ALOITETAAN PERUSASIASTA. Miksi käytämme fyysisestä ja henkisestä väkivallasta sanaa kiusaaminen, kun se tapahtuu koulumaailmassa? On syytä puhua asiasta niin kuin se on. Ja kun on kyse vakavasta tilanteesta, pitää tehdä rikosilmoitus ja lastensuojeluilmoitus.
Jos aikuista hakataan ja potkitaan ja hänet pakotetaan polvilleen ja tapahtuma kuvataan videolle ja levitetään someen, ei sitä kutsuta kiusaamiseksi. Eikä aikuisten työpaikoilla katsota – tai ainakaan ei pitäisi katsoa – normaaliksi toiminnaksi sitä, että joku otetaan silmätikuksi, häntä haukutaan, hänet eristetään muista ja hänen annetaan ymmärtää, ettei hänenlaisiaan pitäisi olla olemassa. Ei näin pidä tapahtua koulussakaan. Miksi kaikista hyvää tarkoittavista hankkeista huolimatta aivan liian moni lapsi ja nuori joutuu pelkäämään jokaista koulupäiväänsä?
YLEN 11.9. ESITTÄMÄ MOT ohjelma Kiusaajien luvattu maa veti mielen hiljaiseksi ja nosti pintaan muistot omalta kouluajalta. Ne eivät ole hyviä muistoja. Siksi soisin ”kiusaamisen” olevan jo taakse jäänyttä aikaa, vaikka varmaan on totta, että ilmiöstä ei koskaan päästä kokonaan eroon. Silti pitäisi yrittää. Jos lapseen kohdistuva väkivalta ja kunnianloukkaukset saavat jatkua vuosien ajan ilman, että kukaan saa kierrettä katkaistua, ei ole yritetty tarpeeksi.
Tarvitaan ihan oikea nollatoleranssi, jossa uhria ei keho
teta koulun pihalla lyömään kättä päälle vaan otetaan yhteyttä viranomaisiin. Näin toimitaan EteläKarjalassa, ja siitä uusi hallitus hakee mallia muuallekin. Jotta homma oikeasti toimisi, koulun, poliisin ja lastensuojeluviranomaisten pitää sopia vastuut ja seuranta, sillä kiusaaminen ei rajoitu koulualueelle. Helsingin Pakilassa, josta ohjelman yksi esimerkki oli, ollaan järjestämässä kiusaamisen vastaista tapahtumaa. Alueen asukkaat ovat oivaltaneet, että asia koskee heitä. Vanhemmilla on vastuu lapsistaan.
SUOMESSA PITÄISI havahtua siihen, että parannettaisiin uhrin asemaa. Tekijäkin tarvitsee apua, sillä hän voi pilata oman elämänsä. Uhri ei kuitenkaan ole se, jonka pitäisi vaihtaa koulua, saati joutua kuulemaan, ettei edes poliisi voi taata hänen turvallisuuttaan. Eikä uhria pitäisi myöskään painostaa istumaan samaan pöytään kiusaajajoukon kanssa. Sovittelu on ammattitaitoa vaativaa työtä, eikä se sovi kaikkiin tilanteisiin.
PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi
”Beibi mä oon ollu vääräs mutta nyt mä oisin jäämäs enkä haluu mitään enempää
ei kukaan voita sua mitenkään”, JVG laulaa.
Tinder on täynnä vaihtoehtoja, mutta auta, Jumala, pysähtymään
oikeassa kohdassa.
Vapaus on oikeutta sanoa ihmisille sellaista, mitä he eivät halua kuulla.
ENGLANTILAINEN KIRJAILIJA
GEORGE ORWELL (1903–1950)
Se alkaa jo lapsena. Aikuiset miehet huutavat perään. Viestiboksi täyttyy kikkelikuvista. Joku kahmaisee juhlissa mun persettä. Ja mä käyttäydyn kuin mitään ei olisi tapahtunut. Mutta salaa mä pelkään vähän koko ajan.
RIINA TANSKASEN KIRJA
TYMPEÄT TYTÖT – AIKUISTUMISRIITTEJÄ (INTO 2023)
Pelko vavisuttaa sisintäni, kauhu saartaa minut.
VANHAN TESTAMENTIN
PSALMIEN KIRJA 55:6
Kirkko ja kaupunki
Seuraava lehti ilmestyy 26.10.
KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN
kirkkojakaupunki
kirkkojakaupunki
kirkkojakaupunki
@kirkko_kaupunki
Paavalinkirkossa työskentelevällä kirkkoherralla on uutuuselokuvassa vaimo ja naisystävä. Paavalin seurakunnan oikea kirkkoherra Kari Kanala pohtii, onko valtavirtainen perhekäsitys liian vanhanaikainen.
1
Neljä pientä aikuista -elokuvassa näytetään Paavalinkirkossa työskentelevä kirkkoherra, jolla on vaimo ja naisystävä. He päättävät elää polyamorisesti. Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala, mitä ajattelet kollegastasi elokuvassa?
– En voisi jakaa omaa sydäntäni. Se mikä on mahdotonta minulle, voi silti olla mahdollista jollekin toiselle. Polyamoria ja avoimet suhteet puhuttavat nykyään paljon.
tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini.”
– Polyamoria saa miettimään, onko valtavirtainen perhekäsitys liian vanhanaikainen. Siis se ajatus, että perheeseen kuuluu äiti, isä, pari lasta, koira ja Volvo.
4Oletko vihkinyt paria, joka haluaa avoimen avioliiton?
– Joskus vihkikeskustelussa tulee esiin asioita, joiden vuoksi panen parin koville siitä, miksi he tahtovat naimisiin.
– Polyamoria ei ole koskaan tullut esille ennen vihkimistä. Voiko avioliitto olla sopimus myös tässä mielessä? Se on parin oma asia.
Onko polyamoria syntiä?
– Minusta parisuhteessa olennaisimmat asiat ovat yhteys, tuki ja tärkeys. Puoliso on tärkein aikuinen ihminen elämässäni. Voiko olla yhtä aikaa kahta tärkeintä ihmistä? 2
– Jos polyamoria on asianosaisille ok, kuka minä olen sitä tuomitsemaan? Rakkausasiat eivät liity kristinuskon oppiin, vaan etiikkaan. Jos jokin suhde on alisteinen, näen isoja ongelmia. Mutta jos suhteet ovat tasapuolisia, eivätkä vahingoita ketään, niin minun on vaikea kutsua polyamoriaa synniksi.
– Joskus rakkaus vaatii uhrauksia. Mutta haluaako sitä tehdä niin ison uhrauksen, että toisen polyamorinen suhde voi olla pitkä ja kestävä?
– En näe syntiä niinkään yksittäisenä tekona kuin asenteena lähimmäistä ja Jumalaa vastaan. Rasismi ja homofobia ovat syntiä, samoin kuin kaikki sellainen, missä alistetaan joku eriarvoiseen asemaan millä tahansa perusteella. 3
Miten polyamoria ja kristinusko sopivat yhteen?
– Miehillä on useampia vaimoja Vanhassa testamentissa. Se touhu oli kovin patriarkaalista. Voisiko tilanne olla myös toisin päin?
– Markuksen evankeliumissa Jeesus muodostaa uuden ajatuksen perheestä. Kun Jeesukselle sanotaan, että äitisi ja veljesi ovat tuolla, hän viittaa seuraajiinsa: ”Se, joka tekee Jumalan
– Jeesus sanoo: tee toiselle mitä tahtoisit itsellesi tehtävän. Se on aika hyvä neuvo tässäkin. 5
Mikä sinulle on pyhää?
– Rakkaus. Armolahjat ovat usko, toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä on rakkaus, kuten Paavali opettaa.
– Ehkä meidät ihmiset on veistetty eri puista. Jos jotkut rakastavat toisiaan, niin mitä se on muilta pois?
Selma Vilhusen elokuva Neljä pientä aikuista tulee ensi-iltaan 27.12. Kirkkoherraa esittää Eero Milonoff. Muissa pääosissa ovat Alma Pöysti, Oona Airola ja Pietu Wikström.
TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ANTTI RINTALANainen muutti ja hylkäsi 15 rotukissaa saastan keskelle. Tuhansia kissoja kohdellaan kehnosti, ja se on myös kristinuskon syytä.
TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA HEIDI STRENGELL
Naapuri valitti isännöitsijälle löyhkästä, joka levisi helsinkiläisestä rivitaloasunnosta. Kolmion ikkunat oli peitetty mustin jätesäkein. Niiden raosta naapuri näki rotukissan pyöreän naaman.
Asunnossa asunut nainen oli muuttanut pois viikkoa aiemmin. Hän oli kantanut pakettiautoon monta kissojen kantokoppaa, mutta jättänyt jälkeensä 15 eläintä. Lattiaa peittivät niiden homeiset ulosteet, ruoantähteet ja lasinsirut. Jätekasat ylsivät paikoin kattoon asti. Pari vastasyntynyttä pentua
oli liimautunut kiinni saastaiseen lattiaan.
Naisen uudesta kodista löydettiin vielä 25 aliravittua ja sairasta kissaa lisää. Suurin osa oli sinisiä brittiläisiä lyhytkarvoja, joukossa hiukan maatiaisverta.
Kollit Ruuvi ja Mutteri olivat näiden huostaanotettujen kissojen jou-
kossa. Eläinsuojelija ja tietokirjailija
Heli Mäenpää kertoo niiden ja muiden kotimaisten rescuekissojen tarinoita lokakuussa ilmestyvässä kirjassaan Arvon kissa (Aula & Co).
HELSINKILÄINEN KISSANRÄÄKKÄYS
TAPAUS paljastui vuonna 2018. Se ei ole ainoa laatuaan: Suomen eläinsuojelu Sey on arvioinut, että eri tavoin heitteillä on vuosittain noin 20 000 kissaa.
Mäenpää epäilee kissakriisiä vieläkin suuremmaksi. Hän haastatteli kirjaansa varten lähes sataa ihmistä,
jotka ovat tekemisissä kaltoinkohdeltujen kissojen kanssa: eläinsuojeluyhdistysten vapaaehtoistyöntekijöitä, löytöeläintalojen pitäjiä, eläinlääkäreitä ja kissojen adoptoijia.
Kun Mäenpää auttoi loukuttamaan puolivilliä kissapopulaatiota, jo ensimmäinen kiinni saatu eläin oli niin huonossa kunnossa, että se päädyttiin lopettamaan.
– Välillä vain itkin, kun yritin kirjoittaa kirjaa.
OLETKO KISSA- VAI KOIRAIHMINEN?
Näin ihmisiä usein jaetaan. Heli Mäenpää kuuluu jälkimmäiseen ryhmään. Hän elää Salossa yhdeksän rescuekoiran kanssa ja on kirjoittanut kirjan Suomeen adoptoiduista rescuekoirista. Eläinsuojelijana Mäenpäätä riepoo, että lemmikkejä jaetaan lajin perusteella kahden kerroksen väkeen.
– Kun koira karkaa, laitetaan joukot liikkeelle ja some huutaa. Kun
kissa katoaa, sitä ei välttämättä edes etsitä. Ajatellaan, että se lähti omille teilleen ja pärjää kyllä.
Suomen löytöeläintalot pullistelevat kodittomia kissoja, mutta rescuekoirille tarjotaan niin paljon koteja, että hylättyjä koiria tuodaan maahan esimerkiksi Romaniasta, Venäjältä, Latviasta, Espanjasta ja Kreikasta.
Mäenpää ei ole kuullut, että Suomen metsiköistä olisi tavattu kertaakaan heitteille jätettyä koiraemoa pentuineen. Puolivillejä kissapoikueita löytyy sen sijaan ulkoa lähes päivittäin.
KISSANAINEN BATMANISSA. Naisten kissa-asut halloween-tarvikkeiden ja seksilelujen joukossa. Naisen sukuelimen nimittäminen mirriksi tai englanniksi pussyksi.
Rohkea Ruuvi ja varautunut Mutteri tassuttelevat uuden omistajansa perässä ympäri kotia. Ruuvi vaikuttaa näkevän välillä painajaisia. Kun se maukuu nukkuessaan sydäntäsärkevästi, Mutteri ryntää luokse vaikka kesken uniensa.
Jos yksin kuljeksiva lemmikki pelastetaan löytöeläintaloon, omistaja noutaa koiran kotiin todennäköisemmin kuin kissan. Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen Hesyn talossa Pitäjänmäessä majailee eniten kissoja, ja niin on ollut aina.
Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee asetusta kissarekisteristä, jolla edistettäisiin vastuullista kissanpitoa. Viranomaisrekisteri edellyttäisi joka maukujan varustamista mikrosirulla ja siitä ilmoittamista Ruokavirastoon.
Kissarekisteri on tarkoitus saada käyttöön vuonna 2026. Kissojen vuoro koittaa koirien jälkeen: jokainen haukkuja pitää ilmoittaa koirarekisteriin tämän vuoden loppuun mennessä.
Tietokirjailija, toimittaja Kaisa Pulakka ei tiedä toista eläintä, jota sukupuolitettaisiin yhtä vahvasti kuin kissaa. Hän kertoo eläimiin liittyvistä uskomuksista kirjassaan Kesyttömät (Atena 2023). ”Historian viisaiden miesten toimesta kissanaaraat ja naiset on esitetty seksuaalisesti kyltymättöminä petoina”, Pulakka kirjoittaa.
Hän kertoo, että muinaisessa Egyptissä kissoja palvottiin noin 4 000 vuoden ajan. Nautintojen ja raskaana olevien naisten lempeä jumalatar Bastet, tuhon jumalatar Sekhmet ja jumalattarista tärkein, taivaan kuningatar Isis yhdistettiin kissaeläimiin. Antiikin Kreikassa puolestaan yön ja pimeyden voimien jumalatar Hekate kuvattiin usein mustan kissan kanssa.
Kristityt tahtoivat syrjäyttää kissamaiset jumalattaret. Kissojen palvominen kiellettiin Rooman valtakunnassa vuonna 392. Kirkonmiehet masinoivat kissavihaa pitkään. Paavi Gregorius IX yhdisti erityisesti mustat kissat paholaiseen bullassaan vuonna 1233.
Näyttää siltä, että kissa- ja naisviha ovat liittyneet perinteisesti yhteen. Noitavainoissa 1400-luvulla nainen saattoi joutua roviolle, jos asui yksin ja oli kiinnostunut kissoista.
Kissojen kanssa elävää sinkkunaista saatetaan pilkata nimellä hullu kissanainen, crazy cat lady. Kun googlaa noilla hakusanoilla, saa eteensä ikääntyvien naisten tylyjä kuvia, jotka muistuttavat ennakkoluuloja kärttyisistä vanhoistapiioista. Onko hullu kissanainen nykyajan vastine noidaksi leimaamiselle?
MIELUUMMIN KUITENKIN FAKTOJA kuin myyttejä. Heli Mäenpää toivoo, että ihmiset päästäisivät irti mielikuvista, joissa misse kulkee omia polkujaan kuin satujen Saapasjalkakissa ja joissa kissalla on yhdeksän elämää ja se putoaa aina jaloilleen.
Tarvitaan vain kaksi leikkaamatonta kissaa, ja muutaman vuoden päästä tuloksena voi olla sairas, sisäsiittoinen ja nälkiintynyt kymmenien yksilöiden populaatio. Kissat synnyttävät pentuja myös kylmään vuodenaikaan.
– Kissoilta paleltuvat korvankärjet, nenänpää, häntä ja tassut. Aina kun pakkanen kiristyy, sydäntäni kouraisee. ■
Eläinten päivää vietetään 4. lokakuuta. Arvon kissa -valokuvanäyttely on esillä Kämp Galleriassa Helsingissä 13.–31.10.
” Kun pakkanen kiristyy, sydäntäni kouraisee.
HELI MÄENPÄÄ
Jos haluaa nähdä enkeleitä, kannattaa mennä Korson kirkkoon. Kiersimme pappi Minna Ruuttusen kanssa kirkkoa sisällä ja ulkona. Enkeleitä löytyi noin 170.
Lisäksi kierroksella näki arkienkeleitä työssään: Ruuttusen ja muita työntekijöitä. Arkienkelit ovat niitä, jotka tekevät hyvää toisille. Kun heidät laskee mukaan, enkelimäärä Korson seurakunnassa nousi 200:aan.
KIRKKOSALISSA huomio kiinnittyy ensimmäisenä alttaritauluun, jossa on paljasselkäinen mies ja yksi siipi. Teos on taiteilija Jari Järnströmin Kristityn vapaus.
Alttarin vieressä seisoo kuvanveistäjä Raimo Jaatisen tekemä pronssinen Palava enkeli. Sille on myös pienempi pari, jonka kuuluisi seisoa hautausmaan Tyhjä syli -kivellä. Mutta se ei pysy siinä. Hautausmaalla käyneet ovat siirrelleet sitä. Niinpä pieni pronssienkeli on viety sakastiin turvaan siihen asti, että sille keksitään pysyvä kiinnitysratkaisu.
Isosiipinen enkeli on mennyt piiloon alttarin takaseinän taakse. Se istuu ylhäällä ikkunalaudalla jalat koukussa, pää polvissa, käsivarret niiden ympärillä. Enkeli on surullinen. Ikkunan takana ulkona on uurnalehto.
Ylhäällä kirkon parven kaiteessa liihottaa monta valkoista pikkuenkeliä. Ne ovat heijastimia, jotka ovat jääneet lentelemään sinne kouluun lähtevien juhlasta. Lapset saivat osoitella niitä taskulampuilla.
Kun katsoo pienen väen kirkkonurkkaukseen, huomaa heti, että joku enkeli on käynyt jättämässä siipensä henkariin. Ne voi pukea ylleen ja kokeilla, miltä tuntuu olla enkeli.
HYVÄN TÄHDEN.
82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi
Julkaisija
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat
Päätoimittaja Pauli Juusela
Toimituspäälliköt
Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti
Maija Kiviranta, 09 2340 2244
Postiosoite
Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi
Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi
Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.
SEURAKUNTAKESKUKSEN puolelle kävellessämme edessämme häämöttää seinävaate. Tarkemmin katsoessa näkee, että siihen on kudottu enkeleitä soittamassa pasuunaa ja lukemassa. Kirkkoherranviraston käytävältä löytyy lettipäinen enkeli. Valkoisen mekon laahus on pitkä. Laahusta pitää paikoillaan kivi, jonka päällä palaa punainen kynttilä.
Varsinainen enkeliapaja löytyy alakerrasta varhaiskasvatuksen toimistosta. Ensin näkyy seinällinen enkeleitä. Joukossa on monta versiota perinteisestä Suojelusenkeli-taulusta. Kuvat on kehystetty kirkkain värein vaaleansiniseksi, vihreäksi, punaiseksi ja valkoiseksi. Kattoon on ripustettu pari rautalangasta väännettyä enkeliä. Ne on koristeltu kirkkain, vaaleansinisin helmin.
Toimiston kaapin päällä on vielä ison korillisen verran lasisia ja posliinisia koriste-enkeleitä. Niitä työntekijät ovat saaneet lahjaksi tai ostaneet itse.
ENKELIJOUKKO kasvaa huimasti, kun menemme kirkon hautausmaalle. Siellä enkeleitä on varmaan sata. Uurnalehdon seinätelineisiin on tuotu enkeleitä lohdutukseksi. Monella on vain pää, siivet, kädet ja lainehtivat, lyhyet hiukset. Joku enkeli on polvillaan kädet yhdessä.
Uurnalehdosta takaisin kirkkoon mennessämme Ruuttunen kurkkaa vielä kakkossaliin, näkyykö siellä enkeleitä.
Kyllä näkyy. Tekstiilitaiteilija Oili Mäen tekemän vanhan alttaritaulun Minun Herrani ja minun Jumalani alareunassa seisoo taivaallinen sotajoukko. ■
Lisää kuvia Korson kirkon enkeleistä osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Mikkelin päivää eli enkelien sunnuntaita vietetään 1.10.
Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Painopaikka Sanomapaino, Vantaa
Osoiteasiat
Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi
tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
Jakelu
Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
ISSN
0356-3421
Palava enkeli on alttarin vieressä.Korson kirkosta löytyy ennätysmäärä enkeleitä.
Sanoittaja, laulaja ja musiikkituottaja Ilkka Vainio selvisi syövästä. Kiitollisena siitä hän puuhaa Syöpäsäätiön hyväntekeväisyyskonserttia Helsingin Johanneksenkirkkoon.
Kolme vuotta sitten Ilkka ”Ile”
Vainio valitti vaimolleen väsymystä, ja tämä patisti hänet verikokeeseen. Hemoglobiini oli niin alhainen, että Vainio joutui menemään saman tien Jorvin sairaalaan. Siellä hänelle annettiin verta, ja tutkimuksissa ilmeni, että hänellä on paksusuolensyöpä.
Vainion paksusuolesta leikattiin isokokoinen kasvain. Leikkauksessa selvisi, ettei hänen kehossaan ollut etäispesäkkeitä.
– Tieto syövästä pelästytti, ja luulin jo kuolevani. Tunne muuttui kuitenkin iloksi ja helpotukseksi, kun kasvain saatiin poistettua.
Toipumisajan Vainio vietti rauhallisesti mökillään, koska silloin oli korona-aika. Hän sanoo, että häntä auttoivat rankasta tilanteesta selviämisessä paitsi lääketiede myös usko Jumalaan, läheiset ja ystävät. Varsinkin nyt jo edesmenneiden taiteilijoiden Vesku Loirin ja Jope Ruonansuun tuki tuntui tärkeältä.
SAIRASTUTTUAAN Ilkka Vainio huomasi, miten monella on syöpä ja miten moni on pelastunut. Hän on hyvillään siitä, että hänen puhuttuaan asiasta julkisuudessa useampi ihminen on kertonut hakeutuneensa sen seurauksena hoitoon ja saaneensa avun. Hän toteaakin, ettei koskaan kannata menettää toivoa.
– Tämä kokemus vahvisti elämänhaluani, ajatusta siitä, että jokaisesta päivästä pitää nauttia. En enää murehdi asioita entiseen tapaan, vaan olen kiitollinen siitä, että olen elossa ja elämässä on paljon hyvää. Olen plussan puolella, kun olen saanut selvitä vaikeasta sairaudesta.
Kun Vainiota pyydettiin Syöpäsäätiön 25-vuotisjuhlatoimikuntaan, hän oli otettu. Hänen ja kumppanien Elämän ja toivon hyväntekeväisyyskonsertti pidetään tunnelmallisessa Johanneksenkirkossa lokakuun alkupuolella.
– Koen itseni syöpäsoturiksi – haluan kiittää tällä tavalla lääkäreitä ja verenluovuttajia. Laulajat ja bändi esiintyvät ilman palkkiota, ja kaikki konsertin lipputulot menevät lyhentymättöminä syöpätutkimukseen, Vainio kertoo.
Konsertissa esiintyvät Vainion lisäksi Jari Sillanpää, Kari Vepsä, Luumu Kaikkonen, Jani Jalkanen, Pekka Kuorikoski ja Tapani Laastola. Tilaisuuden juontaa toimittaja Kaj Kunnas.
– Ohjelmisto sisältää isäni, koko kansan tunteman Juha Vainion, ja minun klassikkolauluja. Ja yleisö voi laulaa mukana. Uskon, että valo, ilo ja rohkeus ovat hyviä vastalääkkeitä syöpään.
YLI 1 000 laulua sanoittanut Ilkka Vainio on ollut koko elämänsä vahvasti mukana suomalaisessa musiikkibisneksessä. Vainio ei esiinny kirkossa ensimmäistä kertaa, sillä hän on tehnyt vuodesta 2014 lähtien bändinsä kanssa yli 200 kirkkokonserttia.
– Kaikki lähti siitä, kun porukka pappeja pyysi minua tekemään kirkkokonserttikiertueen. Suostuin yllättävään pyyntöön, ja kiertueen nimeksi tuli Ystävän risti. Tunsin kirkoissa oloni kotoisaksi, ja siitä alkoi myös laulajanurani.
– Moni ihmetteli silloin, että oletko uskovainen. Kerroin heille, että olen uskonut Jumalaan aina. Minusta olisi aika tylsää, jos ei uskoisi mihinkään.
Kuusi vuotta sitten hän konsertoi Espoonlahden kirkossa ja teki siellä ison väkimäärän edessä raittiuslupauksen.
– Silloin näin eturivissä laulaja Eino Grönin ja kutsuin hänet juttelemaan. Eikka totesi, että nyt hän on sitten nähnyt sekä isän että pojan raitistuvan. ■
Elämän ja toivon hyväntekeväisyyskonsertti ti 10.10. klo 19 Johanneksenkirkossa Helsingissä. Liput 25 e etukäteen osoitteesta menokone.fi (hakusana Syöpäsäätiö) ja ovelta klo 18 lähtien.
Kokemus vahvisti elämänhaluani, ajatusta siitä, että jokaisesta päivästä pitää nauttia.
– Meillä on viime aikoina ollut sellainen työnjako, että hoidamme median haastatteluja Kaisan (oik.) kanssa vuorotellen, Anna Karjalainen (vas.) sanoo.
Maustetytöt ei vaihtanut bändinsä nimeä, vaikka siitä valitettiin.
Ensin oli Kaneli. Bändiin kuului kolme Karjalaisen siskosta, jotka soittivat ja lauloivat itsetehtyä englanninkielistä musiikkia.
Siitä on nyt kymmenen vuotta.
– Kaneli oli DIY-bändi, eli hoidimme kaiken itse, myös keikkamyynnin ja levyn teon. Ensimmäisen pitkäsoiton tuottajaksi saimme sitten 22-Pistepirkko-yhtyeen Asko Keräsen, kertoo siskosten keskimmäinen Anna Karjalainen, 31.
Kaneli-bändi ei kuitenkaan menestynyt toivotulla tavalla. Siskokset pohtivat, että pitäisikö keksiä jotain muuta.
Kuopus Kaisa Karjalaisella, 29, oli tuohon aikaan toinenkin bändiviritelmä Ehkä, joka teki erityyppistä musiikkia kuin Kaneli ja käytti lauluissaan suomen kieltä.
– Ehkä hajosi, ja Kaisa ehdotti, että mitä jos me siskokset alkaisimme esittää suomenkielisiä biisejä. Päätimme kokeilla, Anna kertoo.
SISKOKSET PANIVAT uusiksi biisien sovitukset ja bändin kokoonpanon. Alun perin Karjalaisten vanhimman siskon oli tarkoitus soittaa rumpuja uudessa bändissä.
– Hän ei kuitenkaan ilmaantunut aktiivisesti bänditreeneihin, ja niin päätimme Kaisan kanssa jatkaa kahdestaan, Anna Karjalainen sanoo. Kun laulukieli vaihtui englannista suomeksi, siskokset halusivat muuttaa myös bändin nimen. Kaneli-bändin levyn tuottajalla oli ollut tapana kutsua Karjalaisia ”maustetytöiksi”.
– Totesimme jostain syystä, että siinä on meille nimi: Maustetytöt. Tosin saimme aika nopeasti kommenttia, että ’toi on kauhea nimi, vaihtakaa äkkiä’.
– Mutta olemme periaatteen ihmisiä. Jos jotain on päätetty, se pitää, Anna sanoo.
Maustetytöillä on levy-yhtiö ja keikkamyyjä. Bändiltä ilmestyi tänä keväänä kolmas albumi, joka on nimeltään Maailman onnellisin kansa Viime vuonna Maustetytöt teki kiertueen ja EPlevyn Agents-yhtyeen kanssa. Maustetytöt esiintyy myös Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet -elokuvassa.
– Aika pitkään meillä on ollut unelma omasta bändistä, joka menestyy sen verran, että voi teh-
dä keikkoja ja levyjä. Olemme tehneet tosi paljon töitä sen eteen, Anna sanoo.
– Kaiken aikaa tajusimme myös sen, että kovasta työstä huolimatta menestyminen musiikkialalla on arvaamatonta.
MAUSTETYTTÖJEN KIINNOSTUS musiikkiin lähtee lapsuudesta. Heitä kannustettiin sen harrastamiseen. Isä kuunteli musiikkia ja soitti kitaraa.
– Olin ala-asteen neljännellä tai viidennellä, kun isä osti meille kotiin kaikki bändisoittimet ja saimme harjoitella niillä, Anna Karjalainen kertoo.
– Vaalassa oli myös rikas kansalaisopisto. Siellä oli kuorolaulua, soittotunteja ja musiikin teoriaopintoja. Niitä tuli nuoruudessa harrastettua.
Kaisa Karjalaisen musiikillinen polku on Annan mukaan lähes samanlainen kuin hänellä itsellään.
– Olemme olleet Kaisan kanssa kuin paita ja peppu. Teimme nuorena samanlaisia asioita vähän eri variaatioilla. Minä kävin klassisen kitaran tunneilla, ja Kaisa kävi harmonikkatunneilla. Lauloimme molemmat Vaalan nuorisokuorossa.
Maustetytöissä Anna soittaa sähkökitaraa. Kaisa soittaa koskettimia ja hoitaa rumpukonetta. Molemmat laulavat.
Esikoissingle Tein kai lottorivini väärin ilmestyi vuonna 2019. Siitä suosio alkoi. Maustetyttöjen musiikin on sanottu olevan epäkaupallista. Sanoituksissa kuuluu ihmisen surkea, arkinen todellisuus ja aitous, kuten Jos mulla ei ois sua, mulla ei ois mitään -kappaleessa.
Anna ei oikeastaan haluaisi luokitella heidän musiikkiaan mihinkään lokeroon.
– Musiikin tyylilajia tärkeämpänä pidän sitä, että osaisi tehdä mahdollisimman hyviä biisejä melodisesti ja sanallisesti.
– Mutta kai se jonkinlaista elektronista popmusiikkia on, hän kuitenkin sanoo.
KARJALAISTEN LAPSUUDENPERHE asui maalla. Lapsilla oli rajaton vapaus mennä ja tulla miten vaan.
– Tykkäsimme leikkiä metsässä. Keksimme paljon tekemistä luonnossa ja kuljimme porukoiden mukana marjassa, sienessä ja kalassa, Anna Karjalainen kertoo.
Nykyään Anna ja Kaisa asuvat Helsingissä. Anna pyrkii käymään kotona Vaalassa niin usein kuin pystyy.
– Olen asunut Kalliossa jo kymmenen vuotta ja edelleen ajattelen, että tänne en jää ja että asun maaseudulla sitten, kun löydän sieltä kodin. Niin, toistaiseksi asun vielä täällä.
Maustetytöillä on neljäs levy tähtäimessä, mutta vielä sillä ei ole kiire. Annaa kuitenkin jo mietityttää, mitä se voisi olla.
– Haluaisin kehittyä musiikillisesti. En halua juuttua tiettyyn muottiin. Haluan pitää avoimena sen, että voimme kokeilla erilaisia asioita, hän sanoo.
Keikka kirkossa on Maustetytöille ennenkokematon tilaisuus.
– Uudet paikat ja kokemukset ovat tämän työn suola. Jos aina kiertäisi vain samat paikat läpi, voisi keikkailu käydä tylsäksi. Odotamme mielenkiinnolla Tikkurilan kirkon keikkaa, sanoo Anna. ■ Maustetytöt pe 27.10. klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Liput 15 e: holvi.com/shop/plauri
XI VALTAKUNNALLISET POIKAKUOROPÄIVÄT
29.9.–1.10.2023
PE 29.9.2023 KLO 19, HELSINGIN TUOMIOKIRKKO
AVAJAISKONSERTTI: Cantores Minores • Liput: 15/10 e
LA 30.9.2023 KLO 13–14, OODIN MAIJANSALI
”Poikakuoro kasvattajayhteisönä’ -paneelikeskustelu Vapaa pääsy
LA 30.9.2023 KLO 16, TAPIOLAN KIRKKO Poikakuoro Pirkanpojat (Tre) • Vapaa pääsy
LA 30.9.2023 KLO 16, TIKKURILAN KIRKKO Chorus Cathedralis Iuniorum (Tku)
Cantores Minores sekä CM Koulutusryhmien kuorot Vapaa pääsy
SU 1.10.2023 KLO 16, HELSINGIN TUOMIOKIRKKO
PÄÄTÖSKONSERTTI: G. Fauré: Requiem sekä muuta kuoromusiikkia • Liput: 15/10 e Lippupakettitarjous 29.9. ja 1.10. konsertit: 25/15 e
cantoresminores.fi/vpk2023 • facebook.com/cantoresminores
Saga-palvelutalot tarjoavat korkeatasoista vuokra-asumista senioreille. Tervetuloa lounaalle keskiviikkona 4.10. kymmenen euron tarjoushintaan vanhustenviikon kunniaksi!
Hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelumme muuntuvat tarpeidesi mukaan. Aktiivinen harrastus- ja kulttuuritoiminta tuo iloa arkeen.
Tutustu taloihimme tilaamalla esitteet tai piipahda keskiviikon avoimella talokierroksella klo 13. Katso lisätiedot verkkosivuillamme sagacare.fi/uusikoti. Autamme mielellämme myös puhelimitse maksuttomassa numerossa 0800 06116 (ark. klo 8-16).
PK-seudun Saga-palvelutalot Ala-Malmi Veräjämäki | Meilahti (ei lounasta)
Munkkiniemi | Tikkurila
”
Olen asunut Kalliossa jo kymmenen vuotta ja edelleen ajattelen, että tänne en jää.
ANNA KARJALAINENLIPUT TICKETMASTER.FI & TUNTIA ENNEN OVELTA
Pappi Lea Kujanpää rukoilee ihmisten puolesta, jotka kokevat joutuneensa vaikeuksiin pahojen henkien kanssa. Tässä jutussa hän ja työtoveri
Eero Junkkaala kertovat, mistä on kyse.
Kun Lea Kujanpää aloitti papin työt yhdessä Helsingin seurakunnista, hänen puheilleen alkoi tulla seurakuntalaisia, jotka kertoivat, että heillä oli ongelmia pahojen henkien kanssa.
– Jostain syystä juuri minun juttusilleni tuli näitä ihmisiä. Ryhdyin selvittämään, minkälaista materiaalia luterilaisessa perinteessä on tästä asiasta, hän sanoo.
Kujanpään mukaan evankelisluterilaisen papin koulutuksessa ei anneta eväitä henkivaltoja koskevien tilanteiden kohtaamiseen. Myös kirkollisten toimitusten käsikirjasta puuttuvat toimintaohjeet näiden tapausten varalle.
Omia hengellisiä juuriaan Kujanpää kuvaa perusluterilaisiksi. Hän ei kuulunut mihinkään herätysliikkeeseen eikä liikkunut piireissä, joissa puhutaan henkimaailmaan liittyvistä asioista. Tällä hetkellä Kujanpää työskentelee Kansan Raamattuseuran koulutusjohtajana.
– Aloin tehdä tutkimusmatkaa ja kerätä tätä aihepiiriä koskevaa tietoa, joka sopii luterilaiseen kontekstiin ja omaan hengellisyyteeni, joka on turvallista ja rauhallista.
Kujanpää aloitti asioihin perehtymisen lukemalla ja keskustelemalla eri kirkkokuntiin kuuluvien kristittyjen kanssa. Tästä matkasta kerrotaan keväällä ilmestyneessä kirjassa Ettei tarvitse pelätä (KarasSana).
VUOSISATOJEN VARRELLA kristillinen perinne on tuottanut erilaisia luokituksia pahojen henkien vaikutuksesta. Tällaisia ovat esimerkiksi syntiin houkutteleminen (tentatio), painostaminen (oppressio), itsepintaisesti toistuvat ajatukset ja pakkomielteet (obsessiot) sekä tilanteet, joissa paha henki saa ihmisen jollakin tavalla hallintaansa (possessio).
Lea Kujanpään puheille tulleiden ihmisten kohdalla kyse oli usein siitä, että heidän kodeissaan koettiin selittämättömiä tai pelottavia ilmiöitä, joista he halusivat päästä eroon. Sellaisessa tapauksessa pappi voi toimittaa kodin siunauksen, jossa pyydetään kodille ja sen asukkaille Jumalan antamaa turvaa.
Jotkut kertoivat kuulevansa tai näkevänsä pelottavia asioita. Kujanpään mukaan he eivät olleet saaneet lääkärin tutkimuksissa sairausdiagnoosia, joka selittäisi kokemukset. Osa kertoi joutuneensa kohteeksi toisen henkilön langettamalle kiroukselle, joka on tuonut elämään vaikeuksia. Joillekin pahan hengen vaikutus oli fyysinen kokemus.
Ääritapauksessa ihminen saattoi kokea, että hänen sisällään on vieras henki, joka estää esimerkiksi ehtoollisella käymisen.
Kujanpään mukaan tällaisia kokemuksia on kaikissa yhteiskuntaluokissa. Koulutustasolla tai sillä, onko ihmisellä mielenterveyshistoriaa, ei ole merkitystä.
– Yhteisenä nimittäjänä on se, että ihminen on jossakin vaiheessa elämäänsä sotkeutunut okkultismiin tai johonkin sen kaltaiseen: noituuteen, shamanismiin, uushenkiseen kanavointiin, spiritismiin tai saatananpalvontaan. Joissakin tapauksissa tällaiset asiat ovat kulkeneet suvun piirissä.
Kujanpää ei halua leimata kaikkea uushenkisyyteen liittyvää pahaksi, mutta hänen kokemuksensa mukaan jotkut asiat ovat portteja, joiden kautta voi ajautua ongelmiin.
– Kaikki, mikä kiiltää, ei ole kultaa. Ihmiselle voidaan luvata hyvää, valoa ja rakkautta, mutta sitten hän saattaakin kohdata pimeyttä, tulee sidotuksi eikä pääse irti omin voimin.
ENNEN TAPAAMISIA henkien vaikutuksista kärsivien ihmisten kanssa
Lea Kujanpää keskusteli kokeneiden
pappien kanssa, ja nämä sitoutuivat rukoilemaan tapaamisten puolesta. Tällaista taustatyötä tehdessään Kujanpää tutustui pappi, teologian tohtori ja raamattukouluttaja Eero Junkkaalaan. Muutaman vuoden ajan he ovat rukoilleet työparina näiden ihmisten puolesta.
Kujanpää on pyytänyt Junkkaalan mukaan myös tähän haastatteluun.
– Emme tee tämän kaltaista rukoustyötä muuten kuin piispan kaitsennassa ja valvonnassa, Junkkaala painottaa.
Kujanpää korostaa, että papin tulee aina lähestyä poikkeuksellisia ja ahdistavia kokemuksia mielenterveysnäkökulma edellä.
– Lähdemme aina siitä, että mielenterveysasiat ovat yleisempiä kuin henkimaailman kohtaamisesta johtuvat ongelmat.
Ennen kuin avun tarvitsija tulee Kujanpään ja Junkkaalan puheille, hän on useimmiten jo ollut sielunhoidossa oman seurakuntansa papilla. Tarvittaessa pappi on myös ohjannut hänet mielenterveysavun piiriin.
– Usein ihminen saa avun sielunhoidon tai mielenterveyspalvelujen
”
Emme koskaan sano ihmiselle, että sinussa on paha henki.
PAPPI LEA KUJANPÄÄ
kautta. On kuitenkin myös vaikeita tilanteita, joissa tarvitaan järeämmät aseet, ja silloin pappi ottaa yhteyttä meihin, Kujanpää sanoo.
JÄREÄMMILLÄ ASEILLA Lea Kujanpää tarkoittaa eksorkismia eli sitä, että pahaa henkeä käsketään lähtemään ja jättämään ihminen ja hänen elämänsä rauhaan.
Eksorkismi on voimakkaasti latautunut sana, johon liittyy kauhuelokuvista tuttuja mielikuvia. Eksorkismin nimissä monille suomalaisille on myös tehty järkyttävää hengellistä väkivaltaa. Näitä kokemuksia käsitellään muun muassa Uskonnon uhrien tuki ry:n vertaisryhmässä.
Lea Kujanpään ja Eero Junkkaalan kuvaus työstään ei kuulosta Manaaja-elokuvan jatko-osalta. He järjestävät kirkoissa ja kappeleissa rukoushetkiä, joihin osallistuu avun
Kun Lea Kujanpää ja Eero Junkkaala kertovat eksorkistisista rukoushetkistään kirkon työntekijöille, se herättää usein kysymyksiä. Tässä Kujanpää ja Junkkaala vastaavat muutamaan niistä. Eikö pahojen henkien ajaminen ihmisestä ole keskiaikaista?
– Kyse on vieläkin vanhemmasta asiasta, joka on kuulunut kristilliseen traditioon alusta lähtien. Nämä ilmiöt tunnettiin myös luterilaisuuden alkuaikoina, mutta modernin ajan luterilaisuus on pannut henkimaailman ilmiöt sivuun ja unohtanut ne.
Ajatteko ihmisistä ulos homouden henkeä?
– Emme missään tapauksessa. Emme halua tuottaa uskonnon uhreja vaan auttaa heitä. Olemme rukoilleet myös sellaisten ihmisten puolesta, joita on haavoitettu vääränlaisella eksorkismilla kristinuskon vääristyneiden muotojen piirissä.
Oletteko ottaneet huomioon mielenterveyskysymykset?
– Kyllä. Niistä lähdetään aina ensisijaisesti liikkeelle. Käymme taustakeskusteluita lääkäreiden ja psykiatrien kanssa. Rukousavun tarvitsijaa ohjataan myös mielenterveysavun piiriin.
Miten tällainen rukoustyö sopii yhteen tieteellisen maailmankuvan kanssa?
– Tässä olemme hengellisellä alueella uskon varassa. Joudumme toteamaan, että tältä tämä näyttää, ja näin Raamatussa sanotaan asiasta. Annamme ihmisille rauhan ajatella näistä asioista niin kuin haluavat, mutta olemme nähneet, että Jeesus voi auttaa ihmisiä konkreettisesti.
Mitä sanotte ihmiselle, jota puhe pahoista hengistä alkaa ahdistaa?
– Kenenkään ei tarvitse lähteä tarkistuttamaan, onko hänessä paha henki. Jos joku alkaa tämän jutun perusteella kysellä, onko hänessä paha henki, vastaus on: ei ole. Kenenkään asiana ei myöskään ole mennä sanomaan, että toisessa ihmisessä on jokin henki.
tarvitsijan lisäksi kaksi kokenutta esirukoilijaa.
– Henkilö, jonka puolesta rukoilemme, on aikuinen. Hän tulee tilanteeseen mieluiten yhdessä läheisensä tai oman pappinsa kanssa ja on koosteisessa mielentilassa. Jos ihminen on mieleltään sekaisin, tällainen rukoushetki ei ole oikea apu, Kujanpää sanoo.
– Hengen nostatusta on yhtä paljon kuin tavallisessa kastetilaisuudessa. Emme huuda emmekä mesoa, emmekä koske ihmiseen. Emme saa toiminnasta rahaa.
Rukoushetkeä edeltää keskustelu, jossa pohditaan avun tarvitsijan kanssa, voisiko hänen ongelmassaan olla kyse mielenterveysasioista. Samalla selvitetään, onko taustalla yhteyksiä okkultismiin tai muuhun sen kaltaiseen. Jos tällaisia yhteyksiä on, varmistetaan, että
ihminen haluaa jättää okkultistiset asiat ja turvautua Jeesuksen apuun.
Junkkaala lisää, että joissakin tapauksissa myös äärikarismaattinen kristillisyys, jossa ihmistä pakotetaan johonkin, on avannut portteja henkimaailmaan liittyville vaikeuksille.
– Tarjoamamme rukousapu voi vapauttaa myös näistä ongelmista, hän sanoo.
Kujanpään mukaan monelle ihmiselle on ollut suuri helpotus, että hän ja Junkkaala eivät tuomitse heidän kokemustaan eivätkä leimaa sitä oitis mielisairaudeksi.
– Emme ole mielenterveyden ammattilaisia emmekä tee diagnooseja. Emme myöskään koskaan sano ihmiselle, että sinussa on paha henki. Mutta voimme rukoilla ihmisen puolesta. On aina turvallista rukoilla, että Jeesus auttaa ihmistä.
kulku mukailee muita kirkollisia toimituksia: alkusiunausta seuraavat rukous, psalmiteksti, synnintunnustus ja synninpäästö, uskontunnustus, evankeliumiteksti, Isä meidän -rukous ja Herran siunaus. Lopussa nautitaan ehtoollinen.
Pahan hengen karkottamiseen käskemällä turvaudutaan Lea Kujanpään ja Eero Junkkaalan mukaan vain tilanteissa, joissa paha henki ilmaisee jotenkin itsensä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi niin, että ihminen ei kykene lukemaan Raamattua tai sanomaan Jeesuksen nimeä, vaikka yrittää sitä. Näihin tilanteisiin liittyy poikkeuksellisia ilmiöitä, mutta niistä he eivät halua puhua tarkemmin.
Junkkaala palaa vanhoihin kristillisiin luokituksiin pahojen henkien vaikutuksista.
– Vaikka emme ole aina varmoja, minkälainen vaikutus on kyseessä, meillä on siihen oikeat lääkkeet.
– Paha väistää Jeesusta. Tällaiseen työhön annetaan siunaus, ja Raamatun sanan voima on näiden asioiden kohtaamisessa hyvin konkreettinen. Kun luemme ääneen raamatunkohdan tai Isä meidän -rukouksen tai siunaamme kodin, sillä on todella vaikutusta, Kujanpää sanoo.
Kujanpään ja Junkkaalan mukaan tällainen rukoustyö eroaa tavallisesta sielunhoidosta siinä, että tulokset näkyvät nopeasti. Usein jo yksi rukoushetki tuo avun, toisissa tapauksissa tarvitaan useampi kokoontuminen. Sielunhoidollinen prosessi taas on usein pitkäkestoista ihmisen rinnalla kulkemista ja elämän vaikeiden asioiden käsittelyä.
– Nämä yksittäiset rukoushetket ovat auttaneet niitä, jotka ovat sellaisessa olleet. Sen vuoksi jatkamme tätä työtä, Junkkaala sanoo.
– Ihminen tulee kirkkoon lyötynä ja riepoteltuna, mutta rukoushetken jälkeen valo syttyy hänen silmiinsä ja hän kertoo olevansa vihdoinkin vapaa. Hän lähtee pois hymyillen, helpottuneena ja avun saaneena. Jos kyseessä olisivat tavanomaiset mielenterveysongelmat, ne tuskin poistuisivat pysyvästi yhden rukoushetken aikana, Kujanpää sanoo.
Viikon tai kahden päähän rukoushetkestä sovitaan puhelu, jossa kysytään, miten rukousavun saaja voi. Jos hänelle on määrätty jokin lääkitys tai terapia, hän jatkaa niitä myös rukouksen jälkeen. Kujanpää ja Junkkaala ohjaavat häntä seurakunnan yhteyteen. ■
Lea Kujanpää puhuu to 26.10. klo 18 Rukouksen ABC: parantuminen ja henkimaailma -keskustelutilaisuudessa Leppävaaraan kirkossa.
Paha väistää Jeesusta, sanoo henkivaltojen vaikutuksesta kärsiviä auttava pappi Lea Kujanpää.Mindfulness itsessään ei ole välttämättä millään lailla
henkinen tai uskonnollinen harjoitus vaan itsetuntemusta ja hyvinvointia tukeva työkalu. Keskeistä on se, miten ihminen itse harjoituksensa määrittelee, sanoo tutkijatohtori Ville Husgafvel.
Tietoisuustaitojen opetusta koulussa, stressinhallintaa yritysten henkilöstövalmennuksissa, helpotusta krooniseen kipuun terveydenhoidossa, apua masennukseen tai riippuvuuksiin psykoterapiassa, hyvinvointikursseja kansalaisopistoissa, henkistä valmennusta huippu-urheilijoille, hiljentymisharjoituksia seurakunnassa… Mindfulness, suomeksi tietoinen hyväksyvä läsnäolo tai tietoisuustaidot, on todellakin kaikkialla – mutta mitä se oikein on?
– Mindfulness-termille ei ole yhtä tyhjentävää määritelmää. Se on vakiintunut käännös paalin kielen sati-sanalle. Sati on buddhalaisia perusopetuksia, osa jaloa kahdeksanosaista polkua. Se viittaa tarkkaavaisuuteen ja valppauteen, joiden merkitystä buddhalainen elämäntapa korostaa, sanoo uskontotieteen tutkijatohtori Ville Husgafvel.
Nykykielenkäytössä mindfulness-harjoituksella viitataan yleensä menetelmiin, jotka palautuvat amerikkalaisen Jon Kabat-Zinnin 1970-luvulla Massachusettsin yliopistollisessa sairaalassa kehittämään harjoitusohjelmaan. Klinikalla hoidettiin esimerkiksi kroonisista kivuista kärsiviä potilaita, joita oli vaikea auttaa perinteisemmän lääketieteen keinoin.
– Klinikalla pyrittiin auttamaan ihmisiä tulemaan toimeen vaivojensa kanssa ja löytämään niihin rakentavia suhtautumistapoja, jotta he sai-
raudesta huolimatta pystyisivät elämään mahdollisimman hyvää ja täysipainoista elämää, Husgafvel kertoo.
Hän tarkastelee helmikuussa Helsingin yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan juuri tätä Kabat-Zinnin kehittämää mindfulness-pohjaista stressinhallintamenetelmää (Mindfulness-based stress reduction eli MBSR) ja sen suhdetta buddhalaisuuteen.
Mindfulness-innostus oli kenties suurimmillaan kymmenisen vuotta sitten. Silloin törmäsi eri yhteyksissä käsitykseen, että mindfulness ja meditaatio sopivat kaikille ja auttavat lähes kaikkeen.
– Sittemmin on tullut kriittinen vastareaktio ja on alettu kyseenalaistaa sellaista retoriikkaa, että kaikkien elämä paranisi meditaatioharjoituksella. Monilla osa-alueilla on tutkitusti todettu tietoisuustaidoista olevan hyötyä, mutta samalla on todettu, etteivät ne välttämättä sovi kaikille tai kaikkiin elämäntilanteisiin, Husgafvel sanoo.
OMAN KOKEMUKSEN havainnointi ja sen myötä itsetuntemuksen kasvu ja myös kehotietoisuuden vahvistuminen ovat mindfulness-harjoituksen ytimessä.
– Siinä huomaa, että iso osa ajasta saattaa mennä omissa ajatuksissa: menneiden pohtimisessa ja tulevan suunnittelussa. Näihin ajatuksiin voi liittyä pelkoa, huolia, katumusta ja syyllisyyttä. Kun harjoituksessa palaa nykyhetken ko -
kemukseen aistimaan sitä, mitä tällä hetkellä tapahtuu, ahdistusta aiheuttavista ajatuksista voi päästä irti. Samalla harjoitus voi mahdollistaa omien ajattelutapojen syntymekanismien ja vaikutusten tutkimisen, Ville Husgafvel kuvaa.
Hänen mukaansa taipumus märehtimiseen on yleisinhimillistä. Meillä on tapana pyöritellä samoja, usein negatiivisia ajatuksia silloinkin, kun se ei välttämättä ole hyväksi. Siksi ketä tahansa voivat hyödyttää harjoitukset, joilla pystyy palauttamaan itsensä aisteihinsa ja kehoonsa ja myös suhtautumaan omiin ajatuksiinsa lempeästi vain ajatuksina.
– Ajatuksethan eivät välttämättä kuvaa todellisuutta sellaisenaan, vaan ne voivat olla omien pelkojen ja erilaisten tulkinnallisten viitekehysten välittämiä käsityksiä asioista, Husgafvel muistuttaa.
Mindfulness-harjoituksessa havainnoidaan sitä, mitä kehossa ja mielessä tapahtuu ja mitä informaatiota aistit välittävät maailmasta. Esimerkiksi mantraa, rukousta, visualisointeja tai mielikuvia ei käytetä.
– Harjoitus on uteliasta ja hyväksyvää oman kokemuksen ja aistimusten äärellä olemista. Vähitellen se voi syventyä ymmärrykseksi siitä, miten omat tulkinnat maailmasta syntyvät ja millaisia reaktioita tietyt tuntemukset minussa herättävät. Miten esimerkiksi fyysinen kipu vaikuttaa ajatuksiini ja millaisia
TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS EISKONEN KUVA JOONAS BRANDT
tunnereaktioita se herättää? Tai minkä takia loukkaannun herkästi joissakin vuorovaikutustilanteissa?
Husgafvelin mukaan mindfulness-harjoituksessa ei ole mitään oikeaa tapaa kokea – kaikenlaiset tunteet ja tuntemukset ovat yhtä hyviä. Harjoituksella ei myöskään pyritä mihinkään tiettyyn mielentilaan, rentoutumiseen tai mielen hiljenemiseen.
– Esimerkiksi Jon Kabat-Zinn on usein korostanut, että harjoitus on juuri sitä, mitä sillä hetkellä tapahtuu. Levoton mieli koko harjoituksen ajan voi olla yhtä opettava kokemus kuin se, että mieli rauhoittuisi.
Vaikka harjoituksella ei pyritä tiettyyn päämäärään, monet ovat Husgafvelin mukaan huo -
manneet, että säännöllinen harjoittelu selkeyttää mieltä ja sen avulla ahdistavista ja levottomista ajatuksista kykenee helpommin päästämään irti. Myös kehotietoisuus lisääntyy, ja omia tunteitaan ja esimerkiksi jännittyneisyyttään oppii tunnistamaan kehon reaktioista.
Husgafvel itse on harjoittanut mindfulnessia vuodesta 2015 asti ja myös ohjannut harjoituksia muille. Hän kertoo, että harjoituksen myötä elämään on tullut lisää levollisuutta. Ja vaikka hermot edelleen saattavat mennä esimerkiksi joissakin perhe-elämän tilanteissa, hyvään vuorovaikutukseen kykenee usein palautumaan aiempaa nopeammin.
– Käsitykseni siitä, mitkä asiat omassa elämäntavassa tukevat hyvinvointia ja mitkä taas heiken-
tävät sitä, on vahvistunut. Myös itsesäätelyn kyky on parantunut: tunnistan omia tunnetilojani, ajattelutapojani ja kokemuksiani ja osaan tehdä niistä johtopäätöksiä.
MINDFULNESS-MENETELMÄT siis pohjautuvat buddhalaisiin meditaatiotekniikoihin, mutta onko mindfulness buddhalaista tai ylipäätään uskonnollista? Voiko se olla kristillistä?
Ville Husgafvel sanoo, että yhtä oikeaa vastausta näihin kysymyksiin ei ole.
– Mindfulness itsessään ei ole välttämättä millään lailla henkinen tai uskonnollinen harjoitus vaan itsetuntemusta ja hyvinvointia tukeva työkalu. On mindfulness-harjoitusta, jota voidaan pitää täysin sekulaarina, ja harjoitusta, jota voi-
daan pitää uskonnollisena, ja sitten on jotain siltä väliltä. Keskeistä on se, miten harjoittaja itse harjoituksensa määrittelee.
Jon Kabat-Zinnin kehittämät harjoitukset nousevat hänen omista kokemuksistaan vipassana-meditaation sekä modernin zen-buddhalaisuuden ja myöhemmin tiibetinbuddhalaisen dzogchen-harjoituksen parissa.
Buddhalaista vaikutusta hänen ajattelussaan on myös tietty teoreettinen viitekehys. Husgafvelin mukaan Kabat-Zinn kirjoittaa paljon inhimillisen kärsimyksen syistä ja siitä vapautumisen mahdollisuuksista ja tuo sen myös kroonisen kivunhoidon kontekstiin.
– Kabat-Zinnin mukaan kipu itsessään on väistämätöntä, mutta siihen liittyvä emotionaalinen
kärsimys on mielen tuottamaa. Havainnoimalla kehon tuntemuksia voimme havainnoida omaa haluamme ja takertumistamme: sitä, kuinka haluaisimme tuntemusten usein olevan jotenkin toisenlaisia. Voi olla vapauttavaa antaa tuntemusten olla juuri sellaisia kuin ne ovat.
Tällainen tulkinta kärsimyksestä on Husgafvelin mukaan varsin pragmaattinen. Kabat-Zinn ei myöskään puhu pysyvästä kärsimyksestä vapautumisesta perinteiseen buddhalaiseen tapaan. Sen sijaan hän korostaa, että ihminen voi saavuttaa vapautumisen hetkiä, ja mindfulness-harjoituksen myötä tällaisia hetkiä voi olla enemmän ja elämänlaatu voi parantua.
Perinteiseen buddhalaisuuteen on kuulunut myös käsityksiä jälleensyntymisestä, helvetistä ja taivaasta sekä erilaisista henkiolennoista. Niitä Kabat-Zinnin kirjoista ja puheenvuoroista ei Husgafvelin mukaan löydy. Historiallista Buddhaa Kabat-Zinn pitää inhimillisenä opettajana.
– Sitten on sellainen tulkinnanvaraisempi alue, jossa on vaikutteita buddhalaisuudesta, mutta myös länsimaisesta humanismista ja tieteellisestä maailmankuvasta. Kabat-Zinn esimerkiksi puhuu paljon ihmisen perimmäisestä hyvyydestä ja ihmisarvosta sekä ystävällisyyden ja
myötätunnon merkityksestä ja pitää ajatusta ihmisen erillisyydestä pohjimmiltaan harhakäsityksenä.
– Olemme monin tavoin osa biologisia, sosiaalisia ja ekologisia keskinäisriippuvuuden verkostoja. Jos pystyy näkemään itsensä osana suurempaa kokonaisuutta, se voi tukea sekä omaa että toisten hyvinvointia.
VILLE HUSGAFVEL MUISTUTTAA, että mindfulnessin harjoittajia on monenlaisia. Joillekin se on menetelmä, jolla on välineellisiä hyötyjä: tehokkuus lisääntyy ja stressi pysyy hallinnassa. Joillakin toisilla siihen voi liittyä kokonaisvaltainen maailmankuva ja elämäntapa, johon kuuluu sellaisia arvoja kuin myötätunto ja ystävällisyys.
– Harjoituksiin voi liittyä kokemuksia yhteydestä toisten ihmisten, luonnon ja laajemman maailmankaikkeuden kanssa sekä niihin liittyvä eettinen vastuunotto. Kun oivaltaa, että ihmisen hyvinvointi ei ole irrallinen oman yhteisön ja ympäröivän luonnon hyvinvoinnista, harjoitus voi laajentua ulos omasta yksityisestä kuplasta.
– Joillakin meditaatioon voi liittyä jonkinlaisia mystisiäkin kokemuksia, mutta
Ville Husgafvel kertoo, että mindfulnessin harjoittaminen on vahvistanut hänen käsitystään siitä, mitkä asiat omassa elämäntavassa tukevat hyvinvointia ja mitkä taas heikentävät sitä.
ne eivät välttämättä ole kovin yleisiä. Joillakin taas yhteyden kokemus voi olla hyvinkin ekologinen tai biologinen. Se voi olla esimerkiksi sitä, että omaa hengitystään havainnoidessaan ymmärtää, että happi, jota hengittää sisään, on vihreiden kasvien yhteyttämisen synnyttämää.
Husgafvel arvioi, että yhteydenkokemuksista puhumista saatetaan varoa, koska ne helposti liitetään uskonnon tai henkisyyden piiriin. Kuitenkin ihminen voi kokea itsensä osaksi luontoa tai universumia ilman, että siinä on mitään tieteellisen maailmankuvan ylittävää.
– Toisaalta jos ihmisellä on vaikkapa kristillinen vakaumus, tällaiset kokemukset voidaan tulkita myös jumalayhteyden kokemuksiksi. Tai ne voidaan tulkita jonkinlaisiksi puhtaan tietoisuuden kokemuksiksi, joihin liittyy transsendentteja elementtejä.
MYÖS LUTERILAISISSA SEURAKUNNISSA mindfulness-harjoituksia käytetään Ville Husgafvelin havaintojen mukaan useammalla tavalla. Harjoituksia koskevassa keskustelussa nämä eri tavat on hyvä erottaa toisistaan. On kursseja, joilla mindfulnessia opetetaan stressinhallintamenetelmänä ja hyvinvointia tukevina harjoituksina ilman uskonnollista sisältöä. Sielunhoidon ja perheneuvonnan piirissä harjoituksia voidaan käyttää selkeässä terapeuttisessa kehyksessä. Todennäköisesti eniten ristiriitoja ja keskustelua herättää mindfulness-harjoitusten hengellinen käyttö hiljentymisen ja kontemplaation menetelmänä.
– Kyse on pitkälti siitä, miten ihminen itse ymmärtää oman uskonelämänsä ja identiteettinsä. Onko hän avoin uusille vaikutteille ja niiden tulkinnalle omasta perinteestä käsin? Vai katsooko hän, että tällainen on jollain lailla vierasta ja omaa vakaumusta uhkaavaa?
Husgafvelin mielestä molemmat lähestymistavat ovat ymmärrettäviä ja ymmärrettävää on myös se, että yksimielisyyttä ei välttämättä löydy. Hän lisää, ettei kristinuskokaan ole muuttumaton vaan on aina elänyt suhteessa omaan aikaansa ja ottanut vaikutteita muualta.
Kirkkohallitus julkaisi vuonna 2020 Suuntaviivoja uskontojen kohtaamiseen -nimisen asiakirjan, joka on tarkoitettu kirkon työntekijöille. Siinä käsitellään lyhyesti myös Aasian uskonnoista peräisin olevien tekniikoiden, kuten joogan ja mindfulness-menetelmien, käyttämistä kristillisessä rukouselämässä. Asiakirjassa linjataan, että ne voidaan nähdä ja kokea itsessään neutraaleiksi ja sopiviksi myös kristillisen rukouselämän palvelukseen ja että asian alkuperä ei määrää sen myöhempää käyttöä.
– Monet etsivät tukea psyykkiselle, fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnilleen joogan, meditaation ja mindfulness-harjoituksen parista. Kirkon johdossa on selvästi nähty, että koska nämä vetoavat ihmisiin, voi olla viisasta ottaa niitä osaksi kirkon toimintaa ja sitä kautta saada useammat ihmiset kokemaan kirkko omakseen, Husgafvel arvioi.
– Usein ihmisten uskomukset ja maailmankuvat ovat yhdistelmiä monenlaisista vaikutteista ja kaukana opillisesta puhtaudesta. Käytännöt ja rituaalit, joita ihmiset tuovat omaan elämäänsä, voivat tulla monista eri lähteistä. On selvää, että sallivampi suhtautuminen saa useammat ihmiset tuntemaan itsensä tervetulleiksi kirkkoon kuin liian jyrkkä lähestymistapa. ■
– Olemme koko ajan kiireisiä, ahdistuneita ja infoähkyssä. Ihmiset etsivät rauhaa, tasapainoa ja onnellisuutta, ja ajattelevat, että buddhalaisuudesta niitä voisi löytää. Ja osa löytääkin pysyvästi, vastaa akatemiatutkija Mitra Härkönen, kun häneltä kysyy, miksi buddhalaisuus tuntuu kiinnostavan Suomessakin niin monia.
Härkösen mukaan ihmisiä puhuttelee buddhalaisuuden ydinajatus, jonka mukaan omaa mieltä ja asennetta muuttamalla kärsimys ja jatkuva haluaminen voi lakata. Heihin vetoaa sellainen moderni buddhalaisuuden tulkinta, jossa keskeistä on mielen harjoitus esimerkiksi meditaation avulla.
Toisia taas kiinnostaa eksotiikka ja mystiikka, jota löytyy esimerkiksi tiibetinbuddhalaisuudesta. Se on värikästä ja visuaalisesti runsasta, ja siihen kuuluu tantrisia harjoituksia, joissa visualisoidaan erilaisia jumaluuksia ja niiden ominaisuuksia, kuten myötätuntoa.
– Joillakin voi olla taustalla myös kristinuskon ja kirkon vastaisuutta. He pitävät kirkkoa jäykkänä ja dogmaattisena ja haluavat itse oman pohdinnan ja harjoituksen kautta löytää sen, mihin voivat uskoa, Härkönen sanoo.
Buddhalaisten tarkkaa määrää Suomessa ei tiedetä, sillä läheskään kaikki buddhalaisuuden harjoittajat eivät kuulu mihinkään rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan. Niinpä esimerkiksi aasialaistaustaisten buddhalaisten osalta on turvauduttava kieli- ja maahanmuuttotilastoihin ja tehtävä arvio niiden pohjalta.
Selvä enemmistö Suomen buddhalaisista on joka tapauksessa aasialaisia maahanmuuttajia ja heidän
jälkeläisiään. Härkösen arvion mukaan heitä on yli 20 000. Eniten on taustaltaan thaimaalaisia ja vietnamilaisia. Heillä on Suomessa myös omia theravada- ja mahayana-buddhalaisia temppeleitään.
Suomalaistaustaisia buddhalaisia Härkönen arvioi olevan vajaat 10 000. Heistä suurin osa harjoittaa zentai tiibetinbuddhalaista perinnettä.
– Sitten on paljon ihmisiä, jotka lukevat buddhalaista kirjallisuutta, meditoivat aktiivisesti ja saattavat käydä kuuntelemassa buddhalaista opetustakin, mutta pitävät muuten matalaa profiilia. Ovatko he buddhalaisia vai eivät? Ajattelen, että buddhalaisuuden kriteeri on se, pitääkö ihminen itse itseään buddhalaisuuden harjoittajana.
Härkösen mukaan suomalaisten ja aasialaistaustaisten buddhalaisten yhteisöt ovat eriytyneitä, eikä niillä ole juurikaan kontakteja keskenään. Isoimpia erottavia tekijöitä ovat kieli ja kulttuuri, ei niinkään oppi. Käsitys, että länsimainen buddhalaisuus olisi modernia, filosofista ja meditatiivista ja aasialaiseen taas kuuluisivat rituaalit ja uskomukset, on Härkösen mukaan yleistys, joka ei aina pidä paikkaansa.
– On suomalaisia vipassanameditaation ja zenbuddhalaisuuden harjoittajia, jotka eivät usko buddhalaisiin oppeihin esimerkiksi jälleensyntymästä tai valaistumisesta, vaan heillä on sekulaari maailmankuva. Toisaalta osa suomalaisista tiibetinbuddhalaisista yhteisöistä ja harjoittajista on hyvinkin perinteisiä ja uskonnollisia.
Stereotypia ei välttämättä pidä paikkaansa myöskään aasialaisten osalta. Härkönen ottaa esimerkiksi thaimaalaissyntyiset naiset, joita hän on haastatellut tutkimukseensa. Jotkut heistä ovat kertoneet, että ri-
Yhdelle buddhalaisuus on suvun perinteitä, toiselle mielen harjoitusta. Selvä enemmistö Suomen buddhalaisista on aasialaisia maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään.Akatemiatutkija Mitra Härkösen mukaan buddhalaisuudesta etsitään rauhaa ja tasapainoa.
tuaalit ja temppeleissä pidettävät juhlat ovat kulttuuria, johon kuuluu osallistua. Oikeasti buddhalaisuuden ydin on heille jotakin muuta, ja he ovat kuvanneet syvällisesti buddhalaista filosofiaa.
– Eli riippumatta siitä, onko kyse aasialaisesta vai suomalaisesta yhteisöstä, niiden sisällä on paljon vaihtelua.
Mitra Härkönen on juuri saanut Suomen Akatemialta rahoituksen hankkeeseen, jossa hän tutkii suomalais-thaimaalaisia perheitä ja buddhalaisuuden harjoittamista niissä.
– Thaimaalaisiin naisiin liittyy usein negatiivisia käsityksiä: puhutaan postimyyntimorsiamista tai ihmiskaupasta. Sen sijaan ei juurikaan puhuta heidän buddhalaisuudestaan. Ei välttämättä tiedetä, miten kokonaisvaltaisesti buddhalaisuus vaikuttaa heidän arjessaan ja kuinka aktiivisia he ovat temppeleissään.
Jotkut thaimaalaiset naiset kääntyvät avioituessaan kristinuskoon ainakin nimellisesti. Toiset taas ovat kertoneet Härköselle, että vaikka he identifioituvat buddhalaisiksi, he pitävät kirkossa käymisestä eivätkä näe siinä ristiriitaa. Monet myös käyvät buddhalaisina juhlapäivinä temppeleissä koko perheen kanssa, vaikka lapset olisikin kastettu luterilaisiksi.
Temppelissä käymiseen ei ole vain uskonnollisia syitä, vaan se on myös sosiaalinen tapahtuma. Siellä tapaa ystäviä ja tuttavia, pääsee puhumaan omaa äidinkieltään ja syömään tuttuja ruokia.
Härkönen toteaa, että Etelä-Suomessa ja Turun seudulla aasialaistaustaisten buddhalaisten on suhteellisen helppo päästä temppeleihin harjoittamaan
uskontoaan. Sen sijaan kauempana maaseudulla ei ole buddhalaisia yhteisöjä eikä temppeleitä.
– Buddhalaisuudessa on esimerkiksi tapana viedä omana syntymäpäivänä ja erilaisina muistopäivinä temppeliin ruokalahja munkeille. Se ei onnistu, jos asuu kaukana temppelistä.
maallikkonaiset pyörittävät temppeleitä: he siivoavat ja laittavat ruokaa. Koska theravada-buddhalaiset munkit eivät saa käsitellä rahaa, naiset myös hoitavat temppelin raha-asiat.
Vaikka Suomessa on tänä vuonna juhlittu satavuotista uskonnonvapautta, Härkönen muistuttaa, että buddhalaisuuden kaltaisen pienen vähemmistöuskonnon harjoittajien uskonnonvapaudessa on ongelmia, joita suomalaisessa yhteiskunnassa ei aina nähdä. – Aasialaistaustaiset buddhalaiset tarvitsisivat munkin esimerkiksi kuolinvuoteelleen ja moniin uskonnollisiin toimituksiin. Suomeen on kuitenkin vaikea saada Aasiasta munkkeja, koska heidän on hankala saada täällä tunnustettua asemaa. Joskus tänne tulleita munkkeja on laitettu kotoutumiskoulutukseen ja työharjoitteluun. Esimerkiksi Nurmijärven temppelin apotti Pra Mahanual on asunut Suomessa yli kaksikymmentä vuotta, mutta hän ei saa Suomen kansalaisuutta, koska hänen suomen kielen taitonsa on huono.
– Tiedän tapauksia, joissa sairaalassa ei ole voitu toimittaa kuolevalle buddhalaisia rituaaleja. Monesti buddhalaiseen traditioon kuuluu myös se, että kuollutta ei saisi siirtää muutamaan päivään. Eihän se suomalaisessa sairaalassa onnistu, Härkönen kertoo. Vaikeaa on ollut myös saada lupia rakentaa temppeleiden yhteyteen pagodeja eli hautamonumentteja, jonne vainajien tuhkat säilötään.
Aasialaisten buddhalaisten temppeleiden toiminnasta ja opetuksesta vastaavat Suomessakin munkit, joista useimmat ovat muuttaneet tänne Aasian maista. Härkönen huomauttaa, että monesti kuitenkin
Buddhalaisuuden historiaa ja nykytilannetta Suomessa käsittelee tänä vuonna ilmestynyt Mitra Härkösen ja Johannes Cairnsin toimittama Buddhalaisuus Suomessa -kirja (Suomen Itämainen Seura).
” Thaimaalaisiin naisiin liittyy usein negatiivisia käsityksiä: puhutaan postimyyntimorsiamista tai ihmiskaupasta. Sen sijaan ei juurikaan puhuta heidän buddhalaisuudestaan.
Mari Parkkinen on pannut toistuvasti elämänsä uusiksi. ”Olin päässyt radioon ja televisioon, saanut perheen, omakotitalon ja kaksi autoa. Tuli sellainen olo, että tässäkö tämä nyt on.”
Ylioppilaskirjoitusten jälkeen vapaaehtoistyö Väli-Amerikassa.
Nousujohteinen ura radion julkkisjuontajana ja tv-kasvona Helsingissä, irtisanoutuminen ja muutto maalle.
Talo ja autot myyntiin ja lähtö pitkälle perhelomalle ilman paluupäivämäärää.
Teologian opintojen aloitus 35-vuotiaana ja muutaman pappisvuoden jälkeen lähetystyö Jerusalemissa.
Mari Parkkinen, 52, on pannut monta kertaa elämänsä perusteellisesti uusiksi. Hän on myös usein menestynyt uudessa asiassa, johon on ryhtynyt. 3. syyskuuta hänet vihittiin Mikkelin piispaksi.
Kuinka siinä niin kävi?
PIKKU-MARIN KOTONA KÄVI laitapuolenkulkijoita, jotka olivat satuttaneet itsensä kännissä tai kahakoissa. Hänen osastonhoitaja-äitinsä kutsui heidät kadulta mukaansa, hoiti haavat ja tarjosi voileipiä.
Kotona jokaiselle kuului sama ihmisarvo, mutta kylillä Marista tuntui, että häntä ja isoveljeä katsottiin alaspäin. Hänen äitinsä ja isänsä olivat eronneet Marin ollessa viiden vanha, eikä sellainen ollut tapana 1970-luvulla.
Mari oli vilkas, äänekäs ja lujatahtoinen lapsi, joka väitteli mielellään aikuisten kanssa. Opettaja antoi hänelle uskontotunnilla puhekiellon Raamatun kyseenalaistamisesta. Toisen kerran sama opettaja paheksui luokan edessä sitä, että Mari oli kertonut tahtovansa kuuluisaksi. Moinen ei sopinut kristitylle!
– Vastasin, että onhan Äiti Teresakin kuuluisa!
TEINI-MARI HALUSI olla hyvän puolella. Hän vastusti sademetsiä tuhoavaa öljy-yhtiö Shelliä sekä elintarvikejätti Nestléä, koska se markkinoi äidinmaidonkorviketta Afrikkaan rintamaitoa parempana vauvanruokana.
Maailmanparantaminen kiinnosti opintoja enemmän. Historianopettaja ihmetteli lukiossa, miksi Mari hoiti opintonsa vasemmalla kädellä, kun pystyisi selvästi parempaankin. Mari vastasi, että hänen pitää elää.
Mari kirjoitti lukiosta C:n paperit. Hän päätti lähteä ylioppilaskirjoitusten jälkeen vapaaeh-
toistöihin lastensairaalaan Hondurasiin, joka sijaitsee Väli-Amerikassa. Hän ei osannut espanjaa ja isä esteli häntä lähtemästä, mutta mitä siitä. Täysi-ikäisenä hän oli vapaa tekemään omat valintansa.
Mari Parkkinen hymyilee muistolleen.
– Äiti sanoi, että mene tyttäreni, katso ja ihmettele maailmaa.
PALUU SUOMEEN oli rankka. Lastensairaalan aliravittujen potilaiden jälkeen kotoinen hyvinvointivaltio aiheutti kulttuurishokin. Mari Parkkinen oli pitkään heikko malarian jäljiltä ja myöhästeli jatkuvasti, koska oli omaksunut mañana-elämäntavan.
Haku Laajasalon opiston radiolinjalle oli ratkaiseva siirto. Opiston jälkeen Parkkinen pääsi tekemään puolivaltakunnallisen nuorisoradio Kiss FM:n aamushowta Henkka Hyppösen kanssa.
SEURAPIIRIEN KIERTÄMINEN vaihtui tavallisten suomalaisten ongelmien käsittelyyn Ylen maakuntaradioissa. Äiti Teresan ajattelutapa ja heikossa asemassa olevien puolustaminen puhuttelivat Mari Parkkista.
Parkkinen teki sijaisuuksia ja synnytti kaksi lasta kolmen vuoden välein. Arki tuntui kiireiseltä, keskiluokkaiselta ja norminmukaiselta. Suoritettiin ruuhkavuosia.
– Olin päässyt radioon ja televisioon, saanut perheen, omakotitalon ja kaksi autoa. Tuli sellainen olo, että tässäkö tämä nyt on.
– Koin, että pitää ottaa välimatkaa ennalta suunniteltuun elämään. Vasta kun lähtee itselleen varatusta laatikosta, voi miettiä, kuka oikeasti on ja mitä haluaa.
– Sanoin Samille, että voisimme myydä omaisuutemme ja lähteä maailmalle. Sami vastasi, että ethän sinä voi myydä kotiamme. Sanoin, että voinhan.
Pitkien keskustelujen jälkeen mieskin innostui irtiotosta.
ESIKOINEN OLI KOLME- ja kuopus puolivuotias, kun Parkkiset lensivät palmujen katveeseen. Kone laskeutui Väli-Amerikan Belizeen, jossa pärjäsi englannilla. Lasten kurahousut vaihdettiin uikkareihin, ja tiukka aikataulu hengailuun aurinkorannalla.
Mari Parkkinen huomasi, että samat ihmiset rukoilivat sunnuntaisin katolisessa messussa ja menivät mayakalenterin pyhinä päivinä luoliin uhraamaan tortilloja ja polttamaan kynttilöitä. Hän oppi, että käytännön uskonelämä voi erota selvästi ylätason uskonnollisista opeista.
Tarkoitus oli pitää kunnon perheloma ja miettiä rauhassa seuraavia siirtoja. Parkkinen päätyi kuitenkin käynnistämään Belizessä kehitysyhteistyöhankkeen, jossa perustettiin koulu mayaintiaanien lapsille. Hän ajeli maaseudulla suostuttelemassa perheiden isiä, jotta he päästäisivät tyttärensäkin uuteen maatalousoppilaitokseen. Samalla hän kuskasi possuja ja tavaraa syrjäkyliin.
Parkkinen nautti perheen yhteisestä ajasta. Lapsia saattoi ulkoiluttaa leikkipuiston sijaan vaikka viidakossa. Kerran he juoksentelivat vanhempiensa edellä, kun paikallisen naisen huuto pysäytti retkeläiset.
Parkkisesta tuli myös ruutukasvo MTV3:n Kiitorata-ohjelmaan. Kiharat olivat jo punaiset ja kajaali mustaa, kun hän säteili Teevee-lehden kannessa vuonna 1995.
Lapsuudenhaave julkisuudesta toteutui, ja se tuntui hyvältä – vähän aikaa.
Parkkinen muistelee otsa rypyssä juttukeikkaa Floridassa. Beverly Hills 90210 -sarjan näyttelijä Luke Perry ja huippumalli-näyttelijä Cindy Crawford oli viety ratsastamaan mangrovesuolle, ja mediaväki velloi kiihkeänä heidän perässään. Parkkinen jättäytyi joukon jälkeen.
– Tajusin, että julkkisjahti ei puhuttele minua yhtään.
Parkkinen irtisanoutui aiemmasta unelmatyöstään ja muutti Helsingin humusta maalle Elimäelle. Mukaan lähti tuore aviopuoliso Sami Parkkinen.
Aivan kuopuksen edessä kiemurteli yksi maailman myrkyllisimmistä ja nopeimmista käärmeistä, Seven steps snake. Sami Parkkinen tappoi matelijan kepillä.
– Havahduin, että miksi ihmeessä tuon pienet lapseni vaaralliseen viidakkoon. Koti-Suomi on paljon turvallisempi paikka.
Rahatkin alkoivat huveta, joten Parkkiset palasivat Belizestä Suomeen.
UUSI ARKI ALKOI entisessä maaseutupappilassa yhdessä Mikkelin kirkonkylistä. Mari Parkkinen pääsi taas Ylen radiotoimittajaksi. Mielessä pyöri suuria hengellisiä kysymyksiä.
Parkkinen kävi eri kirkkokuntien jumalanpalveluksissa ja luostareissa, tutustui ”uushengellisyyden vaaleanpunaiseen höttöön”, mietiskeli retriiteissä ja antoi gospelin vyöryä ylitseen Amerikan megakirkoissa.
– Lopulta helluntaiherätyksen pastori puhui Pyhästä Hengestä niin, että ym-
TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN JA MARI PARKKISEN ARKISTO” Saatamme ajella autolla ja katsoa, että mihinkäs tämä tie vie.
Kuka?
Teologian tohtori ja radiotoimittaja Mari Parkkinen, 52, on Mikkelin uusi piispa.
Mitä?
Mari Parkkinen vihittiin 3. syyskuuta piispaksi neljäntenä naisena Suomessa. Hän on kolmas tällä hetkellä piispanvirassa oleva nainen.
Motto
Vain sydämellä voi nähdä hyvin.
märsin, mistä siinä on kyse. Tunsin, ettei minun tarvitse enää etsiä. Sieluuni tuli rauha.
Parkkinen koki Jumalan puhuttelevan häntä monessa paikassa, mutta evankelis-luterilaisuus tuntui omimmalta.
Hengellinen herääminen hämmensi, koska Parkkinen oli suhtautunut nuorempana kristinuskoon varsin kriittisesti. Hän oli, ja on, hyvin tietoinen pahasta, jota sen nimissä on tehty.
Parkkinen tuntee kristinuskossa kuitenkin vahvaa Jumalan sanan voimaa. Häntä puhuttelee oppi siitä, että jokainen ihminen on syntinen, vaikka kuinka yrittäisi seurata Äiti Teresan mallia.
– Pelastuminen armosta – ja yksin armosta, Parkkisen ääni nousee lähes huudoksi.
– Se on täysin luovuttamatonta minulle.
Parkkinen aloitti 35-vuotiaana teologian opinnot Helsingin yliopistossa töidensä ohessa. Hän ehti työskennellä neljä vuotta seurakuntapappina ennen seuraavaa lähtöä.
Jerusalem kutsui.
Rippikoulussa Mari Parkkinen sai jälki-istuntoa, koska ei osannut kertoa, mitä armo on. – Nyt tiedän, että armo tarkoittaa ansaitsematonta rakkautta myös minun osakseni.
SUOMEN LÄHETYSSEURA lähetti Mari Parkkisen Jerusalemiin Felm-keskuksen papiksi. Siellä hän oppi, että eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa kannattaa etsiä mieluummin samanlaisuuksia kuin eroja.
Parkkinen osallistui esimerkiksi ekoteologiseen yhteistyöhön juutalaisen rabbin ja muslimien imaamin kanssa. He pohtivat, kuinka ekokatastrofi oli kutistanut ennen niin mahtavan Jordan-virran.
– Puhuimme siitä, kuinka luomakunta on pyhä joka uskonnossa.
Puoliso Sami Parkkinen teki seurakunnan nuoriso- ja perhetyötä. Hän on pohjakoulutukseltaan lähihoitaja, ”eli löytää töitä mistä vain”. Tällä hetkellä mies työskentelee kehitysvammaisten päivätoiminnan ohjaajana. Hänen toinen ammattinsa on muusikko.
– Olemme kumpikin ajoittain levottomia. Jos meillä ei ole muuta, saatamme ajella autolla ja katsoa, että mihinkäs tämä tie vie.
Parkkinen sanoo, että ehkä hänet on luotu lähtijäksi.
– Jumala on heitellyt minua, miten on tahtonut. Kun ovia aukeaa, en pelkää astua niistä sisään.
MARI PARKKINEN LÄHTI Mikkelin piispanvaaliin, koska kysyjiä oli niin paljon. Hän oli ehdokkaista ainoa, joka kannattaa samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihkimistä. Hänen valintansa oli samalla arvovalinta.
Parkkinen muutti piispankansliaan noin satavuotias puutuoli kainalossaan. Hän on tottunut istumaan juuri tässä kovassa talonpoikaistuolissa, jonka entisöi itse kolmisenkymmentä vuotta sitten.
– Siinä pysyy selkä suorana.
Piispan virasta on perinteisesti lähdetty vain eläkkeelle. Oliko tämä nyt tässä?
Parkkinen näyttää häkeltyneeltä ja miettii kauan.
– Kyllä tämä nyt oli tässä. Kirkon hallinnon kannalta piispan virka voisi olla kuitenkin määräaikainen. Kuulostaa hurjalta, että olisin eläkevirassa. ■
Pienestä pitäen Mari Parkkinen on viihtynyt reissussa.
Ala-astelaisena Mari Parkkinen kohtasi kristinuskon vain koulun uskonnontunneilla.
Radiouransa Mari Parkkinen aloitti vuonna 1991 Radio Impacto 2:ssa Hondurasissa. Radiossa puhuminen oli hänelle vastapainoa vapaaehtoistyölle sairaalassa.
Mari Parkkinen aloitti nuorisoradio Kiss FM:llä vuonna 1995, kun kanava tuli Suomeen.
curaMIN valittiin USA:n parhaaksi niveltuotteeksi neljänä vuonna peräkkäin: 2020, 2021, 2022 ja 2023
Helsinkiläinen Mimi, 57, kokeili palkittua curaMIN-niveltuotetta ja yllättyi positiivisesti! Mimi toteaakin:
- Olen käyttänyt curaMINiä muutaman kuukauden ja ilahtunut sen tuomista vaikutuksista niveliin.
- curaMINin ansiosta olan nivelten liikkuvuus on parantunut sekä "rutina" vähentynyt. Myös polvissa on tapahtunut samoja parannuksia kuin olkanivelissä. Ilolla suosittelen muillekin!
Mimin nivelet voivat hyvin, koska curaMINin sisältämä, maailman dokumentoiduin BCM95-kurkumiiniuute auttaa suojaamaan niveliä ja tukemaan normaalia nivelterveyttä ja koska Bospure-boswelliauute tukee nivelten liikkuvuutta ja mukavuutta. curaMINin teho perustuu näiden kahden tutkitun uutteen ainutlaatuiseen yhteisvaikutukseen. www.curamin.fi
curaMINilla on maailmanlaajuisesti miljoonia tyytyväisiä käyttäjiä – OLE SINÄKIN YKSI HEISTÄ! OSTA OITIS OMAKSESI SEURAAVILTA JÄLLEENMYYJILTÄ:
sekä muista terveys- ja verkkokaupoista kautta maan
INKERIN KIRKON pappisvihkimys on herättänyt paheksuntaa. Päätoimittaja Pauli Juuselakin kritisoi niistä järjestöjä, joiden palvelukseen siellä vihittiin pappeja, ja vaati niiltä yhteyden rakentamista kirkkoon päin.
Asian voisi nähdä toisin päinkin: Eikö yhteyden rakentajana voisi olla myös kirkko niin, että se voisi suvaita yhteydessään myös niitä, jotka pitäytyvät virkakysymyksessä kirkon perinteiseen kantaan – joka yhä on kristikunnan enemmistön kanta? Eikö yhteyttä haluta rakentaa niihin, jotka ymmärtävät Raamatun perinteisellä tavalla? Hyväksyessään naispappeuden vuonna 1986 kirkolliskokous päätti, että myös perinteisellä kannalla olevilla on kirkossa kotipaikkaoikeus. Mikä nyt on muuttunut?
Kun yhteiskunnassa muuten kunnioitetaan ja tuetaan vähemmistöjä, miksi kirkossa ei voitaisi kunnioittaa perinteisellä kannalla olevia ja antaa heidän toimia omissa järjestöissään vakaumuksensa mukaan?
Timo Junkkaala Helsinki
KOMMENTOIN ARTIKKELIANNE Uushengelliset nuoret naiset harrastavat nyt kiviä (kirkkojakaupunki.fi 31.8.). Uushenkisyys lienee asia, jota tässä tarkoitetaan. Uushenkisyys perustuu okkultismiin, ja siinä koetaan muun muassa kivillä olevan maagisia, parantavia voimia.
Kristillisyyteen nuo eivät kuulu. Jos kristitty käyttää kiviä voimanlähteenä, ne ovat silloin hänelle epäjumalia.
Eili Lindström Pori
KIITOS ARTIKKELISTANNE, joka koski lapsuusajan traumoja (K&k 14.9.). Artikkeli oli erittäin hyödyllinen ja toivoisin, että mahdollisimman moni ottaisi hieman aikaa pohtiakseen omaa elämäänsä. Traumaattisia asioita voi tapahtua minkä ikäisenä tahansa.
VALTIOVARAINMINISTERIÖN BUDJETTIESITYS tulevalle hallituskaudelle sisältää monia leikkauksia etuuksiin. Keppiä on luvassa. Eikä ole porkkana julistaa, että menkää töihin. Se ei ole kaikille mahdollista esimerkiksi terveydentilan tai omaishoitajuuden perusteella, eikä toisaalta töitä ole kaikille tarjolla.
Valloille on päässyt käsittämätön ajatus, että tuilla eläminen olisi Suomessa vaivatonta ja riittäisi ”hyvään elämään”. Samaan aikaan toimeentulotuen hakijan laskut ehtivät erääntyä ja mennä ulosottoon. Jo nyt joka kymmenennellä suomalaisella on maksuhäiriömerkintä ja velkaa ulosotossa.
Kun raha ei riitä, se on yksi suurimpia häpeän ja stressin aiheuttajia. Stressi aiheuttaa työkyvyt-
Olen tullut siihen tulokseen, että ihminen pystyy tiettyyn pisteeseen asti pitämään rajat, kuoren tai miksi sitä ikinä haluaa kutsua. Elämässä myöhemmin tapahtuvat stressaa-
tömyyttä, poissaoloja työstä ja ongelmia palata työelämään esimerkiksi sairauden tai vaikkapa perhevapaiden jälkeen. On raskasta joutua valitsemaan, maksaako vuokraa, ostaako ruokaa vai hankkiiko terveyden kannalta välttämättömät lääkkeet. Näitä valintoja ei hyvinvointiyhteiskunnassa pitäisi joutua tekemään.
Keskustelemalla eurojen kautta syyllistymme epäinhimilliseen virheeseen: jätämme kuulematta niitä, joiden elämää muutokset koskevat. Keskustelu on ymmärryksen avain.
Peppi Tervo-Hiltula toiminnanjohtaja, Tatsi ry Työttömien ayjäsenten tukiyhdistys ry Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston jäsen ja Pakilan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja
vat asiat ja mielen kuormittuminen saattavat heikentää suojausta, ja yhtäkkiä ihminen on keskellä kipeitä tunteita. Kuin kaksi ruosteista ratasta pyörähtäisivät ympäri uudes-
taan ja uudestaan kirskuen ja narskuen – ja sitten todella muistat.
Mielestäni 12–15-vuotiaiden lasten vanhemmilta ei tarvitse välttämättä kysyä, miten asiat oikeasti meni-
MARTTA-KAISA VIRTA Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinkivät. Itse olisin ottanut sen suurena loukkauksena suhteessa siihen, minkälaisia taakkoja sain kantaakseni, aikuisen taakkoja. Joskus ne ihmissuhteet voivat olla niin tulehtuneet, että ei auta keskustelu tai muu asian muistelu.
Olen pohtinut, voiko ihminen sairastua muistisairauteen niin, että aivoista todella alkaa hävitä tavaraa kovalevyltä? Se voisi tuntua helpottavalta ja huojentavalta; ehkä jonain päivänä minun ja trauman väliin tulee jotain pehmeää ja lämmintä peittoa, johon voin kääriytyä.
Päivi Kangas Espoo
VOI HYVÄÄ PÄIVÄÄ! Suomen teologisen instituutin pääsihteeri Soili Haverinen ”ei pidä uskottavana, että laji olisi muuttunut toiseksi” luettuaan Charles Darwinin Lajien synnyn lukioikäisenä (K&k 31.8.). Kyllä lukioikäinenkin ymmärtää, että teos vuodelta 1859 ei edusta ajankohtaisinta tietoa!
On onnetonta, että lehti heittää bensaa tieteenvastaisuuden liekkeihin aikana, jolloin olemme vajonneet ”vaihtoehtoisten faktojen” rinnakkaistodellisuuksiin – kiitos sosiaalisen median kupliemme, joissa disinformaatio pyörii itseään vahvistaen.
Tyypillistä näille tiedeskeptikoille on, että parhaimmillaan vuosisatojen tutkimustyön ja empiiristen havaintojen kerryttämän tietomassan teilaamiseen riittää perustelematon tokaisu. Tyypillistä myös on, että näitä tokaisuja ei haasteta.
En ole toistaiseksi nähnyt yhtään tiedeskeptikon argumentaatiota, joka ei perustuisi väärinymmärrykseen ja tietämättömyyteen. Faktoja ei ”uskota”, mikä alleviivaa perustavanlaatuista ymmärtämättömyyt-
tä siitä, että faktat eivät ole uskonasia.
Jollain hämärällä logiikalla uskonnolliset kirjoitukset rinnastetaan tieteeseen ja ne käyvät tiedettä vakuuttavammasta todisteesta. Niitä ei toki tarkastella samalla peräänantamattomalla kriittisyydellä kuin tieteellistä tietoa.
Tosiasioita ei niiden kieltäminen muuta muuksi – ja lajin muuttumista toiseksi on voitu seurata reaaliajassa.
Juha Räty VantaaVOISIKO KIRKKO tarjota ilmaisen sähköisen alustan kuolinilmoituksille koko valtakunnassa? Moni vanhus kaipaa tietoa vertaistensa kohtaloista. Lehdissä julkaistavien maksullisten ilmoitusten sijaan tiedon pitäisi olla luettavissa kirkon palvelusta ilmaiseksi tai nimellistä korvausta vastaan.
Sähköisiä ilmoituksia voisi myös hakea, jos on epävarma tutun tilanteesta.
Timo Matikainen Helsinki
KIRKON VIESTINTÄ vastaa: Kirkko on tiiviisti läheisten kanssa mukana ihmisen viimeisellä matkalla. Palvelua kuolinilmoitusten julkaisemiselle verkossa ei kirkolla vielä ole, mutta esitetty ajatus on hyvä. Kirkkohallituksessa pohditaan parhaillaan sitä, millä tavalla kirkko voisi entisestään parantaa ihmisen kuolemaan liittyviä erityisesti sähköisiä palveluitaan, ja otamme ehdotuksesi mukaan pohdittavien joukkoon.
Lari Lohikoski verkkoviestintäpäällikkö, Kirkon viestintä
Haemme suomalaista ja kansainvälistä taidetta, designia, keramiikkaa, valaisimia, hopeaa, kelloja ja koruja syksyn Fine Art–huutokauppoihimme Arvioi esineesi maksutta paikan päällä tai ota yhteyttä asiantuntijoihimme sähköpostitse tai puhelimitse! Teemme tarvittaessa myös kotikäyntejä.
Dan von Koskull, Design & antiikki | 040 527 01 19 | dan.vonkoskull@auktionsverket.com Helena Laakso, Taide | 050 518 06 16 | helena.laakso@auktionsverket.com
Nina Oker-Blom, Korut, kellot & hopea | 040 734 7838 | nina.oker-blom@auktionsverket.com
Eteläranta 14, Helsinki | 09 354 26 700 auktionsverket.fi
Wilhelmiinan uusin palvelu- ja hoivakoti, keväällä 2023 valmistunut Wilhelmiina Tenhola, tarjoaa yhteisöllistä palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa kauniissa ympäristössä Ruskeasuolla.
Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi
Tenholan modernit tilat on suunniteltu tukemaan monipuolisesti ikäihmisten toimintakykyä, yhteisöllistä harrastamista ja aktiivisuutta. Lisäksi meillä on mahdollista ulkoilla omalla viihtyisällä pihalla tai Keskuspuiston ulkoilureiteillä, jotka avautuvat aivan talon kulmalta.
Kiinnostuitko?
Varaa aika henkilökohtaiselle tutustumiskäynnille wilhelmiina@wilhelmiina.fi
tai soittamalla numeroon 044 7060 139 tai 050 577 1666
Palveluasumista ja hoivaa ikäihmiselle – uusi Wilhelmiina Tenhola nyt auki!Juhani Linnovaara, Galleriavieraat, lähtöhinta 7000–9000 €, Modern Art & Design 5.11.
Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi
Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä
Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.
KAUNIS HYMY VALLOITTAA
· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus
Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.
· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €
· Hammastarkastus muuten 45 €
· Hammasvalkaisu 129 €
· Purentakisko 270 €
· Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €
Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru
p. 09 726 2266
p. 040 700 0000
Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.
ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:
Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 €
Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 €
Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 €
○ Ilmainen proteesien tarkistus
PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA
Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€
SOITA JA VARAA
050 5533 050
Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella
Hammaslääkäriasema
Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko
Merja Vesamäki
Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151
Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930
Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.
Asianajotoimisto Norros Oy
puh. 09 477 0680
www.norros.com
TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI
Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy
Korkeavuorenkatu 17 A 1
puh. (09) 622 5930
Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi
Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi
p. 050 464 2930
Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)
HAUTAKIVET
kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi
Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.
HELSINKI
FORUM p. 010 76 66620
ITÄKESKUS p. 010 76 66590
KALLIO p. 010 76 66500
MALMI p. 010 76 66630
TÖÖLÖ p. 010 76 66530
ESPOO
ESPOONLAHTI p. 010 76 66640
LEPPÄVAARA p. 010 76 66610
TAPIOLA p. 010 76 66570
VANTAA
MYYRMÄKI p. 010 76 66600
TIKKURILA p. 010 76 66560
KERAVA p. 010 76 66550
HYVINKÄÄ p. 010 76 66580
BREMERIN KIVI
HAUTAKIVET
Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä
KIVITUOTE OY
Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi
hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi
perunkirjoitukset hautakivityöt
09 628 398
Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi
Lehti luettavissa myös kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet
ASIANAJOTOIMISTO
KIRSI UKKONEN
Kiviportintie 6, 00950 Helsinki
Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com
Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com
Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi
Kuolin ilmoitukset ja -kiitokset
Kirkko ja kaupunki -lehdessä
Pirjo Teva 040 680 4057
pirjo.teva@kotimaa.fi
Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi
P. 040 180 2240
espoonvesijalampo@gmail.com www.espoonvesijalampo.fi
PSYKOTERAPIARYHMÄ HELSINGISSÄ
Masennuksesta, ahdistuksesta, kuormittavista sosiaalisista vuorovaikutussuhteista kärsiville. 90 min krt/vk. KELA, HUS-palveluseteli käy. Yhteydenotot psykoterapeutti Camilla Sundell p. 045 857 6450.
KOTIAPU NAULA JA VASARA OY
Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!
Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu.
050 547 0101 Jukka Vasarainen
0400 805 323 Jari Lehto
PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261
Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia
Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti
P. 050 926 6203
Hyvinvointia Arjesta
○ Kauppa- ja saattoapua
○ Omaishoidon vapaat ○ Kotiapua
○ Seuraksi ulkoilemaan Kotitalousvähennys 60 % www.hyvinvointiaarjesta.fi
Paula Sallinen 040 142 6574
YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi
Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.
P. 040 361 7594
Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.
Ok-talojen ja pienkiinteistöjen sähkövikakorjaukset 37 €/h + alv. Työstä kotitalousvähennys. P. 040 145 8822.
KOTISIIVOUSTA
Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi
040 762 56 15
Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090
JORMAN REMONTTIPALVELU
Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.
Ulos kestopuuterassit + aidat.
P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.
Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.
Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875
Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.
Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739
Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.
Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125
Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907
Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com
Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi
Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.
la 30.9. klo 17 sateenkaarikirkkopyhä Alppilan kko, Kotkank. 2; s. S. P. Suhonen, lit. A. Rask; kahvit ja körttiseurat.
ma 2.10. klo 18 körttiseurat Rastisrk-kesk., Tenholant.6, Ruskeasuo. klo 18.30 seurat Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk. 2. ti 3.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D, 2. krs; L. Väyrynen-Si. ke 4.10. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrne 1. pe 6.10. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink. 8. su 8.10. klo 10 kirkkopyhä Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant. 8. klo 15 seurat Lohjan srk-kesk. takkatupa, Sibeliuksenk. 2. klo 16 raamattuopetus Seuratuvalla, Nina Nikki vie UT:n maailmaan; Autotalo, Kamppi. klo 18 seurat Järvenpään vanha kko Oliivisali, Kirkkot. 2. ke 11.10. klo 19 verkkoseurat Körttikodilta, Ratak.1 a A 3; www. facebook.com/herattaja, www. youtube.com/herattajayhdistysfi su 15.10. klo 17 Vihdin Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C (kk.).
Aamuvirkulle taksinkuljettalle tarjolla töitä joustavasti Taksi Helsinki -välityksessä. Talli on Pakilassa. Jos sinulla on erinomainen suomenkielentaito, niin ota yhteyttä: 0400 610 038/Arto.
Mobiili ja desktop -paketit kirkkojakaupunki.fi -verkkosivuilla. Kysy lisää mediamyynnistämme!
ELVISTÄ JA RUKOUSTA Su 1.10. klo 18.00 Pitäjänmäen kirkko, Hki La 28.10. klo 16.00 Suvelan kappeli, Espoo 60-luvun herkkää Elvistä 5-äänisesti laulettuna.
Rukousta sairaiden puolesta.
Vapaa-ehtoinen kolehti.
Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?
Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732 Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com
Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.
Espoonlahti
kalustettu 46 m2
P. 050 5555 711
Henkilöautojen talvisäilytystä
24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225
Laurinlahti kalustettu 46 m2. 870 €/kk.
P. 050 5555 711
ESIRUKOUSILTA ti klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Bengt Lassus, 3.10. Tuomas Rosqvist, 17.10. Allan Franzén. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh.(09)23407171 ma klo 14.30–16.30,ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Seuraa myös verkossa: www.facebook. com/petrusforsamling
Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com
MP-Remonttiapu
Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.
P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi
Loppuvuoden Kirkko ja kaupunki -lehden ilmestymis- ja varauspäivät:
Lokakuussa vain yksi lehti 26.10. (varaus 13.10.)
Marraskuu 9.11. (varaus 27.10.) ja 23.11. (varaus 10.11.)
Joulukuussa vain yksi lehti 7.12. (varaus 24.11.)
Mediamyynti
Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi
Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi
Kirkko ja kaupunki -lehteä jaetaan osoitteellisena 340 000 talouteen pääkaupunkiseudulla Helsinki 190 000, Espoo-Kauniainen 80 000 ja Vantaa 70 000 taloutta
www.sanaris. / laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen
RINTAMUS
VASTAPÄÄTÄ
BUDAA
SHAKESPEAREN KUNINGAS
-KYKY KUKATIES
PELTISET
mauste
TYYTYMÄTÖN YHTIÖMIES KORISEVA
HAUTAJAISISA
siellä täällä
TYTTÖJÄ MYÖS I KESKELLÄ
TALOUSTIETEILIJÄ TUUKKA
EPÄONNISTUNUT TYYPPI
NYLON B EATIN LAULUSSA
UNKARIN POIKA
VAATESUUNNITTELIJA SUHONEN
-LÄPPÄ
-TUOLI
KIITOS!
PAISTOVÄLIRIKKO AUTUAIDEN OLINPAIKKA EIVÄT NUO
SÄVELTÄJÄ PERKIÖ
LAUTASIA
KAMMO SAATOT EVÄS
HALU SAARNA TAVARA E
PAPILTA
HARKIMO
PINTAVI KOJA
EDUSTA HJALLIS ROSOT
KIRKOLLIS"PROPPU"
VAIKUTIN
PEST KARA L VERO P
P TAPA A ISÄT TÄKIT
-1.
IDENTTINEN PETO " "
PEITTEITÄ
AJAA SAMA SUSI RASA A
NÄYTTELEVÄ LAULAJA CHRIS
VISAILUISTA PITÄNYT JYRKI
TÖKKIMISIÄ
FLUNSSAISEN ÄÄNI
LÄHEISISTÄ
PISTELYT SUKU
KUU KEHYS
PAIKOIN TITAN KYYNEL
ANTTILA AINEITA
SUUNTA
PERTSAN KAVERI
ELSET ERIN KYNÄ KILU
SAARIMAA TEET HIESUT
KÄSILLÄ
HIENOJAKOISIA MAITA
ELINTARVIKEALALLA
KÄYTÄNTÖ ALUS univarmoja
SOVELLUKSIA
LUJAA LAVASTA
U ARLA APIT E A
UPSEEREILLA KUINKA
YKSIKÖITÄ
VAKAAT MITEN LÄHETIN
VIESTINTÄLAITE
LÄHIITÄÄ -AIKA
MERILÄINEN
Ä K EMIT LISÄ LENA
LIIKKUVIA
LOOSERI EVÄT MOBILET
KORISTEITA
SATU NNAINEN OSUVASTI ILMAISTUJA
IMRE ITÄLÄ ERÄS MIES
POLIITIKKO VILLE
NASEVAT YLLE RAVENNA
ITALIASSA
ISTA
LOISIA
KHALIFA
ENIN TAUTI TÄIT TEAT
Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.
Mikkelinpäivän eli enkelien sunnuntain evankeliumissa (Matt. 18:1–10) Jeesus muistuttaa, että kaikilla niillä, jotka ovat lasten tavoin pienimpiä ja heikoimpia keskellämme, on enkelinsä Jumalan lähellä.
ENNEN VANHAAN mikkelinpäivä oli syystöiden ja sadonkorjuun päätepiste. Kesäajan ulkona laiduntanut karja vietiin mikkelinpäivän aattona navettaan, ja lehmät kytkettiin paikoilleen talven ajaksi. Emännät tekivät taikojaan, joilla lehmiä autettiin kestämään pitkä sisällä olo. Hevosetkin tuotiin laitumilta talliin, joten mikkelinpäivän aamuna pääsi ratsain kirkkoon. Ratsujen selkään laitettiin valkoiset loimet. Satulan sijaan takapuolen alla saattoi olla pari vihtaa.
NINA RIUTTAMonen on helpompi pyytää avukseen enkeleitä kuin Jumalaa, jonka läsnäoloon voi olla vaikea uskoa. Jumala ei silti ole kaukana. Enkelit muistuttavat meitä siitä kaiken aikaa.
Enkelit varjelevat ja ohjaavat meitä oikeaan. Aina kun rukoilemme Jumalaa ja kysymme hänen tahtoaan, enkelit ovat apunamme. Se on niiden tehtävä. Kristillisessä perinteessä ajatellaan, että enkelit eivät puutu elämäämme, mutta ne toimivat sanansaattajina ja kantavat rukouksiamme. Rukoilemme enkelten seurassa, vaikka emme olisi tietoisia niiden läsnäolosta.
Rukouksen tuoma sisäinen ilo, rauha ja mielentyyneys ovat Jumalan työtä meissä. Enkelit välittävät näitä Jumalan lahjoja. Niin voimme ajatella.
Jo hyvin varhain meille on opetettu, että jokaisella on syntymästään saakka suojelusenkeli, joka varjelee ja vartioi meitä ja ohjaa oikealle tielle.
Enkelien sunnuntain evankeliumissa enkelit putkahtavat esiin yllättävässä paikassa.
Jeesus oli lähdössä viimeiselle matkalleen kohti Jerusalemia, mutta hänen oppilaitaan huoletti kysymys, kuka mahtoi olla suurin taivasten valtakunnassa. Jeesus hiljensi heidät asettamalla suojattoman lapsen heidän keskelleen: jos ei osannut asettua lapsen asemaan, oli turha haaveilla pääsystä Jumalan seuraan.
Jeesus kääntää katseemme suurista pieniin, vahvoista heikkoihin, niihin, jotka keskellämme ja ympärillämme ovat kaikkein hauraimmassa asemassa. Heidän enkelinsä ovat lähinnä Jumalaa.
LAURI MAARALATaivaallinen Isä, lähetä enkelisi rauhoittamaan levoton mielemme ja inspiroimaan meitä rukoukseen.
Lähetä rauhan enkelisi sinne, missä kipeimmin kaivataan tietä rauhaan ja sovintoon.
MATTI PIKKUJÄMSÄ
As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin.
Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin.
Vapaana tällä hetkellä yksiö ja yksiö alkovilla. Esimerkiksi yksiö alkovilla on käytännössä lähes kaksion veroinen toiminnoiltaan. Asunnossa on lisäksi mukavuutta lisäävä ranskalainen parveke.
Talosta löytyy myös muunlaisia asuntoja, joita kannattaa tiedustella puhelimitse ja sopia asuntonäytöstä. Tervetuloa tutustumaan taloon ja vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle.
Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.
Kirkko ja kaupungin vantaalaiset lukijat saavat tällä viikolla lehden, joka on painettu osaksi normaalia paksummalle paperille. Sen avulla testataan lehden soveltuvuutta Postin koneelliseen lajitteluun.
Moni seurakunta tarjoaa kouluikäisille ilmaisia harrastekerhoja s. 4
Suomen kielen oppiminen helpottaa arkea s. 6
Korson kirkolla kävi noin
60 veren luovuttajaa
runsaan neljän tunnin aikana s. 2
TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVAT ESKO JÄMSÄ
Kello kahdelta syyskuisena iltapäivänä Korson seurakuntakeskuksen
aulassa on katettuna leivät, juustot ja leikkeleet, keksit ja suklaat, kahvit ja teet ja jopa pari lavallista alkoholitonta olutta. Kohta ne maistuvat niille noin 60:lle vapaaehtoiselle, jotka ovat tänään ilmoittautuneet luovuttamaan vertaan seurakuntasaliin perustetussa luovutuspisteessä.
Liikkuvan veripalvelun yhdeksän sairaanhoitajaa ovat olleet tehokkaita: pop up luovutus
piste kaikkine koneineen, pusseineen ja kylmälaatikoineen on tänään, kuten joka päivä, pantu pystyyn alle tunnissa. Verenluovutus on tänään mahdollista neljän ja puolen tunnin ajan, ja jokaiselle vartille on jaossa neljä aikaa. Omani on kello 15.15, ja minua jännittää.
KORSON SEURAKUNNAN tiloissa on luovutettu verta vuodesta 2008. Liikkuva veripalvelu käy täällä noin kerran kuussa.
– Verenluovutus on kaikista konkreettisimpia esimerkkejä kristillisen lähimmäisenrakkauden to
teuttamisesta omassa elämässä. Se sopii siis hyvin kirkon arvoihin, perustelee kirkkoherra Tuomas Antola yhteistyötä. Seurakunnalta tilaisuus vaatii vain sen, että vahtimestari on paikalla. Kaikki vastaanottohenkilöstä tarjoiluja hoitaviin vapaaehtoisiin ovat Veripalvelu SPR:n koordinoimia.
Aulassa mehua hakee korsolainen Mia Granström. Hän on tavannut käydä luovuttamassa verta pari kertaa vuodessa, mutta nyt takana on koronavuosien mittainen tauko. Tämänpäiväinen luovutustilaisuus on kuitenkin merkitty kalenteriin hyvissä ajoin, jotta työt eivät tulisi tielle.
– Olin aikanaan liikenneonnettomuudessa ja havahduin siihen, miten haurasta elämä on. Lähellä kotia on helppo käydä luovuttamassa, Granström sanoo.
OLEN LUOVUTTANUT verta muutamaan otteeseen, mutta edellisestä kerrasta on 19 vuotta. Silloin pyörryin luovuttamisen jälkeen, ja hyvin alkanut tapa jäi. Kysyn Mia Granströmiltä neuvoa. Miten tämä kerta onnistuisi paremmin?
Sairaanhoitaja Virpi Pulliainen pääsi ripille Korson kirkossa 45 vuotta sitten. Nyt hän hoitaa Mia Granströmin verenluovutusta tässä samassa rakennuksessa. Sairaanhoitaja Kalle kertoo Laura Pörstille ennen pistämistä, miten verenluovutus etenee. Juhani Viskari ei päässyt tällä kertaa luovuttamaan verta, sillä luomenpoistosta oli liian lyhyt aika. Hän haukkaa välipalaa SPR:n vapaaehtoisen Marja-Leena Stenroosin kattamasta pöydästä.Verenluovutus on pieni hyvä teko, joka onnistuu Vantaalla myös muutamien seurakuntien tiloissa.
– Pitää syödä ja juoda luovutuspäivänä hyvin. Luovutuksen jälkeen kannattaa ottaa rauhallisesti eikä esimerkiksi saunoa tai lähteä kuntosalille, hän opastaa.
Nappaan siis mehutetran tarjoilupöydästä ja juon sitä täyttäessäni kännykälläni verenluovuttajalta vaadittua terveyskyselyä.
Olenko ollut leikkauksessa tai käynyt matkoilla viime aikoina? Käytänkö lääkkeitä, onko ollut uusia seksikumppaneita? Muun muassa tällaisiin kysymyksiin vastaan.
PIAN KALLEKSI ESITTÄYTYVÄ sairaanhoitaja käy jo terveyskyselyä kanssani läpi. Hän esittää tarkentavia kysymyksiä kohdista, joihin olen vastannut kyllä. Yksi niistä koskee lääkkeitä.
– Lääkkeet eivät yleensä ole este luovutukselle, mutta uuden lääkkeen aloittamisesta pitää kulua jonkin aikaa, Kalle kertoo.
Hänellä on edessään neljä samanlaista pussia: yhteen niistä kerätään luovuttajan veri, joka
Moni voisi luovuttaa
Suurin osa 18–70-vuotiaista voi luovuttaa verta. Verkkosivuilla veripalvelu.fi voi tutustua verenluovutuksen esteisiin, joista monet, kuten raskaus ja imetys, ovat väliaikaisia. Ensiluovutuksen yläikäraja on 59 vuotta.
O negatiiviselle verelle on erityisen suuri tarve, sillä tämän veriryhmän veri sopii kaikille ja sitä käytetään hätäverenä esimerkiksi onnettomuustilanteissa. Oma veriryhmä selviää ensimmäisen verenluovutuksen jälkeen.
AAMULLA OLEN tarkistanut Veripalvelun sivuilta veren ajantasaisen tarpeen. Minun veriryhmäni A positiivinen veri on tänään vähissä.
Joka arkipäivä Suomessa tarvitaan noin 800 verenluovuttajaa, jotta verta riittää kaikille tarvitseville: leikkauspotilaille, onnettomuuksien uhreille, synnyttäneille, syöpäsairaille… Verta voi luovuttaa pääkaupunkiseudulla Liikkuvan veripalvelun tilaisuuksissa ja kolmessa kiinteässä toimipisteessä, joista yksi muuttaa kauppakeskus Jumbo-Flamingoon ensi vuoden alusta. Noin 3,5 prosenttia 18–70-vuotiaista luovuttaa verta vuosittain.
Kalle ohjaa minut puolimakaavaan asentoon luovutuslaverille. Hän kyselee vointiani moneen kertaan ennen kuin pistää neulan vasempaan kyynärtaipeeseeni. Pumppaan sideharsorullaa kädessäni. Veri näyttää letkussa tummalta, sakealta mömmöltä.
Pian kone, joka mittaa pussiin päätyneen veren määrää, hälyttää. Veri juoksee liian hitaasti ja on vaarassa hyytyä letkuun. Kalle neuvoo pumppaamaan rullaa tiheämmin. Se parantaa verenpainetta ja kone vaikenee. Huh.
Luovutuksen jälkeen on syytä juoda paljon. Laura Pörstille maistuu appelsiinimehu.
sitten jaetaan Veripalvelun laboratoriossa punasoluihin, verihiutaleisiin ja plasmaan.
Jotkin lääkeaineet, esimerkiksi ibuprofeeni, vaikuttavat verihiutaleisiin.
– Samana päivänä päänsärkylääkettä käyttäneen verihiutaleet eivät mene jatkokäyttöön, mutta sen takia ei kannata jättää lääkettä ottamatta, Kalle sanoo.
Luovutetusta verestä testataan HI-virus, hepatiitit, syfilisbakteeri ja parvovirus, mutta on silti tärkeää, että luovuttaja on perusterve. Kerron vauvana tehdystä sydänleikkauksesta. Kalle naputtaa konettaan, koska tietyt leikkaukset aiheuttavat luovutusesteen. Käy ilmi, että jos omalla kohdallani seurantaa olisi kahden vuoden välein tai useammin, en pääsisi luovuttamaan.
– Haluamme olla tarkkoina emmekä ota mitään riskejä luovuttajien hyvinvoinnin kanssa, Kalle sanoo.
Seuraavaksi hän mittaa hemoglobiinini, jonka on naisella oltava 125–175 g/l. Ruudulle välkähtää lukema 141. Pääsen luovuttamaan!
– Joskus pitää hitaan virtauksen vuoksi kohentaa neulaa kesken luovutuksen. Mutta se on pieni pyöräytys vaan, Kalle selittää.
Hän kysyy taas vointiani. Se on hyvä. Vastapäätä makoilee miehiä ja naisia, joilla jokaisella on vieressään oma hoitaja ja täyttyvä veripussi. Joku on tullut paikalle alakouluikäisen lapsensa kanssa.
– Se on tietenkin sallittua, koska muuten monella voisi olla vaikeuksia päästä tänne. Ja lapset saavat tässä hyvää esimerkkiä, Kalle sanoo.
Kymmenen minuutin kuluttua oma pussini on täynnä: olen luovuttanut 4,6 desilitraa verta. Kalle neuvoo makoilemaan laverilla hetken aikaa, koska heikotus iskee luovuttamisen jälkeen helposti. Hän tuo minulle tetran appelsiinimehua ja kertoo, että ahkeralla juomisella luovutuksessa menettämäni veri korvautuu muutamassa tunnissa.
Oloni on kummallisen virkeä, ei tietoakaan pyörrytyksestä. Ihanaa! Pystyn jo viiden minuutin kuluttua siirtymään välipalapöydän ääreen. Siellä nauttii luovutuksen jälkeisistä eväistä myös Mia Granström, iloisena ja hyvissä voimissa.
Voileipää mutustaessani ajattelen, että 3,5 prosenttia porukasta on aika vähän, kun luovuttamisen vaiva kuitenkin on pieni.
Päätän tulla puolen vuoden kuluttua uudestaan. ■ Verta voi luovuttaa Vantaalla seuraavan kerran 5.10. kello 12–16 Kauppakeskus Tikkurin (Asematie 4–10) toisessa kerroksessa. Aika varataan Veripalvelun nettisivuilta. Syksyn verenluovutustilaisuudet Vantaan seurakuntien tiloissa ovat Korson seurakuntakeskuksessa (Merikotkantie 4) 7.11. ja 19.12. kello 14–18.30 ja Hakunilan kirkossa (Hakunilantie 48) 5.12. kello 13–17. Aika varataan Veripalvelun nettisivuilta.
Veri jaetaan laboratoriossa punasoluihin, verihiutaleisiin ja plasmaan. Kaikille on oma tarpeensa.”
Noin 3,5 prosenttia 18–70-vuotiaista luovuttaa verta vuosittain.
pyrkivät siihen, että lapsilla on kivaa ja että jokaista kohdellaan yksilönä.
Syksyllä seurakunnissa käynnistyivät jälleen monet kouluikäisten lasten kerhot. Erilaisten kerhojen suuren määrän mahdollistavat pitkälti nuoret kerhonohjaajat, joista moni saa samalla ensimmäistä kertaa työkokemusta.
Tikkurilan seurakunnan kerhonohjaajat Anni Kivelä, 17, ja Sofia Toivanen, 16, saivat keväällä 2023 Lasten ja nuorten keskuksen ja Partaharju-säätiön Vuoden kerhonohjaaja -palkinnon. Perusteluissa todettiin muun muassa, että he ovat jakaneet omia ideoitaan eteenpäin ja rohkaisseet muita. Kerhonohjaajina he ovat olleet oma-aloitteisia, luotettavia, innovatiivisia ja lapset huomioon ottavia.
– Aika kivalta tuntui. Palkinto oli yllättävä, mutta olimme tosi iloisia siitä, Toivanen sanoo.
Heidän mukaansa kärsivällisyys, luovuus, helposti lähestyttävyys ja ymmärtäväisyys tekevät kerhonohjaajasta hyvän.
– Lapset ovat erilaisia, ja eri lapsille pitää sanoa asiat eri tavoin, Kivelä sanoo.
TÄNÄ SYKSYNÄ Anni Kivelä ja Sofia Toivanen vetävät maanantaisin Tikkurilan kirkolla kokoontuvaa puuhakokkis-kerhoa. Siellä kokataan, askarrellaan tai pelataan yhdessä.
– Meillä on tapana kysyä, mitä kerholaiset haluavat tehdä ja kokata. Tämä ei ole sellainen kerho, jossa me määräämme kaikesta. Haluamme, että kerholaisilla on kiva olla, Toivanen kertoo.
Kerho kokoontuu kerrallaan puolitoista tuntia, ja siihen kuuluu muun tekemisen ohella lyhyt hartaushetki. Kokkailuissa pitää ottaa huomioon, mitä lyhyessä ajassa ehtii tehdä.
– Jos tuntuu siltä, että tulee kiire, yritetään etsiä samankaltaisia vaihtoehtoja sille, mitä on toivottu. Esimerkiksi tänään tehdään tortillapizzoja, koska pizzapohjan tekeminen veisi aikaa, Kivelä kertoo.
Kerholaiset ovat iältään useimmiten 7–11-vuotiaita.
Jotkut jaksavat keskittyä paremmin, jotkut huonommin, jotkut ovat hiljaisempia ja jotkut puhuisivat vaikka koko ajan.
– Kerhonohjaajilta vaaditaan kärsivällisyyttä ja tietynlaista sanavalmiutta. Pitää tarvittaessa osata sanoa tiukasti, mutta ei niin, että kenellekään tulee paha mieli. Asioita pitää perustella vaikka sanomalla, että meillä on kerhossa tietyt säännöt, joita pitää noudattaa, jotta kaikilla on mukavaa, Kivelä sanoo.
– Luova pitää olla. Se voi tarkoittaa vaikka sitä, että kun pidetään hartautta, joskus pitää vaihtaa lasten istumajärjestystä. Pitää koko ajan seurata, miten ryhmä toimii. Jos jokin homma ei suju, pitää vaihtaa suunnitelmaa, Sofia Toivanen jatkaa.
YLEENSÄ KERHOSSA sujuu hyvin, mutta kaikenlaiset unohdukset ja kommellukset ovat ohjaajille tuttuja: välillä on puuttunut esimerkiksi leivinpaperi, kerran kananmunat. Onneksi nuo -
Korson seurakunnan seurakuntaneuvosto on hyväksynyt samaa sukupuolta olevien vihkimiset tai avioliiton siunaamiset seurakunnan tiloissa. 13. syyskuuta kokoontunut seurakuntaneuvosto hyväksyi asian äänin 10–4.
risotyönohjaaja Marjukka Valtanen on tarvittaessa puhelinsoiton päässä. – Aina sattuu kaikenlaista. Onneksi saatiin kirkon keittiöltä kananmunat. Eivät nämä onneksi ole isoja juttuja, Anni Kivelä sanoo.
MONISSA PERHEISSÄ on erityisesti kuluneen vuoden aikana tuskailtu nousseiden hintojen kanssa ja mietitty myös lasten harrastuksia ja niihin liittyviä kuluja. Esimerkiksi Tikkurilan seurakunnassa kaikki kouluikäisten kerhot ovat tällä hetkellä osallistujille maksuttomia.
Osallistujamäärät kerhoissa vaihtelevat kerhon ja toimipisteen mukaan, mutta moniin kerhoihin mahtuisi mukaan enemmänkin lapsia. Sofia Toivanen ja Anni Kivelä arvelevat, että kaikki perheet Vantaalla eivät edes tiedä, kuinka monipuolisesti seurakunnat tarjoavat harrastekerhoja kouluikäisille. Jostakin omasta harrastuksesta voi olla lapselle paljon iloa ja hyötyä.
– Harrastuksissa oppii toimimaan muiden lasten
kanssa. Sellaiset lapset, joita vaikka kiusataan koulussa, voivat saada harrastuksista kavereita ja huomata, että on myös hyviä ihmisiä, Anni Kivelä sanoo.
Kivelä tekee tällä hetkellä kaksoistutkintoa, käy lukiota ja opiskelee hiusalaa ammattioppilaitoksessa. Toivanen on lukiossa. Koulunkäynti vie aikaa ja energiaa, mutta kerhonohjaus kerran viikossa ei kuormita liikaa. Kivelä ja Toivanen suosittelevat kerhonohjausta nuorille, jotka ovat valmiit ottamaan vähän vastuuta ja kehittämään itseään. Työtä voi tehdä omien kiinnostuksenkohteiden ja vahvuuksien mukaan.
– Jos on esimerkiksi kiinnostunut näytelmistä, voi alkaa pitää näytelmäkerhoa, Toivanen havainnollistaa. Lisätietoa Vantaan seurakuntien kerhoista: vantaanseurakunnat.fi
Vuoden kerhonohjaajat Sofia Toivanen (vas.) ja Anni Kivelä pitävät puuhakokkis-kerhoa Tikkurilan kirkolla
Sateenkaariparien vihkiminen on nyt mahdollista Korson kirkossa. Muutos astui voimaan 14. syyskuuta.
Aloitteen samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä tekivät Tulkaa kaikki -ryhmän jäsenet. Päätöstä tukivat myös So-
siaalidemokraattinen seurakuntaväki ja Avoin ryhmä sekä kirkkoherra Tuomas Antola Espoossa ja Helsingissä suurin osa seurakunnista on päättänyt avata tilansa sateenkaariparien vihkimiselle. Vantaalla tämän ovat ennen Korsoa sallineet Vantaankosken seurakunta ja Vantaan ruotsinkielinen seurakunta Vanda svenska församling. Tikkurilan seurakunnassa, Hakunilan seurakunnassa ja Rekolan seurakunnassa asiasta ei ole vielä päätöstä.
Tulkaa kaikki -liike aikoo tehdä aloitteen tilojen avaamises-
ta samaa sukupuolta oleville pareille myös Rekolassa, Hakunilassa ja Hämeenkylässä. Tikkurilan seurakunnassa aloite käsitellään lokakuussa.
Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan eli Vanda svenska församlingin kirkkoherran valinta on ratkennut sovitteluratkaisuun. Vanda svenska församlingin seurakuntaneuvosto valitsi kirkkoherraksi pappi Kristian
ESKO JÄMSÄPITÄÄ KOKO AJAN SEURATA, MITEN RYHMÄ TOIMII. JOS JOKIN HOMMA EI SUJU, PITÄÄ VAIHTAA SUUNNITELMAA.
”SOFIA TOIVANEN
Willisin huhtikuussa 2021. Toinen virkaa hakenut, Monica Cleve, teki seurakuntaneuvostolle oikaisupyynnön valinnasta, sillä Cleven mukaan hänellä oli enemmän kokemusta tehtävään.
Porvoon hiippakunnan tuomiokapitulin arvioiden mukaan molemmat hakijat olivat päteviä virkaan. Toukokuussa 2021 seurakuntaneuvosto hylkäsi oikaisupyynnön äänin 9–2. Sen jälkeen Cleve valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen.
Oikeuslaitos ei ollut vielä ehtinyt tehdä asiasta päätöstä, kun
Vanda svenska församlingissa aloitettiin sovitteluneuvottelut elokuussa 2023. Neuvottelu johti sovittelusopimukseen, jonka seurakuntaneuvosto hyväksyi 14. syyskuuta.
Abdel-Aziz Manadir sai ansiomitalin Rekolan kirkon tulipalon sammutustöiden aloittamisesta. Hänelle luovutettiin Suomen palopäällystöliiton ansiomitali Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa 19. syyskuuta.
Rekolan kirkolla tehtiin 30. toukokuuta ilkivaltaa. Kirkon tontilla olevassa asunnossa asuva Abdel-Aziz Manadir huomasi sen ja soitti paikalle seurakunnan pääsuntion. Hänen valppautensa ansiosta Rekolan kirkko välttyi suuremmilta vahingoilta.
Kun suntio saapui, oli kirkon seinässä kiinni oleva varastorakennus tulessa. Manadir oli aloittanut alkusammutustyöt ennen palo- ja pelastusviranomaisten saapumista paikalle, ja palo saatiin nopeasti taltutettua.
Kirkon takaosassa oleva sisäänkäynti ehti kuitenkin vau-
rioitua palon vuoksi. Seurakunnan toiminta on tulipalosta huolimatta jatkunut Rekolan kirkolla normaalisti. Poliisi pidätti myöhemmin tuhotyöstä epäillyn henkilön.
Kirkko ja kaupungin vantaalaiset lukijat saavat tällä viikolla lehden, joka on painettu osaksi normaalia paksummalle ja jäykemmälle paperille.
Tätä paperia on lehdessä kahdeksan sivua eli kannet ja pää-
kaupunkiseudun kaikille kaupungeille yhteisen niin sanotun runkolehden keskiaukeama.
Kyseessä on paperiyhdistelmä, jonka avulla testataan lehden soveltuvuutta jakeluyhtiön eli Postin koneelliseen lajitteluun. Tavoitteena on hakea paperiyhdistelmää, joka tehostaa jakelua, mutta ei nosta lehden kokonaiskustannuksia.
Osa lukijoista saattaa saada lehden, jonka takakannessa on tunnistetarra. Tarran saa halutessaan helposti irti.
Lue lisää uutisia ja artikkeleita: kirkkojakaupunki.fi
Hakunilan kirkko:
Hakunilantie 48, 01200 Vantaa
avoinna ma, ti, to klo 10–14, ke klo 10–15, su klo 11–14, p. 050 409 0500.
Kirkkoherranvirasto:
avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 830 6500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi,
Facebook: Hakunilan seurakunta
Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset
YouTube: Hakunilan seurakunta
SoundCloud: Hakunilan seurakunta
Päivystävä pappi tavattavissa
ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507
Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi
VERKOSSA
Musiikkihetki Facebookissa joka toinen keskiviikko klo 12. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.
Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.
HAKUNILAN KIRKKO
Hakunilantie 48, suntio p. 050 409
0500
Nuorten bändi torstaisin klo
16.30–17.15
Iltakirkko torstaisin klo 18.
Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45.
Raamattu-ilta perjantaisin klo
18.30.
Maanantaikirkko klo 11, e htoollinen parillisilla viikoilla. Maanantaisin yhteisölounas, kattaukset klo
11.30 ja klo 12.15.
Vauvakahvila maanantaisin klo
12–14.
Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12.30. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki.
Päivähetki Raamatun äärellä parittomien viikkojen tiistaina klo
12. Jari Araneva.
Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15.
Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo
18–20.30.
Perhekerho keskiviikkoisin klo
9–12.
Toivo Café keskiviikkoisin klo
13–15.
Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14.
Messu su 1.10. klo 12. Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä.
Hyvän Päivän konsertti su 1.10. klo 18. Toivo Kuulan lauluja. Oopperalaulajat Hannu Forsberg, Arto Hosio, Mervi Rautiainen ja Jaakko
Hietikko. Juha Paukkeri, piano.
Järj. Lions Club Hakunila.
Seniorikerho ke 4.10. klo 13. Pappi Harri Nurminen vierailee. Seniorikerho joka toinen keskiviikko.
Kerhon vetäjänä Minna Tervo.
Raamattuluento: Elämän myrskyissä - välähdyksiä kuningas
Daavidin elämästä ke 4.10. klo
18.30. Kateuden syöpä. Päätoimittaja Leif Nummela.
Vanhusten viikon konsertti to 5.10. klo 11. Muusikot Matti Pasanen, Esa Aapro ja Klaus Pennanen. Yhteistyössä Itä-Hakkilan eläkkeensaajien kanssa.
Lähetyspiiri to 5.10. klo 18. Liisi Jokiranta vierailee.
Messu su 8.10. klo 12. Sami Suhonen, Sasu Rauhala, Marcus Kalliokoski.
Muskarimessu ke 11.10. klo 10. Sami Suhonen, Sini Nikku, Anna Hjelt-Jauhiainen, Eija Hyytiäinen, Liisa Jylhä-Mikkonen.
Raamattuluento: Elämän myrskyissä - välähdyksiä kuningas
Daavidin elämästä ke 11.10. klo
18.30. Goljatitkin voidaan voittaa. Teologian tohtori Eero Junkkaala.
Messu su 15.10. klo 12. Sasu Rauhala, Tiina Palmu, Sini Nikku.
Seniorikerho ke 18.10. klo 13. Ritva Henkell ja runot. Seniorikerho joka toinen keskiviikko, vetäjänä Minna Tervo.
Raamattuluento: Elämän myrskyissä - välähdyksiä kuningas
Daavidin elämästä ke 18.10. klo
18.30. Kun tekee mieli kostaa.
Nuorisotyönohjaaja Aija Sairanen.
Hakunila-messu su 22.10. klo 12.
Harri Nurminen, Sasu Rauhala, Marcus Kalliokoski.
Raamattuluento: Elämän myrskyissä - välähdyksiä kuningas
Daavidin elämästä ke 25.10. klo
18.30. Jumala tuomitsee synnin.
Pastori, lähetystyöntekijä Samuel Yrjölä.
LÄNSIMÄEN KIRKKO
Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391
Perhekerho perjantaisin klo 9–12.
Avoin muskari perjantaisin klo 10.
Ei 20.10.
Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10.
Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12.
Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21.
Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21.
Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.
Русскоязычная
библейская группа по
средам с 18 до 20.
Mikkelinpäivän perhemessu su
1.10. klo 15. Sami Suhonen, Eija
Hyytiäinen, Liisa Jylhä-Mikkonen, Sini Nikku.
Näkövammaisten miesten saunailta to 5.10. klo 18.
Luottamuksen messu su 8.10. klo
10. Sami Suhonen, Marcus Kalliokoski.
Messu su 15.10. klo 10. Sasu Rauhala, Sini Nikku.
Lähetyspiiri to 19.10. klo 18. Anne ja Seppo Suokunnas vierailevat.
MUUALLA
Lapsiperheiden iltakerho Kolohongan kerhotilassa (Pohjolantie
2) tiistaisin klo 17–19.
Tikkurilan seurakunnan diakonissa Mirja Jalo, vedät maahanmuuttajille suomen kielen kielikerhoa kerran viikossa. Kenelle se on tarkoitettu?
– Kerho sopii monenlaisille ihmisille. Sellaisille, jotka osaavat vain muutaman sanan suomea ja haluavat oppia lisää, mutta yhtä lailla myös niille, joka osaavat jo puhua suomea ja haluavat treenata kielitaitoaan. He voivat samalla auttaa vähemmän kieltä osaavia kerholaisia.
Mitä kielikerhossa tehdään?
– Joka kerralle on varattu jokin teema, josta keskustellaan. Apuvälineinä käytetään kynää ja paperia, netistä löytyvää käännösohjelmaa ja Viiden kielen kuvasanakirjaa, jossa on kuvia ja sanoja eri aiheista.
– Kerho perustuu kuitenkin vapaalle keskustelulle ja yhdessäololle, joten siellä voi puhua myös muista mieleen tulevista asiois-
ta. Meillä on rento ja kannustava ilmapiiri, ja monesti olemme nauraneet yhdessä posket kipeinä.
Miten tärkeää suomen kielen oppiminen on kotoutumisessa?
– Täällä voi pärjätä esimerkiksi englannin kielellä, mutta suomen kielen oppiminen helpottaa arkea. Mukana on ollut kerralla kymmenisen henkilöä, mutta mukaan mahtuu vielä. Kerhoon ei vaadita ilmoittautumista eikä muutenkaan tiukkaa sitoutumista.
– Minulle itselleni kielikerhon vetäminen on hyppy uuteen maailmaan. Kerhossa on käynyt ihmisiä eri puolilta maailmaa. Osa heistä on tullut vasta äskettäin Suomeen, ja osa on asunut täällä jo pitkään.
MARJO KYTÖHARJU
Tikkurilan seurakunnan kielikerho torstaisin kello 13–14.30 osoitteessa Vehkapolku 10 C.
Mirja Jalo kutsuu kielikurssilaisia Tikkurilan seurakunnan tilaan Vehkapolulle.Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo
17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.
Lapsikuoro Kuunloiste on alakouluikäisten kuoro, joka harjoittelee Itä-Hakkilan koululla keskiviikkoisin klo 16–16.45.
Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkoulussa olevien nuorten kuoro. Se harjoittelee Itä-Hakkilan koululla keskiviikkoisin klo 17–17.45.
Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja
ohjaa kanttori Sini Nikku. Lisätietoja sähköpostitse sini.nikku@evl.fi.
Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450.
sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi.
www.hameenkylanseurakunta.fi
Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä.
Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–17 tai p. 09 830 6455.
Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti klo 9–11 ja Café Pähkinässä to klo 10–12, tai p.09 830 6472.
Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea
Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 645
HÄMEENKYLÄN KIRKKO
Auratie 3
Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Jumalanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta. Kirkkoherranvirasto on suljettu 11.–13.10.
Enkelien sunnuntain perhetapahtuma su 1.10. Enkeliaskartelupaja klo 14.30–16 päiväkerhotilassa. Perhemessu su 1.10. klo 16. Miika
Koistinen, Hale Heikkilä, Terhi
Kuoppala, Sari Häkki ja Marika
Weckman. Kiinalaisen seurakunnan lapsikuoro. Kastepuu riisutaan
siihen kertyneistä nimistä. Huom: messu alkaa klo 16 – kirkossa ei ole jumalanpalvelusta aamulla. Kirkkokahvit. Ei erillistä pyhäkoulua. Amor divinus liber est -konsertti ke 4.10. klo 18. Musiikkia eri kulttuuriperinteistä. Veli Sola, sähkö- ja akustinen kitara, sitara ja etniset rytmisoittimet. Hale Heikkilä, koskettimet, sello ja laulu. Liput 15/10 e.
Seniorien hyvinvointipäivä to 5.10. klo 9–14. Vapaaehtoinen osallistumismaksu paikan päällä 5 e (käteinen). Ilmoittautuminen on päättynyt 27.9. Kysy paikkaa kirkkoherranvirastosta. Ohjelma seura-
kunnan verkkosivuilla tapahtumakalenterissa.
Israel-ilta to 5.10. klo 18. Vieraana
Riitta Keskimäki. Mukana Jarkko
Vähäsarja ja Mari Heidenstrauch.
Syviä säveliä syysillassa -konsertti la 7.10. klo 18. Vox-Gaudiosa kuoron ja soitinyhtyeen konsertti.
Luvassa musiikkia mm. J.S Bachin
motetti Jesu meine Freude, Zelenkan Misere, Ruht wohl-koraali Johannes Passiosta. Kuoroa ja soitinyhtyettä johtaa Vantaankosken kanttori Mari-Annika Heikkilä.
Ohjelma 10 e.
Messu su 8.10. klo 10. Jaakko Kara, Anne Puumala, Karoliina Leikkari, Hannu Lehtikangas. Ikäihmisten kirkkopyhä, tarvittaessa kyyditys järjestyy. Voit myös tarjota kyydin sitä tarvitsevalle. Ilmoittautumiset ja lisätiedot kirkkoherranvirastosta
4.10. mennessä. Kirkkokahvit ja pyhäkoulu.
Iisimessu ke 11.10. klo 19. Miika Koistinen ja bändi. Nuorten ja nuorten aikuisten messu.
Toivon ilta to 12.10 klo 18. Kristitty poliitikko vai poliittinen kristitty?
Vieraana politiikan konkari, asiantuntija Timo Soini. Isäntänä Matti Hyry.
Esikoiset ry:n seurat la 14.10. klo
13 ja 16. Nuorten ilta klo 18.30.
Messu su 15.10. klo 10. Saarnaaja ystävyysseurakuntamme pastori
Adam Horvath-Hegyi Unkarin Salgotarjanista. liturgia Matti Hyry.
Saarnan tulkkaus suomeksi. Kanttorina Hale Heikkilä. Hämevaaran kirkkopyhä. Kirkkokahvit ja pyhäkoulu.
Esikoiset ry:n seurat su 15.10. klo
13 ja 16.
Hiljaisuuden ilta pe 20.10. klo
18–21. Katja-Maaria Kaskinen. Ilm. kirkkoherranvirastoon ma 16.10. mennessä. Voit ottaa mukaan villasukat.
Messu su 22.10. klo 10. Katja-Maaria Kaskinen, Hannu Lehtikangas.
Ijästen vierailu kirkkokahveilla. Ijäkset kertovat tekemästään lähetystyöstä. Pyhäkoulu.
Miesten kirjallisuuspiiri ti 24.10. klo 18.
Usko ja oppi -ilta to 26.10. klo 18. Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja. Verkossa.
Kirkon kuoro tiistaisin klo 17.30. Kuoroa johtaa Hanna Perkola. Kirkkomuskariryhmät keskiviikkoisin klo 9.15, 10 ja 10.45. Tiedustele vapaita paikkoja Terhi Kuoppalalta, p. 050 573 6356.
Yhteisen pöydän ruokailu keskiviikkoisin klo 11. Ei 18.10.
Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12.
Kyläperhekerho perjantaisin klo
9.30 päiväkerhotilassa. Syyslomaviikolla (vko 42) tauko.
Lammaskuja 2 A
Kahvila auki ma–pe klo 10–14.
Lokakuun alusta alkaen ma–to klo
10–14. Suljettu syyslomaviikolla (vko 42).
Päiväkahvin Aikaan -keskustelusarja ma 2.10. klo 14. Vieraana rovastit Kersti ja Jaakko Rantasalo. Karaváki – Pieni Vene – kreikkalaisen tanssin piiri ti 3.10. klo 18. Jaakko Kara tanssittaa. Hartaushetki to 5.10. klo 13. Miika Koistinen.
Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 11.10. ja 25.10. klo 18. Musiikkihetki to 12.10. klo 13. Hannu Lehtikangas.
Miesten keskusteluryhmä torstaisin klo 10.
HAIK-piiri keskiviikkoisin klo 10. Pirre Toikkasen näyttely “Hetken helmiä” nähtävillä 4.10. asti. Kirsti Pesson ”Pähkinärinteen kuvantekijä” -näyttelyn avajaiset to 5.10. klo 18. Taiteilijatapaaminen 17.10. klo 14. Näyttely on nähtävillä 30.10. asti.
LAMMASPOLKU 1
Aikuisten raamattupiiri to 28.9.,12.10. ja 26.10. klo 9.30.
VAPAALAN
SEURAKUNTATALO
Ilpolankuja 2
Kenian lähetyspiiri to 5.10. Paula ja Lauri Heikkilä ja 19.10. klo 11. Jari Rankinen.
Kiinalaisen seurakunnan kokoontuminen ke 25.10. klo 17.
Kyläperhekerho tiistaisin klo 9.30. Syyslomaviikolla (vko 42) tauko.
MUUALLA
Pägyn kyläperhekerho keskiviikkoisin klo 9.30 Niittyvillan Kohtaamispaikassa, Lammaslammentie 3. Syyslomaviikolla (vko 42) tauko. Aikuis- ja seniorityön teatteriretki la 11.11. Kansallisteatteriin.
Ensimmäinen tasavalta jatkaa esityksiä. Hinta 68 e, sis. lipun ja kuljetukset. Lähtö kirkolta n. klo 11.45. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 6.10. mennessä.
Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, avoinna ma–pe klo 9–14. korsonseurakunta.fi
Facebook: Korson seurakunta
Instagram: korsonsrk, nuortenkulma
Hautajaisten varaukset ma–pe klo
9–15, p. 09 830 6220
Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550
Keskustelun papin kanssa voi varata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09
830 6554
Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12 diakoniatoimistolla
Diakonissan vastaanotto kuukauden ensimmäinen torstai klo 10–11
Kirkon vahtimestarit, p. 050 590
3496
Merikotkantie 4
Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Seurakunnan seniorit to 28.9., 5.10.,12.10., 19.10. ja 26.10. klo 13.
Naisten saunailta to 28.9., 12.10. ja 26.10. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa.
Iltarukouspiiri to 28.9., 5.10.,12.10., 19.10. ja 26.10. klo 18.
Korso-messu to 28.9. klo 18.30.
Joona Raudaskoski. Etkot klo 18 kahvin ja teen äärellä.
Perhekerho pe 29.9., 6.10., 13.10. ja 20.10. klo 9–11.30. Keittolounas 2 e / perhe.
Mikkelinpäivän perhemessu su 1.10. klo 10. Minna Ruuttunen, Joona Raudaskoski. Messun jälkeen lounas.
Kirkon aamupuuro ma 2.10., 9.10., 16.10. ja 23.10. klo 10 hintaan 1 e.
Perhekerho ma 2.10., 9.10., 16.10. ja 23.10. klo 12–15.
Virtapiiri ma 2.10., 9.10., 16.10. ja 23.10. klo 13. Juttuseuraa, kahvittelua ja ohjelmaa. Walk in terapiaa maanantaisin.
Ratkaisukeskeistä terapiaa alle 29-vuotiaille. Vinkkaa apua tarvitsevalle nuorelle! Katso lisää korsonseurakunta.fi/terapia.
Punainen lanka -raamattupiiri ma 2.10., 9.10., 16.10. ja 23.10. klo 19.
English Through Bible -raamattupiiri ma 2.10., 9.10., 16.10. ja 23.10. klo 18.30.
Naisten raamattupiiri ti 3.10., 10.10., 17.10. ja 24.10. klo 18.
Aamurukouspiiri ke 4.10., 11.10., 18.10. ja 25.10. klo 8.
Katulähetyksen hartaus ja yhteisölounas ke 4.10 ja 18.10. klo 11.
Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas Yhteisen pöydän hävikkiruoasta. Ruokailun alussa on mahdollisuus hiljentyä yhteiseen hartauteen kirkkosalissa.
Lähetyspiiri ke 4.10., 11.10., 18.10. ja 25.10. klo 13. Kierrätä vanhat postikortit lähetyksen hyväksi. Tuo lähetyspiiriin siistit, postileimatut kortit sellaisenaan.
Iltaperhekerho ke 4.10., 11.10, 18.10. ja 25.10. klo 18.
Kaikille avoin kuoro ke 4.10., 11.10., 18.10. ja 25.10. klo 18. Tule sellaisena äänenkäyttäjänä kuin olet.
Miesten saunailta to 5.10. ja 19.10. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa. Korso-messu to 5.10. klo 18.30. Jani Vanhala. Ruokailu klo 17.30 alkaen.
Messu su 8.10. klo 10. Parikanniemisäätiön kirkkopyhä, toiminnanjohtaja Teuvo V. Riikonen, Tuomas Antola, Elina Aro. Kirkkokahvit. Toiminnanjohtaja kertoo säätiön toiminnasta.
Katulähetyksen terveyspäivä ke 11.10 klo. 10–12. Vietämme yhteisöruokailun terveyspäivää yhteistyössä Varian sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kanssa. Maksu-
ton lounas.
Korso-messu to 12.10. klo 18.30. Joona Raudaskoski. Etkot klo 18 kahvin ja teen äärellä.
Messu su 15.10. klo 10. Minttu Haapalainen. Minna Ruuttunen. Kirkkokahvit.
Korso-messu to 19.10. klo 18.30. Minttu Haapalainen. Etkot klo 18 kahvin ja teen äärellä.
Messu su 22.10. klo 10. Jani Vanhala, Ilkka Luukka.
Muistan vielä sen virren – virsien ja hengellisten laulujen toivekonsertti su 22.10. klo 16. Pilvi Listo ja Jussi Salonen esittävät rakkaita hengellisiä lauluja ja virsiä. Vapaa pääsy.
Joel Hallikaisen konsertti ti 24.10. klo 18. Joel Hallikainen esittää laulujaan ja kertoo tarinoita niiden takana. Liput 5 e. Katulähetyksen messu ja yhteisölounas ke 25.10. klo 11. Ilkka Luukka, Jaana Jurvanen. Korso-messu to 26.10. klo 18.30. Jani Vanhala. Etkot klo 18 kahvin ja teen äärellä. Vauvamuskari -ilmoittautuminen alkaa ma 2.10. korsoseurakunta.fi/ muskarit
MUUALLA
Adventtiretki eli joulutori- ja kylpylämatka Tallinnaan, Tarttoon ja Pärnuun 4.–9.12. Hinta 670 e/hlö. Lisätietoja verkkosivuilla. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 29.9. mennessä, p. 09 8306 550. Retkeilijät Korson seurakunnassa. Seuraa retkeilijöitä Facebookissa. Lisätietoja Pia Olkkonen, 050 322 6560.
KIRKONKULMA
Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta.
Kirkonkulma avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11.
Maarukanmummot koontuvat kutomaan sukkia ma 2.10., 9.10., 16.10., 23.10. klo 12. Syksyn ohjelmassa mm. Lohtulampaiden valmistusta. Tiedustelut diakonissa Pia Olkkonen p. 050 322 6560.
NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI
Surviaisenkuja 1
Perhekerho to 28.9., 5.10., 12.10. ja 26.10. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45. Perhekerho to19.10. klo 9–11.30 yhdessä MLL:n perhekahvilan kanssa.
SEURAKUNTAKOTI MIKAEL
Venuksentie 4
Muskariperhekerho ti 3.10., 10.10., 17.10. ja 24.10. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30.
Senioripiiri ke 11.10. ja 25.10. klo 10–11.30. Kahvitarjoilu.
Mikkelinpäiväna 1.10. Vantaalla järjestetään perhemessuja ja tapahtumia koko perheelle.
Korson kirkko
Perhemessu klo 10 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Messun jälkeen lounas seurakuntasalissa.
Rekolan kirkko
Perhemessu klo 10 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Mukana lapsikuoro Laululaiva. Messun jälkeen pullakahvit ja mehut sekä syysmyyjäiset.
Tikkurilan kirkko
Hertta kirkonrotta kutsuu klo 10–13 Tikkurilan kirkolle, Asematie 12a, mikkelinpäivän viettoon. Ohjelmassa musiikillinen perhemessu klo 10, jonka jälkeen nalleneuvola. Ota oma nalle mukaan, ongintaa, perhevalokuvausta, johon voi ilmoittautua myös paikan päällä, ja muuta mukavaa puuhaa.
Myyrmäen Virtakirkko
Messu klo 11 Myyrmäen Virtakirkolla, Rajatorpantie 8. Kirkkokahvit ja -mehut. Klo 12.30 muskari.
Kivistön kirkko
Messu ja perhetapahtuma Kivistön kirkolla, Laavatie 2. Messu klo 11 ja perhetapahtuma klo 12–15. Kirkkokahvit ja -mehut. Messun jälkeen mm. valokuvasuunnistusta ja enkelikeksien leivontaa.
Kaivosristin seurakuntatila
Perhetapahtuma ja avoimet ovet klo 13–15 Kaivosristin seurakuntatilassa, Kaivosvoudintie 3. Mm. enkelinsiipien koristeluaskartelua, enkelivalokuvaus.
Hämeenkylän kirkko
Perhetapahtuma Hämeenkylän kirkolla, Auratie 3. Enkeliaskartelupaja klo 14.30–16 päiväkerhotilassa. Perhemessu kirkossa klo 16. Kiinalaisen seurakunnan lapsikuoro esiintyy. Kastepuu riisutaan siihen kertyneistä nimistä. Kirkkokahvit.
Länsimäen kirkko
Perhemessu klo 15 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9.
Kirkkoherranvirasto:
Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi
www.rekolanseurakunta.fi
Rekolan srk somessa: @rekolansrk
Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220. Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi
Puhelinpäivystys ti klo 10–12, p.09 830 6706.
Sannamari Niemi, p. 050 329 0361. Siru Rantanen, p. 044 422 0391. tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.
Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi)
keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. vt. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706.
Ben Ahlroos, p. 050 535 2450. Hanna Paananen, p. 050 436 7712. Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370.
REKOLAN PYHÄN
ANDREAAN KIRKKO
Kustaantie 22, p. 09 830 6708 Perheolkkari ma klo 9–12. Avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä.
Yläovet auki ti klo 12. Syödään yhdessä, alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan.
Kirkkomuskari avoin ryhmä ke klo 15–15.30.
Silmukkasiskot ke klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi. Pyhäkoulu su klo 10. Lasten oma kirkkohetki ja askartelua.
Mikkelinpäivän perhemessu su 1.10. klo 10. Hanna Paananen, Suvi Häme, Kirsi Vuorikivi ja Anna-Maria Alava sekä lapsikuoro Laululaiva. Messun jälkeen kahvia ja mehua, sekä myyjäiset.
Miesten raamattupiiri ma 2.10. ja 15.10. klo 18.30.
Aamumessu ke 4.10. klo 9. Seppo Paulasaari ja Suvi Häme.
Messu su 8.10. klo 10. Seppo Paulasaari ja Marja Kyllönen. Messu su 15.10. klo 10. Ben Ahlroos ja Suvi Häme.
ASOLAN
SEURAKUNTATALO
Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedustelut toiminnasta Irene JuvonenRokkanen, p. 050 573 6329. Perheolkkari ti klo 9–12. Toimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä.
Saviryhmä ke klo 12. Pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 1e/kerta. Ei ilmoittautumista.
Silmukkaryhmä to klo16–18. Neulomme ja virkkaamme yhdessä. Naisten keskusteluryhmä to 5.10. ja 19.10. klo 13. Hyvinvointia lisäävä
keskusteluryhmä, klo 13–14.30. Ohjaajina diakoni Mariela Salminen ja Irene. Seniorikahvila ma 9.10. ja 23.10. klo 13. Yhdessäoloa kahvikupin ääressä. Aiheet: 9.10. vieraina Varian opiskelijoita. 23.10. jäämistösuunnittelu (tuomari Katja Riekki).
Omaishoitajien tukiryhmä ti 10.10. klo 13. Aihe: Muistikummituokio (Leena) ja 24.10. Vieraina palveluohjaajat Mari ja Johanna. Ei ilmoittautumista.
Mitä ihmettä! ti 10.10. klo 18. Tule kuulemaan tosikertomuksia Jumalan ihmeistä ihmisten elämässä. Vieraana Olli Lehmonen ja OPKOn nuoria. Miesten keskusteluryhmä to 12.10. ja 26.10. klo 13, ohjaajana Heikki.
Kipuryhmä ti 17.10. ja 31.10. klo
15–16.30. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville. Aiheet: 17.10. Elämän taitekohdat ja 31.10. Yksin ei ole kovin kaksista (Peter Anderssen).
MUUALLA
Toivoa naisille -ryhmä ke 4.10. ja 18.10. klo 18–19.30. Lampirannalla, Tertunkuja 4b. Nikkaristiapua Tarvitsetko apua kodin pienissä askareissa? Vapaaehtoiset nikkaristit auttavat kodin askareissa. Ammattimiesten töitä ei kuitenkaan tehdä. Apu on maksutonta. Lisätietoja: kirkkoherranvirasto, p. 09 830 6700 ma–to klo
9–14.
Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat p. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta p. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi. Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi
Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi
Facebook: Tikkurilan seurakunta
Instagram: @tiksinsrk
Twitter: @Tiksinsrk
Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com
Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 p. 09 830 6202
Diakonia palvelee
Varaa aika keskustelua varten diakoniatyöntekijälle www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia”
tai jätä soittopyyntö p. 050 439 9651. Sähköposti diakonia.tikkurila@evl. fi Ajantasaiset tiedot toiminnasta ja tapahtumista www.tikkurilanseurakunta.fi.
PYHÄN LAURIN KIRKKO
Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko on auki 6.10. asti pääsääntöisesti ti,
to ja pe klo 12–15. Aikavälillä 8.–20.10. ja su 22.–29.10. kirkko on kunnostustöiden vuoksi kiinni. Messu su 1.10. klo 12, Susanna Rinne, Sanna Heikurinen, Iina Katila.
TIKKURILAN KIRKKO
Asematie 12 a, p. 044 422 0480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma–pe klo 7.30–21, la–su klo 9–18. Aulan palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi.
Lauantain iltakellot klo 18 joka kuukauden ensimmäinen lauantai carillonilla. Soitto kuluu Tikkurilan kirkon ympäristössä.
Keskiviikkokellot soivat keskiviikkoisin klo 13.45–13.55.
Avoin Junnuolkkari 7–14-vuotiaille on auki kouluviikoilla Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10) ti klo 13–16.
Taaperokahvila to 28.9., to 5.10., to 12.10. ja to 26.10. klo 9.30–12 1–2-vuotiaille lapsille ja heidän aikuisilleen. Tarjoilu 1 e/aikuinen. Päivämusiikki to klo 12. To 28.9. (Anssi Pyykkönen, urut), to 5.10. (Valtteri Saarikko, urut), to 12.10. (Paula Siren, huilu ja Iina Katila, urut ja carillon), to 19.10. (Ina Katila, urut), to 26.10. (Samppa Laakso, urut). Vapaa pääsy. Kielikerho – puhumme suomea torstaisin Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10) klo 13–14.30. Mukaan ovat tervetulleita suomen kieltä opettelevat sekä suomea äidinkielenään puhuvat. Tarjolla kahvia ja teetä. Lisätiedot: mirja. jalo@evl.fi, p. 040 509 7306. Welcome to the language club to practice speaking Finnish. The language club meets on Thursdays from 13:00 to 14:30 in Vehkapolun kerhotila We learn Finnish in a casual atmosphere. Iltateetä ja Iltamessun valmisteluja to 28.9., to 5.10., to 12.10., 19.10. ja 26.10. klo 18 alkaen. Iltamessu to 28.9., to 5.10., to 12.10., 19.10. ja 26.10. klo 19. Yhteisöllisesti toteutettava iltamessuhetki. Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat messuhetken kantava voima.
Kaksikielinen Vauvakirkko pe 29.9. klo 10 yhdessä Vanda svenska församlingin kanssa. Kirkossa jaetaan edellisen puolen vuoden aikana kastettujen vauvojen kastenauhat. Kirkkohetken jälkeen kakkukahvit.
Perhepäivä perjantaisin 29.9., 6.10. ja 13.10. klo 9–13. Puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Klo 10 Muskarikirkkohetki (29.9. sen sijaan Vauvakirkko).
Keittolounas 4 e/perhe, leipä ja kahvi 2 e/perhe.
Naisten rukouspiiri pe 29.9., pe 6.10., pe 13.10. ja pe 20.10. klo 18. Diandran Elegia-kirkkokonsertti pe 29.9. klo 18. Liput 39,10 e Lippu.
fi.
Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 30.9., la 7.10. ja 14.10. klo 15.
XI Valtakunnallisten poikakuoropäivien konsertti la 30.9. klo 16. Cantores Minores Koulutusryhmien
B-kuoro, joht. Terhi Orpana; CM
Koulutusryhmien kuoro, joht. Anna Hurme ja Timo Pihkanen; Chorus
Cathedralis Iuniorum, joht. Tero
Niemi; Jyväskylän Poikakuoro
Sirkat, joht. Agnes Lak-Losoncz. Vapaa pääsy.
Mikkelinpäivän perhemessu su 1.10. klo 10, Kristiina Kartano, Johanna Jakonen, Terje Kukk, Miira Tyni.
Hertta kirkonrotta kutsuu Tikkurilan kirkolle su 1.10. klo 10–13
mikkelinpäivän viettoon.
Ohjelmassa Musiikillinen perhemessu klo 10. Messun jälkeen
Nalleneuvola, ota oma nalle
mukaan, ongintaa, perhevalokuvausta ja muuta puuhaa.
Hyvän mielen ryhmä ma 2.10. ja ma 9.10. klo 17 Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10, sisäänkäynti kirkon sisäpihalta). Keskustelua mielen hyvinvoinnista. Lisätiedot: diakonissa Marjo Suorsa p. 050 511
1674.
Vauvakahvila ma 2.10., ma 9.10. ja ma 23.10. klo 12.30–14.30. Alle
vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikuinen.
Naisten raamattupiiri maanantaisin 2.10., 9.10., 16.10. ja 23.10. klo 18.
Iltaperhekerho maanantaisin
2.10., 9.10. ja 23.10. klo 17.30–19.
Tekemistä aikuisille ja lapsille.
Iltapala 3 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.
Viikkomessu tiistaisin 3.10., 10.10.,17.10. ja 24.10. klo 11.30.
Puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa.
Tiistain yhteisölounas tiistaisin
3.10., 10.10., 17.10. ja 24.10. klo
12–13. Diakoniatyöntekijä tavattavissa ajanvarausta ja keskustelua varten.
Lähetyksen päiväpiiri ti 3.10. ja 17.10. klo 13.
Laulamme yhdessä -yhteislaulutilaisuus ti 3.10. klo 17, Terje Kukk.
Lehtimajajuhla ti 3.10. klo 18.
Israelin kansan raamatullinen lehtimajajuhla. Ohjelmassa on musiikkia sekä kahvi- ja teetarjoilu.
Jär. Vantaan Suomi-Israel yhdistys. Sinkkujen suunnitteluilta kaikenikäisille aikuisille sinkuille ke 4.10. ja 25.10. klo 18–19, Vehkapolun
kerhotila, Vehkapolku 10 (sisäänkäynti kirkon sisäpihalta). Tule mukaan suunnittelemaan toisten sinkkujen kanssa sinkkuiltoja ja seurakunnan sinkkutoimintaa.
Uskon ytimessä -ryhmä vapaaehtoisille ja kiinnostuneille pe 6.10. ja pe 20.10. klo 18. Kristinuskon perusteiden tutkimista. Yhteisellä matkalla voi olla mukana kokeneempana ja kokemattomampana,
pohtimassa Jumalan ja maailman kysymyksiä.
Toivon kahvila ja kirpputori la 7.10. klo 10–14. Poikkea kirkolle lounaalle ja kahville, sekä tekemään kirppariostoksia. Varaa kirpputoripöytä ja tule myymään tarpeettomia tavaroitasi. Pöytävuokra 10 e, ja se käytetään Yhteisvastuukeräyksen kautta nuorten väkivallan ehkäisyyn ja sovitteluun Suomessa ja maailman katastrofialueilla. Pöytävaraukset 2.10. mennessä p. 050 414 7234 mari. chaulagai@evl.fi.
Villivirsiä-konsertti la 7.10. klo 18. Vapaa pääsy. Sirkku Rintamäki, laulu, piano, konsertin suunnittelu ja johto, Elsa Sihvola sello. Pyhän Laurin kuoro, Tikkurilan kirkkokuoro, Kivistön kirkkokuoro ja Myyrmäen kirkon kuoro, Vantaan kanttorit. Villivirsiä-konsertissa soivat uudet virret, jotka lähestyvät kysymystä ”Mikä on virsi?” tuoreella tavalla. Virsiä toteutetaan rikkaasti ja luovasti musisoiden. Tule laulamaan mukana ja kokemaan, millainen virsitila syntyy Tikkurilan kirkkoon. Vapaa pääsy. Messu ja Sansan lähetyspyhä su 8.10. klo 10. Jarkko Korhonen, Suvi-Maria Roine, Iina Katila, Terje Kukk, Mari Chaulagai sekä Elisheva Karvonen Medialähetys Sanansaattajista. Mukana Vantaan seurakuntien kamarikuoro. Kuoro laulaa vuosi sitten kuolleen Kari Tikan musiikkia. Messun jälkeen kirkkokahveilla Elisheva Karvonen kertoo aiheesta ”Sansa ja yhteistyökumppaneita maailmalta tänään”. Lastenkirkko su 8.10. ja su 15.10. klo 10 messun yhteydessä Pienten paikassa. Lastenkirkko on lasten oma hetki, jossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe voi mennä yhdessä messuun. Lasten tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen ja päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Lisätiedot maaret.hirvensalo@evl.fi tai 050
572 2811.
Carillon-kellopelin konsertti su 8.10. klo 12, soittajana Iina Katila. Konsertin kesto on noin 15–20 minuuttia ja se on kuultavissa kirkossa ja sen ympäristössä.
Israel-piiri ma 9.10. klo 18. Kuulumisia Israelista, sanaa, rukousta ja yhteislaulua.
Sukkelat sukankutojat ti 10.10. ja ti 24.10. klo 10, Vehkapolun kerhotila. Ryhmässä neulotaan sukkia Kirkon Ulkomaanavun, lähetystyön ja diakoniatyön hyväksi.
Avoin kohtaamispaikka ke 11.10., ke 18.10., klo 12–15. Voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 11.10. ja ke 25.10. klo 13.
Johanna Försti yhtyeineen: Gospel-konsertti pe 13.10. klo 18. Säveltäjä–laulaja Johanna Förstin soul–gospel-konsertissa vaikuttavat myös Mikko Helevä (koskettimet), Juho Kivivuori (basso), Mamba Assefa (lyömäsoittimet). Liput 15 e Holvi-verkkokaupasta tai kirkon ovelta ennen konserttia. K-18 sinkkuilta työikäisille aikuisille pe 13.10. klo 18–20 Vehkapolun kerhotilassa, Vehkapolku 10. Sisäänkäynti kirkon sisäpihalta. Päihteetön tilaisuus, vapaa pääsy. Kahvia ja keskustelukumppaneita. Sinkkuilta senioreille pe 13.10. klo 18–20. Esteetön tila ja vapaa pääsy. Kahvia ja keskustelukumppaneita.
Messu su 15.10. klo 10, Johanna Toivonen, Annaelina Mäkilampi,
maan muita aikuisia. Ota omat eväät tai käytä kahvilapalveluja.
ILOLAN SEURAKUNTATALO
Soittajankuja 1
Perhepäivä ma 2.10., 9.10. ja 23.10. klo 9–14. Tarjolla välipala 2 e/ perhe. Puuhaa lapsille ja aikuisille. Tule kun sinulle sopii, ei ilmoittautumista.
Kerho isille ja lapsille ti 3.10., 10.10. ja ti 24.10. klo 17.30–19. Yhdessäoloa ja puuhaa. Iltapala 3 e/perhe.
Naisten lenkkisauna to 5.10. klo 17.30–19.30.
Syyssäveliä, Uudenmaan Suzukiinstituutin syyskonsertit la 7.10. klo 11 ja 12.15. Vapaa pääsy. Avointa syyslomatoimintaa
Vanhusten viikolla kutsutaan ikäihmisiä konserttiin ja hyvinvointipäivään. Seurakunnissa kokoontuu myös seniorikerhoja, joista löytyy tietoa lehden seurakunnissa tapahtuu –osiosta ja seurakuntien verkkosivuilta.
Vanhusten viikon konsertti Hakunilan kirkolla 5.10. klo 11. Muusikot Matti Pasanen, Esa Aapro ja Klaus Pennanen. Yhteistyössä Itä-Hakkilan eläkkeensaajat.
Seniorien hyvinvointipäivä Hämeenkylän kirkolla to 5.10. klo 9–14. Ilmoittautuminen on päättynyt, paikkoja voi kysyä kirkkoherranvirastosta.
Ikäihmisten kirkkopyhä Hämeenkylän kirkolla, messu su 8.10. klo 10. Halukkaille järjestetään kyyti kirkolle ja kotiin. Voit myös tarjota kyydin sitä tarvitsevalle. Lisätiedot kirkkoherranvirastosta 4.10. mennessä.
Samppa Laakso, Hanna Raunu. Messussa mukana Corvus Laurencij -kuoro.
Sansan Medialähetyspiiri ma
16.10. klo 17.30.
Avointa syyslomatoimintaa
7–14-vuotiaille ma 16.10. Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10) klo 10–14. Ohjattua yhdessäoloa, askartelua, leipomista, musisointia sekä leikkejä. Maksuton, ei ilmoittautumista.
Yö kirkossa -tapahtuma 7–14-vuotiaille la–su 21.–22.10. Tiedossa mukavaa menoa taskulamppujen valossa ja villasukissa hipsien. Lisätietoja tapahtumasta ja ilmoittautuminen Tikkurilan seurakunnan nettisivuilla.
Villasukkamessu su 22.10. klo 10, Terhi Viljanen, Johanna Jakonen, Meiju Riihelä, Terje Kukk.
Draamapurkin Suuri Ihme to 26.10 klo 9.30. Vauvoille ja taaperoille tarkoitettu yleisöä osallistava näytelmä. Kaikille avoin, maksuton tilaisuus.
PIENTEN PAIKKA
Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina. Tule leikkimään ja tapaa-
lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kun sinulle sopii.
SEURAKUNTATALO
Lehtikummuntie 2
Elävän veden virta -rukouspiiri ma 2.10. ma 18.10. klo 17.30.
Perhekerho ti 3.10., ti 10.10. ja ti 24.10. klo 9.30–11. Tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.
Avointa syyslomatoimintaa
7–14-vuotiaille klo 10–14. Ohjattua yhdessäoloa, askartelua, leipomista, musisointia sekä leikkejä. Maksuton, ei ilmoittautumista.
MUUALLA
Pienimmän parhaaksi äitiyspakkauskeräys 30.9. asti. Lahjoita vauvanvaatteita
äitiyspakkauskeräykseen Euroopan köyhimmille äideille. Lue lisää www.tikkurilanseurakunta.fi. Maalaismarkkinat 7.–8.10. klo 9–16. Tikkurilassa. Seurakunta on mukana omalla kojullaan.
Seurakunnan vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä. Tiedustelut: diakonissa hanna. raunu@evl.fi p. 050 384 8481.
VERKOSSA
Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta.
7–14-vuotiaille ke 18.10 klo 10–14. Ohjattua yhdessäoloa, askartelua, leipomista, musisointia sekä leikkejä. Maksuton, ei ilmoittautumista.
KARTANONKOSKEN
KERHOHUONEISTO
Hagelstamintie 20 A
Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 28.9., to 12.10. ja to 26.10. klo 17.30–19.30.
RISTIPURON
KERHOHUONEISTO
Simonkyläntie 11, A-talo
Perhekerho ti 3.10., 10.10. ja 24.10. klo 9.30–11. Tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kun sinulle sopii. Ristipuron keskiviikkokerho ke 4.10. klo 13.30–15.
TAMMISTON
KERHOHUONEISTO
Tammistonkatu 29 B
Avoin Junnuolkkari 7–14-vuotiaille kouluviikoilla to klo 13–16. Tarjolla välipalaa sekä osittain ohjattua tekemistä.
Perhekerho ma 2.10., 9.10. ja 23.10. klo 9.30–11. Tekemistä aikuisille ja
Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Tilaukset: maaret.hirvensalo@evl.fi.
Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet Facebookissa nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http:// tikkurilan-seurakunta-lapsityo. mailpv.net/.
Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä.
Kirkkoherranvirasto:
avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi
Rajatorpantie 8
Tilojen ja toimitusten varaus:
ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi
Päivystävä pappi:
ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi.
Diakoniapäivystys:
Myyrmäen Virtakirkko: ti klo 9–11
Kivistön kirkko: ti klo 13–15.
Soita tai jätä soittopyyntö:
arkisin klo 9–16
p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, p. 050 407 1176.
Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi.
Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi
Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko
Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko
Rajatorpantie 8
Seniorikerho torstaisin klo 13.30.
28.9. Hans Tuominen: Ehtoollinen.
5.10. Eija Kemppi: Henkisen toimintakyvyn ylläpitäminen. 12.10. Uwe
Preusker: Dia-esitys: Kuvauskojussa lähemmäs eläimiä – haasteet ja mahdollisuudet. 19.10. ei kerhoa.
26.10. Maria Järviniitty: Lähetystyö.
Kirkkoravintola Voimala pe 29.9. ja 13.10. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi.
Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi). Pöytiintarjoilu.
Mikkelinpäivän messu su 1.10. klo
11. Huom! kellonaika. Papit Antti Isopahkala, Sari Hartikka, kanttori
Mari-Annika Heikkilä. Kirkkokahvit ja -mehut. Klo 12.30 muskari.
Friends’ Cafe su 1.10. klo 15–18. Maahan muuttaneiden perheiden sopeutuminen Suomeen – SMILEhankkeen esittely. Keskustelua suomeksi ja englanniksi. Lastenhoito.
Raamattupiiri ma 2. ja 16.10. klo
13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset.
HAKUNILAN SEURAKUNTA
Kastettu
Selina Hilla Matleena Hirn, Tuovi
Amalia Kankaanpää, Sakarias
Antti Olavi Krautsuk, Viktor Aulis
Seppälä, Edith Anneli Suomalai-
nen, Fiina Vanessa Ellen Turtiainen.
Avioliittoon kuulutettu
Timo Jarno Johannes Salmensuo
ja Minna Eveliina Heiskanen.
Hautaan siunattu
Meeri Marjatta Lamberg 85 v, Taisto Johannes Yli-Pelkonen 83 v, Liisa Anneli Hagman 82 v, Leila Tellervo Juutinen 82 v, Kauko
Tauno Kaltiainen 71 v, Kari Jorma
Juhani Pelli 70 v, Erkki Juhani
Kuusisto 63 v.
HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA
Kastettu
Raamattupiiri Ilosanoma ma 2. ja
16.10. klo 17.30.
Avoin rukouspiiri maanantaisin
klo 18.
Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo
11–13.
Kässäpaja keskiviikkoisin klo
12–14. Neulotaan, ommellaan, korjataan tai tehdään uutta.
Messu su 8.10. klo 10. Papit Hans Tuominen, Esa Ruuttunen, kanttori
Eveliina Pulkkinen. HerättäjäYhdistyksen kirkkopyhä. Kirkkokahvit.
Siioninvirsiseurat su 8.10. klo 12. Hans Tuominen, Kari Pekka Kinnunen ja Esa Ruuttunen.
Syviä säveliä syysillassa -konsertti su 8.10. klo 18. Musiikkia. J.S.
Bach: Jesu meine Freude -motetti, Ruht wohl -koraali Johannes-passiosta ja Jan Dismas Zelenka: Misere.
Kamarikuoro Vox Gaudiosa ja soitinyhtye, joht Mari-Annika
Heikkilä. Vapaa pääsy, käsiohjelma
10 e.
Toivoa naisille ma 9.10. klo 13. Kansainvälisyys- ja lähetystyön koordinaattori Maria Järviniitty.
Me Kynät -kirjoittajaryhmä ma
9.10. klo 15.
Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma
9. ja 23.10. klo 18. Hiljennymme
rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä.
Israel-piiri ti 10.10. klo 18. Tukee
Felm-keskusta Jerusalemissa
Suomen Lähetysseuran kautta.
Kirjoituspiiri Kirjavat ke 11.10. klo
10.
Naisten Pankin luento ja soppa-
lounas la 14.10. klo 12. Kirkkoherra
Hans Tuominen: Kangaspuut Kambodzaan ja muita toivon kertomuksia. Monta erilaista keittoa, kahvit ja leivonnainen. Myyntipöydältä mm. Naisten Pankin käsitöitä ja kortteja. Maksuna käteinen tai MobilePay 42286. Tuotto Naisten Pankin hyväksi. Ystävämessu – Friendship Mass su 15.10. klo 10. Papit Mark Saba, Sari Hartikka, kanttori Ritva Holma. Suomen- ja englanninkielinen. Lapsille pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Evankeliumin ilo innostaa su 15.10. klo 12. Kylväjän lähetysiltapäivä. Ville Laine: Kokemuksia Kylväjän Legacy-aktion SPORTaktiosta Kreikasta. Kansainvälinen raamattupiiri Ystävämessun jälkeen su 15.10. klo 12.30.
Raamatun ja lähetyksen äärellä ke 18.10. klo 17.30. Kansanlähetyksen lähetysilta.
Messu su 22.10. klo 10. Papit Jenni Pesola, Tiina László, saarna Elisheva Karonen, kanttori Mari-Annika Heikkilä. Lähetysyhdistys Sanansaattajien lähetyspyhä. Kirkkokahveilla terveisiä Intian radiotyöstä ja Toivoa naisille -työstä. Miesten raamattupiiri ti 24.10. klo 18.30.
Suuri ihme -vauvateatteri to 26.10. klo 17.30. Draamapurkkiteatterin esitys Jumalan luomistyöstä draaman, lorujen, musiikin ja liikkeiden avulla. Teatterihetki etenee hitaasti, jotta vauva ehtii seurata tarinaa, eikä se sisällä kovia ääniä tai ärsykkeitä. Esityk-
sen jälkeen tarjoilua. Vapaa pääsy. Osa Kukkuu-festaria.
Laavatie 2
Mikkelinpäivän messu su 1.10. klo
11. Perhetapahtuma klo 12–15. Messussa pappi Iiro Salminen, kanttori Ritva Holma. Kirkkokahvit ja -mehut. Messun jälkeen mm. valokuvasuunnistusta ja enkelikeksien leivontaa.
Perhekahvila maanantaisin klo
9.30–11. Ei 16.10.
Aikuisten Olkkari maanantaisin
klo 12–14. Käsitöitä ja seuraa päiväkahvin äärellä.
Kivistön rukouspiiri ti 3. ja 17.10. klo 17.30.
Kivistön raamattupiiri ti 3. ja
17.10. klo 18.30.
Seniorikerho keskiviikkoisin klo
12.30. 27.9. Kati Pyykkö: Nikkaristit ja Keikka-apu. 4.10. Hans Tuominen: Ehtoollinen. 11.10. Uwe Preusker: Dia-esitys: Kuvauskojussa
lähemmäs eläimiä – haasteet ja mahdollisuudet. 18.10. ei kerhoa. 25.10. Kerhon oma ohjelma.
Iltaperhekahvila keskiviikkoisin
klo 18–19.30. Ei 18.10. Miesten takkailta ke 4. ja 18.10. klo
18–20.
Vaatevaraston avoimet ovet to 5.10. klo 9.30–11.30. Tuo ja hae vaatteita. Maksuton. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan aina kirkon ollessa auki.
Lasten Kastehelmi torstaisin klo
16.30 kuoro kirkkosalissa, klo 17.30 Minikastehelmi kerhotilassa.
Lauletaan, opitaan musiikista ja
soitetaan. Tied. kanttori Mari-Annika Heikkilä p. 044 422 0407.
Solbackantie 6
Sanan piiri tiistaisin klo 13. Ei 17.10. Keskustelemme Raamatun pohjalta.
Messu su 15.10. klo 12. Pappi Hans Tuominen, kanttori Eveliina Pulkkinen.
Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Aamurukouspiiri torstaisin klo 8.15.
Seniorikerho torstaisin klo 13. 28.9. Liisa Paajanen: Herran siunaus. 5.10. Hans Tuominen: Ehtoollinen. 12.10. Musiikkivieraina RitvaLeena Tuuli, Markus Karhuvaara ja Heikki Vehmanen. 19.10. ei kerhoa. 26.10. Uwe Preusker: Dia-esitys: Kuvauskojussa lähemmäs eläimiä – haasteet ja mahdollisuudet. Olotila-kahvila maanantaisin klo 11–13.
Martinlaakson lähetyspiiri ti 3. ja 17.10. klo 19. 3.10.: Suntio Mirjami Vänttilä: miten lähdin seurakuntaan töihin ja miten lähetys minua koskettaa.
Martinlaakson korttelikerho keskiviikkoisin klo 13.
Toivon tuulet su 8.10. klo 17. Päivi Peittola.
Raamattupiiri ti 10. ja 24.10. klo 13.
Lukupiiri ke 11.10. klo 16.
Virsilauluilta pe 13.10. klo 18.
Saban Luka Cankaya, Alma Lotta
Eeli, Saara Anja Eräste, Suvi Elma
Annika Heikkinen, Linnea Emilia
Hillo, Lyydia Malla Maria Hyvärinen, Elle Alena Onerva Pajuniva, Aaron Kuitakwashe Tiilikka.
Avioliittoon kuulutettu
Hannu Tapio Hännikäinen ja Kaija
Kristiina Koskinen.
Hautaan siunattu
Eino Johannes Kuntsi 95 v, Maria
Holm, 91 v, Valma Helena Mattero 90 v, Markus Veikko Jalmari
Lammi 87 v, Maija-Liisa Tuulikki
Heiskanen 85 v, Kalevi Johannes
Karling 83 v, Jaakko Ilmari Paasonen 46 v.
KORSON SEURAKUNTA
Kastettu
Robin Kaspian Kaivonurmi, Edith
Anneli Suomalainen, Aava Outi
Amelia Tarvainen, Alvar Aatos Oliver Isoaho.
Avioliittoon kuulutettu
Laura Emilia Hyvärinen ja Joonas
Juhani Kanerva.
Hautaan siunattu
Veikko Villiam Tyynelä 90 v, Pertti Mikko Kalervo Haakanen 86 v, Eero Antero Rytky 80 v, Raija Elli Marketta Rantanen 73 v, Sirpa Hannele Luukas 63 v.
REKOLAN SEURAKUNTA
Kastettu
Mathilde Marja Tiainen, Elvi Lyydia Lindborg, Asta Marjatta Hänninen, Emma Lotta Sylvia Kuusisto.
Hautaan siunattu
Arvo Ilmari Santala 91 v, Lea
Anna-Liisa Virtanen 83 v, Erkki
Juhani Järvinen 75 v, Kari Juhani
Salomaa 65 v.
TIKKURILAN SEURAKUNTA
Kastettu
Emma Isla Aurora Mayer, Martti Eliel Haapa-aho, Elea Ida Josefina
Kaarela, Väinö Emil Christian
Kukkonen, Livia Anita Lehtinen, Luca Nicolas Niemelä, Rasmus
Juhani Oksa, Otso Veikko Juhani
Heinänen, Gabriel Lauri Jeremias
Hirvi, Elli Leonora Juvonen, Elisa
Olivia Järvenpää, Emilia Aurora
Kemppainen, Iiris Aurora Pursiainen, Lilja Elisabeth Pyykkö, Oliver
Reino Rantanen, Enna Maria
Juliana Seppälä, Hilma Hellen
Särkkä.
Hautaan siunattu
Kalervo Pekka Antero Varsa 93 v, Eeva Sinikka Lehto 91 v, Raimo
Pertti Pekka Ikonen 88 v, Iiro Eljas
Kalima 77 v, Pekka Juhani Lehtinen 76 v, Hannes Ilmari Wahl 64 v.
VANTAANKOSKEN
SEURAKUNTA
Kastettu
Eelis Ilmari Sipola, Elias Leo
Johannes Hammar, Evelina Erla
Marsela Lahtikivi.
Avioliittoon kuulutettu
Petri Markus Ilmonen ja Sonja
Anna-Sofia Kouvo.
Hautaan siunattu
Mirjam Sirkka-Liisa Alén 96 v, Jouko Matti Tuhkanen 91 v, Lauri Kalevi Seittenranta 90 v, Timo Antero Huovilainen 65 v, Laila Maria Piipponen 97 v, Karl Kristian Ahlroos 96 v, Anneli Vilhelmiina Kauppila 85 v, Terttu Onerva Pärssinen 84 v, Martti Ilmari Tenhunen 76 v, Ilkka Antero Holm 67 v.
VANDA SVENSKA
FÖRSAMLING
Döpta
Lina Helli Rosenblad, Alma Valentina Stolpe.
Avlidna
Silja Kaarina Elf, Gösta Hilding Wahlström, Runa Vivi Josefine Wahlström, Per Ferdinand Nyberg.
KAIVOSRISTI
Kaivosvoudintie 3
Mikkelinpäivän perhetapahtuma ja avoimet ovet su 1.10. klo 13–15.
Mm. enkelinsiipien koristeluaskartelua, enkelivalokuvaus.
Seniorikerho keskiviikkoisin klo
10. 27.9. kerhon oma ohjelma. 4.10. Hans Tuominen: Ehtoollinen. 11.10.
Maria Järviniitty: Lähetystyö. 18.10.
ei kerhoa. 25.10. Uwe Preusker: Diaesitys: Kuvauskojussa lähemmäs eläimiä – haasteet ja mahdollisuudet.
PATOTIE 2 KERHOTILA
Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Ei 19.10.
Mikkelinpäivän perhetapahtuma ja avoimet ovet su 1.10. klo 13–15.
Mm. Amorin nuolten ammuntaa ja muuta jännää.
Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Ei 17.10.
MUUALLA
Kansainvälinen raamattupiiri to 28.9., 12. ja 26.10. klo 18. Paikka, kysy: Sisi Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356 6760. Raamattupiiri erikielisille. Ota omankielinen Raamattu mukaan. Suomeksi ja englanniksi. Olotila-kahvila Kivistö tiistaisin klo 11–13 Asukastila Rubiini, Rubiinikehä 2b.
Let’s Coffee - Let’s Talk! ti 3. ja 17.10. klo 13–15 Myyrmäen asukastila, Myyrmäkitalo, Paalutori 3. Maahanmuuttajatyöntekijä Sisi Wu tavattavissa.
Kotiraamattupiiri ke 4.10. klo
15–16 Halmeilla, Louhelantie 1 G 93. Villivirsiä-konsertti la 7.10. klo 18 Tikkurilan kirkko, Asematie 12. Sirkku Rintamäki, laulu, piano, konsertin suunnittelu ja johto, Elsa Sihvola sello. Pyhän Laurin kuoro, Tikkurilan kirkkokuoro, Kivistön kirkkokuoro ja Myyrmäen kirkon kuoro, Vantaan kanttorit. Vapaa pääsy.
Nikkaristipäivystys keskiviikkoisin klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua pienissä kodin töissä? Nikkaristit ovat vapaaehtoisia, joiden apu on maksutonta.
Keikka-apu-päivystys tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule
vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-vuotiaiden länsi-vantaalaisten ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Yhteistyössä Hämeenkylän seurakunnan, Keravan ja Vantaan hyvinvointialueen sekä Punaisen Ristin Länsi-Vantaan osaston kanssa.
VERKOSSA
Messu su 8.10. klo 10. Papit Hans Tuominen, Esa Ruuttunen, kanttori Eveliina Pulkkinen. HerättäjäYhdistyksen kirkkopyhä. Jumalanpalveluksia voi seurata
verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena.
Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262
Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning via tidsbeställning
HELSINGE KYRKA S:T LARS
Kyrkov.45
Mikaelidagens högmässa med välsignelse av frivilliga i Helsinge
kyrka S:t Lars sö 1.10 kl. 10. Kristian Willis och Anders Ekberg. Efteråt kyrkkaffe i Laurentius.
Högmässa i S:t Lars kapell sö 8.10 kl. 10. Helsinge kyrka S:t Lars renoveras 8–20.10 och 22–29.10. Välkommen att under de här tiderna fira högmässa i S:t Lars kapell!
Medverkande: Anu Paavola och Anders Ekberg. Ingen streaming från högmässorna i kapellet.
Högmässa i S:t Lars kapell sö 15.10 kl. 10. Sini Aschan och Anders Ekberg.
Högmässa i S:t Lars kapell sö 22.10 kl. 10. Anu Paavola och vikarierande kantor.
DICKURSBY KYRKA
Stationsv.12a
Psykiska Första Hjälpen 2-utbildning fre 29.9, 6.10 och 20.10 kl. 12–14.
Musiklek fre 29.9, 6.10 och 13.10 kl. 10–11. I musikleken sjunger vi kravlöst, har rytmik, rör på oss tillsammans och spelar rytminstrument.
Ungdomskväll ons 4.10, 11.10, 18.10 och 25.10 kl. 18–20.
Sångstund för alla ons 4.10, 11.10 och 25.10 kl. 18–19.
Dopdagen sö 8.10. Doppräst, Anu
Paavola.
Tisdagsgruppen ti 10.10 och 17.10 kl. 12.30–14. Andakt, lunch och samvaro.
Seniorcafe ti 24.10 kl. 13–14.30. Andakt, kaffe med tilltugg och samvaro.
VIRTAKYRKAN
Råtorpsv.8
Allsång med kaffestund 12.10 kl.14.
HÅKANSBÖLE KYRKA
Håkansbölev.48
Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets to 28.9 och 26.10 kl.13–14.
MARTINRISTI
Mårtensdalsst.7
Familjecafé ti 3, 10 och 24.10 kl. 9.30–11. Välkomna till vårt familje-
café varje tisdag. Kom och träffa andra föräldrar och umgås.
Träffpunkt ti 3.10 och 17.10 kl.
11–12.30. För dig som är ledig under dagen, kravlös samvaro med lätt lunch och kaffe. Vi avslutar träffarna med en andakt. Vi söker frivilliga för att tillverka lunchen tillsammans med en anställd. Mera information Heidi Salminen 050 330 1828.
FOLKHÄLSANHUSET
Vallmov.28
Veckomässa 6.10 kl.14. Kristian Willis och Anders Ekberg. Dickursbykretsen ons 18.10 kl. 14–15.30.
Allsånger på Folkhälsanhuset on 25.10 kl. 14.30.
ÖVRIGT
Pensionärernas Må bra dag ti 3.10 kl. 11–15 i Hanaböleträsk. Kom med och promenera i naturen, bada bastu och ät lunch. Anmälningar till Annakatri Aho 050 464 5068. ViAnda-kören övar ons 4.10, 11.10, 18.10 och 25.10 kl. 12–14 på Helsinggård (Konungsvägen 2).
Familjeveckoslut lö 14.10 kl. 10.30–sö 15.10 kl. 11 i Solvalla, Nouxvägen 82. Kravlöst program för hela familjen med barn i olika ålder. Anmälningar till Heidi Salminen 050 330 1828.
Perheneuvonta:
Ajanvaraus p. 09 830 6799
Päivystys to klo 8–12
Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254
Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi
VIITTOMAKIELISILLE
Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 3.10. klo 12–14. Myyrmäkitalo, Paalutori 3.
Vaku ry:n seniorikerho ma 9.10. klo 12–15 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a.
Viittomakielinen perhekerho pe 13.9. klo 9.30–12. Malmin varustamo, os. Pekanraitti 16, Hki.
Viittomakielinen messu su 15.10. klo 13 Kivistön kirkko, Laavatie 2 Vantaa.
Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 17.10. klo 11.30 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a (vain vantaalaiset). Viikkomessu, yhteisöllinen lounas ja yhdessäoloa.
Kannelmäen raamattupiiri ti 24.10. klo 15–17 Kannelmäen kirkko os. Vanhaistentie 6, Hki. Yllätysvieras ja ehtoollishetki.
Kuurojen historiaseuran Zoom
-ilta ti 24.10. klo 18.30. Kuurojendiakoni Päivi Korhonen kertoo
Effata-kappelista ja –taulusta.
Viittomakielinen perhekerho pe
27.10. klo 9.30–12 Malmin varustamo, os. Pekanraitti 16, Hki.
Retki Tuomasmessuun su 8.10 klo
18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Hki. Lähtö klo 17 Unikkotie 3–5 tilausbussilla. Messun jälkeen teetarjoilu. Paluu klo
20.45 Mikael Agricolan kirkko, Tikkurilassa klo 21.30 mennessä. llmoittautumiset, ruokavaliot ja tarve oppaasta, isotekstisestä tai pistekirjoitetusta laululehtisestä pe 29.9. mennessä Seija Einola puh. 050 338 6212 tai sp. seija.einola(at) evl.fi.
Tuolijoogaa ti klo 10–11 Malmin Varustamolla, os. Pekanraitti 16. Kuusijärvelle uimaan ja saunomaan to 12.10. klo 12–16 os. Kuusijärventie 3, Vantaa. Tapaaminen klo 12 parkkipaikalla. Tarvittaessa autamme kuljetuksen järjestämisessä. Yhteistä ulkoilua klo 12–13, lounas klo 13, savusauna ja uinti klo 14–16, kotiinlähtö klo 16. Hinta 10 e maksetaan käteisellä retkipäivänä. Ilm. kuljetustoiveineen Marja
Leena Kallio, diakoni p. 09 2340 2549 marjaleena.kallio@evl.fi to 28.9. mennessä.
RYHMÄT
Sanoin ja sävelin -kerho klo 14–16 seuraavasti: 28.8., 25.9., 23.10. ja 27.11. Martinristi, Martinpolku 2 C (navigaattoriin osoite Martinlaaksonpolku 7, myös sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta). Ohj. Ritva-Leena Tuuli.
Tikkurilan kerho klo 13–15, 10.10., 14.11. ja 5.12., Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Yhdessäoloa, keskustelua ja kahvit. Ryhmän ohj. Rauni Laihonen ja Riitta-Maija Palmusaari-Bremer.
Pakarintupa ke klo 12.30–15 os. Kuriiritie 1, Vantaa. Kokoontumiset: 27.9.,11.10., 25.10. ja 8.11. Voit viettää aikasi kokonaan tuvalla tai käydä kimppakävelyllä klo 12.30–13.30 Pyhän Laurin kirkon maisemiin, jossa on mukana pieniä pysähtymisiä. Tiedustelut MarjaLeena Kallio p. 09 2340 2549. 27.9. vierailijana Heli Ojalehto vammaistyön pappi ja 25.10. pastori Tuula Paasivirta.
Miesten saunaillat Länsimäen kirkon takkahuoneessa, Kerokuja 9, Vantaa. Klo 18–19 saunomista, klo 19–20.30 kahvia ja juttelua. Syyskauden kerrat: 5.10., 2.11. ja 7.12. Tiedustelut Katri Valve.
Retriitti kolmen yön yli - “Hän antaa valonsa meille”. Retriitti Snoanin retriittikeskuksessa 28.9.–1.10. Hinta 180 e. Ohjaajina Tiina Palmu ja Margit Hakamäki. ”Vaatimuksista vapauteen”- retriitti 24.–25.11. Hirvijärven leirikeskus, Riihimäki. Hinta 60 e (opiskeli-
jat, nuoret aikuiset) / 180 e. sis. täysihoidon ja kuljetukset. Ohj. oppilaitospapit.
International Bible Study Group
Thu 28th Sep, 12th and 26th Oct 6 PM. For more information about place: Sisi Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356 6760. A Bible group for people speaking different languages. Bring your own language Bible. In Finnish and English.
Friends’ Cafe Sun 1st Oct 3–6 PM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. The integration of immigrant family in Finland - SMILE-project. Childcare available.
English Through Bible -raamattupiiri ma 2.10., 9.10., 16.10. ja 23.10. klo 18.30 kokoustilassa, Korson kirkko, Merikotkantie 4.
Let’s Coffee - Let’s Talk! Tue 3rd and 17th Oct 1–3 PM Myyrmäki asukastila, Myyrmäkitalo, Paalutori 3. Meet the immigrant worker Sisi Wu.
Friendship Mass – Ystävämessu Sun 15th Oct 10 AM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Warm and welcoming church service where you can participate/assist. Prayer has a central role. Hymns and songs from all over the world in different languages. The Mass in Finnish and English. Sunday School for children. Coffee and tea served after the Mass.
International Bible Study Group after the Friendship Mass Sun 15th Oct 12.30 PM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. International Friendship-choir practises at Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heikkilä, p. 044 422 0407. Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18. Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20, Länsimäen kirkko, Kerokuja 9. Kielikerho – puhumme suomea joka torstai Tikkurilassa Vehkapolun kerhotilassa, Vehkapolku 10 klo 13–14.30. Mukaan ovat tervetulleita suomen kieltä opettelevat sekä suomea äidinkielenään puhuvat. Tarjolla kahvia ja teetä. Lisätiedot: mirja.jalo@evl.fi, p. 040 509 7306. Welcome to the language club to practice speaking Finnish. The language club meets on Thursdays from 13:00 to 14:30 in Vehkapolun kerhotila We learn Finnish in a casual atmosphere.
The Message Club Thu 26.10 at 2–4 pm in Tikkurila Church. The English Message Club is a Bible study group for all those wishing to read and discuss Bible passages in English. We use the Bible translation called “The Message” and are now studying the gospel of St.
KIRKOISSA SOI 28.9.–26.10.
TORSTAI 28.9.
Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Anssi Pyykkönen soittaa urkuja. Vapaa pääsy.
PERJANTAI 29.9.
Diandran Elegia-kirkkokonsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Liput 39,10 e lippu.fi
LAUANTAI 30.9.
XI Valtakunnallisten poikakuoropäivien konsertti klo 16 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Cantores Minores Koulutusryhmien B-kuoro, joht. Terhi Orpana; CM Koulutusryhmien kuoro, joht. Anna Hurme ja Timo Pihkanen; Chorus Cathedralis Iuniorum, joht. Tero Niemi, Jyväskylän Poikakuoro Sirkat, joht. Agnes Lak-Losoncz. Vapaa pääsy.
SUNNUNTAI 1.10.
Hyvän Päivän konsertti klo 18
Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Hyvän päivän toivoa: Toivo
Kuulan lauluja. Oopperalaulajat
Hannu Forsberg, Arto Hosio, Mervi Rautiainen ja Jaakko Hietikko.
Juha Paukkeri, piano. Järj. Lions Club Hakunila. Ohjelma 10 e.
KESKIVIIKKO 4.10.
Amor divinus liber est klo 18
Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Musiikkia eri kulttuuriperinteistä.
Veli Sola, sähkö- ja akustinen kitara, sitara ja etniset rytmisoittimet. Hale Heikkilä, koskettimet, sello ja laulu. Liput 15/10 e.
TORSTAI 5.10.
Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Valtteri Saarikko, urut. Vapaa pääsy.
Vanhusten viikon konsertti klo 11 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Muusikot Matti Pasanen, Esa Aapro ja Klaus Pennanen. Yhteistyössä Itä-Hakkilan eläkkeensaajien kanssa. Vapaa pääsy.
LAUANTAI 7.10.
Syyssäveliä, Uudenmaan Suzukiinstituutin syyskonsertit klo 11 ja 12.15 Ilolan seurakuntatalolla, Soittajantie 1. Vapaa pääsy. Syviä säveliä syysillassa -konsertti klo 18 Hämeenkylän kirkko, Auratie 3. Vox Gaudiosa -kuoron ja soitinyhtyeen konsertti. Luvassa sydämeenkäypää ja koskettavaa musiikkia, mm. J.S. Bachin iki-ihana motetti Jesu meine Freude,
Zelenkan Misere, Ruht wohl -koraali Johannes Passiosta. Kuoroa ja soitinyhtyettä johtaa Vantaankosken kanttori Mari-Annika Heikkilä.
Ohjelma 10 e. Villivirsiä-konsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Sirkku Rintamäki, laulu, piano, konsertin suunnittelu ja johto, Elsa Sihvola,
sello. Pyhän Laurin kuoro, Tikkurilan kirkkokuoro, Kivistön kirkkokuoro ja Myyrmäen kirkon kuoro, Vantaan kanttorit. Villivirsiä-konsertissa soivat monenlaiset ja -tyyliset uudet virret, jotka lähestyvät kysymystä ”Mikä on virsi?” tuoreella ja innovatiivisella tavalla. Konsertin virsiä toteutetaan rik-
kaasti ja luovasti musisoiden. Tervetuloa laulamaan mukana ja kokemaan, millainen virsitila syntyy Tikkurilan kauniiseen kirkkoon. Vapaa pääsy.
SUNNUNTAI 8.10.
Syviä säveliä syysillassa -konsertti klo 18 Myyrmäen Virtakirkko,
Perjantaina 29.9.
Rauhan silta klo 18 Helsingissä Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Jaakko Löytty, laulu ja kitara, selloduo Anna-Maaria ja Olli Varonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Lauantai 30.9.
Cantores Minores -kuoron järjestämien XI Valtakunnallisten Poikakuoropäivien konsertti klo 16 Espoossa Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Tampereen tuomiokirkon poikakuoro Pirkanpojat, joht. Jouni Rissanen. Vapaa pääsy.
Perjantaina 6.10.
Pohjalaisia virtauksia klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Vaasan kaupunginorkesteri, Liza Ferschtman, viulu. Liput 30/25/10 e netticket.fi ja ovelta.
Tiistaina 10.10.
Elämän ja toivon hyväntekeväisyyskonsertti klo 19 Helsingissä Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Ilkka Vainio, Jari Sillanpää, Kari Vepsä, Jani Jalkanen, Arja Havakka, Luumu Kaikkonen, Pekka Kuorikoski, Tapani Laastola, Erja Häkkinen, Albatrossit. Liput 25 e tapahtumat.syopasaatio.fi/ jtk_25_juhlakonsertti ja ovelta.
Lauantai 28.10.
Elvistä ja rukousta -konsertti klo 16 Espoossa Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Moniäänistä 60-luvun herkkää Elvistä. Sooloa laulaa Seppo Juntunen. Taustalaulajina ja yhtyeessä ovat Juha Kuivanen, Johannes Österlund, Taru Hallama, Josafat Mehto ja Kim Ekblom. Vapaa pääsy, kolehti Rukouspalvelu ry:lle.
Rajatorpantie 8. Sydämeenkäyvää ja iki-ihanaa musiikkia. J. S. Bach: Jesu meine Freude -motetti, Ruht wohl -koraali Johannes-passiosta ja Jan Dismas Zelenka: Misere. Kamarikuoro Vox Gaudiosa ja soitinyhtye, joht Mari-Annika Heikkilä. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e.
KESKIVIIKKO 11.10. Muskarimessu klo 10 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Pappi Sami Suhonen, Sini Nikku, Eija Hyytiäinen, Liisa Jylhä-Mikkonen.
TORSTAI 12.10. Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Paula Siren, huilu ja Iina Katila, urut sekä carillon. Vapaa pääsy.
PERJANTAI 13.10. Johanna Försti yhtyeineen: Gospel-konsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Sielukkaasta äänestään ja vahvoista tulkinnoistaan tunnetun säveltäjä–laulaja Johanna Förstin soul–gospel-konsertissa vaikuttavat myös Mikko Helevä, koskettimet, Juho Kivivuori, basso, Mamba Assefa, lyömäsoittimet. Liput 15 e Holviverkkokaupasta tai kirkon ovelta ennen konserttia.
TORSTAI 19.10.
Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Ina Katila, urut. Vapaa pääsy.
SUNNUNTAI 22.10.
Muistan vielä sen virren – virsien ja hengellisten laulujen toivekonsertti klo 16 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Pilvi Listo ja Jussi Salonen esittävät seurakuntalaisille rakkaita hengellisiä lauluja ja virsiä. Vapaa pääsy. Toiveita kerätään seurakunnan tilaisuuksissa ja somessa.
TIISTAI 24.10.
Joel Hallikaisen konsertti klo 18 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Joel Hallikainen esittää laulujaan ja kertoo tarinoita niiden takana. Lippu 5 e.
TORSTAI 26.10.
Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Samppa Laakso, urut. Vapaa pääsy.