Kirkko ja kaupunki 2023 13 Espoo

Lapsuuden traumasta voi selviytyä s. 8

Jyrki69 aloitti teologian opiskelun viisi kymppisenä.

Niin tekivät myös Virpi Kätkä ja Sanna‑Mari Hovi s. 12

Ihmiset ovat aina yhdistäneet aineksia eri uskontoperinteistä s. 20

HYVÄN TÄHDEN.

14.9.2023

kirkkojakaupunki.fi

Pääkirjoitus

Naiset nousevat valtaan kirkossa

PIISPA IRJA ASKOLA raivasi vuosina 2010–2017 tietä, jota oli usein kivikkoista kulkea. Ensimmäisen naispuolisen piispan osa ei ollut helppo, kuten ei ollut myöskään ensimmäisten naispuolisten pappien. Nyt ensimmäisten naisten pappisvihkimyksestä on kulunut jo yli 35 vuotta.

Tällä hetkellä enemmistö papeista on naisia ja ilman heidän työpanostaan kirkko olisi pappispulassa. Pääkaupunkiseudulla on nyt 14 naispuolista kirkkoherraa, ja pian määrä kasvaa yhdellä, kun Hakunilan seurakunnan kirkkoherraksi valittu Salla Poropudas aloittaa työnsä. Helsingin kirkkoherroista naisia on enemmistö. Tässä joukossa on niin tuomiorovasti kuin Suomen toiseksi suurimman seurakunnan eli Malmin kirkkoherra.

NAISPUOLISIA PIISPOJA on virassa nyt kolme eli Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka, Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen ja tuoreimpana 3.9. virkaansa vihitty Mikkelin hiippakunnan piispa Mari Parkkinen. Lasikatto on tässä kohdassa kirkossa nyt rikottu.

Kun asiaa viimeksi vuonna 2015 selvitettiin, kävi ilmi, että naisten pappeutta kannattaa ylivoimainen enemmistö, yli 90 prosenttia seurakuntalaisista ja työntekijöistä. Osa kirkon arvokonservatiivisista järjestöistä vastustaa yhä naisten pappeutta. Niiden tiukimmin asiaan suhtautuvat jäsenet eivät katso voivansa tulla vihityiksi papiksi,

jos samassa vihkimyksessä on naisia. Kymmenet niiden työntekijät ovat hakeneet pappisvihkimyksensä Inkerin kirkosta. Viimeisin tällainen vihkimys toimitettiin Pietarissa samana viikonloppuna, kun Parkkinen vihittiin piispaksi Mikkelissä. Ei ihme, että arkkipiispa Tapio Luoma kysyi Radio Dein haastattelussa, onko joidenkin järjestöjen pyrkimys irtaantua kirkosta.

KYSEISET JÄRJESTÖT perustelevat toimintaansa tarpeella saada pappeja, joita he voivat käyttää omassa toiminnassaan, ja katsovat, ettei niillä ole muuta mahdollisuutta. Minkä arvon ne asettavat kirkon ykseydelle? Parkkisen saarna kannattaisi lukea. Siinä sanottiin näin: ”Jeesus odottaa meiltä, että emme elä itsekeskeisesti omassa kuplassamme, vaan etsimme aktiivisesti yhteyttä, pidämme huolta siitä, että äänenpainot eivät enää kovene, rakennamme yhteistä yhteiskuntaamme ja kirkkoamme. Kirkon ykseys on Kristus, mutta yhteys on myös meidän vastuullamme.”

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Moraalipääoma on kansantalouden tärkein ja jopa välttämättömin menestystekijä.

VUORINEUVOS GUSTAF

VON HERTZEN (1930–2013)

Kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi on tehtävä työtä. Esteet Suomeen tulolle ja jäämiselle on purettava.

HELSINGIN YLIOPISTON

REHTORI SARI LINDBLOM

YLIOPISTO-LEHTI 6/2023

Älä tee vääryyttä köyhälle päivätyöläiselle, olipa hän maanmiehesi tai maassasi asuva muukalainen.

VIIDES MOOSEKSEN KIRJA 24:14

Kirkko ja kaupunki

Katse tarkentuu

virheisiin ja puutteisiin. Huomauttelen ja marmatan.

Tarvitsisin hyvän näkemisen silmälasit.

Luojani, auta sinä minua näkemään kaikki kaunis. Lahjoita

Seuraava lehti ilmestyy 28.9.

KANNEN KUVA: ANTTI RINTALA

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”Nuoret kyllä ymmärtävät uskonnonopetuksen tärkeyden”

Tikkurilan lukion uskonnonopettajan Maijaleena Kupiaisen mukaan opetuksessa on entistä enemmän esillä se, ettei mikään uskonto ole pelkästään yhdenlainen vaan uskontojen sisällä on laaja kirjo erilaisia yhteisöjä.

1

Maijaleena Kupiainen, opetat uskontoa, elämänkatsomustietoa ja terveystietoa Tikkurilan lukiossa. Miksi uskonto on edelleen tärkeä oppiaine?

– Uskonto ja kaikki katsomusaineet ovat hyödyllisiä niin yksilöille, yhteisöille kuin yhteiskunnallekin. Ne auttavat oman maailmankuvan rakentamisessa ja elämänkatsomuksen pohtimisessa. Lisäksi katsomusaineet kehittävät kohtaamisen taitoja ja empatiaa, sillä ne syventävät ymmärrystä erilaisissa kulttuuriympäristöissä eläviä ihmisiä kohtaan. Tähän liittyy myös sen kunnioittaminen, mikä toiselle on pyhää.

– Uskonnonopetuksen merkitys ei ole nykymaailmassa ainakaan vähenemässä. Mielestäni nuoretkin ymmärtävät sen merkityksen

– heille ei tarvitse kauheasti perustella, miksi uskonto on tärkeä oppiaine.

2Mitkä asiat korostuvat uskonnonopetuksessa 2020-luvulla?

– Nyt tuntuu korostuvan uskontojen ja katsomusten sisäinen moninaisuus. Ymmärretään, ettei mikään uskonto ole pelkästään yhdenlainen vaan uskontojen sisällä on laaja kirjo erilaisia yhteisöjä. Lisäksi jokainen yksittäinen uskonnonharjoittaja elää uskoa omalla tavallaan. Se tekee uskonnon tutkiskelusta loputtoman mielenkiintoista. Eletty uskonto ja virallisen uskonnollisuuden ulkopuolinen uskonnollisuus ovat entistä enemmän esillä.

– Lisäksi nykyään pohditaan usealla opintojaksolla uskontojen roolia yhteiskunnallisessa ja globaalissa kehityksessä. Myös medialukutaidot ovat entistä tärkeämpiä. Etiikkaa on sen sijaan siirretty uskonnonopetuksesta enemmän filosofian oppiaineen puolelle.

3Viime vuosina on puhuttu paljon siitä, että kouluihin tarvittaisiin kaikille yhteinen katsomusaine sen sijaan, että osa opiskelee uskontoa ja osa elämänkatsomustietoa. Mitä eroa näillä kahdella oppiaineella on, ja mikä on sinun mielipiteesi asiaan?

– Elämänkatsomustiedossa on enemmän aikaa oman katsomuksen pohtimiselle ja rakentamiselle. Siinä käsitellään laajasti myös uskontojen ulkopuolisia katsomuksia. Uskonto taas on tietosisältöisempi oppiaine. Minusta molemmat ovat valtavan hienoja oppiaineita, ja niillä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Mielestäni lukioon pitäisi saada yhteinen katsomusaine niin pian kuin mahdollista – mieluiten se olisi saanut tapahtua jo kymmenen vuotta sitten. Suomen yliopisto- ja koulumaailmassa riittäisi osaamista upean uuden katsomusaineen rakentamiseen niin, että myös tärkeät vähemmistökysymykset huomioitaisiin. 4

Mitkä teemat ja aiheet kiinnostavat nuoria eniten?

– Ajankohtaiset teemat herättävät eniten kiinnostusta ja keskustelua. Tänä syksynä olemme keskustelleet esimerkiksi Koraanin polttamisesta ja uskonnon näkymisestä julkisissa tiloissa esimerkiksi pukeutumisen muodossa. Lisäksi uskontoilmiön moninaisuus tuntuu kiehtovan monia. 5

Mikä on sinulle pyhää?

– Lähestyn ajatusta pyhästä vähän varovasti. Silti yksi asia, jonka ajattelen varmasti olevan pyhää, on toivo siitä, että on olemassa perimmäinen rauha ja rakkaus, ehkä myös jokin perimmäinen Pyhä. Ajattelen pyhyyden olevan jotain tämän- ja tuonpuoleisen rajapinnalla. Se ilmenee minulle hyvin monella tapaa – syntymä, elämä ja kuolema jo itsessään ovat pyhiä asioita. Koen pyhyyden kokemuksia erilaisissa paikoissa ja tilanteissa: esimerkiksi kirkossa, luonnossa ja vaikkapa teatterissa. ■

AINO MUSTONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Muutakin kuin lohipitäjä

Arkeologisten löytöjen perusteella keskiajan vantaalaiset söivät monipuolisesti kalaa – säädystä riippumatta.

Vantaan vaakunassa vedestä nousee komea lohen pyrstö. Pitkään vanhin tiedossa ollut kirjallinen maininta alueesta, jota nykyään kutsumme Vantaaksi, liittyi Vantaanjoelle 1300-luvun alussa myönnettyihin lohenkalastusoikeuksiin. Lohenkalastusoikeuden saivat Padisen luostarin munkit, jotka lupasivat auttaa kuningas Maunu Eerikinpoikaa Viron ruotsalaistamisessa. Myöhemmin on löydetty vieläkin varhaisempi maininta Vantaasta – ja saatu tietoa siitä, että vantaalaiset ovat syöneet keskiajalla paljon muutakin kalaa kuin lohta.

Vantaan kaupunginmuseo on tehnyt arkeologisia kaivauksia Länsisalmen Gubbackassa, Vantaanlaakson Mårtensbyn Lillaksessa ja Helsingin pitäjän kirkonkylän pappilan alueella. Kaikista paikoista on löytynyt myös runsaasti suomuja, ruotoja ja luita.

– Suomen happamassa maaperässä palamaton luu maatuu keskimäärin noin tuhannessa vuodessa, kertoo Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto

LÖYDÖT OVAT sikäli kiinnostavia, että kolme edellä mainittua kaivauspaikkaa edustavat eri yhteisluokkia. Yhdessä on asunut talonpoika, toisessa kauppias ja kolmannessa pappi. Kaivausten

perusteella keskiajan vantaalaiset ovat syöneet ainakin haukea, ahventa, turpaa, säynettä, vimpaa, härkäsimppua, kiiskeä, siikaa, madetta, särkeä ja ankeriasta.

Lillaksen tilalta löytyi myös 1600-luvulla palanut kellari, jossa kauppias oli säilyttänyt sillitynnyreitä luultavasti Tallinnan markkinoita varten. Ankeriasta löytyi vain pappilasta. Se on ollut harvinainen ruokakala.

– Härkäsimppua vähän ihmettelin, mutta vanhemmat ihmiset ovat kertoneet, että sitä on pidetty hyvänä soppakalana, Andreas Koivisto sanoo.

Keskiaikaiset kalastusmenetelmät ovat todennäköisesti olleet melko samanlaisia kuin nykyäänkin.

– Mårtensbystä on löytynyt koukkuja ja Gubbackasta siiman painoja. Pappilan alueelta on löytynyt merkkejä kalan käsittelypaikasta muttei kalastusvälineitä. On tietysti mahdollista, että pappilan väki ei kalastanut itse.

KAIVAUSPAIKOILTA ON löytynyt myös jäänteitä kotieläimistä kuten naudoista, hevosista, sioista, lampaista ja vuohista sekä kissoista ja koirista. Jäänteitä on myös tuholaisista kuten rotista. Lisäksi on löytynyt marjojen ja viljojen siemeniä. Ruokavaliosta arkeologiset kaivaukset antavat turhan yksipuolisen kuvan, sillä kasviksista ei ole jäänyt samalla tavalla jäänteitä. Andreas Koiviston mukaan keskiajallan syötiin kuitenkin

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ALAMY STOCK PHOTO

lohipitäjä

Kirkko ja kaupunki 80 vuotta

Vuonna 2000: Uskovaiset ketkut väijyvät sinisilmäisiä

Uskovaisiksi itseään kutsuvat vasta syntisiä ovatkin. Oma havaintoni: poikamies lähti laivaristeilylle kaverinsa vaimon kanssa ja otti mukaan Raamatun, josta luki, kuinka Jeesus armahtaa syntisen naisen. Eli suomen kielellä: ”tehdään mekin huorin, Jeesus armahtaa”.

Sama mies lainasi ystävältään rahaa ja kirjoitti paperille lupauksen maksaa takaisin. Uskovaista teeskennellen mies väitti ja väittää edelleen, että rahanlainaaja on väärentänyt hänen nimensä.

Lainaaja ei kutsu itseään kummemmin uskovaiseksi, mutta hänen mieleensäkään ei juolahtaisi väärentää nimeä saati tehdä muuta petosta.

Moraalitonta huorimusta ja valehtelijaa ei uskovaisuus paranna, vaan valehtelu jatkuu hautaan asti. Nuo ketkut laskevat sen varaan, että ”uskovaisen” sanaan luotetaan – ja ikävä kyllä moni onnistuukin petoksessaan.

Lyhennelmä mielipidekirjoituksesta, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungissa 1.3.2000. Sen kirjoitti nimimerkki Asioita mietiskellyt ja maailmaa nähnyt. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

paljon kasviksia, ja liha oli enemmänkin juhlaruokaa.

Kalaa söivät monipuolisesti kaikenlaiset vantaalaiset, mutta pappilan ruokapöydässä oli paljon sellaista, mitä ei vielä muissa kodeissa nähty. Sieltä on kaivettu esiin todennäköisesti Keski-Euroopasta peräisin olevat koristeelliset veitset ja böömiläistä lasia.

Entä Vantaan vaakunassa oleva lohi? Sen jäänteitä on löytynyt kaikilta kaivauksilta, mutta ehkä vähemmän kuin voisi kuvitella. Sille on selityksensä.

– Lohen luut säilyvät rasvaisuutensa vuoksi huonommin kuin monien muiden kalojen luut, Koivisto kertoo. ■

ESPOON HIIPPAKUNNAN PIISPA KAISAMARI HINTIKKA PIISPAINKOKOUKSESSA. LUE JUTTU OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI

Härkäsimppua on pidetty hyvänä soppakalana.

”Kirkko voisi käynnistää keskustelun suomalaisen yhteiskunnan lähisuhdeväkivallasta. Hiljaisuus asian ympärillä on syvä, vaikka naisista joka kolmas ja miehistä joka kuudes on kokenut elämänsä aikana fyysistä väkivaltaa tai sillä uhkailua parisuhteessa.”

Uudet almanakkanimet vuonna 2025

Uusia naisten nimiä suomalaisessa nimipäiväkalenterissa ovat Alissa, Alva, Amelia, Camilla, Elea, Jessica, Juulia, Kira, Lili, Lilia, Lilian, Livia, Marju, Milena, Mona, Siina, Sinna ja Vivian.

Uusia miesten nimiä suomalaisessa nimipäiväkalenterissa ovat Aamos, Eppu, Ilja, Jare, Jasu, Jose, Kaius, Kevin, Leon, Linus, Martin, Miki, Mio, Neo ja Rolf.

Uusia naisten nimiä suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa ovat Bea, Celine, Edla, Elisa, Emilie, Mila, Fiona, Line, Lykke, Malva, Melanie, Sienna, Tova ja Venla.

Uusia miesten nimiä suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa ovat Aston, Elton, Winston, Caspian, Dominic, Elvin, Joar, Julian, Luca, Marius, Matteo, Morris ja Tristan.

Nimipäiväkalenteri uudistuu vuonna 2025

Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin tulee 33 ja suomenruotsalaiseen kalenteriin 27 uutta nimeä. Almanakkaan tulee myös uusia versioita vanhoista raamatullisista

Suomalaiseen almanakkaan tulee 33 uutta nimeä vuonna 2025. Nimipäiväänsä virallisesti pääsevät viettämään muun muassa Alva, Camilla, Eppu, Jare, Jose, Miki, Livia ja Neo.

Joukossa on paljon kansainvälisiä nimiä, mutta myös huomattavan monia vanhojen nimien muunnelmia. Osa näistä muunnelmista pohjaa vanhoihin raamatullisiin ja antiikin latinankielisiin nimiin.

– Esimerkiksi Jasu pohjaa Jaakob-nimeen, kun taas Vivian juontaa juurensa latinan-

82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

kielisestä sanasta vivus, joka merkitsee elävää, kertoi Helsingin yliopiston nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala nimipäiväuudistuksen julkistustilaisuudessa.

Kalenteriin pääsevä Jose pohjaa vanhaan raamatullisen nimeen Joosef. Miki puolestaan tulee Raamatun Mikaelista.

Almanakkaan myös palaa joitakin vanhoja nimiä, kuten kahdella a:lla kirjoitettava Aamos, joka oli kalenterissa viimeksi yli sata vuotta sitten.

SUOMALAISEEN kalenteriin päästäkseen nimen tulee olla vähintään 500 elossa olevan ihmisen etunimi. Lisäksi uudistuksissa suositaan suomen kielen mukaisia nimiasuja. Esimerkiksi Pia, Mia ja Henry eivät ole päässeet kalenteriin, koska niille ovat olemassa suomalaiset vastineet Piia, Miia ja Henri. Vierasperäiset Frans ja Max sen sijaan ovat kalenterissa, koska niille ei ole suomalaisia vastineita. Myöskään yhdysnimiä ei hyväksytä almanakkaan.

2000-luvun aikana nimipäiväkalenterista ei ole poistettu yhtään nimeä eikä nimiä ole myöskään siirretty eri kohtaan kalenteris-

sa. Viimeksi vuonna 1995 kalenterista poistettiin harvinaiseksi käyneet nimet Klementti ja Roine.

– Poistoista ja siirroista on aiheutunut paljon mielipahaa, Saarelma-Paukkala kertoi.

SUOMENRUOTSALAISEEN nimipäiväkalenteriin pääsyn raja on 50 nimenkantajaa. Uusien nimien joukossa on suomalaisen kalenterin tavoin paljon kansainvälisiä nimiä. Esimerkiksi Winston ja Morris ovat peräisin englannin kielestä, kun taas Line ja Lykke ovat skandinaavista perua.

Saarelma-Paukkalan mukaan suomalainen nimipäiväkulttuuri on harvinaislaatuinen. Nimipäivän viettäminen on monelle tärkeä asia. Vastaavaa, hyvin vankkaa maallistunutta nimipäiväkulttuuria löytyy oikeastaan vain Ruotsista.

Nimipäiväkalenteri uudistuu viiden vuoden välein. Uudistuksista vastaa Helsingin yliopisto. Vuoden 2025 uudistusten laatijoina toimivat nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala ja filosofian tohtori Leila Mattfolk. Uudistukset hyväksyi Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom. ■

Päätoimittaja Pauli Juusela

Toimituspäälliköt

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Sacrum­Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

nimistä.

HYVÄN TÄHDEN.

Unelma lentämisestä vie Etelä- Sudaniin

Opiskelija Iisakki Saari lähtee neljäksi vuodeksi KeskiAfrikkaan lentämään avustuskuljetuksia.

KUVA MARI AARNIO

Vauhti kiihtyy, ja pyörät irtoavat sulavasti lentokentän märästä asfaltista. Painovoiman uhmaaminen nelipaikkaisen pienlentokoneen kyydissä on aluksi kauhistuttavaa, mutta muuttuu pian aika mukavaksi. 600 metrin korkeuden saavuttamisen jälkeen maisemasta voi jo nauttia. Ohjauspyörän takana istuu Iisakki Saari Turkulainen Saari käy lentämässä kotiseutujensa yllä usein siksi, että hän pitää täällä lentokoulutustunteja. Lähitulevaisuudessa häämöttävät kuitenkin aivan toisenlaiset maisemat.

27-vuotias Saari lähtee lokakuussa ensimmäiseen työtehtäväänsä Keski-Afrikassa sijaitsevaan EteläSudaniin. Hän suhtautuu jännittävältä kuulostavaan tulevaisuuteensa huomattavan tyynesti.

– Lähteminen tuntuu mukavalta. Olen iloinen, että minut on päätetty lähettää juuri Etelä-Sudaniin. Siellä on tällä hetkellä suurin tarve tällaiselle avulle. Naapurimaassa, Sudanissa, on sota, ja sieltä tulee Etelä-Sudaniin paljon pakolaisia. Etelä-Sudan on myös maailman nuorin valtio, ja siellä on senkin vuoksi kaaosta ja nälänhätää.

LENTOURANSA OHELLA Iisakki Saari on myös kauppatieteiden opiskelija. Opinnot Turun yliopistossa saavat kuitenkin nyt jäädä, sillä hänen on tarkoitus viettää Etelä-Sudanissa seuraavat neljä vuotta.

Saari valmistui lähetyslentäjäksi viime vuoden lopussa Mission Aviation Fellowship -järjestön (MAF) kautta, ja hänet siunattiin tehtävään elokuussa. Lähetyslentäjät työskentelevät alueilla, joilla tarve humanitaariselle avulle on suuri, mutta työn tekeminen muuten kuin lentokoneella liikkuen on vaikeaa.

– Työhöni kuuluu ihmisten, ruuan ja tavaroiden kuljettamista pienlentokoneella. Käytännössä se on esimerkiksi sairaalahoitoa tarvitsevien ihmisten viemistä hoitoon pääkaupunkiin Jubaan ja työntekijöiden viemistä alueille, joilla tarvitaan apua.

INTO LENTÄMISEEN alkoi jo lapsena. – Lentäminen on aina ollut minulle unelma. Ajattelen, että Jumala antoi sen kutsun minul -

Mikä on MAF?

• Mission Aviation Fellowship (MAF) on vuonna 1945 perustettu kristillinen järjestö, joka lentää noin 120 lentokonetta kehittyvissä maissa alueilla, joilla etäisyydet ovat pitkiä ja maantiet puuttuvat kokonaan tai ovat vaikeakulkuisia ja turvattomia.

• MAF Suomi on perustettu vuonna 1976. Suomessa MAF järjestää muun muassa nuorten ilmailuleirejä ja lentokoulutusta sekä tukee MAF:n lento-operaatiota ja niissä palvelevia suomalaisia työntekijöitä.

le jo varhain. Olen kuitenkin tiedostanut, ettei kaikista tule lentäjiä ja että lentämiseen tarvitaan ominaisuuksia, joihin ihminen ei voi itse vaikuttaa, Iisakki Saari sanoo.

Pääsy ilmavoimien lentoreserviupseerikurssille vuonna 2017 tuli Saarelle vähän yllätyksenä. Siitä alkoi hänen varsinainen lentouransa. Sen jälkeen tie vei Porin ilmailuopistoon, jossa Saari alkoi ajatella, että lähetyslentäjän työ voisi olla hänen kutsumuksensa.

– Koen, että Jumala on määrätietoisesti johdattanut minut eri elämänvaiheiden läpi lähetyslentäjäksi.

Tulevan työn paras puoli on sen merkityksellisyys.

– Parasta tässä työssä on se, että saa auttaa vaikeissa tilanteissa olevia ihmisiä ihan konkreettisesti. Se, kun voin vaikkapa viedä jollekin perheelle hyttysverkon, ja he voivat sitten nukkua seuraavan yönsä rauhassa. ■

Katso lentovideo osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Lähetyslentäminen on Iisakki Saarelle kutsumustyö.

Lapsuuden kuorma

Jos ihminen ei ole tullut vauvana ja pienenä lapsena nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi, hän mukautuu, suorittaa ja yrittää ostaa huomiota, jota luulee rakkaudeksi, sanoo kouluttajapsykoterapeutti Juha Klaavu.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS ERKKI TOUKOLEHTO KUVA ESKO JÄMSÄ

Elämä on muuten kunnossa, mutta jostain syystä uni ei tule illalla, tai se katkeaa jatkuvaan heräilyyn yön aikana. Kyse ei ole stressaavaan elämäntilanteeseen liittyvästä häiriöstä, vaan nukkumisvaikeudet ovat kulkeneet mukanasi koko elämän ajan.

Työpäivän jälkeen pysähdyt ihmettelemään, miksi lähdit mukaan projektiin, jota et pidä mielekkäänä enää sen jälkeen, kun olet poistunut tilanteesta.

Elämä tuntuu tapahtuvan ulkopuolellasi. Ihmisten seurassakin koet olevasi yksin, kuin lasiseinän tai pleksin takana.

Edellä kuvatut kokemukset saattavat kertoa siitä, että ihminen kärsii kehityksellisestä traumasta. Näin sanoo psykoanalyyttinen psykoterapeutti ja jungilainen psykoanalyytikko Juha

Klaavu, joka käsittelee aihetta tuoreessa kirjassaan Lapsuuden kehityksellinen trauma – syy arvottomuuteen, häpeään ja syyllisyyteen.

Klaavu aloitti kehityksellisten traumojen pohtimisen 20 vuotta sitten, kun niihin liittyviä asioita nousi esiin hänen terapiatyössään. Psykoanalyyttinen teoria tai jungilaisuus ei hänen mielestään selittänyt riittävän hyvin, mistä asiakkaiden kokemuksissa oli kyse. Psykiatri Jorma Tähkän kehittämä minätilateoria oli Klaavun mukaan se ”puuttuva pala”, jonka avulla hän alkoi ymmärtää kehityksellistä traumaa ja sen dynamiikkaa.

Klaavu kertoo kaksi esimerkkiä siitä, miten kehityksellinen trauma on tullut esiin hänen vastaanotollaan.

– Moni asiakkaani on kokenut vahvasti, ettei tiedä, kuka on, mitä oikeasti haluaa ja mitä tun-

tee. Itseltään hukassa olemisen taustalla on usein toisiin ihmisiin mukautuminen, joka saattaa olla tiedostettua tai alitajuista.

– Ulkoisista saavutuksista huolimatta mikään ei tuo hyvää oloa, vaan ihminen tuntee, että hän ei elä autenttista ja merkityksellistä elämää. Monesti tällaiset kysymykset aktivoituvat keski-iässä, kun ihminen saavuttaa omalla alallaan tietynlaisen urahuipun ja ymmärtää, ettei onni löydykään sitä kautta.

PIENEN VAUVAN ja lapsen suhteet häntä hoitaviin vanhempiin nousevat tavallisesti pintaan, kun psykoterapiassa aletaan selvittää kehityksellisen trauman taustoja.

– Kehityksellisen trauman ydin syntyy usein vauva-aikana, jolloin äidin ja vauvan välillä on kiinteä symbioottinen suhde. Sen päälle tulee kuitenkin lisää kerroksia lapsuuden ja koko myöhemmän elämän aikana, Juha Klaavu sanoo.

Pienen vauvan elämä on vakaalla pohjalla, kun hänen äidillään on yhteys omaan aitoon minuuteensa ja hänen identiteettinsä rakentuu sen pohjalle. Silloin äiti on kotonaan itsessään, kehossaan ja elämässään ja tunnistaa omat tun-

teensa, tarpeensa, ajatuksensa ja tahtonsa. Silloin äiti osaa olla läsnä myös lapselle.

Ensimmäisen elinvuoden aikana vauvan mieli ja keho eivät ole vielä eriytyneitä. Kaikki, mitä vauva kokee, on kokonaisvaltaista olotilaa, jossa keho ja mieli ovat yhtä.

Jos tunneyhteys äitiin jää syntymättä tai se on liian katkonainen, vauva kokee itsensä turvattomaksi ja hylätyksi. Vauva tai pieni lapsi ei osaa käsitellä hylkäämiskokemuksia ilman turvallisen aikuisen tukea, vaan joutuu lohkomaan ne pois itsestään. Tunteet ja kokemukset eivät kuitenkaan katoa tai korjaannu itsestään, vaan painuvat alitajuntaan.

– Kun vauva tulee emotionaalisesti hylätyksi, hänen koko kokemusmaailmansa räjähtää. Hän putoaa totaaliseen turvattomuuteen, ahdistukseen, kauhuun ja yksinäisyyteen, Klaavu kuvaa.

– Varhainen hylkäämiskokemus on niin kokonaisvaltainen, että kutsun sitä tuskauniversumiksi. Se on jatkuvaa paniikkia, kauhua ja tuhoutumisen pelkoa. Kun olen kuvannut tätä asiakkailleni, se on ollut monelle suuri helpotus ja heureka-hetki: vihdoinkin joku tajuaa ja ymmärtää.

KEHITYKSELLISEN TRAUMAN taustalla voi olla lapsuus, jossa vanhemman suhde lapseen on ollut väkivaltainen tai alistava. Trauma voi syntyä myös ulospäin hyvältä ja esimerkilliseltä vaikuttavassa perheessä, jossa lapsen hoito ja hoiva on mekaanista ja ulkokohtaista.

Juha Klaavun mukaan mekaanisen hoivan taustalla on tunnekylmyyttä ja kohtaamattomuutta, jolle vanhemmat ovat tavallisesti sokeita. Tällaisessa kodissa kasvaneen ihmisen on usein vaikeaa tunnistaa omaa traumataustaa.

Psykoterapeutti Juha Klaavun mukaan moni kantaa kehityksellisen trauman seurauksena syvää kokemusta omasta häpeällisyydestä ja syyllisyydestä.

Häpeään ja syyllisyyteen liittyy usein omaa elämää koskeva perusoletus ja kokemus, jonka mukaan ”hyvä ei kuulu minulle ja jos sitä saan, se otetaan aina pois”.

– Kehityksellistä traumaa kantava ihminen saattaa kokea syyllisyyttä kaikesta mahdollisesta. Esimerkiksi parisuhteessa ja ystävyyssuhteissa lähtökohtana on, että kaikki on omaa syytä, ja sitten löydetään se, millä tavalla se on omaa syytä.

ELLEI IHMINEN PYSTY myöhemmälläkään iällä käsittelemään lapsuusajan vaikeita tunteita ja olotiloja, ne jäävät Juha Klaavun mukaan hänen kehonsa ja hermostonsa kannettaviksi.

Kehollisia oireita voivat olla esimerkiksi korkea verenpaine, suoliston tai hengitysteiden oireet, selittämättömät kiputilat ja erilaiset iho-oireet. Klaavun mukaan keholliset oireet voivat lieventyä ja joissakin tapauksissa jopa parantua kokonaan psykoterapian aikana, kun yhteys omiin tunteisiin syntyy ja pinnan alle jääneitä olotiloja päästään purkamaan.

Hän tähdentää kuitenkin, että kaikki ruumiillinen oireilu, jolle ei ole löytynyt fyysistä syytä, ei liity psyykkiseen kuormittuneisuuteen.

Klaavu kirjoittaa parhaillaan Lapsuuden kehityksellinen trauma -kirjalle jatko-osaa, jossa käsitellään tarkemmin kehityksellisten traumojen hoitoa ja taustasyitä.

– Varhaisina vuosina syntyneeseen ydintraumaan ei päästä psykoterapiassakaan käsiksi suoraan, vaan prosessi on kerroksellinen. Tämä johtuu siitä, että psyyke suojelee ihmistä kestämättömältä kivulta, hän sanoo.

Vastaanotollaan Klaavu kuuntelee tarkasti sitä, miten asiakas puhuu lapsuudestaan. Tunnekylmän lapsuuden kokenut ihminen saattaa sanoa, että lapsuus oli ”onnellinen ja hyvä, kun oli puhtaat vaatteet ja riittävästi ruokaa”.

MIELEN KERROKSELLISUUDEN hyvä puoli on Juha Klaavun mukaan siinä, että kehityksellisen trauman kerroksia voi työstää ja hoitaa pala palalta monella tavalla: terapiassa, vertaistukiryhmien ja muun ryhmätyöskentelyn avulla, lukemalla ja hankkimalla tietoa.

– Tässä pätee perussääntö, jonka mukaan kaikki, mikä auttaa, on avuksi. Kun lähestytään trauman varhaista ydintä, tarvitaan psykoterapiaa.

Terapiassa kehityksellisen trauman jäljille päästään esimerkiksi unien ja terapiasuhteessa esiin nousevien tunteiden avulla sekä hankkimalla sukulaisilta faktatietoa varhaislapsuuden tapahtumista. Jotkut Klaavun asiakkaat ovat kertoneet osallistuneensa seremonioihin, joissa psykedeelisten aineiden avulla saadut näyt ja kokemukset ovat sisältäneet tietoa varhaisesta traumasta.

– En usko, että yksikään vanhempi valitsee sitä, että hän on lapselleen emotionaalisesti hylkivä tai ei-läsnäoleva. Ellemme ole saaneet terapiaa tai onnistuneet muuten käsittelemään omaa kehityksellistä traumaamme, kohtelemme lapsiamme kuten meitä on lapsena kohdeltu.

Moni kantaa kehityksellisen trauman seurauksena alitajuisia häpeän ja syyllisyyden tunteita. Tällaisten tunteiden pohjalla on Klaavun mukaan syvä kokemus omasta viallisuudesta, pahuudesta, arvottomuudesta, ei-rakastettavuudesta ja häpeällisyydestä. Kokemus on niin kipeä, että ihminen pyrkii painamaan sen pois mielestään.

Klaavu kutsuu mielen syvimpien kerrosten lähestymistä terapiassa syväsukellusvaiheeksi. Usein se on asiakkaalle prosessin vaikein ja raskain vaihe. Samalla kyseessä on hoitoprosessin lopun alku. Kun kehityksellisen trauman aiheuttama kipu on käyty läpi riittävän hyvin, asiakas on saanut yhteyden aitoon minuutensa ja kykenee elämään autenttista elämää, terapia on tehnyt tehtävänsä eikä sitä enää tarvita.

– Terapia-asiakas tunnistaa lähes poikkeuksetta kohdan, jossa hänen prosessinsa on tullut valmiiksi. Hän ei enää tunne ajelehtivansa elämässään, joka valuu sormien läpi kuin hiekka, vaan hän lähtee kohti omia unelmiaan ja luo aktiivisesti itsensä näköistä elämää työssään, harrastuksissaan ja parisuhteessaan. ■

” Varhainen hylkäämiskokemus on jatkuvaa paniikkia, kauhua ja tuhoutumisen pelkoa.

PSYKOTERAPEUTTI JUHA KLAAVU

”Kuka hoitaa minut hautaan?”

Moni yksinäinen ja vähävarainen suree etukäteen omaa kuolemaansa ja murehtii hautajaisiaan. Kuoleman kohdatessa jokaisella kirkon jäsenellä on oikeus saada kirkollinen siunaus. Mikäli vainajalla ei ole läheisiä tai hän on varaton, hautaamisesta vastaa yhteiskunta.

Miten hautaaminen järjestyy, kun minulla ei ole rahaa? Kuka hoitaa minut hautaan?

Muun muassa näitä huolenaiheita Olarin seurakunnan diakonissa Minna Martiskainen on kuullut kotikäynneillä iäkkäiden ihmisten luona.

– Monella on kauhean syvä suru ja huoli siitä, miten asiat hoituvat kuoleman jälkeen. He miettivät tällaisia asioita etenkin silloin, jos ei ole säästöjä tai läheisiä ihmisiä, jotka huolehtisivat hautaamisesta, Martiskainen sanoo.

– Ikäihmistä voi ahdistaa ajatus, kuka hänet löytää ja milloin, jos hän menehtyy yksin kotona.

– Näissä keskusteluissa kerron, ettei tarvitse huolestua. Kyllä kaikki tulevat haudatuiksi. Suomessa on hieno järjestelmä, jossa siitä huolehtii viime kädessä yhteiskunta.

Jos vainajan kuolinpesä on varaton, hautaamiskuluista vastaa hyvinvointialue. Seurakunnasta voi tarvittaessa kysyä avustusta muistotilaisuuden menoihin, kuten tilojen vuokrakuluihin.

– JOKAISEN ELÄMÄ loppuu ennemmin tai myöhemmin. Kuoleman edessä kaikki ovat samanarvoisia riippumatta lompakon paksuudesta tai läheisten määrästä, Minna Martiskainen sanoo.

Työssään hän on huomannut, että etenkin iäkkäillä ihmisillä on tarve käydä läpi mennyttä elämää ja edessä olevaa kuolemaa.

– Voi olla, että kynnys puhua kuolemaan liittyvistä asioista eten­

kin omien lasten kanssa, on korkea. Suosittelen kuitenkin rohkeasti avaamaan keskustelun vaikkapa siitä, millaiset hautajaiset haluaa. Olen kertonut asiakkailleni esimerkiksi netistä löytyvästä hautaustestamentista, johon voi kirjata omat toiveensa tulevan varalle.

Martiskainen suosittelee myös, että etenkin yksin asuvien kannattaa olla naapureiden kanssa puheväleissä ja vaihtaa heidän kanssaan arkisia kuulumisia. Hän on havainnut, että isossakin kaupungissa, kuten Espoossa, löytyy entisajan kylähenkeä.

– Kun naapuri on tullut tutuksi, hänen ovikelloaan saatetaan soittaa, jos hänen ei ole nähty muutamaan päivään liikkuvan ulkona tai verhot ovat pysyneet pitkään kiinni. Se on arkista vastuun kantamista lähimmäisestä.

VÄHÄVARAISEN HAUTAAMINEN on lain mukaan kunnan velvollisuus. Tämän vuoden alusta siitä on Espoossa ja Kauniaisissa huolehtinut Länsi­Uudenmaan hyvinvointialue, Vantaalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ja Helsingissä kaupunki.

Länsi­Uudenmaan hyvinvointialueen Espoon ja Kauniaisten aikuissosiaalityön palveluyksikköpäällikön Pasi Sipolan mukaan usein vainajan puoliso tai joku muu läheinen henkilö ottaa yhteyttä sosiaalitoimeen ja hakee hautausavustusta. Ilmoitus vainajasta voi tulla myös esimerkiksi poliisilta.

Hautausavustuksen hakemuslomakkeen voi täyttää esimerkiksi verkossa. Liitteeksi tarvitaan vainajan tiliote sekä verotuspäätös, josta ilmenee varallisuus ja kiinteä omaisuus.

– Meidän tehtävämme on selvittää tilanne ja arvioida, onko tuen myöntämiselle edellytyksiä. Mikäli vai­

najalla ei ole rahaa hautauskulujen maksamiseen, mutta hänellä on esimerkiksi kiinteää omaisuutta, hautausavustus voidaan myöntää takaisinperinnällä kuolinpesän omaisuudesta. Se tarkoittaa sitä, että avustus on maksettava takaisin, kun omaisuus on myyty. Jos takaisinperintää ei voida tehdä, hyvinvointialue maksaa hautaamisen, Sipola sanoo.

– Jos asiakas on ollut esimerkiksi Kelan perustoimeentulotuen asiakas, voimme aika suoraan todeta, että hänellä ei ole säästöjä, joilla hautaus voitaisiin hoitaa.

HAUTAUSAVUSTUS KATTAA pelkät peruskulut, joihin kuuluvat hautaustoimiston ja seurakunnan kulut. Sii­

” Kirkon jäsen ei ole koskaan niin köyhä, ettei pappi olisi häntä saattamassa.

PAPPI JARMO JUSSILA

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ELINA MANNINEN/KEKSI

hen eivät sisälly esimerkiksi muistotilaisuuden, kuolinilmoituksen tai hautakiven kulut. Myöskään toiselle paikkakunnalle hautaamisesta aiheutuvia kuljetuskustannuksia ei makseta.

– Avustusta on haettava ensin, ja vasta päätöksen jälkeen hoidetaan hautaaminen. Joskus avustusta haetaan vasta hautaamisen jälkeen. Silloin arvioimme kokonaistilannetta ja pitäydymme pääsääntöisesti sopimushinnoissa, mikä tarkoittaa noin 800 euron kulujen korvaamista, Pasi Sipola sanoo.

KÄÄRINLIINOISSA EI OLE taskuja. Ruumisautossa ei ole vetokoukkua. Nämä kaksi sanontaa kertovat Ola-

Tuhkaus ja sirottelu yhteisalueelle on halvin vaihtoehto

Minimitason hautaamiskulut koostuvat hautaustoimiston ja seurakunnan kuluista. Seuraavan laskelman lähtökohtana on, että vainaja on espoolainen ja hänet haudataan Espooseen.

Hyvinvointialueen sopimuskumppanin Hautauspalvelu Calla Oy:n halvin arkkupaketti sisältää käsittelemättömän mäntyarkun, vainajan vaatteet, pukemisen ja arkkuun huoltamisen sekä paikalliskuljetuksen. Paketti maksaa 395 euroa, minkä lisäksi yritys perii 65 euron toimisto- ja virastoasiointimaksun. Mikäli vainajalle joudutaan tekemään oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus, hintaan lisätään ylimääräiset kuljetuskustannukset.

Arkkuhautapaikoista halvin vaihtoehto Espoossa on Kellonummen hautausmaan arkkumuistolehto. Se maksaa 1019 euroa. Kyse on yhteishautausalueesta: siellä ei ole nimettyjä hautapaikkoja eikä sinne voi hankkia hautakiveä. Mikäli vainaja on mahdollista haudata sukuhautaan, hinta on 670 euroa. Silloin haudasta peritään lisäksi hallintamaksu ja pinnan hoitomaksu.

Mikäli vainaja tuhkataan, edullisinta on tuhkien sirottelu muistolehtoon. Se maksaa 358 euroa. Lisähintaa tulee nimikilvestä ja sen kiinnitysmaksusta.

Kristilliseen kirkkokuntaan kuuluvilta ei peritä maksua siunauskappelin käytöstä. Mikäli vainaja ei ole kristillisen kirkkokunnan jäsen, mutta hänelle halutaan pitää kristillisen kaavan mukainen siunaustilaisuus, kappelin vuokra on halvimmillaan 386 euroa.

Tietoja hautauksesta ja hautapaikkojen hinnoista muualla pääkaupunkiseudulla löytyy verkkosivuilta: ­helsinginseurakunnat.fi, vantaanseurakunnat.fi ja kauniaistenseurakunta.fi.

rin seurakunnan papin Jarmo Jussilan mielestä kuoleman tasaarvoisuudesta.

– Rikas ja köyhä kuolevat, ja vaikka omistaisi koko maailman, sitä ei saa mukaansa. Kuolemassa ihmisen on jätettävä taakseen kaikki.

Jussila muistuttaa, ettei köyhyys ole pelkästään rahan puutetta. On myös sosiaalista köyhyyttä ja välittämisen köyhyyttä. Suomessa yksinäisyys on lisääntynyt. Yksinäisen hautajaisissa ei ole välttämättä ketään, ei saattoväkeä, ei adresseja.

– Kirkon jäsen ei kuitenkaan ole koskaan niin köyhä, ettei pappi olisi häntä saattamassa. Jokaisella kirkon jäsenellä on oikeus saada kirkollinen siunaus, Jussila sanoo. ■

Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään postitse osoitteellisena Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntien jäsentalouksiin.

Painos

340 000 kpl

Ilmestymispäivät ja varaukset:

Syyskuu

28.9. (varaus 15.9.)

Lokakuussa

vain yksi lehti

26.10. (varaus 13.10.)

Marraskuu

9.11. (varaus 27.10.)

23.11. (varaus 10.11.)

Joulukuussa vain yksi lehti

7.12. (varaus 24.11.)

Mediamyynti

Pirjo Teva

040 680 4057 pirjo.teva

@kotimaa.fi

Juha Kurvinen

040 665 5983

juha.kurvinen @kotimaa.fi

9.10.klo 17.00–19.30

Vapaaehtoistoiminnan periaatteet

12.10. klo 17.00–19.00

Ikääntyneen ihmisen liikkumisessa avustaminen

16.10. klo 17.00–19.00

Muistisairaan tai masentuneen kohtaaminen

19.10.klo 17.00–19.30

Syventyminen vapaaehtoisen rooliin

Sijainti: Malmin kauppatie 26, 3. krs., 00700 Helsinki

Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen. Edellytämme 18 vuoden ikää ja sujuvaa suomen kielen taitoa. Mukaan mahtuu 25 osallistujaa.

curaMIN on paras

Mimi, 57, Helsinki 86

tutkimusta todistavat tehon 29 patenttia 30 voitettua palkintoa Yhdysvalloissa

Helsinkiläinen Mimi, 57, kokeili palkittua curaMIN-niveltuotetta ja yllättyi positiivisesti! Mimi toteaakin:

- Olen käyttänyt curaMINiä muutaman kuukauden ja ilahtunut sen tuomista vaikutuksista niveliin.

- curaMINin ansiosta olan nivelten liikkuvuus on parantunut sekä "rutina" vähentynyt. Myös polvissa on tapahtunut samoja parannuksia kuin olkanivelissä. Ilolla suosittelen muillekin!

Mimin nivelet voivat hyvin, koska curaMINin sisältämä, maailman dokumentoiduin BCM95-kurkumiiniuute auttaa suojaamaan niveliä ja tukemaan normaalia nivelterveyttä ja koska Bospure-boswelliauute tukee nivelten liikkuvuutta ja mukavuutta. curaMINin teho perustuu näiden kahden tutkitun uutteen ainutlaatuiseen yhteisvaikutukseen. www.curamin.fi

miljoonia tyytyväisiä käyttäjiä – OLE SINÄKIN YKSI HEISTÄ! OSTA OITIS OMAKSESI SEURAAVILTA JÄLLEENMYYJILTÄ:

VIIDENKYMPIN

VIIDENKYMPIN

Moni aloittaa teologian opiskelun aikuisiällä. The 69 Eyes -yhtyeen keulakuva Jyrki Linnankivi, 54, kutsuu opintoja salaiseksi nautinnokseen.

CatCat-duosta tuttua Virpi Kätkää, 53, kiinnostaa papin ammatti. Kustannustoimittaja-kirjailija Mari Hovi, 54, halusi haastaa itsensä ja kohentaa elämänlaatuaan.

MARJO KYTÖHARJU JOONAS BRANDT

The 69 Eyes -yhtyeen laulaja Jyrki69 eli Jyrki Linnankivi on paitsi rockmuusikko myös teologian opiskelija.

Tämä saattaa tulla monelle yllätyksenä, sillä Linnankivi on tunnettu mustiin pukeutuvana, vampyyreista ja paholaisista laulavana goottirockin kärkinimenä.

Linnankivelle opiskelu on kuitenkin ollut nuoresta lähtien tärkeä osa elämää. Ensin hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan analyyttinen kemia. Myöhemmin hän opiskeli tietojärjestelmähallinnon asiantuntijamaisteriksi ammattikorkeakoulussa.

– Olen aina ollut tiedonjanoinen ja halunnut oppia uusia asioita. Ajattelin, että olisi kiva vielä opiskella jotain sivistyäkseen lisää. Teologia alkoi tuntua kiehtovalta alalta erityisesti sen monipuolisuuden vuoksi.

Opiskelujen aloittaminen ei ollut ihan yksinkertaista, sillä Linnankivi joutui hakemaan opiskelupaikkaa monena vuonna.

– Muutama vuosi sitten pääsin vihdoin sisään. Se tuntui todella hienolta, sillä Helsingin yliopisto on upea opinahjo kauniissa Helsingin keskustassa. Ja sekin oli riemastuttavaa, että pääsin sinne uudelleen opiskelijaksi viisikymppisenä.

– Opiskelu on minun salainen nautintoni ja kuuluu yksityiseen elämääni. Sen vuoksi en ole juurikaan kertonut opinnoistani ja akateemisesta taustastani julkisesti.

TEOLOGIAN OPISKELU on tuntunut Jyrki Linnankivestä vielä paremmalta ja monipuolisemmalta kuin hän oli ajatellut.

– On hämmentävää, miten moderni ja nykyhetkessä kiinni oleva paikka teologinen tiedekunta on, vaikka opinnoissa tietenkin käsitellään myös kristinuskon ja muiden uskontojen perintöä. Se näkyy siinäkin, että usein tv-ohjelmissa on joku teologi asiantuntijana, oli aihe mikä hyvänsä.

– Uskontojen ja ihmisen välisen suhteen tutkiminen on avannut minulle suorastaan uuden kä-

sityksen maailmasta. On ollut silmiä avaavaa perehtyä esimerkiksi naisen asemaan kristinuskossa ja maailman historiassa. Haluankin korostaa, että teologia on tieteenala, vaikka sen teemoilla voi olla paikka myös sydämessä.

Populaarikulttuurin ja uskontojen yhteys kiinnostaa Linnankiveä jo hänen rockmuusikkotaustansa vuoksi. Siitä aihepiiristä saattaa löytyä tulevan gradun aihe.

– Toisaalta myös katolisen kirkon nykyinen paavi voisi olla kiinnostava tutkimusaihe, Linnankivi pohtii.

Opiskelu on sujunut vauhdilla, mikä johtuu Linnankiven mukaan osittain siitä, että hänellä on jo akateemista taustaa.

– Teologisessa on paljon muitakin aikuisopiskelijoita, ja he ovat tosi mielenkiintoista porukkaa. Kannustankin ihmisiä hakeutumaan opiskelemaan myös aikuisiällä, sillä siitä on paljon iloa.

AIKOINAAN YLIOPPILAAKSI päästyään Jyrki Linnankivi hakeutui opiskelemaan matemaattisluonnontieteelliseen tiedekuntaan, koska se tuntui työelämänkin kannalta parhaalta vaihtoehdolta.

– Totuushan on, ettei rokkia soittamalla elä. Arkeen kuuluvat myös päivätyöt.

Nytkään Linnankivi ei opiskele huvikseen vaan tähtää siihen, että valmistuu jonain päivänä. Sen jälkeisistä kuvioista hän ei osaa sanoa vielä mitään.

Teologian opiskelu on ollut Linnankivelle myös paluuta juurille.

– Olen 1970-luvun lapsi ja nuori. Kävin pyhäkoulua ja olin mukana seurakunnan poikakerhossa. Nyt voin sanoa, että ne olivat kasvulle hyvin tarpeellisia ja olen niistä kiitollinen.

Keikka- ja lomareissuillaan Linnankivellä on ollut tapana hakeutua pyhille paikoille niin Roomassa, Vatikaanissa kuin Jerusalemissakin.

ELOKUUN LOPUSSA The 69 Eyes -yhtyeen yli 30-vuotisesta taipaleesta ilmestyi kirja The 69 Eyes (Like), jonka on kirjoittanut tietokirjailija Timo Kalevi Forss.

– On tyylikästä, että kirjan tekijä on tietokirjailija, Jyrki Linnankivi sanoo.

– Äskettäin tajusin, että kirjan musta kansi muistuttaa Raamattua. Siinähän ei ole meidän kasvojamme vaan ainoastaan bändin sarjakuvamainen logo.

Linnankiven mukaan hänen hengellisyytensä näkyy jonkin verran The 69 Eyesin musiikissa ja videoissa, mutta bändin tyyli on taattu.

– Bändin tyyli tulee pysymään jatkossakin samana, eli sanoituksissa palvotaan täysikuuta ja ihmissudet ulvovat.

”

Teologia alkoi tuntua kiehtovalta erityisesti sen monipuolisuuden vuoksi.

JYRKI69

Jyrki Linnankivi on yllättynyt siitä, miten hyvin teologinen tiedekunta on kiinni ajassa.

CatCat-duosta tutulla laulaja Virpi Kätkällä on edessä jännittävä syksy, sillä hän on juuri aloittanut teologian opiskelun Helsingin yliopistossa. Tätä edelsi vuosikausia kestänyt etsintävaihe uushenkisyyden maailmassa. Kristinusko kiinnosti Ylitorniossa kasvanutta Kätkää jo lukioikäisenä, ja hän olisi halunnut uskonnon ja musiikin opettajaksi. Hän päätyi kuitenkin opiskelemaan Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitokselle.

– Uskonnon pariin minua ohjasi erityisesti syvästi uskonnollinen mummoni. Hän luki meil-

Uushenkisen vaiheen jälkeen Virpi Kätkä löysi uudestaan kristinuskon.

le lapsille Raamatusta kohtia Jeesuksen elämästä sekä Johanneksen ilmestystä

Kun Kätkälle tuli myöhemmin elämässä vaikeita vaiheita, hän haki ahdistukseensa turvaa amerikkalaishenkisistä vaihtoehtouskonnoista.

– Olin myös hyvin kiinnostunut paranormaaleista ilmiöistä. Minua kiehtoi spiritismi, jossa meediot keskustelevat kuolleiden kanssa. Seurasin erityisesti tunnettua jenkkimeediota Theresa Caputoa. Sain lohtua myös irlantilaisen Lorna Byrnen enkelikirjoista, ja kävin hänen luennollaankin, Kätkä kertoo.

– En silti täysin vakuuttunut näistä opeista. Meediokokouksessa minulla oli myös pelottavia tuntemuksia.

Kolme vuotta sitten Kätkän vanha ystävä Sami tuli käymään. Tämä entinen satanisti kauhistui Kätkän new age -intoilua.

– Juttelimme Samin kanssa kristinuskosta ja Raamatusta aamuviiteen asti. Aloin sen jälkeen kuunnella äänikirjana pappi Jukka Norvannon lukemaa ja selittämää Raamattua ja löysin kristinuskosta jatkuvasti uusia kiinnostavia asioita. Oli kiehtovaa kuunnella esimerkiksi kertomusta Jeesuksen ylösnousemuksesta.

JO PARI VUOTTA sitten Virpi Kätkä aloitti teologian opinnot Avoimessa yliopistossa. Hänellä oli alusta lähtien tavoitteena suorittaa teologian peruskurssit ja päästä sitä kautta teologiseen tiedekuntaan.

– Tuo opiskelujakso vahvisti sitä, että tätä todella haluan. Kaikki on tuntunut niin oikealta. Minua kiinnostaa erityisesti tutkia Raamattua alkukielillä – sivistyä ja oppia lisää elämästä. Haaveenani on myös lukea papiksi, koska minusta tuntuu, että tällä elämänkokemuksellani pystyisin olemaan ihmisten tukena.

Filosofian maisteriksi aikoinaan valmistunut Kätkä uskoo aiemman opiskelukokemuksen auttavan uusissa opinnoissa, mutta ennen kaikkea hän uskoo Pyhän Hengen johdatukseen.

– Pitkään kokemani ahdistus on muuttunut rauhaksi. Olen ihmeissäni, miten paljon voimaa rukous voi antaa. Nykyään rukoilen pienissäkin asioissa.

OPISKELUN MYÖTÄ edessä on monella tavalla uusi elämänvaihe. Naantalissa asunut Virpi Kätkä on muuttanut teini-ikäisen tyttärensä kanssa Helsinkiin. Aikuinen poika on muuttanut jo aiemmin omilleen.

Kätkä toivoo saavansa jossain vaiheessa opiskelua pääkaupunkiseudun seurakunnista pätkätöitä tutustuakseen alaan paremmin. Kesäkuun alussa hän toimi Ylitornion seurakunnan nuorisotyönohjaajan sijaisena ja piti kovasti työstä nuorten parissa.

Laulukeikkoja Kätkä aikoo jatkaa Katja-sisarensa kanssa kesäisin kuten tähänkin saakka. Duon suosittu euroviisukappale Bye Bye Baby vuodelta 1994 kuullaan tietysti aina keikoilla.

– Enhän minä täysin eri ihmiseksi ole muuttunut. Usko tulee kuitenkin näkymään musiikissani entistä enemmän ja juttelen ihmisille keikoilla myös tästä puolesta. Uusissa kappaleissani onkin jo viittauksia Raamattuun vähän samaan tapaan kuin Juha Tapiolla esimerkiksi hänen Sitkeä sydän -kappaleessaan.

– Viestini on, että on tärkeää pyrkiä olemaan armollinen itselleen ja muille.

Pitkään kokemani ahdistus on muuttunut rauhaksi.

VIRPI KÄTKÄ

Sanna-Mari Hovi kasvoi jehovantodistajaperheessä mutta aikuistuttuaan erosi liikkeestä. Kolmekymppisenä hän liittyi luterilaiseen kirkkoon. Tänä keväänä hän valmistui teologian maisteriksi.

– Tarve hengelliseen kotiin oli voimakas, mutta sen piti olla suvaitsevainen, avara ja sietää kyseenalaistamista, Hovi sanoo.

Alun perin Hovi päätti hakea ystävänsä kanssa opiskelemaan Helsingin yliopistoon teologiaa jo kymmenen vuotta sitten. Suunnitelma ei toteutunut, vaan Hovi alkoikin opiskella taidehistoriaa.

– Taidehistorian ensimmäisillä luennoilla meille sanottiin, että kannattaa lukea Raamattua, koska taiteen historiassa on niin paljon viittauksia siihen.

Hovi otti teologian sivuaineeksi, ja se alkoi vähitellen kiinnostaa yhä enemmän. Muutama vuosi sitten hän sai oikeuden tehdä siitä maisterin tutkinnon. Sitä ennen hän valmistui filosofian

Teologian maisterin lopputyössään

Sanna-Mari Hovi tutki hengellisyyttä kuvataiteessa.

maisteriksi taidehistoriasta ja teki gradunsa Töölön kirkon tilatarpeista ja muutossuunnitelmista eri aikoina.

– Uskonnot kiinnostavat minua yhteiskunnallisena ja kulttuuriin liittyvänä ilmiönä. Se on kiehtova symbioosi.

Teologian opiskelun Hovi koki antoisaksi ja innostavaksi, paljon kiinnostavammaksi kuin oli osannut kuvitella.

– Suuntauduin käytännölliseen teologiaan, jossa käsitellään uskontojen ulottumista yhteiskunnan eri alueille.

Hovi muistelee, miten Ruoka, uskonnot ja elämänkatsomus -kurssilla perehdyttiin uskontojen ruokatapoihin hyvin käytännöllisesti. Hovi toteutti juutalaiseen pääsiäiseen kuuluvan sederillallisen, jonka kaikilla osilla on symboliarvoa: kyyneleet silmiin tuova piparjuuri muistuttaa orjuuden kyynelistä ja makea hedelmätahna symboloi orjien rakennustyössään käyttämää laastia.

TEOLOGIAN MAISTERIN tutkinnon lopputyölleen

Sanna-Mari Hovi antoi nimen Naisia hurmiossa

– Barokin aikana syntyi useita naisia hurmion tilassa kuvaavia teoksia, esimerkiksi italialaisen Gian Lorenzo Berninin tunnettu veistos Pyhän Teresan hurmio. Teokset vaikuttavat helposti eroottissävytteisiltä, mutta niissä ovat Jumala ja usko vahvasti läsnä. Lopputyöni tarkastelee näiden barokin hurmioteosten vaikutteita saksalaisen ekspressionistin Emil Nolden vuonna 1929 valmistuneessa Ekstase-maalauksessa.

Hovi työskentelee kustannustoimittajana Editassa, ja hänestä teologian opinnoista on ollut hyötyä myös työn kannalta.

– Kustannustoimittajan pitää tietää jotain vähän kaikesta. Opiskelun avulla olen voinut haastaa itseni, oppia uusia asioita näin aikuisenakin ja kohentaa elämänlaatuani.

Papiksi ryhtyminen ei ollut syynä Hovin teologian opiskeluun, mutta hän on alkanut harkita pappeutta vakavasti otettavana vaihtoehtona. Hän uskoo, että papin työssä olisi hyötyä kertyneestä elämänkokemuksesta.

SANNA-MARI HOVI TUNNETAAN myös kuninkaallisiin perehtyneenä kirjailijana. Vuonna 2018 ilmestyi Monarkian muruset – Kaiken maailman kuninkaallisia, jonka hän teki yhdessä Kaisa Haatasen kanssa ja joka oli tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana. Sen jälkeen Hovi on kirjoittanut vielä kaksi Ruotsin kuninkaallisiin liittyvää kirjaa, Viikingeistä Victoriaan – Ruotsin monarkian tarina ja Matka kuninkaalliseen Tukholmaan – Opas kaupunkilomalle ja nojatuolimatkalle.

– En lapsena leikkinyt prinsessaleikkejä. Monarkia historiallisena ilmiönä alkoi kiinnostaa taidehistorian opintojen aikana, sillä monarkiat ovat olleet merkittäviä taiteen mesenaatteja. Kuninkaallisten asuja enemmän minua kiinnostavat heidän käyttämänsä perinnejalokivet, joihin liittyy kiinnostavaa historiaa ja erilaisia symbolisia viestejä.

Hovin mukaan kuninkaallisiin liittyy myös uskonnollinen näkökulma, sillä maata hallitseva kuningas tai kuningatar on koettu usein Jumalan välikappaleeksi.

– Monarkioissa ja uskonnoissa on myös sillä tavalla paljon samaa, että molempiin sisältyy vuosisatoja ja jopa vuosituhansia kestäneitä perinteitä. Monet menot ja riitit ovat säilyneet kuninkaallisissa yhteyksissä jopa paremmin kuin kirkossa, kuten huomattiin vaikkapa Ison-Britannian hallitsijan, kuningas Charles III:n, kruunajaisissa. ■

”

Uskonnot kiinnostavat minua yhteiskunnallisena ja kulttuuriin liittyvänä ilmiönä.

SANNA-MARI HOVI

Tule tutustumaan uuteen Wilhelmiina Tenholaan

Wilhelmiinan uusin palvelu- ja hoivakoti, keväällä 2023 valmistunut Wilhelmiina Tenhola, tarjoaa yhteisöllistä palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa kauniissa ympäristössä Ruskeasuolla.

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi

Tenholan modernit tilat on suunniteltu tukemaan monipuolisesti ikäihmisten toimintakykyä, yhteisöllistä harrastamista ja aktiivisuutta. Lisäksi meillä on mahdollista ulkoilla omalla viihtyisällä pihalla tai Keskuspuiston ulkoilureiteillä, jotka avautuvat aivan talon kulmalta.

Kirkon kerhot, kuorot ja kimpparuokailut

Rettelöijä oikeassa paikassa

”Minua riepoo nykyisessä elämänmenossa se, että mikään ei saisi sattua. Meillä ei ole enää vaikeuksia, on vain haasteita”, sanoo pappi ja toimittaja Hilkka Olkinuora.

Every saint is a sinner eli jokainen pyhimys on syntinen, julistaa Hilkka Olkinuoran olalla keikkuva laukku.

– Se on muistutus siitä, että meissä kaikissa on kaikkea – niin hyvää kuin pahaa, hän sanoo. Monien ahdistavaksi tai vanhanaikaiseksi kokema synti-sana ei tätä pappia pelota. Päinvastoin. Hän on sitä mieltä, että ihmisen täytyy saada kokea oma syntisyytensä voidakseen kokea täydesti myös ihmisarvonsa – sekä vastuunsa että ehdoitta hyväksytyksi tulemisen.

– Mutta pitää erottaa toisistaan synti ja häpeä. Häpeä on kokonaisvaltaista torjutuksi tulemista. Synti taas on jokaisessa ihmisessä olevan pahan pinnalle nouseva ilmentymä. Syntiä voi ja pitää pyytää anteeksi. Sen voi ja se pitää hyvittää.

Synnin käsittely eli ihmisen pahuuden ja siitä aiheutuvan kivun, kärsimyksen ja huonommuudentunteen todesta ottaminen on Olkinuoran mielestä kirkon työtä ja osa kirkon olemusta.

– Minua riepoo nykyisessä elämänmenossa se, että mikään ei saisi sattua. Meillä ei ole enää vaikeuksia, on vain haasteita. Ja jos on paha olo, mennään ostoksille. Ihmisen minuus on Instagram-minuus, jossa tärkeintä on hyvältä näyttäminen.

– Kirkko voisi kertoa, että se näkee ihmisen elämän semmoisena kuin se on. Kirkon, jos minkä, pitäisi voimakkaasti vastustaa ihmisen kutistamista kuluttajaksi.

”KIRKKO ON olemassa sen tähden, että täällä kuollaan”, sanoi kiistelty konservatiiviteologi Osmo Tiililä 1960-luvulla. Hilkka Olkinuora sanoo olevansa Tiililän kanssa samaa mieltä. Kun hän on pappina kohdannut iäkkäitä ja kuolevia, hän on tajunnut, kuinka ainutlaatuista kirkon työ on. Se voi paitsi tuoda toivoa kuoleville ja sureville myös auttaa elämään pelottomasti.

Olkinuora muistuttaa, että kirkolla on myös profeetallinen tehtävä: ei näkyjen näkeminen tai

ennustaminen, vaan sen tunnistaminen ja kertominen, mihin olemme menossa, jos jatkamme nykyistä rataa. Kirkolta, jos miltä, odottaisi puhetta oikeudenmukaisuudesta ja arvoista.

Hän kysyy, miksi kirkko oli niin hiljaa, kun koronavirus tappoi ihmisiä, vanhukset eristettiin ja moni joutui kuolemaan yksin. Tai miksi kirkko ei edes yritä kommentoida pahuutta, joka on näkynyt äärimmäisellä tavalla esimerkiksi Butšan verilöylyssä Ukrainassa.

– Tavalliset ihmiset kysyvät, mitä kirkko sanoo ja miksei se sano mitään. Sellaisetkin, jotka eivät kuulu kirkkoon, kuitenkin oikeutetusti odottavat, että kristinusko ja luterilainen perinne, joille tämä yhteiskunta on rakennettu, antaisi tukea.

KIRKON PAIKKAA ja tehtävää tässä ajassa Hilkka Olkinuora aikoo käsitellä myös tulevissa kolumneissaan Kirkko ja kaupungissa. Mutta ei pelkästään sitä. Hän ennakoi kirjoittavansa esimerkiksi erilaisista syrjinnän muodoista – liittyvät ne sitten sukupuoleen, ihonväriin, liikkumiseen tai ikään.

75-vuotias Olkinuora ei esimerkiksi pidä siitä, että iäkkäiden oletetaan olevan ymmärrykseltään puutteellisia.

– No, jokainen sukupolvihan saa keksiä pyöränsä uudestaan, mutta ei uusi keksijä ole sen parempi ihminen kuin se edellinenkään, hän tuhahtaa.

Monet gallupit eivät esimerkiksi ole kiinnostuneita yli 75-vuotiaiden näkemyksistä. Olkinuoran ikätoveri, Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, täytti äskettäin 75 vuotta, ja hänkin kuuluu nyt siihen joukkoon, jonka mielipidettä ei kysellä.

– Lapset ja vanhukset ovat samassa asemassa. Kukaan ei kuule heitä itseään heidän omassa asiassaan.

Olkinuoran mielestä vanheneminen voi tuoda mukanaan paljon sellaista hyvää, jota maailmassa tarvittaisiin enemmän. Viisastuu, tulee arvostelukykyä ja suhteellisuudentajua. Alkaa kun-

Kuka?

Hilkka Olkinuora, 75, on pappi, kirjailija ja toimittaja. Hän on työskennellyt muun muassa Kauppalehden päätoimittajana ja Tampereen ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherrana.

Mitä?

Olkinuora on Kirkko ja kaupungin uusi kolumnisti. Hän kirjoittaa kolumneja myös muun muassa Hufvudstadsbladetiin ja on yksi Ylen Pyöreä pöytä -radio-ohjelman vakiokeskustelijoista.

Motto

Asiat ovat nyt näin. Ne eivät ole toisin.

nioittaa enemmän elämän hyviä asioita, toisia ihmisiä, ystävyyssuhteita, hyvinvointia – ja myös muiden mielipiteitä.

KARMEITA KOKEMUKSIA kirkosta. Sellaisenkin jutun voisi kirjoittaa Hilkka Olkinuoraa haastattelemalla. Välillä hän on joutunut miettimään, millaista yhteisöä oikein työkseen edustaa.

Otetaan nyt vaikka seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtelu. 1990-luvulla Olkinuora pyydettiin papiksi seksuaalivähemmistöjen kristilliselle leirille. Ihmiset kertoivat monenlaisesta syrjinnästä, ulossulkemisesta ja loukkaavista sanoista. Eniten Olkinuoraa kuitenkin satutti se, miten nöyrästi he siitä puhuivat.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JANI LAUKKANEN

– Että se nyt vain oli heidän osansa! Heistä jokaisen usko oli vahvempi kuin minun.

Tai naisjoukko, joka tuli vaihtamaan seurakuntaa. Kun kirkkoherra kysyi syytä, naiset kertoivat, että heidän joogaryhmänsä oli heitetty ulos heidän oman seurakuntansa tiloista, koska uudet työntekijät pitivät joogaa pakanallisena.

Olkinuora muistaa myös papinuransa alkutaipaleelta erään kokeneen kollegan. Tämä opasti siunauspuhetta valmistelevaa Olkinuoraa, että siunauspuheet kannattaa kirjoittaa itse ”vain tärkeille vainajille” – tavallisille ihmisille voi lukea valmiin puheen kirkkokäsikirjasta.

Tylyiltä ovat tuntuneet myös selitykset ja lohdutukset, joita monille lapsensa menettäneil-

Hilkka Olkinuora on saanut useamman kerran kuulla, ettei hän ole kuin pappi. Aluksi se satutti ja itketti, mutta vähitellen hän ymmärsi, että kommentit oli tarkoitettu kiitokseksi.

tyneensä takaisin kirkkoon, kun he ovat tehneet työnsä hyvin.

HILKKA OLKINUORA on itsekin niitä, jotka roikkuvat kirkossa kiinni. Hän oli tehnyt komean uran toimittajana, kun hän päätti toteuttaa nuoruudenhaaveensa ja ryhtyi opiskelemaan teologiaa. Aluksi hän ei aikonut papiksi, mutta työharjoittelu sairaalassa muutti mielen.

Kerran hän keskusteli kuolevan potilaan kanssa, ja tuntui, että sopivia sanoja oli vaikea löytää. Enää hän ei muista, mitä tuli sanoneeksi, mutta juuri ne sanat osoittautuivat oikeiksi juuri sille ihmiselle.

– Minulle tuli vahva kokemus, että siinä en puhunut minä vaan Pyhä Henki. Se rohkaisi: pappina en ole yksin, vaan Henki on mukana koko ajan. En joudu keksimään itse vaan olen välittäjänä.

– Jumalanpalveluselämä on pitänyt minut kirkossa kiinni silloinkin, kun on tuntunut, etten jaksa. Alttarilla tiedän joka kerta olevani oikeassa paikassa ja että meidät on tarkoitettu toisillemme.

Senkin Olkinuora on kokenut, että vaikka hänen uskonsa ei tunnu kestävän, Jumalan usko häneen kestää. Vaikka hän on kuinka rettelöinyt, hänestä on pidetty kiinni.

le on hyvää tarkoittaen tarjottu: että lapsi on nyt paremmassa paikassa tai että nyt lapsi välttyy synniltä. Kun Olkinuoran ja hänen Hannupuolisonsa Ville-poika kuoli vauvana, heidän annettiin myös ymmärtää, että lapsen kuolema on rangaistus vanhempien synneistä – olivathan he kumpikin olleet eronneita naimisiin mennessään.

– On liikuttavaa, että tällaisista kokemuksista huolimatta ihmiset roikkuvat kirkossa kiinni niin kuin leskivaimo Jeesuksen viitassa. He jaksavat antaa kirkolle anteeksi, Olkinuora sanoo.

– Mutta onhan monilla, minullakin, valtavasti myös hienoja kokemuksia. Parasta palautetta työntekijöille on se, että ihmiset kertovat liit-

– Pahinta oli varmaan silloin, kun meidän Ville kuoli. Sen jälkeen meni muutama vuosi, etten pystynyt rukoilemaan Isä meidän -rukousta, jossa pyydetään, että ”tapahtukoon sinun tahtosi”.

– Oikeudenmukaisuus on ollut minulle aina tärkeää, mutta sitä on kyllä riepoteltu. 11 vuotta sitten mieheni Hannu kuoli nopeasti levinneeseen syöpään. Tämän vuoden tammikuussa Jerri-koirani kuoli. Kevään mittaan minulla on ollut Jumalalle yhtä jos toistakin asiaa menetysteni tiimoilta.

TÄMÄN JUTUN kuvat on otettu Hilkka Olkinuoran lapsuuden kotikulmilla Töölössä. Hän kertoo, että Töölön kirkko on ainoa paikka, johon hän koskaan on saanut porttikiellon. Rikos on ehkä vanhentunut, sillä siitä on kulunut yli 70 vuotta.

– Päiväkerhon täti kertoi meille, että lapset tuo maailmaan – olikohan se nyt haikara vai enkeli. Meitä oli kaksi lääkärin lasta, jotka päätimme oikaista virheellisen tiedon. Potkuthan tästä opin kyseenalaistamisesta tuli.

Olkinuora hymähtää, että se oli ehkä varhainen varoitus siitä, miten jyrkästi kirkossa suhtaudutaan seksuaalisuuteen. Jotain enteellistä saattoi olla myös kirkon yläsalissa leikityssä Matka Jerusalemiin -leikissä.

– Olin hidas ja kömpelö ja jäin aina ilman tuolia. Eli myös ulkopuolisuuden tunteet tulivat varhain tutuiksi. ■

”

Tavalliset ihmiset kysyvät, mitä kirkko sanoo ja miksei se sano mitään.

Uskon uudet ainekset

Yhdisteletkö erilaisia uskontoperinteitä? Niin on aina tehty, sillä uskonnot elävät aina kussakin ajassa ja ympäristössä.

Suosituille uskonnollisille ja henkisille virtauksille on yhteistä se, että niistä kiinnostuneet ihmiset yhdistelevät aineksia erilaisista uskontoperinteistä. Näin sanoo kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön tutkimuskoordinaattori ja uskontotieteilijä Jussi Sohlberg, joka seuraa työssään uskonnollisuuden muutosta Suomessa.

– Yhdistävänä piirteenä voidaan pitää myös kokemuksellisia menetelmiä, joissa henkisyys liittyy konkreettiseen tekemiseen ja ruumiillisuuteen. Tärkeää on se, minkä koetaan toimivan omassa elämäntilanteessa, Sohlberg sanoo.

– Tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi meditaatio, jooga, tarot-korttien käyttö, manifestointi, enkelihenkisyyden menetelmät kuten enkelikortit ja kanavointi sekä shamanismi ja sakraali seksuaalisuus.

Nämä piirteet näkyvät Sohlbergin mukaan punaisena lankana viime vuosien uskonnollisuutta ja henkisyyttä kartoittavissa tutkimuksissa samalla, kun uskonnottomuus yleistyy erityisesti nuoremmissa ikäluokissa. Henkisyyteen suhtautuu myön-

teisesti myös osa niistä, jotka mieltävät itsensä uskonnottomiksi, agnostikoiksi tai ateisteiksi.

Nousevista trendeistä Sohlberg nostaa esiin uushenkisyyden monimuotoiset virtaukset, jotka ovat tämän päivän suomalaista kansanuskoa, sekä kasvavan mielenkiinnon shamanistisia kursseja, työpajoja ja rumpupiirejä kohtaan.

– Uushenkinen uskonnollisuus limittyy osittain kristilliseen kieleen ja kuvastoon, mutta niitä tulkitaan eri tavalla kuin kristillisissä kirkoissa.

Myös monet buddhalaisuuden harjoittajat yhdistelevät Sohlbergin mukaan vaikutteita erilaisista perinteistä. Suomessa toimii noin 50 buddhalaista yhteisöä, jotka julkaisevat meditaatiota, filosofiaa ja tietoisuutta käsittelevää kirjallisuutta, ja maakuntiin nousee buddhalaisia retriittikeskuksia.

Sohlberg toteaa, että buddhalaisuus on monimuotoinen perinne, johon liittyy esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa myös erilaisten henkiolentojen palvontaa.

– Taustaltaan kantasuomalaisia ihmisiä kiinnostavat erityisesti Tiibetin buddhalaisuus ja

zen, joissa on pitkälle hioutuneita meditaatiomenetelmiä ja tietoisuusharjoituksia. Myös buddhalaisuuden filosofinen puoli kiehtoo.

OSA KONSERVATIIVIKRISTITYISTÄ on huolissaan siitä, että kirkko irtautuu teologisista juuristaan ja sanomastaan, kun uskonnolliset traditiot vaikuttavat toisiinsa. Tilanteessa nähdään merkkejä synkretismistä eli uskontojen sekoittumisesta.

Jussi Sohlberg ei ole huolestunut siitä, että monitahoinen kristillinen perinne muuttuisi joksikin muuksi ja sen perusolemus katoaisi.

– Uskonnolliset perinteet ovat aina olleet tietyllä tavalla synkretistisiä ja tarjonneet toisilleen peilauspintoja. Jo Vanhan testamentin aikana juutalaisuus ammensi vaikutteita muinaisitämaisesta kulttuurista ja persialaisista uskonnoista. Uuden testamentin sivuilta alkoi kristinuskon vuosisatoja kestänyt vuorovaikutus antiikin filosofian virtausten kanssa.

– Myöhemmin kristinuskon leviäminen vei sen kosketuksiin erilaisten kansanuskon perinteiden kanssa, ja ne ovat vaikuttaneet siihen. Suomessa vanha kansanusko on elänyt pitkään rinta rinnan kristillisen perinteen kanssa.

Sohlberg siteeraa yhdysvaltalaista uskontososiologia Peter L. Bergeriä, jonka mukaan uskonnollinen perinne tarvitsee vahvaa dialogia ympäröivän yhteiskunnan ja erilaisten maail-

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI KUVA ESKO JÄMSÄ

Erilaisia käsityksiä uskonnoista

• Eksklusiivisen eli poissulkevan uskontokäsityksen kannattajat sanovat, että vain yksi uskonto on oikea. Muut uskonnot eivät sisällä totuutta eivätkä johda pelastukseen.

• Pluralistisen näkemyksen mukaan asia on päinvastoin: uskonnot ovat samanlaisia teitä totuuteen. Kaikki uskonnot sisältävät samoja totuuksia eri tavoin ilmaistuina.

• Relativistisen käsityksen mukaan mistään uskonnosta ei voida esittää lopullista arviota, koska uskomuksia ja käyttäytymistä voidaan arvioida vain niiden omassa historiallisessa ja kulttuurisessa yhteydessä.

• Inklusiivisen näkemyksen mukaan kaikissa uskonnoissa on vähintäänkin oikeita näkökulmia totuuteen, Jumalaan, luontoon ja ihmiseen.

mankatsomusten kanssa. Ilman vuorovaikutusta mikään traditio ei pysy elinvoimaisena.

– Kristinuskolla on pitkä historia, jonka aikana se on kyennyt mukautumaan erilaisiin kulttuureihin. Mukautumisen ansiosta kirkko on löytänyt kosketuspintoja erilaisten kulttuuri- ja uskontoperinteiden piirissä eläviin ihmisiin.

Sohlbergin mukaan suomalainen uskonnollisuus on tällä hetkellä voimakkaassa murroksessa, jossa erottuu useita eri suuntiin vaikuttavia muutoksia.

– Evankelisluterilaiseen kirkkoon jäsentynyt uskonnollisuus ei ole katoamassa, mutta kirkon ja kristinuskon paikka yhteiskunnassa on jo muuttunut.

IHMISTEN ARJESSA eri perinteiden yhdisteleminen jatkuu Jussi Sohlbergin mukaan myös tulevaisuudessa. Onko sisäisesti yhtenäisen ja johdonmukaisen maailmankatsomuksen muodostaminen vielä mahdollista?

– Ihmiset eivät koe asiassa ristiriitaa, vaan heidän kysymyksensä on, miten asiat toimivat käytännössä. Uskonnollisuuteen voi liittyä piirteitä erilaisista ja keskenään jännitteisistäkin perinteistä, Sohlberg sanoo.

Kristinuskon näkökulmasta tilannetta voi Sohlbergin mukaan lähestyä inklusiivisen spiritualiteetin avulla. Kyse on teologisesta ajattelutavasta, jonka mukaan kaikissa uskonnoissa on vähintäänkin oikeita näkökulmia totuuteen, Jumalaan ja ihmiseen.

– Tällaiselta pohjalta näen mahdolliseksi varsin avaran ja sisäänsä sulkevan kristillisen spiritualiteetin. Siinä kristillinen identiteetti säilytetään ja juuret ovat kristillisessä hengellisyydessä samalla, kun ihmisellä on valmius omaksua vaikutteita myös erilaisista uskontoperinteistä kriittisesti asioita puntaroiden.

– Tällaisessa harkinnassa on mahdollista käyttää kristillistä perinnettä ja kokemusta, uusinta tutkittua tietoa, järkeä ja johdatusta.

ERILAISIA USKONNOLLISIA vaikutteita yhdistelevä kirkon jäsen kohtaa Jussi Sohlbergin mukaan vanhan teologisen kysymyksen Jumalan ilmoituksen luonteesta.

Inklusiivisen spiritualiteetin lähtökohtana on ajatus, että kulttuurien ja uskontojen rikkaus on Jumalan sallima ja tarkoittama asia ja erilaiset perinteet voivat täydentää toisiaan. Samalla Jeesuksessa nähdään Jumalan ilmoituksen täyteys. Tällainen ajattelu ei Sohlbergin mukaan hylkää tai riisu pois kristinuskon erityistä sanomaa.

– Tuntuisi oudolta ja erikoiselta, että Jumala olisi antanut hengellistä viisautta ja arvokkaita asioita vain osalle kulttuureista, ja muut olisi jätetty pimeyteen tai paitsioon.

Sohlberg mainitsee, että kirkon viimeisimmän nelivuotiskertomuksen mukaan suurin osa suomalaisista suhtautuu eri uskontoihin inklusiivisen ajattelutavan mukaisesti.

– Moni suomalainen ajattelee, että kristillisen uskon sisään on mahdollista liittää erilaisia henkisyyden ja kulttuurin elementtejä. Vain pieni joukko samastuu eksklusiiviseen eli poissulkevaan ajattelutapaan, jonka mukaan on vain yksi oikea uskonto, ja muut ovat erheellisiä ja vääriä.

USKONNOLLISTEN TRADITIOIDEN vuorovaikutus herättää myös perustavan maailmankatsomuksellisen kysymyksen: opettavatko kaikki uskonnot pohjimmiltaan samaa? Näkemystä, jonka mukaan eri uskonnot ovat samanlaisia teitä totuuteen, kutsutaan pluralismiksi.

Globaalin ajan maailmankansalaiselle ajatus voi olla yhtä luonteva kuin yhteisvaluutta tai

passi, jolla pääsee minne vain. Jussi Sohlbergin mukaan kysymykseen ei ole helppo antaa yksinkertaista vastausta.

– Riippuu keneltä asiaa kysyy ja mikä näkökulma valitaan. Joissakin asioissa uskontoperinteillä on samanlaisia päämääriä, joissakin ei, hän sanoo.

Vaikeudet alkavat jo siitä, että ympärillä elävä kulttuuri muovaa aina uskontoja. Uskonnollisten perinteiden erottaminen niiden kulttuurisesta taustasta ei välttämättä onnistu. Jotakin asiasta on kuitenkin mahdollista sanoa.

– Eri perinteet opettavat kiistatta elämän perimmäisestä tarkoituksesta erilaisia asioita. Ei tee oikeutta uskontoperinteille, jos niiden tulkinnat, rakenteet, ihmiskäsitykset, etiikka ja uskonnollinen kieli niputetaan yhteen ja sanotaan, että ne ovat samaa, Sohlberg sanoo.

– Samalla uskonnoilla on yhtymäkohtia ja kosketuspintoja, kuten kultainen sääntö, joka kehottaa kohtelemaan toista kuten haluaisi itseään kohdeltavan. ■

”

Tuntuisi oudolta ja erikoiselta, että Jumala olisi antanut hengellistä viisautta vain osalle kulttuureista.

Jussi Sohlbergin mukaan kristilliseen spiritualiteettiin on mahdollista sisällyttää aineksia myös toisista perinteistä.

Antiikkikauppias ja Suomen sodat

KIRKKO JA KAUPUNKI oli haastatellut antiikkikauppias Wenzel Hagelstamia lehden numeroon 11 (K&k 17.8.).

Hämmennyin luettuani tekstistä, kuinka ”Suomi oli sodassa Venäjää vastaan, kun Wenzel Hagelstam oli pikkupoika”. Laskujeni mukaan nyt 82-vuotias Hagelstam ei ole voinut olla pikkupoika minkään Venäjän valtakunnan aikana. Toisin sanoen tarkoitus onkin ollut puhua sodista, joita Suomi kävi Neuvostoliittoa vastaan 1939–1945. Maantieteellisesti voimme puhua samasta maasta, mutta kyllä nykyistä Venäjää hallitsee eri poppoo kuin 1940-luvulla.

Onkohan niin, että koulujen historian opetus sivuuttaa kokonaan tällaiset pikkuseikat kuten Neuvostoliiton loppu, vai onko kysymys yksittäisen toimittajan tietämättömyydestä.

Maija-Kaarina Saloranta talvisodan sotaorpo, Helsinki

TOIMITUS VASTAA: Kiitos tarkasta huomiosta! Naapurimaan historia on toimitukselle tuttu, mutta tässä kohdassa tekstiin oli lipsahtanut valitettava virhe. Neuvostoliitosta siinä oli kyse.

Tuhkaus riistää jälkipolvilta historian

VAINAJAN TUHKIEN sirottelu veteen, maahan tai ilmaan on lisännyt suosiotaan. Nimilaatta laitetaan tolppaan, puolison ja lasten nimet toisiin tolppiin.

Olemmeko riistämässä jälkipolvilta historiamme ja olemassaolomme, kun kiinteää yhteistä loppusijoitusta ei tehdäkään? Miten miellyttävää ja tunteellistakin on kulkea sukuhaudalle ja lukea sieltä isovanhempien, setien, enojen ja tätien nimiä ja elon aikoja. Tai vaikka tuntemattomien perheiden historiankirjaa.

Toivottavasti vainajan tuhkan sirottelusuuntaus ei myöhemmin harmita. Muistelu on tärkeää myös juuri oikeassa paikassa. Vaikka arkkutilasta olisi pulaa, uurnapaikka onnistunee.

Eija Saha Helsinki

Vaiettu ludeongelma ei katoa ilman aktiivista toimintaamme

SATUIN JOUTUMAAN tilanteeseen, missä kerrostaloasunnosta löydettiin luteita. Luonnollisesti paikalle kutsuttiin tuholaisten torjuja. Asunnosta jouduttiin viemään osa tavaroista kaatopaikalle, koska luteet voivat piiloutua ihan minne tahansa.

Samalla törmäsin todella outoon asiaan: näistä luteista ei saa kertoa naapureille. Kenenkään kotiin ei myöskään voi mennä tutkimaan, ovatko luteet levinneet muihinkin huoneistoihin.

Luteet voivat tulla asuntoon esimerkiksi vaatteiden tai huonekalujen välityksellä. Ne voivat kulkeutua myös ulkomailta matkatavaroiden joukossa. Luteista eroon pääseminen on todella hankalaa. Jos ihminen on lisäksi varaton, hänen on vaikea saada toista asuntoa, varsinkaan pääkaupunkiseudulla.

Matkustaminen ja ihmisten liikkuminen lisää ludeongelmaa. Entä miten luteiden esiintyminen vaikuttaa käytettyjen vaatteiden ja huonekalujen kierrättämiseen?

Miten tämä varsin ikävä ja vaiettu ongelma saataisiin ratkaistua? Se ei katoa, jos emme tee sille jotain.

Birgitta Wulf Kerava

Yhdenvertainen seurakunta

PORVOOSSA OLI vielä pari vuosisataa sitten kaksi kirkkoa: ruotsinkieliset kokoontuivat hienossa, suuressa kivikirkossa ja suomalaiselle seurakunnalle oli pieni kapinen puukirkko sen takana. Tämä on esimerkki syrjinnästä kirkon piirissä.

Kristinusko kutsuu olemaan erottelematta ihmisiä. Itse asiassa kristinusko toi ensimmäisenä tasa-arvon miesten ja naisten, rikkaiden ja köyhien, sairaiden, orjien, vammaisten ja kaikkien ihmisten välille.

Jeesus saarnasi ilosanomaa maailman heikoille, syrjityille ja erilaisille ihmisille. Siksi kirkon tulee toivottaa kaikki ihmiset tervetulleeksi. Maahanmuuttajatausta, terveyden-

tila, homoseksuaalisuus tai transseksuaalisuus eivät ole syitä erotella ja syrjiä ihmisiä.

Vielä lähihistoriassa esimerkiksi mustat ihmiset eivät olleet tervetulleita kirkkoihin useissa maissa. Pride on samaa jatkumoa kuin orjien vapauttaminen, naisten oikeuksia ajava feministinen liike tai mustien kansalaisoikeusliike. Biologina sanon: homoseksuaalisuus on synnynnäinen ominaisuus, ei valinta. Homoseksuaalisuus on luonnollista, eikä siinä ole mitään väärää tai pahaa. Kuten ihmisistä, eläimistäkin noin 2–5 prosenttia on homoseksuaaleja, Australian mustajoutsenista jopa joka neljäs. Homoseksuaalit mustajoutsenet ovat tunnettuja siitä, että ne adoptoivat orpoja joutsenenpoikasia.

Jokainen ihminen on arvokas ja syntynyt tasa-arvoiseksi. Jokainen ihminen on Jumalalle kultaa arvokkaampi. Samoin Jumala rakastaa luomaansa luontoa ja sen asukkaita. Kohdellaan muita ihmisiä ja luomakuntaa tämän arvon mukaisesti.

Daniel Elkama ympäristötieteilijä, Vantaa

Kerrankin miehiä kehuttiin mediassa

KIRKKO JA KAUPUNKI haastatteli

Suomen teologisen instituutin uutta pääsihteeriä Soili Haverista (K&k 31.8.). Hän sanoi haastattelussa näin: ”Miehet ovat käyttäneet voimaansa ja valtaansa huomattavasti enemmän naisten suojelemiseen, yhteisten kotien rakentamiseen ja leivän hankkimiseen kuin naisten alistamiseen. Voisimme joskus naisina osoittaa kiitollisuutta miehille kaikesta siitä hyvästä, mitä he ovat historian aikana puolestamme tehneet. Maskuliinisuus on ihmiskuntaa eteenpäin työntävä voima.”

Omaan mieleeni jäi kiitollisuus Soili Haverisen haastattelusta ja siitä, että nykypäivänä joskus miehiäkin kehutaan ja pidetään arvossa.

Olen itse äänestänyt reilusti yli 25 vuoden ajan eri vaaleissa naista ja kirjoittanut mielipidekirjoituksiakin siitä, että naisia tulee saada enemmän politiikan pariin ja tärkeisiin tehtäviin Suomessa. On tärkeää, että tasa-arvo toteutuu.

On myös huomioitava se tosiasia, että joidenkin kirkon herätysliikkeiden mukaan nainen ei sovi papiksi. Oman käsitykseni mukaan nainen sopii kyllä todella hyvin papiksi ja myös arkkipiispaksi.

Mika Lille Helsinki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Kaupungin pyhien paikkojen avohakkuut on lopetettava

En ole ainoa pyhän perään vonkaava kaupunkilainen.

KUN SUOMALAINEN LÄHTEE maailmalle, hän poikkeaa paikalliseen kirkkoon tai temppeliin ja hiljentyy. Kun häneltä kysyy, mikä kotimaisen kirkon tarjonnassa on tärkeää, kirkossa itsekseen istuminen nousee aina mitalisijoille. Mutta kun tämä suomalaisen oma kirkko pähkäilee tehtävänsä ja tavoittavuutensa kanssa, se joko sulkee kirkot tai myy ne pois.

”Löydän kirkosta voimaa. Se on kyseenalaistamaton kotini maailmassa. Siellä on rauha, yksin tai yhdessä”, sanoo tavallisen maallistunut etsijä.

Kesäterveiset kotimaasta kuitenkin kertovat, miten lukemattomilla paikkakunnilla on keskellä päivää ja keskellä viikkoa rynkytetty kirkon ovea turhaan. Tiekirkotkin sulkeutuvat talveksi. Mahtikirkkoja pääsee ihailemaan enää vain maksavana asiakkaana. Todellisten lähikohtaamisten, kuten yhteisen aterioinnin ja sielunhoidon tiloilla varustetut kirkkokiinteistöt, amputoidaan liian hintavina. Grillaus kirkon pihalla ärsyttää niin makkaran hajulle kuin puhtaalle kirkko-opillekin herkkänenäisiä. Numeronisseillä ja strategiasepoilla on tietenkin tuhat ja yksi syy-

tä siihen, miksi me pyhän perään vonkaavat olemme väärässä. Kaikkeen ei ole rahaa. Kiinteistöt homehtuvat käsiin. Meillä ei ole vapaaehtoisia vahtimaan kirkkoa ympäri vuorokauden varkailta. Kirkon ei kannata olla kirkko, kun digi tavoittaa kustannustehokkaammin.

Paikalleen asettumisen pyhä ei priorisoinnissa pärjää.

Mutta onko pyhä aina tarjottava mitattavasti ja tehokkaasti? Ymmärtääkö sanan kirkkomme vain puhuttua julistusta? Missä ovat muut aistit, seiniin tarttunut pyhän tuoksu, jo ovelta vastaanottava rauha, kirkkojen kantama kulttuuriperintö? Tulkaapa huviksenne katsomaan, miten rai-

sut rippikoululaiset asettuvat aloilleen ihan toisella tavalla, kun alttari on hämyisässä riihikirkossa eikä kätevästi avattavassa kaapissa hienhajuisen jumppasalin seinässä.

Metsä on suomalaisen kirkko. Kirkko on kaupunkilaisen metsä. Sen avohakkuiden on syytä päättyä tähän.

HILKKA OLKINUORA Kirjoittaja on neljännen polven helsinkiläinen, rovasti, kirjoittaja ja maalle muuttanut elämäntarkkailija.

LUE

HILKKA OLKINUORAN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT.

Hammashoitoa

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

HAMMASTEKNIKKO

24 h

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:

Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Mannerheimintie 65, Helsinki Matinraitti 14, Espoo

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

050 5533 050 SOITA

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).

Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Lehden ilmestymispäivät:

Syyskuu 28.9. (varaus 15.9.)

Lokakuussa vain yksi lehti 26.10. (varaus 13.10.)

Marraskuu

9.11. (varaus 27.10.) 23.11. (varaus 10.11.)

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480

Olli Hytönen p. 040 8344 206

KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ

• Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso

• Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso

• www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Hammaslääkäriasema

Hautauspalveluja

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Joulukuussa vain yksi lehti

7.12. (varaus 24.11.)

Huom! Käynti Kielotien puolelta • katutasossa • esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Kurssit

HAUTAKIVET

kaiverrukset

ym. alan työt

p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

Kiinteistönvälitystä

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

HELSINKI

FORUM p. 010 76 66620

ITÄKESKUS p. 010 76 66590

KALLIO p. 010 76 66500

MALMI p. 010 76 66630

TÖÖLÖ p. 010 76 66530

ESPOO

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640

LEPPÄVAARA p. 010 76 66610

TAPIOLA p. 010 76 66570

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600

TIKKURILA p. 010 76 66560

KERAVA p. 010 76 66550

HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET

Edullisemmin suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200

myynti@kivituote.com

Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Mediamyynti

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

perunkirjoitukset hautakivityöt 09 628 398

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Pirjo Teva

pirjo.teva@kotimaa.fi

040 680 4057

Juha Kurvinen juha.kurvinen@ kotimaa.fi

040 665 5983

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

www.mrautanen.com

Rakennusala

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com MP-Remonttiapu

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Ostetaan

OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA

-KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI 040 0218 225 SEPPO JA SARI

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Lakipalveluja

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1

puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy

puh. 09 477 0680

www.norros.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi

p. 050 464 2930

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen

p. 040 552 0818

kirsi@ukkonen.com

www.ukkonen.com

Palveluja tarjotaan

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Vuokrata halutaan

Mies

Vierailevaa seuranpitopalvelua sosiaalisesta vuorovaikutuksesta nauttiville rouville ja herroille Hgin alueella. Luen mielelläni päivälehtiä ja kirjoja, rupattelua, keskustelua, kortin pelaamista. Hyvät käytöstavat ja keskusteluja kuuntelutaidot vastuullisen työkokemuksen ja laajan matkustamisen näkökulmista. Huom. palv. ei sis. avustus- ja hoitotyötä eikä kodinhoitoa. Yst. soitot Pialle 046 930 9802.

Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä.

P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

ke 13.9. klo 18.30 körttiseurat Matinkappeli, Liisankj. 3, Espoo. klo 19 seurat Körttikodilla, Ratak. 1 a A 3. su 17.9. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti. ti 19.9. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D, 2. krs. pe 22.9. klo 18 körttiseurat Ankkurissa, Keskusk. 11, Mäntsälä. su 24.9. klo 10 kirkkopyhä Paavalinkirkko, Sammatint. 5, Hki; Veisuuveljet, S. Korkalainen; kahvit ja seurat Alasalissa. klo 15 seurat Artturi-sali, Patruunant. 1 (Rajamäki), N-järvi. klo 16 seurat Tapiolan kko, Kirkkop. 6, Espoo. klo 16 Siionin virsien läpiveisuut Seuratuvalla, Autotalo, Kamppi; Sv 140 eteenp., mukana S. Korkalainen.

klo 18 seurat Pihlajamäen kko, Liusket.1, Hki. ke 27.9. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3. la 30.9. klo 17 sateenkaarikirkkopyhä Alppilan kko, Kotkank. 2; s. S. P. Suhonen, lit. A. Rask.; kahvit ja sk-seurat.

Kaipaatko kaappien järjestelyapua? Kauppa- tai ulkoiluapua?

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.

Siivouspalveluja

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti

P. 050 926 6203

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Helsingin Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22 pe 29.9. klo 19 alueseurat, Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 la 7.10. klo 18 syysseurat, viikkomessu Vanhassa kirkossa pe 13.10. klo 19 alueseurat, Kivistön kirkko, Laavatie 2 ti 24.10. klo 19 alueseurat, Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48 Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa!

Tervetuloa seuroihin Frebelle! Fredrikinkatu 61 B, Helsinki

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040

Adressit

524 4082

Jaakko ja Justus etsivät vuokra-asuntoa Etelä-Helsingistä

n. 55-70 m2 puh. 044 973 3381

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

1.10. klo 15 Vapahtaja tulee! Eeva Pouke, Saara Repo ja Julia Latvala

29.10. klo 15 Täynnä armoa

Antti Lemmetyinen ja Ritva Viitala

19.11. klo 15 Voiton Herra

Heikki Junttila ja Tinja Halunen

10.12. klo 15 Rauhaan ja vapauteen

Iisakki Siljander ja Taina Latvala

Vuokralle tarjotaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä

Puh. 0500 717 225

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

opettaja teologi 50-v. haluaa vuokrata yksiön Helsingistä viim. 1.10. – p. 041

17.9.

Kirkoissa on aiheena Jumalan huolenpito. Päivän evankeliumissa (Luuk. 10:38–42) kerrotaan Jeesuksen vierailusta Martan ja Marian luona.

Profeetallinen näkijä

SYYSKUUN 17. PÄIVÄNÄ vietetään suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Hildegardin nimipäivää. Nimi viittaa 1100-luvulla eläneeseen aatelisnaiseen ja nunnaan Hildegard Bingeniläiseen ja hänen kuolin- ja muistopäiväänsä. Bingeniläinen oli keskiajalla Euroopan tunnetuimpia naisia: hän oli luostarin johtaja, profeetallinen näkijä, parantaja ja säveltäjä. Bingeniläisen elämää hallitsivat näyt ja sairaudet, joita hän piti Jumalan merkkeinä. Niitä hän kuvasi kolmiosaisessa teologisessa kirjasarjassaan.

MARJO KYTÖHARJU

Miksi Jeesus kehui Mariaa?

Tänään mietin Mariaa. Hän on se sisar, joka Raamatun kertomuksessa jää ilman omia sanoja. Martta-sisko puhuu ja toimii. Nämä kaksi siskosta saivat vieraakseen Jeesuksen ja hänen oppilaansa. Martta huolehtii vieraiden hyvinvoinnista, ja Maria istuu kuuntelemassa Jeesuksen jalkojen juuressa.

Martan tavat tiedän omasta kokemuksesta. Olen usein toimimassa, sillä pidän siitä ja kutsun mielelläni ihmisiä kylään. Emännöintiä tuntevat tietävät, miten paljon pitää huomioida, että vieraat voivat vain istua ja nauttia. Ruoat on laitettava, juomat tarjottava, istumapaikat etsittävä ja annettava matkan väsyttämille mahdollisuus virkistymiseen.

Juhlahetkissä riittää paitsi tekemistä myös huolenkantoa: onko tarjottavaa sopivasti, mitä jos tärkeä ihminen ei pidä jostakin, onko jotain unohtunut? Aika

monesti juhlat menevät niin, etten itse ole ehtinyt istua hetkeäkään.

Raamatun Martasta tunnistan marttyyripuuhaajan äänensävyä. Hän toimii yli voimiensa, ja sen sijaan, että puhuttelisi siskoaan, hän pyytää Jeesukselta apua. Vastaus ei varmaankaan ole toivottu. Jeesus ei nimittäin vahvista Martan kokemusta vaan kehuu Marian valintaa.

Tänään olenkin miettinyt hiljaista Mariaa, naista Jeesuksen jalkojen juuressa. Millainen palo hänellä on ollut Jeesuksen lähelle, kun hän pystyy vastustamaan sisaren painetta toisista huolehtimiseen? Mitä Maria kuuli siinä istuessaan?

Maria on usein asetettu esikuvaksi Jumalan rakastamisesta. Kunpa hän olisi kertonut, millaista on rakastaa Jumalaa yli kaiken. Vai kertooko hän sen valitsemalla velvollisuuksien sijaan läheisyyden?

KAISA KARIRANTA

Jumala astuu

vieraaksi sydämeen

Hämähäkin hennossa kudelmassa, virren sävelissä, naapurin kasvoissa ja kun tarvitseva saa apua, siellä Jumala on.

Mutta kun istut vain ja olet, Jumala voi tulla vieraaksi sydämesi taloon.

Saat antaa huolten pilvien väistyä ja hänen lämpönsä ja rauhansa täyttää sinut.

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Hyvää pyhää

Kanttori Petri Koivusalo tuuttaa täysin palkein öisessä kirkossa s. 4

Espoon kirkoilla ja kappeleilla

tarjotaan

edullisia lounaita s. 8

Ruokaa kotiin kirkolta

Kari Grönberg jakaa vuoronumeroita

Espoonlahden seurakunnan

elintarvikejakelussa s. 2

14.9.2023

– Ilmaisen ruokakassin saaminen merkitsee minulle tosi paljon. On aina kova juttu, jos mukana sattuu olemaan lihatuotteita, Iiro Kanninen sanoo.

”Jatkuvasti on nälkä”

Espoonlahden seurakunta jakaa alueen kaupoista saatuja hävikkielintarvikkeita noin kolmellesadalle viikossa. Viime kuukausina hävikkiruuan määrä on vähentynyt paljon.

Reilu tunti ennen elintarvikejaon alkamista käy Espoonlahden kirkolla kuhina. Pakettiauto tuo lisää tavaraa kirkon oven eteen, laatikoita nostellaan nokkakärryihin ja viedään kirkon aulaan, jossa niiden sisältöä jaetaan pienempiin pusseihin. Elintarvikkeet päätyvät pöydillä oleviin mustiin ostoskoreihin. Ennen aamuyhdeksää kirkon toisen pääoven edustalle on kerääntynyt joukko ihmisiä kasseineen odottamaan. Pitkään vapaaehtoisena toiminut Kari Grönberg jakaa kaikille vuoronumerot, joiden mukaan heidät kutsutaan yksitellen noutamaan aulan pöydältä oma ruokakorinsa. Tämän jälkeen ruuanhakijat menevät erilaisia leipäpusseja sisältävän pöydän eteen ja ottavat halua­

Elintarvikejakelua Espoonlahdessa jo 20 vuotta

Espoonlahden kirkolla elintarvikejakelu alkoi vuonna 2003. Tämän vuoden lokakuussa toiminta täyttää 20 vuotta. Alussa ruokakassin hakijoita oli päivässä 30. Nyt ruokakasseja jaetaan kuukaudessa 1 600. Viime vuoden lopulla määrä nousi 2 000:een kuukaudessa, koska silloin jakelussa kävi paljon ukrainalaisia pakolaisia.

Espoonlahden seurakunnan elintarvikejakelu on nyt hyvin ammattimaista toimintaa, ja se rakentuu 35 vapaaehtoisen työpanokseen. He työskentelevät työvuorolistan mukaisesti. Monet vapaaehtoiset ovat olleet mukana useita vuosia, jotkut yli kymmenen vuotta. Työvuorossa olevien on mahdollisuus ottaa itselleen saman verran elintarvikkeita kuin asiakkaat saavat. Monelle heistä se on tarpeellinen apu.

Muilla Espoon seurakunnilla ei ole vastaavaa toimintaa.

– Minulla on jatkuvasti nälkä, ja siksi teki mieli syödä saamani lounassalaatti heti. Tällaisen ruokakassin saaminen merkitsee minulle tosi paljon. Joskus leipää voi ottaa runsaasti, toisella kerralla sitä on vähemmän. Pyrin käymään täällä joka viikko. Välillä on ollut parempia aikoja, jolloin ei ole tarvinnut tulla tänne, Iiro Kanninen sanoo. Kanninen kutsuu itseään työkyvyttömyyseläkkeellä olevaksi kuntoutuvaksi mielenterveyspotilaaksi, jolla pääsääntöisesti menee ”ihan kivasti”. Pari vuotta sitten hän sai tukiasunnon. Hänellä on myös kokemusta asunnottomuudesta.

mansa paketin tai kaksi. Lopuksi he pakkaavat tavarat omaan kassiinsa. Tänään ruokaa riittää 80 hakijalle.

Espoonlahden kirkon elintarvikejakelu on tarkoitettu vain seurakunnan alueella asuville. Ruokaa voi käydä hakemassa kerran viikossa maanantaina, keskiviikkona tai perjantaina. Jakelu toimii ilman taukoja ympäri vuoden.

IIRO KANNINEN on jo saanut oman korinsa ja istuu ruokakassi edessään. Hän pitää kädessään kana­ chipotle­lounassalaattia. Tällä kertaa hän sai mukaansa myös viinirypäleitä, kolmioleivän, jogurttia, kesäkurpitsan, kaksi leipäpakettia, kinkkuleikkelettä, valkohomejuustoa, kaksi banaania ja kanapitoisen valmisruuan.

KARI TROGEN on toiminut elintarvikejakelussa vapaaehtoisena kahdeksan vuotta. Tänään hän täyttää koreja lahjoitustarvikkeilla. Edellisenä aamuna hän oli tekemässä 145 voileipää seurakunnan ilmaisbrunssille.

– Tämä on minulle henkireikä, etteivät kotona seinät kaadu päälle. Täällä on mukava pitkäaikainen ystäväpiiri, ja löysin täältä naisystävänkin, Kari Trogen sanoo.

Hän katsoo vieressä työskentelevää Nina Matikaista, jonka kanssa yhteistä taivalta on jatkunut kolme vuotta. Matikainen löysi vapaaehtoistehtävät, kun oli ensin jonottanut ruokajonossa työttömänä. Hän päätyi kysymään mielekästä tekemistä itselleen.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Matikainen toimii vapaaehtoisena elintarvikejakelussa ja silloin tällöin ilmaisbrunssilla. Hän kertoo tehneensä töitä myös palkkatuella Espoonlahden kirkon keittiössä. Nyt hän on hakenut kolmeen alan koulutukseen.

Keikkatyöläinen Riina Leoke käy Espoonlahden kirkon elintarvikejakelussa kerran viikossa. Se on hänelle todella tärkeä apu arkeen.

– Elämäntilanteeni on nyt sellainen, että kerran viikossa saatava ruoka-apu ei aina riitä. Minulla ei ole töitä säännöllisesti, eikä miesystäväni ole saanut töitä lainkaan tänä vuonna. Vaikka on tiukkaa, elämässä pitää olla huumoria. Joskus sitä on enemmän ja joskus vähemmän, Leoke sanoo.

Espoonlahden kirkko on Jari Niroselle tuttu paikka, sillä se on hänen rippikirkkonsa. Hän kertoo tulevansa elintarvikejakeluun silloin tällöin. Hänelle ilmaisen ruuan saaminen merkitsee paljon.

– Kaikki ruoka kelpaa minulle. Olen ollut pitkään pois työelämästä ja kokenut viisi leikkausta sekä jalassa nivelrikon ja luukadon. Tappelen Kelan ja työkkärin kanssa. Olen käynyt läpi kaikki aktiivimallit, työkokeilut ja kuntakokeilut, eivätkä ne ole johtaneet mihinkään. Olen kuitenkin aina osannut hakea apua itselleni, Jari Nironen listaa elämäänsä.

ESPOONLAHDEN KIRKON elintarvikejakelusta vastaavan diakonin Klarika Vastamäen mukaan viime kuukausina alueen kaupoista saatavan hävikin määrä on vähentynyt paljon, ja lihatuotteita tulee jaettavaksi hyvin vähän. Jaettavien ruokakorien määrää joudutaan välillä rajoittamaan. Tällä kertaa sitä riitti kaikille jonottajille.

Ruoka-apua Espoossa

Espoonlahden seurakunnan elintarvikejakelu klo 8.45 maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8. Jakelussa voi käydä vain kerran viikossa.

Manna-apu p. 040 040 1114, soittoaika klo 9–11. Ruokakassin noutoaika varataan puhelimitse. Vain yksi kassi viikossa.

Hyvä Arki ry ma–pe aamuisin jonotusnumeroiden jako ja ruokajako, p. 040 591 9698, Sokinsuonkuja 4.

Raitin pysäkki ry hävikkiruuan jako tiistaisin ja perjantaisin klo 9.30, Konstaapelinkatu 1. Lisätietoja ruoka-apu.fi

ja yhdestä kioskista, pääosin K-ryhmän myymälöistä.

– Elintarvikejakelussa kävijät ovat valtaosin samoja henkilöitä, ja osa heistä on diakonian asiakkaita. Mukana on paljon eläkeläisiä. Koronan jälkeen uudeksi asiakasryhmäksi ovat tulleet nuoret perheet. Uskon, että yleinen hintojen nousu on kiristänyt nuorten perheiden taloutta niin, että lainojen ja laskujen maksamisen jälkeen ruokaan jää entistä vähemmän rahaa, Klarika Vastamäki sanoo.

Kauppojen hävikkilahjoituksissa karamellien määrä on kasvanut. Se on Vastamäen mielestä merkki siitä, että asiakkaiden raha ei enää riitä herkkuihin.

Viikossa ruokakassin saa noin 300 eri henkilöä. Jonojakelun lisäksi noin 50 kassia varataan erityisruokavaliota noudattaville, sairaille ja muille erityisperusteisille, ja niistä 15 kuljetetaan liikuntarajoitteisille kotiin.

Kaikki lahjoitettavat elintarvikkeet saadaan lahjoituksina alueen yhdeksästä ruokakaupasta

– Yhteiskunnassa on jotakin pielessä, kun ihmiset joutuvat hakemaan hävikkielintarvikkeita. Heidät pitäisi saada oikean avun ja tuen piiriin. Tukien väärinkäyttö on pienempi paha kuin tukien alikäyttö, Klarika Vastamäki sanoo.

– Palvelut ovat siirtyneet digitaalisiksi, eivätkä kaikki osaa käyttää niitä. Monen on helpompi tulla jonottamaan ruokaa, koska siellä kukaan ei kysele mitään. Yhteiskunnasta on tullut osalle ihmisiä liian vaikea. Eikä kyse ole pelkästään ikäihmisistä. ■

”

Koronan jälkeen uudeksi asiakasryhmäksi ovat tulleet nuoret perheet.

DIAKONI KLARIKA VASTAMÄKI

Vapaaehtoiset Nina Matikainen ja Kari Trogen jakavat elintarvikkeita koreihin. Riina Leoke käy elintarvikejakelussa usein, sillä keikkatöitä on tarjolla epäsäännöllisesti.

– Olisi hienoa saada joskus jauhelihapihvejä, nakkeja, salaattia ja maitoa, Jari Nironen sanoo.

– Kaikki jaettavat elintarvikkeet saadaan lahjoituksena alueen liikkeistä, diakoni Klarika Vastamäki sanoo.

Kanttori Petri Koivusalo harjoittelee Espoon tuomiokirkossa öisin

Valvontakamerat tallentavat kanttori Petri

Koivusalon useinkin urkujen äärestä yömyöhään.

Jos on aina ollut iltakukkuja, kuten Espoon tuomiokirkkoseurakunnan A-kanttori Petri Koivusalo, on yömyöhä mitä tehokkainta toiminta-aikaa.

Kirkon ollessa suljettuna voi uruilla harjoitellessaan päästellä palkeet auki ja rymyyttää rauhassa ketään häiritsemättä.

– Päivällä ihmiset tulevat tänne monesta eri syystä hiljentymään ja penkkiin istumaan. Jos he joutuisivat kuuntelemaan harjoitteluani, se ei välttämättä sopisi yhteen heidän senhetkisen mielentilansa ja elämäntilanteensa kanssa, Koivusalo miettii.

Koivusalon öinen harjoitteluvuoro säästää myös kirkossa päiväsaikaan työskentelevien vahtimestarien korvia.

– Välillä uruilla pitää soittaa niin lujaa, että äänen voimakkuus ylittää työsuojelulliset arvot, Koivusalo toteaa.

– Meidän soittimessamme on peräti 42 äänikertaa eli pilliriviä. Kaikkiaan pillejä on siis 2 800. Me kanttorit viritämme kukin vuorollamme

niistä viikoittain kielipillit, joita on kolmisensataa, Koivusalo kertoo.

monenlaisia eläimiä, jotka ovat oppineet, että yöaikaan siellä on rauhallista. Jänikset katsovat minua monesti syyllistävästi aivan kuin kysyen, että mitä ihmettä teet täällä meidän salivuorollamme, Koivusalo naurahtaa.

Tienoolla oleilee yölläkin paljon lintuja. Joskus siellä tapaa peuroja, mutta harvoin ihmisiä, sillä alueella on tietty suositeltu poistumisaika.

NÄISTÄ URUISTA LÄHTEE MELKOISET JYTINÄT, KUN VETÄÄ NIIN SANOTUSTI

KAIKKI KEPIT ULOS.

PETRI KOIVUSALO

ILTA- JA YÖAIKAAN harjoitteleminen on Petri Koivusalolle käytännön ohella myös tunnelmakysymys. Vaikka jotakuta voisi öinen, pimeä kirkko jopa pelottaa, hän viihtyy sen hämäryydessä.

– Joskus alkuyöstä pidän taukoa, rentoutan käsiä ja venyttelen, otan sakastista kupin kahvia ja menen kävelemään hautausmaalle. Se on rauhallinen ja rauhoittava, jopa kotoisa paikka, Koivusalo sanoo.

– Hautausmaalle kerääntyy yöllä

”Koivusalon kokemuksen mukaan ihmiset tosin käyvät haudoilla toisinaan melko myöhäänkin. Tästä huolimatta Koivusalo ei koko työuransa aikana ole törmännyt hautausmaalla järjestyshäiriöihin. Hänen mielestään paikka on öisin yksi rauhallisimmista koko Espoossa.

– Joskus kesällä on tuolta vastarinteestä kuulunut ihmisten iloista laulua. Mutta eivät he tänne ole tulleet koskaan. Tähän alueeseen liittyy tietty kunnioitus. Joku on ehkä ollut täällä vaikkapa oman isoäitinsä hautajaisissa. Ei silloin tule mieleenkään tulla tänne heilumaan.

VAIKKA TUOMIOKIRKKO hautausmaineen on Petri Koivusalolle työn puolesta tietyllä tavalla arkinen paikka, hän hiljentyy välillä pohtimaan sen monisataavuotista, suomalaiselle kirkkorakennukselle poikkeuksellisen pitkää historiaa.

– Täällä on pidetty jumalanpalvelus joka ainoana sunnuntaina 540

Kirkollisveroon ei ole tulossa

korotusta Espoossa

Espoon seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että ensi vuonna kirkollisveroprosentti pidetään ennallaan yhdessä prosentissa.

Käyttötalousmenot kasvoivat voimakkaasti tänä vuonna. Tämän taustalla on Ukrainan sodan ja koronan vuoksi tehty elvytys, joka aiheutti inflaatiota. Tästä puolestaan seurasi palkankorotuksia. Huhtikuussa toteutetut

viiden prosentin sopimuspohjaiset palkankorotukset aiheuttivat Espoon seurakunnille noin 0,7 miljoonan euron lisämenon, mihin ei ollut varauduttu.

Henkilöstökulut muodostavat 60 prosenttia seurakuntayhtymän käyttötalousmenoista.

Kirkollisverokertymä oli heinäkuussa 4 miljoonaa euroa edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa suurempi. Summa on selvästi enemmän kuin on arvioitu. Palkkojen ja eläkkeiden suhteellisen suuret korotukset kasvattivat kirkollisveropottia.

Rahoituslaskelma osoittaa

noin 8,7 miljoonan euron rahoitusylijäämää alkuvuonna. Espoon seurakuntayhtymässä arvioidaan sen kutistuvan loppuvuoden aikana.

Espoon seurakuntayhtymä tarvitsee rahoitusylijäämää kiinteistöjen vuosi- ja peruskorjaushankkeiden rahoittamiseen sekä varautumiseen kustannustason yleiseen nousuun. Myös hautausmaihin yhtymä joutuu investoimaan mittavasti tulevina vuosina.

Espoon yhteinen kirkkovaltuusto päättää kirkollisveroprosentista 20. syyskuuta.

ANTTI RINTALA

Espoon seurakunnat käyttävät kirkollisverorahoja muun muassa lapsiperheiden toimintaan ja diakoniaan.

Koivusalo pitää välillä taukoa harjoittelusta ja siellä liikkuvia eläimiä.

TEKSTI OUTI ISOTALUS KUVAT MARI AARNIO JA ESKO JÄMSÄ

Kansanlähetys

teki valituksen rahanjaosta

Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys on valittanut Helsingin hallinto-oikeudelle Espoon seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston 22.3.2023 tekemästä päätöksestä jakaa kansainvälisen vastuun määräraha vuonna 2023.

Espoon seurakuntayhtymä varaa vuosittain 4,1 prosenttia arvioidusta verotulosta lähetystyöhön ja kansainväliseen apuun. Määräraha on tänä vuon-

na yhteensä 1,68 miljoonan euron suuruinen.

Kansanlähetys sai viime valtuustokaudella Espoon seurakunnilta osuuden kansainvälisen vastuun määrärahasta. Espoon yhteinen kirkkovaltuusto päätti kuitenkin viime maaliskuussa lakkauttaa määrärahaosuuden jakamisen Kansanlähetykselle ja kolmelle muulle lähetysjärjestölle, koska ne eivät antaneet tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta koskeviin kysymyksiin yksiselitteisiä vastauksia.

Kansanlähetys perustelee valitustaan sillä, että siltä olisi

vuoden ajan. Ajallisesti sitäkin kauempaa on yksi kirkon kattoa kannattelevista ristipalkeista, joka on peräisin edeltävästä kirkosta ja iältään yli 700 vuotta vanha.

Urut, joita suunnittelemassa Koivusalo on itsekin ollut, ovat huomattavasti tuoreemmat. Vuonna 2012 käyttöön otetun soittimen ääntä kuvaillaan ”laulavan täyteläiseksi sekä klassista loistoa ja voimaa soivaksi”. Urkujen matalin ääni on 16 hertsiä ja liikkuu ihmisen kuulokynnyksen alarajalla.

– Näistä lähtee melkoiset jytinät, kun vetää niin sanotusti kaikki kepit ulos eli ottaa kaikki äänikerrat käyttöön, Koivusalo kuvailee.

Hän muistelee erästä kertaa, jolloin saattoi ulkopuolisen silmin muistuttaa kliseistä kauhuleffan hullua tiedemiestä, joka tuuttaa täysin palkein yhtä maailman kuuluisimmista urkuteoksista eli Johann Sebastian Bachin Toccata ja fuuga d-molli -teosta.

– Soitin menemään vyö -

edellytetty lainvastaista toimintaa rekrytointitilanteessa, lapsivaikutusten arviointia ei olisi tehty ja valtuuston puheenjohtaja olisi ollut jäävi sekä sillä, että kirkkovaltuusto olisi myöntänyt määrärahoja yhdelle järjestölle yli sen, mitä tämä haki.

Espoon yhteinen kirkkoneuvosto kiistää nämä asiat ja pyrkii lausunnossaan Helsingin hallinto-oikeudelle osoittamaan, että valituskriteerit eivät täyty.

Myös kirkkovaltuutettu Kari Roine on tehnyt valituksen määrärahojen jaosta. Helsingin hallinto-oikeus on pyytänyt

rytysmusiikkia, kun yhtäkkiä kuulostelin, että onhan näissä uruissa makeat bassot, mutta ei sentään näin hienot.

– Ukkonen oli tullut niin suoraan kirkon päälle, että salaman lyödessä se näkyi yhtäaikaisesti kaikista ikkunoista. Ja sitten välittömästi taivas repesi siinä yläpuolella.

Koivusalo sammutti kirkosta loputkin valot, meni salin etupenkkiin istumaan ja kuunteli jytinää, jonka rinnalla ihmisen rakentamien urkujen komea soundi jäi toiseksi.

– Tuli mieleen, että tämä kirkko on ollut tässä 540 vuotta, jona aikana moni ukonilma on ehtinyt käydä kolisuttelemassa ovia. Mutta ehkä näitä seiniä rakennettaessa on mietitty, että pannaan nyt kaksi metriä paksut ja graniitista, niin kestävät sitten ainakin. Ja ovat kestäneet.

Katso myös: Urut pauhaavat Espoon yössä -video osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi/tv

valituksista lausunnot Espoon seurakuntayhtymältä. Espoon yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli lausuntoja ja hyväksyi ne kokouksessaan 4.9. Seuraavaksi asiaa käsitellään Espoon seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa, joka kokoontuu 20.9.

Kauklahden kappeli on pois käytöstä

Kauklahden kappeli kärsi vesivahingosta elokuun lopun voimakkaissa rankkasateissa. Veden hetkellinen määrä on ollut

niin suuri, että vesi ei mahtunut poistumaan normaaleja reittejä pitkin, vaan sitä pääsi rakenteisiin ja sisätiloihin. Vahinkojen kartoitus ja tutkimukset ovat käynnissä.

Kappelin yläkerta on ollut pois käytöstä vahingosta lähtien. Alakerta joudutaan mahdollisesti sulkemaan, kun korjaustyöt käynnistyvät. Osa kappelin toiminnasta on jouduttu siirtämään muualle tai toiminnan aloittamista siirtämään myöhemmäksi. Espoon tuomiokirkkoseurakunta tiedottaa Kauklahden kappelin toiminnasta verkkosivuillaan.

Yöllä uruilla harjoitellessaan kanttori Petri Koivusalo voi päästellä palkeet auki ilman, että häiritsee ketään.

menee ulos raittiiseen ilmaan nauttimaan hautausmaan rauhallisuudesta ja tarkkailemaan

VIDEO VERKOSSA

Espoon tuomiokirkko seura kunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi

Osoitteet:

Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5

Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2

Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1

Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3

Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1

Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10

Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16

Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3

Suvelan kappeli, Kirstintie 24

Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8

Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480

Kirkkonummi

Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala

Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA

Iloinen perhemessu su 17.9. klo 10.

Liturgia ja saarna Marja Malvaranta, avustaa Pirkko Nurminen.

Musiikki: urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Petri Koivusalo, Taija Karppinen.

Messu: ”Toivo?” su 24.9. klo 10.

Liturgia ja saarna Kirsi Muurimäki, avustaa Ari Kunnamo, urkuri Teemu Suominen, kanttori Sheldon Ylioja.

Pysäkkimessu: ”Lahjoillasi meitä siunaat” su 24.9. klo 18. Asemapäällikkö Leena Oikarinen, Pappi

Miia Pekkarinen, musiikki: MarjaLiisa Talja ja Chorus Domus -kuoro.

Pienten oma kirkkohetki kastepuun äärellä su 1.10. klo 16.

MESSUT KAPPELEILLA

Kalajärven kappeli

Voimalauluja-messu la 23.9. klo

15. Muurimäki, Haunio. Naisten kappelipäivä, Ks. kappelin tiedot. Messu su 24.9. klo 14. Sairaalapappi Taina Latvala, Suominen.

Laaksolahden kappeli

Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 14.9. klo 19. Marte.

Kauklahden kappeli

Urdunkielinen messu pe 15.9. klo

18.30. Parvez Gill.

Iltakyläkirkko la 16.9. klo 18.

Saarna kirkkoherra Kerstin Kask, Kunnamo. Mukana Kosen ystävyysseurakunnan jäseniä.

Kyläkirkko su 24.9. klo 12. Kunnamo, Ylioja. Pyhäkoulu.

Suvelan kappeli

Hallelujamessu pe 22.9. klo 18. Nuorisotyö.

Vauvanpäivän perhekirkko pe 29.9. klo 10. Kunnamo, Malvaranta, Haunio, Vesanen. Lounas 1,5–3 e.

Viherlaakson kappeli

Messu su 24.9. klo 12. Marte, Talja.

Hyppää avuliaan samarialaisen saappaisiin

Sanan kaiku -illassa 25.9. eläydytään Raamatun kertomukseen hyväsydämisestä samarialaisesta. Mistä on kyse, bibliodraamaohjaaja Eveliina Rožnovski?

– Luemme Luukkaan evankeliumista tuon kertomuksen ja jaamme kokemuksemme kuulemastamme toisten kanssa. Välillä pysähdymme pohtimaan tekstiä tarkemmin, aistimaan tunnelmaa ja eläytymään tekstin henkilöihin. Niitä ovat muun muassa rosvo, ryöstetty ja pahoinpidelty mies sekä häntä auttava samarialainen.

– Raamatun teksti on tiivistä kuin mehutiiviste. Kun sitä avaa, sisältä voi löytyä paljon uutta. Sellisti Tapani Heikinheimo tulkitsee musiikin avulla yleisön esiin nostamia tunteita.

Mitä osallistuja voi saada itselleen samarialaiskertomuksesta?

– Raamatun tekstien tunteminen on

PITÄJÄNTUPA

Aarteenetsijöiden miestenilta ma

25.9. klo 19. Oiva Hujanen: ”Jumala ei anna Viron seurakuntien kuolla”.

AURORAN KAPPELI

Teologinen opintopiiri: Minun uskoni to 14.9. klo 19. Kansanedustaja Päivi Räsänen. Kahvit klo

18.30.

Kappelilounas ma ja to klo 11–13.

2–5 e.

Rukouspiiri ke klo 18.

Ikoniluento la 23.9. klo 12.

Eläkeläiskerho ti 26.9. klo 13.

Kappeliklubi ke 27.9. klo 18. Kehitysvammaisten kerho.

Vauvanpäivän tapahtuma to 28.9. klo 10–12.

Perhekerho ma ja pe klo 10. Café Aurora ma–to klo 10–14.

KALAJÄRVEN KAPPELI

Naiset Sanan äärellä ma 18.9. klo

18.

Gospel lattarit ma klo 18 Ponnen

Maja. 5 e/tunti. Tied. 050 432 7501.

Rukouksen ilta ke klo 18.30.

Eläkeläiskerho to 21.9. klo 13.

Safkaa & seuraa-illat to 21.9. ja

– Bibliodraaman

tuttukin Raamatun teksti voi avautua uudella tavalla, Eveliina Rožnovski.

yleissivistystä. Bibliodraaman keinoin tuttukin teksti voi avautua uudella tavalla, ja jokainen kokee asiat omasta maailmankatsomuksestaan käsin.

– Iltaan osallistuvat saattavat tehdä päänsä sisällä pitkänkin matkan, vaikka se ei näy ulospäin. Tilaisuuteen voi tulla myös vain kuuntelemaan.

– Vaikka maailma on muuttunut paljon 2 000 vuoden aikana, ihmisenä olemisen kysymykset ovat pysy-

27.9. klo 17–19. Ks. oma ilmoitus. Tanssi vauvan kanssa ma klo 14.

ILM. 050 432 7501. Perhekerho ke klo 10.

Perhejumppa & perhekahvila pe klo 10–12.

KAUKLAHDEN KAPPELI

Kappelilounas ti klo 11–12.30. 2–4 e.

Raamattuluento ti 19.9. klo 18.30.

Safkaa ja seuraa -illat ke 20.9. ja 27.9. klo 17–19. Ks. oma ilmoitus.

Rukouspiiri ke 20.9. klo 18.

Eläkeläiskerho ma 25.9. klo 13. Radioraamattupiiri ti 26.9. klo 18.30.

Perhekerhot: ti klo 10, vauvat to klo 11.30. Esikoisvauvat ja -taaperot (0–2 v.) pe klo 10.

Askartelupaja Nooan arkki 5–8 -v. ti klo 13. Ilm. www.espoonseurakunnat.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

Äänimaljarentoutus to 14.9. klo 18. ILM. pia.harkonen@evl.fi.

Ikäihmisten kerho ma 18.9. klo 13.

Gospel Lattarit -ryhmät ma klo 18 ja klo 19. 5 e/kerta.

Perhekerho ti klo 10.

neet samoina. Kautta aikojen ihmiset ovat joutuneet pohtimaan, mikä on oikea ja väärä.

PAULA HUHTALA

Musiikillinen Sanan kaiku -ilta ma 25.9. klo 18 Lippulaivan kirjastossa, Espoonlahdenkatu 8. Seuraavat Sanan kaiku -illat Lippulaivan kirjastossa ovat to 12.10. klo 18 ja la 18.11. klo 14.

Laulu & laulun tarina: Eino Grön to 28.9. klo 18.30. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

NUPURIN KAPPELI

Ikäihmisten kohtaamispaikka to 21.9. klo 13.

Iltaperhekerho ma 25.9. klo 17.30.

SUVELAN KAPPELI

Eläkeläiskerho to 14.9. ja 28.9. klo 13. ”Ilonpilkahduksia” ti 26.9. klo

13.

Näkövammaisten raamattupiiri to 14.9. klo 13.

Raamattuluento to 14.9. ja 28.9. klo 18.

Kanervapiiri inkerinsuomalaisille ma 18.9. klo 13.

Raamattupiiri ke 20.9. klo 16.

Safkaa ja seuraa -illat ke 20.9. ja 27.9. klo 17–19.30. Ks. oma ilmoitus.

Hiljaisuuden jooga ke 20.9. klo 18. ILM. ja tied. heli.vesanen@evl.fi, 040 5528 924.

Surun monet kasvot to 21.9. klo

18. Terhi Muilu-Teinonen, Malvaranta.

Pyhäkoulu (yli 4-v.) su 24.9. klo 15.

Naisten raamattupiiri su 24.9. klo 16.30.

Diakonia- ja lähetyspiiri ma 25.9. klo 18. Lähetti Heidi Tohmola. Käsityöpiirit ti 26.9 klo 10–12 ja klo 13–15.

Kappelilounas ti 26.9. klo 12. 1,5–3,5 e.

Päivärukous ma ja to klo 13. Perhekerho pe klo 10, vauvat ma klo 13.30.

VIHERLAAKSON KAPPELI

Kappelilounas ti klo 11–13. 2–5 e. Tule laulamaan! ke 20.9 klo 14, kahvit klo 13.30. Avoin raamattupiiri ke klo 18. Lähetyspiiri ma 25.9. klo 14. Safkaa ja seuraa -ilta ma 25.9. klo 17–19. Ks. oma ilmoitus. Ikäihmistenkerho ke 27.9. klo 13. Vauvaperhekerho ke klo 10. Cafe Viheri ma ja ke klo 10–12.

UNELMAN KAMMARI

Kirpputori-kahvila avoinna ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Tied. eeva. einola@evl.fi.

keinoin

SYYSMATIN MARKKINAT

La–su 16.–17.9. klo 10–16 Espoon tuomiokirkonmäellä. Vanhan ajan markkinoilla paljon maksutonta ihmeteltävää kaikenikäisille; ponit, kanit, vetokoirat, alpakat, keppihevospaja, kaarnalaivatelakka, kalastusta, touhua ja pelejä. Markkinakojuista voi ostaa uniikkeja käsitöitä ja satokauden tuotteita. Hiukopalaa myynissä kojuissa ja kahvipisteissä. Kirkon, urkujen ja holvimaalausten esittelyjä sekä keskiaikaista rukouslaulua Tuomiokirkossa. Enkelikierros lapsille, ikoninäyttely, pyhiinvaellus- ja teemapolkuja – ja paljon muuta! SyysMatin Markkinat tehdään yhdessä ‒ Sinustako talkoolainen? ILM. www.espoonseurakunnat.fi/syysmatinmarkkinat/talkoolainen.

SAFKAA JA SEURAA -ILLAT

Avoimien ovien illat klo 17–19, joihin kaikki ovat tervetulleita! Yhteinen ja edullinen ruokailu, pelejä ja peliseuraa. Kauklahden ja Suvelan kappeli alk. ke 20.9., Kalajärven kappeli alk. to 21.9., Viherlaakson kappeli alk. ma 25.9. (parittomat viikot), Auroran kappeli alk. ma 2.10. (parilliset viikot).

NAISTEN KAPPELIPÄIVÄ

Voimalauluja ja uupumuksesta uuteen alkuun la 23.9. klo 10–16

Kalajärven kappeli. Anna-Mari

Kaskinen, Anna-Liisa Haunio ja Tuula Portin. Yhteislaulua, luento, keskustelua, lounas & kahvit (10 e), Voimalauluja-messu. Myyntipöytiä. Lastenhoitoon ilm. 22.9. klo 10 mennessä: kirsi.muurimaki@evl.fi.

OLENNAINEN

Naistenpäivä la 14.10. klo 12–17

Suvelan kappeli. Anne PohtamoHietanen ja Aino Viitanen, Kanerva, Malvaranta. Ruokailu 10 e. ILM.

6.10. mennessä: kirsi.kanerva@evl.

fi tai 050 511 0165.

HYVINVOINNIN LÄHTEILLÄ

Mielen hyvinvointia vahvistava

pienryhmä alkaa ti 26.9 klo 17.30–

19 Kalajärven kappeli. Tied. ja ILM.

18.9. mennessä: virpi.sutelainen@ evl.fi, 040 736 9315.

AIKUISRIPPIKOULU

Alkaa ti 10.10. klo 18 Espoon

keskus, os. Kirkkokatu 10. Tied ja ILM. raigo.liiman@evl.fi, 050 438 0116.

LAPSET JA PERHEET

Espoon keskuksen perhekeskus, Kamreerintie 6: Parista perheeksi

-illat to 14.9., 19.10., 9.11. ja 7.12. klo

17–18.30. Perhekahvila ti klo 13–15.

Tied. Kirsi Kanerva, 050 5110 165.

Liikunnallinen perheleiri 10.–

12.11. Velskola. 25–50 e. ILM. 16.10. mennessä: www.espoonseurakunnat/tapahtumat. Tied. 050 511 0341.

Suvelan muskareissa tilaa! ILM.

www.espoonseurakunnat.fi/muskarit. Tied. sanna-kaisa.ojala@evl. fi. Paikat muilta alueilta: taija. karppinen@evl.fi.

Sijaiseksi kerhoihin? Etsimme tilapäisiä sijaisia lasten (2–5-v.) päiväja perhekerhoihin. Tied. aila.pihlajavesi@evl.fi, 040 525 1216.

VILLASUKKAPÄIVÄ

Lepoa ja mielenrauhaa la 7.10. klo 10–16 Kauklahden kappeli

Mm. Keskustelua kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, brunssi, työpajoja, äänimaljarentoutus. 10–15 e. ILM. 24.9. mennessä: arja. tuppurainen@evl.fi tai 050 438 0187.

RAKKAUSTALKKARIKSI?

Kiinnostavatko parisuhdeasiat ja parisuhteen hyvinvointi? Haluaisitko auttaa toisia voimaan paremmin? Koulutus la 23.9. klo 8.45–16

Kirkkokatu 10. Kysy 17.9. mennessä: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165.

KIRKKOVÄÄRTIKSI

TUOMIOKIRKKOON!

Tulisitko messuun palvelutehtävään, jakamaan virsikirjoja, lukemaan päivän tekstejä, keräämään kolehtia ja avustamaan ehtoollisen jaossa? Koulutus Tuomiokirkossa ti 3.10. klo 18. Tied. ja ILM. 040 567 4420, pirkko.nurminen@evl.fi.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

Keskusteluapua perhe ja parisuhdeasioissa perhetyönohjaajat kirsi.

kanerva@evl.fi, 050 511 0165 ja outi.wenell@evl.fi, 040 547 4146.

Silta – paikka pysähtyä huojentamaan huolia Suvelan kappeli. Ajanvaraukset: kirsi.kanerva@evl. fi, 050 5110 165.

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501.

TUKEA VAIKEASSA

ELÄMÄNTILANTEESSA

Ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään:

Auroran alue: 040 7636599.

Espoon keskus ja Suvela: 040 531

1037, 050 438 0189 tai 040 547 1861.

Pohjois-Espoo: 040 736 9315.

Länsi-Espoo: 050 438 0176 tai 040 513 0862.

Viherlaaksolahden alue: 040 572 5344.

www.espoonseurakunnat.fi/apuaja-tukea.

SOMESSA JA VERKOSSA

Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä.

Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta

Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta

Espoonlahden seurakunta

Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti

Nuoret: www.sodesode.fi

Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa

Toimipisteet:

Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

Aukioloajat: Espoonlahden kirkko ma–to klo 8.30–18, pe 8.30–15, la toiminnan mukaan, su 10–18 ja pyhinä 10-15. Soukan kappeli ma–pe 9–15, la–su toiminnan mukaan.

Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/espoonlahden-seurakunta. Messut Espoonlahden kirkossa ja Soukan kappelissa.

MESSUT

Messu ja vapaaehtoisten siunaaminen su 17.9. klo 11 kirkko. Huttunen, Yli-Jaskari. Yhteisömessu su 17.9. klo 16.30 kirkko. Etkot klo 16. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

Hiljaisuuden messu su 17.9. klo 17 Soukan kappeli. Santaharju, musiikki Gregory Pass.

Messu su 24.9. klo 11 kirkko. Suikkanen, Ojala. Messy Church su 24.9. klo 16 kirkko. Kaikenikäisille toimintapisteitä ja kertomushetki. Keittoruokailu.

Iltamessu su 24.9. klo 17 Soukan kappeli. Olli, Puukko. Leipämessu pe 29.9. klo 10 kirkko. Moilanen, Huttunen, Yli-Jaskari. Messun jälkeen maksuton lounas ja kirpputori.

Messu ja uuden kirkkoherran

Jukka Lehden virkaanasettaminen su 1.10. klo 11 kirkko. Liturgi piispa Kaisamari Hintikka.

Yhteisömessu su 1.10. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

Hiljaisuuden messu su 1.10. klo 17 Soukan kappeli. Kohijoki, musiikki Gregory Pass.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus diakonia. espoonlahti@evl.fi tai arkisin klo

9–15 p. 050 583 6885.

Sururyhmä – Läheisensä menettäneiden luottamuksellinen vertaistukiryhmä 12.10.–16.11. to klo

18–19.30 kirkko. Ryhmässä käydään läpi surun vaiheita ja menetyksen tuomia tunteita ja elämänmuutoksia. Ryhmää ohjaa pastori Olli-Pekka Ylisuutari ja diakoni Liisa

Pohjonen. Menetyksestä on hyvä olla kulunut noin puoli vuotta. Ilm. ja tied. 31.9. mennessä: Liisalle, 040 547 1848, liisa.pohjonen@evl.fi tai Olli-Pekalle, 050 358 0956, olli-pekka.ylisuutari@evl.fi. Omaishoitajien ja muistisairaiden läheisten vertaisryhmä parill. viik. pe klo 10–12.30 Soukan kappeli. Yhteistyössä SPR:n kanssa.

Lounas ja kahvit 5 e/hlö. Lisätiedot diakoni Eija 041 534 1706. Maksuton kirpputori pe 29.9. klo 12–13.30 kirkko. Vuoronumerot kirpputorille jaetaan klo 12. Haluatko lahjoittaa hyväkuntoisia käyttövaatteita ja kenkiä. Lahjoituksia otetaan vastaan Espoonlahden kirkolle kirpputoriviikolla ma–to klo 9–18.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Diakonialounas ma ja to klo 12–13

kirkko, lipunmyynti klo 11.30–12.30. Aikuiset 3e. Brunssi tiistaisin klo 10–11.15

kirkko. Ruoka valmistetaan pääosin hävikkielintarvikkeista, tarjolla niin kauan kuin ruokaa riittää. Maksuton/vapaaehtoinen maksu.

TAVATAAN TAAS!

Seurakuntakahvila ke klo 13–15

kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten pankille.

Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Onnellinen elämä -valokuvanäyttely 12.9.–1.10. kirkon seurakuntasali. Näyttely kertoo kolmesta pariskunnasta, joita yhdistää se, että heillä kaikilla on kehitysvamma. Vamma ei ole este onnellisuudelle tai elämästä nauttimiselle. Näyttely on osa valokuvataiteilija

Johanna Kareen KATSO IHMINEN® -konseptia. Vapaa pääsy. www. johannakare.com Syyllinen olo – syystä vai suotta? ke 20.9. klo 18.30 kirkko. Teologi, kirjailija Anna-Liisa Valtavaara. Kohtaamisia ja eläytymistä ikiaikaisiin kirjoituksiin to 21.9. klo 18 kirkko. Selloimprovisaatiota ja Raamatun tekstejä. Tapani Heikinheimo, Eveliina Rožnovski ja Niko Huttunen.

Majataloilta pe 22.9. klo 19 kirkko. Rohkaisua, iloa, lohtua ja toivoa elämään. Kv. työn sihteeri Eveliina Rožnovski, kanttori Heli Ojala, gospelryhmä Nardus ja sellisti Tapani Heikinheimo. Sanan kaiku, musiikillinen ilta ma

25.9. klo 18 Lippulaivan kirjasto. Selloimprovisaatioita ja eläytymistä Raamatun tekstiin. Aiheena hyväsydäminen samarialainen. Vapaa pääsy. Kristus keskellämme to 5.10. klo 18 kirkko. Osa ekumeenisten iltojen tapahtumasarjaa 3.–8.10. Haarlaa, Ojala ja Gospelryhmä Nardus. Kirpputori kirkolla la 14.10 klo 10–14. Pöytämaksu 5 e, Yhteisvastuun hyväksi. Lisätietoja diakoni Klarika Vastamäki, 040 537 6854

klarika.vastamaki@gmail.com.

VANHUSTEN VIIKKO

”Jokainen ihminen on laulun arvoinen” – vanhustenviikon yhteislaulutilaisuus to 5.10. klo 13 Lippulaivan kirjastossa. Tule mukaan laulamaan kanttori Helenan ja diakoni Eijan kanssa. Vapaa pääsy.

Vie vanhus ulos -täytekakkukahvit pe 6.10. klo 12–15 kirkko. Lähde ulkoilemaan iäkkään naapurin, ystävän tai sukulaisen kanssa ja tulkaa kävelyreissulla täytekakkukahveille. Maksuton.

YHTEISVASTUU

Yhteisvastuun kiitosilta to 12.10. klo 18 Soukan kappeli. Oletko ollut kerääjänä, YV-toimikunnassa, kirkkokahvittajana tai muulla tavoin edistämässä Yhteisvastuukeräystä seurakunnassamme tänä vuonna? Tämä ilta on sinulle kiitokseksi! Ilmoittautumiset 28.9. mennessä: diakonia.espoonlahti@evl.fi

RYHMIÄ JA PIIREJÄ

Posliininmaalausryhmä ma klo 12 Soukan kappeli, pullakahvit 1,50 e. Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18 Kaskikappeli.

Opi suomea - Luetaan yhdessä ti klo 9.30 Soukan kappeli (naisille) ja ke klo 17.30 kirkko (kaikille). Suomalaiset opettavat suomen kieltä. Lapsen saa ottaa mukaan. Ilmainen.

Gospel-lattarit naisille to klo 18–19 Soukan kappeli. Tanssitunteja latinogospelin tahtiin, 5 e/kerta. Kipparin lähetyspiiri to 14.9. klo 13 kirkko.

Lukupiiri ti 19.9. klo 15 kirkko. Kirjana Christy Lefteri, Aleppon mehiläistarhuri. 17.10. Durian Sukegawa, Tokuen resepti. Diakonia- ja lähetyspiiri ti 19.9. klo 13 kirkko, parill. vkot. Valmistellaan myytävää lähetystyön hyväksi. Miesten raamattupiiri to 21.9. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 5 e. Rukoustanssi pe 22.9.-1.12. klo 18-19.30 Soukan kappeli, parill. vkot.

Laulukerho ti 26.9. klo 13 kirkko, paritt. vkot. Virsiä kanttorin johdolla. Pullakahvit 1,50 e.

KURSSIT JA RYHMÄT

Kriton jatkoryhmä: Syyllinen olo - syystä vai suotta? ma 2.10.–11.12. klo 18.30–20.15 kirkko. Ilm. Ritva, 040 733 6552 tai Kikka, 040 765 5765.

RETKET

Aikuisten syysretki Hanikan virkistyskeskukseen, Matasaarentie 1, la 30.9. klo 10–14. Bussi 145, pysäkki Suinonsalmi. Kimppakyytejä tarjolla kirkolta klo 10. Retkimaksu 5e. Sään mukaiset vaatteet. Kahvittelua, yhteislaulua, visailua ja mukavaa yhdessäoloa. Tied. ja ilm. viim. to 21.9. inkeri.oinonen@

Kun talous on tiukalla

Espoon seurakuntien kirkoilla ja kappeleilla on tarjolla edullisia ja maukkaita diakonia- ja kappelilounaita.

Lounaat Espoon kirkoilla ja kappaleilla on tarkoitettu kaikille, joilla on taloudellisia huolia tai jotka kaipaavat toisten ihmisten seuraa. Lounaiden yhteydessä on pieni hartaus.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Suvelan kappeli, Kirstintie 24, tiistaisin klo 12–13. Aikuiset 3,50 e, lapset 3–12-vuotiaat 1,5 e.

HUOM! Lounaat alkavat 26.9.

Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1, maanantaisin ja torstaisin klo 11–13. Aikuiset 5 e, lapset 2 e.

Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2. tiistaisin klo 11–13. Aikuiset 5 e, lapset yli 3 vuotta 2 e, alle 3-vuotiaat 0,50 e.

Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1, tiistaisin klo 11–12.30. Aikuiset 4 e, lapset 3–7-vuotiaat 2 e, alle 3-vuotiaat 0,50 e.

Espoonlahden seurakunta

Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8, maanantaisin ja torstaisin klo 12–13. Lipunmyynti klo

11.30–12.30. Hinta aikuisilta 3 e. Lahjoita lounas lähimmäiselle: voit halutessasi maksaa ylimääräisen lounaslipun lipunmyyjille oman lounaan yhteydessä.

Brunssi tiistaisin klo 10–11.15 Espoonlahden kirkolla. Maksuton/vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuun hyväksi MobilePaylla numeroon 50077 tai käteisellä kirkon aulassa olevan vaivaisukon laatikkoon. Vapaaehtoiset valmistavat aamupalan pääosin lahjoituselintarvikkeista. Tarjolla niin kauan kuin ruokaa riittää.

Leppävaaran seurakunta

Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2, tiistai-

sin ja torstaisin klo 11.30–12.30. Hinta 3 e.

Olarin seurakunta

Matinkappeli, Liisankuja 3, tiistaisin klo 12. Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1, torstaisin klo 12. Lounaan hinta 4 e.

Lipunmyynti klo 11.45–12.30. Ota mukaan tasaraha.

Tapiolan seurakunta

Tapiolan kirkko, Kahvila Valo, Kirkkopolku 6, torstaisin klo 11.30. Hinta 5 e aikuiset, 2 e lapset, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. L,G. Leipä, leikkeleet, kahvi, tee, mehu, pulla ja keksi sisältyy hintaan. Mobilepay, pankkikortti tai käteismaksu tasarahalla lippaaseen (Yhteisvastuukeräys, Kirkon Ulkomaanapu tai srk:n omat lähetyskohteet).

evl.fi, 050 583 6883.

LAPSET JA LAPSIPERHEET

Vauvanpäivä pe 29.9. klo 10–13 Soukan kappeli. Vauvojen ikioma päivä! Muskarihetkiä, vauvajumppaa, valokuvausta ym. Brunssi. Vauvoille tervetuliaislahja!

Kaikenlaisten perheiden aarresaariseikkailu - perheleiri 3.–5.11. Velskola. Tule millä kokoonpanolla tahansa. Yhdessäoloa ja mukavaa puuhaa. Ilm. verkossa 8.10 asti. Katriina Vilkman.

VAPAAEHTOISEKSI?

Tule PuhelinYstäväksi! Vapaaehtoinen soittaa soittoa toivoneille ikäihmisille. Soittoaika ke klo 9.30–12. Käytössä seurakunnan tila ja puhelimet. Tehtävään perehdytetään. Tied. diakoni Minna Maijanen, minna.maijanen@evl.fi, 040-7053358.

Vapaaehtoiseksi Virkistystorstaihin! To klo 10–13 Soukan seniorikeskus. Onko sinulla kokemusta seniori-ikäisten kanssa olemisesta?

Tulisitko vapaaehtoiseksi omaishoidettavien Virkistystorstai-toimintaan? Virkistystorstai on tarkoitettu muistisairaille omaishoidettaville. Omaishoitaja voi tuoda läheisensä virkistymään ja saa viettää itse lepohetken Tied. diakoni Eija Siivonen, p. 041 5341 706.

Leppävaaran seurakunta

Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta

youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi Lapset ja perheet minisiipi.fi FB & IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA

JUMALANPALVELUKSET

Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa on kirkkopussukoita omalle paikalle mukaan otettavaksi pienimmille messuvieraille. Kirkolta löytyy myös lastenpaikka. Messun jälkeen tarjolla kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot löytyvät verkosta osoitteesta espoonseurakunnat.fi/le/jumalanpalvelukset ja Leppävaaran seurakunnan Facebookista.

Messu su 17.9. klo 11 Leppävaaran kirkko. Pöyri, Yletyinen, Hyry. Vanhat hengelliset – messu su 17.9. klo 13 Karakappeli. Valtakunnallisen kirkkomusiikin päivän messussa juhlimme syyskauden alkua, kappelin uutta ryijyä ja kalustusta. Musiikkina tutut ja rakkaat hengelliset laulut. Alanne, Hyry.

Venäjänkielinen iltakirkko ti 19.9.

ja 26.9. klo 18 Uuttu.

Kuolematon? – messu su 24.9. klo 11 Leppävaaran kirkko. Kallioniemi, Rissanen, Hyry.

Espoo International Lutheran Worship su 24.9. klo 17 Karakappeli.

Arki-illan messu Leppävaaran kirkossa joka torstai klo 17. Lyhyt, noin 20 min. viikkomessu, jossa pääpaino on Pyhän edessä hiljentymisessä ja ehtoollisen vietossa. Kirkon rauhaan on hyvä istahtaa hetkeksi vaikka töistä tai opiskeluista tullessa.

LAPSILLE JA PERHEILLE

Lasten toiminta Facebookissa: minisiipi.fi, FB & IG & YouTube: @ minisiipi.

Kirkon vauvakerho joka ti klo 13–15.Leppävaaran kirkko.

Karakallion perhekahvila ke klo 9–11.30.

Uutun perhekahvila joka to klo 9–11.30.

Karakallion vauvakerho joka to klo 13–15 Karakappeli.

Kirkon perhekahvila joka pe klo 9–11.30 Leppävaaran kirkko. Iltaperhekahvila joka ti klo 16.30–18.30. Vapaaehtoisten valmistamaa keittoa tarjoillaan klo 17–18. Leppävaaran kirkon sisäpihalla on kiva leikkipaikka myös ulkoiluun.

Vauvanpäivän tempaus pe 29.9. klo 13–14.30 Leppävaaran kirkko. Vauvamuskari, kahvi- ja sosetarjoilu sekä arpajaiset, joissa jokainen vauva saa palkinnon.

PERHELEIRI NUUKSIOSSA

Solvallassa pe 6.10. klo 16–su 8.10. klo 13. Leikkiä, laulua, askartelua, saunomista ja hyvää ruokaa! Myös mahdollisuus levätä ja rauhoittua luonnon helmassa. Perille pääsee Espoon keskuksesta bussilla 245. Hinta aikuinen 45 e, 3–14-v. lapsi 20 e, alle 3-v. ilmaiseksi. Ilm. viim. 19.9. espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Tied. elisa.uurtio@evl.fi

KOULULAISILLE

Iltapäiväparkki 2.–6.-lk. Leikkiä, läksyjen tekoa, pelejä, askartelua. Ei ilmoittautumista, ovet ovat auki noin klo 14.30 asti, minkä jälkeen hartaus ja välipala. Maksuton. Ohj. nuorisotyönohjaajat Daniela ja Maria.

Uutun parkki ti klo 13–16, Lintukulma 2

Siiven parkki to klo 13–16, Alberganesplanadi 1.

Viikonloppuleiri 4.–6.-lk Velskolan leirikeskuksessa pe 29.9. klo 17– su 1.10. Pelejä ja leikkejä, askartelua, ulkoilua, hyvää ruokaa ja hartauksia. Ilm. viim. 17.9. nuortensiipi.fi. Hinta 35 e sis. kuljetuksen, täysihoidon, ohjelman ja tapaturmavakuutuksen. Tied. maria.tapionlinna@evl.fi, p. 050 432 7504.

Monilla Espoon kirkoilla ja kappeleilla tarjotaan edullinen diakonialounas kerran tai kaksi viikossa. Ne on tarkoitettu kaikille, joilla on taloudellisia huolia tai jotka kaipaavat toisten seuraa.

PIXABAY

NUORILLE JA NUORILLE AIKUISILLE

Draamakerho 14–20-v. ma klo 18

Leppävaaran kirkon takkahuoneessa, Veräjäkallionkatu 2. Hyppää draaman, teatterin ja ilmaisun lumoavaan maailman. Tied. marko. kauppila@evl.fi, p. 040 835 1615. Walk In -terapiaa Ohjaamotalossa

Leppävaarassa, Lintuvaarantie 2, ma klo 14–18. Ilmainen palvelu on tarkoitettu 16–29-vuotiaille eikä edellytä ajanvarausta. Terapiaa antavat ovat koulutettuja terapeutteja ja terapiaa annetaan yksi tapaaminen kerrallaan.

Nuorten avoin Siipi-ilta joka ke klo 18.

K-18 ilta la klo 18 Nuortentila Siipi. Tule viettämään aikaa yhdessä muiden nuorten aikuisten kanssa.

HILJAISUUDEN JOOGA©

Aamuharjoitus ma 18.9., 25.9. ja 2.10. klo 10–11.30 Karakappeli. Hiljaisuuden jooga pohjautuu kristilliseen traditioon, hiljentymiseen, rukoukseen ja armolliseen hengellisyyteen. Harjoituksiin mahtuu kerrallaan 13 hlöä. Ohj. diakoni ja Hiljaisuuden joogan ohjaaja Noora Lana. Vap.eht. maksu Yhteisvastuukeräykselle. Tied. ja ilm.: noora.lana@evl.fi, 050 568 5340.

RYHMIÄ AIKUISILLE

Kaikki aikuisten ryhmät löydät netistä: espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/ryhmat.

ISIEN SAUNA- JA

VIRKISTYSILTA

Rento saunailta to 28.9. klo 17.30–21 Velskola. Saunomista, suolaista purtavaa ja leppoista jutustelua.

Mukana Jukka Silventoinen Leppävaaran srk:sta. Omat/kimppakyydit. Tarvittaessa kysy Jukalta kyytiä tai ilmoita, jos voit tarjota kyydin, jukka.silventoinen@evl.fi. Isien sivut: isille.info #isilleinfo

HEPREALAISET TANSSIT

To 28.9. klo 18.30–20.30 Leppävaaran kirkko. Jatkuu joka toinen viikko to klo 18–20. Ohj. Tuulikki Tepora. Maksuton. Tied. arja.i.heiskanen@gmail.com, p. 040 216 7225.

VASEMMAN KÄDEN

MAALARIT

Pe 29.9. klo 12 Uuttu, Lintukulma

2. Tavoitteena rentoutua ja antaa erilaisille tunteille ja ajatuksille tilaa. Maalauskokemusta ei tarvita. Kokoonnumme pe 29.9., la 28.10. ja la 25.11.2023 klo 12–17. Ohj. Nina Purtonen. Ilm. joka maalauskertaan erikseen viim. viikkoa ennen: heli.siltakorpi@evl.fi, p. 040 537 6876. Vapaita paikkoja voi kysellä myöhemminkin. Maksu 15 e/kerta Naisten Pankin hyväksi.

KIOVA – SILTA ITÄÄN JA LÄNTEEN

Ukraina-ilta to 21.9. klo 18.30

Leppävaaran kirkko. Mitä on sodan taustalla? Mikä on Kiovan merkitys Ukrainan ja Venäjän ortodoksiselle kirkolle? Dosentti Maija Penttilä

Helsingin yliopistosta kertoo taustoista kirkkososiologian näkökulmasta. Ukrainalaisen puheenvuoron pitää Suomenoja Ukraine Aidin puuhanainen Tatyana Pichulina.

Mukana illassa pastorit Merja

Alanne, Juha-Pekka Rissanen ja

Jukka Raunu sekä illan päätteeksi

Leppävaaran kirkon kamarikuoro

kanttori Kullervo Latvasen johdolla. Kahvit ukrainalaisten herkkujen

kera, myynnissä ukrainalaisten taidetta ja ukrainalaisia leivonnaisia. Kerätään avustusta ukrainalaisille. Yhteistyössä Meri-Espoo

Rotaryklubi ja Leppävaaran srk.

KUORO KAIKILLE

Ei laulutaitovaatimuksia, ei esiintymispakkoa. Harjoitukset Leppävaaran kirkolla ke klo

18–19.15. Mukaan voi tulla missä vaiheessa toimintakautta tahansa ilman ennakkoilmoittautumista.

Syksyn harjoituspäivät ke 27.9./11.1 0./25.10./8.11./22.11. Ohj. kanttori Outi Noponen.

YHTEISLAULUJA

KANTTORIN KANSSA

Leppävaaran kanttorit laulattavat kerran kuussa tiistaisin klo 13 Leppävaaran kirkolla yhteislauluja kolmen vartin verran. Ti 19.9., 10.10. ja 14.11.

Karakappelilla yhteislauluja

lauletaan kerran kuussa perjantaisin klo 13. Pe 22.9., 13.10. ja 17.11.

KONSERTTEJA

Laulaja-lauluntekijä Juhani Tikkanen soolokeikalla pe 15.9. klo 19 Leppävaaran kirkko. Vapaa pääsy.

Dolci fiamme -barokkikonsertti su 24.9. klo 17 Leppävaaran kirkko. Musiikkimatka 1600-luvun Italiaan. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Lue lisää Kirkoissa soi -palstalta.

APUA JA TUKEA

Diakonian palveluaika ma klo 10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata ajan suoraan diakoniatyöntekijöiltä sähköpostitse osoitteesta leppavaaran.diakonia@evl.fi.

Diakonialounaat ti ja to klo 11.30–12.30. Hinta 3 e, alussa lyhyt hartaus.

Olarin seurakunta

Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo

9–15) olarinseurakunta@evl.fi

Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan

lapset ja perheet

Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret

Youtube: Olarin seurakunta

Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSU

Kirkon päivämessu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta.

Olarin kirkko: Messu su 17.9. klo

10. Hirsto, Suontakanen, Niinikoski. Messu su 24.9. klo 10. Suontakanen, Hartikainen, Niinikoski, Tapiolan Kamarikuoron ryhmä, joht. Hannu Norjanen.

Matinkappeli: Messu su 17.9. klo 12. Suontakanen, Niinikoski. Messu su 24.9. klo 12. Virta, Franssila.

Olarin kappeli: Olarin kappeli 20 v juhlamessu ja tapahtuma su 17.9. klo 10. Yle radioi messun. Malinen, Karinen, iltamusalaiset, Mini- ja Satakielet, Julia Krogius, viulu, Olli Heiskanen basso, Jaakko Pöyhönen percussiot, Päivi Hakomäki harmooni, ukulelessä kuorolaisia ystävineen. Kakkukahvit ja lapsille pieni yllätys. Leikkihuone avoinna leikkejä varten ja siirtokuvia tarjolla kämmenselkään.

Messu su 24.9. klo 12. Hartikainen, Niinikoski.

VAUVAN PÄIVÄ

29.9. klo 10–13 Chapple, Iso Omena. Jokainen vauva on juhlan arvoinen. Vietetään vauvan päivää yhdessä leikkien, laulan ja ruokaillen.

ARKIYSTÄVÄ® INFO

Onko sinulla pari tuntia aikaa viikossa? Lähde ArkiYstävä-vapaaehtoiseksi. Info-ilta ti 24.10. klo 17–19.30 Olarin kirkon kerhosiipi. Vapaaehtoisena voit toimia juttutai ulkoiluseurana vanhukselle tai yksinäiselle. Infoillassa saat tietoa ArkiYstävä-toiminnasta Espoon seurakunnissa. Infoilta ei vielä sido toimintaan. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 10.10. mennessä: Maria Virtanen, maria.e.virtanen@evl.fi, 050 4380 238 tai Katja Karvinen, katja.karvinen@evl.fi, 040 593 7386.

AIKUISILLE

Kirkonmäkikahvila - kaikenikäisten kohtaamispaikka ma klo 11–14 Olarin kirkko.

Neulekahvila joka ma klo 13 Chapple, Iso Omena.. Miestenvuoro joka ma 21.8. klo 13 Chapple.

Lauluryhmä aikuisille Olarin kirkon kerhosiivessä ti klo 18–19. Lisätiedot: Mina Halmetoja, minna. halmetoja@kolumbus.fi, p. 044 741 5187.

Diakonian työpaja ti klo 9 Olarin kirkko.

PorinaPorukka ti klo 10 ValoEmy:n tiloissa Kuitinmäessä (Maapallonkatu 8 E-F).

Lisätiedot diakoniatyöntekijä Meri Kalanti p. 050 330 7129. Toivoa naisille - rukousryhmä ke 13.30–15. Matinkappeli. Sanan ympärillä -ryhmä ti klo 13–14.30. Matinkappeli. Vetäjä Tarja Valtonen 050 040 3852.

Hiljaisen rukouslaulun ryhmä. Joka toinen ti klo 18–19.30 Matinkappeli. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: ohjaaja Raisa Saloheimo, raisa.saloheimo@gmail.com.

Hiljaisen rukouksen ja jakamisen hetki ke klo 11–13. Ohjaaja Virve Soini, 050 549 8695. Virsistä voimaa parittomilla viikoilla to klo 12.30 (alk. 14.9.).

Ohjaajana Terttu Laiho, 040 703 5167.

Lähetyspiiri to klo 15 Matinkappeli. Lisätietoja tytti.kohonen@evl.fi p. 050 365 3779.

Leipäkahvila pe 12.30–14 Matinkappeli 8.9. Tiedustelut: Maria

Virtanen, p. 050 4380 238

Seniorikerhot: Ma klo 13 Matinkappeli. Ke klo 13 Olarin kappeli. To klo 13 Olarin kirkko, kerhosiipi.

Hiljaisuuden Jooga® to 14.9.–12.10. klo 16–17.30 Olarin kappeli. Ilmoittautuminen 15.8. alkaen. Hinta 35 e / viisi kertaa. Kaikukortilla Ilmaiseksi. Jos osallistut kaikukortilla, ota suoraan yhteyttä

Johannaan. Ohjaajat: Johanna

Harjunkoski 050 570 4904 ja UllaMaija Kyrölä 050 346 5348. Olarin seniorilaulajat, OSLA-kuoro harjoittelee to 21.9. alkaen Olarin kirkolla klo 11–12.15. Ensimmäisellä kerralla kahvittelemme klo 10.30. alkaen. Kuoro on tarkoitettu seniori-ikäisille laulajille, joilla on jonkun verran aiempaa kuorokokemusta. Jos haluat koelauluun, ota yhteyttä: kanttori Sanna Franssila sanna.franssila@ evl.fi, 040 547 1859.

DIAKONIATYÖ

Diakoniapäivystys ti klo 10–12, 050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Contact deacon on Tuesdays 10–12 by phone 050 4329368 or via email.

Diakonialounas/Community lunch

Tiistaisin / Tuesdays, 12 Matinkappeli, (Liisankuja 3) alkaen 5.9. Torstaisin / Thursdays, 12 Olarin kirkko, (Rälssitilankuja 1). Hinta/ Fee 4 e. Ota mukaan tasaraha, Please use the exact amount. Lipunmyynti 11.45–12.30.

Tapiolan seurakunta

Tapiolan kirkko: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan ja su klo 8–14.

Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000,

tapiolanseurakunta@evl.fi

Osoitteet:

Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8

MESSUT JA HARTAUDET TAPIOLAN KIRKOSSA

Messu su 17.9. klo 10. Kallio, Koivisto, Jurmu.

Viikkomessu ke 20.9. klo 8 Tapiolan kirkko.

Levollinen rukoushetki viikon päätteeksi pe 22.9. klo 18 Tapiolan kirkko. Meditatiivista rukouslaulua, Raamatun sanaa ja rukousta, hiljaisuutta. Mukana Ossi Tervonen, Sini Hulmi ja Minna Vihko. Messu ja vapaaehtoisten tehtävään siunaaminen su 24.9. klo 10 Tapiolan kirkko. Airaksinen, Hero, Malkamäki. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro. Vapaaehtoisia siunaamassa Menni Nousiainen ja Laura Hytti. Viikkomessu ke 27.9. klo 8 Tapiolan kirkko.

Kaksikielinen messu (suomi–englanti) su 17.9. klo 17 Tapiolan kirkon seurakuntasalissa. Mukana joukko seurakuntalaisia, pastori Pyry Paananen, kanttori Elina Jokivuori ja lauluryhmä. Iltatee messun jälkeen.

SIIONINVIRSISEURAT

Siionin virret ja lyhyet puheet vuorottelevat Tapiolan kirkon seurakuntasalissa su 24.9. klo 16. Seuroissa puhuvat mm. Ossi Tervonen, Pilvi Keravuori ja Antti Rusama. Kahvitarjoilu ennen seurojen alkua Kahvila Valossa.

KAHVILA VALO

Kahvila Valo Tapiolan kirkolla on avoinna ma–to klo 12–16. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen ja Kirkon Ulkomaanavulle sekä Tapiolan srk:n lähetystyöhön oman seurakunnan sopimuskohteisiin.

AIKUISTEN AVOIN KESKIVIIKKOKERHO

Kahvitarjoilu Tapiolan kirkon Valokahvilassa klo 12.30, ohjelma alkaa klo 13. Alussa pieni hartaus ja lopussa rukous.

Ke 20.9. Kirjaesittely: Meiltä on aina lähdetty. Historiallinen romaani, jonka aiheena on matka nälkävuosien Pohjanmaalta 1920-luvun Viipuriin. FM Mai Tolonen. Mukana myös pastori Katja Hero.

Ke 27.9. Miten minusta tuli kirjailija – matka kirjoittamiseen. Sinikka Paavilainen.

VIE VANHUS ULOS

Lähde ulkoilemaan iäkkään naapurin, ystävän tai sukulaisen kanssa to 5.10. Kimppakävely Silkkiniitylle Tapiolan kirkon kahvila Valon edestä klo 11. Riksapyörän kyytiin pääsee klo 11–13.

Keittolounas ja kakkukahvit kaksi yhden hinnalla (5 e) klo 11.30–13.30. Pieni pyhiinvaellus uurnaleh-

dossa Marianne Tiihosen johdolla. Kirkon pääovelta lähdetään klo 13 ja 13.30. Tied. Katja Karvinen, p. 040 593 7386

LÄHETYS JA

KANSAINVÄLINEN VASTUU

Lähetyskahvit ti 19.9. klo 13 Tapiolan kirkko. Aiheena: Seurakuntien palveluksessa Myanmarissa ja Indonesiassa. Vierailjoina Helene ja Joona Toivonen (SLEY) Teamsin välityksellä.

Kansainvälisen vastuun ilta ti 19.9. klo 17. Tapiolan kirkko. Tule suunnittelemaan ja toteuttamaan kansainvälistä vastuuta seurakunnassamme.  Kokoonnumme kahville Kahvila Valossa klo 16.30, minkä jälkeen tilaisuus Pylvässalissa.

MIESTEN RAAMATTUPIIRI

Kokoonnumme tiistaisin klo

18.30: 19.9., 3.10., 17.10., 31.10., 14.11., 28.11. ja 12.12. Tapiolan kirkolla, tila Kaipuu.

SUURIA USKONKYSYMYKSIÄ

Luento- ja keskustelusarja Tapiolan kirkolla. TT Kari Kuula.

Ke 20.9. klo 18 Onko muualla maailmankaikkeudessa älyllistä elämää? Kristinuskon vastaus suureen kysymykseen.

Ke 27.9. klo 18 Hyviä syitä olla uskomatta Jumalaan. Modernin ateismin parhaat argumentit.

RUKOUKSEN JA LAULUN

ILTA

Ti 26.9. klo 18 Tapiolan kirkko. Seurakuntalaisen puheenvuoro rukouksesta. Nuorten aikuisten lauluryhmä esittää rukous- ja ylistysmusiikkia.

VIRRESTÄ VIIS VEISAAN

Ke 27.9. klo 19 Tapiolan kirkko. Toivevirsiä voi lähettää etukäteen sähköpostitse: liisa.malkamaki@ evl.fi. Vieraana lauluyhtye Laetificus.

AVOIN RAAMATTUPIIRI

Piiri kokoontuu Tapiolan kirkolla

Pylvässalissa syksyn ajan ke parittomilla viikoilla alkaen klo 18.30. Seuraava kerta 27.9. Tied. Merja Tarhio, 040 544 4257.

SYVEMMÄLLE

RUKOUKSEEN

La 30.9. klo 9.30–16 Tapiolan kirkko. Haluaisitko opetella avaamaan rukouksen solmuja? Kouluttajina Kansan Raamattuseuran koulutusjohtaja, pastori Lea Kujanpää ja TT, raamattukouluttaja, rovasti Eero Junkkaala.

LAPSILLE JA PERHEILLE

Tapiolan kirkon perhekerho

(Kirkkopolku 6) ma klo 9.30–11.30. Yhdessäoloa, leikki- ja juttuseuraa lapsille ja aikuisille. Klo 9 Kahvila Valossa tarjolla puuro ja kahvia. Klo

9.30 yhteinen Pisarapiiri, jossa lauletaan, leikitään, soitetaan ja hiljennytään. Mukana Miia ja Eevi. Tapiolan kirkon perhekahvila ti klo 9.30–11.30. Tule koko ajaksi tai piipahda oman aikataulun mukaan. Mukana Kaisa ja Päivi. Laajalahden perhekerho (Kirvuntie 18 C) pe klo 9.30. Vapaata leikkiä, hartaus- ja lauluhetki klo 10, pieni tarjoilu.

VAUVAN PÄIVÄ

Vauvoissa on valo! Valtakunnallista Vauvan päivää juhlitaan pe 29.9. klo 13–15 Tapiolan kirkolla. Lauletaan, loruillaan, soitetaan ja tanssitaan yhteisessä muskarissa. Kahvila Valoon aukeaa vauvojen oma sosebaari. Myös aikuisille kahvit ja herkut tarjolla.

PIENOISRAUTATIEKERHO

10–16-v. nuorille suunnattu kerho kokoontuu keskiviikkoisin 20.9. alkaen klo 18–20 Tapiolan kirkolla. Nuoremmatkin voivat osallistua ensi alkuun vanhemman kanssa.

Maksuton.

OPISKELIJOILLE

Thank God It’s tiistai/Tuesday ti 26.9. klo 17 Tapiolan kirkko is an open bilingual (English–Finnish) group for all students from all countries and backgrounds. Avoin kaksikielinen (suomi–englanti) monikulttuurinen ryhmä kaikille opiskelijoille kaikista taustoista. Turvallisempi tila tutustua ja jakaa ajatuksia iltateen ääressä. Mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa yhdessä pieniä retkiä.

AAMUPÄIVÄ

TAPIONPUISTOSSA

Tule viettämään aikaa yhdessä Tapiolan uuteen oleskelupuistoon pe 29.9. klo 9. Pelataan yhdessä pihapelejä, jumpataan, päästä kenties riksapyörän kyytiin, tavataan, tutustutaan ja keskustellaan.

Munkkikahvit ulkoilmassa, omat eväät voi ottaa myös mukaan.

Säävaraus: sadesään sattuessa tapahtuma järjestetään Tapiolan kirkon Kahvila Valossa.

SDG-LIPUTUSPÄIVÄ

Kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable development goals) vuosipäivänä 25.9. liput liehuvat tavoitteiden kunniaksi. Tule tutustumaan tavoitteisiin ma 25.9. klo

18–19 Tapiolan kirkon Kahvila Valoon.

KANSAINVÄLINEN

OLOHUONE

Monikulttuurinen olohuone

kahvila Valossa joka ke klo 17–19 Tapiolan kirkko. Tule kohtaamaan eri puolilta maailmaa tulevia ihmisiä. Voit lukea lehtiä, pelata lautapelejä tai ehdottaa muuta yhteistä tekemistä. Teetä ja pientä purtavaa tarjolla.

LAAJALAHDEN OLOHUONE

Tule tutustumaan toisiin alueen asukkaisiin ti 26.9. klo 17. Onko mielessäsi hyviä ideoita, mitä kaikkea voimme yhdessä tehdä ja kokea? Os. Kirvuntie 18 C. Kahvitarjoilu. Tied. malle.munter@evl.fi ja maritta.kopsala@evl.fi.

KRISTILLINEN

MEDITAATIO

Torstaisin klo 19 Tapiolan kirkko. Ryhmä on kaikille avoin eikä siihen tarvitse ilmoittautua eikä sitoutua. Ei edellytä aiempaa kokemusta meditaatiosta. Tied. ohjaaja Leena Vanne, magdaleena.vanne@gmail. com.

MITÄ VIELÄ -RYHMÄ

Vertaisryhmä vastaeläköityneille. Arvioi ohjatusti tilannettasi ja elettyä elämääkin valituista näkökulmista. Mihin haluat vielä ryhtyä yksin tai yhdessä? Ryhmä kokoontuu tiistaisin 24.10.–12.12. klo 10–12 Tapiolan kirkolla. Ilm. viim. 22.9. Katja Herolle: katja.hero@evl.fi.

KUORO KAIKILLE

Matalan kynnyksen kuoro, johon kaikki ovat tervetulleita. Harjoitukset tiistaisin Tapiolan kirkon seurakuntasalissa klo 13.30–14.30. Laulamme pääosin hengellisiä lauluja, mutta myös laulelmia, kansanlauluja, maakuntalauluja, virsiä, toivelauluja ym. Harjoitukset aloitetaan äänenavauksella, ja yksiäänisten laulujen ohessa harjoitellaan myös laulamaan stemmoissa.

VIRRESTÄ VIIS VEISAAN

-ILTA

Ke 27.9. klo 19 Tapiolan kirkko. Kanttori Liisa Malkamäki säestää, juontaa ja haastattelee illan vierasta, lauluyhtye Laetificusta. Illan erityisaiheena kiitosvirret. Lähetä virsitoiveesi: liisa.malkamaki@evl. fi.

POIKAKUOROPÄIVIEN

KONSERTTI

Cantores Minores -kuoron järjestämien XI Valtakunnallisten Poikakuoropäivien konsertti tuo la 30.9. klo 16 Tapiolan kirkkoon useita suomalaisia poikakuoroja. Vapaa pääsy.

KEITTOLOUNAS

Joka to kahvila Valossa. Keiton hinta 5 e, lapset 2 e, alle 3-v. ilmaiseksi. Maksu ensijaisesti pankkikortilla. Voit myös ostaa 5 e lahjalipun vähävaraiselle jaettavaksi diakoniatyön kautta.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN

Päivystävä pappi joka päivä klo 9–19, p. 09 8050 2602. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ti ja to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi. Keskusteluapua perhetyöntekijä,

Solmu-parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16. lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi

Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MONIKULTTUURISET PERHEET

Vertaistyhmässä jutellaan omasta kulttuurista, perhe-elämästä, lasten kasvatuksesta ja elämästä Suomessa. Lapsille kivaa tekemistä ja leikkejä lastenhoitajan kanssa. Lopuksi pieni hartaus- ja lauluhetki kappelissa. Tapaamiset joka toinen lauantai klo 10–12 Sebastoksen toimitilassa, os. Kauniaistentie 11 (kirjaston vieressä). Kokoontumispäivät: 16.9., 30.9., 14.10, 28.10., jne. Ryhmää ohjaavat psykologi Milena Raitmaa sekä lastenhoitajat Siriporn ja Ponpimon. Ilmoittaudu etukäteen Milenalle s-postilla yilcedmilena@yahoo.es.

MESSUT KLO 10 KIRKOSSA

JA KIRKKOKAHVIT

Su 17.9. saarna Kari Kuula, liturgi Mimosa Mäkinen ja kantt. Teija

Palolahti. Su 24.9 saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgi Kari Kuula ja kantt. Lasse Mäki.

MAANANTAIKAHVILA

Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja klo 13-15 kahvila Sebastoksen toimitilassa,.

ILON ILTAPÄIVÄ

Tiistaisin klo 15 Sebastoksen toimitilassa kaksikielinen mielenterveysryhmä. Tarjolla kahvit, seuraa ja pientä ohjelmaa. Ohjelma vaihtuu viikottain.

LAPSIPERHEIDEN

OLOHUONE PERHESOPPA

Uusi perheiden kohtaamispaikka

keskiviikkoisin klo 15-18 Sebastoksen toimitilassa, os. Kauniaistentie

11. Vaihtelua ja arjen helpotusta mukavassa seurassa (ei ilmoittautumista, maksuton). Klo 15 välipala alakoululaisille ja kahvi/tee/mehu

vanhemmille + lapsille. Keittopäivällinen lapsiperheille klo 16.00 - 17.30. Mukana perhetyöntekijä

Sanni ja lastenohjaajat Eeva ja Taru.

RUKOUSTA JA RAAMATUN

LUKUA PÄIVÄLLÄ

To 14.9. ja to 28.9. klo 14 kirkolla alatakkahuoneessa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA

Ma 18.9. klo 18.15 Sebastoksen toimitilassa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO

Ti 19.9. klo 13 seurakuntasalissa. Maakuntalaulujen matkassa, kanttori Teija Palolahti.

VAUVAN PÄIVÄN POP UP -TREFFIT

Pe 29.9. klo 10–15 Sebastoksen toimitilassa, Kauniaistentie 11.

SYYSBRUNSSI KIRKOLLA

Lauantaina 30.9. klo 12–15 Kauniaisten kirkolla Runoja ja musiikkia Aaro Hellaakosken teksteihin, vihtiläinen Trollius-ryhmä. Alussa keittoa lisukkeineen ja lopussa kahvitarjoilu. Iltapäivän juontajina Raija Pelli ja Anna-Kaisa Tuomi. Hinta 15 e Naisten Pankille, joka tukee naisten työtä ja yrittäjyyttä kehittyvissä maissa. Ilmoittautuminen kauniaisten.suom.srk@evl.fi tai 050 500 9000.

Esbo svenska församling

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, må-to kl. 9–12 per telefon och e-post. Öppet för besök enligt överenskommelse, tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

H ÖGMÄSSOR

Esbovikens kyrka lö 16.9 kl. 10. Konfirmation av Vällskog-lägergruppen. von Martens, Malmgren, Amos Airola, Camilla Dannholm.

Esbo domkyrka sö 17.9 kl. 16.30 mässa med medeltida musik. Sironen, Malmgren, Brunell, Susanna Tollet.

Esbo domkyrka lö 23.9 kl. 10. Konfirmation av Enä-Seppä-lägergruppen. Erkko, Kronlund, Brunell, Mira Engström.

Esbo domkyrka sö 24.9 kl. 12.15. Lohi, Kronlund, Malmgren, Brunell. Söndagsklubben för barn.

B ARN OCH FAMILJ

Familjeklubbar för dig som är hemma med småbarn: Fr kl. 9.30, Köklax kapell. Ti kl. 9.30, Sökö kapell. On kl.9.30, Esbo domkyrkas församlingsgård. To kl. 9.30, Mattby kapell.

Familjekvällen himlaskoj ti kl. 16.30-18.30 i Esbo domkyrkas församlingsgård. För hela familjen med barn 0-9 år. Rytm, berättelse och sång. Mellanmål. Andakt och ljuständning.

Meditativ babydans to kl. 13-14, Esbo domkyrkas församlingsgård. För föräldrar med bebisar i åldern 0-4 mån. Ta med sjal eller bärsele. Musiklekis för de minsta flera 30 min. pass onsdagar kl. 9.30-12 för

0-5 åringar. Kolla vilken grupp som passar på esboforsamlingar.fi Plats: Esbo domkyrkas församlingsgård.

Barnens musikdag lö 16.9 i Olars

kyrka (svenska sidan) Välj mellan två grupper: kl. 10 och kl.11. För familjer med barn 0-7 år, faddrar, mor- och farföräldrar. Sång, lek, rörelse till musik i 45 min.

Familjer på äventyr – en tvåspråkig motionsklubb för barnfamiljer i Esboviken. Lö 23.9 kl. 10-11.30

Bollklubb för stora och små.

Mötesplats: Svedjegården 5. Anm. Katriina, katriina.vilkman@evl.fi

Söndagsklubben för barn sö 24.9 i Förrättningskapellet. Ledare Alina Blomberg. Barnen deltar med vårdnadshavare i högmässans inledning i Esbo domkyrka kl. 12.15 och avslutning.

HöstMatts marknad lö-sö 16-17.9 kl. 10-16. Program för hela familjen vid Esbo domkyrka och i Församlingsgården. Symamsellerna säljer

stickade och sydda produkter samt hembakat.

Barnfest på Mikaelidagen sö 1.10 kl.13, Församlingsgården. Program. Priset för lunch till förmån för insamlingen Gemensamt ansvar.

UNGA OCH UNGA VUXNA

Ungdomskväll i Sode må 25.9 kl. 17. Chilla, träffa kompisar och församlingsanställda.Sökövägen 13.

VUXENVERKSAMHET

Torsdagsträffen to 21.9 kl. 13–14.30 i Södrik kapell. Tema: Pyssel. Samvaro, kaffe och andakt. Roll in kaffe- och musikstund med andakt to 28.9 kl. 13 i Esbovikens kyrka, inför de äldres vecka.

Vid behov möjlighet till taxiskjuts.

Kontakt: diakon Ani 050 597 3313. Stick rave lö 30.9 i Södrik kapell kl. 10-14. Kom med och sticka, lyssna till gästföreläsare, brunch. Pris: 20€

/ 10€ till förmån för insamlingen Gemensamt ansvar.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER

Donera till de bostadslösas natt 17.10 nya yllesockor, vantar, mössor (dam, herr) och hygienartiklar; duschtvål, tandkräm- och borste. Lämna in till Kyrkogatan 10, vaktmästarens utrymme.

Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Ani 050 597 3313 ani.iivanainen@ evl.fi, Taina 040 547 1856, taina. sandberg@evl.fi, samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi

International

Espoo International Lutheran Worship Services: bilingual (Finnish–English) worship service every Sunday.

Tapiola Church on Sunday17th

September at 5 pm. Pastor Pyry Paananen, church musician Elina Jokivuori and volunteers. Tea fellowship after the service. Thank God It’s tiistai/Tuesday ti 26.9. klo 17 Tapiolan kirkko is an open bilingual (English–Finnish) group for all students from all countries and backgrounds. Avoin kaksikielinen (suomi–englanti) monikulttuurinen ryhmä kaikille opiskelijoille kaikista taustoista. Turvallisempi tila tutustua ja jakaa ajatuksia iltateen ääressä. Mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa yhdessä pieniä retkiä.

International Bible Study: Thursdays from 14.30 till 16 in Tapiola Church, Kirkkopolku 6. Bible reading, study and discussion led by pastor Richard Otiso in English. Translation to some other languases possible. Please check from the reception desk the room where

we meet. Coffee and tea served in cafe Valo at the church. International Bible Study is a co-operation of Evangelical Lutheran Tapiola Parish and Lutheran Evangelical Association of Finland, LEAF. International living room every Wednesday from 5 pm to 7 pm, starting on 6th September at Tapiola Church, Café Valo (address Kirkkopolku 6, Tapiola). We have a multicultural living room, which is open for everyone. We follow the principles for a safer space. Come and meet with people from various parts of the world. You can also read magazines, play board games or find other activities together. Tea and snacks will be served.

ESPOON TUOMIO KIRKKOSEURA KUNTA

Kastettu

Anttila Aleksi Mikael, Anttila Alissa

Elisabet, Delot Väinö Juhani, Hoornstra Eliana Thera Tiana, Horemans Emma Anja Francinne, Immonen Ella Saimi Helene, Klasila Pekko Hannes, Leimi Julle

Toivo Joonatan, Leppänen Leo

Eemeli, Malin Leon Emil, Mandart

Mio Alvar, Nuolivirta Kevin Lionel, Olin Niilo Otava, Pekonen Samuel

Olavi, Peltola Aurora Olivia Lyydia, Piirainen Iiris Tuulikki, Pöllänen

Mila Lili Aili, Saks Edith Lilja, Sotamaa Usva Erika, Tervo Eevi

Amanda, Toivonen Leevi Henrik

Alfred, Villemson Filip Toomas.

Avioliittoon aikovat

Lappalainen Niko Martti ja Tam-

milehto Emilia Aleksandra. Hautaan siunattu

Karell Orvokki Kerttu 90 v, Kankkunen Pirjo Kaija Anneli 74 v, Luoto Reijo Vilho Johannes 74 v, Kokkonen Rainer Kalle Juhani 73 v, Kähkönen Tarmo Juha Ilmari 61 v, Kainu Kimmo Kristian 46 v, Kivimäki Vesa Matti 46 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

Kastettu

Junell Malla Ester Tuulikki, Kilpiäinen Eeva Marja, Lyytikäinen Eedit

Aliina Estel, Peimola-Tanaka

Joseph Mikael Efraim Jussinpoika, Siira Theo Johan, Simanainen

Peetu Johannes, Somela Nooa

Tapani, Wiklund Ahti Onni Oliver.

Hautaan siunattu

Roth Anton Rafael 94 v, Lipitsä Irja Annikki 92 v, Sirkiä Pirkko Sisko 91 v, Eronen Toivo 88 v, Väisänen Leevi Erik 80 v, Vehmas Pirkko

Annikki 77 v, Pylkkänen Kari Olavi 74 v, Tammisto Anita Helena 72 v, Nyberg Kai Erik 61 v, Kupsanen Eino Juhani.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

Kastettu

Heino Elia, Mäenpää Axel Rangsan Urho Stoa, Rautio Eino Juhani, Viita Raimo Edvin Mikael.

Hautaan siunattu

Järvenpää Pertti Olavi 84 v, Lähdesmäki Kai Martti 78 v, Raitmaa Raimo Uolevi 83 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

Kastettu

Ahmad Mhmud Aryan Balul, Hirvonen Iivo Hermanni, Hotari Kerttu Vieno Ilona, Höglund Livia Josefin, Ihalainen Lenni Matteo, Myllynen Eeli Jarmo Kalervo, Njenga Nathaniel Lionel Njoroge, Närhi Aaro Elias Joonatan, Saarnio Olli Juhani, Sillantie Aino Leea, Tainio Nolan Sakari Sefania, Väätäinen Eemil Rikhard.

Hautaan siunattu

Laine Seija Sisko Marjatta 86 v, Sainio Leena Terttu Orvokki 83 v, Söderlund Kirsti Kaarina 74 v,

Salminen Ari Mikael 59 v, Uljas

Kalle Heikki Sakari 50 v, Hento

Marko Antero 46 v.

OLARIN SEURAKUNTA

Kastettu

Björk Mio Alexander, Grossett

Bella Sofia, Hasunen Linnea

Mikaela, Hemming Enni Sofia Adele, Ikonen Jesse Henrik, Juhansalmi Tinja Alissa, Koukonen Elmo

Väinö Kalevi, Laari Valtti Henrik

Samuli, Livio Lenni Anton, Mäenpää Justus Touko Tobias, Pohjonen Vilho Elmeri, Rantakangas

Anton Mikael, Salenius Miro

Sebastian Pekka, Seppälä Leevi

August.

Hautaan siunattu

Kuusisto Terttu Marja 91 v, Mäkelä

Rainer Lennart 83 v, Tiilikainen

Aimo Ilpo Tapio 75 v, Honkanen

Arto Tapani 57 v, Hirvonen Timo

Olavi 49 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

Nurminen Ella Alise, Siiriäinen

Jade Ilona, Siiriäinen Luca Harry. Avioliittoon aikovat

Nykänen Aarne Arvo Ilmari ja Pajari Essi Maria.

Hautaan siunattu

Sarkio Antti Aarne Eljas 89 v. ESBO SVENSKA

FÖRSAMLING

Döpt/Kastettu

Häyry Eleonora Eva Aurora, Nupponen Lexia Maria, Storm Lilian May Margareta, Uussaari Livia

Viola, af Hällström Uusitalo Lucas Erik Antero.

Avliden/Hautaan siunattu

Salminen Tua Cathe Elisabet 77 år.

Elämänkaari

TAPAHTUU 15.–29.9.

Kirkoissa soi

PERJANTAI 15.9.

Laulaja-lauluntekijä Juhani

Tikkanen soolokeikalla klo 19

Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAI 17.9.

Piano Espoo -konsertti: Nuoret pianistit esittäytyvät klo 17 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Evelina Kuropatkina, Anna Phan, Jesse Mäki, Iivari Aalto. Vapaa pääsy. Kamarimusiikkikonsertti klo 18 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Nacht Trio: Linda Hedlund, viulu, Miguel Tamarit Barres, klarinetti, Risto-Matti Marin, piano. Vapaa pääsy.

MAANANTAI 18.9.

Nuoret pianistit esittäytyvät klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Zhanqiu Wang, Shania Yu, Ronja Indigo Laurén, Mariia Maselska. Piano Espoo -festivaalin konsertti. Vapaa pääsy.

TIISTAI 19.9.

Leppävaaran kanttorit laulattavat yhteislauluja kerran kuussa klo 13 Leppävaaran kirkolla, Veräjäkallionkatu 2.

PERJANTAI 22.9.

Yhteislauluja Karakappelilla,

Karakalliontie 12, Leppävaaran kanttoreiden johdolla klo 13. St Nicholas Chamber Choir –Rachmaninoff: All-Night Vigil klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Kuoroa johtaa Erik Johannes

Riekko.

SUNNUNTAI 24.9.

Virsiseurat: ”Tämä virsi on minulle tärkeä, koska...” klo 15 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Pappi Anita

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla

Sunnuntaina 17.9.

Villivirsiä klo 15 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Sirkku Rintamäki, laulu ja piano, Elsa Sihvola, sello, Susanna Kivistö, viulu, Johanna Halén, tanssi, Kamarikuoro Vox Canora, Nuorisokuoro Kannelkellot. Uusia virsiä innovatiivisella tavalla. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Nosta kädet ilmaan! -osallistava lastenmusiikkikonsertti klo 15 Vantaalla Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Ennen konserttia klo 14 on perheiden mahdollisuus tulla kirkolle leikkimään ja viettämään aikaa. Konsertin jälkeen keittopäivällinen. Mukana

konsertissa Vantaan seurakuntien lapsikuoroja sekä kanttorit Sini Nikku, Hanna-Maria Valve ja Mari-Annika Heikkilä.

Huilu- ja kitarakonsertti klo 16

Helsingissä Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6. Martta Jämsä, huilu, Jonne Grans, kitara. Sibelius, Kaski, Melartin, Palmgren, Hannikainen. Vapaa pääsy.

Schubert: Winterreise klo 16

Helsingissä Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Elja Puukko, baritoni, Risto Lauriala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e.

Tapio & Tapio – Kari Tapion ja Juha Tapion laulujen ilta klo

18 Vantaalla Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Tuttuja yhteislauluja ja esityksiä. Musiikista vastaa viisihenkinen bändi. Vapaa pääsy.

Perjantaina 22.9. Helsinginkadun filharmonikot klo 19 Helsingissä Paavalinkir-

kossa, Sammatintie 5. Solistina Fabio de Oliveira, kitara. Villa-Lobos, Bizet. Vapaa pääsy.

Duo Lehtoaho – Yrttitarha klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Anna-Maria Lehtoaho, urut, Miikka Lehtoaho, piano, Marja Kukkala, sopraano, Eemeli Nevalainen, oboe ja englannintorvi. Musiikkia Yrttitarha-albumilta ja kansanlaulusovituksia. Liput 22/18 e lippu.fi ja ovelta.

Tiistaina 26.9.

Philomela & Umbra Ensemble klo 19 Helsingissä Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Philomela-kuoro kohtaa islantilaisen Umbra-kvartetin. Umbrassa soi naisäänten lisäksi viulu, läskibasso, kelttiläinen harppu, harmoni ja islantilainen langspil.

Paakkunainen, laulu, Arto Wikla, arkkiluuttu, Ritva Hautsalo, viola da gamba ja lirone. Caccini, Cozzolani, Monteverdi, Sances ja Strozzi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKO 27.9.

Yhteislaulua klo 18 Suvelan kappelissa ”Safkaa ja seuraa” -illan yhteydessä. Kanttori Anna-Liisa Haunio laulattaa toivelauluja. Toiveet: anna-liisa.haunio@evl.fi 20.9. mennessä.

Virrestä viis veisaan -ilta klo 19 Tapiolan kirkko. Veisaamme virsistä vähintään viisi tai ehkä jopa kymmenen. Kanttori Liisa Malkamäki säestää, juontaa ja haastattelee illan vierasta, lauluyhtye Laetificusta. Illan teemana on kiitosvirret. Toivevirsiä voi lähettää etukäteen sähköpostitse: liisa.malkamaki@ evl.fi

TORSTAI 28.9.

Kyönsaari ja muusikko Petri Kangas. Vapaa pääsy. Kolehti lähetystyölle. Kahvit 2,50 e musiikkitoiminnan hyväksi. Dolci fiamme -barokkikonsertti klo 17 Leppävaaran kirkko. Ulla

Laulu & laulun tarina: Eino Grön –”Lauluja sinulle” klo 18.30 Laaksolahden kappeli. Tilaisuus striimataan, linkki verkkosivuilla. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan illan teemasta artistivieraittemme kanssa. Vapaa pääsy. Kahvit klo 18 alkaen. facebook. com/lauluntarina.

Espoonlahden seurakunnan kanttori, baritoni Elja Puukko ja pianisti Risto Lauriala esittävät Franz Schubertin säveltämän laulusarjan Winterreise sunnuntaina 17.9. kello 16 Helsingissä Pitäjänmäen kirkossa.

Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Perjantaina 29.9.

Rauhan silta klo 18 Helsingissä

Viikin kirkossa, Agronominkatu

Selloduo Varonen: Anna-Maaria ja Olli Varonen. Löytyn uutta tuotantoa ja sovituksia vanhoista kappaleista. Lisäksi soolonumeroita. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kiitosvirret ovat teemana Virrestä viis veisaan -illassa Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6, ke 27.9. klo 19. Yhteislaulun lisäksi illassa on vieraana lauluyhtye Laetificus.