Kirkko ja kaupunki 2023 12 Espoo

Onko kivissä voimaa? mietti pappi Kaisa

Kariranta ja kokeili s. 12

Työmies Vatanen

Näyttelijä Jussi Vatasen on helpointa olla ihmisten kanssa

tekemisen kautta s. 16

Suomen teologisen instituutin uusi pääsihteeri Soili Haverinen ei pidä evoluutioteoriaa uskottavana s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

31.8.2023

kirkkojakaupunki.fi

Pääkirjoitus

Uskonrauhapykälä suojaa meitä

AIEMMIN KOVASTI KRITISOITU rikoslain pykälä uskonrauhan rikkomisesta on nykyisessä maailmantilanteessa noussut arvoon arvaamattomaan. Sen merkityksen kiteytti viimeksi presidentti Sauli Niinistö, kun häneltä kysyttiin Ruotsin turvallisuustilanteesta.

Niinistön mukaan uskonrauhaa koskevaa kohtaa Suomen laissa voi käyttää Koraanin julkisen polttamisen tapaisten asioiden estämiseen. Ruotsissa uskonrauhaa suojaavaa pykälää ei enää ole, ja siksi maan on vaikea estää sananvapauden nimissä tehtyjä muslimien pyhän kirjan polttamisia. Niissä ei todellisuudessa ole kyse sananvapaudesta vaan provokaatioista, joiden taustalla on monenlaisia motiiveja. Ylen uutisen mukaan tapahtumista tehdyt somevideot tuovat Koraanien polttajalle myös rahaa. Seuraukset ovat ikäviä sekä maan sisäiselle että ulkoiselle turvallisuudelle.

ENNEN NYKYISIÄ TAPAHTUMIA

uskonrauhapykälää on Suomessa kritisoitu vanhanaikaisuudesta. Sen on katsottu puuttuvan liikaa sananvapauteen, joka on länsimaiselle demokraattiselle yhteiskunnalle tärkeä perusarvo. Monella on ollut mielessä kirkko ja se, että pykälällä haluttaisiin suojella sitä arvostelulta. Ei, kirkkoa ja uskontoja saa ja pitääkin kritisoida. Jumala ei tarvitse suojelua. Ihmiset sen sijaan tarvitsevat.

Kannattaa lukea, mitä pykälä pitää sisällään. Siinä puhutaan uskontokuntien jäsenille

Hyvä Jumala, olen väsynyt ja kuormittunut, mutta seuraavaan lomaan on vielä viikkoja. Tarvitsen lepoa työn rasituksista, säntäilystä ja vanhemman huolista. Anna tähän päivään sopiva ja kohtuullinen kuorma, jonka jaksan kantaa.

pyhimpien asioiden pilkkaamisesta julkisesti loukkaamistarkoituksessa sekä jumalanpalveluksen, hautaustilaisuuden tai muun uskonnonharjoituksen häiritsemisestä uhkaavalla käytöksellä tai meluamalla. Tähän liittyy esimerkiksi tuomio henkilölle, joka jakoi ohjeita kirkon polttamiseen, nunnien raiskaamiseen ja hautakivien kaatamiseen. Lailla halutaan suojella uskonnonvapautta, johon kuuluu oikeus harjoittaa omaa uskontoaan. Kun näin tapahtuu, laki suojelee yhteiskuntarauhaa.

USKONRAUHAPYKÄLÄÄ ON SOVELLETTU erittäin harvoin, eli sen käyttämiseen on ja pitääkin olla iso kynnys. Laki ei ole ongelmaton, sillä ristiriita sananvapauden kanssa on olemassa. Lakia on myös käytännössä tulkittu kirjavasti. Lain yksityiskohdista ja soveltamisesta voidaan keskustella, mutta nykymaailmassa laki on hieman yllättäen todella ajankohtainen.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Jos olet valmis hylkäämään isäsi ja äitisi, veljesi ja sisaresi, vaimosi ja lapsesi ja ystäväsi enää koskaan heitä näkemättä, niin olet valmis kävelylle.

FILOSOFI HENRY DAVID THOREAU (1817–1862)

Kun matkustan, minulla on mukana hätäreppu. Ja sanon itselleni joka kerta, etten ehkä palaa.

VENÄLÄINEN OHJAAJA

SVETLANA BOGDANOVSKAJA

YLE.FI 21.8.

Älkää ottako matkalle mukaanne mitään – ei sauvaa, ei laukkua, ei leipää eikä rahaa. Älkää ottako toista paitaakaan.

JEESUS LUUKKAAN

EVANKELIUMIN 9. LUVUSSA

Kirkko ja kaupunki

31.8.2023

Seuraava lehti ilmestyy 14.9.

KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

JUMALA EI TARVITSE SUOJELUA. IHMISET SEN SIJAAN TARVITSEVAT.

”Itsetuhoisista ajatuksista voi kysyä suoraan”

Mieli ry:n itsemurhien ehkäisykeskuksen

päällikkö Marena Kukkonen kokee

olevansa työssään enemmän toivon kuin kuoleman äärellä. 10. syyskuuta vietetään kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää.

1Marena Kukkonen, mistä voi huomata oman tai läheisen itsetuhoisuusriskin kasvaneen?

Mitä sellaisessa tilanteessa pitäisi tehdä?

– Merkkejä voivat olla esimerkiksi vetäytyminen, muutokset mielialassa, päihteiden käytön lisääntyminen, kuoleman ajatteleminen ja passiivinen toive kuolemasta, erilaiset valmistelut kuten tavaroiden jakaminen ja asioiden järjestely, turhien riskien ottaminen ja vaaraan hakeutuminen vaikkapa liikenteessä, itsemurhavälineiden kerääminen sekä jäähyväiskirjeiden kirjoittaminen.

– Jos epäilee, että läheisellä on itsemurha-ajatuksia, asiasta kannattaa ja pitää kysyä häneltä suoraan. Kysyminen ei lisää itsemurhavaaraa, vaan päinvastoin auttaa käsittelemään asiaa, löytämään turvallisia ratkaisuja ja tarvittaessa hakeutumaan avun piiriin.

– Läheisen ihmisen itsetuhoisista ajatuksista kuuleminen voi ymmärrettävästi herättää vaikeita tunteita. Olisi kuitenkin tärkeää kuunnella toista rauhallisesti, tuomitsematta ja syyllistämättä. Moni pelkää itsetuhoisuudesta puhumista siksi, ettei ole varma, mitä tilanteessa kuuluisi sanoa. Tämä pelko on yleensä turha, kun toista ihmistä haluaa oikeasti auttaa. Pelkkä kuunteleminenkin on jo hyvin merkityksellistä, ja tarvittaessa läheistä voi auttaa hakemaan ammattiapua.

2Tapaat työssäsi ihmisiä, jotka ovat yrittäneet itsemurhaa. Minkälaista tukea ihminen tällöin tarvitsee?

– Kysymme, haluaako hän jakaa oman tarinansa. Sitten rauhoitumme kuuntelemaan: yleensä ihmiset jakavat tarinansa mielellään, kun on joku, joka kuuntelee tuomitsematta.

– Asiakkaan kanssa käydään läpi tapahtunutta ja tehdään yhdessä turvasuunnitelma. Siihen listataan ylös varoitusmerkkejä ja keinoja toimia jatkossa niin, että vaaran tunnistaa ajoissa ja voi toimia itseään suojelevalla tavalla. Turvasuunnitelma on tarpeen, sillä itsetuhoisessa mielentilassa ei pysty ajattelemaan rationaalisesti.

– Kriisi- ja keskusteluavun lisäksi vertaistuki on todella merkityksellinen tuen muoto. On tärkeää, että

myös itsemurhaa yrittäneiden läheiset ja itsemurhan tehneiden omaiset saavat tukea kriisiin ja tulevat kuulluiksi.

3Kuinka paljon Suomessa tehdään itsemurhia, ja minkälaisia syitä niiden taustalla on?

– Vuonna 2021 itsemurhan teki 747 ihmistä. Määrä on laskenut tasaisesti 1990-luvulta: vuonna 1990 itsemurhan teki yli 1500 ihmistä. Eniten itsemurhia tekevät keski-ikäiset miehet. Nuorten itsemurhakuolleisuus on Suomessa Euroopan mittapuulla korkea. Iäkkäiden ihmisten itsemurhakuolleisuus on ollut hienoisessa nousussa viime vuosina.

– Itsemurha-ajatukset ovat melko yleisiä ja yleensä ohimeneviä: niitä esiintyy noin 10–20 prosentilla väestöstä. Itsemurhaa aikaisemmin yrittäneillä on 40-kertainen itsemurhariski muuhun väestöön verrattuna, ja siksi olisi tärkeää tavoittaa näitä henkilöitä. – Itsemurha-ajatusten taustalla on yleensä ongelmien kasaantuminen. Riskitekijöitä ovat esimerkiksi pitkäaikainen ja hoitamaton masennus sekä päihteiden käyttö. Itsemurhassa ei niinkään ole kyse halusta kuolla, vaan sietämättömästä henkisestä kivusta, jota ihminen yrittää siinä hetkessä paeta. Itsetuhoisessa mielentilassa oleva ihminen on kykenemätön muistamaan läheisiä ja hyviä hetkiä ja ajattelemaan tulevaisuudesta myönteisesti. Tällainen itsetuhoinen tila ei onneksi kestä pitkään, ja sitä voi oppia ennakoimaan.

– Itsetuhoinen henkilö kokee usein olevansa yksin vaikka lähellä olisi rakkaita ihmisiä. Yksi keino vähentää itsemurhien riskejä olisikin vahvistaa yhteisöllisyyttä. 4

Mihin yhteiskunnassa pitäisi laittaa resursseja, jotta voitaisiin ehkäistä mahdollisimman monta itsemurhaa?

Mikä on sinulle pyhää?

– Yhteinen ruokailu saman pöydän ääressä. Se, kun joku on nähnyt vaivaa toisten hyvinvoinnin eteen – huolehtinut ja pitänyt mielessä. ■

– Helposti saatavilla olevat matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olennainen asia, jotta ongelmat eivät pääse kasaantumaan. Tarvitsemme lapsille ja nuorille turvallisia kasvuympäristöjä, joissa on riittävästi läsnä olevia aikuisia tukemassa kasvua ja kehitystä. Perustoimeentulon turvaaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen ovat erityisen tärkeitä asioita. 5

Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia tai olet huolissasi läheisestäsi, voit soittaa Mieli ry:n Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 (auki 24/7) tai kirjoittaa Solmussa-chattiin: www.tukinet.net.

Nuorille suunnattu Sekasin-chat: sekasin.fi päivystää ma-pe klo 9–24 ja viikonloppuisin klo 15–24.

Jos tilanne on edennyt hengenvaaralliseksi, soita 112 tai hakeudu lähimpään päivystykseen.

TEKSTI AINO MUSTONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Raamatullinen puutarha

Östersundomin hautausmaalla kasvaa Raamatussa mainittuja kasveja. Monet niistä ovat tuttuja myös suomalaisille.

Moni muistaa kertomuksen Eedenin puutarhasta ja hyvän ja pahan tiedon puusta, mutta mitä siellä puutarhassa oikein kasvoikaan? Sitä emme tiedä, mutta vihiä siitä saa menemällä Helsingin itäisimpään kolkkaan. Östersundomin kirkkoa ympäröivällä hautausmaalla on nimittäin istutuspalsta, jossa kasvaa sellaisia Raamatussa mainittuja kasveja, jotka pärjäävät myös näillä leveysasteilla.

Istutuspalsta on ollut Östersundomissa ainakin kahdeksan vuotta. Se sai alkunsa, kun silloinen ylipuutarhuri Pekka Leskinen sai tietää, että yliagronomi ja yrttitutkija Bertalan Galambosi oli listannut Raamatussa mainittuja kasveja ja pohtinut, mitkä niistä pärjäisivät myös Suomessa.

VALINNANVARAA OLI, sillä Raamatussa mainitaan valtava määrä erilaisia kasvilajeja. Joistakin puhutaan tosin vain yleisnimillä, joten tarkka lajinmääritys on haastavaa. Joka tapauksessa kasveilla on Raamatussa merkittävä rooli: ruoka, juoma ja viljeleminen ovat esillä monessa kohtaa.

”Muistattehan, miten Egyptissä saimme ilmaiseksi kalaa ja miten meillä oli kurkkua, vesimelonia, purjoa, sipulia ja valkosipulia! Mutta nyt me joudumme kärsimään nälkää. Täällä ei edes näe muuta kuin tuota iänikuista mannaa!” valittavat israelilaiset Neljännessä Mooseksen kirjassa

Osa Raamatussa mainituista kasveista kuten viljat, sipulit ja esimerkiksi kurkku, ovat sellaisia, jotka kuuluvat jokapäiväiseen ruokavalioomme. Myös Östersundomin hautausmaalla kasvaa kurkkua ja sen kaveriksi usein päätyvää tilliä.

Näiden lisäksi istutusalueella on kasveja, joita kasvatetaan enemmänkin ulkonäkönsä vuoksi kuten värililja, väriminttu, arabiansulkahirssi, myrkyllinen sinipiikkiputki ja pallon muotoiseksi leikattu, hauskan näköinen puksipuu.

KUTEN EEDENISSÄ IKÄÄN keskellä Östersundomin hautausmaan istutusaluetta kasvaa tietenkin hedelmäpuu. Se on tässä tapauksessa omenapuu, joka pärjää täällä pohjolassa raamatullista viikunapuuta ja granaattiomenapuuta paremmin. Östersundomin hautausmaalla viihtyy myös viiniköynnös. Se mainitaan erityisen monessa raamatunkohdassa, ja se oli Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan kasvi, jota Nooa ryhtyi viljelemään heti vedenpaisumuksesta selviydyttyään.

Lopuksi hyvä uutinen kaikille laiskoille puutarhureille:

jos haluaa vaalia Raamatussa mainittuja kasveja kotipihallaan, ei välttämättä tarvitse tehdä mitään erityistä. Siellä nimittäin mainitaan myös esimerkiksi nokkonen, ohdakkeet ja rikkaruohot. ■

Kirkko ja kaupunki 80 vuotta

Vuonna 1997:

Jos olet sunnuntai kauppaa vastaan, tule osoittamaan mieltäsi!

– Taidan olla liian vanha kantamaan banderollia mielenosoituksessa, epäröi Juhani Veikkola ensin.

Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyössä työskentelevä Veikkola päättää kuitenkin osallistua kauppojen sunnuntaiaukioloaikaa vastustavaan mielenosoitukseen.

– Kirkko on selvästi sanonut oman kantansa. Kolmas käsky ”Muista pyhittää lepopäivä” on maailman vanhin työsuojelulaki.

– Jos liikeaikalain muutos menisi läpi, monet yrittäjät joutuisivat tekemään seitsenpäiväistä viikkoa. Kaupan työntekijät puolestaan saisivat kiertävän vapaapäivän, joka harvoin kävisi yksiin muiden perheenjäsenten vapaiden kanssa.

Sunnuntain muuttuminen ostospäiväksi merkitsisi, ettei olisi enää pyhäpäivää, joka tuo vaihtelua toinen toistaan seuraaviin arkipäiviin.

– Sunnuntaikaupan avaaminen ei ole myöskään linjassa kestävän kehityksen kanssa. Emme halua antaa kuluttamiselle ylivaltaa, Veikkola sanoo.

Lyhennelmä artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungissa 29.1.1997. Kauppojen rajoitettu sunnuntaiaukiolo hyväksyttiin vuonna 2009, ja kauppojen aukioloaikoja lakattiin säätelemästä lailla vuonna 2016. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

RaamatunKatsokuviakasvien osoitteessaistutusalueeltakirkkojakaupunki.fi.

”En halunnut enää kantaa rinnallani mustaa möykkyä, vihaa, joka myrkytti mieltäni väkivaltafantasioilla ja painoi kuin synti.”

LUE LINDA-MARIA RANISEN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT

Auringonkukkien viesti

Ukrainan itsenäisyyspäivä kokosi ihmiset Helsingissä auringonkukkakulkueeseen. Näin suomalaiset ja valtionjohto antoivat vahvan tukensa Ukrainalle.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JUSSI HELTTUNEN

YKSI ASIA tuli Ukrainan itsenäisyyspäivänä 24. elokuuta Helsingissä järjestetyssä mielenosoituksessa selväksi. Sekä tavalliset suomalaiset että valtionjohto tukevat vankasti Ukrainaa, joka kamppailee Venäjän hyökkäystä vastaan.

Ukrainan itsenäisyyden, maan vapauden ja rauhan puolesta järjestetty United for Ukraine – United for Peace -tapahtuma alkoi Kansalaistorilta lähteneellä kulkueella, johon osallistui noin 3 000 ihmistä. Se-

naatintorilla, Tuomiokirkon rapuilla, kulkueen ottivat vastaan Kuorojen kierroksen kuorot Finlandiahymnillä.

MIELENOSOITUS UKRAINAN puolesta oli vaikuttava: ihmisillä oli käsissään auringonkukkia ja lippuja, jotka värjäsivät kulkueen Ukrainan väreihin.

Auringonkukka on Ukrainan kansalliskukka. Sitä on viljelty maassa 1700-luvun puolivälistä lähtien, ja

Ukrainan maisemaan kuuluvat auringonkukkapellot.

Ukraina tuottaa eniten auringonkukan siemeniä ja -öljyä maailmassa. Auringonkukka on myös rauhan symboli. Kun Ukraina vuonna 1996 luopui ydinaseistaan, ohjustukikohtaan istutettiin auringonkukkia.

Helsingin auringonkukkakulkueen kärkijoukossa kulki alkumatkasta pääministeri Petteri Orpo. Hän oli juuri edellisenä päivänä palannut Ukrainasta, jossa hän joutui miljoonien ukrainalaisten tapaan istumaan pommisuojassa.

Kirkko ja kaupunki kysyi pääministeriltä sodasta ja Ukrainan tukemisesta. Hän vastasi kysymyksiin matkaltaan sähköpostilla. Hänen mukaansa ukrainalaisille on kaikin tavoin kerrottava, että he eivät ole yksin.

– Tässä sodassa on kyse koko länsimaisen yhteiskunnan peruspilareista: vapaudesta, demokratiasta ja itsenäisen valtion koskemattomuudesta. Koko Euroopan turvallisuu-

teen kohdistuu vakavin uhka vuosikymmeniin. On tärkeää, että Suomi ja muut Euroopan maat ovat Ukrainan tukena sen taistellessa yhteisten arvojemme puolesta, Orpo kommentoi.

PÄÄMINISTERI LUPASI, että ukrainalaisia tuetaan niin kauan kuin apua tarvitaan.

– Olemme tukeneet ja tulemme tukemaan Ukrainaa ja ukrainalaisia taloudellisesti, sotilaallisesti ja poliittisesti. Haluamme olla apuna Ukrainan jälleenrakennuksessa. Tähän on myös Suomen kansan vahva tuki, Petteri Orpo painotti.

Kansainvälisen yhteisön tuki ilahdutti tapahtumaan osallistunutta ukrainalaista Linaa – Tämä mielenosoitus osoittaa, millainen voima meillä yhdessä on. Näytämme myös, että olemme kansa ja itsenäinen valtio. Ukraina ei vain ole yhä olemassa, vaan me juhlimme olemassaoloamme. Haluamme voittaa tämän sodan ja tuoda rauhan maahan, Lina sanoi. ■

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN

0356-3421

HYVÄN TÄHDEN.

Ukrainan tueksi marssivat myös Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Douglas Hickey, Helsingin pormestari Juhana Vartiainen, Ukrainan Suomen suurlähettiläs Olga Dibrova, Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki ja pääministeri Petteri Orpo.

Keskeneräisenä kaunis

Jäikö käsityö kesken? Älä soimaa itseäsi vaan kiitä.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA ISTOCK

Vuosi sitten näihin aikoihin pappi Sari Kokkosen valtasi neulojille tuttu ”oireyhtymä” nimeltä neuloosi. Sen seurauksena syntyi monta neuletyötä, ja innostus käsitöihin jatkui joulun yli. Kevättalvella Kokkonen loi puikoille vaaleanvihreitä silmukoita tarkoituksenaan neuloa itselleen keväinen pusero. Kädet ja mieli saivat kuitenkin neulomisesta tarpeekseen, ja työ jäi kesken. Tilanne on tuttu monille neulomista harrastaville.

NYT SARI KOKKONEN kokoaa Hakunilan kirkolle keskeneräisistä käsitöistä näyttelyä, joka avataan lähimmäisen sunnuntaina 3. syyskuuta pidettävän neulemessun yhteydessä. Kotien kätköistä löytyviä keskeneräisiä käsitöitä voi tuoda näyttelyyn aina avajaispäivään saakka. Kokkosen mukaan keskeneräisyys on erottamaton osa ihmisenä olemista ja siitä on lupa nauttia. Keskeneräisen käsityön äärellä voi olla kiitollinen siitä, mitä on saanut aikaan. Voi kiittää siitä, mitä omissa käsissä syntyi silloisessa elämäntilanteessa, ja muistella, mitä

silloin tapahtui ja millaisia ajatuksia mielessä pyöri.

– Matkan tekeminen on se juttu, Kokkonen sanoo.

– Kolmenkymmenen kilometrin pyhiinvaelluksella satakin metriä on tärkeä. Sama pätee käden töihin.

KESKENERÄISYYDEN HYVÄKSYMISEEN kuuluu

virheiden sietäminen sekä suorittamisen ja vertailun väheneminen.

– Meillä on monia tavoitteita ja ihanteita, joihin pyrimme. Omissa silmissä joku toinen näyttää olevan paljon pidemmällä kuin itse. On hyvä pysähtyä ja huomata, että minulla on ihan hyvä tässä kohtaa tänään, Sari Kokkonen toteaa.

Nyt Kokkosen neulepuikoissa syntyy eri sateenkaaren väreissä hehkuva voimahuivi. Puolisen vuotta lepäämässä ollut vihreä neule on edelleen kesken.

– Kyllä se varmaan jossakin kohtaa valmistuu, Kokkonen sanoo. ■

Lupa olla kesken -käsityönäyttely 3.–17.9. Hakunilan kirkolla Vantaalla.

Koti palveluiden keskellä

Saga-palvelutalot tarjoavat laadukasta vuokra-asumista senioreille. Talomme pääkaupunkiseulla sijaitsevat Helsingissä ja Vantaalla.

Hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelumme muuntuvat tarpeidesi mukaan. Aktiivinen harrastus- ja kulttuuritoiminta tuo iloa arkeen. Tervetuloa tutustumaan taloihimme keskiviikkona 13.9. sadonkorjuuhengessä.

Tule tutustumaan uuden Wilhelmiina

Tenholan muistikoteihin

Wilhelmiina Taavetin rinnalle on valmistunut uusi palvelu- ja hoivakotimme Ruskeasuolle. Uusi Wilhelmiina Tenhola tarjoaa yhteisöllistä palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa.

Wilhelmiinassa on erikoistuttu muistisairaiden hoitoon, ja Tenholan muistikodeissa asukkaat saavat tarpeitaan vastaavaa tukea. Me Wilhelmiinassa haluamme tukea jokaisen asukkaan oman näköistä elämää. Tenholassa tärkeää on aktiivinen eläminen, ja meillä on mahdollista ulkoilla oman piha-alueen lisäksi Keskuspuiston luonnossa.

Kiinnostuitko?

Varaa aika henkilökohtaiselle tutustumiskäynnille wilhelmiina@wilhelmiina.fi

tai soittamalla numeroon 044 7060 139.

Sagan Sadonkorjuu ke 13.9.

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi

”Koin, että olen ihmisenä pilalla”

Veera Ikonen menetti lapsensa ja uskoi, ettei voi koskaan enää kokea iloa. Hän oli väärässä.

Ei voi olla, näin ei voi käydä taas, Veera Ikonen hokee mielessään. Ikosen kuukauden ikäinen vauva makaa sairaalasängyssä Helsingin Lastenklinikalla tarkkailussa. Mieleen vyöryvät raskaat muistot vain vuoden takaa, kun Ikonen oli samassa paikassa esikoisvauvansa kanssa. Milo-poika ei koskaan päässyt sairaalasta kotiin ja eli yhdeksän päivää. Ikonen tuntee, kuinka hätä palaa.

– Sairaalan ilmapiiri, äänet, valot ja pieni vauva: ne kaikki triggeröivät traumani ja pelkoni. Muistan, kuinka rukoilin keskellä yötä, että jos tämä lapsi selviää, lupaan liittyä kirkkoon, Ikonen sanoo nyt, yksitoista vuotta myöhemmin.

Tällä kertaa kävi hyvin: virtsatientulehdus oli vain vienyt vauvan poikkeuksellisen huonoon kuntoon. Ikosesta tuli kirkon jäsen 36-vuotiaana.

– Kun minut kastettiin, oma sylikummini oli minua vuoden nuorempi. Olihan siinä jotain huvittavaakin, Ikonen sanoo.

Hänen suupielensä kääntyvät hymyyn.

Meni kuitenkin monta vuotta, jolloin ilo oli täysin kateissa.

ILO KATOSI vuonna 2010. Ensin kuoli Veera Ikosen sisko. Syöpä oli ärhäkkä ja vei nelikymppisen perheenäidin nopeasti, ja menetystä oli vaikea ymmärtää.

– Mietin, missä on oikeus ja kohtuus, Ikonen kertaa.

Samaan aikaan hän odotti esikoispoikaansa. Kun poika joulun kynnyksellä syntyi, Ikonen sai hänet hetkeksi syliinsä. Sitten vauva jo kiidätettinkin teho-osastolle: sydänvika ei ollut paljastunut ultraäänitutkimuksissa ja tuli kaikille sokkina. Lapsi hätäkastettiin Miloksi, ja tuoreet vanhemmat totuttelivat ensin ajatukseen vaikeasti sairaasta vauvasta. Sitten selvisi, ettei sydänvika olisikaan hoidettavissa. Uudenvuoden alla pieni sydän väsyi ja Milo kuoli vanhempiensa syliin.

Ikonen tippui syvään ja sysimustaan kuiluun, jonne muut eivät nähneet, ja josta tuntui mahdottomalta yrittää kurottaa pois.

– Koin hirveää katkeruutta, lamaannusta ja vääryyttä. Elämä tuntui mielipuoliselta.

Ja ikään kuin lopullisena osoituksena kaiken kohtuuttomuudesta, muutaman viikon päästä kuoli Ikosen siskonpoika.

Ystävien oli vaikeaa edes kohdata Ikosta, koska tragedioiden määrä veti kaikki sanattomiksi. Kärsimys myös muutti häntä itseään persoonana.

– Koin, että olen ihmisenä pilalla. Olin muuttunut vihamöntiksi, joka ei osannut tuntea kuin rumia tunteita.

YLLÄTYKSENÄ ITSELLEENKIN Veera Ikonen löysi lohtua kirkosta. Hautajaisia oli ollut monet, ja Ikonen huomasi, että kirkkosalissa sai romahtaa.

– Se lohdutti. Kirkkoon pystyi surun kanssa menemään ilman vaatimuksia ja sellaisena kuin

on: hauraana, vihaisena, kärsivänä, kaikkine tunteineen.

– Nykyaika vaatii meiltä paljon: pitää olla tuottava ja tehokas, jotta on arvokas. Systeemiä ei ole rakennettu niin, että kelpaamme myös silloin, kun olemme rikki.

Yhteiskunnassamme on Ikosen mukaan vaikea löytää paikkaa, jonne voisi mennä surevana ja rikkinäisenä. Kirkko on tässä tärkeä poikkeus.

– Sitä ei ole paikkana sidottu tehokkuuteen, kasvuun eikä menestykseen, vaan se pyrkii vastaamaan ihmisten sielulliseen tarpeeseen.

–

Uskon, että Milo on jossain olemassa, muuallakin kuin meidän sydämissämme, Veera Ikonen sanoo.

TEKSTI MARIANNE RIIALI KUVAT JANI LAUKKANEN

Kirkossa Ikonen koki myös olevansa osa jotakin suurempaa.

– Sain kosketuksen erityisesti äitien suruun ja ymmärsin, että en ole yksin: kaikkialla maailmassa on tultu kirkkoon juuri tällaisten surujen kanssa. Se kannatteli ja puhutteli.

MYÖS KIRJOITTAMINEN tarjosi tilan käsitellä surua ilman ulkoapäin asetettuja vaatimuksia. Kun Milo kuoli, Veera Ikonen alkoi purkaa suruaan sanoiksi.

Ensin syntyi tekstejä pöytälaatikkoon, ja keväällä 2022 ilmestyi Ikosen esikoisromaani Pimeässä syttyy majakka. Se on kertomus Elinasta ja Markuksesta, jotka ovat menettäneet vauvansa. Pariskunta yrittää epätoivoisesti paeta suruaan matkustamalla saarelle, jossa ei ole ainuttakaan lasta – josko kipu siellä väistyisi. Elina sulkeutuu, Markus suorittaa ja puuhaa. Surua ei kuitenkaan voi paeta.

Kirjaa työstäessään Ikonen luki omia vanhoja muistiinpanojaan, ajatteli pientä poikaansa, itki ja kohtasi kaikkein repivimmät muistonsa. Syntyi tarkkanäköinen ja todellinen romaani, jollaisen voi tehdä vain menetyksen kokenut.

Veera Ikosen esikoiskirja syntyi tarpeesta käsitellä surua rehellisesti. Suruun kuuluu myös paljon rumia tunteita kuten vihaa ja katkeruutta.

– Monet kirjan kuvaukset olen kirjoittanut oman suruni varhaisessa vaiheessa, Ikonen kertoo.

Kirjan myötä Ikosesta tuntui, kuin jotain olisi tullut päätökseen.

– Sain kirjoitettua surua pois, ja se nosti pintaan kiitollisuutta siitä, mitä on ollut ja mitä on nyt. Jos kahdeksankymppisenä hoivakodissa miettisin, että kirja jäi tekemättä, niin kyllä harmittaisi.

Ikonen on saanut teoksesta paljon palautetta. Kerrankin kännykkään kilahti kiitosviesti lukijalta keskellä yötä.

– Erityisen merkitykselliseltä on tuntunut, kun joku saman kokenut on kertonut saaneensa kirjasta lohtua.

MILO-POIKA OLISI nyt 13-vuotias. Äidin mielessä hän on kuitenkin aina vastasyntynyt.

– Mietin häntä pienen vauvan sieluna. Muistan hänen painonsa rintaani vasten, miltä hän tuntui ja tuoksui, Veera Ikonen sanoo ääni särkyen.

Aika ei vie surua.

Katkeruus ja viha ovat kuitenkin poissa, ovat olleet jo pitkään.

Viimeisetkin rippeet surun raskaimmista sävyistä hävisivät, kun Ikonen ymmärsi, että elämä on siinä mielessä tasapuolinen kaikille, että se ei ole hallittavissa. Asioita tapahtuu, eikä kaikkea voi kontrolloida.

– Ja silti voi olla turvallinen ja jollakin tavalla vapaampi olo. Turvallisuus syntyykin ehkä juuri siitä, ettei yritäkään liikaa hallita elämää.

Ikonen on sinut sen kanssa, että juuri hänen lapsensa kuoli.

– Olen hyväksynyt, että niin kävi, ja että mitenkään muuten ei oikein edes olisi voinut käydä. Milolla oli sydänvika, jota ei olisi voinut hoitaa. Se ei jätä tilaa jossittelulle.

Kuoleman jälkeen Ikosen ajatukset elämästä muuttuivat. Hän oivalsi, että lyhytkin elämä on kokonainen, eikä elinvuosien määrä kerro elämän merkityksellisyydestä mitään.

– Me emme tiedä, mitä kenenkin elämään mahtuu. Joku elää sata vuotta, mutta onko hän

saanut elettyä elämäänsä todeksi, vai onko elämä jäänyt elämättä?

Erityisen kauniina Ikosen mieleen ovat jääneet ystävän sanat Milon hautajaisten jälkeen.

– Hän sanoi, että Milo kävi täällä opettamassa, kuinka suurta pieni voi olla.

VEERA IKONEN KOKEE, että lapsen kuolemasta jaloilleen pääseminen kesti kuusi vuotta. Vasta sitten hän oli psyykkisesti valmis voimaan paremmin.

– Koin, ettei enää riitä, että vain selviydyn. Kaipasin myös iloa ja päätin uskoa, että parempaa on tulossa.

Ikonen toivoo, että ihmisillä olisi enemmän sietokykyä toisten raskaita kokemuksia kohtaan ja surua ymmärrettäisiin paremmin.

– Suru ei ole ongelma, joka pitäisi ratkaista tai siivota pois. Enemmän auttaa, jos antaa surevan olla surunsa kanssa niin kuin hän haluaa.

Lohtua voi onneksi saada siitäkin, että on itseään kohtaan lempeä ja myötätuntoinen.

– Kun nyt ajattelen, mistä kaikesta olen mennyt läpi, ja pystyn silti kokemaan iloa ja onnea, tunnen suurta kiitollisuutta, Ikonen sanoo.

Kotona Milosta puhutaan kuten muistakin edesmenneistä perheenjäsenistä. Kysyttäessä Ikonen kertoo aina, että hänellä on kaksi lasta: nyt 11-vuotias Elias ja vauvana kuollut esikoinen.

Joskus joku haluaa kuulla jotain Milosta: minkä näköinen hän oli tai minkä ikäinen olisi nyt.

– Se on ihanan helpottavaa. Jos ihminen uskaltaa kysyä, hän kestää myös kuulla. ■

Milo kävi täällä opettamassa, kuinka suurta pieni voi olla.

Ainoa laatuaan

Pekka Asikainen on uusi – ja maailman ainoa – kenttäpiispa.

Puolustusvoimissa hän kuuluu kenraalikuntaan. Asikaisen kollegoita muissa armeijoissa kutsutaan esimerkiksi kenraalikappalaiseksi tai johtavaksi sotilaspapiksi.

Pääesikunta on uudelle kenttäpiispalle Pekka Asikaiselle tuttu jo 30 vuoden takaa. Hän oli upseerikokelaana silloisen kenttäpiispan Jorma Laulajan johtamalla Puolustusvoimien kirkollisten asioiden osastolla.

– Kun silloin astelin pihan poikki Pääesikunnasta ruokalaan, ei kyllä käynyt mielessä, että joskus palaisin tänne uudestaan kenttäpiispana, Asikainen sanoo.

Asikainen päätti hakea paikkaa, koska häntä kiinnostivat tehtävän laaja-alaisuus ja monipuolisuus. Huhtikuussa presidentti Sauli Niinistö nimitti hänet tehtävään. Tätä ennen hän toimi Oulun seurakuntayhtymän johtajana. Takana on muutenkin runsaasti johtamiskokemusta ja peräti kaksi tohtorin tutkintoa, filosofian ja teologian.

Asikaisella on siviilitehtävistä tulleeksi papiksi poikkeuksellisen paljon kokemusta myös Puolustusvoimista. Hän on reservin majuri, joten kertausharjoituksia on takana runsaasti.

– Tarkkaa määrää en osaa sanoa, mutta varmaan se on jossain sadan nurkilla. Aina olen lähtenyt, kun Puolustusvoimien vaakunalla varustettu tornikirje on tullut postilaatikkoon. Sodan ajan tehtävät ovat muuttuneet matkan varrella, ja sitä mukaa myös kertausharjoituskutsuja on tullut, Asikainen kertoo.

MAANPUOLUSTUSHENKISYYTTÄ ovat Pekka Asikaisella nostaneet sukutarinat. Ne kertovat esimerkiksi äidin isoveljestä, joka kaatui jatkosodan Siiranmäen taisteluissa vuonna 1944. Kun toiset ovat uhranneet henkensä tai terveytensä maata puolustaessaan, kertausharjoituksiin osallistuminen on siihen nähden ollut pikku juttu.

– Isoisä oli rintamalla. Pari vuotta sitten olin siunaamassa hautaan setäni, 95-vuotiaan veteraanin, joka oli 18-vuotiaana Kannaksen torjuntataisteluissa.

Suomen asia on aina ollut Asikaiselle sydämen asia. Suvun isänmaallisuus ei ole ollut kiihkoilua vaan arkista työtä maan ja läheisten hyväksi.

– Jos sedän kanssa yritti puhua sota-asioista, hän vain totesi, että sota oli kamalaa aikaa. Sen jälkeen hän alkoi puhua siitä, kuinka tärkeää on, että rauha säilyy. Pappa ei puhunut sodasta lainkaan, vaikeneminen oli hänelle selviytymistapa.

Omana kokemuksenaan nykyisestä työpaikastaan Asikainen toteaa, että ne, jotka sodasta eniten tietävät, karttavat sitä kaikkein eniten. Sotakiihkoon hän ei ole törmännyt.

KENTTÄPIISPA KUULUU Puolustusvoimissa kenraalikuntaan, mutta toisin kuin muilla piispoilla hänellä ei ole hiippakuntaa eikä hän ole täysivaltainen piispainkokouksen jäsen. Pekka Asikaisen mielestä kenttäpiispan asema kirkossa ja Puolustusvoimissa on hyvä.

– Kenraalikuntaan tosiaan kuulun, ja minut on otettu täällä hyvin vastaan. Työn arvostuksesta kertoo se, että Puolustusvoimissa on kolme erityisalaa, jotka on huomioitu kenraalin arvoisesti, eli meidän lisäksemme lääkärit ja insinöörit, Pekka Asikainen sanoo.

pappia. Ruuhka-aikana eli esimerkiksi uusien varusmiesten astuessa palvelukseen suurimmissa joukko-osastoissa toimii apuna seurakuntapappeja, Asikainen kertoo.

– Lisäksi yksi pappimme on kriisinhallintatehtävissä Libanonissa.

JOSKUS TAKAVUOSINA sotilaspapit liitettiin ivallisesti siihen, että kirkko siunaa sodan ja papit siunaavat aseita. Nämä ajat ovat Pekka Asikaisen mukaan onneksi kaukana takanapäin. Hänen mukaansa pappeja tarvitaan Puolustusvoimissa erityisesti kolmesta syystä.

Ensimmäinen niistä on arkinen ja jokapäiväinen: sotilaspapit ovat varusmiesten ja henkilökunnan tukena. Heidän kanssaan voi keskustella mistä tahansa mieltä askarruttavasta asiasta.

Varusmiesten yleisin syy kääntyä sotilaspapin puoleen ovat parisuhdehuolet. Moni on ensimmäistä kertaa niin pitkiä aikoja erossa kumppanistaan, eikä se aina ole helppoa.

– Sotilaspapit ovat kaikkien käytössä uskonnosta ja vakaumuksesta riippumatta. Tehtävää voi kuvata myös eri kirkkojen ja uskontojen välisen dialogin ylläpitämiseksi. Huolehdimme uskonnonvapaudesta. Puolustusvoimissa pyritään takaamaan esimerkiksi islaminuskoisille mahdollisuus rukoushetkiin, kunhan palvelustehtävät sen sallivat. Aina mennään palvelus edellä.

Toinen sotilaspappien keskeinen tehtävä liittyy palvelustaan suorittavien toimintakykyyn, johon kuuluvat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja eettinen ulottuvuus. Pappi on yksikössään toimintakykytiimin jäsen, ja hänen vastuullaan on eettinen toimintakyky, kaiken muun perusta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on Asikaisen mukaan korostanut tätä puolta entisestään. – Joukko ei pysty toimimaan tehokkaasti, jos siihen kuuluvat eivät pysty arvioimaan omaa ja joukon toimintaa eettisesti. Jos moraalikuorma kasvaa, yksikkö saattaa romahtaa nopeastikin. Ihmettelen, miten Venäjän armeija pystyy toimimaan.

– Piispainkokouksessa minulla on läsnäoloja puheoikeus, ja olen myös kirkolliskokouksen jäsen. Tällainen asema edistää asioiden hoitamista.

Kenttäpiispan arvonimi on maailmalla ainoa laatuaan, ja sen taustalla on marsalkka Mannerheimin toive. Asikaisen kollegoita kutsutaan muissa armeijoissa esimerkiksi kenraalikappalaiseksi tai johtavaksi sotilaspapiksi. Hän odottaa tapaavansa lähiaikoina kollegoitaan ja muitakin Nato-maiden sotilaspappeja, joita tulee Suomeen maassa vierailevien joukko-osastojen mukana.

– Suomen viime sodissa palveluksessa oli 900 pappia. Jos nyt joutuisimme sotaan, toiminta perustuisi reserviläispappeihin. Vakituista henkilökuntaa meillä on minun lisäkseni 25 päätoimista luterilaista pappia ja neljä osa-aikaista ortodoksi-

Kolmas pitkälti pappien vastuulla oleva asia on kaatuneiden huolto. Viime sodissa Suomen armeija oli ainoa, joka huolehti siitä, että kaatuneet saatettiin kotimaan multiin, mikäli se suinkin oli mahdollista. Samalla tavalla nyt pyrittäisiin kriisitilanteesta huolehtimaan siitä, että sodassa kaatuneista huolehditaan hyvin ja kunnioittavasti.

EETTISEEN TOIMINTAKYKYYN liittyy sotatilanteessa se, että sodalla on oikeutettu perusta ja että siinä noudatetaan sodan oikeussääntöjä. Pekka Asikaisen mukaan oikeutetun sodan, josta ovat puhuneet niin kirkkoisä Augustinus kuin reformaattori Martti Luther, yksi keskeinen peruste on, että kyse on puolustussodasta.

– Puhumme kolmesta periaatteesta, joista yksi on sotilaallisen välttämättömyyden periaate. Se

” Sotilaspapit ovat Puolustusvoimissa kaikkien käytössä uskonnosta ja vakaumuksesta riippumatta. Tehtävää voi kuvata myös uskontojen välisen dialogin ylläpitämiseksi.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ANTTI RINTALA

Kenttäpiispa Pekka Asikaisen mukaan sotilaallinen puolustautuminen on viimeinen keino, kun kaikki muut keinot on käytetty eikä laillisen yhteiskunnan turvaamiseksi ja sen jäsenten suojaamiseksi ole enää muuta mahdollisuutta.

tarkoittaa sitä, että kaikki muut keinot on käytetty eikä laillisen yhteiskunnan turvaamiseksi ja sen jäsenten suojaamiseksi ole enää muuta mahdollisuutta kuin puolustautua. Sodalle pitää olla laillinen peruste ja sen taustalla laillisen yhteiskunnan päätökset, Asikainen sanoo.

Toinen oikeutettuun sotaan liittyvä periaate on kohtuullisuus, eli sodassa voimaa käytetään tarpeen mukaan eikä ylen määrin. Tarve on se, että hyökkääjän halu hyökätä saadaan loppumaan.

Kolmas periaate on rajaamisnäkökulma: kohteena ovat vain sotilaskohteet.

– Meitä sitovat kansallinen lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset, kuten Geneven sopimus. On tärkeää, että jokainen tietää, mistä niissä on kyse.

Sodan sääntöjä käydään varusmiesten ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten kanssa läpi muun muassa pappien oppitunneilla. Niissä tuodaan esille esimerkiksi sotavankien inhimillinen kohtelu ja se, että Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun tunnuksia kunnioitetaan eikä siviilikohteisiin hyökätä. Olennaisia asioita ovat myös komentoketju ja esimiesten vastuu, joka on sitä suurempi, mitä ylemmäs hierarkiassa mennään.

– Nämä ovat tärkeitä, sillä sotatilanteessa on vaikea säilyttää malttia, jos säännöt eivät ole sisäistettyjä, Asikainen sanoo.

– Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on ollut vastenmielistä seurattavaa. Viattomat ihmiset kärsivät. Kaikki kansainväliset sopimukset on heitetty roskiin. Siviilikohteita pommitetaan ja tehdään iskuja jopa sairaaloihin. Lisäksi vielä Venäjän ortodoksinen kirkko on tässä mukana. Yhdyn Suomen ortodoksisen kirkon johtajan arkkipiispa Leon sanoihin Venäjän kirkolle: Kristuksen tähden herätkää ja tuomitkaa tämä pahuus!

RAAMATUSSA ON KÄSKY ”Älä tapa”, mutta Suomenkin Puolustusvoimissa opetellaan tappamaan. Miten nämä asiat ovat sovitettavissa toisiinsa?

– Eettiset kysymykset ovat sodankäynnissä aina vaikeita, mutta jos ajatellaan vaikkapa Suomen historiaa, niin miten meidän olisi käynyt, jos tänne olisi vapaasti päästetty vihollinen? Tai miten Ukrainan olisi käynyt? Puolustautuminen hyökkääjää vastaan ja heikompien puolustaminen on pienemmän pahan tie, kenttäpiispa vastaa.

Se, että Suomesta nyt on tullut Naton jäsen, ei Pekka Asikaisen mukaan muuta maanpuolustukseen liittyviä periaatteita. Toki nyt pitää olla valmis puolustamaan myös toisia Nato-maita, jos niitä vastaan hyökätään.

– Suomen puolustuskyky on nyt vahvempi, ja hyökkääjän kynnystä hyökätä on nostettu. Emme ole enää yksin. Miksi emme olisi osa järjestöä, joka muodostuu demokraattisista valtioista ja on suurimmissa asioissa samoilla linjoilla kuin me?

Kristillinen pasifismi ja siihen liittyen siviilipalvelus tai aseeton palvelus on Asikaisen mielestä myös perusteltua.

– Lain mukaan aseistakieltäytyminen ja siviilipalvelus on mahdollista, ja heidän oikeuksiaan tulee puolustaa. Toki maanpuolustuksen näkökulmasta jonkun tulee täyttää aukko rivistä. Kriisiaikana yhteisöllinen vastuu korostuu. Yhteiskunnassa on silloin varmasti tehtävää myös niille, jotka eivät tartu aseeseen, Asikainen sanoo. ■

KIVI VASEMMASSA TASKUSSA

Uushengelliset nuoret naiset harrastavat nyt kiviä ja hakevat niiden avulla voimaa ja rauhaa.

Pappi Kaisa Kariranta tutustui kivien maailmaan ja selvitti, minkälaisia merkityksiä niillä on ollut ihmisille eri aikoina.

TEKSTI KAISA KARIRANTA KUVAT LAURA RIIHELÄ, ISTOCK JA WIKIMEDIA COMMONS

Kuulin kivikaupasta työkaverilta, vaikka olin kyllä havainnut puodin jo aiemmin. Kirkkaasti valaistu näyteikkuna keskustan kalliiden putiikkien keskellä.

Työkaveri oli avannut oven ja astunut sisään. Hän kertoi kuulemastaan. Nämä kivet eivät olleet vain kauniita, vaan niitä ostettiin muissakin tarkoituksissa: hoitavaa energiaa, voimia erilaisiin tilanteisiin.

Ei siinä mitään niin kummallista ole, sillä on näitä kiviä näkynyt siellä täällä. Mutta tällä kertaa oli kivilajineuvon lisäksi tarjoiltu suositus yhdistää kiven käyttö Isä meidän -rukoukseen.

Voisikohan kivien voimaan uskoa? mietin. Olisipa kätevää, jos luovuuden tukokset, stressihuiput tai vaikkapa menneisyyden haavat voisi hoitaa rahalla, ostamalla sopivan kiven.

Oman hengellisen perinteeni tarjoaman sitkeän kilvoittelun sijaan voisi asettaa kauniin kiven värähtelemään energiaansa lipaston päälle tai vasemmanpuoleiseen taskuun. Ainoa, mitä shoppailun jälkeen tarvitsisi tehdä, olisi kiven lataus auringon tai kuun valolla silloin tällöin.

Kivien käyttäminen tällä tapaa uskomuksellisesti kuuluu uushengellisyyteen, joka on suosittua erityisesti nuorten naisten keskuudessa. Ki-

vet ja kristallit ovat suorastaan sen kentän symboli, määrittelee Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg, mutta kuuluvatko kivet kristilliseen uskoon sitoutuneen uskomusmaailmaan? Vaikka niiden tueksi suositellaan rukousta?

KIVILLÄ ON OLLUT merkitystä uskonnonharjoituksessa kautta aikojen.

Englannissa, keskellä peltoja ja kumpuilevaa maastoa, on myyttinen kivikehä. Stonehengen kivien käyttötarkoitusta ei ole enää kukaan viiden tuhannen vuoden jälkeen kertomassa, mutta paikan tunnelma on turistilaumoista huolimatta kummallisen seesteinen.

Teorioiden mukaan kivikehä on voinut olla aurinko- tai kuukalenteri. Yhtä mahdollisia tulkintoja ovat temppeli tai kulttipaikka.

Valtavasti vaivaa sen rakentajat ovat joka tapauksessa nähneet. Kivet ovat suuria, ja kivilajitutkimuksen mukaan osa niistä on kuljetettu paikalle satojen kilometrien päästä Walesista.

Nykyisin kivikehien keskellä pääsee kulkemaan vain kesäpäivän seisauksen aikana. Silloin aurinko nousee kivien välistä ja houkuttelee paikalle nykyiset muinaisuskonnon harjoittajat ja nykydruidit.

YKSI MAAILMAN tunnetuimmista kivistä on Saudi-Arabiassa. Se on nimeltään Kaaban musta kivi, ja se liittyy keskeisesti islaminuskoon.

Pyhiinvaellus Mekkaan sisältää monenlaisia rituaaleja kuten paholaisen kivittämisen, köyhien ruokkimisen ja hiusten ajelemisen. Siihen kuuluu myös Kaaban mustan kiven kiertäminen seitsemään kertaan.

Jos tungokselta mahtuu, kiveä kuuluu suudella tai koskettaa. Perimätieto kertoo, että kivi oli alkujaan valkoinen, mutta ihmisten synnit muuttivat sen mustaksi.

Kiveä kunnioitetaan profeetta Muhammedin esimerkin mukaan: se on Jumalalta saatu lahja ja Muhammed itse kiinnitti sen Kaaban muuriin.

Tässä tutkimisen ja analyyttisen tiedon maailmassa Kaaban kiveä on epäilty meteoriitiksi, mutta muslimeille se on niin pyhä, ettei mineraalien määrittäminen tule kysymykseen.

MYÖS JUUTALAISUUDESTA ja kristinuskosta löytyy tärkeitä kiviä. Raamattu kertoo jopa kivilajeista.

Vanhan testamentin Toisessa Mooseksen kirjassa Jumala antaa ohjeistuksia ylipapin asua varten. Sen rintakilpeen tuli kaksitoista korukiveä – karneoli, topaasi, smaragdi, turkoosi, safiiri, kalsedoni, hyasintti, akaatti, ametisti, krysoliitti, onyksi ja jaspis – yksi kutakin Israelin heimoa kohden.

Lisäksi ylipapin rintakilvessä piti olla paikat urimille ja tummimille, kiville, joita heittämällä kysyttiin Jumalan tahtoa.

Vanhassa testamentissa kerrtotaan myös, miten Jaakob käytti matkallaan päänalusenaan ki-

veä ja näki erikoisen unen. Siinä oli maasta taivaaseen ulottuvat portaat, joita pitkin enkelit kulkivat edestakaisin. Jumala lupasi Jaakobille sen maan, missä kivi ja mies makasivat. Pyhyydestä vaikuttuneena Jaakob teki päänalusestaan patsaan ja lupasi rakentaa pyhäkön kiven paikalle.

”Jos he olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat”, tiesi Jeesus vastata fariseuksille, jotka kielsivät hänen seuraajiaan huutamasta ylistystä Jumalalle.

KRISTILLISISTÄ MYSTIKOISTA tunnetuin kivien käyttäjä on 1100-luvulla vaikuttanut Hildegard Bingeniläinen, luostarin johtaja, profeetallinen näkijä, parantaja, säveltäjä ja teologian tekijä.

”Jos ihmisellä on kuumeita, hänen tulisi tehdä topaasilla kolme kohtuullisen kokoista vakoa pehmeään leipään, ja kaataa puhdasta viiniä niihin”, Hildegard neuvoo ja jatkaa:

”Tämän jälkeen hänen tulisi katsoa kasvojansa viinissä, jonka hän kaatoi näihin vakoihin, kuin

Pieni kivi muistuttaa minua paikastani tässä universumissa.

Stonehengen kivikehä ei ole ainoa laatuaan. Muotoon aseteltuja kivirinkejä löytyy muualtakin Euroopasta.

Juutalaisen ylipapin vaatetus on kuvailtu Toisessa Mooseksen kirjassa.

hän katsoisi peiliin ja sanoa: ’Katson itseäni, aivan kuten kerubit ja serafit katsovat Jumalaan peilissä, jotta nämä kuumeet poistuisivat minusta’.”

Kun tätä ohjetta noudattaa riittävän usein, paranee.

Monilahjakas Hildegard sai myöhemmin paavilta kirkonopettajan arvonimen. Näitä harvinaisia titteleitä on jaettu vain neljälle naiselle ja yhteensä 37 henkilölle, joiden opetuksesta on ajateltu olevan hyötyä koko kristikunnalle.

Kivien käyttö parantamistarkoituksissa saattaa kuulostaa melko maagiselta. Hildegardin aikaan lääketiede oli hyvin toisenlaista kuin nyt. Bakteereja ei tunnettu, ja ihmisen anatomian tietämys oli arvailun tasolla. Ihan yleisesti vaivojen ajateltiin tulevan kehon eri elementtien epätasapainosta. Tuota tasapainoa hoidettiin muun muassa paitsi kivillä myös päästämällä verta, yrteillä, loitsuilla, rukouksilla ja ruokavaliolla.

Kivien voima perustui Hildegardin mukaan siihen, että niissä oli luonnostaan ominaisuuksia, jotka auttoivat paranemisessa. Saatana, ihmisen kiusaaja, puolestaan karttoi kiviä, sillä ne muistuttivat tätä Jumalan luomistyöstä aikojen alussa ja siitä tulesta, jossa tämä kärsisi lopullisen tuomionsa.

Toki teologi Hildegard muistutti, että lopulta terveeksi tuleminen on aina Jumalan käsissä.

PYHIÄ KIVIÄ JA kivisiä paikkoja on myös Suomessa. Saamelaisten seidat olivat erityisiä, maastosta erottuvia kiviä tai joskus puisia palvontapaikkoja. Niitä ovat myös Ukonsaari Inarinjärvessä ja useat tunturit.

Kansanperinteen kerääjä Samuli Paulaharju kirjasi ylös 1900-luvun alkupuolella tietoa seidoista ja niihin liittyvistä rituaaleista.

Hänen mukaansa seitojen luona käytiin pyytämässä saalisonnea ja sitten kiittämässä siitä.

Kunnioituksesta saamelaisten pyhää paikkaa kohtaan Ukonsaareen ei viedä enää turisteja. Nykyisin turistiristeilyt kiertävät saaren ympäri.

Peuranpyytäjillä oli omat kivensä ja lahjansa niille. Kalaseidalle vietiin puolestaan kalaiset kiitokset. Jos seitaa ei kunnioittanut, se antoi epäonnea saaliin kanssa.

Vielä viime vuosisadalla Paulaharjulle kerrottiin, että joku pororikas isäntä saattoi kadota erämaahan salaiselle palvontaretkelle ja kun poromies ei enää päässyt itse seitansa luo, hän saattoi ottaa siitä pienen palan kotiinsa kunnioitettavaksi.

PIENEN KIVIKAUPAN HYLLYILLÄ on sinisiä, punaisia ja mustanpuhuvia sekä paljon hiottuja ja ro -

soisia kiviä. Kivien voimasta saa maksaa muutamasta eurosta satoihin euroihin. Myyjän luona käy tasainen virta asiakkaita.

Vien tiskille pienen ja halvan sinisen kiven, johon olen päätynyt. Maksaessani siitä suustani livahtaa kysymys, että kai ostamani pikkuinen kivi sopii vahvistamaan oman äänen kuulemista, jota kipeästi kaipaan.

Myyjänaisen rituaalit ovat vakuuttavat. Hän kysyy nimeni ja metallista y-kirjaimen muotoista lankaa apuna käyttäen hakee vastauksen: pieni sininen kivi on minulle kauneudeksi, mutta punaisesta kivestä voisi olla apua. Muistan, että minulla on sellainen kotona, ja hän neuvoo laittamaan sen vasempaan taskuun, sillä olen herkkä ja otan muiden ihmisten energiat itseeni.

Sanon, etten oikein ole kivi-ihmisiä, mutta naisen mielestä olen. Kun jatkan, että olen muilla hengellisyyden aloilla, hän tokaisee, ettei niiden tarvitse sulkea toisiaan pois.

Kotona käyn läpi kaikki esillä olevat, matkoilta tuodut kivimuistot. Pyöreä kivi Hythen rannalta, litteitä sileitä Nizzasta, pienen pieniä Kreetalta.

Punaista kiveä en löydä ennen kuin kaivan esiin kellarin kivikokoelman. Näitä matkamuistoja minulla on paljon.

PUNNITSEN PUNAISTA KIVEÄ muutaman viikon taskuni pohjalla. Energiavaikutuksia en huomaa. Lopulta punainen kivi päätyy ikonini eteen ja tekee kotialttarini asetelmasta kauniin.

Mutta mustan, valkoraidallisen pikkukiven kanssa olen kulkenut pitkään. Sen viileys kättä vasten tyynnyttää kuumottavaa jännitystä. Sen sileys tuo mieleen aaltojen laiskan liikkeen hiekkarantaa vasten. Sen kämmenpohjaan sopiva muoto saa ihmettelemään, miten monin eri tavoin Luoja tukee ihmisiään heidän elämänpolulla tallustaessaan.

Pieni musta kivi muistuttaa minua paikastani tässä universumissa. Ihmiset, kivet, koirat, meret, puut ja pilvet. Kaikki me olemme osa rakkaudella luotua luomakuntaa. ■

Pyhiinvaellus Mekkaan on yksi viidestä islaminuskon peruspilarista.

Sonkajärveltä parrasvaloihin

Näyttelijä Jussi Vatanen oppi jo nuorena maalla arvostamaan yhteisöllisyyttä. Myös elokuvan tekeminen on yhteispeliä, joka voi viedä punaiselle matolle Cannesin elokuvajuhlilla.

Jussi Vatasen näyttelemä Holappa on tottunut karuun ja yksinäiseen työmiehen elämään, kunnes hän kohtaa eräänä päivänä baarissa naisen. Se katse on paljonpuhuva, ja katseeseen vastataan yhtä intensiivisesti. Kyseessä on Aki Kaurismäen uusin Cannesin elokuvajuhlilla palkittu elokuva Kuolleet lehdet.

Kun Vatanen sai pari vuotta sitten puhelun Kaurismäen tuotantoyhtiöltä, hän tajusi, että on tapahtumassa jotain poikkeuksellista. Kaurismäki ei nimittäin ollut ohjannut elokuvia moneen vuoteen.

– Voisi sanoa, että tämä oli kuin haave, josta en ollut osannut edes haaveilla, Vatanen kuvailee.

Baarin vaaleaa ja surumielistä naista näyttelee Alma Pöysti. Vatanen ei ollut aiemmin työskennellyt Pöystin kanssa, mutta yhteinen työtapa ja ilmaisu löytyivät helposti.

Vatanen on ylpeä elokuvasta ja hyvillään sen saamasta myönteisestä vastaanotosta Cannesissa ja muualla. Kutsuja on tullut alan festivaaleille eri puolille maailmaa, ja hän lähtee tarvittaessa mielellään edustamaan elokuvaa.

AIVAN TÄLLAISTA MENESTYSTÄ ei Jussi Vatanen osannut odottaa valmistuttuaan näyttelijäksi vuonna 2005. Pohjois-Savon Sonkajärveltä kotoisin olevalle maanviljelijän pojalle jo pääsy teatterikorkeakouluun oli iso asia.

– Teini-iässä alkoi esilläolo kiinnostaa, ja aloin opiskella ensin radiotoimittajaksi. Kun muutin parikymppisenä Helsinkiin, menin mukaan harrastajateatteriin ja kävin katsomassa paljon teatteria. Sitä ennen olin nähnyt näyttelemistä lähinnä telkkarissa, ja se oli kyllä ollut jonkinlainen lapsuuden salainen haave.

Teatterikorkeakouluun Vatasta sysäsi hakemaan sekin, että hänen lapsuudenystävänsä oli päässyt pari vuotta aiemmin opiskelemaan alaa. Kiinnostavaa on, että pieneltä paikkakunnalta on tullut monta muutakin taiteilijaa kuten näyttelijä Antti Holma ja kitaristi Timo Kämäräinen.

– Se johtuu varmaan paljolti siitä, että Sonkajärvellä on ollut aina vireää kulttuuritoimintaa.

Varsinkin koulun Henkiset kilpailut tukivat lasten ja nuorten esiintymisintoa.

LAPSUUS MAASEUDULLA on vaikuttanut paljon

Jussi Vatasen elämänarvoihin. Tärkeimpiin niis-

tä kuuluu yhteisöllisyys, joka kumpuaa nimenomaan Sonkajärven Sukevan kylältä.

– Siellä ihmiset tekevät edelleen asioita yhdessä talkoilla. Taustalla tyhjenevällä maaseudulla on myös se, että jos ei tehdä itse, ei välttämättä saada mitään. Olen vielä nykyisinkin osallistunut paikallisten tapahtumien järjestämiseen.

Sonkajärvi ja Sukevan kylä toistuvat Vatasen puheissa. Yksi hänen lapsuutensa keskeisiä paikkoja oli Sukevan kirkko, jossa hän kävi muiden mukana. Siellä hän pääsi myös ripille.

Vastaavaa yhteisöllistä kotikirkkoa Vatanen ei ole tähän mennessä löytänyt nykyisestä kotikaupungistaan Helsingistä.

vat roolit myös suomalaista yhteiskuntaa ja historiaa kuvaavissa elokuvissa Metsäjätti ja Tuntematon sotilas.

– Olen halunnut tehdä töitä mahdollisimman monipuolisesti. Haluan kokeilla kaikenlaista, ja erilaiset työt tukevat toisiaan. Olen myös ollut onnellisessa asemassa, kun olen päässyt tekemään niin monenlaista.

Eivätkä Vatasen hommat tosiaankaan näyttelemiseen rajaudu. Hänellä on kakkostyö Sonkajärvellä, jossa hän viljelee kotitilaansa sisarustensa kanssa.

– Maanviljelijän työ on vaikeaa mutta opettavaista. Yritän päästä paikalle kiireisimpinä aikoina, mutta välillä on haastavaa löytää aikaa, eivätkä säätkään aina osu kohdalleen, Vatanen kertoo.

– Olen kasvanut jo lapsena maanviljelystyöhön. Silti tämä on minulle enemmänkin harrastus, kun vertaa oikeisiin farmareihin, jotka saavat toimeentulonsa alkutuotannosta.

Vatasesta tuntuu, että maanviljelijöiden arvostus on viime aikoina kasvanut, eikä suhtautuminen heihin ole enää niin jyrkkää kuin vaikkapa vielä 1990-luvulla.

– Suomalaista ruokaa arvostetaan nykyään enemmän. Osaksi se johtunee viime aikojen tapahtumista, joiden vuoksi puheenaiheiksi ovat tulleet huoltovarmuus ja energian riittäminen.

– Olisi todella tärkeää pitää maaseutu asuttuna. Itä-Suomessa asuvien tilannetta saattaa hankaloittaa myös rajan sulkeminen. Monenlaista haastetta siis riittää.

Sen sijaan täällä Vataselle on muodostunut merkittäväksi yhteisöksi futisporukka. Hän toimii apuvalmentajana Helsingin Palloseuran juniorijoukkueessa. Valmentaminen on tuntunut luontevalta, koska hän on itse aiemmin pelannut jalkapalloa.

– En ole luonteeltani kovin sosiaalinen. Minun on helpompi olla ihmisten kanssa tekemisen kautta.

Näyttelijän ammattiinkin liittyy paljon yhteisöllisyyttä, työryhmiä, joihin kuuluu erilaisia alan ammattilaisia.

– Esimerkiksi elokuvan tekeminen on kokonaisvaltainen prosessi. Tärkeitä tekijöitä tunnelman luomisessa ovat lavastus, puvustus ja valaistus. Mukana on iso työryhmä, jonka on pystyttävä toimimaan yhdessä.

HARVEMPI EHKÄ TIETÄÄ, että Jussi Vatanen on paitsi näyttelijä myös maanviljelijä.

Näyttelijänä Vatanen on tullut tunnetuksi varsinkin koomisista rooleistaan muun muassa Napapiirin sankarit -elokuvissa ja Putous- ja Kimmo -tv-ohjelmissa. Hän on tehnyt vaikutta-

KUOLLEET LEHDET -ELOKUVA on Jussi Vatasen mielestä ihana sekoitus nostalgiaa, tätä aikaa ja tulevaisuutta.

Esimerkiksi suosittujen Maustetyttöjen esitys edustaa tätä päivää ja sopii samalla täydellisesti elokuvan henkeen. Radiossa taas kerrotaan edelleen käynnissä olevasta Ukrainan sodasta.

– Jo monelle sukupolvelle on syntynyt käsitys Aki Kaurismäen tyylistä, joka on hillitty ja jotenkin kohotettu arkipäivästä. Mietin, miten pystyn omaksumaan sen ja miten saan roolihahmoni elämään ja hengittämään. Tällaisessa hallitussa tyylilajissa, jossa ei turhia höpötetä ja elehditä, on tunteiden näyttävä silmistä, Vatanen sanoo.

Elokuva sisältää traagisen ja mahdottomalta vaikuttavan rakkaustarinan. Se on romanttinen komedia kaurismäkeläisittäin.

– Rakastuminen on aina jotenkin vaativaa ja pelottavaa, ja siinä voi käydä huonostikin. Silti ihminen kaipaa ja tarvitsee toista ihmistä, Vatanen pohtii.

– Vahvoina teemoina elokuvassa ovat myös yksinäisyys ja kohtaamattomuus. Päähenkilöt ovat minusta tosi sitkeitä ja rohkeita, kun he jaksavat punnertaa eteenpäin vaikeuksista huolimatta. ■

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JANI LAUKKANEN

Voisi sanoa, että tämä oli kuin haave, josta en ollut osannut edes haaveilla.

Kuka?

Jussi Vatanen, 44, on Helsingin Pakilassa asuva näyttelijä. Hän on näytellyt monissa elokuvissa ja televisiosarjoissa. Hänen kakkosammattinsa on maanviljelijä.

Mitä?

Vatanen näyttelee toista pääosaa Aki Kaurismäen uudessa Kuolleet lehdet -elokuvassa, joka saa ensi-iltansa elokuvateattereissa 15.9.

Kuolleet lehdet palkittiin toukokuussa tuomariston palkinnolla Cannesin elokuvajuhlilla Ranskassa, ja elokuussa kansainvälinen elokuvakriitikkojen järjestö Fipresci valitsi sen tämän vuoden parhaaksi elokuvaksi.

Motto

On helppoa olla synkkä, vaikeaa olla huoleton.

Jussi Vatasen tähdittämää Kuolleet lehdet -elokuvaa kuvattiin muun muassa Pasilan Veturitalleilla.

Soili Haverinen valittiin ensimmäisenä naisena konservatiivikristittyjen instituution johtoon.

Naisten tulee olla vaiti seurakunnan kokouksissa.” Niin Raamatussa lukee, ja sen vuoksi papin virka kuuluu Soili Haverisen mielestä yksinomaan miehille. Kirkon muut johtotehtävät sopivat naisillekin – mutta käytännössä niihin on löytynyt usein mies.

Haverinen on tottunut olemaan monesti ainoa nainen herätysliikejohtajamiesten keskellä. Nainen, jonka ansiosta vältetään kiusallinen all male panel. Hän on joskus miettinyt, pitäisikö teettää vitsinä paita, jossa lukisi ”kiintiönainen”.

Tänä syksynä Haverinen aloittaa monen konservatiivikristityn johtajana, Suomen teologisen instituutin pääsihteerinä. Hän on tehtävässä ensimmäinen nainen.

– Miesten keskellä on ollut hyvä elää. Minua on varmaan auttanut se, että olen yksinhuoltajaisän kasvattama.

Haverinen aikoo viedä konservatiivien instituuttia käytännönläheisempään suuntaan: siellä voisi oppia, miten perinteiseen uskonkäsitykseen perustuva seurakunta perustetaan ja miten sen toiminta rahoitetaan.

SOILI HAVERINEN HALUAA olla siellä, minne Jumala hänet johdattaa. Se paikka on ollut viimeiset vuodet Luther­kirkko.

Pyhätön uusgoottilainen sisäänkäynti erottuu katukuvasta Fredrikinkadulla Kampin keskuksen tuntumassa. Rakennuksen sisääntuloa koristavat enkelit ja lasimaalaukset. Se suunniteltiin alun perin rukoushuoneeksi, mutta välillä ovista kuljettiin yökerhoon.

Täällä sijaitsee myös konservatiivisen Sley:n eli Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen keskustoimisto. Haverinen on työskennellyt Sley:ssä teologina, hänen aviomiehensä Martti Haverinen pappina.

Sley on evankelisen herätysliikkeen keskusjärjestö, joka toimii evankelisluterilaisen kirkon sisällä. Se on saanut julkisuutta naispappeuden ja sateenkaariavioliittojen vastustamisesta. Sley:n piirissä kasvanut Milla Heinonen kertoi Kirkko ja kaupungissa elokuussa, kuinka vaikeaa siellä oli elää lesbona.

IDENTTINEN KAKSOSSISKO, isosisko, traktoreita myyvä isä sekä iltalukiota käyvä äiti. Tältä Soili Haverisen perhe näytti ala­asteen toiselle luokalle asti. Sitten vanhemmat erosivat, ja äiti muutti pois.

– Iskä kantoi vastuunsa tyttäristään.

Lama vaikutti lahtelaisen perheen elämään. Rahat olivat vähissä, vaikka isä vältti työttömyyden. Hän piti tiukkaa kuria ja kannusti opiskelemaan.

Nuori Soili oli ”kiivas feministi”, joka uskoi voittavansa kaikessa tyhmät pojat. Hän koki erottuvansa myös muista tytöistä, jotka olivat kiin­

Naisen paikka

”En pidä uskottavana, että ihminen olisi kehittynyt apinasta.”

– Jumala on tarkoittanut naiset ja miehet täydentämään toisiaan. Heillä on erilaisia vahvuuksia ja heikkouksia, eikä se ole huono asia, Soili Haverinen sanoo Luther-kirkossa.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

nostuneempia poneista kuin luonnontieteistä ja perimmäisistä kysymyksistä.

– En oikeastaan määritellyt itseäni lapsena sukupuolen kautta. Olen insinööriaivo, jota on pienestä asti kiinnostanut, miten asiat toimivat. Suhtaudun näin myös ideologioihin.

Haverisen mukaan opettajat suhtautuivat häneen eroperheen lapsena, josta ei tule yhtään mitään. Väärässä olivat: hän teki siskojensa kanssa luokkahypyn, ja kolmikosta tuli sukujensa ensimmäiset akateemiset jäsenet.

Lukiolaisena Haverinen luki Charles Darwinin Lajien synnyn. Luonnontieteen klassikko ei vakuuttanut häntä.

– En pidä uskottavana, että ihminen olisi kehittynyt apinasta, eli laji olisi muuttunut toiseksi. Evoluutioteorian suurin ongelma liittyy kuitenkin siihen, miten elämä alun perin syntyi. Evoluutioteoria on ollut välttämätön selitys, jotta päästäisiin eroon Jumalasta.

Haverinen jatkoi lukiosta Helsingin yliopistoon lukemaan teologiaa yhdessä kaksossiskonsa eli nykyisen Sonja Falkin kanssa.

Kaksoset myös työskentelivät osittain yhtä aikaa kristillisdemokraattien sisäministeri Päivi Räsäsen erityisavustajina tämän ministerikaudella vuosina 2014–2015. Falk on parhaillaankin saman puolueen maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin erityisavustaja.

Soili Haverinen: Intersektionaalista feminismiä kannattaa varoa seitsemästä syystä

”Höpönlöpöä”, vastaa Naisunionin puheenjohtaja ja vihreä kansanedustaja Fatim Diarra.

Intersektionaalinen feminismi selitetään yleensä tähän tapaan: samalla ihmisellä voi olla useita syrjinnälle altistavia tekijöitä. Esimerkiksi varakas, terve ja korkeakoulutettu heteronainen on monella tavalla etuoikeutetummassa asemassa kuin köyhä, vammainen ja kouluttamaton homomies.

Syrjinnälle altistavilla ominaisuuksilla on taipumus voimistaa toistensa vaikutusta, ja ne on syytä ottaa yhteiskunnassa huomioon.

Toive kuulostaa kauniilta – mutta on pohjimmiltaan jotain muuta. Tätä mieltä on konservatiivikristitty Soili Haverinen. Hän on Suomen teologisen instituutin uusi pääsihteeri, joka tekee väitöskirjaa sukupuolen teologiasta.

Haverinen on huolissaan intersektionaalisesta feminismistä, joka ajaa hänestä ihmiset toisiaan vastaan. Hänen mukaansa ajattelutavan taustalla on marxilainen liike, jossa ihmiset jaetaan keskenään taisteleviin alistajiin ja alistettuihin.

Haverinen on esittänyt intersektionaalisesta feminismistä seitsemän väitettä. Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja, vihreiden kansanedustaja Fatim Diarra ottaa niihin kantaa.

1. väite: ”Intersektionaalinen feminismi kuulostaa pinnallisesti kristilliseltä lähimmäisenrakkaudelta, mutta ei ole sitä.”

Fatim Diarra: Kristillisen lähimmäisenrakkauden avulla voi asettua toisen asemaan. Suurinta rakkautta on ymmärtää ihmisten moninaisuutta ja ottaa se huomioon.

– Ihmisen normi on yhä keski-ikäinen valkoinen diplomi-insinöörimies, mutta jos maailma rakennetaan vain heidän ehdoillaan, se on haitallista muille. Esimerkiksi lääkkeitä testataan usein vain aikuisilla miehillä, vaikka ne saattavat toimia eri lailla ihmisillä, joiden kehoon kuukautiskierto vaikuttaa.

JUMALAN OLEMASSAOLO, ylivertaisuus, voima ja viisaus ovat olleet Soili Haveriselle itsestäänselvyyksiä. Hän tuli vahvasti uskoon 14-vuotiaana.

Lukioikäisenä alkoi vuosien kipuilu Raamatun tarjoaman naisen paikan kanssa. Nykyään Haverinen ajattelee, että naisen asema Jumalan edessä on erilainen kuin miehen, mutta ei hitustakaan huonompi.

– Jumala ilmoittaa itsestään ihmiselle sen verran kuin tahtoo. Hän pistää minut pienelle paikalle, jossa olen aina keskenkasvuinen ja syntinen, armon ja kasvun tarpeessa.

Haverinen näkee patriarkaalisuuden kristinuskon erottamattomana osana. Messu alkaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, siinä rukoillaan Isä meidän -rukous, ja se päätetään Herran siunaukseen.

– Jos ei siedä patriarkaalisuutta, on rehellisempää perustaa uusi uskonto kuin yrittää muuttaa kristinuskoa. Isä Jumalaa ei voi vaihtaa äiti Jumalaan, kuten jotkut feministiteologit ovat ehdottaneet.

Haverinen kaipaa yhteiskuntaan lisää jotain, mitä hän kutsuu hyväksi patriar-

2. väite: ”Valtaidentiteettiryhmiin kuuluvaa ihmistä, kuten valkoista heteromiestä, pidetään lähtökohtaisesti alistajana.”

– Tuo on höpönlöpöä! Olen itsekin hetero ja naimisissa miehen kanssa.

– Väite viittaa varmaan siihen, että jos päättäjissä on pelkkiä heteroita, on helppo unohtaa, että seksuaalisuus ja sukupuolisuus ovat valtavan moninaisia.

– Jos pelkät miehet päättävät perhe-etuusasioista, he saattavat helposti unohtaa, että naisethan tekevät suurimman osan hoivatyöstä. Jos vain naiset päättävät jostain asiasta, saattaa unohtua, että ai niin miehillä on se armeijakin.

3. väite: ”Julkinen tila ja valta halutaan jakaa niin, että syrjitymmässä asemassa olevat saavat niitä eniten. Muilta halutaan viedä oikeus kommentoida kaikkia asioita julkisuudessa.”

– Intersektionaalisen feminismin näkökulma on tämä: kun tehdään päätöksiä, jotka koskevat tiettyä ihmisryhmää, heidän pitäisi saada osallistua.

– Kun suunnitellaan kaupunkia, pitää ottaa mukaan ihmiset, joilla on liikuntarajoitteita. Jos kau-

pungit rakennettaisiin minun ehdoillani, ne tehtäisiin 37-vuotiaalle toimintakykyiselle naiselle, joka kävelee mukulakivillä kymmenen sentin koroilla. Unohtuisi, että tarvitsemme matalia kynnyksiä ja penkkejä.

4. väite: ”Intersektionaalisessa feminismissä ihmiset jakautuvat eri identiteettien mukaan heimoihin, jotka taistelevat vallasta keskenään.”

– Kun puhutaan heimoista, taustalla saattaa olla ajatus, jonka mukaan kasvissyöjät ovat heimo, mutta lihansyöjät eivät. Ja pyöräilijät ovat heimo, mutta autoilijat eivät. Minusta ne ovat kaikki yhtä lailla identiteettejä.

– On tosiasia, että ihmisten eri ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten heitä kohdellaan. Tiedetään, että romaninimellä ei pääse työhaastatteluun samalla CV:llä, jolla perinteisellä suomalaisnimellä pääsee.

5. väite: ”Kun ihmiskunta jakaantuu vallasta taisteleviin identiteettiryhmiin, se poistaa vahvemmilta velvollisuuden huolehtia heikommista.” – Asia on päinvastoin. Osalla on enemmän resursseja tai parempi asema yhteiskunnassa kuin toisilla. Kun ymmärtää etuoikeutensa, saa kiinni siitä, että ei ole ehkä päässyt asemaansa tekemällä kaikkea itse. – Vanhempani ovat korkeakoulutettuja ja kannustivat minua opiskelemaan, joten oli tilastollisesti aika todennäköistä, että päädyin yliopistoon. Minut laitettiin ranskalais-suomalaiseen yksityiskouluun Munkkiniemeen, ja minulle ostettiin vaihto-oppilasvuosi Kanadassa, jotta oppisin puhumaan täydellistä englantia. Tällaiset asiat ovat auttaneet minua menestymään elämässä.

6. väite: ”Jaettu ihmisyys, yleiset ihmisoikeudet ja yksilönvapaus kyseenalaistetaan.”

– Intersektionaalisessa feminismissä puolustetaan jakamattomia ihmisoikeuksia. Niiden ytimessä on jokaisen oikeus olla juuri sellainen kuin on.

7. väite: ”Jos intersektionaalista feminismiä sovelletaan johdonmukaisesti, se vaarantaa yhteiskuntarauhan.”

– Feministinä pyrin tasa-arvoon kaikkien ihmisten välillä. Kristittynä lähimmäisenrakkaus merkitsee minulle sitä, että haluan tukea erityisen kovaa niitä ihmisiä, jotka eivät ole syntyneet yhtä onnekkaaseen tilanteeseen kuin minä.

Kansanedustaja Fatim Diarra työhuoneellaan Pikkuparlamentissa.

Voisimme joskus naisina osoittaa kiitollisuutta miehille kaikesta siitä hyvästä, mitä he ovat historian aikana puolestamme tehneet.

Rohkea, piikikäs ja lokeroihin sopimaton. Näin Soili Haverinen kuvailee itseään. – Olen ajautunut kiivaisiin väittelyihin, joissa olen painanut toista alas, mikä ei ole ollut kauhean kristillistä.

kaatiksi. Siinä vahvat käyttäisivät valtaansa heikommistaan huolehtimiseen, ”kuten Jeesus teki”.

Ajatus menee näin: Naiset ja miehet ovat erilaisia. Jos he saavat toteuttaa itseään vapaasti, moni nainen panostaa perhe-elämään ja saa siksi miehiä pienempää palkkaa. Johtajiksi päätyy enimmäkseen miehiä. Tämä on täysin ok.

– Miehet ovat käyttäneet voimaansa ja valtaansa huomattavasti enemmän naisten suojelemiseen, yhteisten kotien rakentamiseen ja leivän hankkimiseen kuin naisten alistamiseen. Voisimme joskus naisina osoittaa kiitollisuutta miehille kaikesta siitä hyvästä, mitä he ovat historian aikana puolestamme tehneet. Maskuliinisuus on ihmiskuntaa eteenpäin työntävä voima.

Haverinen on törmännyt joskus käsitykseen, jonka mukaan nainen olisi jotenkin vähemmän kuin mies. Hänestä ajatus edustaa vääristynyttä patriarkaattia, eikä se ole Raamatusta peräisin.

TÄRKEIN TEHTÄVÄ, mikä ihmisellä voi olla. Suuri vallankäytön mahdollisuus. Toimiminen Jumalan luomistyön välikappaleena. Näin Soili Haverinen ylistää äitiyttä.

Haverisen verkkosivuilla ja viestipalvelu X:ssä, eli entisessä Twitterissä, hänen ensimmäinen tittelinsä on äiti. Vasta sen jälkeen tulevat työ ja lukuisat luottamustoimet.

Mikä äitiydessä on kaikkein olennaisinta?

– Haluan olla äiti, joka ei hylkää lapsiaan. Haverisen mielestä nykyään on vallalla ajatus, että äitiys kahlitsee naista.

– Ajan henki on vaikuttanut minuunkin. Tuntuu kuin naisen pitäisi saada arvonsa irtautumalla siitä, mitä naiseus biologisesti on.

Haverinen ei kokenut itseään äidilliseksi naiseksi, ennen kuin synnytti poikansa 20 ja 18 vuotta sitten. Hänestä tuntui vaikealta jäädä äitiyslomalle. Hän palasi osa-aikaisesti töihin molemmilla kerroilla, kun lapsi oli noin vuoden ikäinen.

Nyt Haverinen vaatii äitiydelle lisää arvostusta. Hänestä mahdollisuus kotiäitiyteen kuuluu muillekin kuin varakkaille. Opintojen viivästyminen perheellistymisen vuoksi pitäisi normalisoida, koska raskaudet onnistuvat helpoimmin nuorena.

Haverinen toivoo lapsille äitiä ja isää. Hän säästäisi yhteiskunnan varoilla tehtävät hedelmöityshoidot eri sukupuolta oleville pareille. Itselliset naiset ja naisparit jäisivät niiden ulkopuolelle.

Jos nainen tulee raskaaksi – vaikka vasten tahtoaan – hän ei voisi välttää äitiyttä, jos Haverinen saisi päättää. Hän haluaisi lakkauttaa sosiaalisista syistä tehtävät abortit, eli valtaosan Suomen raskauden keskeytyksistä.

– Yhteiskunnan pitäisi huolehtia äideistä hyvin, jotta kenenkään ei tarvitsisi tehdä aborttia. Jos raskaus uhkaisi henkeä, eikä äitiä ja lasta voitaisi pelastaa, niin silloin pelastettaisiin äiti.

SUKUPUOLEEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET kiinnostavat Soili Haverista niin paljon, että hän tekee sukupuolen teologiasta uskonnonfilosofian väitöskirjaa Helsingin yliopistoon. Hänestä sukupuoli-identiteettejä voi olla yhtä monta kuin on ihmisiä – mutta sukupuolia on tasan kaksi.

– Minusta on väärin sanoa olevansa nainen, ellei ole biologisesti nainen. Muu vähättelee naiseutta. Jokainen nainen on joutunut kasvamaan tytöstä ja elämään yläasteen, jolloin kuukautiset tulevat ja tissit kasvavat. Hän on kokenut sen kaiken.

Haverinen näyttää mietteliäältä.

– En kyllä tiedä, kuinka paljon raivoa haluamme herättää tällä jutulla. ■

Vaikuttaja kirkossa ja yhteiskunnassa

• Suomen teologisen instituutin pääsihteeri syksystä 2023 alkaen.

• Työskennellyt Helsingin Luther-kirkon teologina ja Suur-Helsingin piirivastaavana Suomen luterilaisessa evankeliumiyhdistyksessä eli Sley:ssä.

• Kirkolliskokouksen eli kirkon ylimmän päättävän elimen jäsen kaudella 2020–2024 sekä kirkolliskokouksen perustevaliokunnan jäsen.

• Helsingin hiippakuntavaltuuston jäsen, Vantaan seurakuntayhtymän kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkoneuvoston jäsen sekä Tikku-

rilan seurakuntaneuvoston jäsen.

• Ministeri Päivi Räsäsen (kd.) erityisavustaja vuosina 2014–2015. Myös muita vastuutehtäviä kristillisdemokraateissa.

• Kirkko ja kaupunki -median johtokunnan jäsen.

VUOKRA-ASUNTOJA SENIORITALOSSA!

“Asunto on hyvin suunniteltu: löytyy paljon säilytystilaa, iso parveke ja valoisat huoneet. Hanat kiiltelevät niin, että vettä ei melkein kehtaa pirskottaa.”

”Pesutupa ja kuivaushuone ovat huikeat. Näiden lisäksi viereiseen K-marketiin on helppo mennä kävellen ja sieltä saa valmista tuoretta ruokaa ja leivonnaisia. Joka päivä on tuoretta tarjolla.”

”Pidän erityisesti yhteisistä päivistä ja tuolijumpasta, jonka talon palveluavustaja vetää. On hyvä, että on päivä, jolloin voi tulla kysymään tai kertomaan mielen päällä olevia asioita.”

Vuokra sisältää asumisen lisäksi: Palveluavustajan viikoittaiset käynnit, asunnon siivouksen kerran kuussa, asunnon ikkunoiden pesun kerran vuodessa, yhteisen olohuoneen, saunan ja pyykkituvan käytön ilman eri maksua.

“Talon omistajat ovat todella ystävällisiä, jos huoneeseen tarvitsee esimerkiksi lisää varusteita. Puhelimella aina ilmoitetaan, milloin siivooja on tulossa. Mistä tahansa asioista saa soitella. Se, miten tällaiset yhteiset tilatkin on rakennettu meitä varten, kertoo jo paljon omistajista.”

Talosta löytyy yksiöitä, yksiöitä alkovilla ja kaksioita.

Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle: 010 315 4140.

Laskun maksaminen on tehty vaikeaksi

OLIN ESPOON seurakuntien järjestämällä juhannusleirillä, joka oli mukava kokemus. Elokuussa tuli lopulta tietoa osallistumismaksusta.

Tekstiviestinä tuli tieto, että lasku löytyy seurakuntien laskutuspalvelusta, ja viestissä oli asioinnin verkko-osoite.

Kirjautuminen palveluun alkaa Suomi.fi-käyttäjätunnuksella tunnistautumisella, ja tämän jälkeen pääsee katsomaan Laskut-osiosta laskun aiheen. Tässä kohdassa ei ole tietoja maksun saajasta tai viitettä.

Sivulla on Maksa-nappula, joka vie uuteen tunnistautumiseen. Tällä kertaa tarvitaan Espoon seurakuntien oma käyttäjätunnus, joka pitää ensin luoda, jos sellaista ei ole. Lopulta aukeaa maksuoperaattorin sivu, josta pääsee varsinaiseen maksutoimenpiteeseen.

Ihmettelen, miksi laskujen maksaminen on tehty näin vaikeaksi ja monivaiheiseksi. Eikö ensimmäisessä viestissä voi olla suoraan laskun maksutietoja? Olenhan jo antanut sähköpostiosoitteeni ilmoittautuessani leirille.

Mietin myös niitä käyttäjiä, joiden yritteliäisyys loppuu kesken prosessin, ja lasku jää hoitamatta. Ehdotan, että maksusysteemiä yksinkertaistetaan.

Esa Lötjönen

Kehitämme

sähköistä asiointia

ESA LÖTJÖNEN NOSTI esiin, että Espoon seurakuntayhtymän laskun maksaminen sähköisessä asiointipalvelussamme vaatii käyttäjätunnuksen.

Saman käyttäjätunnuksen avulla henkilö voi myös ilmoittautua tilaisuuksiin, tarkastella omia laskujaan ja tapahtumiaan sekä tarvittaessa muuttaa yhteystietojaan.

Tiedostamme, että käyttäjätunnuksen luominen ja käyttäminen monimutkaistaa laskun maksamista jossakin määrin. Kehitämme jatkuvasti sähköisen asioinnin palveluita ja myös laskujen maksamisen viemistä entistä helpompaan muotoon.

Harri Hakulinen Espoon seurakuntayhtymän talousjohtaja

LINDA-MARIA RANINEN kirjoitti verkkokolumnissaan ”ateismipilleristä” (kirkkojakaupunki.fi 9.8.)

Kiitos, Linda-Maria, kolumnistasi! Pohdiskelit, voivatko mielialalääkkeet samentaa tunne-elämää ja laimentaa uskonelämää. Etsimättä tulee mieleen soma-huume Aldous Huxleyn romaanissa Uljas uusi maailma.

Vaikka nykyisen epäilemättä liiallisuuksiin menneen medikalisaation takana tuskin on tietoista pahaa tarkoitusta paitsi ihmisten kärsimyksellä rahastaminen (ja eläinten, sillä lemmikeillekin määrätään

Säilyttäkää Merirastikappelin rakennus

PRO MERI-RASTILA -liike vaatii, että Helsingin seurakuntayhtymän kappelia koskeva purkuhanke pysäytetään. Yhtäkkinen purkaminen ja tyhjän kolon jättäminen vuosiksi Meri-Rastilan torin laitaan lisäisi turvattomuuden tunnetta alueella. Se olisi ruma aloitus kymmenen vuoden mittaiselle Meri-Rastilan kaupunginosauudistukselle. Kappeli olisi 41. purettava rakennus alueella.

jo mielialalääkkeitä), tulokset voivat olla arvaamattomia.

Mikä on sitten se parempi vaihtoehto? Otan esimerkin eläinmaailmasta: jos oireilevalle kissalle syötetään onnenpillereitä sen sijaan, että päästettäisiin se ulkoilemaan, niin syy on silloin elämätön elämä. Elämä, jonka joku on estänyt. Ihmisen kohdalla asia on usein monimutkaisempi eikä vastausta välttämättä löydy.

Elisa Kissa-Öberg Hämeenlinna

Pro Meri-Rastila vaatii, että Merirasti-kappelin rakennus säilytetään historiallisista, ekologisista ja rakennustaiteellisista syistä. Muita rakennuksia purettaessa ja uusia rakennettaessa kappeli voisi toimia asukkaita uudistukseen osallistavana toimistona sekä väistötilana alueen eri toiminnoille.

Liike vaatii, että kappelirakennus liitetään Merirasti-korttelin arkkitehtikilpailuun. Kappeli tulee korjata asukkaiden kokoontumistiloiksi tai koulun, päiväkodin tai nuorisotalon tiloiksi.

Merirasti-kappelista tulisi käydä julkinen ja poliittinen keskustelu, koska asemakaavasta päätettäessä Vuosaaren seurakunnan oletettiin jatkavan toimintaansa siinä. Alueen asukkaat ansaitsevat sen. Pro Meri-Rastila -liike on jättänyt oikaisuvaatimuksen Helsingin kaupungin rakennusvalvontapalvelujen päätöksestä myöntää purkulupa Merirasti-kappelille. Vetoamme myös yhteiseen kirkkovaltuustoon, että purkuaikeet laitetaan jäähylle.

Salla Valtari Anna-Maija Virta

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

”Onnenpillereitä” määrätään jo lemmikeillekin

Joko nyt on ikäihmisten vuoro?

OLIN VUOSIA siten Suomen Punaisen Ristin ystäväkurssilla, jossa tutustuin iranilaiseen naiseen. Hän halusi ryhtyä ystäväksi yksinäiselle vanhukselle. Nainen kertoi, kuinka hän aikoinaan tullessaan Suomeen oli ihaillut puhdasta, rauhallista ja turvallista maatamme. ”Kuin satumaa”, hän kuvaili.

Tutustuminen suomalaiseen vanhustenhoitoon muutti hänen ajatuksensa. ”Silloin ajattelin, miten näin hieno maa voi olla niin julma”, iranilaisnainen muisteli.

Parhaillaan tehdään isoja, jokaisen suomalaisen elämään vaikuttavia päätöksiä. Kun julkinen talous on tiukoilla, nousee priorisointi erityisen tärkeään asemaan. Sitä ohjaavat arvot.

On yksilön ja yhteiskunnan tasolla vaikuttava luonnonlaki, että tärkeille asioille löytyy aina aikaa ja rahaa. Uusi hallitusohjelma ilmentää siis yhteiskuntamme arvojärjestystä.

Jokohan nyt on ikäihmisten vuoro? Vai ovatko he jälleen niitä Be -

tesdan lammikon unohdettuja, joiden edelle menee aina joku toinen?

Piia Metsähonkala Jyväskylä

Kiitos Malmin siunauskappelin juhlamessusta

SUURKIITOS Helsingin seurakunnille ja kaikille järjestelyissä mukana olleille puhuttelevasta Malmin hautausmaan kappelin 100-vuotisjuhlamessusta! Messun lisäksi saimme vielä kuulla kappelissa mielenkiintoista hautausmaan ja kappelin historiaa sekä nauttia juhlakahvit hyvän kakun kera.

Juhla oli meille monelle merkittävä hetki hiljentyä muistelemaan koettuja hetkiä sukulaistemme ja ystäviemme kanssa Malmin kappeleissa ja hautausmaalla. Moitteita ansaitsee ainoastaan kolmen hengen seurue, joka oli tullut paikalle seurustelemaan häiriten keskustelullaan messuun osallistuneita. Muuten tilaisuus oli hyvin onnistunut.

SyysMatin Markkinat

16.–17.9. klo 10 –16

Espoon tuomiokirkonmäellä

ta

Kirkkopuisto 5 – Kirkkoranta 2 Espoon VPK ja Lagstad kotiseututalo

* Myyntikojuja

* Maksutonta ohjelmaa

* Lapsille puuhaa

* Omatoimipolkuja

* Eläimiä n. klo 10 alkaen siihen asti kun jaksavat

* Lagstadin kotiseututalo

* VPK pihassa toimintaa

* Historiabussi su 17.9.

syysmatinmarkkinat.fi

Vapaa pääsy. Tervetuloa.

Haluaisitko olla talkoolaisena markkinoilla?

Lue lisää ja ilmoittaudu:

KIRKKO ESPOOSSA Espoon tuomiokirkkoseurakunta π

Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään postitse osoitteellisena Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntien jäsentalouksiin.

Lehden painos 340 000 kpl

kirkkojakaupunki.fi

Uniikkeja kävijöitä keskimäärin 52 000 viikossa. Mediamyynti

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Tule mukaan

Kävelemään

Naiselle Ammatti!

Osallistu Naisten Pankin

iloisiin liikuntatapahtumiin ja tue kehittyvien maiden naisia.

9.-10.9.2023

HELSINGISSÄ, ESPOOSSA

000 käveltyä Ammattia!

Jo

JA VANTAALLA

Pirkko Mäkinen juhlasta iloinnut Tervetuloa! naistenpankki.fi/kavele

Kurkkaa kaikki tapahtumat täältä

Hammashoitoa

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €

· Hammastarkastus muuten 45 €

· Hammasvalkaisu 129 €

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000

T A K U

U

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 €

Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 €

○ Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).

Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla

EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213

EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560

Mannerheimintie 65, Helsinki

Matinraitti 14, Espoo

Hautauspalveluja

HOK-ELANNON HAUTAUSPALVELUN

KIVIPÄIVÄT

21.8.–1.9.2023

KIVIPÄIVIEN AJAN S-ETUKORTILLA ASIAKASOMISTAJALLE -10 % HAUTAKIVEN HINNASTA + BONUS JOPA 5 %

KATSO TARKEMMAT TIEDOT JA KIVIESITTELYJEN AIKATAULUT

HOK-ELANNON HAUTAUSPALVELU.FI

TAI SOITA 010 76 66558

hok-elannonhautauspalvelu.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

perunkirjoitukset hautakivityöt

09 628 398

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2023

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

540€

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HAUTAKIVET

kaiverrukset

ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET Edullisemmin suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ilmoitusaineistot

osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Kuolin ilmoitukset ja -kiitokset

Kirkko ja kaupunki -lehdessä

Pirjo Teva, 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen, 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi

Hammaslääkäriasema

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480

Olli Hytönen p. 040 8344 206

• Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso

• Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso

• www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Lakipalveluja

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy

puh. 09 477 0680

www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi

p. 050 464 2930

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

Lehti luettavissa myös https://www. kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet

Palveluja tarjotaan

Ostetaan

KOTIOPTIKOT

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu.

050 547 0101 Jukka Vasarainen

0400 805 323 Jari Lehto

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Ok-talojen ja pienkiinteistöjen sähkövikakorjaukset 37 €/h + alv. Työstä kotitalousvähennys. P. 040 145 8822.

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti

P. 050 926 6203

Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään postitse osoitteellisena Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntien jäsentalouksiin.

Lehden painos

340 000 kpl

Mediamyynti

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Siivouspalveluja

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Kiinteistönvälitystä

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset edullisesti, usean vuoden kokemuksella. Yst. Anni 046 888 8440

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732 Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Ilmestymispäivät ja varaukset:

Syyskuu

14.9. (varaukset 1.9., aineistot 4.9.)

28.9. (varaukset 15.9., aineistot 18.9.)

Lokakuussa vain yksi lehti

26.10. (varaukset 13.10., aineistot 16.10.)

Marraskuu

9.11. (varaukset 27.10., aineistot 30.10.)

23.11. (varaukset 10.11., aineistot 13.11.)

Joulukuussa vain yksi lehti

7.12. (varaukset 24.11., aineistot 27.11.)

Vuokralle tarjotaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Vuokrataan hyväkunt. kaksio (38 m2, parveke) Helsingin Alppilassa 1.10. alkaen. P. 044 082 2652

Valoisa yksiö 37 m2 heti vapaana, kunto hyvä Munkkivuoressa.

Lisätiedot p. 050 301 9163

ke 30.8. klo 18 Seits. srk körtti-ilta Velskola, Vääräjärvent. 2, Espoo. klo 18.30 Sipoon, Hgin ja Vantaan yht. kesäveisuut Östersundomin kko, Kappelit. 65. to 31.8. klo 18 Vantaan yht. seurat Tikkurilan kko, Asemat. 12 a. pe 1.9. klo 18.30 körttiseurat Espoonlahdessa, Kipparink. 8. su 3.9. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant. 8. ma 4.9. klo 18 seurat Rasti-srkkesk., Tenholant. 6 (Ruskeasuo). klo 18.30 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkalllionk. 2. ti 5.9. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D, 2. krs., syksyn aloitus. ke 6.9. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne 1. su 10.9. klo 15 seurat Lohjan srkkesk. takkatupa, Sibeliuksenk. 2. klo 16 Seuratuvan su-ilta, Kampin Autotalo: raamattuopetus L.Väyrynen-Si. ti 12.9. klo 18 verkkoseurat www. youtube.com ja www.facebook.com. ke 13.9. klo 18.30 seurat Matinkappeli, Liisankj. 3, Espoo. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3.

ESIRUKOUSILTA ti 5.9 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Bengt Lassus, Tuomas Anttila. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Syksyn ensimmäinen ilta. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Rakennusala

Remontteja – pinta, sauna, kylpyhuone, terassit, aidat ja kalusteasennukset, yms. Laskutus oman firman kautta - Instagram tilillä: siffun_rempat on kuvia töistäni. Jukka Sihvo 044-299 0005

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

3.9.

Lähimmäisen sunnuntain evankeliumissa (Matt.5:43-48) Jeesus puhuu rakkaudesta, joka ylittää kaikki rajat, myös vihollisuuden.

Revontulen loimua

3. SYYSKUUTA VIETETÄÄN Soilen, Soilin ja Soilan nimipäivää. Nimien merkitys on epävarma, mutta niiden lähtökohtana saattavat olla sanat soile ja soilu, jotka tarkoittavat revontulen loimua. Sanoilla on myös ilmaistu auringon säteitä metsässä puunrunkojen välissä. Verbi soilua taas tarkoittaa vedenpinnan ja aaltojen liikettä. Nimiä voidaan myös pitää Soilikin lyhentyminä. Soilikki puolestaan on suosittu huonekasvi.

MARJO KYTÖHARJU

Kukaan ei rakasta eikä anna anteeksi pakosta

Rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka vainoavat teitä.”

Näin Jeesus kärjisti rakkauden käskynsä Vuorisaarnassa.

Kehotus on yhä yhtä radikaali kuin kaksituhatta vuotta sitten. Se tuntuu sotivan luonnollista moraalitajuamme vastaan: hyvään tulee vastata hyvällä ja pahaan pahalla. Lähei siään tulee rakastaa, mutta vihollisia vastaan on järkevää varustautua ja pitää turvaväliä. Heidän rakastamisensa ei käy järkeen. Eikä siitä ainakaan voi tehdä mitään yleistä ohjetta. Ei Vuorisaarnalla voi johtaa maata eikä tehdä vallankumousta.

Vuorisaarnassaan Jeesus vetoaa uutta luovaan ajattelukykyymme. Hän antaa provokatiivisia esimerkkejä väkivallattomista tavoista vastata loukkauksiin ja pakkotoimiin. Hän antaa herätteitä siihen, miten voisimme katkaista oman kostonhalumme ja väkivallan kierteen. Hän avaa näkymän maailmaan,

jossa voi tehdä sovinnon ja etsiä teitä anteeksiantoon.

Vihan ja vihanpidon lauhduttaminen on elämän vaikeimpia taitoja. Sen Jeesus tiesi kokemuksesta.

Kaikelle väkivallalle hän sanoi silti ”ei” ja toimi sen mukaan. Viimeisen matkansa hän teki Jerusalemiin aasilla, josta tuli tuolla matkalla rauhanratsu.

Pidätyksensä hetkellä hän käski oppilastaan panemaan miekkansa pois ja sanoi: ”Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu.” Vangitsijoidensa edessä hän vaikeni ja antautui ristiinnaulittavaksi. Herjaajiaan hän ei herjannut.

Vuorisaarnassa Jeesus kehotti katsomaan, mitä Jumala tekee ja millainen hän on. Jumala antaa armonsa auringon loistaa niin hyville kuin pahoillekin. Jumala ei pakota ketään. Kukaan ei rakasta käskystä eikä anna anteeksi pakosta. Anteeksianto on aina ihme. Joskus ihme tapahtuu, ja silloin kiihkeät äänet sisimmässä hiljenevät.

LAURI MAARALA

Rauhoita kiihtynyt mielesi

Kun huomaat, että mielesi on kiihtynyt, lähde ulos ja koeta rauhoittua toistamalla hiljaa mielessäsi:

”Jumalan rakkaus on kärsivällinen ja lempeä, ei käyttäydy sopimattomasti eikä muistele kärsimäänsä pahaa, kaiken se kestää ja kaiken se kärsii.”

Päästä sen jälkeen myös nämä ajatukset menemään taivaan tuuliin.

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Suru ei ole ongelma, joka pitäisi ratkaista

tai siivota pois. Enemmän auttaa, jos antaa surevan olla surunsa kanssa niin kuin hän haluaa.

”LAPSENSA MENETTÄNYT VEERA IKONEN s.8

Kantapöytä kappelissa

Natalia Tuurna (vas.) saapui lastensa kanssa syömään

Suvelan kappelin Safkaa ja seuraa -iltaan s. 2

Walk in -terapia tuo matalan kynnyksen apua 16–29-vuotiaille s. 4

Katso, mitä kaikkea seurakunnat tarjoavat tänä syksynä s. 8

Kappelilla tarjotaan seuraa ja iltaruokaa

Safkaa ja seuraa -iltojen idea toimii: niissä on tarjolla ruokaa, seuraa sekä pientä ohjelmaa aikuisille ja lapsille.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

Vaikka eletään vielä toukokuuta, aurinko paistaa lämpimästi Suvelan kappelin sisäpihalle. Lapset hyppivät ulkona isossa pomppulinnassa, ja muutama aikuinen istuu pihapöytien ääressä. Ihmisiä kulkee ovesta ja sisältä kuuluu puheensorinaa. Hetken kuluttua alkaa kevätkauden viimeinen Safkaa ja seuraa -ilta.

Aulassa Rauni Haaranen kerää tulijoilta käteismaksun ruokailusta: kaksi euroa aikuisilta ja euron lapsilta. Tämän jälkeen ruokailija voi siirtyä noutopöytään, jossa on tarjolla kappe -

lin emännän valmistamaa kesäkeittoa lisukkeineen.

Rahastuksen lisäksi Haaranen vastaanottaa kirpputoripöydälle uusia lahjoitustavaroita ja myy niitä eteenpäin. Tarjolla on muun muassa vaatteita ja lasiesineitä.

Haaranen on toista kertaa vapaaehtoistehtävissä Safkaa ja seuraa -illoissa. Ensimmäisellä kerralla hän oli hoitamassa lapsia, jotta vanhemmat saivat rauhassa osallistua keskusteluun. Silloin oli teemana monikulttuuriset perheet, ja mukana oli paljon eri kieliä puhuvia lapsia.

– Se oli hauska ilta, jossa oli välillä villiä menoa. Uskon, että jatkan syksyllä vapaaehtoisena silloin kun tarvitaan, sanoo muutama vuosi sitten eläkkeelle jäänyt Haaranen.

SUVELAN SAFKAA JA SEURAA -illoista vastaava vs. johtava perhetyöntekijä Kristiina Hannula tervehtii tulijoita ja vaihtaa muutaman sanan heidän kanssaan. Hän on tyytyväinen kevään tilaisuuksiin. Niihin on osallistunut keskimäärin 40 henkeä.

Suvelan kappelilla oli aiemmin perheiden iltoja, jotka olivat samantyyppisiä matalan kynnyksen tapahtumia ruokailuineen ja ohjelmatuokioineen. Sitten ideaa kehiteltiin laajentamalla kohderyhmää kaikkiin alueen asukkaisiin. Viime syksystä alkaen uudenlaisia tapahtumia oli joka kolmas viikko ja huhti–toukokuussa joka keskiviikko.

Kolmivuotias Emily Strömberg keskittyy saippuakuplien puhaltamiseen. Kristiina Hannula varmistaa, ettei saippuakuplapullo keikahda nurin.

– Safkaa ja seuraa -iltojen idea on olla kohtaamispaikka, johon kenen tahansa on helppo tulla. Lapsiperheen kotiin ei noin vain tule kutsuttua vieraita, mutta ystävän kanssa voi sopia tapaamisen tänne kuin olohuoneeseen. Koko perhe voi käydä täällä valmiin ruokapöydän ääreen vaihtelun vuoksi. Eräs osallistuja kertoi antaneensa toiselle vanhemmalle vapaaillan tulemalla tänne lasten kanssa, Kristiina Hannula sanoo.

Suvelan illoissa keittoruokaa on tarjolla kello 17–18.30. Sen jälkeen aikuisille on ohjelmaa ja lapsille omaa puuhaa kuten pelejä. Aikuiset ovat keskustelleet esimerkiksi vanhemmuudesta. Lapsiperheille on kuudelta pikkukirkko. Ilta päättyy iltarukoukseen.

– Olen huomannut, että monet lapset haluavat ruokailun jälkeen jäädä vanhempiensa seuraan. On ollut myös mukavaa nähdä, miten nuori vapaaehtoinen sai houkuteltua iäkkään henkilön kokeilemaan biljardin pelaamista. Se oli molemmille rikastuttava kokemus, Hannula sanoo.

Kirkkoherra:

”Haluamme

Syyskaudella Safkaa ja seuraa -illat jatkuvat Suvelassa, ja niitä järjestetään myös neljällä muulla kappelilla Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa. Kauklahdessa iltoja on joka keskiviikko ja Kalajärvellä joka torstai. Aurorassa ja Viherlaaksolahdessa niitä on vuoroviikoin keskiviikkoisin Perheiden illat -nimellä.

Kirkkoherra Ari Paavilaisen mukaan seurakunnalla on ollut tarve kehittää jotakin uutta sekä lapsiperheille että kaikille muille ikään ja elämäntilanteeseen katsomatta.

– Koimme tarpeelliseksi luoda jotain sellaista, mikä helpottaa tavallisten ihmisten kiireistä ja stressaavaa elämää ja jonka kautta kaikenlaiset espoolaiset voisivat tulla kirkon

hellä. Mukanaan hän toi lahjoitustavaroita kirpputoripöydälle.

– Tämä on aivan ihanaa. Se, mitä seurakunnat tarjoavat, on niin hyvää, puhdashenkistä ja mukavaa. Omassa elämässäni olen saanut kaiken hyvän seurakunnasta, ja olen ollut pienestä pitäen mukana kirkon toiminnassa. Jatkossa pyydän naapuriani lähtemään mukaani, Liesi sanoo.

piiriin. Tarvitaan matalan kynnyksen tapahtumia, joissa ovet ovat avoinna kaikille, pöytä katettuna ja kaikki valmiina, Ari Paavilainen sanoo.

Hänen mukaansa vastaavanlaista toimintaa on muuallakin Suomessa hieman eri nimillä ja ajatuksella, mutta samalla pohjalla.

Kirkkoherra korostaa, että Safkaa ja seuraa -iltojen sisällön ja luonteen on tarkoitus elää vahvasti paikallisten tarpeiden ja toiveiden mukaan. Espoossa on hyvinkin erilaisia alueita, ja toimintaa eri kappeleilla halutaan kehittää kunkin alueen näköiseksi. Sen keskiössä ovat tavalliset ihmiset, ei seurakunta.

– Meidän on opeteltava kuuntelemaan espoolaisia entistä tarkemmin, ja siinä meillä on hieman parantamisen varaa. Emme ole halunneet määritellä Safkaa ja seuraa -toiminnalle mitään erityistä tavoitetta, mutta tämä voisi olla sellainen, Paavilainen sanoo.

misen kesällä syntyvälle viidennelle lapsenlapselleen. Hän on syntyperäinen espoolainen ja viihtynyt Kirstinmäessä vuodesta 1974 lähtien.

Kesäkeitto maistui hänelle erityisen hyvin, sillä hän ei ole syönyt sitä moneen vuoteen. Hän asuu yksin eikä valmista itselleen keittoja usein. Sitä tulisi tehtyä kattilallinen, eikä sama ruoka maistu monena peräkkäisenä päivänä.

AIVAN SUVELAN KAPPELIN vieressä asuva Anne Vankalo kuuluu Safkaa ja seuraa -iltojen vakiokävijöihin. Yksin asuvana hänelle on tervetullutta vaihtelua, että voi kerran viikossa tulla valmiille aterialle. Samalla saa vaihtaa kuulumisia tuttujen kanssa ja tutustua uusiin ihmisiin.

– Käyn näissä tilaisuuksissa pääasiassa syömässä. Keittoruoka on maistuvaa, ja se riittää minulle ilta-ateriaksi. Täällä on ystävällinen ja tervetullut henki. Myös muutaman naapurin ja ystävän olen saanut houkuteltua mukaan. Syksyllä aion tulla uudelleen, Anne Vankalo sanoo.

Marja Liesi on mukana ensimmäistä kertaa. Hän huomasi mainoksen Safkaa ja seuraa -illoista Kirkko ja kaupungista, ja päätti tulla käymään. Välimatka ei ole pitkä, sillä hän asuu kappelin lä-

NATALIE TUURNA RUOKAILEE lastensa kanssa pihapöydän ääressä. Lastenohjaaja Kaarina Heinonen auttaa pienimpien lasten syöttämisessä. Kesäkeitto maistuu Ingmarille (9 v.), Alexikselle (6 v.), Emilylle (3 v. ) ja Lennylle (1 v.).

– Olemme käyneet täällä neljä kertaa. Nautin erityisesti siitä, että tarjolla on valmista ruokaa. Välillä on hyvä saada vapaata ruuanlaitosta. Täällä saa myös hengähtää hetken syömisen jälkeen, koska lapsille on järjestettyä ohjelmaa. Kerran menimme koko porukalla lasten lauluhetkeen, Natalie Tuurna sanoo.

Hän arvelee, että osallistuu Safkaa ja seuraa -iltoihin jatkossa kerran, pari kuukaudessa.

Sirpa Hjulbom istuu pöydän ääressä ja virkkaa. Hän on juuri aloittanut vauvanpeiton teke-

– Suvelan kappelille on aina mukava tulla, ja täällä on paljon tutuksi tulleita ihmisiä. Olen käynyt Safkaa ja seuraa -tilaisuuksissa viime syksystä lähtien muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Seurakunta on minulle tärkeä yhteisö. Kun kuulin, että nämä illat jatkuvat syksyllä, sanoin heti jee! Sirpa Hjulbom sanoo. ■

Safkaa ja seuraa -illat jatkuvat Suvelassa 20.9. alkaen joka keskiviikko. Uutena toiminta alkaa syys-lokakuussa Kauklahdessa, Kalajärvellä, Aurorassa ja Viherlaaksolahdessa.

Safkaa ja seuraa -illoissa on tarjolla ruokaa kello 17–18.30 tai 18–19. Aterian hinta on aikuisille 3 euroa ja yli 3-vuotiailta lapsille 1,5 euroa. Perhehinta on 8 euroa. Lisätietoja seurakunnan tapahtumatiedoissa s. 8–15 ja verkossa: espoonseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta/aikuiset/safkaa-ja-seuraa-illat

Rauni Haaranen hoitaa ruokailun rahastusta ja kirpputoripöytää. Marja Liesi on mukana ensimmäistä kertaa.

kuunnella ihmisten tarpeita”

Ruokailumahdollisuudesta iloitseva Anne Vankalo kuuluu Safkaa ja seuraa -iltojen vakiokävijöihin.

– Jee, sanoi Sirpa Hjulbom kuultuaan, että Safkaa ja seuraa -illat jatkuvat syksyllä.

Täällä voi olla kuin olohuoneessa.

VS. JOHTAVA PERHETYÖNTEKIJÄ KRISTIINA HANNULA

Keskusteluavun tarjoaminen nuorille alkaa Leppävaarassa

Maksuttomaan walk in -terapiaan voi tulla juttelemaan mistä vain asiasta ilman ajanvarausta.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA JOONAS VOHLAKARI

Nuorille suunnattu, maksuton ja ilman ajanvarausta toimiva walk in -terapia alkaa Leppävaaran Ohjaamotalossa 4. syyskuuta. Kyseessä on 16–29-vuotiaille suunnattu keskusteluapu, jossa käytetään ratkaisukeskeisen lyhytterapian menetelmiä. Walk in -terapian tarjoamista kokeiltiin muutaman kuukauden ajan Viherlaakson kappelissa vuonna 2022, mutta kokeilu ei onnistunut odotusten mukaisesti.

– Se ei ollut se paikka, jonka ihmiset löytävät, kasvatuksen asiantuntija Anne-Maria Laukkarinen Espoon seurakuntayhtymästä sanoo.

NYT NUORTEN ODOTETAAN löytävän tiensä walk in -terapiaan aiempaa paremmin. Espoon kaupungin omistama Ohjaamotalo sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella Leppävaarassa. Taloon on keskitetty nuorten palveluita, joten se on muutoinkin tuttu paikka monelle nuorelle.

– Tila on monella tapaa saavutettava ja neutraali, ja sopii heillekin, joille kirkon tiloihin tuleminen tuntuu vaikealta, sanoo Laukkarinen.

Kellonummen hautausmaa palkittiin

Kellonummen hautausmaa Espoossa on voittanut Green Flag Award -tunnuksen. Palkinto on kansainvälinen viheralueiden laadun tunnus.

Kellonummen hautausmaa on yksi viidestä Espoon seurakuntien hautausmaista. Se voitti viime vuonna palkinnon ensimmäistä kertaa. Nyt se uusi Green Flag Award -tunnuksen vakuuttamalla tuomarit alueen kunnossapidon tasolla, siisteydellä ja monipuolisuudella.

WALK IN -TERAPIAA on aluksi tarjolla maanantai-iltapäivisin kello 14–18. Juttelemaan voi tulla myös anonyyminä, eikä asiakkaista muodosteta asiakasrekisteriä. Tapaamisesta ei jää kirjallista merkintää.

– Emme muodosta pitkiä terapiasuhteita, vaan walk in -terapiassa käydään yksi käynti kerrallaan, Anne-Maria Laukkarinen kertoo.

Tapaaminen kestää enintään tunnin. Keskustella voi mistä vain haluaa, esimerkiksi ihmissuhteista, opinnoista tai mielenterveydestä. Walk in -terapiatiimiin kuuluu viisi henkilöä. He ovat terapiakoulutuksen saaneita seurakuntien työntekijöitä ja opintojensa loppuvaiheessa olevia ratkaisukeskeisen lyhytterapian opiskelijoita.

– Vuorossa on aluksi kaksi työntekijää kerrallaan, mutta voimme kasvattaa kapasiteettia, mikäli palvelulle on kysyntää.

Ihmisten ongelmat ja huolet ovat usein monissyisiä, eivätkä ratkea ihan nopeasti. Anne-Maria Laukkarisen mukaan jo yhdestä keskustelukerrasta saattaa silti olla apua.

– Jos haluaa tutkia omaa tilannettaan ja pohtia, mistä vaikkapa uupumus johtuu ja mitä kaikkea siihen liittyy, walk in -terapia voi sopia. Ohjaamme myös tarvittaessa eteen-

Tuomareihin teki vaikutuksen metsäpuutarhamainen rauhoittava tunnelma, monipuoliset kasvilajikokeilut ja hulevesien käyttö. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen on otettu ansiokkaasti huomioon alueella.

Kansainvälinen Green Flag Award -tunnus myönnettiin 19 viheralueelle ympäri Suomea. Green Flag Award -tunnuksella palkitaan laadukkaasti hoidettuja viherympäristöjä ja puistoalueita. Sitä hallinnoi englantilainen Keep Britain Tidy -organisaatio ja Suomessa Viherympäristöliitto ry.

päin ja kerromme, millaisia palveluita on tarjolla.

Walk in -terapia voi olla hyvä ratkaisu myös silloin, kun nuori odottaa terapiaan tai muun avun piiriin pääsyä. Avun saaminen voi olla joskus työlästä ja viedä aikaa.

NUORTEN MIELENTERVEYDEN ongelmista ja pahoinvoinnista ja toisaalta avun riittämättömyydestä on puhuttu viime vuosina paljon. Anne-Maria Laukkarinen ei tällä hetkellä työskentele suoraan nuorten parissa, mutta seurakunnan nuorisotyöntekijöiden kanssa kylläkin. Heiltä kuulee samaa viestiä kuin muualtakin: on paljon nuoria, joilla on kaikki hyvin, mutta myös heitä, joilla on jo hyvin nuorena masennusta, uupumusta, ahdistusta ja pahaa oloa. Monenlaiset paineet ovat tuttuja lähes kaikille.

– On tietysti vaikea sanoa, ovatko ongelmat lisääntyneet vai puhutaanko niistä vain aiempaa enemmän, Laukkarinen pohtii.

Koronapandemia rajoituksineen, Ukrainan sota ja ilmastonmuutos ovat kaikki vaikuttaneet myös nuoriin ja siihen, miten he näkevät tulevaisuuden.

Hyvää on se, että nuoret puhuvat ongelmistaan aiempaa avoimem-

min. Yksin pärjäämisen eetos on kuitenkin kova ja esimerkiksi opinnoissa vaaditaan nykyään paljon itseohjautuvuutta ja sitä, että jo varhain tietää, mitä tulevaisuudeltaan haluaa. Esimerkiksi opettajilla tai muilla aikuisilla ei välttämättä ole aikaa yksittäisen nuoren pohdinnoille ja keskusteluille.

– Joskus asioista voi olla vaikea puhua läheisille, esimerkiksi omille perheenjäsenille tai kaverille. Siksi walk in -terapia voi olla hyvä vaihtoehto. Siellä on koulutettu, vaitiolovelvollinen aikuinen keskustelua varten, sanoo Laukkarinen.

Kirkon tarjoamaa walk in -terapia sai alkunsa Tampereella syksyllä 2021. Sen jälkeen sitä on tarjottu usealla ympäri Suomea, esimerkiksi Helsingissä, Oulussa, Lahdessa ja Jyväskylässä ja Vantaalla.

Walk in -terapia 4. syyskuuta alkaen ma klo 14–18 Ohjaamotalossa (Lintuvaarantie 2).

Kasvatuksen asiantuntija Anne-Maria Laukkarinen uskoo, että Ohjaamotalo Leppävaarassa on hyvä paikka walk in -terapialle, sillä se on hyvien kulkuyhteyksien varrella ja siellä on muitakin nuorten parissa työskenteleviä.

Hvittorpissa remontoidaan

Espoon seurakuntien omistama kokous- ja kurssikeskus Hvittorp on poissa käytöstä tammikuun alkupuolelle saakka.

Kirkkonummella sijaitsevan kurssikeskuksen käyttökatko johtuu isoista remonteista. Kurssikeskuksen päärakennuksessa tehdään parhaillaan keittiöremonttia. Tämän lisäksi jo olemassa olevan maalämpöjärjestelmän kapasiteettia lisätään. Hvittorpin leiritoiminta on normaalisti vilkasta. Kurssikes-

ESKO JÄMSÄ Kellonummen hautausmaa sai Green Flag Award -palkinnon.

kuksessa järjestetään esimerkiksi lasten ja nuorten leirejä, isoskoulutuksia ja diakonian leirejä.

Leirikeskustoiminnan päällikkö Marjo Törmänen kertoo, että käyttökatko ennakoitiin hyvin. Espoon seurakunnat kilpailuttivat muiden tahojen omistamia leiripaikkoja viime keväänä.

– Näin ollen leirejä voidaan järjestää esimerkiksi Vihdissä, Salossa ja Järvenpäässä. Mikään

näistä korvaavista leiripaikoista ei ole liian kaukana Espoosta, sanoo Törmänen.

– Käyttökatko on tietenkin harmillinen asia, mutta kaik­

ki on sujunut hyvässä yhteisymmärryksessä seurakuntien kanssa.

Nupurin kappelin toiminta päättyy

Espoon tuomiokirkkoseurakunta luopuu Nupurin kappelista. 388 neliön suuruisen tilan vuokrasopimus päättyy tammikuun lopussa 2024, eikä seurakunta jatka sopimusta Espoon kaupungin kanssa. Seurakuntaneuvosto päätti asiasta 30.5.

– Vähäinen käyttö ja pääkaupunkiseudun vuokrahin­

nat tekevät Nupurin kappelista seurakunnalle liian kalliin, sanoo kirkkoherra Ari Paavilainen

Päätöksen taustalla painaa myös Espoon seurakuntien taloustilanne ja tilaohjelma. Seurakuntien tavoitteena on vähentää käytössä olevista tiloista 7000 neliötä vuoden 2025 loppuun mennessä.

Nupurin kappeli on valmistunut vuonna 2004. Tiloja on käytetty erityisesti lasten, nuorten ja ikäihmisten toimintaan. Kappelilla on kokoontunut esimerkiksi koululaisten kerhoja.

Seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöt ovat selvittäneet, että nämä toiminnot voidaan siirtää ensi vuonna Karhusuon koululle.

Messua on pidetty kappelilla kahdesti kuussa. Messutoiminta alueella päättyy.

Paavilaisen mukaan Nupurin kappelin tila on ollut toimiva myös pienten perhejuhlien järjestämiseen.

– Sen mahdollisuuden menetämme nyt, mutta onneksi hyviä tiloja ja messumahdollisuuksia löytyy muuallakin seurakuntamme alueella, Paavilainen sanoo.

Nuorisovaltuuston vaalit lähestyvät

Espoon nuorisovaltuuston seuraava toimikausi alkaa 1.1. 2024. Uudet nuorisovaltuutetut valitaan marraskuussa.

Vaaleissa voivat äänestää ja asettua ehdolle kaikki tänä vuonna 13–18 vuotta täyttävät nuoret, joiden virallinen kotikunta on Espoo. Äänestys järjestetään sähköisesti kaikissa Espoon kouluissa ja oppilaitoksissa, joissa on vaalikelpoisia ja äänestysikäisiä nuoria.

Ristiäisissä sattuu ja tapahtuu

Pettynyt isosisko, pyörtyvä kummi ja päihtyneet kalkkunat. Vantaan seurakunnat sai roppakaupalla muistoja ikimuistoisista ristiäisistä.

Oli kastepäivä ja esikoisvauvamme vatsa ei ollut aamun aikana toiminut. Mainitsin sukulaisille, että kastehetken aikana saattaa tapahtua, ja näin kävikin. Juuri kun pappi oli paljastanut lapsen nimen, tytön suu meni mutrulle ja hän pinnisti isot kakat, jotka eivät vaippaan mahtuneet vaan levisivät pitkin selkää. Vaihdoimme siinä kohtaa sitten syliä, etteivät kummin vaatteet likaantuisi. Tästä jäi mieleenpainuva muisto.”

Näin muistelee esikoislapsensa ristiäisiä vastaaja, joka otti osaa Vantaan seurakuntien järjestämään kyselyyn. Siinä pyydettiin kertomaan, mikä on ollut ikimuistoisin tai hauskin muisto ristiäisistä.

Kysely toteutettiin verkossa viime keväänä, ja siihen osallistui runsaat kuusikymmentä vastaajaa.

ERÄS RISTIÄISVIERAS muistelee näin: ”Itsekin vielä melko pieni isosisko suuttui, kun pappi

kuulutti pikkusisaruksen nimen ristiäisissä. Temperamenttinen tyttö tokaisi ’Väärä takanimi!’ ja poistui ovet paukkuen huoneeseensa. Ilmeisesti pikkuveljen toinen nimi ei aivan vastannut odotuksia.”

Kautta aikain lapset ovat ihmetelleet ristiäisten erinäisiä tapahtumia.

Muuan vastaaja muistelee, kuinka pappi valeli kastevettä vauvan päähän. Lapsen isosisko huudahti: ”Hei pappi, se on kyllä pesty jo!”

Eräässä perheessä esikoinen sai tehtäväkseen kuivata pikkuveljen päälaelta kasteveden. Tätä ennen hän kuitenkin niisti liinaan oman nenänsä.

SIIPIKARJA AIHEUTTI erikoisen jupakan eräissä kastejuhlissa. Ristiäisiin oli tehty kotikaljaa, mutta se oli päässyt käymään.

Kaljan mäski vietiin maatalon kalkkunoille, jotka humaltuivat, hoipertelivat ja tulivat vihaisiksi.

”Kalkkunoiden käytöstä ovat muistelleet serkkuni, jotka ovat minua kahdeksan vuotta vanhempia”, kirjoittaa ristiäisten juhlakalu.

Ikimuistoinen tapaus sattui niin ikään kotikasteella. Kaksoslasten vanhemmat olivat virittäneet videokameran valmiiksi kuvatakseen tilaisuutta.

TEKSTI ULLA LÖTJÖNEN KUVITUS MARTTA-KAISA VIRTA

”Tilaisuuden jälkeen katseltiin kameran kuvaamaa”, kertoo kaksosten äiti. ”Kuvassa näkyi lasten isän takaraivoa 30 minuutin ajan. Ensin harmitti, mutta on sille naurettukin.”

Eräs pappi muistelee kotiristiäisiä noin kymmenen vuoden takaa.

”Oli kesähelle. Toimitin tilaisuuden hikikarpalot naamalla. Olohuone oli lämmennyt trooppisiin lukemiin. Vauva oli aivan rauhallinen ja häntä piti sylissään vastakonfirmoitu kummitäti. Yhtäkkiä huomasin, että kummitädin polvet notkahtivat. Hän pyörtyi kesken toimituksen. Otin salamannopean otteen kummitädin vyötäisistä. Kummitäti

”Oman ensimmäisen ja tällä hetkellä ainoan kummipojan ristiäiset ja kummintehtävän saaminen on hienoin muisto.”

Moni kyselyyn osallistunut kertoo muistoja oman lapsen ristiäisistä.

”Poikani kastettiin mökillä kahden vaahteran alla. Katsomme aina siellä ollessa yhdessä taivasta ja toteamme, että tässä on sinulle pala taivasta”, kertoo eräs vastaaja.

”Kun meillä vauva kastettiin ja kanttori lauloi Tahtoisin toivoa sinulle -laulua, vauva hyräili ihanasti mukana. Kanttori sai vauvan yhtymään mukaan lauluun.”

”Liikuttavin muisto”, aloittaa viestinsä vanhempi, joka kertoo esikoisensa ristiäisistä.

”Hän oli vain 13 vuorokauden ikäinen ristiäisissään. Isänsä lauloi Vesa-Matti Loirin Ystävänilaulun, ja minä itkin hormonihuuruissani läpi koko kappaleen. Samaa laulua lauloimme Kätilöopiston synnytysaltaassa yhdessä vajaa pari viikkoa aiemmin. Tätä laulua ja yhteyden tunnetta unohda koskaan.”

Lämpimän tunnelman piirtää myös muisto, joka saapui kyselyn kautta: ”Kun seisoimme rakkaan siskonpojan ristiäispiirissä, kävi tuuli, meren aallot liplattivat, oli kaunis kesäpäivä ja valtava lämpö valtasi ehkä jokaisen piirissä olleen, kun kaksi muusikkoa lauloi niin herkästikauniista lapsesta. Siinä hetkessä luonto kannatteli meitä ja erityisesti pientä vauvaa.”

MINKÄLAINEN juhla on ristiäiset? Vantaan seurakuntien ristiäiskyselyssä esitettiin myös tämä kysymys. Vastauksissa esiintyvät ilmaisut: kaunis, iloinen, lämmin ja valoisa perhejuhla.

”Ristiäiset tuo koko perheen ja läheiset yhteen ihanan pienen ihmisen vuoksi ensimmäistä kertaa. Ristiäiset on herkkä ja kaunis tilaisuus ja itselläni siihen sisältyi paljon rakkautta ja onnea.”

”Siinä pieni, viaton lapsi on läheisten ympäröimänä. Nämä ihmiset tukevat lasta hänen polullaan. Se on se hetki, kun lapsi otetaan myös virallisesti seurakunnan yhteyteen.

”Ristiäiset ovat juhlavat, ja samalla kotoisat juhlat”, kirjoittaa pappi, joka on kokenut jo monet ristiäiset.

”En lakkaa pysähtymästä kasteen ihmeellisyyden edessä. Hellyttävimpiä ovat hetket, jolloin läheiset lukevat ääneen oman rukouksensa kastettavan elämän ylle. Lukulasit nenällä ja ääni vapisten pappa sanoo: ’Anna minun kokea iloa tästä lapsenlapsesta.’ Ja pikkusisar lausuu: ’kiitos tästä pikkusiskosta.’ Siinä on jotain niin vahvaa ja pyhää. Kaste on liikuttava silloin myös, kun nuorelta kysytään: tahdotko? Ja hän vastaa myöntävästi. Vesi valuu pitkin otsaa ja tunnelma on yhtä aikaa pyhä ja hämmentynyt. Kaste ei ole yksityisasia. Siinä liitytään yhteisöön, jossa voi kasvaa ihmisenä ja oppia lisää Jumalan tahdosta.” ■

kellahti lattialle vauva sylissään, mutta kumpikin säilyi vahingoittumattomana. Alla oli pehmeä nukkamatto, ja kaatuminen vaikutti jopa epätodellisen hitaalta ja hallitulta. En pystynyt estämään kaatumista, vaikka jonkinlaisen otteen sainkin. Silloin ajattelin, että paikalla oli paljon voimallisia enkeleitä. Siitä lähtien olen muistanut kysellä sylikummin nesteytystilannetta ja varmistaa, että hänen lähellään on tuoli istahtamista varten.”

KUMMIKSI PÄÄSEMINEN mainitaan usein ikimuistoisten hetkien kärkipäässä.

”Ensimmäisen kummilapsen ristiäiset. Oli suuri kunniatehtävä, kun isosiskoni pyysi kummiksi. Olin juuri käynyt ripillä 15-vuotiaana.”

”Ikimuistoisin hetki on ollut se, kun olen ensimmäistä kertaa pidellyt kummityttöäni sylissä ristiäisissä.”

Kastepäivässä kaikki on valmiina

Ristiäiset järjestetään yleisimmin kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Juhlatarjoilun varaaminen ja muu juhlan järjestely kysyy voimavaroja.

Tämän vuoksi pääkaupunkiseudun kirkoissa järjestetään muutaman kerran vuodessa Kastepäivä, jossa juhlan järjestäminen on tehty mahdollisimman sujuvaksi.

Kastepäivässä seurakunta tarjoaa kakkukahvit ja puitteet sekä lainaa tarvittaessa kastemekon. Juhlaan voi kutsua mukaan läheisiä.

Kastepäivään voi tuoda kastettavaksi vauvan, taaperon tai isomman, alle 15-vuotiaan lapsen. Samasta perheestä kasteelle voi tulla myös useampi lapsi.

Espoossa Kastepäivää vietetään sunnuntaina 1.10. Kaskikappelissa ja Soukan kappelissa sekä lauantaina 14.10. Tapiolan kirkossa.

Katso lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet: kastepaiva.fi > Espoo

Itkin hormoni-huuruissani läpi koko kappaleen.

Espoon tuomiokirkko seura kunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta(ät) evl.fi

Osoitteet:

Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5

Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2

Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1

Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3

Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1

Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10

Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16

Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3

Suvelan kappeli, Kirstintie 24

Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8

Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480

Kirkkonummi

Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala

Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA

Messu: ”Yhdessä” su 3.9. klo 10.

Liturgia ja saarna Sami Marte, avustaa Hannu Mäenpää, urkuri

Petri Koivusalo, kanttori Elisa Murtoperä.

Messu: ”Itsestään selvää?” su 10.9. klo 10. Liturgia ja saarna Raigo

Liiman, avustaa Iida Rotko, urkuri

Elisa Murtoperä, kanttori Marja-Liisa Talja.

Pysäkkimessu: ”Elämälle kiitos” su 10.9. klo 18. Asemapäällikkö

Satu Hellsten, kirkkoherra Ari Paavilainen, musiikki Petri Koivusalo.

MESSUT KAPPELEILLA

Auroran kappeli

Messu su 3.9. klo 12. Pekkarinen, Murtoperä.

Kalajärven kappeli

Messu su 10.9. klo 14. Rotko, Talja.

Laaksolahden kappeli

Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 14.9. klo 19. Marte.

Kauklahden kappeli

Kyläkirkko su 10.9. klo 12. Liiman, Suominen. Pyhäkoulu.

Nupurin kappeli

Messu su 3.9. klo 12. Mathlin, Haunio.

Suvelan kappeli

Messu su 3.9. klo 15. Malvaranta, Haunio.

Rauhanrukous ma 4.9. klo 18. Kyönsaari. Tule sytyttämään toivon kynttilä ja rukoilemaan rauhan puolesta.

Kaksikielinen kansainvälinen

messu – Espoo International

Lutheran Worship su 10.9. klo 15.

Hujanen, Mathlin, Ylioja. Pyhäkoulu.

Viherlaakson kappeli

Iltamessu su 10.9. klo 17. Mäenpää.

Ponit Sampo ja Ville ilahduttavat SyysMatin Markkinoilla

Annukka Wikner, tulet Sampo ja Ville-nimisten shetlanninponien kanssa SyysMatin Markkinoille. Mikä on tehtävänne?

– Tulemme vuosien varrella tutuiksi tulleiden ponien kanssa ilahduttamaan markkinavieraita. Lapset ja aikuiset saavat silittää ja rapsuttaa 22 vuoden ikäisiä erittäin kilttejä ja rauhallisia Sampoa ja Villeä. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään kuudennentoista kerran, ja olemme olleet paikalla niistä lähes jokaisessa.

Miten ponit jaksavat kaksi päivää jatkuvaa rapsuttelua ja silittelyä?

– Ne ovat tottuneita siihen. Myös meidän kotitilallamme liikkuu paljon ihmisiä, lähinnä nuoria. Markkinoilla ponit saavat vettä ja heinää, ja ne pääsevät myös jaloittelemaan muutaman kerran päivässä. Ne ovat pienissä karsinoissa, ja niitä on helppo rapsutella.

Mitä vanhan ajan markkinoilla mukana oleminen antaa sinulle?

ESPOON TUOMIOKIRKKO

Avoinna ti–pe klo 10–17 ja la–su klo 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

ESPOON TUOMIOKIRKON

SEURAKUNTATALO

Eläkeläiskerho to 7.9. klo 12.30.

AURORAN KAPPELI

Kappelilounas ma 4.9. alk. ja to klo 11–13. Alkuhartaus. Aik. 5 e, lapset 0,50–2 e.

Herätysliikkeiden seurat: Esikoiset su 3.9. klo 14.30, Espoon rauhanyhdistys ke 6.9. klo 19.

Runopiiri ti 5.9. klo 14.30.

Eläkeläiskerho ti 12.9. klo 13.

Rukouspiiri ke 13.9. klo 18.

Teologinen opintopiiri: Minun uskoni -sarja to 14.9. klo 19. Kansanedustaja Päivi Räsänen kertoo uskostaan ja vakaumuksestaan.

Kahvit klo 18.30.

Ikoniryhmät, tied. tarjarae@gmail. com.

Perhekerho ma ja pe klo 10. Café Aurora ma–to klo 10–14.

– Nautin SyysMatin Markkinoiden hyvästä ja rauhallisesta tunnelmasta. Nykyisin kaupunkilaisilla on yhä vähemmän kontakteja eläimiin. Siksi on hienoa nähdä, millaista iloa eläinten katseleminen ja silittäminen tuottaa. Monet ihastelevat Sampoa ja Villeä kehuen niitä söpöiksi ja suloisiksi.

– Minulle on tärkeää, että markkinoiden tuotto käytetään hyväntekeväisyyteen. Olen huomannut, että mitä

KALAJÄRVEN KAPPELI

Tanssi vauvan kanssa ma klo 14. ILM. viim. klo 11: mia.blomstedt@ evl.fi, 050 432 7501. Gospel lattarit ma klo 18 Ponnen Maja. 5 e/tunti, opiskelijoille, eläkeläisille ja työttömille ilmainen. Tied. mia.blomstedt@evl.fi, 050 432 7501.

Perhekerho ke klo 10.

Eläkeläiskerho to 7.9. klo 13. Perhejumppa & perhekahvila pe klo 10–12.

KAUKLAHDEN KAPPELI

Luovat kädet -ryhmä ma 4.9. klo 13.

Viron kielen ryhmä ma 4.9. klo 18.30.

Kappelilounas ti 5.9. klo 11–12.30.

Alkuhartaus. Aik. 4 e, lapset 0,50–2 e.

Raamattuluento Efesolaiskirjeestä ti 5.9. klo 18.30.

Rukouspiiri ke 6.9. klo 18.

Taidenäyttelyn avajaiset pe 8.9. klo 19. Kari Ålander.

Eläkeläiskerho ma 11.9. klo 13.

Radioraamattupiiri ti 12.9. klo 18.30.

vanhemmaksi tulen, sitä tärkeämmäksi toisten auttaminen on tullut. Melkein tulee tippa silmään, kun ajattelee, että voi auttaa muita ihmisiä.

SyysMatin Markkinat 16.–17.9. klo 10–16 Espoon tuomiokirkon ympäristössä, Kirkkopuisto 5. Maksuton koko perheen tapahtuma. Lisätietoja syysmatinmarkkinat.fi

Hengellisen kirjallisuuden piiri ke 13.9. klo 18.

Perhekerho ti klo 10, vauvakerho to klo 11.30, esikoisvauvat ja -taaperot (0–2 v.) pe klo 10.

Askartelupaja Nooan arkki (5–8v.) ti klo 13–16. ILM. www.espoonseurakunnat.fi.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

Ikäihmisten kerho ma 4.9. klo 13.

Laaksolahden kappelin lauluryhmä ke 6.9. klo 18.

Äänimaljarentoutus to 14.9. klo 18. ILM. pia.harkonen@evl.fi. Perhekerho ti klo 10.

NUPURIN KAPPELI

Ikäihmisten kohtaamispaikka to 7.9. klo 13.

SUVELAN KAPPELI

Eläkeläiskerho Teräskukat to 31.8. ja 14.9. klo 13.

Ikkunoita maailmalle la 2.9. klo

15. Kurkistamme Kambodzaan khmerinkielisten seurassa. Musiikkia, tanssia, tarinoita ja ruokaa.

Kanervapiiri ma 4.9. klo 13

Raamattupiiri ke 6.9. klo 16.

Hiljaisuuden jooga ke 6.9. ja 13.9. klo 18. Ilm. ja tied. heli.vesanen@ evl.fi, 040 552 8924. Naisten raamattupiiri su 10.9. klo 16.30.

Suvelan lauluryhmä ma 11.9. klo 16.30–17.30.

Käsityöpiirit ti 12.9 klo 10–12 ja klo 13–15 ”Luodaan yhdessä” -ryhmä Israel-rukouspiiri ke 13.9. klo 16. Näkövammaisten raamattupiiri to 14.9. klo 13. Raamattuluento to 14.9. klo 18. 1. Pietarin kirje.

Päivärukous ma ja to klo 13. Perhekerho pe klo 10. Vauvakerho ma klo 13.30.

VIHERLAAKSON KAPPELI

Kappelilounas ti 5.9. alk. klo 11–13. Alkuhartaus. Aik. 5 e, lapset 0,50–2 e.

Avoin raamattupiiri ke klo 18. Lähetyspiiri ma 11.9. klo 14. Vauvaperhekerho ke klo 10. Ikäihmistenkerho ke 13.9. klo 13. Cafe Viheri ma ja ke klo 10–12.

UNELMAN KAMMARI

Kirpputori-kahvila avoinna ma klo

PAULA HUHTALA

Ratsutila Wiknerin shetlanninponit Sampo ja Ville ovat mukana SyysMatin Markkinoilla Espoossa. Ne ovat Annukka Wiknerin omia suosikkeja.

11–15 ja to klo 11–16. Tied. eeva. einola@evl.fi.

SYYSMATIN MARKKINAT

La–su 16.–17.9. klo 10–16 Espoon tuomiokirkonmäellä. Vanhan ajan markkinoilla paljon maksutonta puuhaa ja ihmeteltävää kaikenikäisille; ponit, kanit, vetokoirat, alpakat, keppihevospaja, kaarnalaivatelakka, kalastusta ym. touhua ja pelejä. Markkinakojuista voi ostaa uniikkeja käsitöitä ja satokauden tuotteita. Hiukopalaa myynissä kojuissa ja kahvipisteissä. Kirkon, urkujen ja holvimaalausten esittelyjä sekä keskiaikaista rukouslaulua Tuomiokirkossa. Enkelikierrokset lapsille, ikoninäyttely, riparilauluja sekä pyhiinvaellus- ja teemapolkuja. Koko ohjelma: www. espoonseurakunnat.fi/syysmatinmarkkinat

SAFKAA JA SEURAA -ILLAT

Avoimien ovien illat, joihin kaikki ovat tervetulleita! Mukavaa seuraa, pelailua ja leikkiä sekä hyvää ruokaa. Aloitus klo 17–19: ke 20.9. Kauklahdessa ja Suvelassa, to 21.9. Kalajärvellä sekä ma 2.10. Perheiden ilta Aurorassa.

LAULU JA LAULUN TARINA

Musiikista keskusteleva konserttisarja to klo 18.30 Laaksolahden kappeli. Kahvit klo 18. Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan illan teemasta artistivieraittemme kanssa. Vapaa pääsy.

To 7.9. Pasi Kaunisto: ”Sielunmaisema”

To 28.9. Eino Grön: ”Lauluja sinulle”. Tilaisuus striimataan, linkki verkkosivuilla.

To 9.11. Ossi ja Eve: ”Arjesta ja armosta”

HYVINVOINNIN LÄHTEILLÄ

Mielen hyvinvointia vahvistava pienryhmä alkaa ti 26.9 klo 17.30–19 Kalajärven kappeli. Tied. ja ILM. 18.9 mennessä: virpi.sutelainen@ evl.fi, 040 736 9315.

AIKUISRIPPIKOULU

Aloitus ti 10.10. klo 18 Espoon keskus, os. Kirkkokatu 10. Tied ja ILM. raigo.liiman@evl.fi, 050 438 0116.

MUSKARISSA TILAA

Lukujärjestys ja ILM. www. espoonseurakunnat.fi/muskarit Tied. taija.karppinen@evl.fi tai sanna-kaisa.ojala@evl.fi.

KYMPPISYNTTÄRIT

Ti 10.10. v. 2013 syntyneille seurakuntamme jäsenille Espoon tuomiokirkon srk-talolla ja tuomiokirkossa. Leikkiä, kisailua ja hauska konsertti. ILM. alkaa 1.9. klo 7: www.lujakallio.fi. Tied. Samuel Laaksonen, 040 591 8188.

YÖ KIRKOSSA

Yöseikkailu alakouluikäisille

pe–la 17.–18.11. tai 26.–27.1. yli 500

vuotta vanhassa Espoon tuomiokirkossa. Retkipatja ja makuupussi mukaan! Ilmainen, mutta edellyttää ILM. alk. pe 1.9. klo 7 www.

lujakallio.fi. Tied. Noora Mättö, 050 3688 510.

LAPSET JA PERHEET

Parista perheeksi-illat to 14.9., 19.10., 9.11. ja 7.12. klo 17–18.30

Espoon keskuksen Perhekeskus, Kamreerintie 6. Tied. Kirsi Kanerva, 050 5110 165.

Perhekahvila ti klo 13–15 Espoon

keskuksen perhekeskus, kohtaamispaikka ”Keidas”, os. Kamreerintie 6.

Lasten syyslomaleiri 16.–18.10. Velskola. Hinta 35 e, sisaralennus 10 e. ILM. alk. 1.9. klo 7 www. lujakallio.fi. Tied. 040 531 1039. Alakouluikäisten kerhot ILM. alk. 1.9. klo 7: www.lujakallio.fi.

Sijaiseksi kerhoihin? Etsimme tilapäisiä sijaisia lasten (2–5-v.) päiväja perhekerhoihin. Tied. aila.pihlajavesi@evl.fi., 040 5251 216.

LAULAMISEN ILOA

Chorus Domus, monipuolista kirkkomusiikkia laulava sekakuoro, alk. to 7.9. klo 18 Kauklahden kappeli. Tied. 040 5465 192 tai marja-liisa.talja@evl.fi.

Kuoro kaikille alk. to 14.9. klo 18 Espoon tuomiokirkko. Tied. sheldon.ylioja@evl.fi, 040 590 0730.

Exodus, nuorille ja nuorille aikuisille to klo18.30 Espoon tuomiokirkon srk-talo. Tied. 040 765 2160, annaliisa.haunio@evl.fi.

Lapsikuorot Tuike, Hohde, Säihke ja Välke. ILM.: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/musiikki/kuorot

VILLASUKKAPÄIVÄ

Lepoa ja mielenrauhaa la 7.10. klo 10–16 Kauklahden kappeli Brunssi, keskustelua kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, liikunnallinen rukoushetki, rukoushelmiä, taidetyöpaja sekä äänimaljarentoutus. Työssäkäyvät 15 e, muut 10 e. ILM. 24.9. mennessä arja.tuppurainen@evl.fi tai 050 438 0187.

KIRKKOVÄÄRTIKSI

TUOMIOKIRKKOON!

Tulisitko messuun palvelutehtävään, jakamaan virsikirjoja, lukemaan päivän tekstejä, keräämään kolehtia ja avustamaan ehtoollisen jaossa? Koulutus Tuomiokirkossa ti 3.10. klo 18. Tied. ja ILM. 040 567 4420, pirkko.nurminen@evl.fi.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

Keskusteluapua perhe ja parisuhdeasioissa perhetyönohjaajat kirsi. kanerva@evl.fi, 050 511 0165 ja outi.wenell@evl.fi, 040 547 4146. Silta – paikka pysähtyä huojentamaan huolia Suvelan kappeli.

Ajanvaraukset: kirsi.kanerva@evl. fi, 050 5110 165. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501.

TUKEA VAIKEASSA

ELÄMÄNTILANTEESSA

Ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään:

Auroran alue: 040 7636599.

Espoon keskus ja Suvela: 040 5311037, 050 438 0189 tai 040 547

1861.

Pohjois-Espoo: 040 736 9315.

Länsi-Espoo: 050 438 0176 tai 040 513 0862.

Viherlaaksolahden alue: 040 572 5344.

www.espoonseurakunnat.fi/apuaja-tukea.

SOMESSA JA VERKOSSA

Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Seuraa meitä! Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta

Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta

Espoonlahden seurakunta

Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi

www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi

Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa

Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13 Aukioloajat: Espoonlahden kirkko ma–to klo 8.30–18, pe 8.30–15, la toiminnan mukaan, su 10–18 ja pyhinä 10–15.

Soukan kappeli ma–pe 9–15, la–su toiminnan mukaan.

MESSUT

Lähimmäisen messu su 3.9. klo 11 kirkko. Diakoniatiimi, Ylisuutari, Rautio. Messun jälkeen keittolounas ja kahvit. Tilaisuudessa luovutetaan kolme Pro Diaconia -mitalia ja yksi Pro Diaconia -ansiomitali. Yhteisömessu su 3.9. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

Hiljaisuuden messu su 3.9. klo 17 Soukan kappeli. Santaharju, musiikki Gregory Pass.

Messu su 10.9. klo 11 kirkko. Olli, Puukko.

Yhteisömessu su 10.9. klo 16.30 kirkko. Etkot klo 16. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

Iltamessu su 10.9. klo 17 Soukan kappeli. Lindberg, Yli-Jaskari.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus diakonia. espoonlahti@evl.fi tai arkisin klo

9–15 p. 050 583 6885.

Omaishoitajien ja muistisairaiden läheisten vertaisryhmä 8.9. alkaen parillisten viikkojen pe klo

10–12.30 Soukan kappelilla. Yhteistyössä SPR:n kanssa. Lounas ja kahvit 5 e/hlö. Tied. diakoni Eija 041 534 1706. Leskenlehdet – elämässä eteenpäin 8.9. alkaen parillisten viikkojen pe klo 12.30–14 Soukan kappeli. Mahdollisuus ruokailuun klo 12 (5 e/hlö).

Vertaistukiryhmä raittiuteen ke klo 18.30 Soukan kappeli. Lisätiedot: vertaisohjaaja Esa 0500 319 789.

Meren ja taivaan välillä – keskusteluryhmä mielen hyvinvoinnin tueksi 24.8. alkaen parillisten viikkojen to klo 13 Meriemyssä, Merenkäynti 3. Elintarvikejakelu Espoonlahden kirkolla ma, ke pe. Vuoronumerot jaetaan klo 8.45–9.00

TUKEA SURUSSA

Sururyhmä – Läheisensä menettäneiden luottamuksellinen vertaistukiryhmä 12.10.–16.11. to klo 18–19.30 kirkko. Käydään läpi surun vaiheita ja menetyksen tuomia tunteita ja elämänmuutoksia. Ohj. pastori Olli-Pekka Ylisuutari ja diakoni Liisa Pohjonen. Tied. ja ilm. 4.–31.9. Liisalle, p. 040 547 1848, liisa.pohjonen@evl.fi tai Olli-Pekalle, p. 050 358 0956, olli-pekka.ylisuutari@evl.fi. Menetyksestä on hyvä olla kulunut noin puoli vuotta ennen ryhmään osallistumista.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Diakonialounas 21.8. alkaen ma ja to klo 12–13 kirkko, lipunmyynti klo 11.30–12.30. Aikuiset 3 e. Brunssi tiistaisin klo 10–11.30 kirkko. Ruoka valmistetaan pääosin hävikkielintarvikkeista, tarjolla niin kauan kuin ruokaa riittää. Maksuton/vap.eht. maksu.

TAVATAAN TAAS!

Lukukokemuksia kirjastosta kirkon seurakuntasalissa su klo 11 messun jälkeen. Myös musiikkicd:t, äänikirjat ja dvd-elokuvat. Seurakuntakahvila ke 6.9. klo

13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten pankille. Yhteisen tulen äärellä to 7.9. klo

17–20 Soukan kappeli, kk:n 1. to.

Seurakunta tarjoaa makkarat ja mehut, voit tuoda myös omat grillattavat tullessasi.

Syyllinen olo – syystä vai suotta?

ke 20.9. klo 18.30 kirkko. Teologi, kirjailija Anna-Liisa Valtavaara.

VALOKUVANÄYTTELY KIRKOLLA

Onnellinen elämä -valokuvanäyttelyn avajaiset ti 12.9. klo 18 kirkko.

Näyttely kertoo kolmesta pariskunnasta, joita yhdistää se, että heillä kaikilla on kehitysvamma. Vamma ei ole este onnellisuudelle tai elämästä nauttimiselle. Näyttely on osa valokuvataiteilija Johanna Kareen KATSO IHMINEN® -konseptia. Näyttely seurakuntasalissa avoinna 12.9.–1.10. Vapaa pääsy. www.johannakare.com

MUSIIKKI

Laulukerho ti 12.9. klo 13 kirkko, paritt. vkot. Virsiä kanttorin johdolla. Pullakahvit 1,50 e.

KUOROT ETSIVÄT UUSIA LAULAJIA

Kamarikuoro Navichorus ti klo 18 kirkko, Elja/0400 505 562. Gospelryhmä Nardus ke klo 18 kirkko, Heli/ 050 438 0174. Nuorten aikuisten kuoro Okra ke 6.9. klo 18.30 Soukan kappeli, Helena/040 572 3676. Laulumieli – kuoro kaikille to 7.9. klo 18.15 Soukan kappeli, Helena/040 572 3676. Kirkkokuoro to 14.9. klo 18 kirkko, Heli/050 438 0174.

RUKOUS JA RAAMATTU

Toivon rukoushetki arkiaamuisin klo 8.50 kirkko, myös facebook. com/espoonlahdenseurakunta.

Aamurukous verkossa ke klo 6.30–7.30 Teams. Linkki tapahtumakalenterissa. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30 kirkko.

Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa su klo 11 messun jälkeen kirkko. Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18 Kaskikappeli.

Toivoa Naisille ke 30.8 ja 13.9. klo 13 Soukan kappeli, paritt. vkot. Miesten raamattupiiri to 7.9. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 5e. Israel-rukouspiiri ti 12.9. klo 18.30 kirkko, kk:n 2. ti. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/tekstiviesti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

RYHMIÄ JA PIIREJÄ

Opi suomea – Luetaan yhdessä ti klo 9.30 Soukan kappeli (naisille) ja ke klo 17.30 kirkko (kaikille). Suomalaiset opettavat suomen kieltä. Lapsen saa ottaa mukaan. Ilmainen.

Heprealaisia tansseja la 2.9. klo 12.15–15.30 kirkko.

Käsityökerho 4.9. alkaen ma klo 12.30 Soukan kappeli. Kahvi 1 e. Diakonia- ja lähetyspiiri ti 5.9. klo 13 kirkko, parill. vkot. Valmistellaan myytävää lähetystyön hyväksi.

Teresa-piiri 5.9. alkaen parillisten viikkojen ti klo 18–20 kirkko. Tehdään käsitöitä ja tuetaan Naisten Pankkia osallistumalla myyjäisiin. Teresa-piiri ti 5.9. klo 18 kirkko,

Puuhaa koululaisille

Koululaisten kerhojen syyskausi on alkamassa. Myös kivoja leirejä on tulossa.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Kuviskerho 1.–6.-luokkalaisille ti 18.15–19.45

Auroran kappelilla, Heiniemenpolku 1.

Kuviskerho 1.–6.-luokkalaisille ma 17–18.

Shakkikerho 1.–6.-luokkalaisille ti 18–19.15 ja koululaisten iltapäivä 3.–6.-luokkalaisille ti 15–17 Suvelan kappelilla, Kirstintie 24.

Tiedot kokkikerhoista löytyvät osoitteesta: espoonseurakunnat.fi/lujakallio.

Espoonlahden seurakunta

Tiedot kerhoista löytyvät osoitteesta: espoonseurakunnat.fi/sodesode/tytot-ja-pojat/kerhot

Leppävaaran seurakunta

Ohjelmointikerho 4.–8.-luokkalaisille ma 4.9. klo 18–19.30. Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1. Aiempaa osaamista ei tarvita, riittää että koodaus kiinnostaa. Ilm. nuortensiipi.fi

Iltapäiväparkki 2.–6.-luokkalaisille. Leikkiä, läksyjen tekoa, pelejä, askartelua. Ei ilmoittautumista, ovet ovat auki noin klo 14.30 asti, minkä jälkeen on hartaus ja välipala. Maksuton. Nuorisotyönohjaajat Daniela ja Maria

Uutun parkki ti klo 13–16, Lintukulma 2 ja Siiven parkki to klo 13–16, Alberganesplanadi 1.

Lasten leiri 4.–6.-luokkalaisille 29.9.–1.10. Velskolan leirikeskuksessa. Pelejä, leikkejä, ulkoilua, askartelua, lauluhetkiä, vanhojen kavereiden näkemistä tai uusiin ystäviin tutustumista ja paljon muuta hauskaa. Hinta 35 e sis. kuljetuksen, majoituksen, hyvän ruuan, ohjelman ja vakuutuksen. Ilm. viim. 17.9. nuortensiipi.fi.

Olarin seurakunta

Toimintaa 7–14-vuotiaille: Raamattuseikkailu.

Avoin kerho 1–6-luokkalaisille, Olarin kappelilla, Kuunkehrä 4, ti klo 17–18, alk. 5.9. Tutustumme

Raamattuun ja kristinuskon perusasioihin. Luvassa on leikkiä, pelejä, toimintapisteitä, askartelua, musiikkia, draamaa ja juttelua. Ei ilmoittautumista.

Kaikki syksyn kerhot (esim. musa-, kokki-, ja lautapelikerho) löydät osoitteesta nuori.chapple. fi

Syysloman päiväleiri 1–3-luokkalaisille 16.–18.10. Olarin kappelilla, Kuunkehrä 4. Mukavaa puuhaa sisällä ja ulkona. Hinta 25 e. Ilm. 1.9. alkaen: nuori.chapple.fi

Tapiolan seurakunta

Leirit, kerhot ja muuta hauskaa löydät Tapiolan seurakunnan nuorten omilta sivuilta paheksuvakirahvi.fi.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Lapsikuoro Singing Suns 1.–6.-luokkalaisille ti klo 15.15–16 5.9. alkaen Kauniaisten kirkon alasali. Tied. teija.palolahti@evl.fi

Kitararyhmät kouluikäisille to klo 15.15 ja 16 alk. 7.9. Kerhot kokoontuvat Kauniaisten kirkon kerhorakennuksessa torstaisin klo 15.15 (jatkoryhmä) ja 16 (alkeisryhmä). Tied. tiro.rohkimainen@evl.fi

Kokkikerho to klo 17–18.30 Kauniaisten kirkon kerhorakennuksessa. Tied. ja ilm. tiro.rohkimainen@evl.fi

Granimallin säbäkerho 1.–2. lk Mäntymäellä. Ilm. koulun kautta. Yhteistyössä GrIfk säbä ja Kauniaisten suom. srk kouluikäisten työ.

Esbo svenska församling

Information om verksamheten finns här: esboforsamlingar.fi/kom-med/barn-och-familj/barn-iskolaldern

parill. vkot. Tehdään käsitöitä myyjäisiin. Tuotto Naisten Pankille. Kipparin lähetyspiiri to 14.9. klo

13 kirkko.

Gospel-lattarit naisille to 14.9. klo

18-19 Soukan kappeli, paritt. vkot. Tanssitunteja latinogospelin tahtiin, 5 e/kerta.

Lukupiiri ti 19.9. klo 15 kirkko, kk:n 3. ti. Kirjana Christy Lefteri, Aleppon mehiläistarhuri.

KURSSIT JA RYHMÄT

Alfa-kurssi kristinuskon perusasioista ma 4.9.–13.11. klo 18–20 kirkko. Opetusta, keskustelua ja yhdessäoloa kevyen ruokailun ääressä. Ilm. inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883 tai sähköisesti tinyurl.com/yc85k8ts

Hiljaisuuden joogan® ryhmä ti

12.9, 19.9, 26.9, 3.10 ja 10.10. klo

18–19.30 Soukan kappeli. Lempeää liikettä, hiljentymistä, rukousta, yhteyttä Jumalaan ja omaan itseen, lepoa, uutta voimaa. Kiinteä ryhmä, mukaan mahtuu 8 hlöä, maksu 25 e. Ilm. verkossa 8.9 saakka: espoonseurakunnat.fi/ tapahtumat.

Kriton aloitusryhmä: Sovintoon

elämän kanssa ti 12.9.–12.12. klo

18.30–20.15 kirkko. Ilm. Ritva, 040 733 6552 tai Kikka, 040 765 5765 tai sähköisesti tinyurl.com/j8znyb3z.

Kriton jatkoryhmä: Syyllinen olo

– syystä vai suotta? ma 2.10.–11.12. klo 18.30–20.15 kirkko. Ilm. Ritva, 040 733 6552 tai Kikka, 040 765 5765.

IKÄIHMISTEN KERHOT

Espoonlahden kirkko 4.9. alkaen ma klo 10–11.30.

Kaskikappeli 4.9. alkaen ma klo

12.30–14.

Mäntykappeli 5.9. alkaen ti 14–16. Puistokartanon palvelutalo 6.9. alkaen ke klo 14–15.

Soukan kappeli 7.9. alkaen to klo

13–14.30.

Hartaus- ja keskustelupiiri 8.9. alkaen pe klo 14–15, Merikartanon palvelutalo.

Kultavilja 12.9. alkaen ti klo 12–14 kirkko. Kotona asuville liikuntarajoitteisille vanhuksille. Kuljetus kerhoon järjestetään tarvittaessa. Lounas ja kahvit 5 e maksetaan

käteisellä. Tied. diakoni Eija 041 5341 706.

LAPSET JA PERHEET

Villahuovutuskurssi la 23.9. klo

13–16 Kaskikappeli. Tutustutaan ekolog. materiaaliin lampaanvillaan. Mahd. kokeilla vesi-, neula- ja pesukonehuovutusta. Aikuisille ja kouluikäisille lapsille. Ilm. verkossa

17.9. asti. Materiaalimaksu 15 e. Minimiosallistujamäärä 8 hlöä. Tied. Katriina Vilkman. Parisuhde-perheleiri 6.–8.10. Velskola. Yhdessäoloa, vertaistukea, työkaluja arkeen. Parisuhdetta lähestytään yksilö-, pari- ja ryhmätehtävien kautta. Puhuminen on

vapaaehtoista. Lastenhoito. Myös aikaa koko perheen yhdessäololle. Ilm. verkossa viim. 8.9. Tied. Tiina Välimäki.

Kaikenlaisten perheiden aarresaariseikkailu -perheleiri 3.–5.11. Velskola. Tule millä kokoonpanolla tahansa. Yhdessäoloa ja mukavaa puuhaa. Ilm. verkossa 8.10 asti. Tied. Katriina Vilkman.

Arki toimivaksi perhekäynnit Maksutonta matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää tukea lapsiperheiden arkeen Espoonlahden seurakunnan alueella. Tuki tapahtuu lyhytkestoisina perhekäynteinä. Esim. hetkittäistä konkreettista apua ja/tai yhteistä pohdintaa arjen saamiseksi toimivammaksi. Tied. Tanja Routama.

KERHOT

Perhekerho ke klo 9.30 Mäntykappeli, to klo 9.30 kirkko ja pe klo 9.30 Soukan kappeli.

Vauvakerho ma klo 13 Kaskikappeli ja ti klo 13.30 kirkko.

Liikuntaperhekerho ma klo 9.30 kirkko. Aikuisille ja liikkuville taaperoille, matalan kynnyksen jumppaa.

Toiminnalliset taaperot -perhekerho ti klo 9 Kaskikappeli. Aamupala (1 e/0,50 e).

Iltaperhekerho klo 17.30 kirkko. Iltapala (1 e/0,50 e).

Taideperhekerho klo 9.30 Soukan kappeli. Kaksikielinen (suomi, ruotsi). Aamupala (1 e/0,50 e).

LapsiArkki-perhekerho ma klo

9.30 Soukan kappeli. Hengähdystauko yhden vanhemman perheille ja muille, joilla tukiverkostot kaukana. Lastenhoito. Seikkailevat perheet -liikuntaperhekerho tiettyinä la-päivinä klo 10. Paikat vaihtelevat. Kaksikielinen (suomi, ruotsi). Tied. katriina. vilkman@evl.fi

NUORET

Ilmoittautuminen kouluikäisten harrastekerhoihin, syksyn leireihin ja toimintapäiviin alkaa 1.9. klo 12. Lisätiedot sodesode.fi

Leppävaaran seurakunta

Toimisto:

p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta

youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi Lapset ja perheet minisiipi.fi FB & IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA

JUMALANPALVELUKSET

Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa on kirkkopussukoita omalle paikalle mukaan otettavaksi

Seurakunnat tarjoavat kouluikäisille muun muassa kokkikerhoja.

pienimmille messuvieraille. Kirkolta löytyy myös lastenpaikka. Messun jälkeen tarjolla kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot löytyvät verkosta osoitteesta espoonseurakunnat.fi/le/jumalanpalvelukset ja Leppävaaran seurakunnan Facebookista.

Messu su 3.9. klo 11 Leppävaaran kirkko. Koskela, Raunu, Latvanen. Arabiankielinen perhemessu ja pyhäkoulu su 3.9. klo Uuttu.

Messu su 3.9. klo 13 Karakappeli. T. Salo, Latvanen.

Arabic Worship Service with Holy Communion su 3.9. klo 15 Uuttu.

Arabiankielinen jumalanpalvelus nuorille aikuisille.

Venäjänkielinen iltakirkko ti 5.9. ja 12.9. klo 18 Uuttu.

Päivä kirkonmäellä -messu su 10.9. klo 11 Leppävaaran kirkko.

Musiikissa TZ-kuoro, joht. Grigori

Pass. K. Salo, Yletyinen, Noponen. Myös striimi Leppävaaran srk:n YouTube-kanavalla. Vapaaehtoiset ja uudet työntekijät siunataan tehtäviinsä. Lue lisää tapahtumasta alla.

PÄIVÄ KIRKONMÄELLÄ

Leppävaaran kirkolla su 10.9. klo 11–14.

Puuhapaja lapsille ja lapsenmielisille jo klo 10 alkaen.

Messu täynnä iloa ja kohtaamista klo 11 kirkkosalissa.

Kirkkolounas messun jälkeen. Grilli pihalla lämpimänä, kirkkokahvit ja mehut. Vap.eht. maksu tarjoiluista Yhteisvastuukeräykselle.

Tavaranvaihtopiste: Tarpeetonta ehjää ja puhdasta vaatetta tai pientavaraa? Tuo mukanasi! Vaihtopisteeltä voit ottaa mukaasi itsellesi tarpeellista. Päivän lopuksi vaihtopisteelle jääneet vaatteet ja tavarat toimitetaan Kaivo Espoo ry:lle (erityisesti miesten vaatteille on tarvetta).

Myyjäispöydät ja monenlaista muuta ohjelmaa ja tekemistä sisällä ja ulkona.

Musiikkihetki klo 13 kirkkosalissa.

SIIONINVIRSISEURAT

Ma 4.9. klo 18.30 Leppävaaran kirkko, B-siipi. Puhujina Antti

Kujanpää, Samuli Korkalainen ja

Hans-Christian Daniel. Illan isäntänä Erkki Koivusalo. Kahvit klo

18.30, puheet ja veisuu alkavat klo 19.

LAPSILLE JA PERHEILLE

Lasten toiminta Facebookissa: minisiipi.fi, FB & IG & YouTube: @ minisiipi.

Kirkon vauvakerho joka ti klo 13–15.Leppävaaran kirkko.

Karakallion perhekahvila ke klo 9–11.30.

Uutun perhekahvila joka to klo 9–11.30.

Karakallion vauvakerho joka to klo 13–15 Karakappeli.

Kirkon perhekahvila joka pe klo 9–11.30 Leppävaaran kirkko. Iltaperhekahvila ti 5.9. klo 16.30

Leppävaaran kirkko. Vapaaehtoisten valmistamaa keittoa tarjoillaan klo 17–18. Kirkon sisäpihalla kiva leikkipaikka myös ulkoiluun.

TAAPEROKIRKKO

Kuka hyppää kyytiin? pe 1.9. klo 10 Leppävaaran kirkko, B-siipi. Juna kukkuroillaan kesämuistoja!

Lapsilähtöinen n. 30 min. kirkkohetki, jonka jälkeen yhteinen mehut, kahvit ja leikit.

KOULULAISILLE

Ohjelmointikerho ma 4.9. klo 18

Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1. Tule kokeilemaan koodausta!

Aiempaa osaamista ei tarvita, riittää että koodaus kiinnostaa.

4.–8.-luokkalaisille. maanantaisin klo 18–19.30. Ilm. nuortensiipi.fi, Iltapäiväparkki 2.–6.-lk. Leikkiä, läksyjen tekoa, pelejä, askartelua.

Ei ilmoittautumista, ovet ovat auki noin klo 14.30 asti, minkä jälkeen on hartaus ja välipala. Maksuton.

Uutun parkki ti klo 13–16, Lintukulma 2

Siiven parkki to klo 13–16, Alberganesplanadi 1.

4.–6.-lk. lasten leiri 29.9–1.10. Velskolan leirikeskus. Hinta 35 e sis. kuljetuksen, majoituksen, hyvän ruuan, ohjelman ja vakuutuksen.

Ilm. viim. 17.9.: nuortensiipi.fi.

NUORILLE JA NUORILLE

AIKUISILLE

Draamakerho 14–20-vuotiaille maanantaisin klo 18 Leppävaaran kirkon takkahuoneessa (Veräjäkallionkatu 2). Hyppää draaman, teatterin ja ilmaisun lumoavaan maailman. Vaikka sulla ei olisi aiempaa kokemusta, ei haittaa. Tied. marko.kauppila@evl.fi, p. 040 835 1615.

Walk In -terapia alkaa Ohjaamotalossa Leppävaarassa, Lintuvaarantie 2, ma 4.9. klo 14–18 ja jatkuu joka ma jouluun asti. Ilmainen palvelu on tarkoitettu 16–29-vuotiaille eikä edellytä ajanvarausta.

Terapiaa antavat ovat koulutettuja terapeutteja ja terapiaa annetaan yksi tapaaminen kerrallaan.

RYHMIÄ AIKUISILLE

Kaikki aikuisten ryhmät löydät netistä: espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/ryhmat.

Äiti Teresa -piiri to 31.8. klo 11 Karakappeli, Yläsali (joka to). Ohj. Eeva Saarinen. Kahvitarjoilu. Arabiankielinen senioriryhmä pe 1.9. klo 16 Karakappeli (joka toinen pe). Pastori Ramez Ansara, ramez. ansara@evl.fi, p. 050 304 1689. Varttuneen väen kerho ti 5.9. klo

13 Karakappeli (joka ti). Kerhoa ohjaa vapaaehtoinen Kimmo ja seurakunnan työntekijät vierailevat.

Varttuneen väen kerho pe 8.9. klo

13 Elä & asu -seniorikeskuksessa, Säterinkatu 3 (joka pe). Hiljaisuuden joogan aamuharjoitus ma 4.9. klo 10–11.30 Karakappeli. Hiljaisuuden jooga® on joogalaji, joka pohjautuu kristilliseen traditioon, hiljentymiseen, rukoukseen ja armolliseen hengellisyyteen. Viitenä maanantaiaamuna yhteinen pitkän harjoitus. Kerrallaan mukaan mahtuu 13 hlöä. Vap. eht. maksu Yhteisvastuukeräykselle. Tied. ja ilm.: noora.lana@evl.fi tai 050 568 5340.

Luovatkädet ma 4.9. klo 11 Karakappeli. Tehdään käsitöitä yhteistä projektia toteuttaen. Syksyn teema vielä avoin. Seuraavat kerrat parillisilla viikoilla. Tied. diakoni Riitta Türkmen, 040 546 5198. Avoin kahvila varttuneelle väelle ma 4.9. klo 13 Leppävaaran kirkon seurakuntasali. Parillisten viikkojen maanantaisin kello 13 kahvittelua, keskustelua ajankohtaisista asioista ja pieni hartaus.

Kirkon Raamattupiiri ma 4.9. klo 18 Leppävaaran kirkko, B-siipi. Ohj. Irma Kallamäki. Tied. heli.siltakorpi@evl.fi, p. 040 537 6876. Uutun Raamattupiiri ma 4.9. klo

18.15 Uuttu. Ohj. Tuomas Valmari, p. 040 547 2016. Runopiiri ti 5.9. klo 18 Karakappeli. Joka toinen ti. Ohj. Lahjamarjatta Korhonen, p. 044 523 6574. Kansainvälinen TZ-kuoro ti 5.9. klo 18 Uuttu Hengellisiä lauluja venäjäksi, englanniksi, arabiaksi, suomeksi, hepreaksi, latinaksi ja espanjaksi. Mukana Vadim Rozhnovskiy, p. 050 563 5905, vadim. rozhnovskiy@evl.fi.

Musaryhmä – ryhmä vapaamuotoista musisointia varten joka 2. vko, alk. 6.9.klo 18.30 Karakappeli. Musaryhmässä voit soitella muiden harrastajien kanssa ilman esiintymispaineita. Ohjelmistossa enimmäkseen hengelliset laulut. Yht. hlö Taru Sillanpää, p. 050 560 4800.

Naisten kesken ke 6.9. 18.30 Uuttu. Ryhmä kokoontuu ke 6.9., 4.10., 8.11. ja 13.12. Ohj. Eija Ala-Venna, p. 045 675 5321. Raamattu-, rukous- ja ylistyspiiri ke 6.9. klo 18.30 Karakappeli (joka ke). Tied. maria.savolainen77@ gmail.com ja Heli Siltakorpi, p. 040 537 6876.

Lectio Divina – Raamattumietiskely joka toinen to 7.9. klo 10 (joka toinen to) Karakappeli. Ryhmä toimii omatoimiryhmänä, avoin kaikille. Tied. Lahjamarjatta Korhonen, p. 044 523 6574. PäiväRaamattupiiri to 7.9. klo 14 Karakappeli (joka to). Ohj. Karita Salminen, p. 040 536 7066. Toivoa naisille -ryhmä (Sansa) to 14.9. ja 28.9. klo 18.30 Leppävaaran kirkko. Kuulumisia eri puolilta maailmaa erilaisista haasteista, joita naiset kohtaavat elinympäristöissään. Tied. Hanna Rissanen, p. 044 516 6121.

RENNOT LUONTORETKET AIKUISILLE

Lähde yhdessä Espoon luontoon ja viettämään aikaa muiden kanssa. Aluksi halukkaille pieni kehollinen rentoutushetki ja sen jälkeen kävellään yhdessä valittu reitti. Yhteinen eväshetki ja pieni hartaus. Voit tulla paikalle omalla kyydillä tai kysellä paikkaa seurakunnan pikkubussista (paikkoja rajoitetusti, lähtö klo 16.30 Leppävaarasta).

Kaikki retkikohteet ovat saavutettavia myös bussilla, kävelyreitit helpohkoja. Seurakunta tarjoaa eväsleivät ilmoittautuneille. Mukana retkellä vapaaehtoinen Karoliina Kirsi ja diakoni Noora Lana. Ke 13.9. klo 17–20 Espoon rantaraitti. Tied. ja ilm: noora.lana@evl.fi, p. 050 568 5340.

KIOVA – SILTA ITÄÄN JA LÄNTEEN

Ukraina-ilta to 21.9. klo 18.30 Leppävaaran kirkko. Ukrainan sota järkyttää ja kummastuttaa. Mitä on sodan taustalla? Mikä on Kiovan merkitys Ukrainan ja Venäjän ortodoksiselle kirkolle? Dos. Maija

Penttilä Helsingin yliopistosta kertoo näistä taustoista kirkkoso-

siologian näkökulmasta. Ukrainalaisen puheenvuoron pitää Suomenoja Ukraine Aidin puuhanainen Tatyana Pichulina. Mukana pastorit Merja Alanne, JuhaPekka Rissanen ja Jukka Raunu sekä illan päätteeksi myös Leppävaaran kirkon kamarikuoro, joht. kanttori Kullervo Latvanen. Kahvitarjoilua ukrainalaisten herkkujen kera, myynnissä ukrainalaisten taidetta ja ukrainalaisia leivonnaisia. Kerätään avustusta ukrainalaisille. Yhteistyössä Meri-Espoo Rotaryklubi ja Leppävaaran srk.

ALFA-KURSSI

”Tässäkö tämä elämä on?” Alfakurssilla pohditaan elämän ja kristinuskon peruskysymyksiä. Kurssi alkaa Leppävaaran kirkolla ke 20.9. klo 18–20 ja kestää 11 viikkoa, viimeinen kokoontuminen ke 29.11. Opetusta, keskustelua ja yhdessäoloa kevyen ruokailun ääressä. Tied. ja ilm. viim. 10.9. airi. valkonen@welho.com, 050 520 8722.

Alfa course also in English: Is this the life? In Alfa-course we think about the fundamentals of life and Christianity. At Leppävaara Church

on Wed 20.9. at 18–20 for 11 weeks. Last meeting will be on Wed 29.11. We have keynote speakers and group discussions. Group leaders are native English speakers. Enroll into Alfa in English: contact Tuija Samila, tuija.samila@evl.fi or 040 559 1487.

KUORO KAIKILLE

Syyskausi alkaa ke 13.9. Ei laulutaitovaatimuksia, ei esiintymispakkoa. Harjoitukset Leppävaaran kirkolla ke klo 18–19.15. Mukaan voi tulla missä vaiheessa toimintakautta tahansa ilman ennakkoilmoittautumista. Syksyn harjoituspäivät ke 13.9., 27.9., 11.10., 25.10., 8.11., 22.11. Ohj. kanttori Outi Noponen.

MUSA JA MISSIO -LEIRI

Step koulutuskeskuksessa Järvenpäässä 15.–17.9. Yhdessä musisointia, voit tuoda oman soittimesi mukanasi. Musiikkivieraana Make Perttilä, viikonlopun hintaan kuuluu hänen konserttinsa. Opimme Raamatusta ja lähetystyöstä. Hinta 45 e/aikuinen, 20 e lapsi 3–14-v, alle 3-v maksutta. Tied. tuiija.samila@ evl.fi tai juha-pekka.rissanen@evl. fi. Ilm. viim. 3.9.: bit.ly/3Iwmche

RAITTIKARNEVAALIT

Perinteiset Raittikarnevaalit ja Suurmarkkinat Läkkitorilla ja Leppävaaran Raitilla la 2.9. klo 9–18. Leppävaaran seurakunta on mukana Raittiksilla ”Rauha” teemalla. Seurakunnan teltalla on ohjelmaa ja kohtaamisia niin lapsille kuin aikuisille.

APUA JA TUKEA

Diakonian palveluaika ma klo

10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata ajan suoraan diakoniatyöntekijöiltä sähköpostitse osoitteesta leppavaaran.diakonia@evl.fi.

Diakonialounaat alkavat Leppävaaran kirkolla 5.9. tiistaisin ja torstaisin klo 11.30–12.30. Hinta 3 e, alussa lyhyt hartaus.

Olarin seurakunta

Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi

Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret

Youtube: Olarin seurakunta

Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSU

Kirkon päivämessu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta.

Olarin kirkko: Diakonian päivän aamumessu pe 1.9. klo 10. Jussila, Rautio. Messu su 3.9. klo 10. Jussila, Ansamaa, Hakomäki. Messu su 10.9. klo 10. Virta, Kruus, Rautio.

Matinkappeli: Espoo International Lutheran Worship Matinmessu su 3.9. klo 17. Karinen, Franssila, musiikkiryhmä. Messu on kaksikielinen, käytämme englantia ja suomea. The service is bilingual, Finnish/English.

Messu su 10.9. klo 12. Hartikainen, Franssila.

HARTAUS

KIRKONMENOJEN AIKAAN

Seurakuntalaisten pitämä hartaushetki su 3.9. klo 12 Matinkappeli.

SIIONINVIRSISEURAT

Ke 13.9. Matinkappeli. Kahvit klo 18, seurat 18.30. Siionin virsiä ja puheita.

PARISTA PERHEEKSI

Perhevalmennusilta ensimmäistä lasta odottaville pareille ke 6.9. klo 17 Matinkappeli. Aiheina mm. lapsen syntymän vaikutus parisuhteeseen, vanhemmaksi tulon prosessi, myönteisen vuorovaikutuksen merkitys sekä yhteisen perhekulttuurin luominen. Mahdollisuus jäädä lyhyeen infoon nimen antamiseen liittyvistä käytännöistä ja kasteen järjestämisestä sekä kummeista.

KAAPELI-

YHTEISÖVALMENNUS

Valmennuksen tavoitteena on kehittää yhdessä uutta toimintaa ja tutustua itseemme ja toisiimme. Koulutusaamupäivät 14.9., 21.9., 28.9. ja 5.10. klo 9–12 Olarin kirkolla, Rälssitilankuja 1. Tied. ja ilm.: maria.e.virtanen@evl.fi, p. 050 4380 238 tai minna.martiskainen@ evl.fi, p. 040 734 7715.

KOULUIKÄISILLE

Toimintaa 7–14- vuotiaille: Raamattuseikkailu. Avoin kerho 1–6luokkalaisille, Olarin kappeli ti klo 17–18, alk. 5.9. Tutustumme Raamattuun ja kristinuskon perusasioihin monella tavalla: luvassa on leikkiä, pelejä, toimintapisteitä, askartelua, musiikkia, draamaa, juttelua. Ei ilmoittautumista.

Kaikki syksyn kerhot (esim. musa-, kokki, ja lautapelikerho) löydät osoitteesta www.nuori. chapple.fi.

Syysloman päiväleiri 1–3-luokkalaisille, Olarin kappeli 16.–18.10. Mukavaa puuhaa sisällä ja ulkona.

Hinta 25 e. Ilmoittaudu 1.9. alkaen: nuori.chapple.fi.

AIKUISILLE

Kirkonmäkikahvila – kaikenikäisten kohtaamispaikka ma klo 11–14

Olarin kirkko (alk. 4.9.). Leikkihuo-

ne auki perheille klo 10 alkaen. Tarjolla lahjoitusleipää. Paikalla vapaaehtoisia ja perhetyöntekijä sekä DigiYstävä, joka auttaa ja neuvoo, jos tarvitset tukea esimerkiksi älypuhelimen käytön opetteluun.

Neulekahvila joka ma klo 13 Chapple, Iso Omena. Miestenvuoro joka ma 21.8. klo 13 Chapple.

Lauluryhmä aikuisille. Voimaantumista yhdessä laulamisesta toiveitten mukaan Olarin kirkon kerhosiivessä ti klo 18–19, 5.9. alk. Tied. minna.halmetoja@kolumbus.fi, p. 044 741 5187.

Diakonian työpaja ti klo 9 Olarin kirkko (alk. 5.9.). Neulotaan yhdessä Äiti Teresa -peittoja.

PorinaPorukka ti klo 10 (alk. 5.9.)

ValoEmy:n tiloissa Kuitinmäessä (Maapallonkatu 8 E–F).

Lisätiedot diakoniatyöntekijä Meri Kalanti p. 050 330 7129.

Toivoa naisille ‒ rukousryhmä ke 13.30–15. (alk. 13.9.) Matinkappeli. Liitytään maailmanlaajuiseen rukousketjuun yhteisten aiheiden puolesta. Toiminta on osa medialähetysjärjestö Sansan työtä. Yhdessä myös kahvitellaan ja vaihdetaan kuulumisia.

Sanan ympärillä -ryhmä ti klo 13–14.30. Matinkappeli (5.9. alk.)

Vetäjä Tarja Valtonen 050 040 3852. Hiljaisen rukouslaulun ryhmä. Joka toinen ti klo 18–19.30. (5.9. alk.) Tavoitteena oman lauluäänen kehittäminen, hienovaraisen kuulemisen oppiminen sekä kehon värähtelyn ja resonanssin aistiminen. Aiempaa laulutaitoa ei tarvita. Tied. ja ilm.: ohjaaja Raisa Saloheimo, raisa.saloheimo@gmail.com.

Akvarelliryhmä Olarin kappelilla ti klo 18–20, 5.9. alk. Ohjaajana Tytti Seppälä. 1. kertaan ei tarvitse ottaa mitään mukaan. Ryhmään mahtuu n. 12 henkilöä. Ilmoittautumiset Olarin seurakunnan srk-toimistoon ma-pe klo 9–15 p. 09 8050 7000.

Hiljaisen rukouksen ja jakamisen hetki ke klo 11–13 (alk. 30.8.)

Ohjaaja Virve Soini, 050 549 8695. Virsistä voimaa parittomilla viikoilla to klo 12.30 (alk. 14.9.).

Ohjaajana Terttu Laiho, 040 703 5167.

Lähetyspiiri (alk. 7.9.) to klo 15 Matinkappeli. Lähettiemme kuulumisia maailmalta, rukousta, käsitöitä ja suunnitellaan tapahtumia/ myyjäisiä. Lisätietoja tytti.kohonen@evl.fi p. 050 365 3779.

Leipäkahvila pe 12.30–14 Matinkappeli 8.9. Paikalla seurakunnan vapaaehtoisia ja Digiystävä, joka auttaa puhelimen käytössä. Tarjolla lahjoitusleipää. Maksuton.

Tiedustelut: Maria Virtanen, p. 050

438 0238

Lukupiiri kerran kk, to klo 14 Matinkappeli. Syyskauden päivämäärät ja kirjat: 7.9. Alex Schulman: Polta nämä kirjeet. 5.10. Paul Auster: Sattumuksia Brooklynissa.

9.11. Olli Jalonen: Taivaanpallo 7.12. Chimanda Ngozi Adichie: Purppuranpunainen hibiskus. Mukaan voi tulla, vaikka ei olisi lukenut kuukauden kirjaa. Ei ilmoittautumista, tied. p. 050 353 8398 tai leena. lenkkeri@gmail.com.

Seniorikerhot 4.9. alkaen: Ma klo

13 Matinkappeli. Ke klo 13 Olarin kappeli. To klo 13 Olarin kirkko, kerhosiipi. Hartaus, kahvit ja keskustelua vaihtuvin teemoin.

Hiljaisuuden jooga® to 14.9.–12.10. klo 16–17.30 Olarin kappeli. Hinta 35 e/viisi kertaa. Kaikukortilla

Ilmaiseksi. Jos osallistut kaikukortilla, ota suoraan yhteyttä Johannaan. Ohjaajat: Johanna Harjunkoski 050 570 4904 ja Ulla-Maija

Kyrölä 050 346 5348.

Olarin seniorilaulajat, OSLA-kuoro harjoittelee to 21.9. alkaen

Olarin kirkolla klo 11–12.15. Ensimmäisellä kerralla kahvittelemme klo 10.30. alkaen. Kuoro on tarkoitettu seniori-ikäisille laulajille, joilla on jonkun verran aiempaa kuorokokemusta. Jos haluat koelauluun ota yhteyttä: kanttori

Sanna Franssila, sanna.franssila@ evl.fi, 040 547 1859.

DIAKONIATYÖ

Diakoniapäivystys ti klo 10–12, 050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Contact deacon on Tuesdays 10–12 by phone 050 4329368 or via email.

Diakonialounas/Community

lunch Tiistaisin/Tuesdays, klo 12 Matinkappeli, (Liisankuja 3) alkaen 5.9. Torstaisin/Thursdays, klo 12 Olarin kirkko, (Rälssitilankuja 1) (Huom! Aiemmassa lehdessä oli väärä paikka!) alkaen 14.9. Hinta/ Fee 4 e. Ota mukaan tasaraha. Please use the exact amount.

Lipunmyynti 11.45–12.30.

Seurakunta Naapuruustalo

Matinkylässä to 14.9. 11–13 (Matinkatu 7). Noin joka toinen viikko voit tulla keskustelemaan Naapuruustalo Matinkylään seurakunnan työntekijän kanssa.

Puhutaan suomea -ryhmä/Let’s talk finnish together -group kaikille, jotka haluavat harjoitella suomen kielen puhumista/to anyone who wants to practice their Finnish language skills. You don’t need to sign up for the group. Torstaisin (ei 19.10.), klo 13–14.30 Chapple, Iso Omena, 2. kerros. Thursdays (Not on 19.10.) from 1pm to 2.30 pm, Chapple, Iso Omena shopping center, 2nd floor.

Tapiolan seurakunta

Tapiolan kirkko: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan ja su klo 8–14.

Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi

Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8

MESSUT JA HARTAUDET TAPIOLAN KIRKOSSA

Konfirmaatiomessu la 2.9. klo 11. Hvittorpin rippikouluryhmä. Tiihonen, Malkamäki. Konfirmaatiomessu su 3.9. klo 10. Luomakunnan sunnuntai. Pöyhölän rippikouluryhmä. Hero, Malkamäki.

Viikkomessu ke 6.9. klo 8 Tapiolan kirkko. Hero, Malkamäki. Perhemessu su 10.9. klo 10. Tapiolan kirkko Soi syksy kiitosta -messu kaikenikäisille, mukana GospelKids-kuorolaisia. Jos sinulla on ylimääräistä satoa kotonasi kuten omenoita, voit tuoda niitä kirkolle muille annettavaksi. Tiihonen, Ristimäki, Jokivuori. Mukana myös lastenohjaajat Kaisa Puranen ja Päivi Hänninen. Kirkkokahvit. Viikkomessu ke 13.9. klo 8 Tapiolan kirkko. Tiihonen, Jokivuori.

POLKU

PYÖRÄ PYHIINVAELLUS

Su 3.9.: Lähtö Tapiolan kirkolta klo 9.45, kohteina Pyhän Laurin ja Tikkurilan kirkot Vantaalla. Paluu n. klo 17 Tapiolan kirkolle. Omakustanteinen lounas. Pyöräilyä päivän aikana tulee yhteensä noin 57 km. Ilm. viim. 31.8.: mauri.vihko@gmail. com. Mukaan mahtuu 12 pyöräilijää.

KAHVILA VALO

Kahvila Valo Tapiolan kirkolla on avoinna ma–to klo 12–16. Kahvilan tuotto Yhteisvastuukeräykseen ja Kirkon Ulkomaanavulle sekä lähetystyöhön oman srk:n sopimuskohteisiin.

AIKUISTEN AVOIN

KESKIVIIKKO KERHO

Kerhon syyskausi alkaa ke 6.9. Kahvitarjoilu Tapiolan kirkon Valo-kahvilassa klo 12.30, ohjelma alkaa klo 13. Alussa pieni hartaus ja lopussa rukous.

Ke 6.9. rovasti, Tapiolan seurakunnan kirkkoherra emeritus Antti Rusama kertoo Tapiolan seurakunnan vaiheista. Mukana pastori Katja Hero.

Ke 13.9. Toimittaja, dramaturgi ja ohjaaja Päivi Istalan aiheena ”Mika Waltari, runoilijako?” Mukana pastori Marianne Tiihonen.

MIESTEN RAAMATTUPIIRI

Ti klo 18.30: 5.9., 19.9., 3.10., 17.10., 31.10., 14.11., 28.11. ja 12.12. klo 18.30 Tapiolan kirkolla, tila Kaipuu.

SUURIA

USKONKYSYMYKSIÄ

Luento- ja keskustelusarja Tapiolan kirkolla. TT Kari Kuula.

Ke 6.9. klo 18: Uskon Jumalaan, mutta mihin sitä Jeesusta tarvitaan? Johdatus kristologian kir-

joon.

Ke 13.9. klo 18: Luominen, ympäristötuho ja Raamatun ensilehdet. Raamatun ensisivuilla kaikki saa alkunsa kuudessa päivässä. Sitä ei tietenkään kuulu ottaa kirjaimellisesti.

RAAMATTULUENTOSARJA

Jeesuksen jäähyväispuhe ti 12.9. klo 19 Tapiolan kirkko. Jeesuksen kanssa asuntoesittelyssä, Joh.14. Puhujana Suomen Raamattuopiston opettaja Petri Kortelahti.

AVOIN RAAMATTUPIIRI

Tapiolan kirkolla Pylvässalissa syksyn ajan ke parittomilla viikoilla 13.9. alkaen klo 18.30. Tied. Merja Tarhio, 040 544 4257.

AIKUISRIPPIKOULUUN?

Onko rippikoulu jäänyt väliin nuorena? Onko sinua pyydetty kummiksi kastettavalle? Tai haluaisitko kirkkohäät? Aikuisrippikouluryhmän 1. tapaaminen to 7.9. klo 18 Tapiolan kirkolla. Tied. ja ilm: erika. kallio@evl.fi.

LAPSILLE JA PERHEILLE

Tapiolan kirkon perhekerho

(Kirkkopolku 6) ma klo 9.30–11.30. Yhdessäoloa, leikki- ja juttuseuraa lapsille ja aikuisille. Klo 9 Kahvila

Valossa tarjolla puuro ja kahvia. Klo 9.30 yhteinen Pisarapiiri, jossa lauletaan, leikitään, soitetaan ja hiljennytään. Mukana Miia ja Eevi. Tapiolan kirkon perhekahvila ti klo 9.30–11.30. Tule koko ajaksi tai piipahda oman aikataulun mukaan. Mukana Kaisa ja Päivi. Laajalahden perhekerho (Kirvuntie 18 C) pe klo 9.30. Vapaata leikkiä, hartaus- ja lauluhetki klo 10, pieni tarjoilu.

LAAJALAHDEN OLOHUONE

Olohuoneen avajaiset – pannu kuumana la 9.9. klo 14–17, Kirvuntie 18 C (päätyhuoneisto). Onko mielessäsi hyviä ideoita, mitä kaikkea voisimme Olohuoneessa yhdessä tehdä ja kokea? Avajaisissa Aarne Laasonen soittaa sahaa ja esittää runoja. Lapsille kasvomaalausta. Tervetuloa viihtymään, löytämään uusia ystäviä ja suunnittelemaan yhdessä tulevaa toimintaa. Olohuone on avoinna ti 26.9, 10.10, 7.11, 5.12. ja 19.12. klo 17–19.

Tied. Maritta Kopsala, diakoni, 040 620 8015 ja Malle Münter, perhetoiminnanohjaaja, 040 755 6797.

KANSAINVÄLINEN

OLOHUONE

Kaikille avoin monikulttuurinen olohuone kahvila Valossa ke 6.9. klo 17–19 Tapiolan kirkko (joka ke). Tule kohtaamaan eri puolilta maailmaa tulevia ihmisiä. Voit myös lukea lehtiä, pelata lautapelejä tai ehdottaa muuta yhteistä tekemistä. Teetä ja pientä purtavaa tarjolla.

NUORTEN MATKA

Oletko kiinnostunut eri kulttuureista ja elämästä sekä arjesta ulkomailla? Haluaisitko lähteä

tutustumaan kirkon työhön Suomen rajojen ulkopuolelle? Tule kuulemaan mahdollisuudesta toteuttaa 15–25-v. nuorten matka maailmalle. Ti 12.9. klo 18.30 Kahvila Valo.

KRISTILLINEN MEDITAATIO

To klo 19 Tapiolan kirkko 7.9. alkaen. Ryhmä on kaikille avoin eikä siihen tarvitse ilmoittautua eikä sitoutua. Ei edellytä aiempaa kokemusta meditaatiosta. Meditoimme The World Community for Christian Meditation -perinteen mukaan. Tied. ohjaaja Leena Vanne, magdaleena.vanne@gmail. com.

VERTAISRYHMIÄ

Krito-ryhmä on luottamuksellinen vertaisryhmä Sinulle, joka haluat tutustua syvemmin itseesi, tutkia elämääsi ja löytää uusia näkökulmia. Ryhmässä luetaan ja käsitellään Saara Kinnusen kirjaa Sovintoon elämän kanssa ja tehdään pohdintatehtäviä. Viikon välein torstaisin, yhteensä 12 krt. Aloitus to 14.9. klo 18–20 Tapiolan kirkolla. Tied. ja ilm. Krito-ohjaaja, KM, työnohjaaja Aini Torkkeli, p. 040 529 4784, aini.torkkeli@gmail.com.

Yksinäisyydestä yhteyteen: Lähde luovalle matkalle to 14.9.–19.10. (6 krt.) klo 13–16 Tapiolan kirkko. Tutki yksinäisyyttä, siihen johtaneita seikkoja, koe uusi yhteys sisäiseen tilaasi ja solmi yhteys toisiin. Menetelminä kuvien tekemistä, musiikkia kuunneltuna ja itse tuotettuna, liikettä ja leikkiä. Sinun ei tarvitse osata mitään. Luova työskentely on terapeuttista. Sanotaan, että se on sielun puhetta. Maksu 20 e. Tarvikkeet kuuluvat hintaan. Päälle mukava asu, jossa voit liikkua vapaasti. Ilm. elisabeth. manninen@icloud.com. Kerro nimesi, osoitteesi, ikäsi, sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Ohjaajana Elisabeth Manninen. Mielen keventäjät -ryhmä: Koetko arkesi olevan liian kuormittavaa työssäsi, kotioloissasi tai ihmissuhteissasi? Työikäisille suunnatussa vertaisryhmässä

etsimme keinoja ja työkaluja oman mielen ja kehon tasapainon löytämiseksi. Ryhmään mahtuu 8 henkeä, ja se kokoontuu neljä kertaa alkaen ma 9.10. klo 17.30–19.30

Tapiolan kirkolla. Muut kokoontumiset 23.10., 13.11. ja 27.11. Tied. ja ilm. viim. pe 29.9. ryhmän ohjaajille: diakonissa, psyk. sairaanhoitaja, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti Anna Handroo, anna.handroo@evl. fi, p. 040 572 1242 tai perhetyöntekijä, sielunhoitoterapeutti, työnohjaaja Kristiina Larjava, kristiina. larjava@evl.fi, p. 050 358 1064.

Mitä vielä? -ryhmä: Vertaisryhmä vastaeläköityneille. Arvioi ohjatusti tilannettasi ja elettyä elämääkin valituista näkökulmista. Mihin haluat vielä ryhtyä yksin tai yhdessä? Ryhmä kokoontuu tiistaisin 24.10.–12.12. klo 10–12 Tapiolan kirkolla. Ilm. viim. 22.9. Katja Herolle: katja.hero@evl.fi..

KUORO KAIKILLE

Syyskausi starttaa ti 5.9. klo 13.30, nyt kaikki laulamaan! Matalan kynnyksen kuoro, johon kaikki ovat tervetulleita. Harjoitukset tiistaisin Tapiolan kirkon seurakuntasalissa klo 13.30–14.30. Laulamme pääosin hengellisiä lauluja, mutta myös laulelmia, kansanlauluja, maakuntalauluja, virsiä, toivelauluja ym. Harjoitukset aloitetaan äänenavauksella, ja yksiäänisten laulujen ohessa harjoitellaan myös laulamaan stemmoissa.

LAULUJA NUORELLE MIELELLE

Tunnelmallinen Yhteisvastuukonsertti ti 5.9. klo 18 Tapiolan kirkon Valo-kahvilassa.

KEITTOLOUNAS

Joka torstai 7.9. alkaen kahvila Valossa. Keiton hinta 5 e, lapset 2 e, alle 3-v. ilmaiseksi. Maksu ensijaisesti pankkikortilla. Voit myös ostaa 5 e lahjalipun vähävaraiselle jaettavaksi diakoniatyön kautta. Kiitos tuestasi.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, p. 09 8050 4900 (31.8. saakka). Päivystävä pappi 1.9. alkaen joka päivä klo 9–19, p. 09 8050 2602. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ti ja to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi.

Keskusteluapua perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10–14, ke 12–14, to 10–16. lisäksi perjantaisin 10–14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi

Osoitteet:

Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT KLO 10 KIRKOSSA JA KIRKKOKAHVIT

Su 3.9. saarna Mimosa Mäkinen, liturgi Anna-Kaisa Tuomi ja kanttori Teija Palolahti. Su 10.9. Anna Kaisa Tuomi, Jona Granlund (kaksikielinen messu) ja kanttori Teija Palolahti, AccaBella -kuoro, Suvi Leino, piano. Grani Lähiavun kirkkopyhä.

MONIKULTTUURISET

PERHEET

Vertaistyhmässä jutellaan omasta kulttuurista, perhe-elämästä, lasten kasvatuksesta ja elämästä Suomessa. Lapsille kivaa tekemistä ja leikkejä lastenhoitajan kanssa. Lopuksi pieni hartaus- ja lauluhetki kappelissa. Tapaamiset joka toinen lauantai klo 10–12 Sebastoksen toimitilassa, os. Kauniaistentie 11 (kirjaston vieressä). Kokoontumispäivät: 2.9., 16.9., 30.9., 14.10, 28.10., 11.11., su 26.11., 9.12. Joulujuhla 16.12. Ryhmää ohjaavat psykologi Milena Raitmaa sekä lastenhoitajat Siriporn ja Ponpimon. Ilmoittaudu etukäteen Milenalle s-postilla yilcedmilena@ yahoo.es.

LAPSIPERHEIDEN

OLOHUONE PERHESOPPA

Uusi perheiden kohtaamispaikka keskiviikkoisin klo 15–18 Sebastoksen toimitilassa, os. Kauniaistentie

toimitilassa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO

Ti 5.9. klo 13 seurakuntasalissa, syksyn avaus, kuulumiset Tallinnasta.

MARTAT JA MARIAT

Lähetyksen ja kansainvälisen työn ryhmä to 7.9. klo 12 kirkon srk-salissa. Syksyn startti, kesän kuulumiset, Pirjo Luoma.

MAANANTAIKAHVILA

Ma 11.9. Sebastoksessa klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila, syyskauden avaus.

ILON ILTAPÄIVÄ

Ti 12.9. klo 15 Sebastoksen toimitilassa kaksikielinen mielenterveysryhmä joka tiistai. Tarjolla kahvit, seuraa ja pientä ohjelmaa. Ohjelma vaihtuu viikottain.

RUKOUSTA JA RAAMATUN

LUKUA PÄIVÄLLÄ

To 14.9. klo 14 kirkolla alatakkahuoneessa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

MITÄ VIELÄ -RYHMÄ

Ryhmä on tarkoitettu viimeisen vuoden aikana eläkkeelle siirtyneille tai pian siirtyville. Ryhmässä on mahdollisuus tarkastella eläköitymisen aiheuttamaa elämänmuutosta yhdessä muiden kanssa. Samalla voidaan katsella myös elettyä elämää ja miettiä tulevaa: mihin haluaa ryhtyä yksin tai yhdessä. Kokoontumiset keskiviikkoisin 13.9.–25.10. klo 18.30–20.45 Sebastoksessa. Mukaan otetaan 10 osallistujaa. Ohj. Anna-Kaisa Tuomi ja Mailis Aaltonen. Ilm. anna-kaisa. tuomi@evl.fi

SINUSTAKO KAHVITTAJA?

juontajina Raija Pelli ja Anna-Kaisa

Tuomi. Hinta 15 e Naisten Pankille, joka tukee naisten työtä ja yrittäjyyttä kehittyvissä maissa. Ilm. kauniaisten.suom.srk@evl.fi tai 050 500 9000.

NUORTEN SAUNAILTA

Ma 4.9. klo 17–20. Naiset klo 17–18.15, miehet klo 18.30–20. Joka kuun 1. ma klo 17–20 kirkon sauna on lämmin ja nuorten tila avoinna klo 17–20. Lisätietoja voi kysyä ja kehittämisideoita tarjota: Sonja Holkerinoja, p. 050 464 7001

KOULULAISTEN

KERHOTOIMINTAA

SYKSYLLÄ

Katso kerhotiedot: kauniaistenseurakunta.fi/tule-mukaan/kouluikaiset/kerhot. Kaikkiin kerhoihin ja ryhmiin on ilmoittautuminen sähköpostitse (koululaisen nimi ja huoltajan yhteystiedot).

Esbo svenska församling

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, må-to kl. 9–12 per telefon och e-post. Öppet för besök enligt överenskommelse, tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

H ÖGMÄSSOR

onsdagar i olika 30 min pass mellan kl. 9.30–12 för 0–5 åringar. Kolla vilken grupp som passar på esboforsamlingar.fi Plats: Esbo domkyrkas församlingsgård.

Familjer på äventyr – en tvåspråkig motionsklubb för barnfamiljer möts under hösten i Esboviken. Info: esboforsamlingar.fi

VUXENVERKSAMHET

Symamsellerna ti 5.9 kl. 16–19 handarbetar för mission och internationell diakoni i Vita huset, Prästgårdsgr. 1.

Torsdagsträffen to 7.9 kl. 13–14.30 i Södrik kapell. Tema: Stolgympa. Samvaro, kaffe och andakt. Retreat med temat hållbarhet 22–24.9 på retreatgården Snoan, Lappvik. Präst och familjerådgivare Yvonne Terlinden leder retreaten med fokus på yttre och inre hållbarhet. Pris: Esbobor 90 euro, övr. 140 euro. Info och anmälning: esbosvenskaforsamling@evl.fi och tfn 09 8050 3000.

MUSIK

11. Vaihtelua ja arjen helpotusta mukavassa seurassa. Ei ilmoittautumista, maksuton. Klo 15 välipala alakoululaisille ja kahvi/tee/mehu vanhemmille + lapsille. Keittopäivällinen lapsiperheille klo 16.45–17.30. Mukana perhetyöntekijä Sanni ja lastenohjaajat Eeva ja Taru.

KUOROJEN SYYSKAUSI

Lapsikuoro Singing Suns (1.–6.lk.) harjoittelee tiistaisin 5.9. alkaen klo 15.15–16 kirkon alasalissa Messukuoro harjoittelee tiistaisin 5.9. alkaen klo 17–19 kirkon yläsalissa. Tervetuloa uudet laulajat! AccaBella-kuoro harjoittelee keskiviikkoisin 13.9. alkaen klo 17.30–19.30 kirkon ja Sebastoksen tiloissa. Tied. Teija Palolahti, teija.palolahti@evl.fi).

RUKOUSTA JA RAAMATUN

LUKUA

Ma 4.9. klo 18.15 Sebastoksen

Maanantai-iltapäivisin klo 13–15 seurakunnan tila Sebastos toimii kahvilana ja ainutlaatuisena tapaamispaikkana Kauniaisten keskustassa. Maanantaikahvilassa vapaaehtoiset seurakuntalaiset toimivat ”kahvittajina”, eli he mm. keittävät kahvit ja asettavat tarjottavat esille. Maanantaikahvilaan tarvitaan uusia vapaaehtoisia toimimaan vuorollaan muutaman kerran syksyllä (kausi alkaa syyskuussa). Kysy lisää diakonissa Pirjo Luomalta, p. 050 3017028.

VAUVAN PÄIVÄN POP UP TREFFIT

Pe 29.9. klo 10–13 Sebastoksen toimitilasssa, Kauniaistentie 11.

SYYSBRUNSSI KIRKOLLA

La 30.9. klo 12–15. Runoja ja musiikkia Aaro Hellaakosken teksteihin, vihtiläinen Trollius-ryhmä. Alussa keittoa lisukkeineen ja lopussa kahvitarjoilu. Iltapäivän

Karabacka kapell sö 3.9 kl. 10. Ilmoni, Kronlund. Kyrkkaffe. Esbo domkyrka sö 3.9 kl. 12.15. Högmässa med konfirmation av Solvalla 2-gruppen. Sironen, Kronlund, Brunell, Laasio. Olars kyrka (finska sidan) lö 9.9 kl. 10. Högmässa med konfirmation av Kiipula 2 -gruppen. von Martens, Kronlund och Mira Engström. Esbo domkyrka sö 10.9 kl. 12.15. Ilmoni, Jooseppi Lohi, Kronlund. Olars kyrka sö 10.9 kl. 17. Mässa med lovsånger. von Martens, Malmgren. Kvällste.

B ARN OCH FAMILJ

Familjeklubbar för dig som är hemma med småbarn: Fr kl. 9.30, Köklax kapell. Ti kl. 9.30, Sökö kapell. On kl.9.30, Esbo domkyrkas församlingsgård. To kl. 9.30, Mattby kapell.

Familjekvällen himlaskoj ti 5.9, ti 12.9 kl. 16.30-18.30 i Esbo domkyrkas församlingsgård, Kyrkstranden

2. För hela familjen med barn i åldern 0–9 år. Rytm, berättelse och sång tar oss till landet Himlaskoj. Mellanmål. Andakt och ljuständning. Kontakt: Catharina, catharina.lindroos@evl.fi

Babydans start to 31.8 kl. 13–14 på torsdagar i Esbo domkyrkas församlingsgård. Meditativ babydans för föräldrar med bebisar i åldern 0–4 mån. Ta med sjal eller bärsele. Kontakt: Catharina, catharina. lindroos@evl.fi

Musiklekis för de minsta på

Afton vid Esboån – Lagstad 150 år to 7.9 kl. 19.30 konsert med Maria och Tomas Höglund med band i Esbo domkyrka. Fritt inträde. Vill du sjunga i kör? I församlingen finns Barnkören, församlingskören EsVoces, kammarkören Novena och vuxenkören Kråksången. I augusti/september börjar körövningarna. Anmäl intresse till kantorerna: mauriz.brunell@evl.fi, eeva-liisa.malmgren@evl.fi, nina. kronlund@evl.fi.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER

Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Ani 050 597 3313 ani.iivanainen@ evl.fi, Taina 040 547 1856, taina. sandberg@evl.fi, samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi

Grankulla svenska församling

Församlingskansliet: Kavallvägen 3 Öppet tisdagar och torsdagar kl. 10–14, onsdagar telefonbetjäning kl. 9–11.30 tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi

Adresserna:

Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA

LÖ 2.9 Konfirmation Enä-Seppä 1 kl. 11.

LÖ 2.9 Konfirmation Enä-Seppä 2 kl. 15.

SÖ 3.9 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre salen.

SÖ 10.9 Tvåspråkig högmässa kl. 10. Damkören AccaBella, dir. Teija Palolahti. Suvi Leino, piano. Grani Närhjälp medverkar.

STICKCAFÉ

LÖ 2.9 i Sebastos kl. 15-18. Anm. till Daniela Hildén 050 443 0045.

TISDAG 5.9

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30–10.30

Graziakören i kyrksalen kl. 18.

KYRKOSYFÖRENINGEN

ON 6.9 och 13.9 i övre brasrummet kl. 14.

TISDAG 12.9

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.3010.30.

Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Gäst: Församlingspastor Jona Granlund. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i kyrkasalen kl. 18.

FAMILJEKVÄLL

ON 13.9 i Grankulla kyrka med matservering, program och andakt kl. 17–19.30.

Barnkören Stjärnfall för barn 6–12

år i Grankulla kyrka kl. 17.30–18.15.

Nya sångare välkomnas med! Diskantkören Änglaklang i Grankulla kyrka kl. 18.15–19. Kören tar emot nya sångare, speciellt låga alter.

International

Espoo International Lutheran Worship Services: kaksikielinen (suomi–englanti) messu sunnuntaisin/bilingual (Finnish–English) worship service on Sundays. Alkaa

3.9./Starting September 3rd: Kuukauden 1. sunnuntai/1st Sunday of the month: Matinkappeli klo 17/5 pm.

2. sunnuntai/2nd Sunday: Suvelan kappeli klo 15/3 pm.

3. sunnuntai/3rd Sunday: Tapiolan kirkko klo 17/5 pm.

4. sunnuntai/4th Sunday Karakappeli klo 17/5 pm.

International Bible Study: Thursdays from 14.30 till 16 in Tapiola Church, Kirkkopolku 6. Bible reading, study and discussion led by pastor Richard Otiso in English. Translation to some other languases possible. Please check from the reception desk the room where we meet. Coffee and tea served in cafe Valo at the church. International Bible Study is a co-operation of Evangelical Lutheran Tapiola Parish and Lutheran Evangelical Association of Finland, LEAF.

International living room every Wednesday from 5 pm to 7 pm, starting on 6th September at Tapiola Church, Café Valo, address Kirkkopolku 6, Tapiola. We have a

multicultural living room, which is open for everyone. We follow the principles for a safer space. Come and meet with people from various parts of the world. You can also read magazines, play board games or find other activities together. Tea and snacks will be served.

Yhteiset

Talkoolaiseksi? Espoon suosituin ja suurin koko kansan tapahtuma SyysMatin Markkinat pidetään taas la–su 16.–17.9. Espoon tuomiokirkonmäellä. Tule vapaaehtoiseksi! espoonseurakunnat.fi/syysmatinmarkkinat.

Walk in -terapia alkaa taas 4.9. klo 14–18! Uutena paikkana on Ohjaamotalo Leppävaarassa, Lintuvaarantie 2. Terapiamahdollisuus jatkuu joka maanantai jouluun asti. Ilmainen palvelu on tarkoitettu 16–29-vuotiaille eikä se edellytä ajanvarausta. Terapiaa antavat ovat koulutettuja terapeutteja ja terapiaa annetaan yksi tapaaminen kerrallaan.

Diakonian retkipäivä to 7.9. klo 10 Step-opistolla Järvenpäässä. Osallistumismaksu 15 e sis. kuljetus, lounas, välipala, ohjelma. Tilausbussi lähtee Espoon keskuksesta kello 8.30 ja kiertää Espoonlahden, Iso Omenan, Tapiolan ja Leppävaaran kautta. Perillä olemme noin kello 10 ja lounasta saamme kello 10.30. Mukana diakoniatyöntekijät Taina Leinonen ja Minna Maijanen. Ilm: taina.leinonen@evl.fi. Rakkaustalkkari-koulutus la 23.9. klo 8.45–16 Kirkkokatu 10, 3 krs. Sinulle, joka haluat lisätä parisuhdetietouttasi – ja omaat kuulevat korvat. Kouluttajina parisuhteen palikat -kouluttajat sekä perhetyönojaajina toimivat Kirsi Kanerva ja Outi Wenell Espoon tuomiokirkkoseurakunnasta. Maksuton, sisältää materiaalin, aamu- ja iltapäiväkahvin. Lounas omakustanteinen. Rakkaustalkkarit pääsevät myöhemmin ohjaamaan parisuhdetta vahvistavia kuntokartoituskeskusteluja. Tied. ja ilm. viim.

17.9. kirsi.kanerva@evl.fi tai p. 050

511 0165.

Diakonian viran päivää D-dayta vietetään pe 1.9. Espoon seurakuntien diakoniatyöntekijät jalkautuvat seurakuntien alueille kohtaamaan alueen asukkaita.

Vanhustenviikko 1.10.–8.10. Vie vanhus ulos -päivänä to 5.10. on useita tapahtumia seurakunnissa. espoonseurakunnat.fi/tapahtumat.

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURA KUNTA

Kastettu

Fokin Ada Linnea Aurora, Hao Nan, Henriksson Lukas Mikael, Henriksson Matteo Henrik Alexander, Järvinen Aava Elviira, Kaunisto Emma Maria Amanda, Koho Jasper Noel Kaspian, Korpiluoma Elvi Alina Vilhelmiina, Lemmelä Joe Oliver, Liljander Eleanor Aurora, Mauno Saana Tuulia, Partonen Louna Enni Melissa, Riitaoja Anette Tuulia, Sibakov Leo Robin, Triipponen Venni Arvo Tapio, Virta Leo Eerik.

Avioliittoon aikovat

Pietarsaari Nina Christa Maria ja Seppälä Niko Benjamin, Lind Robert Michael ja Rantakari Karoliina Ilona, Kainulainen Saila Essi Eveliina ja Väisänen Patrik Mikael.

Hautaan siunattu

Liemola Helvi 95 v, Somer Timo Pekka 86 v, Vuorela Matti-Pekka 86 v, Lamminen Raimo Olavi 78 v, Vapaakallio Outi Tuula Annikki 75 v, Korsström Sisko Irmeli 72 v, Castrén Minna Kristiina 66 v, Soininen Antti Juhani 63 v, Henrik Samuel Talsi 29 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

Kastettu

Andersson Eliel Anton August, Knutsson Eevi Eleonora, Laiho Sofia Eira Kaarina, Launonen Greca Lukas Henrik, Ojalehto Eetvi Väinö Eelis, Renholm Anton Kenneth, Salin Mila Cecilia Ellen, Saukkonen Arvo Edvin, Starck Elmeri Ge Yishi.

Avioliittoon aikovat

Hagelberg Minea Juhantytär ja Heikkinen Jani Matti Tapani.

Avioliittoon aikovat

Kontio Johanna Marika ja Hartman Matias Aleksi, Laurinolli

Satu Pauliina ja Oranen Antti Esko Tapio.

Avioliittoon vihitty

Ollikainen Lea Sinikka ja AntWuorinen Jyrki Veikko.

Hautaan siunattu

Kaskirinne Anna Riitta Liisa 92 v, Björklund Eeva-Liisa 88 v, Haavisto Eira Tellervo 86 v, Sköld Olof Rafael 77 v, Elfving Hans Alarik 75 v, Nurminen Eija Elisabet 75 v, Aho Marja-Liisa 74 v, Hultman Reijo Henrik 61 v, Pietilä Jarno Vihtori 46.

Hautaan siunattu

Issakainen Hilkka Annikki 94 v, Jokipaltio Tapio Kullervo 90 v, Poulsen Sirpa Marita 84 v, Kinanen Pirkko Liisa 80 v, Valle Jouko

Olavi 79 v, Jakobsson Helinä

Tuulikki 77 v, Kettunen Erik Ensio

77 v, Peltonen Heka 57 v, Leskijärvi Tanja Karoliina 50.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

Kastettu

Eetu Augusti Kristian Riekkinen.

Hautaan siunattu

Veli Antero Halonen 89 v, Helvi

Mirjam Voutilainen 94 v, Juho

Uolevi Wiinikainen 73 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

Kastettu

Edelmann Alvar Kasimir, Heib

Nermine Nana, Montonen Justus

Matti Viljami, Rosenberg Eino

Emil Oskari, Satukangas Sofie

Aurora.

Avioliittoon aikovat

Eerola Risto Eerikki ja Hovio

Ulrika Marie Linnea.

Hautaan siunattu

Ervasti Emil Ernesti 95 v, Velhonoja Hilma Inkeri 95 v, Rytkönen

Irma Tuulikki 87 v, Aarnio Ritva

Annikki 85 v, Hietanen Pirkko

Annikki 85.

OLARIN SEURAKUNTA

Kastettu

Hemminki Sofia Celeste, Knuutinen Eelis Olavi, Mäkeläinen

Saijonmaa Evind Alvar Matias, Pulkkinen Emilia Aava Katariina, Sainio Aamos Evald Vilhelmi, Solaranta Vilho Eino Olavi, Touhonen Dominic Oliver.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

Heino Elle Sofia Aurora, Jyräsalo Luna Adea Katariina, KarhuTaher Eemil Kaarle Aukusti, Kiljunen Onni Eeli Mikael, Kukkonen Alvar Johannes, Leinonen Lenni Edvin Elias.

Hautaan siunattu

Taubert Helmi Lahja 93 v, AntilaSeppä Ritva Anna-Liisa 92 v, Silvennoinen Reino Olavi 86 v, Helenius Juhani Aarne 83 v, Tuutti Ritva Anneli 80.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

Avliden/Hautaan siunattu Nummelin Agnes Margaretha 96 år, Avellan Harry Pehr-Ole 86 år, Sundelin Hans Robert 69 år, Sivaro Björn-Erik Paul.

Kirkoissa soi

TORSTAI 31.8.

Urkuyö & Aaria – Benjamin Britten: Kuovijoki-ooppera (alkup. Curlew River, 1964) klo 21 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Toinen esitys la 2.9. klo 21. Ohjelma ja liput: urkuyofestival.fi

TIISTAI 5.9.

Lauluja nuorelle mielelle on tunnelmallinen Yhteisvastuukonsertti klo 18 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, Valo-kahvila.

TORSTAI 7.9.

Laulu ja laulun tarina: Pasi Kaunisto – Sielunmaisema klo 18.30

Laaksolahden kappeli, Ylänkötie

16. Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan illan teemasta artistivieraittemme kanssa. Konserttikahvit klo

18. Facebook.com/lauluntarina

Afton vid Esboån – Lagstad 150 år kl. 19.45. Konsert i Esbo domkyrka, Kyrkparken 5. Maria och Tomas Höglund med band. Fritt inträde. Maria ja Tomas Höglund bändeineen esiintyvät Lagstadin 150-vuotiskonsertissa Espoon kirkkopuistossa, Kirkkopuisto 5. Vapaa pääsy.

LAUANTAI 9.9. Espoon barokkipäivien konsertti klo 19 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Espoon barokki ry kon-

sertoi cembalisti Petteri Pitkon johdolla. Huilusolisteina Hanna Haapamäki ja Sunniva Fagerlund. Liput ovelta 10/20 e.

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla

Sunnuntaina 3.9.

Laulaen matkaa tee klo 19 Helsingissä Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Juhlitaan kirjailija, runoilija, sanoittaja Anna-Mari Kaskisen elämäntyötä. Kaskisen sanoittamia lauluja ja virsiä vuosikymmenten varrelta. Artistivieraina Pekka Simojoki, Petri Laaksonen ja Tommi Kalenius. Mukana Kallion Kantaattikuoro ja kanttori Anna-Liisa Haunio, Make Perttilä band. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e.

Tiistaina 5.9.

Club for Five -lauluyhtye klo 19

Helsingissä Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Maija Sariola, sopraano, Saima Haapanen, altto, Jouni Kannisto, tenori, Juha Viitala, baritoni, Tuukka Haapaniemi, basso. A cappella -viisikko kuljettaa läpi erilaisten tunnelmien ja musiikin tyylilajien. Liput 28 e ticketmaster.fi ja 30 e ovelta.

Perjantaina 8.9. Surun synty -levyn julkistamiskonsertti klo 18 Helsingissä Pihlajamäen kirkossa, Liusketie 1. Laulaja ja lauluntekijä Emmi Kuittisen erityisalaa ovat Kar-

jalan ja Inkerin alueen musiikki sekä itkuvirret. Emmi Kuittinen, laulu, Antti Rask, laulu, ukulele ja sello, Mimmi Laaksonen, puhaltimet, harmoni ja laulu, Kirsi Vinkki, viulu, jouhikko ja laulu.

Norjalainen sopraano Linnéa Sundfær Casserly ja Espoon barokin gambayhtye. William Byrdin, Matthew Locken ja Henry Purcellin merellisiä ja myyttisiä sävelmiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

PERJANTAI 15.9.

Laulaja-lauluntekijä Juhani

Tikkanen soolokeikalla klo 19 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAI 17.9.

Kamarimusiikkikonsertti klo 18 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Nacht Trio: Linda Hedlund, viulu, Miguel Tamarit Barres, klarinetti, Risto-Matti Marin, piano. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAI 10.9. Meren viehkeä kutsu – Espoon Barokkipäivien konsertti klo 19 Soukan kappeli, Soukankuja 3.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Aarne Pelkonen, baritoni ja Juho Alakärppä, piano: Virsi-juhlakonsertti klo 18 Vantaalla Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Pelkonen juhlistaa kymmenvuotista laulajanuraansa. Juhlakonsertissa kuullaan hengellistä musiikkia ja virsiä, jotka löytyvät suositulta levyltä. Liput 10 e ennakkoon Holvi-verkkokaupasta tai kirkon ovelta ennen konserttia.

Tiistaina 12.9.

Virsikinkerit klo 14 Helsingissä Oulunkylän vanhassa kirkossa, Siltavoudintie 12. Teemana Kiitos huolenpidosta. Tutustutaan uusiin ja vanhoihin virsiin. Taustoihin johdattelevat Maija Pesonen-Kareinen ja Heikki K. Järvinen. Yhteislaulua. Vapaa pääsy.

Keskiviikkona 13.9.

Juhlakonsertti – Géza Szilvay

80 v. klo 19 Helsingissä Temppe-

SUNNUNTAI 24.9. Dolci fiamme -barokkikonsertti klo 17 Leppävaaran kirkko. Ulla Paakkunainen, laulu, Arto Wikla, arkkiluuttu, Ritva Hautsalo, viola da gamba ja lirone. Caccini, Cozzolani, Monteverdi, Sances ja Strozzi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

liaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Helsingin Juniorijouset, Helsingin Lapsijouset, Réka Szilvay ja Kasmir Uusitupa, viulu, Marko Ylönen ja Olli Varonen, sello, Virva Garam, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. YLE radioi konsertin.

Perjantaina 15.9.

Äiti maa -konsertti klo 19 Helsingissä Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Eija Ahvo, laulu ja lausunta, Minna Miettinen, piano. Paloheinä soi -musiikkitapahtuma. Ohjelmassa luontoon liittyviä lauluja ja runoja. Liput 20 e ticketmaster.fi ja ovelta. Polar Voices klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kosovolainen orkesteri Ensemble XXI. Musiikillisia kohtaamisia koillisen Siperian alkuperäiskansojen lauluperinteen kanssa. Ohjelmassa Siirala, Šostakovitš. Liput 20/15 e ticketmaster.fi ja ovelta.

Kirjailija, runoilija ja sanoittaja Anna-Mari Kaskisen elämäntyötä juhlitaan Laulaen matkaa tee -konsertilla sunnuntaina 3.9. kello 19 Helsingissä Kallion kirkossa.

Urkuyö ja Aaria -festivaali päättyy Espoon tuomiokirkossa torstaina 31.8. kello 21 esitettävään Benjamin Brittenin Kuovijoki-oopperaan. Sen toinen esitys on lauantaina 2.9. kello 21. Teoksen ohjaa kuvassa oleva Aleksi Barrière.