Heinosen haastattelun, Sley julkaisi sivuillaan kannanoton ”Emme syrji tai työnnä sivuun”.

Siinä Sley:n kotimaantyön johtaja Juhana Tarvainen sanoo, ettei järjestö eheytä tai hyväksy hengellistä väkivaltaa tai häirintää ja että tapauksiin puututaan. Hän myös korosti, että toimintaan ovat tervetulleita kaikki seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

Tarvaisen mukaan kannanottoa oli valmisteltu jo jonkin aikaa. Se liittyi Pride-viikkoon ja sen synnyttämään keskusteluun seksuaalivähemmistöistä ja siitä, mitä kirkko ja kristilliset järjestöt asiasta opettavat.

– Minä kirjoitin sen, ja siinä on myös tekstiä muualta nettisivuiltamme. Sikäli julkaisu osui hyvään saumaan, kun Milla Heinonenkin nosti näitä asioita esiin.

Tarvaisen tietoon ei ole tullut Sley:n toiminnasta muita tapauksia, joissa ihmisen seksuaalista suuntautumista olisi yritetty muuttaa rukouksen avulla.

– Vapaat suunnat ovat ehkä tunnetumpia tällaisesta. Luterilaiseen teologiaan ja meidän liikkeemme piiriin tällainen ihmisen muuttaminen ei oikein sovi. Jos ihmiset lähtevät muuttamaan toisiaan eikä anneta Jumalan toimia oman tapansa ja aikataulunsa mukaan, siinä on jotakin pielessä.

– Toimintamme tavoittaa 5 000 ihmistä viikossa. Niin kirkossa kuin evankelisissakin on tietysti monenlaista ihmistä, ajatusta ja tapaa harjoittaa uskonelämää.

Juha Heinonen on ollut pitkään Sley:n keskeisiä hahmoja ja työskentelee nuorisotyön johtajana. Myös äiti työskentelee järjestössä.

Milla Heinosella oli nuorena kuitenkin salaisuus: ala­ ja yläasteen taitteessa hän oli huomannut tykkäävänsä tytöistä. Se oli ristiriidassa sen kanssa, mitä hän oli oppinut, joten hän rukoili, että kiinnostus tyttöihin katoaisi.

– Jotkut väittävät, ettei vähemmistöistä ole edes puhuttu Sley:ssä tai ettei se ole mikään iso teema, mutta kun itse kuuluu vähemmistöön tai pelkää kuuluvansa, poimii ne jutut eri tavalla.

– Varsinkin tapahtumissa puhuttiin seurustelusta ja seksuaalisuudesta. Opetettiin, että pitää säästää itseään avioliittoon ja että homoseksuaalisuus ei ole Jumalan tahdon mukaista.

Sley:n opetuksen mukaan avioliitto on vain miehen ja naisen välinen asia ja homoseksuaalisuus on syntiinlankeemuksen seurausta. Voiko tällainen opetus mielestäsi altistaa eheyttämiselle?

– Sitä on mahdoton sanoa. Avioliittoasiaa opettaessamme olemme hienovaraisia. Tiedämme, että on myös vaikeita liittoja, eivätkä kaikki löydä sopivaa puolisoa. Osa elää yksin. Voi olla monenlaisia tunteita myös samaa sukupuolta kohtaan, ja niiden kanssa on elettävä koko elämä, eivätkä ne lähde vaikka kuinka yrittäisi.

– Opetuksemme siitä, mitä avioliitto on ja kenelle se kuuluu, nousee kristillisestä ja luterilaisesta perinteestä, Tarvainen sanoo.

Jääkö seksuaalivähemmistöön kuuluvalle tämän opetuksen mukaan muuta vaihtoehtoa kuin elää yksin ja selibaatissa?

– En voi suositella muuta vaihtoehtoa. Jos kirjaimellisen raamatuntulkinnan mukaan mennään, niin siellähän puhutaan miesten kanssa makaavista miehistä. Siinä ei puhuta tunteista vaan jonkinlaisesta fyysisestä kanssakäymisestä. Sillä tavalla minä ymmärrän tämän raamatunkohdan.

Tarvainen toivoo, että mahdolliset kokemukset häirinnästä, hengellisestä väkivallasta, eheytyksestä tai ahdistavasta käytöksestä tulisivat järjestön tietoon mahdollisimman pian, joko järjestön sivuilla olevan anonyymin nettilomakkeen kautta tai ottamalla asian esiin jonkun työntekijän kanssa.

Heinonen oli ystävystynyt Karkussa itseään hieman vanhempaan nuoreen, joka koki vahvasti, että hänen pitää toimia Heinoselle sielunhoitajana.

– Sley:ssä ei yleensä ole tällaista kulttuuria, mutta hän koki saaneensa Jumalalta sielunhoitajan tehtävän. Kun lähdin au pairiksi Italiaan, hän koki, että hänen roolinsa elämässäni tulisi korostumaan.

lisuus on syntiinlankeemuksen seurausta. Siitä seuraa eheyttämistä, Heinonen sanoo.

Hän kokee, että Sley:ssä vuosia mukana olleena hänen täytyy nostaa aihe esiin ja tehdä se julkisesti. Muuten mikään ei muutu.

– Olen odottanut vuosia, että joku puhuisi tästä. Olen nyt se ihminen, jota olisin itse kaivannut.

– Järjestöjä pitää käskeä. Ne eivät tule lopettamaan tällaista opetusta tai välittämään sateenkaarinuorista, ennen kuin niiden on pakko.

NYKYISIN AKAAN KAUPUNKIIN kuuluvassa Viia­

lassa kasvanut Milla Heinonen kävi lapsena kotiseurakuntansa toiminnassa. Riparille hän meni kuitenkin Sley:n omistamalle Karkun evanke­

liselle opistolle ja jatkoi toiminnassa vuosia sen jälkeenkin. Se oli luontevaa, sillä hänen isänsä

Toisaalta Heinonen oli murrosiässä alkanut ihmetellä joitakin asioita. Vaikka naisia on vihitty papeiksi vuodesta 1988, Sley:ssä naisten pappeuteen suhtauduttiin torjuvasti. Oudolta tuntui myös Sley:n ja muutaman muun järjestön vuonna 2011 lanseeraama Älä alistu! ­kampanja, jossa nuori nainen kertoi muuttuneensa biseksuaalista heteroksi lähdettyään seuraamaan Jeesusta.

LUKIOIÄSSÄ MILLA HEINONEN oli aktiivisesti mukana Sley:n toiminnassa ja tapahtumissa esimerkiksi juontajana. Päästyään ilmaisutaitopainotteiseen lukioon Tampereelle Heinonen oli kuitenkin tutustunut myös aivan erilaisiin ympyröihin ja ihmisiin.

– Elämä mullistui. Elin kahden maailman välissä – oli se maailma Karkussa ja uusi maailma Tampereella.

Italiassa Heinonen kävi uuskarismaattisen Hillsong­seurakunnan tilaisuuksissa. Siellä muutama seurakunnan johtotehtävissä toiminut ystävä rukoili, että hän pystyisi ”vastustamaan homoutta”. Kun Heinonen palasi Suomeen, hän meni toistamiseen Karkkuun kesätöihin ja kohtasi sielunhoitajan roolin ottaneen ystävänsä.

Sley:n kotimaantyön johtaja: ”Meidän liikkeemme piiriin ei ihmisen muuttaminen sovi”

Opetettiin, että pitää säästää itseään avioliittoon ja että homoseksuaalisuus ei ole Jumalan tahdon mukaista.

Milla Heinonen toivoo ihmisten ymmärtävän, että Raamattua voi tulkita monella tavalla. Näkemyserot juontavat juurensa siihen.

– Minun oli pakko kertoa, että minulla oli ollut lyhyt juttu naisen kanssa. Hän sanoi, että pystyn vastustamaan asiaa ja että Jumalassa olen vahvempi.

Ystävä rukoili, että homous lähtisi pois.

– Sitä hetkeä en tule ikinä unohtamaan. Muistan, kun kävelin ulos siitä rakennuksesta. Tuntui, että tässä tapahtui jotakin väärää, mutta samaan aikaan ajattelin, että ehkä tämä asia on nyt sitten hoidossa.

– Suurin toiveeni oli, että rukous toimisi, mutta samalla se rikkoi jotakin minun ja ystäväni välillä.

VUOSI 2018 OLI merkityksellinen. Milla Heinonen kertoi läheisilleen kuuluvansa seksuaalivähemmistöön, muutti Helsinkiin ja aloitti yliopistossa teologian opinnot.

– Vanhempani ottivat kaapista tuloni tavallaan kivasti, eivätkä ainakaan suuttuneet yhtään. Toisaalta tuntuu, että he ottivat sen vähän kuin synnintunnustuksena, kuin olisin tehnyt jonkin ikävän asian.

Heinonen irtaantui Sley:stä. Hengellisen yhteisön taakse jättäminen ei tarkoittanut suurta uskonkriisiä.

– Ehkä Hillsongissa käymisen ansiosta olin lukenut Raamattua ja oma jumalasuhteeni oli alkanut korostua. Olin tajunnut, että suhde Jumalaan ja käsitys hänestä voi muuttua.

Opintojen ja kirjallisuuden avulla Heinoselle vahvistui ymmärrys siitä, että on monia tapoja tulkita Raamattua. Myös ajatus siitä, että usko ja uskonto ovat kaksi eri asiaa, antoi rauhaa.

– Vaikka en hyväksyisi kaikkea, mitä uskonnon nimissä on tehty, voin silti uskoa.

ASUESSAAN HELSINGIN KRUUNUNHAASSA Milla Heinonen kävi toisinaan messussa Helsingin tuomiokirkossa.

– En hakenut yhteisöä, mutta siellä tuli turvallinen ja hyvä fiilis.

Helsingissä hän alkoi huomata, että myös kirkossa tehdään pioneerityötä yhdenvertaisuuden eteen.

– Seuraan monia pappeja somessa ja ajattelen välillä, että ihan hullua, että nuo sanovat tuollaisia asioita ja ovat pappeja!

– Yliopistopappi Late Mäntylän kasvot ovat minulle kuin iso halaus. Myös Marjut Mulari eli Pastori Maikki on sellainen. On tosi tärkeää, että pappeja kannustetaan tekemään sometyötä.

Harva nuori menee Tuomiokirkon messuun sunnuntaina.

Heinosen käsitys siitä, mitä kirkko voi olla, on muuttunut, mutta niin on käsitys Jumalastakin. Sley­vuosina Jumala tuntui olevan jyrkkä ja tuomitseva.

– Nykyään ajattelen, että Jumala on ennen kaikkea rakastava ja että häneen voi aina luottaa. Voin sen perustellakin, mutta ennen kaikkea se on kokemukseni.

Eheyttämiskokemuksiaan Heinonen käsitteli pitkään terapiassa. Hänen kokemuksensa puhuvat sen puolesta, kuinka haitallista eheyttäminen voi olla ja kuinka mahdotonta on yrittää muuttaa jotakin niin perustavaa laatua olevaa asiaa kuin seksuaalista suuntautumista.

– Lesboushan oli pahin pelkoni, mutta seksuaalisuus on kaikkea ideologiaa vahvempaa. Tein kaikkeni, mutten pystynyt sitä muuttamaan.

”KUTEN ARVATA SAATTAA, vaikein rasti mulle tulee kotoa. Isä ja äiti – rakastan teitä, mutta tämä nyt vaan täytyy tehdä. Ymmärsitte sen tai ette.” Helsingin Sanomien jutun ja Instagram­postaustensa jälkeen Milla Heinonen on saanut paljon viestejä samaa kokeneilta. Kokemukset liittyvät erilaisiin uskonnollisiin yhteisöihin ja taustoihin, mutta niissä on paljon samaa.

Jotkut ovat väittäneet, että hän kerjää huomioita, liioittelee tai leimaa ikävällä tavalla lähetysjärjestöt ja herätysliikkeet sekä vanhempansa.

– Tätä on yritetty kehystää niin, että vihainen nuori nainen yrittää kostaa isälleen. Ei kyse ole siitä. Olen antanut anteeksi vanhemmilleni ja ymmärrän, että he ovat tehneet parhaansa, eivätkä ole halunneet mitään pahaa. He ovat toisintaneet sitä opetusta, mitä ovat saaneet.

Samantapainen ajatus Milla Heinosella on laajemminkin.

– En ajattele, että konservatiivikristityt ovat pahoja ihmisiä. Toivon, että he ymmärtäisivät, että kyse on vain tavasta tulkita Raamattua Sitä en sen sijaan voi ymmärtää, jos se tulkinta menee lähimmäisen, oman perheenjäsenen tai ystävyyden yli.

Heinonen uskoo, että asiat voivat muuttua – ja että niiden pitää muuttua. Hän tahtoo pysyä kirkon jäsenenä ja muuttaa sitä sisältä päin.

– Jos ikinä menen naimisiin, haluan, että se tapahtuu kirkossa ja Helsingissä. Koen, että se symboloi niitä asioita, joita pidän tärkeänä ja joiden vuoksi en ole lähtenyt kirkosta.

– En halua luovuttaa kirkkoa sellaisille voimille, jotka käyttävät uskontoa lyömäaseena. Suomella ei ole varaa menettää kirkkoa. Pidän sitä taistelun arvoisena. ■

” Nykyään ajattelen, että Jumala on ennen kaikkea rakastava ja että häneen voi aina luottaa.

“Talon omistajat ovat hirveän ystävällisiä, jos huoneeseen tarvitsee esimerkiksi lisää varusteita. Puhelimella aina ilmoitetaan, milloin siivooja on tulossa. Mistä tahansa asioista saa soitella. Se, miten tällaiset yhteiset tilatkin on rakennettu meitä varten, kertoo jo paljon omistajista.”

”Pidän erityisesti yhteisistä päivistä ja tuolijumpasta, jonka talon palveluavustaja vetää. On hyvä, että on päivä, jolloin voi tulla kysymään tai kertomaan, mielen päällä olevia asioita.”

“Asunto on hyvin suunniteltu: löytyy paljon säilytystilaa, iso parveke ja valoisat huoneet. Hanat kiiltelevät niin, että vettä ei melkein kehtaa pirskottaa.”

”Pesutupa ja kuivaushuone ovat huikeat. Näiden lisäksi viereiseen K-marketiin on helppo mennä kävellen ja sieltä saa valmista tuoretta ruokaa ja leivonnaisia. Joka päivä on tuoretta tarjolla.”

Vuokra sisältää asumisen lisäksi:

Palveluavustajan viikoittaiset käynnit, asunnon siivouksen kerran kuussa, asunnon ikkunoiden pesun kerran vuodessa, yhteisen olohuoneen, saunan ja pyykkituvan käytön ilman eri maksua.

Talosta löytyy yksiöitä, yksiöitä alkovilla ja kaksioita. Kuukausivuokrat 924 €/kk – 1330 €/kk.

Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle: 010 315 4140.

Kuka?

Wenzel Hagelstam, 82, on Helsingissä asuva antiikki- ja taidekauppias. Hän tuli koko kansan tietoisuuteen Antiikkia antiikkia -tv-ohjelman asiantuntijana.

Mitä?

Keväällä ilmestyi Dan Kronqvistin kirjoittama elämäkerta Wenzel Hagelstam – antiikkikauppiaan muistelmat (WSOY).

Motto

Jokainen on vastuussa itsestään.

Wenzel Hagelstam on käymässä taidekaupassaan Lucakoiransa kanssa.

Koko kansan antiikkikauppias

Antiikki- ja taidekauppias Wenzel Hagelstam kutsuu itseään ikuiseksi etsijäksi. Lapsena hän kävi innokkaasti Pelastusarmeijan pyhäkoulua.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Wenzel Hagelstam pitää vielä yli kahdeksankymppisenä taidekauppaa Helsingin Kapteeninkadulla. Kauppa suorastaan pursuaa eri aikakausien taidetta. Hagelstam ei kuitenkaan ole itse kaupassa aamusta iltaan. – Työ taiteen parissa on minulle elämäntapa. Käyn myös usein katsomassa taidetta museoissa. Hagelstamille Helsingin eteläosat ovat rakkaita kotikulmia, mikä selviää keväällä julkaistusta elämäkerrasta Wenzel Hagelstam – antiikkikauppiaan muistelmat. Hänen lapsuudenkotinsa oli Bulevardilla, ja samassa talossa asui myös Cecilia-äidin sukua.

Äiti sairasti polion, minkä seurauksena hänen toinen kätensä halvaantui ja hän tarvitsi apua lastenhoidossa. Tehtävään palkattiin Vaasasta Helsinkiin muuttanut Karin Wilander.

Lastenhoitajasta tuli Hagelstamin perheen viidelle lapselle tärkeä ihminen.

– Lapsi toimii kuin koira eli hän kiintyy, kun joku hoitaa ja antaa ruokaa. Meille muodostui tavallaan äiti–lapsi-suhde, sillä Karin edusti jotakin maanläheistä ja oli aina läsnä. Suuren osan ajasta vietimme keittiössä hänen kanssaan.

Hagelstamin vanhemmat Cecilia ja Walther edustivat aikansa porvaristoa, ja heille tärkeitä olivat hyvät käytöstavat. Niinpä esimerkiksi ruokasalissa lasten piti aterialla teititellä vanhempiaan ja pyytää lupaa, jos halusi puheenvuoron. Karinin seurassa oli huomattavasti vapaampaa.

– Uskovainen Karin oli Pelastusarmeijan siviilisotilas, ja me lapset kävimme Pelastusarmeijassa pyhäkoulua ja partiota. Järjestön hengellisyys sopi ajatusmaailmaani, koska siellä keskityttiin käytännön toimintaan. Siitä kertovat tunnussanat ”soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa”.

– Pelastusarmeijalaiset kävivät tuohon aikaan Hakaniemen torilla laulamassa. Toimintaa kuvataan hyvin Aki Kaurismäen elokuvassa Mies vailla menneisyyttä.

SUOMI OLI SODASSA Venäjää vastaan, kun Wenzel Hagelstam oli pikkupoika. Pommitusten alettua Helsingissä lastenhoitaja Karin Wilander vei perheen neljä vanhinta lasta turvaan Vaasaan.

Kun tilanne paheni, Hagelstam ja hänen isosiskonsa lähetettiin sotalapsiksi Ruotsiin. Poika oli saanut Vaasassa tuberkuloosidiagnoosin, joten Ruotsissa hän joutui suomalaislapsille perustettuun lastenkotiin Huddingeen. Hoitajat ja lapset olivat suomenkielisiä, ja kotiin palattuaan Hagelstam oli unohtanut ruotsin, oman äidinkielensä.

Hänen oli aluksi hankala sopeutua ruotsinkielisiin kotioloihin.

– On vaikea sanoa, mitä lapsen psyykessä tuollaisessa tilanteessa tapahtuu. Ruotsin kieli kuitenkin palautui nopeasti, sillä eihän Etelä-Helsingissä kuullut tuolloin juurikaan suomea.

Lapsuuteen liittyy toinenkin erikoinen asia. Boheemia elämää Pariisissa viettänyt äidinisän veli, lapseton Goddert Wrede, adoptoi Hagelstamin, kun tämä oli 14-vuotias. Poika sai silti jäädä asumaan perheensä luokse Helsinkiin.

Adoptioisäänsä ja muita sukulaisiaan Hagelstam tapasi kesäisin Arrajoen kartanossa Nastolassa. Hänen vanhemmillaan oli lähistöllä oma kesäpaikka, jossa oli 30 hehtaaria peltomaata.

– Kasvatimme siellä ruokaa talvea varten. Me lapsetkin osallistuimme erilaisiin maatöihin. Iltaisin vietimme aikaa sukulaistemme seurassa. Kiinnostavaa on, etten muista heidän riidelleen koskaan. En itsekään ole riidanhaluinen. Ehkä se on perua sieltä.

– Äitini puoleisen Wreden suvun humaani arvomaailma tuntui omalta. Suvussa arvostettiin taiteita ja ihailtiin köyhien ja vankien hyväntekijää Mathilda Wredeä, joka oli isoisäni serkku. Mutta meillä ei esimerkiksi kuunneltu musiikkia, koska isäni mielestä se oli turhuutta.

mutta vapaa-aikana hän kolusi antiikkikauppoja ja osto- ja myyntiliikkeitä.

Kun tietoa karttui ja Hagelstam tutustui alan ihmisiin, harrastus alkoi muuttua ammatiksi. Ensimmäisen liikkeensä hän perusti vuonna 1973 Helsingin Pietarinkadulle.

Hagelstamilla on ollut elämänsä aikana monta antiikki- ja taideliikettä sekä yhteyksiä eri puolille maailmaa.

– Työ on ollut kiehtovaa. Olen saanut tavata kiinnostavia persoonia. Työhöni on sisältynyt paljon myös kotien kuolinpesien arvioimista. Siinä hommassa on tullut juotua kahvia, hän sanoo. Suuren yleisön tietoisuuteen Hagelstam tuli, kun hän aloitti 1990-luvun lopulla asiantuntijana Antiikkia antiikkia -tv-ohjelmassa.

– Ohjelma teetti paljon työtä, mutta olen aina ajatellut, että sitä enemmän ehtii, mitä enemmän on tekemistä. Niistä ajoista on jäänyt hyvät muistot. Tämä iso harvaanasuttu maa ja sen historia ja ihmiset tulivat tutuiksi, kun kävimme tekemässä ohjelmaa melkein jokaisessa kirkonkylässä.

Antiikki- ja taidealan toiminta on muuttunut melkoisesti siitä, kun Hagelstam aloitti työt.

– Kun huutokaupoista tuli julkisia, kaikki saivat tietää esineiden myyntitiedot. Näin toimintaan tuli läpinäkyvyyttä. Vanhojen hyvien aikojen sijaan voikin puhua vanhoista huonoista ajoista. Erityisen hieno asia nykyään on netti. Sieltä saa kaikki tarvittavat tiedot, mikä säästää valtavasti aikaa.

RAHAA VOI LIIKKUA antiikki- ja taidekauppiaan työssä isojakin määriä. Wenzel Hagelstam sanoo kuitenkin, ettei raha ole hänelle tärkeä asia, ei myöskään tavara, vaikka kyse olisi niin sanotuista arvoesineistä.

– On selvää, että rahaa tarvitaan elämiseen. Silti tärkeämpää on mielenrauha, se, että viihtyy itsensä ja muiden kanssa. Se, mitä ihminen kokee ja näkee, ei ole mitattavissa rahassa.

Hagelstam viettää usein vapaa-aikaansa nykyisen vaimonsa Lenan kanssa mökeillään Lapissa ja Porvoon saaristossa. Varsinkin Lapissa Hagelstam rentoutuu. Siellä hän ei tarvitse kelloa.

– Luontoarvot ovat minulle tärkeitä: jos luonto menetetään, meillä ei ole mitään. Ihmisellä ei ole oikeutta tärvellä luontoa eikä kohdella eläimiä huonosti. Minusta esimerkiksi kirkon pitäisi ottaa enemmän kantaa näihin asioihin.

Hagelstam liittyi uudestaan kirkkoon mentyään naimisiin Lenan kanssa. Hänen kotikirkkonsa on Töölössä sijaitseva Olaus Petrin kirkko, josta hänelle on jo varattu uurnahautapaikka.

– Olen aina ollut kiinnostunut uskonnoista. Kutsun itseäni etsijäksi, sillä etsin koko ajan vastauksia olemassaolon kysymyksiin. Olen huomannut, että kun eri uskontoja edustavia ihmisiä tapaa henkilökohtaisesti, oppii ymmärtämään paremmin heidän taustojaan ja mielipiteitään.

TYÖ ANTIIKIN ja taiteen parissa sai alkunsa keräilyharrastuksesta. Lapsena Wenzel Hagelstam keräsi monen pikkupojan tapaan muun muassa tulitikkuaskien etikettejä. Aikuistuttuaan hän alkoi etsiä hauskannäköisiä vanhoja esineitä ostoja myyntiliikkeistä, joita oli 1950- ja 1960-luvuilla Helsingissä runsaasti.

1970-luvun alussa Hagelstam asui ensimmäisen vaimonsa Katyn ja kolmen lapsensa kanssa Göteborgissa, missä keräilyharrastus sai lisäpontta. Hagelstam työskenteli konepajalla hitsaajana,

Kuolemaan Hagelstam suhtautuu luonnollisena asiana. Hän arvelee sen johtuvan osittain työstään kuolinpesien arvioijana.

– Aiemmin kuolema näkyi yhteiskunnassa toisella tavalla, koska ihmiset kuolivat paljolti kotona. Kuolema oli läsnä eikä sitä siivottu näkyvistä.

Hagelstam sanoo, ettei kanna huolta kuolemastaan mutta kylläkin nuorista ihmisistä ympärillään. Lapsia on neljä ja lapsenlapsia kymmenen, joten heidän tekemisissään riittää seurattavaa. ■

” Rahaa ja tavaroita tärkeämpää on mielenrauha, se, että viihtyy itsensä ja muiden kanssa.

Uskonnollisuus parantaa

Yhteisöllisyys ei yksin riitä selittämään uskonnollisuuden myönteisiä vaikutuksia.

Myös rukoileminen ja uskonnon kokeminen tärkeäksi lisäävät hyvinvointia.

Uskonnollisuus lisää henkistä hyvinvointia, ja uskonnolliset ihmiset ovat keskimääräistä onnellisempia.

Nämä tiedot käyvät ilmi teologian tohtori ja psykologian väitöskirjatutkija Harri Koskelan ja psykologian emeritusprofessori Markku Ojasen tutkimusartikkelista Uskonnollisuuden yhteys hyvinvointiin, onnellisuuteen ja pahoinvointiin. Artikkeli julkaistiin keväällä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan hyvinvointiraportissa.

– Media keskittyy usein uskonnollisuuden kielteisiin vaikutuksiin, mutta perehtyminen faktatietoon poistaa vääriä käsityksiä. Tutkimusten mukaan hengellisyys ja usko ovat hyvinvointia tuottavia asioita, eivät pahoinvoinnin aiheuttajia, Koskela sanoo.

Uskonnollisuuden ja koetun hyvinvoinnin välistä yhteyttä on selvitetty sekä kansainvälisessä että suomalaisessa tutkimuksessa. Yhdysvalloissa tietoa hyvinvoinnin ja uskonnollisuuden välisestä yhteydestä koottiin vuonna 2001 ja uudelleen vuonna 2012. Neljässä viidestä asiaa selvittäneestä tutkimuksesta löydettiin uskonnollisuuden ja hyvinvoinnin välillä myönteinen yhteys.

Hyvinvoinnilla tutkimuksissa tarkoitetaan mielenterveyttä parantavia asioita. Hyvinvoivan ihmisen elämää kuvataan ehyeksi ja täyteläiseksi.

Hyvinvointiin liitetään myös onnellisuuden, ilon, tyytyväisyyden ja mielihyvän kaltaisia asioita. Koettu hyvinvointi tarkoittaa ihmisen myönteistä arviota ja kokemusta omasta elämästään.

Koskela toteaa, että uskonnollisuuden vaikutus jakautuu. Pääsääntöisesti uskonnollisuus parantaa henkistä hyvinvointia ja terveyttä, mutta epäterveissä ja autoritaarisissa uskonnollisissa yhteisöissä oleminen lisää pahoinvointia.

– Hyvinvointia tukee sellainen uskonnollisuus, jossa ollaan vapaaehtoisesti ja jossa ihminen voi omana itsenään olla täysivaltainen yhteisön jäsen.

HARRI KOSKELA tekee parhaillaan terveyspsykologian alaan kuuluvaa väitöstutkimusta, jossa hän on laajan aineiston avulla selvittänyt uskonnollisuuden ja henkisen hyvinvoinnin yhteyttä Suomessa.

Koskela kartoitti uskonnollisuuden vaikutusta kuuteen hyvinvoinnin osa-alueeseen. Nämä ovat koettu hyvinvointi, innostuneisuus ja elinvoima, toiminnallinen hyvinvointi, tunne-elämän hyvin-

vointi, tukea antavat ihmissuhteet ja yhteisöllinen hyvinvointi.

– Yllätyin siitä, että koetun hyvinvoinnin ja uskonnollisuuden yhteys on maallistuneessa Suomessa varsin vahva, hän sanoo.

Sekä uskonnollisella osallistumisella että henkilökohtaisella uskonnollisuudella on niin vahva myönteinen yhteys koettuun hyvinvointiin, että se vastaa Koskelan mukaan suuruusluokaltaan psykiatrisen sairauden, alkoholiriippuvuuden tai liikunnan vähäisyyden kielteistä vaikutusta.

Uskonnollisella osallistumisella kuten jumalanpalveluksissa tai muissa hengellisissä tilaisuuksissa käymisellä on tilastollisesti merkittävä tai erittäin merkittävä yhteys henkiseen hyvinvointiin. Poikkeuksen muodostivat innostuneisuus ja elinvoima, joita uskonnollisissa tilaisuuksissa käyminen ei lisännyt.

Yksityinen henkilökohtainen uskonnollisuus kuten rukoileminen liittyy myös merkittävästi henkiseen hyvinvointiin. Omakohtaisella uskonnollisuudella on myönteinen yhteys myös innostuneisuuteen ja elinvoimaan. Toiminnalliseen ja

tunne-elämän hyvinvointiin tilastollista yhteyttä ei sen sijaan löytynyt.

Koskelan mukaan hyvinvoinnin ja henkilökohtaisen uskonnollisuuden vahva yhteys kumoaa tutkijapiireissä elävän käsityksen, jonka mukaan yhteisöllisyys riittää selittämään uskonnon hyvinvointivaikutukset.

Kun Koskelan tutkimustuloksiin yhdistetään Suomen ja muiden Pohjoismaiden asema erilaisten onnellisuuskyselyiden kärjessä, voidaan hänen mukaansa piirtää kuva maailman onnellisimmasta ihmisestä.

– Tutkimusten valossa maailman onnellisin ihminen on kirkkokuorossa laulava suomalainen naimisissa oleva mies tai naimaton nainen, joka asuu ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, Koskela sanoo.

Kolmas uskonnollisuuden ulottuvuus, jonka yhteyttä hyvinvointiin Koskela mittasi, on yksityinen toiminnallinen uskonnollisuus, kuten Raamatun ja uskonnollisten kirjojen lukeminen, uskonnollisten ohjelmien seuraaminen ja netin käyttö hengellisiin tarpeisiin. Tällaisen uskonnol-

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI

parantaa henkistä hyvinvointia

kenikäisten, mutta erityisesti iäkkäiden ihmisten hyvinvointia.

OMAKOHTAINEN HENGELLISYYS vahvistaa tutkimusten mukaan toivon, elämän tarkoituksen, merkityksellisyyden ja pystyvyyden kokemuksia. Se edistää myönteistä ajattelua, optimismia ja elämän hallintaan liittyvää sisäisen kontrollin kokemusta. Uskontoon turvautuminen lisää siis resilienssiä eli psyykkistä kestävyyttä.

Voimakas uskonnollinen sitoutuminen on tutkimusten mukaan vahvin tunnettu nuorten masennusta ehkäisevä tekijä. Myös aikuisilla uskonnollisuus on yhteydessä vähempään masentuneisuuteen. Elämää uhkaavan fyysisen sairauden kohdatessa henkilökohtainen uskonnollisuus voi nousta jopa perhettä ja ystäviä tärkeämmäksi selviytymiskeinoksi.

Uskonnollinen kasvatus edistää tutkimusten mukaan onnellisuutta, vaikka uskonnosta olisi vieraannuttu lapsuuden jälkeen. Uskonnollisen kasvatuksen saaneet mutta siitä vieraantuneet ovat keskimäärin onnellisempia kuin kääntymyksen kokeneet ihmiset, jotka eivät ole saaneet uskonnollista kasvatusta.

Artikkelissaan Markku Ojanen ja Harri Koskela arvioivat, että yleensä uskonnollisen kodin lapsi saa elämästä myönteisen kuvan, ellei perheen uskonnollisuus ole kahlitsevaa ja tuomitsevaa.

MAALLISTUNEIMMAT eli vähiten uskonnolliset maat sijoittuvat säännöllisesti kansainvälisten hyvinvointivertailujen kärkeen. Tämä pätee myös Suomeen, joka lukeutuu muiden Pohjoismaiden tavoin maailman 10–20 sekulaareimman maan joukkoon.

tuaan parantaakseen ryhtyä vähän uskonnollisemmiksi.

– En voi suositella sitä, että uskonnollisuutta ja hengellisyyttä käytettäisiin hyvinvoinnin tavoittelun välineenä. Tällainen pelurin ajattelutapa ei edes toimi, koska ulkokohtainen uskonnollisuus ei edistä hyvinvointia, hän sanoo.

– Kokonaan toinen tilanne on silloin, jos ihminen löytää hengellisyyden tai kristillisen arvomaailman esimerkiksi henkilökohtaisen kriisin yhteydessä.

Kansainvälinen tutkimus selittää uskonnon ja hyvinvoinnin myönteistä yhteyttä useilla syillä, jotka liittyvät elämäntapaan ja uskonnollisten yhteisöjen tarjoamaan sosiaaliseen tukeen.

Niinpä moni ajattelee, että uskontojen merkityksen väheneminen on tavoiteltava asia. Markku Ojanen ja Harri Koskela kiinnittävät huomiota siihen, että lähes kaikki hyvinvointimittauksien kärkimaat ovat olleet vuosisatojen ajan kristinuskon vaikutuspiirissä.

– Kristinusko on vaikuttanut syvällisesti näiden maiden suotuisaan kehitykseen. Yliopistot, koululaitos, sairaanhoito, sosiaalihuolto ja yksilön arvo, Koskela listaa kristinuskon parhaita hedelmiä länsimaisissa yhteiskunnissa.

Ojanen ja Koskela pitävät maallistumista edistävää yhteiskuntapolitiikkaa kuten koulujen ja seurakuntien yhteistyöstä luopumista vahingollisena. Tutkijat varoittavat, että vieraantuminen kristinuskon arvomaailmasta voi vähentää erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia.

lisuuden yhteys hyvinvointiin on huomattavasti vähäisempi.

HYVINVOINTITUTKIMUSTEN tulosten yhteydessä esitetään usein toimintasuosituksia: jos haluat voida paremmin, toimi tällä tavalla. Harri Koskela varoo tekemästä sellaista johtopäätöstä, että maallistuneiden ihmisten kannattaisi elämänlaa-

Uskonnolliset ihmiset tupakoivat sekä käyttävät alkoholia ja huumeita yleensä vähemmän kuin muut, ja heillä on keskimääräistä parempi fyysinen terveys. He eroavat myös puolisoistaan muita epätodennäköisemmin.

Uskonnollisten yhteisöjen tarjoama tuki auttaa niiden jäseniä selviytymään elämän vaikeuksissa. Osallistuminen jumalanpalveluksiin, erilaisiin ryhmiin ja vapaaehtoistoimintaan lisää kai-

– Toivon, että koulumaailmassa ei pyrittäisi uskontoneutraaliuteen, vaan pidettäisiin esillä positiivisen uskonnonvapauden merkitystä. Samalla ymmärrämme, että katsomusten moninaisuus on todellisuutta. Piilovaikuttamista ei saa harjoittaa, vaan katsomuskasvatuksen pitää olla sensitiivistä ja vanhempien kasvatusoikeutta kunnioittavaa.

– Oma tulkintani on, että jos yhteiskunnassa katkotaan kristinuskoon liittyviä juuria, elämää suojelevien arvojen tilalle voi tulla kilpailullisia ja minäkeskeisiä arvoja, Koskela sanoo. ■

Maailman onnellisin ihminen laulaa kirkkokuorossa ja asuu ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.

Sananvapaus edellyttää sananvastuuta

2000 VUOTTA sitten kirjoitettu Raamatun sana on yhä ajankohtainen: ”Mutta kieltä ei yksikään ihminen pysty kesyttämään. Se on hillitön ja paha, täynnä tappavaa myrkkyä.” (Jaakobin kirje 3:8)

Sosiaalinen media on myrkyllisten kielten kanava. Kuka hyvänsä voi väärän henkilöllisyyden suojaamana levittää verkkokuplassa myrkyllisiä sanoja kenestä tahansa.

Valtiovarainministeri Riikka Purran Twitter-kirjoitukset ovat tästä esimerkki. Se, ettei hän ministerinä ole vetänyt johtopäätöksiä rasistisista kirjoituksistaan vuodelta 2019, ei ole omiaan vahvistamaan luottamusta häneen eikä myöskään maan hallitukseen.

Sanat eivät ole vain sanoja, joihin voidaan vastata sanoilla. Sanat ovat myös tekoja, joskus hyvin brutaaleja tekoja, jotka voivat murtaa ihmisiä ja loukata loppuelämäksi. Se, mitä me julkisesti sanomme, on voitava ymmärtää, ja siihen on myös voitava julkisesti vastata. Kun päästämme suustamme julkisesti rasistisia ilmaisuja, loukkaamme ja vahingoitamme toisia.

Sananvapaus lähtee siitä, että se, mitä me julkisesti sanomme tai kirjoitamme, on omiaan herättämään keskustelua ja saamaan aikaan muutoksia. Ei uhkaamaan eikä yllyttämään väkivaltaan. Laki luo rajat sananvapaudelle. Mutta me luomme myös itse rajat sille, mitä on soveliasta sanoa tai kirjoittaa ja mitä ei.

Sananvapaus ei toimi ilman sananvastuuta.

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Vastaanottajan nimellä lähetetyn lehden huomioarvo on taattu!

Viihdy myös tilapäisesti

Saga Käpylinna ja Saga Villa Kari tarjoavat laadukasta vuokra-asumista senioreille palveluiden keskellä. Tiesitkö, että meillä voit asua myös tilapäisesti valmiiksi kalustetussa asunnossa.

Saga Käpylinna 116 €/vrk/hlö ja

Saga Villa Kari 110 €/vrk/hlö

Hinta sisältää muun muassa päivittäisen lounaan, säännöllisen siivouksen, turvapuhelimen, palvelupäivystyksen, harrastustoiminnan sekä yhteisten tilojen käytön. Katso lisätiedot sagacare.fi/helsinki tai soita numeroon 050 432 9138.

Saga Käpylinna | Veräjämäki | Helsinki

Saga Villa Kari | Meilahti | Helsinki

Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään postitse osoitteellisena Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntien jäsentalouksiin, talouden vanhimmalle.

Painos

340 000 kpl

Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva @kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983

juha.kurvinen @kotimaa.fi

Hietaniemen krematoriokappelille haetaan

Vahtimestaria

Krematoriosäätiö s.r. ylläpitää Hietaniemen krematoriokappelia, jonka toiminta on yleishyödyllistä, ei voittoa tavoittelevaa.

Haemme vastuullista ja asiakaspalveluhenkistä vahtimestaria työsuhteeseen Hietaniemen Krematoriokappelille. Tehtäviin kuuluu mm, uurnien luovuttaminen, arkkujen vastaanotto sekä kappelin tilaisuuksiin liittyviä vahtimestarintehtäviä.

Työ edellyttää tietotekniikan perustaitoja sekä hyviä asiakaspalvelutaitoja. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi, mutta se ei ole pakollista. Työaika 40 tuntia viikossa.

Tarjoamme työtä mukavassa työympäristössä lähellä Helsingin keskustaa.

Hakuaika tehtävään päättyy 6.9.2023. Liitä työhakemukseesi ansioluettelo ja palkkatoive.

Lähetä hakemuksesi osoitteeseen Krematoriosäätiö, Lönnrotinkatu 32 D 49, 00180 Helsinki tai sähköpostilla mikael.wilen@krematorio.com 6.9.2023 mennessä

Lisätietoa tehtävästä antaa Mikael Wilén, puh. 050 569 5555

Olav S. Melin teologian maisteri, tietokirjailija, Helsinki Kirjoitus on julkaistu verkossa 20.7.

Kaikkeus on jumaluutta

OLEN KESKUSTELLUT ateistien kanssa ja pyytänyt heitä perustelemaan käsitystään, että kaikki alkoi alkupamauksella eli on ”nyhjäisty tyhjästä”, minkä vanha sananlaskumme väittää mahdottomaksi. Itse olenkin sitä mieltä, että kaikki, mikä nyt on, on ollut aina.

Tähän kaikkeuteen sisältyy aineen ja energian lisäksi kaikki muukin eli elämä, tunteet, koko henkisyytemme ja muuntumiskyky näiden olomuotojen välillä. Siis mekin olemme osa tätä kokonaisuutta.

Tätä kaikkeutta hallitsevalle alkuvoimalle voisivat ateistitkin antaa nimen ”Jumala”, vaikka kuvittelevat sen alkaneen olemattomuudesta eikä ikuisuudesta, kuten me panteistit ajattelemme.

Eero Oulasvirta 92 vuotta, Helsinki

Uskon armoon ja olen kiinnostunut tieteestä

SIRKKA-LIISA TUOMI pohdiskeli uskon ja tieteen suhdetta (K&k 25.5.). En itse näe suurta ristiriitaa tieteen ja uskonnon välillä. Myös armousko

menee mielestäni hyvin yhteen psykologian oppien kanssa.

Luen mielelläni tiedelehtiä ja löydän sieltä asioita, jotka vahvistavat uskoani Jumalaan ja Hänen poikaansa. Kun katselen tai luen maailmankaikkeudesta, huomaan ajattelevani, että on pakko olla jotakin suurempaa, joka on suunnitellut kaiken tämän suurenmoisuuden.

Parasta, mitä minä olen uskosta saanut, on armo. Armon turvin on hyvä elää. Ja Jumalahan on viime kädessä vastuussa minun uskostani. Pyhä Henki saa minut uskomaan.

Anja Toivonen Salo

Kärsimyksellä ei ole tarkoitusta helvetissä

POHDIN EDELLEEN vallalla olevaa käsitystä, jossa pahaa tekevä tai Jumalaan uskomaton ihminen joutuu helvettiin. Aihe kiinnostaa rikoksen ja rangaistuksen näkökulmasta. Ihmisten täytyy tietää rangaistuksista, jotta ne ehkäisisivät rikoksia.

Oikeustieteessä niin sanottu peloteteoria painottaa rangaistuksen pelkoa rikosten ehkäisyssä. Pelon luominen oli isossa roolissa menneiden aikojen mielikuvituksellisissa ja

julkisissa teloitusmenetelmissä, kuten ristiinnaulitsemisessa ja roviolla polttamisessa.

Mutta helvetistä kukaan ei pääse pois. Mihin siellä palavien ihmisten kärsimys johtaa? Mikä on sen tavoite?

Kipuhan on elämän kannalta siunaus – se ohjaa kaikkia tuntevia olentoja käyttäytymään niin, että elämä jatkuu. Tulehtunut hammas ohjaa hammaslääkäriin.

Helvetin ikuinen tuli ei kuitenkaan ohjaa siinä palavaa mihinkään. Parannus ei enää auta, eikä eläviä voi palata varoittamaan. Kärsimyksen tarkoitukseksi jää vain itse kärsimys, vailla merkitystä tai mieltä.

Vaikuttaa, että perinteisen tulkinnan mukainen taivaallinen oikeuslaitos on rikki. Helvetissä on järkeä, mutta ainoastaan ennen kuin sinne joutuu.

Janne Ojanperä

englannin ja arabian kielen tulkki ja kääntäjä, Vantaa

Maa on liian kallista

Lehtisaaressa

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS päätti 29.6.2023, että Vantaan seurakuntayhtymän perimä maanvuokra Lehtisaaressa ei ole kohtuuton.

Vantaan seurakuntayhtymä haluaa maaomaisuudestaan saman viiden prosentin tuoton sekä Helsingin keskeisiltä paikoilta että Vantaan entisistä peltomaisemista. Lehtisaaressa maa on arvostettu Helsingin kalleimmaksi, koska alue on meren ympäröimä. Tämä on johtanut siihen, että saaren vanhojen taloyhtiöiden maanvuokraosuus vastikkeessa on jopa 8–10 euroa neliömetriltä kuukaudessa. Lehtisaarelainen taloyhtiö vaati oikeudessa maanvuokran kohtuullistamista samalle tasolle kuin naapuritalollakin on Helsingin seurakuntayhtymän tontilla.

Uudisrakennusten alla oleva maa Helsingin kaupungin alueella hinnoitellaan ilman alennuksia, ja niissä tuotto ­ odotus on 3,5 prosenttia. Näin esimerkiksi merenrannalla Jätkäsaaressa ”markkinaehtoinen” maanvuokra on 3–5 euroa neliömetriltä. Juuri tätä tasoa taloyhtiö haki käräjäoikeudesta.

Helsingissä Vantaan seurakuntayhtymä on puhtaasti maksimaalista tuottoa hakeva kiinteistösijoittaja, jolla ei edes osana kirkkoa ole Helsingissä ”sosiaalista tarkoitusta”.

Mekkeri Anner Lehtisaari, Helsinki

Laajan valikoiman kristillinen kauppa Helsingissä

Ole kanssani tänään – 52 rukouskorttia

52 kaunista ja puhuttelevaa rukouskorttia. Lempeät rukoustekstit sopivat sekä henkilökohtaisen rukouselämän virikkeeksi että käytettäväksi erilaisissa ryhmätilanteissa. Jokaisessa kortissa on elämänläheinen rukous niin arkeen kuin pyhään. Tekstit käsittelevät iloa ja surua, toivoa ja kiitollisuutta.

19,90 (24,90)

Verkkokauppa: www.sacrum.fi

Kirja, jonka parissa voit etsiä ja löytää itsellesi sopivan tavan pohtia uskoa ja puhua henkilökohtaisesta uskosta. Millainen matkakumppani usko sinulle on? Kirja on osin itse täytettävä ja kauttaaltaan upeasti kuvitettu.

23,20 (28,00)

Helmiristiriipus

Kotimainen hopeinen riipus. Ristiä koristava kukka, jonka keskellä on valkoinen helmi, on kaunis ja puhutteleva yksityiskohta muuten klassisessa ristiriipuksessa. Ristin symboliikka luo merkityksellisen korun, joka on samalla tyylikäs ja ajaton. Mukana hopeinen ketju. Korkeus 2 cm.

65,00

Yhteisvastuu Korvakorut

Yhteisvastuukorvakorut on valmistettu käsityönä Suomessa. Yhteisvastuumerkki on PEFC- ja FSC-sertifioitua koivuvaneria, koukkuosa nikkelivapaata kirurginterästä. Koruosan koko n. 35 x 35 mm.

20,00

Pirjo von Essen, Marika Tynnilä Oman uskon ystäväkirja

hopeaa

Hammashoitoa

09 23 174

MAKSUTON ARVIOINTIKÄYNTI

Fabianinkatu 31 C, 4 krs. 00100 Helsinki www.betterbite.fi

1 2 0 0 €

Hammasklinikka

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila

Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta • katutasossa • esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesit edullisesti ennen juhannusta! Erikoistumisopintonsa suorittanut hammasteknikko Marko Puro valmistaa näyttötyönä kokoleuan hammasproteesit.

Tiedustelut ja varaukset 020 730 7260

Oiva hammas • Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki • Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki •Matinraitti 14, 02230 Espoo.

Hautauspalveluja

Hammaslääkärikeskus

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000

HAMMASTEKNIKKO

24 h

HELSINKI

FORUM p. 010 76 66620

ITÄKESKUS p. 010 76 66590

KALLIO p. 010 76 66500

MALMI p. 010 76 66630

TÖÖLÖ p. 010 76 66530

ESPOO

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640

LEPPÄVAARA p. 010 76 66610

TAPIOLA p. 010 76 66570

VANTAA

MYYRMÄKI p. 010 76 66600

TIKKURILA p. 010 76 66560

KERAVA p. 010 76 66550

HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

hautakivityöt 09 628 398

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä 540€

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen). Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Hammaslääkäriasema

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Ostetaan

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET

Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY

Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Myydään

HYVÄÄ MULTAA!

Leikkihiekat, sepelit. Toimitettuna pienellä autolla. P. 0500 450 420. www.jvlammi.fi

OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA

-KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT

YM YM. SOITA ROHKEASTI 040 0218 225

SEPPO JA SARI

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Vuokrata halutaan

Mies opettaja teologi 50-v. haluaa vuokrata yksiön: Helsinki viim. 1.10. - P. 041 524 4082

Vuokralle tarjotaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Ostamme uusia ja vanhoja autoja Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohtoniemi Oy p. 050 321 4623.

Ostetaan

kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Palveluja tarjotaan

KOTIOPTIKOT

Pientä kotiapua tarjotaan!

Helsingin alueella!

- asioiden hoitamista

- pientä siivousta ja järjestelyä

- seurustelua

0400-504 063, Eino 0400-440 179, Seppo

Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä.

P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Hyvinvointia Arjesta

○ Kauppa- ja saattoapua

○ Omaishoidon vapaat ○ Kotiapua

○ Seuraksi ulkoilemaan

Kotitalousvähennys 60 %

www.hyvinvointiaarjesta.fi

Paula Sallinen 040 142 6574

Lakipalveluja

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY

Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu.

050 547 0101 Jukka Vasarainen

0400 805 323 Jari Lehto

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1

puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy

puh. 09 477 0680

www.norros.com

Edunvalvontavaltuutukset 180 €

Testamentit 180 €

Perunkirjoitukset 560 €

Ositukset ja perinnönja ot 560 €

Lakitoimisto JPH | 040 557 3578 | toimisto@perheasiat.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi

p. 050 464 2930

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti

P. 050 926 6203

Ok-talojen ja pienkiinteistöjen sähkövikakorjaukset 37 €/h + alv. Työstä kotitalousvähennys. P. 040 145 8822.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

Eläkeläisille, leikkaus 18-25 €, permanentti tai väripaketti 75 €

P. 045 238 6356, Hämeentie 38.

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Siivouspalveluja

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

ke 16.8. klo 18 Hiidenkiviseurat Klaukkalan kko, Ylitilant.6; laulu E. Ruuttunen. la 19.8. klo 15 seurat Hyvinkään srk-kesk., Hämeenk. 16. su 20.8. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6C, Vihti. ke 30.8. klo 18 Seitsemän srk körtti-ilta, Velskolan leirikesk., Vääräjärvent. 2, Espoo. klo 18.30 Helsingin, Vantaan ja Sipoon yht. kesäveisuut Östersundomin kko, Kappelit. 65; laulu L. Myllymaa. to 31.8. klo 18 Vantaan yht. svseurat Tikkurilan kko, Asemat. 12 a.

Helsingin Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa!

Seurat kuunneltavissa myös hry.fi.

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Rakennusala

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Kiinteistönvälitystä

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset edullisesti, usean vuoden kokemuksella. Yst. Anni 046 888 8440

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy

www.mrautanen.com

Avoin työpaikka: Viestinnän pastori

Papin työtä ja viestintää yhdistävä monipuolinen virka auki idyllisessä Porvoossa. Huomioimme myös teologian maisterit, jotka ovat suorittaneet pappisvihkimykseen riittävät opintokokonaisuudet. Palkkaus: vaativuusryhmä 602. Lisätietoa ja haku KirkkoRekryssä, hakuavain 959.

Paikkoja avoinna

LISÄÄNTYÄ

JEESAAVIA

PIRKANMAALLA

JEESUSKIN

VICTORIA

KÄTEISVAROISTA PYYNTIIN

KOLMIO NELIÖ

luuskat

KALARUOASTA KURKKUUN

putsattavia

NURIN MENNYT FARMI

raataa

AKAA TEET

DAAVIDIN ISÄ ILMAN TUOKSUA VETELIN VIERESSÄ

JUOMIA

PEILIIN E

NICON LÄHEINEN

kiitos tuokio

UHRI KEKE RUOTSITAR I P TÄTI TRAP S AROMITON

LÄ HTÖPASSIT ESIKUVA

KUVA KOKKI HAIT HOME

PILAA RUOAN

ASUNNOT ISLAM KAAVIN

MONEN USKONTO SOTATOIMI

LU M EEN " "

SEOS PURRA LATU NISÄ

-T

RAUHANEN PÄÄTÄ

MANAILU ILMISELVÄ

SADATUS KIISTATON E

KOKEISIIN PÄNTTÄÄVIÄ

VAAHTERAMÄEN RENKI

TULIVUORISSA VÄRIAINE

A E K K NUTI HENNA

PELTONEN SEURAPELI

SIELLÄ TIKRIT

MUSTANMEREN HELMI

TANAKAHKO TAUSKI U B

A ITA U KSIA B

JEESUS SEURAAJILLEEN

SIIVOOJALLA 5 0 d l

A K TARHAT T MOPPI

VIRSISSÄ JIMMY

ITKUT NAALI MELODIAT

VÄÄNÄNEN ÄÄNNÄHTÄJIÄ

LAUKKAA

RUOTO KARI NELI E I

TUR KKILAI STA VIINAA

KOSKIPAIKKA VESIHÖYRYJÄ

KURJISTA PÖNTTÖ

A R IMATRA ASUT SAKU

-VUOSI

LÄHEISISTÄ

KRUUNU TISKIT R SUKU

LÄTKÄLEGEN DA KOIVU KONEESEEN

SATUSETÄ TYHJIÖ VÄRI BEHM

ANDERSEN ALASAKARAT

IKKUNA RAOT RITA A T

LIAT H I KOVIN TUTTU

M N TATAR Ä ÄITI U

ANTURAT VAASA KONALA

TEAT JANA JÄNNÄ NILA

ORJATAR RUOTU VIISUT NOAH TILA SÄTKÄ TATE

27.8.

Päivän evankeliumissa ( Matt. 12:33–37)

Jeesus vertaa ihmisten tekoja puiden hedelmiin.

Äidin poika

ELOKUUN 27. päivänä muistetaan läntisen kirkon merkittävimmän kirkkoisän ja tärkeän teologin Augustinuksen äitiä, pyhää Monicaa. Omaelämäkerrallisessa teoksessaan Tunnustukset Augustinus kertoo nuoruuden etsinnöistään ja paluustaan äitinsä uskoon. Äidin ja pojan suhde oli läheinen. Augustinus kuvaa Monican rukoilevana, huolehtivana ja poikansa harharetkiä tuskailevana äitinä. Tunnustukset päättyy haikeisiin tunnelmiin, kun Augustinuksen perässä PohjoisAfrikasta Italiaan tullut Monica kuolee vuonna 387. Hän ehtii kuitenkin nähdä, miten hänen rukouksensa on kuultu, kun poika ottaa vastaan kasteen.

Hedelmästään puu tunnetaan Kiitoshaaste

Oikealla tiellä oleva tuottaa ympäristöönsä hyviä asioita. Jeesuksen mukaan hänen seuraajansa eli uskovaiset ihmiset voi tunnistaa siitä, että nämä harjoittelevat hyvyyden valitsemista.

Sana harjoitella on tässä yhteydessä tärkeä. Monella on kokemusta uskovista, joiden puhe rikkoo ja saa aikaan haavoja. Monella on kokemusta hengellisen tien kulkemisesta, jossa hyvä yritys menee pieleen. Puiden kielellä: jokin oksa saattaa olla aivan kuollut, vaikka toisesta saa hyvää satoa.

Jeesus puhuu hyvyyden varastosta, joka hyvillä ihmisillä on. Sellainen ei tipahda taivaasta vaan kasvaa tunnistamalla oman toimintansa seurauksia ja korjaamalla sitä, mikä vaikuttaa muihin huonolla tavalla. Niin kauan kuin elää, voi valita aina uudelleen hyvyyden.

Puut kasvavat ja tuottavat hedelmiä, kun ne saavat ravinteita, vettä ja valoa. Jumalan rakkaudessa kylpeminen antaa kaiken tarvittavan uskon tietä kulkevalle.

Jumalan hyvyyden hedelmiä voi opetella tunnistamaan omassa elämässään. Joskus hedelmä on odottamaton rauhan tunne, toisinaan sopivaan hetkeen osunut ilahduttava viesti. Joku voi kokea Jumalan ravitsevan kävelyllä metsässä.

Puu tunnetaan hedelmästään, sanoo Jeesus. Omenapuu tuottaa kukkien kauneutta ja pörriäisille eloa sekä maistuvia omenia, lajinsa mukaan. Oliivipuulla on pienet kukat ja hedelmät, jotka ovat tärkeä osa välimerellistä ruokavaliota. Puiden ja ihmisten maailmassa kukin tuottaa omanlaistaan satoa. Millaista hyvää sinä tuot ympärillesi?

KAISA KARIRANTA

Ihmisen on vaikea nähdä itseään ja omaa toimintaansa selvästi. Ole tällä viikolla peili hyvälle. Tunnista se hyvä, jota lähelläsi oleva ihminen tuo elämääsi. Kiitä häntä ja sano kiitoksesi myös tuntemattomalle hyvän tuojalle. Tunnustele, miltä hyvän huomaaminen tuntuu omassa sisimmässä.

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Hyvää pyhää

Tervetuloa Sacrumiin

Kirjailijavierailu

Sacrumin myymälässä maanantaina

28.8 klo 16.30

Olet tervetullut kuulemaan kirjailijoita ja osallistumaan keskusteluun! Kahvitarjoilu.

UT 2020

– Uusi testamentti 2020

Uusi, kiinnostava käännös välittää alkukielen merkitykset rikkaalla, ymmärrettävällä suomen kielellä. Käännös julkaistiin aluksi mobiilikäyttöön, nyt myös kirjana.

24,90 (27,90)

Vauvan oma Rapinaraamattu 2

– Kuule Isä taivaan

Mukavasti rapiseva kankainen vauvan ikioma Raamattu sisältää Jaakko Löytyn lastenvirren Kuule Isä taivaan pyyntö tää joka sanoittaa lapselle sopivasti rukouksenkoko maailman puolesta.

10,80 (12,00)

Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia

Ravisteleva kirja kertoo Raamatun käsikirjoitusten rikkaasta historiasta tieteellisellä otteella, viihdyttävästi ja uusiin näkökulmiin haastaen.

29,90

Rooma – opas pyhiinvaellukselle

Teos johdattaa syvällisesti mutta helppolukuisesti varhaiseen ja keskeiseen pyhiinvaelluskohteeseen. Samalla se tarjoaa kutsuvan kirjallisen matkan Rooman kiehtovimpien kohteiden äärelle.

23,90 (29,90)

Taskuvirsikirja

Kovakantinen, kestävä kirja sisältää myös lisävihkon uudet virret ja Katekismuksen. Erilaisia kansivaihtoehtoja!

15,10 (18,55)

Kristus Kaikkivaltias ikoni

Valmistettu Suomessa painokuvasta puutaustalle. Lakkapinta ja nahkainen ripustuslenkki. Koko n. 10x15 cm.

Myös muita malleja!

10,90

Yhteisvastuu

Heijastinvaljaat

Säädettävät, Yhteisvastuulogolla varustetut kestävät heijastinvaljaat.

15,00

Herran siunaus -riipus

Hopeinen koru, jossa Herran siunaus -rukous muinaishepreaksi. Sisältää myös hopeisen ketjun (45 cm).

Laatan koko 2,2 cm x 1,1 cm. Mukana tulee kortti, joka kertoo kääreiden historiasta.

59,00

Emil Anton, Antti Kruus

Ville Mäkipelto ja Paavo Huotari

Hyvinvointia tukee sellainen uskonnollisuus, jossa ollaan vapaaehtoisesti ja jossa ihminen voi omana itsenään olla täysivaltainen yhteisön jäsen.

17.8.2023

kirkkojakaupunki.fi

Vanha vala voimassa

Matti ja Ulla Mustonen menivät naimisiin Pyhän Laurin kirkossa

56 vuotta sitten. Tänä kesänä he uusivat vihkikuvansa.

Kuudes marraskuuta vuonna 1966 morsian piti Pyhän Laurin kirkon pihalla hunnustaan kiinni, ettei viima olisi vienyt sitä mukanaan.

Kirkkoon asteli vuosi sitten tavannut nuoripari.

– Olin silloin 19-vuotias, Ulla Mustonen sanoo.

– Minä olin 21. Minun piti kysyä hänen isältään lupa naimisiinmenoon, koska Ulla oli vielä alaikäinen, Matti Mustonen kertoo.

Tuohon aikaan täysi-ikäiseksi tultiin 21-vuotiaana.

Matti ja Ulla tapasivat 18. syyskuuta vuonna 1965 Helsingin Kulttuuritalolla, jossa nuoret siihen aikaan kokoontuivat.

– Matti haki minua heti ensimmäiseen valssiin.

– Ja viimeiseen, Matti toteaa ja hymyilee.

Ulla oli tullut tansseihin ystävänsä kanssa. Kun viimeinen valssi alkoi, ystävä huomasi pojan, joka oli hakenut Ullan ensimmäiseen tanssiin.

– Ajattelin, ettei se poika minua täältä takaa huomaa ja menin vähän lähemmäksi. Sitten hän haki, Ulla kertoo.

– Ulla kiinnitti huomioni ja ajattelin, että haetaan nyt häntä, kun tämä on viimeinen tanssi. Ja siitä se lähti.

– Seuraavana päivänä mentiin elokuviin, kertoo Ulla.

TÄNÄ KESÄNÄ 2023 Mustoset osallistuivat Vantaan seurakuntien kampanjaan. Ulla oli huomannut seurakunnan lehdestä ilmoituksen, jossa etsittiin pareja uusimaan vihkikuvansa.

– Kysyin Matilta, että ilmoitanko meidät kampanjaan mukaan. Eikä hän pistänyt ainakaan kauhean kovasti vastaan.

– Tai saattaa olla, ettet sinä kuullut sitä, sanoo Matti ja molemmat alkavat nauraa.

Vihkipäivänään vuosikymmeniä sitten Mustoset eivät käyneet erikseen valokuvattavana. Naapurin poika kuvasi heitä sekä kirkossa että kirkon pihalla ja juhlissa.

Tänä kesänä valokuvaaja Jani Karlsson kuvasi parin samassa paikassa kuin naapurin poika aiemmin.

Vihkivalojaan Mustoset eivät ole uusineet. Heillä on siihen hyvä syy.

– Vanha vala on voimassa!

MATIN JA ULLAN SUHDE eteni nopeasti. Jo jouluna he vierailivat toistensa kodeissa ja esittäytyivät vanhemmille. Matti asui Haagassa, ja Ullan koti oli Viherkummussa, nykyisessä Martinlaaksossa. Molemmat kävivät töissä.

Ulla muistaa kertoneensa työkavereilleen, että nyt hän on tavannut pojan ja menee hänen kanssaan naimisiin. Ulla oli siitä varma. Työkaverit sanoivat, ettei noin nuorena voi mennä naimisiin.

– Sanoin heille, että ei se siitä miksikään muutu, jos seurustelemme ensin viisi vuotta. Lopputulos on sama. Minkä takia asuisimme erillään, kun tulee halvemmaksi asua yhdessä?

– Ei siihen maailmanaikaan suvaittu, että muutetaan yhteen ennen avioliittoa. Ei sitä edes ajateltu.

Ulla miettii nyt, että hän tiesi yllättävän aikaisin haluavansa mennä Matin kanssa naimisiin.

– Kyllä naimisiinmeno aika nopeasti tuli, kun seurustelu oli niin tiivistä heti alusta lähtien, Matti sanoo.

Ennen suurempia suunnitelmia Matin piti käydä Ullan isän juttusilla.

– Ullan isä oli saanut sydäninfarktin ja hän oli vielä Meilahden sairaalassa. Kävin siellä pyytämässä Ullan kättä. Lupa tuli, ja rupesimme suunnittelemaan päivää, jona mennään vihille, Matti muistelee.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JOONAS BRANDT

KEVÄÄLLÄ 1966 Matti ja Ulla menivät kihloihin. Nuoripari haki ensin kuulutuksia väärästä seurakunnasta. Kirkkoherranviraston papereista ei löytynyt Ullan nimeä.

– Virastossa oli onneksi tuttu luokkakaveri töissä ja hän osasi neuvoa, että nimeni löytyy varmasti ruotsinkielisen seurakunnan listoilta. Isäni oli suomenruotsalainen.

Tuulisena hääpäivänä taksi kuljetti parin Pyhän Laurin kirkolle. Vihkipappina toimi Jukka Tuominen.

– En minä ainakaan jännittänyt. Sellaista tunnetta en ainakaan muista, että olisin jännittänyt, Matti sanoo.

Jännittämistä ei muista Ullakaan. Mutta tosi onnellinen hän oli ja ”kauhea kiire” oli päästä naimisiin. Sukulaiset siunailivat, että mitä siitä tulee, kun kakarat menevät naimisiin.

– Jotkut olivat sanoneet meistä isälleni, että ’joudut vielä monta kertaa lompakon avaamaan ennen kuin nuo ovat jaloillaan’. Se on jäänyt mieleen. Ihan niin kuin sekin, että minun luultiin olevan raskaana.

– Mutta kumpikaan ei pitänyt paikkansa: ei isä joutunut avaamaan lompsaansa, eikä kyseessä ollut pakkoavioliitto.

– Vuonna 1966 mentiin naimisiin ja ensimmäinen tytär syntyi vuonna 1968, Matti kuittaa.

Mustosten hääjuhlaa vietettiin hirsisessä Kestikartano ­ravintolassa Helsingin keskustassa. Nykyisin sen paikalla on World Trade Center.

– Juhlissa oli viitisenkymmentä vierasta ja he tulivat linja­autokyydillä. Juhlassa tarjottiin kanavoileipiä ja täytekakkua, Ulla kertoo.

Juhlien jälkeen Matin veli kuljetti avioparin mustalla kuplavolkkarilla kotiin Haagaan.

Häähumua luvassa

Hääyö-tapahtuma toteutuu nyt 15:ttä kertaa Vantaalla. Hääyötä vietetään perjantaina 15.9. Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vuoronumeroita vihkiajan varaamiseksi aletaan jakaa Pyhän Laurin kappelin, Pappilankuja 3, edessä klo 17.30. Vihkiaikojen varaus alkaa klo 18.

Ennakkoilmoittautumista ei ole. Mukaan pitää ottaa sormukset, molempien henkilöllisyystodistukset ja avioliiton esteettömyystodistus.

Esteettömyystodistus täytyy tilata viimeistään viikkoa ennen Hääyötä osoitteesta esteidentutkinta.fi, seurakunnasta tai keskusrekisteristä.

Esteettömyystodistuksesta tulee ilmetä, että molemmat kuuluvat kirkkoon, ainakin toinen on luterilainen ja luterilaisilla on rippikoulu suoritettu.

Vihkimisessä tarvittavat kaksi todistajaa löytyy seurakunnan puolesta, jos parilla itsellään ei niitä ole. Vihkitoimituksen saa tarvittaessa myös englannin kielellä.

Maistraatissa naimisiin menneet voivat saada Hääyössä kirkollisen siunauksen avioliitolleen. Vihkimistodistus mukaan.

Lisätietoja: vantaanseurakunnat.fi/haayo tai pappi Päivi Helén, p. 050 572 2666, paivi.helen@evl.fi tai pappi Terhi Viljanen,

Ullan mukaan avioliitossa kummallakin pitää olla myös oma elämä niin, ettei takerru puolisoon ja elä pelkästään toisen kautta. Sama pätee harrastuksiin.

– Ei pidä kulkea samanvärisissä verkkareissa. Ne voivat olla eriväriset. Voi päästää irti ja luottaa toiseen. Molemmilla pitää olla omia ystäviä ja omia menoja.

– Niin, mutta parilla pitää olla myös yhteisiä harrastuksia, Matti sanoo.

Ulla kertoo, että suurin vastoinkäyminen heidän yhteisellä polullaan on ollut nuoremman tyttären menettäminen. Hän kuoli 29 vuotta sitten 21 ­vuotiaana liikenneonnettomuudessa.

– Tyttären kuolema oli kova paikka myös parisuhteelle. Että surraanko tahoillamme vai surraanko yhdessä. Silloin teki tiukkaa, mutta onneksi suhteemme tiivistyi entisestään, jos sen enää oli mahdollista tiivistyä.

MATTI JA ULLA MUSTONEN ovat olleet naimisissa 56 vuotta. Matin mukaan suhde kestää pitkään, kun muistaa useasti laskea ainakin kolmeen.

– Meidän ikäpolvemme ihmiset eivät rupea jakamaan lusikoita ihan pienistä erimielisyyksistä. Tänä päivänä pariskunnat toteavat herkemmin, ettei tästä mitään tule, eikä ajatella asioita sen pidemmälle.

Mustosille hyvä esikuva parisuhteesta on ollut Matin vanhempien avioliitto. Ulla koki sen luottamusta herättävänä, että Matti oli saanut turvalliset lähtökohdat lapsuudenperheestään.

– Tutustuessani appivanhempiini huomasin, etteivät he riidelleet eikä alkoholi ollut mukana kuvioissa missään vaiheessa. Sen näki, että he välittivät toisistaan. ■

”

Ei siihen maailmanaikaan suvaittu, että muutetaan yhteen ennen avioliittoa.

ULLA MUSTONEN

Mitä vastaisit elämän merkitystä pohtivalle?

Hakunilan seurakunta saa pian uuden kirkkoherran. Kirkko ja kaupunki esitti ehdokkaille neljä kysymystä.

TEKSTI HANNA ANTILA

KUVAT VANTAAN SEURAKUNNAT

Valittiinpa Hakunilan seurakunnan kirkkoherraksi kumpi vain ehdokas, hän tuntee alueen hyvin. Virkaan ovat hakeneet Hakunilan seurakunnan pappi, kappalainen Harri Nurminen ja Hakunilan seurakuntaneuvoston jäsen, pappi Salla Poropudas, joka työskentelee Helsingin hiippakunnan hiippakuntasihteerinä. Luottamushenkilöistä koostuva seurakuntaneuvosto valitsee uuden kirkkoherran 24. elokuuta.

Kirkko ja kaupunki pyysi kirkkoherraehdokkaita vastaamaan tiiviisti neljään kysymykseen.

1. Miksi haluat Hakunilan seurakunnan kirkkoherraksi?

2. Millaisen kirkkoherran Hakunilan seurakunta sinusta saisi?

3. Vuonna 2029 Hakunilan läpi kulkee Vantaan ratikka. Miten tämä pitäisi ottaa huomioon seurakunnan toiminnassa?

4. Hakunilan kirkon yhteisöruokailuun tulee työkyvyttömyyseläkkeellä oleva ihminen, joka kertoo, ettei hänen elämällään tunnu olevan enää merkitystä. Mitä sanot hänelle?

Harri Nurminen

1. Kirkkoherrana voin vaikuttaa nykyistä paremmin seurakunnan tulevaisuuteen. Minusta seurakunta saa kirkkoherran, joka katsoo eteenpäin ja ymmärtää talouden realiteetit, jotta sen tulevaisuus voidaan turvata.

Uusi kaupunginjohtaja aloittaa

Vantaan uusi kaupunginjohtaja Pekka Timonen aloittaa työnsä 1. syyskuuta. Siihen saakka kaupunginjohtajana toimii Katri Kalske, joka palaa sen jälkeen kasvatuksen ja oppimisen toimialan apulaiskaupunginjohtajaksi.

Vantaan kaupunginvaltuusto valitsi uuden kaupunginjohtajan kesäkuussa, sillä Ritva Viljanen jäi eläkkeelle elokuun alussa.

Pekka Timonen on toiminut Lahden kaupunginjohtajana

Monikulttuurisuus on alueellamme haaste, mutta myös suuri rikkaus, jota haluan hyödyntää seurakunnan ja alueen ihmisten hyväksi. Yli 20 vuoden johtajakokemuksellani haluan rakentaa seurakuntaa, jossa jokainen työntekijä aloittaa työpäivänsä iloiten, johon ihmiset kokevat olevansa tervetulleita ja jossa

vuodesta 2018 lähtien. Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa Helsingin kaupungin kulttuurijohtajana, Valtioneuvoston kanslian pääsihteerinä, viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtajana, FinnAgora-instituutin johtajana Budapestissä ja Kaapelitehtaan toimitusjohtajana.

Käräjäoikeus: maanvuokra ei ole kohtuuton

Helsingin käräjäoikeus antoi tuomionsa Lehtisaaressa sijaitsevan kiinteistön maanvuokraa

jokaisen panosta arvostetaan.

2.

Olen asunut alueella pitkään ja ymmärrän, millaista on olla hakunilalainen. Olen kiinnostunut alueemme tulevaisuudesta ja hyvinvoinnista, minulla on hyvät verkostot ja teen mielelläni yhteistyötä kaikkien alueen toimijoiden kanssa. Haluan tuo-

koskevassa riita-asiassa 29.6. Käräjäoikeus hylkäsi kaikki taloyhtiön vaatimukset maanvuokrasopimuksen ehtojen kohtuullistamisesta.

Asunto Oy Hiidenkiukaan Salpa nosti kanteen Vantaan seurakuntayhtymää vastaan lokakuussa 2021.

Käräjäoikeuden mukaan asiassa ei ollut perusteita puuttua voimassa olevan maanvuokrasopimuksen vuokran määrään tai vuokrasuhteen päättymistä koskeviin ehtoihin. Maanvuokrasopimuksen sisältö ei käräjäoikeuden mukaan ole kohtuuton.

SAKARI MANNINEN/VANTAAN KAUPUNKI

Pekka Timonen aloittaa kaupunginjohtajana Vantaalla syyskuussa.

da seurakunnan toimintaa sinne, missä ihmiset ovat. Yhdessä voimme tehdä seurakunnasta paikan, jossa erilaiset ihmiset voivat kohdata turvallisesti toisensa ja kokea Jumalan rakkauden. Minulle usko on iloinen asia ja se saa näkyä. Ilosanoma kuuluu kaikille Hakunilassa ja ympäri maailmaa.

3.Mikäli Vantaan kaupungin teettämät selvitykset pitävät paikkansa, niin ratikka tuo alueelle runsaasti lisää asuinrakentamista ja työpaikkoja. Kaikille uusille tulijoille on tilaa seurakunnassa. Seurakunnan pitää vaikuttaa aktiivisesti siihen, että uudet asuinrakennukset eivät ole vain sijoittajille suunnattuja pieniä asuntoja, vaan niitä on myös lapsiperheille. Näin edesautetaan aluetta säilymään viihtyisänä ja monipuolisena.

4.Papille isot korvat ovat tärkeämmät kuin suuri suu. Kuuntelisin häntä niin pitkään kun hän haluaa kertoa tilanteestaan ja rohkaisisin häntä puhumaan elämästään. Mikäli hänen voimavaransa riittävät, ehdottaisin henkilökohtaista tapaamista. Jos tapaaminen onnistuisi, jatkaisin kuuntelua ja yrittäisin yhdessä hänen kanssaan miettiä, löytyisikö seurakunnasta hänelle mielekästä toimintaa tai tehtävää, joka toisi hänelle sisältöä elämään.

Salla Poropudas

1.Olen kasvanut Hakunilassa ja juurtunut tänne. Koko alueen yhteisö ja seurakunta ovat minulle rakkaita. Jäsenmäärän ja seurakunnan toimintaympäristön muuttuessa täällä tarvitaan sellaista osaamista, jota minulle on koulutuksen ja työkoke-

muksen kautta kertynyt. Moni on lähestynyt ja pyytänyt hakemaan tätä paikkaa. Johtajana haluaisin olla toteuttamassa Hakunilan seurakunnan alueella kirkon missiota yhdessä seurakuntalaisten ja työyhteisön kanssa sekä antaa takaisin jotakin siitä hyvästä, jota tältä yhteisöltä olen saanut.

tään kolmannes tulee kuulumaan kirkkoon. Olisi tärkeää kartoittaa minkälaista ja minkä ikäistä väkeä alueelle on tulossa. Lisäksi toiveita seurakuntaan ja sen toimintaan liittyen olisi kuultava myös muilta alueen asukkailta. Uskon, että jatkossakin alueellamme näkyvät ilmiöt tulevat koskemaan monikulttuurisuutta, yhteiskuntarauhaa, diakoniaa ja nuorisotyötä. Lisäksi toiveita saattaisi tulla yhteisön rakentamiseen, luontohengellisyyteen sekä muihin tuoreisiin hengellisiin avauksiin.

Erimielisyyden taustalla on uusi maanvuokrasopimus, joka tuli voimaan 1.1.2020. Yli 50 vuotta voimassa olleessa vanhassa sopimuksessa vuokra oli jäänyt huomattavasti jälkeen markkinavuokrasta.

Korson kirkossa tehtiin ilkivaltaa

Korson kirkossa tehtiin ilkivaltaa maanantai-iltapäivänä 31. heinäkuuta. Kirkkosalin lattialta löytyi kynttilöitä sekä lähetystyöhön tarkoitetun lippaan lukko ja kolikoita. On oletettavaa, et-

tä lippaassa olevia rahoja on varastettu.

Tapauksesta on tehty rikosilmoitus. Korson kirkkoherra Tuomas Antola kertoo poliisin tutkivan asiaa parhaillaan. Seurakunta pohtii mahdollisia turvallisuuteen tehtäviä parannuksia.

Myyrmäen kirkon korjaus edennyt hyvin

Myyrmäen kirkon peruskorjauksessa on päästy purkuvaiheesta uuden rakentamiseen. Ulkopuolella on tehty muun muassa

julkisivun ja vesikaton kunnostusta, sokkelin vesieristystä ja maanrakennustöitä. Sisätiloissa on puhdistettu ja kuivatettu ulkovaippaan rajoittuvia liitoksia. Myös työ- ja neuvottelutilojen väliseinät ovat jo lähes valmiit. Peruskorjauksen etenemisestä kerrotaan lisää avoimessa infotilaisuudessa Myyrmäen Virtakirkolla keskiviikkona 30.8. klo

17. Paikalla ovat muun muassa kirkkoherra Hans Tuominen ja projektipäällikkö Juha Paukkeri.

Yli 14 miljoonaa euroa maksava Myyrmäen kirkon korjaus-

2.Hakunilan seurakunta saisi minusta kuuntelevan, neuvottelevan, lämpimän, asiantuntevan, innovatiivisen, asioihin tarttuvan ja rukoilevan kirkkoherran.

3.Ratikan myötä Hakunilan seurakunnan alueelle on ennustettu muuttavan suuri määrä uusia asukkaita. Heistä luultavasti vähin-

urakka alkoi huhtikuussa. Valmista pitäisi olla kesällä 2024.

Toimintahäiriö pidensi tuhkausaikoja

Honkanummen hautausmaan krematorion uunissa oli 16. kesäkuuta toimintahäiriö, jonka vuoksi tuhkauksia on jouduttu siirtämään muualle. Honkanummen krematorion uunit ovat pois käytöstä mahdollisesti useita kuukausia. Vainajien kylmistä säilytystiloista yksi kärsi vahinkoja, kaksi tilaa on käytössä.

4.Aterian jälkeen ottaisimme kahvit ja istuisimme niiden ääreen juttelemaan. Kuuntelisin hänen elämäntarinansa, jos hän haluaisi sen kertoa. Lisäksi voisimme myös miettiä sitä, mikä tekee elämästä merkityksellistä ja rukoilla yhdessä, jos hän haluaa. Vakuuttaisin myös, että Jumalalle ja siksi myös seurakunnallemme jokainen on rakas ja merkityksellinen. Jos vapaaehtoistehtävät kiinnostaisivat, voisimme pohtia hänen toiveitaan ja vahvuuksiaan. Kirkolle hän on joka tapauksessa aina tervetullut.

Helsingissä Hietaniemen krematoriossa ja Malmilla tehdään nyt tuhkauksia kahdessa vuorossa seitsemänä päivänä viikossa, mutta tuhkausajat ovat silti pidentyneet. Odotusaika voi olla jopa neljä viikkoa hautaan siunaamisesta, kun se on normaalisti kaksi.

Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät omistavat yhdessä Vantaalla sijaitsevan Honkanummen krematorion. Malmin krematorio on Helsingin seurakuntayhtymän. Hietaniemen krematorion omistaa puolestaan Krematoriosäätiö.

Hakunilan seurakunta

Hakunilan kirkko:

Hakunilantie 48, 01200 Vantaa

avoinna elokuussa ma, ti, to klo 10–14, ke klo 10–15, su klo 11–14 p. 050 409 0500

Kirkkoherranvirasto:

avoinna kesällä 1.6.–31.8. ma–to klo 10–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta

Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset

YouTube: Hakunilan seurakunta

SoundCloud: Hakunilan seurakunta

Päivystävä pappi tavattavissa

ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507

Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA

Musiikkihetki Facebookissa joka toinen keskiviikko klo 12.

Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä

SoundCloudissa.

Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO

Hakunilantie 48, suntio p. 050 409

0500

Maanantaikirkko alkaa 28.8. klo

11, jatkossa joka maanantai.

Maanantain yhteisölounaat

alkavat 28.8. Kattaukset klo 11.30 ja klo 12.15 joka maanantai.

Vauvakahvila maanantaisin klo

12–14.

Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12.30. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki.

Päivähetki Raamatun äärellä parittomien viikkojen tiistaina klo

12. Jari Araneva.

Raamattupiiri kesätauolla, jatkuu

5.9.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo

18–20.30.

Perhekerho keskiviikkoisin klo

9–12.

Toivo Café keskiviikkoisin klo

13–15.

Messu su 20.8. klo 12. Harri Nurminen, Sari Kokkonen, Tuomas Heikkilä.

Hiljaisuuden retriittipäivä la 26.8. klo 10–18. Ohjaajat: Susanna Suutarla ja Mari Sydänvuori. Ilmoittautuminen: ti 22.8. mennessä, hiljaisuudenpaiva@gmail.com. Osallistuminen on maksutonta. Tarjolla keittolounas ja kahvi/tee.

Messu su 27.8. klo Tiina Palmu, Sini Nikku.

Diakoniatyöntekijät tavoitat p. 050 573 6277 sekä hakunilan. diakonia@evl.fi.

Kirkkoherranvirasto Hakunilan

kirkolla avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi. Suljettu keskiviikkona 23.8. Adressit myynnissä diakoniatyön hyväksi.

Päivystävä pappi on tavattavissa

Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507.

LÄNSIMÄEN KIRKKO

Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391

Perhekerho perjantaisin klo 9–12.

Kesätauolla, jatkuu 25.8.

Avoin muskari perjantaisin klo 10.

Kesätauolla, jatkuu 1.9.

Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10.

Säppi avoin keskusteluryhmä

tiistaisin klo 10.

Raamatun ja kahvikupin äärellä

tiistaisin klo 12.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa

tiistaisin klo 18.30–21. Kesätauolla, jatkuu 5.9.

Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21. Kesätauolla, jatkuu 5.9.

Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.

Русскоязычная библейская

группа по средам с 18 до 20

Messu su 20.8. klo 10. Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä.

Messu su 27.8. klo 10. Tiina Palmu, Sini Nikku.

MUUALLA

Puistomuskari Vaaralan talkookentällä pe 18.8. klo 10. Sini Nikku.

Lapsiperheiden iltakerho Kolohongan kerhotilassa (Pohjolantie 2, alakerta) torstaisin klo 17–19.

Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

Lapsikuoro Kuunloiste on alakouluikäisille lapsille tarkoitettu kuoro, joka harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 16–16.45. alkaen 16.8.

Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoroseikkailuun!

Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkoulussa olevien nuorten oma kuoro. Se harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 17–17.45. alkaen 16.8. Aurinkotanssissa on letkeä tekemisen meininki, johon jokainen nuori saa tulla omana itsenään.

Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa kanttori Sini Nikku. Lisätietoja sähköpostitse sini.nikku@evl.fi

Hämeenkylän seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450.

sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi.

www.hameenkylanseurakunta.fi

Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–17, puhelimitse, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys diakoniatoimis-

Menokasvo

Tutustu urbaaniin katutaiteeseen Myyrmäessä

Why So Myrtsi -tapahtuma pidetään Myyrmäen taiteiden yönä 24.8. Tapahtumaa järjestää omalta osaltaan myös Vantaankosken seurakunta. Hankekoordinaattori Jutta Hakala, tänä vuonna ohjelmassa on minikonsertti ja Muraalipyhiinvaellus. Mistä on kysymys?

– Järjestämme urbaanin pyhiinvaelluksen, joka houkuttelee pysähtymään kaupungin keskellä. Vaellus esittelee urbaania katutaidetta ja seuraa muraalitaideteoksia Myyrmäessä. Alue on Helsingin seudun ensimmäinen katutaidekaupunginosa ja täältä löytyy noin 70 isoa seinämuraalia ja pienempiä kohteita. Näistä vaelluksen varrelle on valikoitunut 10 muraalitaideteosta.

Minkä mittainen reitti Muraalivaeltajaa odottaa?

– Muraalipyhiinvaellus kestää noin 1,5 tuntia, ja sen reitin pituus on noin kaksi kilo-

metriä. Reitti on esteetön. Vaelluksen ohjaa seurakuntapastori Iiro Salminen.

Why so Myrtsi järjestetään tänä vuonna jo kahdeksatta kertaa ja se tarjoaa muun muassa liikuntaa, tiedettä ja monenlaista taidetta. Muraalipyhiinvaeltajat kokoontuvat Virtakirkolla. Miten tästä edetään? – Tapahtuma alkaa minipianokonsertilla, jonka jälkeen ensimmäinen muraali esitellään kirkkosalissa. Sitten lähdemme vaeltamaan.

OUTI ISOTALUS

Why so Myrtsi -tapahtuma torstaina 24.8. klo 17 Minikonsertti, jossa diakoni JukkaPekka Virtanen improvisoi pianolla omaa ja lainattua svengimusaa Virtakirkon kirkkosalissa kello 17 (Rajatorpantie 8). Muraalipyhiinvaellus: Konsertin jälkeen ensimmäisen muraalin esittely kirkkosalissa kello 17.15, jonka jälkeen lähtö vaellukselle. Pyhiinvaellus kestää noin 1,5 tuntia.

Jutta Hakala esittelee Virtakirkon kirkkosalin näyttävää muraalia. Taustalla olevan muraalin tekijät ovat Maikki Rantala & Essi Ruuskanen, Street Art Vantaa 2019.

tossa ti klo 9–11, p. 09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

Auratie 3

Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Jumalanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta. Diakoniatoimisto on suljettu 10.–20.8.

Messu su 27.8. klo 10. Miika Koistinen, Hannu-Pekka Heikkilä. Kirkkokahvit.

Miesten kirjallisuuspiiri ti 29.8. klo 18.

Yhteisen pöydän ruokailu keskiviikkoisin klo 11. Kauden ensimmäinen ruokailu 23.8.

Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12 ruokailun yhteydessä 23.8. alkaen.

Kirkkomuskariryhmät keskiviikkoisin 16.8. alkaen klo 9.15, 10 ja 10.45. Tiedustelut Terhi Kuoppalalta, p. 050 573 6356.

Kyläperhekerho perjantaisin 25.8. alkaen klo 9.30, ohjaajana Marika Weckman.

Tulossa! Sururyhmä alkaen ti 5.9. klo 13. Sururyhmä on tarkoitettu paikaksi, jossa on tilaa surulle. Ryhmässä voit puhua menetyksestäsi, surustasi ja kokemuksistasi luottamuksellisesti vertaisryhmän kanssa. Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 21.8. alkaen Anne Puumalalta, p. 050 367 5743 tai anne.puumala@ evl.fi.

CAFÉ PÄHKINÄ

Lammaskuja 2 A

Kahvila auki ma-pe klo 10–14. Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 30.8. klo 18.

Tulossa! Karaváki, pieni vene, kreikkalaisen tanssin kerho aloittaa ma 11.9. klo 18. Jaakko Kara ohjaa helpoimpiin kreikkalaisiin tansseihin.

LAMMASPOLKU 1

Aikuisten raamattupiiri to 31.8. klo 9.30.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO

Ilpolankuja 2

Kenian lähetyspiiri to 24.8. klo 11. Kyläperhekerho tiistaisin 22.8. alkaen klo 9.30, ohjaajana Marika Weckman.

Koululaisklubin vapaita paikkoja voi vielä tiedustella Terhi Kuoppalalta, p. 050 573 6356.

MUUALLA

Pägyn kyläperhekerho keskiviikkoisin klo 9.30 Niittyvillan Kohtaamispaikassa, Lammaslammentie 3.

Ohjaajina Sari Häkki ja Terhi Kuoppala.

Lammenrantajumalanpalvelus

Lammaslammella su 20.8. klo 10. Jaakko Kara, Hannu Lehtikangas. Helsingin palokunnan soittokunta. Yhteistyössä Hämeenkylän Lions Clubin kanssa.

Korson seurakunta

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie

4, avoinna ma–pe klo 9–14. Suljettu

18.8. korsonseurakunta.fi

Facebook: Korson seurakunta

Instagram: korsonsrk, nuortenkulma

Hautajaisten varaukset ma–pe klo

9–15, p. 09 830 6220

Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09

830 6550

Keskustelun papin kanssa voi varata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09

830 6554

Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p. 09 830 6554

Diakoniapäivystys elokuussa tiistaisin klo 11–12 diakoniatoimistolla

Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO

Merikotkantie 4

Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12.

Kesäjumppaa to 17.8. klo 10.30

kirkon sisäpihalla.

Perhekerho pe 18.8. ja 25.8. klo

9–11.30 lasten tiloissa. Keittolounas

2 e / perhe.

Messu su 20.8. klo 10, Ilkka Luukka, Minna Ruuttunen, Jussi Salonen. Kirkkomehut.

Perhekerho ma 21.8. ja 28.8. klo

12–15 lasten tiloissa.

Messu su 27.8. klo 10, Elina Aro, Ilkka Luukka, Enni Maaninka. Kirkkomehut.

Virtapiiri ma 28.8. klo 13 seurakuntasalissa. Juttuseuraa, kahvittelua ja ohjelmaa. Maksutonta, ei ilmoittautumista.

MUUALLA

Mölkkyä Ankkapuistossa to 24.8. klo 10.30. Säävaraus. Tiedustelut diakonissa Pia Olkkonen, p. 050 322 6560.

Kesäretki kulttuurin pariin to 31.8. klo 10.30. Tiedustelut diakonissa Pia Olkkonen, 050 322 6560.

Adventtiretki eli joulutori- ja kylpylämatka Tallinnaan, Tarttoon ja Pärnuun 4.–9.12. Hinta 670 e/hlö. Lisätietoja verkkosivuilla. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 09 830 6550.

KIRKONKULMA

Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta.

Kirkonkulma avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI

Surviaisenkuja 1

Perhekerho to 17.8., 24.8. ja 31.8. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL

Venuksentie 4

Muskariperhekerho ti 22.8. ja 29.8.klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30.

Rekolan seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi

Rekolan srk somessa @rekolansrk

Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15. p. 09 830 6220. Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi

Puhelinpäivystys ti klo 10–12, p. 09 8306706. Sannamari Niemi, p. 050 3290361. Siru Rantanen, p. 044 4220391. tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.

Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. vt. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706.

Ben Ahlroos, p. 050 535 2450

Hanna Paananen, p. 050 436 7712 Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO

Kustaantie 22, p. 09 830 6708

Perheolkkari ma klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä.

Silmukkasiskot ke klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi. Messu su 20.8. klo 10. Ben Ahlroos. Messu Foibekartanossa su 27.8. klo 12. Hanna Paananen ja HannaMaria Valve. Huom. Messua ei ole Rekolan kirkossa su 27.8. klo 10.

ASOLAN

SEURAKUNTATALO

Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedustelut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329.

Perheolkkari ti klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. Savityöpaja ke klo 12–14. Pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu on 1e/ kerta.

Asolan Silmukkaryhmä to klo16. Ryhmässä kudomme, virkkaamme tai askartelemme. Olet tervetullut myös ilman käsityötä, sillä tärkein-

tä on yhdessäolo. Seniorikahvila ma 28.8. klo 13. Mukavaa yhdessäoloa kahvikupin ääressä. Saamme vierailijaksi Muistiluotsi Astan. Omaishoitajien tukiryhmä ti 29.8. klo 13. Vertaistukiryhmä omaistaan hoitaville tai jos kokee olevansa omaishoitaja Ei ennakkoilmoittautumista. Lea Lindqvist kertoo aiheesta Oma hyvinvointi ja jaksaminen

MUUALLA

Toivoa naisille -ryhmä ke 23.8. klo 18–19.30. Lampirannalla, Tertunkuja 4b.

Nikkaristiapua Tarvitsetko apua kodin pienissä askareissa? Seurakunnan vapaaehtoiset nikkaristit auttavat kodin pikku askareissa Rekolan alueella. Heiltä voi pyytää apua esim. palovaroittimen asennukseen, lampun vaihtoon, taulujen ripustamiseen tai pihan haravointiin. Ammattimiesten töitä ei kuitenkaan tehdä. Apu on asiakkaalle maksutonta. Lisätietoja: kirkkoherranvirasto p. 09 830 6700 ma–to klo 9–14.

Tikkurilan seurakunta

Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi

Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi

tikkurilanseurakunta.fi

Facebook: Tikkurilan seurakunta

Instagram: @tiksinsrk

Twitter: @Tiksinsrk

Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com

Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten

ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202

Diakonia palvelee

Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköpostia voit lähettää diakonia.tikkurila@evl.fi. Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www.tikkurilanseurakunta.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO

Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko on auki kesällä 6.6.–15.8. ma–to klo

11–18 ja pe klo 11–15. 17.8. alkaen kirkko on auki pääsääntöisesti ti, to ja pe klo 12–15. Messu su 20.8. klo 12, Marja Eloranta, Johanna Toivonen, Samppa Laakso.

Luomakunnan sunnuntain messu su 27.8. klo 12, Johanna Jakonen,

Suvi-Maria Roine, Iina Katila. Folk Flow – Ingrid Rodebjer, viulu ja laulu sekä Barbara Ardenois, harmonikka to 31.8. klo 12. Pohjoismaisesta kansanmusiikista ammentava konsertti on inspiroitunut pohjoisesta luonnosta, kareliaanisesta kanteleimprovisaatiosta ja ruotsalaisesta karjankutsulaulusta. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

TIKKURILAN KIRKKO

Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna arkisin ma–pe klo 8–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi

Lauantaiset iltakellot klo 18 soittaa kanttori joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina carillonilla käsin klo 18. Soitto on kuultavissa Tikkurilan kirkon ympäristössä.

Keskiviikkokellot soivat keskiviikkoisin klo 13.45–13.55. Avoin Junnuolkkari 7–14-vuotiaille on auki kouluviikoilla Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10) ti klo 13–16.

Taaperokahvila to 17.8., to 24.8. ja to 31.8. klo 9.30–12 1–2-vuotiaille lapsille ja heidän aikuisilleen. Tarjoilu 1 e/aikuinen. Kielikerho – puhumme suomea to 17.8., to 24.8. ja to 31.8. Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10) klo 13–14.30. Kielikerhoon voi tulla alkavallakin suomen kielen taidolla, vaikka puhuisit vain muutaman sanan suomea. Tervetuloa myös, jos puhut hyvin suomea! Ryhmässä on mukana vapaaehtoisia. Tarjolla on kahvia, teetä ja keksejä. Lisätiedot Mari Chaulagai mari.chaulagai@evl.fi p. 050 4147234. Do you want to practice speaking Finnish? Welcome to the language club. The language club meets on Thursdays from 13:00 to 14:30 in Vehkapolun kerhotila We discuss everyday issues and learn Finnish in a casual atmosphere.

Perhepäivä pe 18.8. ja pe 25.8. klo 9–13. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Klo 10 Muskarikirkkohetki. Keittolounas 4 e/perhe, leipä ja kahvi 2 e/perhe. Messu su 20.8. klo 10, Päivi Helén, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso. Oi jaloin vehreys -konsertti su 20.8. klo 19. Konsertissa kuullaan virsiä ja vanhoja melodioita sekä niiden pohjalta syntyneitä improvisaatioita niin muusikoiden kesken kuin yhdessä yleisön kanssa. Yleisölle tarjotaan konsertissa soitettavaksi viisikielisiä kanteleita ja erilaisia kelloja sekä symbaaleja ja he voivat osallistua myös erilaisiin ääni-improvisaatioihin sekä lauluun. Kuunteleminen on yhtä mainio vaihtoehto osallistumiselle. Yleisö voi halutessaan tulla paikalle jo noin puoli tuntia ennen konser-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.–31.8.

Hengähdä hiljaisuudessa

Syksy tuo tullessaan retriittejä, hiljaisuuden iltoja ja kristillistä joogaa Vantaalla.

Hiljaisuuden päivä Hakunilan kirkolla la 26.8. klo 10–18. Päivä kutsuu hengähtämään kiireettömässä ilmapiirissä, sivussa velvollisuuksista ja viriketulvasta, vailla sanallista vuorovaikutusta. Olemista tukevat pienet rukous- ja lauluhetket sekä virikepuheet. Päivän lomaan sijoittuu pieni luontoretki. Päivän ohjaavat Susanna Suutarla ja Mari Sydänvuori. Ilmoittautuminen 22.8. mennessä: hiljaisuudenpaiva@gmail.com. Maksuton, tarjolla keittolounas ja kahvi/tee.

Hiljaisen sydänrukouksen illat Myyrmäen

Virtakirkolla joka toinen ma 28.8., 11.9., 25.9., 9.10., 23.10., 6.11., 20.11., 4.12. ja 18.12. klo 18–19. Hiljentymistä rukoukseen kristillisen meditaation hengessä. Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Illat vetää pyhiinvaellusohjaaja Kari Koivula. Maksuton, ei ilmoittautumista.

Hiljaisuuden joogaa Tikkurilan kirkolla Voimasalissa ke 6.9.–29.11. klo 17.30–18.30. Hiljaisuuden jooga on kristillinen tapa yhdistää keho ja mieli rukoukseen. Maksuton, ei ilmoittautumista.

Vantaankosken luontopyhiinvaellus su 17.9. klo 8–10 vanhalta viilatehtaalta Myyrmäen Virtakirkon messuun. Matkan pituus noin 6,5 km. Vaellus kuljetaan osittain hiljaisuudessa ja matkaa rytmittävät lyhyet rukoushetket. Pyhiinvaelluksen vetää pyhiinvaellusohjaaja Kari Koivula. Ei ilmoittautumista.

Hiljainen telttavaellus Seitsemisen kansallispuistossa 22.–24.9. Ohjaajina eräopas Simo Ellilä

ja pastorit Hanna Vuollo ja Tapio Koivu. Hinta 230 e. sis. täysihoidon, kuljetukset ja ohjelman. Ilmoittautuminen vantaanseurakunnat.fi/retriitit

Hän antaa valonsa meille -retriitti 28.9.–1.10. leirikeskus Snoanissa. Retriitin ohjaavat Tiina Palmu ja Margit Hakamäki. Hinta 180 e sis. täysihoidon, kuljetukset ja ohjelman. Ilmoittautuminen vantaanseurakunnat.fi/retriitit.

”Jumala on rakkaus” – ihminen hänen silmäteränsä, retriitti 6.–8.10. Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa. Retriitin ohjaavat retriitinohjaaja, pastori Tarja Korpela ja retriitinohjaaja Liisa Pietilä. Hinta 230 e sis. täysihoidon, kuljetukset ja ohjelman. Ilmoittautuminen vantaanseurakunnat.fi/retriitit.

Hiljaisuuden illat Hämeenkylän kirkossa pe 20.10. ja 24.11. klo 18. Hiljaisuuden illoissa sitoudutaan puhumattomuuteen, mukaan tarvitset vain villasukat. Ilta alkaa virikepuheella ja tarjolla on pientä purtavaa. Iltoja ohjaa pappi KatjaMaaria Kaskinen. Ilmoittautuminen Hämeenkylän kirkkoherranvirastoon retriitti-iltaa edeltävänä maanantaina, p. 09 830 6450 tai hameenkylan.seurakunta@evl.fi

”Vaatimuksista vapauteen” – retriitti nuorille aikuisille ja opiskelijoille Hirvijärvellä 24.–26.11. Lämpöä ja hiljentymistä, kunnes joulun hulina alkaa. Hinta 80 e sis. täysihoidon, kuljetukset ja ohjelman. Ilmoittautuminen vantaanseurakunnat.fi/retriitit.

Lue lisää www.sielunlataus.fi

tin alkua yhteiseen kanteleiden viritykseen. Oman kanteleenkin voi ottaa mukaan. Sanna Vuolteenaho, laulu, kanteleet, yleisön fasilitointi Eero Savela, trumpetti, rumpu Eero Palviainen, luuttu, kanteleet. Vapaa pääsy.

Hyvän mielen ryhmä ma 21.8. ja ma 28.8. klo 17 Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10, sisäänkäynti kirkon sisäpihalta). Tule kuulemaan ja keskustelemaan mielen hyvinvoinnista.

Vauvakahvila ma 21.8. ja ma 28.8. klo 12.30–14.30. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikuinen.

Sansan Medialähetyspiiri ma 21.8. klo 17.30–19.30, Kerhohuone Rakkaus, 2. krs.

Lähetyksen päiväpiiri ti 22.8. klo

13, kerhohuone Toivo, 2. krs. EI messua su 27.8. Sen sijaan

Metsäkirkko Kylmäojan korvessa klo 10. Lähtö Ilolan seurakuntatalolta klo 10 reippaasti kävellen.

Säävaraus: sadesäällä messu pidetään Tikkurilan kirkossa. Sukkelat sukankutojat ti 29.8. klo

10, Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10, sisäänkäynti kirkon sisäpihalta). Ryhmässä neulotaan sukkia Kirkon Ulkomaanavun, lähetystyön ja diakoniatyön hyväksi. Sinkkujen suunnitteluilta kaikenikäisille aikuisille sinkuille ke 30.8. klo 18 Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10, sisäänkäynti kirkon sisäpihalta). Tule rohkeasti mukaan suunnittelemaan yhdessä toisten sinkkujen kanssa seuraavan viikon sinkkuiltaa ja seurakunnan sinkkutoimintaa. Suunnittelussa voi tuoda esiin omat ideasi ja ilmoittautua sinkkuiltoihin ohjelmanvetäjäksi, juontajaksi, ovella tervetulleeksi toivottajaksi ja nimilappujen jakajaksi, kahvinkeittäjäksi ja tuoda omat lahjasi sinkkuyhteisön käyttöön. Vantaan yhteiset siioninvirsiseurat to 31.8. klo 18.

PIENTEN PAIKKA

Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO

Soittajankuja 1

Perhepäivä ma 21.8. ja ma 28.8. klo 9–13. Touhua ja toimintaa klo 9 alkaen. Tarjolla välipala 2 e/perhe. Leikkiä, yhdessäoloa ja yhteistä

puuhaa lapsille ja aikuisille klo 14 saakka. Tule silloin kun sinulle sopii, ei ilmoittautumista. Kerho isille ja lapsille ti 22.8. ja ti 29.8. klo 17.30–19. Mukavaa yhdessäoloa ja puuhaa. Illan aikana tarjotaan iltapala 3e/perhe.

Metsäkirkko Kylmäojan korvessa su 27.8. Lähtö Ilolan seurakuntatalon pihalta klo 10 (reipasta kävelyä). Säävaraus: sadesäällä messu

pidetään Tikkurilan kirkossa, Jaakko Hyttinen, Jarkko Korhonen, Samppa Laakso.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO

Simonkyläntie 11, A-talo

Perhekerho ti 22.8. ja ti 29.8. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO

Tammistonkatu 29 B

Avoin Junnuolkkari 7–14-vuotiaille on auki kouluviikoilla to klo 13–16. Junnuolkkarissa on tarjolla välipalaa sekä osittain ohjattua tekemistä.

Perhekerho ma 21.8. ja ma 28.8. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/ perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

MUUALLA

Seurakunnan vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita Lailalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä porakone pelota, ota rohkeasti yhteyttä! Tiedustelut: diakonissa hanna. raunu@evl.fi p. 050 384 8481. Ensivauvat-ryhmään voi ilmoittautua. Ryhmä alkaa 28.9. Tikkurilan kirkolla. Ryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille, joiden vauvat ovat ryhmän aloittaessa alle puolivuotiaita. Tarjolla kahvia ja pientä välipalaa. Ajatuksena on jakaa kokemuksia ja kuulumisia muiden kanssa sekä saada vertaistukea. Ryhmää vetävät Outi Myllylä ja Kristiina Kartano. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: outi.myllyla@evl. fi, p. 050 3271634 tai kristiina. kartano@evl.fi, p. 050 363 2372.

VERKOSSA

www.facebook.com/tikkurilanseurakunta

Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta.

Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi

Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet.

Hiljaisuus tekee hyvää. Vantaan seurakuntien syksyn ohjelmassa on muun muassa retriittejä, hiljaisuuden iltoja ja kristillistä joogaa.

Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/

Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

Vantaankosken seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi

Rajatorpantie 8

Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi

Päivystävä pappi:

ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys:

Myyrmäen Virtakirkko: ti klo 9–11

Kivistön kirkko: ti klo 13–15.

Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo

9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176.

Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi.

Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi

Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko

Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO

Rajatorpantie 8

Messu su 20.8. klo 10. Papit Iiro Salminen, Margit Helin, kanttori Ritva Holma.

Kylväjän kesäseurat ke 23.8. klo

18 virsilaulun ja soiton merkeissä.

Mukana virsituntija Seppo Suokunnas ja vaskiyhtye. Kahvia alk. klo 17.30.

Muraalipyhiinvaellus ja minikonsertti to 24.8. Klo 17 pianokonsertti kirkkosalissa. Diakoni Jukka-Pekka

Virtanen improvisoi omaa ja lainattua svengimusaa. Klo 17.15 Ensimmäisen muraalin esittely kirkkosalissa, jonka jälkeen lähtö vaellukselle Myyrmäen kaduille. Reitti n. 2 km, kesto n. 1,5 h. Reitti esteetön. Osa Why So Myrtsi -tapahtumaa. Ystävämessu – Friendship Mass su 27.8. klo 10. Papit Mark Saba, Antti Isopahkala, kanttori MariAnnika Heikkilä. Suomen- ja englanninkielinen. Lapsille pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Kansainvälinen raamattupiiri su 27.8. klo 12.30 Ystävämessun jälkeen.

Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma

28.8. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, puolen tunnin meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto noin tunti.

Myyrmäen kirkon info ke 30.8. klo

17–18. Avoin infotilaisuus kirkon korjauksen vaiheesta alueen asukkaille. Paikalla mm. kirkkoherra

Hans Tuominen ja projektipäällikkö Juha Paukkeri.

Laulu- ja käsikelloyhtye Sonus harjoittelee Virtakirkolla. Uudet soittajat ja laulajat tervetulleita, ota yhteys Sanna Helasterä, p. 044 531 2867, sanna.helastera@welho. com.

Sururyhmä alk. 27.9. ke klo 17.30–19. Läheisensä menettäneille. Keskustellaan, jaetaan kokemuksia toisten surevien kanssa, muistellaan ja etsitään lohtua menetyksen jälkeiseen elämäntilanteeseen. Ryhmään osallistuessa läheisen kuolemasta on hyvä olla kulunut ainakin muutama kuukausi.

Kokoontumiset 27.9., sekä 4., 11., 18. ja 25.10. Maksuton. Ilm. 20.9. mennessä: past. Jenni Pesola, jenni.pesola@evl.fi, p. 050 381 6353. Toinen ryhmä tulossa marras-joulukuussa.

KIVISTÖN KIRKKO

Laavatie 2

Messu su 20.8. klo 18. Pappi Iiro Salminen, kanttori Ritva Holma. Perhekahvila maanantaisin alk. 21.8. klo 9.30–11.

Aikuisten Olkkari maanantaisin alk. 21.8. klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä. Iltaperhekahvila keskiviikkoisin alk. 23.8. klo 18–19.30.

Kastehelmi-musiikkiryhmät keskiviikkoisin alk. 24.8. klo 16.30–17.15 lasten kuoro (kirkkosalissa), klo 17.30–18.15 miniryhmä (kerhotilassa). Lauletaan ja kehitetään laulutaitoja, opitaan lisää musiikista ja soitetaan mm. kanteleella ja ukulelella. Tiedustelut, kanttori

Mari-Annika Heikkilä p. 044 422 0407.

PATOTIE 2 KERHOTILA

Perhekahvila tiistaisin alk. 22.8. klo 9.30–11.

Vauvakerho torstaisin alk. 24.8. klo 9.30–11.

MUUALLA

Let’s Coffee - Let’s Talk! ti 22.8. klo 13–15 Myyrmäen asukastila, Myyrmäkitalo, Paalutori 3. Kirkon maahanmuuttajatyöntekijä tavattavissa.

Kansainvälinen raamattupiiri to 31.8. klo 18. Paikka, kysy: Sisi Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356 6760. Raamattupiiri erikielisille. Ota omankielinen Raamattu mukaan. Suomeksi ja englanniksi. Nikkaristipäivystys maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua pienissä kodin sisätai ulkotöissä iän tai liikkumishaasteiden vuoksi? Hyllyjen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, joiden apu on asiakkaalle

maksutonta. Ammatti-ihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt) emme voi tehdä. Nikkaristit toimivat Vantaankosken seurakunnan alueella (Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaanlaakso ja Kivistön suuralue). Keikka-apu-päivystys tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-vuotiaiden Länsi-Vantaalla asuvien ikäihmisten kotona asumi-

andra föräldrar och barn! Mer information av musikledare Heidi Åberg.

Seniorcafé ti 22.8 kl. 13 med andakt, kaffe och tilltugg. Musiklek fre 25.8 kl. 10–11 för ca 1–3-åringar med vuxen.

Ungdomsmässa ons 30.8 kl. 17.30–

18. Sini Aschan, Mari Johnson och Heidi Åberg.

Ungdomskväll ons 30.8 kl. 18–20. Terminsstart i Hopp/Kärlek på vån.2.

Sångstund ons 30.8 kl.18-19 för alla åldrar.

jos puhut hyvin suomea! Ryhmässä on mukana vapaaehtoisia. Tarjolla on kahvia, teetä ja keksejä. Lisätiedot Mari Chaulagai mari.chaulagai@evl.fi p. 050 414 7234. Do you want to practice speaking Finnish? Welcome to the language club. The language club meets on Thursdays from 13:00 to 14:30 in Vehkapolun kerhotila We discuss everyday issues and learn Finnish in a casual atmosphere.

International Friendship-choir practises at Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heikkilä, p. 044 422 0407. Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18. Länsimäen kirkko, Kerokuja 9. Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20.

Apua tukeaja

Perheneuvonta: päivystys to klo 8–12 09 830 6799 Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

HILJAISUUDEN RETRIITIT JA VAELLUKSET

Syksyn kynnyksellä lepään läsnäolossa – hiljaisuuden retriitti Sääksin leirikeskuksessa 22.–24.9. Retriitin hinta 180 e. Ohj. Tarja Korpela ja Heli Leskinen.

sen tueksi. Esim. auttamista asioilla kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, apua lomakkeiden täyttämisessä tai ulkoilukaverina. Yhteistyössä Vantaan kaupungin Myyrmäen ja Martinlaakson kotihoidon sekä Punaisen Ristin LänsiVantaan osaston kanssa.

Vanda svenska församling

Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet juni-aug ti–to kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning via tidsbeställning

HELSINGE KYRKA

S:T LARS

Kyrkov. 45

Högmässa sö 20.8 kl. 10, Anu Paavola och Heidi Åberg. Högmässa sö 27.8 kl.10, Sini Aschan och Anders Ekberg.

DICKURSBY KYRKA

Stationsv. 12a

Musiklek fre 18.8 kl. 10–11 för ca 1–3-åringar med vuxen. I församlingens musiklek sjunger och rytmiserar vi kravlöst. Efter musikleken umgänge och fri lek. Kom och träffa

International

Let’s Coffee - Let’s Talk! Tue 22nd Aug 1–3 PM Myyrmäki asukastila, Myyrmäkitalo, Paalutori 3. Meet the immigrant worker from Vantaankoski parish.

Friendship Mass – Ystävämessu Sun 27th Aug 10 AM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Warm and welcoming church service where you can participate/assist. Prayer has a central role. Hymns and songs from all over the world in different languages. The Mass in Finnish and English. Sunday School for children. Coffee and tea served after the Mass.

International Bible Study Group after the Friendship Mass Sun 27th Aug 12.30 PM.

International Bible Study Group

Thu 31st Aug 6 PM. For more information about place: Sisi Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356 6760. A Bible group for people speaking different languages. Bring your own language Bible. In Finnish and English.

Kielikerho – puhumme suomea to 17.8., to 24.8. ja to 31.8. Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10) klo 13–14.30. Kielikerhoon voi tulla alkavallakin suomen kielen taidolla, vaikka puhuisit vain muutaman sanan suomea. Tervetuloa myös,

Hiljainen telttavaellus Seitsemisen kansallispuistossa 22.–24.9. Vaellus alkaa poikkeuksellisesti jo perjantaina klo 9. Ohjaajina eräopas Simo Ellilä ja pastorit Tapio Koivu ja Hanna Vuollo. Vaellus sopii normaalikuntoisille. Rinkan ja muut varusteet saat tarvittaessa lainaksi Vantaan seurakunnilta. Hinta 230 e.

Retriitti kolmen yön yli - ”Hän antaa valonsa meille” -Mikkelinpäivän retriitti Snoanin retriittikeskuksessa 28.9.–1.10.2023. Hinta 180 e. Ohjaajina Tiina Palmu ja Margit Hakamäki.

”Jumala on rakkaus” – ihminen hänen silmäteränsä. Retriitti Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa 6.–8.10.2023. Ohj. Tarja Korpela ja Liisa Pietilä. Hinta 230 e. sis. täysihoidon ja kuljetukset. ”Vaatimuksista vapauteen” – retriitti nuorille aikuisille ja opiskelijoille Hirvijärven leirikeskus, Riihimäki. Hinta 80 e. sis. täysihoidon ja kuljetukset. Ohj. oppilaitospapit.

Mirja Orvokki Kaunisto 87 v, Marja Leena Pauloaho 84 v, Taisto Kalevi Kovalainen 83 v, Pentti Olavi Mattila 68 v, Markus Petteri Kauppinen 48 v, Heikki Juhani Huppunen 75 v, Ari Tapio Juottonen 54 v, Raija Anneli Vataja 81 v, Birger Jarl Johannes Lönnqvist 72 v, Juha Myllys 89 v, Carita Elisabeth Maria Ikonen 88 v, Maila Mariitta Haikonen 78 v.

REKOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

HAKUNILAN SEURAKUNTA

Kastettu

Nooa Gustaf Ilmari Boxström, Felix Theodor Faugel, Meera Mikaela

From, Milena Elisabet From, Ellen Anna Magdaleena Jauhiainen, Lauri Matias Kollin, Konsta Eemil

Länsimäki, Aapo Sakari Malmivuori, Miina Aino Jedida Melvas, Elviira Aleksandra Moilanen, Karolina Elisabeth Pariots, Kaspian Akseli Piipari, Taimi Emilia Saarman, Kerttu Veronika Uusimaa, Hugo Alvar Tapio Vehviläinen.

Avioliittoon kuulutettu

Taavi Aleksanteri Jussila ja Galina

Korovina, Tommi Juhani Vappula

ja Caroliina Silja Maria Lindgren.

Hautaan siunattu

Sirkka Tuulikki Schmandt os.

Hälvä, 105 v, Keijo Juhani Salmi 88

v, Reino IIvari Palo-oja 83 v, Liisa

Anja Karttunen 82 v, Henni Tellervo Kuosmanen 82 v, Matti Kalevi

Simonen 82 v, Veikko Juhani

Kemppainen 78 v, Mirja Kaarina

Nyqvist 77 v, Anne-Marie Immonen 76 v, Riitta Sevón 76 v, Terttu

Kaarina Turumäki 72 v, Seppo

Antero Ahveninen 71 v, Tarja Riitta

Kröger 62 v, Jari Toivo Huikuri 57 v, Joni Petri Hautanen 50 v, Pekka

Tapani LIntunen 42 v.

HÄMEENKYLÄN

SEURAKUNTA

Kastettu

Lilja Zina Matilda Memni, Mei Lin

Chow, Annika Varpu Justiina Forsstén, Nelli Ilona Hakoranta, Oona Elina Isometsä, Stella Irmeli

Johansson, Nooa Emil Jussila, Ninni Maarit Anita Järvinen, Oula

Manuel Kukko, Isella Alexandra

Liukko, Pihla Mari Mimosa Liukkonen, Pyry Ensio Anh Duong Rekola, Romeo Micael Olavi Räsänen, Nooa Aamos Antero Winter, Otso Vilho Olavi Nisumaa.

Avioliittoon kuulutettu

Jukka Olavi Kauria ja Nina Mikaela

Grönroos.

Hautaan siunattu

Toivo Albert Jääskeläinen 98 v, Anna-Kaisa Mörttinen 94 v, Erkki

Johannes Niskanen 94 v, Sirpa

Kaarina Rainio 91 v, Reijo Ensio

Lehtinen 86 v, Osmo Olavi Tuhkasaari 84 v, Helvi Lindeman 83 v, Kirsti Kaarina Suonpää 82 v, Laida

Saida Marjatta Rissanen 82 v, Marja-Leena Halme 78 v, Seija

Kananen 78 v, Lea Anneli Happonen 78 v, Marketta Tellervo Haikonen 77 v, Maarit Kyllikki Siukonen

76 v, Martti Olavi Rissanen 75 v, Raimo Antero Ranta 74 v, Simo

Juhani Lehtonen 66 v, Seppo

Antero Saarela 65 v.

KORSON SEURAKUNTA

Kastettu

Daniel Silla, Iivo Edvin Lalu, Olle Evert Saartoala, Matias Emil Olavi Pelttari, Theo Alexander Unkuri, Lassi Matti Elmeri Saari, Mio Onni

Johannes Ikonen, Miko Alje Aleksis Laaksonen, Hilla Tuulikki

Patovuori, Kauko Verner Tapio

Hiidenmaa, Liam Rowan Joseph

Martin, Livia Helena Skogster, Emil Tapio Pakarinen, Enna Ia Hanna

Pieski, Elias Eino Aapeli Hänninen, Isabel Aleksandra Kantelinen, Eemi Aleks Laius, Fiona Adele

Sundholm, Katla Anet Montserrat

Blanco, Ellen Elizabeth Larjos, Nooa Hugo Alvar Karhinen, Helmi

Anja Johanna Ala-Korpi, Max

Johannes Chawakorn Kallio-Könnö.

Avioliittoon kuulutettu

Arto Johannes Mäntylä ja Heidi

Maria Tuomi.

Hautaan siunattu

Raimo Matias Kivelä 85 v, Ulla

Marja Lehtinen 78 v, Aini Esteri

Leveinen 91 v, Jorma Kalevi Laine

77 v, Laila Kaarina Blomvall 86 v,

Onni Alvar Harjunen, Lucas Eino Antero Härkönen, Hilma Astrid

Lemmetty, Sofia Mäntyniemi, Lucas Noel Norrback, Pinja Matilda Puurunen, Aston Valtteri Rinne, Eeli Unto Vettenranta, Pyry Petter

Aula, Tilda Mai Herranen, Robin

Oliver Lindström, Ellen Aada Ilona

Peltovirta, Eemeli Oliver Salomäki, Max Georg Valtteri Viljander, Sienna Aurora Virgo, Martta Vilhelmiina Peltola, Joel Ilkka Ala-Heikkilä, Ilmari Vilho Mikael Kortimo, Paavo Onni Ilmari Pekkinen, Amanda Helmi Linnea Aalto, Henri

Lea Orvokki Ikonen 81 v, Hannele Tervakorpi-Kovanda 75 v, Lempi

Kaarina Väisänen 74 v, Tuula

Dominik Frans Henrik Fellman, Kerttu Matilda Räsänen, Peppi Alina Olivia Rapo, Emmi Maria Hakkarainen, Rafael Viktor Luomaranta, Emil Olavi Mikael Seitti, Ilo-August Syysleimu Niinikangas, Lila Elviira Puttonen, Valtteri Eemil Virtanen, Esele Anastasia Odijie, Eeli Miio Otava Luotomaa. Avioliittoon kuulutettu

Heikki Mikael Kalliokoski ja Tiia Maaria Suominen. Hautaan siunattu

Mervi Sinikka Sirén 73 v, Markku Kalervo Nykänen 76 v, Liisa Annikki Ojala 92 v, Erkki Juhani Reinikainen 83 v, Juhani Markus Lindell 81 v, Jorma Ensio Litja 76 v, Pirkko Grönholm 93 v, Eino Olavi Paunonen 75 v, Anni Lahja Siira 91 v, Soile Kaarina Lahnalammi 70 v, Soile Marita Saarinen 66 v, Eila Mirjam Silvonen 91 v, Reino Kalevi Räsänen 89 v, Maila Meeri Kauppinen 84 v, Kyllikki Ahola 97 v, Rauni Anneli Pullinen 91 v, Onerva Marjatta Heikkilä 85 v, Hilkka Liisa Marjatta Laine 75 v, Outi Marita Tarvainen 61 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA

Kastettu

Camilla Aino Sofia Koljonen, Arvi Alarik Kuulas, Aili Vellamo Laine Hyttinen, Eliel Sulo Jesse Leppilampi, Niklaus Mika Ylinen, Diana Helmi Amaj Bakker, Frida Camilla Bäckman, Henri Juhani Mikonpoika Eskelinen, Jooa Juhani Tapio Paarlahti, Iivo Elmeri Paijula, Elian Anton Olavi Pohjantähti, Luukas Jari Johannes Takkunen, Joshua Nkhoma, Silas Ensio Oliver Baddeley-Luukkonen, Vivien Isla Aurora Kollár, Elia Nooa Oliver Koskenmaa, Lumianna Eeva Maija Laaksonen, Lotta Maria Kristiina Paasikangas, Elmo Juhani Gabriel Peltola, Elsi Miljaana Aleksandra Ruusu, Elian Sisu Ilmari Ukkonen, Leo Onni Anselm Eskola, Eemil

Tapani Keinonen, Elias Oliver

Pääkkönen, Alissa Emilia Rauvala, Milo Valentin Alexander Jaatinen, Noora Siiri Juntunen, Kerttu Alisa

Kaarlela, Tuure Urho Tapani

Lauronen, Anton Topias Petäjäsaari, Teo Toivo Olavi Ranta, Marja-Liisa Hyvärinen, Sienna

Adessa Kinnunen, Hilma Helinä Westerlund.

Avioliittoon kuulutettu

Tiina Heikkinen ja Henri Salomäki, Suvi Jauhiainen ja Mikko William Mahon, Teemu Honkaniemi ja Mandi Rautiainen, Paulina Irmina

Paalama ja Juha Tiusanen, Ida

Seilonen ja Dani Ålander, AnneMari Kolmonen ja Olli Samuli

Hätälä, Sonja Salonen ja Samu

Heikkilä, Johanna Janika Viitamäki ja Jarkko Olof Vuorenheimo.

Hautaan siunattu

Eeva Annikki Wahlsten 85 v, Rami

Ainiala 53 v, Johanna Lamminpää

51 v, Martti Nikolai Valkama 89 v, Eine Marjatta Tuohikorpi 86 v, Pertti Kalevi Rosendahl 85 v, Valde

Nevalainen 83 v, Jukka Antero

Liutu 67 v, Erkki Salonen 58 v, Raili

Sirkka Mariitta Ruokonen 89 v, Marjatta Laakso 88 v, Rainer Erik

Berghäll 82 v, Harry Johannes

Lindholm 82 v, Raija Tellervo

Eskelinen 81 v, Paula Marjatta

Nordström 77 v, Lars Göran Ramstedt 75 v, Tuula Selonen 63 v, Aki

Koskinen 41 v, Anna Elina Nuutinen 97 v, Sylvi Esteri Vuorinen 90 v, Paavo Ensio Karjalainen 89 v,

Orvokki Still 70 v, Matti Ilmari Willman 89 v, Antonina Grigorjeva 86 v, Pauli Sundberg 84 v, Lea Aulikki Raninen 74 v, Kari Alhojoki 72 v, Veijo Armas Kauppinen 72 v, Aarne Seppo Kalevi Ilonen 90 v, Eine Onerva Mäkinen 88 v, Olli Uolevi Toimela 75 v, Liisa Anneli Volanen 75 v, Marja-Liisa Kaarina Myller 73 v, Risto Otto Sakari Pesonen 72 v, Marita Hannele Meltokari 64 v, Timo Pertti Olavi Kokki 58 v, Sirkka Lydia Aaltonen 98 v, Reijo Ensio Oja 88 v, Juhani Jalovaara 82 v, John Henrik Nordberg 63 v, Erkki Kalevi Allan Simonen 84 v, Jouko Matias Hautalahti 86 v, Kaarina Aulikki Liinamaa 86 v, Olli Antero Vainio 79 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

Kastettu

Lilian Eela Aleksandra Voutilainen, Lumi Ava Emilia Blomqvist, Elmo Aaron Manuel Havas, Konsta Altti Artturi Huuskonen, Veeti Antti Eemil Sinkkonen, Stella Aino Sofia Niiranen, Oliver Aatos Miettinen, Isabel Alma Elisabeth Innilä, Voitto Vihtori Zeonid Koskela, Livia Amelie Leivo, Leevi Bruno Juha Ånäs, Kerttu Emilia Aurora Koskela, Maia Severiina Haapanen, Otto Kalervo Montonen, Oskar Kristian Palokangas, Ada Aurora Mattila, Luka Alvar Ivaska, Noa Pachara Moksén, Lili Ilona Raittinen, Jax Juhani Sirola, Reino Kimmo Voitto Mallasto, Evelin Tiia Maria Tuunanen, Vertti Paulus Kamppuri, Kasperi Antti Aho, Magnus Noel Sakarias Ypyä, Väinö Eemeli Hietakymi, Emilia Katriina Tidarat Kohonen, Vivi Marii Proosa, Ilona Aili Onneli Sinisalo, Aamos Veikka Aulis Hanhike, Hector Niilo Ilmari Hietala. Avioliittoon kuulutettu

Santeri Eero Ilari Rajala ja Anna Sofia Forsstén, Miikka Markus Korhonen ja Susanna Maria Pulkkinen, Pasi Antero Viertola ja Apophia Nagasha, Tuomas Jouko Johannes Mattila ja Sanna Pauliina Mentilä, Anton Markku Mikael Vaherno ja Jasmin Johanna Virolainen.

Hautaan siunattu

Otto Olavi Hartikainen 89 v, MaijaLiisa Kainulainen 87 v, Marita Torsti-Hagman 87 v, Heikki Jalmari Turunen 86 v, Rauni Kaarina Nasila 84 v, Aulis Ensio Nylund 82

v, Pentti Olavi Lähde 70 v, Urpo

Johannes Hoikkala 89 v, Aimo

Johannes Kantola 86 v, Pentti

Meriläinen 83 v, Pertti Veli

Lausamo 80 v, Erkki Juhani

Savolainen 75 v, Raija Hannele

Kasurinen 70 v, Hanna Liisa

Inkeri Rönkkö 68 v, Satu Maarit

Kalçin 49 v, Tuomas Erkki

Johannes Terho 36 v, Jekaterina Kirejeva 92 v, Tyyne Aliina

Ikonen 92 v, Esko Ilmari Salovaara 88 v, Saara Helena Saari-

nen 98 v, Irja Annikki Vitikainen

87 v, Jorma Kaarlo Vahassalmi

82 v, Liisa Kaarina Toivonen 82 v, Soili Anita Virta 81 v, Pekka

Juhani Vaske 69 v, Kauko Kalevi

Ranta 84 v, Helli Annikki Lehti-

mäki 95 v, Keijo Einari Mesiäinen 90 v, Jyrki Jaakko Haltia 89 v, Timo Johannes Kotonen 85 v, Pertti Juhani Vesarinne 84 v, Ulla Maija Niskanen 75 v, Pauli

Iisakki Suojärvi 66 v, Hilkka

Sinikka Tuori 92 v, Mia Minttu

Karoliina Mäenpää 21 v, Teuvo

Olavi Jääskeläinen 86 v, Sanna

Liisa Lahtinen 86 v, Jouko

Juhani Kettunen 83 v, Arja

Tuula Marjatta Kotiranta 76 v, Elina Tuulikki Sinivirta 74 v, Kaisa West 95 v, Aune Annikki

Tammelin 95 v, Mauri Kalevi

Hirvenoja 94 v, Berta Doudakova 91 v, Anelma Västinsalo 86 v, Bo Olof Eriksson 83 v, Orvokki

Hanna Kaarina Mero 79 v, Veikko Olavi Lappeteläinen 77 v, Leo Olavi Mäntynen 72 v, Elvi

Kozlovskaja 87 v, Eero Olavi

Jokela 84 v, Hilkka Kaarina

Heimonen 80 v, Kari Tapani

Rehn 76 v, Riitta Anneli Rahko 74 v.

VANDA SVENSKA

FÖRSAMLING

Döpta

Ada Linnéa Christine Konsin, Tove Alina Tapola, Livia Marie

Broman, Elvin Gustav Theodor

Vilander, Casper Noel Sebastian Heikkilä.

Vigda

Patricia Lindqvist & Pasi Raatesalmi.

Avlidna

Anelma Sylvia Sanelma Blomqvist, Christer Henrik Lindblom, Birger Valdemar Boström, Carl-Erik Olof Nyman, Marianne

Ingeborg Grönberg, Paula

Carita Lindström, Britta-Lisa

Wikström, Eira Anita Sundström, Olivia Sofia Unelma

Mattila.

Kirkon maille tulee asuntoja

Samalla Vantaan kaupunki ostaa Varian ammattiopiston seurakunnilta itselleen.

Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät ja Vantaan kaupunki allekirjoittavat tiistaina 22.8 kaksi merkittävää sopimusta. Toinen niistä on esisopimus, jonka mukaan Vantaan kaupunki ostaa seurakunnilta Ammattiopisto Varian tontin Hiekkaharjussa. Toinen on yhteistyösopimus seurakuntayhtymien omistaman Jokiniemen tontin kaavoituksesta asuntoalueeksi.

Kiinteistökaupan lopullisen toteutumisen ehtona on, että Jokiniemeen saadaan asemakaavoitettua vähintään 35 000 kerrosneliötä rakennusoikeutta. Osapuolten tavoite on vieläkin suurempi, jopa 70 000 kerrosneliötä. Tavoitteena on viihtyisä, energiatehokas ja ympäristöystävällinen asuinalue hyvien liikenneyhteyksien varrella.

– Kaupungilla on tarve kehittää ammattiopistoa. He halusivat siksi

ostaa tontin itselleen, Vantaan seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Timo Kraufvelin kertoo.

KAUPUNKI MAKSAA NYT Varian tontista vuokraa seurakuntayhtymille noin 190 000 euroa vuodessa. Esisopimuksen mukaan kaupungilla on mahdollisuus ostaa tontti 8 115 000 eurolla. Summa kattaa noin puolet maankäyttökorvauksista, joita seurakunnat joutuvat maksamaan kaupungille asuntoalueen arvonnoususta ja kunnallistekniikasta. Ennen kuin alueelta saadaan tuottoa, seurakunnat joutuvat investoimaan siihen miljoonia.

– Pidemmän päälle tämä on kuitenkin taloudellisesti merkittävä hanke yhtymille, Vantaan seurakuntien kiinteistökehitysjohtaja Risto Hänninen arvioi.

Kraufvelinin mukaan Vantaan seurakuntayhtymän tavoitteena on kaksinkertaistaa nykyisistä tonteistaan saadut vuokratuotot kolmesta kuuteen miljoonaan euroon.

Jokiniemen tontti on osa suurempaa Räckhals-nimistä tilaa, joka on ollut seurakunnan omistuksessa 1400-luvulta asti. Maat ovat nyt Vantaan ja Helsingin seurakuntien yhteisomistuksessa. Tuotot jaetaan niin, että Vantaa saa 64,11 prosenttia ja Helsinki 35,11 prosenttia. Jokinie-

men tontti on tällä hetkellä peltoa. Alueen koko on noin 17,3 hehtaaria.

KAUPUNKIYMPÄRISTÖSTÄ VASTAAVA apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila pitää sopimuspakettia merkittävänä.

– Maankäyttöasioihin liittyy aina erilaisia intressejä, kuten raha, kaupunkikuva ja -rakenne ja erilaisia hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Se, että puolentoista vuoden yrittämisellä saadaan aikaan win-win-tilanne, on arvo sinänsä, Anttila sanoo.

Kaupungin kannalta on olennaista, että se saa oikeuden ostaa Varian tontin itselleen. Anttilan mukaan sen vanhaa rakennusta remontoidaan yli 40 miljoonalla eurolla, eikä kaupunki toteuta noin isoja hankkeita vuokramaalle.

– Rakennus kasvaa tilaratkaisuilla nykyisten seinien sisällä. Toimipisteeseen saadaan tilat 1 285 opiskelijalle, Anttila kertoo.

Anttila arvioi, että Jokiniemeen voisi tulla noin 2 000 asukasta riippuen siitä, kuinka paljon kaavaan tulee pientaloja ja kuinka paljon kerrostaloja. Rakentamaan päästäneen aikaisintaan noin viiden vuoden kuluttua.

Pidempi versio jutusta on osoitteessa kirkkojakaupunki.fi

Seurakuntien omistaman tontin länsipuolella kulkee rautatie, idässä Hanabölen rantatie ja Rekolanoja. Pohjoisessa tontti rajautuu golfkenttään. Etelässä on pientaloalue ja Vehnätien päiväkoti. Kaupunki ostaa Varian tontin.

TEKSTI PAULI JUUSELA

Kirkoissa soi

SUNNUNTAI 20.8.

Oi jaloin vehreys -konsertti klo 19 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Konsertissa kuullaan virsiä ja vanhoja melodioita sekä niiden pohjalta syntyneitä improvisaatioita niin muusikoiden kesken kuin yhdessä yleisön kanssa. Yleisölle tarjotaan konsertissa soitettavaksi viisikielisiä kanteleita ja erilaisia kelloja sekä symbaaleja ja he voivat osallistua myös ääni-improvisaatioihin sekä lauluun. Kuunteleminen on yhtä mainio vaihtoehto osallistumiselle. Yleisö voi halutessaan tulla paikalle jo puoli tuntia ennen konsertin alkua yhteiseen kanteleiden viritykseen. Oman kanteleenkin voi ottaa mukaan. Sanna Vuolteenaho, laulu, kanteleet, yleisön fasilitointi, Eero Savela, trumpetti, rumpu ja Eero Palviainen, luuttu, kanteleet. Vapaa pääsy.

TORSTAI 24.8.

Minikonsertti ja muraalipyhiinvaellus klo 17 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Diakoni Jukka-Pekka Virtanen improvisoi omaa ja lainattua svengimusaa. Klo 17.15 ensimmäisen muraalin esittely kirkkosalissa, jonka jälkeen lähtö vaellukselle Myyrmäen kaduille. Reitti noin 2 km, kesto noin 1,5 h. Reitti esteetön. Vapaa pääsy. Osa Why So Myrtsi -kaupunginosatapahtumaa.

TORSTAI 31.8.

Folk Flow - Ingrid Rodebjer, viulu ja laulu sekä Barbara Ardenois, harmonikka klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Pohjoismaisesta kansanmusiikista ammentava konsertti on inspiroitunut pohjoisesta luonnosta, kareliaanisesta kanteleimprovisaatiosta ja ruotsalaisesta karjankutsulaulusta. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa

Torstaina 17.8.

Urkuyö ja Aaria: Suomalainen

Barokkiorkesteri – Bach & Olli Kortekangas klo 21 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Maailman kantaesitys Olli Kortekankaan säveltämästä konsertosta sekä Bachin Branderburgilainen konsertti nro 5. Ohjelma ja liput urkuyofestival.fi.

Lauantaina 19.8.

PopPaavali klo 16–22 Helsingissä Paavalinkirkon sisäpihalla, Sammatintie 5. Klo 16 DJ, klo

16.20 Laineen Kasperi & Liian Iso Trio, klo 17.10 Good Boys, klo 18 Elias Gould soolo, klo 18.50 Vuoret, klo 19.40 Fox Confession, klo

20.30 Tumppi Varonen & Problems Unplugged, klo 21.15 Ville Ahonen. Levyjä soittavat Marco Kosonen, Pastori Kanalan Pyhäkoulu, Dj Nancy Imatra ja DJ Njetche. Saa tuoda piknik-eväät. Ei anniskelua. Vapaa pääsy.

Sunnuntaina 20.8.

Kuulan 140-vuotisjuhlavuoden konsertti klo 19 Helsingissä Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Paulus Hartikainen, baritoni, Venla Närhi, viulu, Kai-

sa Pulkkanen, piano, Lauluyhtye Virta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Tiistaina 22.8.

Crescendon konsertti klo 18 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Crescendon kansainvälisen opiskelijavaihto-ohjelman ja Helsingin juniorijousten nuoria esiintyjiä. Beethoven, Mozart. J.S. Bach, Rahmaninov, Tšaikovski, Sibelius. Vapaa pääsy.

Kesäillan hämyssä klo 19 Helsingissä Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7. Metrolla musiikkiin -sarjan päätöskonsertti. Naiskuoro Discantus. Bartling, Chydenius, Eroma, Jekabsone, Kähärä, Takolander, Uusberg. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Torstaina 24.8.

Urkuyö ja Aaria: Ylioppilaskunnan laulajat klo 21 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5.

Johtaa Pasi Hyökki. YL esittää 140-vuotisjuhlavuotensa ohjelmistoa. Liput 45/35/15 e, lippu.fi.

Perjantaina 25.8.

Ukrainan itsenäisyyspäivän juhlakonsertti klo 19 Helsin-

gissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Jonathan Roozeman, sello, Justas Stasevskij, piano, Iryna Gorkun-Silén, huilu. Silvestrov, Lysenko, Sibelius, Vilag, Skoryk, Havrylets. Liput 25/15 e eventbrite.fi ja ovelta. Tähtikirkas yö – Radalla-festivaalin avajaiskonsertti klo 21 Es-

poon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5.

Lauantaina 26.8.

Helmipöllön lentoretki – Radalla-festivaalin lastenkonsertti klo 14 Espoossa Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1. Satukvartetissa soittavat Miia-Karo-

liina Vettenranta, viulu; Susanne Helasvuo, viulu; Olga Reskalenko, alttoviulu; Janne Aalto, sello. Konsertin kesto on 30 min. Ikäsuositus 3–8 v. Vapaa pääsy. Romano Gospel -hyväntekeväisyysilta klo 19–21 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Juontajina Joni Blomerus ja Tarja Sassi. Romano Gospel -yhtye, solisteina Dimitri Isberg ja Marika Blomerus, taustalaulajina Joni Blomerus, Markus Valerius ja Astrid Valerius, DMD-yhtye: Dimitri Grönfors ja Miska Nyman. Elina Pikkuhookana, flyygeli, Vesa Louhelainen, haitari, Renne Haapanen, kitara ja sähkökitara, Ulf Krokfors, kontrabasso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Viapori Jazz: Puku ommellaan hiljaisuudessa klo 20 Helsingissä Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Hannu-Pekka Björkman, teksti, Jukka Perko, saksofonit, Teemu Viinikainen, kitara, Jarmo Saari, kitara. Kuulokuva katoavaisuudesta, elämästä ja kuolemasta. Liput 32 e lippu.fi

Ingrid Rodebjer ja Barbara Ardenois esiintyvät torstaina 31.8. kello 12 Pyhän Laurin kirkossa.

Naiskuoro Discantus esiintyy Helsingissä Metrolla musiikkiin -sarjan päätöskonsertissa tiistaina 22.8. kello 19 Vuosaaren kirkossa.