Kirkko ja kaupunki 2023 13 Helsinki

Lapsuuden traumasta voi selviytyä s. 8

Jyrki69 aloitti teologian opiskelun viisi kymppisenä.

Niin tekivät myös Virpi Kätkä ja Sanna‑Mari Hovi s. 12

Ihmiset ovat aina yhdistäneet aineksia eri uskontoperinteistä s. 20

HYVÄN TÄHDEN.

14.9.2023

kirkkojakaupunki.fi

Pääkirjoitus

Naiset nousevat valtaan kirkossa

PIISPA IRJA ASKOLA raivasi vuosina 2010–2017 tietä, jota oli usein kivikkoista kulkea. Ensimmäisen naispuolisen piispan osa ei ollut helppo, kuten ei ollut myöskään ensimmäisten naispuolisten pappien. Nyt ensimmäisten naisten pappisvihkimyksestä on kulunut jo yli 35 vuotta.

Tällä hetkellä enemmistö papeista on naisia ja ilman heidän työpanostaan kirkko olisi pappispulassa. Pääkaupunkiseudulla on nyt 14 naispuolista kirkkoherraa, ja pian määrä kasvaa yhdellä, kun Hakunilan seurakunnan kirkkoherraksi valittu Salla Poropudas aloittaa työnsä. Helsingin kirkkoherroista naisia on enemmistö. Tässä joukossa on niin tuomiorovasti kuin Suomen toiseksi suurimman seurakunnan eli Malmin kirkkoherra.

NAISPUOLISIA PIISPOJA on virassa nyt kolme eli Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka, Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen ja tuoreimpana 3.9. virkaansa vihitty Mikkelin hiippakunnan piispa Mari Parkkinen. Lasikatto on tässä kohdassa kirkossa nyt rikottu.

Kun asiaa viimeksi vuonna 2015 selvitettiin, kävi ilmi, että naisten pappeutta kannattaa ylivoimainen enemmistö, yli 90 prosenttia seurakuntalaisista ja työntekijöistä. Osa kirkon arvokonservatiivisista järjestöistä vastustaa yhä naisten pappeutta. Niiden tiukimmin asiaan suhtautuvat jäsenet eivät katso voivansa tulla vihityiksi papiksi,

jos samassa vihkimyksessä on naisia. Kymmenet niiden työntekijät ovat hakeneet pappisvihkimyksensä Inkerin kirkosta. Viimeisin tällainen vihkimys toimitettiin Pietarissa samana viikonloppuna, kun Parkkinen vihittiin piispaksi Mikkelissä. Ei ihme, että arkkipiispa Tapio Luoma kysyi Radio Dein haastattelussa, onko joidenkin järjestöjen pyrkimys irtaantua kirkosta.

KYSEISET JÄRJESTÖT perustelevat toimintaansa tarpeella saada pappeja, joita he voivat käyttää omassa toiminnassaan, ja katsovat, ettei niillä ole muuta mahdollisuutta. Minkä arvon ne asettavat kirkon ykseydelle? Parkkisen saarna kannattaisi lukea. Siinä sanottiin näin: ”Jeesus odottaa meiltä, että emme elä itsekeskeisesti omassa kuplassamme, vaan etsimme aktiivisesti yhteyttä, pidämme huolta siitä, että äänenpainot eivät enää kovene, rakennamme yhteistä yhteiskuntaamme ja kirkkoamme. Kirkon ykseys on Kristus, mutta yhteys on myös meidän vastuullamme.”

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Moraalipääoma on kansantalouden tärkein ja jopa välttämättömin menestystekijä.

VUORINEUVOS GUSTAF

VON HERTZEN (1930–2013)

Kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi on tehtävä työtä. Esteet Suomeen tulolle ja jäämiselle on purettava.

HELSINGIN YLIOPISTON

REHTORI SARI LINDBLOM

YLIOPISTO-LEHTI 6/2023

Älä tee vääryyttä köyhälle päivätyöläiselle, olipa hän maanmiehesi tai maassasi asuva muukalainen.

VIIDES MOOSEKSEN KIRJA 24:14

Kirkko ja kaupunki

Katse tarkentuu

virheisiin ja puutteisiin. Huomauttelen ja marmatan.

Tarvitsisin hyvän näkemisen silmälasit.

Luojani, auta sinä minua näkemään kaikki kaunis. Lahjoita

Seuraava lehti ilmestyy 28.9.

KANNEN KUVA: ANTTI RINTALA

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”Nuoret kyllä ymmärtävät uskonnonopetuksen tärkeyden”

Tikkurilan lukion uskonnonopettajan Maijaleena Kupiaisen mukaan opetuksessa on entistä enemmän esillä se, ettei mikään uskonto ole pelkästään yhdenlainen vaan uskontojen sisällä on laaja kirjo erilaisia yhteisöjä.

1

Maijaleena Kupiainen, opetat uskontoa, elämänkatsomustietoa ja terveystietoa Tikkurilan lukiossa. Miksi uskonto on edelleen tärkeä oppiaine?

– Uskonto ja kaikki katsomusaineet ovat hyödyllisiä niin yksilöille, yhteisöille kuin yhteiskunnallekin. Ne auttavat oman maailmankuvan rakentamisessa ja elämänkatsomuksen pohtimisessa. Lisäksi katsomusaineet kehittävät kohtaamisen taitoja ja empatiaa, sillä ne syventävät ymmärrystä erilaisissa kulttuuriympäristöissä eläviä ihmisiä kohtaan. Tähän liittyy myös sen kunnioittaminen, mikä toiselle on pyhää.

– Uskonnonopetuksen merkitys ei ole nykymaailmassa ainakaan vähenemässä. Mielestäni nuoretkin ymmärtävät sen merkityksen

– heille ei tarvitse kauheasti perustella, miksi uskonto on tärkeä oppiaine.

2Mitkä asiat korostuvat uskonnonopetuksessa 2020-luvulla?

– Nyt tuntuu korostuvan uskontojen ja katsomusten sisäinen moninaisuus. Ymmärretään, ettei mikään uskonto ole pelkästään yhdenlainen vaan uskontojen sisällä on laaja kirjo erilaisia yhteisöjä. Lisäksi jokainen yksittäinen uskonnonharjoittaja elää uskoa omalla tavallaan. Se tekee uskonnon tutkiskelusta loputtoman mielenkiintoista. Eletty uskonto ja virallisen uskonnollisuuden ulkopuolinen uskonnollisuus ovat entistä enemmän esillä.

– Lisäksi nykyään pohditaan usealla opintojaksolla uskontojen roolia yhteiskunnallisessa ja globaalissa kehityksessä. Myös medialukutaidot ovat entistä tärkeämpiä. Etiikkaa on sen sijaan siirretty uskonnonopetuksesta enemmän filosofian oppiaineen puolelle.

3Viime vuosina on puhuttu paljon siitä, että kouluihin tarvittaisiin kaikille yhteinen katsomusaine sen sijaan, että osa opiskelee uskontoa ja osa elämänkatsomustietoa. Mitä eroa näillä kahdella oppiaineella on, ja mikä on sinun mielipiteesi asiaan?

– Elämänkatsomustiedossa on enemmän aikaa oman katsomuksen pohtimiselle ja rakentamiselle. Siinä käsitellään laajasti myös uskontojen ulkopuolisia katsomuksia. Uskonto taas on tietosisältöisempi oppiaine. Minusta molemmat ovat valtavan hienoja oppiaineita, ja niillä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Mielestäni lukioon pitäisi saada yhteinen katsomusaine niin pian kuin mahdollista – mieluiten se olisi saanut tapahtua jo kymmenen vuotta sitten. Suomen yliopisto- ja koulumaailmassa riittäisi osaamista upean uuden katsomusaineen rakentamiseen niin, että myös tärkeät vähemmistökysymykset huomioitaisiin. 4

Mitkä teemat ja aiheet kiinnostavat nuoria eniten?

– Ajankohtaiset teemat herättävät eniten kiinnostusta ja keskustelua. Tänä syksynä olemme keskustelleet esimerkiksi Koraanin polttamisesta ja uskonnon näkymisestä julkisissa tiloissa esimerkiksi pukeutumisen muodossa. Lisäksi uskontoilmiön moninaisuus tuntuu kiehtovan monia. 5

Mikä on sinulle pyhää?

– Lähestyn ajatusta pyhästä vähän varovasti. Silti yksi asia, jonka ajattelen varmasti olevan pyhää, on toivo siitä, että on olemassa perimmäinen rauha ja rakkaus, ehkä myös jokin perimmäinen Pyhä. Ajattelen pyhyyden olevan jotain tämän- ja tuonpuoleisen rajapinnalla. Se ilmenee minulle hyvin monella tapaa – syntymä, elämä ja kuolema jo itsessään ovat pyhiä asioita. Koen pyhyyden kokemuksia erilaisissa paikoissa ja tilanteissa: esimerkiksi kirkossa, luonnossa ja vaikkapa teatterissa. ■

AINO MUSTONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Muutakin kuin lohipitäjä

Arkeologisten löytöjen perusteella keskiajan vantaalaiset söivät monipuolisesti kalaa – säädystä riippumatta.

Vantaan vaakunassa vedestä nousee komea lohen pyrstö. Pitkään vanhin tiedossa ollut kirjallinen maininta alueesta, jota nykyään kutsumme Vantaaksi, liittyi Vantaanjoelle 1300-luvun alussa myönnettyihin lohenkalastusoikeuksiin. Lohenkalastusoikeuden saivat Padisen luostarin munkit, jotka lupasivat auttaa kuningas Maunu Eerikinpoikaa Viron ruotsalaistamisessa. Myöhemmin on löydetty vieläkin varhaisempi maininta Vantaasta – ja saatu tietoa siitä, että vantaalaiset ovat syöneet keskiajalla paljon muutakin kalaa kuin lohta.

Vantaan kaupunginmuseo on tehnyt arkeologisia kaivauksia Länsisalmen Gubbackassa, Vantaanlaakson Mårtensbyn Lillaksessa ja Helsingin pitäjän kirkonkylän pappilan alueella. Kaikista paikoista on löytynyt myös runsaasti suomuja, ruotoja ja luita.

– Suomen happamassa maaperässä palamaton luu maatuu keskimäärin noin tuhannessa vuodessa, kertoo Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto

LÖYDÖT OVAT sikäli kiinnostavia, että kolme edellä mainittua kaivauspaikkaa edustavat eri yhteisluokkia. Yhdessä on asunut talonpoika, toisessa kauppias ja kolmannessa pappi. Kaivausten

perusteella keskiajan vantaalaiset ovat syöneet ainakin haukea, ahventa, turpaa, säynettä, vimpaa, härkäsimppua, kiiskeä, siikaa, madetta, särkeä ja ankeriasta.

Lillaksen tilalta löytyi myös 1600-luvulla palanut kellari, jossa kauppias oli säilyttänyt sillitynnyreitä luultavasti Tallinnan markkinoita varten. Ankeriasta löytyi vain pappilasta. Se on ollut harvinainen ruokakala.

– Härkäsimppua vähän ihmettelin, mutta vanhemmat ihmiset ovat kertoneet, että sitä on pidetty hyvänä soppakalana, Andreas Koivisto sanoo.

Keskiaikaiset kalastusmenetelmät ovat todennäköisesti olleet melko samanlaisia kuin nykyäänkin.

– Mårtensbystä on löytynyt koukkuja ja Gubbackasta siiman painoja. Pappilan alueelta on löytynyt merkkejä kalan käsittelypaikasta muttei kalastusvälineitä. On tietysti mahdollista, että pappilan väki ei kalastanut itse.

KAIVAUSPAIKOILTA ON löytynyt myös jäänteitä kotieläimistä kuten naudoista, hevosista, sioista, lampaista ja vuohista sekä kissoista ja koirista. Jäänteitä on myös tuholaisista kuten rotista. Lisäksi on löytynyt marjojen ja viljojen siemeniä. Ruokavaliosta arkeologiset kaivaukset antavat turhan yksipuolisen kuvan, sillä kasviksista ei ole jäänyt samalla tavalla jäänteitä. Andreas Koiviston mukaan keskiajallan syötiin kuitenkin

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ALAMY STOCK PHOTO

lohipitäjä

Kirkko ja kaupunki 80 vuotta

Vuonna 2000: Uskovaiset ketkut väijyvät sinisilmäisiä

Uskovaisiksi itseään kutsuvat vasta syntisiä ovatkin. Oma havaintoni: poikamies lähti laivaristeilylle kaverinsa vaimon kanssa ja otti mukaan Raamatun, josta luki, kuinka Jeesus armahtaa syntisen naisen. Eli suomen kielellä: ”tehdään mekin huorin, Jeesus armahtaa”.

Sama mies lainasi ystävältään rahaa ja kirjoitti paperille lupauksen maksaa takaisin. Uskovaista teeskennellen mies väitti ja väittää edelleen, että rahanlainaaja on väärentänyt hänen nimensä.

Lainaaja ei kutsu itseään kummemmin uskovaiseksi, mutta hänen mieleensäkään ei juolahtaisi väärentää nimeä saati tehdä muuta petosta.

Moraalitonta huorimusta ja valehtelijaa ei uskovaisuus paranna, vaan valehtelu jatkuu hautaan asti. Nuo ketkut laskevat sen varaan, että ”uskovaisen” sanaan luotetaan – ja ikävä kyllä moni onnistuukin petoksessaan.

Lyhennelmä mielipidekirjoituksesta, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungissa 1.3.2000. Sen kirjoitti nimimerkki Asioita mietiskellyt ja maailmaa nähnyt. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

paljon kasviksia, ja liha oli enemmänkin juhlaruokaa.

Kalaa söivät monipuolisesti kaikenlaiset vantaalaiset, mutta pappilan ruokapöydässä oli paljon sellaista, mitä ei vielä muissa kodeissa nähty. Sieltä on kaivettu esiin todennäköisesti Keski-Euroopasta peräisin olevat koristeelliset veitset ja böömiläistä lasia.

Entä Vantaan vaakunassa oleva lohi? Sen jäänteitä on löytynyt kaikilta kaivauksilta, mutta ehkä vähemmän kuin voisi kuvitella. Sille on selityksensä.

– Lohen luut säilyvät rasvaisuutensa vuoksi huonommin kuin monien muiden kalojen luut, Koivisto kertoo. ■

ESPOON HIIPPAKUNNAN PIISPA KAISAMARI HINTIKKA PIISPAINKOKOUKSESSA. LUE JUTTU OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI

Härkäsimppua on pidetty hyvänä soppakalana.

”Kirkko voisi käynnistää keskustelun suomalaisen yhteiskunnan lähisuhdeväkivallasta. Hiljaisuus asian ympärillä on syvä, vaikka naisista joka kolmas ja miehistä joka kuudes on kokenut elämänsä aikana fyysistä väkivaltaa tai sillä uhkailua parisuhteessa.”

Uudet almanakkanimet vuonna 2025

Uusia naisten nimiä suomalaisessa nimipäiväkalenterissa ovat Alissa, Alva, Amelia, Camilla, Elea, Jessica, Juulia, Kira, Lili, Lilia, Lilian, Livia, Marju, Milena, Mona, Siina, Sinna ja Vivian.

Uusia miesten nimiä suomalaisessa nimipäiväkalenterissa ovat Aamos, Eppu, Ilja, Jare, Jasu, Jose, Kaius, Kevin, Leon, Linus, Martin, Miki, Mio, Neo ja Rolf.

Uusia naisten nimiä suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa ovat Bea, Celine, Edla, Elisa, Emilie, Mila, Fiona, Line, Lykke, Malva, Melanie, Sienna, Tova ja Venla.

Uusia miesten nimiä suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa ovat Aston, Elton, Winston, Caspian, Dominic, Elvin, Joar, Julian, Luca, Marius, Matteo, Morris ja Tristan.

Nimipäiväkalenteri uudistuu vuonna 2025

Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin tulee 33 ja suomenruotsalaiseen kalenteriin 27 uutta nimeä. Almanakkaan tulee myös uusia versioita vanhoista raamatullisista

Suomalaiseen almanakkaan tulee 33 uutta nimeä vuonna 2025. Nimipäiväänsä virallisesti pääsevät viettämään muun muassa Alva, Camilla, Eppu, Jare, Jose, Miki, Livia ja Neo.

Joukossa on paljon kansainvälisiä nimiä, mutta myös huomattavan monia vanhojen nimien muunnelmia. Osa näistä muunnelmista pohjaa vanhoihin raamatullisiin ja antiikin latinankielisiin nimiin.

– Esimerkiksi Jasu pohjaa Jaakob-nimeen, kun taas Vivian juontaa juurensa latinan-

82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

kielisestä sanasta vivus, joka merkitsee elävää, kertoi Helsingin yliopiston nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala nimipäiväuudistuksen julkistustilaisuudessa.

Kalenteriin pääsevä Jose pohjaa vanhaan raamatullisen nimeen Joosef. Miki puolestaan tulee Raamatun Mikaelista.

Almanakkaan myös palaa joitakin vanhoja nimiä, kuten kahdella a:lla kirjoitettava Aamos, joka oli kalenterissa viimeksi yli sata vuotta sitten.

SUOMALAISEEN kalenteriin päästäkseen nimen tulee olla vähintään 500 elossa olevan ihmisen etunimi. Lisäksi uudistuksissa suositaan suomen kielen mukaisia nimiasuja. Esimerkiksi Pia, Mia ja Henry eivät ole päässeet kalenteriin, koska niille ovat olemassa suomalaiset vastineet Piia, Miia ja Henri. Vierasperäiset Frans ja Max sen sijaan ovat kalenterissa, koska niille ei ole suomalaisia vastineita. Myöskään yhdysnimiä ei hyväksytä almanakkaan.

2000-luvun aikana nimipäiväkalenterista ei ole poistettu yhtään nimeä eikä nimiä ole myöskään siirretty eri kohtaan kalenteris-

sa. Viimeksi vuonna 1995 kalenterista poistettiin harvinaiseksi käyneet nimet Klementti ja Roine.

– Poistoista ja siirroista on aiheutunut paljon mielipahaa, Saarelma-Paukkala kertoi.

SUOMENRUOTSALAISEEN nimipäiväkalenteriin pääsyn raja on 50 nimenkantajaa. Uusien nimien joukossa on suomalaisen kalenterin tavoin paljon kansainvälisiä nimiä. Esimerkiksi Winston ja Morris ovat peräisin englannin kielestä, kun taas Line ja Lykke ovat skandinaavista perua.

Saarelma-Paukkalan mukaan suomalainen nimipäiväkulttuuri on harvinaislaatuinen. Nimipäivän viettäminen on monelle tärkeä asia. Vastaavaa, hyvin vankkaa maallistunutta nimipäiväkulttuuria löytyy oikeastaan vain Ruotsista.

Nimipäiväkalenteri uudistuu viiden vuoden välein. Uudistuksista vastaa Helsingin yliopisto. Vuoden 2025 uudistusten laatijoina toimivat nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala ja filosofian tohtori Leila Mattfolk. Uudistukset hyväksyi Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom. ■

Päätoimittaja Pauli Juusela

Toimituspäälliköt

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Sacrum­Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

nimistä.

HYVÄN TÄHDEN.

Unelma lentämisestä vie Etelä- Sudaniin

Opiskelija Iisakki Saari lähtee neljäksi vuodeksi KeskiAfrikkaan lentämään avustuskuljetuksia.

KUVA MARI AARNIO

Vauhti kiihtyy, ja pyörät irtoavat sulavasti lentokentän märästä asfaltista. Painovoiman uhmaaminen nelipaikkaisen pienlentokoneen kyydissä on aluksi kauhistuttavaa, mutta muuttuu pian aika mukavaksi. 600 metrin korkeuden saavuttamisen jälkeen maisemasta voi jo nauttia. Ohjauspyörän takana istuu Iisakki Saari Turkulainen Saari käy lentämässä kotiseutujensa yllä usein siksi, että hän pitää täällä lentokoulutustunteja. Lähitulevaisuudessa häämöttävät kuitenkin aivan toisenlaiset maisemat.

27-vuotias Saari lähtee lokakuussa ensimmäiseen työtehtäväänsä Keski-Afrikassa sijaitsevaan EteläSudaniin. Hän suhtautuu jännittävältä kuulostavaan tulevaisuuteensa huomattavan tyynesti.

– Lähteminen tuntuu mukavalta. Olen iloinen, että minut on päätetty lähettää juuri Etelä-Sudaniin. Siellä on tällä hetkellä suurin tarve tällaiselle avulle. Naapurimaassa, Sudanissa, on sota, ja sieltä tulee Etelä-Sudaniin paljon pakolaisia. Etelä-Sudan on myös maailman nuorin valtio, ja siellä on senkin vuoksi kaaosta ja nälänhätää.

LENTOURANSA OHELLA Iisakki Saari on myös kauppatieteiden opiskelija. Opinnot Turun yliopistossa saavat kuitenkin nyt jäädä, sillä hänen on tarkoitus viettää Etelä-Sudanissa seuraavat neljä vuotta.

Saari valmistui lähetyslentäjäksi viime vuoden lopussa Mission Aviation Fellowship -järjestön (MAF) kautta, ja hänet siunattiin tehtävään elokuussa. Lähetyslentäjät työskentelevät alueilla, joilla tarve humanitaariselle avulle on suuri, mutta työn tekeminen muuten kuin lentokoneella liikkuen on vaikeaa.

– Työhöni kuuluu ihmisten, ruuan ja tavaroiden kuljettamista pienlentokoneella. Käytännössä se on esimerkiksi sairaalahoitoa tarvitsevien ihmisten viemistä hoitoon pääkaupunkiin Jubaan ja työntekijöiden viemistä alueille, joilla tarvitaan apua.

INTO LENTÄMISEEN alkoi jo lapsena. – Lentäminen on aina ollut minulle unelma. Ajattelen, että Jumala antoi sen kutsun minul -

Mikä on MAF?

• Mission Aviation Fellowship (MAF) on vuonna 1945 perustettu kristillinen järjestö, joka lentää noin 120 lentokonetta kehittyvissä maissa alueilla, joilla etäisyydet ovat pitkiä ja maantiet puuttuvat kokonaan tai ovat vaikeakulkuisia ja turvattomia.

• MAF Suomi on perustettu vuonna 1976. Suomessa MAF järjestää muun muassa nuorten ilmailuleirejä ja lentokoulutusta sekä tukee MAF:n lento-operaatiota ja niissä palvelevia suomalaisia työntekijöitä.

le jo varhain. Olen kuitenkin tiedostanut, ettei kaikista tule lentäjiä ja että lentämiseen tarvitaan ominaisuuksia, joihin ihminen ei voi itse vaikuttaa, Iisakki Saari sanoo.

Pääsy ilmavoimien lentoreserviupseerikurssille vuonna 2017 tuli Saarelle vähän yllätyksenä. Siitä alkoi hänen varsinainen lentouransa. Sen jälkeen tie vei Porin ilmailuopistoon, jossa Saari alkoi ajatella, että lähetyslentäjän työ voisi olla hänen kutsumuksensa.

– Koen, että Jumala on määrätietoisesti johdattanut minut eri elämänvaiheiden läpi lähetyslentäjäksi.

Tulevan työn paras puoli on sen merkityksellisyys.

– Parasta tässä työssä on se, että saa auttaa vaikeissa tilanteissa olevia ihmisiä ihan konkreettisesti. Se, kun voin vaikkapa viedä jollekin perheelle hyttysverkon, ja he voivat sitten nukkua seuraavan yönsä rauhassa. ■

Katso lentovideo osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Lähetyslentäminen on Iisakki Saarelle kutsumustyö.

Lapsuuden kuorma

Jos ihminen ei ole tullut vauvana ja pienenä lapsena nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi, hän mukautuu, suorittaa ja yrittää ostaa huomiota, jota luulee rakkaudeksi, sanoo kouluttajapsykoterapeutti Juha Klaavu.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS ERKKI TOUKOLEHTO KUVA ESKO JÄMSÄ

Elämä on muuten kunnossa, mutta jostain syystä uni ei tule illalla, tai se katkeaa jatkuvaan heräilyyn yön aikana. Kyse ei ole stressaavaan elämäntilanteeseen liittyvästä häiriöstä, vaan nukkumisvaikeudet ovat kulkeneet mukanasi koko elämän ajan.

Työpäivän jälkeen pysähdyt ihmettelemään, miksi lähdit mukaan projektiin, jota et pidä mielekkäänä enää sen jälkeen, kun olet poistunut tilanteesta.

Elämä tuntuu tapahtuvan ulkopuolellasi. Ihmisten seurassakin koet olevasi yksin, kuin lasiseinän tai pleksin takana.

Edellä kuvatut kokemukset saattavat kertoa siitä, että ihminen kärsii kehityksellisestä traumasta. Näin sanoo psykoanalyyttinen psykoterapeutti ja jungilainen psykoanalyytikko Juha

Klaavu, joka käsittelee aihetta tuoreessa kirjassaan Lapsuuden kehityksellinen trauma – syy arvottomuuteen, häpeään ja syyllisyyteen.

Klaavu aloitti kehityksellisten traumojen pohtimisen 20 vuotta sitten, kun niihin liittyviä asioita nousi esiin hänen terapiatyössään. Psykoanalyyttinen teoria tai jungilaisuus ei hänen mielestään selittänyt riittävän hyvin, mistä asiakkaiden kokemuksissa oli kyse. Psykiatri Jorma Tähkän kehittämä minätilateoria oli Klaavun mukaan se ”puuttuva pala”, jonka avulla hän alkoi ymmärtää kehityksellistä traumaa ja sen dynamiikkaa.

Klaavu kertoo kaksi esimerkkiä siitä, miten kehityksellinen trauma on tullut esiin hänen vastaanotollaan.

– Moni asiakkaani on kokenut vahvasti, ettei tiedä, kuka on, mitä oikeasti haluaa ja mitä tun-

tee. Itseltään hukassa olemisen taustalla on usein toisiin ihmisiin mukautuminen, joka saattaa olla tiedostettua tai alitajuista.

– Ulkoisista saavutuksista huolimatta mikään ei tuo hyvää oloa, vaan ihminen tuntee, että hän ei elä autenttista ja merkityksellistä elämää. Monesti tällaiset kysymykset aktivoituvat keski-iässä, kun ihminen saavuttaa omalla alallaan tietynlaisen urahuipun ja ymmärtää, ettei onni löydykään sitä kautta.

PIENEN VAUVAN ja lapsen suhteet häntä hoitaviin vanhempiin nousevat tavallisesti pintaan, kun psykoterapiassa aletaan selvittää kehityksellisen trauman taustoja.

– Kehityksellisen trauman ydin syntyy usein vauva-aikana, jolloin äidin ja vauvan välillä on kiinteä symbioottinen suhde. Sen päälle tulee kuitenkin lisää kerroksia lapsuuden ja koko myöhemmän elämän aikana, Juha Klaavu sanoo.

Pienen vauvan elämä on vakaalla pohjalla, kun hänen äidillään on yhteys omaan aitoon minuuteensa ja hänen identiteettinsä rakentuu sen pohjalle. Silloin äiti on kotonaan itsessään, kehossaan ja elämässään ja tunnistaa omat tun-

teensa, tarpeensa, ajatuksensa ja tahtonsa. Silloin äiti osaa olla läsnä myös lapselle.

Ensimmäisen elinvuoden aikana vauvan mieli ja keho eivät ole vielä eriytyneitä. Kaikki, mitä vauva kokee, on kokonaisvaltaista olotilaa, jossa keho ja mieli ovat yhtä.

Jos tunneyhteys äitiin jää syntymättä tai se on liian katkonainen, vauva kokee itsensä turvattomaksi ja hylätyksi. Vauva tai pieni lapsi ei osaa käsitellä hylkäämiskokemuksia ilman turvallisen aikuisen tukea, vaan joutuu lohkomaan ne pois itsestään. Tunteet ja kokemukset eivät kuitenkaan katoa tai korjaannu itsestään, vaan painuvat alitajuntaan.

– Kun vauva tulee emotionaalisesti hylätyksi, hänen koko kokemusmaailmansa räjähtää. Hän putoaa totaaliseen turvattomuuteen, ahdistukseen, kauhuun ja yksinäisyyteen, Klaavu kuvaa.

– Varhainen hylkäämiskokemus on niin kokonaisvaltainen, että kutsun sitä tuskauniversumiksi. Se on jatkuvaa paniikkia, kauhua ja tuhoutumisen pelkoa. Kun olen kuvannut tätä asiakkailleni, se on ollut monelle suuri helpotus ja heureka-hetki: vihdoinkin joku tajuaa ja ymmärtää.

KEHITYKSELLISEN TRAUMAN taustalla voi olla lapsuus, jossa vanhemman suhde lapseen on ollut väkivaltainen tai alistava. Trauma voi syntyä myös ulospäin hyvältä ja esimerkilliseltä vaikuttavassa perheessä, jossa lapsen hoito ja hoiva on mekaanista ja ulkokohtaista.

Juha Klaavun mukaan mekaanisen hoivan taustalla on tunnekylmyyttä ja kohtaamattomuutta, jolle vanhemmat ovat tavallisesti sokeita. Tällaisessa kodissa kasvaneen ihmisen on usein vaikeaa tunnistaa omaa traumataustaa.

Psykoterapeutti Juha Klaavun mukaan moni kantaa kehityksellisen trauman seurauksena syvää kokemusta omasta häpeällisyydestä ja syyllisyydestä.

Häpeään ja syyllisyyteen liittyy usein omaa elämää koskeva perusoletus ja kokemus, jonka mukaan ”hyvä ei kuulu minulle ja jos sitä saan, se otetaan aina pois”.

– Kehityksellistä traumaa kantava ihminen saattaa kokea syyllisyyttä kaikesta mahdollisesta. Esimerkiksi parisuhteessa ja ystävyyssuhteissa lähtökohtana on, että kaikki on omaa syytä, ja sitten löydetään se, millä tavalla se on omaa syytä.

ELLEI IHMINEN PYSTY myöhemmälläkään iällä käsittelemään lapsuusajan vaikeita tunteita ja olotiloja, ne jäävät Juha Klaavun mukaan hänen kehonsa ja hermostonsa kannettaviksi.

Kehollisia oireita voivat olla esimerkiksi korkea verenpaine, suoliston tai hengitysteiden oireet, selittämättömät kiputilat ja erilaiset iho-oireet. Klaavun mukaan keholliset oireet voivat lieventyä ja joissakin tapauksissa jopa parantua kokonaan psykoterapian aikana, kun yhteys omiin tunteisiin syntyy ja pinnan alle jääneitä olotiloja päästään purkamaan.

Hän tähdentää kuitenkin, että kaikki ruumiillinen oireilu, jolle ei ole löytynyt fyysistä syytä, ei liity psyykkiseen kuormittuneisuuteen.

Klaavu kirjoittaa parhaillaan Lapsuuden kehityksellinen trauma -kirjalle jatko-osaa, jossa käsitellään tarkemmin kehityksellisten traumojen hoitoa ja taustasyitä.

– Varhaisina vuosina syntyneeseen ydintraumaan ei päästä psykoterapiassakaan käsiksi suoraan, vaan prosessi on kerroksellinen. Tämä johtuu siitä, että psyyke suojelee ihmistä kestämättömältä kivulta, hän sanoo.

Vastaanotollaan Klaavu kuuntelee tarkasti sitä, miten asiakas puhuu lapsuudestaan. Tunnekylmän lapsuuden kokenut ihminen saattaa sanoa, että lapsuus oli ”onnellinen ja hyvä, kun oli puhtaat vaatteet ja riittävästi ruokaa”.

MIELEN KERROKSELLISUUDEN hyvä puoli on Juha Klaavun mukaan siinä, että kehityksellisen trauman kerroksia voi työstää ja hoitaa pala palalta monella tavalla: terapiassa, vertaistukiryhmien ja muun ryhmätyöskentelyn avulla, lukemalla ja hankkimalla tietoa.

– Tässä pätee perussääntö, jonka mukaan kaikki, mikä auttaa, on avuksi. Kun lähestytään trauman varhaista ydintä, tarvitaan psykoterapiaa.

Terapiassa kehityksellisen trauman jäljille päästään esimerkiksi unien ja terapiasuhteessa esiin nousevien tunteiden avulla sekä hankkimalla sukulaisilta faktatietoa varhaislapsuuden tapahtumista. Jotkut Klaavun asiakkaat ovat kertoneet osallistuneensa seremonioihin, joissa psykedeelisten aineiden avulla saadut näyt ja kokemukset ovat sisältäneet tietoa varhaisesta traumasta.

– En usko, että yksikään vanhempi valitsee sitä, että hän on lapselleen emotionaalisesti hylkivä tai ei-läsnäoleva. Ellemme ole saaneet terapiaa tai onnistuneet muuten käsittelemään omaa kehityksellistä traumaamme, kohtelemme lapsiamme kuten meitä on lapsena kohdeltu.

Moni kantaa kehityksellisen trauman seurauksena alitajuisia häpeän ja syyllisyyden tunteita. Tällaisten tunteiden pohjalla on Klaavun mukaan syvä kokemus omasta viallisuudesta, pahuudesta, arvottomuudesta, ei-rakastettavuudesta ja häpeällisyydestä. Kokemus on niin kipeä, että ihminen pyrkii painamaan sen pois mielestään.

Klaavu kutsuu mielen syvimpien kerrosten lähestymistä terapiassa syväsukellusvaiheeksi. Usein se on asiakkaalle prosessin vaikein ja raskain vaihe. Samalla kyseessä on hoitoprosessin lopun alku. Kun kehityksellisen trauman aiheuttama kipu on käyty läpi riittävän hyvin, asiakas on saanut yhteyden aitoon minuutensa ja kykenee elämään autenttista elämää, terapia on tehnyt tehtävänsä eikä sitä enää tarvita.

– Terapia-asiakas tunnistaa lähes poikkeuksetta kohdan, jossa hänen prosessinsa on tullut valmiiksi. Hän ei enää tunne ajelehtivansa elämässään, joka valuu sormien läpi kuin hiekka, vaan hän lähtee kohti omia unelmiaan ja luo aktiivisesti itsensä näköistä elämää työssään, harrastuksissaan ja parisuhteessaan. ■

” Varhainen hylkäämiskokemus on jatkuvaa paniikkia, kauhua ja tuhoutumisen pelkoa.

PSYKOTERAPEUTTI JUHA KLAAVU

”Kuka hoitaa minut hautaan?”

Moni yksinäinen ja vähävarainen suree etukäteen omaa kuolemaansa ja murehtii hautajaisiaan. Kuoleman kohdatessa jokaisella kirkon jäsenellä on oikeus saada kirkollinen siunaus. Mikäli vainajalla ei ole läheisiä tai hän on varaton, hautaamisesta vastaa yhteiskunta.

Miten hautaaminen järjestyy, kun minulla ei ole rahaa? Kuka hoitaa minut hautaan?

Muun muassa näitä huolenaiheita Olarin seurakunnan diakonissa Minna Martiskainen on kuullut kotikäynneillä iäkkäiden ihmisten luona.

– Monella on kauhean syvä suru ja huoli siitä, miten asiat hoituvat kuoleman jälkeen. He miettivät tällaisia asioita etenkin silloin, jos ei ole säästöjä tai läheisiä ihmisiä, jotka huolehtisivat hautaamisesta, Martiskainen sanoo.

– Ikäihmistä voi ahdistaa ajatus, kuka hänet löytää ja milloin, jos hän menehtyy yksin kotona.

– Näissä keskusteluissa kerron, ettei tarvitse huolestua. Kyllä kaikki tulevat haudatuiksi. Suomessa on hieno järjestelmä, jossa siitä huolehtii viime kädessä yhteiskunta.

Jos vainajan kuolinpesä on varaton, hautaamiskuluista vastaa hyvinvointialue. Seurakunnasta voi tarvittaessa kysyä avustusta muistotilaisuuden menoihin, kuten tilojen vuokrakuluihin.

– JOKAISEN ELÄMÄ loppuu ennemmin tai myöhemmin. Kuoleman edessä kaikki ovat samanarvoisia riippumatta lompakon paksuudesta tai läheisten määrästä, Minna Martiskainen sanoo.

Työssään hän on huomannut, että etenkin iäkkäillä ihmisillä on tarve käydä läpi mennyttä elämää ja edessä olevaa kuolemaa.

– Voi olla, että kynnys puhua kuolemaan liittyvistä asioista eten­

kin omien lasten kanssa, on korkea. Suosittelen kuitenkin rohkeasti avaamaan keskustelun vaikkapa siitä, millaiset hautajaiset haluaa. Olen kertonut asiakkailleni esimerkiksi netistä löytyvästä hautaustestamentista, johon voi kirjata omat toiveensa tulevan varalle.

Martiskainen suosittelee myös, että etenkin yksin asuvien kannattaa olla naapureiden kanssa puheväleissä ja vaihtaa heidän kanssaan arkisia kuulumisia. Hän on havainnut, että isossakin kaupungissa, kuten Espoossa, löytyy entisajan kylähenkeä.

– Kun naapuri on tullut tutuksi, hänen ovikelloaan saatetaan soittaa, jos hänen ei ole nähty muutamaan päivään liikkuvan ulkona tai verhot ovat pysyneet pitkään kiinni. Se on arkista vastuun kantamista lähimmäisestä.

VÄHÄVARAISEN HAUTAAMINEN on lain mukaan kunnan velvollisuus. Tämän vuoden alusta siitä on Espoossa ja Kauniaisissa huolehtinut Länsi­Uudenmaan hyvinvointialue, Vantaalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ja Helsingissä kaupunki.

Länsi­Uudenmaan hyvinvointialueen Espoon ja Kauniaisten aikuissosiaalityön palveluyksikköpäällikön Pasi Sipolan mukaan usein vainajan puoliso tai joku muu läheinen henkilö ottaa yhteyttä sosiaalitoimeen ja hakee hautausavustusta. Ilmoitus vainajasta voi tulla myös esimerkiksi poliisilta.

Hautausavustuksen hakemuslomakkeen voi täyttää esimerkiksi verkossa. Liitteeksi tarvitaan vainajan tiliote sekä verotuspäätös, josta ilmenee varallisuus ja kiinteä omaisuus.

– Meidän tehtävämme on selvittää tilanne ja arvioida, onko tuen myöntämiselle edellytyksiä. Mikäli vai­

najalla ei ole rahaa hautauskulujen maksamiseen, mutta hänellä on esimerkiksi kiinteää omaisuutta, hautausavustus voidaan myöntää takaisinperinnällä kuolinpesän omaisuudesta. Se tarkoittaa sitä, että avustus on maksettava takaisin, kun omaisuus on myyty. Jos takaisinperintää ei voida tehdä, hyvinvointialue maksaa hautaamisen, Sipola sanoo.

– Jos asiakas on ollut esimerkiksi Kelan perustoimeentulotuen asiakas, voimme aika suoraan todeta, että hänellä ei ole säästöjä, joilla hautaus voitaisiin hoitaa.

HAUTAUSAVUSTUS KATTAA pelkät peruskulut, joihin kuuluvat hautaustoimiston ja seurakunnan kulut. Sii­

” Kirkon jäsen ei ole koskaan niin köyhä, ettei pappi olisi häntä saattamassa.

PAPPI JARMO JUSSILA

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ELINA MANNINEN/KEKSI

hen eivät sisälly esimerkiksi muistotilaisuuden, kuolinilmoituksen tai hautakiven kulut. Myöskään toiselle paikkakunnalle hautaamisesta aiheutuvia kuljetuskustannuksia ei makseta.

– Avustusta on haettava ensin, ja vasta päätöksen jälkeen hoidetaan hautaaminen. Joskus avustusta haetaan vasta hautaamisen jälkeen. Silloin arvioimme kokonaistilannetta ja pitäydymme pääsääntöisesti sopimushinnoissa, mikä tarkoittaa noin 800 euron kulujen korvaamista, Pasi Sipola sanoo.

KÄÄRINLIINOISSA EI OLE taskuja. Ruumisautossa ei ole vetokoukkua. Nämä kaksi sanontaa kertovat Ola-

Tuhkaus ja sirottelu yhteisalueelle on halvin vaihtoehto

Minimitason hautaamiskulut koostuvat hautaustoimiston ja seurakunnan kuluista. Seuraavan laskelman lähtökohtana on, että vainaja on espoolainen ja hänet haudataan Espooseen.

Hyvinvointialueen sopimuskumppanin Hautauspalvelu Calla Oy:n halvin arkkupaketti sisältää käsittelemättömän mäntyarkun, vainajan vaatteet, pukemisen ja arkkuun huoltamisen sekä paikalliskuljetuksen. Paketti maksaa 395 euroa, minkä lisäksi yritys perii 65 euron toimisto- ja virastoasiointimaksun. Mikäli vainajalle joudutaan tekemään oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus, hintaan lisätään ylimääräiset kuljetuskustannukset.

Arkkuhautapaikoista halvin vaihtoehto Espoossa on Kellonummen hautausmaan arkkumuistolehto. Se maksaa 1019 euroa. Kyse on yhteishautausalueesta: siellä ei ole nimettyjä hautapaikkoja eikä sinne voi hankkia hautakiveä. Mikäli vainaja on mahdollista haudata sukuhautaan, hinta on 670 euroa. Silloin haudasta peritään lisäksi hallintamaksu ja pinnan hoitomaksu.

Mikäli vainaja tuhkataan, edullisinta on tuhkien sirottelu muistolehtoon. Se maksaa 358 euroa. Lisähintaa tulee nimikilvestä ja sen kiinnitysmaksusta.

Kristilliseen kirkkokuntaan kuuluvilta ei peritä maksua siunauskappelin käytöstä. Mikäli vainaja ei ole kristillisen kirkkokunnan jäsen, mutta hänelle halutaan pitää kristillisen kaavan mukainen siunaustilaisuus, kappelin vuokra on halvimmillaan 386 euroa.

Tietoja hautauksesta ja hautapaikkojen hinnoista muualla pääkaupunkiseudulla löytyy verkkosivuilta: ­helsinginseurakunnat.fi, vantaanseurakunnat.fi ja kauniaistenseurakunta.fi.

rin seurakunnan papin Jarmo Jussilan mielestä kuoleman tasaarvoisuudesta.

– Rikas ja köyhä kuolevat, ja vaikka omistaisi koko maailman, sitä ei saa mukaansa. Kuolemassa ihmisen on jätettävä taakseen kaikki.

Jussila muistuttaa, ettei köyhyys ole pelkästään rahan puutetta. On myös sosiaalista köyhyyttä ja välittämisen köyhyyttä. Suomessa yksinäisyys on lisääntynyt. Yksinäisen hautajaisissa ei ole välttämättä ketään, ei saattoväkeä, ei adresseja.

– Kirkon jäsen ei kuitenkaan ole koskaan niin köyhä, ettei pappi olisi häntä saattamassa. Jokaisella kirkon jäsenellä on oikeus saada kirkollinen siunaus, Jussila sanoo. ■

Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään postitse osoitteellisena Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntien jäsentalouksiin.

Painos

340 000 kpl

Ilmestymispäivät ja varaukset:

Syyskuu

28.9. (varaus 15.9.)

Lokakuussa

vain yksi lehti

26.10. (varaus 13.10.)

Marraskuu

9.11. (varaus 27.10.)

23.11. (varaus 10.11.)

Joulukuussa vain yksi lehti

7.12. (varaus 24.11.)

Mediamyynti

Pirjo Teva

040 680 4057 pirjo.teva

@kotimaa.fi

Juha Kurvinen

040 665 5983

juha.kurvinen @kotimaa.fi

9.10.klo 17.00–19.30

Vapaaehtoistoiminnan periaatteet

12.10. klo 17.00–19.00

Ikääntyneen ihmisen liikkumisessa avustaminen

16.10. klo 17.00–19.00

Muistisairaan tai masentuneen kohtaaminen

19.10.klo 17.00–19.30

Syventyminen vapaaehtoisen rooliin

Sijainti: Malmin kauppatie 26, 3. krs., 00700 Helsinki

Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen. Edellytämme 18 vuoden ikää ja sujuvaa suomen kielen taitoa. Mukaan mahtuu 25 osallistujaa.

curaMIN on paras

Mimi, 57, Helsinki 86

tutkimusta todistavat tehon 29 patenttia 30 voitettua palkintoa Yhdysvalloissa

Helsinkiläinen Mimi, 57, kokeili palkittua curaMIN-niveltuotetta ja yllättyi positiivisesti! Mimi toteaakin:

- Olen käyttänyt curaMINiä muutaman kuukauden ja ilahtunut sen tuomista vaikutuksista niveliin.

- curaMINin ansiosta olan nivelten liikkuvuus on parantunut sekä "rutina" vähentynyt. Myös polvissa on tapahtunut samoja parannuksia kuin olkanivelissä. Ilolla suosittelen muillekin!

Mimin nivelet voivat hyvin, koska curaMINin sisältämä, maailman dokumentoiduin BCM95-kurkumiiniuute auttaa suojaamaan niveliä ja tukemaan normaalia nivelterveyttä ja koska Bospure-boswelliauute tukee nivelten liikkuvuutta ja mukavuutta. curaMINin teho perustuu näiden kahden tutkitun uutteen ainutlaatuiseen yhteisvaikutukseen. www.curamin.fi

miljoonia tyytyväisiä käyttäjiä – OLE SINÄKIN YKSI HEISTÄ! OSTA OITIS OMAKSESI SEURAAVILTA JÄLLEENMYYJILTÄ:

VIIDENKYMPIN

VIIDENKYMPIN

Moni aloittaa teologian opiskelun aikuisiällä. The 69 Eyes -yhtyeen keulakuva Jyrki Linnankivi, 54, kutsuu opintoja salaiseksi nautinnokseen.

CatCat-duosta tuttua Virpi Kätkää, 53, kiinnostaa papin ammatti. Kustannustoimittaja-kirjailija Mari Hovi, 54, halusi haastaa itsensä ja kohentaa elämänlaatuaan.

MARJO KYTÖHARJU JOONAS BRANDT

The 69 Eyes -yhtyeen laulaja Jyrki69 eli Jyrki Linnankivi on paitsi rockmuusikko myös teologian opiskelija.

Tämä saattaa tulla monelle yllätyksenä, sillä Linnankivi on tunnettu mustiin pukeutuvana, vampyyreista ja paholaisista laulavana goottirockin kärkinimenä.

Linnankivelle opiskelu on kuitenkin ollut nuoresta lähtien tärkeä osa elämää. Ensin hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan analyyttinen kemia. Myöhemmin hän opiskeli tietojärjestelmähallinnon asiantuntijamaisteriksi ammattikorkeakoulussa.

– Olen aina ollut tiedonjanoinen ja halunnut oppia uusia asioita. Ajattelin, että olisi kiva vielä opiskella jotain sivistyäkseen lisää. Teologia alkoi tuntua kiehtovalta alalta erityisesti sen monipuolisuuden vuoksi.

Opiskelujen aloittaminen ei ollut ihan yksinkertaista, sillä Linnankivi joutui hakemaan opiskelupaikkaa monena vuonna.

– Muutama vuosi sitten pääsin vihdoin sisään. Se tuntui todella hienolta, sillä Helsingin yliopisto on upea opinahjo kauniissa Helsingin keskustassa. Ja sekin oli riemastuttavaa, että pääsin sinne uudelleen opiskelijaksi viisikymppisenä.

– Opiskelu on minun salainen nautintoni ja kuuluu yksityiseen elämääni. Sen vuoksi en ole juurikaan kertonut opinnoistani ja akateemisesta taustastani julkisesti.

TEOLOGIAN OPISKELU on tuntunut Jyrki Linnankivestä vielä paremmalta ja monipuolisemmalta kuin hän oli ajatellut.

– On hämmentävää, miten moderni ja nykyhetkessä kiinni oleva paikka teologinen tiedekunta on, vaikka opinnoissa tietenkin käsitellään myös kristinuskon ja muiden uskontojen perintöä. Se näkyy siinäkin, että usein tv-ohjelmissa on joku teologi asiantuntijana, oli aihe mikä hyvänsä.

– Uskontojen ja ihmisen välisen suhteen tutkiminen on avannut minulle suorastaan uuden kä-

sityksen maailmasta. On ollut silmiä avaavaa perehtyä esimerkiksi naisen asemaan kristinuskossa ja maailman historiassa. Haluankin korostaa, että teologia on tieteenala, vaikka sen teemoilla voi olla paikka myös sydämessä.

Populaarikulttuurin ja uskontojen yhteys kiinnostaa Linnankiveä jo hänen rockmuusikkotaustansa vuoksi. Siitä aihepiiristä saattaa löytyä tulevan gradun aihe.

– Toisaalta myös katolisen kirkon nykyinen paavi voisi olla kiinnostava tutkimusaihe, Linnankivi pohtii.

Opiskelu on sujunut vauhdilla, mikä johtuu Linnankiven mukaan osittain siitä, että hänellä on jo akateemista taustaa.

– Teologisessa on paljon muitakin aikuisopiskelijoita, ja he ovat tosi mielenkiintoista porukkaa. Kannustankin ihmisiä hakeutumaan opiskelemaan myös aikuisiällä, sillä siitä on paljon iloa.

AIKOINAAN YLIOPPILAAKSI päästyään Jyrki Linnankivi hakeutui opiskelemaan matemaattisluonnontieteelliseen tiedekuntaan, koska se tuntui työelämänkin kannalta parhaalta vaihtoehdolta.

– Totuushan on, ettei rokkia soittamalla elä. Arkeen kuuluvat myös päivätyöt.

Nytkään Linnankivi ei opiskele huvikseen vaan tähtää siihen, että valmistuu jonain päivänä. Sen jälkeisistä kuvioista hän ei osaa sanoa vielä mitään.

Teologian opiskelu on ollut Linnankivelle myös paluuta juurille.

– Olen 1970-luvun lapsi ja nuori. Kävin pyhäkoulua ja olin mukana seurakunnan poikakerhossa. Nyt voin sanoa, että ne olivat kasvulle hyvin tarpeellisia ja olen niistä kiitollinen.

Keikka- ja lomareissuillaan Linnankivellä on ollut tapana hakeutua pyhille paikoille niin Roomassa, Vatikaanissa kuin Jerusalemissakin.

ELOKUUN LOPUSSA The 69 Eyes -yhtyeen yli 30-vuotisesta taipaleesta ilmestyi kirja The 69 Eyes (Like), jonka on kirjoittanut tietokirjailija Timo Kalevi Forss.

– On tyylikästä, että kirjan tekijä on tietokirjailija, Jyrki Linnankivi sanoo.

– Äskettäin tajusin, että kirjan musta kansi muistuttaa Raamattua. Siinähän ei ole meidän kasvojamme vaan ainoastaan bändin sarjakuvamainen logo.

Linnankiven mukaan hänen hengellisyytensä näkyy jonkin verran The 69 Eyesin musiikissa ja videoissa, mutta bändin tyyli on taattu.

– Bändin tyyli tulee pysymään jatkossakin samana, eli sanoituksissa palvotaan täysikuuta ja ihmissudet ulvovat.

”

Teologia alkoi tuntua kiehtovalta erityisesti sen monipuolisuuden vuoksi.

JYRKI69

Jyrki Linnankivi on yllättynyt siitä, miten hyvin teologinen tiedekunta on kiinni ajassa.

CatCat-duosta tutulla laulaja Virpi Kätkällä on edessä jännittävä syksy, sillä hän on juuri aloittanut teologian opiskelun Helsingin yliopistossa. Tätä edelsi vuosikausia kestänyt etsintävaihe uushenkisyyden maailmassa. Kristinusko kiinnosti Ylitorniossa kasvanutta Kätkää jo lukioikäisenä, ja hän olisi halunnut uskonnon ja musiikin opettajaksi. Hän päätyi kuitenkin opiskelemaan Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitokselle.

– Uskonnon pariin minua ohjasi erityisesti syvästi uskonnollinen mummoni. Hän luki meil-

Uushenkisen vaiheen jälkeen Virpi Kätkä löysi uudestaan kristinuskon.

le lapsille Raamatusta kohtia Jeesuksen elämästä sekä Johanneksen ilmestystä

Kun Kätkälle tuli myöhemmin elämässä vaikeita vaiheita, hän haki ahdistukseensa turvaa amerikkalaishenkisistä vaihtoehtouskonnoista.

– Olin myös hyvin kiinnostunut paranormaaleista ilmiöistä. Minua kiehtoi spiritismi, jossa meediot keskustelevat kuolleiden kanssa. Seurasin erityisesti tunnettua jenkkimeediota Theresa Caputoa. Sain lohtua myös irlantilaisen Lorna Byrnen enkelikirjoista, ja kävin hänen luennollaankin, Kätkä kertoo.

– En silti täysin vakuuttunut näistä opeista. Meediokokouksessa minulla oli myös pelottavia tuntemuksia.

Kolme vuotta sitten Kätkän vanha ystävä Sami tuli käymään. Tämä entinen satanisti kauhistui Kätkän new age -intoilua.

– Juttelimme Samin kanssa kristinuskosta ja Raamatusta aamuviiteen asti. Aloin sen jälkeen kuunnella äänikirjana pappi Jukka Norvannon lukemaa ja selittämää Raamattua ja löysin kristinuskosta jatkuvasti uusia kiinnostavia asioita. Oli kiehtovaa kuunnella esimerkiksi kertomusta Jeesuksen ylösnousemuksesta.

JO PARI VUOTTA sitten Virpi Kätkä aloitti teologian opinnot Avoimessa yliopistossa. Hänellä oli alusta lähtien tavoitteena suorittaa teologian peruskurssit ja päästä sitä kautta teologiseen tiedekuntaan.

– Tuo opiskelujakso vahvisti sitä, että tätä todella haluan. Kaikki on tuntunut niin oikealta. Minua kiinnostaa erityisesti tutkia Raamattua alkukielillä – sivistyä ja oppia lisää elämästä. Haaveenani on myös lukea papiksi, koska minusta tuntuu, että tällä elämänkokemuksellani pystyisin olemaan ihmisten tukena.

Filosofian maisteriksi aikoinaan valmistunut Kätkä uskoo aiemman opiskelukokemuksen auttavan uusissa opinnoissa, mutta ennen kaikkea hän uskoo Pyhän Hengen johdatukseen.

– Pitkään kokemani ahdistus on muuttunut rauhaksi. Olen ihmeissäni, miten paljon voimaa rukous voi antaa. Nykyään rukoilen pienissäkin asioissa.

OPISKELUN MYÖTÄ edessä on monella tavalla uusi elämänvaihe. Naantalissa asunut Virpi Kätkä on muuttanut teini-ikäisen tyttärensä kanssa Helsinkiin. Aikuinen poika on muuttanut jo aiemmin omilleen.

Kätkä toivoo saavansa jossain vaiheessa opiskelua pääkaupunkiseudun seurakunnista pätkätöitä tutustuakseen alaan paremmin. Kesäkuun alussa hän toimi Ylitornion seurakunnan nuorisotyönohjaajan sijaisena ja piti kovasti työstä nuorten parissa.

Laulukeikkoja Kätkä aikoo jatkaa Katja-sisarensa kanssa kesäisin kuten tähänkin saakka. Duon suosittu euroviisukappale Bye Bye Baby vuodelta 1994 kuullaan tietysti aina keikoilla.

– Enhän minä täysin eri ihmiseksi ole muuttunut. Usko tulee kuitenkin näkymään musiikissani entistä enemmän ja juttelen ihmisille keikoilla myös tästä puolesta. Uusissa kappaleissani onkin jo viittauksia Raamattuun vähän samaan tapaan kuin Juha Tapiolla esimerkiksi hänen Sitkeä sydän -kappaleessaan.

– Viestini on, että on tärkeää pyrkiä olemaan armollinen itselleen ja muille.

Pitkään kokemani ahdistus on muuttunut rauhaksi.

VIRPI KÄTKÄ

Sanna-Mari Hovi kasvoi jehovantodistajaperheessä mutta aikuistuttuaan erosi liikkeestä. Kolmekymppisenä hän liittyi luterilaiseen kirkkoon. Tänä keväänä hän valmistui teologian maisteriksi.

– Tarve hengelliseen kotiin oli voimakas, mutta sen piti olla suvaitsevainen, avara ja sietää kyseenalaistamista, Hovi sanoo.

Alun perin Hovi päätti hakea ystävänsä kanssa opiskelemaan Helsingin yliopistoon teologiaa jo kymmenen vuotta sitten. Suunnitelma ei toteutunut, vaan Hovi alkoikin opiskella taidehistoriaa.

– Taidehistorian ensimmäisillä luennoilla meille sanottiin, että kannattaa lukea Raamattua, koska taiteen historiassa on niin paljon viittauksia siihen.

Hovi otti teologian sivuaineeksi, ja se alkoi vähitellen kiinnostaa yhä enemmän. Muutama vuosi sitten hän sai oikeuden tehdä siitä maisterin tutkinnon. Sitä ennen hän valmistui filosofian

Teologian maisterin lopputyössään

Sanna-Mari Hovi tutki hengellisyyttä kuvataiteessa.

maisteriksi taidehistoriasta ja teki gradunsa Töölön kirkon tilatarpeista ja muutossuunnitelmista eri aikoina.

– Uskonnot kiinnostavat minua yhteiskunnallisena ja kulttuuriin liittyvänä ilmiönä. Se on kiehtova symbioosi.

Teologian opiskelun Hovi koki antoisaksi ja innostavaksi, paljon kiinnostavammaksi kuin oli osannut kuvitella.

– Suuntauduin käytännölliseen teologiaan, jossa käsitellään uskontojen ulottumista yhteiskunnan eri alueille.

Hovi muistelee, miten Ruoka, uskonnot ja elämänkatsomus -kurssilla perehdyttiin uskontojen ruokatapoihin hyvin käytännöllisesti. Hovi toteutti juutalaiseen pääsiäiseen kuuluvan sederillallisen, jonka kaikilla osilla on symboliarvoa: kyyneleet silmiin tuova piparjuuri muistuttaa orjuuden kyynelistä ja makea hedelmätahna symboloi orjien rakennustyössään käyttämää laastia.

TEOLOGIAN MAISTERIN tutkinnon lopputyölleen

Sanna-Mari Hovi antoi nimen Naisia hurmiossa

– Barokin aikana syntyi useita naisia hurmion tilassa kuvaavia teoksia, esimerkiksi italialaisen Gian Lorenzo Berninin tunnettu veistos Pyhän Teresan hurmio. Teokset vaikuttavat helposti eroottissävytteisiltä, mutta niissä ovat Jumala ja usko vahvasti läsnä. Lopputyöni tarkastelee näiden barokin hurmioteosten vaikutteita saksalaisen ekspressionistin Emil Nolden vuonna 1929 valmistuneessa Ekstase-maalauksessa.

Hovi työskentelee kustannustoimittajana Editassa, ja hänestä teologian opinnoista on ollut hyötyä myös työn kannalta.

– Kustannustoimittajan pitää tietää jotain vähän kaikesta. Opiskelun avulla olen voinut haastaa itseni, oppia uusia asioita näin aikuisenakin ja kohentaa elämänlaatuani.

Papiksi ryhtyminen ei ollut syynä Hovin teologian opiskeluun, mutta hän on alkanut harkita pappeutta vakavasti otettavana vaihtoehtona. Hän uskoo, että papin työssä olisi hyötyä kertyneestä elämänkokemuksesta.

SANNA-MARI HOVI TUNNETAAN myös kuninkaallisiin perehtyneenä kirjailijana. Vuonna 2018 ilmestyi Monarkian muruset – Kaiken maailman kuninkaallisia, jonka hän teki yhdessä Kaisa Haatasen kanssa ja joka oli tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana. Sen jälkeen Hovi on kirjoittanut vielä kaksi Ruotsin kuninkaallisiin liittyvää kirjaa, Viikingeistä Victoriaan – Ruotsin monarkian tarina ja Matka kuninkaalliseen Tukholmaan – Opas kaupunkilomalle ja nojatuolimatkalle.

– En lapsena leikkinyt prinsessaleikkejä. Monarkia historiallisena ilmiönä alkoi kiinnostaa taidehistorian opintojen aikana, sillä monarkiat ovat olleet merkittäviä taiteen mesenaatteja. Kuninkaallisten asuja enemmän minua kiinnostavat heidän käyttämänsä perinnejalokivet, joihin liittyy kiinnostavaa historiaa ja erilaisia symbolisia viestejä.

Hovin mukaan kuninkaallisiin liittyy myös uskonnollinen näkökulma, sillä maata hallitseva kuningas tai kuningatar on koettu usein Jumalan välikappaleeksi.

– Monarkioissa ja uskonnoissa on myös sillä tavalla paljon samaa, että molempiin sisältyy vuosisatoja ja jopa vuosituhansia kestäneitä perinteitä. Monet menot ja riitit ovat säilyneet kuninkaallisissa yhteyksissä jopa paremmin kuin kirkossa, kuten huomattiin vaikkapa Ison-Britannian hallitsijan, kuningas Charles III:n, kruunajaisissa. ■

”

Uskonnot kiinnostavat minua yhteiskunnallisena ja kulttuuriin liittyvänä ilmiönä.

SANNA-MARI HOVI

Tule tutustumaan uuteen Wilhelmiina Tenholaan

Wilhelmiinan uusin palvelu- ja hoivakoti, keväällä 2023 valmistunut Wilhelmiina Tenhola, tarjoaa yhteisöllistä palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa kauniissa ympäristössä Ruskeasuolla.

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi

Tenholan modernit tilat on suunniteltu tukemaan monipuolisesti ikäihmisten toimintakykyä, yhteisöllistä harrastamista ja aktiivisuutta. Lisäksi meillä on mahdollista ulkoilla omalla viihtyisällä pihalla tai Keskuspuiston ulkoilureiteillä, jotka avautuvat aivan talon kulmalta.

Kirkon kerhot, kuorot ja kimpparuokailut

Rettelöijä oikeassa paikassa

”Minua riepoo nykyisessä elämänmenossa se, että mikään ei saisi sattua. Meillä ei ole enää vaikeuksia, on vain haasteita”, sanoo pappi ja toimittaja Hilkka Olkinuora.

Every saint is a sinner eli jokainen pyhimys on syntinen, julistaa Hilkka Olkinuoran olalla keikkuva laukku.

– Se on muistutus siitä, että meissä kaikissa on kaikkea – niin hyvää kuin pahaa, hän sanoo. Monien ahdistavaksi tai vanhanaikaiseksi kokema synti-sana ei tätä pappia pelota. Päinvastoin. Hän on sitä mieltä, että ihmisen täytyy saada kokea oma syntisyytensä voidakseen kokea täydesti myös ihmisarvonsa – sekä vastuunsa että ehdoitta hyväksytyksi tulemisen.

– Mutta pitää erottaa toisistaan synti ja häpeä. Häpeä on kokonaisvaltaista torjutuksi tulemista. Synti taas on jokaisessa ihmisessä olevan pahan pinnalle nouseva ilmentymä. Syntiä voi ja pitää pyytää anteeksi. Sen voi ja se pitää hyvittää.

Synnin käsittely eli ihmisen pahuuden ja siitä aiheutuvan kivun, kärsimyksen ja huonommuudentunteen todesta ottaminen on Olkinuoran mielestä kirkon työtä ja osa kirkon olemusta.

– Minua riepoo nykyisessä elämänmenossa se, että mikään ei saisi sattua. Meillä ei ole enää vaikeuksia, on vain haasteita. Ja jos on paha olo, mennään ostoksille. Ihmisen minuus on Instagram-minuus, jossa tärkeintä on hyvältä näyttäminen.

– Kirkko voisi kertoa, että se näkee ihmisen elämän semmoisena kuin se on. Kirkon, jos minkä, pitäisi voimakkaasti vastustaa ihmisen kutistamista kuluttajaksi.

”KIRKKO ON olemassa sen tähden, että täällä kuollaan”, sanoi kiistelty konservatiiviteologi Osmo Tiililä 1960-luvulla. Hilkka Olkinuora sanoo olevansa Tiililän kanssa samaa mieltä. Kun hän on pappina kohdannut iäkkäitä ja kuolevia, hän on tajunnut, kuinka ainutlaatuista kirkon työ on. Se voi paitsi tuoda toivoa kuoleville ja sureville myös auttaa elämään pelottomasti.

Olkinuora muistuttaa, että kirkolla on myös profeetallinen tehtävä: ei näkyjen näkeminen tai

ennustaminen, vaan sen tunnistaminen ja kertominen, mihin olemme menossa, jos jatkamme nykyistä rataa. Kirkolta, jos miltä, odottaisi puhetta oikeudenmukaisuudesta ja arvoista.

Hän kysyy, miksi kirkko oli niin hiljaa, kun koronavirus tappoi ihmisiä, vanhukset eristettiin ja moni joutui kuolemaan yksin. Tai miksi kirkko ei edes yritä kommentoida pahuutta, joka on näkynyt äärimmäisellä tavalla esimerkiksi Butšan verilöylyssä Ukrainassa.

– Tavalliset ihmiset kysyvät, mitä kirkko sanoo ja miksei se sano mitään. Sellaisetkin, jotka eivät kuulu kirkkoon, kuitenkin oikeutetusti odottavat, että kristinusko ja luterilainen perinne, joille tämä yhteiskunta on rakennettu, antaisi tukea.

KIRKON PAIKKAA ja tehtävää tässä ajassa Hilkka Olkinuora aikoo käsitellä myös tulevissa kolumneissaan Kirkko ja kaupungissa. Mutta ei pelkästään sitä. Hän ennakoi kirjoittavansa esimerkiksi erilaisista syrjinnän muodoista – liittyvät ne sitten sukupuoleen, ihonväriin, liikkumiseen tai ikään.

75-vuotias Olkinuora ei esimerkiksi pidä siitä, että iäkkäiden oletetaan olevan ymmärrykseltään puutteellisia.

– No, jokainen sukupolvihan saa keksiä pyöränsä uudestaan, mutta ei uusi keksijä ole sen parempi ihminen kuin se edellinenkään, hän tuhahtaa.

Monet gallupit eivät esimerkiksi ole kiinnostuneita yli 75-vuotiaiden näkemyksistä. Olkinuoran ikätoveri, Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, täytti äskettäin 75 vuotta, ja hänkin kuuluu nyt siihen joukkoon, jonka mielipidettä ei kysellä.

– Lapset ja vanhukset ovat samassa asemassa. Kukaan ei kuule heitä itseään heidän omassa asiassaan.

Olkinuoran mielestä vanheneminen voi tuoda mukanaan paljon sellaista hyvää, jota maailmassa tarvittaisiin enemmän. Viisastuu, tulee arvostelukykyä ja suhteellisuudentajua. Alkaa kun-

Kuka?

Hilkka Olkinuora, 75, on pappi, kirjailija ja toimittaja. Hän on työskennellyt muun muassa Kauppalehden päätoimittajana ja Tampereen ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherrana.

Mitä?

Olkinuora on Kirkko ja kaupungin uusi kolumnisti. Hän kirjoittaa kolumneja myös muun muassa Hufvudstadsbladetiin ja on yksi Ylen Pyöreä pöytä -radio-ohjelman vakiokeskustelijoista.

Motto

Asiat ovat nyt näin. Ne eivät ole toisin.

nioittaa enemmän elämän hyviä asioita, toisia ihmisiä, ystävyyssuhteita, hyvinvointia – ja myös muiden mielipiteitä.

KARMEITA KOKEMUKSIA kirkosta. Sellaisenkin jutun voisi kirjoittaa Hilkka Olkinuoraa haastattelemalla. Välillä hän on joutunut miettimään, millaista yhteisöä oikein työkseen edustaa.

Otetaan nyt vaikka seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtelu. 1990-luvulla Olkinuora pyydettiin papiksi seksuaalivähemmistöjen kristilliselle leirille. Ihmiset kertoivat monenlaisesta syrjinnästä, ulossulkemisesta ja loukkaavista sanoista. Eniten Olkinuoraa kuitenkin satutti se, miten nöyrästi he siitä puhuivat.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JANI LAUKKANEN

– Että se nyt vain oli heidän osansa! Heistä jokaisen usko oli vahvempi kuin minun.

Tai naisjoukko, joka tuli vaihtamaan seurakuntaa. Kun kirkkoherra kysyi syytä, naiset kertoivat, että heidän joogaryhmänsä oli heitetty ulos heidän oman seurakuntansa tiloista, koska uudet työntekijät pitivät joogaa pakanallisena.

Olkinuora muistaa myös papinuransa alkutaipaleelta erään kokeneen kollegan. Tämä opasti siunauspuhetta valmistelevaa Olkinuoraa, että siunauspuheet kannattaa kirjoittaa itse ”vain tärkeille vainajille” – tavallisille ihmisille voi lukea valmiin puheen kirkkokäsikirjasta.

Tylyiltä ovat tuntuneet myös selitykset ja lohdutukset, joita monille lapsensa menettäneil-

Hilkka Olkinuora on saanut useamman kerran kuulla, ettei hän ole kuin pappi. Aluksi se satutti ja itketti, mutta vähitellen hän ymmärsi, että kommentit oli tarkoitettu kiitokseksi.

tyneensä takaisin kirkkoon, kun he ovat tehneet työnsä hyvin.

HILKKA OLKINUORA on itsekin niitä, jotka roikkuvat kirkossa kiinni. Hän oli tehnyt komean uran toimittajana, kun hän päätti toteuttaa nuoruudenhaaveensa ja ryhtyi opiskelemaan teologiaa. Aluksi hän ei aikonut papiksi, mutta työharjoittelu sairaalassa muutti mielen.

Kerran hän keskusteli kuolevan potilaan kanssa, ja tuntui, että sopivia sanoja oli vaikea löytää. Enää hän ei muista, mitä tuli sanoneeksi, mutta juuri ne sanat osoittautuivat oikeiksi juuri sille ihmiselle.

– Minulle tuli vahva kokemus, että siinä en puhunut minä vaan Pyhä Henki. Se rohkaisi: pappina en ole yksin, vaan Henki on mukana koko ajan. En joudu keksimään itse vaan olen välittäjänä.

– Jumalanpalveluselämä on pitänyt minut kirkossa kiinni silloinkin, kun on tuntunut, etten jaksa. Alttarilla tiedän joka kerta olevani oikeassa paikassa ja että meidät on tarkoitettu toisillemme.

Senkin Olkinuora on kokenut, että vaikka hänen uskonsa ei tunnu kestävän, Jumalan usko häneen kestää. Vaikka hän on kuinka rettelöinyt, hänestä on pidetty kiinni.

le on hyvää tarkoittaen tarjottu: että lapsi on nyt paremmassa paikassa tai että nyt lapsi välttyy synniltä. Kun Olkinuoran ja hänen Hannupuolisonsa Ville-poika kuoli vauvana, heidän annettiin myös ymmärtää, että lapsen kuolema on rangaistus vanhempien synneistä – olivathan he kumpikin olleet eronneita naimisiin mennessään.

– On liikuttavaa, että tällaisista kokemuksista huolimatta ihmiset roikkuvat kirkossa kiinni niin kuin leskivaimo Jeesuksen viitassa. He jaksavat antaa kirkolle anteeksi, Olkinuora sanoo.

– Mutta onhan monilla, minullakin, valtavasti myös hienoja kokemuksia. Parasta palautetta työntekijöille on se, että ihmiset kertovat liit-

– Pahinta oli varmaan silloin, kun meidän Ville kuoli. Sen jälkeen meni muutama vuosi, etten pystynyt rukoilemaan Isä meidän -rukousta, jossa pyydetään, että ”tapahtukoon sinun tahtosi”.

– Oikeudenmukaisuus on ollut minulle aina tärkeää, mutta sitä on kyllä riepoteltu. 11 vuotta sitten mieheni Hannu kuoli nopeasti levinneeseen syöpään. Tämän vuoden tammikuussa Jerri-koirani kuoli. Kevään mittaan minulla on ollut Jumalalle yhtä jos toistakin asiaa menetysteni tiimoilta.

TÄMÄN JUTUN kuvat on otettu Hilkka Olkinuoran lapsuuden kotikulmilla Töölössä. Hän kertoo, että Töölön kirkko on ainoa paikka, johon hän koskaan on saanut porttikiellon. Rikos on ehkä vanhentunut, sillä siitä on kulunut yli 70 vuotta.

– Päiväkerhon täti kertoi meille, että lapset tuo maailmaan – olikohan se nyt haikara vai enkeli. Meitä oli kaksi lääkärin lasta, jotka päätimme oikaista virheellisen tiedon. Potkuthan tästä opin kyseenalaistamisesta tuli.

Olkinuora hymähtää, että se oli ehkä varhainen varoitus siitä, miten jyrkästi kirkossa suhtaudutaan seksuaalisuuteen. Jotain enteellistä saattoi olla myös kirkon yläsalissa leikityssä Matka Jerusalemiin -leikissä.

– Olin hidas ja kömpelö ja jäin aina ilman tuolia. Eli myös ulkopuolisuuden tunteet tulivat varhain tutuiksi. ■

”

Tavalliset ihmiset kysyvät, mitä kirkko sanoo ja miksei se sano mitään.

Uskon uudet ainekset

Yhdisteletkö erilaisia uskontoperinteitä? Niin on aina tehty, sillä uskonnot elävät aina kussakin ajassa ja ympäristössä.

Suosituille uskonnollisille ja henkisille virtauksille on yhteistä se, että niistä kiinnostuneet ihmiset yhdistelevät aineksia erilaisista uskontoperinteistä. Näin sanoo kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön tutkimuskoordinaattori ja uskontotieteilijä Jussi Sohlberg, joka seuraa työssään uskonnollisuuden muutosta Suomessa.

– Yhdistävänä piirteenä voidaan pitää myös kokemuksellisia menetelmiä, joissa henkisyys liittyy konkreettiseen tekemiseen ja ruumiillisuuteen. Tärkeää on se, minkä koetaan toimivan omassa elämäntilanteessa, Sohlberg sanoo.

– Tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi meditaatio, jooga, tarot-korttien käyttö, manifestointi, enkelihenkisyyden menetelmät kuten enkelikortit ja kanavointi sekä shamanismi ja sakraali seksuaalisuus.

Nämä piirteet näkyvät Sohlbergin mukaan punaisena lankana viime vuosien uskonnollisuutta ja henkisyyttä kartoittavissa tutkimuksissa samalla, kun uskonnottomuus yleistyy erityisesti nuoremmissa ikäluokissa. Henkisyyteen suhtautuu myön-

teisesti myös osa niistä, jotka mieltävät itsensä uskonnottomiksi, agnostikoiksi tai ateisteiksi.

Nousevista trendeistä Sohlberg nostaa esiin uushenkisyyden monimuotoiset virtaukset, jotka ovat tämän päivän suomalaista kansanuskoa, sekä kasvavan mielenkiinnon shamanistisia kursseja, työpajoja ja rumpupiirejä kohtaan.

– Uushenkinen uskonnollisuus limittyy osittain kristilliseen kieleen ja kuvastoon, mutta niitä tulkitaan eri tavalla kuin kristillisissä kirkoissa.

Myös monet buddhalaisuuden harjoittajat yhdistelevät Sohlbergin mukaan vaikutteita erilaisista perinteistä. Suomessa toimii noin 50 buddhalaista yhteisöä, jotka julkaisevat meditaatiota, filosofiaa ja tietoisuutta käsittelevää kirjallisuutta, ja maakuntiin nousee buddhalaisia retriittikeskuksia.

Sohlberg toteaa, että buddhalaisuus on monimuotoinen perinne, johon liittyy esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa myös erilaisten henkiolentojen palvontaa.

– Taustaltaan kantasuomalaisia ihmisiä kiinnostavat erityisesti Tiibetin buddhalaisuus ja

zen, joissa on pitkälle hioutuneita meditaatiomenetelmiä ja tietoisuusharjoituksia. Myös buddhalaisuuden filosofinen puoli kiehtoo.

OSA KONSERVATIIVIKRISTITYISTÄ on huolissaan siitä, että kirkko irtautuu teologisista juuristaan ja sanomastaan, kun uskonnolliset traditiot vaikuttavat toisiinsa. Tilanteessa nähdään merkkejä synkretismistä eli uskontojen sekoittumisesta.

Jussi Sohlberg ei ole huolestunut siitä, että monitahoinen kristillinen perinne muuttuisi joksikin muuksi ja sen perusolemus katoaisi.

– Uskonnolliset perinteet ovat aina olleet tietyllä tavalla synkretistisiä ja tarjonneet toisilleen peilauspintoja. Jo Vanhan testamentin aikana juutalaisuus ammensi vaikutteita muinaisitämaisesta kulttuurista ja persialaisista uskonnoista. Uuden testamentin sivuilta alkoi kristinuskon vuosisatoja kestänyt vuorovaikutus antiikin filosofian virtausten kanssa.

– Myöhemmin kristinuskon leviäminen vei sen kosketuksiin erilaisten kansanuskon perinteiden kanssa, ja ne ovat vaikuttaneet siihen. Suomessa vanha kansanusko on elänyt pitkään rinta rinnan kristillisen perinteen kanssa.

Sohlberg siteeraa yhdysvaltalaista uskontososiologia Peter L. Bergeriä, jonka mukaan uskonnollinen perinne tarvitsee vahvaa dialogia ympäröivän yhteiskunnan ja erilaisten maail-

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI KUVA ESKO JÄMSÄ

Erilaisia käsityksiä uskonnoista

• Eksklusiivisen eli poissulkevan uskontokäsityksen kannattajat sanovat, että vain yksi uskonto on oikea. Muut uskonnot eivät sisällä totuutta eivätkä johda pelastukseen.

• Pluralistisen näkemyksen mukaan asia on päinvastoin: uskonnot ovat samanlaisia teitä totuuteen. Kaikki uskonnot sisältävät samoja totuuksia eri tavoin ilmaistuina.

• Relativistisen käsityksen mukaan mistään uskonnosta ei voida esittää lopullista arviota, koska uskomuksia ja käyttäytymistä voidaan arvioida vain niiden omassa historiallisessa ja kulttuurisessa yhteydessä.

• Inklusiivisen näkemyksen mukaan kaikissa uskonnoissa on vähintäänkin oikeita näkökulmia totuuteen, Jumalaan, luontoon ja ihmiseen.

mankatsomusten kanssa. Ilman vuorovaikutusta mikään traditio ei pysy elinvoimaisena.

– Kristinuskolla on pitkä historia, jonka aikana se on kyennyt mukautumaan erilaisiin kulttuureihin. Mukautumisen ansiosta kirkko on löytänyt kosketuspintoja erilaisten kulttuuri- ja uskontoperinteiden piirissä eläviin ihmisiin.

Sohlbergin mukaan suomalainen uskonnollisuus on tällä hetkellä voimakkaassa murroksessa, jossa erottuu useita eri suuntiin vaikuttavia muutoksia.

– Evankelisluterilaiseen kirkkoon jäsentynyt uskonnollisuus ei ole katoamassa, mutta kirkon ja kristinuskon paikka yhteiskunnassa on jo muuttunut.

IHMISTEN ARJESSA eri perinteiden yhdisteleminen jatkuu Jussi Sohlbergin mukaan myös tulevaisuudessa. Onko sisäisesti yhtenäisen ja johdonmukaisen maailmankatsomuksen muodostaminen vielä mahdollista?

– Ihmiset eivät koe asiassa ristiriitaa, vaan heidän kysymyksensä on, miten asiat toimivat käytännössä. Uskonnollisuuteen voi liittyä piirteitä erilaisista ja keskenään jännitteisistäkin perinteistä, Sohlberg sanoo.

Kristinuskon näkökulmasta tilannetta voi Sohlbergin mukaan lähestyä inklusiivisen spiritualiteetin avulla. Kyse on teologisesta ajattelutavasta, jonka mukaan kaikissa uskonnoissa on vähintäänkin oikeita näkökulmia totuuteen, Jumalaan ja ihmiseen.

– Tällaiselta pohjalta näen mahdolliseksi varsin avaran ja sisäänsä sulkevan kristillisen spiritualiteetin. Siinä kristillinen identiteetti säilytetään ja juuret ovat kristillisessä hengellisyydessä samalla, kun ihmisellä on valmius omaksua vaikutteita myös erilaisista uskontoperinteistä kriittisesti asioita puntaroiden.

– Tällaisessa harkinnassa on mahdollista käyttää kristillistä perinnettä ja kokemusta, uusinta tutkittua tietoa, järkeä ja johdatusta.

ERILAISIA USKONNOLLISIA vaikutteita yhdistelevä kirkon jäsen kohtaa Jussi Sohlbergin mukaan vanhan teologisen kysymyksen Jumalan ilmoituksen luonteesta.

Inklusiivisen spiritualiteetin lähtökohtana on ajatus, että kulttuurien ja uskontojen rikkaus on Jumalan sallima ja tarkoittama asia ja erilaiset perinteet voivat täydentää toisiaan. Samalla Jeesuksessa nähdään Jumalan ilmoituksen täyteys. Tällainen ajattelu ei Sohlbergin mukaan hylkää tai riisu pois kristinuskon erityistä sanomaa.

– Tuntuisi oudolta ja erikoiselta, että Jumala olisi antanut hengellistä viisautta ja arvokkaita asioita vain osalle kulttuureista, ja muut olisi jätetty pimeyteen tai paitsioon.

Sohlberg mainitsee, että kirkon viimeisimmän nelivuotiskertomuksen mukaan suurin osa suomalaisista suhtautuu eri uskontoihin inklusiivisen ajattelutavan mukaisesti.

– Moni suomalainen ajattelee, että kristillisen uskon sisään on mahdollista liittää erilaisia henkisyyden ja kulttuurin elementtejä. Vain pieni joukko samastuu eksklusiiviseen eli poissulkevaan ajattelutapaan, jonka mukaan on vain yksi oikea uskonto, ja muut ovat erheellisiä ja vääriä.

USKONNOLLISTEN TRADITIOIDEN vuorovaikutus herättää myös perustavan maailmankatsomuksellisen kysymyksen: opettavatko kaikki uskonnot pohjimmiltaan samaa? Näkemystä, jonka mukaan eri uskonnot ovat samanlaisia teitä totuuteen, kutsutaan pluralismiksi.

Globaalin ajan maailmankansalaiselle ajatus voi olla yhtä luonteva kuin yhteisvaluutta tai

passi, jolla pääsee minne vain. Jussi Sohlbergin mukaan kysymykseen ei ole helppo antaa yksinkertaista vastausta.

– Riippuu keneltä asiaa kysyy ja mikä näkökulma valitaan. Joissakin asioissa uskontoperinteillä on samanlaisia päämääriä, joissakin ei, hän sanoo.

Vaikeudet alkavat jo siitä, että ympärillä elävä kulttuuri muovaa aina uskontoja. Uskonnollisten perinteiden erottaminen niiden kulttuurisesta taustasta ei välttämättä onnistu. Jotakin asiasta on kuitenkin mahdollista sanoa.

– Eri perinteet opettavat kiistatta elämän perimmäisestä tarkoituksesta erilaisia asioita. Ei tee oikeutta uskontoperinteille, jos niiden tulkinnat, rakenteet, ihmiskäsitykset, etiikka ja uskonnollinen kieli niputetaan yhteen ja sanotaan, että ne ovat samaa, Sohlberg sanoo.

– Samalla uskonnoilla on yhtymäkohtia ja kosketuspintoja, kuten kultainen sääntö, joka kehottaa kohtelemaan toista kuten haluaisi itseään kohdeltavan. ■

”

Tuntuisi oudolta ja erikoiselta, että Jumala olisi antanut hengellistä viisautta vain osalle kulttuureista.

Jussi Sohlbergin mukaan kristilliseen spiritualiteettiin on mahdollista sisällyttää aineksia myös toisista perinteistä.

Antiikkikauppias ja Suomen sodat

KIRKKO JA KAUPUNKI oli haastatellut antiikkikauppias Wenzel Hagelstamia lehden numeroon 11 (K&k 17.8.).

Hämmennyin luettuani tekstistä, kuinka ”Suomi oli sodassa Venäjää vastaan, kun Wenzel Hagelstam oli pikkupoika”. Laskujeni mukaan nyt 82-vuotias Hagelstam ei ole voinut olla pikkupoika minkään Venäjän valtakunnan aikana. Toisin sanoen tarkoitus onkin ollut puhua sodista, joita Suomi kävi Neuvostoliittoa vastaan 1939–1945. Maantieteellisesti voimme puhua samasta maasta, mutta kyllä nykyistä Venäjää hallitsee eri poppoo kuin 1940-luvulla.

Onkohan niin, että koulujen historian opetus sivuuttaa kokonaan tällaiset pikkuseikat kuten Neuvostoliiton loppu, vai onko kysymys yksittäisen toimittajan tietämättömyydestä.

Maija-Kaarina Saloranta talvisodan sotaorpo, Helsinki

TOIMITUS VASTAA: Kiitos tarkasta huomiosta! Naapurimaan historia on toimitukselle tuttu, mutta tässä kohdassa tekstiin oli lipsahtanut valitettava virhe. Neuvostoliitosta siinä oli kyse.

Tuhkaus riistää jälkipolvilta historian

VAINAJAN TUHKIEN sirottelu veteen, maahan tai ilmaan on lisännyt suosiotaan. Nimilaatta laitetaan tolppaan, puolison ja lasten nimet toisiin tolppiin.

Olemmeko riistämässä jälkipolvilta historiamme ja olemassaolomme, kun kiinteää yhteistä loppusijoitusta ei tehdäkään? Miten miellyttävää ja tunteellistakin on kulkea sukuhaudalle ja lukea sieltä isovanhempien, setien, enojen ja tätien nimiä ja elon aikoja. Tai vaikka tuntemattomien perheiden historiankirjaa.

Toivottavasti vainajan tuhkan sirottelusuuntaus ei myöhemmin harmita. Muistelu on tärkeää myös juuri oikeassa paikassa. Vaikka arkkutilasta olisi pulaa, uurnapaikka onnistunee.

Eija Saha Helsinki

Vaiettu ludeongelma ei katoa ilman aktiivista toimintaamme

SATUIN JOUTUMAAN tilanteeseen, missä kerrostaloasunnosta löydettiin luteita. Luonnollisesti paikalle kutsuttiin tuholaisten torjuja. Asunnosta jouduttiin viemään osa tavaroista kaatopaikalle, koska luteet voivat piiloutua ihan minne tahansa.

Samalla törmäsin todella outoon asiaan: näistä luteista ei saa kertoa naapureille. Kenenkään kotiin ei myöskään voi mennä tutkimaan, ovatko luteet levinneet muihinkin huoneistoihin.

Luteet voivat tulla asuntoon esimerkiksi vaatteiden tai huonekalujen välityksellä. Ne voivat kulkeutua myös ulkomailta matkatavaroiden joukossa. Luteista eroon pääseminen on todella hankalaa. Jos ihminen on lisäksi varaton, hänen on vaikea saada toista asuntoa, varsinkaan pääkaupunkiseudulla.

Matkustaminen ja ihmisten liikkuminen lisää ludeongelmaa. Entä miten luteiden esiintyminen vaikuttaa käytettyjen vaatteiden ja huonekalujen kierrättämiseen?

Miten tämä varsin ikävä ja vaiettu ongelma saataisiin ratkaistua? Se ei katoa, jos emme tee sille jotain.

Birgitta Wulf Kerava

Yhdenvertainen seurakunta

PORVOOSSA OLI vielä pari vuosisataa sitten kaksi kirkkoa: ruotsinkieliset kokoontuivat hienossa, suuressa kivikirkossa ja suomalaiselle seurakunnalle oli pieni kapinen puukirkko sen takana. Tämä on esimerkki syrjinnästä kirkon piirissä.

Kristinusko kutsuu olemaan erottelematta ihmisiä. Itse asiassa kristinusko toi ensimmäisenä tasa-arvon miesten ja naisten, rikkaiden ja köyhien, sairaiden, orjien, vammaisten ja kaikkien ihmisten välille.

Jeesus saarnasi ilosanomaa maailman heikoille, syrjityille ja erilaisille ihmisille. Siksi kirkon tulee toivottaa kaikki ihmiset tervetulleeksi. Maahanmuuttajatausta, terveyden-

tila, homoseksuaalisuus tai transseksuaalisuus eivät ole syitä erotella ja syrjiä ihmisiä.

Vielä lähihistoriassa esimerkiksi mustat ihmiset eivät olleet tervetulleita kirkkoihin useissa maissa. Pride on samaa jatkumoa kuin orjien vapauttaminen, naisten oikeuksia ajava feministinen liike tai mustien kansalaisoikeusliike. Biologina sanon: homoseksuaalisuus on synnynnäinen ominaisuus, ei valinta. Homoseksuaalisuus on luonnollista, eikä siinä ole mitään väärää tai pahaa. Kuten ihmisistä, eläimistäkin noin 2–5 prosenttia on homoseksuaaleja, Australian mustajoutsenista jopa joka neljäs. Homoseksuaalit mustajoutsenet ovat tunnettuja siitä, että ne adoptoivat orpoja joutsenenpoikasia.

Jokainen ihminen on arvokas ja syntynyt tasa-arvoiseksi. Jokainen ihminen on Jumalalle kultaa arvokkaampi. Samoin Jumala rakastaa luomaansa luontoa ja sen asukkaita. Kohdellaan muita ihmisiä ja luomakuntaa tämän arvon mukaisesti.

Daniel Elkama ympäristötieteilijä, Vantaa

Kerrankin miehiä kehuttiin mediassa

KIRKKO JA KAUPUNKI haastatteli

Suomen teologisen instituutin uutta pääsihteeriä Soili Haverista (K&k 31.8.). Hän sanoi haastattelussa näin: ”Miehet ovat käyttäneet voimaansa ja valtaansa huomattavasti enemmän naisten suojelemiseen, yhteisten kotien rakentamiseen ja leivän hankkimiseen kuin naisten alistamiseen. Voisimme joskus naisina osoittaa kiitollisuutta miehille kaikesta siitä hyvästä, mitä he ovat historian aikana puolestamme tehneet. Maskuliinisuus on ihmiskuntaa eteenpäin työntävä voima.”

Omaan mieleeni jäi kiitollisuus Soili Haverisen haastattelusta ja siitä, että nykypäivänä joskus miehiäkin kehutaan ja pidetään arvossa.

Olen itse äänestänyt reilusti yli 25 vuoden ajan eri vaaleissa naista ja kirjoittanut mielipidekirjoituksiakin siitä, että naisia tulee saada enemmän politiikan pariin ja tärkeisiin tehtäviin Suomessa. On tärkeää, että tasa-arvo toteutuu.

On myös huomioitava se tosiasia, että joidenkin kirkon herätysliikkeiden mukaan nainen ei sovi papiksi. Oman käsitykseni mukaan nainen sopii kyllä todella hyvin papiksi ja myös arkkipiispaksi.

Mika Lille Helsinki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Kaupungin pyhien paikkojen avohakkuut on lopetettava

En ole ainoa pyhän perään vonkaava kaupunkilainen.

KUN SUOMALAINEN LÄHTEE maailmalle, hän poikkeaa paikalliseen kirkkoon tai temppeliin ja hiljentyy. Kun häneltä kysyy, mikä kotimaisen kirkon tarjonnassa on tärkeää, kirkossa itsekseen istuminen nousee aina mitalisijoille. Mutta kun tämä suomalaisen oma kirkko pähkäilee tehtävänsä ja tavoittavuutensa kanssa, se joko sulkee kirkot tai myy ne pois.

”Löydän kirkosta voimaa. Se on kyseenalaistamaton kotini maailmassa. Siellä on rauha, yksin tai yhdessä”, sanoo tavallisen maallistunut etsijä.

Kesäterveiset kotimaasta kuitenkin kertovat, miten lukemattomilla paikkakunnilla on keskellä päivää ja keskellä viikkoa rynkytetty kirkon ovea turhaan. Tiekirkotkin sulkeutuvat talveksi. Mahtikirkkoja pääsee ihailemaan enää vain maksavana asiakkaana. Todellisten lähikohtaamisten, kuten yhteisen aterioinnin ja sielunhoidon tiloilla varustetut kirkkokiinteistöt, amputoidaan liian hintavina. Grillaus kirkon pihalla ärsyttää niin makkaran hajulle kuin puhtaalle kirkko-opillekin herkkänenäisiä. Numeronisseillä ja strategiasepoilla on tietenkin tuhat ja yksi syy-

tä siihen, miksi me pyhän perään vonkaavat olemme väärässä. Kaikkeen ei ole rahaa. Kiinteistöt homehtuvat käsiin. Meillä ei ole vapaaehtoisia vahtimaan kirkkoa ympäri vuorokauden varkailta. Kirkon ei kannata olla kirkko, kun digi tavoittaa kustannustehokkaammin.

Paikalleen asettumisen pyhä ei priorisoinnissa pärjää.

Mutta onko pyhä aina tarjottava mitattavasti ja tehokkaasti? Ymmärtääkö sanan kirkkomme vain puhuttua julistusta? Missä ovat muut aistit, seiniin tarttunut pyhän tuoksu, jo ovelta vastaanottava rauha, kirkkojen kantama kulttuuriperintö? Tulkaapa huviksenne katsomaan, miten rai-

sut rippikoululaiset asettuvat aloilleen ihan toisella tavalla, kun alttari on hämyisässä riihikirkossa eikä kätevästi avattavassa kaapissa hienhajuisen jumppasalin seinässä.

Metsä on suomalaisen kirkko. Kirkko on kaupunkilaisen metsä. Sen avohakkuiden on syytä päättyä tähän.

HILKKA OLKINUORA Kirjoittaja on neljännen polven helsinkiläinen, rovasti, kirjoittaja ja maalle muuttanut elämäntarkkailija.

LUE

HILKKA OLKINUORAN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT.

Hammashoitoa

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

HAMMASTEKNIKKO

24 h

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:

Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Mannerheimintie 65, Helsinki Matinraitti 14, Espoo

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

050 5533 050 SOITA

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).

Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Lehden ilmestymispäivät:

Syyskuu 28.9. (varaus 15.9.)

Lokakuussa vain yksi lehti 26.10. (varaus 13.10.)

Marraskuu

9.11. (varaus 27.10.) 23.11. (varaus 10.11.)

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480

Olli Hytönen p. 040 8344 206

KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ

• Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso

• Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso

• www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Hammaslääkäriasema

Hautauspalveluja

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Joulukuussa vain yksi lehti

7.12. (varaus 24.11.)

Huom! Käynti Kielotien puolelta • katutasossa • esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Kurssit

HAUTAKIVET

kaiverrukset

ym. alan työt

p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

Kiinteistönvälitystä

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

HELSINKI

FORUM p. 010 76 66620

ITÄKESKUS p. 010 76 66590

KALLIO p. 010 76 66500

MALMI p. 010 76 66630

TÖÖLÖ p. 010 76 66530

ESPOO

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640

LEPPÄVAARA p. 010 76 66610

TAPIOLA p. 010 76 66570

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600

TIKKURILA p. 010 76 66560

KERAVA p. 010 76 66550

HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET

Edullisemmin suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200

myynti@kivituote.com

Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Mediamyynti

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

perunkirjoitukset hautakivityöt 09 628 398

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Pirjo Teva

pirjo.teva@kotimaa.fi

040 680 4057

Juha Kurvinen juha.kurvinen@ kotimaa.fi

040 665 5983

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

www.mrautanen.com

Rakennusala

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com MP-Remonttiapu

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Ostetaan

OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA

-KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI 040 0218 225 SEPPO JA SARI

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Lakipalveluja

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1

puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy

puh. 09 477 0680

www.norros.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi

p. 050 464 2930

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen

p. 040 552 0818

kirsi@ukkonen.com

www.ukkonen.com

Palveluja tarjotaan

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Vuokrata halutaan

Mies

Vierailevaa seuranpitopalvelua sosiaalisesta vuorovaikutuksesta nauttiville rouville ja herroille Hgin alueella. Luen mielelläni päivälehtiä ja kirjoja, rupattelua, keskustelua, kortin pelaamista. Hyvät käytöstavat ja keskusteluja kuuntelutaidot vastuullisen työkokemuksen ja laajan matkustamisen näkökulmista. Huom. palv. ei sis. avustus- ja hoitotyötä eikä kodinhoitoa. Yst. soitot Pialle 046 930 9802.

Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä.

P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

ke 13.9. klo 18.30 körttiseurat Matinkappeli, Liisankj. 3, Espoo. klo 19 seurat Körttikodilla, Ratak. 1 a A 3. su 17.9. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti. ti 19.9. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D, 2. krs. pe 22.9. klo 18 körttiseurat Ankkurissa, Keskusk. 11, Mäntsälä. su 24.9. klo 10 kirkkopyhä Paavalinkirkko, Sammatint. 5, Hki; Veisuuveljet, S. Korkalainen; kahvit ja seurat Alasalissa. klo 15 seurat Artturi-sali, Patruunant. 1 (Rajamäki), N-järvi. klo 16 seurat Tapiolan kko, Kirkkop. 6, Espoo. klo 16 Siionin virsien läpiveisuut Seuratuvalla, Autotalo, Kamppi; Sv 140 eteenp., mukana S. Korkalainen.

klo 18 seurat Pihlajamäen kko, Liusket.1, Hki. ke 27.9. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3. la 30.9. klo 17 sateenkaarikirkkopyhä Alppilan kko, Kotkank. 2; s. S. P. Suhonen, lit. A. Rask.; kahvit ja sk-seurat.

Kaipaatko kaappien järjestelyapua? Kauppa- tai ulkoiluapua?

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.

Siivouspalveluja

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti

P. 050 926 6203

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Helsingin Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22 pe 29.9. klo 19 alueseurat, Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 la 7.10. klo 18 syysseurat, viikkomessu Vanhassa kirkossa pe 13.10. klo 19 alueseurat, Kivistön kirkko, Laavatie 2 ti 24.10. klo 19 alueseurat, Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48 Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa!

Tervetuloa seuroihin Frebelle! Fredrikinkatu 61 B, Helsinki

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040

Adressit

524 4082

Jaakko ja Justus etsivät vuokra-asuntoa Etelä-Helsingistä

n. 55-70 m2 puh. 044 973 3381

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

1.10. klo 15 Vapahtaja tulee! Eeva Pouke, Saara Repo ja Julia Latvala

29.10. klo 15 Täynnä armoa

Antti Lemmetyinen ja Ritva Viitala

19.11. klo 15 Voiton Herra

Heikki Junttila ja Tinja Halunen

10.12. klo 15 Rauhaan ja vapauteen

Iisakki Siljander ja Taina Latvala

Vuokralle tarjotaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä

Puh. 0500 717 225

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

opettaja teologi 50-v. haluaa vuokrata yksiön Helsingistä viim. 1.10. – p. 041

17.9.

Kirkoissa on aiheena Jumalan huolenpito. Päivän evankeliumissa (Luuk. 10:38–42) kerrotaan Jeesuksen vierailusta Martan ja Marian luona.

Profeetallinen näkijä

SYYSKUUN 17. PÄIVÄNÄ vietetään suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Hildegardin nimipäivää. Nimi viittaa 1100-luvulla eläneeseen aatelisnaiseen ja nunnaan Hildegard Bingeniläiseen ja hänen kuolin- ja muistopäiväänsä. Bingeniläinen oli keskiajalla Euroopan tunnetuimpia naisia: hän oli luostarin johtaja, profeetallinen näkijä, parantaja ja säveltäjä. Bingeniläisen elämää hallitsivat näyt ja sairaudet, joita hän piti Jumalan merkkeinä. Niitä hän kuvasi kolmiosaisessa teologisessa kirjasarjassaan.

MARJO KYTÖHARJU

Miksi Jeesus kehui Mariaa?

Tänään mietin Mariaa. Hän on se sisar, joka Raamatun kertomuksessa jää ilman omia sanoja. Martta-sisko puhuu ja toimii. Nämä kaksi siskosta saivat vieraakseen Jeesuksen ja hänen oppilaansa. Martta huolehtii vieraiden hyvinvoinnista, ja Maria istuu kuuntelemassa Jeesuksen jalkojen juuressa.

Martan tavat tiedän omasta kokemuksesta. Olen usein toimimassa, sillä pidän siitä ja kutsun mielelläni ihmisiä kylään. Emännöintiä tuntevat tietävät, miten paljon pitää huomioida, että vieraat voivat vain istua ja nauttia. Ruoat on laitettava, juomat tarjottava, istumapaikat etsittävä ja annettava matkan väsyttämille mahdollisuus virkistymiseen.

Juhlahetkissä riittää paitsi tekemistä myös huolenkantoa: onko tarjottavaa sopivasti, mitä jos tärkeä ihminen ei pidä jostakin, onko jotain unohtunut? Aika

monesti juhlat menevät niin, etten itse ole ehtinyt istua hetkeäkään.

Raamatun Martasta tunnistan marttyyripuuhaajan äänensävyä. Hän toimii yli voimiensa, ja sen sijaan, että puhuttelisi siskoaan, hän pyytää Jeesukselta apua. Vastaus ei varmaankaan ole toivottu. Jeesus ei nimittäin vahvista Martan kokemusta vaan kehuu Marian valintaa.

Tänään olenkin miettinyt hiljaista Mariaa, naista Jeesuksen jalkojen juuressa. Millainen palo hänellä on ollut Jeesuksen lähelle, kun hän pystyy vastustamaan sisaren painetta toisista huolehtimiseen? Mitä Maria kuuli siinä istuessaan?

Maria on usein asetettu esikuvaksi Jumalan rakastamisesta. Kunpa hän olisi kertonut, millaista on rakastaa Jumalaa yli kaiken. Vai kertooko hän sen valitsemalla velvollisuuksien sijaan läheisyyden?

KAISA KARIRANTA

Jumala astuu

vieraaksi sydämeen

Hämähäkin hennossa kudelmassa, virren sävelissä, naapurin kasvoissa ja kun tarvitseva saa apua, siellä Jumala on.

Mutta kun istut vain ja olet, Jumala voi tulla vieraaksi sydämesi taloon.

Saat antaa huolten pilvien väistyä ja hänen lämpönsä ja rauhansa täyttää sinut.

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Hyvää pyhää

Kalkkunalauma yllätti ristiäisvieraat s. 2

Tapanilan kirkon messussa kuullaan tangon kaihoa s. 6

HELSINKI KAUNIS KUIN KORU

Östersundomin kirkko

kätkee sisäänsä vanhaa

esineistöä ja taidetta s. 4

14.9.2023

kirkkojakaupunki.fi

Ristiäisissä sattuu ja tapahtuu

Pettynyt isosisko, pyörtyvä kummi ja päihtyneet kalkkunat. Vantaan seurakunnat sai roppakaupalla muistoja ikimuistoisista ristiäisistä.

Oli kastepäivä ja esikoisvauvamme vatsa ei ollut aamun aikana toiminut. Mainitsin sukulaisille, että kastehetken aikana saattaa tapahtua, ja näin kävikin. Juuri kun pappi oli paljastanut lapsen nimen, tytön suu meni mutrulle ja hän pinnisti isot kakat, jotka eivät vaippaan mahtuneet vaan levisivät pitkin selkää. Vaihdoimme siinä kohtaa sitten syliä, etteivät kummin vaatteet likaantuisi. Tästä jäi mieleenpainuva muisto.”

Näin muistelee esikoislapsensa ristiäisiä vastaaja, joka otti osaa Vantaan seurakuntien järjestämään kyselyyn. Siinä pyydettiin kertomaan, mikä on ollut ikimuistoisin tai hauskin muisto ristiäisistä.

Kysely toteutettiin verkossa viime keväänä, ja siihen osallistui runsaat kuusikymmentä vastaajaa.

ERÄS RISTIÄISVIERAS muistelee näin: ”Itsekin vielä melko pieni isosisko suuttui, kun pappi

kuulutti pikkusisaruksen nimen ristiäisissä. Temperamenttinen tyttö tokaisi ’Väärä takanimi!’ ja poistui ovet paukkuen huoneeseensa. Ilmeisesti pikkuveljen toinen nimi ei aivan vastannut odotuksia.”

Kautta aikain lapset ovat ihmetelleet ristiäisten erinäisiä tapahtumia.

Muuan vastaaja muistelee, kuinka pappi valeli kastevettä vauvan päähän. Lapsen isosisko huudahti: ”Hei pappi, se on kyllä pesty jo!”

Eräässä perheessä esikoinen sai tehtäväkseen kuivata pikkuveljen päälaelta kasteveden. Tätä ennen hän kuitenkin niisti liinaan oman nenänsä.

SIIPIKARJA AIHEUTTI erikoisen jupakan eräissä kastejuhlissa. Ristiäisiin oli tehty kotikaljaa, mutta se oli päässyt käymään.

Kaljan mäski vietiin maatalon kalkkunoille, jotka humaltuivat, hoipertelivat ja tulivat vihaisiksi.

”Kalkkunoiden käytöstä ovat muistelleet serkkuni, jotka ovat minua kahdeksan vuotta vanhempia”, kirjoittaa ristiäisten juhlakalu.

Ikimuistoinen tapaus sattui niin ikään kotikasteella. Kaksoslasten vanhemmat olivat virittäneet videokameran valmiiksi kuvatakseen tilaisuutta.

TEKSTI ULLA LÖTJÖNEN KUVITUS MARTTA-KAISA VIRTA

”Tilaisuuden jälkeen katseltiin kameran kuvaamaa”, kertoo kaksosten äiti. ”Kuvassa näkyi lasten isän takaraivoa 30 minuutin ajan. Ensin harmitti, mutta on sille naurettukin.”

Eräs pappi muistelee kotiristiäisiä noin kymmenen vuoden takaa.

”Oli kesähelle. Toimitin tilaisuuden hikikarpalot naamalla. Olohuone oli lämmennyt trooppisiin lukemiin. Vauva oli aivan rauhallinen ja häntä piti sylissään vastakonfirmoitu kummitäti. Yhtäkkiä huomasin, että kummitädin polvet notkahtivat. Hän pyörtyi kesken toimituksen. Otin salamannopean otteen kummitädin vyötäisistä. Kummitäti

”Oman ensimmäisen ja tällä hetkellä ainoan kummipojan ristiäiset ja kummintehtävän saaminen on hienoin muisto.”

Moni kyselyyn osallistunut kertoo muistoja oman lapsen ristiäisistä.

”Poikani kastettiin mökillä kahden vaahteran alla. Katsomme aina siellä ollessa yhdessä taivasta ja toteamme, että tässä on sinulle pala taivasta”, kertoo eräs vastaaja.

”Kun meillä vauva kastettiin ja kanttori lauloi Tahtoisin toivoa sinulle -laulua, vauva hyräili ihanasti mukana. Kanttori sai vauvan yhtymään mukaan lauluun.”

”Liikuttavin muisto”, aloittaa viestinsä vanhempi, joka kertoo esikoisensa ristiäisistä.

”Hän oli vain 13 vuorokauden ikäinen ristiäisissään. Isänsä lauloi Vesa-Matti Loirin Ystävänilaulun, ja minä itkin hormonihuuruissani läpi koko kappaleen. Samaa laulua lauloimme Kätilöopiston synnytysaltaassa yhdessä vajaa pari viikkoa aiemmin. Tätä laulua ja yhteyden tunnetta unohda koskaan.”

Lämpimän tunnelman piirtää myös muisto, joka saapui kyselyn kautta: ”Kun seisoimme rakkaan siskonpojan ristiäispiirissä, kävi tuuli, meren aallot liplattivat, oli kaunis kesäpäivä ja valtava lämpö valtasi ehkä jokaisen piirissä olleen, kun kaksi muusikkoa lauloi niin herkästikauniista lapsesta. Siinä hetkessä luonto kannatteli meitä ja erityisesti pientä vauvaa.”

MINKÄLAINEN juhla on ristiäiset? Vantaan seurakuntien ristiäiskyselyssä esitettiin myös tämä kysymys. Vastauksissa esiintyvät ilmaisut: kaunis, iloinen, lämmin ja valoisa perhejuhla.

”Ristiäiset tuo koko perheen ja läheiset yhteen ihanan pienen ihmisen vuoksi ensimmäistä kertaa. Ristiäiset on herkkä ja kaunis tilaisuus ja itselläni siihen sisältyi paljon rakkautta ja onnea.”

”Siinä pieni, viaton lapsi on läheisten ympäröimänä. Nämä ihmiset tukevat lasta hänen polullaan. Se on se hetki, kun lapsi otetaan myös virallisesti seurakunnan yhteyteen.

”Ristiäiset ovat juhlavat, ja samalla kotoisat juhlat”, kirjoittaa pappi, joka on kokenut jo monet ristiäiset.

”En lakkaa pysähtymästä kasteen ihmeellisyyden edessä. Hellyttävimpiä ovat hetket, jolloin läheiset lukevat ääneen oman rukouksensa kastettavan elämän ylle. Lukulasit nenällä ja ääni vapisten pappa sanoo: ’Anna minun kokea iloa tästä lapsenlapsesta.’ Ja pikkusisar lausuu: ’kiitos tästä pikkusiskosta.’ Siinä on jotain niin vahvaa ja pyhää. Kaste on liikuttava silloin myös, kun nuorelta kysytään: tahdotko? Ja hän vastaa myöntävästi. Vesi valuu pitkin otsaa ja tunnelma on yhtä aikaa pyhä ja hämmentynyt. Kaste ei ole yksityisasia. Siinä liitytään yhteisöön, jossa voi kasvaa ihmisenä ja oppia lisää Jumalan tahdosta.” ■

kellahti lattialle vauva sylissään, mutta kumpikin säilyi vahingoittumattomana. Alla oli pehmeä nukkamatto, ja kaatuminen vaikutti jopa epätodellisen hitaalta ja hallitulta. En pystynyt estämään kaatumista, vaikka jonkinlaisen otteen sainkin. Silloin ajattelin, että paikalla oli paljon voimallisia enkeleitä. Siitä lähtien olen muistanut kysellä sylikummin nesteytystilannetta ja varmistaa, että hänen lähellään on tuoli istahtamista varten.”

KUMMIKSI PÄÄSEMINEN mainitaan usein ikimuistoisten hetkien kärkipäässä.

”Ensimmäisen kummilapsen ristiäiset. Oli suuri kunniatehtävä, kun isosiskoni pyysi kummiksi. Olin juuri käynyt ripillä 15-vuotiaana.”

”Ikimuistoisin hetki on ollut se, kun olen ensimmäistä kertaa pidellyt kummityttöäni sylissä ristiäisissä.”

Kastepäivässä kaikki on valmiina

Ristiäiset järjestetään yleisimmin kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Juhlatarjoilun varaaminen ja muu juhlan järjestely kysyy voimavaroja.

Tämän vuoksi pääkaupunkiseudun kirkoissa järjestetään muutaman kerran vuodessa Kastepäivä, jossa juhlan järjestäminen on tehty mahdollisimman sujuvaksi.

Kastepäivässä seurakunta tarjoaa kakkukahvit ja puitteet sekä lainaa tarvittaessa kastemekon. Juhlaan voi kutsua mukaan läheisiä.

Kastepäivään voi tuoda kastettavaksi vauvan, taaperon tai isomman, alle 15-vuotiaan lapsen. Samasta perheestä kasteelle voi tulla myös useampi lapsi.

Helsingissä Kastepäivää vietetään tänä syksynä lauantaina 7.10. klo 12–16 Munkkivuoren kirkossa ja lauantaina 11.11. klo 11–16 Laajasalon kirkossa.

Katso lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet: kastepaiva.fi > Helsinki

Itkin hormoni-huuruissani läpi koko kappaleen.

Helsingin vanhin kirkko seisoo maalaismaisemassa

Östersundomin kirkossa voi nähdä merkit sekä Venäjän että Ruotsin vallan ajasta sekä paljon taidetta.

Helsingin ytimessä on Vanhakirkko, mutta jos haluaa päästä Helsingin vanhimpaan yhä normaalissa seurakuntakäytössä olevaan kirkkoon, on mentävä Helsingin itälaitaan. Idyllisessä maalaismaisemassa, kaukana keskustan humusta sijaitsee Östersundomin kirkko. Kirkosta tuli osa Hel-

Kallion kirkon torni avautuu yleisölle

Kallion seurakunta aikoo avata Kallion kirkon tornin turisteille.

– Tavoitteemme on, että tämä tapahtuu ensi keväänä, sanoo Kallion seurakunnan kirkkoherra Riikka Reina.

Torniin on tehty muutostöitä, esimerkiksi lisätty kaiteita, pehmusteita ja varoitusvaloja.

Pelastusviranomaiset tekivät torniin tarkastuksen 6.9., jonka jälkeen seurakunta sai luvan edetä suunnitelmissaan.

Riikka Reinan mukaan torni-

sinkiä vuonna 2009, kun Sipoon Östersundom liitettiin – monien mielestä kaapattiin – palvelemaan lisää maata hamuavan pääkaupungin tarpeita.

ÖSTERSUNDOMIN KIRKON historia kytkeytyy lähellä sijaitsevaan Östersundomin kartanoon. Alueella sijaitsi kappeli tai rukoushuone jo 1600-lu-

turismin toivotaan tuovan rahaa, jolla seurakunta voisi tehdä hyvää helsinkiläisille. Rahaa käytetään esimerkiksi diakoniatyöntekijän palkkaamiseen, jos torni tuottaa hyvin.

– Tämän syksyn aikana yhteiskehitämme tornivierailua, Reina kertoo.

Yhteiskehittämiselle tarkoitetaan sitä, että tornin testaajiksi toivotaan ilmoittautuvan erilaisia ryhmiä, joiden avulla tornielämystä kokeillaan ja kehitetään. Tornissa vierailijoilta myös kysytään, paljonko he olisivat valmiit maksamaan käynnistä.

Seurakunta kehottaa torniin haluavia ryhmiä olemaan yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen kallio.srk@evl.fi

Kirkon tornia ei voi kutsua esteettömäksi, sillä sinne ei ole hissiä. Sen sijaan tornissa kävijä joutuu kapuamaan 273 askelmaa päästäkseen 96 metrin korkeuteen meren pinnasta. Torni itsessään on 64 metriä korkea, ja kirkko sijaitsee mäellä.

Pelastusviranomaiset asettivat torniturismille turvallisuussyistä myös ikärajan. Kiipeäminen sinne on kielletty alle 18-vuotiailta.

vun lopulla. Kun venäläiset miehittivät aluetta isonvihan ja pikkuvihan aikaan, rakennus vaurioitui ja paikalliset päättivät rakentaa uuden. Nykyinen Östersundomin kirkkorakennus valmistui vuonna 1754, ja se vihittiin kappeliksi. – Tämä oli kohtaamispaikka alueen ihmisille. Jumalanpalvelusten lisäksi täällä toimitettiin kirkollisia toimituksia, kasteita, vihkimisiä ja hau-

ESKO JÄMSÄ

Kallion kirkon torni kohoaa 96 metrin korkeuteen meren pinnasta. Maisemia ihailee seurakunnan kirkkoherra Riikka Reina.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ

on tiimalasi, jonka avulla pappi on voinut arvioida saarnan pituutta.

taan siunaamisia, kertoo historioitsija, toimittaja ja tietokirjailija Jouko Kokkonen, joka on laatinut myös Mikaelin seurakunnan historiikin.

– Isoina kirkollisina juhlapyhinä, kuten jouluna ja helluntaina, käytiin sitten isommalla kirkolla. Osa kävi Helsingin pitäjän kirkolla, osa Sipoossa.

Toisaalta myös Östersundomiin saatettiin tulla kauempaakin. Helsingistä pääsi aikoinaan matkustamaan sinne laivalla. Meri oli silloin lähempänä, kirkkoa ympäröivän hautausmaan takana.

Nyt meren läheisyydestä muistuttaa kirkon katossa oleva votiivilaiva. Yksimastoinen saaristolaisvene ripustettiin kirkon kattoon kesäkuussa. Kirkon katossa on ennenkin ollut votiivilaiva, mutta se on jossakin vaiheessa kadonnut.

ÖSTERSUNDOMIN ALUEEN valtakieli oli pitkään ruotsi, joten sitä käytettiin myös kirkonmenoissa. Säätyjako ja yleinen hierarkia näkyivät: aateliset istuivat kirkon etuosassa, muut arvojärjestyksessä taaempana. Miehet ja naiset istuivat omilla puolillaan.

Joku ylempää luokkaa oleva saattoi saada kirkosta myös viimeisen leposijan, sillä muutamissa kirkon jykevistä lattialankuista voi nähdä kaiverruksia. Kokkosen mukaan ne ovat todennäköisesti merkkejä kohdista, joiden alle on haudattu ihmisiä. Hautaaminen kirkon lattian alle kiellettiin vuonna 1822.

Lauttasaaren

kirkko ehdolla

palkinnon saajaksi

Lauttasaaren kirkon peruskorjaus on ehdolla arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon saajaksi. Muut ehdokkaat ovat Tanssin talo ja Ajurien talli Helsingissä, Chappe-taidemuseo Tammisaaressa ja päiväkoti Martta Wendelin Tuusulassa. Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) myöntämä palkinto jaetaan kymmenennen kerran.

SAFAn esiraati perustelee kirkon peruskorjauksen eh-

Yksi Suomen historian merkkihenkilöistä on aivan varmasti istunut Östersundomin kirkon penkissä. Runoilija, kirjailija, toimittaja ja historioitsija Zacharias Topelius, joka asui loppuelämänsä Östersundomissa. Hänet on kuitenkin

tiin harmahtavaksi. Keltaiseksi kirkko maalattiin vuonna 1954.

KYLÄKIRKOKSI ÖSTERSUNDOMISSA on paljon taidetta. Alttaritaulussa Jeesus tyynnyttää myrskyn – meren lähellä asuville aihepiiri oli varmasti puhutteleva. Alttaritaulun vuonna 1934 maalannut Hjördis Nyberg käytti malleinaan paikallisia ihmisiä. Joku saattoi löytää maalauksesta tuttujen ihmisten piirteitä.

ALTTARITAULUN VUONNA 1934 MAALANNUT HJÖRDIS NYBERG KÄYTTI MALLEINAAN PAIKALLISIA IHMISIÄ.

haudattu Helsingin Hietaniemeen, ei tämän kirkon hautausmaalle.

Nykyinen kirkkosali näyttää varsin paljon siltä, miltä se näytti jo vuosisatoja sitten. Ulkopuolelta paanukattoinen puukirkko on muuttunut enemmän.

– Ulkoasu muuttui vuonna 1895. Tornista tehtiin suipompi. Aiemmin kokonaan hirsipintainen rakennus vuorattiin laudoilla, Jouko Kokkonen kertoo.

Myös kirkon väri on vaihtunut pariin otteeseen. Alun perin se oli todennäköisesti punamultainen, mutta vuonna 1895 kirkko muutet-

dokkuutta muun muassa näin: ”Alun perin Keijo ja Marja Petäjän suunnittelema Lauttasaaren 50-luvun rationalistisen aikakauden kirkko nojaa vahvasti perinteeseen, jossa pitäjän komein rakennus sijaitsee kukkulalla keskellä kylää ja näkyy kauas. Suojellun rakennuksen peruskorjaus on tehty ammattitaitoisesti, pieteetillä ja hienovaraisesti. Korjauksessa huomioitiin muun muassa päiväkodin, iltapäiväkerhon sekä partiolaisten tilatarpeet. Pohjakerroksen laajennuksen yhteyteen avattiin sisäpihaa hyödyntävä kahvila-ravintola ja li-

säksi kirkkoherran virastotilat muutettiin Lauttasaaren musiikkiopiston käyttöön. Peruskorjauksensa myötä Lauttasaaren kirkko on yhä vahvemmin läsnä asukkaidensa arjessa.”

Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen suunnittelusta vastasivat Verstas Arkkitehtien Riina Palva (vastaava arkkitehti) ja Anna Puisto (pääsuunnittelija) sekä projektiarkkitehdit Irma Verhe ja Tuula Mäkiniemi.

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajan valitsee kehitysjohtaja Anna Herlin. Voittaja julkistetaan 2. lokakuuta.

Erikoinen yksityiskohta on hiljattain konservoidut mezzotinto-grafiikkaa olevat taulut. Niissä kuvataan Jeesuksen elämää ja kärsimyshistoriaa.

– Ei ole tietoa, kuka ne on lahjoittanut, mutta hänen on täytynyt olla suhteellisen varakas. Nämä ovat kotoisin Augsburgista, taiteilija Georg Christop Kilianin töitä, Jouko Kokkonen kertoo.

Erikoinen on myös kirkkosalin seinällä oleva maalaus. Siinä Kristuksen ristin juurella ovat Ruotsin kuninkaat Kustaa II Aadolf ja Kaarle XII. Jos tämä taulu muistuttaa ajasta, jolloin Suomi oli osa Ruotsia, on kirkon eteisessä muisto ajasta, jolloin Suomi oli osa Venäjää. Kehyksissä ovat viiden Venäjän keisarin hallitsijanvakuutukset, ruotsiksi käännettyinä.

Mikaelin seurakuntaan kuuluva kirkko on avoinna tilaisuuksien aikana ja sopimuksen mukaan osoitteessa Kappelintie 65, 00890 Helsinki.

Matkailulehti palkitsi Temppeliaukion kirkon

Temppeliaukion kirkko on saanut Vuoden kirkko -palkinnon Luxury Travel Guide -matkailujulkaisulta.

Ylellisiin matkakohteisiin erikoistunut julkaisu valitsee vuosittain parhaita kohteita ja matkailualan toimijoita. Temppeliaukion kirkko esitellään julkaisussa kokonaisella sivulla.

Perusteluissa todetaan, että Temppeliaukion kirkko on suomalaisen kulttuurin kruununja-

lokivi, joka on paitsi hengellinen paikka, myös suosittu turistikohde ja konserttipaikka.

Arkkitehtiveljesten Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelemassa kirkossa on myös hyvä akustiikka, lehti mainitsee.

Valitsijoihin teki vaikutuksen lisäksi se, että kirkko on hyvin saavutettava ja siihen voivat helposti tutustua myös lapset ja liikuntarajoitteiset, koska kirkon pääsisäänkäyntikin on katutasossa.

Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi

Kirkon lehteriä koristavat grafiikkatyöt, jotka konservoitiin hiljattain.

Saarnastuolissa

LänsiHelsinki

Haagan seurakunta

Virasto: Vespertie 12

Avoinna ti ja to klo 10–13, puhelimitse ma, ti ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi, Vespertie 12

Diakonian ajanvarauspäivystys ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 3003

Osoitteet:

Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17

Striimaukset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla sekä Youtubessa www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

Messu su 17.9. klo 10. Helo, Muroma-Nikunen, Marte. Striimataan. Messu su 24.9. klo 10. Silin, KreiviPalosaari, Marte. Striimataan. Iltamessu ke klo 18. 20.9. Silin, Marte. 27.9. Kolari, Marte. Iltatee. Ad sextam to klo 12. 21.9. Silin. 28.9. Kolari.

Laudes ke klo 7.30. Silin.

Kompletorio eli hiljainen rukous pe klo 19. Silin. Hiljainen rukous klo

18.30 lähtien. Striimataan. Pienten kirkko la 23.9. klo 15.

Vauvojen oma hetki.

Rauhan polku la 30.9. klo 18–20.

Muroma-Nikunen, Silin, Marte.

TAPAHTUMIA

Hiljaisuuden jooga kirkossa su klo 18.30–20. Ohjaajina Mari Silin ja Toto Hannele Päiviö.

Teematorstai. Klo 12 päivärukous, klo 12.15 ruokailu, 6 e, klo 13 ohjelma. 21.9. Musiikilliset muistomme, emeritaprofessori Inkeri Ruokonen.

28.9. Kirkkoherra Mari Mattsson

esittäytyy. 5.10. Minun tarinani, Laura Kolbe.

Filosofiaklubi – Elämän ihmettelijät to 21.9. klo 17.30–20. Tieto ja puhtaat muodot. Jatkamme Platonin harmonisen mielen etiikan parissa. Mukaan mahtuu kuusi. Ilm. ja tied. erlaurigmail.com.

Hyvän mielen keidas to klo 15. Ateria 2 e.

Lähetysraamattupiiri ma 18.9. klo

14.

Lähetyspiiri ti klo 13. Forsberg.

Pelikerho la 23.9. klo 12.

Teatterikerho to klo 17.30. Kouluikäiset lapset, nuoret, aikuiset ja eläkeikäiset. Kolme pientä näytelmää. Ohjaajina Sini ja Soile. Ilm. ja tied. sini.sisidus@outlook.com.

Uusi kuororyhmä to klo 18. Vetäjinä Anna Marte ja Hannakaisa

Nyrönen. Tied. anna.marte@evl.fi.

Käsityökerho ma klo 13 Kivijalassa.

Perhekerhot. Ma klo 17.30–19

Tönön iltaperhekerho, Kauppalan-

kuja 7. To klo 9.30–11 kirkolla. Pe klo 9.30–11 Mariankodilla, Schildtinpolku 6.

Iltapyhis to 21.9. klo 17.30–19.

Aikuisten sählyvuoro PohjoisHaagan ala-asteella ma klo 17.

Kolme iltaa rukouksesta ke klo 19.

18.10. Mitä on hiljainen rukous?

25.10. Mitä on Hiljaisuuden jooga®?

1.11. Mikä on Sydänrukous?

Kannelmäen seurakunta

Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki

Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6

Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

Seuraa somessa:

FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet

Menokasvo

IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18 kirkossa.

TAPAHTUMIA

Risto-Matti Marin – Bach Suomessa la 16.9. klo 16 kirkossa. Pianotaiteilija Risto-Matti Marin esittää J.S. Bachin upeimpia urkuteoksia huippuharvinaisina suomalaisina sovituksina. Vapaa pääsy, ohjelma

10 e.

Villivirsiä su 17.9. klo 15 kirkossa. Sirkku Rintamäki, laulu, piano, Elsa Sihvola, sello, Johanna Halén, tanssi, Kamarikuoro Vox Canora, Nuorisokuoro Kannelkellot. Uusia virsiä rikkaasti ja luovasti. Tervetuloa laulamaan mukana ja kokemaan, millainen virsitila syntyy Kannelmäen kauniiseen kirkkoon yhdessä musisoiden! Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Työtupa ti 19.9. klo 15–18 Klanulla. Avoin käsityö- ja askarteluhuone,

jossa tehdään muun muassa kastesukkia vauvoille ja käsityötuotteita lähetyksen hyväksi. Lauletaan yhdessä. Avoin yhteislaulutilaisuus to 21.9. klo 10.15–11.30 kirkossa Anne Myllylän kanssa.

Kitarakonsertti la 23.9. klo 16 kirkossa. Anna Leone esittää kitaramusiikkia Espanjasta, Brasiliasta ja Argentiinasta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Viittomakielinen raamattupiiri kirkossa tiistaina 26.9. klo 15. Yllätysvieras. Ehtoollinen. Lähetyspiiri ti 26.9. klo 17–18.30

Klanulla. Avoin piiri. Vierailijoita ja keskustelua ajankohtaisista lähetysaiheista. Eläkeläisten päivähetki ke 27.9. klo klo 12.30–14 Klanulla. Tervetuloa keittolounaalle ja tapaamaan muita eläkeläisiä. Alussa lyhyt hartaus, minkä jälkeen vapaata seurustelua. Vapaaehtoinen ruokaraha.

Sointi/Väri – Musiikkia historialliselle puhallinkvintetille to 28.9. klo 19 kirkossa. Historiallinen

Niilo Rantala laulaa tangoja messussa

Pastori ja toimittaja Niilo Rantala, olit kesällä mukana Seinäjoen Tangomarkkinoilla kultamitalikamppailussa eli tulit toiseksi. Oletko siis Suomen ainoa pappi, joka on myös tangoprinssi?

– Uskoakseni olen. Tangoprinssin tittelistä on kai virallisesti luovuttu, mutta käytän sitä joskus leikkimielisesti. Olen esiintynyt ja laulanut pikkupojasta lähtien. Minulla on keikkoja melkein viikoittain, vähemmän kuitenkin perinteistä tanssilavamusiikkia.

Mitä tekemistä tangoilla on messun kanssa?

– Suomessahan on kestokädenvääntö siitä, millainen musiikki sopii kirkkoon. Saako kirkossa olla Raskasta joulua -konsertti, saako olla reggaemessu, sopiiko hiphop kirkkoon? Itse ajattelen, että Jumala puhuttelee ihmisiä hyvin erilaisilla tavoilla. Minua voi puhutella yhtä lailla progressiivisen rockin merkkiteos tai Paavon pirtissä veisattu körttivirsi.

– Maallisen ja hengellisen musii-

kin rajaaminen on usein aika keinotekoista. Niin sanotun maallisen musiikin puolelta voi löytää syvää ja mielenkiintoista hengellistä etsintää, myös Jumalalle puhumista.

Mikä sinua kiehtoo tangoissa?

– On hienoa laulaa musiikkia, jossa on vahvaa tunnetta, kuten tangoja, liedejä, musikaaliklassikoita ja kupletteja. Rakkaus, usko, toivo, menetys, ikävä

puhallinkvintetti Freies Spiel. Säveltäjänimiä Danzi, Rossini ja Reicha. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Munkkiniemen seurakunta

Virasto: Raumantie 3. Avoinna to klo 9–13, Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi

Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET

Messut klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Su 17.9. Merisunnuntai, Jouni Hartikainen, Risto Kultala. Saarnavieraana Suomen Merimieskirkon hallituksen pj. Timo Lappalainen.

Pop-messu su 24.9. klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Mukana seurakunnan bändi, Päivi Vähäkangas, Senni

– tangomaailmassa ne kaikki ovat totta ja niitä saa käyttää. Näille asioille ei siellä naureta.

EIRA SERKKOLA

Tangomessu Tapanilan kirkossa mikkelinpäivänä 1.10. klo 17. Solisti Niilo Rantala, muusikot Mikko Helenius, piano ja bandoneon, Hannu Rantanen, kontrabasso, ja kanttori Mari TorriTuominen, laulu. Liturgina pastori Paula Närhi. Mukana Improtango Company.

Niilo Rantala aikoo laulaa Tangomessussa Tapanilan kirkossa ainakin ”ikonisen” Satumaa-tangon. Sen suuri ikävä on tulkittavissa taivaskaipuuksi.

Valtonen.

Messu su 17.9. klo 13 Munkkiniemen kirkossa. Jouni Hartikainen, Senni Valtonen. Saarnavieraana Suomen Merimieskirkon hallituksen pj. Timo Lappalainen.

TAPAHTUMIA

Neljän viikon kuoro alkaa to 14.9. klo 18–19.30 Munkkivuoren seurakuntasalissa.

Pizzaa ja lautapelejä -ilta ti 19.9. klo 17.30–20 Munkkivuoren seurakuntatalolla.

Kunnon kaveri -jumppa to 21.9. ja 28.9. klo 10.30–11 Munkkivuoren kirkon pihapiirissä.

Perinteinen Munkinsunnuntai su 24.9. klo 12.30–14.30 Munkkivuoren kirkon pihalla. Tiedossa ainakin kasvishernekeittoa 2 e annos 100 ensimmäiselle, pannaria ja kahvia. Lapsille kepparirata, askartelupiste ja kaakaobaari 2 e muki. Haitarimusiikkia. K-Supermarket Munkki tukee tilaisuutta.

Nuotioilta to 28.9. klo 18–20 Munkkivuoren kirkon pihalla. Omat paistettavat mukaan.

Luontoperhekerhon trangiailta

Munkkiniemessä ti 3.10. klo 17.30–19. Teemme retkikeittimellä ruokaa ja nautimme tunnelmallisesta illasta Munkkiniemen rannalla lähellä Cafe Torpanrantaa. Seurakunnalta saat trangiat, Sinolit ja ruokatarvikkeet. Astiat tuodaan kotoa. Ilmoittaudu mukaan 26.9. mennessä sähköpostitse rauna. mannermaa@evl.fi.

Vauvanpäivän iltasoitto pe 29.9. klo 17.30–18 Munkkivuoren kirkossa. Ilmoittaudu ennakkoon 27.9. mennessä leena.eronen@evl.fi. Mukaan mahtuu kahdeksan perhettä.

Pitäjänmäen seurakunta

Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

Osoitteet:

Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4

www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki

www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu, musiikkipyhäkoulu ja minimyyjäiset su 17.9. klo 10. Maika Vuori, Haka Kekäläinen, Kylli

Ahola. Kirkkokahveilla myynnissä leivonnaisia lähetyksen hyväksi. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18. Arki-illan messu sisältää ehtoollisen lisäksi muutaman yhteislaulun, rukousta, raamatunlukua ja lyhyen puheen.

Messu su 24.9. klo 10. Haka Kekäläinen, Jukka Vanne.

TAPAHTUMIA

Franz Schubert Winterreise

-konsertti su 17.9. klo 16 Pitäjänmäen kirkossa. Elja Puukko, baritoni, ja Risto Lauriala, piano. Vapaa pääsy, ohj. 20 e. Valonpilkahduksia – nuorten aikuisten olohuone tiistaisin klo 18 kirkolla. Ilmaista kasvisruokaa, seuraa, vapaata keskustelua ja iltahartaus.

Lähetyspiiri ke 20.9. klo 14 kirkolla. Liisa ja Jouko Berghällin kokemuksia raamatunkäännöstyöstä Papua-Uudessa-Guineassa.

Olkkari – kaikenikäisten yhteinen olohuone keskiviikkoisin 27.9. alkaen klo 15–18.30 kirkolla. Maksutonta välipalaa ja kahvia, ruokailu klo 17, hinta 3 e aikuisilta. Käytössä ompelukone, leluja, pelejä ja askartelutarvikkeita.

Laula kanssamme -yhteislaulutilaisuus to 28.9. klo 14 kirkolla.

Lauletaan ikivihreitä sävelmiä kanttori Kylli Aholan johdolla.

Oikeasti aikuisten Kellari-ilta to 28.9. klo 16–18. Kahvittelua, biljardia ja rentoa yhdessäoloa aikuisten kesken kirkon kellarikerroksessa.

Keskusta

Tuomiokirkkoseura kunta

Virasto: Bulevardi 16 B ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–12, to–pe klo 9–12 p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko

Osoitteet:

Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–14

Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna

C43, to–la klo 12–16

Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe klo 12–15

Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

Annankulma, Annankatu 14D

Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha

Katajanokan seurakuntakoti, Kauppiaankatu 8-10 B

Mertullin kerhohuone, Meritullintori 3

Seuraa meitä:

Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko

Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu su klo 10 Tuomiokirkossa (myös YouTube), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu (ja pyhäkoulu) Agricolan kirkossa, klo 12

Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. su ja juhlapyhinä), klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa. Vanhan kaavan messu su 24.9. klo 12 Mikael Agricolan kirkossa. Agricolamessu ke klo 19. Lataa Cola Tribe -sovellus. Viikkomessu to klo 12 Tuomiokirkossa.

Iltakirkko la klo 18 Tuomiokirkossa.

Kappelikahvila ti klo 14.

Musaryhmä to klo 18.

Raamattupiiri pe 15.9. klo 18.

Syventymistä seuraavan sunnuntain teksteihin.

Tuolijumppa to 14.9. klo 17.

Katajanokan seurakuntakodilla:

Peliteemainen perhekerho ke klo

17.

Konsertti, Rossini: Petite messe solennelle su 24.9. klo 18. Liput 25/15 e.

Perhekahvila pe klo 10.

Meritullissa: Perhekerho to klo 15. 7.9. alkaen.

Kokemusasiantuntija rinnallakulkijaksi?

Elämän haasteista selviytymisessä auttaa, jos saa jakaa asioita jonkun toisen kanssa. Erityistä apua voi tarjota joku saman kokenut, joka tietää heti, mistä puhutaan. Diakonian kokemusasiantuntijat haluavat selviytymiskokemuksillaan luoda toivoa: vaikeatkin haasteet voi selättää. He osaavat tarvittaessa myös ohjata muiden palvelujen pariin. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia.

Kokemusta löytyy muun muassa mielenterveysongelmista, päihteiden käytöstä, rikoksista ja asunnottomuudesta. Ota yhteyttä ja pohditaan yhdessä, miten voit selvitä elämän karikoista eteenpäin. Esittelyt ja yhteystiedot löydät: helsinginseurakunnat.fi/apuajatukea

TAPAHTUMIA

Annankulmassa:

Omaishoitajien retki Hämeenlinnaan to 5.10. klo 9.30–16.30. Ilmoittautumiset 22.9. mennessä diakoniatyöntekijä Taina Viherkarille p. 050 380 3532. Retken hinta 20 e. Annankulman olohuone ke klo 11, to klo 11, pe klo 9. Depressiokoulu lievästi tai keskivaikeasti masentuneille 25.9.–27.11. klo 18–20 osoitteessa Annankatu 14 D. Ilmoittautuminen 6.9.–18.9. Lisätiedot Satu Ahonen p. 050 569 1126, satu.ahonen@evl.fi. Ennakkoilmoittautuminen.

Bulevardin pihasalilla:

Miesten raamattupiiri ma klo 18 Naisten raamattupiiri ma klo 14. Raamattupiiri to klo 16.30.

Hyvän toivon kappelilla: Baby and Toddler group pe 13.30 Meet up and connect with other English speaking families.

Vauvaperhekerho ti klo 13

Perhekerho ma klo 9.30.

Perhekerho ti klo 9.30.

MLL:n perhekerho ke klo 9.30.

MLL:n iltaperhekerho ma klo 17

Koululaisten olkkari to klo 14.

Teatterikerho alakoululaisille (MLL) ti klo 17.

Luomakuntakerho pe klo 15.30.

Yhteistyössä Helsingin NNKY:n kanssa.

Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki to klo 9.30. Taizé-lauluja, hiljaisuutta, rauhaa.

Yhteisöruokailu ma klo 17.

Seniorinaisten jumppa, ryhmä 1 ma klo 10.

Seniorinaisten jumppa, ryhmä 2 ma klo 11.

Mikael Agricolan kirkolla: Diakonia ruokailu ti klo 12.

Tribe ti klo 16.30.

After school ke klo 15

Perhekerho pe klo 9.30.

Seniorifoorum ke klo 13

One Way Mission ry:n 40-vuotisjuhla la 23.9. klo 18.

Suomenlinnan kirkolla:

Rukouksen ja ylistyksen ilta ke klo 18 kirkon kryptassa.

Koululaisten olkkari ti klo 14.

Gospel & Prayer – rukousta ja gospelia su 17.9. klo 14. Mukana Jukka ja Tove Leppilampi.

Syksyinen luontoretki Suomenlinnaan pe 22.9. klo 16. Yhteistyössä Helsingin NNKY.

Tuomiokirkolla:

Aamurukouspiiri ma klo 7.30.

Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki ma klo 18 kappelissa

Taizé-lauluja, hiljaisuutta, rauhaa.

Päivärukous ma, ti ja pe klo 12.

Kristillinen meditaatio ke klo 18 kappelissa.

Lähetyksen kahvila 11.–15.9. klo

11–17 Kryptassa.

Päiväkonsertti ke klo 12.

Senioreiden tuolijumppa ke klo

9.30 Kryptassa.

Neulepiiri ti 26.9. klo 18.

Krypta 50 vuotta -juhla ke 20.9. klo 18. Pannuhuoneesta parrasvaloihin. Vapaa pääsy.

Vanhalla kirkolla: Päiväkonsertti ti klo 12. Vanhan kirkon vapaaehtoisten ideointi-ilta ke 20.9. klo 17. Tervetuloa jo vapaaehtoisina toimineet ja uudet vapaaehtoisiksi aikovat. Mahdollisuus keskusteluun

päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18. Pappi tavattavissa to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Tuomiokirkkoseurakunta toivottaa tervetulleeksi jokaisen. Löydät ajankohtaiset tiedot seurakunnan toiminnasta ja tapahtumista helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta.

Kallion seurakunta

Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi

Osoitteet: kallionseurakunta.fi

Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2

JUMALANPALVELUKSET

Kallion kirkossa:

Iltamessu maanantaisin klo 18. 18.9. Partti, 25.9. Kotakorpi. Matkalaisen messu tiistaisin klo 18. 19.9. ja 26.9. Helanne. Meditatiivinen rukouslaulumessu

keskiviikkoisin klo 18. 20.9. UusiRauva, Korhonen, Anima mea, 27.9. Kelttimessu. Partti, Vuori, Anima mea.

Kivimessu torstaisin klo 18. 21.9. Lindfors, Niskala, 28.9. Roininen, Niskala.

Iltamessu perjantaisin klo 18. 15.9. ja 22.9. Hynninen.

Kuolleiden lasten muistopäivän hartaus la 23.9. klo 11. Kirkossa voit sytyttää halutessasi kynttilän rakkaan lapsen muistolle ja kirjoittaa esirukouspyynnön.

Messu su 17.9. klo 10. Partti, UusiRauva, Klemmt, Oksanen, KantaLoimaan kirkkokuoro, joht. Stevanovic.

Messu su 24.9. klo 10. Kotakorpi, Lindfors, Niskala, Vokaaliyhtye Incanto, joht. Jokitalo. Alppilan kirkossa: Vironkielinen messu su 17.9. klo 11. EELK pappi Kukk, Õunap. Kuoromessu su 17.9. klo 16. Viljamaa, Oksanen, Kanta-Loimaan kirkkokuoro, joht. Stevanovic. Tasausmessu su 24.9. klo 16. Kotakorpi, Niskala.

TAPAHTUMIA

Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 21.9. Nauha pyörii ja kamera käy, TV-viihteen konkari Erkki Pohjanheimo Päivi Istalan haastattelussa, 28.9. Talousvaikut-

taja ja humanisti Sixten Korkman

Sirkku Nyströmin haastattelussa. Eläkeläisten piiri Kallion kirkon

kappelisalissa kokoontuu keskiviikkoisin klo 13–14.30 vielä neljä

kertaa ke 20.9., 27.9., 4.10. ja 11.10.

Sen jälkeen piiriläiset ovat lämpimästi tervetulleita Merihaan piiriin

Merihaan Kylätuvalle, Haapaniemenkatu 7–9 sekä Päiväkansaan

Alppilan kirkolle.

Kohtuus kaikessa – rauhantyö

sodan varjossa -tapahtuma to 21.9. klo 18–20 Alppilan kirkolla.

Voiko aseilla puolustaa rauhaa?

Erkki Tuomioja, Jussi Ojala, Isä

Heikki Huttunen, Riikka Reina, Veli-Matti Hynninen, Raija Korhonen, Dagmar Õunap. Vapaa pääsy.

Kahvitarjoilu klo 17.30. Järj. Helsingin Kristillinen työväenyhdistys, Helsingin kristillisten sosialidemokraattien yhdistys ja Kallion seurakunta.

Wine & Talk -afterwork Kalasatamassa ti 26.9. klo 17–19 Ravintola

HOB:issa. Vierailevat alustajat, kiinnostavia aiheita ja rentoa keskustelua elämästä!

Virsiä ja viiniä to 28.9. klo 19.30–21.30 Kalasataman HOB:issa. Tervetuloa laulamaan virsiä leppoisassa tunnelmassa. Osta tiskiltä lasi viiniä ja liity rentoon yhteislauluun.

Leiri nuorille aikuisille. Yhden yön leiri Saarikon leirikeskuksessa pe–la 29.–30.9. Voit tuoda mukanasi kysymyksen tai pohdinnan uskosta ja elämästä, jota haluaisit yhdessä käsiteltävän tai johon kaipaisit uusia näkökulmia. Hinta 40 e. Ilm. hilpi.s.perttula@evl.fi.

Lauttasaaren seurakunta

Seurakunnan infopiste: Myllykallionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta. Avoinna ma–pe 10–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi

Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi

Osoitteet:

Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b, avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan

JUMALANPALVELUKSET

Messu ja pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11.

Juhlamessu 17.9. klo 11. Lauttasaaren kirkko 65 vuotta.

Hiljaisuuden viikkomessu keskiviikkoisin klo 18. (Ei 27.9.)

Seurat joka kuun 1. keskiviikko klo 19.

Vauva- ja taaperokirkko 30.9. klo 15.

Kevyemmän musiikin messu 1.10. klo 11. Mukana Heikki Pohto.

TAPAHTUMIA

Hengellisen musiikin toivekonsertti 16.9. klo 18. Hiski Wallenius ja Anna-Elina Norjanen. Maksuton.

Gospelia Kaikille

Kaikki rytmisestä gospelista kiinnostuneet pääsevät svengailemaan maksuttomaan Pop up Gospelia Kaikille -gospelworkshopiin sunnuntaina 17.9. kello 13–14 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Menossa mukana Nina Pakkanen, Gospel Helsinki Band ja Gospelia Kaikille -kuorolaisia.

Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus ilmoittautua Gospelia Kaikille -syyskaudelle, joka alkaa samana päivänä samassa paikassa kello 15–17. Työpaja järjestetään 17.9. vietettävän kansallisen kirkkomusiikin päivän kunniaksi.

Kirkon rauhantyön perusteet

Kohtuus kaikessa – rauhantyö sodan varjossa -tapahtumassa alustavat entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja, Jussi Ojala Kristillisestä rauhanliikkeestä ja isä Heikki Huttunen ortodoksisesta kirkosta. Voiko aseilla puolustaa rauhaa? Mitä on aseeton rauhantyö?

Maksuton tilaisuus to 21.9. klo 18–20 Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2. Ennen alkua kahvitarjoilu.

Käsityöpiiri ma 18.9. klo 13

B-rapun aulassa.

Raamattupiiri 21.9. klo 18–19.30

Vattuniemi-tilassa.

Perheiden syysaskarteluilta 26.9.

klo 17.30–19 D-rapun kerhotiloissa.

Philomela & Umbra Ensemble

26.9. klo 19. Philomela-kuoron ja islantilaisen Umbra-kvartetin yhteiskonsertti. Maksuton. Käsiohjelma 15 e.

Sanan ja rukouksen ilta 27.9. klo 18 kirkkosalissa.

Torstaipiiri 28.9. klo 13.

Odotuksen sävyt – ryhmä odottaville äideille 28.9. alk. klo 17.30.

Ilmoittautumiset: eija.harkanen@ evl.fi.

Vauvanpäivä 29.9. klo 9–11 perhekerhossa. Aamiainen, vauvakuvaus, vauvamuskari ja kierrätyspöytä. Kirkkoväärtikoulutus 1.10. klo 13. Ilmoittautumiset p. 050 466 4150, maija.saario@evl.fi.

Saaren myyjäiset & kirppis 7.10. klo 11–14 seurakuntasalissa. Pöydät yksityisille 20 e, yrityksille ja yhdistyksille 30 e. Varaukset maria. siikala@evl.fi.

Perhekerhot ma, ti ja pe klo 9–11 ja to klo 14–16. Muskari ti klo 10.

Rukouspiiri maanantaisin 18.9. alk. klo 17 Myllykallio-tilassa, D-rappu.

Alakoululaiset Kryptassa tiistaisin klo 16–18. Hengailua ja pelailua. Ryhmä on kaikille alakouluikäisille. Seniorijumppa keskiviikkoisin klo 12–12.45 liikuntasalissa. Maksuton. Mukaan liukumattomat jalkineet ja vettä. Tiedustelut p. 050 557 6274. Miesten lenkkiryhmä torstaisin klo 18–20. Lisätietoja markus.ek@evl. fi.

Iltalastenhoitoa yli 2-v. lapsille

haastattelut p. 040 556 9079 tai exttuula.paasivirta@evl.fi. Maksuton. Valokuvanäyttely Sari Aholan luontokuvia Aulagalleriassa 30.9. saakka. Ma–to klo 11–15 sekä ti klo 17–19.

Ystävyyden kahvila ti klo 14–15. Lempeä liikunta ti klo 13.30–14.15. Maksuton. Ei ilm. Miesten ryhmä. Kokoontumiset syyskuusta joulukuuhun. Rentoa ja mukavaa tekemistä. Tied. jari. ikonen@student.diak.fi tai Nina Liikala p. 050 322 8613. Unelmaryhmä to 5.10.–2.11. klo 18.30–19.30. Maksuton. Tied. ja ilm. 2.10. mennessä nina.jaaskelainen@ evl.fi, p. 050 576 8050.

Omaishoitajien retki Hämeenlinnaan 5.10. klo 9.30–16.30. Tied. ja ilm. 22.9. mennessä p. 09 2340 4323. Ilmoittautujan tulee olla tällä hetkellä omaishoitaja tai juuri leskeksi jäänyt omaishoitaja. Hinta 20 e.

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846. Muskarit 0–3-vuotiaille, vapaita paikkoja! Ilm. avoinna 31.10. saakka.

Perhekahvila to klo 9–11. Vallilan perheaamu pe klo 10–11

TAPAHTUMIA

Kaikki tapahtumat: seurakuntatoolo.fi.

Temppeliaukion kirkko päivittäin auki. Opastuksia ja musiikkielämyksiä läpi syksyn. Ks. temppeliaukionkirkko.fi. Jouluavustushaku. Taloudellista tukea alueellamme asuville. Hae verkossa tai lomakkeella viim. 22.10. Tied. p. 09 2340 6318. Tietoisuustaitoja taviksille la 30.9. klo 10–12 Fokus. Ohjaaja Kati Boijer-Spoof Heikinheimo. Ilm. verkossa. Hinta 20 e. Tied. virva. krans@evl.fi tai kati@virkisteri.fi. Omaishoitajien retki

Hämeenlinnaan to 5.10. klo 9.30–16.30. Sitova ilm. 22.9. mennessä

Taina Viherkari, p. 09 2340 4323. Osallistujan oltava omaishoitaja tai juuri leskeksi jäänyt omaishoitaja. Hinta 20 e. Tied. Maija Åker, p. 09 2340 6370.

Hyvän mielen kahvila ti klo 14–15.30 Pikku Huopalahden asukastalolla, Tilkantori 12. Ei vko 42.

Temppeliaukion kirkko:

keskiviikkoisin klo 17.30–19.30 D-rapun kerhotiloissa.

Paavalin seurakunta

Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi

Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5

JUMALANPALVELUKSET

Messu 17.9. klo 10. Kopperoinen, Rannanpää-Kortelainen, Kiiski. Puolen tunnin messu 20.9. klo 18. Kopperoinen, Pellikka. Messu 24.9. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Koivisto, saarna Samuli Korkalainen, Pellikka, Veisuuveljet.

Puolen tunnin messu 27.9. klo 18 Koivisto, Pellikka.

TAPAHTUMIA

Gospel-lattarit to 21.9.–26.10. klo 17–18. Kaiken tasoisille. Kristillistä latinalaismusiikkia. Maksuton. Ei ilm.

Helsinginkadun filharmonikot 22.9. klo 19. Joht. Veli-Antti Koivuranta. Fabio de Oliveira, kitara. Vapaa pääsy.

Renessanssimusiikin kurssin päätöskonsertti 24.9. klo 19. Vokaaliyhtye Uoma ja kurssin opiskelijat. Joht. Teemu Tommola. Kesto n. 30 min. Vapaa pääsy. Luovuus voimavarana -kasvuryhmä ti 26.9.–31.10. klo 18–20.30. Menetelmät kirjallisuusterapeuttisia. Ei vaadi aiempaa kirjoittamiskokemusta. Tied., ilm. ja puh.

Leikkipuisto Vallilan sisätilassa, Kangasalantie 11.

Pyhäkoulu PikkuPaavalit ke klo 17.45–18.45. 3-vuotiaista ylöspäin. Ei ennakkoilm. Suloista urkumusiikkia vauvoille ke 20.9. klo 10–10.30 Paavalinkirkossa.

Töölön seurakunta

Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15.

Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15

Puhelimitse ma, ti, to ja pe klo 10–15 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi

Osoitteet:

Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16

Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3

Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b

Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6

Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs

Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET

Temppeliaukion kirkko:

Messu su 17.9. ja su 24.9. klo 10.

Töölön kirkko:

Messu su 17.9. ja su 24.9. klo 12.

Arki-illan ehtoollinen ke klo 18.

Meilahden kirkko:

Ystäväseurakuntatyön messu su

17.9. klo 12.

Valon ja ilon messu to 21.9. klo 18.

Messu su 24.9. klo 12.

Fokus:

Arki-illan ehtoollinen to klo 18.

Vauvahautomo odottaville äideille ti klo 16‒17.30. Ei vko 42. Tied. ja ilm. reija.lind@evl.fi, p. 050 387 7146.

Avoin perhekerho ti klo 10.30‒12. Ei vko 42.

Jumppapiiri senioreille ti klo 10.30–11.30.

Sururyhmä läheisensä menettäneille alk. pe 6.10. klo 13–15. Tied. ja ilm. Maija Åker, p. 09 2340 6370.

Töölön kirkko:

W&F Café Töölö ke alk. 20.9. klo 14–16.

Lähetyspiiri ti 19.9. klo 13.30–15. Mukana Jyrki Markkanen, Thaimaa.

Hanna-rukousryhmä ti parilliset vkot klo 17–19.

Avoin rukoushetki ke klo 17–18.

Downshiftaajat to klo 12–15 Pärinäpirtti.

Hopeapiiri pe klo 13–14.30.

Waste&Feast ruokailu ti ja to klo 12–13. Hinta aik. 2 e, alle 12-v. 1 e. Open doors -rukousryhmä ti parittomat vkot klo 17–19. Raamattupiiri. Ruutin kirja. Ke 20.9. ja 27.9. klo 13–14.30. Hiljaisuuden äärellä la 16.9. klo 18–20. Keskustelua, teetä, hiljaisuuden harjoitus.

Messuavustakoulutus ke 27.9. klo 16.30–17.30. Ilm. hannu.hietalahti@ evl.fi, p. 050 387 7148.

Meilahti ja Tuomaankirkko: Hiljaisuuden jooga taaperoille alle 2-v. ke klo 14.30‒15.30 ja to klo 12.30‒13.30. Ei vko 42. Tied. ja ilm. reija.lind@evl.fi, p. 050 387 7146. Esikoisvauvakerho to klo 14‒15.30. Ei vko 42. Ilm. sirpa. huhtamaki@evl.fi.

Meilahden yhteinen lounas ke 27.9. klo 11.30–13 Jalavatie 6b. Hinta aik. 2 e, alle 12-v. 1 e. Torstaikerho to klo 13–14.30. Naisten Forum ti 26.9. klo 15–17.

Ruskeasuon Rasti:

Avoin perhekerho pe klo 10‒11.30.

Ei vko 42.

Äiti Teresa -piiri ma klo 13–15.

Siionin virsi -seurat ma 4.9., 2.10. ja 13.11. klo 18–19.

Tuolijumppa ke klo 12.30–13.

Kohtaamisten kahvila ja Äijäkuppila ke klo 13–15.

Waste&Feast ruokailu pe klo

11.20–12.30. Hinta aik. 2 e, alle 12-v. 1 e.

Fokus:

Ilmastovalintatalo 18.–22.9. klo

12–16. Tutustu Suomen Lähetysseuran ilmastotyöhön.

Keittiökurssit koululaisille alk. ma 18.9. klo 16.30–18.30. Hinta 10 e.

Ilm. verkossa.

Avoin perhekerho ma klo

9.30‒11.30, muskari klo 9.30 ja 10.

Ei vko 42.

Iltaperhekerho ti klo 17‒18.30.

Vauvakerho ti klo 13.30‒15. Ei vko 42.

Kohtaamispaikka ja kahvila ma klo 14.15–15.30.

Aamuehtoollinen to 5.10., 2.11., 7.12. klo 8.30. Yhteistyössä Suomen

Lähetysseura ja Pipliaseura.

Raamattupiiri, Jeesuksen kohtaamia ihmisiä to klo 16.15–17.45.

Yhteistyössä Helsingin Raamattukoulu.

Hermannin Diakoniatalon Varustamo

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Viikko-ohjelma 18.9 alkaen:

Pullakirkko ja kahvit su klo 10.

Cafe Hermanni ark. klo 9.30–13, paitsi ke 11–18. Lounas ma, ke, pe klo 11–13, annos 1,50 e.

Raamattupiiri ke klo 16.

Apua ja tukea ma, ti, to ja pe klo 9.30–11 sekä ke 11–12.

Klubi ke klo 18.

Tukipiste Mosaiikki paperittomien tukena p. 040 511 8488.

ItäHelsinki

Herttoniemen seurakunta

Virasto:

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi

Osoitteet:

Kulosaaren kirkko, Werner Wirenin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

Verkossa: www.helsinginseurakun-

nat.fi/herttoniemi facebook.com/herttoniemenseurakunta

@herttoniemensrk

JUMALANPALVELUKSET

Messu Kulosaaren kirkossa su klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. Gospelmessu Myllypuron kirkossa su 17.9. klo 12, uusien työntekijöiden työhön siunaaminen. Su 24.9. klo 12 Lähetyspyhä Myllypurossa, kirkkokuoro, lounas klo 13.

Metsämessu Mustikkamaan kesäteatterilla 17.9. klo 12 yhdessä

Kallion srk kanssa.

TAPAHTUMIA

Sadonkorjuujuhla Knusbackassa

Herttoniemen kartanolla 17.9. klo

14.

Konsertti Kulosaaren kirkossa su 17.9. klo 16. Martta Jämsä, huilu, ja Jonne Grans, kitara. Vapaa pääsy. Seurakunnan ystävätoiminnan startti-ilta Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3, ti 19.9. klo

17–19.30. Kahvit klo 16.40. Ystäväksi yksinäiselle? Tietoa ja tukea. Ilmoittaudu 18.9. mennessä ulla. lumijarvi@evl.fi.

Lounas lähetystyön hyväksi su

24.9. Myllypuron kirkossa klo 13, 15 e/aikuinen, 5 e/lapsi. Omajovakeitto, kasvis (L, G). Mausteinen, grillattu kanakastike (L, G), Bataattivihannespaistos (L, G), Kaalisalaatti (L, G), Riisiä ja maissia. Sitruunavaahto (L), Juustokakkupala + marjamelba, Gluteeniton kakkupala (V), Vesi, mehu, kotikalja, kahvi, haudutettu tee.

Hyvän mielen yhteislaulukonsertti Myllypuron kirkossa 28.9. klo

19. Herttoniemen Sointu ja Helsingin Helmi, johtajana Henna Dolk Viksten. Kahvio klo 18.30.

Vauvan päivän tapahtuma pe

29.9. Myllypuron kirkossa. Klo 8 aamupala, klo 9 aamujumppa, aistihuone, sosemaalausta. Klo 10 ja 10.45 vauvamuskarit.

Vauva tulossa -ryhmä 2 alkaen ma

26.10. klo 17.30–19 Laiturissa ja

Ensivauvaryhmä 2 alkaen ma

26.10. klo 13–14 Laiturissa. Ryhmät kokoontuvat 7 kertaa. Ilmoittaudu

ryhmiin 20.10. mennessä nettisivuillamme, missä lisätietoa.

Askartelukerho 4.–6.-luokkalaisille Myllypuron kirkolla ke klo 16.30–18 alkaen 6.9. Ilmoittautuminen nettisivuillamme.

Torstaikerho eläkeläisille Myllypuron kirkolla to klo 13.30–14.30

alkaen 14.9.

Iltaruoka Myllypuron kirkossa to klo 16. Aikuiset 3 e, lapset 1,50 e. Hartaus 15.45.

Digiopastusta Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3, ti klo 12–14.

Diakonian ajanvaraus ma klo

13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn

päädyssä, Jauhokuja 3. Seurakunta päivystää 27.9. Lisätietoja: Sinikka

Backman p. 050 596 8946.

Mikaelin seurakunta

Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800 tai helsinginmikael.srk@evl.fi.

Osoitteet:

Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot) Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5, p. 09 2340 6422 (suntiot) Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin Vartiokylän kirkossa klo 10 ja Mikaelinkirkossa klo 12. Su 17.9. Mikaelinkirkon messussa siunataan vapaaehtoiset tehtäviinsä, mukana Mikaelin Laulajat, joht. Jukka Okkonen. Messun jälkeen juhlakahvit ja vapaaehtoistoiminnan esittelyä. Konfirmaatiomessut Mikaelinkirkossa la 16.9. klo 10 Porkkala, klo 12 Kuggom sekä la 23.9. klo 10 Korpirauha, klo 12 Rantakatti ja klo 14 Kivisaari.

Östersundomin kirkon iltamessut keskiviikkoisin klo 18.

Kappelimessu Puotilan kappelissa torstaisin klo 18.

Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa perjantaisin klo 12. Tarkemmat tiedot messuista ja toimittajista luettavissa verkkosivuiltamme.

TAPAHTUMIA

Mikaelinkirkolla: Käsityökerho maanantaisin klo 9.30. Vapaaehtoisvetoisissa ryhmissä neulotaan mm. kastetossuja vauvoille, villasukkia hyväntekeväisyyteen sekä lohtuhuiveja sureville.

Maanantaikahvit klo 13. Kaikille avoin kahvitauko päivän keskellä. Yhdessäoloa, pientä ohjelmaa tarjoilujen äärellä. Rukouspiiri tiistaisin klo 10. Rukoilemme toistemme ja yhteisten asioiden puolesta ja luemme Raamattua.

Tunti Raamatun äärellä tiistaisin klo 18. Kaikille ikäkausille sopivaa pohdiskelua ja toimintaa Raamatun äärellä.

Mikaelin reippailijat - naisten liikuntaryhmä keskiviikkoisin klo 10. Sään salliessa sauvakävelyä. Raamattupiiri torstaisin klo 18. Tuolijumppa torstaisin klo 10.15. Kaiken kuntoisille sopivaa liikuntaa, ohjaajana Mellunkylän alueliikunnan liikuntakoordinaattori.

Puotilan kappelilla: Rukouspiiri maanantaisin klo 9. Puotilan kappelin olohuone tiistaisin. Klo 13 kahvit, ohjelma alkaa klo 14. 19.9. Politiikan vaikutusvaltaiset miehet, tieto- ja viestintäjohtaja emerita Marjo Timonen. 26.9. Prinsessa, mesenaatti ja

Hyöhenen hetki lapsille ja perheille

Tule hetkeksi hengähtämään keskellä viikkoa.

Tutustutaan yhdessä hiljentymisen ja rauhoittumisen maailmaan.

Höyhenen hetki on lasten ja perheiden oma hiljentymistuokio Munkkivuoren kirkolla, Raumantie 3. Hetkeä vietetään kuun viimeisenä keskiviikkona klo 18–18.30. Syksyn tuokiot järjestetään 27.9., 25.10. ja 29.11.

säveltäjä Anna Amalia 300 vuotta, Katri Vanhamäki. Vartiokylän kirkolla: Neuleklubi maanantaisin klo 11.30. Raamattu elämään -piiri joka toinen maanantai 11.9. alk. klo 18. Laulut soikoon! -ryhmä on avoin, yhteislauluun keskittyvä ryhmä, joka kokoontuu keskiviikkoisin klo 13–14. Ensin lauletaan ja sitten kahvitellaan.

Ystävätoiminnan startti-ilta ti 19.9. klo 17 Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3. Ystävätoiminnan vapaaehtoinen toimii ystävänä ja tukena sitä tarvitsevalle. Tapaamisiin voi kuulua mm. juttuhetkiä kotona, yhteisiä asiointireissuja tai ulkoilua. Jos kiinnostuit, tule kuulemaan, mistä on kyse. Ilm. viim. 18.9. ulla.lumijarvi@evl.fi, p. 050 380 0998.

Semiaikuiset – toimintaa nuorille aikuisille. Tapaamiset 17.9. alkaen joka toinen sunnuntai klo 17 Mikaelinkirkolla. Rakennamme seurakuntaelämää, joka tuntuu ja näyttää omalta, semisti nuorelta ja semisti aikuiselta! Joskus retkeillään, leireillään tai tutustutaan kaupungin kiinnostaviin kohteisiin sekä ajankohtaisiin aiheisiin. Seuraa IG:ssä @Semiaikuiset. Ajanvaraus diakonityöntekijälle p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo 12–14. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30. Pyhäpäivinä ei päivystystä.

Roihuvuoren seurakunta

Seurakuntatoimisto vain puhelimitse tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi

Osoitteet:

Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET

Roihuvuoren kirkossa:

Suloista urkumusiikkia vauvoille

Nauti lempeistä urkujen

sävelistä vauvasi kanssa

puolen tunnin ajan keskiviikkona 20.9. kello 10 alkaen Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Kahvittelemaan voi jäädä vielä kello 11 saakka. Paikalla on varhaiskasvatuksen työntekijä ja uruissa kanttori Loviisa Tuomisto. Vapaa pääsy.

Messu su 17.9. klo 10. Kaskinen, Salonen, Tiainen. Soppakirkko ti 19.9. klo 13. Ehtoollishetki ja maksuton soppalounas. Suomalainen messu su 24.9. klo 10. Nurminen, Lyytinen, Niva-Vilkko ja soitinyhtye Variksen pojat, joht. Heikki Varis. Mukana laulajia seurakunnan kuoroista. Lyhyt iltamessu keskiviikkoisin klo 18.

Laajasalon kirkossa:

Messu su 17.9. klo 12. Kaskinen, Vaulas, Niva-Vilkko ja Chorus Marinus.

Messu su 24.9. klo 12. Vaulas, Lyytinen, Niva-Vilkko.

TAPAHTUMIA

Iltaruokailut alkavat Roihuvuoren

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 15.–29.9.

kirkolla ke 13.9. Laajasalon kirkolla

21.9. klo 16.30–18. Ruoka maksaa aikuiselta 3 e, kouluikäisiltä lapsilta

1 e, alle kouluikäiset syövät ilmaiseksi. Ensimmäisellä ruokailulla on askartelua lapsille.

Alfa-kurssi Roihuvuoren kirkolla

torstaisin 14.9 alkaen klo 18–20. Ilmoittaudu mukaan remo.ronkainen@evl.fi.

Vesper, musiikillinen iltahartaus ma 18.9. klo 19.30 Roihuvuoren kirkossa. Mukana kamarikuoro Cantiamo.

Ystävätoiminnan startti-ilta ti 19.9. klo 17 Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3. Lähtisitkö ystäväksi yksinäiselle? Seurakunnan ystävätoiminnan esittelyä. Ilmoittautuminen Ulla Lumijärvelle viimeistään 18.9. ulla.lumijarvi@ evl.fi tai p. 050 380 0998.

Kastepäivä Laajasalon kirkolla la 11.11. klo 11–16. Seurakunta tarjoaa kakkukahvit. Ilmoittautumiset ja kasteaikavaraukset 2.11. mennessä

Roihuvuoren seurakuntatoimistoon, p. 09 2340 5700 ma, ti, to klo 10–13 ja ke klo 13–16. Lisätiedot arja.vaulas@evl.fi.

Taidenäyttelyt kirkoilla Roihuvuoren kirkolla Anni Peltolan näyttely Keskellä kaiken kauneuden 30.9. asti ja Laajasalon kirkolla

Marketta Nelimarkan näyttely 29.9. asti. Näyttelyihin voi tutustua tilaisuuksien yhteydessä ja kahvilan tai kirkon aukioloaikoina.

Aulakahvio Laajasalon kirkolla

avoinna ma-to klo 10–14.

Kahvila Huili Roihuvuoren kirkolla

avoinna ti, ke, to klo 11–14.

Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758, tai roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Vuosaaren seurakunta

Seurakunnan virasto:

Satamasaarentie 7, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, suljettu pe ja arkipyhinä.

Osoitteet:

Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7.

Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3.

Katukappeli, kauppakeskus Columbus, Vuotie 45.

www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

JUMALANPALVELUKSET

Viikkomessu Marielundissa torstaisin klo 12.

Merisunnuntain messu kirkossa su 17.9. klo 11. Ahonen, Meriranta, saarna Hannu Suihkonen, Suomen Merimieskirkko.

Kaudenavausmessu kirkossa su 24.9. klo 11. Paananen, Kantola, saarna Jussi Mäkelä, diakonit Eija,

Pia ja Tuula. Pyhää tanssia. Vapaaehtoisten ja uusien työntekijöiden siunaaminen.

Mikkelinpäivän perhemessu kirkossa su 1.10. klo 11. Sihvola, Pesonen, Kantola. Kuninkaan ilta kirkolla pe 15.9. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä.

TAPAHTUMIA

Terveisiä maailmalta! Nimikkolähetit Tuula ja Kimmo Kosonen Pohjois-Thaimaasta vierailulla.

Tuula kääntää Raamattua SLS lähettinä, Kimmo johtaa Yhtyneiden Raamattuseurojen globaalia lukutaitotyötä Suomen Pipliaseuran työntekijänä. Tuula vierailee

Katukappelissa ke 20.9. klo 18 medialähetyspiirissä ja kirkolla to 21.9. klo 11 yhteisellä lounaalla, klo 12 viikkomessussa ja klo 18 avoimessa keskustelu- ja raamattupii-

iltaan Katukappeliin ke 27.9. klo 17.30.

Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to 12–13. Soittopyyntö: vuosaari.diakonia@evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuilla. Käyntiajanvaraus Valossa ti 12–13. Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17.

Matteuksenkirkon Varustamo

Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafe lounas ma–to klo 11–13, lounas 6 e / 3 e, mukaan 3 e, ystävälounas 10 e. Perjantaikahvila pe klo 11–13. Helppis, apua asioiden hoitoon ark. klo 11–13.

Pannuhuoneesta seurakunnan sydämeksi

Tuomiokirkon kryptan käyttöönotosta tulee kuluneeksi 50 vuotta. Tila muutettiin aikoinaan pannuhuoneesta seurakunnan hyötytilaksi. Kryptan vaiheisiin on mahtunut paljon kaupungin ja seurakunnan historiaa.

Juhlaa vietetään seurakuntaillan merkeissä ke 20.9. klo 18, Unioninkatu 29. Ilta tarjoaa puheita, yhteistä muistelua ja kakkukahvit.

rissä. Pe 22.9. klo 17 Tuula ja Kimmo osallistuvat Katukappelin Majakka-iltaan. Tervetuloa kuulolle ja kohtaamaan!

Majakka-ilta Katukappelissa pe 22.9. klo 17.30–19. Leppoisia kohtaamisia, kuppi kuumaa ja rukouspalvelua.

Avoin hyvinvointiryhmä Katukappelissa ma 18.9. klo 17.30, aiheena Iloa ja nautintoa ruoasta. Tietoa hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, pohdintaa itselle merkityksellisiä hyvinvoinnin tekijöistä ja huolenpitoa hyvinvoinnista. Ohjaa terveydenhoitaja, THM Marja Lindholm.

Elämäni virsi – toivo ja laula! Mikä on elämäsi virsi, sävel tai sanat, jotka koskettavat, tai johon liittyy rakkaita muistoja? Tai virsi, joka on ihana muuten vaan? Tule toivomaan ja laulamaan Katukappeliin ma 25.9. klo 17.30.

Parantavaa läsnäoloa: Krito kutsuu sielunhoidolliseen vertaistukiryhmään. Jokainen saa kertoa elämästään ja sen kipukohdista, kuunnella toisia ja rukoilla yhdessä. Keskiössä kuulluksi ja nähdyksi tuleminen, sekä kunnioittava myötätuntoinen kuuntelu. Tule kuulemaan lisää avoimeen Startti-

Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, TW

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin

Viikin kirkossa klo 10. Su 17.9. Kansainvälinen messu suomeksi ja englanniksi. Su 24.9. Perhemessu. Mukana Pihlajanmarjat-lauluryhmät.

Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhdessä Verkoston kanssa.

Puistolan kirkossa klo 12. Su 17.9.

Tehdään yhdessä -messu.

Tapanilan kirkossa klo 17. Su 17.9.

Pyhäkoulumessu. Mukana Riitta

Koivisto ja Anita Ahtiainen Lasten ja nuorten keskuksesta. Su 24.9.Talon messu.

Valon messu su 24.9. klo 17 Puistolan kirkossa. Puhe Heini KatajaKantola (ELY).

Iltaehtoollinen Viikin kirkolla ke klo 18.30.

Pyhäkoulut Pihlajamäen kirkolla su klo 11. Pikkuisten pyhis Tapulin seurakuntakodilla 17.9. ja 24.9 klo 10.

TAPAHTUMIA

Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 4400.

Eväitä nuoren tukemiseen -vanhempainilta to 14.9. klo 17.30–19

Malmitalon pienessä salissa, AlaMalmin tori 1. 4.–7.-luokkalaisten vanhemmille ja muille kiinnostuneille. Taina Viikari ja Eliisa Ahlstedt, Aseman Lapset ry. Soi kunniaksi Luojan -konsertti su 17.9. Kirkkomusiikin päivänä klo

Viikin kirkon messussa su 1.10. klo 10. Tied. Kaisu Rauhamaa, p. 041 531 7799.

Ryhmä mielenterveyden tueksi joka toinen ma 18.9. alkaen klo 13–14.30 Varustamolla. Ohj. Eila Sainio. Tied. ja ilm. anna.korhonen@evl.fi tai p. 050 344 3558. Rukoile kiittäen -piiri ma klo 17.30–19.30, Kunnantie 2a B9. Ylistystä, raamatunlukua ja rukousta. Tied. Päivi Helle p. 040 9117 664 tai rukoilekiittaen@gmail.com. Suomen kielen oppimisryhmät. Selkosuomen keskusteluryhmä ti klo 17–18.30 Viikin kirjastolla, Viikinkaari 11. Suomen kielen oppimiskerho ke ja pe klo 16–19 Pihlajamäen kirkolla. Voimasiskot – monikulttuurinen naisten keskusteluryhmä ti 26.9. klo 18 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Ohj. Minna-Sisko Mäkinen. Naapuruuspiiri ke klo 13–14.30 Viikin kirkolla.

Palaset-vertaisryhmä huumeita käyttävän nuoren läheiselle ma 2.10. alkaen klo 17 Varustamolla. Ohj. Merja Jansson, Sininauhaliitto, ja Niina Karhu, malmin srk. Tied. ja ilm. 25.9. mennessä: niina.karhu@ evl.fi tai p. 050 591 2226. Valoa arkeen -sparrausryhmä kolmena iltana to 21.9. alkaen Varustamolla klo 18–19.30. Tied. pia.talvela@evl.fi, p. 050 5351 399. Nuorten aikuisten vuoro Talolla ma klo 18–21 Tapanilan kirkolla. Rentoa hengailua. Täysi-ikäisille. Rauhanrukous to klo 13–14 Puistolan kirkolla. Kirsi Ojansuu-Kaunisto.

Hiljaisuuden joogan harjoitus joka ke klo 9.45–10.45.

Hiljaisuuden piiri Stoan aukiolla joka to klo 17–17.30. Hiljaisuuden harjoitus rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta, voit viipyä haluamasi ajan.

PohjoisHelsinki

Malmin seurakunta

Seurakuntatoimisto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi

Osoitteet: Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Malmin kirkko remontissa kevääseen 2025 saakka.

18 Pihlajamäen kirkossa. Hannu Leskinen, baritoni, Jarmo Eerikäinen, piano.

Avoin barokkipaja ma 18.9. klo

18–19 Tapulin srk-kodilla. Kokeile vanhan musiikin soittamista ja laulamista! Ikäraja 10 v. Tied. ja ilm. barokkipaja@collegium.fi. FiBOn Koillisen Versoja -alueprojekti ja Collegium ry.

Päivä maalla -tapahtuma Viikissä su 24.9. klo 10–15 Viikin kirkolla ja koetilalla. Kirkolla klo 10 perhemessu, klo 11 keittolounas, klo 11–15 keppihevostelua ja klo 12 maatilamuskari. Klo 13–14 Urkujen esittelyä ja kokeilua. Koetilalla maatalouskoneita ja kotieläimiä sekä lypsyrasti. Hevoskärryajelua, poniratsastusta ja kasvomaalauksia maksua vastaan. Kahvila. Myynnissä kesän satoa. Koetilantieltä maksuton traktorikuljetus kirkolle klo 11 alkaen. Viimeinen paluukyyti kirkolta klo 15.

Jakomäen kirkon läksiäiset su 24.9. klo 13 kirkon pihalla. Tule jakamaan muistoja koko perheen voimin. Tarkempi ohjelma nettisivuiltamme. Siioninvirsiseurat su 24.9. klo

18–19.30 Pihlajamäen kirkolla. Messulauluryhmä Enkeleitten kanssa to 14.9., 21.9. ja 28.9. klo

19–20.30 Varustamolla. Avustamme

Odottajien olkkari joka toinen ti 12.9. alkaen klo 17.30–19.30 Varustamolla. Odotatko lasta? Tule yksin, toisen vanhemman tai tukihenkilön kanssa. Ohj. Päivi Ahmaoja ja Laura-Elina Strömberg. Ilmoita tulostasi viim. kokoontumispäivänä klo 16 mennessä: paivi.ahmaoja@evl.fi tai p. 050 577 0650.

Avoimet perhekahvilat klo 9.30–12 ma Viikin kirkolla, ti Tapanilan kirkolla, ke Puistolan kirkolla ja to Siltamäen srk-kodilla.

Iltavillit to 14.9. ja 28.9. klo 16–18 Varustamolla. Touhua koko perheelle. Ruoka klo 16–17.

Isien avoin perhekerho ti klo 9.30–11.30 Varustamolla. Leikkiä ja puuhastelua. Kahvia ja teetä. Vauva- ja taaperotupa Varustamolla ti ja pe klo 13.30–15.30. Touhua, yhdessäoloa ja kahvittelua.

Pienten biisit Varustamolla ke 20.9. Tule klo 10 tai 10.30 alkavaan ryhmään. Laulua, soittoa ja tanssia lapsille vanhempineen.

Touhutorstai perheille to 28.9. klo 9.30–11 Viikin kirkolla. Vapaata ja ohjattua puuhailua yhdessä lapsen kanssa.

Iltaruoka ke klo 17–18.30 Viikin kirkolla. Hinta 1 e. Perheiden leikkihetki 17.30. Ehtoollinen klo 18.30–19.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 15.–29.9.

Friendship Café to 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Eri kulttuureista tulleille ja kansainvälisyydestä kiinnostuneille. Kahvia, teetä ja pientä purtavaa. Tied. Minna-Sisko Mäkinen p. 050 369 1004.

Venäjänkielinen Olohuone –Гостиная ma klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Yhdessäoloa ja keskustelua venäjäksi. Tied.

Marianne Hapsal, p. 050 380 3778

Tapulin Olohuone ma klo 11–12.30

Tapulin srk-kodilla. Kahvia, voileipiä ja puuro.

Ostarin Onni ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla. Puuroa ja voileipiä.

Eläkeläisten iltapäivä ti klo 13–15

Tapanilan kirkolla. Ajankohtaisia aiheita ja kahvittelua. Tied. Esa Järvinen p. 040 536 2733.

Ruoka-aika to klo 12 Pihlajamäen kirkolla. Hinta 2 e.

Soppatykki to 14.9. klo 11–13

Jakomäen ostoskeskuksella. Kahvia ja kohtaamista ke klo

10–11.30 Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6. Voileipiä ja kahvia.

Mestan keittolounas ti klo 12–13

Pihlajiston asukastalolla, Tiirismaantie 4. Hinta 2 e käteisellä.

Siltamäen keittolounas to klo

12–13 Siltamäen srk-kodilla. Hinta 2 e käteisellä.

Korttelitupa ma klo 11.30–14.30

Siltamäen srk-kodilla. Kahvia ja seurustelua.

Hävikkiruoan jako ma klo 11 Tapulin srk-kodilla. Oma kassi mukaan.

Hävikkileivän jako Pihlajamäen

kirkolla ti klo 9, Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6, ke klo 10, Varustamolla to klo 11–11.30. Klo 11.30–13 diakoniatyöntekijä tavattavissa.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481. Jätä muina aikoina soittopyyntö. Tied. diakonia.malmi@evl. fi.

Oulunkylän seurakunta

Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi

Osoitteet:

Oulunkylän kirkko, Teinintie 10

Käpylän kirkko, Metsolantie 14

Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15

Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti.

www.helsinginseurakunnat.fi/ou-

lunkyla

YouTube: Oulunkylän seurakunta

Facebook: facebook.com/oulunkylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10.

Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18.

Vauvoissa on valo!

Vauvan päivää vietetään pe 29.9. teemalla Vauvoissa on valo. Helsingin seurakunnat ovat mukana päivän erikoistapahtumassa pe 29.9. klo 12–16 Musiikkitalossa kertomassa, mitä kivaa toimintaa seurakunnissa on tarjolla.

Lisäksi Vauvan päivän tapahtumia järjestetään ainakin Herttoniemen, Lauttasaaren, Munkkiniemen, Paavalin ja Pakilan seurakunnissa.

Vauvat läheisineen ovat tervetulleita myös seurakuntien muskareihin, ekavauvakerhoihin ja päiväkerhoihin. Lihelsinginseurakunnat.fi/

kohtaamispaikkoja ruuan äärellä. Vapaaehtoinen maksu. Maanantaipuuro maanantaisin klo

9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla. Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin klo 16–17.30 Käpylän kirkolla. Maunulan kirkon kahvila torstaisin klo 10–16 Maunulan kirkolla. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–11. Varaa aika p. 09 2340 5318 tai saapumalla Oulunkylän kirkolle.

Pakilan seurakunta

Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi

Filosofi Russel Mathesonin mukaan erilaisin jumalatodistuksin ja muin rationaalisin keinoin ratkaisemaan haastavan kysymyksen – ottamaan kantaa puolesta tai vastaan. Tanja Bergin läksiäiset su 8.10. klo 15. Vuosikymmeniä seurakunnassa työskennellyt Tanja Berg jää eläkkeelle, tervetuloa kaikki hyvästelemään Tanjaa rennoille kakkukahveille kirkolle!

Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18. Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo

GETTY IMAGES

Ystäväksi yksinäiselle?

Seurakunnan ystävätoiminnassa vapaaehtoiset ja tarvitsijat löytävät toisensa turvallisesti. Teemoina: mihin vapaaehtoisena sitoutuu, miten toimia eri tilanteissa erilaisten ihmisten kanssa?

Startti-ilta ti 19.9. klo 17–19.30 Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3. Kahvit klo 16.40.

Vapaaehtoiseksi haluava, ilmoittaudu 18.9. mennessä: ulla.lumijarvi@evl.fi.

Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12.

Enkelien sunnuntain perhemessu ja 4-vuotiaiden synttärit su 1.10. klo 10 Oulunkylän kirkossa. Jos kastepuussa on lapsen nimellä lehti, sen voi hakea muistoksi. Messun jälkeen synttäritarjoilu.

TAPAHTUMIA

Helmiä Raamatusta -luentosarja ti 12.9.–10.10. klo 18–19.30 Oulunkylän puukirkossa. TT, dos. Kari

Kuula. 19.9. Paavalin kääntyminen.

26.9. Korintin seurakunnan synty. Tehdään yhdessä – Uusien vapaaehtoisten ilta to 21.9. klo 17 Maunulan kirkolla. Kaikille seurakunnan vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille.

Hiljaisuuden päivä la 14.10. klo

10–17 Käpylän kirkolla. Hiljaisuutta ja lepoa, jota rytmittävät yhteiset rukoushetket sekä ruokailut. Hinta

10 e/hlö. Ilmoittaudu ma 2.10. klo

10–13 tai ti 3.10. klo 13–15, p. 050 380 3483.

Lankakahvila ma 18.9. klo 13–15

Käpylän kirkolla.

Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18–18.30 Käpylän kirkolla.

Vanhat koululaulut to 28.9. klo 13

Maunulan kirkossa. Yhteislaulua, Maija Pesonen-Kareinen.

Maunulan torstain naapuruuspiiri torstaisin klo 13–14 Maunulan kirkolla.

Perhekerho maanantaisin klo

9.30–11 Oulunkylän kirkolla.

Käpylän puuhakerho 1–3-vuotiaille keskiviikkoisin klo 18–19 Käpylän kirkon kerhohuoneessa.

Maunulan muskarit torstaisin

Maunulan kirkolla. Klo 9.45–10.15 taaperot (n. 1–3-v.), klo 10.20–10.50 vauvat (n. 0–1-v.), klo 10.55–11.25 kaikenikäiset / sisarukset.

Maunulan iltaperhekerho to 14.9. ja 28.9. klo 17–19 Maunulan kirkolla.

Kokkikerho ja keppihevoskurssi kouluikäisille loka-marraskuussa.

Ilmoittaudu 8.10. mennessä nettisivuillamme.

Miestenpiiri ma 25.9. klo 14–16 Oulunkylän kirkolla.

Koskelan lähetyspiiri ma 25.9. klo

12–13.30, Kunnalliskodintie 6C kerhotila.

Oulunkylän lähetyspiiri ke 27.9. klo 13–14.30 Oulunkylän kirkolla. Naisten kirjallisuuspiiri ma 2.10. klo 18–20, Käpylän kirkon pääty.

Alex Schulman: Polta nämä kirjeet. Yhteisöruokailut Kaikille avoimia

Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu su 17.9. klo 11. Messussa siunataan tehtäviinsä pastori Jonna Tolonen, diakoni Moona Seppä ja nuorisotyönohjaaja Ida

Lemmetyinen. Liturgina Tiia ValveTuovinen, kanttorina Ari Häyrinen. Messu su 24.9. klo 11. Jonna Tolonen, Jasmin Huikku ja Jussi Hirvonen. Messussa mukana isoskoulutettavia.

TAPAHTUMIA

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin Kryptassa klo 13.

Eläkeikäisten kerho Pikku Paimenessa torstaisin klo 13.

Raamattupiiri parittomien viikkojen torstaisin Yläsalissa klo 17. Lisätietoja Jasmin Huikku, p. 050 345 5070.

Muu säännöllinen toiminta tarkemmin verkkosivuilla.

Paloheinä soi: Eija Ahvo pe 15.9. klo 19. Tänä vuonna pääkonsertissa näyttelijä ja laulaja Eija Ahvo pianisti Minna Miettisen kanssa.

Runon ja laulun ilta on nimeltään Äiti maa. Ahvo on valinnut ohjelmistoon lauluja, jotka liittyvät luontoon. Liput 20 e ovelta 45 min. ennen konsertin alkamista tai www.ticketmaster.fi.

Hyvän Paimenen kirkon urut 20 vuotta -konserttisarja su 17.9. klo

18. Santeri Siimes, urut. Vapaa pääsy ja ohjelma.

Akvarelliryhmä ma 18.9. klo 17.30

Paimensalissa. Lisätietoja antaa

Jasmin Huikku, p. 050 345 5070.

Koiratreffit ke 20.9. klo 17.30–

18.30. Tapahtuma koirille ja koiraihmisille. Koirat saavat pukeutua. Koiratarvikkeiden vaihtotori.

HESYn johtava eläintenhoitaja kertoo koirien hoidosta. Uskonnonfilosofinen klubi ke

20.9. klo 18.30. Filosofia pyrkii

Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Isien perhekerho tiistaisin klo 9.30–11.30. Rentoa puuhastelua ja seurustelua lasten ja isien ehdoilla Elämäntilanteet vaihtelevat, mutta isyys yhdistää. Isien perhekerhossa tarjolla vertaistukea rennossa ja katsomusvapaassa ympäristössä. Ei ilmoittautumista. Tiedustelut: Aleksi Vainikka, p. 044 284 4593, aleksi.vainikka@evl.fi.

Erityisryhmille

Saavu-messu – Tuomasmessu su 8.10. klo 18 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Viittomakielinen tulkkaus ja selkokieli. Esteetön kulku Sepänkadulta. Teejatkot kirkon alakerrassa n. klo 20 asti, esteetön kulku Tehtaankadulta.

NÄKÖVAMMAISILLE

Uimaan ja savusaunomaan to 12.10. klo 12–16. Tavataan parkkipaikalla klo 12, Kuusijärventie 3, Vantaa. Aluksi ulkoilua ja ruokailu. Hinta 10 e, käteismaksu. Ilm. 28.9. mennessä, marjaleena.kallio@evl. fi, p. 050 380 0947.

VIITTOMAKIELELLÄ

Päiväpiiri, perhekerho ja raamattupiirit ks. syysesite ja helsinginseurakunnat.fi.

Porvoon kuurojenkoulun 175-vuotisjuhlamessu (suomenruots. viittomilla) Porvoon pikkukirkossa, Kirkkotori 1, su 1.10. klo 12.

Messu Kivistön kirkossa su 15.10. klo 13, Laavatie 2, Vantaa. Kuurojen historiaseuran zoomilta ti 24.10. klo 18.30. Esittelyssä Effata-kappeli ja -taulu.

Musiikkia kirkoissa

PERJANTAINA 15.9.

Two Moons klo 14.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille, piano, Eero Ignatius, basso. Kokeellista musiikkia. Vierailumaksu 5 e.

Äiti maa klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Eija Ahvo, laulu ja lausunta, Minna Miettinen, piano. Paloheinä soi -tapahtumaa. Luontoon liittyviä lauluja ja runoja. Liput 20 e ticketmaster.fi ja ovelta. Polar Voices klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kosovolainen orkesteri Ensemble XXI. Musiikillisia kohtaamisia

Siperian alkuperäiskansojen perinteen kanssa. Siirala, Šostakovitš. Liput 20/15 e ticketmaster.fi ja ovelta.

LAUANTAINA 16.9.

Bach Suomessa klo 16 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Risto-Matti Marin, piano. J. S. Bachin urkuteoksia suomalaisina konserttisovituksina. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Hengellisen musiikin toivekonsertti klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Hiski Wallenius ja Anna-Elina Norjanen. Toiveet kerätty jo aiemmin. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 17.9.

Villivirsiä klo 15 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Sirkku

Rintamäki, laulu ja piano, Elsa

Sihvola, sello, Susanna Kivistö, viulu, Johanna Halén, tanssi, Kamarikuoro Vox Canora, Nuorisokuoro Kannelkellot. Uusia virsiä innovatiivisella tavalla. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Huilu- ja kitarakonsertti klo 16

Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6. Martta Jämsä, huilu, Jonne Grans, kitara. Sibelius, Kaski, Melartin, Palmgren, Hannikainen. Vapaa pääsy.

Schubert: Winterreise klo 16

Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Elja Puukko, baritoni, Risto Lauriala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e.

Soi kunniaksi Luojan klo 18 Pihlajamäen kirkossa, Liusketie 1. Hannu Leskinen, baritoni, Jarmo

Eerikäinen, piano. Mm. Kuusisto, Pacius, Merikanto, Dvorak, Beethoven. Myös yhteislaulua. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 19.9.

Hillen konsertti klo 10.15 Temppe-

liaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille, meditatiivista musiikkia flyygelillä. Vierailumaksu 5 e. Vastaava konsertti 27.9.

Päiväkonsertti klo 12–12.30 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Vapaa pääsy. Vastaava konsertti

26.9.

Päivämusiikki klo 14 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Musiikin ammattilaisia ja ammattiopiskelijoita. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 20.9.

Päiväkonsertti klo 12–12.20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Vapaa pääsy. Vastaava konsertti

27.9.

Urkumusiikkia vierailijoille klo

14–14.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Henri Hersta. Musiikkia eri aikakausilta. Vierailumaksu 5 e. Vastaava konsertti 27.9.

PERJANTAINA 22.9.

Two Moons klo 14.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille, piano, Susanne Kujala, urut. Kokeellista musiikkia. Vierailumaksu 5 e.

Helsinginkadun filharmonikot klo

19 Paavalinkirkossa, Sammatintie

5. Solistina Fabio de Oliveira, kitara. Villa-Lobos, Bizet. Vapaa pääsy.

Duo Lehtoaho – Yrttitarha klo 19

Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Anna-Maria Lehtoaho, urut, Miikka Lehtoaho, piano, Marja Kukkala, sopraano, Eemeli Nevalainen, oboe ja englannintorvi. Musiikkia Yrttitarha-albumilta ja kansanlaulusovituksia. Liput 22/18 e lippu.fi ja ovelta.

LAUANTAINA 23.9.

One Way Missionin 40-vuotisjuhla klo 18 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Tapani Suonto, Teppo Lehtomäki, Tiina Sinkkonen, Intian työn johtaja Joel Kodalija, Ugandan työn johtaja Mark Lygayizi. Musiikissa Viktor Klimenko, Classic Praise ja One Voice -kuoro. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 24.9.

Renessanssiajan kuoromusiikkia klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Vokaaliyhtye Uoma ja renessanssimusiikin kurssin osallistujat. Vapaa pääsy.

MAANANTAINA 25.9.

Elämäni virsi klo 17.30 Katukappelissa, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45. Lauletaan yhdessä. Toivo oman elämäsi virsiä. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 26.9.

Philomela & Umbra Ensemble klo 19 Lauttasaaren kirkossa, Myllykalli-

pil. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. TORSTAINA 28.9.

Vanhoja koululauluja klo 13 Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15. Lauletaan yhdessä. Mukana Maija Pesonen-Kareinen, Raivo Savik ja Maunulan lauluryhmä. Juonnot ja valkokangaskuvat Monica Sourander ja Arja Aholammi-Pylkkänen. Vapaa pääsy.

Sointi/Väri klo 19 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Puhallinkvintetti Freies Spiel: Vera Plosila, traverso, Piia Maunula, oboe, Eero Lehtimäki, klarinetti, Henriikka Teerikangas, luonnontorvi, Jaakko Luoma, fagotti. Danzi, Rossini, Reicha. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Hyvän mielen yhteislaulukonsertti klo 19 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Herttoniemen Sointu ja Helsingin Helmi. Vapaa pääsy.

onrinne 1. Philomela-kuoro kohtaa islantilaisen Umbra-kvartetin. Umbrassa soi naisäänten lisäksi viulu, läskibasso, kelttiläinen harppu, harmoni ja islantilainen langs-

PERJANTAINA 29.9. Rauhan silta klo 18 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Jaakko Löytty, laulu ja kitara, Selloduo Varonen: Anna-Maaria ja Olli Varonen. Löytyn uutta tuotantoa ja sovituksia vanhoista kappaleista. Lisäksi soolonumeroita. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Pianokonsertteja ja kuoroja

Braxen-kuoron juhlakonsertti la 16.9. klo 18 Vantaalla Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Hengellistä kamarikuoromusiikkia esittävä Braxen viettää 50-vuotisjuhlavuotta.

Piano Espoo -konsertissa nuoret pianistit esittäytyvät su 17.9. klo 17 Espoossa Olarin kirkossa, Rälssitilankuja 1. Evelina Kuropatkina, Anna Phan, Jesse Mäki, Iivari Aalto. Vapaa pääsy.

Piano Espoo -konsertissa nuoret pianistit esittäytyvät ma 18.9. klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Zhanqiu Wang, Shania Yu, Ronja Indigo Laurén, Mariia Maselska. Piano Espoo -festivaalin konsertti. Vapaa pääsy.

St Nicholas Chamber Choir – Rachmaninoff: All-Night Vigil pe 22.9. klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5.

Dolci fiamme -barokkikonsertti su 24.9. klo 17 Espoossa Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Ulla Paakkunainen, laulu, Arto Wikla, arkkiluuttu, Ritva Hautsalo, viola da gamba ja lirone. Caccini, Cozzolani, Monteverdi, Sances ja Strozzi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Baritoni Elja Puukko ja pianisti Risto Lauriala esittävät Franz Schubertin vuonna 1827 säveltämän laulusarjan Winterreise sunnuntaina 17.9. kello 16 Pitäjänmäen kirkossa