Kirkko ja kaupunki 2023 15 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

26.10.2023 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Paavi Franciscus ottaa vahvasti kantaa ilmaston muutokseen s. 8 Hilkka Ahde: Surusta pääsee ajan kanssa yli, mutta ikävä jää s. 18

Väkivallan perintö Äitinsä kuoleman jälkeen Sirpa Kähkönen pystyi kirjoittamaan rankasta lapsuudestaan s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Pyhäinpäivä kertoo rakkaudesta

Kaikilla meillä on suunnitelma, kunnes tulee turpaan.

VUODESSA ON YKSI erityinen päivä, jolloin läsnä ovat historia, nykyhetki ja tulevaisuus. Päivään liittyy syviä tunteita: surua ja kaipuuta, rakkautta ja toivoa. Se on päivä, jolloin satojentuhansien kynttilöiden valo syrjäyttää hautausmailta yön pimeyden. Pyhäinpäivänä suomalaiset muistavat edesmenneitä rakkaitaan ja sitä, millaisen jäljen he ovat jättäneet sydämeen. Monille päivään liittyy myös surua kesken jääneistä ja käsittelemättömistä asioista. Kynttilöitä vievät haudoille nekin, joille kristillinen traditio on etäinen, eli päivä yhdistää suomalaisia. Suru, kaipuu, rakkaus ja muistot eivät rajaudu uskonnon mukaan. PÄIVÄ ITSESSÄÄN on kuitenkin niin taustaltaan kuin sanomaltaankin läpikotaisin kristillinen. Pyhäinpäivässä yhdistyvät kaksi perinteistä juhlaa eli kaikkien pyhien päivä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä. Kynttilöiden sytytys symboloi iankaikkisuuden toivoa ja uskoa kuoleman jälkeiseen elämään. Kuolema ei ole kaiken loppu, sillä Kristus on voittanut sen. Ajatus siitä, että kerran vielä saamme kohdata ne läheiset, joita täällä niin kovasti rakastimme, tuo monille hautausmaalla kävijöille lohtua ja toivoa. Raamatun sanoin: ”Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.” Rakkaus on ikuista ja Jumalan syvin olemus. Toivomme perustuu siihen.

RAKKAUS VOITTAA, vaikka viime aikojen uutisia seuratessa tuntuu, että jokainen päivä on ”vihan päivä kauhistava”. Sellaisia päiviä oli takana myös silloin, kun pyhäinpäivän kynttilöitä alettiin 1940-luvulla sytyttää haudoille aiempaa enemmän. Niitä sytytettiin sankarihaudoille, koska suomalaiset halusivat muistaa sodissa kaatuneita rakkaitaan. TÄNÄ PYHÄINPÄIVÄNÄ tuntuu erityisen koskettavalta, että pyhäinpäivän evankeliumitekstinä on Jeesuksen vuorisaarnan autuaaksijulistus. Siinä luetellaan autuaaksi monenlaisia ihmisiä, kuten ne, jotka ovat murheellisia, ja ne, jotka armahtavat toisia. Autuaita ovat vuorisaarnan mukaan myös rauhantekijät. Heitä, sellaisia kuin pari viikkoa sitten kuollut entinen presidenttimme Martti Ahtisaari, tämä aika tarvitsee. Tänä pyhäinpäivänä sytytän kynttilän myös Ahtisaaren muistolle.

NYRKKEILYN MAAILMAN MESTARI MIKE TYSON

Tänään Kohtalot ovat epäoikeuden mukaisia ja elämänkulut arvaa mattomia. En koskaan sure ajan kulumista vaan iloitsen, että saan yhä olla sitä todistamassa. Vanhenen, siis elän. JENNI HAUKIO SEURA.FI

Iankaikkisesti

PAULI JUUSELA

päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

”

Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala, kuinka valtava onkaan niiden määrä! PSALMIEN KIRJA 139:17

KUOLEMA EI OLE KAIKEN LOPPU, SILLÄ KRISTUS ON VOITTANUT SEN.

Kirkko ja kaupunki

15 26.10.2023

Seuraava lehti ilmestyy 9.11. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Päivämme ovat luetut. Teenkö oikeita asioita, vai valuuko aikani hukkaan? Varma ei voi ikinä olla, mutta Jumala, anna edes varmuutta olla ottamatta paineita siitä, miten aikani käytän. Anna päivieni olla vain.

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Kirkko on kuin aikakone” Tekoälyasiantuntija Petteri Järvinen aikoo ottaa ilmakuvan jokaisesta Suomen kirkosta.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ANTTI RINTALA

Tekoäly- ja tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen, miksi kuvaat dronella kirkkoja? – Drone on mainio väline, jolla näkee tutut paikat uudesta näkökulmasta. Kirkot sijaitsevat usein mäkien päällä ja puiden ympäröiminä, minkä vuoksi niiden arkkitehtuurin näkee paremmin ylhäältä päin. – Kirkko on kuin aikakone. Näen sieluni silmin, miten kirkkoveneet suunnistavat järvien poikki niiden luo. – Kirkon kapasiteetti on usein moninkertainen alueen asukaslukuun verrattuna. Niillä on ollut valtava vaikutus yhteiskuntaan. Eräässäkin kirkossa opas kertoi, että tässä istuivat piiat ja tässä rengit, tuolla parempi väki. Kirkko oli aikansa Facebook, jossa ihmiset tapasivat ja vaihtoivat kuulumisia. He kestivät vaikeita aikoja kirkon ja toistensa tuella.

Kuinka monta kirkkoa aiot kuvata? – Suomessa on noin 830 evankelisluterilaista kirkkoa, mikä tuntuu aika paljolta näin vähäväkisessä maassa. Aion kuvata ne kaikki. Vielä on satakunta jäljellä. – Kirkkokuvaus on loppumaton projekti, koska ne voi kuvata syksyllä, talvella, keväällä ja kesällä. Lisäksi kirkot näyttävät erilaisilta myös auringon asennosta ja säästä riippuen. – Pidän kirkkojen kuvaamista kulttuuritekona. Kirkkopaloja tapahtuu yllättävän paljon, ja dronella kuvaamiseen tulee koko ajan lisää kieltoja. Kun kuvaan kirkot nyt, niin kuvat ovat jälkipolvilla käytössä.

Mitkä kirkot ovat tehneet sinuun erityisen vaikutuksen pääkaupunkiseudulla? – Östersundomin kirkko on Helsingin vanhin kirkko, ja sen hautausmaalla on pysäyttävä yksityiskohta. Siellä on haudattu vierekkäin 104-vuotias ja 4-vuotias. Sellainen saa ajattelemaan elämänkulkua ja ihmisen pienuutta. – Temppeliaukion kirkko on Helsingin kuuluisimpia nähtävyyksiä, ja vaikuttava sisältä. Olen käynyt siellä useissa konserteissa. – Johanneksenkirkko Punavuoressa on äärimmäisen kaunis ja kuvauksellinen.

4 5

Millainen suhde sinulla on kirkkoihin muuten kuin kuvauskohteena? – En ole uskonnollinen ihminen enkä kuulu kirkkoon. Mutta kun johonkin alkaa perehtyä, se vie mennessään. Mikä sinulle on pyhää? – Totuus on minulle pyhää. Se on monella tapaa uhattuna: ihmiset voivat jakaa disinformaatiota, toimia kaksinaismoralistisesti ja huijata. Pyrin totuuteen kaikessa, mitä teen. Testaa, kuinka hyvin tunnistat pääkaupunkiseudun kirkot ilmakuvista osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Taivaasta tullut Pari kertaa Tapio Westerholmin eteen on ilmestynyt lintu, joka ei ole tuntunut ihan tavalliselta. Entisaikaan puhuttiin sielulinnusta. TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT JUSSI HELTTUNEN JA ISTOCK

nnen kuolemaansa Tapio Westerholmin äiti sanoi pojalleen: ”Älä juokse siellä Malmin hautausmaalla. Minä en ole siellä. Tarkkaile vähän.” – Otin äidin sanat ihan samperin tosissani. Ne ovat jääneet sekä mieleen että sydämeen, sanoo Westerholm. – Sitten tulivat käsittämättömät lokkitapahtumat, joista ornitologikin sanoi, että ei voi olla totta. KANSANPERINTEESSÄ ON USKOTTU kuolleen ihmisen sielun palaavan takaisin maan päälle lintuhahmona. Puhutaan sielulinnusta, joka voi olla vaikka pääskynen, leivonen, varpunen, satakieli tai kuukkeli. Toisaalta sielulinnun on myös uskottu tuovan ihmiselle sielun syntymässä ja vievän sen pois kuolinhetkellä. Sielulinnun on ajateltu olevan pieni ja ketterä, mutta Westerholmilla on linnuista erilainen kokemus. Hänen vuonna 1930 syntynyt äitinsä menehtyi 69-vuotiaana.

– Minä olen äidin poika. Kun puhutaan sielulinnusta, puhutaan juuri siitä, mitä olen kokenut. Tämä lintushow alkoi, kun äiti ennen kuolemaansa käski minun olla sitten ravaamatta hautausmaalla. Westerholmille tulee kyyneleet silmiin. – Näin käy aina, kun yritän puhua tästä. – Äidin viimeisessä kirjeessä minulle ja siskolleni luki, että ’olen lintuna katsomassa teitä’. VIISI VUOTTA äidin kuoleman jälkeen Tapio Westerholm asui kerrostalokaksiossa Pukinmäessä. Kaksiossa oli maaparveke, jonka ovi oli usein auki. – Katsoin, että mitä partsilla tapahtuu. Huomasin, että parvekkeen nurkassa kyyhötti lokki ja varikset lensivät lähistöllä. Westerholm meni parvekkeelle hätistelemään variksia pois ja ajatteli, että nyt on monta yhtä vastaan ja lokki pelkää tuolin takana. – Lokki ei pelästynyt minua, mutta loppujen lopuksi se lähti parvekkeelta pois. Muistin äidin sanat linnusta. Mietin, että käviköhän äiti hakemassa Tapsalta suojaa?

– Äidin viimeisessä kirjeessä minulle ja siskolleni luki, että ’olen lintuna katsomassa teitä’, Tapio Westerholm kertoo.

4 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

tojen väliselle nurmikolle, ettei se jää auton alle. Lokki ei tehnyt elettäkään. Minulle tuli olo, että nyt kaikki ei ole okei. Jalkakäytävällä oli varislauma. – Menin katsomaan maassa makaavaa varista. Se oli ihan sohjona ja silmät olivat puhki. Eläinrakkaana ihmisenä lopetin sen. Lokit ja varikset olivat ottaneet yhteen. – Ornitologi ei osannut selittää tätäkään, vaan kysyi, että väitänkö kantaneeni jähmettynyttä lokkia lähes Helsingin keskustassa. Hän ei ollut ikinä kuullut sellaisesta. – Sanoin, että väitän, koska se on totta. Lokki oli kuin täytetty lintu. Tapahtuneesta voisi kehittää vaikka minkälaisen hitchcockin. Vai oliko se taas muka äiti?

”

Ajattelin, että nyt minun täytyy soittaa tutulle lääkärille, että määrää minulle diapamit. Tai menen ostamaan kossupullon.

Asia jäi taka-alalle, ja elämä kulki eteenpäin. Westerholmille tuli vielä voimakkaammin tarve suojella lintuja. – Jos näin fillarin, auton tai moottoripyörän edessä linnun, ajoin niitä pois, että menkääs nyt siitä, että saan olla rauhassa, ettekä taas ala muistuttaa minua kaikesta. Eli äidin kuolemasta ja sanoista. Kului taas viisi vuotta. Westerholm toimi turvallisuustarkastajana Helsingin kaupungilla. Hän lähti työmaakäynnille Haagasta ja ehti ajaa kolmisen sataa metriä. – Näin valtavan ison lokin keskellä maantietä. Siinä se seisoi jaloillaan. Pysäytin auton, ja ajattelin, että nyt minun täytyy soittaa tutulle lääkärille, että määrää minulle diapamit. Tai menen ostamaan kossupullon. Takana olevan auton kuljettaja soitti äänitorvea, mutta Westerholm viittilöi hänelle ikkunasta, että ole nyt vain hiljaa. – Menin autosta ulos, kävelin lokin luo ja otin siitä kiinni. Kannoin sen käsieni välissä autokais-

MAAILMAN EHKÄ TUNNETUIN lintujen ystävä on 1200-luvulla vaikuttanut eläinten suojelupyhimys Franciscus Assisilainen. Hänen kerrotaan kokeneen syvää yhteyttä lintujen kanssa ja jopa saarnanneen niille. Suomessa lintujen puolta piti aikanaan kirjailija Zacharias Topelius. Hän perusti tänne ensimmäisen lintujen suojelulle omistetun yhdistyksen. 1800-luvun puolen välin tienoilla, pienen poikansa kuoleman jälkeen, Topelius kirjoitti tekstin, joka on tullut tutuksi joululauluna Varpunen jouluaamuna. Siinä varpunen onkin sielulintu: ”En mä ole, lapseni, lintu tästä maasta, olen pieni veljesi, tulin taivahasta.” Tapio Westerholm on miettinyt paljon lintukokemuksiaan ja äitiään. Äiti aina auttoi häntä. Äiti otti pankista lainaakin, kun pujottelussa kilpailevan pojan polvi piti operoida. – Kyllä äiti taisi totta puhua. Ensimmäinen lokki haki parvekkeelta turvaa ja toisen kerran lintu oli shokissa, kun oli tapahtunut jotain kauheaa. Ja minä olin se, joka tuli näillä kerroilla paikalle ensimmäisenä. Ehkä äiti odotti, että nyt minä voin auttaa. – En tiedä, mikä on totta. Mutta linnut ovat minulle merkittäviä. Täysin Westerholm ei äitiään tottele. Hän pyöräilee paljon ja poikkeaa joskus Malmin hautausmaalla. – Äidin hautakivessä on kaksi kullattua pääskystä. Haudalla käydessäni sanon: ’tiedän, ettet ole täällä, mutta kävinpä kuitenkin’ ja katson puita, näkyisikö siellä joku lintu. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023 5

Oppaan alussa esitetään muutamia kartoittavia kysymyksiä, joiden avulla sen sisältö vastaa tarkemmin omaan tilanteeseen. Välittömästi hoidettavien asioiden lisäksi valikosta löytyy apua muun muassa hautajaisten järjestämiseen ja monenlaisten käytännön asioiden hoitamiseen sekä siihen, mistä voi löytää tukea suruun.

”

Läheisen kuolema on yksi elämän raskaimmista tilanteista.

Nettiopas auttaa surun ja byrokratian kanssa Uusi opas vastaa kysymyksiin, jotka nousevat esiin läheisen kuoltua. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ISTOCK

itä tapahtuu läheiseni kuoleman jälkeen? Mille tahoille minun pitää ilmoittaa kuolemasta? Millaisia asiakirjoja tarvitsen asioiden hoitamista varten? Mitä pitää tehdä, jos läheinen kuolee ulkomailla tai hän on toisen maan kansalainen?

HY VÄN TÄHDEN. 82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

Päätoimittaja Pauli Juusela Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Läheisen kuolema on yksi elämän raskaimmista tilanteista. Samalla kun surevan omat voimat ovat vähissä, hänen on asioitava lukuisten tahojen kanssa, selvitettävä monia erilaisia kysymyksiä ja tehtävä isojakin päätöksiä. Digi- ja väestötietovirasto julkaisi toukokuussa Läheisen kuolema -nettioppaan, joka ohjaa läheisensä menettänyttä eteenpäin askel kerrallaan.

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

NETTIOPAS NEUVOO läheisen menettänyttä esimerkiksi perunkirjoituksen ja perinnönjaon järjestämisessä sekä perhe-eläkkeen, vakuutuskorvauksien ja tukien hakemisessa. Opas vastaa myös vainajan pankkitilien, laskujen, postien, sopimusten ja sosiaalisen median tilien hoitamista koskeviin kysymyksiin. Kirkkohallitus on ollut mukana oppaan tekemisessä yhdessä viranomaisten, järjestöjen ja muiden toimijoiden laajan joukon kanssa. Läheisensä menettänyt kohtaa vainajan asioita hoitaessaan kirkon yleensä monta kertaa, esimerkiksi varatessaan hautapaikan, järjestäessään hautajaisia, mahdollisessa siunaustilaisuudessa ja muistotilaisuudessa sekä myöhemmin hoitaessaan hautaa. Sureva läheinen voi pyytää sairaalapapilta tai seurakunnan työntekijältä keskustelutukea tai tukea käytännön kysymyksissä. Kirkko tarjoaa keskustelutukea myös puhelimitse ja netissä. SEURAKUNNISSA JÄRJESTETÄÄN läheisen menettäneille tarkoitettuja sururyhmiä, joita toteutetaan usein yhteistyössä järjestöjen kanssa. Joissakin seurakunnissa toimii myös lasten ja nuorten sururyhmiä. Seurakuntien tarjoaman tuen vastaanottaminen ei edellytä kirkon jäsenyyttä. ■ Tutustu Digi- ja väestötietoviraston Läheisen kuolema -oppaaseen osoitteessa suomi.fi/oppaat/laheisen-kuolema. Opasta ovat olleet tekemässä Asianajajaliitto, Eläketurvakeskus, Kela, Kirkkohallitus, Maanmittauslaitos, Nuoret Lesket ry, Oikeusministeriö, Poliisi, Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry, Surevan kohtaaminen -toiminta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Ulkoministeriö, Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE sekä Verohallinto.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Kun lakkaan olemasta Kuolemaa ei voi harjoitella eikä hallita, siksi se pelottaa.

si ole lääkärinkään hallinnassa. Kuolema tulee sitten, kun sen ai ka on. Asia, jota ei itse voi hallita, pelottaa.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JANI LAUKKANEN

MAARIT NISSINEN on taipuvainen ajattelemaan, että kaikki ihmiset pelkäävät kuolemaa. – Kuolemanpelko on jossain määrin tarpeellista, sillä se pitää meidät pois autojen alta ja muista vaaroista. Mutta kuolemanpelko on eri asia silloin, kun ihminen siirtyy kuoleman varjon alle. Kun ihminen on saanut tiedon vakavasta sairaudesta, kuolema tulee lähemmäksi ja todennäköi syys kuolla on päivä päivältä lähem pänä. – On täysin eri asia pelätä kuole maa terveenä kuin tietoisena siitä, että elämä päättyy ja ruumista run televa sairaus muistuttaa siitä fyysi sesti. Kuolemasta tulee konkreetti sempi, Nissinen sanoo.

airastuminen tai lähei sen kuolema voi laukais ta kuolemanpelon. Kuo lemanpelko on yksi voi makkaimmista peloista. Se ahdistaa, masentaa ja vie elämänilon. Sairaalapappi Maarit Nissisen mukaan kuolemanpelkoon liittyy paljon sellaista, jota on vaikea sa noittaa: mitä se on, kun lakkaa ole masta? – Kuoleminen ja kuolleena olemi nen on kokonaan käsitteistömme ja tunnekokemustemme ulkopuolel la. Emme voi harjoitella tai simuloi da kuolemaa, koska se ei kuulu ko kemusmaailmaamme. – Kuolema ei ole omassa hal linnassa, eikä se loppujen lopuk

PERIAATTEESSA KRISTITYN ei kai tarvitsisi pelätä kuolemaa. Kristityt

– Emme voi koskaan tietää, mitä meille tapahtuu, sanoo pappi Maarit Nissinen.

valmistautuvat kuoleman jälkeiseen taivaalliseen juhlaan. Maarit Nissi nen sanoo, että kyllä kristitty voi ja saa tuntea kuolemanpelkoa. – Kuolemanpelko on inhimillinen tunne. Se on luonnollista ja osa ih misyyttä. Me olemme kuitenkin ih misiä, emme jumalia. Nissisen mielestä papin tehtävä ei ole poistaa kenenkään kuoleman pelkoa. – Pyrkimys poistaa toisen kuole manpelko on hädän vähättelyä ja johtaa helposti ylilohduttamiseen. Silloin tukea tarvitseva jää yksin ky symystensä kanssa. – Ei kuolemanpelkoa kuulu hoi taa pois, mutta kuolemaa pelkäävää ihmistä voidaan auttaa. Pelkoa voi helpottaa keskustelemalla, kuunte lemalla ja olemalla läsnä sekä puhu malla kuolemasta. Kuolemaan voi itse valmistautua esimerkiksi tekemällä testamentin, hoitotahdon ja edunvalvontavalta kirjan. Jos elämässä sattuu jotakin yllättävää, ainakin tarvittavat asia kirjat on tehty.

– Asioita on huomattavasti hel pompi järjestellä terveenä, ja kun käytännön asiat on hoidettu, voi olla rauhassa niiltä osin, Nissinen sanoo. – Kuolemanpelkoa helpottaa myös se, että ihmissuhteet ovat kunnossa.

”

Kuolemanpelko on luonnollista ja osa ihmisyyttä. Me olemme kuitenkin ihmisiä, emme jumalia. JOKAISEN KANNATTAA Maarit Nissi sen mielestä miettiä kuolemaan liit tyviä asioita etukäteen jonkin ver ran, mutta ei liian syvällisesti. Aika kulkee nopeasti. – On tärkeä pitää katse kohti elä mää ja pyrkiä saamaan itselleen niin hyvä elämä kuin se on mahdollista. Ehkä ajatus kuolemisestakin on sil loin helpompi kestää. – Pelkoon ei pidä jäädä kiinni. Emme voi koskaan tietää, mitä meil le tapahtuu, eikä puhkeamatonta sairauttakaan kannata jäädä mietti mään. – Elämään vain tulee joskus su rullisia asioita, ja silloin huomaa, et tei niihin kuitenkaan ole voinut val mistautua. Nissisen mukaan on hyvä tiedos taa, että kuolema on osa elämää ja se kuuluu meille jokaiselle. Ensin kohtaamme läheisten kuolemia ja lopulta oman kuoleman. SAATTOHOIDOSSA OLEVAN ihmisen yksi lohduttominpia suruja on elä mättä jäänyt elämä. Tämän Maarit Nissinen on nähnyt työssään Terho kodissa ja Suursuon sairaalassa. – Ihminen on pidättäytynyt siitä, mitä olisi oikeasti halunnut. Ehkä ei ole ollut rohkeutta tai mahdollisuut ta toteuttaa sitä. Kiitollisia saattohoidossa ollaan yleensä läheisistä ihmissuhteista ja perheestä, vaikka kaikki unelmat ei vät olisi toteutuneetkaan. – Elämä ei tule valmiiksi koskaan. Täältä joudutaan aina lähtemään keskeneräisinä, Nissinen sanoo. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023 7

Kallion kirkossa kuvattu kirjailija Aino Vähäpesola nimittää evankelisluterilaista kirkkoa sielullisten asioiden instituutioksi. – Urkujen ääni tuntuu minusta pyhältä.

Pyhät pillit Aino Vähäpesola, 29, kirjoittaa romaanissaan kirkkouruista ja kuolemasta, jota on yhtä vaikea käsittää kuin avaruutta. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JOONAS BRANDT

”

yhyet pillit soivat korkealta ja pitkät matalalta. Koneisto piti ilman liikkeessä, ja sointi oli vahva ja tasainen kuin kaikkivoipa Jumala.” Aino Vähäpesola kirjoittaa paljon urkumusiikista ja kuolemasta toisessa romaanissaan Suurenmoinen epävire (Kosmos 2023). Hän on 29-vuotias helsinkiläinen kustannustoimittaja, joka muutti juuri Kallion vuosien jälkeen rauhallisempaan kaupunginosaan. Myös hänen romaaninsa päähenkilö Viivi on nuori kaupunkilainen kustannustoimittaja. Mitä tekemistä kirkkouruilla on parikymppisen ihmisen urbaanin elämän kanssa? – Urut tuntuvat tosi kaukaiselta asialta. Ihminen tarvitsee kuitenkin vastapainoksi nopealle digielämälleen jotain ihan muuta. Vanha soitin sopii sellaiseksi hyvin.

8 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

Vähäpesola pitää urkusuhdettaan varsin tavallisena. Hän on kuullut urkumusiikkia lähinnä häissä ja hautajaisissa. Mikä uruissa sitten viehättää? Vähäpesola luettelee: Voimallisuus. Absoluuttinen suuruus. Väkivaltaisen voimakkaat äänet. Ihan pienet ja kirkkaat äänet. Monipuolisuus. Mutkikas tekniikka. Vähäpesola haluaa sanoa vielä jotain, mutta se on vaikeaa. Hän aloittaa ja lopettaa lauseita kesken. – Minulle tulee mieleen… ääni vie arjen ulkopuolella johonkin pyhyyteen, joka on muuten kaukana. Olen läpikotaisin kirjamuija, mutta kaipaan ääntä, jossa ei ole sanoja. Kun päähenkilö Viivi on romaanissa pahoillaan ystävänsä puolesta, hänestä tuntuu, että sanat loppuvat kesken ja kurkkuun tulee sävelen kaipuu. Hän haluaisi soida.

”VIIVI KATSELI paikaltaan hautajaisvieraiden täyttämiä rivejä ja omaisten liikkumattomia päitä etummaisina ja ajatteli, että hänen olisi hankittava lisää ystäviä.” Jos on nuori ja terve eikä kukaan todella läheinen ihminen ole menehtynyt, voi olla vaikea ajatella kuolemaa aivan vakavissaan. Parikymppisten illalliskeskusteluissa ei suunnitella omia hautajaisia. Aino Vähäpesola on miettinyt kuolemaa lapsesta asti samaan tapaan kuin avaruutta. Ne molemmat ovat hänelle arjen ulkopuolisia asioita, jotka eivät ihan mahdu mieleen. Vähäpesola nojaa leukaa käteensä ja tuijottaa kiinteästi. – On vaikea kuvitella, että oma tietoisuus lakkaisi. Se on aihe, jota minun on lähestyttävä muita reittejä kuin katsomalla internetistä, että mikä juttu tämä on. – Kuolemasta emme tiedä, joten voimme vain uskoa jotain. Kuolema liittyy myös pyhään tai hengelliseen tai mitä se sitten onkaan. – Maailma ympärillämme kehottaa positiivisuuteen. Moni läheisensä menettänyt on kertonut lehtijutuissa, että muut vierastavat surua ja surevia ihmisiä. Se tuntuu kauhealta. Vähäpesola on perehtynyt surun kanssa elämiseen esimerkiksi kotiinsa tulevan Kirkko ja kaupungin avulla. Romaanissa mainitaan sitä muistuttava seurakuntalehti, jossa julkisuuden-

henkilöt kertovat hengellisyytensä laadusta ja papit puhuvat armollisuuden merkityksestä armottomassa yhteiskunnassa. Lehteen myös kääritään kadulla kuolleen jäniksen jäänteet. ”Viivi nosti eläintä, se painoi noin kilon, ja kääri paljain käsin viikon rukouksin ja uskonnollisin aforismein kirjailtua paperia pienen ruumiin ympärille kuin pakkaisi kukkakimppua.” KUOLEMA TUO Aino Vähäpesolan mieleen Edith Södergranin runot, joista hän teki kotimaisen kirjallisuuden gradunsa. Vähäpesola on leikitellyt ajatuksella Södergranin Livets syster -runon tatuoimisesta käsivarteensa, josta hän voisi lukea sitä kuolemansa hetkellä. – Vaikka en ole lainkaan tatuointityyppiä. Pentti Saaritsa suomensi runon nimellä Elämän sisar. Se alkaa näin: ”Elämää kuolema eniten muistuttaa, sisartaan. / Kuolema ei ole toisenlainen, / voit hyväillä häntä ja pitää häntä kädestä ja silittää / hänen hiuksiaan, / hän ojentaa sinulle kukan ja hymyilee. / Voit painaa kasvosi hänen rintaansa vasten / ja kuulla hänen sanovan: on aika lähteä.”

”

En voi hyvin, ellei elämässäni ole vastapainoa kaikelle tekniselle ja järkevälle. LAPIN-VAELLUS KIRVOITTAA romaanissa uskontunnustuksen Viivin poikaystävältä Manulta: ”Nyt se on lopullista. Mä uskon Jumalaan. Kanervankukka ei voi olla olemassa jotenkin itsestään. Ei mikään näin pieni ja yksityiskohtainen.” Aino Vähäpesola saa pyhän kokemuksen useimmiten kulttuurista, esimerkiksi kuvataiteesta, tanssista tai urkumusiikista, asioista, joista hän ”ei ymmärrä mitään”. – Pyhä on hiljaisuutta, hyvyyttä, turvan tunnetta ja asioita, joita en osaa selittää, mutta jotka välillä tunnen. Se tunne ei ehkä liity mihinkään tiettyyn uskontoon. Vähäpesola näkee kirkossa monia ongelmia ja osallistuu harvoin sen tilaisuuksiin. Hänestä on silti tärkeää, että on olemassa ”sielullisten asioiden instituutio”. Vähäpesola haeskelee oikeita sanoja. – Jokin ei-järkiperäistä aivoaluetta ruokkiva asia voisi olla tervehenkinen juttu jokaiselle. Tuntuu, että ihmisyyteen liittyy olennaisesti… tai ainakaan itse en voi hyvin, ellei elämässäni ole vastapainoa kaikelle tekniselle ja järkevälle. ”Viivi alkoi rukoilla, ei esittänyt toiveita tai pyytänyt mitään anteeksi, alkoi vain ihmetellä, miten hän olikin niin kevyt ja vähäinen, lämmin pieni piste, vaikka kantoi yhteistä pimeyttä ja henkilökohtaista kärsimystään.” ■ Aino Vähäpesola lukee katkelman romaanistaan Suurenmoinen epävire verkkojutussa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Älysormus ehtoollisella Älysormuksilla kerätty data kertoo, että jumalanpalvelus on kävijöille rauhoittava ja meditatiivinen hetki. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ISTOCK JA JUMALANPALVELUSBAROMETRI 2023 Kun messu alkaa, ihminen rauhoittuu melko nopeasti ja hänen virittyneisyytensä asettuu matalalle tasolle. Rauhallinen olotila jatkuu, kunnes virittyneisyys nousee loppupuolella ehtoolliselle osallistuttaessa. Nämä tiedot käyvät ilmi Titti Kallion ja Terhi Paanasen tekemästä kokeellisesta tutkimuksesta, jossa messuun osallistuvien ihmisten virittyneisyyttä mitattiin suomalaisen Moodmetric-älysormuksen avulla. Tutkimuksesta kerrotaan syyskuussa julkaistussa jumalanpalvelusbarometrissa Kohti merkityksellisyyttä, kiinni perinteessä. Satunnaisesti valitut jumalanpalveluksessa kävijät pitivät älysormuksia syksyllä 2022 kolmessa messussa Munkkiniemen seurakunnassa ja Porvoon suomalaisessa seurakunnassa. Messuista kaksi oli perinteistä ja yksi oli vaihtoehtoinen messu, jossa liturgiaa oli yksinkertaistettu ja musiikki oli uudenaikaista hengellistä musiikkia.

Älysormukset mittasivat sähkönjohtavuuden vaihteluja sormen iholla ja mittaustulokset koottiin talteen kännykkäsovelluksen avulla. Aikaisemmin jumalanpalveluksissa kävijöiden kokemuksia on tutkittu kysely- ja haastattelututkimusten avulla. Älysormuksien avulla kerätty data kuvaa myös messukokemuksen tiedostamatonta puolta. Ihon hikoilusta johtuvat sähkönjohtavuuden vaihtelut kertovat tunnereaktioista ja niihin liittyvästä parasympaattisen ja sympaattisen hermoston toiminnasta. Sormusten avulla kerätty data ei kerro, onko messuun osallistuvien matala virittyneisyys myönteistä rauhoittumista vai negatiivista tylsistymistä. Asiaa on selvitetty kuitenkin aikaisemmissa tutkimuksissa, joiden mukaan kokemukset ovat positiivisia. Aikaisempien tutkimusten mukaan messussa kävijät hakevat muun muassa mielenrauhaa ja hiljentymistä. Samansuuntaisia toiveita olivat kokemus Jumalan läsnäolosta ja hoidosta sekä mahdollisuus rukoukseen. Virittäytyneisyyden nousu ehtoolliselle osallistumisen aikana kertoo Titti Kallion ja Terhi Paanasen mukaan aktiivisemmasta hermoston tilasta sekä merkityksellisemmästä ja intensiivisemmästä kokemisesta. Useimpien kohdalla mittausdatan piikki ei kuitenkaan noussut huipputasolle, kuten hektisen arkipäivän aikana tehdyissä mittauksissa tapahtuu. Tulokset vahvistavat Kallion ja Paanasen mukaan sen, että messu on seurakuntalaisille rauhoittumista luova tilaisuus, hengähdyshetki arjen keskellä ja monille lähes meditatiivinen kokemus. Tutkimuksen mukaan nämä asiat toteutuivat riippumatta siitä, oliko messun tyyli perinteinen vai vaihtoehtoinen. ■

Älysormuksella kerätty data kuvaa virittyneisyyden tasoa messun aikana.

”Reaktiomme ilmastonmuutokseen eivät ole olleet riittäviä” Paavi Franciscus julkaisi kehotuskirjeen, joka vaatii marraskuun lopussa kokoontuvalta YK:n ilmastokokoukselta nopeita ja radikaaleja toimia. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIPA PRESS / LEHTIKUVA

aavi Franciscus julkaisi 4. lokakuu ta ilmastokatastrofista varoittavan apostolisen kehotuskirjeen, joka on jatkoa hänen kahdeksan vuotta sit ten julkaisemalleen kiertokirjeelle Laudato si’. Tuoreen Laudate Deum -kehotuskirjeen ajankohtainen tähtäin on YK:n 28. ilmasto kokouksessa, joka kokoontuu Yhdistyneiden arabiemiirikuntien pääkaupungissa Dubaissa 30. marraskuuta. ”Reaktiomme eivät ole olleet riittäviä, kun maa ilma, jossa elämme, on romahtamassa ja saattaa lähestyä murtumakohtaa”, Franciscus toteaa. Katolisen kirkon johtaja muistuttaa poliittisia päättäjiä siitä, että ilmastonmuutoksen seurauk set osuvat raskaimpina kaikkein haavoittuvim massa asemassa oleviin. Franciscuksen mukaan vastuuta ilmaston lämpenemisestä yritetään sä lyttää maailman köyhille. ”Kuten tavallista, kaikki näyttää olevan köy hien syytä. Silti todellisuus on se, että pieni pro senttiosuus planeetan rikkaimmista saastuttaa enemmän kuin koko köyhin 50 prosenttia maa ilman väestöstä, ja rikkaampien maiden päästöt henkeä kohti ovat paljon suuremmat kuin köy hempien maiden”, paavi muistuttaa. POLIITIKKOJEN LISÄKSI paavi Franciscus osoit taa kehotuksensa luontosuhteen korjaamiseen ja sovittamiseen koko ihmiskunnalle. Paavi ottaa

myös kantaa ilmastonmuutoksen kieltäjien ja vä hättelijöiden levittämiin väitteisiin ja korostaa, et tä ihmisen aiheuttama maapallon lämpeneminen on tieteen valossa kiistatonta. Franciscus muistuttaa Dubaissa kokoontuvia valtionjohtajia siitä, että jääpeitteet Grönlannissa ja suuressa osassa Etelämannerta sulavat koko naan, jos maapallon lämpötilan annetaan nous ta yli kaksi astetta. Seuraukset koko maapallon väestölle olisivat äärimmäisen vakavia. ”On todennäköistä, että muutaman seuraavan vuoden aikana monet ihmiset joutuvat jättämään kotinsa näiden tosiseikkojen vuoksi.” Franciscus viittaa myös joidenkin ilmastotut kijoiden esittämiin vieläkin vakavampiin näky miin. Vaikka tällaisten ”apokalyptisten diagnoo sien” tieteellistä näyttöä pidetään riittämättömä nä, hän muistuttaa, että emme varmuudella tie dä, mitä tulee tapahtumaan. PAAVI FRANCISCUS POHTII kehotuskirjeessään myös ekologisen kriisin perimmäisiä syitä. Kehit tyneitä yhteiskuntia hallitsee hänen mukaansa ”teknokraattinen paradigma” ja siihen liittyvä us ko ihmisen rajattomiin mahdollisuuksiin. ”Ihmiskunnalla ei ole koskaan ollut tällaista valtaa itseensä, mutta mikään ei takaa, että sitä käytetään viisaasti”, hän kirjoittaa. Franciscus on huolissaan ajattelusta, että to dellisuus, hyvyys ja totuus kumpuavat Jumalan hyvyyden sijasta ihmisen teknisestä ja taloudel

Paavi Franciscus korostaa, että ihmisen aiheuttama maapallon lämpeneminen on tieteen valossa kiistatonta.

lisesta vallasta. Tästä on seurannut rajattoman ja päättymättömän taloudellisen kasvun tavoitte lu sekä eiinhimillisen luonnon näkeminen yksin omaan resurssina. ”Kaikki, mikä on olemassa, lakkaa olemas ta lahjaa, josta meidän tulisi olla kiitollisia ja jota

Paljasta kotisi pyhät esineet Onko sinulla kotonasi ikoni, seimiasetelma, rukousnauha, enkelikoriste tai vaikkapa Buddha-patsas? Tai jokin muu johonkin uskonnolliseen tai hengelliseen perinteeseen liittyvä esine tai kuva? Tai ehkä enemmänkin tällaista esineistöä? Lähetä meille kuva tai kuvia niistä! Kerro myös, mistä olet esineen tai kuvan saanut tai hankkinut ja mitä se merkitsee sinulle. Onko kyseessä hiljentymisen tai rukouksen apuväline vai ehkä muisto jostakin tärkeästä hetkestä tai ihmisestä? Millaisilla paikoilla kodissasi tällaisia esineitä on?

10 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

Vastaa kirkkojakaupunki.fi:stä löytyvään kyselyyn tai Instagramissa tunnisteella #pyhäesine. Teemme aiheesta juttua, ja käytämme vastauksia ja kuvia nimettömästi sen aineistona. Vastausaikaa on 31.10. saakka. Vastanneiden kesken arvomme Finnkinon sarjalipun.

Näin vilpitön huolenpito yhteisestä maapallosta ja köyhien auttamisesta tulee mahdottomaksi. ILMASTOKATASTROFISTA varoittava paavillinen kehotuskirje tuli myönteisenä yllätyksenä pappi ja teologian tohtori Pauliina Kainulaiselle, joka on käsitellyt ihmisen luontosuhdetta useissa kirjoissaan. – Laudate Deum on vakava vetoomus YK:n ilmastokokouksen osallistujille, että he irrottautuisivat ahtaista poliittisista tavoitteista ja oman ryhmänsä eduista ja pystyisivät edustamaan koko ihmiskuntaa.

”

Kuten tavallista, kaikki näyttää olevan köyhien syytä. PAAVI FRANSISCUS

meidän tulisi arvostaa ja vaalia, ja muuttuu orjaksi ja minkä tahansa ihmismielen päähänpiston saaliiksi.” Maksimaalisen hyödyn tavoittelu naamioidaan Franciscuksen mukaan kuvitteellisten lupausten avulla järkevyydeksi ja edistykseksi.

Kehotuskirjeessään paavi Franciscus peräänkuuluttaa nykyistä kypsempää elämänmuotoa, jossa ihminen ei tavoittele ja halua koko ajan jotakin vaan löytää elämän rikkauden yhteydestä toisiin ihmisiin, luontoyhteydestä ja hengellisyydestä. Franciscus nostaa esiin myös alkuperäiskansojen ja vanhojen kulttuurien kyvyn elää tasapainoisessa suhteessa luonnon kanssa. Kainulainen näkee näissä ajatuksissa yhtäläisyyksiä Suomessa vuonna 2009 syntyneen Kohtuus-liikkeen toimintaan, joka on levinnyt Pohjois-Karjalasta useille paikkakunnille. Kainulainen on työskennellyt kuluneen vuoden seurakuntapappina, mutta kertoo jättäneensä tehtävän voidakseen jatkaa ekologisen kääntymyksen tutkimista. Ekologinen kääntymys tarkoittaa luontosuhdetta korjaavaa sisäistä muutosta. – Tarvitsemme mielenmuutoksen kohti kohtuuden kulttuuria, jossa suostumme luonnon ihmiselle asettamiin rajoihin. Rajan taju voisi kasvaa luomakunnan pyhyyden tiedostamisesta, Kainulainen sanoo. ■

PALVELUASUMISTA JA HOIVAA IKÄIHMISELLE Wilhelmiinan uusin palveluja hoivakoti, Wilhelmiina Tenhola, tarjoaa yhteisöllistä palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa kauniissa ympäristössä Ruskeasuolla.

Lukija tutkimus Haluaisimme kuulla mielipiteesi Kirkko ja kaupunki -mediasta. Vastaa lyhyeen kyselyyn osoitteessa: https://link.webropol.com/s/ kirkkojakaupunki tai mene suoraan kyselyyn skannaamalla oheinen qr-koodi. Vastaukset käsitellään anonyymisti. Kyselyyn vastanneiden kesken arvomme kolme 100 euron arvoista S‑ryhmän lahja‑ korttia, jotka käyvät maksuvälineenä yli 1 500:ssa S‑ryhmän toimipaikassa.

Kiinnostuitko?

Varaa aika henkilökohtaiselle tutustumiskäynnille wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 044 7060 139 tai 050 577 1666.

Tenholan modernit tilat on suunniteltu tukemaan ikäihmisten toimintakykyä, yhteisöllistä harrastamista ja aktiivisuutta. Lisäksi meillä voi ulkoilla viihtyisällä pihalla tai läheisen Keskuspuiston ulkoilureiteillä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023 11

Jäähyväiset äidille Äitinsä kuoltua Sirpa Kähkönen suri sitä, mikä ei ikinä toteutunut – että äidin kanssa ei voinut koskaan puhua eikä tehdä juuri mitään. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

A ”

siat meidän välillämme ovat toisella tavalla nyt”, toteaa kirjailija Sirpa Kähkönen äidistään Riitasta, joka kuoli viime vuoden maaliskuussa. Äidin kuoltua Kähkönen pystyi kirjoittamalla käsittelemään niitä vaikeita asioita, joita äiti ei eläessään kestänyt kuulla, ja rakentamaan sellaista luottamusta ja läheisyyttä, joka äidin eläessä ei toteutunut. Syntyi kirja 36 uurnaa – Väärässä olemisen historia (Siltala). – Se oli ihan välttämätön kirjoittaa. Niin vain piti tässä kohtaa minun kirjailijanuraani tehdä, Kähkönen kertoo kirjastaan. – Jos joku tämän jälkeen katsoo minua eri tavalla, se on tavallaan hyvä, koska minun mielestäni ihmisten pitäisi suhtautua toisiinsa paljon lempeämmin. Pitäisi yrittää ajatella, että toisen taustalla voi olla niin suuria kipuja, että hän tuskin selviää päivästä toiseen. VAIKKA KIRJA TUO näkyviin äidin alkoholismin ja arvaamattoman ja julman käytöksen, johon tyttären ollessa teini-iässä kuului niin henkistä kuin fyysistäkin väkivaltaa, Sirpa Kähkönen sanoo, että se on myös kunnianosoitus äidille. – Olen koettanut kovasti elämäni mittaan ja nyt tuossa kirjassa ymmärtää häntä ja antaa tunnustusta kaikesta siitä hyvästä, mitä hänessä myös oli. 15-vuotiaana Kähkösen Riitta-äiti joutui onnettomuuteen, jonka jäljet näkyivät hänessä koko loppuelämän. Linja-auto, jonka kyydissä hän oli, törmäsi tasoristeyksessä veturiin. Seurauksena oli aivovamma, joka jäi silloin diagnosoimatta

ja hoitamatta. Päällisin puolin hän näytti selvinneen vähällä. Äidin käytöksen taustalla vaikutti myös suvun perintö ja hänen lapsuudenkotinsa ilmapiiri. Äidinisä oli kommunisti, joka oli 1920- ja 30-luvuilla poliittisista syistä joutunut yhteensä melkein kahdeksaksi vuodeksi pakkotyölaitokseen. Se vaurioitti niin mieltä kuin ruumistakin. Hän ei ehtinyt olla kotona vuottakaan, kun syttyi talvisota ja hän joutui rintamalle. Äidinäiti vietti avioliittonsa alkuvuodet kuin leskenä eikä tuntenut itseään tervetulleeksi miehensä sukuun. Hän myös suri esikoispoikaansa, joka oli kuollut vain kahden päivän ikäisenä. Äiti puolestaan koki jääneensä vaille vanhempiensa rakkautta. Hänen lapsuudenmuistoihinsa kuuluivat lyöminen, raivoaminen ja uhkailu. Hän oli vahva ja ärhäkkä, liikaa vanhemmilleen. VIIME VUONNA Sirpa Kähkönen menetti äidin lisäksi myös läheisen ystävänsä. He olivat jakaneet vuosien varrella paljon ja olleet jollakin tapaa äitejä toisilleen. – Olen surrut ystävääni vielä intensiivisemmin kuin äitiä. Äidin kohdalla surin lähinnä sitä, mikä ei koskaan toteutunut – ettei äidin kanssa koskaan voinut puhua tai tehdä juuri mitään. En epäile, etteikö äiti omalla tavallaan olisi välittänyt minusta paljonkin. Hänellä ei vain ollut resursseja eikä kykyä siihen, mitä lasten rakastaminen vaatii: että jaksaa ottaa vastaan hankaliakin tunteita ja suostuu äidin aika vaikeaan rooliin. – Sen sijaan jouduin hänen rinnallaan seuraamaan, miten hän kärsi sekä kolarin

seurauksista että siitä perinnöstä, joka hänen kotonaan oli ollut. Äidin kuolema oli Kähköselle vapautus, toivottu sellainen. – Äiti sairasti pitkään, ja hänen oli tosi vaikea olla. Elämä oli koko ajan kaventunut sairauden vuoksi, ja loppuaika oli kärsimystä. Olisi ollut epäinhimillistä olla toivomatta, että lempeä kuolema veisi hänet pois, Kähkönen sanoo.

Nykyisin äidin ajatteleminen herättää Sirpa Kähkösessä myötätuntoa. – Hän oli jollain lailla niin loppuun ajettu ja niin monella lailla sekä fyysisesti että psyykkisesti vammautunut.

KUOLLEEN KANSSA kirjassa keskusteleminen ja koko kirjan kirjoittaminen oli Sirpa Kähköselle keino tehdä sovinto. Hän halusi osoittaa ymmärtävänsä, mistä se kaikki paha äitiin tuli. – Olen surrut sitä, että molemminpuolista keskustelua ei koskaan äidin eläessä syntynyt. Ei ollut lupa puhua mistään ongelmista – se oli minulle pikkulapsesta asti täysin selvää. Kun jokin asia oli kielletty, se ilmaistiin niin raivokkaasti, hätääntyneesti tai surullisesti, että se kävi lapsellekin selväksi. – Suhteemme ei juuri muuttunut, kun muutin kotoa. Äiti ei kerta kaikkiaan suostunut puhumaan, enkä sitten kauheasti yrittänytkään. Hänen kanssaan seurusteleminen oli sen vuoksi tosi vaikeaa. Olimme kyllä säännöllisesti tekemisissä, ja kun hän vanheni, olin tarvittaessa hänen apunaan. Kähkönen arvelee, että ne, jotka ovat kasvaneet esimerkiksi alkoholistiperheissä, tunnistavat tarkalleen, mistä hän puhuu. – Jokuhan niitä vaikenemisia sitten alkaa kantaa, ja joku myös alkaa niistä oireilla – sillä tavalla ne asiat tulevat esille. Sitten voidaan sanoa, että tuo on vaikea lapsi tai hankala ihminen. Aina tuo kiukuttelee tai aina sillä on maha kipeä. Kähkönen arvioi, että kyllä äiti ainakin silloin tällöin näki, kuinka tyttäreen sattui. Ehkä äiti tunsi niin suurta syyllisyyttä, että se teki asioiden käsittelyn hänelle sietämättömäksi. – Hän oli jollain lailla niin loppuun ajettu ja niin monella lailla sekä fyysisesti että psyykkisesti vammautunut. Sellaisen ihmisen kohdalla sitä lopulta vain luovuttaa. JÄLKEENPÄIN Sirpa Kähkönen on ymmärtänyt, että olot hänen perheessään olivat harvinaisen rankat silloin, kun hän oli teini-ikäinen. Äidin elämän murtumispiste ajoittui niihin vuosiin. Silloin juominen paheni, tuli avioero, elämänhallinta katosi ja käytös muuttui entistä arvaamattomammaksi. Pahaa oloaan hän purki vahvatahtoiseen esikoiseensa. Lapsuudestaan Kähkönen muistaa pyöräilevän, uivan, ripeästi liikkuvan äidin, joka luultavasti oli ajoittain onnellinenkin. Hän muistaa heidän käyneen tavaratalossa ihailemassa kauniita lasiesineitä ja taidenäyttelyissä. Hän muistaa myös, kuinka kaunis äiti oli ja miten hän laittautui juhliin. – Myöhemmät muistoni äidistä ovat vaikeuksien värjäämiä. Oli raskasta tajuta, ettei tilanne parane vaan todennäköisesti pahenee. Että ahaa, alkoholi on niin paljon vahvempi kuin mikään inhimillinen side ja se vie tuota ihmistä, ja kierre vain syvenee. Sitä toivottomuutta en osaa verrata mihinkään muuhun. Senkin varmaan tunnistavat kaikki alkoholistien läheiset. Nykyisin äidin ja hänen kohtalotovereidensa ajatteleminen herättää Kähkösessä myötätuntoa. Hän asuu Helsingin Kalliossa ja näkee usein ihmi-

14 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

siä, jotka ovat niin pahassa päihdekoukussa, että ovat menettäneet kaiken. – Kun alkoholismin mieltää sairaudeksi, asiaa on helpompi ymmärtää ja hahmottaa. Eihän kukaan lapsena suunnittele viettävänsä elämäänsä kadunkulmassa avuttomana ja hajonneena ilman mitään. RIITTA-ÄITI OLI JOUTUNUT kokemaan omien vanhempiensa turhautumisen, ankaruuden ja vihan. Oli kuin kaikki heidän rakkautensa ja rohkaisunsa olisi hypännyt yhden sukupolven yli Sirpalle ja muille lastenlapsille. – Isovanhempien rakkaus, kannustus ja varaukseton hyväksyntä pelastivat minut. Kun olin pieni, he olivat vankkumattomasti olemassa ja pitivät minusta hyvää huolta. Heillä oli kyllä omat puutteensa, jotka liittyivät esimerkiksi lapsen oman tahdon ymmärtämiseen, mutta he olivat tosi turvallisia. Koska olen aina pystynyt tukeutumaan siihen kokemukseen, minulla ei ole ollut varsinaista hätää silloinkaan, kun minulle myöhemmin on sanottu tosi pahoja ja rikkovia asioita, Sirpa Kähkönen sanoo.

”

Ei ollut lupa puhua mistään ongelmista – se oli minulle pikku lapsesta asti täysin selvää. Kun jokin asia oli kielletty, se ilmaistiin niin raivokkaasti, hätääntyneesti tai surullisesti, että se kävi lapsellekin selväksi.

59-VUOTIAS SIRPA KÄHKÖNEN kuuluu sukupolveen, jonka lapsuudessa ja nuoruudessa lasten fyysinen kurittaminen oli sekä hyväksyttyä että tavallista. Vielä yleisempää se on ollut edellisten sukupolvien elämässä. Syyksi on riittänyt se, että lapsi on tehnyt virheen tai ei ole totellut heti – ja sekin, että häntä on pidetty vääränlaisena. – Kodeissa on revitty lapsia hiuksista, annettu luunappeja, läpsitty, läimitty ja annettu piiskaa, huudettu ja peloteltu. Se kaikki tähtäsi lasten oman tahdon nujertamiseen. – Nykyään lapset onneksi tietävät tosi hyvin, että kuritus on lailla kielletty. Minun sukupolveni on vielä ajatellut, että eihän minulle mitään vahinkoa tullut, vaikka sain selkääni, mutta sehän on ajatus, jonka väkivaltaa kokeneet kehittävät suojakseen. Kähkönen on miettinyt, mikä yhteys sukupolvesta toiseen siirtyneellä kuritusväkivallalla on siihen, että suomalainen ilmapiiri tuntuu niin armottomalta ja kovalta. Ei ole oikein lupa erehtyä tai tehdä virheitä. Armottomuuden ja nujertamisen henki välähtelee siinä, miten me toisillemme puhumme: Mitäs läksit. Pidä kipeenäs, äläkä tule valittamaan. Tässähän se nähtiin. Se oli sille ihan oikein. Ei kannata hirveästi yrittää, koska ei siitä mitään tule. – Ajattelen myös 1900-luvun alun Suomea, jossa isovanhempani elivät. Köyhien perheiden lasten oli tosi vaikea jatkaa koulunkäyntiä, ja he joutuivat jo hyvin varhain raskaisiin töihin. Heidän piti vain hyväksyä se osa, joka heille oli tullut. Se, että on jäänyt elämässä ilman mahdollisuuksia, ja toisaalta se, että oma tahto on nujerrettu kurittamalla jo lapsena, on synnyttänyt vihaa. Kähkösen mukaan se näkyi sisällissodassa ja purskahtelee esiin edelleenkin edellisten sukupolvien perintönä esimerkiksi aggressiivisena keskusteluilmapiirinä.

Isovanhempien rakkauden lisäksi merkityksellistä hänelle on ollut oman lapsen saaminen. – Enemmänhän lapset opettavat meille kuin me heille. Miten uskomattoman valtavaa on lasten vanhemmilleen osoittama rakkaus – ja se alkaa joka päivä alusta. Me vanhemmat emme ole valmiita silloin, kun lapset syntyvät, vaan vasta alamme kehittyä suuntiin, joista meillä ei siinä vaiheessa ole mitään tietoa. – Jos ei ole joutunut siihen testiin, mitä vanhemmuus on, on helppo arvostella omia vanhempiaan ja kaikkia muitakin vanhempia. Parhaimmillaan lapsi tekee aika nöyräksi. Kun on vaikka uhmaikäisen kanssa päivittäisessä tulikokeessa, saa huomata, että enpä todellakaan ole kypsä ihminen. ÄIDIN JÄÄMISTÖÖN kuului kaksi hänen päiväkirjaansa nuoruusvuosilta, toinen onnettomuutta edeltävältä ajalta, toinen sen jälkeiseltä. Se, että äidin suuri haave nuorena oli tulla kirjailijaksi, oli päiväkirjoja lukeneelle Kähköselle järkyttävä paljastus. Ei äiti koskaan puhunut siitä – ei silloinkaan, kun tyttärestä tuli kirjailija 27-vuotiaana.

– Se kuvastaa sitä, miten hän jätti kaikki asiat hiljaisuuteen. Mutta kyllä tuo tieto sai minut myös kysymään, kuinka paljon me loppujen lopuksi itse valitsemme sitä, mitä meistä tulee, ja kuinka paljon toteutamme edellisten sukupolvien usein epäsuorasti ilmaistuja haaveita. Päiväkirjasta kävi ilmi myös, kuinka paljon äiti ihaili isäänsä ja runoja, joita tämä kirjoitti. Kähkönen on totta kai jossitellut, mitä äiti olisi tehnyt, jos aivoihin osunut isku ei olisi aiheuttanut niin paljon erilaisia sosiaalisia ja tunne-elämän ongelmia. Äiti oli älykäs, oppivainen ja ilmaisukykyinen, mutta aivovamman seurauksena hänestä katosi pitkäjänteisyys. Ehkä äiti olisi voinut mennä mukaan harrastajateatteriin ja kehittyä siinä. Hän luki paljon – ehkä hän olisi myös jaksanut kirjoittaa pitkäjänteisesti, ellei olisi vammautunut. – Hänen haaveensa eivät päässeet koskaan edes testiin. Hän ei jaksanut kokeilla, mihin asti hänen taitonsa riittävät. Ehkä hänen syvin minänsä jäi aina vähän nälkäiseksi.

SUKUNSA VAIHEITA Sirpa Kähkönen on käyttänyt materiaalina jo yhdeksänosaisessa Kuopio-sarjassaan. Silti 36 uurnaa on hänen henkilökohtaisin teoksensa. Kähkönen sanoo, ettei häntä ole koskaan pelottanut käsitellä ja kaivella sellaisiakaan asioita, jotka häntä satuttavat. Kirjailija voi niin tehdä. Kähkönen mainitsee esimerkiksi tanskalaisen Tove Ditlevsenin, jonka teokset ovat viime vuosina nousseet suureen suosioon, ja suomenruotsalaisen Märta Tikkasen. – He ovat avanneet teoksissaan isoja ja todella vaikeita asioita, joiden kuvaamista pidettiin aikanaan sopimattomana – ja sopimattomana varsinkin naisille. Myös Eeva Kilpi julkaisi jo 1970-luvulla hyvin tunnustuksellista, avointa ja omaelämäkerrallista tekstiä. Se hätkähdytti ja sai aikaan raivoakin. Tikkasen ja Kilven teokset syntyivät ilmapiirissä, jossa esimerkiksi seksuaalisuuden käsittely oli lähes tabu. 1960- ja 70-luvuilla kasvanut Kähkönen muistaa ajan hengen ja sanoo, että vastenmielisintä siinä oli naisten ja lasten näkökulman vaientaminen ja vähättely. – Aina on ollut asioita, joista ei muka saisi puhua tai kirjoittaa – ikään kuin niitä ei olisi olemassakaan, kun niistä ei puhuta. Siitä huolimatta olen halunnut niitä käsitellä. Sitä vaikenemista vastaanhan minä kirjoitan. Yksityisen avaaminen on keino näyttää, mitä monille meistä on tapahtunut vaikkapa hyvin autoritäärisen kasvatuksen tai väkivallan seurauksena. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023 15

historiasta. Katianna Ruuskanen sanoo, että tämänkaltaisten salaisuuksien kantaminen on turhakin taakka. – Jos vasta oman vanhemman kuoleman jälkeen saa tietää, että hänellä olikin elämässään vaikka suuri rakkaus tai lapsia ihan muualla, sitä voi olla vaikea kestää. Mutta mitä jos asiasta olisi kerrottukin avoimesti? Olisiko se rikkonut jotakin vai olisiko se ollut ymmärrettävissä? Ruuskanen pohtii. Hän muistuttaa, että moni on aikuisena valmis ymmärtämään, että omat vanhemmat ovat samalla lailla erehtyviä ja särkyviä ihmisiä kuin kaikki muutkin – ja että vanhempien elämässä on saattanut olla kaikenlaista. – Jos meillä olisi tällainen ymmärrys toisistamme, voisimme olla vähän armollisempia ja lempeämpiä.

”Miksi hylkäsit minut?” Läheisen kuolema ei tee tyhjäksi sitä edeltäneitä epäoikeuden mukaisuuksia, vaille jäämisiä tai hylkäämisiä. Niitäkin saa haudalla surra, sanoo perheneuvoja Katianna Ruuskanen. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS ERKKI TOUKOLEHTO KUVA SIRPA PÄIVINEN Pyhäinpäivänä hautausmaat ympäri Suomen muuttuvat tuhansien lepattavien kynttilöiden valomereksi. Kynttilöiden ja kyynelten takana voi olla monenlaisia tunteita ja menetyksiä. Aina suhde edesmenneeseen ei ole ollut hyvä tai läheinen, ja hankalat, hiertävät asiat tai suvun salaisuudet ovat saattaneet jäädä selvittämättä. Haudalla saatetaan itkeä myös sitä, mikä ei koskaan toteutunut tai omaa puutteellisuutta ja kyvyttömyyttä. – Hautausmaille ei tarvitse mennä viemään vain kiitollisuudesta kukkia ja kaipauksesta kynttilöitä. Sinne voi mennä myös kysymään miksi: Mikset rakastanut minua? Miksi hylkäsit minut? Läheisen kuoleman lisäksi voi surra niitäkin asioita, joita ei koskaan tapahtunut, sanoo perheneuvoja ja psykoterapeutti Katianna Ruuskanen. Hän toteaa, ettei kuolema tee tyhjäksi sitä edeltäneitä epäoikeudenmukaisuuksia, vaille jäämisiä tai hylkäämisiä. Ne ovat läheisen kuoleman jälkeen yhtä totta kuin ne olivat hänen eläessäänkin. – Jos sellaiset tunteet kuin viha, raivo, turhautuminen, katkeruus ja pettymys jäävät käsittelemättä niin, ettei niitä saisi sanoa tai tuntea, se voi alkaa tuhota meidän todellista elämäämme. Jos silot-

16 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

telemme vaikeat asiat niin, että ”varmaan hän oli ihan hyvä ja hän teki parhaansa” emmekä arvosta omia tunteitamme, jotain meissä voi mennä rikki, Ruuskanen sanoo. – Läheisen kuoleman jälkeen kaikki tunteet turhautumisesta raivoon ja katkeruuteen ovat oikeudenmukaisia, sallittuja ja hyväksyttyjä. Jos niitä herää, totta kai ne ovat oikein. Suru ei ole aina kaunista ja ylevää. Kuormittavan, keskeneräisen ja epätyydyttävän suhteen sureminen voi olla raskasta. Katianna Ruuskasen mukaan suru ei kuitenkaan ole sen vähäisempää, vaikka siihen sekoittuisi muitakin tunteita kuin kiitollisuutta ja ikävää. Vanhan viisauden mukaan kuolleista ei saa puhua pahaa. Ruuskanen arvioi, että ajatus tuntuu edelleenkin elävän meissä vahvana. Hänen mielestään se on kuitenkin väärä. – Ei kuoleman kohdalla tarvitse paketoida asioita niin, että nyt puhutaan tai ajatellaan vainajasta tai meidän elämästämme vain hyvää. – Toivoisin, että ihmiset näkisivät pyhäinpäivän kynttilämeressä mahdollisuuden kaikkiin tunteisiin. Ihminen, joka sur-

ressaan tuntee vaikka vihaa ja katkeruutta, saattaa samalla tuntea myös osattomuutta ajatellessaan, että muut surevat oikein ja puhtailla tunteilla ja että muilla on ollut omaiseensa sellainen suhde, jota voi surra niin. Sotatraumoja, avioliiton ulkopuolisia lapsia, uskottomuutta, salaisia rakkauksia, itsetuhoisuutta, psyykkisiä sairauksia… Jotain vaiettua tai häpeällisenä pidettyä löytyy luultavasti jokaisen perheen

Katianna Ruuskanen muistuttaa, että säröinen suru ei ole yhtään huonompi suru.

– Me kaikki varmaan haaveilemme, että saisimme istua pöydän ääressä vanhempiemme kanssa keskustelemassa vaikeista asioista. Tai että olisimmepa tehneet sen ajoissa, Katianna Ruuskanen sanoo. – Ongelma on se, että aina siihen ei olla valmiita. Vanhemmalle herää hirveän helposti syyllisyys, jos lapsi haluaa keskustella. Aikuisilla lapsilla taas on tarve suojella vanhenevia vanhempiaan. Tuntuu lähes tabulta sanoa iäkkäälle vanhemmalle, että ”sä oot kohdellut mua todella väärin”. Ruuskanen miettiikin, milloin keskustelut pitäisi käydä. Ja miten ne osattaisiin käydä sellaisessa hengessä, että ne eivät rikkoisi? – Ravistelut ja konfliktit täytyy käydä ajallaan läpi, ettei toisen kuolinvuoteelle tarvitse mennä riehumaan murrosikäisen raivolla. Omalta vanhemmalta voi Ruuskasen mukaan kysyä vaikka, millaista oli silloin, kun olin pieni. Miltä sinusta tuntui tulla vanhemmaksi? Mikä tuntui vaikealta? Millaista meillä oli? Mitä sinä muistat minusta? – Jos lähtökohta on noin armollinen, toisen on helpompi vastata. Jos kysyt ja haluat jutella, siinä pitäisi olla jonkinlainen anteeksiannon – ei tuomion – henki mukana. Moniin sellaisiin asioihin, jotka ovat vaikeita käsittää, voi sillä toisella ihmisellä olla syynsä. On myös tekoja, jotka ovat niin pahoja, ettei niitä voi antaa anteeksi. Harva vanhempi kuitenkaan tahallaan haluaa vahingoittaa lastaan. Ruuskanen kehottaa miettimään, mikä on kohtuullista. – Voisiko antaa anteeksi vaikkapa sen, että toinen oli kyvytön pysymään perheessä tai kyvytön antamaan huolenpitoa ja rakkautta? Jos toinen pyytää uutta mahdollisuutta, minusta sellainen kannattaisi antaa. On paljon raskaampaa elää anteeksiantamattomana kuin anteeksiantaneena. Voi vaikka sanoa, että annan anteeksi, mutta muuhun en pysty – että eletään vain kumpikin rauhassa omaa elämäämme. ■

V UO K R A-A SUNTOJA SENI OR I TA LOSSA !

PIHLAJISTON SOINTU ON YHTEISÖLLINEN, RAUHALLINEN JA TURVALLINEN KERROSTALOKOTI, JOSSA VUOKRAAN SISÄLTYY ARKEA HELPOTTAVIA PALVELUITA. MUUTA MEILLE ASUMAAN JO TÄNÄ SYKSYNÄ MUIDEN SAMASSA ELÄMÄNTILANTEESSA OLEVIEN KANSSA.

”Pesutupa ja kuivaushuone ovat huikeat. Näiden lisäksi viereiseen K-marketiin on helppo mennä kävellen ja sieltä saa valmista tuoretta ruokaa ja leivonnaisia. Joka päivä on tuoretta tarjolla.”

“Asunto on hyvin suunniteltu: löytyy paljon säilytystilaa, iso parveke ja valoisat huoneet. Hanat kiiltelevät niin, että vettä ei melkein kehtaa pirskottaa.”

Vuokraan sisältyy asumisen lisäksi: Palveluavustajan viikoittaiset käynnit, asunnon siivous kerran kuussa, asunnon ikkunoiden pesu kerran vuodessa, yhteisen olohuoneen sekä mukavat aktiviteetit, saunan ja pyykkituvan käyttö ilman eri maksua.

”Pidän erityisesti yhteisistä päivistä ja tuolijumpasta, jonka talon palveluavustaja vetää. On hyvä, että on päivä, jolloin voi tulla kysymään tai kertomaan, mielen päällä olevia asioita.”

“Talon omistajat ovat todella ystävällisiä, jos huoneeseen tarvitsee esimerkiksi lisää varusteita. Puhelimella aina ilmoitetaan, milloin siivooja on tulossa. Mistä tahansa asioista saa soitella. Se, miten tällaiset yhteiset tilatkin on rakennettu meitä varten, kertoo jo paljon omistajista.”

Talosta löytyy yksiöitä, yksiöitä alkovilla ja kaksioita. Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle: 010 315 4140.

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

”Luotan johdatukseen” Pitkän avioliiton, puolisonsa ja äitinsä omaishoitajuuden ja heidän kuolemansa jälkeen Hilkka Ahde opettelee nyt olemaan yksin ja jouten. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT JANI LAUKKANEN

”

len aina ollut suorittaja, teen paljon eikä minua ’koskaan’ väsytä.” Näin luonnehtii itseään Hilkka Ahde, joka ehti toimia kymmenen vuotta äitinsä omaishoitajana ja kolme vuotta miehensä Matti Ahteen omaishoitajana. Omaishoitajuudet myös menivät päällekkäin. – Perjantai-iltaisin töiden jälkeen lähdin ajamaan Helsingistä Valkeakoskelle äitini luokse. Olin laittanut Matille ruuat valmiiksi ja halusin ehtiä saunottamaan äidin. Olin silloin vielä työelämässä, eikä etätöiden teko tullut kuuloonkaan, Ahde kertoo. Hänen äitinsä ei pärjännyt enää yksin saatuaan aivoverenvuodon ja kaksi aivoinfarktia. Aviomies Matti, jonka kanssa oli eletty vauhdikasta elämää yhdessä jo 40 vuotta, sairastui puolestaan haimasyöpään vuonna 2017. Moni muistaa kuvan Linnan juhlista itsenäisyyspäivänä 2019: pitkäaikainen demarikansanedustaja ja ministeri, Veikkauksen toimitusjohtaja ja suuri oopperan ja urheilun ystävä saapui jälleen juhliin, mutta nyt pyörätuolissa. Jouluna hän oli jo poissa. SUUREN SURUN KESKELLÄ Hilkka Ahde teki jotain epätavallista. Hän etsi pikavauhtia uuden asunnon, haki äitinsä Helsinkiin ja järjesti kolme muuttoa: omansa, äitinsä ja tyttärensä. Siitä alkoi kolmen sukupolven naisten yhteiselo. – Olen ikuisesti kiitollinen siitä, että tyttäreni tuli kanssamme asumaan. Hän halusi sitä itse, koska mummi oli hänelle rakas. Ilman häntä järjestely ei olisi onnistunut. Alkoi uudenlainen arki. Äidille oli kehittynyt muistisairaus. Omaishoito oli kokopäivähommaa, eikä Ahde ehtinyt paljon kuulostella tuntojaan. Jälkeenpäin hän tajusi, että pakeni hurjaan tekemiseen suruaan aviomiehen kuolemasta. Äitiä ei voinut jättää yksin kotiin. Kävi niinkin, että kun Ahde oli tovin ulkona koiran kanssa, äiti oli jo saanut itsensä pyörätuolista lattialle. Lisäksi tulivat taistelut kaupungin byrokratian kanssa ja hankalat lääkärireissut Kela-kyyteineen. Oli toki paljon hyviäkin hetkiä: yhteistä muistelua vanhojen valokuvien äärellä, saunomista ja hyvää kotiruokaa.

18 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

– Omaishoito on raskasta, mutta myös tosi antoisaa. Päivääkään en vaihtaisi pois, Ahde sanoo nyt. Paitsi äidin viimeiset päivät tammikuussa 2023. Ne olivat niin traumaattisia, että tytär sanoo kääntyneensä eutanasian kannattajaksi, vaikka on kristitty. – Oli kauheaa katsella, kun äiti oli tukehtumaisillaan ja paniikissa päätään viskoen tarrasi kiinni. Hän ehti saada helpottavaa lääkitystä vain kaksi tuntia ennen kuolemaansa, Ahde kertoo silmien vieläkin kyyneltyessä.

Kuka?

Hilkka Ahde, varakansanedustaja, kaupunginvaltuutettu (sd) ja Kansallisoopperan hallintoneuvoston jäsen.

Mitä?

Äitinsä ja miehensä omaishoitaja loppuun saakka. Liisa Talvitien kirjoittama elämäkerta Hilkka Ahde – Sinisilmäinen optimisti ilmestyi tänä vuonna.

Motto

Pieni on se lähimmäisen rakkauden piiri, johon kuuluvat vain itsen kaltaiset. (Sylvi Kekkosta mukaillen)

Omasairaanhoitaja toimi esimerkillisesti, mutta lääkäriä perhe ei tavannut kertaakaan. Hilkka Ahde on nähnyt kuolemaa läheltä monesti. Myös Matti Ahde sai kuolla kotona. Silloin kaikki meni paremmin, vaikka siihen hetkeen päättyi 43 vuoden avioliitto. Hilkasta se oli kaunis kuolema, ja kuoleman todenneen lääkärin lohduttavat sanat kantoivat surussa. Nyt hän tietää, että suremiseen vaikuttaa vahvasti se, kuinka loppu menee.

HILKKA AHDE on kotoisin Valkeakoskelta työläistaustaisesta virkamiesperheestä. Urheilijana hän pääsi pitkälle kilpavoimistelussa, ja valmentajana toimi oma äiti. Tuoreena ylioppilaana Hilkka voitti Bulgariassa rytmisen kilpavoimistelun kisat ja oli 19-vuotiaana muuttamassa Moskovaan opiskelemaan alaa. Mutta sitten hän tapasi oululaisen kansanedustajan Matti Ahteen, joka oli köyhästä kodista ja kansakoulupohjalta ponnistanut eduskuntaan. Molemmat olivat kiinnittäneet toisiinsa huomiota jo aikaisemmin, mutta ensimmäisestä tapaamisesta seurasi salamarakastuminen. – Eihän sitä voi järjellä selittää mitenkään. Minä vain tiesin, että me tulemme olemaan loppuelämämme yhdessä, tapahtuupa mitä vain. Yksi arvokkaimpia asioita elämässäni on ollut pitkä, hyvä avioliitto. Opinnot Moskovassa ja urheilu-ura jäivät siihen. Valmentajaäiti oli niin pettynyt tyttärensä valintoihin, että katkaisi välit kokonaan. – Matti sanoi, että ota kimpsusi ja kampsusi ja tule Ouluun. Joku heikompi mies olisi sanonut, että eiköhän tämä ollut tässä! HÄIDEN KANSSA ei aikailtu, ja Ahteiden perhe kasvoi Oulussa nopeasti kolmella lapsella. Hilkka Ahde opiskeli lastentarhanopettajaksi ja työskenteli päiväkodin johtajana. Hän oli viikot käytännössä yksinhuoltaja, mutta ehti myös toimia kirkkovaltuustossa ja seurakuntaneuvostossa. Naapurissa asui tuleva Oulun piispa Samuel Salmi, ja perheet ystävystyivät. 1980-luvun lopulla Ahteet muuttivat Vantaalle, jolloin lapsetkin ehtivät nähdä enemmän kansanedustajaisäänsä. Hilkka työskenteli Kauppalehden levikkiosastolla, Lastenklinikoiden Kummien toiminnanjohtajana ja Blue West -viihdeyrityksen toimitusjohtajana. Viimeksi mainitussa tehtävässä hän osallistui Leidit lavalla -kiertueen toteuttamiseen vuonna 2000. Viimeisimmästä työpaikasta tuli kuitenkin se, jonka asioita puitiin korkeimmassa oikeudessa asti. Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n viestintäpäällikkönä Hilkka Ahde joutui pitkäaikaisen työpaikkakiusaamisen kohteeksi. Kiusaaja oli oma esimies. – En olisi ikinä halunnut asian päättyvän sillä tavoin. Tein kaikkeni, että saisin tilanteen hoidetuksi talon sisällä. Mutta lopulta ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin tehdä aluehallintovirastoon valvontapyyntö. Sitä kautta asia eteni oikeusprosessiin. Lopul-

Hilkka Ahde on opetellut tietoisesti murehtimisen lopettamista.

ta korkein oikeus vahvisti esimieheni saaman tuomion työsyrjinnästä. Sitä ennen hän oli saanut tuomion henkisestä väkivallasta. – Surullista on se, että menetin tähän prosessiin kymmenen vuotta elämästäni. Myös viimeiset vuodet, jotka sain Matin kanssa olla. – Mutta pitää hakea jotain johdatusta tästäkin. Molemmat tuomiot ovat olleet tärkeitä muille kiusatuille. Sain valtavasti yhteydenottoja muun muassa yliopistoissa ja seurakunnissa työskenteleviltä ihmisiltä, Ahde sanoo. KAIKELLA ON TARKOITUKSENSA, ja kaikki menee kuitenkin hyvin ja oikein. Se on paljon sanottu ihmiseltä, joka on kokenut monta myrskyä elämässään. Hilkka Ahteella on suuri luottamus johdatukseen. Mistä tällainen luottamus tulee? – Minulla oli eräs vaikea kokemus 15-vuotiaana. Sain silloin rukouksesta apua, ja rukoilen edelleenkin. Kirkkoinstituutio ei sinällään ole minulle tärkeä, paitsi hädän hetkellä. Silloin minäkin käyn kirkossa, saan voimaa ja rauhoitun. Muuten minulle riittää oma uskoni ja rukoukseni. Sitten Hilkka Ahde jo hymyilee. – Eläminen on paljon mukavampaa hyvällä mielellä! Totta kai suren asioita, mutta en jää rähmälleni suruun ja katkeruuteen. Sillä tekee

20 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

”

Kirkkoinstituutio ei sinällään ole minulle tärkeä, paitsi hädän hetkellä. Silloin käyn kirkossa. Muuten minulle riittää oma uskoni ja rukoukseni. vain pahaa itselleen. Kuten Mattikin sanoi: ei pidä jäädä tuleen makaamaan. Ei pidä katkeroitua. Tämä asenne liittyy anteeksiantoon ja armoon. Hilkka Ahde on opetellut tietoisesti murehtimisen lopettamista. Huolten painamana omaishoitajana hän huomasi, että vaikka murehtisi itsensä kuoliaaksi, se ei auta mitään. Se oli hänelle tärkeä oivallus. Jos hän herää keskellä yötä murehtimaan asiaa, jolle ei pysty

tekemään mitään, hengitysharjoitusten tekeminen auttaa uudestaan uneen. NYT HILKKA AHDE elää uutta elämänvaihetta. Ensimmäistä kertaa kymmenen vuoden omaishoitajuuden jälkeen hänellä on mahdollisuus tehdä, mitä haluaa. Hänellä on myös aikaa pysähtyä. Opetella olemaan yksin ja olemaan jouten. – En ollut pysähtynyt Matin kuoleman jälkeen. Itkiessäni äitiä surin edelleen myös Mattia. Surusta pääsee ajan kanssa yli, mutta ikävä jää. Samaan aikaa elämässä on suuria ilonaiheita, kuten lapsenlapsi, ystävät, hydrobic ja ooppera. Uutena Helsingin kaupunginvaltuutettuna Ahde on halunnut vaikuttaa erityisesti omaishoitajien aseman parantamiseen. Hänen aloitteestaan kaupunki tukee nyt omaishoitajien jaksamista maksuttomilla uimahalli- ja kuntosalikäynneillä. Mutta oikeastaan koko omaishoitosysteemi pitäisi Ahteen mielestä räjäyttää ja rakentaa uudelleen. Byrokratiaa tulisi karsia ja palveluista pitäisi saada tietoa niin, ettei tavallisen ihmisen tarvitse osata jokaista lakipykälää ja taistella jokaisesta palvelusta erikseen. – Moni omaishoitaja joutuu tilanteeseen ennalta arvaamatta. Valtaosa heistä tekee työtään rakkaudesta ja suuresta sydämestä. ■

Tilaa Suomen Kuvalehti Kirkko ja kaupunki -lehden lukijoille räätälöityyn erikoishintaan!

-60 %

Lehti + digi 4 kk

Järjen luksusta. Hyvä Kirkko ja kaupunki -lehden lukija! Suomen Kuvalehti on jo yli sadan vuoden ajan tarjonnut tarkoin taustoitettua, puolueetonta ja analysoitua tietoa merkityksellisistä asioista, ilmiöistä ja uutisista. Kiihkottomasti ja luotettavasti.

Tilaa Suomen Kuvalehti jo tänään!

SK on diginä aina mukanasi Lue viikon lehtesi jo torstaiaamuna ja tutustu vain SK DIGIssä julkaistavaan sisältöön ja lehtiarkistoon perustamisvuodesta 1916 lähtien. Kaiken digitaalisen sisällön ja näköislehdet saat osoitteesta suomenkuvalehti.fi. SK DIGI saatavilla myös sovelluskaupastasi.

Tarjous koskee vain uusia tilauksia, ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu. Tilaajalla on oikeus peruuttaa tilaus 14 vuorokauden kuluessa. Jatkuva tilaus jatkuu automaattisesti kiinteän tarjousjakson jälkeen kulloinkin voimassaolevaan tilaushintaan. Seuraavan tilausjakson hinta on voimassaolevan hinnaston mukainen hinta vastaavalla tilauspituudella kuin ensimmäinen tarjousjakso. Tilaus voi päättyä aikaisintaan ensimmäisen kiinteän tarjousjakson lopussa. Voimassaolevan jatkuvan tilauksen voi kiinteän tarjousjakson jälkeen irtisanoa 30 päivän irtisanomisajalla. Tilaukseen liittyy maksuvelvollisuus, ellei sitä ole erillisesti määritelty näytetilaukseksi. Paperilaskuista veloitamme 2,90 € maksun. Saat lisätietoja maksuttomista vaihtoehdoista otavamedia.fi/asiakaspalvelu. Otavamedia voi käyttää tilauksen yhteydessä saatuja yhteystietoja samankaltaisten tuotteiden sähköiseen suoramarkkinointiin ja asiakasviestintään. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi- ja asiakasviestien lähettämisen viestissä olevan kieltolinkin kautta tai yhteydenotolla asiakaspalveluumme. Lisätietoja tietosuojaselosteessa Otavamedia.fi/tietosuoja.

■ Tilaan 4 kk Suomen Kuvalehdet (16 numeroa) VAIN 49 € (norm. 124,00 €, säästö 75,90 €).

■ OTAN TÄYDEN HYÖDYN (Rastita ruutu) Tilaan 8 kk Suomen Kuvalehdet (32 numeroa) 99 € (norm. 249,60 €, säästö 150,60 €).

Etunimi

Sukunimi:

Lähiosoite:

Postinumero ja toimipaikka:

TÄRKEÄÄ! Sähköpostiosoitteeni, jolla saan verkkopalvelun käyttööni:

POSTIMAKSU MAKSETTU

s on Tarjou ssa a voim 023 2 31.12. i. a st

■ Tilaukseeni sisältyy painetun lehden lisäksi SK DIGI -verkkopalvelu sekä TV-maailma-ohjelmalehti jokaisen Suomen Kuvalehteni mukana.

OT: 1617146

Postita tilauskortti tai tilaa puhelimitse numerosta 09 156 665 ma−pe klo 8−19

Kyllä: käytän Kirkko ja kaupunki -lehden lukijoiden tarjouksen.

ID: 218592

tilaus.suomenkuvalehti.fi /kirkkojakaupunki Saat SK:n digisisällöt heti käyttöösi!

TILAUSKORTTI

OTAVAMEDIA Tunnus 5005030 00003 VASTAUSLÄHETYS

2413/23

TILAA NOPEIMMIN NETISSÄ

✁ Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁

✁ Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁

Mielipide

Ilman nuorisotyötä ei ole hyvinvoivia nuoria

MARTTA-KAISA VIRTA

JOKA KOLMAS NUORI kokee olevansa yksinäi nen. Yhdellä kymmenestä nuoresta ei ole yhtään läheistä ystävää. Yksinäisyys muun muassa lisää syrjäytymistä, aiheuttaa terveysongelmia ja vai keuttaa työelämään pääsyä. Järjestöjen, kuntien ja seurakuntien nuori sotyö edistää kaverisuhteiden muodostumista ja tarjoaa nuorille taustaan katsomatta yhteisö jä, joihin kiinnittyä. Nuorisotyössä vahvistetaan nuorten uskoa itseensä, tulevaan ja ympäröivään maailmaan. Tuhannet nuorisoalan ammattilai set ja vapaaehtoiset kulkevat nuoren rinnalla elä män eri tilanteissa ja auttavat oman polun löytä misessä. Valtakunnallista Nuorisotyön viikkoa vietet tiin 9.–15.10.2023. Ilman nuorisotyötä meillä ei ole hyvinvoivia nuoria, ja ilman nuoria meillä ei ole mitään – ei veronmaksajia, ei vastuunkan tajia, ei vanhemmista ikäpolvista huolehtijoita. Nuorten laiminlyömisellä on siis kohtalokkaat seuraukset paitsi inhimillisesti, myös kansanta loudellisesti.

Meillä ei ole varaa menettää yhtään nuoris tamme. Valtakunnan tasolla on jo tehty lyhyt näköinen päätös leikata nuorten hyvinvoin nista. Virhettä ei saa toistaa kunnissa ja seura kunnissa, vaikka taloustilanne vaatiikin teke mään kovia säästöpäätöksiä. Pidetään huolta,

että nuorisoalan ammattilaisilla ja vapaaeh toisilla on riittävät resurssit huolehtia nuoris tamme.

Anna Munsterhjelm toiminnanjohtaja, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Helsinki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Kun toimeentulo aiheuttaa huolta Kela tukee eläkeläisten arkea esimerkiksi vanhuuseläkkeellä, asumistuella ja hoitotuella. Autamme selvittämään oikeutesi eri etuuksiin. Lue lisää: kela.fi/elakelaiset tai soita meille: 020 692 202.

22 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

Shamanismi on luonnon sielukkuuden muistamista PAPPI LEA KUJANPÄÄN haastattelussa (K&k 28.9.) kirjoitetaan pahojen henkien karkotuksesta. Kujanpää pohtii, kuinka pahat henget ovat vallanneet ihmisen, kun hän on ”sotkeutunut okkultismiin tai johonkin sen kaltaiseen: noituuteen, shamanismiin, uushenkiseen kanavointiin, spiritismiin tai saatananpalvontaan.” Esitän toiveen, että kyseisiä ilmiöitä ei koskaan niputettaisi yhteen. On erityisen väärin puhua samassa lauseessa saatananpalvonnasta ja shamanismista. Nämä väärinymmärretään aivan liian usein samankaltaisiksi ilmiöiksi. Kyseinen vertaus saa minut pohtimaan, olemmeko vielä 1000–1600-luvuilla, jolloin kristillistämisen aikana kansanuskoiset perinteet yritettiin demonisoida, siinä osittain onnistuen. Tutkin omassa väitöskirjassani pohjoista animistis-shamanistista kulttuuria ja sen nykyilmentymiä. Omasta näkökulmastani voimme shamanistisen kulttuurin osalta puhua kenties pohjoisen identiteettimme alkuperäisimmistä kerrostumista, jotka ovat joutuneet kestämään paljon uskonnollisen kolonisaation ja demonisaation myötä. Mielestäni shamanismia ei tulisi myöskään niputtaa uushenkisyyteen, koska kyse voi olla kulttuurimme vanhimmista kerrostumista, joita tulee kunnioittaa. Näkisin ihmisen henkisen hyvinvoinnin perustan olevan oman kulttuurisen identiteetin syväkerrosten tutkimisessa, ja poh-

joisten suomalais-ugrilaisten kansojen osalta tämä tapahtuu pitkälti luonnossa. Sitä vastoin satanismin eli saatananpalvonnan harjoittamisen näen pahana, jossa ihminen tuntee vetoa elämää tuhoaviin voimiin. Mutta sitä ei saisi koskaan yhdistää shamanismiin tai edes noituuteen, jotka pohjautuvat syvästi elämän kunnioittamiseen ja vaalimiseen.

Helena Karhu YTM, jatko-opiskelija, kulttuurintuottaja Joensuu

Erilaisia näkemyksiä ei tarvitse piilottaa JUHA RÄDYN MIELESTÄ on onnetonta, että tässä lehdessä kerrotaan tieteenvastaisista näkemyksistä (K&k 28.9.). Minusta on hienoa, että lehdessä on tilaa erilaisille näkemyksille ja maailmankuville, joiden olemassaoloa sensuuri ei kuitenkaan poista tästä maailmasta. Tieteellinen tieto määritelmänä kuulostaa vakuuttavalta, mutta silti ihmiset voivat muodostaa asioista omia käsityksiä. Esimerkiksi Ylen kyselyn mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista pitää Maan ulkopuolista elämää varmana tai mahdollisena, vaikka tieteen havaintojen mukaan elämää on vain Maassa.

Ikuista riemua!

Johannes Brahms: Ein deutsches Requiem PE 3.11.2023 KLO 19 HELSINGIN TUOMIOKIRKKO Cantores Minores & Dresdenin Kreuzkuoro (Saksa) Helena Juntunen, sopraano • Tuomas Pursio, baritoni Lohjan kaupunginorkesteri Joht. prof. Hannu Norjanen LIPUT: 65, 50/40, 30/25, 15 € • SIS. KÄSITTELYKULUT

Vierailukonsertti

Dresdenin Kreuzkuoro (Saksa) LA 4.11.2023 KLO 18 JOHANNEKSENKIRKKO Kansainvälistä ja suomalaista kuoromusiikkia Joht. kreuzkanttori Martin Lehmann Olli Saari, urut LIPUT: 20/10 € (NUMEROIMATON KATSOMO)

LIPUT TICKETMASTER.FI & TUNTIA ENNEN OVELTA Yhteistyössä: Helsingin kaupunki, Kirkko Helsingissä, Jane ja Aatos Erkon säätiö

Raimo Lonka Helsinki

Lue lisää mielipiteitä ja kannanottoja verkosta: www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023 23

Hammashoitoa

Palveluja tarjotaan

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka

ja · Hammaskiven 69 värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus hoidon yhteydessä 25 ·· Hammastarkastus Hammastarkastus muuten 45 129 ·· Hammasvalkaisu Purentakisko 270 Näkymätön oikomishoito alk. 3500 · alk.

T A K U U T Y Ö

€

aika 20 min.

€ € € € €

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 € ○ Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS 550 540 m. nor esi ote opr Ylä- tai alaleuan kok

OLETKO PELKOPOTILAS SOITA JA VARAA

050 5533 050 Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Hammaslääkäriasema

HAMMASTEKNIKKO

Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Ostetaan OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI

0400 461 070 SEPPO JA SARI

Sydämellistä apua samalta kodinhoitajalta, ilman kiirettä Kotisiivous · Arjen apu · Hoiva

010 299 8 299 Hoivapalvelu

Kysy seniorihinta!

Kaikki LVI-alan palvelut vuodesta 2007 Ammattitaitoinen palvelu

P. 040 180 2240 espoonvesijalampo@gmail.com www.espoonvesijalampo.fi

KOTIOPTIKOT OPTIKKOPALVELUT KOTIKÄYNTINÄ PK-SEUDULLA JA LÄHIKUNNISSA WWW.KOTIOPTIKOT.COM P. 044 9835 118 59€/ KÄYNTI, SISÄLTÄEN TUTKIMUKSEN

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus. Varaa aika soittamalla EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213 EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560

Mannerheimintie 65, Helsinki Matinraitti 14, Espoo

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Kiinteistönvälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kaipaatko ulkoiluapua, asiointiapua tai juttuseuraa?

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Ostetaan kiinteistöjä OSTETAAN TALO TAI TONTTI KAUNIAISISTA Mielellään koulujen tai keskustan läheisyydestä. 050 585 7506 / Sebastian

Myydään tontteja

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Omakotitalotontti kahdelle omakotitalolle Lippajärvellä hyvien liikenneyhteyksien ja kattavien palvelujen äärellä. 1797 m2 ja rak. oik. 359 kem2. Yhdessä tai kahdessa osassa. 315.000 €/157.500 € Yht.otot Arto Holappa, p. 0400 406 808 arto.holappa@remax.fi CLASSIC

RATKAISUKESKEISTÄ TERAPIAA matalalla kynnyksellä, myös toiminnallisesti.Omakustanteinen. Kristillinen ratkaisukeskeinen terapeutti, diakoni Raili Ruotsalainen Valhallankatu 13, Helsinki Soitto tai tekstiviesti 044 982 8936

Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä.

P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203 Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€ +tehty työ. Ok-talojen ja pienkiinteistöjen sähkövikakorjaukset 37 €/h + alv. Työstä kotitalousvähennys. P. 040 145 8822. Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus. Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Lakipalveluja

Hautauspalveluja

Kuolleet

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Edunvalvontavaltuutukset 180 €

Testamentit 180 € Perunkirjoitukset 560 € Ositukset ja perinnönjaot 560 €

Lakitoimisto JPH | 040 557 3578 | toimisto@perheasiat.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Siivouspalveluja KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset

MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Vuokralle tarjotaan Yksiö 21 m2 toimivalla pohjalla Viiskulman palvelujen ääressä, 6. krs rauhassa merinäkymin. Vuokra 730 €/ kk + vesi ja sähkö 050 546 9100/Leppälä Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994. Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Vermon niityllä vuonna 2021 valmistunut 59,5m2 (3h+k+ ikkunallinen vaatehuone + parveke) kalustettuna tai ilman. Vaatehuoneesta voi tarvittaessa tehdä pienen huoneen. p. 050 433 6443

Äiti, Mummi, Isomummi HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Rakennusala Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739 Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com MP-Remonttiapu Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kiva yksiö 27 m2 Etelä-Haagassa, Huopalahden aseman naapurissa. Hyvät ja nopeat liikenneyhteydet kaikkiin suuntiin pks-seutua. Heti vapaa. Soita p. 040 5056 174.

o.s. Öhman s. 9.1.1932 Nurmijärvi k. 5.9.2023 Helsinki Haki enkeli Sinut taivaan teille, suojelusenkeli olethan meille.

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

HAUTAKIVET

Eila Elisabet KIRJAVAINEN

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä

Seija Airi perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu 6.10.2023. Lämmin kiitos osanotosta.

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650

www.kivituote.fi

Tilaisuuksia Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

pe 3.11. klo 19 alue seurat, Mikaelin kirkko pe 3.11. klo 19 alue seurat, Oulunkylän kirkko su 5.11. klo 10 Hämeenkylän kirkkopyhä, seurapuhe klo 12 pe 10.11. klo 19 alueseurat, Kivistön kirkko pe 10.11. klo 19 alueseurat, Puistolan kirkko Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntai sin klo 16 ja 18. Tervetuloa! ESIRUKOUSILTA ti 31.10. klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Bengt Lassus, Henrik Perret Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh.(09)23407171 ma klo 14.30–16.30,ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Seuraa myös verkossa: www.facebook. com/petrusforsamling

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10 -13.

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS ke 25.10. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3. pe 27.10. klo 18 kotiseurat Lipastilla, V. Puistolant. 10 A. 28.-29.10. H-Y:n nuorisotyö 50 v. -juhla Tampereella, www.nuoriyty. fi/50v/ su 29.10. klo 10 kirkkopyhä Sipoossa, Kuninkaant. 19; s. E.FullerJuusti; keitto ja seurat srk-kesk. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylässä, Aurat. 3, Vtaa. klo 10 kirkkopyhä Roihuvuoressa, Tulisuont.2; P. Löijan kirjanjulk., veisuut. ti 31.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D; M.Mäkelä Pipliaseurasta. ke 1.11. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrn.1; tee klo 18.30. pe 3.11. klo 18.30 seurat Espoonlahdessa, Kipparink.8. la 4.11. klo 10 kirkkopyhä Tapiolassa, Kirkkop. 6; K. Hiltunen. 4.-5.11. Körttis 95 v: la klo 18 kierros Hietan. h-maan ”pimeillä” haudoilla klo 20 Synkkien virsien ilta Rav. Manalan kellarissa, mukana Duo Linko&Asunta su klo 10 juhlamessu Vanha kko, Lönnrotink.6; radiointi Yle1; A.Rask, juhlakuoro klo 12 kirkkokahvit ja avoimet ovet Körttikodilla, klo 13 seurat, klo 15 lähtö A.Roeringin haudalle Malmille. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkolla, Rajatorpant. 8. ma 6.11. klo 18.30 seurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk. 2. ke 8.11. klo 19 Körttikodin seurat. TULOSSA: Bibliodraamaa verkossa 9.11., 23.11. ja 7.12. www.h-y.fi/ tapahtumakalenteri; ilm. Leenalle 040 0882 251. KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2022 25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

ylänköä

TILINPÄÄTÖSLASKELMA

TAUTISET KETUT K

USEIN LINNASSA P I I NÄHTY PASANOTNEN A KELMA S PAAVIN KÄYT- L A T TÄMÄ

vastustusta HOIKISTUA

oljista

TAHTO

YKSIN-

SIVISTÄVÄ PEREHTYNEILLÄ ASIOISTA "PÄÄTTYVÄT KONFIRMAATIOON"

HIEROO SILMIÄÄN

KIELI KIRKAS

S E

LAUKKAA- N MISTA NUORIA T KUUSIA

E VESTA

KERTOMUK- E SIA

H KUULU A

HOKSATA K

Ä KUIVIA

KURRE

KISSAELÄIN KOIVISTO

KIN A HAISUA

U TYMÄ-

U MASKI- K

TÄMÄ-

NÄÄTÄ

KYSYMYS KEHITTYÄ

MAI- Ö NIO

MANA HETKI T SITTEN

JAKAVAT RAHAA

EHTYVÄ K

S MALLA A TOI-

RINTA-

VOTTU

HAMLET P OFELIA

U LETTI U

KERTOMUS

LIIKE

AHDIS- P U TAVAA

JÄLKEKYYTI- LÄINEN PALESI- V VELU TELMÄ

TVPAIKKA

AIVAN T E VARMA

SIIHEN TYYLIIN

KARI

KALLOSSA

U D E

PRESSAN O KOIRA

ARKINEN A PUUHA

TIAN

LAPIN KOSTEIKKO

S ITSE-

MUOTI-

O NASKALEITA I

VALOOPPI

T PÄISEN U

V CHRIS- S M

KERÄYS- PUSTAN POIKA PAPE- PERITTY A RILLE FARMI

ISO

X NEULA

SOUTUSANKARI SANNA

N TYHJÄ- O

UTRIO

TÖN LASKEA

BÄNDI

LUONNON- L VARAKESKUS Ä KIMMO

TYY-

KATSOMUS

TASKU

LUOLA

TANELI VIKI TOR K ALEKSI NÖYRÄNÄ -

AGAA-

häthätää P I A N 8

TISMAL- P LEEN

EHRNROOTH SKÄRINGER

hissifirma O T I S STORA -

GOSPELMUUSIKKO LÖYTTY

RAISION M KUPEESTA -LATURI A ITSE- A PÄISTÄ

YRIT- E I HEVOSHARJA A TÄJÄ? SARJA

muinoin EMERITUSPIISPA HUOVINEN

SUOMESSA KORKEA

ARKKIMIES

-VIO-

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

OSA TEKSTIÄ

A I

KIRJAILIJA T PHILIP

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

Hyvää pyhää

4.11.

Marraskuun valot LUONTO HILJENEE ja elo kätkeytyy marraskuussa maan alle. Pimeässä syksyssä ero läheisistä tuntuu usein syvemmin ja he muistuvat mieliin herkemmin kuin valoisana aikana. Tähän aikaan vuodesta kuolleita rakkaita on tapana muistaa sytyttämällä kynttilöitä. Niitä viedään varsinkin pyhäinpäivänä haudoille ja hautausmaiden muistelupaikoille. Muistokynttilä kertoo toivosta: valo on olemassa ja pimeä väistyy. Vaikka kuoleman kohtaaminen on jokaiselle väistämätöntä, toivo kantaa kuoleman yli.

Pyhäinpäivän raamatuntekstissä (Ilm. 21:1–4) kerrotaan uudesta taivaasta ja uudesta maasta.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Kaipaus pyhyyteen

iinin makua kuvailtaessa ”mineraalinen” tarkoittaa aistimusta, jonka voi saada kielelleen, kun nuolaisee patterin napoja. Tuoksujen kuvailuun ovat omat sanastonsa, jotka yrittävät muuttaa sanoiksi sen, mikä ei oikeastaan ole sanojen tavoitettavissa. Samalla tavalla yrittää Ilmestyskirja eli Johanneksen ilmestys lähestyä sitä, mihin ei oikeastaan ole sanoja. Uusi Jerusalem laskeutuu taivaasta juhla-asuisena. Kaikki sen ympärillä on uudenlaista, maa ja taivas. Kaoottisia ja tuhoavia voimia edustanut meri on kadonnut, poissa ovat itku, valitus ja vaiva. Jumalan läsnäolo on täydellisen lohduttavaa. Kun tuonpuoleinen tulee lähelle, suodattuu se sanoiksi, jotka merkitsevät ilmestyksen kokijalle paljon. Jerusalemin asema erityisenä kaupunkina on kirjoittajalle kiistaton. Jerusa-

lemin temppelissä Jumala oli luvannut olla lähellä ihmisiään. Siinä kaupungissa Jeesus eli viimeiset päivänsä maan päällä, siellä Jumala tuli niin lähelle ihmisiään kuin vain voi. Kaikkia Ilmestyskirjan kokijan sanoituksia emme enää kahdentuhannen vuoden jälkeen jaa. Käsitys vaikkapa auringon ja maan suhteesta on erilainen, niin on myös tietomme sinitaivaan kerroksista. Niiden sijaan voimme jakaa hänen kaipauksensa sinne, missä pyhyys tuntuu ja on kohdattavissa. Siihen tarvitaan sanoja ja mielikuvia. Sanoitus siitä hyvästä, joka on odotettavissa, luo toivoa silloin, kun menetykset painavat maahan. Kaipauksen kohde kuvataan sanoin, ja puhuminen pitää muistot elävinä. Sanat kutsuvat etsimään yhteyttä häneen, joka antaa syvän rauhan ja levollisuuden elämässä, kuolemassa ja elämässä kuoleman jälkeen.

Pyhien yhteys Rukouksenkutojamummot pilven reunalla, näkymättömissä puiden oksilla, juurissa syvällä maan alla, neulovat rukouksiaan lämmöksi jälkipolville. Vaareilla toinen tyyli – nykäisevät Jumalaa viitanliepeestä ja sanovat: kröhöm, eiköhän lähdetä hommiin. Ystävillä osansa kudelmassa – lähettävät sydämen, vastaavat rukousemojilla, sytyttävät kynttilän. Ja Jumala, antaa enkeleilleen käskyn kutitella höyhenillä, että avaisimme silmät ja näkisimme, että alkua seuraa loppu ja lopusta tulee uusi alku. Ja koko ajan myötätunnon verkko kannattelee.

KAISA KARIRANTA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023 27

”

Kun puhutaan sielulinnusta, puhutaan juuri siitä, mitä olen kokenut. Tämä lintushow alkoi, kun äiti ennen kuolemaansa käski minun olla sitten ravaamatta hautausmaalla. TAPIO WESTERHOLM s. 4

Pyhäin päivänä hautaus mailla, kirkoissa ja kappeleissa

menohaku.kirkkojakaupunki.fi

26.10.2023 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j kai

Pääotsikko

3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 merkkiä /kpl ja loppuun Lapselle kannattaa sivunumerotieto samaan puhua kuolemasta ilman putkeen s. 4kiertoilmaisuja s. 2

Pysäyttävä päivä Kirkot ja hautausmaat kokoavat väkeä pyhäinpäivänä s. 8

Vantaan kehitystahti yllätti kaupunginjohtajan s. 4

Lapsen surulla ei aina ole sanoja Läheisen kuoleman aiheuttama suru on musertavan suuri. Aikuiset, nuoret ja lapset kokevat sen eri tavoin.

apsi tai nuori kohtaa kuoleman usein ensimmäisen kerran, kun hänen isovanhempansa menehtyy. Joskus käy niin, että omasta perheestä isä, äiti tai sisarus kuolee. Myös lemmikin menettäminen nostaa esiin ensimmäisiä surun tunteita. Pienet lapset kokevat surun eri tavoin kuin alakouluikäiset tai nuoret. Pienelle lapselle ei ole vielä kehittynyt kieltä, jolla ilmaista surua.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Hän saattaa käsitellä menetystään esimerkiksi leikkimällä tai piirtämällä kuolemaan liittyviä aiheita. – Pieni lapsi saattaa kokea surua hetkittäin. Ensin hän itkee kovasti ja pian taas leikkii iloisena. Mitä pienempi hän on, sitä vaikeampaa hänen on käsitellä surua yhtenä kokonaisuutena, sanoo Espoonlahden seurakunnan nuorisodiakoni Hanne Malkki. Kuoleman lopullisuus näyttäytyy lapselle konkreettisesti etenkin sil-

loin, kun se koskettaa omaa perhettä. Yksi paikka ruokapöydässä pysyy tyhjänä, eikä perheenjäsen ole enää viemässä lasta kouluun. Arki on muuttunut peruuttamattomasti. – Etenkin isän tai äidin kuolema on lapselle erityislaatuinen menetys. Silloin häneltä kuolee konkreettisesti fyysistä turvaa. Suuri suru voi jättää hyvin syvät jäljet, jos ei ole sanoja käsitellä sitä. Menetyksen voi joutua käsittelemään myöhemmin, kun on kasvanut ja tunteita ky-

kenee purkamaan puhumalla, Malkki sanoo. Suru voi Hanne Malkin mukaan vaikuttaa ihmisen elämään laajasti, esimerkiksi jaksamiseen, ajatteluun, muistiin, tarkkaavaisuuteen, oppimiseen ja kykyyn tehdä päätöksiä. ALAKOULUIKÄINEN VOI käsitellä suruaan kyselemällä läheisen kuolemaan liittyvistä asioista. – On tärkeää puhua lapsen kanssa läheisen kuolemasta hänen ikä-

– Haluamme viestiä perheen pienemmille, että hautausmaa ei ole pelottava paikka, kasvatustyön asiantuntija Sanna Ahjosaari sanoo.

tasolleen sopivalla tavalla. Lapsella on vilkas mielikuvitus, ja jos hänellä ei ole tarpeeksi tietoa, mielikuvitus täyttää tarinan aukkopaikat. Silloin hänen muodostamansa tarina saattaa poiketa todellisuudesta ja olla jopa pelottava, sanoo Korson seurakunnan kasvatustyön asiantuntija Sanna Ahjosaari. Lapselle kannattaa puhua selkeästi kuolemasta ilman kiertoilmaisuja. Jos kerrotaan esimerkiksi isovanhemman nukkuneen pois, hänelle voi jäädä ajatus, että isovanhempi vielä herää unesta. Hanne Malkin ja Sanna Ahjosaaren mukaan lapsi ymmärtää sanat konkreettisesti, ei niiden sisältämää symboliikkaa. Myös hautaamiseen liittyviin lapsen kysymyksiin he suosittelevat vastaamaan lapsen ikätason mukaisesti. – Lapselle voi kertoa, että ihmisen ruumis on tuossa arkussa ja se laitetaan maahan, jossa se maatuu. Ajatusta voi jatkaa, että jonakin päivänä me taas tapaamme hänet taivaassa, jossa kaikki rakkaat odottavat meitä. Kuolleella ei ole enää mitään hätää, vaan hän on Taivaan Isän luona ja pitää sieltä meistä huolta. Se on kaunis ja lohdullinen ajatus, joka lapsen on helppo ymmärtää, Ahjosaari sanoo.

”

On tärkeää puhua lapsen kanssa läheisen kuolemasta hänen ikätasolleen sopivalla tavalla. SANNA AHJOSAARI

– Isompaa lasta voi lohduttaa ajatus, että kuollut läheinen kulkee mukana sydämissämme ajatuksina ja arjen tekoina. Lapsi tai nuori voi vaalia läheisen muistoa esimerkiksi muistelemalla, että näin läheinen toimisi tässä tilanteessa. HAUTAUSMAA ON luonteva paikka puhua lapselle kuolemasta ja muistella läheistä. Esimerkiksi Vantaalla Korson hautausmaalla järjestetään pyhäinpäivänä 4.11. tapahtuma perheille. – Ajatuksemme on, että hautausmaalle voi tulla sytyttämään kynt-

tilän muistelupaikalle tai haudalle, johon on kirjoitettu rakkaan nimi. Siellä saattaa olla helpompi puhua kipeistä asioista. Paikan päällä on myös seurakunnan työntekijöitä. Haluamme myös viestiä pienemmille, että hautausmaa ei ole pelottava paikka, Sanna Ahjosaari sanoo. YLÄKOULUIKÄISET OSAAVAT jo pukea sanoiksi omaa suruaan ja kertoa siitä. Heille piirtäminen ja musiikki ovat tärkeitä välineitä surun käsittelyssä. – Suru saattaa näkyä koko yläkouluikäisen olemuksessa. Hän voi esimerkiksi muuttaa pukeutumistyyliään ja sen kautta viestiä tunteistaan. Me aikuiset haluamme auttaa ja ajattelemme, että juttelusta on hyötyä. Kaikki eivät kuitenkaan halua puhua, eivätkä ainakaan joka kerta, kun aikuinen kysyy. Aina ei tarvitse avautua. Nuoren elämässä täytyy olla muutakin. Riittää, että kysyy häneltä, mitä kuuluu, Hanne Malkki sanoo. Malkki suosittelee esimerkiksi pelailemaan, leipomaan pullaa tai tekemään muita tavallisia asioita menetyksen kokeneen nuoren kanssa. Hän mukaansa on tärkeintä, että aikuinen on läsnä ja antaa hänelle aikaa. Sanna Ahjosaari on samaa mieltä. Hän haluaa uskoa, että kaikki vanhemmat osaavat olla läsnä lapsensa surussa ja kuunnella. Suurimman surun hellitettyä voi vaikka katsella yhdessä valokuvia ja muistella läheistä. – Jokaisen on itse käytävä läpi oma surunsa, onpa henkilö minkä ikäinen tahansa. Elämä saa jatkua, ja lapsi voi mennä esimerkiksi kaverinsa syntymäpäiville, vaikka surutapahtumista olisi kulunut vain vähän aikaa, Ahjosaari sanoo. – Suruun ei kannata jäädä vellomaan. Saa nauraa, jos naurattaa, eikä se poista surua. Ei ole oikeaa eikä väärää tapaa surra. Hanne Malkki korostaa, että vaikka yläkouluikäinen on menettänyt läheisensä, hän on edelleen se sama nuori, joka haluaa kuulua kaveriporukkaan, hassutella ja elää omaa elämäänsä. – Nuori käsittelee surua omassa tahdissaan, ja muiden on kunnioitettava sitä. Surun käsittelyssä ei ole oikoreittiä, Malkki sanoo. Kaveriporukka saattaa olla surun keskellä nuorelle ainut kiintopiste normaaliin elämään. Malkin mukaan jotkut käsittelevät menetystään kavereiden kanssa enemmän, jotkut vähemmän. Läheisen menetys vaikuttaa lapseen ja nuoreen monin tavoin. Siksi on hyvä keskustella kotona, haluaa-

– Nuori käsittelee surua omassa tahdissaan, ja muiden on kunnioitettava sitä. Surun käsittelyssä ei ole oikoreittiä, nuorisodiakoni Hanne Malkki sanoo.

ko lapsi tai nuori, että koulussa käsitellään asiaa. Ainakin opettajan on syytä tietää asiasta. Hanne Malkin mielestä on hyvä, jos opettaja voi kertoa asiasta luokassa esimerkiksi silloin, kun menetyksen kokenut lapsi on poissa koulusta. LAPSEN JA NUOREN voi ottaa mukaan läheisen hautaisten suunnitteluun, jos tämä niin haluaa. Sanna Ahjosaari vinkkaa, että pieni lapsi voi ottaa mukaan mummon hautajaisiin lelun, josta mummo piti. Lelun voi laittaa muistotilaisuudessa valokuvan viereen pöydälle tai lapsi voi pitää sitä kädessään. Isompi lapsi puolestaan voi olla voimavarojensa mukaan mukana, kun papin kanssa keskustellaan siunaustilaisuudesta. Hän voi myös olla suunnittelemassa esimerkiksi muistotilaisuuden tarjoiluja. Hänet voi ottaa myös mukaan katsomaan vainajaa, jos hän haluaa. Lapsille ja nuorille on tarjolla tu-

kea surun käsittelyyn seurakunnassa. Lisäksi koulusta saa apua opettajan ja kouluterveydenhuollon kautta. Vantaalla seurakunta on toimittanut moneen kouluun surulaatikoita, joissa on materiaalia suruhetkiin. Korson seurakunnan vapaaehtoiset ovat alkaneet neuloa langasta pienille lapsille lohtulampaita. Seuraa enkeleitä – pyhäinpäivän polku perheille la 4.11. klo 16–18 Vantaalla Korson kirkolla, Merikotkantie 2. Satuhetki kirkossa klo 16. Musiikkia hautausmaalla klo 16.30 ja 17.30. Perheiden suruleiri pe-su 9.–11.2.2024 Hvittorpin kurssikeskuksessa Kirkkonummella. Aikuisille ja eri-ikäisille lapsille ja nuorille omat ryhmät. Lisätietoja diakoni Riitta Türkmen, p. 040 546 5198, riitta.turkmen@evl.fi. Katso lisätietoa sivulta 8 ja verkko-osoitteesta vantaanseurakunnat.fi/pyhainpaiva.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2023 3

Kaupungintalolta on suora näkymä Tikkurilan kirkolle. Pekka Timonen on jo tavannut useita seurakuntien työntekijöitä Vantaalla.

Kirkko voi auttaa kaupunkia pitämään kaikki mukana Vantaan kova kehitystahti on yllättänyt syyskuussa kaupunginjohtajana aloittaneen Pekka Timosen.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ

yyskuussa Vantaan kaupunginjohtajana aloittanut Pekka Timonen on saanut kaupungissa hyvän vastaanoton. Jokin on silti päässyt yllättämään. – Tiesin, että Vantaa on eteenpäin menevä ja kehittyvä, mutta se tahti, jolla Vantaa kehittyy, on yllättänyt. Vauhti on todella kova, nyt kun sitä katsoo sisältäpäin, hän sanoo. Kehitystahti näkyy muun muassa

4 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2023

rakentamisessa, ratikkalinjan suunnittelussa ja siinä, että Vantaalla, toisin kuin monessa muussa suomalaisessa kunnassa, on nuori ja monimuotoinen väestö. Vantaalle muutetaan läheltä ja kaukaa, ja lähes neljäsosa kaupunkilaisista puhuu äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Poikkeuksellinen väestörakenne luo mahdollisuuksia, mutta tarkoittaa myös sitä, että palveluiden ja investointien pitää olla sen mukaiset.

Vaikeiden vuosien jälkeen kaupungin taloutta on saatu tasapainotettua, mutta tarkkana pitää silti olla. – Edeltäjäni ja poliittiset päättäjät ovat tehneet hyvää ja pitkäjänteistä työtä. Nyt Vantaa on Suomen vahvimpien kaupunkien joukossa. Ensi vuonna Vantaa taas velkaantuu, mutta velkamäärä ei ole poikkeuksellisen suuri. Kyky ponnistaa eteenpäin näyttää kohtuullisen hyvältä, Timonen arvioi. Segregaatio eli alueiden eriytyminen ja huono-osaisuuden kasautuminen ovat nyt iso huoli pääkaupunkiseudulla. Timonen on sanonut, että Vantaan pitää olla kaupunki, jossa kaikki pysyvät mukana. – Käytännössä se tarkoittaa sitä,

että huonot asiat eivät saa kasautua tietyille alueille. Meillä on iso työ tuottaa laadukasta kaupunkiympäristöä ja palveluita, esimerkiksi kouluja ja päiväkoteja pitää rakentaa koko ajan. Eriytymisen torjuntaan ei hänen mielestään ole vain yhtä ratkaisua, vaan se edellyttää onnistumista monessa eri asiassa ja paljon yhteistyötä eri toimijoitten kesken. ENNEN VANTAALLE siirtymistään Pekka Timonen toimi kaupunginjohtajana Lahdessa. Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa Helsingin kaupungin kulttuurijohtajana, Valtioneuvoston kanslian pääsihteerinä, viestintätoimisto

MARI AARNIO

Kreabin toimitusjohtajana ja Kaapelitehtaan toimitusjohtajana. Oululaislähtöinen Timonen muutti syksyllä Lahdesta vanhaan asuntoonsa Helsinkiin. Muutto Vantaalle on ”seuraava projekti”. Kuntajohtamista Timonen on kutsunut kokovartalotyöksi. Se tarkoittaa sitä, että työtä on tehtävä koko persoonalla ja sitä voisi periaatteessa tehdä vaikka kellon ympäri.

”

TYÖN PARASTA PUOLTA ON IHMISTEN KOHTAAMINEN. PEKKA TIMONEN

– Kaupunginjohtaja on aina kaupunginjohtaja. Tämä työ ottaa kaiken sen ajan minkä sille antaa. Haluan kuitenkin varjella myös yksityisyyttäni ja tehdä välillä jotain ihan muuta. Silloin jaksaa töissäkin paremmin. Vapaalla Timonen sanoo harrastavansa liikuntaa, lähinnä tennistä sekä kulttuuria monessa muodossa. Tärkeää on myös nukkuminen. – Minulla on sellainen uniongelma, että joskus nukahtamiseen saattaa mennä jopa kolme minuuttia. VANTAALAISET OVAT jo lähestyneet uutta kaupunginjohtajaansa erilaisissa tilanteissa, kuten kaupassa ja erilaisissa tapahtumissa. Heillä on ollut sydämellään esimerkiksi kouluihin, teihin tai erilaisiin investointeihin liittyviä asioita. Pekka Timosen mielestä on pelkästään positiivista, että ihmisillä on mielipiteitä kotikaupungistaan ja että he osallistuvat sen kehittämiseen. Juttelemaan saa tulla. – Työn parasta puolta on ihmisten kohtaaminen. Olisi vaikeaa olla

kaupunginjohtaja, jos ei tykkäisi ihmisistä. Vantaalaiset vahvat paikallisidentiteetit, martsarilaiset, tikkurilalaiset, korsolaiset ja muut, ovat jo tulleet tutuiksi. – Se ei ollenkaan vähennä vantaalaisuutta, vaan on hienoa, että paikallisidentiteetissä voi olla eri tasoja. Identiteetit eivät sulje toisiaan pois, vaan luovat yhteisöllisyyttä. Se, että Vantaa olisi kaupunki vailla identiteettiä, ei pidä ollenkaan paikkaansa, vaan Vantaalla on paljon identiteettejä. KAUPUNGINJOHTAJAN työhuoneesta on suora näkymä Tikkurilan kirkolle. Se on jo tullut Pekka Timoselle tutuksi, samoin Hämeenkylän kirkko, jossa hän vieraili piispantarkastuksen yhteydessä. – Kirkko on tärkeä toimija Vantaalla, osa sitä yhteisöllisyyttä, mitä Vantaalla on. Olen tavannut kirkon työntekijöitä ja voin sanoa, että kirkko on ajan tasalla täällä Vantaalla. On ymmärretty, millaisessa kaupungissa toimitaan. VANTAALLA SEURAKUNNAT ja kaupunki ovat siinä mielessä samanlaisessa asemassa, että muualla Suomessa katsotaan täältä mallia esimerkiksi siihen, miten palvella moninaista väestöä ja uusia tulijoita. – Segregaatiossakin kirkolla on tärkeä rooli. Se voi löytää ja tukea ihmisiä, voi olla mukana siinä, että huonot asiat eivät kasaudu. Kirkko voi tarjota yhteyttä ja tarttumapintaa heille, jotka muuttavat Vantaalle. Osalle heistä kirkko on tuttu, osalle ei. Eräs kirkon rooli on olla traditioiden säilyttäjä kaiken muutoksen keskellä, Timonen ajattelee. Vaikka Vantaa on kaupunkina nuori, ensi vuonna 50-vuotias, kirkon juuret ovat syvät. Sen osoittaa pääkaupunkiseudun vanhin rakennus, joka onPyhän Laurin kirkko.

Pekka Timonen uskoo, että muualla Suomessa otetaan jo mallia Vantaasta.

Toinen Tikkurilan seurakunnan kirkko on Pyhän Laurin kirkko.

Tikkurila ei avannut tilojaan sateenkaaripareille Tikkurilan seurakunnan tilat eivät vielä avaudu sateenkaariparien avioliittoon vihkimisille. Asia ratkesi tiukan äänestyksen jälkeen Tikkurilan seurakuntaneuvostossa 11. lokakuuta. Asian käsittelyn pohjalla oli kahdeksan seurakuntaneuvoston jäsenen laatima aloite tilojen avaamiseksi kaikille pareille. Aloitteen takana olivat Tulkaa kaikki -ryhmän Laura Häggblom, Emmi Pajunen, Päivi Saarinen, Reetta Parikka ja Matti Virkkunen, Sosiaalidemokraattisen seurakuntaväen Ritva Niemi-Ronkainen ja Salla Lindblad-Palo ja Kokoava seurakunta -ryhmän Pirkko Yrjölä. Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvastin esitys seurakuntaneuvostolle oli, että seurakuntaneuvosto ottaa itse asiaan eli samaa sukupuolta olevien vihkimiseen myönteisen kannan, mutta vasta sitten, kun kirkon säännökset antavat siihen mahdollisuuden. Käytännössä tällä viitataan siihen, että kirkolliskokouksen pitäisi ensin sallia samaa sukupuolta olevien parien vihkimiset.

Seurakuntaneuvoston jäsenet tekivät kirkkoherran pohjaesitykseen kaksi vastaesitystä. Niistä ensimmäisessä esitettiin seurakunnan tilojen avaamista samaa sukupuolta olevien vihkimiselle ja toisessa sitä, että tiloja ei avattaisi. Ensin äänestettiin vastaesitysten välillä, joista jatkoon meni tilojen avaamista puoltava esitys. Toisessa ja ratkaisevassa äänestyksessä pohjaesitys voitti äänin 9–8. Tikkurilan seurakuntaneuvostossa on 16 jäsentä, joten kirkkoherran ääni ratkaisi. Kuusi päätösesityksen hyväksynyttä seurakuntaneuvoston jäsentä jätti hyväksymästään päätöksestä eriävän mielipiteen. Soili Haverinen, Päivi Pitkäranta, Liisa Virta, Paula Lehmuskallio, Timo Auvinen ja Markku Weckman ilmaisevat eriävässä mielipiteessä, että he eivät tue esitystä kirkolliskokoukselle siitä, että vihkioikeutta tulisi laajentaa koskemaan samaa sukupuolta olevia pareja. Eriävällä mielipiteellä ei ole vaikutusta tehtyyn päätökseen.

Seurakunta kokoaa muistoja Myyrmäen kirkosta Vantaankosken seurakunta kerää kaupunkilaisten muistoja Myyrmäen kirkosta syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana. Kirjoituksia ja kuvia kirkosta voi lähettää osoitteeseen vantaankoskenseurakunta@gmail.com. Tekstit voivat olla lyhyitäkin, ja ne voivat liittyä muistoihin esimerkiksi häistä, ristiäisistä ja hautajaisista, lasten ja nuorten toiminnas-

ta, vapaaehtoistyöstä tai vaikka naapurustossa asumisesta. Kuvien oheen on liitettävä tiedot siitä, mitä kuvassa tapahtuu, keitä kuvassa on mukana ja ainakin arvioi siitä, milloin kuva on otettu. Ensi vuonna kirkko tulee jälleen käyttöön, kun peruskorjaus valmistuu. Samana vuonna kirkko myös täyttää 40 vuotta. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2023 5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.10.–9.11.

Hakunilan kirkko: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma, ti, to klo 10–14, ke klo 10–15, su klo 11–14, p. 050 409 0500. Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Musiikkihetki Facebookissa joka toinen keskiviikko klo 12. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa. Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, suntio p. 050 409 0500 Nuorten bändi torstaisin klo 16.30–17.15. Iltakirkko torstaisin klo 18. Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45. Raamattu-ilta perjantaisin klo 18.30. Maanantaikirkko klo 11, ehtoollinen parillisilla viikoilla. Yhteisölounas maanantaisin, kattaukset klo 11.30 ja klo 12.15. Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12.30. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki. Päivähetki Raamatun äärellä parittomien viikkojen tiistaina klo 12. Jari Araneva. Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Toivo Café keskiviikkoisin klo 13–15. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14. Lasten kekkerit la 28.10. klo 15–17. Kekkereiden osallistavassa konsertissa esiintyvät nuorisokuoro Aurinkotanssi ja lapsikuoro Kuunloiste Sini-kanttorin ja bändin kanssa. Konsertin jälkeen yhteinen ruoka ja puuhastelua ohjelmapisteillä. Tapahtuma maksuton. Mukana myös Vantaan YMCA. Lähetystyön messu su 29.10. klo 12. Harri Nurminen, Tiina Palmu, Sini Nikku. Mongolian lähettimme Janne Henriksson vierailee. Seniorikerho ke 1.11. klo 13. Virsiasiantuntija, professori Seppo Suokunnas vierailee kertoen virsis-

6 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2023

tä ja niiden sanomasta. Seniorikerho joka toinen keskiviikko. Kerhon vetäjänä Minna Tervo. Lähetyspiiri - maailman ympäri lähetyksen merkeissä to 2.11 klo 18. Israel-ilta. Anna-Liisa Viita. Raamattuluento: Elämän myrskyissä - välähdyksiä kuningas Daavidin elämästä ke 1.11. klo 18.30. Jumala armahtaa katuvan. Teologian tohtori Timo Junkkaala. Pyhäinpäivän muistohartaus la 4.11. klo 14. Sami Suhonen, Tiina Palmu, Marcus Kalliokoski. Muistamme kuolleita läheisiämme ja kutsumme vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten läheisiä sytyttämään kynttilän rakkaalleen. Pyhäinpäivän viettoa kirkon muistopihalla kynttilöiden valossa klo 15–17. Mahdollisuus keskustella työntekijöiden kanssa. Tarjolla lämmintä juotavaa. Nuorisotyön toteuttama messu su 5.11. klo 12. Tiina Palmu, Sami Suhonen, Maria Aaltonen ja nuorten bändi. Raamattuluento: Elämän myrskyissä - välähdyksiä kuningas Daavidin elämästä ke 8.11. klo 18.30. Uskovan miehen perhetragedia. Raamattukouluttaja Riitta Keskimäki. Sururyhmä läheisensä menettäneille torstaisin 9.11.–7.12. klo 14–15.30. Ryhmässä voit yhdessä muiden läheisensä menettäneiden kanssa keskustella surusta ja uudesta elämäntilanteesta. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: pastori Sami Suhonen, p. 050 300 2870, sami.suhonen@evl.fi.

ESKO JÄMSÄ

Hakunilan seurakunta

Maarukanmummo Raili Palmu ja lohtulammas, joka jo odottaa pääsyä oman pienokaisensa kainaloon. Raili Palmu on kuulunut kolmen vuoden ajan Maarukanmummot-ryhmään.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391 Perhekerho perjantaisin klo 9–12. Avoin muskari perjantaisin klo 10. Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10. Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21. Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21. Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18. Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20. Lähetystyön messu su 29.10. klo 10. Harri Nurminen, Sini Nikku. Mongolian lähettimme Janne Henriksson vierailee. Esikoiset ry. Seurat su 29.10. klo 14.30. Tarja Nieminen. Näkövammaisten miesten saunailta to 2.11. klo 18. Messu su 5.11. klo 10. Tiina Palmu, Marcus Kalliokoski.

MUUALLA Lapsiperheiden iltakerho Kolohongan kerhotilassa (Pohjolantie 2, alakerta) tiistaisin klo 17–19. Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaa. Lapsikuoro Kuunloiste on alakou-

Menokasvo

Tule tekemään lohtulampaita lapsille Ihka ensimmäiset lohtulampaat siunataan tehtäväänsä 4. marraskuuta Korson kirkolla pyhäinpäivän messussa. Lohtupehmoja ovat kutoneet Maarukanmummot. Ryhmässä neulova Raili Palmu kutoi ohjeiden pohjalta lohtulampaan prototyypin viime keväänä, ja nyt lampaita tehdään porukalla. Mikä on lohtulammas? – Lohtulammas on neuloen ja virkaten valmistettava, pehmoinen lelulammas. Se on tarkoitus antaa lohdutukseksi lapselle, jota on kohdannut suuri suru. Entä keitä ovat Maarukanmummot? – Maarukanmummot on ryhmä, joka kokoontuu Korson kirkon rippikoulusaliin maanantaisin tekemään yhdessä käsitöitä. – Ennen lohtulampaita olemme muun muassa tehneet lohtuhuiveja leskille ja kutoneet miesten sukkia, joista on kova pula. Ni-

mi tulee alun perin ryhmästä mummoja, jotka kutoivat sukkia ja muita vastaavia. Ryhmä kokoontui Mikkolan alueen kupeessa lähellä Korsoa paikassa nimeltä Maarukka. Vieläkö lohtulampaita ehtii tulla tekemään? – Joukkoon mahtuu kyllä mukaan! Kokoonnumme kerran viikossa. Diakonissa tuo meille lankoja ja aloitamme lampaiden luomisen yhdessä. Työ jatkuu ja etupäässä tehdään kuitenkin kotona. Lohtulampaita on tällä hetkellä valmiina toistakymmentä, mutta niitä on tarkoitus tehdä niin monta kuin ehditään. OUTI ISOTALUS Maarukanmummot kokoontuvat maanantaisin klo 12 Korson kirkon rippikoulusalissa, Merikotkantie 4. Tiedustelut diakonissa Pia Olkkonen, p. 050 322 6560.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.10.–9.11.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3, avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 10–17, puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti klo 9–11 ja Café Pähkinässä to klo 10–12,puhelimitse p. 09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 645

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Jumalanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta. Usko ja oppi -ilta to 26.10. ja 9.11. klo 18. Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja. Verkossa. Messu su 29.10. klo 10. Saarnavieraana rovasti Jukka Nevala, liturgina pastori Jarna Wikström, kanttorina Hale Heikkilä. Herättäjän kirkkopyhä. Kirkkokahvit ja siioninvirsiseurat. Seuroissa mukana Veli-Matti Hynninen sekä messun toimittajat. Pyhäkoulu. Toivon ilta to 2.11. klo 18. Sairauden ja kuoleman kohtaaminen. Vieraana sairaalapastori Krista Valtonen. Isäntänä Matti Hyry. Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 10. Jaakko Kara, Hannu Lehtikangas. Messun jälkeen lasketaan kukat kuolleiden lasten muistomerkille. Pyhäinpäivän enkelipolku la 4.11. klo 15–18. Hämeenkylän kirkon hautausmaalla lapsiperheiden enkelipolulla pääsee pohtimaan surun ja menetyksen teemoja

rastiradalla. Enkelipolun lisäksi tarjolla on kuumaa juotavaa sekä mahdollisuus keskusteluun seurakunnan työntekijöiden kanssa. Pyhäinpäivän iltakirkko la 4.11. klo 18. Matti Hyry, Jaakko Kara, Anne Puumala, Karoliina Leikkari, Hannu Lehtikangas. Hannu Niemelä, laulu. Sytytämme iltakirkossa kynttilät vuoden aikana poisnukkuneille seurakuntalaisille. Iltatee. Messu su 5.11. klo 10. Saarnavieraana Ari Pelkonen, liturgina Matti Hyry. Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu. Syvää vettä -konsertti ma 6.11. klo 19. Sibelius-lukion kamarikuoro, johtaa Maija Laurinsilta. Vaskivuoren lukion kamarikuoro, johtaa Anni-Kaisa Haukka. Liput 20/10 e. ImproFlow ke 8.11. klo 19. Hale Heikkilä. Intuitiivisesti syntyvät äänimaisemat ja musiikki. Tervetuloa sellaisena kuin olet. Liput 15 e (lippu.fi tai tuntia ennen ovelta). Konsertin tuotto Hämeenkylän seurakunnan musiikkityölle. Kirkon kuoro tiistaisin klo 17.30. Kuoroa johtaa Hanna Perkola. Kirkkomuskariryhmät keskiviikkoisin klo 9.15, 10 ja 10.45. Tiedustele vapaita paikkoja Terhi Kuoppalalta, p. 050 573 6356. Yhteisen pöydän ruokailu keskiviikkoisin klo 11. Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12. Kyläperhekerho perjantaisin klo 9.30 vanhemmille ja hoitajille lapsineen. Kokoontuminen päiväkerhotilassa. Ei kerhoa 3.11. Tulossa! Isänpäivän etkot lapsiperheille la 11.11. klo 10–14. Legorakennusta, pöytäpelejä, pingistä, biljardia, leikkipaikkoja ja hodarikioski. Ilm. Terhi Kuoppalalle 3.11. mennessä: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356. Tulossa! Siina & Taikaradio kirkolla ti 14.11. klo 9 ja klo 10. Kesto 45 min. Ryhmien ilmoittautumiset Terhi Kuoppalalle 7.11. mennessä: terhi. kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356.

CAFÉ PÄHKINÄ Lammaskuja 2 A Kahvila auki ma-to klo 10–14. Hartaushetki to 2.11. klo 13. Jaakko Kara. Päiväkahvin Aikaan -keskustelusarja ma 6.11. klo 14. Riippuvuudet ja alkoholismi, kokemusasiantuntijana Christer Schoultz. Kahvitarjoilu. Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 8.11. klo 18. Musiikkihetki to 9.11. klo 13. Hannu Lehtikangas. HAIK-piiri keskiviikkoisin klo 10. Miesten keskusteluryhmä torstaisin klo 10. Kirsi Pesson näyttely “Pähkinärinteen kuvantekijä” nähtävillä 30.10. asti kahvilan ollessa auki. Markku Uiton ”Ja sitten oli väri” -näyttelyn avajaiset ti 31.10. klo 18. Taiteilijatapaaminen 14.11. klo

Kuolemasta elämää -ryhmä Tikkurilan kirkolla kokoontuvassa Kuolemasta elämää -ryhmässä tarkastellaan omaa elämänkaarta samalla, kun pohditaan esimerkiksi, millaiset omat hautajaiset voisivat olla. Ryhmässä ei kuitenkaan vellota kuoleman ajatuksissa, päinvastoin. – Ryhmässä on turvallinen tila puhua kuolemasta ja elämästä. Oman elämäntarinan katseleminen koostaa yhteen sitä, mikä elämässä on ollut arvokasta ja merkityksellistä. Myös varjoisat kokemukset voivat avautua uudella tavalla, kertoo ryhmän vetäjä Tarja Korpela (kuvassa). Maksuton ryhmä on tarkoitettu ihmisille, jotka ovat lähestymässä tai jo ohittaneet elämän puolivälin. Tarkkaa ikäsuositusta ei ole, mutta eniten ryhmästä hyötyvät ne, joilla on tarve katsoa omaa elämäänsä sen loppupuolelta käsin. Ryhmä ei sovi akuutissa kriisissä olevalle. Ryhmää ohjaavat Sininauhaliiton hengellisen ohjauksen työntekijä Tuomo Salovuori ja aikuiskasvatuksen pastori Tarja Korpela. Ryhmä kokoontuu Tikkurilan kirkossa, Asematie 12, kerran kuukaudessa kevään 2024 ajan alkaen 23.11.2023. Seuraavat kerrat 25.1., 15.2., 14.3., 18.4. ja 16.5. 2024. Tarkemmat tiedustelut ja ilmoittautumiset tarja.korpela@ evl.fi, p. 050 388 8501.

14. Näyttely on nähtävillä 4.12. asti.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 26.10 ja 9.11 klo 9.30.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 2.11. klo 11. Jukka Nevala. Kyläperhekerho tiistaisin klo 9.30 vanhemmille ja hoitajille lapsineen. Ei kerhoa 31.10.

MUUALLA Pägyn kyläperhekerho keskiviikkoisin klo 9.30 Niittyvillan Kohtaamispaikassa, Lammaslammentie 3, vanhemmille ja hoitajille lapsineen. Ei kerhoa 1.11.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–14. Suljettu to 26.10., avoinna pe 27.10. klo 9–11, ti 31.10. klo 9–11. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma

SIRPA PÄIVINEN

luikäisten lasten kuoro, joka harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 16–16.45. Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoroseikkailuun. Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkoulussa olevien nuorten oma kuoro. Se harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 17–17.45. Aurinkotanssissa on letkeä tekemisen meininki, johon jokainen nuori saa tulla omana itsenään. Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa kanttori Sini Nikku. Lisä-tietoja sähköpostitse sini.nikku@evl.fi.

Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550 Keskustelun papin kanssa voi varata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonissan vastaanotto kuukauden ensimmäinen torstai klo 10–11 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Seurakunnan seniorit to 26.10., 2.11. ja 9.11. klo 13. Naisten saunailta to 26.10. ja 9.11. klo 16. Iltarukouspiiri to 26.10., 2.11. ja 9.11. klo 18. Korso-messu to 26.10. klo 18.30. Jani Vanhala. Ennen messua kokoonnutaan etkoille klo 18 kahvin ja teen äärelle. Perhekerho pe 27.10. ja 3.11. klo 9–11.30. Keittolounas 2 e / perhe. Suuri ihme -vauvateatteri pe

27.10. klo 9.30. Tule mukaan matkalle myyttiseen alkukertomukseen: maailman ja ihmisen syntytarina draaman, lorujen, musiikin ja liikkeiden kautta. Esitys ohjaa vuorovaikutukseen sekä esiintyjän ja yleisön että vauvan ja vanhemman välillä. Sopii erityisesti 0–2-vuotiaille. Kesto noin 30 min. Messu su 29.10. klo 10. Ilkka Luukka, Minttu Haapalainen, Jussi Salonen. Kirkkokahvit. Kylväjäpiiri su 29.10. klo 15. Arja Arasmo kertoo vapaaehtoistyöstään SAT- 7:ssa. Kirkon aamupuuro ma 30.10. ja 6.11. klo 10 hinta 1 e. Perhekerho ma 30.10. ja 6.11. klo 12–15. Virtapiiri ma 30.10. ja 6.11. klo 13. Juttuseuraa, kahvittelua ja ohjelmaa. English Through Bible -raamattupiiri ma 30.10. ja 6.11. klo 18.30. Punainen lanka -raamattupiiri ma 30.10. ja 6.11. klo 19. Lumon puhaltajien syyskonsertti ma 30.10. klo 19. Mancinin, Morriconen ja Rotan elokuvamusiikkia. Johtaa Panu Matilainen, solisteina Juuli Markkanen (oboe) ja Satu Mäkelä (huilu). Vapaa pääsy. Ohjelmat 10/5 euroa käteisellä tai MobilePayllä. Walk in terapiaa maanantaisin. Ratkaisukeskeistä terapiaa, käynti kerrallaan, alle 29-vuotiaille. Vinkkaa apua tarvitsevalle nuorelle! Katso lisää korsonseurakunta.fi/ terapia Naisten raamattupiiri ti 31.10. ja 7.11. klo 18. Aamurukouspiiri ke 1.11. ja 8.11. klo 8. Katulähetyksen hartaus ja yhteisölounas ke 1.11. klo 11. vietämme katulähetyksessä pyhäinpäivää ja 8.11. klo 11. Normaali ruokailu. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruokailun alussa on mahdollisuus hiljentyä yhteiseen hartauteen kirkkosalissa. Lähetyspiiri ke 1.11. ja 8.11.klo 13. Iltaperhekerho ke 1.11. ja 8.11. klo 18. Kaikille avoin kuoro ke 1.11. ja 8.11. klo 18. Ei pääsyvaatimuksia, tule sellaisena äänenkäyttäjänä kuin olet. Korso-messu to 2.11. klo 18.30. Ilkka Luukka. Ennen messua ruokailu klo 17:30 alkaen. Seuraa enkeleitä – pyhäinpäivän polku perheille la 4.11. klo 16. Koko perheen enkelipolku alkaa lämpimällä ja turvallisella satutuokiolla kirkossa ja jatkuu hautausmaalla enkeleitä etsien. Hautausmaalla on tavattavissa myös seurakunnan työntekijöitä ja tarjolla lämmintä mehua kaikille. Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 4.11. klo 18. Luetaan vuoden aikana hautaan siunattujen seurakuntalaisten nimet ja sytytetään heille kynttilä. Minna Ruuttunen, Jani Vanhala. Korson kirkon uurnalehto KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2023 7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.10.–9.11.

GETTY IMAGES

auki klo 9–21, lämmintä mehua tarjolla klo 15–18. Messu su 5.11. klo 10. Elina Aro, Jani Vanhala, kirkkokahvit. Mainio marraskuu – selätetään yhdessä vuoden pimein aika ulkoillen ma 6.11. klo 11. Tutustumme Myyrmäen muraalivaellukseen. Matkat kuljemme julkisilla, joten varaa mukaasi matkakortti. Lähtö Korson kirkon edestä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset diakonissa Pia Olkkonen, 050 322 6560. Korso-messu to 9.11. klo 18.30. Jani Vanhala. Ennen messua etkot klo 18 kahvin ja teen äärellä.

MUUALLA Retkeilijät Korson seurakunnassa. Seuraa retkeilijöitä Facebookissa. Lisätietoja Pia Olkkonen, 050 322 6560.

KIRKONKULMA

Kynttilät syttyvät pyhäinpäivänä Pyhäinpäivää vietetään lauantaina 4.11. Kirkoissa luetaan kuolleiden nimet, ja läheiset ovat tervetulleita kirkkoon sytyttämään kynttilän edesmenneelle rakkaalleen. Kirkkohetkissä sytytetään kynttilät vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten muistoksi. Hakunilan seurakunta: Hakunilan kirkko (Hakunilantie 48) klo 14. Hämeenkylän seurakunta: Hämeenkylän kirkko (Auratie 3) klo 18 (myös verkossa). Korson seurakunta: Korson kirkko (Merikotkantie 4) klo 18. Rekolan seurakunta: Rekolan Pyhän Andreaan kirkko (Kustaantie 22) klo 15. Tikkurilan seurakunta: Pyhän Laurin kirkko (Kirkkotie 45) klo 17.15 ja klo 19.15, Ruskeasannan hautausmaa (Ruskeasannantie 2) klo 16. Vantaankosken seurakunta: Kivistön kirkko (Laavatie 2) klo 16 ja klo 18. Vantaan ruotsinkielinen seurakunta: Pyhän Laurin kirkko (Kirkkotie 45) klo 16.

Pyhäinpäivä Vantaan hautausmailla

Hautausmailla on pyhäinpäivänä 4.11. tarjolla lämmintä juomaa ja mahdollisuus keskustella seurakuntien työntekijöiden kanssa. Lapsiperheiden Enkelipoluilla pääsee pohtimaan surun ja menetyksen teemoja toiminnallisilla rastiradoilla. Pyhän Laurin kappelilla (Pappilankuja 5) on tarjolla lämmintä mehua klo 16–19. Lisäksi klo 13.30–19 kappelilla on mahdollisuus hiljentymiseen sekä keskusteluun diakoniatyöntekijän tai papin kanssa. Pyhän Laurin kirkon ympäristössä on myös

8 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2023

Seuraa enkeleitä -polku lapsiperheille klo 16–19. Hämeenkylän kirkon hautausmaalla (Auratie 3) on klo 15–18 tarjolla kuumaa juotavaa ja mahdollisuus keskusteluun seurakunnan työntekijöiden kanssa. Kirkolla on myös lapsiperheille suunnattu enkelipolku hautausmaalla klo 15–18. Korson kirkon uurnalehdon (Merikotkantie 4) portti on auki klo 9–21. Lämmintä mehua tarjolla klo 16 alkaen. Seuraa enkeleitä -kynttiläpolku Korson kirkossa ja hautausmaalla klo 16–18. Perheiden ohjelma alkaa tarinahetkellä kirkossa klo 16. Lauluyhtye Kaarna esiintyy Korson kirkon hautausmaalla kahdesti: ensin klo 16.30 ja toisen kerran 17.30. Helsingin pitäjän kirkon, Ruskeasannan, Honkanummen ja Hämeenkylän hautausmaat ovat pyhäinpäivänä auki ympäri vuorokauden. Läheisen hautapaikan sijainnin voi tarkistaa Hautahaku-palvelulla kirkkovantaalla.fi/hautahaku. Muualle haudattuja läheisiä voi muistaa Vantaalla sijaitsevilla muistopaikoilla. Tällaisia muistopaikkoja on hautausmaiden lisäksi Rekolan, Myyrmäen ja Hakunilan kirkoilla sekä Seutulan kappelilla. Lue lisää kirkkovantaalla.fi/pyhainpaiva

Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta. Kirkonkulma avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11. Maarukanmummot koontuvat neulomaan sukkia ma 30.10. ja 6.11. klo 12 rippikoulusalissa. Tiedustelut diakonissa Pia Olkkonen p. 050 322 6560.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 26.10., 2.11. ja 9.11. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 31.10. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Senioripiiri ke 8.11. klo 10–11.30. Kahvitarjoilu.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Rekolan srk somessa: @rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220. Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi Puhelinpäivystys ti klo 10–12, p.09 8306706. Sannamari Niemi, p. 050 3290361. Siru Rantanen, p. 044 4220391. tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. vt. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706.

Ben Ahlroos, p. 050 535 2450. Hanna Paananen, p. 050 436 7712. Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708 Perheolkkari ma klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. Yläovet auki ti klo 12. Syödään yhdessä. Alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan. Silmukkasiskot ke klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi. Kirkkomuskari ke klo 15–15.30. Avoin kirkkomuskari perheille. Lapsikuoron harjoitukset ke klo 16–16.45. Lapsikuoro, Laululaivan, harjoitukset. Kuoro on maksuton eikä siihen ole pääsykoetta. Lisätiedot Suvi Häme, p. 050 433 3329. Syystalkoot ti 24.10. klo 9 alkaen. Siivoamme ja laitamme kirkon pihaa talvikuntoon. Talkoiden jälkeen Yläovissa tarjolla lämmintä ruokaa ja sauna. Omat työvälineet ja pyyheliina mukaan. Syntynyt Vapaaksi - teatteriesitys to 26.10. klo 18. Teatteriryhmä Golden Art esittää näytelmän Syntynyt Vapaaksi. Näytelmä on musiikkiin ja liikkeeseen perustuva kertomus ihmisten kaipuusta vapauteen, taistelusta yhteiskunnan sortoa vastaan. Näytelmän on käsikirjoittanut ja ohjannut Tirdad Motavali. Golden Art -ryhmä on Iranista ja Afganistanista tulleiden maahanmuuttajien harrastajateatteri. Ei pääsymaksua. Näytelmän jälkeen kahvitarjoilu. Pyhäkoulu su klo 10. Lasten oma kirkkohetki ja askartelua. Messu su 29.10. klo 10. Hanna Paananen ja Suvi Häme. Miesten raamattupiiri ma 30.10. klo 18.30. Keskustelua Raamatusta miesten kesken. Aamumessu ke 1.11. klo 9. Jussi Koski ja Marja Kyllönen. Iltamessu ke 1.11. klo 20. Seppo Paulasaari ja Suvi Häme. Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 4.11. klo 15. Kynttiläkirkossa luetaan vuoden aikana siunattujen seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilä heidän muistolleen. Kirkon yläpihan ristin juureen voi tuoda kynttilän omaisten muistolle. Tilaisuuden jälkeen kahvit. Messu su 5.11. klo 10. Jussi Koski ja Suvi Häme. Musiikkitorstai to 9.11. klo 11.30. Yhteislaulua keskellä päivää. Laulamme Toivon lauluja-kirjasta sinun toiveiden mukaisesti. Aloitetaan lounaalla klo 11.30 ja siirrymme kirkkosaliin laulamaan klo 12.15. Keittolounas ja pullakahvikahvi 5 e.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedustelut Asolan toiminnasta Irene

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.10.–9.11.

Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329. Perheolkkari ti klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. Saviryhmä ke klo 12. Pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 1 e/kerta. Ei ennakkoilmoittautumista. Raamattu ja rukouspiiri to klo 10. Käydään läpi Raamattua ja seuraavan sunnuntain jumalanpalveluksen tekstiä, keskustellen ja rukoillen. Silmukkaryhmä to klo16–18. Neulomme ja virkkaamme yhdessä. Miesten keskusteluryhmä to 26.10. ja 09.11. Vapaamuotoista keskustelua mielenkiintoisista aiheista Heikin johdolla. Kipuryhmä ti 31.10. klo 15–16.30. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville. Aihe; Yksin ei ole kovin kaksista. Alustajana Peter Anderssen. Naisten keskusteluryhmä to 2.11. klo 13. Naisten hyvinvointia lisäävä keskusteluryhmä. Ohjaajina diakoni Mariela Salminen ja Irene. Seniorikahvila ma 6.11 klo 13. Tarjolla on mukavaa yhdessäoloa kahvikupin ääressä. Saamme vieraaksi Varian kansainvälisiä opiskelijoita. Omaishoitajien tukiryhmä ti 7.11. klo 13. Vertaistukiryhmä omaistaan hoitaville tai jos kokee olevansa omaishoitaja. Ei ennakkoilmoittautumista.

MUUALLA Toivoa naisille -ryhmä ke 1.11. klo 18–19.30. Lampirannalla, Tertunkuja 4b. Nikkaristiapua Tarvitsetko apua kodin pienissä askareissa? Seurakunnan vapaaehtoiset nikkaristit auttavat kodin pikku askareissa Rekolan alueella. Heiltä voi pyytää apua esim. palovaroittimen asennukseen, lampun vaihtoon, taulujen ripustamiseen tai pihan haravointiin. Ammattimiesten töitä ei kuitenkaan tehdä. Apu on asiakkaalle maksutonta. Lisätietoja: kirkkoherranvirasto, p. 09 830 6700. ma–to klo 9–14.

Tikkurilan seurakunta Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk

Twitter: @Tiksinsrk Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh.09 830 6202 Diakonia palvelee Varaa aika keskustelua varten diakoniatyöntekijälle www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jätä soittopyyntö p. 050 439 9651. Sähköposti diakonia.tikkurila@evl.fi. Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www.tikkurilanseurakunta.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko on 29.10. asti pois käytöstä kunnostustöiden vuoksi. Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 12, Johanna Toivonen, Kristiina Kartano, Terje Kukk. Perheiden Pyhäinpäivän Etsi enkeleitä -polku Pyhän Laurin kirkon puistossa la 4.11. klo 16–19. Ota mukaan oma taskulamppu. Perheet pääsevät seikkailemaan ja pohtimaan surun teemoja. Polun järjestävät yhdessä Tikkurilan, Vantaankosken, Hakunilan ja Vanda svenska församlingin lapsija perhetyöntekijät. Pyhän Laurin kappelilla lämmintä mehua la 4.11. klo 16–19. Lisäksi klo 13.30–19 kappelilla on mahdollisuus hiljentymiseen ja keskusteluun diakoniatyöntekijän tai papin kanssa. Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 4.11. klo 17.15, Terhi Viljanen, Päivi Mäkinen, Iina Katila. Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 4.11. klo 19.15, Terhi Viljanen, Hanna Raunu Samppa Laakso. Pyhäinpäivän muistokonsertti la 4.11. klo 18.30. Corvus Laurencij -kuoro esittää Gregoriaanisen requiemin Samppa Laakson johdolla. Vapaa pääsy ja ohjelma. Messu su 5.11. klo 12, Annaelina Mäkilampi, Susanna Rinne, Samppa Laakso.

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Auki ma–pe klo 7.30–21, la–su klo 9–18. Vahtimestarit: p. 09 830 6223. Lauantaiset iltakellot carillonilla klo 18 joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina. Keskiviikkokellot soivat keskiviikkoisin klo 14. Avoin Junnuolkkari 7–14-vuotiaille kouluviikoilla Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10) ti klo 13–16. Draamapurkin Suuri Ihme to 26.10. klo 9.30–10.30. Vauvoille ja taaperoille tarkoitettu osallistava näytelmä. Maksuton. Taaperokahvila to 26.11., to 2.11. ja, to 9.11 klo 9.30–12 yli vuoden ikäisille lapsille aikuisen kanssa. Päivämusiikki torstaisin klo 12 to 26.10. (Samppa Laakso, urut). to 2.11. (Pilvi Listo-Tervaportti, urut) ja to 9.11. (Ritva Holma, laulu, urut,

piano). Vapaa pääsy. Kielikerho – puhumme suomea Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10) to 26.10., to 2.11. ja 9.11. klo 13–14.30. Opitaan suomea rennossa ilmapiirissä. Tarjolla kahvia ja teetä. Lisätiedot: mirja. jalo@evl.fi, p. 040 509 7306. Welcome to the language club to practice speaking Finnish. The language club meets on Thursdays from 13:00 to 14:30 in Vehkapolun kerhotila We learn Finnish in a casual atmosphere. Iltateetä ja Iltamessun valmisteluja to 26.10., to 2.11. ja to 9.11. klo 18 alkaen. Iltamessu to 26.10., to 2.11. ja to 9.11. klo 19. Vapaaehtoiset messun

Keikkaapu

14.30. Tarjoilu 1 e/aikuinen. Iltaperhekerho ma 30.10. ja ma 6.11. klo 17.30–19. Iltapala 3 e/ perhe. Viikkomessu ti 31.10. ja ti 7.11. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu. Yhteisölounas ti 31.10. ja ti 7.11. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavattavissa ajanvarausta ja keskustelua varten. Lähetyksen päiväpiiri ti 31.10. klo 13. Laulamme yhdessä -yhteislaulutilaisuus ti 31.10. klo 17, Terje Kukk. Luento: mitä on kristillinen sionismi? ti 31.10. klo 18. Vieras Risto Auvinen. Järjestää Israel-piiri. Virsiä, veisuja ja viiniä ke 1.11. klo

Apua arkeen!

Tarvitsetko sinä tai läheisesi kertaluonteista apua esimerkiksi: kaupassa käyntiin tai muuhun asiointiin kodin pieniin askareisiin tietokoneen tai puhelimen kanssa lomakkeiden täyttämiseen ulkoilu- tai juttuseuraksi

Keikka-avun päivystys

tiistaisin klo 9-11 p. 09 8306 405

vantaankoskisrk. clara.ﬁ

Keikka-avun vapaaehtoiset auttavat arjen haasteissa Länsi-Vantaalla asuvia yli 65-vuotiaita. Keikka-apu on maksutonta.

bit.ly/Keikka-apu

matka lohdutuksen teemoihin. Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 10, Sanna Heikurinen, Kristiina Kartano, Iina Katila. Finnairin kuoron pyhäinpäivän konsertti la 4.11. klo 15. Konsertin johtaa Mikko Haapaniemi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Messu su 5.11. klo 10, Jaakko Hyttinen, Pirkko Yrjölä, Iina Katila. Messua toteuttamassa jumalanpalvelus- ja musiikkityön vastuuryhmän jäseniä. Carillon-kellopelin konsertti su 5.11. klo 12, soittajana Iina Katila. Kesto 15–20 minuuttia ja se on kuultavissa kirkossa ja sen ympäristössä. Vauvakahvila ma 6.11. klo 12.30– 14.30. Sukkelat sukankutojat ti 7.11. klo 10–12 Vehkapolun kerhotilassa. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 8.11. klo 13.

PIENTEN PAIKKA Auki kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1 Perhepäivä ma 30.10. ja ma 6.11. klo 9–14. Välipala 2 e/perhe. Kerho isille ja lapsille ti 31.10. ja ti 7.11. klo 17.30–19. Iltapala 3 e/ perhe. Naisten lenkkisauna to 9.11. klo 17.30–19.30.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A Raamattua ja lähetysasiaa to 26.10. ja 9.11. klo 17.30.

RUSKEASANNAN KAPPELI toteuttajat ovat arki-illan messuhetken kantava voima. Perhepäivä pe 27.10. ja pe 3.11. klo 9–13. Lounas 4 e/perhe, leipä ja kahvi 2 e/perhe. Naisten rukouspiiri pe 27.10. ja pe 3.11. klo 18. Uskon ytimessä -ryhmä pe 27.10. klo 18. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 28.10. ja la 4.11. klo 15. Juoksen - runon ja musiikin iltapäivä la 28.10. klo 15–16.30. Aunimarjut Kari; runolausunta, Jaakko Hietikko; laulu, Terje Kukk: piano. Vapaa pääsy ja kahvitarjoilu. Messu su 29.10. klo 10 suomeksi ja englanniksi. Mukana Pyhän Laurin kuoro, Kristiina Kartano, Jaakko Hyttinen, Terje Kukk. Lastenkirkko su 29.10. ja su 5.11. klo 10 messun yhteydessä Pienten paikassa. Lisätiedot maaret.hirvensalo@evl.fi tai 050 572 2811. Vauvakahvila ma 30.10. klo 12.30–

18–20. Virsiä ja veisuja iltapalan äärellä. Voit tuoda viiniä omaan käyttöön. Lisätietoja: suvi-maria. roine@evl.fi. Avoin kohtaamispaikka ke 1.11. ja ke 8.11. klo 12–15. Kuulumisten vaihtoa ja toisten ihmisten tapaamista. K-18 sinkkuilta työikäisille sinkuille pe 3.11. klo 18–20 Vehkapolun kerhotilassa, Vehkapolku 10. Sisäänkäynti kirkon sisäpihalta. Päihteetön tilaisuus, vapaa pääsy. Kahvia ja keskustelukumppaneita. Ilmoittautuminen sinkkujen pikkujouluihin, joita vietetään Tikkurilan kirkolla pe 8.12. klo 18–20. Sinkkuilta senioreille pe 3.11. klo 18–20. Esteetön tila ja vapaa pääsy. Kahvia ja keskustelukumppaneita. Ilmoittautuminen sinkkujen pikkujouluihin, joita vietetään Tikkurilan kirkolla pe 8.12. klo 18–20. Pyhäinpäivän aaton konsertti Lohdutus - Risto-Matti Marin, piano pe 3.11. klo 18. Meditatiivinen

Pyhäinpäivän Kynttiläkirkko la 4.11. klo 16, Jarkko Korhonen, Marjo Suorsa, Terje Kukk. Mukana oopperalaulaja Jaakko Hietikko.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho ti 31.10. ja ti 7.11. klo 9.30–11. Välipala 2 e/perhe. Ristipuron keskiviikkokerho ke 1.11. klo 13.30–15.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B Avoin Junnuolkkari 7–14-vuotiaille kouluviikoilla to klo 13–16. Välipala ja osittain ohjattua tekemistä. Perhekerho ma 30.10. ja ma 6.11. klo 9.30–11. Välipala 2 e/perhe.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2 Elävän veden virta -rukouspiiri ma 30.10. klo 17.30. Perhekerho ti 31.10. ja ti 7.11. klo KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2023 9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.10.–9.11.

Elämänkaari HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Joel Oliver Heiskanen, Hilla Selma Sinikka Kylmämaa, IirisElise Virva Adalmiina Lampela. Hautaan siunattu Aarno Armas Aapio 90 v, MarjaLiisa Vaittinen 82 v, Leena Marjatta Vartiainen 82 v, Raimo Kalevi Ollikainen 81 v, Pentti Uolevi Elg 78 v, Ismo Johannes Ulmanen 78 v, Pekka Antero Kalliomaa 75 v, Hannu Tapio Vankka 73 v, Yrjö Jyrki Johannes Kuosmanen 72 v, Matti Antero Varonen 72 v, Jukka Tapio Aittoniemi 63 v, Aatu Aleksi Mallat 24 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Abel Herkules Hietala, Frida Sofia Elisabet Karhu, Samuel Eero Kovanen, Vili Alvar Taavetti Kuisma, Ohto Väinö Viljami Määttänen, Aapo Viljami Pesonen, Aino Yixin Saarinen, Eedit Sylvia Savolainen, Eemil Onni Oliver Siitari, Sakari Matias Yli-Kohtamäki. Hautaan siunattu Antti Johannes Ahopelto 86 v, Eine Anna-Liisa Storm 85 v, Laura Orvokki Lampila 83 v, Anja-Riitta Kaarina Nousiainen 80 v, Helvi Marjatta Holm 71 v, Harri Sakari Korkeakangas 53 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Hilkka Helena Hänninen, Noel Joakim Nissinaho, Belinda Veronica Alexandra Varis, Aleksi Jaakko Antero Huvinen, Edvin Eino Aulis Penttinen, Viola Kastehelmi Kanerva, Ava Leonor Vataja, Benjamin Johan Piippo, Nella Ilona Vianto, Ram Erik Haarto. Hautaan siunattu Erik Matti Tapani Lindström 71 v, Kaarina Annikki Numminen 83 v, Irma Maire Kyllikki Laurén 86 v, Eine-Liisa Sirén 89 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Sofia Maria Salo, Eino Juha Olavi Koponen, Maija Kerttu Hannele

10 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2023

Vaahermäki, Nuuti Alvar Tornberg, Daniel Alexander Rämänen, Aatos Urho Aitto-Oja, Oskar Toivo Santeri Silvonen. Hautaan siunattu Eeva Inkeri Luokkanen 87 v, Raimo Kalevi Nykky 82 v, Milja Orvokki Tuovinen 79 v, Simo Santeri Vaarmio 78 v, Markku Kaarlo Johannes Rytkönen 58 v, Keijo Kalervo Pasanen 76 v, Aino Unelma Nousiainen 90 v, Raimo Verneri Tarkela 87 v, Maire Marjatta Anneli Miettunen 86 v, Martti Olavi Mahlman 79 v, Jouko Lauri Nipuli 75 v, Pirkko Anneli Nipuli 75 v, Reijo Kalevi Roponen 74 v, Niilo Volmari Saukko 89 v, Pekka Kalervo Salonen 76 v, Terttu Marketta Miekkoniemi 69 v, Pauli Juhani Rekola 66 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Saaga Maria Daniela Hagel, Milka Vanamo Lahtinen, Noel Veikko Antero Majaniemi, Huska Helmeri Nurminen, Maximilian Leif Kalevi Rönnskog, Tatu Elias Hörkkö, Minea Sointu Olivia Karppinen, Linnia Sade Evella Lempinen, Lauri Rafael Manninen, Inna Linnea Rönty, Lilia Emili Tuunanen, Tara Vallenius, Nella Katariina Aittola, Sofia Emilia Illikainen, Saima Linnea Kekki, Pekka Emil Lesch, Toivo Hannu Tapani Castrén, Ellie Lilian Marianne Holopainen Oksanen, Lukas Viljo Huuskonen, Lukas Johannes Koskela, Iivo Eemil Pietari Urpalainen, Tilda Reetta Leana Urpalainen, Sulo Amos Saarinen. Hautaan siunattu Matti Iisakki Martikainen 88 v, Mikko Juhani Nurmi 80 v, Reijo Seppo Henrikki Pollari 80 v, Laura Hilkka Martta Raij 80 v, Janet Julia Boström 33 v, Leena Marjatta Hartikainen 83 v, Jaakko Ilmari Rokkonen 82 v, Pertti Eino Kalevi Koivunen 77 v, Heikki Kaarlo Ilmari Urho 75 v, , Liisa Annikki Hallikainen 87 v, Niilo Johannes Wahlsten 86 v, Marja Kyllikki Sandberg 82 v, Mikko Ilmari Kinnunen 78 v, Harri Gunnar Antero Järvinen 77 v, Pirkko Sinikka Fokin 72 v, Reino Kalervo Piipponen 69 v, Elsa Esteri Räsänen 91 v, Aulis Tapani Huttunen 88 v, Armi Maria Sahi 87 v, Satu Onerva Patama 78 v, Ville Valtteri Kairistola 46 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Viveka Aurora Oskar, Viena Carola Sofia Hänninen, Adam Aureliano Navia López, Luka Heikki Juhani Maliniemi-Sulanto. Casper Samuel Rytilä, Aamu Ellen Astradeni Ruuskanen, Olivia Pirjo Koskela, Sisu Ilmari Pekkala, Urho Olavi Pekkala, Uurto Väinämö Saarimaa, Elian Jouko Aatos Backlund, Saana Liisa Anneli Viljaranta, Aleksi Juhani Grönholm Oja, Melina Amelia Hysi, Lukas Emilio Hysi, Elian Jouko Aatos Backlund, Oiva Kristian Tammisalo, Viljo Edmund Pentinpuro, Joona Mikael Duc Chu. Hautaan siunattu Pirkko Liisa Fagerström 85 v, Heikki Ilmari Etäsalo 83 v, Mika Antti Olavi Pullinen 63 v, Hilkka Hellin Honkola 97 v, Tauno Kalervo Ärölä 87 v, Maire Marjatta Räsänen 84 v, Ralf Erik Mattias Rasmus 81 v, Harri Aleksander Virtanen 75 v, Kai Erik Johannes Himberg 72 v, Seppo Kari Tapanainen 66 v, Ester Maria Lehtonen 93 v, Hellin Marjatta Lamminen 89 v, Eine Anna Iida Karjalainen 88 v, Unto Einari Nurmi 88 v, Arto Matti Oskari Laitinen 86 v, Timo Juhani Tamminen 84 v, Lea Riitta Nousiainen 83 v, Rauha Kaarina Turunen 82 v, Reino Kalevi Törrönen 81 v, Seija Sisko Tuulikki Helasterä 83 v, Markku Kalevi Molin 80 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döpta Saga Adelina Häyry. Avlidna Göta Linnea Grundström, KaijaLeena Höglund, Maj Inga-Lill Juslin, Peter Johan Lindström, Ola Johannes Nummelin, Ulrika Margaretha Rancken, Carola Anna Alice Schmitt, Curt Sven Skog, Martti Tapio Teppola.

9.30–11. Välipala 2 e/perhe.

MUUALLA Nuorten aikuisten syysleiri Porkkalassa 24.–26.11. yhdessä Malmin seurakunnan kanssa. Leiri on suunnattu 18–39-vuotiaille. Lähtö yhteiskuljetuksella pe Tapanilan kirkolta klo 17.30 ja paluu kirkolle su klo 15 mennessä. Voit osallistua vain osan aikaa ja omalla kyydillä. Luvassa mukavaa yhdessäoloa, pelailua, ulkoilua, saunomista ja hyvää ruokaa. Hinta 30 e tai 20 e, jos olet vain osan ajasta. Lisät. ja ilmoittautumisohjeet: terhi.viljanen@evl.fi. Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua kodin töissä vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä. Soita Lailalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä, ota yhteyttä diakonissa hanna. raunu@evl.fi p. 050 384 8481.

VERKOSSA Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan seurakunnan Facebook-sivun kautta. www. facebook.com/tikkurilanseurakunta. Hertta-kirkonrotan terveisiä kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret.hirvensalo@ evl.fi. Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet Facebookissa nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http:// tikkurilan-seurakunta-lapsityo. mailpv.net/. Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: auki ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Rajatorpantie 8 Tilojen ja toimitusten varaus: ma– pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: ti klo 9–11 Kivistön kirkko: ti klo 13–15. Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia. vantaankoski@evl.fi. Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Seniorikerho torstaisin klo 13.30. 26.10. Lähetystyö/Maria Järviniitty, 2.11. Nikkaristit ja Keikka-apu/Kati Pyykkö, 9.11. Lönnrot, Topelius ja virsikirja/Jarmo Kiilunen ja Kari Jerkku. Suuri ihme–vauvateatteri to 26.10. klo 17.30. Draamapurkki. Syntytarina. Sopii erityisesti 0–2-vuotiaille. Kesto n. 30 min. Osa Kukkuu -festaria. Myyrmäen kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.30. Kirkkoravintola Voimala pe 27.10. klo 11. kirkkohetki, klo 11.30 lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi). Pöytiintarjoilu. Messu su 29.10. klo 10. Pappi Hans Tuominen, saarna Eero Huovinen, kanttori Eveliina Pulkkinen, puhallinorkesteri Louhi avustaa. Raamattupiiri ma 30.10. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 30.10. klo 17.30. Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18. Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13. Kässäpaja keskiviikkoisin klo 12–14. Neulotaan, ommellaan, korjataan tai tehdään uutta. Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 10. Maari Santala, Margit Helin, kanttori Ritva Holma, Myyrmäen kirkon kuoro avustaa. Messu su 5.11. klo 10. Sari Hartikka, Iiro Salminen, kanttori Mari-Annika Heikkilä. Siioninvirsiseurat su 5.11. klo 14. Friends’ Cafe su 5.11. klo 15–18. Pyhäinpäivä Suomessa. Tehdään yhdessä ja keskustellaan suomeksi ja englanniksi. Lastenhoito järjestetty. Toivoa naisille ma 6.11. klo 13. Rukouspiiri tukee Sansan medialähetystyötä. Me Kynät -kirjoittajaryhmä ma 6.11. klo 15. Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 6.11. klo 18–19. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille ti 7.11. klo 15.30. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. Israel-piiri ti 7.11. klo 18. Tuula Jägerroos kertoo kevään kuulumisia Felm-keskuksesta Jerusalemista. Miesten raamattupiiri ti 7.11. klo 18.30.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa kahvin äärellä. Kivistön rukouspiiri ti 31.10. klo 17.30. Kivistön raamattupiiri ti 31.10. klo 18.30.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.10.–9.11.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30. 1.11. Kirjaesittely: Rottien pyhimys/Auli Kekoni, 8.11. Omenarannasta uuteen kotiin. Lapsuuden muistelua/Tuula Paasivirta. Iltaperhekahvila keskiviikkoisin klo 18–19.30. Miesten takkailta ke 1.11. klo 18–20. Vaatevaraston avoimet ovet to 2.11. klo 9.30–11.30. Voit tuoda ja hakea ehjiä ja puhtaita aikuisten ja lasten vaatteita. Maksuton. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan aina kirkon ollessa auki. Varmimmin vahtimestari paikalla ma–ke klo 9–15. Pyhäinpäivän konsertti pe 3.11. klo 19. Laulumusiikkia. Paula ja Matti Rankalan lauluoppilaat. Vapaa pääsy. Pyhäinpäivän iltakirkot la 4.11. klo 16 ja 18. Luetaan vuoden aikana hautaan siunattujen seurakuntalaisten nimet ja sytytetään heille kynttilät. Kahvitarjoilu. Lasten Kastehelmi torstaisin klo 16.30 kuoro kirkkosalissa, klo 17.30 Minikastehelmi kerhotilassa. Tied. kanttori Mari-Annika Heikkilä p. 044 422 0407.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Aamurukouspiiri torstaisin klo 8.15. Seniorikerho torstaisin klo 13. 26.10. Dia-esitys: Kuvauskojussa lähemmäs eläimiä–haasteet ja mahdollisuudet/Uwe Preusker, 2.11. Kirjaesittely: Rottien pyhimys/ Auli Kekoni, 9.11. Nikkaristit ja Keikka-apu/Kati Pyykkö. Hengellisen musiikin konsertti su 29.10. klo 15. Esiintyjinä Urpo Pakarinen ja Seppo Palonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10e. Tuotto seurakunnan musiikkitoiminnalle. Olotila-kahvila maanantaisin klo 11–13. Miesten piiri ma 30.10 klo 18.30. Risto Pottonen-aiheena Jumala. Martinlaakson lähetyspiiri ti 31.10. klo 19. Tukee oman seurakunnan kohteita Suomen Lähetysseuran kautta. Vierailijana Hans Tuominen. Martinlaakson korttelikerho keskiviikkoisin klo 13. Raamattupiiri ti 7.11. klo 13.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10. 1.11. Kirjaesittely: Rottien pyhimys /Auli Kekoni, 8.11. Herkimmät muistoni hautajaisista/Risto Pottonen.

PATOTIE 2 KERHOTILA Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11.

Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

MUUALLA Kansainvälinen raamattupiiri to 26.10. ja 9.11. klo 18. Paikka, kysy: Sisi Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356 6760. Raamattupiiri erikielisille. Ota omankielinen Raamattu mukaan. Suomeksi ja englanniksi. Olotila-kahvila Kivistö tiistaisin klo 11–13 Asukastila Rubiini, Rubiinikehä 2b. Let’s Coffee - Let’s Talk! ti 31.10. klo 13–15 Myyrmäen asukastila, Myyrmäkitalo, Paalutori 3. Maahanmuuttajatyöntekijä Sisi Wu tavattavissa. Kotiraamattupiiri ke 1.11. klo 15–16 Halmeilla, Louhelantie 1 G 93. Perheiden pyhäinpäivän tapahtuma la 4.11. klo 16–19. Pyhäinpäivän polku perheille. Pyhän Laurin kirkon puisto, Kirkkotie 45. Nikkaristipäivystys keskiviikkoisin klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitsetko apua pienissä kodin töissä? Hyllyjen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, joiden apu on maksutonta. Keikka-apu-päivystys tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Vapaaehtoisapua yli 65-vuotiaiden Länsi-Vantaalla asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Yhteistyössä Hämeenkylän seurakunnan, Keravan ja Vantaan hyvinvointialueen sekä Punaisen Ristin Länsi-Vantaan osaston kanssa.

VERKOSSA Messu su 29.10. klo 10. Pappi Hans Tuominen, saarna Eero Huovinen, kanttori Eveliina Pulkkinen, puhallinorkesteri Louhi avustaa. Messu su 5.11. klo 10. Sari Hartikka, Iiro Salminen, kanttori Mari-Annika Heikkilä. Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTubekanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

Vanda svenska församling Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning via tidsbeställning

HELSINGE KYRKA S:T LARS Kyrkov.45 Högmässa sö 29.10 kl.10 i S:t Lars kapell. Kristian Willis, Heidi Åberg. Stilla musik lö 4.11 kl. 14–15.30. Anders Ekberg och Heidi Åberg. Parentationsandakt lö 4.11 kl. 16, Kristian Willis och Anders Ekberg. Ljuständning för avlidna. Följ änglarna-stig lö 4.11 kl. 16–19

FOLKHÄLSANHUSET Vallmov.28 Veckomässa med allhelgonatema fre 3.11 kl. 14. Anu Paavola och Anders Ekberg.

ÖVRIGT Vivandi-kören övar to 26.10, 2.11 och 8.11 kl. 17–19. Bygård (Ainogränd 9). ViAnda-kören övar ons 1.11 och 8.11

HAUDAN HALLINTA-AJAN KUULUTUS Helsingin pitäjän kirkon, Ruskeasannan ja Hämeenkylän hautausmailla on käynnistynyt haudan Hallinta-ajan päättymisestä kertova kuulutus. Kuulutus koskee hautoja, joiden hallinta-aika päättyy 31.12.2023. Kuulutushaudoilla on asiasta kertova kyltti. Lisätietoja hallinta-ajan kuulutuksesta: www.vantaanseurakunnat.ﬁ/hautausmaat/hauta-asiat/hallinta-aika sekä hautausmaan toimistosta, puh. 09 8306 220

för familjer i Prästgårdsparken. Ta med en ficklampa. Vanda västra diakoniförenings avslutningsmässa sö 5.11 kl. 10. Kristian Willis och Anders Ekberg. Festligt kyrkkaffe med festföredrag efteråt i Bagarstugan.

DICKURSBY KYRKA Stationsv.12a Musiklek fre 27.10 och 3.11 kl. 10–11. Tisdagsgruppen ti 31.10 och 7.11 kl. 12.30–14 för daglediga. Ungdomsmässa ons 1.11 kl. 17.30– 18. Ungdomskväll ons 1.11 och 8.11 kl. 18–20. Sångstund för alla ons 1.11 och 8.11 kl. 18–19. Svenska dagen: kaffe och choklad må 6.11 kl. 12–13.

VIRTAKYRKAN Råtorpsv.8 Allsång med kaffestund to 2.11 kl. 14–15 i Pikku-kuohu. Anders Ekberg och Mari Johnson.

HÅKANSBÖLE KYRKA Håkansbölev.48 Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets to 26.10 kl. 13–14.30.

MARTINRISTI Mårtensdalsst.7 Familjecafé ti 31.10 och 7.11 kl. 9.30–11. Träffpunkt ti 31.10 kl. 11–12.30. För daglediga, alla åldrar välkomna.

KIRKKO VANTAALLA Kyrkan i Vanda

kl. 12–14. Helsinggård (Konungsvägen 2).

Apua ja tukea Perheneuvonta: Ajanvaraus p. 09 830 6799, päivystys to klo 8–12 Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. arkisin klo 9–15 p. 050 321 3282

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen perhekerho pe 27.10. Klo 9.30–n.12. Perhekerho Malmin varustamo, os. Pekanraitti 16, Helsinki. Viittomakielinen messu su 5.11. klo 13 Espoo, Olars kyrka (Olarin kirkon ruotsinkielinen puoli), Rälssitilankuja 1. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 7.11. klo 12–14. Myyrmäkitalo, Paalutori 3. Viva -vapaaehtoinen paikalla. Viittomakielinen perhekerho pe 10.11. Klo 9.30–n.12. Malmin varustamo, Pekanraitti 16, Helsinki.

NÄKÖVAMMAISILLE Messu su 5.11. klo 10 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1 Espoo. Oppaat vastassa ovella puolta tuntia aiemmin. Ilmoita Minnalle 30.10. mennessä mikäli tarvitset virret isotekstisenä tai pisteillä. Kirkkokahvit. Adventin viettoa ke 22.11. klo 13–16. Pakaritupa, Kuriiritie 1, Vantaa. Tervetuloa ulkoilemaan, juomaan, lämmintä ja laulamaan adventtilauluja, klo 13.15–14 kimp-

pakävelyä kirkkomaan lähellä. Klo 14–16 pientä syömistä ja yhdessäoloa tuvalla. Ilmoittautumiset ke 8.11. mennessä Marja Leena.Kallio marjaleena.kallio@evl.fi. Sanoin ja sävelin -kerho 23.10. ja 27.11. klo 14–16, Martinristi, Martinpolku 2 C (navigaattoriin osoite Martinlaaksonpolku 7, myös sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta). Ryhmän ohjaajana Ritva-Leena Tuuli. Tikkurilan kerho klo 13–15, 12.9., 10.10., 14.11., 5.12., Tikkurilan kirkko, Asematie 12. Yhdessäoloa, keskustelua ja kahvit. Ryhmän ohjaajina Rauni Laihonen ja RiittaMaija Palmusaari-Bremer. Miesten saunaillat Länsimäen kirkon takkahuoneessa, Kerokuja 9. Saunomisen ja yhdessäolon merkeissä: klo 18–19 saunomista, klo 19–20.30 kahvia ja juttelua. Seuraavat kerrat 2.11., 7.12.Tiedustelut Katri Valveelta: katri.valve@ evl.fi.

HILJAISUUDEN RETRIITIT Vaatimuksista vapauteen – hiljaisuuden retriitti Hirvijärven kurssikeskuksessa 24.–26.11. Riihimäellä. Retriitissä on kaksi hintaa, opiskelijat 60 e ja normaalihinta 180 e. Tervetuloa hiljentymään marraskuisen luonnon keskelle. Hinta sis. täysihoidon ja matkat. Tied. ja lisätiedot tarja.korpela@evl.fi tai verkkosivuiltamme www.vantaanseurakunnat.fi/tapahtumat.

International International Bible Study Group Thu 26th Oct and 9th Nov 6 PM. For more information about place: Sisi Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356 6760. A Bible group for people speaking different languages. Bring your own language Bible. In Finnish and English. Let’s Coffee - Let’s Talk! Tue 31.10. 1–3 PM Myyrmäki asukastila, Myyrmäkitalo, Paalutori 3. Meet the immigrant worker Sisi Wu. Friends’ Cafe Sun 5th Nov 3–6 PM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. All Saints’ Day in Finland. Childcare available. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille ti 7.11. klo 15.30 Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. International Friendship-choir practises at Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heikkilä, p. 044 422 0407. The Message Club Thu 26.10 2pm–4pm i Tikkurila church. The English Message Club is a Bible study group for all those wishing to read and discuss Bible passages in English. Please contact Heidi Salminen 050 330 1828 to sign up for the group. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2023 11

KIRKOISSA SOI 26.10.–9.11.

Musiikkia Vantaalla GETTY IMAGES

TORSTAI 26.10. Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Samppa Laakso, urut. Vapaa pääsy. Suuri ihme – vauvojen konsertti to 26.10. klo 17.30 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Draamapurkki. Maailman ja ihmisen syntytarina draaman, lorujen, musiikin ja liikkeiden kautta. Sopii erityisesti 0–2-vuotiaille. Kesto n. 30 min. Osa Kukkuu-festaria.

PERJANTAI 27.10. Maustetytöt klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Anna Karjalaisen ja Kaisa Karjalaisen muodostama Maustetytöt on suomalaisen popin omintakeinen suunnannäyttäjä. Tarttuvat melodiat yhdistettynä arkirealistisiin sanoituksiin ovat vastustamaton yhdistelmä, josta löytyy kaikille jotain tuttua. Konsertti on loppuunmyyty.

LAUANTAI 28.10. Juoksen – runon ja musiikin iltapäivä klo 15–16.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Aunimarjut Kari, runonlausunta, Jaakko Hietikko, laulu, Terje Kukk, piano. Tilaisuudessa kuullaan runoilijan teoksia sekä hänen itsensä lukemina että musiikkiesityksinä, joista vastaavat oopperalaulaja Jaakko Hietikko ja kanttori Terje Kukk. Aunimarjut Karin työtä valaisee myös filosofi Jarkko S. Tuusvuori puheenvuorossaan. Vapaa pääsy ja kahvitarjoilu.

omaan tahtiin. Vapaa pääsy. Finnairin kuoron pyhäinpäivän konsertti klo 15 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Konsertin johtaa Mikko Haapaniemi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Lauluyhtye Kaarna klo 16.30 ja 17.30 Korson kirkon hautausmaalla, Merikotkantie 4. Lauluyhtye esittää pyhäinpäivän musiikkia. Vapaa pääsy. Pyhäinpäivän muistokonsertti klo 18.30. Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Corvus Laurencij -kuoro esittää Gregoriaanisen requiemin Samppa Laakson johdolla. Vapaa pääsy ja ohjelma.

MAANANTAI 6.11.

Musiikki soi Vantaan kirkoissa laajalla skaalalla. Tarjolla on konsertteja muun muassa vauvoille, runoihmisille, suomalaisen popin faneille, improvisaatiosta innostuneille ja puhallinmusiikin ystäville.

SUNNUNTAI 29.10. Hengellisen musiikin konsertti klo 15 Martinristissä, Martinpolku 2 c. Esiintyjinä Urpo Pakarinen ja Seppo Palonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10e. Tuotto Vantaankosken seurakunnan musiikkitoiminnalle.

Syvää vettä -konsertti klo 19. Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Sibelius-lukion kamarikuoro, johtaa Maija Laurinsilta. Vaskivuoren lukion kamarikuoro, johtaa Anni-Kaisa Haukka. Liput 20/10 e.

KESKIVIIKKO 8.11. Markkanen, oboe, ja Satu Mäkelä, huilu. Vapaa pääsy. Ohjelmat 10/5 euroa käteisellä tai MobilePayllä.

TORSTAI 2.11. Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Pilvi ListoTervaportti, urut. Vapaa pääsy.

MAANANTAI 30.10.

PERJANTAI 3.11.

Lumon puhaltajien syyskonsertti klo 19 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Mancinin, Morriconen ja Rotan elokuvamusiikkia. Johtaa Panu Matilainen, solisteina Juuli

Pyhäinpäivän aaton konsertti Lohdutus – Risto-Matti Marin klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Konsertti on meditatiivinen matka surun ja lohdutuksen teemoihin.

Konsertti on tunnin mittainen ja väliajaton. Pyhäinpäivän konsertti pe 3.11. klo 19 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Laulumusiikkia. Paula ja Matti Rankalan lauluoppilaat. Vapaa pääsy.

LAUANTAI 4.11. Stilla musik - musiikkia hiljentymiseen klo 14–15.30 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kanttorin soittoa voi pistäytyä vaikka vain hetkeksi kuuntelemaan

ImproFlow klo 19. Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Hale Heikkilä. Intuitiivisesti syntyvät äänimaisemat ja musiikki. Tervetuloa sellaisena kuin olet. Liput 15 e lippu.fi tai tuntia ennen ovelta. Konsertin tuotto Hämeenkylän seurakunnan musiikkityölle.

TORSTAI 9.11. Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Ritva Holma, laulu, urut, piano. Vapaa pääsy.

Sunnuntaina 29.10. In Paradisum klo 18 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Suomen Laulu ja Mikkelin kaupunginorkesteri, Johanna Takalo ja Jussi Vänttinen, laulu, Joonas Minkkinen, urut. Duruflé, Lloyd Webber, Fauré. Liput 30/25/15 e lippu.fi ja ovelta.

Tommi Niskala. Joht. Elja Puukko. Brahms: Ein deutsches Requiem klo 18 Helsingin tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Cantores Minores, Dresdenin Kreuzkuoro, Helena Juntunen ja Tuomas Pursio, laulu, Lohjan kaupunginorkesteri. Liput 65, 50/40, 30/25, 15 e Ticketmasterista ja pääovelta.

Perjantaina 3.11.

Sunnuntaina 5.11.

Soiva marraskuu: Pyhäinpäivän aaton Bach-ilta klo 18 Espoossa Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Navichorus ja Espoon Barokki ry esittävät J.S. Bachin kantaatin ”Actus Tragicus” BWV 106 sekä Motetin kaksoiskuorolle ”Kom, Jesu, kom”. Tenori

12 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2023

Duruflé: Requiem klo 18 Helsingissä Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Kallion Kantaattikuoro, solisteina Hannakaisa Nyrönen ja Elja Puukko, Ville Urponen, urut, Kallion Kapelli. Myös Pärt: Nunc dimittis. Liput kuoron verkkokaupasta 20 e, 25/20 e ovelta.

JOHANNA KARE

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa Torstaina 9.11. Laulu & laulun tarina: Eve & Ossi ”Arjesta ja armosta” klo 18.30 Espoossa Laaksolahden kappelissa, Ylänkötie 16. Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan illan teemasta artistien kanssa. Vapaa pääsy. Kahvit klo 17.30 alkaen. facebook.com/lauluntarina. Sydämeni laulut klo 19 Helsingissä Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6. Kirjailija, runoilija, sanoittaja ja käsikirjoittaja Anna-Mari Kaskinen ja artisti Jippu yhteiskiertueella. Tekstit ja lauluesitykset vuorottelevat. Lauletaan myös yhdessä. Säestys Benja Roth. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen tukimaksu Ukrainan lasten hyväksi.

Jippu esiintyy Sydämeni laulut -illassa torstaina 9.11. kello 19 Helsingissä Kulosaaren kirkossa.