Kirkko ja kaupunki 2023 16 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

9.11.2023 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Mieltä painava salaisuus kannattaa jakaa jonkun kanssa s. 12 Raimo Goyarrola tuli Baskimaasta piispaksi Suomeen s. 16

Tanssia saa Parantumatonta syöpää sairastava Krista Launonen on suunnitellut omat hautajaisensa niin tarkkaan kuin mahdollista s. 20

Pääkirjoitus

Eilen

Piispojen mitta täyttyi

On suloista nähdä rakkauden voimaa kaikessa. Ei mikään suuttumus, ei mikään viha kestä rakastavan sydämen lämpöä. Lämpimässä maassa sulaa raekin ja muuttuu lempeäksi kuin aamukaste.

”SAMASSA KIRKOSSA KAIKKIEN on mahduttava samalle alttarille.” Näin kiteytti piispa Mari Leppänen Helsingin Sanomien kolumnissaan 31.10. sen, mitä kirkon sisäinen yhteys tarkoittaa. Kun näin ei nyt ole, kirkon yhtenäisyys on vaakalaudalla. Helsingissä koolla ollut piispainkokous päätti käynnistää kuulemismenettelyn kahdelle kirkon lähetysjärjestölle. Piispat katsovat Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (Sley) ja Kansanlähetyksen rikkoneen kirkon kanssa solmimaansa perussopimusta, joka velvoittaa järjestöjä noudattamaan kirkon yhteisiä toimintaperiaatteita. Piispojen mitta täyttyi, kun mainittujen järjestöjen viisi työntekijää vihittiin Venäjällä toimivan Inkerin kirkon papeiksi samana päivänä, kun Mari Parkkinen vihittiin Mikkelin hiippakunnan piispaksi Suomessa.

koissa, kuten katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa, papit ovat miehiä. Totta, mutta Suomen luterilaisessa kirkossa naisten pappeus hyväksyttiin vuonna 1987.

SYYNÄ PAPPISVIHKIMYKSEN hakemiseen Pietarista oli se, että naisten pappeutta vastustavat papit halusivat vihkimyksen, jossa naisia ei ole mukana. Inkerin kirkon emerituspiispa Aarre Kuukauppi vieläpä korosti vihkimyssaarnassaan vihkivänsä Suomeen ”oikeita työntekijöitä, ettei tilanne menisi surkeaksi”. Nyt vakavissa ongelmissa on paitsi näiden järjestöjen myös Inkerin kirkon suhde Suomen kirkkoon. Naisten pappeutta vastustavat papit ja järjestöt korostavat, ettei näkemystä, jonka mukaan pappisvirka kuuluu vain miehille, ole kirkossa tuomittu opillisesti vääräksi. He muistuttavat, että kristikunnan suurissa kir-

päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

KUN JÄRJESTÖT TOIMIVAT yhteistyössä kirkon ja sen seurakuntien kanssa, niiden pitäisi hyväksyä se, että toimitaan kirkon ehdoilla. Järjestöjen olisi nyt hyvä kysyä itseltään, onko valittu toimintatapa kantanut vuosien varrella hyvää hedelmää. Onko se todella edistänyt evankeliumin asiaa? Onko se tuonut ihmisiä lähemmäs Jeesusta? Sleyn toiminnanjohtaja Tom Säilä on ilmoittanut järjestönsä ottavan piispainkokouksen kuulemisen vakavasti ja olevan valmis neuvottelemaan. Tämä on positiivista. Jos ei edes yritetä, vuosikymmeniä kiristynyttä umpisolmua on hankala avata.

PAULI JUUSELA

RUNOILIJA J. L. RUNEBERG (1804–1877)

Tänään Kirjoitan ylpeästi ja romanttisesti runoja rakkaudesta, ja toivon niiden antavan lohtua. En tiedä, mitä mieltä elämässä olisi ilman rakkauden saamista ja antamista. KIRJAILIJA TOMI KONTIO SANA-LEHDESSÄ 26.10.

Iankaikkisesti

”

Rakkaus on väkevä kuin kuolema, kiivas ja kyltymätön kuin tuonela. Sen hehku on tulen hehkua, sen liekki on Herran liekki. VANHAN TESTAMENTIN LAULUJEN LAULU 8:6

ONKO VALITTU

TOIMINTATAPA KANTANUT HYVÄÄ HEDELMÄÄ?

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Apua, pääni kohta sekoaa, kun media suoltaa kiihtyvällä tahdilla uutisia sodista, terrori-iskuista ja rikollisjengien väkivallasta. Kaikesta huolimatta ristin edelleen toiveikkaasti käteni: Luoja, varjele meitä kaikelta pahalta.

Kirkko ja kaupunki

16 9.11.2023

Seuraava lehti ilmestyy 23.11. KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Olen ylpeä siitä, millainen isä olen” Radiotoimittaja Esko Eerikäinen sai 14 vuotta sitten parhaan mahdollisen isänpäivälahjan – tyttärensä. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JANI LAUKKANEN

Radiotoimittaja Esko Eerikäinen, millainen isä olet? – Pyrin isänä olemaan kiinnostunut tyttäreni Victorian asioista. Kyselen uusista ihastuksista ja siitä, kenen kanssa hän viettää aikaansa. Yritän myös olla reilu ja innostua hänen uusista jutuistaan. Toisinaan olen liian tiukka. Jos tytär haluaa mennä kavereidensa kanssa vaikka futismatsiin, ei lupa ole enää läpihuutojuttu kuten aiemmin. Tämä johtuu nykyisestä turvallisuustilanteesta. Suhde tyttäreeni muuttuu koko ajan. Murrosikä vaihe tuottaa omia haasteita, ja minun pitää osata antaa tilaa. – Meillä on Victorian äidin kanssa viikko–viik kosopimus, mutta näemme tyttäreni kanssa joka päivä. Asumme käytännössä naapureina, joten se on helppoa. Lisäksi puhumme paljon puheli messa ja viestittelemme. Olemme hänen äitinsä kanssa hyvissä väleissä, ja kun äidillä on työmat koja, asun heillä. Välillä tuntuu, että olemme yh tä isoa huushollia.

Isäsi kuoli, kun olit vain 12-vuotias, millainen suhde sinulla oli häneen? – Muutin Kolumbiasta Suomeen, kun olin 10vuotias. Näin isäni Eskon silloin viimeisen kerran. Olin isän poika. Isä oli pukumies ja matkusti paljon. Hän otti minut usein mukaansa matkoilleen, koska halusi viettää mahdollisimman paljon aikaa kanssani. Minulla on isästä vain hyviä muistoja. Tietynlainen isän malli tulee häneltä, mutta koen, että tutustumisemme jäi kesken, kun hän kuoli. – Olen luonut itselleni kuvan siitä, millaisen isän olisin itse halunnut, ja kun sain tyttäreni, olen halunnut olla tällainen kuin olen. Välillä me nee hermot, mutta olen ylpeä siitä millainen isä olen.

Miten sinä ja tyttäresi Victoria vietätte isänpäivää? – Vaikka isänpäivä on tärkeä juhla, mielestäni isänpäivä on oikeasti joka päivä. Olen lähdössä Kolumbiaan marraskuun alussa, mutta tulen takaisin isänpäiväksi. Victoria syntyi 14 vuotta sitten isänpäivänä, joten juhlimme silloin myös Victorian synttäreitä. Minusta on todella kivaa järjestää juhlia muille, mutta itselleni en tykkää järjestää mitään. – Victorialla ja minulla ei ole varsinaisia isän päivään liittyviä traditioita, mutta käymme yleensä syömässä hyvässä ravintolassa. Aiemmin asuimme Kalasatamassa, ja kävimme usein lä hellä sijaitsevassa italialaisessa ravintolassa. Ehkä menemme tänäkin vuonna sinne. Italialai nen ruoka on meistä molemmista ehdottomas ti ykkönen.

Olet sinkku ja kertonut Instagramissa, että toivot itsellesi elämänkumppania. Millaisia toiveita sinulla on tulevalle kumppanillesi perheen näkökulmasta? – Toivon, että tuleva puolisoni olisi sellainen, joka osallistuu elämäämme myös vanhempana, ja hänestä voisi tulla yksi roolimalli lisää tyttäre ni elämään. Olisi hienoa, että hän rakastaisi tytärtäni yhtä lailla kuin minuakin. Toivon, että hän ei tuntisi tarvetta kilpailla tyttäreni kanssa ja ymmärtäisi, että oma lapsi menee aina kaiken muun edelle.

Mikä sinulle on pyhää? – Minulle vanhemmuus on pyhää. Päätin jo aiemmin elämässäni, että voin tehdä mokia muissa asioissa, mutta en vanhemmuudessa. Toivon, että minun ja Victorian isä–tytärsuh de säilyy yhtä hyvänä myös silloin, kun Victoria on aikuinen. En halua, että tyttäreni joutuu koskaan kyseenalaistamaan minua isänä. Isänpäivää vietetään 12.11.

Liika sisu on haitaksi Sisu mielletään usein tavoiteltavaksi ja hyödylliseksi piirteeksi. Se on harhaluulo: liika sisukkuus voi sumentaa järkevän ajattelun. TEKSTI MARIANNE RIIALI KUVA WIKIMEDIA COMMONS

Monet Kalevan hahmot ovat jollakin haitallisella tavalla ylipäättäväisiä. Kuvassa Akseli Gallen-Kallelan maalaus Ilmarinen kyntää kyisen pellon.

4 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

KUN SISUA KÄYTTÄÄ oikein, se on toki myös ehdottoman hyödyllistä. Pentti Henttosen mukaan hyvä sisu on parhaimmillaan kuin ihmisessä oleva piilevä voima: sisukas löytää uusia voimavaroja vaikeissa tilanteissa ja ylittää itsensä. Ilmari Määttänen yhdistää hyvän sisun henkiseen vahvuuteen ja siihen, että kykenee tiukankin paikan tullen tarttumaan toimeen, saa aikaiseksi eikä lannistu. – Hyödyllinen sisu liittyy joustavuuteen. Jos sitä on ihmisellä paljon, hän

osaa säädellä omia voimavarojaan eikä tuhlaa resurssejaan turhanpäiväisyyksiin, Määttänen sanoo. Tutkimuksissa hyödyllisen sisun on havaittu olevan yhteydessä koettuun kontrollin tunteeseen, suurempaan tyytyväisyyteen ja onnellisuuteen mutta myös koulumenestykseen ja resilienssiin. – Jos pohditaan, onko parempi olla älykäs vai sinnikäs, niin monesti sinnikkyys auttaa elämässä enemmän. Esimerkiksi opiskelumaailmassa sinnikkäät sitoutuvat akateemisiin tavoitteisiin ja pärjäävät hyvin, mutta älyllisen lahjakkuuden voi myös haaskata, Henttonen tiivistää. Mistä sitten tietää, milloin sisu muuttuu haitalliseksi? – Tuo onkin hyvä kysymys. Tiettyyn pisteeseen asti siitä on hyötyä, että jaksaa painaa, vaikka kohtaa vastoinkäymisiä ja sattuu. Mutta se on myös tyhmyyden määritelmä, että painaa menemään, vaikka sattuu, Henttonen sanoo. NYKYÄÄN SISU ja sisukkuus mielletään pääsääntöisesti myönteisiksi piirteiksi. Historian valossa näin on ollut kuitenkin vasta lyhyen aikaa. Alun perin sisulla oli negatiivinen merkitys: se liitettiin uppiniskaisuuteen, pahansisuisuuteen ja jääräpäisyyteen. Tämä käy ilmi myös kirjallisuudesta, kuten kansalliseepos Kalevalasta. – Lähes kaikki Kalevalan kertomusten hahmot ovat jollakin haitallisella tavalla ylipäättäväisiä, ikään kuin varoittavia esimerkkejä. He eivät anna periksi ennen kuin on liian myöhäistä: Lemminkäinen kuolee tavoitellessaan Pohjolan emännän tytärtä, Joukahainen ei suostu antamaan periksi ja lauletaan suohon, Aino kävelee veteen hukuttautumaan”, Ilmari Määttänen sanoo. Positiivisena sisu alettiin nähdä vasta 1900-luvulla, ensin urheilun ja sitten talvisodan myötä. – Sotavuosien myötä sisusta tuli tärkeä osa kansallista identiteettiämme. Ajatellaan, että suomalaiset ovat menestyneet urheilussa, koska on ollut sisua, ja taistelimme suurta Neuvostoliittoa vastaan emmekä antaneet periksi, mikä vaati sisua, Määttänen sanoo. ■

Testaa oma sisusi Haluatko tietää, onko sinun sisusi hyödyllistä vai haitallista? Ilmari Määttänen ja Pentti Henttonen ovat kehittäneet sisutestin, jonka avulla voi selvittää, millä tapaa sisu itsessä ilmenee. Vastausten jälkeen saat tieteelliselle tutkimukselle perustuvan palautteen itsestäsi ja hyvinvoinnistasi. Testi on osa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä tehtyä Sisu työelämässä -hanketta.

– Emme vielä tiedä, kuinka pysyvä piirre sisu on. Haitallinen sisu ennustaa kuitenkin voimakkaasti hyvinvointia. Jos itsessä on paljon haitallista sisua ja tulee siitä tietoiseksi, voi oppia välttämään tiettyjä toiminta- ja reagointitapoja, Määttänen sanoo. Tee sisutesti osoitteessa redcap.link/sisu.

Kirkko ja kaupunki 80 vuotta HANS NISSEN

omo ei jousta vaan nuijii palaverissa jääräpäisesti läpi päätöksen, johon kukaan muu ei ole tyytyväinen. Kollega hamstraa toistuvasti liian haastavia työtehtäviä ja jumittaa niissä saamatta mitään valmiiksi. Sukulainen ei suostu riita-asiassa kompromissiin vaan jankkaa ja jankkaa, vaikka olisi järkevää jo luovuttaa. He ovat sisukkaita, mutta huonolla tavalla. – Huono sisu ilmenee haittoina itselle tai muille. Esimerkiksi työelämässä se voi tarkoittaa sitä, että ihminen ei pysty asettamaan asioita tärkeysjärjestykseen. Ajattelu häiriintyy ja asiat sumentuvat, sanoo tutkija Pentti Henttonen Helsingin yliopistosta. Hän on tutkinut kollegansa, psykologian dosentti Ilmari Määttäsen kanssa sisun olemusta pitkään, ja väitöskirjakin on valmistumassa. On käynyt ilmi, että ihmisessä voi olla joko hyödyllistä tai haitallista sisua tai molempia. Haitallinen sisu on verrattain tavallista työelämässä, mutta se voi näkyä myös ihmissuhteissa. – Tällöin sisu ilmenee esimerkiksi niin, että ollaan armottomia, vaativia ja liian ehdottomia muille. Jyrätään, Henttonen sanoo. Määttäsen mukaan vahingollinen sisu lisää stressiä, mikä voi johtaa jopa työuupumukseen. – Tutkimuksessamme selvisi, että ihmiset, joilla on paljon huonoa sisua, raportoivat paljon terveyshuolia ja kertoivat voivansa huonommin, Määttänen sanoo.

Vuonna 2002: Tero on streittari Tero Kivinen, 17, on jatkuvasti vesiselvä. – En voi käsittää, miksi monet ikäiseni kuluttavat rahansa juomiseen. He taas eivät käsitä, miksi minä en juo. Tämä on elämäntapa, sanoo Kallion lukiossa opiskeleva Kivinen. Straight Edge -liike sai alkunsa USA:ssa 1980-luvun alussa . Liikkeen kulttibändin Minor Threatin sanoma nousee aatteen ytimestä: ”Don’t drink, don’t smoke, don’t fuck” eli ”älä juo, älä polta, älä nai”. Alun perin liikkeessä torjuttiin mieleen vaikuttavat aineet ja satunnaiset seksisuhteet. Monet nykystreittarit ovat lisäksi kasvissyöjiä sekä hyvin tietoisia poliittisista ja ekologisista kysymyksistä. – Monet alkavat polttaa kymmenvuotiaina tupakkaa ja siirtyvät jo kaksitoistavuotiaina kovempiin päihteisiin ja seksiin. Kivinen kertoo, että hän ei ole yskinyt verta puskissa ja päättänyt sen jälkeen, että nyt tämä aineiden käyttö loppuu. Hän on kasvanut suoraan streittariuteen, eikä koe menettäneensä sen vuoksi mitään. – Päinvastoin on ollut aikaa henkiselle kehitykselle. Lyhennelmä Johannes Ijäksen artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungissa 9.1.2002. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

”On jännää, että samaan aikaan kun poliitikot pauhaavat, että tunne ei kuulu politiikkaan, liike-elämä opiskelee kaksin käsin tunneälyä ja tutkijat tunnustavat tiedollista nöyryyttä eli samoja järjen rajoja kuin me uskossamme.” LUE HILKKA OLKINUORAN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 5

Kuuntele vatsaasi Ruumistaan kuuntelemalla voi tyynnyttää harhailevan mielen. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVITUS PAULI SALMI

ellenistiset filosofit, kuten epikurolaiset ja stoalaiset, ajattelivat, että mielen tyyneys eli mielenrauha voidaan saavuttaa filosofisten harjoitusten avulla. Hellenistinen filosofia tarkoittaa antiikin filosofista aikakautta, joka vaikutti ajanlaskumme alun molemmin puolin noin vuodesta 300 eKr. aina 200-luvulle jKr. saakka. Tuon aikakauden filosofiaa kutsutaan elämänfilosofiaksi. HARJOITUSTEN LÄHTÖKOHTANA on tunnistaa, että mielessämme liikkuu koko ajan loputon

HY VÄN TÄHDEN. 82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

Päätoimittaja Pauli Juusela Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

määrä erilaisia ajatuksia. Harjoituksen avulla ajatuksista pyritään päästämään irti. – Ajatusten harhailua voi hallita siirtämällä huomio esimerkiksi vatsan alueelle, kertoo filosofi ja psykoterapeutti Elli AkrénEbbe. – Sieltä on tarkoitus löytää vakaa keskus, johon keskittymällä mieli rauhoittuu. KESKEISTÄ HARJOITUKSESSA on, että vakaa keskus löytyy ruumiin, ei pään, sisältä. – Kun ihminen oppii ajattelemaan ruumiinsa kautta, voi päästä ymmärryksen ytimeen. Näin

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ihminen pystyy helpommin olemaan rauhallinen, Elli Akrén-Ebbe sanoo. Antiikin ajan elämänfilosofeilla oli käytössä myös erilaisia hengitysharjoituksia, sillä myös hengitykseen keskittyminen rentouttaa. Harjoitukset olivat hyvin suosittuja ajanlaskumme alussa, ja ne ovat vaikuttaneet myös kristinuskoon. Niissä on myös paljon yhteistä idän filosofioiden ja uskontojen kanssa. HELLENISTISET FILOSOFISET koulukunnat syntyivät aikana, jolloin kreikkalaiset kaupunkivaltiot muuttuivat Aleksanteri Suuren valloitusten myötä pienistä suuriksi. Aiemmin vapaat kreikkalaiset miehet olivat pystyneet vaikuttamaan olosuhteisiinsa ja ympäristöönsä paikallispolitiikalla. Nyt valta siirtyi yhä kauemmaksi tavallisesta ihmisestä. – Koska enää ei ollut mahdollista vaikuttaa ulkoisiin olosuhteisiin, huomio oli käännettävä sisäänpäin ja pyrittävä vaikuttamaan omaan sisäiseen todellisuuteen, Elli Akrén-Ebbe kertoo. ■ Kansainvälistä filosofian päivää vietetään 21.11.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

21 vinkkiä synkkyyttä vastaan – testaa tarpeen tullen Jos olet kokeillut jo vaikka mitä, miksi et antaisi mahdollisuutta kaunokirjallisille ohjeille? TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ISTOCK Elina Hirvosen romaanissa Rakkauksien lokikirja (W 2023) päähenkilö kamppailee masennusta vastaan. Hän tekee itselleen listoja synkkyyden torjumiseksi. Niissä on tällaisia toimintaohjeita. 1. Pidä lähellä hyvä kirja ja terapeutin numero.

11. Tanssi!

2. Valitse kaunein reitti.

13. Rakasta.

3. Yritä tehdä jotakin hyvää.

14. Vietä aikaa ystävien kanssa.

4. Lähde aina, kun voit.

15. Seiso päälläsi.

5. Etsi tuntemattomia paikkoja sieltä, mistä voit.

16. Opi arabiaa.

6. Mene metsään. 7. Ui kylmissä vesissä. 8. Puhu ihmisille. 9. Mene juhliin. 10. Katso maailmaa!

12. Nuku riittävästi.

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon.

19. Lue Proustia.

Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201

20. Yritä oikeasti tehdä jotakin hyvää!!!

(Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

17. Melo. 18. Patikoi.

21. Pysähdy, kun kirsikkapuut kukkivat.

Hirvonen kirjoittaa: ”Suhtaudun iloon kuin lihasvoimaan, jota ikäisteni naisten on harjoitettava säännöllisesti pystyäkseen nousemaan kivuttomasti sängystä. Kirkkaat päivät, kahvin tuoksu, kävelyretket jäällä, halaukset, tanssit ennen nukkumaanmenoa, kultainen hame harmaimpana päivänä, tartun iloon samalla tarmolla kuin punnerruksiin, kyykkyihin, hyppynaruun ja käsilläseisontaharjoituksiin. Jos vaalin, vahvistan, venytän ja hoivaan, lihakset ja ilo säilyvät ja minä jaksan vielä kauan.”

Muista isää kirjalla

Putinin alttaripoika

Patriarkka Kirill ja Venäjän pyhä hyökkäyssota JUHA MERILÄINEN

Kiehtova ja avartava tietokirja Venäjän hyökkäyssodan uskonnollisesta ja nationalistisesta taustasta.

3195

Mitä Missä Milloin 2024

Suomen suosituin vuosikirja kertoo menneen vuoden tärkeät tapahtumat luotettavasti sanoin ja kuvin.

1895

Valikoima vaihtelee myymälöittäin. Katso myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 7

Kontrabasso tavoittelee pyhyyttä Essi Hirvosen konsertti on omistettu kahdeksalle pyhälle ihmiselle. Yksi heistä on muusikoiden suojeluspyhimys Cecilia. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

uusikoiden suojeluspyhimyksen Cecilian muistopäivää vietetään 22. marraskuuta. Tänä vuonna päivää voi juhlia Pyhätkonsertissa Musiikkitalossa. Kyseessä on Essi Hirvosen maisterikonsertti, jossa hän soittaa soolona kontrabassolla. Konsertin kappaleet ovat syntyneet vuosina 2020–2023. Hirvonen on omistanut ne kahdeksalle pyhälle ihmiselle. Tavallisessa luterilaisessa perheessä kasvanut Hirvonen liittyi ortodoksiseen kirkkoon opintojensa aikana. – Jokainen konsertin pyhä ihminen on minulle eri syystä rakas. Minulle on tärkeää, että koen soittamani musiikin merkitykselliseksi. Vaikka teema on hengellinen, kyseessä ei Hirvosen mukaan ole hengellisen musiikin konsertti. – Hengellisyys tulee mukaan omasta hengellisyydestäni, ja joillekin kuulijoille pyhät voivat toimia kiintopisteinä musiikkiin. Konserttikokonaisuutta voi kuitenkin kuunnella omista lähtökohdistaan ilman hengellistä tematiikkaa. ESSI HIRVONEN on opiskellut Sibelius-Akatemiassa kansanmusiikin osastolla. Opiskelujen alusta asti häntä on kiinnostanut se, kuinka eri tavoin kontrabassoa voi soittaa. Hän on pyrkinyt kehittämään musiikkiinsa uusia soittotekniikoita ja tapoja muodostaa ääniä. Konsertin ensimmäinen kappale on omistettu 200-luvun taitteessa eläneelle pyhälle Cecilialle, joka kuvataan usein jonkin soittimen kanssa. Hänen ei kuitenkaan tiedetä soittaneen mitään, mutta kerrotaan, että hän ”lauloi sydämessään Jumalalle”. Tämä laulu, joka ei ole muiden kuultavissa, inspiroi Hirvosen sävellysprosessissa ajatusta, ettei kaikkea tarvitse nähdä ja kuulla voidakseen ymmärtää jonkin olemassaolon. Kappaleen inspiraationa on toiminut myös white noise eli niin kutsuttu valkoinen kohina. – Tarkoitus on herätellä kuuntelijan korva kuulemaan erilaisia sävyjä ja äänten yksityiskohtia. Nuo äänet voivat johdatella myös hengellisyyden äärelle. Yhtä kappaletta varten Hirvonen kehitteli soittotapoja, jotka imitoivat ortodoksisen kirkon kellojen soittoa. – Konsertissa on paljon ääniä, joita ei yhdistäisi kontrabassoon.

8 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

Yksi Essi Hirvosen kappaleista kuvaa kahden sydämen sykettä ja yhteyttä. – Tässä ärsykkeitä pursuavassa maailmassa musiikki voi auttaa hiljentymään ja rentoutumaan, hän sanoo

Sävellettyjen osuuksien lisäksi konsertissa kuullaan improvisaatiota. Näin jokainen esitys on ainutkertainen. – Improvisaatioon vaikuttaa tila, valo ja ääni. Etenkin kappaleen tempo elää usein oman kehollisen kokemukseni kautta. Näin on esimerkiksi kappaleessa Sydänäänet/ Rakkaus, joka perustuu sydänäänten imitointiin. – Kappale kuvaa kahden sydämen sykettä ja vuorovaikutusta. Siihen, miten soitan vaikuttaa oma kokemukseni kyseisestä hetkestä ja esimerkiksi se, miten hengitän. SYDÄNÄÄNET/RAKKAUS on Essi Hirvosen aiempia sävellyksiä ja ainoa, joka ei ole syntynyt konserttia varten. Hirvonen tiesi kuitenkin heti, kenelle kappaleen omistaa: Ljubov Rjazanilai selle.

Tämä 1800-luvulla elänyt venäläinen nainen on Hirvoselle erityisen merkityksellinen, sillä liittyessään ortodoksiseen kirkkoon Hirvonen valitsi pyhän Ljubovin taivaalliseksi esirukoilijakseen. Ortodoksisessa kirkossa vanhemmat valitsevat syntyneelle lapselleen taivaallisen esirukoilijan nimenannon ja kasteen yhteydessä. – Minä saatoin valita itse, koska liityin kirkkoon myöhemmin. Ljubov Rjazanilaisen elämäkerta puhutteli minua, ja nimi Ljubov tarkoittaa suomeksi rakkautta. Konserttikokonaisuudesta ilmestyy ensi vuonna myös albumi. Hirvonen ajattelee, että sitä voi kuunnella esimerkiksi silloin, kun kaipaa rauhoittumista. – Tässä ärsykkeitä pursuavassa maailmassa musiikki voi auttaa hiljentymään ja rentoutumaan. ■ Pyhät-konsertti Musiikkitalon Black Box -salissa ke 22.11. klo 19, vapaa pääsy.

Hanhea, haikeutta ja markkinahumua Marttien muistoksi Martinpäivään liittyvät sekä hanhitarhaan paennut piispa että suomalaisille tuttu reformaattori. TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS JARKKO PELTOLUHTA Hanhipaisti pöytään, vai pitäisikö sittenkin kokeilla hanhen sisäelimistä ja verestä valmistettua mustakeittoa? 10. marraskuuta vietettävä martinpäivä on nykyään suomalaisille melko tuntematon, mutta esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa siihen liittyvät perinteet tunnetaan paremmin. Toisaalta etelänaapurin martinpäivän perinnettä on tuotu Suomeenkin: Helsingin Kaapelitehtaalla järjestetään virolaisen kulttuurin festivaali Martin Markkinat 18.–19. marraskuuta. Suomalaisessa kalenterissa Martin nimipäivä on 10. marraskuuta, ja se viittaa reformaattori Martti Lutherin syntymäpäivään. Päivän historiaan liittyy myös toinen Martti. Hän on Martinus Toursilainen eli pyhä Martinus tai pyhä Martti. Hän oli Unkarissa syntynyt roomalaisen armeijan sotilas, josta tuli sittemmin piispa ja pyhimys.

nestä tuli piispa vuonna 371, ja hänet haudattiin 11. marraskuuta 397. Legendan mukaan Martinus suhtautui piispan tehtävään vastentahtoisesti ja piiloutui siksi hanhitarhaan. Kun häntä tultiin hakemaan, hanhien kaakatus paljasti piilon. Pyhimyksen tunnukseksi tuli hanhi – ja martinpäivänä alettiin syödä hanhea.

Pyhän Martinuksen kerrotaan tavanneen Amiensin kaupungin edustalla kerjäläisen. Koska Martinuksellakaan ei ollut rahaa eikä ruokaa, hän halkaisi viittansa kahtia ja antoi toisen puoliskon palelevalle kerjäläiselle. Seuraavana yönä unessa kerjäläinen osoittautui itse Jeesukseksi. Tämän kokemuksen jälkeen Martinus otti kasteen, jätti sotilaan työnsä ja alkoi evankelioida. Hä-

Tänä vuonna martinpäivään liittyy Suomessa haikeita tunnelmia. Hiljattain menehtyneen presidentti Martti Ahtisaaren valtiollisia hautajaisia vietetään 10. marraskuuta Helsingin tuomiokirkossa kello 13 alkaen. Hautajaispäivä on yleinen suruliputuspäivä koko maassa. Hautajaisia voi seurata suorana lähetyksenä YLE TV1:ssä, Yle Areenassa ja Radio Suomessa.

Suomeen martinpäivän perinne levisi Ruotsista. Päivään kuuluivat martinmarkkinat ja krouvissa käynti. Hanhen lisäksi saatettiin syödä hanhen tai porsaan verestä valmistettua mustakeittoa, tai hanhen kaulasta valmistettua makkaraa. Syysteurastusten myötä elettiin parasta makkaran valmistamisen aikaa. Saksassa juhlapäivän viettoon ovat kuuluneet myös rinkelit eli Martinsbrezelet.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 9

– Pysähtyminen rukoukseen madaltaa pulssia ja tuo kokemuksen, että kaikki ei ole minun itseni varassa, piispa Mari Leppänen sanoo.

”Jos tietoisesti pysähdymme rukoukseen, se muuttaa sitä, miten olemme toistemme kanssa” Uusi piispainkirje käsittelee rukousta. Sen taustalla ovat niin viimeaikaiset kriisit kuin monien ihmisten kaipuu kokonaisvaltaisempaan hengellisyyteen. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT PASI LEINO JA KIRKON KUVAPANKKI

ukous ei ole poistanut pahuutta tästä maailmasta, mutta se on auttanut ihmisiä eri aikoina isojen henkilökohtaisten ja yhteisten kriisien keskellä, sanoo Turun piispa Mari Leppänen. Epävarma maailmantilanne ja viime vuosien isot kriisit olivat yksi syy siihen, että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat valitsivat rukouksen tuoreen puheenvuoronsa teemaksi. Piispainkirje Rukouksen kaipuu julkistettiin 23. lokakuuta. – Maailmantilanne kuormittaa meidän mieliämme ja hengellisyyttämmekin. Miten tässä

10 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

rauhattomassa maailmassa voisi kokea rauhaa? Rukous auttaa vahvistamaan sisäistä rauhaa, jota tarvitaan, jotta pystyy toimimaan lähimmäisten ja maailman parhaaksi, Leppänen sanoo. Piispainkirjeen toimituskunnassa mukana ollut Leppänen sanoo uskovansa siihen, että rukouksella voidaan muuttaa maailmaa paremmaksi. Hänen mukaansa tässä ajassa korostuu yksilöllisyys ja omien tuntemusten ja kokemusten ympärillä pyöriminen. Rukous voi suunnata katseen pois itsestä toisiin ihmisiin ja maailmaan. Silloin se samalla suuntaa myös ajattelua ja toimintaa.

– Uskon, että jos tietoisesti pysähdymme rukoukseen, katsomme myötätuntoisesti maailmaa ja tunnistamme yhteiset huolemme, se muuttaa meidän tapaamme olla toistemme kanssa ja vähentää vastakkainasettelua. Leppänen huomauttaa, että vaikka maailma ympärillä tuntuisi kaoottiselta, vanhat yhteiset rukoukset, kuten Isä meidän -rukous, tuovat perspektiiviä siihen. – Tuhansien vuosien ajan ihmiset ovat rukoilleet samoilla sanoilla, ja se on vahvistanut heissä luottamusta ja toivoa tulevaisuuteen. Toinen syy piispainkirjeen kirjoittamiseen oli sen otsikkoonkin nostettu rukouksen kaipuu. – Kirkon jäsenet ja monet henkiset ja hengelliset etsijät kaipaavat yhteyttä ja mahdollisuutta hiljentyä, pysähtyä ja kääntyä suuremman puoleen. Halusimme rohkaista rukoukseen, Mari Leppänen kertoo.

Hän määrittelee rukouksen ihmisen tavaksi olla maailmassa. Monelle jo hengittäminen on rukousta. – Emme tiedä, milloin ihmiset alkoivat rukoilla. Onko rukous ollut jo ensimmäisen ihmislapsen parkaisussa ja jatkunut läpi elämän: kuulethan, näethän, muistathan minuakin? Vanhan testamentin alkukertomuksissa rukous on yhteisöllistä avuksi huutamista. Uuden testamentin mukaan kristityt ovat niitä, jotka huutavat avuksi Jeesuksen nimeä. – Minua puhuttelee se, että liityn ihan ihmiskunnan alkuhämäriin asti vievään ketjuun, jossa on huudettu suuremman puoleen, ja huuto on kuultu. Ainahan se huuto ei ole äänellistä. Ainakin minulle se on usein äänetön huokaus. Pyynnöille, huolille, kaipaukselle tai kiitokselle ei aina ole edes sanoja.

”

Hiljaisuudessa kasvaa kyky tunnistaa omat kaipaukset ja nähdä vähän etäämmältä tätä maailmanmenoa.

Piispainkirjeen oheen on tehty somemateriaaleja muistuttamaan rukouksen merkityksestä.

PIISPA MARI LEPPÄNEN

OMASSA ARJESSAAN Mari Leppänen on huomannut, että rukous pysäyttää ja kiinnittää hetkeen. Jos hän aloittaa tai lopettaa päivänsä lyhyellä hiljentymisellä tai käy messussa, viikosta tulee erilainen. – Pysähtyminen rukoukseen madaltaa pulssia ja tuo kokemuksen, että kaikki ei ole minun itseni varassa. Voin luottaa siihen, että nämä huokaukseni ja huutoni kuullaan. Leppänen muistuttaa, että kristilliseen perinteeseen ja rukoukseen on sisäänrakennettu sel-

lainen olemisen tapa, jota moni etsii esimerkiksi mindfulnessista tai self help -kirjoista, eli rauhoittuminen ja itsetutkiskelu. Ja samoin kuin monien harrastama kiitollisuuspäiväkirja, myös kiitosrukous auttaa näkemään elämän hyvät asiat ja vahvistamaan myönteisyyttä. Rukous ja hiljentyminen voisivatkin Leppäsen mielestä olla kirkon aarteita tämän ajan ihmisille. – Kun viestintä muuttuu nopeasti ja työtä ja vapaa-aikaa on vaikea erottaa toisistaan, hiljaisuudessa on voimaa. Se on dynaamista, ei käpertymistä itseen. Hiljaisuudessa kasvaa kyky tun-

Vanhemmat naiset ovat ahkerimpia rukoilijoita, meditaatio on nuorten aikuisten laji Viimeisin kirkon teettämä laaja kysely tutkimus Gallup Ecclesiastica vuodelta 2019 kertoo, että suomalaisten rukoileminen on vähentynyt. Puolet suomalaisista rukoilee vähintään kerran vuodessa, heistä joka nel jäs viikoittain ja 17 prosenttia päivittäin. Ah kerimpia rukoilijoita ovat 70–79vuotiaat ja 55–69vuotiaat naiset. Lapsena rukoilemaan oppineet rukoilevat todennäköisemmin myös aikuisina. Suomalaisten yleisin tapa rukoilla on sana ton rukous. Se kuuluu henkilökohtaiseen har tauselämään 40 prosentilla suomalaisista. Vajaa kolmannes suomalaisista rukoilee ilta rukouksen, ja noin joka neljäs rukoilee toisten ihmisten puolesta. Kristillistä tai muuta medi taatiota harjoittaa noin 15 prosenttia vastan

neista – se on selvästi yleisintä nuorimpien ikä ryhmien eli 15–29vuotiaiden ja 30–39vuotiai den keskuudessa. Samassa tutkimuksessa kysyttiin myös, ko kevatko ihmiset saaneensa vastauksia rukouk siinsa. Noin puolet vastasi kieltävästi, neljän nes myöntävästi ja neljäsosa ei osannut sanoa. Jumalan johdatusta oli kokenut joka neljäs suomalainen, ja joka kahdeksas oli kokenut parantuneensa sairaudesta. Tutkimuksessa eivät vielä näy koronapan demian tai Ukrainan sodan vaikutukset, mut ta kriisitilanteiden on yleisesti todettu lisäävän ihmisten uskonnollisuutta. Tiedetään myös, että rukousaiheisten Googlehakujen määrä nousi huomattavasti maaliskuussa 2020, kun koronavirus levisi maailmanlaajuisesti.

nistaa omat kaipaukset ja nähdä vähän etäämmältä tätä maailmanmenoa. Ei tarvitse hötkyillä eikä reagoida joka asiaan. Ja toisaalta kasvaa rohkeus toimia, kun sen aika on. PIISPAINKIRJEESSÄ tuodaan esiin myös se, että moni kaipaa nykyisin kehollista, kokemuksellista ja kokonaisvaltaista rukousta. Sellaista ovat esimerkiksi pyhiinvaellukset, rukouslaulu tai vaikkapa hiljaisuuden jooga. Esimerkiksi käyvät myös kirjeeseen poimitut piispojen kertomukset siitä, kuinka he rukoilevat. Yksi rukoilee juostessaan, toinen automatkoilla, kolmas tekee lentokoneessa salaa ristinmerkin. Rukous voi olla asettumista Jumalan huomion ja rakkauden kohteeksi, hengellistä aamuvenyttelyä tai piirtämistä oman lapsen selkään tai sairaan vanhuksen käsivarsiin. Mari Leppäsestä tuli pyhiinvaeltaja, hiljaisuuden joogaaja ja ikonimaalari oman hengellisen kriisinsä aikana. – Olin kasvanut aika päänsisäisen ja tiedollisen uskontulkinnan keskellä. Omassa murroksessani kaikkiin kysymyksiin ei ollutkaan vastausta, oli hiljaista. Hiljaisuuden kautta löysin uusia, sanattomia tapoja olla vuoropuhelussa Jumalan kanssa, Leppänen kertoo. Häntä on koskettanut Vanhan testamentin kertomus profeetta Eliasta, joka pakenee vuorelle. Ympärillä riehuu myrsky. Sen tyynnyttyä kuuluu hiljaista huminaa, ja Elia kuulee Jumalan puhuttelevan itseään. – Elämän myllerryksen keskellä rukouksen ei tarvitse olla mitään isoa tai suurieleistä, eikä meidän tarvitse olla siinä hyviä. Jumala on läsnä hiljaisessa huminassa. ■ Rukouksen kaipuu on järjestyksessä toinen piispainkirje. Ensimmäinen käsitteli Raamattua. Molemmat ovat luettavissa osoitteessa evl.fi/piispat/piispainkirjeet. KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 11

Jokaisella meistä on kes Tutkija Michael Slepian kehottaa jakamaan salaisuudet jonkun kanssa, mutta kuulija kannattaa valita tarkoin. ”Salaisuudet ovat haitallisia, jos joudumme piilottelemaan todellista itseämme.” TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT PEXELS, RACHEL MCDONALD JA MIIKA HYNNINEN

”

len pelannut nuorena aktiivisesti tekstipohjaisia politiikkateemaisia nettiroolipelejä. Olin niissä usein kovan linjan fasistin roolissa ja koin siitä tiettyä tyydytystä. Myös tosielämässä mielipiteeni alkoivat koventua. Olen salannut sekä roolipelihistoriani että roolini niissä jopa puolisoltani. Salaisuus ei ole vaikuttanut juurikaan elämääni, ja paheksun nykyään ääriajattelua. Samalla ymmärrän niitä tunnetiloja ja ajatteluprosesseja, jotka johtavat ääriajattelun kehittymiseen.” Näin vastasi 29-vuotias mies, kun Kirkko ja kaupunki kysyi, millaisia salaisuuksia lukijoillamme on. Useimpiin lukijakyselyihimme tulee kolminumeroinen määrä vastauksia, mutta anonyymiin salaisuuskyselyyn vastasi vain 21 lukijaa. Salaisuuksia ei noin vain kerrota. Columbian yliopiston tutkija Michael Slepian haastatteli salaisuuksia koskevaa tutkimustaan varten 2 000 ihmistä. Haastateltavat olivat kotoisin eri puolilta maailmaa mutta asuivat Yhdysvalloissa. – Meillä kaikilla on salaisuuksia. En usko, että on olemassa ketään, jolla ei olisi koskaan ollut niitä, Slepian sanoo. Hänen tutkimuksensa mukaan jokaisella meistä on keskimäärin 13 salaisuutta. Osa niistä on sellaisia, jotka olemme kertoneet kenties ystävälle tai terapeutille. Osan olemme pitäneet omana tietonamme. ”OLEN VALEHDELLUT ystävilleni olevani kipeä, kun en ole jaksanut nähdä heitä.” Nainen, 41 ”Olen tapaillut parhaan kaverini veljeä. Se on salaisuus siksi, että oma moraalini on aina sanonut, että kenenkään kaverin tai läheisen sisaruksen kanssa ei heilastella.” Nainen, 45 ”Haluaisin oikeasti olla erakko ja elää yksin. Tämä on salaisuus, koska olen naimisissa ja minulla on ystäviä.” Nainen, 49 Michael Slepianin mukaan yleisimmät salaisuudet koskevat valehtelemista, romanttisia toiveita, raha-asioita, seksuaalista käyttäytymistä ja kiinnostusta parisuhteen ulkopuolisiin ihmisiin. Useilla tutkimukseen osallistuneilla oli myös perhesalaisuuksia. Hyvin yleistä on omien tulevaisuuden haaveiden ja kunnianhimoisten tavoitteiden salaaminen.

12 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

– Ihmiset eivät ehkä halua kertoa kunnianhimoisista suunnitelmistaan, koska ne nolottavat heitä. He saattavat pelätä, etteivät pysty toteuttamaan niitä, Slepian sanoo.

Tutkija Michael Slepianin mukaan salaisuuden paljastumiseen liittyvä pelko on yleensä turha.

SALAAMALLA JONKIN ASIAN ihminen pyrkii välttämään konfliktia ja suojelemaan omaa hyvinvointiaan tai mainettaan. Ihminen voi myös kokea, että hänen tulee suojella läheisiään salaisuuden paljastumisen aiheuttamalta tuskalta. ”Sukupuoli-identiteettini sekä seksuaalinen ja romanttinen suuntautumiseni ovat salaisuuksia oman hyvinvointini takia.” Nainen, 17 ”Pelkään kuolemaa, vaikka kristittynä ei kai pitäisi. Kun puhun ihmisille kuoleman jälkeisestä elämästä ja ylösnousemuksen toivosta, koen itseni jotenkin falskiksi.” Nainen, 44 ”Olen shoppailuriippuvainen. Häpeän vaatteiden ostoa ja ylitsepursuavaa vaatehuonetta.” Nainen, 63

kimäärin 13 salaisuutta Pappi on salaisuuksien ammattilainen On monia ammatteja, joissa työntekijä ei saa virkansa, toimensa tai yleisen tavan vuoksi kertoa työssään kuulemiaan tai muuten tietoonsa saamiaan asioita eteenpäin, koska työhön kuuluu vaitiolovelvollisuus. Pappi on ainoa ammatti, jossa vaitiolovelvollisuus on ehdoton. Pappeja sitoo rippisalaisuus. Pappi ei saa tehdä ilmoitusta edes murha-aikeista. Ei edes siinä tapauksessa, että henkilö itse antaisi siihen luvan. Vankilapappi Miika Hynninen on työskennellyt Helsingin vankilassa vuodesta 2010 lähtien. Hän huolehtii vankilassa siitä, että kaikilla vangeilla on mahdollisuus uskonnonharjoittamiseen uskontokuntaan katsomatta. Lisäksi hän vastaa vankien sielunhoidosta sekä vetää kuntoutusohjelmaa seksuaalirikollisille ja toimii vankilan pari- ja perhepsykoterapeuttina.

”

OSA IHMISISTÄ TARKISTAA MINULTA VIELÄ ERIKSEEN, ETTÄ OLIHAN ASIA NIIN, ETTÄ MINULLA ON SE VAITIOLO VELVOLLISUUS. VANKILAPAPPI MIIKA HYNNINEN

”

Jos kertoisin teoistani muille kuin terapeutilleni, satuttaisin läheisiäni ja hankaloittaisin kaikkien elämää.” NAINEN, 28

”Olen nuorena ulkomailla asuessani tullut raskaaksi ja päätynyt tekemään abortin. Suurin syy,

miksi en silloin puhunut asiasta, oli kai häpeä.” Nainen, 40 Aiempien tutkimusten perusteella on ajateltu, että salaisuudet ovat haitallisia siksi, että asioiden salaaminen on vaikeaa esimerkiksi vuorovaikutustilanteissa. – Harvoin ihmiseltä kuitenkaan kysytään suoraan asioita, jotka koskevat hänen salaisuuttaan, tutkija Michael Slepian sanoo. Yleensä ihmiset ovat valmistautunueet salaisuuteensa liittyviin kysymyksiin ja tietävät, kuinka vastata niihin paljastumatta. Mikäli tilanne toistuu, se toki kuormittaa. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun henkilö kuuluu johonkin vähemmistöön eikä koe ympäristöään riittävän turvalliseksi kertoakseen asiasta. ”Jossain seurassa vaikenen uskonnollisesta taustastani. En myöskään kerro uskovaisille vanhemmilleni eronneeni kirkosta. Koen niin sanottua vähemmistö-

Työssään Hynninen kuulee jatkuvasti arkaluontoisia asioita. Vaitiolovelvollisuus on hänen puheilleen hakeutuville tärkeä asia. – Osa ihmisistä tarkistaa minulta vielä erikseen, että olihan asia niin, että minulla on se vaitiolovelvollisuus, hän kertoo. Keskustelut papin kanssa liittyvät useimmiten ihmissuhteisiin, vangin elämäntilanteeseen ja ahdistukseen. – Joissakin tapauksissa saattaa olla, että vangilla on meneillään rikollista toimintaa. Haastavien elämänkokemusten kuuleminen ja käsitteleminen voivat kuormittaa kuulijaa. Ammattilaisille järjestetään työnohjausta, jossa he voivat käydä läpi työssään vastaan tulleita tilanteita. Hynnisen mieltä vankien kertomukset eivät jää vaivaamaan. Hän ajattelee olevansa persoonana sellainen, joka ei kanna työssä kohtaamiaan asioita vapaa-aikaan. – Myös työn puitteet tukevat sitä, että työasiat rajautuvat vankilan sisälle, täällä kun ei tulla ja mennä helposti. Myös lääkärillä, psykologilla ja juristilla on työssään juridinen vaitiolovelvollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että vaitiolovelvollisuus on kirjattu lakiin ja sen rikkomisesta on säädetty rangaistus rikoslaissa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 13

stressiä ja tunnen itseni ulkopuoliseksi.” Mies, 50 Slepianin tutkimuksessa paljastui uutta tietoa salaisuuksien vahingollisuudesta. – Salaisuudet eivät tuota pahaa oloa sik si, että ne heikentävät suhdettamme muihin, vaan siksi, että jäämme helposti yksin niiden kanssa. Salainen asia on todennäköisesti itselle mer kityksellinen. Mikäli emme voi puhua asiasta ke nenkään kanssa, joudumme käsittelemään sitä yksin. Mitä tärkeämpi asia meille on, sitä todennä köisemmin haluamme löytää sille ratkaisun. Jos asiasta ei voi puhua kenenkään kanssa, tilanne johtaa helposti ruminointiin eli siihen, että aja tukset jäävät pakonomaisesti kiertämään kehää salaisuuden ympärillä. – Haitallisimmat salaisuudet ovat siis sellaisia, joita ajattelemme usein ja jotka eristävät meidät muista tai johtavat siihen, että joudumme piilot telemaan todellista itseämme. Kun mieltä painavat asiat pitää vain omana tietonaan, jää ilman tukea. Omassa mielessä asi at saavat helposti todellista tilannetta suurem mat mittakaavat. Pahimmillaan ihminen jää ju miin salaisuutensa kanssa. ”MINULLA ON USEIN ulkopuolinen olo. Jos kertoisin salaisuuteni, osa läheisistäni ja ystävistäni ei varmasti uskoisi minua. Osa ei ehkä hyväksyisi asiaa ja saattaisi ottaa etäisyyttä. Suurin osa varmasti olisi tukenani.” Nainen, 46 ”Salaisuuteni ei vaikuta tämänhetkiseen elämään, mutta paljastuminen voisi vaikuttaa negatiivisesti ainakin parisuhteeseen.” Nainen, 49

14 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

”Pelkään, että joutuisin ihmettelyn, säälin ja jopa pilkan kohteeksi tai että puolisoni ja perheeni joutuisivat, mikä olisi vielä pahempaa.” Nainen, 46 ”Jos kertoisin teoistani muille kuin terapeutilleni, satuttaisin läheisiäni ja hankaloittaisin kaikkien elämää.” Nainen, 28 Koska salaisuudet eristävät meidät helpos ti muista, Michael Slepian kehottaa puhumaan mieltä painavista asioista. Kuulija kannattaa kui tenkin valita huolella.

”

Ihmiset reagoivat yleensä salaisuuteemme myönteisemmin kuin kuvittelemme. TUTKIJA MICHAEL SLEPIAN

– Henkilön, jolle kerromme asiasta, ei suin kaan tarvitse olla se, jolta haluamme salata asian. Ihmisillä on taipumusta kuvitella pahin mah dollinen lopputulos, mikäli salaisuus paljastuisi. Slepian sanoo, että tutkimusten mukaan pelkää minen on turhaa. – Ihmiset reagoivat yleensä myönteisemmin kuin kuvittelemme. On tutkittu, että jo pieni kin osoitus siitä, että toinen ymmärtää, helpot taa oloa.

Slepianin mukaan salaisuuden kuulijaksi kan nattaa valita ihminen, jonka arvomaailma on mahdollisimman lähellä omaa. – Näin välttyy siltä, että kuulija tuomitsee mi nut tai salaisuuteni. – On myös hyvä pohtia, joutuuko kuulija sa laamaan asian vuorostaan joltakulta, jolloin hän joutuu osalliseksi salaisuuteeni. Sellaisessa ta pauksessa ihmiset eivät välttämättä mielellään kuule salattua asiaa. Salaisuuden kertominen voi myös toimia lii mana ystävyyssuhteessa tai nostaa suhteen uu delle tasolle. – On suuri luottamuksen osoitus, jos kerrom me salaisuutemme jollekulle. Ystävyyssuhteet han rakentuvat luottamukselle. Yhteiset salaisuu det voivat siis tehdä elämästä paremman. KAIKKI SALAISUUDET eivät suinkaan tee meil le pahaa. On esimerkiksi salaisuuksia, jotka pi detään salassa tiettyyn määräpäivään asti, kuten esimerkiksi uusi työpaikka tai kosinta. Vauvauu tista saatetaan pitää salaisuutena, kunnes raska us on edennyt riittävän pitkälle. Salaisuutena saatetaan pitää myös harrastus, josta itse nauttii, mutta joka aiheuttaisi lähipiiris sä pahennusta. Tällöin salaisuus saattaa voimaut taa haltijaansa, koska se tarjoaa hänelle tunteen itsenäisyydestä ja omaan elämän päätösvallasta. – Tällaisia salaisuuksia yhdistää se, etteivät ne aiheuta ihmisessä häpeää. Niissä ihmisellä itsellä on yleensä myös enemmän päätösvaltaa sen suh teen, pitääkö asian salaisuutena vai ei, Michael Slepian sanoo. ■ Jutussa on käytetty lähteenä Michael Slepianin kirjaa The Secret Life of Secrets (Robinson 2022).

S E N I O R I TA LO

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTON SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN KERROSTALOKOTIIN.

Vapaana mm. 31m2 yksiö alkovilla. Vuokra 1.070€.

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja). Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Isä Raimo Katolinen pappi Raimo Goyarrola löysi kutsumuksensa sairastavan äidin vierellä. Tulevan piispan opettajina ovat olleet muun muassa Opus Dei -järjestö ja muumit. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ

uomessa elävien katolilaisten neljä vuotta kestänyt odotus päättyi 29. syyskuuta, kun paavi Franciscus nimitti tänne uuden katolisen piispan. Koko maan kattavan Helsingin hiippakunnan uudeksi piispaksi valittiin isä Raimo Goyarrola, joka on toiminut täällä pappina jo pitkään. Goyarrola syntyi heinäkuussa 1969 Espanjan baskimaassa katolilaisen perheen esikoiseksi, joka sai kasteessa nimen Ramon. Papin tehtävää koskevaan kysymykseen vastaus alkaa kuitenkin vielä kauempaa. – Kutsumukseni papin työhön syntyi Jumalan sydämessä. Hän on varmasti ajatellut asiaa jo ennen kuin minut luotiin, hän sanoo. Goyarrola kouluttautui kuitenkin ensin lääkäriksi Navarran yliopistossa. Tuokin uravalinta oli lähipiirissä poikkeuksellinen, sillä suvussa oli päädytty etupäässä teknisille aloille. Valintaan vaikutti ratkaisevasti se, että Goyarrolan ollessa 16-vuotias hänen äitinsä sairastui syöpään ja menehtyi kaksi vuotta myöhemmin. 18-vuotiaana hän huomasi olevansa perheessä se, johon sisarukset ja isä tukeutuivat. – Silloin ymmärsin, että elämäntehtäväni on palvella muita ja erityisesti kärsiviä ihmisiä. SURULLISISSA VUOSISSA oli myös paljon sisäistä rauhaa. Iltaisin nuori Ramon Goyarrola rukoili sairastavan äidin vierellä yhdessä isänsä ja neljän sisaruksensa kanssa. He pyysivät äidille parantumista, mutta samalla jättivät asian Jumalan käsiin. – Mielenrauha tuli siitä, että sanoin Jumalalle ”tapahtukoon sinun tahtosi”. Rukoilen edelleen niin joka päivä. Jumala on kaikkivaltias ja laupias isä, ja jos hän sallii elämässämme jotakin, sillä on jokin merkitys. 18-vuotiaana Goyarrola liittyi Opus Dei -nimiseen katoliseen järjestöön. Sen jäsenet noudattavat arkielämän kristillisyyttä, jonka mallina on Jeesuksen maanpäällinen elämä. Goyarrolan mukaan Jeesus oli työläinen, ja sen vuoksi hän sopii malliksi monenlaisille ihmisille. Opus Dei on teologisesti konservatiivinen järjestö, jonka jäsenet pyrkivät omistamaan arkisen työnsä Jumalalle ja palvelemaan muita. Lisäksi he noudattavat päivittäistä rukousohjelmaa, jonka harjoituksiin käytetään kahdesta kolmeen tuntia päivässä. Monen mielestä Opus Dein elämäntapa kuulostaa ehdottomalta, mutta sanaa on vaikea yhdistää Goyarrolan hyväntuuliseen olemukseen. Moni haastattelun teema saa hänet nauramaan, ja kysymys ankarasta hengellisyydestä on yksi niistä.

16 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

– Huomasin nuorena, että Opus Dein hengellisyys sopii minulle. Siinä on kyse siitä, että saan olla Jumalan lapsi ja minulla on isä, joka rakastaa minua. Jumala haluaa, että olen onnellinen eläessäni maan päällä ja myös sen jälkeen. VALMISTUTTUAAN LÄÄKÄRIKSI Raimo Goyarrola työskenteli psykiatrisella osastolla ja armeijan palveluksessa, kunnes aloitti 25-vuotiaana teologian opinnot Rooman paavillisessa Pyhän ristin yliopistossa. Seitsemän vuotta kestäneiden opintojen jälkeen hän valmistui dogmatiikan tohtoriksi. Goyarrola vihittiin katolisen kirkon papiksi vuonna 2002 Torreciudadissa, joka on Opus Dein perustajan Josemaría Escriván rakennuttama Marian pyhäkkö Espanjassa. – Lääkärin ja papin näkökulmat ovat kuin kaksi jalkaa. Voin katsoa ihmistä kokonaisuutena, jossa keho ja sielu ovat yhdessä, hän sanoo.

”

Mielenrauha tuli siitä, että sanoin Jumalalle ”tapahtukoon sinun tahtosi”. Tehtävät Suomessa alkoivat kesällä 2006. Katolinen kirkko Suomessa tarvitsi uuden papin, ja Opus Dein johtaja kysyi Goyarrolalta, tahtoisiko hän lähteä Pohjolaan. – Vastasin heti ”Kyllä!”, sillä työ pohjoisessa oli pitkäaikainen unelmani, hän sanoo. Nopea päätös piti, vaikka Goyarrolaa kehotettiin miettimään asiaa rauhassa ja muistutettiin, että Suomessa työskentely edellytti vieraan kielen opiskelemista. Helsingissä Goyarrola aloitti työnsä Aalto-yliopiston opiskelijapappina ja liittyi paikalliseen jalkapallojoukkueeseen. Kuten aikaisemmin lääketieteen opiskelijana, myös Helsingissä harrastuksen ympärille syntyi uusia ystävyyssuhteita. – Jalkapalloseurassa tutustuin myös ihmisiin, jotka eivät olleet kristittyjä, kuten ateisteihin ja muslimeihin, hän mainitsee. RAIMO GOYARROLA RAKASTUI Suomeen nopeasti ja otti maan ja sen ihmiset omikseen. Häneen tekivät vaikutuksen kesäisen Helsingin vehreys ja

meri. Myöhemmin Goyarrola on löytänyt myös Lapin erämaat, joissa hän vaeltaa syksyisin seurakuntanuorten kanssa. – Tunturiluonnosta löytyy aina messun alttariksi sopiva kivi, hän sanoo. Vuosien varrella Suomesta on tullut Goyarrolan kotimaa. Suomalaistuminen näkyy suomalaisessa passissa, jossa on lapsena kasteessa saadun nimen lisäksi täällä omaksuttu etunimi. Goyarrolasta on tullut virallisestikin isä Raimo. – Suomalaiset ottivat minut upeasti vastaan huomatessaan, että halusin oppia ja puhua suomen kieltä. Kielikurssien lisäksi suurena apuna olivat Yle Areenan Muumi-tarinat, joita seurasin muistiinpanoja tehden, hän kertoo hymyillen. Goyarrolan mukaan suomalaisuuteen sopeutumista on auttanut se, että baskikansalla ja suomalaisilla on paljon yhteistä. – Kumpikin kansa arvostaa ahkeraa työntekoa ja itsenäisyyttä, elää lähellä luontoa sekä puhuu omintakeista, kaunista ja vaikeaa kieltä. Kummassakin kulttuurissa arvostetaan aitoutta ja sillä, mitä sanotaan, on painoa. Kun joku sanoo kyllä tai ei, se tarkoittaa jotakin. SUOMESSA ISÄ RAIMO on työskennellyt monenlaisissa tehtävissä, kuten katolilaisten varusmiesten sotilaspappina ja Helsingin aikaisemman piispan Teemu Sipon yleisvikaarina. Ensin mainitussa tehtävässä hän kiersi eri puolilla maata, ja piispantalossa tulivat tutuiksi nyt edessä odottavat piispan velvollisuudet. Myös nuoruuden lääkäriopinnot ovat saaneet jatkoa, sillä koronapandemian aikana Goyarrola aloitti palliatiivista hoitoa käsittelevän väitöstutkimuksen teon Kuopion yliopistossa. Palliatiivinen hoito tarkoittaa parantumatonta, etenevää sairautta sairastavan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa, jonka tavoitteena on vähentää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua. – Nuoruudessani halusin erikoistua palliatiivisen hoidon lääkäriksi, sillä äitini sairastaessa Baskimaassa palliatiivinen hoito ei ollut vielä riittävän kehittynyttä. Tutkimustyöni on nyt puolivälissä, ja aion tehdä sen loppuun. Käyn luennoimassa sairaanhoitajille ja lääkäreille aiheesta kerran kuukaudessa, hän kertoo. Lääkärinä Goyarrola toivoo, että koko Suomi saataisiin palliatiivisen hoidon piiriin. – Palliatiivisen hoidon lähtökohtana on se, että ihmisen elämää kunnioitetaan ja puolustetaan alusta loppuun saakka. Eutanasiaa ei tarvita, eikä yhdenkään sairastavan ihmisen tarvitse pyytää, että lääkäri tappaisi hänet. MAAILMANLAAJUINEN KATOLINEN KIRKKO muodostaa Suomessa pienen vähemmistön. Vuoden 2023 alussa sen jäsenkuntaan kuului 16 734 ihmistä, joista 55 prosenttia puhuu äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Raimo Goyarrola arvioi, että katolisen kirkon toiminnassa on kuitenkin mukana noin kaksinkertainen määrä ihmisiä. Siinä missä muut vanhat kirkot menettävät jäseniä, katolisen kirkon jäsenmäärä kasvaa Suomessa vuosittain useilla sadoilla. Tämä selittyy paljolti maahanmuutolla, ja Goyarrolan hiippakuntaan kuuluvat seurakuntalaiset edustavatkin yli sataa eri kansallisuutta. Evankelisluterilainen kirkko on tullut Goyarrolalle tutuksi muun muassa Suo-

Kuka?

Isä Raimo Goyarrola, 54, on katolinen pappi, teologian tohtori ja tuleva Helsingin katolisen hiippakunnan piispa. Hän on kouluttautunut myös lääkäriksi ja tekee parhaillaan väitöstutkimusta palliatiivisesta hoidosta.

Mitä?

Goyarrola vihitään piispaksi 25. marraskuuta klo 11 Johanneksenkirkossa Helsingissä.

Motto

Jumala rakastaa sinua tässä ja nyt.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 17

– Suomalaisuutta ja luterilaisuutta on välillä vaikea erottaa toisistaan, isä Raimo Goyarrola toteaa.

men Ekumeenisen neuvoston hallituksen jäsenenä. Hän osallistui myös neljä vuotta kestäneeseen dialogiin, jonka tuloksena syntyi katolisten ja luterilaisten yhteinen dokumentti kirkosta, papinvirasta ja ehtoollisesta. – Suomalaisuutta ja luterilaisuutta on välillä vaikea erottaa toisistaan, hän toteaa. Suomen luterilainen kirkko on Goyarrolan mukaan lähempänä katolisuutta kuin muut luterilaiset kirkot. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että luterilainen kustantaja on kääntänyt ja julkaissut kolme nykyisen paavin edeltäjän, paavi Benedictuksen, kirjoittamaa kirjaa, ja ne ovat löytäneet lukijoita. Moni luterilainen pappi on myös kertonut Goyarrolalle omistavansa katolisen kirkon katekismuksen. Katoliset seurakunnat saavat Suomessa isommilta kirkkokunnilta myös konkreettista tukea: jokaisen kuukauden aikana 25 luterilaisessa ja ortodoksisessa kirkossa järjestetään katolinen messu. Myös Goyarrolan piispanvihkimys järjestetään luterilaisessa Johanneksenkirkossa, koska Helsingin katolisen seurakunnan Pyhän Henrikin kirkko on suurelle vierasjoukolle liian pieni. – Kun tapaan muissa maissa työskenteleviä katolisia pappeja, sanon heille, että Suomi on ihme. Rakastan luterilaista kirkkoa ja suren sitä, että se menettää jäseniä, Goyarrola sanoo.

18 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

TAVALLISIA SUOMALAISIA isä Raimo Goyarrola kohtaa muun muassa vetämillään retriiteillä, joihin osallistuu katolisen kirkon jäsenten lisäksi luterilaisia ja helluntailaisia sekä ihmisiä, jotka eivät ole kristittyjä.

”

’Omin voimin’ kuulostaa samalta kuin kamikaze. Goyarrolan kokemuksen mukaan Opus Dein hengellisyys ja suomalainen kristillisyys sopivat hyvin yhteen, sillä kummassakin korostetaan Raamatun omakohtaista lukemista ja pohtimista. Vuosien varrella Goyarrola on kiinnittänyt huomiota myös suomalaiseen elämänasenteeseen, joka välittyy sanoista ”omin voimin”. – ”Omin voimin” kuulostaa mielestäni samalta kuin kamikaze, hän sanoo viitaten toisen maailmansodan aikaisia itsemurhalentäjiä tarkoittavaan japanin kielen sanaan.

Goyarrola pitää yksilökeskeisyyttä keskeisenä syynä siihen, että burnout yleistyy monissa länsimaissa. Hän muistuttaa, että Jumala loi ihmisen elämään toistensa yhteydessä. – Sanomme helposti, että minä osaan ja tiedän, mutta yksin emme voi tehdä mitään, vaan tarvitsemme perheen, omaisten ja sukulaisten tukea. Katolisissa maissa koko suku, serkut, tädit ja enot, ovat perhettä. – Emme voi myöskään tehdä mitään ilman Jumalan armoa. Tätä haastattelua tehtäessä Goyarrola valmisteli matkaa Roomaan, jossa häntä odotti piispan tehtävään valmistava viisipäiväinen retriitti. Retriitin hiljaisten ja kännykkävapaiden päivien ympärillä tulevat viikot täyttyvät monenlaisista tehtävistä ja kiireistä ennen marraskuun lopulla odottavaa vihkimistä. Goyarrola sanoo kokevansa kaiken keskellä sisäistä rauhaa. – Jeesuksen opettaman Isä meidän -rukouksen ensimmäinen sana on abba, isä. Tuossa sanassa ei ole mitään pelkoa, vaan rauhaa ja iloa, koska Jumala on kanssamme. – Kristinuskossa olennaisinta ei ole ihmisen syntisyys ja heikkous, vaan armo. Jumala rakastaa sinua sellaisena kuin olet, tässä ja nyt. ■

Sinä et ehkä vielä

tunne medialähetystyötä, mutta miljoonille ihmisille se on ainoa keino kuulla toivon sanomaa!

TUTUSTU

Medialähetys Sanansaattajien tekemään työhön.

TILAA MAKSUTON SANSA-LEHTI Painettuna tai sähköisenä:

sansa.fi/tilaa

Medialähetys Sanansaattajat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 19

”Minusta ei tule koskaan vanhaa” Krista Launonen sairastaa parantumatonta syöpää. ”Sairastuminen ei ole jalostanut minua paremmaksi ihmiseksi enkä halua puhua syövästä taisteluna”, hän sanoo. TEKSTI MARIANNE RIIALI KUVAT JANI LAUKKANEN

rkun tulee olla halvin mahdollinen. Pahvia, ei missään tapauksessa puuta, se on kallista. Biisilistalta on soitettava ainakin lempikappale Sunny ja vieraille on tarjottava hyvää kasvisruokaa. Tanssia saa. 50-vuotias Krista Launonen on suunnitellut omat hautajaisensa niin tarkkaan kuin mahdollista. – Kun minut tuhkataan, on ihan sama, minkälaisessa laatikossa olen tai mitä minulla on päälläni. Mutta haluan, että rahaa jää bileisiin ja samppanjaan, Launonen sanoo ja päästää heleän, rönsyilevän naurun. – Outoa vain, että niissä juhlissa en enää itse ole mukana. KRISTA LAUNONEN on helsinkiläinen taideterapeutti, kirjailija ja kuvataiteilija, joka sai kuolemantuomion neljä vuotta sitten huhtikuussa: multippeli myelooma eli plasmasolusyöpä. Elinaikaodote seitsemän vuotta, sanoivat lääkärit. Siitä on nyt käytetty yli puolet. Launonen suhtautuu asiaan tyynesti. Se johtuu siitä, että hänellä on ollut aikaa miettiä. – Minusta ei tule koskaan vanhaa. Se on pysäyttävä ajatus. Aluksi olin vihainen ja epätoivoinen ja kysyin, että miksi minä. Mutta sitten aloin ymmärtää, että ei ole syytä. Minun täytyy lopettaa kysymästä miksi, koska se vie minua vain huonompaan. Oivallusta edelsi pitkä ajatustyö, josta Launonen käyttää käsitettä mielen kamppailu. – Sairastuminen ei ole jalostanut minua paremmaksi ihmiseksi enkä halua puhua syövästä taisteluna. Mutta oman mielensä kanssa joutuu kyllä kamppailemaan. Minä en masentunut ikinä, mutta hyvin pimeissä paikoissa kävin. Launosenkin mieli kyseli, miksi juuri hänelle tuli vakava syöpä, vaikka hän on syönyt kotimaisia marjoja, joogannut ja elänyt muutenkin siivosti. – Mummoni oli 93 kuollessaan ja ehti todeta, että nyt tämä elämä riittää. Mutta minä en haluaisi vielä lähteä. ENSIMMÄISET 14 KUUKAUTTA diagnoosista Krista Launonen oli todella sairas: ruoka ei pysynyt sisällä, jalat eivät kantaneet, lääkkeet turvottivat kehon muodottomaksi ja kivut olivat viedä tajun. Vaikeimpinakin jaksoina Launonen halusi kuitenkin maalata. Välillä hän työskenteli vuoteessa pitkällään viisi minuuttia kerrallaan, joskus jaksoi nousta var-

20 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

tiksi seisomaan ennen oksennusta. Taide muuttui mustanpuhuvaksi, mutta teoksia syntyi kuitenkin. – Vaikka minulla ei ollut fyysisesti yhtäkään hyvää päivää, työ piti minut järjissäni. Kun vointi alkoi kohentua, Launonen päätti hyväksyä syövän ja kuoleman, jotta saisi paremman loppuelämän. – Ajattelin, että alan tutkia ja kesyttää kuolemaa ja teen siitä siten vähemmän pelottavan.

”

En voi kieltää surua minua rakastaneilta ihmisiltä, kun kuolen. Se olisi väärin ja rumaa. ELOKUUSSA ILMESTYI hänen seitsemäs tietokirjansa Kesken kaiken. Se kertoo kuolemisesta ja elämästä syövän kanssa. Launonen kirjoitti kirjan dialogimuotoon yhdessä ystävänsä Susanna Lehmuskosken kanssa. Lehmuskoski ei ehtinyt nähdä kirjan julkaisua, sillä hän kuoli syöpään keväällä 53-vuotiaana, vain reilun vuoden sairastamisen jälkeen. Lehmuskosken diagnoosi oli tyrmistys myös Launoselle. – Kun Susanna sai lääkäriltä ennusteen, että jäljellä olisi vain viikkoja tai kuukausia, en voinut uskoa. Minähän se olin sairastanut pidempään, ja olimme jo muodostaneet jonon. Sitten hänelläkin oli yhtäkkiä vakava verisyöpä. Sanoin Suskille, että älä kiilaa edelle ja ohita minua tässä jonossa. Kirja oli alun perin Lehmuskosken toive. Hän halusi kirjan avulla auttaa muita syöpäsairaita ja heidän läheisiään. Sairausmatkallaan naiset kutsuivat toisiaan syöpäystäviksi ja heittivät mustaa huumoria, jonka voimalla elämää pidettiin yllä. – Susannan kanssa vitsailimme, että ihana, kun meistä ei tule laitosmummoja, jotka kakkaavat housuun! Meitä ei syötetä eikä meiltä vaihdeta vaippoja. Nykyinen vanhustenhuolto on kauhealla tolalla, mutta siltä minä itse onneksi vältyn.

KAHDESSA ASIASSA Susanna Lehmuskosken ja Krista Launosen ajatukset kuitenkin erosivat ratkaisevasti. Toinen oli kateus. – Kateus määritti Susannaa. Hän puhui siitä paljon, ja se vaivasi häntä. Hän oli kateellinen ennen kaikkea terveille ihmisille, jopa minulle, koska minä en ollut kuolemassa vielä. Minä taas en ole yhtään kateellinen mistään tai kenellekään. Toinen erottava tekijä oli ajatus siitä, miten tästä maailmasta poistutaan. – Minä haluan lähteä täältä iloisena, nauravana ja vitsi suussa. Susanna koki, että hänellä oli vähemmän aikaa käsitellä sairastumista ja hyväksyä kuolema. Näkemyserot saivat Launosen välillä epätoivoiseksi. – Olisin niin kauheasti halunnut, että hänkin lähtisi hyväksyvänä ja jopa iloisena, yritin tarjota avuksi kaikkea, mikä itseäni oli auttanut, mutta hän potki vastaan ja koki, ettei pysty. Lopulta Launonen ymmärsi, että hänen ystävällään on oikeus kokea oma kuolemansa aivan kuten hän itse haluaa. – Susanna sanoi, että hänellä on lupa lähteä juuri sellaisena kuin hän lähtee: vihaisena maailmalle ja katkerana Husille, kun häntä ei voitu parantaa. Oivalsin, että minun täytyy antaa hänen olla sellainen kuin hän on ja tukea häntä. Lehmuskoski halusi kuolla kotona omassa sängyssään, perheensä ja koiriensa ympäröimänä. Niin myös kävi. Launonen ymmärtää autonomian tarpeen, mitä tulee jopa viimeisiin hetkiin. – Totta kai haluaisimme loppuun saakka kontrolloida omaa elämäämme, myös sitä, miten kuolemme. Tavallaan on huikeaa, että hän sai suunnitella oman kuolemansa. VÄHÄN KUIN VIIKONLOPUN kauppalistasta keskustelisi, yhtä luontevasti Krista Launonen puhuu kuolemasta. Ja juuri näin arkinen rooli kuolemalla tulisi hänen mielestään ollakin. – Tuhansia vuosia ihmiset ovat sairastaneet ja kuolleet kotona, vainajat on pesty ja kammattu ja arkut ovat olleet avoinna. Nykyään vain harva näkee oikeaa vainajaa, Launonen sanoo. Kuolema on huolellisesti etäännytetty elävien maailmasta: siivottu laitoksiin ja pantu arkun kannet kiinni, mikä on Krista Launosesta surullista.

Krista Launosen ystävä Susanna Lehmuskoski kuoli syöpään keväällä.

Kiitos ei somesurulle Krista Launonen toivoo, että häntä ei kuoleman jälkeen surtaisi sosiaa lisessa mediassa. Niin sanottu somesuru on nykyajan ilmiö ja tar koittaa esimerkiksi sitä, että kuol leille perustetaan muistosivustoja. – Että joku kirjoittaisi RIP Krista – ei kiitos! Se on feikkiä. Jos siellä jo ku suree, hän ei ole oikeasti mun lä hipiiristä. Launosen mukaan tarvitsemme aitoja, fyysisiä kohtaamisia elossa ollessamme, sitä, että joku tulee luo ja halaa. Somessa lähetetty sydän emoji ainoana eleenä voi olla vain tapa etäännyttää surua ja kuolemaa entisestään. – Jos kuoleman jälkeen näp piksen kautta lähetetään ”lämmin osanotto” vaikka kuolleen puolisol le katsomatta kertaakaan silmiin, lohduttaako se?

– Aluksi olin vihainen ja epätoivoinen ja kysyin, etta miksi minä. Mutta sitten aloin ymmärtää, etta ei ole syytä, Krista Launonen sanoo.

– Kuolema tulee vastaan nykyään lähinnä viihteessä, kuten elokuvissa tai videopeleissä, jolloin sitä voi aina väistää. Toista oli vielä esimerkiksi 1800-luvulla. – Tuolloin ainakin Britanniassa ja Keski-Euroopassa ylemmän keskiluokan piireissä oli tapana valokuvata tai maalauttaa kuolleesta kuva. Vainaja saatettiin myös pukea ja ehostaa ja nostaa mukaan perhepotrettiin. Meidän näkökulmastamme se tuntuu makaaberilta, mutta silloin se oli kunnioittavaa. Haluttiin osoittaa, että vaikka ihminen on poissa, hän on myös ollut, häntä ei ole unohdettu. SITTEN KUN Krista Launosen aika lähestyy loppuaan, hän toivoo osaavansa asennoitua tulevaan rauhallisesti. Elämän pitkittämisestä hän ei ole kiinnostunut, esimerkiksi syövän loppuvaiheen raskaita hoitoja hän ei aio ottaa vastaan.

– Olen kiinnostunut laadusta, en määrästä. Lääkäreiden kanssa olemme vääntäneet tästä, sillä lääkäreiden etiikan mukaista on yrittää pitää minut hengissä niin pitkään kuin mahdollista riippumatta siitä, missä kunnossa olen. Itsemääräämisoikeutensa hän haluaisi nyt ja myöhemminkin säilyttää myös sen suhteen, miten elää. – En toivo tuntemattomilta rukouksia, ruokavalio-ohjeita, meedioneuvoja tai pieniä enkeleitä. Auttajat tarkoittavat hyvää, mutta he eivät ehkä tule ajatelleeksi, että loukkaavat minua valistuksillaan. ENNEN KUOLEMAANSA Krista Launonen aikoo kuitenkin elää. Tehdä pitsaa perjantaisin, ulkoiluttaa koiraansa, ostaa kauniin villatakin. Laittaa huulipunaa ja matkustaa. Jos voimat eivät riitä

ulkomaanreissuun, niin ehkä Tampereelle. Niin ja nauraa, sitä Launonen haluaa eniten, ja toivoo sitä muiltakin. – En voi kieltää surua minua rakastaneilta ihmisiltä, kun kuolen. Se olisi väärin ja rumaa. Olen kuitenkin pyytänyt etukäteen, että voitteko edes vähän iloita, edes jonkun vitsin kertoa. Miettiä mun elämää naurun ja huumorin kautta. Yksi asia sattuu kuitenkin enemmän kuin kaikki muut yhteensä. – Se, että en saa nähdä lapseni kasvavan aikuiseksi. Se on absoluuttisesti hirveintä ja niin surullista. Sitä Susannakin suri eniten, Launonen sanoo. Launosella on 12-vuotias poika. Lehmuskoskelta jäi 18-vuotias tytär. – Tulee varmasti hetkiä, jolloin äidillä olisi paikka lapsen elämässä, vaikka lapsi olisi aikuinen. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 21

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Vähimmäistoimeentulo ei toteudukaan OLEN OLLUT pitkään työtön. Saan Kelasta työttömyyspäivärahaa ja asumistukea. Nämä tulot eivät kuitenkaan riitä vuokran maksuun ja vähimmäistoimeentuloon (555 euroa kuukaudessa), joten saan lisäksi toimeentulotukea. Eli kun näistä kolmesta tulosta vähennetään vuokra, jää elämiseeni 555 euroa. Sain hyvin kevyin perustein kuukauden karenssin työttömyyspäivärahoihini. Kela oli aiemmin laskenut minulle toimeentulotuen, jossa huomioitiin päivärahat. Nyt kun menetin nämä rahat, 638 euroa, Kelan piti laskea uudestaan toimeentulotuen määrä. Laskelmasta tuli virheellinen. Valitin Kelan oikaisuvaatimuskeskukseen menetetystä toimeentulotuesta. Siellä virkailija ei ymmärtänyt yhtään, mistä on kysymys, ja valitukseni hylättiin. Sain maksuttoman oikeusavustajan, jonka kanssa valitimme hallinto-oikeuteen. Sama juttu.

Surkuhupaisaa on, että laki toimeentulotuesta nimenomaan sanoo, että jos henkilön tuloissa tai menoissa tapahtuu oleellinen muutos, tulee tehdä korjauslaskelma toimeentulotukeen. Millaisia ammattilaisia istuu hallinto-oikeudessa? Viimein valitimme korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tämä instanssi ilmoitti neljän kuukauden kuluttua, ettei ota tapausta käsittelyyn. Näin siis toimivat Kela ja Suomen oikeusviranomaiset. Menetin vähimmäistoimeentulostani 638 euroa, ja olen joutunut ottamaan ystäviltäni lainoja vuokran maksuun ja elämiseen. Näin suurta ammattitaidottomuutta on vaikea käsittää. Asia on mitä yksinkertaisin, mutta Kelassa sitä ei osattu korjata. Kuinka asia voi mennä Suomessa näin?

Tyhjä olo Helsinki Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä.

Valtuusto eriarvoisti lähetysjärjestöjä KANNATIN Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa 26.10. kaikkien kirkon lähetysjärjestöjen avustamista. Valtuutetuista noin kaksi kolmannesta ei arvostanut kaikkien toimijoiden työtä, vaan sulki järjestöjä ideologisista syistä pois avunsaajien joukosta. Olemme sotaa käyvässä Euroopassa menossa suuntaan, jossa apua tarvitsevia on koko ajan enemmän. Tällöin kaikki mahdolliset apukädet olisivat tarpeen. Päätös osoittaa, ettei tätä järjestöjen tekemää työtä osata arvostaa. Euroopassa tarvitaan erilaisia toimintatapoja kuin arabialaisessa muslimivaltiossa tai Kauko-idässä, ja tämä tulee ottaa huomioon eri lähetysjärjestöjen toimintatapoja arvioitaessa. Tähän on mahdollista kaikilla seurakuntien jäsenillä vaikuttaa tulevissa kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaaleissa helmikuussa.

Juhani Strandén kirkkovaltuutettu Kannelmäen seurakunta

Helsingin pitäisi avustaa kaikkia lähetysjärjestöjä ME ALLEKIRJOITTANEET Yhteinen kirkkomme -ryhmän kirkkovaltuutetut sanoudumme irti yhteisen kirkkovaltuuston lähetysmäärärahojen jakopäätöksestä, jossa viisi kirkon lähetysjärjestöä jätettiin kokonaan ilman avustusta kirkkopoliittisista syistä. Kaikki lähetysjärjestöt tekevät hyvää ja arvokasta työtä lähetyskentillään. Verovaroista jaetta-

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

PALVELUASUMISTA JA HOIVAA IKÄIHMISELLE Wilhelmiinan uusin palveluja hoivakoti Wilhelmiina Tenhola tarjoaa senioreiden palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa Ruskeasuolla. Sen modernit tilat tukevat ikäihmisten toimintakykyä, yhdessä oloa, harrastamista ja aktiivisuutta. Ympäristössä on mukavat mahdollisuudet ulkoilla pihalla, terasseilla ja Keskuspuiston ulkoilureiteillä. Järjestämme tutustumistilaisuuksia, joissa kerromme lisää talosta ja sen asunto- ja asumisvaihtoehdoista sekä palveluista.

22 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

Seuraava tutustumisilta:

4.12. klo 17 Paikka: Wilhelmiina Tenhola, Tenholantie 10. Ilmoittauduthan iltaan 1.12. mennessä wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 044 7060 139.

vat avustukset tulee mielestämme jakaa tasapuolisesti lähtien lähetystyön olennaisesta perustehtävästä ja toiminnan tuloksista. Huomionarvoista on, että 45 prosenttia yksityisestä lähetyskannatuksesta kohdistuu nyt avustusta vaille jätetyille järjestöille. Monet näistä toimivat vaikeissa maissa, joissa evankeliumin sanomaa ei ole paljon kuultu. Valtuusto lähettää näille lähetysaktiiveille erittäin ikävän ja heidän panostaan väheksyvän viestin. Ryhmämme valmisteli useita maltillisia ehdotuksia edes pienen avustuksen myöntämisestä kaikille, tai edes osalle järjestöistä. Päätöksenteossa jaettiin kuitenkin kaikki avustukset enemmistön sanelupäätöksellä suuren vähemmistön oikeudet täysin sivuuttaen. Tämä ei ole hyvän hallintokäytännön mukaista ja on omiaan syventämään mielipideryhmien eroja sen sijaan, että pyrittäisiin aidosti rakentavaan yhteistyöhön. Yhteinen kirkkomme -ryhmän puolesta: Esa Ahonen Malmin seurakunta Jukka Tuominen Pitäjänmäen seurakunta

Naisten pappeus ei ole tasa-arvokysymys ORTODOKSISESSA ja katolisessa kirkossa vain miehet toimivat pappeina. Luterilaisessa kirkossa on lukuisia ihmisiä, joiden mielestä Raamatun mukaan pappeus kuuluu vain miehelle. Mielestäni heidän vakaumustaan on kunnioitettava. Kysymys ei ole lainkaan miehen ja naisen välisestä tasa-arvosta.

Arto Ala-Salmi Helsinki

Hylkäämiskokemus lapsuudessa vaikuttaa koko elämään PSYKOTERAPEUTTI Juha Klaavun haastattelu lapsuuden kehityksellisestä traumasta toi mieleeni tilanteen, jossa lapsi joutuu hylätyksi vauvana (K&k 14.9.). John Bowlbyn kehittämä kiintymyssuhdeteoria kuvaa hyvin sitä, miten tärkeää on luottamus, joka syntyy vauvan ja äidin tai muun läheisen hoitajan välille ensimmäisenä ikävuotena. Vauvan saama kokemus vaikuttaa myöhempiin ihmissuhteisiin mallina, joka toistuu. Ristiriitainen kiintymyssuhde syntyy, jos äiti vaikka masennuksen takia ei kykene vastaamaan vauvan tarpeisiin, jolloin vauvalla ei ole keinoja saada äitiä lähelleen. Hän huutaa, raivoaa ja ehkä

lakkaa suutuksissaan ilmaisemasta tarpeitaan. Äiti kokee myöhemmin syyllisyyttä ja pyrkii korvaamaan tilanteen olemalla erityisen hellä lapselle. Lapsi kokee tilanteet ristiriitaisina. Hän on aikuisena ihmissuhteissaan vaihdellen erityisen läheinen tai odottamatta tosi viileä. Itse haastattelin neljää aikuista, jotka olivat varhaislapsuudessa menettäneet molemmat vanhempansa, yksi sodan ja kolme vanhempien kyvyttömyyden takia. Kaikkien menetys oli yhtäkkinen, eikä lapsille osattu selittää tapahtunutta. ”Ensimmäinen tunne lapsella oli arvottomuus, tunne, ettei kelpaa mihinkään. Sitä seurasi huono itsetunto, jonka kanssa kaikki kamppailivat pitkään. Olenks mä tuhma, ruma, laiska vai syönks mä liikaa”, mietti 5-vuotias sotalapsi, kun hänet ”hylättiin” Ruotsiin. Häpeä ja syyllisyys heräävät myöhemmällä iällä. Haastattelemieni henkilöiden oli vaikeaa luottaa ihmisiin, he kokivat yleensä olevansa ulkopuolisia ja pyrkivät kaikessa pärjäämään omillaan. He peittivät tunteitaan, varsinkin vihaisia, etteivät olisi häiriöksi kellekään. He olivat sinnikkäitä ja yritteliäitä. Ystävyyssuhteet olivat heille helpompia kuin läheiset ihmissuhteet, joissa näkyi varautuneisuutta. Oma identiteetti oli monella hukassa. Unelmissa eläminen lievitti arjen kurjuutta.

Kaarina Swanljung lastenlääkäri (eläkkeellä), Helsinki

Yhteiskunnan tukea kaikille? PEPPI TERVO-HILTULA kirjoitti hyvin työttömien, sairaiden ja vähävaraisten ahdingosta ja vain heikoimpaan kansanryhmään kohdistuvista leikkauksista (K&k 28.9.). Kummallista onkin, että näitä leikkauksia ei koskaan tehdä, hallituksista riippumatta, yritystukiin tai maataloustukiin. Yritystuet ovat liki 10 miljardia euroa, kun kaikki piilo- ja verotuet otetaan huomioon. Mitä jos tästä tuesta nipistettäisiin vaikkapa se 4 miljardia? Tai maataloustuki, joka on piilotukineen liki 6 miljardia euroa. Mitä jos tästä leikattaisiin vaikkapa 2 miljardia ja samalla asetettaisiin tulorajat aivan kuten toimeentulotuessa on? Nämä tiedot löytyvät googlaamalla aivan kuten muutkin valtion tuet, ja lista on pitkä kuin köyhän nälkävuosi.

Jussi Lindström seurakuntalainen, Helsinki

Kristilliset joulukortit

Sanan aika Tässä olen Joulukalenteri2023–2024 – Päivittäisiä hengellisiä puuhakirja – Raamattua vuoden harjoituksia 2023–2024 jokaiselle päivälle 25,60 (28,90)

8,20 (9,60)

Adventtikalenteri 2023

Iloinen kuva ja värikäs teksti sekä luukkujen runot ilahduttavat kaikenikäisiä. Suomen Lähetysseura

8,50

Kivoja tehtäviä adventin jokaiselle päivälle ensimmäisen joulun tapahtumista.

6,90 (8,90)

Joulukalenteri Vierailu seimellä Kaunis seimiaiheinen joulukalenteri.

6,90

www.sacrum.fi Fabianinkatu 8, Helsinki ma–pe 9–17, la 10–15 040 735 2096 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 23

Hammashoitoa

Palveluja tarjotaan

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka

· ·· ·· ·

Hammaskiven ja alk. 69 € värjäytymien poisto, aika 20 min. fluoraus, puhdistus Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 € Hammastarkastus muuten 45 € Hammasvalkaisu 129 € Purentakisko 270 € Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €

T A K U U T Y Ö

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 € ○ Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

ALL 24H NORMAALIHINN PROTEESI VALMIS 550€ oproteesi norm. 540 kok an leu ala tai Ylä

OLETKO PELKOPOTILAS

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

SOITA JA VARAA

050 5533 050 Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella

Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus. Varaa aika soittamalla EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213 EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560

Mannerheimintie 65, Helsinki Matinraitti 14, Espoo

Rakennusala

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com MP-Remonttiapu

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kysy seniorihinta!

Sydämellistä apua kotiin, aina samalta avustajalta Kotisiivous Arjen apu Hoiva

KOTIOPTIKOT OPTIKKOPALVELUT KOTIKÄYNTINÄ PK-SEUDULLA JA LÄHIKUNNISSA WWW.KOTIOPTIKOT.COM P. 044 9835 118 59€/ KÄYNTI, SISÄLTÄEN TUTKIMUKSEN RATKAISUKESKEISTÄ TERAPIAA matalalla kynnyksellä, myös toiminnallisesti.Omakustanteinen. Kristillinen ratkaisukeskeinen terapeutti, diakoni Raili Ruotsalainen Valhallankatu 13, Helsinki Soitto tai tekstiviesti 044 982 8936

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Olen parturi-Kampaaja Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Hyvinvointia Arjesta

www. esajavesaostaa.com

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Vuokralle tarjotaan Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10 -13. Hyvä, avara, 32 m2, yksiö EteläHaagassa. Hyvät ja nopeat liikenneyht. 720 €/kk. P. 044 230 1171. Karkkilan Ikkalassa rivitalo luonnonrauhassa kaksio 605 € / kolmio 650 € Katja p. 0400 539 861 Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225

Kirkko ja kaupunki -lehteä jaetaan osoitteellisena 340 000 talouteen pääkaupunkiseudulla Helsinki 190 000, Espoo-Kauniainen 80 000 ja Vantaa 70 000 taloutta

24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

010 299 8 299

Terapian tarpeessa? Vaikeuksien kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa Helsingissä. Etsitään yhdessä uusia näkökulmia ja uutta toivoa, muutosta parempaan. Ota rohkeasti yhteyttä: 040 777 5626 terapiatoivo.fi

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Hammaslääkäriasema

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Ostetaan

Hoivapalvelu

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

○ Kauppa- ja saattoapua ○ Omaishoidon vapaat ○ Kotiapua ○ Seuraksi ulkoilemaan

Kotitalousvähennys 60 %

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

www.hyvinvointiaarjesta.fi Paula Sallinen 040 142 6574

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€ +tehty työ.

Loppuvuoden Kirkko ja kaupunki -lehden ilmestymis- ja varauspäivät: Marraskuu 23.11. (varaus 10.11.) Joulukuussa vain yksi lehti 7.12. (varaus 24.11. mennessä) Vuoden 2024 ensimmäinen lehti ilmestyy 25.1. (varaus 12.1. mennessä) Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Tilaisuuksia

Lakipalveluja ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Mobiili ja desktop -paketit kirkkojakaupunki.fi -verkkosivuilla. Kysy lisää mediamyynnistämme!

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Siivouspalveluja

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS ke 8.11. klo 19 Körttiksen seurat = tunnin retriitti. to 9.11. klo 17.45-21 Kohtaamisia Mark. ev:ssa -verkkobibliodraama; ilm. ke 8.11. menn. Leenalle 0400 882 251. su 12.11. klo 15 seurat Lohjan srkkeskus, Sibeliuksenk. 2. ma 13.11. klo 18 seurat Rasti-srkkeskus, Tenholant. 6, Ruskeasuo, Hki. ti 14.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, vier. S. RannankariNorjanen SLS, Salomonk. 17 D. ke 15.11. klo 18.30 seurat Matinkpli, Liisankj. 3, Espoo. su 19.11. klo 10 kirkkopyhä Mäntsälässä, s. Väyrynen-Si. klo 10 kirkkopyhä ja po 30 v. Tikkurilassa, Asemat. 12 a.; s. Kinnunen. klo 12 kirkkopyhä Puistolassa, Tenavat.4, Hki; s. O. Kangas, Veisuuveljet. klo 15 seurat Klaukkalan kko takkah, Ylitilant.6. klo 16 SV-läpiveisuut Seuratuvalla, U. Tuovinen. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti. klo 18 seurat Pihlajamäen kko, Liusket. 1. ke 22.11. klo 19 Körttiksen seurat. to 23.11. klo 17.45-21 verkkobibliodraama; ilm. ke 22.11. menn. Leenalle 0400 882 251. su 26.11. klo 10 kirkkopyhä Järvenpäässä.

ESIRUKOUSILTA ti 14.11. klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Bengt Lassus, Ronny Thylin Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh.(09)23407171 ma klo 14.30–16.30,ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Seuraa myös verkossa: www.facebook. com/petrusforsamling

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset

MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994. Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Kiinteistönvälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Kuolleet Rakkaamme

Seija MOLINA s. 2.2.1943 Hiitola k. 19.10.2023 Helsinki Tartu käteeni minä vien. Kaiken rakkauden luo minä vien. Johdatin läpi maanpäällisen elämän ja johdatan nyt myös kohti taivaan tulevan. Tartu käteeni sinut rauhaan minä vien. Kristian ja Pia Inkeri ja Ari Sonja ja Väinö Kutsuna ilmoitamme: Siunaus toimitetaan 15.11.2023 klo 14.00 Helsingin tuomiokirkossa. Mahdollisena kukkatervehdyksenä vain yksi kukka. Muistotilaisuus siunaamisen jälkeen tuomiokirkon kryptassa.

Hautauspalveluja

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kirkko ja kaupunki -lehdessä Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIV ET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650

www.kivituote.fi

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2022 25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

LEHTORIT

VAAROJA U

YLIMAKEITA JAZZPAIKKA

RIPPIKOULUIKÄINEN

valittavaa U R P U T U S HILJAINEN- V I I K K

V TAPANINEN MOOSEKSELTA

"SYDNEYA LÄINEN" VASO TAAVIA K

PUUKKOTIIJUNKKARI R VISTE U

SIMOLA VAAHERKUMPU

JOOSEFIN SEKÄ ÄITI . . . .

RUKOUKSEN PÄÄTÖS

VIR- O TAA LÄNNESTÄ T ITÄÄN

KAALIS- HYDE TAKIN -

VOI JUMALAAN

KIN

ASEMA

YO-

E KOKELAITA

SATUNNAI- E NEN

ALMS SIIRA K

LUKUISAT

LUVATTA LÄHTENYT K

TOLKIENIN HAHMOJA

-LIIVI K

TERÄS- PASI T NISKA SIITONEN

LEI- T VÄSTÄ

DESCARTES

SYNNILLE MAAN POVEEN

STRAVINSKY KAMERASSA

Minnelli

LIKI LON- E TOOTA YHDISTYIVÄT 1990

C -RUOKA I

EERO

HOUKUTTAVAT OSTOKSILLE

juoma

TIISI

VIULUTAITURI YOSHIKO

NUOJUA

OMENASSA

SHAKESPEAREN KUNKKU

MATSEJA O

LONKA SAARINEN SCHATZ

I NUUS A

IHA-

"KUMMOLA" MOOSEKSEN K ISOVELI

TIESAARDO- K NOISSA A ESILLE TUSTA

VIRKISTÄVIN R

OHJAAJA KUROSAWA

I OIK.

KARJALAINEN LEIVONNAINEN

I KESKISUOMEA

OOPPERA

DANIEL YLITETTÄVIÄ

HARMAATARINOITA

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

leijuu ilmassa

NÄYT-

I TELIJÄ NIEMI

T E

SKANDIJUMA- O LA

M A T I T T U P A vai- E L O T O N -väki T PÄNNIÄ naa WAHLKELA VANKkuuma PARA- Ä MAR- T NIEMI- R I S O A TYTTÖ I MYÖS O KA- Ä KUKKAROISSA IKÄVIÄ PÄÄTÄ

LIITTYVÄT SANO- LEEN MIINKIN

STRÖM

SEURAKUNNAN EDESSÄ

-PAL- E U VELUS

RAKENTEINEN

LÄHI- I ITÄÄ

I DISTEE NAI-

KIAS- M MA

ANKKA -I

B V

RIUTTOJA A

A KEHÄ-

S+

MAA

YH-

NEN

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023

Hyvää pyhää

12.11. Päivän evankeliumissa (Luuk. 12:4–7) Jeesus sanoo, että Jumala ei unohda varpusta eikä ketään meistä.

Isien juhlaa YHDYSVALLOISSA ja monissa muissa maissa isänpäivää vietetään kesäkuun kolmantena sunnuntaina. Euroopan katolisissa maissa taas isänpäivä on yh distetty Jeesuksen isän, pyhän Joosefin, juhlaan, jota vietetään 19. maalis kuuta. Pohjoismaissa 1940luvulla kauppiaat näkivät hiljaisen ajan markkina raon ennen joulusesonkia ja ehdottivat isänpäivää marraskuun alkuun. Eh dotus hyväksyttiin, ja yhä edelleen kaikissa Pohjoismaissa Tanskaa lukuun ottamatta isiä juhlitaan marraskuun toisena sunnuntaina.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Saat lakata pelkäämästä

sein Jeesus sanoi häneltä apua etsi välle ”Älä pelkää!” Hätäisen ihmisen avunpyynnössä hän tunnisti jo uskon. Kohdatessaan ihmisiä Jeesus tah toi vapauttaa heidät kaikista peloista. Hän vakuutti, että heidän elämänsä ja sielunsa ovat elämän alusta loppuun Jumalan kä sissä. Jos Jumala ei unohda varpustakaan, miten hän ihmislapsen unohtaisi. He saivat luottaa siihen, että Jumala oli heidän kanssaan joka päivä, tuli mitä tuli. Kun Jeesus rohkaisi oppilaitaan jakamaan omat pelkonsa kanssaan, hän kutsui heitä ystävikseen. Ei kä hän sanonut heille, että ette saa pelätä. Peloista saa puhua. Saamme puhua myös epäilyis tämme, vihastamme, katkeruudestamme – kaikesta.

Lintuja kuolee ja putoaa maahan. Pelottavia asioi ta tapahtuu itse kullekin – siinä määrin, ettei pelko ja enää tarvitse kenenkään lietsoa. Rohkaisua ja toi voa me sen sijaan tarvitsemme. Pelkojen jakamista ja näköaloja eteenpäin. Täällä maan päällä kulkiessaan Jeesus tahtoi antaa perusluottamuksen siihen, ettei Jumala ikinä unoh da meitä vaan tietää, mitä meille tapahtuu. Rukouksessa avautuu tila, joka on maailman ava rin, vapain ja turvallisin. Mitään ei tarvitse peittää ei kä piilotella. Kukaan ei pääse sinun ja Jumalan väliin. Rukouksen turvassa saat lakata pelkäämästä. Mitään ei enää tarvitse paeta. Kaiken pelon ja tuskan tunte va sanoo siellä: ”Älä pelkää. Minä tässä olen.”

Herää aamuun ja rukoile Vanha rukousohje kuuluu: Nouse ja rukoile aamun sarastaessa ja valmistaudu alkavaan päivään. Kävele ikkunan eteen. Avaa verhot. Seiso hetki hiljaa ja hengitä rauhallisesti. Lausu mielessäsi: ”Niin kuin aamu valkenee, anna valosi valaista mieleni ja poistaa pelkoni.”

LAURI MAARALA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2023 27

”

Haitallinen sisu ilmenee esimerkiksi niin, että ollaan armottomia, vaativia ja liian ehdottomia muille. TUTKIJA PENTTI HENTTONEN s. 4

Sain nähdä poikani ensimmäisen koulupäivän.

Niin arvokas on elämä Testamenttilahjoituksilla syöpätutkimus pelastaa henkiä. Tilaa maksuton testamenttiopas ja lue lisää osoitteessa syopasaatio.fi. Autamme kaikissa testamenttiin liittyvissä kysymyksissä: puh. 09 1353 3286 (arkisin klo 9–15) ja lahjoitukset@cancer.fi.

9.11.2023 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j kai

Koti-isän elämää Pääotsikko Joel Eklöv käy poikansa Viljon kanssa isien ja lasten kerhossa Ilolassa s. 2 Pikkuhelppi tuo lapsi perheelle apua kotiin s. 4 3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 merkkiä /kpl ja loppuun Jouluradio soi kahdeksan sivunumerotieto samaan kanavanputkeen voimin s. 4 5

Joel Eklöv ja Viljo 1,5 vuotta ”OLEN OLLUT Viljon kanssa kotona helmikuun alusta saakka. Palaan töihin ensi vuoden elokuussa. Koti-isän arki on kivaa ja työntäyteistä, ja se on vaatinut myös uusia taitoja. Päivät täytyy suunnitella eri tavalla kuin ennen, miettiä mitä syödään ja mitä tehdään. Kerhossa näkee muita isiä, ja täällä on samanikäisiä lapsia kuin Viljo. Täällä on rentoa meininkiä, iltapala, ja kerhon ajankohta ja kesto on sopiva. Saatamme jutella täällä isien kanssa esimerkiksi lapsen kehitykseen liittyvistä jutuista. Joskus ei tosin ehdi sanoa muille iseille kuin heipat. Viljo on sosiaalinen, avoin ja luottavainen ihmisiä kohtaan. Viljo on hauskaa seuraa. Sanonkin usein Viljolle, että sä olet niin hauskaa seuraa. Viime aikoina olemme alkaneet katsoa Muumilaakson tarinoita. Kirjat ovat Viljolle tärkeitä. Hän tykkää katsella ja selata niitä. Isyys ei ole mikään helppo homma. Osaanko kasvattaa ja antaa elämään eväitä? Olenko paras mahdollinen isä? Sitä kokee, että pitäisi olla vielä parempi. Isyys muuttuu, kun lapsi kasvaa. Viljo ei ole enää pieni vauva, vaan tarvitsee enemmän vuorovaikutusta. Viljo on elämäni suurin saavutus. Minä ajattelen näin.”

”On tosi kiva olla isä” Lokakuisena tiistai-iltana Ilolan seurakuntatalolle kokoontuu isiä ja lapsia. Illan mittaan leikitään, askarrellaan ja syödään yhdessä iltapalaa. Neljä isää kertoo, millaista on arki pienen lapsen kanssa. TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

Antti Ellonen ja Laura 5 vuotta ”ALOIMME KÄYDÄ Lauran kanssa täällä vuonna 2018 Lauran ollessa seitsemän kuukauden ikäinen. Kun Laura oli pienempi, musiikkihetket kerhossa olivat tärkeitä. Joskus kerhossa on pitsapäivä tai leipomista. Ne ovat mieluisia, mutta tällä hetkellä tärkein juttu on, että kerhossa pääsee askartelemaan. Arkipäivisin minulla on töitä ja Laura on päiväkodissa. Iltaisin on harrastuksia. On uimakoulu, tämä kerho, kuvataidekoulu ja baletti. Laura on reipas, luova ja määrätietoinen. Hänellä on vilkas mielikuvitus ja hän tietää, mitä haluaa tehdä. Lauran kanssa minäkin olen ollut luova. Olemme tehneet yhdessä asioita, joita en ollut pitkään aikaan tehnyt, kuten käyneet uimahallissa ja luistelemassa. Lauran syntymä oli minulle iso muutos. Isyys on tuonut minusta empaattisemman puolen esiin. Se näkyy myös työelämässä. Otan toiset huomioon paremmin kuin ennen. Laura asuu pääosin minun luonani. Haastavinta on ollut arjen pyörittäminen itsenäisesti sekä aikataulujen sovittaminen, mutta onneksi nykyään etätyöt mahdollistavat joustoa kodin ja työn välillä.”

2 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2023

Heikki Madetoja ja Emil 1 vuotta 1 kuukautta ”VAIMO KERTOI MINULLE tästä kerhosta. Emil oli puolivuotias, kun tulimme katsomaan, mikä täällä on meininki. Emil ei osannut silloin vielä edes ryömiä. Nyt hän kävelee tukea vasten ja menee taaperokärryn kanssa kovaa vauhtia. Lapsen saamisen rankkuus yllätti. Sitä kuvitteli tietävänsä, että se on rankkaa, mutta ei sitten kuitenkaan tiennyt, että miten rankkaa. Olin tottunut siihen, että on paljon omaa aikaa. Meillä on kotona kaksi kissaa. Vauvan tulo perheeseen oli niillekin uusi asia. Kissoille ei aluksi riittänyt tarpeeksi huomiota, ja sopeutuminen vei aikansa. Nyt arki on helpottunut. Emil nukkuu 11–12 tuntia yössä, ja iltaisin jää omaa aikaa. Rakennamme Emilin kanssa duploilla, tai minä rakennan ja Emil lähinnä hajottaa rakennelmia. Heittelemme palloa ja soitamme yhdessä pianoa. Emil tykkää ajella potkuautolla. Täällä kerhossa Emil on leikkinyt minikeittiöllä. Haimme eilen sellaisen kotiin. Emil tykkää siitä hirveästi. Jään pian Emilin kanssa kotiin, kun vaimo palaa töihin. Ensin olen täysipäiväisesti kotona ja vuodenvaihteen jälkeen kolme päivää viikossa töissä ja kaksi päivää Emilin kanssa puolen vuoden ajan. Parasta isyydessä on oma lapsi. Lapsen rakkaus on niin pyyteetöntä. Lapsen iloa ja kasvua on hieno seurata. Emilin myötä elämälle tuli tarkoitus. On ihana tulla töistä kotiin, kun kotona odottaa lapsen hymy. On tosi kiva olla isä.”

Harry Seppänen ja Lukas 4 vuotta ja Leo 2 vuotta ”KÄVIN TÄÄLLÄ ensimmäisen kerran ehkä kaksi vuotta sitten. Perheessämme on kolme lasta. Nuorimmainen, vuoden ikäinen Alex, jäi äidin kanssa kotiin. Olen aiemmin ollut kahdesti puoli vuotta koti-isänä. Tammikuussa jäin vuoden mittaiselle vanhempainvapaalle. Lukaksen ja Leon kohdalla säästin rahaa, jotta saatoin jäädä kotiin. Nyt uuden vanhempainrahasysteemin myötä on taloudellisesti vähän helpompaa. Arkisin vien Lukaksen ja Leon yhdeksältä tarhaan. He saavat herätä rauhassa kotona. Haen heidät kolmen aikaan. Sen jälkeen täytyy keksiä tekemistä. Ulkoilemme paljon. Lukas ja Leo ovat rauhallisia, vaikka lapsen vauhtia toki löytyy. He ovat iloisia ja kilttejä, mutta osaavat jo jekuttaa isää. Saatetaan vaikka sanoa, että on syöty hyvin iltapalaa tai siivottu lelut, vaikkei sitten olekaan syöty hyvin tai siivottu. Olen hommissa rakennusalalla. Vanhemmat timpurit ovat kertoneet, miten he tekivät töitä lasten ollessa pieniä ja yhtäkkiä lapset olivatkin parikymppisiä. He ovat sanoneet minulle, että yritä olla enemmän läsnä lasten kanssa. Olen levittänyt ilosanomaa tästä kerhosta ja houkutellut mukaan naapurin ja lapsuudenkavereitani, joilla on suunnilleen saman ikäisiä lapsia. Olen kertonut, että täällä on hyvät meiningit. Kerhossa ehtii vaihtaa viikon kuulumiset, jos ei olla ehditty jo hiekkalaatikolla vaihtaa.” ■ Kerho isille ja lapsille Ilolan seurakuntatalolla (Soittajankuja 1) tiistaisin klo 17.30–19. Katso lisätietoa kerhoista ja lapsiperheiden toiminnasta: vantaanseurakunnat.fi/ tule-mukaan/lapsille-ja-lapsiperheille KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2023 3

Vantaankosken seurakunnan lastenohjaaja Jenny Nikkanen kohtaa perheitä yleensä Kivistön kirkolla. Nyt hän on mukana Pikkuhelppi-toiminnassa, jossa lastenohjaaja tulee perheen kotiin.

Pikkuhelppi tuo helpotusta lapsiperheen arkeen Vantaalla kotiin tilattavaa apua on tarjolla Korson, Rekolan ja Vantaankosken seurakunnassa.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

eurakunnat ympäri Suomea ovat alkaneet tarjota helpotusta lapsiperheitten arkeen Pikkuhelppi-toiminnalla, jossa seurakunnan lastenohjaaja saapuu perheen kotiin muutamaksi tunniksi. Hän voi vaikka ulkoilla lasten kanssa, auttaa kotiaskareissa tai olla muulla tavoin perheen apuna. Apu on perheelle maksutonta, ja sitä voi saada ottamalla yhteyttä Pik-

4 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2023

kuhelppi-toiminnasta vastaavaan työntekijään seurakunnassa. Vantaalla sama perhe voi saada apua enintään neljä kertaa. Vantaalla Pikkuhelppi-toiminta käynnistyi syyskuussa Korson, Rekolan ja Vantaankosken seurakunnissa. – Tämä on lähtenyt hyvin liikkeelle. Toki kalenterissa on vielä tilaa ja lisää yhteydenottoja odotellaan, sanoo lastenohjaaja Jenny Nikkanen

Vantaankosken seurakunnasta. – Aika monessa paikassa olen käynyt, ja uusia pyyntöjä tulee. Haasteena on, miten löydän omasta kalenteristani tilaa, ei se, etteivät perheet ole vielä löytäneet palvelua, sanoo lastenohjaaja Raija Lindqvist Korson seurakunnasta. Apua on tarvittu lasten kanssa olemiseen esimerkiksi sillä aikaa, kun vanhempi siivoaa, opiskelee tai lepää hetken. Pikkuhelppiä on pyydetty myös perheeseen, jossa toinen vanhempi toipuu leikkauksesta, perheeseen, jossa on ollut synnytyksen jälkeistä masennusta ja perheisiin, joissa tukiverkko puuttuu tai on kaukana. – Puskaradio alueella on lähtenyt

toimimaan. Tieto ei enää leviä vain työntekijöiden kautta, vaan perheet kertovat tästä tuttavilleen, Lindqvist kertoo. Rekolan seurakunnassa on ollut vielä hiljaisempaa kuin Korsossa ja Vantaankoskella, mutta lastenohjaaja Anna-Maria Alava uskoo, että varsinkin Koivukylän ja Havukosken alueella tarvetta palvelulle olisi. – Yritämme saada tietoa leviämään erityisesti sinne, koska siellä on paljon perheitä eri kulttuureista. Heidän turvaverkkonsa ovat kaukana. Tarkoitus on tehdä mainoksia eri kielillä, jotta tavoitamme ihmiset. – Uskon ehdottomasti, että tällaiselle palvelulle on tarve, Alava sanoo.

JOULURADIO

PIKKUHELPPI-TOIMINTAA ON tarjolla jo yli 50 seurakunnassa eri puolella Suomea. Konsepti on kaikkialla sama: apu on lyhytkestoista ja maksutonta ja sitä tekevät seurakuntien lastenohjaajat. Joissakin seurakunnissa työtä tehdään yhdessä diakoniatyön kanssa. Perheille palveluja tarjoavia tahoja on, mutta kotiin tulevaa apua on vähemmän tarjolla.

”

ALKUUN IHMISTEN KOTEIHIN MENEMINEN JÄNNITTI, MUTTA LÄHDIN TÄHÄN INNOLLA MUKAAN, KOSKA TÄMÄ KUULOSTI MUKAVALTA. JENNY NIKKANEN

– Seurakunnilla on tässä hyvä sauma vastata tarpeeseen, ja heillä on paitsi osaamista myös resursseja, sanoo perhetoiminnan suunnittelija Hanna Rajalin. Hän työskentelee Lasten ja nuorten keskuksessa, joka koordinoi Pikkuhelppi-toimintaa. – Tällainen työ, jossa mennään ihmisten koteihin ryhmätoiminnan sijaan, on ihan uutta suurimmalle osalle lastenohjaajista. Kokemukseni mukaan tämä on kuitenkin ollut heille todella palkitsevaa, koska välitön palaute perheiltä tulee heti, ja työ vastaa konkreettiseen avun tarpeeseen. Lastenohjaaja Jenny Nikkanen Vantaankosken seurakunnasta on

pitänyt uutta työmuotoa mieluisana tapana toimia. – Alkuun ihmisten koteihin meneminen jännitti, mutta lähdin tähän innolla mukaan, koska tämä kuulosti mukavalta. Olen myös usein pohtinut, että olisi kiva nähdä, miten perheet toimivat kotona, sillä näen heitä usein seurakunnan tiloissa. Tämä on ollut mahtavaa myös sen vuoksi, että tässä pääsee tutustumaan koko perheeseen. Toistaiseksi Pikkuhelppi-apua on saatavilla vain arkipäivinä ja päiväsaikaan. Tähän saattaa kuitenkin tulla muutos, sillä seuraavaksi Pikkuhelppi-toimintaan aiotaan ottaa mukaan vapaaehtoiset. Tämä mahdollistaisi perheitten laajemman auttamisen, myös silloin, kun lastenohjaajat eivät ole töissä. – Vapaaehtoistyötä ollaan pilotoimassa Koivukylän suuralueella Vantaalla. Suunnitelma on, että voisimme rekrytoida vapaaehtoisia vuodenvaihteen jälkeen, ja vapaaehtoisten koulutukset alkaisivat ensi keväänä, Hanna Rajalin kertoo. Pikkuhelppi-toiminnan mahdollistaa osittain Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiön Vantaalle myöntämä neljän miljoonan euron tuki, joka päätettiin kohdentaa erityisesti Havukoskelle, lapsiperheitten, vanhusten ja nuorten parissa tehtävään työhön. Säätiön toive oli, että rahaa kohdistettaisiin erityisesti lähiöihin, jossa kaupunki näkee erityistä avuntarvetta. Pikkuhelppi-apua tarjoavat Rekolan seurakunnan lastenohjaaja Anna-Maria Alava, p. 044 422 0314, Korson seurakunnan lastenohjaaja Raija Lindqvist, p. 050 336 7351 ja Vantaankosken seurakunnan lastenohjaaja Jenny Nikkanen, p. 044 422 0307.

Jenny Nikkanen on pitänyt Pikkuhelppitoiminnasta, jossa lastenohjaaja pääsee tutustumaan koko perheeseen.

Jouluradion eri kanavia voi kuunnella osoitteessa jouluradio.fi

Jouluradio soi jälleen loppiaiseen asti Jouluradio alkoi jälleen soida 1. marraskuuta. Pääkanavaa voi kuunnella perinteisillä FM-radiotaajuuksilla, kaapeliverkossa ja RadioPlayerissa. Pääkanavan lisäksi netissä soivat Kauneimmat Joululaulut, Klassinen joulu, Happy Holidays, Lasten Jouluradio, Rouhea joulu, Julradion sekä uusi Popjoulu. Popjoulu-kanava soittaa menevää, pop-musiikkia ja on vastaus kuulijapalautteeseen, jossa toivottiin hyväntuulista joulumusiikkia vaikkapa joulusiivouksen taustalle. Pääkanavan musiik-

kikattaus on aiempaa laajempi ja monipuolisempi. Jouluradion musiikkikirjastossa on noin 6 000 kappaletta. Tänä syksynä Jouluradiolle myönnettiin tavaramerkki, joka on osoitus Jouluradion vahvasta ja tunnetusta brändistä sekä pitkäjänteisestä työstä joulumusiikin saralla. Jouluradio on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien lahja kuuntelijoille ja sen mahdollistavat seurakunnat ympäri Suomen. Jouluradio on myös osa samaa mediaperhettä Kirkko ja kaupungin kanssa.

Kirkolle valitaan uudet päättäjät helmikuussa 2024 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokousvaalit ja hiippakuntavaltuustojen vaalit järjestetään 13. helmikuuta 2024. Kirkolliskokousvaalien ja hiippakuntavaltuustojen vaalien ehdokasasettelu on käynnissä ja se päättyy 15.11. Vaaliehdokkaita voivat asettaa valitsijayhdistykset. Maallikkoehdokkaaksi voidaan asettaa seurakunnan maallikkojäsen, joka on vaalikelpoinen seurakunnan luottamustoimeen. Äänioikeus vaaleissa on seurakuntien luottamushenkilöillä ja hiippakuntien papeilla.

Kirkolliskokoukseen valitaan hiippakunnista 96 edustajaa, joista 32 on pappeja ja 64 maallikoita. Kirkolliskokouksen edustajapaikkojen jakautuminen hiippakuntien kesken perustuu hiippakuntien seurakuntien jäsenmääriin. Helsingin hiippakuntaa edustaa kirkolliskokouksessa kahdeksan maallikkoedustajaa ja neljä pappisedustajaa. Kirkolliskokous on kirkon ylin toimielin. Se käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta.

Täsmennys julkaistuun uutiseen Viime numerossa kerroimme, että kuusi Tikkurilan seurakuntaneuvoston jäsentä jätti hyväksymästään päätöksestä eriävän mielipiteen Tikkurilan seurakuntaneuvoston kokouksessa, joka pidettiin keskiviikkona 11. lokakuuta. Kyseiset kuusi jäsentä eivät

sisällöllisesti hyväksyneet seurakuntaneuvoston tekemää päätöstä, vaan jättivät sen vuoksi eriävän mielipiteen. Sen mukaan he eivät tue seurakuntaneuvoston kirkolliskokoukselle esittämää toivomusta samaa sukupuolta olevien kirkollisesta vihkioikeudesta. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2023 5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.11.

Hakunilan kirkko: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma, ti, to klo 10–14, ke klo 10–15, su klo 11–14 p. 050 409 0500. Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Musiikkihetki Facebookissa joka toinen keskiviikko klo 12. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa. Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, suntio p. 050 409 0500 Nuorten bändi torstaisin klo 16.30–17.15. Iltakirkko torstaisin klo 18. Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45. Raamattu-ilta perjantaisin klo 18.30. Maanantaikirkko klo 11, ehtoollinen parillisilla viikoilla. Maanantaisin yhteisölounas, kattaukset klo 11.30 ja klo 12.15. Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12.30. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki. Päivähetki Raamatun äärellä parittomien viikkojen tiistaina klo 12. Jari Araneva. Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Toivo Café keskiviikkoisin klo 13–15. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14. Sururyhmä läheisensä menettäneille 9.11.–7.12 torstaisin klo 14–15.30. Ryhmässä voit yhdessä muiden läheisensä menettäneiden kanssa keskustella surusta ja uudesta elämäntilanteesta Hakunilan kirkolla. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: pastori Sami Suhonen, p. 050 300 2870, sami.suhonen@evl. fi. Isänpäivän messu su 12.11. klo 12. Sami Suhonen, Harri Nurminen, Marcus Kalliokoski. Lähetysarpajaiset. Lapsenpäivän konsertit ke 15.11. klo 9 ja klo 10. Lasten oikeuksien

6 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2023

ESKO JÄMSÄ

Hakunilan seurakunta

päivää juhlistetaan konserteilla. Konsertissa esiintyy Siina Hirvonen. Luvassa tuttuja lastenlauluja erityisesti päiväkoti-ikäisille. Vapaa pääsy. Raamattuluento: Elämän myrskyissä ‒ välähdyksiä kuningas Daavidin elämästä ke 15.11. klo 18.30. Oman pojan viha. Rovasti Arto Antturi. Seniorikerho ke 15.11. klo 13. Jouluaskartelua. Seniorikerho joka toinen keskiviikko. Kerhon vetäjänä Minna Tervo. Valvomisen sunnuntain messu su 19.11. klo 12. Sami Suhonen, Tiina Palmu, Maria Aaltonen. Messu on selkokielinen ja osittain tulkattu kuvilla. Resonaarigroup toteuttaa messun musiikin. Inkerinsuomalaisten paluumuuttajien ryhmä ti 21.11 klo 13. Raamattuluento: Elämän myrskyissä - välähdyksiä kuningas Daavidin elämästä ke 22.11. klo 18.30. Kun ystävä pettää. Raamattutyön koordinaattori Anu Ylhäisi.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391 Perhekerho perjantaisin klo 9–12. Avoin muskari perjantaisin klo 10. Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10. Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21. Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21. Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18. Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20 Isänpäivän messu su 12.11. klo 10. Sami Suhonen, Marcus Kalliokoski, Hakunilan kirkon kuoro. Cecilia-kuoro: Ystävyyden ja rakkauden lauluja su 12.11. klo 18. Isänpäivän musiikkihetki isille, äideille, lapsille ja ihan jokaiselle. Vapaa pääsy. Lähetyspiiri - maailman ympäri lähetyksen merkeissä to 16.11. klo 18. Vieraana kappalainen Harri Nurminen. Messu su 19.11. klo 10. Tiina Palmu, Anniina Ilola.

MUUALLA Lapsiperheiden iltakerho Kolohongan kerhotilassa, Pohjolantie 2, alakerta tiistaisin klo 17–19. Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Lapsikuoro Kuunloiste on alakouluikäisten lasten kuoro, joka harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 16–16.45. Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mu-kaan kuoroseikkailuun! Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkoulussa olevien nuorten oma kuoro. Se harjoittelee Itä-Hakkilan koulun

Mirva Pajanne katsoo, että 18–30-vuotiaiden nuorten aikuisten ja työssä uupuneiden parissa tehtävä työ on nyt erityisen tärkeää. Pajanne työskentelee Hyvät Tuulet ry:ssä.

Menokasvo

Tule ja sytytä muistokynttilä Hyvät Tuulet ry on mukana järjestämässä kynttilätapahtumaa itsemurhaan menehtyneiden muistolle 19. marraskuuta Tikkurilassa. Toiminnanohjaajan sijainen Mirva Pajanne, mitä Hyvät Tuulet ry tekee? – Meillä on kaksi matalan kynnyksen kodinomaista, yhteisöllistä harrastus- ja kohtaamispaikkaa: Myöhätuuli Pähkinärinteessä ja Lauhatuuli Simonkylässä. – Tarjoamme vertaistukea, toimintaa, virikkeitä ja mielekästä tekemistä kaikille toiminnasta kiinnostuneille. Kuka voi tulla mukaan? – Meillä käy mielenterveyskuntoutujia, heidän läheisiään, yksinäisiä ja työttömiä ihmisiä Vantaalta, Keravalta ja muualta pääkaupunkiseudulta. Emme kysele diagnoosia emmekä lähetteitä.

Millaista toimintaa tarjoatte? – Järjestämme keskustelu- ja asiantuntijatilaisuuksia, erilaisia ryhmiä, opintotoimintaa sekä retkiä ja matkoja. Tarjoamme vertaistukea ja keskusteluapua työntekijöidemme kanssa. – Tällä hetkellä panostamme erityisesti 18‒30-vuotiaiden nuorten aikuisten sekä työssä uupuneiden ryhmiin. Työssä uupuneille on tarjolla iltaisin vertaistukiryhmä. OUTI ISOTALUS Kynttilätapahtuma itsemurhaan menehtyneiden muistolle su 19.11. klo 17–19 Tikkurilan uuden kirkon kerhohuoneessa, Vehkapolku 10 c. Järjestäjinä Helsingin seudun mielenterveysseura, Vantaan seurakunnat ja Hyvät Tuulet ry. Lisätietoja Hyvät Tuulet ry:stä löytyy osoitteesta https://hyvattuulet.fi

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.11.

pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 17–17.45. Aurinkotanssissa on letkeä tekemisen meininki, johon jokainen nuori saa tulla omana itsenään. Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa Kaisa Keskitalo. Lisätietoja sähköpostitse kaisa.keskitalo@evl.fi.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 10–17, puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti klo 9–11 ja Café Pähkinässä to klo 10–12, puhelimitse p.09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 645

Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12. Kyläperhekerho perjantaisin klo 9.30 vanhemmille ja hoitajille lapsineen. Kokoontuminen päiväkerhotilassa. Tulossa! Hiljaisuuden ilta pe 24.11. klo 18. Katja-Maaria Kaskinen. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon tilaisuutta edeltävään maanantaihin mennessä. Tulossa! Aikuis- ja seniorityön adventtiretki la 9.12. Lohjan Menneen ajan joulumarkkinoille, lounas Vivamossa. Lähtö kirkolta klo 9.30, paluu klo 17. Hinta 84 e. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 28.11. mennessä.

koisin klo 9.30 Niittyvillan Kohtaamispaikassa, Lammaslammentie 3, vanhemmille ja hoitajille lapsineen.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–14. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550 Keskustelun papin kanssa voi va-

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Jumalanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta. Usko ja oppi -ilta to 9.11. klo 18. Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja. Verkossa. Isänpäivän etkot lapsiperheille la 11.11. klo 10–14. Legorakennusta, arkkitehtipaja, pöytäpelejä, pingistä, biljardia, leikkipaikkoja. Hodarikioski. Kysele paikkoja ja ilmoittaudu Terhi Kuoppalalle: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356. Messu su 12.11. klo 10. Jarna Wikström, Hale Heikkilä. Sellisti Vilho Koskelo. Isänpäivän kirkkokahvit. Pyhäkoulu. Helsingin palokunnan soittokunnan konsertti ”Iloa, valoa ja paloa” su 12.11. klo 16. Solistina hurmaava Mari Palo. Liput 15/10 e. Siina & Taikaradio esiintyvät kirkolla ti 14.11 klo 9 ja klo 10. Esitys kestää 45 min. Ryhmien vetäjät voivat kysellä paikkoja ja ilmoittautua Terhi Kuoppalalle: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356. Bändimessu su 19.11. klo 16. KatjaMaaria Kaskinen, Hannu Lehtikangas ja bändi. Kirkon kuoro tiistaisin klo 17.30. Kuoroa johtaa Hanna Perkola. Kirkkomuskariryhmät keskiviikkoisin klo 9.15, 10 ja 10.45. Tiedustele vapaita paikkoja Terhi Kuoppalalta, p. 050 573 6356. Yhteisen pöydän ruokailu keskiviikkoisin klo 11.

CAFÉ PÄHKINÄ Lammaskuja 2 A Kahvila auki ma-to klo 10–14. Musiikkihetki to 9.11. klo 13. Hannu Lehtikangas. Karaváki, pieni vene, kreikkalaisen tanssin piiri ma 13.11. Klo 18 Jaakko Kara. Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 22.11. klo 18. Naisten Café - jouluinen askarteluilta aikuisille to 23.11. klo 18. Askarrellaan joulukoristeita ja joulukortteja. Mukana Terhi Kuoppala ja Sari Häkki. Ilmoittaudu 17.11. mennessä Terhille: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356. Miesten keskusteluryhmä torstaisin klo 10. HAIK-piiri keskiviikkoisin klo 10. Markku Uiton ”Ja sitten oli väri” -näyttely nähtävillä 4.12. asti kahvilan ollessa auki. Taiteilijatapaaminen 14.11. klo 14.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 9.11. ja 23.11. klo 9.30.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 16.11. klo 11. Kaisa Timperi. Kyläperhekerho tiistaisin klo 9.30 vanhemmille ja hoitajille lapsineen.

MUUALLA Pägyn kyläperhekerho keskiviik-

rata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12 diakoniatoimistolla. Diakonissan vastaanotto kuukauden ensimmäinen torstai klo 10–11 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Seurakunnan seniorit to 9.11., 16.11. ja 23.11. klo 13 seurakuntasalissa. Naisten saunailta to 9.11. ja 23.11. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa. Iltarukouspiiri to 9.11., 16.11. ja 23.11. klo 18 kokoustilassa. Korso-messu to 9.11. klo 18.30. Jani Vanhala, Jussi Salonen. Ennen messua kokoonnutaan etkoille klo 18 kahvin ja teen äärelle. Perhekerho pe 10.11. ja 17.11. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Keittolounas 2 e / perhe. Messu su 12.11. klo 10. Ilkka Luukka, Minna Ruuttunen, Enni Maaninka. Kirkkokahvit. Kirkon aamupuuro ma 13.11. ja 20.11. klo 10 seurakuntasalissa 1 e hintaan. Perhekerho ma 13.11. ja 20.11. klo 12–15 lasten tiloissa. Virtapiiri ma 13.11. ja 20.11. klo 13 seurakuntasalissa. Juttuseuraa, kahvittelua ja ohjelmaa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 13.11. ja 20.11. klo 19 Korson

kirkon kirjastohuoneessa. English Through Bible -raamattupiiri ma 13.11. ja 20.11. klo 18.30 kokoustilassa. Naisten raamattupiiri ti 14.11. ja 21.11. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Aamurukouspiiri ke 15.11. ja 22.11. klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen hartaus ja yhteisölounas ke 15.11. ja 22.11. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Ruokailun alussa on mahdollisuus hiljentyä yhteiseen hartauteen kirkkosalissa. Lähetyspiiri ke 15.11. ja 22.11. klo 13 kokoustilassa. Iltaperhekerho ke 15.11. ja 22.11. klo 18 lasten tiloissa. Kaikille avoin kuoro ke 15.11. ja 22.11. klo 18 seurakuntasalissa. Ei pääsyvaatimuksia, tule sellaisena äänenkäyttäjänä kuin olet. Korso-messu to 16.11. klo 18.30. Jani Vanhala, Enni Maaninka. Ennen messua kokoonnutaan etkoille klo 18 kahvin ja teen äärelle. Messu su 19.11. klo 10. Joona Raudaskoski, Minttu Haapalainen. Kirkkokahvit. Virsi-ilta ke 22.11. klo 18. Jussi Salonen, Enni Maaninka. Korso-messu to 23.11. klo 18.30. Minttu Haapalainen, Jussi Salonen. Ennen messua kokoonnutaan etkoille klo 18 kahvin ja teen äärelle. 10-synttärit ke 29.11. klo 17.30–19. Tänä vuonna 10 vuotta täyttäviä juhlijoita viihdyttää Taika-Petteri. Luvassa vatsasta puhumista, jonglöörausta ja beatboxia. esityksen jälkeen jokainen pääsee kokeilemaan miten pallot pysyvät ilmassa. Lopuksi herkutellaan. Tarjoilut ovat laktoosittomia. Ilmoittautuminen su 26.11 mennessä terho.kettunen@evl.fi. Laita otsikoksi 10 synttärit.

MUUALLA Retkeilijät Korson seurakunnassa. Seuraa retkeilijöitä Facebookissa. Lisätietoja Pia Olkkonen, 050 322 6560.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta. Kirkonkulma avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11. Maarukanmummot koontuvat kutomaan sukkia ma 13.11. klo 12 rippikoulusalissa. Syksyn ohjelmassa mm. Lohtulampaiden valmistusta. Tervetuloa neulomaan yhdessä. Tiedustelut diakonissa Pia Olkkonen p. 050 322 6560.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 9.11., 16.11. ja 23.11. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 14.11. ja 21.11. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Senioripiiri ke 22.11. klo 10–11.30. Kahvitarjoilu.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Rekolan srk somessa: @rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15. p. 09 830 6220. Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi Puhelinpäivystys ti klo 10–12, p.09 8306706. Sannamari Niemi, p. 050 3290361. Siru Rantanen, p. 044 4220391. Tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. vt. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706. Ben Ahlroos, p. 050 535 2450. Hanna Paananen, p. 050 436 7712. Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708 Perheolkkari ma klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. Yläovet auki ti klo 12. Syödään yhdessä. Alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan. Silmukkasiskot ke klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi. Pyhäkoulu su klo 10. Lasten oma kirkkohetki ja askartelua. Musiikkitorstai to 9.11. klo 11.30. Yhteislaulua keskellä päivää. Laulamme Toivon lauluja-kirjasta sinun toiveidesi mukaisesti. Aloitetaan lounaalla klo 11.30 ja siirrymme kirkkosaliin laulamaan klo 12.15. Keittolounas ja pullakahvikahvi 5 e. Messu su 12.11. klo 10. Jussi Koski ja Suvi Häme. Messun jälkeen isänpäiväkahvit. Miesten raamattupiiri ma 13.11. klo 18.30. Keskustelua Raamatusta miesten kesken. Perhemessu su 19.11. klo 10. Hanna Paananen, Suvi Häme, Kirsi VuoriKIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2023 7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.11.

VIIVI HAUTAMÄKI

kivi ja Anna-Maria Alava sekä lapsikuoro Laululaiva. Messun jälkeen kahvit ja mehut. Kirkkomuskari ke 22.11. klo 15–15.30. Avoin kirkkomuskari perheille. Lapsikuoron harjoitukset ke 22.11. klo 16–16.45. Lapsikuoro, Laululaivan, harjoitukset. Kuoro on maksuton eikä siihen ole pääsykoetta. Lisätiedot Suvi Häme, p. 050 433 3329.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedustelut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329. Perheolkkari ti klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. Raamattu ja rukouspiiri to klo 10. Käydään läpi Raamattua ja seuraavan sunnuntain jumalanpalveluksen tekstiä keskustellen ja rukoillen. Silmukkaryhmä to klo 16–18. Neulomme ja virkkaamme yhdessä. Miesten keskusteluryhmä to 9.11 ja 23.11. Vapaamuotoista keskustelua ajankohtaisista asioista. Ohjaajana Heikki. Kipuryhmä ti 14.11. klo 15–16.30. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville. Aihe: lääkkeetön kivunhoito. Naisten keskusteluryhmä to 16.11. klo 13. Naisten hyvinvointia lisäävä keskusteluryhmä. Ohjaajina diakoni Mariela Salminen ja Irene. Seniorikahvila ma 20.11 klo 13. Tarjolla on mukavaa yhdessäoloa kahvikupin ääressä. Saamme vieraaksi Varian kansainvälisiä opiskelijoita. Pidämme yhteisen pikkujoulun opiskelijoiden kanssa. Omaishoitajien tukiryhmä ti 21.11. klo 13. Vertaistukiryhmä omaistaan hoitaville tai jos kokee olevansa omaishoitaja. Ei ennakkoilmoittautumista. Vieraana geronomi Karoliina Kiil. Saviryhmä ke 22.11. klo 12. Pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 1 e/kerta. Ei ennakkoilmoittautumista.

Siina & Taikaradio Duo kiertää Vantaan seurakuntia Lapsen oikeuksien viikon kunniaksi. Duo esittää lastenlauluja erityisesti päiväkoti-ikäisille.

Lastenoikeuksien viikkoa juhlitaan konserteissa Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 20.–26.11. Kansainvälisen viikon tavoitteena on lisätä Lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta ja lapsen oikeuksien toteutumista. Siina & Taikaradio Duo kiertää eri puolilla Vantaan seurakuntia Lapsen oikeuksien viikon kunniaksi. Luvassa on tuttuja lastenlauluja erityisesti päiväkoti-ikäisille. Esitys kestää noin 45 minuuttia ja konsertteihin on vapaa pääsy. Osa konserteista järjestetään vain varhaiskasvatusryhmille ja ne eivät näy tässä listauksessa.

Ti 14.11.

Hämeenkylän kirkko, Auratie 3, klo 9 ja klo 10. Ryhmien vetäjät voivat kysellä paikkoja ja ilmoittautua Terhi Kuoppalalle: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356.

Ti 21.11. Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, Kustaantie 22, klo 9 ja 10.

Ke 22.11.

Tikkurilan kirkko, Asematie 2a, klo 9.15 ja 10.15. Yli 8 hengen seurueet ilmoittautuvat. Lisät. ja ilmoittautumiset: maaret.hirvensalo@evl.fi tai 050 572 2811.

To 23.11.

Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8, klo 9 ja klo 10.15.

Ke 15.11.

Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48, klo 9 ja klo 10.

MUUALLA GETTY IMAGES

8 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2023

Toivoa naisille -ryhmä ke 15.11. klo 18–19.30. Lampirannalla, Tertunkuja 4b. Nikkaristiapua Tarvitsetko apua kodin pienissä askareissa? Seurakunnan vapaaehtoiset nikkaristit auttavat kodin pikku askareissa Rekolan alueella. Heiltä voi pyytää apua esim. palovaroittimen asennukseen, lampun vaihtoon, taulujen ripustamiseen tai pihan haravointiin. Ammattimiesten töitä ei kui-tenkaan tehdä. Apu on asiakkaalle maksutonta. Lisätietoja: kirkkoherranvirasto, p. 09 830 6700 ma–to klo 9–14.

Tikkurilan seurakunta Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi. Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi. Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202 Diakonia palvelee Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköposti: diakonia.tikkurila@evl. fi Ajantasaiset tiedot toiminnasta ja tapahtumista www.tikkurilanseurakunta.fi.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Auki ti, to ja pe klo 12–15, viikonloppuna tilaisuuksien mukaan. Messu su 12.11. klo 12, Johanna Jakonen, Terhi Viljanen, Samppa Laakso. Kaamospelien Marian virsi -konsertti to 16.11. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Messu su 19.11. klo 12, Maria Koukkari, Annaelina Mäkilampi, Vilma Väisänen, Iina Katila. Apocalyptica: Matka Mieleen – Kaamoksen Sellot -kirkkokonsertti ke 22.11. klo 18 (loppuunmyyty) ja klo 20.30. Harvoin esitettyjä Apocalyptican instrumentaalikappaleita. Liput ennakkoon 59 e Tiketistä.

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a, p. 044 422 0480. Avoinna arkisin ma–pe klo 7.30–21, la ja su klo 9–18. Aulan palvelupiste auki kirkon aukioloaikoina. Suntiot: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi. Lauantaiset iltakellot klo 18 soittaa kanttori joka kuukauden 1. lauantaina carillonilla käsin kello 18. Keskiviikkokellot soivat ke klo 14. Avoin Junnuolkkari 7–14-vuotiaille kouluviikoilla Vehkapolun kerhotilassa, Vehkapolku 10 ti klo 13–16. Taaperokahvila to 9.11., 16.11. ja 23.11. klo 9.30–12 yli vuoden ikäisille lapsille aikuisen kanssa. Päivämusiikki to klo 12. To 9.11. (Ritva Holma, laulu ja urut), to 16.11. (Supavit Nummelin, carillon) ja to 23.11. (Iina Katila, urut). Vapaa pääsy. Kielikerho – puhumme suomea

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.11.

13. Avoin kohtaamispaikka ke 15.11. ja 22.11. klo 12–15 Valo-tilassa. Kohtaamispaikassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä. Uskon ytimessä -ryhmä pe 17.11. klo 18. Kristinuskon perusteiden tutkimista. Messu su 19.11. klo 10. Jaakko Hyttinen, Kari-Pekka Kinnunen, Samppa Laakso. Herättäjän ItäVantaan paikallisyhdistyksen 30-vuotisseurat messun jälkeen klo

raamattupiiri ke 22.11.klo 13.

silloin kun sinulle sopii.

PIENTEN PAIKKA

TAMMISTON KERHOHUONEISTO

Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1 Naisten lenkkisauna to 9.11. klo 17.30–19.30.

Tammistonkatu 29 B Avoin Junnuolkkari 7–14-vuotiaille on auki kouluviikoilla to klo 13–16. Junnuolkkarissa on tarjolla välipalaa sekä osittain ohjattua tekemistä. Perhekerho ma 13.11. ja 20.11. klo 9.30–11. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO GETTY IMAGES

Vehkapolun kerhotilassa, Vehkapolku 10 to 9.11., to 16.11. ja to 23.11. klo 13–14.30. Opitaan suomea rennossa ilmapiirissä. Mukaan ovat tervetulleita kieltä opettelevat sekä suomea äidinkielenään puhuvat. Tarjolla kahvia ja teetä. Lisät. mirja. jalo@evl.fi, p. 040 509 7306. Welcome to the language club to practice speaking Finnish. The language club meets on Thursdays from 13 to 14:30 in Vehkapolun kerhotila. We learn Finnish in a casual atmosphere. Iltateetä ja Iltamessun valmisteluja to 9.11., to 16.11. ja to 23.11. klo 18 alkaen. Iltapalaa 2 e. Iltamessu to 9.11., to 16.11. ja to 23.11. klo 19. Yhteisöllisesti toteutettava iltamessuhetki. Rukoilua, Sanaa, ehtoollista, yhteislauluja ja hiljentymistä. Perhepäivä pe 10.11. ja 17.11. klo 9–13. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Klo 10 Muskarikirkkohetki. Keittolounas 4 e/perhe, leipä ja kahvi 2 e/perhe. Linda Fredriksson Juniper pe 10.11. klo 18. Saksofonisti Linda Fredrikssonin kiitellyn dedyyttijazzalbumin livekonsertissa soittavat hänen lisäkseen Tuomo Prättälä (piano), Mikael Saastamoinen (basso) ja Olavi Louhivuori (rummut). Liput 15 e Holvi-verkkokaupasta tai kirkon ovelta ennen konserttia (jos ei loppuunmyyty). Naisten rukouspiiri pe 10.11. ja pe 17.11. klo 18 Martta-tilassa. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 11.11. ja 18.11. klo 15. Messu su 12.11. klo 10, Suvi-Maria Roine, Sanna Heikurinen, Terje Kukk. Lastenkirkko su 12.11. ja 19.11. klo 10 messun yhteydessä Pienten paikassa. Lasten oma hetki, jossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään. Lasten oma tuokio alkaa päivän virren jälkeen ja päättyy ehtoollisen alkaessa. Lisät. maaret. hirvensalo@evl.fi tai 050 572 2811. Kaamospelit: Vantaan pelimannien kirkkokonsertti su 12.11. klo 16. Konsta Jylhän tuotantoa sekä uusmaalaisia kansansävelmiä. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Vauvakahvila ma 13.11. ja 20.11. klo 12.30–14.30. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikuinen. Iltaperhekerho ma 13.11. ja 20.11. klo 17.30–19. Tekemistä aikuisille ja lapsille. Iltapala 3 e/perhe. Tule kerhoon, kun sinulle sopii. Israel-piiri ma 13.11. klo 18. Viikkomessu ti 14.11. ja ti 21.11. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa. Tiistain yhteisölounas ti 14.11. ja 21.11. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavattavissa ajanvarausta ja keskustelua varten. Lähetyksen päiväpiiri ti 14.11. klo

Lehtikummuntie 2 Elävän veden virta -rukouspiiri ma 13.11. klo 17.30. Perhekerho ti 14.11. ja to 21.11. klo 9.30–11. Välipala 2 e/perhe. Tule, kun sinulle sopii.

MUUALLA

Saunomaan seurakuntaan Naisten saunailta Korsossa to 9.11. ja 23.11. klo 16 Korson kirkolla, Merikotkantie 4, Kotkansiiven kokoustilassa. Sanaa ja saunaa äijäporukassa Länsimäessä Länsimäen kirkolla, Kerokuja 9, tiistaisin klo 18.30–21. Naisten lenkkisauna Ilolassa Ilolan seurakuntatalolla, Soittajankuja 1, kerran kuussa torstaisin: 9.11. ja 7.12. klo 17.30– 19.30. Sauna Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla, Kustaantie 22, Yläovet auki -lounaan yhteydessä tiistaisin klo 12. Yläovet auki on tapahtuma, jossa syödään yhdessä Yhteisen pöydän hävikkiruokalounasta. Tämän jälkeen on mahdollisuus saunomiseen. Ota oma pyyhe mukaan.

12–13.30. Kynttilätapahtuma itsemurhaan menehtyneiden muistolle su 19.11. klo 17–19, Vehkapolun kerhotila, Vehkapolku 10. Läheisensä menettäneen kokemuksia, puheenvuoroja ja musiikkia. Kynttiläkulkue Tikkurilan uudelle torille klo 18.30. Sansan Medialähetyspiiri ma 20.11. klo 17.30. Sukkelat sukankutojat ti 21.11. klo 10–12, Vehkapolun kerhotila. Siina & Taikaradio -duon lastenkonsertti ke 22.11. klo 9.15 ja 10.15. Yli 8 hengen seurueet ilmoittautuvat. Lisät. ja ilmoittautumiset: maaret.hirvensalo@evl.fi tai 050 572 2811. Sinkkujen suunnitteluilta kaikenikäisille aikuisille sinkuille ke 22.11. klo 18 Vehkapolku 10, sisäänkäynti kirkon sisäpihalta. Vantaan kristillisten eläkeläisten

Perhepäivä ma 13.11. ja 20.11. Leikkiä, yhdessäoloa ja yhteispuuhaa lapsille ja aikuisille klo 9 alkaen ja klo 14 asti. Tarjolla välipala 2 e/perhe. Ei ilmoittautumista. Kerho isille ja lapsille ti 14.11. ja 21.11. klo 17.30–19. Mukavaa yhdessäoloa ja puuhaa. Iltapala 3 e/ perhe.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 9.11. ja 23.11. klo 17.30.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho ti 14.11. ja 21.11. klo 9.30–11. Tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule

Nuorten aikuisten syysleiri Porkkalassa 24.–26.11. yhdessä Malmin seurakunnan kanssa. Suunnattu 18–39-vuotiaille. Yhteiskuljetus pe Tapanilan kirkolta klo 17.30, paluu su klo 15 mennessä. Voit osallistua myös osaksi aikaa ja omalla kyydillä. Yhdessäoloa, pelailua, ulkoilua, saunomista ja ruokaa. Leirin hinta on 30 e (20 e, jos olet vain osan ajasta). Lisät. ja ilmoittautumisohjeet: terhi.viljanen@evl.fi. Avustusta joulupöydän ruokiin seurakunnan alueella vähävaraisille. Avustus kohdistetaan tänä vuonna ensi kertaa hakeville sekä heille, jotka eivät ole saaneet jouluavustusta viime vuosina. Avustushakemuksia otetaan vastaan 13.11.–6.12. Hakemuksia 13.11. alkaen tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”diakonia” tai paperisena Tikkurilan kirkon palvelupisteessä. Muista liitteet.

VERKOSSA Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivulla www.facebook.com/tikkurilanseurakunta. Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret.hirvensalo@ evl.fi. Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Lasten ja perheiden uutiskirjeen voi tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv. net/. Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä. Huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotona.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Rajatorpantie 8 Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: ti klo 9–11 Kivistön kirkko: ti klo 13–15. Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Seniorikerho torstaisin klo 13.30. Myyrmäen kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.30. Kirkkoravintola Voimala pe 10.11. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi). Pöytiintarjoilu. Puhallinorkesteri Louhen konsertti pe 10.11. klo 18,30. Eurooppalaista puhallinmusiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ystävämessu – Friendship Mass su 12.11. klo 10. Papit Hans Tuominen, Mark Saba, Kanttori MariAnnika Heikkilä ja Friendship-kuorolaisia. Suomen- ja englanninkielinen. Lapsille pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Kansainvälinen raamattupiiri Ystävämessun jälkeen su 12.11. klo 12.30. Raamattupiiri ma 13.11. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 13.11. klo 17.30. Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18. Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 20.11. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, ½ t. meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t. Kirjoituspiiri Kirjavat ke 15.11. klo 10. Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13. Kässäpaja keskiviikkoisin klo 12–14. Neulotaan, ommellaan, korjataan tai tehdään uutta. Neuvoja saa. Raamatun ja lähetyksen äärellä ke 15.11. klo 17.30. Kansanlähetyksen lähetysilta. Alustus, raamattuKIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2023 9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.11.

Elämänkaari HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Emma Olivia Koskelainen, Topias Anton Elmer Mattila, Oona Amanda Ropponen. Hautaan siunattu Ebba Helmi Niilekselä 94 v, Laine-Ekaterina Kinner 87 v, Veikko Ensio Leskinen 79 v, Mikko Sakari Sjöberg 52 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Elli Jolina Ahonen, Mikke Christian Häiväläinen, Myy Aura Elisa Knuutinen, Isla Linnea Metsänheimo, Ilona Ellen Elviira Tuupanen. Hautaan siunattu Pauli Kalervo Levälampi 82 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Leona Emilia Kuikka, Roni Heikki Kaspian Laalo, Alina Nina Maria Flander, Lotte Eveliina Vesalainen, Robin Alexander William Järvimaa. Hautaan siunattu Maire Liisa Lehikoinen 89 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Lydia Rose Yan-chi Leung-Vanhatalo, Elias Oscar Laitila, Karolina Maria Teixeira. Hautaan siunattu Kaisa Birgitta Uusikivi 96 v, Irja Siviä Pirinen 91v, Aili Heleena Sumia 87 v, Anneli Pulkkinen 82 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Onni Kosti Sakari Koskinen, Vilho Jonathan Ehari, Jeremias Jaakko Juudin, Leo Kalle Juhani Laakkonen, Viviana Alexandra Saarinen, Aada Aurora Sykkö, Linnea Victoria Bolsunovskyi, Elias Matti Johannes Kangaspunta, Arvi Eemil Miettinen, Sofia Aurora Määttä, Hilma Alina Taskula, Saaga Anja Mirjam Vento, Lenny Juhana Vilund. Hautaan siunattu Simo Hiltunen 92 v, Arvo Ensio Kinnunen 76 v, Eila Marjatta Heiskanen 88 v, Pirkko Liisa Leino 77 v, Jarmo Juhani Lehtonen 76 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Lenni Aaron Laurila, Alva Lila Celia Hauhia, Viljo Edmund Pentinpuro, Linnea Lilian Tuulia Kallunki, Elmo Risto Samuel Stolze, Helmi Ellen Aurora Pennanen, Leo Aatos Oliver Aittola, Lenni Olavi August Karhu. Hautaan siunattu Anja Anneli Wahlberg 92 v, Enni Elisa Hyytiä 88 v, Sirkka Sisko Helena Rajala 82 v, Timo Antero Aaltonen 65 v, Paavo Ilmari Vanhatalo 94 v, Elmo Elis Kiuru 93 v, Maija Tuulikki Rissanen 89 v, Ritva Marjatta Nenonen 79 v, Erik Ruben Wilhelm Koivisto 79 v, Jorma Rikhard Myllärinen 79 v, Jukka Paavo Johannes Kalin 64 v, Pauli Kristian Rosenberg 55 v, Mika Juhani Alajärvi 49 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Avlidna Maj-Gerd Margaretha Kauppinen, Ruth Viola Asplund, Maija Marjatta Johansson, Rolf Rafael Collin.

opetus, keskustelua ja rukousta. Raamattukouluttaja Ilkka Rytilahti: Jeesuksen sanoma, kutsu ja tehtävä. Messu su 19.11. klo 10. Papit Tuula Paasivirta, Sari Hartikka, kanttori Ritva Holma, Sonus käsikelloyhtye avustaa. Miesten raamattupiiri ti 21.11. klo 18.30. Siina ja Taikaradio Duon lastenkonsertit to 23.11. klo 9 ja 10.15. Vapaa pääsy. Lapsen oikeuksien viikon tapahtuma.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä. Kivistön rukouspiiri ti 14.11. klo 17.30. Kivistön raamattupiiri ti 14.11. klo 18.30. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30. Lasten Kastehelmi torstaisin klo 16.30 kuoro kirkkosalissa, klo 17.30 Minikastehelmi kerhotilassa. Lauletaan ja kehitetään laulutaitoja, opitaan musiikista ja soitetaan mm. kanteleella ja ukulelella. Tied. kanttori Mari-Annika Heikkilä p. 044 422 0407. Iltaperhekahvila keskiviikkoisin klo 18–19.30. Miesten takkailta ke 15.11. klo 18–20.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta. Messu su 19.11. klo 12. Pappi Margit Helin, kanttori Eveliina Pulkkinen.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta. Aamurukouspiiri torstaisin klo 8.15. Seniorikerho torstaisin klo 13. Virsilauluilta pe 10.11. klo 18. Olotila-kahvila maanantaisin klo 11–13. Toivon tuulet su 12.11. klo 17. Martinlaakson lähetyspiiri ti 14.11. klo 19. Tukee oman seurakunnan nimettyjä kohteita Suomen Lähetysseuran kautta. Vierailijana nuorisotyönohjaaja Reetta Ojanperä. Raamattupiiri ti 21.11. klo 13. Martinlaakson korttelikerho keskiviikkoisin klo 13. Lukupiiri ke 15.11. klo 16.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10.

PATOTIE 2 KERHOTILA Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

10 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2023

MUUALLA

DICKURSBY KYRKA

Kansainvälinen raamattupiiri to 9. ja 23.11. klo 18. Paikka, kysy: Sisi Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356 6760. Raamattupiiri erikielisille. Ota omankielinen Raamattu mukaan. Suomeksi ja englanniksi. Olotila-kahvila Kivistö tiistaisin klo 11–13 Asukastila Rubiini, Rubiinikehä 2b. Let’s Coffee - Let’s Talk! ti 14.11. klo 13–15 Myyrmäen asukastila, Myyrmäkitalo, Paalutori 3. Maahanmuuttajatyöntekijä Sisi Wu tavattavissa. Nikkaristipäivystys keskiviikkoisin klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua pienissä kodin sisä- tai ulkotöissä iän tai liikkumishaasteiden vuoksi? Hyllyjen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, joiden apu on asiakkaalle maksutonta. Ammattiihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt) emme voi tehdä. Nikkaristit toimivat Vantaankosken seurakunnan alueella (Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaanlaakso ja Kivistön suuralue). Keikka-apu-päivystys tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-vuotiaiden Länsi-Vantaalla asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Esim. auttamista asioilla kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, apua lomakkeiden täyttämisessä tai ulkoilukaverina. Yhteistyössä Hämeenkylän seurakunnan, Keravan ja Vantaan hyvinvointialueen sekä Punaisen Ristin LänsiVantaan osaston kanssa. Joulumyyjäiset la 25.11. klo 10–14 Martinlaakson ostarilla. Jouluisia herkkuja, myös gluteenittomia ja vege-versioita, etnisiä herkkuja, kortteja ja käsitöitä, adventtikalentereita. Kahvio, riisipuuroa. Kauneimmat Joululaulut -hetket aikuisille klo 12 ja lapsille klo 13. Enkeli-siirtokuvatatuointeja lapsille klo 12–14.

Stationsv.12a Musiklek fredagar 10.11 och 17.11 kl. 10–11. Träff för väntande föräldrar lö 11.11 kl. 13–16. ”Den psykiska processen” - en träff kring mående och känslor under graviditeten och babytiden. Sångstund för alla onsdagar 15.11 och 22.11 kl. 18–19. Ungdomskväll onsdagar 15.11 och 22.11 kl. 18–20. Träff för väntande föräldrar lö 18.11 kl. 13–16. ”Kroppen och förlossningen” - en träff kring förlossningens fysiologi och vad som händer på förlossningssjukhuset. Seniorcafé ti 21.11 kl. 13–14.30.

Vanda svenska församling Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning via tidsbeställning

HELSINGE KYRKA S:T LARS Kyrkov. 45 Högmässa sö 12.11 kl. 10. Sini Aschan och Heidi Åberg. Högmässa sö 19.11 kl. 10. Anu Paavola och Anders Ekberg.

MARTINRISTI Mårtensdalsst. 7 Familjecafé tisdagar 14.11 och 21.11 kl. 9.30–11. Träffpunkt ti 14.11 kl. 11–12.30. För dig som är ledig under dagen, kravlös samvaro med lätt lunch och kaffe. Vi avslutar träffarna med en andakt.

FOLKHÄLSANHUSET Vallmov. 28 Dickursbykretsen ons 22.11 kl. 14–15.30.

ÖVRIGT Vivandi-kören övar torsdagar 9.11, 16.11 och 23.11 kl. 17–19 Bygård, Ainogränd 9. ViAnda-kören övar onsdagar 15.11 och 22.11 kl. 12–14 Helsinggård, Konungsvägen 2.

Apua ja tukea Perheneuvonta: Ajanvaraus p. 09 830 6799 päivystys to klo 8-12 Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen perhekerho pe 10.11. klo 9.30–12. Malmin varustamo, os. Pekanraitti 16, Helsinki. Vaku ry:n seniorikerho ma 13.11. klo 12–15 Tikkurilan kirkko, Asematie 12 a. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 21.11. klo 11.30 Tikkurilan kirkko, Asematie 12 A Viikkomessu, yhteisöllinen lounas ja yhdessäoloa. Viittomakielinen perhekerho pe 24.11. klo 9.30–12. Perhekerho Malmin varustamo, os. Pekanraitti 16, Helsinki.

NÄKÖVAMMAISILLE Adventin viettoa ke 22.11. klo 13–16, Pakaritupa, Kuriiritie 1, Vantaa. Tervetuloa ulkoilemaan,

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.11.

juomaan, lämmintä ja laulamaan adventtilauluja, klo 13.15–14 kimppakävelyä kirkkomaan lähellä. Klo 14–16 pientä syömistä ja yhdessäoloa tuvalla. Ilmoittautumiset ke 8.11. mennessä Marja-Leena Kallio marjaleena.kallio@evl.fi. Sanoin ja sävelin kerho 27.11. klo 14–16, Martinristi, Martinpolku 2 C (navigaattoriin osoite Martinlaaksonpolku 7, myös sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta). Ryhmän ohjaajana Ritva-Leena Tuuli. Tikkurilan kerho klo 13–15, 14.11., 5.12. Tikkurilan kirkko, Asematie 12. Yhdessäoloa, keskustelua ja kahvit.

Ryhmän ohjaajina Rauni Laihonen ja Riitta-Maija Palmusaari-Bremer. Miesten saunaillat Länsimäen kirkon takkahuoneessa, Kerokuja 9, Vantaa. Saunomisen ja yhdessäolon merkeissä: klo 18–19 saunomista, klo 19–20.30 kahvia ja juttelua. Seuraavat kerrat 2.11., 7.12. Tiedustelut Katri Valveelta katri. valve@evl.fi.

International International Bible Study Group Thu 9th and 23rd Nov 6 PM. For more information about place: Sisi

Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356 6760. A Bible group for people speaking different languages. Bring your own language Bible. In Finnish and English. Friendship Mass – Ystävämessu Sun 12th Nov 10 AM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Warm and welcoming church service where you can participate/assist. Prayer has a central role. Hymns and songs from all over the world in different languages. The Mass in Finnish and English. Sunday School for children. Coffee and tea served after the Mass. International Bible Study Group

after the Friendship Mass Sun 12th Nov 12.30 PM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Let’s Coffee - Let’s Talk! Tue 14th Nov 1-3 PM Myyrmäki asukastila, Myyrmäkitalo, Paalutori 3. Meet the immigrant worker Sisi Wu. International Friendship-choir practises at Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heikkilä, p. 044 422 0407. The Message Club Thu 23.11 2pm– 4pm at Tikkurila Church. Bible study in English. Enrollment to Heidi Salminen 050 330 1828. Kielikerho – puhumme suomea

Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10) to 9.11., to 16.11. ja to 23.11. klo 13–14.30. Opitaan suomea rennossa ilmapiirissä. Mukaan ovat tervetulleita kieltä opettelevat sekä suomea äidinkielenään puhuvat. Tarjolla kahvia ja teetä. Lisät. mirja. jalo@evl.fi, p. 040 509 7306. Welcome to the language club to practice speaking Finnish. The language club meets on Thursdays from 13 to 14:30 in Vehkapolun kerhotila. We learn Finnish in a casual atmosphere.

Nuoret miehet lähentyvät kirkon arvoja Lapsikastetta ja evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumista kannattaa nuorta äitiä todennäköisemmin lapsen nuori isä. TEKSTI KIRKKO JA KAUPUNKI KUVA ANTTI RINTALA

uoret miehet ja isät kannattavat kastetta nykyisin useammin kuin nuoret

naiset ja äidit. – Perinteisesti naiset ovat toimineet suvun perinteiden, kuten kirkon tradition jatkajana. Nyt valta näyttää Suomessa vaihtuneen. Useat viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että nuoret miehet ovat meillä huomattavasti uskonnollisempia kuin samanikäiset naiset, kertoo Kirkon tutkimus- ja koulutusyksikön johtaja Hanna Salomäki. Usko Jumalaan on lisääntynyt nuorten miesten parissa 2010-luvulta. Nykyiset alle 20-vuotiaat miehet uskovat Jumalaan yleisemmin kuin samanikäiset kymmenen vuotta sitten. Kehitys näkyy myös tuoreessa kaupunkiseurakuntien empatia- ja tunnettuuskyselyssä (2023). – Empatia- ja tunnettuuskyselyn mukaan 18–24-vuotiaat miehet (42 prosenttia) arvioivat naisia (26 prosenttia) useammin, että kirkon arvot vastaavat heidän omia arvojaan. Jakauma näkyy myös kirkkoon kuulumatto-

mien parissa. Kirkkoon kuulumattomista nuorista miehistä viidennes (21 prosenttia) piti kirkkoon liittymistä todennäköisenä tai oli ajatellut sitä. Samanikäisistä naisista näin mietti kymmenesosa, Salomäki kertoo. SUOMALAISTEN HENGELLISYYS on muuttunut yhtenäiskulttuurin murtuessa. Vanhemmista sukupolvista itseään uskonnollisiksi kuvailee kaksi kolmasosaa, nuoremmissa sukupolvista itsensä uskonnolliseksi nimeää neljännes. Vähiten uskonnollisiksi itsensä identifioivat 1980–1989 syntyneet millenniaalit. – Z-sukupolven 1990– 1999 syntyneille miehille uskonnollisuus ja kirkkoon kuuluminen eivät ole ongelmia. Päinvastoin Z-sukupolveen kuuluvat miehet tukevat esimerkiksi lapsikastetta vanhempien ikäluokkien malliin. Myös Rippikoulukyselyn (2023) alustavat tulokset vahvistavat, että pojat uskovat kristinuskon opinkappaleisiin huomattavasti tyttöjä yleisemmin. Kasteiden määrä on ollut viime vuosina hitaassa laskussa. Vantaalla kirkon jäsenten lapsista kastetaan 84

Vantaalla kirkon jäsenten lapsista kastetaan 84 prosenttia ja Espoossa 81 prosenttia.

prosenttia. Kaikista vantaalaisista lapsensa tuo kasteelle 42 prosenttia, Espoossa 47 prosenttia. Tilastojen taustalla vaikuttaa ennen muuta pääkaupunkiseudun monikulttuuristuminen. Maahanmuuttajataustaisilla on omat hengelliset yhteisönsä, ja he liittyvät evankelisluterilaiseen kirkkoon valtaväestöä harvemmin. – Jäsenistämme edelleen neljä viidesosaa kastaa lapsensa. Myös syntyvyyden lasku ja nuorten aikuisten kirkosta eroaminen vaikuttavat kastetoimitusten määriin, kertoo Espoon seurakuntayhtymän kasteita tut-

kinut projektikoordinaattori, pastori Heikki Lehti. ALLE 30-VUOTIAISTA miehistä kaksi kolmesta kokee edelleen, että uskonnollinen seremonia on lapsen syntyessä joko erittäin tärkeä tai tärkeä asia. Samanikäisistä naisista näin ajattelee vain puolet. Nuoret naiset (53 prosenttia) myös nimeävät miehiä (28 prosenttia) yleisemmin kastamattomuuden syyksi lapsen itsenäisen, myöhemmän päätösoikeuden. – Lapsi päättää näistä asioista joka tapauksessa itse. Ilman kasvualustaa voi kuitenkin olla vaikeampaa kas-

vaa osaksi yhteisöä. Lapsikasteen muutos näkyy myös siinä, että rippikoululaisten kasteet ovat oletettavasti lisääntymään päin. Rippikoulu tavoittaa myös muita kuin kirkon jäseniä. Se on osa suomalaista yhtenäiskulttuuria, sanoo Heikki Lehti. Väestötasolla viime vuonna syntyneistä kastettiin evankelis-luterilaisen kirkon jäseniksi 63,8 prosenttia. Espoon ja Vantaan seurakuntien yhteinen (Ra)kastettu-kastekampanja 6.–19.11. näkyy muun muassa katujen valomainoksissa ja sosiaalisessa mediassa. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2023 11

KIRKOISSA SOI 9.–23.11.

Musiikkia Vantaalla IIRIS HEIKKA

TORSTAI 9.11. Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Ritva Holma, laulu, urut. Vapaa pääsy.

PERJANTAI 10.11. Puhallinorkesteri Louhen konsertti klo 18.30. Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Eurooppalaista puhallinmusiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Linda Fredriksson: Juniper klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Saksofonisti Linda Fredrikssonin dedyyttijazzalbumin livekonsertissa soittavat hänen lisäkseen Tuomo Prättälä, piano, Mikael Saastamoinen, basso, ja Olavi Louhivuori, rummut. Liput 15 e Holvi-verkkokaupasta tai kirkon ovelta ennen konserttia (jos ei loppuunmyyty).

KESKIVIIKKO 22.11.

SUNNUNTAI 12.11. Helsingin palokunnan soittokunnan konsertti ”Iloa, valoa ja paloa” klo 16. Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Solistina Mari Palo. Liput 15/10 e. Kaamospelit: Vantaan pelimannien kirkkokonsertti klo 16 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Konsta Jylhän tuotantoa sekä uusmaalaisia kansansävelmiä. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

tuo kuultavaksi Ilona Korhosen säveltämän runolauluevankeliumin kamarikuorolle ja solisteille. Marian virren teksti on vienankarjalaisen runolaulajan Arhippa Perttusen laulama ja sen on muistiin kirjannut Perttuselta Elias Lönnrot. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Saksofonisti Linda Fredriksson esiintyy Tikkurilan kirkossa perjantaina 10. marraskuuta kello 18. Fredrikssonin debyyttialbumin konsertissa soittavat hänen lisäkseen Tuomo Prättälä, piano, MIkael Saastamoinen, basso, ja Olavi Louhivuori, rummut. Konserttiliput maksavat 15 euroa. Cecilia-kuoro: Ystävyyden ja rakkauden lauluja klo 18 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9. Isänpäivän musiikkihetki isille, äideille, lapsille ja ihan jokaiselle. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKO 15.11.

TORSTAI 16.11.

Siina ja Taikaradio Duon konsertit klo 9 ja klo 10 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Luvassa tuttuja lastenlauluja erityisesti päiväkoti-ikäisille. Vapaa pääsy.

Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Supavit Nummelin, carillon. Vapaa pääsy. Kaamospelien Marian virsi -konsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vantaan kamarikuoro

Siina & Taikaradio -duon lastenkonsertti klo 9.15 ja 10.15 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Yli 8 hengen seurueet ilmoittautuvat. Lisät. ja ilmoittautumiset: maaret. hirvensalo@evl.fi tai 050 572 2811. Apocalyptica: Matka Mieleen – Kaamoksen Sellot -kirkkokonsertti ke klo 18 (loppuunmyyty) ja klo 20.30 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Harvoin esitettyjä Apocalyptican instrumentaalikappaleita. Liput ennakkoon 59 e Tiketistä.

TORSTAI 23.11. Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Iina Katila, urut. Vapaa pääsy. Siina ja Taikaradio Duon lastenkonsertit to 23.11. klo 9 ja 10.15. Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Vapaa pääsy. Lapsen oikeuksien viikon tapahtuma.

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa Soiva marraskuu: Elja Puukko ja Espoon Barokki klo 18 Espoossa Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Kaksi Bruhnsin ja Buxtehuden säveltämää soolokantaattia bassoäänelle. ”Kahden maan kansalainen” klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Lauluja eri maista esittävät Espoon tuomiokirkkoseurakunnan nuorten ja nuorten aikuisten Exodus-kuoro solisteinaan Jaakko Löytty, Francis Asis, Kasheshi Makena, Joel Bonsdorff, Anette Raukola, duo Fin & Fil: Nino Vasquez ja Hannu Nyman. Yhtye: Petri Kangas, piano, Teemu Keränen, basso, Pekka Nyman, perkussiot, Make Perttilä, kitara, Heikki Pohto, puhaltimet. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Sunnuntaina 12.11.

Kaitse ain kansamme teitä klo 16 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Laulu-Miesten seniorikuoro ja Suomalaisen Klubin kuoro, Timo Olli, urut. Isänmaallista ja hengellistä musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Naiskuoro Pihlajan juhlakonsertti klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Naiskuoro Pihlaja 20 vuotta, Merlijn Angad Gaur, piano. Pihlajalle sävellettyjä tai sovitettuja teoksia muun muassa säveltäjiltä Makaroff, Kähärä, Sariola, Hämenniemi, Gjeilo, Gaur. Liput 22/12 e fienta.com/fi/naiskuoropihlaja-temppeliaukion-kirkossa ja ovelta.

Torstaina 16.11.

Vivaldi’s Four Seasons klo 18 ja 20.15 Helsingissä Temppe-

12 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2023

liaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Jousikvartetti kynttilänvalon loisteessa. Liput feverup. com/m/136314.

THOMAS VOLLMANN

Perjantaina 10.11.

Torstaina 23.11.

Matka Mieleen – Kaamoksen Sellot klo 18 Helsingissä Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Apocalyptica-yhtye: sellistit Eicca Toppinen, Perttu Kivilaakso, Paavo Lötjönen ja rumpali Mikko Sirén. Harvoin esitettyjä instrumentaalikappaleita. Liput 59 e tiketti.fi. Messulauluja 3 -kirjan julkistuskonsertti klo 19 Helsingissä Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Musisoimassa ja laulattamassa muun muassa Jepa Lambert, Tommi Kalenius, Petri Laaksonen, Anna-Mari Kaskinen, Meri Maukonen, Tuomaskuoro, Jiri Kuronen & yhtye, Heikki Pohto ja kirjan toimikun-

Vuoden kuoro 2022 Naiskuoro Pihlaja viettää 20-vuotisjuhlavuottaan juhlakonsertin merkeissä. Konsertti on sunnuntaina 12.11. kello 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa.

ta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lauantaina 25.11.

Naisen kosketus klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Olga Heikkilä,

sopraano, Minttu Siitonen, piano. Naisen kosketuksesta syntynyttä musiikkia säveltäjiltä Chaminade, Boulanger, Müller-Hermann, Kralik. Vapaa pääsy.