ALOITETAAN PERUSASIASTA. Miksi käytämme fyysisestä ja henkisestä väkivallasta sanaa kiusaaminen, kun se tapahtuu koulumaailmassa? On syytä puhua asiasta niin kuin se on. Ja kun on kyse vakavasta tilanteesta, pitää tehdä rikosilmoitus ja lastensuojeluilmoitus.
Jos aikuista hakataan ja potkitaan ja hänet pakotetaan polvilleen ja tapahtuma kuvataan videolle ja levitetään someen, ei sitä kutsuta kiusaamiseksi. Eikä aikuisten työpaikoilla katsota – tai ainakaan ei pitäisi katsoa – normaaliksi toiminnaksi sitä, että joku otetaan silmätikuksi, häntä haukutaan, hänet eristetään muista ja hänen annetaan ymmärtää, ettei hänenlaisiaan pitäisi olla olemassa. Ei näin pidä tapahtua koulussakaan. Miksi kaikista hyvää tarkoittavista hankkeista huolimatta aivan liian moni lapsi ja nuori joutuu pelkäämään jokaista koulupäiväänsä?
YLEN 11.9. ESITTÄMÄ MOT ohjelma Kiusaajien luvattu maa veti mielen hiljaiseksi ja nosti pintaan muistot omalta kouluajalta. Ne eivät ole hyviä muistoja. Siksi soisin ”kiusaamisen” olevan jo taakse jäänyttä aikaa, vaikka varmaan on totta, että ilmiöstä ei koskaan päästä kokonaan eroon. Silti pitäisi yrittää. Jos lapseen kohdistuva väkivalta ja kunnianloukkaukset saavat jatkua vuosien ajan ilman, että kukaan saa kierrettä katkaistua, ei ole yritetty tarpeeksi.
Tarvitaan ihan oikea nollatoleranssi, jossa uhria ei keho
teta koulun pihalla lyömään kättä päälle vaan otetaan yhteyttä viranomaisiin. Näin toimitaan EteläKarjalassa, ja siitä uusi hallitus hakee mallia muuallekin. Jotta homma oikeasti toimisi, koulun, poliisin ja lastensuojeluviranomaisten pitää sopia vastuut ja seuranta, sillä kiusaaminen ei rajoitu koulualueelle. Helsingin Pakilassa, josta ohjelman yksi esimerkki oli, ollaan järjestämässä kiusaamisen vastaista tapahtumaa. Alueen asukkaat ovat oivaltaneet, että asia koskee heitä. Vanhemmilla on vastuu lapsistaan.
SUOMESSA PITÄISI havahtua siihen, että parannettaisiin uhrin asemaa. Tekijäkin tarvitsee apua, sillä hän voi pilata oman elämänsä. Uhri ei kuitenkaan ole se, jonka pitäisi vaihtaa koulua, saati joutua kuulemaan, ettei edes poliisi voi taata hänen turvallisuuttaan. Eikä uhria pitäisi myöskään painostaa istumaan samaan pöytään kiusaajajoukon kanssa. Sovittelu on ammattitaitoa vaativaa työtä, eikä se sovi kaikkiin tilanteisiin.
PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi
”Beibi mä oon ollu vääräs mutta nyt mä oisin jäämäs enkä haluu mitään enempää
ei kukaan voita sua mitenkään”, JVG laulaa.
Tinder on täynnä vaihtoehtoja, mutta auta, Jumala, pysähtymään
oikeassa kohdassa.
Vapaus on oikeutta sanoa ihmisille sellaista, mitä he eivät halua kuulla.
ENGLANTILAINEN KIRJAILIJA
GEORGE ORWELL (1903–1950)
Se alkaa jo lapsena. Aikuiset miehet huutavat perään. Viestiboksi täyttyy kikkelikuvista. Joku kahmaisee juhlissa mun persettä. Ja mä käyttäydyn kuin mitään ei olisi tapahtunut. Mutta salaa mä pelkään vähän koko ajan.
RIINA TANSKASEN KIRJA
TYMPEÄT TYTÖT – AIKUISTUMISRIITTEJÄ (INTO 2023)
Pelko vavisuttaa sisintäni, kauhu saartaa minut.
VANHAN TESTAMENTIN
PSALMIEN KIRJA 55:6
Kirkko ja kaupunki
Seuraava lehti ilmestyy 26.10.
KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN
kirkkojakaupunki
kirkkojakaupunki
kirkkojakaupunki
@kirkko_kaupunki
Paavalinkirkossa työskentelevällä kirkkoherralla on uutuuselokuvassa vaimo ja naisystävä. Paavalin seurakunnan oikea kirkkoherra Kari Kanala pohtii, onko valtavirtainen perhekäsitys liian vanhanaikainen.
1
Neljä pientä aikuista -elokuvassa näytetään Paavalinkirkossa työskentelevä kirkkoherra, jolla on vaimo ja naisystävä. He päättävät elää polyamorisesti. Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala, mitä ajattelet kollegastasi elokuvassa?
– En voisi jakaa omaa sydäntäni. Se mikä on mahdotonta minulle, voi silti olla mahdollista jollekin toiselle. Polyamoria ja avoimet suhteet puhuttavat nykyään paljon.
tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini.”
– Polyamoria saa miettimään, onko valtavirtainen perhekäsitys liian vanhanaikainen. Siis se ajatus, että perheeseen kuuluu äiti, isä, pari lasta, koira ja Volvo.
4Oletko vihkinyt paria, joka haluaa avoimen avioliiton?
– Joskus vihkikeskustelussa tulee esiin asioita, joiden vuoksi panen parin koville siitä, miksi he tahtovat naimisiin.
– Polyamoria ei ole koskaan tullut esille ennen vihkimistä. Voiko avioliitto olla sopimus myös tässä mielessä? Se on parin oma asia.
Onko polyamoria syntiä?
– Minusta parisuhteessa olennaisimmat asiat ovat yhteys, tuki ja tärkeys. Puoliso on tärkein aikuinen ihminen elämässäni. Voiko olla yhtä aikaa kahta tärkeintä ihmistä? 2
– Jos polyamoria on asianosaisille ok, kuka minä olen sitä tuomitsemaan? Rakkausasiat eivät liity kristinuskon oppiin, vaan etiikkaan. Jos jokin suhde on alisteinen, näen isoja ongelmia. Mutta jos suhteet ovat tasapuolisia, eivätkä vahingoita ketään, niin minun on vaikea kutsua polyamoriaa synniksi.
– Joskus rakkaus vaatii uhrauksia. Mutta haluaako sitä tehdä niin ison uhrauksen, että toisen polyamorinen suhde voi olla pitkä ja kestävä?
– En näe syntiä niinkään yksittäisenä tekona kuin asenteena lähimmäistä ja Jumalaa vastaan. Rasismi ja homofobia ovat syntiä, samoin kuin kaikki sellainen, missä alistetaan joku eriarvoiseen asemaan millä tahansa perusteella. 3
Miten polyamoria ja kristinusko sopivat yhteen?
– Miehillä on useampia vaimoja Vanhassa testamentissa. Se touhu oli kovin patriarkaalista. Voisiko tilanne olla myös toisin päin?
– Markuksen evankeliumissa Jeesus muodostaa uuden ajatuksen perheestä. Kun Jeesukselle sanotaan, että äitisi ja veljesi ovat tuolla, hän viittaa seuraajiinsa: ”Se, joka tekee Jumalan
– Jeesus sanoo: tee toiselle mitä tahtoisit itsellesi tehtävän. Se on aika hyvä neuvo tässäkin. 5
Mikä sinulle on pyhää?
– Rakkaus. Armolahjat ovat usko, toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä on rakkaus, kuten Paavali opettaa.
– Ehkä meidät ihmiset on veistetty eri puista. Jos jotkut rakastavat toisiaan, niin mitä se on muilta pois?
Selma Vilhusen elokuva Neljä pientä aikuista tulee ensi-iltaan 27.12. Kirkkoherraa esittää Eero Milonoff. Muissa pääosissa ovat Alma Pöysti, Oona Airola ja Pietu Wikström.
TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ANTTI RINTALANainen muutti ja hylkäsi 15 rotukissaa saastan keskelle. Tuhansia kissoja kohdellaan kehnosti, ja se on myös kristinuskon syytä.
TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA HEIDI STRENGELL
Naapuri valitti isännöitsijälle löyhkästä, joka levisi helsinkiläisestä rivitaloasunnosta. Kolmion ikkunat oli peitetty mustin jätesäkein. Niiden raosta naapuri näki rotukissan pyöreän naaman.
Asunnossa asunut nainen oli muuttanut pois viikkoa aiemmin. Hän oli kantanut pakettiautoon monta kissojen kantokoppaa, mutta jättänyt jälkeensä 15 eläintä. Lattiaa peittivät niiden homeiset ulosteet, ruoantähteet ja lasinsirut. Jätekasat ylsivät paikoin kattoon asti. Pari vastasyntynyttä pentua
oli liimautunut kiinni saastaiseen lattiaan.
Naisen uudesta kodista löydettiin vielä 25 aliravittua ja sairasta kissaa lisää. Suurin osa oli sinisiä brittiläisiä lyhytkarvoja, joukossa hiukan maatiaisverta.
Kollit Ruuvi ja Mutteri olivat näiden huostaanotettujen kissojen jou-
kossa. Eläinsuojelija ja tietokirjailija
Heli Mäenpää kertoo niiden ja muiden kotimaisten rescuekissojen tarinoita lokakuussa ilmestyvässä kirjassaan Arvon kissa (Aula & Co).
HELSINKILÄINEN KISSANRÄÄKKÄYS
TAPAUS paljastui vuonna 2018. Se ei ole ainoa laatuaan: Suomen eläinsuojelu Sey on arvioinut, että eri tavoin heitteillä on vuosittain noin 20 000 kissaa.
Mäenpää epäilee kissakriisiä vieläkin suuremmaksi. Hän haastatteli kirjaansa varten lähes sataa ihmistä,
jotka ovat tekemisissä kaltoinkohdeltujen kissojen kanssa: eläinsuojeluyhdistysten vapaaehtoistyöntekijöitä, löytöeläintalojen pitäjiä, eläinlääkäreitä ja kissojen adoptoijia.
Kun Mäenpää auttoi loukuttamaan puolivilliä kissapopulaatiota, jo ensimmäinen kiinni saatu eläin oli niin huonossa kunnossa, että se päädyttiin lopettamaan.
– Välillä vain itkin, kun yritin kirjoittaa kirjaa.
OLETKO KISSA- VAI KOIRAIHMINEN?
Näin ihmisiä usein jaetaan. Heli Mäenpää kuuluu jälkimmäiseen ryhmään. Hän elää Salossa yhdeksän rescuekoiran kanssa ja on kirjoittanut kirjan Suomeen adoptoiduista rescuekoirista. Eläinsuojelijana Mäenpäätä riepoo, että lemmikkejä jaetaan lajin perusteella kahden kerroksen väkeen.
– Kun koira karkaa, laitetaan joukot liikkeelle ja some huutaa. Kun
kissa katoaa, sitä ei välttämättä edes etsitä. Ajatellaan, että se lähti omille teilleen ja pärjää kyllä.
Suomen löytöeläintalot pullistelevat kodittomia kissoja, mutta rescuekoirille tarjotaan niin paljon koteja, että hylättyjä koiria tuodaan maahan esimerkiksi Romaniasta, Venäjältä, Latviasta, Espanjasta ja Kreikasta.
Mäenpää ei ole kuullut, että Suomen metsiköistä olisi tavattu kertaakaan heitteille jätettyä koiraemoa pentuineen. Puolivillejä kissapoikueita löytyy sen sijaan ulkoa lähes päivittäin.
KISSANAINEN BATMANISSA. Naisten kissa-asut halloween-tarvikkeiden ja seksilelujen joukossa. Naisen sukuelimen nimittäminen mirriksi tai englanniksi pussyksi.
Rohkea Ruuvi ja varautunut Mutteri tassuttelevat uuden omistajansa perässä ympäri kotia. Ruuvi vaikuttaa näkevän välillä painajaisia. Kun se maukuu nukkuessaan sydäntäsärkevästi, Mutteri ryntää luokse vaikka kesken uniensa.
Jos yksin kuljeksiva lemmikki pelastetaan löytöeläintaloon, omistaja noutaa koiran kotiin todennäköisemmin kuin kissan. Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen Hesyn talossa Pitäjänmäessä majailee eniten kissoja, ja niin on ollut aina.
Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee asetusta kissarekisteristä, jolla edistettäisiin vastuullista kissanpitoa. Viranomaisrekisteri edellyttäisi joka maukujan varustamista mikrosirulla ja siitä ilmoittamista Ruokavirastoon.
Kissarekisteri on tarkoitus saada käyttöön vuonna 2026. Kissojen vuoro koittaa koirien jälkeen: jokainen haukkuja pitää ilmoittaa koirarekisteriin tämän vuoden loppuun mennessä.
Tietokirjailija, toimittaja Kaisa Pulakka ei tiedä toista eläintä, jota sukupuolitettaisiin yhtä vahvasti kuin kissaa. Hän kertoo eläimiin liittyvistä uskomuksista kirjassaan Kesyttömät (Atena 2023). ”Historian viisaiden miesten toimesta kissanaaraat ja naiset on esitetty seksuaalisesti kyltymättöminä petoina”, Pulakka kirjoittaa.
Hän kertoo, että muinaisessa Egyptissä kissoja palvottiin noin 4 000 vuoden ajan. Nautintojen ja raskaana olevien naisten lempeä jumalatar Bastet, tuhon jumalatar Sekhmet ja jumalattarista tärkein, taivaan kuningatar Isis yhdistettiin kissaeläimiin. Antiikin Kreikassa puolestaan yön ja pimeyden voimien jumalatar Hekate kuvattiin usein mustan kissan kanssa.
Kristityt tahtoivat syrjäyttää kissamaiset jumalattaret. Kissojen palvominen kiellettiin Rooman valtakunnassa vuonna 392. Kirkonmiehet masinoivat kissavihaa pitkään. Paavi Gregorius IX yhdisti erityisesti mustat kissat paholaiseen bullassaan vuonna 1233.
Näyttää siltä, että kissa- ja naisviha ovat liittyneet perinteisesti yhteen. Noitavainoissa 1400-luvulla nainen saattoi joutua roviolle, jos asui yksin ja oli kiinnostunut kissoista.
Kissojen kanssa elävää sinkkunaista saatetaan pilkata nimellä hullu kissanainen, crazy cat lady. Kun googlaa noilla hakusanoilla, saa eteensä ikääntyvien naisten tylyjä kuvia, jotka muistuttavat ennakkoluuloja kärttyisistä vanhoistapiioista. Onko hullu kissanainen nykyajan vastine noidaksi leimaamiselle?
MIELUUMMIN KUITENKIN FAKTOJA kuin myyttejä. Heli Mäenpää toivoo, että ihmiset päästäisivät irti mielikuvista, joissa misse kulkee omia polkujaan kuin satujen Saapasjalkakissa ja joissa kissalla on yhdeksän elämää ja se putoaa aina jaloilleen.
Tarvitaan vain kaksi leikkaamatonta kissaa, ja muutaman vuoden päästä tuloksena voi olla sairas, sisäsiittoinen ja nälkiintynyt kymmenien yksilöiden populaatio. Kissat synnyttävät pentuja myös kylmään vuodenaikaan.
– Kissoilta paleltuvat korvankärjet, nenänpää, häntä ja tassut. Aina kun pakkanen kiristyy, sydäntäni kouraisee. ■
Eläinten päivää vietetään 4. lokakuuta. Arvon kissa -valokuvanäyttely on esillä Kämp Galleriassa Helsingissä 13.–31.10.
” Kun pakkanen kiristyy, sydäntäni kouraisee.
HELI MÄENPÄÄ
Jos haluaa nähdä enkeleitä, kannattaa mennä Korson kirkkoon. Kiersimme pappi Minna Ruuttusen kanssa kirkkoa sisällä ja ulkona. Enkeleitä löytyi noin 170.
Lisäksi kierroksella näki arkienkeleitä työssään: Ruuttusen ja muita työntekijöitä. Arkienkelit ovat niitä, jotka tekevät hyvää toisille. Kun heidät laskee mukaan, enkelimäärä Korson seurakunnassa nousi 200:aan.
KIRKKOSALISSA huomio kiinnittyy ensimmäisenä alttaritauluun, jossa on paljasselkäinen mies ja yksi siipi. Teos on taiteilija Jari Järnströmin Kristityn vapaus.
Alttarin vieressä seisoo kuvanveistäjä Raimo Jaatisen tekemä pronssinen Palava enkeli. Sille on myös pienempi pari, jonka kuuluisi seisoa hautausmaan Tyhjä syli -kivellä. Mutta se ei pysy siinä. Hautausmaalla käyneet ovat siirrelleet sitä. Niinpä pieni pronssienkeli on viety sakastiin turvaan siihen asti, että sille keksitään pysyvä kiinnitysratkaisu.
Isosiipinen enkeli on mennyt piiloon alttarin takaseinän taakse. Se istuu ylhäällä ikkunalaudalla jalat koukussa, pää polvissa, käsivarret niiden ympärillä. Enkeli on surullinen. Ikkunan takana ulkona on uurnalehto.
Ylhäällä kirkon parven kaiteessa liihottaa monta valkoista pikkuenkeliä. Ne ovat heijastimia, jotka ovat jääneet lentelemään sinne kouluun lähtevien juhlasta. Lapset saivat osoitella niitä taskulampuilla.
Kun katsoo pienen väen kirkkonurkkaukseen, huomaa heti, että joku enkeli on käynyt jättämässä siipensä henkariin. Ne voi pukea ylleen ja kokeilla, miltä tuntuu olla enkeli.
HYVÄN TÄHDEN.
82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi
Julkaisija
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat
Päätoimittaja Pauli Juusela
Toimituspäälliköt
Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti
Maija Kiviranta, 09 2340 2244
Postiosoite
Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi
Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi
Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.
SEURAKUNTAKESKUKSEN puolelle kävellessämme edessämme häämöttää seinävaate. Tarkemmin katsoessa näkee, että siihen on kudottu enkeleitä soittamassa pasuunaa ja lukemassa. Kirkkoherranviraston käytävältä löytyy lettipäinen enkeli. Valkoisen mekon laahus on pitkä. Laahusta pitää paikoillaan kivi, jonka päällä palaa punainen kynttilä.
Varsinainen enkeliapaja löytyy alakerrasta varhaiskasvatuksen toimistosta. Ensin näkyy seinällinen enkeleitä. Joukossa on monta versiota perinteisestä Suojelusenkeli-taulusta. Kuvat on kehystetty kirkkain värein vaaleansiniseksi, vihreäksi, punaiseksi ja valkoiseksi. Kattoon on ripustettu pari rautalangasta väännettyä enkeliä. Ne on koristeltu kirkkain, vaaleansinisin helmin.
Toimiston kaapin päällä on vielä ison korillisen verran lasisia ja posliinisia koriste-enkeleitä. Niitä työntekijät ovat saaneet lahjaksi tai ostaneet itse.
ENKELIJOUKKO kasvaa huimasti, kun menemme kirkon hautausmaalle. Siellä enkeleitä on varmaan sata. Uurnalehdon seinätelineisiin on tuotu enkeleitä lohdutukseksi. Monella on vain pää, siivet, kädet ja lainehtivat, lyhyet hiukset. Joku enkeli on polvillaan kädet yhdessä.
Uurnalehdosta takaisin kirkkoon mennessämme Ruuttunen kurkkaa vielä kakkossaliin, näkyykö siellä enkeleitä.
Kyllä näkyy. Tekstiilitaiteilija Oili Mäen tekemän vanhan alttaritaulun Minun Herrani ja minun Jumalani alareunassa seisoo taivaallinen sotajoukko. ■
Lisää kuvia Korson kirkon enkeleistä osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Mikkelin päivää eli enkelien sunnuntaita vietetään 1.10.
Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Painopaikka Sanomapaino, Vantaa
Osoiteasiat
Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi
tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
Jakelu
Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
ISSN
0356-3421
Palava enkeli on alttarin vieressä.Korson kirkosta löytyy ennätysmäärä enkeleitä.
Sanoittaja, laulaja ja musiikkituottaja Ilkka Vainio selvisi syövästä. Kiitollisena siitä hän puuhaa Syöpäsäätiön hyväntekeväisyyskonserttia Helsingin Johanneksenkirkkoon.
Kolme vuotta sitten Ilkka ”Ile”
Vainio valitti vaimolleen väsymystä, ja tämä patisti hänet verikokeeseen. Hemoglobiini oli niin alhainen, että Vainio joutui menemään saman tien Jorvin sairaalaan. Siellä hänelle annettiin verta, ja tutkimuksissa ilmeni, että hänellä on paksusuolensyöpä.
Vainion paksusuolesta leikattiin isokokoinen kasvain. Leikkauksessa selvisi, ettei hänen kehossaan ollut etäispesäkkeitä.
– Tieto syövästä pelästytti, ja luulin jo kuolevani. Tunne muuttui kuitenkin iloksi ja helpotukseksi, kun kasvain saatiin poistettua.
Toipumisajan Vainio vietti rauhallisesti mökillään, koska silloin oli korona-aika. Hän sanoo, että häntä auttoivat rankasta tilanteesta selviämisessä paitsi lääketiede myös usko Jumalaan, läheiset ja ystävät. Varsinkin nyt jo edesmenneiden taiteilijoiden Vesku Loirin ja Jope Ruonansuun tuki tuntui tärkeältä.
SAIRASTUTTUAAN Ilkka Vainio huomasi, miten monella on syöpä ja miten moni on pelastunut. Hän on hyvillään siitä, että hänen puhuttuaan asiasta julkisuudessa useampi ihminen on kertonut hakeutuneensa sen seurauksena hoitoon ja saaneensa avun. Hän toteaakin, ettei koskaan kannata menettää toivoa.
– Tämä kokemus vahvisti elämänhaluani, ajatusta siitä, että jokaisesta päivästä pitää nauttia. En enää murehdi asioita entiseen tapaan, vaan olen kiitollinen siitä, että olen elossa ja elämässä on paljon hyvää. Olen plussan puolella, kun olen saanut selvitä vaikeasta sairaudesta.
Kun Vainiota pyydettiin Syöpäsäätiön 25-vuotisjuhlatoimikuntaan, hän oli otettu. Hänen ja kumppanien Elämän ja toivon hyväntekeväisyyskonsertti pidetään tunnelmallisessa Johanneksenkirkossa lokakuun alkupuolella.
– Koen itseni syöpäsoturiksi – haluan kiittää tällä tavalla lääkäreitä ja verenluovuttajia. Laulajat ja bändi esiintyvät ilman palkkiota, ja kaikki konsertin lipputulot menevät lyhentymättöminä syöpätutkimukseen, Vainio kertoo.
Konsertissa esiintyvät Vainion lisäksi Jari Sillanpää, Kari Vepsä, Luumu Kaikkonen, Jani Jalkanen, Pekka Kuorikoski ja Tapani Laastola. Tilaisuuden juontaa toimittaja Kaj Kunnas.
– Ohjelmisto sisältää isäni, koko kansan tunteman Juha Vainion, ja minun klassikkolauluja. Ja yleisö voi laulaa mukana. Uskon, että valo, ilo ja rohkeus ovat hyviä vastalääkkeitä syöpään.
YLI 1 000 laulua sanoittanut Ilkka Vainio on ollut koko elämänsä vahvasti mukana suomalaisessa musiikkibisneksessä. Vainio ei esiinny kirkossa ensimmäistä kertaa, sillä hän on tehnyt vuodesta 2014 lähtien bändinsä kanssa yli 200 kirkkokonserttia.
– Kaikki lähti siitä, kun porukka pappeja pyysi minua tekemään kirkkokonserttikiertueen. Suostuin yllättävään pyyntöön, ja kiertueen nimeksi tuli Ystävän risti. Tunsin kirkoissa oloni kotoisaksi, ja siitä alkoi myös laulajanurani.
– Moni ihmetteli silloin, että oletko uskovainen. Kerroin heille, että olen uskonut Jumalaan aina. Minusta olisi aika tylsää, jos ei uskoisi mihinkään.
Kuusi vuotta sitten hän konsertoi Espoonlahden kirkossa ja teki siellä ison väkimäärän edessä raittiuslupauksen.
– Silloin näin eturivissä laulaja Eino Grönin ja kutsuin hänet juttelemaan. Eikka totesi, että nyt hän on sitten nähnyt sekä isän että pojan raitistuvan. ■
Elämän ja toivon hyväntekeväisyyskonsertti ti 10.10. klo 19 Johanneksenkirkossa Helsingissä. Liput 25 e etukäteen osoitteesta menokone.fi (hakusana Syöpäsäätiö) ja ovelta klo 18 lähtien.
Kokemus vahvisti elämänhaluani, ajatusta siitä, että jokaisesta päivästä pitää nauttia.
– Meillä on viime aikoina ollut sellainen työnjako, että hoidamme median haastatteluja Kaisan (oik.) kanssa vuorotellen, Anna Karjalainen (vas.) sanoo.
Maustetytöt ei vaihtanut bändinsä nimeä, vaikka siitä valitettiin.
Ensin oli Kaneli. Bändiin kuului kolme Karjalaisen siskosta, jotka soittivat ja lauloivat itsetehtyä englanninkielistä musiikkia.
Siitä on nyt kymmenen vuotta.
– Kaneli oli DIY-bändi, eli hoidimme kaiken itse, myös keikkamyynnin ja levyn teon. Ensimmäisen pitkäsoiton tuottajaksi saimme sitten 22-Pistepirkko-yhtyeen Asko Keräsen, kertoo siskosten keskimmäinen Anna Karjalainen, 31.
Kaneli-bändi ei kuitenkaan menestynyt toivotulla tavalla. Siskokset pohtivat, että pitäisikö keksiä jotain muuta.
Kuopus Kaisa Karjalaisella, 29, oli tuohon aikaan toinenkin bändiviritelmä Ehkä, joka teki erityyppistä musiikkia kuin Kaneli ja käytti lauluissaan suomen kieltä.
– Ehkä hajosi, ja Kaisa ehdotti, että mitä jos me siskokset alkaisimme esittää suomenkielisiä biisejä. Päätimme kokeilla, Anna kertoo.
SISKOKSET PANIVAT uusiksi biisien sovitukset ja bändin kokoonpanon. Alun perin Karjalaisten vanhimman siskon oli tarkoitus soittaa rumpuja uudessa bändissä.
– Hän ei kuitenkaan ilmaantunut aktiivisesti bänditreeneihin, ja niin päätimme Kaisan kanssa jatkaa kahdestaan, Anna Karjalainen sanoo. Kun laulukieli vaihtui englannista suomeksi, siskokset halusivat muuttaa myös bändin nimen. Kaneli-bändin levyn tuottajalla oli ollut tapana kutsua Karjalaisia ”maustetytöiksi”.
– Totesimme jostain syystä, että siinä on meille nimi: Maustetytöt. Tosin saimme aika nopeasti kommenttia, että ’toi on kauhea nimi, vaihtakaa äkkiä’.
– Mutta olemme periaatteen ihmisiä. Jos jotain on päätetty, se pitää, Anna sanoo.
Maustetytöillä on levy-yhtiö ja keikkamyyjä. Bändiltä ilmestyi tänä keväänä kolmas albumi, joka on nimeltään Maailman onnellisin kansa Viime vuonna Maustetytöt teki kiertueen ja EPlevyn Agents-yhtyeen kanssa. Maustetytöt esiintyy myös Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet -elokuvassa.
– Aika pitkään meillä on ollut unelma omasta bändistä, joka menestyy sen verran, että voi teh-
dä keikkoja ja levyjä. Olemme tehneet tosi paljon töitä sen eteen, Anna sanoo.
– Kaiken aikaa tajusimme myös sen, että kovasta työstä huolimatta menestyminen musiikkialalla on arvaamatonta.
MAUSTETYTTÖJEN KIINNOSTUS musiikkiin lähtee lapsuudesta. Heitä kannustettiin sen harrastamiseen. Isä kuunteli musiikkia ja soitti kitaraa.
– Olin ala-asteen neljännellä tai viidennellä, kun isä osti meille kotiin kaikki bändisoittimet ja saimme harjoitella niillä, Anna Karjalainen kertoo.
– Vaalassa oli myös rikas kansalaisopisto. Siellä oli kuorolaulua, soittotunteja ja musiikin teoriaopintoja. Niitä tuli nuoruudessa harrastettua.
Kaisa Karjalaisen musiikillinen polku on Annan mukaan lähes samanlainen kuin hänellä itsellään.
– Olemme olleet Kaisan kanssa kuin paita ja peppu. Teimme nuorena samanlaisia asioita vähän eri variaatioilla. Minä kävin klassisen kitaran tunneilla, ja Kaisa kävi harmonikkatunneilla. Lauloimme molemmat Vaalan nuorisokuorossa.
Maustetytöissä Anna soittaa sähkökitaraa. Kaisa soittaa koskettimia ja hoitaa rumpukonetta. Molemmat laulavat.
Esikoissingle Tein kai lottorivini väärin ilmestyi vuonna 2019. Siitä suosio alkoi. Maustetyttöjen musiikin on sanottu olevan epäkaupallista. Sanoituksissa kuuluu ihmisen surkea, arkinen todellisuus ja aitous, kuten Jos mulla ei ois sua, mulla ei ois mitään -kappaleessa.
Anna ei oikeastaan haluaisi luokitella heidän musiikkiaan mihinkään lokeroon.
– Musiikin tyylilajia tärkeämpänä pidän sitä, että osaisi tehdä mahdollisimman hyviä biisejä melodisesti ja sanallisesti.
– Mutta kai se jonkinlaista elektronista popmusiikkia on, hän kuitenkin sanoo.
KARJALAISTEN LAPSUUDENPERHE asui maalla. Lapsilla oli rajaton vapaus mennä ja tulla miten vaan.
– Tykkäsimme leikkiä metsässä. Keksimme paljon tekemistä luonnossa ja kuljimme porukoiden mukana marjassa, sienessä ja kalassa, Anna Karjalainen kertoo.
Nykyään Anna ja Kaisa asuvat Helsingissä. Anna pyrkii käymään kotona Vaalassa niin usein kuin pystyy.
– Olen asunut Kalliossa jo kymmenen vuotta ja edelleen ajattelen, että tänne en jää ja että asun maaseudulla sitten, kun löydän sieltä kodin. Niin, toistaiseksi asun vielä täällä.
Maustetytöillä on neljäs levy tähtäimessä, mutta vielä sillä ei ole kiire. Annaa kuitenkin jo mietityttää, mitä se voisi olla.
– Haluaisin kehittyä musiikillisesti. En halua juuttua tiettyyn muottiin. Haluan pitää avoimena sen, että voimme kokeilla erilaisia asioita, hän sanoo.
Keikka kirkossa on Maustetytöille ennenkokematon tilaisuus.
– Uudet paikat ja kokemukset ovat tämän työn suola. Jos aina kiertäisi vain samat paikat läpi, voisi keikkailu käydä tylsäksi. Odotamme mielenkiinnolla Tikkurilan kirkon keikkaa, sanoo Anna. ■ Maustetytöt pe 27.10. klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Liput 15 e: holvi.com/shop/plauri
XI VALTAKUNNALLISET POIKAKUOROPÄIVÄT
29.9.–1.10.2023
PE 29.9.2023 KLO 19, HELSINGIN TUOMIOKIRKKO
AVAJAISKONSERTTI: Cantores Minores • Liput: 15/10 e
LA 30.9.2023 KLO 13–14, OODIN MAIJANSALI
”Poikakuoro kasvattajayhteisönä’ -paneelikeskustelu Vapaa pääsy
LA 30.9.2023 KLO 16, TAPIOLAN KIRKKO Poikakuoro Pirkanpojat (Tre) • Vapaa pääsy
LA 30.9.2023 KLO 16, TIKKURILAN KIRKKO Chorus Cathedralis Iuniorum (Tku)
Cantores Minores sekä CM Koulutusryhmien kuorot Vapaa pääsy
SU 1.10.2023 KLO 16, HELSINGIN TUOMIOKIRKKO
PÄÄTÖSKONSERTTI: G. Fauré: Requiem sekä muuta kuoromusiikkia • Liput: 15/10 e Lippupakettitarjous 29.9. ja 1.10. konsertit: 25/15 e
cantoresminores.fi/vpk2023 • facebook.com/cantoresminores
Saga-palvelutalot tarjoavat korkeatasoista vuokra-asumista senioreille. Tervetuloa lounaalle keskiviikkona 4.10. kymmenen euron tarjoushintaan vanhustenviikon kunniaksi!
Hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelumme muuntuvat tarpeidesi mukaan. Aktiivinen harrastus- ja kulttuuritoiminta tuo iloa arkeen.
Tutustu taloihimme tilaamalla esitteet tai piipahda keskiviikon avoimella talokierroksella klo 13. Katso lisätiedot verkkosivuillamme sagacare.fi/uusikoti. Autamme mielellämme myös puhelimitse maksuttomassa numerossa 0800 06116 (ark. klo 8-16).
PK-seudun Saga-palvelutalot Ala-Malmi Veräjämäki | Meilahti (ei lounasta)
Munkkiniemi | Tikkurila
”
Olen asunut Kalliossa jo kymmenen vuotta ja edelleen ajattelen, että tänne en jää.
ANNA KARJALAINENLIPUT TICKETMASTER.FI & TUNTIA ENNEN OVELTA
Pappi Lea Kujanpää rukoilee ihmisten puolesta, jotka kokevat joutuneensa vaikeuksiin pahojen henkien kanssa. Tässä jutussa hän ja työtoveri
Eero Junkkaala kertovat, mistä on kyse.
Kun Lea Kujanpää aloitti papin työt yhdessä Helsingin seurakunnista, hänen puheilleen alkoi tulla seurakuntalaisia, jotka kertoivat, että heillä oli ongelmia pahojen henkien kanssa.
– Jostain syystä juuri minun juttusilleni tuli näitä ihmisiä. Ryhdyin selvittämään, minkälaista materiaalia luterilaisessa perinteessä on tästä asiasta, hän sanoo.
Kujanpään mukaan evankelisluterilaisen papin koulutuksessa ei anneta eväitä henkivaltoja koskevien tilanteiden kohtaamiseen. Myös kirkollisten toimitusten käsikirjasta puuttuvat toimintaohjeet näiden tapausten varalle.
Omia hengellisiä juuriaan Kujanpää kuvaa perusluterilaisiksi. Hän ei kuulunut mihinkään herätysliikkeeseen eikä liikkunut piireissä, joissa puhutaan henkimaailmaan liittyvistä asioista. Tällä hetkellä Kujanpää työskentelee Kansan Raamattuseuran koulutusjohtajana.
– Aloin tehdä tutkimusmatkaa ja kerätä tätä aihepiiriä koskevaa tietoa, joka sopii luterilaiseen kontekstiin ja omaan hengellisyyteeni, joka on turvallista ja rauhallista.
Kujanpää aloitti asioihin perehtymisen lukemalla ja keskustelemalla eri kirkkokuntiin kuuluvien kristittyjen kanssa. Tästä matkasta kerrotaan keväällä ilmestyneessä kirjassa Ettei tarvitse pelätä (KarasSana).
VUOSISATOJEN VARRELLA kristillinen perinne on tuottanut erilaisia luokituksia pahojen henkien vaikutuksesta. Tällaisia ovat esimerkiksi syntiin houkutteleminen (tentatio), painostaminen (oppressio), itsepintaisesti toistuvat ajatukset ja pakkomielteet (obsessiot) sekä tilanteet, joissa paha henki saa ihmisen jollakin tavalla hallintaansa (possessio).
Lea Kujanpään puheille tulleiden ihmisten kohdalla kyse oli usein siitä, että heidän kodeissaan koettiin selittämättömiä tai pelottavia ilmiöitä, joista he halusivat päästä eroon. Sellaisessa tapauksessa pappi voi toimittaa kodin siunauksen, jossa pyydetään kodille ja sen asukkaille Jumalan antamaa turvaa.
Jotkut kertoivat kuulevansa tai näkevänsä pelottavia asioita. Kujanpään mukaan he eivät olleet saaneet lääkärin tutkimuksissa sairausdiagnoosia, joka selittäisi kokemukset. Osa kertoi joutuneensa kohteeksi toisen henkilön langettamalle kiroukselle, joka on tuonut elämään vaikeuksia. Joillekin pahan hengen vaikutus oli fyysinen kokemus.
Ääritapauksessa ihminen saattoi kokea, että hänen sisällään on vieras henki, joka estää esimerkiksi ehtoollisella käymisen.
Kujanpään mukaan tällaisia kokemuksia on kaikissa yhteiskuntaluokissa. Koulutustasolla tai sillä, onko ihmisellä mielenterveyshistoriaa, ei ole merkitystä.
– Yhteisenä nimittäjänä on se, että ihminen on jossakin vaiheessa elämäänsä sotkeutunut okkultismiin tai johonkin sen kaltaiseen: noituuteen, shamanismiin, uushenkiseen kanavointiin, spiritismiin tai saatananpalvontaan. Joissakin tapauksissa tällaiset asiat ovat kulkeneet suvun piirissä.
Kujanpää ei halua leimata kaikkea uushenkisyyteen liittyvää pahaksi, mutta hänen kokemuksensa mukaan jotkut asiat ovat portteja, joiden kautta voi ajautua ongelmiin.
– Kaikki, mikä kiiltää, ei ole kultaa. Ihmiselle voidaan luvata hyvää, valoa ja rakkautta, mutta sitten hän saattaakin kohdata pimeyttä, tulee sidotuksi eikä pääse irti omin voimin.
ENNEN TAPAAMISIA henkien vaikutuksista kärsivien ihmisten kanssa
Lea Kujanpää keskusteli kokeneiden
pappien kanssa, ja nämä sitoutuivat rukoilemaan tapaamisten puolesta. Tällaista taustatyötä tehdessään Kujanpää tutustui pappi, teologian tohtori ja raamattukouluttaja Eero Junkkaalaan. Muutaman vuoden ajan he ovat rukoilleet työparina näiden ihmisten puolesta.
Kujanpää on pyytänyt Junkkaalan mukaan myös tähän haastatteluun.
– Emme tee tämän kaltaista rukoustyötä muuten kuin piispan kaitsennassa ja valvonnassa, Junkkaala painottaa.
Kujanpää korostaa, että papin tulee aina lähestyä poikkeuksellisia ja ahdistavia kokemuksia mielenterveysnäkökulma edellä.
– Lähdemme aina siitä, että mielenterveysasiat ovat yleisempiä kuin henkimaailman kohtaamisesta johtuvat ongelmat.
Ennen kuin avun tarvitsija tulee Kujanpään ja Junkkaalan puheille, hän on useimmiten jo ollut sielunhoidossa oman seurakuntansa papilla. Tarvittaessa pappi on myös ohjannut hänet mielenterveysavun piiriin.
– Usein ihminen saa avun sielunhoidon tai mielenterveyspalvelujen
”
Emme koskaan sano ihmiselle, että sinussa on paha henki.
PAPPI LEA KUJANPÄÄ
kautta. On kuitenkin myös vaikeita tilanteita, joissa tarvitaan järeämmät aseet, ja silloin pappi ottaa yhteyttä meihin, Kujanpää sanoo.
JÄREÄMMILLÄ ASEILLA Lea Kujanpää tarkoittaa eksorkismia eli sitä, että pahaa henkeä käsketään lähtemään ja jättämään ihminen ja hänen elämänsä rauhaan.
Eksorkismi on voimakkaasti latautunut sana, johon liittyy kauhuelokuvista tuttuja mielikuvia. Eksorkismin nimissä monille suomalaisille on myös tehty järkyttävää hengellistä väkivaltaa. Näitä kokemuksia käsitellään muun muassa Uskonnon uhrien tuki ry:n vertaisryhmässä.
Lea Kujanpään ja Eero Junkkaalan kuvaus työstään ei kuulosta Manaaja-elokuvan jatko-osalta. He järjestävät kirkoissa ja kappeleissa rukoushetkiä, joihin osallistuu avun
Kun Lea Kujanpää ja Eero Junkkaala kertovat eksorkistisista rukoushetkistään kirkon työntekijöille, se herättää usein kysymyksiä. Tässä Kujanpää ja Junkkaala vastaavat muutamaan niistä. Eikö pahojen henkien ajaminen ihmisestä ole keskiaikaista?
– Kyse on vieläkin vanhemmasta asiasta, joka on kuulunut kristilliseen traditioon alusta lähtien. Nämä ilmiöt tunnettiin myös luterilaisuuden alkuaikoina, mutta modernin ajan luterilaisuus on pannut henkimaailman ilmiöt sivuun ja unohtanut ne.
Ajatteko ihmisistä ulos homouden henkeä?
– Emme missään tapauksessa. Emme halua tuottaa uskonnon uhreja vaan auttaa heitä. Olemme rukoilleet myös sellaisten ihmisten puolesta, joita on haavoitettu vääränlaisella eksorkismilla kristinuskon vääristyneiden muotojen piirissä.
Oletteko ottaneet huomioon mielenterveyskysymykset?
– Kyllä. Niistä lähdetään aina ensisijaisesti liikkeelle. Käymme taustakeskusteluita lääkäreiden ja psykiatrien kanssa. Rukousavun tarvitsijaa ohjataan myös mielenterveysavun piiriin.
Miten tällainen rukoustyö sopii yhteen tieteellisen maailmankuvan kanssa?
– Tässä olemme hengellisellä alueella uskon varassa. Joudumme toteamaan, että tältä tämä näyttää, ja näin Raamatussa sanotaan asiasta. Annamme ihmisille rauhan ajatella näistä asioista niin kuin haluavat, mutta olemme nähneet, että Jeesus voi auttaa ihmisiä konkreettisesti.
Mitä sanotte ihmiselle, jota puhe pahoista hengistä alkaa ahdistaa?
– Kenenkään ei tarvitse lähteä tarkistuttamaan, onko hänessä paha henki. Jos joku alkaa tämän jutun perusteella kysellä, onko hänessä paha henki, vastaus on: ei ole. Kenenkään asiana ei myöskään ole mennä sanomaan, että toisessa ihmisessä on jokin henki.
tarvitsijan lisäksi kaksi kokenutta esirukoilijaa.
– Henkilö, jonka puolesta rukoilemme, on aikuinen. Hän tulee tilanteeseen mieluiten yhdessä läheisensä tai oman pappinsa kanssa ja on koosteisessa mielentilassa. Jos ihminen on mieleltään sekaisin, tällainen rukoushetki ei ole oikea apu, Kujanpää sanoo.
– Hengen nostatusta on yhtä paljon kuin tavallisessa kastetilaisuudessa. Emme huuda emmekä mesoa, emmekä koske ihmiseen. Emme saa toiminnasta rahaa.
Rukoushetkeä edeltää keskustelu, jossa pohditaan avun tarvitsijan kanssa, voisiko hänen ongelmassaan olla kyse mielenterveysasioista. Samalla selvitetään, onko taustalla yhteyksiä okkultismiin tai muuhun sen kaltaiseen. Jos tällaisia yhteyksiä on, varmistetaan, että
ihminen haluaa jättää okkultistiset asiat ja turvautua Jeesuksen apuun.
Junkkaala lisää, että joissakin tapauksissa myös äärikarismaattinen kristillisyys, jossa ihmistä pakotetaan johonkin, on avannut portteja henkimaailmaan liittyville vaikeuksille.
– Tarjoamamme rukousapu voi vapauttaa myös näistä ongelmista, hän sanoo.
Kujanpään mukaan monelle ihmiselle on ollut suuri helpotus, että hän ja Junkkaala eivät tuomitse heidän kokemustaan eivätkä leimaa sitä oitis mielisairaudeksi.
– Emme ole mielenterveyden ammattilaisia emmekä tee diagnooseja. Emme myöskään koskaan sano ihmiselle, että sinussa on paha henki. Mutta voimme rukoilla ihmisen puolesta. On aina turvallista rukoilla, että Jeesus auttaa ihmistä.
kulku mukailee muita kirkollisia toimituksia: alkusiunausta seuraavat rukous, psalmiteksti, synnintunnustus ja synninpäästö, uskontunnustus, evankeliumiteksti, Isä meidän -rukous ja Herran siunaus. Lopussa nautitaan ehtoollinen.
Pahan hengen karkottamiseen käskemällä turvaudutaan Lea Kujanpään ja Eero Junkkaalan mukaan vain tilanteissa, joissa paha henki ilmaisee jotenkin itsensä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi niin, että ihminen ei kykene lukemaan Raamattua tai sanomaan Jeesuksen nimeä, vaikka yrittää sitä. Näihin tilanteisiin liittyy poikkeuksellisia ilmiöitä, mutta niistä he eivät halua puhua tarkemmin.
Junkkaala palaa vanhoihin kristillisiin luokituksiin pahojen henkien vaikutuksista.
– Vaikka emme ole aina varmoja, minkälainen vaikutus on kyseessä, meillä on siihen oikeat lääkkeet.
– Paha väistää Jeesusta. Tällaiseen työhön annetaan siunaus, ja Raamatun sanan voima on näiden asioiden kohtaamisessa hyvin konkreettinen. Kun luemme ääneen raamatunkohdan tai Isä meidän -rukouksen tai siunaamme kodin, sillä on todella vaikutusta, Kujanpää sanoo.
Kujanpään ja Junkkaalan mukaan tällainen rukoustyö eroaa tavallisesta sielunhoidosta siinä, että tulokset näkyvät nopeasti. Usein jo yksi rukoushetki tuo avun, toisissa tapauksissa tarvitaan useampi kokoontuminen. Sielunhoidollinen prosessi taas on usein pitkäkestoista ihmisen rinnalla kulkemista ja elämän vaikeiden asioiden käsittelyä.
– Nämä yksittäiset rukoushetket ovat auttaneet niitä, jotka ovat sellaisessa olleet. Sen vuoksi jatkamme tätä työtä, Junkkaala sanoo.
– Ihminen tulee kirkkoon lyötynä ja riepoteltuna, mutta rukoushetken jälkeen valo syttyy hänen silmiinsä ja hän kertoo olevansa vihdoinkin vapaa. Hän lähtee pois hymyillen, helpottuneena ja avun saaneena. Jos kyseessä olisivat tavanomaiset mielenterveysongelmat, ne tuskin poistuisivat pysyvästi yhden rukoushetken aikana, Kujanpää sanoo.
Viikon tai kahden päähän rukoushetkestä sovitaan puhelu, jossa kysytään, miten rukousavun saaja voi. Jos hänelle on määrätty jokin lääkitys tai terapia, hän jatkaa niitä myös rukouksen jälkeen. Kujanpää ja Junkkaala ohjaavat häntä seurakunnan yhteyteen. ■
Lea Kujanpää puhuu to 26.10. klo 18 Rukouksen ABC: parantuminen ja henkimaailma -keskustelutilaisuudessa Leppävaaraan kirkossa.
Paha väistää Jeesusta, sanoo henkivaltojen vaikutuksesta kärsiviä auttava pappi Lea Kujanpää.Mindfulness itsessään ei ole välttämättä millään lailla
henkinen tai uskonnollinen harjoitus vaan itsetuntemusta ja hyvinvointia tukeva työkalu. Keskeistä on se, miten ihminen itse harjoituksensa määrittelee, sanoo tutkijatohtori Ville Husgafvel.
Tietoisuustaitojen opetusta koulussa, stressinhallintaa yritysten henkilöstövalmennuksissa, helpotusta krooniseen kipuun terveydenhoidossa, apua masennukseen tai riippuvuuksiin psykoterapiassa, hyvinvointikursseja kansalaisopistoissa, henkistä valmennusta huippu-urheilijoille, hiljentymisharjoituksia seurakunnassa… Mindfulness, suomeksi tietoinen hyväksyvä läsnäolo tai tietoisuustaidot, on todellakin kaikkialla – mutta mitä se oikein on?
– Mindfulness-termille ei ole yhtä tyhjentävää määritelmää. Se on vakiintunut käännös paalin kielen sati-sanalle. Sati on buddhalaisia perusopetuksia, osa jaloa kahdeksanosaista polkua. Se viittaa tarkkaavaisuuteen ja valppauteen, joiden merkitystä buddhalainen elämäntapa korostaa, sanoo uskontotieteen tutkijatohtori Ville Husgafvel.
Nykykielenkäytössä mindfulness-harjoituksella viitataan yleensä menetelmiin, jotka palautuvat amerikkalaisen Jon Kabat-Zinnin 1970-luvulla Massachusettsin yliopistollisessa sairaalassa kehittämään harjoitusohjelmaan. Klinikalla hoidettiin esimerkiksi kroonisista kivuista kärsiviä potilaita, joita oli vaikea auttaa perinteisemmän lääketieteen keinoin.
– Klinikalla pyrittiin auttamaan ihmisiä tulemaan toimeen vaivojensa kanssa ja löytämään niihin rakentavia suhtautumistapoja, jotta he sai-
raudesta huolimatta pystyisivät elämään mahdollisimman hyvää ja täysipainoista elämää, Husgafvel kertoo.
Hän tarkastelee helmikuussa Helsingin yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan juuri tätä Kabat-Zinnin kehittämää mindfulness-pohjaista stressinhallintamenetelmää (Mindfulness-based stress reduction eli MBSR) ja sen suhdetta buddhalaisuuteen.
Mindfulness-innostus oli kenties suurimmillaan kymmenisen vuotta sitten. Silloin törmäsi eri yhteyksissä käsitykseen, että mindfulness ja meditaatio sopivat kaikille ja auttavat lähes kaikkeen.
– Sittemmin on tullut kriittinen vastareaktio ja on alettu kyseenalaistaa sellaista retoriikkaa, että kaikkien elämä paranisi meditaatioharjoituksella. Monilla osa-alueilla on tutkitusti todettu tietoisuustaidoista olevan hyötyä, mutta samalla on todettu, etteivät ne välttämättä sovi kaikille tai kaikkiin elämäntilanteisiin, Husgafvel sanoo.
OMAN KOKEMUKSEN havainnointi ja sen myötä itsetuntemuksen kasvu ja myös kehotietoisuuden vahvistuminen ovat mindfulness-harjoituksen ytimessä.
– Siinä huomaa, että iso osa ajasta saattaa mennä omissa ajatuksissa: menneiden pohtimisessa ja tulevan suunnittelussa. Näihin ajatuksiin voi liittyä pelkoa, huolia, katumusta ja syyllisyyttä. Kun harjoituksessa palaa nykyhetken ko -
kemukseen aistimaan sitä, mitä tällä hetkellä tapahtuu, ahdistusta aiheuttavista ajatuksista voi päästä irti. Samalla harjoitus voi mahdollistaa omien ajattelutapojen syntymekanismien ja vaikutusten tutkimisen, Ville Husgafvel kuvaa.
Hänen mukaansa taipumus märehtimiseen on yleisinhimillistä. Meillä on tapana pyöritellä samoja, usein negatiivisia ajatuksia silloinkin, kun se ei välttämättä ole hyväksi. Siksi ketä tahansa voivat hyödyttää harjoitukset, joilla pystyy palauttamaan itsensä aisteihinsa ja kehoonsa ja myös suhtautumaan omiin ajatuksiinsa lempeästi vain ajatuksina.
– Ajatuksethan eivät välttämättä kuvaa todellisuutta sellaisenaan, vaan ne voivat olla omien pelkojen ja erilaisten tulkinnallisten viitekehysten välittämiä käsityksiä asioista, Husgafvel muistuttaa.
Mindfulness-harjoituksessa havainnoidaan sitä, mitä kehossa ja mielessä tapahtuu ja mitä informaatiota aistit välittävät maailmasta. Esimerkiksi mantraa, rukousta, visualisointeja tai mielikuvia ei käytetä.
– Harjoitus on uteliasta ja hyväksyvää oman kokemuksen ja aistimusten äärellä olemista. Vähitellen se voi syventyä ymmärrykseksi siitä, miten omat tulkinnat maailmasta syntyvät ja millaisia reaktioita tietyt tuntemukset minussa herättävät. Miten esimerkiksi fyysinen kipu vaikuttaa ajatuksiini ja millaisia
TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS EISKONEN KUVA JOONAS BRANDT
tunnereaktioita se herättää? Tai minkä takia loukkaannun herkästi joissakin vuorovaikutustilanteissa?
Husgafvelin mukaan mindfulness-harjoituksessa ei ole mitään oikeaa tapaa kokea – kaikenlaiset tunteet ja tuntemukset ovat yhtä hyviä. Harjoituksella ei myöskään pyritä mihinkään tiettyyn mielentilaan, rentoutumiseen tai mielen hiljenemiseen.
– Esimerkiksi Jon Kabat-Zinn on usein korostanut, että harjoitus on juuri sitä, mitä sillä hetkellä tapahtuu. Levoton mieli koko harjoituksen ajan voi olla yhtä opettava kokemus kuin se, että mieli rauhoittuisi.
Vaikka harjoituksella ei pyritä tiettyyn päämäärään, monet ovat Husgafvelin mukaan huo -
manneet, että säännöllinen harjoittelu selkeyttää mieltä ja sen avulla ahdistavista ja levottomista ajatuksista kykenee helpommin päästämään irti. Myös kehotietoisuus lisääntyy, ja omia tunteitaan ja esimerkiksi jännittyneisyyttään oppii tunnistamaan kehon reaktioista.
Husgafvel itse on harjoittanut mindfulnessia vuodesta 2015 asti ja myös ohjannut harjoituksia muille. Hän kertoo, että harjoituksen myötä elämään on tullut lisää levollisuutta. Ja vaikka hermot edelleen saattavat mennä esimerkiksi joissakin perhe-elämän tilanteissa, hyvään vuorovaikutukseen kykenee usein palautumaan aiempaa nopeammin.
– Käsitykseni siitä, mitkä asiat omassa elämäntavassa tukevat hyvinvointia ja mitkä taas heiken-
tävät sitä, on vahvistunut. Myös itsesäätelyn kyky on parantunut: tunnistan omia tunnetilojani, ajattelutapojani ja kokemuksiani ja osaan tehdä niistä johtopäätöksiä.
MINDFULNESS-MENETELMÄT siis pohjautuvat buddhalaisiin meditaatiotekniikoihin, mutta onko mindfulness buddhalaista tai ylipäätään uskonnollista? Voiko se olla kristillistä?
Ville Husgafvel sanoo, että yhtä oikeaa vastausta näihin kysymyksiin ei ole.
– Mindfulness itsessään ei ole välttämättä millään lailla henkinen tai uskonnollinen harjoitus vaan itsetuntemusta ja hyvinvointia tukeva työkalu. On mindfulness-harjoitusta, jota voidaan pitää täysin sekulaarina, ja harjoitusta, jota voi-
daan pitää uskonnollisena, ja sitten on jotain siltä väliltä. Keskeistä on se, miten harjoittaja itse harjoituksensa määrittelee.
Jon Kabat-Zinnin kehittämät harjoitukset nousevat hänen omista kokemuksistaan vipassana-meditaation sekä modernin zen-buddhalaisuuden ja myöhemmin tiibetinbuddhalaisen dzogchen-harjoituksen parissa.
Buddhalaista vaikutusta hänen ajattelussaan on myös tietty teoreettinen viitekehys. Husgafvelin mukaan Kabat-Zinn kirjoittaa paljon inhimillisen kärsimyksen syistä ja siitä vapautumisen mahdollisuuksista ja tuo sen myös kroonisen kivunhoidon kontekstiin.
– Kabat-Zinnin mukaan kipu itsessään on väistämätöntä, mutta siihen liittyvä emotionaalinen
kärsimys on mielen tuottamaa. Havainnoimalla kehon tuntemuksia voimme havainnoida omaa haluamme ja takertumistamme: sitä, kuinka haluaisimme tuntemusten usein olevan jotenkin toisenlaisia. Voi olla vapauttavaa antaa tuntemusten olla juuri sellaisia kuin ne ovat.
Tällainen tulkinta kärsimyksestä on Husgafvelin mukaan varsin pragmaattinen. Kabat-Zinn ei myöskään puhu pysyvästä kärsimyksestä vapautumisesta perinteiseen buddhalaiseen tapaan. Sen sijaan hän korostaa, että ihminen voi saavuttaa vapautumisen hetkiä, ja mindfulness-harjoituksen myötä tällaisia hetkiä voi olla enemmän ja elämänlaatu voi parantua.
Perinteiseen buddhalaisuuteen on kuulunut myös käsityksiä jälleensyntymisestä, helvetistä ja taivaasta sekä erilaisista henkiolennoista. Niitä Kabat-Zinnin kirjoista ja puheenvuoroista ei Husgafvelin mukaan löydy. Historiallista Buddhaa Kabat-Zinn pitää inhimillisenä opettajana.
– Sitten on sellainen tulkinnanvaraisempi alue, jossa on vaikutteita buddhalaisuudesta, mutta myös länsimaisesta humanismista ja tieteellisestä maailmankuvasta. Kabat-Zinn esimerkiksi puhuu paljon ihmisen perimmäisestä hyvyydestä ja ihmisarvosta sekä ystävällisyyden ja
myötätunnon merkityksestä ja pitää ajatusta ihmisen erillisyydestä pohjimmiltaan harhakäsityksenä.
– Olemme monin tavoin osa biologisia, sosiaalisia ja ekologisia keskinäisriippuvuuden verkostoja. Jos pystyy näkemään itsensä osana suurempaa kokonaisuutta, se voi tukea sekä omaa että toisten hyvinvointia.
VILLE HUSGAFVEL MUISTUTTAA, että mindfulnessin harjoittajia on monenlaisia. Joillekin se on menetelmä, jolla on välineellisiä hyötyjä: tehokkuus lisääntyy ja stressi pysyy hallinnassa. Joillakin toisilla siihen voi liittyä kokonaisvaltainen maailmankuva ja elämäntapa, johon kuuluu sellaisia arvoja kuin myötätunto ja ystävällisyys.
– Harjoituksiin voi liittyä kokemuksia yhteydestä toisten ihmisten, luonnon ja laajemman maailmankaikkeuden kanssa sekä niihin liittyvä eettinen vastuunotto. Kun oivaltaa, että ihmisen hyvinvointi ei ole irrallinen oman yhteisön ja ympäröivän luonnon hyvinvoinnista, harjoitus voi laajentua ulos omasta yksityisestä kuplasta.
– Joillakin meditaatioon voi liittyä jonkinlaisia mystisiäkin kokemuksia, mutta
Ville Husgafvel kertoo, että mindfulnessin harjoittaminen on vahvistanut hänen käsitystään siitä, mitkä asiat omassa elämäntavassa tukevat hyvinvointia ja mitkä taas heikentävät sitä.
ne eivät välttämättä ole kovin yleisiä. Joillakin taas yhteyden kokemus voi olla hyvinkin ekologinen tai biologinen. Se voi olla esimerkiksi sitä, että omaa hengitystään havainnoidessaan ymmärtää, että happi, jota hengittää sisään, on vihreiden kasvien yhteyttämisen synnyttämää.
Husgafvel arvioi, että yhteydenkokemuksista puhumista saatetaan varoa, koska ne helposti liitetään uskonnon tai henkisyyden piiriin. Kuitenkin ihminen voi kokea itsensä osaksi luontoa tai universumia ilman, että siinä on mitään tieteellisen maailmankuvan ylittävää.
– Toisaalta jos ihmisellä on vaikkapa kristillinen vakaumus, tällaiset kokemukset voidaan tulkita myös jumalayhteyden kokemuksiksi. Tai ne voidaan tulkita jonkinlaisiksi puhtaan tietoisuuden kokemuksiksi, joihin liittyy transsendentteja elementtejä.
MYÖS LUTERILAISISSA SEURAKUNNISSA mindfulness-harjoituksia käytetään Ville Husgafvelin havaintojen mukaan useammalla tavalla. Harjoituksia koskevassa keskustelussa nämä eri tavat on hyvä erottaa toisistaan. On kursseja, joilla mindfulnessia opetetaan stressinhallintamenetelmänä ja hyvinvointia tukevina harjoituksina ilman uskonnollista sisältöä. Sielunhoidon ja perheneuvonnan piirissä harjoituksia voidaan käyttää selkeässä terapeuttisessa kehyksessä. Todennäköisesti eniten ristiriitoja ja keskustelua herättää mindfulness-harjoitusten hengellinen käyttö hiljentymisen ja kontemplaation menetelmänä.
– Kyse on pitkälti siitä, miten ihminen itse ymmärtää oman uskonelämänsä ja identiteettinsä. Onko hän avoin uusille vaikutteille ja niiden tulkinnalle omasta perinteestä käsin? Vai katsooko hän, että tällainen on jollain lailla vierasta ja omaa vakaumusta uhkaavaa?
Husgafvelin mielestä molemmat lähestymistavat ovat ymmärrettäviä ja ymmärrettävää on myös se, että yksimielisyyttä ei välttämättä löydy. Hän lisää, ettei kristinuskokaan ole muuttumaton vaan on aina elänyt suhteessa omaan aikaansa ja ottanut vaikutteita muualta.
Kirkkohallitus julkaisi vuonna 2020 Suuntaviivoja uskontojen kohtaamiseen -nimisen asiakirjan, joka on tarkoitettu kirkon työntekijöille. Siinä käsitellään lyhyesti myös Aasian uskonnoista peräisin olevien tekniikoiden, kuten joogan ja mindfulness-menetelmien, käyttämistä kristillisessä rukouselämässä. Asiakirjassa linjataan, että ne voidaan nähdä ja kokea itsessään neutraaleiksi ja sopiviksi myös kristillisen rukouselämän palvelukseen ja että asian alkuperä ei määrää sen myöhempää käyttöä.
– Monet etsivät tukea psyykkiselle, fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnilleen joogan, meditaation ja mindfulness-harjoituksen parista. Kirkon johdossa on selvästi nähty, että koska nämä vetoavat ihmisiin, voi olla viisasta ottaa niitä osaksi kirkon toimintaa ja sitä kautta saada useammat ihmiset kokemaan kirkko omakseen, Husgafvel arvioi.
– Usein ihmisten uskomukset ja maailmankuvat ovat yhdistelmiä monenlaisista vaikutteista ja kaukana opillisesta puhtaudesta. Käytännöt ja rituaalit, joita ihmiset tuovat omaan elämäänsä, voivat tulla monista eri lähteistä. On selvää, että sallivampi suhtautuminen saa useammat ihmiset tuntemaan itsensä tervetulleiksi kirkkoon kuin liian jyrkkä lähestymistapa. ■
– Olemme koko ajan kiireisiä, ahdistuneita ja infoähkyssä. Ihmiset etsivät rauhaa, tasapainoa ja onnellisuutta, ja ajattelevat, että buddhalaisuudesta niitä voisi löytää. Ja osa löytääkin pysyvästi, vastaa akatemiatutkija Mitra Härkönen, kun häneltä kysyy, miksi buddhalaisuus tuntuu kiinnostavan Suomessakin niin monia.
Härkösen mukaan ihmisiä puhuttelee buddhalaisuuden ydinajatus, jonka mukaan omaa mieltä ja asennetta muuttamalla kärsimys ja jatkuva haluaminen voi lakata. Heihin vetoaa sellainen moderni buddhalaisuuden tulkinta, jossa keskeistä on mielen harjoitus esimerkiksi meditaation avulla.
Toisia taas kiinnostaa eksotiikka ja mystiikka, jota löytyy esimerkiksi tiibetinbuddhalaisuudesta. Se on värikästä ja visuaalisesti runsasta, ja siihen kuuluu tantrisia harjoituksia, joissa visualisoidaan erilaisia jumaluuksia ja niiden ominaisuuksia, kuten myötätuntoa.
– Joillakin voi olla taustalla myös kristinuskon ja kirkon vastaisuutta. He pitävät kirkkoa jäykkänä ja dogmaattisena ja haluavat itse oman pohdinnan ja harjoituksen kautta löytää sen, mihin voivat uskoa, Härkönen sanoo.
Buddhalaisten tarkkaa määrää Suomessa ei tiedetä, sillä läheskään kaikki buddhalaisuuden harjoittajat eivät kuulu mihinkään rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan. Niinpä esimerkiksi aasialaistaustaisten buddhalaisten osalta on turvauduttava kieli- ja maahanmuuttotilastoihin ja tehtävä arvio niiden pohjalta.
Selvä enemmistö Suomen buddhalaisista on joka tapauksessa aasialaisia maahanmuuttajia ja heidän
jälkeläisiään. Härkösen arvion mukaan heitä on yli 20 000. Eniten on taustaltaan thaimaalaisia ja vietnamilaisia. Heillä on Suomessa myös omia theravada- ja mahayana-buddhalaisia temppeleitään.
Suomalaistaustaisia buddhalaisia Härkönen arvioi olevan vajaat 10 000. Heistä suurin osa harjoittaa zentai tiibetinbuddhalaista perinnettä.
– Sitten on paljon ihmisiä, jotka lukevat buddhalaista kirjallisuutta, meditoivat aktiivisesti ja saattavat käydä kuuntelemassa buddhalaista opetustakin, mutta pitävät muuten matalaa profiilia. Ovatko he buddhalaisia vai eivät? Ajattelen, että buddhalaisuuden kriteeri on se, pitääkö ihminen itse itseään buddhalaisuuden harjoittajana.
Härkösen mukaan suomalaisten ja aasialaistaustaisten buddhalaisten yhteisöt ovat eriytyneitä, eikä niillä ole juurikaan kontakteja keskenään. Isoimpia erottavia tekijöitä ovat kieli ja kulttuuri, ei niinkään oppi. Käsitys, että länsimainen buddhalaisuus olisi modernia, filosofista ja meditatiivista ja aasialaiseen taas kuuluisivat rituaalit ja uskomukset, on Härkösen mukaan yleistys, joka ei aina pidä paikkaansa.
– On suomalaisia vipassanameditaation ja zenbuddhalaisuuden harjoittajia, jotka eivät usko buddhalaisiin oppeihin esimerkiksi jälleensyntymästä tai valaistumisesta, vaan heillä on sekulaari maailmankuva. Toisaalta osa suomalaisista tiibetinbuddhalaisista yhteisöistä ja harjoittajista on hyvinkin perinteisiä ja uskonnollisia.
Stereotypia ei välttämättä pidä paikkaansa myöskään aasialaisten osalta. Härkönen ottaa esimerkiksi thaimaalaissyntyiset naiset, joita hän on haastatellut tutkimukseensa. Jotkut heistä ovat kertoneet, että ri-
Yhdelle buddhalaisuus on suvun perinteitä, toiselle mielen harjoitusta. Selvä enemmistö Suomen buddhalaisista on aasialaisia maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään.Akatemiatutkija Mitra Härkösen mukaan buddhalaisuudesta etsitään rauhaa ja tasapainoa.
tuaalit ja temppeleissä pidettävät juhlat ovat kulttuuria, johon kuuluu osallistua. Oikeasti buddhalaisuuden ydin on heille jotakin muuta, ja he ovat kuvanneet syvällisesti buddhalaista filosofiaa.
– Eli riippumatta siitä, onko kyse aasialaisesta vai suomalaisesta yhteisöstä, niiden sisällä on paljon vaihtelua.
Mitra Härkönen on juuri saanut Suomen Akatemialta rahoituksen hankkeeseen, jossa hän tutkii suomalais-thaimaalaisia perheitä ja buddhalaisuuden harjoittamista niissä.
– Thaimaalaisiin naisiin liittyy usein negatiivisia käsityksiä: puhutaan postimyyntimorsiamista tai ihmiskaupasta. Sen sijaan ei juurikaan puhuta heidän buddhalaisuudestaan. Ei välttämättä tiedetä, miten kokonaisvaltaisesti buddhalaisuus vaikuttaa heidän arjessaan ja kuinka aktiivisia he ovat temppeleissään.
Jotkut thaimaalaiset naiset kääntyvät avioituessaan kristinuskoon ainakin nimellisesti. Toiset taas ovat kertoneet Härköselle, että vaikka he identifioituvat buddhalaisiksi, he pitävät kirkossa käymisestä eivätkä näe siinä ristiriitaa. Monet myös käyvät buddhalaisina juhlapäivinä temppeleissä koko perheen kanssa, vaikka lapset olisikin kastettu luterilaisiksi.
Temppelissä käymiseen ei ole vain uskonnollisia syitä, vaan se on myös sosiaalinen tapahtuma. Siellä tapaa ystäviä ja tuttavia, pääsee puhumaan omaa äidinkieltään ja syömään tuttuja ruokia.
Härkönen toteaa, että Etelä-Suomessa ja Turun seudulla aasialaistaustaisten buddhalaisten on suhteellisen helppo päästä temppeleihin harjoittamaan
uskontoaan. Sen sijaan kauempana maaseudulla ei ole buddhalaisia yhteisöjä eikä temppeleitä.
– Buddhalaisuudessa on esimerkiksi tapana viedä omana syntymäpäivänä ja erilaisina muistopäivinä temppeliin ruokalahja munkeille. Se ei onnistu, jos asuu kaukana temppelistä.
maallikkonaiset pyörittävät temppeleitä: he siivoavat ja laittavat ruokaa. Koska theravada-buddhalaiset munkit eivät saa käsitellä rahaa, naiset myös hoitavat temppelin raha-asiat.
Vaikka Suomessa on tänä vuonna juhlittu satavuotista uskonnonvapautta, Härkönen muistuttaa, että buddhalaisuuden kaltaisen pienen vähemmistöuskonnon harjoittajien uskonnonvapaudessa on ongelmia, joita suomalaisessa yhteiskunnassa ei aina nähdä. – Aasialaistaustaiset buddhalaiset tarvitsisivat munkin esimerkiksi kuolinvuoteelleen ja moniin uskonnollisiin toimituksiin. Suomeen on kuitenkin vaikea saada Aasiasta munkkeja, koska heidän on hankala saada täällä tunnustettua asemaa. Joskus tänne tulleita munkkeja on laitettu kotoutumiskoulutukseen ja työharjoitteluun. Esimerkiksi Nurmijärven temppelin apotti Pra Mahanual on asunut Suomessa yli kaksikymmentä vuotta, mutta hän ei saa Suomen kansalaisuutta, koska hänen suomen kielen taitonsa on huono.
– Tiedän tapauksia, joissa sairaalassa ei ole voitu toimittaa kuolevalle buddhalaisia rituaaleja. Monesti buddhalaiseen traditioon kuuluu myös se, että kuollutta ei saisi siirtää muutamaan päivään. Eihän se suomalaisessa sairaalassa onnistu, Härkönen kertoo. Vaikeaa on ollut myös saada lupia rakentaa temppeleiden yhteyteen pagodeja eli hautamonumentteja, jonne vainajien tuhkat säilötään.
Aasialaisten buddhalaisten temppeleiden toiminnasta ja opetuksesta vastaavat Suomessakin munkit, joista useimmat ovat muuttaneet tänne Aasian maista. Härkönen huomauttaa, että monesti kuitenkin
Buddhalaisuuden historiaa ja nykytilannetta Suomessa käsittelee tänä vuonna ilmestynyt Mitra Härkösen ja Johannes Cairnsin toimittama Buddhalaisuus Suomessa -kirja (Suomen Itämainen Seura).
” Thaimaalaisiin naisiin liittyy usein negatiivisia käsityksiä: puhutaan postimyyntimorsiamista tai ihmiskaupasta. Sen sijaan ei juurikaan puhuta heidän buddhalaisuudestaan.
Mari Parkkinen on pannut toistuvasti elämänsä uusiksi. ”Olin päässyt radioon ja televisioon, saanut perheen, omakotitalon ja kaksi autoa. Tuli sellainen olo, että tässäkö tämä nyt on.”
Ylioppilaskirjoitusten jälkeen vapaaehtoistyö Väli-Amerikassa.
Nousujohteinen ura radion julkkisjuontajana ja tv-kasvona Helsingissä, irtisanoutuminen ja muutto maalle.
Talo ja autot myyntiin ja lähtö pitkälle perhelomalle ilman paluupäivämäärää.
Teologian opintojen aloitus 35-vuotiaana ja muutaman pappisvuoden jälkeen lähetystyö Jerusalemissa.
Mari Parkkinen, 52, on pannut monta kertaa elämänsä perusteellisesti uusiksi. Hän on myös usein menestynyt uudessa asiassa, johon on ryhtynyt. 3. syyskuuta hänet vihittiin Mikkelin piispaksi.
Kuinka siinä niin kävi?
PIKKU-MARIN KOTONA KÄVI laitapuolenkulkijoita, jotka olivat satuttaneet itsensä kännissä tai kahakoissa. Hänen osastonhoitaja-äitinsä kutsui heidät kadulta mukaansa, hoiti haavat ja tarjosi voileipiä.
Kotona jokaiselle kuului sama ihmisarvo, mutta kylillä Marista tuntui, että häntä ja isoveljeä katsottiin alaspäin. Hänen äitinsä ja isänsä olivat eronneet Marin ollessa viiden vanha, eikä sellainen ollut tapana 1970-luvulla.
Mari oli vilkas, äänekäs ja lujatahtoinen lapsi, joka väitteli mielellään aikuisten kanssa. Opettaja antoi hänelle uskontotunnilla puhekiellon Raamatun kyseenalaistamisesta. Toisen kerran sama opettaja paheksui luokan edessä sitä, että Mari oli kertonut tahtovansa kuuluisaksi. Moinen ei sopinut kristitylle!
– Vastasin, että onhan Äiti Teresakin kuuluisa!
TEINI-MARI HALUSI olla hyvän puolella. Hän vastusti sademetsiä tuhoavaa öljy-yhtiö Shelliä sekä elintarvikejätti Nestléä, koska se markkinoi äidinmaidonkorviketta Afrikkaan rintamaitoa parempana vauvanruokana.
Maailmanparantaminen kiinnosti opintoja enemmän. Historianopettaja ihmetteli lukiossa, miksi Mari hoiti opintonsa vasemmalla kädellä, kun pystyisi selvästi parempaankin. Mari vastasi, että hänen pitää elää.
Mari kirjoitti lukiosta C:n paperit. Hän päätti lähteä ylioppilaskirjoitusten jälkeen vapaaeh-
toistöihin lastensairaalaan Hondurasiin, joka sijaitsee Väli-Amerikassa. Hän ei osannut espanjaa ja isä esteli häntä lähtemästä, mutta mitä siitä. Täysi-ikäisenä hän oli vapaa tekemään omat valintansa.
Mari Parkkinen hymyilee muistolleen.
– Äiti sanoi, että mene tyttäreni, katso ja ihmettele maailmaa.
PALUU SUOMEEN oli rankka. Lastensairaalan aliravittujen potilaiden jälkeen kotoinen hyvinvointivaltio aiheutti kulttuurishokin. Mari Parkkinen oli pitkään heikko malarian jäljiltä ja myöhästeli jatkuvasti, koska oli omaksunut mañana-elämäntavan.
Haku Laajasalon opiston radiolinjalle oli ratkaiseva siirto. Opiston jälkeen Parkkinen pääsi tekemään puolivaltakunnallisen nuorisoradio Kiss FM:n aamushowta Henkka Hyppösen kanssa.
SEURAPIIRIEN KIERTÄMINEN vaihtui tavallisten suomalaisten ongelmien käsittelyyn Ylen maakuntaradioissa. Äiti Teresan ajattelutapa ja heikossa asemassa olevien puolustaminen puhuttelivat Mari Parkkista.
Parkkinen teki sijaisuuksia ja synnytti kaksi lasta kolmen vuoden välein. Arki tuntui kiireiseltä, keskiluokkaiselta ja norminmukaiselta. Suoritettiin ruuhkavuosia.
– Olin päässyt radioon ja televisioon, saanut perheen, omakotitalon ja kaksi autoa. Tuli sellainen olo, että tässäkö tämä nyt on.
– Koin, että pitää ottaa välimatkaa ennalta suunniteltuun elämään. Vasta kun lähtee itselleen varatusta laatikosta, voi miettiä, kuka oikeasti on ja mitä haluaa.
– Sanoin Samille, että voisimme myydä omaisuutemme ja lähteä maailmalle. Sami vastasi, että ethän sinä voi myydä kotiamme. Sanoin, että voinhan.
Pitkien keskustelujen jälkeen mieskin innostui irtiotosta.
ESIKOINEN OLI KOLME- ja kuopus puolivuotias, kun Parkkiset lensivät palmujen katveeseen. Kone laskeutui Väli-Amerikan Belizeen, jossa pärjäsi englannilla. Lasten kurahousut vaihdettiin uikkareihin, ja tiukka aikataulu hengailuun aurinkorannalla.
Mari Parkkinen huomasi, että samat ihmiset rukoilivat sunnuntaisin katolisessa messussa ja menivät mayakalenterin pyhinä päivinä luoliin uhraamaan tortilloja ja polttamaan kynttilöitä. Hän oppi, että käytännön uskonelämä voi erota selvästi ylätason uskonnollisista opeista.
Tarkoitus oli pitää kunnon perheloma ja miettiä rauhassa seuraavia siirtoja. Parkkinen päätyi kuitenkin käynnistämään Belizessä kehitysyhteistyöhankkeen, jossa perustettiin koulu mayaintiaanien lapsille. Hän ajeli maaseudulla suostuttelemassa perheiden isiä, jotta he päästäisivät tyttärensäkin uuteen maatalousoppilaitokseen. Samalla hän kuskasi possuja ja tavaraa syrjäkyliin.
Parkkinen nautti perheen yhteisestä ajasta. Lapsia saattoi ulkoiluttaa leikkipuiston sijaan vaikka viidakossa. Kerran he juoksentelivat vanhempiensa edellä, kun paikallisen naisen huuto pysäytti retkeläiset.
Parkkisesta tuli myös ruutukasvo MTV3:n Kiitorata-ohjelmaan. Kiharat olivat jo punaiset ja kajaali mustaa, kun hän säteili Teevee-lehden kannessa vuonna 1995.
Lapsuudenhaave julkisuudesta toteutui, ja se tuntui hyvältä – vähän aikaa.
Parkkinen muistelee otsa rypyssä juttukeikkaa Floridassa. Beverly Hills 90210 -sarjan näyttelijä Luke Perry ja huippumalli-näyttelijä Cindy Crawford oli viety ratsastamaan mangrovesuolle, ja mediaväki velloi kiihkeänä heidän perässään. Parkkinen jättäytyi joukon jälkeen.
– Tajusin, että julkkisjahti ei puhuttele minua yhtään.
Parkkinen irtisanoutui aiemmasta unelmatyöstään ja muutti Helsingin humusta maalle Elimäelle. Mukaan lähti tuore aviopuoliso Sami Parkkinen.
Aivan kuopuksen edessä kiemurteli yksi maailman myrkyllisimmistä ja nopeimmista käärmeistä, Seven steps snake. Sami Parkkinen tappoi matelijan kepillä.
– Havahduin, että miksi ihmeessä tuon pienet lapseni vaaralliseen viidakkoon. Koti-Suomi on paljon turvallisempi paikka.
Rahatkin alkoivat huveta, joten Parkkiset palasivat Belizestä Suomeen.
UUSI ARKI ALKOI entisessä maaseutupappilassa yhdessä Mikkelin kirkonkylistä. Mari Parkkinen pääsi taas Ylen radiotoimittajaksi. Mielessä pyöri suuria hengellisiä kysymyksiä.
Parkkinen kävi eri kirkkokuntien jumalanpalveluksissa ja luostareissa, tutustui ”uushengellisyyden vaaleanpunaiseen höttöön”, mietiskeli retriiteissä ja antoi gospelin vyöryä ylitseen Amerikan megakirkoissa.
– Lopulta helluntaiherätyksen pastori puhui Pyhästä Hengestä niin, että ym-
TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN JA MARI PARKKISEN ARKISTO” Saatamme ajella autolla ja katsoa, että mihinkäs tämä tie vie.
Kuka?
Teologian tohtori ja radiotoimittaja Mari Parkkinen, 52, on Mikkelin uusi piispa.
Mitä?
Mari Parkkinen vihittiin 3. syyskuuta piispaksi neljäntenä naisena Suomessa. Hän on kolmas tällä hetkellä piispanvirassa oleva nainen.
Motto
Vain sydämellä voi nähdä hyvin.
märsin, mistä siinä on kyse. Tunsin, ettei minun tarvitse enää etsiä. Sieluuni tuli rauha.
Parkkinen koki Jumalan puhuttelevan häntä monessa paikassa, mutta evankelis-luterilaisuus tuntui omimmalta.
Hengellinen herääminen hämmensi, koska Parkkinen oli suhtautunut nuorempana kristinuskoon varsin kriittisesti. Hän oli, ja on, hyvin tietoinen pahasta, jota sen nimissä on tehty.
Parkkinen tuntee kristinuskossa kuitenkin vahvaa Jumalan sanan voimaa. Häntä puhuttelee oppi siitä, että jokainen ihminen on syntinen, vaikka kuinka yrittäisi seurata Äiti Teresan mallia.
– Pelastuminen armosta – ja yksin armosta, Parkkisen ääni nousee lähes huudoksi.
– Se on täysin luovuttamatonta minulle.
Parkkinen aloitti 35-vuotiaana teologian opinnot Helsingin yliopistossa töidensä ohessa. Hän ehti työskennellä neljä vuotta seurakuntapappina ennen seuraavaa lähtöä.
Jerusalem kutsui.
Rippikoulussa Mari Parkkinen sai jälki-istuntoa, koska ei osannut kertoa, mitä armo on. – Nyt tiedän, että armo tarkoittaa ansaitsematonta rakkautta myös minun osakseni.
SUOMEN LÄHETYSSEURA lähetti Mari Parkkisen Jerusalemiin Felm-keskuksen papiksi. Siellä hän oppi, että eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa kannattaa etsiä mieluummin samanlaisuuksia kuin eroja.
Parkkinen osallistui esimerkiksi ekoteologiseen yhteistyöhön juutalaisen rabbin ja muslimien imaamin kanssa. He pohtivat, kuinka ekokatastrofi oli kutistanut ennen niin mahtavan Jordan-virran.
– Puhuimme siitä, kuinka luomakunta on pyhä joka uskonnossa.
Puoliso Sami Parkkinen teki seurakunnan nuoriso- ja perhetyötä. Hän on pohjakoulutukseltaan lähihoitaja, ”eli löytää töitä mistä vain”. Tällä hetkellä mies työskentelee kehitysvammaisten päivätoiminnan ohjaajana. Hänen toinen ammattinsa on muusikko.
– Olemme kumpikin ajoittain levottomia. Jos meillä ei ole muuta, saatamme ajella autolla ja katsoa, että mihinkäs tämä tie vie.
Parkkinen sanoo, että ehkä hänet on luotu lähtijäksi.
– Jumala on heitellyt minua, miten on tahtonut. Kun ovia aukeaa, en pelkää astua niistä sisään.
MARI PARKKINEN LÄHTI Mikkelin piispanvaaliin, koska kysyjiä oli niin paljon. Hän oli ehdokkaista ainoa, joka kannattaa samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihkimistä. Hänen valintansa oli samalla arvovalinta.
Parkkinen muutti piispankansliaan noin satavuotias puutuoli kainalossaan. Hän on tottunut istumaan juuri tässä kovassa talonpoikaistuolissa, jonka entisöi itse kolmisenkymmentä vuotta sitten.
– Siinä pysyy selkä suorana.
Piispan virasta on perinteisesti lähdetty vain eläkkeelle. Oliko tämä nyt tässä?
Parkkinen näyttää häkeltyneeltä ja miettii kauan.
– Kyllä tämä nyt oli tässä. Kirkon hallinnon kannalta piispan virka voisi olla kuitenkin määräaikainen. Kuulostaa hurjalta, että olisin eläkevirassa. ■
Pienestä pitäen Mari Parkkinen on viihtynyt reissussa.
Ala-astelaisena Mari Parkkinen kohtasi kristinuskon vain koulun uskonnontunneilla.
Radiouransa Mari Parkkinen aloitti vuonna 1991 Radio Impacto 2:ssa Hondurasissa. Radiossa puhuminen oli hänelle vastapainoa vapaaehtoistyölle sairaalassa.
Mari Parkkinen aloitti nuorisoradio Kiss FM:llä vuonna 1995, kun kanava tuli Suomeen.
curaMIN valittiin USA:n parhaaksi niveltuotteeksi neljänä vuonna peräkkäin: 2020, 2021, 2022 ja 2023
Helsinkiläinen Mimi, 57, kokeili palkittua curaMIN-niveltuotetta ja yllättyi positiivisesti! Mimi toteaakin:
- Olen käyttänyt curaMINiä muutaman kuukauden ja ilahtunut sen tuomista vaikutuksista niveliin.
- curaMINin ansiosta olan nivelten liikkuvuus on parantunut sekä "rutina" vähentynyt. Myös polvissa on tapahtunut samoja parannuksia kuin olkanivelissä. Ilolla suosittelen muillekin!
Mimin nivelet voivat hyvin, koska curaMINin sisältämä, maailman dokumentoiduin BCM95-kurkumiiniuute auttaa suojaamaan niveliä ja tukemaan normaalia nivelterveyttä ja koska Bospure-boswelliauute tukee nivelten liikkuvuutta ja mukavuutta. curaMINin teho perustuu näiden kahden tutkitun uutteen ainutlaatuiseen yhteisvaikutukseen. www.curamin.fi
curaMINilla on maailmanlaajuisesti miljoonia tyytyväisiä käyttäjiä – OLE SINÄKIN YKSI HEISTÄ! OSTA OITIS OMAKSESI SEURAAVILTA JÄLLEENMYYJILTÄ:
sekä muista terveys- ja verkkokaupoista kautta maan
INKERIN KIRKON pappisvihkimys on herättänyt paheksuntaa. Päätoimittaja Pauli Juuselakin kritisoi niistä järjestöjä, joiden palvelukseen siellä vihittiin pappeja, ja vaati niiltä yhteyden rakentamista kirkkoon päin.
Asian voisi nähdä toisin päinkin: Eikö yhteyden rakentajana voisi olla myös kirkko niin, että se voisi suvaita yhteydessään myös niitä, jotka pitäytyvät virkakysymyksessä kirkon perinteiseen kantaan – joka yhä on kristikunnan enemmistön kanta? Eikö yhteyttä haluta rakentaa niihin, jotka ymmärtävät Raamatun perinteisellä tavalla? Hyväksyessään naispappeuden vuonna 1986 kirkolliskokous päätti, että myös perinteisellä kannalla olevilla on kirkossa kotipaikkaoikeus. Mikä nyt on muuttunut?
Kun yhteiskunnassa muuten kunnioitetaan ja tuetaan vähemmistöjä, miksi kirkossa ei voitaisi kunnioittaa perinteisellä kannalla olevia ja antaa heidän toimia omissa järjestöissään vakaumuksensa mukaan?
Timo Junkkaala Helsinki
KOMMENTOIN ARTIKKELIANNE Uushengelliset nuoret naiset harrastavat nyt kiviä (kirkkojakaupunki.fi 31.8.). Uushenkisyys lienee asia, jota tässä tarkoitetaan. Uushenkisyys perustuu okkultismiin, ja siinä koetaan muun muassa kivillä olevan maagisia, parantavia voimia.
Kristillisyyteen nuo eivät kuulu. Jos kristitty käyttää kiviä voimanlähteenä, ne ovat silloin hänelle epäjumalia.
Eili Lindström Pori
KIITOS ARTIKKELISTANNE, joka koski lapsuusajan traumoja (K&k 14.9.). Artikkeli oli erittäin hyödyllinen ja toivoisin, että mahdollisimman moni ottaisi hieman aikaa pohtiakseen omaa elämäänsä. Traumaattisia asioita voi tapahtua minkä ikäisenä tahansa.
VALTIOVARAINMINISTERIÖN BUDJETTIESITYS tulevalle hallituskaudelle sisältää monia leikkauksia etuuksiin. Keppiä on luvassa. Eikä ole porkkana julistaa, että menkää töihin. Se ei ole kaikille mahdollista esimerkiksi terveydentilan tai omaishoitajuuden perusteella, eikä toisaalta töitä ole kaikille tarjolla.
Valloille on päässyt käsittämätön ajatus, että tuilla eläminen olisi Suomessa vaivatonta ja riittäisi ”hyvään elämään”. Samaan aikaan toimeentulotuen hakijan laskut ehtivät erääntyä ja mennä ulosottoon. Jo nyt joka kymmenennellä suomalaisella on maksuhäiriömerkintä ja velkaa ulosotossa.
Kun raha ei riitä, se on yksi suurimpia häpeän ja stressin aiheuttajia. Stressi aiheuttaa työkyvyt-
Olen tullut siihen tulokseen, että ihminen pystyy tiettyyn pisteeseen asti pitämään rajat, kuoren tai miksi sitä ikinä haluaa kutsua. Elämässä myöhemmin tapahtuvat stressaa-
tömyyttä, poissaoloja työstä ja ongelmia palata työelämään esimerkiksi sairauden tai vaikkapa perhevapaiden jälkeen. On raskasta joutua valitsemaan, maksaako vuokraa, ostaako ruokaa vai hankkiiko terveyden kannalta välttämättömät lääkkeet. Näitä valintoja ei hyvinvointiyhteiskunnassa pitäisi joutua tekemään.
Keskustelemalla eurojen kautta syyllistymme epäinhimilliseen virheeseen: jätämme kuulematta niitä, joiden elämää muutokset koskevat. Keskustelu on ymmärryksen avain.
Peppi Tervo-Hiltula toiminnanjohtaja, Tatsi ry Työttömien ayjäsenten tukiyhdistys ry Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston jäsen ja Pakilan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja
vat asiat ja mielen kuormittuminen saattavat heikentää suojausta, ja yhtäkkiä ihminen on keskellä kipeitä tunteita. Kuin kaksi ruosteista ratasta pyörähtäisivät ympäri uudes-
taan ja uudestaan kirskuen ja narskuen – ja sitten todella muistat.
Mielestäni 12–15-vuotiaiden lasten vanhemmilta ei tarvitse välttämättä kysyä, miten asiat oikeasti meni-
MARTTA-KAISA VIRTA Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinkivät. Itse olisin ottanut sen suurena loukkauksena suhteessa siihen, minkälaisia taakkoja sain kantaakseni, aikuisen taakkoja. Joskus ne ihmissuhteet voivat olla niin tulehtuneet, että ei auta keskustelu tai muu asian muistelu.
Olen pohtinut, voiko ihminen sairastua muistisairauteen niin, että aivoista todella alkaa hävitä tavaraa kovalevyltä? Se voisi tuntua helpottavalta ja huojentavalta; ehkä jonain päivänä minun ja trauman väliin tulee jotain pehmeää ja lämmintä peittoa, johon voin kääriytyä.
Päivi Kangas Espoo
VOI HYVÄÄ PÄIVÄÄ! Suomen teologisen instituutin pääsihteeri Soili Haverinen ”ei pidä uskottavana, että laji olisi muuttunut toiseksi” luettuaan Charles Darwinin Lajien synnyn lukioikäisenä (K&k 31.8.). Kyllä lukioikäinenkin ymmärtää, että teos vuodelta 1859 ei edusta ajankohtaisinta tietoa!
On onnetonta, että lehti heittää bensaa tieteenvastaisuuden liekkeihin aikana, jolloin olemme vajonneet ”vaihtoehtoisten faktojen” rinnakkaistodellisuuksiin – kiitos sosiaalisen median kupliemme, joissa disinformaatio pyörii itseään vahvistaen.
Tyypillistä näille tiedeskeptikoille on, että parhaimmillaan vuosisatojen tutkimustyön ja empiiristen havaintojen kerryttämän tietomassan teilaamiseen riittää perustelematon tokaisu. Tyypillistä myös on, että näitä tokaisuja ei haasteta.
En ole toistaiseksi nähnyt yhtään tiedeskeptikon argumentaatiota, joka ei perustuisi väärinymmärrykseen ja tietämättömyyteen. Faktoja ei ”uskota”, mikä alleviivaa perustavanlaatuista ymmärtämättömyyt-
tä siitä, että faktat eivät ole uskonasia.
Jollain hämärällä logiikalla uskonnolliset kirjoitukset rinnastetaan tieteeseen ja ne käyvät tiedettä vakuuttavammasta todisteesta. Niitä ei toki tarkastella samalla peräänantamattomalla kriittisyydellä kuin tieteellistä tietoa.
Tosiasioita ei niiden kieltäminen muuta muuksi – ja lajin muuttumista toiseksi on voitu seurata reaaliajassa.
Juha Räty VantaaVOISIKO KIRKKO tarjota ilmaisen sähköisen alustan kuolinilmoituksille koko valtakunnassa? Moni vanhus kaipaa tietoa vertaistensa kohtaloista. Lehdissä julkaistavien maksullisten ilmoitusten sijaan tiedon pitäisi olla luettavissa kirkon palvelusta ilmaiseksi tai nimellistä korvausta vastaan.
Sähköisiä ilmoituksia voisi myös hakea, jos on epävarma tutun tilanteesta.
Timo Matikainen Helsinki
KIRKON VIESTINTÄ vastaa: Kirkko on tiiviisti läheisten kanssa mukana ihmisen viimeisellä matkalla. Palvelua kuolinilmoitusten julkaisemiselle verkossa ei kirkolla vielä ole, mutta esitetty ajatus on hyvä. Kirkkohallituksessa pohditaan parhaillaan sitä, millä tavalla kirkko voisi entisestään parantaa ihmisen kuolemaan liittyviä erityisesti sähköisiä palveluitaan, ja otamme ehdotuksesi mukaan pohdittavien joukkoon.
Lari Lohikoski verkkoviestintäpäällikkö, Kirkon viestintä
Haemme suomalaista ja kansainvälistä taidetta, designia, keramiikkaa, valaisimia, hopeaa, kelloja ja koruja syksyn Fine Art–huutokauppoihimme Arvioi esineesi maksutta paikan päällä tai ota yhteyttä asiantuntijoihimme sähköpostitse tai puhelimitse! Teemme tarvittaessa myös kotikäyntejä.
Dan von Koskull, Design & antiikki | 040 527 01 19 | dan.vonkoskull@auktionsverket.com Helena Laakso, Taide | 050 518 06 16 | helena.laakso@auktionsverket.com
Nina Oker-Blom, Korut, kellot & hopea | 040 734 7838 | nina.oker-blom@auktionsverket.com
Eteläranta 14, Helsinki | 09 354 26 700 auktionsverket.fi
Wilhelmiinan uusin palvelu- ja hoivakoti, keväällä 2023 valmistunut Wilhelmiina Tenhola, tarjoaa yhteisöllistä palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa kauniissa ympäristössä Ruskeasuolla.
Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi
Tenholan modernit tilat on suunniteltu tukemaan monipuolisesti ikäihmisten toimintakykyä, yhteisöllistä harrastamista ja aktiivisuutta. Lisäksi meillä on mahdollista ulkoilla omalla viihtyisällä pihalla tai Keskuspuiston ulkoilureiteillä, jotka avautuvat aivan talon kulmalta.
Kiinnostuitko?
Varaa aika henkilökohtaiselle tutustumiskäynnille wilhelmiina@wilhelmiina.fi
tai soittamalla numeroon 044 7060 139 tai 050 577 1666
Palveluasumista ja hoivaa ikäihmiselle – uusi Wilhelmiina Tenhola nyt auki!Juhani Linnovaara, Galleriavieraat, lähtöhinta 7000–9000 €, Modern Art & Design 5.11.
Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi
Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä
Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.
KAUNIS HYMY VALLOITTAA
· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus
Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.
· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €
· Hammastarkastus muuten 45 €
· Hammasvalkaisu 129 €
· Purentakisko 270 €
· Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €
Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru
p. 09 726 2266
p. 040 700 0000
Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.
ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:
Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 €
Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 €
Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 €
○ Ilmainen proteesien tarkistus
PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA
Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€
SOITA JA VARAA
050 5533 050
Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella
Hammaslääkäriasema
Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko
Merja Vesamäki
Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151
Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930
Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.
Asianajotoimisto Norros Oy
puh. 09 477 0680
www.norros.com
TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI
Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy
Korkeavuorenkatu 17 A 1
puh. (09) 622 5930
Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi
Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi
p. 050 464 2930
Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)
HAUTAKIVET
kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi
Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.
HELSINKI
FORUM p. 010 76 66620
ITÄKESKUS p. 010 76 66590
KALLIO p. 010 76 66500
MALMI p. 010 76 66630
TÖÖLÖ p. 010 76 66530
ESPOO
ESPOONLAHTI p. 010 76 66640
LEPPÄVAARA p. 010 76 66610
TAPIOLA p. 010 76 66570
VANTAA
MYYRMÄKI p. 010 76 66600
TIKKURILA p. 010 76 66560
KERAVA p. 010 76 66550
HYVINKÄÄ p. 010 76 66580
BREMERIN KIVI
HAUTAKIVET
Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä
KIVITUOTE OY
Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi
hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi
perunkirjoitukset hautakivityöt
09 628 398
Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi
Lehti luettavissa myös kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet
ASIANAJOTOIMISTO
KIRSI UKKONEN
Kiviportintie 6, 00950 Helsinki
Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com
Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com
Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi
Kuolin ilmoitukset ja -kiitokset
Kirkko ja kaupunki -lehdessä
Pirjo Teva 040 680 4057
pirjo.teva@kotimaa.fi
Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi
P. 040 180 2240
espoonvesijalampo@gmail.com www.espoonvesijalampo.fi
PSYKOTERAPIARYHMÄ HELSINGISSÄ
Masennuksesta, ahdistuksesta, kuormittavista sosiaalisista vuorovaikutussuhteista kärsiville. 90 min krt/vk. KELA, HUS-palveluseteli käy. Yhteydenotot psykoterapeutti Camilla Sundell p. 045 857 6450.
KOTIAPU NAULA JA VASARA OY
Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!
Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu.
050 547 0101 Jukka Vasarainen
0400 805 323 Jari Lehto
PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261
Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia
Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti
P. 050 926 6203
Hyvinvointia Arjesta
○ Kauppa- ja saattoapua
○ Omaishoidon vapaat ○ Kotiapua
○ Seuraksi ulkoilemaan Kotitalousvähennys 60 % www.hyvinvointiaarjesta.fi
Paula Sallinen 040 142 6574
YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi
Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.
P. 040 361 7594
Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.
Ok-talojen ja pienkiinteistöjen sähkövikakorjaukset 37 €/h + alv. Työstä kotitalousvähennys. P. 040 145 8822.
KOTISIIVOUSTA
Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi
040 762 56 15
Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090
JORMAN REMONTTIPALVELU
Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.
Ulos kestopuuterassit + aidat.
P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.
Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.
Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875
Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.
Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739
Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.
Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125
Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907
Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com
Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi
Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.
la 30.9. klo 17 sateenkaarikirkkopyhä Alppilan kko, Kotkank. 2; s. S. P. Suhonen, lit. A. Rask; kahvit ja körttiseurat.
ma 2.10. klo 18 körttiseurat Rastisrk-kesk., Tenholant.6, Ruskeasuo. klo 18.30 seurat Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk. 2. ti 3.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D, 2. krs; L. Väyrynen-Si. ke 4.10. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrne 1. pe 6.10. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink. 8. su 8.10. klo 10 kirkkopyhä Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant. 8. klo 15 seurat Lohjan srk-kesk. takkatupa, Sibeliuksenk. 2. klo 16 raamattuopetus Seuratuvalla, Nina Nikki vie UT:n maailmaan; Autotalo, Kamppi. klo 18 seurat Järvenpään vanha kko Oliivisali, Kirkkot. 2. ke 11.10. klo 19 verkkoseurat Körttikodilta, Ratak.1 a A 3; www. facebook.com/herattaja, www. youtube.com/herattajayhdistysfi su 15.10. klo 17 Vihdin Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C (kk.).
Aamuvirkulle taksinkuljettalle tarjolla töitä joustavasti Taksi Helsinki -välityksessä. Talli on Pakilassa. Jos sinulla on erinomainen suomenkielentaito, niin ota yhteyttä: 0400 610 038/Arto.
Mobiili ja desktop -paketit kirkkojakaupunki.fi -verkkosivuilla. Kysy lisää mediamyynnistämme!
ELVISTÄ JA RUKOUSTA Su 1.10. klo 18.00 Pitäjänmäen kirkko, Hki La 28.10. klo 16.00 Suvelan kappeli, Espoo 60-luvun herkkää Elvistä 5-äänisesti laulettuna.
Rukousta sairaiden puolesta.
Vapaa-ehtoinen kolehti.
Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?
Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732 Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com
Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.
Espoonlahti
kalustettu 46 m2
P. 050 5555 711
Henkilöautojen talvisäilytystä
24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225
Laurinlahti kalustettu 46 m2. 870 €/kk.
P. 050 5555 711
ESIRUKOUSILTA ti klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Bengt Lassus, 3.10. Tuomas Rosqvist, 17.10. Allan Franzén. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh.(09)23407171 ma klo 14.30–16.30,ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Seuraa myös verkossa: www.facebook. com/petrusforsamling
Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com
MP-Remonttiapu
Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.
P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi
Loppuvuoden Kirkko ja kaupunki -lehden ilmestymis- ja varauspäivät:
Lokakuussa vain yksi lehti 26.10. (varaus 13.10.)
Marraskuu 9.11. (varaus 27.10.) ja 23.11. (varaus 10.11.)
Joulukuussa vain yksi lehti 7.12. (varaus 24.11.)
Mediamyynti
Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi
Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi
Kirkko ja kaupunki -lehteä jaetaan osoitteellisena 340 000 talouteen pääkaupunkiseudulla Helsinki 190 000, Espoo-Kauniainen 80 000 ja Vantaa 70 000 taloutta
www.sanaris. / laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen
RINTAMUS
VASTAPÄÄTÄ
BUDAA
SHAKESPEAREN KUNINGAS
-KYKY KUKATIES
PELTISET
mauste
TYYTYMÄTÖN YHTIÖMIES KORISEVA
HAUTAJAISISA
siellä täällä
TYTTÖJÄ MYÖS I KESKELLÄ
TALOUSTIETEILIJÄ TUUKKA
EPÄONNISTUNUT TYYPPI
NYLON B EATIN LAULUSSA
UNKARIN POIKA
VAATESUUNNITTELIJA SUHONEN
-LÄPPÄ
-TUOLI
KIITOS!
PAISTOVÄLIRIKKO AUTUAIDEN OLINPAIKKA EIVÄT NUO
SÄVELTÄJÄ PERKIÖ
LAUTASIA
KAMMO SAATOT EVÄS
HALU SAARNA TAVARA E
PAPILTA
HARKIMO
PINTAVI KOJA
EDUSTA HJALLIS ROSOT
KIRKOLLIS"PROPPU"
VAIKUTIN
PEST KARA L VERO P
P TAPA A ISÄT TÄKIT
-1.
IDENTTINEN PETO " "
PEITTEITÄ
AJAA SAMA SUSI RASA A
NÄYTTELEVÄ LAULAJA CHRIS
VISAILUISTA PITÄNYT JYRKI
TÖKKIMISIÄ
FLUNSSAISEN ÄÄNI
LÄHEISISTÄ
PISTELYT SUKU
KUU KEHYS
PAIKOIN TITAN KYYNEL
ANTTILA AINEITA
SUUNTA
PERTSAN KAVERI
ELSET ERIN KYNÄ KILU
SAARIMAA TEET HIESUT
KÄSILLÄ
HIENOJAKOISIA MAITA
ELINTARVIKEALALLA
KÄYTÄNTÖ ALUS univarmoja
SOVELLUKSIA
LUJAA LAVASTA
U ARLA APIT E A
UPSEEREILLA KUINKA
YKSIKÖITÄ
VAKAAT MITEN LÄHETIN
VIESTINTÄLAITE
LÄHIITÄÄ -AIKA
MERILÄINEN
Ä K EMIT LISÄ LENA
LIIKKUVIA
LOOSERI EVÄT MOBILET
KORISTEITA
SATU NNAINEN OSUVASTI ILMAISTUJA
IMRE ITÄLÄ ERÄS MIES
POLIITIKKO VILLE
NASEVAT YLLE RAVENNA
ITALIASSA
ISTA
LOISIA
KHALIFA
ENIN TAUTI TÄIT TEAT
Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.
Mikkelinpäivän eli enkelien sunnuntain evankeliumissa (Matt. 18:1–10) Jeesus muistuttaa, että kaikilla niillä, jotka ovat lasten tavoin pienimpiä ja heikoimpia keskellämme, on enkelinsä Jumalan lähellä.
ENNEN VANHAAN mikkelinpäivä oli syystöiden ja sadonkorjuun päätepiste. Kesäajan ulkona laiduntanut karja vietiin mikkelinpäivän aattona navettaan, ja lehmät kytkettiin paikoilleen talven ajaksi. Emännät tekivät taikojaan, joilla lehmiä autettiin kestämään pitkä sisällä olo. Hevosetkin tuotiin laitumilta talliin, joten mikkelinpäivän aamuna pääsi ratsain kirkkoon. Ratsujen selkään laitettiin valkoiset loimet. Satulan sijaan takapuolen alla saattoi olla pari vihtaa.
NINA RIUTTAMonen on helpompi pyytää avukseen enkeleitä kuin Jumalaa, jonka läsnäoloon voi olla vaikea uskoa. Jumala ei silti ole kaukana. Enkelit muistuttavat meitä siitä kaiken aikaa.
Enkelit varjelevat ja ohjaavat meitä oikeaan. Aina kun rukoilemme Jumalaa ja kysymme hänen tahtoaan, enkelit ovat apunamme. Se on niiden tehtävä. Kristillisessä perinteessä ajatellaan, että enkelit eivät puutu elämäämme, mutta ne toimivat sanansaattajina ja kantavat rukouksiamme. Rukoilemme enkelten seurassa, vaikka emme olisi tietoisia niiden läsnäolosta.
Rukouksen tuoma sisäinen ilo, rauha ja mielentyyneys ovat Jumalan työtä meissä. Enkelit välittävät näitä Jumalan lahjoja. Niin voimme ajatella.
Jo hyvin varhain meille on opetettu, että jokaisella on syntymästään saakka suojelusenkeli, joka varjelee ja vartioi meitä ja ohjaa oikealle tielle.
Enkelien sunnuntain evankeliumissa enkelit putkahtavat esiin yllättävässä paikassa.
Jeesus oli lähdössä viimeiselle matkalleen kohti Jerusalemia, mutta hänen oppilaitaan huoletti kysymys, kuka mahtoi olla suurin taivasten valtakunnassa. Jeesus hiljensi heidät asettamalla suojattoman lapsen heidän keskelleen: jos ei osannut asettua lapsen asemaan, oli turha haaveilla pääsystä Jumalan seuraan.
Jeesus kääntää katseemme suurista pieniin, vahvoista heikkoihin, niihin, jotka keskellämme ja ympärillämme ovat kaikkein hauraimmassa asemassa. Heidän enkelinsä ovat lähinnä Jumalaa.
LAURI MAARALATaivaallinen Isä, lähetä enkelisi rauhoittamaan levoton mielemme ja inspiroimaan meitä rukoukseen.
Lähetä rauhan enkelisi sinne, missä kipeimmin kaivataan tietä rauhaan ja sovintoon.
MATTI PIKKUJÄMSÄ
As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin.
Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin.
Vapaana tällä hetkellä yksiö ja yksiö alkovilla. Esimerkiksi yksiö alkovilla on käytännössä lähes kaksion veroinen toiminnoiltaan. Asunnossa on lisäksi mukavuutta lisäävä ranskalainen parveke.
Talosta löytyy myös muunlaisia asuntoja, joita kannattaa tiedustella puhelimitse ja sopia asuntonäytöstä. Tervetuloa tutustumaan taloon ja vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle.
Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.
” Hylätyiltä kissoilta paleltuvat korvankärjet, nenänpää, häntä ja tassut. Aina kun pakkanen kiristyy, sydäntäni kouraisee.
Sauli Salmensuu ja Samuli Kallio pelaavat viikoittain sählyä
Puistolan kirkolla s. 2
Pienryhmäripari voi vahvistaa
s. 6
Helsingin kirkkojen tiloissa pelataan sählyä ja lentopalloa, harrastetaan tuolijumppaa ja hiljaisuuden joogaa ja käydään porukalla kävelylenkeillä ja pyhiinvaelluksilla.
TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT ESKO JÄMSÄSisäpelitossut vingahtelevat kuluneella vihreällä lattialla ja mailat kolahtelevat. Kahdeksan miestä juoksee ja syöksähtelee pienen reikäpallon perässä, ja välillä pallo lentää seinällekin. Maaleja ropisee. Aina kun verkko heilahtaa, pelaajat hakkaavat rytmikkäästi mailalla lattiaan, ja vaihtopelaaja pääsee nurkasta kentälle.
Meneillään on miesten sähly Puistolan kirkon liikuntasalissa. Täällä on pelattu vähintään kerran viikossa jo 24 vuotta.
– Tämä on hyvätasoista höntsäilyä. Ei liian vakavaa, mutta hiki tässä tulee, sanoo porukan vetäjä Sauli Salmensuu. Hän on pelannut jalkapalloa sarjatasolla, mutta Puistolan sähly on jo vuosia ollut päälajina.
Samuli Kallio tuli mukaan sählyjengiin vuosi sitten, kun koronapandemia hellitti.
– Pelasin aiemmin koripalloa, mutta se vuoro lakkasi. Harrastan uintia, treenaan kuntosalilla ja olen myös pelannut jalkapalloa sarjatasolla, Kallio kertoo.
Uusia kasvoja onkin tullut porukkaan jonkin verran vuosien varrella. Pääsyvaatimuksia ei ole, mutta peruskuntoa tarvitaan, ettei pelissä jää jalkoihin.
Yleensä pelataan kymmeneen maaliin asti, sitten pidetään tauko ja parannetaan hetki maailmaa.
KENTTÄ ON hieman alamittainen. Se merkitsee sitä, että kentälle mahtuu korkeintaan 4+4 pe-
Puistolan kirkon sählyssä tulee hiki.
laajaa kerralla. Joka pelikertaan ilmoittaudutaan Whatsappilla, ja 12 pelaajaa on maksimi.
– Maanantain porukka on täysi, mutta perjantaihin mahtuu vielä. Jotkut meistä pelaisivat mielellään kaksi kertaa viikossa, Salmensuu sanoo.
Puistolan kirkon sählyssä on yksi erikoisuus. Pelin jälkeen pidetään pieni loppuhartaus tai loppurukous.
– Vuoron perään niitä pidämme, mutta mitään pakkoa ei ole. Porukkaan kuuluu pappi, diakoni ja nuorisotyönohjaaja, joilla on rutiinia työn puolesta. Itsekin pidän aina joskus hartauden, vaikka en ole työn puolesta niissä asioissa mukana, Salmensuu sanoo.
Kerran vuodessa pidetään viikonloppuleiri jollain urheiluopistolla.
HELSINGISSÄ MONEN kirkon varustukseen kuuluu – hieman yllättäen – liikuntasali. Näitä ovat Meilahden, Lauttasaaren, Puistolan, Tapanilan ja Alppilan kirkot, jotka ovat valmistuneet vuosina 1954–60. Silloin oli ideana rakentaa kirkon yhteyteen työkeskus, joka mahdollistaa monenlaisen toiminnan. Alppilan kirkon nimikin oli alun perin Kotkankadun seurakunnallinen työkeskus.
Myös Herttoniemen ja Pitäjänmäen kirkoissa on ollut liikuntasali tai monitoimisali.
Kun liikuntasali on kerran olemassa, sille löytyy helposti käyttöä. Esimerkiksi Alppilan kirkolla pelataan sählyä maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin, jolloin on naisten vuoro. Lentopallolla ja koripallolla on omat iltansa. Kirkolla harjoittelee myös juniorien koripalloseura Alppila
Basket eli Alba. Monena lauantaina salissa on tanssittu virolaisia kansantansseja, kun vironkielinen perhekerho on koolla.
Poimintoja: vauhdikasta liikuntaa
Miesten sähly Puistolan kirkolla ma ja pe klo 19.30–21
Lentopalloa Meilahden kirkolla ti ja to klo 19–21
Aikuisten sählyvuoro
Pohjois-Haagan ala-asteella ma klo 17–18
Aikuisten lentopallo Lauttasaaren kirkolla ke klo 19–21 Miesten lenkkiryhmä, sauna ja iltahartaus Lauttasaaressa to klo 18–20
Mikaelin Reippailijat Kontulassa ke klo 10–12
Kävelyseuraa Vuosaaressa ti klo 11–12
LAUTTASAAREN KIRKON äskettäin remontoidussa liikuntasalissa pelataan keskiviikkoisin lentopalloa. Mukana on yleensä aina seurakuntalainen Arto Saario, joka on pelannut lentopalloa eri kirkoilla ja kesäisin ulkokentillä jo 30 vuotta. – Maanantaisin Alppilan kirkolla, tiistaisin ja joka toisena torstaina Meilahden kirkolla, keskiviikkoisin täällä kotikirkollani, luettelee Saario, joka on kaikissa peleissä myös varaavainhenkilönä.
Lentopallolla on pitkät perinteet kirkollisena lajina. Sen toi Yhdysvalloista Suomeen nuorisopastori Heimer Virkkunen, ja ensimmäiset pelit pelattiin 1930luvulla Helsingin seurakuntien omistamassa Mustasaaressa.
Arto Saario on pelannut lentopalloa nuoresta pitäen. Liikunnan saaminen on hänelle siinä pääasia.
Niin Lauttasaaressa kuin Alppilassa ja Meilahdessakin lentopalloa pelataan sekapelinä, sukupuolia erottelematta. Mutta kovat syötöt ovat välillä ongelma.
Pyhiinvaellus Matteuksenkirkolta Paavalinkirkolle, noin 12 km, la 14.10. klo 10
Poimintoja: seniorijumppaa +65-vuotiaiden jumppa Pitäjänmäen kirkolla ma klo 13.30–14.15 (yhteistyössä: Miina Sillanpää -säätiö)
Senioreiden tuolijumppa
Tuomiokirkon kryptassa ke klo 9.30–10
Tuolijumppa Hyvän Toivon kappelilla (Jätkäsaari) to klo 17–17.30.
Seniorijumppa Lauttasaaren kirkolla ke klo 12–12.45 (yhteistyössä: Vanhusten Turva -säätiö)
Tuolijumppa Mikaelinkirkolla to klo 10.15–10.45
Kunnon Kaveri -jumppa Munkkivuoren kirkon pihapiirissä to klo 10.30–11 (yhteistyössä: Miina Sillanpää -säätiö)
Tuolijumppa Pihlajamäen kirkolla to klo 11–11.45
– Joillekin pääasia on voitto, ei se, että kaikki saavat pelata. Silloin pitää syöttää kovia, että saa pisteitä. Monesti miesten pitää laskea pisteitä, kun taas naiset voivat pelata laskemattakin. Mutta liikunnan iloa ja onnistumisia tässä kuitenkin haetaan, Saario toteaa.
MYÖS TAPANILAN kirkon jumppasali on ollut kovassa käytössä.
– Siellä on pelattu koripalloa 1960 luvulla, lentopalloa 1970 luvulla ja salibandya 1980 luvulta 2000 luvulle asti. Yksi meidän joukkue voitti jopa Suomen mestaruuden. Moni poika
Poimintoja: lempeää liikuntaa
Hiljaisuuden jooga Tuomaankirkolla Meilahdessa: ma klo 15.30–16.45. Hiljaisuuden joogaa myös taaperoille ja vauvoille ke ja to.
Pilates ja mindful stretching su klo 17.30–19 Fokuksessa Triplassa (maksullinen). Lisätietoja: seurakuntatoolo.fi
Lempeää liikuntaa Paavalinkirkolla ti klo 13.30–14.15
Kristillinen jooga Viikin kirkolla ti klo 19–20.30
eteni varhaisnuorten salibandykerhoista Tapanilan Erän joukkueisiin, kertoo Tapanilan pappi Esa Järvinen, joka on itsekin pelannut pallopelejä paljon.
Kirkolla pelattiin myös perhesählyä, ja naisten jumppaa pidettiin noin 20 vuoden ajan. Nykyisin sali on Malmin seurakunnan nuorisotyön käytössä.
Mutta miksi kirkoilla jumpataan ja pelataan pallopelejä? Miten se liittyy seurakunnan ydintoimintaan? Järvisen ei tarvitse miettiä vastausta.
– Terve sielu terveessä ruumiissa! Jumala on luonut ihmisen liikkumaan. ■
Mikaelin Reippailijat lähtevät joka keskiviikko kirkolta lenkille Kontulan maisemiin. – Ennen koronaa vedin vapaaehtoisena tuolijumppaa sisällä, mutta korona pakotti meidät ulos. Hoksasimme, että voimme sauvakävellä ulkona. Pikkuhiljaa porukka on vaihtunut tuolijumppaajista hyvin liikkuviin. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita, kertoo Riitta Kuosmanen (edessä). Muut kävelijät ovat tällä kertaa Seija Juselius (vasemmalla), toinen vetäjä Helena Haikonen sekä Riitta Mähönen.” Tämä on hyvätasoista höntsäilyä.
PUISTOLAN KIRKON SÄHLYPORUKAN VETÄJÄ SAULI SALMENSUU
Kampin kappelin kävijämäärät jäivät kesäkaudella aiempaa pienemmiksi. Kappelissa otettiin käyttöön kesäkauden ajaksi viiden euron pääsymaksu aikuisilta. Pääsylippuja myyvät laitteet saatiin käyttöön 4. heinäkuuta. 5.6.–3.9. kappelissa vieraili 20 460 kävijää, kun viime vuonna vastaavana ajankohtana kävijöitä oli 42 613. Luvut eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoiset, koska tänä vuonna
Jos nuorelle on vaikeaa olla isossa ryhmässä tai viettää viikko leirillä, pienryhmäripari voi vahvistaa itsetuntoa ja hälventää ulkopuolisuuden kokemusta.
kappeli on ollut auki vain arkipäivisin, mutta edellisvuonna joka päivä. Heinäkuun alusta elokuun loppuun vierailijoita oli tänä kesänä 12 568, kun viime kesänä vastaavana ajanjaksona heitä oli 33 647.
Maksullisuus ja keskusteluavun tarjoamisen lopettaminen ovat ylipäätään vaikuttaneet kappelin toimintaan. Sisällä on ollut entistä rauhallisempi tunnelma, joka johtuu paitsi aiempaa pienemmistä kävijämääristä, myös siitä, miten kappelissa oltiin.
Syyskausi jatkuu siten, että kappeli on maanantaista perjantaihin auki kello 10–17. Kappeliin on vapaa pääsy.
Lauttasaaren seurakunnan kirkkoherran virkaa haki määräaikaan mennessä 11 pappia. He ovat Mikko Alava, Mari-Anna Auvinen, Tarja Frilander, Taneli Hassinen, Henri Kivijärvi, Tero Kuparinen, Kalle Kuusniemi, Asko Nuorkivi, Johannes Tik-
ka, Sami Uusi-Rauva ja Henrik Wikström
Kirkkoherra valitaan välillisesti, eli valinnan suorittaa viime marraskuun vaaleissa valittu seurakuntaneuvosto. Kirkkoherran välillistä vaalia varten Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli antaa hakijoista lausunnon seurakunnalle.
Lausunnon saatuaan seurakuntaneuvoston asettama kirkkoherran vaalin valmisteluryhmä tekee seurakuntaneuvostolle esityksen siitä, ketkä hakijoista kutsutaan haastatteluun, henkilöarviointeihin ja vaalipaneeliin.
Lauttasaaren seurakunnan pitkäaikainen kirkkoherra Juha Rintamäki valittiin Helsingin seurakuntayhtymän päätoimiseksi johtajaksi vuoden 2023 alussa.
Helsingin tuomiokirkossa ja Suomenlinnan kirkossa aletaan periä kävijöiltä pääsymaksua kesä–elokuussa 2024, päätti Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto 18.9. Pääsymaksu on voimassa vain
Helsingin seurakuntayhtymässä on viime keväästä asti kehitetty pienryhmärippikouluja. Tätä työtä tekee projektipäällikkö Demian Seesjärvi, joka osallistui kesällä myös Mikaelin seurakunnan rippileirille apuohjaajana. Hän on ammatiltaan musiikkipedagogi ja valmistuu pian ratkaisukeskeiseksi nepsy-valmentajaksi.
– Pienryhmärippikoulun malli on suunniteltu erityisesti nepsy-nuorille eli neurokirjon nuorille. Pienryhmä voi olla varteenotettava vaihtoehto myös nuorille, jotka kokevat sosiaalista ahdistusta eivätkä pärjää isossa ryhmässä. Pienryhmämalli ottaa huomioon myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret, jotka kohtaavat hämmentäviä tilanteita leirillä esimerkiksi saunomiskäytännöissä.
Lyhenne nepsy tarkoittaa neuropsykiatrisia haasteita ja piirteitä. Sellaisia ovat ADHD, ADD ja autismin kirjon häiriöt sekä kielelliset kehityshäiriöt.
Seesjärvi kuvaa monen rippikouluikää lähestyvän nuoren mietteitä näin:
– Haluaisin rippikouluun mutta en tiedä, uskallanko mennä viikoksi ihan vieraiden ihmisten kanssa olemaan. Mitä ne ihmiset ajattelevat, jos tulenkin omana itsenäni? Miten minuun suhtaudutaan ja ymmärretäänkö oppimisen haasteitani?
NEUROPSYKIATRISTEN DIAGNOOSIEN määrä on kasvanut Suomessa. Demian Seesjärven mukaan myös nuorten yleinen psyykkinen oireilu on koronavuosien jälkeen lisääntynyt.
Yksi konkreettinen syy, joka lisää keskittymisvaikeuksia, on älypuhelimien liiallinen käyttö ja sosiaalisen median koukuttavuus.
PIENRYHMÄRIPPIKOULUN MALLI ON SUUNNITELTU ERITYISESTI NEPSYNUORILLE.
– Miten koukuttavaa se on meille aikuisillekin, vaikka itsesäätelymme on kehittyneempää! Se asia kaipaa yhteiskunnallista puuttumista, Seesjärvi toteaa.
Pienryhmämallin avulla entistä useampi nuori voisi löytää itselleen sopivan tavan käydä rippikoulu. Päiväriparilla 3–6 hengen ryhmä tapaa kaupungissa, muutaman tunnin kerrallaan. Tärkeää on sekin, että tapaamisten väliin jää lepopäiviä.
Entä sitten opetuksen sisältö ja käytännöt? Seesjärven kehitys-
työn kivijalka on traumainformoitu työote. Termistä huolimatta siinä ei ole kyse terapiasta eikä traumanhoidosta. Seesjärvi avaa asiaa näin:
– Kyse on siitä, miten voimme rakentaa turvaa itsessämme ja yhteisössämme. Millaisena maailma näyttäytyy, kun olen turvassa? Mitä kehossa tapahtuu, miten ajattelu toimii, miten muut ihmiset näyttäytyvät, miten itse toimin ja reagoin. Samoin haitalliset kokemukset näkyvät kehossamme ja mielessämme, tunnetaidoissa ja itsesäätelyssä.
DEMIAN SEESJÄRVI tietää, mistä puhuu. Hän on saanut aikuisena nepsydiagnoosin, ja transmiehenä hän kuuluu myös sukupuolivähemmistöön.
– Ammennan työssäni paljon omasta taustastani. Vanhoillislestadiolainen lapsuuteni on vaikuttanut paljon siihen, miten ymmärrän omakohtaisen uskon ja turvallisen hengellisyyden. Se on sitä, että
vierailuaikoina arkisin päiväsaikaan eikä se koske jumalanpalveluksiin tai muihin seurakunnan tilaisuuksiin osallistuvia.
ihminen kokee olevansa turvassa ja kotona omassa hengellisessä yhteisössään ja Jumalan rakkaus välittyy ihmisestä kokonaisvaltaisena myötätuntona ja hyväksymisenä.
Jos pienryhmärippikoulun ohjaaja huomaa, että nuori kokee turvattomuutta ryhmässä, hän pystyy eri keinoin rakentamaan turvaa ryhmään ja auttaa sanoittamaan ja purkamaan jännitystä. Pienryhmässä on myös vähemmän nepsy-nuoria kuormittavia sosiaalisia ärsykkeitä ja ympäristön aistiärsykkeitä.
PIENRYHMÄRIPAREISTA ON jo hyviä kokemuksia. Vantaan seurakunnissa niitä on järjestetty monena vuonna. Vantaalla on omaksuttu peruskoulusta kolmiportaisen tuen malli, mitä käytetään nyt myös Helsingissä. Pienryhmäriparit tarjoavat tehostettua tukea ja esimerkiksi kehitysvammaisten nuorten leirit erityistä tukea. Helsingissä ainakin Malmin seurakunnassa on järjestetty pienryhmiä ja saatu hyviä kokemuksia.
– Monilla vanhemmilla voi olla huolta ja pelkoakin siitä, että oma nuori jää paitsi leiririppikoulun kokemuksesta, Demian Seesjärvi on huomannut.
– Mutta juuri isossa ryhmässä nuori voi jäädä aika yksin esimerkiksi nepsy-haasteiden kanssa ja kokea olevansa ihan outolintu. Pienryhmäriparilla näitä piirteitä, oppimisen haasteita, sosiaalista ahdistusta tai vähemmistöstressiä ei tarvitse piilotella. Nuoren vahvuudet pääsevät esille, ja rippikoulu voi olla voimaannuttava kokemus.
Vuoden 2024 rippikouluihin ilmoittautuminen alkaa 2.10. Mahdollisuutta pienryhmään voi kysyä oman seurakunnan rippikouluvastaavalta. Katso lisää osoitteesta helsinginseurakunnat.fi
Helsingin tuomiokirkossa ja Suomenlinnan kirkossa aletaan periä kävijöiltä pääsymaksua kesä–elokuussa arkisin päiväsaikaan.
Helsingin seurakuntayhtymä leikkasi seurakuntien määrärahoja ja korotti tiloista perittäviä sisäisiä vuokria vuodesta 2023 alkaen. Päätökset ovat vaikuttaneet erityisesti Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan talouteen. Sillä on korkeat tilakustannukset historiallisista kirkkorakennuksistaan (Helsingin tuomiokirkko, Vanhakirkko ja Suomenlinnan kirkko).
Seurakunta menetti aiem-
man 1,4 miljoonan euron suuruisen tilamäärärahan, vaikka sen tiloja käytetään lukuisissa kokonaiskirkon, hiippakunnan ja seurakuntayhtymän toiminnoissa. Taloustilannetta tulevat heikentämään entisestään tulevina vuosina toteutettavat saneeraukset Vanhaankirkkoon ja Helsingin tuomiokirkkoon.
– Turisteilta kesällä perittävä pääsymaksu vahvistaa rahoituspohjaa, jolla turvataan arvokkaiden kirkkorakennusten säilymistä jälkipolville. Kohdennettu pääsymaksu takaa sen, että helsinkiläisille kirkot ovat edel-
leen rukouksen ja hiljentymisen paikkoja, sanoo Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra Marja Heltelä.
Helsingin tuomiokirkon pääsymaksu tulee olemaan kahdeksan euroa ja Suomenlinnan kirkon viisi euroa. Pääsymaksut eivät koske Tuomiokirkkoseurakunnan jäseniä tai heidän mukanaan vierailevia eivätkä alle 18-vuotiaita. Helsinkiläisille tarjotaan mahdollisuutta vierailla kesän ajan maksutta molemmissa kirkoissa erillisen kirkkopassin avulla.
ESKO JÄMSÄ JA ISTOCKVirasto: Vespertie 12. Avoinna ti ja to klo 10–13, puhelimitse ma, ti ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi
Diakonian ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 3003
Osoitteet:
Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17
Striimaukset Haagan srk:n Facebooksivulla sekä Youtubessa www.helsinginseurakunnat.fi/haaga
Messut, laudes ja kompletorio striimataan.
Perhemessu Mikkelinpäivänä su 1.10. klo 10. Sunnuntai kirkolla klo
11–13.
Messu sunnuntaisin klo 10. Iltamessu ke klo 18. Sohvakirkko ke 4.10. klo 18. Kirkkoherra Mari
Mattssonin kanssa ovat lähimmäisen rakkaudesta ja vallan eri kasvoista keskustelemassa piispa emerita Irja Askola ja oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman. Musiikki messubändi. Sohvakirkko nauhoitetaan ja esitetään YLE radio1 su 8.10. klo 10. Ad sextam to klo 12.
Laudes ke klo 7.30.
Kompletorio pe klo 19. Rauhan polku la 30.9. klo 18–20 kirkkopihassa. Oma kynttilä mukaan. Rukoushetki ja iltaehtoollinen kirkossa.
TAPAHTUMIA
The Shadow of Your Smile – elokuvamusiikin konsertti su 15.10. klo
15. Kalle Virtanen ja Stefanie Tuurna. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Filosofiaklubi – Elämän ihmettelijät to 26.10. klo 17.30. Tied. ja ilm. erlauri@gmail.com.
Hiljaisuuden jooga su klo 18.30–20.
Teematorstai. Klo 12 päivärukous, klo 12.15 ruokailu, 6 e, klo 13 ohjelma. 5.10. Minun tarinani, Laura Kolbe. 12.10. Uusia näkökulmia
Aleksis Kivestä, Jouko Tikkanen.
19.10. Pro Haaga ry. esittäytyy, Jari
Oksman. 26.10. Minun tarinani, Ben Zyskowicz.
Hyvän mielen keidas to klo 15. Ateria 2 e.
Lähetysraamattupiiri ma 2.10. ja
16.10. klo 14.
Lähetyspiiri ti klo 13.
Teatterikerho to klo 17.30.
Kuoroilta to klo 18.
Käsityökerho ma klo 13.
Kirjapiiri to 19.10. klo 18. Niccolò
Ammaniti: Minä en pelkää.
Iltapyhis to 12.10. klo 17.30–19.
Lasta odottavien ilta to 5.10. klo 17.
Aikuisten sählyvuoro P.-Haagan
ala-asteella ma klo 17. Kolme iltaa rukouksesta. Ke 18.10. klo 19 Mitä on hiljainen rukous?
Lasse Maarala alustaa hiljaisuuden teologiasta ja spritualiteetista. Ke 25.10. klo 19 Mitä on Hiljaisuuden
jooga®? Hannele Päiviö ja Mari Silin. Ke 1.11. klo 19 Mikä on Sydänrukous?
Sirkku Aitolehti. Iltarukous klo 20. Kahvi- ja teetarjoilu klo 18.30.
Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki
Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6
Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa:
FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka
Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.
Enkelien sunnuntain perhemessu kaikenikäisille 1.10. klo 10 kirkossa. Kantaattijumalanpalvelus su 8.10. klo 10 kirkossa. Musiikkia J.S. Bachin kolmesta kantaatista. Mukana Vokaaliyhtye CantoNovo ja Suomalaisen Barokkiorkesterin soittajat.
Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18 kirkossa.
TAPAHTUMIA
Miesten piiri tiistaisin klo 13–15 Malminkartanon kappelilla. Hartautta hurskastelematta, kahvia ja känttyä, keskustelua maailmanmenosta. Vetäjinä TM Aku Kähärä ja pääsuntio Juha Lepistö.
Perheiden aamupäivä kirkolla enkelien sunnuntaina 1.10. Klo 10 perhemessu ja messun jälkeen
kirkon nurtseilla soppalounas ja puuhaa perheille.
Työtupa ti 3.10. ja 17.10. klo 15–18
Klanulla. Avoin käsityö- ja askarteluhuone.
Lauletaan yhdessä to 5.10. ja 19.10. klo 10.15–11.30. Avoin yhteislaulutilaisuus kirkossa.
Klanun Mummola la 7.10. klo
10–13. Lapsille ja aikuisille leikkiä, askartelua ja lukemista yhdessä vapaaehtoisten mummojen kanssa. Välipalaa. Avoimet ovet. Lähetyspiiri ti 10.10. klo 17–18.30
Klanulla. Anna-Kaarina ja Matti Palmu kertovat perhe- ja avioliittotyöstä Etiopiassa. Avoin piiri.
Aleksis Kiven päivän konsertti Mä muistan sen lempeän laakson ti 10.10. klo 19 kirkossa. Juha Poikela, laulu, Aila Hettula, piano. Tuoreita tulkintoja perinteitä kunnioittaen
Aleksis Kiven runoista tähän päivään. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Eläkeläisten päivähetki ke 11.10. ja 25.10. klo 12.30–14 Klanulla. Keittolounas. Hartaus ja vapaata seurustelua. Vapaaehtoinen ruokaraha.
Opiskelija Ville Rantanen, osallistuit viime keväänä Friends Program -ystävätoimintaan eli ilmoittauduit ystäväksi ulkomaalaiselle opiskelijalle. Mitä tapahtui tämän jälkeen?
– Sain minulle osoitetun ystävän tiedot sähköpostitse. Tapasimme aloitustapahtumassa, jossa meitä oli 10–15 osallistujaa. Ilmapiiri oli chilli ja rento. Juttelimme opiskelusta ja söimme herkkuja.
Mitä teitte ohjelman tapaamisissa?
– Kävimme esimerkiksi luontokävelyllä ja sen jälkeen pullakahveilla Maunulan majalla. Tapasimme kerran myös Helsingin Talvipuutarhassa, josta kävelimme kahvittelemaan Töölöön. Yhdessä syödessä juttelimme muuan muassa eri maiden ruokakulttuureista.
Kenelle suosittelisit Friends-ohjelmaa?
– Suosittelen Friends-ohjelmaa kenelle tahansa, joka on kiinnostunut muka-
vasta toiminnasta ja rennosta yhteisestä tekemisestä, jossa voi saada ystäviä muualta maailmasta.
– Itse tutustuin Kiinasta, Sri Lankasta ja Vietnamista tulleisiin opiskelijoihin.
Friends-ohjelma hakee suomalaisia ihmisiä sekä ulkomaisia opiskelijoita mukaan toimintaan. Edellisvuosina osallistujia on ollut kaikista ikäryhmistä
Viittomakielinen raamattupiiri kirkossa tiistaina 24.10. klo 15. Vieraana kuurojentyöntekijä Marika Jouhki.
Nainen ja sonaatti la 21.10. klo 16 kirkossa. Iiris Tötterström, sello, ja Jenna Ristilä, piano, esittävät naisten säveltämiä sonaatteja kolmelta eri vuosisadalta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Virasto: Raumantie 3. Avoinna to klo 9–13. Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@evl.fi
Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6
Messut klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Su 1.10. Mikkelinpäivän perhemessu. Kaisa Hirvonen,
eläkeläisiin asti. Ainoana vaatimuksena osallistumiselle on englannin kielen taito ja kiinnostus tutustua uusiin ihmisiin ja kulttuureihin. Ystävätoimintaa koordinoivat korkeakoulupapit Marjut Mulari ja Matleena Ikola. Voit ilmoittautua 15.10. mennessä lähettämällä s-postia osoitteeseen: friends.helsinki@evl.fi.
Aloitustapahtuma eli Kick off -party on ke 25.10. klo 17–19 Metropolia Myllypuron kampuksella.
Senni Valtonen. Lounas perhemessun jälkeen seurakuntasalissa. Su 8.10. Päivi Vähäkangas, Senni Valtonen. Seurakunnan kuoro esittää lauluja maailmalta. Otamme myös käyttöön uuden messukäsiohjelman. Su 15.10. Jouni Hartikainen, saarna Risto Jukko, kirkon lähetyksen johtaja. Su 22.10. Riikka Kuusisalo.
TAPAHTUMIA
Ilta tulilla to 28.9. klo 18–20 Munkkivuoren kirkon pihalla. Omat paistettavat mukaan.
Vauvan-päivän iltasoitto pe 29.9. klo 17.30–18 Munkkivuoren kirkossa. Ilmoittaudu leena.eronen@evl. fi. Mukaan mahtuu kahdeksan perhettä.
Levollisuuden messu la 30.9. klo 18 Munkkiniemen kirkossa.
Lauluhetki – uudet virret! ti 3.10. klo 13 Munkkiniemen kirkossa. Luontoperhekerhon Trangia-ilta
Munkkiniemessä ti 3.10. klo 17.30–
19. Ilmoittaudu rauna.mannermaa@evl.fi.
Laulukerho ke 4.10. klo 13 Munkkivuoren kirkossa.
Kauneimmat hengelliset laulut la
7.10. klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Ida Wallén, mezzosopraano, ja Senni Valtonen, piano, urut ja kantele. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kirjallisuuspiiri ti 10.10. klo 18.30
Munkkivuoren seurakuntasalissa. Risto Jukon luentosarja: Kirkko muuttuvassa maailmassa Munkkiniemen kirkossa. La 14.10. klo 16 Kirkko – mitä se tarkoittaa? La
21.10. klo 16 Kirkon ykseys ja lähetys.
Höyhenen hetki ke 25.10. klo 18–18.30 Munkkivuoren kirkolla. Illan hiljentymistuokio lapsille ja perheille.
Rovastikunnallinen hartauskoulutus Huopalahden kirkolla 18.11. klo 10–14. Lisätiedot jouni.hartikainen@evl.fi.
Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi
Osoitteet:
Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki, www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta
Enkelien sunnuntain perhemessu, lounas ja toimintapisteet su 1.10. klo 10. Vanne, Ahola, Lippojoki, Helle, Heidi Saarikoski. Lounaaksi makaronilaatikkoa, myös maidoton kasvisversio.
Messu su 8.10. klo 10. Vuori, Nuorkivi, Pilvi Listo.
Messu ja musiikkipyhäkoulu su 15.10. klo 10. Kekäläinen, Vanne,
Ahola.
Messu ja suuret synttärit su 22.10. klo 10. Vanne, Vuori, Saari, Listo, Kaarina Ruusuvirta. Viittomakielen opisk. tulkkausharjoitus. Syntymäpäiväjuhla kutsuvieraina oleville jäsenille.
Elvistä ja rukousta su 1.10. klo 18 kirkossa. Elvistä tulkitsee Elvis Is Back -bändi pastori Seppo Juntusen johdolla. Vanhustenviikon tilaisuus –Parempaa ikää Konalassa ja Pitäjänmäellä ke 4.10. kirkossa. Klo 11 sos. neuvos Birgitta Rantakari ja hänen elämäkertakirjurinsa, KTT Kristiina Elenius kertovat Rantakarin elämänmittaisesta työstä. Klo 12 lounas. Klo 13 konsertti. Petteri Salomaa, baritoni, Ilmo Ranta, piano.
Vaihtopäivä ti 10.10. klo 15–18 kirkolla. Vaihtoon voi tuoda hyväkuntoisia lasten ja aikuisten vaatteita, kodin pientavaroita, leluja, kenkiä.
Takkailta pe 13.10. klo 18 kirkolla. Rukousta, ylistystä ja musiikkia. Martti Pitkänen, Tuula Pitkänen, Inka Ahola.
Lähetyspiiri ke 18.10. klo 14 kirkolla. Monipuolisen lähetyskonkarin, Suomen lähetysneuvostoa johtaneen Timo Reuhkalan ajatuksia lähetystyömme näkymistä.
Virasto: Bulevardi 16 B ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–12, to–pe klo 9–12 p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi
helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko
Osoitteet:
Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18
Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–14
Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, to–la klo 12–16
Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe klo 12–15
Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28
Annankulma, Annankatu 14D
Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha
Katajanokan seurakuntakoti, Kauppiaankatu 8–10 B
Mertullin kerhohuone, Meritullintori 3
Seuraa meitä:
Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta
Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko
Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta
Messu su klo 10 Tuomiokirkossa (myös Youtube), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu (ja pyhäkoulu) Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden
1. su ja juhlapyhinä, klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa. Vanhan kaavan messu su 8.10. ja 22.10. klo 12 Agricolan kirkossa. Agricolamessu ke klo 19. Viikkomessu to klo 12 Tuomiokirkossa.
Iltakirkko la klo 18 Tuomiokirkossa.
TAPAHTUMIA
Annankulmassa:
Annankulman olohuone ke klo 11, to klo 11, pe klo 9. Diakonian ajanvaraus alueesi diakoniatyöntekijältä puhelimitse, sähköpostilla tai netin yhteydenottolomakkeella. Lisäksi ajan voi varata keskiviikkoisin klo 12–12.30 puhelimitse tai paikan päällä
Annankatu 14 D ja Länsisatamankatu 26 (HT-kappeli). Yhteystiedot virastosta/netistä.
Jouluavustusten haku käynnissä
Jouluavustukset ruokaan pienituloisille Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan alueella asuville. Lapsiperheet voivat myös hakea 40 e joululahjakorttia. Avustukset haetaan lomakkeella, joita voi tilata diakoniatyöntekijöiltä sähköisesti tai paperisena kirkkoherranvirastosta. Hakemuksen on oltava perillä 10.11.23 klo 16 mennessä.
Bulevardin pihasalilla:
Miesten raamattupiiri ma klo 18.
Naisten raamattupiiri ma klo 14. Raamattupiiri to klo 16.30.
Hyvän toivon kappelilla:
Perhekerho ma klo 9.30. Ei 16.10.
Baby and Toddler group pe 13.30. Meet with other English speaking families.
Vauvaperhekerho ti klo 13. Ei 17.10.
Perhekerho ti klo 9.30. Ei 17.10.
MLL:n perhekerho ke klo 9.30.
MLL:n iltaperhekerho ma klo 17.
Koululaisten olkkari to klo 14. Ei 19.10.
Teatterikerho alakoululaisille
(MLL) ti klo 17. Ei 17.10.
Luomakuntakerho pe klo 15.30
Helsingin NNKY:n kanssa. Ei 20.10.
Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki to klo 9.30.
Yhteisöruokailu ma klo 17.
Kappelikahvila ti klo 14.
Tuolijumppa to 5.10. klo 17.
Musaryhmä to klo 18.
Raamattupiiri pe 6.10. ja 20.10. klo 18.
Hiljaisuuden jooga pe 13.10. Klo 17.
Katajanokan seurakuntakodilla:
Peliteemainen perhekerho ke klo 17.
Perhekahvila pe klo 10. Ei 20.10.
Meritullissa:
Perhekerho to klo 15. Ei 19.10.
Seniorinaisten jumppa, ryhmä 1 ma klo 10, ryhmä 2 ma klo 11. Ei
16.10.
Mikael Agricolan kirkolla: Diakoniaruokailu ti klo 12. Tribe ti klo 16.30. After school ke klo 15.
Lepohetki kirkolla to 5.10. klo 18.
Perhekerho pe klo 9.30. Ei 20.10.
Seniorifoorum ke klo 13.
Suomenlinnan kirkolla:
MLL muskari ma klo 15.30 Kryptassa.
Rukouksen ja ylistyksen ilta ke klo 18 Kryptassa.
Koululaisten olkkari ti klo 14. Ei
17.10.
Gospel & Prayer – rukousta ja gospelia su 22.10. klo 14.
Tuomiokirkolla:
Aamurukouspiiri ma klo 7.30.
Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki ma klo 18 kappelissa.
Päivärukous ma, ti ja pe klo 12.
YK-päivän hartaus ti 24.10. Klo 10. Kristillinen meditaatio ke klo 18
kappelissa.
Päiväkonsertti ke klo 12.
Senioreiden tuolijumppa ke klo
9.30 Kryptassa.
Kirjallisuusilta ke 4.10. klo 17.30 Kryptassa.
Piispainkirjeen julkaisutilaisuus ma 23.10. Klo 17.30 Kryptassa.
Vanhalla kirkolla:
Päiväkonsertti ti klo 12.
Vanhan kirkon ideapaja ke 25.10. klo 18.
Konsertti: Helsingin kaupunginorkesterin muusikot su 15.10. klo
15. Vapaa pääsy, käsiohjelma 15 e.
Konsertti: J. Lemmens 200 v. su
22.10. klo 18. Vapaa pääsy. Mahdollisuus keskusteluun
päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18. Pappi tavattavissa to klo 15–17 Tuomiokirkossa.
Löydät ajankohtaiset tiedot seurakunnan toiminnasta ja tapahtumista helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta.
Virasto: Itäinen papinkatu 2. Avoinna ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi
Osoitteet: kallionseurakunta.fi
Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2
Kallion kirkossa: Iltamessu maanantaisin klo 18. 2.10., 9.10., 16.10., 23.10. Partti. Matkalaisen messu tiistaisin klo 18. 3.10., 17.10., 24.10. Helanne. Slangitsyrkka ti 10.10. klo 18. Helanne, Oksanen. Meditatiivinen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 4.10. Kotakorpi, Korhonen, 11.10. Lindfors, Vuori, 18.10. Uusi-Rauva, Korhonen, 25.10. Kelttimessu,
Kotakorpi, Kotakorpi, Vuori. Kivimessu torstaisin klo 18. 5.10., 12.10., 19.10., 26.10. Roininen, Niskala.
Iltamessu perjantaisin klo 18. 29.9. ja 6.10., 13.10. Ässärykmentin muistopäivä, 20.10. Hynninen. Messu su 1.10. klo 10. Lindfors, Viljamaa, Pyylampi, Niskala, MäkiKokkila, Kallion Kantaattikuoro. Messu su 8.10. klo 10. Kaatuneitten omaisten valtakunnalliset päivät. Saarna emeritus piispa Kaarlo Kalliala, Reina, Roininen, Pyylampi, SonorEnsemble, joht. Remes. Messu su 15.10. klo 10. Uusi-Rauva, Kotakorpi, Pyylampi, Pentikäinen. Messu su 22.10. klo 10. Roininen, Partti, Oksanen.
Alppilan kirkossa:
Sateenkaarimessu la 30.9. klo 17. Rask, Suhonen. Siioninvirsiseurat messun jälkeen.
Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 1.10. Lindfors, Oksanen, Salonkikuoro, 8.10. Viljamaa, Pyylampi, 15.10. Uusi-Rauva, Oksanen, 22.10. Roininen, Oksanen.
Arvo Pärtin konsertti pe 29.9. klo 19 Alppilan kirkossa. Liput fienta. com.
Sydämemme laulut -yhteislaulutilaisuus kirkkokahvien yhteydessä su 1.10. klo 17.30 Duo Lumottarien johdolla Alppilan kirkossa. Vapaa pääsy.
Lukupiiri ti 3.10. klo 18 Alppilan kirkolla. Kirjana Suden jälki, kirjoittanut Kerstin Ekman.
Kouluikäisten syksy – kerhot ja leirit. Käy tutustumassa netissä kallionseurakunta/kouluikaiset. Tutustu, löydä oma juttusi ja tule mukaan.
Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 5.10. Muotoilun huipulta professori Eero Aarnio Päivi Istalan haastattelussa, 12.10. Huolena huolehtiminen – teologi Anna-Liisa Valtavaara ja Riitta Asikanius keskustelevat aiheesta, 19.10. Järki ja tunne uskonnoissa ja uskomisessa, Hilkka Olkinuora ja Kaisa Raittila keskustelevat aiheesta, 26.10. Elämäntehtävänä maailmanparantaminen Erkki Tuomioja Päivi Istalan haastattelussa. In Paradisum -konsertti pe 6.10. klo 19 Kallion kirkossa. Sekakuoro Lain Huuto, joht. Paavo Hyökki. Liput Ticketmaster. Kuoro ja yhteiskunta -konsertti la 7.10. klo 19 Kallion kirkossa. Kamarikuoro Kaamos, joht. Visa Yrjölä. Liput 25/15 e.
Elämänpuu-konsertti su 8.10. klo 19 Kallion kirkossa. Liput tiketti.fi. Äänten Temppeli -konsertti la 14.10. klo 19 Alppilan kirkossa. Liput fienta.com.
Sibelius-Akatemian urkututkintokonsertti ti 24.10. klo 16 Kallion kirkossa. Teemu Suominen, urut. Vapaa pääsy.
Seurakunnan infopiste: Myllykallionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta. Avoinna ma–pe klo 10–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi
Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi
Osoitteet:
Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b, avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan
Messu su klo 11.
Hiljaisuuden viikkomessu ke klo
18. (Ei 11.10. ja 26.10.)
Pyhäkoulu su klo 11.
Seurat joka kuun 1. keskiviikko klo
19.
Vauva- ja taaperokirkko 30.9. klo
15.
Kevyemmän musiikin messu 1.10. klo 11. Heikki Pohto, huilu ja saksofoni.
Perhemessu 8.10. klo 11. Mukana Aurinkokuoro.
Gregoriaaninen messu 22.10. klo
11. Mukana Hilkka-Liisa Vuori.
TAPAHTUMIA
Vauvanpäivä 29.9. perhekerhossa klo 9–11. Aamiainen, vauvakuvaus ja muskari.
Kirkkoväärtikoulutus, perusteet
1.10. klo 13. Tied. p. 050 466 4150, maija.saario@evl.fi.
Käsityöpiiri ma 2.10. ja 16.10. klo 13 B-rapun aulassa.
Senioreiden tuolijumppa 2.10. klo 12 srk-salissa. Maksuton.
Luento: Helsinki 1944 – Taistelu pääkaupunkista 3.10. klo 14 srksalissa. Historioitsija Ville Jalovaara.
Raamattupiiri 5.10. ja 19.10. klo 18–19.30 Vattuniemi-tilassa, C-rappu.
Sanan ja rukouksen ilta 11.10. ja 26.10. klo 18–20 kirkkosalissa.
Myyjäiset & kirppis 7.10. klo 11–14 srk-salissa. Pöytä yksityisille 20 e, yrityksille 30 e. Tied. maria.siikala@evl.fi.
Hiljaisuuden joogaa 8.10. klo 14 liikuntasalissa. Tied. maija.saario@ evl.fi.
Torstaipiiri 12.10. ja 26.10. klo 13 srk-salissa.
Virsi-ilta 12.10. klo 18 srk-salissa. Uskomaton kirjalöytö Saksasta.
Virsitutkija Suvi-Päivi Koski.
Grilli- ja saunailta 14.10. klo 16–20.
Sauna 5 e. Naisten sauna klo 16–18, miesten klo 18–20. Tied. maria. siikala@evl.fi.
Urkuduo Jokimies & Lampén 15.10. klo 18. Maksuton.
Kantaattikonsertti 22.10. klo 18. Maksuton.
Kirkkoherranvaalin vaalipaneeli 23.10. klo 18 kirkkosalissa.
Luento: Häpeä ja syyllisyys 25.10. klo 18, emeritusprof. Paavo Kettunen.
Sinkkuillallinen 29.10. klo 19.
Illallinen, livemusaa ja deittisovel-
Kaipaatko kiireisen elämän keskellä pysähtymistä ja rauhoittumista? Myös hiljentyminen voi olla helpompaa yhdessä.
Tule Levollisuuden messuun luomaan tilaa omaan sisimpääsi. Taizé-laulujen siivittämänä virityt rauhan äärelle. Tässä messussa ei saarnata, sillä saarnan korvaa noin 10 minuutin hiljaisuus, jonka avulla voit etsiä Jumalan läsnäoloä, levollisuutta ja luottamusta. Tarjoa mielellesi, kehollesi ja sielullesi lepohetki.
Levollisuuden messu la 30.9. Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6.
lus Valon esittely. Hinta 20 e. Tied. maija.saario@evl.fi.
Rukouspiiri maanantaisin klo 17
Myllykallio-tilassa, D-rappu.
Yhteisölounas joka kuun 1. torstai Kirkkokahvilassa. 5 e, lapset 3–12v. 3 e.
Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi
Osoitteet:
Paavalinkirkko, Sammatintie 5
Mikkelinpäivän perhemessu 1.10. klo 10.
Puolen tunnin messu 4.10. klo 18.
Ekumeenisen lähetyspyhän
messu 8.10. klo 10. Saarnavieras
Päivi Linervo, SLS. Naiskuoro
Philomela.
Puolen tunnin messu 11.10. klo 18.
Messu 15.10. klo 10. Saarnavieras
Pippa Laukka.
Puolen tunnin messu 18.10. klo 18.
Messu 22.10. klo 10.
Kirkon vastuuviikon puolen tunnin messu 25.10. klo 18.
TAPAHTUMIA
Vox silentii -laulumeditaatio.
29.9. Enkelten lauluja ja 20.10.
Naantalin luostarin lauluja klo 17.
Vapaa pääsy.
Lux, Klemetti-opiston kamarikuoron konsertti 30.9. klo 17.
Liput 17–27 e.
Meditatiivinen tanssi ma klo
17.15–18.15. 2. jakso 2.10., 9.10.,
Kangasalantie 11. Pyhäkoulu PikkuPaavalit ke klo 17.45–18.45. 3-vuotiaista ylöspäin. Ei ilm.
Sylivauvat-ryhmä 2 ti alk. 31.10. klo 9.30–11. Ensimmäisen lapsen saaneille äideille ja heidän vauvoilleen. Maksuton. Ilm. tuija.heinonen@evl.fi.
Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15.
Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15. Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi
Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16
Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3
Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4
Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b
Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6
Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi
16.10. ja 23.10. Jakso 20 e tai 6 e kerta. Käteismaksu.
Elämäni värit -taideterapeuttinen viikonloppukurssi 14.–15.10. klo 12–17. Elämänvoimaa maalausharjoitusten kautta. Hinta 60 e sis. tarvikkeet ja välipalan. Tied. ja ilm. p. 040 413 6575 tai tuijavarjoranta@gmail.com.
Adventtiin valmistava arkiretriitti 23.10.–4.12. ma klo 18.30–20.
Ohjaajana Risto Lehtinen. Tied. ja ilm. arja.rannanpaa-kortelainen@ evl.fi tai p. 050 377 4024.
Korttien kauneutta 1.10.–26.10.
Lyyli Mäekiven näyttely Aulagalleriassa ma–to klo 11–15 sekä ti klo
17–19.
Gospellattarit to 21.9.–26.10. klo
17–18. Maksuton. Ei ilm.
Miesten ryhmä syyskuusta joulukuuhun. Rentoa yhdessäoloa ja tekemistä. Tied. jari.ikonen@ student.diak.fi tai Nina Liikala p. 050 322 8613.
Unelmaryhmä to 5.10.–2.11. klo 18.30–19.30. Tied. ja ilm. 2.10. mennessä nina.jaaskelainen@evl. fi, p. 050 576 8050. Maksuton. Ystävyydenkahvila ti klo 14–15. Lempeä liikunta ti klo 13.30–14.15. Maksuton. Ei ilm. Seniorirentoutuminen ja venyttely ti klo 15–15.30. Maksuton. Ei ilm.
Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846.
Lasten ja perheiden toiminnassa ei kokoontumisia vkolla 42.
Muskarit 0–3-vuotiaille, vapaita paikkoja. Ilm. 31.10. asti. Perhekahvila to klo 9–11. Vallilan perheaamu pe klo 10–11 Leikkipuisto Vallilan sisätilassa,
asukastalo, Tilkantori 12. Ei 17.10. Helppi-läksykerho sunnuntaisin klo 16.30–17.30 Pikku Huopalahden nuorisotalo, Hilda Flodinin aukio 1. Temppeliaukion kirkolla: Chorea Kozacky: Muinaisen ja modernin Ukrainan musiikki ma 16.10. klo 19–20.45. Renessanssin ja romantiikan musiikkia historiallisilla soittimilla ja jousisoittimilla. Hyväntekeväisyyskonsertti, liput tiketti.fi.
Perhekerho Takkahuoneella tiistaisin klo 10.30–12.
Sururyhmä läheisensä menettäneille perjantaisin klo 13–15. Tied. ja ilm. Maija Åker p. 09 2340 6370. Töölön kirkolla: Vanhustenviikon musiikillinen kahvihetki ti 3.10. klo 14. Hannu Lehtikangas, laulu, ja Tuomas Karjalainen, piano. Tarjoilu Töölön Martat. Mukana diakonissa Sirkku Kuusanmäki ja diakoni Maija Åker. Lähetyspiiri tiistaisin klo 13.30–15. Open doors tiistaisin klo 17–19, parilliset viikot.
Hanna-ryhmä tiistaisin klo 17–19, parittomat viikot.
W&F Café Töölö keskiviikkoisin klo 14–16.
Avoin rukoushetki keskiviikkoisin klo 17–18.
Temppeliaukion kirkko: Messu sunnuntaisin klo 10. Sortavala-seuran juhlamessu su 8.10. klo 10.
Töölön kirkko: Messu sunnuntaisin klo 12.
Arki-illan ehtoollinen keskiviikkoisin klo 18.
Meilahden kirkko: Messu sunnuntaisin klo 12. Vapaaehtoistoiminnan kirkkopyhä su 8.10. klo 12.
Ekumeenisen vastuuviikon avausmessu su 22.10. klo 12.
Fokus: Arki-illan ehtoollinen torstaisin klo 18.
Aamuehtoollinen 5.10. klo 8.30.
TAPAHTUMIA
Kaikki tapahtumat seurakuntatoolo.fi.
Diakonia arkisin p. 09 2340 6318 tai asiointi.helsinginseurakunnat.fi.
Temppeliaukion kirkko avoinna päivittäin. Opastuksia ja musiikkielämyksiä. Lisätiedot temppeliaukionkirkko.fi.
Jouluavustushaku Töölön srk:n
alueella asuville. Hae taloudellista
tukea sähköisesti verkkosivuilla tai
toimipisteiltä saatavalla lomakkeella viim. 22.10. Tied. p. 09 2340 6318.
Diakoni tavattavissa ma 2.10. klo
13–14 Töölön palvelukeskus, Töölönkatu 33.
Vauvakerho alle 1,5-v. lapsille hoitajineen keskiviikkoisin klo
13‒14.30 Kerhiksellä. Avoin ja maksuton.
Hyvän mielen kahvila tiistaisin klo
14–15.30 Pikku Huopalahden
Waste&Feast-ruokailut tiistaisin ja torstaisin klo 12–13. Aik. 2 e, alle 12-v. 1 e.
Hopeapiiri perjantaisin klo 13–14.30.
Meilahden kirkolla:
Macula Musica: Wieniä ja etiikkaa ti 3.10. klo 16.15. Prof. Erik T. Tawaststjernan pianoresitaali ja prof. Pekka Louhialan luento. Vapaa pääsy.
Kansainvälisen diakonian vapaaehtoisryhmä ti 3.10. klo 17–19 Tuomaankirkko.
Miesten maanantaiseura ma 9.10. klo 13–15. Prof. Raimo Pöyhiä: Kotisairaanhoito.
Yhteinen lounas keskiviikkoisin 11.10. ja 25.10. klo 11.30–13. Aik. 2 e, alle 12-v. 1 e.
Ruskeasuon Rastissa: Perhekerho perjantaisin klo 10–11.30.
Waste&Feast-ruokailu perjantaisin klo 11.20–12.30. Aik. 2 e, alle 12-v. 1 e. Kohtaamisen kahvila ja Äijäkuppila keskiviikkoisin klo 13–15.
Siionin virret ma 2.10. klo 18–19.
Fokuksessa:
Perhekerho maanantaisin klo 9.30‒11.30, muskari klo 9.30 ja 10. Vauvakerho tiistaisin klo 13.30‒15. Iltaperhekerho tiistaisin klo 17‒18.30.
Raamattupiiri torstaisin klo 16.15–17.45. Yhteistyössä Helsingin Raamattukoulu.
Kirjailijavierailut keskiviikkoisin 4.–25.10. klo 18–19. Kirjastotyöntekijät haastattelevat kirjailijoita. Yhteistyössä Pasilan kirjasto. Kirjain vai henki – Miksi kristinus-
kon on muututtava tai kuoltava? ti 31.10 klo 19. Wille Riekkinen, TT: Kristinuskon syntyhistoria, Jeesuksen elämänvaiheet ja merkitys.
Simonkatu 7. Avoinna ma–pe klo 10–17, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi
Kampin kappeli on avoinna yksityistä hiljentymistä varten arkisin klo 10–17. Pappi on paikalla päivittäin. Sisäänpääsy on syys- ja talvikaudella kaikille ilmainen.
Varustamo
Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi
Pullakirkko ja kahvit su klo 10. Cafe Hermanni ark. klo 9.30–13, paitsi ke 11–18. Lounas ma, ke, pe klo 11–13, annos 1,50 e. Raamattupiiri ke klo 16.
Apua ja tukea ma, ti, to ja pe klo 9.30–11 sekä ke 11–12.30.
Klubi ke klo 18. Luvassa syksyn ajan mielenkiintoista ohjelmaa, musiikkia, runoa, pohdintaa. Ke 11.10. Stadin juhlaorkesteri tarjoaa swingiä, lattareita ja nostalgista rytmimusiikkia.
Virasto:
Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi
Osoitteet:
Kulosaaren kirkko, Werner Wirenin tie 6
Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10
Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.
Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi facebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk
JUMALANPALVELUKSET
Messu sunnuntaisin Kulosaaren
kirkossa klo 10 ja Myllypuron
kirkossa klo 12.
Perhemessu ja puuhapäivä su 1.10. klo 12 Myllypuron kirkossa Lapsikuoro Nuottiavaimet.
Gospelmessu Kulosaaren kirkossa su 15.10. klo 10.
Levollisuuden messu Laiturissa ke
18.10. klo 18.
Vauvan päivän aamu Myllypuron kirkossa pe 29.9. klo 8. Aamupala, klo 9 aamujumppa, aistihuone ja sosemaalausta. Vauvamuskarit klo
10 ja 10.45.
Perheiden puuhapäivä Myllypuron kirkossa perhemessun jälkeen su 1.10. klo 13–15. Keittolounas, puuhaa ja jätskikioski.
Konsertti Myllypuron kirkossa su
8.10. klo 18. Gounodin messu ja
Faurén Requiem. Kamarikuoro Ora ja Gaudium-kuoro, johtaa Kirsi
Lemponen. Heli Kantola, urut. Solisteina Joung suk ”Kristiina”
Kim ja Pauli Kainulainen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Sydänrukous – kristillisen meditaation päivä Laiturissa la 14.10. klo
10–16. Sydänrukous teoriassa ja käytännössä. Hinta 15 e sisältää
ohjelman, teetä/kahvia. Kysy vapaita paikkoja: stina.huima@evl.fi.
Yhteislaulutilaisuus Laiturissa ke
11.10. klo 14. Kahvit klo 13.30.
Armon ilta Myllypuron kirkossa pe
13.10. klo 18. Laulua, rukousta, ylistystä, puhe TM Hanna-Kaisa
Hartala, iltatee.
Iltaruoka Myllypuron kirkossa to klo
16. Aikuiset 3 e, lapset 1,50 e. Hartaus 15.45. Ei 19.10.
Syysloman Majakka-päiväleiri
1.–3.-luokkalaisille Myllypuron kirkolla 16.–20.10. päivittäin klo
9–14. Hinta 30 e sisältää lämpimän
aterian. Askarrellaan, pelataan, leikitään, leivotaan ja tehdään
retkiä lähistölle. Ilmoittaudu nettisivuillamme 6.10. mennessä.
Vihreä siirtymä ja luomakunta -seminaari Kulosaaren kirkossa 25.10. klo 18. Mitä on kestävä kehitys seurakunnassa? Keskustelua
ohjaa Johanna Harjunpää.
Vauva tulossa 2 ja ensivauvaryhmä 2 aloittavat to 26.10. Ilmoittaudu nettisivuilla 20.10. mennessä!
Hiljaisuuden iltapäivä Laiturissa la 28.10. klo 12–16. Meditaatiohetkiä, kehollista rentoutumista ja läsnäoloharjoituksia. Ilmoittaudu 22.10. mennessä: sari.oikarinen@ evl.fi.
Digiopastusta Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3, ti klo 12–14.
Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344.
Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3.
Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800 tai helsinginmikael.srk@evl.fi.
Osoitteet:
Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)
Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5,
Puotilan kappeli, Puotilantie 5, p. 09 2340 6422 (suntiot) Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3
Messu Vartiokylän kirkossa joka sunnuntai klo 10. Su 8.10. vietetään lähetyspyhää. Saarnavieraana Miina Kurjenmiekka Suomen Lähetysseurasta, mukana Itä Sointu -kuoro. Messun jälkeen ruokailu lähetystyön hyväksi: uunijuureksia sekä liha- ja kasvispyöräköitä. Hinta 8 e/aikuiset ja 4 e/lapset (alle 7-v.).
Messu Mikaelinkirkossa joka sunnuntai klo 12. Su 1.10. mukana Cantores Minores -muskarilaisia, joht. Heidi Luukka-Vanhanen. Kirkkokahveilla vietämme jumalanpalveluksen teemapäivää. Mahdollisuus antaa palautetta ja kehittämisideoita Mikaelin seurakunnan jumalanpalveluksista. Su 8.10. vietetään Jumalan kämmenellä -perhemessua ja puuhapäivää. 15.10. Saapaslaisia mukana avustamassa. Juha Kasarin eläkkeellelähtösaarna ja -juhla. Östersundomin kirkon iltamessut keskiviikkoisin klo 18.30.
Kappelimessu Puotilan kappelissa torstaisin klo 18. Keskustelemme kappelimessun kehittämisestä ja yhteisön toiveista 12.10. tilaisuudessa.
Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa perjantaisin klo 12. Sadonkorjuun kiitoshartaus Puotilan palstalla su 1.10. klo 14. Palsta nro 2803. Sateen sattuessa kappelissa. Kahvitarjoilu lopuksi. Tarkemmat tiedot messuista ja toimittajista luettavissa verkkosivuiltamme.
TAPAHTUMIA
Mikaelinkirkolla:
Syksyn syleilyyn -konsertti ke 11.10. klo 19. Helmi ja Elegia esittävät naiskuoromusiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Kuningattaren seurassa -urkukonsertti pe 13.10. klo 19. Urkuvoimaa ja elämän värejä Bachista romantiikkaan Kangasalan urkutehtaan 180-vuotissyntymäpäivän merkeissä. Pauliina Hyry, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Vartiokylän kirkolla:
Raamattu elämään -piiri joka toinen maanantai, 9.10., 23.10., klo 18. Raamattupiiri Jukka Norvannon opetuksia kuunnellen. Yhteistä keskustelua opetuksesta ja rukousta.
Puotilan kappelilla:
Puotilan kappelin olohuone tiistaisin klo 13 kahvit, klo 14 alkaa ohjelma. 3.10. 4H-liiton toiminta, järjestöjohtaja Marjaana Liukko.
10.10. Runonlaulajien kuulijat ja Idän kirkon ääni, FT Senni Timonen ja emeritusprofessori Juha Pentikäinen. 17.10. Isovanhempien tarinat muistoissamme. 24.10. Virolaisten historiaa, Seppo Sarlin.
Elätkö kahden vauvasi kanssa? Et ole ainoa. Tule mukaan vanhempien ja vauvojen yhteiseen vertaisryhmään. Ryhmässä puhutaan vanhemmuuteen, lapsen hyvinvointiin ja arkeen liittyvistä asioista. Vauva ja vanhempi -ryhmä
maanantaisin 9.10., 16.10., 30.10., 6.11. ja 13.11. klo 13–15
Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3, 2 krs.
Syysloman päiväleiri 1.–3.-luokkalaisille Vartiokylän kirkolla. Mukavaa puuhaa lomapäiviksi klo 9–15. Osallistu koko viikoksi tai muutamana päivänä! Hinta 15 e/päivä sis. lounaan, välipalan, ohjelman ja vakuutuksen. Ilm. 8.10. mennessä verkkosivujen kautta. Tied. p. 050 380 1961.
Seurakuntaretki Raisioon ja Lietoon la 21.10. Raision kirkkoa ja seurakuntaa esittelee kanttori Katarina Engström, joka saattaa olla tuttu monelle entisen Mellunkylän ja Vartiokylän seurakunnan ajoilta. Liedon Pyhän Pietarin kirkko remontoitiin hiljattain monipuoliseksi kirkkotilaksi, joka mahdollistaa rikkaan yhteisölähtöisen seurakuntaelämän. Matkalla ovat mukana Kati Vento ja Ami Lainela. Hinta 20 e sis. matkat ja kahvitarjoilun, lounas omakustanteisesti. Tied. ja ilm. 10.10. mennessä ensisijaisesti verkkosivujen kautta tai p. 050 344 3252. Ajanvaraus diakonityöntekijälle p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo 12–14. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30. Pyhäpäivinä ei päivystystä.
Seurakuntatoimisto vain puhelimitse tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi
Osoitteet:
Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori
JUMALANPALVELUKSET
Roihuvuoren kirkossa:
Messu su 1.10. klo 10. Takala, Nurminen, Tiainen.
Messu su 8.10. klo 10. Ronkainen, Salonen, Tiainen. Mukana lauluryhmä.
Helsingin kaupunginkirjaston työntekijät haastattelevat kirjailijoita neljänä
keskiviikkona kello 18 Töölön seurakunnan toimitila
Fokuksessa, kauppakeskus
Mall of Triplan 5. kerroksessa. Vieraina ovat 4.10.
Martta Kaukonen, 11.10.
Eve Lumerto, 18.10. Sirpa
Kähkönen ja 25.10. Johanna Venho. Illoissa on mahdollisuus esittää myös kysymyksiä. Vapaa pääsy.
Messu su 15.10. klo 10. Vaulas, Lyytinen, Niva-Vilkko. Mukana Chorus Marinuksen miesyhtye.
Messu su 22.10. klo 10. Kaskinen, Nurminen, Tiainen. Mukana ryhmä naiskuoro Exaudiosta. Arkkikirkko ke 4.10. klo 18, muuten Lyhyt iltamessu keskiviikkoisin klo 18.
Laajasalon kirkossa: Mikkelinpäivän perhemessu su 1.10. klo 12. Kaskinen, Nurminen, Tiainen ja lastenohjaajat. Messun jälkeen enkelirastirata kirkolla. Gospelmessu su 8.10. klo 12. Ronkainen, Lyytinen, musiikissa bändi.
Messu su 15.10. klo 12. Vaulas, Lyytinen, Niva-Vilkko. Mukana Laulunystävät.
Messu su 22.10. klo 12. Kaskinen, Takala, Tiainen.
Lectio Divina 2.10. ja 16.10. Ryhmä kokoontuu joka toinen maanantai klo 18 Laajasalon kirkolla. Yhteislaulutilaisuus Kauneimmat
hengelliset laulut la 14.10. klo 16 Laajasalon kirkossa. Mukana
Chorus Marinus, joht. Päivi NivaVilkko, Chorus Marinuksen miesyhtye ja Soitinyhtye Variksenpojat, joht. Heikki Varis. Vapaa pääsy. Matinea Sinä teit minun eloni lauluksi su 22.10. klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Chorus Marinuksen miesyhtye, joht. Heikki Varis. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Vesper musiikillinen iltahartaus ma 23.10. klo 19.30 Roihuvuoren kirkossa. Mukana laulajia seurakunnan kuoroista.
Uskonnon rooli Venäjän-Ukrainan sodassa sekä kurkistus Viron
lähihistoriaan kirjallisuusillassa ke 25.10. klo 18.30 Roihuvuoren kirkolla. Mukana dosentti Juha Meriläinen, teol. maist. Misku Välimäki ja toimittaja Mari Teinilä. Kastepäivä Laajasalon kirkolla la 11.11. klo 11–16. Seurakunta tarjoaa kakkukahvit. Ilmoittautumiset ja kasteaikavaraukset 2.11. mennessä Roihuvuoren seurakuntatoimistoon, p. 09 2340 5700 ma, ti, to klo 10–13 ja ke klo 13–16. Lisätiedot arja.vaulas@evl.fi.
Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758, tai: roihuvuori.diakonia@evl.fi.
Seurakunnan virasto: Satamasaarentie 7, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, suljettu pe.
Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7.
Valo, Albatross, Kahvikuja 3. Katukappeli, kauppakeskus Columbus.
JUMALANPALVELUKSET
Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11: Mikkelinpäivän perhemessu 1.10. Sihvola, Pesonen, Kantola.
Ekumeenisen lähetyspyhän
messu 8.10. Pesonen, Meriranta.
Pienet myyjäiset, käteismaksu.
Messu 15.10. Ahonen, saarna Mayvor Wärn-Rancken (SEN).
Kriisiryhmän 30-vuotisjuhlamessu 22.10. Sihvola, Mäkelä, Kantola, Keinänen, Nordlund.
Messu 29.10. Ahonen, Meriranta.
Viikkomessu Marielundissa torstaisin klo 12.
Viikkomessu Katukappelissa ti 3.10. klo 17.
TAPAHTUMIA
Tilaisuuksien lisätiedot ja ilmoittautumiset: helsinginseurakunnat.
Maailma ympärillämme muuttuu hurjaa vauhtia. Mitä kirkko tekee kiihtyvän muutoksen keskellä? Muuttuuko myös se? Entä tulisiko kirkon ylipäätään muuttua? Dosentti Risto Jukon luentosarja kirkosta, kirkon ykseydestä ja lähetyksestä sekä globaalista kristinuskosta taustoittaa ja avaa kirkon tilannetta muuttuvassa maailmassa.
Risto Jukko on Suomen ev.-lut. kirkon lähetystyön keskuksen johtaja. Aiemmin hän on työskennellyt myös Kirkkojen maailmanneuvostossa. Luentosarjan ensimmäisen osan aiheena on Kirkko – mitä se tarkoittaa?
La 14.10. klo 16 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6.
Millainen on ollut pääministeri Petteri Orpon johtaman hallituksen alkutaival? Hallituksen ensimmäisiä askeleita analysoimassa ovat tutkija Hanna Wass ja Helsingin Sanomien toimittaja Marko Junkkari. Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä Malmin kirjaston kanssa.
Orpon hallituksen alkutaival -yleisötilaisuus Malmin kirjastossa, Ala-Malmin tori 1, ti 10.10. klo 18–19.30.
fi/vuosaari. Kuninkaan ilta kirkolla pe 13.10. klo 18, GeeGee-band. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä.
Discantus: 45-vuotisjuhlakonsertti kirkossa su 8.10. klo 17.
Vapaa pääsy.
Kasvuryhmä psykodraamatyöskentelyn keinoin. Kokemuksellisesti vaikuttava ryhmäterapian
muoto, voit vahvistaa itsetuntemusta toiminnallisten menetelmien avulla. Haku 30.9. mennessä.
Avoin hyvinvointiryhmä Katukappelissa klo 17.30. Ma 2.10. palauttava lepo ja liikunta, ma 16.10. mielen hyvinvointi.
Maanantai-illan keskusteluja
Katukappelissa ma 9.10. klo 17.30.
Suomalainen feministiteologia, alustajana sukupuolen ja uskonnon teemoihin perehtynyt tutkija, FT Anni Tsokkinen.
Elämäni virsi – toivo ja laula!
Katukappelissa ma 23.10. klo 17.30. Erätauko-keskustelu: Samassa veneessä – monenlaisuuden
kunnioittamisen taito rakentaa kunnioittavaa, turvallista ja myönteistä vuorovaikutusta ja lujittaa yhteisöä. Kirkolla to 5.10. klo 17.30.
Ilm. viim. 2.10. vuosaari.diakonia@ evl.fi, p. 09 2340 6547.
Erätauko-keskustelu: Yhdessä elämisen taito. Kunnioitus, vastavuoroisuus ja konfliktien ratkaisu ovat perustaitoja. Millaisia taitoja
tarvitaan Vuosaaressa juuri nyt?
Kirkolla ke 1.11. klo 17.30. Ilm. viim. 30.10. vuosaari.diakonia@evl.fi, p.
Seurakuntatoimisto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi
Osoitteet:
Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1
Puistolan kirkko, Tenavatie 4
Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5
Tapanilan kirkko, Veljestentie 6
Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4
Varustamo, Pekanraitti 16
Viikin kirkko, Agronominkatu 5
Malmin kirkko remontissa kevääseen 2025 saakka.
Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi
FB, IG, TW
JUMALANPALVELUKSET
Messu sunnuntaisin
Viikin kirkossa klo 10. Kansainvälinen messu 15.10. Lähetyspyhä 22.10., Pia Heikkinen, Lähetysyhdistys Kylväjä.
Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhdessä Verkoston kanssa.
Liikuttava lepopäivä la 7.10. klo 10–14 Puistolan kirkolla ja 2.12. Viikin kirkolla. Huolla kehoa ja mieltä: pilatesta, joogaa ja pyhiä tansseja. Ilm. aino.poutanen@evl. fi. Hinta 5 e, sis salaattilounas ja kahvi. Mukaan viltti ja tyyny. Konsertti Trio Azzurro: Paluu juurille su 8.10. klo 16 Puistolan kirkossa. Lili Ahopelto, piano, Saara Särkimäki, sello; Hanna Lipiäinen, viulu. Kuurojen piiri ti 10.10. klo 15–16.30 Puistolan kirkossa.
Paneelikeskustelu: pääministeri Orpon hallituksen alkutaival ti 10.10. klo 18–19.30 Malmin kirjastolla, Ala-Malmin tori 1. Panelisteina politiikan tutkija Hanna Wass ja HS:n politiikan toimittaja Marko Junkkari. Kirsi Ojansuu-Kaunisto haastattelee.
Itä-Helsingin Musiikkiopiston konsertti to 12.10. klo 18.30 Viikin kirkossa. Sellistit. Kitarakonsertti Tierra lejana –kaukainen maa su 15.10. klo 18 Viikin kirkossa. Janne Lehtinen, kitara.
09 2340 6541.
Raamattu ja Israel -päivä kirkossa la 21.10. klo 10–18. Juutalaisviha ihmiskunnan historiassa – missä ajassa elämme nyt?
Nuorten aikuisten Olo-leiri Porkkalassa 27.–29.10. Viikonloppu, jossa ei tarvitse tehdä mitään. Riparihaku netissä 2.–31.10. Jouluavustusten haku alkaa lokakuun lopussa. Avustusta voivat hakea vähävaraiset vuosaarelaiset. Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to 12–13. Jätä soittopyyntö: vuosaari.diakonia@evl.fi. Sähköinen ajanvaraus netissä. Käyntiajanvaraus Valossa ti 12–13. Päivystävä pappi p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17.
Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi
Waste&Feast Snellu Cafe lounas ma–to klo 11–13, lounas 6 e / 3 e, mukaan 3 e, ystävälounas 10 e. Perjantaikahvila pe klo 11–13. Exist Filmifestivaali Matteuksenkirkolla 5.–7.10., eri kielisiä elokuvia kirkkosalin suurelta valkokankaalta, paneelikeskustelu elokuvien jälkeen. Vapaa pääsy. Digineuvonta tiistaisin klo 12–14, oma laite mukaan.
Helppis, apua asioiden hoitoon ark. klo 11–13.
Puistolan kirkossa klo 12. Perhemessu 1.10. Tehdään yhdessä -messu 22.10.
Tapanilan kirkossa klo 17. Tangomessu 1.10. Valon messu 8.10. Talon messu 15.10. Rukoushelmimessu 22.10.
Iltaehtoollinen Viikin kirkolla ke klo 18.30. Ei 18.10.
Pyhäkoulut Pihlajamäen kirkolla su klo 11. Pikkuisten pyhis Tapulin seurakuntakodilla 8.10., 15.10. ja 22.10. klo 10.
TAPAHTUMIA
Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 4400.
Rauhan silta -konsertti pe 29.9. klo 18 Viikin kirkossa. Jaakko Löytty & Selloduo Anna-Maaria ja Olli Varonen.
Itä-Helsingin Musiikkiopiston konsertti ma 2.10. klo 18.30 Viikin kirkossa. Klarinetistit sekä fagotin soittajat.
Avoin barokkipaja ma 2.10. ja ke
11.10. klo 18–19 Puistolan kirkossa sekä ma 9.10. Tapulin srk-kodilla.
Tied. ja ilm. barokkipaja@collegium.fi.
Parvi – ryhmä hengellisesti kodittomille joka toinen ti alk.3.10. klo
18–20 Varustamolla. Työikäisille.
Pohdintaa hengellisestä kodittomuudesta ja polusta, hengellisen yhteisön etsimisestä sekä uskon kokemuksen uudelleen sanoittamisesta. Tied. ja ilm. sari.hakuri@evl. fi tai p. 050 544 0554.
Päivälauluhetki ke 4.10. klo 13 Puistolan kirkolla.
Ilon ja toivon iltapäivä su 22.10. klo 14 Pihlajiston Mestassa, Tiirismaantie 4. Sanaa ja säveliä ilosta, toivosta ja luottamuksesta. Siioninvirsien ja Siionin kanteleen yhteislaulajaiset su 22.10. klo 18–19.30 Pihlajamäen kirkolla. Heini Kataja-Kantola, Evankelinen lähetysyhdistys. Saunavuorot ti 24.10. klo 16–19 naisille ja ke 25.10. klo 16–19 miehille Pihlajamäen kirkolla kärrysaunassa. Mukaan pyyhe, uikkarit ja sandaalit.
Messulauluryhmä Toivoa ja rauhaa to 26.10., 2.11. ja 9.11. klo 19–20.30 Varustamolla. Avustamme isänpäivän messussa Tapanilan kirkossa su 12.11. klo 17.
Sururyhmä läheisensä päihteisiin menettäneille to 19.10. alkaen klo 17–19 Tapulin srk-kodilla. Tied. markus.kopperoinen@evl.fi, p. 050 380 3569 tai niina.karhu@evl.fi. Nuorten aikuisten vuoro Talolla ma klo 18–21 Tapanilan kirkolla. Yhdessäoloa ja hengailua. Täysiikäisille.
Syyslomapäivät Malmin Varustamolla ma–pe 16.–22.10. klo 10–15. Leikkiä, pelailua, askartelua ja yhdessäoloa. Ke 18.10. klo 10 alkaen musiikkihetkiä. To 19.10. Lähiluontoretki, lähtö klo 10 Varustamolta. Pe 20.10. liikunta- ja satutuokioita.
Retki Alppikylän huipulle syyslomalla ti 17.10. klo 10–13.30. Kokoontuminen kuntoportailla. Omat eväät mukaan.
Luontohetki Siltamäessä syyslomalla 18.10. klo 10–13.30. Lähtö Siltamäen srk-kodilta. Sateen sattuessa ohjelmaa sisätiloissa. Omat eväät mukaan.
Odottajien olkkari ti 10.10. ja 24.10. klo 17.30 Varustamolla. Lasta odottavien oma paikka. Tule yksin,
toisen vanhemman tai tukihenkilön kanssa. Ilmoita tulostasi viim. kokoontumispäivänä klo 16 mennessä: paivi.ahmaoja@evl.fi tai p. 050 577 0650.
Perhekahvilat ma klo 9.30–12
Viikin kirkolla, ti Tapanilan kirkolla, ke Puistolan kirkolla ja to Siltamäen srk-kodilla.
Iltavillit Varustamolla to 28.9.,
12.10. ja 26.10. klo 16–18. Touhua koko perheelle. Ruoka klo 16–17.
Maksuton lastenhoito la 21.10. klo
10–13 Varustamolla 3-v. täyttäneille. Tied. ja ilm. paivi.ahmaoja@evl. fi tai p. 050 577 0650.
Isien avoin perhekerho ti klo
9.30–11.30. Puuhaa isien ja lasten ehdoilla.
Vauva- ja taaperotupa Varustamolla ti ja pe klo 13.30–15.30. Touhua, yhdessäoloa ja kahvittelua.
Pienten biisit Varustamolla ke 25.10. Tule klo 10 tai 10.30 alkavaan ryhmään. Laulua, soittoa ja tanssia perheille.
Touhutorstai perheille to 28.9. ja 26.10. klo 9.30–11 Viikin kirkolla.
Iltaruoka ke klo 17–18.30 Viikin kirkolla. Hinta 1 e. Perheiden leikki-
hetki 17.30. Ehtoollinen klo 18.30–19.
Friendship Café to 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Kansainvälisyydestä kiinnostuneille. Kahvia, teetä ja pientä purtavaa. Tied. Minna-Sisko Mäkinen, p. 050 369 1004.
Venäjänkielinen Olohuone ma klo
18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Tied. Marianne Hapsal, p. 050 380 3778
Tapulin Olohuone ma klo 11–12.30
Tapulin srk-kodilla. Kahvia, voileipiä ja puuro.
Ostarin Onni ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla. Puuroa ja voileipiä.
Eläkeläisten iltapäivä ti klo 13–15
Tapanilan kirkolla. Tied. Esa Järvinen, p. 040 536 2733.
Ruoka-aika to klo 12 Pihlajamäen kirkolla. Hinta 2 e.
Soppatykki to 12.10. klo 11–13
Jakomäen ostarilla.
Kahvia ja kohtaamista ke klo
10–11.30 (ei 18.10.) Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6. Voileipiä ja kahvi.
Mestan keittolounas ti klo 12–13
Pihlajiston asukastalolla, Tiirismaantie 4. 2 e käteisellä.
Siltamäen keittolounas to klo
12–13 Siltamäen srk-kodilla. 2 e käteisellä.
Hävikkiruoan jako ma klo 11 Tapulin srk-kodilla. Oma kassi mukaan.
Hävikkileivän jako Pihlajamäen kirkolla ti klo 9, Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6, ke klo 10, Varustamolla to klo 11–11.30. Diakoniatyöntekijä tavattavissa klo 11.30–13.
Jouluavustuksia haetaan kirjallisesti 23.10.–15.11. Sähköinen ja paperinen lomake sekä ohjeet hakuaikana saatavilla srk:n verkko-
Oulunkylän kirkolla, Teinintie 10, vietetään naistenpäivää lauantaina 28.10. kello 10–15 teemalla Kestävämpää elämäntapaa etsimässä.
Päivä alkaa Marttojen herkkukahveilla ja jatkuu ekoteologi ja tietokirjailija Pauliina Kainulaisen luennolla Rakkaus luontoon ja elämän kestävät valinnat. Kasviskeittolounaan jälkeen monenlaisia pajoja kuten Tuunaa vanhasta uutta -ideapaja sekä messu klo 14.15. Niska-hartiahierontaa ja kirjanvaihtopöytä. Lastenhoito järjestetty.
Moni työikäinen kokee nykyään hengellistä kodittomuutta. Oletko sinä ehkä yksi heistä? Tervetuloa mukaan noin 10 hengen ryhmään pohdiskelemaan luottamuksellisesti muun muassa sitä, missä sielusi lepää ja voi hyvin tai onko uskosi tekemisen vai hiljentymisen asia. Jos olet miettinyt, mahtaisitko vielä löytää itsellesi sopivan hengellisen yhteisön, tämä ryhmä on todennäköisesti juuri sinua varten.
Parvi-ryhmä hengellistä kotiaan etsiville aikuisille Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16, alkaen ti 3.10. klo 18–20.
sivuilla ja toimipisteissä. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481. Muina aikoina soittopyyntö. Tied. diakonia.malmi@evl.fi.
Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi
Osoitteet:
Oulunkylän kirkko, Teinintie 10
Käpylän kirkko, Metsolantie 14
Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15
Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla
Seuraa meitä: Facebook ja Youtube: Oulunkylän
seurakunta
Instagram: oulunkylanseurakunta
toa nettisivuilla. Kamarimusiikkia ja tangoa la 7.10. klo 19, Käpylän kirkko. Greifswaldin ja Kotkan musiikkiopistojen yhtyeet ja Kotkan nuoret jouset. Konsertti Soul Strings & Jukka Leppilampi pe 13.10. klo 19, Käpylän kirkko.
Kamarimusiikkia Perusta ja Espanjasta su 22.10. klo 16, Oulunkylän kirkko. Aurinko-yhtye ja perulainen kitaristi Luis Malca. Vanhat koululaulut. Yhteislaulua to 28.9. klo 13, Maunulan kirkko.
Virsikinkerit ti 10.10. klo 14 Oulunkylän puukirkko. Hannu Leskinen ja Heikki Järvinen.
Naisten kirjallisuuspiiri ma 2.10. klo 18 Käpylän kirkolla. Seuraava 30.10. É. Louis: Naisen taistelut ja muodonmuutokset.
Lukupiiri ma 23.10. klo 18 Oulunkylän kirkolla. Tommi Liimatta: Saaret kuin sisaret. Maunulan torstain naapuruuspiiri torstaisin klo 13–14 Maunulan kirkolla.
Miestenpiiri ma 9.10. klo 14 Oulunkylän kirkolla.
Lankakahvila ma 23.10. klo 13 Käpylän kirkolla. Koskelan lähetyspiiri parittomien viikkojen ma klo 12, Kunnalliskodintie 6C kerhotila.
Oulunkylän lähetyspiiri keskiviikkoisin klo 13 Oulunkylän kirkolla. Rukousryhmä to 5.10. klo 18 Oulunkylän kirkolla.
Maanantaipuuro maanantaisin
Kutomakerho.
Messu su 15.10 klo 11. Jasmin Huikku, Jouni Pirttijärvi ja Ari Häyrinen. Vox Sonora -kuoro. Messu su 22.10. klo 11. Jouni Pirttijärvi, Jasmin Huikku ja Jussi Hirvonen. Saarna Raisa Jarkkola Herättäjä-Yhdistyksestä. Messun jälkeen siioninvirsiseurat.
Vauvanpäivä la 29.9. klo 12–16. Ohjelmaa ja kahvila. Tanja Bergin läksiäiset su 8.10. klo 15. Tanja Berg on tuttu ja rakas monille. Hän on työskennellyt seurakunnassamme lähes 40 vuotta. Tervetuloa kakkukahveille ja toivottamaan Tanjalle onnellisia eläkepäiviä!
Uskonnonfilosofinen klubi ke 4.10. klo 18.30. Toinen klubi suuntaa huomionsa tietoteoreettisiin väitteisiin ja kysyy, millä edellytyksillä uskonnollinen usko olisi rationaalinen tai järkevä. Mitä todenperäisyys ja tiedon oikeutus ylipäänsä ovat?
Hyvän Paimenen kirkon urut 20 vuotta -konserttisarja su 15.10. klo 18. Katri Vanhamäki, urut. Vapaa pääsy ja ohjelma. Viihdemusiikin laulukurssi.
Opetus ma klo 10.30–12.15: 23.10., 30.10., 6.11. ja 13.11. Ilmoittautuminen verkkosivuilla. Vetäjänä Susanna Eronen.
JUMALANPALVELUKSET
Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10.
Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18.
Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12.
Enkelien sunnuntain perhemessu ja 4-vuotiaiden synttärit su 1.10. klo 10 Oulunkylän kirkossa. Jos kastepuussa on lapsen nimellä lehti, sen voi hakea muistoksi.
TAPAHTUMIA
Syysloma 16.–20.10. Yhteisöruokailut ja moni muu toiminta on tauolla. Helmiä Raamatusta -luentosarja ti klo 18 Oulunkylän puukirkko. TT, dos. Kari Kuula. Ti 3.10. Ilmestyskirja. Ti 10.10. Paavali ja kiista Galatiassa.
Hiljaisuuden päivä la 14.10. klo 10–17, Käpylän kirkko. Hinta 10 e/ hlö. Ilm. ma 2.10. klo 10–13 tai ti 3.10. klo 13–15, p. 050 380 3483. Naistenpäivä la 28.10. klo 10–15, Oulunkylän kirkko. Vieraana ekoteologi Pauliina Kainulainen. Lisätie-
klo 9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla. Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin klo 16–17.30 Käpylän kirkolla. Maunulan kirkon kahvila torstaisin klo 10–16 Maunulan kirkolla. Perhekerhot ja muskarit: katso tiedot netistä. Kokkikerho ja keppihevoskurssi kouluikäisille loka-marraskuussa. Ilm. netissä. 8.10. mennessä. Peliyö 10–13-vuotiaille 17.–18.11. Oulunkylän kirkolla. Hinta 20 e. Ilm. netissä 31.10. mennessä.
Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi
Osoitteet:
Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta
Messu su 1.10. klo 11. Jouni Pirttijärvi, Jasmin Huikku ja Ari Häyrinen. Asikkalan kirkkokuoro, johtaa Leena Kanninen. Käsityöläisten messu su 8.10. klo 11. Tiia Valve-Tuovinen, Jonna Tolonen ja Jussi Hirvonen. Mukana
Lempeä lukupiiri kiireisille ke 11.10. klo 18. Ben Kalland: Vie minut kotiin. Vetäjänä Heli Nummelin. Uskonnonfilosofinen klubi ke 25.10. klo 18.30 Kolmas klubi kysyy, millainen Jumala on. Teologian ja filosofian länsimainen historia tunnistaa lukuisia erilaisia käsityksiä Jumalasta, jumaluuksista ja jumalallisesta.
Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18. Diakoniapäivystys ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.
Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi
Kaikille avoin Odottajien olkkari kokoontuu syksyllä joka toinen tiistai klo 17.30–19.30 Malmin Varustamolla. Keskustelua, yhdessäoloa ja pieniä tehtäviä rennossa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä. Tarjolla on iltapalaa. Kokoonnumme 10.10., 24.10., 7.11. ja 21.11. Ilmoitathan tulostasi viimeistään ryhmän kokoontumispäivänä klo 16 mennessä Päivi Ahmaojalle p. 050 577 0650 tai paivi.ahmaoja@ evl.fi.
PERJANTAINA 29.9.
Rauhan silta klo 18 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Jaakko Löytty, laulu ja kitara, selloduo Anna-Maaria ja Olli Varonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Sakraalinen minimalismi klo 19 Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2. Pärtin teoksia. Leena Laas, viulu, Auli Teppo, piano, Lilia Märtmaa ja Deniss Vinogranov, gongit ja akustiset tehosteet. Liput 25/15/10 e fienta.com/arvo-part-sacral-minimalism, 30 e ovelta.
ImproFlow klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Moniinstrumentalisti Hale Heikkilä. Ota tyyny ja peitto mukaan. Liput 25/20 e lippu.fi ja ovelta.
Poikakuoropäivien avajaiskonsertti klo 19 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Cantores Minores, Olli Saari, urut. Liput 15/10 e Ticketmasterista ja ovelta.
LAUANTAINA 30.9.
Lux-konsertti klo 17 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Klemettiopiston kamarikuoro, Suvi Väyrynen ja Joose Vähäsöyrinki, laulu, Jan Lehtola, urut. Liput 17–27 e NetTicketistä.
SUNNUNTAINA 1.10.
Poikakuoropäivien päätöskonsertti klo 16 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Muun muassa
Fauré: Requiem. Cantores Minores, Chorus Cathedralis Iuniorum ja Poikakuoro Pirkanpojat, solistina Juha Kotilainen, soitinyhtye, Olli Saari, urut. Liput 15/10 e Ticketmasterista ja ovelta.
Laura Netzel ja aikalaiset klo 19
Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Trio Lago: Mirka Malmi, viulu, Tiina Karakorpi, piano, Iida-Vilhelmiina Sinivalo, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
KESKIVIIKKONA 4.10.
Päiväkonsertti klo 13 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4.
Petteri Salomaa, laulu, Ilmo Ranta, piano. Vapaa pääsy.
Töölö III klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kaartin soittokunta, Aki Virtanen, timpani. Vapaa pääsy.
PERJANTAINA 6.10.
Pohjalaisia virtauksia klo 19
Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Vaasan kaupunginorkesteri, Liza Ferschtman, viulu. Liput
Suomen Kansallisoopperassa työskentelevä mezzosopraano Ida Wallén tulkitsee hengellisen musiikin klassikoita kanttori Senni Valtosen säestyksellä lauantaina 7.10. kello 19 Munkkiniemen kirkossa.
30/25/10 e netticket.fi ja ovelta.
LAUANTAINA 7.10.
Kamarimusiikkia ja tangoa klo 19 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Greifswaldin ja Kotkan musiikkiopistojen yhtyeet, Kotkan nuoret jouset. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.
Kauneimmat hengelliset laulut klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Ida Wallén, laulu, Senni Valtonen, piano, urut ja kantele. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
SUNNUNTAINA 8.10.
Paluu juurille klo 16 Puistolan kirkossa, Tenavatie 4. Trio Azzurro: Lili Ahopelto, piano, Saara Särkimäki, sello, Hanna Lipiäinen, viulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. 45-vuotiskonsertti klo 17 Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7. Naiskuoro Discantus. Vapaa pääsy. Gounodin messu ja Faurén Requiem klo 18 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Kamarikuoro
Ora, Gaudium-kuoro, Heli Kantola,
Ilkka Vainio, Jari Sillanpää, Kari Vepsä, Jani Jalkanen, Arja Havakka, Luumu Kaikkonen, Pekka Kuorikoski, Tapani Laastola, Erja Häkkinen, Albatrossit. Liput 25 e tapahtumat.syopasaatio.fi/jtk_25_ juhlakonsertti ja ovelta.
Tulkintoja Aleksis Kiven runoista klo 19 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Juha Poikela, laulu, Aila Hettula, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
KESKIVIIKKONA 11.10.
Swingiä ja rytmimusiikkia klo 18 Hermannin Diakoniatalon Varustamolla, Hämeentie 73. Stadin juhlaorkesteri. Vapaa pääsy.
Kaukokaipuu klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Freiburgin barokkiorkesteri, Gottfried von der Goltz, viulu. Liput 50/30/20 e Ticketmasterista.
PERJANTAINA 13.10.
Konsertti klo 19 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Soul Strings -jousiorkesteri ja Jukka Leppilampi. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Kuningattaren seurassa klo 19 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Pauliina Hyry, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. X = Musiikki klo 19 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Encanto House Band. Liput 50/30/20 e Ticketmasterista.
kirkossa, Agronominkatu 5. Janne Lehtinen, kitara. Vapaa pääsy. Piano-urkuduoja 20 v klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Annikka Konttori-Gustafsson ja Jan Lehtola, piano ja urut. Liput 25/20/15 e ticketmaster.fi
TIISTAINA 17.10.
Kari Tikan muistokonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Concertino for cello and strings, kantaesitys. Hannu Kiiski, sello, ja kamariorkesteri. Annika Leino ja Esa Ruuttunen, laulu, Risto Lauriala ja Jukka Nykänen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.
LAUANTAINA 21.10.
Nainen ja sonaatti klo 16 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Iiris Tötterström, sello, Jenna Ristilä, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Pimeyttä klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Matias Haakana ja Mari Hautaniemi, laulu, Antti Mattila, urut. Pekka Toivonen Piano Week. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
SUNNUNTAINA 22.10.
urut, Joung suk ”Kristiina” Kim ja Pauli Kainulainen, laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Barbaarista kauneutta klo 18 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Johanna Rosa Falkinger, laulu, Barokkanerne. Liput 50/30/20 e Ticketmasterista.
Sons of the Midnight Sun klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Puhallinorkesteri Ruoholahti All Stars ja HOKK - Norjan puhallinorkesteriyhdistyksen edustusorkesteri. Vapaa pääsy.
Elämänpuu klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Tommi Kalenius, laulu, Matti Kallio, piano ja haitari, Tanja Torvikoski, laulu, Teri Mantere, kitara ja laulu. Valmisteilla olevien psalmikäännösten luonnoksia lauluntekijöiden tulkintoina. Liput 24 e tiketti.fi, 25 e ovelta.
TIISTAINA 10.10.
Elämän ja toivon hyväntekeväisyyskonsertti klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12.
LAUANTAINA 14.10.
Sounds of Wood klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kalle Oittinen, saksofoni, Harri Lehtinen, lyömäsoittimet. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
SUNNUNTAINA 15.10.
Urkuduo klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Urkuduo Jaana Jokimies ja Irina Lampén. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kaukainen maa klo 18 Viikin
Kamarimusiikkia Perusta ja Espanjasta klo 16 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Aurinkoyhtye, Luis Malca, kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Sinä teit minun eloni lauluksi klo 16 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Miesyhtye ja Heikki Varis. Vapaa pääsy.
Kuorojen konsertti klo 18 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Kamarikuoro Cantiamo ja yhteiskuoro. Vapaa pääsy.
TIISTAINA 24.10. Liedkonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Elina Rantamäki, laulu, Anna Kuvaja, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Vantaalla Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a, on Johanna Förstin ja yhtyeen gospel-konsertti perjantaina 13.10. kello 18. Soul–gospel-konsertissa vaikuttavat myös Mikko Helevä (koskettimet), Juho Kivivuori (basso), Mamba Assefa (lyömäsoittimet). Liput 15 e Holvi-verkkokaupasta tai kirkon ovelta ennen konserttia.
