ALOITETAAN PERUSASIASTA. Miksi käytämme fyysisestä ja henkisestä väkivallasta sanaa kiusaaminen, kun se tapahtuu koulumaailmassa? On syytä puhua asiasta niin kuin se on. Ja kun on kyse vakavasta tilanteesta, pitää tehdä rikosilmoitus ja lastensuojeluilmoitus.
Jos aikuista hakataan ja potkitaan ja hänet pakotetaan polvilleen ja tapahtuma kuvataan videolle ja levitetään someen, ei sitä kutsuta kiusaamiseksi. Eikä aikuisten työpaikoilla katsota – tai ainakaan ei pitäisi katsoa – normaaliksi toiminnaksi sitä, että joku otetaan silmätikuksi, häntä haukutaan, hänet eristetään muista ja hänen annetaan ymmärtää, ettei hänenlaisiaan pitäisi olla olemassa. Ei näin pidä tapahtua koulussakaan. Miksi kaikista hyvää tarkoittavista hankkeista huolimatta aivan liian moni lapsi ja nuori joutuu pelkäämään jokaista koulupäiväänsä?
YLEN 11.9. ESITTÄMÄ MOT ohjelma Kiusaajien luvattu maa veti mielen hiljaiseksi ja nosti pintaan muistot omalta kouluajalta. Ne eivät ole hyviä muistoja. Siksi soisin ”kiusaamisen” olevan jo taakse jäänyttä aikaa, vaikka varmaan on totta, että ilmiöstä ei koskaan päästä kokonaan eroon. Silti pitäisi yrittää. Jos lapseen kohdistuva väkivalta ja kunnianloukkaukset saavat jatkua vuosien ajan ilman, että kukaan saa kierrettä katkaistua, ei ole yritetty tarpeeksi.
Tarvitaan ihan oikea nollatoleranssi, jossa uhria ei keho
teta koulun pihalla lyömään kättä päälle vaan otetaan yhteyttä viranomaisiin. Näin toimitaan EteläKarjalassa, ja siitä uusi hallitus hakee mallia muuallekin. Jotta homma oikeasti toimisi, koulun, poliisin ja lastensuojeluviranomaisten pitää sopia vastuut ja seuranta, sillä kiusaaminen ei rajoitu koulualueelle. Helsingin Pakilassa, josta ohjelman yksi esimerkki oli, ollaan järjestämässä kiusaamisen vastaista tapahtumaa. Alueen asukkaat ovat oivaltaneet, että asia koskee heitä. Vanhemmilla on vastuu lapsistaan.
SUOMESSA PITÄISI havahtua siihen, että parannettaisiin uhrin asemaa. Tekijäkin tarvitsee apua, sillä hän voi pilata oman elämänsä. Uhri ei kuitenkaan ole se, jonka pitäisi vaihtaa koulua, saati joutua kuulemaan, ettei edes poliisi voi taata hänen turvallisuuttaan. Eikä uhria pitäisi myöskään painostaa istumaan samaan pöytään kiusaajajoukon kanssa. Sovittelu on ammattitaitoa vaativaa työtä, eikä se sovi kaikkiin tilanteisiin.
PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi
”Beibi mä oon ollu vääräs mutta nyt mä oisin jäämäs enkä haluu mitään enempää
ei kukaan voita sua mitenkään”, JVG laulaa.
Tinder on täynnä vaihtoehtoja, mutta auta, Jumala, pysähtymään
oikeassa kohdassa.
Vapaus on oikeutta sanoa ihmisille sellaista, mitä he eivät halua kuulla.
ENGLANTILAINEN KIRJAILIJA
GEORGE ORWELL (1903–1950)
Se alkaa jo lapsena. Aikuiset miehet huutavat perään. Viestiboksi täyttyy kikkelikuvista. Joku kahmaisee juhlissa mun persettä. Ja mä käyttäydyn kuin mitään ei olisi tapahtunut. Mutta salaa mä pelkään vähän koko ajan.
RIINA TANSKASEN KIRJA
TYMPEÄT TYTÖT – AIKUISTUMISRIITTEJÄ (INTO 2023)
Pelko vavisuttaa sisintäni, kauhu saartaa minut.
VANHAN TESTAMENTIN
PSALMIEN KIRJA 55:6
Kirkko ja kaupunki
Seuraava lehti ilmestyy 26.10.
KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN
kirkkojakaupunki
kirkkojakaupunki
kirkkojakaupunki
@kirkko_kaupunki
Paavalinkirkossa työskentelevällä kirkkoherralla on uutuuselokuvassa vaimo ja naisystävä. Paavalin seurakunnan oikea kirkkoherra Kari Kanala pohtii, onko valtavirtainen perhekäsitys liian vanhanaikainen.
1
Neljä pientä aikuista -elokuvassa näytetään Paavalinkirkossa työskentelevä kirkkoherra, jolla on vaimo ja naisystävä. He päättävät elää polyamorisesti. Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala, mitä ajattelet kollegastasi elokuvassa?
– En voisi jakaa omaa sydäntäni. Se mikä on mahdotonta minulle, voi silti olla mahdollista jollekin toiselle. Polyamoria ja avoimet suhteet puhuttavat nykyään paljon.
tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini.”
– Polyamoria saa miettimään, onko valtavirtainen perhekäsitys liian vanhanaikainen. Siis se ajatus, että perheeseen kuuluu äiti, isä, pari lasta, koira ja Volvo.
4Oletko vihkinyt paria, joka haluaa avoimen avioliiton?
– Joskus vihkikeskustelussa tulee esiin asioita, joiden vuoksi panen parin koville siitä, miksi he tahtovat naimisiin.
– Polyamoria ei ole koskaan tullut esille ennen vihkimistä. Voiko avioliitto olla sopimus myös tässä mielessä? Se on parin oma asia.
Onko polyamoria syntiä?
– Minusta parisuhteessa olennaisimmat asiat ovat yhteys, tuki ja tärkeys. Puoliso on tärkein aikuinen ihminen elämässäni. Voiko olla yhtä aikaa kahta tärkeintä ihmistä? 2
– Jos polyamoria on asianosaisille ok, kuka minä olen sitä tuomitsemaan? Rakkausasiat eivät liity kristinuskon oppiin, vaan etiikkaan. Jos jokin suhde on alisteinen, näen isoja ongelmia. Mutta jos suhteet ovat tasapuolisia, eivätkä vahingoita ketään, niin minun on vaikea kutsua polyamoriaa synniksi.
– Joskus rakkaus vaatii uhrauksia. Mutta haluaako sitä tehdä niin ison uhrauksen, että toisen polyamorinen suhde voi olla pitkä ja kestävä?
– En näe syntiä niinkään yksittäisenä tekona kuin asenteena lähimmäistä ja Jumalaa vastaan. Rasismi ja homofobia ovat syntiä, samoin kuin kaikki sellainen, missä alistetaan joku eriarvoiseen asemaan millä tahansa perusteella. 3
Miten polyamoria ja kristinusko sopivat yhteen?
– Miehillä on useampia vaimoja Vanhassa testamentissa. Se touhu oli kovin patriarkaalista. Voisiko tilanne olla myös toisin päin?
– Markuksen evankeliumissa Jeesus muodostaa uuden ajatuksen perheestä. Kun Jeesukselle sanotaan, että äitisi ja veljesi ovat tuolla, hän viittaa seuraajiinsa: ”Se, joka tekee Jumalan
– Jeesus sanoo: tee toiselle mitä tahtoisit itsellesi tehtävän. Se on aika hyvä neuvo tässäkin. 5
Mikä sinulle on pyhää?
– Rakkaus. Armolahjat ovat usko, toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä on rakkaus, kuten Paavali opettaa.
– Ehkä meidät ihmiset on veistetty eri puista. Jos jotkut rakastavat toisiaan, niin mitä se on muilta pois?
Selma Vilhusen elokuva Neljä pientä aikuista tulee ensi-iltaan 27.12. Kirkkoherraa esittää Eero Milonoff. Muissa pääosissa ovat Alma Pöysti, Oona Airola ja Pietu Wikström.
TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ANTTI RINTALANainen muutti ja hylkäsi 15 rotukissaa saastan keskelle. Tuhansia kissoja kohdellaan kehnosti, ja se on myös kristinuskon syytä.
TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA HEIDI STRENGELL
Naapuri valitti isännöitsijälle löyhkästä, joka levisi helsinkiläisestä rivitaloasunnosta. Kolmion ikkunat oli peitetty mustin jätesäkein. Niiden raosta naapuri näki rotukissan pyöreän naaman.
Asunnossa asunut nainen oli muuttanut pois viikkoa aiemmin. Hän oli kantanut pakettiautoon monta kissojen kantokoppaa, mutta jättänyt jälkeensä 15 eläintä. Lattiaa peittivät niiden homeiset ulosteet, ruoantähteet ja lasinsirut. Jätekasat ylsivät paikoin kattoon asti. Pari vastasyntynyttä pentua
oli liimautunut kiinni saastaiseen lattiaan.
Naisen uudesta kodista löydettiin vielä 25 aliravittua ja sairasta kissaa lisää. Suurin osa oli sinisiä brittiläisiä lyhytkarvoja, joukossa hiukan maatiaisverta.
Kollit Ruuvi ja Mutteri olivat näiden huostaanotettujen kissojen jou-
kossa. Eläinsuojelija ja tietokirjailija
Heli Mäenpää kertoo niiden ja muiden kotimaisten rescuekissojen tarinoita lokakuussa ilmestyvässä kirjassaan Arvon kissa (Aula & Co).
HELSINKILÄINEN KISSANRÄÄKKÄYS
TAPAUS paljastui vuonna 2018. Se ei ole ainoa laatuaan: Suomen eläinsuojelu Sey on arvioinut, että eri tavoin heitteillä on vuosittain noin 20 000 kissaa.
Mäenpää epäilee kissakriisiä vieläkin suuremmaksi. Hän haastatteli kirjaansa varten lähes sataa ihmistä,
jotka ovat tekemisissä kaltoinkohdeltujen kissojen kanssa: eläinsuojeluyhdistysten vapaaehtoistyöntekijöitä, löytöeläintalojen pitäjiä, eläinlääkäreitä ja kissojen adoptoijia.
Kun Mäenpää auttoi loukuttamaan puolivilliä kissapopulaatiota, jo ensimmäinen kiinni saatu eläin oli niin huonossa kunnossa, että se päädyttiin lopettamaan.
– Välillä vain itkin, kun yritin kirjoittaa kirjaa.
OLETKO KISSA- VAI KOIRAIHMINEN?
Näin ihmisiä usein jaetaan. Heli Mäenpää kuuluu jälkimmäiseen ryhmään. Hän elää Salossa yhdeksän rescuekoiran kanssa ja on kirjoittanut kirjan Suomeen adoptoiduista rescuekoirista. Eläinsuojelijana Mäenpäätä riepoo, että lemmikkejä jaetaan lajin perusteella kahden kerroksen väkeen.
– Kun koira karkaa, laitetaan joukot liikkeelle ja some huutaa. Kun
kissa katoaa, sitä ei välttämättä edes etsitä. Ajatellaan, että se lähti omille teilleen ja pärjää kyllä.
Suomen löytöeläintalot pullistelevat kodittomia kissoja, mutta rescuekoirille tarjotaan niin paljon koteja, että hylättyjä koiria tuodaan maahan esimerkiksi Romaniasta, Venäjältä, Latviasta, Espanjasta ja Kreikasta.
Mäenpää ei ole kuullut, että Suomen metsiköistä olisi tavattu kertaakaan heitteille jätettyä koiraemoa pentuineen. Puolivillejä kissapoikueita löytyy sen sijaan ulkoa lähes päivittäin.
KISSANAINEN BATMANISSA. Naisten kissa-asut halloween-tarvikkeiden ja seksilelujen joukossa. Naisen sukuelimen nimittäminen mirriksi tai englanniksi pussyksi.
Rohkea Ruuvi ja varautunut Mutteri tassuttelevat uuden omistajansa perässä ympäri kotia. Ruuvi vaikuttaa näkevän välillä painajaisia. Kun se maukuu nukkuessaan sydäntäsärkevästi, Mutteri ryntää luokse vaikka kesken uniensa.
Jos yksin kuljeksiva lemmikki pelastetaan löytöeläintaloon, omistaja noutaa koiran kotiin todennäköisemmin kuin kissan. Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen Hesyn talossa Pitäjänmäessä majailee eniten kissoja, ja niin on ollut aina.
Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee asetusta kissarekisteristä, jolla edistettäisiin vastuullista kissanpitoa. Viranomaisrekisteri edellyttäisi joka maukujan varustamista mikrosirulla ja siitä ilmoittamista Ruokavirastoon.
Kissarekisteri on tarkoitus saada käyttöön vuonna 2026. Kissojen vuoro koittaa koirien jälkeen: jokainen haukkuja pitää ilmoittaa koirarekisteriin tämän vuoden loppuun mennessä.
Tietokirjailija, toimittaja Kaisa Pulakka ei tiedä toista eläintä, jota sukupuolitettaisiin yhtä vahvasti kuin kissaa. Hän kertoo eläimiin liittyvistä uskomuksista kirjassaan Kesyttömät (Atena 2023). ”Historian viisaiden miesten toimesta kissanaaraat ja naiset on esitetty seksuaalisesti kyltymättöminä petoina”, Pulakka kirjoittaa.
Hän kertoo, että muinaisessa Egyptissä kissoja palvottiin noin 4 000 vuoden ajan. Nautintojen ja raskaana olevien naisten lempeä jumalatar Bastet, tuhon jumalatar Sekhmet ja jumalattarista tärkein, taivaan kuningatar Isis yhdistettiin kissaeläimiin. Antiikin Kreikassa puolestaan yön ja pimeyden voimien jumalatar Hekate kuvattiin usein mustan kissan kanssa.
Kristityt tahtoivat syrjäyttää kissamaiset jumalattaret. Kissojen palvominen kiellettiin Rooman valtakunnassa vuonna 392. Kirkonmiehet masinoivat kissavihaa pitkään. Paavi Gregorius IX yhdisti erityisesti mustat kissat paholaiseen bullassaan vuonna 1233.
Näyttää siltä, että kissa- ja naisviha ovat liittyneet perinteisesti yhteen. Noitavainoissa 1400-luvulla nainen saattoi joutua roviolle, jos asui yksin ja oli kiinnostunut kissoista.
Kissojen kanssa elävää sinkkunaista saatetaan pilkata nimellä hullu kissanainen, crazy cat lady. Kun googlaa noilla hakusanoilla, saa eteensä ikääntyvien naisten tylyjä kuvia, jotka muistuttavat ennakkoluuloja kärttyisistä vanhoistapiioista. Onko hullu kissanainen nykyajan vastine noidaksi leimaamiselle?
MIELUUMMIN KUITENKIN FAKTOJA kuin myyttejä. Heli Mäenpää toivoo, että ihmiset päästäisivät irti mielikuvista, joissa misse kulkee omia polkujaan kuin satujen Saapasjalkakissa ja joissa kissalla on yhdeksän elämää ja se putoaa aina jaloilleen.
Tarvitaan vain kaksi leikkaamatonta kissaa, ja muutaman vuoden päästä tuloksena voi olla sairas, sisäsiittoinen ja nälkiintynyt kymmenien yksilöiden populaatio. Kissat synnyttävät pentuja myös kylmään vuodenaikaan.
– Kissoilta paleltuvat korvankärjet, nenänpää, häntä ja tassut. Aina kun pakkanen kiristyy, sydäntäni kouraisee. ■
Eläinten päivää vietetään 4. lokakuuta. Arvon kissa -valokuvanäyttely on esillä Kämp Galleriassa Helsingissä 13.–31.10.
” Kun pakkanen kiristyy, sydäntäni kouraisee.
HELI MÄENPÄÄ
Jos haluaa nähdä enkeleitä, kannattaa mennä Korson kirkkoon. Kiersimme pappi Minna Ruuttusen kanssa kirkkoa sisällä ja ulkona. Enkeleitä löytyi noin 170.
Lisäksi kierroksella näki arkienkeleitä työssään: Ruuttusen ja muita työntekijöitä. Arkienkelit ovat niitä, jotka tekevät hyvää toisille. Kun heidät laskee mukaan, enkelimäärä Korson seurakunnassa nousi 200:aan.
KIRKKOSALISSA huomio kiinnittyy ensimmäisenä alttaritauluun, jossa on paljasselkäinen mies ja yksi siipi. Teos on taiteilija Jari Järnströmin Kristityn vapaus.
Alttarin vieressä seisoo kuvanveistäjä Raimo Jaatisen tekemä pronssinen Palava enkeli. Sille on myös pienempi pari, jonka kuuluisi seisoa hautausmaan Tyhjä syli -kivellä. Mutta se ei pysy siinä. Hautausmaalla käyneet ovat siirrelleet sitä. Niinpä pieni pronssienkeli on viety sakastiin turvaan siihen asti, että sille keksitään pysyvä kiinnitysratkaisu.
Isosiipinen enkeli on mennyt piiloon alttarin takaseinän taakse. Se istuu ylhäällä ikkunalaudalla jalat koukussa, pää polvissa, käsivarret niiden ympärillä. Enkeli on surullinen. Ikkunan takana ulkona on uurnalehto.
Ylhäällä kirkon parven kaiteessa liihottaa monta valkoista pikkuenkeliä. Ne ovat heijastimia, jotka ovat jääneet lentelemään sinne kouluun lähtevien juhlasta. Lapset saivat osoitella niitä taskulampuilla.
Kun katsoo pienen väen kirkkonurkkaukseen, huomaa heti, että joku enkeli on käynyt jättämässä siipensä henkariin. Ne voi pukea ylleen ja kokeilla, miltä tuntuu olla enkeli.
HYVÄN TÄHDEN.
82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi
Julkaisija
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat
Päätoimittaja Pauli Juusela
Toimituspäälliköt
Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti
Maija Kiviranta, 09 2340 2244
Postiosoite
Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi
Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi
Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.
SEURAKUNTAKESKUKSEN puolelle kävellessämme edessämme häämöttää seinävaate. Tarkemmin katsoessa näkee, että siihen on kudottu enkeleitä soittamassa pasuunaa ja lukemassa. Kirkkoherranviraston käytävältä löytyy lettipäinen enkeli. Valkoisen mekon laahus on pitkä. Laahusta pitää paikoillaan kivi, jonka päällä palaa punainen kynttilä.
Varsinainen enkeliapaja löytyy alakerrasta varhaiskasvatuksen toimistosta. Ensin näkyy seinällinen enkeleitä. Joukossa on monta versiota perinteisestä Suojelusenkeli-taulusta. Kuvat on kehystetty kirkkain värein vaaleansiniseksi, vihreäksi, punaiseksi ja valkoiseksi. Kattoon on ripustettu pari rautalangasta väännettyä enkeliä. Ne on koristeltu kirkkain, vaaleansinisin helmin.
Toimiston kaapin päällä on vielä ison korillisen verran lasisia ja posliinisia koriste-enkeleitä. Niitä työntekijät ovat saaneet lahjaksi tai ostaneet itse.
ENKELIJOUKKO kasvaa huimasti, kun menemme kirkon hautausmaalle. Siellä enkeleitä on varmaan sata. Uurnalehdon seinätelineisiin on tuotu enkeleitä lohdutukseksi. Monella on vain pää, siivet, kädet ja lainehtivat, lyhyet hiukset. Joku enkeli on polvillaan kädet yhdessä.
Uurnalehdosta takaisin kirkkoon mennessämme Ruuttunen kurkkaa vielä kakkossaliin, näkyykö siellä enkeleitä.
Kyllä näkyy. Tekstiilitaiteilija Oili Mäen tekemän vanhan alttaritaulun Minun Herrani ja minun Jumalani alareunassa seisoo taivaallinen sotajoukko. ■
Lisää kuvia Korson kirkon enkeleistä osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Mikkelin päivää eli enkelien sunnuntaita vietetään 1.10.
Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Painopaikka Sanomapaino, Vantaa
Osoiteasiat
Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi
tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
Jakelu
Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
ISSN
0356-3421
Palava enkeli on alttarin vieressä.Korson kirkosta löytyy ennätysmäärä enkeleitä.
Sanoittaja, laulaja ja musiikkituottaja Ilkka Vainio selvisi syövästä. Kiitollisena siitä hän puuhaa Syöpäsäätiön hyväntekeväisyyskonserttia Helsingin Johanneksenkirkkoon.
Kolme vuotta sitten Ilkka ”Ile”
Vainio valitti vaimolleen väsymystä, ja tämä patisti hänet verikokeeseen. Hemoglobiini oli niin alhainen, että Vainio joutui menemään saman tien Jorvin sairaalaan. Siellä hänelle annettiin verta, ja tutkimuksissa ilmeni, että hänellä on paksusuolensyöpä.
Vainion paksusuolesta leikattiin isokokoinen kasvain. Leikkauksessa selvisi, ettei hänen kehossaan ollut etäispesäkkeitä.
– Tieto syövästä pelästytti, ja luulin jo kuolevani. Tunne muuttui kuitenkin iloksi ja helpotukseksi, kun kasvain saatiin poistettua.
Toipumisajan Vainio vietti rauhallisesti mökillään, koska silloin oli korona-aika. Hän sanoo, että häntä auttoivat rankasta tilanteesta selviämisessä paitsi lääketiede myös usko Jumalaan, läheiset ja ystävät. Varsinkin nyt jo edesmenneiden taiteilijoiden Vesku Loirin ja Jope Ruonansuun tuki tuntui tärkeältä.
SAIRASTUTTUAAN Ilkka Vainio huomasi, miten monella on syöpä ja miten moni on pelastunut. Hän on hyvillään siitä, että hänen puhuttuaan asiasta julkisuudessa useampi ihminen on kertonut hakeutuneensa sen seurauksena hoitoon ja saaneensa avun. Hän toteaakin, ettei koskaan kannata menettää toivoa.
– Tämä kokemus vahvisti elämänhaluani, ajatusta siitä, että jokaisesta päivästä pitää nauttia. En enää murehdi asioita entiseen tapaan, vaan olen kiitollinen siitä, että olen elossa ja elämässä on paljon hyvää. Olen plussan puolella, kun olen saanut selvitä vaikeasta sairaudesta.
Kun Vainiota pyydettiin Syöpäsäätiön 25-vuotisjuhlatoimikuntaan, hän oli otettu. Hänen ja kumppanien Elämän ja toivon hyväntekeväisyyskonsertti pidetään tunnelmallisessa Johanneksenkirkossa lokakuun alkupuolella.
– Koen itseni syöpäsoturiksi – haluan kiittää tällä tavalla lääkäreitä ja verenluovuttajia. Laulajat ja bändi esiintyvät ilman palkkiota, ja kaikki konsertin lipputulot menevät lyhentymättöminä syöpätutkimukseen, Vainio kertoo.
Konsertissa esiintyvät Vainion lisäksi Jari Sillanpää, Kari Vepsä, Luumu Kaikkonen, Jani Jalkanen, Pekka Kuorikoski ja Tapani Laastola. Tilaisuuden juontaa toimittaja Kaj Kunnas.
– Ohjelmisto sisältää isäni, koko kansan tunteman Juha Vainion, ja minun klassikkolauluja. Ja yleisö voi laulaa mukana. Uskon, että valo, ilo ja rohkeus ovat hyviä vastalääkkeitä syöpään.
YLI 1 000 laulua sanoittanut Ilkka Vainio on ollut koko elämänsä vahvasti mukana suomalaisessa musiikkibisneksessä. Vainio ei esiinny kirkossa ensimmäistä kertaa, sillä hän on tehnyt vuodesta 2014 lähtien bändinsä kanssa yli 200 kirkkokonserttia.
– Kaikki lähti siitä, kun porukka pappeja pyysi minua tekemään kirkkokonserttikiertueen. Suostuin yllättävään pyyntöön, ja kiertueen nimeksi tuli Ystävän risti. Tunsin kirkoissa oloni kotoisaksi, ja siitä alkoi myös laulajanurani.
– Moni ihmetteli silloin, että oletko uskovainen. Kerroin heille, että olen uskonut Jumalaan aina. Minusta olisi aika tylsää, jos ei uskoisi mihinkään.
Kuusi vuotta sitten hän konsertoi Espoonlahden kirkossa ja teki siellä ison väkimäärän edessä raittiuslupauksen.
– Silloin näin eturivissä laulaja Eino Grönin ja kutsuin hänet juttelemaan. Eikka totesi, että nyt hän on sitten nähnyt sekä isän että pojan raitistuvan. ■
Elämän ja toivon hyväntekeväisyyskonsertti ti 10.10. klo 19 Johanneksenkirkossa Helsingissä. Liput 25 e etukäteen osoitteesta menokone.fi (hakusana Syöpäsäätiö) ja ovelta klo 18 lähtien.
Kokemus vahvisti elämänhaluani, ajatusta siitä, että jokaisesta päivästä pitää nauttia.
– Meillä on viime aikoina ollut sellainen työnjako, että hoidamme median haastatteluja Kaisan (oik.) kanssa vuorotellen, Anna Karjalainen (vas.) sanoo.
Maustetytöt ei vaihtanut bändinsä nimeä, vaikka siitä valitettiin.
Ensin oli Kaneli. Bändiin kuului kolme Karjalaisen siskosta, jotka soittivat ja lauloivat itsetehtyä englanninkielistä musiikkia.
Siitä on nyt kymmenen vuotta.
– Kaneli oli DIY-bändi, eli hoidimme kaiken itse, myös keikkamyynnin ja levyn teon. Ensimmäisen pitkäsoiton tuottajaksi saimme sitten 22-Pistepirkko-yhtyeen Asko Keräsen, kertoo siskosten keskimmäinen Anna Karjalainen, 31.
Kaneli-bändi ei kuitenkaan menestynyt toivotulla tavalla. Siskokset pohtivat, että pitäisikö keksiä jotain muuta.
Kuopus Kaisa Karjalaisella, 29, oli tuohon aikaan toinenkin bändiviritelmä Ehkä, joka teki erityyppistä musiikkia kuin Kaneli ja käytti lauluissaan suomen kieltä.
– Ehkä hajosi, ja Kaisa ehdotti, että mitä jos me siskokset alkaisimme esittää suomenkielisiä biisejä. Päätimme kokeilla, Anna kertoo.
SISKOKSET PANIVAT uusiksi biisien sovitukset ja bändin kokoonpanon. Alun perin Karjalaisten vanhimman siskon oli tarkoitus soittaa rumpuja uudessa bändissä.
– Hän ei kuitenkaan ilmaantunut aktiivisesti bänditreeneihin, ja niin päätimme Kaisan kanssa jatkaa kahdestaan, Anna Karjalainen sanoo. Kun laulukieli vaihtui englannista suomeksi, siskokset halusivat muuttaa myös bändin nimen. Kaneli-bändin levyn tuottajalla oli ollut tapana kutsua Karjalaisia ”maustetytöiksi”.
– Totesimme jostain syystä, että siinä on meille nimi: Maustetytöt. Tosin saimme aika nopeasti kommenttia, että ’toi on kauhea nimi, vaihtakaa äkkiä’.
– Mutta olemme periaatteen ihmisiä. Jos jotain on päätetty, se pitää, Anna sanoo.
Maustetytöillä on levy-yhtiö ja keikkamyyjä. Bändiltä ilmestyi tänä keväänä kolmas albumi, joka on nimeltään Maailman onnellisin kansa Viime vuonna Maustetytöt teki kiertueen ja EPlevyn Agents-yhtyeen kanssa. Maustetytöt esiintyy myös Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet -elokuvassa.
– Aika pitkään meillä on ollut unelma omasta bändistä, joka menestyy sen verran, että voi teh-
dä keikkoja ja levyjä. Olemme tehneet tosi paljon töitä sen eteen, Anna sanoo.
– Kaiken aikaa tajusimme myös sen, että kovasta työstä huolimatta menestyminen musiikkialalla on arvaamatonta.
MAUSTETYTTÖJEN KIINNOSTUS musiikkiin lähtee lapsuudesta. Heitä kannustettiin sen harrastamiseen. Isä kuunteli musiikkia ja soitti kitaraa.
– Olin ala-asteen neljännellä tai viidennellä, kun isä osti meille kotiin kaikki bändisoittimet ja saimme harjoitella niillä, Anna Karjalainen kertoo.
– Vaalassa oli myös rikas kansalaisopisto. Siellä oli kuorolaulua, soittotunteja ja musiikin teoriaopintoja. Niitä tuli nuoruudessa harrastettua.
Kaisa Karjalaisen musiikillinen polku on Annan mukaan lähes samanlainen kuin hänellä itsellään.
– Olemme olleet Kaisan kanssa kuin paita ja peppu. Teimme nuorena samanlaisia asioita vähän eri variaatioilla. Minä kävin klassisen kitaran tunneilla, ja Kaisa kävi harmonikkatunneilla. Lauloimme molemmat Vaalan nuorisokuorossa.
Maustetytöissä Anna soittaa sähkökitaraa. Kaisa soittaa koskettimia ja hoitaa rumpukonetta. Molemmat laulavat.
Esikoissingle Tein kai lottorivini väärin ilmestyi vuonna 2019. Siitä suosio alkoi. Maustetyttöjen musiikin on sanottu olevan epäkaupallista. Sanoituksissa kuuluu ihmisen surkea, arkinen todellisuus ja aitous, kuten Jos mulla ei ois sua, mulla ei ois mitään -kappaleessa.
Anna ei oikeastaan haluaisi luokitella heidän musiikkiaan mihinkään lokeroon.
– Musiikin tyylilajia tärkeämpänä pidän sitä, että osaisi tehdä mahdollisimman hyviä biisejä melodisesti ja sanallisesti.
– Mutta kai se jonkinlaista elektronista popmusiikkia on, hän kuitenkin sanoo.
KARJALAISTEN LAPSUUDENPERHE asui maalla. Lapsilla oli rajaton vapaus mennä ja tulla miten vaan.
– Tykkäsimme leikkiä metsässä. Keksimme paljon tekemistä luonnossa ja kuljimme porukoiden mukana marjassa, sienessä ja kalassa, Anna Karjalainen kertoo.
Nykyään Anna ja Kaisa asuvat Helsingissä. Anna pyrkii käymään kotona Vaalassa niin usein kuin pystyy.
– Olen asunut Kalliossa jo kymmenen vuotta ja edelleen ajattelen, että tänne en jää ja että asun maaseudulla sitten, kun löydän sieltä kodin. Niin, toistaiseksi asun vielä täällä.
Maustetytöillä on neljäs levy tähtäimessä, mutta vielä sillä ei ole kiire. Annaa kuitenkin jo mietityttää, mitä se voisi olla.
– Haluaisin kehittyä musiikillisesti. En halua juuttua tiettyyn muottiin. Haluan pitää avoimena sen, että voimme kokeilla erilaisia asioita, hän sanoo.
Keikka kirkossa on Maustetytöille ennenkokematon tilaisuus.
– Uudet paikat ja kokemukset ovat tämän työn suola. Jos aina kiertäisi vain samat paikat läpi, voisi keikkailu käydä tylsäksi. Odotamme mielenkiinnolla Tikkurilan kirkon keikkaa, sanoo Anna. ■ Maustetytöt pe 27.10. klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Liput 15 e: holvi.com/shop/plauri
XI VALTAKUNNALLISET POIKAKUOROPÄIVÄT
29.9.–1.10.2023
PE 29.9.2023 KLO 19, HELSINGIN TUOMIOKIRKKO
AVAJAISKONSERTTI: Cantores Minores • Liput: 15/10 e
LA 30.9.2023 KLO 13–14, OODIN MAIJANSALI
”Poikakuoro kasvattajayhteisönä’ -paneelikeskustelu Vapaa pääsy
LA 30.9.2023 KLO 16, TAPIOLAN KIRKKO Poikakuoro Pirkanpojat (Tre) • Vapaa pääsy
LA 30.9.2023 KLO 16, TIKKURILAN KIRKKO Chorus Cathedralis Iuniorum (Tku)
Cantores Minores sekä CM Koulutusryhmien kuorot Vapaa pääsy
SU 1.10.2023 KLO 16, HELSINGIN TUOMIOKIRKKO
PÄÄTÖSKONSERTTI: G. Fauré: Requiem sekä muuta kuoromusiikkia • Liput: 15/10 e Lippupakettitarjous 29.9. ja 1.10. konsertit: 25/15 e
cantoresminores.fi/vpk2023 • facebook.com/cantoresminores
Saga-palvelutalot tarjoavat korkeatasoista vuokra-asumista senioreille. Tervetuloa lounaalle keskiviikkona 4.10. kymmenen euron tarjoushintaan vanhustenviikon kunniaksi!
Hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelumme muuntuvat tarpeidesi mukaan. Aktiivinen harrastus- ja kulttuuritoiminta tuo iloa arkeen.
Tutustu taloihimme tilaamalla esitteet tai piipahda keskiviikon avoimella talokierroksella klo 13. Katso lisätiedot verkkosivuillamme sagacare.fi/uusikoti. Autamme mielellämme myös puhelimitse maksuttomassa numerossa 0800 06116 (ark. klo 8-16).
PK-seudun Saga-palvelutalot Ala-Malmi Veräjämäki | Meilahti (ei lounasta)
Munkkiniemi | Tikkurila
”
Olen asunut Kalliossa jo kymmenen vuotta ja edelleen ajattelen, että tänne en jää.
ANNA KARJALAINENLIPUT TICKETMASTER.FI & TUNTIA ENNEN OVELTA
Pappi Lea Kujanpää rukoilee ihmisten puolesta, jotka kokevat joutuneensa vaikeuksiin pahojen henkien kanssa. Tässä jutussa hän ja työtoveri
Eero Junkkaala kertovat, mistä on kyse.
Kun Lea Kujanpää aloitti papin työt yhdessä Helsingin seurakunnista, hänen puheilleen alkoi tulla seurakuntalaisia, jotka kertoivat, että heillä oli ongelmia pahojen henkien kanssa.
– Jostain syystä juuri minun juttusilleni tuli näitä ihmisiä. Ryhdyin selvittämään, minkälaista materiaalia luterilaisessa perinteessä on tästä asiasta, hän sanoo.
Kujanpään mukaan evankelisluterilaisen papin koulutuksessa ei anneta eväitä henkivaltoja koskevien tilanteiden kohtaamiseen. Myös kirkollisten toimitusten käsikirjasta puuttuvat toimintaohjeet näiden tapausten varalle.
Omia hengellisiä juuriaan Kujanpää kuvaa perusluterilaisiksi. Hän ei kuulunut mihinkään herätysliikkeeseen eikä liikkunut piireissä, joissa puhutaan henkimaailmaan liittyvistä asioista. Tällä hetkellä Kujanpää työskentelee Kansan Raamattuseuran koulutusjohtajana.
– Aloin tehdä tutkimusmatkaa ja kerätä tätä aihepiiriä koskevaa tietoa, joka sopii luterilaiseen kontekstiin ja omaan hengellisyyteeni, joka on turvallista ja rauhallista.
Kujanpää aloitti asioihin perehtymisen lukemalla ja keskustelemalla eri kirkkokuntiin kuuluvien kristittyjen kanssa. Tästä matkasta kerrotaan keväällä ilmestyneessä kirjassa Ettei tarvitse pelätä (KarasSana).
VUOSISATOJEN VARRELLA kristillinen perinne on tuottanut erilaisia luokituksia pahojen henkien vaikutuksesta. Tällaisia ovat esimerkiksi syntiin houkutteleminen (tentatio), painostaminen (oppressio), itsepintaisesti toistuvat ajatukset ja pakkomielteet (obsessiot) sekä tilanteet, joissa paha henki saa ihmisen jollakin tavalla hallintaansa (possessio).
Lea Kujanpään puheille tulleiden ihmisten kohdalla kyse oli usein siitä, että heidän kodeissaan koettiin selittämättömiä tai pelottavia ilmiöitä, joista he halusivat päästä eroon. Sellaisessa tapauksessa pappi voi toimittaa kodin siunauksen, jossa pyydetään kodille ja sen asukkaille Jumalan antamaa turvaa.
Jotkut kertoivat kuulevansa tai näkevänsä pelottavia asioita. Kujanpään mukaan he eivät olleet saaneet lääkärin tutkimuksissa sairausdiagnoosia, joka selittäisi kokemukset. Osa kertoi joutuneensa kohteeksi toisen henkilön langettamalle kiroukselle, joka on tuonut elämään vaikeuksia. Joillekin pahan hengen vaikutus oli fyysinen kokemus.
Ääritapauksessa ihminen saattoi kokea, että hänen sisällään on vieras henki, joka estää esimerkiksi ehtoollisella käymisen.
Kujanpään mukaan tällaisia kokemuksia on kaikissa yhteiskuntaluokissa. Koulutustasolla tai sillä, onko ihmisellä mielenterveyshistoriaa, ei ole merkitystä.
– Yhteisenä nimittäjänä on se, että ihminen on jossakin vaiheessa elämäänsä sotkeutunut okkultismiin tai johonkin sen kaltaiseen: noituuteen, shamanismiin, uushenkiseen kanavointiin, spiritismiin tai saatananpalvontaan. Joissakin tapauksissa tällaiset asiat ovat kulkeneet suvun piirissä.
Kujanpää ei halua leimata kaikkea uushenkisyyteen liittyvää pahaksi, mutta hänen kokemuksensa mukaan jotkut asiat ovat portteja, joiden kautta voi ajautua ongelmiin.
– Kaikki, mikä kiiltää, ei ole kultaa. Ihmiselle voidaan luvata hyvää, valoa ja rakkautta, mutta sitten hän saattaakin kohdata pimeyttä, tulee sidotuksi eikä pääse irti omin voimin.
ENNEN TAPAAMISIA henkien vaikutuksista kärsivien ihmisten kanssa
Lea Kujanpää keskusteli kokeneiden
pappien kanssa, ja nämä sitoutuivat rukoilemaan tapaamisten puolesta. Tällaista taustatyötä tehdessään Kujanpää tutustui pappi, teologian tohtori ja raamattukouluttaja Eero Junkkaalaan. Muutaman vuoden ajan he ovat rukoilleet työparina näiden ihmisten puolesta.
Kujanpää on pyytänyt Junkkaalan mukaan myös tähän haastatteluun.
– Emme tee tämän kaltaista rukoustyötä muuten kuin piispan kaitsennassa ja valvonnassa, Junkkaala painottaa.
Kujanpää korostaa, että papin tulee aina lähestyä poikkeuksellisia ja ahdistavia kokemuksia mielenterveysnäkökulma edellä.
– Lähdemme aina siitä, että mielenterveysasiat ovat yleisempiä kuin henkimaailman kohtaamisesta johtuvat ongelmat.
Ennen kuin avun tarvitsija tulee Kujanpään ja Junkkaalan puheille, hän on useimmiten jo ollut sielunhoidossa oman seurakuntansa papilla. Tarvittaessa pappi on myös ohjannut hänet mielenterveysavun piiriin.
– Usein ihminen saa avun sielunhoidon tai mielenterveyspalvelujen
”
Emme koskaan sano ihmiselle, että sinussa on paha henki.
PAPPI LEA KUJANPÄÄ
kautta. On kuitenkin myös vaikeita tilanteita, joissa tarvitaan järeämmät aseet, ja silloin pappi ottaa yhteyttä meihin, Kujanpää sanoo.
JÄREÄMMILLÄ ASEILLA Lea Kujanpää tarkoittaa eksorkismia eli sitä, että pahaa henkeä käsketään lähtemään ja jättämään ihminen ja hänen elämänsä rauhaan.
Eksorkismi on voimakkaasti latautunut sana, johon liittyy kauhuelokuvista tuttuja mielikuvia. Eksorkismin nimissä monille suomalaisille on myös tehty järkyttävää hengellistä väkivaltaa. Näitä kokemuksia käsitellään muun muassa Uskonnon uhrien tuki ry:n vertaisryhmässä.
Lea Kujanpään ja Eero Junkkaalan kuvaus työstään ei kuulosta Manaaja-elokuvan jatko-osalta. He järjestävät kirkoissa ja kappeleissa rukoushetkiä, joihin osallistuu avun
Kun Lea Kujanpää ja Eero Junkkaala kertovat eksorkistisista rukoushetkistään kirkon työntekijöille, se herättää usein kysymyksiä. Tässä Kujanpää ja Junkkaala vastaavat muutamaan niistä. Eikö pahojen henkien ajaminen ihmisestä ole keskiaikaista?
– Kyse on vieläkin vanhemmasta asiasta, joka on kuulunut kristilliseen traditioon alusta lähtien. Nämä ilmiöt tunnettiin myös luterilaisuuden alkuaikoina, mutta modernin ajan luterilaisuus on pannut henkimaailman ilmiöt sivuun ja unohtanut ne.
Ajatteko ihmisistä ulos homouden henkeä?
– Emme missään tapauksessa. Emme halua tuottaa uskonnon uhreja vaan auttaa heitä. Olemme rukoilleet myös sellaisten ihmisten puolesta, joita on haavoitettu vääränlaisella eksorkismilla kristinuskon vääristyneiden muotojen piirissä.
Oletteko ottaneet huomioon mielenterveyskysymykset?
– Kyllä. Niistä lähdetään aina ensisijaisesti liikkeelle. Käymme taustakeskusteluita lääkäreiden ja psykiatrien kanssa. Rukousavun tarvitsijaa ohjataan myös mielenterveysavun piiriin.
Miten tällainen rukoustyö sopii yhteen tieteellisen maailmankuvan kanssa?
– Tässä olemme hengellisellä alueella uskon varassa. Joudumme toteamaan, että tältä tämä näyttää, ja näin Raamatussa sanotaan asiasta. Annamme ihmisille rauhan ajatella näistä asioista niin kuin haluavat, mutta olemme nähneet, että Jeesus voi auttaa ihmisiä konkreettisesti.
Mitä sanotte ihmiselle, jota puhe pahoista hengistä alkaa ahdistaa?
– Kenenkään ei tarvitse lähteä tarkistuttamaan, onko hänessä paha henki. Jos joku alkaa tämän jutun perusteella kysellä, onko hänessä paha henki, vastaus on: ei ole. Kenenkään asiana ei myöskään ole mennä sanomaan, että toisessa ihmisessä on jokin henki.
tarvitsijan lisäksi kaksi kokenutta esirukoilijaa.
– Henkilö, jonka puolesta rukoilemme, on aikuinen. Hän tulee tilanteeseen mieluiten yhdessä läheisensä tai oman pappinsa kanssa ja on koosteisessa mielentilassa. Jos ihminen on mieleltään sekaisin, tällainen rukoushetki ei ole oikea apu, Kujanpää sanoo.
– Hengen nostatusta on yhtä paljon kuin tavallisessa kastetilaisuudessa. Emme huuda emmekä mesoa, emmekä koske ihmiseen. Emme saa toiminnasta rahaa.
Rukoushetkeä edeltää keskustelu, jossa pohditaan avun tarvitsijan kanssa, voisiko hänen ongelmassaan olla kyse mielenterveysasioista. Samalla selvitetään, onko taustalla yhteyksiä okkultismiin tai muuhun sen kaltaiseen. Jos tällaisia yhteyksiä on, varmistetaan, että
ihminen haluaa jättää okkultistiset asiat ja turvautua Jeesuksen apuun.
Junkkaala lisää, että joissakin tapauksissa myös äärikarismaattinen kristillisyys, jossa ihmistä pakotetaan johonkin, on avannut portteja henkimaailmaan liittyville vaikeuksille.
– Tarjoamamme rukousapu voi vapauttaa myös näistä ongelmista, hän sanoo.
Kujanpään mukaan monelle ihmiselle on ollut suuri helpotus, että hän ja Junkkaala eivät tuomitse heidän kokemustaan eivätkä leimaa sitä oitis mielisairaudeksi.
– Emme ole mielenterveyden ammattilaisia emmekä tee diagnooseja. Emme myöskään koskaan sano ihmiselle, että sinussa on paha henki. Mutta voimme rukoilla ihmisen puolesta. On aina turvallista rukoilla, että Jeesus auttaa ihmistä.
kulku mukailee muita kirkollisia toimituksia: alkusiunausta seuraavat rukous, psalmiteksti, synnintunnustus ja synninpäästö, uskontunnustus, evankeliumiteksti, Isä meidän -rukous ja Herran siunaus. Lopussa nautitaan ehtoollinen.
Pahan hengen karkottamiseen käskemällä turvaudutaan Lea Kujanpään ja Eero Junkkaalan mukaan vain tilanteissa, joissa paha henki ilmaisee jotenkin itsensä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi niin, että ihminen ei kykene lukemaan Raamattua tai sanomaan Jeesuksen nimeä, vaikka yrittää sitä. Näihin tilanteisiin liittyy poikkeuksellisia ilmiöitä, mutta niistä he eivät halua puhua tarkemmin.
Junkkaala palaa vanhoihin kristillisiin luokituksiin pahojen henkien vaikutuksista.
– Vaikka emme ole aina varmoja, minkälainen vaikutus on kyseessä, meillä on siihen oikeat lääkkeet.
– Paha väistää Jeesusta. Tällaiseen työhön annetaan siunaus, ja Raamatun sanan voima on näiden asioiden kohtaamisessa hyvin konkreettinen. Kun luemme ääneen raamatunkohdan tai Isä meidän -rukouksen tai siunaamme kodin, sillä on todella vaikutusta, Kujanpää sanoo.
Kujanpään ja Junkkaalan mukaan tällainen rukoustyö eroaa tavallisesta sielunhoidosta siinä, että tulokset näkyvät nopeasti. Usein jo yksi rukoushetki tuo avun, toisissa tapauksissa tarvitaan useampi kokoontuminen. Sielunhoidollinen prosessi taas on usein pitkäkestoista ihmisen rinnalla kulkemista ja elämän vaikeiden asioiden käsittelyä.
– Nämä yksittäiset rukoushetket ovat auttaneet niitä, jotka ovat sellaisessa olleet. Sen vuoksi jatkamme tätä työtä, Junkkaala sanoo.
– Ihminen tulee kirkkoon lyötynä ja riepoteltuna, mutta rukoushetken jälkeen valo syttyy hänen silmiinsä ja hän kertoo olevansa vihdoinkin vapaa. Hän lähtee pois hymyillen, helpottuneena ja avun saaneena. Jos kyseessä olisivat tavanomaiset mielenterveysongelmat, ne tuskin poistuisivat pysyvästi yhden rukoushetken aikana, Kujanpää sanoo.
Viikon tai kahden päähän rukoushetkestä sovitaan puhelu, jossa kysytään, miten rukousavun saaja voi. Jos hänelle on määrätty jokin lääkitys tai terapia, hän jatkaa niitä myös rukouksen jälkeen. Kujanpää ja Junkkaala ohjaavat häntä seurakunnan yhteyteen. ■
Lea Kujanpää puhuu to 26.10. klo 18 Rukouksen ABC: parantuminen ja henkimaailma -keskustelutilaisuudessa Leppävaaraan kirkossa.
Paha väistää Jeesusta, sanoo henkivaltojen vaikutuksesta kärsiviä auttava pappi Lea Kujanpää.Mindfulness itsessään ei ole välttämättä millään lailla
henkinen tai uskonnollinen harjoitus vaan itsetuntemusta ja hyvinvointia tukeva työkalu. Keskeistä on se, miten ihminen itse harjoituksensa määrittelee, sanoo tutkijatohtori Ville Husgafvel.
Tietoisuustaitojen opetusta koulussa, stressinhallintaa yritysten henkilöstövalmennuksissa, helpotusta krooniseen kipuun terveydenhoidossa, apua masennukseen tai riippuvuuksiin psykoterapiassa, hyvinvointikursseja kansalaisopistoissa, henkistä valmennusta huippu-urheilijoille, hiljentymisharjoituksia seurakunnassa… Mindfulness, suomeksi tietoinen hyväksyvä läsnäolo tai tietoisuustaidot, on todellakin kaikkialla – mutta mitä se oikein on?
– Mindfulness-termille ei ole yhtä tyhjentävää määritelmää. Se on vakiintunut käännös paalin kielen sati-sanalle. Sati on buddhalaisia perusopetuksia, osa jaloa kahdeksanosaista polkua. Se viittaa tarkkaavaisuuteen ja valppauteen, joiden merkitystä buddhalainen elämäntapa korostaa, sanoo uskontotieteen tutkijatohtori Ville Husgafvel.
Nykykielenkäytössä mindfulness-harjoituksella viitataan yleensä menetelmiin, jotka palautuvat amerikkalaisen Jon Kabat-Zinnin 1970-luvulla Massachusettsin yliopistollisessa sairaalassa kehittämään harjoitusohjelmaan. Klinikalla hoidettiin esimerkiksi kroonisista kivuista kärsiviä potilaita, joita oli vaikea auttaa perinteisemmän lääketieteen keinoin.
– Klinikalla pyrittiin auttamaan ihmisiä tulemaan toimeen vaivojensa kanssa ja löytämään niihin rakentavia suhtautumistapoja, jotta he sai-
raudesta huolimatta pystyisivät elämään mahdollisimman hyvää ja täysipainoista elämää, Husgafvel kertoo.
Hän tarkastelee helmikuussa Helsingin yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan juuri tätä Kabat-Zinnin kehittämää mindfulness-pohjaista stressinhallintamenetelmää (Mindfulness-based stress reduction eli MBSR) ja sen suhdetta buddhalaisuuteen.
Mindfulness-innostus oli kenties suurimmillaan kymmenisen vuotta sitten. Silloin törmäsi eri yhteyksissä käsitykseen, että mindfulness ja meditaatio sopivat kaikille ja auttavat lähes kaikkeen.
– Sittemmin on tullut kriittinen vastareaktio ja on alettu kyseenalaistaa sellaista retoriikkaa, että kaikkien elämä paranisi meditaatioharjoituksella. Monilla osa-alueilla on tutkitusti todettu tietoisuustaidoista olevan hyötyä, mutta samalla on todettu, etteivät ne välttämättä sovi kaikille tai kaikkiin elämäntilanteisiin, Husgafvel sanoo.
OMAN KOKEMUKSEN havainnointi ja sen myötä itsetuntemuksen kasvu ja myös kehotietoisuuden vahvistuminen ovat mindfulness-harjoituksen ytimessä.
– Siinä huomaa, että iso osa ajasta saattaa mennä omissa ajatuksissa: menneiden pohtimisessa ja tulevan suunnittelussa. Näihin ajatuksiin voi liittyä pelkoa, huolia, katumusta ja syyllisyyttä. Kun harjoituksessa palaa nykyhetken ko -
kemukseen aistimaan sitä, mitä tällä hetkellä tapahtuu, ahdistusta aiheuttavista ajatuksista voi päästä irti. Samalla harjoitus voi mahdollistaa omien ajattelutapojen syntymekanismien ja vaikutusten tutkimisen, Ville Husgafvel kuvaa.
Hänen mukaansa taipumus märehtimiseen on yleisinhimillistä. Meillä on tapana pyöritellä samoja, usein negatiivisia ajatuksia silloinkin, kun se ei välttämättä ole hyväksi. Siksi ketä tahansa voivat hyödyttää harjoitukset, joilla pystyy palauttamaan itsensä aisteihinsa ja kehoonsa ja myös suhtautumaan omiin ajatuksiinsa lempeästi vain ajatuksina.
– Ajatuksethan eivät välttämättä kuvaa todellisuutta sellaisenaan, vaan ne voivat olla omien pelkojen ja erilaisten tulkinnallisten viitekehysten välittämiä käsityksiä asioista, Husgafvel muistuttaa.
Mindfulness-harjoituksessa havainnoidaan sitä, mitä kehossa ja mielessä tapahtuu ja mitä informaatiota aistit välittävät maailmasta. Esimerkiksi mantraa, rukousta, visualisointeja tai mielikuvia ei käytetä.
– Harjoitus on uteliasta ja hyväksyvää oman kokemuksen ja aistimusten äärellä olemista. Vähitellen se voi syventyä ymmärrykseksi siitä, miten omat tulkinnat maailmasta syntyvät ja millaisia reaktioita tietyt tuntemukset minussa herättävät. Miten esimerkiksi fyysinen kipu vaikuttaa ajatuksiini ja millaisia
TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS EISKONEN KUVA JOONAS BRANDT
tunnereaktioita se herättää? Tai minkä takia loukkaannun herkästi joissakin vuorovaikutustilanteissa?
Husgafvelin mukaan mindfulness-harjoituksessa ei ole mitään oikeaa tapaa kokea – kaikenlaiset tunteet ja tuntemukset ovat yhtä hyviä. Harjoituksella ei myöskään pyritä mihinkään tiettyyn mielentilaan, rentoutumiseen tai mielen hiljenemiseen.
– Esimerkiksi Jon Kabat-Zinn on usein korostanut, että harjoitus on juuri sitä, mitä sillä hetkellä tapahtuu. Levoton mieli koko harjoituksen ajan voi olla yhtä opettava kokemus kuin se, että mieli rauhoittuisi.
Vaikka harjoituksella ei pyritä tiettyyn päämäärään, monet ovat Husgafvelin mukaan huo -
manneet, että säännöllinen harjoittelu selkeyttää mieltä ja sen avulla ahdistavista ja levottomista ajatuksista kykenee helpommin päästämään irti. Myös kehotietoisuus lisääntyy, ja omia tunteitaan ja esimerkiksi jännittyneisyyttään oppii tunnistamaan kehon reaktioista.
Husgafvel itse on harjoittanut mindfulnessia vuodesta 2015 asti ja myös ohjannut harjoituksia muille. Hän kertoo, että harjoituksen myötä elämään on tullut lisää levollisuutta. Ja vaikka hermot edelleen saattavat mennä esimerkiksi joissakin perhe-elämän tilanteissa, hyvään vuorovaikutukseen kykenee usein palautumaan aiempaa nopeammin.
– Käsitykseni siitä, mitkä asiat omassa elämäntavassa tukevat hyvinvointia ja mitkä taas heiken-
tävät sitä, on vahvistunut. Myös itsesäätelyn kyky on parantunut: tunnistan omia tunnetilojani, ajattelutapojani ja kokemuksiani ja osaan tehdä niistä johtopäätöksiä.
MINDFULNESS-MENETELMÄT siis pohjautuvat buddhalaisiin meditaatiotekniikoihin, mutta onko mindfulness buddhalaista tai ylipäätään uskonnollista? Voiko se olla kristillistä?
Ville Husgafvel sanoo, että yhtä oikeaa vastausta näihin kysymyksiin ei ole.
– Mindfulness itsessään ei ole välttämättä millään lailla henkinen tai uskonnollinen harjoitus vaan itsetuntemusta ja hyvinvointia tukeva työkalu. On mindfulness-harjoitusta, jota voidaan pitää täysin sekulaarina, ja harjoitusta, jota voi-
daan pitää uskonnollisena, ja sitten on jotain siltä väliltä. Keskeistä on se, miten harjoittaja itse harjoituksensa määrittelee.
Jon Kabat-Zinnin kehittämät harjoitukset nousevat hänen omista kokemuksistaan vipassana-meditaation sekä modernin zen-buddhalaisuuden ja myöhemmin tiibetinbuddhalaisen dzogchen-harjoituksen parissa.
Buddhalaista vaikutusta hänen ajattelussaan on myös tietty teoreettinen viitekehys. Husgafvelin mukaan Kabat-Zinn kirjoittaa paljon inhimillisen kärsimyksen syistä ja siitä vapautumisen mahdollisuuksista ja tuo sen myös kroonisen kivunhoidon kontekstiin.
– Kabat-Zinnin mukaan kipu itsessään on väistämätöntä, mutta siihen liittyvä emotionaalinen
kärsimys on mielen tuottamaa. Havainnoimalla kehon tuntemuksia voimme havainnoida omaa haluamme ja takertumistamme: sitä, kuinka haluaisimme tuntemusten usein olevan jotenkin toisenlaisia. Voi olla vapauttavaa antaa tuntemusten olla juuri sellaisia kuin ne ovat.
Tällainen tulkinta kärsimyksestä on Husgafvelin mukaan varsin pragmaattinen. Kabat-Zinn ei myöskään puhu pysyvästä kärsimyksestä vapautumisesta perinteiseen buddhalaiseen tapaan. Sen sijaan hän korostaa, että ihminen voi saavuttaa vapautumisen hetkiä, ja mindfulness-harjoituksen myötä tällaisia hetkiä voi olla enemmän ja elämänlaatu voi parantua.
Perinteiseen buddhalaisuuteen on kuulunut myös käsityksiä jälleensyntymisestä, helvetistä ja taivaasta sekä erilaisista henkiolennoista. Niitä Kabat-Zinnin kirjoista ja puheenvuoroista ei Husgafvelin mukaan löydy. Historiallista Buddhaa Kabat-Zinn pitää inhimillisenä opettajana.
– Sitten on sellainen tulkinnanvaraisempi alue, jossa on vaikutteita buddhalaisuudesta, mutta myös länsimaisesta humanismista ja tieteellisestä maailmankuvasta. Kabat-Zinn esimerkiksi puhuu paljon ihmisen perimmäisestä hyvyydestä ja ihmisarvosta sekä ystävällisyyden ja
myötätunnon merkityksestä ja pitää ajatusta ihmisen erillisyydestä pohjimmiltaan harhakäsityksenä.
– Olemme monin tavoin osa biologisia, sosiaalisia ja ekologisia keskinäisriippuvuuden verkostoja. Jos pystyy näkemään itsensä osana suurempaa kokonaisuutta, se voi tukea sekä omaa että toisten hyvinvointia.
VILLE HUSGAFVEL MUISTUTTAA, että mindfulnessin harjoittajia on monenlaisia. Joillekin se on menetelmä, jolla on välineellisiä hyötyjä: tehokkuus lisääntyy ja stressi pysyy hallinnassa. Joillakin toisilla siihen voi liittyä kokonaisvaltainen maailmankuva ja elämäntapa, johon kuuluu sellaisia arvoja kuin myötätunto ja ystävällisyys.
– Harjoituksiin voi liittyä kokemuksia yhteydestä toisten ihmisten, luonnon ja laajemman maailmankaikkeuden kanssa sekä niihin liittyvä eettinen vastuunotto. Kun oivaltaa, että ihmisen hyvinvointi ei ole irrallinen oman yhteisön ja ympäröivän luonnon hyvinvoinnista, harjoitus voi laajentua ulos omasta yksityisestä kuplasta.
– Joillakin meditaatioon voi liittyä jonkinlaisia mystisiäkin kokemuksia, mutta
Ville Husgafvel kertoo, että mindfulnessin harjoittaminen on vahvistanut hänen käsitystään siitä, mitkä asiat omassa elämäntavassa tukevat hyvinvointia ja mitkä taas heikentävät sitä.
ne eivät välttämättä ole kovin yleisiä. Joillakin taas yhteyden kokemus voi olla hyvinkin ekologinen tai biologinen. Se voi olla esimerkiksi sitä, että omaa hengitystään havainnoidessaan ymmärtää, että happi, jota hengittää sisään, on vihreiden kasvien yhteyttämisen synnyttämää.
Husgafvel arvioi, että yhteydenkokemuksista puhumista saatetaan varoa, koska ne helposti liitetään uskonnon tai henkisyyden piiriin. Kuitenkin ihminen voi kokea itsensä osaksi luontoa tai universumia ilman, että siinä on mitään tieteellisen maailmankuvan ylittävää.
– Toisaalta jos ihmisellä on vaikkapa kristillinen vakaumus, tällaiset kokemukset voidaan tulkita myös jumalayhteyden kokemuksiksi. Tai ne voidaan tulkita jonkinlaisiksi puhtaan tietoisuuden kokemuksiksi, joihin liittyy transsendentteja elementtejä.
MYÖS LUTERILAISISSA SEURAKUNNISSA mindfulness-harjoituksia käytetään Ville Husgafvelin havaintojen mukaan useammalla tavalla. Harjoituksia koskevassa keskustelussa nämä eri tavat on hyvä erottaa toisistaan. On kursseja, joilla mindfulnessia opetetaan stressinhallintamenetelmänä ja hyvinvointia tukevina harjoituksina ilman uskonnollista sisältöä. Sielunhoidon ja perheneuvonnan piirissä harjoituksia voidaan käyttää selkeässä terapeuttisessa kehyksessä. Todennäköisesti eniten ristiriitoja ja keskustelua herättää mindfulness-harjoitusten hengellinen käyttö hiljentymisen ja kontemplaation menetelmänä.
– Kyse on pitkälti siitä, miten ihminen itse ymmärtää oman uskonelämänsä ja identiteettinsä. Onko hän avoin uusille vaikutteille ja niiden tulkinnalle omasta perinteestä käsin? Vai katsooko hän, että tällainen on jollain lailla vierasta ja omaa vakaumusta uhkaavaa?
Husgafvelin mielestä molemmat lähestymistavat ovat ymmärrettäviä ja ymmärrettävää on myös se, että yksimielisyyttä ei välttämättä löydy. Hän lisää, ettei kristinuskokaan ole muuttumaton vaan on aina elänyt suhteessa omaan aikaansa ja ottanut vaikutteita muualta.
Kirkkohallitus julkaisi vuonna 2020 Suuntaviivoja uskontojen kohtaamiseen -nimisen asiakirjan, joka on tarkoitettu kirkon työntekijöille. Siinä käsitellään lyhyesti myös Aasian uskonnoista peräisin olevien tekniikoiden, kuten joogan ja mindfulness-menetelmien, käyttämistä kristillisessä rukouselämässä. Asiakirjassa linjataan, että ne voidaan nähdä ja kokea itsessään neutraaleiksi ja sopiviksi myös kristillisen rukouselämän palvelukseen ja että asian alkuperä ei määrää sen myöhempää käyttöä.
– Monet etsivät tukea psyykkiselle, fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnilleen joogan, meditaation ja mindfulness-harjoituksen parista. Kirkon johdossa on selvästi nähty, että koska nämä vetoavat ihmisiin, voi olla viisasta ottaa niitä osaksi kirkon toimintaa ja sitä kautta saada useammat ihmiset kokemaan kirkko omakseen, Husgafvel arvioi.
– Usein ihmisten uskomukset ja maailmankuvat ovat yhdistelmiä monenlaisista vaikutteista ja kaukana opillisesta puhtaudesta. Käytännöt ja rituaalit, joita ihmiset tuovat omaan elämäänsä, voivat tulla monista eri lähteistä. On selvää, että sallivampi suhtautuminen saa useammat ihmiset tuntemaan itsensä tervetulleiksi kirkkoon kuin liian jyrkkä lähestymistapa. ■
– Olemme koko ajan kiireisiä, ahdistuneita ja infoähkyssä. Ihmiset etsivät rauhaa, tasapainoa ja onnellisuutta, ja ajattelevat, että buddhalaisuudesta niitä voisi löytää. Ja osa löytääkin pysyvästi, vastaa akatemiatutkija Mitra Härkönen, kun häneltä kysyy, miksi buddhalaisuus tuntuu kiinnostavan Suomessakin niin monia.
Härkösen mukaan ihmisiä puhuttelee buddhalaisuuden ydinajatus, jonka mukaan omaa mieltä ja asennetta muuttamalla kärsimys ja jatkuva haluaminen voi lakata. Heihin vetoaa sellainen moderni buddhalaisuuden tulkinta, jossa keskeistä on mielen harjoitus esimerkiksi meditaation avulla.
Toisia taas kiinnostaa eksotiikka ja mystiikka, jota löytyy esimerkiksi tiibetinbuddhalaisuudesta. Se on värikästä ja visuaalisesti runsasta, ja siihen kuuluu tantrisia harjoituksia, joissa visualisoidaan erilaisia jumaluuksia ja niiden ominaisuuksia, kuten myötätuntoa.
– Joillakin voi olla taustalla myös kristinuskon ja kirkon vastaisuutta. He pitävät kirkkoa jäykkänä ja dogmaattisena ja haluavat itse oman pohdinnan ja harjoituksen kautta löytää sen, mihin voivat uskoa, Härkönen sanoo.
Buddhalaisten tarkkaa määrää Suomessa ei tiedetä, sillä läheskään kaikki buddhalaisuuden harjoittajat eivät kuulu mihinkään rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan. Niinpä esimerkiksi aasialaistaustaisten buddhalaisten osalta on turvauduttava kieli- ja maahanmuuttotilastoihin ja tehtävä arvio niiden pohjalta.
Selvä enemmistö Suomen buddhalaisista on joka tapauksessa aasialaisia maahanmuuttajia ja heidän
jälkeläisiään. Härkösen arvion mukaan heitä on yli 20 000. Eniten on taustaltaan thaimaalaisia ja vietnamilaisia. Heillä on Suomessa myös omia theravada- ja mahayana-buddhalaisia temppeleitään.
Suomalaistaustaisia buddhalaisia Härkönen arvioi olevan vajaat 10 000. Heistä suurin osa harjoittaa zentai tiibetinbuddhalaista perinnettä.
– Sitten on paljon ihmisiä, jotka lukevat buddhalaista kirjallisuutta, meditoivat aktiivisesti ja saattavat käydä kuuntelemassa buddhalaista opetustakin, mutta pitävät muuten matalaa profiilia. Ovatko he buddhalaisia vai eivät? Ajattelen, että buddhalaisuuden kriteeri on se, pitääkö ihminen itse itseään buddhalaisuuden harjoittajana.
Härkösen mukaan suomalaisten ja aasialaistaustaisten buddhalaisten yhteisöt ovat eriytyneitä, eikä niillä ole juurikaan kontakteja keskenään. Isoimpia erottavia tekijöitä ovat kieli ja kulttuuri, ei niinkään oppi. Käsitys, että länsimainen buddhalaisuus olisi modernia, filosofista ja meditatiivista ja aasialaiseen taas kuuluisivat rituaalit ja uskomukset, on Härkösen mukaan yleistys, joka ei aina pidä paikkaansa.
– On suomalaisia vipassanameditaation ja zenbuddhalaisuuden harjoittajia, jotka eivät usko buddhalaisiin oppeihin esimerkiksi jälleensyntymästä tai valaistumisesta, vaan heillä on sekulaari maailmankuva. Toisaalta osa suomalaisista tiibetinbuddhalaisista yhteisöistä ja harjoittajista on hyvinkin perinteisiä ja uskonnollisia.
Stereotypia ei välttämättä pidä paikkaansa myöskään aasialaisten osalta. Härkönen ottaa esimerkiksi thaimaalaissyntyiset naiset, joita hän on haastatellut tutkimukseensa. Jotkut heistä ovat kertoneet, että ri-
Yhdelle buddhalaisuus on suvun perinteitä, toiselle mielen harjoitusta. Selvä enemmistö Suomen buddhalaisista on aasialaisia maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään.Akatemiatutkija Mitra Härkösen mukaan buddhalaisuudesta etsitään rauhaa ja tasapainoa.
tuaalit ja temppeleissä pidettävät juhlat ovat kulttuuria, johon kuuluu osallistua. Oikeasti buddhalaisuuden ydin on heille jotakin muuta, ja he ovat kuvanneet syvällisesti buddhalaista filosofiaa.
– Eli riippumatta siitä, onko kyse aasialaisesta vai suomalaisesta yhteisöstä, niiden sisällä on paljon vaihtelua.
Mitra Härkönen on juuri saanut Suomen Akatemialta rahoituksen hankkeeseen, jossa hän tutkii suomalais-thaimaalaisia perheitä ja buddhalaisuuden harjoittamista niissä.
– Thaimaalaisiin naisiin liittyy usein negatiivisia käsityksiä: puhutaan postimyyntimorsiamista tai ihmiskaupasta. Sen sijaan ei juurikaan puhuta heidän buddhalaisuudestaan. Ei välttämättä tiedetä, miten kokonaisvaltaisesti buddhalaisuus vaikuttaa heidän arjessaan ja kuinka aktiivisia he ovat temppeleissään.
Jotkut thaimaalaiset naiset kääntyvät avioituessaan kristinuskoon ainakin nimellisesti. Toiset taas ovat kertoneet Härköselle, että vaikka he identifioituvat buddhalaisiksi, he pitävät kirkossa käymisestä eivätkä näe siinä ristiriitaa. Monet myös käyvät buddhalaisina juhlapäivinä temppeleissä koko perheen kanssa, vaikka lapset olisikin kastettu luterilaisiksi.
Temppelissä käymiseen ei ole vain uskonnollisia syitä, vaan se on myös sosiaalinen tapahtuma. Siellä tapaa ystäviä ja tuttavia, pääsee puhumaan omaa äidinkieltään ja syömään tuttuja ruokia.
Härkönen toteaa, että Etelä-Suomessa ja Turun seudulla aasialaistaustaisten buddhalaisten on suhteellisen helppo päästä temppeleihin harjoittamaan
uskontoaan. Sen sijaan kauempana maaseudulla ei ole buddhalaisia yhteisöjä eikä temppeleitä.
– Buddhalaisuudessa on esimerkiksi tapana viedä omana syntymäpäivänä ja erilaisina muistopäivinä temppeliin ruokalahja munkeille. Se ei onnistu, jos asuu kaukana temppelistä.
maallikkonaiset pyörittävät temppeleitä: he siivoavat ja laittavat ruokaa. Koska theravada-buddhalaiset munkit eivät saa käsitellä rahaa, naiset myös hoitavat temppelin raha-asiat.
Vaikka Suomessa on tänä vuonna juhlittu satavuotista uskonnonvapautta, Härkönen muistuttaa, että buddhalaisuuden kaltaisen pienen vähemmistöuskonnon harjoittajien uskonnonvapaudessa on ongelmia, joita suomalaisessa yhteiskunnassa ei aina nähdä. – Aasialaistaustaiset buddhalaiset tarvitsisivat munkin esimerkiksi kuolinvuoteelleen ja moniin uskonnollisiin toimituksiin. Suomeen on kuitenkin vaikea saada Aasiasta munkkeja, koska heidän on hankala saada täällä tunnustettua asemaa. Joskus tänne tulleita munkkeja on laitettu kotoutumiskoulutukseen ja työharjoitteluun. Esimerkiksi Nurmijärven temppelin apotti Pra Mahanual on asunut Suomessa yli kaksikymmentä vuotta, mutta hän ei saa Suomen kansalaisuutta, koska hänen suomen kielen taitonsa on huono.
– Tiedän tapauksia, joissa sairaalassa ei ole voitu toimittaa kuolevalle buddhalaisia rituaaleja. Monesti buddhalaiseen traditioon kuuluu myös se, että kuollutta ei saisi siirtää muutamaan päivään. Eihän se suomalaisessa sairaalassa onnistu, Härkönen kertoo. Vaikeaa on ollut myös saada lupia rakentaa temppeleiden yhteyteen pagodeja eli hautamonumentteja, jonne vainajien tuhkat säilötään.
Aasialaisten buddhalaisten temppeleiden toiminnasta ja opetuksesta vastaavat Suomessakin munkit, joista useimmat ovat muuttaneet tänne Aasian maista. Härkönen huomauttaa, että monesti kuitenkin
Buddhalaisuuden historiaa ja nykytilannetta Suomessa käsittelee tänä vuonna ilmestynyt Mitra Härkösen ja Johannes Cairnsin toimittama Buddhalaisuus Suomessa -kirja (Suomen Itämainen Seura).
” Thaimaalaisiin naisiin liittyy usein negatiivisia käsityksiä: puhutaan postimyyntimorsiamista tai ihmiskaupasta. Sen sijaan ei juurikaan puhuta heidän buddhalaisuudestaan.
Mari Parkkinen on pannut toistuvasti elämänsä uusiksi. ”Olin päässyt radioon ja televisioon, saanut perheen, omakotitalon ja kaksi autoa. Tuli sellainen olo, että tässäkö tämä nyt on.”
Ylioppilaskirjoitusten jälkeen vapaaehtoistyö Väli-Amerikassa.
Nousujohteinen ura radion julkkisjuontajana ja tv-kasvona Helsingissä, irtisanoutuminen ja muutto maalle.
Talo ja autot myyntiin ja lähtö pitkälle perhelomalle ilman paluupäivämäärää.
Teologian opintojen aloitus 35-vuotiaana ja muutaman pappisvuoden jälkeen lähetystyö Jerusalemissa.
Mari Parkkinen, 52, on pannut monta kertaa elämänsä perusteellisesti uusiksi. Hän on myös usein menestynyt uudessa asiassa, johon on ryhtynyt. 3. syyskuuta hänet vihittiin Mikkelin piispaksi.
Kuinka siinä niin kävi?
PIKKU-MARIN KOTONA KÄVI laitapuolenkulkijoita, jotka olivat satuttaneet itsensä kännissä tai kahakoissa. Hänen osastonhoitaja-äitinsä kutsui heidät kadulta mukaansa, hoiti haavat ja tarjosi voileipiä.
Kotona jokaiselle kuului sama ihmisarvo, mutta kylillä Marista tuntui, että häntä ja isoveljeä katsottiin alaspäin. Hänen äitinsä ja isänsä olivat eronneet Marin ollessa viiden vanha, eikä sellainen ollut tapana 1970-luvulla.
Mari oli vilkas, äänekäs ja lujatahtoinen lapsi, joka väitteli mielellään aikuisten kanssa. Opettaja antoi hänelle uskontotunnilla puhekiellon Raamatun kyseenalaistamisesta. Toisen kerran sama opettaja paheksui luokan edessä sitä, että Mari oli kertonut tahtovansa kuuluisaksi. Moinen ei sopinut kristitylle!
– Vastasin, että onhan Äiti Teresakin kuuluisa!
TEINI-MARI HALUSI olla hyvän puolella. Hän vastusti sademetsiä tuhoavaa öljy-yhtiö Shelliä sekä elintarvikejätti Nestléä, koska se markkinoi äidinmaidonkorviketta Afrikkaan rintamaitoa parempana vauvanruokana.
Maailmanparantaminen kiinnosti opintoja enemmän. Historianopettaja ihmetteli lukiossa, miksi Mari hoiti opintonsa vasemmalla kädellä, kun pystyisi selvästi parempaankin. Mari vastasi, että hänen pitää elää.
Mari kirjoitti lukiosta C:n paperit. Hän päätti lähteä ylioppilaskirjoitusten jälkeen vapaaeh-
toistöihin lastensairaalaan Hondurasiin, joka sijaitsee Väli-Amerikassa. Hän ei osannut espanjaa ja isä esteli häntä lähtemästä, mutta mitä siitä. Täysi-ikäisenä hän oli vapaa tekemään omat valintansa.
Mari Parkkinen hymyilee muistolleen.
– Äiti sanoi, että mene tyttäreni, katso ja ihmettele maailmaa.
PALUU SUOMEEN oli rankka. Lastensairaalan aliravittujen potilaiden jälkeen kotoinen hyvinvointivaltio aiheutti kulttuurishokin. Mari Parkkinen oli pitkään heikko malarian jäljiltä ja myöhästeli jatkuvasti, koska oli omaksunut mañana-elämäntavan.
Haku Laajasalon opiston radiolinjalle oli ratkaiseva siirto. Opiston jälkeen Parkkinen pääsi tekemään puolivaltakunnallisen nuorisoradio Kiss FM:n aamushowta Henkka Hyppösen kanssa.
SEURAPIIRIEN KIERTÄMINEN vaihtui tavallisten suomalaisten ongelmien käsittelyyn Ylen maakuntaradioissa. Äiti Teresan ajattelutapa ja heikossa asemassa olevien puolustaminen puhuttelivat Mari Parkkista.
Parkkinen teki sijaisuuksia ja synnytti kaksi lasta kolmen vuoden välein. Arki tuntui kiireiseltä, keskiluokkaiselta ja norminmukaiselta. Suoritettiin ruuhkavuosia.
– Olin päässyt radioon ja televisioon, saanut perheen, omakotitalon ja kaksi autoa. Tuli sellainen olo, että tässäkö tämä nyt on.
– Koin, että pitää ottaa välimatkaa ennalta suunniteltuun elämään. Vasta kun lähtee itselleen varatusta laatikosta, voi miettiä, kuka oikeasti on ja mitä haluaa.
– Sanoin Samille, että voisimme myydä omaisuutemme ja lähteä maailmalle. Sami vastasi, että ethän sinä voi myydä kotiamme. Sanoin, että voinhan.
Pitkien keskustelujen jälkeen mieskin innostui irtiotosta.
ESIKOINEN OLI KOLME- ja kuopus puolivuotias, kun Parkkiset lensivät palmujen katveeseen. Kone laskeutui Väli-Amerikan Belizeen, jossa pärjäsi englannilla. Lasten kurahousut vaihdettiin uikkareihin, ja tiukka aikataulu hengailuun aurinkorannalla.
Mari Parkkinen huomasi, että samat ihmiset rukoilivat sunnuntaisin katolisessa messussa ja menivät mayakalenterin pyhinä päivinä luoliin uhraamaan tortilloja ja polttamaan kynttilöitä. Hän oppi, että käytännön uskonelämä voi erota selvästi ylätason uskonnollisista opeista.
Tarkoitus oli pitää kunnon perheloma ja miettiä rauhassa seuraavia siirtoja. Parkkinen päätyi kuitenkin käynnistämään Belizessä kehitysyhteistyöhankkeen, jossa perustettiin koulu mayaintiaanien lapsille. Hän ajeli maaseudulla suostuttelemassa perheiden isiä, jotta he päästäisivät tyttärensäkin uuteen maatalousoppilaitokseen. Samalla hän kuskasi possuja ja tavaraa syrjäkyliin.
Parkkinen nautti perheen yhteisestä ajasta. Lapsia saattoi ulkoiluttaa leikkipuiston sijaan vaikka viidakossa. Kerran he juoksentelivat vanhempiensa edellä, kun paikallisen naisen huuto pysäytti retkeläiset.
Parkkisesta tuli myös ruutukasvo MTV3:n Kiitorata-ohjelmaan. Kiharat olivat jo punaiset ja kajaali mustaa, kun hän säteili Teevee-lehden kannessa vuonna 1995.
Lapsuudenhaave julkisuudesta toteutui, ja se tuntui hyvältä – vähän aikaa.
Parkkinen muistelee otsa rypyssä juttukeikkaa Floridassa. Beverly Hills 90210 -sarjan näyttelijä Luke Perry ja huippumalli-näyttelijä Cindy Crawford oli viety ratsastamaan mangrovesuolle, ja mediaväki velloi kiihkeänä heidän perässään. Parkkinen jättäytyi joukon jälkeen.
– Tajusin, että julkkisjahti ei puhuttele minua yhtään.
Parkkinen irtisanoutui aiemmasta unelmatyöstään ja muutti Helsingin humusta maalle Elimäelle. Mukaan lähti tuore aviopuoliso Sami Parkkinen.
Aivan kuopuksen edessä kiemurteli yksi maailman myrkyllisimmistä ja nopeimmista käärmeistä, Seven steps snake. Sami Parkkinen tappoi matelijan kepillä.
– Havahduin, että miksi ihmeessä tuon pienet lapseni vaaralliseen viidakkoon. Koti-Suomi on paljon turvallisempi paikka.
Rahatkin alkoivat huveta, joten Parkkiset palasivat Belizestä Suomeen.
UUSI ARKI ALKOI entisessä maaseutupappilassa yhdessä Mikkelin kirkonkylistä. Mari Parkkinen pääsi taas Ylen radiotoimittajaksi. Mielessä pyöri suuria hengellisiä kysymyksiä.
Parkkinen kävi eri kirkkokuntien jumalanpalveluksissa ja luostareissa, tutustui ”uushengellisyyden vaaleanpunaiseen höttöön”, mietiskeli retriiteissä ja antoi gospelin vyöryä ylitseen Amerikan megakirkoissa.
– Lopulta helluntaiherätyksen pastori puhui Pyhästä Hengestä niin, että ym-
TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN JA MARI PARKKISEN ARKISTO” Saatamme ajella autolla ja katsoa, että mihinkäs tämä tie vie.
Kuka?
Teologian tohtori ja radiotoimittaja Mari Parkkinen, 52, on Mikkelin uusi piispa.
Mitä?
Mari Parkkinen vihittiin 3. syyskuuta piispaksi neljäntenä naisena Suomessa. Hän on kolmas tällä hetkellä piispanvirassa oleva nainen.
Motto
Vain sydämellä voi nähdä hyvin.
märsin, mistä siinä on kyse. Tunsin, ettei minun tarvitse enää etsiä. Sieluuni tuli rauha.
Parkkinen koki Jumalan puhuttelevan häntä monessa paikassa, mutta evankelis-luterilaisuus tuntui omimmalta.
Hengellinen herääminen hämmensi, koska Parkkinen oli suhtautunut nuorempana kristinuskoon varsin kriittisesti. Hän oli, ja on, hyvin tietoinen pahasta, jota sen nimissä on tehty.
Parkkinen tuntee kristinuskossa kuitenkin vahvaa Jumalan sanan voimaa. Häntä puhuttelee oppi siitä, että jokainen ihminen on syntinen, vaikka kuinka yrittäisi seurata Äiti Teresan mallia.
– Pelastuminen armosta – ja yksin armosta, Parkkisen ääni nousee lähes huudoksi.
– Se on täysin luovuttamatonta minulle.
Parkkinen aloitti 35-vuotiaana teologian opinnot Helsingin yliopistossa töidensä ohessa. Hän ehti työskennellä neljä vuotta seurakuntapappina ennen seuraavaa lähtöä.
Jerusalem kutsui.
Rippikoulussa Mari Parkkinen sai jälki-istuntoa, koska ei osannut kertoa, mitä armo on. – Nyt tiedän, että armo tarkoittaa ansaitsematonta rakkautta myös minun osakseni.
SUOMEN LÄHETYSSEURA lähetti Mari Parkkisen Jerusalemiin Felm-keskuksen papiksi. Siellä hän oppi, että eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa kannattaa etsiä mieluummin samanlaisuuksia kuin eroja.
Parkkinen osallistui esimerkiksi ekoteologiseen yhteistyöhön juutalaisen rabbin ja muslimien imaamin kanssa. He pohtivat, kuinka ekokatastrofi oli kutistanut ennen niin mahtavan Jordan-virran.
– Puhuimme siitä, kuinka luomakunta on pyhä joka uskonnossa.
Puoliso Sami Parkkinen teki seurakunnan nuoriso- ja perhetyötä. Hän on pohjakoulutukseltaan lähihoitaja, ”eli löytää töitä mistä vain”. Tällä hetkellä mies työskentelee kehitysvammaisten päivätoiminnan ohjaajana. Hänen toinen ammattinsa on muusikko.
– Olemme kumpikin ajoittain levottomia. Jos meillä ei ole muuta, saatamme ajella autolla ja katsoa, että mihinkäs tämä tie vie.
Parkkinen sanoo, että ehkä hänet on luotu lähtijäksi.
– Jumala on heitellyt minua, miten on tahtonut. Kun ovia aukeaa, en pelkää astua niistä sisään.
MARI PARKKINEN LÄHTI Mikkelin piispanvaaliin, koska kysyjiä oli niin paljon. Hän oli ehdokkaista ainoa, joka kannattaa samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihkimistä. Hänen valintansa oli samalla arvovalinta.
Parkkinen muutti piispankansliaan noin satavuotias puutuoli kainalossaan. Hän on tottunut istumaan juuri tässä kovassa talonpoikaistuolissa, jonka entisöi itse kolmisenkymmentä vuotta sitten.
– Siinä pysyy selkä suorana.
Piispan virasta on perinteisesti lähdetty vain eläkkeelle. Oliko tämä nyt tässä?
Parkkinen näyttää häkeltyneeltä ja miettii kauan.
– Kyllä tämä nyt oli tässä. Kirkon hallinnon kannalta piispan virka voisi olla kuitenkin määräaikainen. Kuulostaa hurjalta, että olisin eläkevirassa. ■
Pienestä pitäen Mari Parkkinen on viihtynyt reissussa.
Ala-astelaisena Mari Parkkinen kohtasi kristinuskon vain koulun uskonnontunneilla.
Radiouransa Mari Parkkinen aloitti vuonna 1991 Radio Impacto 2:ssa Hondurasissa. Radiossa puhuminen oli hänelle vastapainoa vapaaehtoistyölle sairaalassa.
Mari Parkkinen aloitti nuorisoradio Kiss FM:llä vuonna 1995, kun kanava tuli Suomeen.
curaMIN valittiin USA:n parhaaksi niveltuotteeksi neljänä vuonna peräkkäin: 2020, 2021, 2022 ja 2023
Helsinkiläinen Mimi, 57, kokeili palkittua curaMIN-niveltuotetta ja yllättyi positiivisesti! Mimi toteaakin:
- Olen käyttänyt curaMINiä muutaman kuukauden ja ilahtunut sen tuomista vaikutuksista niveliin.
- curaMINin ansiosta olan nivelten liikkuvuus on parantunut sekä "rutina" vähentynyt. Myös polvissa on tapahtunut samoja parannuksia kuin olkanivelissä. Ilolla suosittelen muillekin!
Mimin nivelet voivat hyvin, koska curaMINin sisältämä, maailman dokumentoiduin BCM95-kurkumiiniuute auttaa suojaamaan niveliä ja tukemaan normaalia nivelterveyttä ja koska Bospure-boswelliauute tukee nivelten liikkuvuutta ja mukavuutta. curaMINin teho perustuu näiden kahden tutkitun uutteen ainutlaatuiseen yhteisvaikutukseen. www.curamin.fi
curaMINilla on maailmanlaajuisesti miljoonia tyytyväisiä käyttäjiä – OLE SINÄKIN YKSI HEISTÄ! OSTA OITIS OMAKSESI SEURAAVILTA JÄLLEENMYYJILTÄ:
sekä muista terveys- ja verkkokaupoista kautta maan
INKERIN KIRKON pappisvihkimys on herättänyt paheksuntaa. Päätoimittaja Pauli Juuselakin kritisoi niistä järjestöjä, joiden palvelukseen siellä vihittiin pappeja, ja vaati niiltä yhteyden rakentamista kirkkoon päin.
Asian voisi nähdä toisin päinkin: Eikö yhteyden rakentajana voisi olla myös kirkko niin, että se voisi suvaita yhteydessään myös niitä, jotka pitäytyvät virkakysymyksessä kirkon perinteiseen kantaan – joka yhä on kristikunnan enemmistön kanta? Eikö yhteyttä haluta rakentaa niihin, jotka ymmärtävät Raamatun perinteisellä tavalla? Hyväksyessään naispappeuden vuonna 1986 kirkolliskokous päätti, että myös perinteisellä kannalla olevilla on kirkossa kotipaikkaoikeus. Mikä nyt on muuttunut?
Kun yhteiskunnassa muuten kunnioitetaan ja tuetaan vähemmistöjä, miksi kirkossa ei voitaisi kunnioittaa perinteisellä kannalla olevia ja antaa heidän toimia omissa järjestöissään vakaumuksensa mukaan?
Timo Junkkaala Helsinki
KOMMENTOIN ARTIKKELIANNE Uushengelliset nuoret naiset harrastavat nyt kiviä (kirkkojakaupunki.fi 31.8.). Uushenkisyys lienee asia, jota tässä tarkoitetaan. Uushenkisyys perustuu okkultismiin, ja siinä koetaan muun muassa kivillä olevan maagisia, parantavia voimia.
Kristillisyyteen nuo eivät kuulu. Jos kristitty käyttää kiviä voimanlähteenä, ne ovat silloin hänelle epäjumalia.
Eili Lindström Pori
KIITOS ARTIKKELISTANNE, joka koski lapsuusajan traumoja (K&k 14.9.). Artikkeli oli erittäin hyödyllinen ja toivoisin, että mahdollisimman moni ottaisi hieman aikaa pohtiakseen omaa elämäänsä. Traumaattisia asioita voi tapahtua minkä ikäisenä tahansa.
VALTIOVARAINMINISTERIÖN BUDJETTIESITYS tulevalle hallituskaudelle sisältää monia leikkauksia etuuksiin. Keppiä on luvassa. Eikä ole porkkana julistaa, että menkää töihin. Se ei ole kaikille mahdollista esimerkiksi terveydentilan tai omaishoitajuuden perusteella, eikä toisaalta töitä ole kaikille tarjolla.
Valloille on päässyt käsittämätön ajatus, että tuilla eläminen olisi Suomessa vaivatonta ja riittäisi ”hyvään elämään”. Samaan aikaan toimeentulotuen hakijan laskut ehtivät erääntyä ja mennä ulosottoon. Jo nyt joka kymmenennellä suomalaisella on maksuhäiriömerkintä ja velkaa ulosotossa.
Kun raha ei riitä, se on yksi suurimpia häpeän ja stressin aiheuttajia. Stressi aiheuttaa työkyvyt-
Olen tullut siihen tulokseen, että ihminen pystyy tiettyyn pisteeseen asti pitämään rajat, kuoren tai miksi sitä ikinä haluaa kutsua. Elämässä myöhemmin tapahtuvat stressaa-
tömyyttä, poissaoloja työstä ja ongelmia palata työelämään esimerkiksi sairauden tai vaikkapa perhevapaiden jälkeen. On raskasta joutua valitsemaan, maksaako vuokraa, ostaako ruokaa vai hankkiiko terveyden kannalta välttämättömät lääkkeet. Näitä valintoja ei hyvinvointiyhteiskunnassa pitäisi joutua tekemään.
Keskustelemalla eurojen kautta syyllistymme epäinhimilliseen virheeseen: jätämme kuulematta niitä, joiden elämää muutokset koskevat. Keskustelu on ymmärryksen avain.
Peppi Tervo-Hiltula toiminnanjohtaja, Tatsi ry Työttömien ayjäsenten tukiyhdistys ry Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston jäsen ja Pakilan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja
vat asiat ja mielen kuormittuminen saattavat heikentää suojausta, ja yhtäkkiä ihminen on keskellä kipeitä tunteita. Kuin kaksi ruosteista ratasta pyörähtäisivät ympäri uudes-
taan ja uudestaan kirskuen ja narskuen – ja sitten todella muistat.
Mielestäni 12–15-vuotiaiden lasten vanhemmilta ei tarvitse välttämättä kysyä, miten asiat oikeasti meni-
MARTTA-KAISA VIRTA Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinkivät. Itse olisin ottanut sen suurena loukkauksena suhteessa siihen, minkälaisia taakkoja sain kantaakseni, aikuisen taakkoja. Joskus ne ihmissuhteet voivat olla niin tulehtuneet, että ei auta keskustelu tai muu asian muistelu.
Olen pohtinut, voiko ihminen sairastua muistisairauteen niin, että aivoista todella alkaa hävitä tavaraa kovalevyltä? Se voisi tuntua helpottavalta ja huojentavalta; ehkä jonain päivänä minun ja trauman väliin tulee jotain pehmeää ja lämmintä peittoa, johon voin kääriytyä.
Päivi Kangas Espoo
VOI HYVÄÄ PÄIVÄÄ! Suomen teologisen instituutin pääsihteeri Soili Haverinen ”ei pidä uskottavana, että laji olisi muuttunut toiseksi” luettuaan Charles Darwinin Lajien synnyn lukioikäisenä (K&k 31.8.). Kyllä lukioikäinenkin ymmärtää, että teos vuodelta 1859 ei edusta ajankohtaisinta tietoa!
On onnetonta, että lehti heittää bensaa tieteenvastaisuuden liekkeihin aikana, jolloin olemme vajonneet ”vaihtoehtoisten faktojen” rinnakkaistodellisuuksiin – kiitos sosiaalisen median kupliemme, joissa disinformaatio pyörii itseään vahvistaen.
Tyypillistä näille tiedeskeptikoille on, että parhaimmillaan vuosisatojen tutkimustyön ja empiiristen havaintojen kerryttämän tietomassan teilaamiseen riittää perustelematon tokaisu. Tyypillistä myös on, että näitä tokaisuja ei haasteta.
En ole toistaiseksi nähnyt yhtään tiedeskeptikon argumentaatiota, joka ei perustuisi väärinymmärrykseen ja tietämättömyyteen. Faktoja ei ”uskota”, mikä alleviivaa perustavanlaatuista ymmärtämättömyyt-
tä siitä, että faktat eivät ole uskonasia.
Jollain hämärällä logiikalla uskonnolliset kirjoitukset rinnastetaan tieteeseen ja ne käyvät tiedettä vakuuttavammasta todisteesta. Niitä ei toki tarkastella samalla peräänantamattomalla kriittisyydellä kuin tieteellistä tietoa.
Tosiasioita ei niiden kieltäminen muuta muuksi – ja lajin muuttumista toiseksi on voitu seurata reaaliajassa.
Juha Räty VantaaVOISIKO KIRKKO tarjota ilmaisen sähköisen alustan kuolinilmoituksille koko valtakunnassa? Moni vanhus kaipaa tietoa vertaistensa kohtaloista. Lehdissä julkaistavien maksullisten ilmoitusten sijaan tiedon pitäisi olla luettavissa kirkon palvelusta ilmaiseksi tai nimellistä korvausta vastaan.
Sähköisiä ilmoituksia voisi myös hakea, jos on epävarma tutun tilanteesta.
Timo Matikainen Helsinki
KIRKON VIESTINTÄ vastaa: Kirkko on tiiviisti läheisten kanssa mukana ihmisen viimeisellä matkalla. Palvelua kuolinilmoitusten julkaisemiselle verkossa ei kirkolla vielä ole, mutta esitetty ajatus on hyvä. Kirkkohallituksessa pohditaan parhaillaan sitä, millä tavalla kirkko voisi entisestään parantaa ihmisen kuolemaan liittyviä erityisesti sähköisiä palveluitaan, ja otamme ehdotuksesi mukaan pohdittavien joukkoon.
Lari Lohikoski verkkoviestintäpäällikkö, Kirkon viestintä
Haemme suomalaista ja kansainvälistä taidetta, designia, keramiikkaa, valaisimia, hopeaa, kelloja ja koruja syksyn Fine Art–huutokauppoihimme Arvioi esineesi maksutta paikan päällä tai ota yhteyttä asiantuntijoihimme sähköpostitse tai puhelimitse! Teemme tarvittaessa myös kotikäyntejä.
Dan von Koskull, Design & antiikki | 040 527 01 19 | dan.vonkoskull@auktionsverket.com Helena Laakso, Taide | 050 518 06 16 | helena.laakso@auktionsverket.com
Nina Oker-Blom, Korut, kellot & hopea | 040 734 7838 | nina.oker-blom@auktionsverket.com
Eteläranta 14, Helsinki | 09 354 26 700 auktionsverket.fi
Wilhelmiinan uusin palvelu- ja hoivakoti, keväällä 2023 valmistunut Wilhelmiina Tenhola, tarjoaa yhteisöllistä palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa kauniissa ympäristössä Ruskeasuolla.
Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi
Tenholan modernit tilat on suunniteltu tukemaan monipuolisesti ikäihmisten toimintakykyä, yhteisöllistä harrastamista ja aktiivisuutta. Lisäksi meillä on mahdollista ulkoilla omalla viihtyisällä pihalla tai Keskuspuiston ulkoilureiteillä, jotka avautuvat aivan talon kulmalta.
Kiinnostuitko?
Varaa aika henkilökohtaiselle tutustumiskäynnille wilhelmiina@wilhelmiina.fi
tai soittamalla numeroon 044 7060 139 tai 050 577 1666
Palveluasumista ja hoivaa ikäihmiselle – uusi Wilhelmiina Tenhola nyt auki!Juhani Linnovaara, Galleriavieraat, lähtöhinta 7000–9000 €, Modern Art & Design 5.11.
Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi
Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä
Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.
KAUNIS HYMY VALLOITTAA
· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus
Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.
· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €
· Hammastarkastus muuten 45 €
· Hammasvalkaisu 129 €
· Purentakisko 270 €
· Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €
Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru
p. 09 726 2266
p. 040 700 0000
Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.
ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:
Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 €
Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 €
Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 €
○ Ilmainen proteesien tarkistus
PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA
Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€
SOITA JA VARAA
050 5533 050
Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella
Hammaslääkäriasema
Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko
Merja Vesamäki
Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151
Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930
Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.
Asianajotoimisto Norros Oy
puh. 09 477 0680
www.norros.com
TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI
Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy
Korkeavuorenkatu 17 A 1
puh. (09) 622 5930
Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi
Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi
p. 050 464 2930
Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)
HAUTAKIVET
kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi
Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.
HELSINKI
FORUM p. 010 76 66620
ITÄKESKUS p. 010 76 66590
KALLIO p. 010 76 66500
MALMI p. 010 76 66630
TÖÖLÖ p. 010 76 66530
ESPOO
ESPOONLAHTI p. 010 76 66640
LEPPÄVAARA p. 010 76 66610
TAPIOLA p. 010 76 66570
VANTAA
MYYRMÄKI p. 010 76 66600
TIKKURILA p. 010 76 66560
KERAVA p. 010 76 66550
HYVINKÄÄ p. 010 76 66580
BREMERIN KIVI
HAUTAKIVET
Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä
KIVITUOTE OY
Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi
hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi
perunkirjoitukset hautakivityöt
09 628 398
Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi
Lehti luettavissa myös kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet
ASIANAJOTOIMISTO
KIRSI UKKONEN
Kiviportintie 6, 00950 Helsinki
Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com
Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com
Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi
Kuolin ilmoitukset ja -kiitokset
Kirkko ja kaupunki -lehdessä
Pirjo Teva 040 680 4057
pirjo.teva@kotimaa.fi
Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi
P. 040 180 2240
espoonvesijalampo@gmail.com www.espoonvesijalampo.fi
PSYKOTERAPIARYHMÄ HELSINGISSÄ
Masennuksesta, ahdistuksesta, kuormittavista sosiaalisista vuorovaikutussuhteista kärsiville. 90 min krt/vk. KELA, HUS-palveluseteli käy. Yhteydenotot psykoterapeutti Camilla Sundell p. 045 857 6450.
KOTIAPU NAULA JA VASARA OY
Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!
Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu.
050 547 0101 Jukka Vasarainen
0400 805 323 Jari Lehto
PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261
Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia
Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti
P. 050 926 6203
Hyvinvointia Arjesta
○ Kauppa- ja saattoapua
○ Omaishoidon vapaat ○ Kotiapua
○ Seuraksi ulkoilemaan Kotitalousvähennys 60 % www.hyvinvointiaarjesta.fi
Paula Sallinen 040 142 6574
YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi
Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.
P. 040 361 7594
Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.
Ok-talojen ja pienkiinteistöjen sähkövikakorjaukset 37 €/h + alv. Työstä kotitalousvähennys. P. 040 145 8822.
KOTISIIVOUSTA
Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi
040 762 56 15
Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090
JORMAN REMONTTIPALVELU
Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.
Ulos kestopuuterassit + aidat.
P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.
Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.
Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875
Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.
Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739
Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.
Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125
Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907
Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com
Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi
Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.
la 30.9. klo 17 sateenkaarikirkkopyhä Alppilan kko, Kotkank. 2; s. S. P. Suhonen, lit. A. Rask; kahvit ja körttiseurat.
ma 2.10. klo 18 körttiseurat Rastisrk-kesk., Tenholant.6, Ruskeasuo. klo 18.30 seurat Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk. 2. ti 3.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D, 2. krs; L. Väyrynen-Si. ke 4.10. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrne 1. pe 6.10. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink. 8. su 8.10. klo 10 kirkkopyhä Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant. 8. klo 15 seurat Lohjan srk-kesk. takkatupa, Sibeliuksenk. 2. klo 16 raamattuopetus Seuratuvalla, Nina Nikki vie UT:n maailmaan; Autotalo, Kamppi. klo 18 seurat Järvenpään vanha kko Oliivisali, Kirkkot. 2. ke 11.10. klo 19 verkkoseurat Körttikodilta, Ratak.1 a A 3; www. facebook.com/herattaja, www. youtube.com/herattajayhdistysfi su 15.10. klo 17 Vihdin Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C (kk.).
Aamuvirkulle taksinkuljettalle tarjolla töitä joustavasti Taksi Helsinki -välityksessä. Talli on Pakilassa. Jos sinulla on erinomainen suomenkielentaito, niin ota yhteyttä: 0400 610 038/Arto.
Mobiili ja desktop -paketit kirkkojakaupunki.fi -verkkosivuilla. Kysy lisää mediamyynnistämme!
ELVISTÄ JA RUKOUSTA Su 1.10. klo 18.00 Pitäjänmäen kirkko, Hki La 28.10. klo 16.00 Suvelan kappeli, Espoo 60-luvun herkkää Elvistä 5-äänisesti laulettuna.
Rukousta sairaiden puolesta.
Vapaa-ehtoinen kolehti.
Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?
Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732 Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com
Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.
Espoonlahti
kalustettu 46 m2
P. 050 5555 711
Henkilöautojen talvisäilytystä
24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225
Laurinlahti kalustettu 46 m2. 870 €/kk.
P. 050 5555 711
ESIRUKOUSILTA ti klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Bengt Lassus, 3.10. Tuomas Rosqvist, 17.10. Allan Franzén. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh.(09)23407171 ma klo 14.30–16.30,ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Seuraa myös verkossa: www.facebook. com/petrusforsamling
Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com
MP-Remonttiapu
Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.
P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi
Loppuvuoden Kirkko ja kaupunki -lehden ilmestymis- ja varauspäivät:
Lokakuussa vain yksi lehti 26.10. (varaus 13.10.)
Marraskuu 9.11. (varaus 27.10.) ja 23.11. (varaus 10.11.)
Joulukuussa vain yksi lehti 7.12. (varaus 24.11.)
Mediamyynti
Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi
Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi
Kirkko ja kaupunki -lehteä jaetaan osoitteellisena 340 000 talouteen pääkaupunkiseudulla Helsinki 190 000, Espoo-Kauniainen 80 000 ja Vantaa 70 000 taloutta
www.sanaris. / laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen
RINTAMUS
VASTAPÄÄTÄ
BUDAA
SHAKESPEAREN KUNINGAS
-KYKY KUKATIES
PELTISET
mauste
TYYTYMÄTÖN YHTIÖMIES KORISEVA
HAUTAJAISISA
siellä täällä
TYTTÖJÄ MYÖS I KESKELLÄ
TALOUSTIETEILIJÄ TUUKKA
EPÄONNISTUNUT TYYPPI
NYLON B EATIN LAULUSSA
UNKARIN POIKA
VAATESUUNNITTELIJA SUHONEN
-LÄPPÄ
-TUOLI
KIITOS!
PAISTOVÄLIRIKKO AUTUAIDEN OLINPAIKKA EIVÄT NUO
SÄVELTÄJÄ PERKIÖ
LAUTASIA
KAMMO SAATOT EVÄS
HALU SAARNA TAVARA E
PAPILTA
HARKIMO
PINTAVI KOJA
EDUSTA HJALLIS ROSOT
KIRKOLLIS"PROPPU"
VAIKUTIN
PEST KARA L VERO P
P TAPA A ISÄT TÄKIT
-1.
IDENTTINEN PETO " "
PEITTEITÄ
AJAA SAMA SUSI RASA A
NÄYTTELEVÄ LAULAJA CHRIS
VISAILUISTA PITÄNYT JYRKI
TÖKKIMISIÄ
FLUNSSAISEN ÄÄNI
LÄHEISISTÄ
PISTELYT SUKU
KUU KEHYS
PAIKOIN TITAN KYYNEL
ANTTILA AINEITA
SUUNTA
PERTSAN KAVERI
ELSET ERIN KYNÄ KILU
SAARIMAA TEET HIESUT
KÄSILLÄ
HIENOJAKOISIA MAITA
ELINTARVIKEALALLA
KÄYTÄNTÖ ALUS univarmoja
SOVELLUKSIA
LUJAA LAVASTA
U ARLA APIT E A
UPSEEREILLA KUINKA
YKSIKÖITÄ
VAKAAT MITEN LÄHETIN
VIESTINTÄLAITE
LÄHIITÄÄ -AIKA
MERILÄINEN
Ä K EMIT LISÄ LENA
LIIKKUVIA
LOOSERI EVÄT MOBILET
KORISTEITA
SATU NNAINEN OSUVASTI ILMAISTUJA
IMRE ITÄLÄ ERÄS MIES
POLIITIKKO VILLE
NASEVAT YLLE RAVENNA
ITALIASSA
ISTA
LOISIA
KHALIFA
ENIN TAUTI TÄIT TEAT
Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.
Mikkelinpäivän eli enkelien sunnuntain evankeliumissa (Matt. 18:1–10) Jeesus muistuttaa, että kaikilla niillä, jotka ovat lasten tavoin pienimpiä ja heikoimpia keskellämme, on enkelinsä Jumalan lähellä.
ENNEN VANHAAN mikkelinpäivä oli syystöiden ja sadonkorjuun päätepiste. Kesäajan ulkona laiduntanut karja vietiin mikkelinpäivän aattona navettaan, ja lehmät kytkettiin paikoilleen talven ajaksi. Emännät tekivät taikojaan, joilla lehmiä autettiin kestämään pitkä sisällä olo. Hevosetkin tuotiin laitumilta talliin, joten mikkelinpäivän aamuna pääsi ratsain kirkkoon. Ratsujen selkään laitettiin valkoiset loimet. Satulan sijaan takapuolen alla saattoi olla pari vihtaa.
NINA RIUTTAMonen on helpompi pyytää avukseen enkeleitä kuin Jumalaa, jonka läsnäoloon voi olla vaikea uskoa. Jumala ei silti ole kaukana. Enkelit muistuttavat meitä siitä kaiken aikaa.
Enkelit varjelevat ja ohjaavat meitä oikeaan. Aina kun rukoilemme Jumalaa ja kysymme hänen tahtoaan, enkelit ovat apunamme. Se on niiden tehtävä. Kristillisessä perinteessä ajatellaan, että enkelit eivät puutu elämäämme, mutta ne toimivat sanansaattajina ja kantavat rukouksiamme. Rukoilemme enkelten seurassa, vaikka emme olisi tietoisia niiden läsnäolosta.
Rukouksen tuoma sisäinen ilo, rauha ja mielentyyneys ovat Jumalan työtä meissä. Enkelit välittävät näitä Jumalan lahjoja. Niin voimme ajatella.
Jo hyvin varhain meille on opetettu, että jokaisella on syntymästään saakka suojelusenkeli, joka varjelee ja vartioi meitä ja ohjaa oikealle tielle.
Enkelien sunnuntain evankeliumissa enkelit putkahtavat esiin yllättävässä paikassa.
Jeesus oli lähdössä viimeiselle matkalleen kohti Jerusalemia, mutta hänen oppilaitaan huoletti kysymys, kuka mahtoi olla suurin taivasten valtakunnassa. Jeesus hiljensi heidät asettamalla suojattoman lapsen heidän keskelleen: jos ei osannut asettua lapsen asemaan, oli turha haaveilla pääsystä Jumalan seuraan.
Jeesus kääntää katseemme suurista pieniin, vahvoista heikkoihin, niihin, jotka keskellämme ja ympärillämme ovat kaikkein hauraimmassa asemassa. Heidän enkelinsä ovat lähinnä Jumalaa.
LAURI MAARALATaivaallinen Isä, lähetä enkelisi rauhoittamaan levoton mielemme ja inspiroimaan meitä rukoukseen.
Lähetä rauhan enkelisi sinne, missä kipeimmin kaivataan tietä rauhaan ja sovintoon.
MATTI PIKKUJÄMSÄ
As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin.
Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin.
Vapaana tällä hetkellä yksiö ja yksiö alkovilla. Esimerkiksi yksiö alkovilla on käytännössä lähes kaksion veroinen toiminnoiltaan. Asunnossa on lisäksi mukavuutta lisäävä ranskalainen parveke.
Talosta löytyy myös muunlaisia asuntoja, joita kannattaa tiedustella puhelimitse ja sopia asuntonäytöstä. Tervetuloa tutustumaan taloon ja vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle.
Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.
” Hylätyiltä kissoilta paleltuvat korvankärjet, nenänpää, häntä ja tassut. Aina kun pakkanen kiristyy, sydäntäni kouraisee.
Hiljaisuuden ystävät -yhdistyksen toiminnanjohtajana työskentelee teologian tohtori, pappi Juha Tanska. Aiemmin hän toimi Haminan kirkkoherrana.
– Olin varautunut siihen, että viimeiset työvuodet menevät harmaantuneena virkamiehenä kirkon tehtävissä, mutta ei se mennytkään niin.
Tanska johtaa Hiljaisuuden ystäviä kolmatta vuotta. Hän sanoo, että hiljaisuuden etsintään
liittyy kaipaus oman eheyden ytimen tunnistamiseen.
– Kaiken pohjalla on ajatus, onko tämän näkyvän lisäksi jotain muuta – onko siellä joku? Ja jos on, miten siihen salaisuuteen ollaan yhteydessä.
HILJAISUUDEN YSTÄVÄT edistää kirkon ikivanhasta rukoushiljaisuudesta kumpuavaa hengellisyyttä. Yhdistyksen juuret vievät kuutisenkymmentä vuotta taaksepäin.
Hiljaisuuden ystävien Haminan koulutuspaikka ja lepokoti Poitsilan kartano suo Juha Tanskalle oivallisen työympäristön.Hiljaisuutta joutuu opettelemaan, koska mieli karkaa nopeasti muualle.
TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ
– Suomeen alkoi tulla 1960–70-luvulla vaikutteita hiljaisuuden retriitti -toiminnasta, jossa vetäydyttiin hiljaisuuteen ja rukoukseen viikonlopuksi. Vaikutteet tulivat Ruotsin kirkosta ja Englannin anglikaanikirkosta, Juha Tanska kertoo.
– Ensin retriittejä alettiin pitää Turun suunnalla, ja vähitellen retiriittitoiminta levisi ympäri Suomea.
Mutta kirkossa huolestuttiin. Piispainkokous asetti työryhmän pohtimaan, sopiiko retriittitoiminta evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
– Työryhmä työsti asiaa ja lopputulos oli, että retriittitoiminnalle ei ole estettä, Tanska kertoo.
– Hiljaisuuden ystävien perustajaisiä ja -äitejä oli nelisenkymmentä. Joukossa oli yliopistoväkeä ja kirkon työntekijöitä. Myös kirjailija AnnaMaija Raittila oli mukana.
NYKYISIN HILJAISUUDEN YSTÄVÄT -yhdistys pääasiassa organisoi koulutuksia. Toiminta perustuu siihen, että kursseja ohjaavat perehtyneet ja innostuneet kouluttajat.
– Haemme koulutuksilla käytännön kosketuspintaa tämän ajan ihmisten etsintään ja kaipuuseen, Juha Tanska kertoo.
Retriitin ohjaaja -koulutusten lisäksi kurssilistalta löytyy esimerkiksi meditatiivisen valokuvauksen perusteet, henkisesti ja hengellisesti hyvinvoiva työyhteisö -koulutus sekä luontohengellisyyskoulutus.
– Koulutusten tarkoituksena ei ole, että niiden avulla pelastuttaisiin, vaan se, että jotenkin selvittäisiin kasassa tämä elämä ja elettäisiin ihmisempinä toinen toisillemme, sanoo Tanska.
Kristillinen meditaatio
Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6, torstaisin klo 19. Ryhmä on kaikille avoin eikä siihen tarvitse ilmoittautua eikä sitoutua. Ei edellytä aiempaa kokemusta meditaatiosta. Meditoimme The World Community for Christian Meditation perinteen mukaan (wccm.org). Kesto noin tunti.
Tiedustelut: ohjaaja Leena Vanne, magdaleena.vanne@gmail.com
Hiljaisuuden joogaa®
Hiljaisuuden jooga on joogalaji, joka pohjautuu kristilliseen traditioon, hiljentymiseen, rukoukseen ja armolliseen hengellisyyteen.
Iltaryhmä alkaa Leppävaarassa ke 25.10. klo 18–19.30 Uuttu, Lintukulma 2. Kuutena keskiviikkoiltana 18.10.–29.11. (Huom! ei 8.11.). Harjoituksen jälkeen tarjolla pientä iltapalaa. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykselle. Ryhmään mahtuu 10 henkilöä. Tiedustelut ja ilmoittautuminen ohjaajalle: noora.lana@evl.fi tai p. 050 568 5340.
Olarin kappelissa, Kuunkehrä 4, kokoontuu ryhmä torstaisin 26.10.–23.11. klo 16–17.30 (5 krt). Ilmoittautuminen espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Hinta 35 e. Kaikukortilla Ilmaiseksi. Jos osallistut Kaikukortilla, ota yhteyttä Johanna Harjunkoskeen, p. 050 570 4904, johanna.harjunkoski@ evl.fi.
HILJAISUUDESSA ON Juha Tanskan mukaan eri ulottuvuuksia. Fyysinen hiljaisuus ei välttämättä takaa sitä, että sisäisesti olisi hiljaista.
– Hiljaisessa ympäristössä oma sisäinen melu ja levottomuus vasta kuuluukin. Mutta tähtäin on siellä, miten omassa mielessä saavuttaa tyyneyttä, ainakin ajoittain.
Hakeutuminen hiljaiseen paikkaan auttaa keskittämään mieltä. Ulkoiset elementit ovatkin apuvälineitä hiljaisuuden löytämiseen.
– Jos hiljaisuuteen liittyy Raamatun tai muiden hengellisten tekstien mietiskelyä, saattaa olla, että jotkut sanat osuvat hyvin lähelle oman elämän kohtaa, Tanska sanoo.
Tanskan mukaan hiljaisuus on luova tila, jossa osa tunnistaa Jumalan läsnäoloa. Enimmäkseen on kuitenkin niin, että hiljaisuutta joutuu opettelemaan, koska mieli karkaa nopeasti muualle.
– Syvimmillään hiljaisuus on mystikkojen kokemaa, ja se on lahjaa. Joskus hiljaisuus voi syvetä vain katselemiseksi, ihmettelemiseksi ja läsnäoloksi. ■
Soukan kappelissa, Soukankuja 3, iltaryhmä, joka kokoontuu 5 kertaa: ti 24.10., 31.10., 7.11., 14.11. ja 21.11. klo 18–19.30. Mukaan mahtuu 8 henkilöä, paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Maksu 25 e (laskutus syksyllä). Ilmoittautuminen espoonseurakunnat.fi/tapahtumat, viimeistään 8.10. Tiedustelut: leena.santaharju@evl.fi tai p. 040 513 0864 ja leena.toiskallio@evl.fi tai p. 041 535 6190. Suvelan kappelin Safkaa ja seuraa illan 1.11. yhteydessä Hiljaisuuden joogaa klo 18–19. Jos haluat osallistua, varmista paikkasi ilmoittautumalla: heli.vesanen@ evl.fi tai tekstiviestillä 040 552 8924 (ilmoittautuminen alkaa 2 viikkoa ennen tapahtumaa). Mukaan mahtuu 10 henkilöä.
Sana retriitti tulee englannin kielen sanasta retreat, joka merkitsee vetäytymistä erilleen, takaisin. Hiljaisuus on lempeä olotila, kun sille antaa luvan. Kun muut äänet vaimenevat, sinulle itsellesi jää tilaa. Hiljaisuudessa voit tutkia, miten juuri nyt jaksat ja mitä sinulle kuuluu.
Linkit retriitteihin löydät täältä: espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/aikuiset/retriitit
” Kaiken pohjalla on ajatus, onko tämän näkyvän lisäksi jotain muuta.
Ja jos on, miten siihen salaisuuteen ollaan yhteydessä.
JUHA TANSKA
Espoon seurakunnat lähettävät kaikille 2500:lle vuonna 2009 syntyneelle jäsenelleen rippikouluesitteen, joka sisältää tiedot ensi vuoden rippikouluista.
Espoossa alkaa kaikkiaan 90 nuorten rippikoulua tai -leiriä. Ne pidetään Espoon omissa kurssikeskuksissa Hvittorpissa ja Velskolassa sekä ulkopuolelta vuokratuissa paikoissa. Näiden lisäksi järjestetään aikuis- ja yksityisrippikouluja.
Useimmat nuoret käyvät rippikoulun tai -leirin kotiseurakunnassaan, mutta myös toisen seurakunnan tai järjestön järjestämä ripari on mahdollinen.
Monet seurakunnat järjestävät teemaripareita, kuten vaellus- tai musiikkileirejä. Lisäksi on erityisrippikouluja, joissa huomioidaan oppimisvaikeudet ja erilaiset haasteet.
Ensi vuoden rippikoulujen hinnat ovat Espoossa samat kuin tänä vuonna. Leiri maksaa 180 euroa, teemarippikoulu 250 euroa ja kaupunkirippikoulu 70 euroa. Maksuihin voi anoa vapau-
Masennusdiagnoosi saattaa olla jopa puolella Espoon perheneuvonnan asiakkaista. Moniongelmaisten asiakkaiden auttamiseksi keinot ovat rajalliset.
tusta taloudellisin perustein.
Tuoreimmassa kyselyssä espoolaiset rippikoululaiset antoivat rippikoululle yleisarvosanaksi 9-.
Ensi vuonna 15 vuotta täyttävät espoolaiset ilmoittautuvat rippikouluun 9.–31.10. osoitteessa espoonriparit.fi
Kauniaisissa järjestetään tulevana vuonna kaksi rippikoulua. Ilmoittautumisaika on sama kuin Espoossa. Lisätietoa löytyy osoitteesta: kauniaistenseurakunta.fi/ rippikoulu
ANTTI RINTALA Useimmat nuoret käyvät rippikoulun omassa kotiseurakunnassaan.Välillä tuntuu, että oma koulutuksemme ei aina riitä kaikkiin niihin asioihin, joihin perheneuvonnassa törmää. Esimerkiksi monet mielenterveyden ongelmat vaatisivat erillistä koulutusta, sanoo Espoon perheasian neuvottelukeskuksen johtaja Kaiju Himanen
Hänen mukaansa asiakkaiden mielenterveysongelmien määrä on lisääntynyt. – Yleisimmin esiin nousee masennus. Sitä saattaa esiintyä jopa puolella asiakkaistamme. Mielenterveysongelmat vaikuttavat paljon käymiimme keskusteluihin, Himanen sanoo.
Himasen havainnot ovat linjassa valtakunnallisen tilanteen kanssa. Kirkon perheasiain neuvottelukeskuksille tehdyn kyselyn tulos osoitti, että eniten ovat lisääntyneet mielenterveyskysymykset. Vastanneista perheneuvojista peräti 83 prosenttia oli tätä mieltä. Viime vuonna vastaava luku oli 62 prosenttia.
Seuraavaksi eniten asiakkaiden asioissa on näkynyt taloudellinen huoli, ahdistuneisuus ja alkoholin käyttö. Samat asiat nousevat esiin myös Espoon perheneuvonnassa.
Himasen mukaan masennus voi ”tarttua”. Jos perheessä on yksikin masentunut aikuinen, se vaikuttaa lapsiin tosi vahvasti. Lapset eivät välttämättä kerro
Asunnottomien yötä vietetään 17.10. Suomessa on tällä hetkellä 3 686 ihmistä vailla vakinaista asuntoa. Erilaisten tapahtumien myötä halutaan herättää keskustelua siitä, kenen ehdoilla julkista tilaa suunnitellaan, kenellä on oikeus näkyä kaupunkikuvassa ja kenen tarpeisiin kaupunkitila vastaa.
Espoossa oli viime vuonna yksin eläviä asunnottomia 373 henkilöä. Pitkäaikaisasunnot-
JOSKUS ASIAT
LOKSAHTAVAT
PAIKOILLEEN JO
YHDESSÄ VERKKOKESKUSTELUSSA.
KAIJU HIMANEN
omista tarpeistaan nähdessään vanhempiensa vaikeudet. Seurauksena voi olla se, että lapsi jää yksin tarpeidensa ja tunteidensa kanssa. Masennus voi myös kiristää aikuisten välejä, jos perhearjen pyörittäminen on täysin toisen vastuulla.
ESPOON PERHENEUVONTA
ohjaa asiakkaat lääkäriin hakemaan apua vakavampiin mielenterveyden ongelmiinsa. Kaiju Himaseen kokemus kuitenkin on, että apua saa aiempaa huonommin.
Himanen sanoo, että joissakin kaupungeissa tarjotaan helposti nettiterapiaa. Asiakas ohjataan nettiin, jossa hän tekee tehtäviä itsenäisesti ruudun äärellä ja tapaa ehkä joskus ammattilaisen.
– Varmasti nettiterapia auttaa joitakuita, mutta mielestäni se ei korvaa aitoa vuorovaikutusta kahden ihmisen välillä, Himanen sanoo.
– Tällä hetkellä lääkkeitä määrätään paljon, koska lääke voi katkaista pahimman kärjen ali- tai ylivirey-
den tilasta, jossa masentunut usein on. Lääke ja keskusteluapu voivat olla hyväkin alku johonkin uuteen.
Taloudellinen huoli lisääntyi Espoon perheneuvonnan asiakkailla Ukrainan sodan alkamisen jälkeen, kun hinnat ja lainankorot nousivat. Ukrainan sota aiheuttaa monelle asiakkaalle myös ahdistusta samoin kuin ilmastonmuutos.
Ahdistusta kokevat esimerkiksi ne, jotka voivat muuten hyvin, mutta joiden pitää työssään olla koko ajan saatavilla, pysytellä ajan hermolla ja omaksua jatkuvasti uutta tietoa. Jos työkuorman lisäksi elämässä on muita haasteita, asiat kasautuvat ja voivat vaikuttaa perheeseen.
VUOROVAIKUTUKSEN ONGELMAT ovat ylivoimaisesti suurin Espoon perheneuvontaan hakeutumisen syy.
Erokysymykset ovat seuraavaksi yleisin syy ja kolmantena tulevat elämänvaihekriisit. Nämä ovat asiakkaiden itse kertomia syitä.
– Kun pari on käynyt meillä useamman kerran, he voivat yhdessä perheneuvojan kanssa todeta, että oikea syy heidän tulolleen on jokin muu kuin heidän itsensä nimeämä. Esimerkiksi väkivalta saattaa tulla puheeksi vasta useamman tapaamisen jälkeen, koska siihen liittyy usein pelkoa ja häpeää. Kaikki eivät myöskään välttämättä tunnista väkivaltaa väkivallaksi, jos siihen ei liity lyömistä, Kaiju Himanen sanoo.
Himanen pitää hyvänä, että perheneuvonnan asiakkaaksi hakeudutaan useimmiten pariskuntana. Parineuvotteluja on kaksinkertainen määrä yksilöneuvotteluihin verrattuna.
Uutena ilmiönä Espoon perheneuvonnassa ovat 2000-luvulla syntyneet asiakkaat. He ovat nuoria aikuisia, joiden vanhemmista monet ovat eronneet. Kaiju Himasesta on hienoa, että nuoret pariskunnat hakevat apua matalalla kynnyksellä.
– Meillä on asiakkaina myös paljon pikkulapsiperheitä, joissa on väsymyksen lisäksi runsaasti työnjaollista riitelyä. Heille on tärkeää, kumpi hoitaa kotona mitäkin ja kumman ilta on vuorossa. He eivät puhu meistä vaan minusta ja minun tarpeistani, Kaiju Himanen sanoo.
ASIAKKAIDEN ONGELMIEN ratkaisemisessa Kaiju Himasen mielestä suuri merkitys on sillä, ottaako asiakas vastaan viestit muutostarpeista ja onko hänellä ylipäätään voimia ja kykyä muutokseen.
– Voimme olla vain peilinä ja keskustelutukena. Muutoksen on tapahduttava asiakkaan omassa elämässä. Onko hänellä tarpeeksi uskoa siihen, että asiat voivat muuttua? Joskus asiat loksahtavat paikoilleen jo yhdessä verkkokeskustelussa, Kaiju Himanen sanoo.
Espoon perheneuvonnassa työskentelee 12 perheneuvojaa, pääosin Spektrissä Pohjois-Tapiolassa sijaitsevassa toimipisteessä. Asiakkaaksi hakeudutaan soittamalla perheneuvonnan päivystysnumeroon. Tarkemmat tiedot verkossa: espoonseurakunnat. fi/perheneuvonta
tomien määrä oli kääntynyt laskuun, ja heitä oli 131. Asunnottomien naisten määrä oli myös laskussa: heitä oli 71.
Asunnottomia perheitä ja pariskuntia oli 19. Asunnottomana yksin eläviä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä oli 104. Yksin eläviä alle 25-vuotiaita oli 89.
Espoon seurakunnat ovat mukana monessa asunnottomien yön tapahtumassa. Esimerkiksi Kivenlahden torilla on tarjolla kello 15–18 keittoa ja muurikkalettuja sekä sukkia, pipoja ja Partioaitan takkeja. Espoon
keskuksen piha-alueella taas on luvassa kello 17–21 hernesoppaa ja makkaraa, vaatteita ja villasukkia, terveyspiste sekä Tuomiokirkkoseurakunnan messu keskuksen olohuoneessa kello
19.30. Lisätietoa: asunnottomienyo.fi/tapahtumat.
Yhteinen kirkkovaltuusto päätti 13.9., että Kauniaisten seurakuntayhtymä jatkaa ensi vuonna nykyisellä yhden prosentin
veroprosentilla.
Seurakuntayhtymän verokertymä oli tämän vuoden elokuussa poikkeuksellisen hyvä. Se on kumulatiivisesti 14 prosenttia edellisvuotta parempi. Lukuun vaikuttavat eläkkeiden indeksikorotukset ja keväällä toteutuneet palkankorotukset.
Hyvä verokertymä helpottaa seurakunnan lähitulevaisuutta, ja sillä voidaan rahoittaa kirkon viime vuonna päättynyttä remonttia. Se auttaa myös seurakunnan kasvaneiden kustannusten kattamista, jotka ovat syntyneet voimakkaasta inflaa-
tiosta ja palkkojen sopimuskorotuksista.
Espoonlahden seurakunnan uusi kirkkoherra Jukka Lehti asetetaan virkaansa sunnuntaina 1.10. klo 11 Espoonlahden kirkon messussa. Virkaanasettamisen suorittaa piispa Kaisamari Hintikka. Jukka Lehti aloitti tehtävässään 1. syyskuuta, kun hänen edeltäjänsä Jouni Turtiainen jäi eläkkeelle.
Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800,espoontuomiokirkkoseurakunta@evl.fi
Osoitteet:
Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5
Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2
Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1
Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3
Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1
Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10
Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16
Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3
Suvelan kappeli, Kirstintie 24
Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8
Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2
Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi
Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala
Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo
MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA
Enkelien sunnuntain messu:
”Suojassa” su 1.10. klo 10. Liturgia ja saarna Anita Kyönsaari, avustaa Iida Rotko, urkuri Teemu Suominen, kanttori Anna-Liisa Haunio.
Pienten oma kirkkohetki kastepuun äärellä su 1.10. klo 16.
Messu: ”Rakasta mua!” su 8.10. klo 10. Liturgia ja saarna Vilppu Huomo, avustaa Reetta Ikonen, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Petri Koivusalo.
Messu: ”Jeesus uskoo sinuun!” su 15.10. klo 10. Liturgia ja saarna Ari Kunnamo, avustaa Tuija Kuusinen, urkuri Elisa Murtoperä, kanttori Teemu Suominen.
Pysäkkimessu: ”Viheriäisille niityille” su 15.10. klo 18. Asemapäällikkö Eeva Kokki, pappi Tuija Kuusinen. Musiikki: Petri Koivusalo.
Messu: ”Jeesaan sua” su 22.10. klo 10. Liturgia ja saarna Mari Mathlin, avustaa Raigo Liiman, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Marja-Liisa Talja.
Auroran kappeli
Enkelien sunnuntain messu su 1.10. klo 12. Hujanen, Marte, Vikki. Messu su 15.10. klo 12. Ikonen, Suominen.
Kalajärven kappeli
Messu su 8.10. klo 14. Rotko, Talja. Senja Mäki, huilu.
Nojatuolimessu su 22.10. klo 14. Haastattelusaarnassa Jaakob
Happonen, Muurimäki. Säestys
Pekka Vuorio. Lastenalttari ja esirukouspyynnöt.
Kauklahden kappeli
Kyläkirkko su 8.10. klo 12. Liiman, Ylioja. Pyhäkoulu.
Urdunkielinen messu pe 20.10. klo
18.30. Parvez Gill.
Kyläkirkko su 22.10. klo 12. Kunna-
Tapiolassa vietetään vanhustenviikon merkeissä Vie vanhus ulos -teemapäivää 5.10. Millaista ohjelmaa se sisältää, diakoni Katja Karvinen?
– Teemapäivä sisältää Kimppakävelyn Silkkiniitylle, riksa-ajelua säävarauksella ja pienen pyhiinvaelluksen Tapiolan uurnalehdossa. Lisäksi kirkolla kaksi saa yhden hinnalla keittolounaan täytekakkukahvien kera.
– Halukkaat pääsevät pienelle riksaajelulle kirkolta kahvila Valon edestä. Riksamatka on turvallinen, ja monelle se on ollut iloinen elämys.
Voiko kuka tahansa kutsua esimerkiksi naapurinsa kanssaan ulos?
– Vanhusten ulkoilupäivän tarkoitus on, että ihmiset ottaisivat huomioon ympärillä olevat vanhukset, ovatpa he omia sukulaisia, naapureita tai muita ikäihmisiä viemällä heitä ulkoilemaan. Moni vanhus kaipaa apua ja seuraa ulkoiluun.
– Toisten auttaminen tuo tutkitus-
mo, Talja. Pyhäkoulu. Laaksolahden kappeli
Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 12.10. klo 19. Marte.
Nupurin kappeli
Enkelien sunnuntain messu su
1.10. klo 12. Nurminen, Suominen. Suvelan kappeli
Vauvanpäivän perhekirkko pe
29.9. klo 10. Malvaranta, Haunio, Kunnamo, Vesanen. Lounas 1,5–3 e. Enkelien sunnuntain messu su
1.10. klo 15. Kyönsaari, Haunio.
Rauhanrukous – Peace Prayer ma
2.10. klo 18. Kyönsaari.
Espoo International Lutheran
Worship su 8.10. klo 15. Hujanen, Mathlin, Ylioja.
HalleLujamessu pe 13.10. klo 18.
Nuorisotyö. Messu su 15.10. klo 15. Malvaranta, Murtoperä.
Viherlaakson kappeli
Nimikkolähettien tulojuhla ja iltaehtoollinen su 1.10. klo 17.
Rotko, Pekkarinen. Lähetit Marija ja Niko Ijäs.
Iltamessu su 8.10. klo 17. Koski.
ti onnellisuutta sitä tarjoavalle. Yhdessä ulkoileminen tuottaa iloa ja hyvää mieltä molemmille osapuolille. Lisäksi liikkuminen edistää fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä.
Mitä kannattaa huomioida, kun lähtee ulkoilemaan iäkkään henkilön kanssa?
– On tärkeää ottaa huomioon vanhuksen liikuntakyky ja vointi. Kannattaa
AURORAN KAPPELI
Vauvanpäivän tapahtuma to 28.9. klo 10–12. Musiikkia, juhlameininkiä- ja tarjoilua.
Kappelilounas ma ja to klo 11–13, huom! vko 42 vain ma. 2–5 e.
Safkaa ja seuraa -illat ma 2.10. klo 17–19.
Raamattu-rukouspiirit: ti klo
18.30 ja ke klo 18.
Kappeliklubi ke 25.10. klo 18. Kehitysvammaisten kerho.
Ikoniluennot: ”Neitsyt Mariasta
Jumalanäidiksi” la 14.10. klo 12, Tarja Rae.
Teologinen opintopiiri: Minun uskoni to 19.10. klo 19. VTM Timo
Soini kertoo uskostaan ja vakaumuksestaan. Kahvit klo 18.30.
Café Aurora ma–to klo 10–14, huom! vko 42 vain ma-ti.
KALAJÄRVEN KAPPELI
Naiset Sanan äärellä ma 2.10. ja 16.10. klo 18.
Gospel lattarit ma klo 18 Ponnen Maja. 5 e/tunti. Tied. 050 432 7501. Rukouksen ilta ke klo 18.30.
Safkaa & seura -illat to klo 17–19. Naisten Café to 5.10. klo 18–20.
kävellä sopivalla vauhdilla, valita esteetön reitti ja miettiä levähdyspaikat, mikäli rollaattori, johon voi istahtaa, ei ole mukana. Myös säänmukainen varustus, hyvät kengät, apuvälineet ja mahdolliset lääkkeet on syytä muistaa.
PAULA HUHTALA
Vie vanhus ulos -tapahtuma to 5.10. klo 11–14.30 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Katso Espoon seurakuntien vanhustenviikon tapahtumat s. 8.
Kirsi Muurimäki: ”Rukouksen voima”.
Perhepäivä- tapahtuma ”Iloiset askeleet” la 14.10. klo 10–13. Pomppulinna, lelunvaihtoa, pientä syötävää (3 e/perhe), Hali-bernit, aarrejahti, temppurata, askartelua.
KAUKLAHDEN KAPPELI
Kauklahden kappelin toiminta siirtyy alakertaan kattoremontin vuoksi. Suosittelemme kappelin alapuolella olevaa junaparkkia parkkipaikkana. Seuraa verkko- ja lehti-ilmoitteluamme sekä sähköisiä mainosnäyttöjämme. Pahoittelemme tilanteesta koituvaa vaivaa!
LAAKSOLAHDEN KAPPELI
Laulu & laulun tarina: Eino Grön to 28.9. klo 18.30. Ks. Kirkoissa soi -palsta.
Gospel Lattarit -ryhmät ma klo 18 ja klo 19. 5 e/kerta.
Äänimaljarentoutus to 12.10. klo 18. ILM. pia.harkonen@evl.fi.
SUVELAN KAPPELI
Raamattuluento to 28.9., 12.10. ja 26.10. klo 18. Ari Kunnamo.
Pyhäkoulu (yli 4-v.) su klo 15. Kappelilounas ti klo 12. 1,5–3,5 e. Koululaisten iltapäivä (3.–6.-lk) ti klo 15–17. Pelejä, hengailua, läksyjen tekemistä. Välipala. Tule, tehdään yhdessä! ti 3.10. klo 18. Miten kehitämme seurakuntaelämää alueellamme?
Raamattupiirit: ke 4.10. ja 18.10. klo 16. Näkövammaisille to 12.10. ja 26.10. klo 13. Naisille su 22.10. klo 16.30.
Safkaa ja seuraa -illat ke klo 17–19.30.
Uskallamme luottaa -seurakuntailta to 5.10. klo 18. Sanaa ja rukousta. Suomen Raamattuopiston musalinjan bändi. Juha Vähäsarja, Malvaranta.
Käsityöpiirit: ti 10.10. ja 24.10. klo 10–12. sekä ti 10.10. klo 13–15. Israel-rukouspiiri ke 11.10. klo 16. Musisoidaan yhdessä su 22.10. klo 15. Ks. Kirkoissa soi -palsta. Päivärukous ma ja to klo 13.
Kappelilounas ti klo 11–13. 2–5 e. ”Voimia” Uuno Palosaaren taidenäyttelyn avajaiset pe 6.10. klo 18.
Näyttelyn avaa piispa Kaisamari
Hintikka. Esillä 2.11. asti.
Tule laulamaan! ke 18.10. klo 14. Avoin raamattupiiri ke klo 18. Lähetyspiiri ma 9.10. ja 23.10. klo 14.
Safkaa ja seuraa -ilta ma 9.10. ja 23.10. klo 17–19.
Cafe Viheri ma ja ke klo 10–12.
UNELMAN KAMMARI
Kirpputori-kahvila avoinna ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Tied. eeva. einola@evl.fi.
SAFKAA JA SEURAA -ILLAT
Avoimien ovien illat klo 17–19
(Suvelassa klo 19.30 asti), joihin kaikki ovat tervetulleita! Yhteinen ja edullinen ruokailu, pelejä ja peliseuraa, lapsille omaa puuhaa, vaihtuvaa ohjelmaa, johon voi osallistua oman kiinnostuksen mukaan.
Suvelan kappeli joka keskiviikko. Kalajärven kappeli joka torstai. Auroran ja Viherlaakson kappeli maanantaisin vuoroviikoin; Aurora parilliset viikot 2.10. ja Viherlaakso parittomat viikot 9.10. ja 23.10.
HALUATKO LAULAA YHDESSÄ?
Kuoro kaikille: To 12.10. Espoon tuomiokirkko ja to 26.10. Pitäjäntupa klo 18–19.15.
Ei laulutaito- tai esiintymisvaatimuksia. Ohj. Teemu Suominen.
OLENNAINEN
Naistenpäivä la 14.10. klo 12–17
Suvelan kappeli. Anne PohtamoHietanen ja Aino Viitanen, Kanerva, Malvaranta. Ruokailu 10 e. ILM. 6.10. mennessä: kirsi.kanerva@evl. fi tai 050 511 0165.
IKÄIHMISTEN KERHOT
Parillisilla viikoilla kappeleilla klo 13: Ma Laaksolahti, ti Suvela, to Kalajärvi ja Nupuri. Seurakuntatalo to klo 12.30.
Parittomilla viikoilla kappeleilla klo 13: Ma Kauklahti, ti Aurora, ke Viherlaakso, to Suvela.
AIKUISRIPPIKOULU
Alkaa ti 10.10. klo 18 Espoon keskus, os. Kirkkokatu 10. Tied ja ILM. raigo.liiman@evl.fi, 050 438 0116.
SURURYHMÄ
Oletko menettänyt läheisesi?
Aloitus 3.11. klo 18 Kirkonkymppi. Ohj. pappi Miia Pekkarinen ja diakonissa Eeva Einola. Lisätiedot ja ILM. 19.10. mennessä: 050 438 0189 Einola.
LAPSET JA PERHEET
Perhekerhot ja -kahvilat: www. espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/lapset-ja-lapsiperheet/perhekerhot.
Espoon keskuksen perhekeskus, Kamreerintie 6: Parista perheeksi-
illat to 19.10., 9.11. ja 7.12. klo 17–
18.30. Perhekahvila ti klo 13–15.
Tied. Kirsi Kanerva, 050 5110 165.
Liikunnallinen perheleiri 10.–
12.11. Velskola. 25–50 e. ILM. viim.
16.10.: espoonseurakunnat/tapahtumat. Tied. 050 5110 341.
Muskareissa tilaa! ILM. www. espoonseurakunnat.fi/muskarit.
Tied. sanna-kaisa.ojala@evl.fi (Suvela), taija.karppinen@evl.fi (muut alueet).
Sijaiseksi lasten kerhoihin (2–5v.)? Tied. aila.pihlajavesi@evl.fi, 040 5251 216.
EROSEMINAARI
Vertaisryhmä alkaa to 19.10. klo
17–20 Kirkonkymppi. Aiheina mm. Ero oppimisprosessina. Hinta 70 e, mahdollisuus maksuvapautukseen. Pieni iltapala. Tied. ja HAKU: outi.wenell@evl.fi tai 040 5474 146.
KIRKKOVÄÄRTIKSI
TUOMIOKIRKKOON!
Tulisitko messuun avustajaksi mm. jakamaan virsikirjoja, keräämään kolehtia jne.? Koulutus Tuomiokirkossa ti 3.10. klo 18. Tied. ja ILM. 040 567 4420, pirkko. nurminen@evl.fi.
ÄLÄ JÄÄ YKSIN!
Keskusteluapua perhe ja parisuhdeasioissa: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165 ja outi.wenell@evl.fi, 040 547 4146.
Papin puhelin joka päivä klo 9–19, 09 8050 2602.
TUKEA VAIKEASSA
ELÄMÄNTILANTEESSA
Ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään:
Auroran alue: 040 7636599.
Espoon keskus ja Suvela: 040 5311037, 050 438 0189 tai 040 547 1861.
Pohjois-Espoo: 040 736 9315.
Länsi-Espoo: 050 438 0176 tai 040 513 0862.
Viherlaaksolahden alue: 040 572 5344. www.espoonseurakunnat.fi/apuaja-tukea.
SOMESSA JA VERKOSSA
Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta
Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta
Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti
Nuoret: www.sodesode.fi
Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lap-
set ja perheet Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa
Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13 Aukioloajat: Espoonlahden kirkko ma–to klo 8.30–18, pe 8.30–15, la toiminnan mukaan, su 10–18 ja pyhinä 10–15. Soukan kappeli ma–pe 9–15, la–su toiminnan mukaan.
Leipämessu pe 29.9. klo 10 kirkko. Huttunen, Puukko. Maksuton lounas klo 11. Maksuton kirpputori klo 12.
Messu ja kirkkoherran virkaanasettaminen su 1.10. klo 11 kirkko. Liturgi piispa Kaisamari Hintikka. Okra-kuoro. Yhteisömessu su 1.10. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.
Hiljaisuuden messu su 1.10. klo 17 Soukan kappeli. Kohijoki, musiikki Gregory Pass. Muskarimessu ke 4.10. klo 10 kirkko. Santaharju, Kohijoki, Rautio, Munter-Mäkeläinen.
Viikkomessu ke 4.10. klo 14 kirkko. Lindberg, Puukko. Siioninvirsiseurat pe 6.10. klo 18.30 kirkko.
Messu su 8.10. klo 11 kirkko. Ylisuutari, Puukko. Kamarikuoro Navichorus, continuoryhmä Espoon Barokista.
Yhteisömessu su 8.10. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.
Iltamessu su 8.10. klo 17 Soukan kappeli. Haarlaa, Yli-Jaskari. Messu su 15.10. klo 11 kirkko. Sinervo, Ojala ja kirkkokuoro.
Yhteisömessu su 15.10. ja 22.10. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Hiljaisuuden messu su 15.10. klo
17 Soukan kappeli. Santaharju, musiikki Gregory Pass.
Messu su 22.10. klo 11 kirkko. Olli, Rautio.
Iltamessu su 22.10. klo 17 Soukan kappeli. Huttunen, Ojala. Leipämessu pe 27.10. klo 10 kirkko. Ylisuutari, Yli-Jaskari. Maksuton lounas klo 11. Maksuton kirpputori klo 12.
APUA JA TUKEA
Diakonian ajanvaraus diakonia. espoonlahti@evl.fi tai arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885. Omaishoitajien ja muistisairaiden läheisten vertaisryhmä parill. vko pe klo 10–12.30 Soukan kappeli. Yhteistyössä SPR:n kanssa. Lounas ja kahvit 5 e/hlö. Lisätiedot diakoni Eija, 041 534 1706. Asunnottomien yön paikallistapahtuma ti 17.10. klo 15–18 Kivenlahden tori. Tarjolla keittoa, lettuja kaikille ja lämpimiä vaatteita
tarvitseville. Mukana Meriemy, partiolippukunta Mesikämmenet, Espoon kaupunki.
SYÖDÄÄN YHDESSÄ
Diakonialounas ma ja to klo 12–13 kirkko, lipunmyynti klo 11.30–12.30.
Aikuiset 3 e. Brunssi tiistaisin klo 10–11.15
kirkko. Ruoka valmistetaan pääosin hävikkielintarvikkeista, tarjolla niin kauan kuin ruokaa riittää. Maksuton/vapaaehtoinen maksu.
TAVATAAN TAAS!
”Jokainen ihminen on laulun arvoinen” to 5.10. klo 13 Lippulaivan kirjasto. Vanhustenviikon yhteislaulutilaisuus yhdessä kanttori Helenan ja diakoni Eijan kanssa.
Yhteisen tulen äärellä to 5.10. klo
17–20 Soukan kappeli. Seurakunta tarjoaa makkarat ja mehut, voit tuoda myös omat grillattavat tullessasi. Kristus keskellämme to 5.10. klo
18 kirkko. Pastori Topi Haarlaa, Vappu Nieminen, kanttori Heli Ojala ja gospelryhmä Nardus sekä evankelista Raija Ahvenainen-Rantala Espoonlahden helluntaiseurakunnasta. Seurapuheita, rukousta, musiikkia. Ilta on osa ekumeenisten iltojen tapahtumasarjaa 3.–8.10.
Vie vanhus ulos -täytekakkukahvit pe 6.10. klo 12–15 kirkko. Lähde ulkoilemaan ja herkuttelemaan! Maksuton.
Fellowship & Dance Party la 7.10. klo 17 Soukan kappeli. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa.
Israel-rukouspiiri ti 10.10. klo
18.30 kirkko. Kankaanpainantatalkoot lähetystyön hyväksi to 12.10. ja 16.11. klo 12–16.30 kirkko. Kirpputori la 14.10 klo 10–14 kirkko. Pöytämaksu 5e Yhteisvastuun hyväksi. Lisätietoja Klarika Vastamäki, 040 537 6854. Sanan kaiku/Musiikillinen matka to 12.10. klo 18 Lippulaivan kirjasto. Selloimprovisaatioita ja eläytymistä Raamatun tekstiin. Vapaa pääsy. Sellisti Tapani Heikinheimo ja bibliodraamaohjaaja Eveliina Roznovski.
Lukupiiri ti 17.10. klo 15 kirkko. Kirjana Durian Sukegawa, Tokuen resepti.
Toivon ilta: Vapaaksi arvottomuuden tunteesta ma 23.10. klo
18.30 kirkko. Teologi, kirjailija Anna-Liisa Valtavaara ja diakoni Marja-Liisa Kiiski. Ryhtyisinkö leirivaariksi tai leirimummuksi? Ti 24.10. klo 18 kirkko. Haetaan vapaaehtoisia rippileireille. Infotilaisuudessa leireillä mukana ollut Jörgen Eriksson kertomassa lisää. Kohtaamisia ja eläytymistä ikiaikaisiin kirjoituksiin to 26.10. klo 18 kirkko. Selloimprovisaatiota
ja Raamatun tekstejä. Tapani Heikinheimo, Eveliina Rožnovski ja Niko Huttunen.
Aikuisten lauantai-ilta klo 18 kirkolla. 28.10. Lyhyt esitys uudesta raamatunkäännöksestä UT2020, pastori, raamatuntutkija Niko Huttunen. Voit halutessasi tuoda pientä purtavaa yhteiseen pöytään.
YHTEISVASTUU
Kirpputori la 14.10 klo 10–14 kirkko. Pöytämaksu 5 e Yhteisvastuun hyväksi. Lisätietoja diakoni Klarika Vastamäki, 040 537 6854, klarika. vastamaki@gmail.com.
MUSIIKKI
Elegia-kirkkokonsertti & Diandra to 28.9. klo 19 kirkko. Liput: lippu. fi.
Vanhustenviikon yhteislauluhetki to 5.10. klo 13–14 Lippulaivan kirjasto.
Laulukerho ti 10.10. ja 24.10. klo 13 kirkko, paritt. vkot. Pullakahvit 1,50 e.
KURSSIT JA RYHMÄT
Kriton jatkoryhmä: Syyllinen olo – syystä vai suotta? ma 2.10.–11.12. klo 18.30–20.15 kirkko. Ilm. Ritva, 040 733 6552 tai Kikka, 040 765 5765 tai sähköisesti 11.–25.9.: tinyurl.com/y8f6n839
VIRKISTYSTÄ,
Arjen irtiotto -retriitti 27.11.–1.12. Velskola. Valitse 1–4 vrk: lepää, syö hyvin, ulkoile, harjoita hartautta tai tee etätöitä. Hinta 43 e/vrk, (huom. ma klo 14.30 – ti klo 10, 35 e.) Sitova ilm. verkossa 16.10.–13.11. Tied. inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.
Vauvanpäivä pe 29.9. klo 10–13 Soukan kappeli. Muskarihetkiä, vauvajumppaa, valokuvausta ym. Brunssi.
Vauvakirkko su 8.10. klo 15 Soukan kappeli. Tuttikansan oma kirkkohetki. Kahvi/pilttitarjoilu.
Koulun jälkeen toimintaa? Alakouluikäisten leikkiklubi Soukan kappelilla ti klo 13–15.30 ja kokkaava klubi Espoonlahden kirkolla to klo 13–15.30. Lisätied. ja ilm. sodesode.fi.
Kaikenlaisten perheiden aarresaariseikkailu -perheleiri 3.–5.11. Velskola. Tule millä kokoonpanolla tahansa. Yhdessäoloa ja mukavaa puuhaa. Ilm. verkossa 8.10 asti. Tied. Katriina Vilkman, 050 466 9128.
NUORET
Rippikouluilmoittautuminen vuoden 2024 rippikouluihin alkaa 9.10. verkossa espoonriparit.fi.
Toimisto:
p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi
facebook.com/leppavaaranseurakunta
youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk
nuortensiipi.fi @nuortensiipi
Lapset ja perheet minisiipi.fi
FB & IG & YouTube @minisiipi
MESSUT JA
Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa on kirkkopussukoita omalle paikalle mukaan otettavaksi pienimmille messuvieraille. Kirkolla on lastenpaikka. Messun jälkeen kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot löytyvät verkosta espoonseurakunnat.fi/le/jumalanpalvelukset ja Leppävaaran seurakunnan Facebookista.
Valtakunnallista iäkkäiden ulkoilupäivää vietetään torstaina 5.10. Espoon seurakunnat ovat mukana tempauksessa.
Valtakunnallista iäkkäiden ulkoilupäivää vietetään perinteisesti Vanhustenviikon torstaina. Vanhustenviikkoa vietetään tänä syksynä
1.–9.10.
Espoonlahden
seurakunta
Vanhustenviikon yhteislauluhetki to 5.10. klo 13
Lippulaivan kirjastossa, Espoonlahdenkatu 8. Vie vanhus ulos -täytekakkukahvit pe 6.10 klo
12–15 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8.
Espoon
tuomiokirkkoseurakunta
Alla olevilla kappeleilla tarjotaan kappelilounaan yhteydessä kahvi ja kahvileipää myös heille, jotka eivät ruokaile.
Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1.
Kappelilounas ti klo 11–12.30.
Suvelan kappeli, Kirstintie 24.
Kappelilounas ti 12–13.
Alla olevissa kahviloissa tarjotaan kahvia ja kahvileipää:
Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2. Cafe Viheri ma ja ke klo 10
Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1. Cafe Aurora ma-to klo 10–14
Olarin seurakunta
Haastamme sinut ulkoilemaan yhdessä iäkkään ystäväsi tai naapurisi kanssa Olarin kirkolle 5.10., jossa tarjolla maittava lounas klo 12–13. Lounaan hinta on 3 e/henkilö.
Tapiolan seurakunta
Vie vanhus ulos -tapahtuma to 5.10.
Lähde ulkoilemaan iäkkään naapurin, ystävän tai
sukulaisen kanssa.
Kimppakävely Silkkiniitylle Tapiolan kirkon, Kirkkopolku 6, kahvila Valon edestä klo 11. Riksapyörän kyytiin pääsee klo 11–13.
Keittolounas ja kakkukahvit kaksi henkilöä yhden hinnalla 5 e klo 11.30–13.30.
Pieni pyhiinvaellus uurnalehdossa klo 13 ja 13.30 Marianne Tiihosen johdolla.
Esbo svenska församling
Roll in – evenemang för seniorer i Esbovikens kyrka, Skeppargatan 8, 28.9 kl. 13. Välkommen på kaffe och kaka. Vår kantor uppträder och vi sjunger tillsammans. Om du behöver taxiskjuts anmäla dig till diakoni.esbosvenska@evl.fi eller diakon Ani Iivanainen tfn 050 597 3313.
Arki-illan messu Leppävaaran kirkossa joka torstai klo 17. Lyhyt, noin 20 min. viikkomessu.
Mikkelinpäivän perhemessu su
1.10. klo 11 Leppävaaran kirkko. Messu striimataan myös Leppävaaran srk:n Youtubeen. Mukana lastenpappi Kirsti ja Aija-pappi sekä musiikissa muskariope Essi ja Outi-kanttori. Arabiankielinen perhemessu ja pyhäkoulu su 1.10. klo 11 Uuttu. Messu Enkeleitä – onko heitä? su
1.10. klo 13 Karakappeli. T. Salo, Latvanen
Venäjänkielinen iltakirkko tiistaisin klo 18 Uuttu.
Viikkomessu ke 4.10. klo 13 Leppävaaran kirkko. Kaikille avoin viikkomessu edeltää seurakunnan työntekijöiden kuukausittaista kokousta.
Messu – Rakastanko käskemällä su 8.10. klo 11. Ekumeeninen lähetyspyhä. Rissanen, Samila, Kallio, Hyry. Kirkkokahveilla etäyhteys nimikkolähetteihin ja kuulumisia
Toivoa naisille -työstä, mukana Miia
Kallio Sansasta.
Messu – USKOMATONTAKO? su 15.10. klo 11 Leppävaaran kirkko. T. Salo, Rissanen, Latvanen. Mukana Kamarikuoron lauluyhtye.
Messu – Uskoako vai ei? su 15.10. klo 13 Karakappeli. Alanne, Latvanen. Mukana Kamarikuoron lauluyhtye.
Messu – Rauhaa vain su 22.10. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana ryhmänohjaajakoulutettavia nuoria. Raunu, Kallioniemi, Noponen. Espoo International Lutheran Worship su 22.10. klo 17 Karakappeli. Raunu, Rissanen, Isaac Ohaju (saarna).
Ma 2.10. 18.30 Leppävaaran kirkko, B-siipi. Puhujina Urpu Sarlin, Antti Rusama ja Olli Nuosmaa. Isäntänä Erkki Koivusalo. Kahvit klo 18.30, puheet ja veisuu alkavat
klo 19.
Lasten toiminta Facebookissa: minisiipi.fi, FB & IG & YouTube: @ minisiipi.
Vauvanpäivän tempaus pe 29.9. klo 13–14.30 Leppävaaran kirkko. Vauvamuskari, kahvi- ja sosetarjoilu sekä arpajaiset, joissa jokainen vauva saa palkinnon.
Taaperokirkko pe 6.10. klo 10 Leppävaaran kirkko, B-siipi. Itsepäinen Joona. Mukana perhetoiminnanohjaaja Seija, muskariope Essi ja lasten pappi Kirsti.
SYYSLOMAN PÄIVÄLEIRI
Ma–pe 16.–20.10. Nuortentila Siipi. Askartelua, biljardia, lautapelejä, ulkoilua, pleikkaa… Omat eväät, pieni hartaus. Ilm. viim. 1.10.: nuortensiipi.fi.
YÖ KIRKOSSA
6.–8.-lk. 28.–29.10. Ota kaverit ja makuupussi mukaan, ja tule viettämään mieleenpainuvaa iltaa ja nukkumaan yö Leppävaaran kirkossa! Ilm. viim. 8.10.: nuortensiipi.fi.
ÄITIEN SAUNAILTA
Ma 23.10. klo 17–20 Velskola. Saunomista, iltapalaa, askartelua ja rentoa yhdessäoloa. Mukana Elisa Uurtio, Eira Salakka ja Seija Hatakka Leppävaaran srk:sta. Omat kyydit/kimppakyydit. Tied. elisa. uurtio@evl.fi.
ISIEN SAUNA- JA VIRKISTYSILTA
To 26.10. klo 17.30–21 Velskola. Saunomista, suolaista purtavaa ja leppoista jutustelua. Mukana Jukka Silventoinen Leppävaaran srk:sta. Omat kyydit/kimppakyydit. Tied. jukka.silventoinen@evl.fi.
HILJAISUUDEN JOOGA®
Iltaryhmä Uutussa ke 18.10.–29.11. klo 18–19.30 (HUOM! ei 8.11.) Rentoutumista ja iltapalaa yhdessä Hiljaisuuden jooga on joogalaji, joka pohjautuu kristilliseen traditioon, hiljentymiseen, rukoukseen ja armolliseen hengellisyyteen. Ryhmään mahtuu 10 hlöä. Ohj. diakoni ja Hiljaisuuden joogan ohjaaja Noora Lana. Vap.eht. maksu Yhteisvastuukeräykselle. Tied. ja ilm. noora.lana@evl.fi tai 050 568 5340.
NUORILLE JA NUORILLE
AIKUISILLE
Food & Hope ti 3.10. klo 17 Nuortentila Siipi. Tehdään yhdessä ruokaa, syödään ja tutustutaan. Tarkoitettu kaikille, jotka kaipaavat yhteisöä eikä ilmainen ateriakaan haittaisi. Paikalla diakoni Nuu, pappi Arto ja oppilaitospappi Panu. Syksyn muut illat: ti 7.11. ja 5.12. Jos haluat tulla vapaaehtoiseksi toteuttamaan iltaa, laita viestiä Nuulle (Noora Lana), 050 568 5340.
Draamakerho 14–20-v. ma klo 18
Leppävaaran kirkon takkahuoneessa, Veräjäkallionkatu 2. Tied. marko.kauppila@evl.fi, p. 040 835 1615. Walk In -terapiaa Ohjaamotalossa
Leppävaarassa, Lintuvaarantie 2, ma klo 14–18. Ilmainen palvelu on tarkoitettu 16–29-vuotiaille eikä edellytä ajanvarausta.
AIKUISILLE
Kaikki aikuisten ryhmät löydät netistä: espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/ryhmat.
Ti 10.10. klo 18 Karakappelissa
Kilon kristityt, aiheena ”Kestävyys ahdingoissa”. Vetäjät Reetta Suntinen ja Pirjo Survo.
Ekumeenisen Kristus keskellämme -sarjan ilta la 7.10. klo 18 Leppävaaran kirkossa. Pastorit Vilho
Savolainen Lähetyskappelista (hell. srk) ja Juha-Pekka Rissanen (Leppävaaran ev.-lut. srk). Musiikkia, pikkupuheita ja rukousta. Teetarjoilu.
MAALARIT
Uuttu, Lintukulma 2. Tavoitteena rentoutua ja antaa erilaisille tunteille ja ajatuksille tilaa. Maalauskokemusta ei tarvita. Kokoonnumme pe 29.9., la 28.10. ja la 25.11.2023 klo 12–17. Ohj. Nina Purtonen. Ilm. viim. viikkoa ennen: heli.siltakorpi@evl.fi, p. 040 537 6876. Vapaita paikkoja voi kysellä myöhemminkin. Maksu 15 e/krt Naisten Pankille.
RUKOUKSEN ABC
Parantuminen ja henkimaailma
26.10. klo 18.30 Uuttu. Lea Kujanpää Kansan Raamattuseurasta. Miten sairaiden puolesta rukoillaan? Mitä ovat henkimaailman asiat meidän aikanamme? Kahvi- ja teetarjoilu, suolainen pala. Mukana pastori Jukka Raunu.
VARTTUNEELLE VÄELLE
Avoin kahvila ma 2.10. ja 16.10. klo 13 Leppävaaran kirkko, srk-sali.
Kahvihetki yhdessä, keskustelua ajankohtaisista asioista muiden kanssa ja pieni hartaus.
Varttuneen väen kerho ti klo 13 Karakappeli.
Varttuneen väen kerho pe klo 13 Elä & asu -seniorikeskus.
KUORO KAIKILLE
Ei laulutaitovaatimuksia, ei esiintymispakkoa. Harjoitukset Leppävaaran kirkolla ke klo 18–19.15. Mukaan voi tulla missä vaiheessa toimintakautta tahansa ilman ennakkoilmoittautumista. Syksyn harjoituspäivät ke
11.10./25.10./8.11./22.11. Ohj. kanttori Outi Noponen.
YHTEISLAULUJA
KANTTORIN KANSSA
Leppävaaran kanttorit laulattavat kerran kuussa ti klo 13 Leppävaaran kirkolla yhteislauluja. Ti
10.10. ja 14.11.
Karakappelilla yhteislauluja
lauletaan kerran kuussa pe klo 13.
Pe 13.10. ja 17.11.
KONSERTTEJA
Lauluja lasten teille su 29.10. klo
16 Tapiolan kirkko – raikkaat, uudet lasten virret. Koko perheen konsertissa esiintyvät Espoon seurakuntien kaikki lapsikuorot ja Make Perttilä bändeineen. Lue lisää Kirkoissa soi -palstalta.
APUA JA TUKEA
Diakonian palveluaika ma klo 10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata ajan suoraan diakoniatyöntekijöiltä sähköpostitse osoitteesta leppavaaran.diakonia@evl.fi. Diakonialounaat ti ja to klo 11.30–12.30. Hinta 3 e, alussa lyhyt hartaus.
Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi
Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet
Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret
Youtube: Olarin seurakunta
Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1
MESSU
Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/Olarinsrk. Kirkon takaosaa ei videokuvata. Ehtoollisen aikana kuvataan alttarialuetta.
Olarin kirkko: Su 1.10. klo 10. Virta, Hirsto, Rautio. Mikkelinpäivän perhemessu su 1.10. klo 16. Lasten enkelikulkue. Hirsto, Hakomäki. Messun jälkeen ruokailu ja perhetapahtuma.
Su 8.10. klo 10. Karinen, saarna
Oiva Hujanen (Evankelisen lähetysyhdistys), Suontakanen, Hakomäki.
Su 15.10. klo 10. Jussila, Suontakanen, Hakomäki.
Su 22.10. klo 10. Vikman, Ansamaa, Niinikoski.
Matinkappeli: Espoo International Lutheran Worship Matinmessu
su 1.10. klo 17. Kielet: englanti/ suomi. Bilingual: Finnish/English.
Service is led by: pastor Oili Karinen, sermon Hilkka Arminen.
Music: Sanna Franssila with Worship Band.
Su 8.10. klo 12. Hartikainen, Franssila.
Su 15.10. klo 12. Ansamaa, Franssila.
Su 22.10. 12. Karinen, Franssila.
Olarin kappeli: Su 8.10. klo 12. Suontakanen, Hakomäki.
Su 22.10. klo 12. Ansamaa, Niinikoski.
Chapple, Iso Omena: Sateenkaa-
rimessu la 7.10. klo 18 sateenkaarevaan väestöön kuuluville ja heidän ystävilleen. Karinen, saarna Matti Peiponen (Espoon seurakuntayhtymä), Hakomäki. Katso lisää: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat.
HARTAUS
KIRKONMENOJEN AIKAAN
Seurakuntalaisten toteuttama hartaushetki su 1.10. klo 12 Matinkappeli.
MIKKELINPÄIVÄN PERHE
MESSU JA TAPAHTUMA
Perhemessu, ruokailu ja enkeliaiheinen tapahtuma su 1.10. klo 16–Olarin kirkko. Tapahtumassa mm. enkelitemppurata, askartelua, leikkihuone, vauvahuone, liikennerata ja muskarihetki.
ULKOILUTAPAHTUMA
IÄKKÄILLE
Osana vanhustenviikon tapahtumia haastamme ikäihmiset ulkoilemaan ja nauttimaan ulkoilun päätteeksi lounaan Olarin kirkolla to 5.10. Yhteiselle kävelylenkille lähtö kirkon sisäpihalta klo 11. Lounas 4 e klo 12–13.
VIRON KIRKON TULEVAISUUS?
Lähetystilaisuus su 8.10. Olarin kirkko, n. klo 11.15 kirkkokahvien yhteydessä.
Pastori Oiva Hujanen (Evankelisen lähetysyhdisty) kertoo Viron kirkon ainutlaatuisista mahdollisuuksista. Vapaaehtoinen kahviraha Ely:lle.
ARKIYSTÄVÄ® INFO
Tietoa ArkiYstävä-toiminnasta Espoon seurakunnissa ti 24.10. klo 17–19.30 Olarin kirkon kerhosiipi. ILM. JA TIED. 10.10. mennessä: Maria Virtanen, maria.e.virtanen@ evl.fi, 050 4380 238 tai Katja Karvinen, katja.karvinen@evl.fi, 040 593 7386.
SURURYHMÄ
Vertaisryhmässä voit jakaa luottamuksellisesti ja turvallisesti tunteitasi, ajatuksiasi ja kokemuksiasi läheisesi poismenoon liittyen.
Olarin kappelilla kuutena torstaiiltana 26.10. alkaen klo 17.30. Tarjoilua. Ohjaajina pastorit Maritta Hartikainen ja Antti Kruus. ILM. JA TIED. seurakuntatoimistoon 13.10. mennessä ma–pe klo 9–15 puh. (09) 8050 7000. Ilmoittautuneille on lyhyt puhelinhaastattelu, jonka perusteella valitaan ryhmään.
NAISTENPÄIVÄ
Työstä pelkojasi ja ahdistustasi on aiheena la 28.10. alkaen klo 9 Olarin kappelilla. Vieraana terapeutti, kirjailija Salme Blomster. Pelon tarkoitus on suojella vaaroilta. Siitä voi kuitenkin joskus tulla elämää rajoittavaa ja ahdistavaa. Siitä voi kuitenkin vapautua. Mistä voimme löytää levon? Millaista on
peloton rakkaus? ILM. seurakuntatoimistoon 20.10. mennessä, puh. 09 8050 7000 (ma–pe 9–15). Hinta12 e, sisältää ohjelman ja tarjoilut. Ehtoollishartaus, musiikkia, keittolounas ja kahvit. Voit varata käteistä myytäviä tuotteita varten. Mahdollisuus manikyyriin tai 15 minuutin päähierontaan hintaan 15 e (Varataan ilmoittautumisen yhteydessä). Mukana Maritta Hartikainen ja Meri Kalanti.
Raamattupiiiri ma 17.30–20. Seija Talonen.
Rukouspiiri ma 14.30–16.30. Pirjo
Aunimo ja Irmeli Partanen. Raamattupiiri ti 12.30–14. Pirjo
Aunimo ja Irmeli Partanen. Hiljaisen rukouksen tunti ke 11–13.
Toivoa naisille -rukousryhmä joka toinen ke parittomilla viikoilla klo 13.30.
Aamurukous pe 8.30–9.30. Hannele Selesvuo.
Lukupiiri kerran kk, to klo 14.
Kirjat: 5.10. Paul Auster: Sattumuksia Brooklynissa. 9.11. Olli Jalonen:
Taivaanpallo. TIED. p. 050 353 8398 tai leena.lenkkeri@gmail. com.
Diakoniapäivystys ti klo 10–12, 050 432 9368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Contact deacon on Tuesdays 10–12 by phone 050 432 9368 or via email. Diakonialounas/Community lunch
Tiistaisin/Tuesdays, 12 Matinkappeli, (Liisankuja 3) alkaen 5.9. Torstaisin/Thursdays, 12 Olarin kirkko, (Rälssitilankuja 1). Hinta/ Fee 4 e. Ota mukaan tasaraha, Please use the exact amount. Lipunmyynti 11.45–12.30. Asunnottomien Yö -tapahtuma ti 17.10. klo 13 alkaen Matinkylä, Kohtaamispaikka Kaivolla, os. Kala-Matti 3 A.
Tapiolan kirkko: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan ja su klo 8–14.
Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi
Osoitteet:
Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8
MESSUT JA HARTAUDET
TAPIOLAN KIRKOSSA
Mikkelinpäivän perhemessu su 1.10. klo 10. Kirkko täyttyy lapsista ja enkeleistä (enkeliksi voi ilmoittautua etukäteen: anu.ristimaki@ evl.fi). Messun jälkeen toimintapisteitä. Poikakuoro Pirkanpojat, joht.
Jouni Rissanen ja Tapiolan seurakunnan GospelKids-kuorot ja päiväkerholaisia. Tiihonen, Ristimäki, Jokivuori, kasvatuksen ja varhaiskasvatuksen väkeä.
Messu su 8.10. klo 10. Jakarandakuoro, joht. Pekka Nyman. Hero, Paananen, Jurmu. Messun jälkeen klo 11.30 Lähetyspyhä. Vierailijana Aili Maria Manninen Lähetysyhdistys Kylväjästä.
Taizé-henkinen rukoushetki pe 13.10. klo 18. Meditatiivista rukouslaulua, Raamatun sanaa ja rukousta, hiljaisuutta. Mukana Ossi Tervonen ja Sini Hulmi.
Messu ”Usko ja epäusko” su 15.10. klo 10. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro, Koivisto, Ristimäki, Malkamäki.
Messu ”Jumalan valtakunta on lahja” su 22.10. klo 10. Paananen, Tervonen, Linnoinen, Malkamäki. Viikkomessu ke klo 8. International Lutheran Worship Service 15.10. klo 17 Paananen, Handroo, Malkamäki.
KAHVILA VALO
Kahvila Valo Tapiolan kirkolla ma–to klo 12–16.
AIKUISTEN AVOIN
KESKIVIIKKOKERHO
Kahvitarjoilu Tapiolan kirkon Valokahvilassa klo 12.30, ohjelma alkaa klo 13. Alussa pieni hartaus ja lopussa rukous. Mukana pastori Katja Hero.
Ke 4.10. Aleksis Kivestä tehdyt romaanit ja elämäkerrat. Professori emerita Katri Karasma ja emerituskirkkoherra Olli Laine keskustelevat aiheesta.
Ke 11.10. Seniorin yksinäisyys. DI Eero Suominen.
Ke 18.10. Suomen kirkkojen moni-ilmeiset alttaritaulut. FM Maijaliisa Kaistila.
Ke 25.10. Lääkehoitoon sitoutuminen – ongelmia ja onnistumisia. Lääkäri, syöpätautien dosentti Hanna Mäenpää.
SYVEMMÄLLE
RUKOUKSEEN
La 30.9. klo 9.30–16 Tapiolan kirkko. Haluaisitko opetella avaamaan rukouksen solmuja? Kansan Raamattuseuran koulutusjohtaja, pastori Lea Kujanpää ja TT, raamattukouluttaja, rovasti Eero Junkkaala.
RAAMATTULUENTOSARJA
”Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät”, Jeesuksen jäähyväispuhe ke 18.10. klo 19 Tapiolan kirkko. Puhujana Juha Vähäsarja.
ILTA
Hengellistä ravintoa Sanan, puheen, rukouksen ja musiikin äärellä ti 24.10. klo 18 Tapiolan kirkko. Seurakuntalaisen puheen-
vuoro rukouksesta. Nuorten aikuisten lauluryhmä esittää rukous- ja ylistysmusiikkia.
LÄHETYSKAHVIT
Ti 17.10. klo 13 Tapiolan kirkko. Vierailijana Jorma Tarhio Lähetyksen vastuuryhmästä (LVR).
VIE VANHUS ULOS
To 5.10. klo 11–14.30 Tapiolan kirkko. Lähde ulos iäkkään naapurin tai sukulaisen kanssa. Kimppakävely Silkkiniitylle kahvila Valon edestä klo 11. Riksapyörän kyytiin pääsee klo 11–13. Keittolounas ja kakkukahvit kaksi yhden hinnalla (5 e) klo 11.30–13.30. Pieni pyhiinvaellus uurnalehdossa Marianne Tiihosen johdolla, lähdöt Tapiolan kirkon pääovelta klo 13 ja 13.30. Tied. Katja Karvinen 040 593 7386.
MITÄ VIELÄ? -RYHMÄ
Ryhmä on tarkoitettu sinulle, joka olet eläköitynyt äskettäin ja haluat tarkastella, miltä eläköityminen on tuntunut ja mitä sinulle tarkoittanut. Uutta elämäntilannettasi lähestytään kirjallisuusterapeuttisten menetelmien avulla: tekstien kautta, kirjoittamalla ja keskustelemalla. Erityisiä kirjoittamisen taitoja ei tarvita. Tiistaisin 24.10.–12.12. klo 10–12 Tapiolan kirkolla. Kiinnostuitko? Lähetä viesti viim. 10.10. seurakuntapastori, kirjallisuusterapiaohjaaja, kirjallisuusterapeuttiopiskelija Katja Herolle: katja.hero@evl.fi
Koetko arkesi olevan liian kuormittavaa työssäsi, kotioloissasi tai ihmissuhteissasi? Vertaistukiryhmä työikäisille. Etsimme keinoja ja työkaluja oman mielen ja kehon tasapainoon. Ryhmään mahtuu 8 hlöä, 4 krt: ma 9.10., 23.10., 13.11. ja 27.11. klo 17.30–19.30. Tied. ja ilm. viim. pe 29.9. ohjaajille: diakonissa, psyk. sairaanhoitaja, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti Anna Handroo, anna.handroo@evl.fi, 040 572 1242 tai perhetyöntekijä, sielunhoitoterapeutti, työnohjaaja Kristiina Larjava, kristiina.larjava@evl.fi, 050 358 1064.
SUURIA USKONKYSYMYKSIÄ
Miten taivaassa jaksaa ikuisesti? ke 4.10. klo 18 Tapiolan kirkko. TT Kari Kuulan aiheena Taivaskäsitysten historiaa alusta nykyteologiaan.
LAPSILLE JA PERHEILLE
Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 Tapiolan kirkko. 4-v. voi aloittaa pyhäkoulun ilman vanhempia, pienemmät aikuisen kanssa.
Tapiolan kirkon perhekerho ma klo 9.30–11.30. Yhdessäoloa, leikkija juttuseuraa lapsille ja aikuisille. Klo 9 Kahvila Valossa tarjolla puuro ja kahvia. Klo 9.30 yhteinen Pisarapiiri, jossa lauletaan, leikitään,
soitetaan ja hiljennytään. Mukana Miia ja Eevi. Tapiolan kirkon perhekahvila ti klo 9.30–11.30. Tule koko ajaksi tai piipahda aikataulusi mukaan.
Laajalahden perhekerho (Kirvuntie 18 C) pe klo 9.30. Vapaata leikkiä, hartaus- ja lauluhetki klo 10, pieni tarjoilu.
Iltaperhekerho ke 25.10. klo 16.30–18.30 Tapiolan kirkko. Vietämme Nallepäivää, voit ottaa oman nallen tai mun pehmon mukaasi kerhoon. Ruokana pinaattilettuja.
VAUVAN PÄIVÄ
Valtakunnallista Vauvan päivää juhlitaan pe 29.9. klo 13–15 Tapiolan kirkolla. Lauletaan, loruillaan, soitetaan ja tanssitaan yhteisessä muskarissa. Kahvila Valoon aukeaa vauvojen oma sosebaari. Myös aikuisille kahvit ja herkut tarjolla.
KOULULAISILLE
Kokki- ja puuhakerhot: Tapiolan kirkolla ja Laajalahden kerhotilalla järjestetään kokkikerhoja ja puuhakerhoja 1.–6. -luokkalaisille. Syysloman puuhapäivät 1.–4. -luokkalaisille 16.–20.10. Tapiolan kirkolla.
Tied. ja ilm: paheksuvakirahvi.fi.
AAMUPÄIVÄ
TAPIONPUISTOSSA
Tule Tapiolan uuteen oleskelupuistoon pe 29.9. klo 9. Pelataan yhdessä pihapelejä, jumpataan, päästä ehkä riksapyörän kyytiin, tavataan. Munkkikahvit ulkoilmassa, omat eväät voi ottaa myös mukaan. Säävaraus: sadesäällä Tapiolan kirkon Kahvila Valossa.
KANSAINVÄLINEN
OLOHUONE
Monikulttuurinen olohuone kahvila Valossa joka ke klo 17–19 Tapiolan kirkko. Tule kohtaamaan eri puolilta maailmaa tulevia ihmisiä. Voit lukea lehtiä, pelata lautapelejä tai ehdottaa muuta yhteistä tekemistä. Teetä ja pientä purtavaa.
LAAJALAHDEN OLOHUONE
Kaikille avoin olohuone ti 10.10. klo 17 Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C. Ollaan yhdessä, pelaillaan, kahvitellaan. Mukana perhetoiminnan ohjaaja Malle Münter ja diakoni Maritta Kopsala.
HILJAISUUDEN PÄIVÄ
Pysäytetään viikko ja aloitetaan rauhallinen viikonloppu la 28.10. klo
12. Hiljentyminen ja lepo vuorottelevat lyhyiden rukoushetkien kanssa.
Kevyt ruokailu. Ohjaajalta voi varata henkilökohtaisia keskusteluaikoja, joissa jakaa mieleen nousevia asioita. Iltamessu klo 18. Ilm. viim. 20.10: ossi.tervonen@evl.fi.
KUORO KAIKILLE
Matalan kynnyksen kuoro, johon
kaikki ovat tervetulleita. Harjoitukset tiistaisin Tapiolan kirkon srksalissa klo 13.30–14.30.
POIKAKUOROPÄIVIEN KONSERTTI
Cantores Minores -kuoron järjestämien XI Valtakunnallisten Poikakuoropäivien konsertti la 30.9. klo 16 Tapiolan kirkko. Tampereen tuomiokirkon poikakuoro Pirkanpojat, joht. Jouni Rissanen. Vapaa pääsy.
HÄIVÄHDYS PYHÄÄ
Puolen tunnin päiväkonsertissa ke 11.10. ja 25.10. Tapiolan kirkossa Espoon musiikkiopiston opiskelijoita ja opettajia. Lue lisää Kirkoissa soi -palstalta.
VIRRESTÄ VIIS VEISAAN
Yhteislauluilta ke 25.10. klo 19 Tapiolan kirkko. Kanttori Liisa Malkamäki säestää, juontaa ja haastattelee virsi-iltaan kutsumaansa vierailijaa, musiikinopettaja Minna Vihkoa. Teemana iltavirret. Toivo virttä etukäteen: liisa. malkamaki@evl.fi.
TGI-ILTA OPISKELIJOILLE
Ti 10.10. klo 17–19.30 Tapiolan Kirkko. Lue lisää International-palstalta.
LAULUJA LASTEN TEILLE
Lapsikuorojen konsertti su 29.10. klo 16 Tapiolan kirkko. Lue lisää Kirkoissa soi -palstalta.
KEITTOLOUNAS
Joka to klo 11.30 kahvila Valossa. Keiton hinta 5 e, lapset 2 e, alle 3-v. ilmaiseksi. Maksu ensijaisesti pankkikortilla. Voit myös ostaa 5 e lahjalipun vähävaraiselle jaettavaksi diakoniatyön kautta.
ÄLÄ JÄÄ YKSIN
Päivystävä pappi joka päivä klo 9–19, p. 09 8050 2602. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ti ja to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi.
Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16. lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi
Osoitteet:
Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11
Vertaisryhmässä jutellaan omasta kulttuurista, perhe-elämästä, lasten kasvatuksesta ja elämästä Suomessa. Lapsille tekemistä lastenhoitajan kanssa. Lopuksi
pieni hartaus- ja lauluhetki kappelissa. Joka toinen la (30.9., 14.10, 28.10.) klo 10–12 Sebastos, os. Kauniaistentie 11 (kirjaston vieressä). Ohj. psykologi Milena Raitmaa sekä lastenhoitajat Siriporn ja Ponpimon. Ilm. ylicedmilena@ yahoo.es.
MESSUT KLO 10 KIRKOSSA
JA KIRKKOKAHVIT
Sukupolvien messu su 1.10. past. Kari Kuula, kantt. Teija Palolahti, Messukuoro, ja Singing Suns -lapsikuoroa, musiikissa myös Tiro Rohkimainen. Messua toteuttamassa eri-ikäisiä seurakuntalaisia.
Mukana Kauniaisten suomalaiset seniorit ja srk:n perhetyön ja diakoniatyön työntekijöitä. Messun jälkeen lounas yläsalissa.
Su 8.10. saarna Anne Huoponen, liturgia Mimosa Mäkinen, kantt. Teija Palolahti, AccaBella-kuoro.
Su 15.10. saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Kari Kuula, kantt. Lasse Mäki.
Su 22.10., saarna Kari Kuula, liturgia Anna- Kaisa Tuomi, kantt.Teija Palolahti.
MAANANTAIKAHVILA JA
VARTIN HARTAUS
Ma klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila, Sebastos.
ILON ILTAPÄIVÄ
Ti klo 15 Sebastos kaksikielinen mielenterveysryhmä.
LAPSIPERHEIDEN
OLOHUONE PERHESOPPA
Perheiden kohtaamispaikka ke klo 15–18 Sebastos, os. Kauniaistentie 11. Ei vkolla 42. Vaihtelua ja arjen helpotusta mukavassa seurassa (ei ilmoittautumista, maksuton). Klo 15 välipala alakoululaisille ja kahvi/tee/mehu vanhemmille + lapsille. Keittopäivällinen lapsiperheille klo 16–17.30. Mukana perhetyöntekijä Sanni ja lastenohjaajat Eeva ja Taru.
RUKOUSTA JA RAAMATUN
LUKUA PÄIVÄLLÄ
To 28.9., to 12.10.ja to 26.10. klo 14 kirkolla alatakkahuoneessa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.
RUKOUSTA JA RAAMATUN
LUKUA
Ma 2.10. ja 16.10. klo 18.15 Sebastoksen toimitilassa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.
HYVÄN TUULEN
YSTÄVÄKERHO
Ti 3.10. klo 13 seurakuntasalissa. Riita ja Sovinto. Miksi jotkut on niin ärsyttäviä? Pastori Kari Kuula. Ti 17.10. klo 13 tilaisuus Villa Bredassa. Kauniaisten apteekkari Tiina Heikkilä kertoo lääkehoidosta ja lääkkeiden yhteensopivuudesta. Ilmoittautumiset info@eskaomaishoito.fi tai Pirjolle 050 301 7028.
MARTAT JA MARIAT
To 12.10. klo 12 lähetyksen ja kansainvälisen diakonian ryhmä kirkon yläsalissa, mukana kirkkoherra Mimosa Mäkinen.
VAUVAN PÄIVÄN POP UP -TREFFIT
Pe 29.9. klo 10–15 Sebastos, Kauniaistentie 11.
SYYSBRUNSSI KIRKOLLA
La 30.9. klo 12–15 Kauniaisten kirkolla Runoja ja musiikkia Aaro Hellaakosken teksteihin, vihtiläinen Trollius-ryhmä. Alussa keittoa lisukkeineen ja lopussa kahvitarjoilu. Iltapäivän juontajina Raija Pelli ja Anna-Kaisa Tuomi. Hinta 15 e Naisten Pankille. Ilm. kauniaisten. suom.srk@evl.fi tai 050 500 9000.
RAUHAN RUKOUSEKUMEENINEN RUKOUSHETKI
To 26.10. klo 18 Kauniaisten kirkko. Ekumeeninen rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukousilta, jossa rukoilemme yhdessä rauhan puolesta. Rukoushetken järjestävät Grankulla svenska metodistförsamling, Kauniaisten suomalainen seurakunta ja Grankulla svenska församling.
Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, må-to kl. 9–12 per telefon och e-post. Öppet för besök enligt överenskommelse, tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi
Alberga kyrka lö 30.9 kl. 15. Konfirmation av Törmälä-lägergruppen. von Martens, Brunell, Malmgren, Mira Engström.
Esbo domkyrka sö 1.10 kl. 12.15. Gudstjänst med små och stora på Mikaelidagen. von Martens, Malmgren, Brunell. Efteråt barnfest med lunch till förmån för Gemensamt ansvar i Församlingsgården. Olars kyrka sö 8.10 kl. 10.30 mässa. Ilmoni, Leppänen. Kyrkkaffe. Esbo domkyrka sö 8.10 kl. 12.15. Konfirmation av Hvittorp A-lägergruppen. Sironen, Brunell, Leppänen, Laasio.
Karabacka kapell sö 15.10 kl. 10 mässa. Lohi, Brunell. Kyrkkaffe. Esbo domkyrka sö 15.10 kl. 12.15. Ilmoni, Malmgren.
Södrik kapell to 19.10 kl. 13.45. von Martens, Sandberg, Wallenius, Brunell. Före mässan torsdagsträffen kl. 13.
Esbo domkyrka sö 22.10 kl. 12.15 skördemässa. Sironen, Leppänen, Malmgren. Esbo lantbrukare medverkar. Kyrkkaffe i Sockenstugan. Under högmässan Söndagsklubben för barn.
GEMENSAMT ANSVAR
Stick rave lö 30.9 kl. 10-14, Södrik kapell. Tema: Restgarn. Lär dig stickmönster och få handledning av handarbetslärare. Brunch till förmån för Gemensamt ansvarinsamlingen. Vuxna/barn 20 e/10 e. Barnfest på Mikaelidagen sö 1.10 kl. 13 i Församlingsgården. Åk ponnykärra, flera aktiviteter för barn. Lunch och våfflor till förmån för Gemensamt ansvar -insamlingen. Vuxna/barn 10 e/7 e.
B ARN OCH FAMILJ
Familjeklubbar för dig som är hemma med småbarn: Fr kl. 9.30 uteklubb; vagnpromenad och parkbesök med start utanför Köklax kapell. Ti kl. 9.30, Sökö kapell. On kl. 9.30, Esbo domkyrkas församlingsgård. To kl. 9.30, Mattby kapell. Familjekvällen Himlaskoj tisdagar kl. 16.30–18.30 i Esbo domkyrkas församlingsgård. För hela familjen med barn 0–9 år. Rytm, berättelse och sång. Mellanmål. Andakt och ljuständning.
Babydans torsdagar kl. 13–14, Esbo domkyrkas församlingsgård. För föräldrar med bebisar i åldern 0–9 mån. Ta med sjal eller bärsele. Musiklekis för de minsta på onsdagar i olika 30 min pass mellan kl. 9.30–12 för 0–5-åringar. Kolla vilken grupp som passar på esboforsamlingar.fi. Plats: Esbo domkyrkas församlingsgård. Barnens musikdag lö 14.10 kl. 10 och kl. 11. Olars kyrka. För 0–7-åringar tillsammans med
Kastettu
Aro Alexander Jaakko Olavi, Dahlberg Jasmina Eevi Mikaela, Fleege Helmi Johanna, Fleege
Jymy Niilo Erkki, Hietala Hilda
Lumi Amilda, Hietala Vilho Luka
Vihtori, Kelloniemi Marjan, Kulmala Linus Eljas, Luttinen Oula Iivari, Mustajärvi Jere Matias, Mäkinen
Aaron Eemil Juhani, Nevanlinna
Antton Aleksander, Partanen
Kasper Eemil, Partinen Anton
Hugo Johannes, Polvela Mikael
Sami Oskari, Rosenström Eliel
Olavi, Vaitomaa Aamos Noel
Elliot, Vesterinen Sofia Janna
Amanda, Wilska Sofi Isabel Eden.
Hautaan siunattu
Sivonen Aune Sylvia 93 v, Syvälahti Aila Annikki 91 v, Lampén Pertti
Olavi 77 v, Jokivalli Ulla Riitta 76 v, Korhonen Timo Ilkka 75 v, Riihelä
Martti Johannes 72 v, Talola Mikko
Olavi 72 v, Kolehmainen Kyösti
förälder/mor–farförälder/ fadder. Familjer på äventyr – en tvåspråkig motionsklubb för barnfamiljer lö 21.10 i Esboviken. Info: esboforsamlingar.fi
UNGA OCH UNGA VUXNA
Ungdomskväll i Sode må 2.10, 16.10, 23.10 kl. 17. Sökövägen 13. Konfirmandverksamhetens anmälning till konfa 2024 pågår 9–31.10. På esboforsamlingar.fi/ konfa hittas info om konfirmandgrupper, pris för läger samt befrielse från avgift. På samma nätsida öppnar den elektroniska anmälningslänken må 9.10.
VUXENVERKSAMHET
Torsdagsträffen to 5.10 kl. 13–14.30 i Södrik kapell. Tema: Borgå stift
100 år – gäst Pia Bengts. Andakt i Folkhälsan -huset i Hagalund (biblioteket) fr 13.10 kl. 13 med Eva-Maria Ilmoni.
Sorgegruppen för vuxna start 26.9 kl. 18, Olars kyrka (svenska sidan). Totalt fem möten. Kontakt: diakon Taina, taina.sandberg@evl.fi, 040 547 1856.
MUSIK
Konsert för att stöda Ukraina sö
8.10 kl. 19 i Esbo domkyrka. Samarbete med Espoon tuomiokirkkoseurakunta och Ukrainalaisten yhdistys Suomessa.
Pensionärskören Furorna 30 år – konsert fr 20.10 kl.18, Hagalunds kyrka. Dir. Håkan Wikman.
Donera till de bostadslösas natt 17.10 nya yllesockor, vantar, mössor (dam, herr), hygienartiklar; duschtvål, tandkräm och -borste. Inlämning: Vaktmästeri, Kyrkogatan 10. Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Ani 050 597 3313 ani.iivanainen@ evl.fi, Taina 040 547 1856, taina. sandberg@evl.fi, samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi
Espoo International Lutheran Worship Services: bilingual (Finnish–English) worship service every Sunday:
1st October: Matinmessu at Matinkappeli, Liisankuja 3. The service is led by pastor Oili Karinen. Sermon by Hilkka Arminen. Music by cantor Sanna Fransman with Worship Band. Childrens’ activities are available during the worship service. After the worship service there is a possibility to discuss and pray with a parish worker.
8th October at Suvela Chapel, Kirstintie 24. Oiva Hujanen and Mari Mathlin, cantor Sheldon Ylioja. Sunday school. Coffee fellowship after the service.
15th October 5 pm at Tapiola Church, Kirkkopolku 6. Paananen, Handroo, Malkamäki.
22nd October 5 pm at Karakappeli, Karakalliontie 12. Espoo Raunu,
Rissanen, Isaac Ohaju (sermon). International living room every Wednesday from 5 pm to 7 pm at Tapiola Church, Café Valo (address Kirkkopolku 6, Tapiola). You can read magazines, play board games or find other activities together. Tea and snacks will be served. Thank God It’s tiistai/Tuesday 10th October and 24th October 17–19.30 at Tapiolan Kirkko is an open bilingual (English–Finnish) group for all students from all countries and backgrounds. Avoin kaksikielinen (suomi–englanti) monikulttuurinen ryhmä kaikille opiskelijoille kaikista taustoista.
Onko sinulla pari tuntia aikaa viikossa? Lähde ArkiYstävä-vapaaehtoiseksi. ArkiYstävien infotilaisuus ti 24.10. klo 17.00–19.30 Olarin kirkolla. Infoiltaan osallistuminen ei vielä sido toimintaan. Vapaaehtoisena voit toimia juttu- tai ulkoiluseurana vanhukselle tai yksinäiselle. Tied. ja ilm. viim. 10.10: Maria Virtanen, maria.e.virtanen@evl.fi, 050 4380 238 tai Katja Karvinen, katja. karvinen@evl.fi, 040 593 7386. Walk in -terapiaa maanantaisin klo 14–18! Uutena paikkana on Ohjaamotalo Leppävaarassa, Lintuvaarantie 2. Ilmainen palvelu on tarkoitettu 16–29-vuotiaille, eikä se edellytä ajanvarausta. Terapiaa antavat ovat koulutettuja terapeutteja ja terapiaa annetaan yksi tapaaminen kerrallaan.
Sateenkaari-Siipi to 5.10. klo 17–20 Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1. Nuorten illat 13–22-v. sateenkaareville nuorille. Seuraavat illat 2.11. ja 7.12. Sateenkaarimessu la 7.10. klo 18 Chapple, kauppakeskus Iso Omena. Vanhustenviikko 1.10.–8.10.: Vie vanhus ulos -päivänä to 5.10. on useita tapahtumia. Lue lisää seurakuntien palstoilta.
Kristus keskellämme -tapahtuma 3.–8.10. Tule mukaan kokemaan kristittyjen yhteyttä eri puolilla Espoota ja Kauniaisia. Voit liittyä saattamaan ristiä edellisen tilaisuuden pitopaikasta kyseisen päivän tilaisuuteen. Tarkempi ohjelma katso Facebook: Espoon ja Kauniaisten ekumeeninen toimikunta.
Asunnottomien yö ti 17.10. YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä. Lisätietoa tapahtumasta: asunnottomienyo.fi/2023 ja seurakuntien oma palstat. Kehitysvammaisten toimintaa: Kappeliklubi ke 25.10. klo 18 Auroran kappeli. Aikuisten klubiilta kerran kuukaudessa. Kahvitellaan, pelaillaan ja tehdään klubilaisten toivomia asioita sekä aina lauletaan, soitetaan ja jammaillaan. Klubiemäntinä Emilia Frey ja kirkkomuusikko Katja Kangas sekä sairaalapastori Tarja Mikkola. Kehitysvammaisten lasten vanhempien vertaistukiryhmä ti 14.11. klo 10 Espoon seurakuntayhtymän virasto, Kirkkokatu 1.
Ilmari 68 v, Forss Riitta Anne-Helena 65 v, Carstens Jan Kristian 53 v.
ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA
Kastettu
Heininen Hugo Felix Ferdinand, Holmström Björn William Maximilian, Hätönen Valma Iines Maria, Järvinen Fiona Else Lyydia, Lehtonen Joel Niclas, Lillkung Frida
Maria, Lillkung Robin Erik, Lommi
Voitto Aamos, Orrav Taavi Thomas
Ragnar, Piipponen Eino Alvar
Juhani, Rickman Livia Anja Adelia, Stenberg-Pukkila Noel Gabriel, Tikkanen Väinö Liam August, Tomperi Julia Amelia, Vasamies
Voitto Niilo Albert, Ölander Sofia
Maria Camilla.
Avioliittoon aikovat
Harju Päivi Hannele ja Korhonen Peter Kari.
Hautaan siunattu
Viitasaari Alma Anna Karoliina 98 v, Laine Eini Sinikka 94 v, Lahtinen
Veikko Hannes Olavi 88 v, Söderholm Tuovi Matilda 87 v, Savolai-
nen Jaakko Juhani 84 v, Lokkila
Esko Juhani 80 v, Vahervuo Kari
Aku Pekka 77 v, Ahde Jaakko Kari 70 v, Mertanen Kari Pekka 69 v.
Kastettu
Kolehmainen Julia Isabella Aleksandra
Hautaan siunattu
Nyberg Rauha Kyllikki 91 v, Kinnunen Tuula Marjatta 77 v.
SEURAKUNTA
Kastettu
Ayisi-Agyei Bryan, Gustafsson
Elian Markus Santeri, Huuskonen
Ilona Ida Emilia, Ilmavirta Elli
Roosa Kaarina, Kollin Lumi Emilie, Koskenranta Emma Sofia, Kärkkäinen Tyyne Aili Irene, Malmberg
Aliisa Maija Regina, Malmberg
Seela Rauha Margareta, Malmi
Helle Emilia, Svedström Selja Liisa
Ingrid, Wahlroos Matias Anton.
Hautaan siunattu
Partinen Anja 95 v, Ahtiainen Elsa
Elviira 95 v, Väätäinen Iida Maria 94 v, Laak Maissi Kaarina 80 v, Öhrling Pirjoliisa 76 v, Smolsky
Tuire Irmeli 62 v.
OLARIN SEURAKUNTA
Kastettu
Alho-Kuosmanen Alvar Väinö
Juhani, Felgueroso Leona Penelope Ruusunpuna, Felgueroso Olivia
Elisabet Lumivalko, Laitinen Elia
Vilho Johannes, Laurinus Aaro
Ilmari, Nurmela Alex Alvar Matti, Perkonsalo Lila Rakel, Tapala
Linus Reima Armas, Thisachai
Stella Silvia, Vesterinen Karoliina
Kielo Marjatta.
Hautaan siunattu
Rautoja Vuokko Anneli 95 v, Juutilainen Anna-Liisa 88 v, Olkkonen Arvo Heimo 88 v, Martola
Matti Veikko Juhani 87 v, Järvinen
Esko Ensio 86 v, Harju-Jeanty Tuula Kaarina 83 v, Tuoreniemi Eino
Mikael 81 v, Kuningas Antti Juhani
77 v, Hietanen Harri Olavi 75 v.
Kastettu
Heino Aada Olivia, Kalliovaara
Alvar Olavi Mikael, Kautto Eetu Otso Samuel, Saksa Eliel Andrea, Stenius Adam Rafael, Toivanen Nooa Alvar, Miinala Nooa Matti Joonatan.
Hautaan siunattu
Thuneberg Anja Riitta 98 v, Keinonen Helmi Sinikka 93 v, Utela Jyrki
Kyösti Pellervo 79 v.
Döpt/Kastettu
Saarentaus Adelia Elisabeth, Toikka Noel Benjamin.
Avliden/Hautaan siunattu
Danielsson Inger Regina 90 år, Rönnquist Berndt Magnus Vilhelm 88 år, Grönberg Stefan Matias 42 år.
TORSTAI 28.9.
Laulu & laulun tarina: Eino Grön – ”Lauluja sinulle” klo 18.30 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16. Tilaisuus striimataan, linkki verkkosivuilla. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan illan teemasta artistivieraittemme kanssa. Vapaa pääsy. Kahvit klo 18 alkaen. facebook.com/lauluntarina
LAUANTAI 30.9.
Cantores Minores -kuoron järjestämien XI Valtakunnallisten Poikakuoropäivien konsertti klo 16
Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Tampereen tuomiokirkon poikakuoro Pirkanpojat, joht. Jouni Rissanen. Vapaa pääsy.
SUNNUNTAI 1.10.
Prelude Vol. 2 -konsertti klo 19
Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Jukka Kaakkomäen laajan Preludes -sävellyssarjan toinen osa. Yhteistyössä musiikkiopisto Avonian kanssa. Pauliina Almonkari, traverso ja nokkahuilut, Martti Laivuori, sello, Juha Pietilä, viulu, Veli-Matti Silanterä, kontrabasso ja Heidi Äijälä, kantele. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e lähetystyölle. Kahvit 2,50 e musiikkitoiminnan hyväksi.
PERJANTAI 6.10.
”Maailma on kaunis” klo 19 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Hartaita ja herkkiä lauluja, Krista Pellikka, laulu ja huilu, Ilari Niskanen, kitara. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e lähetystyön hyväksi.
KESKIVIIKKO 11.10.
Häivähdys pyhää -päiväkonsertissa klo 12 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6, Espoon musiikkiopiston opiskelijoita ja opettajia. Samuel Donner, August Peitsalo, Aleksi Sarkkinen, piano. Bach, Chopin, Grieg, Moszkowski, Mozart, Prokofjev, Rips-Laul. Kirkkosalin urkuremontin vuoksi konsertti seurakuntasalissa. Vapaa pääsy.
KESKIVIIKKO 18.10.
Yhteislaulua ja lauluesityksiä
”Safkaa ja seuraa” -illassa klo 18
Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Suvelan lauluryhmä laulaa ja laulattaa Sara Kokon johdolla. Vapaa pääsy.
SUNNUNTAI 22.10.
”Musisoidaan yhdessä” klo 15
Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Soitatko jotain soitinta? Laulatko mielelläsi? Haluaisitko säestää?
Tule Suvelan kappelin iltapäivään musisoimaan yksin tai yhdessä. Ilm. viim. 15.10.: anita.kyonsaari@ evl.fi, 040 513 0843. Kahvit 2,50 e
musiikkitoiminnan hyväksi.
St Nicholas Chamber Choir -kamarikuoron konsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto
5. Johtaa Erik Johannes Riekko. Ohjelmassa Rautavaara, Pärt, Madetoja ja Poulenc. Liput 20 e
ovelta tai www.anglican.fi.
KESKIVIIKKO 25.10.
Häivähdys pyhää -päiväkonsertissa klo 12 Tapiolan kirkossa Espoon musiikkiopiston opiskelijoita ja opettajia. Aino Väisälä,
Perjantaina 29.9.
Rauhan silta klo 18 Helsingissä Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Jaakko Löytty, laulu ja kitara, selloduo Anna-Maaria ja Olli Varonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Perjantaina 6.10.
Pohjalaisia virtauksia klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Vaasan kaupunginorkesteri, Liza Ferschtman, viulu. Liput 30/25/10 e netticket.fi ja ovelta.
Lauantaina 7.10.
Kauneimmat hengelliset laulut klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Ida Wallén, laulu, Senni Valtonen, piano, urut ja kantele. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Tiistaina 10.10.
Elämän ja toivon hyväntekeväisyyskonsertti klo 19 Helsingissä Johanneksenkirkossa, Kor-
keavuorenkatu 12. Ilkka Vainio, Jari Sillanpää, Kari Vepsä, Jani Jalkanen, Arja Havakka, Luumu Kaikkonen, Pekka Kuorikoski, Tapani Laastola, Erja Häkkinen, Albatrossit. Liput 25 e tapahtumat.syopasaatio.fi/jtk_25_juhlakonsertti ja ovelta.
Tulkintoja Aleksis Kiven runoista klo 19 Vantaalla Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Juha Poikela, laulu, Aila Hettula, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Perjantaina 13.10.
Johanna Försti yhtyeineen: Gospel-konsertti klo 18 Vantaalla Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Sielukkaasta äänestään ja vahvoista tulkinnoistaan tunnetun säveltäjä–laulaja Johanna Förstin soul–gospel-konsertissa vaikuttavat myös Mikko Helevä, koskettimet, Juho Kivivuori, basso, Mamba Assefa, lyömäsoittimet. Liput 15 e Holvi-verkkokaupasta tai kirkon ovelta ennen konserttia.
piano. Beethoven, Sibelius. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykseen.
LAUANTAI 28.10.
Tuire Grönthal: ”Niin kaunis on maa” klo 16 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3. Tuire Grönthal, laulu ja Kumi Komori, säestys. Käsiohjelma ja kahvit 10 e, tuotto Yhteisvastuukeräykselle.
Elvistä ja rukousta -konsertti klo 16 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Moniäänistä 60-luvun herkkää Elvistä. Sooloa laulaa Seppo Juntunen. Taustalaulajina ja yhtyeessä ovat Juha Kuivanen, Johannes Österlund, Taru Hallama, Josafat Mehto ja Kim Ekblom. Vapaa pääsy, kolehti Rukouspalvelu ry:lle. Candomino-kuoro ja Espoon barokin yhtye Esko Kallion johdolla esittävät kaikki J.S. Bachin motetit klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.
SUNNUNTAI 29.10.
Lauluja lasten teille klo 16 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Raikkaat, uudet lasten virret. Koko perheen konsertti, jossa esiintyvät Espoon seurakuntien kaikki lapsikuorot ja Make Perttilä bändeineen. Konsertin juontaa Heli Vapaakallio. Mukana Huiske, joht. Eeva-Maria Kaarela (Leppävaaran srk), Minit ja Satakielet, joht. Päivi Hakomäki (Olarin srk), Tuike, Hohde ja Säihke, joht. Sirke Mäki ja Iida-Maria Ruusukallio (Espoon tuomiokirkkosrk) ja GospelKids, pienet ja isot, joht. Liisa Soinio ja Elina Jokivuori (Tapiolan srk). Vapaa pääsy.
MAANANTAI 30.10.
Kauniaisten musiikkijuhlat: Anu Komsi, sopraano, ja Marzi Nyman, urut klo 19 Kauniaisten kirkko. Liput 36/18 e, lippu.fi. Lippuja myös ovelta, mikäli niitä on jäljellä.
PERJANTAI 3.11.
Kauniaisten musiikkijuhlat klo 19 Kauniaisten kirkossa. Trio Peltomaa, Fraanje ja Perkola. Aino Peltomaa, laulu, keskiaikainen harppu, Harme Fraanje, piano ja Mikko Perkola, viola da gamba, efektit. Liput alk. 32/16 e, lippu.fi. Lippuja myös ovelta, mikäli niitä on jäljellä.