Kirkko ja kaupunki 2023 15 Espoo by Kirkko ja kaupunki

26.10.2023 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Paavi Franciscus ottaa vahvasti kantaa ilmaston muutokseen s. 8 Hilkka Ahde: Surusta pääsee ajan kanssa yli, mutta ikävä jää s. 18

Väkivallan perintö Äitinsä kuoleman jälkeen Sirpa Kähkönen pystyi kirjoittamaan rankasta lapsuudestaan s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Pyhäinpäivä kertoo rakkaudesta

Kaikilla meillä on suunnitelma, kunnes tulee turpaan.

VUODESSA ON YKSI erityinen päivä, jolloin läsnä ovat historia, nykyhetki ja tulevaisuus. Päivään liittyy syviä tunteita: surua ja kaipuuta, rakkautta ja toivoa. Se on päivä, jolloin satojentuhansien kynttilöiden valo syrjäyttää hautausmailta yön pimeyden. Pyhäinpäivänä suomalaiset muistavat edesmenneitä rakkaitaan ja sitä, millaisen jäljen he ovat jättäneet sydämeen. Monille päivään liittyy myös surua kesken jääneistä ja käsittelemättömistä asioista. Kynttilöitä vievät haudoille nekin, joille kristillinen traditio on etäinen, eli päivä yhdistää suomalaisia. Suru, kaipuu, rakkaus ja muistot eivät rajaudu uskonnon mukaan. PÄIVÄ ITSESSÄÄN on kuitenkin niin taustaltaan kuin sanomaltaankin läpikotaisin kristillinen. Pyhäinpäivässä yhdistyvät kaksi perinteistä juhlaa eli kaikkien pyhien päivä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä. Kynttilöiden sytytys symboloi iankaikkisuuden toivoa ja uskoa kuoleman jälkeiseen elämään. Kuolema ei ole kaiken loppu, sillä Kristus on voittanut sen. Ajatus siitä, että kerran vielä saamme kohdata ne läheiset, joita täällä niin kovasti rakastimme, tuo monille hautausmaalla kävijöille lohtua ja toivoa. Raamatun sanoin: ”Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.” Rakkaus on ikuista ja Jumalan syvin olemus. Toivomme perustuu siihen.

RAKKAUS VOITTAA, vaikka viime aikojen uutisia seuratessa tuntuu, että jokainen päivä on ”vihan päivä kauhistava”. Sellaisia päiviä oli takana myös silloin, kun pyhäinpäivän kynttilöitä alettiin 1940-luvulla sytyttää haudoille aiempaa enemmän. Niitä sytytettiin sankarihaudoille, koska suomalaiset halusivat muistaa sodissa kaatuneita rakkaitaan. TÄNÄ PYHÄINPÄIVÄNÄ tuntuu erityisen koskettavalta, että pyhäinpäivän evankeliumitekstinä on Jeesuksen vuorisaarnan autuaaksijulistus. Siinä luetellaan autuaaksi monenlaisia ihmisiä, kuten ne, jotka ovat murheellisia, ja ne, jotka armahtavat toisia. Autuaita ovat vuorisaarnan mukaan myös rauhantekijät. Heitä, sellaisia kuin pari viikkoa sitten kuollut entinen presidenttimme Martti Ahtisaari, tämä aika tarvitsee. Tänä pyhäinpäivänä sytytän kynttilän myös Ahtisaaren muistolle.

NYRKKEILYN MAAILMAN MESTARI MIKE TYSON

Tänään Kohtalot ovat epäoikeuden mukaisia ja elämänkulut arvaa mattomia. En koskaan sure ajan kulumista vaan iloitsen, että saan yhä olla sitä todistamassa. Vanhenen, siis elän. JENNI HAUKIO SEURA.FI

Iankaikkisesti

PAULI JUUSELA

päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

”

Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala, kuinka valtava onkaan niiden määrä! PSALMIEN KIRJA 139:17

KUOLEMA EI OLE KAIKEN LOPPU, SILLÄ KRISTUS ON VOITTANUT SEN.

Kirkko ja kaupunki

15 26.10.2023

Seuraava lehti ilmestyy 9.11. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Päivämme ovat luetut. Teenkö oikeita asioita, vai valuuko aikani hukkaan? Varma ei voi ikinä olla, mutta Jumala, anna edes varmuutta olla ottamatta paineita siitä, miten aikani käytän. Anna päivieni olla vain.

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Kirkko on kuin aikakone” Tekoälyasiantuntija Petteri Järvinen aikoo ottaa ilmakuvan jokaisesta Suomen kirkosta.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ANTTI RINTALA

Tekoäly- ja tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen, miksi kuvaat dronella kirkkoja? – Drone on mainio väline, jolla näkee tutut paikat uudesta näkökulmasta. Kirkot sijaitsevat usein mäkien päällä ja puiden ympäröiminä, minkä vuoksi niiden arkkitehtuurin näkee paremmin ylhäältä päin. – Kirkko on kuin aikakone. Näen sieluni silmin, miten kirkkoveneet suunnistavat järvien poikki niiden luo. – Kirkon kapasiteetti on usein moninkertainen alueen asukaslukuun verrattuna. Niillä on ollut valtava vaikutus yhteiskuntaan. Eräässäkin kirkossa opas kertoi, että tässä istuivat piiat ja tässä rengit, tuolla parempi väki. Kirkko oli aikansa Facebook, jossa ihmiset tapasivat ja vaihtoivat kuulumisia. He kestivät vaikeita aikoja kirkon ja toistensa tuella.

Kuinka monta kirkkoa aiot kuvata? – Suomessa on noin 830 evankelisluterilaista kirkkoa, mikä tuntuu aika paljolta näin vähäväkisessä maassa. Aion kuvata ne kaikki. Vielä on satakunta jäljellä. – Kirkkokuvaus on loppumaton projekti, koska ne voi kuvata syksyllä, talvella, keväällä ja kesällä. Lisäksi kirkot näyttävät erilaisilta myös auringon asennosta ja säästä riippuen. – Pidän kirkkojen kuvaamista kulttuuritekona. Kirkkopaloja tapahtuu yllättävän paljon, ja dronella kuvaamiseen tulee koko ajan lisää kieltoja. Kun kuvaan kirkot nyt, niin kuvat ovat jälkipolvilla käytössä.

Mitkä kirkot ovat tehneet sinuun erityisen vaikutuksen pääkaupunkiseudulla? – Östersundomin kirkko on Helsingin vanhin kirkko, ja sen hautausmaalla on pysäyttävä yksityiskohta. Siellä on haudattu vierekkäin 104-vuotias ja 4-vuotias. Sellainen saa ajattelemaan elämänkulkua ja ihmisen pienuutta. – Temppeliaukion kirkko on Helsingin kuuluisimpia nähtävyyksiä, ja vaikuttava sisältä. Olen käynyt siellä useissa konserteissa. – Johanneksenkirkko Punavuoressa on äärimmäisen kaunis ja kuvauksellinen.

4 5

Millainen suhde sinulla on kirkkoihin muuten kuin kuvauskohteena? – En ole uskonnollinen ihminen enkä kuulu kirkkoon. Mutta kun johonkin alkaa perehtyä, se vie mennessään. Mikä sinulle on pyhää? – Totuus on minulle pyhää. Se on monella tapaa uhattuna: ihmiset voivat jakaa disinformaatiota, toimia kaksinaismoralistisesti ja huijata. Pyrin totuuteen kaikessa, mitä teen. Testaa, kuinka hyvin tunnistat pääkaupunkiseudun kirkot ilmakuvista osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Taivaasta tullut Pari kertaa Tapio Westerholmin eteen on ilmestynyt lintu, joka ei ole tuntunut ihan tavalliselta. Entisaikaan puhuttiin sielulinnusta. TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT JUSSI HELTTUNEN JA ISTOCK

nnen kuolemaansa Tapio Westerholmin äiti sanoi pojalleen: ”Älä juokse siellä Malmin hautausmaalla. Minä en ole siellä. Tarkkaile vähän.” – Otin äidin sanat ihan samperin tosissani. Ne ovat jääneet sekä mieleen että sydämeen, sanoo Westerholm. – Sitten tulivat käsittämättömät lokkitapahtumat, joista ornitologikin sanoi, että ei voi olla totta. KANSANPERINTEESSÄ ON USKOTTU kuolleen ihmisen sielun palaavan takaisin maan päälle lintuhahmona. Puhutaan sielulinnusta, joka voi olla vaikka pääskynen, leivonen, varpunen, satakieli tai kuukkeli. Toisaalta sielulinnun on myös uskottu tuovan ihmiselle sielun syntymässä ja vievän sen pois kuolinhetkellä. Sielulinnun on ajateltu olevan pieni ja ketterä, mutta Westerholmilla on linnuista erilainen kokemus. Hänen vuonna 1930 syntynyt äitinsä menehtyi 69-vuotiaana.

– Minä olen äidin poika. Kun puhutaan sielulinnusta, puhutaan juuri siitä, mitä olen kokenut. Tämä lintushow alkoi, kun äiti ennen kuolemaansa käski minun olla sitten ravaamatta hautausmaalla. Westerholmille tulee kyyneleet silmiin. – Näin käy aina, kun yritän puhua tästä. – Äidin viimeisessä kirjeessä minulle ja siskolleni luki, että ’olen lintuna katsomassa teitä’. VIISI VUOTTA äidin kuoleman jälkeen Tapio Westerholm asui kerrostalokaksiossa Pukinmäessä. Kaksiossa oli maaparveke, jonka ovi oli usein auki. – Katsoin, että mitä partsilla tapahtuu. Huomasin, että parvekkeen nurkassa kyyhötti lokki ja varikset lensivät lähistöllä. Westerholm meni parvekkeelle hätistelemään variksia pois ja ajatteli, että nyt on monta yhtä vastaan ja lokki pelkää tuolin takana. – Lokki ei pelästynyt minua, mutta loppujen lopuksi se lähti parvekkeelta pois. Muistin äidin sanat linnusta. Mietin, että käviköhän äiti hakemassa Tapsalta suojaa?

– Äidin viimeisessä kirjeessä minulle ja siskolleni luki, että ’olen lintuna katsomassa teitä’, Tapio Westerholm kertoo.

4 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

tojen väliselle nurmikolle, ettei se jää auton alle. Lokki ei tehnyt elettäkään. Minulle tuli olo, että nyt kaikki ei ole okei. Jalkakäytävällä oli varislauma. – Menin katsomaan maassa makaavaa varista. Se oli ihan sohjona ja silmät olivat puhki. Eläinrakkaana ihmisenä lopetin sen. Lokit ja varikset olivat ottaneet yhteen. – Ornitologi ei osannut selittää tätäkään, vaan kysyi, että väitänkö kantaneeni jähmettynyttä lokkia lähes Helsingin keskustassa. Hän ei ollut ikinä kuullut sellaisesta. – Sanoin, että väitän, koska se on totta. Lokki oli kuin täytetty lintu. Tapahtuneesta voisi kehittää vaikka minkälaisen hitchcockin. Vai oliko se taas muka äiti?

”

Ajattelin, että nyt minun täytyy soittaa tutulle lääkärille, että määrää minulle diapamit. Tai menen ostamaan kossupullon.

Asia jäi taka-alalle, ja elämä kulki eteenpäin. Westerholmille tuli vielä voimakkaammin tarve suojella lintuja. – Jos näin fillarin, auton tai moottoripyörän edessä linnun, ajoin niitä pois, että menkääs nyt siitä, että saan olla rauhassa, ettekä taas ala muistuttaa minua kaikesta. Eli äidin kuolemasta ja sanoista. Kului taas viisi vuotta. Westerholm toimi turvallisuustarkastajana Helsingin kaupungilla. Hän lähti työmaakäynnille Haagasta ja ehti ajaa kolmisen sataa metriä. – Näin valtavan ison lokin keskellä maantietä. Siinä se seisoi jaloillaan. Pysäytin auton, ja ajattelin, että nyt minun täytyy soittaa tutulle lääkärille, että määrää minulle diapamit. Tai menen ostamaan kossupullon. Takana olevan auton kuljettaja soitti äänitorvea, mutta Westerholm viittilöi hänelle ikkunasta, että ole nyt vain hiljaa. – Menin autosta ulos, kävelin lokin luo ja otin siitä kiinni. Kannoin sen käsieni välissä autokais-

MAAILMAN EHKÄ TUNNETUIN lintujen ystävä on 1200-luvulla vaikuttanut eläinten suojelupyhimys Franciscus Assisilainen. Hänen kerrotaan kokeneen syvää yhteyttä lintujen kanssa ja jopa saarnanneen niille. Suomessa lintujen puolta piti aikanaan kirjailija Zacharias Topelius. Hän perusti tänne ensimmäisen lintujen suojelulle omistetun yhdistyksen. 1800-luvun puolen välin tienoilla, pienen poikansa kuoleman jälkeen, Topelius kirjoitti tekstin, joka on tullut tutuksi joululauluna Varpunen jouluaamuna. Siinä varpunen onkin sielulintu: ”En mä ole, lapseni, lintu tästä maasta, olen pieni veljesi, tulin taivahasta.” Tapio Westerholm on miettinyt paljon lintukokemuksiaan ja äitiään. Äiti aina auttoi häntä. Äiti otti pankista lainaakin, kun pujottelussa kilpailevan pojan polvi piti operoida. – Kyllä äiti taisi totta puhua. Ensimmäinen lokki haki parvekkeelta turvaa ja toisen kerran lintu oli shokissa, kun oli tapahtunut jotain kauheaa. Ja minä olin se, joka tuli näillä kerroilla paikalle ensimmäisenä. Ehkä äiti odotti, että nyt minä voin auttaa. – En tiedä, mikä on totta. Mutta linnut ovat minulle merkittäviä. Täysin Westerholm ei äitiään tottele. Hän pyöräilee paljon ja poikkeaa joskus Malmin hautausmaalla. – Äidin hautakivessä on kaksi kullattua pääskystä. Haudalla käydessäni sanon: ’tiedän, ettet ole täällä, mutta kävinpä kuitenkin’ ja katson puita, näkyisikö siellä joku lintu. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023 5

Oppaan alussa esitetään muutamia kartoittavia kysymyksiä, joiden avulla sen sisältö vastaa tarkemmin omaan tilanteeseen. Välittömästi hoidettavien asioiden lisäksi valikosta löytyy apua muun muassa hautajaisten järjestämiseen ja monenlaisten käytännön asioiden hoitamiseen sekä siihen, mistä voi löytää tukea suruun.

”

Läheisen kuolema on yksi elämän raskaimmista tilanteista.

Nettiopas auttaa surun ja byrokratian kanssa Uusi opas vastaa kysymyksiin, jotka nousevat esiin läheisen kuoltua. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ISTOCK

itä tapahtuu läheiseni kuoleman jälkeen? Mille tahoille minun pitää ilmoittaa kuolemasta? Millaisia asiakirjoja tarvitsen asioiden hoitamista varten? Mitä pitää tehdä, jos läheinen kuolee ulkomailla tai hän on toisen maan kansalainen?

HY VÄN TÄHDEN. 82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

Päätoimittaja Pauli Juusela Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Läheisen kuolema on yksi elämän raskaimmista tilanteista. Samalla kun surevan omat voimat ovat vähissä, hänen on asioitava lukuisten tahojen kanssa, selvitettävä monia erilaisia kysymyksiä ja tehtävä isojakin päätöksiä. Digi- ja väestötietovirasto julkaisi toukokuussa Läheisen kuolema -nettioppaan, joka ohjaa läheisensä menettänyttä eteenpäin askel kerrallaan.

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

NETTIOPAS NEUVOO läheisen menettänyttä esimerkiksi perunkirjoituksen ja perinnönjaon järjestämisessä sekä perhe-eläkkeen, vakuutuskorvauksien ja tukien hakemisessa. Opas vastaa myös vainajan pankkitilien, laskujen, postien, sopimusten ja sosiaalisen median tilien hoitamista koskeviin kysymyksiin. Kirkkohallitus on ollut mukana oppaan tekemisessä yhdessä viranomaisten, järjestöjen ja muiden toimijoiden laajan joukon kanssa. Läheisensä menettänyt kohtaa vainajan asioita hoitaessaan kirkon yleensä monta kertaa, esimerkiksi varatessaan hautapaikan, järjestäessään hautajaisia, mahdollisessa siunaustilaisuudessa ja muistotilaisuudessa sekä myöhemmin hoitaessaan hautaa. Sureva läheinen voi pyytää sairaalapapilta tai seurakunnan työntekijältä keskustelutukea tai tukea käytännön kysymyksissä. Kirkko tarjoaa keskustelutukea myös puhelimitse ja netissä. SEURAKUNNISSA JÄRJESTETÄÄN läheisen menettäneille tarkoitettuja sururyhmiä, joita toteutetaan usein yhteistyössä järjestöjen kanssa. Joissakin seurakunnissa toimii myös lasten ja nuorten sururyhmiä. Seurakuntien tarjoaman tuen vastaanottaminen ei edellytä kirkon jäsenyyttä. ■ Tutustu Digi- ja väestötietoviraston Läheisen kuolema -oppaaseen osoitteessa suomi.fi/oppaat/laheisen-kuolema. Opasta ovat olleet tekemässä Asianajajaliitto, Eläketurvakeskus, Kela, Kirkkohallitus, Maanmittauslaitos, Nuoret Lesket ry, Oikeusministeriö, Poliisi, Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry, Surevan kohtaaminen -toiminta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Ulkoministeriö, Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE sekä Verohallinto.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Kun lakkaan olemasta Kuolemaa ei voi harjoitella eikä hallita, siksi se pelottaa.

si ole lääkärinkään hallinnassa. Kuolema tulee sitten, kun sen ai ka on. Asia, jota ei itse voi hallita, pelottaa.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JANI LAUKKANEN

MAARIT NISSINEN on taipuvainen ajattelemaan, että kaikki ihmiset pelkäävät kuolemaa. – Kuolemanpelko on jossain määrin tarpeellista, sillä se pitää meidät pois autojen alta ja muista vaaroista. Mutta kuolemanpelko on eri asia silloin, kun ihminen siirtyy kuoleman varjon alle. Kun ihminen on saanut tiedon vakavasta sairaudesta, kuolema tulee lähemmäksi ja todennäköi syys kuolla on päivä päivältä lähem pänä. – On täysin eri asia pelätä kuole maa terveenä kuin tietoisena siitä, että elämä päättyy ja ruumista run televa sairaus muistuttaa siitä fyysi sesti. Kuolemasta tulee konkreetti sempi, Nissinen sanoo.

airastuminen tai lähei sen kuolema voi laukais ta kuolemanpelon. Kuo lemanpelko on yksi voi makkaimmista peloista. Se ahdistaa, masentaa ja vie elämänilon. Sairaalapappi Maarit Nissisen mukaan kuolemanpelkoon liittyy paljon sellaista, jota on vaikea sa noittaa: mitä se on, kun lakkaa ole masta? – Kuoleminen ja kuolleena olemi nen on kokonaan käsitteistömme ja tunnekokemustemme ulkopuolel la. Emme voi harjoitella tai simuloi da kuolemaa, koska se ei kuulu ko kemusmaailmaamme. – Kuolema ei ole omassa hal linnassa, eikä se loppujen lopuk

PERIAATTEESSA KRISTITYN ei kai tarvitsisi pelätä kuolemaa. Kristityt

– Emme voi koskaan tietää, mitä meille tapahtuu, sanoo pappi Maarit Nissinen.

valmistautuvat kuoleman jälkeiseen taivaalliseen juhlaan. Maarit Nissi nen sanoo, että kyllä kristitty voi ja saa tuntea kuolemanpelkoa. – Kuolemanpelko on inhimillinen tunne. Se on luonnollista ja osa ih misyyttä. Me olemme kuitenkin ih misiä, emme jumalia. Nissisen mielestä papin tehtävä ei ole poistaa kenenkään kuoleman pelkoa. – Pyrkimys poistaa toisen kuole manpelko on hädän vähättelyä ja johtaa helposti ylilohduttamiseen. Silloin tukea tarvitseva jää yksin ky symystensä kanssa. – Ei kuolemanpelkoa kuulu hoi taa pois, mutta kuolemaa pelkäävää ihmistä voidaan auttaa. Pelkoa voi helpottaa keskustelemalla, kuunte lemalla ja olemalla läsnä sekä puhu malla kuolemasta. Kuolemaan voi itse valmistautua esimerkiksi tekemällä testamentin, hoitotahdon ja edunvalvontavalta kirjan. Jos elämässä sattuu jotakin yllättävää, ainakin tarvittavat asia kirjat on tehty.

– Asioita on huomattavasti hel pompi järjestellä terveenä, ja kun käytännön asiat on hoidettu, voi olla rauhassa niiltä osin, Nissinen sanoo. – Kuolemanpelkoa helpottaa myös se, että ihmissuhteet ovat kunnossa.

”

Kuolemanpelko on luonnollista ja osa ihmisyyttä. Me olemme kuitenkin ihmisiä, emme jumalia. JOKAISEN KANNATTAA Maarit Nissi sen mielestä miettiä kuolemaan liit tyviä asioita etukäteen jonkin ver ran, mutta ei liian syvällisesti. Aika kulkee nopeasti. – On tärkeä pitää katse kohti elä mää ja pyrkiä saamaan itselleen niin hyvä elämä kuin se on mahdollista. Ehkä ajatus kuolemisestakin on sil loin helpompi kestää. – Pelkoon ei pidä jäädä kiinni. Emme voi koskaan tietää, mitä meil le tapahtuu, eikä puhkeamatonta sairauttakaan kannata jäädä mietti mään. – Elämään vain tulee joskus su rullisia asioita, ja silloin huomaa, et tei niihin kuitenkaan ole voinut val mistautua. Nissisen mukaan on hyvä tiedos taa, että kuolema on osa elämää ja se kuuluu meille jokaiselle. Ensin kohtaamme läheisten kuolemia ja lopulta oman kuoleman. SAATTOHOIDOSSA OLEVAN ihmisen yksi lohduttominpia suruja on elä mättä jäänyt elämä. Tämän Maarit Nissinen on nähnyt työssään Terho kodissa ja Suursuon sairaalassa. – Ihminen on pidättäytynyt siitä, mitä olisi oikeasti halunnut. Ehkä ei ole ollut rohkeutta tai mahdollisuut ta toteuttaa sitä. Kiitollisia saattohoidossa ollaan yleensä läheisistä ihmissuhteista ja perheestä, vaikka kaikki unelmat ei vät olisi toteutuneetkaan. – Elämä ei tule valmiiksi koskaan. Täältä joudutaan aina lähtemään keskeneräisinä, Nissinen sanoo. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023 7

Kallion kirkossa kuvattu kirjailija Aino Vähäpesola nimittää evankelisluterilaista kirkkoa sielullisten asioiden instituutioksi. – Urkujen ääni tuntuu minusta pyhältä.

Pyhät pillit Aino Vähäpesola, 29, kirjoittaa romaanissaan kirkkouruista ja kuolemasta, jota on yhtä vaikea käsittää kuin avaruutta. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JOONAS BRANDT

”

yhyet pillit soivat korkealta ja pitkät matalalta. Koneisto piti ilman liikkeessä, ja sointi oli vahva ja tasainen kuin kaikkivoipa Jumala.” Aino Vähäpesola kirjoittaa paljon urkumusiikista ja kuolemasta toisessa romaanissaan Suurenmoinen epävire (Kosmos 2023). Hän on 29-vuotias helsinkiläinen kustannustoimittaja, joka muutti juuri Kallion vuosien jälkeen rauhallisempaan kaupunginosaan. Myös hänen romaaninsa päähenkilö Viivi on nuori kaupunkilainen kustannustoimittaja. Mitä tekemistä kirkkouruilla on parikymppisen ihmisen urbaanin elämän kanssa? – Urut tuntuvat tosi kaukaiselta asialta. Ihminen tarvitsee kuitenkin vastapainoksi nopealle digielämälleen jotain ihan muuta. Vanha soitin sopii sellaiseksi hyvin.

8 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

Vähäpesola pitää urkusuhdettaan varsin tavallisena. Hän on kuullut urkumusiikkia lähinnä häissä ja hautajaisissa. Mikä uruissa sitten viehättää? Vähäpesola luettelee: Voimallisuus. Absoluuttinen suuruus. Väkivaltaisen voimakkaat äänet. Ihan pienet ja kirkkaat äänet. Monipuolisuus. Mutkikas tekniikka. Vähäpesola haluaa sanoa vielä jotain, mutta se on vaikeaa. Hän aloittaa ja lopettaa lauseita kesken. – Minulle tulee mieleen… ääni vie arjen ulkopuolella johonkin pyhyyteen, joka on muuten kaukana. Olen läpikotaisin kirjamuija, mutta kaipaan ääntä, jossa ei ole sanoja. Kun päähenkilö Viivi on romaanissa pahoillaan ystävänsä puolesta, hänestä tuntuu, että sanat loppuvat kesken ja kurkkuun tulee sävelen kaipuu. Hän haluaisi soida.

”VIIVI KATSELI paikaltaan hautajaisvieraiden täyttämiä rivejä ja omaisten liikkumattomia päitä etummaisina ja ajatteli, että hänen olisi hankittava lisää ystäviä.” Jos on nuori ja terve eikä kukaan todella läheinen ihminen ole menehtynyt, voi olla vaikea ajatella kuolemaa aivan vakavissaan. Parikymppisten illalliskeskusteluissa ei suunnitella omia hautajaisia. Aino Vähäpesola on miettinyt kuolemaa lapsesta asti samaan tapaan kuin avaruutta. Ne molemmat ovat hänelle arjen ulkopuolisia asioita, jotka eivät ihan mahdu mieleen. Vähäpesola nojaa leukaa käteensä ja tuijottaa kiinteästi. – On vaikea kuvitella, että oma tietoisuus lakkaisi. Se on aihe, jota minun on lähestyttävä muita reittejä kuin katsomalla internetistä, että mikä juttu tämä on. – Kuolemasta emme tiedä, joten voimme vain uskoa jotain. Kuolema liittyy myös pyhään tai hengelliseen tai mitä se sitten onkaan. – Maailma ympärillämme kehottaa positiivisuuteen. Moni läheisensä menettänyt on kertonut lehtijutuissa, että muut vierastavat surua ja surevia ihmisiä. Se tuntuu kauhealta. Vähäpesola on perehtynyt surun kanssa elämiseen esimerkiksi kotiinsa tulevan Kirkko ja kaupungin avulla. Romaanissa mainitaan sitä muistuttava seurakuntalehti, jossa julkisuuden-

henkilöt kertovat hengellisyytensä laadusta ja papit puhuvat armollisuuden merkityksestä armottomassa yhteiskunnassa. Lehteen myös kääritään kadulla kuolleen jäniksen jäänteet. ”Viivi nosti eläintä, se painoi noin kilon, ja kääri paljain käsin viikon rukouksin ja uskonnollisin aforismein kirjailtua paperia pienen ruumiin ympärille kuin pakkaisi kukkakimppua.” KUOLEMA TUO Aino Vähäpesolan mieleen Edith Södergranin runot, joista hän teki kotimaisen kirjallisuuden gradunsa. Vähäpesola on leikitellyt ajatuksella Södergranin Livets syster -runon tatuoimisesta käsivarteensa, josta hän voisi lukea sitä kuolemansa hetkellä. – Vaikka en ole lainkaan tatuointityyppiä. Pentti Saaritsa suomensi runon nimellä Elämän sisar. Se alkaa näin: ”Elämää kuolema eniten muistuttaa, sisartaan. / Kuolema ei ole toisenlainen, / voit hyväillä häntä ja pitää häntä kädestä ja silittää / hänen hiuksiaan, / hän ojentaa sinulle kukan ja hymyilee. / Voit painaa kasvosi hänen rintaansa vasten / ja kuulla hänen sanovan: on aika lähteä.”

”

En voi hyvin, ellei elämässäni ole vastapainoa kaikelle tekniselle ja järkevälle. LAPIN-VAELLUS KIRVOITTAA romaanissa uskontunnustuksen Viivin poikaystävältä Manulta: ”Nyt se on lopullista. Mä uskon Jumalaan. Kanervankukka ei voi olla olemassa jotenkin itsestään. Ei mikään näin pieni ja yksityiskohtainen.” Aino Vähäpesola saa pyhän kokemuksen useimmiten kulttuurista, esimerkiksi kuvataiteesta, tanssista tai urkumusiikista, asioista, joista hän ”ei ymmärrä mitään”. – Pyhä on hiljaisuutta, hyvyyttä, turvan tunnetta ja asioita, joita en osaa selittää, mutta jotka välillä tunnen. Se tunne ei ehkä liity mihinkään tiettyyn uskontoon. Vähäpesola näkee kirkossa monia ongelmia ja osallistuu harvoin sen tilaisuuksiin. Hänestä on silti tärkeää, että on olemassa ”sielullisten asioiden instituutio”. Vähäpesola haeskelee oikeita sanoja. – Jokin ei-järkiperäistä aivoaluetta ruokkiva asia voisi olla tervehenkinen juttu jokaiselle. Tuntuu, että ihmisyyteen liittyy olennaisesti… tai ainakaan itse en voi hyvin, ellei elämässäni ole vastapainoa kaikelle tekniselle ja järkevälle. ”Viivi alkoi rukoilla, ei esittänyt toiveita tai pyytänyt mitään anteeksi, alkoi vain ihmetellä, miten hän olikin niin kevyt ja vähäinen, lämmin pieni piste, vaikka kantoi yhteistä pimeyttä ja henkilökohtaista kärsimystään.” ■ Aino Vähäpesola lukee katkelman romaanistaan Suurenmoinen epävire verkkojutussa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Älysormus ehtoollisella Älysormuksilla kerätty data kertoo, että jumalanpalvelus on kävijöille rauhoittava ja meditatiivinen hetki. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ISTOCK JA JUMALANPALVELUSBAROMETRI 2023 Kun messu alkaa, ihminen rauhoittuu melko nopeasti ja hänen virittyneisyytensä asettuu matalalle tasolle. Rauhallinen olotila jatkuu, kunnes virittyneisyys nousee loppupuolella ehtoolliselle osallistuttaessa. Nämä tiedot käyvät ilmi Titti Kallion ja Terhi Paanasen tekemästä kokeellisesta tutkimuksesta, jossa messuun osallistuvien ihmisten virittyneisyyttä mitattiin suomalaisen Moodmetric-älysormuksen avulla. Tutkimuksesta kerrotaan syyskuussa julkaistussa jumalanpalvelusbarometrissa Kohti merkityksellisyyttä, kiinni perinteessä. Satunnaisesti valitut jumalanpalveluksessa kävijät pitivät älysormuksia syksyllä 2022 kolmessa messussa Munkkiniemen seurakunnassa ja Porvoon suomalaisessa seurakunnassa. Messuista kaksi oli perinteistä ja yksi oli vaihtoehtoinen messu, jossa liturgiaa oli yksinkertaistettu ja musiikki oli uudenaikaista hengellistä musiikkia.

Älysormukset mittasivat sähkönjohtavuuden vaihteluja sormen iholla ja mittaustulokset koottiin talteen kännykkäsovelluksen avulla. Aikaisemmin jumalanpalveluksissa kävijöiden kokemuksia on tutkittu kysely- ja haastattelututkimusten avulla. Älysormuksien avulla kerätty data kuvaa myös messukokemuksen tiedostamatonta puolta. Ihon hikoilusta johtuvat sähkönjohtavuuden vaihtelut kertovat tunnereaktioista ja niihin liittyvästä parasympaattisen ja sympaattisen hermoston toiminnasta. Sormusten avulla kerätty data ei kerro, onko messuun osallistuvien matala virittyneisyys myönteistä rauhoittumista vai negatiivista tylsistymistä. Asiaa on selvitetty kuitenkin aikaisemmissa tutkimuksissa, joiden mukaan kokemukset ovat positiivisia. Aikaisempien tutkimusten mukaan messussa kävijät hakevat muun muassa mielenrauhaa ja hiljentymistä. Samansuuntaisia toiveita olivat kokemus Jumalan läsnäolosta ja hoidosta sekä mahdollisuus rukoukseen. Virittäytyneisyyden nousu ehtoolliselle osallistumisen aikana kertoo Titti Kallion ja Terhi Paanasen mukaan aktiivisemmasta hermoston tilasta sekä merkityksellisemmästä ja intensiivisemmästä kokemisesta. Useimpien kohdalla mittausdatan piikki ei kuitenkaan noussut huipputasolle, kuten hektisen arkipäivän aikana tehdyissä mittauksissa tapahtuu. Tulokset vahvistavat Kallion ja Paanasen mukaan sen, että messu on seurakuntalaisille rauhoittumista luova tilaisuus, hengähdyshetki arjen keskellä ja monille lähes meditatiivinen kokemus. Tutkimuksen mukaan nämä asiat toteutuivat riippumatta siitä, oliko messun tyyli perinteinen vai vaihtoehtoinen. ■

Älysormuksella kerätty data kuvaa virittyneisyyden tasoa messun aikana.

”Reaktiomme ilmastonmuutokseen eivät ole olleet riittäviä” Paavi Franciscus julkaisi kehotuskirjeen, joka vaatii marraskuun lopussa kokoontuvalta YK:n ilmastokokoukselta nopeita ja radikaaleja toimia. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIPA PRESS / LEHTIKUVA

aavi Franciscus julkaisi 4. lokakuu ta ilmastokatastrofista varoittavan apostolisen kehotuskirjeen, joka on jatkoa hänen kahdeksan vuotta sit ten julkaisemalleen kiertokirjeelle Laudato si’. Tuoreen Laudate Deum -kehotuskirjeen ajankohtainen tähtäin on YK:n 28. ilmasto kokouksessa, joka kokoontuu Yhdistyneiden arabiemiirikuntien pääkaupungissa Dubaissa 30. marraskuuta. ”Reaktiomme eivät ole olleet riittäviä, kun maa ilma, jossa elämme, on romahtamassa ja saattaa lähestyä murtumakohtaa”, Franciscus toteaa. Katolisen kirkon johtaja muistuttaa poliittisia päättäjiä siitä, että ilmastonmuutoksen seurauk set osuvat raskaimpina kaikkein haavoittuvim massa asemassa oleviin. Franciscuksen mukaan vastuuta ilmaston lämpenemisestä yritetään sä lyttää maailman köyhille. ”Kuten tavallista, kaikki näyttää olevan köy hien syytä. Silti todellisuus on se, että pieni pro senttiosuus planeetan rikkaimmista saastuttaa enemmän kuin koko köyhin 50 prosenttia maa ilman väestöstä, ja rikkaampien maiden päästöt henkeä kohti ovat paljon suuremmat kuin köy hempien maiden”, paavi muistuttaa. POLIITIKKOJEN LISÄKSI paavi Franciscus osoit taa kehotuksensa luontosuhteen korjaamiseen ja sovittamiseen koko ihmiskunnalle. Paavi ottaa

myös kantaa ilmastonmuutoksen kieltäjien ja vä hättelijöiden levittämiin väitteisiin ja korostaa, et tä ihmisen aiheuttama maapallon lämpeneminen on tieteen valossa kiistatonta. Franciscus muistuttaa Dubaissa kokoontuvia valtionjohtajia siitä, että jääpeitteet Grönlannissa ja suuressa osassa Etelämannerta sulavat koko naan, jos maapallon lämpötilan annetaan nous ta yli kaksi astetta. Seuraukset koko maapallon väestölle olisivat äärimmäisen vakavia. ”On todennäköistä, että muutaman seuraavan vuoden aikana monet ihmiset joutuvat jättämään kotinsa näiden tosiseikkojen vuoksi.” Franciscus viittaa myös joidenkin ilmastotut kijoiden esittämiin vieläkin vakavampiin näky miin. Vaikka tällaisten ”apokalyptisten diagnoo sien” tieteellistä näyttöä pidetään riittämättömä nä, hän muistuttaa, että emme varmuudella tie dä, mitä tulee tapahtumaan. PAAVI FRANCISCUS POHTII kehotuskirjeessään myös ekologisen kriisin perimmäisiä syitä. Kehit tyneitä yhteiskuntia hallitsee hänen mukaansa ”teknokraattinen paradigma” ja siihen liittyvä us ko ihmisen rajattomiin mahdollisuuksiin. ”Ihmiskunnalla ei ole koskaan ollut tällaista valtaa itseensä, mutta mikään ei takaa, että sitä käytetään viisaasti”, hän kirjoittaa. Franciscus on huolissaan ajattelusta, että to dellisuus, hyvyys ja totuus kumpuavat Jumalan hyvyyden sijasta ihmisen teknisestä ja taloudel

Paavi Franciscus korostaa, että ihmisen aiheuttama maapallon lämpeneminen on tieteen valossa kiistatonta.

lisesta vallasta. Tästä on seurannut rajattoman ja päättymättömän taloudellisen kasvun tavoitte lu sekä eiinhimillisen luonnon näkeminen yksin omaan resurssina. ”Kaikki, mikä on olemassa, lakkaa olemas ta lahjaa, josta meidän tulisi olla kiitollisia ja jota

Paljasta kotisi pyhät esineet Onko sinulla kotonasi ikoni, seimiasetelma, rukousnauha, enkelikoriste tai vaikkapa Buddha-patsas? Tai jokin muu johonkin uskonnolliseen tai hengelliseen perinteeseen liittyvä esine tai kuva? Tai ehkä enemmänkin tällaista esineistöä? Lähetä meille kuva tai kuvia niistä! Kerro myös, mistä olet esineen tai kuvan saanut tai hankkinut ja mitä se merkitsee sinulle. Onko kyseessä hiljentymisen tai rukouksen apuväline vai ehkä muisto jostakin tärkeästä hetkestä tai ihmisestä? Millaisilla paikoilla kodissasi tällaisia esineitä on?

10 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

Vastaa kirkkojakaupunki.fi:stä löytyvään kyselyyn tai Instagramissa tunnisteella #pyhäesine. Teemme aiheesta juttua, ja käytämme vastauksia ja kuvia nimettömästi sen aineistona. Vastausaikaa on 31.10. saakka. Vastanneiden kesken arvomme Finnkinon sarjalipun.

Näin vilpitön huolenpito yhteisestä maapallosta ja köyhien auttamisesta tulee mahdottomaksi. ILMASTOKATASTROFISTA varoittava paavillinen kehotuskirje tuli myönteisenä yllätyksenä pappi ja teologian tohtori Pauliina Kainulaiselle, joka on käsitellyt ihmisen luontosuhdetta useissa kirjoissaan. – Laudate Deum on vakava vetoomus YK:n ilmastokokouksen osallistujille, että he irrottautuisivat ahtaista poliittisista tavoitteista ja oman ryhmänsä eduista ja pystyisivät edustamaan koko ihmiskuntaa.

”

Kuten tavallista, kaikki näyttää olevan köyhien syytä. PAAVI FRANSISCUS

meidän tulisi arvostaa ja vaalia, ja muuttuu orjaksi ja minkä tahansa ihmismielen päähänpiston saaliiksi.” Maksimaalisen hyödyn tavoittelu naamioidaan Franciscuksen mukaan kuvitteellisten lupausten avulla järkevyydeksi ja edistykseksi.

Kehotuskirjeessään paavi Franciscus peräänkuuluttaa nykyistä kypsempää elämänmuotoa, jossa ihminen ei tavoittele ja halua koko ajan jotakin vaan löytää elämän rikkauden yhteydestä toisiin ihmisiin, luontoyhteydestä ja hengellisyydestä. Franciscus nostaa esiin myös alkuperäiskansojen ja vanhojen kulttuurien kyvyn elää tasapainoisessa suhteessa luonnon kanssa. Kainulainen näkee näissä ajatuksissa yhtäläisyyksiä Suomessa vuonna 2009 syntyneen Kohtuus-liikkeen toimintaan, joka on levinnyt Pohjois-Karjalasta useille paikkakunnille. Kainulainen on työskennellyt kuluneen vuoden seurakuntapappina, mutta kertoo jättäneensä tehtävän voidakseen jatkaa ekologisen kääntymyksen tutkimista. Ekologinen kääntymys tarkoittaa luontosuhdetta korjaavaa sisäistä muutosta. – Tarvitsemme mielenmuutoksen kohti kohtuuden kulttuuria, jossa suostumme luonnon ihmiselle asettamiin rajoihin. Rajan taju voisi kasvaa luomakunnan pyhyyden tiedostamisesta, Kainulainen sanoo. ■

PALVELUASUMISTA JA HOIVAA IKÄIHMISELLE Wilhelmiinan uusin palveluja hoivakoti, Wilhelmiina Tenhola, tarjoaa yhteisöllistä palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa kauniissa ympäristössä Ruskeasuolla.

Lukija tutkimus Haluaisimme kuulla mielipiteesi Kirkko ja kaupunki -mediasta. Vastaa lyhyeen kyselyyn osoitteessa: https://link.webropol.com/s/ kirkkojakaupunki tai mene suoraan kyselyyn skannaamalla oheinen qr-koodi. Vastaukset käsitellään anonyymisti. Kyselyyn vastanneiden kesken arvomme kolme 100 euron arvoista S‑ryhmän lahja‑ korttia, jotka käyvät maksuvälineenä yli 1 500:ssa S‑ryhmän toimipaikassa.

Kiinnostuitko?

Varaa aika henkilökohtaiselle tutustumiskäynnille wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 044 7060 139 tai 050 577 1666.

Tenholan modernit tilat on suunniteltu tukemaan ikäihmisten toimintakykyä, yhteisöllistä harrastamista ja aktiivisuutta. Lisäksi meillä voi ulkoilla viihtyisällä pihalla tai läheisen Keskuspuiston ulkoilureiteillä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023 11

Jäähyväiset äidille Äitinsä kuoltua Sirpa Kähkönen suri sitä, mikä ei ikinä toteutunut – että äidin kanssa ei voinut koskaan puhua eikä tehdä juuri mitään. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

A ”

siat meidän välillämme ovat toisella tavalla nyt”, toteaa kirjailija Sirpa Kähkönen äidistään Riitasta, joka kuoli viime vuoden maaliskuussa. Äidin kuoltua Kähkönen pystyi kirjoittamalla käsittelemään niitä vaikeita asioita, joita äiti ei eläessään kestänyt kuulla, ja rakentamaan sellaista luottamusta ja läheisyyttä, joka äidin eläessä ei toteutunut. Syntyi kirja 36 uurnaa – Väärässä olemisen historia (Siltala). – Se oli ihan välttämätön kirjoittaa. Niin vain piti tässä kohtaa minun kirjailijanuraani tehdä, Kähkönen kertoo kirjastaan. – Jos joku tämän jälkeen katsoo minua eri tavalla, se on tavallaan hyvä, koska minun mielestäni ihmisten pitäisi suhtautua toisiinsa paljon lempeämmin. Pitäisi yrittää ajatella, että toisen taustalla voi olla niin suuria kipuja, että hän tuskin selviää päivästä toiseen. VAIKKA KIRJA TUO näkyviin äidin alkoholismin ja arvaamattoman ja julman käytöksen, johon tyttären ollessa teini-iässä kuului niin henkistä kuin fyysistäkin väkivaltaa, Sirpa Kähkönen sanoo, että se on myös kunnianosoitus äidille. – Olen koettanut kovasti elämäni mittaan ja nyt tuossa kirjassa ymmärtää häntä ja antaa tunnustusta kaikesta siitä hyvästä, mitä hänessä myös oli. 15-vuotiaana Kähkösen Riitta-äiti joutui onnettomuuteen, jonka jäljet näkyivät hänessä koko loppuelämän. Linja-auto, jonka kyydissä hän oli, törmäsi tasoristeyksessä veturiin. Seurauksena oli aivovamma, joka jäi silloin diagnosoimatta

ja hoitamatta. Päällisin puolin hän näytti selvinneen vähällä. Äidin käytöksen taustalla vaikutti myös suvun perintö ja hänen lapsuudenkotinsa ilmapiiri. Äidinisä oli kommunisti, joka oli 1920- ja 30-luvuilla poliittisista syistä joutunut yhteensä melkein kahdeksaksi vuodeksi pakkotyölaitokseen. Se vaurioitti niin mieltä kuin ruumistakin. Hän ei ehtinyt olla kotona vuottakaan, kun syttyi talvisota ja hän joutui rintamalle. Äidinäiti vietti avioliittonsa alkuvuodet kuin leskenä eikä tuntenut itseään tervetulleeksi miehensä sukuun. Hän myös suri esikoispoikaansa, joka oli kuollut vain kahden päivän ikäisenä. Äiti puolestaan koki jääneensä vaille vanhempiensa rakkautta. Hänen lapsuudenmuistoihinsa kuuluivat lyöminen, raivoaminen ja uhkailu. Hän oli vahva ja ärhäkkä, liikaa vanhemmilleen. VIIME VUONNA Sirpa Kähkönen menetti äidin lisäksi myös läheisen ystävänsä. He olivat jakaneet vuosien varrella paljon ja olleet jollakin tapaa äitejä toisilleen. – Olen surrut ystävääni vielä intensiivisemmin kuin äitiä. Äidin kohdalla surin lähinnä sitä, mikä ei koskaan toteutunut – ettei äidin kanssa koskaan voinut puhua tai tehdä juuri mitään. En epäile, etteikö äiti omalla tavallaan olisi välittänyt minusta paljonkin. Hänellä ei vain ollut resursseja eikä kykyä siihen, mitä lasten rakastaminen vaatii: että jaksaa ottaa vastaan hankaliakin tunteita ja suostuu äidin aika vaikeaan rooliin. – Sen sijaan jouduin hänen rinnallaan seuraamaan, miten hän kärsi sekä kolarin

seurauksista että siitä perinnöstä, joka hänen kotonaan oli ollut. Äidin kuolema oli Kähköselle vapautus, toivottu sellainen. – Äiti sairasti pitkään, ja hänen oli tosi vaikea olla. Elämä oli koko ajan kaventunut sairauden vuoksi, ja loppuaika oli kärsimystä. Olisi ollut epäinhimillistä olla toivomatta, että lempeä kuolema veisi hänet pois, Kähkönen sanoo.

Nykyisin äidin ajatteleminen herättää Sirpa Kähkösessä myötätuntoa. – Hän oli jollain lailla niin loppuun ajettu ja niin monella lailla sekä fyysisesti että psyykkisesti vammautunut.

KUOLLEEN KANSSA kirjassa keskusteleminen ja koko kirjan kirjoittaminen oli Sirpa Kähköselle keino tehdä sovinto. Hän halusi osoittaa ymmärtävänsä, mistä se kaikki paha äitiin tuli. – Olen surrut sitä, että molemminpuolista keskustelua ei koskaan äidin eläessä syntynyt. Ei ollut lupa puhua mistään ongelmista – se oli minulle pikkulapsesta asti täysin selvää. Kun jokin asia oli kielletty, se ilmaistiin niin raivokkaasti, hätääntyneesti tai surullisesti, että se kävi lapsellekin selväksi. – Suhteemme ei juuri muuttunut, kun muutin kotoa. Äiti ei kerta kaikkiaan suostunut puhumaan, enkä sitten kauheasti yrittänytkään. Hänen kanssaan seurusteleminen oli sen vuoksi tosi vaikeaa. Olimme kyllä säännöllisesti tekemisissä, ja kun hän vanheni, olin tarvittaessa hänen apunaan. Kähkönen arvelee, että ne, jotka ovat kasvaneet esimerkiksi alkoholistiperheissä, tunnistavat tarkalleen, mistä hän puhuu. – Jokuhan niitä vaikenemisia sitten alkaa kantaa, ja joku myös alkaa niistä oireilla – sillä tavalla ne asiat tulevat esille. Sitten voidaan sanoa, että tuo on vaikea lapsi tai hankala ihminen. Aina tuo kiukuttelee tai aina sillä on maha kipeä. Kähkönen arvioi, että kyllä äiti ainakin silloin tällöin näki, kuinka tyttäreen sattui. Ehkä äiti tunsi niin suurta syyllisyyttä, että se teki asioiden käsittelyn hänelle sietämättömäksi. – Hän oli jollain lailla niin loppuun ajettu ja niin monella lailla sekä fyysisesti että psyykkisesti vammautunut. Sellaisen ihmisen kohdalla sitä lopulta vain luovuttaa. JÄLKEENPÄIN Sirpa Kähkönen on ymmärtänyt, että olot hänen perheessään olivat harvinaisen rankat silloin, kun hän oli teini-ikäinen. Äidin elämän murtumispiste ajoittui niihin vuosiin. Silloin juominen paheni, tuli avioero, elämänhallinta katosi ja käytös muuttui entistä arvaamattomammaksi. Pahaa oloaan hän purki vahvatahtoiseen esikoiseensa. Lapsuudestaan Kähkönen muistaa pyöräilevän, uivan, ripeästi liikkuvan äidin, joka luultavasti oli ajoittain onnellinenkin. Hän muistaa heidän käyneen tavaratalossa ihailemassa kauniita lasiesineitä ja taidenäyttelyissä. Hän muistaa myös, kuinka kaunis äiti oli ja miten hän laittautui juhliin. – Myöhemmät muistoni äidistä ovat vaikeuksien värjäämiä. Oli raskasta tajuta, ettei tilanne parane vaan todennäköisesti pahenee. Että ahaa, alkoholi on niin paljon vahvempi kuin mikään inhimillinen side ja se vie tuota ihmistä, ja kierre vain syvenee. Sitä toivottomuutta en osaa verrata mihinkään muuhun. Senkin varmaan tunnistavat kaikki alkoholistien läheiset. Nykyisin äidin ja hänen kohtalotovereidensa ajatteleminen herättää Kähkösessä myötätuntoa. Hän asuu Helsingin Kalliossa ja näkee usein ihmi-

14 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

siä, jotka ovat niin pahassa päihdekoukussa, että ovat menettäneet kaiken. – Kun alkoholismin mieltää sairaudeksi, asiaa on helpompi ymmärtää ja hahmottaa. Eihän kukaan lapsena suunnittele viettävänsä elämäänsä kadunkulmassa avuttomana ja hajonneena ilman mitään. RIITTA-ÄITI OLI JOUTUNUT kokemaan omien vanhempiensa turhautumisen, ankaruuden ja vihan. Oli kuin kaikki heidän rakkautensa ja rohkaisunsa olisi hypännyt yhden sukupolven yli Sirpalle ja muille lastenlapsille. – Isovanhempien rakkaus, kannustus ja varaukseton hyväksyntä pelastivat minut. Kun olin pieni, he olivat vankkumattomasti olemassa ja pitivät minusta hyvää huolta. Heillä oli kyllä omat puutteensa, jotka liittyivät esimerkiksi lapsen oman tahdon ymmärtämiseen, mutta he olivat tosi turvallisia. Koska olen aina pystynyt tukeutumaan siihen kokemukseen, minulla ei ole ollut varsinaista hätää silloinkaan, kun minulle myöhemmin on sanottu tosi pahoja ja rikkovia asioita, Sirpa Kähkönen sanoo.

”

Ei ollut lupa puhua mistään ongelmista – se oli minulle pikku lapsesta asti täysin selvää. Kun jokin asia oli kielletty, se ilmaistiin niin raivokkaasti, hätääntyneesti tai surullisesti, että se kävi lapsellekin selväksi.

59-VUOTIAS SIRPA KÄHKÖNEN kuuluu sukupolveen, jonka lapsuudessa ja nuoruudessa lasten fyysinen kurittaminen oli sekä hyväksyttyä että tavallista. Vielä yleisempää se on ollut edellisten sukupolvien elämässä. Syyksi on riittänyt se, että lapsi on tehnyt virheen tai ei ole totellut heti – ja sekin, että häntä on pidetty vääränlaisena. – Kodeissa on revitty lapsia hiuksista, annettu luunappeja, läpsitty, läimitty ja annettu piiskaa, huudettu ja peloteltu. Se kaikki tähtäsi lasten oman tahdon nujertamiseen. – Nykyään lapset onneksi tietävät tosi hyvin, että kuritus on lailla kielletty. Minun sukupolveni on vielä ajatellut, että eihän minulle mitään vahinkoa tullut, vaikka sain selkääni, mutta sehän on ajatus, jonka väkivaltaa kokeneet kehittävät suojakseen. Kähkönen on miettinyt, mikä yhteys sukupolvesta toiseen siirtyneellä kuritusväkivallalla on siihen, että suomalainen ilmapiiri tuntuu niin armottomalta ja kovalta. Ei ole oikein lupa erehtyä tai tehdä virheitä. Armottomuuden ja nujertamisen henki välähtelee siinä, miten me toisillemme puhumme: Mitäs läksit. Pidä kipeenäs, äläkä tule valittamaan. Tässähän se nähtiin. Se oli sille ihan oikein. Ei kannata hirveästi yrittää, koska ei siitä mitään tule. – Ajattelen myös 1900-luvun alun Suomea, jossa isovanhempani elivät. Köyhien perheiden lasten oli tosi vaikea jatkaa koulunkäyntiä, ja he joutuivat jo hyvin varhain raskaisiin töihin. Heidän piti vain hyväksyä se osa, joka heille oli tullut. Se, että on jäänyt elämässä ilman mahdollisuuksia, ja toisaalta se, että oma tahto on nujerrettu kurittamalla jo lapsena, on synnyttänyt vihaa. Kähkösen mukaan se näkyi sisällissodassa ja purskahtelee esiin edelleenkin edellisten sukupolvien perintönä esimerkiksi aggressiivisena keskusteluilmapiirinä.

Isovanhempien rakkauden lisäksi merkityksellistä hänelle on ollut oman lapsen saaminen. – Enemmänhän lapset opettavat meille kuin me heille. Miten uskomattoman valtavaa on lasten vanhemmilleen osoittama rakkaus – ja se alkaa joka päivä alusta. Me vanhemmat emme ole valmiita silloin, kun lapset syntyvät, vaan vasta alamme kehittyä suuntiin, joista meillä ei siinä vaiheessa ole mitään tietoa. – Jos ei ole joutunut siihen testiin, mitä vanhemmuus on, on helppo arvostella omia vanhempiaan ja kaikkia muitakin vanhempia. Parhaimmillaan lapsi tekee aika nöyräksi. Kun on vaikka uhmaikäisen kanssa päivittäisessä tulikokeessa, saa huomata, että enpä todellakaan ole kypsä ihminen. ÄIDIN JÄÄMISTÖÖN kuului kaksi hänen päiväkirjaansa nuoruusvuosilta, toinen onnettomuutta edeltävältä ajalta, toinen sen jälkeiseltä. Se, että äidin suuri haave nuorena oli tulla kirjailijaksi, oli päiväkirjoja lukeneelle Kähköselle järkyttävä paljastus. Ei äiti koskaan puhunut siitä – ei silloinkaan, kun tyttärestä tuli kirjailija 27-vuotiaana.

– Se kuvastaa sitä, miten hän jätti kaikki asiat hiljaisuuteen. Mutta kyllä tuo tieto sai minut myös kysymään, kuinka paljon me loppujen lopuksi itse valitsemme sitä, mitä meistä tulee, ja kuinka paljon toteutamme edellisten sukupolvien usein epäsuorasti ilmaistuja haaveita. Päiväkirjasta kävi ilmi myös, kuinka paljon äiti ihaili isäänsä ja runoja, joita tämä kirjoitti. Kähkönen on totta kai jossitellut, mitä äiti olisi tehnyt, jos aivoihin osunut isku ei olisi aiheuttanut niin paljon erilaisia sosiaalisia ja tunne-elämän ongelmia. Äiti oli älykäs, oppivainen ja ilmaisukykyinen, mutta aivovamman seurauksena hänestä katosi pitkäjänteisyys. Ehkä äiti olisi voinut mennä mukaan harrastajateatteriin ja kehittyä siinä. Hän luki paljon – ehkä hän olisi myös jaksanut kirjoittaa pitkäjänteisesti, ellei olisi vammautunut. – Hänen haaveensa eivät päässeet koskaan edes testiin. Hän ei jaksanut kokeilla, mihin asti hänen taitonsa riittävät. Ehkä hänen syvin minänsä jäi aina vähän nälkäiseksi.

SUKUNSA VAIHEITA Sirpa Kähkönen on käyttänyt materiaalina jo yhdeksänosaisessa Kuopio-sarjassaan. Silti 36 uurnaa on hänen henkilökohtaisin teoksensa. Kähkönen sanoo, ettei häntä ole koskaan pelottanut käsitellä ja kaivella sellaisiakaan asioita, jotka häntä satuttavat. Kirjailija voi niin tehdä. Kähkönen mainitsee esimerkiksi tanskalaisen Tove Ditlevsenin, jonka teokset ovat viime vuosina nousseet suureen suosioon, ja suomenruotsalaisen Märta Tikkasen. – He ovat avanneet teoksissaan isoja ja todella vaikeita asioita, joiden kuvaamista pidettiin aikanaan sopimattomana – ja sopimattomana varsinkin naisille. Myös Eeva Kilpi julkaisi jo 1970-luvulla hyvin tunnustuksellista, avointa ja omaelämäkerrallista tekstiä. Se hätkähdytti ja sai aikaan raivoakin. Tikkasen ja Kilven teokset syntyivät ilmapiirissä, jossa esimerkiksi seksuaalisuuden käsittely oli lähes tabu. 1960- ja 70-luvuilla kasvanut Kähkönen muistaa ajan hengen ja sanoo, että vastenmielisintä siinä oli naisten ja lasten näkökulman vaientaminen ja vähättely. – Aina on ollut asioita, joista ei muka saisi puhua tai kirjoittaa – ikään kuin niitä ei olisi olemassakaan, kun niistä ei puhuta. Siitä huolimatta olen halunnut niitä käsitellä. Sitä vaikenemista vastaanhan minä kirjoitan. Yksityisen avaaminen on keino näyttää, mitä monille meistä on tapahtunut vaikkapa hyvin autoritäärisen kasvatuksen tai väkivallan seurauksena. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023 15

historiasta. Katianna Ruuskanen sanoo, että tämänkaltaisten salaisuuksien kantaminen on turhakin taakka. – Jos vasta oman vanhemman kuoleman jälkeen saa tietää, että hänellä olikin elämässään vaikka suuri rakkaus tai lapsia ihan muualla, sitä voi olla vaikea kestää. Mutta mitä jos asiasta olisi kerrottukin avoimesti? Olisiko se rikkonut jotakin vai olisiko se ollut ymmärrettävissä? Ruuskanen pohtii. Hän muistuttaa, että moni on aikuisena valmis ymmärtämään, että omat vanhemmat ovat samalla lailla erehtyviä ja särkyviä ihmisiä kuin kaikki muutkin – ja että vanhempien elämässä on saattanut olla kaikenlaista. – Jos meillä olisi tällainen ymmärrys toisistamme, voisimme olla vähän armollisempia ja lempeämpiä.

”Miksi hylkäsit minut?” Läheisen kuolema ei tee tyhjäksi sitä edeltäneitä epäoikeuden mukaisuuksia, vaille jäämisiä tai hylkäämisiä. Niitäkin saa haudalla surra, sanoo perheneuvoja Katianna Ruuskanen. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS ERKKI TOUKOLEHTO KUVA SIRPA PÄIVINEN Pyhäinpäivänä hautausmaat ympäri Suomen muuttuvat tuhansien lepattavien kynttilöiden valomereksi. Kynttilöiden ja kyynelten takana voi olla monenlaisia tunteita ja menetyksiä. Aina suhde edesmenneeseen ei ole ollut hyvä tai läheinen, ja hankalat, hiertävät asiat tai suvun salaisuudet ovat saattaneet jäädä selvittämättä. Haudalla saatetaan itkeä myös sitä, mikä ei koskaan toteutunut tai omaa puutteellisuutta ja kyvyttömyyttä. – Hautausmaille ei tarvitse mennä viemään vain kiitollisuudesta kukkia ja kaipauksesta kynttilöitä. Sinne voi mennä myös kysymään miksi: Mikset rakastanut minua? Miksi hylkäsit minut? Läheisen kuoleman lisäksi voi surra niitäkin asioita, joita ei koskaan tapahtunut, sanoo perheneuvoja ja psykoterapeutti Katianna Ruuskanen. Hän toteaa, ettei kuolema tee tyhjäksi sitä edeltäneitä epäoikeudenmukaisuuksia, vaille jäämisiä tai hylkäämisiä. Ne ovat läheisen kuoleman jälkeen yhtä totta kuin ne olivat hänen eläessäänkin. – Jos sellaiset tunteet kuin viha, raivo, turhautuminen, katkeruus ja pettymys jäävät käsittelemättä niin, ettei niitä saisi sanoa tai tuntea, se voi alkaa tuhota meidän todellista elämäämme. Jos silot-

16 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

telemme vaikeat asiat niin, että ”varmaan hän oli ihan hyvä ja hän teki parhaansa” emmekä arvosta omia tunteitamme, jotain meissä voi mennä rikki, Ruuskanen sanoo. – Läheisen kuoleman jälkeen kaikki tunteet turhautumisesta raivoon ja katkeruuteen ovat oikeudenmukaisia, sallittuja ja hyväksyttyjä. Jos niitä herää, totta kai ne ovat oikein. Suru ei ole aina kaunista ja ylevää. Kuormittavan, keskeneräisen ja epätyydyttävän suhteen sureminen voi olla raskasta. Katianna Ruuskasen mukaan suru ei kuitenkaan ole sen vähäisempää, vaikka siihen sekoittuisi muitakin tunteita kuin kiitollisuutta ja ikävää. Vanhan viisauden mukaan kuolleista ei saa puhua pahaa. Ruuskanen arvioi, että ajatus tuntuu edelleenkin elävän meissä vahvana. Hänen mielestään se on kuitenkin väärä. – Ei kuoleman kohdalla tarvitse paketoida asioita niin, että nyt puhutaan tai ajatellaan vainajasta tai meidän elämästämme vain hyvää. – Toivoisin, että ihmiset näkisivät pyhäinpäivän kynttilämeressä mahdollisuuden kaikkiin tunteisiin. Ihminen, joka sur-

ressaan tuntee vaikka vihaa ja katkeruutta, saattaa samalla tuntea myös osattomuutta ajatellessaan, että muut surevat oikein ja puhtailla tunteilla ja että muilla on ollut omaiseensa sellainen suhde, jota voi surra niin. Sotatraumoja, avioliiton ulkopuolisia lapsia, uskottomuutta, salaisia rakkauksia, itsetuhoisuutta, psyykkisiä sairauksia… Jotain vaiettua tai häpeällisenä pidettyä löytyy luultavasti jokaisen perheen

Katianna Ruuskanen muistuttaa, että säröinen suru ei ole yhtään huonompi suru.

– Me kaikki varmaan haaveilemme, että saisimme istua pöydän ääressä vanhempiemme kanssa keskustelemassa vaikeista asioista. Tai että olisimmepa tehneet sen ajoissa, Katianna Ruuskanen sanoo. – Ongelma on se, että aina siihen ei olla valmiita. Vanhemmalle herää hirveän helposti syyllisyys, jos lapsi haluaa keskustella. Aikuisilla lapsilla taas on tarve suojella vanhenevia vanhempiaan. Tuntuu lähes tabulta sanoa iäkkäälle vanhemmalle, että ”sä oot kohdellut mua todella väärin”. Ruuskanen miettiikin, milloin keskustelut pitäisi käydä. Ja miten ne osattaisiin käydä sellaisessa hengessä, että ne eivät rikkoisi? – Ravistelut ja konfliktit täytyy käydä ajallaan läpi, ettei toisen kuolinvuoteelle tarvitse mennä riehumaan murrosikäisen raivolla. Omalta vanhemmalta voi Ruuskasen mukaan kysyä vaikka, millaista oli silloin, kun olin pieni. Miltä sinusta tuntui tulla vanhemmaksi? Mikä tuntui vaikealta? Millaista meillä oli? Mitä sinä muistat minusta? – Jos lähtökohta on noin armollinen, toisen on helpompi vastata. Jos kysyt ja haluat jutella, siinä pitäisi olla jonkinlainen anteeksiannon – ei tuomion – henki mukana. Moniin sellaisiin asioihin, jotka ovat vaikeita käsittää, voi sillä toisella ihmisellä olla syynsä. On myös tekoja, jotka ovat niin pahoja, ettei niitä voi antaa anteeksi. Harva vanhempi kuitenkaan tahallaan haluaa vahingoittaa lastaan. Ruuskanen kehottaa miettimään, mikä on kohtuullista. – Voisiko antaa anteeksi vaikkapa sen, että toinen oli kyvytön pysymään perheessä tai kyvytön antamaan huolenpitoa ja rakkautta? Jos toinen pyytää uutta mahdollisuutta, minusta sellainen kannattaisi antaa. On paljon raskaampaa elää anteeksiantamattomana kuin anteeksiantaneena. Voi vaikka sanoa, että annan anteeksi, mutta muuhun en pysty – että eletään vain kumpikin rauhassa omaa elämäämme. ■

V UO K R A-A SUNTOJA SENI OR I TA LOSSA !

PIHLAJISTON SOINTU ON YHTEISÖLLINEN, RAUHALLINEN JA TURVALLINEN KERROSTALOKOTI, JOSSA VUOKRAAN SISÄLTYY ARKEA HELPOTTAVIA PALVELUITA. MUUTA MEILLE ASUMAAN JO TÄNÄ SYKSYNÄ MUIDEN SAMASSA ELÄMÄNTILANTEESSA OLEVIEN KANSSA.

”Pesutupa ja kuivaushuone ovat huikeat. Näiden lisäksi viereiseen K-marketiin on helppo mennä kävellen ja sieltä saa valmista tuoretta ruokaa ja leivonnaisia. Joka päivä on tuoretta tarjolla.”

“Asunto on hyvin suunniteltu: löytyy paljon säilytystilaa, iso parveke ja valoisat huoneet. Hanat kiiltelevät niin, että vettä ei melkein kehtaa pirskottaa.”

Vuokraan sisältyy asumisen lisäksi: Palveluavustajan viikoittaiset käynnit, asunnon siivous kerran kuussa, asunnon ikkunoiden pesu kerran vuodessa, yhteisen olohuoneen sekä mukavat aktiviteetit, saunan ja pyykkituvan käyttö ilman eri maksua.

”Pidän erityisesti yhteisistä päivistä ja tuolijumpasta, jonka talon palveluavustaja vetää. On hyvä, että on päivä, jolloin voi tulla kysymään tai kertomaan, mielen päällä olevia asioita.”

“Talon omistajat ovat todella ystävällisiä, jos huoneeseen tarvitsee esimerkiksi lisää varusteita. Puhelimella aina ilmoitetaan, milloin siivooja on tulossa. Mistä tahansa asioista saa soitella. Se, miten tällaiset yhteiset tilatkin on rakennettu meitä varten, kertoo jo paljon omistajista.”

Talosta löytyy yksiöitä, yksiöitä alkovilla ja kaksioita. Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle: 010 315 4140.

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

”Luotan johdatukseen” Pitkän avioliiton, puolisonsa ja äitinsä omaishoitajuuden ja heidän kuolemansa jälkeen Hilkka Ahde opettelee nyt olemaan yksin ja jouten. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT JANI LAUKKANEN

”

len aina ollut suorittaja, teen paljon eikä minua ’koskaan’ väsytä.” Näin luonnehtii itseään Hilkka Ahde, joka ehti toimia kymmenen vuotta äitinsä omaishoitajana ja kolme vuotta miehensä Matti Ahteen omaishoitajana. Omaishoitajuudet myös menivät päällekkäin. – Perjantai-iltaisin töiden jälkeen lähdin ajamaan Helsingistä Valkeakoskelle äitini luokse. Olin laittanut Matille ruuat valmiiksi ja halusin ehtiä saunottamaan äidin. Olin silloin vielä työelämässä, eikä etätöiden teko tullut kuuloonkaan, Ahde kertoo. Hänen äitinsä ei pärjännyt enää yksin saatuaan aivoverenvuodon ja kaksi aivoinfarktia. Aviomies Matti, jonka kanssa oli eletty vauhdikasta elämää yhdessä jo 40 vuotta, sairastui puolestaan haimasyöpään vuonna 2017. Moni muistaa kuvan Linnan juhlista itsenäisyyspäivänä 2019: pitkäaikainen demarikansanedustaja ja ministeri, Veikkauksen toimitusjohtaja ja suuri oopperan ja urheilun ystävä saapui jälleen juhliin, mutta nyt pyörätuolissa. Jouluna hän oli jo poissa. SUUREN SURUN KESKELLÄ Hilkka Ahde teki jotain epätavallista. Hän etsi pikavauhtia uuden asunnon, haki äitinsä Helsinkiin ja järjesti kolme muuttoa: omansa, äitinsä ja tyttärensä. Siitä alkoi kolmen sukupolven naisten yhteiselo. – Olen ikuisesti kiitollinen siitä, että tyttäreni tuli kanssamme asumaan. Hän halusi sitä itse, koska mummi oli hänelle rakas. Ilman häntä järjestely ei olisi onnistunut. Alkoi uudenlainen arki. Äidille oli kehittynyt muistisairaus. Omaishoito oli kokopäivähommaa, eikä Ahde ehtinyt paljon kuulostella tuntojaan. Jälkeenpäin hän tajusi, että pakeni hurjaan tekemiseen suruaan aviomiehen kuolemasta. Äitiä ei voinut jättää yksin kotiin. Kävi niinkin, että kun Ahde oli tovin ulkona koiran kanssa, äiti oli jo saanut itsensä pyörätuolista lattialle. Lisäksi tulivat taistelut kaupungin byrokratian kanssa ja hankalat lääkärireissut Kela-kyyteineen. Oli toki paljon hyviäkin hetkiä: yhteistä muistelua vanhojen valokuvien äärellä, saunomista ja hyvää kotiruokaa.

18 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

– Omaishoito on raskasta, mutta myös tosi antoisaa. Päivääkään en vaihtaisi pois, Ahde sanoo nyt. Paitsi äidin viimeiset päivät tammikuussa 2023. Ne olivat niin traumaattisia, että tytär sanoo kääntyneensä eutanasian kannattajaksi, vaikka on kristitty. – Oli kauheaa katsella, kun äiti oli tukehtumaisillaan ja paniikissa päätään viskoen tarrasi kiinni. Hän ehti saada helpottavaa lääkitystä vain kaksi tuntia ennen kuolemaansa, Ahde kertoo silmien vieläkin kyyneltyessä.

Kuka?

Hilkka Ahde, varakansanedustaja, kaupunginvaltuutettu (sd) ja Kansallisoopperan hallintoneuvoston jäsen.

Mitä?

Äitinsä ja miehensä omaishoitaja loppuun saakka. Liisa Talvitien kirjoittama elämäkerta Hilkka Ahde – Sinisilmäinen optimisti ilmestyi tänä vuonna.

Motto

Pieni on se lähimmäisen rakkauden piiri, johon kuuluvat vain itsen kaltaiset. (Sylvi Kekkosta mukaillen)

Omasairaanhoitaja toimi esimerkillisesti, mutta lääkäriä perhe ei tavannut kertaakaan. Hilkka Ahde on nähnyt kuolemaa läheltä monesti. Myös Matti Ahde sai kuolla kotona. Silloin kaikki meni paremmin, vaikka siihen hetkeen päättyi 43 vuoden avioliitto. Hilkasta se oli kaunis kuolema, ja kuoleman todenneen lääkärin lohduttavat sanat kantoivat surussa. Nyt hän tietää, että suremiseen vaikuttaa vahvasti se, kuinka loppu menee.

HILKKA AHDE on kotoisin Valkeakoskelta työläistaustaisesta virkamiesperheestä. Urheilijana hän pääsi pitkälle kilpavoimistelussa, ja valmentajana toimi oma äiti. Tuoreena ylioppilaana Hilkka voitti Bulgariassa rytmisen kilpavoimistelun kisat ja oli 19-vuotiaana muuttamassa Moskovaan opiskelemaan alaa. Mutta sitten hän tapasi oululaisen kansanedustajan Matti Ahteen, joka oli köyhästä kodista ja kansakoulupohjalta ponnistanut eduskuntaan. Molemmat olivat kiinnittäneet toisiinsa huomiota jo aikaisemmin, mutta ensimmäisestä tapaamisesta seurasi salamarakastuminen. – Eihän sitä voi järjellä selittää mitenkään. Minä vain tiesin, että me tulemme olemaan loppuelämämme yhdessä, tapahtuupa mitä vain. Yksi arvokkaimpia asioita elämässäni on ollut pitkä, hyvä avioliitto. Opinnot Moskovassa ja urheilu-ura jäivät siihen. Valmentajaäiti oli niin pettynyt tyttärensä valintoihin, että katkaisi välit kokonaan. – Matti sanoi, että ota kimpsusi ja kampsusi ja tule Ouluun. Joku heikompi mies olisi sanonut, että eiköhän tämä ollut tässä! HÄIDEN KANSSA ei aikailtu, ja Ahteiden perhe kasvoi Oulussa nopeasti kolmella lapsella. Hilkka Ahde opiskeli lastentarhanopettajaksi ja työskenteli päiväkodin johtajana. Hän oli viikot käytännössä yksinhuoltaja, mutta ehti myös toimia kirkkovaltuustossa ja seurakuntaneuvostossa. Naapurissa asui tuleva Oulun piispa Samuel Salmi, ja perheet ystävystyivät. 1980-luvun lopulla Ahteet muuttivat Vantaalle, jolloin lapsetkin ehtivät nähdä enemmän kansanedustajaisäänsä. Hilkka työskenteli Kauppalehden levikkiosastolla, Lastenklinikoiden Kummien toiminnanjohtajana ja Blue West -viihdeyrityksen toimitusjohtajana. Viimeksi mainitussa tehtävässä hän osallistui Leidit lavalla -kiertueen toteuttamiseen vuonna 2000. Viimeisimmästä työpaikasta tuli kuitenkin se, jonka asioita puitiin korkeimmassa oikeudessa asti. Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n viestintäpäällikkönä Hilkka Ahde joutui pitkäaikaisen työpaikkakiusaamisen kohteeksi. Kiusaaja oli oma esimies. – En olisi ikinä halunnut asian päättyvän sillä tavoin. Tein kaikkeni, että saisin tilanteen hoidetuksi talon sisällä. Mutta lopulta ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin tehdä aluehallintovirastoon valvontapyyntö. Sitä kautta asia eteni oikeusprosessiin. Lopul-

Hilkka Ahde on opetellut tietoisesti murehtimisen lopettamista.

ta korkein oikeus vahvisti esimieheni saaman tuomion työsyrjinnästä. Sitä ennen hän oli saanut tuomion henkisestä väkivallasta. – Surullista on se, että menetin tähän prosessiin kymmenen vuotta elämästäni. Myös viimeiset vuodet, jotka sain Matin kanssa olla. – Mutta pitää hakea jotain johdatusta tästäkin. Molemmat tuomiot ovat olleet tärkeitä muille kiusatuille. Sain valtavasti yhteydenottoja muun muassa yliopistoissa ja seurakunnissa työskenteleviltä ihmisiltä, Ahde sanoo. KAIKELLA ON TARKOITUKSENSA, ja kaikki menee kuitenkin hyvin ja oikein. Se on paljon sanottu ihmiseltä, joka on kokenut monta myrskyä elämässään. Hilkka Ahteella on suuri luottamus johdatukseen. Mistä tällainen luottamus tulee? – Minulla oli eräs vaikea kokemus 15-vuotiaana. Sain silloin rukouksesta apua, ja rukoilen edelleenkin. Kirkkoinstituutio ei sinällään ole minulle tärkeä, paitsi hädän hetkellä. Silloin minäkin käyn kirkossa, saan voimaa ja rauhoitun. Muuten minulle riittää oma uskoni ja rukoukseni. Sitten Hilkka Ahde jo hymyilee. – Eläminen on paljon mukavampaa hyvällä mielellä! Totta kai suren asioita, mutta en jää rähmälleni suruun ja katkeruuteen. Sillä tekee

20 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

”

Kirkkoinstituutio ei sinällään ole minulle tärkeä, paitsi hädän hetkellä. Silloin käyn kirkossa. Muuten minulle riittää oma uskoni ja rukoukseni. vain pahaa itselleen. Kuten Mattikin sanoi: ei pidä jäädä tuleen makaamaan. Ei pidä katkeroitua. Tämä asenne liittyy anteeksiantoon ja armoon. Hilkka Ahde on opetellut tietoisesti murehtimisen lopettamista. Huolten painamana omaishoitajana hän huomasi, että vaikka murehtisi itsensä kuoliaaksi, se ei auta mitään. Se oli hänelle tärkeä oivallus. Jos hän herää keskellä yötä murehtimaan asiaa, jolle ei pysty

tekemään mitään, hengitysharjoitusten tekeminen auttaa uudestaan uneen. NYT HILKKA AHDE elää uutta elämänvaihetta. Ensimmäistä kertaa kymmenen vuoden omaishoitajuuden jälkeen hänellä on mahdollisuus tehdä, mitä haluaa. Hänellä on myös aikaa pysähtyä. Opetella olemaan yksin ja olemaan jouten. – En ollut pysähtynyt Matin kuoleman jälkeen. Itkiessäni äitiä surin edelleen myös Mattia. Surusta pääsee ajan kanssa yli, mutta ikävä jää. Samaan aikaa elämässä on suuria ilonaiheita, kuten lapsenlapsi, ystävät, hydrobic ja ooppera. Uutena Helsingin kaupunginvaltuutettuna Ahde on halunnut vaikuttaa erityisesti omaishoitajien aseman parantamiseen. Hänen aloitteestaan kaupunki tukee nyt omaishoitajien jaksamista maksuttomilla uimahalli- ja kuntosalikäynneillä. Mutta oikeastaan koko omaishoitosysteemi pitäisi Ahteen mielestä räjäyttää ja rakentaa uudelleen. Byrokratiaa tulisi karsia ja palveluista pitäisi saada tietoa niin, ettei tavallisen ihmisen tarvitse osata jokaista lakipykälää ja taistella jokaisesta palvelusta erikseen. – Moni omaishoitaja joutuu tilanteeseen ennalta arvaamatta. Valtaosa heistä tekee työtään rakkaudesta ja suuresta sydämestä. ■

Tilaa Suomen Kuvalehti Kirkko ja kaupunki -lehden lukijoille räätälöityyn erikoishintaan!

-60 %

Lehti + digi 4 kk

Järjen luksusta. Hyvä Kirkko ja kaupunki -lehden lukija! Suomen Kuvalehti on jo yli sadan vuoden ajan tarjonnut tarkoin taustoitettua, puolueetonta ja analysoitua tietoa merkityksellisistä asioista, ilmiöistä ja uutisista. Kiihkottomasti ja luotettavasti.

Tilaa Suomen Kuvalehti jo tänään!

SK on diginä aina mukanasi Lue viikon lehtesi jo torstaiaamuna ja tutustu vain SK DIGIssä julkaistavaan sisältöön ja lehtiarkistoon perustamisvuodesta 1916 lähtien. Kaiken digitaalisen sisällön ja näköislehdet saat osoitteesta suomenkuvalehti.fi. SK DIGI saatavilla myös sovelluskaupastasi.

Tarjous koskee vain uusia tilauksia, ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu. Tilaajalla on oikeus peruuttaa tilaus 14 vuorokauden kuluessa. Jatkuva tilaus jatkuu automaattisesti kiinteän tarjousjakson jälkeen kulloinkin voimassaolevaan tilaushintaan. Seuraavan tilausjakson hinta on voimassaolevan hinnaston mukainen hinta vastaavalla tilauspituudella kuin ensimmäinen tarjousjakso. Tilaus voi päättyä aikaisintaan ensimmäisen kiinteän tarjousjakson lopussa. Voimassaolevan jatkuvan tilauksen voi kiinteän tarjousjakson jälkeen irtisanoa 30 päivän irtisanomisajalla. Tilaukseen liittyy maksuvelvollisuus, ellei sitä ole erillisesti määritelty näytetilaukseksi. Paperilaskuista veloitamme 2,90 € maksun. Saat lisätietoja maksuttomista vaihtoehdoista otavamedia.fi/asiakaspalvelu. Otavamedia voi käyttää tilauksen yhteydessä saatuja yhteystietoja samankaltaisten tuotteiden sähköiseen suoramarkkinointiin ja asiakasviestintään. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi- ja asiakasviestien lähettämisen viestissä olevan kieltolinkin kautta tai yhteydenotolla asiakaspalveluumme. Lisätietoja tietosuojaselosteessa Otavamedia.fi/tietosuoja.

■ Tilaan 4 kk Suomen Kuvalehdet (16 numeroa) VAIN 49 € (norm. 124,00 €, säästö 75,90 €).

■ OTAN TÄYDEN HYÖDYN (Rastita ruutu) Tilaan 8 kk Suomen Kuvalehdet (32 numeroa) 99 € (norm. 249,60 €, säästö 150,60 €).

Etunimi

Sukunimi:

Lähiosoite:

Postinumero ja toimipaikka:

TÄRKEÄÄ! Sähköpostiosoitteeni, jolla saan verkkopalvelun käyttööni:

POSTIMAKSU MAKSETTU

s on Tarjou ssa a voim 023 2 31.12. i. a st

■ Tilaukseeni sisältyy painetun lehden lisäksi SK DIGI -verkkopalvelu sekä TV-maailma-ohjelmalehti jokaisen Suomen Kuvalehteni mukana.

OT: 1617146

Postita tilauskortti tai tilaa puhelimitse numerosta 09 156 665 ma−pe klo 8−19

Kyllä: käytän Kirkko ja kaupunki -lehden lukijoiden tarjouksen.

ID: 218592

tilaus.suomenkuvalehti.fi /kirkkojakaupunki Saat SK:n digisisällöt heti käyttöösi!

TILAUSKORTTI

OTAVAMEDIA Tunnus 5005030 00003 VASTAUSLÄHETYS

2413/23

TILAA NOPEIMMIN NETISSÄ

✁ Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁

✁ Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁

Mielipide

Ilman nuorisotyötä ei ole hyvinvoivia nuoria

MARTTA-KAISA VIRTA

JOKA KOLMAS NUORI kokee olevansa yksinäi nen. Yhdellä kymmenestä nuoresta ei ole yhtään läheistä ystävää. Yksinäisyys muun muassa lisää syrjäytymistä, aiheuttaa terveysongelmia ja vai keuttaa työelämään pääsyä. Järjestöjen, kuntien ja seurakuntien nuori sotyö edistää kaverisuhteiden muodostumista ja tarjoaa nuorille taustaan katsomatta yhteisö jä, joihin kiinnittyä. Nuorisotyössä vahvistetaan nuorten uskoa itseensä, tulevaan ja ympäröivään maailmaan. Tuhannet nuorisoalan ammattilai set ja vapaaehtoiset kulkevat nuoren rinnalla elä män eri tilanteissa ja auttavat oman polun löytä misessä. Valtakunnallista Nuorisotyön viikkoa vietet tiin 9.–15.10.2023. Ilman nuorisotyötä meillä ei ole hyvinvoivia nuoria, ja ilman nuoria meillä ei ole mitään – ei veronmaksajia, ei vastuunkan tajia, ei vanhemmista ikäpolvista huolehtijoita. Nuorten laiminlyömisellä on siis kohtalokkaat seuraukset paitsi inhimillisesti, myös kansanta loudellisesti.

Meillä ei ole varaa menettää yhtään nuoris tamme. Valtakunnan tasolla on jo tehty lyhyt näköinen päätös leikata nuorten hyvinvoin nista. Virhettä ei saa toistaa kunnissa ja seura kunnissa, vaikka taloustilanne vaatiikin teke mään kovia säästöpäätöksiä. Pidetään huolta,

että nuorisoalan ammattilaisilla ja vapaaeh toisilla on riittävät resurssit huolehtia nuoris tamme.

Anna Munsterhjelm toiminnanjohtaja, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Helsinki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Kun toimeentulo aiheuttaa huolta Kela tukee eläkeläisten arkea esimerkiksi vanhuuseläkkeellä, asumistuella ja hoitotuella. Autamme selvittämään oikeutesi eri etuuksiin. Lue lisää: kela.fi/elakelaiset tai soita meille: 020 692 202.

22 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

Shamanismi on luonnon sielukkuuden muistamista PAPPI LEA KUJANPÄÄN haastattelussa (K&k 28.9.) kirjoitetaan pahojen henkien karkotuksesta. Kujanpää pohtii, kuinka pahat henget ovat vallanneet ihmisen, kun hän on ”sotkeutunut okkultismiin tai johonkin sen kaltaiseen: noituuteen, shamanismiin, uushenkiseen kanavointiin, spiritismiin tai saatananpalvontaan.” Esitän toiveen, että kyseisiä ilmiöitä ei koskaan niputettaisi yhteen. On erityisen väärin puhua samassa lauseessa saatananpalvonnasta ja shamanismista. Nämä väärinymmärretään aivan liian usein samankaltaisiksi ilmiöiksi. Kyseinen vertaus saa minut pohtimaan, olemmeko vielä 1000–1600-luvuilla, jolloin kristillistämisen aikana kansanuskoiset perinteet yritettiin demonisoida, siinä osittain onnistuen. Tutkin omassa väitöskirjassani pohjoista animistis-shamanistista kulttuuria ja sen nykyilmentymiä. Omasta näkökulmastani voimme shamanistisen kulttuurin osalta puhua kenties pohjoisen identiteettimme alkuperäisimmistä kerrostumista, jotka ovat joutuneet kestämään paljon uskonnollisen kolonisaation ja demonisaation myötä. Mielestäni shamanismia ei tulisi myöskään niputtaa uushenkisyyteen, koska kyse voi olla kulttuurimme vanhimmista kerrostumista, joita tulee kunnioittaa. Näkisin ihmisen henkisen hyvinvoinnin perustan olevan oman kulttuurisen identiteetin syväkerrosten tutkimisessa, ja poh-

joisten suomalais-ugrilaisten kansojen osalta tämä tapahtuu pitkälti luonnossa. Sitä vastoin satanismin eli saatananpalvonnan harjoittamisen näen pahana, jossa ihminen tuntee vetoa elämää tuhoaviin voimiin. Mutta sitä ei saisi koskaan yhdistää shamanismiin tai edes noituuteen, jotka pohjautuvat syvästi elämän kunnioittamiseen ja vaalimiseen.

Helena Karhu YTM, jatko-opiskelija, kulttuurintuottaja Joensuu

Erilaisia näkemyksiä ei tarvitse piilottaa JUHA RÄDYN MIELESTÄ on onnetonta, että tässä lehdessä kerrotaan tieteenvastaisista näkemyksistä (K&k 28.9.). Minusta on hienoa, että lehdessä on tilaa erilaisille näkemyksille ja maailmankuville, joiden olemassaoloa sensuuri ei kuitenkaan poista tästä maailmasta. Tieteellinen tieto määritelmänä kuulostaa vakuuttavalta, mutta silti ihmiset voivat muodostaa asioista omia käsityksiä. Esimerkiksi Ylen kyselyn mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista pitää Maan ulkopuolista elämää varmana tai mahdollisena, vaikka tieteen havaintojen mukaan elämää on vain Maassa.

Ikuista riemua!

Johannes Brahms: Ein deutsches Requiem PE 3.11.2023 KLO 19 HELSINGIN TUOMIOKIRKKO Cantores Minores & Dresdenin Kreuzkuoro (Saksa) Helena Juntunen, sopraano • Tuomas Pursio, baritoni Lohjan kaupunginorkesteri Joht. prof. Hannu Norjanen LIPUT: 65, 50/40, 30/25, 15 € • SIS. KÄSITTELYKULUT

Vierailukonsertti

Dresdenin Kreuzkuoro (Saksa) LA 4.11.2023 KLO 18 JOHANNEKSENKIRKKO Kansainvälistä ja suomalaista kuoromusiikkia Joht. kreuzkanttori Martin Lehmann Olli Saari, urut LIPUT: 20/10 € (NUMEROIMATON KATSOMO)

LIPUT TICKETMASTER.FI & TUNTIA ENNEN OVELTA Yhteistyössä: Helsingin kaupunki, Kirkko Helsingissä, Jane ja Aatos Erkon säätiö

Raimo Lonka Helsinki

Lue lisää mielipiteitä ja kannanottoja verkosta: www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023 23

Hammashoitoa

Palveluja tarjotaan

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka

ja · Hammaskiven 69 värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus hoidon yhteydessä 25 ·· Hammastarkastus Hammastarkastus muuten 45 129 ·· Hammasvalkaisu Purentakisko 270 Näkymätön oikomishoito alk. 3500 · alk.

T A K U U T Y Ö

€

aika 20 min.

€ € € € €

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 € ○ Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS 550 540 m. nor esi ote opr Ylä- tai alaleuan kok

OLETKO PELKOPOTILAS SOITA JA VARAA

050 5533 050 Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Hammaslääkäriasema

HAMMASTEKNIKKO

Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Ostetaan OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI

0400 461 070 SEPPO JA SARI

Sydämellistä apua samalta kodinhoitajalta, ilman kiirettä Kotisiivous · Arjen apu · Hoiva

010 299 8 299 Hoivapalvelu

Kysy seniorihinta!

Kaikki LVI-alan palvelut vuodesta 2007 Ammattitaitoinen palvelu

P. 040 180 2240 espoonvesijalampo@gmail.com www.espoonvesijalampo.fi

KOTIOPTIKOT OPTIKKOPALVELUT KOTIKÄYNTINÄ PK-SEUDULLA JA LÄHIKUNNISSA WWW.KOTIOPTIKOT.COM P. 044 9835 118 59€/ KÄYNTI, SISÄLTÄEN TUTKIMUKSEN

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus. Varaa aika soittamalla EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213 EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560

Mannerheimintie 65, Helsinki Matinraitti 14, Espoo

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Kiinteistönvälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kaipaatko ulkoiluapua, asiointiapua tai juttuseuraa?

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Ostetaan kiinteistöjä OSTETAAN TALO TAI TONTTI KAUNIAISISTA Mielellään koulujen tai keskustan läheisyydestä. 050 585 7506 / Sebastian

Myydään tontteja

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Omakotitalotontti kahdelle omakotitalolle Lippajärvellä hyvien liikenneyhteyksien ja kattavien palvelujen äärellä. 1797 m2 ja rak. oik. 359 kem2. Yhdessä tai kahdessa osassa. 315.000 €/157.500 € Yht.otot Arto Holappa, p. 0400 406 808 arto.holappa@remax.fi CLASSIC

RATKAISUKESKEISTÄ TERAPIAA matalalla kynnyksellä, myös toiminnallisesti.Omakustanteinen. Kristillinen ratkaisukeskeinen terapeutti, diakoni Raili Ruotsalainen Valhallankatu 13, Helsinki Soitto tai tekstiviesti 044 982 8936

Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä.

P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203 Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€ +tehty työ. Ok-talojen ja pienkiinteistöjen sähkövikakorjaukset 37 €/h + alv. Työstä kotitalousvähennys. P. 040 145 8822. Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus. Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Lakipalveluja

Hautauspalveluja

Kuolleet

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Edunvalvontavaltuutukset 180 €

Testamentit 180 € Perunkirjoitukset 560 € Ositukset ja perinnönjaot 560 €

Lakitoimisto JPH | 040 557 3578 | toimisto@perheasiat.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Siivouspalveluja KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset

MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Vuokralle tarjotaan Yksiö 21 m2 toimivalla pohjalla Viiskulman palvelujen ääressä, 6. krs rauhassa merinäkymin. Vuokra 730 €/ kk + vesi ja sähkö 050 546 9100/Leppälä Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994. Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Vermon niityllä vuonna 2021 valmistunut 59,5m2 (3h+k+ ikkunallinen vaatehuone + parveke) kalustettuna tai ilman. Vaatehuoneesta voi tarvittaessa tehdä pienen huoneen. p. 050 433 6443

Äiti, Mummi, Isomummi HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Rakennusala Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739 Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com MP-Remonttiapu Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kiva yksiö 27 m2 Etelä-Haagassa, Huopalahden aseman naapurissa. Hyvät ja nopeat liikenneyhteydet kaikkiin suuntiin pks-seutua. Heti vapaa. Soita p. 040 5056 174.

o.s. Öhman s. 9.1.1932 Nurmijärvi k. 5.9.2023 Helsinki Haki enkeli Sinut taivaan teille, suojelusenkeli olethan meille.

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

HAUTAKIVET

Eila Elisabet KIRJAVAINEN

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä

Seija Airi perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu 6.10.2023. Lämmin kiitos osanotosta.

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650

www.kivituote.fi

Tilaisuuksia Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

pe 3.11. klo 19 alue seurat, Mikaelin kirkko pe 3.11. klo 19 alue seurat, Oulunkylän kirkko su 5.11. klo 10 Hämeenkylän kirkkopyhä, seurapuhe klo 12 pe 10.11. klo 19 alueseurat, Kivistön kirkko pe 10.11. klo 19 alueseurat, Puistolan kirkko Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntai sin klo 16 ja 18. Tervetuloa! ESIRUKOUSILTA ti 31.10. klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Bengt Lassus, Henrik Perret Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh.(09)23407171 ma klo 14.30–16.30,ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Seuraa myös verkossa: www.facebook. com/petrusforsamling

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10 -13.

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS ke 25.10. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3. pe 27.10. klo 18 kotiseurat Lipastilla, V. Puistolant. 10 A. 28.-29.10. H-Y:n nuorisotyö 50 v. -juhla Tampereella, www.nuoriyty. fi/50v/ su 29.10. klo 10 kirkkopyhä Sipoossa, Kuninkaant. 19; s. E.FullerJuusti; keitto ja seurat srk-kesk. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylässä, Aurat. 3, Vtaa. klo 10 kirkkopyhä Roihuvuoressa, Tulisuont.2; P. Löijan kirjanjulk., veisuut. ti 31.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D; M.Mäkelä Pipliaseurasta. ke 1.11. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrn.1; tee klo 18.30. pe 3.11. klo 18.30 seurat Espoonlahdessa, Kipparink.8. la 4.11. klo 10 kirkkopyhä Tapiolassa, Kirkkop. 6; K. Hiltunen. 4.-5.11. Körttis 95 v: la klo 18 kierros Hietan. h-maan ”pimeillä” haudoilla klo 20 Synkkien virsien ilta Rav. Manalan kellarissa, mukana Duo Linko&Asunta su klo 10 juhlamessu Vanha kko, Lönnrotink.6; radiointi Yle1; A.Rask, juhlakuoro klo 12 kirkkokahvit ja avoimet ovet Körttikodilla, klo 13 seurat, klo 15 lähtö A.Roeringin haudalle Malmille. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkolla, Rajatorpant. 8. ma 6.11. klo 18.30 seurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk. 2. ke 8.11. klo 19 Körttikodin seurat. TULOSSA: Bibliodraamaa verkossa 9.11., 23.11. ja 7.12. www.h-y.fi/ tapahtumakalenteri; ilm. Leenalle 040 0882 251. KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2022 25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

ylänköä

TILINPÄÄTÖSLASKELMA

TAUTISET KETUT K

USEIN LINNASSA P I I NÄHTY PASANOTNEN A KELMA S PAAVIN KÄYT- L A T TÄMÄ

vastustusta HOIKISTUA

oljista

TAHTO

YKSIN-

SIVISTÄVÄ PEREHTYNEILLÄ ASIOISTA "PÄÄTTYVÄT KONFIRMAATIOON"

HIEROO SILMIÄÄN

KIELI KIRKAS

S E

LAUKKAA- N MISTA NUORIA T KUUSIA

E VESTA

KERTOMUK- E SIA

H KUULU A

HOKSATA K

Ä KUIVIA

KURRE

KISSAELÄIN KOIVISTO

KIN A HAISUA

U TYMÄ-

U MASKI- K

TÄMÄ-

NÄÄTÄ

KYSYMYS KEHITTYÄ

MAI- Ö NIO

MANA HETKI T SITTEN

JAKAVAT RAHAA

EHTYVÄ K

S MALLA A TOI-

RINTA-

VOTTU

HAMLET P OFELIA

U LETTI U

KERTOMUS

LIIKE

AHDIS- P U TAVAA

JÄLKEKYYTI- LÄINEN PALESI- V VELU TELMÄ

TVPAIKKA

AIVAN T E VARMA

SIIHEN TYYLIIN

KARI

KALLOSSA

U D E

PRESSAN O KOIRA

ARKINEN A PUUHA

TIAN

LAPIN KOSTEIKKO

S ITSE-

MUOTI-

O NASKALEITA I

VALOOPPI

T PÄISEN U

V CHRIS- S M

KERÄYS- PUSTAN POIKA PAPE- PERITTY A RILLE FARMI

ISO

X NEULA

SOUTUSANKARI SANNA

N TYHJÄ- O

UTRIO

TÖN LASKEA

BÄNDI

LUONNON- L VARAKESKUS Ä KIMMO

TYY-

KATSOMUS

TASKU

LUOLA

TANELI VIKI TOR K ALEKSI NÖYRÄNÄ -

AGAA-

häthätää P I A N 8

TISMAL- P LEEN

EHRNROOTH SKÄRINGER

hissifirma O T I S STORA -

GOSPELMUUSIKKO LÖYTTY

RAISION M KUPEESTA -LATURI A ITSE- A PÄISTÄ

YRIT- E I HEVOSHARJA A TÄJÄ? SARJA

muinoin EMERITUSPIISPA HUOVINEN

SUOMESSA KORKEA

ARKKIMIES

-VIO-

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

OSA TEKSTIÄ

A I

KIRJAILIJA T PHILIP

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

Hyvää pyhää

4.11.

Marraskuun valot LUONTO HILJENEE ja elo kätkeytyy marraskuussa maan alle. Pimeässä syksyssä ero läheisistä tuntuu usein syvemmin ja he muistuvat mieliin herkemmin kuin valoisana aikana. Tähän aikaan vuodesta kuolleita rakkaita on tapana muistaa sytyttämällä kynttilöitä. Niitä viedään varsinkin pyhäinpäivänä haudoille ja hautausmaiden muistelupaikoille. Muistokynttilä kertoo toivosta: valo on olemassa ja pimeä väistyy. Vaikka kuoleman kohtaaminen on jokaiselle väistämätöntä, toivo kantaa kuoleman yli.

Pyhäinpäivän raamatuntekstissä (Ilm. 21:1–4) kerrotaan uudesta taivaasta ja uudesta maasta.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Kaipaus pyhyyteen

iinin makua kuvailtaessa ”mineraalinen” tarkoittaa aistimusta, jonka voi saada kielelleen, kun nuolaisee patterin napoja. Tuoksujen kuvailuun ovat omat sanastonsa, jotka yrittävät muuttaa sanoiksi sen, mikä ei oikeastaan ole sanojen tavoitettavissa. Samalla tavalla yrittää Ilmestyskirja eli Johanneksen ilmestys lähestyä sitä, mihin ei oikeastaan ole sanoja. Uusi Jerusalem laskeutuu taivaasta juhla-asuisena. Kaikki sen ympärillä on uudenlaista, maa ja taivas. Kaoottisia ja tuhoavia voimia edustanut meri on kadonnut, poissa ovat itku, valitus ja vaiva. Jumalan läsnäolo on täydellisen lohduttavaa. Kun tuonpuoleinen tulee lähelle, suodattuu se sanoiksi, jotka merkitsevät ilmestyksen kokijalle paljon. Jerusalemin asema erityisenä kaupunkina on kirjoittajalle kiistaton. Jerusa-

lemin temppelissä Jumala oli luvannut olla lähellä ihmisiään. Siinä kaupungissa Jeesus eli viimeiset päivänsä maan päällä, siellä Jumala tuli niin lähelle ihmisiään kuin vain voi. Kaikkia Ilmestyskirjan kokijan sanoituksia emme enää kahdentuhannen vuoden jälkeen jaa. Käsitys vaikkapa auringon ja maan suhteesta on erilainen, niin on myös tietomme sinitaivaan kerroksista. Niiden sijaan voimme jakaa hänen kaipauksensa sinne, missä pyhyys tuntuu ja on kohdattavissa. Siihen tarvitaan sanoja ja mielikuvia. Sanoitus siitä hyvästä, joka on odotettavissa, luo toivoa silloin, kun menetykset painavat maahan. Kaipauksen kohde kuvataan sanoin, ja puhuminen pitää muistot elävinä. Sanat kutsuvat etsimään yhteyttä häneen, joka antaa syvän rauhan ja levollisuuden elämässä, kuolemassa ja elämässä kuoleman jälkeen.

Pyhien yhteys Rukouksenkutojamummot pilven reunalla, näkymättömissä puiden oksilla, juurissa syvällä maan alla, neulovat rukouksiaan lämmöksi jälkipolville. Vaareilla toinen tyyli – nykäisevät Jumalaa viitanliepeestä ja sanovat: kröhöm, eiköhän lähdetä hommiin. Ystävillä osansa kudelmassa – lähettävät sydämen, vastaavat rukousemojilla, sytyttävät kynttilän. Ja Jumala, antaa enkeleilleen käskyn kutitella höyhenillä, että avaisimme silmät ja näkisimme, että alkua seuraa loppu ja lopusta tulee uusi alku. Ja koko ajan myötätunnon verkko kannattelee.

KAISA KARIRANTA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023 27

”

Kun puhutaan sielulinnusta, puhutaan juuri siitä, mitä olen kokenut. Tämä lintushow alkoi, kun äiti ennen kuolemaansa käski minun olla sitten ravaamatta hautausmaalla. TAPIO WESTERHOLM s. 4

Pyhäin päivänä hautaus mailla, kirkoissa ja kappeleissa

menohaku.kirkkojakaupunki.fi

26.10.2023 kirkkojakaupunki.fi

Pysäyttävä päivä Kirkot ja hautausmaat kokoavat väkeä pyhäinpäivänä s. 8

Lapselle kannattaa puhua kuolemasta ilman kiertoilmaisuja s. 2

Yli sata lapsikuorolaista esiintyy Tapiolan kirkon konsertissa s. 6

– Nuori käsittelee surua omassa tahdissaan, ja muiden on kunnioitettava sitä. Surun käsittelyssä ei ole oikoreittiä, nuorisodiakoni Hanne Malkki sanoo.

Lapsen surulla ei aina ole sanoja Läheisen kuolema aiheuttaa suuren surun. Aikuiset, nuoret ja lapset kokevat sen eri tavoin.

apsi tai nuori kohtaa kuoleman usein ensimmäisen kerran, kun hänen isovanhempansa menehtyy. Joskus käy niin, että omasta perheestä isä, äiti tai sisarus kuolee. Myös lemmikin menettäminen nostaa esiin ensimmäisiä surun tunteita. Pienet lapset kokevat surun eri tavoin kuin alakouluikäiset tai nuoret. Pienelle lapselle ei ole vielä kehittynyt kieltä, jolla ilmaista surua. Hän saattaa käsitellä menetystään

2 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2023

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVAT ESKO JÄMSÄ

esimerkiksi leikkimällä tai piirtämällä kuolemaan liittyviä aiheita. – Pieni lapsi saattaa kokea surua hetkittäin. Ensin hän itkee kovasti ja pian taas leikkii iloisena. Mitä pienempi hän on, sitä vaikeampaa hänen on käsitellä surua yhtenä kokonaisuutena, sanoo Espoonlahden seurakunnan nuorisodiakoni Hanne Malkki. Kuoleman lopullisuus näyttäytyy lapselle konkreettisesti etenkin silloin, kun se koskettaa omaa perhettä. Yksi paikka ruokapöydässä py-

syy tyhjänä, eikä perheenjäsen ole enää viemässä lasta kouluun. Arki on muuttunut peruuttamattomasti. – Etenkin isän tai äidin kuolema on lapselle erityislaatuinen menetys. Silloin häneltä kuolee konkreettisesti fyysistä turvaa. Suuri suru voi jättää hyvin syvät jäljet, jos ei ole sanoja käsitellä sitä. Menetyksen voi joutua käsittelemään myöhemmin, kun on kasvanut ja tunteita kykenee purkamaan puhumalla, Malkki sanoo. Suru voi Hanne Malkin mukaan

vaikuttaa ihmisen elämään laajasti, esimerkiksi jaksamiseen, ajatteluun, muistiin, tarkkaavaisuuteen, oppimiseen ja kykyyn tehdä päätöksiä. ALAKOULUIKÄINEN VOI käsitellä suruaan kyselemällä läheisen kuolemaan liittyvistä asioista. – On tärkeää puhua lapsen kanssa läheisen kuolemasta hänen ikätasolleen sopivalla tavalla. Lapsella on vilkas mielikuvitus, ja jos hänellä ei ole tarpeeksi tietoa, mielikuvitus täyttää tarinan aukkopaikat. Sil-

loin hänen muodostamansa tarina saattaa poiketa todellisuudesta ja olla jopa pelottava, sanoo Korson seurakunnan kasvatustyön asiantuntija Sanna Ahjosaari. Lapselle kannattaa puhua selkeästi kuolemasta ilman kiertoilmaisuja. Jos kerrotaan esimerkiksi isovanhemman nukkuneen pois, hänelle voi jäädä ajatus, että isovanhempi vielä herää unesta. Hanne Malkin ja Sanna Ahjosaaren mukaan lapsi ymmärtää sanat konkreettisesti, ei niiden sisältämää symboliikkaa. Myös hautaamiseen liittyviin lapsen kysymyksiin he suosittelevat vastaamaan lapsen ikätason mukaisesti. – Lapselle voi kertoa, että ihmisen ruumis on tuossa arkussa ja se laitetaan maahan, jossa se maatuu. Ajatusta voi jatkaa, että jonakin päivänä me taas tapaamme hänet taivaassa, jossa kaikki rakkaat odottavat meitä. Kuolleella ei ole enää mitään hätää, vaan hän on Taivaan Isän luona ja pitää sieltä meistä huolta. Se on kaunis ja lohdullinen ajatus, joka lapsen on helppo ymmärtää, Ahjosaari sanoo. – Isompaa lasta voi lohduttaa ajatus, että kuollut läheinen kulkee mukana sydämissämme ajatuksina ja arjen tekoina. Lapsi tai nuori voi vaalia läheisen muistoa esimerkiksi muistelemalla, että näin läheinen toimisi tässä tilanteessa. HAUTAUSMAA ON luonteva paikka puhua lapselle kuolemasta ja muistella läheistä. Esimerkiksi Vantaalla Korson hautausmaalla järjestetään pyhäinpäivänä 4.11. tapahtuma perheille. – Ajatuksemme on, että hautausmaalle voi tulla sytyttämään kynttilän muistelupaikalle tai haudalle, johon on kirjoitettu rakkaan nimi. Siellä saattaa olla helpompi puhua kipeistä asioista. Paikan päällä on myös seurakunnan työntekijöitä. Haluamme myös viestiä pienemmille, että hautausmaa ei ole pelottava paikka, Sanna Ahjosaari sanoo. YLÄKOULUIKÄISET OSAAVAT jo pukea sanoiksi omaa suruaan ja kertoa siitä. Heille piirtäminen ja musiikki ovat tärkeitä välineitä surun käsittelyssä. – Suru saattaa näkyä koko yläkouluikäisen olemuksessa. Hän voi esimerkiksi muuttaa pukeutumistyyliään ja sen kautta viestiä tunteistaan. Me aikuiset haluamme auttaa ja ajattelemme, että juttelusta on hyötyä. Kaikki eivät kuitenkaan halua puhua, eivätkä ainakaan joka kerta, kun aikuinen kysyy. Aina ei tarvitse avautua. Nuoren elämässä täytyy olla muutakin. Riittää, että

kysyy häneltä, mitä kuuluu, Hanne Malkki sanoo. Malkki suosittelee esimerkiksi pelailemaan, leipomaan pullaa tai tekemään muita tavallisia asioita menetyksen kokeneen nuoren kanssa. Hän mukaansa on tärkeintä, että aikuinen on läsnä ja antaa hänelle aikaa.

”

On tärkeää puhua lapsen kanssa läheisen kuolemasta hänen ikätasolleen sopivalla tavalla. SANNA AHJOSAARI

Sanna Ahjosaari on samaa mieltä. Hän haluaa uskoa,että kaikki vanhemmat osaavat olla läsnä lapsensa surussa ja kuunnella. Suurimman surun hellitettyä voi vaikka katsella yhdessä valokuvia ja muistella läheistä. – Jokaisen on itse käytävä läpi oma surunsa, onpa henkilö minkä ikäinen tahansa. Elämä saa jatkua, ja lapsi voi mennä esimerkiksi kaverinsa syntymäpäiville, vaikka surutapahtumista olisi kulunut vain vähän aikaa, Ahjosaari sanoo. – Suruun ei kannata jäädä vellomaan. Saa nauraa, jos naurattaa, eikä se poista surua. Ei ole oikeaa eikä väärää tapaa surra. Hanne Malkki korostaa, että vaikka yläkouluikäinen on menettänyt läheisensä, hän on edelleen se sama nuori, joka haluaa kuulua kaveriporukkaan, hassutella ja elää omaa elämäänsä. – Nuori käsittelee surua omassa tahdissaan, ja muiden on kunnioitettava sitä. Surun käsittelyssä ei ole oikoreittiä, Malkki sanoo. Kaveriporukka saattaa olla surun keskellä nuorelle ainut kiintopiste normaaliin elämään. Malkin mukaan jotkut käsittelevät menetystään kavereiden kanssa enemmän, jotkut vähemmän. Läheisen menetys vaikuttaa lapseen ja nuoreen monin tavoin. Siksi on hyvä keskustella kotona, haluaako lapsi tai nuori, että koulussa käsitellään asiaa. Ainakin opettajan on syytä tietää asiasta. Malkin mielestä on hyvä, jos opettaja voi kertoa asiasta luokassa esimerkiksi silloin,

– Haluamme viestiä perheen pienemmille, että hautausmaa ei ole pelottava paikka, kasvatustyön asiantuntija Sanna Ahjosaari sanoo.

kun menetyksen kokenut lapsi on poissa koulusta. LAPSEN JA NUOREN voi ottaa mukaan läheisen hautaisten suunnitteluun, jos tämä niin haluaa. Sanna Ahjosaari vinkkaa, että pieni lapsi voi ottaa mukaan mummon hautajaisiin lelun, josta mummo piti. Lelun voi laittaa muistotilaisuudessa valokuvan viereen pöydälle tai lapsi voi pitää sitä kädessään. Isompi lapsi puolestaan voi olla voimavarojensa mukaan mukana, kun papin kanssa keskustellaan siunaustilaisuudesta. Hän voi myös olla suunnittelemassa esimerkiksi muistotilaisuuden tarjoiluja. Hänet voi ottaa myös mukaan katsomaan vainajaa, jos hän haluaa. Lapsille ja nuorille on tarjolla tukea surun käsittelyyn seurakunnassa. Lisäksi koulusta saa apua opettajan ja kouluterveydenhuollon kautta. Vantaalla seurakunta on toimittanut moneen kouluun suru-

laatikoita, joissa on materiaalia suruhetkiin. Korson seurakunnan vapaaehtoiset ovat alkaneet neuloa langasta pienille lapsille lohtulampaita. Yläkouluikäisille on tarjolla Espoossa kouluterveydenhuollon lisäksi walk in -terapiaa (16–29-vuotiaille), Nupolin eli Espoon nuorten matalan kynnyksen psykiatrisen poliklinikan palveluja ja tukea seurakunnan erityisnuorisotyön kautta. Seuraa enkeleitä – pyhäinpäivän polku perheille la 4.11. klo 16–18 Vantaalla Korson kirkolla, Merikotkantie 2. Satuhetki kirkossa klo 16. Musiikkia hautausmaalla klo 16.30 ja 17.30. Perheiden suruleiri pe-su 9.–11.2.2024 Hvittorpin kurssikeskuksessa Kirkkonummella. Aikuisille ja eri-ikäisille lapsille ja nuorille omat ryhmät. Lisätietoja diakoni Riitta Türkmen, p. 040 546 5198, riitta.turkmen@evl.fi. Katso lisätietoa: espoonseurakunnat.fi/pyhainpaiva ja vantaanseurakunnat.fi/pyhainpaiva.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2023 3

Monta kansaa, yksi perhe Espoossa vietetään joka sunnuntai kansainvälistä messua. Matinkappelin messuyhteisöön kuuluu satakunta aktiivista jäsentä.

TEKSTI DANIELLE MIETTINEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

igerialainen Erezih Green istahtaa juomaan kupillisen kuumaa ennen Matinmessun alkua. Hän päätyi Suomeen pakolaisena 15 vuotta sitten. – Se oli vaikea matka. Espooseen muutettuaan hän käveli kappelin ovesta sisään ja kysyi, onko täällä jotain hänenkaltaisilleen. Hän on ollut mukana siitä asti ja tuonut yhteisöön Suomessa pe-

Sylvester Okeyn kantamaa ristiä seuraavat Hilkka Arminen, Lahja Rainesalo, Jukka Kivimäki ja Hans Krause.

4 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2023

rustamansa perheenkin. Ristikulkue saapuu kirkkosaliin ristinkantaja Sylvester Okeyn johdolla. Messuvieraat nousevat ottamaan kulkueen vastaan. Kanttori Sanna Franssilan bändi täyttää tilan musiikilla. Espoossa voi käydä lähes joka pyhä kansainvälisessä messussa. Niitä vietetään eri seurakunnissa vuoroviikoin. Lisäksi tarjolla on diakoniaa, ryhmiä, leirejä ja rippikouluja kaikenikäisille sekä sairaalasielun-

hoitoa ja perheneuvontaa. Englannin lisäksi yhteyttä ja palvelua on tarjolla venäjäksi, viroksi, kiinaksi ja arabiaksi. Matinmessu vietetään englantia ja suomea yhdistellen. ”Herra armahda” tunkeutuu luihin ja ytimiin, kun Totti Mäenpää puhaltaa trumpettiin. Saarnan pitää raamatunkääntäjä Hilkka Arminen. Hän käänsi Papua-Uudessa-Guineassa Uutta testamenttia kielelle, jossa on alle 3 000 sanaa. Jumalan valtakunnalle ei millään tahtonut löytyä ilmaisua. Sitten joku keksi: Se on Jumalalle erotettu alue, jonne Isännän kutsusta jokainen on tervetullut. Sellainen on myös Matinmessu. ESIRUKOUKSEN AIKANA on mahdollisuus öljyllä voiteluun. Pastori Oili Karinen piirtää Marja Ahoniuksen otsaan öljyllä ristin. Kansainvälisyyden ja nuorekkaan tunnelman lisäksi Ahoniukselle on täällä tärkeää, että etninen, kirkollinen ja poliittinen tausta eivät estä yhteyttä. Viisi vuotta Suomessa asunut syyrialainen Hala Aldakar hakee kolehtihaavin ja alkaa kerätä. Tuotto

menee tänään lähetysjärjestö Sleyn kautta Myanmarin orpojen hyväksi. Messun jälkeen bändin naislaulajat, pakistanilainen Aneela Zarish ja hänen muusikkotyttärensä Ilona Gill, keräävät nuotit laukkuihinsa. Zarish työskentelee Espoossa varhaiskasvattajana ja on ollut mukana Matinmessuissa siitä asti, kun hän muutti Suomeen 15 vuotta sitten. Hänen pastoripuolisonsa tekee etäyhteyksien kautta seurakuntatyötä Pakistanissa. Vainon aalto on lisännyt siellä sielunhoidon tarvetta. Iltateellä kiertää vapaaehtoisten värväyslista. Kansainvälisen työn

”

KANTASUOMALAISETKIN SAAVAT TÄÄLTÄ UUTTA PERSPEKTIIVIÄ MAAILMAAN JA OMAAN ELÄMÄÄNSÄ. PAPPI OILI KARINEN

sihteeri Markus Silvola näyttää tyytyväiseltä. Nimiä on paljon. Oili Karinen riisuu sakastissa kiitollisena stolan ja alban. – Kantasuomalaisetkin saavat täältä uutta perspektiiviä maailmaan ja omaan elämäänsä. Myös lasten kanssa voi tulla, heille on omaa ohjelmaa, Karinen sanoo. Vaikka osallistujia on monista taustoista, yhteisö on luterilainen. Tunnustus rauhoittaa yhdessä olemista. JOKA VIIDES ESPOOLAINEN puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Seurakuntien monikulttuurisen työn tarve kasvaa kasvamistaan, kertoo työtä koordinoiva Matti Peiponen. Pääkaupunkiseudun monikulttuurinen kristittyjen perhe muuttuu jatkuvasti maailmanpolitiikan mukana. Välillä joudutaan ratkomaan teologisia, kulttuurisia ja etnisten ryhmien ristiriitoja. Sota Ukrainassa on aiheuttanut venäjänkielisen yhteisön sisällä jännitteitä Venäjän hallitukselle myönteisten ja kielteisten välillä. Yhteisö

MARI AARNIO

sai kuitenkin sovittua, ettei sen kokoontumisissa puhuta politiikkaa. – Koska monet ukrainalaiset osaavat venäjää, heitä on tullut venäjänkielisen työn yhteyteen. Tämä ei ole helppoa. Pääkaupunkiseudun kiinankielisessä yhteisössä oli puolestaan teologisia linjariitoja. Ne saatiin ratkaistua, eikä yhteisö hajonnut, Peiponen iloitsee. Urdunkielinen yhteisö sen sijaan hajosi. Osa meni helluntaiseurakuntiin, osa jäi luterilaiseen kirkkoon ja osa perusti uuden yhteisön. Arabiankielisessä työssä on haasteena saada Lähi-idän vanhojen kirkkojen kristityt ja islamista kääntyneet toimimaan yhdessä. Teensä juotuaan Hilkka Arminen kävelee kappelilta kotiin hiljaista ja pimeää katua. Työvuodet trooppisella saarella olivat värikkäitä ja kansainvälisiä. Matinmessu on pilkahdus samaa. Katso lisätietoa monikulttuurisesta toiminnasta ja kansainvälisistä messuista: espoonseurakunnat.fi/colourfulespoo

Espoon ja Kauniaisten seurakuntayhtymät jatkavat ensi vuonna yhden prosentin kirkollisverolla.

Espoon ja Kauniaisten seurakunnat jatkavat yhden prosentin kirkollisverolla Espoon seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti keskiviikkona 20.9. pitää ensi vuonna kirkollisveroprosentin ennallaan yhdessä prosentissa. Käyttötalousmenot kasvoivat voimakkaasti tänä vuonna. Sen taustalla on Ukrainan sodan ja koronan vuoksi tehty elvytys, joka aiheutti inflaatiota, ja siitä taas seurasi palkankorotuksia. Huhtikuussa toteutetut viiden prosentin sopimuspohjaiset palkankorotukset aiheuttivat Espoon seurakunnille noin 0,7 miljoonan euron lisämenon, mihin ei ollut varauduttu. Henkilöstökulut muodostavat 60 prosenttia seurakuntayhtymän käyttötalousmenoista. Kirkollisverokertymä Espoossa oli heinäkuussa 4 miljoonaa euroa edellisvuoden vastaa-

vaa ajankohtaa suurempi. Summa on selvästi enemmän kuin on arvioitu. Palkkojen ja eläkkeiden suhteellisen suuret korotukset kasvattivat kirkollisveropottia. Rahoituslaskelma osoittaa noin 8,7 miljoonan euron rahoitusylijäämää alkuvuonna. Sen arvioidaan kutistuvan loppuvuoden aikana. Rahoitusylijäämää Espoossa tarvitaan tuleviin kiinteistöjen vuosi- ja peruskorjaushankkeiden rahoittamiseen sekä varautumiseen kustannustason yleiseen nousuun. Myös hautausmaihin joudutaan investoimaan mittavasti tulevina vuosina. Myös Kauniaisten seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti jatkaa ensi vuonna nykyisellä yhden prosentin kirkollisverolla.

Palestiinan siviiliväestölle toimitetaan apua Länsirannalle ja Gazaan Ylhäällä: Marja Ahonius sytyttää tuohuksen. Vasemmalla:Pakistanilainen Aneela Zarish ja hänen tyttärensä Ilona Gill laulavat messun bändissä.

Suomen Lähetysseura auttaa Hamasin ja Israelin sodasta kärsiviä siviilejä 150 000 eurolla. Järjestö myönsi katastrofirahastostaan 75 000 euroa Itä-Jerusalemissa sijaitsevan Augusta Victoria -sairaalan toimintaan. Luterilaisen maailmanliiton omistama sairaala on erikoistunut muun muassa syöpä- ja munuaistautipotilaiden hoitoon. Tämän lisäksi Lähetysseura tukee 75 000 eurolla kirkkojen yhteistyöverkosto ACT-allianssin toimijoita, jotta nämä voivat vastata siviilien hätään Länsirannalla ja Gazassa. Tuki suunnataan muun muassa ruokaan, puhtaaseen veteen, lääkkeisiin, terveyspalveluihin ja psykososiaaliseen

tukeen. Lähetysseura on tehnyt työtä Israelissa ja palestiinalaisalueella lähes sata vuotta. Kirkon Ulkomaanapu (KUA) puolestaan lähettää humanitaarisen hätäavun asiantuntijan selvittämään avustustyön mahdollisuuksia palestiinalaisalueilla. KUA:n nimeämä henkilö aloittaa selvitystyön Egyptin pääkaupungissa Kairossa, jossa toimii useita YK:n alaisia ja muita avustusjärjestöjä, jotka ovat oleellisia erityisesti Gazan humanitaarisen tilanteen helpottamisen kannalta. Lue lisää uutisia ja artikkeleita osoitteesta: kirkkojakaupunki.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2023 5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.10.–10.11.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo

Laulamisen riemua lapsikuorojen yhteiskonsertissa Espoon seurakuntien lapsikuorot esiintyvät Tapiolan kirkossa 29.10. Täyttyykö kirkko laulamisen riemusta, kuoronjohtaja Elina Jokivuori? – Kyllä ehdottomasti. Yhteiskonsertissa ovat mukana kuorot Tuike, Hohde, Säihke, Huiske, Satakielet ja kaksi GospelKids-kuoroa. Kaikki seitsemän ryhmää ovat harjoitelleet syksyn aikana esitettäviä lauluja. Ennen esiintymistä on vielä yhteisharjoituksia. Kuorolaisia on yhteensä yli sata, ja he odottavat iloisella mielellä yhteistä konserttia.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu: ”Luja kallio” su 29.10. klo 10. Liturgia ja saarna Reetta Ikonen, avustaa Pirkko Nurminen, urkuri Elisa Murtoperä, kanttori Sheldon Ylioja. Lauluyhtye Munx Gregoriana, joht. William Häggblom. Pysäkkimessu: ”Anteeksianto – sinun itsesi vuoksi” su 29.10. klo 18. Asemapäällikkö Satu Hellsten, pappi Pirkko Nurminen. Musiikki: Anna-Liisa Haunio. Pyhäinpäivän muistio: Enkelikierros perheille ti 31.10. klo 18 hautausmaalla, Ks. oma ilmoitus. Voit sytyttää kynttilän muistopaikoilla la 4.11. Espoon tuomiokirkon sekä Auroran ja Kalajärven kappelien piha-alueella. Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 10. Liturgia ja saarna Miia Pekkarinen, avustaa Pirkko Nurminen, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Petri Koivusalo. Tapiolan lapsikuoro, joht. Anna Matvejeff-Haapaniemi. Pyhäinpäivän kahvila la 4.11. klo 11–18 teltassa kellotapulin luona. Tarjolla lämmintä juotavaa. Pappi paikalla. Pyhäinpäivän muistohetki la 4.11. klo 18. Rukoushetkessä luetaan viime Pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden seurakuntalaistemme nimet, rukoillaan heidän ja surevien omaisten puolesta sekä sytytetään poisnukkuneiden muistolle kynttilä. Toimittajina papit Iida Rotko ja Mari Mathlin, kanttorina Sheldon Ylioja. Pyhäinpäivän iltakonsertti: In memoriam la 4.11. klo 20. Lauluyhtye Virta. Vapaa pääsy. Ks. Kirkoissa soi -palsta. Messu: ”Saat anteeksi” su 5.11. klo 10. Liturgia ja saarna Iida Rotko,

JUSSI HELTTUNEN

Espoon tuomio kirkkoseurakunta

Millaista musiikkia konsertissa kuullaan? – Konsertti on saanut innoituksensa viime vuonna julkaistusta lasten virsikirjasta. Puolet esitettävistä lauluista on sieltä, ja puolet on muuta lasten kuoromusiikkia. Virret ovat aina olleet matkaevästä tien varrelle. Kukapa ei muistaisi omasta lapsuudestaan tuttuja virsiä.

avustaa Sami Marte, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Anna-Liisa Haunio. Valoon – kaipuun ja lohdun lauluja su 5.11. klo 19. Vapaa pääsy, Ks. Kirkoissa soi -palsta.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 5.11. klo 12. Pekkarinen, Koivusalo. Muskarimessu ke 8.11. klo 18. Marte, Murtoperä. Kalajärven kappeli Muskarimessu ti 7.11. klo 10. Muurimäki, Talja, Karppinen. Kiisseli- ja puurotarjoilu. Kauklahden kappeli Muskarimessu to 9.11. klo 10. Mathlin, Karppinen. Puolukkapuuro- ja mehutarjoilu; 0,5–2 e. Nupurin kappeli Messu su 5.11. klo 12. Mathlin, Ylioja. Suvelan kappeli HalleLujamessu kaikille pe 3.11. klo 18. Järj. Nuorisotyö. Messu su 5.11. klo 15. Mathlin, Haunio. Pyhäkoulu. Muskarimessu ma 6.11. klo 10.

6 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2023

– Lapsikuoron konsertin kruunaa aina se, että yleisön joukossa on laulajien läheisiä, sanoo GospelKids-kuoroa johtava Elina Jokivuori.

Johdat kouluikäisten GospelKidskuoroa. Millaista on tehdä töitä lapsikuoron kanssa? – Tosi innostavaa ja haastavaa. Siinä on oltava mukana koko persoonallaan. Kuorossani on 15 laulajaa. – Huippuhetkiä ovat ne harjoitukset tai esiintymiset, jolloin kaikki tempautuvat mukaan ja laulamisen riemu syttyy. Tätä tapahtuu esimerkiksi silloin, kun meillä on ollut pitkä harjoituspro-

Malvaranta. Lounas 1,5–3 e. Rauhanrukous – Peace Prayer ma 6.11. klo 18. Malvaranta. Tule sytyttämään toivon kynttilä! Viherlaakson kappeli Messu su 29.10. klo 12. Koski, Koivusalo.

PITÄJÄNTUPA Kuoro kaikille to 26.10., 9.11. ja 23.11. klo 18–19.15. Ohj. Teemu Suominen. Aarteenetsijöiden miestenilta ma 6.11. klo 18.30. Ari Kunnamo.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Eläkeläiskerho to 2.11. klo 12.30.

AURORAN KAPPELI Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Hinta 2–5 e. Safkaa ja seuraa -ilta ma 30.10. klo 17–19. Eläkeläiskerho ti klo 13. Raamattu-rukouspiiri ti klo 18.30. Miestenpiiri ke 1.11. klo 18. Rukouspiiri ke klo 18. Café Aurora ma–to klo 10–14.

sessi ja olemme harjoitelleet kauan uusia lauluja. Kun kaikki osaavat ne hyvin, saamme nauttia yhteisen työn tuloksesta. Esiintymiset ovat juhlahetki ja palkinto nähdystä vaivasta. PAULA HUHTALA Lauluja lasten teille -konsertti su 29.10. klo 16 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Espoon seurakuntien lapsikuorot ja Make Perttilä bändeineen. Vapaa pääsy.

KALAJÄRVEN KAPPELI Gospel lattarit ma klo 18 Ponnen Maja. 5 e/tunti. Naiset Sanan äärellä ma 30.10. klo 18. Eläkeläiskerho to 2.11. klo 13. Safkaa & seuraa -illat to klo 17–19. Naisten Café to 2.11. klo 18. Rukouksen ilta ke klo 18.30.

KAUKLAHDEN KAPPELI Kappelin toiminta siirtyy alakertaan kattoremontin vuoksi. Luovat kädet ma 30.10. klo 13–15. Viron kielen ryhmä ma 30.10. klo 18.30. Raamattuluento Efesolaiskirjeestä ti 31.10. klo 18.30. Iltaperhekerho ke 1.11. klo 17.30– 19. Puuro 2 e/perhe. Rukouspiiri ke 1.11. klo 18. Eläkeläiskerho ma 6.11. klo 13. Radioraamattupiiri ti 7.11. klo 18.30.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Ikäihmisten kerho ma 30.10. klo 13. Gospel-lattarit ma 30.10. ja 6.11. klo 18.30–19.30. Hinta 5 e.

Laulu & laulun tarina: Eve & Ossi to 9.11. klo 18.30. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

NUPURIN KAPPELI Ikäihmisten kohtaamispaikka to 2.11. klo 13.

SUVELAN KAPPELI Eläkeläiskerhot: Teräskukat to 26.10. ja 9.11. klo 13. ”Ilon pilkahduksia” ti klo 13. Raamattuluento to 26.10. klo 18. Kanervapiiri inkerinsuomalaisille ma klo 13. Diakonia- ja lähetyspiiri ma 30.10. klo 18. Tuula Sysimies: ”Edessäsi on nyt avoin ovi”. Kappelilounas ti klo 12. Hinta 1,5–3,5 e. Raamattupiirit: ke 1.11. klo 16. Näkövammaisille to 26.10. klo 13. Naisille su 5.11. klo 16.30. Safkaa ja seuraa -illat ke klo 17–19.30. Pyhäkoulu su 5.11. klo 15. Käsityöpiirit: ti 7.11. klo 10–12. ja klo 13–15. UUSI! Kuvisklubi aikuisille ke klo 16.30–18. Ohj. Heidi Anttila. ILM.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.10.–10.11.

marja.malvaranta@evl.fi, 040 5311 040. Rippi – toivon ja ilon lähde to 9.11. klo 17.30. Malvaranta: ”Rippi kirkkomme opetuksessa ja elämässä”. Päivärukous ma ja to klo 13.

VIHERLAAKSON KAPPELI Lähetyspiiri ma 6.11. klo 14. Isällistä-ilta: ”Isä omalla tavallani” ma 6.11. klo 17, ks. oma ilmoitus. Safkaa ja seuraa -ilta ma 6.11. klo 17–19. Kappelilounas ti klo 11–13. 2–5 e. Ikäihmisten kerho ke 8.11. klo 13. Avoin raamattupiiri ke klo 18. ”Voimia” Uuno Palosaaren taidenäyttely 2.11. asti. Cafe Viheri ma ja ke klo 10–12.

UNELMAN KAMMARI Kirpputori-kahvila avoinna ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Etsimme uusia vapaaehtoisia, ota yhteyttä: eeva. einola@evl.fi.

PYHÄINPÄIVÄN ENKELIKIERROS Ohjattu enkelikierros lapsiperheille ti 31.10. klo 18. Lähtö Espoon tuomiokirkon alaparkkipaikan vierestä hautausmaan portilta. Puolen tunnin pituinen kierros päättyy yhteiseen hetkeen tuomiokirkossa. Lämpimät vaatteet ja taskulamppu mukaan! Oppaina Aila Pihlajavesi ja Marja Malvaranta.

LEMPEÄÄ KEHOLLISUUTTA Mielen hiljentymistä & hengellisyyttä: Hiljaisuuden jooga ke 1.11., 22.11. ja 13.12. klo 18 Suvelan kappeli. Sopii kaikille! ILM. heli.vesanen@evl.fi tai tekstiviesti: 040 552 8924.

ISÄLLISTÄ-ILLAT Vertaisilta isille ma klo 17–19 Viherlaakson kappeli: 6.11. ”Isä omalla tavallani”, 20.11. ”Isän monet roolit, vanhemmuus ja parisuhde” ja 4.12. ”Voimavarat ja jaksaminen”. Lastenhoito ja kasvisruokailu klo 17. Tied. outi.wenell@ evl.fi, 040 547 4146.

ÄITILOMANEN ”Valon voima” 12.–14.1. Velskola. Äideille katetaan valmis pöytä ja saunoa saa kaikessa rauhassa! Ohj. Outi Wenell, Kirsi Kanerva ja Marja Malvaranta. Hinta 40–50 e. ILM. 1.11. alkaen: espoonseurakunnat.fi/ tapahtumat/äitilomanen2024.

ISOVANHEMMAT– LAPSENLAPSET-LEIRI Mukavaa yhdessäoloa kahden sukupolven voimin 2.–3.12. Velskolassa. Hinta 20–45 e. ILM. viim. 29.10.: espoonseurakunnat.fi > Tapahtumahaku. Tied. 050 511 0165.

SAFKAA JA SEURAA -ILLAT Avoimien ovien illat klo 17–19! Yhteinen ja edullinen ruokailu, pelejä ja peliseuraa, lapsille omaa puuhaa, vaihtuvaa ohjelmaa. Suvelan kappeli joka keskiviikko. Kalajärven kappeli joka torstai. Auroran ja Viherlaakson kappeli maanantaisin vuoroviikoin; Aurora 30.10. (parilliset viikot) ja Viherlaakso 6.11. (parittomat viikot).

YÖ KIRKOSSA 4.–8. luokkalaisille pe–la 17.– 18.11. Espoon tuomiokirkko. Tutustumme yli 500-vuotiaan kirkkomme historiaan, touhuamme mukavia juttuja. Kurkistamme myös kirkon ullakolle! Ilta- ja aamupala. ILM. espoonseurakunnat.fi > Tapahtumahaku.

PERHEKERHOT & PARISTA PERHEEKSI Perhekerhot ja -kahvilat: espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/lapset-ja-lapsiperheet/ perhekerhot. Espoon keskuksen perhekeskus, Kamreerintie 6: Parista perheeksiillat to 9.11. ja 7.12. klo 17–18.30. Perhekahvila ti klo 13–15. Tied. Kirsi Kanerva, 050 511 0165.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Ammatillista keskusteluapua, perhe- ja parisuhdeasiat, ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa, Solmuja parisuhteessa -neuvonta: outi. wenell@evl.fi, 040 547 4146. Silta – paikka pysähtyä huojentamaan huolia Suvelan kappeli. Ajanvaraukset: kirsi.kanerva@evl. fi, 050 511 0165. Walk in -terapia 16–29-vuotiaille. Kertaluonteista ja maksutonta. Ilman ajanvarausta ma klo 14–18 Leppävaaran Ohjaamotalo, os. Lintuvaarantie 2. Papin puhelin joka päivä klo 9–19, 09 8050 2602.

TUKEA VAIKEASSA ELÄMÄNTILANTEESSA Ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään: Auroran alue: 040 763 6599. Espoon keskus ja Suvela: 040 531 1037, 050 438 0189 tai 040 547 1861. Pohjois-Espoo: 040 736 9315. Länsi-Espoo: 050 438 0176 tai 040 513 0862. Viherlaaksolahden alue: 040 572 5344. espoonseurakunnat.fi/apua-jatukea.

SOMESSA JA VERKOSSA Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13 Aukioloajat: Espoonlahden kirkko ma–to klo 8.30–18, pe 8.30–15, la toiminnan mukaan, su 10–18 ja pyhinä 10–15. Soukan kappeli ma–pe 9–15, la–su toiminnan mukaan.

Tervetuloa Espoonlahden seurakunnan tapahtumiin! Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/ espoonlahden-seurakunta.

MESSUT Leipämessu pe 27.10. klo 11 kirkko. Paulasaari, Ylisuutari, Yli-Jaskari. Messun jälkeen maksuton lounas ja klo 12 maksuton kirpputori. Messu su 29.10. klo 11 kirkko. Kohijoki, Puukko. Yhteisömessu su 29.10. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Iltamessu su 29.10. klo 17 Soukan kappeli. Huttunen, Yli-Jaskari. Viikkomessu ke 1.11. klo 14 kirkko. Ylisuutari, Ojala. Siioninvirsiseurat pe 3.11. klo 18.30 kirkko. Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 11 kirkko. Lindberg, Puukko. Pyhäinpäivän iltakirkko la 4.11. klo 18 kirkko. Lindberg, Puukko. Messu su 5.11. klo 11 kirkko. Santaharju, Rautio. Yhteisömessu su 5.11. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Hiljaisuuden messu su 5.11. klo 17 Soukan kappeli. Kohijoki, Ojala, Gospelryhmä Nardus. Messu su 12.11. klo 11 kirkko. Haarlaa, Yli-Jaskari. Laulumieli-kuoro. Yhteisömessu su 12.11. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Iltamessu su 12.11. klo 17 Soukan kappeli. Suikkanen, Rautio.

APUA JA TUKEA Diakonian ajanvaraus diakonia. espoonlahti@evl.fi tai arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885. Maksuton kirpputori pe 27.10. klo 12–13.30 kirkko. Vuoronumerot kirpputorille jaetaan klo 12. Haluatko lahjoittaa hyväkuntoisia käyttö-

vaatteita ja kenkiä. Lahjoituksia otetaan vastaan Espoonlahden kirkolle kirpputoriviikolla ma–to klo 9–18.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ Diakonialounas ma ja to klo 12–13 kirkko, lipunmyynti klo 11.30–12.30. Aikuiset 3e. Brunssi tiistaisin klo 10–11.15 kirkko. Ruoka valmistetaan pääosin hävikkielintarvikkeista, tarjolla niin kauan kuin ruokaa riittää. Maksuton/vapaaehtoinen maksu.

TAVATAAN TAAS! Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten pankille. Kirpputori Toivon Tori HUOM: päivä vaihtui: ke klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Aikuisten lauantai-ilta klo 18 kirkolla. 28.10. Lyhyt esitys uudesta raamatunkäännöksestä UT2020, pastori, raamatuntutkija Niko Huttunen. Seuraavat: 25.11. ja 16.12. Yhteisen tulen äärellä to 2.11. ja 7.12. klo 17–20 Soukan kappeli. Seurakunta tarjoaa makkarat ja mehut, voit tuoda myös omat grillattavat tullessasi. Fellowship & Dance Party la 11.11. klo 17 Soukan kappeli. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa. Discussion, food and dance. Pienryhmä-startti ke 15.11. klo 17.30–19.30 kirkko. Haluaisitko osallistua pienryhmään tai aloittaa uuden? Tule kuulolle. Tarjolla iltapalaa. Kankaanpainantatalkoot lähetystyön hyväksi to 16.11. klo 12–16.30 kirkko. Majataloilta pe 17.11. klo 18.30 Soukan kappeli.

KONSERTIT Soiva marraskuu pe 3.11. klo 18 kirkko. Pyhäinpäivän aaton Bachilta. Navichorus ja Espoon Barokki ry esittävät J.S. Bachin kantaatin ”Actus Tragicus” BWV 106 sekä Motetin kaksoiskuorolle ”Kom, Jesu, kom”. Tenori Tommi Niskala. Johtajana Elja Puukko. Soiva marraskuu pe 10.11. klo 18 kirkko. Elja Puukko ja Espoon Barokki konsertoivat. Esityksenä kaksi Bruhnsin ja Buxtehuden säveltämää soolokantaattia bassoäänelle. Jylla Ensemble 40-vuotisjuhlakonsertti la 11.11. klo 15 kirkko. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Väliaikatarjoilu. Johtaa Erkki Sipilä, 1. viulu Jarno Koivunen, 2. viulu Aya Koivunen, Alttoviulu Lauri Ylinen, Sello Jukka Ylinen, Urut Helena Yli-Jaskari. Viron työ 25 v. -konsertti la 18.11. klo 16 Soukan kappeli. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e tai kassillinen ehjiä ja puhtaita vaatteita. Kakkukahvit.

VIRKISTYSTÄ, LEPOA, RYTMINVAIHDOSTA Arjen irtiotto -retriitti 27.11.–1.12. Velskola. Valitse 1–4 vrk: lepää, syö hyvin, ulkoile, harjoita hartautta tai tee etätöitä. Hinta 43 e/vrk, (huom. ma klo 14.30–ti klo 10, 35 e.) Tied. inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883. Sitova ilm. verkossa 16.10.– 13.11.: tinyurl.com/5fhpzcm7.

LAPSET JA LAPSIPERHEET Lapsikuoro 7–9-vuotiaille. Tykkääkö lapsesi laulaa? Olemme perustamassa lapsikuoroa. Harjoitukset to Soukan kappelilla klo 16–16.50. Toiminta alkaa, kun saamme kuorolaisia. Ilm. rosamaria.rautio@evl.fi. Perhepäivä alle kouluikäisten lasten perheille la 28.10. klo 9.30– 12.30 kirkko. Muskarimessu, satutuokio, eläinjumppaa, pientä puuhaa ja leikkiä. Ruoka (vap.eht. maksu Yhteisvastuulle).

JOULU LÄHESTYY Operaatio Joulun Lapsi on keräys Ukrainan, Romanian ja Moldovan lapsille. Tuo joulun iloa köyhyydessä eläville lapsille! Ohjeet laatikon sisällöstä ja laatikkoaihion saa Espoonlahden kirkolta ja Soukan kappelilta. Tuo valmis paketti kirkolle tai Soukan kappelille viim. 6.–12.11. Leena Toiskallio, p. 041 535 6190. Joulukuusipuisto tulee jälleen Soukan kappelin sisäpihalle! Voit ilmoittaa oman (voittoa tavoittelemattoman) ryhmäsi, pihapiirisi, perheesi, päiväkotisi, järjestösi ym. yhden kuusen koristelijaksi. Kuuset saamme lahjoituksena, koristeet ja mahdolliset valot tulevat koristelijoilta. Ilmoittaudu koristeluun viim. 15.11.: tanja.routama@evl.fi. Kuuset arvotaan jouluksi vähävaraisiin perheisiin koristeiden kera.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi Lapset ja perheet minisiipi.fi FB & IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa on kirkkopussukoita pienimmille messuvieraille. Kirkolla on lastenpaikka. Perheiden olohuone kirkon B-siivessä avoinna su klo 10–12.30. Messun jälkeen kirkkokahvit ja -mehut. Arki-illan messu Leppävaaran kirkossa joka to klo 17. Lyhyt, noin 20 min. viikkomessu.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2023 7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.10.–10.11.

GETTY IMAGES

Kynttilät syttyvät pyhäinpäivänä Pyhäinpäivää vietetään lauantaina 4.11. Kirkoissa luetaan kuolleiden nimet, ja läheiset ovat tervetulleita kirkkoon sytyttämään kynttilät edesmenneille rakkaille. Pyhäinpäivänä la 4.11. Espoon ja Kauniaisten kirkoissa järjestetään messuja ja iltakirkkoja, joissa luetaan vuoden aikana kuolleiden nimet ja sytytetään heille muistokynttilät. Kirkkohetket ja tapahtumat hautausmailla alla, musiikkitilaisuudet löydät Kirkoissa soi -palstalta.

Esbo svenska församling

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Messu klo 10 Kauniaisten kirkko. Luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilät heidän muistolleen.

Pyhäinpäivän kahvila klo 11–18 teltassa tuomiokirkon kellotapulin luona. Pappi paikalla. Pyhäinpäivän muistohetki klo 18. Voit sytyttää kynttilän muistopaikoilla Espoon tuomiokirkon sekä Auroran ja Kalajärven kappelien piha-alueella.

Espoonlahden seurakunta

Pyhäinpäivän iltakirkko klo 18 Espoonlahden kirkko.

Leppävaaran seurakunta

Pyhäinpäivän kynttiläkirkko klo 17 Leppävaaran kirkko. Paikalla seurakunnan työntekijöitä. Kahvi- ja teetarjoilu.

Olarin seurakunta

Pyhäinpäivän iltamessu klo 18. Pappi tai diakoni tavattavissa Gräsan uurnalehdon portilla klo 12–18. Messun jälkeen voi jutella papin kanssa kirkkokahveilla. Muistokynttilän voi sytyttää Olarin kirkolla, Gräsan uurnalehtoon haudoille ja muistelupaikkaan sekä kirkon sisäpihan kivien ympärille. Kirkon aulassa myydään kynttilöitä klo 20 saakka (käteinen, 2 e lähetystyön hyväksi).

Tapiolan seurakunta

Pyhäinpäivän iltapalvelus klo 18.

8 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2023

Högmässa med ljuständning i Esbo domkyrka. Körsång: EsVoces och Grazia. Allhelgonakafé intill klocktapeln kl. 11–18.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Kellonummen hautausmaa

Leppävaaran seurakunnan työntekijöitä tavattavissa pyhäinpäivänä la 4.11. klo 13–16. Pysähdy hetkeksi juttelemaan, olemme paikalla sinua varten.

Enkelikierroksia lapsille

Ohjattu enkelikierros lapsiperheille ti 31.10. (huom! päivä) klo 18. Lähtö Espoon tuomiokirkon alaparkkipaikan vierestä hautausmaan portilta. Puolen tunnin pituinen kierros päättyy yhteiseen hetkeen Tuomiokirkossa. Lämpimät vaatteet ja taskulamppu mukaan! Oppaina Aila Pihlajavesi ja Marja Malvaranta. Enkelipolku lapsiperheille Kauniaisten hautausmaalla la 4.12. klo 16–19. Lähtö hautausmaan pääportilta. Tule silloin kun sinulle sopii. Tarjolla lämmintä mehua. Mukana suomalaisen seurakunnan lastenohjaajia ja ruotsalaisen seurakunnan lapsi- ja perhetyöntekijä.

Vain yksi riittää – messu su 29.10. klo 11 Leppävaaran kirkko. Musiikkina Willam Byrdin 4-ääninen messu, lauluyhtye Moodi. Messussa mukana kirkossa yöpyneitä ala- ja yläkouluikäisiä. Koskela, Yletyinen, Latvanen. Neulemessu ja kirkkokahvit su 29.10. klo 13 Karakappeli. Ota messuun mukaan käsityö. Vaihtopöydälle voit tuoda käsityötarvikkeita, joita et enää tarvitse: lankoja, puikkoja... Pöyri, Noponen, Türkmen, Karjalainen. Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 11. Sari Anetjärvi, laulu. Raunu, Yletyinen, Latvanen. Messu striimataan Leppävaaran srk:n Youtube-kanavalle. Messun jälkeen Päivä kirkonmäellä -tapahtuma, ks. alla. Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 4.11. klo 17 Leppävaaran kirkko. Koskela, Rissanen, Noponen ja muita seurakunnan työntekijöitä. Kahvi- ja teetarjoilu. Selko-messu su 5.11. klo 11. Leppävaaran kirkko Anteeksipyytämisestä ja anteeksi antamisesta selkokielellä. Messun valmisteluun on kutsuttu mukaan Unelma nuoret aikuiset -kehitysvammaisten ryhmä sekä arabiankielisen seurakuntatyön väkeä. Messussa mukana Rauhan kuoro ja arabiankielinen lastenkuoro Jeesuksen sydän. Pappeina messussa Kaisa, Jukka ja Ramez Ansara, kanttorina Outi. Mukana myös erityisnuorisotyönohjaaja Aura ja nuorisotyönharjoittelija Kata. Viikkomessu ke 8.11. klo 13 Leppävaaran kirkko. Venäjänkielinen iltakirkko ti klo 18 Uuttu.

UUSIEN MESSU AVUSTAJIEN KOULUTUS Messun ja kirkkokahvien jälkeen su 29.10. n. klo 12.30 Leppävaaran kirkko Tule tekemään yhteistä messua! Tehtäviä on monenlaisia. Tilaisuuden lopussa annetaan koulutus myös ehtoollisenjakoon kiinnostuneille. Ei ilmoittautumista. Tied. pastori Kirsti Koskela, kirsti.koskela@evl.fi.

PYHÄINPÄIVÄ KIRKONMÄELLÄ La 4.11. klo 11–14 Leppävaaran kirkko. Pyhäinpäivän messu klo 11. Puuhapaja B-siivessä klo 10–14 (huom kellonajat!) Mahdollisuus seurata messustriimiä myös puuhapajan puolella askartelun ja touhun lomassa. Lastenkirjojen ja lelujen vaihtopiste B-siivessä. Kirkkolounas seurakuntasalissa. Pihalla kirkkokahvit, lämmintä mehua ja lettujen paistoa. Vap.eht. maksu tarjoilusta KUA:n keräyskohteeseen. Kuolema eri kulttuureissa -näyttely kirkon tiloissa omatoimisesti kierrettävänä.

Lohdun säveliä – musiikkihetki kirkkosalissa klo 13. Sari Anetjärvi ja Kullervo Latvanen laulavat ja soittavat. Lähetystyön kuulumisia kirkkosalissa klo 13.30 Kirkon sisäpihalle voit sytyttää muistokynttilän. Paikalla myös seurakunnan työntekijöitä keskusteluapua varten.

PYHÄINPÄIVÄ KELLO NUMMEN HAUTAUSMAALLA Seurakunnan työntekijöitä tavattavissa la 4.11. klo 13–16.

SURURYHMÄ Ryhmässä voit käsitellä suruasi yhdessä muiden saman kokeneiden kanssa. Ohj. diakonissa Sari Aroheikki ja diakoniapastori Timo Salo. Ryhmä kokoontuu 9.11., 16.11., 23.11., 30.11., 7.12., 14.12. ja 11.1.2024 Karakappelissa, Karakalliontie 12. Ryhmään mahtuu 6 henkilöä. Toivomme sinun olevan läsnä jokaisella ryhmäkerralla. Kunnioitamme jokaisen tarinoita ja edellytämme vaitiolovelvollisuutta. Menetyksestä on hyvä olla kulunut noin puoli vuotta tai enemmän. Tied. ja ilm. viim. 31.10. diakonissa Sari Aroheikki, p. 040 539 7191 tai sari.aroheikki@evl.fi.

SIIONINVIRSISEURAT Ma 6.11. klo 18.30 Leppävaaran kirkko. Puhujina Simo Juntunen, Veli-Matti Hynninen ja Erkki Koivusalo, joka toimii myös illan isäntänä. Kahvit klo 18.30, puheet ja veisuu alkavat klo 19.

LAPSILLE JA PERHEILLE Lasten toiminta Facebookissa: minisiipi.fi, FB & IG & YouTube: @ minisiipi. Lasten aamupäivä la 28.10. klo 10–12 Karakappeli. Askartelua ja puuhaa lapsille ja perheille. Klo 10.30 Lastenmusiikkia laulaen ja leikkien muskariope Essin ja kanttori Outin kanssa. Jäätelö- ja mehutarjoilu. Ohjelma on suunniteltu erityisesti alle kouluikäisille lapsille. Maksuton. Taaperokirkko pe 3.11. klo 10 Leppävaaran kirkko, B-siipi. Muistamme rakkaitamme – Elämänpuu. Noin 30 min. kirkkohetki, jonka jälkeen mehua, kahvia ja leikkiä. Mukana perhetoiminnanohjaaja Seija, muskariope Essi ja lasten pappi Kirsti.

NUORILLE JA NUORILLE AIKUISILLE Food & Hope ti 7.11. klo 17 Nuortentila Siipi. Tehdään yhdessä ruokaa, syödään ja tutustutaan toisiin. Tarkoitettu kaikille, jotka kaipaavat yhteisöä eikä ilmainen ateriakaan haittaisi. Paikalla diakoni Nuu, pappi Arto ja oppilaitospappi Panu. Jos haluat tulla vapaaehtoiseksi toteuttamaan iltaa, laita viestiä

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.10.–10.11.

Nuulle (Noora Lana), 050 568 5340. Draamakerho 14–20-v. ma klo 18 Leppävaaran kirkon takkahuoneessa, Veräjäkallionk. 2. Tied. marko. kauppila@evl.fi, p. 040 835 1615. Walk In -terapiaa Ohjaamotalossa Leppävaarassa, Lintuvaarant. 2, ma klo 14–18. Ilmainen palvelu on tarkoitettu 16–29-vuotiaille eikä edellytä ajanvarausta.

AIKUISILLE Kaikki aikuisten ryhmät löydät netistä: espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/ryhmat.

VARTTUNEELLE VÄELLE Avoin kahvila ma 30.10. klo 13 Leppävaaran kirkko, srk-sali. Varttuneen väen kerho ti klo 13 Karakappeli. Ehtoollishartaus Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksessa ti 31.10. klo 14. Varttuneen väen kerho pe klo 13 Elä & asu -seniorikeskuksessa.

KUORO KAIKILLE Harjoitukset Leppävaaran kirkolla ke klo 18–19.15. Ei ennakkoilm. Syksyllä vielä ke 8.11. ja 22.11. Ohj. kanttori Outi Noponen.

KONSERTTEJA Lauluja lasten teille su 29.10. klo 16 Tapiolan kirkko. Espoon seurakuntien kaikki lapsikuorot ja Make Perttilä bändeineen. Lue lisää Kirkoissa soi -palstalta. Kirkkokonsertti su 5.11. klo 15 Karakappeli. Ooppera- ja musiikkiteatteriryhmä Soolon laulajat esittävät hartaita kirkkolauluja ja aarioita. Vapaa pääsy. Musiikkia kynttilän valossa: 30 tarinaa ti 7.11. klo 19 Leppävaaran kirkko. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro täyttää 30 v.! Juhlaohjelma sisältää kuorolaisille tärkeitä ja rakkaita teoksia vuosien varrelta. Yllätyksiäkin luvassa. Kuoroa johtaa sen perustaja, Kullervo Latvanen. Konserttisarja toteutuu tänä vuonna viikon mittaisena ”festarina” 7.–12.11. Sarjan muut konsertit: Schumannista Sibeliukseen to 9.11. klo 19, Lento yli auringon la 11.11. klo 18, Vuodenajat – Murtosointu 20 v. su 12.11. klo 17. Lue lisää Kirkoissa soi -palstalta. Su 12.11. klo 11 Leppävaaran kirkossa sarjaan kuuluva musiikkimessu. Kamarikuoro Kuplivaa johtaa Leiu Tõnissaar. Musiikkina Susanna Lindmarkin messu naiskuorolle, saksofonille, pianolle ja sellolle.

KARAKALLION ASUKASTAPAAMINEN Ke 8.11. klo 17 Karakappeli. Kuullaan Espoon kaupungin arkkitehti, projektinjohtaja (Leppävaara, Kera) Mika Rantalan alustus Karakallion alueen kehitysnäkymistä, jonka pohjalta keskustellaan ”oman

kylän” yhteisöllisyyden kehittämisestä. Mukana Leppävaaran srk:sta diakoni Riitta Türkmen sekä pastorit Merja Alanne ja Juha-Pekka Rissanen. Kahvi- ja teetarjoilu.

APUA JA TUKEA Diakonian palveluaika ma klo 10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata ajan suoraan diakoniatyöntekijöiltä sähköpostitse: leppavaaran. diakonia@evl.fi. Diakonialounaat ti ja to klo 11.30– 12.30. Hinta 3 e, alussa lyhyt hartaus.

DIAKONIARETKI VELSKOLAAN Irtiotto arjesta ti 7.11. klo 9–17. Jutellaan, syödään hyvin, saunotaan, ulkoillaan. Hinta 15 e. Ensikertalaiset etusijalla. Ilm. diakoni Harriet Lohikari, p. 040 531 1057 viim. pe 3.11.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSU Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/Olarinsrk. Kirkon takaosaa ei videokuvata. Ehtoollisen aikana kuvataan alttarialuetta. Olarin kirkko: Su 29.10. klo 10. Hartikainen, Rautio, Markku Nuotio, laulu. Saarna: eksegetiikan asiantuntija TT Hanna Vanonen (yksi kääntäjistä Pipliaseuran projektissa, jossa Vanha testamentti käännetään alkukielistä uudelleen suomeksi digitaalisen julkaisuasuun mobiilikäyttäjille). Pyhäinpäivän juhlamessu la 4.11. klo 10. Karinen, Vikman, Hakomäki. Pyhäinpäivän iltamessu la 4.11. 18. Jussila, Suontakanen, Malinen, Niinikoski, Graduale-kuoro. Su 5.11. klo 10. Suontakanen, Jussila, Hakomäki. Matinkappeli: Su 29.10. klo 12. Jussila, Rautio. Espoo International Lutheran Worship Matinmessu su 5.11. klo 17. Kielet: englanti/suomi. Bilingual: Finnish/English. Service is led by pastor Oili Karinen. Saarna/ Sermon: Kristiina Huotari. Music: Sanna Franssila with Worship Band.

HARTAUS KIRKONMENOJEN AIKAAN Vapaaehtoisten pitämä hartaushet-

korkeus 200 mm s.9

ki su 5.11. klo 12 Matinkappeli.

PYHÄINPÄIVÄ Pyhäinpäivänä muistamme poisnukkuneita läheisiämme. Pyhäinpäivän iltamessussa Olarin kirkossa la 4.11. klo 18 luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen hautaan siunattujen Olarin seurakunnan jäsenten nimet ja sytytetään rukouskynttilä jokaisen muistolle sekä rukoillaan poisnukkuneiden ja heidän läheistensä puolesta. Ennen messua klo 12–18 on pappi tai diakoni tavattavissa Gräsan uurnalehdon portilla. Messun jälkeen voi jutella papin kanssa kirkkokahveilla. Muistokynttilän voi sytyttää Olarin kirkolla, Rälssitilankuja 1, Gräsan uurnalehtoon haudoille ja muistelupaikkaan sekä kirkon sisäpihan kivien ympärille. Kirkon aulasta voi ostaa kynttilöitä klo 20 saakka (käteinen, 2 € lähetystyön hyväksi).

RIPPIKOULUT Ilmoittautuminen vuoden 2024 rippikouluihin on avoinna lokakuun loppuun asti osoitteessa riparit.chapple.fi/ilmoittautuminen-2/.

VANHEMMAN KIUKKUTUNTI Lapsen ja aikuisen tunnetaidot ovat teemana la 28.10. Klo 9.45–12, Chapple, Iso Omena. Kun lapsi kiukkuaa, vanhemmassakin tapahtuu. Asiantuntijana TT ja perhepsykoterapeutti Heli Pruuki.

MYÖNTEISYYDEN VOIMA Kasvuilta pe 17.11. klo 18 Olarin kirkko (Olars kyrkan puoli). Tarjoilu klo 17.30. Alustus ja keskustelua ja hartaus. Mukana kappalainen, logoterapiaohjaaja Maritta Hartikainen. Emme voi aina päättää, mitä ympärillämme tapahtuu, mutta voimme päättää, miten suhtaudumme siihen. Myönteisyys on vahva voima. Sitä on hyvä ruokkia, vahvistaa ja pitää siitä kiinni, uskoa tulevaan ja olla rohkea. Myönteisyys lisää fyysisiä, sosiaalisia, henkisiä ja psykologisia voimavaroja. Arki voi muuttua paremmaksi.

AIKUISILLE Hiljaisuuden Jooga® to 26.10– 23.11. klo 16–17.30 Olarin kappeli. Hinta 35 e/viisi kertaa. Kaikukortilla Ilmaiseksi. Tied. Johanna Harjunkoski, p. 050 570 4904. Lukupiiri Matinkappelilla kerran kk to klo 14–15.30. Kirjat: 9.11. Olli Jalonen: Taivaanpallo. 7.12. Chimanda Ngozi Adichie: Purppuranpunainen hibiskus. Tiedustelut p. 050 353 8398 tai leena.lenkkeri@ gmail.com. Aikuisten kaikki ryhmät löytyvät netistä: espoonseurakunnat.fi/ olarin-seurakunta/aikuiset.

DIAKONIATYÖ Diakoniapäivystys ti klo 10–12, 050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Contact deacon on Tuesdays 10–12 by phone 050 4329368 or via email. Diakonialounas/Community lunch Tiistaisin/Tuesdays klo 12 Matinkappeli, Liisankuja 3. Torstaisin/Thursdays klo 12 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Hinta/Fee 4 e. Ota mukaan tasaraha, Please use the exact amount. Lipunmyynti 11.45–12.30.

MUSIIKKI Durufle: Requiem Pe 3.11. klo 19

Olarin kirkko. Liput 10 euroa Lippuja voi ostaa tuntia ennen konserttia ovelta. Ville Urponen, urut, Anton Kukkonen, sello, Katariina Heikkilä, mezzosopraano, Toni Hintsala, baritoni, Olarin Seurakunnan Kamarikuoro. Musiikinjohto Mikko Niinikoski. Selloduo Varonen: ”Maailman ympäri 60 minuutissa” su 5.11. klo 16 Olarin kirkko. Liput 10 e, sisältää kahvitarjoilun. Stefan Stanciu – Sävellyskonsertti su 19.11. klo 16 Olarin kirkko. Stefan Stanciu, panhuilu. Fantasiakvintetti: Päivi Väisänen, huilu; Laura Kemppainen, oboe; Okko Kivikataja, klarinetti; Joonas Sep-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2023 9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.10.–10.11.

pelin, käyrätorvi; Sari Seppelin, fagotti. Liput 10 e, sisältää kahvitarjoilun. Konserttia tukee Suomen Säveltäjät ry.

jalanjäljillä Roomassa. Reijo Räisänen ja Arto Juvonen Tapiolan srk:n Kansainvälisen vastuun ryhmästä.

pelata lautapelejä tai ehdottaa muuta yhteistä tekemistä. Teetä ja pientä purtavaa tarjolla.

LUKUPIIRI

LAAJALAHDEN OLOHUONE

Tapiolan seurakunta

Ti klo 13 Tapiolan kirkko. Ryhmän ohjaaja Riitta Linnapuomi lukee ääneen yhdessä valittua kirjaa.

Tapiolan kirkko: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan ja su klo 8–14. Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8

RAAMATTU TUTUKSI

Kaikille avoin olohuone ti klo 17 Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C. Yhdessäoloa, pelailua ja kahvittelua.

MESSUT JA HARTAUDET TAPIOLAN KIRKOSSA Iltamessu la 28.10. klo 18. Tervonen. Reformaation päivän messu su 29.10. klo 10. Tervonen, Linnoinen, Jurmu. Vuorotteluvapaalta palannut kirkkoherra Päivi Linnoinen kuulolla kirkkokahveilla. Viikkomessu ke 1.11. klo 8. Hero, Malkamäki. Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 10. Linnoinen, Ristimäki, Malkamäki. Seuratuvan virsikuoro avustaa. Kirkkokahvit Kahvila Valossa, n. klo 11.45 alkaen siioninvirsiseurat seurakuntasalissa. Pyhäinpäivän iltapalvelus la 4.11. klo 18. Luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen hautaan siunattujen nimet ja heille palavat muistokynttilät. Perhemessu su 5.11. klo 10 Tapiolan kirkko. Hyväsydämisiä kynttilöitä. Lapset pääsevät halutessaan soittamaan rumpuja. Lastenohjaajat Kaisa ja Eevi. Ristimäki, Tiihonen, Jokivuori. Musiikkiopiston nuoria harpunsoittajia. Kirkkokahvit. Viikkomessu ke 8.11. klo 8 Tapiolan kirkko. Hero, Jurmu.

SIIONINVIRSISEURAT Pyhäinpäivänä la 4.11. seurakuntasalissa kirkkokahvien jälkeen n. klo 11:45. Puhujina mm. Kalle Hiltunen, Sini Hulmi, Sakari Isotalo, Päivi Linnoinen. Mukana myös Seuratuvan virsikuoro.

KAHVILA VALO Kahvila Valo Tapiolan kirkolla ma–to klo 12–16. Tuotto YV-keräykseen, KUA:lle ja Tapiolan srk:n lähetystyöhön oman srk:n sopimuskohteisiin.

AIKUISTEN AVOIN KESKIVIIKKOKERHO Kahvitarjoilu Tapiolan kirkon Valokahvilassa klo 12.30, ohjelma klo 13. Alussa hartaus ja lopussa rukous. Mukana pastori Katja Hero. Ke 1.11. Runomatinea: Elämä – erikoinen kokemus. Pirjo Raitanen puhuu runojen kautta elämän iloista ja suruista. Ke 8.11. Konstantinus Suuren

Raamattupiiri ke 8.11. klo 18.30 Tapiolan kirkko. Kokoontuu ke parittomilla viikoilla. Tied. Merja Tarhio, 040 544 4257. Miesten raamattupiiri joka toinen ti: 31.10., 14.11., 28.11. ja 12.12. klo 18.30 Tapiolan kirkolla.

KUORO KAIKILLE

HILJAISUUDEN JOOGA

Lauluja lasten teille – lapsikuorojen konsertti su 29.10. klo 16. Saint-Saëns: Requiem pyhäinpäivänä la 4.11. klo 19.30. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro, solistit, Pekka Suikkanen, urut, Liisa Malkamäki, musiikin johto. Häivähdys pyhää – puolen tunnin päiväkonsertti ke 8.11. klo 12 Tapiolan kirkko. Lue lisää konserteista Kirkoissa soi -palstalta.

Tapiolan kirkolla pe klo 13 ja ti klo 18.30. Ilm. nettisivujen tapahtumakalenterin kautta ko. päivän kohdalta (kirjoita tapahtumahakuun Hiljaisuuden jooga Tapiola). Lisätietoa ohjaajalta tekstarilla p. 050 3465 348 tai sähköpostilla ullamaijakyrola@hotmail.com.

KRISTILLINEN MEDITAATIO Torstaisin klo 19 Tapiolan kirkko. Ei edellytä aiempaa kokemusta meditaatiosta. Kesto noin tunti. Tied. ohjaaja Leena Vanne, magdaleena.vanne@gmail.com.

RAAMATTULUENTOSARJA Matkalla murheesta iloon, Joh.16 to 9.11. klo 19 Tapiolan kirkko. Lauri Vartiainen Suomen Raamattuopistosta.

Matalan kynnyksen kuoro, kaikki tervetulleita. Harjoitukset tiTapiolan kirkon srk-salissa klo 13.30– 14.30.

KONSERTTEJA TAPIOLAN KIRKOSSA

TGI-ILTA OPISKELIJOILLE

10 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2023

MAANANTAIKAHVILA Ma klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksessa.

LAPSIPERHEIDEN OLOHUONE PERHESOPPA

Keskusteluilta to 2.11. klo 18 Tapiolan kirkko. Lue lisää Yhteiset-palstalta.

keklo 15–18 Sebastoksessa. Ei ilmoittautumista, maksuton. Klo 15 välipala alakoululaisille ja kahvi/ tee/mehu vanhemmille + lapsille. Keittopäivällinen lapsiperheille klo 16–17.30. Mukana perhetyöntekijä Sanni ja lastenohjaajat Eeva ja Taru.

Perinteiset myyjäiset la 2.12. klo 10–13. Pöytävaraukset 6.11. alkaen: bit.ly/3RWuHb5 tai puhelimitse 13.11. ja 20.11. klo 8–16 p. 040 366 2067. Tied. antti.ruuskanen@evl.fi.

Lähetyskahvit ti 31.10. klo 13 Tapiolan kirkko. ”Teologian opiskelijoiden tuki Itä-Aasiassa”. Vierailijana Ulpu Leppänen Suomen Lähetysseurasta. Kansainvälisen vastuun ilta ti 31.10. klo 16.30 Tapiolan kirkko. Kahvit Valossa klo 16.30, minkä jälkeen siirrymme Pylvässaliin. Kansainvälinen olohuone Valossa joka ke klo 17–19. Voit lukea lehtiä,

Su 29.10. saarna Helena KestiHelia, liturgia Kari Kuula, kanttori Teija Palolahti. Pyhäinpäivänä la 4.11. saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Teija Palolahti, joka joht. Messukuoroa. Luetaan kuluneen vuoden aikana poisnukkuneiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilät heidän muistolleen. Musiikkijumalanpalvelus (kaksikielinen) argentiinalaisin sävelin su 5.11. yhteistyössä Kauniaisten musiikkijuhlien kanssa. Pastorit Kari Kuula ja Daniel Nyberg, ILOAkvartetti, Martina Brunell, harmonikka ja kantt. Heli Peitsalo, urut.

KAHVIPAUSSI KUOLEMAN KANSSA

ADVENTTIMYYJÄISET

LÄHETYSTÄ JA KANSAINVÄLISYYTTÄ

MESSUT KLO 10 KIRKOSSA JA KIRKKOKAHVIT

ILON ILTAPÄIVÄ

Pyhäkoulu su klo 10 Tapiolan kirkko. Yli 4-v, pienemmät aikuisen kanssa. Tapiolan kirkon perhekerho ma klo 9.30–11.30. Tapiolan kirkon perhekahvila ti klo 9.30–11.30. Laajalahden perhekerho, Kirvuntie 18 C, pe klo 9.30. Ti 7.11. klo 17.30–19 Tapiolan kirkko. Aiheina lapsen kasvu ja kehitys, tahtoikä, vanhemmuuden haastavat tunteet sekä toimivan perheen vuorovaikutus. Ohj. koulutetut Perhepolku-ohjaajat Kristiina Larjava ja Miia Raninen. Lastenhoito. Ilm. miia.raninen@evl.fi viim. 31.10.

To 26.10. klo 18 Kauniaisten kirkko. Järj. Grankulla svenska metodistförsamling, Kauniaisten suom. srk ja Grankulla sv. förs.

Ti 7.11. klo 17–19.30 Tapiolan Kirkko. Lue lisää International-palstalta.

LAPSILLE JA PERHEILLE

PERHEPOLKU 2V.-ILTA

RAUHAN RUKOUS – EKUMEENINEN RUKOUSHETKI

KEITTOLOUNAS Joka to klo 11.30 Kahvila Valossa. Hinta 5 e, lapset 2 e, alle 3-v. ilmaiseksi. Maksu ensijaisesti pankkikortilla. Voit ostaa 5 e lahjalipun vähävaraiselle jaettavaksi diakoniatyön kautta.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Päivystävä pappi joka päivä klo 9–19, p. 09 8050 2602. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ti ja to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi.

Ti klo 15 Sebastoksessa kaksikielinen mielenterveysryhmä.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA To 26.10. ja 9.11. klo 14 kirkolla alatakkahuoneessa. Ma 30.10. klo 18.15 Sebastoksessa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

KARI KUULAN LUENTO Ma 30.10. klo 18 Kauniaisten kirkon yläsalissa. TT Kari Kuula – Mistä ihminen on tehty? Ihmiskuvan vaiheita antiikista digiaikaan. kauniaistenmusiikkijuhlat.fi (koko ohjelma) Vapaa pääsy.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Ti 31.10. klo 13 seurakuntasalissa. ”Tehdään iästä numero” Vanhustenviikon teema. Pirjo, Helena, Hilkka ja Tarja.

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10–14, ke 12–14, to 10–16. lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

Muskarikonsertti to 2.11. klo 17.30 Kauniaisten kirkko. Juhlatarjoilu. Ilmoittautumiset srk-toimistoon.

4-VUOTIAIDEN SYNTTÄRIJUHLA KIRKOLLA

PYHÄINPÄIVÄN ENKELIPOLKU LAPSIPERHEILLE Kauniaisten hautausmaalla la 4.11. klo 16–19. Lähtö hautausmaan pääportilta. Tule silloin kun sinulle sopii. Tarjolla lämmintä mehua. Järj. Kauniaisten seurakunnat. Mukana suomalaisen seurakunnan lastenohjaajat Eeva ja Taru sekä ruotsalaisen seurakunnan lapsi- ja perhetyöntekijä Daniela.

NUORTEN SAUNAILTA Ma 6.11. klo 17–20 kerhorakennuksessa. Lisätietoja Sonjalta.

LUENTO- JA KESKUSTELUSARJA Aiheena apostoli Paavali ja kristinuskon synty. Ma 6.11. klo 18 Kauniaisten kirkolla. Ihmeellisin kääntyminen ikinä. Paavalin kutsu apostoliksi. Ma 13.11. klo 18 Nuoren kristinuskon voittokulku. Miten Paavali perusti seurakuntansa? Ma 27.11. klo 18 Mitä Paavali todella sanoi? Apostolin sanoma ja teologia. Pastori, dosentti Kari Kuula.

MARTAT JA MARIAT To 9.11. klo 12 lähetyksen ja kansainvälisen diakonian ryhmä. Retki, lisätiedot Pirjo Luomalta.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, må-to kl. 9–12 per telefon och e-post. Öppet för besök enligt överenskommelse. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Olars kyrka (finska sidan) lö 28.10 kl. 15. Konfirmation av Valkealalägergruppen. von Martens, Malmgren, Leppänen och Laasio. Esbo domkyrka sö 29.10 kl. 12.15. Vi firar Borgå stift 100 år. von Martens, Ilmoni, Brunell, Leppänen, Malmgren och Kaj Skrabb. Körsång: Kråksången. Esbo domkyrka lö 4.11 kl. 12.15 högmässa med ljuständning på alla helgons dag. Ertman, Brunell och Wallenius. Körsång: EsVoces och Grazia. Allhelgonakafé intill klocktapeln kl. 11–18. Esbo domkyrka sö 5.11 kl. 12.15. von Martens, Brunell.

BARN OCH FAMILJ Familjeklubbar: Fr kl. 9.30 Köklax kapell. Ti kl. 9.30, Sökö kapell. On kl. 9.30, Esbo domkyrkas församlingsgård. To kl. 9.30, Mattby kapell. Familjekvällen Himlaskoj tisdagar kl. 16.30–18.30 i Esbo domkyrkas församlingsgård. För hela familjen med barn 0–9 år. Rytm, berättelse och sång. Mellanmål. Andakt och ljuständning.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.10.–10.11.

Babydans torsdagar kl. 13–14, Esbo domkyrkas församlingsgård. För föräldrar med bebisar i åldern 0–9 mån. Ta med sjal eller bärsele. Musiklekis för de minsta på onsdagar i olika 30 min pass mellan kl. 9.30–12 för 0–5 åringar. Kolla vilken grupp som passar på esboforsamlingar.fi Plats: Esbo domkyrkas församlingsgård. Familjer på äventyr – en tvåspråkig motionsklubb för barnfamiljer i Esboviken. Tema: Frisbeegolf lö 18.11 kl. 10 start vid parken, Sökösvängen 10. Info: esboforsamlingar.fi

UNGA OCH UNGA VUXNA Ungdomskväll i Sode må 30.10 och 6.11 kl. 17. Sökövägen 13. Konfirmandverksamhetens anmälning till konfa 2024 pågår till 31.10. På esboforsamlingar.fi/

Elämänkaari ESPOON TUOMIO KIRKKO SEURA KUNTA Kastettu Alaranta Valma Orvokki, Annala Hilla Eeva Matilda, Bäckström Leon Kristian Sameli, Châu Elias Oliver Dinh, Ettanen Emma Helena, Gangsøy Ella Aurora, Honkaniemi Pihla Sofia, Hänninen Hilda Leana, Kankaanpää Kerttu Ilona, Keihäsniemi Maisa Erika, Keinänen Matias Viljami, Koivukangas Klaara, Kujala Aaron Osmo Mikael, Lahtinen Bea Karoliina, Lahtinen Ilari Johannes, Lehtinen Lyydia Ilona, Liljeqvist Noel Oiva Eemeli, Mombilo Elion Wumba Wesley, Myllymäki Saga Fanny Sofia, Nyman Noomi Inga Orania, Porola Emma Aurora Louise, Pulkkinen Oiva Antton Sakarias, Rajasalo Mea Maria Nicole, Saario Oiva Eino Ilmari, Sahravuo Hilma Ruuti Orvokki, Selander Lily Inkeri, Seppänen Elbe Estelle, Soilas Elin Elma Orvokki, Ståhlhammar Lenni Aatos Lionel, Suomala Filip Eeliel, Särkkä Lydia Maria, Tao Oscar Xi, Vainio Sofia Lilia Maria, Valtonen Noel Kristian, Vanhanen Sade Lilian Johanna, Virta Niilo Mikael Olavi. Avioliittoon aikovat Kuusela Niko Tapio ja Silvasti Elsa Annikki. Hautaan siunattu Karesma Arja Sisko Inkeri 91 v, Lakovaara Maila Ursula 88 v, Mäkinen Eino Kalevi Oskari 87 v, Finér Into Riento Artturi 85 v, Putkonen Alpo Juhani 85 v,

konfa hittas info om konfirmandgrupper, pris för läger samt befrielse från avgift.

VUXENVERKSAMHET Torsdagsträffen to 2.11 kl. 13–14.30 i Södrik kapell. Tema: Återvinning. Allhelgonakafé – på alla helgons dag lö 4.11 kl. 11–18 serveras varm dryck vid Esbo domkyrkas klockstapel, präster och diakoniarbetare är närvarande kl. 13.30–18.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Ani 050 597 3313 ani.iivanainen@ evl.fi, Taina 040 547 1856, taina. sandberg@evl.fi, samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi

Hagström Reijo Artturi 83 v, Tang Raimo Leo 81 v, Rintanen Sirpa Helena 80 v, Ojala Seppo Sakari 75 v, Eteläpää-Vainio Sirkka Anneli 72 v, Jokinen Markku Sakari 72 v, Lehikoinen Aili Marjatta 72 v, Kunttu Kimmo Olavi 71 v, Kuosmanen Timo Kalervo 71 v, Heiskanen Pentti Armas 70 v, Kuivanen Kaija Tuulikki 62 v, Eskola Karri Pekka Juhani 58 v, Väliaho Antti Juhani 57 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastettu Haavisto Elias Toivo Oskari, Hasegawa Samuli Juhani Kristian, Koivisto Venla Sofia, Koivuniemi Meldra Sofia, Krogerus-Sallinen Kaarle Hannu Daniel, Larkiala Reino Oiva Elias, Lindberg Oiva Robert, Louhisto Hugo Alfred Kauko, McCormack Lucas Olavi Johannes, Rautakallio Lumi Aurora, Riivari Alvar Erkki Juhani, Riivari Oliver Kalle Helmer, Salminen Linus Sulo Viljami, Suuronen Olavi Sampo Juhani, Tuominen Levi Johannes, Vanhala Rex Noa Nicholas, Vuorelainen Samuli Veeti Viljami. Avioliittoon aikovat Falck Jan-Erik Sven ja Kinnula Nina Susanna. Hautaan siunattu Vahla Astrid Ulla Margareta 102 v, Isokääntä Eeva Maija-Liisa 94 v, Lehtinen Ritva Sisko 91 v, Salokoski Maija Liisa 91 v, Müller Paul Edmund Wolfgang 90 v, Mänttäri Asko Juhani 84 v, Pelkonen Helka Marjatta 84 v, Savolainen Lea Tuulikki 84 v, Sorala Sirkka Liisa 84 v,

International Espoo International Lutheran Worship Services: bilingual (Finnish–English) worship service every Sunday: 5th November at 5 pm: Espoo International Lutheran Worship Matinmessu. Service is led by pastor Oili Karinen. Sermon: Kristiina Huotari. Music: Sanna Franssila with Worship Band. International living room every Wednesday from 5 pm to 7 pm at Tapiola Church, Café Valo. You can read magazines, play board games or find other activities together. Tea and snacks will be served. Thank God It’s tiistai/Tuesday 7th November at 17–19.30 at Tapiolan kirkko is an open bilingual (English–Finnish) group for all

Katajamäki Jorma Kauko Johannes 82 v, Keto Tuula Eeva Heleena 82 v, Kiviluoma Liisa Hellevi 82 v, Ruotsalainen Maija Liisa 80 v, Makkonen Simo Kauko Juhani 76 v, Leskelä Jukka Torsten 73 v, Hakala Urmas Pellervo 72 v, Windell Hannu Sakari Ensio 69 v, Sjöholm Tarja Hellevi 61 v, Tommila Tomi Jorma Arvo 56 v, Stedt Anders Kristian 49 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastettu Venäläinen Henrik Rasmus. Hautaan siunattu Modeen Riitta Helinä 80 v, Päivärinta Pentti Ilmari 89 v, Saari Leena Kristiina 45 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastettu Juvonen Vilma Emilia Aleksandra, Karhula Sinna Maria, Kivistö Alvar Olavi, Lähteenmäki Elina Annikki Eleonora, Rauma Elsi Marja Anneli, Savela May Alexandra, Seppälä Lilian Inga Emilia, Syrjänen Helga Amalia, Vallenius Emil Alexander Mikael, Varjoluoto Calvin Romi, Vierros Viivi Isla Aurora, Westerholm Topias Edvin, Äyräväinen Emma Vilhelmiina Elina. Hautaan siunattu Lietkari Irja Kaarina 96 v, Olenius Toini Rauha Elisabet 95 v, Saikkonen Berit Billie 93 v, Kuivasmäki Lahja Kyllikki 92 v, Lindeman Kalevi Alexander 88 v, Kantoniemi Martti Juhani 85 v, Rauhala MaijaLiisa 85 v, Ryynänen Esko Veikko

students from all countries and backgrounds. Avoin kaksikielinen (suomi–englanti) monikulttuurinen ryhmä kaikille opiskelijoille kaikista taustoista. Fellowship & Dance Party Sat 11th November at 5 pm. at Soukan kappeli. Discussion, food and dance.

Yhteiset

Kahvipaussi kuoleman kanssa -keskusteluilta to 2.11. klo 18 Tapiolan kirkko. Jälleenkohtaamisia – kokemukset kuolleen läsnäolosta. Puhujana TT, psykoterapeutti, pastori Markku Siltala. Kakkukahvit. Mukana illassa sairaalapastori Tarja Mikkola ja diakonissa Minna Martiskainen. Aikuisten lauantai-ilta 28.10. klo

Kalevi 81 v, Wiren Lea Aulikki 77 v, Pääkkönen Helvi Maria 72 v, Nurmi Hannu Heikki Oskar 67 v, Harjanne Maarit Johanna 65 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastettu Ahtiainen Enni Johanna, Honkaranta Elmo August, Lassila Aamos Oskar, Määttä Fiona Eine, Nurmi Pihla Kanerva Hannele, Paaso Lukas Aappo, Sipilä Sofia Vappu Maija, Suokannas Elis Ville, Vuoristo Taisto Urpo Uolevi, Walden Emma Aino Juulia. Hautaan siunattu Mäki Jaakko Matias 94 v, Nieminen Raija Marjatta 91 v, Riikonen Mauno Olavi 91 v, Virkkunen Ulla Tellervo 88 v, Pollari Mikko Juhani 83 v, Rantanen Jorma Antero 83 v, Jukomaa Arvo Juhani 81 v, Vauhkonen Liisa Marja 79 v, Pensanen Seppo Kalevi 75 v, Nevantaus Olli Juhani 73 v, Rissa-Anttilainen Sirpa Tellervo 70 v, Kähkönen Vuokko Tellervo 66 v, Laurikainen Kari Tapio 66 v, Kallio Pirita Maria 55 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastettu Keski-Valkama Jasper Amos Eliel, Konsti Stella Rebecca, Lahdenne Eliel Albin Olavi, Malkamäki Touko Linus, Mikkonen Kenneth Jacob, Mäkilä Iida Erin Olivia, Nordström Oscar Robin Ragnar, Nybäck Petteri Juhani Aleksanteri, Oksa Enia Lilian, Palomäki Oskar Johannes, Pyykönen Johannes Miikkael, Pöyry Vilho

18 Espoonlahden kirkolla. Lyhyt esitys uudesta raamatunkäännöksestä UT2020, pastori, raamatuntutkija Niko Huttunen. Seuraavat: 25.11. ja 16.12. Diakoniaretki Velskolaan – Irtiotto arjesta ti 7.11. klo 9–17. Jutellaan, syödään hyvin, saunotaan, ulkoillaan. Hinta 15 e. Ensikertalaiset etusijalla. Ilm. diakoni Harriet Lohikari, p. 040 531 1057 viim. pe 3.11. Kellonummen hautausmaalla on Leppävaaran seurakunnan työntekijöitä tavattavissa pyhäinpäivänä la 4.11. klo 13–16. Pysähdy hetkeksi juttelemaan, olemme paikalla sinua varten!

Väinö Eemeli, Salo Emil Ilmari Johannes, Saravuo Strataki Lumi Nefeli, Simpanen Emili Ella Isabel, Turunen Osmo Ilmari. Avioliittoon aikovat Saulio Silva Tuulia ja Simojoki Janne Martti Samuli. Hautaan siunattu Stubin Arnold Evert 98 v, Koistinen Kerttu Anna-Liisa 97 v, Toivanen Irja 95 v, Ajaste Anneli 94 v, Pitkänen Sisko Tellervo 91 v, Rotko Jorma Antero 91 v, Sikow Vappu Pirjo-Liisa 88 v, Knuuttila Pentti Kalevi 88 v, Hätönen Terttu Kaarina 84 v, Luhtala Marja Leena 76 v, Syväniemi Kari Antero 73 v, Majuri Tuula Hannele 69 v, Kalpala Jarmo Juhani 68 v, Leskinen Markku Aapo 66 v, Junnila Mikko Tapio 65 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpt/Kastettu Harjanne Walter Levi Maximilian, Holmström Milian Leonard, Jalonen Elin Amelie Maria, Pekkala Livia Esmeralda, Rikala Lia Beata, Rossi Anton Väinö Viktor, af Hällström Isak Gustaf Martin, de Sena Ellen Alexandra, Åkerblom Lykke Unelma Sofia. Avliden/Hautaan siunattu Ståhl Doris Gunilla 103 år, Othman Inga Viola 90 år, Lindfors Paul Villiam 82 år, Tigerstedt Margaretha Natalia 80 år, Blomqvist Kurt Vilhelm 76 år, Degerman Marianne Helena 72 år, Wikholm Kerstin Elisabet 72 år, Dahl-Ahnou Pia Kristiina 56 år, Kamb Jan-Thomas Edvin 55 år, Engman Nico Henrik Mikael 26 år.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2023 11

KIRKOISSA SOI 27.10.–10.11.

Musiikkia Espoossa ja Kauniaisissa JOUNI VESANEN

LAUANTAI 28.10. Tuire Grönthal: Niin kaunis on maa – rakkaita hengellisiä lauluja klo 16 Kalajärven kappeli, Ruska niitty 3. Tuire Grönthal, laulu, ja Kumi Komori, säestys. Käsiohjelma ja kahvit 10 e, tuotto Yhteisvastuu keräykselle. Elvistä ja rukousta -konsertti klo 16 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Moniäänistä 60luvun herkkää Elvistä. Sooloa laulaa Seppo Juntu nen. Taustalaulajina ja yhtyeessä ovat Juha Kuivanen, Johannes Österlund, Taru Hallama, Josafat Mehto ja Kim Ekblom. Vapaa pääsy, kolehti Rukouspalvelu ry:lle. Candomino-kuoro ja Espoon barokin yhtye Esko Kallion johdolla esittävät kaikki J.S. Bachin motetit klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirk kopuisto 5. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

TORSTAI 2.11. Musiikkiopisto Avonian jousisoit tajien hyväntekeväisyyskonsertti klo 18 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e lähe tystyön hyväksi. Kahvit 2,50 e musiikkitoiminnan hyväksi.

PERJANTAI 3.11. Soiva marraskuu: Pyhäinpäivän aaton Bachilta klo 18 Espoonlah den kirkko, Kipparinkatu 8. Navichorus ja Espoon Barokki ry esittävät J.S. Bachin kantaatin ”Actus Tragicus” BWV 106 sekä Motetin kaksoiskuorolle ”Kom, Jesu, kom”. Tenori Tommi Niskala.

TIISTAI 7.11.

Jylla Ensemblen 40-vuotisjuhlakonsertti klo 15 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Väliaikatarjoi lu. Joht. Erkki Sipilä, 1. viulu Jarno Koivunen, 2. viulu Aya Koivunen, alttoviulu Lauri Ylinen, sello Jukka Ylinen, urut Helena YliJaskari. Musiikkia kynttilän valossa: Lento yli auringon klo 18 Leppävaa ran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Saksofonin, pianon ja laulun ilta. Saksofonisti–säveltäjä OlliPekka Tuomisalon sävellyksiä uudenuu tukaiselta levyltä. Pauliina Kupiai nen, laulu; RistoMatti Marin, piano; OlliPekka Tuomisalo, saksofoni. Vapaa pääsy, vapaaeh toinen käsiohjelma 10 e.

KESKIVIIKKO 8.11.

Selloduo Anna-Maaria ja Olli Varonen on soittanut vuodesta 2000 lähtien lähes 1000 konsertissa. ”Maailman ympäri 60 minuutissa” sunnuntaina 5.11. kello 16 Olarin kirkossa. Lipun hinta 10 euroa sisältää kahvitarjoilun.

MAANANTAI 30.10. Kauniaisten musiikkijuhlat: Anu Komsi, sopraano, & Marzi Nyman, urut klo 19 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Liput 36/18 e, lippu.fi. Lippuja myös ovelta, mikäli niitä on jäljellä.

19 Espoon tuomiokirkko, Kirkko puisto 5. Lauluja eri maista esittä vät Espoon tuomiokirkkoseurakun nan nuorten ja nuorten aikuisten Exoduskuoro solisteinaan Jaakko Löytty, Francis Asis, Kasheshi Make na, Joel Bonsdorff, Anette Raukola, duo Fin&Fil: Nino Vasquez ja Hannu Nyman. Yhtye: Petri Kangas, piano, Teemu Keränen, basso, Pekka Nyman, perkussiot, Make Perttilä, kitara, Heikki Pohto, puhaltimet. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Musiikkia kynttilän valossa: 30 tarinaa klo 19 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro täyttää 30 vuotta. Juhlaohjelma sisältää kuorolaisille tärkeitä ja rakkaita teoksia vuosien varrelta. Yllätyksiä kin luvassa. Kuoroa johtaa sen perustaja Kullervo Latvanen.

SUNNUNTAI 29.10. Konsertti Lauluja lasten teille klo 16 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. 100 lasta ja bändi – raikkaat, uudet lasten virret. Espoon seurakuntien lapsikuorot sekä Make Perttilä, kitarat ja laulu, Heikki Pohto, huilu, Teemu Keränen, kontrabasso ja Mikael Seire, lyömäsoittimet. Heli Vapaakallio juontaa. Vapaa pääsy.

Selloduo Varonen: ”Maailman ympäri 60 minuutissa” klo 16 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Liput 10 e, sisältää kahvitarjoilun. Valoon – kaipuun ja lohdun lauluja klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Tiia Maria Saari, laulu ja piano, Petri Koivusalo, urut, pyhäinpäivän jälkitunnelmis sa. Menetyksen, kaipauksen ja toivon teemat avautuvat kansanko raaleiden, Petri Laaksosen, Kari Tikan, Georges Bizet’n ym. sävel mien valossa. Vapaa pääsy.

Joht. Elja Puukko. Kauniaisten musiikkijuhlat klo 19 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Trio Peltomaa, Fraanje ja Perkola. Aino Peltomaa, laulu, keskiaikai nen harppu; Harme Fraanje, piano, ja Mikko Perkola, viola da gamba, efektit. Liput alk. 32/16 e, lippu.fi. Lippuja myös ovelta, mikäli niitä on jäljellä. Durufle: Requiem klo 19 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Ville Urpo nen, urut, Anton Kukkonen, sello, Katariina Heikkilä, mezzosopraano, Toni Hintsala, baritoni, Olarin seurakunnan kamarikuoro. Musii kinjohto Mikko Niinikoski. Liput 10 e tuntia ennen konserttia ovelta.

kuoro; Hedvig Paulig, sopraano; Vuokko Saariaho, altto; Hannu Jurmu, tenori; Niklas Spångberg, basso; Pekka Suikkanen, urut; Liisa Malkamäki, musiikin johto. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelma maksu 5/10 e Yhteisvastuukeräyk seen. In memoriam – Pyhäinpäivän konsertti klo 20 Espoon tuomio kirkko, Kirkkopuisto 5. Lauluyhtye Virta, joht. Emmi Saulamaa, Auroo ra Perttunen, sello, Olli Hyyrynen, luuttu, Sheldon Ylioja, urut. Sakraalimusiikkia mm. Bachilta, Elgarilta, Madetojalta ja Schütziltä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LAUANTAI 4.11. PYHÄINPÄIVÄ

Kirkkokonsertti klo 15 Karakappe li, Karakalliontie 12. Ooppera ja musiikkiteatteriryhmä Soolon laulajat esittävät hartaita kirkko lauluja ja aarioita. Vapaa pääsy.

Saint-Saëns: Requiem Op. 54 klo 19.30 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Tapiolan seurakunnan kamari

12 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2023

SUNNUNTAI 5.11.

Häivähdys pyhää konsertti klo 12 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Puolen tunnin päiväkonsertissa esiintyy Anni Katajavuori, harmo nikka, laulu, piano ja saksofoni. EMOn syventävien opintojen lop putyökonsertti. Scarlatti, Kalanie mi. Vapaa pääsy.

TORSTAI 9.11. Laulu & laulun tarina: Eve & Ossi ”Arjesta ja armosta” klo 18.30 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16. Tule kuuntelemaan ja keskuste lemaan illan teemasta artistien kanssa. Vapaa pääsy. Kahvit klo 17.30 alkaen. facebook.com/lauluntarina. Musiikkia kynttilän valossa: Schumannista Sibeliukseen klo 19 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallion katu 2. Sellon ja pianon klassikoita. Helena Plathan, sello; Juhana Rauramo, piano. Vapaa pääsy, vap. eht. ohjelmamaksu 10 e.

PERJANTAI 10.11. Soiva marraskuu: Elja Puukko ja Espoon Barokki klo 18 Espoonlah den kirkko, Kipparinkatu 8. Kaksi Bruhnsin ja Buxtehuden säveltä mää soolokantaattia bassoäänelle. ”Kahden maan kansalainen” klo

LAUANTAI 11.11.

SUNNUNTAI 12.11. Musiikkia kynttilän valossa: Musiikkimessu klo 11 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Kama rikuoro Kupliva, johtaa Leiu Tõnis saar. Musiikkina on Susanna Lind markin messu naiskuorolle, sakso fonille, pianolle ja sellolle. Musiikkia kynttilän valossa: Vuodenajat – Murtosointu 20 vuotta klo 17 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Kuoroa johtaa Seppo Murto, urkusoolo Pauliina Hyry. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen käsiohjelma 10 e. Muisti – Tapiolan Kamarikuoro 40 vuotta juhlakonsertti klo 17 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Tapiolan kamarikuoro, joht. Hannu Norja nen. Jussi Merikanto, baritoni; Olli Saari, urut; Tapiolan kuoro, joht. Pasi Hyökki. Bernstein, Kuula, Penderecki, Johansson, Brahms, Mäntyjärvi, Martin. Liput 20/10 e ennakkoon Tiketistä.