Kirkko ja kaupunki 2023 12 Vantaa

Onko kivissä voimaa? mietti pappi Kaisa

Kariranta ja kokeili s. 12

Työmies Vatanen

Näyttelijä Jussi Vatasen on helpointa olla ihmisten kanssa

tekemisen kautta s. 16

Suomen teologisen instituutin uusi pääsihteeri Soili Haverinen ei pidä evoluutioteoriaa uskottavana s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

31.8.2023

kirkkojakaupunki.fi

Pääkirjoitus

Uskonrauhapykälä suojaa meitä

AIEMMIN KOVASTI KRITISOITU rikoslain pykälä uskonrauhan rikkomisesta on nykyisessä maailmantilanteessa noussut arvoon arvaamattomaan. Sen merkityksen kiteytti viimeksi presidentti Sauli Niinistö, kun häneltä kysyttiin Ruotsin turvallisuustilanteesta.

Niinistön mukaan uskonrauhaa koskevaa kohtaa Suomen laissa voi käyttää Koraanin julkisen polttamisen tapaisten asioiden estämiseen. Ruotsissa uskonrauhaa suojaavaa pykälää ei enää ole, ja siksi maan on vaikea estää sananvapauden nimissä tehtyjä muslimien pyhän kirjan polttamisia. Niissä ei todellisuudessa ole kyse sananvapaudesta vaan provokaatioista, joiden taustalla on monenlaisia motiiveja. Ylen uutisen mukaan tapahtumista tehdyt somevideot tuovat Koraanien polttajalle myös rahaa. Seuraukset ovat ikäviä sekä maan sisäiselle että ulkoiselle turvallisuudelle.

ENNEN NYKYISIÄ TAPAHTUMIA

uskonrauhapykälää on Suomessa kritisoitu vanhanaikaisuudesta. Sen on katsottu puuttuvan liikaa sananvapauteen, joka on länsimaiselle demokraattiselle yhteiskunnalle tärkeä perusarvo. Monella on ollut mielessä kirkko ja se, että pykälällä haluttaisiin suojella sitä arvostelulta. Ei, kirkkoa ja uskontoja saa ja pitääkin kritisoida. Jumala ei tarvitse suojelua. Ihmiset sen sijaan tarvitsevat.

Kannattaa lukea, mitä pykälä pitää sisällään. Siinä puhutaan uskontokuntien jäsenille

Hyvä Jumala, olen väsynyt ja kuormittunut, mutta seuraavaan lomaan on vielä viikkoja. Tarvitsen lepoa työn rasituksista, säntäilystä ja vanhemman huolista. Anna tähän päivään sopiva ja kohtuullinen kuorma, jonka jaksan kantaa.

pyhimpien asioiden pilkkaamisesta julkisesti loukkaamistarkoituksessa sekä jumalanpalveluksen, hautaustilaisuuden tai muun uskonnonharjoituksen häiritsemisestä uhkaavalla käytöksellä tai meluamalla. Tähän liittyy esimerkiksi tuomio henkilölle, joka jakoi ohjeita kirkon polttamiseen, nunnien raiskaamiseen ja hautakivien kaatamiseen. Lailla halutaan suojella uskonnonvapautta, johon kuuluu oikeus harjoittaa omaa uskontoaan. Kun näin tapahtuu, laki suojelee yhteiskuntarauhaa.

USKONRAUHAPYKÄLÄÄ ON SOVELLETTU erittäin harvoin, eli sen käyttämiseen on ja pitääkin olla iso kynnys. Laki ei ole ongelmaton, sillä ristiriita sananvapauden kanssa on olemassa. Lakia on myös käytännössä tulkittu kirjavasti. Lain yksityiskohdista ja soveltamisesta voidaan keskustella, mutta nykymaailmassa laki on hieman yllättäen todella ajankohtainen.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Jos olet valmis hylkäämään isäsi ja äitisi, veljesi ja sisaresi, vaimosi ja lapsesi ja ystäväsi enää koskaan heitä näkemättä, niin olet valmis kävelylle.

FILOSOFI HENRY DAVID THOREAU (1817–1862)

Kun matkustan, minulla on mukana hätäreppu. Ja sanon itselleni joka kerta, etten ehkä palaa.

VENÄLÄINEN OHJAAJA

SVETLANA BOGDANOVSKAJA

YLE.FI 21.8.

Älkää ottako matkalle mukaanne mitään – ei sauvaa, ei laukkua, ei leipää eikä rahaa. Älkää ottako toista paitaakaan.

JEESUS LUUKKAAN

EVANKELIUMIN 9. LUVUSSA

Kirkko ja kaupunki

31.8.2023

Seuraava lehti ilmestyy 14.9.

KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

JUMALA EI TARVITSE SUOJELUA. IHMISET SEN SIJAAN TARVITSEVAT.

”Itsetuhoisista ajatuksista voi kysyä suoraan”

Mieli ry:n itsemurhien ehkäisykeskuksen

päällikkö Marena Kukkonen kokee

olevansa työssään enemmän toivon kuin kuoleman äärellä. 10. syyskuuta vietetään kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää.

1Marena Kukkonen, mistä voi huomata oman tai läheisen itsetuhoisuusriskin kasvaneen?

Mitä sellaisessa tilanteessa pitäisi tehdä?

– Merkkejä voivat olla esimerkiksi vetäytyminen, muutokset mielialassa, päihteiden käytön lisääntyminen, kuoleman ajatteleminen ja passiivinen toive kuolemasta, erilaiset valmistelut kuten tavaroiden jakaminen ja asioiden järjestely, turhien riskien ottaminen ja vaaraan hakeutuminen vaikkapa liikenteessä, itsemurhavälineiden kerääminen sekä jäähyväiskirjeiden kirjoittaminen.

– Jos epäilee, että läheisellä on itsemurha-ajatuksia, asiasta kannattaa ja pitää kysyä häneltä suoraan. Kysyminen ei lisää itsemurhavaaraa, vaan päinvastoin auttaa käsittelemään asiaa, löytämään turvallisia ratkaisuja ja tarvittaessa hakeutumaan avun piiriin.

– Läheisen ihmisen itsetuhoisista ajatuksista kuuleminen voi ymmärrettävästi herättää vaikeita tunteita. Olisi kuitenkin tärkeää kuunnella toista rauhallisesti, tuomitsematta ja syyllistämättä. Moni pelkää itsetuhoisuudesta puhumista siksi, ettei ole varma, mitä tilanteessa kuuluisi sanoa. Tämä pelko on yleensä turha, kun toista ihmistä haluaa oikeasti auttaa. Pelkkä kuunteleminenkin on jo hyvin merkityksellistä, ja tarvittaessa läheistä voi auttaa hakemaan ammattiapua.

2Tapaat työssäsi ihmisiä, jotka ovat yrittäneet itsemurhaa. Minkälaista tukea ihminen tällöin tarvitsee?

– Kysymme, haluaako hän jakaa oman tarinansa. Sitten rauhoitumme kuuntelemaan: yleensä ihmiset jakavat tarinansa mielellään, kun on joku, joka kuuntelee tuomitsematta.

– Asiakkaan kanssa käydään läpi tapahtunutta ja tehdään yhdessä turvasuunnitelma. Siihen listataan ylös varoitusmerkkejä ja keinoja toimia jatkossa niin, että vaaran tunnistaa ajoissa ja voi toimia itseään suojelevalla tavalla. Turvasuunnitelma on tarpeen, sillä itsetuhoisessa mielentilassa ei pysty ajattelemaan rationaalisesti.

– Kriisi- ja keskusteluavun lisäksi vertaistuki on todella merkityksellinen tuen muoto. On tärkeää, että

myös itsemurhaa yrittäneiden läheiset ja itsemurhan tehneiden omaiset saavat tukea kriisiin ja tulevat kuulluiksi.

3Kuinka paljon Suomessa tehdään itsemurhia, ja minkälaisia syitä niiden taustalla on?

– Vuonna 2021 itsemurhan teki 747 ihmistä. Määrä on laskenut tasaisesti 1990-luvulta: vuonna 1990 itsemurhan teki yli 1500 ihmistä. Eniten itsemurhia tekevät keski-ikäiset miehet. Nuorten itsemurhakuolleisuus on Suomessa Euroopan mittapuulla korkea. Iäkkäiden ihmisten itsemurhakuolleisuus on ollut hienoisessa nousussa viime vuosina.

– Itsemurha-ajatukset ovat melko yleisiä ja yleensä ohimeneviä: niitä esiintyy noin 10–20 prosentilla väestöstä. Itsemurhaa aikaisemmin yrittäneillä on 40-kertainen itsemurhariski muuhun väestöön verrattuna, ja siksi olisi tärkeää tavoittaa näitä henkilöitä. – Itsemurha-ajatusten taustalla on yleensä ongelmien kasaantuminen. Riskitekijöitä ovat esimerkiksi pitkäaikainen ja hoitamaton masennus sekä päihteiden käyttö. Itsemurhassa ei niinkään ole kyse halusta kuolla, vaan sietämättömästä henkisestä kivusta, jota ihminen yrittää siinä hetkessä paeta. Itsetuhoisessa mielentilassa oleva ihminen on kykenemätön muistamaan läheisiä ja hyviä hetkiä ja ajattelemaan tulevaisuudesta myönteisesti. Tällainen itsetuhoinen tila ei onneksi kestä pitkään, ja sitä voi oppia ennakoimaan.

– Itsetuhoinen henkilö kokee usein olevansa yksin vaikka lähellä olisi rakkaita ihmisiä. Yksi keino vähentää itsemurhien riskejä olisikin vahvistaa yhteisöllisyyttä. 4

Mihin yhteiskunnassa pitäisi laittaa resursseja, jotta voitaisiin ehkäistä mahdollisimman monta itsemurhaa?

Mikä on sinulle pyhää?

– Yhteinen ruokailu saman pöydän ääressä. Se, kun joku on nähnyt vaivaa toisten hyvinvoinnin eteen – huolehtinut ja pitänyt mielessä. ■

– Helposti saatavilla olevat matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olennainen asia, jotta ongelmat eivät pääse kasaantumaan. Tarvitsemme lapsille ja nuorille turvallisia kasvuympäristöjä, joissa on riittävästi läsnä olevia aikuisia tukemassa kasvua ja kehitystä. Perustoimeentulon turvaaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen ovat erityisen tärkeitä asioita. 5

Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia tai olet huolissasi läheisestäsi, voit soittaa Mieli ry:n Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 (auki 24/7) tai kirjoittaa Solmussa-chattiin: www.tukinet.net.

Nuorille suunnattu Sekasin-chat: sekasin.fi päivystää ma-pe klo 9–24 ja viikonloppuisin klo 15–24.

Jos tilanne on edennyt hengenvaaralliseksi, soita 112 tai hakeudu lähimpään päivystykseen.

TEKSTI AINO MUSTONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Raamatullinen puutarha

Östersundomin hautausmaalla kasvaa Raamatussa mainittuja kasveja. Monet niistä ovat tuttuja myös suomalaisille.

Moni muistaa kertomuksen Eedenin puutarhasta ja hyvän ja pahan tiedon puusta, mutta mitä siellä puutarhassa oikein kasvoikaan? Sitä emme tiedä, mutta vihiä siitä saa menemällä Helsingin itäisimpään kolkkaan. Östersundomin kirkkoa ympäröivällä hautausmaalla on nimittäin istutuspalsta, jossa kasvaa sellaisia Raamatussa mainittuja kasveja, jotka pärjäävät myös näillä leveysasteilla.

Istutuspalsta on ollut Östersundomissa ainakin kahdeksan vuotta. Se sai alkunsa, kun silloinen ylipuutarhuri Pekka Leskinen sai tietää, että yliagronomi ja yrttitutkija Bertalan Galambosi oli listannut Raamatussa mainittuja kasveja ja pohtinut, mitkä niistä pärjäisivät myös Suomessa.

VALINNANVARAA OLI, sillä Raamatussa mainitaan valtava määrä erilaisia kasvilajeja. Joistakin puhutaan tosin vain yleisnimillä, joten tarkka lajinmääritys on haastavaa. Joka tapauksessa kasveilla on Raamatussa merkittävä rooli: ruoka, juoma ja viljeleminen ovat esillä monessa kohtaa.

”Muistattehan, miten Egyptissä saimme ilmaiseksi kalaa ja miten meillä oli kurkkua, vesimelonia, purjoa, sipulia ja valkosipulia! Mutta nyt me joudumme kärsimään nälkää. Täällä ei edes näe muuta kuin tuota iänikuista mannaa!” valittavat israelilaiset Neljännessä Mooseksen kirjassa

Osa Raamatussa mainituista kasveista kuten viljat, sipulit ja esimerkiksi kurkku, ovat sellaisia, jotka kuuluvat jokapäiväiseen ruokavalioomme. Myös Östersundomin hautausmaalla kasvaa kurkkua ja sen kaveriksi usein päätyvää tilliä.

Näiden lisäksi istutusalueella on kasveja, joita kasvatetaan enemmänkin ulkonäkönsä vuoksi kuten värililja, väriminttu, arabiansulkahirssi, myrkyllinen sinipiikkiputki ja pallon muotoiseksi leikattu, hauskan näköinen puksipuu.

KUTEN EEDENISSÄ IKÄÄN keskellä Östersundomin hautausmaan istutusaluetta kasvaa tietenkin hedelmäpuu. Se on tässä tapauksessa omenapuu, joka pärjää täällä pohjolassa raamatullista viikunapuuta ja granaattiomenapuuta paremmin. Östersundomin hautausmaalla viihtyy myös viiniköynnös. Se mainitaan erityisen monessa raamatunkohdassa, ja se oli Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan kasvi, jota Nooa ryhtyi viljelemään heti vedenpaisumuksesta selviydyttyään.

Lopuksi hyvä uutinen kaikille laiskoille puutarhureille:

jos haluaa vaalia Raamatussa mainittuja kasveja kotipihallaan, ei välttämättä tarvitse tehdä mitään erityistä. Siellä nimittäin mainitaan myös esimerkiksi nokkonen, ohdakkeet ja rikkaruohot. ■

Kirkko ja kaupunki 80 vuotta

Vuonna 1997:

Jos olet sunnuntai kauppaa vastaan, tule osoittamaan mieltäsi!

– Taidan olla liian vanha kantamaan banderollia mielenosoituksessa, epäröi Juhani Veikkola ensin.

Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyössä työskentelevä Veikkola päättää kuitenkin osallistua kauppojen sunnuntaiaukioloaikaa vastustavaan mielenosoitukseen.

– Kirkko on selvästi sanonut oman kantansa. Kolmas käsky ”Muista pyhittää lepopäivä” on maailman vanhin työsuojelulaki.

– Jos liikeaikalain muutos menisi läpi, monet yrittäjät joutuisivat tekemään seitsenpäiväistä viikkoa. Kaupan työntekijät puolestaan saisivat kiertävän vapaapäivän, joka harvoin kävisi yksiin muiden perheenjäsenten vapaiden kanssa.

Sunnuntain muuttuminen ostospäiväksi merkitsisi, ettei olisi enää pyhäpäivää, joka tuo vaihtelua toinen toistaan seuraaviin arkipäiviin.

– Sunnuntaikaupan avaaminen ei ole myöskään linjassa kestävän kehityksen kanssa. Emme halua antaa kuluttamiselle ylivaltaa, Veikkola sanoo.

Lyhennelmä artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungissa 29.1.1997. Kauppojen rajoitettu sunnuntaiaukiolo hyväksyttiin vuonna 2009, ja kauppojen aukioloaikoja lakattiin säätelemästä lailla vuonna 2016. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

RaamatunKatsokuviakasvien osoitteessaistutusalueeltakirkkojakaupunki.fi.

”En halunnut enää kantaa rinnallani mustaa möykkyä, vihaa, joka myrkytti mieltäni väkivaltafantasioilla ja painoi kuin synti.”

LUE LINDA-MARIA RANISEN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT

Auringonkukkien viesti

Ukrainan itsenäisyyspäivä kokosi ihmiset Helsingissä auringonkukkakulkueeseen. Näin suomalaiset ja valtionjohto antoivat vahvan tukensa Ukrainalle.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JUSSI HELTTUNEN

YKSI ASIA tuli Ukrainan itsenäisyyspäivänä 24. elokuuta Helsingissä järjestetyssä mielenosoituksessa selväksi. Sekä tavalliset suomalaiset että valtionjohto tukevat vankasti Ukrainaa, joka kamppailee Venäjän hyökkäystä vastaan.

Ukrainan itsenäisyyden, maan vapauden ja rauhan puolesta järjestetty United for Ukraine – United for Peace -tapahtuma alkoi Kansalaistorilta lähteneellä kulkueella, johon osallistui noin 3 000 ihmistä. Se-

naatintorilla, Tuomiokirkon rapuilla, kulkueen ottivat vastaan Kuorojen kierroksen kuorot Finlandiahymnillä.

MIELENOSOITUS UKRAINAN puolesta oli vaikuttava: ihmisillä oli käsissään auringonkukkia ja lippuja, jotka värjäsivät kulkueen Ukrainan väreihin.

Auringonkukka on Ukrainan kansalliskukka. Sitä on viljelty maassa 1700-luvun puolivälistä lähtien, ja

Ukrainan maisemaan kuuluvat auringonkukkapellot.

Ukraina tuottaa eniten auringonkukan siemeniä ja -öljyä maailmassa. Auringonkukka on myös rauhan symboli. Kun Ukraina vuonna 1996 luopui ydinaseistaan, ohjustukikohtaan istutettiin auringonkukkia.

Helsingin auringonkukkakulkueen kärkijoukossa kulki alkumatkasta pääministeri Petteri Orpo. Hän oli juuri edellisenä päivänä palannut Ukrainasta, jossa hän joutui miljoonien ukrainalaisten tapaan istumaan pommisuojassa.

Kirkko ja kaupunki kysyi pääministeriltä sodasta ja Ukrainan tukemisesta. Hän vastasi kysymyksiin matkaltaan sähköpostilla. Hänen mukaansa ukrainalaisille on kaikin tavoin kerrottava, että he eivät ole yksin.

– Tässä sodassa on kyse koko länsimaisen yhteiskunnan peruspilareista: vapaudesta, demokratiasta ja itsenäisen valtion koskemattomuudesta. Koko Euroopan turvallisuu-

teen kohdistuu vakavin uhka vuosikymmeniin. On tärkeää, että Suomi ja muut Euroopan maat ovat Ukrainan tukena sen taistellessa yhteisten arvojemme puolesta, Orpo kommentoi.

PÄÄMINISTERI LUPASI, että ukrainalaisia tuetaan niin kauan kuin apua tarvitaan.

– Olemme tukeneet ja tulemme tukemaan Ukrainaa ja ukrainalaisia taloudellisesti, sotilaallisesti ja poliittisesti. Haluamme olla apuna Ukrainan jälleenrakennuksessa. Tähän on myös Suomen kansan vahva tuki, Petteri Orpo painotti.

Kansainvälisen yhteisön tuki ilahdutti tapahtumaan osallistunutta ukrainalaista Linaa – Tämä mielenosoitus osoittaa, millainen voima meillä yhdessä on. Näytämme myös, että olemme kansa ja itsenäinen valtio. Ukraina ei vain ole yhä olemassa, vaan me juhlimme olemassaoloamme. Haluamme voittaa tämän sodan ja tuoda rauhan maahan, Lina sanoi. ■

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN

0356-3421

HYVÄN TÄHDEN.

Ukrainan tueksi marssivat myös Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Douglas Hickey, Helsingin pormestari Juhana Vartiainen, Ukrainan Suomen suurlähettiläs Olga Dibrova, Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki ja pääministeri Petteri Orpo.

Keskeneräisenä kaunis

Jäikö käsityö kesken? Älä soimaa itseäsi vaan kiitä.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA ISTOCK

Vuosi sitten näihin aikoihin pappi Sari Kokkosen valtasi neulojille tuttu ”oireyhtymä” nimeltä neuloosi. Sen seurauksena syntyi monta neuletyötä, ja innostus käsitöihin jatkui joulun yli. Kevättalvella Kokkonen loi puikoille vaaleanvihreitä silmukoita tarkoituksenaan neuloa itselleen keväinen pusero. Kädet ja mieli saivat kuitenkin neulomisesta tarpeekseen, ja työ jäi kesken. Tilanne on tuttu monille neulomista harrastaville.

NYT SARI KOKKONEN kokoaa Hakunilan kirkolle keskeneräisistä käsitöistä näyttelyä, joka avataan lähimmäisen sunnuntaina 3. syyskuuta pidettävän neulemessun yhteydessä. Kotien kätköistä löytyviä keskeneräisiä käsitöitä voi tuoda näyttelyyn aina avajaispäivään saakka. Kokkosen mukaan keskeneräisyys on erottamaton osa ihmisenä olemista ja siitä on lupa nauttia. Keskeneräisen käsityön äärellä voi olla kiitollinen siitä, mitä on saanut aikaan. Voi kiittää siitä, mitä omissa käsissä syntyi silloisessa elämäntilanteessa, ja muistella, mitä

silloin tapahtui ja millaisia ajatuksia mielessä pyöri.

– Matkan tekeminen on se juttu, Kokkonen sanoo.

– Kolmenkymmenen kilometrin pyhiinvaelluksella satakin metriä on tärkeä. Sama pätee käden töihin.

KESKENERÄISYYDEN HYVÄKSYMISEEN kuuluu

virheiden sietäminen sekä suorittamisen ja vertailun väheneminen.

– Meillä on monia tavoitteita ja ihanteita, joihin pyrimme. Omissa silmissä joku toinen näyttää olevan paljon pidemmällä kuin itse. On hyvä pysähtyä ja huomata, että minulla on ihan hyvä tässä kohtaa tänään, Sari Kokkonen toteaa.

Nyt Kokkosen neulepuikoissa syntyy eri sateenkaaren väreissä hehkuva voimahuivi. Puolisen vuotta lepäämässä ollut vihreä neule on edelleen kesken.

– Kyllä se varmaan jossakin kohtaa valmistuu, Kokkonen sanoo. ■

Lupa olla kesken -käsityönäyttely 3.–17.9. Hakunilan kirkolla Vantaalla.

Koti palveluiden keskellä

Saga-palvelutalot tarjoavat laadukasta vuokra-asumista senioreille. Talomme pääkaupunkiseulla sijaitsevat Helsingissä ja Vantaalla.

Hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelumme muuntuvat tarpeidesi mukaan. Aktiivinen harrastus- ja kulttuuritoiminta tuo iloa arkeen. Tervetuloa tutustumaan taloihimme keskiviikkona 13.9. sadonkorjuuhengessä.

Tule tutustumaan uuden Wilhelmiina

Tenholan muistikoteihin

Wilhelmiina Taavetin rinnalle on valmistunut uusi palvelu- ja hoivakotimme Ruskeasuolle. Uusi Wilhelmiina Tenhola tarjoaa yhteisöllistä palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa.

Wilhelmiinassa on erikoistuttu muistisairaiden hoitoon, ja Tenholan muistikodeissa asukkaat saavat tarpeitaan vastaavaa tukea. Me Wilhelmiinassa haluamme tukea jokaisen asukkaan oman näköistä elämää. Tenholassa tärkeää on aktiivinen eläminen, ja meillä on mahdollista ulkoilla oman piha-alueen lisäksi Keskuspuiston luonnossa.

Kiinnostuitko?

Varaa aika henkilökohtaiselle tutustumiskäynnille wilhelmiina@wilhelmiina.fi

tai soittamalla numeroon 044 7060 139.

Sagan Sadonkorjuu ke 13.9.

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi

”Koin, että olen ihmisenä pilalla”

Veera Ikonen menetti lapsensa ja uskoi, ettei voi koskaan enää kokea iloa. Hän oli väärässä.

Ei voi olla, näin ei voi käydä taas, Veera Ikonen hokee mielessään. Ikosen kuukauden ikäinen vauva makaa sairaalasängyssä Helsingin Lastenklinikalla tarkkailussa. Mieleen vyöryvät raskaat muistot vain vuoden takaa, kun Ikonen oli samassa paikassa esikoisvauvansa kanssa. Milo-poika ei koskaan päässyt sairaalasta kotiin ja eli yhdeksän päivää. Ikonen tuntee, kuinka hätä palaa.

– Sairaalan ilmapiiri, äänet, valot ja pieni vauva: ne kaikki triggeröivät traumani ja pelkoni. Muistan, kuinka rukoilin keskellä yötä, että jos tämä lapsi selviää, lupaan liittyä kirkkoon, Ikonen sanoo nyt, yksitoista vuotta myöhemmin.

Tällä kertaa kävi hyvin: virtsatientulehdus oli vain vienyt vauvan poikkeuksellisen huonoon kuntoon. Ikosesta tuli kirkon jäsen 36-vuotiaana.

– Kun minut kastettiin, oma sylikummini oli minua vuoden nuorempi. Olihan siinä jotain huvittavaakin, Ikonen sanoo.

Hänen suupielensä kääntyvät hymyyn.

Meni kuitenkin monta vuotta, jolloin ilo oli täysin kateissa.

ILO KATOSI vuonna 2010. Ensin kuoli Veera Ikosen sisko. Syöpä oli ärhäkkä ja vei nelikymppisen perheenäidin nopeasti, ja menetystä oli vaikea ymmärtää.

– Mietin, missä on oikeus ja kohtuus, Ikonen kertaa.

Samaan aikaan hän odotti esikoispoikaansa. Kun poika joulun kynnyksellä syntyi, Ikonen sai hänet hetkeksi syliinsä. Sitten vauva jo kiidätettinkin teho-osastolle: sydänvika ei ollut paljastunut ultraäänitutkimuksissa ja tuli kaikille sokkina. Lapsi hätäkastettiin Miloksi, ja tuoreet vanhemmat totuttelivat ensin ajatukseen vaikeasti sairaasta vauvasta. Sitten selvisi, ettei sydänvika olisikaan hoidettavissa. Uudenvuoden alla pieni sydän väsyi ja Milo kuoli vanhempiensa syliin.

Ikonen tippui syvään ja sysimustaan kuiluun, jonne muut eivät nähneet, ja josta tuntui mahdottomalta yrittää kurottaa pois.

– Koin hirveää katkeruutta, lamaannusta ja vääryyttä. Elämä tuntui mielipuoliselta.

Ja ikään kuin lopullisena osoituksena kaiken kohtuuttomuudesta, muutaman viikon päästä kuoli Ikosen siskonpoika.

Ystävien oli vaikeaa edes kohdata Ikosta, koska tragedioiden määrä veti kaikki sanattomiksi. Kärsimys myös muutti häntä itseään persoonana.

– Koin, että olen ihmisenä pilalla. Olin muuttunut vihamöntiksi, joka ei osannut tuntea kuin rumia tunteita.

YLLÄTYKSENÄ ITSELLEENKIN Veera Ikonen löysi lohtua kirkosta. Hautajaisia oli ollut monet, ja Ikonen huomasi, että kirkkosalissa sai romahtaa.

– Se lohdutti. Kirkkoon pystyi surun kanssa menemään ilman vaatimuksia ja sellaisena kuin

on: hauraana, vihaisena, kärsivänä, kaikkine tunteineen.

– Nykyaika vaatii meiltä paljon: pitää olla tuottava ja tehokas, jotta on arvokas. Systeemiä ei ole rakennettu niin, että kelpaamme myös silloin, kun olemme rikki.

Yhteiskunnassamme on Ikosen mukaan vaikea löytää paikkaa, jonne voisi mennä surevana ja rikkinäisenä. Kirkko on tässä tärkeä poikkeus.

– Sitä ei ole paikkana sidottu tehokkuuteen, kasvuun eikä menestykseen, vaan se pyrkii vastaamaan ihmisten sielulliseen tarpeeseen.

–

Uskon, että Milo on jossain olemassa, muuallakin kuin meidän sydämissämme, Veera Ikonen sanoo.

TEKSTI MARIANNE RIIALI KUVAT JANI LAUKKANEN

Kirkossa Ikonen koki myös olevansa osa jotakin suurempaa.

– Sain kosketuksen erityisesti äitien suruun ja ymmärsin, että en ole yksin: kaikkialla maailmassa on tultu kirkkoon juuri tällaisten surujen kanssa. Se kannatteli ja puhutteli.

MYÖS KIRJOITTAMINEN tarjosi tilan käsitellä surua ilman ulkoapäin asetettuja vaatimuksia. Kun Milo kuoli, Veera Ikonen alkoi purkaa suruaan sanoiksi.

Ensin syntyi tekstejä pöytälaatikkoon, ja keväällä 2022 ilmestyi Ikosen esikoisromaani Pimeässä syttyy majakka. Se on kertomus Elinasta ja Markuksesta, jotka ovat menettäneet vauvansa. Pariskunta yrittää epätoivoisesti paeta suruaan matkustamalla saarelle, jossa ei ole ainuttakaan lasta – josko kipu siellä väistyisi. Elina sulkeutuu, Markus suorittaa ja puuhaa. Surua ei kuitenkaan voi paeta.

Kirjaa työstäessään Ikonen luki omia vanhoja muistiinpanojaan, ajatteli pientä poikaansa, itki ja kohtasi kaikkein repivimmät muistonsa. Syntyi tarkkanäköinen ja todellinen romaani, jollaisen voi tehdä vain menetyksen kokenut.

Veera Ikosen esikoiskirja syntyi tarpeesta käsitellä surua rehellisesti. Suruun kuuluu myös paljon rumia tunteita kuten vihaa ja katkeruutta.

– Monet kirjan kuvaukset olen kirjoittanut oman suruni varhaisessa vaiheessa, Ikonen kertoo.

Kirjan myötä Ikosesta tuntui, kuin jotain olisi tullut päätökseen.

– Sain kirjoitettua surua pois, ja se nosti pintaan kiitollisuutta siitä, mitä on ollut ja mitä on nyt. Jos kahdeksankymppisenä hoivakodissa miettisin, että kirja jäi tekemättä, niin kyllä harmittaisi.

Ikonen on saanut teoksesta paljon palautetta. Kerrankin kännykkään kilahti kiitosviesti lukijalta keskellä yötä.

– Erityisen merkitykselliseltä on tuntunut, kun joku saman kokenut on kertonut saaneensa kirjasta lohtua.

MILO-POIKA OLISI nyt 13-vuotias. Äidin mielessä hän on kuitenkin aina vastasyntynyt.

– Mietin häntä pienen vauvan sieluna. Muistan hänen painonsa rintaani vasten, miltä hän tuntui ja tuoksui, Veera Ikonen sanoo ääni särkyen.

Aika ei vie surua.

Katkeruus ja viha ovat kuitenkin poissa, ovat olleet jo pitkään.

Viimeisetkin rippeet surun raskaimmista sävyistä hävisivät, kun Ikonen ymmärsi, että elämä on siinä mielessä tasapuolinen kaikille, että se ei ole hallittavissa. Asioita tapahtuu, eikä kaikkea voi kontrolloida.

– Ja silti voi olla turvallinen ja jollakin tavalla vapaampi olo. Turvallisuus syntyykin ehkä juuri siitä, ettei yritäkään liikaa hallita elämää.

Ikonen on sinut sen kanssa, että juuri hänen lapsensa kuoli.

– Olen hyväksynyt, että niin kävi, ja että mitenkään muuten ei oikein edes olisi voinut käydä. Milolla oli sydänvika, jota ei olisi voinut hoitaa. Se ei jätä tilaa jossittelulle.

Kuoleman jälkeen Ikosen ajatukset elämästä muuttuivat. Hän oivalsi, että lyhytkin elämä on kokonainen, eikä elinvuosien määrä kerro elämän merkityksellisyydestä mitään.

– Me emme tiedä, mitä kenenkin elämään mahtuu. Joku elää sata vuotta, mutta onko hän

saanut elettyä elämäänsä todeksi, vai onko elämä jäänyt elämättä?

Erityisen kauniina Ikosen mieleen ovat jääneet ystävän sanat Milon hautajaisten jälkeen.

– Hän sanoi, että Milo kävi täällä opettamassa, kuinka suurta pieni voi olla.

VEERA IKONEN KOKEE, että lapsen kuolemasta jaloilleen pääseminen kesti kuusi vuotta. Vasta sitten hän oli psyykkisesti valmis voimaan paremmin.

– Koin, ettei enää riitä, että vain selviydyn. Kaipasin myös iloa ja päätin uskoa, että parempaa on tulossa.

Ikonen toivoo, että ihmisillä olisi enemmän sietokykyä toisten raskaita kokemuksia kohtaan ja surua ymmärrettäisiin paremmin.

– Suru ei ole ongelma, joka pitäisi ratkaista tai siivota pois. Enemmän auttaa, jos antaa surevan olla surunsa kanssa niin kuin hän haluaa.

Lohtua voi onneksi saada siitäkin, että on itseään kohtaan lempeä ja myötätuntoinen.

– Kun nyt ajattelen, mistä kaikesta olen mennyt läpi, ja pystyn silti kokemaan iloa ja onnea, tunnen suurta kiitollisuutta, Ikonen sanoo.

Kotona Milosta puhutaan kuten muistakin edesmenneistä perheenjäsenistä. Kysyttäessä Ikonen kertoo aina, että hänellä on kaksi lasta: nyt 11-vuotias Elias ja vauvana kuollut esikoinen.

Joskus joku haluaa kuulla jotain Milosta: minkä näköinen hän oli tai minkä ikäinen olisi nyt.

– Se on ihanan helpottavaa. Jos ihminen uskaltaa kysyä, hän kestää myös kuulla. ■

Milo kävi täällä opettamassa, kuinka suurta pieni voi olla.

Ainoa laatuaan

Pekka Asikainen on uusi – ja maailman ainoa – kenttäpiispa.

Puolustusvoimissa hän kuuluu kenraalikuntaan. Asikaisen kollegoita muissa armeijoissa kutsutaan esimerkiksi kenraalikappalaiseksi tai johtavaksi sotilaspapiksi.

Pääesikunta on uudelle kenttäpiispalle Pekka Asikaiselle tuttu jo 30 vuoden takaa. Hän oli upseerikokelaana silloisen kenttäpiispan Jorma Laulajan johtamalla Puolustusvoimien kirkollisten asioiden osastolla.

– Kun silloin astelin pihan poikki Pääesikunnasta ruokalaan, ei kyllä käynyt mielessä, että joskus palaisin tänne uudestaan kenttäpiispana, Asikainen sanoo.

Asikainen päätti hakea paikkaa, koska häntä kiinnostivat tehtävän laaja-alaisuus ja monipuolisuus. Huhtikuussa presidentti Sauli Niinistö nimitti hänet tehtävään. Tätä ennen hän toimi Oulun seurakuntayhtymän johtajana. Takana on muutenkin runsaasti johtamiskokemusta ja peräti kaksi tohtorin tutkintoa, filosofian ja teologian.

Asikaisella on siviilitehtävistä tulleeksi papiksi poikkeuksellisen paljon kokemusta myös Puolustusvoimista. Hän on reservin majuri, joten kertausharjoituksia on takana runsaasti.

– Tarkkaa määrää en osaa sanoa, mutta varmaan se on jossain sadan nurkilla. Aina olen lähtenyt, kun Puolustusvoimien vaakunalla varustettu tornikirje on tullut postilaatikkoon. Sodan ajan tehtävät ovat muuttuneet matkan varrella, ja sitä mukaa myös kertausharjoituskutsuja on tullut, Asikainen kertoo.

MAANPUOLUSTUSHENKISYYTTÄ ovat Pekka Asikaisella nostaneet sukutarinat. Ne kertovat esimerkiksi äidin isoveljestä, joka kaatui jatkosodan Siiranmäen taisteluissa vuonna 1944. Kun toiset ovat uhranneet henkensä tai terveytensä maata puolustaessaan, kertausharjoituksiin osallistuminen on siihen nähden ollut pikku juttu.

– Isoisä oli rintamalla. Pari vuotta sitten olin siunaamassa hautaan setäni, 95-vuotiaan veteraanin, joka oli 18-vuotiaana Kannaksen torjuntataisteluissa.

Suomen asia on aina ollut Asikaiselle sydämen asia. Suvun isänmaallisuus ei ole ollut kiihkoilua vaan arkista työtä maan ja läheisten hyväksi.

– Jos sedän kanssa yritti puhua sota-asioista, hän vain totesi, että sota oli kamalaa aikaa. Sen jälkeen hän alkoi puhua siitä, kuinka tärkeää on, että rauha säilyy. Pappa ei puhunut sodasta lainkaan, vaikeneminen oli hänelle selviytymistapa.

Omana kokemuksenaan nykyisestä työpaikastaan Asikainen toteaa, että ne, jotka sodasta eniten tietävät, karttavat sitä kaikkein eniten. Sotakiihkoon hän ei ole törmännyt.

KENTTÄPIISPA KUULUU Puolustusvoimissa kenraalikuntaan, mutta toisin kuin muilla piispoilla hänellä ei ole hiippakuntaa eikä hän ole täysivaltainen piispainkokouksen jäsen. Pekka Asikaisen mielestä kenttäpiispan asema kirkossa ja Puolustusvoimissa on hyvä.

– Kenraalikuntaan tosiaan kuulun, ja minut on otettu täällä hyvin vastaan. Työn arvostuksesta kertoo se, että Puolustusvoimissa on kolme erityisalaa, jotka on huomioitu kenraalin arvoisesti, eli meidän lisäksemme lääkärit ja insinöörit, Pekka Asikainen sanoo.

pappia. Ruuhka-aikana eli esimerkiksi uusien varusmiesten astuessa palvelukseen suurimmissa joukko-osastoissa toimii apuna seurakuntapappeja, Asikainen kertoo.

– Lisäksi yksi pappimme on kriisinhallintatehtävissä Libanonissa.

JOSKUS TAKAVUOSINA sotilaspapit liitettiin ivallisesti siihen, että kirkko siunaa sodan ja papit siunaavat aseita. Nämä ajat ovat Pekka Asikaisen mukaan onneksi kaukana takanapäin. Hänen mukaansa pappeja tarvitaan Puolustusvoimissa erityisesti kolmesta syystä.

Ensimmäinen niistä on arkinen ja jokapäiväinen: sotilaspapit ovat varusmiesten ja henkilökunnan tukena. Heidän kanssaan voi keskustella mistä tahansa mieltä askarruttavasta asiasta.

Varusmiesten yleisin syy kääntyä sotilaspapin puoleen ovat parisuhdehuolet. Moni on ensimmäistä kertaa niin pitkiä aikoja erossa kumppanistaan, eikä se aina ole helppoa.

– Sotilaspapit ovat kaikkien käytössä uskonnosta ja vakaumuksesta riippumatta. Tehtävää voi kuvata myös eri kirkkojen ja uskontojen välisen dialogin ylläpitämiseksi. Huolehdimme uskonnonvapaudesta. Puolustusvoimissa pyritään takaamaan esimerkiksi islaminuskoisille mahdollisuus rukoushetkiin, kunhan palvelustehtävät sen sallivat. Aina mennään palvelus edellä.

Toinen sotilaspappien keskeinen tehtävä liittyy palvelustaan suorittavien toimintakykyyn, johon kuuluvat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja eettinen ulottuvuus. Pappi on yksikössään toimintakykytiimin jäsen, ja hänen vastuullaan on eettinen toimintakyky, kaiken muun perusta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on Asikaisen mukaan korostanut tätä puolta entisestään. – Joukko ei pysty toimimaan tehokkaasti, jos siihen kuuluvat eivät pysty arvioimaan omaa ja joukon toimintaa eettisesti. Jos moraalikuorma kasvaa, yksikkö saattaa romahtaa nopeastikin. Ihmettelen, miten Venäjän armeija pystyy toimimaan.

– Piispainkokouksessa minulla on läsnäoloja puheoikeus, ja olen myös kirkolliskokouksen jäsen. Tällainen asema edistää asioiden hoitamista.

Kenttäpiispan arvonimi on maailmalla ainoa laatuaan, ja sen taustalla on marsalkka Mannerheimin toive. Asikaisen kollegoita kutsutaan muissa armeijoissa esimerkiksi kenraalikappalaiseksi tai johtavaksi sotilaspapiksi. Hän odottaa tapaavansa lähiaikoina kollegoitaan ja muitakin Nato-maiden sotilaspappeja, joita tulee Suomeen maassa vierailevien joukko-osastojen mukana.

– Suomen viime sodissa palveluksessa oli 900 pappia. Jos nyt joutuisimme sotaan, toiminta perustuisi reserviläispappeihin. Vakituista henkilökuntaa meillä on minun lisäkseni 25 päätoimista luterilaista pappia ja neljä osa-aikaista ortodoksi-

Kolmas pitkälti pappien vastuulla oleva asia on kaatuneiden huolto. Viime sodissa Suomen armeija oli ainoa, joka huolehti siitä, että kaatuneet saatettiin kotimaan multiin, mikäli se suinkin oli mahdollista. Samalla tavalla nyt pyrittäisiin kriisitilanteesta huolehtimaan siitä, että sodassa kaatuneista huolehditaan hyvin ja kunnioittavasti.

EETTISEEN TOIMINTAKYKYYN liittyy sotatilanteessa se, että sodalla on oikeutettu perusta ja että siinä noudatetaan sodan oikeussääntöjä. Pekka Asikaisen mukaan oikeutetun sodan, josta ovat puhuneet niin kirkkoisä Augustinus kuin reformaattori Martti Luther, yksi keskeinen peruste on, että kyse on puolustussodasta.

– Puhumme kolmesta periaatteesta, joista yksi on sotilaallisen välttämättömyyden periaate. Se

” Sotilaspapit ovat Puolustusvoimissa kaikkien käytössä uskonnosta ja vakaumuksesta riippumatta. Tehtävää voi kuvata myös uskontojen välisen dialogin ylläpitämiseksi.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ANTTI RINTALA

Kenttäpiispa Pekka Asikaisen mukaan sotilaallinen puolustautuminen on viimeinen keino, kun kaikki muut keinot on käytetty eikä laillisen yhteiskunnan turvaamiseksi ja sen jäsenten suojaamiseksi ole enää muuta mahdollisuutta.

tarkoittaa sitä, että kaikki muut keinot on käytetty eikä laillisen yhteiskunnan turvaamiseksi ja sen jäsenten suojaamiseksi ole enää muuta mahdollisuutta kuin puolustautua. Sodalle pitää olla laillinen peruste ja sen taustalla laillisen yhteiskunnan päätökset, Asikainen sanoo.

Toinen oikeutettuun sotaan liittyvä periaate on kohtuullisuus, eli sodassa voimaa käytetään tarpeen mukaan eikä ylen määrin. Tarve on se, että hyökkääjän halu hyökätä saadaan loppumaan.

Kolmas periaate on rajaamisnäkökulma: kohteena ovat vain sotilaskohteet.

– Meitä sitovat kansallinen lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset, kuten Geneven sopimus. On tärkeää, että jokainen tietää, mistä niissä on kyse.

Sodan sääntöjä käydään varusmiesten ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten kanssa läpi muun muassa pappien oppitunneilla. Niissä tuodaan esille esimerkiksi sotavankien inhimillinen kohtelu ja se, että Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun tunnuksia kunnioitetaan eikä siviilikohteisiin hyökätä. Olennaisia asioita ovat myös komentoketju ja esimiesten vastuu, joka on sitä suurempi, mitä ylemmäs hierarkiassa mennään.

– Nämä ovat tärkeitä, sillä sotatilanteessa on vaikea säilyttää malttia, jos säännöt eivät ole sisäistettyjä, Asikainen sanoo.

– Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on ollut vastenmielistä seurattavaa. Viattomat ihmiset kärsivät. Kaikki kansainväliset sopimukset on heitetty roskiin. Siviilikohteita pommitetaan ja tehdään iskuja jopa sairaaloihin. Lisäksi vielä Venäjän ortodoksinen kirkko on tässä mukana. Yhdyn Suomen ortodoksisen kirkon johtajan arkkipiispa Leon sanoihin Venäjän kirkolle: Kristuksen tähden herätkää ja tuomitkaa tämä pahuus!

RAAMATUSSA ON KÄSKY ”Älä tapa”, mutta Suomenkin Puolustusvoimissa opetellaan tappamaan. Miten nämä asiat ovat sovitettavissa toisiinsa?

– Eettiset kysymykset ovat sodankäynnissä aina vaikeita, mutta jos ajatellaan vaikkapa Suomen historiaa, niin miten meidän olisi käynyt, jos tänne olisi vapaasti päästetty vihollinen? Tai miten Ukrainan olisi käynyt? Puolustautuminen hyökkääjää vastaan ja heikompien puolustaminen on pienemmän pahan tie, kenttäpiispa vastaa.

Se, että Suomesta nyt on tullut Naton jäsen, ei Pekka Asikaisen mukaan muuta maanpuolustukseen liittyviä periaatteita. Toki nyt pitää olla valmis puolustamaan myös toisia Nato-maita, jos niitä vastaan hyökätään.

– Suomen puolustuskyky on nyt vahvempi, ja hyökkääjän kynnystä hyökätä on nostettu. Emme ole enää yksin. Miksi emme olisi osa järjestöä, joka muodostuu demokraattisista valtioista ja on suurimmissa asioissa samoilla linjoilla kuin me?

Kristillinen pasifismi ja siihen liittyen siviilipalvelus tai aseeton palvelus on Asikaisen mielestä myös perusteltua.

– Lain mukaan aseistakieltäytyminen ja siviilipalvelus on mahdollista, ja heidän oikeuksiaan tulee puolustaa. Toki maanpuolustuksen näkökulmasta jonkun tulee täyttää aukko rivistä. Kriisiaikana yhteisöllinen vastuu korostuu. Yhteiskunnassa on silloin varmasti tehtävää myös niille, jotka eivät tartu aseeseen, Asikainen sanoo. ■

KIVI VASEMMASSA TASKUSSA

Uushengelliset nuoret naiset harrastavat nyt kiviä ja hakevat niiden avulla voimaa ja rauhaa.

Pappi Kaisa Kariranta tutustui kivien maailmaan ja selvitti, minkälaisia merkityksiä niillä on ollut ihmisille eri aikoina.

TEKSTI KAISA KARIRANTA KUVAT LAURA RIIHELÄ, ISTOCK JA WIKIMEDIA COMMONS

Kuulin kivikaupasta työkaverilta, vaikka olin kyllä havainnut puodin jo aiemmin. Kirkkaasti valaistu näyteikkuna keskustan kalliiden putiikkien keskellä.

Työkaveri oli avannut oven ja astunut sisään. Hän kertoi kuulemastaan. Nämä kivet eivät olleet vain kauniita, vaan niitä ostettiin muissakin tarkoituksissa: hoitavaa energiaa, voimia erilaisiin tilanteisiin.

Ei siinä mitään niin kummallista ole, sillä on näitä kiviä näkynyt siellä täällä. Mutta tällä kertaa oli kivilajineuvon lisäksi tarjoiltu suositus yhdistää kiven käyttö Isä meidän -rukoukseen.

Voisikohan kivien voimaan uskoa? mietin. Olisipa kätevää, jos luovuuden tukokset, stressihuiput tai vaikkapa menneisyyden haavat voisi hoitaa rahalla, ostamalla sopivan kiven.

Oman hengellisen perinteeni tarjoaman sitkeän kilvoittelun sijaan voisi asettaa kauniin kiven värähtelemään energiaansa lipaston päälle tai vasemmanpuoleiseen taskuun. Ainoa, mitä shoppailun jälkeen tarvitsisi tehdä, olisi kiven lataus auringon tai kuun valolla silloin tällöin.

Kivien käyttäminen tällä tapaa uskomuksellisesti kuuluu uushengellisyyteen, joka on suosittua erityisesti nuorten naisten keskuudessa. Ki-

vet ja kristallit ovat suorastaan sen kentän symboli, määrittelee Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg, mutta kuuluvatko kivet kristilliseen uskoon sitoutuneen uskomusmaailmaan? Vaikka niiden tueksi suositellaan rukousta?

KIVILLÄ ON OLLUT merkitystä uskonnonharjoituksessa kautta aikojen.

Englannissa, keskellä peltoja ja kumpuilevaa maastoa, on myyttinen kivikehä. Stonehengen kivien käyttötarkoitusta ei ole enää kukaan viiden tuhannen vuoden jälkeen kertomassa, mutta paikan tunnelma on turistilaumoista huolimatta kummallisen seesteinen.

Teorioiden mukaan kivikehä on voinut olla aurinko- tai kuukalenteri. Yhtä mahdollisia tulkintoja ovat temppeli tai kulttipaikka.

Valtavasti vaivaa sen rakentajat ovat joka tapauksessa nähneet. Kivet ovat suuria, ja kivilajitutkimuksen mukaan osa niistä on kuljetettu paikalle satojen kilometrien päästä Walesista.

Nykyisin kivikehien keskellä pääsee kulkemaan vain kesäpäivän seisauksen aikana. Silloin aurinko nousee kivien välistä ja houkuttelee paikalle nykyiset muinaisuskonnon harjoittajat ja nykydruidit.

YKSI MAAILMAN tunnetuimmista kivistä on Saudi-Arabiassa. Se on nimeltään Kaaban musta kivi, ja se liittyy keskeisesti islaminuskoon.

Pyhiinvaellus Mekkaan sisältää monenlaisia rituaaleja kuten paholaisen kivittämisen, köyhien ruokkimisen ja hiusten ajelemisen. Siihen kuuluu myös Kaaban mustan kiven kiertäminen seitsemään kertaan.

Jos tungokselta mahtuu, kiveä kuuluu suudella tai koskettaa. Perimätieto kertoo, että kivi oli alkujaan valkoinen, mutta ihmisten synnit muuttivat sen mustaksi.

Kiveä kunnioitetaan profeetta Muhammedin esimerkin mukaan: se on Jumalalta saatu lahja ja Muhammed itse kiinnitti sen Kaaban muuriin.

Tässä tutkimisen ja analyyttisen tiedon maailmassa Kaaban kiveä on epäilty meteoriitiksi, mutta muslimeille se on niin pyhä, ettei mineraalien määrittäminen tule kysymykseen.

MYÖS JUUTALAISUUDESTA ja kristinuskosta löytyy tärkeitä kiviä. Raamattu kertoo jopa kivilajeista.

Vanhan testamentin Toisessa Mooseksen kirjassa Jumala antaa ohjeistuksia ylipapin asua varten. Sen rintakilpeen tuli kaksitoista korukiveä – karneoli, topaasi, smaragdi, turkoosi, safiiri, kalsedoni, hyasintti, akaatti, ametisti, krysoliitti, onyksi ja jaspis – yksi kutakin Israelin heimoa kohden.

Lisäksi ylipapin rintakilvessä piti olla paikat urimille ja tummimille, kiville, joita heittämällä kysyttiin Jumalan tahtoa.

Vanhassa testamentissa kerrtotaan myös, miten Jaakob käytti matkallaan päänalusenaan ki-

veä ja näki erikoisen unen. Siinä oli maasta taivaaseen ulottuvat portaat, joita pitkin enkelit kulkivat edestakaisin. Jumala lupasi Jaakobille sen maan, missä kivi ja mies makasivat. Pyhyydestä vaikuttuneena Jaakob teki päänalusestaan patsaan ja lupasi rakentaa pyhäkön kiven paikalle.

”Jos he olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat”, tiesi Jeesus vastata fariseuksille, jotka kielsivät hänen seuraajiaan huutamasta ylistystä Jumalalle.

KRISTILLISISTÄ MYSTIKOISTA tunnetuin kivien käyttäjä on 1100-luvulla vaikuttanut Hildegard Bingeniläinen, luostarin johtaja, profeetallinen näkijä, parantaja, säveltäjä ja teologian tekijä.

”Jos ihmisellä on kuumeita, hänen tulisi tehdä topaasilla kolme kohtuullisen kokoista vakoa pehmeään leipään, ja kaataa puhdasta viiniä niihin”, Hildegard neuvoo ja jatkaa:

”Tämän jälkeen hänen tulisi katsoa kasvojansa viinissä, jonka hän kaatoi näihin vakoihin, kuin

Pieni kivi muistuttaa minua paikastani tässä universumissa.

Stonehengen kivikehä ei ole ainoa laatuaan. Muotoon aseteltuja kivirinkejä löytyy muualtakin Euroopasta.

Juutalaisen ylipapin vaatetus on kuvailtu Toisessa Mooseksen kirjassa.

hän katsoisi peiliin ja sanoa: ’Katson itseäni, aivan kuten kerubit ja serafit katsovat Jumalaan peilissä, jotta nämä kuumeet poistuisivat minusta’.”

Kun tätä ohjetta noudattaa riittävän usein, paranee.

Monilahjakas Hildegard sai myöhemmin paavilta kirkonopettajan arvonimen. Näitä harvinaisia titteleitä on jaettu vain neljälle naiselle ja yhteensä 37 henkilölle, joiden opetuksesta on ajateltu olevan hyötyä koko kristikunnalle.

Kivien käyttö parantamistarkoituksissa saattaa kuulostaa melko maagiselta. Hildegardin aikaan lääketiede oli hyvin toisenlaista kuin nyt. Bakteereja ei tunnettu, ja ihmisen anatomian tietämys oli arvailun tasolla. Ihan yleisesti vaivojen ajateltiin tulevan kehon eri elementtien epätasapainosta. Tuota tasapainoa hoidettiin muun muassa paitsi kivillä myös päästämällä verta, yrteillä, loitsuilla, rukouksilla ja ruokavaliolla.

Kivien voima perustui Hildegardin mukaan siihen, että niissä oli luonnostaan ominaisuuksia, jotka auttoivat paranemisessa. Saatana, ihmisen kiusaaja, puolestaan karttoi kiviä, sillä ne muistuttivat tätä Jumalan luomistyöstä aikojen alussa ja siitä tulesta, jossa tämä kärsisi lopullisen tuomionsa.

Toki teologi Hildegard muistutti, että lopulta terveeksi tuleminen on aina Jumalan käsissä.

PYHIÄ KIVIÄ JA kivisiä paikkoja on myös Suomessa. Saamelaisten seidat olivat erityisiä, maastosta erottuvia kiviä tai joskus puisia palvontapaikkoja. Niitä ovat myös Ukonsaari Inarinjärvessä ja useat tunturit.

Kansanperinteen kerääjä Samuli Paulaharju kirjasi ylös 1900-luvun alkupuolella tietoa seidoista ja niihin liittyvistä rituaaleista.

Hänen mukaansa seitojen luona käytiin pyytämässä saalisonnea ja sitten kiittämässä siitä.

Kunnioituksesta saamelaisten pyhää paikkaa kohtaan Ukonsaareen ei viedä enää turisteja. Nykyisin turistiristeilyt kiertävät saaren ympäri.

Peuranpyytäjillä oli omat kivensä ja lahjansa niille. Kalaseidalle vietiin puolestaan kalaiset kiitokset. Jos seitaa ei kunnioittanut, se antoi epäonnea saaliin kanssa.

Vielä viime vuosisadalla Paulaharjulle kerrottiin, että joku pororikas isäntä saattoi kadota erämaahan salaiselle palvontaretkelle ja kun poromies ei enää päässyt itse seitansa luo, hän saattoi ottaa siitä pienen palan kotiinsa kunnioitettavaksi.

PIENEN KIVIKAUPAN HYLLYILLÄ on sinisiä, punaisia ja mustanpuhuvia sekä paljon hiottuja ja ro -

soisia kiviä. Kivien voimasta saa maksaa muutamasta eurosta satoihin euroihin. Myyjän luona käy tasainen virta asiakkaita.

Vien tiskille pienen ja halvan sinisen kiven, johon olen päätynyt. Maksaessani siitä suustani livahtaa kysymys, että kai ostamani pikkuinen kivi sopii vahvistamaan oman äänen kuulemista, jota kipeästi kaipaan.

Myyjänaisen rituaalit ovat vakuuttavat. Hän kysyy nimeni ja metallista y-kirjaimen muotoista lankaa apuna käyttäen hakee vastauksen: pieni sininen kivi on minulle kauneudeksi, mutta punaisesta kivestä voisi olla apua. Muistan, että minulla on sellainen kotona, ja hän neuvoo laittamaan sen vasempaan taskuun, sillä olen herkkä ja otan muiden ihmisten energiat itseeni.

Sanon, etten oikein ole kivi-ihmisiä, mutta naisen mielestä olen. Kun jatkan, että olen muilla hengellisyyden aloilla, hän tokaisee, ettei niiden tarvitse sulkea toisiaan pois.

Kotona käyn läpi kaikki esillä olevat, matkoilta tuodut kivimuistot. Pyöreä kivi Hythen rannalta, litteitä sileitä Nizzasta, pienen pieniä Kreetalta.

Punaista kiveä en löydä ennen kuin kaivan esiin kellarin kivikokoelman. Näitä matkamuistoja minulla on paljon.

PUNNITSEN PUNAISTA KIVEÄ muutaman viikon taskuni pohjalla. Energiavaikutuksia en huomaa. Lopulta punainen kivi päätyy ikonini eteen ja tekee kotialttarini asetelmasta kauniin.

Mutta mustan, valkoraidallisen pikkukiven kanssa olen kulkenut pitkään. Sen viileys kättä vasten tyynnyttää kuumottavaa jännitystä. Sen sileys tuo mieleen aaltojen laiskan liikkeen hiekkarantaa vasten. Sen kämmenpohjaan sopiva muoto saa ihmettelemään, miten monin eri tavoin Luoja tukee ihmisiään heidän elämänpolulla tallustaessaan.

Pieni musta kivi muistuttaa minua paikastani tässä universumissa. Ihmiset, kivet, koirat, meret, puut ja pilvet. Kaikki me olemme osa rakkaudella luotua luomakuntaa. ■

Pyhiinvaellus Mekkaan on yksi viidestä islaminuskon peruspilarista.

Sonkajärveltä parrasvaloihin

Näyttelijä Jussi Vatanen oppi jo nuorena maalla arvostamaan yhteisöllisyyttä. Myös elokuvan tekeminen on yhteispeliä, joka voi viedä punaiselle matolle Cannesin elokuvajuhlilla.

Jussi Vatasen näyttelemä Holappa on tottunut karuun ja yksinäiseen työmiehen elämään, kunnes hän kohtaa eräänä päivänä baarissa naisen. Se katse on paljonpuhuva, ja katseeseen vastataan yhtä intensiivisesti. Kyseessä on Aki Kaurismäen uusin Cannesin elokuvajuhlilla palkittu elokuva Kuolleet lehdet.

Kun Vatanen sai pari vuotta sitten puhelun Kaurismäen tuotantoyhtiöltä, hän tajusi, että on tapahtumassa jotain poikkeuksellista. Kaurismäki ei nimittäin ollut ohjannut elokuvia moneen vuoteen.

– Voisi sanoa, että tämä oli kuin haave, josta en ollut osannut edes haaveilla, Vatanen kuvailee.

Baarin vaaleaa ja surumielistä naista näyttelee Alma Pöysti. Vatanen ei ollut aiemmin työskennellyt Pöystin kanssa, mutta yhteinen työtapa ja ilmaisu löytyivät helposti.

Vatanen on ylpeä elokuvasta ja hyvillään sen saamasta myönteisestä vastaanotosta Cannesissa ja muualla. Kutsuja on tullut alan festivaaleille eri puolille maailmaa, ja hän lähtee tarvittaessa mielellään edustamaan elokuvaa.

AIVAN TÄLLAISTA MENESTYSTÄ ei Jussi Vatanen osannut odottaa valmistuttuaan näyttelijäksi vuonna 2005. Pohjois-Savon Sonkajärveltä kotoisin olevalle maanviljelijän pojalle jo pääsy teatterikorkeakouluun oli iso asia.

– Teini-iässä alkoi esilläolo kiinnostaa, ja aloin opiskella ensin radiotoimittajaksi. Kun muutin parikymppisenä Helsinkiin, menin mukaan harrastajateatteriin ja kävin katsomassa paljon teatteria. Sitä ennen olin nähnyt näyttelemistä lähinnä telkkarissa, ja se oli kyllä ollut jonkinlainen lapsuuden salainen haave.

Teatterikorkeakouluun Vatasta sysäsi hakemaan sekin, että hänen lapsuudenystävänsä oli päässyt pari vuotta aiemmin opiskelemaan alaa. Kiinnostavaa on, että pieneltä paikkakunnalta on tullut monta muutakin taiteilijaa kuten näyttelijä Antti Holma ja kitaristi Timo Kämäräinen.

– Se johtuu varmaan paljolti siitä, että Sonkajärvellä on ollut aina vireää kulttuuritoimintaa.

Varsinkin koulun Henkiset kilpailut tukivat lasten ja nuorten esiintymisintoa.

LAPSUUS MAASEUDULLA on vaikuttanut paljon

Jussi Vatasen elämänarvoihin. Tärkeimpiin niis-

tä kuuluu yhteisöllisyys, joka kumpuaa nimenomaan Sonkajärven Sukevan kylältä.

– Siellä ihmiset tekevät edelleen asioita yhdessä talkoilla. Taustalla tyhjenevällä maaseudulla on myös se, että jos ei tehdä itse, ei välttämättä saada mitään. Olen vielä nykyisinkin osallistunut paikallisten tapahtumien järjestämiseen.

Sonkajärvi ja Sukevan kylä toistuvat Vatasen puheissa. Yksi hänen lapsuutensa keskeisiä paikkoja oli Sukevan kirkko, jossa hän kävi muiden mukana. Siellä hän pääsi myös ripille.

Vastaavaa yhteisöllistä kotikirkkoa Vatanen ei ole tähän mennessä löytänyt nykyisestä kotikaupungistaan Helsingistä.

vat roolit myös suomalaista yhteiskuntaa ja historiaa kuvaavissa elokuvissa Metsäjätti ja Tuntematon sotilas.

– Olen halunnut tehdä töitä mahdollisimman monipuolisesti. Haluan kokeilla kaikenlaista, ja erilaiset työt tukevat toisiaan. Olen myös ollut onnellisessa asemassa, kun olen päässyt tekemään niin monenlaista.

Eivätkä Vatasen hommat tosiaankaan näyttelemiseen rajaudu. Hänellä on kakkostyö Sonkajärvellä, jossa hän viljelee kotitilaansa sisarustensa kanssa.

– Maanviljelijän työ on vaikeaa mutta opettavaista. Yritän päästä paikalle kiireisimpinä aikoina, mutta välillä on haastavaa löytää aikaa, eivätkä säätkään aina osu kohdalleen, Vatanen kertoo.

– Olen kasvanut jo lapsena maanviljelystyöhön. Silti tämä on minulle enemmänkin harrastus, kun vertaa oikeisiin farmareihin, jotka saavat toimeentulonsa alkutuotannosta.

Vatasesta tuntuu, että maanviljelijöiden arvostus on viime aikoina kasvanut, eikä suhtautuminen heihin ole enää niin jyrkkää kuin vaikkapa vielä 1990-luvulla.

– Suomalaista ruokaa arvostetaan nykyään enemmän. Osaksi se johtunee viime aikojen tapahtumista, joiden vuoksi puheenaiheiksi ovat tulleet huoltovarmuus ja energian riittäminen.

– Olisi todella tärkeää pitää maaseutu asuttuna. Itä-Suomessa asuvien tilannetta saattaa hankaloittaa myös rajan sulkeminen. Monenlaista haastetta siis riittää.

Sen sijaan täällä Vataselle on muodostunut merkittäväksi yhteisöksi futisporukka. Hän toimii apuvalmentajana Helsingin Palloseuran juniorijoukkueessa. Valmentaminen on tuntunut luontevalta, koska hän on itse aiemmin pelannut jalkapalloa.

– En ole luonteeltani kovin sosiaalinen. Minun on helpompi olla ihmisten kanssa tekemisen kautta.

Näyttelijän ammattiinkin liittyy paljon yhteisöllisyyttä, työryhmiä, joihin kuuluu erilaisia alan ammattilaisia.

– Esimerkiksi elokuvan tekeminen on kokonaisvaltainen prosessi. Tärkeitä tekijöitä tunnelman luomisessa ovat lavastus, puvustus ja valaistus. Mukana on iso työryhmä, jonka on pystyttävä toimimaan yhdessä.

HARVEMPI EHKÄ TIETÄÄ, että Jussi Vatanen on paitsi näyttelijä myös maanviljelijä.

Näyttelijänä Vatanen on tullut tunnetuksi varsinkin koomisista rooleistaan muun muassa Napapiirin sankarit -elokuvissa ja Putous- ja Kimmo -tv-ohjelmissa. Hän on tehnyt vaikutta-

KUOLLEET LEHDET -ELOKUVA on Jussi Vatasen mielestä ihana sekoitus nostalgiaa, tätä aikaa ja tulevaisuutta.

Esimerkiksi suosittujen Maustetyttöjen esitys edustaa tätä päivää ja sopii samalla täydellisesti elokuvan henkeen. Radiossa taas kerrotaan edelleen käynnissä olevasta Ukrainan sodasta.

– Jo monelle sukupolvelle on syntynyt käsitys Aki Kaurismäen tyylistä, joka on hillitty ja jotenkin kohotettu arkipäivästä. Mietin, miten pystyn omaksumaan sen ja miten saan roolihahmoni elämään ja hengittämään. Tällaisessa hallitussa tyylilajissa, jossa ei turhia höpötetä ja elehditä, on tunteiden näyttävä silmistä, Vatanen sanoo.

Elokuva sisältää traagisen ja mahdottomalta vaikuttavan rakkaustarinan. Se on romanttinen komedia kaurismäkeläisittäin.

– Rakastuminen on aina jotenkin vaativaa ja pelottavaa, ja siinä voi käydä huonostikin. Silti ihminen kaipaa ja tarvitsee toista ihmistä, Vatanen pohtii.

– Vahvoina teemoina elokuvassa ovat myös yksinäisyys ja kohtaamattomuus. Päähenkilöt ovat minusta tosi sitkeitä ja rohkeita, kun he jaksavat punnertaa eteenpäin vaikeuksista huolimatta. ■

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JANI LAUKKANEN

Voisi sanoa, että tämä oli kuin haave, josta en ollut osannut edes haaveilla.

Kuka?

Jussi Vatanen, 44, on Helsingin Pakilassa asuva näyttelijä. Hän on näytellyt monissa elokuvissa ja televisiosarjoissa. Hänen kakkosammattinsa on maanviljelijä.

Mitä?

Vatanen näyttelee toista pääosaa Aki Kaurismäen uudessa Kuolleet lehdet -elokuvassa, joka saa ensi-iltansa elokuvateattereissa 15.9.

Kuolleet lehdet palkittiin toukokuussa tuomariston palkinnolla Cannesin elokuvajuhlilla Ranskassa, ja elokuussa kansainvälinen elokuvakriitikkojen järjestö Fipresci valitsi sen tämän vuoden parhaaksi elokuvaksi.

Motto

On helppoa olla synkkä, vaikeaa olla huoleton.

Jussi Vatasen tähdittämää Kuolleet lehdet -elokuvaa kuvattiin muun muassa Pasilan Veturitalleilla.

Soili Haverinen valittiin ensimmäisenä naisena konservatiivikristittyjen instituution johtoon.

Naisten tulee olla vaiti seurakunnan kokouksissa.” Niin Raamatussa lukee, ja sen vuoksi papin virka kuuluu Soili Haverisen mielestä yksinomaan miehille. Kirkon muut johtotehtävät sopivat naisillekin – mutta käytännössä niihin on löytynyt usein mies.

Haverinen on tottunut olemaan monesti ainoa nainen herätysliikejohtajamiesten keskellä. Nainen, jonka ansiosta vältetään kiusallinen all male panel. Hän on joskus miettinyt, pitäisikö teettää vitsinä paita, jossa lukisi ”kiintiönainen”.

Tänä syksynä Haverinen aloittaa monen konservatiivikristityn johtajana, Suomen teologisen instituutin pääsihteerinä. Hän on tehtävässä ensimmäinen nainen.

– Miesten keskellä on ollut hyvä elää. Minua on varmaan auttanut se, että olen yksinhuoltajaisän kasvattama.

Haverinen aikoo viedä konservatiivien instituuttia käytännönläheisempään suuntaan: siellä voisi oppia, miten perinteiseen uskonkäsitykseen perustuva seurakunta perustetaan ja miten sen toiminta rahoitetaan.

SOILI HAVERINEN HALUAA olla siellä, minne Jumala hänet johdattaa. Se paikka on ollut viimeiset vuodet Luther­kirkko.

Pyhätön uusgoottilainen sisäänkäynti erottuu katukuvasta Fredrikinkadulla Kampin keskuksen tuntumassa. Rakennuksen sisääntuloa koristavat enkelit ja lasimaalaukset. Se suunniteltiin alun perin rukoushuoneeksi, mutta välillä ovista kuljettiin yökerhoon.

Täällä sijaitsee myös konservatiivisen Sley:n eli Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen keskustoimisto. Haverinen on työskennellyt Sley:ssä teologina, hänen aviomiehensä Martti Haverinen pappina.

Sley on evankelisen herätysliikkeen keskusjärjestö, joka toimii evankelisluterilaisen kirkon sisällä. Se on saanut julkisuutta naispappeuden ja sateenkaariavioliittojen vastustamisesta. Sley:n piirissä kasvanut Milla Heinonen kertoi Kirkko ja kaupungissa elokuussa, kuinka vaikeaa siellä oli elää lesbona.

IDENTTINEN KAKSOSSISKO, isosisko, traktoreita myyvä isä sekä iltalukiota käyvä äiti. Tältä Soili Haverisen perhe näytti ala­asteen toiselle luokalle asti. Sitten vanhemmat erosivat, ja äiti muutti pois.

– Iskä kantoi vastuunsa tyttäristään.

Lama vaikutti lahtelaisen perheen elämään. Rahat olivat vähissä, vaikka isä vältti työttömyyden. Hän piti tiukkaa kuria ja kannusti opiskelemaan.

Nuori Soili oli ”kiivas feministi”, joka uskoi voittavansa kaikessa tyhmät pojat. Hän koki erottuvansa myös muista tytöistä, jotka olivat kiin­

Naisen paikka

”En pidä uskottavana, että ihminen olisi kehittynyt apinasta.”

– Jumala on tarkoittanut naiset ja miehet täydentämään toisiaan. Heillä on erilaisia vahvuuksia ja heikkouksia, eikä se ole huono asia, Soili Haverinen sanoo Luther-kirkossa.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

nostuneempia poneista kuin luonnontieteistä ja perimmäisistä kysymyksistä.

– En oikeastaan määritellyt itseäni lapsena sukupuolen kautta. Olen insinööriaivo, jota on pienestä asti kiinnostanut, miten asiat toimivat. Suhtaudun näin myös ideologioihin.

Haverisen mukaan opettajat suhtautuivat häneen eroperheen lapsena, josta ei tule yhtään mitään. Väärässä olivat: hän teki siskojensa kanssa luokkahypyn, ja kolmikosta tuli sukujensa ensimmäiset akateemiset jäsenet.

Lukiolaisena Haverinen luki Charles Darwinin Lajien synnyn. Luonnontieteen klassikko ei vakuuttanut häntä.

– En pidä uskottavana, että ihminen olisi kehittynyt apinasta, eli laji olisi muuttunut toiseksi. Evoluutioteorian suurin ongelma liittyy kuitenkin siihen, miten elämä alun perin syntyi. Evoluutioteoria on ollut välttämätön selitys, jotta päästäisiin eroon Jumalasta.

Haverinen jatkoi lukiosta Helsingin yliopistoon lukemaan teologiaa yhdessä kaksossiskonsa eli nykyisen Sonja Falkin kanssa.

Kaksoset myös työskentelivät osittain yhtä aikaa kristillisdemokraattien sisäministeri Päivi Räsäsen erityisavustajina tämän ministerikaudella vuosina 2014–2015. Falk on parhaillaankin saman puolueen maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin erityisavustaja.

Soili Haverinen: Intersektionaalista feminismiä kannattaa varoa seitsemästä syystä

”Höpönlöpöä”, vastaa Naisunionin puheenjohtaja ja vihreä kansanedustaja Fatim Diarra.

Intersektionaalinen feminismi selitetään yleensä tähän tapaan: samalla ihmisellä voi olla useita syrjinnälle altistavia tekijöitä. Esimerkiksi varakas, terve ja korkeakoulutettu heteronainen on monella tavalla etuoikeutetummassa asemassa kuin köyhä, vammainen ja kouluttamaton homomies.

Syrjinnälle altistavilla ominaisuuksilla on taipumus voimistaa toistensa vaikutusta, ja ne on syytä ottaa yhteiskunnassa huomioon.

Toive kuulostaa kauniilta – mutta on pohjimmiltaan jotain muuta. Tätä mieltä on konservatiivikristitty Soili Haverinen. Hän on Suomen teologisen instituutin uusi pääsihteeri, joka tekee väitöskirjaa sukupuolen teologiasta.

Haverinen on huolissaan intersektionaalisesta feminismistä, joka ajaa hänestä ihmiset toisiaan vastaan. Hänen mukaansa ajattelutavan taustalla on marxilainen liike, jossa ihmiset jaetaan keskenään taisteleviin alistajiin ja alistettuihin.

Haverinen on esittänyt intersektionaalisesta feminismistä seitsemän väitettä. Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja, vihreiden kansanedustaja Fatim Diarra ottaa niihin kantaa.

1. väite: ”Intersektionaalinen feminismi kuulostaa pinnallisesti kristilliseltä lähimmäisenrakkaudelta, mutta ei ole sitä.”

Fatim Diarra: Kristillisen lähimmäisenrakkauden avulla voi asettua toisen asemaan. Suurinta rakkautta on ymmärtää ihmisten moninaisuutta ja ottaa se huomioon.

– Ihmisen normi on yhä keski-ikäinen valkoinen diplomi-insinöörimies, mutta jos maailma rakennetaan vain heidän ehdoillaan, se on haitallista muille. Esimerkiksi lääkkeitä testataan usein vain aikuisilla miehillä, vaikka ne saattavat toimia eri lailla ihmisillä, joiden kehoon kuukautiskierto vaikuttaa.

JUMALAN OLEMASSAOLO, ylivertaisuus, voima ja viisaus ovat olleet Soili Haveriselle itsestäänselvyyksiä. Hän tuli vahvasti uskoon 14-vuotiaana.

Lukioikäisenä alkoi vuosien kipuilu Raamatun tarjoaman naisen paikan kanssa. Nykyään Haverinen ajattelee, että naisen asema Jumalan edessä on erilainen kuin miehen, mutta ei hitustakaan huonompi.

– Jumala ilmoittaa itsestään ihmiselle sen verran kuin tahtoo. Hän pistää minut pienelle paikalle, jossa olen aina keskenkasvuinen ja syntinen, armon ja kasvun tarpeessa.

Haverinen näkee patriarkaalisuuden kristinuskon erottamattomana osana. Messu alkaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, siinä rukoillaan Isä meidän -rukous, ja se päätetään Herran siunaukseen.

– Jos ei siedä patriarkaalisuutta, on rehellisempää perustaa uusi uskonto kuin yrittää muuttaa kristinuskoa. Isä Jumalaa ei voi vaihtaa äiti Jumalaan, kuten jotkut feministiteologit ovat ehdottaneet.

Haverinen kaipaa yhteiskuntaan lisää jotain, mitä hän kutsuu hyväksi patriar-

2. väite: ”Valtaidentiteettiryhmiin kuuluvaa ihmistä, kuten valkoista heteromiestä, pidetään lähtökohtaisesti alistajana.”

– Tuo on höpönlöpöä! Olen itsekin hetero ja naimisissa miehen kanssa.

– Väite viittaa varmaan siihen, että jos päättäjissä on pelkkiä heteroita, on helppo unohtaa, että seksuaalisuus ja sukupuolisuus ovat valtavan moninaisia.

– Jos pelkät miehet päättävät perhe-etuusasioista, he saattavat helposti unohtaa, että naisethan tekevät suurimman osan hoivatyöstä. Jos vain naiset päättävät jostain asiasta, saattaa unohtua, että ai niin miehillä on se armeijakin.

3. väite: ”Julkinen tila ja valta halutaan jakaa niin, että syrjitymmässä asemassa olevat saavat niitä eniten. Muilta halutaan viedä oikeus kommentoida kaikkia asioita julkisuudessa.”

– Intersektionaalisen feminismin näkökulma on tämä: kun tehdään päätöksiä, jotka koskevat tiettyä ihmisryhmää, heidän pitäisi saada osallistua.

– Kun suunnitellaan kaupunkia, pitää ottaa mukaan ihmiset, joilla on liikuntarajoitteita. Jos kau-

pungit rakennettaisiin minun ehdoillani, ne tehtäisiin 37-vuotiaalle toimintakykyiselle naiselle, joka kävelee mukulakivillä kymmenen sentin koroilla. Unohtuisi, että tarvitsemme matalia kynnyksiä ja penkkejä.

4. väite: ”Intersektionaalisessa feminismissä ihmiset jakautuvat eri identiteettien mukaan heimoihin, jotka taistelevat vallasta keskenään.”

– Kun puhutaan heimoista, taustalla saattaa olla ajatus, jonka mukaan kasvissyöjät ovat heimo, mutta lihansyöjät eivät. Ja pyöräilijät ovat heimo, mutta autoilijat eivät. Minusta ne ovat kaikki yhtä lailla identiteettejä.

– On tosiasia, että ihmisten eri ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten heitä kohdellaan. Tiedetään, että romaninimellä ei pääse työhaastatteluun samalla CV:llä, jolla perinteisellä suomalaisnimellä pääsee.

5. väite: ”Kun ihmiskunta jakaantuu vallasta taisteleviin identiteettiryhmiin, se poistaa vahvemmilta velvollisuuden huolehtia heikommista.” – Asia on päinvastoin. Osalla on enemmän resursseja tai parempi asema yhteiskunnassa kuin toisilla. Kun ymmärtää etuoikeutensa, saa kiinni siitä, että ei ole ehkä päässyt asemaansa tekemällä kaikkea itse. – Vanhempani ovat korkeakoulutettuja ja kannustivat minua opiskelemaan, joten oli tilastollisesti aika todennäköistä, että päädyin yliopistoon. Minut laitettiin ranskalais-suomalaiseen yksityiskouluun Munkkiniemeen, ja minulle ostettiin vaihto-oppilasvuosi Kanadassa, jotta oppisin puhumaan täydellistä englantia. Tällaiset asiat ovat auttaneet minua menestymään elämässä.

6. väite: ”Jaettu ihmisyys, yleiset ihmisoikeudet ja yksilönvapaus kyseenalaistetaan.”

– Intersektionaalisessa feminismissä puolustetaan jakamattomia ihmisoikeuksia. Niiden ytimessä on jokaisen oikeus olla juuri sellainen kuin on.

7. väite: ”Jos intersektionaalista feminismiä sovelletaan johdonmukaisesti, se vaarantaa yhteiskuntarauhan.”

– Feministinä pyrin tasa-arvoon kaikkien ihmisten välillä. Kristittynä lähimmäisenrakkaus merkitsee minulle sitä, että haluan tukea erityisen kovaa niitä ihmisiä, jotka eivät ole syntyneet yhtä onnekkaaseen tilanteeseen kuin minä.

Kansanedustaja Fatim Diarra työhuoneellaan Pikkuparlamentissa.

Voisimme joskus naisina osoittaa kiitollisuutta miehille kaikesta siitä hyvästä, mitä he ovat historian aikana puolestamme tehneet.

Rohkea, piikikäs ja lokeroihin sopimaton. Näin Soili Haverinen kuvailee itseään. – Olen ajautunut kiivaisiin väittelyihin, joissa olen painanut toista alas, mikä ei ole ollut kauhean kristillistä.

kaatiksi. Siinä vahvat käyttäisivät valtaansa heikommistaan huolehtimiseen, ”kuten Jeesus teki”.

Ajatus menee näin: Naiset ja miehet ovat erilaisia. Jos he saavat toteuttaa itseään vapaasti, moni nainen panostaa perhe-elämään ja saa siksi miehiä pienempää palkkaa. Johtajiksi päätyy enimmäkseen miehiä. Tämä on täysin ok.

– Miehet ovat käyttäneet voimaansa ja valtaansa huomattavasti enemmän naisten suojelemiseen, yhteisten kotien rakentamiseen ja leivän hankkimiseen kuin naisten alistamiseen. Voisimme joskus naisina osoittaa kiitollisuutta miehille kaikesta siitä hyvästä, mitä he ovat historian aikana puolestamme tehneet. Maskuliinisuus on ihmiskuntaa eteenpäin työntävä voima.

Haverinen on törmännyt joskus käsitykseen, jonka mukaan nainen olisi jotenkin vähemmän kuin mies. Hänestä ajatus edustaa vääristynyttä patriarkaattia, eikä se ole Raamatusta peräisin.

TÄRKEIN TEHTÄVÄ, mikä ihmisellä voi olla. Suuri vallankäytön mahdollisuus. Toimiminen Jumalan luomistyön välikappaleena. Näin Soili Haverinen ylistää äitiyttä.

Haverisen verkkosivuilla ja viestipalvelu X:ssä, eli entisessä Twitterissä, hänen ensimmäinen tittelinsä on äiti. Vasta sen jälkeen tulevat työ ja lukuisat luottamustoimet.

Mikä äitiydessä on kaikkein olennaisinta?

– Haluan olla äiti, joka ei hylkää lapsiaan. Haverisen mielestä nykyään on vallalla ajatus, että äitiys kahlitsee naista.

– Ajan henki on vaikuttanut minuunkin. Tuntuu kuin naisen pitäisi saada arvonsa irtautumalla siitä, mitä naiseus biologisesti on.

Haverinen ei kokenut itseään äidilliseksi naiseksi, ennen kuin synnytti poikansa 20 ja 18 vuotta sitten. Hänestä tuntui vaikealta jäädä äitiyslomalle. Hän palasi osa-aikaisesti töihin molemmilla kerroilla, kun lapsi oli noin vuoden ikäinen.

Nyt Haverinen vaatii äitiydelle lisää arvostusta. Hänestä mahdollisuus kotiäitiyteen kuuluu muillekin kuin varakkaille. Opintojen viivästyminen perheellistymisen vuoksi pitäisi normalisoida, koska raskaudet onnistuvat helpoimmin nuorena.

Haverinen toivoo lapsille äitiä ja isää. Hän säästäisi yhteiskunnan varoilla tehtävät hedelmöityshoidot eri sukupuolta oleville pareille. Itselliset naiset ja naisparit jäisivät niiden ulkopuolelle.

Jos nainen tulee raskaaksi – vaikka vasten tahtoaan – hän ei voisi välttää äitiyttä, jos Haverinen saisi päättää. Hän haluaisi lakkauttaa sosiaalisista syistä tehtävät abortit, eli valtaosan Suomen raskauden keskeytyksistä.

– Yhteiskunnan pitäisi huolehtia äideistä hyvin, jotta kenenkään ei tarvitsisi tehdä aborttia. Jos raskaus uhkaisi henkeä, eikä äitiä ja lasta voitaisi pelastaa, niin silloin pelastettaisiin äiti.

SUKUPUOLEEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET kiinnostavat Soili Haverista niin paljon, että hän tekee sukupuolen teologiasta uskonnonfilosofian väitöskirjaa Helsingin yliopistoon. Hänestä sukupuoli-identiteettejä voi olla yhtä monta kuin on ihmisiä – mutta sukupuolia on tasan kaksi.

– Minusta on väärin sanoa olevansa nainen, ellei ole biologisesti nainen. Muu vähättelee naiseutta. Jokainen nainen on joutunut kasvamaan tytöstä ja elämään yläasteen, jolloin kuukautiset tulevat ja tissit kasvavat. Hän on kokenut sen kaiken.

Haverinen näyttää mietteliäältä.

– En kyllä tiedä, kuinka paljon raivoa haluamme herättää tällä jutulla. ■

Vaikuttaja kirkossa ja yhteiskunnassa

• Suomen teologisen instituutin pääsihteeri syksystä 2023 alkaen.

• Työskennellyt Helsingin Luther-kirkon teologina ja Suur-Helsingin piirivastaavana Suomen luterilaisessa evankeliumiyhdistyksessä eli Sley:ssä.

• Kirkolliskokouksen eli kirkon ylimmän päättävän elimen jäsen kaudella 2020–2024 sekä kirkolliskokouksen perustevaliokunnan jäsen.

• Helsingin hiippakuntavaltuuston jäsen, Vantaan seurakuntayhtymän kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkoneuvoston jäsen sekä Tikku-

rilan seurakuntaneuvoston jäsen.

• Ministeri Päivi Räsäsen (kd.) erityisavustaja vuosina 2014–2015. Myös muita vastuutehtäviä kristillisdemokraateissa.

• Kirkko ja kaupunki -median johtokunnan jäsen.

VUOKRA-ASUNTOJA SENIORITALOSSA!

“Asunto on hyvin suunniteltu: löytyy paljon säilytystilaa, iso parveke ja valoisat huoneet. Hanat kiiltelevät niin, että vettä ei melkein kehtaa pirskottaa.”

”Pesutupa ja kuivaushuone ovat huikeat. Näiden lisäksi viereiseen K-marketiin on helppo mennä kävellen ja sieltä saa valmista tuoretta ruokaa ja leivonnaisia. Joka päivä on tuoretta tarjolla.”

”Pidän erityisesti yhteisistä päivistä ja tuolijumpasta, jonka talon palveluavustaja vetää. On hyvä, että on päivä, jolloin voi tulla kysymään tai kertomaan mielen päällä olevia asioita.”

Vuokra sisältää asumisen lisäksi: Palveluavustajan viikoittaiset käynnit, asunnon siivouksen kerran kuussa, asunnon ikkunoiden pesun kerran vuodessa, yhteisen olohuoneen, saunan ja pyykkituvan käytön ilman eri maksua.

“Talon omistajat ovat todella ystävällisiä, jos huoneeseen tarvitsee esimerkiksi lisää varusteita. Puhelimella aina ilmoitetaan, milloin siivooja on tulossa. Mistä tahansa asioista saa soitella. Se, miten tällaiset yhteiset tilatkin on rakennettu meitä varten, kertoo jo paljon omistajista.”

Talosta löytyy yksiöitä, yksiöitä alkovilla ja kaksioita.

Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle: 010 315 4140.

Laskun maksaminen on tehty vaikeaksi

OLIN ESPOON seurakuntien järjestämällä juhannusleirillä, joka oli mukava kokemus. Elokuussa tuli lopulta tietoa osallistumismaksusta.

Tekstiviestinä tuli tieto, että lasku löytyy seurakuntien laskutuspalvelusta, ja viestissä oli asioinnin verkko-osoite.

Kirjautuminen palveluun alkaa Suomi.fi-käyttäjätunnuksella tunnistautumisella, ja tämän jälkeen pääsee katsomaan Laskut-osiosta laskun aiheen. Tässä kohdassa ei ole tietoja maksun saajasta tai viitettä.

Sivulla on Maksa-nappula, joka vie uuteen tunnistautumiseen. Tällä kertaa tarvitaan Espoon seurakuntien oma käyttäjätunnus, joka pitää ensin luoda, jos sellaista ei ole. Lopulta aukeaa maksuoperaattorin sivu, josta pääsee varsinaiseen maksutoimenpiteeseen.

Ihmettelen, miksi laskujen maksaminen on tehty näin vaikeaksi ja monivaiheiseksi. Eikö ensimmäisessä viestissä voi olla suoraan laskun maksutietoja? Olenhan jo antanut sähköpostiosoitteeni ilmoittautuessani leirille.

Mietin myös niitä käyttäjiä, joiden yritteliäisyys loppuu kesken prosessin, ja lasku jää hoitamatta. Ehdotan, että maksusysteemiä yksinkertaistetaan.

Esa Lötjönen

Kehitämme

sähköistä asiointia

ESA LÖTJÖNEN NOSTI esiin, että Espoon seurakuntayhtymän laskun maksaminen sähköisessä asiointipalvelussamme vaatii käyttäjätunnuksen.

Saman käyttäjätunnuksen avulla henkilö voi myös ilmoittautua tilaisuuksiin, tarkastella omia laskujaan ja tapahtumiaan sekä tarvittaessa muuttaa yhteystietojaan.

Tiedostamme, että käyttäjätunnuksen luominen ja käyttäminen monimutkaistaa laskun maksamista jossakin määrin. Kehitämme jatkuvasti sähköisen asioinnin palveluita ja myös laskujen maksamisen viemistä entistä helpompaan muotoon.

Harri Hakulinen Espoon seurakuntayhtymän talousjohtaja

LINDA-MARIA RANINEN kirjoitti verkkokolumnissaan ”ateismipilleristä” (kirkkojakaupunki.fi 9.8.)

Kiitos, Linda-Maria, kolumnistasi! Pohdiskelit, voivatko mielialalääkkeet samentaa tunne-elämää ja laimentaa uskonelämää. Etsimättä tulee mieleen soma-huume Aldous Huxleyn romaanissa Uljas uusi maailma.

Vaikka nykyisen epäilemättä liiallisuuksiin menneen medikalisaation takana tuskin on tietoista pahaa tarkoitusta paitsi ihmisten kärsimyksellä rahastaminen (ja eläinten, sillä lemmikeillekin määrätään

Säilyttäkää Merirastikappelin rakennus

PRO MERI-RASTILA -liike vaatii, että Helsingin seurakuntayhtymän kappelia koskeva purkuhanke pysäytetään. Yhtäkkinen purkaminen ja tyhjän kolon jättäminen vuosiksi Meri-Rastilan torin laitaan lisäisi turvattomuuden tunnetta alueella. Se olisi ruma aloitus kymmenen vuoden mittaiselle Meri-Rastilan kaupunginosauudistukselle. Kappeli olisi 41. purettava rakennus alueella.

jo mielialalääkkeitä), tulokset voivat olla arvaamattomia.

Mikä on sitten se parempi vaihtoehto? Otan esimerkin eläinmaailmasta: jos oireilevalle kissalle syötetään onnenpillereitä sen sijaan, että päästettäisiin se ulkoilemaan, niin syy on silloin elämätön elämä. Elämä, jonka joku on estänyt. Ihmisen kohdalla asia on usein monimutkaisempi eikä vastausta välttämättä löydy.

Elisa Kissa-Öberg Hämeenlinna

Pro Meri-Rastila vaatii, että Merirasti-kappelin rakennus säilytetään historiallisista, ekologisista ja rakennustaiteellisista syistä. Muita rakennuksia purettaessa ja uusia rakennettaessa kappeli voisi toimia asukkaita uudistukseen osallistavana toimistona sekä väistötilana alueen eri toiminnoille.

Liike vaatii, että kappelirakennus liitetään Merirasti-korttelin arkkitehtikilpailuun. Kappeli tulee korjata asukkaiden kokoontumistiloiksi tai koulun, päiväkodin tai nuorisotalon tiloiksi.

Merirasti-kappelista tulisi käydä julkinen ja poliittinen keskustelu, koska asemakaavasta päätettäessä Vuosaaren seurakunnan oletettiin jatkavan toimintaansa siinä. Alueen asukkaat ansaitsevat sen. Pro Meri-Rastila -liike on jättänyt oikaisuvaatimuksen Helsingin kaupungin rakennusvalvontapalvelujen päätöksestä myöntää purkulupa Merirasti-kappelille. Vetoamme myös yhteiseen kirkkovaltuustoon, että purkuaikeet laitetaan jäähylle.

Salla Valtari Anna-Maija Virta

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

”Onnenpillereitä” määrätään jo lemmikeillekin

Joko nyt on ikäihmisten vuoro?

OLIN VUOSIA siten Suomen Punaisen Ristin ystäväkurssilla, jossa tutustuin iranilaiseen naiseen. Hän halusi ryhtyä ystäväksi yksinäiselle vanhukselle. Nainen kertoi, kuinka hän aikoinaan tullessaan Suomeen oli ihaillut puhdasta, rauhallista ja turvallista maatamme. ”Kuin satumaa”, hän kuvaili.

Tutustuminen suomalaiseen vanhustenhoitoon muutti hänen ajatuksensa. ”Silloin ajattelin, miten näin hieno maa voi olla niin julma”, iranilaisnainen muisteli.

Parhaillaan tehdään isoja, jokaisen suomalaisen elämään vaikuttavia päätöksiä. Kun julkinen talous on tiukoilla, nousee priorisointi erityisen tärkeään asemaan. Sitä ohjaavat arvot.

On yksilön ja yhteiskunnan tasolla vaikuttava luonnonlaki, että tärkeille asioille löytyy aina aikaa ja rahaa. Uusi hallitusohjelma ilmentää siis yhteiskuntamme arvojärjestystä.

Jokohan nyt on ikäihmisten vuoro? Vai ovatko he jälleen niitä Be -

tesdan lammikon unohdettuja, joiden edelle menee aina joku toinen?

Piia Metsähonkala Jyväskylä

Kiitos Malmin siunauskappelin juhlamessusta

SUURKIITOS Helsingin seurakunnille ja kaikille järjestelyissä mukana olleille puhuttelevasta Malmin hautausmaan kappelin 100-vuotisjuhlamessusta! Messun lisäksi saimme vielä kuulla kappelissa mielenkiintoista hautausmaan ja kappelin historiaa sekä nauttia juhlakahvit hyvän kakun kera.

Juhla oli meille monelle merkittävä hetki hiljentyä muistelemaan koettuja hetkiä sukulaistemme ja ystäviemme kanssa Malmin kappeleissa ja hautausmaalla. Moitteita ansaitsee ainoastaan kolmen hengen seurue, joka oli tullut paikalle seurustelemaan häiriten keskustelullaan messuun osallistuneita. Muuten tilaisuus oli hyvin onnistunut.

SyysMatin Markkinat

16.–17.9. klo 10 –16

Espoon tuomiokirkonmäellä

ta

Kirkkopuisto 5 – Kirkkoranta 2 Espoon VPK ja Lagstad kotiseututalo

* Myyntikojuja

* Maksutonta ohjelmaa

* Lapsille puuhaa

* Omatoimipolkuja

* Eläimiä n. klo 10 alkaen siihen asti kun jaksavat

* Lagstadin kotiseututalo

* VPK pihassa toimintaa

* Historiabussi su 17.9.

syysmatinmarkkinat.fi

Vapaa pääsy. Tervetuloa.

Haluaisitko olla talkoolaisena markkinoilla?

Lue lisää ja ilmoittaudu:

KIRKKO ESPOOSSA Espoon tuomiokirkkoseurakunta π

Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään postitse osoitteellisena Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntien jäsentalouksiin.

Lehden painos 340 000 kpl

kirkkojakaupunki.fi

Uniikkeja kävijöitä keskimäärin 52 000 viikossa. Mediamyynti

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Tule mukaan

Kävelemään

Naiselle Ammatti!

Osallistu Naisten Pankin

iloisiin liikuntatapahtumiin ja tue kehittyvien maiden naisia.

9.-10.9.2023

HELSINGISSÄ, ESPOOSSA

000 käveltyä Ammattia!

Jo

JA VANTAALLA

Pirkko Mäkinen juhlasta iloinnut Tervetuloa! naistenpankki.fi/kavele

Kurkkaa kaikki tapahtumat täältä

Hammashoitoa

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €

· Hammastarkastus muuten 45 €

· Hammasvalkaisu 129 €

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000

T A K U

U

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 €

Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 €

○ Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).

Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla

EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213

EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560

Mannerheimintie 65, Helsinki

Matinraitti 14, Espoo

Hautauspalveluja

HOK-ELANNON HAUTAUSPALVELUN

KIVIPÄIVÄT

21.8.–1.9.2023

KIVIPÄIVIEN AJAN S-ETUKORTILLA ASIAKASOMISTAJALLE -10 % HAUTAKIVEN HINNASTA + BONUS JOPA 5 %

KATSO TARKEMMAT TIEDOT JA KIVIESITTELYJEN AIKATAULUT

HOK-ELANNON HAUTAUSPALVELU.FI

TAI SOITA 010 76 66558

hok-elannonhautauspalvelu.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

perunkirjoitukset hautakivityöt

09 628 398

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2023

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

540€

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HAUTAKIVET

kaiverrukset

ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET Edullisemmin suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ilmoitusaineistot

osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Kuolin ilmoitukset ja -kiitokset

Kirkko ja kaupunki -lehdessä

Pirjo Teva, 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen, 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi

Hammaslääkäriasema

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480

Olli Hytönen p. 040 8344 206

• Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso

• Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso

• www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Lakipalveluja

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy

puh. 09 477 0680

www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi

p. 050 464 2930

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

Lehti luettavissa myös https://www. kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet

Palveluja tarjotaan

Ostetaan

KOTIOPTIKOT

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu.

050 547 0101 Jukka Vasarainen

0400 805 323 Jari Lehto

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Ok-talojen ja pienkiinteistöjen sähkövikakorjaukset 37 €/h + alv. Työstä kotitalousvähennys. P. 040 145 8822.

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti

P. 050 926 6203

Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään postitse osoitteellisena Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntien jäsentalouksiin.

Lehden painos

340 000 kpl

Mediamyynti

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Siivouspalveluja

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Kiinteistönvälitystä

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset edullisesti, usean vuoden kokemuksella. Yst. Anni 046 888 8440

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732 Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Ilmestymispäivät ja varaukset:

Syyskuu

14.9. (varaukset 1.9., aineistot 4.9.)

28.9. (varaukset 15.9., aineistot 18.9.)

Lokakuussa vain yksi lehti

26.10. (varaukset 13.10., aineistot 16.10.)

Marraskuu

9.11. (varaukset 27.10., aineistot 30.10.)

23.11. (varaukset 10.11., aineistot 13.11.)

Joulukuussa vain yksi lehti

7.12. (varaukset 24.11., aineistot 27.11.)

Vuokralle tarjotaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Vuokrataan hyväkunt. kaksio (38 m2, parveke) Helsingin Alppilassa 1.10. alkaen. P. 044 082 2652

Valoisa yksiö 37 m2 heti vapaana, kunto hyvä Munkkivuoressa.

Lisätiedot p. 050 301 9163

ke 30.8. klo 18 Seits. srk körtti-ilta Velskola, Vääräjärvent. 2, Espoo. klo 18.30 Sipoon, Hgin ja Vantaan yht. kesäveisuut Östersundomin kko, Kappelit. 65. to 31.8. klo 18 Vantaan yht. seurat Tikkurilan kko, Asemat. 12 a. pe 1.9. klo 18.30 körttiseurat Espoonlahdessa, Kipparink. 8. su 3.9. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant. 8. ma 4.9. klo 18 seurat Rasti-srkkesk., Tenholant. 6 (Ruskeasuo). klo 18.30 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkalllionk. 2. ti 5.9. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D, 2. krs., syksyn aloitus. ke 6.9. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne 1. su 10.9. klo 15 seurat Lohjan srkkesk. takkatupa, Sibeliuksenk. 2. klo 16 Seuratuvan su-ilta, Kampin Autotalo: raamattuopetus L.Väyrynen-Si. ti 12.9. klo 18 verkkoseurat www. youtube.com ja www.facebook.com. ke 13.9. klo 18.30 seurat Matinkappeli, Liisankj. 3, Espoo. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3.

ESIRUKOUSILTA ti 5.9 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Bengt Lassus, Tuomas Anttila. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Syksyn ensimmäinen ilta. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Rakennusala

Remontteja – pinta, sauna, kylpyhuone, terassit, aidat ja kalusteasennukset, yms. Laskutus oman firman kautta - Instagram tilillä: siffun_rempat on kuvia töistäni. Jukka Sihvo 044-299 0005

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

3.9.

Lähimmäisen sunnuntain evankeliumissa (Matt.5:43-48) Jeesus puhuu rakkaudesta, joka ylittää kaikki rajat, myös vihollisuuden.

Revontulen loimua

3. SYYSKUUTA VIETETÄÄN Soilen, Soilin ja Soilan nimipäivää. Nimien merkitys on epävarma, mutta niiden lähtökohtana saattavat olla sanat soile ja soilu, jotka tarkoittavat revontulen loimua. Sanoilla on myös ilmaistu auringon säteitä metsässä puunrunkojen välissä. Verbi soilua taas tarkoittaa vedenpinnan ja aaltojen liikettä. Nimiä voidaan myös pitää Soilikin lyhentyminä. Soilikki puolestaan on suosittu huonekasvi.

MARJO KYTÖHARJU

Kukaan ei rakasta eikä anna anteeksi pakosta

Rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka vainoavat teitä.”

Näin Jeesus kärjisti rakkauden käskynsä Vuorisaarnassa.

Kehotus on yhä yhtä radikaali kuin kaksituhatta vuotta sitten. Se tuntuu sotivan luonnollista moraalitajuamme vastaan: hyvään tulee vastata hyvällä ja pahaan pahalla. Lähei siään tulee rakastaa, mutta vihollisia vastaan on järkevää varustautua ja pitää turvaväliä. Heidän rakastamisensa ei käy järkeen. Eikä siitä ainakaan voi tehdä mitään yleistä ohjetta. Ei Vuorisaarnalla voi johtaa maata eikä tehdä vallankumousta.

Vuorisaarnassaan Jeesus vetoaa uutta luovaan ajattelukykyymme. Hän antaa provokatiivisia esimerkkejä väkivallattomista tavoista vastata loukkauksiin ja pakkotoimiin. Hän antaa herätteitä siihen, miten voisimme katkaista oman kostonhalumme ja väkivallan kierteen. Hän avaa näkymän maailmaan,

jossa voi tehdä sovinnon ja etsiä teitä anteeksiantoon.

Vihan ja vihanpidon lauhduttaminen on elämän vaikeimpia taitoja. Sen Jeesus tiesi kokemuksesta.

Kaikelle väkivallalle hän sanoi silti ”ei” ja toimi sen mukaan. Viimeisen matkansa hän teki Jerusalemiin aasilla, josta tuli tuolla matkalla rauhanratsu.

Pidätyksensä hetkellä hän käski oppilastaan panemaan miekkansa pois ja sanoi: ”Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu.” Vangitsijoidensa edessä hän vaikeni ja antautui ristiinnaulittavaksi. Herjaajiaan hän ei herjannut.

Vuorisaarnassa Jeesus kehotti katsomaan, mitä Jumala tekee ja millainen hän on. Jumala antaa armonsa auringon loistaa niin hyville kuin pahoillekin. Jumala ei pakota ketään. Kukaan ei rakasta käskystä eikä anna anteeksi pakosta. Anteeksianto on aina ihme. Joskus ihme tapahtuu, ja silloin kiihkeät äänet sisimmässä hiljenevät.

LAURI MAARALA

Rauhoita kiihtynyt mielesi

Kun huomaat, että mielesi on kiihtynyt, lähde ulos ja koeta rauhoittua toistamalla hiljaa mielessäsi:

”Jumalan rakkaus on kärsivällinen ja lempeä, ei käyttäydy sopimattomasti eikä muistele kärsimäänsä pahaa, kaiken se kestää ja kaiken se kärsii.”

Päästä sen jälkeen myös nämä ajatukset menemään taivaan tuuliin.

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Suru ei ole ongelma, joka pitäisi ratkaista

tai siivota pois. Enemmän auttaa, jos antaa surevan olla surunsa kanssa niin kuin hän haluaa.

”LAPSENSA MENETTÄNYT VEERA IKONEN s.8

Kipeät kokemukset esiin

Tirdad Motavali ohjaa maahanmuuttajista koostuvaa

Golden Art -teatteriryhmää

Rekolan kirkolla s. 2

Tikkurilassa kootaan äitiyspakkauksia Bulgarian romaniäideille s. 4 Katso, mitä kaikkea seurakunnat tarjoavat tänä syksynä s. 6

Syrjintää on olemassa

Rekolan kirkolla kokoontuu pakolaisten Golden Art -ryhmä, jossa käsitellään menneen elämän tapahtumia näyttelemällä.

Maanantaina iltapäivällä Rekolan kirkon pihalla seisoo neljä ihmistä.

Yksi heistä on seurakunnan varhaiskasvatuksenohjaaja

Kirsi Vuorikivi ja muut ovat Golden Art -teatteriryhmän jäseniä. Ryhmään kuuluu pakolaisia ainakin Iranista ja Afganistanista.

Tervehdimme toisiamme kätellen.

– Hauska tutustua, kuuluu selvällä suomen kielellä.

Kirkon ovi on jo auki. Menemme sisälle seurakuntasaliin. Golden Art -teatteriryhmän syksyn ensimmäiset harjoitukset ovat alkamassa. Harjoiteltava näytelmä on saanut alkunsa tekijöiden omista kokemuksista.

SALIIN ALKAA pikkuhiljaa tulla lisää ryhmän jäseniä. Omaan tahtiinsa paikalle tulleita on loppujen lopuksi 17. Parhaimmillaan harjoituksissa on ollut 30 henkilöä.

Toisten tervehtiminen on silmiinpistävän avointa ja ystävällistä sekä tuttuja että tuntemat-

tomia kohtaan. Kätellään, katsotaan silmiin ja hymyillään. Tulee hyvä tunnelma, eikä ole kiire minnekään.

Vuorikivi menee keittiöön. Hän hakee sieltä mehua ja jäätelöitä ja laittaa ne salin pöydälle tarjolle.

Golden Artin jäsenet juttelevat pienissä ryhmissä. Ehkä he vaihtavat kuulumisia. Se on vain arvaus, sillä he puhuvat persiaa. Tältä siis tuntuu, kun ei ymmärrä sanaakaan ympärillä kuuluvasta puheesta.

GOLDEN ART -TEATTERIRYHMÄ perustettiin parisen vuotta sitten sosiaalisessa mediassa. Jäsenet tulevat Rekolaan harjoituksiin ympäri pääkaupunkiseutua.

Ryhmässä on kristittyjä, muslimeja ja niitä, jotka eivät kokemustensa takia usko enää mihinkään. Jotkut puhuvat enemmän, jotkut vähemmän suomen kieltä. Osa puhuu englantia.

Rekolan kirkolla Golden Art -teatteriryhmä on kokoontunut viime keväästä asti. Ryhmän muotoutuminen on alkutekijöissään, ja se etsii vielä monella tapaa paikkaansa.

– Ryhmäläisillä on suuria unelmia ja suunnitelmia. Mutta heillä ei ole rahoitusta ja sitä pitää nyt etsiä, Vuorikivi kertoo.

Hän toivoo, että näytelmän ensiesitys olisi Rekolan kirkossa.

Golden Art -teatteriryhmä harjoittelee Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT JANI LAUKKANEN

Majid Saeedi on teatteriryhmän toinen ohjaaja.

Suomessa 30 vuotta asunut Ali Ramz tulkkasi persiaa suomeksi.

RYHMÄLÄISTEN TEKEMIÄ lavasteita kannetaan esitystilaan. Ilmapiiri alkaa olla hiukan jännittynyt, mutta kukaan ei hössötä tai hoputa. Kohta alkaa kohtauksen harjoittelu.

Ohjaaja Tirdad Motavali kutsuu ryhmän koolle ja jokainen menee omalle paikalleen lattialle, johon on raivattu tilaa näyttämöksi.

Kaikki paikallaolijat eivät osallistu näyttelemiseen, sillä myös tekniikka vaatii osaajia. Musiikin pitää kuulua kaiuttimesta ja valojen pitää olla kohdillaan.

Ilmoille kantautuu Tšaikovskin Joutsenlampi Alussa esityksessä näyttää siltä, että jonkun uusi elämä alkaa. Kaikki on hyvin, kunnes musiikki vaihtuu Lähi-idän musiikiksi, joka kuulostaa surulliselta.

Ihmiset istuvat polviensa päällä. Kypäräpäiset hahmot keppeineen käyvät korjaamassa heidän asentojaan. Silmiä peitetään mustilla kankailla. Ihmisiä raahataan pitkin maata ja heitä potkitaan. Esityksessä ei puhuta sanakaan. On vain esittäjien eleet, ilmeet ja musiikki.

VIISI VUOTTA Suomessa asunut Tirdad Motavali on myös laatinut näytelmän käsikirjoituksen. Hän teki samaa työtä kotimaassaan Iranissa. – Olen sekä kirjoittaja että ohjaaja. Nuorempana myös näyttelin. Aloitin näyttelemisen jo lapsena, kertoo Motavali persiaksi.

Tulkkina toimii ryhmän jäsen Ali Ramz, joka on asunut Suomessa 30 vuotta. Hän on insinööri. Näytteleminen on hänelle harrastus.

Toisena ohjaajana Golden Artin näytelmässä on Majid Saeedi.

– Toimin Iranissa näyttelijänä 28 vuotta. Täällä Suomessa haluan vaikuttaa siihen, että suomalainen ja iranilainen kulttuuri yhdistyvät jollakin tavalla. Haluan tutustuttaa näitä kahta kulttuuria toisiinsa, Saeedi sanoo.

Tulkki Ramz kertoo, että Iranissa Saeedi on tunnettu näyttelijä.

– Minut löytää Instagramista, Saeedi sanoo ja näyttää puhelimestaan kuvia elokuvista, joissa hän on ollut näytellyt.

ENNEN VARSINAISTA harjoitusta ryhmäläiset tekevät yleensä alkulämmittelyjä. Tänään niitä tehdään musiikin tahtiin harjoituksen jälkeen.

Ryhmän jäsen, taiteilija Marzie Rahimi aloittaa. Hänen vetämässään piirissä ryhmäläiset pyörittävät ranteita, nilkkoja ja polvia. Välillä otetaan askeleita eteen ja taakse. Seuraavaksi ”poimitaan omenia puusta ja maasta” eli kurkotellaan käsiä ylöspäin ja alaspäin.

Kun Majid Saeedi ottaa Rahimin jälkeen ohjat, äänenkäyttöharjoitukset alkavat. Konttausasennossa teatteriryhmän jäsenet sanovat vuorollaan annetun lauseen niin, että ääni tulee vatsanpohjasta asti.

Tirdad Motavali kokoaa vielä porukan ja sanoo olevansa tyytyväinen ryhmän jäsenien tämän kerran panostukseen ja että seuraavalla kerralla mennään eteenpäin. Vielä hän muistuttaa, että ”meidän tehtävämme on taide”.

GOLDEN ART -RYHMÄ löysi Rekolan kirkolta harjoittelupaikan vähän kuin sattumalta.

Motavalin vaimo Elham Sedighi oli aikoinaan Rekolan seurakunnan varhaiskasvatuksessa kieliharjoittelussa.

Sedighi kertoi Kirsi Vuorikivelle Golden Art -teatteriryhmästä ja kysyi, löytyisikö seurakunnalta tila, jossa he voisivat harjoitella.

– Sanoin, että totta kai. Tietysti keskustelin asiasta ensin kirkkoherran kanssa, Vuorikivi kertoo.

– Rekolan seurakunnalle on upea mahdollisuus, että on saatu tämä porukka tänne. Ryhmä on teatteriryhmä, mutta siihen linkittyy myös paljon muuta, jossa seurakunta voi olla tukena.

Golden Art -ryhmän yhtenä tavoitteena on saada toimintaan mukaan lisää nuoria ja nuoria aikuisia maahanmuuttajia. Ryhmään kuuluminen ja näytteleminen ehkäisevät radikalisoitumista.

– Monilla ryhmän jäsenillä on hyvin traumaattinen tausta. Kun on paikka, jossa he pystyvät ilmaisemaan itseään ja johon he tuntevat kuuluvansa, hyvinvointi ja kotoutuminen lisääntyvät, sanoo Vuorikivi.

PALAAN TIRDAD MOTAVALIN luo. Hänen mukaansa kohtaus kertoo tytöstä, joka haluaisi elää vapaana, mutta sortajavaltio sensuroi ja estää häntä.

– Ihminen haluaa itse valita, miten hän elää. Mutta niin kuin tiedämme, on olemassa syrjintää esimerkiksi uskonnon vuoksi.

–Haluan näytelmän kertovan katsojille, että hei, tämä on väärin ja tämä on oikein. Syrjintää on olemassa, katsokaa tätä. Haluan, että ihmiset näkisivät näytelmämme ja ymmärtäisivät, Motavali sanoo.

Kysyn häneltä vielä, voiko Golden Art -ryhmään tulla mukaan uusia jäseniä.

– Ensinnäkin, Golden Art on perhe, eikä tässä perheessä ole syrjintää. Kaikki ovat tervetulleita mukaan.

Myös suomalaiset?

– Tietenkin! ■

Golden Art -teatteriryhmän harjoitukset maanantaisin ja torstaisin klo 17–20 Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla, Kustaantie 22.

” Haluan näytelmän kertovan katsojille, että hei, tämä on väärin ja tämä on oikein.

OHJAAJA TIRDAD MOTAVALI

Elham

Sedighi ja Marzie Rahimi osallistuivat syyskauden ensimmäisiin harjoituksiin.

Ohjaaja Tirdad Motavali seuraa harjoituksia.

Vantaalla kootaan

äitiyspakkauksia Bulgariaan

Vauvanvaatteita ja -tarvikkeita voi tuoda Tikkurilan kirkolle. Avustusjärjestö kokoaa niistä paketit, jotka annetaan erityisen vaikeissa oloissa eläville äideille.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT MISSION POSSIBLE

Tikkurilan seurakunta järjestää syyskuussa Pienimmän parhaaksi -keräyksen, johon lahjoitetusta tavarasta kootaan äitiyspakkauksia. Ne viedään Bulgarian köyhissä romanikylissä ja kaupunkislummeissa asuville äideille.

Avun vie perille kristillinen lähetys- ja avustusjärjestö Mission Possible. Se toimii Vantaalla ja välittää apua Itä-Eurooppaan.

Keräykseen voi osallistua tuomalla hyväkuntoisia vauvanvaatteita ja -tarvikkeita Tikkurilan kirkolle 4.–30. syyskuuta. Myös Ilolan seurakuntatalolla, Tammiston kerhohuoneistolla, Ylästön seurakuntatalolla ja Ristipuron kerhohuoneistolla otetaan vastaan keräystavaraa.

TARVETTA ON KÄYTETYILLE tai uusille 50–80-senttisille vauvan vaatteille, makuupusseille, vuodevaatteille, pyyhkeille ja lämpimille asusteille. Niistä kootaan pakkauksia, joihin lisätään hoito- ja hygieniatarvikkeita, lasten Raamattu ja kirje äidille.

Salla Poropudas valittiin kirkkoherraksi

Hakunilan uudeksi kirkkoherraksi valittiin 24. elokuuta Salla Poropudas. Hän on koulutukseltaan filosofian tohtori ja teologian maisteri. Papiksi hänet on vihitty vuonna 2002. Tällä hetkellä Poropudas työskentelee hiippakuntasihteerinä Helsingin tuomiokapitulissa.

Poropudas on työskennellyt aiemmin Hakunilan seurakunnassa seurakuntapappina

– Kirkolle voi tuoda potkuhousuja, bodyja, toppahaalareita, välihaalareita, hattuja, myssyjä, töppösiä ja hanskoja. Tai voi tuoda vaikka vain vaatteita. Pakkauksia täydennetään

sitten tarpeen mukaan, sanoo Mari Chaulagai, joka toimii lähetystyön ja kansainvälisen työn sihteerinä Tikkurilan seurakunnassa.

Vaatteet saavat olla uusia tai käytettyjä, mutta käytettyjen vaatteiden tulee ehdottomasti olla hyväkuntoisia eli puhtaita, siistejä, tahrattomia – ei kulahtaneita, nukkaantuneita, pinttyneitä tai venähtäneitä.

Äitiyspakkaus on saajalleen tärkeä lahja. Se osoittaa, että hän ja hänen lapsensa ovat arvokkaita ja että heistä välitetään.

Tikkurilan seurakunnalle lahjoitetut tavarat viedään Mission Possible -järjestön varastolle Korsoon, josta ne lähtevät edelleen kohti Bulgariaa.

– Uskon, että vantaalaiset lähtevät innolla mukaan keräykseen. Tämä on helppo ja konkreettinen tapa auttaa hädänalaisia perheitä. It-

sekin kolmen lapsen äitinä tiedän, että vauvanvaatteita jää helposti nurkkiin pyörimään. Tämä on hyvä tapa laittaa pieneksi jääneet vaatteet kiertämään, sanoo Mari Chaulagai.

vastuualanaan nuoriso- ja rippikoulutyö vuosina 2002–2015 ja Siuntion suomalaisen seurakunnan vs. kirkkoherrana vuonna 2022.

Lisäksi hän on työskennellyt muun muassa Itä-Suomen yliopiston tuntiopettajana ja asiantuntijana Espoon hiippakunnan tuomiokapitulissa.

Uuden kirkkoherran valinnasta äänestettiin seurakuntaneuvostossa. Toinen ehdokas, Hakunilan seurakunnan pappi, kappalainen Harri Nurminen sai kuusi ääntä ja Salla Poropudas kahdeksan.

Poropudas on itsekin Hakunilan seurakuntaneuvoston jäsen. Hänet valittiin seurakuntaneuvostoon marraskuun 2022 seurakuntavaaleissa. Kirkkoherran valintaa koskevassa käsittelyssä hän jääväsi itsensä.

Kirkkoherran virka tuli avoimeksi maaliskuussa Hans Tuomisen siirryttyä kirkkoherraksi Vantaankosken seurakuntaan. Hakunilan vt. kirkkoherrana toimii Tiina Palmu

Lue Hakunilan uuden kirkkoherran haastattelu: kirkkojakaupunki.fi

VANTAAN SEURAKUNNAT JA ESKO JÄMSÄ

Salla Poropudas valittiin Hakunilan kirkkoherraksi äänin 8–6.

Kärryllinen äitiyspakkauksia on lähdössä jaettaviksi Slivenin kaupungin slummin perheille.

Tämä on helppo ja konkreettinen tapa auttaa hädänalaisia perheitä.

MARI CHAULAGAI

Walk in -terapiaa saa myös oppilaitoksissa

Nuorille suunnatun, maksuttoman walk in -terapian tarjoaminen on alkanut vantaalaisissa oppilaitoksissa. 16–29-vuotiaille suunnattua, ratkaisukeskeisen lyhytterapian menetelmiä hyödyntävää keskusteluapua saa ammattioppilaitos Varian toimipisteissä, Laurea ammattikorkeakoulun Tikkurilan toimipisteessä, kauppiaitten kauppaoppilaitos Mercuriassa ja Metropolia ammattikorkeakoulun

Myyrmäen yksikössä. Keskustella voi mistä vain mieltä painavasta aiheesta, kuten opiskeluista, ihmissuhteista ja mielenterveydestä.

Yleensä walk in -terapia toimii ilman ajanvarausta, mutta koska oppilaitostyöntekijät oppilaitosdiakoni Pekka Siutila ja oppilaitospappi Hanna Vuollo liikkuvat eri paikoissa, oppilaitoksissa tapahtuvaan walk in -terapiaan pitää varata aika. Sen voi tehdä soittamalla tai lähettämällä viestiä jommallekummalle. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.vantaanseurakunnat.fi/

ÄITIYSPAKKAUKSET MENEVÄT

alueille, joilla elää kenties Euroopan köyhin väestö. Bulgarian romaninaiset ja -tytöt ovat huonossa asemassa, sillä he ovat köyhiä ja kouluttamattomia. Monet joutuvat kerjäämään elantonsa, tai he ajautuvat varkauksiin ja prostituutioon.

Vanhemmat alkavat naittaa tyttäriään jopa 13-vuotiaina, koska lapsesta saatavien tukien loppuessa tyttöjen elatus on heille rasite. Tytöt tulevat äideiksi usein jo alle 18-vuotiaina, ilman tietoa vanhemmuudesta ja lastenhoidosta, ja näin kurjuuden kierre jatkuu. Tilannetta vai-

apua-ja-tukea/pappi-tavattavissa/oppilaitoksessa

Lehtisaareen suunnitellaan asuntoja

Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät ovat allekirjoittaneet rakennusyritys Hausia Oy:n kanssa varaussopimuksen maaalueen vuokraamisesta ja alueen asemakaavan mukaisesta rakentamisesta Helsingin Lehtisaaressa. Kyseessä on Lehtisaaren vanhan ostoskeskuksen tontti. Siellä vielä toimivien yrit-

keuttavat kehnot asuinolot, heikko hygieniataso sekä tiedon ja sairausvakuutusten puute.

Mission Possible -järjestön kokoamat valmiit äitiyspakkaukset kuljetetaan eri paikkakunnilla sijaitseviin slummeihin ja jaetaan alueen äideille. Osa pakkauksista viedään koteihin asti, osa jaetaan äitiyspakkausten jakotilaisuuksissa.

Äitiyspakkauksen saavat alueen kaikki odottavat tai jo synnyttäneet äidit. Järjestön paikalliset työntekijät kartoittavat äitiyspakkausten saajat etukäteen. Viime vuonna Mission Possible -yhdistys jakoi Bulgariassa 382 äitiyspakkausta. ■

täjien vuokrasopimukset on irtisanottu päättymään marraskuun lopussa.

Lehtisaaren ostoskeskuksen korttelialueelle tulee kolme kerrostaloa ja rivitalo. Uusia asuntoja valmistuu Hausian mukaan arviolta noin 80. Asuintalojen

suunnittelu alkaa tänä vuonna, ja ne rakennetaan alustavien arvioiden mukaan vuosina 2024–2026.

Tonttien luovuttamisesta järjestettiin avoin tontin vuokraoikeuskilpailu 1.11.2022–11.1.2023 välisenä aikana. Korttelin kilpailun voittaja Hausia Oy vas-

taa myös vanhan ostoskeskuksen purusta. – Nyt on tehty varaussopimus, ja seuraavaksi maanvuokrasopimus on menossa päätöksentekoon sekä Vantaan että Helsingin seurakuntayhtymissä. Allekirjoitus menee pitkälle syksyyn, arvioi Vantaan seurakuntayhtymän kiinteistökehitysjohtaja Risto Hänninen Maanvuokrasopimuksesta eteenpäin Hausia Oy vastaa hankkeesta: ostoskeskuksen purkamisesta, uusien asuintalojen suunnittelusta ja rakentamisesta.

Äitiyspakkausta kuljetetaan vastaanottajalle.

15-vuotias Angelina ja hänen poikavauvansa saivat äitiyspakkauksen Mission Possible -järjestöltä.

Ristiäisissä sattuu ja tapahtuu

Pettynyt isosisko, pyörtyvä kummi ja päihtyneet kalkkunat. Vantaan seurakunnat sai roppakaupalla muistoja ikimuistoisista ristiäisistä.

Oli kastepäivä ja esikoisvauvamme vatsa ei ollut aamun aikana toiminut. Mainitsin sukulaisille, että kastehetken aikana saattaa tapahtua, ja näin kävikin. Juuri kun pappi oli paljastanut lapsen nimen, tytön suu meni mutrulle ja hän pinnisti isot kakat, jotka eivät vaippaan mahtuneet vaan levisivät pitkin selkää. Vaihdoimme siinä kohtaa sitten syliä, etteivät kummin vaatteet likaantuisi. Tästä jäi mieleenpainuva muisto.”

Näin muistelee esikoislapsensa ristiäisiä vastaaja, joka otti osaa Vantaan seurakuntien järjestämään kyselyyn. Siinä pyydettiin kertomaan, mikä on ollut ikimuistoisin tai hauskin muisto ristiäisistä.

Kysely toteutettiin verkossa viime keväänä, ja siihen osallistui runsaat kuusikymmentä vastaajaa.

ERÄS RISTIÄISVIERAS muistelee näin: ”Itsekin vielä melko pieni isosisko suuttui, kun pappi

kuulutti pikkusisaruksen nimen ristiäisissä. Temperamenttinen tyttö tokaisi ’Väärä takanimi!’ ja poistui ovet paukkuen huoneeseensa. Ilmeisesti pikkuveljen toinen nimi ei aivan vastannut odotuksia.”

Kautta aikain lapset ovat ihmetelleet ristiäisten erinäisiä tapahtumia.

Muuan vastaaja muistelee, kuinka pappi valeli kastevettä vauvan päähän. Lapsen isosisko huudahti: ”Hei pappi, se on kyllä pesty jo!”

Eräässä perheessä esikoinen sai tehtäväkseen kuivata pikkuveljen päälaelta kasteveden. Tätä ennen hän kuitenkin niisti liinaan oman nenänsä.

SIIPIKARJA AIHEUTTI erikoisen jupakan eräissä kastejuhlissa. Ristiäisiin oli tehty kotikaljaa, mutta se oli päässyt käymään.

Kaljan mäski vietiin maatalon kalkkunoille, jotka humaltuivat, hoipertelivat ja tulivat vihaisiksi.

”Kalkkunoiden käytöstä ovat muistelleet serkkuni, jotka ovat minua kahdeksan vuotta vanhempia”, kirjoittaa ristiäisten juhlakalu.

Ikimuistoinen tapaus sattui niin ikään kotikasteella. Kaksoslasten vanhemmat olivat virittäneet videokameran valmiiksi kuvatakseen tilaisuutta.

TEKSTI ULLA LÖTJÖNEN KUVITUS MARTTA-KAISA VIRTA

”Tilaisuuden jälkeen katseltiin kameran kuvaamaa”, kertoo kaksosten äiti. ”Kuvassa näkyi lasten isän takaraivoa 30 minuutin ajan. Ensin harmitti, mutta on sille naurettukin.”

Eräs pappi muistelee kotiristiäisiä noin kymmenen vuoden takaa.

”Oli kesähelle. Toimitin tilaisuuden hikikarpalot naamalla. Olohuone oli lämmennyt trooppisiin lukemiin. Vauva oli aivan rauhallinen ja häntä piti sylissään vastakonfirmoitu kummitäti. Yhtäkkiä huomasin, että kummitädin polvet notkahtivat. Hän pyörtyi kesken toimituksen. Otin salamannopean otteen kummitädin vyötäisistä. Kummitäti

”Oman ensimmäisen ja tällä hetkellä ainoan kummipojan ristiäiset ja kummintehtävän saaminen on hienoin muisto.”

Moni kyselyyn osallistunut kertoo muistoja oman lapsen ristiäisistä.

”Poikani kastettiin mökillä kahden vaahteran alla. Katsomme aina siellä ollessa yhdessä taivasta ja toteamme, että tässä on sinulle pala taivasta”, kertoo eräs vastaaja.

”Kun meillä vauva kastettiin ja kanttori lauloi Tahtoisin toivoa sinulle -laulua, vauva hyräili ihanasti mukana. Kanttori sai vauvan yhtymään mukaan lauluun.”

”Liikuttavin muisto”, aloittaa viestinsä vanhempi, joka kertoo esikoisensa ristiäisistä.

”Hän oli vain 13 vuorokauden ikäinen ristiäisissään. Isänsä lauloi Vesa-Matti Loirin Ystävänilaulun, ja minä itkin hormonihuuruissani läpi koko kappaleen. Samaa laulua lauloimme Kätilöopiston synnytysaltaassa yhdessä vajaa pari viikkoa aiemmin. Tätä laulua ja yhteyden tunnetta unohda koskaan.”

Lämpimän tunnelman piirtää myös muisto, joka saapui kyselyn kautta: ”Kun seisoimme rakkaan siskonpojan ristiäispiirissä, kävi tuuli, meren aallot liplattivat, oli kaunis kesäpäivä ja valtava lämpö valtasi ehkä jokaisen piirissä olleen, kun kaksi muusikkoa lauloi niin herkästikauniista lapsesta. Siinä hetkessä luonto kannatteli meitä ja erityisesti pientä vauvaa.”

MINKÄLAINEN juhla on ristiäiset? Vantaan seurakuntien ristiäiskyselyssä esitettiin myös tämä kysymys. Vastauksissa esiintyvät ilmaisut: kaunis, iloinen, lämmin ja valoisa perhejuhla.

”Ristiäiset tuo koko perheen ja läheiset yhteen ihanan pienen ihmisen vuoksi ensimmäistä kertaa. Ristiäiset on herkkä ja kaunis tilaisuus ja itselläni siihen sisältyi paljon rakkautta ja onnea.”

”Siinä pieni, viaton lapsi on läheisten ympäröimänä. Nämä ihmiset tukevat lasta hänen polullaan. Se on se hetki, kun lapsi otetaan myös virallisesti seurakunnan yhteyteen.

”Ristiäiset ovat juhlavat, ja samalla kotoisat juhlat”, kirjoittaa pappi, joka on kokenut jo monet ristiäiset.

”En lakkaa pysähtymästä kasteen ihmeellisyyden edessä. Hellyttävimpiä ovat hetket, jolloin läheiset lukevat ääneen oman rukouksensa kastettavan elämän ylle. Lukulasit nenällä ja ääni vapisten pappa sanoo: ’Anna minun kokea iloa tästä lapsenlapsesta.’ Ja pikkusisar lausuu: ’kiitos tästä pikkusiskosta.’ Siinä on jotain niin vahvaa ja pyhää. Kaste on liikuttava silloin myös, kun nuorelta kysytään: tahdotko? Ja hän vastaa myöntävästi. Vesi valuu pitkin otsaa ja tunnelma on yhtä aikaa pyhä ja hämmentynyt. Kaste ei ole yksityisasia. Siinä liitytään yhteisöön, jossa voi kasvaa ihmisenä ja oppia lisää Jumalan tahdosta.” ■

kellahti lattialle vauva sylissään, mutta kumpikin säilyi vahingoittumattomana. Alla oli pehmeä nukkamatto, ja kaatuminen vaikutti jopa epätodellisen hitaalta ja hallitulta. En pystynyt estämään kaatumista, vaikka jonkinlaisen otteen sainkin. Silloin ajattelin, että paikalla oli paljon voimallisia enkeleitä. Siitä lähtien olen muistanut kysellä sylikummin nesteytystilannetta ja varmistaa, että hänen lähellään on tuoli istahtamista varten.”

KUMMIKSI PÄÄSEMINEN mainitaan usein ikimuistoisten hetkien kärkipäässä.

”Ensimmäisen kummilapsen ristiäiset. Oli suuri kunniatehtävä, kun isosiskoni pyysi kummiksi. Olin juuri käynyt ripillä 15-vuotiaana.”

”Ikimuistoisin hetki on ollut se, kun olen ensimmäistä kertaa pidellyt kummityttöäni sylissä ristiäisissä.”

Kastepäivässä kaikki on valmiina

Ristiäiset järjestetään yleisimmin kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Juhlatarjoilun varaaminen ja muu juhlan järjestely kysyy voimavaroja.

Tämän vuoksi pääkaupunkiseudun kirkoissa järjestetään muutaman kerran vuodessa Kastepäivä, jossa juhlan järjestäminen on tehty mahdollisimman sujuvaksi.

Kastepäivässä seurakunta tarjoaa kakkukahvit ja puitteet sekä lainaa tarvittaessa kastemekon. Juhlaan voi kutsua mukaan läheisiä.

Kastepäivään voi tuoda kastettavaksi vauvan, taaperon tai isomman, alle 15-vuotiaan lapsen. Samasta perheestä kasteelle voi tulla myös useampi lapsi.

Vantaalaisten omaa Kastepäivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 8.10. Vantaan kirkoissa ja seurakuntatiloissa.

Kastepäivään ilmoittaudutaan 22.9. mennessä kastavalle papille.

Lisätietoa: kastepaiva.fi > Vantaa

” Itkin hormoni-huuruissani läpi koko kappaleen.

Hakunilan seurakunta

Hakunilan kirkko:

Hakunilantie 48, 01200 Vantaa

avoinna ma, ti, to klo 10–14, ke klo

10–15, su klo 11–14

p. 050 409 0500

Kirkkoherranvirasto:

avoinna ma–to klo 10–14

p. 09 830 6500

hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi,

Facebook: Hakunilan seurakunta

Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset

YouTube: Hakunilan seurakunta

SoundCloud: Hakunilan seurakunta

Päivystävä pappi tavattavissa: ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507

Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA

Musiikkihetki Facebookissa joka toinen keskiviikko klo 12.

Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.

Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO

Hakunilantie 48, suntio p. 050 409

0500

Nuorten bändi torstaisin klo 16.30–17.15. Alkaa 7.9.

Iltakirkko torstaisin klo 18. Alkaa

7.9.

Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45. Alkaa 14.9.

Maanantaikirkko klo 11, ehtoollinen 4.9. ja hartaushetki 11.9.

Yhteisölounas maanantaisin, kattaukset klo 11.30 ja klo 12.15.

Vauvakahvila maanantaisin klo

12–14.

Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12.30. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki.

Päivähetki Raamatun äärellä

parittomien viikkojen tiistaina klo

12. Jari Araneva. Alkaa 12.9.

Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15. Jatkuu 5.9.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo

18–20.30.

Perhekerho keskiviikkoisin klo

9–12.

Toivo Café keskiviikkoisin klo

13–15.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14.

Raamattu-ilta perjantaisin klo

18.30.

Nuorten toiminnan avaustapahtuma pe 1.9. klo 18–20.

Neulemessu su 3.9. klo 12. Tiina

Palmu, Sari Kokkonen, Sini Nikku. Ota mukaan oma käsityö. Messun jälkeen avautuu Lupa olla kesken -käsityönäyttely kappelissa.

Seniorikerho ke 6.9. klo 13. Kesäkuulumiset. Seniorikerho joka toinen keskiviikko. Kerhon vetäjänä Minna Terho.

Lähetyspiiri to 7.9. klo 18.

Kirkko auki hiljentymistä varten

Hakunila-päivänä la 9.9. klo 10–13. Työntekijät tavattavissa ostarilla klo 10–14.

Kiitosmessu su 10.9. klo 12. Kiitämme Jumalan huolenpidosta ja luomakunnan runsaudesta. Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä.

Helsingin Rauhanyhdistyksen alueseurat ti 12.9. klo 18. Diakoniatyöntekijät tavoitat p. 050 573 6277 sekä hakunilan. diakonia@evl.fi.

Kirkkoherranvirasto Hakunilan

kirkolla avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 830 6500, hakunilan.seurakunta@evl.fi.

Adressit myynnissä diakoniatyön hyväksi.

Päivystävä pappi on tavattavissa

Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507.

LÄNSIMÄEN KIRKKO

Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391

Perhekerho perjantaisin klo 9–12.

Avoin muskari perjantaisin klo 10.

Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10.

Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21. Jatkuu 5.9.

Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21. Jatkuu 5.9.

Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.

Русскоязычная библейская

группа по средам с 18 до 20 Messu su 3.9. klo 10. Tiina Palmu, Sini Nikku.

Näkövammaisten miesten saunailta to 7.9. klo 18.

Kiitosmessu su 10.9. klo 10. Kiitämme Jumalan huolenpidosta ja luomakunnan runsaudesta. Sari Kokkonen, Tuomas Heikkilä.

MUUALLA

Lapsiperheiden iltakerho Kolohongan kerhotilassa (Pohjolantie 2, alakerta) tiistaisin klo 17–19. Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo

17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

Lapsikuoro Kuunloiste on alakouluikäisten lasten kuoro, joka harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 16–16.45. Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoroseikkailuun.

Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkoulussa olevien nuorten oma kuoro. Se harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 17–17.45. Aurinkotanssissa on letkeä tekemisen meininki, johon jokainen nuori saa tulla omana itsenään. Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa kanttori Sini Nikku. Lisätietoja sähköpostitse sini.nikku@evl.fi

Menokasvo

Lasten virsikonsertissa saa heilua

Kanttori ja musiikkipedagogi Sini Nikku, noin vuosi sitten julkaistiin uusi lasten virsikirja. Millainen se on?

– Uusien virsien lisäksi Lasten virsi -kirjaan on säästetty vanhoja, rakkaita virsiä edellisestä lasten virsikirjasta. Kirjasta löytyy lauluja kirkkovuoden arjen ja juhlan hetkiin. Yhteensä virsiä on 170. Lasten virsi -kirjassa on värityskuvia. Jos hankkii sen kotiin, lapset pääsevät myös värittämään.

Miksi lapset tarvitsevat oman virsikirjan?

– Lapsella on oikeus osallistua seurakunnassa lauluun, soittoon, musiikilliseen ilmaisuun ja rukoukseen virsien kautta. Virret avaavat väylän käsitellä tunteita ja uskoon liittyviä asioita.

– Lasten virsikirjassa sanoitetaan asioita lapsen näkökulmasta. Uudet sanoitukset yhdistettynä eri aisteihin ja liikkeeseen tukevat lapsen kokonaisvaltaista virren op-

pimista.

– Lapsi pystyy laulamaan tietyistä sävelkorkeuksista paremmin. Lasten virsi -kirjassa on otettu huomioon, että virret ovat lapsen äänelle sopivia.

Järjestät kollegoidesi kanssa Lasten virsi -kirjan virsistä konsertteja kirkoissa. Istuvatko lapset niissä kiltisti hiljaa?

– Osallistavissa lastenmusiikkikonserteissamme lapset saavat soittaa, laulaa ja tehdä monenlaista – ei tarvitse istua vain paikallaan.

Nosta kädet ilmaan -lastenmusiikkikonsertti la 2.9. klo 11 Tikkurilan kirkossa, su 17.9. klo 15 Korson kirkossa ja la 23.9. klo 14 Myyrmäen Virtakirkossa. MariAnnika Heikkilä, Sini Nikku ja HannaMaria Valve sekä seurakuntien lapsi- ja nuorisokuorot. Kesto noin 30 minuuttia.

Sini Nikku toimii Hakunilan seurakunnassa kanttorina ja varhaisiän musiikkikasvattajana.

NINA RIUTTA

Hämeenkylän seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450.

sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi.

www.hameenkylanseurakunta.fi

Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–17, puhelimitse, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti klo 9–11 ja Café Pähkinässä to klo 10–12, puhelimitse p.09 830 6472.

Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 645.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

Auratie 3

Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Jumalanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta. Messu su 3.9. klo 10. Jarna Wikström, Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit.

Ripariencore su 3.9. klo 17. Päättyvän kesän riparilaisille suunnattu yhteinen ilta.

Päiväkahvin Aikaan ma 4.9. klo 14. Irlanti ‒ vihreä saari, jossa soi tinapilli ja U2. Arto Pasio Finnish Irish Societysta kertoo Irlannista ja Irlannin kulttuurista.

Sururyhmä alkaa ti 5.9. klo 13. Sururyhmä on tarkoitettu paikaksi, jossa on tilaa surulle. Ryhmässä voit puhua menetyksestäsi, surustasi ja kokemuksistasi luottamuksellisesti vertaisryhmän kanssa. Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Anne Puumalalta, p. 050 367 5743 tai anne.puumala@evl.fi.

Usko ja oppi-ilta to 7.9 klo 18. Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja. Verkossa. Syyskauden avajaiset su 10.9. klo 13 alkaen. Monipuolista ohjelmaa kaikenikäisille poniratsastuksesta muskarihetkiin. Muurinpohjalettuja ja muita herkkuja. Mukana partiolippukunta Tavastit, Friherrsin VPK sekä PähkinäMartat. Kasvomaalausta, keppihevosrata, kissojen ja kanien silittelyä. Tapahtuma päättyy klo 16 alkavaan jumalanpalvelukseen, jossa vapaaehtoiset siunataan tehtäviinsä.

Messu su 10.9. klo 16. Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas. Vapaaehtoiset siunataan tehtäviinsä. Kirkkokahvit. Huomaathan, messun aloitusajankohdan. Kirkossa ei ole jumalanpalvelusta klo 10.

Kirkkomuskariryhmät keskiviikkoisin klo 9.15, 10 ja 10.45. Tiedustele vapaita paikkoja Terhi Kuoppalalta, p. 050 573 6356.

Ehtoollishartaus keskiviikkoisin

klo 12.

Yhteisen pöydän ruokailu keskiviikkoisin klo 11.

Kyläperhekerho perjantaisin klo 9.30. Kokoontuminen kirkon alakerrassa.

Nuorten toiminnan syyskausi alkaa ma 4.9. alkavalla viikolla.

Nuorten avoimet tiistaisin ja sunnuntaisin klo 18. Isokoulu keskiviikkoiltoina.

Tulossa! Seniorien hyvinvointipäivä to 5.10. klo 9–14. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 27.9.

mennessä, mainitsethan ilmoittautuessasi mahdolliset allergiat ja erityisruokavaliot.

CAFÉ PÄHKINÄ

Lammaskuja 2 A

Kahvila auki ma–pe klo 10–14. Karaváki – Pieni Vene – kreikkalaisen tanssin piiri ma 11.9. klo 18. Jaakko Kara.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke

13.9. klo 18.

Miesten keskusteluryhmä torstaisin 17.8. alkaen klo 10.

HAIK-piiri keskiviikkoisin 6.9. alkaen klo 10.

Hartaushetki kuukauden ensimmäisenä torstaina 7.9. alkaen klo

13. Mukana seurakunnan pappi.

Musiikkihetki kuukauden toisena

torstaina 14.9. alkaen klo 13. Mukana seurakunnan kanttori.

Pirre Toikkasen näyttely ”Hetken helmiä” nähtävillä syyskuun ajan.

Avajaiset ti 5.9. klo 18. Taiteilijatapaaminen ti 19.9. klo 14.

LAMMASPOLKU 1

Aikuisten raamattupiiri to 31.8. klo 9.30.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO

Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 7.9. klo 11. Kyläperhekerho tiistaisin klo 9.30. Koululaisklubi (iltapäiväkerho)

ma–pe klo 12–16 Tiedustele vapaita paikkoja Terhi Kuoppalalta, p. 050 573 6356.

MUUALLA

Pägyn kyläperhekerho keskiviikkoisin klo 9.30 Niittyvillan Kohtaamispaikassa, Lammaslammentie 3. Tulossa! Aikuis- ja seniorityön teatteriretki la 11.11. Kansallisteatteriin. Ensimmäinen tasavalta jatkaa syyskaudella esityksiä täysille katsomoille. Hinta 68 e, sis. teatterilipun ja kuljetukset kirkolta ja takaisin. Paikkoja rajoitetusti.

Lähtö kirkolta n. klo 11.45. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon

6.10. mennessä.

Länsi-Vantaan vapaaehtoisten

info-ilta Myyrmäen virtakirkolla, Rajatorpantie 8 ke 13.9. klo 17–19.

Millaisia vapaaehtoistehtäviä seurakunnasta löytyy. Tarkoitettu kaikille vapaaehtoisuudesta kiinnostuneille. Iltaan osallistuminen ei sido mihinkään, mutta mahdolli-

Syömään Vantaan kirkoissa

Seurakuntien yhteisölliset ruokailut ovat käynnistymässä jälleen. Eri puolilla Vantaata kokoonnutaan syömään vapaaehtoisten valmistaman aterian äärelle. Moniin ruokailuihin ainekset saadaan kaupungin ja seurakuntien Yhteinen pöytä -hävikkiruokajärjestelmän kautta.

Hakunilan kirkon yhteisölounas maanantaisin, kattaukset klo 11.30 ja klo 12.15.

Hämeenkylän kirkon Yhteisen pöydän ruokailu keskiviikkoisin klo 11.

Korson kirkon katulähetyksen hartaus ja yhteisölounas keskiviikkoisin 6.9. alkaen klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Ruokailun alussa on mahdollisuus hiljentyä yhteiseen hartauteen kirkkosalissa.

Maanantaisin klo 10 Korson kirkon seurakuntasalissa on tarjolla aamupuuroa 1 e hintaan.

Myyrmäen Virtakirkon Kirkkoravintola Voimala perjantaisin 15.9. alkaen klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi). Pöytiintarjoilu.

Rekolan kirkon Yläovet auki tiistaisin 12.9. alkaen klo 12. Syödään yhdessä. Alussa hartaus. Mahdollisuus myös saunoa, oma pyyhe mukaan.

Tikkurilan kirkko yhteisölounas tiistaisin 5.9. alkaen klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavattavissa ajanvarausta ja keskustelua varten.

suus ilmoittautua mukaan. Paikalla Vantaankosken ja Hämeenkylän seurakuntien vapaaehtoistyöstä vastaavat Jutta Hakala, Kati Pyykkö, Nataša Stambej ja Jarkko Vähäsarja. Kahvitarjoilu alk. klo 17.

Korson seurakunta

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, avoinna ma–pe klo 9–14. korsonseurakunta.fi

Facebook: Korson seurakunta

Instagram: korsonsrk, nuortenkulma

Hautajaisten varaukset ma–pe klo

9–15, p. 09 830 6220

Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09

830 6550

Keskustelun papin kanssa voi va-

Kirkon aamupuuro ma 4.9. ja 11.9. klo 10 seurakuntasalissa 1 e hintaan. Älä syö yksin, toisten seurassa puurokin maistuu paremmalta. Virtapiiri ma 4.9. ja 11.9. klo 13 seurakuntasalissa. Juttuseuraa, kahvittelua ja ohjelmaa. Ei ilmoittautumista.

Perhekerho ma 4.9. ja 11.9. klo 12–15 lasten tiloissa.

Walk in terapiaa ma 4.9. ja 11.9. Korson kirkolla. Ratkaisukeskeistä terapiaa, käynti kerrallaan, alle 29-vuotiaille. Vinkkaa apua tarvitsevalle nuorelle. Katso lisää korsonseurakunta.fi/terapia

Verenluovutus ti 5.9. klo 14–18.30 seurakuntasalin aulassa. Järjestää Punainen Risti.

Naisten raamattupiiri ti 5.9. ja 12.9. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Aamurukouspiiri ke 6.9. ja 13.9. klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen hartaus ja yhteisölounas ke 6.9. ja 13.9. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteisen pöydän hävikkiruokaa. Ruokailun alussa on mahdollisuus hiljentyä yhteiseen hartauteen kirkkosalissa.

Lähetyspiiri ke 6.9. ja 13.9. klo 13 kokoustilassa.

Seurakunnan seniorit to 7.9. ja 14.9. klo 13 seurakuntasalissa.

Miesten saunailta to 7.9. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa. Korso-messu to 7.9. klo 18.30. Syntisten pöytä on katettu, tervetuloa! Minttu Haapalainen.

Elämän laulut -konsertti pe 8.9. klo 18. Korsolainen Jussi Syrjänen esittää säveltämäänsä suomalaista klassikkorunoutta. Säestys ja sovitukset Päivi Lumiaro. Vapaa pääsy.

Messu 10.9. klo 10. Jani Vanhala, Minttu Haapalainen. Punainen lanka -raamattupiiri 11.9. klo 19 Korson kirkon kirjastohuoneessa.

rata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554

Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p. 09 830 6554

Diakoniapäivystys elokuussa tiistaisin klo 11–12 diakoniatoimistolla

Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO

Merikotkantie 4

Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Iltarukouspiiri to 31.8. ja 7.9. klo 18 kokoustilassa.

Perhekerho pe 1.9. ja 8.9. klo

9–11.30 lasten tiloissa. Keittolounas

2 e / perhe.

Korson kyläpäivä la 2.9. klo 12–15. Monipuolista ohjelmaa.

Messu su 3.9. klo 10. Tuomas

Antola, Ilkka Luukka. Tule siunaamaan vapaaehtoisia tehtäviinsä.

Ikonimaalauskurssi ke 13.9.–22.11. klo 16.30–19.30 joka toinen keskiviikko Kirkkosali II:ssa. Kaiken tasoiset tervetuloa. Ensikertalaisten paikkoja on rajoitettu määrä. Ilmoittaudu kirkkoherranvirastoon 09 830 6550.

MUUALLA

Kävele naiselle ammatti -tapahtuma su 10.9. klo 14 Korson Ankkapuistossa. Tule kävelemään kehittyvien maiden naisille ammatteja. Mukana Korson Martat. Lisätietoja Pia Olkkonen, 050 322 6560. Adventtiretki eli joulutori- ja kylpylämatka Tallinnaan, Tarttoon ja Pärnuun 4.–9.12. Hinta 670 e/hlö. Lisätietoja verkkosivuilla. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 29.9. mennessä, p. 09 8306 550. Retkeilijät Korson seurakunnassa. Seuraa retkeilijöitä Facebookissa. Lisätietoja Pia Olkkonen, 050 322 6560. Tulossa mm. kulttuuri-

MARIANNA SIITONEN

Afrikkalaista ruokaa Tikkurilassa

Tikkurilan kirkolle, Asematie 12a, avautuu lauantaina 9.9. klo 11–13 afrikkalainen pop-up-ravintola Masabi.

Sururyhmissä voi keskustella muiden läheistensä menettäneiden kanssa kuolemaan ja suruun liittyvistä tunteista, kokemuksista ja ajatuksista.

Sururyhmässä on tilaa kaikenlaisille tunteille

Läheisen kuolema herättää monia eri tunteita. Jokaisen suru on ainutkertainen, mutta sen jakaminen voi auttaa eteenpäin.

Sururyhmä on maksuton vertaistukiryhmä läheisen kuolemasta toipuville. Jokaisen suru on ainutkertainen, mutta sen jakaminen voi auttaa eteenpäin.

Ryhmässä on tilaa itkeä, kysellä, vihata ja vaikka nauraakin, kun sen aika on. Sururyhmissä voi keskustella muiden läheistensä menettäneiden kanssa kuolemaan ja suruun liittyvistä tunteista, kokemuksista ja ajatuksista.

Sururyhmät auttavat parhaiten, jos läheisen kuolemasta on ryhmän alkaessa kulunut noin neljä kuukautta.

Sururyhmiä Vantaalla

Hakunilan seurakunta

Sururyhmä on alkamassa syksyllä. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Tiina Palmu p. 050 356 5715, tiina.palmu@evl.fi

Hämeenkylän seurakunta

Sururyhmä Hämeenkylän kirkolla alkaen ti 5.9. klo 13. Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa. Ilmoittautuminen ja tiedustelut Anne Puumala, p. 050 367 5743, anne.puumala@evl.fi. Keväällä 2024 on tulossa sururyhmä, joka kokoontuu ilta-aikaan.

Korson seurakunta

Sururyhmä on alkamassa marraskuussa. Lisätietoja myöhemmin Korson seurakunnan verkkosivuilla ja tämän lehden rivi-ilmoituksissa.

Ryhmiä ohjaavat diakoniatyöntekijät ja papit. Keskustelut ovat luottamuksellisia, eikä ryhmiin tavallisesti oteta uusia jäseniä aloituksen jälkeen.

Jos sururyhmään osallistuminen tuntuu vieraalta, mutta olisi tarve keskustella läheisen menetyksestä luottamuksellisesti, on mahdollisuus ottaa yhteyttä pappiin tai diakoniatyöntekijään. Vantaan seurakuntien pappien ja diakonien yhteystiedot löytyvät osoitteesta kirkkovantaalla.fi ja jokaisen seurakunnan omilta verkkosivuilta.

Rekolan seurakunta

Sururyhmä on tulossa keväällä 2024.

Tikkurilan seurakunta

Sururyhmä Tikkurilan kirkolla keskiviikkoisin

9.11.–14.12. klo 17–18.30. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Päivi Mäkinen, p. 050 548 6078, paivi. makinen@evl.fi

Vantaankosken seurakunta

Sururyhmä Myyrmäen Virtakirkolla keskiviikkoisin 27.9.–25.10. klo 17.30–19. Ilmoittautuminen 20.9. mennessä Jenni Pesola, p. 050 381 6353, jenni.pesola@evl.fi

Toinen ryhmä alkamassa marras–joulukuussa.

Menu pitää sisällään jollof-riisiä kanan kanssa, keittobanaania, linssejä kookosmaidossa, chapati-leipää ja mansikka–inkivääriteetä.

Ruokailun hinta aikuisille on 10 e ja lapsille 5 e. Kokkeina Abiodun Tumo ja Mercyline Odhiambo. Tuotto käytetään syrjittyjen ja maailman haavoittuvaisimpien ihmisryhmien hyväksi Suomen Lähetysseuran Tasauskeräyksen kautta.

retki pääkaupunkiseudulla.

KIRKONKULMA

Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta.

Kirkonkulma avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI

Surviaisenkuja 1

Perhekerho to 31.8. ja 7.9. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL

Venuksentie 4

Muskariperhekerho ti 5.9. ja 12.9. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Senioripiiri ke 13.9. klo 10–11.30. Kahvitarjoilu.

Rekolan seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa

Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700

rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi

Rekolan srk somessa:

@rekolansrk

Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220. Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi

Puhelinpäivystys ti klo 10–12, p. 09 830 6706.

Sannamari Niemi, p. 050 329 0361.

Siru Rantanen, p. 044 422 0391. tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.

Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi)

keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan.

vt. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706.

Ben Ahlroos, p. 050 535 2450

Hanna Paananen, p. 050 436 7712

Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370

REKOLAN PYHÄN

ANDREAAN KIRKKO

Kustaantie 22, p. 09 830 6708 Perheolkkari ma klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. Silmukkasiskot ke klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi. Messu su 3.9. klo 10. Jussi Koski ja Marja Kyllönen. Erityisesti vapaaehtoisia kutsutaan siunattavaksi. Messun jälkeen kirkkokahvit. Aamumessu ke 6.9. klo 9. Ben Ahlroos ja Hanna-Maria Valve. Lapsikuoro Laululaiva ke 6.9. klo 16–16.45. Ilmoittautumiset hannamaria.valve@evl.fi, p. 050 433 3329.

Kirkkomuskarit to 7.9. alkaen. klo 9.30–10 avoin ryhmä, klo 10–10.30 taaperot 1–2-v, klo 10.30–11 vauvat 3–12 kk. Vauvaryhmässä vielä paikkoja. Avoimeen ryhmään voi tulla ilmoittautumatta, taapero- ja vauvaryhmistä tiedustelut hannamaria.valve@evl.fi, p. 050 433 3329.

Messu su 10.9. klo 10. Seppo Paula-

saari ja Hanna-Maria Valve. Pyhäkoulu su 10.9. klo 10. Lasten oma kirkkohetki ja askartelua. Yläovet auki ti 12.9. klo 12. Syödään yhdessä. Alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan. 1.–6.-luokkalaisten harrastuskerhot ma 11.9. ja to 14.9. alkaen klo

18–20 kirkolla. Kerhoissa leikitään, askarrellaan, kokkaillaan ja pidetään joka kerta pieni hartaus. Ilmoittautuminen nettisivujen kautta. Lisätietoja Päivi Peittola, p. 044 422 0494.

ASOLAN SEURAKUNTATALO

Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedustelut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329.

Perheolkkari ti klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä.

Asolan Silmukkaryhmä to klo 16. Ryhmässä kudomme, virkkaamme tai askartelemme. Olet tervetullut myös ilman käsityötä, sillä tärkeintä on yhdessäolo.

Kipuryhmä ti 5.9. klo 15. Kipuryhmä on vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville. Ryhmä kokoontuu parillisina viikkoina. Ohjaajana Jorma Kuusijärvi.

Muistiryhmä ke 6.9. klo 10.30. Uudenmaan Muistiluotsin järjestämä muistitreeniryhmä. Ryhmässä

tehdään yhdessä mukavia, muistia tukevia harjoituksia, visaillaan, arvuutellaan ja keskustellaan.

Ryhmä on maksuton mutta ennakkoilmoittautuminen on välttämätöntä. Avoimeen ryhmään voi osallistua, jos on kiinnostunut omasta muistihuollosta. Ennakkoilmoittautumiset: Asta Koskinen, p. 040 542 5253.

Raamattu- ja rukouspiiri to 7.9. klo 10. Käydään läpi Raamattua ja seuraavan sunnuntain jumalanpalveluksen tekstiä, keskustellen ja rukoillen. Ryhmän ohjaajina toimii vapaaehtoiset Tuovi ja Päivi.

Naisten keskusteluryhmä to 7.9. klo 13. Naisten hyvinvointia lisäävä keskusteluryhmä, parillisten viikkojen torstaisin klo 13–14.30. Ohjaajina diakoni Mariela Salminen ja Irene.

Seniorikahvila ma 11.9. klo 13. Seniorikahvila kokoontuu parittomina viikkoina. Tarjolla on mukavaa yhdessäoloa kahvikupin ääressä. Lisätietoja Irene, p. 050 573 6329.

1.–6.-luokkalaisten harrastuskerho ma 11.9. alkaen klo 18–20 Asolassa. Kerhoissa leikitään, askarrellaan, kokkaillaan ja pidetään joka kerta pieni hartaus. Ilmoittautuminen nettisivujen kautta. Lisätietoja

Päivi Peittola, p. 044 422 0494. Omaishoitajien tukiryhmä ti 12.9. klo 13. Vertaistukiryhmä omaistaan hoitaville tai jos kokee olevansa

omaishoitaja Ei ennakkoilmoittau-

tumista.

Mitä ihmettä Asolassa? ti 12.9. klo

18 Luonto puhuu Luojastaan. Puhujavieraana Mikko Matikainen. Musiikissa Saint Andreas Folk. Miesten keskusteluryhmä to 14.9. klo 13. Miesten keskusteluryhmä, parittomien viikkojen torstaisin. Aiheena elämän eri osa-alueiden

ihmeet ja ilmiöt. Ryhmän tarkoituksena saada lisää hyvinvointia arkeen. Ohjaajana Heikki ja lisätietoja Irene.

MUUALLA

Toivoa naisille -ryhmä ke 6.9. klo

18–19.30. Lampirannalla, Tertunkuja 4b.

Nikkaristiapua: tarvitsetko apua kodin pienissä askareissa? Seurakunnan vapaaehtoiset nikkaristit auttavat kodin pikku askareissa

Rekolan alueella. Heiltä voi pyytää apua esim. palovaroittimen asennukseen, lampun vaihtoon, taulujen ripustamiseen tai pihan haravointiin. Ammattimiesten töitä ei kuitenkaan tehdä. Apu on asiak kaalle maksutonta. Lisätietoja: kirkkoherranvirasto, p. 09 830 6700

ma–to klo 9–14.

Tikkurilan seurakunta

Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hau­

tausmaan toimiston kautta puh. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi

Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi

Facebook: Tikkurilan seurakunta

Instagram: @tiksinsrk

Twitter: @Tiksinsrk

Tikkurilan taivaan alla ­blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com

Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten

ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202

Diakonia palvelee

Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön puh. 050 439 9651. Sähköpostia voit lähettää diakonia.tikkurila@evl.fi Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www. tikkurilanseurakunta.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO

Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko on auki pääsääntöisesti ti, to ja pe klo 12–15.

Folk Flow – Ingrid Rodebjer, viulu ja laulu sekä Barbara Ardenois, harmonikka to 31.8. klo 12. Pohjoismaisesta kansanmusiikista ammentava konsertti on inspiroitunut pohjoisesta luonnosta, kareliaanisesta kanteleimprovisaatiosta

Kastepäivä Vantaalla

8.10.2023

Kastepäivä on mukava, mutkaton ja maksuton tapa järjestää ristiäiset. Kastepäivään voi tuoda kastettavaksi vauvan, taaperon tai isomman, alle 15-vuotiaan lapsen.

Kielikerho – puhumme suomea to 31.8., 7.9. ja 14.9. Vehkapolun kerhotilassa, Vehkapolku 10, klo 13–14.30. Kerhossa keskustellaan erilaisista teemoista ja opitaan suomen kieltä rennossa ilmapiirissä. Mukaan ovat tervetulleita suomen kieltä opettelevat sekä suomea äidinkielenään puhuvat. Tarjolla kahvia ja teetä. Lisätiedot: mari.chaulagai@evl.fi p. 050 414 7234. Welcome to the language club to practice speaking Finnish. The language club meets on Thursdays from 13:00 to 14:30 in Vehkapolun kerhotila We discuss everyday issues and learn Finnish in a casual atmosphere.

Vantaan yhteiset siioninvirsiseurat to 31.8. klo 18. Tarjolla kaikille teetä, sekä mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 euron hintaan klo 18 alkaen seurakuntasalissa ennen iltamessua klo 19.

Et ole yksin -karaoketapahtuma pe 1.9. klo 17–20. Hyvän mielen lauluja ja yhdessä olemista. Toteuttamassa karaoketeknikko Eetu Rehmonen ja Viihdetalo Hillittömät. Kahvitarjoilu. Tapahtumassa juhlistamme kirkon auttamistyötä eli diakoniaa.

Naisten rukouspiiri pe 1.9. ja pe 8.9. klo 18. Piiri kokoontuu perjantaisin Martta-tilassa.

Seurakunnan vapaaehtoistyöstä uusi harrastus?

Tule kuulemaan minkälaisia vapaaehtois tehtäviä seurakunnasta löytyy. Ilta on tar koitettu kaikille vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille ja iltaan osallistuminen ei sido mihinkään.

Länsi-Vantaan vapaaehtoisten info-ilta järjestetään keskiviikkona 13.9. kello 17–19 Myyrmäen Virtakirkolla. Paikalla Vantaankosken ja Hämeenkylän seurakuntien vapaaehtoistyöstä vastaavat Jutta Hakala, Kati Pyykkö, Nataša Stambej ja Jarkko Vähäsarja. Kahvitar joilu.

ja ruotsalaisesta karjankutsulaulusta. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Messu su 3.9. klo 12 Kristiina Kartano, Sanna Heikurinen, Iina Katila. Messu su 10.9. klo 10 Susanna Rinne, Kristiina Kartano, Samppa Laakso.

TIKKURILAN KIRKKO

Asematie 12 a, p. 044 422 0480. Tikkurilan kirkko on avoinna arkisin ma–pe klo 8–21, la ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: lau-

rankaffila.fi. Lauantaiset iltakellot joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina klo 18 kanttori soittaa carillonilla käsin. Soitto on kuultavissa Tikkurilan kirkon ympäristössä.

Keskiviikkokellot soivat keskiviikkoisin klo 13.45–13.55. Avoin Junnuolkkari 7–14-vuotiaille on auki kouluviikoilla Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10) ti klo 13–16. Taaperokahvila to 31.8., to 7.9. ja to 14.9. klo 9.30–12 1–2-vuotiaille lapsille ja heidän aikuisilleen. Tarjoilu 1 e/aikuinen.

Nosta kädet ilmaan - osallistava lastenmusiikkikonsertti la 2.9. klo 11 Tikkurilan kirkossa. Tule kirkolle klo 9–13, laulamaan, leikkimään ja ruokailemaan koko perhe. Konsertin jälkeen on tarjolla sosekeittolounas 5 e/perhe.

Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri lauantaisin klo 15 Toivo-tilassa.

Messu ja Suomen Lähetysseuran lähetyspyhä su 3.9. klo 10, Jarkko Korhonen, Terhi Viljanen, Mari Chaulagai, Iina Katila ja Janne Keränen Suomen Lähetysseurasta. Kirkkokahveilla kuulemme seurakuntamme tukemasta työstä Tansaniassa, jossa Naisvoimaa –hankkeella vähennetään nuorten naisten ja tyttöjen prostituutiota, sekä tehdään naisiin kohdistuvan väkivallan ja lapsiavioliitojen vastaista työtä.

Lastenkirkko su 3.9. ja su 10.9. klo 10 messun yhteydessä Pienten paikassa. Lastenkirkko on lasten oma hetki, jossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe voi mennä yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen ja päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Lisätiedot maaret.hirvensalo@evl.fi tai 050 572 2811.

Hyvän mielen ryhmä ma 4.9. klo 17 Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10, sisäänkäynti kirkon

HAKUNILAN SEURAKUNTA

Kastettu

Jussi Eskelinen, Leonel Sulo

Antero Hietanen, Pihla Eelin

Järvelä, Venla Kohonen, Alma

Isabel Manev, Benjamin Valo

Oliver Pesonen, Niklas Olavi

Rouhiainen, Luna Leonilla Vanhanen, Carlos Benjamin Wilenius.

Avioliittoon kuulutettu

Joel Esa Sakari Sammalinen ja Janina Marjatta Hakulinen.

Hautaan siunattu

Ritva Tuulikki Ylikorpi, 74 v, Teuvo Tapio Neuvonen, 73 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA

Kastettu

Teo Elmeri Malinen, Otso Vilho

Olavi Nisumaa, Aino Martta

Maaria Simanainen, Lukas

Viljami Simonen.

Hautaan siunattu

Väinö Tapio Tenni 92 v, Markku

Erkki Niinikoski 76 v, Tarja Eeva Hannele Sundman 62 v.

KORSON SEURAKUNTA

Kastettu

Topi Ilari Seppänen, Aatos Viljami Armas Lehtinen.

Avioliittoon kuulutettu

Sanna Haukka ja Tapio Ikonen, Kati Paajanen ja Niilo Tapani Sundell.

Hautaan siunattu

Mervi Maritta Jalonen 72 v, Ari

Jussi Kanerva 64 v.

REKOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

Ilari Nico Samuel Enqvist, Sofia

Linnea Viksten, Helena Vera

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

Kastettu

Elias Vilpo Alvar Salo, Elli Maria Nuutinen, Oona Katariina Aaltonen, Viivi Olivia Lehti, Pyry Jaakko Pyhäjärvi, Alex Elliot Aho, Unto Tapani Ruottinen, Senja Inga Adalmiina, Oiva Eerik Rantala, Kitty Marii Lipitski, Edla Sylvia Karppinen.

Avioliittoon kuulutettu

Joonas Kristian Ikonen ja EssiMaria Kristiina Visunen. Hautaan siunattu

Milloin halasit ja sanoit rakastan?

Entä kerroit oikeasti, mikä loukkaa?

Vantaan seurakuntien perheneuvonnan

TUNNEKESKEINEN PARISUHDEKURSSI

MYYRMÄEN VIRTAKIRKOLLA (Rajatorpantie 8) torstaisin 14.9. alkaen

Lisätiedot:

www.vantaanseurakunnat.fi/perheneuvonta

Vesanto, Veeti Heikki Vuorinen.

Hautaan siunattu

Aune Kyllikki Sorsa 84 v, Leena

Marjatta Olli 80 v, Aulis Erkki

Vainikainen 77 v, Tuulikki Honkaniemi 77 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA

Kastettu

Meea Johanna Gromoff, Leo

Juhani Kristian Johansen, Oona

Amanda Koiranen, Lucas Dominic Maripuu, Alisa Amelia Mikkola, Iina Emilia Oksanen, Elli Mia

Linnea Valkola-Katilainen, Ilona

Aliisa Virtanen, Vilmos Otso

Nemeskéri, Iisa Anna Amanda

Hakavirta, Rasmus Akseli Hirvelä, Viola Aava Hirvelä, Elmo Elliot Johansson, Vilma Maija Aliina

Kangas-Heiska, Max Johannes

Ylitalo.

Hautaan siunattu

Teuvo Oskari Ormo 91 v, Simo

Valfrid Riihimäki 91 v, Eila Kaarina Liukkonen 89 v, Marjatta

Kauneela 88 v, Pentti Olavi

Kaaretsalo 80 v, Ella Kaarina

Kokkila 96 v, Pirkko Elisa Soikkeli 90 v, Pirkko Tuulikki Nykvist 86 v, Anja Kaisa Parviainen 83 v, Niko Ilmari Reinikainen 32 v.

Mirjam Marjatta Nikkilä 99 v, Terttu Marjatta Järvinen 95 v, Katri Elina Hämäläinen 55 v, Kaisa Elviira Rossi 88 v, Ritva Kaarina Raatikainen 85 v, SirkkaLiisa Järvinen 77 v, Keijo Kari Kontunen 68 v, Riitta Elina Ryhänen 66 v, Katri Eveliina Salkola 56 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING

Döpta

Matilda Beatrice Sjöström.

Vigda

Henrika Sofie Nordenswan och Niko-Joonas Stark, Cecilia Maria Charlotta Koso och Ossi Allan Rantanen.

Avlidna

Jan Rolf Einar Öhman, Solveig Astrid Anita Puustinen, Stig Torolf Stjernberg.

KIRKKO VANTAALLA Perheneuvonta

sisäpihalta). Tule kuulemaan ja keskustelemaan mielen hyvinvoinnista.

Vauvakahvila ma 4.9. ja ma 11.9. klo 12.30–14.30. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikuinen.

Pyhän Laurin kuoron harjoitukset alkavat syyskauden osalta ma

4.9. klo 18. Tiedustelut kanttori Terje Kukk terje.kukk@evl.fi, p. 050 4343 043.

Naisten raamattupiiri kokoontuu maanantaisin klo 18 Usko-tilassa.

Viikkomessu ti 5.9. ja ti 12.9. klo

11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa.

Tiistain yhteisölounas ti 5.9. ja ti

12.9. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavattavissa ajanvarausta ja keskustelua varten.

Lähetyksen päiväpiiri ti 5.9. klo 13 kerhohuone Toivo, 2. krs. Laulamme yhdessä -yhteislaulutilaisuus ti 5.9. klo 17, Terje Kukk. Hyvän mielen yhteislaulutilaisuuksissa lauletaan kaikenlaisia lauluja lastenlauluista ja kansanlauluista virsiin sekä kevyempään ohjelmistoon. Avoin kohtaamispaikka ke 6.9. ja

13.9. klo 12–15.

Päivämusiikki to 7.9. ja to 14.9. klo

12. Vuorossa 7.9. oopperalaulaja, basso Jaakko Hietikko ja pianisti Terje Kukk, joiden konsertin otsikko on Kesän ja syksyn taitteessa. To 14.9. kanttori Iina Katila soittaa urkuja. Vapaa pääsy. Iltamessu to 7.9. ja to 14.9. klo 19. Lämpimästi tervetuloa yhteisöllisesti toteutettavaan iltamessuhetkeen, joka toteutuu esirukousalttareissa, Sanassa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudessa yhteiseen hiljentymiseen. Valmistelut ja iltateetä kello 18 alkaen. Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messuhetken kantava voima.

Perhepäivä pe 8.9. klo 9–13. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Klo 10 Muskarikirkkohetki. Keittolounas 4 e/perhe, leipä ja kahvi 2 e/perhe. K-18 sinkkuilta työikäisille aikuisille pe 8.9. klo 18 Vehkapolun kerhotilassa, Vehkapolku 10. Sisäänkäynti kirkon sisäpihalta. Päihteetön tilaisuus, vapaa pääsy. Kahvia ja keskustelukumppaneita.

Sinkkuilta senioreille pe 8.9. klo 18, Tikkurilan kirkon 2. krs. ToivoRakkaus-sali, esteetön tila ja vapaa pääsy. Kahvia ja keskustelukumppaneita. Tervetuloa mukaan niin uudet kuin vanhat tutut.

Aarne Pelkonen, baritoni ja Juho Alakärppä, piano: Virsi-juhlakonsertti pe 8.9. klo 18. Pelkonen juhlistaa kymmenvuotista laulajanuraansa. Samoin hänen ensimmäinen soololevynsä Virsi täyttää 10 vuotta tänä vuonna. Juhlakonsertissa kuullaan hengellistä musiikkia ja virsiä, jotka löytyvät suositulta levyltä. Liput 10 e ennakkoon Holviverkkokaupasta tai kirkon ovelta ennen konserttia.

African Restaurant MASABI la 9.9. klo 11–13. Tarjolla afrikkalainen menu: Jollofriisiä kanan kanssa, keittobanaania, linssejä kookosmaidossa, chapati-leipää ja mansikka–inkivääriteetä. Hinta aikuiset 10 e ja lapset 5 e. Kokkeina Abiodun Tumo ja Mercyline Odhiambo. Tuotto käytetään syrjittyjen ja maailman haavoittuvaisimpien ihmisryhmien hyväksi Suomen Lähetysseuran Tasauskeräyksen kautta.

Messu su 10.9. klo 10. Vapaaehtoiset ja luottamushenkilöt siunataan tehtäväänsä. Mukana messussa Vantaan seurakuntien kamarikuoro. Janne Silvast, Mirja Jalo, Terje Kukk, Iina Katila. Tikkurilan eläkeläiskerho kokoontuu joka toinen ma klo 13 11.9. alkaen. Suosittua kerhoa ohjaa rovasti Pirkko Yrjölä. Iltaperhekerho Tikkurilan kirkolla

11.9. alkaen maanantaisin klo

17.30–19.30.

Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Iltapala 3 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii. Israel-piiri ma 11.9. klo 18, Kerhohuone Rakkaus, 2. krs.

Nuorten aikuisten kauden avaus ma 11.9. klo. 17–20, Vehkapolun kerhotila (Vehkapolku 10 c). Tule tutustumaan syyskauden toimintaan. Paikalla voi piipahtaa lyhyesti tai viipyä vaikka koko illan. Tarjolla myös pientä purtavaa. Lisätiedot Terhi Viljanen, terhi.viljanen@evl.fi. Sukkelat sukankutojat ti 12.9. klo

10, Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10, sisäänkäynti kirkon sisäpihalta). Ryhmässä neulotaan sukkia Kirkon Ulkomaanavun, lähetystyön ja diakoniatyön hyväksi. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri joka toinen ke klo 13 alkaen 13.9.

PIENTEN PAIKKA

Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO

Soittajankuja 1

Perhepäivä ma 4.9. ja ma 11.9. klo 9–13. Touhua ja toimintaa klo 9 alkaen. Tarjolla välipala 2 e/perhe. Leikkiä, yhdessäoloa ja yhteistä puuhaa lapsille ja aikuisille klo 14 saakka. Tule silloin kun sinulle sopii, ei ilmoittautumista.

Kerho isille ja lapsille ti 5.9. ja ti 12.9. klo 17.30–19. Mukavaa yhdessäoloa ja puuhaa. Illan aikana tarjotaan iltapala 3 e/perhe.

Vantaan seurakuntien yhteisen kamarikuoron harjoitukset

alkavat syyskaudella ke 6.9. klo

18.30. Tiedustelut kanttori Terje Kukk terje.kukk@evl.fi puh 050 434 3043.

Naisten lenkkisauna to 14.9. klo

17.30. Sauna kerran kuussa torstaisin.

KARTANONKOSKEN

KERHOHUONEISTO

Hagelstamintie 20 A

Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 14.9. klo 17.30–19.30.

RISTIPURON

KERHOHUONEISTO

Simonkyläntie 11, A-talo

Perhekerho ti 5.9. ja ti 12.9. klo

9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe.

Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

Ristipuron keskiviikkokerho ke

6.9. klo 13.30–15. Kerho kokoontuu kerran kuussa keskiviikkoisin.

TAMMISTON

KERHOHUONEISTO

Tammistonkatu 29 B

Avoin Junnuolkkari 7–14-vuotiail-

le on auki kouluviikoilla to klo

13–16. Junnuolkkarissa on tarjolla

välipalaa sekä osittain ohjattua tekemistä.

Perhekerho ma 4.9. ja ma 11.9. klo

9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe.

Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO

Lehtikummuntie 2

Elävän veden virta -rukouspiiri maanantaisin klo 17.30.

Perhekerho ti 5.9. ja ti 12.9. klo

9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

MUUALLA

Pienimmän parhaaksi äitiyspakkauskeräys 4.–30.9. Lahjoita vauvan vaatteita ja -tarvikkeita äitiyspakkauskeräykseen Euroopan köyhimmille äideille ja heidän pienokaisilleen. Pienimmän parhaaksi keräykseen voi osallistua toimittamalla hyväkuntoisia, käytettyjä tai uusia 50–80 cm vauvanvaatteita, toppahaalareita, vuodevaatteita, makuupusseja ja lämpimiä asusteita Tikkurilan kirkolle ja perhekerhoihin. Äitiyspakkaukset toimitetaan Bulgariaan lähetys- ja avustusjärjestö Mission Impossible kautta, ja jaetaan romanikylien ja kaupunkislummien äideille, joilla ei ole varusteita vauvansa hoitoon. Keräystavaroita voi toimittaa maanantaisin Ilolan perhepäivään klo 9–13, Tammiston perhekerhoon klo 9–11 ja Tikkurilan iltaperhekerhoon klo 17.30–19, tiistaisin Ylästön ja Ristipuron perhekerhoihin klo 9–11 sekä perjantaisin Tikkurilan kirkon perhepäivään klo 9–13. Muina aikoina ota yhteyttä Mari Chaulagai p. 050 414 7234 tai Päivi Romula p. 050 410 3863. Tarkemmat ohjeet vaatesetin sisällöstä www.tikkurilanseurakunta.fi.

Seurakunnan vapaaehtoiset

Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita

Lailalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä porakone pelota, ota rohkeasti yhteyttä!

Tiedustelut: diakonissa hanna.

raunu@evl.fi p. 050 384 8481. Kouluikäisille suunnattujen maksuttomien harrastekerhojen ensimmäinen kerhojakso on 4.9.–12.10. Kerhoihin voi ilmoittautua sivulla tikkurilanseurakunta.fi

kohdasta ”kouluikäisille”, josta

Kävele naiselle ammatti

Kävele Naiselle Ammatti on Naisten Pankin hyvää tekevä kampanja, jossa liikutaan ja kerätään lahjoituksia naisten ammatilliseen koulutukseen Afrikassa ja Aasiassa. Valtakunnalliseen tapahtumaan voi osallistua myös Vantaalla. Kuvassa oleva ugandalainen Robinah Nakitende sai Naisten Pankin tuella hankittua itselleen ammatin hedelmä- ja vihanneskauppiaana.

Voit kävellä, kelata, ulkoilla koiran tai lastenvaunujen tai rollaattorin kanssa, yksin tai yhdessä. Samalla lahjoitat naiselle ammatin maksamalla haluamasi summan naisten koulutukseen kehittyvissä maissa.

Kävele naiselle ammatti:

la 9.9. klo 12 lähtö Vantaankosken seurakunnan lasten kerhotilalta, Patotie 2. Reitti kulkee Jokiuoman puistossa tai Vetokannaksen ympäri. Kahvit ja myyntipöytä Naisten Pankin hyväksi. Kahvilla Jari Niemelän klubiorkesteri viihdyttää tirolilais-saksalaisella musiikilla. Järj. Naisten Pankki LänsiVantaa.

su 10.9. klo 14 Korson Ankkapuistossa. Mukana Korson Martat. Lisätietoja diakonissa Pia Olkkonen p. 050 322 6560.

myös näet tarkemman kerhotarjonnan.

Ensivauvat-ryhmään voi ilmoittautua. Ryhmä alkaa 28.9. Tikkurilan kirkolla. Ryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille, joiden vauvat ovat ryhmän aloittaessa alle puolivuotiaita. Tarjolla kahvia ja pientä välipalaa. Ajatuksena on jakaa kokemuksia ja kuulumisia muiden kanssa sekä saada vertaistukea. Ryhmää vetävät Outi Myllylä ja Kristiina Kartano Lisätiedot ja ilmoittautumiset: outi.myllyla@evl. fi p. 050 3271634 tai kristiina. kartano@evl.fi p. 050 363 2372.

VERKOSSA

www.facebook.com/tikkurilanseurakunta Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta.

Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi

Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi.

Verkossa ja somessa:

www.vantaankoskenseurakunta.fi

Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko

Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO

Rajatorpantie 8

Messu su 3.9. klo 10. Papit Jenni Pesola, Maari Santala, kanttori Mari-Annika Heikkilä. Kirkkokahvit. Siioninvirsiseurat su 3.9. klo 14. Friends’ Cafe su 3.9. klo 15–18. Diakonia – tukea elämään. Keskustellaan suomeksi ja englanniksi. Lastenhoito järjestetty.

Raamattupiiri ma 4.9. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 4.9. klo 17.30.

Olotila-kahvila keskiviikkoisin alk. 6.9. klo 11–13.

Myyrmäen kirkon kuoro (ent. Kantaattikuoro) aloittaa harjoitukset to 7.9. klo 18.30. Uudet laulajat tervetulleita! Sisään Virtatalon Kilterinkaaren puoleisesta ovesta. Messu ja vapaaehtoisten siunaaminen su 10.9. klo 10. Papit Hans Tuominen, Jere Hämäläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Qoro Quando -kuoro. Kirkkokahvit. Toivoa naisille ma 11.9. klo 13. Rukouspiiri tukee Sansan medialähetystyötä.

Me Kynät -kirjoittajaryhmä ma 11.9. klo 15.

Avoin rukouspiiri maanantaisin alk. 11.9. klo 18.

Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/

Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

Vantaankosken seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi

Rajatorpantie 8

Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi

Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys:

Myyrmäen Virtakirkko: ti klo 9–11

Kivistön kirkko: ti klo 13–15.

Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 11.9. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, puolen tunnin meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t.

Israel-piiri ti 12.9. klo 18. Tukee Felm-keskusta Jerusalemissa Suomen Lähetysseuran kautta. Kirjoituspiiri Kirjavat ke 13.9. klo 10.

Kässäpaja keskiviikkoisin alk. 13.9. klo 12–14. Neulotaan, ommellaan, korjataan tai tehdään uutta. Neuvoja saa.

Länsi-Vantaan vapaaehtoisten info-ilta ke 13.9. klo 17–19. Millaisia vapaaehtoistehtäviä seurakunnasta löytyy. Tarkoitettu kaikille vapaaehtoisuudesta kiinnostuneille. Iltaan osallistuminen ei sido mihinkään, mutta mahdollisuus ilmoittautua mukaan. Paikalla Vantaankosken ja Hämeenkylän seurakuntien vapaaehtoistyöstä vastaavat Jutta Hakala, Kati Pyykkö, Nataša Stambej ja Jarkko Vähäsarja. Kahvitarjoilu alk. klo 17. Seniorikerho torstaisin alk. 14.9. klo 13.30. Kesämuistoja.

Kirkkoravintola Voimala pe 15.9. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakonia työn hyväksi). Pöytiintarjoilu. Sururyhmä alk. 27.9. ke klo 17.30–19. Läheisensä menettäneille. Keskustellaan, jaetaan kokemuksia toisten surevien kanssa, muistel laan ja etsitään lohtua menetyksen jälkeiseen elämäntilanteeseen. Ryhmään osallistuessa läheisen kuolemasta on hyvä olla kulunut ainakin muutama kuukausi.

Kokoontumiset 27.9., 4.10., 11.10., 18.10. ja 25.10. Maksuton. Ilm. 20.9. mennessä: past. Jenni Pesola, jenni.pesola@evl.fi, p. 050 381 6353. Toinen ryhmä tulossa mar ras–joulukuussa.

KIVISTÖN KIRKKO

Laavatie 2

Messu su 3.9. klo 11. Pappi Antti Isopahkala, kanttori Eveliina Pulk kinen.

Perhekahvila maanantaisin klo

9.30–11.

Aikuisten Olkkari maanantaisin

klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä.

Lasten Kastehelmi keskiviikkoisin

klo 16.30 kuoro kirkkosalissa, klo

17.30 Minikastehelmi kerhotilassa.

Lauletaan ja kehitetään laulutaito ja, opitaan musiikista ja soitetaan mm. kanteleella ja ukulelella. Tied. kanttori Mari-Annika Heikkilä p. 044 422 0407.

Iltaperhekahvila keskiviikkoisin klo 18–19.30.

Vaatevaraston avoimet ovet to 7.9. klo 9.30–11.30. Voit tuoda ja hakea ehjiä ja puhtaita aikuisten ja lasten vaatteita. Maksuton. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan aina kirkon ollessa auki. Varmimmin vahtimestari paikalla ma–ke klo 9–15. Vaatteiden tuomisesta ei tarvitse sopia etukäteen.

Kivistön kirkon kuoro aloittaa harjoitukset to 7.9. klo 18. Uudet laulajat tervetulleita.

Seniorikerho keskiviikkoisin alk. 13.9. klo 12.30. Kesämuistoja.

SEUTULAN KAPPELI

Solbackantie 6

Sanan piiri tiistaisin alk. 12.9. klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta.

MARTINRISTI

Martinpolku 2 C, sisäänkäynti

Martinlaaksonpolun puolelta

Olotila-kahvila maanantaisin alk. 4.9. klo 11–13.

Martinlaakson korttelikerho keskiviikkoisin alk. 6.9. klo 13.

Virsilauluilta pe 8.9. klo 18.

Toivon tuulet su 10.9. klo 17. Tiia Nuutinen.

Raamattupiiri ti 12.9. klo 13.

Lukupiiri ke 13.9. klo 16.

Aamurukouspiiri torstaisin alk. 14.9. klo 8.15.

Seniorikerho torstaisin alk. 14.9.

koulutukseen kehittyvissä maissa. Yhden naisen koulutuksen laskettu hinta on 30 e. Maksu käteisellä tai MobilePaylla Lenkin jälkeen hyvät kahvit ja pieni myyntipöytä Naisten Pankin hyväksi. Kahvilla Jari Niemelän klubiorkesteri viihdyttää tirolilais-saksalaisella musiikilla. Järj. Naisten Pankki Länsi-Vantaa.

MUUALLA

Kansainvälinen raamattupiiri to 31.8. ja 14.9. klo 18. Paikka, kysy: Sisi Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050

356 6760. Raamattupiiri erikielisille. Ota omankielinen Raamattu mukaan. Suomeksi ja englanniksi. Olotila-kahvila Kivistö tiistaisin alk. 5.9. klo 11–13 Asukastila Rubiini, Rubiinikehä 2b.

Let’s Coffee - Let’s Talk! ti 5.9. klo 13–15 Myyrmäen asukastila, Myyrmäkitalo, Paalutori 3. Kirkon maahanmuuttajatyöntekijä tavattavissa.

Kotiraamattupiiri ke 6.9. klo 15–16

Halmeilla, Louhelantie 1 G 93. Nikkaristipäivystys keskiviikkoisin klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua pienissä kodin sisä- tai ulkotöissä iän tai liikkumishaasteiden vuoksi? Hyllyjen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, joiden apu on

Sielun latauspiste on mielen huoltoasema verkossa. Sieltä löydät lähiluontoreitit, joilla voit vaeltaa, mietiskellä, ja ammentaa mielenrauhaa.

Myyrmäen ja Martinlaakson kotihoidon sekä Punaisen Ristin LänsiVantaan osaston kanssa.

VERKOSSA

Messu ja vapaaehtoisten siunaaminen su 10.9. klo 10. Papit Hans Tuominen, Jere Hämäläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Qoro Quando -kuoro.

Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena.

Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet.

Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

Vanda svenska församling

Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning via tidsbeställning

Åberg.

Karaoke: Du är inte ensam fre 1.9 kl.17–20. Tvåspråkigt evenemang för att fira diakonidagen. Scenen är öppen för alla sångare.

”Fredagsgruppen” ti 5.9 kl.12:30–14 gruppen för daglediga fortsätter på tisdagar. Vi inleder med lunch.

Sångstund ons 6.9 kl.18–19 för alla åldrar.

Ungdomskväll ons 6.9 kl.18–20. Musiklek fre 8.9 kl.10–11 för ca 1–3-åringar med vuxen. ”Fredagsgruppen” ti 12.9 kl.12:30–14 för daglediga fortsätter på tisdagar. Vi inleder med lunch. Sångstund ons 13.9 kl.18–19 för alla åldrar.

Ungdomskväll ons 13.9 kl.18–20.

MARTINRISTI

Mårtensdalsst. 7

Familjecafe (nyhet) ti 5.9 kl. 9.30–11 med kravlös samvaro, kaffe/te och lek för barnen. Möjlighet att värma mat/mjölk i mikro. Musiklek med Heidi Åberg (ordnas vissa veckor, datum meddelas senare).

Träffpunkt (nyhet) ti 5.9 kl. 11–12.30 för daglediga med lätt lunch, kaffe och andakt. Meddela Heidi Salminen om du kommer så minskar vi matsvinnet. Träffpunkterna ordnas varannan tisdag, välkommen med!

Viittomakielinen messu su 3.9. klo 13 Hermannin diakoniatalo, Hämeentie 73, Helsinki. Kirkon kuurojentyö 115 v. juhlakahvit. Viittomakielinen kohtaamispaikti 5.9. klo 12–14 Myyrmäkitalo, Paalutori 3. Viva-vapaaehtoinen paikalla.

NÄKÖVAMMAISILLE

Tuolijoogaa ti klo 10–11 Malmin Varustamolla, os. Pekanraitti 16. Alkaen 19.9. Kuusijärvelle uimaan ja saunomaan, to 12.10. klo 12–16. (Kuusijärventie 3, Vantaa). Kuusijärvellä on Vantaan suurin uimaranta ja sähkösaunat. Päärakennuksessa toimii ympärivuotisesti monipuolinen ja viihtyisä kahvilaravintola Cafe Kuusijärvi. Tapaaminen klo 12 parkkipaikalla. Autamme kuljetuksen järjestämisessä. Kuusijärvellä ulkoilua klo 12–13, buffetpöytä klo 13, savusauna ja uintia klo 14–16, kotiinlähtö klo 16. Retken hinta 10 e maksetaan käteisellä retkipäivänä. Ilm. kuljetustoiveineen Marja Leena Kallio to 28.9. mennessä.  Sanoin ja sävelin kerho ma klo 14–16 seuraavasti: 28.8., 25.9., 23.10., 27.11., Martinristi, Martinpolku 2 C (navigaattoriin osoite Martinlaaksonpolku 7, myös sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta). Ryhmän ohj. Ritva-Leena Tuuli. Näkökulma -vertaisryhmässä etsitään uusia näkökulmia elämään. Kokoonnumme kerran kuukaudessa ma klo 13–15 Kirkonkulmassa, Kirkkokatu 1 Espoo. Ryhmä on tarkoitettu sekä vähän aikaa, että pitkään näkövammansa kanssa eläneille. Ohj. diakonissa Minna Martiskainen. Syksyn päivät: 18.9. Tärkeitä ja merkityksellisiä kohtaamisiani elämäni varrella, muistellaan ja kerrotaan muillekin 16.10. Vierailijana Mari Laine projektikoordinaattori Visus –Näkövammaisten terveyden edistäminen -hankkeesta. 13.11. Vierailija

ISÄ MEIDÄN, JOKA OLET METSÄSSÄ.

Aviriksestä aiheena Arjen apuvälineet 18.12. ei vierailijaa.

Tikkurilan kerho klo 13–15, 12.9., 10.10., 14.11., 5.12., Tikkurilan kirkko, Asematie 12. Yhdessäoloa, keskustelua ja kahvit. Ryhmän ohj. Rauni Laihonen ja Riitta-Maija Palmusaari-Bremer.

Pakarintupa ke klo 12.30–15 os. Kuriiritie 1, Vantaa. Kokoontumiset: 13.9., 27.9.,11.10., 25.10. ja 8.11. Tied. Marja Leena Kallio. 27.9. vierailijana Heli Ojalehto vammaistyön pappi ja 25.10. pastori Tuula Paasivirta.

Miesten saunaillat Länsimäen kirkon takkahuoneessa, Kerokuja 9, Vantaa. Saunomisen ja yhdessäolon merkeissä: klo 18–19 saunomista, klo 19–20.30 kahvia ja juttelua. Syyskauden kerrat: 7.9., 5.10., 2.11. ja 7.12. Tiedustelut Katri Valveelta katri.valve@evl.fi.

PERHENEUVONTA

Eroryhmä vanhemmalle ja lapselle/lapsille torstaisin 26.10.–14.12. klo 17–19 Kultarikontie 1 A 2.krs., Vantaa. Ryhmä soveltuu perheille, joissa eropäätös on jo tehty ja vanhemmat ovat sopineet asumisjärjestelyistä. Ryhmä on maksuton ja edellyttää sitoutumista kaikille kerroille. Ryhmäilloissa tarjolla pieni välipala. Ryhmään otetaan n. 8 perhettä / 8 lasta, jotka ovat iältään 7–12 -vuotiaita. Ilmoittautuminen www.vantaanseurakunnat. fi/perheneuvonta -sivuston kautta. Ryhmään osallistujat haastatellaan ennen ryhmään valitsemista.

Ryhmän ohjaajat: perheneuvoja Terhi Lahdensalo, Vantaan seurakunnat, Eroauttamisen sosiaaliohjaaja Minna Raitanen, Vantaan Keravan hyvinvointialue ja perheneuvonnan työntekijä, pappi Minna Ruuttunen. Apuohjaajana vertaisnuori. Lisätiedot perheneuvoja Terhi Lahdensalo 050 347 3812. Tunnekeskeinen parisuhdekurssi Virtakirkko, Rajatorpantie 8. Kurssi kokoontuu kuutena torstaina: 14.9.,

28.9., 12.10., 26.10., 9.11. ja 23.11. klo

17–19. Kokoontumisten aikana lastenhoito järjestetty. Kurssin ohjaajina toimivat perheneuvojat Riitta Tapionsalo ja Juhani Koskelin. Kurssi on tarkoitettu vantaalaisille pareille ja mukaan voidaan ottaa 6 paria. Kurssille hakeutuvat parit haastatellaan. Tunnekeskeinen parisuhdekurssi on ennaltaehkäisevä eikä sovellu pareille, joiden ongelmana on akuutti kriisi, väkivalta tai liiallinen alkoholinkäyttö. Tiedustelut ja ilmoittautumiset riitta.tapionsalo@evl.fi, puh. 050 347 6451 tai juhani.koskelin@evl.fi, puh. 050 347 3979. Ilmoittautumiset viimeistään 8.9. https://link. webropol.com/ep/tunnekeskeinenkurssi

HILJAISUUDEN VILJELYN

SYKSY

Syksyn kynnyksellä lepään läsnäolossa – hiljaisuuden retriitti Sääksin leirikeskus. 22.–24.9.

Retriitin hinta 180 e. Ohj. Tarja Korpela ja Heli Leskinen. Teemana kehon ja mielen hyvinvointi. Hiljainen telttavaellus Seitsemisen kansallispuistossa 22.–24.9. Vaellus alkaa poikkeuksellisesti jo perjantaina klo 9. Ohj. eräopas Simo Ellilä ja pastorit Tapio Koivu ja Hanna Vuollo. Vaellus sopii normaalikuntoisille. Rinkan ja muut varusteet saat tarvittaessa lainaan Vantaan seurakunnilta.

Hinta 230 e.

Retriitti kolmen yön yli ”Hän antaa valonsa meille”. Mikkelinpäivän retriitti Snoanin retriittikeskuksessa 28.9.–1.10. Hinta 180 e. Ohjaajina Tiina Palmu ja Margit Hakamäki.

Hiljaisuuden retriitti nuorille aikuisille: vaatimuksista vapauteen ”Sinun luonasi olen turvassa” - hiljaisuuden retriitti Hirvijärvellä 24.–26.11. Adventin aika, valoa talven keskelle, lämpöä ja hiljentymistä kunnes joulun hulina alkaa. Kohdennettu erityisesti nuorille

Hautausmaapäivä Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla

Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla järjestetään hautausmaapäivä keskiviikkona 6.9. kello 9.30–14.30. Hautausmaapäivää vietetään hautojen hoidon parissa ja päivän aikana saa vinkkejä haudan hoitoon.

Tarjolla on multaa, lannoitetta, työvälineitä ja istutusapua seurakunnan puolesta. Hautausmaan henkilökunta tekee päivän aikana myös asiakastietojen päivitystä hautausmaan toimistossa. Paikalla on kukkamyyjä, jolta voi ostaa uusia kukkia haudalle istutettavaksi.

Haudan hoidon lomassa voi levähtää hetken ja nauttia seurakunnan tarjoamat kahvit ja mehut hautausmaan levähdyspaikalla.

aikuisille. Hinta 60 e opiskelijat, 180 e muut osallistujat. Ohj. oppilaitospapit.

Hiljaisen sydänrukouksen illat 28.8.–18.12. Illat joka toinen ma klo 18–19 Myyrmäen Virtakirkko.

Hiljentymistä rukoukseen kristillisen meditaation hengessä. Ilta

sisältää lyhyen virikepuheen, puolen tunnin mittaisen meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t. Kristillinen hiljaisuuden jooga Tikkurilan kirkko, Asematie 12a, ke klo 17.30–18.30. Ensimmäinen kerta ke 6.9. ja viimeinen ke 29.11. Ohjaa-

jat vaihtelevat kerroittain.

International

International Bible Study Group Thu 31st Aug and 14th Sep 6 PM. For more information about place: Sisi Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356 6760. A Bible group for people speaking different languages. Bring your own language Bible. In Finnish and English.

Friends’ Cafe Sun 3rd Sep 3–6 PM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Deacon work – support for life. We discuss in English and Finnish. A chance to get to know new people from different countries. Childcare available.

Let’s Coffee - Let’s Talk! Tue 5th Sep 1–3 PM Myyrmäki asukastila, Myyrmäkitalo, Paalutori 3. Meet the immigrant worker from Vantaankoski parish.

International Friendship-choir practises at Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heikkilä, p. 044 422 0407. Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18. Länsimäen kirkko, Kerokuja. Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20.

Kielikerho – puhumme suomea Asematie 12 a to 31.8., 7.9. ja 14.9. Vehkapolun kerhotilassa, Vehkapolku 10, klo 13–14.30. Kerhossa keskustellaan erilaisista teemoista ja opitaan suomen kieltä rennossa ilmapiirissä. Mukaan ovat tervetulleita suomen kieltä opettelevat sekä suomea äidinkielenään puhuvat. Tarjolla kahvia ja teetä. Lisätiedot: mari.chaulagai@evl.fi p. 050 414 7234. Welcome to the language club to practice speaking Finnish. The language club meets on Thursdays from 13:00 to 14:30 in Vehkapolun kerhotila We discuss everyday issues and learn Finnish in a casual atmosphere.

Kirkon kunniamerkki tekstiilitaiteilija Helena Vaarille

TEKSTIILITAITEILIJA HELENA VAARILLE luovutettiin 17.8. evankelis-luterilaisen kirkon kunniamerkki Mikael Agricolan risti. Kunniamerkin luovutti arkkipiispa Tapio Luoma.

Helena Vaari on 30 vuoden aikana suunnitellut ja toteuttanut lähes 300 kirkkotekstiiliä. Niihin sisältyy muun muassa viisi piispan kaapua ja kirkkotekstiilit yhteentoista kirkkoon.

Hän on suunnitellut ja toteuttanut kirkkotekstiilit muun muassa Vantaan Tikkurilan kirkkoon. Niitä on viisi värisarjaa. Monet Tikkurilan kirkkotekstiileistä on ommeltu ja kirjottu kaksipuoleisiksi, ja kääntöpuolelta löytyy toinen värivaihtoehto.

Vaikka Vaari on urallaan suunnitellut ja toteuttanut kirkkotekstiilien ohella muitakin taide-

tekstiilejä, häntä voi pitää ensisijaisesti kirkkotekstiilitaiteilijana. Tekstiilejä on esitelty lukuisissa näyttelyissä.

– Kirkko on työllistänyt taiteilijoita satoja vuosia. Joka kerran, kun käyn kirkossa valmisteilla olevien töideni kanssa, tunnen suurta kiitollisuutta saadessani tehdä työtä pyhään paikkaan. Voin olla yhtenä lenkkinä niiden taiteilijoiden ketjussa, jotka ovat jo melkein parituhatta vuotta saaneet rakentaa ja koristaa kirkkoja, Helena Vaari sanoo.

Helena Vaari on myös aktiivinen toimija sosiaalisessa mediassa, jossa hän esittelee taidettaan, tekstiilien suunnittelua ja toteuttamista, ja kouluttaa muun muassa symboliikasta ja tekstiilien hoitamisesta.

Tekstiilitaiteilija Helena Vaari palkittiin pitkäaikaisesta työstään kirkkotekstiilien suunnittelijana ja toteuttajana.

Kirkoissa soi

TORSTAI 31.8.

Folk Flow ‒ Ingrid Rodebjer, viulu ja laulu sekä Barbara Ardenois, harmonikka klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Pohjoismaisesta kansanmusiikista ammentava konsertti on inspiroitunut pohjoisesta luonnosta, kareliaanisesta kanteleimprovisaatiosta ja ruotsalaisesta karjankutsulaulusta. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

LAUANTAI 2.9.

Nosta kädet ilmaan ‒ osallistava lastenmusiikkikonsertti klo 11 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Tervetuloa kirkolle klo 9–13, laulamaan, leikkimään ja ruokailemaan koko perhe. Konsertin jälkeen on tarjolla sosekeittolounas 5 e/ perhe.

TORSTAI 7.9.

Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Oopperalaulaja, basso Jaakko Hietikko ja pianisti Terje Kukk pitävät konsertin, jonka otsikko on Kesän ja syksyn taitteessa. Vapaa pääsy.

PERJANTAI 8.9.

Aarne Pelkonen, baritoni ja Juho Alakärppä, piano: Virsi-juhlakonsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Pelkonen juhlistaa kymmenvuotista laulajanuraansa. Juhlakonsertissa kuullaan hengellistä musiikkia ja virsiä, jotka löytyvät suositulta levyltä. Liput 10 e ennakkoon Holvi-verkkokaupasta tai kirkon ovelta ennen konserttia.

Elämän laulut -konsertti klo 18 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Korsolainen Jussi Syrjänen esittää säveltämäänsä suomalaista klassikkorunoutta. Säestys ja sovitukset Päivi Lumiaro. Vapaa pääsy.

TORSTAI 14.9.

Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Kanttori Iina Katila soittaa urkuja. Vapaa pääsy.

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa

Torstaina 31.8.

Urkuyö & Aaria – Benjamin

Britten: Kuovijoki-ooppera (alkup. Curlew River, 1964) klo 21 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Toinen esitys la 2.9. klo 21. Ohjelma ja liput urkuyofestival.fi

Sunnuntaina 3.9.

Laulaen matkaa tee klo 19 Helsingissä Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Juhlitaan kirjailija, runoilija, sanoittaja Anna-Mari Kaskisen elämäntyötä. Kaskisen sanoittamia lauluja ja virsiä vuosikymmenten varrelta. Artistivieraina Pekka Simojoki, Petri Laaksonen ja Tommi Kalenius. Mukana Kallion Kantaattikuoro ja kanttori Anna-Liisa Haunio, Make Perttilä band. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e.

Tiistaina 5.9.

Club for Five -lauluyhtye klo 19

Helsingissä Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Maija Sariola, sopraano, Saima Haapanen, altto, Jouni Kannisto, tenori, Juha Viitala, baritoni, Tuukka Haapaniemi, basso. A cappella -viisikko kuljettaa läpi erilaisten

tunnelmien ja musiikin tyylilajien. Liput 28 e ticketmaster.fi ja 30 e ovelta.

Torstaina 7.9.

Laulu ja laulun tarina: Pasi

Kaunisto – Sielunmaisema klo

18.30 Espoossa Laaksolahden

kappelissa, Ylänkötie 16. Tu-

le kuuntelemaan ja keskustelemaan illan teemasta artistivieraittemme kanssa. Konserttikahvit klo 18. Facebook.com/lauluntarina

Perjantaina 8.9.

Surun synty -levyn julkistamiskonsertti klo 18 Helsingis-

sä Pihlajamäen kirkossa, Liusketie 1. Laulaja ja lauluntekijä Emmi Kuittisen erityisalaa ovat Karjalan ja Inkerin alueen musiikki sekä itkuvirret. Emmi Kuittinen, laulu, Antti Rask, laulu, ukulele ja sello, Mimmi Laaksonen, puhaltimet, harmoni ja laulu, Kirsi Vinkki, viulu, jouhikko ja laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lauantaina 9.9.

Espoon barokkipäivien konsertti la 9.9. klo 19 Espoossa Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Espoon barokki ry konsertoi cembalisti Petteri Pitkon johdolla. Huilusolisteina Hanna Haapamäki ja Sunniva Fagerlund. Liput ovelta 10/20 e.

Sunnuntaina 10.9. Meren viehkeä kutsu – Espoon Barokkipäivien konsertti klo 19 Espoossa Soukan kappelissa, Soukankuja 3. Norjalainen sopraano Linnéa Sundfær Casserly ja Espoon barokin gambayhtye. William Byrdin, Matthew Locken ja Henry Purcellin merellisiä ja myyttisiä sävelmiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Tiistaina 12.9.

Virsikinkerit klo 14 Helsingissä Oulunkylän vanhassa kirkossa, Siltavoudintie 12. Teemana Kiitos huolenpidosta. Tutustutaan uusiin ja vanhoihin virsiin. Taustoihin johdattelevat Maija Pesonen-Kareinen ja Heikki K. Järvinen. Yhteislaulua. Vapaa pääsy. Keskiviikkona 13.9. Juhlakonsertti – Géza Szilvay 80 v. klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Helsingin Juniorijouset, Helsingin Lapsijouset, Réka Szilvay ja Kasmir Uusitupa, viulu, Marko Ylönen ja Olli Varonen, sello, Virva Garam, piano. Ohjelmassa muun muassa Bartók, Kodály, Sibelius. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. YLE radioi konsertin.

Perjantaina 15.9.

Äiti maa -konsertti klo 19 Helsingissä Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Eija Ahvo, laulu ja lausunta, Minna Miettinen, piano. Paloheinä soi -musiikkitapahtuma. Ohjelmassa luontoon liittyviä lauluja ja runoja. Liput 20 e ticketmaster.fi ja ovelta.

Baritoni Aarne Pelkonen esiintyy Virsi-juhlakonsertissa perjantaina 8.9. kello 18 Tikkurilan kirkossa. Kymmenvuotista laulajan uraansa juhliva taiteilija esittää hengellistä musiikkia.

Kirjailija, runoilija ja sanoittaja Anna-Mari Kaskisen elämäntyötä juhlitaan Laulaen matkaa tee -konsertilla sunnuntaina 3.9. kello 19 Helsingissä Kallion kirkossa.