Kirkko ja kaupunki 2023 12 Helsinki

Onko kivissä voimaa? mietti pappi Kaisa

Kariranta ja kokeili s. 12

Työmies Vatanen

Näyttelijä Jussi Vatasen on helpointa olla ihmisten kanssa

tekemisen kautta s. 16

Suomen teologisen instituutin uusi pääsihteeri Soili Haverinen ei pidä evoluutioteoriaa uskottavana s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

31.8.2023

kirkkojakaupunki.fi

Pääkirjoitus

Uskonrauhapykälä suojaa meitä

AIEMMIN KOVASTI KRITISOITU rikoslain pykälä uskonrauhan rikkomisesta on nykyisessä maailmantilanteessa noussut arvoon arvaamattomaan. Sen merkityksen kiteytti viimeksi presidentti Sauli Niinistö, kun häneltä kysyttiin Ruotsin turvallisuustilanteesta.

Niinistön mukaan uskonrauhaa koskevaa kohtaa Suomen laissa voi käyttää Koraanin julkisen polttamisen tapaisten asioiden estämiseen. Ruotsissa uskonrauhaa suojaavaa pykälää ei enää ole, ja siksi maan on vaikea estää sananvapauden nimissä tehtyjä muslimien pyhän kirjan polttamisia. Niissä ei todellisuudessa ole kyse sananvapaudesta vaan provokaatioista, joiden taustalla on monenlaisia motiiveja. Ylen uutisen mukaan tapahtumista tehdyt somevideot tuovat Koraanien polttajalle myös rahaa. Seuraukset ovat ikäviä sekä maan sisäiselle että ulkoiselle turvallisuudelle.

ENNEN NYKYISIÄ TAPAHTUMIA

uskonrauhapykälää on Suomessa kritisoitu vanhanaikaisuudesta. Sen on katsottu puuttuvan liikaa sananvapauteen, joka on länsimaiselle demokraattiselle yhteiskunnalle tärkeä perusarvo. Monella on ollut mielessä kirkko ja se, että pykälällä haluttaisiin suojella sitä arvostelulta. Ei, kirkkoa ja uskontoja saa ja pitääkin kritisoida. Jumala ei tarvitse suojelua. Ihmiset sen sijaan tarvitsevat.

Kannattaa lukea, mitä pykälä pitää sisällään. Siinä puhutaan uskontokuntien jäsenille

Hyvä Jumala, olen väsynyt ja kuormittunut, mutta seuraavaan lomaan on vielä viikkoja. Tarvitsen lepoa työn rasituksista, säntäilystä ja vanhemman huolista. Anna tähän päivään sopiva ja kohtuullinen kuorma, jonka jaksan kantaa.

pyhimpien asioiden pilkkaamisesta julkisesti loukkaamistarkoituksessa sekä jumalanpalveluksen, hautaustilaisuuden tai muun uskonnonharjoituksen häiritsemisestä uhkaavalla käytöksellä tai meluamalla. Tähän liittyy esimerkiksi tuomio henkilölle, joka jakoi ohjeita kirkon polttamiseen, nunnien raiskaamiseen ja hautakivien kaatamiseen. Lailla halutaan suojella uskonnonvapautta, johon kuuluu oikeus harjoittaa omaa uskontoaan. Kun näin tapahtuu, laki suojelee yhteiskuntarauhaa.

USKONRAUHAPYKÄLÄÄ ON SOVELLETTU erittäin harvoin, eli sen käyttämiseen on ja pitääkin olla iso kynnys. Laki ei ole ongelmaton, sillä ristiriita sananvapauden kanssa on olemassa. Lakia on myös käytännössä tulkittu kirjavasti. Lain yksityiskohdista ja soveltamisesta voidaan keskustella, mutta nykymaailmassa laki on hieman yllättäen todella ajankohtainen.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Jos olet valmis hylkäämään isäsi ja äitisi, veljesi ja sisaresi, vaimosi ja lapsesi ja ystäväsi enää koskaan heitä näkemättä, niin olet valmis kävelylle.

FILOSOFI HENRY DAVID THOREAU (1817–1862)

Kun matkustan, minulla on mukana hätäreppu. Ja sanon itselleni joka kerta, etten ehkä palaa.

VENÄLÄINEN OHJAAJA

SVETLANA BOGDANOVSKAJA

YLE.FI 21.8.

Älkää ottako matkalle mukaanne mitään – ei sauvaa, ei laukkua, ei leipää eikä rahaa. Älkää ottako toista paitaakaan.

JEESUS LUUKKAAN

EVANKELIUMIN 9. LUVUSSA

Kirkko ja kaupunki

31.8.2023

Seuraava lehti ilmestyy 14.9.

KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

JUMALA EI TARVITSE SUOJELUA. IHMISET SEN SIJAAN TARVITSEVAT.

”Itsetuhoisista ajatuksista voi kysyä suoraan”

Mieli ry:n itsemurhien ehkäisykeskuksen

päällikkö Marena Kukkonen kokee

olevansa työssään enemmän toivon kuin kuoleman äärellä. 10. syyskuuta vietetään kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää.

1Marena Kukkonen, mistä voi huomata oman tai läheisen itsetuhoisuusriskin kasvaneen?

Mitä sellaisessa tilanteessa pitäisi tehdä?

– Merkkejä voivat olla esimerkiksi vetäytyminen, muutokset mielialassa, päihteiden käytön lisääntyminen, kuoleman ajatteleminen ja passiivinen toive kuolemasta, erilaiset valmistelut kuten tavaroiden jakaminen ja asioiden järjestely, turhien riskien ottaminen ja vaaraan hakeutuminen vaikkapa liikenteessä, itsemurhavälineiden kerääminen sekä jäähyväiskirjeiden kirjoittaminen.

– Jos epäilee, että läheisellä on itsemurha-ajatuksia, asiasta kannattaa ja pitää kysyä häneltä suoraan. Kysyminen ei lisää itsemurhavaaraa, vaan päinvastoin auttaa käsittelemään asiaa, löytämään turvallisia ratkaisuja ja tarvittaessa hakeutumaan avun piiriin.

– Läheisen ihmisen itsetuhoisista ajatuksista kuuleminen voi ymmärrettävästi herättää vaikeita tunteita. Olisi kuitenkin tärkeää kuunnella toista rauhallisesti, tuomitsematta ja syyllistämättä. Moni pelkää itsetuhoisuudesta puhumista siksi, ettei ole varma, mitä tilanteessa kuuluisi sanoa. Tämä pelko on yleensä turha, kun toista ihmistä haluaa oikeasti auttaa. Pelkkä kuunteleminenkin on jo hyvin merkityksellistä, ja tarvittaessa läheistä voi auttaa hakemaan ammattiapua.

2Tapaat työssäsi ihmisiä, jotka ovat yrittäneet itsemurhaa. Minkälaista tukea ihminen tällöin tarvitsee?

– Kysymme, haluaako hän jakaa oman tarinansa. Sitten rauhoitumme kuuntelemaan: yleensä ihmiset jakavat tarinansa mielellään, kun on joku, joka kuuntelee tuomitsematta.

– Asiakkaan kanssa käydään läpi tapahtunutta ja tehdään yhdessä turvasuunnitelma. Siihen listataan ylös varoitusmerkkejä ja keinoja toimia jatkossa niin, että vaaran tunnistaa ajoissa ja voi toimia itseään suojelevalla tavalla. Turvasuunnitelma on tarpeen, sillä itsetuhoisessa mielentilassa ei pysty ajattelemaan rationaalisesti.

– Kriisi- ja keskusteluavun lisäksi vertaistuki on todella merkityksellinen tuen muoto. On tärkeää, että

myös itsemurhaa yrittäneiden läheiset ja itsemurhan tehneiden omaiset saavat tukea kriisiin ja tulevat kuulluiksi.

3Kuinka paljon Suomessa tehdään itsemurhia, ja minkälaisia syitä niiden taustalla on?

– Vuonna 2021 itsemurhan teki 747 ihmistä. Määrä on laskenut tasaisesti 1990-luvulta: vuonna 1990 itsemurhan teki yli 1500 ihmistä. Eniten itsemurhia tekevät keski-ikäiset miehet. Nuorten itsemurhakuolleisuus on Suomessa Euroopan mittapuulla korkea. Iäkkäiden ihmisten itsemurhakuolleisuus on ollut hienoisessa nousussa viime vuosina.

– Itsemurha-ajatukset ovat melko yleisiä ja yleensä ohimeneviä: niitä esiintyy noin 10–20 prosentilla väestöstä. Itsemurhaa aikaisemmin yrittäneillä on 40-kertainen itsemurhariski muuhun väestöön verrattuna, ja siksi olisi tärkeää tavoittaa näitä henkilöitä. – Itsemurha-ajatusten taustalla on yleensä ongelmien kasaantuminen. Riskitekijöitä ovat esimerkiksi pitkäaikainen ja hoitamaton masennus sekä päihteiden käyttö. Itsemurhassa ei niinkään ole kyse halusta kuolla, vaan sietämättömästä henkisestä kivusta, jota ihminen yrittää siinä hetkessä paeta. Itsetuhoisessa mielentilassa oleva ihminen on kykenemätön muistamaan läheisiä ja hyviä hetkiä ja ajattelemaan tulevaisuudesta myönteisesti. Tällainen itsetuhoinen tila ei onneksi kestä pitkään, ja sitä voi oppia ennakoimaan.

– Itsetuhoinen henkilö kokee usein olevansa yksin vaikka lähellä olisi rakkaita ihmisiä. Yksi keino vähentää itsemurhien riskejä olisikin vahvistaa yhteisöllisyyttä. 4

Mihin yhteiskunnassa pitäisi laittaa resursseja, jotta voitaisiin ehkäistä mahdollisimman monta itsemurhaa?

Mikä on sinulle pyhää?

– Yhteinen ruokailu saman pöydän ääressä. Se, kun joku on nähnyt vaivaa toisten hyvinvoinnin eteen – huolehtinut ja pitänyt mielessä. ■

– Helposti saatavilla olevat matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olennainen asia, jotta ongelmat eivät pääse kasaantumaan. Tarvitsemme lapsille ja nuorille turvallisia kasvuympäristöjä, joissa on riittävästi läsnä olevia aikuisia tukemassa kasvua ja kehitystä. Perustoimeentulon turvaaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen ovat erityisen tärkeitä asioita. 5

Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia tai olet huolissasi läheisestäsi, voit soittaa Mieli ry:n Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 (auki 24/7) tai kirjoittaa Solmussa-chattiin: www.tukinet.net.

Nuorille suunnattu Sekasin-chat: sekasin.fi päivystää ma-pe klo 9–24 ja viikonloppuisin klo 15–24.

Jos tilanne on edennyt hengenvaaralliseksi, soita 112 tai hakeudu lähimpään päivystykseen.

TEKSTI AINO MUSTONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Raamatullinen puutarha

Östersundomin hautausmaalla kasvaa Raamatussa mainittuja kasveja. Monet niistä ovat tuttuja myös suomalaisille.

Moni muistaa kertomuksen Eedenin puutarhasta ja hyvän ja pahan tiedon puusta, mutta mitä siellä puutarhassa oikein kasvoikaan? Sitä emme tiedä, mutta vihiä siitä saa menemällä Helsingin itäisimpään kolkkaan. Östersundomin kirkkoa ympäröivällä hautausmaalla on nimittäin istutuspalsta, jossa kasvaa sellaisia Raamatussa mainittuja kasveja, jotka pärjäävät myös näillä leveysasteilla.

Istutuspalsta on ollut Östersundomissa ainakin kahdeksan vuotta. Se sai alkunsa, kun silloinen ylipuutarhuri Pekka Leskinen sai tietää, että yliagronomi ja yrttitutkija Bertalan Galambosi oli listannut Raamatussa mainittuja kasveja ja pohtinut, mitkä niistä pärjäisivät myös Suomessa.

VALINNANVARAA OLI, sillä Raamatussa mainitaan valtava määrä erilaisia kasvilajeja. Joistakin puhutaan tosin vain yleisnimillä, joten tarkka lajinmääritys on haastavaa. Joka tapauksessa kasveilla on Raamatussa merkittävä rooli: ruoka, juoma ja viljeleminen ovat esillä monessa kohtaa.

”Muistattehan, miten Egyptissä saimme ilmaiseksi kalaa ja miten meillä oli kurkkua, vesimelonia, purjoa, sipulia ja valkosipulia! Mutta nyt me joudumme kärsimään nälkää. Täällä ei edes näe muuta kuin tuota iänikuista mannaa!” valittavat israelilaiset Neljännessä Mooseksen kirjassa

Osa Raamatussa mainituista kasveista kuten viljat, sipulit ja esimerkiksi kurkku, ovat sellaisia, jotka kuuluvat jokapäiväiseen ruokavalioomme. Myös Östersundomin hautausmaalla kasvaa kurkkua ja sen kaveriksi usein päätyvää tilliä.

Näiden lisäksi istutusalueella on kasveja, joita kasvatetaan enemmänkin ulkonäkönsä vuoksi kuten värililja, väriminttu, arabiansulkahirssi, myrkyllinen sinipiikkiputki ja pallon muotoiseksi leikattu, hauskan näköinen puksipuu.

KUTEN EEDENISSÄ IKÄÄN keskellä Östersundomin hautausmaan istutusaluetta kasvaa tietenkin hedelmäpuu. Se on tässä tapauksessa omenapuu, joka pärjää täällä pohjolassa raamatullista viikunapuuta ja granaattiomenapuuta paremmin. Östersundomin hautausmaalla viihtyy myös viiniköynnös. Se mainitaan erityisen monessa raamatunkohdassa, ja se oli Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan kasvi, jota Nooa ryhtyi viljelemään heti vedenpaisumuksesta selviydyttyään.

Lopuksi hyvä uutinen kaikille laiskoille puutarhureille:

jos haluaa vaalia Raamatussa mainittuja kasveja kotipihallaan, ei välttämättä tarvitse tehdä mitään erityistä. Siellä nimittäin mainitaan myös esimerkiksi nokkonen, ohdakkeet ja rikkaruohot. ■

Kirkko ja kaupunki 80 vuotta

Vuonna 1997:

Jos olet sunnuntai kauppaa vastaan, tule osoittamaan mieltäsi!

– Taidan olla liian vanha kantamaan banderollia mielenosoituksessa, epäröi Juhani Veikkola ensin.

Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyössä työskentelevä Veikkola päättää kuitenkin osallistua kauppojen sunnuntaiaukioloaikaa vastustavaan mielenosoitukseen.

– Kirkko on selvästi sanonut oman kantansa. Kolmas käsky ”Muista pyhittää lepopäivä” on maailman vanhin työsuojelulaki.

– Jos liikeaikalain muutos menisi läpi, monet yrittäjät joutuisivat tekemään seitsenpäiväistä viikkoa. Kaupan työntekijät puolestaan saisivat kiertävän vapaapäivän, joka harvoin kävisi yksiin muiden perheenjäsenten vapaiden kanssa.

Sunnuntain muuttuminen ostospäiväksi merkitsisi, ettei olisi enää pyhäpäivää, joka tuo vaihtelua toinen toistaan seuraaviin arkipäiviin.

– Sunnuntaikaupan avaaminen ei ole myöskään linjassa kestävän kehityksen kanssa. Emme halua antaa kuluttamiselle ylivaltaa, Veikkola sanoo.

Lyhennelmä artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungissa 29.1.1997. Kauppojen rajoitettu sunnuntaiaukiolo hyväksyttiin vuonna 2009, ja kauppojen aukioloaikoja lakattiin säätelemästä lailla vuonna 2016. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

RaamatunKatsokuviakasvien osoitteessaistutusalueeltakirkkojakaupunki.fi.

”En halunnut enää kantaa rinnallani mustaa möykkyä, vihaa, joka myrkytti mieltäni väkivaltafantasioilla ja painoi kuin synti.”

LUE LINDA-MARIA RANISEN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT

Auringonkukkien viesti

Ukrainan itsenäisyyspäivä kokosi ihmiset Helsingissä auringonkukkakulkueeseen. Näin suomalaiset ja valtionjohto antoivat vahvan tukensa Ukrainalle.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JUSSI HELTTUNEN

YKSI ASIA tuli Ukrainan itsenäisyyspäivänä 24. elokuuta Helsingissä järjestetyssä mielenosoituksessa selväksi. Sekä tavalliset suomalaiset että valtionjohto tukevat vankasti Ukrainaa, joka kamppailee Venäjän hyökkäystä vastaan.

Ukrainan itsenäisyyden, maan vapauden ja rauhan puolesta järjestetty United for Ukraine – United for Peace -tapahtuma alkoi Kansalaistorilta lähteneellä kulkueella, johon osallistui noin 3 000 ihmistä. Se-

naatintorilla, Tuomiokirkon rapuilla, kulkueen ottivat vastaan Kuorojen kierroksen kuorot Finlandiahymnillä.

MIELENOSOITUS UKRAINAN puolesta oli vaikuttava: ihmisillä oli käsissään auringonkukkia ja lippuja, jotka värjäsivät kulkueen Ukrainan väreihin.

Auringonkukka on Ukrainan kansalliskukka. Sitä on viljelty maassa 1700-luvun puolivälistä lähtien, ja

Ukrainan maisemaan kuuluvat auringonkukkapellot.

Ukraina tuottaa eniten auringonkukan siemeniä ja -öljyä maailmassa. Auringonkukka on myös rauhan symboli. Kun Ukraina vuonna 1996 luopui ydinaseistaan, ohjustukikohtaan istutettiin auringonkukkia.

Helsingin auringonkukkakulkueen kärkijoukossa kulki alkumatkasta pääministeri Petteri Orpo. Hän oli juuri edellisenä päivänä palannut Ukrainasta, jossa hän joutui miljoonien ukrainalaisten tapaan istumaan pommisuojassa.

Kirkko ja kaupunki kysyi pääministeriltä sodasta ja Ukrainan tukemisesta. Hän vastasi kysymyksiin matkaltaan sähköpostilla. Hänen mukaansa ukrainalaisille on kaikin tavoin kerrottava, että he eivät ole yksin.

– Tässä sodassa on kyse koko länsimaisen yhteiskunnan peruspilareista: vapaudesta, demokratiasta ja itsenäisen valtion koskemattomuudesta. Koko Euroopan turvallisuu-

teen kohdistuu vakavin uhka vuosikymmeniin. On tärkeää, että Suomi ja muut Euroopan maat ovat Ukrainan tukena sen taistellessa yhteisten arvojemme puolesta, Orpo kommentoi.

PÄÄMINISTERI LUPASI, että ukrainalaisia tuetaan niin kauan kuin apua tarvitaan.

– Olemme tukeneet ja tulemme tukemaan Ukrainaa ja ukrainalaisia taloudellisesti, sotilaallisesti ja poliittisesti. Haluamme olla apuna Ukrainan jälleenrakennuksessa. Tähän on myös Suomen kansan vahva tuki, Petteri Orpo painotti.

Kansainvälisen yhteisön tuki ilahdutti tapahtumaan osallistunutta ukrainalaista Linaa – Tämä mielenosoitus osoittaa, millainen voima meillä yhdessä on. Näytämme myös, että olemme kansa ja itsenäinen valtio. Ukraina ei vain ole yhä olemassa, vaan me juhlimme olemassaoloamme. Haluamme voittaa tämän sodan ja tuoda rauhan maahan, Lina sanoi. ■

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN

0356-3421

HYVÄN TÄHDEN.

Ukrainan tueksi marssivat myös Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Douglas Hickey, Helsingin pormestari Juhana Vartiainen, Ukrainan Suomen suurlähettiläs Olga Dibrova, Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki ja pääministeri Petteri Orpo.

Keskeneräisenä kaunis

Jäikö käsityö kesken? Älä soimaa itseäsi vaan kiitä.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA ISTOCK

Vuosi sitten näihin aikoihin pappi Sari Kokkosen valtasi neulojille tuttu ”oireyhtymä” nimeltä neuloosi. Sen seurauksena syntyi monta neuletyötä, ja innostus käsitöihin jatkui joulun yli. Kevättalvella Kokkonen loi puikoille vaaleanvihreitä silmukoita tarkoituksenaan neuloa itselleen keväinen pusero. Kädet ja mieli saivat kuitenkin neulomisesta tarpeekseen, ja työ jäi kesken. Tilanne on tuttu monille neulomista harrastaville.

NYT SARI KOKKONEN kokoaa Hakunilan kirkolle keskeneräisistä käsitöistä näyttelyä, joka avataan lähimmäisen sunnuntaina 3. syyskuuta pidettävän neulemessun yhteydessä. Kotien kätköistä löytyviä keskeneräisiä käsitöitä voi tuoda näyttelyyn aina avajaispäivään saakka. Kokkosen mukaan keskeneräisyys on erottamaton osa ihmisenä olemista ja siitä on lupa nauttia. Keskeneräisen käsityön äärellä voi olla kiitollinen siitä, mitä on saanut aikaan. Voi kiittää siitä, mitä omissa käsissä syntyi silloisessa elämäntilanteessa, ja muistella, mitä

silloin tapahtui ja millaisia ajatuksia mielessä pyöri.

– Matkan tekeminen on se juttu, Kokkonen sanoo.

– Kolmenkymmenen kilometrin pyhiinvaelluksella satakin metriä on tärkeä. Sama pätee käden töihin.

KESKENERÄISYYDEN HYVÄKSYMISEEN kuuluu

virheiden sietäminen sekä suorittamisen ja vertailun väheneminen.

– Meillä on monia tavoitteita ja ihanteita, joihin pyrimme. Omissa silmissä joku toinen näyttää olevan paljon pidemmällä kuin itse. On hyvä pysähtyä ja huomata, että minulla on ihan hyvä tässä kohtaa tänään, Sari Kokkonen toteaa.

Nyt Kokkosen neulepuikoissa syntyy eri sateenkaaren väreissä hehkuva voimahuivi. Puolisen vuotta lepäämässä ollut vihreä neule on edelleen kesken.

– Kyllä se varmaan jossakin kohtaa valmistuu, Kokkonen sanoo. ■

Lupa olla kesken -käsityönäyttely 3.–17.9. Hakunilan kirkolla Vantaalla.

Koti palveluiden keskellä

Saga-palvelutalot tarjoavat laadukasta vuokra-asumista senioreille. Talomme pääkaupunkiseulla sijaitsevat Helsingissä ja Vantaalla.

Hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelumme muuntuvat tarpeidesi mukaan. Aktiivinen harrastus- ja kulttuuritoiminta tuo iloa arkeen. Tervetuloa tutustumaan taloihimme keskiviikkona 13.9. sadonkorjuuhengessä.

Tule tutustumaan uuden Wilhelmiina

Tenholan muistikoteihin

Wilhelmiina Taavetin rinnalle on valmistunut uusi palvelu- ja hoivakotimme Ruskeasuolle. Uusi Wilhelmiina Tenhola tarjoaa yhteisöllistä palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa.

Wilhelmiinassa on erikoistuttu muistisairaiden hoitoon, ja Tenholan muistikodeissa asukkaat saavat tarpeitaan vastaavaa tukea. Me Wilhelmiinassa haluamme tukea jokaisen asukkaan oman näköistä elämää. Tenholassa tärkeää on aktiivinen eläminen, ja meillä on mahdollista ulkoilla oman piha-alueen lisäksi Keskuspuiston luonnossa.

Kiinnostuitko?

Varaa aika henkilökohtaiselle tutustumiskäynnille wilhelmiina@wilhelmiina.fi

tai soittamalla numeroon 044 7060 139.

Sagan Sadonkorjuu ke 13.9.

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi

”Koin, että olen ihmisenä pilalla”

Veera Ikonen menetti lapsensa ja uskoi, ettei voi koskaan enää kokea iloa. Hän oli väärässä.

Ei voi olla, näin ei voi käydä taas, Veera Ikonen hokee mielessään. Ikosen kuukauden ikäinen vauva makaa sairaalasängyssä Helsingin Lastenklinikalla tarkkailussa. Mieleen vyöryvät raskaat muistot vain vuoden takaa, kun Ikonen oli samassa paikassa esikoisvauvansa kanssa. Milo-poika ei koskaan päässyt sairaalasta kotiin ja eli yhdeksän päivää. Ikonen tuntee, kuinka hätä palaa.

– Sairaalan ilmapiiri, äänet, valot ja pieni vauva: ne kaikki triggeröivät traumani ja pelkoni. Muistan, kuinka rukoilin keskellä yötä, että jos tämä lapsi selviää, lupaan liittyä kirkkoon, Ikonen sanoo nyt, yksitoista vuotta myöhemmin.

Tällä kertaa kävi hyvin: virtsatientulehdus oli vain vienyt vauvan poikkeuksellisen huonoon kuntoon. Ikosesta tuli kirkon jäsen 36-vuotiaana.

– Kun minut kastettiin, oma sylikummini oli minua vuoden nuorempi. Olihan siinä jotain huvittavaakin, Ikonen sanoo.

Hänen suupielensä kääntyvät hymyyn.

Meni kuitenkin monta vuotta, jolloin ilo oli täysin kateissa.

ILO KATOSI vuonna 2010. Ensin kuoli Veera Ikosen sisko. Syöpä oli ärhäkkä ja vei nelikymppisen perheenäidin nopeasti, ja menetystä oli vaikea ymmärtää.

– Mietin, missä on oikeus ja kohtuus, Ikonen kertaa.

Samaan aikaan hän odotti esikoispoikaansa. Kun poika joulun kynnyksellä syntyi, Ikonen sai hänet hetkeksi syliinsä. Sitten vauva jo kiidätettinkin teho-osastolle: sydänvika ei ollut paljastunut ultraäänitutkimuksissa ja tuli kaikille sokkina. Lapsi hätäkastettiin Miloksi, ja tuoreet vanhemmat totuttelivat ensin ajatukseen vaikeasti sairaasta vauvasta. Sitten selvisi, ettei sydänvika olisikaan hoidettavissa. Uudenvuoden alla pieni sydän väsyi ja Milo kuoli vanhempiensa syliin.

Ikonen tippui syvään ja sysimustaan kuiluun, jonne muut eivät nähneet, ja josta tuntui mahdottomalta yrittää kurottaa pois.

– Koin hirveää katkeruutta, lamaannusta ja vääryyttä. Elämä tuntui mielipuoliselta.

Ja ikään kuin lopullisena osoituksena kaiken kohtuuttomuudesta, muutaman viikon päästä kuoli Ikosen siskonpoika.

Ystävien oli vaikeaa edes kohdata Ikosta, koska tragedioiden määrä veti kaikki sanattomiksi. Kärsimys myös muutti häntä itseään persoonana.

– Koin, että olen ihmisenä pilalla. Olin muuttunut vihamöntiksi, joka ei osannut tuntea kuin rumia tunteita.

YLLÄTYKSENÄ ITSELLEENKIN Veera Ikonen löysi lohtua kirkosta. Hautajaisia oli ollut monet, ja Ikonen huomasi, että kirkkosalissa sai romahtaa.

– Se lohdutti. Kirkkoon pystyi surun kanssa menemään ilman vaatimuksia ja sellaisena kuin

on: hauraana, vihaisena, kärsivänä, kaikkine tunteineen.

– Nykyaika vaatii meiltä paljon: pitää olla tuottava ja tehokas, jotta on arvokas. Systeemiä ei ole rakennettu niin, että kelpaamme myös silloin, kun olemme rikki.

Yhteiskunnassamme on Ikosen mukaan vaikea löytää paikkaa, jonne voisi mennä surevana ja rikkinäisenä. Kirkko on tässä tärkeä poikkeus.

– Sitä ei ole paikkana sidottu tehokkuuteen, kasvuun eikä menestykseen, vaan se pyrkii vastaamaan ihmisten sielulliseen tarpeeseen.

–

Uskon, että Milo on jossain olemassa, muuallakin kuin meidän sydämissämme, Veera Ikonen sanoo.

TEKSTI MARIANNE RIIALI KUVAT JANI LAUKKANEN

Kirkossa Ikonen koki myös olevansa osa jotakin suurempaa.

– Sain kosketuksen erityisesti äitien suruun ja ymmärsin, että en ole yksin: kaikkialla maailmassa on tultu kirkkoon juuri tällaisten surujen kanssa. Se kannatteli ja puhutteli.

MYÖS KIRJOITTAMINEN tarjosi tilan käsitellä surua ilman ulkoapäin asetettuja vaatimuksia. Kun Milo kuoli, Veera Ikonen alkoi purkaa suruaan sanoiksi.

Ensin syntyi tekstejä pöytälaatikkoon, ja keväällä 2022 ilmestyi Ikosen esikoisromaani Pimeässä syttyy majakka. Se on kertomus Elinasta ja Markuksesta, jotka ovat menettäneet vauvansa. Pariskunta yrittää epätoivoisesti paeta suruaan matkustamalla saarelle, jossa ei ole ainuttakaan lasta – josko kipu siellä väistyisi. Elina sulkeutuu, Markus suorittaa ja puuhaa. Surua ei kuitenkaan voi paeta.

Kirjaa työstäessään Ikonen luki omia vanhoja muistiinpanojaan, ajatteli pientä poikaansa, itki ja kohtasi kaikkein repivimmät muistonsa. Syntyi tarkkanäköinen ja todellinen romaani, jollaisen voi tehdä vain menetyksen kokenut.

Veera Ikosen esikoiskirja syntyi tarpeesta käsitellä surua rehellisesti. Suruun kuuluu myös paljon rumia tunteita kuten vihaa ja katkeruutta.

– Monet kirjan kuvaukset olen kirjoittanut oman suruni varhaisessa vaiheessa, Ikonen kertoo.

Kirjan myötä Ikosesta tuntui, kuin jotain olisi tullut päätökseen.

– Sain kirjoitettua surua pois, ja se nosti pintaan kiitollisuutta siitä, mitä on ollut ja mitä on nyt. Jos kahdeksankymppisenä hoivakodissa miettisin, että kirja jäi tekemättä, niin kyllä harmittaisi.

Ikonen on saanut teoksesta paljon palautetta. Kerrankin kännykkään kilahti kiitosviesti lukijalta keskellä yötä.

– Erityisen merkitykselliseltä on tuntunut, kun joku saman kokenut on kertonut saaneensa kirjasta lohtua.

MILO-POIKA OLISI nyt 13-vuotias. Äidin mielessä hän on kuitenkin aina vastasyntynyt.

– Mietin häntä pienen vauvan sieluna. Muistan hänen painonsa rintaani vasten, miltä hän tuntui ja tuoksui, Veera Ikonen sanoo ääni särkyen.

Aika ei vie surua.

Katkeruus ja viha ovat kuitenkin poissa, ovat olleet jo pitkään.

Viimeisetkin rippeet surun raskaimmista sävyistä hävisivät, kun Ikonen ymmärsi, että elämä on siinä mielessä tasapuolinen kaikille, että se ei ole hallittavissa. Asioita tapahtuu, eikä kaikkea voi kontrolloida.

– Ja silti voi olla turvallinen ja jollakin tavalla vapaampi olo. Turvallisuus syntyykin ehkä juuri siitä, ettei yritäkään liikaa hallita elämää.

Ikonen on sinut sen kanssa, että juuri hänen lapsensa kuoli.

– Olen hyväksynyt, että niin kävi, ja että mitenkään muuten ei oikein edes olisi voinut käydä. Milolla oli sydänvika, jota ei olisi voinut hoitaa. Se ei jätä tilaa jossittelulle.

Kuoleman jälkeen Ikosen ajatukset elämästä muuttuivat. Hän oivalsi, että lyhytkin elämä on kokonainen, eikä elinvuosien määrä kerro elämän merkityksellisyydestä mitään.

– Me emme tiedä, mitä kenenkin elämään mahtuu. Joku elää sata vuotta, mutta onko hän

saanut elettyä elämäänsä todeksi, vai onko elämä jäänyt elämättä?

Erityisen kauniina Ikosen mieleen ovat jääneet ystävän sanat Milon hautajaisten jälkeen.

– Hän sanoi, että Milo kävi täällä opettamassa, kuinka suurta pieni voi olla.

VEERA IKONEN KOKEE, että lapsen kuolemasta jaloilleen pääseminen kesti kuusi vuotta. Vasta sitten hän oli psyykkisesti valmis voimaan paremmin.

– Koin, ettei enää riitä, että vain selviydyn. Kaipasin myös iloa ja päätin uskoa, että parempaa on tulossa.

Ikonen toivoo, että ihmisillä olisi enemmän sietokykyä toisten raskaita kokemuksia kohtaan ja surua ymmärrettäisiin paremmin.

– Suru ei ole ongelma, joka pitäisi ratkaista tai siivota pois. Enemmän auttaa, jos antaa surevan olla surunsa kanssa niin kuin hän haluaa.

Lohtua voi onneksi saada siitäkin, että on itseään kohtaan lempeä ja myötätuntoinen.

– Kun nyt ajattelen, mistä kaikesta olen mennyt läpi, ja pystyn silti kokemaan iloa ja onnea, tunnen suurta kiitollisuutta, Ikonen sanoo.

Kotona Milosta puhutaan kuten muistakin edesmenneistä perheenjäsenistä. Kysyttäessä Ikonen kertoo aina, että hänellä on kaksi lasta: nyt 11-vuotias Elias ja vauvana kuollut esikoinen.

Joskus joku haluaa kuulla jotain Milosta: minkä näköinen hän oli tai minkä ikäinen olisi nyt.

– Se on ihanan helpottavaa. Jos ihminen uskaltaa kysyä, hän kestää myös kuulla. ■

Milo kävi täällä opettamassa, kuinka suurta pieni voi olla.

Ainoa laatuaan

Pekka Asikainen on uusi – ja maailman ainoa – kenttäpiispa.

Puolustusvoimissa hän kuuluu kenraalikuntaan. Asikaisen kollegoita muissa armeijoissa kutsutaan esimerkiksi kenraalikappalaiseksi tai johtavaksi sotilaspapiksi.

Pääesikunta on uudelle kenttäpiispalle Pekka Asikaiselle tuttu jo 30 vuoden takaa. Hän oli upseerikokelaana silloisen kenttäpiispan Jorma Laulajan johtamalla Puolustusvoimien kirkollisten asioiden osastolla.

– Kun silloin astelin pihan poikki Pääesikunnasta ruokalaan, ei kyllä käynyt mielessä, että joskus palaisin tänne uudestaan kenttäpiispana, Asikainen sanoo.

Asikainen päätti hakea paikkaa, koska häntä kiinnostivat tehtävän laaja-alaisuus ja monipuolisuus. Huhtikuussa presidentti Sauli Niinistö nimitti hänet tehtävään. Tätä ennen hän toimi Oulun seurakuntayhtymän johtajana. Takana on muutenkin runsaasti johtamiskokemusta ja peräti kaksi tohtorin tutkintoa, filosofian ja teologian.

Asikaisella on siviilitehtävistä tulleeksi papiksi poikkeuksellisen paljon kokemusta myös Puolustusvoimista. Hän on reservin majuri, joten kertausharjoituksia on takana runsaasti.

– Tarkkaa määrää en osaa sanoa, mutta varmaan se on jossain sadan nurkilla. Aina olen lähtenyt, kun Puolustusvoimien vaakunalla varustettu tornikirje on tullut postilaatikkoon. Sodan ajan tehtävät ovat muuttuneet matkan varrella, ja sitä mukaa myös kertausharjoituskutsuja on tullut, Asikainen kertoo.

MAANPUOLUSTUSHENKISYYTTÄ ovat Pekka Asikaisella nostaneet sukutarinat. Ne kertovat esimerkiksi äidin isoveljestä, joka kaatui jatkosodan Siiranmäen taisteluissa vuonna 1944. Kun toiset ovat uhranneet henkensä tai terveytensä maata puolustaessaan, kertausharjoituksiin osallistuminen on siihen nähden ollut pikku juttu.

– Isoisä oli rintamalla. Pari vuotta sitten olin siunaamassa hautaan setäni, 95-vuotiaan veteraanin, joka oli 18-vuotiaana Kannaksen torjuntataisteluissa.

Suomen asia on aina ollut Asikaiselle sydämen asia. Suvun isänmaallisuus ei ole ollut kiihkoilua vaan arkista työtä maan ja läheisten hyväksi.

– Jos sedän kanssa yritti puhua sota-asioista, hän vain totesi, että sota oli kamalaa aikaa. Sen jälkeen hän alkoi puhua siitä, kuinka tärkeää on, että rauha säilyy. Pappa ei puhunut sodasta lainkaan, vaikeneminen oli hänelle selviytymistapa.

Omana kokemuksenaan nykyisestä työpaikastaan Asikainen toteaa, että ne, jotka sodasta eniten tietävät, karttavat sitä kaikkein eniten. Sotakiihkoon hän ei ole törmännyt.

KENTTÄPIISPA KUULUU Puolustusvoimissa kenraalikuntaan, mutta toisin kuin muilla piispoilla hänellä ei ole hiippakuntaa eikä hän ole täysivaltainen piispainkokouksen jäsen. Pekka Asikaisen mielestä kenttäpiispan asema kirkossa ja Puolustusvoimissa on hyvä.

– Kenraalikuntaan tosiaan kuulun, ja minut on otettu täällä hyvin vastaan. Työn arvostuksesta kertoo se, että Puolustusvoimissa on kolme erityisalaa, jotka on huomioitu kenraalin arvoisesti, eli meidän lisäksemme lääkärit ja insinöörit, Pekka Asikainen sanoo.

pappia. Ruuhka-aikana eli esimerkiksi uusien varusmiesten astuessa palvelukseen suurimmissa joukko-osastoissa toimii apuna seurakuntapappeja, Asikainen kertoo.

– Lisäksi yksi pappimme on kriisinhallintatehtävissä Libanonissa.

JOSKUS TAKAVUOSINA sotilaspapit liitettiin ivallisesti siihen, että kirkko siunaa sodan ja papit siunaavat aseita. Nämä ajat ovat Pekka Asikaisen mukaan onneksi kaukana takanapäin. Hänen mukaansa pappeja tarvitaan Puolustusvoimissa erityisesti kolmesta syystä.

Ensimmäinen niistä on arkinen ja jokapäiväinen: sotilaspapit ovat varusmiesten ja henkilökunnan tukena. Heidän kanssaan voi keskustella mistä tahansa mieltä askarruttavasta asiasta.

Varusmiesten yleisin syy kääntyä sotilaspapin puoleen ovat parisuhdehuolet. Moni on ensimmäistä kertaa niin pitkiä aikoja erossa kumppanistaan, eikä se aina ole helppoa.

– Sotilaspapit ovat kaikkien käytössä uskonnosta ja vakaumuksesta riippumatta. Tehtävää voi kuvata myös eri kirkkojen ja uskontojen välisen dialogin ylläpitämiseksi. Huolehdimme uskonnonvapaudesta. Puolustusvoimissa pyritään takaamaan esimerkiksi islaminuskoisille mahdollisuus rukoushetkiin, kunhan palvelustehtävät sen sallivat. Aina mennään palvelus edellä.

Toinen sotilaspappien keskeinen tehtävä liittyy palvelustaan suorittavien toimintakykyyn, johon kuuluvat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja eettinen ulottuvuus. Pappi on yksikössään toimintakykytiimin jäsen, ja hänen vastuullaan on eettinen toimintakyky, kaiken muun perusta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on Asikaisen mukaan korostanut tätä puolta entisestään. – Joukko ei pysty toimimaan tehokkaasti, jos siihen kuuluvat eivät pysty arvioimaan omaa ja joukon toimintaa eettisesti. Jos moraalikuorma kasvaa, yksikkö saattaa romahtaa nopeastikin. Ihmettelen, miten Venäjän armeija pystyy toimimaan.

– Piispainkokouksessa minulla on läsnäoloja puheoikeus, ja olen myös kirkolliskokouksen jäsen. Tällainen asema edistää asioiden hoitamista.

Kenttäpiispan arvonimi on maailmalla ainoa laatuaan, ja sen taustalla on marsalkka Mannerheimin toive. Asikaisen kollegoita kutsutaan muissa armeijoissa esimerkiksi kenraalikappalaiseksi tai johtavaksi sotilaspapiksi. Hän odottaa tapaavansa lähiaikoina kollegoitaan ja muitakin Nato-maiden sotilaspappeja, joita tulee Suomeen maassa vierailevien joukko-osastojen mukana.

– Suomen viime sodissa palveluksessa oli 900 pappia. Jos nyt joutuisimme sotaan, toiminta perustuisi reserviläispappeihin. Vakituista henkilökuntaa meillä on minun lisäkseni 25 päätoimista luterilaista pappia ja neljä osa-aikaista ortodoksi-

Kolmas pitkälti pappien vastuulla oleva asia on kaatuneiden huolto. Viime sodissa Suomen armeija oli ainoa, joka huolehti siitä, että kaatuneet saatettiin kotimaan multiin, mikäli se suinkin oli mahdollista. Samalla tavalla nyt pyrittäisiin kriisitilanteesta huolehtimaan siitä, että sodassa kaatuneista huolehditaan hyvin ja kunnioittavasti.

EETTISEEN TOIMINTAKYKYYN liittyy sotatilanteessa se, että sodalla on oikeutettu perusta ja että siinä noudatetaan sodan oikeussääntöjä. Pekka Asikaisen mukaan oikeutetun sodan, josta ovat puhuneet niin kirkkoisä Augustinus kuin reformaattori Martti Luther, yksi keskeinen peruste on, että kyse on puolustussodasta.

– Puhumme kolmesta periaatteesta, joista yksi on sotilaallisen välttämättömyyden periaate. Se

” Sotilaspapit ovat Puolustusvoimissa kaikkien käytössä uskonnosta ja vakaumuksesta riippumatta. Tehtävää voi kuvata myös uskontojen välisen dialogin ylläpitämiseksi.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ANTTI RINTALA

Kenttäpiispa Pekka Asikaisen mukaan sotilaallinen puolustautuminen on viimeinen keino, kun kaikki muut keinot on käytetty eikä laillisen yhteiskunnan turvaamiseksi ja sen jäsenten suojaamiseksi ole enää muuta mahdollisuutta.

tarkoittaa sitä, että kaikki muut keinot on käytetty eikä laillisen yhteiskunnan turvaamiseksi ja sen jäsenten suojaamiseksi ole enää muuta mahdollisuutta kuin puolustautua. Sodalle pitää olla laillinen peruste ja sen taustalla laillisen yhteiskunnan päätökset, Asikainen sanoo.

Toinen oikeutettuun sotaan liittyvä periaate on kohtuullisuus, eli sodassa voimaa käytetään tarpeen mukaan eikä ylen määrin. Tarve on se, että hyökkääjän halu hyökätä saadaan loppumaan.

Kolmas periaate on rajaamisnäkökulma: kohteena ovat vain sotilaskohteet.

– Meitä sitovat kansallinen lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset, kuten Geneven sopimus. On tärkeää, että jokainen tietää, mistä niissä on kyse.

Sodan sääntöjä käydään varusmiesten ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten kanssa läpi muun muassa pappien oppitunneilla. Niissä tuodaan esille esimerkiksi sotavankien inhimillinen kohtelu ja se, että Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun tunnuksia kunnioitetaan eikä siviilikohteisiin hyökätä. Olennaisia asioita ovat myös komentoketju ja esimiesten vastuu, joka on sitä suurempi, mitä ylemmäs hierarkiassa mennään.

– Nämä ovat tärkeitä, sillä sotatilanteessa on vaikea säilyttää malttia, jos säännöt eivät ole sisäistettyjä, Asikainen sanoo.

– Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on ollut vastenmielistä seurattavaa. Viattomat ihmiset kärsivät. Kaikki kansainväliset sopimukset on heitetty roskiin. Siviilikohteita pommitetaan ja tehdään iskuja jopa sairaaloihin. Lisäksi vielä Venäjän ortodoksinen kirkko on tässä mukana. Yhdyn Suomen ortodoksisen kirkon johtajan arkkipiispa Leon sanoihin Venäjän kirkolle: Kristuksen tähden herätkää ja tuomitkaa tämä pahuus!

RAAMATUSSA ON KÄSKY ”Älä tapa”, mutta Suomenkin Puolustusvoimissa opetellaan tappamaan. Miten nämä asiat ovat sovitettavissa toisiinsa?

– Eettiset kysymykset ovat sodankäynnissä aina vaikeita, mutta jos ajatellaan vaikkapa Suomen historiaa, niin miten meidän olisi käynyt, jos tänne olisi vapaasti päästetty vihollinen? Tai miten Ukrainan olisi käynyt? Puolustautuminen hyökkääjää vastaan ja heikompien puolustaminen on pienemmän pahan tie, kenttäpiispa vastaa.

Se, että Suomesta nyt on tullut Naton jäsen, ei Pekka Asikaisen mukaan muuta maanpuolustukseen liittyviä periaatteita. Toki nyt pitää olla valmis puolustamaan myös toisia Nato-maita, jos niitä vastaan hyökätään.

– Suomen puolustuskyky on nyt vahvempi, ja hyökkääjän kynnystä hyökätä on nostettu. Emme ole enää yksin. Miksi emme olisi osa järjestöä, joka muodostuu demokraattisista valtioista ja on suurimmissa asioissa samoilla linjoilla kuin me?

Kristillinen pasifismi ja siihen liittyen siviilipalvelus tai aseeton palvelus on Asikaisen mielestä myös perusteltua.

– Lain mukaan aseistakieltäytyminen ja siviilipalvelus on mahdollista, ja heidän oikeuksiaan tulee puolustaa. Toki maanpuolustuksen näkökulmasta jonkun tulee täyttää aukko rivistä. Kriisiaikana yhteisöllinen vastuu korostuu. Yhteiskunnassa on silloin varmasti tehtävää myös niille, jotka eivät tartu aseeseen, Asikainen sanoo. ■

KIVI VASEMMASSA TASKUSSA

Uushengelliset nuoret naiset harrastavat nyt kiviä ja hakevat niiden avulla voimaa ja rauhaa.

Pappi Kaisa Kariranta tutustui kivien maailmaan ja selvitti, minkälaisia merkityksiä niillä on ollut ihmisille eri aikoina.

TEKSTI KAISA KARIRANTA KUVAT LAURA RIIHELÄ, ISTOCK JA WIKIMEDIA COMMONS

Kuulin kivikaupasta työkaverilta, vaikka olin kyllä havainnut puodin jo aiemmin. Kirkkaasti valaistu näyteikkuna keskustan kalliiden putiikkien keskellä.

Työkaveri oli avannut oven ja astunut sisään. Hän kertoi kuulemastaan. Nämä kivet eivät olleet vain kauniita, vaan niitä ostettiin muissakin tarkoituksissa: hoitavaa energiaa, voimia erilaisiin tilanteisiin.

Ei siinä mitään niin kummallista ole, sillä on näitä kiviä näkynyt siellä täällä. Mutta tällä kertaa oli kivilajineuvon lisäksi tarjoiltu suositus yhdistää kiven käyttö Isä meidän -rukoukseen.

Voisikohan kivien voimaan uskoa? mietin. Olisipa kätevää, jos luovuuden tukokset, stressihuiput tai vaikkapa menneisyyden haavat voisi hoitaa rahalla, ostamalla sopivan kiven.

Oman hengellisen perinteeni tarjoaman sitkeän kilvoittelun sijaan voisi asettaa kauniin kiven värähtelemään energiaansa lipaston päälle tai vasemmanpuoleiseen taskuun. Ainoa, mitä shoppailun jälkeen tarvitsisi tehdä, olisi kiven lataus auringon tai kuun valolla silloin tällöin.

Kivien käyttäminen tällä tapaa uskomuksellisesti kuuluu uushengellisyyteen, joka on suosittua erityisesti nuorten naisten keskuudessa. Ki-

vet ja kristallit ovat suorastaan sen kentän symboli, määrittelee Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg, mutta kuuluvatko kivet kristilliseen uskoon sitoutuneen uskomusmaailmaan? Vaikka niiden tueksi suositellaan rukousta?

KIVILLÄ ON OLLUT merkitystä uskonnonharjoituksessa kautta aikojen.

Englannissa, keskellä peltoja ja kumpuilevaa maastoa, on myyttinen kivikehä. Stonehengen kivien käyttötarkoitusta ei ole enää kukaan viiden tuhannen vuoden jälkeen kertomassa, mutta paikan tunnelma on turistilaumoista huolimatta kummallisen seesteinen.

Teorioiden mukaan kivikehä on voinut olla aurinko- tai kuukalenteri. Yhtä mahdollisia tulkintoja ovat temppeli tai kulttipaikka.

Valtavasti vaivaa sen rakentajat ovat joka tapauksessa nähneet. Kivet ovat suuria, ja kivilajitutkimuksen mukaan osa niistä on kuljetettu paikalle satojen kilometrien päästä Walesista.

Nykyisin kivikehien keskellä pääsee kulkemaan vain kesäpäivän seisauksen aikana. Silloin aurinko nousee kivien välistä ja houkuttelee paikalle nykyiset muinaisuskonnon harjoittajat ja nykydruidit.

YKSI MAAILMAN tunnetuimmista kivistä on Saudi-Arabiassa. Se on nimeltään Kaaban musta kivi, ja se liittyy keskeisesti islaminuskoon.

Pyhiinvaellus Mekkaan sisältää monenlaisia rituaaleja kuten paholaisen kivittämisen, köyhien ruokkimisen ja hiusten ajelemisen. Siihen kuuluu myös Kaaban mustan kiven kiertäminen seitsemään kertaan.

Jos tungokselta mahtuu, kiveä kuuluu suudella tai koskettaa. Perimätieto kertoo, että kivi oli alkujaan valkoinen, mutta ihmisten synnit muuttivat sen mustaksi.

Kiveä kunnioitetaan profeetta Muhammedin esimerkin mukaan: se on Jumalalta saatu lahja ja Muhammed itse kiinnitti sen Kaaban muuriin.

Tässä tutkimisen ja analyyttisen tiedon maailmassa Kaaban kiveä on epäilty meteoriitiksi, mutta muslimeille se on niin pyhä, ettei mineraalien määrittäminen tule kysymykseen.

MYÖS JUUTALAISUUDESTA ja kristinuskosta löytyy tärkeitä kiviä. Raamattu kertoo jopa kivilajeista.

Vanhan testamentin Toisessa Mooseksen kirjassa Jumala antaa ohjeistuksia ylipapin asua varten. Sen rintakilpeen tuli kaksitoista korukiveä – karneoli, topaasi, smaragdi, turkoosi, safiiri, kalsedoni, hyasintti, akaatti, ametisti, krysoliitti, onyksi ja jaspis – yksi kutakin Israelin heimoa kohden.

Lisäksi ylipapin rintakilvessä piti olla paikat urimille ja tummimille, kiville, joita heittämällä kysyttiin Jumalan tahtoa.

Vanhassa testamentissa kerrtotaan myös, miten Jaakob käytti matkallaan päänalusenaan ki-

veä ja näki erikoisen unen. Siinä oli maasta taivaaseen ulottuvat portaat, joita pitkin enkelit kulkivat edestakaisin. Jumala lupasi Jaakobille sen maan, missä kivi ja mies makasivat. Pyhyydestä vaikuttuneena Jaakob teki päänalusestaan patsaan ja lupasi rakentaa pyhäkön kiven paikalle.

”Jos he olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat”, tiesi Jeesus vastata fariseuksille, jotka kielsivät hänen seuraajiaan huutamasta ylistystä Jumalalle.

KRISTILLISISTÄ MYSTIKOISTA tunnetuin kivien käyttäjä on 1100-luvulla vaikuttanut Hildegard Bingeniläinen, luostarin johtaja, profeetallinen näkijä, parantaja, säveltäjä ja teologian tekijä.

”Jos ihmisellä on kuumeita, hänen tulisi tehdä topaasilla kolme kohtuullisen kokoista vakoa pehmeään leipään, ja kaataa puhdasta viiniä niihin”, Hildegard neuvoo ja jatkaa:

”Tämän jälkeen hänen tulisi katsoa kasvojansa viinissä, jonka hän kaatoi näihin vakoihin, kuin

Pieni kivi muistuttaa minua paikastani tässä universumissa.

Stonehengen kivikehä ei ole ainoa laatuaan. Muotoon aseteltuja kivirinkejä löytyy muualtakin Euroopasta.

Juutalaisen ylipapin vaatetus on kuvailtu Toisessa Mooseksen kirjassa.

hän katsoisi peiliin ja sanoa: ’Katson itseäni, aivan kuten kerubit ja serafit katsovat Jumalaan peilissä, jotta nämä kuumeet poistuisivat minusta’.”

Kun tätä ohjetta noudattaa riittävän usein, paranee.

Monilahjakas Hildegard sai myöhemmin paavilta kirkonopettajan arvonimen. Näitä harvinaisia titteleitä on jaettu vain neljälle naiselle ja yhteensä 37 henkilölle, joiden opetuksesta on ajateltu olevan hyötyä koko kristikunnalle.

Kivien käyttö parantamistarkoituksissa saattaa kuulostaa melko maagiselta. Hildegardin aikaan lääketiede oli hyvin toisenlaista kuin nyt. Bakteereja ei tunnettu, ja ihmisen anatomian tietämys oli arvailun tasolla. Ihan yleisesti vaivojen ajateltiin tulevan kehon eri elementtien epätasapainosta. Tuota tasapainoa hoidettiin muun muassa paitsi kivillä myös päästämällä verta, yrteillä, loitsuilla, rukouksilla ja ruokavaliolla.

Kivien voima perustui Hildegardin mukaan siihen, että niissä oli luonnostaan ominaisuuksia, jotka auttoivat paranemisessa. Saatana, ihmisen kiusaaja, puolestaan karttoi kiviä, sillä ne muistuttivat tätä Jumalan luomistyöstä aikojen alussa ja siitä tulesta, jossa tämä kärsisi lopullisen tuomionsa.

Toki teologi Hildegard muistutti, että lopulta terveeksi tuleminen on aina Jumalan käsissä.

PYHIÄ KIVIÄ JA kivisiä paikkoja on myös Suomessa. Saamelaisten seidat olivat erityisiä, maastosta erottuvia kiviä tai joskus puisia palvontapaikkoja. Niitä ovat myös Ukonsaari Inarinjärvessä ja useat tunturit.

Kansanperinteen kerääjä Samuli Paulaharju kirjasi ylös 1900-luvun alkupuolella tietoa seidoista ja niihin liittyvistä rituaaleista.

Hänen mukaansa seitojen luona käytiin pyytämässä saalisonnea ja sitten kiittämässä siitä.

Kunnioituksesta saamelaisten pyhää paikkaa kohtaan Ukonsaareen ei viedä enää turisteja. Nykyisin turistiristeilyt kiertävät saaren ympäri.

Peuranpyytäjillä oli omat kivensä ja lahjansa niille. Kalaseidalle vietiin puolestaan kalaiset kiitokset. Jos seitaa ei kunnioittanut, se antoi epäonnea saaliin kanssa.

Vielä viime vuosisadalla Paulaharjulle kerrottiin, että joku pororikas isäntä saattoi kadota erämaahan salaiselle palvontaretkelle ja kun poromies ei enää päässyt itse seitansa luo, hän saattoi ottaa siitä pienen palan kotiinsa kunnioitettavaksi.

PIENEN KIVIKAUPAN HYLLYILLÄ on sinisiä, punaisia ja mustanpuhuvia sekä paljon hiottuja ja ro -

soisia kiviä. Kivien voimasta saa maksaa muutamasta eurosta satoihin euroihin. Myyjän luona käy tasainen virta asiakkaita.

Vien tiskille pienen ja halvan sinisen kiven, johon olen päätynyt. Maksaessani siitä suustani livahtaa kysymys, että kai ostamani pikkuinen kivi sopii vahvistamaan oman äänen kuulemista, jota kipeästi kaipaan.

Myyjänaisen rituaalit ovat vakuuttavat. Hän kysyy nimeni ja metallista y-kirjaimen muotoista lankaa apuna käyttäen hakee vastauksen: pieni sininen kivi on minulle kauneudeksi, mutta punaisesta kivestä voisi olla apua. Muistan, että minulla on sellainen kotona, ja hän neuvoo laittamaan sen vasempaan taskuun, sillä olen herkkä ja otan muiden ihmisten energiat itseeni.

Sanon, etten oikein ole kivi-ihmisiä, mutta naisen mielestä olen. Kun jatkan, että olen muilla hengellisyyden aloilla, hän tokaisee, ettei niiden tarvitse sulkea toisiaan pois.

Kotona käyn läpi kaikki esillä olevat, matkoilta tuodut kivimuistot. Pyöreä kivi Hythen rannalta, litteitä sileitä Nizzasta, pienen pieniä Kreetalta.

Punaista kiveä en löydä ennen kuin kaivan esiin kellarin kivikokoelman. Näitä matkamuistoja minulla on paljon.

PUNNITSEN PUNAISTA KIVEÄ muutaman viikon taskuni pohjalla. Energiavaikutuksia en huomaa. Lopulta punainen kivi päätyy ikonini eteen ja tekee kotialttarini asetelmasta kauniin.

Mutta mustan, valkoraidallisen pikkukiven kanssa olen kulkenut pitkään. Sen viileys kättä vasten tyynnyttää kuumottavaa jännitystä. Sen sileys tuo mieleen aaltojen laiskan liikkeen hiekkarantaa vasten. Sen kämmenpohjaan sopiva muoto saa ihmettelemään, miten monin eri tavoin Luoja tukee ihmisiään heidän elämänpolulla tallustaessaan.

Pieni musta kivi muistuttaa minua paikastani tässä universumissa. Ihmiset, kivet, koirat, meret, puut ja pilvet. Kaikki me olemme osa rakkaudella luotua luomakuntaa. ■

Pyhiinvaellus Mekkaan on yksi viidestä islaminuskon peruspilarista.

Sonkajärveltä parrasvaloihin

Näyttelijä Jussi Vatanen oppi jo nuorena maalla arvostamaan yhteisöllisyyttä. Myös elokuvan tekeminen on yhteispeliä, joka voi viedä punaiselle matolle Cannesin elokuvajuhlilla.

Jussi Vatasen näyttelemä Holappa on tottunut karuun ja yksinäiseen työmiehen elämään, kunnes hän kohtaa eräänä päivänä baarissa naisen. Se katse on paljonpuhuva, ja katseeseen vastataan yhtä intensiivisesti. Kyseessä on Aki Kaurismäen uusin Cannesin elokuvajuhlilla palkittu elokuva Kuolleet lehdet.

Kun Vatanen sai pari vuotta sitten puhelun Kaurismäen tuotantoyhtiöltä, hän tajusi, että on tapahtumassa jotain poikkeuksellista. Kaurismäki ei nimittäin ollut ohjannut elokuvia moneen vuoteen.

– Voisi sanoa, että tämä oli kuin haave, josta en ollut osannut edes haaveilla, Vatanen kuvailee.

Baarin vaaleaa ja surumielistä naista näyttelee Alma Pöysti. Vatanen ei ollut aiemmin työskennellyt Pöystin kanssa, mutta yhteinen työtapa ja ilmaisu löytyivät helposti.

Vatanen on ylpeä elokuvasta ja hyvillään sen saamasta myönteisestä vastaanotosta Cannesissa ja muualla. Kutsuja on tullut alan festivaaleille eri puolille maailmaa, ja hän lähtee tarvittaessa mielellään edustamaan elokuvaa.

AIVAN TÄLLAISTA MENESTYSTÄ ei Jussi Vatanen osannut odottaa valmistuttuaan näyttelijäksi vuonna 2005. Pohjois-Savon Sonkajärveltä kotoisin olevalle maanviljelijän pojalle jo pääsy teatterikorkeakouluun oli iso asia.

– Teini-iässä alkoi esilläolo kiinnostaa, ja aloin opiskella ensin radiotoimittajaksi. Kun muutin parikymppisenä Helsinkiin, menin mukaan harrastajateatteriin ja kävin katsomassa paljon teatteria. Sitä ennen olin nähnyt näyttelemistä lähinnä telkkarissa, ja se oli kyllä ollut jonkinlainen lapsuuden salainen haave.

Teatterikorkeakouluun Vatasta sysäsi hakemaan sekin, että hänen lapsuudenystävänsä oli päässyt pari vuotta aiemmin opiskelemaan alaa. Kiinnostavaa on, että pieneltä paikkakunnalta on tullut monta muutakin taiteilijaa kuten näyttelijä Antti Holma ja kitaristi Timo Kämäräinen.

– Se johtuu varmaan paljolti siitä, että Sonkajärvellä on ollut aina vireää kulttuuritoimintaa.

Varsinkin koulun Henkiset kilpailut tukivat lasten ja nuorten esiintymisintoa.

LAPSUUS MAASEUDULLA on vaikuttanut paljon

Jussi Vatasen elämänarvoihin. Tärkeimpiin niis-

tä kuuluu yhteisöllisyys, joka kumpuaa nimenomaan Sonkajärven Sukevan kylältä.

– Siellä ihmiset tekevät edelleen asioita yhdessä talkoilla. Taustalla tyhjenevällä maaseudulla on myös se, että jos ei tehdä itse, ei välttämättä saada mitään. Olen vielä nykyisinkin osallistunut paikallisten tapahtumien järjestämiseen.

Sonkajärvi ja Sukevan kylä toistuvat Vatasen puheissa. Yksi hänen lapsuutensa keskeisiä paikkoja oli Sukevan kirkko, jossa hän kävi muiden mukana. Siellä hän pääsi myös ripille.

Vastaavaa yhteisöllistä kotikirkkoa Vatanen ei ole tähän mennessä löytänyt nykyisestä kotikaupungistaan Helsingistä.

vat roolit myös suomalaista yhteiskuntaa ja historiaa kuvaavissa elokuvissa Metsäjätti ja Tuntematon sotilas.

– Olen halunnut tehdä töitä mahdollisimman monipuolisesti. Haluan kokeilla kaikenlaista, ja erilaiset työt tukevat toisiaan. Olen myös ollut onnellisessa asemassa, kun olen päässyt tekemään niin monenlaista.

Eivätkä Vatasen hommat tosiaankaan näyttelemiseen rajaudu. Hänellä on kakkostyö Sonkajärvellä, jossa hän viljelee kotitilaansa sisarustensa kanssa.

– Maanviljelijän työ on vaikeaa mutta opettavaista. Yritän päästä paikalle kiireisimpinä aikoina, mutta välillä on haastavaa löytää aikaa, eivätkä säätkään aina osu kohdalleen, Vatanen kertoo.

– Olen kasvanut jo lapsena maanviljelystyöhön. Silti tämä on minulle enemmänkin harrastus, kun vertaa oikeisiin farmareihin, jotka saavat toimeentulonsa alkutuotannosta.

Vatasesta tuntuu, että maanviljelijöiden arvostus on viime aikoina kasvanut, eikä suhtautuminen heihin ole enää niin jyrkkää kuin vaikkapa vielä 1990-luvulla.

– Suomalaista ruokaa arvostetaan nykyään enemmän. Osaksi se johtunee viime aikojen tapahtumista, joiden vuoksi puheenaiheiksi ovat tulleet huoltovarmuus ja energian riittäminen.

– Olisi todella tärkeää pitää maaseutu asuttuna. Itä-Suomessa asuvien tilannetta saattaa hankaloittaa myös rajan sulkeminen. Monenlaista haastetta siis riittää.

Sen sijaan täällä Vataselle on muodostunut merkittäväksi yhteisöksi futisporukka. Hän toimii apuvalmentajana Helsingin Palloseuran juniorijoukkueessa. Valmentaminen on tuntunut luontevalta, koska hän on itse aiemmin pelannut jalkapalloa.

– En ole luonteeltani kovin sosiaalinen. Minun on helpompi olla ihmisten kanssa tekemisen kautta.

Näyttelijän ammattiinkin liittyy paljon yhteisöllisyyttä, työryhmiä, joihin kuuluu erilaisia alan ammattilaisia.

– Esimerkiksi elokuvan tekeminen on kokonaisvaltainen prosessi. Tärkeitä tekijöitä tunnelman luomisessa ovat lavastus, puvustus ja valaistus. Mukana on iso työryhmä, jonka on pystyttävä toimimaan yhdessä.

HARVEMPI EHKÄ TIETÄÄ, että Jussi Vatanen on paitsi näyttelijä myös maanviljelijä.

Näyttelijänä Vatanen on tullut tunnetuksi varsinkin koomisista rooleistaan muun muassa Napapiirin sankarit -elokuvissa ja Putous- ja Kimmo -tv-ohjelmissa. Hän on tehnyt vaikutta-

KUOLLEET LEHDET -ELOKUVA on Jussi Vatasen mielestä ihana sekoitus nostalgiaa, tätä aikaa ja tulevaisuutta.

Esimerkiksi suosittujen Maustetyttöjen esitys edustaa tätä päivää ja sopii samalla täydellisesti elokuvan henkeen. Radiossa taas kerrotaan edelleen käynnissä olevasta Ukrainan sodasta.

– Jo monelle sukupolvelle on syntynyt käsitys Aki Kaurismäen tyylistä, joka on hillitty ja jotenkin kohotettu arkipäivästä. Mietin, miten pystyn omaksumaan sen ja miten saan roolihahmoni elämään ja hengittämään. Tällaisessa hallitussa tyylilajissa, jossa ei turhia höpötetä ja elehditä, on tunteiden näyttävä silmistä, Vatanen sanoo.

Elokuva sisältää traagisen ja mahdottomalta vaikuttavan rakkaustarinan. Se on romanttinen komedia kaurismäkeläisittäin.

– Rakastuminen on aina jotenkin vaativaa ja pelottavaa, ja siinä voi käydä huonostikin. Silti ihminen kaipaa ja tarvitsee toista ihmistä, Vatanen pohtii.

– Vahvoina teemoina elokuvassa ovat myös yksinäisyys ja kohtaamattomuus. Päähenkilöt ovat minusta tosi sitkeitä ja rohkeita, kun he jaksavat punnertaa eteenpäin vaikeuksista huolimatta. ■

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JANI LAUKKANEN

Voisi sanoa, että tämä oli kuin haave, josta en ollut osannut edes haaveilla.

Kuka?

Jussi Vatanen, 44, on Helsingin Pakilassa asuva näyttelijä. Hän on näytellyt monissa elokuvissa ja televisiosarjoissa. Hänen kakkosammattinsa on maanviljelijä.

Mitä?

Vatanen näyttelee toista pääosaa Aki Kaurismäen uudessa Kuolleet lehdet -elokuvassa, joka saa ensi-iltansa elokuvateattereissa 15.9.

Kuolleet lehdet palkittiin toukokuussa tuomariston palkinnolla Cannesin elokuvajuhlilla Ranskassa, ja elokuussa kansainvälinen elokuvakriitikkojen järjestö Fipresci valitsi sen tämän vuoden parhaaksi elokuvaksi.

Motto

On helppoa olla synkkä, vaikeaa olla huoleton.

Jussi Vatasen tähdittämää Kuolleet lehdet -elokuvaa kuvattiin muun muassa Pasilan Veturitalleilla.

Soili Haverinen valittiin ensimmäisenä naisena konservatiivikristittyjen instituution johtoon.

Naisten tulee olla vaiti seurakunnan kokouksissa.” Niin Raamatussa lukee, ja sen vuoksi papin virka kuuluu Soili Haverisen mielestä yksinomaan miehille. Kirkon muut johtotehtävät sopivat naisillekin – mutta käytännössä niihin on löytynyt usein mies.

Haverinen on tottunut olemaan monesti ainoa nainen herätysliikejohtajamiesten keskellä. Nainen, jonka ansiosta vältetään kiusallinen all male panel. Hän on joskus miettinyt, pitäisikö teettää vitsinä paita, jossa lukisi ”kiintiönainen”.

Tänä syksynä Haverinen aloittaa monen konservatiivikristityn johtajana, Suomen teologisen instituutin pääsihteerinä. Hän on tehtävässä ensimmäinen nainen.

– Miesten keskellä on ollut hyvä elää. Minua on varmaan auttanut se, että olen yksinhuoltajaisän kasvattama.

Haverinen aikoo viedä konservatiivien instituuttia käytännönläheisempään suuntaan: siellä voisi oppia, miten perinteiseen uskonkäsitykseen perustuva seurakunta perustetaan ja miten sen toiminta rahoitetaan.

SOILI HAVERINEN HALUAA olla siellä, minne Jumala hänet johdattaa. Se paikka on ollut viimeiset vuodet Luther­kirkko.

Pyhätön uusgoottilainen sisäänkäynti erottuu katukuvasta Fredrikinkadulla Kampin keskuksen tuntumassa. Rakennuksen sisääntuloa koristavat enkelit ja lasimaalaukset. Se suunniteltiin alun perin rukoushuoneeksi, mutta välillä ovista kuljettiin yökerhoon.

Täällä sijaitsee myös konservatiivisen Sley:n eli Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen keskustoimisto. Haverinen on työskennellyt Sley:ssä teologina, hänen aviomiehensä Martti Haverinen pappina.

Sley on evankelisen herätysliikkeen keskusjärjestö, joka toimii evankelisluterilaisen kirkon sisällä. Se on saanut julkisuutta naispappeuden ja sateenkaariavioliittojen vastustamisesta. Sley:n piirissä kasvanut Milla Heinonen kertoi Kirkko ja kaupungissa elokuussa, kuinka vaikeaa siellä oli elää lesbona.

IDENTTINEN KAKSOSSISKO, isosisko, traktoreita myyvä isä sekä iltalukiota käyvä äiti. Tältä Soili Haverisen perhe näytti ala­asteen toiselle luokalle asti. Sitten vanhemmat erosivat, ja äiti muutti pois.

– Iskä kantoi vastuunsa tyttäristään.

Lama vaikutti lahtelaisen perheen elämään. Rahat olivat vähissä, vaikka isä vältti työttömyyden. Hän piti tiukkaa kuria ja kannusti opiskelemaan.

Nuori Soili oli ”kiivas feministi”, joka uskoi voittavansa kaikessa tyhmät pojat. Hän koki erottuvansa myös muista tytöistä, jotka olivat kiin­

Naisen paikka

”En pidä uskottavana, että ihminen olisi kehittynyt apinasta.”

– Jumala on tarkoittanut naiset ja miehet täydentämään toisiaan. Heillä on erilaisia vahvuuksia ja heikkouksia, eikä se ole huono asia, Soili Haverinen sanoo Luther-kirkossa.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

nostuneempia poneista kuin luonnontieteistä ja perimmäisistä kysymyksistä.

– En oikeastaan määritellyt itseäni lapsena sukupuolen kautta. Olen insinööriaivo, jota on pienestä asti kiinnostanut, miten asiat toimivat. Suhtaudun näin myös ideologioihin.

Haverisen mukaan opettajat suhtautuivat häneen eroperheen lapsena, josta ei tule yhtään mitään. Väärässä olivat: hän teki siskojensa kanssa luokkahypyn, ja kolmikosta tuli sukujensa ensimmäiset akateemiset jäsenet.

Lukiolaisena Haverinen luki Charles Darwinin Lajien synnyn. Luonnontieteen klassikko ei vakuuttanut häntä.

– En pidä uskottavana, että ihminen olisi kehittynyt apinasta, eli laji olisi muuttunut toiseksi. Evoluutioteorian suurin ongelma liittyy kuitenkin siihen, miten elämä alun perin syntyi. Evoluutioteoria on ollut välttämätön selitys, jotta päästäisiin eroon Jumalasta.

Haverinen jatkoi lukiosta Helsingin yliopistoon lukemaan teologiaa yhdessä kaksossiskonsa eli nykyisen Sonja Falkin kanssa.

Kaksoset myös työskentelivät osittain yhtä aikaa kristillisdemokraattien sisäministeri Päivi Räsäsen erityisavustajina tämän ministerikaudella vuosina 2014–2015. Falk on parhaillaankin saman puolueen maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin erityisavustaja.

Soili Haverinen: Intersektionaalista feminismiä kannattaa varoa seitsemästä syystä

”Höpönlöpöä”, vastaa Naisunionin puheenjohtaja ja vihreä kansanedustaja Fatim Diarra.

Intersektionaalinen feminismi selitetään yleensä tähän tapaan: samalla ihmisellä voi olla useita syrjinnälle altistavia tekijöitä. Esimerkiksi varakas, terve ja korkeakoulutettu heteronainen on monella tavalla etuoikeutetummassa asemassa kuin köyhä, vammainen ja kouluttamaton homomies.

Syrjinnälle altistavilla ominaisuuksilla on taipumus voimistaa toistensa vaikutusta, ja ne on syytä ottaa yhteiskunnassa huomioon.

Toive kuulostaa kauniilta – mutta on pohjimmiltaan jotain muuta. Tätä mieltä on konservatiivikristitty Soili Haverinen. Hän on Suomen teologisen instituutin uusi pääsihteeri, joka tekee väitöskirjaa sukupuolen teologiasta.

Haverinen on huolissaan intersektionaalisesta feminismistä, joka ajaa hänestä ihmiset toisiaan vastaan. Hänen mukaansa ajattelutavan taustalla on marxilainen liike, jossa ihmiset jaetaan keskenään taisteleviin alistajiin ja alistettuihin.

Haverinen on esittänyt intersektionaalisesta feminismistä seitsemän väitettä. Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja, vihreiden kansanedustaja Fatim Diarra ottaa niihin kantaa.

1. väite: ”Intersektionaalinen feminismi kuulostaa pinnallisesti kristilliseltä lähimmäisenrakkaudelta, mutta ei ole sitä.”

Fatim Diarra: Kristillisen lähimmäisenrakkauden avulla voi asettua toisen asemaan. Suurinta rakkautta on ymmärtää ihmisten moninaisuutta ja ottaa se huomioon.

– Ihmisen normi on yhä keski-ikäinen valkoinen diplomi-insinöörimies, mutta jos maailma rakennetaan vain heidän ehdoillaan, se on haitallista muille. Esimerkiksi lääkkeitä testataan usein vain aikuisilla miehillä, vaikka ne saattavat toimia eri lailla ihmisillä, joiden kehoon kuukautiskierto vaikuttaa.

JUMALAN OLEMASSAOLO, ylivertaisuus, voima ja viisaus ovat olleet Soili Haveriselle itsestäänselvyyksiä. Hän tuli vahvasti uskoon 14-vuotiaana.

Lukioikäisenä alkoi vuosien kipuilu Raamatun tarjoaman naisen paikan kanssa. Nykyään Haverinen ajattelee, että naisen asema Jumalan edessä on erilainen kuin miehen, mutta ei hitustakaan huonompi.

– Jumala ilmoittaa itsestään ihmiselle sen verran kuin tahtoo. Hän pistää minut pienelle paikalle, jossa olen aina keskenkasvuinen ja syntinen, armon ja kasvun tarpeessa.

Haverinen näkee patriarkaalisuuden kristinuskon erottamattomana osana. Messu alkaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, siinä rukoillaan Isä meidän -rukous, ja se päätetään Herran siunaukseen.

– Jos ei siedä patriarkaalisuutta, on rehellisempää perustaa uusi uskonto kuin yrittää muuttaa kristinuskoa. Isä Jumalaa ei voi vaihtaa äiti Jumalaan, kuten jotkut feministiteologit ovat ehdottaneet.

Haverinen kaipaa yhteiskuntaan lisää jotain, mitä hän kutsuu hyväksi patriar-

2. väite: ”Valtaidentiteettiryhmiin kuuluvaa ihmistä, kuten valkoista heteromiestä, pidetään lähtökohtaisesti alistajana.”

– Tuo on höpönlöpöä! Olen itsekin hetero ja naimisissa miehen kanssa.

– Väite viittaa varmaan siihen, että jos päättäjissä on pelkkiä heteroita, on helppo unohtaa, että seksuaalisuus ja sukupuolisuus ovat valtavan moninaisia.

– Jos pelkät miehet päättävät perhe-etuusasioista, he saattavat helposti unohtaa, että naisethan tekevät suurimman osan hoivatyöstä. Jos vain naiset päättävät jostain asiasta, saattaa unohtua, että ai niin miehillä on se armeijakin.

3. väite: ”Julkinen tila ja valta halutaan jakaa niin, että syrjitymmässä asemassa olevat saavat niitä eniten. Muilta halutaan viedä oikeus kommentoida kaikkia asioita julkisuudessa.”

– Intersektionaalisen feminismin näkökulma on tämä: kun tehdään päätöksiä, jotka koskevat tiettyä ihmisryhmää, heidän pitäisi saada osallistua.

– Kun suunnitellaan kaupunkia, pitää ottaa mukaan ihmiset, joilla on liikuntarajoitteita. Jos kau-

pungit rakennettaisiin minun ehdoillani, ne tehtäisiin 37-vuotiaalle toimintakykyiselle naiselle, joka kävelee mukulakivillä kymmenen sentin koroilla. Unohtuisi, että tarvitsemme matalia kynnyksiä ja penkkejä.

4. väite: ”Intersektionaalisessa feminismissä ihmiset jakautuvat eri identiteettien mukaan heimoihin, jotka taistelevat vallasta keskenään.”

– Kun puhutaan heimoista, taustalla saattaa olla ajatus, jonka mukaan kasvissyöjät ovat heimo, mutta lihansyöjät eivät. Ja pyöräilijät ovat heimo, mutta autoilijat eivät. Minusta ne ovat kaikki yhtä lailla identiteettejä.

– On tosiasia, että ihmisten eri ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten heitä kohdellaan. Tiedetään, että romaninimellä ei pääse työhaastatteluun samalla CV:llä, jolla perinteisellä suomalaisnimellä pääsee.

5. väite: ”Kun ihmiskunta jakaantuu vallasta taisteleviin identiteettiryhmiin, se poistaa vahvemmilta velvollisuuden huolehtia heikommista.” – Asia on päinvastoin. Osalla on enemmän resursseja tai parempi asema yhteiskunnassa kuin toisilla. Kun ymmärtää etuoikeutensa, saa kiinni siitä, että ei ole ehkä päässyt asemaansa tekemällä kaikkea itse. – Vanhempani ovat korkeakoulutettuja ja kannustivat minua opiskelemaan, joten oli tilastollisesti aika todennäköistä, että päädyin yliopistoon. Minut laitettiin ranskalais-suomalaiseen yksityiskouluun Munkkiniemeen, ja minulle ostettiin vaihto-oppilasvuosi Kanadassa, jotta oppisin puhumaan täydellistä englantia. Tällaiset asiat ovat auttaneet minua menestymään elämässä.

6. väite: ”Jaettu ihmisyys, yleiset ihmisoikeudet ja yksilönvapaus kyseenalaistetaan.”

– Intersektionaalisessa feminismissä puolustetaan jakamattomia ihmisoikeuksia. Niiden ytimessä on jokaisen oikeus olla juuri sellainen kuin on.

7. väite: ”Jos intersektionaalista feminismiä sovelletaan johdonmukaisesti, se vaarantaa yhteiskuntarauhan.”

– Feministinä pyrin tasa-arvoon kaikkien ihmisten välillä. Kristittynä lähimmäisenrakkaus merkitsee minulle sitä, että haluan tukea erityisen kovaa niitä ihmisiä, jotka eivät ole syntyneet yhtä onnekkaaseen tilanteeseen kuin minä.

Kansanedustaja Fatim Diarra työhuoneellaan Pikkuparlamentissa.

Voisimme joskus naisina osoittaa kiitollisuutta miehille kaikesta siitä hyvästä, mitä he ovat historian aikana puolestamme tehneet.

Rohkea, piikikäs ja lokeroihin sopimaton. Näin Soili Haverinen kuvailee itseään. – Olen ajautunut kiivaisiin väittelyihin, joissa olen painanut toista alas, mikä ei ole ollut kauhean kristillistä.

kaatiksi. Siinä vahvat käyttäisivät valtaansa heikommistaan huolehtimiseen, ”kuten Jeesus teki”.

Ajatus menee näin: Naiset ja miehet ovat erilaisia. Jos he saavat toteuttaa itseään vapaasti, moni nainen panostaa perhe-elämään ja saa siksi miehiä pienempää palkkaa. Johtajiksi päätyy enimmäkseen miehiä. Tämä on täysin ok.

– Miehet ovat käyttäneet voimaansa ja valtaansa huomattavasti enemmän naisten suojelemiseen, yhteisten kotien rakentamiseen ja leivän hankkimiseen kuin naisten alistamiseen. Voisimme joskus naisina osoittaa kiitollisuutta miehille kaikesta siitä hyvästä, mitä he ovat historian aikana puolestamme tehneet. Maskuliinisuus on ihmiskuntaa eteenpäin työntävä voima.

Haverinen on törmännyt joskus käsitykseen, jonka mukaan nainen olisi jotenkin vähemmän kuin mies. Hänestä ajatus edustaa vääristynyttä patriarkaattia, eikä se ole Raamatusta peräisin.

TÄRKEIN TEHTÄVÄ, mikä ihmisellä voi olla. Suuri vallankäytön mahdollisuus. Toimiminen Jumalan luomistyön välikappaleena. Näin Soili Haverinen ylistää äitiyttä.

Haverisen verkkosivuilla ja viestipalvelu X:ssä, eli entisessä Twitterissä, hänen ensimmäinen tittelinsä on äiti. Vasta sen jälkeen tulevat työ ja lukuisat luottamustoimet.

Mikä äitiydessä on kaikkein olennaisinta?

– Haluan olla äiti, joka ei hylkää lapsiaan. Haverisen mielestä nykyään on vallalla ajatus, että äitiys kahlitsee naista.

– Ajan henki on vaikuttanut minuunkin. Tuntuu kuin naisen pitäisi saada arvonsa irtautumalla siitä, mitä naiseus biologisesti on.

Haverinen ei kokenut itseään äidilliseksi naiseksi, ennen kuin synnytti poikansa 20 ja 18 vuotta sitten. Hänestä tuntui vaikealta jäädä äitiyslomalle. Hän palasi osa-aikaisesti töihin molemmilla kerroilla, kun lapsi oli noin vuoden ikäinen.

Nyt Haverinen vaatii äitiydelle lisää arvostusta. Hänestä mahdollisuus kotiäitiyteen kuuluu muillekin kuin varakkaille. Opintojen viivästyminen perheellistymisen vuoksi pitäisi normalisoida, koska raskaudet onnistuvat helpoimmin nuorena.

Haverinen toivoo lapsille äitiä ja isää. Hän säästäisi yhteiskunnan varoilla tehtävät hedelmöityshoidot eri sukupuolta oleville pareille. Itselliset naiset ja naisparit jäisivät niiden ulkopuolelle.

Jos nainen tulee raskaaksi – vaikka vasten tahtoaan – hän ei voisi välttää äitiyttä, jos Haverinen saisi päättää. Hän haluaisi lakkauttaa sosiaalisista syistä tehtävät abortit, eli valtaosan Suomen raskauden keskeytyksistä.

– Yhteiskunnan pitäisi huolehtia äideistä hyvin, jotta kenenkään ei tarvitsisi tehdä aborttia. Jos raskaus uhkaisi henkeä, eikä äitiä ja lasta voitaisi pelastaa, niin silloin pelastettaisiin äiti.

SUKUPUOLEEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET kiinnostavat Soili Haverista niin paljon, että hän tekee sukupuolen teologiasta uskonnonfilosofian väitöskirjaa Helsingin yliopistoon. Hänestä sukupuoli-identiteettejä voi olla yhtä monta kuin on ihmisiä – mutta sukupuolia on tasan kaksi.

– Minusta on väärin sanoa olevansa nainen, ellei ole biologisesti nainen. Muu vähättelee naiseutta. Jokainen nainen on joutunut kasvamaan tytöstä ja elämään yläasteen, jolloin kuukautiset tulevat ja tissit kasvavat. Hän on kokenut sen kaiken.

Haverinen näyttää mietteliäältä.

– En kyllä tiedä, kuinka paljon raivoa haluamme herättää tällä jutulla. ■

Vaikuttaja kirkossa ja yhteiskunnassa

• Suomen teologisen instituutin pääsihteeri syksystä 2023 alkaen.

• Työskennellyt Helsingin Luther-kirkon teologina ja Suur-Helsingin piirivastaavana Suomen luterilaisessa evankeliumiyhdistyksessä eli Sley:ssä.

• Kirkolliskokouksen eli kirkon ylimmän päättävän elimen jäsen kaudella 2020–2024 sekä kirkolliskokouksen perustevaliokunnan jäsen.

• Helsingin hiippakuntavaltuuston jäsen, Vantaan seurakuntayhtymän kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkoneuvoston jäsen sekä Tikku-

rilan seurakuntaneuvoston jäsen.

• Ministeri Päivi Räsäsen (kd.) erityisavustaja vuosina 2014–2015. Myös muita vastuutehtäviä kristillisdemokraateissa.

• Kirkko ja kaupunki -median johtokunnan jäsen.

VUOKRA-ASUNTOJA SENIORITALOSSA!

“Asunto on hyvin suunniteltu: löytyy paljon säilytystilaa, iso parveke ja valoisat huoneet. Hanat kiiltelevät niin, että vettä ei melkein kehtaa pirskottaa.”

”Pesutupa ja kuivaushuone ovat huikeat. Näiden lisäksi viereiseen K-marketiin on helppo mennä kävellen ja sieltä saa valmista tuoretta ruokaa ja leivonnaisia. Joka päivä on tuoretta tarjolla.”

”Pidän erityisesti yhteisistä päivistä ja tuolijumpasta, jonka talon palveluavustaja vetää. On hyvä, että on päivä, jolloin voi tulla kysymään tai kertomaan mielen päällä olevia asioita.”

Vuokra sisältää asumisen lisäksi: Palveluavustajan viikoittaiset käynnit, asunnon siivouksen kerran kuussa, asunnon ikkunoiden pesun kerran vuodessa, yhteisen olohuoneen, saunan ja pyykkituvan käytön ilman eri maksua.

“Talon omistajat ovat todella ystävällisiä, jos huoneeseen tarvitsee esimerkiksi lisää varusteita. Puhelimella aina ilmoitetaan, milloin siivooja on tulossa. Mistä tahansa asioista saa soitella. Se, miten tällaiset yhteiset tilatkin on rakennettu meitä varten, kertoo jo paljon omistajista.”

Talosta löytyy yksiöitä, yksiöitä alkovilla ja kaksioita.

Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle: 010 315 4140.

Laskun maksaminen on tehty vaikeaksi

OLIN ESPOON seurakuntien järjestämällä juhannusleirillä, joka oli mukava kokemus. Elokuussa tuli lopulta tietoa osallistumismaksusta.

Tekstiviestinä tuli tieto, että lasku löytyy seurakuntien laskutuspalvelusta, ja viestissä oli asioinnin verkko-osoite.

Kirjautuminen palveluun alkaa Suomi.fi-käyttäjätunnuksella tunnistautumisella, ja tämän jälkeen pääsee katsomaan Laskut-osiosta laskun aiheen. Tässä kohdassa ei ole tietoja maksun saajasta tai viitettä.

Sivulla on Maksa-nappula, joka vie uuteen tunnistautumiseen. Tällä kertaa tarvitaan Espoon seurakuntien oma käyttäjätunnus, joka pitää ensin luoda, jos sellaista ei ole. Lopulta aukeaa maksuoperaattorin sivu, josta pääsee varsinaiseen maksutoimenpiteeseen.

Ihmettelen, miksi laskujen maksaminen on tehty näin vaikeaksi ja monivaiheiseksi. Eikö ensimmäisessä viestissä voi olla suoraan laskun maksutietoja? Olenhan jo antanut sähköpostiosoitteeni ilmoittautuessani leirille.

Mietin myös niitä käyttäjiä, joiden yritteliäisyys loppuu kesken prosessin, ja lasku jää hoitamatta. Ehdotan, että maksusysteemiä yksinkertaistetaan.

Esa Lötjönen

Kehitämme

sähköistä asiointia

ESA LÖTJÖNEN NOSTI esiin, että Espoon seurakuntayhtymän laskun maksaminen sähköisessä asiointipalvelussamme vaatii käyttäjätunnuksen.

Saman käyttäjätunnuksen avulla henkilö voi myös ilmoittautua tilaisuuksiin, tarkastella omia laskujaan ja tapahtumiaan sekä tarvittaessa muuttaa yhteystietojaan.

Tiedostamme, että käyttäjätunnuksen luominen ja käyttäminen monimutkaistaa laskun maksamista jossakin määrin. Kehitämme jatkuvasti sähköisen asioinnin palveluita ja myös laskujen maksamisen viemistä entistä helpompaan muotoon.

Harri Hakulinen Espoon seurakuntayhtymän talousjohtaja

LINDA-MARIA RANINEN kirjoitti verkkokolumnissaan ”ateismipilleristä” (kirkkojakaupunki.fi 9.8.)

Kiitos, Linda-Maria, kolumnistasi! Pohdiskelit, voivatko mielialalääkkeet samentaa tunne-elämää ja laimentaa uskonelämää. Etsimättä tulee mieleen soma-huume Aldous Huxleyn romaanissa Uljas uusi maailma.

Vaikka nykyisen epäilemättä liiallisuuksiin menneen medikalisaation takana tuskin on tietoista pahaa tarkoitusta paitsi ihmisten kärsimyksellä rahastaminen (ja eläinten, sillä lemmikeillekin määrätään

Säilyttäkää Merirastikappelin rakennus

PRO MERI-RASTILA -liike vaatii, että Helsingin seurakuntayhtymän kappelia koskeva purkuhanke pysäytetään. Yhtäkkinen purkaminen ja tyhjän kolon jättäminen vuosiksi Meri-Rastilan torin laitaan lisäisi turvattomuuden tunnetta alueella. Se olisi ruma aloitus kymmenen vuoden mittaiselle Meri-Rastilan kaupunginosauudistukselle. Kappeli olisi 41. purettava rakennus alueella.

jo mielialalääkkeitä), tulokset voivat olla arvaamattomia.

Mikä on sitten se parempi vaihtoehto? Otan esimerkin eläinmaailmasta: jos oireilevalle kissalle syötetään onnenpillereitä sen sijaan, että päästettäisiin se ulkoilemaan, niin syy on silloin elämätön elämä. Elämä, jonka joku on estänyt. Ihmisen kohdalla asia on usein monimutkaisempi eikä vastausta välttämättä löydy.

Elisa Kissa-Öberg Hämeenlinna

Pro Meri-Rastila vaatii, että Merirasti-kappelin rakennus säilytetään historiallisista, ekologisista ja rakennustaiteellisista syistä. Muita rakennuksia purettaessa ja uusia rakennettaessa kappeli voisi toimia asukkaita uudistukseen osallistavana toimistona sekä väistötilana alueen eri toiminnoille.

Liike vaatii, että kappelirakennus liitetään Merirasti-korttelin arkkitehtikilpailuun. Kappeli tulee korjata asukkaiden kokoontumistiloiksi tai koulun, päiväkodin tai nuorisotalon tiloiksi.

Merirasti-kappelista tulisi käydä julkinen ja poliittinen keskustelu, koska asemakaavasta päätettäessä Vuosaaren seurakunnan oletettiin jatkavan toimintaansa siinä. Alueen asukkaat ansaitsevat sen. Pro Meri-Rastila -liike on jättänyt oikaisuvaatimuksen Helsingin kaupungin rakennusvalvontapalvelujen päätöksestä myöntää purkulupa Merirasti-kappelille. Vetoamme myös yhteiseen kirkkovaltuustoon, että purkuaikeet laitetaan jäähylle.

Salla Valtari Anna-Maija Virta

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

”Onnenpillereitä” määrätään jo lemmikeillekin

Joko nyt on ikäihmisten vuoro?

OLIN VUOSIA siten Suomen Punaisen Ristin ystäväkurssilla, jossa tutustuin iranilaiseen naiseen. Hän halusi ryhtyä ystäväksi yksinäiselle vanhukselle. Nainen kertoi, kuinka hän aikoinaan tullessaan Suomeen oli ihaillut puhdasta, rauhallista ja turvallista maatamme. ”Kuin satumaa”, hän kuvaili.

Tutustuminen suomalaiseen vanhustenhoitoon muutti hänen ajatuksensa. ”Silloin ajattelin, miten näin hieno maa voi olla niin julma”, iranilaisnainen muisteli.

Parhaillaan tehdään isoja, jokaisen suomalaisen elämään vaikuttavia päätöksiä. Kun julkinen talous on tiukoilla, nousee priorisointi erityisen tärkeään asemaan. Sitä ohjaavat arvot.

On yksilön ja yhteiskunnan tasolla vaikuttava luonnonlaki, että tärkeille asioille löytyy aina aikaa ja rahaa. Uusi hallitusohjelma ilmentää siis yhteiskuntamme arvojärjestystä.

Jokohan nyt on ikäihmisten vuoro? Vai ovatko he jälleen niitä Be -

tesdan lammikon unohdettuja, joiden edelle menee aina joku toinen?

Piia Metsähonkala Jyväskylä

Kiitos Malmin siunauskappelin juhlamessusta

SUURKIITOS Helsingin seurakunnille ja kaikille järjestelyissä mukana olleille puhuttelevasta Malmin hautausmaan kappelin 100-vuotisjuhlamessusta! Messun lisäksi saimme vielä kuulla kappelissa mielenkiintoista hautausmaan ja kappelin historiaa sekä nauttia juhlakahvit hyvän kakun kera.

Juhla oli meille monelle merkittävä hetki hiljentyä muistelemaan koettuja hetkiä sukulaistemme ja ystäviemme kanssa Malmin kappeleissa ja hautausmaalla. Moitteita ansaitsee ainoastaan kolmen hengen seurue, joka oli tullut paikalle seurustelemaan häiriten keskustelullaan messuun osallistuneita. Muuten tilaisuus oli hyvin onnistunut.

SyysMatin Markkinat

16.–17.9. klo 10 –16

Espoon tuomiokirkonmäellä

ta

Kirkkopuisto 5 – Kirkkoranta 2 Espoon VPK ja Lagstad kotiseututalo

* Myyntikojuja

* Maksutonta ohjelmaa

* Lapsille puuhaa

* Omatoimipolkuja

* Eläimiä n. klo 10 alkaen siihen asti kun jaksavat

* Lagstadin kotiseututalo

* VPK pihassa toimintaa

* Historiabussi su 17.9.

syysmatinmarkkinat.fi

Vapaa pääsy. Tervetuloa.

Haluaisitko olla talkoolaisena markkinoilla?

Lue lisää ja ilmoittaudu:

KIRKKO ESPOOSSA Espoon tuomiokirkkoseurakunta π

Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään postitse osoitteellisena Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntien jäsentalouksiin.

Lehden painos 340 000 kpl

kirkkojakaupunki.fi

Uniikkeja kävijöitä keskimäärin 52 000 viikossa. Mediamyynti

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Tule mukaan

Kävelemään

Naiselle Ammatti!

Osallistu Naisten Pankin

iloisiin liikuntatapahtumiin ja tue kehittyvien maiden naisia.

9.-10.9.2023

HELSINGISSÄ, ESPOOSSA

000 käveltyä Ammattia!

Jo

JA VANTAALLA

Pirkko Mäkinen juhlasta iloinnut Tervetuloa! naistenpankki.fi/kavele

Kurkkaa kaikki tapahtumat täältä

Hammashoitoa

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €

· Hammastarkastus muuten 45 €

· Hammasvalkaisu 129 €

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000

T A K U

U

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 €

Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 €

○ Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).

Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla

EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213

EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560

Mannerheimintie 65, Helsinki

Matinraitti 14, Espoo

Hautauspalveluja

HOK-ELANNON HAUTAUSPALVELUN

KIVIPÄIVÄT

21.8.–1.9.2023

KIVIPÄIVIEN AJAN S-ETUKORTILLA ASIAKASOMISTAJALLE -10 % HAUTAKIVEN HINNASTA + BONUS JOPA 5 %

KATSO TARKEMMAT TIEDOT JA KIVIESITTELYJEN AIKATAULUT

HOK-ELANNON HAUTAUSPALVELU.FI

TAI SOITA 010 76 66558

hok-elannonhautauspalvelu.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

perunkirjoitukset hautakivityöt

09 628 398

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2023

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

540€

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HAUTAKIVET

kaiverrukset

ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET Edullisemmin suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ilmoitusaineistot

osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Kuolin ilmoitukset ja -kiitokset

Kirkko ja kaupunki -lehdessä

Pirjo Teva, 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen, 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi

Hammaslääkäriasema

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480

Olli Hytönen p. 040 8344 206

• Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso

• Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso

• www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Lakipalveluja

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy

puh. 09 477 0680

www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi

p. 050 464 2930

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

Lehti luettavissa myös https://www. kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet

Palveluja tarjotaan

Ostetaan

KOTIOPTIKOT

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu.

050 547 0101 Jukka Vasarainen

0400 805 323 Jari Lehto

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Ok-talojen ja pienkiinteistöjen sähkövikakorjaukset 37 €/h + alv. Työstä kotitalousvähennys. P. 040 145 8822.

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti

P. 050 926 6203

Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään postitse osoitteellisena Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntien jäsentalouksiin.

Lehden painos

340 000 kpl

Mediamyynti

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Siivouspalveluja

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Kiinteistönvälitystä

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset edullisesti, usean vuoden kokemuksella. Yst. Anni 046 888 8440

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732 Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Ilmestymispäivät ja varaukset:

Syyskuu

14.9. (varaukset 1.9., aineistot 4.9.)

28.9. (varaukset 15.9., aineistot 18.9.)

Lokakuussa vain yksi lehti

26.10. (varaukset 13.10., aineistot 16.10.)

Marraskuu

9.11. (varaukset 27.10., aineistot 30.10.)

23.11. (varaukset 10.11., aineistot 13.11.)

Joulukuussa vain yksi lehti

7.12. (varaukset 24.11., aineistot 27.11.)

Vuokralle tarjotaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Vuokrataan hyväkunt. kaksio (38 m2, parveke) Helsingin Alppilassa 1.10. alkaen. P. 044 082 2652

Valoisa yksiö 37 m2 heti vapaana, kunto hyvä Munkkivuoressa.

Lisätiedot p. 050 301 9163

ke 30.8. klo 18 Seits. srk körtti-ilta Velskola, Vääräjärvent. 2, Espoo. klo 18.30 Sipoon, Hgin ja Vantaan yht. kesäveisuut Östersundomin kko, Kappelit. 65. to 31.8. klo 18 Vantaan yht. seurat Tikkurilan kko, Asemat. 12 a. pe 1.9. klo 18.30 körttiseurat Espoonlahdessa, Kipparink. 8. su 3.9. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant. 8. ma 4.9. klo 18 seurat Rasti-srkkesk., Tenholant. 6 (Ruskeasuo). klo 18.30 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkalllionk. 2. ti 5.9. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D, 2. krs., syksyn aloitus. ke 6.9. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne 1. su 10.9. klo 15 seurat Lohjan srkkesk. takkatupa, Sibeliuksenk. 2. klo 16 Seuratuvan su-ilta, Kampin Autotalo: raamattuopetus L.Väyrynen-Si. ti 12.9. klo 18 verkkoseurat www. youtube.com ja www.facebook.com. ke 13.9. klo 18.30 seurat Matinkappeli, Liisankj. 3, Espoo. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3.

ESIRUKOUSILTA ti 5.9 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Bengt Lassus, Tuomas Anttila. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Syksyn ensimmäinen ilta. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Rakennusala

Remontteja – pinta, sauna, kylpyhuone, terassit, aidat ja kalusteasennukset, yms. Laskutus oman firman kautta - Instagram tilillä: siffun_rempat on kuvia töistäni. Jukka Sihvo 044-299 0005

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

3.9.

Lähimmäisen sunnuntain evankeliumissa (Matt.5:43-48) Jeesus puhuu rakkaudesta, joka ylittää kaikki rajat, myös vihollisuuden.

Revontulen loimua

3. SYYSKUUTA VIETETÄÄN Soilen, Soilin ja Soilan nimipäivää. Nimien merkitys on epävarma, mutta niiden lähtökohtana saattavat olla sanat soile ja soilu, jotka tarkoittavat revontulen loimua. Sanoilla on myös ilmaistu auringon säteitä metsässä puunrunkojen välissä. Verbi soilua taas tarkoittaa vedenpinnan ja aaltojen liikettä. Nimiä voidaan myös pitää Soilikin lyhentyminä. Soilikki puolestaan on suosittu huonekasvi.

MARJO KYTÖHARJU

Kukaan ei rakasta eikä anna anteeksi pakosta

Rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka vainoavat teitä.”

Näin Jeesus kärjisti rakkauden käskynsä Vuorisaarnassa.

Kehotus on yhä yhtä radikaali kuin kaksituhatta vuotta sitten. Se tuntuu sotivan luonnollista moraalitajuamme vastaan: hyvään tulee vastata hyvällä ja pahaan pahalla. Lähei siään tulee rakastaa, mutta vihollisia vastaan on järkevää varustautua ja pitää turvaväliä. Heidän rakastamisensa ei käy järkeen. Eikä siitä ainakaan voi tehdä mitään yleistä ohjetta. Ei Vuorisaarnalla voi johtaa maata eikä tehdä vallankumousta.

Vuorisaarnassaan Jeesus vetoaa uutta luovaan ajattelukykyymme. Hän antaa provokatiivisia esimerkkejä väkivallattomista tavoista vastata loukkauksiin ja pakkotoimiin. Hän antaa herätteitä siihen, miten voisimme katkaista oman kostonhalumme ja väkivallan kierteen. Hän avaa näkymän maailmaan,

jossa voi tehdä sovinnon ja etsiä teitä anteeksiantoon.

Vihan ja vihanpidon lauhduttaminen on elämän vaikeimpia taitoja. Sen Jeesus tiesi kokemuksesta.

Kaikelle väkivallalle hän sanoi silti ”ei” ja toimi sen mukaan. Viimeisen matkansa hän teki Jerusalemiin aasilla, josta tuli tuolla matkalla rauhanratsu.

Pidätyksensä hetkellä hän käski oppilastaan panemaan miekkansa pois ja sanoi: ”Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu.” Vangitsijoidensa edessä hän vaikeni ja antautui ristiinnaulittavaksi. Herjaajiaan hän ei herjannut.

Vuorisaarnassa Jeesus kehotti katsomaan, mitä Jumala tekee ja millainen hän on. Jumala antaa armonsa auringon loistaa niin hyville kuin pahoillekin. Jumala ei pakota ketään. Kukaan ei rakasta käskystä eikä anna anteeksi pakosta. Anteeksianto on aina ihme. Joskus ihme tapahtuu, ja silloin kiihkeät äänet sisimmässä hiljenevät.

LAURI MAARALA

Rauhoita kiihtynyt mielesi

Kun huomaat, että mielesi on kiihtynyt, lähde ulos ja koeta rauhoittua toistamalla hiljaa mielessäsi:

”Jumalan rakkaus on kärsivällinen ja lempeä, ei käyttäydy sopimattomasti eikä muistele kärsimäänsä pahaa, kaiken se kestää ja kaiken se kärsii.”

Päästä sen jälkeen myös nämä ajatukset menemään taivaan tuuliin.

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Suru ei ole ongelma, joka pitäisi ratkaista

tai siivota pois. Enemmän auttaa, jos antaa surevan olla surunsa kanssa niin kuin hän haluaa.

”LAPSENSA MENETTÄNYT VEERA IKONEN s.8

Oulunkylässä toimii 150 seurakunnan vapaaehtoista s. 4

Katso, mitä kaikkea seurakunnat tarjoavat tänä syksynä s. 6

HELSINKI Hiljaisuuden kutsu

Tähtäimessä mielen

Hiljaisuuden ystävät -yhdistyksen toiminnanjohtajana työskentelee teologian tohtori, pappi Juha Tanska. Aiemmin hän toimi Haminan kirkkoherrana.

– Olin varautunut siihen, että viimeiset työvuodet menevät harmaantuneena virkamiehenä kirkon tehtävissä, mutta ei se mennytkään niin.

Tanska johtaa Hiljaisuuden ystäviä kolmatta vuotta. Hän sanoo, että hiljaisuuden etsintään

liittyy kaipaus oman eheyden ytimen tunnistamiseen.

– Kaiken pohjalla on ajatus, onko tämän näkyvän lisäksi jotain muuta – onko siellä joku? Ja jos on, miten siihen salaisuuteen ollaan yhteydessä.

HILJAISUUDEN YSTÄVÄT edistää kirkon ikivanhasta rukoushiljaisuudesta kumpuavaa hengellisyyttä. Yhdistyksen juuret vievät kuutisenkymmentä vuotta taaksepäin.

Hiljaisuuden ystävien Haminan koulutuspaikka ja lepokoti Poitsilan kartano suo Juha Tanskalle oivallisen työympäristön.

Hiljaisuutta joutuu opettelemaan, koska mieli karkaa nopeasti muualle.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

tyyneys

– Suomeen alkoi tulla 1960–70-luvulla vaikutteita hiljaisuuden retriitti -toiminnasta, jossa vetäydyttiin hiljaisuuteen ja rukoukseen viikonlopuksi. Vaikutteet tulivat Ruotsin kirkosta ja Englannin anglikaanikirkosta, Juha Tanska kertoo.

– Ensin retriittejä alettiin pitää Turun suunnalla, ja vähitellen retiriittitoiminta levisi ympäri Suomea.

Mutta kirkossa huolestuttiin. Piispainkokous asetti työryhmän pohtimaan, sopiiko retriittitoiminta evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

– Työryhmä työsti asiaa ja lopputulos oli, että retriittitoiminnalle ei ole estettä, Tanska kertoo.

– Hiljaisuuden ystävien perustajaisiä ja -äitejä oli nelisenkymmentä. Joukossa oli yliopistoväkeä ja kirkon työntekijöitä. Myös kirjailija AnnaMaija Raittila oli mukana.

NYKYISIN HILJAISUUDEN YSTÄVÄT -yhdistys pääasiassa organisoi koulutuksia. Toiminta perustuu siihen, että kursseja ohjaavat perehtyneet ja innostuneet kouluttajat.

– Haemme koulutuksilla käytännön kosketuspintaa tämän ajan ihmisten etsintään ja kaipuuseen, Juha Tanska kertoo.

Retriitin ohjaaja -koulutusten lisäksi kurssilistalta löytyy esimerkiksi meditatiivisen valokuvauksen perusteet, henkisesti ja hengellisesti hyvinvoiva työyhteisö -koulutus sekä luontohengellisyyskoulutus.

– Koulutusten tarkoituksena ei ole, että niiden avulla pelastuttaisiin, vaan se, että jotenkin selvittäisiin kasassa tämä elämä ja elettäisiin ihmisempinä toinen toisillemme, sanoo Tanska.

Hiljaisuutta kirkoissa ja kappeleissa

31.8.–16.9.

Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki to 31.8. klo 9.30–10.15 Hyvän Toivon kappelissa, Länsisatamankatu 26. Taizé-lauluja, hiljaisuutta ja rauhaa.

Hiljaisuuden festivaali 2.–3.9. Paavalinkirkolla, Sammatintie 5. Lisätietoja: helsinginseurakunnat.fi/paavalinseurakunta

Hiljaisuuden joogan harjoitus su 3.9. klo 18.30–20 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Lisätietoja: mari.silin@evl.fi

Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki ma 4.9. klo 18–19 Helsingin tuomiokirkon kappelissa, Hallituskatu 7. Taizé-lauluja, hiljaisuutta ja rauhaa.

Hiljaisuuden rukoushetki ke 6.9. klo 18–18.30 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Hiljentymistä raamatuntekstien ja Taizélaulujen äärellä.

Hiljaisuuden viikkomessu ke 6.9. klo 18–19 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1.

Levollisuuden messu ke 6.9. klo 18–19

Seurakuntatila Laiturissa, Hitsaajankatu 4. Hiljaisuuden kirkko to 7.9. klo 18–19 Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13. Ehtoollinen, rukousta, Taizé-lauluja ja hiljaisuutta.

Hiljaisuuden jooga – läsnäolon lempeää kuuntelua pe 8.9. klo 17–18.30 Hyvän toivon kappelilla, Länsisatamankatu 26.

Hiljaisuuden joogan harjoitus su 10.9. klo 18.30–20 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Lisätietoja: mari.silin@evl.fi.

HILJAISUUDESSA ON Juha Tanskan mukaan eri ulottuvuuksia. Fyysinen hiljaisuus ei välttämättä takaa sitä, että sisäisesti olisi hiljaista.

– Hiljaisessa ympäristössä oma sisäinen melu ja levottomuus vasta kuuluukin. Mutta tähtäin on siellä, miten omassa mielessä saavuttaa tyyneyttä, ainakin ajoittain.

Hakeutuminen hiljaiseen paikkaan auttaa keskittämään mieltä. Ulkoiset elementit ovatkin apuvälineitä hiljaisuuden löytämiseen.

– Jos hiljaisuuteen liittyy Raamatun tai muiden hengellisten tekstien mietiskelyä, saattaa olla, että jotkut sanat osuvat hyvin lähelle oman elämän kohtaa, Tanska sanoo.

Tanskan mukaan hiljaisuus on luova tila, jossa osa tunnistaa Jumalan läsnäoloa. Enimmäkseen on kuitenkin niin, että hiljaisuutta joutuu opettelemaan, koska mieli karkaa nopeasti muualle.

– Syvimmillään hiljaisuus on mystikkojen kokemaa, ja se on lahjaa. Joskus hiljaisuus voi syvetä vain katselemiseksi, ihmettelemiseksi ja läsnäoloksi. ■

Hiljaisuuden symposium to 14.9. klo 9–19.30 Lauttasaaren kirkossa. Hengellisen työn seminaareja, hiljaisuuden työpajoja ja monitieteistä paneelikeskustelua asiantuntijoiden johdolla. Asiantuntijana muun muassa Juha Tanska. Osallistumismaksu 30 e. Lisätietoja ja ilmoittautumiset (7.9. mennessä): lauttasaarenseurakunta/uutiset.

Hiljaisuuden jooga ti 12.9. Roihuvuoren Kirsikkapuistossa, Jättiläisenpolku 1. Huonolla säällä tilaisuus Roihuvuoren kirkolla, Tulisuontie 2. Lisätietoja: jaana.j.kangas@evl.fi.

Hiljaisuuden viikkomessu ke 13.9. klo 18–19 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1.

Huutava hiljaisuus – monitieteinen paneelikeskustelu to 14.9. klo 18–19.30 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1.

Hiljaisuuden äärellä – tutustuminen hiljaisuuden viljelyn menetelmiin la 16.9. klo 18–20 Töölön kirkolla, Topeliuksenkatu 4. Hiljaisuuden päivä – vahvistu hiljaisuudessa la 16.9. Myllypuron kirkolla, Neulapadontie 12. Ilmoittautuminen 31.8. mennessä Heli Mattilalle, p. 041 511 5464.

Hiljaisuuden jooga aikuisille maanantaisin klo 15.30–16.45, vauvoille keskiviikkoisin klo 12.30–13.30 ja torstaisin klo 10–11 sekä taaperoille keskiviikkoisin klo 14.30–15.30 ja torstaisin klo 12.30–13.30 Tuomaankirkolla, Pihlajatie 16.

Tilaisuudet ovat maksuttomia. Lisätietoja: helsinginseurakunnat.fi.

”

Kaiken pohjalla on ajatus, onko tämän näkyvän lisäksi jotain muuta.

JUHA TANSKA

Tehtävä Oulunkylässä

Uusia vapaaehtoisia etsitään nyt monenlaisiin tehtäviin

Oulunkylän seurakunnassa. Viiden viikon kampanja toteutetaan pitkälti vapaaehtoisvoimin.

Jopa yli puolet suomalaisista tekisi mielellään vapaaehtoistyötä, jos sellaista joku tarjoaisi, kertoo Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa -tutkimus vuodelta 2018. Nyt tarjotaan. Elo-syyskuussa asiasta innostuneet Oulunkylän seurakuntalaiset jalkautuvat turuille ja toreille, kauppakeskusten edustalle ja lounaspaikkoihin.

Lisäksi kirkkoihin pystytetään vapaaehtoistori ennen ja jälkeen messun. Seurakunnalla on säännöllisesti messuja kolmessa kirkossa: Oulunkylän, Käpylän ja Maunulan kirkoissa.

Kampanjaidean äidit ovat Riitta Holmlund, seurakunta-aktiivi, joka on ollut nyt jo lopettaneen Salaam-yhteisöravintolan kantavia voimia, ja pitkäaikainen luottamushenkilö Irja Eskola ”Turbokaksikko”, kuten kirkkoherra Ulla Kosonen heitä lempeästi luonnehti kampanjan aloituskokouksessa.

– Meillä seurakunnassa toimii vapaaehtoisuuden ja osallisuuden Yhdessä-projekti, jota vetää

Oulunkylän vanhasta kirkosta varastettiin kirkkohopeat

Oulunkylän vanhaan kirkkoon murtauduttiin lauantaina 26.8. aamuviiden jälkeen. Varas tai varkaat rikkoivat ikkunan kivellä ja murtautuivat kassakaappiin.

Saaliiksi otettiin hopeiset ehtoollisvälineet ja kolme pulloa ehtoollisviiniä. Tekijä tai tekijät poistuivat ulko­ovesta.

– Kirkossa on kameravalvonta. Vartiointiliike oli paikalla seit­

semän minuutin kuluttua hälytyksestä. Valvontakameran tiedot menevät poliisille, joka tutkii asiaa. Tietojen katsominen on suojattua, sanoo kirkkoherra

Ulla Kosonen

Maanantaina seurakunnassa inventoitiin varastettuja ehtoollisvälineitä. Syyskesän konfirmaatioiden vuoksi ehtoollisvälineitä on lainattu ja siirretty seurakunnan kirkosta toiseen.

Menetyksen rahallinen arvo tarkentuu myöhemmin, samoin rikosnimike. Kirkkohistoriallista arvoa ehtoolliskalustolla ei kuitenkaan ollut.

Murtovarkaudesta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat

Lauttasaareen etsitään kirkkoherraa

Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on julistanut Lauttasaaren seurakunnan kirkkoherran viran avoimeksi. Hakuaika virkaan päättyy maanantaina 11.9.

Kirkkoherran tehtäviin kuuluvat vastuut seurakunnan toiminnasta, henkilöstöstä, taloudesta ja hengellisestä työstä yhdes­

sä henkilöstön kanssa. Uuden kirkkoherran valitsee luottamushenkilöistä koostuva seurakuntaneuvosto, joka toivoo uudelta kirkkoherralta virkaan liittyvien yleisten vaatimusten lisäksi muun muassa näyttöjä ja osaamista henkilöstöjohtamisesta.

Lauttasaarelaisia on 25 000, joista seurakuntaan kuuluu 12 500 jäsentä. Lauttasaaren seurakunnassa on 22 työntekijää.

Virka tuli avoimeksi, kun pitkäaikainen kirkkoherra Juha Rintamäki siirtyi Helsingin seurakuntayhtymän johtajaksi.

Jakomäen kirkon purku etenee

Jakomäen seurakuntatalo, jota myös Jakomäen kirkoksi kutsutaan, puretaan todennäköisesti vielä tämän vuoden aikana.

Helsingin yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi asian 17. elokuuta. Seuraavaksi asia etenee yhteiseen kirkkovaltuustoon.

Rakennus valmistui vuonna 1975 ja peruskorjattiin 2010. Malmin seurakuntaneuvosto päätti luopua Jakomäen kirkosta helmikuussa 2023. Rakennus on ollut poissa käytöstä vuodesta

Leena Ronkainen (raitapaidassa) ja Anja Haltia (oik.) esittelivät seurakunnan vapaaehtoistoimintaa viime viikolla leikkipuisto Mäkitorpassa. Haltian kanssa pysähtyi juttusille Petra Eronen (vas.) ja Ronkaisen kanssa Antti Koski-Laulaja (kesk.) lastensa Vuokon ja Sylvin kanssa.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT ESKO JÄMSÄ JA SIRPA PÄIVINEN

2021 kattovuodon ja sisäilmaongelmien vuoksi. Vikojen korjaaminen tulisi kalliiksi. Tontille on kaavailtu asuinrakennusta, jonka katutasossa olisi tilat myös seurakunnalle.

Lehtisaaren ostoskeskuksen tilalle asuntoja

Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät ovat allekirjoittaneet rakennusyritys Hausia Oy:n kanssa varaussopimuksen maaalueen vuokraamisesta ja alueen asemakaavan mukaisesta raken-

Kirkkoherra Ulla Kosonen johtaa Oulunkylän seurakuntaa, jonka toimintaympäristö muuttuu vauhdilla.

diakoniatyöntekijä Maria Obafemi-Onuigbo. Kuulumme Irjan kanssa projektiryhmään. Viime talvena Irja totesi, että nyt pitäisi saada aikaiseksi jotain konkreettista. Sanoin ihan spontaanisti, että me järjestetään kampanja. Tehdään tunnetuksi vapaaehtoistyötä ja etsitään uusia vapaaehtoisia, Holmlund kertoo.

HÄNELLÄ ON pitkä kokemus vapaaehtoistyöstä Oulunkylän seurakunnassa, etenkin yhteisöravintola Salaamista, joka lähti liikkeelle melko spontaanisti vuoden 2015 poikkeuksellisen turvapaikanhakijatilanteen jälkimainingeissa.

– Maunulan kirkolla majoitettiin sata miestä syksyllä 2015. Ajauduin mukaan, kun minulla oli aikaa työuran jälkeen. Menin avustamaan lounasjärjestelyissä, sitten rupesin opettamaan heille suomea ja opastamaan käytännön asioissa viikkotapaamisissa. Marraskuussa 2016 Oulunkylän kirkolla alkoi toimia Lähi-idän ruokaa tarjoava yhteisöravintola Salaam, jossa toimi iso joukko turvapaikanhakijoita vapaaehtoisina, Holmlund kertoo.

Toinen vahva kokemus Riitta Holmlundilla on Oulunkylässä sijaitsevasta Kustaankartanon seniorikeskuksesta. Korona-ajan jälkeen hän kävi Kustaankartanossa tervehtimässä ja virkistämässä muistisairaita asukkaita.

– Jutustelimme asukkaiden kanssa, lauloimme yhdessä ja muistelimme vanhoja asioita. Hoitajat sanoivat, että käyntiemme piristävä vaikutus nä-

tamisesta Helsingin Lehtisaaressa.

Kyseessä on Lehtisaaren vanhan ostoskeskuksen tontti. Siellä vielä toimivien yrittäjien vuokrasopimukset on irtisanottu päättymään marraskuun lopussa.

Lehtisaaren ostoskeskuksen korttelialueelle tulee kolme kerrostaloa ja rivitalo. Uusia asuntoja valmistuu Hausian mukaan arviolta noin 80. Asuintalojen suunnittelu alkaa tänä vuonna, ja ne rakennetaan alustavien arvioiden mukaan vuosina 2024–2026.

Tonttien luovuttamisesta järjestettiin avoin tontin vuokraoi-

kyi asukkaissa, Holmlund sanoo. Palaute lämmittää vieläkin mieltä.

MILLAISIIN TEHTÄVIIN seurakunnassa nyt tarvittaisiin uusia vapaaehtoisia? Vapaaehtoistyön esitteen esimerkkilista on pitkä. Diakoniatyössä on paljon mahdollisuuksia – toimiminen ikäihmisten ulkoiluseurana tai kirkkokaverina, Yhteisvastuukeräys, ystävätoiminta, musisointi vanhusten palvelukeskuksissa. Maunulan kirkon torstaikahvilaan tarvitaan lisää väkeä. Kerhoissa ja leireillä voisi toimia varamummina tai -pappana. Ja ihmisten omat ideat ovat tervetulleita.

Maria Obafemi-Onuigbo kertoo, että seurakunnassa toimii nykyisin noin 150 vapaaehtoista, kuorot mukaan lukien. Arkiystäviä haluttaisiin löytää esimerkiksi vailla verkostoja oleville lapsiperheille.

VAPAAEHTOISTEN ETSIMISKAMPANJA liittyy isoihin asioihin. Kirkkoherra Ulla Kosonen muistuttaa, että seurakunta joutuu luopumaan Oulunkylän kirkosta. Toisaalta Oulunkylän, Koskelan ja Postipuiston uusiin taloihin muuttaa arviolta tuhansia ihmisiä.

– Siinäkin tarvitaan vapaaehtoisia, kun mietitään, miten heitä kutsutaan seurakunnan yhteyteen. Seurakuntaneuvostomme mukaan lähtökohta on se, että seurakuntalaiset ovat mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa seurakunnan toimintaa, Ulla Kosonen sanoo.

Hänen mukaansa yksinäisyys on nykyisin iso ongelma.

Moni vapaaehtoistyön muoto tarjoaakin vastalääkkeeksi yhteisöllisyyttä, mielekästä yhdessä tekemistä ja juttuseuraa. Tästä hyvä esimerkki oli yhteisöravintola Salaam.

– Se lähti pitkälti vapaaehtoispohjalta ja näytti minulle vapaaehtoistoiminnan voiman, Kosonen sanoo.

Yhteisöruokailujen monivuotista perinnettä jatkavat maanantaipuuro Oulunkylän kirkolla, iltaruokailu Käpylän kirkolla keskiviikkoisin ja pannarikahvila Maunulan kirkolla torstaisin.

Moni ei halua tai voi sitoutua pitkäksi aikaa, mutta pop-up-tyyliset asiat kiinnostavat. Kososen mukaan palkattujen työntekijöiden ja vapaaehtoisten on löydettävä luontevat roolit, miten he voivat toimia hyvässä yhteistyössä rinnakkain. Oulunkylän seurakunnassa tässä on jo päästy pitkälle. ■

keuskilpailu 1.11.2022–11.1.2023 välisenä aikana. Korttelin kilpailun voittaja Hausia Oy vastaa myös vanhan ostoskeskuksen purkamisesta.

– Nyt on tehty varaussopimus, ja seuraavaksi maanvuokrasopimus on menossa päätöksentekoon sekä Vantaan että Helsingin seurakuntayhtymissä. Allekirjoitus menee pitkälle syksyyn, arvioi Vantaan seurakuntayhtymän kiinteistökehitysjohtaja Risto Hänninen.

Lue lisää uutisia kirkkojakaupunki.fi

ESKO JÄMSÄ

Lehtisaaren ostoskeskus on rakennettu vuonna 1966. Ostoskeskuksen korttelialueelle nousee kolme kerrostaloa ja rivitalo.

– On ihanaa, että on tällaista ilmaista toimintaa, jossa lapset viihtyvät eikä vanhempien tarvitse ottaa aikatauluista paineita, Maria Díaz Lehto kuvailee perhekerhojen toimintaa.

Seurakunnan kerho pelasti arjen

Maria Díaz Lehto ja kaksivuotias Valeriana löysivät Vartiokylän seurakunnan kerhoista hyviä ystäviä ja ilmaisen harrastuksen.

TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVA ESKO JÄMSÄ

Kun Maria Díaz Lehdosta reilu kaksi vuotta sitten tuli toista kertaa äiti, tilanne oli ihan toinen kuin esikoisen kanssa yhdeksän vuotta aiemmin. Silloin kaveripiiristä moni oli samassa elämäntilanteessa, nyt ei.

– Olin vähän pihalla, kun edellisestä kerrasta vauvan kanssa oli niin pitkä aika.

Lisäksi Valeriana ei nukkunut.

– Kävelin vaunuja työntäen, kantoreppu selässä ja liinat kassissa, mutta vauva oli silti sylissäni. Hän ei rauhoittunut missään, Díaz Lehto muistaa.

Kun lapsi oli kolmikuinen, eräs paikallinen äiti keräsi Facebookin kautta kokoon muita vanhempainvapaalla olevia. Díaz Lehto oli heti valmis mukaan.

– Sillä joukolla kartoitimme paikallisia vauvaperhemenoja, ja seurakunnasta löytyi paljon toi-

mintaa. Se oli meille pelastus. Jos seurakunnan kerhoja ei olisi ollut, olisin varmaan palannut töihin jo aikaisemmin. Aika olisi käynyt pitkäksi.

ALKUUN MARIA DÍAZ LEHTO kävi Valerianan kanssa läheisellä Vartiokylän kirkolla vauvaperhekerhossa, mutta aika pian hän uskaltautui myös perhekerhoon – ei niinkään lapsen kuin itsensä takia. Mitä enemmän menoja viikossa oli, sen parempi.

– Nukkumattoman ja minussa tosi kiinni olleen vauvan kanssa auttoi se, että oli joku paikka, minne mennä, ja usein myös seuraa, jonka kanssa kulkea kirkolle.

Kerhossa saattoi huokaista omat huolensa vauva-arjesta ja juoda kupin kahvia. Perjantaiaamun perhekerhossa oli tarjolla myös pitkään haudutettu aamupuuro lisukkeineen.

– Arkea helpottaa, kun ei tarvitse välttämättä syödä aamupalaa kotona, ja toisaalta kattilasta riitti usein lounaspuuroksikin halukkaille.

Valeriana kiehnää haastattelun ajan äitinsä sylissä ja hermostuu lopulta: kun kerran kirkosta puhutaan, miksi sinne ei jo lähdetä?

– Haluaa kirkolle syömään pullaa, lapsi julistaa. Paikka on selvästi kaivattu ja mieleinen. Valeriana on nauttinut erityisesti muskarihetkistä, joita kerhoissa on aina pidetty.

– Joskus katsoin kaupallisia muskareita tämänikäisille, ja ne ovat aika kalliita. On ihanaa, että on tällaista ilmaista toimintaa, jossa lapset viihtyvät eikä vanhempien tarvitse ottaa aikatauluista paineita, Díaz Lehto toteaa.

VIITISEN VUOTTA Vartiokylässä asunut Maria Díaz Lehto on seurakunnan kerhojen kautta juurtunut alueelle. Niistä on löytynyt uusia hyviä ystäviä: esimerkiksi kuuden äidin porukka, joilla kaikilla on suunnilleen samanikäiset lapset.

– Tapaamme nykyään toisiamme illallisen merkeissä myös ilman lapsia, Díaz Lehto kertoo.

Hänelle kirkon toiminnasta on tullut niin tärkeää, että vielä nyt työelämään siirtyessäänkin hän pitää perjantait vapaana – käydäkseen Valerianan kanssa tutussa perhekerhossa.

– Me ollaan sellaisia kyläluutia, että jos jotain tapahtuu jossakin, niin me mennään. ■

Katso lisätietoa perhekerhoista, muskareista ja muusta toiminnasta: helsinginseurakunnat.fi/lapsetjaperheet

LänsiHelsinki

Haagan seurakunta

Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ti klo 10–13, puhelimitse ma ja to klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi

Diakonian ajanvarauspäivystys ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 3003

Osoitteet:

Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17

Striimaukset Haagan seurakunnan

Facebook-sivulla sekä Youtubessa www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

Messu su 3.9. klo 10. Kolari, Mulari, Nyrönen. Vapaaehtoisten siunaaminen. Selkokielisen messun käsiohjelman käyttöönotto. Syyskauden avaus. Striimataan.

Sunnuntai kirkolla ja kirkonmäellä klo 11–13. Sosekeitto ja pullakahvit. Rastit lapsille. Fillarifiilari kertoo sähköpyöräilyn iloista. Kirkkoherran virkaanasettamismessu su 10.9. klo 10. Virkaan asettaminen ja saarna piispa Teemu Laajasalo, liturgi Mari Mattsson, musiikista vastaa kanttori Anna Marte avustajineen. Mukana myös luottamushenkilöitä ja seurakuntalaisia. Striimataan. Messun jälkeen kaikille avoin pihajuhla. Messu ke 6.9. klo 15 Hopeatien palvelukeskuksessa. Kreivi-Palosaari.

Iltamessu ke klo 18. 6.9. Helo, Marte. 13.9. Silin, Eeva Holappa. Iltatee.

Ad sextam to klo 12. 7.9. ja 14.9. Silin.

Laudes ke klo 7.30, alk. 6.9. Silin. Kompletorio eli hiljainen rukous pe klo 19, alk. 8.9. Silin. Hiljainen rukous klo 18.30 lähtien.

Pienten kirkko la 23.9. klo 15. Vauvojen oma kirkkohetki. Kastelehtien jako kastepuusta.

TAPAHTUMIA

Hiljaisuuden jooga kirkossa su klo 18.30–20, alk. 3.9. Ei ilmoittautumista. Ohjaajina Mari Silin ja Toto Hannele Päiviö.

Teematorstai. Klo 12 päivärukous, klo 12.15 ruokailu, 6 e, klo 13 ohjelma. 7.9. Minun tarinani, TT, FL Jussi Nuorteva. 14.9. 72 tunnin kotivara: Turvallisuutemme sähkö- ym. muiden katkosten aikana, Lasse Wallius. 21.9. Musiikilliset muistomme, alustajana emeritaprofessori Inkeri Ruokonen, Turun yliopisto. Hyvän mielen keidas to klo 15, alk. 7.9. Ateria 2 e.

Lähetyspiiri ti 12.9. klo 13. Forsberg.

Kirjapiiri to 14.9. klo 18. Aiheena

Joel Haahtelan kirja Hengittämisen

taito. Tied. miika.kolari@evl.fi.

Pelikerho la 9.9. klo 12.

Teatterikerho to alk. 31.8. klo

17.30–19 kirkolla. Mukaan toivotaan kouluikäisiä lapsia ja nuoria, aikuisia ja eläkeikäisiä. Kolme pientä

näytelmää. Ohjaajina Sini ja Soile. Ilm. ja tied. sini.sisidus@outlook. com.

Uusi kuororyhmä aloittaa 7.9. Vetäjinä Anna Marte ja Hannakaisa Nyrönen. Tied. anna.marte@evl.fi.

Käsityökerho ma klo 13 Kivijalassa, alk. 4.9.

Perhekerhot. Ma 4.9. klo 17.30–19

Tönön iltaperhekerho, Kauppalankuja 7. To 7.9. klo 9.30–11 kirkolla.

Pe 8.9. klo 9.30–11 Mariankodilla, Schildtinpolku 6. Esikoisvauvakerho äideille ja vauvoille ma klo 13–14.30 jaksolla 21.8.–9.10. kirkolla. Ilm. ja tied. ulla. leivo@evl.fi. Muskarit, tied. ja ilm. ulla.leivo@ evl.fi.

Aikuisten sählyvuoro PohjoisHaagan ala-asteella, alk. ma 28.8. klo 17–18. Tied. miika.kolari@evl.fi.

Junnutönö 2–6-lk ti ja pe klo 13–16. Avointa toimintaa alakouluikäisille.

Tönöillat yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille ti ja pe klo 18–21. Rauhan polku la 30.9. klo 18–20. Muroma-Nikunen, Silin, Marte. Kolme iltaa rukouksesta. Ke 18.10. klo 19 Mitä on hiljainen rukous? Lasse Maarala alustaa hiljaisuuden teologiasta ja spritualiteetista. Ke 25.10. klo 19 Mitä on Hiljaisuuden jooga®? Hannele Päiviö ja Mari Silin. Ke 1.11. klo 19 Mikä on Sydänrukous? Sirkku Aitolehti. Jokaisessa illassa iltarukous klo 20. Kahvija teetarjoilu klo 18.30.

Kannelmäen seurakunta

Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki

Osoitteet:

Kannelmäen kirkko ja seurakunta-

keskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

Seuraa somessa:

FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET

Messu su klo 10 kirkossa. 3.9. Messu suoratoistetaan Facebooksivullamme.

Ehtoollishetki ke klo 18 kirkossa 6.9. alkaen.

TAPAHTUMIA

Apua ja tukea. Diakoni tavattavissa 11.9. alkaen ilman ajanvarausta ma klo 11–12 Malminkartanon kappelilla ja ti Paikassa, Kaaren -1 krs, klo 12–15. Puhelinpäivystys to klo 10–12. Heidi, p. 09 2340 3842, tai Heini, p. 09 2340 3841. Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot. Tervetuloa vanhat ja uudet laulajat! Harjoitukset keskiviikkoisin Malminkartanon kappelilla, lapsikuoro (6–11-v.) klo 17–18, nuorisokuoro (12–20-v.) klo 18.15–

Hyvinvointia ja verkottumista yksinyrittäjille

Helsingin Yrittäjät – LounaisHelsingin paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Kirsi Kankaanpää, olet ollut aktiivisesti mukana seurakuntien Tukea kantakaupungin yrittäjille -hankkeessa. Millaista yhteistyötä olette tehneet?

– Olemme järjestäneet aamiaistilaisuuksia ja erilaisia hyvinvointihetkiä yhteistyössä seurakunnan kanssa. Lisäksi olemme tarjonneet yritysmentorointia ja matalan kynnyksen keskusteluapua. Varapuheenjohtajamme Esko Valkeala on myös osallistunut aktiivisesti työhön.

Millaista tukea kantakaupungin yrittäjät kaipaavat?

– Kokemukseni mukaan yrittäjät kaipaavat yhteisöä, jonka kanssa vaihtaa ajatuksia ja saada vertaistukea. Lisäksi saatujen palautteiden mukaan erityisesti yksinyrit-

täjät kaipaavat yrittäjyyteen liittyvää sparrausta, oman osaamisen kehittämistä sekä rentoja hetkiä hyvinvoinnin parissa. Itsekin yksinyrittäjänä koen, että juuri yhteisöllisyys ja vertaistuki ovat tärkeitä.

– Järjestämissämme tapahtumissa on ollut yksinyrittäjiä todella monilta eri aloilta, muun muassa kauneus- ja valmennusalalta.

Millaisia yhteistyökuvioita Töölön seurakunnan kanssa on vireillä lauantain 2.9. tapahtumatorin lisäksi?

– Yhdistyksemme on jo vuosia tehnyt yhteistyötä alueen seurakuntien kanssa. Töölön seurakunnan kanssa järjestimme juuri elokuussa yrittäjien hyvinvointiviikonlopun Porkkalanniemen leirikeskuksessa.

19.30. Lisätiedot sirkku.rintamaki@ evl.fi.

Terveisiä Thaimaasta ti 5.9. klo 17–18 Klanulla. Anja Markkanen kertoo Suomen Lähetysseuran Thaimaassa tehtävästä Armonkotityöstä. Tervetuloa kuuntelemaan. Risto-Matti Marin – Bach Suomessa la 16.9. klo 16 kirkossa. J.S. Bachin upeimpia urkuteoksia huippuharvinaisina suomalaisina sovituksina. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Villivirsiä su 17.9. klo 15 kirkossa. Sirkku Rintamäki, laulu, piano, Elsa Sihvola, sello, Johanna Halén, tanssi, Kamarikuoro Vox Canora, Nuorisokuoro Kannelkellot. Uusia virsiä rikkaasti ja luovasti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Neuleretriitti Enkelin siipien suojaa la 30.9. klo 9.30–15 Malminkartanon kappelilla. Tervetuloa hiljentymään. Voit ottaa mukaan oman neuletyösi, tehdä yhteistä neuletyötä tai olla neulomatta mitään. Kasviskeittoa, vapaaehtoinen ruokaraha. Ilmoittautumiset 22.9. mennessä heini.sinkko@evl.

Meilahti-päivä ja Kotikulman yrittäjät tutuiksi -tapahtumatori la 2.9. klo 11–14 Meilahden kirkon pihakannella ja Valpurinpuistossa. Mukana myös Meilahti-seura.

EIRA SERKKOLA

– Seurakuntayhteistyö laajenee kaikkien Helsingin Yrittäjien paikallisyhdistysten alueelle, kertoo yrittäjä Kirsi Kankaanpää.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 1.–15.9.

fi, p. 09 2340 3841, tai nina.rajamaki@evl.fi, p. 09 2340 3823.

AIKUISTEN AVOIMET

PIIRIT

Soppaa ja juttuseuraa Malminkartanon kappelilla ma klo 12–13.30. Keittolounas. Vapaaehtoinen ruokaraha.

Miesten piiri ti klo 13–15 Malminkartanon kappelilla. Hartautta hurskastelematta, kahvia ja känttyä, keskustelua maailmanmenosta.

Työtupa 5.9. alkaen parillisten viikkojen tiistaisin klo 15–18 Klanulla. Avoin käsityö- ja askarteluhuone. Tehdään muun muassa kastesukkia vauvoille.

Lähetyspiiri ti 12.9. klo 17–18.30

Klanulla. Pastori Airi Heikkinen kertoo kuulumisia Jerusalemista ja työstään Suomen Lähetysseuran vapaaehtoisena siellä. Avoin piiri. Raamattupiirit ma klo 10–11.30

Klanulla, ti klo 16–17.30 Malminkartanon kappelilla, ke klo 14.30–16 kirkossa. Viittomakielinen raamattupiiri kirkossa ti 26.9. klo 15–17.

Vetäjinä vapaaehtoiset vastuunkantajat.

Bible Study Circle at Klanu on Mondays at 16–17.30. The circle is open to anyone.

Lauletaan yhdessä -yhteislaulutilaisuus kirkossa 7.9. alkaen parillisten viikkojen torstaisin klo 10.15–11.30.

Aamurukoushetki Klanulla pe klo 9.30–11.

LAPSET

JA PERHEET

KLANULLA

Esikoisvauvakerho alle 8 kk ikäisten esikoisvauvojen perheille 7.9. alkaen to klo 10.30–12.

Vauvakerho alle 1-vuotiaille vanhemman kanssa 5.9. alkaen ti klo 10.30–12.

Perhekerho kaikenikäisille lapsille yhdessä aikuisen kanssa 6.9. alkaen ke klo 9.30–11.30.

Klanun Mummola la 9.9. klo 10–13. Lapsille ja aikuisille leikkiä, askartelua ja lukemista yhdessä vapaaehtoisten mummojen kanssa. Välipalaa. Avoimet ovet.

Munkkiniemen seurakunta

Virasto: Raumantie 3. Avoinna to klo 9–13. Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@evl.fi

Osoitteet:

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3

Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET

Messut klo 11 Munkkivuoren kirkossa.

Su 3.9. Konfirmaatiomessu. Riikka Kuusisalo, Senni Valtonen.

Su 10.9. Konfirmaatiomessu. Kaisa

Hirvonen, Senni Valtonen.

VIIKOTTAIN TAPAHTUU

Muistipeliryhmä ma Munkkiniemen kirkon Aulakahvio klo 14–17.

Ylistys- ja rukouspiiri ma Munkkiniemen kirkon sakasti klo 18–19.

Sanan äärellä ti Munkkiniemen

kirkon Aulakahvio klo 11–12.

Olohuone tiistaisin Munkkiniemen

kirkon Aulakahvio klo 13–15.

Keskiviikkokahvila ke klo 12–13.30

Munkkivuoren kirkon Aulassa.

Kunnon kaveri -jumppa to klo

10.30–11 Munkkivuoren kirkon

luontohavainnointivälineitä.

Tapaaminen Munkkiniemen kirkolla klo 17.30.

Lasten syyskirkko ke 13.9. klo 9.30 Munkkivuoren kirkko.

Neljän viikon Kirkkokuoro ”Savanneilta sademetsiin” aloittaa to 14.9. klo 18–19.30 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Harjoitusten päivämäärät ovat to 14.9., 21.9., 28.9. ja 5.10. Esiinnymme Munkkivuoren kirkossa messussa sunnuntaina 8.10. klo 11.

Pizzaa ja lautapelejä ti 19.9. Munkkivuoren seurakuntasalissa klo 17.30–20.

klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4. www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu su 3.9. klo 10. Asko Nuorkivi, Maika Vuori, Kylli Ahola.

Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18.

Arki-illan messu sisältää ehtoollisen lisäksi muutaman yhteislaulun, rukousta, raamatunlukua ja lyhyen puheen.

Messu su 10.9. klo 10. Maika Vuori, Asko Nuorkivi, Kylli Ahola.

TAPAHTUMIA

Franz Schubert Winterreise

-konsertti su 17.9. klo 16 Pitäjänmäen kirkossa. Elja Puukko, baritoni, ja Risto Lauriala, piano. Vapaa pääsy, ohj. 20 e.

SÄÄNNÖLLISTÄ

TOIMINTAA

Sanasta ja rukouksesta rakentumaan

Sanan ja rukouksen ilta kaksi kertaa kuukaudessa keskiviikkona 13.9., 27.9., 11.10., 25.10., 8.11., 22.11., 5.12., 19.12. kello 19–21 Lauttasaaren kirkkosalissa, Myllykallionrinne 1. Vierailevia puhujia ja vaihtuvat teemat, musiikkia ja mahdollisuus rukoilla yhdessä.

pihapiirissä.

Eläkeläisten kahvihetki to 13–14

Munkkiniemen kirkon Aulakahvio.

KUUKAUSITTAIN

TAPAHTUU

Kirjallisuuspiiri ti klo 18.30–20

Munkkivuoren seurakuntasalissa.

5.9. Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia (Aula & Co),10.10. Anneli Kanto: Rottien pyhimys (Gummerus), 7.11. Annie Ernaux: Isästä, Äidistä (Gummerus), 5.12. Sayaka Murata: Lähikaupan nainen (Gummerus).

Laulukerho ke klo 13–14 Munkkivuoren kirkon takaosassa 13.9., 4.10., ja 1.11.

Ilta tulilla kuukauden viimeinen to 28.9., 26.10., 30.11. ja 14.12. klo 18–20 Munkkivuoren kirkon pihamaalla.

Levollisuuden messu la 30.9., 28.10. ja 25.11 klo 18 Munkkiniemen kirkko.

TAPAHTUMIA

Luontoperhekerhon retki ti 5.9. klo 17.30–19 Munkkiniemessä. Ota mukaan omat eväät, retkialustat ja

Munkin sunnuntai ja sadonkorjuujuhla su 24.9. klo 12.30–14.30 Munkkivuoren kirkon pihamaalla.

MUUTA

Isoskoulutus alkaa ke 6.9. klo 18–20 Munkkivuoren seurakuntasali. Pop up -digikahvio ti 12.9., 19.9., 26.9. ja 3.10. klo 10.30–11 Munkkivuoren kirkko.

Vapaaehtoisten lisäkoulutus la 30.9. klo 10–13. Ilm. 22.9. mennessä jenni.rukkila@hel.fi tai p. 09 3104 8754. Ilmoita yhteystietosi ja erityisruokavalio.

Länsi-Helsingin seurakuntien yhteinen sururyhmä kokoontuu kuusi kertaa Huopalahden kirkolla, Vespertie 12, tiistaisin klo 17.30–19 alkaen 7.11. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Mia Salmio p. 050 404 7132 tai mia.salmio@evl.fi.

Kastepäivä 7.10. la 12–16 Munkkivuoren kirkko ja seurakuntasali.

Pitäjänmäen seurakunta

Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke

klo 18 kirkolla. Rukousta, ylistystä, musiikkia ja iltapalaa. Mukana Tuula Nurminen, Inka Ahola, rukouspiiriläiset ja vieraileva puhuja, 8.9. Tom Aspelin.

Keskusta

Tuomiokirkkoseura kunta

Virasto: Bulevardi 16 B, ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–12, to–pe klo 9–12 p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi

helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko

Osoitteet:

Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–14

Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, to–la klo 12–16

Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe klo 12–15

Kunnon kaveri – 45 minuutin jumppa maanantaisin 4.9. alkaen klo 13.30 kirkolla. Toiminta on tarkoitettu yli 65-vuotiaille kotona asuville, jotka haluavat lisätä liikuntaa ja hyvinvointia arkeensa.

Järj. Miina Sillanpään Säätiö yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.

Perhekerho lapsille vanhempineen maanantaisin kirkolla ja perjantaisin kauppakeskus Ristikossa Konalan Asukastilassa klo 10–11.30. Hartaus- ja laululeikkihetki, vapaata yhdessäoloa, leikkiä ja välipalaa.

Aamupuuro parillisen viikon tiistaisin alkaen 5.9. klo 9–11. Maksutonta aamupuuroa, kahvia ja teetä sekä rentoa yhdessäoloa kirkon kellarikerroksessa. Rukouspiiri keskiviikkoisin klo 13 kirkolla. Rukoilemme yhteisten, seurakuntaan saapuneiden rukouspyyntöjen ja omien asioiden puolesta.

Lähetyspiiri parillisen viikon keskiviikkoisin alkaen 6.9. klo 14 kirkolla. Aiheena tällä kertaa Heli Voipion ajankohtaiskatsaus suomalaiseen lähetystyöhön.

Raamattupiiri parittoman viikon maanantaisin alkaen 11.9. klo 18.30 kirkolla. Keskustelemme Jukka

Tuomisen johdolla tulevan sunnuntain teksteistä.

Oikeasti aikuisten Kellari-ilta parittoman viikon torstaisin alkaen

14.9. klo 16–18. Kahvittelua, biljardia ja rentoa yhdessäoloa aikuisten kesken kirkon kellarikerroksessa.

Toivoa naisille -rukouspiiri kuukauden ensimmäinen keskiviikko

6.9., 4.10. ja 1.11. klo 18.40 kirkolla.

Saat mukaasi rukouskalenterin, jossa on jokaiselle päivälle lyhyt rukous.

Takkailta pe 8.9., 13.10., 10.11., 8.12.

Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

Annankulma, Annankatu 14D

Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha Katajanokan seurakuntakoti, Kauppiaankatu 8–10 B

Mertullin kerhohuone, Meritullintori 3 Seuraa meitä:

Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko

Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu su klo 10 Tuomiokirkossa (myös Youtube), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu (ja pyhäkoulu) Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. su ja juhlapyhinä), klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa. Vanhan kaavan messu su 10.9. klo 12 Mikael Agricolan kirkossa. Agricolamessu ke klo 19, alkaen 30.8. Lataa Cola Tribe -sovellus puhelimeesi.

Viikkomessu to klo 12 Tuomiokirkossa.

Iltakirkko la klo 18 Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA

Annankulmassa:

Diakonian ajanvaraus alueesi diakoniatyöntekijältä puhelimitse, sähköpostilla tai netin yhteydenottolomakkeella. Lisäksi ajan voi varata keskiviikkoisin klo 12–12.30 puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annankatu 14 D ja Länsisatamankatu 26 (HT-kappeli). Yht. tiedot virastosta/netistä. Annankulman olohuone to klo 11, pe klo 9. 6.9. alkaen ke klo 11.

GETTY IMAGES

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 1.–15.9.

Depressiokoulu lievästi tai keskivaikeasti masentuneille kokoontuu 10 kertaa viikoittain ma 25.9.–27.11. klo 18–20 osoitteessa Annankatu 14 D. Ryhmä sopii sinulle, joka olet lievästi masentunut tai sinulla on taipumusta masennukseen, voit sitoutua osallistumaan jokaiseen ryhmäistuntoon, sinulla on aikaa ja voimia työskennellä välitehtävien parissa ja olet halukas jakamaan kokemuksiasi ryhmässä. Ryhmästä kiinnostuneen kanssa sovitaan haastatteluaika, jossa käydään läpi tämänhetkistä elämäntilannetta. Haastattelu kestää 30 minuutista tuntiin. Ryhmään otetaan kahdeksan henkilöä. Materiaalimaksu 10 e. Materiaalina käytetään Koffert, Kuusi: Depressiokoulu -kirjaa. Edellyttää ennakkoilmoittautumista. Ilmoittautuminen 6.9.–18.9. diakonissa Satu Ahoselle, p. 050 569 1126, satu.ahonen@evl.fi. Omaishoitajien retki Hämeenlinnaan to 5.10. klo 9.30–16.30. Sitovat ilmoittautumiset 22.9. mennessä diakoniatyöntekijä Taina Viherkarille, p. 050 380 3532. Retkelle ilmoittautujan tulee olla tällä hetkellä omaishoitaja. Myös muut tilanteet huomiodaan. Retken hinta 20 e.

Bulevardin pihasalilla:

Miesten raamattupiiri ma klo 18, alkaen 11.9.

Naisten raamattupiiri ma klo 14, alkaen 11.9.

Raamattupiiri to klo 16.30.

Hyvän toivon kappelilla:

Lapset ja perheet:

Baby and Toddler group pe 13.30. Meet up and connect with other English speaking families.

Vauvaperhekerho ti klo 13.

Perhekerho ti klo 9.30.

MLL:n perhekerho ke klo 9.30.

MLL:n iltaperhekerho ma klo 17.

Koululaisten olkkari to klo 14.

Teatterikerho alakoululaisille (MLL) ti klo 17.

Luomakuntakerho pe 8.9. klo

15.30. Kokkailua, kädentaitoja ja mukavaa yhdessäoloa. Yhteistyössä Helsingin NNKY:n kanssa.

Muuta toimintaa:

Ekumeeninen luottamuksen

rukoushetki to klo 9.30. Taizé-lauluja, hiljaisuutta, rauhaa.

Hiljaisuuden jooga® – läsnäolon

lempeää kuuntelua 8.9. klo 17.

Ohjaa Sanna Olkku.

Yhteisöruokailu ma klo 17.

Kappelikahvila ti klo 14.

Avoimet ovet – tule tutustumaan

Hyvän Toivon kappeliin 11.9. klo

9.30–18.30.

Ilta Fransiskus Assisilaisen seurassa 5.9. klo 18–21. Tervetuloa

tutustumaan kaikkien luonnonsuojelijoiden ja eläinten pyhimykseen sekä kuulemaan, miten fransiskaanisuutta voi toteuttaa omassa elämässään.

Musaryhmä to klo 18.

Raamattupiiri pe 1.9. klo 18.

Syventymistä seuraavan sunnun-

tain teksteihin.

Tuolijumppa to 7.9. klo 17.

Katajanokan seurakuntakodilla: Peliteemainen perhekerho ke klo 17.

Perhekahvila pe klo 10.

Meritullissa:

Perhekerho to klo 15, alkaen 7.9.

Mikael Agricolan kirkolla: Tribe tiistai klo 16.30.

After school ke klo 15.

Lepohetki kirkolla to 7.9. klo 18.

Järjestäjänä Tuomasyhteisö.

Seniorifoorum – kauden aloitus

13.9. klo 13. Hatut ja Myssyt Suomen politiikassa, kirjailija, fil.tri Lasse Lehtinen.

Suomenlinnan kirkolla:

Rukouksen ja ylistyksen ilta ke klo 18 kirkon kryptassa.

Koululaisten olkkari ti klo 14.

Perhekerho pe klo 9.30

Tuomiokirkolla:

Aamurukouspiiri ma klo 7.30.

Ekumeeninen luottamuksen

rukoushetki ma klo 18 kappelissa.

Taizé-lauluja, hiljaisuutta, rauhaa.

Päivärukous ma, ti ja pe klo 12.

Kristillinen meditaatio ke klo 18 kappelissa.

Kirjallisuusilta 6.9. klo 17.30

Kryptassa. Heikki Mansikka, Hornet-lentäjä. Heikki Mansikka alustaa itse.

Lähetyksen kahvila 6.–8.9. ja 11.–15.9. klo 11–17 Kryptassa.

Päiväkonsertti ke klo 12.

Senioreiden tuolijumppa ke klo 9.30 Kryptassa.

Raamattupiiri Kristakodissa ma 11.9. klo 15.

Krypta 50 vuotta -tapahtuma ke 20.9. klo 18. Helsingin tuomiokirkon kryptan käyttöönotosta seurakunnan käyttöön tulee tänä syksynä kuluneeksi 50 vuotta. Ilta rakentuu puheiden, musiikin ja yhteisen muistelun ympärille pienen tarjoilun kera. Vapaa pääsy. Lisätietoja löydät seurakunnan nettisivuilta.

Vanhalla kirkolla:

Päiväkonsertti ti klo 12.

Kirkot pihalla -ekumeeninen

tapahtuma 31.8. klo 17.30. Yhteistyössä Helsingin ekumeeninen toimikunta.

Italian kulttuuri-instituutti -konsertti 12.9. klo 18. Vapaa pääsy. Konserttiin on ennakkoilmoittautuminen sähköpostilla: iichelsinki@ esteri.it.

Mahdollisuus keskusteluun

päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18.

Pappi tavattavissa to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Tuomiokirkkoseurakunta toivottaa tervetulleeksi jokaisen. Löydät ajankohtaiset tiedot seurakunnan toiminnasta ja tapahtumista nettisivuilta helsinginseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta.

Kallion seurakunta

Virasto: Itäinen papinkatu 2.

Avoinna ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi

Osoitteet: kallionseurakunta.fi

Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19

Alppilan kirkko, Kotkankatu 2

JUMALANPALVELUKSET

Kallion kirkossa:

Iltamessu maanantaisin klo 18. 4.9. ja 11.9. Partti.

Matkalaisen messu tiistaisin klo

18. 5.9. Uusi-Rauva, 12.9. Helanne. Meditatiivinen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 6.9. Kotakorpi, Korhonen, Anima mea, 13.9. Lindfors, Vuori, Anima mea. Kivimessu torstaisin klo 18. 7.9. ja 14.9. Juhantalo, Niskala. Iltamessu perjantaisin klo 18. 1.9. ja 8.9. Hynninen. Messu sunnuntaisin klo 10. 3.9. Kallion kirkon 111-vuotisjuhlamessu. Reina, Mattsson, Uusi-Rauva, Lindfors, Van Santen, Pyylampi, Niskala, Kallion Kantaattikuoro. Vapaaehtoisten ja uusien työntekijöiden siunaaminen.

Alppilan kirkossa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 3.9. Viljamaa, Pyylampi, 10.9. Helanne, Oksanen.

TAPAHTUMIA

Anna-Mari Kaskisen Laulaen matkaa tee -juhlakonsertti su 3.9 klo 19 Kallion kirkossa. Ohjelma ovelta 20 e.

Lukupiiri ti 5.9. klo 18 Alppilan kirkolla. Kirjana Lydia Sandgren: Läpileikkaus. Mukaan keskustelemaan saa tulla matalalla kynnyksellä, vaikka ei olisi kirjaa ehtinyt lukea. Piiri kokoontuu kerran kuukaudessa. Tervetuloa mukaan. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. Kallion kirkossa kohtaavat uskonto, politiikka, kulttuuri ja päivänpolttavat kysymykset, kun syksyn Torstaina iltapäivällä -tilaisuudet käynnistyvät 7.9.

Ortodoksisen kamarikuoron konsertti la 9.9. klo 19 Kallion kirkossa. Liput 20 e. Krito – Kristillinen toipumisryhmä Alppilan kirkolla sunnuntaisin 18–20 alkaen 10.9. Ryhmä kokoontuu 12 kertaa. Ryhmä toimii vertaistukiperiaatteella, ja siinä on koulutettu ohjaaja. Tied. ja ilm. Raili Poijärvi-Salmela p. 044 016 2503.

LAPSET JA PERHEET

Lasten perjantai klo 9–12 Alppilan kirkolla. Kahvia, mehua, pientä purtavaa, leikkihuone ja ohjattua puuhaa lapsille, aikuisille juttuseuraa. Maksuton.

Parisuhde-piknik Mustikkamaan Syötävässä puistossa su 3.9. klo 15–17. Eväskori mukaan, lapset hoitoon ja piknikille. Tule viettämään laatuaikaa oman kumppanin kanssa. Tapahtumassa keskustelun aloituksia ratana, itse kiertäen, ja piknikille mukaan otettavia kysy-

Club for Five Pakilassa

Lauluyhtye Club for Five konsertoi tiistaina 5.9. kello 19 Pakilassa Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1.

A cappella -viisikko kuljettaa kuulijaa läpi erilaisten tunnelmien ja musiikin tyylilajien esittäen rakkaita virsiä sekä tunnelmallisia lauluja yhtyeen uran varrelta. Liput 28 e ticketmaster.fi ja 30 e ovelta.

myksiä keskustelun tueksi. Tapahtumassa lastenhoito, johon on ilmoittautuminen.

Futsal-ryhmä 1–2-luokkalaisille Alppilan kirkolla keskiviikkoisin klo 16–17 alkaen 6.9. Mukaan voivat tulla kaikki 1–2-luokkalaiset. Tarvittaessa perustamme kaksi ryhmää vuoroviikoin. Mukaan pääsee kaikki ilman harrastetaustaa. Kevyt vaatetus, sisäpelikengät ja juomapullo mukaan. Vetäjänä Jussi-Pekka Heinonen, p. 045 694 4935. Isät ja lapset. Tervetuloa mukaan isät ja lapset toimintaan Kallion seurakuntaan aina kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 18–20 osoitteen Siltasaarenkatu 28 kerhotilaan. Aloitamme tapaamiset yhteisellä grillausillalla Kallion kirkon Siltasaarenkadun puoleisella puistoalueella ke 6.9 klo 18. Vetäjinä vapaaehtoiset isät Juha Aulu ja Ilkka Hanski lapsineen. Tied. Juha p. 040 155 9883. Lapsi hoitoon ja treffeille! ti 12.9. klo 17–20. Haluatko mennä syömään, leffaan tai käydä kävelyllä?

Omaan aikaan on nyt mahdollisuus, kun Kallion seurakunta tarjoaa lastenhoitoa 2–8-vuotiaille kerran kuussa tiistaisin Vapaakaupungin lastenhuoneessa, kauppakeskus Redissä. Paikkoja rajoitetusti. Ilm. hilpi.s.perttula@evl.fi, p. 050 475 7597.

RUOKAILUT

Aamupuuro tiistaisin klo 8.30–10.30 leikkihuoneessa Seurakuntakodin kerhotiloissa, Siltasaarenkatu 28. Muodollinen maksu. Puuroa, kahvia, lehtiä, aikuisseuraa. Kallion kirkon kahvila torstaisin ja perjantaisin klo 10–15. Tarjolla lounasta ja muita herkkuja vitriinistä. Lounas 8,50 e. Lämpimästi tervetuloa

Alppilan kirkon ruokailut alkavat ti 5.9. Hävikistä kokattua ruokaa ja hyvää seuraa tiistaisin klo 11 ja keskiviikkoisin klo 17.

KURSSIT

Perheen yhteistä laatuaikaa

Kivaa kirkonmäellä -perhetapahtuma tarjoaa kivaa puuhaa lapsille ulkona, vegewokkia ennen messua su 10.9. klo 10.30–13.

Tapahtuma huipentuu perhemessuun klo 12 Puistolan kirkolla, Tenavatie 4. Messun jälkeen tarjolla jäätelöä.

Tuntiretriittiryhmä Kristuksen rukous kerran kuussa maanantaisin 18.9., 16.10., 13.11., 11.12. klo 18–19.30 osoitteessa Torkkelinkatu 11 a 3. Tuntiretriittiryhmä on avoin kaikille retriitissä olleille tai niistä kiinnostuneille. Tied. Nina Klemmt p. 050 304 6823 ja nina.klemmt@ evl.fi.

Kangaspuukerho tiistaisin 5.9., 19.9., 3.10., 17.10., 31.10., 7.11., 28.11. ja 12.12. klo 18–20 Alppilan kirkolla. Kerhoon voi tulla kerhoiltoina katsomaan toimintaa ja tutustumaan kerholaisiin. Tied. Anne-Mari Liljaniemi, p. 050 343 9590. Katso koko kurssitarjonta osoitteesta kallionseurakunta.fi.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 1.–15.9.

Lauttasaaren seurakunta

Seurakunnan infopiste: Myllykallionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta. Avoinna ma–pe 10–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi

Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi

Osoitteet:

Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b, avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan.

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 11.

Juhlamessu 17.9. klo 11. Lauttasaaren kirkko 65 vuotta.

Hiljaisuuden viikkomessu keskiviikkoisin klo 18.

Pyhäkoulu 3.9. alkaen klo 11 messun yhteydessä.

Seurat joka kuun 1. keskiviikko klo 19. Kahvit klo 18.30.

Larun Pop-messu ja iltapala 10.9. klo 18.

TAPAHTUMIA

Perhekerhot ma, ti ja pe klo 9–11 ja to klo 14–16. Muskari tiistaisin klo 10. Nuortenillat Kryptassa ke ja pe klo 18–21. Bilistä, pingistä ja yhdessäoloa.

Raamattupiiri parillisten viikkojen torstaina klo 18–19.30 Vattuniemitilassa.

Rukouspiiri tiistaisin klo 18 Vattuniemi-tilassa.

Rukousaamiainen 1.9. klo 8–10 Kryptassa.

Käsityöpiiri ma 4.9. klo 13 B-rapun aulassa.

Alakoululaisten Krypta 5.9.–20.12. tiistaisin klo 16–18 Kryptassa. Rentoa hengailua ja pelailua. Avoin kaikille alakouluikäisille.

Alfa-kurssi 5.9.–21.11. Kristinuskon perusteita. Kurssi käy aikuisriparista. Ilmoittaudu p. 050 441 6266, markus.ek@evl.fi.

Seniorijumppa ke 6.9.–13.12. klo

12–12.45 liikuntasalissa. Maksuton. Mukaan liikkumattomat jalkineet ja vesipullo. Lisätietoja p. 050 557 6274.

Diakonian keittolounas 7.9. klo

11–14 Kirkkokahvilassa. Hinta 5 e.

Miesten lenkkiryhmä 7.9. alk. torstaisin klo 18–20. Lisätietoja markus. ek@evl.fi.

Kamarikuoro Barcarolan harjoitukset 7.9. alk. torstaisin klo

18–20.30. Otetaan uusia laulajia. Tied. hiski.wallenius@evl.fi.

Grilli- ja saunailta 9.9. klo 16–20. Naisten sauna klo 16–18, miesten sauna klo 18–20. Grilli klo 16–20, mukaan omat grillattavat. Sauna 5 e. Töppösryhmä 12.9. klo 11 B-rapun aulassa. Ryhmässä neulotaan kastesukkia.

Lasten aurinkokuoro 12.9. alk. tiistaisin klo 15–15.45. Lisätietoja aino.valojarvi@evl.fi.

Sanan ja rukouksen ilta ke 13.9. klo 18–20 kirkkosalissa. Musiikkia, puhujia ja rukoilua yhdessä.

Puhu puolisolle!

Puhu puolisolle -parisuhdepäivässä pohditaan kommunikaatiota. Hyvä vuorovaikutus on tie lähelle. Käytössä tietoisuuden kartta, joka auttaa jäsentämään omaa ajattelua ja puhetta. Mukaan voi tulla yksin tai yhdessä.

Päivä koostuu pienistä virikkeistä, ohjatuista työskentelyistä yksin ja parin kanssa sekä keskustelusta pienryhmässä.

Fokus -seurakuntatila lauantaina 9.9. kello 13–17, Tripla 5. kerros. Osallistumismaksu 15 euroa sisältää ohjelman ja kahvitarjoilun yhdelle.

Kysy lisää ja ilmoittaudu 1.9. mennessä: tuula.tynja@sana. fi tai 0400 762320.

Torstaipiiri 14.9. klo 13–14.30. Arkkitehti Else Aropaltion tarina kävellen. Lähtö kirkon sisäpihalta klo 13. Säävaraus.

Hiljaisuuden symposium to 14.9. klo 9–17.

A) Hengellisen työn seminaarit klo

9–14. Hintaan sisältyy lounas. Hinta 30 e/työssäkäyvät ja 15 e/opiskelijat, työttömät, eläkeläiset.

B) Hiljaisuuden työpajat klo 15–17. Työpajoissa mm. kehollisia rukousasentoja ja meditatiivista valokuvausta. Hinta 2 kpl/10 e. Ilmoittautumiset sähköisen järjestämän kautta: helsinginseurakunnat.fi/ lauttasaarenseurakunta

Huutava hiljaisuus – monitieteinen paneelikeskustelu to 14.9. klo 18–19.30 kirkkosalissa. Puheenjohtajana professori, aivotutkija Minna Huotilainen. Panelisteina meribiologi Okko Outinen, Pyyhinvaellus

Suomen projektipäällikkö Annastiina Papinaho, taiteilija, tutkija Heidi Fast ja arkkitehti Mikko Summanen. Maksuton.

Hengellisen musiikin toivekonsertti 16.9. klo 18. Hiski Wallenius ja Anna-Elina Norjanen. Maksuton.

Kirkkoväärtikoulutuksen perusteet su 1.10. klo 13. Ilmoittautumiset p. 050 466 4150, maija.saario@ evl.fi.

Kirkkokahvila avoinna ma–to klo

10–15 ja pe klo 10–14. Lounas klo

11–14.

Paavalin seurakunta

Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma 10–14, ke 12–17, to 10–14

nä. Luottamuksellinen ja maksuton. Ryhmään voitte tulla joko parina tai yksin. Ryhmäkoko maks. 8–9 hlöä. Ohjaajat psyk.sairaanhoitaja ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Peppina Tuulispää ja pastori Arja Rannanpää-Kortelainen. Ilm. ja tied. p. 050 377 4024 tai arja.rannanpääkortelainen@evl.fi. Sähköpostilla ilmoittautuessasi jätä puhelinnumero pientä haastattelua varten. Gospel-lattarit to 21.9.–26.10. klo

17–18. Kaiken tasoisille sopivat tanssitunnit kristillisellä latinalaismusiikilla. Maksuton, ei ilm. Ryhmä on osa Mielessä mukana -hanketta. Kirjallisuusterapeuttinen sururyhmä ti 7.11.–12.12. klo 18–20.30. Menetelmänä kirjallisuusterapia. Ilm. viim. 30.10. Tuula Paasivirralle p. 040 556 9079 tai ext-tuula. paasivirta@evl.fi.

Miesten ryhmä. Kokoontumiset syyskuusta joulukuuhun. Rentoa yhdessäoloa ja mukavaa tekemistä. Tiedustelut Jari Ikonen jari.ikonen@student.diak.fi tai Nina

Liikala p. 050 322 8613. Ryhmä on osa Mielessä mukana -hanketta. Unelmaryhmä to 5.10.–2.11. klo

18.30–19.30. Ryhmänohjaaja Nina

Töölön seurakunta

Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15. Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15 Puhelimitse ma, ti, to ja pe klo 10–15 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi

Osoitteet:

Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16

Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3

Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b

Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET

Temppeliaukion kirkko:

Messu su 3.9. klo 10. Saara Lehtonen huilu.

Messu su 10.9. klo 10. Klarinettiduo

Janne Palkisto ja Csilla Firon.

Töölön kirkko:

Messu su 3.9. klo 12. Messu su 10.9. klo 12.

Arki-illan ehtoollinen ke klo 18.

p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi

Osoitteet:

Paavalinkirkko, Sammatintie 5

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 10. Puolen tunnin messu keskiviikkoisin klo 18.

TAPAHTUMIA

Hiljaisuuden festivaali 2.–3.9. Rauhaa, voimaa ja inspiraatiota monipuolisesta ohjelmasta. Vapaa pääsy.

Ystävyydenkahvila 5.9. alkaen ti klo 14–15.

Sadonkorjuujuhla 6.9. klo 16–18. Vegaanista keittoa 1 e/annos. Lapsille leikkialue. Mukana myös Hermanni House Band. Tapahtuma päättyy puolentunnin messuun klo 18. Syyspäiväkirja – terapeuttisen kirjoittamisen ryhmä aikuisille to klo 17–19 alkaen 7.9. Aiempaa kokemusta kirjoittamisesta ei tarvita. Ilm. 4.9. mennessä virkkunenjulia@gmail.com.

Lempeä liikunta ti 29.8. alkaen klo 13.30–14.15. Maksuton. Ei ilm. Meditatiivinen tanssi yläsalissa ma klo 17.15–18.15. 1. jakso 11.9., 18.9. ja 25.9. Hinta 15 e/jakso tai 6 e/kerta. Maksu ohjaajalle käteisellä.

Kristillinen meditaatio ke klo

17.10–17.50 urkuparvella jatkuen

29.11. saakka. Avoin ryhmä, ei ilm. Yhteisvoimin nepsyarkea – vanhempien vertaistukiryhmäryhmä

14.9.–9.11. klo 17.30–19.30. Ryhmä on 5–12-vuotiaiden nepsylasten tai vahvasti mahdollisten nepsylasten vanhemmille. Olet tervetullut mukaan myös itse nepsypiirteise-

Jääskeläinen. Maksuton. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 2.10. mennessä nina.jaaskelainen@evl.fi tai

p. 050 576 8050. Ryhmä on osana Mielessä mukana hanketta. Uurnakurssi 7 keskiviikkoisin

27.9.–18.10. klo 15 Hermannin varustamon verstaalla. Ilm. pekka. tahtinen@evl.fi, p. 041 547 0778. Sorvauskurssi 4 tiistaisin 17.10.–28.11. klo 16. Ilm. pekka.tahtinen@ evl.fi, p. 041 547 0778.

Omaishoitajien retki Hämeenlinnaan 5.10. klo 9.30–16.30. Lisätiedot ja ilm. 22.9. mennessä p. 09 2340 4323. Ilmoittautujan tulee olla tällä hetkellä omaishoitaja tai juuri leskeksi jäänyt omaishoitaja. Hinta 20 e. Lapset ja perheet: Muskarit 0–3-vuotiaille. Vapaita paikkoja!

Sylivauvat-ryhmä ti alk. 5.9. klo 9.30–11. Ensimmäisen lapsen saaneille äideille ja heidän vauvoilleen. Maksuton. Ilm. tuija.heinonen@evl.fi.

Perhekahvila to alk. 31.8. klo 9–11. Yhdessäoloa, leikkiä lapsille, pientä syötävää. Avoin kaikille. Pyhäkoulu PikkuPaavalit ke alk. 13.9. klo 17.45–18.45. 3-vuotiaista ylöspäin. Lapselle leikkiä, iloa ja ihmettelyä ja vanhemmalle hetki omaa aikaa. Lapsi saa iltapalan. Ei ennakkoilm.

Päivystävä pappi tavattavissa ma ja to klo 10–14 sekä ke klo 12–17 p. 09 2340 5402.

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846.

Meilahden kirkko:

Slangimessu 3.9. klo 12. Slangikuoro, joht. Matti Reittamo. Messu su 10.9. klo 12.

Fokus:

Arki-illan ehtoollinen to klo 18.

TAPAHTUMIA

Kaikki tapahtumat seurakuntatoolo.fi.

Temppeliaukion kirkko päivittäin auki vierailijoille. Opastuksia ja musiikkielämyksiä läpi syksyn. Tarkemmat tiedot temppeliaukionkirkko.fi.

Jouluavustushaku 4.9.–22.10. taloudellista tukea alueellamme asuville. Hae seurakuntatoolo.fi/ Apua-ja-tukea/Jouluavustukset tai toimipisteistä saatavalla lomakkeella. Lisätiedot p. 09 2340 6318. Helppi Läksykerho su 20.8. alk. klo 16.30–17.30 Pikku Huopalahden nuorisotalo, Hilda Flodinin aukio 1. Ryhmä tukee maahanmuuttajalapsia läksyissä ja aikuisia mm. kielitehtävissä. Lisätiedot Jukka Isokangas p. 050 303 3743. Meilahti-päivän markkinat ja yrittäjyystapahtuma 2.9. klo 11–14 Meilahden kirkon piha. Avoin perhekerho pe 4.9.‒15.12. klo 10‒11.30 Kerhis, Mechelinink.32 a, sisäpiha. Ei vko 42. Bible journaling ma 4.9. ja 11.9. klo 16.30–18.30 Fokus. Tutustutaan Raamatun teksteihin päiväkirjan ja askartelun keinoin. Ei ennakkoilm. Vetää pastori Tuija Numminen. Diakoni tavattavissa 4.9. klo 13–14 Töölön palvelukeskus, Töölönkatu 33.

Iltapäiväkahvit Töölöntorilla, CafeTiina pe 8.9. klo 13–14. Mukana Niina vapaaehtoistoiminnasta.

Jerusalemista maailman ääriin la 9.9. klo 15 Tuomaankirkko. Vieraina Jerusalemin raamattukodin johtaja Bob ja Amy Carter. Musiikki Fiona Chow. Tarjoilu alk. klo 14.30. Yhteistyössä Jerusalemin raamattukodin ystävät ry.

Parisuhdepäivä Puhu puolisolle! la 9.9. klo 13–17 Fokus. Hinta 15 e, sis. ohjelman ja kahvin. Ohjaajina Tuula Tynjä ja Kasper Valtakari Samassa veneessä -työstä. Lisätiedot ja ilm. 1.9. menn. tuula.tynja@ sana.fi tai p. 0400 762 320.

Kulttuuriretki Tuusulaan ti 12.9. klo 8–16. Retken hinta 30 e. Ilm. hannu.hietalahti@evl.fi tai p. 050 387 7148.

Hyvän mielen kahvila ti 12.9.–14.11. klo 14–15.30 Pikku Huopalahden asukastalo, Tilkantori 12. Ei 17.10.

Hiljaisuuden äärellä la 16.9. klo

18–20 Töölön kirkon seurakuntasali. Keskustelua ja harjoituksia. Ohjaajana asiantuntija Maija Saario. Teetarjoilu. Osa ystävyysseurakunta Jöhvin vierailua.

Hanna-ryhmän 10-vuotisjuhla ti

19.9. klo 17–19.30 Töölön kirkko. Miia Kallio Sansasta kertoo Turkin työstä. Juhlakahvit ja ehtoollinen. Ilm. 11.9. menn. mari.munne-karkela@evl.fi, p. 050 465 7793.

Tietoisuustaitoja taviksille, mindfulnessin perusteet la 30.9. klo 10–12 Fokus. Vetää mindfulness-ohjaaja Kati Boijer-Spoof Heikinheimo. Ilm. 1.9. alkaen nettisivujen kautta. Hinta 20 e. Lisätiedot virva.krans@evl.fi tai kati@virkisteri.fi.

Omaishoitajien retki

Hämeenlinnaan to 5.10. klo 9.30–16.30. Sitova ilm. 22.9. menn. Taina

Viherkari p. 09 2340 4323. Osallistujan oltava omaishoitaja tai juuri

leskeksi jäänyt omaishoitaja.

Retken hinta 20 e. Lisätiedot Maija Åker p. 09 2340 6370.

Koululaisille puuhaa toimipisteissämme syyskuusta alkaen. Lisätiedot seurakuntatoolo.fi/Tule mukaan/Kouluikäisille/Kerhot ja kurssit.

TEMPPELIAUKION KIRKKO

Vauvahautomo odottaville äideille. Tule mukaan milloin vain.

Vaihtuvia teemoja. Ti 15.8.‒12.12. klo 16‒17.30, ei vko 42. Lisätiedot ja ilm. reija.lind@evl.fi, p. 050 387 7146.

Avoin perhekerho ti 4.9.‒15.12. klo

10.30‒12, ei vko 42.

Jumppapiiri senioreille ti 12.9.–14.11. klo 10.30–11.30.

Sururyhmä läheisensä menettäneille pe 6.10.–3.11. klo 13–15. Lisätiedot ja ilm. Maija Åker p. 09

2340 6370.

TÖÖLÖN KIRKKO

W&F Café Töölö ke 13.9.–22.11. klo

14–16.

Lähetyspiiri ti 5.9.–28.11. klo

13.30–15.

Isä, äiti, mummi, kummi –oletko huolissasi nuorestasi?

Opiskelujen alkaminen tai mikä vaan asia elämässä voi painaa nuoren mieltä. Kuuntelevia ja auttavia aikuisia tarvitaan silloin ympärille.

Walk in -terapiaan nuori voi kävellä sisään ilman ajanvarausta, ilman lähetettä, ilman jonotusta. Siellä hänen kanssaan keskustelevat tehtävään koulutetut ammattilaiset. Nuori päättää itse, mistä jutellaan. Jo yksi käyntikerta voi auttaa selvittämään ajatuksia.

Maksuton walk in -terapia 16–29-vuotiaille maanantaisin kello 14–18 Matteuksenkirkon Varustamolla Itäkeskuksessa, Turunlinnantie 3.

Odotetaan yhdessä

Avoin Odottajien olkkari kokoontuu kuusi kertaa joka toinen tiistai 12.9.–21.11. kello 17.30–19.30 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Keskustelua, yhdessäoloa ja pieniä tehtäviä rennossa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä. Tarjolla iltapalaa. Voit tulla yksin tai yhdessä toisen vanhemman tai tukihenkilön kanssa.

Ryhmää ohjaavat perhetoiminnan ja varhaiskasvatuksen työntekijät Päivi Ahmaoja ja Laura-Elina Strömberg. Ilmoittautuminen viimeistään kokoontumispäivänä klo 16 p. 050 577 0650 tai paivi.ahmaoja@evl.fi

Hanna-rukousryhmä ti parilliset vkot 5.9.–12.12. klo 17–19.

Avoin rukoushetki ke 6.9.–29.11. klo 17–18.

Downshiftaajat to 7.9.–30.11. klo

12–15 Pärinäpirtti.

Hopeapiiri pe 8.9.–1.12. klo

13–14.30.

Waste&Feast-ruokailu ti ja to

12.9.–16.11. klo 12–13. Hinta aikuiset

2 e, alle 12-v. 1 e.

Open doors -rukousryhmä ti parittomat vkot 12.9.–19.12. klo

17–19.

Raamattupiiri ke 13.9., 20.9., 27.9. klo 13–14.30. Aiheena Ruutin kirja.

MEILAHDEN KIRKKO JA

TUOMAANKIRKKO

Hiljaisuuden jooga vauvoille, jotka eivät vielä konttaa, ke

16.8.‒14.12. klo 12.30‒13.30 ja to klo

10–11. Ei vko 42. Lisätiedot. ja ilm.

RUSKEASUON RASTI

Avoin perhekerho pe 4.9.‒15.12. klo 10‒11.30, ei vko 42.

Äiti Teresa -piiri ma 4.9.–18.12. klo

13–15.

Siionin virsi -seurat ma 4.9., 2.10. ja 13.11. klo 18–19.

Äijäkuppila ke 13.9. alkaen klo

13–15.

Waste&Feast-ruokailu pe 15.9.–17.11. klo 11.20–12.30. Hinta aikuiset 2 e, alle 12-v. 1 e.

FOKUS

Avoin perhekerho ma 4.9.‒15.12. klo 9.30‒11.30, ei vko 42, muskarihetket klo 9.30 ja 10.

Vauvakerho ti 4.9.‒15.12. klo

13.30‒15, ei vko 42.

Kohtaamispaikka ja kahvila ma

4.9.–4.12. klo 14.15–15.30.

Aamuehtoollinen joka kuun 1. to 7.9., 5.10., 2.11., 7.12. klo 8.30.

Yhteistyössä Suomen Lähetysseura ja Pipliaseura. Raamattupiiri to 7.9.–7.12. klo

16.15–17.45. Aiheena Jeesuksen kohtaamia ihmisiä. Yhteistyössä Helsingin Raamattukoulu.

Hermannin Diakoniatalon Varustamo

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Pullakirkko ja kahvit su klo 10. Hartaus ma, ti ja to klo 9.15. Cafe ma, ti ja to klo 9.30–13 ja ke

11–16. Lounas ma ja ke klo 11–13, annos 1,50 e.

Raamattupiiri ke klo 16. Apua ja tukea ma, ti ja to klo

9.30–11 ja ke 11–12.30.

Tuunaa taloutesi -kurssi 12.9.–

10.10. klo 17–19 teemoina talouden suunnittelu, hyvinvointi ja vapaaaika. Ilmoittautumiset 1.9. mennessä mare.t.kinanen@evl.fi, p. 050 572 7541.

JUMALANPALVELUKSET

Syyskauden avajaismessu 3.9. klo 12 Myllypuron kirkossa, ei messua Kulosaaren kirkossa. Vapaaehtoisten siunaaminen, kirkkokuoro, kamarikuoro Ora. Klo 14 Messuryhmän kokous.

Levollisuuden messu Laiturissa ke 6.9. klo 18.

Messu su 10.9. Kulosaaressa klo 10 ja Myllypurossa klo 12.

TAPAHTUMIA

VeneWiolin eli Wiipurin osakunnan laulajien konsertti Myllypuron kirkossa 9.9. klo 16. Vapaa pääsy.

Hiljaisuuden päivä Myllypuron kirkolla la 16.9. klo 10–16. Ohjaajina Heli Mattila ja Susanna Laine, musiikki Johannes Österlund ja Kaisa Valve. Ilmoittaudu 31.8. mennessä Heli Mattilalle, p. 041 511 5464.

Iltaruoka Myllypuron kirkossa to klo 16 alkaen 7.9. Aikuiset 3 e, lapset 1,50 e. Tervetuloa kaikenikäiset!

Digiopastusta Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3, tiistaisin klo 12–14.

Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja: Sinikka Backman p. 050 596 8946.

TOIMINTAA AIKUISILLE

Henkireikä – miesten ilta Laiturissa joka toinen ma klo 18 alkaen 4.9. Vapaata seurustelua ja iltahartaus. Inkeri-kerho Myllypuron kirkossa joka toinen ma klo 12 alkaen 18.9. mahdollisuus tavata toisia inkeriläisiä ja tutustua yhdessä inkeriläiseen kulttuuriperintöön. Myös muut kuin inkeriläiset tervetuloa! Mukana Sanni Sihvonen ja Päivi Leppä.

Rukouspiiri Kulosaaren kirkossa ma klo 19. Mukana Seppo Juntunen.

reija.lind@evl.fi, p. 050 387 7146. Hiljaisuuden jooga taaperoille alle 2 v. ke 16.8.‒14.12. klo

14.30‒15.30 ja to klo 12.30‒13.30. Ei vko 42. Lisätiedot ja ilm. reija.lind@ evl.fi, p. 050 387 7146.

Kansainvälisen diakonian vapaaehtoisryhmä ti 5.9., 3.10., 7.11., 5.12. klo 17–19. Esikoisvauvakerho to 7.9.‒30.11. klo 14‒15.30. Ei vko 42. Vertaistukea, kahvittelua, laulua. Ilm. sirpa. huhtamaki@evl.fi.

Lähetyksen kädentaitopiiri ti

12.9., 10.10., 14.11., 12.12. klo 17–19. Meilahden yhteinen lounas ke

13.9., 27.9., 11.10., 25.10., 8.11., 22.11. klo 11.30–13 osoitteessa Jalavatie

6b. Hinta aikuiset 2 e, alle 12-v. 1 e. Torstaikerho to 14.9.–16.11. klo

13–14.30.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta

Virasto: Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi

Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirenin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi facebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk

Laiturin kirjallisuuspiiri ti 5.9. klo 14–15.30. Valitsemme yhdessä luettavat kirjat ja keskustelemme niistä. Mukana Marja-Leena Komulainen. Seuraava kerta 3.10. Oloneuvokset Myllypuron kirkolla ti klo 14. Omatoiminen ryhmä eläkkeellä oleville. Pientä vaihtelevaa ohjelmaa, kuten esityksiä, leikkimielisiä kilpailuja ja retkiä. Laulun siivin -yhteislauluhetket joka toinen ke Kulosaaren seurakuntasalissa jatkuvat 6.9. Kahvit klo 13.30, laulu alkaa klo 14. Yhteislaulua Laiturissa ke 13.9. klo 13.30. Kahvit klo 13.30, laulu alkaa klo 14. Seuraava kerta 11.10. Taidekerho Laiturissa ke klo 14. Avoin taidekerho kaikille maalaamisesta kiinnostuneille. Tarjoamme tilan ja välineet. Mukana Heikki Vuorio.

Torstaikahvila Kulosaaren seura-

kuntasalissa to klo 13–14 alkaen

7.9. Kaikille avoin kahvitteluhetki. Mukana Anneli Ljung.

Raamatturyhmä verkossa työikäisille to klo 19. Ryhmä kokoontuu Teamsissa ja sopii keskenään teeman tai Raamatun tekstin, jota käsitellään. Lisätiedot ja linkki:

Juha-Matti Tikkanen, p. 050 380 3015.

Raamattupiiri Laiturissa joka toinen ti klo 12 alkaen 12.9. Mukana Arja Vehko.

Käsityökerho Töppöset Myllypuron kirkon takkahuoneessa to klo

11.30. Neulotaan mm. villasukkia

kastettaville vauvoille, kodittomille ja myyjäisiin. Mukana Arja Hallanoro.

Virren voimaa Myllypuron kirkon seurakuntasalissa su 10.9. klo

13.30–14. Seuraava kerta 15.10.

Kamarikuoro Ora harjoittelee ti klo 18.30 Kulosaaren kirkossa alkaen 29.8.

Kirkkokuoro harjoittelee ke klo 18

Myllypuron kirkossa alkaen 6.9. Kuorotiedustelut Kirsi Lemponen, p. 050 380 3043.

LAPSIPERHEILLE, KOULULAISILLE JA NUORILLE

Vauvaryhmät, -kahvilat ja perhekerhot löytyvät nettisivuiltamme tai edellisestä numerosta.

Varhaisnuorten kerhot torstaisin

7.9. alkaen. Ilmoittautuminen nettisivuilta kohdasta kouluikäiset.

Myllypuron kirkko:

Klo 14–16 Monitoimikerho

1.–6.-luokkalaisille.

Klo 17–18.30 Kokkikerho 3.–4.-luokkalaisille.

Klo 17.30–19 Teatterikerho

1.–6.-luokkalaisille:

Kulosaaren seurakuntasali:

Klo 17–18.30 Kokkikerho 3.–5.-luokkalaisille.

Nuorten illat Myllypuron kirkossa ti klo 16.

Mikaelin seurakunta

Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800 tai helsinginmikael. srk@evl.fi.

Osoitteet:

Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5, p. 09 2340 6422 (suntiot)

Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET

Messu joka sunnuntai Vartiokylän kirkossa klo 10 ja Mikaelinkirkossa klo 12. Su 3.9. Mikaelinkirkossa Diakoniamessu, jonka jälkeen ruoka- ja kahvitarjoilu.

Östersundomin kirkon iltamessut keskiviikkoisin klo 18.

Kappelimessu Puotilan kappelissa

Hiljentymään

Kampin kappeliin

Olet tervetullut hiljentymään ja tutustumaan Narinkkatorilla, Simonkatu 7, sijaitsevan Kampin kappelin puuarkkitehtuuriin ma-pe klo 10–17 ja syyskuussa myös viikonloppuisin la–su 10–16 seuraavasti: 2.–3.9., 9.–10.9. ja 16.–17.9. Sisäänpääsymaksu 5 e 18 vuotta täyttäneiltä. Sen jälkeen siirrymme talviaikaan, jolloin sisäänpääsy maksuton.

Neljän viikon kuoro

Tule mukaan neljän viikon kuoroon! Munkkiniemen kuoroprojekti teemalla Savanneilta sademetsiin alkaa torstaina 14.9. Laulamme iloisia ja tunnelmallisia lauluja eri puolilta maailmaa. Kuoro laulaa stemmoissa, mutta et tarvitse siitä aiempaa kokemusta.

Harjoitukset pidetään Munkkivuoren seurakuntasalissa, Raumantie 3, torstaisin 14.9., 21.9., 28.9. ja 5.10. kello 18–19.30. Esiinnymme sunnuntain messussa 8.10. kello 11. Lisätietoja saat kanttori Senni Valtoselta, p. 09 2340 5117.

torstaisin klo 18. Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa perjantaisin klo 12. Konfirmaatiomessut Mikaelinkirkossa la 2.9. klo 10 Jaakkima, klo 12 Tuusjärvi ja klo 14 Wanha Karhumäki.

Tarkemmat tiedot messuista ja toimittajista luettavissa verkkosivuiltamme.

TAPAHTUMIA

Koululaisille on tarjolla kokkikerhoja, erilaisia askartelu- ja kädentaitokerhoja sekä liikunnallisia kerhoja. Kerhot alkavat viikolla 36. Lue lisää ja ilm. verkkosivuillamme. Sururyhmä (vertaistukiryhmä) puolison tai läheisen elämäntoverinsa hiljakkoin menettäneille alkaa 5.10. klo 15 Mikaelinkirkolla kokoontuen viitenä torstaina.

Menetyksestä on hyvä olla kulunut vähintään joitakin kuukausia. Ilm.

15.9. mennessä eva-lisa.lindstrom@evl.fi ja jätä yhteystietosi niin sinuun otetaan syyskuun lopulla yhteyttä.

Ajanvaraus diakonityöntekijälle p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo

Tunti Raamatun äärellä tiistaisin klo 18. Kaikille ikäkausille sopivaa pohdiskelua ja toimintaa Raamatun äärellä.

Lauluryhmä Melisma koostuu innokkaista ja ennakkoluulottomista musiikin harrastajista sekä musiikin opiskelijoista. Tähän porukkaan on pääsyvaatimuksena huumorin sävyttämä elämänasenne ja halu heittäytyä uusiin haasteisiin. Harjoitukset pääsääntöisesti tiistaina klo 18. Ohjelmisto koostuu pääosin nuorekkaasta, hengellisestä musiikista. Tied. Kirsi HonkanenPunkari.

Mikaelin reippailijat – naisten liikuntaryhmä keskiviikkoisin klo

10. Sään salliessa sauvakävelyä. Mikaelin laulajat -sekakuoro harjoittelee keskiviikkoisin klo

17.30–20. Uusia laulajia otetaan mukaan erityisesti kauden alussa. Joht. Jukka Okkonen p. 050 539 6690 tai jukkaokkonen5@gmail. com.

Tarinatupa – kirjoittajapiiri joka toinen torstai klo 16. Kirjoita itsellesi tärkeä kertomus, tarina, tee harjoituksia, keskustele ryhmässä, kehitä itseäsi kirjoittajana tai tarinankertojana.

Raamattupiiri torstaisin klo 18. Tuolijumppa torstaisin klo 10.15. Kaiken kuntoisille sopivaa liikuntaa, ohjaajana Mellunkylän alueliikunnan liikuntakoordinaattori.

Ruokaa, iloa ja valoa -yhteisölounas torstaisin klo 11. Hinta 1 e. Alussa vapaaehtoinen hartaus, hävikkileipäjako.

Runopiiri torstaisin 14.9., 28.9., 12.10. ja 26.10. klo 17. Tule kuuntelemaan ja lausumaan, omia tai toisten runoja. Ilm. viim. 12.9. susanna.inkovaara@evl.fi.

Maanantaikahvit 11.9. alkaen klo

tä sitoutumista eikä kuorolauluosaamista. Joht. Kirsi Mustonen, p. 040 514 4712, kirsimariamustonen@gmail.com.

Itä-Sointu-seurakuntakuoro laulaa 3–4-äänistä monipuolista hengellistä musiikkia. Kuoro esiintyy pääasiassa jumalanpalveluksissa ja harjoittelee torstaisin 14.9. alk. klo 17.30–19.30. Uudet laulajat myös lämpimästi tervetuloa! Erityisesti sopraanoja ja miesääniä kaivataan lisää. Joht. Mari Lamminen.

Roihuvuoren seurakunta

Seurakuntatoimisto

vain puhelimitse tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi

Osoitteet:

Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajaranta, Humalniementie 15 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET

Roihuvuoren kirkossa: Messu su 3.9. klo 10. Salonen, Nurminen, Tiainen. Messu su 10.9. klo 10. Ronkainen, Takala, Tiainen. Lyhyt iltamessu keskiviikkoisin klo 18. Ke 13.9. klo 18 arkkikirkko erityisesti nuorille.

Laajasalon kirkossa:

Messu su 3.9. klo 12. Salonen, Kaskinen, Niva-Vilkko, Juha Tuomainen, laulu.

Gospelmessu su 10.9. klo 12. Ronkainen, Lyytinen, Malve, Tiainen.

12–14. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30. Pyhäpäivinä ei päivystystä.

Säännöllinen viikkotoiminta alkaa viikolla 36, jos ei toisin mainita.

Mikaelinkirkolla:

Käsityökerho maanantaisin klo

9.30. Vapaaehtoisvetoisissa ryhmissä neulotaan mm. kastetossuja vauvoille, villasukkia hyväntekeväisyyteen sekä lohtuhuiveja sureville.

Kirjallisuuspiiri kk:n 1. maanantaina 4.9., 2.10., 6.11. ja 4.12. klo 18. Valitaan yhdessä kuukauden kirja, luetaan, jaetaan ajatuksia ja keskustellaan. Voit tulla mukaan, vaikket olisi ehtinyt lukea. Rukouspiiri tiistaisin klo 10. Rukoilemme toistemme ja yhteisten asioiden puolesta ja luemme Raamattua.

Syödään yhdessä – iltaruokailu tiistaisin klo 17.15. Vapaaehtoinen maksu diakonian hyväksi. Ruokailun jälkeen mahdollisuus jäädä tunnin kestäviin raamiksiin kaiken ikäisille.

13. Kaikille avoin kahvitauko päivän keskellä. Yhdessäoloa, pientä ohjelmaa tarjoilujen äärellä.

Puotilan kappelilla:

Trio Baronen Kesämuistoja-konsertti su 3.9. klo 18. Kesäisiä kappaleita kahdella sellolla sekä pianolla. Hanna Järvinen ja VeliMatti Helle, sello, ja Juha Hurskainen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Rukouspiiri maanantaisin klo 9. Puotilan kappelin olohuone tiistaisin klo 13 kahvit, klo 14 alkaa ohjelma. 5.9. Ilolla uuteen kauteen, Raili Rauhala. 12.9. Aikamatka Puotilan kartanon maisemiin, Risto Salmia.

Vartiokylän kirkolla:

Neuleklubi maanantaisin klo 11.30.

Raamattu elämään -piiri joka toinen maanantai 11.9. alk. klo 18. Maanantain iltaruoka klo 16.30. Hinta 1 e. Ruokailun yhteydessä perhekerho klo 17–18.30.

Laulut soikoon! -ryhmä avoin, yhteislauluun keskittyvä ryhmä, joka kokoontuu keskiviikkoisin klo

13–14. Ensin lauletaan ja sitten kahvitellaan. Tämä kuoro ei edelly-

Aamurukous ke klo 8–9. Päivärukous to klo 12.

TAPAHTUMIA

Kesätunnelmia-kuorokonsertti su 3.9. klo 12.30 Roihuvuoren kirkossa. Kamarikuoro Cantiamo, joht. Hannele Kopponen, Markku Känninen, harmonikka. Vapaa pääsy. Puuhailta kirkolla lapsille ja perheille ti 5.9. klo 18–19:30 Laajasalon kirkolla.

Seurakuntaretki Tammisaareen pe 22.9. Lähtö klo 8.30. Laajasalon kirkolta. Hinta 50 e. Snappertunan kirkko, lounas Tammisaaressa, kierros Helene Schjerfbeckin seurassa (kävellen). Omakustanteisesti Chappe-museo ja kahvit. Museokortti tai sisäänpääsy 9 e eläkeläiset, 12 e muut. Paluu Laajasalon kirkolle n. klo 17. Retkellä mukana pastori Arja Vaulas. Ilm. to 7.9. mennessä seurakuntatoimistoon p. 09 2340 5700 tai nettisivuilta.

Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758, tai: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

RYHMÄT AIKUISILLE

Laajasalon kirkolla: Eläkeläisten kerho alk. ma 11.9. klo 12.30 joka toinen maanantai.

Tuolijumppa alk. ma 11.9. klo 14 joka toinen maanantai.

Puikot heilumaan -käsityöpiiri alk. ma 11.9. klo 18 joka toinen viikko. Ryhmässä tehdään mm. kastesukkia ja lohtuhuiveja.

Kirjallisuuspiiri kerran kuussa ma

11.9., 16.10., 13.11. ja 11.12. klo 18.

Sururyhmä alk. ke 11.10. klo

18–19.30 Laajasalon kirkolla. Ilm. essi.lyytinen@evl.fi, p. 050 415

2103.

Naisten raamattupiiri alk. ke 13.9. klo 18 joka toinen viikko.

Medialähetys Sanansaattajien

työtä tukeva lähetyspiiri ke 6.9., 4.10., 1.11. ja 7.12. klo 13.

Suomen Lähetysseuran työtä

tukeva lähetyspiiri to 28.9. klo 13 ja ke 25.10., 22.11. ja 13.12. klo 13.

Perheiden raamattupiiri joka toinen pe klo 18–20 alk. 22.9.

Roihuvuoren kirkolla: Rukouspiiri joka toinen tiistai klo 13 alk. 12.9.

Lähetyksen iltapäivä ti 19.9., 17.10., 14.11. ja 12.12. klo 13.

Naiset Raamatun äärellä joka toinen ke klo 16.15 13.9.–22.11.

Evästä elämään – raamattu- ja keskustelupiiri joka toinen to klo 18 21.9.–14.12. Ilm. lauri.kopponen@ gmail.com tai p. 045 678 1357.

Alfa-kurssi to 14.9.–9.11. klo

18–19.30. Alfa-kurssilla tutkitaan vapaasti elämän isoja kysymyksiä.

Iltaan kuuluu ruokailu, luento ja keskustelua ryhmissä. Ilm. pastori Remo Ronkaiselle, remo.ronkainen@evl.fi.

Laajarannassa:

Luova joukko joka toinen to klo 12–15.30, alk. 14.9. Piirtämistä, maalaamista. Ilm. Iiro Pesonen, p. 0400 848 738.

KUOROT

Ylistyskuoro Laajasalon kirkolla ma klo 17–19 alk. 4.9.

Kamarikuoro Cantiamo Roihuvuoren kirkolla ma klo 18.30, alk. 4.9. Tied. kanttori Petri Tiainen, petri.tiainen@evl.fi.

Naisten seniorikuoro Laulunystävät Laajasalon kirkolla ti klo 14 alk. 5.9.

Chorus Marinus-kuoro Laajasalon kirkolla ti klo 18 alk. 5.9.

LAPSET JA PERHEET

Perhetupa Laajarannassa ti klo 9.30–11.30.

Perhekahvila Itäkadun perhekeskuksessa ti klo 14–16.

Perheolkkari Laajasalon kirkolla ke klo 13–15.

Muskariperhekerho Roihuvuoren kirkolla to klo 9.30–11 alk. 14.9.

KOULULAISET

Tyttökerho Laajasalon kirkolla ma klo 14.30–16.

Kokkikerhot Laajarannassa ma klo

16–17.30 ja to klo 16.30–18.

Lapsikuoro Kipinä Laajasalon kirkolla ti klo 15.30–16.45.

Sählykerhot Tahvonlahden koululla ti klo 16–17 ja Roihuvuoren ala-asteella to klo 16–17.

Kaakaoklubi Roihuvuoren kirkolla ke klo 15–16.30.

Teatterikerho Laajasalon kirkolla to klo 14.30–16.

Junnutupa Laajasalon kirkolla pe klo 13.30–15.30.

KAHVILAT JA RUOKAILUT

Laajasalon kirkon Aulakahvio ma–to klo 10–14.

Roihuvuoren kirkon kahvila Huili ti, ke, to klo 11–14.

Puurokahvila Roihuvuoren kirkolla ma klo 10 alk. 11.9. Maksuton puuro ja aamurukous.

Iltaruokailu Roihuvuoren kirkolla ke 16.30–18 alk. 13.9.

Iltaruokailu Laajasalon kirkolla to klo 16.30–18 alk. 21.9.

Vuosaaren seurakunta

Virasto: Satamasaarentie 7, 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, pe ja arkipyhinä suljettu.

Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7.

Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3.

Katukappeli, kauppakeskus Columbus, Vuotie 45.

JUMALANPALVELUKSET

Viikkomessu Marielundissa to klo 12, alk. 7.9.

Viikkomessu Katukappelissa ti

5.9., 2.10., 6.11., 4.12. klo 17.

Messu kirkossa su klo 11.

3.9. Sihvola, Keinänen, Kantola. Seurakuntalaisten siunaaminen arjen tehtäviin.

10.9. Sihvola, Pesonen, Kantola.

17.9. Ahonen, saarna Hannu Suihkonen, Merimieskirkko, Meriranta.

KOHDATAAN

VUOSAARESSA

Diakoniatyöntekijät liikkeellä.

Kuulumisia ja kuppi kuumaa.

Meri-Rastilan tori 29.9. klo 13–15.

Pohjoinen ostari 27.10. klo 13–15. Mosaiikkitori 17.11. klo 13–15.

Tule vapaaehtoiseksi! Mietitään yhdessä sopiva tehtävä: p. 09 2340 6541, eija.keinanen@evl.fi.

Kävelyseuraa tiistaisin, lähtö

Mosaiikkitorilta Columbuksen oven vierestä: syyskuu klo 10, loka-joulukuu klo 11.

Askeleita Suomeen, keskustelua suomeksi ja venäjäksi Valossa ti klo 13, alk. 12.9.

Kuoroja: Gospelmimmit, Valon ääni, Gaudium, Vuosaari-kuoro. Lisätiedot kanttoreilta.

Sururyhmä sinulle, joka toivut läheisen kuolemasta. Ilm. pia.

Herkuttele Waste&Feastravintolassa

Nauttimalla lounaan Waste&Feastissa pienennät ruokahävikkiä ja osallistut nuorten työllistämiseen.

Waste&Feast Malmi ma-to klo 11–13. Lounaan hinta 3–6 e. Maksamalla lounaasta 10 e tarjoat lounaan myös sitä tarvitsevalle. Malmin Varustamo, Pekanraitti 16.

Snellu Cafe Waste&Feast ma-to klo 11–13. Lounaan hinta 3–6 e. Maksamalla lounaasta 10 e tarjoat lounaan myös sitä tarvitsevalle. Matteuksenkirkon Varustamo, Turunlinnantie 3, Itäkeskus.

Waste&Feast Café Hermanni arkisin klo 9.30–13, paitsi ke 11–16. Lounas ma ja ke klo 11–13, hinta 1,50 e. Hermannin Diakoniatalo, Hämeentie 73.

Waste&Feast Alppilan kirkon ruokailut ti klo 11–13 ja ke klo 17–18.30, hinta 3 e. Kotkankatu 2.

nordlund@evl.fi, johanna.joronen@evl.fi.

Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Käyntiajanvaraus Valossa ti klo 12–13. Soittopyyntö: vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus netissä.

Päivystävä pappi p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17.

KOHDATAAN KATUKAPPELISSA

Kappelipäivystys ti 12–16, ke 12–14.

Majakka-ilta: kuppi kuumaa, hyvinvointi- ja rukouspalvelua pe 22.9., 27.10., 17.11., 8.12. klo 17.30. Krito, sielunhoidollinen vertaistukiryhmä. Avoin startti-ilta ke 27.9. klo 17.30.

Avoin hyvinvointiryhmä terveydenhoitaja, TTM Marja Lindholmin johdolla ma klo 17.30. Illat: 18.9. Iloa ja nautintoa ruoasta. 2.10. Palauttava lepo ja liikunta. 16.10. Mielen hyvinvointi. 30.10. Merkityksellinen arki. 13.11. Voimaa muutokseen.

Maanantai-illan keskusteluja: avartavia alustuksia ja keskustelua ma klo 17.30. Illat: 9.10. Suomalainen feministiteologia. 6.11. Uusia näkökulmia monikulttuurisuuteen ja moniarvoisuuteen. 27.11. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyö kirkossa. 11.12. Sydänrukous.

25.9., 9.10., 23.10., 6.11., 20.11., 4.12. klo 18.

Miestenpiiri ti klo 18, alk. 12.9.

LAPSET JA KOULUIKÄISET

Perhekerho Valossa ti klo 9.30. Muskareissa muutama vapaa paikka, lisät. netissä.

Junnukahvila Valossa ma klo 15–18, alk. 4.9.

Junnukerhot Valossa, lisät. netissä.

Junnujen syyslomaleiri Majakka 16.–18.10. Lohirannassa, 50 e. Ilm. ja lisät. netissä. Lastenkuoro Katukappelissa to klo 15.30.

NUORET VALOSSA

Isoskoulutus ke 6.9. klo 18. Nuortenkahvila ti klo 16–21, alk. 5.9.

Peli-ilta pe 13.10., 27.10., 10.11., 26.11., 8.12. klo 17.

Valon ilta to 14.9., 28.9, 12.10., 26.10., 9.11., 23.11., 7.12. klo 17. Nuoret aikuiset: elsa.sihvola@evl. fi.

Matteuksenkirkon Varustamo

Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Elämäni virsi – toivo ja laula ma

25.9., 23.10., 20.11., 4.12. klo 17.30.

Lauletaan yhdessä ke 13.9., 27.9.,

11.10., 25.10., 8.11., 22.11., 13.12. klo

13.

Rukouspiiri ti klo 13 ja 17.

Näppärät medialähetyspiiri ke

20.9., 18.10., 15.11. klo 18.

Iltaruskopiiri ma klo 13.

KOHDATAAN KIRKOLLA

Kuninkaan ilta pe 15.9., 13.10., 10.11., 15.12. klo 18.

Erätauko-keskustelu: Moninaisuuden kunnioittamisen taito to 5.10. klo 17.30. Yhdessä elämisen taito ke 1.11. klo 17.30. Ilm. vuosaari.diakonia@evl.fi.

Iltapäiväpiiri ikäihmisille ma klo

12, alk. 18.9.

Yhteinen lounas to klo 11, alk. 14.9. Kirjapiiri, keskustelua kuukauden kirjasta ke 13.9., 11.10., 15.11., 13.12. klo 17.30.

Neulepiiri ke klo 18.

Vahvista englannin taitoja perussanaston avulla ti 26.9., 10.10., 24.10. klo 17.

Avoin arkiretriitti, hengellistä matkakumppanuutta to klo 18, alk. 28.9.

Pyhä tanssi, musiikki ja liike kuljettavat rukoushiljaisuuteen 23.9., 24.9., 11.11., 12.11. klo 14.

Avoin keskustelu- ja raamattupiiri to klo 18, alk. 14.9.

Miesten keskustelupiiri ma 11.9.,

Waste&Feast Snellu Cafe lounas ma–to klo 11–13, lounas 6/3 e, mukaan 3 e, ystävälounas 10 e. Perjantaikahvila pe klo 11–13. Helppis, apua asioiden hoitoon ark. klo 11–13.

Hiljaisuuden joogan harjoitus joka ke alk. 13.9. klo 9.45–10.45. Hiljaisuuden piiri Stoan aukiolla joka to klo 17–17.30. Hiljaisuuden harjoitus rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta, voit viipyä haluamasi ajan.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta

Seurakuntatoimisto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi

Osoitteet:

Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5

Tapanilan kirkko, Veljestentie 6

Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4

Varustamo, Pekanraitti 16

Viikin kirkko, Agronominkatu 5

Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, TW

TAPAHTUU 1.–15.9.

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin

Viikin kirkossa klo 10.

Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhdessä Verkoston kanssa.

Puistolan kirkossa klo 12. 3.9. mukana Kesäkuoro, joht. Elina

Tofferi. 10.9. perhemessu.

Tapanilan kirkossa klo 17. Valon messu 10.9.

Iltaehtoollinen Viikin kirkossa ke klo 18.30.

Pyhäkoulut Pihlajamäen kirkolla su klo 11 ja Tapanilan kirkolla 10.9. klo 17. Pikkuisten pyhis Tapulin seurakuntakodilla 10.9. klo 10.

TAPAHTUMIA

Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 4400.

Pihlajamäen kyläjuhla la 2.9. myös

Pihlajamäen kirkolla. Klo 10.30–15

vohvelibaari, klo 11 Synkronis-kvartetti, klo 13 yhteislaulua Malmin

enkeleiden johdolla. Klo 15 kärrysauna kirkon alapihalla, mukaan uikkarit, pyyhe ja sandaalit.

Päivälauluhetki ke 6.9. klo 13–14

Puistolan kirkolla. Virsiä ja hengellisiä lauluja.

Emmi Kuittisen Surun synty -levyn julkistamiskonsertti pe

8.9. klo 18 Pihlajamäen kirkossa.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Viikkipäivä la 9.9. Latokartanon

torilla klo 12 alkaen. Klo 13 Malmin enkelit -kuoro.

Kivaa kirkonmäellä -perhetapahtuma su 10.9. klo 10.30–13 Puistolan kirkolla. Puuhaa lapsille, wokkia klo 10.30–12. Perhemessu klo

12.

Messulauluryhmä Enkeleitten

kanssa to 14.9., 21.9. ja 28.9. klo

19–20.30 Malmin Varustamolla.

Valmistelemme yhdessä musiikkia mikkelinpäivän messuun Viikin kirkossa su 1.10. klo 10. Laulajat ja soittajat tervetulleita! Tied. Kaisu Rauhamaa, p. 041 531 7799.

Liikuttava lepopäivä Varustamolla la 28.10. klo 10–14. Ilm. ja tied. 1.9. alkaen: aino.poutanen@evl.fi.

Maksuton. Huolla kehoa ja mieltä lempeällä liikunnalla. Klo 10 keskivartaloa vahvistava pilates, klo

11.30 liikkuvuutta kehittävä sporttijooga ja klo 13 rentouttava yin-jooga. Mukaan viltti, tyyny ja eväät. Tarjolla kahvia ja hedelmiä. Voit osallistua yhdelle tunnille tai koko päivään.

Hiljaisuuden päivä la 28.10. klo

11–16.30 Viikin kirkolla. Ilm. ja tied. sofia.tuomenvirta@evl.fi. Retriittipäivässä rukousta ja hiljaisuutta yhdessä tai yksin. Kaikenkuntoisille soveltuvia hiljaisuuteen johdattavia joogasta ammentavia harjoituksia. Mahdollisuus piirtää, maalata, lukea tai käydä kävelyllä. Mukaan oma alusta ja villasukat. Keittolounas. Maksuton.

Tuolijumppa to 7.9. alkaen klo

10–10.30 Tapulin seurakuntakodilla, to 14.9. alkaen klo 11–11.45

Pihlajamäen kirkolla. Kevyt, myös

liikuntarajoitteisille sopiva maksuton jumppatuokio.

Miesten sähly 4.9. alkaen ma ja pe klo 19.30–21.30 Puistolan kirkolla.

Sovimme, kumpaan vuoroon osallistut. Tied. Esa Ahonen p. 050 566 5671.

Ylistys- ja rukoustanssi ma 4.9. alkaen klo 18–19 Puistolan kirkolla. Voit osallistua joka kerta tai vain kerran. Tied. Mari Pulkkinen p. 050 527 3961.

Käsityö- ja kutomakerho ke klo

18.30–21 Puistolan kirkon alakerrassa. Käytössä mm. kangaspuita. Tule tutustumaan, oppimaan ja jakamaan osaamistasi.

Sururyhmä läheisensä menettäneille to 21.9. alkaen klo 18 Viikin kirkolla. Ohj. pastori Sofia Tuomenvirta ja pastori Kirsi Ojansuu-Kaunisto. Tied. ja ilm. sofia.tuomenvirta@evl.fi tai p. 050 5704 821. Ryhmä mielenterveyden tueksi

nauhaliitto, ja diakoniatyöntekijä Niina Karhu.

Valoa arkeen -sparrausryhmä

kolmena iltana 21.9. alkaen Varustamolla klo 18–19.30. Tule miettimään elämää ja arkea sparrausryhmään, jonka sisältöön voit vaikuttaa. Kolme iltaa, kolme teemaa: to 21.9. Elämäni kasautumat. ”Elämääni on kasautunut paljon asioita. Haluan jatkaa eteenpäin, mutta en oikein tiedä miten.” Ke 4.10. Vähävaraisuuden vankina. Ti 24.10. Jokainen meistä tarvitsee tukea. Tied. pia. talvela@evl.fi, p. 050 5351 399. Parvi-ryhmä omaa hengellistä polkuaan ihmetteleville joka toinen ti klo 18–20 alk. 3.10. Varustamolla. Työikäisten ryhmä. Pohdintaa hengellisestä kodittomuudesta ja polusta, hengellisen yhteisön etsimisestä sekä uskon kokemuksen uudelleen sanoittamisesta. Luottamuksellista keskustelua ja

Sielunvapautta hiljaisuudesta

Hiljaisuuden festivaali keskittyy mielenrauhaan, itsetutkiskeluun, myötätuntoon ja tasapainoon sekä omien voimavarojen löytämiseen. Ohjelmassa mm. sydänrukousta, meditatiivista tanssia, Mikko Harjun sekä Vox Silentiin konsertit ja Mia Moision luento kaipauksesta. Hidasta elämää -median ja Paavalin seurakunnan festivaali järjestetään la–su 2.–3.9. Paavalinkirkolla, Sammatintie 5. Lue lisää: helsinginseurakunnat.fi/paavalinseurakunta.

joka toinen ma 18.9.–27.11. klo

13–14.30 Varustamolla. Ohj. Eila

Sainio. Tied. ja ilm. anna.korhonen@evl.fi tai p. 050 344 3558. Voit ilmoittautua vaikket pääsisi mukaan joka kerta.

Voimasiskot – monikulttuurinen

naisten keskusteluryhmä 26.9., 24.10. ja 21.11. klo 18 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Ryhmä on avoin. Keskustelua eri kulttuureista, kotoutumisesta, arjesta, iloista ja suruista. Ohj. Minna-Sisko Mäkinen, p. 050 369 1004.

Naapuruuspiiri ke klo 13–14.30

Viikin kirkolla 6.9.–29.11., ei 18.10. Tule kahville tapaamaan viikkiläistä naapurustoa! Helsingin kaupunki järjestää, kirkko tarjoaa tilan ja kahvit.

Kuurojen piiri ti 12.9., 10.10. ja 14.11. klo 15–16.30 Puistolan kirkossa. Alustuksia ajankohtaisista aiheista, keskustelua, kahvittelua suomeksi ja viittomakielellä.

Palaset-vertaisryhmä huumeita käyttävän nuoren läheiselle ma 2.10.–13.11. (ei 6.11.). klo 17–19 Varustamolla. Ratkaisukeskeinen, eteenpäin suuntaava ja toivoa antava. Ohj. lähihoitaja, kokemusasiantuntija Merja Jansson, Sini-

haluavat tutustua Raamatun, erityisesti Uuden testamentin, kirjoituksiin. Raamatunlukua, rukousta ja iltapala.

Ilosanomapiiri joka toinen ma 4.9. alkaen klo 18 Eskolantie 4B kerhohuoneella. Tervetuloa vaikket ennestään tuntisi Raamattua.

Lähetyspiiri ma 4.9., 2.10., 6.11. ja 4.12. klo 18–19.30 Puistolan kirkon alakerrassa. Lähetyksen ajankohtaisia teemoja, tulevien tapahtumien suunnittelua. Lähetyskerho joka toinen ke 13.9. alkaen klo 17–18.30 Pihlajamäen kirkolla.

Missiokerho joka toinen ke 6.9. alkaen klo 16–17.30 Viikin kirkolla

Lähetyksen ajankohtaisia teemoja, tulevien tapahtumien suunnittelua. Odottajien olkkari joka toinen ti

12.9. alkaen Varustamolla. klo

17.30–19.30. Yhdessäoloa ja pieniä tehtäviä rennossa ilmapiirissä. Iltapala. Tule yksin tai yhdessä toisen vanhemman tai tukihenkilön kanssa. Ohj. Päivi Ahmaoja ja Laura-Elina Strömberg. Ilmoita tulostasi viim. kokoontumispäivänä klo 16 mennessä: paivi.ahmaoja@evl.fi tai p. 050 577 0650. Avoimet perhekahvilat klo 9.30–12 ma Viikin kirkolla, ti Tapanilan kirkolla, ke Puistolan kirkolla ja to Siltamäen srk-kodilla. Kohtaamisia ja leikkiä.

Maksutonta lastenhoitoa la 2.9. klo 10–13 Varustamolla 3 v. täyttäneille. Tarjoamme välipalan. Ohjaajina lastenohjaajat. Tied. ja ilm. paivi.ahmaoja@evl.fi tai p. 050 577 0650.

oloa, ohjelmaa ja keskustelua venäjäksi. Järj. Malmin srk ja pk-seudun venäjänkielinen seurakuntatyö. Tied. Marianne Hapsal, p. 050 380 3778

Tapulin Olohuone ma klo 11–12.30 Tapulin seurakuntakodilla. Kahvia, voileipiä ja puuroa. Vapaaeht. maksu. Tarjoiluista ja tunnelmasta vastaavat vapaaehtoiset.

Ostarin Onni ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla. Tarjolla puuroa ja voileipiä. Vapaaeht. maksu. Kaikille avoin tila, jonka tunnelmasta vastaavat vapaaehtoiset. Eläkeläisten iltapäivä ti klo 13–15 Tapanilan kirkolla. Ajankohtaisia aiheita, syventäviä alustuksia, kohtaamisia, kahvittelua, musiikkia, vierailijoita. Tied. Esa Järvinen p. 040 536 2733.

Ruoka-aika to 14.9.alkaen to klo 12 Pihlajamäen kirkolla. Perinteistä kotiruokaa, hinta 2 e. Alussa yhteinen hartaus.

Soppatykki to 14.9. ja to 12.10. klo 11–13 Jakomäen ostoskeskuksella. Keittoa ja juttuseuraa. Yhteistyössä Lions Clubin kanssa.

Kahvia ja kohtaamista ke klo 10–11.30 Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6. Voileipiä ja kahvit. Vapaaeht. maksu. Tule juttelemaan kahvipöydän ääreen. Mestan keittolounas ti klo 12–13

Pihlajiston asukastalo Mestassa, Tiirismaantie 4. Keittoa ja kahvit. Hinta 2 e käteisellä. Yhteistyössä Pihlajisto–Viikinmäki asukasyhdistys PNV ry:n kanssa.

keskinäistä jakamista. Tied. ja ilm. sari.hakuri@evl.fi tai p. 050 544 0554.

Nuorten aikuisten vuoro Talolla ma klo 18–21 Tapanilan kirkolla. Rentoa ajanviettoa, keskustelua, hengailua ja pelailua. Täysi-ikäisille.

Opiskelijoiden raamattupiiri ma klo 18–20 Viikin kirkolla. Tervetuloa nuoret aikuiset elämäntilanteesta ja kristillisestä viitekehyksestä riippumatta.

Päiväraamattupiiri to 21.9., 26.10. ja 30.11. klo 13–14.30 Malmin Varustamolla (2. krs.). Tutkimme 1. Johanneksen kirjettä. Kaikenikäisille aikuisille.

Rauhanrukous to 14.9. alkaen klo 13–14 Puistolan kirkolla. Kirsi Ojansuu-Kaunisto.

Rukousryhmä joka toinen ma 4.9. alkaen klo 13–14.30 Pihlajamäen kirkolla. Päiväkahvit, raamatunlukua, keskustelua ja rukousta. Naisten raamattupiiri joka toinen ma klo 18–20 Pihlajiston asukastalo Mestassa, Tiirismaantie 4. Raamatun tekstejä kirkkovuotta seuraten. Raamattupiiri joka toinen ti 5.9. alkaen klo 17–19 Pihlajamäen kirkolla. Kaikenikäisille, jotka

Iltavillit joka toinen to 14.9. alkaen klo 16–18 Varustamolla. Leikkiä, pelailua, touhuamista koko perheelle. Päivällinen klo 16–17. Isien avoin perhekerho Varustamolla ti klo 9.30–11.30. Leikkiä, askartelua, rentoa puuhastelua ja seurustelua lasten ja isien ehdoilla. Kahvia ja teetä.

Vauva- ja taaperotupa Varustamolla ti ja pe klo 13.30–15.30.

Mönkimistä, touhuamista, lauleskelua, rentoa yhdessäoloa ja kahvittelua muihin tutustuen. Pienten biisit Varustamolla ke 6.9., 13.9. ja 20.9. Tule joko klo 10 tai 10.30 alkavaan ryhmään. Laulua, soittoa, tanssia lapsille vanhempineen. Teemana Syksyn värit. Iltaruoka ke klo 17–18.30 Viikin kirkolla. Hinta 1 e. Perheiden leikkihetki 17.30–18.30. Iltaehtoollinen klo 18.30–19.

Friendship Café 7.9. alkaen to 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Kohtaamispaikka eri kulttuureista tulleille ja kansainvälisyydestä kiinnostuneille. Tutustumista, pelaamista ja yhdessäoloa. Kahvia, teetä ja pientä purtavaa. Tied. Minna-Sisko Mäkinen p. 050 369 1004.

Venäjänkielinen Olohuone –Гостиная ma klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Yhdessä-

Siltamäen keittolounas to 7.9. alkaen klo 12–13 Siltamäen seurakuntakodilla. Keittoa ja kahvit. Hinta 2 e käteisellä. Yhteistyössä Lions Club Malmittarien ja Siltamäen Marttojen kanssa.

Korttelitupa ma klo 11.30–14.30 Siltamäen seurakuntakodilla. Kahvia ja seurustelua. Hävikkiruoan jako ma klo 11 Tapulin seurakuntakodilla. Oma kassi mukaan.

Hävikkileivän jako Pihlajamäen kirkolla ti klo 9, Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6, ke klo 10, Malmin Varustamolla to klo 11–11.30. Varustamolla klo 11.30–12.30 hetki juttelulle, diakoniatyöntekijä tavattavissa.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481. Jätä muina aikoina soittopyyntö. Tied. diakonia.malmi@evl.fi.

Oulunkylän seurakunta

Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi

Osoitteet:

Oulunkylän kirkko, Teinintie 10 Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna

sovitusti.

www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

YouTube: Oulunkylän seurakunta

Facebook: facebook.com/oulunkylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10.

Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18.

Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12.

Syyskauden avajaismessu su 10.9. klo 10 Oulunkylän kirkossa. Uudet työntekijät ja vapaaehtoiset siunataan tehtäviinsä.

TAPAHTUMIA

Helmiä Raamatusta -luentosarja

tiistaisin 12.9.–10.10. klo 18–19.30

Oulunkylän puukirkossa. TT, dos.

Kari Kuula kertoo illan aiheesta ja johdattaa keskusteluun. Ti 12.9.

Raamatun tärkein kirja: Apostolien teot.

Diakonian neuvonta ja ajanva-

raus ti ja to klo 10–11. Varaa aika p. 09 2340 5318 tai saapumalla

Oulunkylän kirkolle.

Diakoniatyön retki pe 22.9. kotimuseo Ainolaan. Hinta 25/35 e. Ilm.

1.9. klo 13–15 p. 050 534 5405 tai

5.9. klo 13–15, p. 050 380 3483.

MUSIIKKI

Laula itsesi iloiseksi to 31.8. klo 14 Maunula-talossa. Yhteislaulua, Mikko Helenius.

Virsikinkerit ti 12.9.,10.10., 14.11. ja

12.12. klo 14 Oulunkylän puukirkossa. Heikki K. Järvinen ja Maija Pesonen-Kareinen.

Chorus Sine Nomine kuoro harjoittelee torstaisin klo 18 Oulunkylän kirkolla. Lisätietoja csn.fi.

Käpylän kirkkokuoro harjoittelee tiistaisin Käpylän kirkolla klo 18.30. Lisätietoja: kapylankirkkokuoro.fi.

RYHMIÄ JA KOHTAAMISIA

AIKUISILLE

Lukupiiri ma 4.9. klo 18–20 Oulunkylän kirkolla. Luettava kirja: Iida Rauma: Hävitys.

Naisten kirjallisuuspiiri ma 4.9. klo 18–20 Käpylän kirkon Käpykappelissa. Luettava kirja: Halldór

Laxness: Salka Valka.

Miestenpiiri ma 25.9., 9.10., 6.11. ja 27.11. klo 14–16 Oulunkylän kirkolla. Luemme Raamattua ja keskustelemme sen herättämistä ajatuksista.

Lankakahvila ma 18.9., 23.10. ja 20.11. klo 13–15 Käpylän kirkon Käpykappelissa. Yhdessäoloa, käsitöitä ja kahvia. Mukaan voi tulla käsityön kanssa tai ilman. Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin 6.9.–13.12. klo 18–18.30 Käpylän kirkolla. Hiljennymme raamatuntekstien ja Taizé-laulujen äärellä.

Maunulan torstain naapuruuspiiri torstaisin 7.9.–30.11. klo 13–14

Maunulan kirkolla. Maunulan

Sururyhmästä voimia surun keskelle

Sururyhmät ovat vertaisryhmiä, joissa on mahdollista jakaa ajatuksia ja tunteita läheisen kuolemaan ja suruun liittyen.

Ryhmässä voi keskustella luottamuksellisesti ja saada vertaistukea toisilta saman kokeneilta. Suosittelemme, että menetyksestä on ryhmän alkaessa jo muutama kuukausi.

Syyskaudella sururyhmiä on eri puolilla kaupunkia. Ne ovat maksuttomia ja kaikille avoimia asuinpaikasta ja seurakuntaan kuulumisesta riippumatta. Lokakuussa alkamassa myös muun muassa ryhmä päihteisiin kuolleiden läheisille. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet: helsinginseurakunnat.

fi/apuajatukea

alueella asuvien vapaamuotoinen ja avoin olohuone.

Rukousryhmä to 7.9., 5.10. ja 9.11. klo 18–20 Oulunkylän kirkolla.

Luetaan raamatunteksti, käydään läpi osallistujien esille tuomia asioita ja rukoillaan niiden puolesta.

Koskelan lähetyspiiri parittomien viikkojen ma 25.9.–20.11. klo 13.30.

Kunnalliskodintie 6 C kerhotila.

Oulunkylän lähetyspiiri keskiviikkoisin 27.9.–22.11. klo 13–14:30

Oulunkylän kirkolla.

Postimerkkitalkoot torstaisin klo

10–14 Oulunkylän kirkolla. Voit tukea Suomen Lähetysseuran työtä

tulemalla talkoisiin tai lahjoittamalla postimerkkejä, kortteja ja vanhoja rahoja.

Yhteisöruokailut 4.9. alkaen.

Kaikille avoimia kohtaamispaikkoja

ruuan äärellä. Vapaaehtoinen maksu.

Maanantaipuuro maanantaisin klo

9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla. Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin klo 16–17.30 Käpylän kirkolla. Maunulan kirkon kahvila torstaisin klo 10–16 Maunulan kirkolla.

LAPSILLE JA PERHEILLE

Ilmoittaudu kouluikäisten toimintaan netissä! Kokkikerho

3.–4.-luokkalaisille loka-marraskuussa Oulunkylän kirkolla, Keppihevoskurssi 3.–4.-luokkalaisille

marraskuussa Oulunkylän kirkolla, PeliYö 17.–18.11. Oulunkylän kirkolla. Perhekerho maanantaisin klo

ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu su 3.9. klo 11. Tiia Valve-Tuovinen, Jouni Pirttijärvi ja Ari Häyrinen.

Messu su 10.9. klo 11. Jasmin Huikku, Tiia Valve-Tuovinen ja Jussi Hirvonen.

TAPAHTUMIA

Club For Five – kirkkokonsertti ti 5.9. klo 19. Konsertti on akustinen vokaalimusiikin hetki, jossa kuulija

kuljetetaan hiljentymään ja viihtymään yhtyeen musiikin parissa. Konsertti sisältää suomalaisille rakkaita virsiä sekä muita tunnelmallisia lauluja yhtyeen uran varrelta. Taidokas viisikko kuljettaa kuulijaa taidokkaasti läpi erilaisten tunnelmien ja musiikin tyylilajien.

Liput: Ticketmaster.fi tai ovelta 30

e.

Lempeä lukupiiri kiireisille ke

13.9. klo 18. Syksyn ensimmäisen illan kirjana Anneli Kannon Rottien pyhimys.

Perhekerhot kokoontuvat tiistaisin klo 9–11.30 ja torstaisin klo 17–19.

Kerhoa ei ole vk 42. Luvassa vaihtuvaa ohjelmaa, kahvittelua, pientä syötävää, leikkiä ja yhdessäoloa.

Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo

Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Maksutonta lastenhoitoa lauantaisin klo 10–13 Malmin Varustamolla kolme vuotta täyttäneille lapsille. Syksyn lauantait ovat 2.9., 21.10., 25.11. ja 16.12. Lapsille tarjoillaan päivän aikana pieni välipala. Toiminnasta vastaavat ammattitaitoiset ja luotettavat lastenohjaajat. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Päivi Ahmaoja p. 050 577 0650 tai paivi.ahmaoja@evl.fi.

Erityisryhmille

NÄKÖVAMMAISILLE

9.30–11 Oulunkylän kirkolla. Yhdessäoloa, askartelua ja muuta puuhaa toisten perheiden seurassa.

Käpylän puuhakerho 1–3-vuotiaille keskiviikkoisin klo 18–19 Käpylän kirkon kerhohuone. Lapset voivat osallistua oman aikuisen tai lastenohjaajien kanssa.

Maunulan muskarit torstaisin

Maunulan kirkolla. Klo 9.45–10.15 taaperot (n. 1–3-v.), klo 10.20–10.50 vauvat (n. 0–1-v.), klo 10.55–11.25 kaikenikäiset / sisarukset.

Maunulan iltaperhekerho joka toinen to 14.9.–23.11. klo 17–19 Maunulan kirkolla. Jutustelua ja iltapalaa, lapsille pientä puuhaa ja leikkihuone.

NUORILLE JA NUORILLE AIKUISILLE

Nuortenilta 7.-luokkalaisille torstaisin klo 16–18 ja yli 14-v. nuorille klo 17–21 Kakkosella.

NOA-illat nuorille aikuisille ke 6.9., 4.10., ja 15.11. klo 17–21.30 Kakkosella.

Pakilan seurakunta

Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17, p. 09 2340 5500, pakila.srk@ evl.fi

Osoitteet:

Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten

Perhekerhoihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Lapset osallistuvat kerhoon yhdessä aikuisen kanssa ja mukaan voi tulla missä vaiheessa vain kautta tai kerhoaikaa. Lisätietoa: Sami Hussein, sami.hussein@evl.fi. Syyskausi alkaa 5.9.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin Kryptassa. Syyskausi alkaa 12.9. klo 13. Lisätietoja antaa kanttori Ari Häyrinen, p. 050 433 0139. Nuortenilta tiistaisin Kirkonkellarissa klo 18. Yhdessäoloa ja yhdessä tekemistä, pientä purtavaakin! Lisätietoja antaa Ida Lemmetyinen, p. 050 380 1418.

Kutomakerho keskiviikkoisin

Paimensalissa klo 18. Erilaista kudontaa kangaspuilla, ennakkoosaamista ei vaadita, vaan apua saa paikan päältä. Yhteyshenkilönä Jasmin Huikku, p. 050 345 5070. Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin Kryptassa klo 18.

Kuoro hakee uusia laulajia! Lisätietoja antaa kanttori Ari Häyrinen p. 050 433 0139.

Eläkeikäisten kerho torstaisin

Pikku Paimenessa klo 13. Luvassa yhdessäoloa, laulua, naurua, hartautta, keskustelua ja tietysti kahvia. Lisätietoja Anna-Kaisa Jussila, p. 050 408 4027.

Raamattupiiri parittomien viikkojen torstaisin Yläsalissa klo 17.

Lisätietoja antaa Jasmin Huikku, p. 050 345 5070. Syyskausi alkaa 14.9. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18.

Tutustumisretki Espooseen Perkkaan Pellavaniementien puuhuviloiden historiaan ja GallenKallelan museon rakennuksiin to 21.9. klo 13–16. Tapaamme Tarvaspäässä, Akseli Gallen-Kallelan museon parkkipaikalla, Gallen-Kallelantie 27, jonne kierros myös päättyy. Cafe Zoceriassa voit nauttia omakustanteisesti virvokkeita ja tutustua museoon. Aik. 12 e, eläkel. 7 e. Ilm. viim. ma 18.9. Minnalle, p. 040 734 7715.

Pakarintupa ke 13.9. klo 12.30–15, Kuriiritie 1, Vantaa. Vanhoja ja uusia tuttuja kahvikupin äärellä. Voit myös käydä kimppakävelyllä klo 12.30–13.30 Pyhän Laurin kirkon maisemissa. Tiedustelut Marja Leenalta, p. 050 380 0947.

VIITTOMAKIELELELLÄ

Viittomakielinen messu ja kirkon kuurojentyön 115-vuotisjuhlakahvit su 3.9. klo 13 Hermannin diakoniatalolla, Hämeentie 73.

Retki Hattulan Pyhän Ristin kirkkoon ma 4.9. klo 8.30–16.30. Kysy peruutuspaikkoja HKY:n Heleneltä!

Viittomakielisen perhekerhon 33-vuotisjuhla la 9.9. klo 11–n. 16 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Lounasilmoittautuminen p. 050 301 9619 tai paivi.korhonen@evl.fi, 50 mahtuu!

Malmin raamattupiiri ti 12. 9. klo 15–16.30 Puistolan kirkossa, Tenavatie 4.

Viittova kokemusasiantuntija

kertoo kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä pe 15.9. klo 13–14.30 Matteuksenkirkon Varustamolla, Turunlinnantie 3.

Musiikkia kirkoissa

PERJANTAINA 1.9.

Aniara: ajan ja tilan fragmentteja klo 20 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Martinsonin avaruuseepokseen perustuva teos ihmiskunnasta tienhaarassa. Klockriketeatern ja yhdysvaltalainen kamarikuoro The Crossing. Kielinä englanti ja ruotsi. Liput 56/48/44/42 e fienta.com

LAUANTAINA 2.9.

Konsertti ja yhteislaulua klo 11 ja 13 Pihlajamäen kirkolla, Liusketie 1. Malmin seurakunnan ohjelmaa Pihlajamäen kyläjuhlilla: klo 10.30–15 vohvelibaari kirkon edustalla, klo 11 Synkronis-kvartetin kamarimusiikkikonsertti kirkossa, klo 13 yhteislauluhetki Malmin enkelien johdolla kirkon edustalla, klo 15–18 kärrysauna kirkon alapihalla. Partiolla avoimet ovet kirkon vintillä klo 10–15. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 3.9.

Kesätunnelmia klo 12.30 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Kamarikuoro Cantiamo, Markku Känninen, harmonikka. Vapaa pääsy.

Kesämuistoja klo 18 Puotilan kappelissa, Puotilantie 5. Trio Barone: Hanna Järvinen ja Veli-Matti Helle, sello, Juha Hurskainen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Laulaen matkaa tee klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Juhlitaan kirjailija, runoilija, sanoittaja Anna-Mari Kaskisen elämäntyötä. Kaskisen sanoittamia lauluja ja virsiä vuosikymmenten varrelta. Artistivieraina Pekka Simojoki, Petri Laaksonen ja Tommi Kalenius. Mukana Kallion Kantaattikuoro ja kanttori Anna-Liisa Haunio. Musiikista vastaa Make Perttilä band. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e.

TIISTAINA 5.9.

Päivämusiikki klo 14 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Musisoimassa musiikin ammattilaisia ja ammattiopiskelijoita. Vapaa pääsy. Club for Five -lauluyhtye klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Maija Sariola, sopraano, Saima Haapanen, altto, Jouni Kannisto, tenori, Juha Viitala, baritoni, Tuukka Haapaniemi, basso. A cappella -viisikko kuljettaa läpi erilaisten tunnelmien ja musiikin tyylilajien. Liput 28 e ticketmaster.fi ja 30 e ovelta.

KESKIVIIKKONA 6.9.

Urkumusiikkia vierailijoille klo 14–14.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Henri Hersta. Musiikkia eri aikakausilta. Vierailumaksu 5 e.

TORSTAINA 7.9.

Lauletaan yhdessä klo 10.15 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Laulattamassa Anne Myllylä. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 8.9.

Two Moons klo 14.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille, piano, Jukka Eskola, trumpetti. Kokeellista musiikkia. Vierailumaksu 5 e.

Surun synty -levyn julkistamiskonsertti klo 18 Pihlajamäen kirkossa, Liusketie 1. Laulaja ja lauluntekijä Emmi Kuittisen erityisalaa ovat Karjalan ja Inkerin alueen musiikki sekä itkuvirret. Emmi Kuittinen, laulu, Antti Rask, laulu, ukulele ja sello, Mimmi Laaksonen, puhaltimet, harmoni ja laulu, Kirsi Vinkki, viulu, jouhikko ja laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LAUANTAINA 9.9.

Konsertti klo 12.20 torilla Viikin kirkon edustalla, Agronominkatu 5.

Viikkipäivää vietetään klo 12–18. Klo 12.20 tapahtumassa esiintyy Malmin enkelit -kuoro Malmin seurakunnasta. Vapaa pääsy. VeneWiolin konsertti klo 16 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Wiipurin Osakunnan Laulajat. Vapaa pääsy.

Tomos100-juhlakonsertti klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Ortodoksinen kamarikuoro. Musiikillinen matka ortodoksisen kirkon autonomian alkuvuosista nykypäivään vuosilta 1923–2023. Jumalanpalvelusveisuja eri vuosikymmeniltä. Liput 20 e.

TIISTAINA 12.9.

Virsikinkerit klo 14 Oulunkylän vanhassa kirkossa, Siltavoudintie 12. Teemana Kiitos huolenpidosta. Tutustutaan uusiin ja vanhoihin virsiin. Taustoihin johdattelevat Maija Pesonen-Kareinen ja Heikki K. Järvinen. Yhteislaulua. Vapaa pääsy.

vista musiikkia flyygelillä. Vierailumaksu 5 e.

Lauletaan yhdessä klo 13 Katukappelissa, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45. Anja Hinkkanen laulattaa virsiä, hengellisiä lauluja ja kansanlauluja. Vapaa pääsy. Juhlakonsertti – Géza Szilvay 80 v. klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Helsingin Juniorijouset, Helsingin Lapsijouset, Réka Szilvay ja Kasmir Uusitupa, viulu, Marko Ylönen ja Olli Varonen, sello, Virva Garam, piano. Ohjelmassa muun muassa Bartók, Kodály, Sibelius. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. YLE radioi konsertin.

PERJANTAINA 15.9.

Two Moons klo 14.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille, piano, Eero Ignatius, basso. Kokeellista musiikkia. Vierailumaksu 5 e.

Äiti maa -konsertti klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Eija Ahvo, laulu ja lausunta, Minna Miettinen, piano. Paloheinä soi -musiikkitapahtuma. Ohjelmassa luontoon liittyviä lauluja ja runoja. Liput 20 e ticketmaster.fi ja ovelta.

KESKIVIIKKONA 13.9.

Sid Hillen konserttisarja klo 10.15

Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille soittaa meditatii-

Polar Voices klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kosovolainen orkesteri Ensemble XXI. Musiikillisia kohtaamisia koillisen Siperian alkuperäiskansojen lauluperinteen kanssa. Ohjelmassa Siirala, Šostakovitš. Liput 20/15 e ticketmaster.fi ja ovelta.

Barokkimusiikki soi Espoossa

Espoon barokkipäivien konsertti lauantaina 9.9. kello 19 Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Espoon barokki ry konsertoi cembalisti Petteri Pitkon johdolla. Huilusolisteina Hanna Haapamäki ja Sunniva Fagerlund. Liput ovelta 10/20 e. Meren viehkeä kutsu – Espoon Barokkipäivien konsertti sunnuntaina 10.9. kello 19 Soukan kappelissa, Soukankuja 3. Norjalainen sopraano Linnéa Sundfær Casserly ja Espoon barokin gambayhtye. William Byrdin, Matthew Locken ja Henry Purcellin merellisiä ja myyttisiä sävelmiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Dolci fiamme -barokkikonsertti sunnuntaina 24.9. kello 17

Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Ulla Paakkunainen, laulu, Arto Wikla, arkkiluuttu, Ritva Hautsalo, viola da gamba ja lirone. Caccini, Cozzolani, Monteverdi, Sances ja Strozzi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lisätietoja espoonbarokki.com

Kirjailija, runoilija ja sanoittaja Anna-Mari Kaskisen elämäntyötä juhlitaan Laulaen matkaa tee -konsertilla sunnuntaina 3.9. kello 19 Kallion kirkossa. Kaskisen sanoittamia lauluja vuosikymmenten varrelta esittävät muun muassa Pekka Simojoki, Petri Laaksonen, Tommi Kalenius ja Kallion Kantaattikuoro.