Kirkko ja kaupunki 2023 16 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

9.11.2023 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Mieltä painava salaisuus kannattaa jakaa jonkun kanssa s. 12 Raimo Goyarrola tuli Baskimaasta piispaksi Suomeen s. 16

Tanssia saa Parantumatonta syöpää sairastava Krista Launonen on suunnitellut omat hautajaisensa niin tarkkaan kuin mahdollista s. 20

Pääkirjoitus

Eilen

Piispojen mitta täyttyi

On suloista nähdä rakkauden voimaa kaikessa. Ei mikään suuttumus, ei mikään viha kestä rakastavan sydämen lämpöä. Lämpimässä maassa sulaa raekin ja muuttuu lempeäksi kuin aamukaste.

”SAMASSA KIRKOSSA KAIKKIEN on mahduttava samalle alttarille.” Näin kiteytti piispa Mari Leppänen Helsingin Sanomien kolumnissaan 31.10. sen, mitä kirkon sisäinen yhteys tarkoittaa. Kun näin ei nyt ole, kirkon yhtenäisyys on vaakalaudalla. Helsingissä koolla ollut piispainkokous päätti käynnistää kuulemismenettelyn kahdelle kirkon lähetysjärjestölle. Piispat katsovat Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (Sley) ja Kansanlähetyksen rikkoneen kirkon kanssa solmimaansa perussopimusta, joka velvoittaa järjestöjä noudattamaan kirkon yhteisiä toimintaperiaatteita. Piispojen mitta täyttyi, kun mainittujen järjestöjen viisi työntekijää vihittiin Venäjällä toimivan Inkerin kirkon papeiksi samana päivänä, kun Mari Parkkinen vihittiin Mikkelin hiippakunnan piispaksi Suomessa.

koissa, kuten katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa, papit ovat miehiä. Totta, mutta Suomen luterilaisessa kirkossa naisten pappeus hyväksyttiin vuonna 1987.

SYYNÄ PAPPISVIHKIMYKSEN hakemiseen Pietarista oli se, että naisten pappeutta vastustavat papit halusivat vihkimyksen, jossa naisia ei ole mukana. Inkerin kirkon emerituspiispa Aarre Kuukauppi vieläpä korosti vihkimyssaarnassaan vihkivänsä Suomeen ”oikeita työntekijöitä, ettei tilanne menisi surkeaksi”. Nyt vakavissa ongelmissa on paitsi näiden järjestöjen myös Inkerin kirkon suhde Suomen kirkkoon. Naisten pappeutta vastustavat papit ja järjestöt korostavat, ettei näkemystä, jonka mukaan pappisvirka kuuluu vain miehille, ole kirkossa tuomittu opillisesti vääräksi. He muistuttavat, että kristikunnan suurissa kir-

päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

KUN JÄRJESTÖT TOIMIVAT yhteistyössä kirkon ja sen seurakuntien kanssa, niiden pitäisi hyväksyä se, että toimitaan kirkon ehdoilla. Järjestöjen olisi nyt hyvä kysyä itseltään, onko valittu toimintatapa kantanut vuosien varrella hyvää hedelmää. Onko se todella edistänyt evankeliumin asiaa? Onko se tuonut ihmisiä lähemmäs Jeesusta? Sleyn toiminnanjohtaja Tom Säilä on ilmoittanut järjestönsä ottavan piispainkokouksen kuulemisen vakavasti ja olevan valmis neuvottelemaan. Tämä on positiivista. Jos ei edes yritetä, vuosikymmeniä kiristynyttä umpisolmua on hankala avata.

PAULI JUUSELA

RUNOILIJA J. L. RUNEBERG (1804–1877)

Tänään Kirjoitan ylpeästi ja romanttisesti runoja rakkaudesta, ja toivon niiden antavan lohtua. En tiedä, mitä mieltä elämässä olisi ilman rakkauden saamista ja antamista. KIRJAILIJA TOMI KONTIO SANA-LEHDESSÄ 26.10.

Iankaikkisesti

”

Rakkaus on väkevä kuin kuolema, kiivas ja kyltymätön kuin tuonela. Sen hehku on tulen hehkua, sen liekki on Herran liekki. VANHAN TESTAMENTIN LAULUJEN LAULU 8:6

ONKO VALITTU

TOIMINTATAPA KANTANUT HYVÄÄ HEDELMÄÄ?

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Apua, pääni kohta sekoaa, kun media suoltaa kiihtyvällä tahdilla uutisia sodista, terrori-iskuista ja rikollisjengien väkivallasta. Kaikesta huolimatta ristin edelleen toiveikkaasti käteni: Luoja, varjele meitä kaikelta pahalta.

Kirkko ja kaupunki

16 9.11.2023

Seuraava lehti ilmestyy 23.11. KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Olen ylpeä siitä, millainen isä olen” Radiotoimittaja Esko Eerikäinen sai 14 vuotta sitten parhaan mahdollisen isänpäivälahjan – tyttärensä. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JANI LAUKKANEN

Radiotoimittaja Esko Eerikäinen, millainen isä olet? – Pyrin isänä olemaan kiinnostunut tyttäreni Victorian asioista. Kyselen uusista ihastuksista ja siitä, kenen kanssa hän viettää aikaansa. Yritän myös olla reilu ja innostua hänen uusista jutuistaan. Toisinaan olen liian tiukka. Jos tytär haluaa mennä kavereidensa kanssa vaikka futismatsiin, ei lupa ole enää läpihuutojuttu kuten aiemmin. Tämä johtuu nykyisestä turvallisuustilanteesta. Suhde tyttäreeni muuttuu koko ajan. Murrosikä vaihe tuottaa omia haasteita, ja minun pitää osata antaa tilaa. – Meillä on Victorian äidin kanssa viikko–viik kosopimus, mutta näemme tyttäreni kanssa joka päivä. Asumme käytännössä naapureina, joten se on helppoa. Lisäksi puhumme paljon puheli messa ja viestittelemme. Olemme hänen äitinsä kanssa hyvissä väleissä, ja kun äidillä on työmat koja, asun heillä. Välillä tuntuu, että olemme yh tä isoa huushollia.

Isäsi kuoli, kun olit vain 12-vuotias, millainen suhde sinulla oli häneen? – Muutin Kolumbiasta Suomeen, kun olin 10vuotias. Näin isäni Eskon silloin viimeisen kerran. Olin isän poika. Isä oli pukumies ja matkusti paljon. Hän otti minut usein mukaansa matkoilleen, koska halusi viettää mahdollisimman paljon aikaa kanssani. Minulla on isästä vain hyviä muistoja. Tietynlainen isän malli tulee häneltä, mutta koen, että tutustumisemme jäi kesken, kun hän kuoli. – Olen luonut itselleni kuvan siitä, millaisen isän olisin itse halunnut, ja kun sain tyttäreni, olen halunnut olla tällainen kuin olen. Välillä me nee hermot, mutta olen ylpeä siitä millainen isä olen.

Miten sinä ja tyttäresi Victoria vietätte isänpäivää? – Vaikka isänpäivä on tärkeä juhla, mielestäni isänpäivä on oikeasti joka päivä. Olen lähdössä Kolumbiaan marraskuun alussa, mutta tulen takaisin isänpäiväksi. Victoria syntyi 14 vuotta sitten isänpäivänä, joten juhlimme silloin myös Victorian synttäreitä. Minusta on todella kivaa järjestää juhlia muille, mutta itselleni en tykkää järjestää mitään. – Victorialla ja minulla ei ole varsinaisia isän päivään liittyviä traditioita, mutta käymme yleensä syömässä hyvässä ravintolassa. Aiemmin asuimme Kalasatamassa, ja kävimme usein lä hellä sijaitsevassa italialaisessa ravintolassa. Ehkä menemme tänäkin vuonna sinne. Italialai nen ruoka on meistä molemmista ehdottomas ti ykkönen.

Olet sinkku ja kertonut Instagramissa, että toivot itsellesi elämänkumppania. Millaisia toiveita sinulla on tulevalle kumppanillesi perheen näkökulmasta? – Toivon, että tuleva puolisoni olisi sellainen, joka osallistuu elämäämme myös vanhempana, ja hänestä voisi tulla yksi roolimalli lisää tyttäre ni elämään. Olisi hienoa, että hän rakastaisi tytärtäni yhtä lailla kuin minuakin. Toivon, että hän ei tuntisi tarvetta kilpailla tyttäreni kanssa ja ymmärtäisi, että oma lapsi menee aina kaiken muun edelle.

Mikä sinulle on pyhää? – Minulle vanhemmuus on pyhää. Päätin jo aiemmin elämässäni, että voin tehdä mokia muissa asioissa, mutta en vanhemmuudessa. Toivon, että minun ja Victorian isä–tytärsuh de säilyy yhtä hyvänä myös silloin, kun Victoria on aikuinen. En halua, että tyttäreni joutuu koskaan kyseenalaistamaan minua isänä. Isänpäivää vietetään 12.11.

Liika sisu on haitaksi Sisu mielletään usein tavoiteltavaksi ja hyödylliseksi piirteeksi. Se on harhaluulo: liika sisukkuus voi sumentaa järkevän ajattelun. TEKSTI MARIANNE RIIALI KUVA WIKIMEDIA COMMONS

Monet Kalevan hahmot ovat jollakin haitallisella tavalla ylipäättäväisiä. Kuvassa Akseli Gallen-Kallelan maalaus Ilmarinen kyntää kyisen pellon.

4 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

KUN SISUA KÄYTTÄÄ oikein, se on toki myös ehdottoman hyödyllistä. Pentti Henttosen mukaan hyvä sisu on parhaimmillaan kuin ihmisessä oleva piilevä voima: sisukas löytää uusia voimavaroja vaikeissa tilanteissa ja ylittää itsensä. Ilmari Määttänen yhdistää hyvän sisun henkiseen vahvuuteen ja siihen, että kykenee tiukankin paikan tullen tarttumaan toimeen, saa aikaiseksi eikä lannistu. – Hyödyllinen sisu liittyy joustavuuteen. Jos sitä on ihmisellä paljon, hän

osaa säädellä omia voimavarojaan eikä tuhlaa resurssejaan turhanpäiväisyyksiin, Määttänen sanoo. Tutkimuksissa hyödyllisen sisun on havaittu olevan yhteydessä koettuun kontrollin tunteeseen, suurempaan tyytyväisyyteen ja onnellisuuteen mutta myös koulumenestykseen ja resilienssiin. – Jos pohditaan, onko parempi olla älykäs vai sinnikäs, niin monesti sinnikkyys auttaa elämässä enemmän. Esimerkiksi opiskelumaailmassa sinnikkäät sitoutuvat akateemisiin tavoitteisiin ja pärjäävät hyvin, mutta älyllisen lahjakkuuden voi myös haaskata, Henttonen tiivistää. Mistä sitten tietää, milloin sisu muuttuu haitalliseksi? – Tuo onkin hyvä kysymys. Tiettyyn pisteeseen asti siitä on hyötyä, että jaksaa painaa, vaikka kohtaa vastoinkäymisiä ja sattuu. Mutta se on myös tyhmyyden määritelmä, että painaa menemään, vaikka sattuu, Henttonen sanoo. NYKYÄÄN SISU ja sisukkuus mielletään pääsääntöisesti myönteisiksi piirteiksi. Historian valossa näin on ollut kuitenkin vasta lyhyen aikaa. Alun perin sisulla oli negatiivinen merkitys: se liitettiin uppiniskaisuuteen, pahansisuisuuteen ja jääräpäisyyteen. Tämä käy ilmi myös kirjallisuudesta, kuten kansalliseepos Kalevalasta. – Lähes kaikki Kalevalan kertomusten hahmot ovat jollakin haitallisella tavalla ylipäättäväisiä, ikään kuin varoittavia esimerkkejä. He eivät anna periksi ennen kuin on liian myöhäistä: Lemminkäinen kuolee tavoitellessaan Pohjolan emännän tytärtä, Joukahainen ei suostu antamaan periksi ja lauletaan suohon, Aino kävelee veteen hukuttautumaan”, Ilmari Määttänen sanoo. Positiivisena sisu alettiin nähdä vasta 1900-luvulla, ensin urheilun ja sitten talvisodan myötä. – Sotavuosien myötä sisusta tuli tärkeä osa kansallista identiteettiämme. Ajatellaan, että suomalaiset ovat menestyneet urheilussa, koska on ollut sisua, ja taistelimme suurta Neuvostoliittoa vastaan emmekä antaneet periksi, mikä vaati sisua, Määttänen sanoo. ■

Testaa oma sisusi Haluatko tietää, onko sinun sisusi hyödyllistä vai haitallista? Ilmari Määttänen ja Pentti Henttonen ovat kehittäneet sisutestin, jonka avulla voi selvittää, millä tapaa sisu itsessä ilmenee. Vastausten jälkeen saat tieteelliselle tutkimukselle perustuvan palautteen itsestäsi ja hyvinvoinnistasi. Testi on osa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä tehtyä Sisu työelämässä -hanketta.

– Emme vielä tiedä, kuinka pysyvä piirre sisu on. Haitallinen sisu ennustaa kuitenkin voimakkaasti hyvinvointia. Jos itsessä on paljon haitallista sisua ja tulee siitä tietoiseksi, voi oppia välttämään tiettyjä toiminta- ja reagointitapoja, Määttänen sanoo. Tee sisutesti osoitteessa redcap.link/sisu.

Kirkko ja kaupunki 80 vuotta HANS NISSEN

omo ei jousta vaan nuijii palaverissa jääräpäisesti läpi päätöksen, johon kukaan muu ei ole tyytyväinen. Kollega hamstraa toistuvasti liian haastavia työtehtäviä ja jumittaa niissä saamatta mitään valmiiksi. Sukulainen ei suostu riita-asiassa kompromissiin vaan jankkaa ja jankkaa, vaikka olisi järkevää jo luovuttaa. He ovat sisukkaita, mutta huonolla tavalla. – Huono sisu ilmenee haittoina itselle tai muille. Esimerkiksi työelämässä se voi tarkoittaa sitä, että ihminen ei pysty asettamaan asioita tärkeysjärjestykseen. Ajattelu häiriintyy ja asiat sumentuvat, sanoo tutkija Pentti Henttonen Helsingin yliopistosta. Hän on tutkinut kollegansa, psykologian dosentti Ilmari Määttäsen kanssa sisun olemusta pitkään, ja väitöskirjakin on valmistumassa. On käynyt ilmi, että ihmisessä voi olla joko hyödyllistä tai haitallista sisua tai molempia. Haitallinen sisu on verrattain tavallista työelämässä, mutta se voi näkyä myös ihmissuhteissa. – Tällöin sisu ilmenee esimerkiksi niin, että ollaan armottomia, vaativia ja liian ehdottomia muille. Jyrätään, Henttonen sanoo. Määttäsen mukaan vahingollinen sisu lisää stressiä, mikä voi johtaa jopa työuupumukseen. – Tutkimuksessamme selvisi, että ihmiset, joilla on paljon huonoa sisua, raportoivat paljon terveyshuolia ja kertoivat voivansa huonommin, Määttänen sanoo.

Vuonna 2002: Tero on streittari Tero Kivinen, 17, on jatkuvasti vesiselvä. – En voi käsittää, miksi monet ikäiseni kuluttavat rahansa juomiseen. He taas eivät käsitä, miksi minä en juo. Tämä on elämäntapa, sanoo Kallion lukiossa opiskeleva Kivinen. Straight Edge -liike sai alkunsa USA:ssa 1980-luvun alussa . Liikkeen kulttibändin Minor Threatin sanoma nousee aatteen ytimestä: ”Don’t drink, don’t smoke, don’t fuck” eli ”älä juo, älä polta, älä nai”. Alun perin liikkeessä torjuttiin mieleen vaikuttavat aineet ja satunnaiset seksisuhteet. Monet nykystreittarit ovat lisäksi kasvissyöjiä sekä hyvin tietoisia poliittisista ja ekologisista kysymyksistä. – Monet alkavat polttaa kymmenvuotiaina tupakkaa ja siirtyvät jo kaksitoistavuotiaina kovempiin päihteisiin ja seksiin. Kivinen kertoo, että hän ei ole yskinyt verta puskissa ja päättänyt sen jälkeen, että nyt tämä aineiden käyttö loppuu. Hän on kasvanut suoraan streittariuteen, eikä koe menettäneensä sen vuoksi mitään. – Päinvastoin on ollut aikaa henkiselle kehitykselle. Lyhennelmä Johannes Ijäksen artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungissa 9.1.2002. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

”On jännää, että samaan aikaan kun poliitikot pauhaavat, että tunne ei kuulu politiikkaan, liike-elämä opiskelee kaksin käsin tunneälyä ja tutkijat tunnustavat tiedollista nöyryyttä eli samoja järjen rajoja kuin me uskossamme.” LUE HILKKA OLKINUORAN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 5

Kuuntele vatsaasi Ruumistaan kuuntelemalla voi tyynnyttää harhailevan mielen. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVITUS PAULI SALMI

ellenistiset filosofit, kuten epikurolaiset ja stoalaiset, ajattelivat, että mielen tyyneys eli mielenrauha voidaan saavuttaa filosofisten harjoitusten avulla. Hellenistinen filosofia tarkoittaa antiikin filosofista aikakautta, joka vaikutti ajanlaskumme alun molemmin puolin noin vuodesta 300 eKr. aina 200-luvulle jKr. saakka. Tuon aikakauden filosofiaa kutsutaan elämänfilosofiaksi. HARJOITUSTEN LÄHTÖKOHTANA on tunnistaa, että mielessämme liikkuu koko ajan loputon

HY VÄN TÄHDEN. 82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

Päätoimittaja Pauli Juusela Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

määrä erilaisia ajatuksia. Harjoituksen avulla ajatuksista pyritään päästämään irti. – Ajatusten harhailua voi hallita siirtämällä huomio esimerkiksi vatsan alueelle, kertoo filosofi ja psykoterapeutti Elli AkrénEbbe. – Sieltä on tarkoitus löytää vakaa keskus, johon keskittymällä mieli rauhoittuu. KESKEISTÄ HARJOITUKSESSA on, että vakaa keskus löytyy ruumiin, ei pään, sisältä. – Kun ihminen oppii ajattelemaan ruumiinsa kautta, voi päästä ymmärryksen ytimeen. Näin

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ihminen pystyy helpommin olemaan rauhallinen, Elli Akrén-Ebbe sanoo. Antiikin ajan elämänfilosofeilla oli käytössä myös erilaisia hengitysharjoituksia, sillä myös hengitykseen keskittyminen rentouttaa. Harjoitukset olivat hyvin suosittuja ajanlaskumme alussa, ja ne ovat vaikuttaneet myös kristinuskoon. Niissä on myös paljon yhteistä idän filosofioiden ja uskontojen kanssa. HELLENISTISET FILOSOFISET koulukunnat syntyivät aikana, jolloin kreikkalaiset kaupunkivaltiot muuttuivat Aleksanteri Suuren valloitusten myötä pienistä suuriksi. Aiemmin vapaat kreikkalaiset miehet olivat pystyneet vaikuttamaan olosuhteisiinsa ja ympäristöönsä paikallispolitiikalla. Nyt valta siirtyi yhä kauemmaksi tavallisesta ihmisestä. – Koska enää ei ollut mahdollista vaikuttaa ulkoisiin olosuhteisiin, huomio oli käännettävä sisäänpäin ja pyrittävä vaikuttamaan omaan sisäiseen todellisuuteen, Elli Akrén-Ebbe kertoo. ■ Kansainvälistä filosofian päivää vietetään 21.11.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

21 vinkkiä synkkyyttä vastaan – testaa tarpeen tullen Jos olet kokeillut jo vaikka mitä, miksi et antaisi mahdollisuutta kaunokirjallisille ohjeille? TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ISTOCK Elina Hirvosen romaanissa Rakkauksien lokikirja (W 2023) päähenkilö kamppailee masennusta vastaan. Hän tekee itselleen listoja synkkyyden torjumiseksi. Niissä on tällaisia toimintaohjeita. 1. Pidä lähellä hyvä kirja ja terapeutin numero.

11. Tanssi!

2. Valitse kaunein reitti.

13. Rakasta.

3. Yritä tehdä jotakin hyvää.

14. Vietä aikaa ystävien kanssa.

4. Lähde aina, kun voit.

15. Seiso päälläsi.

5. Etsi tuntemattomia paikkoja sieltä, mistä voit.

16. Opi arabiaa.

6. Mene metsään. 7. Ui kylmissä vesissä. 8. Puhu ihmisille. 9. Mene juhliin. 10. Katso maailmaa!

12. Nuku riittävästi.

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon.

19. Lue Proustia.

Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201

20. Yritä oikeasti tehdä jotakin hyvää!!!

(Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

17. Melo. 18. Patikoi.

21. Pysähdy, kun kirsikkapuut kukkivat.

Hirvonen kirjoittaa: ”Suhtaudun iloon kuin lihasvoimaan, jota ikäisteni naisten on harjoitettava säännöllisesti pystyäkseen nousemaan kivuttomasti sängystä. Kirkkaat päivät, kahvin tuoksu, kävelyretket jäällä, halaukset, tanssit ennen nukkumaanmenoa, kultainen hame harmaimpana päivänä, tartun iloon samalla tarmolla kuin punnerruksiin, kyykkyihin, hyppynaruun ja käsilläseisontaharjoituksiin. Jos vaalin, vahvistan, venytän ja hoivaan, lihakset ja ilo säilyvät ja minä jaksan vielä kauan.”

Muista isää kirjalla

Putinin alttaripoika

Patriarkka Kirill ja Venäjän pyhä hyökkäyssota JUHA MERILÄINEN

Kiehtova ja avartava tietokirja Venäjän hyökkäyssodan uskonnollisesta ja nationalistisesta taustasta.

3195

Mitä Missä Milloin 2024

Suomen suosituin vuosikirja kertoo menneen vuoden tärkeät tapahtumat luotettavasti sanoin ja kuvin.

1895

Valikoima vaihtelee myymälöittäin. Katso myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 7

Kontrabasso tavoittelee pyhyyttä Essi Hirvosen konsertti on omistettu kahdeksalle pyhälle ihmiselle. Yksi heistä on muusikoiden suojeluspyhimys Cecilia. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

uusikoiden suojeluspyhimyksen Cecilian muistopäivää vietetään 22. marraskuuta. Tänä vuonna päivää voi juhlia Pyhätkonsertissa Musiikkitalossa. Kyseessä on Essi Hirvosen maisterikonsertti, jossa hän soittaa soolona kontrabassolla. Konsertin kappaleet ovat syntyneet vuosina 2020–2023. Hirvonen on omistanut ne kahdeksalle pyhälle ihmiselle. Tavallisessa luterilaisessa perheessä kasvanut Hirvonen liittyi ortodoksiseen kirkkoon opintojensa aikana. – Jokainen konsertin pyhä ihminen on minulle eri syystä rakas. Minulle on tärkeää, että koen soittamani musiikin merkitykselliseksi. Vaikka teema on hengellinen, kyseessä ei Hirvosen mukaan ole hengellisen musiikin konsertti. – Hengellisyys tulee mukaan omasta hengellisyydestäni, ja joillekin kuulijoille pyhät voivat toimia kiintopisteinä musiikkiin. Konserttikokonaisuutta voi kuitenkin kuunnella omista lähtökohdistaan ilman hengellistä tematiikkaa. ESSI HIRVONEN on opiskellut Sibelius-Akatemiassa kansanmusiikin osastolla. Opiskelujen alusta asti häntä on kiinnostanut se, kuinka eri tavoin kontrabassoa voi soittaa. Hän on pyrkinyt kehittämään musiikkiinsa uusia soittotekniikoita ja tapoja muodostaa ääniä. Konsertin ensimmäinen kappale on omistettu 200-luvun taitteessa eläneelle pyhälle Cecilialle, joka kuvataan usein jonkin soittimen kanssa. Hänen ei kuitenkaan tiedetä soittaneen mitään, mutta kerrotaan, että hän ”lauloi sydämessään Jumalalle”. Tämä laulu, joka ei ole muiden kuultavissa, inspiroi Hirvosen sävellysprosessissa ajatusta, ettei kaikkea tarvitse nähdä ja kuulla voidakseen ymmärtää jonkin olemassaolon. Kappaleen inspiraationa on toiminut myös white noise eli niin kutsuttu valkoinen kohina. – Tarkoitus on herätellä kuuntelijan korva kuulemaan erilaisia sävyjä ja äänten yksityiskohtia. Nuo äänet voivat johdatella myös hengellisyyden äärelle. Yhtä kappaletta varten Hirvonen kehitteli soittotapoja, jotka imitoivat ortodoksisen kirkon kellojen soittoa. – Konsertissa on paljon ääniä, joita ei yhdistäisi kontrabassoon.

8 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

Yksi Essi Hirvosen kappaleista kuvaa kahden sydämen sykettä ja yhteyttä. – Tässä ärsykkeitä pursuavassa maailmassa musiikki voi auttaa hiljentymään ja rentoutumaan, hän sanoo

Sävellettyjen osuuksien lisäksi konsertissa kuullaan improvisaatiota. Näin jokainen esitys on ainutkertainen. – Improvisaatioon vaikuttaa tila, valo ja ääni. Etenkin kappaleen tempo elää usein oman kehollisen kokemukseni kautta. Näin on esimerkiksi kappaleessa Sydänäänet/ Rakkaus, joka perustuu sydänäänten imitointiin. – Kappale kuvaa kahden sydämen sykettä ja vuorovaikutusta. Siihen, miten soitan vaikuttaa oma kokemukseni kyseisestä hetkestä ja esimerkiksi se, miten hengitän. SYDÄNÄÄNET/RAKKAUS on Essi Hirvosen aiempia sävellyksiä ja ainoa, joka ei ole syntynyt konserttia varten. Hirvonen tiesi kuitenkin heti, kenelle kappaleen omistaa: Ljubov Rjazanilai selle.

Tämä 1800-luvulla elänyt venäläinen nainen on Hirvoselle erityisen merkityksellinen, sillä liittyessään ortodoksiseen kirkkoon Hirvonen valitsi pyhän Ljubovin taivaalliseksi esirukoilijakseen. Ortodoksisessa kirkossa vanhemmat valitsevat syntyneelle lapselleen taivaallisen esirukoilijan nimenannon ja kasteen yhteydessä. – Minä saatoin valita itse, koska liityin kirkkoon myöhemmin. Ljubov Rjazanilaisen elämäkerta puhutteli minua, ja nimi Ljubov tarkoittaa suomeksi rakkautta. Konserttikokonaisuudesta ilmestyy ensi vuonna myös albumi. Hirvonen ajattelee, että sitä voi kuunnella esimerkiksi silloin, kun kaipaa rauhoittumista. – Tässä ärsykkeitä pursuavassa maailmassa musiikki voi auttaa hiljentymään ja rentoutumaan. ■ Pyhät-konsertti Musiikkitalon Black Box -salissa ke 22.11. klo 19, vapaa pääsy.

Hanhea, haikeutta ja markkinahumua Marttien muistoksi Martinpäivään liittyvät sekä hanhitarhaan paennut piispa että suomalaisille tuttu reformaattori. TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS JARKKO PELTOLUHTA Hanhipaisti pöytään, vai pitäisikö sittenkin kokeilla hanhen sisäelimistä ja verestä valmistettua mustakeittoa? 10. marraskuuta vietettävä martinpäivä on nykyään suomalaisille melko tuntematon, mutta esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa siihen liittyvät perinteet tunnetaan paremmin. Toisaalta etelänaapurin martinpäivän perinnettä on tuotu Suomeenkin: Helsingin Kaapelitehtaalla järjestetään virolaisen kulttuurin festivaali Martin Markkinat 18.–19. marraskuuta. Suomalaisessa kalenterissa Martin nimipäivä on 10. marraskuuta, ja se viittaa reformaattori Martti Lutherin syntymäpäivään. Päivän historiaan liittyy myös toinen Martti. Hän on Martinus Toursilainen eli pyhä Martinus tai pyhä Martti. Hän oli Unkarissa syntynyt roomalaisen armeijan sotilas, josta tuli sittemmin piispa ja pyhimys.

nestä tuli piispa vuonna 371, ja hänet haudattiin 11. marraskuuta 397. Legendan mukaan Martinus suhtautui piispan tehtävään vastentahtoisesti ja piiloutui siksi hanhitarhaan. Kun häntä tultiin hakemaan, hanhien kaakatus paljasti piilon. Pyhimyksen tunnukseksi tuli hanhi – ja martinpäivänä alettiin syödä hanhea.

Pyhän Martinuksen kerrotaan tavanneen Amiensin kaupungin edustalla kerjäläisen. Koska Martinuksellakaan ei ollut rahaa eikä ruokaa, hän halkaisi viittansa kahtia ja antoi toisen puoliskon palelevalle kerjäläiselle. Seuraavana yönä unessa kerjäläinen osoittautui itse Jeesukseksi. Tämän kokemuksen jälkeen Martinus otti kasteen, jätti sotilaan työnsä ja alkoi evankelioida. Hä-

Tänä vuonna martinpäivään liittyy Suomessa haikeita tunnelmia. Hiljattain menehtyneen presidentti Martti Ahtisaaren valtiollisia hautajaisia vietetään 10. marraskuuta Helsingin tuomiokirkossa kello 13 alkaen. Hautajaispäivä on yleinen suruliputuspäivä koko maassa. Hautajaisia voi seurata suorana lähetyksenä YLE TV1:ssä, Yle Areenassa ja Radio Suomessa.

Suomeen martinpäivän perinne levisi Ruotsista. Päivään kuuluivat martinmarkkinat ja krouvissa käynti. Hanhen lisäksi saatettiin syödä hanhen tai porsaan verestä valmistettua mustakeittoa, tai hanhen kaulasta valmistettua makkaraa. Syysteurastusten myötä elettiin parasta makkaran valmistamisen aikaa. Saksassa juhlapäivän viettoon ovat kuuluneet myös rinkelit eli Martinsbrezelet.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 9

– Pysähtyminen rukoukseen madaltaa pulssia ja tuo kokemuksen, että kaikki ei ole minun itseni varassa, piispa Mari Leppänen sanoo.

”Jos tietoisesti pysähdymme rukoukseen, se muuttaa sitä, miten olemme toistemme kanssa” Uusi piispainkirje käsittelee rukousta. Sen taustalla ovat niin viimeaikaiset kriisit kuin monien ihmisten kaipuu kokonaisvaltaisempaan hengellisyyteen. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT PASI LEINO JA KIRKON KUVAPANKKI

ukous ei ole poistanut pahuutta tästä maailmasta, mutta se on auttanut ihmisiä eri aikoina isojen henkilökohtaisten ja yhteisten kriisien keskellä, sanoo Turun piispa Mari Leppänen. Epävarma maailmantilanne ja viime vuosien isot kriisit olivat yksi syy siihen, että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat valitsivat rukouksen tuoreen puheenvuoronsa teemaksi. Piispainkirje Rukouksen kaipuu julkistettiin 23. lokakuuta. – Maailmantilanne kuormittaa meidän mieliämme ja hengellisyyttämmekin. Miten tässä

10 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

rauhattomassa maailmassa voisi kokea rauhaa? Rukous auttaa vahvistamaan sisäistä rauhaa, jota tarvitaan, jotta pystyy toimimaan lähimmäisten ja maailman parhaaksi, Leppänen sanoo. Piispainkirjeen toimituskunnassa mukana ollut Leppänen sanoo uskovansa siihen, että rukouksella voidaan muuttaa maailmaa paremmaksi. Hänen mukaansa tässä ajassa korostuu yksilöllisyys ja omien tuntemusten ja kokemusten ympärillä pyöriminen. Rukous voi suunnata katseen pois itsestä toisiin ihmisiin ja maailmaan. Silloin se samalla suuntaa myös ajattelua ja toimintaa.

– Uskon, että jos tietoisesti pysähdymme rukoukseen, katsomme myötätuntoisesti maailmaa ja tunnistamme yhteiset huolemme, se muuttaa meidän tapaamme olla toistemme kanssa ja vähentää vastakkainasettelua. Leppänen huomauttaa, että vaikka maailma ympärillä tuntuisi kaoottiselta, vanhat yhteiset rukoukset, kuten Isä meidän -rukous, tuovat perspektiiviä siihen. – Tuhansien vuosien ajan ihmiset ovat rukoilleet samoilla sanoilla, ja se on vahvistanut heissä luottamusta ja toivoa tulevaisuuteen. Toinen syy piispainkirjeen kirjoittamiseen oli sen otsikkoonkin nostettu rukouksen kaipuu. – Kirkon jäsenet ja monet henkiset ja hengelliset etsijät kaipaavat yhteyttä ja mahdollisuutta hiljentyä, pysähtyä ja kääntyä suuremman puoleen. Halusimme rohkaista rukoukseen, Mari Leppänen kertoo.

Hän määrittelee rukouksen ihmisen tavaksi olla maailmassa. Monelle jo hengittäminen on rukousta. – Emme tiedä, milloin ihmiset alkoivat rukoilla. Onko rukous ollut jo ensimmäisen ihmislapsen parkaisussa ja jatkunut läpi elämän: kuulethan, näethän, muistathan minuakin? Vanhan testamentin alkukertomuksissa rukous on yhteisöllistä avuksi huutamista. Uuden testamentin mukaan kristityt ovat niitä, jotka huutavat avuksi Jeesuksen nimeä. – Minua puhuttelee se, että liityn ihan ihmiskunnan alkuhämäriin asti vievään ketjuun, jossa on huudettu suuremman puoleen, ja huuto on kuultu. Ainahan se huuto ei ole äänellistä. Ainakin minulle se on usein äänetön huokaus. Pyynnöille, huolille, kaipaukselle tai kiitokselle ei aina ole edes sanoja.

”

Hiljaisuudessa kasvaa kyky tunnistaa omat kaipaukset ja nähdä vähän etäämmältä tätä maailmanmenoa.

Piispainkirjeen oheen on tehty somemateriaaleja muistuttamaan rukouksen merkityksestä.

PIISPA MARI LEPPÄNEN

OMASSA ARJESSAAN Mari Leppänen on huomannut, että rukous pysäyttää ja kiinnittää hetkeen. Jos hän aloittaa tai lopettaa päivänsä lyhyellä hiljentymisellä tai käy messussa, viikosta tulee erilainen. – Pysähtyminen rukoukseen madaltaa pulssia ja tuo kokemuksen, että kaikki ei ole minun itseni varassa. Voin luottaa siihen, että nämä huokaukseni ja huutoni kuullaan. Leppänen muistuttaa, että kristilliseen perinteeseen ja rukoukseen on sisäänrakennettu sel-

lainen olemisen tapa, jota moni etsii esimerkiksi mindfulnessista tai self help -kirjoista, eli rauhoittuminen ja itsetutkiskelu. Ja samoin kuin monien harrastama kiitollisuuspäiväkirja, myös kiitosrukous auttaa näkemään elämän hyvät asiat ja vahvistamaan myönteisyyttä. Rukous ja hiljentyminen voisivatkin Leppäsen mielestä olla kirkon aarteita tämän ajan ihmisille. – Kun viestintä muuttuu nopeasti ja työtä ja vapaa-aikaa on vaikea erottaa toisistaan, hiljaisuudessa on voimaa. Se on dynaamista, ei käpertymistä itseen. Hiljaisuudessa kasvaa kyky tun-

Vanhemmat naiset ovat ahkerimpia rukoilijoita, meditaatio on nuorten aikuisten laji Viimeisin kirkon teettämä laaja kysely tutkimus Gallup Ecclesiastica vuodelta 2019 kertoo, että suomalaisten rukoileminen on vähentynyt. Puolet suomalaisista rukoilee vähintään kerran vuodessa, heistä joka nel jäs viikoittain ja 17 prosenttia päivittäin. Ah kerimpia rukoilijoita ovat 70–79vuotiaat ja 55–69vuotiaat naiset. Lapsena rukoilemaan oppineet rukoilevat todennäköisemmin myös aikuisina. Suomalaisten yleisin tapa rukoilla on sana ton rukous. Se kuuluu henkilökohtaiseen har tauselämään 40 prosentilla suomalaisista. Vajaa kolmannes suomalaisista rukoilee ilta rukouksen, ja noin joka neljäs rukoilee toisten ihmisten puolesta. Kristillistä tai muuta medi taatiota harjoittaa noin 15 prosenttia vastan

neista – se on selvästi yleisintä nuorimpien ikä ryhmien eli 15–29vuotiaiden ja 30–39vuotiai den keskuudessa. Samassa tutkimuksessa kysyttiin myös, ko kevatko ihmiset saaneensa vastauksia rukouk siinsa. Noin puolet vastasi kieltävästi, neljän nes myöntävästi ja neljäsosa ei osannut sanoa. Jumalan johdatusta oli kokenut joka neljäs suomalainen, ja joka kahdeksas oli kokenut parantuneensa sairaudesta. Tutkimuksessa eivät vielä näy koronapan demian tai Ukrainan sodan vaikutukset, mut ta kriisitilanteiden on yleisesti todettu lisäävän ihmisten uskonnollisuutta. Tiedetään myös, että rukousaiheisten Googlehakujen määrä nousi huomattavasti maaliskuussa 2020, kun koronavirus levisi maailmanlaajuisesti.

nistaa omat kaipaukset ja nähdä vähän etäämmältä tätä maailmanmenoa. Ei tarvitse hötkyillä eikä reagoida joka asiaan. Ja toisaalta kasvaa rohkeus toimia, kun sen aika on. PIISPAINKIRJEESSÄ tuodaan esiin myös se, että moni kaipaa nykyisin kehollista, kokemuksellista ja kokonaisvaltaista rukousta. Sellaista ovat esimerkiksi pyhiinvaellukset, rukouslaulu tai vaikkapa hiljaisuuden jooga. Esimerkiksi käyvät myös kirjeeseen poimitut piispojen kertomukset siitä, kuinka he rukoilevat. Yksi rukoilee juostessaan, toinen automatkoilla, kolmas tekee lentokoneessa salaa ristinmerkin. Rukous voi olla asettumista Jumalan huomion ja rakkauden kohteeksi, hengellistä aamuvenyttelyä tai piirtämistä oman lapsen selkään tai sairaan vanhuksen käsivarsiin. Mari Leppäsestä tuli pyhiinvaeltaja, hiljaisuuden joogaaja ja ikonimaalari oman hengellisen kriisinsä aikana. – Olin kasvanut aika päänsisäisen ja tiedollisen uskontulkinnan keskellä. Omassa murroksessani kaikkiin kysymyksiin ei ollutkaan vastausta, oli hiljaista. Hiljaisuuden kautta löysin uusia, sanattomia tapoja olla vuoropuhelussa Jumalan kanssa, Leppänen kertoo. Häntä on koskettanut Vanhan testamentin kertomus profeetta Eliasta, joka pakenee vuorelle. Ympärillä riehuu myrsky. Sen tyynnyttyä kuuluu hiljaista huminaa, ja Elia kuulee Jumalan puhuttelevan itseään. – Elämän myllerryksen keskellä rukouksen ei tarvitse olla mitään isoa tai suurieleistä, eikä meidän tarvitse olla siinä hyviä. Jumala on läsnä hiljaisessa huminassa. ■ Rukouksen kaipuu on järjestyksessä toinen piispainkirje. Ensimmäinen käsitteli Raamattua. Molemmat ovat luettavissa osoitteessa evl.fi/piispat/piispainkirjeet. KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 11

Jokaisella meistä on kes Tutkija Michael Slepian kehottaa jakamaan salaisuudet jonkun kanssa, mutta kuulija kannattaa valita tarkoin. ”Salaisuudet ovat haitallisia, jos joudumme piilottelemaan todellista itseämme.” TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT PEXELS, RACHEL MCDONALD JA MIIKA HYNNINEN

”

len pelannut nuorena aktiivisesti tekstipohjaisia politiikkateemaisia nettiroolipelejä. Olin niissä usein kovan linjan fasistin roolissa ja koin siitä tiettyä tyydytystä. Myös tosielämässä mielipiteeni alkoivat koventua. Olen salannut sekä roolipelihistoriani että roolini niissä jopa puolisoltani. Salaisuus ei ole vaikuttanut juurikaan elämääni, ja paheksun nykyään ääriajattelua. Samalla ymmärrän niitä tunnetiloja ja ajatteluprosesseja, jotka johtavat ääriajattelun kehittymiseen.” Näin vastasi 29-vuotias mies, kun Kirkko ja kaupunki kysyi, millaisia salaisuuksia lukijoillamme on. Useimpiin lukijakyselyihimme tulee kolminumeroinen määrä vastauksia, mutta anonyymiin salaisuuskyselyyn vastasi vain 21 lukijaa. Salaisuuksia ei noin vain kerrota. Columbian yliopiston tutkija Michael Slepian haastatteli salaisuuksia koskevaa tutkimustaan varten 2 000 ihmistä. Haastateltavat olivat kotoisin eri puolilta maailmaa mutta asuivat Yhdysvalloissa. – Meillä kaikilla on salaisuuksia. En usko, että on olemassa ketään, jolla ei olisi koskaan ollut niitä, Slepian sanoo. Hänen tutkimuksensa mukaan jokaisella meistä on keskimäärin 13 salaisuutta. Osa niistä on sellaisia, jotka olemme kertoneet kenties ystävälle tai terapeutille. Osan olemme pitäneet omana tietonamme. ”OLEN VALEHDELLUT ystävilleni olevani kipeä, kun en ole jaksanut nähdä heitä.” Nainen, 41 ”Olen tapaillut parhaan kaverini veljeä. Se on salaisuus siksi, että oma moraalini on aina sanonut, että kenenkään kaverin tai läheisen sisaruksen kanssa ei heilastella.” Nainen, 45 ”Haluaisin oikeasti olla erakko ja elää yksin. Tämä on salaisuus, koska olen naimisissa ja minulla on ystäviä.” Nainen, 49 Michael Slepianin mukaan yleisimmät salaisuudet koskevat valehtelemista, romanttisia toiveita, raha-asioita, seksuaalista käyttäytymistä ja kiinnostusta parisuhteen ulkopuolisiin ihmisiin. Useilla tutkimukseen osallistuneilla oli myös perhesalaisuuksia. Hyvin yleistä on omien tulevaisuuden haaveiden ja kunnianhimoisten tavoitteiden salaaminen.

12 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

– Ihmiset eivät ehkä halua kertoa kunnianhimoisista suunnitelmistaan, koska ne nolottavat heitä. He saattavat pelätä, etteivät pysty toteuttamaan niitä, Slepian sanoo.

Tutkija Michael Slepianin mukaan salaisuuden paljastumiseen liittyvä pelko on yleensä turha.

SALAAMALLA JONKIN ASIAN ihminen pyrkii välttämään konfliktia ja suojelemaan omaa hyvinvointiaan tai mainettaan. Ihminen voi myös kokea, että hänen tulee suojella läheisiään salaisuuden paljastumisen aiheuttamalta tuskalta. ”Sukupuoli-identiteettini sekä seksuaalinen ja romanttinen suuntautumiseni ovat salaisuuksia oman hyvinvointini takia.” Nainen, 17 ”Pelkään kuolemaa, vaikka kristittynä ei kai pitäisi. Kun puhun ihmisille kuoleman jälkeisestä elämästä ja ylösnousemuksen toivosta, koen itseni jotenkin falskiksi.” Nainen, 44 ”Olen shoppailuriippuvainen. Häpeän vaatteiden ostoa ja ylitsepursuavaa vaatehuonetta.” Nainen, 63

kimäärin 13 salaisuutta Pappi on salaisuuksien ammattilainen On monia ammatteja, joissa työntekijä ei saa virkansa, toimensa tai yleisen tavan vuoksi kertoa työssään kuulemiaan tai muuten tietoonsa saamiaan asioita eteenpäin, koska työhön kuuluu vaitiolovelvollisuus. Pappi on ainoa ammatti, jossa vaitiolovelvollisuus on ehdoton. Pappeja sitoo rippisalaisuus. Pappi ei saa tehdä ilmoitusta edes murha-aikeista. Ei edes siinä tapauksessa, että henkilö itse antaisi siihen luvan. Vankilapappi Miika Hynninen on työskennellyt Helsingin vankilassa vuodesta 2010 lähtien. Hän huolehtii vankilassa siitä, että kaikilla vangeilla on mahdollisuus uskonnonharjoittamiseen uskontokuntaan katsomatta. Lisäksi hän vastaa vankien sielunhoidosta sekä vetää kuntoutusohjelmaa seksuaalirikollisille ja toimii vankilan pari- ja perhepsykoterapeuttina.

”

OSA IHMISISTÄ TARKISTAA MINULTA VIELÄ ERIKSEEN, ETTÄ OLIHAN ASIA NIIN, ETTÄ MINULLA ON SE VAITIOLO VELVOLLISUUS. VANKILAPAPPI MIIKA HYNNINEN

”

Jos kertoisin teoistani muille kuin terapeutilleni, satuttaisin läheisiäni ja hankaloittaisin kaikkien elämää.” NAINEN, 28

”Olen nuorena ulkomailla asuessani tullut raskaaksi ja päätynyt tekemään abortin. Suurin syy,

miksi en silloin puhunut asiasta, oli kai häpeä.” Nainen, 40 Aiempien tutkimusten perusteella on ajateltu, että salaisuudet ovat haitallisia siksi, että asioiden salaaminen on vaikeaa esimerkiksi vuorovaikutustilanteissa. – Harvoin ihmiseltä kuitenkaan kysytään suoraan asioita, jotka koskevat hänen salaisuuttaan, tutkija Michael Slepian sanoo. Yleensä ihmiset ovat valmistautunueet salaisuuteensa liittyviin kysymyksiin ja tietävät, kuinka vastata niihin paljastumatta. Mikäli tilanne toistuu, se toki kuormittaa. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun henkilö kuuluu johonkin vähemmistöön eikä koe ympäristöään riittävän turvalliseksi kertoakseen asiasta. ”Jossain seurassa vaikenen uskonnollisesta taustastani. En myöskään kerro uskovaisille vanhemmilleni eronneeni kirkosta. Koen niin sanottua vähemmistö-

Työssään Hynninen kuulee jatkuvasti arkaluontoisia asioita. Vaitiolovelvollisuus on hänen puheilleen hakeutuville tärkeä asia. – Osa ihmisistä tarkistaa minulta vielä erikseen, että olihan asia niin, että minulla on se vaitiolovelvollisuus, hän kertoo. Keskustelut papin kanssa liittyvät useimmiten ihmissuhteisiin, vangin elämäntilanteeseen ja ahdistukseen. – Joissakin tapauksissa saattaa olla, että vangilla on meneillään rikollista toimintaa. Haastavien elämänkokemusten kuuleminen ja käsitteleminen voivat kuormittaa kuulijaa. Ammattilaisille järjestetään työnohjausta, jossa he voivat käydä läpi työssään vastaan tulleita tilanteita. Hynnisen mieltä vankien kertomukset eivät jää vaivaamaan. Hän ajattelee olevansa persoonana sellainen, joka ei kanna työssä kohtaamiaan asioita vapaa-aikaan. – Myös työn puitteet tukevat sitä, että työasiat rajautuvat vankilan sisälle, täällä kun ei tulla ja mennä helposti. Myös lääkärillä, psykologilla ja juristilla on työssään juridinen vaitiolovelvollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että vaitiolovelvollisuus on kirjattu lakiin ja sen rikkomisesta on säädetty rangaistus rikoslaissa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 13

stressiä ja tunnen itseni ulkopuoliseksi.” Mies, 50 Slepianin tutkimuksessa paljastui uutta tietoa salaisuuksien vahingollisuudesta. – Salaisuudet eivät tuota pahaa oloa sik si, että ne heikentävät suhdettamme muihin, vaan siksi, että jäämme helposti yksin niiden kanssa. Salainen asia on todennäköisesti itselle mer kityksellinen. Mikäli emme voi puhua asiasta ke nenkään kanssa, joudumme käsittelemään sitä yksin. Mitä tärkeämpi asia meille on, sitä todennä köisemmin haluamme löytää sille ratkaisun. Jos asiasta ei voi puhua kenenkään kanssa, tilanne johtaa helposti ruminointiin eli siihen, että aja tukset jäävät pakonomaisesti kiertämään kehää salaisuuden ympärillä. – Haitallisimmat salaisuudet ovat siis sellaisia, joita ajattelemme usein ja jotka eristävät meidät muista tai johtavat siihen, että joudumme piilot telemaan todellista itseämme. Kun mieltä painavat asiat pitää vain omana tietonaan, jää ilman tukea. Omassa mielessä asi at saavat helposti todellista tilannetta suurem mat mittakaavat. Pahimmillaan ihminen jää ju miin salaisuutensa kanssa. ”MINULLA ON USEIN ulkopuolinen olo. Jos kertoisin salaisuuteni, osa läheisistäni ja ystävistäni ei varmasti uskoisi minua. Osa ei ehkä hyväksyisi asiaa ja saattaisi ottaa etäisyyttä. Suurin osa varmasti olisi tukenani.” Nainen, 46 ”Salaisuuteni ei vaikuta tämänhetkiseen elämään, mutta paljastuminen voisi vaikuttaa negatiivisesti ainakin parisuhteeseen.” Nainen, 49

14 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

”Pelkään, että joutuisin ihmettelyn, säälin ja jopa pilkan kohteeksi tai että puolisoni ja perheeni joutuisivat, mikä olisi vielä pahempaa.” Nainen, 46 ”Jos kertoisin teoistani muille kuin terapeutilleni, satuttaisin läheisiäni ja hankaloittaisin kaikkien elämää.” Nainen, 28 Koska salaisuudet eristävät meidät helpos ti muista, Michael Slepian kehottaa puhumaan mieltä painavista asioista. Kuulija kannattaa kui tenkin valita huolella.

”

Ihmiset reagoivat yleensä salaisuuteemme myönteisemmin kuin kuvittelemme. TUTKIJA MICHAEL SLEPIAN

– Henkilön, jolle kerromme asiasta, ei suin kaan tarvitse olla se, jolta haluamme salata asian. Ihmisillä on taipumusta kuvitella pahin mah dollinen lopputulos, mikäli salaisuus paljastuisi. Slepian sanoo, että tutkimusten mukaan pelkää minen on turhaa. – Ihmiset reagoivat yleensä myönteisemmin kuin kuvittelemme. On tutkittu, että jo pieni kin osoitus siitä, että toinen ymmärtää, helpot taa oloa.

Slepianin mukaan salaisuuden kuulijaksi kan nattaa valita ihminen, jonka arvomaailma on mahdollisimman lähellä omaa. – Näin välttyy siltä, että kuulija tuomitsee mi nut tai salaisuuteni. – On myös hyvä pohtia, joutuuko kuulija sa laamaan asian vuorostaan joltakulta, jolloin hän joutuu osalliseksi salaisuuteeni. Sellaisessa ta pauksessa ihmiset eivät välttämättä mielellään kuule salattua asiaa. Salaisuuden kertominen voi myös toimia lii mana ystävyyssuhteessa tai nostaa suhteen uu delle tasolle. – On suuri luottamuksen osoitus, jos kerrom me salaisuutemme jollekulle. Ystävyyssuhteet han rakentuvat luottamukselle. Yhteiset salaisuu det voivat siis tehdä elämästä paremman. KAIKKI SALAISUUDET eivät suinkaan tee meil le pahaa. On esimerkiksi salaisuuksia, jotka pi detään salassa tiettyyn määräpäivään asti, kuten esimerkiksi uusi työpaikka tai kosinta. Vauvauu tista saatetaan pitää salaisuutena, kunnes raska us on edennyt riittävän pitkälle. Salaisuutena saatetaan pitää myös harrastus, josta itse nauttii, mutta joka aiheuttaisi lähipiiris sä pahennusta. Tällöin salaisuus saattaa voimaut taa haltijaansa, koska se tarjoaa hänelle tunteen itsenäisyydestä ja omaan elämän päätösvallasta. – Tällaisia salaisuuksia yhdistää se, etteivät ne aiheuta ihmisessä häpeää. Niissä ihmisellä itsellä on yleensä myös enemmän päätösvaltaa sen suh teen, pitääkö asian salaisuutena vai ei, Michael Slepian sanoo. ■ Jutussa on käytetty lähteenä Michael Slepianin kirjaa The Secret Life of Secrets (Robinson 2022).

S E N I O R I TA LO

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTON SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN KERROSTALOKOTIIN.

Vapaana mm. 31m2 yksiö alkovilla. Vuokra 1.070€.

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja). Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Isä Raimo Katolinen pappi Raimo Goyarrola löysi kutsumuksensa sairastavan äidin vierellä. Tulevan piispan opettajina ovat olleet muun muassa Opus Dei -järjestö ja muumit. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ

uomessa elävien katolilaisten neljä vuotta kestänyt odotus päättyi 29. syyskuuta, kun paavi Franciscus nimitti tänne uuden katolisen piispan. Koko maan kattavan Helsingin hiippakunnan uudeksi piispaksi valittiin isä Raimo Goyarrola, joka on toiminut täällä pappina jo pitkään. Goyarrola syntyi heinäkuussa 1969 Espanjan baskimaassa katolilaisen perheen esikoiseksi, joka sai kasteessa nimen Ramon. Papin tehtävää koskevaan kysymykseen vastaus alkaa kuitenkin vielä kauempaa. – Kutsumukseni papin työhön syntyi Jumalan sydämessä. Hän on varmasti ajatellut asiaa jo ennen kuin minut luotiin, hän sanoo. Goyarrola kouluttautui kuitenkin ensin lääkäriksi Navarran yliopistossa. Tuokin uravalinta oli lähipiirissä poikkeuksellinen, sillä suvussa oli päädytty etupäässä teknisille aloille. Valintaan vaikutti ratkaisevasti se, että Goyarrolan ollessa 16-vuotias hänen äitinsä sairastui syöpään ja menehtyi kaksi vuotta myöhemmin. 18-vuotiaana hän huomasi olevansa perheessä se, johon sisarukset ja isä tukeutuivat. – Silloin ymmärsin, että elämäntehtäväni on palvella muita ja erityisesti kärsiviä ihmisiä. SURULLISISSA VUOSISSA oli myös paljon sisäistä rauhaa. Iltaisin nuori Ramon Goyarrola rukoili sairastavan äidin vierellä yhdessä isänsä ja neljän sisaruksensa kanssa. He pyysivät äidille parantumista, mutta samalla jättivät asian Jumalan käsiin. – Mielenrauha tuli siitä, että sanoin Jumalalle ”tapahtukoon sinun tahtosi”. Rukoilen edelleen niin joka päivä. Jumala on kaikkivaltias ja laupias isä, ja jos hän sallii elämässämme jotakin, sillä on jokin merkitys. 18-vuotiaana Goyarrola liittyi Opus Dei -nimiseen katoliseen järjestöön. Sen jäsenet noudattavat arkielämän kristillisyyttä, jonka mallina on Jeesuksen maanpäällinen elämä. Goyarrolan mukaan Jeesus oli työläinen, ja sen vuoksi hän sopii malliksi monenlaisille ihmisille. Opus Dei on teologisesti konservatiivinen järjestö, jonka jäsenet pyrkivät omistamaan arkisen työnsä Jumalalle ja palvelemaan muita. Lisäksi he noudattavat päivittäistä rukousohjelmaa, jonka harjoituksiin käytetään kahdesta kolmeen tuntia päivässä. Monen mielestä Opus Dein elämäntapa kuulostaa ehdottomalta, mutta sanaa on vaikea yhdistää Goyarrolan hyväntuuliseen olemukseen. Moni haastattelun teema saa hänet nauramaan, ja kysymys ankarasta hengellisyydestä on yksi niistä.

16 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

– Huomasin nuorena, että Opus Dein hengellisyys sopii minulle. Siinä on kyse siitä, että saan olla Jumalan lapsi ja minulla on isä, joka rakastaa minua. Jumala haluaa, että olen onnellinen eläessäni maan päällä ja myös sen jälkeen. VALMISTUTTUAAN LÄÄKÄRIKSI Raimo Goyarrola työskenteli psykiatrisella osastolla ja armeijan palveluksessa, kunnes aloitti 25-vuotiaana teologian opinnot Rooman paavillisessa Pyhän ristin yliopistossa. Seitsemän vuotta kestäneiden opintojen jälkeen hän valmistui dogmatiikan tohtoriksi. Goyarrola vihittiin katolisen kirkon papiksi vuonna 2002 Torreciudadissa, joka on Opus Dein perustajan Josemaría Escriván rakennuttama Marian pyhäkkö Espanjassa. – Lääkärin ja papin näkökulmat ovat kuin kaksi jalkaa. Voin katsoa ihmistä kokonaisuutena, jossa keho ja sielu ovat yhdessä, hän sanoo.

”

Mielenrauha tuli siitä, että sanoin Jumalalle ”tapahtukoon sinun tahtosi”. Tehtävät Suomessa alkoivat kesällä 2006. Katolinen kirkko Suomessa tarvitsi uuden papin, ja Opus Dein johtaja kysyi Goyarrolalta, tahtoisiko hän lähteä Pohjolaan. – Vastasin heti ”Kyllä!”, sillä työ pohjoisessa oli pitkäaikainen unelmani, hän sanoo. Nopea päätös piti, vaikka Goyarrolaa kehotettiin miettimään asiaa rauhassa ja muistutettiin, että Suomessa työskentely edellytti vieraan kielen opiskelemista. Helsingissä Goyarrola aloitti työnsä Aalto-yliopiston opiskelijapappina ja liittyi paikalliseen jalkapallojoukkueeseen. Kuten aikaisemmin lääketieteen opiskelijana, myös Helsingissä harrastuksen ympärille syntyi uusia ystävyyssuhteita. – Jalkapalloseurassa tutustuin myös ihmisiin, jotka eivät olleet kristittyjä, kuten ateisteihin ja muslimeihin, hän mainitsee. RAIMO GOYARROLA RAKASTUI Suomeen nopeasti ja otti maan ja sen ihmiset omikseen. Häneen tekivät vaikutuksen kesäisen Helsingin vehreys ja

meri. Myöhemmin Goyarrola on löytänyt myös Lapin erämaat, joissa hän vaeltaa syksyisin seurakuntanuorten kanssa. – Tunturiluonnosta löytyy aina messun alttariksi sopiva kivi, hän sanoo. Vuosien varrella Suomesta on tullut Goyarrolan kotimaa. Suomalaistuminen näkyy suomalaisessa passissa, jossa on lapsena kasteessa saadun nimen lisäksi täällä omaksuttu etunimi. Goyarrolasta on tullut virallisestikin isä Raimo. – Suomalaiset ottivat minut upeasti vastaan huomatessaan, että halusin oppia ja puhua suomen kieltä. Kielikurssien lisäksi suurena apuna olivat Yle Areenan Muumi-tarinat, joita seurasin muistiinpanoja tehden, hän kertoo hymyillen. Goyarrolan mukaan suomalaisuuteen sopeutumista on auttanut se, että baskikansalla ja suomalaisilla on paljon yhteistä. – Kumpikin kansa arvostaa ahkeraa työntekoa ja itsenäisyyttä, elää lähellä luontoa sekä puhuu omintakeista, kaunista ja vaikeaa kieltä. Kummassakin kulttuurissa arvostetaan aitoutta ja sillä, mitä sanotaan, on painoa. Kun joku sanoo kyllä tai ei, se tarkoittaa jotakin. SUOMESSA ISÄ RAIMO on työskennellyt monenlaisissa tehtävissä, kuten katolilaisten varusmiesten sotilaspappina ja Helsingin aikaisemman piispan Teemu Sipon yleisvikaarina. Ensin mainitussa tehtävässä hän kiersi eri puolilla maata, ja piispantalossa tulivat tutuiksi nyt edessä odottavat piispan velvollisuudet. Myös nuoruuden lääkäriopinnot ovat saaneet jatkoa, sillä koronapandemian aikana Goyarrola aloitti palliatiivista hoitoa käsittelevän väitöstutkimuksen teon Kuopion yliopistossa. Palliatiivinen hoito tarkoittaa parantumatonta, etenevää sairautta sairastavan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa, jonka tavoitteena on vähentää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua. – Nuoruudessani halusin erikoistua palliatiivisen hoidon lääkäriksi, sillä äitini sairastaessa Baskimaassa palliatiivinen hoito ei ollut vielä riittävän kehittynyttä. Tutkimustyöni on nyt puolivälissä, ja aion tehdä sen loppuun. Käyn luennoimassa sairaanhoitajille ja lääkäreille aiheesta kerran kuukaudessa, hän kertoo. Lääkärinä Goyarrola toivoo, että koko Suomi saataisiin palliatiivisen hoidon piiriin. – Palliatiivisen hoidon lähtökohtana on se, että ihmisen elämää kunnioitetaan ja puolustetaan alusta loppuun saakka. Eutanasiaa ei tarvita, eikä yhdenkään sairastavan ihmisen tarvitse pyytää, että lääkäri tappaisi hänet. MAAILMANLAAJUINEN KATOLINEN KIRKKO muodostaa Suomessa pienen vähemmistön. Vuoden 2023 alussa sen jäsenkuntaan kuului 16 734 ihmistä, joista 55 prosenttia puhuu äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Raimo Goyarrola arvioi, että katolisen kirkon toiminnassa on kuitenkin mukana noin kaksinkertainen määrä ihmisiä. Siinä missä muut vanhat kirkot menettävät jäseniä, katolisen kirkon jäsenmäärä kasvaa Suomessa vuosittain useilla sadoilla. Tämä selittyy paljolti maahanmuutolla, ja Goyarrolan hiippakuntaan kuuluvat seurakuntalaiset edustavatkin yli sataa eri kansallisuutta. Evankelisluterilainen kirkko on tullut Goyarrolalle tutuksi muun muassa Suo-

Kuka?

Isä Raimo Goyarrola, 54, on katolinen pappi, teologian tohtori ja tuleva Helsingin katolisen hiippakunnan piispa. Hän on kouluttautunut myös lääkäriksi ja tekee parhaillaan väitöstutkimusta palliatiivisesta hoidosta.

Mitä?

Goyarrola vihitään piispaksi 25. marraskuuta klo 11 Johanneksenkirkossa Helsingissä.

Motto

Jumala rakastaa sinua tässä ja nyt.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 17

– Suomalaisuutta ja luterilaisuutta on välillä vaikea erottaa toisistaan, isä Raimo Goyarrola toteaa.

men Ekumeenisen neuvoston hallituksen jäsenenä. Hän osallistui myös neljä vuotta kestäneeseen dialogiin, jonka tuloksena syntyi katolisten ja luterilaisten yhteinen dokumentti kirkosta, papinvirasta ja ehtoollisesta. – Suomalaisuutta ja luterilaisuutta on välillä vaikea erottaa toisistaan, hän toteaa. Suomen luterilainen kirkko on Goyarrolan mukaan lähempänä katolisuutta kuin muut luterilaiset kirkot. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että luterilainen kustantaja on kääntänyt ja julkaissut kolme nykyisen paavin edeltäjän, paavi Benedictuksen, kirjoittamaa kirjaa, ja ne ovat löytäneet lukijoita. Moni luterilainen pappi on myös kertonut Goyarrolalle omistavansa katolisen kirkon katekismuksen. Katoliset seurakunnat saavat Suomessa isommilta kirkkokunnilta myös konkreettista tukea: jokaisen kuukauden aikana 25 luterilaisessa ja ortodoksisessa kirkossa järjestetään katolinen messu. Myös Goyarrolan piispanvihkimys järjestetään luterilaisessa Johanneksenkirkossa, koska Helsingin katolisen seurakunnan Pyhän Henrikin kirkko on suurelle vierasjoukolle liian pieni. – Kun tapaan muissa maissa työskenteleviä katolisia pappeja, sanon heille, että Suomi on ihme. Rakastan luterilaista kirkkoa ja suren sitä, että se menettää jäseniä, Goyarrola sanoo.

18 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

TAVALLISIA SUOMALAISIA isä Raimo Goyarrola kohtaa muun muassa vetämillään retriiteillä, joihin osallistuu katolisen kirkon jäsenten lisäksi luterilaisia ja helluntailaisia sekä ihmisiä, jotka eivät ole kristittyjä.

”

’Omin voimin’ kuulostaa samalta kuin kamikaze. Goyarrolan kokemuksen mukaan Opus Dein hengellisyys ja suomalainen kristillisyys sopivat hyvin yhteen, sillä kummassakin korostetaan Raamatun omakohtaista lukemista ja pohtimista. Vuosien varrella Goyarrola on kiinnittänyt huomiota myös suomalaiseen elämänasenteeseen, joka välittyy sanoista ”omin voimin”. – ”Omin voimin” kuulostaa mielestäni samalta kuin kamikaze, hän sanoo viitaten toisen maailmansodan aikaisia itsemurhalentäjiä tarkoittavaan japanin kielen sanaan.

Goyarrola pitää yksilökeskeisyyttä keskeisenä syynä siihen, että burnout yleistyy monissa länsimaissa. Hän muistuttaa, että Jumala loi ihmisen elämään toistensa yhteydessä. – Sanomme helposti, että minä osaan ja tiedän, mutta yksin emme voi tehdä mitään, vaan tarvitsemme perheen, omaisten ja sukulaisten tukea. Katolisissa maissa koko suku, serkut, tädit ja enot, ovat perhettä. – Emme voi myöskään tehdä mitään ilman Jumalan armoa. Tätä haastattelua tehtäessä Goyarrola valmisteli matkaa Roomaan, jossa häntä odotti piispan tehtävään valmistava viisipäiväinen retriitti. Retriitin hiljaisten ja kännykkävapaiden päivien ympärillä tulevat viikot täyttyvät monenlaisista tehtävistä ja kiireistä ennen marraskuun lopulla odottavaa vihkimistä. Goyarrola sanoo kokevansa kaiken keskellä sisäistä rauhaa. – Jeesuksen opettaman Isä meidän -rukouksen ensimmäinen sana on abba, isä. Tuossa sanassa ei ole mitään pelkoa, vaan rauhaa ja iloa, koska Jumala on kanssamme. – Kristinuskossa olennaisinta ei ole ihmisen syntisyys ja heikkous, vaan armo. Jumala rakastaa sinua sellaisena kuin olet, tässä ja nyt. ■

Sinä et ehkä vielä

tunne medialähetystyötä, mutta miljoonille ihmisille se on ainoa keino kuulla toivon sanomaa!

TUTUSTU

Medialähetys Sanansaattajien tekemään työhön.

TILAA MAKSUTON SANSA-LEHTI Painettuna tai sähköisenä:

sansa.fi/tilaa

Medialähetys Sanansaattajat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 19

”Minusta ei tule koskaan vanhaa” Krista Launonen sairastaa parantumatonta syöpää. ”Sairastuminen ei ole jalostanut minua paremmaksi ihmiseksi enkä halua puhua syövästä taisteluna”, hän sanoo. TEKSTI MARIANNE RIIALI KUVAT JANI LAUKKANEN

rkun tulee olla halvin mahdollinen. Pahvia, ei missään tapauksessa puuta, se on kallista. Biisilistalta on soitettava ainakin lempikappale Sunny ja vieraille on tarjottava hyvää kasvisruokaa. Tanssia saa. 50-vuotias Krista Launonen on suunnitellut omat hautajaisensa niin tarkkaan kuin mahdollista. – Kun minut tuhkataan, on ihan sama, minkälaisessa laatikossa olen tai mitä minulla on päälläni. Mutta haluan, että rahaa jää bileisiin ja samppanjaan, Launonen sanoo ja päästää heleän, rönsyilevän naurun. – Outoa vain, että niissä juhlissa en enää itse ole mukana. KRISTA LAUNONEN on helsinkiläinen taideterapeutti, kirjailija ja kuvataiteilija, joka sai kuolemantuomion neljä vuotta sitten huhtikuussa: multippeli myelooma eli plasmasolusyöpä. Elinaikaodote seitsemän vuotta, sanoivat lääkärit. Siitä on nyt käytetty yli puolet. Launonen suhtautuu asiaan tyynesti. Se johtuu siitä, että hänellä on ollut aikaa miettiä. – Minusta ei tule koskaan vanhaa. Se on pysäyttävä ajatus. Aluksi olin vihainen ja epätoivoinen ja kysyin, että miksi minä. Mutta sitten aloin ymmärtää, että ei ole syytä. Minun täytyy lopettaa kysymästä miksi, koska se vie minua vain huonompaan. Oivallusta edelsi pitkä ajatustyö, josta Launonen käyttää käsitettä mielen kamppailu. – Sairastuminen ei ole jalostanut minua paremmaksi ihmiseksi enkä halua puhua syövästä taisteluna. Mutta oman mielensä kanssa joutuu kyllä kamppailemaan. Minä en masentunut ikinä, mutta hyvin pimeissä paikoissa kävin. Launosenkin mieli kyseli, miksi juuri hänelle tuli vakava syöpä, vaikka hän on syönyt kotimaisia marjoja, joogannut ja elänyt muutenkin siivosti. – Mummoni oli 93 kuollessaan ja ehti todeta, että nyt tämä elämä riittää. Mutta minä en haluaisi vielä lähteä. ENSIMMÄISET 14 KUUKAUTTA diagnoosista Krista Launonen oli todella sairas: ruoka ei pysynyt sisällä, jalat eivät kantaneet, lääkkeet turvottivat kehon muodottomaksi ja kivut olivat viedä tajun. Vaikeimpinakin jaksoina Launonen halusi kuitenkin maalata. Välillä hän työskenteli vuoteessa pitkällään viisi minuuttia kerrallaan, joskus jaksoi nousta var-

20 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

tiksi seisomaan ennen oksennusta. Taide muuttui mustanpuhuvaksi, mutta teoksia syntyi kuitenkin. – Vaikka minulla ei ollut fyysisesti yhtäkään hyvää päivää, työ piti minut järjissäni. Kun vointi alkoi kohentua, Launonen päätti hyväksyä syövän ja kuoleman, jotta saisi paremman loppuelämän. – Ajattelin, että alan tutkia ja kesyttää kuolemaa ja teen siitä siten vähemmän pelottavan.

”

En voi kieltää surua minua rakastaneilta ihmisiltä, kun kuolen. Se olisi väärin ja rumaa. ELOKUUSSA ILMESTYI hänen seitsemäs tietokirjansa Kesken kaiken. Se kertoo kuolemisesta ja elämästä syövän kanssa. Launonen kirjoitti kirjan dialogimuotoon yhdessä ystävänsä Susanna Lehmuskosken kanssa. Lehmuskoski ei ehtinyt nähdä kirjan julkaisua, sillä hän kuoli syöpään keväällä 53-vuotiaana, vain reilun vuoden sairastamisen jälkeen. Lehmuskosken diagnoosi oli tyrmistys myös Launoselle. – Kun Susanna sai lääkäriltä ennusteen, että jäljellä olisi vain viikkoja tai kuukausia, en voinut uskoa. Minähän se olin sairastanut pidempään, ja olimme jo muodostaneet jonon. Sitten hänelläkin oli yhtäkkiä vakava verisyöpä. Sanoin Suskille, että älä kiilaa edelle ja ohita minua tässä jonossa. Kirja oli alun perin Lehmuskosken toive. Hän halusi kirjan avulla auttaa muita syöpäsairaita ja heidän läheisiään. Sairausmatkallaan naiset kutsuivat toisiaan syöpäystäviksi ja heittivät mustaa huumoria, jonka voimalla elämää pidettiin yllä. – Susannan kanssa vitsailimme, että ihana, kun meistä ei tule laitosmummoja, jotka kakkaavat housuun! Meitä ei syötetä eikä meiltä vaihdeta vaippoja. Nykyinen vanhustenhuolto on kauhealla tolalla, mutta siltä minä itse onneksi vältyn.

KAHDESSA ASIASSA Susanna Lehmuskosken ja Krista Launosen ajatukset kuitenkin erosivat ratkaisevasti. Toinen oli kateus. – Kateus määritti Susannaa. Hän puhui siitä paljon, ja se vaivasi häntä. Hän oli kateellinen ennen kaikkea terveille ihmisille, jopa minulle, koska minä en ollut kuolemassa vielä. Minä taas en ole yhtään kateellinen mistään tai kenellekään. Toinen erottava tekijä oli ajatus siitä, miten tästä maailmasta poistutaan. – Minä haluan lähteä täältä iloisena, nauravana ja vitsi suussa. Susanna koki, että hänellä oli vähemmän aikaa käsitellä sairastumista ja hyväksyä kuolema. Näkemyserot saivat Launosen välillä epätoivoiseksi. – Olisin niin kauheasti halunnut, että hänkin lähtisi hyväksyvänä ja jopa iloisena, yritin tarjota avuksi kaikkea, mikä itseäni oli auttanut, mutta hän potki vastaan ja koki, ettei pysty. Lopulta Launonen ymmärsi, että hänen ystävällään on oikeus kokea oma kuolemansa aivan kuten hän itse haluaa. – Susanna sanoi, että hänellä on lupa lähteä juuri sellaisena kuin hän lähtee: vihaisena maailmalle ja katkerana Husille, kun häntä ei voitu parantaa. Oivalsin, että minun täytyy antaa hänen olla sellainen kuin hän on ja tukea häntä. Lehmuskoski halusi kuolla kotona omassa sängyssään, perheensä ja koiriensa ympäröimänä. Niin myös kävi. Launonen ymmärtää autonomian tarpeen, mitä tulee jopa viimeisiin hetkiin. – Totta kai haluaisimme loppuun saakka kontrolloida omaa elämäämme, myös sitä, miten kuolemme. Tavallaan on huikeaa, että hän sai suunnitella oman kuolemansa. VÄHÄN KUIN VIIKONLOPUN kauppalistasta keskustelisi, yhtä luontevasti Krista Launonen puhuu kuolemasta. Ja juuri näin arkinen rooli kuolemalla tulisi hänen mielestään ollakin. – Tuhansia vuosia ihmiset ovat sairastaneet ja kuolleet kotona, vainajat on pesty ja kammattu ja arkut ovat olleet avoinna. Nykyään vain harva näkee oikeaa vainajaa, Launonen sanoo. Kuolema on huolellisesti etäännytetty elävien maailmasta: siivottu laitoksiin ja pantu arkun kannet kiinni, mikä on Krista Launosesta surullista.

Krista Launosen ystävä Susanna Lehmuskoski kuoli syöpään keväällä.

Kiitos ei somesurulle Krista Launonen toivoo, että häntä ei kuoleman jälkeen surtaisi sosiaa lisessa mediassa. Niin sanottu somesuru on nykyajan ilmiö ja tar koittaa esimerkiksi sitä, että kuol leille perustetaan muistosivustoja. – Että joku kirjoittaisi RIP Krista – ei kiitos! Se on feikkiä. Jos siellä jo ku suree, hän ei ole oikeasti mun lä hipiiristä. Launosen mukaan tarvitsemme aitoja, fyysisiä kohtaamisia elossa ollessamme, sitä, että joku tulee luo ja halaa. Somessa lähetetty sydän emoji ainoana eleenä voi olla vain tapa etäännyttää surua ja kuolemaa entisestään. – Jos kuoleman jälkeen näp piksen kautta lähetetään ”lämmin osanotto” vaikka kuolleen puolisol le katsomatta kertaakaan silmiin, lohduttaako se?

– Aluksi olin vihainen ja epätoivoinen ja kysyin, etta miksi minä. Mutta sitten aloin ymmärtää, etta ei ole syytä, Krista Launonen sanoo.

– Kuolema tulee vastaan nykyään lähinnä viihteessä, kuten elokuvissa tai videopeleissä, jolloin sitä voi aina väistää. Toista oli vielä esimerkiksi 1800-luvulla. – Tuolloin ainakin Britanniassa ja Keski-Euroopassa ylemmän keskiluokan piireissä oli tapana valokuvata tai maalauttaa kuolleesta kuva. Vainaja saatettiin myös pukea ja ehostaa ja nostaa mukaan perhepotrettiin. Meidän näkökulmastamme se tuntuu makaaberilta, mutta silloin se oli kunnioittavaa. Haluttiin osoittaa, että vaikka ihminen on poissa, hän on myös ollut, häntä ei ole unohdettu. SITTEN KUN Krista Launosen aika lähestyy loppuaan, hän toivoo osaavansa asennoitua tulevaan rauhallisesti. Elämän pitkittämisestä hän ei ole kiinnostunut, esimerkiksi syövän loppuvaiheen raskaita hoitoja hän ei aio ottaa vastaan.

– Olen kiinnostunut laadusta, en määrästä. Lääkäreiden kanssa olemme vääntäneet tästä, sillä lääkäreiden etiikan mukaista on yrittää pitää minut hengissä niin pitkään kuin mahdollista riippumatta siitä, missä kunnossa olen. Itsemääräämisoikeutensa hän haluaisi nyt ja myöhemminkin säilyttää myös sen suhteen, miten elää. – En toivo tuntemattomilta rukouksia, ruokavalio-ohjeita, meedioneuvoja tai pieniä enkeleitä. Auttajat tarkoittavat hyvää, mutta he eivät ehkä tule ajatelleeksi, että loukkaavat minua valistuksillaan. ENNEN KUOLEMAANSA Krista Launonen aikoo kuitenkin elää. Tehdä pitsaa perjantaisin, ulkoiluttaa koiraansa, ostaa kauniin villatakin. Laittaa huulipunaa ja matkustaa. Jos voimat eivät riitä

ulkomaanreissuun, niin ehkä Tampereelle. Niin ja nauraa, sitä Launonen haluaa eniten, ja toivoo sitä muiltakin. – En voi kieltää surua minua rakastaneilta ihmisiltä, kun kuolen. Se olisi väärin ja rumaa. Olen kuitenkin pyytänyt etukäteen, että voitteko edes vähän iloita, edes jonkun vitsin kertoa. Miettiä mun elämää naurun ja huumorin kautta. Yksi asia sattuu kuitenkin enemmän kuin kaikki muut yhteensä. – Se, että en saa nähdä lapseni kasvavan aikuiseksi. Se on absoluuttisesti hirveintä ja niin surullista. Sitä Susannakin suri eniten, Launonen sanoo. Launosella on 12-vuotias poika. Lehmuskoskelta jäi 18-vuotias tytär. – Tulee varmasti hetkiä, jolloin äidillä olisi paikka lapsen elämässä, vaikka lapsi olisi aikuinen. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 21

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Vähimmäistoimeentulo ei toteudukaan OLEN OLLUT pitkään työtön. Saan Kelasta työttömyyspäivärahaa ja asumistukea. Nämä tulot eivät kuitenkaan riitä vuokran maksuun ja vähimmäistoimeentuloon (555 euroa kuukaudessa), joten saan lisäksi toimeentulotukea. Eli kun näistä kolmesta tulosta vähennetään vuokra, jää elämiseeni 555 euroa. Sain hyvin kevyin perustein kuukauden karenssin työttömyyspäivärahoihini. Kela oli aiemmin laskenut minulle toimeentulotuen, jossa huomioitiin päivärahat. Nyt kun menetin nämä rahat, 638 euroa, Kelan piti laskea uudestaan toimeentulotuen määrä. Laskelmasta tuli virheellinen. Valitin Kelan oikaisuvaatimuskeskukseen menetetystä toimeentulotuesta. Siellä virkailija ei ymmärtänyt yhtään, mistä on kysymys, ja valitukseni hylättiin. Sain maksuttoman oikeusavustajan, jonka kanssa valitimme hallinto-oikeuteen. Sama juttu.

Surkuhupaisaa on, että laki toimeentulotuesta nimenomaan sanoo, että jos henkilön tuloissa tai menoissa tapahtuu oleellinen muutos, tulee tehdä korjauslaskelma toimeentulotukeen. Millaisia ammattilaisia istuu hallinto-oikeudessa? Viimein valitimme korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tämä instanssi ilmoitti neljän kuukauden kuluttua, ettei ota tapausta käsittelyyn. Näin siis toimivat Kela ja Suomen oikeusviranomaiset. Menetin vähimmäistoimeentulostani 638 euroa, ja olen joutunut ottamaan ystäviltäni lainoja vuokran maksuun ja elämiseen. Näin suurta ammattitaidottomuutta on vaikea käsittää. Asia on mitä yksinkertaisin, mutta Kelassa sitä ei osattu korjata. Kuinka asia voi mennä Suomessa näin?

Tyhjä olo Helsinki Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä.

Valtuusto eriarvoisti lähetysjärjestöjä KANNATIN Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa 26.10. kaikkien kirkon lähetysjärjestöjen avustamista. Valtuutetuista noin kaksi kolmannesta ei arvostanut kaikkien toimijoiden työtä, vaan sulki järjestöjä ideologisista syistä pois avunsaajien joukosta. Olemme sotaa käyvässä Euroopassa menossa suuntaan, jossa apua tarvitsevia on koko ajan enemmän. Tällöin kaikki mahdolliset apukädet olisivat tarpeen. Päätös osoittaa, ettei tätä järjestöjen tekemää työtä osata arvostaa. Euroopassa tarvitaan erilaisia toimintatapoja kuin arabialaisessa muslimivaltiossa tai Kauko-idässä, ja tämä tulee ottaa huomioon eri lähetysjärjestöjen toimintatapoja arvioitaessa. Tähän on mahdollista kaikilla seurakuntien jäsenillä vaikuttaa tulevissa kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaaleissa helmikuussa.

Juhani Strandén kirkkovaltuutettu Kannelmäen seurakunta

Helsingin pitäisi avustaa kaikkia lähetysjärjestöjä ME ALLEKIRJOITTANEET Yhteinen kirkkomme -ryhmän kirkkovaltuutetut sanoudumme irti yhteisen kirkkovaltuuston lähetysmäärärahojen jakopäätöksestä, jossa viisi kirkon lähetysjärjestöä jätettiin kokonaan ilman avustusta kirkkopoliittisista syistä. Kaikki lähetysjärjestöt tekevät hyvää ja arvokasta työtä lähetyskentillään. Verovaroista jaetta-

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

PALVELUASUMISTA JA HOIVAA IKÄIHMISELLE Wilhelmiinan uusin palveluja hoivakoti Wilhelmiina Tenhola tarjoaa senioreiden palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa Ruskeasuolla. Sen modernit tilat tukevat ikäihmisten toimintakykyä, yhdessä oloa, harrastamista ja aktiivisuutta. Ympäristössä on mukavat mahdollisuudet ulkoilla pihalla, terasseilla ja Keskuspuiston ulkoilureiteillä. Järjestämme tutustumistilaisuuksia, joissa kerromme lisää talosta ja sen asunto- ja asumisvaihtoehdoista sekä palveluista.

22 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

Seuraava tutustumisilta:

4.12. klo 17 Paikka: Wilhelmiina Tenhola, Tenholantie 10. Ilmoittauduthan iltaan 1.12. mennessä wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 044 7060 139.

vat avustukset tulee mielestämme jakaa tasapuolisesti lähtien lähetystyön olennaisesta perustehtävästä ja toiminnan tuloksista. Huomionarvoista on, että 45 prosenttia yksityisestä lähetyskannatuksesta kohdistuu nyt avustusta vaille jätetyille järjestöille. Monet näistä toimivat vaikeissa maissa, joissa evankeliumin sanomaa ei ole paljon kuultu. Valtuusto lähettää näille lähetysaktiiveille erittäin ikävän ja heidän panostaan väheksyvän viestin. Ryhmämme valmisteli useita maltillisia ehdotuksia edes pienen avustuksen myöntämisestä kaikille, tai edes osalle järjestöistä. Päätöksenteossa jaettiin kuitenkin kaikki avustukset enemmistön sanelupäätöksellä suuren vähemmistön oikeudet täysin sivuuttaen. Tämä ei ole hyvän hallintokäytännön mukaista ja on omiaan syventämään mielipideryhmien eroja sen sijaan, että pyrittäisiin aidosti rakentavaan yhteistyöhön. Yhteinen kirkkomme -ryhmän puolesta: Esa Ahonen Malmin seurakunta Jukka Tuominen Pitäjänmäen seurakunta

Naisten pappeus ei ole tasa-arvokysymys ORTODOKSISESSA ja katolisessa kirkossa vain miehet toimivat pappeina. Luterilaisessa kirkossa on lukuisia ihmisiä, joiden mielestä Raamatun mukaan pappeus kuuluu vain miehelle. Mielestäni heidän vakaumustaan on kunnioitettava. Kysymys ei ole lainkaan miehen ja naisen välisestä tasa-arvosta.

Arto Ala-Salmi Helsinki

Hylkäämiskokemus lapsuudessa vaikuttaa koko elämään PSYKOTERAPEUTTI Juha Klaavun haastattelu lapsuuden kehityksellisestä traumasta toi mieleeni tilanteen, jossa lapsi joutuu hylätyksi vauvana (K&k 14.9.). John Bowlbyn kehittämä kiintymyssuhdeteoria kuvaa hyvin sitä, miten tärkeää on luottamus, joka syntyy vauvan ja äidin tai muun läheisen hoitajan välille ensimmäisenä ikävuotena. Vauvan saama kokemus vaikuttaa myöhempiin ihmissuhteisiin mallina, joka toistuu. Ristiriitainen kiintymyssuhde syntyy, jos äiti vaikka masennuksen takia ei kykene vastaamaan vauvan tarpeisiin, jolloin vauvalla ei ole keinoja saada äitiä lähelleen. Hän huutaa, raivoaa ja ehkä

lakkaa suutuksissaan ilmaisemasta tarpeitaan. Äiti kokee myöhemmin syyllisyyttä ja pyrkii korvaamaan tilanteen olemalla erityisen hellä lapselle. Lapsi kokee tilanteet ristiriitaisina. Hän on aikuisena ihmissuhteissaan vaihdellen erityisen läheinen tai odottamatta tosi viileä. Itse haastattelin neljää aikuista, jotka olivat varhaislapsuudessa menettäneet molemmat vanhempansa, yksi sodan ja kolme vanhempien kyvyttömyyden takia. Kaikkien menetys oli yhtäkkinen, eikä lapsille osattu selittää tapahtunutta. ”Ensimmäinen tunne lapsella oli arvottomuus, tunne, ettei kelpaa mihinkään. Sitä seurasi huono itsetunto, jonka kanssa kaikki kamppailivat pitkään. Olenks mä tuhma, ruma, laiska vai syönks mä liikaa”, mietti 5-vuotias sotalapsi, kun hänet ”hylättiin” Ruotsiin. Häpeä ja syyllisyys heräävät myöhemmällä iällä. Haastattelemieni henkilöiden oli vaikeaa luottaa ihmisiin, he kokivat yleensä olevansa ulkopuolisia ja pyrkivät kaikessa pärjäämään omillaan. He peittivät tunteitaan, varsinkin vihaisia, etteivät olisi häiriöksi kellekään. He olivat sinnikkäitä ja yritteliäitä. Ystävyyssuhteet olivat heille helpompia kuin läheiset ihmissuhteet, joissa näkyi varautuneisuutta. Oma identiteetti oli monella hukassa. Unelmissa eläminen lievitti arjen kurjuutta.

Kaarina Swanljung lastenlääkäri (eläkkeellä), Helsinki

Yhteiskunnan tukea kaikille? PEPPI TERVO-HILTULA kirjoitti hyvin työttömien, sairaiden ja vähävaraisten ahdingosta ja vain heikoimpaan kansanryhmään kohdistuvista leikkauksista (K&k 28.9.). Kummallista onkin, että näitä leikkauksia ei koskaan tehdä, hallituksista riippumatta, yritystukiin tai maataloustukiin. Yritystuet ovat liki 10 miljardia euroa, kun kaikki piilo- ja verotuet otetaan huomioon. Mitä jos tästä tuesta nipistettäisiin vaikkapa se 4 miljardia? Tai maataloustuki, joka on piilotukineen liki 6 miljardia euroa. Mitä jos tästä leikattaisiin vaikkapa 2 miljardia ja samalla asetettaisiin tulorajat aivan kuten toimeentulotuessa on? Nämä tiedot löytyvät googlaamalla aivan kuten muutkin valtion tuet, ja lista on pitkä kuin köyhän nälkävuosi.

Jussi Lindström seurakuntalainen, Helsinki

Kristilliset joulukortit

Sanan aika Tässä olen Joulukalenteri2023–2024 – Päivittäisiä hengellisiä puuhakirja – Raamattua vuoden harjoituksia 2023–2024 jokaiselle päivälle 25,60 (28,90)

8,20 (9,60)

Adventtikalenteri 2023

Iloinen kuva ja värikäs teksti sekä luukkujen runot ilahduttavat kaikenikäisiä. Suomen Lähetysseura

8,50

Kivoja tehtäviä adventin jokaiselle päivälle ensimmäisen joulun tapahtumista.

6,90 (8,90)

Joulukalenteri Vierailu seimellä Kaunis seimiaiheinen joulukalenteri.

6,90

www.sacrum.fi Fabianinkatu 8, Helsinki ma–pe 9–17, la 10–15 040 735 2096 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 23

Hammashoitoa

Palveluja tarjotaan

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka

· ·· ·· ·

Hammaskiven ja alk. 69 € värjäytymien poisto, aika 20 min. fluoraus, puhdistus Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 € Hammastarkastus muuten 45 € Hammasvalkaisu 129 € Purentakisko 270 € Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €

T A K U U T Y Ö

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 € ○ Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

ALL 24H NORMAALIHINN PROTEESI VALMIS 550€ oproteesi norm. 540 kok an leu ala tai Ylä

OLETKO PELKOPOTILAS

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

SOITA JA VARAA

050 5533 050 Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella

Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus. Varaa aika soittamalla EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213 EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560

Mannerheimintie 65, Helsinki Matinraitti 14, Espoo

Rakennusala

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com MP-Remonttiapu

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kysy seniorihinta!

Sydämellistä apua kotiin, aina samalta avustajalta Kotisiivous Arjen apu Hoiva

KOTIOPTIKOT OPTIKKOPALVELUT KOTIKÄYNTINÄ PK-SEUDULLA JA LÄHIKUNNISSA WWW.KOTIOPTIKOT.COM P. 044 9835 118 59€/ KÄYNTI, SISÄLTÄEN TUTKIMUKSEN RATKAISUKESKEISTÄ TERAPIAA matalalla kynnyksellä, myös toiminnallisesti.Omakustanteinen. Kristillinen ratkaisukeskeinen terapeutti, diakoni Raili Ruotsalainen Valhallankatu 13, Helsinki Soitto tai tekstiviesti 044 982 8936

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Olen parturi-Kampaaja Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Hyvinvointia Arjesta

www. esajavesaostaa.com

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Vuokralle tarjotaan Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10 -13. Hyvä, avara, 32 m2, yksiö EteläHaagassa. Hyvät ja nopeat liikenneyht. 720 €/kk. P. 044 230 1171. Karkkilan Ikkalassa rivitalo luonnonrauhassa kaksio 605 € / kolmio 650 € Katja p. 0400 539 861 Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225

Kirkko ja kaupunki -lehteä jaetaan osoitteellisena 340 000 talouteen pääkaupunkiseudulla Helsinki 190 000, Espoo-Kauniainen 80 000 ja Vantaa 70 000 taloutta

24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

010 299 8 299

Terapian tarpeessa? Vaikeuksien kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa Helsingissä. Etsitään yhdessä uusia näkökulmia ja uutta toivoa, muutosta parempaan. Ota rohkeasti yhteyttä: 040 777 5626 terapiatoivo.fi

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Hammaslääkäriasema

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Ostetaan

Hoivapalvelu

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

○ Kauppa- ja saattoapua ○ Omaishoidon vapaat ○ Kotiapua ○ Seuraksi ulkoilemaan

Kotitalousvähennys 60 %

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

www.hyvinvointiaarjesta.fi Paula Sallinen 040 142 6574

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€ +tehty työ.

Loppuvuoden Kirkko ja kaupunki -lehden ilmestymis- ja varauspäivät: Marraskuu 23.11. (varaus 10.11.) Joulukuussa vain yksi lehti 7.12. (varaus 24.11. mennessä) Vuoden 2024 ensimmäinen lehti ilmestyy 25.1. (varaus 12.1. mennessä) Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Tilaisuuksia

Lakipalveluja ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Mobiili ja desktop -paketit kirkkojakaupunki.fi -verkkosivuilla. Kysy lisää mediamyynnistämme!

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Siivouspalveluja

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS ke 8.11. klo 19 Körttiksen seurat = tunnin retriitti. to 9.11. klo 17.45-21 Kohtaamisia Mark. ev:ssa -verkkobibliodraama; ilm. ke 8.11. menn. Leenalle 0400 882 251. su 12.11. klo 15 seurat Lohjan srkkeskus, Sibeliuksenk. 2. ma 13.11. klo 18 seurat Rasti-srkkeskus, Tenholant. 6, Ruskeasuo, Hki. ti 14.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, vier. S. RannankariNorjanen SLS, Salomonk. 17 D. ke 15.11. klo 18.30 seurat Matinkpli, Liisankj. 3, Espoo. su 19.11. klo 10 kirkkopyhä Mäntsälässä, s. Väyrynen-Si. klo 10 kirkkopyhä ja po 30 v. Tikkurilassa, Asemat. 12 a.; s. Kinnunen. klo 12 kirkkopyhä Puistolassa, Tenavat.4, Hki; s. O. Kangas, Veisuuveljet. klo 15 seurat Klaukkalan kko takkah, Ylitilant.6. klo 16 SV-läpiveisuut Seuratuvalla, U. Tuovinen. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti. klo 18 seurat Pihlajamäen kko, Liusket. 1. ke 22.11. klo 19 Körttiksen seurat. to 23.11. klo 17.45-21 verkkobibliodraama; ilm. ke 22.11. menn. Leenalle 0400 882 251. su 26.11. klo 10 kirkkopyhä Järvenpäässä.

ESIRUKOUSILTA ti 14.11. klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Bengt Lassus, Ronny Thylin Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh.(09)23407171 ma klo 14.30–16.30,ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Seuraa myös verkossa: www.facebook. com/petrusforsamling

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset

MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994. Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Kiinteistönvälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Kuolleet Rakkaamme

Seija MOLINA s. 2.2.1943 Hiitola k. 19.10.2023 Helsinki Tartu käteeni minä vien. Kaiken rakkauden luo minä vien. Johdatin läpi maanpäällisen elämän ja johdatan nyt myös kohti taivaan tulevan. Tartu käteeni sinut rauhaan minä vien. Kristian ja Pia Inkeri ja Ari Sonja ja Väinö Kutsuna ilmoitamme: Siunaus toimitetaan 15.11.2023 klo 14.00 Helsingin tuomiokirkossa. Mahdollisena kukkatervehdyksenä vain yksi kukka. Muistotilaisuus siunaamisen jälkeen tuomiokirkon kryptassa.

Hautauspalveluja

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kirkko ja kaupunki -lehdessä Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIV ET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650

www.kivituote.fi

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2022 25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

LEHTORIT

VAAROJA U

YLIMAKEITA JAZZPAIKKA

RIPPIKOULUIKÄINEN

valittavaa U R P U T U S HILJAINEN- V I I K K

V TAPANINEN MOOSEKSELTA

"SYDNEYA LÄINEN" VASO TAAVIA K

PUUKKOTIIJUNKKARI R VISTE U

SIMOLA VAAHERKUMPU

JOOSEFIN SEKÄ ÄITI . . . .

RUKOUKSEN PÄÄTÖS

VIR- O TAA LÄNNESTÄ T ITÄÄN

KAALIS- HYDE TAKIN -

VOI JUMALAAN

KIN

ASEMA

YO-

E KOKELAITA

SATUNNAI- E NEN

ALMS SIIRA K

LUKUISAT

LUVATTA LÄHTENYT K

TOLKIENIN HAHMOJA

-LIIVI K

TERÄS- PASI T NISKA SIITONEN

LEI- T VÄSTÄ

DESCARTES

SYNNILLE MAAN POVEEN

STRAVINSKY KAMERASSA

Minnelli

LIKI LON- E TOOTA YHDISTYIVÄT 1990

C -RUOKA I

EERO

HOUKUTTAVAT OSTOKSILLE

juoma

TIISI

VIULUTAITURI YOSHIKO

NUOJUA

OMENASSA

SHAKESPEAREN KUNKKU

MATSEJA O

LONKA SAARINEN SCHATZ

I NUUS A

IHA-

"KUMMOLA" MOOSEKSEN K ISOVELI

TIESAARDO- K NOISSA A ESILLE TUSTA

VIRKISTÄVIN R

OHJAAJA KUROSAWA

I OIK.

KARJALAINEN LEIVONNAINEN

I KESKISUOMEA

OOPPERA

DANIEL YLITETTÄVIÄ

HARMAATARINOITA

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

leijuu ilmassa

NÄYT-

I TELIJÄ NIEMI

T E

SKANDIJUMA- O LA

M A T I T T U P A vai- E L O T O N -väki T PÄNNIÄ naa WAHLKELA VANKkuuma PARA- Ä MAR- T NIEMI- R I S O A TYTTÖ I MYÖS O KA- Ä KUKKAROISSA IKÄVIÄ PÄÄTÄ

LIITTYVÄT SANO- LEEN MIINKIN

STRÖM

SEURAKUNNAN EDESSÄ

-PAL- E U VELUS

RAKENTEINEN

LÄHI- I ITÄÄ

I DISTEE NAI-

KIAS- M MA

ANKKA -I

B V

RIUTTOJA A

A KEHÄ-

S+

MAA

YH-

NEN

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

Hyvää pyhää

12.11. Päivän evankeliumissa (Luuk. 12:4–7) Jeesus sanoo, että Jumala ei unohda varpusta eikä ketään meistä.

Isien juhlaa YHDYSVALLOISSA ja monissa muissa maissa isänpäivää vietetään kesäkuun kolmantena sunnuntaina. Euroopan katolisissa maissa taas isänpäivä on yh distetty Jeesuksen isän, pyhän Joosefin, juhlaan, jota vietetään 19. maalis kuuta. Pohjoismaissa 1940luvulla kauppiaat näkivät hiljaisen ajan markkina raon ennen joulusesonkia ja ehdottivat isänpäivää marraskuun alkuun. Eh dotus hyväksyttiin, ja yhä edelleen kaikissa Pohjoismaissa Tanskaa lukuun ottamatta isiä juhlitaan marraskuun toisena sunnuntaina.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Saat lakata pelkäämästä

sein Jeesus sanoi häneltä apua etsi välle ”Älä pelkää!” Hätäisen ihmisen avunpyynnössä hän tunnisti jo uskon. Kohdatessaan ihmisiä Jeesus tah toi vapauttaa heidät kaikista peloista. Hän vakuutti, että heidän elämänsä ja sielunsa ovat elämän alusta loppuun Jumalan kä sissä. Jos Jumala ei unohda varpustakaan, miten hän ihmislapsen unohtaisi. He saivat luottaa siihen, että Jumala oli heidän kanssaan joka päivä, tuli mitä tuli. Kun Jeesus rohkaisi oppilaitaan jakamaan omat pelkonsa kanssaan, hän kutsui heitä ystävikseen. Ei kä hän sanonut heille, että ette saa pelätä. Peloista saa puhua. Saamme puhua myös epäilyis tämme, vihastamme, katkeruudestamme – kaikesta.

Lintuja kuolee ja putoaa maahan. Pelottavia asioi ta tapahtuu itse kullekin – siinä määrin, ettei pelko ja enää tarvitse kenenkään lietsoa. Rohkaisua ja toi voa me sen sijaan tarvitsemme. Pelkojen jakamista ja näköaloja eteenpäin. Täällä maan päällä kulkiessaan Jeesus tahtoi antaa perusluottamuksen siihen, ettei Jumala ikinä unoh da meitä vaan tietää, mitä meille tapahtuu. Rukouksessa avautuu tila, joka on maailman ava rin, vapain ja turvallisin. Mitään ei tarvitse peittää ei kä piilotella. Kukaan ei pääse sinun ja Jumalan väliin. Rukouksen turvassa saat lakata pelkäämästä. Mitään ei enää tarvitse paeta. Kaiken pelon ja tuskan tunte va sanoo siellä: ”Älä pelkää. Minä tässä olen.”

Herää aamuun ja rukoile Vanha rukousohje kuuluu: Nouse ja rukoile aamun sarastaessa ja valmistaudu alkavaan päivään. Kävele ikkunan eteen. Avaa verhot. Seiso hetki hiljaa ja hengitä rauhallisesti. Lausu mielessäsi: ”Niin kuin aamu valkenee, anna valosi valaista mieleni ja poistaa pelkoni.”

LAURI MAARALA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 27

”

Haitallinen sisu ilmenee esimerkiksi niin, että ollaan armottomia, vaativia ja liian ehdottomia muille. TUTKIJA PENTTI HENTTONEN s. 4

Sain nähdä poikani ensimmäisen koulupäivän.

Niin arvokas on elämä Testamenttilahjoituksilla syöpätutkimus pelastaa henkiä. Tilaa maksuton testamenttiopas ja lue lisää osoitteessa syopasaatio.fi. Autamme kaikissa testamenttiin liittyvissä kysymyksissä: puh. 09 1353 3286 (arkisin klo 9–15) ja lahjoitukset@cancer.fi.

9.11.2023 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Varustamon konkarit Ilmari Ranto on jo pari vuotta käynyt perhekerhossa Malmilla isänsä Tuomon kanssa s. 2

Kotiäidit oppivat suomea Matteuksen kirkolla s. 4 Käpylän kirkon kirpputorilta voi löytyä vaikka mitä mielen kiintoista s. 6

”Isyys on ollut helpompaa kuin kaikki varoittelivat” Malmin Varustamolla tiistaiaamupäivisin kokoontuvassa isien perhekerhossa on rento meininki: vertaisseuraa, kahvia ja leluja ilman erityistä ohjelmaa. Neljä osallistujaisää kertoo, miltä heidän arkensa näyttää isänpäivän alla. TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVAT ESKO JÄMSÄ

Tuomo Ranto ja Ilmari, 2,5 vuotta ”OLEN KÄYNYT tässä kerhossa Ilmarin kanssa jo pari vuotta. Usein mukana on myös hänen pian nelivuotias isosiskonsa. Omat työni alkavat myöhemmin ja lapset ovat vuoropäiväkodissa, joten tämä sopii hyvin meille aamupäivän tekemiseksi. Ilmari on rempseä tyyppi, joka tuntee melkein kaikki automerkit. Hän on itse ollut niistä kiinnostunut, ja olen sitten alkanut nimetä niitä hänelle. Kotona palapelit ja Brio-junarata ovat tällä hetkellä hittejä. Kun Ilmari syntyi, tajusin nopeasti, että kahden lapsen kanssa arki on rankempaa kuin oletin – kaksi on

2 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2023

enemmän kuin tuplasti yksi lapsi. Mielialoja on koko ajan ilmassa paljon, ja molemmat lapset ovat harvoin yhtä aikaa hyvällä päällä. Lapset myös provosoivat toisiaan minkä ehtivät. Parasta isyydessä on seurata lasten kasvua ja iloa uuden oppimisesta. Ilmarilla puhe kehittyy koko ajan kovaa vauhtia ja joka päivä tulee uusia sanoja. On hauska huomata, miten hän poimii sanontoja meiltä ja siskoltaan. Nyt kun Ilmarin kanssa pystyy jo paremmin kommunikoimaan, se auttaa myös sisaruksia leikkien suunnittelussa.”

Kari Haahtela ja Anton, 1 vuotta ”MEILLÄ ON kolme lasta, joista vanhin on viisivuotias. Arki pyörii parhaiten, kun toinen vanhemmista pystyy vastaamaan kotiasioista. Toinen voi silloin keskittyä rauhassa töihin eikä tarvitse aikatauluttaa niin paljon. Meillä tämä kotivastaava olen nyt minä. Olen Antonin kanssa kotona viisi kuukautta, lähes koko isälle merkityn vanhempainvapaa-ajan. 13 päivää luovutin puolisolle. Elämäntilanne vaikutti: vaimo sai uuden työtehtävän, emmekä halunneet vielä laittaa Antonia päiväkotiin. Olin aikanaan kotona myös esikoisemme kanssa. Kotonaolon mahdollisuus tuntuu ainutlaatuiselta. Se lisää lapsen luottamusta minuun, ja saan seurailla Antonin kehitysvaiheita läheltä. Nyt jännitetään, lähteekö hän kohta kävelemään. Käymme paljon puistoissa ja liikumme, koska Anton on utelias ja motorisesti taitava.

Rankimmat hetket ovat niitä, kun puolison työpäivä venyy yllättäen ja joudun hoitamaan yksin koko pitkän illan. Kolmen lapsen iltapaloissa ja -pesuissa riittää hommaa. Kai sitä kuitenkin aina vähän odottaa, että se toinen tulee töistä kotiin, vaikka on ihan ymmärrettävää ja ok, että välillä hänellä venähtää. Muita isävapaalla olevia ei ole ihan helppo löytää. Lähdimme heti mukaan, kun kuulin puistossa vinkin tästä kerhosta. Isille suunnattu kerho on kiva juttu, koska isän suhde lapseen on vähän erilainen kuin äidin. Lisäksi äitien yhteisö hioutuu vauva-ajasta asti ja heitä yhdistävät esimerkiksi imetysaiheiset keskustelut. Täällä ei tarvitse yrittää pysyä niissä jutuissa mukana vaan voi matalalla kynnyksellä kysellä myös hölmöjä kysymyksiä. Isien kesken on ehkä helpompi luottaa itseensä vanhempana.”

Niko Siltanen ja Elsa, 1 vuotta ”VANHEMMUUDEN HAASTEISTA pu hutaan paljon enkä aina kehtaa hehkuttaa, miten mukavasti meil lä on mennyt. Elsa on nukkunut hy vin ja on muutenkin iloinen touhua ja. Isyys on ollut paljon luontevam paa ja helpompaa kuin kaikki va roittelivat. Elsa on meidän esikoinen, ja ha lusin ilman muuta pitää kaikki 160 minulle nykyisessä vanhempain rahamallissa merkittyä päivää. Puo lisoni piti itselleen merkatut vapaat ja muutaman kuukauden hoitova paata päälle. Ratkaisu tuntui helpol ta, kun jako kerran on laadittu näin. Jos vanha malli olisi ollut voimassa, olisi pitänyt miettiä enemmän. Olen ollut Elsan kanssa kotona heinäkuusta ja jatkan tammikuulle asti. Senkin jälkeen teen nelipäiväis tä viikkoa, jotta lapsen ei tarvitsisi heti olla täyttä aikaa päiväkodissa.

Kotonaolo on auttanut tutustu maan Elsaan. Huomaan nykyään jo pienemmästä kitinästä, mikä mil loinkin on hätänä. Joskus hänelle tu lee paha mieli oven kiinni laittami sesta, joskus taas pitää päästä syliin. Parhaat hetket ovat aamupalan jälkeen, kun Elsalla on maha täynnä ja hän lähtee kiinnostuneena tutki maan lelujaan. Hän saattaa touhuta silloin itsekseen hyvän tovin esimer kiksi leikkikeittiöllään. Sitä on haus ka seurailla. Aamupäivisin lähdemme usein lähialueen kerhoihin. Niistä löytyy samanikäisiä kavereita Elsalle ja mi nulle tuttua kieltä puhuvaa seuraa. Pelkkään kotonaoloon kyllästyisim me molemmat.” ■ Isien perhekerho kokoontuu Malmin Varustamolla (Pekanraitti 16) tiistaisin kello 9.30–11.30.

Martti Vehmanen ja Sampo, 1 vuotta 4 kuukautta ”TÄLLÄ HETKELLÄ TUNTUU, että jo kainen viikko on helpompi kuin edellinen. Vauvaajan unettomuus on vihdoin takana ja Sampo nuk kuu nyt öitä keskeytyksettä. On ol lut yllätys, miten nopeasti eri vai heet unohtuvat, vaikka niiden ol lessa päällä pitää kehittää ratkaisu ja jatkuvasti. Nykyään Sampo herää aamuisin riemukkaana ja höpöttelee sängys sään. On hauska hetki hakea hänet sieltä. Hän osoittaa koiralamppua, joka pitää laittaa päälle, ja verhoja, jotka pitää avata. Hän pitää kovasti musiikista ja tekee jokaisesta lelusta rummun. Täällä kerhossa hänen on aina ensin saatava leikkiä Nalle Puh lelulla, josta tulee ääniä. Siitä sitten edetään muihin. Olen kotona Sampon kanssa kou lun syyslukukauden. Se oli kätevin tä, koska olen opettaja. Puolisoni te

kee etätöitä kotona, joten pyrimme Sampon kanssa lähtemään liikkeel le mahdollisimman paljon. Tällai sessa kerhossa on kiva saada aikuis kontakteja ja vertaistukea, kun kai killa on suunnilleen samanikäiset lapset. Puhumme isyydestä mutta myös vaikka Star Warsista tai maka ronikriisistä.”

”

Puhumme isyydestä mutta myös vaikka Star Warsista MARTTI VEHMANEN

Iltavillit-tapahtuma täyttää Malmin Varustamon kahdesti kuussa Iltavillit-tapahtuma tarjoaa lapsille il taenergian purkua ja vanhemmille ver taistukea. Perheet voivat tulla syömään maksutonta kasvisruokaa, leikkimään, juttelemaan ja tutustumaan uusiin ih misiin Malmin Varustamolla, joka sijait see Malmitalon ja Malmin uimahallin välissä. Ovet avautuvat joka toinen tors tai kello 16.

– Tänä syksynä uutta on se, että per heiden toiveesta tarjoamme myös kou luikäisille omaa toimintaa. Yleensä se on askartelua ja pelailua. Tavoitteena on, ettei koululainen jäisi yksin kotiin ei kä viettäisi Iltavillien aikaa puhelimella, kertoo Iltavillejä järjestävä lastenohjaa ja Päivi Ahmaoja.

– Tämä on matalan kynnyksen toi mintaa. Iltavilleissä käy myös muun uskoisia perheitä. Olemme paikalla seu rakunnan työntekijöinä, mutta emme pidä hartauksia. Joulujuhliemme kristil liseen perinteeseen liittyvistä joululau luista ilmoitamme etukäteen. Iltavilleissä käy tavallisesti 40–60 ih mistä. Varustamolle mahtuvat hyvin

touhuamaan niin vauvat, taaperot kuin pienet koululaisetkin vanhempineen. Ruoka saadaan osittain Varustamon Waste&Feast lounasravintolasta. Iltavillit Malmin Varustamolla, Pekan raitti 16, to 9.11. ja 23.11. klo 16–18. Katso lisää lapsiperheiden kerhoista ja toiminnasta: helsinginseura kunnat.fi/lapsetjaperheet

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2023 3

Kielituokion aikana sohvalla istuivat Gulbano Amiri (vas), Rebeka Sultana sylissään Gulbanon lapsi Moez ja Hani Mahdi lastensa Akramin ja Aymanin kanssa.

MoniNainen arki -hanke auttaa naisia löytämään paikkansa Matteuksenkirkon kielikahvilassa maahanmuuttajataustaiset äidit oppivat yhdessä suomea.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

inä tykkään. Minä en tykkää. Matteuksenkirkolla Itäkeskuksessa kokoontuvassa kielikahvilassa opetellaan tänään kertomaan tykkäämisestä. Uusia sanoja tulee monta ja ne liittyvät tekemiseen: uida, ajaa autolla, opiskella, siivota, laulaa, tanssia… Suomalaisia erikoisuuksia ovat sellaiset sanat kuten ”hiihtää” ja ”luistella” – onneksi ku-

4 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2023

vakortit kertovat, millaisesta toiminnasta on kyse. Kielikahvila on osa Helsingissä ja Vantaalla tänä syksynä alkanutta MoniNainen arki -hanketta. Sen kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset naiset, jotka eivät käy töissä tai opiskele. Hankkeen toteuttavat Helsingin ja Vantaan seurakunnat yhdessä, ja sitä rahoittaa EU:n Turvapaikka-, maahanmuuttoja kotouttamisrahasto AMIF. Helsin-

gissä hanke on käynnistynyt hyvin. – Heti ensimmäisellä kerralla oli mukana 11 naista ja neljä lasta. Tälle on selvästi tarvetta, projektikoordinaattori Ulla Kärki kertoo. – Kielikahvilassa juodaan kahvia tai teetä, syödään jotakin pientä ja pidetään kielituokioita, joissa opiskellaan suomea rennolla otteella. Meillä on eri tasoisia kielen oppijoita, mutta on mennyt yllättävän hyvin. Äidit auttavat toisiaan ja ilmapiiri on lämmin ja hauska. Tavoitteena on oppia suomea ja kehittää monilukutaitoa. Termillä tarkoitetaan kykyä hankkia, yhdistää, muokata ja tuottaa tietoa erilaisten lähteiden avulla. Naiset pääsevät myös tekemään pieniä retkiä lähiseudulle.

OSA NAISISTA on tullut paikalle lapsen tai lasten kanssa. Afganistanista kotoisin olevalla Gulbano Amirilla on mukanaan seitsemän kuukauden ikäinen Moez-poika. Amirin äidinkieli on dari. Hän puhuu vähän suomea ja englantia. – Olen ollut Suomessa vuoden ja tästä kolme kuukautta olin koulussa. Nyt olen lapsen kanssa kotona. Haluaisin opiskella Suomessa sairaanhoitajaksi, hän kertoo tulevaisuudensuunnitelmistaan. Kielituokion aikana naiset kannustavat ja auttavat toisiaan. Mukana on myös muutama suomea äidinkielenään puhuva vapaaehtoinen. – Jos ette muista jotakin, Jaana auttaa. Hän on meidän kävelevä sanakirjamme ja Google Translate, Ul-

JOULURADIO

la Kärki sanoo, viitaten vapaaehtoistyöntekijä Jaana Järvelään. Järvelä sanoo vapaaehtoistyön olevan tosi kivaa. – Olen itse elänyt kahden kulttuurin perheessä. Tiedän, että on tärkeää oppia kieltä ja että on jokin paikka, jossa voi kysyä kaikenlaisista arkipäivän asioista. Vapaaehtoisia toimintaan etsitään yhä lisää. – Mukaan voisi hyvin tulla myös muutama suomalainen kotiäiti, Ulla Kärki toivoo.

”

TARKOITUKSENA EI OLE TUODA KIRKKOA IHMISTEN ELÄMÄÄN, VAAN IHMISIÄ OSAKSI MEIDÄN YHTEISKUNTAAMME. ULLA KÄRKI

VANTAALLA MONINAINEN arki -hanke alkoi lokakuussa. Myyrmäkitalolla kerran viikossa kokoontuva ryhmä saa Cable-yhteisövalmennusta. – Cable tulee sanoista Community Action Based Learning for Empowerment. Olemme aluksi puhuneet siitä, kuka kukin on, mistä tulee ja missä on elämässään tällä hetkellä, projektikoordinaattori Kaisa Aalto kertoo. – Yhteisövalmennuksessa on myös tärkeää jalkautua alueelle. Käymme katsomassa, missä on kirjasto, bussipysäkit, juna-asema, ja havainnoimme ympäristöä. Tarkoitus on, että naiset voimaantuvat, tutustuvat toisiinsa ja pääsevät välillä pois kotoa. Myös Vantaalla mukana on suo-

mea äidinkielenään puhuvia vapaaehtoisia, ja lisää otetaan. Lapset voi ottaa kokoontumisiin mukaan, ja heitä varten paikalla on myös kaksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton kautta tullutta lastenhoitajaa. ERILAISISTA TAUSTOISTA tulevat, myös erilaisia uskontoja edustavat naiset eivät ole pitäneet sitä ongelmana, että MoniNainen arki -hankkeen taustalla ovat luterilaiset seurakunnat. Kaisa Aalto ja Ulla Kärki pitävät luontevana sitä, että seurakunnat tekevät kotouttamistyötä. – Tarkoituksena ei ole tuoda kirkkoa ihmisten elämään, vaan ihmisiä osaksi meidän yhteiskuntaamme, Ulla Kärki sanoo. – Kotouttaminen kuuluu ihan kaikille. Seurakunnat ovat iso toimija Suomessa ja niiden alta löytyy paljon upeita juttuja, joihin voidaan kutsua ihmisiä. On perhekerhoja, nuorten kerhoja, lasten ja aikuisten ryhmiä. Seurakunnissa on paljon tietoa ja osaamista kotouttamiseen. Kuka tahansa voi olla kotouttaja, ei tarvitse osata kieliäkään. Ystävällinen hymy riittää, Kaisa Aalto sanoo. Seuraavaksi MoniNainen arki -hanke laajenee. Helsingissä alkaa Cable-yhteisövalmennus, Vantaalla perustetaan uusia ryhmiä. – Seuraava ryhmä aloittaa tammikuun alussa. Tavoitteena on järjestää yhteensä viisi ryhmää eri puolilla kaupunkia, kaksi ryhmää Myyrmäessä, loput Koivukylässä ja Hakunilassa, Aalto kertoo. Lisätietoja: Nnenna Allinen, projektipäällikkö, nnenna.allinen@evl.fi, p. 050 4721 200 Ulla Kärki, Helsingin projektikoordinaattori, ulla.karki@evl.fi, p. 050 326 2251 Kaisa Aalto, Vantaan projektikoordinaattori, kaisa.k.aalto@evl.fi, p. 040 7214783

Projektikoordinaattori Ulla Kärki käytti erilaista tekemistä kuvaavia kuvakortteja apuna kielituokiossa.

Jouluradion eri kanavia voi kuunnella osoitteessa jouluradio.fi

Jouluradio soi jälleen loppiaiseen asti Jouluradion pääkanavan lisäksi netissä soivat Kauneimmat Joululaulut, Klassinen joulu, Happy Holidays, Lasten Jouluradio, Rouhea joulu, Julradion sekä uusi PopJoulu. – Kuulijat ovat toivoneet sellaista hyväntuulista, menevää kanavaa, joka voisi toimia esimerkiksi joulusiivouksen taustalla, musiikkipäällikkö Joni Hartikainen kertoo PopJoulusta. Pääkanavan musiikkikattaus tulee olemaan aiempaa monipuolisempi. Jouluradion suosion salaisuutena ovat huolella mietityt soittolistat 6 000 kappaleen

musiikkikirjaston antimista. – Joulumusiikki herättää kuuntelijoissa tunteita ja muistoja sekä tuo mielihyvää. Erityisesti näinä epävarmoina sodanmustina aikoina haluamme tarjota kuuntelijoillemme vaihtoehdon, jossa voi uppoutua joulumusiikkiin, sanoo Jouluradion vastaava tuottaja Katri Ketola. Jouluradio on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien lahja kuuntelijoille, ja sen mahdollistavat seurakunnat ympäri Suomen. Jouluradio on osa samaa mediaperhettä Kirkko ja kaupungin kanssa.

Lähetystyön määrärahoilla tuetaan neljää virallista lähetysjärjestöä Helsingin seurakuntien verotuloista käytetään lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan noin kolme prosenttia eli ensi vuonna 2 255 000 euroa. Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto päätti määrärahojen jako-osuudet vuosille 2024–2027. Avustussumman kohdentamaton osuus jaetaan neljän järjestön kesken seuraavasti: Suomen Lähetysseuralle 54 prosenttia, Kirkon Ulkomaanavulle 19 prosenttia, Suomen Pipliaseuralle 6 prosenttia ja Medialähetys

Sanansaattajille 4 prosenttia. Viisi järjestöä jäi vaille tukea, sillä valtuuston enemmistö ei saanut näyttöä näiden järjestöjen sitoutumisesta yhdenvertaisuuteen. Yhteinen kirkkovaltuusto keskusteli 26.10. määrärahan jakamisesta kaksi tuntia, ja lukuisia muutosesityksiä tehtiin. Kirkkoneuvoston pohjaesitys voitti kaikki äänestyskierrokset selvin lukemin. Lue koko juttu verkosta: kirkkojakaupunki.fi

Kirkolle valitaan uudet päättäjät helmikuussa 2024 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokousvaalit ja hiippakuntavaltuustojen vaalit järjestetään 13. helmikuuta 2024. Kirkolliskokousvaalien ja hiippakuntavaltuustojen vaalien ehdokasasettelu on käynnissä ja se päättyy 15.11. Vaaliehdokkaita voivat asettaa valitsijayh-

distykset. Maallikkoehdokkaaksi voidaan asettaa seurakunnan maallikkojäsen, joka on vaalikelpoinen seurakunnan luottamustoimeen. Helsingin hiippakuntaa edustaa kirkolliskokouksessa kahdeksan maallikkoedustajaa ja neljä pappisedustajaa. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2023 5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.11.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti ja to klo 10–13, puhelimitse ma, ti ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Diakonian ajanvaraus ti ja to klo 10– 11, p. 09 2340 3003 Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17 Striimaukset seurakunnan Facebooksivulla sekä Youtubessa www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Haagan kauppalan 100-v.juhlakonsertti Sininen ja valkoinen la 11.11. klo 16 P.-Haagan yhteiskoululla. Haagassa vaikuttaneiden taiteilijoiden musiikkia mm. Jukka Kuoppamäeltä, Vesa-Matti Loirilta sekä Dave Lindholmilta. Solistit Susanna Lukkarinen ja Mikael Konttinen. Yhtyeessä Henna-Maija Kuki, Teemu Keränen, Teemu Eronen. Vapaa pääsy, järj. Haagalaisen Tuki – Stöd ry. Lasta odottavien ilta to 16.11. klo 17–19. Kirjapiiri to 16.11. klo 18. Lue etukäteen kirja Paolo Gognetti: Sofia pukeutuu aina mustaan. Filosofiaklubi to 21.11. klo 17.30– 20. Kosmologinen järjestys. Kitarakonsertit su 19.11. klo 14 ja 15.30. Luhmo. Hiljaisuuden jooga su klo 18.30– 20. Teematorstai. Klo 12 päivärukous, klo 12.15 ruokailu 6 e, klo 13 ohjelma. 16.11. Kirkko erilaisten yhteisönä, rovasti Arja Majuri. 23.11. Miten runo syntyy? kirjailija, runoilija Anna-Mari Kaskinen. Iltapyhis to 23.11. klo 17.30–19. Kuoroilta to klo 18. Hyvän mielen keidas to klo 15. Ateria 2 e.

6 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2023

Kannelmäen seurakunta Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa:

FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18 kirkossa.

TAPAHTUMIA Syysaatteita. Jenni Lappalainen esittää Ilmari Hannikaisen pianoteoksia to 9.11. klo 18 kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Klanun Mummola la 11.11. klo 10–13 Klanulla. Lapsille ja aikuisille leikkiä, askartelua ja lukemista vapaaehtoisten mummojen kanssa. Avoimet ovet. Duo Lux – Syksyisiä unia la 11.11. klo 16 kirkossa. Duo Lux: Sandy Ahjo, huilut, ja Marja Nevankallio, konserttikantele, sekä Susanna Mäkinen, huilu, ja Laura Winter, konserttikantele. Klassista sekä jazzsävyistä tunnelmamusiikkia. Sarmanto, Haimelin, Sibelius,

Clarke. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Lahjoita jouluiloa -keräys 12.11.– 15.12. seurakuntamme alueella asuvien vähävaraisten lapsiperheiden ja aikuisten tueksi. Osallistu lahjoittamalla S-ryhmän lahjakortti haluamallesi summalle (10–50 e). Lahjakortin voit tuoda kirkkoon messun toimittajille su 12.11. tai Paikkaan, Kaaren -1. krs, tiistaisin klo 12–15 tai 15.12. mennessä Klanulle virastoon tai ala-aulan postilaatikkoon. Työtupa ti 14.11. klo 15–18 Klanulla. Avoin käsityö- ja askarteluhuone. Lauletaan yhdessä to 16.11. klo 10.15–11.30. Avoin yhteislaulutilaisuus kirkossa. Vaittisen Vene Back to the 80s la 18.11. klo 18 kirkossa. Vaittisen vene -yhtye: Pekka Vaittinen, laulu, kitara ja huuliharppu, Milla Parolin ja Sindy Komulainen, taustalaulu, Timo Laakso, rummut, Juha-Pekka Olli, basso, Kalle Kuusimäki, kitara, ja Pekka Peltonen, koskettimet. Special guest Kimmo Kajos, kitara. Veneen omia gospellauluja ja riparilauluja 1980-luvulta nykyhet-

keen. Vapaa pääsy. Lähetyspiiri ti 21.11. klo 17–18.30 Klanulla. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille. Eläkeläisten päivähetki ke 22.11. klo 12.30–14 Klanulla. Keittolounas, hartaus ja vapaata seurustelua. Vapaaehtoinen ruokaraha.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna to klo 9–13, palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Munkkivuoren kirkko: Messut su klo 11. Su 12.11. Päivi Vähäkangas, Senni Valtonen. Su 19.11. Jouni Hartikainen, Risto Kultala.

SIRPA PÄIVINEN

Isänpäivän perhemessu su 12.11. klo 10. Muroma-Nikunen, Helo, Marte. Lasten laulukerho Pisarat. Striimataan. Keittolounas. Messu ke 15.11. klo 15 Hopeatien palvelutalossa. Helo. Messu 19.11. klo 10. Kolari, KreiviPalosaari, Marte, viulistit Heidi Järvikivi ja Sampo Villanen. Mukana mielenterveysyhdistys Majakka. Iltamessu 15.11. klo 18 Mattsson, Marte. (ei 22.11.). Iltatee. Virsikirjan synkimmät virret ke 22.11. klo 18. Silin, Marte. Iltatee. Ad sextam to klo 12. Laudes ke klo 7.30. Striimataan. Kompletorio pe klo 19. Striimataan.

Lähetysraamattupiiri ma 13.11. klo 14. Lähetyspiiri ti klo 13. Forsberg. Käsityökerho ma klo 13. Päiväkahvit ke 15.11. klo 13. Pelikerho 18.11. klo 12. Aikuisten sählyvuoro PohjoisHaagan ala-asteella ma klo 17. Perhekerhot. Ma klo 17.30–19 Tönön iltaperhekerho, Kauppalankuja 7. To klo 9.30–11 kirkolla. Pe klo 9.30–11 Mariankodilla, Schildtinpolku 6.

Menokasvo

Lähde tekemään löytöjä Käpylän kirkon kirpputorille Käpylän kirkolla pidetään kirpputori, jossa myydään seurakunnan vanhoja tavaroita. Mistä ajatus tähän tuli, seurakunnan vapaaehtoistyöntekijä Leena Ronkainen? – Kirkolla on järjestetty kerran viikossa ruokailu, ja tänä syksynä sinne tuli tavallista enemmän lapsiperheitä. Lapset leikkivät ruokailun lomassa viereisessä tilassa, josta oli koronapandemian aikana tullut erilaisten tavaroiden varasto. Se näytti tosi ankealta, joten tyhjensimme suntio Harto Hållmanin kanssa varaston ylimääräisistä tavaroista. – Yhtenä yönä sain ahaa-elämyksen, että tavaroista voisi pitää kirpputorin. Harto ja muut työntekijät innostuivat, ja aloimme järjestää tätä yhdessä. Mitä kirpputorilla on myynnissä? – Siellä myydään muun muassa astioita, huonekaluja, kirjoja, tekstiilejä ja lasten leikkikaluja. Saamme lisää tavaraa myyntiin Käpylän nuorisotilasta ja

Leena Ronkainen esittelee Käpylän kirkon kirpputorilla myytäviä tavaroita.

Oulunkylän kirkolta. Lopuksi pidetään huutokauppa arvokkaimmista tavaroista, kuten Artekin huonekaluista, joista osa vaatii korjailua. – Oulunkylän Martat pistävät kirpputorille pystyyn kahvilan, joten siellä on tarjolla myös tällaista virkistystä. Käytkö itse kirpputoreilla? – Käyn silloin tällöin, kun jokin kirpputori osuu kohdalle ja etsin jotain tietyn-

laista tavaraa, esimerkiksi lisäosia astiastoon. Kirkolla harjoittelijana oleva Jonna Taimela on kirpputorifani, ja häneltä olemme saaneet tärkeää tietoa kirpputorimeiningistä. MARJO KYTÖHARJU Kirpputori su 12.11. klo 12–16 Käpylän kirkolla, Metsolantie 14. Arvokkaimmat tavarat huutokaupataan klo 15–16.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.11.

JUMALANPALVELUKSET

Joululaulukuoro alkaa to 2.11. klo 18–19.30 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Kuuden viikon kuoro. Harjoitukset to 2., 9., 16., 23. ja 30.11. sekä 7.12. Esiintyminen Kauneimmissa joululauluissa su 10.12. klo 18. Lisätietoja kanttori Senni Valtonen p. 09 2340 5117. Isänpäivä-Etkot la 11.11. klo 15–17 Munkkivuoren kirkossa. Toiminnallinen iltapäivä. Hodaribaari. Risto Jukon luentosarja la 11.11. klo 16 Munkkiniemen kirkossa. Globaali kristinusko. Pitsaa ja lautapelejä ti 14.11. klo 17.30–20 Munkkivuoren seurakuntatalolla. Jouluaskarteluilta pe 17.11. klo 17.30–20 Munkkivuoren seurakuntatalolla. Tehdään yhdessä joulukortteja. Vapaaehtoisten hartauskoulutus la 18.11. klo 11–13 Huopalahden kirkossa. Pekka Simojoen konsertti ke 22.11. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e lähetyksen hyväksi. Tarinakirkko la 25.11. klo 14 Munkkivuoren kirkossa. Lumoava kertomus ensimmäisestä joulusta isoilla nukeilla esitettynä. Lisätunnelmaa tuo taidokkaasti sovitettu musiikki. Ylistys- ja rukouspiiri ma klo 18 Munkkiniemen kirkon sakastissa. Sanan äärellä ti klo 11–12.30 Munkkinimen kirkon aulassa. Olohuone ti klo 13–14.30 Munkkiniemen kirkossa. Kirjallisuuspiiri joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 18.30–20 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Kahvila ke klo 12–13.30 Munkkivuoren kirkossa. Jumppa to klo 10.30 Munkkivuoren kirkon pihassa. Eläkeläisten kahvihetki to klo 13–14 Munkkiniemen kirkon aulassa.

Messu su klo 10 Tuomiokirkossa (myös Youtube), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu (ja pyhäkoulu) Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. su ja juhlapyhinä, klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa. Vanhan kaavan messu su 19.11. klo 12 Agricolan kirkossa. Agricolamessu ke klo 19. Päivämessu to klo 12 Tuomiokirkossa, 9.11. Kryptassa. Iltamessu la klo 18 Tuomiokirkossa.

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu ja minimyyjäiset su 12.11. klo 10. Nuorkivi, Vuori, Ahola. Myynnissä leivonnaisia lähetystyön hyväksi. Neulemessu ja musiikkipyhäkoulu su 19.11. klo 10. Vuori, Nuorkivi, Listo. Teemallinen messu, jonka aikana voi halutessaan neuloa. Lankoja ja puikkoja saatavilla. Lapsille musiikkipyhäkoulu.

PIXABAY

TAPAHTUMIA

Piispa ja presidentti ehdokkaat Piispa Teemu Laajasalo haastattelee marras-joulukuussa presidenttiehdokkaita Helsingin tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 10. Jokaisen ehdokkaan kanssa keskustellaan Presidentin arvot -sarjassa noin tunnin ajan. Tilaisuus suoratoistetaan Ilta-Sanomien ISTV:n kautta. Kryptaan paikan päällä pääsee osallistumaan noin sata henkilöä. Sarjassa marraskuussa: ma 13.11. klo 13 Pekka Haavisto, ti 14.11. klo 13 Olli Rehn, pe 17.11. klo 13 Alexander Stubb, ma 20.11. klo 13 Jussi Halla-aho ja ma 27.11. klo 13 Mika Aaltola.

Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18. Messu sisältää ehtoollisen lisäksi muutaman yhteislaulun, rukousta, raamatunlukua ja lyhyen puheen.

TAPAHTUMIA Takkailta pe 10.11. klo 18 kirkolla. Rukousta, ylistystä ja musiikkia. Markku Karonen, Tuula Pitkänen, Inka Ahola. Lähetyspiiri ke 15.11. klo 14 kirkolla. Aiheena 150-vuotiaan Sley:n lähetystyö ennen ja nyt. Rukouspiiri keskiviikkoisin klo 13 kirkolla. Rukoilemme yhteisten, seurakuntaan saapuneiden rukouspyyntöjen ja omien asioiden puolesta. Marrassointeja – Luoteis-Helsingin musiikkiopiston oppilaskonsertti to 16.11. klo 18 kirkossa. Vapaa pääsy. Maksutonta lakineuvontaa ke 22.11. klo 15.30 kirkolla. Lakimies Matti Siitonen antaa yleisluonteisia neuvoja lakiasioiden hoitamisessa. Ei toimeksiantoja tai asiakirjojen laadintaa. Vastaanotto saapumisjärjestyksessä. Olkkari – kaikenikäisten yhteinen olohuone keskiviikkoisin klo 15–18.30 kirkolla. Maksutonta välipalaa ja kahvia. Ruokailu klo 17, hinta 3 e aikuisilta. Käytössä ompelukone, leluja, pelejä ja askartelutarvikkeita.

Keskusta Tuomiokirkko seurakunta Virasto: Bulevardi 16 B ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–12, to– pe klo 9–12 p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–14 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, to–la klo 12–16 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Annankulma, Annankatu 14D Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha Katajanokan seurakuntakoti, Kauppiaankatu 8–10 B Mertullin kerhohuone, Meritullintori 3 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Annankulmassa: Annankulman olohuone ke klo 11, to klo 11, pe klo 9. Lähetystyön tuokio pe 17.11. klo 11. Leena Kontula ja Tuula Tapanainen kertovat vankila- ja päihdekotityöstä Virossa. Jouluavustusten haku käynnissä. Jouluavustukset pienituloisille Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan alueella asuville. Lapsiperheet voivat myös hakea 40 e lahjakorttia joululahjaksi. Avustukset haetaan tänä vuonna lomakkeella, joita saa diakoniatyöntekijöiltä ja myös kirkkoherranvirastosta. Hakemus on oltava 10.11.23 diakoniatyöntekijällä. Keskiviikkoillat 15.11. klo 18. Vanhan kirkon yhteisön ilta ke 22.11. klo 17.30. Bulevardin pihasalilla: Naisten raamattupiiri ma klo 14. Miesten raamattupiiri ma klo 18. Avoin raamattupiiri to klo 16.30. Hyvän toivon kappelilla: Hiljaisuuden jooga pe 10.11. klo 17. Perhekerho ma ja ti klo 9.30. Baby and Toddler group pe 13.30. Connect with English-speaking families. Vauvaperhekerho ti klo 13. MLL:n perhekerho ke klo 9.30. MLL:n iltaperhekerho ma klo 17. Koululaisten olkkari to klo 14. Luomakuntakerho pe klo 15.30. Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki to klo 9.30. Yhteisöruokailu ma klo 17. Kappelikahvila ti klo 14. Musaryhmä to klo 18. Raamattupiiri pe 17.11. klo 18. Katajanokan seurakuntakodilla: Peliteemainen perhekerho ke klo 17. Perhekahvila pe klo 10. Meritullissa: Perhekerho to klo 15. Seniorinaisten jumppa ma klo 10 ja klo 11. Mikael Agricolan kirkolla: Diakoniaruokailu ti klo 12. Tribe ti klo 16.30. After school ke klo 15. Messulauluja 3 -kirjan julkistuskonsertti to 23.11. klo 19. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Perhekerho pe klo 9.30. Seniorifoorum ke klo 13. 15.11. Ari

Puheloinen: Sotilas ja työmies. 22.11. Eero Junkkaala: Raamatun todellinen merkitys. Suomenlinnan kirkolla: MLL muskari ma klo 15.30 Kryptassa. Rukouksen ja ylistyksen ilta ke klo 18 Kryptassa. Koululaisten olkkari ti klo 14. Gospel & prayer – rukousta ja gospelia su 19.11. klo 14. Tuomiokirkolla: Aamurukouspiiri ma klo 7.30. Presidentin arvot: piispan vaalikeskustelut 13.11., 14.11., 17.11. Ja 20.11. klo 13 Kryptassa. Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki ma klo 18 kappelissa. Päivärukous 13.11., 10.11. ja 20.11. klo 12. Rukoushetki rauhan puolesta ti klo 12. Kristillinen meditaatio ke klo 18 kappelissa. Päiväkonsertti ke klo 12. Senioreiden tuolijumppa ke klo 9.30 Kryptassa. Konsertti su 12.11. klo 18 Kryptassa. Katajanokan muusikot ry. Liput ovelta. Juhlakonsertti: Matti Vaakanainen 40 vuotta pe 17.11. klo 18. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Vivaldi: Gloria & Bruckner: Requiem su 19.11. klo 17. Oratoriekören i Helsingfors. Liput lippu.fi. Vanhalla kirkolla: Päiväkonsertti ti klo 12. Markuksesta maalaten – taideraamis Markuksen evankeliumista nuorille aikuisille pe klo 15 kryptassa. Synkkien virsien ilta la 18.11. klo 18. Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18. Pappi tavattavissa to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Löydät ajankohtaiset tiedot seurakunnan toiminnasta ja tapahtumista helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2. Avoinna ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: kallionseurakunta.fi Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2

JUMALANPALVELUKSET Kallion kirkossa: Iltamessu maanantaisin klo 18. 13.11., 20.11. Partti. Matkalaisen messu tiistaisin klo 18. 14.11. Lindfors, 21.11. Helanne. Meditatiivinen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 15.11. Kotakorpi, Vuori, 22.11. Kelttimessu, KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2023 7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.11.

Lindfors, Korhonen. Kivimessu torstaisin klo 18. 16.11., 23.11. Roininen, Niskala. Iltamessu perjantaisin klo 18. 10.11., 17.11. Hynninen. Messu su 12.11. klo 10. Kotakorpi, Uusi-Rauva, Oksanen, Niskala, Vokaaliyhtye Incanto, joht. Jukka Jokitalo. Messu su 19.11. klo 10. Roininen, Helanne, Niskala, Kallion Kantaattikuoro. Alppilan kirkossa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 12.11. Kotakorpi, Oksanen, 19.11. Roininen, Niskala.

TAPAHTUMIA Vanhan musiikin konsertti la 11.11. klo 15 Alppilan kirkossa. Länsi-Helsingin musiikkiopiston soittajat. Tuntiretriittiryhmä Kristuksen rukous ma 13.11. klo 18 Kristillisen työväenyhdistyksen tiloissa, Torkkelinkatu 11 A 3. Tuntiretriittiryhmä on avoin kaikille retriitissä olleille tai niistä kiinnostuneille. Illassa harjoitetaan varhaiskirkollista Kristuksen rukousta ja sydänrukousta. Ilta koostuu lyhyestä alustuksesta, alkurukouksesta ja hiljaisesta hetkestä. Lopuksi tarjolla kahvia, teetä ja hedelmä. Lautapelikerho 7–12-v. ke 15.11. ja 22.11. klo 16–17.30. Lautapelit odottavat pelaajia Redissä, Vapaakaupungin Olohuoneessa. Kerhon ohjaajina Samu ja Nea. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 16.11. Niin läheltä kuin muistan. Näyttelijä Kati Outinen Päivi Istalan vieraana. 23.11. Tanssija ja taitolentäjä Sami Saikkosen toinen elämä. Raisa Rauhamaa haastattelee. Lasten sataman pop up -muskari alle 1-vuotiaille to 16.11. klo 17–17.30 Kalasatamankatu 20. Muskaria ohjaa Päivi Lindberg. Mukana Hilpi Perttula Seurakunta ilman seiniä -hankkeesta ja pastori Marja Kotakorpi. Ilmoittaudu 10.11. mennessä hilpi.s.perttula@evl.fi tai p. 050 475 7597. Alppila Church’s Multicultural Evening 18.11. klo 17–20. Join us on Saturday evening for sports, games, and cultural exchange. Free gym access. Snacks, drinks, and friendly faces await! See you there! Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 21.11. klo 14.30–15.30 Kallion kirkossa. Hanna Koljonen, urut. Vapaa pääsy. Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 21.11. klo 16–17 Kallion kirkossa. Johanna Simonen, urut. Vapaa pääsy. Wine & Talk -afterwork Kalasatamassa ke 22.11. klo 17–19 Ravintola HOB:issa. Kuolema. Puhumassa Kalasataman alueen pappi Visa Viljamaa. Tule keskustelemaan ja viihtymään! Kallion kirkon kahvila torstaisin ja perjantaisin klo 10–15. Tarjolla lounasta ja muita herkkuja vitriinis-

8 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2023

tä. Lounas 8,50 e.

Lauttasaaren seurakunta Seurakunnan infopiste: Myllykallionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta. Avoinna ma–pe 10–18. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b, avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan.

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11. Hiljaisuuden viikkomessu ke klo 18. (Ei 22.11.) Pyhäkoulu su klo 11.

Kätkössä olevaa minuutta etsimässä 22.11. klo 18–20 kirkkosalissa. Emeritusprofessori Paavo Kettunen. Maksuton. Sanan ja rukouksen ilta 22.11. klo 18–20 kirkkokahvilassa. Markus Ek. Torstaipiiri 23.11. klo 13. Lautapelejä yhdessä. Rukouspiiri maanantaisin klo 17 Myllykallio-tilassa, D-rappu. Seurakunnan jouluavustukset haettavissa. Onko taloutesi tiukoilla? Ota yhteyttä diakoni Tainaan 28.11. mennessä p. 050 380 3532. Voit jättää soittopyynnön. Yhteisölounas Kirkkokahvilassa joka torstai. Aikuiset 5 e, 3–12-v. lapset 3 e. Joulupolku 9.12. klo 16–19. kirkolla. Kauneimpia joululauluja, ruokaa, joulumaa, joulutori ja muuta puuhaa koko perheelle.

Minä muistan sinua Mielessä mukana -tapahtuma itsemurhan tehneiden läheisille la 18.11. klo 13–15 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Surunauha ry:n työntekijä kertoo järjestöstä. Tuohusten sytytys läheisen muistolle. Musiikkia Krista Pellikka ja Otto Kukkaneva, nykytanssia Vilma Merta ja hartaus Arja Rannanpää-Kortelainen. Kahvitarjoilu ja mahdollisuus kahdenkeskiseen keskusteluun. Vapaa pääsy. Tiedustelut nina.liikala@evl.fi tai p. 050 322 8613.

Larun pop-messu ja iltatee 26.11. klo 18. Markus Ek ja bändi.

TAPAHTUMIA Käsityöpiiri ma 13.11. klo 13 B-aulassa. Raamattupiiri 16.11. klo 18–19.30 Vattuniemi-tilassa, C-rappu. Lauttasaaren orkesterin konsertti 12.11. klo 18. Maksuton. Töppösryhmä 14.11. ja 12.12. klo 11 B-rapun aulassa. Ryhmässä kudotaan kastesukkia kasteperheille. Wine & Worship pe 17.11. klo 18–20 Kirkkokahvilassa. Rento monikielinen yhdessäolon ilta Lauttasaaressa ja muualla asuville ulkomaalaisille, ulkomaalaistaustaisille ja kansainvälisyydestä kiinnostuneille. Tee- ja kahvitarjoilu. Mahdollisuus ostaa viiniä ja Rovasti- ja Apostoli-oluita. Tied. maria.siikala@evl.fi. Akateemisen puhallinorkesterin syyskonsertti: Rooleja – Musiikkia erilaisista tarinankerronnallisista taidemuodoista 18.11. klo 17. Konsertin johtaa Albert Lenkiewicz. Maksuton. Gloria!-konsertti 19.11. klo 18. Kamarikuoro Barcarola, johtaa Hiski Wallenius, Joonas Minkkinen, urut, Essi Lind ja Iida Nummela, laulu. Maksuton. Käsiohjelma 10 e. Luento: Kuka minä todella olen?

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10. Messussa 19.11. mukana Espoo Sinfonia, johtaa Jackie Shin. Puolen tunnin messu keskiviikkoisin klo 18.

TAPAHTUMIA Kaikkien pyhien kanssa 11.11. klo 18. Vokaaliyhtye Uoma, joht. Teemu Tommola. Liput 20/15 e ovelta. Laulu-Miesten Seniorikuoro ja Suomalaisen Klubin kuoro 12.11. klo 16. Joht. Reijo Pajamo ja Henrik Lamberg sekä urkurina Timo Olli. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Joulun lahjakorttikeräys 13.11.– 18.12. taloudellisissa vaikeuksissa oleville diakonian asiakkaille. Suosittelemme tuoterajoitettuja S- ja K-ryhmän lahjakortteja. Vastaanotamme myös vaate-, urheiluja hyvinvointipalveluiden lahjakortteja. Summa 20–50 e. Lahjakortit virastoon ma ja to klo 10–14 ja ke

klo 12–17 tai suntioille tilaisuuksien yhteydessä. Lisätied. p. 050 380 4198. ImproFlow 16.11. klo 18. Intuitiivisia äänimaailmoja. Multi-instrumentalisti, laulaja Hale Heikkilä. Halutessasi tyyny tai torkkupeitto mukaan. Liput 25/20 e. Vox Silentii – laulumeditaatio 17.11. klo 17. Pyhäin lauluja. Minä muistan sinua 18.11. klo 13–15. Tapahtuma itsemurhan tehneiden läheisille. Surunauha ry kertoo vertaistukitoiminnastaan. Musiikkia, nykytanssia, hartaus, kahvitarjoilu. Mahdollisuus kahdenkeskiseen keskusteluun. Ei ilm. Vapaa pääsy. Osana Mielessä mukana -toimintaa. Suloista urkumusiikkia vauvoille 20.11. klo 10–11. Maksuton. Jousien juhlaa 23.11. klo 18.30. Itä-Helsingin musiikkiopiston viulistien ja alttoviulistien konsertti. Vapaa pääsy. Kirppispäivä Paavalinkirkolla 25.11. klo 10–14. Myyntipaikat varattavissa nettisivuilta 22.11. asti. Meditatiivinen tanssi yläsalissa ma klo 17.15–18.15. 4. jakso 20.11., 27.11., 4.12. ja 11.12. Hinta 20 e/jakso tai 6 e/krt. Käteismaksu. Ystävyydenkahvila ti klo 14–15. Lempeä liikunta ti klo 13.30–14.15. Maksuton, ei ilm. Seniorirentoutus ja -venyttely ti klo 15–15.45. Maksuton, ei ilm. Iltaruoka ke klo 16.30–18. Hinta 1 e. Iltaperhekerho ma klo 17–19. 13.11. iltamuskari ja 20.11. taaperodisco. Maksuton, avoin kaikille. Perhekahvila to klo 9–11. Satuhetki 16.11. Vallilan perheaamu pe klo 10–11, Kangasalantie 11. Pyhäkoulu PikkuPaavalit ke klo 17.45–18.45. 3-vuotiaista ylöspäin. Ei ilm.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15. Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15. Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko: Messu su 12.11. klo 10. Helsinki Klezmer Kapelye. Messu su 19.11. klo 10. Ahjo

Ensemble. Töölön kirkko: Messu su 12.11. klo 12. Messu su 19.11. klo 12. Arki-illan ehtoollinen ke klo 18. Meilahden kirkko: Messu su 12.11. klo 12. Messu su 19.11. klo 12. Fokus: Arki-illan ehtoollinen to klo 18.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat seurakuntatoolo.fi. Temppeliaukion kirkko on päivittäin avoinna vierailijoille. Tarjoamme opastuksia ja musiikkielämyksiä läpi syksyn ja talven. Tarkemmat vierailu- ja tapahtumatiedot temppeliaukionkirkko.fi. Diakonia arkisin p. 09 2340 6318. Hyvän mielen kahvila ti 14.11. asti klo 14–15.30 Pikku Huopalahden asukastalolla, Tilkantori 12. Helppi Läksykerho su klo 16.30– 17.30 Pikku Huopalahden nuorisotalolla, Hilda Flodinin aukio 1. Rakenna joulupuu -keräys 13.11.– 10.12. Lahjoita alueellamme asuvalle pienituloiselle perheelle urheiluhallin lahjakortti, jolla tuetaan lasten ja nuorten liikunnan harrastamista ja perheen yhdessäoloa. Arvo enintään 50 e. Lisätiedot Maija Åker p. 09 2340 6370. Toimita lahjakortti Meilahden seurakuntatoimistoon 10.12. mennessä, Jalavatie 6b. Temppeliaukion kirkolla: Jumppapiiri seurakuntasalissa ti 14.11. asti klo 10.30–11.30. Omaishoitajien kirkkopyhä su 26.11. klo 10. Messussa mukana Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n toiminnanjohtaja Marja Ruotsalainen. Kirkkokahvilla tietoa omaishoidoista ja omaishoidon uusista kuulumisista. Töölön kirkolla: Waste&Feast lounas ti ja to 16.11. asti klo 12–13. Aikuiset 2 e, lapset alle 12 v. 1 e. Lähetyspiiri ti klo 13.30–15 seurakuntasalissa. Hanna-ryhmä, Toivoa Naisille ti 14.11. klo 17–19 seurakuntasalissa. Open doors ti 21.11. klo 17–19 seurakuntasalissa. Raamattupiiri ke klo 13–14.30 isossa neuvotteluhuoneessa. Aiheena Efesolaiskirje. W&F Café Töölö ke klo 14–16 seurakuntasalissa. Kauden viimeisessä kahvilassa ke 22.11. päiväkonsertti, Suburban string band. Kahvimaksut ja vapaaehtoinen kolehti Suomen Lähetysseuran työlle Thaimaassa. Avoin rukoushetki ke klo 17–18 pienessä neuvotteluhuoneessa. Downshiftaajat to klo 12–15 Pärinäpirtissä. Hopeapiiri seurakuntasalissa pe klo 13–14.30. Joulun puuhapäivä ja myyjäiset ke 29.11. klo 17–20. Askartelua, myyjäiset ja muuta mukavaa puu-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.11.

Kampin kappeli

TAPAHTUMIA Kampin kappeli on avoinna yksityistä hiljentymistä varten arkisin klo 10–17. Pappi on paikalla päivittäin. Sisäänpääsy on syys- ja talvikaudella kaikille ilmainen. Harmonikkakonsertti pe 17.11. klo 18. Ovet aukeavat klo 17.30. Esiintyjinä Kalle Välimaa ja harmonikkaluokka, Musiikkiopisto Juvenalia. Vapaa pääsy.

Hermannin Diakoniatalon Varustamo Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Pullakirkko ja kahvit su klo 10. Cafe Hermanni ark. klo 9.30–13, paitsi ke 11–18. Lounas ma, ke, pe klo 11–13, annos 1,50 e. Raamattupiiri ke klo 16. Kuntosali ark. klo 9.30–13, paitsi ke klo 11–18. Apua ja tukea ma, ti, to ja pe klo 9.30–11 sekä ke 11–12.30. Klubi ke klo 18. Duo MJ: Maijun ja Jorman juurevaa musisointia 15.11. Porttiteatteri: lauluja ja monologeja 22.11.

Herttoniemen seurakunta Virasto: Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirenin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4. Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi facebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk

JUMALANPALVELUKSET Messu su Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. Gospelmessu Kulosaaren kirkossa su 12.11. klo 10. Levollisuuden messu Laiturissa ke 22.11. klo 18.

TAPAHTUMIA Sydämeni laulut – Jippu & AnnaMari Kaskinen Kulosaaren kirkossa 9.11. klo 19. Vapaaehtoinen tuki Ukrainan lasten hyväksi KUA:n kautta. Kodittomien ilta Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3, pe 10.11. klo 15–21. Sauna, ruokailu, ohjelmaa. Sellistien luokkakonsertti Myllypuron kirkossa pe 10.11. klo 18.30. Opettaja Anna Hannikaisen oppilaat esiintyvät. Itä-Helsingin musiikkiopisto. Laulun valo -yhteislaulutilaisuus Myllypuron kirkossa la 11.11. klo 16. Säestäjänä Variksenpojat- orkesteri Heikki Variksen johdolla. Laulun siivin yhteislaulua Kulosaaren seurakuntasalissa ke 15.11. klo 14. Kahvit klo 13.30. Huilistien oppilaskonsertti Myllypuron kirkossa 17.11. klo 18. Vapaa pääsy. Itä-Helsingin musiikkiopisto. Yö kirkossa -tapahtuma 4.-, 5.- ja 6.-luokkalaisille Myllypuron kirkossa 2.–3.12. Kokataan, leivotaan, pelataan ja puuhataan sekä yövytään kirkkosalissa. Lopuksi osallistutaan ensimmäisen adventin perhemessuun. Hinta 15 e maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä, ilmoittautuminen nettisivuilla 27.10. klo 20 mennessä. Iltaruoka Myllypuron kirkolla torstaisin klo 16. Hartaus klo 15.45. Aikuiset 3 e, lapset 1,50 e. Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344. Jouluavustusten hakuaika on 6.11.–3.12. Hakulomakkeita saa Laiturista ma-ke klo 10–14 ja Myllypuron kirkolta arkisin klo 10–15.

Palauta lomake postilaatikkoon tai työntekijälle toimipisteiden aukioloaikoina. Lahjoittaisitko jouluiloa vähävaraiselle? Hanki sopivalla summalla lahjakortti haluamaasi liikkeeseen, ja tuo kortti diakoniatyöntekijälle toimipisteiden aukioloaikoina marraskuun loppuun mennessä. Myllypuron elintarvikejakelu Huom! uudet jakopäivät ti ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja: Sinikka Backman p. 050 596 8946.

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800 tai helsinginmikael.srk@evl.fi. Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot) Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5, p. 09 2340 6422 (suntiot) Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Isänpäivän messuissa 12.11. muistamme kaikkia isiä pienellä yllätyksellä. Messu Vartiokylän kirkossa joka sunnuntai klo 10. 12.11. Vento, Vanhamäki, 19.11. Mäkitalo, Järvinen. Messu Mikaelinkirkossa joka sunnuntai klo 12. 12.11. Pakarinen, Lamminen, Itä-Sointu-kuoro, 19.11. Ami Lainela, Honkanen-Punkari. Östersundomin kirkon iltamessut keskiviikkoisin klo 18.30. Kappelimessu Puotilan kappelissa torstaisin klo 18. 9.11. Prinsessa Anna Amalia 300 vuotta -konserttiehtoollinen. Cantus Novus, AnnaKaisa Pippuri, oboe, ja Katri Vanhamäki, urut. Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa perjantaisin klo 12. Tarkemmat tiedot messuista ja toimittajista luettavissa verkkosivuiltamme.

TAPAHTUMIA Mikaelinkirkolla: Sonetti-kuoron konsertti to 23.11. klo 18. Syksyn sävelet, joht. Ulla Piispanen. Itä-Helsingin musiikkiopisto. Vapaa pääsy. Perhekerho maanantaisin klo 9.30–11.30. Leikkejä, askartelua, jumppaa ja seuraa, aamupuurotarjoilu. Tulkaa käymään, kun teille sopii. Käsityökerho maanantaisin klo 9.30. Rukouspiiri tiistaisin klo 10. Rukoilemme toistemme ja yhteisten asioiden puolesta ja luemme Raamattua. Tunti Raamatun äärellä tiistaisin klo 18. Kaikille ikäkausille sopivaa pohdiskelua ja toimintaa Raamatun äärellä.

Wine & talk: Kuolema? Vierailevat alustajat, kiinnostavia aiheita ja rentoa keskustelua elämästä. Kalasataman pastorin Visa Viljamaan aiheena ke 22.11. klo 17–19 on kuolema. Wine & talk -afterworkit järjestetään Kalasataman HOB:ssa Isoisänsillan kupeessa, Capellan puistotie 2. GETTY IMAGES

Simonkatu 7. Avoinna ma–pe klo 10–17, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

ItäHelsinki

ISTOCK

haa kaikenikäisille vauvasta vaariin! Yhteinen ehtoollishetki klo 18. Mukana myös partiolaiset ja Martat. Meilahden kirkolla: Naisten Forum ti 14.11. klo 15–17 seurakuntasalissa. Lähetyksen kädentaitopiiri ti 14.11. klo 17–19 Tuomaankirkon kerhotilassa. Yhteinen lounas ke 22.11. klo 11.30–13. Aikuiset 2 e, lapset alle 12 v. 1 e. Torstaikerho seurakuntasalissa to 16.11. asti klo 13–14.30. Ruskeasuon Rastissa: Äiti Teresa -piiri ma klo 13–15. Tuolijumppa ke klo 12.30–13. Äijäkuppila ja kohtaamisen kahvila ke klo 13–15. Waste&Feast lounas pe 17.11. asti klo 11.20–12.30. Aikuiset 2 e, lapset alle 12 v. 1 e. Fokuksessa: Kohti totta, oikeaa ja hyvää. Tapauskertomuksia alkukirkon historiasta marraskuun keskiviikkoina 15.11. ja 23.11. klo 18, luennoitsijana dosentti Matti Myllykoski. Joulun puuhapäivä la 25.11. klo 12–16 kaikenikäisille.

Suloista urkumusiikkia vauvoille Nauti lempeistä urkujen sävelistä vauvasi kanssa keskiviikkona 22.11. kello 10 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Suloista urkumusiikkia kuuluu kello 10.30 saakka, ja kahvittelua voi jatkaa vielä kello 11 saakka. Urkurina soittaa kanttori Loviisa Tuomisto, ja paikalla on myös varhaiskasvatuksen työntekijä. Vapaa pääsy.

Mikaelin reippailijat – naisten liikuntaryhmä keskiviikkoisin klo 10. Sään salliessa sauvakävelyä. Raamatturyhmä torstaisin klo 18. Tuolijumppa torstaisin klo 10.15. Kaiken kuntoisille sopivaa liikuntaa, ohjaajana Mellunkylän alueliikunnan liikuntakoordinaattori. Vartiokylän kirkolla: Kohti joulun valoa ja rauhaa! Kulje kanssamme adventin aikana kohti joulua Hiljaisuuden jooga -harjoituksissa. Kokoontumiset 3.12.,10.12. ja 17.12. klo 17.30–19. Hiljaisuuden joogassa yhdistyvät lempeät, kehoa hoitavat liikkeet, mielen hiljentyminen, hengellisyys ja rukous. Sopii kaikille, jotka kaipaavat lepoa ja tilaa itsensä kohtaamiselle ja Jumalan läsnäololle. Ilm. verkkosivujemme kautta 30.11. mennessä. Hinta 20 e. Tied. milla.makitalo@evl.fi. Neuleklubi maanantaisin klo 11.30. Iltaperhekerho maanantaisin klo 17. Ruokatarjoilu 1 e klo 16.30 alkaen. Laulut soikoon! -ryhmä avoin, yhteislauluun keskittyvä ryhmä, joka kokoontuu keskiviikkoisin klo 13-14. Vauvaperhekerho torstaisin klo 9.30–11.30. Perhekerho perjantaisin klo 9.30– 11.30. Puotilan kappelilla: Rukouspiiri maanantaisin klo 9. Puotilan kappelin olohuone tiistaisin klo 13 kahvit, klo 14 alkaa ohjelma. 14.11. Romanikulttuurista ja Suomen romanien historiasta, Romano Mission toiminnanjohtaja Tuula Åkerlund. 21.11. Puut. Faktaa, runoja ja tarinoita, Eeva Palje. Hiljaisuuden päivä Joulua kohti la 9.12. klo 11–16. Tule hiljentymään ja rauhoittumaan jouluvalmisteluiden lomassa. Hiljaisuuden päivä on pysähtymisen ja hiljaisuuden keidas keskellä työrutiineja tai vapaapäivän tapahtumia. Päivän ohjelmaan kuuluvat mm. rukoushetket ja vapaata oleilua hiljaisuudessa. Ilm. verkkosivujen kautta 15.11.–5.12., tied. piia.kontio@evl.fi Ajanvaraus diakonityöntekijälle p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo 12–14. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30. Pyhäpäivinä ei päivystystä.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10– 13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2023 9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.11.

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 12.11. klo 10. Ronkainen, Lyytinen, Verma. Messu su 19.11. klo 10. Lyytinen, Salonen, Tiainen. Lyhyt iltamessu keskiviikkoisin klo 18. Laajasalon kirkossa: Gospelmessu su 12.11. klo 12. Kaskinen, Ronkainen, Lyytinen, Malve & houseband. Messu su 19.11. klo 12. Lyytinen, Vaulas, Niva-Vilkko.

TAPAHTUMIA Valokuvanäyttely Laajasalon kirkolla marraskuun aikana laajasalolaisten valokuvaajien Laajasalo-aiheinen näyttely auki kirkon aukioloaikoina (ma–to 9–14 sekä tilaisuuksien aikaan). Mystiikan marraskuu -luentosarja to 9.11. klo 18 Laajasalon kirkolla. Juha Takala luennoi Laulujen laulusta kristillisen mystiikan keskeisenä kirjana. Vesper, musiikillinen iltahartaus ma 13.11. klo 19.30 Roihuvuoren kirkossa. Mukana kamarikuoro Cantiamo. Mystiikan marraskuu -luentosarja to 16.11. klo 18 Laajasalon kirkolla. Alttarin äärellä. Juha Takala luennoi ehtoollisen merkityksestä kristityn hengellisen elämän syventymisessä. Musiikkipitoiset myyjäiset la 18.11. klo 10–13 Roihuvuoren kirkolla. Leivonnaisia, käsitöitä, arpoja, ruukkukasveja, kirpputori, kahvio ja runsaasti musiikkiesityksiä. Järjestäjinä Kamarikuoro Cantiamo ja Roihuvuoren lähetyspiiri. Hiljaisuuden retriittipäivä Laajasalon kirkolla la 18.11. klo 14–19. Päivä sisältää kristilliseen traditioon pohjautuvaa Hiljaisuuden joogaa, virikepuheen, rukoushetken ja iltapalan. Retriitinvetäjät Arja Vaulas ja Jaana Kangas. Ilmoittautumiset 15.11. mennessä arja. vaulas@evl.fi tai p. 050 596 8858. Soi kiitos, soi -konsertti su 19.11. klo 18 Laajasalon kirkossa. Chorus Marinus ja kvartetti, joht. Päivi Niva-Vilkko, Miesyhtye, joht. Heikki Varis, ja Marjukka Andersson, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Adventtimyyjäiset la 25.11. klo 11–14 Laajasalon kirkolla. Mukana Chorus Marinus, Roihuvuoren kutomakerho, Suomen Lähetysseuran ja Medialähetys Sanansaattajien työtä tukevat lähetyspiirit. Diakoniatyö avustaa joulun alla alueillamme asuvia vähävaraisia. Jouluavustusta haetaan lomakkeella, mikä on saatavana Roihuvuoren ja Laajasalon kirkoilta ja seurakunnan nettisivuilta www. roihuvuorenseurakunta.fi. 30.10. lähtien. Hakukaavakkeiden viimeinen palautuspäivä on 5.12.

10 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2023

Vuosaaren seurakunta Seurakunnan virasto: Satamasaarentie 7, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, suljettu pe ja arkipyhinä. Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7. Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3. Katukappeli, kauppakeskus Columbus.

JUMALANPALVELUKSET Messu kirkossa su 12.11. klo 11. Joronen, Sihvola, Kantola. Pyhää tanssia.

jälkeen kirkkokahvit. Pyhän tanssin tunnit Marielundin kappelissa la 11.11. ja su 12.11. klo 14–15. Musiikki ja liike kuljettavat osallistujat yhteisölliseen rukoushiljaisuuteen. Helpot askeleet, tanssitaitoa ei tarvita. Ylle mukava vaatetus sekä sisätossut tai villasukat. Ylistystanssipiiri Marielundin kappelissa to 16.11. klo 14–16. Ohjaajana Mervi Koski. Avoin hyvinvointiryhmä Katukappelissa ma 13.11. klo 17.30, aiheena Voimaa muutokseen. Ryhmässä päivitetään tietoa kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, pohditaan itselle merkityksellisiä hyvinvoinnin tekijöitä ja innostutaan pitämään huolta

vapaehtoisvoimin tiistaisin 12–16 ja keskiviikkoisin 12–14. Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon Varustamo Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafe lounas ma–to klo 11–13. Lounas 6 e / 3 e, mukaan 3 e, ystävälounas 10 e. Kodittomien ilta pe 10.11. klo 15–21. Saunat, ruokailu, vaatteidenvaihtomahdollisuus ja iltamessu, kävijöille neuvontaa ja keskustelua.

PohjoisHelsinki Hautojen hallintaoikeus päättyy Helsingin seurakuntayhtymän hautausmailla (Hietaniemi, Honkanummi, Kulosaari, Malmi, Maunula ja Östersundom) joidenkin hautojen osalta vuoden 2024 lopussa. Koska kaikkia haudanhaltijoita ja omaisia ei yhteystietojen vanhennuttua voida henkilökohtaisesti tavoittaa kirjeellä, on kaikilla niillä haudoilla, joiden hallintaoikeus on päättymässä, nähtävänä seuraava ilmoitus: KUULUTUS Oikeus tämän haudan hallintaan päättyy sopimuksen mukaan joulukuun 31. päivänä 2024. Mikäli haudanhaltija haluaa jatkaa hallintaoikeuttaan, hän voi tehdä uuden sopimuksen: Helsingin seurakuntayhtymän hautapalvelut, Kolmas linja 22 B, 00530 Helsinki, p. 09 2340 6000, sähköposti: helsinki. hautapalvelut@evl.fi. Ellette halua uudistaa sopimusta, siirtyy hauta muistomerkkeineen Helsingin seurakuntayhtymän hallintaan. Mikäli haluatte, voitte kuitenkin poistaa hautamuistomerkin viimeistään 30.6.2025 mennessä. Helsingin seurakuntayhtymä

Viikkomessu kirkossa to 16.11. klo 12, mukana piispa Teemu Laajasalo. Piispanmessu kirkossa su 19.11. klo 11. Mäkelä, Laajasalo, Kantola, Meriranta. Viikkomessu Marielundin kappelissa to 9.11. ja 23.11. klo 12.

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 10.11. klo 18. Ylistys SRO:n musalinja. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Piispa Teemu Laajasalo vierailulla Vuosaaressa 16.–19.11. Tule tapaamaan piispa Teemua! Piispa on tavattavissa seuraavissa tilaisuuksissa: Kriisiryhmän 30-v. juhlalounas kirkolla to 16.11. klo 11, vapaaehtoinen 2 e maksu. Viikkomessu kirkossa to 16.11. klo 12. Majakka-ilta Katukappelissa pe 17.11. klo 17.30–19. Piispanmessu kirkossa su 19.11. klo 11, messun

Malmin seurakunta Virasto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17, p. 09 2340 4400, malmi. srk@evl.fi Osoitteet: Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Malmin kirkko remontissa kevääseen 2025 saakka. Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, TW

JUMALANPALVELUKSET omasta hyvinvoinnista. Ryhmää ohjaa terveydenhoitaja, THM Marja Lindholm. Elämäni virsi – toivo ja laula! Mikä on sinun elämäsi virsi, sävel tai sanat, jotka erityisesti koskettavat? Tule toivomaan oman elämäsi virsiä ja laulamaan yhdessä Katukappeliin ma 20.11. klo 17.30. Kirjapiiri Vuosaaren kirkolla ke 15.11. klo 17.30–19. Keskustelua kuukauden kirjasta rennosti ja vapaamuotoisesti teekupin äärellä. Ilm. mukaan p. 09 2340 6541, eija. keinanen@evl.fi. Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to 12–13. Jätä soittopyyntö: vuosaari.diakonia@evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuilla. Käyntiajanvaraus Valossa ti 12–13. Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17. Suljettu pe ja arkipyhinä. Kappelipäivystys Katukappelissa

Messu sunnuntaisin Viikin kirkossa klo 10. Kansainvälinen messu 19.11. Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhdessä Verkoston kanssa. Puistolan kirkossa klo 12. Messu Herättäjäyhdistyksen kanssa 19.11. Osmo Kangas (HY), Veisuuveljet. Messun jälkeen kirkkokahvit ja Siioninvirsiseurat. Tapanilan kirkossa klo 17. Toivoa ja rauhaa -messulauluryhmä, joht. Kaisu Rauhamaa 12.11. Valon messu 19.11. Iltaehtoollinen Viikin kirkolla ke klo 18.30. Pyhäkoulut Pihlajamäen kirkolla su klo 11. Tapanilan kirkolla su 19.11. klo 17. Pikkuisten pyhis Tapulin seurakuntakodilla su 12.11. ja 19.11. klo 10–11.

TAPAHTUMIA Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 4400. Marrasmusiikki Viikissä! Konsertti Händelin hengessä to

9.11. klo 18 Viikin kirkossa. Timo Olli, urut, sekä Pekka Suomelan johtama orkesteri. Ohjelmassa mm. Händelin, Grignyn, Vivaldin ja Bachin musiikkia sekä Händelin urkukonsertto d-molli. Pekka Toivonen Piano Week: Vapautta, pimeyttä ja valoa pe 10.11. klo 19 Viikin kirkossa. Säveltäjä-pianisti-kuvataiteilija Pekka Toivosen järjestämän Piano Weekin päätöskonsertti. Esiintyjinä lisäksi Yonatan Quemado, viulu, Tatu Ahola, sello, Jenni Peltoniemi, saksofoni ja laulu, Ville MJ Hyvönen, elektroniikka ja valot, DJ Bunuel, sanataide. Kuorokonsertti su 12.11. klo 18 Viikin kirkossa. Viikkiläinen LaVallakuoro, joht. Pekka Suomela, ja Phonic -kuoro, joht. Lenne Mitt. Kivaa kirkonmäellä -perhetapahtuma la 11.11. klo 10–13 Puistolan kirkolla. Kivaa puuhaa kirkon pihalla lapsille, mahdollisuus tehdä isänpäivälahja. Makkaraa ja mehua. Sateen sattuessa tapahtuma sisätiloissa. Siioninvirsiseurat su 19.11. klo 18–19.30 Pihlajamäen kirkolla. Veisaamme yhdessä körttivirsiä, joiden lomassa kuka hyvänsä voi pitää lyhyen hartauspuheen. Päätteeksi kahvit. Liikuttava lepopäivä la 2.12. klo 10–14 Viikin kirkolla. Ilm. aino. poutanen@evl.fi. Hinta 5 e, sis. salaattilounas ja kahvi. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Huolla kehoa ja mieltä lempeällä liikunnalla. Keskivartalon syviä lihaksia vahvistavia pilates-harjoituksia, pyhiä tansseja ja rentouttavia joogaliikkeitä. Oma viltti ja tyyny mukaan. Sopii myös aloittelijoille. Hiihtoretki Vuokattiin 9.–16.3.2024. Retken hinta ilman junalippuja Kajaaniin on 685 e (2 hengen huone) ja 785 e (1 hengen huone). Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tied. Esa Ahonen, p. 050 566 5671. Lisätietoja sekä ilmoittautuminen ja ennakkomaksu 100 e 30.11. mennessä nettisivujemme kautta. Sururyhmä läheisensä menettäneille to klo 18–19.30 alkaen 18.1. Varustamolla. Ilm. 7.11. alkaen anna.korhonen@evl.fi tai p. 050 3443 558. Kokoontumiset 18.1., 1.2., 15.2., 29.2., 14.3. ja 21.3. sekä kerran myöhemmin sovittavana ajankohtana. Ohj. sairaalapastori, psykoterapeutti Marko Mattila ja diakoniatyöntekijä Anna Korhonen. Suomen kielen oppimisryhmät. Selkosuomen keskusteluryhmä ti klo 17–18.30 Viikin kirjastolla, Viikinkaari 11. Suomen kielen oppimiskerho ke ja pe klo 16–19 Pihlajamäen kirkolla. Rauhanrukous to klo 13–14 Puistolan kirkolla. Rukoilemme yhdessä rauhaa maailman sotiin ja kriiseihin, niin Ukrainaan kuin Lähi-itään. Kirsi Ojansuu-Kaunisto.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.11.

Nuorten aikuisten vuoro Talolla ma klo 18–21 Tapanilan kirkolla. Yhdessäoloa ja hengailua. Täysiikäisille. Odottajien olkkari ti 7.11. klo 17.30 Varustamolla. Odotatko lasta? Voit tulla yksin, toisen vanhemman tai tukihenkilön kanssa. Ilmoita tulostasi viim. kokoontumispäivänä klo 16 mennessä: paivi.ahmaoja@evl.fi tai p. 050 577 0650. Kuurojen piiri ti 14.11. klo 15–16.30 Puistolan kirkossa. Mitä Raamattu opettaa kuolemanjälkeisestä elämästä? Ohj. kuurojenpappi Janne Rissanen. Voimasiskot – monikulttuurinen naisten keskusteluryhmä ti 21.11. klo 18 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Keskustelua kulttuureista, kotoutumisesta, arjesta, iloista ja suruista. Ohj. Minna-Sisko Mäkinen, p. 050 3691 004. Avoimet perhekahvilat klo 9.30– 12 ma Viikin kirkolla, ti Tapanilan kirkolla, ke Puistolan kirkolla ja to Siltamäen srk-kodilla. Leikkiä ja kohtaamisia. Iltavillit to 9.11. ja 23.11. klo 16–18 Varustamolla. Touhuamista koko perheelle. Päivällinen klo 16–17. Iltavillit Varustamolla to 9.11. ja 23.11. klo 16–18. Touhua koko perheelle. Ruoka klo 16–17. Isien perhekerho Varustamolla ti klo 9.30–11.30. Rentoa puuhastelua isien ja lapsien ehdoilla. Kahvi ja tee. Vauva- ja taaperotupa Varustamolla ti ja pe klo 13.30–15.30. Touhuamista, lauleskelua, rentoa yhdessäoloa ja kahvittelua. Iltaruoka ke klo 17–18.30 Viikin kirkolla. Hinta 1 e. Perheiden leikkihetki 17.30. Ehtoollinen klo 18.30– 19. Friendship Café to 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa kansainvälisyydestä kiinnostuneille. Kahvia, teetä ja pientä purtavaa. Tied. Minna-Sisko Mäkinen p. 050 369 1004. Venäjänkielinen Olohuone – Гостиная ma klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Tied. Marianne Hapsal, p. 050 380 3778. Tapulin Olohuone ma klo 11–12.30 Tapulin srk-kodilla. Kahvia, voileipiä ja puuro. Ostarin Onni ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla. Puuroa ja voileipiä. Eläkeläisten iltapäivä ti klo 13–15 Tapanilan kirkolla. Tied. Esa Järvinen p. 040 536 2733. Ruoka-aika to klo 12 Pihlajamäen kirkolla. Hinta 2 e. Kahvia ja kohtaamista ke klo 10–11.30 Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6. Voileipiä ja kahvi. Mestan keittolounas ti klo 12–13 Pihlajiston asukastalolla, Tiirismaantie 4. Hinta 2 e käteisellä. Siltamäen keittolounas to klo 12–13 Siltamäen srk-kodilla. Hinta 2 e käteisellä. Korttelitupa ma klo 11.30–14.30

Rinnallakulkijaksi saattohoitoon? Lohtua, turvaa ja inhimillisyyttä saattohoitoon voi tuoda vapaaehtoinen. Mitä on olla vapaaehtoisena saattohoidossa? Voisinko se olla minä? Miltä vapaaehtoisuus tuntuu? Tule keskustelemaan to 16.11. klo 18 Death Café -iltaan Mikael Agricolan kirkkoon, Tehtaankatu 23. Teemaan johdattavat vanhustyön asiantuntija, geronomi Ritva Pihlaja ja projektipäällikkö, TtT Kristiina Niemelä Lohtua läsnäolosta -hankkeesta. Mukana myös ylihoitaja Mirja Sisko Anttonen Terhokodista, erikoistoimittaja Tiina Merikanto ja asiantuntija Virpi Sipola. Musiikissa Janna Paasonen ja Jiri Kuronen.

Syö hyvin, tee hyvää Kun herkuttelet maittavalla lounaalla seurakuntien Waste & Feast -ravintolassa, pienennät samalla ruokahävikkiä ja autat nuoria työelämän alkuun. Waste & Feast -ravintola on avattu Kalliossa, Kolmas linja 22, 2. kerros. Kaikille avoin lounaspaikka on auki ma–pe klo 11–13, sisään pääsee 12.30 asti. Lounas sisältää lämpimän ruoan, salaattipöydän, leivän, jälkiruoan sekä kahvin tai teen. Hinta työssäkäyvälle 11 e, eläkeläiselle, työttömälle ja opiskelijalle 6 e. Kasvisvaihtoehto aina tarjolla.

Siltamäen srk-kodilla. Kahvia ja seurustelua. Kerran kuussa lounas. Hävikkiruoan jako ma klo 11 Tapulin srk-kodilla. Oma kassi mukaan. Hävikkileivän jako Pihlajamäen kirkolla ti klo 9, Jakomäen nuorisotalolla Jakomäenpolku 6 ke klo 10, Varustamolla to klo 11–11.30. Varustamolla diakoniatyöntekijä tavattavissa klo 11.30–13. Jouluavustuksien haku käynnissä 15.11. saakka. Sähköinen ja paperinen lomake sekä ohjeet ovat saatavilla srk:n verkkosivuilla ja toimipisteissä. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481. Muina aikoina soittopyyntö. Tied. diakonia.malmi@evl.fi.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10 Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

Seuraa meitä: Facebook ja Youtube: Oulunkylän seurakunta Instagram: oulunkylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18. Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12 (30.11. asti).

TAPAHTUMIA Rukousryhmä to 9.11. klo 18 Oulunkylän kirkolla. Käymme läpi osallistujien esille tuomia asioita ja rukoilemme niiden puolesta. Kirpputori su 12.11. klo 12–16 Käpylän kirkolla. Myynnissä seurakunnan vanhoja huonekaluja, astioita, tekstiilejä ym. tavaroita. Huutokauppa klo 15–16. Kahvitarjoilu: Oulunkylän Martat. Virsikinkerit ti 14.11. klo 14, Oulunkylän puukirkko. Heikki K. Järvinen ja Maija Pesonen-Kareinen. Yhteislaulua. Lankakahvila ma 20.11. klo 13–15 Käpylän kirkolla. Lukupiiri ma 20.11. klo 18 Oulunkylän kirkolla. Jevhenija Kuznetsova: Kysykää Mialta. Naisten kirjallisuuspiiri ma 27.11. klo 18 Käpylän kirkolla. Maria Turtschaninoff: Suomaa. Perhekerho maanantaisin 27.11.

asti klo 9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla. Maanantaipuuro maanantaisin 27.11. asti klo 9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla. Koskelan lähetyspiiri parittomien viikkojen maanantai 20.11. asti klo 12 Kunnalliskodintie 6 C kerhotila. Oulunkylän lähetyspiiri keskiviikkoisin 22.11. asti klo 13 Oulunkylän kirkolla. Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin 30.11. asti klo 16–17.30 Käpylän kirkolla. Käpylän puuhakerho 1–3-v. keskiviikkoisin 22.11. asti klo 18–19 Käpylän kirkolla. Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin 29.11. asti klo 18 Käpylän kirkko. Maunulan kirkon kahvila torstaisin 30.11. asti klo 10–16 Maunulan kirkolla. Huom. to 16.11. kahvila auki klo 10–13. Maunulan muskarit torstaisin 30.11. asti Maunulan kirkolla. Klo 9.45– 10.15 taaperot (n. 1–3-v.), klo 10.20– 10.50 vauvat (n. 0–1-v.), klo 10.55– 11.25 kaikenikäiset / sisarukset. Maunulan torstain naapuruuspiiri torstaisin 30.11. asti klo 13–14 Maunulan kirkolla. Maunulan iltaperhekerho to 9.11 ja 23.11. klo 17–19 Maunulan kirkolla. Postimerkkitalkoot torstaisin 23.11. saakka klo 10–14 Oulunkylän kirkolla. Peijaiset eli kuinka valvoa? Esitykset ma 27.11., ti 28.11. ja ke 29.11. klo 19 Oulunkylän kirkon seurakuntasalissa. Teatteria ja tanssia yhdistävä teos, joka toivottaa katsojan tervetulleeksi hieman vinksahtaneeseen, mutta lämpimään muistotilaisuuteen Oulunkylän seurakuntasaliin. Hinta 10–15 e. Liput myynnissä www.hithelsinki.com tai ovelta, jos on vielä tilaa. Järjestäjä: Haavekollektiivi.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–ti klo 9–13, to–pe klo 9–13 ja ke klo 13–16, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 12.11. klo 11. Jouni Pirttijärvi, Tiia Valve-Tuovinen ja Jussi Hirvonen. Messu su 19.11. klo 11. Jasmin Huikku, Jonna Tolonen Jussi Hirvonen. Saarna Jussi Tuurna. Musiikissa mukana Pakilan Musiikkiopisto. Messun aikana Kirkkoker-

ho Lastenkappelissa 4–10-vuotiaille.

TAPAHTUMIA Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin Kryptassa klo 13. Perhekerhot kokoontuvat tiistaisin klo 9–11.30 ja torstaisin klo 17–19. Luvassa vaihtuvaa ohjelmaa, kahvittelua, pientä syötävää, leikkiä ja yhdessäoloa. Eläkeikäisten kerho Pikku Paimenessa torstaisin klo 13. Raamattupiiri parittomien viikkojen torstaisin Yläsalissa klo 17. Uskonnonfilosofinen klubi ke 15.11. klo 18.30–20. Neljäs virtaus paneutuu filosofiseen antropologiaan ja ottaa vauhtia valistusfilosofi Immanuel Kantin kuvaamista inhimillisen tiedonkyvyn rajoista. Usko ja Jumala eivät ole Kantille tietoväitteitä, vaan etiikan takeita. Mikä on uskonnon sekä uskonnollisen elämän suhde modernin yhteiskunnan poliittisiin, sosiaalisiin sekä kulttuurisiin ulottuvuuksiin? Africa in Finland ry. – Family Event 18.11. klo 15–19. Music, discussions, fashion show & refreshments. Laulukurssin päätöskonsertti su 19.11. klo 19. Susanna Erosen oppilaat esittävät. Vapaa pääsy. Musiikkiopiston big bandit joulutunnelmissa ti 21.11. klo 18. Pakilan musiikkiopiston Baggböle Big Band ja Junior Big Band johdattelevat joulutunnelmiin William Suvanteen ja Aarni Häkkisen johdolla. Vapaa pääsy. Tulossa: Lempeä lukupiiri kiireisille ke 24.1. klo 18–19.30 yläsalissa. Kirjana Torgny Lindgren – Doren Raamattu. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18. Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Walk in -terapia on ilmaista, maksutonta ja anonyymiä ratkaisuja voimavarakeskeistä lyhytterapiaa 16–29-vuotiaille. Walk in -terapiassa on pääsääntöisesti kysymys yksittäisestä terapiatapaamisesta. Walk in -terapiaan voit varata ajan torstaille klo 15–19 väliselle ajalle Malmin Varustamolle (Pekanraitti 16, Malmitalon ja uimahallin välissä) seurakunnan nettisivujen tai walkinterapiamalmi-Instagramsivun kautta.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2023 11

KIRKOISSA SOI 10.–24.11.

Musiikkia Helsingissä THOMAS VOLLMANN

PERJANTAINA 10.11. Sellistien konsertti klo 18.30 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Itä-Helsingin musiikkiopiston sellistit. Vapaa pääsy. Pekka Toivonen Piano Week -konsertti klo 19 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Pekka Toivonen, piano, Yonatan Quemado, viulu, Tatu Ahola, sello, Jenni Peltoniemi, saksofoni ja laulu, Ville MJ Hyvönen, elektroniikka ja valoshow, DJ Bunuel, sanataide. Kantaesityksenä R, G, B – sävellys pianotriolle. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 23.11.

LAUANTAINA 11.11. Syksyisiä unia klo 16 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Duo Lux: Sandy Ahjo, huilut, Marja Nevankallio, konserttikantele, ja Susanna Mäkinen, huilu, ja Laura Winter, konserttikantele. Klassista ja jazzsävyistä musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Laulun valo -yhteislaulutilaisuus klo 16 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Säestää Variksenpojatorkesteri. Vapaa pääsy. Kaikkien pyhien kanssa klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Vokaaliyhtye Uoma. Pyhimysaiheisia motetteja 1400–1600-luvuilta. Liput 20/15 e ovelta.

SUNNUNTAINA 12.11. Kaitse ain kansamme teitä klo 16 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Laulu-Miesten seniorikuoro ja Suomalaisen Klubin kuoro, Timo Olli, urut. Isänmaallista ja hengellistä musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Naiskuoro Pihlajan juhlakonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Naiskuoro Pihlaja 20 vuotta, Merlijn Angad Gaur, piano. Pihlajalle sävellettyjä tai sovitettuja teoksia muun muassa säveltäjiltä Makaroff, Kähärä, Sariola, Hämenniemi, Gjeilo, Gaur. Liput 22/12 e fienta.com/fi/naiskuoro-pihlaja-temppeliaukion-kirkossa ja ovelta. Kuorokonsertti klo 19 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. LaVallakuoro ja Pohjois-Helsingin musiikkiopiston kamarikuoro Phonic, Timo Olli, urut. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 14.11. Virsikinkerit klo 14 Oulunkylän vanhassa kirkossa, Siltavoudintie

ko, Sonja Herranen, Anna-Claudia Somero, pianistina Jouni Somero. Juontaa Anna-Liisa Tilus. Liput 25 e tiketti.fi/tukikonsertti ja ovelta, tukilippu 50 e, Lastenklinikan Osasto 10:n (nyk. Taika) hyväksi.

Vuoden kuoro 2022 Naiskuoro Pihlaja viettää 20-juhlavuottaan. Juhlakonsertin ohjelmassa on Pihlajalle sävellettyjä tai sovitettuja teoksia rytmimusiikista uudempaan klassiseen musiikkiin. Konsertti on sunnuntaina 12.11. kello 19 Temppeliaukion kirkossa.

12. Tutustutaan uusiin ja vanhoihin virsiin. Taustoista kertovat Maija Pesonen-Kareinen ja Heikki K. Järvinen. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 15.11. Hillen konsertti klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille, flyygeli. Meditatiivista musiikkia. Vierailumaksu 8 e. Vastaava konsertti myös ke 22.11. Urkumusiikkia vierailijoille klo 14 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Henri Hersta. Musiikkia eri aikakausilta. Vierailumaksu 8 e.

TORSTAINA 16.11. Vivaldi’s Four Seasons klo 18 ja 20.15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Jousikvartetti kynttilänvalon loisteessa. Liput feverup.com/m/136314.

PERJANTAINA 17.11. Two Moons klo 14.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille ja SAMtal (Hille/Lötjönen/ Assefa). Kokeellista musiikkia. Vierailumaksu 8 e.

LAUANTAINA 18.11. Akateemisen Puhallinorkesterin syyskonsertti klo 17 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1.

Musiikkia säveltäjiltä Aukia, Call, Eshkeri, Umebayashi, Järnefelt, Larkin, Melartin, Penkin, Pylkkänen, Suehiro. Vapaa pääsy, ohjelma 12 e. Vaittisen Vene Back to the 80s klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Vaittisen vene -yhtye: Pekka Vaittinen, laulu, kitara ja huuliharppu, Milla Parolin ja Sindy Komulainen, taustalaulu, Timo Laakso, rummut, Juha-Pekka Olli, basso, Kalle Kuusimäki, kitara, Pekka Peltonen, koskettimet. Vierailemassa Kimmo Kajos, kitara. Omia gospellauluja sekä nostalgisia riparilauluja. Vapaa pääsy. 20-vuotisjuhlakonsertti klo 20 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Äänenkannattajat-kuoro 20 v. Nykyinen kuoro ja alumnikuoro. Pop-sovituksista klassikkoihin, vuosien aikana laulettuja kappaleita sekä juhlakonserttiin valittuja teoksia. Liput 24/14/9 e biletti.fi.

SUNNUNTAINA 19.11. Gloria! klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Kamarikuoro Barcarola, Joonas Minkkinen, urut, Essi Lind ja Iida Nummela, laulu. Vivaldin Gloria ja Tamblingin Messe in G. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

Laulukurssin päätöskonsertti klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Susanna Erosen oppilaat. Vapaa pääsy. Uutta suomalaista musiikkia klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kumaus Trio: Janne Valkeajoki, harmonikka, Helka Seppälä, kontrabasso, Lauri Pekkarinen, lyömäsoittimet. Muun muassa tilausteoksia, joissa juokseva lyömäsoittaja. Ohjelmassa Kettunen, Saariaho, Kujala, Yokoyama, Haavisto, Autio. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

MAANANTAINA 20.11. Elämäni virsi klo 17.30 Katukappelissa, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45. Toivo oman elämäsi virsiä. Lauletaan yhdessä. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 22.11. Mies ja kitara klo 18 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Gospelmuusikko Pekka Simojoki höystää laulujaan kokemuksilla matkan varrelta. Myös yhteislaulua. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Jouluinen tukikonsertti lapsisyöpäpotilaille klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Laulusolisteina Jyrki Anttila, Jaakko Hietik-

Kuorokonsertti klo 18 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Itä-Helsingin musiikkiopiston Sonetti-kuoro. Vapaa pääsy. Matka Mieleen – Kaamoksen Sellot klo 18 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Apocalyptica-yhtye: sellistit Eicca Toppinen, Perttu Kivilaakso, Paavo Lötjönen ja rumpali Mikko Sirén. Harvoin esitettyjä instrumentaalikappaleita. Liput 59 e tiketti.fi. Messulauluja 3 -kirjan julkistuskonsertti klo 19 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Musisoimassa ja laulattamassa muun muassa Jepa Lambert, Tommi Kalenius, Petri Laaksonen, AnnaMari Kaskinen, Meri Maukonen, Tuomaskuoro, Jiri Kuronen & yhtye, Heikki Pohto ja kirjan toimikunta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

PERJANTAINA 24.11. Two Moons klo 14.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille, piano, Virpi Taskila, viulu. Kokeellista musiikkia. Vierailumaksu 8 e.

LAUANTAINA 25.11. Et lux Perpetua klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Suomalainen Kamarikuoro. Faurén ja Saint-Saënsin Requiemit. Solisteina Pauliina Kallio, Loviisa Hynninen, Markku Pihlaja ja Reijo Kekkonen. Anne Hätönen, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Naisen kosketus klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Olga Heikkilä, sopraano, Minttu Siitonen, piano. Naisen kosketuksesta syntynyttä musiikkia säveltäjiltä Chaminade, Boulanger, MüllerHermann, Kralik. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 26.11. Urkujen 20-vuotisjuhlakonsertti klo 15 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Urkurina Ari Häyrinen. Barokkimusiikkia eri maista ja aikakausilta. Vapaa pääsy ja ohjelma.