Kirkko ja kaupunki 2023 13 Vantaa

Lapsuuden traumasta voi selviytyä s. 8

Jyrki69 aloitti teologian opiskelun viisi kymppisenä.

Niin tekivät myös Virpi Kätkä ja Sanna‑Mari Hovi s. 12

Ihmiset ovat aina yhdistäneet aineksia eri uskontoperinteistä s. 20

HYVÄN TÄHDEN.

14.9.2023

kirkkojakaupunki.fi

Pääkirjoitus

Naiset nousevat valtaan kirkossa

PIISPA IRJA ASKOLA raivasi vuosina 2010–2017 tietä, jota oli usein kivikkoista kulkea. Ensimmäisen naispuolisen piispan osa ei ollut helppo, kuten ei ollut myöskään ensimmäisten naispuolisten pappien. Nyt ensimmäisten naisten pappisvihkimyksestä on kulunut jo yli 35 vuotta.

Tällä hetkellä enemmistö papeista on naisia ja ilman heidän työpanostaan kirkko olisi pappispulassa. Pääkaupunkiseudulla on nyt 14 naispuolista kirkkoherraa, ja pian määrä kasvaa yhdellä, kun Hakunilan seurakunnan kirkkoherraksi valittu Salla Poropudas aloittaa työnsä. Helsingin kirkkoherroista naisia on enemmistö. Tässä joukossa on niin tuomiorovasti kuin Suomen toiseksi suurimman seurakunnan eli Malmin kirkkoherra.

NAISPUOLISIA PIISPOJA on virassa nyt kolme eli Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka, Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen ja tuoreimpana 3.9. virkaansa vihitty Mikkelin hiippakunnan piispa Mari Parkkinen. Lasikatto on tässä kohdassa kirkossa nyt rikottu.

Kun asiaa viimeksi vuonna 2015 selvitettiin, kävi ilmi, että naisten pappeutta kannattaa ylivoimainen enemmistö, yli 90 prosenttia seurakuntalaisista ja työntekijöistä. Osa kirkon arvokonservatiivisista järjestöistä vastustaa yhä naisten pappeutta. Niiden tiukimmin asiaan suhtautuvat jäsenet eivät katso voivansa tulla vihityiksi papiksi,

jos samassa vihkimyksessä on naisia. Kymmenet niiden työntekijät ovat hakeneet pappisvihkimyksensä Inkerin kirkosta. Viimeisin tällainen vihkimys toimitettiin Pietarissa samana viikonloppuna, kun Parkkinen vihittiin piispaksi Mikkelissä. Ei ihme, että arkkipiispa Tapio Luoma kysyi Radio Dein haastattelussa, onko joidenkin järjestöjen pyrkimys irtaantua kirkosta.

KYSEISET JÄRJESTÖT perustelevat toimintaansa tarpeella saada pappeja, joita he voivat käyttää omassa toiminnassaan, ja katsovat, ettei niillä ole muuta mahdollisuutta. Minkä arvon ne asettavat kirkon ykseydelle? Parkkisen saarna kannattaisi lukea. Siinä sanottiin näin: ”Jeesus odottaa meiltä, että emme elä itsekeskeisesti omassa kuplassamme, vaan etsimme aktiivisesti yhteyttä, pidämme huolta siitä, että äänenpainot eivät enää kovene, rakennamme yhteistä yhteiskuntaamme ja kirkkoamme. Kirkon ykseys on Kristus, mutta yhteys on myös meidän vastuullamme.”

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Moraalipääoma on kansantalouden tärkein ja jopa välttämättömin menestystekijä.

VUORINEUVOS GUSTAF

VON HERTZEN (1930–2013)

Kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi on tehtävä työtä. Esteet Suomeen tulolle ja jäämiselle on purettava.

HELSINGIN YLIOPISTON

REHTORI SARI LINDBLOM

YLIOPISTO-LEHTI 6/2023

Älä tee vääryyttä köyhälle päivätyöläiselle, olipa hän maanmiehesi tai maassasi asuva muukalainen.

VIIDES MOOSEKSEN KIRJA 24:14

Kirkko ja kaupunki

Katse tarkentuu

virheisiin ja puutteisiin. Huomauttelen ja marmatan.

Tarvitsisin hyvän näkemisen silmälasit.

Luojani, auta sinä minua näkemään kaikki kaunis. Lahjoita

Seuraava lehti ilmestyy 28.9.

KANNEN KUVA: ANTTI RINTALA

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”Nuoret kyllä ymmärtävät uskonnonopetuksen tärkeyden”

Tikkurilan lukion uskonnonopettajan Maijaleena Kupiaisen mukaan opetuksessa on entistä enemmän esillä se, ettei mikään uskonto ole pelkästään yhdenlainen vaan uskontojen sisällä on laaja kirjo erilaisia yhteisöjä.

1

Maijaleena Kupiainen, opetat uskontoa, elämänkatsomustietoa ja terveystietoa Tikkurilan lukiossa. Miksi uskonto on edelleen tärkeä oppiaine?

– Uskonto ja kaikki katsomusaineet ovat hyödyllisiä niin yksilöille, yhteisöille kuin yhteiskunnallekin. Ne auttavat oman maailmankuvan rakentamisessa ja elämänkatsomuksen pohtimisessa. Lisäksi katsomusaineet kehittävät kohtaamisen taitoja ja empatiaa, sillä ne syventävät ymmärrystä erilaisissa kulttuuriympäristöissä eläviä ihmisiä kohtaan. Tähän liittyy myös sen kunnioittaminen, mikä toiselle on pyhää.

– Uskonnonopetuksen merkitys ei ole nykymaailmassa ainakaan vähenemässä. Mielestäni nuoretkin ymmärtävät sen merkityksen

– heille ei tarvitse kauheasti perustella, miksi uskonto on tärkeä oppiaine.

2Mitkä asiat korostuvat uskonnonopetuksessa 2020-luvulla?

– Nyt tuntuu korostuvan uskontojen ja katsomusten sisäinen moninaisuus. Ymmärretään, ettei mikään uskonto ole pelkästään yhdenlainen vaan uskontojen sisällä on laaja kirjo erilaisia yhteisöjä. Lisäksi jokainen yksittäinen uskonnonharjoittaja elää uskoa omalla tavallaan. Se tekee uskonnon tutkiskelusta loputtoman mielenkiintoista. Eletty uskonto ja virallisen uskonnollisuuden ulkopuolinen uskonnollisuus ovat entistä enemmän esillä.

– Lisäksi nykyään pohditaan usealla opintojaksolla uskontojen roolia yhteiskunnallisessa ja globaalissa kehityksessä. Myös medialukutaidot ovat entistä tärkeämpiä. Etiikkaa on sen sijaan siirretty uskonnonopetuksesta enemmän filosofian oppiaineen puolelle.

3Viime vuosina on puhuttu paljon siitä, että kouluihin tarvittaisiin kaikille yhteinen katsomusaine sen sijaan, että osa opiskelee uskontoa ja osa elämänkatsomustietoa. Mitä eroa näillä kahdella oppiaineella on, ja mikä on sinun mielipiteesi asiaan?

– Elämänkatsomustiedossa on enemmän aikaa oman katsomuksen pohtimiselle ja rakentamiselle. Siinä käsitellään laajasti myös uskontojen ulkopuolisia katsomuksia. Uskonto taas on tietosisältöisempi oppiaine. Minusta molemmat ovat valtavan hienoja oppiaineita, ja niillä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Mielestäni lukioon pitäisi saada yhteinen katsomusaine niin pian kuin mahdollista – mieluiten se olisi saanut tapahtua jo kymmenen vuotta sitten. Suomen yliopisto- ja koulumaailmassa riittäisi osaamista upean uuden katsomusaineen rakentamiseen niin, että myös tärkeät vähemmistökysymykset huomioitaisiin. 4

Mitkä teemat ja aiheet kiinnostavat nuoria eniten?

– Ajankohtaiset teemat herättävät eniten kiinnostusta ja keskustelua. Tänä syksynä olemme keskustelleet esimerkiksi Koraanin polttamisesta ja uskonnon näkymisestä julkisissa tiloissa esimerkiksi pukeutumisen muodossa. Lisäksi uskontoilmiön moninaisuus tuntuu kiehtovan monia. 5

Mikä on sinulle pyhää?

– Lähestyn ajatusta pyhästä vähän varovasti. Silti yksi asia, jonka ajattelen varmasti olevan pyhää, on toivo siitä, että on olemassa perimmäinen rauha ja rakkaus, ehkä myös jokin perimmäinen Pyhä. Ajattelen pyhyyden olevan jotain tämän- ja tuonpuoleisen rajapinnalla. Se ilmenee minulle hyvin monella tapaa – syntymä, elämä ja kuolema jo itsessään ovat pyhiä asioita. Koen pyhyyden kokemuksia erilaisissa paikoissa ja tilanteissa: esimerkiksi kirkossa, luonnossa ja vaikkapa teatterissa. ■

AINO MUSTONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Muutakin kuin lohipitäjä

Arkeologisten löytöjen perusteella keskiajan vantaalaiset söivät monipuolisesti kalaa – säädystä riippumatta.

Vantaan vaakunassa vedestä nousee komea lohen pyrstö. Pitkään vanhin tiedossa ollut kirjallinen maininta alueesta, jota nykyään kutsumme Vantaaksi, liittyi Vantaanjoelle 1300-luvun alussa myönnettyihin lohenkalastusoikeuksiin. Lohenkalastusoikeuden saivat Padisen luostarin munkit, jotka lupasivat auttaa kuningas Maunu Eerikinpoikaa Viron ruotsalaistamisessa. Myöhemmin on löydetty vieläkin varhaisempi maininta Vantaasta – ja saatu tietoa siitä, että vantaalaiset ovat syöneet keskiajalla paljon muutakin kalaa kuin lohta.

Vantaan kaupunginmuseo on tehnyt arkeologisia kaivauksia Länsisalmen Gubbackassa, Vantaanlaakson Mårtensbyn Lillaksessa ja Helsingin pitäjän kirkonkylän pappilan alueella. Kaikista paikoista on löytynyt myös runsaasti suomuja, ruotoja ja luita.

– Suomen happamassa maaperässä palamaton luu maatuu keskimäärin noin tuhannessa vuodessa, kertoo Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto

LÖYDÖT OVAT sikäli kiinnostavia, että kolme edellä mainittua kaivauspaikkaa edustavat eri yhteisluokkia. Yhdessä on asunut talonpoika, toisessa kauppias ja kolmannessa pappi. Kaivausten

perusteella keskiajan vantaalaiset ovat syöneet ainakin haukea, ahventa, turpaa, säynettä, vimpaa, härkäsimppua, kiiskeä, siikaa, madetta, särkeä ja ankeriasta.

Lillaksen tilalta löytyi myös 1600-luvulla palanut kellari, jossa kauppias oli säilyttänyt sillitynnyreitä luultavasti Tallinnan markkinoita varten. Ankeriasta löytyi vain pappilasta. Se on ollut harvinainen ruokakala.

– Härkäsimppua vähän ihmettelin, mutta vanhemmat ihmiset ovat kertoneet, että sitä on pidetty hyvänä soppakalana, Andreas Koivisto sanoo.

Keskiaikaiset kalastusmenetelmät ovat todennäköisesti olleet melko samanlaisia kuin nykyäänkin.

– Mårtensbystä on löytynyt koukkuja ja Gubbackasta siiman painoja. Pappilan alueelta on löytynyt merkkejä kalan käsittelypaikasta muttei kalastusvälineitä. On tietysti mahdollista, että pappilan väki ei kalastanut itse.

KAIVAUSPAIKOILTA ON löytynyt myös jäänteitä kotieläimistä kuten naudoista, hevosista, sioista, lampaista ja vuohista sekä kissoista ja koirista. Jäänteitä on myös tuholaisista kuten rotista. Lisäksi on löytynyt marjojen ja viljojen siemeniä. Ruokavaliosta arkeologiset kaivaukset antavat turhan yksipuolisen kuvan, sillä kasviksista ei ole jäänyt samalla tavalla jäänteitä. Andreas Koiviston mukaan keskiajallan syötiin kuitenkin

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ALAMY STOCK PHOTO

lohipitäjä

Kirkko ja kaupunki 80 vuotta

Vuonna 2000: Uskovaiset ketkut väijyvät sinisilmäisiä

Uskovaisiksi itseään kutsuvat vasta syntisiä ovatkin. Oma havaintoni: poikamies lähti laivaristeilylle kaverinsa vaimon kanssa ja otti mukaan Raamatun, josta luki, kuinka Jeesus armahtaa syntisen naisen. Eli suomen kielellä: ”tehdään mekin huorin, Jeesus armahtaa”.

Sama mies lainasi ystävältään rahaa ja kirjoitti paperille lupauksen maksaa takaisin. Uskovaista teeskennellen mies väitti ja väittää edelleen, että rahanlainaaja on väärentänyt hänen nimensä.

Lainaaja ei kutsu itseään kummemmin uskovaiseksi, mutta hänen mieleensäkään ei juolahtaisi väärentää nimeä saati tehdä muuta petosta.

Moraalitonta huorimusta ja valehtelijaa ei uskovaisuus paranna, vaan valehtelu jatkuu hautaan asti. Nuo ketkut laskevat sen varaan, että ”uskovaisen” sanaan luotetaan – ja ikävä kyllä moni onnistuukin petoksessaan.

Lyhennelmä mielipidekirjoituksesta, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungissa 1.3.2000. Sen kirjoitti nimimerkki Asioita mietiskellyt ja maailmaa nähnyt. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

paljon kasviksia, ja liha oli enemmänkin juhlaruokaa.

Kalaa söivät monipuolisesti kaikenlaiset vantaalaiset, mutta pappilan ruokapöydässä oli paljon sellaista, mitä ei vielä muissa kodeissa nähty. Sieltä on kaivettu esiin todennäköisesti Keski-Euroopasta peräisin olevat koristeelliset veitset ja böömiläistä lasia.

Entä Vantaan vaakunassa oleva lohi? Sen jäänteitä on löytynyt kaikilta kaivauksilta, mutta ehkä vähemmän kuin voisi kuvitella. Sille on selityksensä.

– Lohen luut säilyvät rasvaisuutensa vuoksi huonommin kuin monien muiden kalojen luut, Koivisto kertoo. ■

ESPOON HIIPPAKUNNAN PIISPA KAISAMARI HINTIKKA PIISPAINKOKOUKSESSA. LUE JUTTU OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI

Härkäsimppua on pidetty hyvänä soppakalana.

”Kirkko voisi käynnistää keskustelun suomalaisen yhteiskunnan lähisuhdeväkivallasta. Hiljaisuus asian ympärillä on syvä, vaikka naisista joka kolmas ja miehistä joka kuudes on kokenut elämänsä aikana fyysistä väkivaltaa tai sillä uhkailua parisuhteessa.”

Uudet almanakkanimet vuonna 2025

Uusia naisten nimiä suomalaisessa nimipäiväkalenterissa ovat Alissa, Alva, Amelia, Camilla, Elea, Jessica, Juulia, Kira, Lili, Lilia, Lilian, Livia, Marju, Milena, Mona, Siina, Sinna ja Vivian.

Uusia miesten nimiä suomalaisessa nimipäiväkalenterissa ovat Aamos, Eppu, Ilja, Jare, Jasu, Jose, Kaius, Kevin, Leon, Linus, Martin, Miki, Mio, Neo ja Rolf.

Uusia naisten nimiä suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa ovat Bea, Celine, Edla, Elisa, Emilie, Mila, Fiona, Line, Lykke, Malva, Melanie, Sienna, Tova ja Venla.

Uusia miesten nimiä suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa ovat Aston, Elton, Winston, Caspian, Dominic, Elvin, Joar, Julian, Luca, Marius, Matteo, Morris ja Tristan.

Nimipäiväkalenteri uudistuu vuonna 2025

Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin tulee 33 ja suomenruotsalaiseen kalenteriin 27 uutta nimeä. Almanakkaan tulee myös uusia versioita vanhoista raamatullisista

Suomalaiseen almanakkaan tulee 33 uutta nimeä vuonna 2025. Nimipäiväänsä virallisesti pääsevät viettämään muun muassa Alva, Camilla, Eppu, Jare, Jose, Miki, Livia ja Neo.

Joukossa on paljon kansainvälisiä nimiä, mutta myös huomattavan monia vanhojen nimien muunnelmia. Osa näistä muunnelmista pohjaa vanhoihin raamatullisiin ja antiikin latinankielisiin nimiin.

– Esimerkiksi Jasu pohjaa Jaakob-nimeen, kun taas Vivian juontaa juurensa latinan-

82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

kielisestä sanasta vivus, joka merkitsee elävää, kertoi Helsingin yliopiston nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala nimipäiväuudistuksen julkistustilaisuudessa.

Kalenteriin pääsevä Jose pohjaa vanhaan raamatullisen nimeen Joosef. Miki puolestaan tulee Raamatun Mikaelista.

Almanakkaan myös palaa joitakin vanhoja nimiä, kuten kahdella a:lla kirjoitettava Aamos, joka oli kalenterissa viimeksi yli sata vuotta sitten.

SUOMALAISEEN kalenteriin päästäkseen nimen tulee olla vähintään 500 elossa olevan ihmisen etunimi. Lisäksi uudistuksissa suositaan suomen kielen mukaisia nimiasuja. Esimerkiksi Pia, Mia ja Henry eivät ole päässeet kalenteriin, koska niille ovat olemassa suomalaiset vastineet Piia, Miia ja Henri. Vierasperäiset Frans ja Max sen sijaan ovat kalenterissa, koska niille ei ole suomalaisia vastineita. Myöskään yhdysnimiä ei hyväksytä almanakkaan.

2000-luvun aikana nimipäiväkalenterista ei ole poistettu yhtään nimeä eikä nimiä ole myöskään siirretty eri kohtaan kalenteris-

sa. Viimeksi vuonna 1995 kalenterista poistettiin harvinaiseksi käyneet nimet Klementti ja Roine.

– Poistoista ja siirroista on aiheutunut paljon mielipahaa, Saarelma-Paukkala kertoi.

SUOMENRUOTSALAISEEN nimipäiväkalenteriin pääsyn raja on 50 nimenkantajaa. Uusien nimien joukossa on suomalaisen kalenterin tavoin paljon kansainvälisiä nimiä. Esimerkiksi Winston ja Morris ovat peräisin englannin kielestä, kun taas Line ja Lykke ovat skandinaavista perua.

Saarelma-Paukkalan mukaan suomalainen nimipäiväkulttuuri on harvinaislaatuinen. Nimipäivän viettäminen on monelle tärkeä asia. Vastaavaa, hyvin vankkaa maallistunutta nimipäiväkulttuuria löytyy oikeastaan vain Ruotsista.

Nimipäiväkalenteri uudistuu viiden vuoden välein. Uudistuksista vastaa Helsingin yliopisto. Vuoden 2025 uudistusten laatijoina toimivat nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala ja filosofian tohtori Leila Mattfolk. Uudistukset hyväksyi Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom. ■

Päätoimittaja Pauli Juusela

Toimituspäälliköt

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Sacrum­Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

nimistä.

HYVÄN TÄHDEN.

Unelma lentämisestä vie Etelä- Sudaniin

Opiskelija Iisakki Saari lähtee neljäksi vuodeksi KeskiAfrikkaan lentämään avustuskuljetuksia.

KUVA MARI AARNIO

Vauhti kiihtyy, ja pyörät irtoavat sulavasti lentokentän märästä asfaltista. Painovoiman uhmaaminen nelipaikkaisen pienlentokoneen kyydissä on aluksi kauhistuttavaa, mutta muuttuu pian aika mukavaksi. 600 metrin korkeuden saavuttamisen jälkeen maisemasta voi jo nauttia. Ohjauspyörän takana istuu Iisakki Saari Turkulainen Saari käy lentämässä kotiseutujensa yllä usein siksi, että hän pitää täällä lentokoulutustunteja. Lähitulevaisuudessa häämöttävät kuitenkin aivan toisenlaiset maisemat.

27-vuotias Saari lähtee lokakuussa ensimmäiseen työtehtäväänsä Keski-Afrikassa sijaitsevaan EteläSudaniin. Hän suhtautuu jännittävältä kuulostavaan tulevaisuuteensa huomattavan tyynesti.

– Lähteminen tuntuu mukavalta. Olen iloinen, että minut on päätetty lähettää juuri Etelä-Sudaniin. Siellä on tällä hetkellä suurin tarve tällaiselle avulle. Naapurimaassa, Sudanissa, on sota, ja sieltä tulee Etelä-Sudaniin paljon pakolaisia. Etelä-Sudan on myös maailman nuorin valtio, ja siellä on senkin vuoksi kaaosta ja nälänhätää.

LENTOURANSA OHELLA Iisakki Saari on myös kauppatieteiden opiskelija. Opinnot Turun yliopistossa saavat kuitenkin nyt jäädä, sillä hänen on tarkoitus viettää Etelä-Sudanissa seuraavat neljä vuotta.

Saari valmistui lähetyslentäjäksi viime vuoden lopussa Mission Aviation Fellowship -järjestön (MAF) kautta, ja hänet siunattiin tehtävään elokuussa. Lähetyslentäjät työskentelevät alueilla, joilla tarve humanitaariselle avulle on suuri, mutta työn tekeminen muuten kuin lentokoneella liikkuen on vaikeaa.

– Työhöni kuuluu ihmisten, ruuan ja tavaroiden kuljettamista pienlentokoneella. Käytännössä se on esimerkiksi sairaalahoitoa tarvitsevien ihmisten viemistä hoitoon pääkaupunkiin Jubaan ja työntekijöiden viemistä alueille, joilla tarvitaan apua.

INTO LENTÄMISEEN alkoi jo lapsena. – Lentäminen on aina ollut minulle unelma. Ajattelen, että Jumala antoi sen kutsun minul -

Mikä on MAF?

• Mission Aviation Fellowship (MAF) on vuonna 1945 perustettu kristillinen järjestö, joka lentää noin 120 lentokonetta kehittyvissä maissa alueilla, joilla etäisyydet ovat pitkiä ja maantiet puuttuvat kokonaan tai ovat vaikeakulkuisia ja turvattomia.

• MAF Suomi on perustettu vuonna 1976. Suomessa MAF järjestää muun muassa nuorten ilmailuleirejä ja lentokoulutusta sekä tukee MAF:n lento-operaatiota ja niissä palvelevia suomalaisia työntekijöitä.

le jo varhain. Olen kuitenkin tiedostanut, ettei kaikista tule lentäjiä ja että lentämiseen tarvitaan ominaisuuksia, joihin ihminen ei voi itse vaikuttaa, Iisakki Saari sanoo.

Pääsy ilmavoimien lentoreserviupseerikurssille vuonna 2017 tuli Saarelle vähän yllätyksenä. Siitä alkoi hänen varsinainen lentouransa. Sen jälkeen tie vei Porin ilmailuopistoon, jossa Saari alkoi ajatella, että lähetyslentäjän työ voisi olla hänen kutsumuksensa.

– Koen, että Jumala on määrätietoisesti johdattanut minut eri elämänvaiheiden läpi lähetyslentäjäksi.

Tulevan työn paras puoli on sen merkityksellisyys.

– Parasta tässä työssä on se, että saa auttaa vaikeissa tilanteissa olevia ihmisiä ihan konkreettisesti. Se, kun voin vaikkapa viedä jollekin perheelle hyttysverkon, ja he voivat sitten nukkua seuraavan yönsä rauhassa. ■

Katso lentovideo osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Lähetyslentäminen on Iisakki Saarelle kutsumustyö.

Lapsuuden kuorma

Jos ihminen ei ole tullut vauvana ja pienenä lapsena nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi, hän mukautuu, suorittaa ja yrittää ostaa huomiota, jota luulee rakkaudeksi, sanoo kouluttajapsykoterapeutti Juha Klaavu.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS ERKKI TOUKOLEHTO KUVA ESKO JÄMSÄ

Elämä on muuten kunnossa, mutta jostain syystä uni ei tule illalla, tai se katkeaa jatkuvaan heräilyyn yön aikana. Kyse ei ole stressaavaan elämäntilanteeseen liittyvästä häiriöstä, vaan nukkumisvaikeudet ovat kulkeneet mukanasi koko elämän ajan.

Työpäivän jälkeen pysähdyt ihmettelemään, miksi lähdit mukaan projektiin, jota et pidä mielekkäänä enää sen jälkeen, kun olet poistunut tilanteesta.

Elämä tuntuu tapahtuvan ulkopuolellasi. Ihmisten seurassakin koet olevasi yksin, kuin lasiseinän tai pleksin takana.

Edellä kuvatut kokemukset saattavat kertoa siitä, että ihminen kärsii kehityksellisestä traumasta. Näin sanoo psykoanalyyttinen psykoterapeutti ja jungilainen psykoanalyytikko Juha

Klaavu, joka käsittelee aihetta tuoreessa kirjassaan Lapsuuden kehityksellinen trauma – syy arvottomuuteen, häpeään ja syyllisyyteen.

Klaavu aloitti kehityksellisten traumojen pohtimisen 20 vuotta sitten, kun niihin liittyviä asioita nousi esiin hänen terapiatyössään. Psykoanalyyttinen teoria tai jungilaisuus ei hänen mielestään selittänyt riittävän hyvin, mistä asiakkaiden kokemuksissa oli kyse. Psykiatri Jorma Tähkän kehittämä minätilateoria oli Klaavun mukaan se ”puuttuva pala”, jonka avulla hän alkoi ymmärtää kehityksellistä traumaa ja sen dynamiikkaa.

Klaavu kertoo kaksi esimerkkiä siitä, miten kehityksellinen trauma on tullut esiin hänen vastaanotollaan.

– Moni asiakkaani on kokenut vahvasti, ettei tiedä, kuka on, mitä oikeasti haluaa ja mitä tun-

tee. Itseltään hukassa olemisen taustalla on usein toisiin ihmisiin mukautuminen, joka saattaa olla tiedostettua tai alitajuista.

– Ulkoisista saavutuksista huolimatta mikään ei tuo hyvää oloa, vaan ihminen tuntee, että hän ei elä autenttista ja merkityksellistä elämää. Monesti tällaiset kysymykset aktivoituvat keski-iässä, kun ihminen saavuttaa omalla alallaan tietynlaisen urahuipun ja ymmärtää, ettei onni löydykään sitä kautta.

PIENEN VAUVAN ja lapsen suhteet häntä hoitaviin vanhempiin nousevat tavallisesti pintaan, kun psykoterapiassa aletaan selvittää kehityksellisen trauman taustoja.

– Kehityksellisen trauman ydin syntyy usein vauva-aikana, jolloin äidin ja vauvan välillä on kiinteä symbioottinen suhde. Sen päälle tulee kuitenkin lisää kerroksia lapsuuden ja koko myöhemmän elämän aikana, Juha Klaavu sanoo.

Pienen vauvan elämä on vakaalla pohjalla, kun hänen äidillään on yhteys omaan aitoon minuuteensa ja hänen identiteettinsä rakentuu sen pohjalle. Silloin äiti on kotonaan itsessään, kehossaan ja elämässään ja tunnistaa omat tun-

teensa, tarpeensa, ajatuksensa ja tahtonsa. Silloin äiti osaa olla läsnä myös lapselle.

Ensimmäisen elinvuoden aikana vauvan mieli ja keho eivät ole vielä eriytyneitä. Kaikki, mitä vauva kokee, on kokonaisvaltaista olotilaa, jossa keho ja mieli ovat yhtä.

Jos tunneyhteys äitiin jää syntymättä tai se on liian katkonainen, vauva kokee itsensä turvattomaksi ja hylätyksi. Vauva tai pieni lapsi ei osaa käsitellä hylkäämiskokemuksia ilman turvallisen aikuisen tukea, vaan joutuu lohkomaan ne pois itsestään. Tunteet ja kokemukset eivät kuitenkaan katoa tai korjaannu itsestään, vaan painuvat alitajuntaan.

– Kun vauva tulee emotionaalisesti hylätyksi, hänen koko kokemusmaailmansa räjähtää. Hän putoaa totaaliseen turvattomuuteen, ahdistukseen, kauhuun ja yksinäisyyteen, Klaavu kuvaa.

– Varhainen hylkäämiskokemus on niin kokonaisvaltainen, että kutsun sitä tuskauniversumiksi. Se on jatkuvaa paniikkia, kauhua ja tuhoutumisen pelkoa. Kun olen kuvannut tätä asiakkailleni, se on ollut monelle suuri helpotus ja heureka-hetki: vihdoinkin joku tajuaa ja ymmärtää.

KEHITYKSELLISEN TRAUMAN taustalla voi olla lapsuus, jossa vanhemman suhde lapseen on ollut väkivaltainen tai alistava. Trauma voi syntyä myös ulospäin hyvältä ja esimerkilliseltä vaikuttavassa perheessä, jossa lapsen hoito ja hoiva on mekaanista ja ulkokohtaista.

Juha Klaavun mukaan mekaanisen hoivan taustalla on tunnekylmyyttä ja kohtaamattomuutta, jolle vanhemmat ovat tavallisesti sokeita. Tällaisessa kodissa kasvaneen ihmisen on usein vaikeaa tunnistaa omaa traumataustaa.

Psykoterapeutti Juha Klaavun mukaan moni kantaa kehityksellisen trauman seurauksena syvää kokemusta omasta häpeällisyydestä ja syyllisyydestä.

Häpeään ja syyllisyyteen liittyy usein omaa elämää koskeva perusoletus ja kokemus, jonka mukaan ”hyvä ei kuulu minulle ja jos sitä saan, se otetaan aina pois”.

– Kehityksellistä traumaa kantava ihminen saattaa kokea syyllisyyttä kaikesta mahdollisesta. Esimerkiksi parisuhteessa ja ystävyyssuhteissa lähtökohtana on, että kaikki on omaa syytä, ja sitten löydetään se, millä tavalla se on omaa syytä.

ELLEI IHMINEN PYSTY myöhemmälläkään iällä käsittelemään lapsuusajan vaikeita tunteita ja olotiloja, ne jäävät Juha Klaavun mukaan hänen kehonsa ja hermostonsa kannettaviksi.

Kehollisia oireita voivat olla esimerkiksi korkea verenpaine, suoliston tai hengitysteiden oireet, selittämättömät kiputilat ja erilaiset iho-oireet. Klaavun mukaan keholliset oireet voivat lieventyä ja joissakin tapauksissa jopa parantua kokonaan psykoterapian aikana, kun yhteys omiin tunteisiin syntyy ja pinnan alle jääneitä olotiloja päästään purkamaan.

Hän tähdentää kuitenkin, että kaikki ruumiillinen oireilu, jolle ei ole löytynyt fyysistä syytä, ei liity psyykkiseen kuormittuneisuuteen.

Klaavu kirjoittaa parhaillaan Lapsuuden kehityksellinen trauma -kirjalle jatko-osaa, jossa käsitellään tarkemmin kehityksellisten traumojen hoitoa ja taustasyitä.

– Varhaisina vuosina syntyneeseen ydintraumaan ei päästä psykoterapiassakaan käsiksi suoraan, vaan prosessi on kerroksellinen. Tämä johtuu siitä, että psyyke suojelee ihmistä kestämättömältä kivulta, hän sanoo.

Vastaanotollaan Klaavu kuuntelee tarkasti sitä, miten asiakas puhuu lapsuudestaan. Tunnekylmän lapsuuden kokenut ihminen saattaa sanoa, että lapsuus oli ”onnellinen ja hyvä, kun oli puhtaat vaatteet ja riittävästi ruokaa”.

MIELEN KERROKSELLISUUDEN hyvä puoli on Juha Klaavun mukaan siinä, että kehityksellisen trauman kerroksia voi työstää ja hoitaa pala palalta monella tavalla: terapiassa, vertaistukiryhmien ja muun ryhmätyöskentelyn avulla, lukemalla ja hankkimalla tietoa.

– Tässä pätee perussääntö, jonka mukaan kaikki, mikä auttaa, on avuksi. Kun lähestytään trauman varhaista ydintä, tarvitaan psykoterapiaa.

Terapiassa kehityksellisen trauman jäljille päästään esimerkiksi unien ja terapiasuhteessa esiin nousevien tunteiden avulla sekä hankkimalla sukulaisilta faktatietoa varhaislapsuuden tapahtumista. Jotkut Klaavun asiakkaat ovat kertoneet osallistuneensa seremonioihin, joissa psykedeelisten aineiden avulla saadut näyt ja kokemukset ovat sisältäneet tietoa varhaisesta traumasta.

– En usko, että yksikään vanhempi valitsee sitä, että hän on lapselleen emotionaalisesti hylkivä tai ei-läsnäoleva. Ellemme ole saaneet terapiaa tai onnistuneet muuten käsittelemään omaa kehityksellistä traumaamme, kohtelemme lapsiamme kuten meitä on lapsena kohdeltu.

Moni kantaa kehityksellisen trauman seurauksena alitajuisia häpeän ja syyllisyyden tunteita. Tällaisten tunteiden pohjalla on Klaavun mukaan syvä kokemus omasta viallisuudesta, pahuudesta, arvottomuudesta, ei-rakastettavuudesta ja häpeällisyydestä. Kokemus on niin kipeä, että ihminen pyrkii painamaan sen pois mielestään.

Klaavu kutsuu mielen syvimpien kerrosten lähestymistä terapiassa syväsukellusvaiheeksi. Usein se on asiakkaalle prosessin vaikein ja raskain vaihe. Samalla kyseessä on hoitoprosessin lopun alku. Kun kehityksellisen trauman aiheuttama kipu on käyty läpi riittävän hyvin, asiakas on saanut yhteyden aitoon minuutensa ja kykenee elämään autenttista elämää, terapia on tehnyt tehtävänsä eikä sitä enää tarvita.

– Terapia-asiakas tunnistaa lähes poikkeuksetta kohdan, jossa hänen prosessinsa on tullut valmiiksi. Hän ei enää tunne ajelehtivansa elämässään, joka valuu sormien läpi kuin hiekka, vaan hän lähtee kohti omia unelmiaan ja luo aktiivisesti itsensä näköistä elämää työssään, harrastuksissaan ja parisuhteessaan. ■

” Varhainen hylkäämiskokemus on jatkuvaa paniikkia, kauhua ja tuhoutumisen pelkoa.

PSYKOTERAPEUTTI JUHA KLAAVU

”Kuka hoitaa minut hautaan?”

Moni yksinäinen ja vähävarainen suree etukäteen omaa kuolemaansa ja murehtii hautajaisiaan. Kuoleman kohdatessa jokaisella kirkon jäsenellä on oikeus saada kirkollinen siunaus. Mikäli vainajalla ei ole läheisiä tai hän on varaton, hautaamisesta vastaa yhteiskunta.

Miten hautaaminen järjestyy, kun minulla ei ole rahaa? Kuka hoitaa minut hautaan?

Muun muassa näitä huolenaiheita Olarin seurakunnan diakonissa Minna Martiskainen on kuullut kotikäynneillä iäkkäiden ihmisten luona.

– Monella on kauhean syvä suru ja huoli siitä, miten asiat hoituvat kuoleman jälkeen. He miettivät tällaisia asioita etenkin silloin, jos ei ole säästöjä tai läheisiä ihmisiä, jotka huolehtisivat hautaamisesta, Martiskainen sanoo.

– Ikäihmistä voi ahdistaa ajatus, kuka hänet löytää ja milloin, jos hän menehtyy yksin kotona.

– Näissä keskusteluissa kerron, ettei tarvitse huolestua. Kyllä kaikki tulevat haudatuiksi. Suomessa on hieno järjestelmä, jossa siitä huolehtii viime kädessä yhteiskunta.

Jos vainajan kuolinpesä on varaton, hautaamiskuluista vastaa hyvinvointialue. Seurakunnasta voi tarvittaessa kysyä avustusta muistotilaisuuden menoihin, kuten tilojen vuokrakuluihin.

– JOKAISEN ELÄMÄ loppuu ennemmin tai myöhemmin. Kuoleman edessä kaikki ovat samanarvoisia riippumatta lompakon paksuudesta tai läheisten määrästä, Minna Martiskainen sanoo.

Työssään hän on huomannut, että etenkin iäkkäillä ihmisillä on tarve käydä läpi mennyttä elämää ja edessä olevaa kuolemaa.

– Voi olla, että kynnys puhua kuolemaan liittyvistä asioista eten­

kin omien lasten kanssa, on korkea. Suosittelen kuitenkin rohkeasti avaamaan keskustelun vaikkapa siitä, millaiset hautajaiset haluaa. Olen kertonut asiakkailleni esimerkiksi netistä löytyvästä hautaustestamentista, johon voi kirjata omat toiveensa tulevan varalle.

Martiskainen suosittelee myös, että etenkin yksin asuvien kannattaa olla naapureiden kanssa puheväleissä ja vaihtaa heidän kanssaan arkisia kuulumisia. Hän on havainnut, että isossakin kaupungissa, kuten Espoossa, löytyy entisajan kylähenkeä.

– Kun naapuri on tullut tutuksi, hänen ovikelloaan saatetaan soittaa, jos hänen ei ole nähty muutamaan päivään liikkuvan ulkona tai verhot ovat pysyneet pitkään kiinni. Se on arkista vastuun kantamista lähimmäisestä.

VÄHÄVARAISEN HAUTAAMINEN on lain mukaan kunnan velvollisuus. Tämän vuoden alusta siitä on Espoossa ja Kauniaisissa huolehtinut Länsi­Uudenmaan hyvinvointialue, Vantaalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ja Helsingissä kaupunki.

Länsi­Uudenmaan hyvinvointialueen Espoon ja Kauniaisten aikuissosiaalityön palveluyksikköpäällikön Pasi Sipolan mukaan usein vainajan puoliso tai joku muu läheinen henkilö ottaa yhteyttä sosiaalitoimeen ja hakee hautausavustusta. Ilmoitus vainajasta voi tulla myös esimerkiksi poliisilta.

Hautausavustuksen hakemuslomakkeen voi täyttää esimerkiksi verkossa. Liitteeksi tarvitaan vainajan tiliote sekä verotuspäätös, josta ilmenee varallisuus ja kiinteä omaisuus.

– Meidän tehtävämme on selvittää tilanne ja arvioida, onko tuen myöntämiselle edellytyksiä. Mikäli vai­

najalla ei ole rahaa hautauskulujen maksamiseen, mutta hänellä on esimerkiksi kiinteää omaisuutta, hautausavustus voidaan myöntää takaisinperinnällä kuolinpesän omaisuudesta. Se tarkoittaa sitä, että avustus on maksettava takaisin, kun omaisuus on myyty. Jos takaisinperintää ei voida tehdä, hyvinvointialue maksaa hautaamisen, Sipola sanoo.

– Jos asiakas on ollut esimerkiksi Kelan perustoimeentulotuen asiakas, voimme aika suoraan todeta, että hänellä ei ole säästöjä, joilla hautaus voitaisiin hoitaa.

HAUTAUSAVUSTUS KATTAA pelkät peruskulut, joihin kuuluvat hautaustoimiston ja seurakunnan kulut. Sii­

” Kirkon jäsen ei ole koskaan niin köyhä, ettei pappi olisi häntä saattamassa.

PAPPI JARMO JUSSILA

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ELINA MANNINEN/KEKSI

hen eivät sisälly esimerkiksi muistotilaisuuden, kuolinilmoituksen tai hautakiven kulut. Myöskään toiselle paikkakunnalle hautaamisesta aiheutuvia kuljetuskustannuksia ei makseta.

– Avustusta on haettava ensin, ja vasta päätöksen jälkeen hoidetaan hautaaminen. Joskus avustusta haetaan vasta hautaamisen jälkeen. Silloin arvioimme kokonaistilannetta ja pitäydymme pääsääntöisesti sopimushinnoissa, mikä tarkoittaa noin 800 euron kulujen korvaamista, Pasi Sipola sanoo.

KÄÄRINLIINOISSA EI OLE taskuja. Ruumisautossa ei ole vetokoukkua. Nämä kaksi sanontaa kertovat Ola-

Tuhkaus ja sirottelu yhteisalueelle on halvin vaihtoehto

Minimitason hautaamiskulut koostuvat hautaustoimiston ja seurakunnan kuluista. Seuraavan laskelman lähtökohtana on, että vainaja on espoolainen ja hänet haudataan Espooseen.

Hyvinvointialueen sopimuskumppanin Hautauspalvelu Calla Oy:n halvin arkkupaketti sisältää käsittelemättömän mäntyarkun, vainajan vaatteet, pukemisen ja arkkuun huoltamisen sekä paikalliskuljetuksen. Paketti maksaa 395 euroa, minkä lisäksi yritys perii 65 euron toimisto- ja virastoasiointimaksun. Mikäli vainajalle joudutaan tekemään oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus, hintaan lisätään ylimääräiset kuljetuskustannukset.

Arkkuhautapaikoista halvin vaihtoehto Espoossa on Kellonummen hautausmaan arkkumuistolehto. Se maksaa 1019 euroa. Kyse on yhteishautausalueesta: siellä ei ole nimettyjä hautapaikkoja eikä sinne voi hankkia hautakiveä. Mikäli vainaja on mahdollista haudata sukuhautaan, hinta on 670 euroa. Silloin haudasta peritään lisäksi hallintamaksu ja pinnan hoitomaksu.

Mikäli vainaja tuhkataan, edullisinta on tuhkien sirottelu muistolehtoon. Se maksaa 358 euroa. Lisähintaa tulee nimikilvestä ja sen kiinnitysmaksusta.

Kristilliseen kirkkokuntaan kuuluvilta ei peritä maksua siunauskappelin käytöstä. Mikäli vainaja ei ole kristillisen kirkkokunnan jäsen, mutta hänelle halutaan pitää kristillisen kaavan mukainen siunaustilaisuus, kappelin vuokra on halvimmillaan 386 euroa.

Tietoja hautauksesta ja hautapaikkojen hinnoista muualla pääkaupunkiseudulla löytyy verkkosivuilta: ­helsinginseurakunnat.fi, vantaanseurakunnat.fi ja kauniaistenseurakunta.fi.

rin seurakunnan papin Jarmo Jussilan mielestä kuoleman tasaarvoisuudesta.

– Rikas ja köyhä kuolevat, ja vaikka omistaisi koko maailman, sitä ei saa mukaansa. Kuolemassa ihmisen on jätettävä taakseen kaikki.

Jussila muistuttaa, ettei köyhyys ole pelkästään rahan puutetta. On myös sosiaalista köyhyyttä ja välittämisen köyhyyttä. Suomessa yksinäisyys on lisääntynyt. Yksinäisen hautajaisissa ei ole välttämättä ketään, ei saattoväkeä, ei adresseja.

– Kirkon jäsen ei kuitenkaan ole koskaan niin köyhä, ettei pappi olisi häntä saattamassa. Jokaisella kirkon jäsenellä on oikeus saada kirkollinen siunaus, Jussila sanoo. ■

Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään postitse osoitteellisena Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntien jäsentalouksiin.

Painos

340 000 kpl

Ilmestymispäivät ja varaukset:

Syyskuu

28.9. (varaus 15.9.)

Lokakuussa

vain yksi lehti

26.10. (varaus 13.10.)

Marraskuu

9.11. (varaus 27.10.)

23.11. (varaus 10.11.)

Joulukuussa vain yksi lehti

7.12. (varaus 24.11.)

Mediamyynti

Pirjo Teva

040 680 4057 pirjo.teva

@kotimaa.fi

Juha Kurvinen

040 665 5983

juha.kurvinen @kotimaa.fi

9.10.klo 17.00–19.30

Vapaaehtoistoiminnan periaatteet

12.10. klo 17.00–19.00

Ikääntyneen ihmisen liikkumisessa avustaminen

16.10. klo 17.00–19.00

Muistisairaan tai masentuneen kohtaaminen

19.10.klo 17.00–19.30

Syventyminen vapaaehtoisen rooliin

Sijainti: Malmin kauppatie 26, 3. krs., 00700 Helsinki

Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen. Edellytämme 18 vuoden ikää ja sujuvaa suomen kielen taitoa. Mukaan mahtuu 25 osallistujaa.

curaMIN on paras

Mimi, 57, Helsinki 86

tutkimusta todistavat tehon 29 patenttia 30 voitettua palkintoa Yhdysvalloissa

Helsinkiläinen Mimi, 57, kokeili palkittua curaMIN-niveltuotetta ja yllättyi positiivisesti! Mimi toteaakin:

- Olen käyttänyt curaMINiä muutaman kuukauden ja ilahtunut sen tuomista vaikutuksista niveliin.

- curaMINin ansiosta olan nivelten liikkuvuus on parantunut sekä "rutina" vähentynyt. Myös polvissa on tapahtunut samoja parannuksia kuin olkanivelissä. Ilolla suosittelen muillekin!

Mimin nivelet voivat hyvin, koska curaMINin sisältämä, maailman dokumentoiduin BCM95-kurkumiiniuute auttaa suojaamaan niveliä ja tukemaan normaalia nivelterveyttä ja koska Bospure-boswelliauute tukee nivelten liikkuvuutta ja mukavuutta. curaMINin teho perustuu näiden kahden tutkitun uutteen ainutlaatuiseen yhteisvaikutukseen. www.curamin.fi

miljoonia tyytyväisiä käyttäjiä – OLE SINÄKIN YKSI HEISTÄ! OSTA OITIS OMAKSESI SEURAAVILTA JÄLLEENMYYJILTÄ:

VIIDENKYMPIN

VIIDENKYMPIN

Moni aloittaa teologian opiskelun aikuisiällä. The 69 Eyes -yhtyeen keulakuva Jyrki Linnankivi, 54, kutsuu opintoja salaiseksi nautinnokseen.

CatCat-duosta tuttua Virpi Kätkää, 53, kiinnostaa papin ammatti. Kustannustoimittaja-kirjailija Mari Hovi, 54, halusi haastaa itsensä ja kohentaa elämänlaatuaan.

MARJO KYTÖHARJU JOONAS BRANDT

The 69 Eyes -yhtyeen laulaja Jyrki69 eli Jyrki Linnankivi on paitsi rockmuusikko myös teologian opiskelija.

Tämä saattaa tulla monelle yllätyksenä, sillä Linnankivi on tunnettu mustiin pukeutuvana, vampyyreista ja paholaisista laulavana goottirockin kärkinimenä.

Linnankivelle opiskelu on kuitenkin ollut nuoresta lähtien tärkeä osa elämää. Ensin hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan analyyttinen kemia. Myöhemmin hän opiskeli tietojärjestelmähallinnon asiantuntijamaisteriksi ammattikorkeakoulussa.

– Olen aina ollut tiedonjanoinen ja halunnut oppia uusia asioita. Ajattelin, että olisi kiva vielä opiskella jotain sivistyäkseen lisää. Teologia alkoi tuntua kiehtovalta alalta erityisesti sen monipuolisuuden vuoksi.

Opiskelujen aloittaminen ei ollut ihan yksinkertaista, sillä Linnankivi joutui hakemaan opiskelupaikkaa monena vuonna.

– Muutama vuosi sitten pääsin vihdoin sisään. Se tuntui todella hienolta, sillä Helsingin yliopisto on upea opinahjo kauniissa Helsingin keskustassa. Ja sekin oli riemastuttavaa, että pääsin sinne uudelleen opiskelijaksi viisikymppisenä.

– Opiskelu on minun salainen nautintoni ja kuuluu yksityiseen elämääni. Sen vuoksi en ole juurikaan kertonut opinnoistani ja akateemisesta taustastani julkisesti.

TEOLOGIAN OPISKELU on tuntunut Jyrki Linnankivestä vielä paremmalta ja monipuolisemmalta kuin hän oli ajatellut.

– On hämmentävää, miten moderni ja nykyhetkessä kiinni oleva paikka teologinen tiedekunta on, vaikka opinnoissa tietenkin käsitellään myös kristinuskon ja muiden uskontojen perintöä. Se näkyy siinäkin, että usein tv-ohjelmissa on joku teologi asiantuntijana, oli aihe mikä hyvänsä.

– Uskontojen ja ihmisen välisen suhteen tutkiminen on avannut minulle suorastaan uuden kä-

sityksen maailmasta. On ollut silmiä avaavaa perehtyä esimerkiksi naisen asemaan kristinuskossa ja maailman historiassa. Haluankin korostaa, että teologia on tieteenala, vaikka sen teemoilla voi olla paikka myös sydämessä.

Populaarikulttuurin ja uskontojen yhteys kiinnostaa Linnankiveä jo hänen rockmuusikkotaustansa vuoksi. Siitä aihepiiristä saattaa löytyä tulevan gradun aihe.

– Toisaalta myös katolisen kirkon nykyinen paavi voisi olla kiinnostava tutkimusaihe, Linnankivi pohtii.

Opiskelu on sujunut vauhdilla, mikä johtuu Linnankiven mukaan osittain siitä, että hänellä on jo akateemista taustaa.

– Teologisessa on paljon muitakin aikuisopiskelijoita, ja he ovat tosi mielenkiintoista porukkaa. Kannustankin ihmisiä hakeutumaan opiskelemaan myös aikuisiällä, sillä siitä on paljon iloa.

AIKOINAAN YLIOPPILAAKSI päästyään Jyrki Linnankivi hakeutui opiskelemaan matemaattisluonnontieteelliseen tiedekuntaan, koska se tuntui työelämänkin kannalta parhaalta vaihtoehdolta.

– Totuushan on, ettei rokkia soittamalla elä. Arkeen kuuluvat myös päivätyöt.

Nytkään Linnankivi ei opiskele huvikseen vaan tähtää siihen, että valmistuu jonain päivänä. Sen jälkeisistä kuvioista hän ei osaa sanoa vielä mitään.

Teologian opiskelu on ollut Linnankivelle myös paluuta juurille.

– Olen 1970-luvun lapsi ja nuori. Kävin pyhäkoulua ja olin mukana seurakunnan poikakerhossa. Nyt voin sanoa, että ne olivat kasvulle hyvin tarpeellisia ja olen niistä kiitollinen.

Keikka- ja lomareissuillaan Linnankivellä on ollut tapana hakeutua pyhille paikoille niin Roomassa, Vatikaanissa kuin Jerusalemissakin.

ELOKUUN LOPUSSA The 69 Eyes -yhtyeen yli 30-vuotisesta taipaleesta ilmestyi kirja The 69 Eyes (Like), jonka on kirjoittanut tietokirjailija Timo Kalevi Forss.

– On tyylikästä, että kirjan tekijä on tietokirjailija, Jyrki Linnankivi sanoo.

– Äskettäin tajusin, että kirjan musta kansi muistuttaa Raamattua. Siinähän ei ole meidän kasvojamme vaan ainoastaan bändin sarjakuvamainen logo.

Linnankiven mukaan hänen hengellisyytensä näkyy jonkin verran The 69 Eyesin musiikissa ja videoissa, mutta bändin tyyli on taattu.

– Bändin tyyli tulee pysymään jatkossakin samana, eli sanoituksissa palvotaan täysikuuta ja ihmissudet ulvovat.

”

Teologia alkoi tuntua kiehtovalta erityisesti sen monipuolisuuden vuoksi.

JYRKI69

Jyrki Linnankivi on yllättynyt siitä, miten hyvin teologinen tiedekunta on kiinni ajassa.

CatCat-duosta tutulla laulaja Virpi Kätkällä on edessä jännittävä syksy, sillä hän on juuri aloittanut teologian opiskelun Helsingin yliopistossa. Tätä edelsi vuosikausia kestänyt etsintävaihe uushenkisyyden maailmassa. Kristinusko kiinnosti Ylitorniossa kasvanutta Kätkää jo lukioikäisenä, ja hän olisi halunnut uskonnon ja musiikin opettajaksi. Hän päätyi kuitenkin opiskelemaan Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitokselle.

– Uskonnon pariin minua ohjasi erityisesti syvästi uskonnollinen mummoni. Hän luki meil-

Uushenkisen vaiheen jälkeen Virpi Kätkä löysi uudestaan kristinuskon.

le lapsille Raamatusta kohtia Jeesuksen elämästä sekä Johanneksen ilmestystä

Kun Kätkälle tuli myöhemmin elämässä vaikeita vaiheita, hän haki ahdistukseensa turvaa amerikkalaishenkisistä vaihtoehtouskonnoista.

– Olin myös hyvin kiinnostunut paranormaaleista ilmiöistä. Minua kiehtoi spiritismi, jossa meediot keskustelevat kuolleiden kanssa. Seurasin erityisesti tunnettua jenkkimeediota Theresa Caputoa. Sain lohtua myös irlantilaisen Lorna Byrnen enkelikirjoista, ja kävin hänen luennollaankin, Kätkä kertoo.

– En silti täysin vakuuttunut näistä opeista. Meediokokouksessa minulla oli myös pelottavia tuntemuksia.

Kolme vuotta sitten Kätkän vanha ystävä Sami tuli käymään. Tämä entinen satanisti kauhistui Kätkän new age -intoilua.

– Juttelimme Samin kanssa kristinuskosta ja Raamatusta aamuviiteen asti. Aloin sen jälkeen kuunnella äänikirjana pappi Jukka Norvannon lukemaa ja selittämää Raamattua ja löysin kristinuskosta jatkuvasti uusia kiinnostavia asioita. Oli kiehtovaa kuunnella esimerkiksi kertomusta Jeesuksen ylösnousemuksesta.

JO PARI VUOTTA sitten Virpi Kätkä aloitti teologian opinnot Avoimessa yliopistossa. Hänellä oli alusta lähtien tavoitteena suorittaa teologian peruskurssit ja päästä sitä kautta teologiseen tiedekuntaan.

– Tuo opiskelujakso vahvisti sitä, että tätä todella haluan. Kaikki on tuntunut niin oikealta. Minua kiinnostaa erityisesti tutkia Raamattua alkukielillä – sivistyä ja oppia lisää elämästä. Haaveenani on myös lukea papiksi, koska minusta tuntuu, että tällä elämänkokemuksellani pystyisin olemaan ihmisten tukena.

Filosofian maisteriksi aikoinaan valmistunut Kätkä uskoo aiemman opiskelukokemuksen auttavan uusissa opinnoissa, mutta ennen kaikkea hän uskoo Pyhän Hengen johdatukseen.

– Pitkään kokemani ahdistus on muuttunut rauhaksi. Olen ihmeissäni, miten paljon voimaa rukous voi antaa. Nykyään rukoilen pienissäkin asioissa.

OPISKELUN MYÖTÄ edessä on monella tavalla uusi elämänvaihe. Naantalissa asunut Virpi Kätkä on muuttanut teini-ikäisen tyttärensä kanssa Helsinkiin. Aikuinen poika on muuttanut jo aiemmin omilleen.

Kätkä toivoo saavansa jossain vaiheessa opiskelua pääkaupunkiseudun seurakunnista pätkätöitä tutustuakseen alaan paremmin. Kesäkuun alussa hän toimi Ylitornion seurakunnan nuorisotyönohjaajan sijaisena ja piti kovasti työstä nuorten parissa.

Laulukeikkoja Kätkä aikoo jatkaa Katja-sisarensa kanssa kesäisin kuten tähänkin saakka. Duon suosittu euroviisukappale Bye Bye Baby vuodelta 1994 kuullaan tietysti aina keikoilla.

– Enhän minä täysin eri ihmiseksi ole muuttunut. Usko tulee kuitenkin näkymään musiikissani entistä enemmän ja juttelen ihmisille keikoilla myös tästä puolesta. Uusissa kappaleissani onkin jo viittauksia Raamattuun vähän samaan tapaan kuin Juha Tapiolla esimerkiksi hänen Sitkeä sydän -kappaleessaan.

– Viestini on, että on tärkeää pyrkiä olemaan armollinen itselleen ja muille.

Pitkään kokemani ahdistus on muuttunut rauhaksi.

VIRPI KÄTKÄ

Sanna-Mari Hovi kasvoi jehovantodistajaperheessä mutta aikuistuttuaan erosi liikkeestä. Kolmekymppisenä hän liittyi luterilaiseen kirkkoon. Tänä keväänä hän valmistui teologian maisteriksi.

– Tarve hengelliseen kotiin oli voimakas, mutta sen piti olla suvaitsevainen, avara ja sietää kyseenalaistamista, Hovi sanoo.

Alun perin Hovi päätti hakea ystävänsä kanssa opiskelemaan Helsingin yliopistoon teologiaa jo kymmenen vuotta sitten. Suunnitelma ei toteutunut, vaan Hovi alkoikin opiskella taidehistoriaa.

– Taidehistorian ensimmäisillä luennoilla meille sanottiin, että kannattaa lukea Raamattua, koska taiteen historiassa on niin paljon viittauksia siihen.

Hovi otti teologian sivuaineeksi, ja se alkoi vähitellen kiinnostaa yhä enemmän. Muutama vuosi sitten hän sai oikeuden tehdä siitä maisterin tutkinnon. Sitä ennen hän valmistui filosofian

Teologian maisterin lopputyössään

Sanna-Mari Hovi tutki hengellisyyttä kuvataiteessa.

maisteriksi taidehistoriasta ja teki gradunsa Töölön kirkon tilatarpeista ja muutossuunnitelmista eri aikoina.

– Uskonnot kiinnostavat minua yhteiskunnallisena ja kulttuuriin liittyvänä ilmiönä. Se on kiehtova symbioosi.

Teologian opiskelun Hovi koki antoisaksi ja innostavaksi, paljon kiinnostavammaksi kuin oli osannut kuvitella.

– Suuntauduin käytännölliseen teologiaan, jossa käsitellään uskontojen ulottumista yhteiskunnan eri alueille.

Hovi muistelee, miten Ruoka, uskonnot ja elämänkatsomus -kurssilla perehdyttiin uskontojen ruokatapoihin hyvin käytännöllisesti. Hovi toteutti juutalaiseen pääsiäiseen kuuluvan sederillallisen, jonka kaikilla osilla on symboliarvoa: kyyneleet silmiin tuova piparjuuri muistuttaa orjuuden kyynelistä ja makea hedelmätahna symboloi orjien rakennustyössään käyttämää laastia.

TEOLOGIAN MAISTERIN tutkinnon lopputyölleen

Sanna-Mari Hovi antoi nimen Naisia hurmiossa

– Barokin aikana syntyi useita naisia hurmion tilassa kuvaavia teoksia, esimerkiksi italialaisen Gian Lorenzo Berninin tunnettu veistos Pyhän Teresan hurmio. Teokset vaikuttavat helposti eroottissävytteisiltä, mutta niissä ovat Jumala ja usko vahvasti läsnä. Lopputyöni tarkastelee näiden barokin hurmioteosten vaikutteita saksalaisen ekspressionistin Emil Nolden vuonna 1929 valmistuneessa Ekstase-maalauksessa.

Hovi työskentelee kustannustoimittajana Editassa, ja hänestä teologian opinnoista on ollut hyötyä myös työn kannalta.

– Kustannustoimittajan pitää tietää jotain vähän kaikesta. Opiskelun avulla olen voinut haastaa itseni, oppia uusia asioita näin aikuisenakin ja kohentaa elämänlaatuani.

Papiksi ryhtyminen ei ollut syynä Hovin teologian opiskeluun, mutta hän on alkanut harkita pappeutta vakavasti otettavana vaihtoehtona. Hän uskoo, että papin työssä olisi hyötyä kertyneestä elämänkokemuksesta.

SANNA-MARI HOVI TUNNETAAN myös kuninkaallisiin perehtyneenä kirjailijana. Vuonna 2018 ilmestyi Monarkian muruset – Kaiken maailman kuninkaallisia, jonka hän teki yhdessä Kaisa Haatasen kanssa ja joka oli tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana. Sen jälkeen Hovi on kirjoittanut vielä kaksi Ruotsin kuninkaallisiin liittyvää kirjaa, Viikingeistä Victoriaan – Ruotsin monarkian tarina ja Matka kuninkaalliseen Tukholmaan – Opas kaupunkilomalle ja nojatuolimatkalle.

– En lapsena leikkinyt prinsessaleikkejä. Monarkia historiallisena ilmiönä alkoi kiinnostaa taidehistorian opintojen aikana, sillä monarkiat ovat olleet merkittäviä taiteen mesenaatteja. Kuninkaallisten asuja enemmän minua kiinnostavat heidän käyttämänsä perinnejalokivet, joihin liittyy kiinnostavaa historiaa ja erilaisia symbolisia viestejä.

Hovin mukaan kuninkaallisiin liittyy myös uskonnollinen näkökulma, sillä maata hallitseva kuningas tai kuningatar on koettu usein Jumalan välikappaleeksi.

– Monarkioissa ja uskonnoissa on myös sillä tavalla paljon samaa, että molempiin sisältyy vuosisatoja ja jopa vuosituhansia kestäneitä perinteitä. Monet menot ja riitit ovat säilyneet kuninkaallisissa yhteyksissä jopa paremmin kuin kirkossa, kuten huomattiin vaikkapa Ison-Britannian hallitsijan, kuningas Charles III:n, kruunajaisissa. ■

”

Uskonnot kiinnostavat minua yhteiskunnallisena ja kulttuuriin liittyvänä ilmiönä.

SANNA-MARI HOVI

Tule tutustumaan uuteen Wilhelmiina Tenholaan

Wilhelmiinan uusin palvelu- ja hoivakoti, keväällä 2023 valmistunut Wilhelmiina Tenhola, tarjoaa yhteisöllistä palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa kauniissa ympäristössä Ruskeasuolla.

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi

Tenholan modernit tilat on suunniteltu tukemaan monipuolisesti ikäihmisten toimintakykyä, yhteisöllistä harrastamista ja aktiivisuutta. Lisäksi meillä on mahdollista ulkoilla omalla viihtyisällä pihalla tai Keskuspuiston ulkoilureiteillä, jotka avautuvat aivan talon kulmalta.

Kirkon kerhot, kuorot ja kimpparuokailut

Rettelöijä oikeassa paikassa

”Minua riepoo nykyisessä elämänmenossa se, että mikään ei saisi sattua. Meillä ei ole enää vaikeuksia, on vain haasteita”, sanoo pappi ja toimittaja Hilkka Olkinuora.

Every saint is a sinner eli jokainen pyhimys on syntinen, julistaa Hilkka Olkinuoran olalla keikkuva laukku.

– Se on muistutus siitä, että meissä kaikissa on kaikkea – niin hyvää kuin pahaa, hän sanoo. Monien ahdistavaksi tai vanhanaikaiseksi kokema synti-sana ei tätä pappia pelota. Päinvastoin. Hän on sitä mieltä, että ihmisen täytyy saada kokea oma syntisyytensä voidakseen kokea täydesti myös ihmisarvonsa – sekä vastuunsa että ehdoitta hyväksytyksi tulemisen.

– Mutta pitää erottaa toisistaan synti ja häpeä. Häpeä on kokonaisvaltaista torjutuksi tulemista. Synti taas on jokaisessa ihmisessä olevan pahan pinnalle nouseva ilmentymä. Syntiä voi ja pitää pyytää anteeksi. Sen voi ja se pitää hyvittää.

Synnin käsittely eli ihmisen pahuuden ja siitä aiheutuvan kivun, kärsimyksen ja huonommuudentunteen todesta ottaminen on Olkinuoran mielestä kirkon työtä ja osa kirkon olemusta.

– Minua riepoo nykyisessä elämänmenossa se, että mikään ei saisi sattua. Meillä ei ole enää vaikeuksia, on vain haasteita. Ja jos on paha olo, mennään ostoksille. Ihmisen minuus on Instagram-minuus, jossa tärkeintä on hyvältä näyttäminen.

– Kirkko voisi kertoa, että se näkee ihmisen elämän semmoisena kuin se on. Kirkon, jos minkä, pitäisi voimakkaasti vastustaa ihmisen kutistamista kuluttajaksi.

”KIRKKO ON olemassa sen tähden, että täällä kuollaan”, sanoi kiistelty konservatiiviteologi Osmo Tiililä 1960-luvulla. Hilkka Olkinuora sanoo olevansa Tiililän kanssa samaa mieltä. Kun hän on pappina kohdannut iäkkäitä ja kuolevia, hän on tajunnut, kuinka ainutlaatuista kirkon työ on. Se voi paitsi tuoda toivoa kuoleville ja sureville myös auttaa elämään pelottomasti.

Olkinuora muistuttaa, että kirkolla on myös profeetallinen tehtävä: ei näkyjen näkeminen tai

ennustaminen, vaan sen tunnistaminen ja kertominen, mihin olemme menossa, jos jatkamme nykyistä rataa. Kirkolta, jos miltä, odottaisi puhetta oikeudenmukaisuudesta ja arvoista.

Hän kysyy, miksi kirkko oli niin hiljaa, kun koronavirus tappoi ihmisiä, vanhukset eristettiin ja moni joutui kuolemaan yksin. Tai miksi kirkko ei edes yritä kommentoida pahuutta, joka on näkynyt äärimmäisellä tavalla esimerkiksi Butšan verilöylyssä Ukrainassa.

– Tavalliset ihmiset kysyvät, mitä kirkko sanoo ja miksei se sano mitään. Sellaisetkin, jotka eivät kuulu kirkkoon, kuitenkin oikeutetusti odottavat, että kristinusko ja luterilainen perinne, joille tämä yhteiskunta on rakennettu, antaisi tukea.

KIRKON PAIKKAA ja tehtävää tässä ajassa Hilkka Olkinuora aikoo käsitellä myös tulevissa kolumneissaan Kirkko ja kaupungissa. Mutta ei pelkästään sitä. Hän ennakoi kirjoittavansa esimerkiksi erilaisista syrjinnän muodoista – liittyvät ne sitten sukupuoleen, ihonväriin, liikkumiseen tai ikään.

75-vuotias Olkinuora ei esimerkiksi pidä siitä, että iäkkäiden oletetaan olevan ymmärrykseltään puutteellisia.

– No, jokainen sukupolvihan saa keksiä pyöränsä uudestaan, mutta ei uusi keksijä ole sen parempi ihminen kuin se edellinenkään, hän tuhahtaa.

Monet gallupit eivät esimerkiksi ole kiinnostuneita yli 75-vuotiaiden näkemyksistä. Olkinuoran ikätoveri, Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, täytti äskettäin 75 vuotta, ja hänkin kuuluu nyt siihen joukkoon, jonka mielipidettä ei kysellä.

– Lapset ja vanhukset ovat samassa asemassa. Kukaan ei kuule heitä itseään heidän omassa asiassaan.

Olkinuoran mielestä vanheneminen voi tuoda mukanaan paljon sellaista hyvää, jota maailmassa tarvittaisiin enemmän. Viisastuu, tulee arvostelukykyä ja suhteellisuudentajua. Alkaa kun-

Kuka?

Hilkka Olkinuora, 75, on pappi, kirjailija ja toimittaja. Hän on työskennellyt muun muassa Kauppalehden päätoimittajana ja Tampereen ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherrana.

Mitä?

Olkinuora on Kirkko ja kaupungin uusi kolumnisti. Hän kirjoittaa kolumneja myös muun muassa Hufvudstadsbladetiin ja on yksi Ylen Pyöreä pöytä -radio-ohjelman vakiokeskustelijoista.

Motto

Asiat ovat nyt näin. Ne eivät ole toisin.

nioittaa enemmän elämän hyviä asioita, toisia ihmisiä, ystävyyssuhteita, hyvinvointia – ja myös muiden mielipiteitä.

KARMEITA KOKEMUKSIA kirkosta. Sellaisenkin jutun voisi kirjoittaa Hilkka Olkinuoraa haastattelemalla. Välillä hän on joutunut miettimään, millaista yhteisöä oikein työkseen edustaa.

Otetaan nyt vaikka seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtelu. 1990-luvulla Olkinuora pyydettiin papiksi seksuaalivähemmistöjen kristilliselle leirille. Ihmiset kertoivat monenlaisesta syrjinnästä, ulossulkemisesta ja loukkaavista sanoista. Eniten Olkinuoraa kuitenkin satutti se, miten nöyrästi he siitä puhuivat.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JANI LAUKKANEN

– Että se nyt vain oli heidän osansa! Heistä jokaisen usko oli vahvempi kuin minun.

Tai naisjoukko, joka tuli vaihtamaan seurakuntaa. Kun kirkkoherra kysyi syytä, naiset kertoivat, että heidän joogaryhmänsä oli heitetty ulos heidän oman seurakuntansa tiloista, koska uudet työntekijät pitivät joogaa pakanallisena.

Olkinuora muistaa myös papinuransa alkutaipaleelta erään kokeneen kollegan. Tämä opasti siunauspuhetta valmistelevaa Olkinuoraa, että siunauspuheet kannattaa kirjoittaa itse ”vain tärkeille vainajille” – tavallisille ihmisille voi lukea valmiin puheen kirkkokäsikirjasta.

Tylyiltä ovat tuntuneet myös selitykset ja lohdutukset, joita monille lapsensa menettäneil-

Hilkka Olkinuora on saanut useamman kerran kuulla, ettei hän ole kuin pappi. Aluksi se satutti ja itketti, mutta vähitellen hän ymmärsi, että kommentit oli tarkoitettu kiitokseksi.

tyneensä takaisin kirkkoon, kun he ovat tehneet työnsä hyvin.

HILKKA OLKINUORA on itsekin niitä, jotka roikkuvat kirkossa kiinni. Hän oli tehnyt komean uran toimittajana, kun hän päätti toteuttaa nuoruudenhaaveensa ja ryhtyi opiskelemaan teologiaa. Aluksi hän ei aikonut papiksi, mutta työharjoittelu sairaalassa muutti mielen.

Kerran hän keskusteli kuolevan potilaan kanssa, ja tuntui, että sopivia sanoja oli vaikea löytää. Enää hän ei muista, mitä tuli sanoneeksi, mutta juuri ne sanat osoittautuivat oikeiksi juuri sille ihmiselle.

– Minulle tuli vahva kokemus, että siinä en puhunut minä vaan Pyhä Henki. Se rohkaisi: pappina en ole yksin, vaan Henki on mukana koko ajan. En joudu keksimään itse vaan olen välittäjänä.

– Jumalanpalveluselämä on pitänyt minut kirkossa kiinni silloinkin, kun on tuntunut, etten jaksa. Alttarilla tiedän joka kerta olevani oikeassa paikassa ja että meidät on tarkoitettu toisillemme.

Senkin Olkinuora on kokenut, että vaikka hänen uskonsa ei tunnu kestävän, Jumalan usko häneen kestää. Vaikka hän on kuinka rettelöinyt, hänestä on pidetty kiinni.

le on hyvää tarkoittaen tarjottu: että lapsi on nyt paremmassa paikassa tai että nyt lapsi välttyy synniltä. Kun Olkinuoran ja hänen Hannupuolisonsa Ville-poika kuoli vauvana, heidän annettiin myös ymmärtää, että lapsen kuolema on rangaistus vanhempien synneistä – olivathan he kumpikin olleet eronneita naimisiin mennessään.

– On liikuttavaa, että tällaisista kokemuksista huolimatta ihmiset roikkuvat kirkossa kiinni niin kuin leskivaimo Jeesuksen viitassa. He jaksavat antaa kirkolle anteeksi, Olkinuora sanoo.

– Mutta onhan monilla, minullakin, valtavasti myös hienoja kokemuksia. Parasta palautetta työntekijöille on se, että ihmiset kertovat liit-

– Pahinta oli varmaan silloin, kun meidän Ville kuoli. Sen jälkeen meni muutama vuosi, etten pystynyt rukoilemaan Isä meidän -rukousta, jossa pyydetään, että ”tapahtukoon sinun tahtosi”.

– Oikeudenmukaisuus on ollut minulle aina tärkeää, mutta sitä on kyllä riepoteltu. 11 vuotta sitten mieheni Hannu kuoli nopeasti levinneeseen syöpään. Tämän vuoden tammikuussa Jerri-koirani kuoli. Kevään mittaan minulla on ollut Jumalalle yhtä jos toistakin asiaa menetysteni tiimoilta.

TÄMÄN JUTUN kuvat on otettu Hilkka Olkinuoran lapsuuden kotikulmilla Töölössä. Hän kertoo, että Töölön kirkko on ainoa paikka, johon hän koskaan on saanut porttikiellon. Rikos on ehkä vanhentunut, sillä siitä on kulunut yli 70 vuotta.

– Päiväkerhon täti kertoi meille, että lapset tuo maailmaan – olikohan se nyt haikara vai enkeli. Meitä oli kaksi lääkärin lasta, jotka päätimme oikaista virheellisen tiedon. Potkuthan tästä opin kyseenalaistamisesta tuli.

Olkinuora hymähtää, että se oli ehkä varhainen varoitus siitä, miten jyrkästi kirkossa suhtaudutaan seksuaalisuuteen. Jotain enteellistä saattoi olla myös kirkon yläsalissa leikityssä Matka Jerusalemiin -leikissä.

– Olin hidas ja kömpelö ja jäin aina ilman tuolia. Eli myös ulkopuolisuuden tunteet tulivat varhain tutuiksi. ■

”

Tavalliset ihmiset kysyvät, mitä kirkko sanoo ja miksei se sano mitään.

Uskon uudet ainekset

Yhdisteletkö erilaisia uskontoperinteitä? Niin on aina tehty, sillä uskonnot elävät aina kussakin ajassa ja ympäristössä.

Suosituille uskonnollisille ja henkisille virtauksille on yhteistä se, että niistä kiinnostuneet ihmiset yhdistelevät aineksia erilaisista uskontoperinteistä. Näin sanoo kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön tutkimuskoordinaattori ja uskontotieteilijä Jussi Sohlberg, joka seuraa työssään uskonnollisuuden muutosta Suomessa.

– Yhdistävänä piirteenä voidaan pitää myös kokemuksellisia menetelmiä, joissa henkisyys liittyy konkreettiseen tekemiseen ja ruumiillisuuteen. Tärkeää on se, minkä koetaan toimivan omassa elämäntilanteessa, Sohlberg sanoo.

– Tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi meditaatio, jooga, tarot-korttien käyttö, manifestointi, enkelihenkisyyden menetelmät kuten enkelikortit ja kanavointi sekä shamanismi ja sakraali seksuaalisuus.

Nämä piirteet näkyvät Sohlbergin mukaan punaisena lankana viime vuosien uskonnollisuutta ja henkisyyttä kartoittavissa tutkimuksissa samalla, kun uskonnottomuus yleistyy erityisesti nuoremmissa ikäluokissa. Henkisyyteen suhtautuu myön-

teisesti myös osa niistä, jotka mieltävät itsensä uskonnottomiksi, agnostikoiksi tai ateisteiksi.

Nousevista trendeistä Sohlberg nostaa esiin uushenkisyyden monimuotoiset virtaukset, jotka ovat tämän päivän suomalaista kansanuskoa, sekä kasvavan mielenkiinnon shamanistisia kursseja, työpajoja ja rumpupiirejä kohtaan.

– Uushenkinen uskonnollisuus limittyy osittain kristilliseen kieleen ja kuvastoon, mutta niitä tulkitaan eri tavalla kuin kristillisissä kirkoissa.

Myös monet buddhalaisuuden harjoittajat yhdistelevät Sohlbergin mukaan vaikutteita erilaisista perinteistä. Suomessa toimii noin 50 buddhalaista yhteisöä, jotka julkaisevat meditaatiota, filosofiaa ja tietoisuutta käsittelevää kirjallisuutta, ja maakuntiin nousee buddhalaisia retriittikeskuksia.

Sohlberg toteaa, että buddhalaisuus on monimuotoinen perinne, johon liittyy esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa myös erilaisten henkiolentojen palvontaa.

– Taustaltaan kantasuomalaisia ihmisiä kiinnostavat erityisesti Tiibetin buddhalaisuus ja

zen, joissa on pitkälle hioutuneita meditaatiomenetelmiä ja tietoisuusharjoituksia. Myös buddhalaisuuden filosofinen puoli kiehtoo.

OSA KONSERVATIIVIKRISTITYISTÄ on huolissaan siitä, että kirkko irtautuu teologisista juuristaan ja sanomastaan, kun uskonnolliset traditiot vaikuttavat toisiinsa. Tilanteessa nähdään merkkejä synkretismistä eli uskontojen sekoittumisesta.

Jussi Sohlberg ei ole huolestunut siitä, että monitahoinen kristillinen perinne muuttuisi joksikin muuksi ja sen perusolemus katoaisi.

– Uskonnolliset perinteet ovat aina olleet tietyllä tavalla synkretistisiä ja tarjonneet toisilleen peilauspintoja. Jo Vanhan testamentin aikana juutalaisuus ammensi vaikutteita muinaisitämaisesta kulttuurista ja persialaisista uskonnoista. Uuden testamentin sivuilta alkoi kristinuskon vuosisatoja kestänyt vuorovaikutus antiikin filosofian virtausten kanssa.

– Myöhemmin kristinuskon leviäminen vei sen kosketuksiin erilaisten kansanuskon perinteiden kanssa, ja ne ovat vaikuttaneet siihen. Suomessa vanha kansanusko on elänyt pitkään rinta rinnan kristillisen perinteen kanssa.

Sohlberg siteeraa yhdysvaltalaista uskontososiologia Peter L. Bergeriä, jonka mukaan uskonnollinen perinne tarvitsee vahvaa dialogia ympäröivän yhteiskunnan ja erilaisten maail-

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI KUVA ESKO JÄMSÄ

Erilaisia käsityksiä uskonnoista

• Eksklusiivisen eli poissulkevan uskontokäsityksen kannattajat sanovat, että vain yksi uskonto on oikea. Muut uskonnot eivät sisällä totuutta eivätkä johda pelastukseen.

• Pluralistisen näkemyksen mukaan asia on päinvastoin: uskonnot ovat samanlaisia teitä totuuteen. Kaikki uskonnot sisältävät samoja totuuksia eri tavoin ilmaistuina.

• Relativistisen käsityksen mukaan mistään uskonnosta ei voida esittää lopullista arviota, koska uskomuksia ja käyttäytymistä voidaan arvioida vain niiden omassa historiallisessa ja kulttuurisessa yhteydessä.

• Inklusiivisen näkemyksen mukaan kaikissa uskonnoissa on vähintäänkin oikeita näkökulmia totuuteen, Jumalaan, luontoon ja ihmiseen.

mankatsomusten kanssa. Ilman vuorovaikutusta mikään traditio ei pysy elinvoimaisena.

– Kristinuskolla on pitkä historia, jonka aikana se on kyennyt mukautumaan erilaisiin kulttuureihin. Mukautumisen ansiosta kirkko on löytänyt kosketuspintoja erilaisten kulttuuri- ja uskontoperinteiden piirissä eläviin ihmisiin.

Sohlbergin mukaan suomalainen uskonnollisuus on tällä hetkellä voimakkaassa murroksessa, jossa erottuu useita eri suuntiin vaikuttavia muutoksia.

– Evankelisluterilaiseen kirkkoon jäsentynyt uskonnollisuus ei ole katoamassa, mutta kirkon ja kristinuskon paikka yhteiskunnassa on jo muuttunut.

IHMISTEN ARJESSA eri perinteiden yhdisteleminen jatkuu Jussi Sohlbergin mukaan myös tulevaisuudessa. Onko sisäisesti yhtenäisen ja johdonmukaisen maailmankatsomuksen muodostaminen vielä mahdollista?

– Ihmiset eivät koe asiassa ristiriitaa, vaan heidän kysymyksensä on, miten asiat toimivat käytännössä. Uskonnollisuuteen voi liittyä piirteitä erilaisista ja keskenään jännitteisistäkin perinteistä, Sohlberg sanoo.

Kristinuskon näkökulmasta tilannetta voi Sohlbergin mukaan lähestyä inklusiivisen spiritualiteetin avulla. Kyse on teologisesta ajattelutavasta, jonka mukaan kaikissa uskonnoissa on vähintäänkin oikeita näkökulmia totuuteen, Jumalaan ja ihmiseen.

– Tällaiselta pohjalta näen mahdolliseksi varsin avaran ja sisäänsä sulkevan kristillisen spiritualiteetin. Siinä kristillinen identiteetti säilytetään ja juuret ovat kristillisessä hengellisyydessä samalla, kun ihmisellä on valmius omaksua vaikutteita myös erilaisista uskontoperinteistä kriittisesti asioita puntaroiden.

– Tällaisessa harkinnassa on mahdollista käyttää kristillistä perinnettä ja kokemusta, uusinta tutkittua tietoa, järkeä ja johdatusta.

ERILAISIA USKONNOLLISIA vaikutteita yhdistelevä kirkon jäsen kohtaa Jussi Sohlbergin mukaan vanhan teologisen kysymyksen Jumalan ilmoituksen luonteesta.

Inklusiivisen spiritualiteetin lähtökohtana on ajatus, että kulttuurien ja uskontojen rikkaus on Jumalan sallima ja tarkoittama asia ja erilaiset perinteet voivat täydentää toisiaan. Samalla Jeesuksessa nähdään Jumalan ilmoituksen täyteys. Tällainen ajattelu ei Sohlbergin mukaan hylkää tai riisu pois kristinuskon erityistä sanomaa.

– Tuntuisi oudolta ja erikoiselta, että Jumala olisi antanut hengellistä viisautta ja arvokkaita asioita vain osalle kulttuureista, ja muut olisi jätetty pimeyteen tai paitsioon.

Sohlberg mainitsee, että kirkon viimeisimmän nelivuotiskertomuksen mukaan suurin osa suomalaisista suhtautuu eri uskontoihin inklusiivisen ajattelutavan mukaisesti.

– Moni suomalainen ajattelee, että kristillisen uskon sisään on mahdollista liittää erilaisia henkisyyden ja kulttuurin elementtejä. Vain pieni joukko samastuu eksklusiiviseen eli poissulkevaan ajattelutapaan, jonka mukaan on vain yksi oikea uskonto, ja muut ovat erheellisiä ja vääriä.

USKONNOLLISTEN TRADITIOIDEN vuorovaikutus herättää myös perustavan maailmankatsomuksellisen kysymyksen: opettavatko kaikki uskonnot pohjimmiltaan samaa? Näkemystä, jonka mukaan eri uskonnot ovat samanlaisia teitä totuuteen, kutsutaan pluralismiksi.

Globaalin ajan maailmankansalaiselle ajatus voi olla yhtä luonteva kuin yhteisvaluutta tai

passi, jolla pääsee minne vain. Jussi Sohlbergin mukaan kysymykseen ei ole helppo antaa yksinkertaista vastausta.

– Riippuu keneltä asiaa kysyy ja mikä näkökulma valitaan. Joissakin asioissa uskontoperinteillä on samanlaisia päämääriä, joissakin ei, hän sanoo.

Vaikeudet alkavat jo siitä, että ympärillä elävä kulttuuri muovaa aina uskontoja. Uskonnollisten perinteiden erottaminen niiden kulttuurisesta taustasta ei välttämättä onnistu. Jotakin asiasta on kuitenkin mahdollista sanoa.

– Eri perinteet opettavat kiistatta elämän perimmäisestä tarkoituksesta erilaisia asioita. Ei tee oikeutta uskontoperinteille, jos niiden tulkinnat, rakenteet, ihmiskäsitykset, etiikka ja uskonnollinen kieli niputetaan yhteen ja sanotaan, että ne ovat samaa, Sohlberg sanoo.

– Samalla uskonnoilla on yhtymäkohtia ja kosketuspintoja, kuten kultainen sääntö, joka kehottaa kohtelemaan toista kuten haluaisi itseään kohdeltavan. ■

”

Tuntuisi oudolta ja erikoiselta, että Jumala olisi antanut hengellistä viisautta vain osalle kulttuureista.

Jussi Sohlbergin mukaan kristilliseen spiritualiteettiin on mahdollista sisällyttää aineksia myös toisista perinteistä.

Antiikkikauppias ja Suomen sodat

KIRKKO JA KAUPUNKI oli haastatellut antiikkikauppias Wenzel Hagelstamia lehden numeroon 11 (K&k 17.8.).

Hämmennyin luettuani tekstistä, kuinka ”Suomi oli sodassa Venäjää vastaan, kun Wenzel Hagelstam oli pikkupoika”. Laskujeni mukaan nyt 82-vuotias Hagelstam ei ole voinut olla pikkupoika minkään Venäjän valtakunnan aikana. Toisin sanoen tarkoitus onkin ollut puhua sodista, joita Suomi kävi Neuvostoliittoa vastaan 1939–1945. Maantieteellisesti voimme puhua samasta maasta, mutta kyllä nykyistä Venäjää hallitsee eri poppoo kuin 1940-luvulla.

Onkohan niin, että koulujen historian opetus sivuuttaa kokonaan tällaiset pikkuseikat kuten Neuvostoliiton loppu, vai onko kysymys yksittäisen toimittajan tietämättömyydestä.

Maija-Kaarina Saloranta talvisodan sotaorpo, Helsinki

TOIMITUS VASTAA: Kiitos tarkasta huomiosta! Naapurimaan historia on toimitukselle tuttu, mutta tässä kohdassa tekstiin oli lipsahtanut valitettava virhe. Neuvostoliitosta siinä oli kyse.

Tuhkaus riistää jälkipolvilta historian

VAINAJAN TUHKIEN sirottelu veteen, maahan tai ilmaan on lisännyt suosiotaan. Nimilaatta laitetaan tolppaan, puolison ja lasten nimet toisiin tolppiin.

Olemmeko riistämässä jälkipolvilta historiamme ja olemassaolomme, kun kiinteää yhteistä loppusijoitusta ei tehdäkään? Miten miellyttävää ja tunteellistakin on kulkea sukuhaudalle ja lukea sieltä isovanhempien, setien, enojen ja tätien nimiä ja elon aikoja. Tai vaikka tuntemattomien perheiden historiankirjaa.

Toivottavasti vainajan tuhkan sirottelusuuntaus ei myöhemmin harmita. Muistelu on tärkeää myös juuri oikeassa paikassa. Vaikka arkkutilasta olisi pulaa, uurnapaikka onnistunee.

Eija Saha Helsinki

Vaiettu ludeongelma ei katoa ilman aktiivista toimintaamme

SATUIN JOUTUMAAN tilanteeseen, missä kerrostaloasunnosta löydettiin luteita. Luonnollisesti paikalle kutsuttiin tuholaisten torjuja. Asunnosta jouduttiin viemään osa tavaroista kaatopaikalle, koska luteet voivat piiloutua ihan minne tahansa.

Samalla törmäsin todella outoon asiaan: näistä luteista ei saa kertoa naapureille. Kenenkään kotiin ei myöskään voi mennä tutkimaan, ovatko luteet levinneet muihinkin huoneistoihin.

Luteet voivat tulla asuntoon esimerkiksi vaatteiden tai huonekalujen välityksellä. Ne voivat kulkeutua myös ulkomailta matkatavaroiden joukossa. Luteista eroon pääseminen on todella hankalaa. Jos ihminen on lisäksi varaton, hänen on vaikea saada toista asuntoa, varsinkaan pääkaupunkiseudulla.

Matkustaminen ja ihmisten liikkuminen lisää ludeongelmaa. Entä miten luteiden esiintyminen vaikuttaa käytettyjen vaatteiden ja huonekalujen kierrättämiseen?

Miten tämä varsin ikävä ja vaiettu ongelma saataisiin ratkaistua? Se ei katoa, jos emme tee sille jotain.

Birgitta Wulf Kerava

Yhdenvertainen seurakunta

PORVOOSSA OLI vielä pari vuosisataa sitten kaksi kirkkoa: ruotsinkieliset kokoontuivat hienossa, suuressa kivikirkossa ja suomalaiselle seurakunnalle oli pieni kapinen puukirkko sen takana. Tämä on esimerkki syrjinnästä kirkon piirissä.

Kristinusko kutsuu olemaan erottelematta ihmisiä. Itse asiassa kristinusko toi ensimmäisenä tasa-arvon miesten ja naisten, rikkaiden ja köyhien, sairaiden, orjien, vammaisten ja kaikkien ihmisten välille.

Jeesus saarnasi ilosanomaa maailman heikoille, syrjityille ja erilaisille ihmisille. Siksi kirkon tulee toivottaa kaikki ihmiset tervetulleeksi. Maahanmuuttajatausta, terveyden-

tila, homoseksuaalisuus tai transseksuaalisuus eivät ole syitä erotella ja syrjiä ihmisiä.

Vielä lähihistoriassa esimerkiksi mustat ihmiset eivät olleet tervetulleita kirkkoihin useissa maissa. Pride on samaa jatkumoa kuin orjien vapauttaminen, naisten oikeuksia ajava feministinen liike tai mustien kansalaisoikeusliike. Biologina sanon: homoseksuaalisuus on synnynnäinen ominaisuus, ei valinta. Homoseksuaalisuus on luonnollista, eikä siinä ole mitään väärää tai pahaa. Kuten ihmisistä, eläimistäkin noin 2–5 prosenttia on homoseksuaaleja, Australian mustajoutsenista jopa joka neljäs. Homoseksuaalit mustajoutsenet ovat tunnettuja siitä, että ne adoptoivat orpoja joutsenenpoikasia.

Jokainen ihminen on arvokas ja syntynyt tasa-arvoiseksi. Jokainen ihminen on Jumalalle kultaa arvokkaampi. Samoin Jumala rakastaa luomaansa luontoa ja sen asukkaita. Kohdellaan muita ihmisiä ja luomakuntaa tämän arvon mukaisesti.

Daniel Elkama ympäristötieteilijä, Vantaa

Kerrankin miehiä kehuttiin mediassa

KIRKKO JA KAUPUNKI haastatteli

Suomen teologisen instituutin uutta pääsihteeriä Soili Haverista (K&k 31.8.). Hän sanoi haastattelussa näin: ”Miehet ovat käyttäneet voimaansa ja valtaansa huomattavasti enemmän naisten suojelemiseen, yhteisten kotien rakentamiseen ja leivän hankkimiseen kuin naisten alistamiseen. Voisimme joskus naisina osoittaa kiitollisuutta miehille kaikesta siitä hyvästä, mitä he ovat historian aikana puolestamme tehneet. Maskuliinisuus on ihmiskuntaa eteenpäin työntävä voima.”

Omaan mieleeni jäi kiitollisuus Soili Haverisen haastattelusta ja siitä, että nykypäivänä joskus miehiäkin kehutaan ja pidetään arvossa.

Olen itse äänestänyt reilusti yli 25 vuoden ajan eri vaaleissa naista ja kirjoittanut mielipidekirjoituksiakin siitä, että naisia tulee saada enemmän politiikan pariin ja tärkeisiin tehtäviin Suomessa. On tärkeää, että tasa-arvo toteutuu.

On myös huomioitava se tosiasia, että joidenkin kirkon herätysliikkeiden mukaan nainen ei sovi papiksi. Oman käsitykseni mukaan nainen sopii kyllä todella hyvin papiksi ja myös arkkipiispaksi.

Mika Lille Helsinki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Kaupungin pyhien paikkojen avohakkuut on lopetettava

En ole ainoa pyhän perään vonkaava kaupunkilainen.

KUN SUOMALAINEN LÄHTEE maailmalle, hän poikkeaa paikalliseen kirkkoon tai temppeliin ja hiljentyy. Kun häneltä kysyy, mikä kotimaisen kirkon tarjonnassa on tärkeää, kirkossa itsekseen istuminen nousee aina mitalisijoille. Mutta kun tämä suomalaisen oma kirkko pähkäilee tehtävänsä ja tavoittavuutensa kanssa, se joko sulkee kirkot tai myy ne pois.

”Löydän kirkosta voimaa. Se on kyseenalaistamaton kotini maailmassa. Siellä on rauha, yksin tai yhdessä”, sanoo tavallisen maallistunut etsijä.

Kesäterveiset kotimaasta kuitenkin kertovat, miten lukemattomilla paikkakunnilla on keskellä päivää ja keskellä viikkoa rynkytetty kirkon ovea turhaan. Tiekirkotkin sulkeutuvat talveksi. Mahtikirkkoja pääsee ihailemaan enää vain maksavana asiakkaana. Todellisten lähikohtaamisten, kuten yhteisen aterioinnin ja sielunhoidon tiloilla varustetut kirkkokiinteistöt, amputoidaan liian hintavina. Grillaus kirkon pihalla ärsyttää niin makkaran hajulle kuin puhtaalle kirkko-opillekin herkkänenäisiä. Numeronisseillä ja strategiasepoilla on tietenkin tuhat ja yksi syy-

tä siihen, miksi me pyhän perään vonkaavat olemme väärässä. Kaikkeen ei ole rahaa. Kiinteistöt homehtuvat käsiin. Meillä ei ole vapaaehtoisia vahtimaan kirkkoa ympäri vuorokauden varkailta. Kirkon ei kannata olla kirkko, kun digi tavoittaa kustannustehokkaammin.

Paikalleen asettumisen pyhä ei priorisoinnissa pärjää.

Mutta onko pyhä aina tarjottava mitattavasti ja tehokkaasti? Ymmärtääkö sanan kirkkomme vain puhuttua julistusta? Missä ovat muut aistit, seiniin tarttunut pyhän tuoksu, jo ovelta vastaanottava rauha, kirkkojen kantama kulttuuriperintö? Tulkaapa huviksenne katsomaan, miten rai-

sut rippikoululaiset asettuvat aloilleen ihan toisella tavalla, kun alttari on hämyisässä riihikirkossa eikä kätevästi avattavassa kaapissa hienhajuisen jumppasalin seinässä.

Metsä on suomalaisen kirkko. Kirkko on kaupunkilaisen metsä. Sen avohakkuiden on syytä päättyä tähän.

HILKKA OLKINUORA Kirjoittaja on neljännen polven helsinkiläinen, rovasti, kirjoittaja ja maalle muuttanut elämäntarkkailija.

LUE

HILKKA OLKINUORAN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT.

Hammashoitoa

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

HAMMASTEKNIKKO

24 h

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:

Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Mannerheimintie 65, Helsinki Matinraitti 14, Espoo

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

050 5533 050 SOITA

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).

Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Lehden ilmestymispäivät:

Syyskuu 28.9. (varaus 15.9.)

Lokakuussa vain yksi lehti 26.10. (varaus 13.10.)

Marraskuu

9.11. (varaus 27.10.) 23.11. (varaus 10.11.)

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480

Olli Hytönen p. 040 8344 206

KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ

• Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso

• Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso

• www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Hammaslääkäriasema

Hautauspalveluja

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Joulukuussa vain yksi lehti

7.12. (varaus 24.11.)

Huom! Käynti Kielotien puolelta • katutasossa • esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Kurssit

HAUTAKIVET

kaiverrukset

ym. alan työt

p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

Kiinteistönvälitystä

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

HELSINKI

FORUM p. 010 76 66620

ITÄKESKUS p. 010 76 66590

KALLIO p. 010 76 66500

MALMI p. 010 76 66630

TÖÖLÖ p. 010 76 66530

ESPOO

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640

LEPPÄVAARA p. 010 76 66610

TAPIOLA p. 010 76 66570

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600

TIKKURILA p. 010 76 66560

KERAVA p. 010 76 66550

HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET

Edullisemmin suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200

myynti@kivituote.com

Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Mediamyynti

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

perunkirjoitukset hautakivityöt 09 628 398

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Pirjo Teva

pirjo.teva@kotimaa.fi

040 680 4057

Juha Kurvinen juha.kurvinen@ kotimaa.fi

040 665 5983

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

www.mrautanen.com

Rakennusala

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com MP-Remonttiapu

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Ostetaan

OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA

-KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI 040 0218 225 SEPPO JA SARI

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Lakipalveluja

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1

puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy

puh. 09 477 0680

www.norros.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi

p. 050 464 2930

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen

p. 040 552 0818

kirsi@ukkonen.com

www.ukkonen.com

Palveluja tarjotaan

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Vuokrata halutaan

Mies

Vierailevaa seuranpitopalvelua sosiaalisesta vuorovaikutuksesta nauttiville rouville ja herroille Hgin alueella. Luen mielelläni päivälehtiä ja kirjoja, rupattelua, keskustelua, kortin pelaamista. Hyvät käytöstavat ja keskusteluja kuuntelutaidot vastuullisen työkokemuksen ja laajan matkustamisen näkökulmista. Huom. palv. ei sis. avustus- ja hoitotyötä eikä kodinhoitoa. Yst. soitot Pialle 046 930 9802.

Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä.

P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

ke 13.9. klo 18.30 körttiseurat Matinkappeli, Liisankj. 3, Espoo. klo 19 seurat Körttikodilla, Ratak. 1 a A 3. su 17.9. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti. ti 19.9. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D, 2. krs. pe 22.9. klo 18 körttiseurat Ankkurissa, Keskusk. 11, Mäntsälä. su 24.9. klo 10 kirkkopyhä Paavalinkirkko, Sammatint. 5, Hki; Veisuuveljet, S. Korkalainen; kahvit ja seurat Alasalissa. klo 15 seurat Artturi-sali, Patruunant. 1 (Rajamäki), N-järvi. klo 16 seurat Tapiolan kko, Kirkkop. 6, Espoo. klo 16 Siionin virsien läpiveisuut Seuratuvalla, Autotalo, Kamppi; Sv 140 eteenp., mukana S. Korkalainen.

klo 18 seurat Pihlajamäen kko, Liusket.1, Hki. ke 27.9. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3. la 30.9. klo 17 sateenkaarikirkkopyhä Alppilan kko, Kotkank. 2; s. S. P. Suhonen, lit. A. Rask.; kahvit ja sk-seurat.

Kaipaatko kaappien järjestelyapua? Kauppa- tai ulkoiluapua?

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.

Siivouspalveluja

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti

P. 050 926 6203

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Helsingin Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22 pe 29.9. klo 19 alueseurat, Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 la 7.10. klo 18 syysseurat, viikkomessu Vanhassa kirkossa pe 13.10. klo 19 alueseurat, Kivistön kirkko, Laavatie 2 ti 24.10. klo 19 alueseurat, Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48 Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa!

Tervetuloa seuroihin Frebelle! Fredrikinkatu 61 B, Helsinki

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040

Adressit

524 4082

Jaakko ja Justus etsivät vuokra-asuntoa Etelä-Helsingistä

n. 55-70 m2 puh. 044 973 3381

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

1.10. klo 15 Vapahtaja tulee! Eeva Pouke, Saara Repo ja Julia Latvala

29.10. klo 15 Täynnä armoa

Antti Lemmetyinen ja Ritva Viitala

19.11. klo 15 Voiton Herra

Heikki Junttila ja Tinja Halunen

10.12. klo 15 Rauhaan ja vapauteen

Iisakki Siljander ja Taina Latvala

Vuokralle tarjotaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä

Puh. 0500 717 225

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

opettaja teologi 50-v. haluaa vuokrata yksiön Helsingistä viim. 1.10. – p. 041

17.9.

Kirkoissa on aiheena Jumalan huolenpito. Päivän evankeliumissa (Luuk. 10:38–42) kerrotaan Jeesuksen vierailusta Martan ja Marian luona.

Profeetallinen näkijä

SYYSKUUN 17. PÄIVÄNÄ vietetään suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Hildegardin nimipäivää. Nimi viittaa 1100-luvulla eläneeseen aatelisnaiseen ja nunnaan Hildegard Bingeniläiseen ja hänen kuolin- ja muistopäiväänsä. Bingeniläinen oli keskiajalla Euroopan tunnetuimpia naisia: hän oli luostarin johtaja, profeetallinen näkijä, parantaja ja säveltäjä. Bingeniläisen elämää hallitsivat näyt ja sairaudet, joita hän piti Jumalan merkkeinä. Niitä hän kuvasi kolmiosaisessa teologisessa kirjasarjassaan.

MARJO KYTÖHARJU

Miksi Jeesus kehui Mariaa?

Tänään mietin Mariaa. Hän on se sisar, joka Raamatun kertomuksessa jää ilman omia sanoja. Martta-sisko puhuu ja toimii. Nämä kaksi siskosta saivat vieraakseen Jeesuksen ja hänen oppilaansa. Martta huolehtii vieraiden hyvinvoinnista, ja Maria istuu kuuntelemassa Jeesuksen jalkojen juuressa.

Martan tavat tiedän omasta kokemuksesta. Olen usein toimimassa, sillä pidän siitä ja kutsun mielelläni ihmisiä kylään. Emännöintiä tuntevat tietävät, miten paljon pitää huomioida, että vieraat voivat vain istua ja nauttia. Ruoat on laitettava, juomat tarjottava, istumapaikat etsittävä ja annettava matkan väsyttämille mahdollisuus virkistymiseen.

Juhlahetkissä riittää paitsi tekemistä myös huolenkantoa: onko tarjottavaa sopivasti, mitä jos tärkeä ihminen ei pidä jostakin, onko jotain unohtunut? Aika

monesti juhlat menevät niin, etten itse ole ehtinyt istua hetkeäkään.

Raamatun Martasta tunnistan marttyyripuuhaajan äänensävyä. Hän toimii yli voimiensa, ja sen sijaan, että puhuttelisi siskoaan, hän pyytää Jeesukselta apua. Vastaus ei varmaankaan ole toivottu. Jeesus ei nimittäin vahvista Martan kokemusta vaan kehuu Marian valintaa.

Tänään olenkin miettinyt hiljaista Mariaa, naista Jeesuksen jalkojen juuressa. Millainen palo hänellä on ollut Jeesuksen lähelle, kun hän pystyy vastustamaan sisaren painetta toisista huolehtimiseen? Mitä Maria kuuli siinä istuessaan?

Maria on usein asetettu esikuvaksi Jumalan rakastamisesta. Kunpa hän olisi kertonut, millaista on rakastaa Jumalaa yli kaiken. Vai kertooko hän sen valitsemalla velvollisuuksien sijaan läheisyyden?

KAISA KARIRANTA

Jumala astuu

vieraaksi sydämeen

Hämähäkin hennossa kudelmassa, virren sävelissä, naapurin kasvoissa ja kun tarvitseva saa apua, siellä Jumala on.

Mutta kun istut vain ja olet, Jumala voi tulla vieraaksi sydämesi taloon.

Saat antaa huolten pilvien väistyä ja hänen lämpönsä ja rauhansa täyttää sinut.

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Hyvää pyhää

Hommat reilaan

Nikkaristi Pertti Holopainen käy tekemässä maksutta

kodin pikkuaskareita.

Marjatta Haapamäki on yksi avunsaajista s. 2

Uusi kirkkoherra Salla Poropudas on Hakunilan kasvatti s. 4

Isien ja lasten seikkailupäivä Seutulan kappelilla s. 6

14.9.2023

kirkkojakaupunki.fi

Apua kodin pikkuaskareisiin

Kun Pertti Holopaiselta, 72, kysyy, mistä tuli idea alkaa Hakunilan seurakunnan nikkaristiksi, hänen täytyy vähän muistella.

– Taisin käydä joulun aikaan kirkossa ja tapasin siellä diakoniatyöntekijän, joka kertoi nikkaristitoiminnasta. Siitä on kymmenisen vuotta, kun rupesin tähän hommaan, hän kertoo.

Tuolloin Holopainen oli jäänyt työelämästä pois ja suunnitteli tulevaa.

– Nikkaristiporukkaa veti silloin tuttu naapurin mies, ja hän sai minut innostumaan tehtävästä.

Käsistään kätevälle Holopaiselle nikkaristiksi ryhtyminen sopi hyvin. Hän oli työskennellyt teknisellä alalla ja myös kouluttanut työntekijöitä.

– Missä oppii paremmin kuin opettamalla toisia? Silloin asioihin täytyy perehtyä perin juurin, ettei mene mokaamaan puhumalla puuta heinää, hän sanoo.

Holopainen tykkää tehdä käsillään töitä, eikä oikein osaa olla jouten. Hänen omassa pienessä punaisessa mökissään riittää puuhasteltavaa. Siinä aika kuluu mukavasti.

– Totuin jo lapsena maalla siihen, että aina piti tehdä jotain. Jos ei muuta, kitkettiin porkkanapenkkiä. Tylsintä oli poimia mansikoita metsästä, muistelee Holopainen.

NIKKARISTIT OVAT seurakunnan vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka käyvät maksutta ikäihmisten ja toimintarajoitteisten luona kertaluonteisesti auttamassa kodin pikkuaskareissa ja korjaustehtävissä.

Nikkaristi Holopainen kertoo tehneensä ”aika simppeleitä” hommia.

– Olen puhdistanut talon rännejä ja pieninyt puita. Minulla oli oma klapikone mukana ja teimme yhdelle rouvalle polttopuita. Olen myös haravoinut lehtiä ja korjannut aitaa.

– Kerran olen ollut asiakkaan kanssa kauppareissulla. Nikkaristikaverin kanssa olen siirrellyt raskaita huonekaluja.

Vaikka tehtävät kuulostavat yksinkertaisilta, nikkaristin hommat vaativat kuitenkin vähän teknisen alan tuntemusta ja nikkarointitaitoja.

– Sellainen, joka on asunut omakotitalossa, on törmännyt samoihin tehtäviin, joita me käymme tekemässä, Holopainen sanoo.

Useimmiten nikkaristin apua tarvitsevat vanhukset ovat naisia. Holopainen tietää siihen syyn.

– Sehän on tosiasia, että usein naiset elävät pidempään kuin miehet.

YKSI PERTTI HOLOPAISEN asiakkaista on ollut Marjatta Haapamäki, 90. Kun Haapamäki kolme vuotta sitten muutti nykyiseen asuntoonsa, hän tarvitsi nikkaristin apua.

– Piti ripustaa verhot, mutta enhän minä tuonne ylös pysty enää kiipeämään, Haapamäki kertoo.

– Ei avun pyytäminen ole minulle ollut vaikeaa, sanon vaan, että se on nyt sillä lailla, että tarvitsen apua.

Nikkaristeistä hänellä on varma mielipide.

– Minä sanon heti sen, että ikävät ihmiset eivät ryhdy nikkaristeiksi. Katso nyt tuotakin, sanoo Haapamäki ja osoittaa Holopaista hymyillen.

– Ikävät ihmiset eivät ryhdy nikkaristeiksi. Katso nyt tuotakin, sanoo Marjatta Haapamäki ja osoittaa Pertti Holopaista.

Tilaa nikkaristi tai ala nikkaristiksi

Hakunilan seurakunta: yhteyshenkilö Heli Leskinen, p. 050 468 6410

Hämeenkylän seurakunta: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450

Korson seurakunta: ti klo 13–15, p. 044 422 0430. Lisätietoja diakoniatyöntekijältä, p. 050 322 6560.

Rekolan seurakunta: yhteyshenkilö Sirkka Rantanen, p. 044 422 0391

Tikkurilan seurakunta:

Nikkaristi-välitys ma ja to klo 11–13, p. 044 422 0456

Vantaankosken seurakunta:

– Eikä ysikymppiseksi elä, ellei ole huumorintajua, vastaa Holopainen kehuihin.

Ja sitten nauretaan yhdessä.

Haapamäen mielestä maailmassa on ryhmä ihmisiä, joilla on samanlainen henki: halutaan aidosti auttaa toisia. Aikoinaan ”tarkkismaikkana” hän oli itse monen nuoren tukena.

– Joillakin ihmisillä on luontainen auttamistahto. Silloin keskittyy toisen nostamiseen ja saa siitä iloa. Eikä kaipaa kiitosta, hän sanoo.

Haapamäen mielestä yksin asuminen sujuu, kun ei jää sohvan pohjalle surkuttelemaan.

– Mukana pysyminen. Se on tärkeää. Useilta vanhuksilta se jää, ollaan vain kotona ja valitetaan, ettei kukaan soita.

– Tosin nykypäivänä yhteiskunta vaatii paljon. Osasin esimerkiksi käyttää Maisaa, mutta sitten siihen tuli joku vinttura. Mutta yritin uudestaan ja osaan taas.

Haapamäelle on tärkeää se, että seurakuntien nikkaristimiehistä puhutaan oikealla termillä.

– Laitoin Googleen haun ’nikkari’ ja sieltä tuli nikkariurheilua ja vaikka mitä. Mutta nämä seu­

Nikkaristi-välitys ma ja ke klo 11–13, p. 09 830 6426. Lisätietoja diakoniatyöntekijältä, p. 050 407 1176.

rakunnan miehet eivät olekaan nikkareita vaan nikkaristejä.

– Haluan, että muistetaan sanoa nikkaristi. Siinä on ’risti’. Siihen sisältyy kaikki, kun sanotaan niin, Haapamäki sanoo ja nauraa iloisesti.

JOS HALUAA itselleen tai läheiselleen nikkaristin hoitamaan jonkun tehtävän, pitää ensin ottaa yhteyttä omaan seurakuntaan.

Siellä nikkarikeikkoja vastaanottava henkilö valikoi tilaukset, jotka ovat nikkaristeille sopivia tai eivät ole. Esimerkiksi lumen katolta poistamista nikkaristit eivät tee.

Nikkaristi Pertti Holopainen on ripustanut verhot, siirrellyt raskaita huonekaluja ja korjannut aitaa.

” Minulla oli oma klapikone mukana ja teimme yhdelle rouvalle polttopuita.

PERTTI HOLOPAINEN

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

– Katolle kiipeäminen vaatisi aina valjaat ja turvamiehiä. Se olisi muutenkin riski, sillä ei tässä itsekään enää mitään junioreita olla, Holopainen sanoo ja nauraa.

Hakunilan seurakunnan nikkaristit tekevät nikkaristikäyntejä yleensä pareittain.

Holopaisen mukaan kyse on ennen kaikkea turvallisuudesta. Jos esimerkiksi kaappi kaatuu päälle tavaroita siirrellessä, toinen on apuna.

– Ja onhan se niinkin, että toisen kanssa voi tarvittaessa neuvotella, olisiko joku tehtävä helpompi tehdä niin vai näin.

PERTTI HOLOPAISEN MIELESTÄ nikkaristikäynti asiakkaan luona on sosiaalinen tapahtuma puolin ja toisin. Nikkaristin pitää osata kuunnella, eikä kiire saa olla.

– On hyvä varata käyntiin aikaa myös keskustelulle. Vanhusten luona käyvillä ruoantuojilla ja muilla kävijöillä on yleensä minuuttiaikataulu, eivätkä he ehdi jutella ja kuunnella tarinoita. On aika hektistä tämä elämänmeno nykyään.

Holopainen kokee, ettei hän kuitenkaan ole oikea henkilö puhumaan asiakkaan kanssa kirkon tai uskon asioista. Arkisista asioista puhuminen ja kuunteleminen riittävät.

– Kerran olin vakavasti sairaan miehen luona, että hänen omaishoitajavaimonsa pääsi vähän liikkeelle. Aina käynnillä ei tarvita ruuvimeisseleitä, vaan tapaaminen voi olla myös henkistä nikkarointia.

Holopaisen mielestä nikkaristiksi eivät sovi henkilöt, joilla on äärimielipiteitä uskonnosta tai politiikasta. Nikkaristin olisi hyvä olla aika neutraali.

– Totta kai, kun tämä on kirkon toimintaa, jokaisella on oma vakaumuksensa. Mutta tämä sektori ei ole se, missä ruvetaan tuomaan sitä esille. Saarnamiehet ovat sitten ihan eri miehiä. ■

Uusi kirkkoherra on katsonut Hakunilaa monesta kulmasta

Salla Poropudas rakastaa Hakunilaa, mutta mietti hetken, hakeeko kotiseurakuntansa johtajaksi.

Hakunilan seurakunnan uudella kirkkoherralla on vahvatjuuret alueella. Salla Poropudas on kastettu Hakunilan seurakunnan jäseneksi, hän on käynyt siellä rippikoulun ja isoskoulutuksen ja työskennellyt seurakunnassa nuoriso- ja rippikoulutyön pappina. Vuoden 2023 alussa Poropudas aloitti Hakunilassa luottamushenkilönä. Alueen asukkaat saattavat myös tuntea hänet naapurina, äitinä koulun vanhempainyhdistyksestä tai futiskentiltä, joko vanhemman tai pelaajan roolista.

On Poropudas asunut muuallakin, mutta palasi takaisin. Hakunila ja alueen ihmiset ovat hänelle rakkaita. Alueella on kaikkea betonilähiöstä maaseutumaisemiin.

– Hakunilassa näkee elämän moninaisuuden. Tuntuu merkitykselliseltä jakaa ihmisten iloja ja suruja täällä. Seurakunnan slogan ”Ilon ja toivon yhteisö” on hyvä ja siihen on helppo liittyä.

NIIN HAKUNILALAINEN kun Salla Poropudas onkin, ei ollut heti selvää, että hän hakee kotiseurakuntansa kirkkoherraksi.

– En ihan suin päin syöksynyt hakemaan. Minulla on kokemusta vs. kirkkoherran työstä Siuntiossa ja tiedän, että työ on vaativaa.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA JUSSI HELTTUNEN

– Mietin, mitä annettavaa minulla on. Tiedän Hakunilan ilot ja haasteet, ja toisaalta ihmiset täällä tietävät minun vahvuuteni ja kehittämisalueeni.

Hakunilan seurakunnan alueella kirkkoon kuuluvien osuus on Vantaan pienin, noin 42 prosenttia. Tämä selittyy osittain sillä, että alueella on paljon maahanmuuttajataustaista väestöä.

Tässä Poropudas näkee mahdollisuuksia. Esimerkiksi koulun vanhempainyhdistyksessä on käynyt ilmi, että elämä eri taustoista tulevien ihmisten kesken kyllä sujuu. Hakunilasta katsottuna kirkon tulevaisuuskin näyttää ihan hyvältä.

– Kirkon kohtalo ei ole ihmisten, vaan Jumalan käsissä. Ajattelen kirkkoa globaalina. Me olemme kirkon paikallisyhdistyksen yksi osasto. Olemme läsnä ihmisten elämässä, luomme toivoa, iloa ja yhteyttä Jumalaan. Tuntuisi väärältä lannistua, kun näkee, kuinka Jumala toimii täälläkin.

TYÖURALLAAN SALLA POROPUDAS on ehtinyt paljon. Hän on koulutukseltaan kirkon nuorisotyönohjaaja, pappi ja filosofian tohtori. Hän on työskennellyt paitsi pappina, myös teologisten aineiden lehtorina Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja Seurakuntaopistolla. Puolen vuoden pätkän hän teki vs.

kirkkoherrana Siuntiossa.

Nyt Poropudas työskentelee hiippakuntasihteerinä Helsingin tuomiokapitulissa, työssä, johon kuuluu esimerkiksi työyhteisöjen konsultointia ja koulutusta.

– Olen melkein koko ajan opiskellut jotakin työn ohessa. Se kuvaa minua aika hyvin. Rakastan uusien asioiden oppimista ja sitä, kun jokin vanha asia yhdistyy uuteen.

Poropudas kuvaa itseään myös seikkailuhenkiseksi. Sitä puolta pääsi toteuttamaan nuorisotyössä, mutta on hän viihtynyt tuomiokapitulissa ja vs. kirkkoherranakin.

– Tykkään kokouksista! Niissä pääsee vaikuttamaan.

– Seurakuntatyössä seikkailuhenkisyyteni näkyy siinä, että pidän erilaisten ja uusien ihmisten kohtaamisesta sekä yllättävistäkin tilanteista esimerkiksi leireillä. Tykkään myös kehittää uutta. Silloin matka on vähintään yhtä tärkeä kuin päämäärä.

Jakso Hakunilan seurakunnan luottamushenkilönä on antanut pohjaa kirkkoherran tehtävään.

– Luottamushenkilönä toimiminen on ollut tosi kivaa. Ilo ja tekemisen meininki sekä seurakunnan vahvuudet ovat näkyneet myös meille luottamushenkilöille.

– Tietysti edessä on haastavia juttuja. Talous näyttää tiukalta, mutta asia ei ole yksinkertainen. Alueelle

Muistopaikka kuolleiden lasten muistoksi

Hämeenkylän seurakunnan hautausmaalle on pystytetty muistomerkki kuolleille lapsille. Muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Jorma Lehtonen Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherra Matti Hyry kertoo, että muistomerkille on ollut tarvetta, sillä lapsen kuolema on merkittävä kokemus jokaisen lapsensa menettäneen elämänhistoriassa.

– Tämä paikka on näkymättö-

on tulossa ratikka ja uusia asukkaita, mikä antaa mahdollisuuksia.

SALLA POROPUDAKSEN käsityksen mukaan hallinto kirkkoherran työssä on lisääntynyt. Se voi koetella, jos on alun perin ollut palo tehdä töitä ihmisten kanssa ja hengellisten asioiden parissa.

– Monet ovat onneksi löytäneet tasapainon. Hallinto sujuu, mutta on myös aikaa kohdata ihmisiä ja olla mukana jumalanpalveluselämässä.

Poropudas ajattelee, että kirkkoherran tehtävä on kuitenkin ”ihmisen kokoinen”. Ei ole arvojen mukaista, jos ihmiset kulutetaan loppuun.

– Asiat valuvat alaspäin. Jos seurakunnan johtaja on hyvävoimainen ja iloinen, se näkyy koko työyhteisössä.

Vastapainoa työlle tuo aika perheen ja liikunnan parissa, kuntofutiksessa tai crossfitissä. Poropudas on myös kova penkkiurheilija.

– Melkein mikä laji tahansa käy. Lapsuuden perheessäni katsottiin erityisesti lätkää ja formulaa, ja nykyään meillä seurataan paljon myös jalkapalloa. Selostan mukana.

Hakunilan seurakuntaneuvosto valitsi 24. elokuuta kirkkoherraksi Salla Poropudaksen.

män ja hiljaisen surun näkyväksi tekemistä. Uskon, että erityistä tilaa muistamiselle ja surulle on kaivattu, kertoo Hyry.

Muistomerkkiin on kaiverrettu psalmiteksti Taivaassa minulla on sinut (Ps. 73:25). Hyryn mukaan laatassa oleva teksti on tulkittavissa Jumalan ja yksilön näkökulmasta.

Muistolehdossa on lisäksi viisi kirsikkapuuta. Kun ne kasvavat täyteen mittaansa, niistä muodostuu kehä, jonka keskellä muistolaatta on.

Muistomerkki siunataan käyttöön torstaina 21.9. kello 15. Ru-

koushetken toimittaa Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo. Muistomerkin siunaus on osa seurakunnan piispantarkastuksen ohjelmaa.

Kuolleiden lasten muistopäivän iltahetkeä vietetään Tikkurilan kirkossa lauantaina 23.9. kello 18–19.30.

Pikkuhelppi auttaa perheitä arjessa

Rekolan, Korson ja Vantaankosken seurakunnissa on alkanut syyskuussa Pikkuhelppi-toiminta. Pikkuhelppi tarjoaa mak-

ESKO JÄMSÄ

Hämeenkylän kirkon hautausmaalle asennettiin viime viikolla muistomerkki kuolleille lapsille. Muistolaatan luona kirkkoherra Matti Hyry ja kuvanveistäjä Jorma Lehtonen.

sutonta apua lapsiperheen arkeen arkisin kahden tunnin ajan päiväaikaan.

Pikkuhelpin työntekijä tulee perheen kotiin ja auttaa esimerkiksi ulkoilemalla lasten kanssa, olemalla juttukaverina ja antamalla tukea kasvatuskysymyksissä. Työntekijät ovat seurakunnan lastenohjaajia.

Ensimmäinen yhteydenotto tapahtuu soittamalla tai laittamalla viestiä Pikkuhelpin työntekijälle. Apua voi saada neljä kertaa, ja jos perhe tarvitsee pitempiaikaista tukea, etsitään sen jälkeen erilaisia tukimah-

dollisuuksia. Yhteystiedot: Jenny Nikkanen, p. 044 422 0307, Vantaankosken seurakunta, Anna-Maria Alava, p. 044 422 0314, Rekolan seurakunta, ja Raija Lindqvist, p. 050 3367351 Korson seurakunta.

Pikkuhelppiä toteutetaan 51 seurakunnassa Suomessa.

Diakoniatyön konkarit palkittiin

Vantaan seurakuntien pitkäaikaiset diakoniatyöntekijät Terhi Suonsivu ja Eeva Nurminen ovat saaneet Pro Diaconia -an-

siomitalit. Mitalit myönsi Diakoniatyöntekijöiden Liitto ry. Eeva Nurminen toimi 22 vuotta päihde- ja kriminaalityön diakonian viranhaltijana ja kehitti työtä niin, että erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat naiset tulevat kohdatuiksi.

Terhi Suonsivu ehti työskennellä 40 vuotta Vantaalla, viimeiset 20 vuotta yhteisen seurakuntatyön näkövammaistyössä. Hän kehitti muun muassa uusia työskentelytapoja, vertaistuen saamista ja vastavammautuneiden palvelupolkua yhteistyössä HUS:in silmäklinikan ja Näkö-

Pyhän Laurin

kirkossa vapaita

vihkiaikoja

Hääparien suosiossa olevan

Vantaan Pyhän Laurin kirkon kesän 2024 vihkiaikojen varaus oli viime vuotta vilkkaampaa. Vihkiaikojen haku oli elokuussa, jolloin toiveensa esitti 58 paria, kun vuosi sitten määrä oli 44 paria. Haun tuloksesta ilmoitetaan hakijoille sähköpostitse syyskuun aikana. Vihkiaikahaun jälkeen vapaaksi jääneitä vihkiaikoja voi

varata lokakuun alusta alkaen puhelimitse ja sähköisesti.

Pyhän Laurin kirkon vihkiaikoja haki vuonna 2020 85 paria ja vuonna 2021 68 paria. Edellisenä syksynä vihkiaikaa hakeneiden määrä on siis ollut laskussa viime vuosina. Kirkossa tapahtuneiden vihkimisten määrään ei tällä silti ole ollut suurta vaikutusta, koska jäljelle jääneitä aikoja varataan talven ja kevään aikana. Lisätiedot: https:// www.vantaanseurakunnat.fi/tikkurilan-seurakunta/vihkiajat-pyhan-laurin-kirkkoon

vammaisten keskusliiton kanssa.

Hakunilan seurakunta

Hakunilan kirkko:

Hakunilantie 48, 01200 Vantaa

avoinna ma, ti, to klo 10–14, ke klo 10–15, su klo 11–14, p. 050 409 0500.

Kirkkoherranvirasto:

avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi,

Facebook: Hakunilan seurakunta

Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset

YouTube: Hakunilan seurakunta

SoundCloud: Hakunilan seurakunta

Päivystävä pappi tavattavissa

ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507

Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA

Musiikkihetki Facebookissa joka toinen keskiviikko klo 12. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.

Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO

Hakunilantie 48, suntio p. 050 409

0500

Nuorten bändi torstaisin klo

16.30–17.15.

Iltakirkko torstaisin klo 18.

Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45. Alkaa 14.9.

Raamattu-ilta perjantaisin klo

18.30. Tarja Nieminen.

Maanantaikirkko klo 11, ehtoollinen parillisilla viikoilla.

Maanantaisin yhteisölounas, kattaukset klo 11.30 ja klo 12.15.

Vauvakahvila maanantaisin klo

12–14.

Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12.30. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki.

Päivähetki Raamatun äärellä parittomien viikkojen tiistaina klo

12. Jari Araneva.

Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo

18–20.30.

Perhekerho keskiviikkoisin klo

9–12.

Toivo Café keskiviikkoisin klo

13–15.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14.

Syyskauden avajaismessu su 17.9. klo 12. Vapaaehtoisten tehtävään siunaaminen. Harri Nurminen, Tiina Palmu, Sasu Rauhala, Heli Leskinen, Liisa Juusela, Tuomas

Heikkilä, huilisti Hanna Tissari. Messun jälkeen on kirkkokahvit ja kahvittelun lomassa mahdollisuus kertoa, mitä toivot Hakunilan seurakunnassa tapahtuvan ja kuulla toisten toiveita.

Tapio & Tapio – Kari Tapion ja Juha Tapion laulujen ilta su 17.9. klo 18. Yhteislauluja ja esityksiä.

Musiikista vastaa viisihenkinen

bändi kanttori Tuomas Heikkilän

johdolla. Seniorikerho ke 20.9. klo 13. Vanhojen valokuvien kertomaa ja muistelua. Seniorikerho joka toinen keskiviikko. Kerhon vetäjänä Minna Tervo.

Raamattuluento: Elämän myrskyissä ‒ välähdyksiä kuningas

Daavidin elämästä ke 20.9. klo

18.30. Jumalan valinta. Kirkkoherra

Jouni Turtiainen.

Messu su 24.9. klo 12. Harri Nurminen, Sasu Rauhala, Sini Nikku.

Raamattuluento: Elämän myrskyissä - välähdyksiä kuningas

Daavidin elämästä ke 27.9. klo

18.30. Goljatitkin voidaan voittaa. Teologian tohtori Eero Junkkaala. Diakoniatyöntekijät tavoitat p. 050 573 6277 sekä hakunilan. diakonia@evl.fi.

Kirkkoherranvirasto Hakunilan

kirkolla avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi.

Adressit myynnissä diakoniatyön hyväksi.

Päivystävä pappi on tavattavissa

Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507.

LÄNSIMÄEN KIRKKO

Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391

Perhekerho perjantaisin klo 9–12.

Avoin muskari perjantaisin klo 10. Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10.

Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21.

Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21.

Venäjänkielinen raamattupiiri

keskiviikkoisin klo 18.

Русскоязычная библейская

группа по средам с 18 до 20

Lähetyspiiri to 21.9. klo 18.

Messu su 24.9. klo 10. Sasu Rauhala, Tuomas Heikkilä, Cecilia-kuoro. Esikoiset ry. seurat su 24.9. klo

14.30. Tarja Nieminen.

MUUALLA

Lapsiperheiden iltakerho Kolohongan kerhotilassa, Pohjolantie

2, alakerta, tiistaisin klo 17–19. Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo

17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

Lapsikuoro Kuunloiste on alakouluikäisten lasten kuoro, joka harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo

16–16.45. Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoroseikkailuun!

Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkoulussa olevien nuorten oma kuoro. Se harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 17–17.45. Aurinkotanssissa on letkeä tekemisen meininki, johon jokainen nuori saa tulla omana itsenään.

Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet

Menokasvo

Seutulan kappelilla etsitään aarretta

Pappi Antti Isopahkala, mitä isät ja lapset voisivat tehdä lokakuussa?

– Järjestämme 7. päivä lokakuuta toimintapäivän isille ja lapsille Seutulan kappelilla ja sen ympäristössä. Ulkona on rastirata, jolla etsitään Seutulan aarretta.

– Kun rastirata on kierretty, tarkoituksena on laittaa yhdessä ruokaa ja grillata. Seutulan kappelilla voi viettää aikaa yhdessä pelaamalla pihapelejä ja laulamalla.

Minkä ikäisille lapsille toimintapäivä on tarkoitettu?

– Toiminta on suunnattu päiväkoti- ja kouluikäisille, 2–8-vuotiaille, mutta ei se niin tarkkaa ole. Pienet lapset voivat kiertää rataa isän kanssa ja isommat pystyvät kiertämään sen itsenäisesti. Mutta isien on tarkoitus olla mukana, lastenhoitoa tapahtumassa ei ole. Näkyykö seurakunnan toiminnassa usein

isiä ja lapsia?

– Seurakunnassamme on paljon toimintaa lapsille, mutta esimerkiksi muskareihin osallistuu enemmän äitejä, sillä äidit ovat isiä enemmän lasten kanssa kotona. Toki isiäkin silloin tällöin näkyy. Mutta meillä on iltaisin perhekahviloita, ja niissä on isiä useammin mukana. Olemme myös järjestäneet isien ja lapsien leffailtoja ja luontoretkiä. – Lokakuun toimintapäivään isien kannattaa tulla mukaan avoimella ja positiivisella mielellä. Puuhataan ja touhutaan yhdessä.

NINA RIUTTA

Löydä Seutulan aarre – isien ja lasten toimintapäivä la 7.10. klo 15–18 Seutulan kappelilla. Ilmoittautumiset, ruokavaliot ja lasten iät pe 22.9. mennessä antti.isopahkala@ evl.fi tai antti.kotinurmi@evl.fi.

Lapsiperhearki on tuttua Antti Isopahkalalle, joka on kahden lapsen isä.

laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja

ohjaa kanttori Sini Nikku. Lisätietoja sähköpostitse sini.nikku@evl.fi.

Astan kotipyhis su 24.9. Hevoshaantiellä klo 11–12. Lisätiedot birgitta.karjalainen@evl.fi.

Hämeenkylän seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi.

www.hameenkylanseurakunta.fi

Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–17, puhelimitse, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti klo 9–11 ja Café Pähkinässä to klo 10–12, puhelimitse p.09 830 6472.

Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea

Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 645

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

Auratie 3

Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Jumalanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta. Messu su 17.9. klo 10. Saarnaaja rovasti Jukka Nevala, liturgina Jaakko Kara, kanttorina Hale Heikkilä sekä lauluyhtye Consort. Maanpuolustuksen kirkkopyhä. Kirkkokahvit. Pyhäkoulun syyskausi alkaa.

Kuolleiden lasten muistomerkin siunaaminen to 21.9. klo 15. Rukoushetki. Piispa Teemu Laajasalo. Musiikkia. Puistokahvit. Tilaisuus on osa piispantarkastuksen ohjelmaa.

Toivon ilta to 21.9. klo 18. ”Kuinka kasvattaa lapsia toivoon ja rohkeuteen?” Keskustelemassa piispa Teemu Laajasalo ja psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen. Iltaa isännöi kirkkoherra Matti Hyry. Tilaisuus on osa piispantarkastuksen ohjelmaa.

Elämäni laulu – musiikillinen ilta pe 22.9. klo 19. Houseband sekä kanttorit Hannu Lehtikangas ja Hale Heikkilä. Musiikkiesityksiä, lyhyitä tarinoita ja lauluesityksiä. Illassa kuullaan piispa Teemu Laajasalon elämän laulu. Tilaisuus on osa piispantarkastuksen ohjelmaa. Piispanmessu su 24.9. klo 10. Piispantarkastus päättyy yhteiseen juhlamessuun. Piispa Teemu Laajasalo, kirkkoherra Matti Hyry, kanttori Hannu Lehtikangas. Keittolounas ja leivoskahvit.

Miesten kirjallisuuspiiri ti 26.9. klo 18.

Kirkkomuskariryhmät keskiviik-

koisin klo 9.15, 10 ja 10.45. Tiedustele vapaita paikkoja Terhi Kuoppalalta, p. 050 573 6356. Ylimääräiset muskarit to 21.9. klo 9.15, 10 ja 10.45.

Yhteisen pöydän ruokailu keskiviikkoisin klo 11. HUOM! Ruokailu poikkeuksellisesti torstaina (ei ke) 21.9. piispantarkastuksen vuoksi. Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12. HUOM! Hartaus poikkeuksellisesti torstaina (ei ke) 21.9. piispantarkastuksen vuoksi.

Kyläperhekerho perjantaisin klo

9.30 vanhemmille ja hoitajille lapsineen. Kokoontuminen päiväkerhotilassa.

Tulossa! Seniorien hyvinvointipäivä to 5.10. klo 9-14. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 27.9. mennessä, mainitsethan ilmoittautuessasi mahdolliset allergiat ja erityisruokavaliot.

CAFÉ PÄHKINÄ

Lammaskuja 2 A

Kahvila auki ma-pe klo 10–14. Musiikkihetki to 14.9. klo 13.

Parista perheeksi -perhevalmennus ti 19.9. klo 17.30. Mukana Terhi

Kuoppala ja Sari Häkki. Lisätiedot

Terhiltä, p. 050 573 6356.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke

27.9. klo 18.

Miesten keskusteluryhmä torstaisin klo 10.

HAIK-piiri keskiviikkoisin klo 10.

Pirre Toikkasen näyttely ”Hetken helmiä” nähtävillä 4.10. asti.

Taiteilijatapaaminen ti 19.9. klo 14.

LAMMASPOLKU 1

Aikuisten raamattupiiri to 14.9. ja 28.9. klo 9.30.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO

Ilpolankuja 2

Kenian lähetyspiiri to 21.9 klo 11.

Kiinalaisen seurakunnan kokoontuminen ke 27.9. klo 17.

Kyläperhekerho tiistaisin klo 9.30 vanhemmille ja hoitajille lapsineen.

MUUALLA

Pägyn kyläperhekerho keskiviikkoisin klo 9.30 Niittyvillan Kohtaamispaikassa, Lammaslammentie 3, vanhemmille ja hoitajille lapsineen.

Tulossa! Aikuis- ja seniorityön teatteriretki la 11.11. Kansallisteatteriin. Ensimmäinen tasavalta jatkaa syyskaudella esityksiä täysille katsomoille. Hinta 68 e, sis. teatterilipun ja kuljetukset kirkolta ja takaisin. Paikkoja rajoitetusti. Lähtö kirkolta n. klo 11.45. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 6.10. mennessä.

Korson seurakunta

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie

Hämeenkylän seurakunnassa piispantarkastus – myös seurakuntalaiset ovat tervetulleita

Hämeenkylän seurakunnassa toimitetaan piispantarkastus syyskuun lopussa. Piispantarkastuksessa tarkastetaan seurakunnan taloutta ja hallintoa, lisäksi Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo tutustuu seurakunnan toimintaan ja alueella asuviin ihmisiin.

Hämeenkylässä piispa tutustuu vapaaehtoistoimintaan, tekee kouluvierailun, vierailee seurakunnan koululaisklubissa ja yrittäjien aamussa. Lisäksi Laajasalo pitää rukoushetken Kuolleiden lasten muistomerkin siunaustilaisuudessa 21.9.

Katso piispantarkastuksen kaikille avoin ohjelma www. vantaanseurakunnat.fi.

4, avoinna ma–pe klo 9–14. korsonseurakunta.fi

Facebook: Korson seurakunta

Instagram: korsonsrk, nuortenkulma

Hautajaisten varaukset ma–pe klo

9–15, p. 09 830 6220

Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550

Keskustelun papin kanssa voi varata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09

830 6554

Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p. 09 830 6554

Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12 diakoniatoimistolla

Diakonissan vastaanotto kuukauden ensimmäinen torstai klo 10–11 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590

3496

KORSON KIRKKO

Merikotkantie 4

Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12.

Seurakunnan seniorit to 14.9., 21.9. ja 28.9. klo 13 seurakuntasalissa.

Naisten saunailta to 14.9. ja 28.9. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa.

Iltarukouspiiri to 14.9., 21.9. ja 28.9. klo 18 kokoustilassa.

Korso-messu to 14.9. klo 18.30. Jani Vanhala.

Perhekerho pe 15.9. ja 22.9. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Keittolounas

2 e / perhe.

Messu su 17.9. klo 10. Minttu Haapalainen, Ilkka Luukka.

Nosta kädet ilmaan! su 17.9. klo

15. Osallistava lastenmusiikkikonsertti. Ennen konserttia klo 14 on perheiden mahdollisuus tulla kirkolle leikkimään ja viettämään aikaa. Konsertin jälkeen keittopäivällinen. Mukana konsertissa Vantaan seurakuntien lapsikuoroja

sekä kanttorit Sini Nikku, HannaMaria Valve ja Mari-Annika Heikkilä. Kirkon aamupuuro ma 18.9. ja 25.9. klo 10 seurakuntasalissa 1 e hintaan. Älä syö yksin. toisten seurassa puurokin maistuu paremmalta!

Perhekerho ma 18.9. ja 25.9. klo 12–15 lasten tiloissa.

Virtapiiri ma 18.9. ja 25.9. klo 13 seurakuntasalissa. Juttuseuraa,

taina 6.10. klo 14 Kulttuuritalo Martinus- juhla kutsuu eläkeläisiä, senioreita ja vanhuksia maksuttomaan juhlaan! Yhteiskuljetus

Korson kirkolta 5 e, Paikkoja rajoitettu määrä. Ilmoittaudu mukaan kirkkoherranvirastoon 09 830 6550.

KIRKONKULMA

Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta. Kirkonkulma avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11.

kahvittelua ja ohjelmaa. Walk in terapiaa ma 18.9. Ratkaisukeskeistä terapiaa, käynti kerrallaan, alle 29-vuotiaille. Vinkkaa apua tarvitsevalle nuorelle! Katso lisää korsonseurakunta.fi/terapia.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 18.9. ja 25.9. klo 19 Korson kirkon kirjastohuoneessa.

English Through Bible -raamattupiiri ma 18.9. ja 25.9. klo 18.30 kokoustilassa.

Naisten raamattupiiri ti 19.9. ja 26.9. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Aamurukouspiiri ke 20.9. ja 27.9. klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa.

Katulähetyksen hartaus ja yhteisölounas ke 20.9. ja 27.9. klo 11.

Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteisen pöydän hävikkiruokaa. Ruokailun alussa on mahdollisuus hiljentyä yhteiseen hartauteen kirkkosalissa.

Lähetyspiiri ke 20.9. ja 27.9. klo 13 kokoustilassa.

Miesten saunailta to 21.9. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa.

Korso-messu to 21.9. klo 18.30. Minna Ruuttunen. Messu su 24.9. klo 10. Ilkka Luukka, Jani Vanhala.

Kylväjäpiiri su 24.9. klo 15 kokoustilassa.

Ikonimaalauskurssi ke 13.9.–22.11. klo 16.30–19.30 joka toinen keskiviikko Kirkkosali II:ssa. Kaiken

tasoiset tervetuloa. Ensikertalaisten paikkoja on rajoitettu määrä. Ilmoittaudu kirkkoherranvirastoon 09 830 6550.

MUUALLA

Adventtiretki eli joulutori- ja kylpylämatka Tallinnaan, Tarttoon ja Pärnuun 4.–9.12. Hinta 670 e/hlö. Lisätietoja verkkosivuilla. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 29.9. mennessä, p. 09 830 6550.

Retkeilijät Korson seurakunnassa. Seuraa retkeilijöitä Facebookissa. Lisätietoja Pia Olkkonen, 050 322 6560.

Vanhustenviikon pääjuhla perjan-

Maarukanmummot koontuvat kutomaan sukkia ma 18.9. ja 25.9. klo 12 rippikoulusalissa. Syksyn ohjelmassa mm. Lohtulampaiden valmistusta. Tervetuloa neulomaan yhdessä. Tiedustelut diakonissa Pia Olkkonen p. 050 322 6560.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI

Surviaisenkuja 1

Perhekerho to 14.9., 21.9. ja 28.9. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45. Nikinmäen kyläilta ma 25.9. Yhteistyössä Nikkari-Jokkari Marttojen ja NIKO:n kanssa. Kyläillassa aiheena syksy ja sadonkorjuu. Voit tuoda yhteisesti jaettavaksi oman pihan herkkuja. Illassa myös komposti-infoa ja säilöntävinkkejä. Illassa myös puuhaa sisällä ja ulkona ja tarjolla iltapalaa.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL

Venuksentie 4

Muskariperhekerho ti 19.9. ja 29.9. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Senioripiiri ke 20.9. ja 27.9. klo 10–11.30. Kahvitarjoilu.

Rekolan seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi

Rekolan srk somessa: @rekolansrk

Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220. Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi

Puhelinpäivystys ti klo 10–12, p.09 830 6706.

Sannamari Niemi, p. 050 329 0361. Siru Rantanen, p. 044 422 0391. tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.

Asiaa papille:

Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi), keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan.

vt. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706.

Ben Ahlroos, p. 050 535 2450.

Hanna Paananen, p. 050 436 7712.

Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370.

Kastepäivään voi tuoda kastettavaksi vauvan, taaperon tai isomman, alle 15-vuotiaan lapsen.

Mukava ja mutkaton Kastepäivä Vantaalla

Vantaalaisten omaa Kastepäivää vietetään sunnuntaina

8.10. Seurakunta tarjoaa kakkukahvit ja kauniit puitteet.

Kastepäivässä iloinen juhla on tehty mahdollisimman mukavaksi ja helpoksi. Seurakunta tarjoaa kakkukahvit ja kauniit puitteet sekä lainaa tarvittaessa kastemekon.

Kastepäivään voi tuoda kastettavaksi vauvan, taaperon tai isomman, alle 15-vuotiaan lapsen. Samasta perheestä kasteelle voi tulla myös useampi lapsi.

Ilmoittautuminen Kastepäivään tapahtuu 22.9. mennessä. Mukaan juhlimaan voi kutsua perheen läheiset.

Hakunilan seurakunta

Kasteet toimitetaan Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Kastava pappi on Sari Kokkonen Ilmoittautumiset ja lisätietoja: sari.kokkonen@ evl.fi, p. 050 574 4469.

Hämeenkylän seurakunta

Kasteet toimitetaan Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Kastava pappi on Jarna Wikström Ilmoittautumiset ja lisätietoja: jarna.wikstrom@ evl.fi, p. 050 544 7647.

Korson seurakunta

Kasteet toimitetaan Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Kastava pappi on Minna Ruuttunen. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: minna.ruuttunen@evl.fi, p. 044 422 0468.

Rekolan seurakunta

Kasteet toimitetaan Rekolan Pyhän Andreaan

kirkossa, Kustaantie 22. Kastava pappi on Hanna Paananen. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: hanna. paananen@evl.fi, p. 050 4367712.

Tikkurilan seurakunta

Kasteet toimitetaan Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Johanna Jakonen, johanna.jakonen@evl.fi, p. 050 310 5020.

Vantaankosken seurakunta

Kasteet toimitetaan Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Kastava pappi on Antti Isopahkala. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: antti.isopahkala@evl.fi, p. 050 347 3096.

Vanda svenska församling

Dopdagen firas i Vandaförsamlingarna 8.10. Ni kan låta döpa ett eller flera barn som är under 15 år. Efter dopet bjuder församlingen på dopkaffe med tårta barnets närmaste. De svenskspråkiga och tvåspråkiga dopen förrättas i Dickursby kyrka (Stationsvägen 12a). Den döpande prästen är Anu Paavola. För mera information och bokning kan du kontakta församlingens kansli på tel. 09 830 6262 eller vandasvenska@evl.fi. Vi behöver er anmälan senast 22.9.2023.

Kastepäivään ilmoittaudutaan pe 22.9. mennessä. Katso lisätietoa kastepaiva.fi ja kastepaiva.fi > Vantaa.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO

Kustaantie 22, p. 09 830 6708

Perheolkkari ma klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä.

Yläovet auki ti klo 12. Syödään yhdessä. Alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan.

Silmukkasiskot ke klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi. Lapsikuoro Laululaiva ke klo

16–16.45. Ilmoittautumiset hannamaria.valve@evl.fi, p. 050 433 3329.

Kirkkomuskarit to klo 9.30–10 avoin ryhmä, 10–10.30 taaperot

1–2v, 10.30–11 vauvat 3–12 kk. Vauvaryhmässä vielä paikkoja!

Avoimeen ryhmään voi tulla ilmoittautumatta, taapero- ja vauvaryhmistä tiedustelut hanna-maria. valve@evl.fi, p. 050 433 3329. Pyhäkoulu su klo 10. Lasten oma kirkkohetki ja askartelua.

Messu su 17.9. klo 10. Ben Ahlroos ja Marja Kyllönen. Miesten raamattupiiri ma 18.9. klo 18.30. Keskustelua Raamatusta miesten kesken.

Messu su 24.9. klo 10. Hanna Paananen ja Marja Kyllönen.

ASOLAN SEURAKUNTATALO

Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedustelut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329.

Perheolkkari ti klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä.

Saviryhmä ke klo 12–14 tehdään pienimuotoisia savitöitä Asolan srk-talolla. Materiaalimaksu 1 e / kerta, ohjaajana Marika. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätietoja Irene p. 050 5736329. Asolan Silmukkaryhmä to klo 16. Ryhmässä kudomme, virkkaamme tai askartelemme. Olet tervetullut myös ilman käsityötä, sillä tärkeintä on yhdessäolo.

Kipuryhmä ti 5.9. klo 15. Kipuryhmä on vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville. Ryhmä kokoontuu parillisina viikkoina. Aihe; Kesäni kauneimmat hetket. Ohjaajana Katri Salo. 19.9. Aihe; Miksi tuntuu välillä, että en tunne itseäni?

Ohjaajana Jorma Kuusijärvi. Muistiryhmä ke 6.9. klo 10.30.

Uudenmaan Muistiluotsin järjestämä muistitreeniryhmä. Ryhmässä tehdään yhdessä mukavia, muistia tukevia harjoituksia, visaillaan, arvuutellaan ja keskustellaan.

Ryhmä on maksuton mutta ennakkoilmoittautuminen on välttämätöntä. Avoimeen ryhmään voi osallistua, jos on kiinnostunut omasta muistihuollosta. Ennakkoilmoittautumiset: Asta Koskinen, p. 040 542 5253.

Raamattu- ja rukouspiiri to 7.9.

klo 10. Käydään läpi Raamattua ja seuraavan sunnuntain jumalanpalveluksen tekstiä, keskustellen ja rukoillen. Ryhmän ohjaajina toimii vapaaehtoiset Tuovi ja Päivi. Miesten keskusteluryhmä to 14.9. klo 13. Miesten keskusteluryhmä, parittomien viikkojen torstaisin. Aiheena elämän eri osa-alueiden ihmeet ja ilmiöt. Ryhmän tarkoituksena saada lisää hyvinvointia arkeen. Ohjaajana Heikki ja lisätietoja Irene.

Naisten keskusteluryhmä to 21.9. klo 13. Naisten hyvinvointia lisäävä keskusteluryhmä, parillisten viikkojen torstaisin klo 13–14.30. Ohjaajina diakoni Mariela Salminen ja Irene.

Seniorikahvila ma 25.9. klo 13. Seniorikahvila kokoontuu Asolan srk-talolla parittomina viikkoina. Tarjolla on mukavaa yhdessäoloa kahvikupin ääressä. Vieraana: Peter Anderssen ja aiheena elämän taitekohdat. Lisätietoja Irene, p. 050 573 6329.

Omaishoitajien tukiryhmä ti 26.9. klo 13. Vertaistukiryhmä omaistaan hoitaville tai jos kokee olevansa omaishoitaja. Ei ennakkoilmoittautumista.

MUUALLA

Toivoa naisille -ryhmä ke 20.9. klo 18–19.30. Lampirannalla, Tertunkuja 4b.

Nikkaristiapua Tarvitsetko apua kodin pienissä askareissa? Seurakunnan vapaaehtoiset nikkaristit auttavat kodin pikku askareissa

Rekolan alueella. Heiltä voi pyytää apua esim. palovaroittimen asennukseen, lampun vaihtoon, taulujen ripustamiseen tai pihan haravointiin. Ammattimiesten töitä ei kuitenkaan tehdä. Apu on asiakkaalle maksutonta. Lisätietoja: kirkkoherranvirasto, p. 09 830 6700. ma–to klo 9–14.

Tikkurilan seurakunta

Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi

Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi

tikkurilanseurakunta.fi

Facebook: Tikkurilan seurakunta

Instagram: @tiksinsrk

Twitter: @Tiksinsrk

Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com

Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh.09 830 6202

Diakonia palvelee Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jät-

tää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköpostia voit lähettää diakonia. tikkurila@evl.fi Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www.tikkurilanseurakunta.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO

Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko on auki pääsääntöisesti ti, to ja pe klo 12–15.

Hääyö pe 15.9. Hääyö-tapahtumassa naimisiin aikova pari pääsee sanomaan tahdon vaivattomasti, mutta arvokkaasti. Illan aikana vihkipareja palvelee useita pappeja ja kanttoreita. Vuoronumeroiden jako vihkiajan varaamiseksi alkaa Pyhän Laurin kappelin, Pappilankuja 3, edestä klo 17.30. Vihkiaikojen varaus alkaa klo 18. Vihkimisiä toimitetaan kirkon lisäksi esim. kappelissa ja Pakarituvalla. Yksittäisvihkimisten lisäksi tarjolla on mahdollisuus useamman parin yhteisvihkimiseen. Avioliiton esteettömyystodistus on tilattava osoitteesta esteidentutkinta.fi, seurakunnasta tai keskusrekisteristä (esim. Vantaan seurakuntien keskusrekisteri) viimeistään viikkoa ennen tilaisuutta. Esteettömyystodistus on voimassa neljä kuukautta. Ennakkoilmoittautumista ei ole, mukaan tarvitaan vain tuleva puoliso ja sormukset, avioliiton esteettömyystodistus sekä molempien henkilöllisyystodistukset. Lisät. sanna.heikurinen@evl.fi puh. 044 422 0410 ja www.vantaanseurakunnat.fi.

Messu su 17.9. klo 10, Terhi Viljanen, Johanna Toivonen, Iina Katila. Messu su 24.9. klo 12 Sanna Heikurinen, Johanna Jakonen, Samppa Laakso.

TIKKURILAN KIRKKO

Asematie 12 a, p. 044 422 0480. Tikkurilan kirkko on avoinna arkisin ma–pe klo 8–21, la ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila. fi.

Lauantaiset iltakellot klo 18 soittaa kanttori joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina carillonilla käsin kello 18. Soitto on kuultavissa Tikkurilan kirkon ympäristössä.

Keskiviikkokellot soivat keskiviikkoisin klo 13.45–13.55.

Avoin Junnuolkkari 7–14-vuotiaille on auki kouluviikoilla Vehkapolun kerhotilassa, Vehkapolku 10, ti klo 13–16.

Taaperokahvila to 14.9., to 21.9. ja to 28.9. klo 9.30–12 1–2-vuotiaille lapsille ja heidän aikuisilleen. Tarjoilu 1 e/aikuinen.

Päivämusiikki to 14.9. (Iina Katila, urut), to 21.9., (Santeri Siimes, urut) ja to 28.9. (Anssi Pyykkönen, urut) klo 12. Vapaa pääsy.

Kielikerho – puhumme suomea to 14.9., to 21.9. ja to 28.9. Vehkapolun

kerhotilassa (Vehkapolku 10) klo

13–14.30. Kerhossa opitaan suomen kieltä rennossa ilmapiirissä. Mukaan ovat tervetulleita suomen kieltä opettelevat sekä suomea äidinkielenään puhuvat. Tarjolla kahvia ja teetä. Lisätiedot: mirja.

jalo@evl.fi, p. 040 509 7306. Welcome to the language club to practice speaking Finnish. The language club meets on Thursdays from 13:00 to 14:30 in Vehkapolun kerhotila We learn Finnish in a casual atmosphere.

Iltamessu to 14.9., to 21.9. ja to 28.9. klo 19. Lämpimästi tervetuloa yhteisöllisesti toteutettavaan iltamessuhetkeen, joka toteutuu esirukousalttareissa, Sanassa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudessa yhteiseen hiljentymiseen. Valmistelut ja iltateetä kello 18 alkaen. Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messuhetken kantava voima.

Perhepäivä pe 15.9. ja pe 22.9. klo 9–13. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Klo 10 Muskarikirkkohetki. Keittolounas 4 e/perhe, leipä ja kahvi 2 e/perhe.

Naisten rukouspiiri pe 15.9. ja pe 22.9. klo 18. Piiri kokoontuu perjantaisin Martta-tilassa.

Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri lauantaisin klo 15 Toivo-tilassa.

Braxen-kuoron juhlakonsertti la 16.9. klo 18. Kuoron ohjelmistossa on hengellisen kuoromusiikin klassikoita, spirituaaleja sekä uudemmasta tuotannosta muun muassa Pekka Simojoen ja Lasse Heikkilän tuotantoa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Messu su 17.9. klo 10, Suvi-Maria Roine, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso.

Lastenkirkko su 17.9. ja su 24.9. klo 10 messun yhteydessä Pienten paikassa. Lastenkirkko on lasten oma hetki, jossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe voi mennä yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa

Pienten paikassa päivän virren jälkeen ja päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Lisätiedot maaret.hirvensalo@evl.fi tai 050 572 2811.

Hyvän mielen ryhmä ma 18.9. ja ma 25.9. klo 17 Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10, sisäänkäynti kirkon sisäpihalta). Tule kuulemaan ja keskustelemaan mielen hyvinvoinnista. Lisätiedot: diakonissa

Marjo Suorsa p. 050 511 1674. Vauvakahvila ma 18.9. ja ma 25.9. klo 12.30–14.30. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikuinen.

Naisten raamattupiiri kokoontuu

maanantaisin klo 18 Usko-tilassa.

Kuolleiden lasten muistopäivän iltahetki

Tikkurilan kirkossa järjestetään Kuolleiden lasten muistopäivän iltahetki vanhemmille, isovanhemmille, sisaruksille ja ystäville.

Ilta on tarkoitettu heille, jotka ovat kokeneet lapsen menetyksen. Illassa voi sytyttää kynttilän, surra rauhassa ja kuunnella musiikkia. Paikalla on vertaistukihenkilö Käpy ry:stä. Lapsivieraille on kirkossa oma piirustusnurkka. Illan lopuksi on tarjolla iltatee ja mahdollisuus vapaalle keskustelulle. Iltaan ei tarvitse ilmoittautua.

Kuolleiden lasten muistopäivän iltahetki la 23.9. klo 18–19.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a.

Sansan Medialähetyspiiri ma 18.9. klo 17.30 kerhohuone Rakkaus.

Iltaperhekerho Tikkurilan kirkolla ma 18.9. ja ma 25.9. klo 17.30–19.

Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Iltapala 3 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii. Viikkomessu ti 19.9. ja ti 26.9. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa.

Tiistain yhteisölounas ti 19.9. ja ti 26.9. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavattavissa ajanvarausta ja keskustelua varten.

Lähetyksen päiväpiiri ti 19.9. klo 13 kerhohuone Toivo, 2. krs. Avoin kohtaamispaikka ke 20.9. ja ke 27.9. klo 12–15 Valo-tilassa. Kohtaamispaikassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä. Uskon ytimessä -ryhmä vapaaehtoisille ja kiinnostuneille pe 22.9. klo 18, kokoushuone Joosef. Kristinuskon perusteiden tutkimista. Yhteisellä matkalla voi olla mukana kokeneempana ja kokemattomampana, pohtimassa Jumalan ja maailman kysymyksiä, kyselemässä ja jakamassa. Uskon opin ja teologisen ajattelun ja kirkollisten tulkintojen historia on myös näkökulmien rikastumisen historiaa. Messu su 24.9. klo 10 Jaakko Hyttinen, Jarkko Korhonen, Samppa Laakso. Messu toimitetaan kaksikielisenä, englanniksi ja suomeksi. The mass is held in Finnish and in

pin äärellä to 14.9. ja to 28.9. klo 17.30–19.30.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO

Simonkyläntie 11, A-talo

Perhekerho ti 19.9. ja ti 26.9. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO

Tammistonkatu 29 B

Avoin Junnuolkkari 7–14-vuotiaille on auki kouluviikoilla to klo 13–16. Junnuolkkarissa on tarjolla välipalaa sekä osittain ohjattua tekemistä.

Perhekerho ma 18.9. ja ma 25.9. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/ perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

YLÄSTÖN

SEURAKUNTATALO

Lehtikummuntie 2

Elävän veden virta -rukouspiiri maanantaisin klo 17.30 Ylästön seurakuntatalolla.

Perhekerho ti 19.9. ja ti 26.9. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

English. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 25.9., kerho kokoontuu joka toinen ma klo 13. Suosittua kerhoa ohjaa rovasti Pirkko Yrjölä. Sukkelat sukankutojat ti 26.9. klo 10, Vehkapolun kerhotilassa, Vehkapolku 10, sisäänkäynti kirkon sisäpihalta. Ryhmässä neulotaan sukkia Kirkon Ulkomaanavun, lähetystyön ja diakoniatyön hyväksi. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri joka toinen ke klo 13 13.9. alkaen.

PIENTEN PAIKKA

Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO

Soittajankuja 1

Perhepäivä ma 18.9. ja ma 25.9. klo 9–14. Touhua ja toimintaa klo 9 alkaen. Tarjolla välipala 2 e/perhe. Leikkiä, yhdessäoloa ja yhteistä puuhaa lapsille ja aikuisille klo 14 saakka. Tule silloin kun sinulle sopii, ei ilmoittautumista. Kerho isille ja lapsille ti 19.9. ja ti 26.9. klo 17.30–19. Mukavaa yhdessäoloa ja puuhaa. Illan aikana tarjotaan iltapala 3 e/perhe.

KARTANONKOSKEN

KERHOHUONEISTO

Hagelstamintie 20 A

Raamattua ja lähetysasiaa teeku-

MUUALLA

Pienimmän parhaaksi äitiyspakkauskeräys 4.–30.9. Lahjoita vauvanvaatteita ja -tarvikkeita äitiyspakkauskeräykseen Euroopan köyhimmille äideille ja heidän pienokaisilleen. Voit osallistua toimittamalla hyväkuntoisia, käytettyjä tai uusia 50–80 cm vauvanvaatteita, toppahaalareita, vuodevaatteita, makuupusseja ja lämpimiä asusteita Tikkurilan kirkolle ja perhekerhoihin. Äitiyspakkaukset toimitetaan Bulgariaan lähetys- ja avustusjärjestö Mission Possiblen kautta, ja jaetaan romanikylien ja kaupunkislummien äideille, joilla ei ole varusteita vauvansa hoitoon. Keräystavaroita voi toimittaa maanantaisin Ilolan perhepäivään klo 9–13, Tammiston perhekerhoon klo 9–11 ja Tikkurilan iltaperhekerhoon klo 17.30–19, tiistaisin Ylästön ja Ristipuron perhekerhoihin klo 9–11 sekä perjantaisin Tikkurilan kirkon perhepäivään klo 9–13. Muina aikoina ota yhteyttä Mari Chaulagai p. 050 414 7234 tai Päivi Romula p. 050 410 3863. Ohjeet vaatesetin sisällöstä www.tikkurilanseurakunta.fi.

Seurakunnan vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun

ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita Lailalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä porakone pelota, ota rohkeasti yhteyttä!

Tiedustelut: diakonissa hanna. raunu@evl.fi p. 050 384 8481. Ensivauvat-ryhmään voi ilmoittautua. Ryhmä alkaa 28.9. Tikkurilan kirkolla. Ryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille, joiden vauvat ovat ryhmän aloittaessa alle puolivuotiaita. Tarjolla kahvia ja pientä välipalaa. Ajatuksena on jakaa kokemuksia ja kuulumisia muiden kanssa sekä saada vertaistukea. Ryhmää vetävät Outi Myllylä ja Kristiina Kartano Lisätiedot ja ilmoittautumiset: outi.myllyla@evl. fi p. 050 327 1634 tai kristiina. kartano@evl.fi p. 050 363 2372.

VERKOSSA

www.facebook.com/tikkurilanseurakunta

Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta.

Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi.

Elämänkaari

Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/.

Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

Vantaankosken seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440,vantaankosken.seurakunta@ evl.fi, Rajatorpantie 8 Tilojen ja toimitusten varaus:

ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi

Päivystävä pappi:

ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys:

Myyrmäen Virtakirkko: ti klo 9–11

Kivistön kirkko: ti klo 13–15. Soita tai jätä soittopyyntö:

arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176.

Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi.

Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi

Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko

Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO

Rajatorpantie 8 Seniorikerho torstaisin klo 13.30. 14.9. Kesämuistoja. 21.9. Liisa Paajanen: Herran siunaus. 28.9. Hans Tuominen: Ehtoollinen. Myyrmäen kirkon kuoro (ent. Kantaattikuoro) harjoittelee torstaisin klo 18.30. Uudet laulajat tervetulleita! Sisään Virtatalon Kilterinkaaren puoleisesta ovesta. Kirkkoravintola Voimala pe 15.9. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi). Pöytiintarjoilu. Ystävämessu – Friendship Mass su 17.9. klo 10. Papit Mark Saba, Iiro Salminen, saarna Niko Ijäs, kanttori Mari-Annika Heikkilä. Suomen- ja englanninkielinen. Lapsille pyhäkoulu. Kirkkokahveilla Niko ja Marija Ijäs kertovat Lähetysyhdistys Kylväjän pakolais- ja urheilulähetystyöstä Kreikassa.

Kansainvälinen raamattupiiri

Ystävämessun jälkeen su 17.9. klo 12.30.

Raamattupiiri ma 18.9. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 18.9. klo 17.30.

Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18.

Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13.

KORSON SEURAKUNTA

Kastettu

Vili Elmeri Kuikka, Ellen Aleksandra Kämäräinen, Eevi Sofia Riikonen.

Avioliittoon kuulutettu

Laila Aniina Kuisma ja Kari Tapio Simonen.

REKOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

Luca Eetu Oliver Kiuru, Janni Oili Matilda Timonen, Oiva Johannes Penttilä.

Hautaan siunattu

Kässäpaja keskiviikkoisin klo

12–14. Neulotaan, ommellaan, korjataan tai tehdään uutta. Neuvoja saa.

Raamatun ja lähetyksen äärellä ke 20.9. klo 17.30. Kansanlähetyksen lähetysilta. Aluekoordinaattori

Toni Lindholm: Miksi juuri suomalainen on hyvä lähetystyöntekijäksi maailmalle. Kappale historiaa ja nykyhetkeä.

Kuiskaus Taivaan Isälle -konsertti la 23.9. klo 14. Uuden Lasten virsikirjan lauluja osallistavassa konsertissa. Kastehelmi- ja Kipinä-lapsikuorot sekä bändi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Messu su 24.9. klo 10. Papit Margit Helin, Antti Isopahkala, kanttori Ritva Holma.

Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma

25.9. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, 30 min. meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto noin tunti. Mission Possible – Iloisesti yhdessä ke 27.9. klo 17.30. TM, dos.

Jaakko Rusama: Globaalin maailman lähetystyö tänään. Aluksi tarjoilua.

Sururyhmä alk. 27.9. ke klo 17.30–19. Läheisensä menettäneille.

Keskustellaan, jaetaan kokemuksia toisten surevien kanssa, muistellaan ja etsitään lohtua menetyksen jälkeiseen elämäntilanteeseen.

Ryhmään osallistuessa läheisen kuolemasta on hyvä olla kulunut ainakin muutama kuukausi. Kokoontumiset 27.9. ja 4., 11., 18. sekä 25.10. Maksuton. Ilm. 20.9. mennessä: past. Jenni Pesola, jenni.pesola@evl.fi, p. 050 381 6353. Toinen ryhmä tulossa marras-joulukuussa.

KIVISTÖN KIRKKO

Laavatie 2

Lasten Kastehelmi torstaisin klo 16.30 kouluikäiset kirkkosalissa, klo 17.30 alle kouluikäiset kerhotilassa. Lauletaan ja kehitetään laulutaitoja, opitaan musiikista ja soitetaan mm. kanteleella ja ukulelella. Tied. kanttori Mari-Annika Heikkilä p. 044 422 0407.

Kivistön kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 18. Uudet laulajat tervetulleita!

Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.

Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä.

Kivistön rukouspiiri ti 19.9. klo 17.30.

Kivistön raamattupiiri ti 19.9. klo 18.30.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30. 20.9. Maria Järviniitty: Lähetystyö. 27.9. Kati Pyykkö: Nikkaristit ja Keikka-apu. Iltaperhekahvila keskiviikkoisin klo 18–19.30.

Miesten takkailta ke 20.9. klo

Kaarina Lissin, Melissa Mirell

Kaarina Lissin, Sofiia Serafina

Kristine Lissin, Stella Maria Manner, Jasmin Aurora Tähtitanner, Taavi Matti Oskari Korkeakoski, Elsi Jennika Anelma Dahlström, Elian Abel Erkkilä, Matias Aarni

Juhani Hartman, Ella Sylvi Ihander, Joel Timi Elias Jantunen, Oliver Kristian Lampén, Bea

Camilla Lintulahti, Daniel Juuse

Matias Mikkola, Nelli Ellen Aurora

Nordqvist, Onni Ilmari Pursiainen, Venni Viljami Räty, Isla Ellen

Turja, Väinö Eino Juhani Wartiainen.

Avioliittoon vihitty

HAKUNILAN SEURAKUNTA

Kastettu

Eevi Maria Jokiranta, Eemil Pekka

Puranen, Samuel Anton Suomi. Avioliittoon kuulutettu

Siiri Helena Tuokko ja Samu

Johannes Vuoriainen.

Hautaan siunattu

Eino Olavi Kaitanen 90 v, Eine

Irene Heikkinen 88 v, Reijo Juhani

Heliö 86 v, Urpo Juhani Vaahtokari 84 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA

Kastettu

Benjamin Alexander Jokinen. Avioliittoon kuulutettu

Kari Kalevi Kuusinen ja Ritva

Hannele Akila.

Hautaan siunattu

Manda Mirjam Helander 88 v, Eliina Marjatta Viikari 81 v, Marita

Anneli Åkerlund 74 v.

Erkki Olavi Heinimo 82 v, Martti Kalevi Lepistö 81 v, Heli Hannele Mäntykenttä 71 v, Terttu Annikki Lammi 92 v, Eeva Irmeli Gräsbeck 80 v, Miisa Maria Koskenniemi 30 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA

Kastettu

Eetla Vanamo Hämäläinen, Edith Maija Irene Kauranen, Eemil Isak Ukko Kukkohovi, Adessa Aurora

Mia Marika Lindström ja Risto

Heikki Matinpoika Kohva, Tytti

Laura Anneli Kauhala ja Mika

Aleksi Lundberg.

Hautaan siunattu

Pirkko Terttu Tellervo Simberg 90 v, Vesa Kullervo Kotilainen 90 v, Virpi Kaarina Bäck 66 v, Irma

Maria Rönn 92 v, Allan Leopold

Ruokonen 90 v, Maija-Liisa Thuneberg 88 v, Kyösti Kari Kalevi

Sirkiä 81 v, Väinö Kalevi Leppänen

71 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

Kastettu

Vella Lyydia Sulavuori. Avioliittoon kuulutettu

Satu Maaria Päivikki Kekäläinen ja Tero Ilmari Pohjonen. Hautaan siunattu

Sisko Marjatta Lehto 87 v, Aune Marjatta Simelius 87 v, Erkki Olavi Strandén 84 v, Eino Ensio Liiman 84 v, Leena Marketta Huppunen 83 v, Lasse Olavi Kalervo 100 v, Unto Johannes Kujanpää 85 v, Armas Kalervo Laukkarinen 83 v, Aimo Rudolf Neppius 77 v, Mervi Susanna Simonen 62 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING

Avlidna

Stig Torolf Stjernberg, Solveig Astrid Anita Puustinen, Leif Uno Rafael Rosqvist, Tuula Elisabet Costiander, Sven Erik Falck, Leif Helmer Hällsten, Monika Matilda Emilia Johansen.

18–20.

SEUTULAN KAPPELI

Solbackantie 6

Messu su 17.9. klo 12. Pappi Tuula

Paasivirta, kanttori Ritva Holma, laulaja Jonna Jokinen.

Sanan piiri ti 19.9. klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta.

Isien ja lasten toimintapäivä –

Löydä Seutulan aarre la 7.10. klo

15–18. Ilmoittaudu pe 22.9. mennessä (ruokavaliot, tulijoiden määrä, lasten iät): antti.isopahkala@evl.fi tai antti.kotinurmi@evl.fi.

MARTINRISTI

Martinpolku 2 C, sisäänkäynti

Martinlaaksonpolun puolelta

Aamurukouspiiri torstaisin klo

8.15.

Seniorikerho torstaisin klo 13. 14.9.

Kesämuistoja. 21.9. Maria Järviniitty: Lähetystyö. 28.9. Liisa Paajanen: Herran siunaus.

Olotila-kahvila maanantaisin klo

11–13.

Martinlaakson lähetyspiiri ti 19.9. klo 19. Halmeet 160.

Martinlaakson korttelikerho keskiviikkoisin klo 13.

Raamattupiiri ti 26.9. klo 13.

KAIVOSRISTI

Kaivosvoudintie 3

Seniorikerho keskiviikkoisin klo

10. 20.9. Kati Pyykkö: Nikkaristit ja Keikka-apu. 27.9. Oma ohjelma.

PATOTIE 2 KERHOTILA

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11.

Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

MUUALLA

Kansainvälinen raamattupiiri to 14. ja 28.9. klo 18. Paikka, kysy: Sisi Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356

6760. Raamattupiiri erikielisille. Ota omankielinen Raamattu mukaan. Suomeksi ja englanniksi. Pieni luontopyhiinvaellus su 17.9.

Lähtö klo 8 Vanhalta Viilatehtaalta, Kuninkaantie 28 Myyrmäkeen

Virtakirkon messuun. Matka n. 6 km. Kuljemme osittain hiljaisuudessa. Omat eväät ja sään mukainen vaatetus. Ei ennakkoilmoittautumisia. Toteutuu säästä riippumatta. Lisätiedot: Kari Koivula, suti. koivula@gmail.com, p. 040 060 5955.

Olotila-kahvila Kivistö tiistaisin klo 11–13 Asukastila Rubiini, Rubiinikehä 2b.

Let’s Coffee - Let’s Talk! ti 19.9. klo 13–15 Myyrmäen asukastila, Myyrmäkitalo, Paalutori 3. Maahanmuuttajatyöntekijä Sisi Wu tavattavissa.

Nikkaristipäivystys keskiviikkoisin klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua pienissä kodin sisä- tai ulkotöissä iän tai liikkumishaasteiden vuoksi? Hyllyjen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, joiden apu on

asiakkaalle maksutonta. Ammattiihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt) emme voi tehdä. Nikkaristit toimivat Vantaankosken seurakunnan alueella (Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaanlaakso ja Kivistön suuralue).

Keikka-apu-päivystys tiistaisin klo

9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-vuotiaiden Länsi-Vantaalla asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Esim. auttamista asioilla kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, apua lomakkeiden täyttämisessä tai ulkoilukaverina. Yhteistyössä Hämeenkylän seurakunnan, Keravan ja Vantaan hyvinvointialueen sekä Punaisen Ristin LänsiVantaan osaston kanssa.

Vanda svenska församling

Kanslifunktioner: Stationsvägen

12a, tfn 09 830 6262

Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning via tidsbeställning

HELSINGE KYRKA S:T LARS

Kyrkov.45

Högmässa med konfirmation i Helsinge kyrka S:t Lars sö 17.9 kl.

12. Sini Aschan, Anu Paavola och Heidi Åberg. Högmässa sö 24.9 kl. 10. Anu Paavola och Anders Ekberg.

DICKURSBY KYRKA

Stationsv. 12a

Musiklek fre 15.9 kl. 10–11. I församlingens musiklek sjunger vi kravlöst, har rytmik, rör på oss tillsammans och spelar rytminstrument. Programmet riktas till ca 1–3

åringar, babyn kan bra följa med.

Psykiska Första Hjälpen 2-utbildning fre 15.9 kl. 12–14.

Hjälpledarutbildning lö 16.9 kl. 10–15.

Seniorcafé ti 19.9 kl. 13–14.30.

Andakt, kaffe och samvaro.

Ungdomskväll ons 20.9 kl.18–20. The Message Club to 21.9 kl.14–16. Bibelstudiegrupp på engelska. Kaffeservering.

Sångstund för alla ons 20.9 kl.

18–19. Sångstunderna fortsätter, välkommen med och må bra med din röst.

Musiklek fre 22.9 kl. 10–11.

Psykiska Första Hjälpen 2-utbildning fre 22.9 kl. 12–14.

Tisdagsgruppen ti 26.9 kl. 12.30–

14. Lunch, andakt och samvaro för daglediga.

Sångstund för alla ons 27.9 kl. 18–19.

Ungdomskväll ons 28.9 kl. 18–20.

Keikkaapu

Apua arkeen!

Tarvitsetko sinä tai läheisesi kertaluonteista apua esimerkiksi:

kaupassa käyntiin tai muuhun asiointiin kodin pieniin askareisiin tietokoneen tai puhelimen kanssa lomakkeiden täyttämiseen ulkoilu- tai juttuseuraksi

vantaankoskisrk. clara.fi

Keikka-avun vapaaehtoiset auttavat arjen haasteissa Länsi-Vantaalla asuvia yli 65-vuotiaita. Keikka-apu on maksutonta.

man.

HUOM. Retriittien ilmoittautumisen yhteydessä maksetaan retriitin koko hinta. mikäli tarvitset maksuaikaa, ole yhteydessä retriittisihteeri Laura Ohtoseen laura.ohtonen@evl.fi tai 050 321 3282.

International

International Bible Study Group

Thu 14th and 28th Sep 6 PM. For more information about place: Sisi Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356 6760. A Bible group for people speaking different languages. Bring your own language Bible. In Finnish and English.

Friendship Mass – Ystävämessu

Sun 17th Sep 10 AM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Warm and welcoming church service where you can participate/assist. Prayer has a central role. Hymns and songs from all over the world in different languages. The Mass in Finnish and English. Sunday School for children. Coffee and tea served after the Mass.

HÅKANSBÖLE KYRKA

Håkansbölev.48

Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets to 28.9 kl. 13–14.

MARTINRISTI

Mårtensdalsst.7

Familjecafé ti 19.9 kl. 9.30–11.

Välkomna till vårt familjecafé varje tisdag! Kom och träffa andra föräldrar och umgås.

Träffpunkt ti 19.9 kl. 11–12.30 För dig som är ledig under dagen, kravlös samvaro med lätt lunch och kaffe. Vi avslutar träffarna med en andakt.

Familjecafé ti 26.9 kl. 9.30–11.

FOLKHÄLSANHUSET

Vallmov.28

Dickursbykretsen ons 20.9 kl. 14–15.30.

Allsång ons 27.9 kl. 14.30.

ViAnda-kören övar on 20.9 och 27.9 kl. 12–14.

Apua tukeaja

Perheneuvonta:

Ajanvaraus p. 09 830 6799

Päivystys to klo 8-12

Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254

Hiljaisuus ja retriitit:

Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 19.9. klo 11.30–13.30 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a. Viikkomessu klo 11.30 kirkossa, yhteisöllinen lounas klo 12.00 seurakuntasalissa ja yhdessäoloa omassa tilassa.

Viva-vapaaehtoinen paikalla. Tervetuloa messuun, lounaalle ja keskustelemaan yhdessä!

Viittomakielinen perhekerho pe

22.9. klo 9.30–12 Malmin varustamossa, Pekanraitti 16, Helsinki.

Vaku ry:n Seniorikerho ma 25.9. VAKU ry:n, klo 12–15 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a 2. kerros, huone: Usko. Vieraana Maria Kursi, teemana muistisairaudet.

Viittomakielinen raamattupiiri ti 26.9. klo 15–17 Kannelmäen kirkolla, Vanhaistentie 6, Helsinki. Vieraana kuurojendiakoni arvostettu yllätysvieras. Ohjaajana Terhi Mertala.

NÄKÖVAMMAISILLE

Retki Tuomasmessuun su 8.10. klo

18 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23 Helsinki. Lähtö klo 17 Unikkotie 3-5 tilausbussilla. Messun jälkeen teetarjoilu. Paluu klo 20.45

Mikael Agricolan kirkko, Tikkurilassa klo 21.30 mennessä. Ilmoittautumiset, ruokavaliot ja tarve oppaasta, isotekstisestä tai pistekirjoitetusta laululehtisestä pe 29.9 mennessä Seija Einola puh. 050 338 6212 tai sp. seija.einola(at)evl.fi.

RETRIITIT JA HILJAISUUS

Hiljainen telttavaellus Seitsemisen kansallispuistossa pe 22.–24.9. Vaelluksen ohjaavat eräopas Simo Ellilä ja pastorit Tapio Koivu ja Hanna Vuollo. Hinta 230 e sis. kuljetuksen, täysihoidon ja opastuksen.

”Hän antaa valonsa meille” -retriitti kolmen yön yli 28.9.–1.10. Snoanin retriittikeskus, Lapohjassa. Retriitin ohjaavat Tarja Korpela ja Liisa Pietilä. Hinta 180 e sis. täysihoidon, kuljetuksen ja ohjel-

International Bible Study Group after the Friendship Mass Sun 17th Sep 12.30 PM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Let’s Coffee - Let’s Talk! Tue 19th Sep 1–3 PM Myyrmäki asukastila, Myyrmäkitalo, Paalutori 3. Meet the immigrant worker Sisi Wu. International Friendship-choir practises at Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heikkilä, p. 044 422 0407.

The Message Club Thu 21.9 at 2pm–4pm at Tikkurila church. Bible study group. Some refreshments are served.

Venäjänkielinen raamattupiiri Länsimäen kirkko, Kerokuja 9, keskiviikkoisin klo 18. Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20. Kielikerho – puhumme suomea to 14.9., to 21.9. ja to 28.9. Vehkapolun kerhotilassa, Vehkapolku 10, klo 13–14.30. Kerhossa opitaan suomen kieltä rennossa ilmapiirissä. Mukaan ovat tervetulleita suomen kieltä opettelevat sekä suomea äidinkielenään puhuvat. Tarjolla kahvia ja teetä. Lisätiedot: mirja. jalo@evl.fi, p. 040 509 7306. Welcome to the language club to practice speaking Finnish. The language club meets on Thursdays from 13:00 to 14:30 in Vehkapolun kerhotila We learn Finnish in a casual atmosphere.

Messu su 24.9. klo 10 Tikkurilan kirkko, Asematie 12a. Jaakko Hyttinen, Jarkko Korhonen, Samppa Laakso. Messu toimitetaan kaksikielisenä, englanniksi ja suomeksi. The mass is held in Finnish and in English.

Kirkoissa soi

Kamarikuoro Braxenin juhlakonsertti on lauantaina 16.9. kello 18 Tikkurilan kirkossa. Kuoro täyttää 50 vuotta. Vapaakirkosta lähtöisin olevaan

kuoroon kuuluu nykyään

TORSTAI 14.9.

Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Iina Katila soittaa urkuja. Vapaa pääsy.

LAUANTAI 16.9.

Braxen-kuoron juhlakonsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Hengellistä kamarikuoromusiikkia esittävä Braxen viettää

tänä vuonna 50-vuotisjuhlavuotta.

SUNNUNTAI 17.9. Nosta kädet ilmaan! -osallistava lastenmusiikkikonsertti klo 15 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Ennen konserttia klo 14 on perheiden mahdollisuus tulla kirkolle leikkimään ja viettämään aikaa. Konsertin jälkeen keittopäivällinen.

Mukana konsertissa Vantaan seurakuntien lapsikuoroja sekä kanttorit Sini Nikku, Hanna-Maria Valve ja Mari-Annika Heikkilä. Tapio & Tapio – Kari Tapion ja Juha Tapion laulujen ilta klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Tuttuja yhteislauluja ja esityksiä. Musiikista vastaa viisihenkinen bändi. Vapaa pääsy.

TORSTAI 21.9.

Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Santeri Siimes soittaa urkuja. Vapaa pääsy.

LAUANTAI 23.9.

Kuiskaus Taivaan Isälle -konsertti klo 14 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Uuden Lasten

Musiikkia Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa

Sunnuntaina 17.9.

Villivirsiä klo 15 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Sirkku Rintamäki, laulu ja piano, Elsa Sihvola, sello, Susanna Kivistö, viulu, Johanna Halén, tanssi, Kamarikuoro Vox Canora, Nuorisokuoro Kannelkellot. Uusia virsiä innovatiivisella tavalla. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Huilu- ja kitarakonsertti klo 16

Helsingissä Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6. Martta Jämsä, huilu, Jonne Grans, kitara. Sibelius, Kaski, Melartin, Palmgren, Hannikainen. Vapaa pääsy.

Schubert: Winterreise klo 16

Helsingissä Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Elja Puukko, baritoni, Risto Lauriala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e.

Piano Espoo -konsertti: Nuoret pianistit esittäytyvät klo 17

Espoossa Olarin kirkossa, Rälssitilankuja 1. Evelina Kuropatkina, Anna Phan, Jesse Mäki, Iivari Aalto. Vapaa pääsy.

Kamarimusiikkikonsertti klo 18

Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3. Nacht Trio: Linda Hedlund, viulu, Miguel Tamarit Barres, klarinetti, Risto-Matti Marin, piano. Vapaa pääsy.

Maanantai 18.9.

Piano Espoo -konsertti: Nuoret pianistit esittäytyvät klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Zhanqiu Wang, Shania Yu, Ronja Indigo Laurén, Mariia Maselska. Vapaa pääsy.

Perjantaina 22.9.

Helsinginkadun filharmonikot klo 19 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Solistina Fabio de Oliveira, kitara. Villa-Lobos, Bizet. Vapaa pääsy. Duo Lehtoaho – Yrttitarha klo

19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Anna-Maria Lehtoaho, urut, Miikka Lehtoaho, piano, Marja Kukkala, sopraano, Eemeli Nevalainen, oboe ja englannintorvi. Musiikkia Yrttitarha-albumilta ja kansanlaulusovituksia. Liput 22/18 e lippu.fi ja ovelta.

St Nicholas Chamber Choir –Rachmaninoff: All-Night Vigil klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Kuoroa johtaa Erik Johannes Riekko.

Sunnuntai 24.9.

Virsiseurat: ”Tämä virsi on minulle tärkeä, koska...” klo 15 Espoossa Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Pappi Anita Kyönsaari ja muusikko Petri Kangas. Vapaa pääsy. Kolehti lähetystyölle. Kahvit 2,50 e musiikkitoiminnan hyväksi.

Dolci fiamme -barokkikonsertti klo 17 Espoossa Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Ulla Paakkunainen, laulu, Arto Wikla, arkkiluuttu, Ritva Hautsalo, viola da gamba ja lirone. Caccini, Cozzolani, Monteverdi, Sances ja Strozzi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Tiistaina 26.9.

Philomela & Umbra Ensemble klo 19 Helsingissä Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne

1. Philomela-kuoro kohtaa islan-

virsikirjan lauluja osallistavassa konsertissa. Kastehelmi- ja Kipinälapsikuorot sekä bändi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TORSTAI 28.9.

Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Anssi Pyykkönen soittaa urkuja. Vapaa pääsy.

tilaisen Umbra-kvartetin. Umbrassa soivat naisäänten lisäksi viulu, läskibasso, kelttiläinen harppu, harmoni ja islantilainen langspil. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Perjantaina 29.9. Rauhan silta klo 18 Helsingissä

Viikin kirkossa, Agronominkatu

5. Jaakko Löytty, laulu ja kitara, Selloduo Varonen: Anna-Maaria ja Olli Varonen. Löytyn uutta tuotantoa ja sovituksia vanhoista kappaleista. Lisäksi soolonumeroita. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

noin 25 laulajaa. Kuoroa johtaa Juha Törmä. CRISTIAN

Baritoni Elja Puukko ja pianisti Risto Lauriala esittävät Franz Schubertin vuonna 1827 säveltämän laulusarjan Winterreise sunnuntaina 17.9. kello 16 Helsingissä Pitäjänmäen kirkossa.