Kirkko ja kaupunki 2023 16 Espoo by Kirkko ja kaupunki

9.11.2023 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Mieltä painava salaisuus kannattaa jakaa jonkun kanssa s. 12 Raimo Goyarrola tuli Baskimaasta piispaksi Suomeen s. 16

Tanssia saa Parantumatonta syöpää sairastava Krista Launonen on suunnitellut omat hautajaisensa niin tarkkaan kuin mahdollista s. 20

Pääkirjoitus

Eilen

Piispojen mitta täyttyi

On suloista nähdä rakkauden voimaa kaikessa. Ei mikään suuttumus, ei mikään viha kestä rakastavan sydämen lämpöä. Lämpimässä maassa sulaa raekin ja muuttuu lempeäksi kuin aamukaste.

”SAMASSA KIRKOSSA KAIKKIEN on mahduttava samalle alttarille.” Näin kiteytti piispa Mari Leppänen Helsingin Sanomien kolumnissaan 31.10. sen, mitä kirkon sisäinen yhteys tarkoittaa. Kun näin ei nyt ole, kirkon yhtenäisyys on vaakalaudalla. Helsingissä koolla ollut piispainkokous päätti käynnistää kuulemismenettelyn kahdelle kirkon lähetysjärjestölle. Piispat katsovat Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (Sley) ja Kansanlähetyksen rikkoneen kirkon kanssa solmimaansa perussopimusta, joka velvoittaa järjestöjä noudattamaan kirkon yhteisiä toimintaperiaatteita. Piispojen mitta täyttyi, kun mainittujen järjestöjen viisi työntekijää vihittiin Venäjällä toimivan Inkerin kirkon papeiksi samana päivänä, kun Mari Parkkinen vihittiin Mikkelin hiippakunnan piispaksi Suomessa.

koissa, kuten katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa, papit ovat miehiä. Totta, mutta Suomen luterilaisessa kirkossa naisten pappeus hyväksyttiin vuonna 1987.

SYYNÄ PAPPISVIHKIMYKSEN hakemiseen Pietarista oli se, että naisten pappeutta vastustavat papit halusivat vihkimyksen, jossa naisia ei ole mukana. Inkerin kirkon emerituspiispa Aarre Kuukauppi vieläpä korosti vihkimyssaarnassaan vihkivänsä Suomeen ”oikeita työntekijöitä, ettei tilanne menisi surkeaksi”. Nyt vakavissa ongelmissa on paitsi näiden järjestöjen myös Inkerin kirkon suhde Suomen kirkkoon. Naisten pappeutta vastustavat papit ja järjestöt korostavat, ettei näkemystä, jonka mukaan pappisvirka kuuluu vain miehille, ole kirkossa tuomittu opillisesti vääräksi. He muistuttavat, että kristikunnan suurissa kir-

päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

KUN JÄRJESTÖT TOIMIVAT yhteistyössä kirkon ja sen seurakuntien kanssa, niiden pitäisi hyväksyä se, että toimitaan kirkon ehdoilla. Järjestöjen olisi nyt hyvä kysyä itseltään, onko valittu toimintatapa kantanut vuosien varrella hyvää hedelmää. Onko se todella edistänyt evankeliumin asiaa? Onko se tuonut ihmisiä lähemmäs Jeesusta? Sleyn toiminnanjohtaja Tom Säilä on ilmoittanut järjestönsä ottavan piispainkokouksen kuulemisen vakavasti ja olevan valmis neuvottelemaan. Tämä on positiivista. Jos ei edes yritetä, vuosikymmeniä kiristynyttä umpisolmua on hankala avata.

PAULI JUUSELA

RUNOILIJA J. L. RUNEBERG (1804–1877)

Tänään Kirjoitan ylpeästi ja romanttisesti runoja rakkaudesta, ja toivon niiden antavan lohtua. En tiedä, mitä mieltä elämässä olisi ilman rakkauden saamista ja antamista. KIRJAILIJA TOMI KONTIO SANA-LEHDESSÄ 26.10.

Iankaikkisesti

”

Rakkaus on väkevä kuin kuolema, kiivas ja kyltymätön kuin tuonela. Sen hehku on tulen hehkua, sen liekki on Herran liekki. VANHAN TESTAMENTIN LAULUJEN LAULU 8:6

ONKO VALITTU

TOIMINTATAPA KANTANUT HYVÄÄ HEDELMÄÄ?

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Apua, pääni kohta sekoaa, kun media suoltaa kiihtyvällä tahdilla uutisia sodista, terrori-iskuista ja rikollisjengien väkivallasta. Kaikesta huolimatta ristin edelleen toiveikkaasti käteni: Luoja, varjele meitä kaikelta pahalta.

Kirkko ja kaupunki

16 9.11.2023

Seuraava lehti ilmestyy 23.11. KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Olen ylpeä siitä, millainen isä olen” Radiotoimittaja Esko Eerikäinen sai 14 vuotta sitten parhaan mahdollisen isänpäivälahjan – tyttärensä. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JANI LAUKKANEN

Radiotoimittaja Esko Eerikäinen, millainen isä olet? – Pyrin isänä olemaan kiinnostunut tyttäreni Victorian asioista. Kyselen uusista ihastuksista ja siitä, kenen kanssa hän viettää aikaansa. Yritän myös olla reilu ja innostua hänen uusista jutuistaan. Toisinaan olen liian tiukka. Jos tytär haluaa mennä kavereidensa kanssa vaikka futismatsiin, ei lupa ole enää läpihuutojuttu kuten aiemmin. Tämä johtuu nykyisestä turvallisuustilanteesta. Suhde tyttäreeni muuttuu koko ajan. Murrosikä vaihe tuottaa omia haasteita, ja minun pitää osata antaa tilaa. – Meillä on Victorian äidin kanssa viikko–viik kosopimus, mutta näemme tyttäreni kanssa joka päivä. Asumme käytännössä naapureina, joten se on helppoa. Lisäksi puhumme paljon puheli messa ja viestittelemme. Olemme hänen äitinsä kanssa hyvissä väleissä, ja kun äidillä on työmat koja, asun heillä. Välillä tuntuu, että olemme yh tä isoa huushollia.

Isäsi kuoli, kun olit vain 12-vuotias, millainen suhde sinulla oli häneen? – Muutin Kolumbiasta Suomeen, kun olin 10vuotias. Näin isäni Eskon silloin viimeisen kerran. Olin isän poika. Isä oli pukumies ja matkusti paljon. Hän otti minut usein mukaansa matkoilleen, koska halusi viettää mahdollisimman paljon aikaa kanssani. Minulla on isästä vain hyviä muistoja. Tietynlainen isän malli tulee häneltä, mutta koen, että tutustumisemme jäi kesken, kun hän kuoli. – Olen luonut itselleni kuvan siitä, millaisen isän olisin itse halunnut, ja kun sain tyttäreni, olen halunnut olla tällainen kuin olen. Välillä me nee hermot, mutta olen ylpeä siitä millainen isä olen.

Miten sinä ja tyttäresi Victoria vietätte isänpäivää? – Vaikka isänpäivä on tärkeä juhla, mielestäni isänpäivä on oikeasti joka päivä. Olen lähdössä Kolumbiaan marraskuun alussa, mutta tulen takaisin isänpäiväksi. Victoria syntyi 14 vuotta sitten isänpäivänä, joten juhlimme silloin myös Victorian synttäreitä. Minusta on todella kivaa järjestää juhlia muille, mutta itselleni en tykkää järjestää mitään. – Victorialla ja minulla ei ole varsinaisia isän päivään liittyviä traditioita, mutta käymme yleensä syömässä hyvässä ravintolassa. Aiemmin asuimme Kalasatamassa, ja kävimme usein lä hellä sijaitsevassa italialaisessa ravintolassa. Ehkä menemme tänäkin vuonna sinne. Italialai nen ruoka on meistä molemmista ehdottomas ti ykkönen.

Olet sinkku ja kertonut Instagramissa, että toivot itsellesi elämänkumppania. Millaisia toiveita sinulla on tulevalle kumppanillesi perheen näkökulmasta? – Toivon, että tuleva puolisoni olisi sellainen, joka osallistuu elämäämme myös vanhempana, ja hänestä voisi tulla yksi roolimalli lisää tyttäre ni elämään. Olisi hienoa, että hän rakastaisi tytärtäni yhtä lailla kuin minuakin. Toivon, että hän ei tuntisi tarvetta kilpailla tyttäreni kanssa ja ymmärtäisi, että oma lapsi menee aina kaiken muun edelle.

Mikä sinulle on pyhää? – Minulle vanhemmuus on pyhää. Päätin jo aiemmin elämässäni, että voin tehdä mokia muissa asioissa, mutta en vanhemmuudessa. Toivon, että minun ja Victorian isä–tytärsuh de säilyy yhtä hyvänä myös silloin, kun Victoria on aikuinen. En halua, että tyttäreni joutuu koskaan kyseenalaistamaan minua isänä. Isänpäivää vietetään 12.11.

Liika sisu on haitaksi Sisu mielletään usein tavoiteltavaksi ja hyödylliseksi piirteeksi. Se on harhaluulo: liika sisukkuus voi sumentaa järkevän ajattelun. TEKSTI MARIANNE RIIALI KUVA WIKIMEDIA COMMONS

Monet Kalevan hahmot ovat jollakin haitallisella tavalla ylipäättäväisiä. Kuvassa Akseli Gallen-Kallelan maalaus Ilmarinen kyntää kyisen pellon.

4 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

KUN SISUA KÄYTTÄÄ oikein, se on toki myös ehdottoman hyödyllistä. Pentti Henttosen mukaan hyvä sisu on parhaimmillaan kuin ihmisessä oleva piilevä voima: sisukas löytää uusia voimavaroja vaikeissa tilanteissa ja ylittää itsensä. Ilmari Määttänen yhdistää hyvän sisun henkiseen vahvuuteen ja siihen, että kykenee tiukankin paikan tullen tarttumaan toimeen, saa aikaiseksi eikä lannistu. – Hyödyllinen sisu liittyy joustavuuteen. Jos sitä on ihmisellä paljon, hän

osaa säädellä omia voimavarojaan eikä tuhlaa resurssejaan turhanpäiväisyyksiin, Määttänen sanoo. Tutkimuksissa hyödyllisen sisun on havaittu olevan yhteydessä koettuun kontrollin tunteeseen, suurempaan tyytyväisyyteen ja onnellisuuteen mutta myös koulumenestykseen ja resilienssiin. – Jos pohditaan, onko parempi olla älykäs vai sinnikäs, niin monesti sinnikkyys auttaa elämässä enemmän. Esimerkiksi opiskelumaailmassa sinnikkäät sitoutuvat akateemisiin tavoitteisiin ja pärjäävät hyvin, mutta älyllisen lahjakkuuden voi myös haaskata, Henttonen tiivistää. Mistä sitten tietää, milloin sisu muuttuu haitalliseksi? – Tuo onkin hyvä kysymys. Tiettyyn pisteeseen asti siitä on hyötyä, että jaksaa painaa, vaikka kohtaa vastoinkäymisiä ja sattuu. Mutta se on myös tyhmyyden määritelmä, että painaa menemään, vaikka sattuu, Henttonen sanoo. NYKYÄÄN SISU ja sisukkuus mielletään pääsääntöisesti myönteisiksi piirteiksi. Historian valossa näin on ollut kuitenkin vasta lyhyen aikaa. Alun perin sisulla oli negatiivinen merkitys: se liitettiin uppiniskaisuuteen, pahansisuisuuteen ja jääräpäisyyteen. Tämä käy ilmi myös kirjallisuudesta, kuten kansalliseepos Kalevalasta. – Lähes kaikki Kalevalan kertomusten hahmot ovat jollakin haitallisella tavalla ylipäättäväisiä, ikään kuin varoittavia esimerkkejä. He eivät anna periksi ennen kuin on liian myöhäistä: Lemminkäinen kuolee tavoitellessaan Pohjolan emännän tytärtä, Joukahainen ei suostu antamaan periksi ja lauletaan suohon, Aino kävelee veteen hukuttautumaan”, Ilmari Määttänen sanoo. Positiivisena sisu alettiin nähdä vasta 1900-luvulla, ensin urheilun ja sitten talvisodan myötä. – Sotavuosien myötä sisusta tuli tärkeä osa kansallista identiteettiämme. Ajatellaan, että suomalaiset ovat menestyneet urheilussa, koska on ollut sisua, ja taistelimme suurta Neuvostoliittoa vastaan emmekä antaneet periksi, mikä vaati sisua, Määttänen sanoo. ■

Testaa oma sisusi Haluatko tietää, onko sinun sisusi hyödyllistä vai haitallista? Ilmari Määttänen ja Pentti Henttonen ovat kehittäneet sisutestin, jonka avulla voi selvittää, millä tapaa sisu itsessä ilmenee. Vastausten jälkeen saat tieteelliselle tutkimukselle perustuvan palautteen itsestäsi ja hyvinvoinnistasi. Testi on osa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä tehtyä Sisu työelämässä -hanketta.

– Emme vielä tiedä, kuinka pysyvä piirre sisu on. Haitallinen sisu ennustaa kuitenkin voimakkaasti hyvinvointia. Jos itsessä on paljon haitallista sisua ja tulee siitä tietoiseksi, voi oppia välttämään tiettyjä toiminta- ja reagointitapoja, Määttänen sanoo. Tee sisutesti osoitteessa redcap.link/sisu.

Kirkko ja kaupunki 80 vuotta HANS NISSEN

omo ei jousta vaan nuijii palaverissa jääräpäisesti läpi päätöksen, johon kukaan muu ei ole tyytyväinen. Kollega hamstraa toistuvasti liian haastavia työtehtäviä ja jumittaa niissä saamatta mitään valmiiksi. Sukulainen ei suostu riita-asiassa kompromissiin vaan jankkaa ja jankkaa, vaikka olisi järkevää jo luovuttaa. He ovat sisukkaita, mutta huonolla tavalla. – Huono sisu ilmenee haittoina itselle tai muille. Esimerkiksi työelämässä se voi tarkoittaa sitä, että ihminen ei pysty asettamaan asioita tärkeysjärjestykseen. Ajattelu häiriintyy ja asiat sumentuvat, sanoo tutkija Pentti Henttonen Helsingin yliopistosta. Hän on tutkinut kollegansa, psykologian dosentti Ilmari Määttäsen kanssa sisun olemusta pitkään, ja väitöskirjakin on valmistumassa. On käynyt ilmi, että ihmisessä voi olla joko hyödyllistä tai haitallista sisua tai molempia. Haitallinen sisu on verrattain tavallista työelämässä, mutta se voi näkyä myös ihmissuhteissa. – Tällöin sisu ilmenee esimerkiksi niin, että ollaan armottomia, vaativia ja liian ehdottomia muille. Jyrätään, Henttonen sanoo. Määttäsen mukaan vahingollinen sisu lisää stressiä, mikä voi johtaa jopa työuupumukseen. – Tutkimuksessamme selvisi, että ihmiset, joilla on paljon huonoa sisua, raportoivat paljon terveyshuolia ja kertoivat voivansa huonommin, Määttänen sanoo.

Vuonna 2002: Tero on streittari Tero Kivinen, 17, on jatkuvasti vesiselvä. – En voi käsittää, miksi monet ikäiseni kuluttavat rahansa juomiseen. He taas eivät käsitä, miksi minä en juo. Tämä on elämäntapa, sanoo Kallion lukiossa opiskeleva Kivinen. Straight Edge -liike sai alkunsa USA:ssa 1980-luvun alussa . Liikkeen kulttibändin Minor Threatin sanoma nousee aatteen ytimestä: ”Don’t drink, don’t smoke, don’t fuck” eli ”älä juo, älä polta, älä nai”. Alun perin liikkeessä torjuttiin mieleen vaikuttavat aineet ja satunnaiset seksisuhteet. Monet nykystreittarit ovat lisäksi kasvissyöjiä sekä hyvin tietoisia poliittisista ja ekologisista kysymyksistä. – Monet alkavat polttaa kymmenvuotiaina tupakkaa ja siirtyvät jo kaksitoistavuotiaina kovempiin päihteisiin ja seksiin. Kivinen kertoo, että hän ei ole yskinyt verta puskissa ja päättänyt sen jälkeen, että nyt tämä aineiden käyttö loppuu. Hän on kasvanut suoraan streittariuteen, eikä koe menettäneensä sen vuoksi mitään. – Päinvastoin on ollut aikaa henkiselle kehitykselle. Lyhennelmä Johannes Ijäksen artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungissa 9.1.2002. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

”On jännää, että samaan aikaan kun poliitikot pauhaavat, että tunne ei kuulu politiikkaan, liike-elämä opiskelee kaksin käsin tunneälyä ja tutkijat tunnustavat tiedollista nöyryyttä eli samoja järjen rajoja kuin me uskossamme.” LUE HILKKA OLKINUORAN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 5

Kuuntele vatsaasi Ruumistaan kuuntelemalla voi tyynnyttää harhailevan mielen. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVITUS PAULI SALMI

ellenistiset filosofit, kuten epikurolaiset ja stoalaiset, ajattelivat, että mielen tyyneys eli mielenrauha voidaan saavuttaa filosofisten harjoitusten avulla. Hellenistinen filosofia tarkoittaa antiikin filosofista aikakautta, joka vaikutti ajanlaskumme alun molemmin puolin noin vuodesta 300 eKr. aina 200-luvulle jKr. saakka. Tuon aikakauden filosofiaa kutsutaan elämänfilosofiaksi. HARJOITUSTEN LÄHTÖKOHTANA on tunnistaa, että mielessämme liikkuu koko ajan loputon

HY VÄN TÄHDEN. 82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

Päätoimittaja Pauli Juusela Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

määrä erilaisia ajatuksia. Harjoituksen avulla ajatuksista pyritään päästämään irti. – Ajatusten harhailua voi hallita siirtämällä huomio esimerkiksi vatsan alueelle, kertoo filosofi ja psykoterapeutti Elli AkrénEbbe. – Sieltä on tarkoitus löytää vakaa keskus, johon keskittymällä mieli rauhoittuu. KESKEISTÄ HARJOITUKSESSA on, että vakaa keskus löytyy ruumiin, ei pään, sisältä. – Kun ihminen oppii ajattelemaan ruumiinsa kautta, voi päästä ymmärryksen ytimeen. Näin

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ihminen pystyy helpommin olemaan rauhallinen, Elli Akrén-Ebbe sanoo. Antiikin ajan elämänfilosofeilla oli käytössä myös erilaisia hengitysharjoituksia, sillä myös hengitykseen keskittyminen rentouttaa. Harjoitukset olivat hyvin suosittuja ajanlaskumme alussa, ja ne ovat vaikuttaneet myös kristinuskoon. Niissä on myös paljon yhteistä idän filosofioiden ja uskontojen kanssa. HELLENISTISET FILOSOFISET koulukunnat syntyivät aikana, jolloin kreikkalaiset kaupunkivaltiot muuttuivat Aleksanteri Suuren valloitusten myötä pienistä suuriksi. Aiemmin vapaat kreikkalaiset miehet olivat pystyneet vaikuttamaan olosuhteisiinsa ja ympäristöönsä paikallispolitiikalla. Nyt valta siirtyi yhä kauemmaksi tavallisesta ihmisestä. – Koska enää ei ollut mahdollista vaikuttaa ulkoisiin olosuhteisiin, huomio oli käännettävä sisäänpäin ja pyrittävä vaikuttamaan omaan sisäiseen todellisuuteen, Elli Akrén-Ebbe kertoo. ■ Kansainvälistä filosofian päivää vietetään 21.11.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

21 vinkkiä synkkyyttä vastaan – testaa tarpeen tullen Jos olet kokeillut jo vaikka mitä, miksi et antaisi mahdollisuutta kaunokirjallisille ohjeille? TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ISTOCK Elina Hirvosen romaanissa Rakkauksien lokikirja (W 2023) päähenkilö kamppailee masennusta vastaan. Hän tekee itselleen listoja synkkyyden torjumiseksi. Niissä on tällaisia toimintaohjeita. 1. Pidä lähellä hyvä kirja ja terapeutin numero.

11. Tanssi!

2. Valitse kaunein reitti.

13. Rakasta.

3. Yritä tehdä jotakin hyvää.

14. Vietä aikaa ystävien kanssa.

4. Lähde aina, kun voit.

15. Seiso päälläsi.

5. Etsi tuntemattomia paikkoja sieltä, mistä voit.

16. Opi arabiaa.

6. Mene metsään. 7. Ui kylmissä vesissä. 8. Puhu ihmisille. 9. Mene juhliin. 10. Katso maailmaa!

12. Nuku riittävästi.

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon.

19. Lue Proustia.

Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201

20. Yritä oikeasti tehdä jotakin hyvää!!!

(Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

17. Melo. 18. Patikoi.

21. Pysähdy, kun kirsikkapuut kukkivat.

Hirvonen kirjoittaa: ”Suhtaudun iloon kuin lihasvoimaan, jota ikäisteni naisten on harjoitettava säännöllisesti pystyäkseen nousemaan kivuttomasti sängystä. Kirkkaat päivät, kahvin tuoksu, kävelyretket jäällä, halaukset, tanssit ennen nukkumaanmenoa, kultainen hame harmaimpana päivänä, tartun iloon samalla tarmolla kuin punnerruksiin, kyykkyihin, hyppynaruun ja käsilläseisontaharjoituksiin. Jos vaalin, vahvistan, venytän ja hoivaan, lihakset ja ilo säilyvät ja minä jaksan vielä kauan.”

Muista isää kirjalla

Putinin alttaripoika

Patriarkka Kirill ja Venäjän pyhä hyökkäyssota JUHA MERILÄINEN

Kiehtova ja avartava tietokirja Venäjän hyökkäyssodan uskonnollisesta ja nationalistisesta taustasta.

3195

Mitä Missä Milloin 2024

Suomen suosituin vuosikirja kertoo menneen vuoden tärkeät tapahtumat luotettavasti sanoin ja kuvin.

1895

Valikoima vaihtelee myymälöittäin. Katso myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 7

Kontrabasso tavoittelee pyhyyttä Essi Hirvosen konsertti on omistettu kahdeksalle pyhälle ihmiselle. Yksi heistä on muusikoiden suojeluspyhimys Cecilia. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

uusikoiden suojeluspyhimyksen Cecilian muistopäivää vietetään 22. marraskuuta. Tänä vuonna päivää voi juhlia Pyhätkonsertissa Musiikkitalossa. Kyseessä on Essi Hirvosen maisterikonsertti, jossa hän soittaa soolona kontrabassolla. Konsertin kappaleet ovat syntyneet vuosina 2020–2023. Hirvonen on omistanut ne kahdeksalle pyhälle ihmiselle. Tavallisessa luterilaisessa perheessä kasvanut Hirvonen liittyi ortodoksiseen kirkkoon opintojensa aikana. – Jokainen konsertin pyhä ihminen on minulle eri syystä rakas. Minulle on tärkeää, että koen soittamani musiikin merkitykselliseksi. Vaikka teema on hengellinen, kyseessä ei Hirvosen mukaan ole hengellisen musiikin konsertti. – Hengellisyys tulee mukaan omasta hengellisyydestäni, ja joillekin kuulijoille pyhät voivat toimia kiintopisteinä musiikkiin. Konserttikokonaisuutta voi kuitenkin kuunnella omista lähtökohdistaan ilman hengellistä tematiikkaa. ESSI HIRVONEN on opiskellut Sibelius-Akatemiassa kansanmusiikin osastolla. Opiskelujen alusta asti häntä on kiinnostanut se, kuinka eri tavoin kontrabassoa voi soittaa. Hän on pyrkinyt kehittämään musiikkiinsa uusia soittotekniikoita ja tapoja muodostaa ääniä. Konsertin ensimmäinen kappale on omistettu 200-luvun taitteessa eläneelle pyhälle Cecilialle, joka kuvataan usein jonkin soittimen kanssa. Hänen ei kuitenkaan tiedetä soittaneen mitään, mutta kerrotaan, että hän ”lauloi sydämessään Jumalalle”. Tämä laulu, joka ei ole muiden kuultavissa, inspiroi Hirvosen sävellysprosessissa ajatusta, ettei kaikkea tarvitse nähdä ja kuulla voidakseen ymmärtää jonkin olemassaolon. Kappaleen inspiraationa on toiminut myös white noise eli niin kutsuttu valkoinen kohina. – Tarkoitus on herätellä kuuntelijan korva kuulemaan erilaisia sävyjä ja äänten yksityiskohtia. Nuo äänet voivat johdatella myös hengellisyyden äärelle. Yhtä kappaletta varten Hirvonen kehitteli soittotapoja, jotka imitoivat ortodoksisen kirkon kellojen soittoa. – Konsertissa on paljon ääniä, joita ei yhdistäisi kontrabassoon.

8 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

Yksi Essi Hirvosen kappaleista kuvaa kahden sydämen sykettä ja yhteyttä. – Tässä ärsykkeitä pursuavassa maailmassa musiikki voi auttaa hiljentymään ja rentoutumaan, hän sanoo

Sävellettyjen osuuksien lisäksi konsertissa kuullaan improvisaatiota. Näin jokainen esitys on ainutkertainen. – Improvisaatioon vaikuttaa tila, valo ja ääni. Etenkin kappaleen tempo elää usein oman kehollisen kokemukseni kautta. Näin on esimerkiksi kappaleessa Sydänäänet/ Rakkaus, joka perustuu sydänäänten imitointiin. – Kappale kuvaa kahden sydämen sykettä ja vuorovaikutusta. Siihen, miten soitan vaikuttaa oma kokemukseni kyseisestä hetkestä ja esimerkiksi se, miten hengitän. SYDÄNÄÄNET/RAKKAUS on Essi Hirvosen aiempia sävellyksiä ja ainoa, joka ei ole syntynyt konserttia varten. Hirvonen tiesi kuitenkin heti, kenelle kappaleen omistaa: Ljubov Rjazanilai selle.

Tämä 1800-luvulla elänyt venäläinen nainen on Hirvoselle erityisen merkityksellinen, sillä liittyessään ortodoksiseen kirkkoon Hirvonen valitsi pyhän Ljubovin taivaalliseksi esirukoilijakseen. Ortodoksisessa kirkossa vanhemmat valitsevat syntyneelle lapselleen taivaallisen esirukoilijan nimenannon ja kasteen yhteydessä. – Minä saatoin valita itse, koska liityin kirkkoon myöhemmin. Ljubov Rjazanilaisen elämäkerta puhutteli minua, ja nimi Ljubov tarkoittaa suomeksi rakkautta. Konserttikokonaisuudesta ilmestyy ensi vuonna myös albumi. Hirvonen ajattelee, että sitä voi kuunnella esimerkiksi silloin, kun kaipaa rauhoittumista. – Tässä ärsykkeitä pursuavassa maailmassa musiikki voi auttaa hiljentymään ja rentoutumaan. ■ Pyhät-konsertti Musiikkitalon Black Box -salissa ke 22.11. klo 19, vapaa pääsy.

Hanhea, haikeutta ja markkinahumua Marttien muistoksi Martinpäivään liittyvät sekä hanhitarhaan paennut piispa että suomalaisille tuttu reformaattori. TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS JARKKO PELTOLUHTA Hanhipaisti pöytään, vai pitäisikö sittenkin kokeilla hanhen sisäelimistä ja verestä valmistettua mustakeittoa? 10. marraskuuta vietettävä martinpäivä on nykyään suomalaisille melko tuntematon, mutta esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa siihen liittyvät perinteet tunnetaan paremmin. Toisaalta etelänaapurin martinpäivän perinnettä on tuotu Suomeenkin: Helsingin Kaapelitehtaalla järjestetään virolaisen kulttuurin festivaali Martin Markkinat 18.–19. marraskuuta. Suomalaisessa kalenterissa Martin nimipäivä on 10. marraskuuta, ja se viittaa reformaattori Martti Lutherin syntymäpäivään. Päivän historiaan liittyy myös toinen Martti. Hän on Martinus Toursilainen eli pyhä Martinus tai pyhä Martti. Hän oli Unkarissa syntynyt roomalaisen armeijan sotilas, josta tuli sittemmin piispa ja pyhimys.

nestä tuli piispa vuonna 371, ja hänet haudattiin 11. marraskuuta 397. Legendan mukaan Martinus suhtautui piispan tehtävään vastentahtoisesti ja piiloutui siksi hanhitarhaan. Kun häntä tultiin hakemaan, hanhien kaakatus paljasti piilon. Pyhimyksen tunnukseksi tuli hanhi – ja martinpäivänä alettiin syödä hanhea.

Pyhän Martinuksen kerrotaan tavanneen Amiensin kaupungin edustalla kerjäläisen. Koska Martinuksellakaan ei ollut rahaa eikä ruokaa, hän halkaisi viittansa kahtia ja antoi toisen puoliskon palelevalle kerjäläiselle. Seuraavana yönä unessa kerjäläinen osoittautui itse Jeesukseksi. Tämän kokemuksen jälkeen Martinus otti kasteen, jätti sotilaan työnsä ja alkoi evankelioida. Hä-

Tänä vuonna martinpäivään liittyy Suomessa haikeita tunnelmia. Hiljattain menehtyneen presidentti Martti Ahtisaaren valtiollisia hautajaisia vietetään 10. marraskuuta Helsingin tuomiokirkossa kello 13 alkaen. Hautajaispäivä on yleinen suruliputuspäivä koko maassa. Hautajaisia voi seurata suorana lähetyksenä YLE TV1:ssä, Yle Areenassa ja Radio Suomessa.

Suomeen martinpäivän perinne levisi Ruotsista. Päivään kuuluivat martinmarkkinat ja krouvissa käynti. Hanhen lisäksi saatettiin syödä hanhen tai porsaan verestä valmistettua mustakeittoa, tai hanhen kaulasta valmistettua makkaraa. Syysteurastusten myötä elettiin parasta makkaran valmistamisen aikaa. Saksassa juhlapäivän viettoon ovat kuuluneet myös rinkelit eli Martinsbrezelet.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 9

– Pysähtyminen rukoukseen madaltaa pulssia ja tuo kokemuksen, että kaikki ei ole minun itseni varassa, piispa Mari Leppänen sanoo.

”Jos tietoisesti pysähdymme rukoukseen, se muuttaa sitä, miten olemme toistemme kanssa” Uusi piispainkirje käsittelee rukousta. Sen taustalla ovat niin viimeaikaiset kriisit kuin monien ihmisten kaipuu kokonaisvaltaisempaan hengellisyyteen. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT PASI LEINO JA KIRKON KUVAPANKKI

ukous ei ole poistanut pahuutta tästä maailmasta, mutta se on auttanut ihmisiä eri aikoina isojen henkilökohtaisten ja yhteisten kriisien keskellä, sanoo Turun piispa Mari Leppänen. Epävarma maailmantilanne ja viime vuosien isot kriisit olivat yksi syy siihen, että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat valitsivat rukouksen tuoreen puheenvuoronsa teemaksi. Piispainkirje Rukouksen kaipuu julkistettiin 23. lokakuuta. – Maailmantilanne kuormittaa meidän mieliämme ja hengellisyyttämmekin. Miten tässä

10 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

rauhattomassa maailmassa voisi kokea rauhaa? Rukous auttaa vahvistamaan sisäistä rauhaa, jota tarvitaan, jotta pystyy toimimaan lähimmäisten ja maailman parhaaksi, Leppänen sanoo. Piispainkirjeen toimituskunnassa mukana ollut Leppänen sanoo uskovansa siihen, että rukouksella voidaan muuttaa maailmaa paremmaksi. Hänen mukaansa tässä ajassa korostuu yksilöllisyys ja omien tuntemusten ja kokemusten ympärillä pyöriminen. Rukous voi suunnata katseen pois itsestä toisiin ihmisiin ja maailmaan. Silloin se samalla suuntaa myös ajattelua ja toimintaa.

– Uskon, että jos tietoisesti pysähdymme rukoukseen, katsomme myötätuntoisesti maailmaa ja tunnistamme yhteiset huolemme, se muuttaa meidän tapaamme olla toistemme kanssa ja vähentää vastakkainasettelua. Leppänen huomauttaa, että vaikka maailma ympärillä tuntuisi kaoottiselta, vanhat yhteiset rukoukset, kuten Isä meidän -rukous, tuovat perspektiiviä siihen. – Tuhansien vuosien ajan ihmiset ovat rukoilleet samoilla sanoilla, ja se on vahvistanut heissä luottamusta ja toivoa tulevaisuuteen. Toinen syy piispainkirjeen kirjoittamiseen oli sen otsikkoonkin nostettu rukouksen kaipuu. – Kirkon jäsenet ja monet henkiset ja hengelliset etsijät kaipaavat yhteyttä ja mahdollisuutta hiljentyä, pysähtyä ja kääntyä suuremman puoleen. Halusimme rohkaista rukoukseen, Mari Leppänen kertoo.

Hän määrittelee rukouksen ihmisen tavaksi olla maailmassa. Monelle jo hengittäminen on rukousta. – Emme tiedä, milloin ihmiset alkoivat rukoilla. Onko rukous ollut jo ensimmäisen ihmislapsen parkaisussa ja jatkunut läpi elämän: kuulethan, näethän, muistathan minuakin? Vanhan testamentin alkukertomuksissa rukous on yhteisöllistä avuksi huutamista. Uuden testamentin mukaan kristityt ovat niitä, jotka huutavat avuksi Jeesuksen nimeä. – Minua puhuttelee se, että liityn ihan ihmiskunnan alkuhämäriin asti vievään ketjuun, jossa on huudettu suuremman puoleen, ja huuto on kuultu. Ainahan se huuto ei ole äänellistä. Ainakin minulle se on usein äänetön huokaus. Pyynnöille, huolille, kaipaukselle tai kiitokselle ei aina ole edes sanoja.

”

Hiljaisuudessa kasvaa kyky tunnistaa omat kaipaukset ja nähdä vähän etäämmältä tätä maailmanmenoa.

Piispainkirjeen oheen on tehty somemateriaaleja muistuttamaan rukouksen merkityksestä.

PIISPA MARI LEPPÄNEN

OMASSA ARJESSAAN Mari Leppänen on huomannut, että rukous pysäyttää ja kiinnittää hetkeen. Jos hän aloittaa tai lopettaa päivänsä lyhyellä hiljentymisellä tai käy messussa, viikosta tulee erilainen. – Pysähtyminen rukoukseen madaltaa pulssia ja tuo kokemuksen, että kaikki ei ole minun itseni varassa. Voin luottaa siihen, että nämä huokaukseni ja huutoni kuullaan. Leppänen muistuttaa, että kristilliseen perinteeseen ja rukoukseen on sisäänrakennettu sel-

lainen olemisen tapa, jota moni etsii esimerkiksi mindfulnessista tai self help -kirjoista, eli rauhoittuminen ja itsetutkiskelu. Ja samoin kuin monien harrastama kiitollisuuspäiväkirja, myös kiitosrukous auttaa näkemään elämän hyvät asiat ja vahvistamaan myönteisyyttä. Rukous ja hiljentyminen voisivatkin Leppäsen mielestä olla kirkon aarteita tämän ajan ihmisille. – Kun viestintä muuttuu nopeasti ja työtä ja vapaa-aikaa on vaikea erottaa toisistaan, hiljaisuudessa on voimaa. Se on dynaamista, ei käpertymistä itseen. Hiljaisuudessa kasvaa kyky tun-

Vanhemmat naiset ovat ahkerimpia rukoilijoita, meditaatio on nuorten aikuisten laji Viimeisin kirkon teettämä laaja kysely tutkimus Gallup Ecclesiastica vuodelta 2019 kertoo, että suomalaisten rukoileminen on vähentynyt. Puolet suomalaisista rukoilee vähintään kerran vuodessa, heistä joka nel jäs viikoittain ja 17 prosenttia päivittäin. Ah kerimpia rukoilijoita ovat 70–79vuotiaat ja 55–69vuotiaat naiset. Lapsena rukoilemaan oppineet rukoilevat todennäköisemmin myös aikuisina. Suomalaisten yleisin tapa rukoilla on sana ton rukous. Se kuuluu henkilökohtaiseen har tauselämään 40 prosentilla suomalaisista. Vajaa kolmannes suomalaisista rukoilee ilta rukouksen, ja noin joka neljäs rukoilee toisten ihmisten puolesta. Kristillistä tai muuta medi taatiota harjoittaa noin 15 prosenttia vastan

neista – se on selvästi yleisintä nuorimpien ikä ryhmien eli 15–29vuotiaiden ja 30–39vuotiai den keskuudessa. Samassa tutkimuksessa kysyttiin myös, ko kevatko ihmiset saaneensa vastauksia rukouk siinsa. Noin puolet vastasi kieltävästi, neljän nes myöntävästi ja neljäsosa ei osannut sanoa. Jumalan johdatusta oli kokenut joka neljäs suomalainen, ja joka kahdeksas oli kokenut parantuneensa sairaudesta. Tutkimuksessa eivät vielä näy koronapan demian tai Ukrainan sodan vaikutukset, mut ta kriisitilanteiden on yleisesti todettu lisäävän ihmisten uskonnollisuutta. Tiedetään myös, että rukousaiheisten Googlehakujen määrä nousi huomattavasti maaliskuussa 2020, kun koronavirus levisi maailmanlaajuisesti.

nistaa omat kaipaukset ja nähdä vähän etäämmältä tätä maailmanmenoa. Ei tarvitse hötkyillä eikä reagoida joka asiaan. Ja toisaalta kasvaa rohkeus toimia, kun sen aika on. PIISPAINKIRJEESSÄ tuodaan esiin myös se, että moni kaipaa nykyisin kehollista, kokemuksellista ja kokonaisvaltaista rukousta. Sellaista ovat esimerkiksi pyhiinvaellukset, rukouslaulu tai vaikkapa hiljaisuuden jooga. Esimerkiksi käyvät myös kirjeeseen poimitut piispojen kertomukset siitä, kuinka he rukoilevat. Yksi rukoilee juostessaan, toinen automatkoilla, kolmas tekee lentokoneessa salaa ristinmerkin. Rukous voi olla asettumista Jumalan huomion ja rakkauden kohteeksi, hengellistä aamuvenyttelyä tai piirtämistä oman lapsen selkään tai sairaan vanhuksen käsivarsiin. Mari Leppäsestä tuli pyhiinvaeltaja, hiljaisuuden joogaaja ja ikonimaalari oman hengellisen kriisinsä aikana. – Olin kasvanut aika päänsisäisen ja tiedollisen uskontulkinnan keskellä. Omassa murroksessani kaikkiin kysymyksiin ei ollutkaan vastausta, oli hiljaista. Hiljaisuuden kautta löysin uusia, sanattomia tapoja olla vuoropuhelussa Jumalan kanssa, Leppänen kertoo. Häntä on koskettanut Vanhan testamentin kertomus profeetta Eliasta, joka pakenee vuorelle. Ympärillä riehuu myrsky. Sen tyynnyttyä kuuluu hiljaista huminaa, ja Elia kuulee Jumalan puhuttelevan itseään. – Elämän myllerryksen keskellä rukouksen ei tarvitse olla mitään isoa tai suurieleistä, eikä meidän tarvitse olla siinä hyviä. Jumala on läsnä hiljaisessa huminassa. ■ Rukouksen kaipuu on järjestyksessä toinen piispainkirje. Ensimmäinen käsitteli Raamattua. Molemmat ovat luettavissa osoitteessa evl.fi/piispat/piispainkirjeet. KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 11

Jokaisella meistä on kes Tutkija Michael Slepian kehottaa jakamaan salaisuudet jonkun kanssa, mutta kuulija kannattaa valita tarkoin. ”Salaisuudet ovat haitallisia, jos joudumme piilottelemaan todellista itseämme.” TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT PEXELS, RACHEL MCDONALD JA MIIKA HYNNINEN

”

len pelannut nuorena aktiivisesti tekstipohjaisia politiikkateemaisia nettiroolipelejä. Olin niissä usein kovan linjan fasistin roolissa ja koin siitä tiettyä tyydytystä. Myös tosielämässä mielipiteeni alkoivat koventua. Olen salannut sekä roolipelihistoriani että roolini niissä jopa puolisoltani. Salaisuus ei ole vaikuttanut juurikaan elämääni, ja paheksun nykyään ääriajattelua. Samalla ymmärrän niitä tunnetiloja ja ajatteluprosesseja, jotka johtavat ääriajattelun kehittymiseen.” Näin vastasi 29-vuotias mies, kun Kirkko ja kaupunki kysyi, millaisia salaisuuksia lukijoillamme on. Useimpiin lukijakyselyihimme tulee kolminumeroinen määrä vastauksia, mutta anonyymiin salaisuuskyselyyn vastasi vain 21 lukijaa. Salaisuuksia ei noin vain kerrota. Columbian yliopiston tutkija Michael Slepian haastatteli salaisuuksia koskevaa tutkimustaan varten 2 000 ihmistä. Haastateltavat olivat kotoisin eri puolilta maailmaa mutta asuivat Yhdysvalloissa. – Meillä kaikilla on salaisuuksia. En usko, että on olemassa ketään, jolla ei olisi koskaan ollut niitä, Slepian sanoo. Hänen tutkimuksensa mukaan jokaisella meistä on keskimäärin 13 salaisuutta. Osa niistä on sellaisia, jotka olemme kertoneet kenties ystävälle tai terapeutille. Osan olemme pitäneet omana tietonamme. ”OLEN VALEHDELLUT ystävilleni olevani kipeä, kun en ole jaksanut nähdä heitä.” Nainen, 41 ”Olen tapaillut parhaan kaverini veljeä. Se on salaisuus siksi, että oma moraalini on aina sanonut, että kenenkään kaverin tai läheisen sisaruksen kanssa ei heilastella.” Nainen, 45 ”Haluaisin oikeasti olla erakko ja elää yksin. Tämä on salaisuus, koska olen naimisissa ja minulla on ystäviä.” Nainen, 49 Michael Slepianin mukaan yleisimmät salaisuudet koskevat valehtelemista, romanttisia toiveita, raha-asioita, seksuaalista käyttäytymistä ja kiinnostusta parisuhteen ulkopuolisiin ihmisiin. Useilla tutkimukseen osallistuneilla oli myös perhesalaisuuksia. Hyvin yleistä on omien tulevaisuuden haaveiden ja kunnianhimoisten tavoitteiden salaaminen.

12 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

– Ihmiset eivät ehkä halua kertoa kunnianhimoisista suunnitelmistaan, koska ne nolottavat heitä. He saattavat pelätä, etteivät pysty toteuttamaan niitä, Slepian sanoo.

Tutkija Michael Slepianin mukaan salaisuuden paljastumiseen liittyvä pelko on yleensä turha.

SALAAMALLA JONKIN ASIAN ihminen pyrkii välttämään konfliktia ja suojelemaan omaa hyvinvointiaan tai mainettaan. Ihminen voi myös kokea, että hänen tulee suojella läheisiään salaisuuden paljastumisen aiheuttamalta tuskalta. ”Sukupuoli-identiteettini sekä seksuaalinen ja romanttinen suuntautumiseni ovat salaisuuksia oman hyvinvointini takia.” Nainen, 17 ”Pelkään kuolemaa, vaikka kristittynä ei kai pitäisi. Kun puhun ihmisille kuoleman jälkeisestä elämästä ja ylösnousemuksen toivosta, koen itseni jotenkin falskiksi.” Nainen, 44 ”Olen shoppailuriippuvainen. Häpeän vaatteiden ostoa ja ylitsepursuavaa vaatehuonetta.” Nainen, 63

kimäärin 13 salaisuutta Pappi on salaisuuksien ammattilainen On monia ammatteja, joissa työntekijä ei saa virkansa, toimensa tai yleisen tavan vuoksi kertoa työssään kuulemiaan tai muuten tietoonsa saamiaan asioita eteenpäin, koska työhön kuuluu vaitiolovelvollisuus. Pappi on ainoa ammatti, jossa vaitiolovelvollisuus on ehdoton. Pappeja sitoo rippisalaisuus. Pappi ei saa tehdä ilmoitusta edes murha-aikeista. Ei edes siinä tapauksessa, että henkilö itse antaisi siihen luvan. Vankilapappi Miika Hynninen on työskennellyt Helsingin vankilassa vuodesta 2010 lähtien. Hän huolehtii vankilassa siitä, että kaikilla vangeilla on mahdollisuus uskonnonharjoittamiseen uskontokuntaan katsomatta. Lisäksi hän vastaa vankien sielunhoidosta sekä vetää kuntoutusohjelmaa seksuaalirikollisille ja toimii vankilan pari- ja perhepsykoterapeuttina.

”

OSA IHMISISTÄ TARKISTAA MINULTA VIELÄ ERIKSEEN, ETTÄ OLIHAN ASIA NIIN, ETTÄ MINULLA ON SE VAITIOLO VELVOLLISUUS. VANKILAPAPPI MIIKA HYNNINEN

”

Jos kertoisin teoistani muille kuin terapeutilleni, satuttaisin läheisiäni ja hankaloittaisin kaikkien elämää.” NAINEN, 28

”Olen nuorena ulkomailla asuessani tullut raskaaksi ja päätynyt tekemään abortin. Suurin syy,

miksi en silloin puhunut asiasta, oli kai häpeä.” Nainen, 40 Aiempien tutkimusten perusteella on ajateltu, että salaisuudet ovat haitallisia siksi, että asioiden salaaminen on vaikeaa esimerkiksi vuorovaikutustilanteissa. – Harvoin ihmiseltä kuitenkaan kysytään suoraan asioita, jotka koskevat hänen salaisuuttaan, tutkija Michael Slepian sanoo. Yleensä ihmiset ovat valmistautunueet salaisuuteensa liittyviin kysymyksiin ja tietävät, kuinka vastata niihin paljastumatta. Mikäli tilanne toistuu, se toki kuormittaa. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun henkilö kuuluu johonkin vähemmistöön eikä koe ympäristöään riittävän turvalliseksi kertoakseen asiasta. ”Jossain seurassa vaikenen uskonnollisesta taustastani. En myöskään kerro uskovaisille vanhemmilleni eronneeni kirkosta. Koen niin sanottua vähemmistö-

Työssään Hynninen kuulee jatkuvasti arkaluontoisia asioita. Vaitiolovelvollisuus on hänen puheilleen hakeutuville tärkeä asia. – Osa ihmisistä tarkistaa minulta vielä erikseen, että olihan asia niin, että minulla on se vaitiolovelvollisuus, hän kertoo. Keskustelut papin kanssa liittyvät useimmiten ihmissuhteisiin, vangin elämäntilanteeseen ja ahdistukseen. – Joissakin tapauksissa saattaa olla, että vangilla on meneillään rikollista toimintaa. Haastavien elämänkokemusten kuuleminen ja käsitteleminen voivat kuormittaa kuulijaa. Ammattilaisille järjestetään työnohjausta, jossa he voivat käydä läpi työssään vastaan tulleita tilanteita. Hynnisen mieltä vankien kertomukset eivät jää vaivaamaan. Hän ajattelee olevansa persoonana sellainen, joka ei kanna työssä kohtaamiaan asioita vapaa-aikaan. – Myös työn puitteet tukevat sitä, että työasiat rajautuvat vankilan sisälle, täällä kun ei tulla ja mennä helposti. Myös lääkärillä, psykologilla ja juristilla on työssään juridinen vaitiolovelvollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että vaitiolovelvollisuus on kirjattu lakiin ja sen rikkomisesta on säädetty rangaistus rikoslaissa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 13

stressiä ja tunnen itseni ulkopuoliseksi.” Mies, 50 Slepianin tutkimuksessa paljastui uutta tietoa salaisuuksien vahingollisuudesta. – Salaisuudet eivät tuota pahaa oloa sik si, että ne heikentävät suhdettamme muihin, vaan siksi, että jäämme helposti yksin niiden kanssa. Salainen asia on todennäköisesti itselle mer kityksellinen. Mikäli emme voi puhua asiasta ke nenkään kanssa, joudumme käsittelemään sitä yksin. Mitä tärkeämpi asia meille on, sitä todennä köisemmin haluamme löytää sille ratkaisun. Jos asiasta ei voi puhua kenenkään kanssa, tilanne johtaa helposti ruminointiin eli siihen, että aja tukset jäävät pakonomaisesti kiertämään kehää salaisuuden ympärillä. – Haitallisimmat salaisuudet ovat siis sellaisia, joita ajattelemme usein ja jotka eristävät meidät muista tai johtavat siihen, että joudumme piilot telemaan todellista itseämme. Kun mieltä painavat asiat pitää vain omana tietonaan, jää ilman tukea. Omassa mielessä asi at saavat helposti todellista tilannetta suurem mat mittakaavat. Pahimmillaan ihminen jää ju miin salaisuutensa kanssa. ”MINULLA ON USEIN ulkopuolinen olo. Jos kertoisin salaisuuteni, osa läheisistäni ja ystävistäni ei varmasti uskoisi minua. Osa ei ehkä hyväksyisi asiaa ja saattaisi ottaa etäisyyttä. Suurin osa varmasti olisi tukenani.” Nainen, 46 ”Salaisuuteni ei vaikuta tämänhetkiseen elämään, mutta paljastuminen voisi vaikuttaa negatiivisesti ainakin parisuhteeseen.” Nainen, 49

14 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

”Pelkään, että joutuisin ihmettelyn, säälin ja jopa pilkan kohteeksi tai että puolisoni ja perheeni joutuisivat, mikä olisi vielä pahempaa.” Nainen, 46 ”Jos kertoisin teoistani muille kuin terapeutilleni, satuttaisin läheisiäni ja hankaloittaisin kaikkien elämää.” Nainen, 28 Koska salaisuudet eristävät meidät helpos ti muista, Michael Slepian kehottaa puhumaan mieltä painavista asioista. Kuulija kannattaa kui tenkin valita huolella.

”

Ihmiset reagoivat yleensä salaisuuteemme myönteisemmin kuin kuvittelemme. TUTKIJA MICHAEL SLEPIAN

– Henkilön, jolle kerromme asiasta, ei suin kaan tarvitse olla se, jolta haluamme salata asian. Ihmisillä on taipumusta kuvitella pahin mah dollinen lopputulos, mikäli salaisuus paljastuisi. Slepian sanoo, että tutkimusten mukaan pelkää minen on turhaa. – Ihmiset reagoivat yleensä myönteisemmin kuin kuvittelemme. On tutkittu, että jo pieni kin osoitus siitä, että toinen ymmärtää, helpot taa oloa.

Slepianin mukaan salaisuuden kuulijaksi kan nattaa valita ihminen, jonka arvomaailma on mahdollisimman lähellä omaa. – Näin välttyy siltä, että kuulija tuomitsee mi nut tai salaisuuteni. – On myös hyvä pohtia, joutuuko kuulija sa laamaan asian vuorostaan joltakulta, jolloin hän joutuu osalliseksi salaisuuteeni. Sellaisessa ta pauksessa ihmiset eivät välttämättä mielellään kuule salattua asiaa. Salaisuuden kertominen voi myös toimia lii mana ystävyyssuhteessa tai nostaa suhteen uu delle tasolle. – On suuri luottamuksen osoitus, jos kerrom me salaisuutemme jollekulle. Ystävyyssuhteet han rakentuvat luottamukselle. Yhteiset salaisuu det voivat siis tehdä elämästä paremman. KAIKKI SALAISUUDET eivät suinkaan tee meil le pahaa. On esimerkiksi salaisuuksia, jotka pi detään salassa tiettyyn määräpäivään asti, kuten esimerkiksi uusi työpaikka tai kosinta. Vauvauu tista saatetaan pitää salaisuutena, kunnes raska us on edennyt riittävän pitkälle. Salaisuutena saatetaan pitää myös harrastus, josta itse nauttii, mutta joka aiheuttaisi lähipiiris sä pahennusta. Tällöin salaisuus saattaa voimaut taa haltijaansa, koska se tarjoaa hänelle tunteen itsenäisyydestä ja omaan elämän päätösvallasta. – Tällaisia salaisuuksia yhdistää se, etteivät ne aiheuta ihmisessä häpeää. Niissä ihmisellä itsellä on yleensä myös enemmän päätösvaltaa sen suh teen, pitääkö asian salaisuutena vai ei, Michael Slepian sanoo. ■ Jutussa on käytetty lähteenä Michael Slepianin kirjaa The Secret Life of Secrets (Robinson 2022).

S E N I O R I TA LO

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTON SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN KERROSTALOKOTIIN.

Vapaana mm. 31m2 yksiö alkovilla. Vuokra 1.070€.

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja). Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Isä Raimo Katolinen pappi Raimo Goyarrola löysi kutsumuksensa sairastavan äidin vierellä. Tulevan piispan opettajina ovat olleet muun muassa Opus Dei -järjestö ja muumit. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ

uomessa elävien katolilaisten neljä vuotta kestänyt odotus päättyi 29. syyskuuta, kun paavi Franciscus nimitti tänne uuden katolisen piispan. Koko maan kattavan Helsingin hiippakunnan uudeksi piispaksi valittiin isä Raimo Goyarrola, joka on toiminut täällä pappina jo pitkään. Goyarrola syntyi heinäkuussa 1969 Espanjan baskimaassa katolilaisen perheen esikoiseksi, joka sai kasteessa nimen Ramon. Papin tehtävää koskevaan kysymykseen vastaus alkaa kuitenkin vielä kauempaa. – Kutsumukseni papin työhön syntyi Jumalan sydämessä. Hän on varmasti ajatellut asiaa jo ennen kuin minut luotiin, hän sanoo. Goyarrola kouluttautui kuitenkin ensin lääkäriksi Navarran yliopistossa. Tuokin uravalinta oli lähipiirissä poikkeuksellinen, sillä suvussa oli päädytty etupäässä teknisille aloille. Valintaan vaikutti ratkaisevasti se, että Goyarrolan ollessa 16-vuotias hänen äitinsä sairastui syöpään ja menehtyi kaksi vuotta myöhemmin. 18-vuotiaana hän huomasi olevansa perheessä se, johon sisarukset ja isä tukeutuivat. – Silloin ymmärsin, että elämäntehtäväni on palvella muita ja erityisesti kärsiviä ihmisiä. SURULLISISSA VUOSISSA oli myös paljon sisäistä rauhaa. Iltaisin nuori Ramon Goyarrola rukoili sairastavan äidin vierellä yhdessä isänsä ja neljän sisaruksensa kanssa. He pyysivät äidille parantumista, mutta samalla jättivät asian Jumalan käsiin. – Mielenrauha tuli siitä, että sanoin Jumalalle ”tapahtukoon sinun tahtosi”. Rukoilen edelleen niin joka päivä. Jumala on kaikkivaltias ja laupias isä, ja jos hän sallii elämässämme jotakin, sillä on jokin merkitys. 18-vuotiaana Goyarrola liittyi Opus Dei -nimiseen katoliseen järjestöön. Sen jäsenet noudattavat arkielämän kristillisyyttä, jonka mallina on Jeesuksen maanpäällinen elämä. Goyarrolan mukaan Jeesus oli työläinen, ja sen vuoksi hän sopii malliksi monenlaisille ihmisille. Opus Dei on teologisesti konservatiivinen järjestö, jonka jäsenet pyrkivät omistamaan arkisen työnsä Jumalalle ja palvelemaan muita. Lisäksi he noudattavat päivittäistä rukousohjelmaa, jonka harjoituksiin käytetään kahdesta kolmeen tuntia päivässä. Monen mielestä Opus Dein elämäntapa kuulostaa ehdottomalta, mutta sanaa on vaikea yhdistää Goyarrolan hyväntuuliseen olemukseen. Moni haastattelun teema saa hänet nauramaan, ja kysymys ankarasta hengellisyydestä on yksi niistä.

16 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

– Huomasin nuorena, että Opus Dein hengellisyys sopii minulle. Siinä on kyse siitä, että saan olla Jumalan lapsi ja minulla on isä, joka rakastaa minua. Jumala haluaa, että olen onnellinen eläessäni maan päällä ja myös sen jälkeen. VALMISTUTTUAAN LÄÄKÄRIKSI Raimo Goyarrola työskenteli psykiatrisella osastolla ja armeijan palveluksessa, kunnes aloitti 25-vuotiaana teologian opinnot Rooman paavillisessa Pyhän ristin yliopistossa. Seitsemän vuotta kestäneiden opintojen jälkeen hän valmistui dogmatiikan tohtoriksi. Goyarrola vihittiin katolisen kirkon papiksi vuonna 2002 Torreciudadissa, joka on Opus Dein perustajan Josemaría Escriván rakennuttama Marian pyhäkkö Espanjassa. – Lääkärin ja papin näkökulmat ovat kuin kaksi jalkaa. Voin katsoa ihmistä kokonaisuutena, jossa keho ja sielu ovat yhdessä, hän sanoo.

”

Mielenrauha tuli siitä, että sanoin Jumalalle ”tapahtukoon sinun tahtosi”. Tehtävät Suomessa alkoivat kesällä 2006. Katolinen kirkko Suomessa tarvitsi uuden papin, ja Opus Dein johtaja kysyi Goyarrolalta, tahtoisiko hän lähteä Pohjolaan. – Vastasin heti ”Kyllä!”, sillä työ pohjoisessa oli pitkäaikainen unelmani, hän sanoo. Nopea päätös piti, vaikka Goyarrolaa kehotettiin miettimään asiaa rauhassa ja muistutettiin, että Suomessa työskentely edellytti vieraan kielen opiskelemista. Helsingissä Goyarrola aloitti työnsä Aalto-yliopiston opiskelijapappina ja liittyi paikalliseen jalkapallojoukkueeseen. Kuten aikaisemmin lääketieteen opiskelijana, myös Helsingissä harrastuksen ympärille syntyi uusia ystävyyssuhteita. – Jalkapalloseurassa tutustuin myös ihmisiin, jotka eivät olleet kristittyjä, kuten ateisteihin ja muslimeihin, hän mainitsee. RAIMO GOYARROLA RAKASTUI Suomeen nopeasti ja otti maan ja sen ihmiset omikseen. Häneen tekivät vaikutuksen kesäisen Helsingin vehreys ja

meri. Myöhemmin Goyarrola on löytänyt myös Lapin erämaat, joissa hän vaeltaa syksyisin seurakuntanuorten kanssa. – Tunturiluonnosta löytyy aina messun alttariksi sopiva kivi, hän sanoo. Vuosien varrella Suomesta on tullut Goyarrolan kotimaa. Suomalaistuminen näkyy suomalaisessa passissa, jossa on lapsena kasteessa saadun nimen lisäksi täällä omaksuttu etunimi. Goyarrolasta on tullut virallisestikin isä Raimo. – Suomalaiset ottivat minut upeasti vastaan huomatessaan, että halusin oppia ja puhua suomen kieltä. Kielikurssien lisäksi suurena apuna olivat Yle Areenan Muumi-tarinat, joita seurasin muistiinpanoja tehden, hän kertoo hymyillen. Goyarrolan mukaan suomalaisuuteen sopeutumista on auttanut se, että baskikansalla ja suomalaisilla on paljon yhteistä. – Kumpikin kansa arvostaa ahkeraa työntekoa ja itsenäisyyttä, elää lähellä luontoa sekä puhuu omintakeista, kaunista ja vaikeaa kieltä. Kummassakin kulttuurissa arvostetaan aitoutta ja sillä, mitä sanotaan, on painoa. Kun joku sanoo kyllä tai ei, se tarkoittaa jotakin. SUOMESSA ISÄ RAIMO on työskennellyt monenlaisissa tehtävissä, kuten katolilaisten varusmiesten sotilaspappina ja Helsingin aikaisemman piispan Teemu Sipon yleisvikaarina. Ensin mainitussa tehtävässä hän kiersi eri puolilla maata, ja piispantalossa tulivat tutuiksi nyt edessä odottavat piispan velvollisuudet. Myös nuoruuden lääkäriopinnot ovat saaneet jatkoa, sillä koronapandemian aikana Goyarrola aloitti palliatiivista hoitoa käsittelevän väitöstutkimuksen teon Kuopion yliopistossa. Palliatiivinen hoito tarkoittaa parantumatonta, etenevää sairautta sairastavan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa, jonka tavoitteena on vähentää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua. – Nuoruudessani halusin erikoistua palliatiivisen hoidon lääkäriksi, sillä äitini sairastaessa Baskimaassa palliatiivinen hoito ei ollut vielä riittävän kehittynyttä. Tutkimustyöni on nyt puolivälissä, ja aion tehdä sen loppuun. Käyn luennoimassa sairaanhoitajille ja lääkäreille aiheesta kerran kuukaudessa, hän kertoo. Lääkärinä Goyarrola toivoo, että koko Suomi saataisiin palliatiivisen hoidon piiriin. – Palliatiivisen hoidon lähtökohtana on se, että ihmisen elämää kunnioitetaan ja puolustetaan alusta loppuun saakka. Eutanasiaa ei tarvita, eikä yhdenkään sairastavan ihmisen tarvitse pyytää, että lääkäri tappaisi hänet. MAAILMANLAAJUINEN KATOLINEN KIRKKO muodostaa Suomessa pienen vähemmistön. Vuoden 2023 alussa sen jäsenkuntaan kuului 16 734 ihmistä, joista 55 prosenttia puhuu äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Raimo Goyarrola arvioi, että katolisen kirkon toiminnassa on kuitenkin mukana noin kaksinkertainen määrä ihmisiä. Siinä missä muut vanhat kirkot menettävät jäseniä, katolisen kirkon jäsenmäärä kasvaa Suomessa vuosittain useilla sadoilla. Tämä selittyy paljolti maahanmuutolla, ja Goyarrolan hiippakuntaan kuuluvat seurakuntalaiset edustavatkin yli sataa eri kansallisuutta. Evankelisluterilainen kirkko on tullut Goyarrolalle tutuksi muun muassa Suo-

Kuka?

Isä Raimo Goyarrola, 54, on katolinen pappi, teologian tohtori ja tuleva Helsingin katolisen hiippakunnan piispa. Hän on kouluttautunut myös lääkäriksi ja tekee parhaillaan väitöstutkimusta palliatiivisesta hoidosta.

Mitä?

Goyarrola vihitään piispaksi 25. marraskuuta klo 11 Johanneksenkirkossa Helsingissä.

Motto

Jumala rakastaa sinua tässä ja nyt.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 17

– Suomalaisuutta ja luterilaisuutta on välillä vaikea erottaa toisistaan, isä Raimo Goyarrola toteaa.

men Ekumeenisen neuvoston hallituksen jäsenenä. Hän osallistui myös neljä vuotta kestäneeseen dialogiin, jonka tuloksena syntyi katolisten ja luterilaisten yhteinen dokumentti kirkosta, papinvirasta ja ehtoollisesta. – Suomalaisuutta ja luterilaisuutta on välillä vaikea erottaa toisistaan, hän toteaa. Suomen luterilainen kirkko on Goyarrolan mukaan lähempänä katolisuutta kuin muut luterilaiset kirkot. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että luterilainen kustantaja on kääntänyt ja julkaissut kolme nykyisen paavin edeltäjän, paavi Benedictuksen, kirjoittamaa kirjaa, ja ne ovat löytäneet lukijoita. Moni luterilainen pappi on myös kertonut Goyarrolalle omistavansa katolisen kirkon katekismuksen. Katoliset seurakunnat saavat Suomessa isommilta kirkkokunnilta myös konkreettista tukea: jokaisen kuukauden aikana 25 luterilaisessa ja ortodoksisessa kirkossa järjestetään katolinen messu. Myös Goyarrolan piispanvihkimys järjestetään luterilaisessa Johanneksenkirkossa, koska Helsingin katolisen seurakunnan Pyhän Henrikin kirkko on suurelle vierasjoukolle liian pieni. – Kun tapaan muissa maissa työskenteleviä katolisia pappeja, sanon heille, että Suomi on ihme. Rakastan luterilaista kirkkoa ja suren sitä, että se menettää jäseniä, Goyarrola sanoo.

18 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

TAVALLISIA SUOMALAISIA isä Raimo Goyarrola kohtaa muun muassa vetämillään retriiteillä, joihin osallistuu katolisen kirkon jäsenten lisäksi luterilaisia ja helluntailaisia sekä ihmisiä, jotka eivät ole kristittyjä.

”

’Omin voimin’ kuulostaa samalta kuin kamikaze. Goyarrolan kokemuksen mukaan Opus Dein hengellisyys ja suomalainen kristillisyys sopivat hyvin yhteen, sillä kummassakin korostetaan Raamatun omakohtaista lukemista ja pohtimista. Vuosien varrella Goyarrola on kiinnittänyt huomiota myös suomalaiseen elämänasenteeseen, joka välittyy sanoista ”omin voimin”. – ”Omin voimin” kuulostaa mielestäni samalta kuin kamikaze, hän sanoo viitaten toisen maailmansodan aikaisia itsemurhalentäjiä tarkoittavaan japanin kielen sanaan.

Goyarrola pitää yksilökeskeisyyttä keskeisenä syynä siihen, että burnout yleistyy monissa länsimaissa. Hän muistuttaa, että Jumala loi ihmisen elämään toistensa yhteydessä. – Sanomme helposti, että minä osaan ja tiedän, mutta yksin emme voi tehdä mitään, vaan tarvitsemme perheen, omaisten ja sukulaisten tukea. Katolisissa maissa koko suku, serkut, tädit ja enot, ovat perhettä. – Emme voi myöskään tehdä mitään ilman Jumalan armoa. Tätä haastattelua tehtäessä Goyarrola valmisteli matkaa Roomaan, jossa häntä odotti piispan tehtävään valmistava viisipäiväinen retriitti. Retriitin hiljaisten ja kännykkävapaiden päivien ympärillä tulevat viikot täyttyvät monenlaisista tehtävistä ja kiireistä ennen marraskuun lopulla odottavaa vihkimistä. Goyarrola sanoo kokevansa kaiken keskellä sisäistä rauhaa. – Jeesuksen opettaman Isä meidän -rukouksen ensimmäinen sana on abba, isä. Tuossa sanassa ei ole mitään pelkoa, vaan rauhaa ja iloa, koska Jumala on kanssamme. – Kristinuskossa olennaisinta ei ole ihmisen syntisyys ja heikkous, vaan armo. Jumala rakastaa sinua sellaisena kuin olet, tässä ja nyt. ■

Sinä et ehkä vielä

tunne medialähetystyötä, mutta miljoonille ihmisille se on ainoa keino kuulla toivon sanomaa!

TUTUSTU

Medialähetys Sanansaattajien tekemään työhön.

TILAA MAKSUTON SANSA-LEHTI Painettuna tai sähköisenä:

sansa.fi/tilaa

Medialähetys Sanansaattajat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 19

”Minusta ei tule koskaan vanhaa” Krista Launonen sairastaa parantumatonta syöpää. ”Sairastuminen ei ole jalostanut minua paremmaksi ihmiseksi enkä halua puhua syövästä taisteluna”, hän sanoo. TEKSTI MARIANNE RIIALI KUVAT JANI LAUKKANEN

rkun tulee olla halvin mahdollinen. Pahvia, ei missään tapauksessa puuta, se on kallista. Biisilistalta on soitettava ainakin lempikappale Sunny ja vieraille on tarjottava hyvää kasvisruokaa. Tanssia saa. 50-vuotias Krista Launonen on suunnitellut omat hautajaisensa niin tarkkaan kuin mahdollista. – Kun minut tuhkataan, on ihan sama, minkälaisessa laatikossa olen tai mitä minulla on päälläni. Mutta haluan, että rahaa jää bileisiin ja samppanjaan, Launonen sanoo ja päästää heleän, rönsyilevän naurun. – Outoa vain, että niissä juhlissa en enää itse ole mukana. KRISTA LAUNONEN on helsinkiläinen taideterapeutti, kirjailija ja kuvataiteilija, joka sai kuolemantuomion neljä vuotta sitten huhtikuussa: multippeli myelooma eli plasmasolusyöpä. Elinaikaodote seitsemän vuotta, sanoivat lääkärit. Siitä on nyt käytetty yli puolet. Launonen suhtautuu asiaan tyynesti. Se johtuu siitä, että hänellä on ollut aikaa miettiä. – Minusta ei tule koskaan vanhaa. Se on pysäyttävä ajatus. Aluksi olin vihainen ja epätoivoinen ja kysyin, että miksi minä. Mutta sitten aloin ymmärtää, että ei ole syytä. Minun täytyy lopettaa kysymästä miksi, koska se vie minua vain huonompaan. Oivallusta edelsi pitkä ajatustyö, josta Launonen käyttää käsitettä mielen kamppailu. – Sairastuminen ei ole jalostanut minua paremmaksi ihmiseksi enkä halua puhua syövästä taisteluna. Mutta oman mielensä kanssa joutuu kyllä kamppailemaan. Minä en masentunut ikinä, mutta hyvin pimeissä paikoissa kävin. Launosenkin mieli kyseli, miksi juuri hänelle tuli vakava syöpä, vaikka hän on syönyt kotimaisia marjoja, joogannut ja elänyt muutenkin siivosti. – Mummoni oli 93 kuollessaan ja ehti todeta, että nyt tämä elämä riittää. Mutta minä en haluaisi vielä lähteä. ENSIMMÄISET 14 KUUKAUTTA diagnoosista Krista Launonen oli todella sairas: ruoka ei pysynyt sisällä, jalat eivät kantaneet, lääkkeet turvottivat kehon muodottomaksi ja kivut olivat viedä tajun. Vaikeimpinakin jaksoina Launonen halusi kuitenkin maalata. Välillä hän työskenteli vuoteessa pitkällään viisi minuuttia kerrallaan, joskus jaksoi nousta var-

20 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

tiksi seisomaan ennen oksennusta. Taide muuttui mustanpuhuvaksi, mutta teoksia syntyi kuitenkin. – Vaikka minulla ei ollut fyysisesti yhtäkään hyvää päivää, työ piti minut järjissäni. Kun vointi alkoi kohentua, Launonen päätti hyväksyä syövän ja kuoleman, jotta saisi paremman loppuelämän. – Ajattelin, että alan tutkia ja kesyttää kuolemaa ja teen siitä siten vähemmän pelottavan.

”

En voi kieltää surua minua rakastaneilta ihmisiltä, kun kuolen. Se olisi väärin ja rumaa. ELOKUUSSA ILMESTYI hänen seitsemäs tietokirjansa Kesken kaiken. Se kertoo kuolemisesta ja elämästä syövän kanssa. Launonen kirjoitti kirjan dialogimuotoon yhdessä ystävänsä Susanna Lehmuskosken kanssa. Lehmuskoski ei ehtinyt nähdä kirjan julkaisua, sillä hän kuoli syöpään keväällä 53-vuotiaana, vain reilun vuoden sairastamisen jälkeen. Lehmuskosken diagnoosi oli tyrmistys myös Launoselle. – Kun Susanna sai lääkäriltä ennusteen, että jäljellä olisi vain viikkoja tai kuukausia, en voinut uskoa. Minähän se olin sairastanut pidempään, ja olimme jo muodostaneet jonon. Sitten hänelläkin oli yhtäkkiä vakava verisyöpä. Sanoin Suskille, että älä kiilaa edelle ja ohita minua tässä jonossa. Kirja oli alun perin Lehmuskosken toive. Hän halusi kirjan avulla auttaa muita syöpäsairaita ja heidän läheisiään. Sairausmatkallaan naiset kutsuivat toisiaan syöpäystäviksi ja heittivät mustaa huumoria, jonka voimalla elämää pidettiin yllä. – Susannan kanssa vitsailimme, että ihana, kun meistä ei tule laitosmummoja, jotka kakkaavat housuun! Meitä ei syötetä eikä meiltä vaihdeta vaippoja. Nykyinen vanhustenhuolto on kauhealla tolalla, mutta siltä minä itse onneksi vältyn.

KAHDESSA ASIASSA Susanna Lehmuskosken ja Krista Launosen ajatukset kuitenkin erosivat ratkaisevasti. Toinen oli kateus. – Kateus määritti Susannaa. Hän puhui siitä paljon, ja se vaivasi häntä. Hän oli kateellinen ennen kaikkea terveille ihmisille, jopa minulle, koska minä en ollut kuolemassa vielä. Minä taas en ole yhtään kateellinen mistään tai kenellekään. Toinen erottava tekijä oli ajatus siitä, miten tästä maailmasta poistutaan. – Minä haluan lähteä täältä iloisena, nauravana ja vitsi suussa. Susanna koki, että hänellä oli vähemmän aikaa käsitellä sairastumista ja hyväksyä kuolema. Näkemyserot saivat Launosen välillä epätoivoiseksi. – Olisin niin kauheasti halunnut, että hänkin lähtisi hyväksyvänä ja jopa iloisena, yritin tarjota avuksi kaikkea, mikä itseäni oli auttanut, mutta hän potki vastaan ja koki, ettei pysty. Lopulta Launonen ymmärsi, että hänen ystävällään on oikeus kokea oma kuolemansa aivan kuten hän itse haluaa. – Susanna sanoi, että hänellä on lupa lähteä juuri sellaisena kuin hän lähtee: vihaisena maailmalle ja katkerana Husille, kun häntä ei voitu parantaa. Oivalsin, että minun täytyy antaa hänen olla sellainen kuin hän on ja tukea häntä. Lehmuskoski halusi kuolla kotona omassa sängyssään, perheensä ja koiriensa ympäröimänä. Niin myös kävi. Launonen ymmärtää autonomian tarpeen, mitä tulee jopa viimeisiin hetkiin. – Totta kai haluaisimme loppuun saakka kontrolloida omaa elämäämme, myös sitä, miten kuolemme. Tavallaan on huikeaa, että hän sai suunnitella oman kuolemansa. VÄHÄN KUIN VIIKONLOPUN kauppalistasta keskustelisi, yhtä luontevasti Krista Launonen puhuu kuolemasta. Ja juuri näin arkinen rooli kuolemalla tulisi hänen mielestään ollakin. – Tuhansia vuosia ihmiset ovat sairastaneet ja kuolleet kotona, vainajat on pesty ja kammattu ja arkut ovat olleet avoinna. Nykyään vain harva näkee oikeaa vainajaa, Launonen sanoo. Kuolema on huolellisesti etäännytetty elävien maailmasta: siivottu laitoksiin ja pantu arkun kannet kiinni, mikä on Krista Launosesta surullista.

Krista Launosen ystävä Susanna Lehmuskoski kuoli syöpään keväällä.

Kiitos ei somesurulle Krista Launonen toivoo, että häntä ei kuoleman jälkeen surtaisi sosiaa lisessa mediassa. Niin sanottu somesuru on nykyajan ilmiö ja tar koittaa esimerkiksi sitä, että kuol leille perustetaan muistosivustoja. – Että joku kirjoittaisi RIP Krista – ei kiitos! Se on feikkiä. Jos siellä jo ku suree, hän ei ole oikeasti mun lä hipiiristä. Launosen mukaan tarvitsemme aitoja, fyysisiä kohtaamisia elossa ollessamme, sitä, että joku tulee luo ja halaa. Somessa lähetetty sydän emoji ainoana eleenä voi olla vain tapa etäännyttää surua ja kuolemaa entisestään. – Jos kuoleman jälkeen näp piksen kautta lähetetään ”lämmin osanotto” vaikka kuolleen puolisol le katsomatta kertaakaan silmiin, lohduttaako se?

– Aluksi olin vihainen ja epätoivoinen ja kysyin, etta miksi minä. Mutta sitten aloin ymmärtää, etta ei ole syytä, Krista Launonen sanoo.

– Kuolema tulee vastaan nykyään lähinnä viihteessä, kuten elokuvissa tai videopeleissä, jolloin sitä voi aina väistää. Toista oli vielä esimerkiksi 1800-luvulla. – Tuolloin ainakin Britanniassa ja Keski-Euroopassa ylemmän keskiluokan piireissä oli tapana valokuvata tai maalauttaa kuolleesta kuva. Vainaja saatettiin myös pukea ja ehostaa ja nostaa mukaan perhepotrettiin. Meidän näkökulmastamme se tuntuu makaaberilta, mutta silloin se oli kunnioittavaa. Haluttiin osoittaa, että vaikka ihminen on poissa, hän on myös ollut, häntä ei ole unohdettu. SITTEN KUN Krista Launosen aika lähestyy loppuaan, hän toivoo osaavansa asennoitua tulevaan rauhallisesti. Elämän pitkittämisestä hän ei ole kiinnostunut, esimerkiksi syövän loppuvaiheen raskaita hoitoja hän ei aio ottaa vastaan.

– Olen kiinnostunut laadusta, en määrästä. Lääkäreiden kanssa olemme vääntäneet tästä, sillä lääkäreiden etiikan mukaista on yrittää pitää minut hengissä niin pitkään kuin mahdollista riippumatta siitä, missä kunnossa olen. Itsemääräämisoikeutensa hän haluaisi nyt ja myöhemminkin säilyttää myös sen suhteen, miten elää. – En toivo tuntemattomilta rukouksia, ruokavalio-ohjeita, meedioneuvoja tai pieniä enkeleitä. Auttajat tarkoittavat hyvää, mutta he eivät ehkä tule ajatelleeksi, että loukkaavat minua valistuksillaan. ENNEN KUOLEMAANSA Krista Launonen aikoo kuitenkin elää. Tehdä pitsaa perjantaisin, ulkoiluttaa koiraansa, ostaa kauniin villatakin. Laittaa huulipunaa ja matkustaa. Jos voimat eivät riitä

ulkomaanreissuun, niin ehkä Tampereelle. Niin ja nauraa, sitä Launonen haluaa eniten, ja toivoo sitä muiltakin. – En voi kieltää surua minua rakastaneilta ihmisiltä, kun kuolen. Se olisi väärin ja rumaa. Olen kuitenkin pyytänyt etukäteen, että voitteko edes vähän iloita, edes jonkun vitsin kertoa. Miettiä mun elämää naurun ja huumorin kautta. Yksi asia sattuu kuitenkin enemmän kuin kaikki muut yhteensä. – Se, että en saa nähdä lapseni kasvavan aikuiseksi. Se on absoluuttisesti hirveintä ja niin surullista. Sitä Susannakin suri eniten, Launonen sanoo. Launosella on 12-vuotias poika. Lehmuskoskelta jäi 18-vuotias tytär. – Tulee varmasti hetkiä, jolloin äidillä olisi paikka lapsen elämässä, vaikka lapsi olisi aikuinen. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 21

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Vähimmäistoimeentulo ei toteudukaan OLEN OLLUT pitkään työtön. Saan Kelasta työttömyyspäivärahaa ja asumistukea. Nämä tulot eivät kuitenkaan riitä vuokran maksuun ja vähimmäistoimeentuloon (555 euroa kuukaudessa), joten saan lisäksi toimeentulotukea. Eli kun näistä kolmesta tulosta vähennetään vuokra, jää elämiseeni 555 euroa. Sain hyvin kevyin perustein kuukauden karenssin työttömyyspäivärahoihini. Kela oli aiemmin laskenut minulle toimeentulotuen, jossa huomioitiin päivärahat. Nyt kun menetin nämä rahat, 638 euroa, Kelan piti laskea uudestaan toimeentulotuen määrä. Laskelmasta tuli virheellinen. Valitin Kelan oikaisuvaatimuskeskukseen menetetystä toimeentulotuesta. Siellä virkailija ei ymmärtänyt yhtään, mistä on kysymys, ja valitukseni hylättiin. Sain maksuttoman oikeusavustajan, jonka kanssa valitimme hallinto-oikeuteen. Sama juttu.

Surkuhupaisaa on, että laki toimeentulotuesta nimenomaan sanoo, että jos henkilön tuloissa tai menoissa tapahtuu oleellinen muutos, tulee tehdä korjauslaskelma toimeentulotukeen. Millaisia ammattilaisia istuu hallinto-oikeudessa? Viimein valitimme korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tämä instanssi ilmoitti neljän kuukauden kuluttua, ettei ota tapausta käsittelyyn. Näin siis toimivat Kela ja Suomen oikeusviranomaiset. Menetin vähimmäistoimeentulostani 638 euroa, ja olen joutunut ottamaan ystäviltäni lainoja vuokran maksuun ja elämiseen. Näin suurta ammattitaidottomuutta on vaikea käsittää. Asia on mitä yksinkertaisin, mutta Kelassa sitä ei osattu korjata. Kuinka asia voi mennä Suomessa näin?

Tyhjä olo Helsinki Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä.

Valtuusto eriarvoisti lähetysjärjestöjä KANNATIN Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa 26.10. kaikkien kirkon lähetysjärjestöjen avustamista. Valtuutetuista noin kaksi kolmannesta ei arvostanut kaikkien toimijoiden työtä, vaan sulki järjestöjä ideologisista syistä pois avunsaajien joukosta. Olemme sotaa käyvässä Euroopassa menossa suuntaan, jossa apua tarvitsevia on koko ajan enemmän. Tällöin kaikki mahdolliset apukädet olisivat tarpeen. Päätös osoittaa, ettei tätä järjestöjen tekemää työtä osata arvostaa. Euroopassa tarvitaan erilaisia toimintatapoja kuin arabialaisessa muslimivaltiossa tai Kauko-idässä, ja tämä tulee ottaa huomioon eri lähetysjärjestöjen toimintatapoja arvioitaessa. Tähän on mahdollista kaikilla seurakuntien jäsenillä vaikuttaa tulevissa kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaaleissa helmikuussa.

Juhani Strandén kirkkovaltuutettu Kannelmäen seurakunta

Helsingin pitäisi avustaa kaikkia lähetysjärjestöjä ME ALLEKIRJOITTANEET Yhteinen kirkkomme -ryhmän kirkkovaltuutetut sanoudumme irti yhteisen kirkkovaltuuston lähetysmäärärahojen jakopäätöksestä, jossa viisi kirkon lähetysjärjestöä jätettiin kokonaan ilman avustusta kirkkopoliittisista syistä. Kaikki lähetysjärjestöt tekevät hyvää ja arvokasta työtä lähetyskentillään. Verovaroista jaetta-

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

PALVELUASUMISTA JA HOIVAA IKÄIHMISELLE Wilhelmiinan uusin palveluja hoivakoti Wilhelmiina Tenhola tarjoaa senioreiden palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa Ruskeasuolla. Sen modernit tilat tukevat ikäihmisten toimintakykyä, yhdessä oloa, harrastamista ja aktiivisuutta. Ympäristössä on mukavat mahdollisuudet ulkoilla pihalla, terasseilla ja Keskuspuiston ulkoilureiteillä. Järjestämme tutustumistilaisuuksia, joissa kerromme lisää talosta ja sen asunto- ja asumisvaihtoehdoista sekä palveluista.

22 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

Seuraava tutustumisilta:

4.12. klo 17 Paikka: Wilhelmiina Tenhola, Tenholantie 10. Ilmoittauduthan iltaan 1.12. mennessä wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 044 7060 139.

vat avustukset tulee mielestämme jakaa tasapuolisesti lähtien lähetystyön olennaisesta perustehtävästä ja toiminnan tuloksista. Huomionarvoista on, että 45 prosenttia yksityisestä lähetyskannatuksesta kohdistuu nyt avustusta vaille jätetyille järjestöille. Monet näistä toimivat vaikeissa maissa, joissa evankeliumin sanomaa ei ole paljon kuultu. Valtuusto lähettää näille lähetysaktiiveille erittäin ikävän ja heidän panostaan väheksyvän viestin. Ryhmämme valmisteli useita maltillisia ehdotuksia edes pienen avustuksen myöntämisestä kaikille, tai edes osalle järjestöistä. Päätöksenteossa jaettiin kuitenkin kaikki avustukset enemmistön sanelupäätöksellä suuren vähemmistön oikeudet täysin sivuuttaen. Tämä ei ole hyvän hallintokäytännön mukaista ja on omiaan syventämään mielipideryhmien eroja sen sijaan, että pyrittäisiin aidosti rakentavaan yhteistyöhön. Yhteinen kirkkomme -ryhmän puolesta: Esa Ahonen Malmin seurakunta Jukka Tuominen Pitäjänmäen seurakunta

Naisten pappeus ei ole tasa-arvokysymys ORTODOKSISESSA ja katolisessa kirkossa vain miehet toimivat pappeina. Luterilaisessa kirkossa on lukuisia ihmisiä, joiden mielestä Raamatun mukaan pappeus kuuluu vain miehelle. Mielestäni heidän vakaumustaan on kunnioitettava. Kysymys ei ole lainkaan miehen ja naisen välisestä tasa-arvosta.

Arto Ala-Salmi Helsinki

Hylkäämiskokemus lapsuudessa vaikuttaa koko elämään PSYKOTERAPEUTTI Juha Klaavun haastattelu lapsuuden kehityksellisestä traumasta toi mieleeni tilanteen, jossa lapsi joutuu hylätyksi vauvana (K&k 14.9.). John Bowlbyn kehittämä kiintymyssuhdeteoria kuvaa hyvin sitä, miten tärkeää on luottamus, joka syntyy vauvan ja äidin tai muun läheisen hoitajan välille ensimmäisenä ikävuotena. Vauvan saama kokemus vaikuttaa myöhempiin ihmissuhteisiin mallina, joka toistuu. Ristiriitainen kiintymyssuhde syntyy, jos äiti vaikka masennuksen takia ei kykene vastaamaan vauvan tarpeisiin, jolloin vauvalla ei ole keinoja saada äitiä lähelleen. Hän huutaa, raivoaa ja ehkä

lakkaa suutuksissaan ilmaisemasta tarpeitaan. Äiti kokee myöhemmin syyllisyyttä ja pyrkii korvaamaan tilanteen olemalla erityisen hellä lapselle. Lapsi kokee tilanteet ristiriitaisina. Hän on aikuisena ihmissuhteissaan vaihdellen erityisen läheinen tai odottamatta tosi viileä. Itse haastattelin neljää aikuista, jotka olivat varhaislapsuudessa menettäneet molemmat vanhempansa, yksi sodan ja kolme vanhempien kyvyttömyyden takia. Kaikkien menetys oli yhtäkkinen, eikä lapsille osattu selittää tapahtunutta. ”Ensimmäinen tunne lapsella oli arvottomuus, tunne, ettei kelpaa mihinkään. Sitä seurasi huono itsetunto, jonka kanssa kaikki kamppailivat pitkään. Olenks mä tuhma, ruma, laiska vai syönks mä liikaa”, mietti 5-vuotias sotalapsi, kun hänet ”hylättiin” Ruotsiin. Häpeä ja syyllisyys heräävät myöhemmällä iällä. Haastattelemieni henkilöiden oli vaikeaa luottaa ihmisiin, he kokivat yleensä olevansa ulkopuolisia ja pyrkivät kaikessa pärjäämään omillaan. He peittivät tunteitaan, varsinkin vihaisia, etteivät olisi häiriöksi kellekään. He olivat sinnikkäitä ja yritteliäitä. Ystävyyssuhteet olivat heille helpompia kuin läheiset ihmissuhteet, joissa näkyi varautuneisuutta. Oma identiteetti oli monella hukassa. Unelmissa eläminen lievitti arjen kurjuutta.

Kaarina Swanljung lastenlääkäri (eläkkeellä), Helsinki

Yhteiskunnan tukea kaikille? PEPPI TERVO-HILTULA kirjoitti hyvin työttömien, sairaiden ja vähävaraisten ahdingosta ja vain heikoimpaan kansanryhmään kohdistuvista leikkauksista (K&k 28.9.). Kummallista onkin, että näitä leikkauksia ei koskaan tehdä, hallituksista riippumatta, yritystukiin tai maataloustukiin. Yritystuet ovat liki 10 miljardia euroa, kun kaikki piilo- ja verotuet otetaan huomioon. Mitä jos tästä tuesta nipistettäisiin vaikkapa se 4 miljardia? Tai maataloustuki, joka on piilotukineen liki 6 miljardia euroa. Mitä jos tästä leikattaisiin vaikkapa 2 miljardia ja samalla asetettaisiin tulorajat aivan kuten toimeentulotuessa on? Nämä tiedot löytyvät googlaamalla aivan kuten muutkin valtion tuet, ja lista on pitkä kuin köyhän nälkävuosi.

Jussi Lindström seurakuntalainen, Helsinki

Kristilliset joulukortit

Sanan aika Tässä olen Joulukalenteri2023–2024 – Päivittäisiä hengellisiä puuhakirja – Raamattua vuoden harjoituksia 2023–2024 jokaiselle päivälle 25,60 (28,90)

8,20 (9,60)

Adventtikalenteri 2023

Iloinen kuva ja värikäs teksti sekä luukkujen runot ilahduttavat kaikenikäisiä. Suomen Lähetysseura

8,50

Kivoja tehtäviä adventin jokaiselle päivälle ensimmäisen joulun tapahtumista.

6,90 (8,90)

Joulukalenteri Vierailu seimellä Kaunis seimiaiheinen joulukalenteri.

6,90

www.sacrum.fi Fabianinkatu 8, Helsinki ma–pe 9–17, la 10–15 040 735 2096 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 23

Hammashoitoa

Palveluja tarjotaan

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka

· ·· ·· ·

Hammaskiven ja alk. 69 € värjäytymien poisto, aika 20 min. fluoraus, puhdistus Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 € Hammastarkastus muuten 45 € Hammasvalkaisu 129 € Purentakisko 270 € Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €

T A K U U T Y Ö

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 € ○ Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

ALL 24H NORMAALIHINN PROTEESI VALMIS 550€ oproteesi norm. 540 kok an leu ala tai Ylä

OLETKO PELKOPOTILAS

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

SOITA JA VARAA

050 5533 050 Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella

Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus. Varaa aika soittamalla EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213 EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560

Mannerheimintie 65, Helsinki Matinraitti 14, Espoo

Rakennusala

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com MP-Remonttiapu

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kysy seniorihinta!

Sydämellistä apua kotiin, aina samalta avustajalta Kotisiivous Arjen apu Hoiva

KOTIOPTIKOT OPTIKKOPALVELUT KOTIKÄYNTINÄ PK-SEUDULLA JA LÄHIKUNNISSA WWW.KOTIOPTIKOT.COM P. 044 9835 118 59€/ KÄYNTI, SISÄLTÄEN TUTKIMUKSEN RATKAISUKESKEISTÄ TERAPIAA matalalla kynnyksellä, myös toiminnallisesti.Omakustanteinen. Kristillinen ratkaisukeskeinen terapeutti, diakoni Raili Ruotsalainen Valhallankatu 13, Helsinki Soitto tai tekstiviesti 044 982 8936

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Olen parturi-Kampaaja Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Hyvinvointia Arjesta

www. esajavesaostaa.com

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Vuokralle tarjotaan Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10 -13. Hyvä, avara, 32 m2, yksiö EteläHaagassa. Hyvät ja nopeat liikenneyht. 720 €/kk. P. 044 230 1171. Karkkilan Ikkalassa rivitalo luonnonrauhassa kaksio 605 € / kolmio 650 € Katja p. 0400 539 861 Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225

Kirkko ja kaupunki -lehteä jaetaan osoitteellisena 340 000 talouteen pääkaupunkiseudulla Helsinki 190 000, Espoo-Kauniainen 80 000 ja Vantaa 70 000 taloutta

24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

010 299 8 299

Terapian tarpeessa? Vaikeuksien kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa Helsingissä. Etsitään yhdessä uusia näkökulmia ja uutta toivoa, muutosta parempaan. Ota rohkeasti yhteyttä: 040 777 5626 terapiatoivo.fi

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Hammaslääkäriasema

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Ostetaan

Hoivapalvelu

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

○ Kauppa- ja saattoapua ○ Omaishoidon vapaat ○ Kotiapua ○ Seuraksi ulkoilemaan

Kotitalousvähennys 60 %

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

www.hyvinvointiaarjesta.fi Paula Sallinen 040 142 6574

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€ +tehty työ.

Loppuvuoden Kirkko ja kaupunki -lehden ilmestymis- ja varauspäivät: Marraskuu 23.11. (varaus 10.11.) Joulukuussa vain yksi lehti 7.12. (varaus 24.11. mennessä) Vuoden 2024 ensimmäinen lehti ilmestyy 25.1. (varaus 12.1. mennessä) Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Tilaisuuksia

Lakipalveluja ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Mobiili ja desktop -paketit kirkkojakaupunki.fi -verkkosivuilla. Kysy lisää mediamyynnistämme!

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Siivouspalveluja

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS ke 8.11. klo 19 Körttiksen seurat = tunnin retriitti. to 9.11. klo 17.45-21 Kohtaamisia Mark. ev:ssa -verkkobibliodraama; ilm. ke 8.11. menn. Leenalle 0400 882 251. su 12.11. klo 15 seurat Lohjan srkkeskus, Sibeliuksenk. 2. ma 13.11. klo 18 seurat Rasti-srkkeskus, Tenholant. 6, Ruskeasuo, Hki. ti 14.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, vier. S. RannankariNorjanen SLS, Salomonk. 17 D. ke 15.11. klo 18.30 seurat Matinkpli, Liisankj. 3, Espoo. su 19.11. klo 10 kirkkopyhä Mäntsälässä, s. Väyrynen-Si. klo 10 kirkkopyhä ja po 30 v. Tikkurilassa, Asemat. 12 a.; s. Kinnunen. klo 12 kirkkopyhä Puistolassa, Tenavat.4, Hki; s. O. Kangas, Veisuuveljet. klo 15 seurat Klaukkalan kko takkah, Ylitilant.6. klo 16 SV-läpiveisuut Seuratuvalla, U. Tuovinen. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti. klo 18 seurat Pihlajamäen kko, Liusket. 1. ke 22.11. klo 19 Körttiksen seurat. to 23.11. klo 17.45-21 verkkobibliodraama; ilm. ke 22.11. menn. Leenalle 0400 882 251. su 26.11. klo 10 kirkkopyhä Järvenpäässä.

ESIRUKOUSILTA ti 14.11. klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Bengt Lassus, Ronny Thylin Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh.(09)23407171 ma klo 14.30–16.30,ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Seuraa myös verkossa: www.facebook. com/petrusforsamling

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset

MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994. Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Kiinteistönvälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Kuolleet Rakkaamme

Seija MOLINA s. 2.2.1943 Hiitola k. 19.10.2023 Helsinki Tartu käteeni minä vien. Kaiken rakkauden luo minä vien. Johdatin läpi maanpäällisen elämän ja johdatan nyt myös kohti taivaan tulevan. Tartu käteeni sinut rauhaan minä vien. Kristian ja Pia Inkeri ja Ari Sonja ja Väinö Kutsuna ilmoitamme: Siunaus toimitetaan 15.11.2023 klo 14.00 Helsingin tuomiokirkossa. Mahdollisena kukkatervehdyksenä vain yksi kukka. Muistotilaisuus siunaamisen jälkeen tuomiokirkon kryptassa.

Hautauspalveluja

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kirkko ja kaupunki -lehdessä Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIV ET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650

www.kivituote.fi

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2022 25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

LEHTORIT

VAAROJA U

YLIMAKEITA JAZZPAIKKA

RIPPIKOULUIKÄINEN

valittavaa U R P U T U S HILJAINEN- V I I K K

V TAPANINEN MOOSEKSELTA

"SYDNEYA LÄINEN" VASO TAAVIA K

PUUKKOTIIJUNKKARI R VISTE U

SIMOLA VAAHERKUMPU

JOOSEFIN SEKÄ ÄITI . . . .

RUKOUKSEN PÄÄTÖS

VIR- O TAA LÄNNESTÄ T ITÄÄN

KAALIS- HYDE TAKIN -

VOI JUMALAAN

KIN

ASEMA

YO-

E KOKELAITA

SATUNNAI- E NEN

ALMS SIIRA K

LUKUISAT

LUVATTA LÄHTENYT K

TOLKIENIN HAHMOJA

-LIIVI K

TERÄS- PASI T NISKA SIITONEN

LEI- T VÄSTÄ

DESCARTES

SYNNILLE MAAN POVEEN

STRAVINSKY KAMERASSA

Minnelli

LIKI LON- E TOOTA YHDISTYIVÄT 1990

C -RUOKA I

EERO

HOUKUTTAVAT OSTOKSILLE

juoma

TIISI

VIULUTAITURI YOSHIKO

NUOJUA

OMENASSA

SHAKESPEAREN KUNKKU

MATSEJA O

LONKA SAARINEN SCHATZ

I NUUS A

IHA-

"KUMMOLA" MOOSEKSEN K ISOVELI

TIESAARDO- K NOISSA A ESILLE TUSTA

VIRKISTÄVIN R

OHJAAJA KUROSAWA

I OIK.

KARJALAINEN LEIVONNAINEN

I KESKISUOMEA

OOPPERA

DANIEL YLITETTÄVIÄ

HARMAATARINOITA

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

leijuu ilmassa

NÄYT-

I TELIJÄ NIEMI

T E

SKANDIJUMA- O LA

M A T I T T U P A vai- E L O T O N -väki T PÄNNIÄ naa WAHLKELA VANKkuuma PARA- Ä MAR- T NIEMI- R I S O A TYTTÖ I MYÖS O KA- Ä KUKKAROISSA IKÄVIÄ PÄÄTÄ

LIITTYVÄT SANO- LEEN MIINKIN

STRÖM

SEURAKUNNAN EDESSÄ

-PAL- E U VELUS

RAKENTEINEN

LÄHI- I ITÄÄ

I DISTEE NAI-

KIAS- M MA

ANKKA -I

B V

RIUTTOJA A

A KEHÄ-

S+

MAA

YH-

NEN

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

Hyvää pyhää

12.11. Päivän evankeliumissa (Luuk. 12:4–7) Jeesus sanoo, että Jumala ei unohda varpusta eikä ketään meistä.

Isien juhlaa YHDYSVALLOISSA ja monissa muissa maissa isänpäivää vietetään kesäkuun kolmantena sunnuntaina. Euroopan katolisissa maissa taas isänpäivä on yh distetty Jeesuksen isän, pyhän Joosefin, juhlaan, jota vietetään 19. maalis kuuta. Pohjoismaissa 1940luvulla kauppiaat näkivät hiljaisen ajan markkina raon ennen joulusesonkia ja ehdottivat isänpäivää marraskuun alkuun. Eh dotus hyväksyttiin, ja yhä edelleen kaikissa Pohjoismaissa Tanskaa lukuun ottamatta isiä juhlitaan marraskuun toisena sunnuntaina.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Saat lakata pelkäämästä

sein Jeesus sanoi häneltä apua etsi välle ”Älä pelkää!” Hätäisen ihmisen avunpyynnössä hän tunnisti jo uskon. Kohdatessaan ihmisiä Jeesus tah toi vapauttaa heidät kaikista peloista. Hän vakuutti, että heidän elämänsä ja sielunsa ovat elämän alusta loppuun Jumalan kä sissä. Jos Jumala ei unohda varpustakaan, miten hän ihmislapsen unohtaisi. He saivat luottaa siihen, että Jumala oli heidän kanssaan joka päivä, tuli mitä tuli. Kun Jeesus rohkaisi oppilaitaan jakamaan omat pelkonsa kanssaan, hän kutsui heitä ystävikseen. Ei kä hän sanonut heille, että ette saa pelätä. Peloista saa puhua. Saamme puhua myös epäilyis tämme, vihastamme, katkeruudestamme – kaikesta.

Lintuja kuolee ja putoaa maahan. Pelottavia asioi ta tapahtuu itse kullekin – siinä määrin, ettei pelko ja enää tarvitse kenenkään lietsoa. Rohkaisua ja toi voa me sen sijaan tarvitsemme. Pelkojen jakamista ja näköaloja eteenpäin. Täällä maan päällä kulkiessaan Jeesus tahtoi antaa perusluottamuksen siihen, ettei Jumala ikinä unoh da meitä vaan tietää, mitä meille tapahtuu. Rukouksessa avautuu tila, joka on maailman ava rin, vapain ja turvallisin. Mitään ei tarvitse peittää ei kä piilotella. Kukaan ei pääse sinun ja Jumalan väliin. Rukouksen turvassa saat lakata pelkäämästä. Mitään ei enää tarvitse paeta. Kaiken pelon ja tuskan tunte va sanoo siellä: ”Älä pelkää. Minä tässä olen.”

Herää aamuun ja rukoile Vanha rukousohje kuuluu: Nouse ja rukoile aamun sarastaessa ja valmistaudu alkavaan päivään. Kävele ikkunan eteen. Avaa verhot. Seiso hetki hiljaa ja hengitä rauhallisesti. Lausu mielessäsi: ”Niin kuin aamu valkenee, anna valosi valaista mieleni ja poistaa pelkoni.”

LAURI MAARALA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 27

”

Haitallinen sisu ilmenee esimerkiksi niin, että ollaan armottomia, vaativia ja liian ehdottomia muille. TUTKIJA PENTTI HENTTONEN s. 4

Sain nähdä poikani ensimmäisen koulupäivän.

Niin arvokas on elämä Testamenttilahjoituksilla syöpätutkimus pelastaa henkiä. Tilaa maksuton testamenttiopas ja lue lisää osoitteessa syopasaatio.fi. Autamme kaikissa testamenttiin liittyvissä kysymyksissä: puh. 09 1353 3286 (arkisin klo 9–15) ja lahjoitukset@cancer.fi.

9.11.2023 kirkkojakaupunki.fi

Kirkon jäsenten lapsista kastetaan vuosittain noin 80 prosenttia Espoossa s. 4 Hannu-Pekka Heikkilän konserttiin voi tulla tyynyn ja torkkupeitto kanssa s. 6

Kellarin kätkö Tapiolan kirkon kellarista löytyy raideliikennettä. Hermanni Heini, Okko Karhu ja Lauri Huju ovat pienoisrautatiekerhon jäseniä s. 2

Kari Hovinmaa ohjaa Tapiolan kirkon kellarissa kokoontuvaa pienoisrautatiekerhoa.

Pikajuna lähtee raiteelta yksi Tapiolan kirkon kellarista löytyy pienoisrautatie harrastajien paratiisi. 1960luvulla alkanut kerho innostaa harrastuksen pariin yhä uusia sukupolvia. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

ähkövetureita, höyryvetureita, kiskobusseja, tavaravaunuja, säiliövaunuja ja matkustajavaunuja eri vuosikymmeniltä, asemarakennuksia, ylikulkusilta, veturin kääntöpöytä ja paljon muuta löytyy Tapiolan kirkon kellarissa sijaitsevasta pienoisrautatiekerhon tilasta. Toiminnan sydän, rautatieverkosto vaihteineen, asemineen ja rakennuksineen, sijaitsee keskellä huonetta. Se on rakennettu u-kirjaimen muotoiselle pöytätasolle, jonka taustaseinät on maalattu maisemaksi ja etupuolella oleva kaluston putoamissuoja tehty läpinäkyvästä muovilevystä. Junat ajavat reittiä, jonka pituus on noin 34 metriä. Keskiviikkoiltaisin kokoontuva pienoisrautatiekerho on yksi Tapiolan seurakunnan varhais-

2 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2023

nuorten kerhoista. Kerhossa ei ole tiukkaa ala- eikä yläikärajaa. Tärkeintä on kiinnostus alaan. Aktiiveja kerholaisia on tällä hetkellä noin kymmenen, ja nuorimmilla on usein oma isä mukana. Se on 13 vuotta kerhonohjaajana ja sitä ennen 10 vuotta apuohjaajana toimineen Kari Hovinmaan suositus. – Käytämme rakennustöissä työstökoneita, kuten sirkkeliä ja vannesahaa. On turvallisuuskysymys, että nuorimmilla on oma aikuinen mukana. Minun valvova silmäni ei aina riitä kaikkialle, Hovinmaa sanoo. KYMMENVUOTIAS Hermanni Heini on nuorin jäsen. Hän on käynyt kerhossa pari vuotta isänsä Marko Heinin kanssa, joka on itsekin lapsena harrastanut pienoismalleja, mutta ei pienoisjunia.

Hermanni Heini on kiinnostunut junista ja kulkuneuvojen pienoismalleista kuten busseista ja autoista. Hän tuli tutustumaan Tapiolan pienoisrautatiekerhoon isänsä kanssa, ja siitä lähtien he ovat olleet mukana lähes joka keskiviikko. – Olen hankkinut muutamia vanhoja junia, joilla pääsee ajelemaan täällä. Olemme tehneet Hermannin kanssa myös pienoismalleja. Tämä on kivaa vaihtelua ruuhkavuosiini. Kerhoon saa tulla hiljentymään ja verestämään vanhoja taitoja, joiden tosin huomaan jo rapistuneen, Marko Heini sanoo. Hermanni Heini ajelee mielellään kerhotilan lattialle vuodevaatelaatikkoon tehdyllä pienemmällä junaradalla. Hän asettelee radan viereen kotoa tuomansa pienoisbussit. – Tänne on aina kiva tulla. Aion jatkaa pienoisrautatieharrastusta vielä pitkään, Hermanni Heini sanoo. JUNISTA KIINNOSTUNUT ja museorautatietoiminnassa mukana oleva 15-vuotias Onni Hietala aloitti kerhossa nelivuotiaana.

Kari Hovinmaa •

innostui pienoisrautateistä kuusivuotiaana saatuaan Märklin-veturin, kaksi matkustajavaunua ja pienen radan.

•

lopetti harrastuksen murrosiässä ja myi junakalustonsa pois, mutta hankki samanlaiset uudelleen palattuaan aikuisena pienoisrautatieharrastuksen pariin.

•

toimii ohjaajana kolmessa ja on aktiivi kahdessa pienoisrautatiekerhossa.

•

rakensi omakotitaloonsa junahuoneen, jossa edelleen liikennöi.

•

omistaa 70 Märklin-veturia ja yli 200 vaunua. Lisäksi on rakentanut yli 30 veturia ja yli 200 vaunua.

– Täällä on parasta se, että voi jakaa samoja kiinnostuksen kohteita toisten kanssa ja liikennöidä junilla samanhenkisen porukan kanssa. Minulla on myös kotona pienimuotoinen rata, jossa on suomalaista ja keskieurooppalaista kalustoa, Hietala sanoo. Uutta suomalaista pienoisjunakalustoa ei ole myytävänä alan liikkeissä. Harrastajat ostavat ulkomaalaisia vetureita ja vaunuja, purkavat niistä pois osia ja rakentavat ne uudelleen suomalaiskaluston näköisiksi. Rautateistä ja pienoisrautateistä kiinnostunut 19-vuotias Lauri Huju harrastaa kerhon lisäksi museojunien valokuvaamista ja videointia. Hänen mielestään kerhossa ykkösasia on liikennöiminen. – Täällä pääsee ajamaan junilla aivan eri tasolla kuin pienellä radalla, jonka saisi rakennettua kotiin. Kasaan kotona vetureita ja vaunuja, ja ajan niillä täällä. Olen myös koonnut kerholle pari rakennusta valmiista rakennussarjoista, Huju sanoo. Tapiolan seurakunnan pienoisrautatiekerho on perustettu 1960-luvulla. Joitakin vuosia sitten kirkon remontin ajaksi toiminta siirrettiin väliaikaisesti väistötiloihin Laajalahteen. Suurin osa rataverkostosta oli rakennettava uudelleen, kun kerho palasi kirkon tiloihin. Rata ja kalusto pohjautuu eri osissa lahjoituksina saatuihin Märklin-tuotteisiin. Siksi radalla voidaan liikennöidä vain Märklin-vetureilla, mutta vaunut voivat olla myös muun merkkisiä. Radan vaihteiden vaihtamiseen ei enää tarvita käsikäyttöistä ohjauslaitetta, vaan kaikki tapahtuu digiohjauksella kännykän tai keskusohjaimen avulla. TAPIOLAN PIENOISRAUTATIEKERHOSSA liikennöinti perustuu liikennesuunnitelmaan. Kerholaiset tekevät suunnitelman sekä testaavat ja korjaavat sitä yhdessä. Suunnitelma sisältää kaiken sen, mitä radalla tapahtuu, millaista kalustoa siellä liikkuu ja mistä mihin junat kulkevat. Optimitilanteessa tarvitaan kolme asemanhoitajaa vastaamaan liikennöinnistä ja ohjaamisesta asema-alueilla sekä kolme tai neljä veturinkuljettajaa ajamaan junia. Kerhonohjaaja Kari Hovinmaa esittelee yhtä lähes valmista liikennesuunnitelmaa, jota on jo testattu muutaman kerran. Paperinippu sisäl-

Pienoisrautatie kerhon jäsenet ovat rakentaneet pienois mallin Espoon tuomiokirkosta.

”

Aion jatkaa pienois rautatieharrastusta vielä pitkään. KERHOLAINEN HERMANNI HEINI

tää muun muassa tiedot radalla tietyissä paikoissa lähtövalmiudessa olevista kuudesta junasta: pikajunasta, tavarajunasta, henkilöjunasta ja kolmesta päivystäjäveturista, jotka siirtelevät asemilla vaunuja reitille lähteväksi letkaksi. Paperille ja keskusohjaimen näytölle on piirretty reitin varrella olevat vaihteet ja niiden toiminnot. – Nuoret kehittävät todellisuutta vastaavia tarinoita sekä määrittelevät junille tehtävät ja aika-

taulut. Esimerkiksi tavarajuna kuljettaa satamasta hiililastin sinne, missä hiiltä tarvitaan. Ensimmäiseksi satamaan kuitenkin saapuu juna tiettyjen asemien kautta ja tuo työntekijät lastaamaan hiiltä laivasta junaan. Hiilen siirtämistä varten satamassa on oltava nosturi, Hovinmaa sanoo. – Henkilöjuna jatkaa matkaa satamasta seuraavalle pysäkille, jossa toiseen työpaikkaan menevät työntekijät jäävät pois. Hiilijuna palauttaa tyhjät vaunut uudelleen satamaan ja työvuoron päätyttyä henkilöjuna vie työntekijät takaisin kotiasemilleen. – Vaikka suunnitelma voi näyttää paperilla toimivalta, käytännön testissä huomataan, että asemalla on esimerkiksi siirtoa odottava tavaravaunu, joka estää ohittavan junan etenemisen. Liikennesuunnitelman tekeminen on haasteellista ja kehittävää. Se vaatii nuorilta pitkäjänteisyyttä, Kari Hovinmaa sanoo. ■ Pienoisrautatiekerho keskiviikkoisin klo 18–20 Tapiolan kirkon kellarissa, Kirkkopolku 6. Lisätietoja Kari Hovinmaa p. 050 2808. Kerhon sivut verkossa: taprk.org

Varhaisnuorten kerhot Espoossa ja Kauniaisissa Tiedot varhaisnuorten kerhoista löytyvät seurakuntien nuorten verkkosivuilta. Tuomiokirkko: lujakallio.fi Espoonlahti: sodesode.fi

Leppävaara: nuortensiipi.fi Olari: nuori.chapple.fi Tapiola: paheksuvakirahvi.fi Esbo svenska församling: esboforsamlingar.fi/esungdom

Kauniainen: kauniaistenseurakunta.fi/tule-mukaan/kouluikaiset

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2023 3

Lilja-vauva kastettiin kesällä Vanhempien mielestä myös kastamatta jättäminen on valinta, joka tehdään lapsen puolesta.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

ikkuinen Lilja Elisabet sai kasteen juhannuksen alla. Ristiäiset pidettiin Liljan isän Henrik Lähdesniemen työpaikalla. Toimisto sijaitsee Helsingissä jylhässä vanhassa rakennuksessa, jonka loft-tilaa henkilökunta saa käyttää omiin juhliinsa. – Sinne oli helppo järjestää juhla. Kastepöydän sai tilaan nätisti. Pappi tuli paikalle Tapiolasta, kertoo Liljan äiti Pauliina Puputti. Perhe kuuluu Tapiolan seurakuntaan. Lilja syntyi huhtikuun lopulla, ja

ristiäisten järjestämisessä oli aikatauluhaasteita, kun lomakausi oli lähellä. Mietittekö keväällä, kastetaanko lapsi vai ei? – Emme edes keskustelleet kastamatta jättämisestä. Se tuli automaationa, kun kuulumme molemmat kirkkoon ja meidät on kastettu. Kaste kuuluu elämänkaareen, ja kirkko kuuluu elämän suuriin tapahtumiin, Puputti sanoo viitaten kasteeseen, häihin ja hautajaisiin. – Nimiäiset on tavallaan sama ta-

pahtuma, mutta siitä on otettu pois se syvempi ajatus, miksi tämä tehdään, Lähdesniemi jatkaa. Hän miettii elämän isoja muutoksia: niihin liittyvä rituaali ylevöittää niitä, tuo käännekohtiin henkisen ulottuvuuden ja yhteiskunnalliskulttuurisen tradition. Siksi rituaali tuntuu heistä tärkeältä. – Liljan kasteessa meillä oli kastemalja, jota on käytetty myös Henrikille, ja hänen tätinsä tekemä kastemekko, jossa on kastettu useita suvun lapsia. Tuntuisi hassulta käyttää niitä ilman sitä rituaalia, johon ne liittyvät, Puputti aprikoi. LASTEN KASTAMINEN on vähentynyt pääkaupunkiseudulla. Prosenttilukuihin vaikuttaa luonnollisesti maahanmuuttajien suuri osuus

väestöstä. Mutta myös moni kirkkoon kuuluva vanhempi jättää lapsen kastamatta. Kaste ei ole enää itsestäänselvyys, vaan se on entistä enemmän valinta. Kirkon tutkimuskeskuksen kastekyselyssä vuodelta 2019 lapsen kastamattomuuden ykkössyyksi nousi se, ettei vanhempi itse kuulu kirkkoon (70 prosenttia vastaajista). Lähes yhtä tärkeä syy oli se, että lapsi voi itse päättää katsomuksestaan myöhemmin (68 prosenttia) sekä se, ettei vanhempi pidä itseään uskovaisena (59 prosenttia). Naiset ja varsinkin nuoremmat naiset korostivat lapsen päätösoikeutta, mutta myös oman kirkkosuhteensa vaikutusta lapsen kastamiseen. Pauliina Puputti ja Henrik Lähdesniemi eivät näe tässä ongelmaa.

Pauliina Puputti ja Henrik Lähdesniemi halusivat Liljatyttärelleen kasteen. – Elämän isoihin muutoksiin liittyvä rituaali tuo käännekohtiin henkisen ulottuvuuden, sanoo Henrik.

4 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2023

JOULURADIO

– Onhan myös kastamatta jättäminen valinta, joka tehdään lapsen puolesta, Puputti huomauttaa. – Yritämme kasvattaa Liljasta kriittistä ajattelijaa. Nyt hänellä on jotain, mitä vasten peilata ajatuksiaan, sen sijaan, että täytyisi täysin nollasta itse etsiä ja päättää nämä asiat. Lilja voi aikanaan miettiä, uskooko hän samoihin asioihin ja arvoihin. Me emme pakota häntä tai vaadi mitään, Lähdesniemi sanoo.

”

KASTE EI OLE ENÄÄ ITSESTÄÄNSELVYYS.

PARISKUNTA ARVOSTAA myös kristilliseen kasteeseen liittyvää kummi-instituutiota. Henrikin henkisistä asioista kiinnostunut ystävä halusi mielellään tulla kummiksi, mutta oli yksi ongelma: hän ei kuulunut kirkkoon. ”Sinun pitää olla kastettu ja konfirmoitu, et voi tulla ihan pakanana kummiksi”, Liljan vanhemmat totesivat. Tuleva kummisetä suhtautui kirkkoon liittymiseen vakavasti. Hän kävi aikuisrippikoulun ja sai kasteen ja konfirmaation samalta papilta, joka myöhemmin kastoi Liljan. – Kaikki neljä kummia ovat ystäviämme, joilla on varmasti annettavaa Liljalle ja toisinpäin. Haluamme pitää heidät mukana Liljan elämässä. Virallisia kummeja on kaksi, ja lisäksi ”ekstrakummit”, jotka eivät kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Sisaruksiamme emme valinneet kummeiksi, koska he ovat suu-

rella todennäköisyydellä mukana Liljan elämässä muutenkin, pariskunta kertoo kummivalinnoistaan. TÄHÄN ASTI on ollut niin, että uskonnollinen seremonia lapsen syntyessä on ollut tärkeämpi naisille kuin miehille. Gallup Ecclesiastica 2019 -kyselyssä näkyy kuitenkin uusi trendi: alle 30-vuotiaat suomalaismiehet pitävät sitä tärkeämpänä kuin alle 30-vuotiaat naiset. 58 prosenttia nuorista miehistä katsoi, että uskonnollinen seremonia on lapsen syntyessä erittäin tärkeä tai ainakin tärkeä. Samanikäisistä naisista näin ajatteli 52 prosenttia. – Asenteet ovat muuttumassa, sanoo Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtaja Hanna Salomäki. NUORET MIEHET ovat myös naisia innokkaampia opettamaan lapsilleen iltarukouksen. Tuoreessa rippikoulukyselyssä pojat pitivät kristinuskoa itselleen merkittävämpänä kuin tytöt ja uskoivat myös kristinuskon opinkappaleisiin yleisemmin kuin tytöt. Myös Seurakuntien empatia- ja tunnettuuskyselyssä (2023) havaittiin, että 18–24-vuotiaat kaupunkilaismiehet arvioivat selvästi naisia useammin, että kirkon arvot vastaavat heidän omia arvojaan. Nuorista miehistä näin koki 42 ja naisista 26 prosenttia. Ilmiö ei ole kuitenkaan yksiselitteinen, ja Salomäen mukaan lisää tutkimusta tarvitaan. Tapiolalainen vauva Lilja Elisabet on nyt kastettu kirkon jäseneksi ja, vanhempiensa sanoin, evankelis-luterilaiseen katsomukseen. Hän pääsee uskonnonopetukseen ja voi aikanaan äänestää kirkon vaaleissa ja saada kirkkohäät. Jos itse tahtoo. Espoon ja Vantaan seurakuntien kasteviestintäkampanja alkoi 6.11.

1 600 kastetta vuodessa ESPOON SEURAKUNNAT keräävät jatkuvasti palautetta kastetoimituksista. – Yleiskuva on se, että kasteisiin ollaan valtavan tyytyväisiä. Papit onnistuvat palvelemaan ihmisiä hyvin, kertoo projektikoordinaattori Heikki Lehti. Espoossa kastettiin viime vuonna 1 483 lasta ja 103 muunikäistä ihmistä. Rippikoulun yhteydessä kastettujen osuus on kasvanut. Kirkon jäsenten lapsista jää kastamatta vuosittain noin 20

prosenttia. Lehden mukaan koronapandemia vaikutti lukuun suuresti. Kaupungin monikulttuurinen väestönkehitys näkyy siinä, että yhä useammin uuden espoolaisen vanhemmat eivät ole kirkon jäseniä. Siksi Lehti seuraa myös kastettujen lasten määrää suhteessa syntyneiden määrään. Vuonna 2024 palvelu paranee, kun Espoon seurakunnissa avataan kasteita varten sähköinen varauspalvelu.

Jouluradion eri kanavia voi kuunnella osoitteessa jouluradio.fi

Jouluradio soi jälleen loppiaiseen asti Jouluradio alkoi jälleen soida 1. marraskuuta. Jouluradion pääkanavan lisäksi netissä soivat Kauneimmat Joululaulut, Klassinen joulu, Happy Holidays, Lasten Jouluradio, Rouhea joulu, Julradion sekä uusi Popjoulu. – Kuulijat ovat toivoneet hyväntuulista, menevää kanavaa, joka voisi toimia esimerkiksi joulusiivouksen taustalla, Jouluradion musiikkipäällikkö Joni Hartikainen kertoo. Pääkanavan musiikkikattaus tulee olemaan aiempaa monipuolisempi. Sen musiikki valikoituu 6000 kappaleen musiikkikir-

jaston antimista. – Joulumusiikki herättää kuuntelijoissa tunteita ja muistoja sekä tuo mielihyvää. Erityisesti näinä epävarmoina aikoina haluamme tarjota kuuntelijoillemme vaihtoehdon, jossa voi uppoutua joulumusiikkiin, sanoo Jouluradion vastaava tuottaja Katri Ketola. Jouluradio on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien lahja kuuntelijoille, ja sen mahdollistavat seurakunnat ympäri Suomen. Jouluradio on osa samaa mediaperhettä Kirkko ja kaupungin kanssa.

Espoon seurakunnilta 20 000 euroa kriisialueelle Espoon seurakunnat myönsivät 20 000 euron avustuksen siviilien auttamiseen Israel-Palestiinakriisissä. Tuki toimitetaan perille Suomen Lähetysseuran kautta ja se menee hädässä olevien siviilien auttamiseen. Länsirannalla ja Gazassa annettava apu on ruokaa, puhdasta vettä, lääkkeitä, terveyspalveluita ja psykososiaalista tukea. Lähetysseuran kautta tuetaan myös Itä-Jerusalemissa sijaitsevan Augusta Victoria -sairaa-

lan toimintaa. Luterilaisen maailmanliiton omistama sairaala on erikoistunut muun muassa syöpä- ja munuaistautipotilaiden hoitoon. Espoon seurakunnat ovat varanneet katastrofiapuun 140 000 euroa kuluvalle vuodelle. Summasta on aiemmin myönnetty 60 000 euroa Ukrainaan, 30 000 euroa Syyrian maanjäristyksen uhreille sekä 15 000 euroa Mocha-hirmumyrskyn uhreille Myanmarissa.

Kirkolle valitaan uudet päättäjät helmikuussa 2024 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokousvaalit ja hiippakuntavaltuustojen vaalit järjestetään 13. helmikuuta 2024. Kirkolliskokousvaalien ja hiippakuntavaltuustojen vaalien ehdokasasettelu on käynnissä ja se päättyy 15.11. Vaaliehdokkaita voivat asettaa valitsijayh-

distykset. Maallikkoehdokkaaksi voidaan asettaa hiippakunnan seurakunnan maallikkojäsen, joka on vaalikelpoinen seurakunnan luottamustoimeen. Espoon hiippakuntaa edustaa kirkolliskokouksessa seitsemän maallikkoedustajaa ja kolme pappisedustajaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2023 5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.11.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo

Matka intuitiivisiin äänimaailmoihin rennosti makoillen Johdattelet kuulijoita intuitiivisesti syntyviin äänimaailmoihin 17.11. Espoonlahden kirkossa pidettävässä konsertissa. Mitä ihmettä, multi-instrumentalisti ja laulaja HannuPekka ”Hale” Heikkilä? – Rakastan improvisointia. Tulen konserttipaikkaan ilman ajatustakaan siitä, mitä konsertissa tulee tapahtumaan. Tilaisuuden alussa otan yleisön mukaan luomisprosessiin ja kysyn heiltä, mitä he ovat tulleet hakemaan. Yksi voi etsiä lohdutusta, toinen pysähtymistä ja kolmas kauneutta. – En käytä mitään valmista improvisointikeinoa, vaan haastan myös itseäni löytämään jotakin uutta. Silloin yleisö pystyy aistimaan, että kaikki syntyy oikeasti tässä ja nyt.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu: ”Tärkeintä?” su 12.11. klo 10. Liturgia ja saarna Hannu Mäenpää, avustaa Vilppu Huomo, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Elisa Murtoperä. Messu: ”Mitä väliä?” su 19.11. klo 10. Liturgia ja saarna Oiva Hujanen, avustaa Kirsi-Marja Koski, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Elisa Murtoperä. Kirkkokahveilla Oiva Hujanen kertoo työstään ELY ry:ssä. Pysäkkimessu: ”Etsi, kutsu minutkin” su 19.11. klo 18. Asemapäällikkö Leena Oikarinen, pappi Jari Jolkkonen. Musiikki: Anna-Liisa Haunio ja Petri Kangas.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 19.11. klo 12. Ikonen, Murtoperä. Kalajärven kappeli Messu su 12.11. klo 14. Rotko, Talja. Laura Airola, viulu. Kauklahden kappeli Muskarikirkko to 9.11. klo 10 ”Suojassa rakkauden”. Mathlin, Karppinen, Talja. Puolukkapuuroja mehutarjoilu; 0,5–2 e. Kyläkirkko su 12.11. klo 12. Nurminen, Murtoperä. Pyhäkoulu. Urdunkielinen messu pe 17.11. klo 18.30. Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 16.11. klo 19. Ikonen. Nupurin kappeli Muskarikirkko pe 10.11. klo 10 ”Suojassa rakkauden”. Mathlin, Karppinen, Ruusukallio. Suvelan kappeli Espoo International Lutheran Worship su 12.11. klo 15. Mathlin, Ylioja. Messu su 19.11. klo 15. Hujanen,

JUSSI HELTTUNEN

Espoon tuomio kirkkoseurakunta

Millaisia tuntemuksia haluat herättää kuulijoissa? – Haluan luoda turvallisen tilan, jossa kaikki tunteet saavat tulla sellaisina

Koivusalo. Pyhäkoulu. Kirkkokahveilla Oiva Hujanen kertoo työstään ELY ry:ssä. HalleLujamessu pe 24.11. klo 18. Nuorisotyön järj. messu kaikille. Viherlaakson kappeli Iltamessu su 12.11. klo 17. Koski.

PITÄJÄNTUPA Kuoro kaikille to 9.11. ja 23.11. klo 18–19.15. Ohj. Teemu Suominen. Aarteenetsijöiden miestenilta ma 20.11. klo 18.30. Kari Jutila: ”Te olette maan suola”.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Eläkeläiskerho to 16.11. klo 12.30.

AURORAN KAPPELI Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Hinta 2–5 e. Safkaa ja seuraa -ilta ma 13.11. klo 17–19. Raamattu-rukouspiiri ti klo 18.30. Kappeliklubi ke 15.11. klo 18. Kehitysvammaisten kerho. Teologinen opintopiiri: ”Minun uskoni” to 16.11. klo 19. Yliopistopappi Laura ”Late” Mäntylä kertoo

6 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2023

Hale Heikkilä haluaa konsertissaan tarjota kuulijoille ainutlaatuisia kokemuksia ja tilan, jossa kaikki tunteet ovat sallittuja.

kuin ne ovat ja ihminen kokee olevansa hyväksytty. – Konsertissani yksi kappale voi kestää kestää koko tilaisuuden ajan, ja sen sisällä voi olla monenlaisia maailmoja. Siitä tulee flow, virta. Voiko kirkon penkkiin mennä makoilemaan, jos siltä tuntuu? – Ehdottomasti. Mukaan voi ottaa tyynyn ja torkkupeiton. Nautin siitä suu-

uskostaan ja vakaumuksestaan. Kahvit klo 18.30. Modernit ikonimaalarit haastavat perinteisen Jeesus-kuvan la 18.11. klo 12. Ikoniluento, Alarik Corander. Eläkeläiskerho ti 21.11. klo 13. Rukouspiiri ke 22.11. klo 18. Café Aurora ma–to klo 10–14.

KALAJÄRVEN KAPPELI Gospel Lattarit ma klo 18 Ponnen Maja. 5 e/tunti. Naiset Sanan äärellä ma 13.11. klo 18. Rukouksen ilta ke klo 18.30. Eläkeläiskerho to 16.11. klo 13. Gospel Dance to 16.11. klo 18. Helppoa tanssillista liikuntaa. Maksuton. Safkaa & seura -illat to klo 17–19. Äänimaljarentoutus to 23.11. klo 18–19. Kesto 45 min. Oma makuualusta, torkkupeitto ja tyyny mukaan. Lahjoita jouluksi! Voit tuoda to 23.11. ja 30.11. klo 17–18 kappelille kahvia tai suklaata lahjoitettavaksi diakoniatyön kautta vähävaraisille perheille Pohjois-Espooseen.

resti, jos näen konsertin aikana jonkun vaihtavan paikkaa, muuttavan asentoa tai asettuvan makaamaan kirkon penkkiin. Silloin tiedän, että hän on päästänyt jostakin irti. Kirkon penkissä makaaminen ei ole rienaamista, kun sen tekee kunnioittavasti ja tavoitteena on halu nauttia pyhästä tilasta. PAULA HUHTALA Soiva marraskuu -konsertti pe 17.11. klo 18 Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8.

KAUKLAHDEN KAPPELI Kappelin toiminta siirtyy alakertaan kattoremontin vuoksi. UUTTA! Nuorten illat 15–19-vuotiaille to 9.11. ja 23.11. klo 18.30. Yhteistä illanviettoa ja tutustumista, riparibiisejä, pohdintaa Raamatun äärellä, iltapala. Järj. Tuomiokirkkoseurakunta sekä Helsingin ja Uudenmaan Kansanlähetys. Tied. Mikael Elmolhoda, 044 452 2238. Raamattuluento Efesolaiskirjeestä ti 14.11. klo 18.30. Iltaperhekerho ke 15.11. klo 17.30. Iltapuuro 2 e/perhe. Rukouspiiri ke 15.11. klo 18. Eläkeläiskerho ma 20.11. klo 13. Radioraamattupiiri ti 21.11. klo 18.30. Hengellisen kirjallisuuden piiri ke 22.11. klo 18. Wilhelm Busch: ”Jeesus – Jumalan viimeinen sana”. Ohj. dos. Janne Nikkinen.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Laulu & laulun tarina: Eve & Ossi to 9.11. klo 18.30. Ks. Kirkoissa soi -palsta. Ikäihmisten kerho ma 13.11. klo 13. Gospel-lattarit ma 13.11. ja 20.11.

klo 18.30–19.30. Hinta 5 e. Äänimaljarentoutus to 16.11. klo 18. ILM. pia.harkonen@evl.fi.

NUPURIN KAPPELI Ikäihmisten kohtaamispaikka to 16.11. klo 13.

SUVELAN KAPPELI Eläkeläiskerhot: Teräskukat to 9.11. ja 23.11. klo 13. ”Ilon pilkahduksia” ti 21.11. klo 13. Rippi – toivon ja ilon lähde to 9.11. klo 17.30. Kappelilounas ti klo 12. Hinta 1,5–3,5 e. Raamattupiirit: ke 15.11. klo 16. Naisille su 26.11. klo 16.30. Safkaa ja seuraa -illat ke klo 17–19.30. UUSI! Nuoret aikuiset la 18.11. klo 15–18. K18 -tapahtumassa iloista yhdessäoloa! Käsityöpiirit: ti 21.11. klo 10–12. Open Doors -ilta ”Rohkeasti kristitty” ti 21.11. klo 18. Afganistanin lähetti Jarkko Jokimies. Raamattuluento to 23.11. klo 18. Pyhäkoulu su klo 15. Päivärukous ma ja to klo 13.

Leveys 87 mm

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.11. korkeus 273 mm s.7 Operaatio Joulun Lapsi – Anna lahja Ukrainan, Moldovan tai Romanian vähävaraiselle lapselle. Tarkemmat ohjeet kappelin suntiolta 17.11. asti. Tied. marja.malvaranta@evl.fi.

VIHERLAAKSON KAPPELI Kappelilounas ti klo 11–13. 2–5 e. Tule laulamaan! ke 15.11. klo 13.30. Yhteislaulua. Avoin raamattupiiri ke klo 18. Lähetyspiiri ma 20.11. klo 14. Isällistä-ilta: ”Isän monet roolit, vanhemmuus ja parisuhde” ma 20.11. klo 17. Ks. oma ilmoitus. Safkaa ja seuraa -ilta ma 20.11. klo 17–19. Ikäihmisten kerho ke 22.11. klo 13. Cafe Viheri ma ja ke klo 10–12.

UNELMAN KAMMARI Kirpputori–kahvila avoinna ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Tied. eeva. einola@evl.fi.

KYNTTILÄT SYTTYVÄT ITSEMURHAN TEHNEIDEN MUISTOLLE Sytytämme yhdessä kynttilät su 19.11. klo 16 Espoon tuomiokirkon edessä, jonka jälkeen keskustelua, iltatee ja hartaus Pitäjäntuvalla. Mukana pappi Reetta Ikonen, diakoni Virpi Sutelainen, Marina Kukkonen Mieli ry ja Kaj Järvisalo EMY ry. Tied. 040 736 9315.

LEMPEÄÄ KEHOLLISUUTTA Mielen hiljentymistä & hengellisyyttä: Hiljaisuuden jooga ke 22.11. ja 13.12. klo 18 Suvelan kappeli. Sopii kaikille! ILM. heli.vesanen@evl.fi tai tekstiviesti: 040 5528 924.

ISÄLLISTÄ-ILLAT Vertaisilta isille ma klo 17–19 Viherlaakson kappeli: 20.11. ”Isän monet roolit, vanhemmuus ja parisuhde” ja 4.12. ”Voimavarat ja jaksaminen”. Lastenhoito ja kasvisruokailu klo 17. Tied. outi.wenell@ evl.fi, 040 5474 146.

RAKASTAVA VALINTA Parisuhteen asioiden äärellä viikonloppuseminaarissa 8.–10.12. Solvallan urheiluopistossa. Sinkuille, parisuhteessa eläville, osallistua voi yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. Hinta on 60 e/hlö sis. ohjelman, ruuan ja majoituksen. Tied. miia.korttila@evl.fi, 050 5836 886.

ÄITILOMANEN ”Valon voima” 12.–14.1. Velskola. Äideille katetaan valmis pöytä ja saunoa saa kaikessa rauhassa! Ohj. Outi Wenell, Kirsi Kanerva ja Marja Malvaranta. Hinta 40–50 e. ILM. espoonseurakunnat.fi/tapahtumat/äitilomanen2024.

SAFKAA JA SEURAA -ILLAT Avoimien ovien illat klo 17–19,

joihin kaikki ovat tervetulleita! Yhteinen ja edullinen ruokailu, pelejä ja peliseuraa, lapsille omaa puuhaa, vaihtuvaa ohjelmaa. Suvelan kappeli joka keskiviikko. Kalajärven kappeli joka torstai. Auroran ja Viherlaakson kappeli maanantaisin vuoroviikoin; Aurora 13.11. (parilliset viikot) ja Viherlaakso 20.11. (parittomat viikot).

PERHEKERHOT & PARISTA PERHEEKSI Perhekerhot ja -kahvilat: www. espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/lapset-ja-lapsiperheet/perhekerhot. Espoon keskuksen perhekeskus, Kamreerintie 6: Parista perheeksiillat to 9.11. ja 7.12. klo 17–18.30, tied. Kirsi Kanerva, 050 511 0165. Perhekahvila ti klo 13–15, vauvatanssia ti 21.11.

RAKENNA JOULUPUU -KERÄYS Vähävaraisille lapsiperheille 3.–10.12. Tarkemmat tiedot seuraavassa lehdessä. Tied. Eeva Einola, 050 438 0189.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Ammatillista keskusteluapua, perhe- ja parisuhdeasiat, ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa, Solmuja parisuhteessa -neuvonta: outi. wenell@evl.fi, 040 547 4146. Silta – paikka pysähtyä huojentamaan huolia Suvelan kappeli. Ajanvaraukset: kirsi.kanerva@evl. fi, 050 511 0165. Walk in -terapia 16–29-vuotiaille. Kertaluonteista ja maksutonta. Ilman ajanvarausta ma klo 14–18 Leppävaaran Ohjaamotalo, os. Lintuvaarantie 2. Papin puhelin joka päivä klo 9–19, 09 8050 2602.

TUKEA VAIKEASSA ELÄMÄNTILANTEESSA Ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään: Auroran alue: 040 7636599. Espoon keskus ja Suvela: 040 5311037, 050 438 0189 tai 040 547 1861. Pohjois-Espoo: 040 736 9315. Länsi-Espoo: 050 438 0176 tai 040 513 0862. Viherlaaksolahden alue: 040 572 5344. www.espoonseurakunnat.fi/apuaja-tukea.

SOMESSA JA VERKOSSA Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13 Aukioloajat: Espoonlahden kirkko ma–to klo 8.30–18, pe 8.30–15, la toiminnan mukaan, su 10–18 ja pyhinä 10–15. Soukan kappeli ma–pe 9–15, la–su toiminnan mukaan.

Tervetuloa Espoonlahden seurakunnan tapahtumiin! Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/ espoonlahden-seurakunta.

MESSUT Messu su 12.11. klo 11 kirkko. Haarlaa, Yli-Jaskari. Laulumieli-kuoro. Yhteisömessu su 12.11. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Iltamessu su 12.11. klo 17 Soukan kappeli. Suikkanen, Rautio. Messu su 19.11. klo 11 kirkko. Lehti, Ojala. Kirkkokuoro. Yhteisömessu su 19.11. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Hiljaisuuden messu su 19.11. klo 17 Soukan kappeli. Santaharju. Musiikki Gregory Pass. Leipämessu pe 24.11. klo 10 kirkko. Vastamäki, Huttunen, Yli-Jaskari. Maksuton kirpputori klo 12–13. Vuoronumerot kirpputorille jaetaan klo 12. Messu su 26.11. klo 11 kirkko. Ylisuutari, Yli-Jaskari. Okra-kuoro. Messy Church su 26.11. klo 16 kirkko. Kaikenikäisille toimintapisteitä ja kertomushetki. Keittoruokailu. Iltamessu su klo 17 Soukan kappeli.

APUA JA TUKEA Diakonian ajanvaraus diakonia. espoonlahti@evl.fi tai arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885. Diakonian jouluaika Tarvitsetko ajan diakoniatyöntekijälle ennen joulua? Varaa aikasi hyvissä ajoin jo nyt. Aikoja on tarjolla rajallisesti. Omaishoidettavien virkistystorstai to klo 10–13 Soukan palvelukeskus. Toiminta on tarkoitettu seniori-ikäisille omaishoidettaville ja omaishoitajille. Voit tuoda läheisesi virkistäytymään, vaikka KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2023 7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.11.

asioilla käynnin ajaksi. Omaishoidettavista huolehtivat lähihoitaja sekä Espoonlahden seurakunnan vapaaehtoiset. Maksuton. Sis. välipalan. Ilmoittautuminen ja tiedustelut: ma klo 9–11 Mari Vikmanille, p. 046 877 2889. Maksuton kirpputori pe 24.11. klo 12–13 kirkko. Vuoronumerot jaetaan klo 12. Haluatko lahjoittaa hyväkuntoisia käyttövaatteita ja kenkiä? Lahjoituksia otetaan vastaan Espoonlahden kirkolle kirpputoriviikolla ma–to klo 9–18.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ Diakonialounas ma ja to klo 12–13 kirkko, lipunmyynti klo 11.30–12.30. Aikuiset 3 e. Brunssi tiistaisin klo 10–11 kirkko. Ruoka valmistetaan pääosin hävikkielintarvikkeista, tarjolla niin kauan kuin ruokaa riittää. Maksuton/vapaaehtoinen maksu.

TAVATAAN TAAS! Lukukokemuksia kirjastosta kirkon seurakuntasalissa su klo 11 messun jälkeen. Myös musiikkicd:t, äänikirjat ja dvd-elokuvat. Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Fellowship & Dance Party la 11.11. ja 9.12. klo 17 Soukan kappeli. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa. Discussion, food and dance. Diakonia- ja lähetyspiiri ti 14.11. ja 28.11. klo 13 kirkko. Valmistellaan myytävää lähetystyön hyväksi. Teresa-piiri ti (parill. vkot) 14.11. klo 18–20 kirkko. Tehdään käsitöitä ja tuetaan Naisten Pankkia osallistumalla myyjäisiin. Pienryhmä-startti ke 15.11. klo 17.30–19.30 kirkko. Haluaisitko osallistua pienryhmään tai aloittaa uuden? Tule kuulolle. Tarjolla iltapalaa. Kankaanpainantatalkoot lähetystyön hyväksi to 16.11. klo 12–16.30 kirkko. Majataloilta pe 17.11. klo 18.30 Soukan kappeli. Rohkaisua, iloa, lohtua ja toivoa elämään. Kv. työn sihteeri Eveliina Rožnovski, kanttori Heli Ojala, gospelryhmä Nardus ja sellisti Tapani Heikinheimo. Sanan kaiku/Musiikillinen matka la 18.11. klo 14 Lippulaivan kirjasto. Selloimprovisaatioita ja eläytymistä Raamatun tekstiin. Vapaa pääsy. Sellisti Tapani Heikinheimo ja bibliodraamaohjaaja Eveliina Rožnovski. Laulukerho ti 21.11. ja 5.12. klo 13 kirkko. Virsiä kanttorin johdolla. Pullakahvit 1,50 e. Lukupiiri ti 21.11. klo 15 kirkko. Kirjana Jevhenija Kuznjetsova, Kysykää Mialta. 19.12. Antti Hurskainen, Suntio. Kohtaamisia ja eläytymistä ikiaikaisiin kirjoituksiin to 23.11. ja 7.12. klo 18 kirkko. Selloimprovisaatiota ja Raamatun tekstejä.

Tapani Heikinheimo, Eveliina Rožnovski ja Niko Huttunen. Aikuisten lauantai-ilta 25.11. klo 18 kirkko. Leikkimielistä kilpailua ja tietovisailua. 16.12. Jouluista ohjelmaa. Voit halutessasi tuoda pientä purtavaa yhteiseen pöytään.

KONSERTIT Soiva Marraskuu -konsertti pe 10.11. klo 18 kirkko. Elja Puukko ja Espoon Barokki. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Soiva Marraskuu -konsertti pe 17.11. klo 18 kirkko. Multi-instrumentalisti ja laulaja Hannu-Pekka Heikkilä johdattelee intuitiivisesti syntyviin äänimaisemiin. Voit ottaa halutessasi oman tyynyn ja torkkupeiton mukaan. Liput ovelta 20/15 e. Viron työ 25 v -konsertti la 18.11. klo 16 Soukan kappeli. Helena Yli-Jaskari, Zoltan Takacs, Heli Ojala, Rosa Rautio, Mikko Malmi ja Sunsax. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e tai kassillinen ehjiä ja puhtaita vaatteita. Kakkukahvit. Soiva Marraskuu -konsertti pe 24.11. klo 18. Heli Ojala, piano ja laulu, Eivor Hagmark, viulu ja laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

RUKOUS JA RAAMATTU Toivon rukoushetki arkiaamuisin klo 9 kirkko, myös www.facebook. com/espoonlahdenseurakunta. Aamurukous verkossa ke klo 6.30–7.30 Teams. Linkki tapahtumakalenterissa. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30 kirkko. Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa su klo 11 messun jälkeen kirkko. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/tekstiviesti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883. Israel-rukouspiiri ti 14.11. ja 12.12. klo 18.30 kirkko. Toivoa Naisille ke 22.11. klo 13 Soukan kappeli.

VIRKISTYSTÄ, LEPOA, RYTMINVAIHDOSTA Arjen irtiotto -retriitti 27.11.–1.12. Velskola. Valitse 1–4 vrk: lepää, syö hyvin, ulkoile, harjoita hartautta tai tee etätöitä. Hinta 43 e/vrk, (huom. ma klo 14.30–ti klo 10, 35 e.) Tied. inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883. Sitova ilm. verkossa 16.10.– 13.11.: tinyurl.com/5fhpzcm7

LAPSET JA LAPSIPERHEET Lapsenpäivä ma 20.11. klo 16–19 kirkko. Tekemistä kaiken ikäisille! Disco, muskari, liikuntaa, pelejä ja vaikka mitä muuta! Ruokailu, jossa vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Lapsikuoro 7–9-vuotiaille. Tykkääkö lapsesi laulaa? Olemme perustamassa lapsikuoroa. Harjoi-

8 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2023

tukset to Soukan kappelilla klo 16–16.50. Toiminta alkaa, kun saamme kuorolaisia. Ilm. rosamaria.rautio@evl.fi.

JOULU LÄHESTYY Operaatio Joulun Lapsi on keräys Ukrainan, Romanian ja Moldovan lapsille. Tuo joulun iloa köyhyydessä eläville lapsille! Ohjeet laatikon sisällöstä ja laatikkoaihion saa Espoonlahden kirkolta ja Soukan kappelilta. Tuo valmis paketti kirkolle tai Soukan kappelille viim. 12.11. Leena Toiskallio, p. 041 535 6190. Joulukuusipuisto tulee jälleen Soukan kappelin sisäpihalle! Ilmoita oma (voittoa tavoittelemattoman) ryhmäsi, pihapiirisi, perheesi, päiväkotisi, järjestösi ym. yhden kuusen koristelijaksi. Kuuset saamme lahjoituksena, koristeet ja mahdolliset valot tulevat koristelijoilta. Ilmoittaudu koristeluun 15.11. mennessä tanja.routama@evl.fi. Kuuset arvotaan jouluksi vähävaraisiin perheisiin koristeiden kera. Havukransseja myynnissä kirkolla ke 15.–29.11. klo 13–15 kahvilan yhteydessä sekä joulumyyjäisissä la 9.12. klo 11–14. Tuotto lähetystyölle. Latokasken Marttojen joulumyyjäiset la 25.11. klo 11–13 Kaskikappeli.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi Lapset ja perheet minisiipi.fi FB & IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa kirkkopussukoita pienimmille messuvieraille, kirkolla on myös lastenpaikka. Perheiden olohuone kirkon B-siivessä su klo 10–12.30. Messun jälkeen kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot verkosta: espoonseurakunnat.fi/le/jumalanpalvelukset ja Leppävaaran srk:n Facebookista. Arki-illan messu Leppävaaran kirkossa joka to klo 17. Musiikkimessu su 12.11. klo 11 Leppävaaran kirkko. Susanna Lindmarkin Missa Brevis naiskuorolle, saksofonille ja sellolle. Naiskuoro Kupliva, johtaa Leiu Tõnissaar; Ilta Attila, saksofoni, Anna Ryland-Jones, sello. Pöyri, Kallioniemi, Hyry. Messu on osa Musiikkia kynttilän valossa -festivaalia. Isänpäivän perhemessu su 12.11. klo 13 Karakappeli. Musiikissa

mukana Cantores Minores -muskarilaisia, joht. Heidi Vanhanen. Alanne, Noponen. Herää! – perhemessu su 19.11. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana suunnittelussa nuorten leirin väkeä. Kallioniemi, Koskela, Hyry. Venäjänkielinen iltakirkko ti klo 18 Uuttu. Espoo International Lutheran Worship Sun 26 November at 5 pm Karakappeli. Messukerho/Sunday school for kids.

LAPSILLE JA PERHEILLE Lasten toiminta Facebookissa: minisiipi.fi, FB & IG & YouTube: @ minisiipi.

AIKUISILLE Kaikki aikuisten ryhmät löydät netistä: espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/ryhmat.

ISIEN SAUNA- JA VIRKISTYSILTA Rento saunailta Velskolassa ma 20.11. klo 17.30–21. Saunomista, suolaista purtavaa ja leppoista jutustelua. Illassa mukana Jukka Silventoinen Leppävaaran srk:sta. Omat/kimppakyydit. Tarvittaessa kysy Jukalta kyytiä tai ilmoita, jos voit tarjota kyydin: jukka.silventoinen@evl.fi. Isien sivut: isille.info #isilleinfo

VASEMMAN KÄDEN MAALARIT … ja vähän oikeankin la 25.11. klo 12–17 Uuttu. Tavoitteena rentoutua ja antaa erilaisille tunteille ja ajatuksille tilaa. Maalauskokemusta ei tarvita. Ohj. Nina Purtonen. Maksu 15 e Naisten Pankin hyväksi. Ilm. viim. 18.11.: heli.siltakorpi@evl. fi, p. 040 537 6876. Vapaita paikkoja voi kysellä myöhemminkin.

VARTTUNEELLE VÄELLE Avoin kahvila ma 13.11. klo 13 Leppävaaran kirkko, srk-sali. Varttuneen väen kerho ti klo 13 Karakappeli. Varttuneen väen kerho pe klo 13 Elä ja asu -seniorikeskuksessa.

YHTEISLAULUA Laulaminen tekee ihmiselle hyvää – ihan tutkitusti! Kolmen vartin yhteislaulut Leppävaaran kanttorien kanssa: Ti 14.11. klo 13 Leppävaaran kirkko. Pe 17.11. klo 13 Karakappeli.

KUORO KAIKILLE Ei laulutaitovaatimuksia, ei esiintymispakkoa. Harjoitukset Leppävaaran kirkolla ke klo 18–19.15, syyskaudella vielä 22.11. Ohj. kanttori Outi Noponen.

MUSIIKKIA KYNTTILÄN VALOSSA Lento yli auringon la 11.11. klo 18 Leppävaaran kirkko. Saksofonistisäveltäjä Olli-Pekka Tuomisalon

sävellyksiä uudelta levyltä. Pauliina Kupiainen, laulu, Risto-Matti Marin, piano, Olli-Pekka Tuomisalo, saksofoni. Musiikkimessu su 12.11. klo 11 Leppävaaran kirkko. Naiskuoro Kupliva, johtaa Leiu Tõnissaar, musiikkina Susanna Lindmarkin messu naiskuorolle, saksofonille, pianolle ja sellolle. Vuodenajat – Murtosointu 20 v. vuotta su 12.11. klo 17 Leppävaaran kirkko 20. Murtosointu, joht. Seppo Murto, urkusoolo Pauliina Hyry. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelma 10 e. Lue lisää kirkoissa soi -palstalta.

SURURYHMÄ Ryhmässä voit käsitellä suruasi yhdessä muiden saman kokeneiden kanssa. Ohj. diakonissa Sari Aroheikki ja diakoniapastori Timo Salo. Ryhmä kokoontuu 9.11., 16.11., 23.11., 30.11., 7.12., 14.12. ja 11.1.2024 Karakappelissa, Karakalliontie 12. Ryhmään mahtuu 6 henkilöä. Toivomme sinun olevan läsnä jokaisella ryhmäkerralla. Kunnioitamme jokaisen tarinoita ja edellytämme vaitiolovelvollisuutta. Menetyksestä on hyvä olla kulunut noin puoli vuotta tai enemmän. Tied. ja ilm. viim. 31.10. diakonissa Sari Aroheikki, p. 040 539 7191 tai sari.aroheikki@evl.fi.

APUA JA TUKEA Diakonian palveluaika ma klo 10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana varaa aika suoraan diakoniatyöntekijöiltä sähköpostitse: leppavaaran.diakonia@evl.fi. Diakonialounaat Leppävaaran kirkolla ti ja to klo 11.30–12.30. Hinta 3 e, alussa lyhyt hartaus.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSU Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/Olarinsrk. Kirkon takaosaa ei videokuvata. Ehtoollisen aikana kuvataan alttarialuetta. Olarin kirkko: Su 12.11. klo 10. Hirsto, Kruus, Hakomäki. Su 19.11. klo 10. Virta, Jussila, Niinikoski. Matinkappeli: Su 19.11. klo 12. Suontakanen, Rautio. Olarin kappeli: Su 12.11. klo 12. Kruus, Hakomäki.

Leveys 87 mm

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.11. korkeus 273 mm s. 9 SIIONINVIRSISEURAT Ke 15.11. 18. Matinkappeli Kahvit 18, seurat 18.30, Siionin virsiä ja puheita. Johanna Hirsto pappi, kasvatuksen asiantuntija, Espoon seurakuntayhtymä, Leena Väyrynen-Si, pappi, Herättäjä-yhdistys.

PARISTA PERHEEKSI Perhevalmennusilta ensimmäistä lasta odottaville pareille to 16.11. klo 17 Matinkappeli. Keskustelemme mm. lapsen syntymän vaikutuksesta parisuhteeseen, vanhemmaksi tulon prosessista, sekä yhteisen perhekulttuurin luomisesta. Seurakunnan ja alueen muiden toimijoiden järjestämän toiminnan esittelyä ja tietoa tahoista, joista saa apua parisuhteen ja perheen kysymyksiin. Iltoihin voi osallistua myös vauvan syntymän jälkeen. Infoa nimen antamiseen liittyvistä käytännöistä ja kasteen järjestämisestä sekä kummeista.

MYÖNTEISYYDEN VOIMA Kasvuilta pe 17.11. klo 18 Olarin kirkko (Olars kyrkan puoli). Tarjoilu klo 17.30. Alustus ja keskustelua ja hartaus. Mukana kappalainen, logoterapiaohjaaja Maritta Hartikainen.

JOKAPÄIVÄNSANKARIT Perhetapahtuma la 18.11. 10 Chapple, Iso Omena. Juhlistamme pieniä supersankareita Lasten oikeuksien päivän kunniaksi. Musiikillinen hartaushetki, jonka jälkeen tarjolla välipalaa, askartelua, leikkiä ja supersankarijumppaa. Halutessasi voit pukeutua lempisankariksesi.

KIRKKOYÖ 4–7-LUOKKALAISILLE Miltä tuntuu viettää yötä Olarin kirkossa? Nyt erityislaatuinen mahdollisuus päästä kokemaan kirkkotila aivan uudella tavalla pe 8.12. klo 17 alkaen Olarin kirkossa. Luvassa hauskaa yhteistä ohjelmaa, syömistä ja unohtumaton kokemus kirkossa. Tapahtuma on ilmainen. Ilmoittautuminen netin kautta: nuori.chapple.fi/kouluikaiset/leirit-ja-retket/. Tiedustelut Timo Kekkonen, timo.kekkonen@ evl.fi, 050 364 8983.

KUULUMISIA JERUSALEMISTA Felm-keskuksen työ kolmen uskonnon kaupungissa. Olarin kirkko su 19.11. klo 11.15 kirkkokahvien yhteydessä. Satu Haapanen Suomen Lähetysseurasta kertoo työstään. Vapaaehtoinen kahviraha Felm-keskuksen tukemiseksi.

KONSERTTI OMAISHOITAJILLE JA LÄHEISILLE ti 28.11. klo 15 Olarin kirkko. Selloduo Varosen tarjoama upea konserttielämys omaishoitajille ja heidän läheisilleen Omaishoitaja-

viikolla. Luvassa upeita säveliä ja konsertin jälkeen kahvitarjoilu. Mukana Meri Kalanti Olarin seurakunnasta ja Katja Karvinen Tapiolan seurakunnasta.

DIAKONIATYÖ Diakoniapäivystys ti klo 10–12, 050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Contact deacon on Tuesdays 10–12 by phone 050 4329368 or via email. Diakonialounas/Community lunch Tiistaisin/Tuesdays, at 12 o’clock Matinkappeli, (Liisankuja 3) alkaen 5.9. Torstaisin/Thursdays, at 12 o’clock Olarin kirkko, (Rälssitilankuja 1). Hinta/Fee 4 e. Ota mukaan tasaraha, Please use the exact amount. Lipunmyynti 11.45–12.30.

MUSIIKKI Stefan Stanciu – Sävellyskonsertti su 19.11. klo 16 Olarin kirkko. Stefan Stanciu, panhuilu. Fantasiakvintetti: Päivi Väisänen, huilu Laura Kemppainen, oboe Okko Kivikataja, klarinetti Joonas Seppelin, käyrätorvi Sari Seppelin, fagotti. Teokset: Stefan Stanciu. Liput 10 e, sisältää kahvitarjoilun. Konserttia tukee Suomen Säveltäjät ry.

Tapiolan seurakunta Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan, su klo 8–14. Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi

MESSUT JA HARTAUDET TAPIOLAN KIRKOSSA Messu su 12.11. klo 10. Kallio, Koivisto, Malkamäki. Viikkomessu ke 15.11. klo 8. Koivisto, Jokivuori. Kirkkokahvit ja aamupuuro Kahvila Valossa. Valvomisen sunnuntain messu su 19.11. klo 10. Tervonen, Ristimäki, Jurmu. International Lutheran Worship su 19.11. klo 17. Kaksikielinen (suomi–englanti) jumalanpalvelus. Paananen, Nousiainen, Jokivuori. Viikkomessu ke 22.11. klo 8. Hero, Malkamäki. Levollinen rukoushetki viikon päätteeksi pe 24.11. klo 18. Meditatiivista rukouslaulua, Raamatun sanaa ja rukousta, hiljaisuutta. Taizé-yhteisön lauluja. Mukana Ossi Tervonen, Sini Hulmi ja Minna Vihko.

KAHVILA VALO Kahvila Valo Tapiolan kirkolla ma–to klo 12–16. Tuotto YV-keräykseen, KUA:lle ja lähetystyöhön oman srk:n sopimuskohteisiin.

AIKUISTEN AVOIN KESKIVIIKKOKERHO Kahvitarjoilu Tapiolan kirkon Valokahvilassa klo 12.30, ohjelma klo 13. Alussa hartaus ja lopussa rukous. Mukana pastori Katja Hero. Ke 15.11. Suomen rannikon majakat. Alustajana Suomen Majakkaseuran edustaja. Ke 22.11. Viipurin taidemuseon teosten kulku sodan jaloista Suomen puolelle. Taidehistorioitsija Heli Halste-Kortela.

AIKUISILLE TAPIOLAN KIRKOLLA Lukupiiri ti klo 13. Riitta Linnapuomi lukee ääneen yhdessä valittua kirjaa. Raamattupiiri ke 22.11. klo 18.30. Kokoontuu ke parittomilla viikoilla. Tied. Merja Tarhio, 040 544 4257. Laajalahden raamattupiiri pe 10.11., 24.11., 8.12 ja 15.12. klo 18 Kirvuntien kerhotilassa. Tied. Sonja Malmivaara, p. 045 897 4002. Miesten raamattupiiri joka toinen ti: 14.11., 28.11. ja 12.12. klo 18.30. Raamattuluentosarja: Matkalla murheesta iloon, Joh.16 to 9.11. klo 19. Lauri Vartiainen Suomen Raamattuopistosta. Kristillinen meditaatio to klo 19 Tapiolan kirkko. Ei edellytä aiempaa kokemusta meditaatiosta. Tied. ohjaaja Leena Vanne, magdaleena.vanne@gmail.com. Hiljaisuuden jooga pe klo 13 ja ti klo 18.30. Ilm. nettisivujen tapahtumakalenterin kautta ko. päivän kohdalta (kirjoita tapahtumahakuun Hiljaisuuden jooga Tapiola). Lisätietoa ohjaajalta tekstarilla p. 050 3465 348 tai sähköpostilla ullamaijakyrola@hotmail.com.

NEULEKAHVILA Valmistaudu jouluun Neulekahvilassa! Kahvila Valossa ti 28.11. klo 17.30–20 tarjolla neuvoja kinkkisiin ohjeisiin, ideoita, lankaa ja puikkoja, jouluisia herkkuja, seuraa ja ihanaa adventinajan tunnelmaa. Voit tulla tekemään valmiiksi keskeneräiset käsityösi tai aloittamaan kokonaan uuden! Mukana Erika, Miia ja Kia.

LAPSILLE JA PERHEILLE Pyhäkoulu su klo 10 Tapiolan kirkko. Yli 4-v, pienemmät aikuisen kanssa. Tapiolan kirkon perhekerho ma klo 9.30–11.30. Tapiolan kirkon perhekahvila ti klo 9.30–11.30. Laajalahden perhekerho, Kirvuntie 18 C, pe klo 9.30.

LAPSEN OIKEUKSIEN PÄIVÄ Vietetään tärkeää päivää ma 20.11. klo 9–11.30 Tapiolan kirkko. Pehmomuskarikirkko klo 10, toimintapisteitä, mm. leikkihuone, pehmosairaala, aistihuone pienimmille ja pieni tarjoilu. Ota oma KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2023 9

Leveys 87 mm korkeus 230 mm

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.11.

S. 10

ovat tervetulleita. Harjoitukset tiistaisin Tapiolan kirkon srk-salissa klo 13.30–14.30.

KONSERTTEJA TAPIOLAN KIRKOSSA Laulujen puu – Tapiolan Laulun levynjulkistamiskonsertti la 18.11. klo 15. Kuoroa johtaa Uli KontuKorhonen. Harri Wessmanin lauluja Eha Lättemäen runoihin. Outi Viitaniemi, huilu; Timo Korhonen, kitara; Tiina Karakorpi, Kati Bergman ja Monna Relander, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Häivähdys pyhää ke 22.11. klo 12. Vilma Mäkiniemi, viulu; Ilmo Peitso, piano. Mozart, Kreisler, Sibelius. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu YV-keräykseen. Antti Railion joulukonsertti Vahvoja Sydämiä ke 22.11. klo 19. Liput 34,90 e, lippu.fi.

TGI-ILTA OPISKELIJOILLE Ti 21.11. klo 17–19.30 Tapiolan Kirkko. Lue lisää International-palstalta.

ADVENTTIMYYJÄISET Perinteiset myyjäiset la 2.12. klo 10–13. Pöytävaraukset: bit. ly/3RWuHb5 tai puhelimitse 13.11. ja 20.11. klo 8–16 p. 040 366 2067. Tied. antti.ruuskanen@evl.fi.

KEITTOLOUNAS

Kahvila Valossa joka ke klo 17–19. Tule kohtaamaan eri puolilta maailmaa tulevia ihmisiä. Voit myös lukea lehtiä, pelata lautapelejä tai ehdottaa muuta yhteistä tekemistä. Teetä ja pientä purtavaa

Kaikille avoin olohuone ti klo 17 Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C. Yhdessäoloa, pelailua ja kahvittelua.

KUORO KAIKILLE Matalan kynnyksen kuoro, kaikki

10 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2023

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 13.11. klo 18.15 Sebastoksen toimitilassa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

LUENTO- JA KESKUSTELUSARJA Aiheena apostoli Paavali ja kristinuskon synty. Kauniaisten kirkolla: Ma 13.11. klo 18 Nuoren kristinuskon voittokulku. Miten Paavali perusti seurakuntansa? Ma 27.11. klo 18 Mitä Paavali todella sanoi? Apostolin sanoma ja teologia. Luennot pitää pastori, dosentti Kari Kuula.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 14.11. klo 13 seurakuntasalissa. Lennart Segestrålen taiteen vuosikymmenet, Matias Uusikylä.

Kohtaamispaikka lapsiperheille keskiviikkoisin klo 15-18 Sebastoksen toimitilassa, os. Kauniaistentie 11. (ei ilmoittautumista, maksuton). Klo 15 välipala alakoululaisille ja kahvi/tee/mehu vanhemmille + lapsille. Keittopäivällinen lapsiperheille klo 16.00 - 17.30. Mukana perhetyöntekijä Sanni ja lastenohjaajat Eeva ja Taru.

MARTAT JA MARIAT LAAJALAHDEN OLOHUONE

To 23.11. klo 14 kirkolla alatakkahuoneessa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16. lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

KANSAINVÄLINEN OLOHUONE

Su 12.11. saarna Helena Kesti-Helia, liturgia Anna-Kaisa Tuomi, kanttorina Lasse Mäki. Su 19.11. saarna Lasse Mäki, liturgia Kari Kuula ja kanttorina Teija Palolahti.

ILON ILTAPÄIVÄ

Kauniaisten suomalainen seurakunta

tarjolla.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA PÄIVÄLLÄ

Joka to klo 11.30 Kahvila Valossa. Hinta 5 e, lapset 2 e, alle 3-v. ilmaiseksi. Maksu ensijaisesti pankkikortilla. Voit ostaa 5 e lahjalipun vähävaraiselle jaettavaksi diakoniatyön kautta. Päivystävä pappi joka päivä klo 9–19, p. 09 8050 2602. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ti ja to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi.

pehmolelu mukaan.

MESSUT KLO 10 KIRKOSSA JA KIRKKOKAHVIT

To 9.11. klo 12 lähetyksen ja kansainvälisen diakonian ryhmä. Retki, lisätiedot Pirjo Luomalta.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA PÄIVÄLLÄ To 9.11. klo 14 kirkolla alatakkahuoneessa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

Tiistaisin klo 15 Sebastoksen toimitilassa kaksikielinen mielenterveysryhmä.

LAPSIPERHEIDEN OLOHUONE PERHESOPPA

HILJAISUUDEN MESSU To 16.11. klo 19 kirkon alasalissa. Taizé-lauluja, hiljaisuutta, rukousta, ehtoollinen. Mukana Anna-Kaisa Tuomi, Tiro Rohkimainen jaTeija Palolahti.

YÖ KIRKOLLA -TAPAHTUMA NUORILLE Yö kirkolla ei ole koskaan tylsää! Aloitetaan perjantaina pe 17.11. klo 19 ja lauantaiaamuna kotiin viimeistään klo 10. Ohjelmassa hyvää ruokaa, loistavaa seuraa, kilpailuja, saunomista ja huonot yö- unet. Tarvitset mukaasi peseytymisvälineet, patjan, tyynyt ja makuupussin. Ilmoittautuminen: sonja. holkerinoja@evl.fi

NUORTEN SAUNAILTA Ma 4.12. klo 17–20 kirkon kerhorakennuksessa. Lisätietoja Sonjalta.

SURURYHMÄ Seurakunta järjestää sururyhmän viimeisen vuoden aikana läheisensä menettäneille. Ryhmässä käsitellään menetyksen aiheuttamaa surua yhdessä keskustellen, kuunnellen ja jakaen. Ryhmä kokoontuu torstaisin klo 15.30–17.30: 11.1., 25.1., 8.2., 22.2. ja 7.3. Sebastoksen toimitilassa, Kauniaistentie 11. Ryhmää ohjaavat diakoniatyöntekijä Pirjo Luoma ja pastori AnnaKaisa Tuomi. Ryhmästä kiinnostuneita pyydetään ilmoittautumaan sähköpostitse kauniaisten.suom. srk@evl.fi tai p. 050 500 9000. Ryhmä toteutuu 3–8 osallistujalla.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, må-to kl. 9–12 per telefon och e-post. Öppet för besök enligt överenskommelse. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Karabacka kapell sö 12.11 kl. 10. Ertman, Malmgren. Kyrkaffe. Esbo domkyrka sö 12.11 kl. 12.15. Högmässa på fars dag. Jäntti, Brunell och Leppänen. Esbo domkyrka sö 19.11 kl. 12.15 Ilmoni, Leppänen, Malmgren. Under högmässan Söndagsklubben för barn i Förrättningskapellet. Olars kyrka sö 19.11 kl. 17 mässa med stilla musik. von Martens, Brunell och Lotta Ahlbeck. Kvällste.

BARN OCH FAMILJ Familjeklubbar för dig som är hemma med småbarn: Fr kl. 9.30 Köklax kapell. Ti kl. 9.30, Sökö kapell. On kl. 9.30, Esbo domkyrkas församlingsgård. To kl. 9.30, Mattby kapell. Familjekvällen Himlaskoj tisdagar kl. 16.30–18.30 i Esbo domkyrkas församlingsgård. För hela familjen med barn 0–9 år. Rytm, berättelse och sång. Mellanmål. Andakt och ljuständning. Babydans torsdagar kl. 13-14, Esbo domkyrkas församlingsgård. För föräldrar med bebisar i åldern 0-9 mån. Ta med sjal eller bärsele. Musiklekis för de minsta på onsdagar i olika 30 min pass mellan kl. 9.30-12 för 0-5 åringar. Kolla vilken grupp som passar på esboforsamlingar.fi Plats: Esbo domkyrkas församlingsgård. Barnens musikdag lö 11.11 kl. 10

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.11.

och kl. 11. Olars kyrka. För 0-7-åringar tillsammans med förälder / mor- farförälder / fadder. Familjer på äventyr – en tvåspråkig motionsklubb för barnfamiljer i Esboviken. Tema: Frisbeegolf lö 18.11 kl. 10 start vid parken, Sökösvängen 10. Info: esboforsamlingar.fi Söndagsklubben för barn sö 19.11 i Förrättningskapellet. Ledare Alina Blomberg. Barnen deltar med vårdnadshavare i högmässans inledning i Esbo domkyrka kl. 12.15 och avslutning.

UNGA OCH UNGA VUXNA Ungdomskväll i Sode må 20.11 kl. 17, Sökövägen 13.

VUXENVERKSAMHET Andakt i Folkhälsan-huset i Hagalund (biblioteket) fr 10.11 kl. 13 med Heidi Jäntti. Torsdagsträffen to 16.11 kl. 13–14.30 i Södrik kapell. Samvaro och kaffe, andakt. Överraskningsprogram på årets sista torsdagsträff. Adventsfest för daglediga i Esbo domkyrkas församlingsgård to 30.11 kl. 11–13.30. Risgrynsgröt, kaffe med jultårta, andakt och program. Anmälning senast 21.11 till diakoni.esbosvenska@evl.fi eller diakon Taina 040 547 1856.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Julglädje till församlingens seniorer – donera kaffe/te, socker, pepparkakor, julservetter. Opaketerade gåvor kan lämnas in till vaktmästeriet kl. 9-15, Kyrkogatan 10, senast 11.12. Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Ani 050 597 3313 ani.iivanainen@ evl.fi, Taina 040 547 1856, taina. sandberg@evl.fi, samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3. Öppet tisdagar och torsdagar kl. 10– 14, onsdagar telefonbetjäning kl. 9–11.30, tfn. 050 500 7000, grankulla. sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 12.11 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre brasrummet. SÖ 19.11 Festmässa, Borgå stift 100 år kl. 12. Under kyrkkaffet äter vi jubileumskaka och Björn Vikström håller ett föredrag med ämnet:

Elämänkaari

Kyrklig enhet i en tid av mångfald.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 9.11 och 16.11 i övre brasrummet kl. 10–11.

STICKCAFÉ LÖ 11.11 i Sebastos kl. 15–18. Anm. till Daniela Hildén 050 443 0045.

TISDAG 14.11 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30– 10.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

KYRKOSYFÖRENINGEN ON 15.11 och 22.11 i övre brasrummet kl. 14.

BIBELSTUDIUM TO 16.11 i övre brasrummet kl. 18–20.

TISDAG 21.11 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30– 10.30. Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Glad idag – tvåspråkig mental-

Eija Hellevi 78 v, Torvinen Unto Johannes 78 v, Dart Pirkko Elina 72 v , Pöllänen Kristiina Ingeborg 67 v, Nuutinen Tapio 63 v , Törmänen Teemu Tapani 40 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

ESPOON TUOMIO KIRKKOSEURA KUNTA Kastettu Al-Hamadani Mohammed Hassan Faraj, Haavikko Emma Linnea Robinson, Harle Théo Vincent Romeo, Helenius Edith Frida Mimosa, Kasurinen Roosa Maija, Khaleefah Selma Mona Liisabet, Kärkkäinen Michelle Poontip, Laatikainen Ahti Jon Oskari, Laatikainen Unto Jan Aukusti,

Levo Kiira Sofia, Luomalahti Lukas Ilmari, Luukkonen Lenni Matti Johannes, Nissinen Emil Leo Oskari, Puuska Oskari Aleksander, Tammilehto Aamos Toivo Daniel, Uusitalo Livia Leontine Helie. Hautaan siunattu Selroos Hilda Hilkka 97 v, Marttinen Toini Tellervo 92 v , Leinonen Kaarlo Johannes 89 v, Laakso Jorma Olavi 86 v , Sundström Ritva Marjatta 82 v , Teerikangas

Kastettu Ahtokari Aaron Otto, Olander Cecilia Eeva, Uotila Aarre Eemeli. Hautaan siunattu Murden Elina Maria 86 v, Björklöf Lea Sointu 81 v, Patomeri Timo Antero 81 v, Karttunen Pirkko Tuula Marjatta 79 v, Seppänen Anu Aune Anneli 79 v, Jokinen Heikki Viljo Kristian 78 v, Pallonen Arvo Johannes 78 v, Laaksonen Erkki Juhani 76 v, Montonen Henry Kalevi 57 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastettu Eeli Juhani Pakkastie. Hautaan siunattu Raimo Valdemar Jokinen 61 v.

vårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i kyrksalen kl. 18.

International

Espoo International Lutheran Worship Services: bilingual (Finnish–English) worship service every Sunday: Suvelan kappeli, Kirstintie 24, on Sun 12th November at 3 pm. Mathlin, Ylioja. Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, on Sun 19 th November at 5 pm. Paananen, Nousiainen, Jokivuori. International living room every Wednesday from 5 pm to 7 pm at Tapiola Church, Café Valo (address Kirkkopolku 6, Tapiola). You can read magazines, play board games or find other activities together. Tea and snacks will be served. Thank God It’s tiistai/Tuesday 21st November 17–19.30 at Tapiolan Kirkko is an open bilingual (English–Finnish) group for all students from all countries and backgrounds. Avoin kaksikielinen (suomi–englanti) monikulttuurinen ryhmä kaikille opiskelijoille kaikista taustoista. Fellowship & Dance Party Sat 11th November at 5 pm, at Soukan kappeli. Discussion, food and dance.

Yhteiset Walk in -terapiaa maanantaisin klo 14–18 Ohjaamotalossa Leppävaarassa, Lintuvaarantie 2. Ilmainen palvelu on tarkoitettu 16–29-vuotiaille eikä se edellytä ajanvarausta. Terapiaa antavat koulutetut terapeutit. Terapiaa annetaan yksi tapaaminen kerrallaan. Aikuisten lauantai-ilta 25.11. klo 18 Espoonlahden kirkko. Leikkimielistä kilpailua ja tietovisailua. Voit halutessasi tuoda pientä purtavaa yhteiseen pöytään. Konsertti omaishoitajille ja läheisille ti 28.11. klo 15 Olarin kirkko. Selloduo Varosen tarjoama upea konserttielämys omaishoitajaviikolla. Luvassa upeita säveliä ja konsertin jälkeen kahvitarjoilu. Mukana Meri Kalanti Olarin seurakunnasta ja Katja Karvinen Tapiolan seurakunnasta. Vietätkö joulua yksin? Tule seurakuntien yhteiseen joulujuhlaan Velskolaan jouluaattona, su 24.12. klo 11–17. Tied. ja ilm. viim. 5.12.: diakoniatyöntekijät Taina Leinonen, p. 050 517 0656, taina.leinonen@evl.fi ja Mari Paulasaari, p. 050 438 0256, mari.paulasaari@ evl.fi.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kastettu Ahola Lila Orvokki, Korsman Pirkko Marjatta, Paananen Lion Elmer, Rautio Viola Victoria. Hautaan siunattu Korhonen Helmi Ella 94 v, Mäkelä Raili Sinikka 83 v, Anttila Ilse Marjatta 81 v, Kourilehto Kari Olavi 80 v, Saraluoma Ilkka VäinöVeikko 66 v.

Kastettu Fagerroos Minea Emily, Huttunen Eetu Aleksi, Leinonen Elias Tapio, Mäenpää Leelia Hertta Maria. Nurmi Aleksander Martti, Sepponen Saga Inkeri, Tykkä Eero Toivo Artturi, Valtonen Aapo Kasper. Hautaan siunattu Roos Pirkko Vallikki 92 v, Bäckström Anja Kaarina 86 v, Hartos Kari Kalevi 79 v, Kontio Seija Hannele 66 v, Akkanen Matti Kalevi 60 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastettu Gissi Matilda Luisa Katariina, Gulin Tobias Aksel, Hiltunen Olavi Elias, Jaatinen Elli Ilona, Piekkari Vilma Liisa Unelma, Raerinne Matilda Anna, Toivio Kristian Neo Oliver. Hautaan siunattu Ahlberg Astrid Kyllikki 87 v, Hyyrönen Viktor 82 v, Cavén Tarja Marita 79 v, Villikka Mikko Eino Kalevi 78 v, Lehtonen Ritva Kyllikki 77 v, Koskenniska Aki Veli 73 v, Saarinen Katri Johanna 71 v, Eriksson Tuula Anneli 70 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpt/Kastettu Brandtberg Diana Anna Gretel, Dahlqvist Ellen Alice Irene, Falck Erik Nils Johan, Patama MeiaEvea Elise. Avliden/Hautaan siunattu Halin Marita Exenia 91 år, Ekström Kurt Erik 90 år, Tronti Raili Tuulikki 79 år.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2023 11

KIRKOISSA SOI 10.–24.11.

Musiikkia Espoossa AURORA HEIKKINEN

TORSTAI 9.11. Laulu & laulun tarina: Eve & Ossi ”Arjesta ja armosta” klo 18.30 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16. Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan illan teemasta artistivieraiden kanssa. Vapaa pääsy. Kahvit klo 17.30 alkaen. facebook.com/ lauluntarina.

PERJANTAI 10.11. Soiva marraskuu: Elja Puukko ja Espoon Barokki klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Kaksi Bruhnsin ja Buxtehuden säveltämää soolokantaattia bassoäänelle. ”Kahden maan kansalainen” klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Lauluja eri maista esittävät Espoon tuomiokirkkoseurakunnan nuorten ja nuorten aikuisten Exodus-kuoro solisteinaan Jaakko Löytty, Francis Asis, Kasheshi Makena, Joel Bonsdorff, Anette Raukola, duo Fin & Fil: Nino Vasquez ja Hannu Nyman. Yhtye: Petri Kangas, piano, Teemu Keränen, basso, Pekka Nyman, perkussiot, Make Perttilä, kitara, Heikki Pohto, puhaltimet. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LAUANTAI 11.11. Jylla Ensemblen 40-vuotisjuhlakonsertti klo 15 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Väliaikatarjoilu. Joht. Erkki Sipilä, 1. viulu Jarno Koivunen, 2. viulu Aya Koivunen, alttoviulu Lauri Ylinen, sello Jukka Ylinen, urut Helena Yli-Jaskari. Musiikkia kynttilän valossa: Lento yli auringon klo 18 Leppävaa-

rikuoro Kupliva, johtaa Leiu Tõnissaar. Musiikkina on Susanna Lindmarkin messu naiskuorolle, saksofonille, pianolle ja sellolle. Musiikkia kynttilän valossa: Vuodenajat – Murtosointu 20 vuotta klo 17 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Kuoroa johtaa Seppo Murto, urkusoolo Pauliina Hyry. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen käsiohjelma 10 e. Muisti – Tapiolan Kamarikuoro 40-vuotisjuhlakonsertti klo 17 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 2. Tapiolan kamarikuoro, joht. Hannu Norjanen. Jussi Merikanto, baritoni; Olli Saari, urut; Tapiolan kuoro, joht. Pasi Hyökki. Bernstein, Kuula, Penderecki, Johansson, Brahms, Mäntyjärvi, Martin. Liput 20/10 e ennakkoon Tiketistä.

2. Stefan Stanciu, panhuilu, Fantasiakvintetti: Päivi Väisänen, huilu, Laura Kemppainen, oboe, Okko Kivikataja, klarinetti, Joonas Seppelin, käyrätorvi, Sari Seppelin, fagotti. Liput 10 euroa sisältää kahvitarjoilun.

KESKIVIIKKO 22.11. Häivähdys pyhää klo 12 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Vilma Mäkiniemi, viulu, Ilmo Peitso, piano. Mozart, Kreisler, Sibelius. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykseen. Antti Railion joulukonsertti Vahvoja Sydämiä klo 19 Tapiolan kirkko. Liput 34,90 e, lippu.fi.

LAUANTAI 25.11.

LAUANTAI 18.11.

saksofoni. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen käsiohjelma 10 e.

Laulujen puu – Tapiolan Laulun levynjulkistamiskonsertti klo 15 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Kuoroa johtaa Uli Kontu-Korhonen. Harri Wessmanin lauluja Eha Lättemäen runoihin. Outi Viitaniemi, huilu, Timo Korhonen, kitara, Tiina Karakorpi, Kati Bergman ja Monna Relander, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Valoa yön pimeydessä klo 17 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Musiikkiopisto Avonian pianistien konsertti. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e lähetystyön hyväksi.

SUNNUNTAI 12.11.

SUNNUNTAI 19.11.

Musiikkia kynttilän valossa: Musiikkimessu klo 11 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Kama-

Stefan Stanciu – Sävellyskonsertti panhuilulla ja puhallinkvintetillä klo 16 Olarin kirkko, Rälssitilankuja

Katja Kangas esiintyy orkesterin kanssa Rajapintoja-konsertissa lauantaina 25.11. kello 18 Espoon tuomiokirkossa.

ran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Saksofonin, pianon ja laulun ilta. Saksofonisti–säveltäjä Olli-Pekka Tuomisalon sävellyksiä uudenuutukaiselta levyltä. Pauliina Kupiainen, laulu; Risto-Matti Marin, piano; Olli-Pekka Tuomisalo,

Rajapintoja – Katja K. & Ork. klo 18 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Lauluja Bachista ja kelttisävelmistä popklassikoihin. Katja Kangas, laulu ja piano, Make Perttilä, laulu ja kitara, Laura Airola, viulu, Heikki Pohto, huilu ja foni, Teemu Keränen, kontrabasso, Sami Koskela, lyömäsoittimet, Tuomas Aukio, äänentoisto ja valotaide. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Punaisen Ristin katastrofirahastolle.

SUNNUNTAI 26.11. Täysin palkein! Aleksanteri Wallius, urut, klo 18 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Peruskorjatut urut soivat komeasti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykseen.

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla IIRIS HEIKKA

Perjantai 10.11. Linda Fredriksson: Juniper klo 18 Vantaalla Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Saksofonisti Linda Fredrikssonin dedyyttijazzalbumin livekonsertissa soittavat hänen lisäkseen Tuomo Prättälä, piano, Mikael Saastamoinen, basso, ja Olavi Louhivuori, rummut. Liput 15 e Holviverkkokaupasta tai kirkon ovelta ennen konserttia.

Torstaina 16.11. Saksofonisti Linda Fredriksson esiintyy Vantaalla Tikkurilan kirkossa perjantaina 10. marraskuuta kello 18.

12 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2023

Vivaldi’s Four Seasons klo 18 ja 20.15 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Jousikvar-

tetti kynttilänvalon loisteessa. Liput feverup.com/m/136314.

Torstaina 23.11.

Matka Mieleen – Kaamoksen Sellot klo 18 Helsingissä Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Apocalyptica-yhtye: sellistit Eicca Toppinen, Perttu Kivilaakso, Paavo Lötjönen ja rumpali Mikko Sirén. Harvoin esitettyjä instrumentaalikappaleita. Liput 59 e tiketti.fi. Messulauluja 3 -kirjan julkistuskonsertti klo 19 Helsingissä Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Musisoimassa ja laulattamassa

muun muassa Jepa Lambert, Tommi Kalenius, Petri Laaksonen, Anna-Mari Kaskinen, Meri Maukonen, Tuomaskuoro, Jiri Kuronen & yhtye, Heikki Pohto ja kirjan toimikunta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lauantaina 25.11.

Naisen kosketus klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Olga Heikkilä, sopraano, Minttu Siitonen, piano. Naisen kosketuksesta syntynyttä musiikkia säveltäjiltä Chaminade, Boulanger, Müller-Hermann, Kralik. Vapaa pääsy.