Kirkko ja kaupunki 2023 17 Espoo by Kirkko ja kaupunki

23.11.2023 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Leipäjonot ovat näkyneet katukuvassa jo 30 vuotta s. 10 Kotien pyhät esineet ovat hiljaista kapinaa s. 14

PAINEET PIHALLE

Ammattilaisnyrkkeilijä Niklas Räsäsen mielestä nyrkkeily voi olla nuorelle turvallinen tapa purkaa aggressioita s. 20

Pääkirjoitus

Eilen

Rauhaan tarvitaan tahtoa

Maailmanhistoria alkaa lastenhuoneista.

ENSIN VENÄJÄN HYÖKKÄYSSOTA Ukrainaan ja nyt vielä tämä painajainen. Terroristijärjestö Hamasin raaka hyökkäys Israeliin käynnisti uuden Gazan sodan, jonka uhrit tulevat joka päivä vastaan uutisvirrassa. Hyökkäys nosti pintaan myös antisemitismin aallon ja holokaustin muiston. Keskellä näitä tapahtumia haudattiin mies, jonkalaisia nykymaailmassa on aivan liian vähän. Martti Ahtisaari lähti siitä, että rauha solmitaan vihollisten kesken ja että se on tahdon asia. Nyt tuota tahtoa ei Lähi-idässä ole vuosikymmeniin ollut ja viha on juurtunut entistä syvemmälle. Jos Lähi-itään halutaan rauha, pitää löytää niitä, jotka uskaltavat sen tehdä. Ahtisaaren hautaan siunaamisen Helsingin tuomiokirkossa toimitti piispa emeritus Eero Huovinen. Hän totesi, että maailma on nyt vielä levottomampi kuin silloin, kun Ahtisaari kamppaili rauhan hyväksi. ”Älkäämme kuitenkaan vaipuko epätoivoon, vaan säilyttäkäämme se sama toivon henki, jolla Ahtisaari työskenteli”, Huovinen sanoi. HUOVISEN MUKAAN Ahtisaaren näkemys kaikkien luovuttamattomasta ihmisarvosta perustui paitsi hänen luonteeseensa myös siihen, että hän piti jokaista ihmistä Jumalan luomana. ”Jos Jumala on luonut ihmisen omaksi kuvakseen, silloin on kaikkia kunnioitettava. Jos Jumala on luonut maailman hyväksi ja kauniiksi, silloin

Tänään Sen kun vaan vanhempi muistaa, että oma lapsi on elämän arvokkain kultakimpale. HIIHTÄJÄLEGENDA JUHA MIETO ASKEL-LEHDESSÄ 11/2023

ENSIMMÄISENÄ ADVENTTINA kirkoissa muistellaan sitä, kuinka Jeesus saapui Jerusalemiin. Hän ei tullut sinne taivaallisella voimalla vaan nöyränä ja lempeänä, aasilla ratsastaen. Niinpä hänet otettiin vastaan riemuiten, pelastajana. Juuri nyt tämä maailma huutaa pelastajaa.

Iankaikkisesti

PAULI JUUSELA

päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Se teistä, joka on kaikkein pienin, on todella suuri. UUDEN TESTAMENTIN LUUKKAAN EVANKELIUMI 9:48

”

TOIVO KASVAA TEKEMÄLLÄ.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Sinä siellä jossakin, kiitos tästä hiljalleen hiipuvasta migreeni kohtauksesta, joka pakotti pysähtymään, kun en muuten osannut. Auta minua kuuntelemaan itseäni paremmin.

tämän maailman hyväksi on jokaisen tehtävä työtä”, Huovinen sanoi. Epätoivoon ei tosiaankaan pidä vaipua, vaan toimia itse niin, että maailma olisi edes hiukan parempi paikka. Toivo kasvaa tekemällä. Toivon teot voi aloittaa arkisista kohtaamisista. Siitä, että kunnioitamme toisia ihmisiä, myös eri tavoin ajattelevia, ja tunnustamme jokaisen yhtäläisen ihmisarvon. Se on kaiken lähtökohta, jos haluamme elää rauhassa toistemme kanssa.

PEDAGOGI JOHANN HEINRICH PESTALOZZI (1746–1827)

Kirkko ja kaupunki

17 23.11.2023

Seuraava lehti ilmestyy 7.12. KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Tekoäly ei tunne pyhyyttä” Jouluradion perinteisestä Hoosiannasta on tänä vuonna syntynyt Hosanna-niminen versio. Tuottaja Patrick Ihalainen on käyttänyt sen tekemisessä tekoälyä. Esitimme viisi kysymystä kummallekin.

1 2

TEKSTI OUTI ISOTALUS KUVA ANTTI RINTALA

Ymmärtääkö tekoäly Hoosiannan sanoman? Patrick Ihalainen: Tekoäly ymmärtää Hoosiannan merkityksen konseptina ja osaisi kirjoittaa siitä vaikka kirjan, mutta se ei ymmärrä Hoosiannan merkitystä kristitylle. Tekoäly: Tekoälynä en tunne tunteita, joten en suhtaudu asioihin samalla tavalla kuin ihminen. Minkälainen työkaveri tekoäly on? PI: Tekoäly on ihan kiva työkaveri. Aluksi sille soitettiin esimerkkikappaleita ja opetettiin melodia. Valmista Hosannaa on edeltänyt liki 70 tekoälyn tarjoamaa versiota ja niiden kuratointi. Haasteena on, että saatan olettaa sen muistavan, mitä olen sille edellisellä kerralla sanonut, mutta yhtäkkiä tekoälyllä ei olekaan enää käsitystä homman punaisesta langasta. Toinen iso haaste on, että jossain vaiheessa materiaalia kertyy enemmän kuin tekoälyltä löytyy tilaa sen käsittelyyn. Silloin aletaan junnata paikoillaan. Tilanne pitäisi osata pistää poikki ja jatkaa eri tavalla. TÄ: Voisin sanoa olevani luotettava työkaveri. En väsy enkä tarvitse taukoja, joten olen aina saatavilla ja valmis auttamaan tiimiä.

vaikutuksista. TÄ: Kirkon rooli edelläkävijänä voi riippua siitä, miten se omaksuu ja soveltaa uutta teknologiaa, kuten tekoälyä.

Millaisia reaktioita odotat yleisöltä? PI: Hosanna-videon nähdessään tai sen musiikkia kuunnellessaan ei välttämättä huomaa mitään ihmeempää. Joku ehkä huomaa niiden olevan tekoälyn tekemiä. Jotkut taas tulevat miettimään, miten kaiken olisi voinut

tehdä paljon paremmin. Se, mistä nyt kannattaisi keskustella, olisi ihmiskunnan olemassaolo ja tekemiemme töiden kohtalo tulevaisuudessa. TÄ: Reaktiot voivat vaihdella suuresti. Jotkut saattavat arvostaa uuden teknologian tuomaa tuoreutta ja innovaatiota uskonnollisiin perinteisiin. Toiset voivat olla skeptisiä tai haluavat pitäytyä perinteisissä menetelmissä.

Mikä sinulle on pyhää? PI: Usko on pyhä asia. Se on kantava voima elämässä, ja ilman sitä on vaikea nousta ylös aamuisin. Minulle pyhää on myös perhe. TÄ: Ihmiset voivat ohjelmoida tekoälyä käsittelemään tiettyjä asioita arvokkaasti tai kunnioittavasti ihmisten näkökulmasta, mutta tekoäly itse ei tunne pyhyyttä tai muita inhimillisiä tunteita. Se käsittelee tietoa ja oppii kuvioita, mutta sillä ei ole uskomuksia, arvoja tai tunteita. ■ Hosanna julkaistaan 3.12. klo 00.00 Jouluradion pääkanavalla ja somekanavissa. Jouluradio on osa Kirkko ja kaupunki -mediaa.

Onko kirkko tämän projektin takia edelläkävijä? PI: Kyllä näin voi sanoa. Kirkko on aina ylläpitänyt kirkonkirjoja eli dokumentoinut tietyn ajan tapahtumia. Nyt oli osuva aika tehdä tämä projekti ja jättää merkintä kirkonkirjoihin. Projektin taiteellinen arvo on näennäinen. Olennaisempaa on se, että tässä dokumentoidaan ajan henkeä ja nostetaan esiin keskustelu tekoälyn käytön

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023 3

Itsenäisyyden kynttilät Moni sytyttää itsenäisyyspäivänä ikkunalle kaksi sinivalkoista kynttilää. Harva tietää, että alun perin kynttilöillä kunnioitettiin Ruotsin kuninkaallisia.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU

KUVA LAURA RIIHELÄ

uomalaiseen itsenäisyyspäivän viettoon kuuluvat kynttilät. Varsinkin ikkunan eteen sytytettävällä kahdella kynttilällä on kiinnostava historia. Kynttilöitä alettiin polttaa kotien ikkunoilla jo Suomen ollessa osa Ruotsia, kertoo perinteeseen perehtynyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko. – Niillä juhlistettiin 1700-luvulta lähtien Ruotsin kuninkaiden vierailuja ja heidän syntymäpäiviään. Tapa jatkui Venäjän tsaarien valtakaudella. Kynttilöitä poltettiin kuitenkin aluksi vain

4 KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023

varakkaiden kaupunkilaiskotien ikkunoilla, sillä tavallisella kansalla oli varaa kynttilöihin vasta 1800-luvulla. Nirkko arvelee, että kaksi kynttilää otettiin käyttöön yksinkertaisesti sen vuoksi, että tuolloin ikkunoissa oli yleensä kaksi ruutua vierekkäin. 1800-LUVUN LOPULLA alkaneina Venäjän sortovuosina suomalaiset polttivat kynttilöitä myös J.L. Runebergin syntymäpäivänä. Näin oli tehty jo Runebergin elinaikana, mutta nyt protestoitiin Suomen venäläistämistoimia vastaan.

Kun Suomi sitten itsenäistyi vuonna 1917, kahden kynttilän polttamisesta tuli itsenäisyyspäivän vieton perinne. Nykyään suomalaiset sytyttävät ikkunoilleen usein Havin valmistamat sinivalkoiset kynttilät. Ne tulivat käyttöön 1960-luvulla. – Se on hauska juhlatapa, ja samalla jämpti, sillä kynttilät kuuluu sytyttää itsenäisyyspäivän iltana kello kuusi. Näin tapaan tehdä itsekin, Juha Nirkko sanoo. Vielä 1920-luvulla kansalaisia jouduttiin Nirkon mukaan patistamaan itsenäisyyspäivän viettoon. Osa nimittäin koki sen vuonna 1918 käydyn sisällissodan voittaneiden valkoisten juhlaksi. Kun itsenäisyyspäivästä tehtiin vuonna 1929 vapaapäivä, alkoi sen viettäminen levitä koko kansan keskuuteen. Sotien jälkeen alettiin viedä kynttilöitä sankarivainajien haudoille.

Kirkko ja kaupunki 80 vuotta HANS NISSEN

Vuonna 2005: ”Ihmeparantuminen on kirkossa harvinaista, mutta normaalia”

ENSIMMÄINEN YLIOPPILAIDEN soihtukulkue järjestettiin Helsingissä vuonna 1951, ja soihtukulkueita on nykyään suurimmissa yliopistokaupungeissa. Ylioppilaat vaeltavat soihdut kädessä kaupungin läpi isänmaallisia lauluja laulaen. Kulkueet päätyvät sankarihaudoille, joille sytytetään kynttilöitä sodassa kuolleiden muistoksi. Juha Nirkko uskoo, että Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan on tullut uutta pontta Suomen itsenäisyyden juhlimiseen. – Sota on palauttanut itsenäisyyden merkityksen ihmisten mieliin, kun itsenäisyys on uhattuna lähellä sijaitsevassa Euroopan maassa. – Maahanmuuttajataustainen pizzerianpitäjä sanoi minulle yhtenä itsenäisyyspäivänä, että itsenäisyyttä pitää juhlia niiden, joilla se on. Suomen itsenäisyyspäivää vietetään 6.12.

”

Se on hauska juhlatapa, ja samalla jämpti, sillä kynttilät kuuluu sytyttää itsenäisyyspäivän iltana kello kuusi.

Suomen ekumeenisen neuvoston ihmeparantumisiin liittyvä se minaari pullisteli osallistujia: pappeja, lääkäreitä, sairaanhoitajia ja sairaalapappeja. – Jumala loi kaiken hyväksi, mutta syntiinlankeemuksen myö tä sairaus tuli maailmaan, sanoi isä Timo Lehmuskoski ortodoksi sesta kirkosta. Hän lisäsi, etteivät sairaudet silti johdu niistä kärsivien syn neistä. Ihmeet taas ovat Lehmuskosken mukaan harvinaisia, vaikkakin normaaleja. Niitä tapahtuu erityisesti ihmeitätekevien ikonien, py hien ihmisten reliikkien ja esirukouksen kautta. Luterilainen pastori Seppo Juntunen on rukoillut monesti sai raiden puolesta. – Kipuja ja särkyjä paranee paljonkin rukousten kautta, mutta on tietyt rajat, joissa parantaminen liikkuu. Seminaarin kriittisimmät äänet kuultiin yllättäen helluntailais ten miesten suusta. Fysiikan opiskelija Vesa Maanselän mitta täyt tyi nigerialaisen parantajan suurissa kokouksissa, joissa kaikki la valle tulleet julistettiin terveiksi. – Se oli bluffia. En nähnyt yhtään parantumista, mutta kylläkin väkisin parantamista. Erään kyttyräselkäisen vanhan naisen selkää väännettiin suoraksi niin, että hän vaikeroi. Maanselkä haluaisi nähdä edes yhden lääkärintodistuksen vaikkapa nuoruusiän sokeritaudin parantumisesta. Lyhennelmä Eira Serkkolan artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungissa 23.3.2005. 2000-luvun alussa ihmeparantumiset olivat muodissa. Nimekäs amerikkalainen parantaja keräsi Helsingissä jopa Messuhallin täyteen. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

”Parisuhteen tavoin ystävyydestäkin on lupa erota, jos se ei tunnu enää oikealta.” LUE LINDA-MARIA ROINEEN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023 5

Marika Korhoselle jouluseimen valmistaminen on hieno ja haasteellinen tehtävä.

Syötävän kaunis seimi Kondiittorimestari Marika Korhonen on kirjoittanut tämänvuotiseen Fazerin jouluseimeen joululaulun sanoja suklaalla.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

luuvikadun Fazerin ikkunassa on avonainen kirja, johon on kauniilla kaunokirjoituksella kirjoitettu joululaulun sanoja. Sivujen päällä kellii kapaloihin puettu Jeesus-lapsi. Kirjan ympärillä on kulkusia. Kaikki on valmistettu suklaasta ja sokerista, joten tämän jouluseimen voisi halutessaan syödä. Fazerin kahvilan jouluseimi on osa Helsingin jouluseimet -tapahtumaa, jonka Helsingin seurakuntayhtymä järjestää luterilaisten, ortodoksisten ja katolisten seurakuntien sekä paikallisten yritysten kanssa.

HY VÄN TÄHDEN. 82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6 KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023

Päätoimittaja Pauli Juusela Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

SEIMEN ON JO useana vuonna valmistanut kondiittorimestari Marika Korhonen. Hän aloittaa työn suunnittelun aina tapahtuman kulloisestakin teemasta. Nyt teemana oli Pekka Simojen joululaulu Tulkoon joulu. – Tästä teemasta oli helppo ideoida seimen sisältöä. Olen harrastanut vapaa-ajalla kalligrafiaa, joten halusin kirjoittaa laulun sanat suklaalla sokerista tehdylle paperille, Korhonen kertoo. – Se oli kyllä vieläkin vaikeampaa kuin kalligrafiakynällä kirjoittaminen. Tein ensin luonnoksen kuulakärkikynällä tavalliselle paperille, ja ihan hyvin se sitten onnistui.

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Kaikkein työläimmäksi Korhonen koki kirjankansien ja kulkusten tekemisen. Työaikaa vei suklaan työstäminen. Koko seimen tekemiseen kului yksi työpäivä. Korhosen mukaan jouluseimen valmistaminen on hieno ja haasteellinen tehtävä. – Viime vuonna tapahtuman teemana oli syli. Mietin pitkään, miten toteuttaisin sen, mutta keksin lopulta tehdä suklaalla kämmenten muotoisen sylin, jossa Jeesus-lapsi lepäsi. JOULUSEIMEÄ VOI IHAILLA Fazerin kahvilan ikkunassa loppiaiseen 6.1. asti. Jouluseimistä saatu palaute on ollut yleensä hyvin positiivista. Fazerilta voi myös tilata oman seimen kotiin samaan tapaan kuin kaikkia muitakin yrityksen tuotteita. ■ Lisätietoa Helsingin jouluseimet -tapahtumasta osoitteessa jouluseimet.fi.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Joulun ilosanomaa!

Elämänpuu Tommi Kalenius | Jari Kekäle

N U OT T I K I R J A

[

Vuoden kristillinen kirja 2023

Tommi Kalenius, Jari Kekäle

Elämänpuu

Messulauluja 3

120 messukäyttöön soveltuvaa yhteislaulua nuotteiNuottikirja sisältää 30 psalneen. Laulujen teemoissa miteksteistä innoituksensa painottuvat rukouksen, saanutta laulua joissa kuljehiljaisuuden ja kiitoksen taan rukousten ja tunteiden lisäksi luonto, rauha ja värikartalla ihmistä katsellen oikeudenmukaisuus. ja Jumalaa kuunnellen. Nuottikirja 28,90

CD (12 laulua) 20,00

22,90 (25,50) Kierreselkäinen

31,00 (34,90)

Mari Leppänen

Kuulun tähän maisemaan – Sanoja luottamuksesta ja rohkeudesta Piispa Leppäsen teemoja ovat luomakunnan kauneus, ihmisen elämä rosoineen ja hiljaisuuden kuuntelu.

19,90 (24,90)

Jouluikoni Valmistettu Suomessa painokuvasta puutaustalle. Lakkapinta ja nahkainen kiinnityslenkki. Koko n. 10 x 15 cm.

10,90

Kristilliset joulukortit

Laaja valikoima jouluseimiä! Seimikokonaisuuksia ja seimen hahmoja eri kokoisina, useista materiaaleista.

Mainiokoti Tenho tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista ja hoivaa ikäihmisille ja muistisairaille Ortonin sairaalan historiallisessa ympäristössä. Elämme yhteisöllistä, toiminnallista arkea kodikkaasti ja turvallisesti. Mainiokoti Tenho sijaitsee Helsingin Ruskeasuolla osoitteessa Tenholantie 10.

Lue lisää

Maria, Joosef, Jeesus, enkeli, aasi ja härkä

Seimikoriste 3:16

Maria, Joosef, Jeesus, aasi ja härkä

Marmoliinia, kor. 20 cm.

Resiiniä, korkeus n. 7 cm.

Marmoliinia, kor. 10 cm.

89,00

7,50

33,90

Kysy lisää Yksikönjohtaja Olli Haapala 044 765 0416 olli.haapala@mainiokodit.fi

mainiokodit.fi

www.sacrum.fi Fabianinkatu 8, Helsinki ma–pe 9–17, la 10–15 040 735 2096 KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023 7

Valon ja varjon välissä Ennen vanhaan hämärän hyssyssä oltiin perheen, naapureiden ja ystävien kanssa yhdessä. Se oli jakamisen aikaa. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

iitisentoista vuotta sitten Amanda Kauranne oli kuumeessa. Hän näki houreunen, jossa perustettiin kansanmusiikkiyhtye. Hänen lisäkseen siihen kuuluivat Kirsi Ojala ja Eero Grundström. Herätessään Kauranne lähetti ystävilleen viestin unestaan. – Kirsi ja Eero sanoivat heti, että aletaan vaan! Kesti jonkin aikaa ennen kuin oikeasti saatiin bänditouhut kasaan, mutta tuosta houreunes-

– Selviydyn kaamosajasta niin, että teen aamulla glögiä, sytytän kynttilän ja kirjoitan päiväkirjaa. Yritän olla lempeästi kaamoksen kanssa, kertoo Amanda Kauranne.

ta Sähköpaimen-yhtye lähti liikkeelle, Kauranne kertoo. Yhtyeessä Kauranne laulaa. Ojala soittaa kansanomaisilla puhaltimilla, kuten puusarvella ja erikokoisilla paimenhuiluilla. Grundström käyttää konemusiikissaan erilaisia elementtejä, vaikkapa peltikattojen räminää. Kauranne ja Ojala soittavat myös munniharppuja. Nyt yhtyeeltä on ilmestynyt pitkän prosessin albumi Hämärä. Kauranne tajusi jossain vaihees-

sa, että kansanperinteessä on paljon hämäriä eli kummallisia tarinoita. – Alkusykäys hämärään olivat oudot tarinat, mutta siihen liittyy myös maaginen maailma valon ja varjon välissä. Silloin tapahtuu usein aika kiinnostavia asioita, Kauranne sanoo. AMANDA KAURANTEEN hämärätyöskentely alkoi tutustumalla Suomen kansan vanhat runot -antologiaan, jossa on 34 osaa. Niihin on kerätty lähes kaikki kalevalamittaiset runolaulusäkeet. – Kun pääsin vielä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoihin ja löysin sieltä hämärän hyssyyn liittyviä sanoja, tarinoita ja uskomuksia, levyn kokonaisuus alkoi muodostua. Hämärä-levyä varten Kauranne kuunteli myös monia arkistonauhoja sillä korvalla, miten entis-

ajan ihmiset ovat puhuneet, kertoneet ja laulaneet. – Samalla vanhat tekstit olivat kohtaamisen hetkiä. Täytyy olla herkillä sen suhteen, mitä nämä ihmiset ovat ajatelleet, kun niitä on tallennettu. Kauranne innostui lisää, kun hänelle varmistui, että kansanperinne on välittynyt sukupolvelta toiselle varsinkin hämärän vieton aikana. – Hämärän hyssyssä on oltu perheen, naapureiden ja ystävien kanssa yhdessä. Silloin on kerrottu kummitustarinoita, kyselty arvoituksia ja laulettu. Hämärän aika on ollut jakamisen aikaa. – Kansanperinne ei ole vain vaka vanha väinämöistä. Vanhoissa teksteissä huomaa koko elämän ja uskomusten kirjon. Runolauluissa on paljon myös kristillisiä elementtejä. Muinaisuskon ja kristinuskon hahmot ovat niissä sulassa sovussa. SÄHKÖPAIMENEN Mataleena på Källebro -kappale kertoo Kristuksen ja Maria Magdaleenan kohtaamisesta. Siinä yhdistyvät sääksmäkeläinen runolaulu, suomenruotsalainen balladi ja keskiaikainen trubaduurilaulu.

– Ihanaa on, ettei Kristuksen ja Mataleenan kohtaaminen tapahdu jossain Jerusalemissa, vaan heidät on tuotu karjalaiseen metsään. – Laulussa puhutaan karjalaisista kaskimaista, ja siitä tulee väistämättä mieleen Albert Edelfeltin maalaus Kristus ja Mataleena. Siinä Mataleena on polvillaan hämärässä alkusyksyn metsässä. Kauranne sanoo, että levyn Hämärikkökappale on vähän kuin rakkauslaulu hämärälle. Siihen on tallennettu säkeitä inkeriläisistä runolauluista. Niissä kerrotaan, että hämärä on veli ja yö on synkkä sisar, ilta on isä ja äiti on kaste karkea emoni. Kauranne yhdisti runolauluihin hyrynsalmelaiset iltarukoussanat: ”Maan risti / taivaan risti / kaiken ilmakannen risti / risti Ristuksen Jumalan / tuo sie maata maatakseni / pengertä levätäkseni / Jeesus kirveen’ / Maaria miekkan’ / Herra herättäjäin’ / Pyhä Henki nostajain’.” – Kuulostaa väkevältä kristillisyydeltä, mutta samaan aikaan se on runolaulua. Muinaisusko ja kristillisyys sekoittuvat lämpimästi. Kauranne asuu osin Italian Alpeilla. Siellä hän on kerännyt Hämärikkö-kappaleeseen paikallisten ihmisten kertomia iltarukouksia, jotka äänitettiin ja koottiin laulun loppuun äänipilveksi.

+3,10 €

”

Hämärän hyssyssä on kerrottu kummitustarinoita, kyselty arvoituksia ja laulettu. AMANDA KAURANNE

– Muun muassa puolisoni isä kertoo iltarukouksen, jossa pyydetään enkeleitä suojaksi. Rukouksissa pyydetään myös satoa ja ruokaa. Siinä on aika harras tunnelma. SUOMESSA HÄMÄRÄN AIKA on pitkä ja sen saa kokea sekä aamulla että illalla. Amanda Kauranteesta aamuhämärä on aavistuksen maagisempaa kuin iltahämärä, jolloin siirrytään luontevasti päivän töistä illan rauhaan. – Italiassa hämärän hetki on paljon lyhyempi kuin Suomessa. Tai päiväntasaajan seudulla se on ihan valtavan lyhyt. Tuntuu erityiseltä, että meillä hämärän hetket ovat pitkiä. Hämynen-kappaleessa lauletaan, että ”Pietään hämärän hyssyy / että nättinä pyssyy”. Neuvo on tallennettu arkistoihin Pyhäjärveltä. Kauranne kannustaa antautumaan hämärän hetken valtaan. – Kannattaa antaa itselleen lupa vain olla hämärässä, ettei aina olisi niin kiire. Hämärän hyssy voi olla pehmeää aikaa, jolloin saa olla jouten ja antautua mielikuvituksen kuljetettavaksi. ■

Osaamista Hy vinvointia Elämyksiä Ilmoittaudu kevään kursseille ilmonet.fi Espoon työväenopisto KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023 9

Laman pitkä jälki Aloittaessaan ruoka-avun jakamisen 90-luvun lamavuosina kirkko päätti, että sen pitää yrittää vaikuttaa politiikkaan. Nyt kirkko hakee rooliaan taantuman ja leikkausten keskellä. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT SEPPO SIRKKA/EASTPRESS JA ESKO JÄMSÄ

uomen talous on painumassa taantumaan, josta ennustetaan pitkää. Ruoan ja energian hintojen nousu on kasvattanut ruoka-avun tarvitsijoiden määrää ja korkojen nousu ajaa asuntovelallisia ahtaalle. Huonot uutiset palauttavat mieleen 1990-luvun laman, joka alkoi taantumalla vuoden 1990 lopulla ja jatkui seuraavina vuosina kansantalouden rajuna heikkenemisenä. Köyhyys lisääntyi muun muassa työttömyyden kasvun ja ulosottoon joutuneiden suuren määrän vuoksi. Kirkon havahtuminen tilanteeseen alkoi diakoniavastaanotoilla, joiden asiakasmäärät kääntyivät nousuun. Avun tarvitsijoiden joukossa oli aikaisempaa nuorempia ja varallisuutensa nopeasti menettäneitä. Diakoniatyöntekijöiden luokse hakeutui myös mielenterveyspotilaita, jotka oli siirretty avohuoltoon laitospaikkojen nopean supistamisen yhteydessä. Yhteiskunnalla ei ollut keinoja vastata nopeasti pahenevaan velkakriisiin, mutta kirkolla oli. Helmikuussa 1991 alkoi Yhteisvastuukeräys, jonka tuotoista saatiin alkupääoma ylivelkaantunei-

Mikko Malkavaaran mukaan diakoniatyöntekijät puhuivat jo 1980-luvulla siitä, että suomalaiset olivat jakautumassa A- ja B-kansalaisiin.

10 KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023

ta tukevan Takuusäätiön perustamiseksi, ja diakoniatyöntekijöitä pikakoulutettiin velkaneuvontaan. KERÄYSKOHTEEN AJANKOHTAISUUS oli sattumaa, kertoo kirkkohistorian dosentti ja diakonian erityisasiantuntija Mikko Malkavaara. Keräyksen alkuperäisenä tarkoituksena oli helpottaa vankilasta vapautuvien ihmisten velkataakkaa velkojen yhteen kokoamisen ja sovittelun avulla, jotta he eivät ajautuisi uusiin rikoksiin. Yhteisvastuukeräyksen järjesti Suomen Kirkon Seurakuntatoiminnan Keskusliitto (SKSK), joka tunnetaan nykyisin Kirkkopalveluina. Malkavaara toimi tuolloin keräyksen johtajana. – Kun lamaan liittyvät ilmiöt nousivat julkisuuteen, keräyksen ympärille syntyi kärjekäs keskustelu. Moni piti keräystä aivan hulluna ja korosti maksaneensa omat velkansa itse. Jouduin tv-kameroiden eteen selittämään keräyskohdetta. Lamavuosien pitkäkestoisiin vaikutuksiin kuuluu myös se, että kirkko ryhtyi jakamaan vähäosaisille ruokaa. Muutokseen johtanut tapahtumasarja alkoi Malkavaaran mukaan vuonna 1993,

Juhani Veikkola toivoo kirkolta samanlaista dynaamisuutta, jota se osoitti 1990-luvun lamavuosina ja niiden jälkeen.

kun kansainvälinen uutistoimisto teki jutun Pelastusarmeijan leipäjonosta Kalliossa. Siihen asti Suomella oli ollut maine vauraana pohjoismaana, jonka sosiaaliturvaa pidettiin kattavana, mutta nyt maailmalle levisi uutinen maan nälkäongelmasta. – Kansainvälinen lehdistö havahdutti Suomen poliittisen johdon ja median siihen, että tilanne oli muuttunut vakavaksi. Seurakunnat reagoivat tilanteeseen nostamalla diakonia-avustuksiin varattuja määrärahoja, Malkavaara sanoo. Vuonna 1995 Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi. EU:n varmuusvarastoissa oli ruokaa, jota voitiin jakaa erityistukena köyhimmille ihmisille, ja tällaista apua tarjottiin myös Suomelle. Maa- ja metsätalousministeriö otti asiassa yhteyttä Juhani Veikkolaan, joka toimi kirkon diakonian ja yhteiskunnallisen työn johtajana, ja tarjosi ruoka-avun jakamista kirkon tehtäväksi. Veikkola suhtautui ehdotukseen varauksellisesti, vaikka oli aikaisemmin sanonut lehtihaastattelussa, että suomalaisessa katukuvassa on pian pitkiä leipäjonoja. – Osasin ennakoida tilanteen kehittymisen, koska sain jatkuvasti seurakuntien diakoniatyöstä tuoretta tietoa, Veikkola sanoo. – Vastasin pyyntöön kieltävästi, koska katsoin, että EU-ruoan jakaminen ei ollut vastaus ihmisten tilanteeseen, vaan heidän auttamisek-

Työttömät osoittivat mieltään eduskuntatalon edustalla Helsingissä 24. lokakuuta 1996.

Suomen ensimmäinen seurakuntien ylläpitämä Ruokapankki aloitti toimintansa Tampereella vuonna 1995. Kuvassa Hämeenlinnan seurakunnan toimipiste.

Arkkipiispa John Vikström oli 1990-luvun jälkipuolella kirkon esittämän yhteiskuntakritiikin keskeinen ääni.

seen tarvittiin yhteiskunnan ratkaisuja. Yksikölläni ei ollut myöskään mahdollisuuksia palkata uutta henkilöä ruoka-apua koordinoimaan, koska kirkkohallituksen diakonian ja yhteiskunnallisen työn resursseja vähennettiin tuolloin merkittävästi. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ oli sinnikäs ja lähestyi asiassa suoraan seurakuntia. Tässä vaiheessa Juhani Veikkola otti yhteyttä Mikko Malkavaaraan ja kysyi, voisiko SKSK ottaa ruokaavun järjestämisen tehtäväkseen yhdessä seurakuntien kanssa. Järjestö vastasi myöntävästi. Seurakuntien ruoka-avun verkosto alkoi kasvaa, mutta pian kävi ilmeiseksi, että avustuksiin varatut diakoniamäärärahat eivät riittäneet EU:n ruoka-avulla lisättynäkään kattamaan välitöntä avun tarvetta. Tampereen seurakuntien diakoniatyö alkoi kehittää mallia, jossa EU:n ruokaavustukset ja kaupan alan yhteistyökumppaneilta saatava ruoka-apu koottiin yhteen. Silloinen diakoniajohtaja Antti Lemmetyinen sai idean radio-ohjelmasta, jossa kerrottiin Englannissa toimivista ruokapankeista (food bank). Ensimmäinen kirkon ruokapankki avattiin syksyllä 1995, ja malli levisi nopeasti Tampereelta muihin seurakuntiin. SKSK tuki ruokapankkien kehittämistä kouluttamalla diakoniatyöntekijöitä ja osallistui työtapojen kehittämiseen. Seuraava askel otettiin vuonna 1997, kun ruoka-

”

Kansainvälinen lehdistö havahdutti Suomen poliittisen johdon siihen, että tilanne oli muuttunut vakavaksi. DOSENTTI MIKKO MALKAVAARA

pankkitoiminnan laajentaminen koko maahan valittiin Yhteisvastuukeräyksen kohteeksi. Keräyskohteen julkistamisen jälkeen Yhteisvastuukeräyksen toimisto sai puhelun valtioneuvostosta. Sosiaali- ja terveysministeri Terttu Huttu-Juntunen kutsui Malkavaaran ja Veikkolan selvittämään, mistä oli kyse. – Ministeriössä oltiin ärtyneitä siitä, että kirkko oli viemässä Suomea kohti soppatykkiyhteiskuntaa. Tilanne oli kiinnostava, koska Veikkola ja minä ajattelimme hyvinvointivaltion roolista samansuuntaisesti ministeriön väen kanssa, Malkavaara sanoo.

Ruokapankkien perustaminen sai sosiaali- ja terveysministeriön hyväksynnän, mutta toiminta herätti vastustusta myös diakoniatyöntekijöiden piirissä ja Yhteisvastuukeräyksen toimikunnassa. – Olimme luoneet jotakin, mitä ei haluttu. Ruokapankit olivat välttämätöntä matalan kynnyksen sosiaalipolitiikkaa, mutta ymmärsimme, että ne olivat vain laastari, Malkavaara sanoo. – Vastustajat sanoivat, että jos ruoka-apua aletaan järjestää, se jää pysyväksi. Juuri niinhän on käynyt, Veikkola toteaa. Malkavaaran mukaan tarve ottaa kantaa yhteiskunnan jakautumiseen johti kirkon diakonisen viestin terävöitymiseen. Uuden tilanteen nähtiin vaativan sitä, että kirkko otti kantaa tarvittaessa voimakkaastikin. – Hyväksyessään ruokapankkitoiminnan yhteisvastuukohteeksi keräyksen toimikunta edellytti, että samalla oli vaadittava toimenpiteitä myös yhteiskunnalta. Suora avustaminen tarkoitti armopaloja, jotka eivät olleet pitkän päälle kestävä ratkaisu. Kirkon piti pyrkiä vaikuttamaan siihen, millä tavalla esivalta toimii, Veikkola sanoo. KIRKON KOKOAMA NÄLKÄRYHMÄ perustettiin vuonna 1998. Tarkoituksena oli vaikuttaa sosiaalipolitiikkaa koskevilla kannanotoilla suoraan köyhyyden syihin. Nälkäryhmän puheenjohtajana toimi silloinen Helsingin piispa Eero Huovinen. KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023 11

Nälkäryhmään kutsuttiin edustajat kuudesta suurimmasta puolueesta, tärkeimmistä työmarkkinajärjestöistä ja muutamasta kansalaisjärjestöstä. Lisäksi muodostettiin Nälkäryhmän tekstejä valmisteleva asiantuntijaryhmä, johon kuului sosiaalipolitiikan tutkijoita ja kirkon asiantuntijoita. Nälkäryhmä saavutti yhden tärkeän tavoitteensa keväällä 1999, kun puolueet sitoutuivat köyhyyden vähentämisen tavoitteeseen tulevasta hallituspohjasta riippumatta. – Samana vuonna aloittaneen Paavo Lipposen toisen hallituksen ohjelmaan saatiin useita Nälkäryhmässä kehitettyjä kohtia, Juhani Veikkola sanoo. Mikko Malkavaaran mukaan Eero Huovinen toimi Nälkäryhmän puheenjohtajana taitavasti ja huolehti siitä, että työskentely pysyi poliittisesti riippumattomana. Puheenjohtajaksi oli pyydetty ensin arkkipiispa John Vikströmiä, mutta tämä kieltäytyi tehtävästä monen yllätykseksi. – Syy kieltäytymiseen selvisi myöhemmin: Vikströmin johdolla valmisteltiin evankelis-luterilaisen kirkon sosiaalioppia käsittelevää piispojen paastokirjettä, ja hän katsoi, että ei voinut olla samaan aikaan mukana toisessa prosessissa. Piispojen sosiaalieettinen kannanotto Kohti yhteistä hyvää julkaistiin maaliskuussa 1999 Vikströmin jäätyä eläkkeelle. Malkavaaran mukaan piispojen esittämä markkinaliberaalin ajattelutavan kritiikki sai ymmärrystä poliittisesta vasemmistosta, mutta porvarillinen Suomi tuomitsi kannanoton. – 1990-luvun jälkipuoliskolla kirkon kannanotoissa esitettiin voimakasta kritiikkiä uusliberaalia talouspolitiikkaa ja arvoja kohtaan. Arkkipiispa John Vikström oli tämän mielipiteen keskeinen äänitorvi. Häntä seuranneen Jukka Paar-

Vapaaehtoistyöntekijä Liisa Jokela järjesteli valmiiksi pakattuja ruokakasseja Myllypuron ostarin Ruokapankissa joulun alla 1996.

”

Kirkolla olisi välineitä kansanliikkeen rakentamiseen, mutta tällä hetkellä tahtotila on hukassa. YHTEISÖDIAKONI AMANDA HIEKKATAIPALE

man kannanotoissa sosiaalieettinen linja pysyi samana, mutta silloin se ei enää hätkähdyttänyt.

Amanda Hiekkataipaleen mukaan moni diakonian asiakas on pettynyt yhteiskuntaan ja kokee tulleensa nähdyksi vain taakkana.

12 KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023

MALMIN SEURAKUNNAN yhteisödiakoni Amanda Hiekkataipaleen lapsuusvuosina lama oli läsnä monella tavalla, mutta kokonaiskuva noista ajoista on syntynyt vasta jälkeenpäin. – Ajatus, että olimme laman lapsia, on iskostunut osaksi sukupolveni itseymmärrystä. Opimme jo pienenä, että asiat ovat epävarmoja ja elämässä tapahtuu asioita, joihin ei ole valmistauduttu, mutta niistä on vain selviydyttävä. Lamaan liittyy esimerkiksi lapsuuden muistikuva siitä, että Hiekkataipaleen isä oli paljon kotona hänen kanssaan. Isä oli jäänyt työttömäksi, mutta teki keikkatöitä muun muassa Elannon pulla-auton kuljettajana. Äiti työskenteli perushoitajana. Puistolassa asuvan työväenluokkaisen perheen talous oli välillä tiukilla, mutta kurjuutta ja köyhyyttä Hiekkataipale ei ole kokenut. Duunari-

Kirkon toiminta työttömien kanssa johti Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön syntymiseen. Kuva mielenosoituksesta lokakuulta 1996.

tausta näkyi ja kuului kotona monella tavalla, ja hän muistaa olleensa neljävuotiaana mukana silloisen työtaistelutoimen lakkovahtina. – Taloudellinen eriarvoisuus ei kuulunut lapsen sanavarastoon, mutta näin, miten eri tavalla lama-aika vaikutti perheiden elämään. Jonkun kaverini vanhempi teki itsemurhan, toisen perhe selviytyi ilman erityisiä heilahteluita. NYKYISESSÄ DIAKONIN työssään Amanda Hiekkataipale näkee läheltä, miten elinkustannusten nousu osuu vähäosaisiin. Hän odottaa huolestuneena, mitä hallituksen tavoite puolittaa toimeentulotuen saajien määrä tarkoittaa sen varassa eläville työkyvyttömille ihmisille. – Jo valmiiksi hauraassa asemassa olevia pelottaa nyt enemmän kuin aikaisemmin. Juuri äsken asiakastapaamisen viimeiset sanat olivat ”Mitäköhän tästä tulee, kun kaikki kallistuu ja hallituksen leikkaukset tulevat voimaan”. Hiekkataipaleen mielestä kirkon pitäisi olla radikaalin lähimmäisenrakkauden kansanliike, joka vahvistaa ja joukkoistaa paikallisia ääniä ja nostaa vähäosaisten kysymyksiä ministerien ja kaupunkien päättäjien pöydille. – Kuulen paljon kertomuksia siitä, miten ihmiset pyytävät apua lastensuojelulta, sosiaalityöltä tai psykiatrian poliklinikalta, mutta todella harvoin kuulen, että joku on saanut sellaista apua, jota tarvitsee. – Kirkolla olisi välineitä kansanliikkeen rakentamiseen, mutta tällä hetkellä tahtotila on hukassa. Jos jätämme puhumatta hauraassa asemassa olevien puolesta, sekin on arvovalinta. ■ Leipäjonot muuttuivat väliaikaisesta hätäavusta ekologiseksi innovaatioksi. Koneen säätiön rahoittama tutkimushanke selvittää, miten ruoka-avun jakamisesta voitaisiin luopua. Lue lisää osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

S E N I O R I TA LO

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTON SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN KERROSTALOKOTIIN. Vapaana mm. 31m2 yksiö alkovilla. Vuokra 1.070€.

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja). Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

KOTIEN PYHÄT Ikoneita, enkeleitä, Neitsyt Maria ja Buddha sulassa sovussa – sellainen on suomalaiskotien tavarataivas. Tutkija luonnehtii sitä vastakulttuuriksi. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT ANTTI RINTALA JA KYSELYYN VASTANNEET

iisi vuotta sitten joulukuussa Mikko Saari huomasi Facebookin vinyyliharrastajien ryhmässä ilmoituksen pop up -tilaisuudesta, jossa myytäisin muutamaa kuukautta aiemmin kuolleen toimittaja ja muusikko Perttu Häkkisen levyjä. Intohimoisena levyharrastajana Saari suuntasi paikalle ja ostikin muutaman levyn. Sitten hänen silmiinsä osui myyntipöydän takana hyllyllä oleva pieni ikoni. Selvisi, että myös se oli kaupan, ja hintakin oli vain kymmenen euroa. Ikonista tiedettiin sen verran, että Häkkinen oli ostanut sen joltakin matkaltaan. Ikonin takana oleva todistus kertoi sen olevan käsinmaalattu. – Perttu Häkkinen oli kiinnostunut kaikesta ei-arkisesta – sellaisesta, joka liittyy jonkin sortin mysteeriin, yliluonnolliseen, taruihin. Hän oli yleisutelias totuuksien etsijä, kulttuurisesti ja spirituaalisesti ennakkoluuloton. Luulen, että hän on hankkinut tämän ikonin ihan yleisestä henkisestä ja hengellisestä mielenkiinnosta, Saari kertoo. Saaren hankkima ikoni on Kristus Pantokrator eli Kristus Kaikkivaltias. Hänellä on toinenkin saman aiheinen ikoni, jonka hän on hankkinut toistakymmentä vuotta sitten hiljaisuuden retriitistä. Nämä kaksi Kristusta ovat hänelle myös työtovereita. – Olen kirkon nuorisotyönohjaaja ja otan leireille aina jommankumman näistä ikoneista mukaan. Ensimmäisessä iltahartaudessa otan ikonin

14 KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023

esiin. Kerron, että vaikka me olemme nyt täällä reissussa, meille on luvattu, että emme ole koskaan yksin. Meidän kanssamme on luvattu olla. Kristus-ikoni on olohuoneessa sellaisella paikalla, että Saari näkee sen heti kotiin tullessaan.

Uskonnollisten esineiden viisi yleisintä 1. Ikoni Suurin osa ikoneista oli painettuja jäljennöksiä. Vastauksissa näkyi myös ikonimaalauksen suosio: oli itse maalattuja, mutta myös perheenjäsenten ja muiden läheisten maalaamia ikoneja. 2. Muu kuva tai taulu Uskonnollisia painokuvia, raamatunlauseita, koulutauluja, valokuvia, taideteoksia. 3. Rukousnauha tai -helmet 4. Enkeli 5. Risti tai krusifiksi

– Ymmärtääkseni ortodoksisen perinteen mukaan ikoni kuuluu sijoittaa kotiin niin, että se kohdataan. Mitään rituaaleja en ikonin ääressä harrasta. Se on läsnä. Saari kertoo olevansa esteetikko ja mystikko. Häntä ruokkivat ja innostavat asiat, jotka jäävät vähän salaperäisiksi.

– Me olemme luterilaisessa kirkossa tottuneet siihen, että tämä on sanan kirkko ja kaikki selitetään pahki ja puhki. Ikoneissa on jotakin sellaista, jota ei tarvitse analysoida. Voi antaa itse asian ja kuvan puhutella. – On jonkinlainen sanomaton ero siinä, laittaako seinälleen krusifiksin, tyhjän ristin vai ikonin. Minä haluan tunnelmaa, värejä ja tiettyä salaperäisyyttä. Sen verran minussa on ehkä luterilaista, että Kristus koskettaa minua enemmän kuin Maria. Mutta en ole valinnut näitä ikoneita, ne ovat vain tulleet vastaan. KUN PYYSIMME lokakuussa Kirkko ja kaupungin lukijoita lähettämään kuvia ja kertomaan kotinsa uskonnollisista esineistä, monissa kuvissa näkyi ikoni tai useampia, ja yli 90 vastaajaa 165:stä kertoi ikoneista. Vastauksien perusteella voisi olettaa, että jos suomalaisessa kodissa on jokin uskonnollinen esine tai kuva, se on todennäköisimmin ikoni. Ikonien paljous on ensimmäinen asia, johon myös käytännöllisen teologian yliopistonlehtori Johan Bastubacka kiinnittää huomiota, kun hän silmäilee luki-

Andrei Rublevin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni lienee maailman tunnetuin ikoni. Myös monella kyselyymme vastanneella oli siitä kopio kotonaan. Tämä versio aiheesta on mosaiikki lukijoiden lähettämistä kuvista.

joiden lähettämiä kuvia. Tai jos ollaan oikein tarkkoja, Bastubacka sanoo ”bysanttilainen ikonografia” ja tarkoittaa sillä vanhoista, myöhäisantiikin ja keskiajan ikoneista periytyvää esittämisen tapaa. Ikoneita nimittäin on muunkin tyylisiä. Ikonien suosio ei yllätä Bastubackaa, sillä hän on tutkinut sitä, kuinka ikonit omaksuttiin käyttöön Pohjoismaiden luterilaisissa kirkoissa. Hän toteaa, että ikonien nykyinen suosio on iso ilmiö, jonka juuret juontavat 1900-luvun alkupuolelle. Tuolloin jotkut taiteilijat Länsi-Euroopassa alkoivat kiinnostua bysanttilaisesta ikonimaalauksesta ja samaan aikaan Venäjältä vallankumousta paenneet teologit ryhtyivät kehittämään ikoniteologiaa ja maalaamaan ikoneita. He rupesivat hylkimään 1700- ja 1800-luvun romanttis-naturalistisia, öljyväreillä maalattuja ikoneita ja halusivat palata vanhempaan, bysanttilaiseen tyyliin. Syntyi niin kutsuttu uusbysanttilainen tyyli, joka löi itsensä läpi Suomen ortodoksisessa kirkossa noin 1970-luvulla. Bastubackan mukaan 1970-luku oli Suomessa myös taitekohta, jolloin ortodoksinen kirkko lakkasi olemasta ”ryssän kirkko”. Se alettiin nähdä osana suomalaisuutta ja kiehtovana kristinuskon muotona. Ikonit alkoivat levitä myös ortodoksisten kirkkojen ja kotien ulkopuolelle. Tavalliset ihmiset, luterilaisetkin, innostuivat ikonimaalauksesta, ja ikoneita myös tuotiin matkamuistoina Kreikasta ja Itä-Euroopan maista.

– Samalla ikoni tavallaan irtosi ortodoksisuudesta ja siitä on monille tullut vanha, aito ja alkuperäinen kristillinen kuva, Bastubacka sanoo. Vaikka ikonit ovat yleistyneet kodeissa, Suomen luterilaisissa kirkoissa niitä näkee harvemmin. Toisin on Bastubackan mukaan esimerkiksi Ruotsissa, jossa Erland Forsberg maalasi jo 1970-luvulla isoja ikonikokonaisuuksia luterilaisiin kirkkoihin. Ikoneita on myös katolisissa kirkoissa ympäri maailmaa. Bastubackan mukaan syynä on se, että meillä on yksi vahva, kansallinen ortodoksinen kirkko. – Rajapintaa ei ole helppo ylittää. Ortodoksien puolella saatetaan ajatella, että te omitte näitä. Ja luterilaisuudessa on taas vanhastaan ollut nihkeää suhtautumista ikoneihin: on puhuttu kuvien palvonnasta ja Marian palvonnasta. Sittemmin tämä asetelma on muuttunut, ja ortodoksisuutta on alettu ymmärtää sen omista lähtökohdista käsin. YKSI IKONIKUVAN kyselyyn lähettäneistä on ortodoksisen kirkon Oulun metropoliitta eli piispa Elia. Lähetetäänpä hänelle sähköpostia ja kysytään, mitä hän ajattelee siitä, että yhä useammalla luterilaisellakin on kodissaan ikoneita. Se on piispan mielestä hieno asia. Hänelle se kertoo siitä, että suomalaiset ovat oppineet ymmärtämään ikonien merkityksen. Myös ikonimaalausharrastuksen suosio ilahduttaa häntä.

Suojaavat enkelit

”Olen löytänyt tämän enkelin kadulta parkkimittarin vierestä. Otin sen mukaani ja poikani kunnosti sen eli teki puuttuvat siivet. Enkelin löytäessäni olin hoitanut äitiäni, joka oli sairastanut neljä vuotta Alzheimerin tautia. Itse olin sairastunut kilpirauhasen liikatoimintaan, ja aloin olla aika loppu. Koin, että nyt minulle annettiin suojelusenkeli nenäni eteen.” Nainen, 65

”Enkelitaulu on käsintehty lahja, jonka sain perhetutulta ollessani teini-ikäinen. Taulu on ollut osa huoneeni sisustusta kohta melkein 20 vuoden ajan. Se on symboloinut yhteyttä Jumalan kanssa sellaisinakin aikoina, jolloin en ole muuten pitänyt hengellisiä asioita erityisemmin esillä. Pidän ajatuksesta, että se toivottaa siunausta kaikille kotonani vieraileville. Sitä katsoessani tunnen aina kiitollisuutta.” Nainen, 35

Mikko Saaren Kristus Kaikkivaltias -ikoni on ostettu toimittaja Perttu Häkkisen jäämistöstä.

16 KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023

”Kuvassa on mummuni antama suojelusenkeli. Mummuni poismenosta alkaen on enkeli pidellyt hänen sormuksiaan. Enkelipatsas on samaan aikaan muisto mummusta ja lapsuuden uskosta. Opin mummultani uskon suojaavaan ja rakastavaan Jumalaan. Mummuni on myös edelleen muistoissani esikuvani lähimmäisenrakkaudessa. Hän uskoi kaikista hyvää ja tahtoi kaikille hyvää, vaikka ei heitä tai ratkaisujaan ymmärtänyt.” Nainen, 30

– Ikonimaalausperinne pysyy elävänä, kun sitä opetetaan monella taholla. Suomessa on monia erittäin hyviä ikonimaalareita, eikä se katso, mihin kirkkokuntaan ihminen kuuluu. Niille, jotka haluavat ikoneita kotiinsa, piispa Elia muistuttaa, ettei ikonia pitäisi sekoittaa tauluun tai maalaukseen. Se pitäisi myös sijoittaa oikein, eli näkyvälle ja arvokkaalle paikalle. – Ikoni liittyy aina rukoukseen ja muistuttaa Jumalan läsnäolosta kodissa. Sen edessä voidaan lukea vaikkapa aamu- tai iltarukouksia. Ikonit ovat meille hyvin rakkaita. Uskallan väittää, että ikonien kautta rauha ja Jumalan läsnäolo siunaamassa ja pyhittämässä kotien elämää tulee todeksi. IKONIEN JÄLKEEN seuraavaksi eniten mainintoja lukijoilta keräsivät muut kristilliset kuvat ja taulut. Joukossa oli esimerkiksi perinteisiä huoneentauluja raamatunlauseineen, kansakoulujen opetustauluja Raamatun kertomuksista, enkeliaiheita ja taideteoksia. Löytäisikö Johan Bastubacka niistä jotakin leimallisen luterilaista tai protestanttista? Kuvavirrasta Bastubackan silmiin osuu ensimmäisenä taulu, jonka hän tunnistaa heti. Kiiltokuvamaisen, vaaleakutrisen ja kauniskasvoisen Jeesuksen varmasti tunnistaa moni muukin. Monelle tämä Warner Sallmanin Head of Christ, Kristuksen pää, on jopa se ainoa oikea Jeesuksen kuva. Vuonna 1940 tehty maalaus levisi toisen maailmansodan aikaan miljoonina painokuvina amerikkalaissotilaiden mukana eri puolille maailmaa, ja edelleenkin sitä painetaan ja myydään. Kyselyyn kuvan lähettänyt nainen oli löytänyt taulun kotitalonsa kierrätyskatoksesta. – Samalla lailla kuin ihmeitätekeviin ikoneihin, myös Sallmanin Kristukseen liittyy ihmekokemuksia. Taidehistorioitsija David Morganin mukaan yksi sellainen on erään leukemiaa sairastavan koptipojan tarina. Pojalla oli tämä kuva seinällään. Siitä rupesi vuotamaan öljyä, ja hän parani, Bastubacka kertoo. Sallman maalasi useampiakin Jeesus-kuvia. Lukijoiden kuvien joukosta Bastubacka löytää niistä toisenkin. Siinä nuori mies ohjaa venettä myrskyssä. Hänen takanaan seisoo Jeesus, joka toisella kädellään osoittaa oikeaa suuntaa ja toisella pitää nuorukaista olkapäästä kiinni. Kuvan lähettänyt mies kirjoittaa ostaneensa kuvan kolmisenkymmentä vuotta sitten vanhemmilleen, mutta nyt se on hänellä työhuoneessaan. ”Tämä kertoo minusta itsestäni, siitä, kuinka joka hetki voin luottaa siihen, että Kristus on se, joka osoittaa tien ja suunnan.” Seuravaksi Bastubacka poimii tutun Suojelusenkeli-kuvan. – Tämäkin elää sukupolvesta toiseen. Se edustaa populaariuskonnollista kuvastoa, joka syntyi 1800-luvulla, kun painokuvatuotanto kehittyi. 1900-luvun alkupuolella näistä tuli tosi iso juttu. Populaari uskonnollinen taide alkoi erkaantua niin sanotusta korkeasta uskonnollisesta taiteesta, joka lännen kirkoissa kehittyi yhä modernistisempaan ja abstraktimpaan suuntaan. – Populaarit uskonnolliset kuvat vastasivat ihmisten emotionaalisiin tarpeisiin ja painokuvina ne olivat halpoja ja helposti saatavilla. Lukijoiden lähettämistä kuvista Bastubacka löytää Suojelusenkelin lisäksi muitakin esimerkkejä tällaisista kuvista: Jeesus karitsa sylissään

”Katson mihin vain, on ikkuna toiseen todellisuuteen” – näin lukijat kertovat esineistään ”Krusifiksi rohkaisee minua kantamaan ristini, seuraamaan Jeesusta ja kulkemaan valinnoillani sellaista tietä, jonne koen Jumalan minua kutsuvan. Ikoni merkitsee minulle laskeutumista tietoisuuteen Jumalan läsnäolosta. Nykyisin sytytän kynttilän, ja aloitan päiväni ikonin äärellä, lopetan myös. Olen havahtunut siihen, että kynttilän sytyttämisestä ja ikonin edessä hiljaa istumisesta on tullut yhä merkittävämpi osa arkeani; rituaalilla on sanan lihaksi tekevä voima.” Nainen, 30 ”Ajattelen, että nämä saattavat vaikka muistuttaa meillä kylässä käyviäkin uskosta ja herättää jotakin tuntemuksia sen suuntaan. Itsellä on myös turvallinen olo, näiden kautta tuntuu, että koti on suojattu ja sen puolesta on rukoiltu. Myös lapselleni on helppo kertoa uskosta ja siihen liittyvistä asioista erilaisten esineiden kautta.” Nainen, 31 ”Kodissamme on paljon uskontoihin liittyviä esineitä, kuten itse maalaamiamme ortodoksisia ikoneita, eri uskontojen pyhiä kirjoja sekä pyhiinvaelluksiin liittyviä esineitä. Esineet ovat minulle ikkunoita erilaisiin maailmankuviin ja tapoihin lähestyä pyhää. Käytän rukousnauhoja myös itse meditaation ja rukouksen apuvälineinä. Pyhiinvaellusmerkit ja -passit taas ovat konkreettisia muistoja tehdyistä vaelluksista.” Mies, 33

”Olen saanut rukousnauhan vuosia sitten. Se on kulkenut mukanani etsikkoaikananikin, kun etsin omaa tietäni buddhalaisuudesta luonnonuskoon ja takaisin kristityksi. Rukousnauha on hyvin rakas ja tärkeä. Vuosien varrella lausutut rukoukset elävät sen helmissä ja tuovat rauhaa, rohkaisua ja turvaa arjen keskelle.” Muunsukupuolinen, 44 ”Ostan harkitusti kiviä ja amuletteja ihmisiltä, joiden ymmärrän osaavan kanavoida energiaa. En täytä kotiani niillä. Tosi iso osa henkisyyden harjoittamisen apuvälineistä on lähes aineettomia. Luonto, musiikki, tuoksut.” Nainen, 46 “Esineet ovat minulle hiljentymisen apuväline ja muistuttavat minua siitä, että Jeesus Kristus uhrasi itsensä meidän puolestamme. Myös kärsimyksen mysteerin koen olevan läsnä, kun katson näitä esineitä. Koen myös jonkinlaista toivoa oikeudenmukaisemmasta, kauniimmasta, älykkäämmästä ja enemmän rakkautta sisältävästä maailmasta näiden alttarieni ääressä.” Mies, 50 ”Rummun on tehnyt ähtäriläinen käsityöläinen. Se on värjätty luonnon väreillä ja tehty kokonaan luonnon materiaaleista. Telineessä on karhun luita ja keräämiäni sulkia. Rummun lyönti pysäyttää ajatuksen juoksun ja hiljentää egon. Se helpottaa kuuntelemista. Jumala puhuu,

hyvänä paimenena, siunaamassa lapsia ja tyynnyttämässä myrskyä. Samaa jatkumoa ovat myös kansakoulun uskonnontuntien opetustaulut. Monet lukijoista kertoivat löytäneensä näitä nostalgisia kuvia kirpputoreilta ja jopa roskiksesta, joillekin taas ne olivat kulkeutuneet suvun perintönä. Mutta ehkä luterilaisuutta edustaa sittenkin parhaiten metallinen pienoispatsas, jonka 45-vuotias nainen on perinyt isovanhemmiltaan. Bastubacka kertoo, että patsas on mukaelma Bertel Thorvaldsenin kuuluisasta Kristus-patsaasta, jonka tämä teki Kööpenhaminan tuomiokirkkoon 1830-luvulla. Kädet avoinna syliinsä kutsuva Kristus on levinnyt ympäri maailmaa. Sen kopion voi nähdä esimerkiksi amerikkalaisessa mormonitemppelissä tai Suomessa Hangon ja Loviisan kirkoissa. – Tämä on hyvin äidillinen Kristus-hahmo. Minä näen siinä luterilaisen vastineen katolisille Maria-kuville, Bastubacka sanoo.

jos ihminen ei koko ajan ajatuksissaan höpötä päälle.” Mies, 52 ”Vaikka olen normiluterilainen, ortodoksisten ikonieni pyhä rauha johdattaa meditatiiviseen uskon ja toivon mielenmaisemaan.” Nainen, 55 ”Minulle ikoni muistuttaa pyhästä yksinkertaisuudesta. Se ei ole kallis esine ja silti meille tärkeä. Ohi kulkiessani saatan lähettää rukouksen matkaan.” Nainen, 58 ”Minusta ’pyhät’ esineet ovat ikään kuin aivopesua ja mainoksia itselle maailmassa, jossa meitä joka tapauksessa aivopestään tarvitsemaan. Miksei pistä hanttiin ja katsele asioita, joilla on syvempiä merkityksiä.” Nainen, 59 ”Haluan, että kodissa on siunaus. Katson mihin vain, on ikkuna toiseen todellisuuteen. Kotona on hyvä olla. Koko elämä on rukousta. Rukous on hengitystä. Olen jotenkin lapsellisen konkreettinen ja kuvallinen. Kaipaan näkemistä.” Nainen, 68 ”Minulle esineet ja seimirakennukset ovat lähinnä harrastuksen kohde. Uskossani olen aika vaatimaton ja harmaa. Ehkä hiukan tapauskovainen.” Mies, 70 ”Pyhät kuvat ja esineet ympäröivät minua joka puolella omaa kotia. Ne ovat ilmaa, jota hengitän. En rukoile niiden kanssa tai edessä, mutta ne ovat osa kotini ilmapiiriä.” Nainen, 76

LEA PURHOSEN KOTONA katseen vangitsee lokerikko, jossa on monenlaisia pikkuesineitä. Niillä kaikilla on tarina. Monet ovat muistoja Purhosen lukuisilta pyhiinvaellusmatkoilta Euroopassa ja Suomessa. Hän on tehnyt vaelluksia viidentoista vuoden ajan ja myös ohjannut niitä. – Kun keskiajalla tehtiin pyhiinvaellus jonnekin kauas, sieltä tuotiin mukana jokin merkki todisteeksi matkasta. Nykypäivän versio siitä ovat pinssit ja muut pienet tuliaiset, jotka ovat kevyitä kantaa ja jotka eivät vie paljon tilaa, Purhonen kertoo. – Aika monet näistä esineistä ovat Santiago de Compostelaan vievältä Jaakontieltä, esimerkiksi toinen muovinen Playmobile-ukkeli on vaeltava Jaakko. Toinen ukkeli on Luther. Kivi on Ionan saarelta Skotlannista, San Damianon risti Assisista, kultainen enkeli Vadstenasta, Birgitat Naantalista ja Tallinnan Piritan luostarista, hän luettelee. KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023 17

Purhonen kertoo, että pyhiin vaelluksella on paljon aikaa ajatella niin oman elämän kuin läheistenkin

asioita. – Joskus huomaa, että asioista tulee rukouk sia ja niihin saa vastauksia. Nämä esineet tuo vat niitä mieleen myös jälkeenpäin. Ja vanhoil la pyhiinvaellusreiteillä on rukoiltu paljon. Se jää jotenkin askeliin. Lea Purhonen keräilee myös seimiä, joita hän on hankkinut kirpputoreilta, huutokau poista ja matkoiltaan. Yhden niistä hän aset taa ensimmäisenä adventtina kotialttarilleen, keraamisen Jumalanäidin eteen. Sitä hän sit ten rakentaa pikkuhiljaa hahmo kerrallaan, kunnes jouluyönä on Jeesusvauvan vuoro. – Seimen rakentaminen on minulle myös mietiskelyä. Asetun jouluevankeliumin maail maan ja elän siinä mukana. USKONNOLLISET KUVAT ja esineet ovat Johan Bastubackan mielestä nykyisin jo eräänlaista vastakulttuuria. Elämme maallistuneessa län sieurooppalaisessa yhteiskunnassa, mutta ko deissa meitä katsovat ja suojelevat Jumalanäi dit, enkelit ja Buddhat. – Elämme kyllä mielenkiintoista aikaa. Näis sä kuvissa näkyy toisaalta selkeitä jatkumoita ja toisaalta eräänlaisia rajojen ylityksiä, joissa jokin kuvaperinne – selvimmin ikonit ja budd halainen kuvasto – laajenee yli kulttuuristen ja uskonnollisten rajojen. Ehkä se on länsimai sen ihmisen hieman kapinallista henkisyyden etsintää, Bastubacka arvioi. Hän kiinnittää huomiota myös siihen, että lukijoiden kuvissa ja ilmeisesti siis kodeissakin elävät sovussa rinnakkain eri kirkkokuntien

Lea Purhonen sanoo olevansa keräilijäluonne. Kotiin on kertynyt paljon muistoesineitä pyhiinvaelluksilta ja useampia seimiä.

Ikonien ihmeet Valamon luostarin kirkossa sijaitseva, todennäköisesti 1500-luvulta peräisin oleva Konevitsan Jumalanäiti on Suomen historiallisesti merkittävin ja luultavasti kuuluisinkin ikoni. Se tunnetaan ihmeitätekevänä. Konevitsan Jumalanäiti on kuvattuna postikortissa, jonka 62-vuotias nainen sai eräänä jouluna ja kiinnitti kotinsa ilmoitustaululle: ”Jospa se tekisi ihmeitään, auttaisi perheen asioissa. Ajattelen, että kuvan kautta välittyy siunaus.”

18 KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023

Piispa Elian lähettämässä kuvassa on saman ikonin käsinmaalattu kopio. Hän sai sen lahjaksi Valamon luostarista piispanvihkimyksensä yhteydessä. Monet Karjalasta evakkoon joutuneet ortodoksit menettivät kotiensa mukana myös ikoninsa. Heitä varten painatettiin kopioita Kristus Kaikkivaltias -ikonista, joka sijaitsee Kuopion Pyhän Nikolaoksen katedraalissa. Ikoni sai kutsumanimen EvakkoKristus.

Myöhemmin suomalaisen ikonimaalauksen voimahahmo Petros Sasaki maalasi EvakkoKristuksesta oman uusbysanttilaisen versionsa. 73-vuotias nainen löysi kopion Sasakin ikonista aikoinaan kirpputorilta: ”Olin juuri muuttanut eron jälkeen omaan asuntooni, ja jotenkin se vetosi minuun heti. Isäni suku on Karjalan evakkoja, ja ikoni tuntui jotenkin suojelevan minua uudessa elämäntilanteessani.”

ja muidenkin uskontojen kuvat ja esineet. Ikonin edessä saattaa roikkua katolinen rukousnauha ruusukko ja Neitsyt Mariaa esittävän patsaan vie ressä myhäillä Buddha. – Tämä on ihmisten elettyä uskontoa visuaa lisessa ja materiaalisessa muodossa. Lukijoiden kuvat myös edustavat ihan toi senlaista todellisuutta kuin sisustuslehtien ja blogien riisutun puhdaslinjaiset kuvat. – Näistä näkyy, että ihmiset rakastavat pientä ja nättiä ja yhdistelevät suruttomasti erilaisia vi suaalisia elementtejä. Bastubacka vierittää ruudullaan kuvavirtaa ja pysähtelee arvuuttelemaan joidenkin esineiden alkuperää tai merkitystä. – Tämäkin on jännä. Tässä on Jumalanäidin ikoneita, katolinen rukousnauha, kirja ja tasku kello. Kun katsoo tätä esinekomboa, ei välttämät tä arvaisi, että lähettäjä on luterilainen nainen. Taskukello tuo Bastubackalle mieleen vanhoi hin asetelmiin usein maalatun tiimalasin, jonka tarkoitus oli muistuttaa ajan kulumisesta ja kuo levaisuudesta. – Ja tämä on ihan huikea yhdistelmä! Tässä nä kyy juuri se, kuinka ihmiset yhdistelevät omaan hengellisyyteensä vapaasti erilaisia elementtejä, Bastubacka innostuu ja pysähtyy katsomaan ku vaa, jossa on paljon kaikenlaista luonnosta poi mittua, lemmikkien kuvia, Buddha, pehmoeläin, jonkinlainen keijukaishahmo, tuohuksia, suitsuk keita ja monenlaista muuta.

KUN JOHAN BASTUBACKALTA kysyy, miksi esimerkiksi ikonit ja Buddha tuntuvat puhuttelevan niin monia, hän sanoo, että siihen ei tieteen keinoin pysty vastaamaan. Voi vain tunnistaa taustalla olevia kulttuurisia virtauksia ja maailmankuvan muutosta ja ehkä jonkinlaista henkistä käännettä. Annetaanpa puheenvuoro lukijoillemme, jotka osaavat vastata omasta puolestaan. Kyselyyn vastanneet ikonien omistajat kirjoittivat rukouksesta, hiljentymisestä, pysähtymisestä, ystävyydestä, rauhasta, lohdusta, turvasta, pyhyydestä, kauneudesta ja Jumalan läsnäolosta. Monelle ikoneihin liittyi myös muistoja rakkaista ihmisistä ja oman elämän tapahtumista. Ikoni saattoi olla peritty, lahjaksi saatu, itse maalattu, matkamuisto tai juuri oikealla hetkellä kirpputorilta löydetty. Ikonin kanssa saatetaan myös keskustella. 77-vuotias mies kertoo tallinnalaisesta antiikkiliikkeestä ostamastaan vanhasta ikonista näin: ”Joskus katselen ikonia pitkään. Se katsoo niin viisaasti. Jos kerron sille jotakin, se vastaa vain ’tiedän kyllä’.” Toinen lukija, nainen, puhelee Buddha-patsaansa kanssa: ”Tätä leppoisaa päätä on mukava silitellä ja samalla jutella mukavia asioita hänelle.” Muillekin kyselyyn vastanneille Buddha tuntuu olevan positiivinen hahmo. Se viestii esimerkiksi rauhaa, tyyneyttä, henkisyyttä, hyvyyttä, viisautta ja hyvää oloa.

LAURA LEIPAKKA ON tottunut siihen, että hänen 32-neliöisessä kodissaan ensimmäistä kertaa vieraileva saattaa todeta, että ”sinähän oletkin aika uskonnollinen”. Kotiin on kertynyt ikoneita, rukousnauhoja ja Buddha-patsaita. Hindulaisia jumaliakin näkee, ja Raamattuja on useammalla eri kielellä. – Ehkä olen materialisti tässä suhteessa, Leipakka naurahtaa. Buddhissa ja hindulaisessa kuvastossa Leipakkaan vetoaa niiden estetiikka. – Minua kiehtoo myös hindulaisuuden ajatus, että jumaluus on kaikessa – se saa erilaisia muotoja ja jumalia on useita. Buddhalaisuudessa minuun vetoaa pyrkimys rauhaan ja itsensä ja maailman hyväksymiseen. Tapa käsitellä kärsimystä on niin erilainen kuin kristinuskossa. – Mutta en ole mihinkään kääntymässä, olen kyllä identiteetiltäni kristitty. Ensimmäisen ruusukkorukousnauhansa Leipakka osti 16-vuotiaana Espanjasta. Sittemmin hän on ostanut niitä lisää ja saanut sellaisia myös lahjaksi. – En käytä niitä rukoukseen. Olen kyllä yrittänyt, mutta en oikein osaa. Mutta en myöskään käytä niitä koruina, se olisi minulle vierasta. Vaikka ne ovat matkamuistoja, niillä on myös hengellinen merkitys, Leipakka kertoo. – Tarvitsen uskon ulkoisia ilmauksia, ja kuvat ja esineet ovat minulle sellaisia. En usko, että niihin liittyy mitään taikavoimia sinällään. ■

Äidin kasvot

”Neitsyt Maria edustaa elämää, inhimillisyyttä ja jotenkin hänestä tulee lämmin olo. Evankelis-luterilaisista kirkoista näitä ei löydä. Lapsesta asti minusta on tuntunut, että kirkosta puuttuu jotain merkittävää, ja hankin niitä kotiin varmaankin siitä syystä.” Nainen

”Kookas ja kuitenkin herkkä Madonna-patsas on ostettu kymmeniä vuosia sitten Tallinnasta huutokaupasta. Minulle Madonna merkitsee pyhää äitiä, suurta rakkautta ja armoa itseä sekä toisia kohtaan. Niitä tämä patsas symboloi.” Nainen, 63

Laura Leipakan rakkaimmat esineet ovat äidin lahjoittama matkaikoni ja veljen Japanista tuoma Buddha.

”Tämä ikoni on keittiössä ja ottaa vastaan rukouksia päivittäin. Katson Jumalanäidin käsiä ja silmiä usein. Ne merkitsevät paljon. Kärsivällisyyttä, itsensä antamista, hellyyttä, todellisuuden syvimmän luonteen muistamista.” Nainen, 47 KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023 19

”Nuorten stressin pitäisi päästä ulos myös fyysisesti” Ammattilaisnyrkkeilijä Niklas Räsänen kärsi nuorena levottomuudesta ja ulkopuolisuuden kokemuksista. Nyt hän tahtoo tarjota nuorille läsnäoloa ja mahdollisuutta aggressioiden käsittelyyn. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

mmattilaisnyrkkeilijä Niklas Räsänen ei oikein tiedä miten ol la. Haastattelutilanteet ovat aina outoja. – Olemme tässä maailmassa niin tietoisia itsestämme ja esimerkiksi siitä, mitä haluamme kenellekin ”omasta brän distämme” antaa. Henkilökohtaisesta elämästä jakaminen ei si nänsä Räsästä jännitä, sillä hän kertoo mielellään omista kokemuksistaan. – Jos siitä on vaikka jollekulle apua, Räsänen sanoo. Kokemuksistaan hän kertoo myös Instagram tilillään niklasrasanen_semivirallinen, jolle hän la taa videoita nyrkkeilytreeneistä ja otteluista se kä kuvia perheestään. Lisäksi hän ottaa kantaa yhteiskunnassa pinnalla oleviin kysymyksiin, ku ten sukupuoleen ja nuorten tilanteeseen, sekä ja kaa Raamatun lauseita ja ajatuksiaan elämästä. Tilillä on lähes 10 000 seuraajaa, mutta heitä on Räsäsen mukaan alkanut pudota pois sen jäl keen, kun hän on ryhtynyt kirjoittamaan uskon asioista avoimemmin. Sosiaaliseen mediaan Rä sänen suhtautuu ristiriitaisin tuntein. Välillä teki si mieli poistaa koko tili. Keväällä Räsänen oli eduskuntavaaleissa kris tillisdemokraattien ehdokkaana. Vaalikampan jansa hän teki pienimuotoisesti Instagramissa. – Lähdin ehdokkaaksi, vaikka ajattelin, ettei politiikka välttämättä ole minua varten. Kävin tu tustumassa politiikan kulttuuriin parissa panee lissa, ja huomasin jo poliitikon minussa nouse van esiin. Räsästä ei valittu eduskuntaan. Politiikkaan hän halusi lähteä, koska on huolissaan nykynuo rista. Etenkin häntä huolettavat pojat. JOPA KOLME NELJÄSTÄ suomalaisesta kannattaa sitä, että nuorten väkivaltarikoksista saatuja ran gaistuksia kovennetaan, jos se auttaa ehkäisemään nuorisojengien tekemiä rikoksia. Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien kesällä teettämästä kyselystä. Nykyinen hallitus aikookin koventaa katu jengiilmiöön kytköksissä olevien rikosten ran gaistuksia. Niklas Räsäsen mielestä kovempien rangais tusten rinnalle tarvitaan myös pehmeitä keino

20 KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023

ja, kuten kohtaamista ja läsnäoloa. Hän ajattelee, että yksi nuorisorikollisuuden taustalla olevista juurisyistä on tunne ulkopuolisuudesta. – Voi olla, että siinä on isossa roolissa eräänlai nen isättömyys, niin henkinen kuin fyysinenkin. – Kaikki haluaisivat kuitenkin kuulua johonkin joukkoon, mutta kaikilla ei ole siihen osaamista. Ja usein joukot eivät itsekään tiedä, ovatko ne lin tuja vai kaloja. Kuulu siinä sitten johonkin, Räsä nen sanoo. Räsänen on etsinyt rahaa useisiin erilaisiin nuorisoprojekteihin. Alkusyksystä hän ehdotti yhteistyötä Porvoon poliisilaitoksen sosiaalityön kanssa.

”

Kaikki haluaisivat kuulua joukkoon, mutta kaikilla ei ole siihen osaamista. – Haluaisin löytää nuoria, joita kohdata. Voi simme tehdä punttia ja nyrkkeillä tai vaikkapa skeitata, lumilautailla ja soittaa rumpuja yhdes sä. Sitä kautta nuorelle voisi löytyä uusi suunta elämään ja hän voisi lähteä kasvamaan ihmisenä. Räsänen ajattelee, että yksi syy rauhattomuu den ja väkivallan lisääntymiselle on nuorten liik kumattomuus ja liiallinen älylaitteiden käyttö. – Nuorten staattisuus on ongelma. Kaikkial ta tulee koko ajan inputtia, mutta se ei purkau du missään. Stressin pitäisi päästä ulos myös fyy sisesti. Räsäsen mielestä meidän tulisi myös ym märtää, että aggressio on osa ihmisen luonnet ta. Sitä pitää päästä purkamaan. Nyrkkeily voi si olla nuorille turvallinen tapa tutustua omaan aggressioon. – Nykyään kaikki aggressiivisuus halutaan pa kottaa pois. Nyrkkeily on monen muun asian ohella oiva mahdollisuus päästä purkamaan agg ressiota, oppia kunnioituksen kautta kontrolloi maan sitä ja siten ehkäistä väkivaltaista käytöstä.

NIKLAS RÄSÄNEN KÄRSI itsekin nuorena ulko puolisuuden kokemuksista. Kenties siksi hän ym märtää niin hyvin niitä, jotka eivät sopeudu yh teiskunnan määrittämiin rajoihin. – Olen ollut yhteiskuntapudokas alakoulusta saakka. En pystynyt istumaan paikallani enkä oi kein kokenut sopivani joukkoon, vaikka kovas ti yritin. – Jekkuilu ja rajoja kokeileva toiminta aiheutta vat ongelmia. Saa huonoa palautetta ja alkaa ou dolla tavalla elää siinä huomiossa, minkä saa. Räsäsen mukaan hänet pelasti urheilu, jossa hän on hyvin lahjakas. Hän harrasti pitkään te linevoimistelua ja pelasi jalkapalloa maalivahti na. Myös lumilautailu ja skeittaaminen olivat hä nelle rakkaita lajeja. Kun Räsänen oli 13vuotias, eräs ystävä sai houkuteltua hänet mukaan helluntaiseurakun nan nuorten leirille. Siellä Räsänen tuli uskoon. – Tunsin Pyhän Hengen läsnäolon. Se vain rokkasi minun maailmaani. Se oli niin mahtava kokemus, ettei sellaista löydä mistään muualta. – Se hetki muutti elämäni, ja koko seuraava vuosi meni ihmeellisessä virrassa. Silloin en kui tenkaan vielä päässyt juurtumaan uskoon. Usko on muuttunut matkan varrella, ja siitä on tullut kantava voima elämän vaikeissa hetkissä. Seurakunnan toiminnassa Räsänen pääsi soittamaan rumpuja. Sieltä juontaa lempinimi Drummerboy. – Seurakuntakavereiden kanssa perustettiin bändi ja myöhemmin toinenkin. Räsänen ehti haaveilla rocktähteydestä, kun nes muutto Helsinkiin toi elämään uuden intohi mon, nyrkkeilyn. Räsänen oli tuolloin 20vuotias. NUORENA HARRASTETTU telinevoimistelu auttoi muokkaamaan Niklas Räsäsen kehosta nyrkkeili jän vartalon. Hän aloitti ammattilaisnyrkkeilijänä vuonna 2013. Räsänen otteli menestyksekkäästi useita vuo sia, mutta vuonna 2019 hän joutui laittamaan nyrkkeilyuransa tauolle masennuksen ja lop puun palamisen vuoksi. – Mieleni ja kehoni hajosivat täysin. Kun me nestystä tulee, ihminen unohtaa aika helposti to delliset tarpeensa. Nyrkkeilykehään Räsänen pääsi palaamaan vasta tämän vuoden maaliskuussa. Sen jälkeen hän on otellut kaksi kertaa ja voittanut kumman kin ottelun. Paitsi uudesta mahdollisuudesta ammattinyrk keilijänä, Räsänen on kiitollinen myös perhees tään, johon kuuluvat puoliso Eva Wahlström ja heidän yhteinen poikansa sekä molempien lap set edellisistä liitoista. – Olen myös kiitollinen siitä, että saan kokea merkityksellisyyttä työssä. Alkusyksystä Räsänen aloitti uuden työn kou lunkäyntiavustajana Sipoonlahden peruskoulun ensimmäisellä luokalla. – Se on antoisaa, mutta joskus myös sairaan kuluttavaa ja energiaa vievää hommaa. Räsänen käy myös puhumassa yritysten tee mapäivissä ja valmentaa yksityisoppilaitaan. Haastatteluiltana Räsänen vetää vielä yhdet nyrk keilytreenit. – Kanssani käy treenaamassa hauska otanta porukkaa liikaa pelaavista lapsista yritysjohtajiin. Minua kiinnostaa ihmisyys, ja tämä on hyvä tapa tutustua siihen. ■

Kuka?

Niklas Räsänen, 37, on ammattilais nyrkkeilijä, joka palasi kehään pitkän tauon jälkeen maaliskuussa.

Mitä?

Räsänen toimii valmentajana ja käy puhumassa yritysten virkistys päivissä. Lisäksi hän suunnittelee erilaisia projekteja nuorille.

Motto

Ihan sama, mikä kysymys on, Jeesus on vastaus.

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Onko 70vuotias eläkeläinen vanhus? KIINNITIN HUOMIOTA Kirkko ja kaupunki -lehden otsikoihin: ”Ulkoilemaan yhdessä vanhuksen kanssa”, ja ”Vie vanhus ulos” (K&k 28.9.). Tässä törmäämme taas yleiseen käytäntöön: palveluiden järjestäjät, media, eduskunta ja lehdistö käyttävät vanhoista, iäkkäistä, senioreista sanaa vanhus. Haluavatkohan vaikka 70-vuotiaat eläkeläiset itseään kutsuttavan vanhukseksi? Korvaavien sanojen käyttäminen ei tietenkään tarkoita vanhenemisen kieltämistä. Ei, sen huomaa joka päivä. Vanhus-sana on kaunis, ja siihen on liitetty iän tuomaa viisautta, elämänkokemusta ja suvaitsevai-

suutta. Jos joku haluaa itseään kutsuttavan vanhukseksi, niin kaikin mokomin. Tähän teemaan sopii geriatrian professorin mielipide: Olennaista on, millaisena vanha ihminen itseään pitää. Senioreilla ja vanhuksilla on yhteinen ongelma. Mielipidemittauksissa media käyttää usein ikärajaa 18–79-vuotiaat. Tämä jos mikä on ikäsyrjintää. Annetaan ymmärtää, ettei 80 vuotta täyttäneiden mielipiteillä ole merkitystä! Näihin ikärajoihin yhdenvertaisuusvaltuutettukin on kiinnittänyt huomiota.

Reijo Koponen Espoo

Mitä Jeesus tekisi? VIIME KUUKAUSIEN sisäpoliittista keskustelua on leimannut oikeudenmukaisuuden teema. Onko oikein leikata pienituloisilta ja antaa verohelpotuksia paremmin toimeentuleville? Vastauksia on etsitty myös Raamatusta: Mitä Jeesus tekisi? Raamattu korostaa lähimmäisenrakkautta ja heikommista huolehtimista. Erityisesti nostetaan esiin köyhät, lesket, orvot ja sairaat. Auttamalla heitä tulemme kohdanneeksi itse Jeesuksen Kristuksen, sillä ”kaikki mitä olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä, olette tehneet minulle” (Matt. 25:40). Raamatussa arvostetaan ahkeruutta ja tuomitaan laiskuus ja ahneus. ”Laiska ei saa ajetuksi itselleen riistaa, mutta ahkeruus on ihmiselle kallis tavara” (Sananl. 12:27). Rahanhimosta varoitetaan vahvasti: ”Rakkaus rahaan on kaiken pahan alku ja juuri” (1. Tim. 6:10). Raamatun mukaan siis jokaisesta tulee pitää huolta ja samaan aikaan jokaisen tulee osallistua kykyjensä mukaan. Hyvinvointivaltio rakentuu kristilliselle arvopohjalle ja juuri näiden edellä mainittujen Pyhän kirjan periaatteiden varaan.

Piia Metsähonkala Jyväskylä

Kirkkovaltuusto saa päättää avustusmäärä rahojen jaosta JUHANI STRANDÉN, Esa Ahonen ja Jukka Tuominen kritisoivat (K&k 9.11.2023) Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston päätöstä lähetystyön määrärahojen jakoperusteista. Hei-

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

PALVELUASUMISTA JA HOIVAA IKÄIHMISELLE Wilhelmiinan uusin palveluja hoivakoti Wilhelmiina Tenhola tarjoaa senioreiden palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa Ruskeasuolla. Sen modernit tilat tukevat ikäihmisten toimintakykyä, yhdessä oloa, harrastamista ja aktiivisuutta. Ympäristössä on mukavat mahdollisuudet ulkoilla pihalla, terasseilla ja Keskuspuiston ulkoilureiteillä. Järjestämme tutustumistilaisuuksia, joissa kerromme lisää talosta ja sen asunto- ja asumisvaihtoehdoista sekä palveluista.

22 KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023

Seuraava tutustumisilta:

4.12. klo 17 Paikka: Wilhelmiina Tenhola, Tenholantie 10. Ilmoittauduthan iltaan 1.12. mennessä wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 044 7060 139.

dän mielestään osa kirkon virallisista lähetysjärjestöistä on suljettu pois avustuksen saajien joukosta kirkkopoliittisilla syillä ja päätöksellä on sivuutettu valtuuston vähemmistön oikeudet ja rikottu hyvää hallintokäytäntöä. Vähemmistöön jääneet ymmärrettävästi pettyivät päätökseen. Kirkkovaltuusto on päätöksessään ottanut huomioon muun ohella sen, miten järjestö omassa toiminnassaan edistää tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta. Tämän vuoksi osaa järjestöistä ei ole otettu talousarviotuen piiriin. Kysymys on ollut kokonaisarviosta, eikä päätös ole sen kirkkopoliittisempi kuin vastaehdotuksetkaan. Voittaneessa ehdotuksessa tukea järjestöille jaetaan kokonaisuudessaan aivan yhtä paljon kuin vastaehdotuksissakin. Kirkkovaltuustolla on oikeus päättää järjestöille jaettavista avustuksista. Yhdelläkään järjestöllä ei ole subjektiivista oikeutta talousarvioavustukseen. Valtuuston päätös on ollut yksiselitteisesti normaalin ja hyvän hallintokäytännön mukainen sekä demokraattinen.

Wiking Vuori yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Helsingin seurakuntayhtymä

Kyse on eettisistä periaatteista VIIMEAIKAISET KESKUSTELUT lähetysjärjestöjen tuesta herättävät tärkeitä kysymyksiä siitä, millaisia arvoja haluamme tukemiltamme lähetysjärjestöiltä. Kirkkovaltuusto päätti jättää viisi lähetysjärjestöä lähetysmäärärahojen ulkopuolelle. Äänestin tämän pohjan puolesta. Tuen antaminen lähetysjärjestöille on arvovalinta. Tuki tulisi suunnata lähetysjärjestöille, jotka jakavat samat arvot ja periaatteet Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa. Pidän tärkeänä sitä, että tukea saavat järjestöt noudattavat syrjimättömyyttä kaikissa muodoissaan. Tässä maailmantilanteessa olisi esimerkiksi eettisesti hyvin kyseenalaista antaa tukea järjestöille, jotka järjestävät pappisvihkimykset Venäjällä. Yksi keskeisistä kriteereistä tuelle on kirkon päätös naispappeudesta. On olennaista tukea järjestöjä, jotka ovat linjassa tämän päätöksen kanssa. Samalla on tärkeää varmistaa, että tuet menevät lähetysjärjestöille, jotka eivät harjoita syrjiviä käytäntöjä tai opeta sellaisia ar-

voja, jotka loukkaavat seksuaalivähemmistöjä. Pidän tärkeänä, että varmistamme tuen menemisen järjestöille, joiden toiminta on linjassa yhteiskunnallisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kanssa. Tämän asian eteen teemme työtä kirkkovaltuustossa.

Saara Kuoppala kirkkovaltuutettu, Töölön seurakuntaneuvoston jäsen

Haluan uskoa rakkauden voittoon TELEVISION TEKSTI-TV:SSÄ näin uutisen, että Pohjois-Koreassa ihmiset ovat maan aseteollisuuden saavutusten kunniaksi saaneet uuden vapaapäivän. Tämä “ohjusteollisuuden päivä” on juhlapyhä, jota vietetään vuosittain, niin kuin me vietämme joulua. Talomme kierrätyshuoneesta löysin kirjan nimeltä Pako helvetistä – kohtalona Pohjois-Korea. Luin, että ihmiset näkevät Pohjois-Koreassa nälkää. Silti ihmisten tappamisessa tarvittavien aseiden kehittämisessä ja valmistamisessa maa kilpailee meidän “kehittyneiden yhteiskuntiemme” aseteollisuuden kanssa.

Kirjailija Maksim Gorki on sanonut, että ei kannata elää, ellei usko ihmiskunnan veljestymiseen, eikä elämällä ole mitään tarkoitusta, ellei ole vakuuttunut rakkauden voitosta.

Mirja Grünwald Helsinki

Tytär puhuu, äiti on vaiennut TULI AHDISTUNUT olo, kuin luin jutun Jäähyväiset äidille (K&k 26.10.). Siinä ja uudessa teoksessaan kirjailija Sirpa Kähkönen analysoi äitiään tämän kuoleman jälkeen. Pitäisikö äiti itse siitä? Ovatko Kähkösen analyysit oikeita? Tekikö hän kaikkensa äitinsä eläessä, jotta tulisi keskustelua äidin ja tyttären välillä? Itsekin pelkään, että koulutetut lapseni tulkitsevat minun elämäni väärin, koska minua ei kuunnella. Ei voi lähteä siitä, että lapsi on vanhempaansa viisaampi. Kähkönen ruotii niin paljon sukuaan, että etäännyn hänen kirjailijantyöstään. Juuri näin tekevät henkilöt, jotka eivät ole saaneet keskusteluyhteyttä sukuunsa.

Hannele Koivisto Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023 23

Hammashoitoa

Palveluja tarjotaan

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka

· ·· ·· ·

T A K U U T Y Ö

Hammaskiven ja alk. 69 € värjäytymien poisto, aika 20 min. fluoraus, puhdistus Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 € Hammastarkastus muuten 45 € Hammasvalkaisu 129 € Purentakisko 270 € Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 € ○ Ilmainen proteesien tarkistus A

ALL 24H NORMAALIHINN PROTEESI VALMIS 550€ oproteesi norm. 540 kok an leu ala tai Ylä

OLETKO PELKOPOTILAS

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

SOITA JA VARAA

050 5533 050 Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Hammaslääkäriasema

Katso www.hambaarst.com tai www.albin.fi

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Joulukuussa vain yksi lehti 7.12. (varaus 24.11. mennessä) Vuoden 2024 ensimmäinen lehti ilmestyy 25.1. (varaus 12.1. mennessä) 24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023

Ostetaan OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI SEPPO JA SARI

Varaa aika: +358 9 7745 770 tai +372 568 96 226 albinhambakliinik@gmail.com tai toimisto@dentalservices.fi

Kysy seniorihinta!

Sydämellistä apua kotiin, aina samalta avustajalta Kotisiivous Arjen apu Hoiva

Kaikki LVI-alan palvelut vuodesta 2007 Ammattitaitoinen palvelu

P. 040 180 2240

0400 461 070

Suomalainen hammasklinikka Tallinnassa

010 299 8 299

Hoivapalvelu

espoonvesijalampo@gmail.com www.espoonvesijalampo.fi

KOTIOPTIKOT OPTIKKOPALVELUT KOTIKÄYNTINÄ PK-SEUDULLA JA LÄHIKUNNISSA WWW.KOTIOPTIKOT.COM P. 044 9835 118 59€/ KÄYNTI, SISÄLTÄEN TUTKIMUKSEN RATKAISUKESKEISTÄ TERAPIAA matalalla kynnyksellä, myös toiminnallisesti.Omakustanteinen. Kristillinen ratkaisukeskeinen terapeutti, diakoni Raili Ruotsalainen Valhallankatu 13, Helsinki Soitto tai tekstiviesti 044 982 8936

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45 € +tehty työ.

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Käsilumityöt omakotija rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Vuokralle tarjotaan Kiinteistönvälitystä Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10 -13.

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225

[A] LKV M. Rautanen Oy

Yksiö 26 m2, 675 €/kk, Etelä-Haagassa. Luonto ja monipuol. liik.yht. lähellä. P. 040 593 3009

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV www.mrautanen.com

Lehti luettavissa myös kirkkojakaupunki.fi/nakoislehdet

Lakipalveluja

Tapahtumia

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Tilaisuuksia

Joulukonsertti Kallion kirkossa 10.12. klo 18

Mestari-Laulajat

Solistina tenori Pentti Forssell, piano Tapio Lehtonen johtaa Anita Lehtonen

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Siivouspalveluja KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset

MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Liput ja ohjelma 15 € ovelta tuntia ennen. Opiskelijat 8 €, lapset alle 7 v. maksutta.

Aatosta jalouan valoa - marrasku 24.–25.11.2023 TyöväenkirjasTon ysTäväT ry

Ohjelma Työväenkirjaston ystävien sivuilla https://www.tyovaenkirjastonystavat.fi/stkp2023/ Tilaisuudet striimataan, osoite youtube.com/tyovaki

STADIN 10. TYÖVÄENKIRJALLISUUSPÄIVÄT TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO, Sörnäisten rantatie 25 ja JHL, Sörnäisten rantatie 23, Helsinki

Paikkoja avoinna

Mediamyynti

Oletko mielestäsi reipas ja näpsäk kä ja haluaisit toim. pyörätuol. ist. ihmisen avustajana pe klo 816? Laita hak. ja cv 30.11.2023 klo 16.00 menn. os. avrekry@gmail.com.

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Hautauspalveluja

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

pe 1.12. klo 19 alueseurat: joululauluilta, Hyvän Paimenen kirkko, Pakila pe 1.12. klo 19 alueseurat: joululauluilta, Seutulan kappeli ti 5.12. klo 19 alueseurat: Huopalahden kirkko pe 8.12. klo 19 alueseurat: joululauluilta, Suomenlinnan kirkko Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa! ESIRUKOUSILTA ti 28.11. klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Bengt Lassus, Ulf Emeleus Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh.(09)23407171 ma klo 14.30–16.30,ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Seuraa myös verkossa: www.facebook. com/petrusforsamling

HAUTAKIV ET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä

Rakennusala

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

ke 22.11. klo 19 Körttiksen seurat. su 26.11. klo 10 kirkkopyhä Järvenpäässä, Kirkkot. 4; s. J. Hautala; messu, ruoka & seurat. ti 28.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri; Mäkelä Pipliaseurasta (siirretty vier.), Salomonk. 17 D. pe 1.12. klo 18 kotiseurat Hassisella, Sidet. 10, Tapanila. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink. 8. su 3.12. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant. 8. klo 16 Seuratupa Autotalossa 65 v! juhlaseurat, mm. Hiltunen, Raitis, Tala. ma 4.12. klo 18.30 seurat Leppävaaran kko (takkah.), Veräjäkallionk. 2. to 7.12. klo 18 -21 bibliodraamaa verkossa, ilm. & tied. Leena V-Si 0400 882 251 viim. 6.12. su 10.12. klo 10 kirkkopyhä Pitäjänmäessä, Turkismiehenkj. 4. klo 10 kirkkopyhä Kulosaaressa, Werner Wirénin t. 6. klo 15 seurat Nurmijärven kk. srkkesk., Kirstaant. 5-7.

Hautauspalveluja

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com MP-Remonttiapu

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650

www.kivituote.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2022 25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

SEVIA ROOLEJA

A LAAJA A

LÄÄKIT- A TÄVÄ

MAAGISIA T

TIEDOTUSTA KOHOAA

POHJOISESSA

NÄKÖ- T

KAUNIIKSI KEHUTTU

SEURAKUNTALAISISTA

velaton

IHOKAS OSTAA JA MYY KUNNIA- D KIRJA

REVIIRI

rakenteista

OSAKE-

BRITTI-

I MIEHIÄ

KENTÄSSÄ HÄIVÄHTÄMISTÄ

TONTUT R

LOPPUUN HILTUNEN

HALME KAVI- L OISTA

PÖLISTÄ

JYRKKÄSEINÄINEN

JOUKKU- M EILLA

PÄTKÄ PÄIVÄÄ PATRIARKKA

LIIRA ITSEHILLINTÄÄ

SUHT ARA TUKE- MEIJA K VIA

JYRSIJÖITÄ H

PESUR AINEEN M

P TOJEN S

SUURKEITTIÖSSÄ JORAAJILLE

KREIKAN TART- L KIRJAIN TUVA

-naama

AAL-

ÄÄNTÄ

NEBRASKASSA

AITOLEHTI NIMEÄ

HYYDYTET- A TYÄ

T KAPA- U

karvoja

ÄKKIÄ TULEE RÄISKYEN

RUNON SURMA

PIDÄTTÄY- K TYMISIÄ

U U

PALVE- P E S LUSSOPIMUS A JÄÄTYMISTÄ I

OTAKSUN...

T 1/50 NEN

TUOLI

T ELOKU- I

MYY KUMPPAREITAKIN

ME- M TELI

I JANNE A

LOPPUH STORA R VETO K -

MARIN

SAN- U KARI

JALO- N A KAASU

vipata S

HAR-

KALEVA

O BALKA- J

KÄ- K RYJÄ

SINAPPID PAIKKA

LEIVON- S TOIHIN

SIELUKASTA S MUSAA

KO. SUUN- T NALLA

O SOLUK- N

HITTINÄÄN MOM- T BASA

TULIVUORI E

STRÖM

PUTININ VAL- K TAAMA

ABSOLUUTTINEN

SÄVEL-

A TÄNYT LIND- T

oitis H E T I

KOA

PUUN

O REHTI O TYHJÄNTOIMITTAJA

T JOHTAJILLE O

KIR- KADUN JAN- PÄTKÄ T PITOA ORAVA

VILLA

LAULUA NILLA

TIETOA V O

LAS- T O KELMA

T SODANKYLÄÄ V

SUOMI SIIHEN TÄNÄ VUONNA

JÄLLEEN T

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

oppia tuulia NOSTAMISIIN RATKAI-

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26 KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023

Hyvää pyhää

3.12.

1. adventtisunnuntain tekstissä (Jes. 49:8–10) kerrotaan, että Jumala auttaa ja armahtaa ihmistä.

Viikot ennen joulua JOULUN ODOTUS alkaa ensimmäisestä adventtisunnun taista. Nykyajan pikkujouluhulina eroaa huomattavas ti siitä, mitä kirkollinen adventti on aikoinaan merkinnyt. Joulua edeltävät neljä viikkoa varattiin hiljentymisen, katumuksen ja mielenmuutoksen ajaksi. Paastoamalla ja hartautta harjoittamalla valmistauduttiin vastaan ottamaan syntyvä Jeesuslapsi ja joulujuhla.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Sytytä kynttilä kerrallaan

oulua voi odottaa monella tavalla. Vaikka edellisiltä vuosilta peräisin olevien tunnel makuvien kanssa. Kynttilöiden valoa, notku va herkkupöytä ja rakkaat ympärillä. Tai vä hän ahdistuneena: edessä kuukausi, johon keräytyvät loppuun saattamisen paineet niin töissä kuin kotona. Odotusta voi maustaa myös hengellisin painein. Entä jos ei saakaan aikaan sydämen joulua, liikutuk sen tunnetta niin pienen, vaatimattoman ja inhimilli sen Vapahtajan syntymäpäivänä? Ehkä tällä kertaa odotuksen sijaan voisi tutkia adventin aikaa. Sytyttää kynttilän kerrallaan ja kul jettaa mukana matkassa Jesajan kirjan enteellisiä lupauksia. Niitä, joiden toteutumista odottivat ihmi set ennen Jeesusta, jotka toteutuivat ensimmäisenä jouluna ja jotka toteutuvat tänäänkin. ”Minä autan sinua” ja ”minä vastaan sinul le” sanoo Jumala kaikenlaisiin odotuksen aikoi

hin. Oli juhlapyhiin valmistautuminen kiireistä, kiireetöntä, hengellistä tai ei, Jumala lupaa olla siinä mukana. Tutkivaa asennetta ja herkkää hyvän huo maamisen harjoitusta tarvitaan, sillä etukäteen ei voi tietää, miten ja kenen kautta Jumala nämä lupauk sensa tekee todeksi. Toisenlaistakin odottamista on tiedossa, sillä jou lunaika ei ole vain vastaanottamista. Jesajan kirjassa luvataan, että Jumala lähettää vaikeuksiin vangituille jonkun, joka voi auttaa. Pimeydessä viruvien luokse tulee valon tuoja. Me ihmiset olemme Jumalan kädet tässä maailmassa. Toivottavasti omat kiireet eivät es tä tunnistamasta, kun on mahdollisuus auttaa. Huomata hyvää, harjoitella hyvää. Sellaiseen jou lun odotukseen saa suhtautua tosissaan, mutta il man ahdistusta. Meitä ohjaa siinä armahtajamme, joka lupausten mukaan vie elämän veden lähteiden ääreen.

Adventtipaasto Riemullisesta ensimmäisen adventin juhlasta alkaa joulua edeltävä paastonaika. Paasto tarjoaa mahdollisuuden syventyä vaikkapa Vanhan testamentin Jesajan kirjaan ja näihin kysymyksiin: Mihin tilanteeseen toivoisit kuulevasi Jumalan sanat ”minä autan sinua”? Mitkä vaikeudet vangitsevat sinua? Mihin pimeyteen tarvitset juuri nyt valoa?

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023 27

”

Hämärän hyssy voi olla pehmeää aikaa, jolloin saa olla jouten ja antautua mielikuvituksen kuljetettavaksi. MUUSIKKO AMANDA KAURANNE s. 8

Yksi huoli vähemmän. Meiltä saat turvalliset Kela-kyydit ympäri vuorokauden. Kaikilla Kela-kyytejä ajavilla kuljettajillamme on tehtävään erillinen koulutus. Anna meidän viedä arjestasi yksi huoli pois. Soita maksutta Kela-taksitilaukseen 0800 414 600.

23.11.2023 kirkkojakaupunki.fi

Rakenna joulupuu -keräys lahjoittaa hyvän mielen s. 4 Joulunajan konserttitarjonta kirkoissa, katso s. 14–16

Ilon tuoja Hanna Kivisalo on kirjoittanut tekstit seurakuntien tämän vuoden joulukalenteriin s. 4

Noora Elomaa, Eevi (vas.), Emma (taustalla) ja Elli keräävät kuivaustelineiltä puhtaita vaatteita. Pian lähtee kierrätykseen monta vaatekassia.

Vähävarainen Helena sai hankittua lahjarahalla talvivaatteita lapsilleen.

Rakenna joulupuu -keräys tuo Antamisen ilo ja apua tarvitsevien tukeminen yhdistyvät pääkaupunkiseudun seurakuntien perinteisessä joulukeräyksessä. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVAT ESKO JÄMSÄ

elsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntien perinteinen joulukampanja Rakenna joulupuu -keräys vähävaraisten tukemiseksi alkaa ensimmäisenä adventtina 3. joulukuuta. Monien kirkkojen joulukuuseen on silloin ripustettu kirjekuoria, joiden sisältä löytyy lahjatoive, jonka kuka tahansa voi täyttää. Tänä vuonna seurakuntalaisten lahjoituksilla on aiempaakin suurempi merkitys, sillä ruuan, sähkön ja muiden hintojen nousu tekee joulun valmistelusta haasteellista yhä useammalle. Yhä useampi avun tarvitsija ottaa yhteyttä seurakuntien diakoniaan. Lisäksi hallituksen kaavailemat leikkaukset huolestuttavat sekä diakoniatyöntekijöitä että asiakkaita. VANTAALAINEN Noora Elomaa ja hänen lapsensa Emma (6 v.), Eevi (4 v.) ja Elli (2 v.) osallistuvat toista kertaa Rakenna joulupuu -keräykseen. He ovat hankkineet kaksi kauppaketjun lahjakorttia annettavaksi apua tarvitseville korsolaisille. Idea sai alkunsa syksyn runsaasta suppilovahverosadosta. Elomaan perhe keräsi sieniä noin 200 litraa. Saaliista puolet lahjoitettiin ystäville,

2 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2023

tuttaville ja sukulaisille, jotka eivät itse pääse tai ehdi metsään, ja loput myytiin. Lapset saivat pitää rahat keräämistään sienistä. Viimeisen sienireissun jälkeen äiti ja lapset miettivät, mihin sen tuotto käytetään. – Tytöt innostuivat ajatuksesta, että annetaan joululahja jollekin, joka ei ehkä muuten saisi yhtään pakettia. Osallistumme keräykseen, jossa lahjoitetaan leluja. Tyttöjen ostamien lahjapakettien jälkeen rahaa jäi vielä hieman, ja kun itse panin siihen lisää, saimme hankittua kaksi lahjakorttia. Ne päätimme antaa Rakenna joulupuu -keräykseen, Noora Elomaa sanoo. – Varmaan joku lapsi tulee iloiseksi, kun saa meiltä lahjan, Emma Elomaa sanoo. – Haluamme laittaa hyvän kiertämään, Eevi Elomaa lisää. Äiti ja tytöt ovat keskustelleet monta kertaa antamisen merkityksestä ja mitä sillä voi saada aikaan. Noora Elomaa on oppinut lapsuudenkodissaan jakamaan esimerkiksi karamellipussin kavereiden kanssa. Silloin kenellekään ei tule paha mieli. Karkin antaminen toiselle on samalla hyvän mielen jakamista eteenpäin. Saman hän haluaa opettaa omille lapsilleen.

– Toivon, että tyttäreni oppisivat sen, että jos itsellä on paljon, siitä voi jakaa muille. Se voi olla rahan ja tavaran lisäksi myös ajan antamista. Omasta taloudesta voi tinkiä pikkuisen ja laittaa osan eteenpäin tuottamaan jollekin hyvää. Myös vaatteita, leluja ja pelejä kannattaa kierrättää eteenpäin. Elomaa kertoo sydämensä sykkivän nyt eniten auttamistyölle. Se antaa hänelle paljon enemmän kuin ottaa. Yksikin pieni teko voi hänen mukaansa olla toiselle iso asia. PÄÄKAUPUNKISEUDULLA ASUVA Helena (nimi muutettu) on taloudellisessa ahdingossa oleva kolmen lapsen yksinhuoltaja. Hänen lapsistaan kaksi on erityislapsia, ja toinen heistä monisairas. Takana on väkivaltaa sisältänyt parisuhde. Toistaiseksi hän pystyy työskentelemään vain osa-aikaisesti. Helena sai viime vuonna kotiseurakuntansa Rakenna joulupuu -keräyksestä lahjakortin, jonka turvin hän pystyi tarjoamaan lapsilleen jouluelämyksen. – Lahjalla oli meille iso merkitys. Sain ostettua meille jouluruokia ja lapsille sillä hetkellä tarpeellisia perusasioita, kuten talvivaatteita ja hygieniatarvikkeita. Lisäksi saimme liput trampoliinipuistoon. Ilman tukea en olisi pystynyt tekemään lapsilleni minkäänlaista joulua, Helena sanoo. – Yksinhuoltajaperheen joulu ei ole ruusuinen, eikä siihen sisälly runsaita lahjoja eikä pippaloita. Jos saamme avustusta, mietin silloinkin hyvin tarkkaan, mitä tarvitsemme ja mitä emme.

Joululahjaksi apua seurakunnan kautta

Hele-Elina Saari esittelee Pitäjänmäen kirkon joulukuuseen ripustettuja kirjekuoria, jotka sisältävät lahjatoiveita.

Rakenna joulupuu -keräys on Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntien joulukampanja. Keräyksen kautta voi kuka tahansa lahjoittaa esimerkiksi lahjakortin perheen yhteiseen elämykseen, joulupaketin, lahjakortin jouluruokaan tai joulukukan vanhukselle. Auttamisen muodot vaihtelevat hieman seurakunnasta riippuen.

vanhusta joulupussilla tai kaupan lahjakortilla, jolla saaja voi tehdä hankintoja ruokapöytään tai esimerkiksi lahjaostoksilla. Esimerkiksi Haagan seurakunnassa voi hankkia lahjakortin lapselle tai aikuiselle, samoin Pakilassa ja Malmilla, jossa voi antaa myös villasukkia ja suklaata. Munkkiniemessä voi lahjoittaa pitkään säilyviä elintarvikkeita.

Espoossa lahjakortin voi antaa Espoonlahden, Leppävaaran ja Tapiolan seurakuntien keräyksissä. Tuomiokirkkoseurakunnassa voi toteuttaa lahjan saajan esittämän joululahjatoiveen ja Olarissa annetaan lahjakassi, joka sisältää neljä nimettyä tuotetta.

Vantaalla ruokakaupan lahjakortin voi antaa Hakunilan, Hämeenkylän, Korson, Rekolan, Tikkurilan ja Vantaankosken seurakuntien keräyksissä. Tikkurilassa ja Korsossa voi myös lahjoittaa joulukukan ikäihmiselle. Vantaankosken seurakunnassa voi myös osallistua rahakeräykseen, joka käytetään avustuksiin.

Kauniaisissa voi antaa lahjakortin. Helsingissä voi ilahduttaa vähävaraista perhettä, yksinasuvaa tai

Tarkemmat tiedot seura kuntien keräyksistä verkossa rakennajoulupuu.fi

joulun moneen kotiin Helena sanoo olevansa väliinputoaja. Kela ja sosiaaliviranomaiset laskevat hänen taloutensa olevan plussan puolella, ja sen seurauksena hänen saamansa tuet eivät riitä elämiseen. Seurakunnan diakonian laskelmien mukaan Helenan talous on jatkuvasti miinuksella. KOLMEN LAPSEN yksinhuoltaja on saanut muun muassa kehotuksen muuttaa lastensa kanssa halvempaan asuntoon, mutta sellaista nelihenkiselle perheelle ei ole löytynyt pääkaupunkiseudulta. Myöskään hänen autonsa kuluja ei lasketa hyväksyttäviksi menoiksi. Auto on hänelle välttämätön muun muassa monisairaan lapsen kuljetusten takia. Hänen mukaansa tilanne menee vuosi vuodelta pahemmaksi. – Sosiaalitoimiston ja Kelan pitäisi olla paikkoja, joissa autetaan lapsiperheitä. Kokemukseni on täysin päinvastainen. Olen kokenut kyykytystä ja nöyryyttämistä. Sen sijaan seurakunnan diakoniassa ihminen kohdataan ihmisenä, ja siellä minua tsempataan eteenpäin, Helena sanoo. Helena sanoo tekevänsä äitinä kaikkensa, jotta pystyy tarjoamaan lapsilleen sellaista, mitä normaalissakin perheessä tarjotaan. Jos nuorten maailmassa erottuu porukasta, joutuu helposti silmätikuksi. – Antamalla lahjan joulukeräyksen kautta voi pelastaa jonkun ihmisen tai perheen joulun. Sellaisen lahjan arvo on tosi suuri, Helena sanoo.

PITÄJÄNMÄEN SEURAKUNNAN diakonilla HeleElina Saarella on pian edessään yksi vuoden suurimmista kohokohdista. Hän saa luovuttaa Rakenna joulupuu -keräyksen lahjat joulun alla niiden saajille. – On hienoa olla tukemassa lapsiperheitä ja antaa lapsille lahjoja, joita he ovat toivoneet. Monelle vanhemmalle on iso helpotus, että keräyksen avulla lapsi saa edes yhden joulupaketin, Hele-Elina Saari sanoo.

”

Ilman tukea en olisi pystynyt tekemään lapsilleni minkäänlaista joulua. KOLMEN LAPSEN YKSINHUOLTAJA HELENA

Pitäjänmäen seurakunta on Helsingin pienin seurakunta. Tämä näkyy muun muassa siinä, että kirkolla olevasta joulukuusesta löytyy vuosittain keskimäärin 30 lahjatoiveen sisältävää kirjekuorta. Tälle määrälle yleensä löytyy lahjoittajat. Tänä vuonna Pitäjämäessä tuetaan keräyksellä ainoastaan lapsia, koska heitä koskevia toiveita

on tullut paljon. Viime vuosina on kerätty myös joulukukkia yksinäisille vanhuksille ja lahjakortteja yksineläville vähävaraisille. – Lapset ja vanhemmat ovat yhdessä miettineet lahjatoiveet. Etenkin teini-ikäisille toivotaan lahjakorttia, jolla he itse pääsevät tekemään mieleisensä hankinnan. Pienille lapsille pyydetään vaatteita, kenkiä ja leluja, Saari sanoo. LAHJAN SAAJAT ovat diakonian asiakkaita, jotka ovat asioineet seurakunnan kanssa vuoden aikana. Heiltä on kysytty loka-marraskuun vaihteessa korkeintaan 50 euron arvoinen lahjatoive. Nuo toiveet löytyvät ensimmäisenä adventtina Pitäjänmäen kirkon joulukuuseen ripustetuista kirjekuorista. Kuusen vierestä kirkon seinältä löytyy lista, jossa on kerrottu numeroitujen kirjekuorien sisältämä lahjatoive. Seurakuntalaiset voivat sen mukaan valita haluamansa kuoren, hankkia lahjan ja toimittaa sen kirkolle. Hele-Elina Saaren mukaan monet seurakuntalaiset osallistuvat Rakenna joulupuu -keräykseen joka vuosi. Toisten auttaminen kuuluu heidän jouluperinteisiinsä. – Seurakuntaan tuodaan välillä muutakin eteenpäin lahjoitettavaa. Uuteen kotiin päätyi esimerkiksi meille tuotu lautapeli, jolle ei ollut käyttöä. Myös muutaman kympin lahjakortista on jollekin iso apu tiukassa tilanteessa. Pienetkin lahjat ovat suuria, Hele-Elina Saari sanoo. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2023 3

Joulukalenterin luukuista avautuu tunteitten skaala Pääkaupunkiseudun seurakunnat saavat joulukalenteristaan runsaasti palautetta joka vuosi. Tänä vuonna luukuissa asuu ilo.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT TAINA RENKOLA

arraskuun lopulla pääkaupunkiseutulaiset saavat kotiseurakunnaltaan postia, joulukalenterin. Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan seurakunnat puolestaan saavat kalenterista aina runsaasti palautetta. Se on kirvoittanut muun muassa seuraavia kommentteja: ”Kalenterista on tullut yksi joulun odotuksen

Tekstien kirjoittaminen joulukalenteriin oli Hanna Kivisalolle tehtävä, jossa yhdistyvät hänelle tärkeät asiat.

4 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2023

kohokohdista. Toivoa ja rauhaa tuovat kauniit, sielukkaat tekstit lämmittävät mieltä ja sydäntä.” ”Huono. Joulun sanoma puuttuu täysin. Joulu ei ole taikaa.” ”Joulukalenteri oli todella törkeä ja pilkallinen.” ”Joulukalenteri oli iso pettymys! Tekstit olivat arkisia ja kaukana joulun sanomasta, kirjoittajan itsensä mielestä ilmeisesti hyvinkin nokkelia.” ”Tämän vuoden joulukalenteri on kerrassaan ihana! Tällaista toi-

veikkuutta, jota kalenteri ympärilleen levittää, tarvitaan tässä ajassa. Parasta sielunhoitoa on avata luukku, joka pitää sisällään joka päivä jotain tärkeää, jotain mitä vaalia mielessä ja muistaa.” Helsingin seurakuntien viestintäsuunnittelija Outi Pippuri arvioi, että palautteiden runsas määrä ja sisältö kertovat siitä, että joulukalenteri herättää ihmisissä tunteita ja että moni suhtautuu siihen jopa intohimoisesti. – Tämä on tietenkin ihana asia ja osoittaa, että kalenteristamme on tullut ihmisille merkityksellinen ja odotettu. Joulukalenteri myös yhdistää ihmisiä jollain poikkeuksellisella tavalla. Luukkuja avataan ja luuk-

kutekstien synnyttämiä ajatuksia ja mielipiteitä jaetaan ystävien, puolison, lasten ja vanhempien kesken, sanoo Pippuri. – Mikä parasta, kalenterista on palautteiden perusteella tullut aidosti osa monen kaupunkilaisen joulua. He ovat ottaneet kalenterin omakseen. JOULUKALENTERIN TAVOITTEENA on rakentaa yhteyttä erityisesti niihin kaupunkilaisiin, joille kirkko ja perinteinen kirkollinen kieli on vierasta. Sen on tarkoitus tuoda iloa, rohkaisua ja ajateltavaa adventin aikaan. Kalenterin merkitys tuli esiin myös viime kesänä julkaistussa Kirkon empatia ja tunnettuus -tutkimuksessa.

MARIANNA SIITONEN

Siihen vastanneista noin puolet sanoi, että on kohdannut kirkon vastaanottaessaan joulukalenterin.

” KOEN, ETTÄ

JOULUKALENTERISSA ON TILAA SEKÄ HENGELLISELLE ETTÄ INHIMILLISELLE. HANNA KIVISALO

TÄMÄN VUODEN joulukalenteriin suomenkieliset tekstit on laatinut Hanna Kivisalo, joka on Seinäjoella asuva teologi, uskonnonopettaja ja muun muassa Sekunnit ja tunnit -blogista tuttu kirjoittaja, kirjailija ja lauluntekijä. Visuaalisesta ilmeestä vastaa Sari Pelho Pelho Designista. Kivisalo laati tekstit pääkaupunkiseudun seurakuntien joulukalenteriin myös vuonna 2020. Lisäksi hän on kerran julkaissut oman joulukalenterin yrityksensä kautta. Sellaista Kivisalo oli suunnitellut tällekin vuodelle, mutta työuupumus vei voimat. Onneksi tekstiaihiot löysivät paikkansa pääkaupunkiseudun seurakuntien joulukalenterista. Pieneen joulukalenteriluukkuun sopivien tekstien kirjoittaminen on haastavaa. Yhteen virkkeeseen ei mahdu yllättäviä käänteitä, eikä siinä voi selitellä. On luotettava siihen, että lukija ymmärtää viittaukset. Lyhyiden tekstien laatiminen on silti helpottunut kokemuksen myötä. Sopivia tekstejä syntyi esimerkiksi ruokaa laittaessa. – Tämä on minulle niin mielui-

sa työ, koska tässä yhdistyvät kaikki, mitä rakastan. Teologina tahdon tuoda hengellisyyttä esiin, mutta en halua tehdä sitä inhimillisyyden kustannuksella. Koen, että joulukalenterissa on tilaa sekä hengelliselle että inhimilliselle, Kivisalo kertoo. Hänelle on tärkeää se, että kalenterissa saa pilkahtaa huumori. – Seurakuntapiireissä huumoria, Jumalan keksimää asiaa, ei oikein uskalleta käyttää. Pelätään liikaa, että Jumala heittää kuuman kiven päähän, jos joku kertoo vitsin. Joulukalenterin synnyttämiin suuriin tunteisiin ja palautteeseen Hanna Kivisalo suhtautuu tyynesti. On selvää, että ihmiset tulkitsevat tekstejä ja kuvia eri tavoin. – Se pitää hyväksyä, etteivät kaikki ymmärrä sitä, mitä haen. Toivon, että edes joku luukku olisi sellainen, että ihmiselle tulee tunne, että tämä oli juuri minulle. SEURAKUNTIEN JOULUKALENTERIN teemana on tänä vuonna ilo. – Teema pani ajattelemaan asioita uudesta kulmasta ja löytämään ajatuksistani nurkan, jota en ole penkonut, Hanna Kivisalo sanoo. Hän on huomannut varsinkin joulun aikaan herkistyvänsä miettimään juuri heitä, joilla ei mene hyvin. Joulussa on myös jotakin raakaa: pitäisi muka olla idyllistä ja hienoa, mutta elämä voi olla kaikkea muuta. Tieto siitä, että jollakin toisella on vaikeaa, voi puolestaan vähentää omaa iloa. Toisaalta joulu on myös jakamisen aikaa: iloa voi monin tavoin välittää antamalla ja jakamalla. – Ilosanoma on silti ilosanoma. Raamatussakin ilo on yksi Pyhän Hengen hedelmistä. Ei se ole mikään pinnallinen tunne, eikä sydämestä tuleva puhdas ilo ole koskaan itsestäänselvää. Hanna Kivisalo on huomannut ajattelevansa joulun aikaan erityisesti heitä, joilla ei mene hyvin.

Noin 90 prosenttia rippikouluikäisistä kirkkoon kuuluvista nuorista ilmoittautui rippikouluun Espoossa.

Rippikoulut täyttyvät Espoossa Vuoden 2024 rippikouluihin ilmoittautui varsinaisen ilmoittautumisajan päättymiseen mennessä 2 167 ensi vuonna 15 vuotta täyttävää espoolaista. Luku on 90,4 prosenttia alueen kirkkoon kuuluvista nuorista. Rippikouluun ilmoittautuneiden lukumäärä nousi vuoden takaisesta, sillä viime vuonna vastaava luku oli 87,6 prosenttia kirkkoon kuuluvasta ikäluokasta. Kauniaisten suomalaisen seu-

rakunnan rippikouluikäluokasta noin 80 prosenttia on ilmoittautunut rippikouluun. Samoin kuin Espoossa, seurakunta lähetti kaikille ikäluokkaan kuuluville seurakunnan jäsenille kutsun ja infokirjeen. Viisikymmentä nuorta aikoo käydä Kauniaisissa oman seurakunnan rippikouluun, ja noin kymmenen nuorta osallistuu opetukseen muualla.

Espoon seurakuntien perheasian neuvottelukeskus muuttaa Espoon seurakuntien Tapiolan keskustornissa sijainnut perheneuvonta muuttaa Espoon uuteen perhekeskukseen osoitteeseen Niittyportti 4. Tila sijaitsee Niittykummun metroaseman lähellä. Kyseessä on jo toinen Espoon perhekeskus, joka kokoaa lapsiperheiden palvelut samaan rakennukseen. Perheneuvonnan vastaanotot hoidetaan toistaiseksi pääsääntöisesti etänä, koska tiloja järjestellään. Perhekeskuksessa

toimivat perheneuvonnan lisäksi Tapiolan neuvola, lasten kuntoutuspalvelut, perheneuvola, perhesosiaalityö, lastenpsykiatrinen yksikkö sekä lastensuojelu. Myös Leppävaaran seurakunnan KilonRistin toimipiste on ollut remontissa. Alustavan suunnitelman mukaan sekä Leppävaaran seurakunta että Spektrin tiloissa sijainnut perheneuvonta pääsevät aloittamaan toimintansa KilonRistissä alkuvuodesta 2024.

Kirkolliskokousedustajat valitaan helmikuussa välillisellä vaalilla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous valitaan seuraavaksi neljäksi vuodeksi 13.2.2024. Maallikkoedustajien vaalissa äänestävät seurakuntaneuvostojen ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet. Pappisedustajien vaalissa äänestävät papit. Ehdokasasettelu päättyi 15.11. Espoon hiippakunnasta valitaan seitsemän maallikkoedustajaa. Ehdokkaat ovat asettuneet kahdelle vaalilistalle: Kirkkomme

puolesta ja Toivoa on. Myös pappisvaalin ehdokkaat ovat asettuneet Kirkkomme puolesta ja Toivoa on -listoille. Espoon hiippakunnan alueelta valitaan kolme pappisedustajaa. Espoon hiippakuntaan kuuluvat Espoo ja läntinen Uusimaa. Kirkolliskokoukseen valitaan yhteensä 32 pappisedustajaa ja 64 maallikkoedustajaa. Katso kaikki ehdokkaat: espoonhiippakunta.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2023 5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.11.–8.12.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo

Vaella kynttiläkulkueessa metsäkirkkoon Diakoni Maria Virtanen, miksi Matinkylässä vaelletaan uimarannalta metsäkirkkoon ensimmäisenä adventtina? – Haluamme Matinkylän moninaisen väen koolle aloittamaan yhdessä jouluun laskeutumisen. Siksi vaellamme kynttiläkulkueessa uimarannalta metsäkirkkoon. Toivomme, että vaellukseen osallistujat ottavat oman lyhdyn tai led-kynttilän mukaan. – Pieni pyhiinvaelluksemme alkaa Maa on niin kaunis -virrellä ja hiljentymisellä. Pyhiinvaelluksessa on ajatuksena, että tuomme yhdessä kaamosaikaan valon, joka symboloi Jeesuksen syntymää. Hän toi valon maailmaan.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Tuomiosunnuntain messu: ”Paras päivä!” su 26.11. klo 10. Liturgia ja saarna Miia Pekkarinen, avustaa Tuija Kuusinen, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Marja-Liisa Talja. St. Nicholas Chamber Choir, joht. Erik Riekko. Kirkkokahvit. 1. adventtisunnuntain messu: ”Hoosianna!” su 3.12. klo 10. Liturgia ja saarna Anita Kyönsaari, avustaa Pirkko Nurminen ja Sami Marte, urkuri Teemu Suominen, kanttori Anna-Liisa Haunio. Espoon Laulu, joht. Säde Bartling. Rakenna joulupuu -keräys alkaa, Ks. oma ilmoitus. Glögit kellotapulilla. Itsenäisyyspäivän kaksikielinen jumalanpalvelus: ”Kiitos Isänmaasta!” ke 6.12. klo 10. Pappeina Ari Kunnamo ja Eva-Maria Ilmoni, urkuri Eeva-Liisa Malmgren, kanttori William Häggblom. Seppelten lasku sankarihaudoilla, juhlakahvit srk-talossa. Partiokirkko ke 6.12. klo 12.30. Mathlin, Häggblom.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli 1. adventtisunnuntain messu su 3.12. klo 12. Mäenpää, Korttila, Murtoperä. Joulupuuro ja pullakahvit, Ks. kappelin tiedot. Kalajärven kappeli Nojatuolimessu su 26.11. klo 14. Muurimäki, vapaaehtoiset, säestys Mikael Mätäsaho. Haastattelusaarnassa opettaja Mia Stenius. Lasten alttari ja kirkkopussukat. Esirukouspyynnöt. Kirkkokahvit. 1. adventtisunnuntain messu su 3.12. klo 14. Rotko, Talja. Timo Lepistö, tenori. Kirkkokahvit. Kauklahden kappeli 1. adventtisunnuntain messu 3.12. klo 12. Mathlin, Ylioja. Kirkkokahvit

JUSSI HELTTUNEN

Espoon tuomio kirkkoseurakunta

Mitä Matteuksen metsäkirkossa tapahtuu? – Noin kilometrin mittainen ja viitisentoista minuuttia kestävä vaellus päättyy Matinkappelin vieressä olevaan

ja joulumyyjäiset, Ks. kappelin tiedot. Suvelan kappeli HalleLujamessu pe 24.11. klo 18. Nuorisotyön järj. messu kaikille. Pizzajatkot. Kappelilounaan ehtoollinen ti 28.11. klo 12. Huomo. Ks. kappelin tiedot. 1. adventtisunnuntain perhemessu su 3.12. klo 15. Kyönsaari, Laakkonen, Saari. Kirkkokahvit. Joulumyyjäiset klo 13–14.45, Ks. kappelin tiedot. Viherlaakson kappeli Messu su 26.11. klo 12. Pekkarinen, Talja. Kirkkokahvit.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT Tule laulamaan yhdessä joululauluja ja virittäytymään joulun tunnelmaan! Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, kolehti Suomen Lähetysseuralle. Lasten kauneimmat joululaulut: to 7.12. klo 18 Laaksolahden kappeli, la 9.12. klo 15 Kauklahden kappeli ja su 10.12. klo 15 Espoon tuomiokirkko.

6 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2023

Maria Virtanen työskentelee diakonina Olarin seurakunnassa. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina hän osallistuu kynttiläkulkueeseen.

Matteuksen metsäkirkkoon. Laulamme siellä Hoosianna-virren, koska vaelluspäivä on ensimmäinen adventtisunnuntai. Tarjolla on glögiä ja pipareita. Sen jälkeen voi osallistua Espoo International Lutheran Worship Matinmessuun. Mikä on Espoo International Lutheran Worship Matinmessu? – Se on monikulttuurinen messu, joka

Kauneimmat joululaulut: to 7.12. klo 19 Viherlaakson kappeli, pe 8.12. klo 13 Rinnekoti/Toimintakeskus, la 9.12. klo 14 Suvelan kappeli (kehitysvammaisille), su 10.12. klo 12 Kauklahden kappeli, klo 13 Suvelan kappeli, klo 14 Kalajärven kappeli sekä klo 17, klo 19 ja klo 21 Espoon tuomiokirkko. Kaikki Kauneimmat joululaulut löydät verkkosivuiltamme: espoonseurakunnat.fi/kauneimmat-joululaulut

PITÄJÄNTUPA Kuoro kaikille to 23.11. klo 18–19.15. Teemu Suominen. Aarteenetsijöiden miestenilta ma 4.12. klo 18.30. Ari Paavilainen.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Eläkeläiskerho to 30.11. klo 12.30.

AURORAN KAPPELI Joulupuuro su 3.12. klo 13–14.30. Riisipuuro, kahvi ja pulla; aik. 5 e, lapset 3 e. Käsitöitä ym. myynnissä kappelipuodissa. Käteismaksu. Kappelilounas ma ja to klo 11–13.

toimitetaan suomen ja englannin kielellä. Matinkylä on monikulttuurinen paikka, ja halusimme linkittää vaelluksen juuri tähän messuun. NINA RIUTTA Pieni pyhiinvaellus – Valoa kohti su 3.12. klo 16 Matinkylän uimarannalta, Matinlahdenranta 1, Matteuksen metsäkirkkoon, Liisankuja 3. Espoo International Lutheran Worship Matinmessu klo 17 Matinkappelissa, Liisankuja 3.

Hinta aik. 5 e, lapset 2 e, alle 3-v. 0,50 e. Safkaa ja seuraa -ilta ma 27.11. klo 17–19. Ks. oma ilmoitus. Raamattu-rukouspiiri ti klo 18.30. Eläkeläiskerho ti 5.12. klo 13. Miestenpiiri to 7.12. klo 18. Café Aurora ma–to klo 10–14.

KALAJÄRVEN KAPPELI Safkaa & seura -illat to klo 17–19. Ks. oma ilmoitus. Äänimaljarentoutus to 23.11. klo 18–19. Kesto 45 min. Helppoa tanssillista liikuntaa: Gospel Lattarit ma klo 18 Ponnen Maja. 5 e/tunti. Naiset Sanan äärellä ma 27.11. klo 18. Rukouksen ilta ke klo 18.30. Eläkeläiskerho to 30.11. klo 13. Naisten Cafe: jouluaskartelua to 30.11. klo 18–20. Itsenäisyyspäivän juhla kaikille ke 6.12. klo 10. Lipunnosto, musiikkia, puheita, partio Kalajärven Kalahaukat. Lahjoita jouluksi! Voit tuoda kappelille kahvia tai suklaata vähävaraisille perheille to 23.11. ja

30.11. klo 17–18. Joulupuuro ke 13.12. klo 18. Tuotto vähävaraisille perheille.

KAUKLAHDEN KAPPELI Kappelin toiminta on siirtynyt alakertaan kattoremontin vuoksi. Nuorten illat (15–19 -v.) to 23.11. ja 7.12. klo 18.30. Järj. Tuomiokirkkoseurakunta ja Kansanlähetys. Luovat kädet ma 27.11. klo 13–15. Viron kielen ryhmä ma 27.11. klo 18.30. Raamattuluento Efesolaiskirjeestä ti 28.11. klo 18.30. Rukouspiiri ke 29.11. klo 18. Joulumyyjäiset su 3.12. klo 13. Myynnissä leivonnaisia ja käsitöitä. Jouluarpajaiset. Eläkeläiskerho ma 4.12. klo 13. Radioraamattupiiri ti 5.12. klo 18.30.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Laaksolahden Marttojen joulumyyjäiset su 26.11. klo 11–13 Laaksolahtitalo. Leivonnaisia, jouluisia herkkuja, käsitöitä, lapsille askartelua. Arpajaiset, joulukalentereita.

Leveys 87 mm korkeus 273 mm SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.11.–8.12. s.7 Riisipuuro rusinakeitolla 4 e. Kahvio, glögi. Ikäihmisten kerho ma 27.11. klo 13. Gospel-lattarit ma klo 18.30–19.30. Hinta 5 e. Lasten kauneimmat joululaulut to 7.12. klo 18.

NUPURIN KAPPELI Iltaperhekerho ma 27.11. klo 17.30–19. Ikäihmisten kohtaamispaikka to 30.11. ja 7.12. klo 13. Teräskukat eläkeläiskerho to 23.11. ja 7.12. klo 13. Raamattuluento to 23.11. ja 7.12. klo 18. Hiljaisuuden päivä su 26.11. klo 12–16. Lupa olla rauhassa, lukea, tehdä käsitöitä, levätä. Rukoushetki, ehtoollinen sekä voileipäkahvit. ILM. 24.11. mennessä: eeva.honkanummi@gmail.com. Safkaa ja seuraa -illat ke klo 17–19.30. Ks. oma ilmoitus. Pyhäkoulu su klo 15. Kanervapiiri inkerinsuomalaisille ma 27.11. klo 13. Diakonia- ja lähetyspiiri ma 27.11. klo 18. Terveisiä Kreikasta, Christopher ja Humaira John. Kappelilounas ti 28.11. klo 12. Ehtoollinen. Hinta 1,5–3,5 e. Raamattupiirit: ke 29.11. klo 16. Naisille su 26.11. klo 16.30. Päivärukous ma ja to klo 13. Nuoret aikuiset pe 1.12. klo 18. K-18 -ilta! Tuomarilan Marttojen joulumyyjäiset su 3.12. klo 13–14.45. Käsitöitä ja leivonnaisia. Rauhan rukous - Peace Prayer ma 4.12. klo 18. Sytytämme toivon kynttilän. Käsityöryhmät: ti 5.12. klo 10–12.30 ja klo 13–15. Joulumyyjäiset su 10.12. klo 12–15. Myynnissä käsitöitä ja leivonnaisia lähetystyön hyväksi.

VIHERLAAKSON KAPPELI Kappelilounas ti klo 11–13. 2–5 e. Avoin raamattupiiri ke klo 18. Lähetyspiiri ma 4.12. klo 14. Safkaa ja seuraa -ilta ma 4.12. klo 17–19. Isällistä-ilta: ”Voimavarat ja jaksaminen” ma 4.12. klo 17–19. Vertaisilta isille. Lastenhoito ja kasvisruokailu klo 17. Tied. outi. wenell@evl.fi, 040 5474 146. Kauneimmat joululaulut to 7.12. klo 19. Cafe Viheri ma ja ke klo 10–12.

UNELMAN KAMMARI Kirpputori-kahvila avoinna ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Tied. eeva. einola@evl.fi.

JOULUNAJAN STARTTI Tapahtuma lapsiperheille pe 1.12. klo 10–12 Suvelan kappelissa ja asukaspuistossa. Iloista yhdessäoloa, leikkiä, askartelua ja joulun

RAKENNA JOULUPUU -KERÄYS Joululahjasi vähävaraiselle lapselle. Lahjatoiveita voi hakea Espoon tuomiokirkon kuusesta 3.–10.12. tai Kirkkokatu 10 aulan kuusesta (4.12.–8.12.). Kuoressa on tarkemmat ohjeet. Tuomiokirkko avoinna ti–pe klo 10–17, la–su klo 10–18. Kirkonkymppi avoinna ma–pe klo 9–14. Tied. Eeva Einola, 050 4380 189.

JOULUPAJA Jouluista askartelua ja puuhaa koko perheelle ma 11.12. klo 10–15 Espoon keskuksen perhekeskuksen kohtaamispaikka, os. Kamreerintie 6. Järj. kohtaamispaikan toimijoiden kanssa.

JOULUPOLKU Omatoimisesti kierrettävä joulupolku 11.12.–7.1. Espoon tuomiokirkon mäellä. Polulla pysähdyksiä joulukertomuksen äärellä. Ks. kartta ja joulukertomus: www. espoonseurakunnat.fi/joulupolku.

IKÄIHMISTEN JOULUKIRKKO JA -JUHLA Ti 12.12. klo 13 Espoon tuomiokirkossa ja juhla klo 14–16 seurakuntatalolla. Ilmainen bussikuljetus, reittitiedoista tarkemmin seuraavassa lehdessä.

ESPOON SEURAKUNTIEN YHTEINEN JOULUJUHLA Joulua yksin viettäville su 24.12. klo 11–17 Velskolassa. ILM. 5.12. mennessä, Ks. Yhteiset-palsta.

RAKASTAVA VALINTA Parisuhteen asioiden äärellä 8.–10.12. Solvallan urheiluopistossa. Sinkuille ja parisuhteessa eläville, osallistua voi yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. Hinta 60 e/hlö. Tied. miia.korttila@evl.fi, 050 5836 886.

LOPPIAISRETRIITTI 5.–7.1. Velskola. Ohj. Marja Malvaranta ja Antti Kujanpää. Hinta 90 e espoolaiset, 140 e muut. ILM. 21.12. mennessä: marja.malvaranta@evl. fi, 040 5311 040.

PARISUHDEPÄIVÄ Parisuhteen kuntokartoitus: ”Missä mennään?” la 27.1. klo 10–15 Kalajärven kappeli. Hinta 5 e/ aik. Lastenhoito yli 3-v. lapsille: 2 e. Hinta sis. lounaan ja materiaalit. ILM. viim. 7.1: espoonseurakunnat. fi/tapahtumat > Tapahtumahaku. Tied. kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165.

ÄITILOMANEN ”Valon voima” 12.–14.1. Velskola. Äideille katetaan valmis pöytä ja saunoa saa kaikessa rauhassa! Ohj.

Outi Wenell, Kirsi Kanerva ja Marja Malvaranta. Hinta 40–50 e. ILM. espoonseurakunnat.fi/tapahtumat/äitilomanen2024.

SAFKAA JA SEURAA -ILLAT Avoimien ovien illat klo 17–19, joihin kaikki ovat tervetulleita. Yhteinen ja edullinen ruokailu, pelejä ja peliseuraa, lapsille omaa puuhaa, vaihtuvaa ohjelmaa. Suvelan kappeli joka keskiviikko. Kalajärven kappeli joka torstai. Auroran ja Viherlaakson kappeli maanantaisin vuoroviikoin; Aurora 27.11. (parilliset viikot) ja Viherlaakso 4.12. (parittomat viikot).

Ks. ilmoitukset s. 6

SUVELAN KAPPELI

tunnelmaa! Tarjolla glögiä ja pipareita.

PERHEKERHOT & PARISTA PERHEEKSI Perhekerhot ja -kahvilat: espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/lapset-ja-lapsiperheet/ perhekerhot. Espoon keskuksen perhekeskus, Kamreerintie 6: Parista perheeksi-ilta to 7.12. klo 17–18.30, tied. Kirsi Kanerva, 050 511 0165. Perhekahvila ti klo 13–15.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Ammatillista keskusteluapua, perhe- ja parisuhdeasiat, ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa, Solmuja parisuhteessa -neuvonta: outi. wenell@evl.fi, 040 5474 146. Silta – paikka pysähtyä huojentamaan huolia Suvelan kappeli. Ajanvaraukset: kirsi.kanerva@evl. fi, 050 5110 165. Papin puhelin joka päivä klo 9–19, 09 8050 2602.

TUKEA VAIKEASSA ELÄMÄNTILANTEESSA Ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään: Auroran alue: 040 763 6599. Espoon keskus ja Suvela: 040 531 1037, 050 438 0189 tai 040 547 1861. Pohjois-Espoo: 040 736 9315. Länsi-Espoo: 050 438 0176 tai 040 513 0862. Viherlaaksolahden alue: 040 572 5344. www.espoonseurakunnat.fi/apuaja-tukea.

Ks. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan tiedot

SOMESSA JA VERKOSSA Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2023 7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.11.–8.12.

EIJA HARJU

Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13 Aukioloajat: Espoonlahden kirkko ma–to klo 8.30–18, pe 8.30–15, la toiminnan mukaan, su 10–18 ja pyhinä 10–15. Soukan kappeli ma–pe 9–15, la–su toiminnan mukaan.

MESSUT

Rakenna joulupuu -keräys on pääkaupunkiseudun seurakuntien joulukampanja.

Osallistu paikalliseen Rakenna joulupuu -keräykseen Toimi näin, kun haluat lahjoittaa jouluiloa lähimmäiselle – perheelle tai yksinasuvalle. Seurakuntien diakoniatyöntekijät toimittavat lahjat perille. Espoon tuomiokirkkoseurakunta Joululahjatoiveita voi hakea Espoon tuomiokirkon (Kirkkopuisto 5) kuusesta sunnuntaina 3.12. alkaen ja viimeistään 2. adventtisunnuntaina 10.12. tai Kirkonkympistä (Kirkkokatu 10), aulan kuusesta 4.–8.12. Kuoressa on ohje lahjan palauttamisesta. Keräyksen kohderyhmänä ovat vähävaraiset lapsiperheet. Kirkon ovet ovat auki ti–pe klo 10–17, la–su klo 10–18. Kirkonkymppi on auki ma–pe klo 9–14. (itsenäisyyspäivänä 6.12. Kirkonkymppi on kiinni). Tiedustelut: Eeva Einola, p. 050 438 0189.

Espoonlahden seurakunta Keräys alkaa sunnuntaina 3.12. klo 11 Espoonlahden kirkon ja klo 17 Soukan kappelin messujen yhteydessä. Nouda kirkon tai Soukan kappelin aulan kuusesta kortti, joka sisältää kuvauksen lahjan saajasta. Osta haluamallasi summalla lahjakortti ja palauta se viimeistään maanantaina 11.12. kirkon tai kappelin aulan postilaatikkoon. Tiedustelut: Klarika Vastamäki, p. 040 537 6854.

Leppävaaran seurakunta Keräysaika 3.–11.12. lapsiperheille ja muille pienituloisille Leppävaaran kirkolla, Veräjäkallionkatu 2. Voit noutaa Joulupuusta kuoren, jossa on kuvaus lahjan saajasta. Kuori sisältää tarkemmat ohjeet. Voit ostaa haluamallasi summalla lahjakortin ja palauttaa sen samassa kuoressa Leppävaaran kirkolle kirkon aukioloaikoina. Leppävaa-

8 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2023

ran kirkko on auki ma–ke ja pe klo 9–16, to klo 10–18. Viikonloppuisin tilaisuuksien yhteydessä. Tiedustelut: Petri Lehtisalo, p. 040 546 5191.

Olarin seurakunta Olarin seurakunnassa vastaanotetaan 3.–11.12. lahjakasseja, joihin voit laittaa neljä tuotetta: kahvipaketti, suklaata, joulupipareita ja glögiä (ja halutessasi joulukortti). Kassit voi tuoda seurakunnan Chapple-tilaan Isoon Omenaan.

Tapiolan seurakunta Voit ilahduttaa apua tarvitsevaa lähimmäistäsi lahjoittamalla hänelle haluamasi suuruisen lahjakortin jouluksi diakoniatyön kautta. Lahjakortin voit hankkia valitsemastasi liikkeestä tai tavaratalosta, mieluiten kuitenkin Tapiolan alueelta. Pyydämme palauttamaan lahjakortin viimeistään ma 11.12. Tapiolan kirkolle. Tiedustelut: Maritta Kopsala, p. 040 620 8015.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kauniaisissa voit osallistua keräykseen ostamalla lahjakortin ja tuomalla sen viimeistään tiistaina 12.12. seurakuntatoimistoon tai diakoniatyöntekijöille: diakonissa Pirjo Luoma, p. 050 301 7028 ja nuorisodiakoni Sonja Holkerinoja, p. 050 464 7001. Lisätietoa: Lue lisää sivulta 2–3 tai rakennajoulupuu.fi

Leipämessu pe 24.11. klo 10 kirkko. Vastamäki, Huttunen, Yli-Jaskari. Messun jälkeen yhteinen lounas ja klo 12–13 maksuton kirpputori. Vuoronumerot kirpputorille jaetaan klo 12. Messu su 26.11. klo 11 kirkko. Ylisuutari, Yli-Jaskari. Okra-kuoro. Messy Church su 26.11. klo 16 kirkko. Kaikenikäisille toimintapisteitä ja kertomushetki. Keittoruokailu. Iltamessu su 26.11. klo 17 Soukan kappeli. Lindberg, Puukko. Muskarimessu ti 28.11. klo 10 kirkko. Siioninvirsiseurat pe 1.12. klo 18.30 kirkko. 1. adventtisunnuntain klassinen messu su 3.12. klo 11 kirkko. Olli, Kohijoki, Puukko, Yli-Jaskari, Rautio sekä kamarikuoro Navichorus. Messun yhteydessä avataan Rakenna Joulupuu -keräys. Yhteisömessu su 3.12. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus ke 6.12. klo 11 kirkko. Rautaa vai rauhaa rajalle? Huttunen, Puukko. Messu su 10.12. klo 11 kirkko. Lindberg, Rautio. Yhteisömessu su 10.12. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Kauneimmat joululaulut -messu su 10.12. klo 17 Soukan kappeli. Ylisuutari, Ojala ja kirkkokuoro.

APUA JA TUKEA Diakonian ajanvaraus diakonia. espoonlahti@evl.fi tai arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885 tai sähköinen ajanvaraus www.espoonseurakunnat.fi. Diakonian jouluaika Tarvitsetko ajan diakoniatyöntekijälle ennen joulua? Varaa aikasi nyt. Aikoja on tarjolla rajallisesti. Maksuton kirpputori pe 24.11. klo 12–13 kirkko. Vuoronumerot jaetaan klo 12. Haluatko lahjoittaa hyväkuntoisia käyttövaatteita ja kenkiä? Lahjoituksia otetaan vastaan Espoonlahden kirkolle kirpputoriviikolla ma–to klo 9–18.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ Diakonialounas ma ja to klo 12–13 kirkko, lipunmyynti klo 11.30–12.30. Aikuiset 3 e. Itsenäisyyspäivän brunssi ke 6.12. klo 11 alkavan sanajumalanpalveluksen jälkeen Espoonlahden kirkolla. Brunssi valmistetaan pääosin hävikkielintarvikkeista, tarjolla niin kauan kuin ruokaa riittää. Maksuton/vapaaehtoinen käteismaksu aulan vaivaisukon laatikkoon.

TAVATAAN TAAS! Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18 Kaskikappeli. Opi suomea - Luetaan yhdessä ti klo 9.30 Soukan kappeli (naisille) ja ke klo 17.30 kirkko (kaikille). Suomalaiset opettavat suomen kieltä. Lapsen saa ottaa mukaan. Ilmainen. Kirpputori Toivon Tori ke klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Kohtaamisia ja eläytymistä ikiaikaisiin kirjoituksiin to 23.11. ja 7.12. klo 18 kirkko. Selloimprovisaatiota ja Raamatun tekstejä. Tapani Heikinheimo, Eveliina Rožnovski ja Niko Huttunen. Aikuisten lauantai-ilta 25.11. klo 18 kirkko. Leikkimielistä kilpailua ja tietovisailua. Voit halutessasi tuoda pientä purtavaa yhteiseen pöytään.16.12. Jouluista ohjelmaa. Diakonia- ja lähetyspiiri ti 28.11. klo 13 kirkko. Valmistellaan myytävää lähetystyön hyväksi. Seurakuntakahvila ke 29.11. klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten pankille. Miesten raamattupiiri to 30.11. ja 14.12. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 5 e. Diakoni tavattavissa ma 4.12. klo 13–14.30 Soukan palvelukeskus (Soukankaari 7). Kuukauden ensimmäisenä maanantaina etsivä diakoni tavattavissa palvelukeskuksen aulassa. Mahdollisuus myös lyhyeen kahdenkeskiseen keskusteluun. Laulukerho ti 5.12. klo 13 kirkko, paritt. vkot. Virsiä kanttorin johdolla. Pullakahvit 1,50 e. Yhteisen tulen äärellä to 7.12. klo 17–20 Soukan kappeli. Seurakunta tarjoaa makkarat ja mehut, voit tuoda myös omat grillattavat tullessasi. Fellowship & Dance Party la 9.12. klo 17 Soukan kappeli. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa. Discussion, food and dance.

MUSIIKKI Soiva Marraskuu: ”Nousee toivo – surun ja ilon rajapinnalla” pe 24.11. klo 18 kirkko. Heli Ojala, piano ja laulu, Eivor Hagmark: viulu ja laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Espoo Sinfonian Sibelius-konsertti 1.12. klo 19 kirkko. Johtajana Jackie Shin. Liput ovelta 25/15 e.

Leveys 87 mm

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.11.–8.12.korkeus 273 mm s. 9 Tule joulu kultainen -joulukonsertti la 2.12. klo 19 kirkko. Milana Misic & Hannu Lehtonen. Tapiolan kuoron joulukonsertti ma 4.12. klo 18 kirkko. ”Se kuusi oli vihreä”- jouluisia runoja ja musiikkia sanoin ja sävelin ti 5.12. klo 13 Soukan kappeli. Hilkka Niiranen, lausunta, Elja Puukko, musiikki. Kahvit 1,50e. Esbo arbis -kamarikuoron joulukonsertti 8.12. klo 19 kirkko. Kapellimestarina Timo-Juhani Kyllönen. Espoon Mieslaulajien konsertti 14.12. klo 17 kirkko. Vapaa pääsy. Musiikkiopisto Kungsvägenin joulukonsertti la 16.12. klo 14. Vapaa pääsy. Naiskuoro Melodien joulukonsertti ma 18.12. klo kirkko. Lauluyhtye Kuvajan joulukonsertti ke 20.12. klo 19 kirkko. Jylla Ensemblen joulukonsertti pe 22.12. klo 18 kirkko. Lue lisää konserteista Kirkoissa soi -palstalta.

LAPSET JA LAPSIPERHEET Joululauluhetki pikkulapsiperheille ke 13.12. klo 10 kirkko. Perinteisiä joululauluja ja kivoja muskarijoululauluja. Kahvi- ja mehutarjoilu.

NUORET Ilmoittautuminen kevään harrastekerhoihin, toimintapäiviin ja leireille alkaa ma 4.12. klo 12 osoitteessa sodesode.fi

JOULU LÄHESTYY Joulumyyjäiset, Latokasken Martat la 25.11. klo 11–13 Kaskikappeli. Rakenna Joulupuu -keräys Haluatko tukea vähävaraisten joulunviettoa? Keräys alkaa 3.12. klo 11 Espoonlahden kirkon ja klo 17 Soukan kappelin messujen yhteydessä. Nouda kirkon tai Soukan kappelin aulan kuusesta kortti, joka sisältää kuvauksen lahjan saajasta. Osta haluamallasi summalla oleva lahjakortti ja palauta se 11.12. mennessä kirkon tai kappelin aulan postilaatikkoon. Diakoniatyö toimittaa lahjan perille. Joulukuusipuisto tulee jälleen Soukan kappelin sisäpihalle! Kuuset saamme lahjoituksena, koristeet ja mahdolliset valot tulevat koristelijoilta. Kuuset arvotaan jouluksi vähävaraisiin perheisiin koristeiden kera. Ilmoittaudu kuusten arvontaan 15.12. mennessä juha.eriksson@evl.fi. Suuret joulumarkkinat la 9.12. klo 10–14 kirkko. Syömistä, juomista, herkkuja ja höyryävää joulupuuroa luumukiisselin kera. Tekemistä kaikenikäisille. Klo 12 Kauneimmat joululaulut kirkkosalissa, klo 13.45 yhteinen hartaushetki. Voit osallistua leipomalla tai tuomalla käsitöitä myyntiin. Lisätiedot Eveliina Rožnovski p. 041 518 1244.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi Lapset ja perheet minisiipi.fi FB & IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa on kirkkopussukoita pienimmille messuvieraille, kirkolla myös lastenpaikka. Perheiden olohuone kirkon B-siivessä su klo 10–12.30. Messun jälkeen kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot verkosta: espoonseurakunnat.fi/le/jumalanpalvelukset ja Leppävaaran srk:n Facebookista. Hyvä voittaa – messu su 26.11. klo 11 Leppävaaran kirkko. Kirkkovuoden viimeisen sunnuntain messu tulkataan viittomakielelle. Mukana lastenleiriläiset, nuorisotyönohjaajat Maria Tapionlinna ja Daniela Saba-Myers sekä nuorisotyön harjoittelija Katariina Kompuinen. Kirkkokuoro ja Pilgrim Brass. T. Salo, Yletyinen, Latvanen. Espoo International Lutheran Worship su 26.11. klo 17 Karakappeli. Kaksikielinen (englanti–suomi) kansainvälinen messu. Hoosianna! – messu su 3.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. Messu striimataan myös Leppävaaran srk:n YouTube-kanavalle. Viittomakielinen tulkkaus. Espoon puhallinorkesteri, lauluyhtye Moodi, Yletyinen, T. Salo, Latvanen, Hyry. Arabiankielinen perhemessu ja pyhäkoulu su 3.12. klo 11–12 Uuttu. Hoosianna! – ensimmäisen adventisunnuntain messu su 3.12. klo 13 Karakappeli. Alanne, Sini Huopaniemi. Valo! – messu su 3.12. klo 18. Leppävaaran kirkko. Lauletaan Hoosianna! Nuorten suunnittelema ja toteuttama messu. Messubändi. Kallioniemi, Pöyri, Noponen. Iltapalaksi pitsaa. Rukoilemme rauhaa – itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus ke 6.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana partiolippukunnat Leppävaaran Korvenkävijät ja Vaaran Vaeltajat. Pöyri, Latvanen. Venäjänkielinen iltakirkko ti klo 18 Uuttu. Arki-illan messu Leppävaaran kirkossa joka to klo 17.

SIIONINVIRSISEURAT Ma 4.12. klo 18.30 Leppävaaran kirkko. Puhujina Arto ja Marjatta Laitinen sekä Johanna Hirsto. Illan isäntänä Erkki Koivusalo. Kahvit klo 18.30, puheet ja veisuu alkavat

klo 19.

LAPSILLE JA PERHEILLE Lasten toiminta Facebookissa: minisiipi.fi, FB & IG & YouTube: @ minisiipi. Uutun perhekahvila to 23.11. 9.00–11.30 Uuttu. Karakallion vauvakerho to 30.11. klo 13–15 Karakappeli. Kirkon perhekahvila pe 24.11. klo 9 Leppävaaran kirkko. Kirkon vauvakerho ti 28.11. klo 13–15 Leppävaaran kirkko. Iltaperhekahvila ti 28.11. klo 16.30–18.30 Leppävaaran kirkko. Karakappelin perhekahvila ke 29.11. klo 9–11.30 Karakappeli.

Ks. lisää vieressä

LASTEN OMA HOOSIANNA Taaperokirkko: Sano adventti! Hipsuttelemme aasin kanssa kohti joulua pe 1.12. klo 10 Leppävaaran kirkko, B-siipi. Mukana perhetoiminnanohjaaja Seija, muskariope Essi ja lasten pappi Kirsti. Lasten Hoosiannakirkko su 3.12. klo 15 Leppävaaran kirkko. Sytytämme ensimmäisen adventtikynttilän. Tästä alkaa joulun odotus! Muskarikuoro Huiske Essi Kaarelan johdolla, kanttori Outi ja lastenpappi Kirsti.

JOULU TULEE! Lasten joululauantai la 9.12. klo 14–16.30 Karakappeli. Jouluaskartelua, peliä ja puuhaa, lasten kauneimmat joululaulut laulaen ja leikkien klo 15.. Mukana muskariope Essi, kanttori Outi, Emiliapappi ja lastenohjaaja Tuikki. Joulupipari- ja mehutarjoilu. Maksuton, kolehti Kauneimmat joululaulut -keräykseen Suomen Lähetysseuran kautta.

JOULUINEN PUUHAPAJA Lintuvaaran Omakotiyhdistys järjestää perinteisen JouluViretapahtuman RakennusVireen parkkipaikalla la 2.12. klo 13–15. Tapahtuman aikana voit tulla Uuttuun, Lintukulma 2, askartelemaan joulukortteja. Tervetuloa kaikenikäiset osallistujat!

FOOD & HOPE Yhteisöruokailu nuorille aikuisille ti 5.12. klo 17 nuortentila Siipi. Tehdään yhdessä ruokaa, syödään ja tutustutaan toisiin. Mukana diakoni Nuu, pappi Arto ja oppilaitospappi Panu. Jos haluat tulla vapaaehtoiseksi toteuttamaan iltaa, laita viesti Nuulle (Noora Lana): 050 568 5340.

AIKUISILLE Kaikki aikuisten ryhmät löydät netistä: espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/ryhmat.

VARTTUNEELLE VÄELLE Avoin kahvila ma 27.11. klo 13 Leppävaaran kirkko, srk-sali. Ehtoollishartaus ti 28.11. klo 14 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2023 9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.11.–8.12.

Leppävaaran Elä ja asu -seniorikeskus. Varttuneen väen kerho ti klo 13 Karakappeli. Varttuneen väen kerho pe klo 13 Elä ja asu -seniorikeskuksessa.

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLA Karakallion torilla ke 6.12. klo 15. Noin puolen tunnin ajan tarjolla glögiä ja musiikkia. Karakallio-Seuran ja seurakunnan tervehdykset. Lopuksi lauletaan yhdessä Maamme-laulu.

KONSERTTEJA Esbo arbis -työväenopiston laulajien joulukonsertti ti 5.12. klo 19 Karakappeli. Vapaa pääsy. Oi, Suomi katso! – Espoon puhallinorkesterin itsenäisyyspäivän konsertti ke 6.12. klo 16 Leppävaaran kirkko. Johtajana Simo Kanerva. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

KAUNEIMMAT JOULU LAULUT ALBERGASSA Joululauluja idyllisessä kartanossa la 9.12. klo 14 ja 16 Albergan kartano, Sokerilinnantie 7. Pastori Jukka Raunu ja kanttori Pauliina Hyry. Saliin mahtuu noin 50 hlöä, tila ei ole esteetön. Vap.eht. kolehti

Suomen Lähetysseuran joulukeräykseen.

APUA JA TUKEA Diakonian palveluaika ma klo 10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana varaa aika suoraan diakoniatyöntekijöiltä sähköpostitse: leppavaaran.diakonia@evl.fi. Diakonialounaat Leppävaaran kirkolla ti ja to klo 11.30–12.30. Hinta 3 e, alussa lyhyt hartaus.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSU Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/Olarinsrk. Kirkon takaosaa ei videokuvata. Ehtoollisen aikana kuvataan alttarialuetta.

Olarin kirkko: Su 26.11. klo 10. Kruus, Hartikainen, Rautio, Virsiveljet. I adventtisunnuntain Hoosiannamessu su 3.12. klo 10. Vikman, Jussila, Rautio. Suomalainen kamarikuoro avustaa. Messun jälkeen glögi- ja piparitarjoilu ovilla. Itsenäisyyspäivän messu ke 6.12. klo 10. Suontakanen, Vikman, Niinikoski. Matinkappeli: Su 26.11. klo 12. Vikman, Franssila. Espoo International Lutheran Worship Matinmessu su 3.12. klo 17. Karinen, Malinen Franssila with Worship Band. Messu on kaksikielinen, käytämme englantia ja suomea. The service is bilingual, Finnish-English. Lastenhoito järjestetty. Children’s activities are available during the worship service. Olarin kappeli: Su 26.11. klo 12 Hartikainen, Rautio.

LÄHETYSMYYJÄISET Su 26.11. klo 13 Matinkappeli. Messun jälkeen kirkkokahveilla riisipuuroa ja joulutorttuja. Vapaaehtoinen maksu lähetystyölle. Lisäksi myytävänä mm. villasukkia. Arpajaiset ja Minikirppis auki. Tuotto lähetystyölle.

KONSERTTI OMAIS HOITAJILLE JA LÄHEISILLE

PIENI PYHIINVAELLUS – VALOA KOHTI

ti 28.11. klo 15 Olarin kirkko. Selloduo Varosen tarjoama upea konserttielämys omaishoitajille ja heidän läheisilleen omaishoitajaviikolla. Luvassa upeita säveliä ja konsertin jälkeen kahvitarjoilu. Mukana Meri Kalanti Olarin seurakunnasta ja Katja Karvinen Tapiolan seurakunnasta.

Su 3.12. klo 16 Matinkylän uimarannalta Matinkappelille. Lähtö uimarannalta klo 16. Oma led-kynttilä tai lyhty mukaan! Saapuminen Matinkappelin metsäkirkkoon klo 16.30, jossa glögiä ja lauluhetki. Mahdollisuus jäädä Espoo International Lutheran Worship - Matinmessuun klo 17 Matinkappelille.

PERHEIDEN PIKKUJOULUT JA KAUNEIMMAT JOULULAULUT

DIAKONIATYÖ

La 2.12. alkaen klo 10 Chapple, Iso Omena. Ovet avautuvat klo 10. Iloiset joululaulukarkelot alkavat klo 10.15 kanttori Päivin johdolla. Laulujen jälkeen piparinkoristeluja jouluaskartelupajat, kasvomaalaus sekä riisipuuro- ja glögitarjoilu. Leikkihuone auki. Klo 12 laulamme perheiden kauneimpia joululauluja kanttori Päivin johdolla. Tapahtumaan voit ottaa mukaan oman tonttuasun ja -lakin tai minkä tahansa suosikkiasusi. Kauneimmat joululaulut soivat maailman lasten hyväksi. Tilaisuudessa on mahdollisuus antaa lahja heille.

Diakoniapäivystys ti klo 10–12, 050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Contact deacon on Tuesdays 10–12 by phone 050 4329368 or via email. Diakonialounas/Community lunch Tiistaisin / Tuesdays, 12 Matinkappeli, (Liisankuja 3) alkaen 5.9. Torstaisin / Thursdays, 12 Olarin kirkko, (Rälssitilankuja 1). Hinta/ Fee 4 €. Ota mukaan tasaraha, Please use the exact amount. Lipunmyynti 11.45–12.30. Minikirppis Tule tekemään löytöjä pikku rahalla lähetystyön hyväksi tiistaisin klo 10–12 Matinkappelille! Minikirppikseltä voit ostaa edullisesti lasten- ja aikuistenvaatteita ja tukea samalla lähetystyötä Virossa. Maksu käteisellä. Lisätietoja tytti. kohonen@evl p. 050 365 3779.

Lauletaan Hoosianna! Sunnuntaina 3.12. vietetään ensimmäistä adventtisunnuntaita. ESPOON TUOMIOKIRKKO klo 10. Urkuri Teemu Suominen, sekä Espoon Laulu, johtaa Säde Bartling. OLARIN KIRKKO klo 10. Suomalainen kamarikuoro avustaa. Messu myös striimataan Olarin srk:n YouTube-kanavalle. TAPIOLAN KIRKKO klo 10. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro, joht. Liisa Malkamäki; Hannu Jurmu ja Vocal Tapiola. LEPPÄVAARAN KIRKKO klo 11. Messussa viittomakielinen tulkkaus. Espoon puhallinorkesteri, lauluyhtye Moodi. UUTTU klo 11 Arabiankielinen perhemessu ja pyhäkoulu. ESPOONLAHDEN KIRKKO klo 11 Klassinen messu. Kamarikuoro Navichorus. AURORAN KAPPELI klo 12. KAUKLAHDEN KAPPELI klo 12. Kyläkirkko. Joulumyyjäiset. KALAJÄRVEN KAPPELI klo 14. Musiikki Timo Lepistö, tenori.

Joulun kuvitusilme: Sari Pelho

10 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2023

SUVELAN KAPPELI klo 15. Adventin perhemessu. Marttojen joulumyyjäiset. LEPPÄVAARAN KIRKKO klo 15. Lasten Hoosiannakirkko. Muskarikuoro Huiske joht. Essi Kaarela. TAPIOLAN KIRKKO klo 15 Lasten Hoosiannakirkko. GospelKids-kuoro. Glögi ja mehu. LEPPÄVAARAN KIRKKO klo 18 Valo!-messu, nuorten suunnittelema ja toteuttama messu. Messubändi. PIENI PYHIINVAELLUS – VALOA KOHTI Matinkylän uimarannalta Matinkappelille klo 16. Oma led-kynttilä/lyhty mukaan! MATINKAPPELIN METSÄKIRKKO klo 16.30 lauluhetki ja glögi. MATINKAPPELI klo 17 Espoo International Lutheran Worship – Matinmessu.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.11.–8.12.Leveys 87 mm

korkeus 273 mm S. 11

AIKUISILLE Lukupiiri to 7.12. klo 14 Matinkappeli. Kirjana Chimanda Ngozi Adichie: Purppuranpunainen hibiskus. Mukaan voi tulla, vaikka ei olisi lukenut kirjaa. Ei ilmoittautumista, tiedustelut p. 050 353 8398 tai leena.lenkkeri@gmail. com. Kaikki aikuisten ryhmät löytyvät netistä: www.espoonseurakunnat. fi/olarin-seurakunta/aikuiset.

MUSIIKKI Su 26.11. klo 18 Olarin kirkko, SaintSaënsin ja Faurén Requiemit. Suomalainen Kamarikuoro, joht. Eric-Olof Söderström. Liput 25/15 e ovelta tai lippu.fi. Pe 1.12. klo 19 Olarin kirkko, J.S.Bach: Joulu-oratorio osat 1–3. Graduale-kuoro, solistit ja soitinyhtye, joht. Hiski Wallenius. Liput 30/15 e ticketmaster.fi. Ma 4.12. klo 19 Olarin kirkko Candominon kauneimmat moniääniset joululaulut – sing along. Candomino ja lapsikuorot esilaulavat joululauluja, liity mukaan itselle parhaiten sopivaan stemmaan. Materiaalin saa paikan päällä. Tilaisuuden päätteeksi glögitarjoilu. Liput 10 e ovelta. La 9.12. Olarin kirkko klo 19, VALOjoulukonsertti, Tapiolan kuoro. Liput 30/25/10 e, tapiolankuoro.fi. To 14.12. klo 19 Olarin kirkko, Kamarikuoron joulukonsertti, joht. Mikko Niinikoski. Vapaa pääsy/ ohjelma 10 e.

ADVENTIN JA JOULUN AIKA Tapahtumat seuraavassa, 7.12. ilmestyvässä lehdessä, sekä netissä: espoonseurakunnat.fi/tulemukaan/joulu.

Tapiolan seurakunta Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan, su klo 8–14. Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi

MESSUT JA HARTAUDET TAPIOLAN KIRKOSSA Levollinen rukoushetki viikon päätteeksi pe 24.11. klo 18 Tapiolan kirkko. Meditatiivista rukouslaulua, Raamatun sanaa ja rukousta, hiljaisuutta. Taizé-yhteisön levollisia lauluja. Mukana Ossi Tervonen, Sini Hulmi ja Minna Vihko. Gospelmessu su 26.11. klo 10. Gospelmamas-kuoro ja Joonatan Rautio band. Paananen, Tiihonen, Jokivuori. Viikkomessu ke 29.11. klo 8. Linnoinen. Kirkkokahvit ja aamupuuro Kahvila Valossa. Hoosianna! Kaiken kansan

adventtikirkko to 30.11. klo 13. Tapiolan lukion musiikkilinjan lauluyhtye, joht. Tuula Tikkanen ja Kuoro kaikille, joht. Elina Jokivuori. Saarna Hannu Kiuru, Hero, Malkamäki. Kirkkokahvit ja jouluista musiikkia kahvila Valossa. Hoosianna! 1. adventtisunnuntain messu su 3.12. klo 10. Linnoinen, Kallio, Koivisto, Malkamäki, Jurmu. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro. Hoosiannakirkko lapsiperheille su 3.12. klo 15. Mukana GospelKids. -kuorolaiset. Kirkkohetken jälkeen mehua, glögiä ja pipareita tarjolla Valo-kahvilassa. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus ke 6.12. klo 10 Tapiolan kirkko. Mukana partiolaisia. Kallio, Jurmu.

KAHVILA VALO Kahvila Valo Tapiolan kirkolla ma–to klo 12–16. Tuotto YV-keräykseen, KUA:lle ja lähetystyöhön oman srk:n sopimuskohteisiin.

AIKUISTEN AVOIN KESKIVIIKKOKERHO Kahvitarjoilu Tapiolan kirkon Valokahvilassa klo 12.30, ohjelma klo 13. Alussa hartaus ja lopussa rukous. Mukana pastori Katja Hero. Ke 29.11. Pyhän Maan matkalaiset: Länsirannalla nähtyä ja kuultua. Kansainvälisen vastuun ryhmän edustaja Tapiolan seurakunnasta.

SEURAKUNTARETKI Vivamoon Lohjalle to 14.12. katsomaan joulunäytelmä Ihmeelliseen iloon. Lähtö Tapiolan kirkolta klo 10.30 ja paluu klo 15.30. Näytelmä 1 h ulkona. Ei täysin esteetön kohde. Tied. ja ilm. viim. 29.11. arkipäivisin klo 9–11: Malle Münter, p. 040 755 6797.

MUMMO- JA PAPPAPAKETIT Keräämme perinteistä joulutervehdystä Pärnun Eliisabetin seurakunnan vanhuksille. Sisältö: kahvia, teetä, pipareita, suklaata, kynttilä ja joulukortti tervehdyksellä (kaikki tai jotakin) paketoimattomana. Toimita lahjat Tapiolan kirkon vahtimestarille VIIM. 7.12.

AIKUISILLE TAPIOLAN KIRKOLLA Lukupiiri ti klo 13. Riitta Linnapuomi lukee ääneen yhdessä valittua kirjaa. Laajalahden raamattupiiri pe 24.11., 8.12 ja 15.12. klo 18 Kirvuntien kerhotilassa. Tied. Sonja Malmivaara, p. 045 897 4002. Miesten raamattupiiri joka toinen ti: 28.11. ja 12.12. klo 18.30. Kristillinen meditaatio to klo 19. Ei edellytä aiempaa kokemusta meditaatiosta. Tied. ohjaaja Leena Vanne, magdaleena.vanne@gmail. com.

Hiljaisuuden jooga pe klo 13 ja ti klo 18.30. Ilm. nettisivujen tapahtumakalenterin kautta ko. päivän kohdalta (kirjoita tapahtumahakuun Hiljaisuuden jooga Tapiola). Tied. tekstarilla p. 050 3465 348 tai ullamaijakyrola@hotmail.com. Lähetyspyhä su 26.11. klo 11.45–15. Aiheena Tuttu ja tuntematon Inkerin kirkko. Antero Rasilainen, ELY. Lähetyskahvit ti 28.11. klo 13. Aiheena Kansanlähetyksen työ Etiopian Jimman hiippakunnassa. Toni Lindholm, Kansanlähetys. Rukouksen ja laulun ilta ke 29.11. klo 18. Rauhan symposiumi to 30.11. klo 15–18 Tapiolan kirkossa. Symposiumin alustajina ja kommentoijina Tiina Hyyppä ja Anna-Liisa Rafael Helsingin Yliopistosta, Tiina Järvi Tampereen Yliopistosta, piispa Mari Parkkinen, Veli Gabriel, Isä Petri Korhonen sekä mm. Ulkoministeriön, Kirkon Ulkomaanavun, Suomen Lähetysseuran, juutalaisten ja palestiinalaisten edustajat. Kahvitarjoilu Kahvila Valossa, ohjelma alkaa kirkkosalissa klo 15.30.

ALFA–KURSSI NUORILLE AIKUISILLE Kurssi on tarkoitettu sinulle, joka etsit elämän tarkoitusta, epäilet Jumalan olemassaoloa tai haluat tutustua kristinuskon peruskysymyksiin. Alfa kokoontuu 10 krt torstaisin 11.1.2024 alkaen Tapiolan kirkolla klo 18–19.30. Lisäksi yksi lauantain Alfa-päivä. Ryhmän koko 5–10 hlöä. Tied. ja ilm. viim. 2.1.: anu.ristimaki@evl.fi, 050 322 3520.

NEULEKAHVILA Valmistaudu jouluun Neulekahvilassa! Kahvila Valossa ti 28.11. klo 17.30–20 neuvoja kinkkisiin ohjeisiin, ideoita, lankaa ja puikkoja, jouluisia herkkuja, seuraa ja ihanaa adventinajan tunnelmaa. Voit tulla tekemään valmiiksi keskeneräiset käsityösi tai aloittamaan kokonaan uuden! Mukana Erika, Miia ja Kia.

HILJAISUUDEN MAALAUS Luodaan akryylimaaleilla värejä, viivoja ja tekstuureja, joita yhdessä jaettu hiljaisuus nostaa mieleen. 6 krt: ma 15.1., 11.3., 6.5., 19.8., 14.10. ja 9.12. klo 18–20 Tapiolan kirkolla. Materiaalimaksu 20 e. Ilm. viim. 1.1.2024: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Tied. karoliina.makela@sanamalja.fi.

LAPSILLE JA PERHEILLE Pyhäkoulu su klo 10 Tapiolan kirkko. Yli 4-v, pienemmät aikuisen kanssa. Tapiolan kirkon perhekerho ma klo 9.30–11.30. Tapiolan kirkon perhekahvila ti klo 9.30–11.30. Laajalahden perhekerho, Kirvuntie 18 C, pe klo 9.30. Iltaperhekerho ke 29.11. klo 16.30– KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2023 11

Leveys 87 mm korkeus 160 mm s.12

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.11.–8.12. ADVENTIN AATON MYYJÄISET

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA

Tule ostamaan käsitöitä, leivonnaisia ja Yhteisvastuu-tuotteita la 2.12. klo 10 Tapiolan kirkolle. Mukana tapiolalaisia, paikallisia toimijoita, partiolippukuntia sekä Tapiolan seurakunnan toimintapiirejä. Myyjäiskahvilasta vastaavat Uuden Tuulen Martat.

Ma 27.11. klo 18.15 Sebastoksen toimitilassa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

RAKENNA JOULUPUU -KERÄYS Ilahduta apua tarvitsevaa lähimmäistäsi. Keräys on avoinna 3.–11.12. Ks. tarkemmat ohjeet s. 8.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Päivystävä pappi joka päivä klo 9–19, p. 09 8050 2602. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ti ja to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

SEIMELTÄ SEIMELLE Pyhiinvaellus la 9.12. Lähtö klo 14 Tapiolan kirkon uurnalehdosta. Kävelemme n. 6 km. Pysähdymme kotien pihoilla seimien äärellä rukoushetkiin ja laulamaan joululauluja. Vaelluksen päätteeksi pieni meditatiivinen rukoushetki Tapiolan kirkossa klo 17. Lopuksi piparia ja glögiä.

KANSAINVÄLINEN OLOHUONE Kahvila Valossa joka ke klo 17–19. Voit lukea lehtiä, pelata lautapelejä tai ehdottaa muuta yhteistä tekemistä. Teetä ja pientä purtavaa tarjolla.

LAAJALAHDEN OLOHUONE Kaikille avoin olohuone ti klo 17 Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C. Yhdessäoloa, pelailua ja kahvittelua.

Matalan kynnyksen kuoro, kaikki ovat tervetulleita. Harjoitukset tiistaisin Tapiolan kirkon srk-salissa klo 13.30–14.30.

VAPAAEHTOISTEN JOULUJUHLA Kansainvälisenä vapaaehtoisten päivänä ti 5.12. klo 18 Tapiolan kirkko, Kahvila Valo. Olet tärkeä!

KONSERTTEJA TAPIOLAN KIRKOSSA Täysin palkein! -konsertti: Aleksanteri Wallius, urut su 26.11. klo 18 Tapiolan kirkko. Mm. Bach, Idenstam, Vierne. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykseen. Joulun suloiset kellot pe 1.12. klo 19. Latvialais–suomalainen kuoro Ziemelmeita (Pohjanneito), joht. Karol Kisiel. Espoon työväenopisto Omnian joulukonsertti ma 4.12. klo 18.30 Espoon Laulun joulukonsertti pe 8.12. klo 19. Lue lisää konserteista Kirkoissa soi -palstalta.

12 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2023

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 28.11. klo 13 seurakuntasalissa. Miten piispanvirka on muuttunut Suomessa toisen maailmansodan jälkeen? Puhujana aiheesta väitellyt TT, pastori Heidi Zitting.

ILON ILTAPÄIVÄ Tiistaisin klo 15 Sebastoksen toimitilassa kaksikielinen mielenterveysryhmä.

LAPSIPERHEIDEN OLOHUONE PERHESOPPA Kohtaamispaikka lapsiperheille keskiviikkoisin klo 15-18 Sebastoksen toimitilassa, os. Kauniaistentie 11. (ei ilmoittautumista, maksuton). Klo 15 välipala alakoululaisille ja kahvi/tee/mehu vanhemmille + lapsille. Keittopäivällinen lapsiperheille klo 16–17.30.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA PÄIVÄLLÄ

JOULUIKKUNAT 2.12.–7.1.

MESSU KUORO KAIKILLE

Aiheena apostoli Paavali ja kristinuskon synty. Mitä Paavali todella sanoi? ma 27.11. klo 18. Apostolin sanoma ja teologia. Pastori, dosentti Kari Kuula.

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16. lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

To 23.11. ja to 7.12. klo 14 kirkolla alatakkahuoneessa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

18.30 Tapiolan kirkko. Syödään yhdessä joulupuuroa, leikitään, lauletaan ja hiljennytään.

LUENTO- JA KESKUSTELUSARJA

Su 26.11. klo 10 kirkossa, saarna Kari Kuula ja kantt. Teija Palolahti. Mukana lauluryhmä Hele, joht. Raisa Rangell.

MESSU – KAUNIAISTEN KIRKKO 40 V. 1. adventtisunnuntaina 3.12. klo 10 kirkossa, saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Kari Kuula ja kanttorina Teija Palolahti, joka joht. AccaBella -kuoroa. Seurakuntalaisia avustajina messussa. Messun jäleen. juhlakahvit.

ITSENÄISYYSPÄIVÄN KAKSIKIELINEN JUMALANPALVELUS Ke 6.12. klo 10 kirkossa, Kari Kuula ja Ulrik Sandell, kanttorina Barbro Smeds, joka joht. GSP-Klang kuoroa. Ei kirkkokahveja Jumalanpalveluksen jälkeen seppeltenlasku hautausmaalla.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

Voit käydä katselemassa joulutunnelmaa Kauniaisten kirkon sisäpihan ikkunoissa. Tervetuloa silloin, kun sinulle sopii!

LASTEN KAUNEIMMAT JOULULAULUT Su 3.12. klo 15 kirkossa, mukana Singing Suns -lapsikuoro.

IHANIMMAT ENKELIVIRRET Ma 4.12. klo 17 kirkossa. Teija Palolahti laulattaa ja Kari Kuula kertoo enkeliteologiasta.

NUORTEN SAUNAILTA Ma 4.12. klo 17–20 kirkon kerhorakennuksessa. Lisätietoja Sonjalta.

MARTAT JA MARIAT To 7.12. klo 12 lähetyksen ja kansainvälisen diakonian ryhmä, myyjäisvalmisteluja kirkolla.

RAKENNA JOULUPUU -KERÄYS Jouluiloa vähävaraisille pääkaupunkiseudulla. Kauniaisissa voit osallistua keräykseen ostamalla lahjakortin ja tuomalla sen 12.12. mennessä seurakuntatoimistoon tai diakoniatyöntekijöille. Diakoniatyöntekijät toimittavat lahjakortit apua tarvitseville. Diakonissa Pirjo Luoma 050 301 7028 ja nuorisodiakoni Sonja Holkerinoja 050 464 7001.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, må-to kl. 9–12 per telefon och e-post. Öppet för besök enligt överenskommelse. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Esbo domkyrka sö 26.11 kl. 12.15 högmässa med välsignelse av nya nattvards- och lägerassistenter. Ilmoni, Malmgren, Brunell. Esbo domkyrka sö 3.12 kl. 12.15. Hosianna högmässa på första advent. Sironen, Jäntti, Brunell, Leppänen, Malmgren och William Häggblom. Körerna EsVoces och Novena medverkar. Glögg och pepparkaka serveras vid domkyrkans klockstapel efter högmässan. Esbo domkyrka on 6.12 kl. 10 tvåspråkig gudstjänst på Självständighetsdagen. Ilmoni, Malmgren, Häggblom och Ari Kunnamo. Kransnedläggning vid hjältegravarna efter gudstjänsten. Kyrkkaffe i Församlingsgården. Esbo domkyrka to 7.12 kl. 19.30. Kom och fira en högtidlig julmorgon i förtid, när YLE spelar in julottan för teve och radio. Var på plats senast kl. 19.15. Jäntti, Iivanainen, Brunell, Malmgren, Leppänen, Häggblom och kammarkören Novena samt orkester, bl.a. musik från Händels Messias.

BARN OCH FAMILJ Familjeklubbar för dig som är hemma med småbarn: Fr kl. 9.30 Köklax kapell. Ti kl. 9.30, Sökö kapell. On kl. 9.30, Esbo domkyrkas församlingsgård. To kl. 9.30, Mattby kapell. Obs! Ingen familjeklubb on 6.12. Familjekvällen Himlaskoj tisdagar kl. 16.30–18.30 i Esbo domkyrkas församlingsgård. För hela familjen med barn 0–9 år. Rytm, berättelse och sång. Mellanmål. Andakt och ljuständning. Babydans torsdagar kl. 13–14, Esbo domkyrkas församlingsgård. För föräldrar med bebisar i åldern 0–9 mån. Ta med sjal eller bärsele. Musiklekis för de minsta på onsdagar i olika 30 min pass mellan kl. 9.30–12 för 0–5-åringar. Kolla vilken grupp som passar på esboforsamlingar.fi Plats: Esbo domkyrkas församlingsgård. Barnens musikdag lö 2.12 kl. 10 och kl. 11. Olars kyrka. För 0–7-åringar tillsammans med förälder/mor-farförälder/fadder.

UNGA OCH UNGA VUXNA Ungdomskväll i Sode må 27.11 och 4.12 kl. 17, Sökövägen 13.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Julglädje till församlingens seniorer – donera kaffe/te, socker,

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.11.–8.12.

pepparkakor, julservetter. Opaketerade gåvor kan lämnas in till vaktmästeriet kl. 9–15, Kyrkogatan 10, senast 11.12. Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Ani 050 597 3313 ani.iivanainen@ evl.fi, Taina 040 547 1856, taina. sandberg@evl.fi, samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3. Öppet tisdagar och torsdagar kl. 10– 14, onsdagar telefonbetjäning kl. 9-11.30. tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@ evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 26.11 Högmässa kl. 12. Under kyrkkaffet informerar Sanna Jensen om närståendevård. SÖ 3.12 Högmässa kl. 12. Graziakören medverkar. Festkyrkkaffe i övre salen. ON 6.12 Självständighetsdagens tvåspråkiga gudstjänst kl. 10. Manskören GSP-Klang medverkar. Efteråt uppvaktning vid hjältegravarna.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 23.11 och 30.11 i övre brasrummet kl. 10–11.

TISDAG 28.11 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.3010.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i kyrksalen kl. 18.

KYRKOSYFÖRENINGEN ON 29.11 i övre brasrummet kl. 14.

BIBELSTUDIUM TO 30.11 i övre brasrummet kl. 18–20.

JULTABLÅ TORSDAG 30.11 OCH FREDAG 1.12 I Grankulla kyrka kl. 9 och 10.15. Medverkande: Pensionärer från Grankulla svenska pensionärsförening. Manskören GSP-Klang medverkar

ADVENTSBASAR LÖ 2.12 till förmån för diakoni och mission kl. 11–13 i kyrkan.

TISDAG 5.12

10.30. Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i kyrksalen kl. 18.

Elämänkaari

International

Espoo International Lutheran Worship Services: bilingual (Finnish–English) worship service every Sunday: Sunday 26th November at 5 pm Karakappeli. Sunday 3rd December at 5 pm Matinkappeli. International living room every Wednesday from 5 pm to 7 pm at Tapiola Church, Café Valo (address Kirkkopolku 6, Tapiola). You can read magazines, play board games or find other activities together. Tea and snacks will be served.

Yhteiset

Walk in -terapiaa maanantaisin klo 14–18 Ohjaamotalossa Leppävaarassa, Lintuvaarantie 2. Ilmainen palvelu on tarkoitettu 16–29-vuotiaille eikä se edellytä ajanvarausta. Terapiaa antavat koulutetut terapeutit. Terapiaa annetaan yksi tapaaminen kerrallaan. Aikuisten lauantai-ilta 25.11. klo 18 Espoonlahden kirkko. Leikkimielistä kilpailua ja tietovisailua. Voit halutessasi tuoda pientä purtavaa yhteiseen pöytään. Konsertti omaishoitajille ja läheisille ti 28.11. klo 15 Olarin kirkko. Selloduo Varosen tarjoama upea konserttielämys omaishoitajaviikolla. Luvassa upeita säveliä ja konsertin jälkeen kahvitarjoilu. Mukana Meri Kalanti Olarin seurakunnasta ja Katja Karvinen Tapiolan seurakunnasta. Sateenkaarikansan Kauneimmat joululaulut la 9.12. klo 15 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, Helsinki Vietätkö joulua yksin? Tule seurakuntien yhteiseen joulujuhlaan Velskolaan jouluaattona, su 24.12. klo 11–17. Tied. ja ilm. viim. 5.12.: diakoniatyöntekijät Taina Leinonen, p. 050 517 0656, taina.leinonen@evl.fi ja Mari Paulasaari, p. 050 438 0256, mari.paulasaari@ evl.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURA KUNTA

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kastettu Abbasi Arash, Boström Maya Bianca, Castan Letizia Julia, Huhtala Iita Alma Helmiina, Ketola Lilian Lumi Aurora, Kinnunen Pessi Ingvald Ilmari, Koskinen Hilma Marjatta, Laurila Onni Verneri, Nisso Ilona Taimi Linnea, Nisso Lauri Veikko Matias, Rantasalo Noel Erik, Ruuskanen Daniel Aamos, Strandberg Elis Vilhelm, Suvimaa Teo Aaron Valtteri, Tallgren Noel Emil, Tjurin Elmo Lenni Aleksi, Turpeinen Eeda Victoria, Vauhkonen Enni Marie. Hautaan siunattu Nymander Niilo Juhani 81 v, Partanen Pirkko Liisa 77 v, Suokko Seija Maija Kaarina 71 v, Silvonen Kimmo Juhani 65 v.

Kastettu Arbelius Fanni Aino Elina, Heinonen Janni Tuuli Elisabet, Isometsä Viviana Alina, Korshunoff Ensio Mihail Matias, Pärssinen Aino Emilia, Rämä Aino Emilia, Saajakari Elli Ruusa, Salo Eeva Emilia, Saviranta Isla Lilian Adessa, Sundqvist Oula Aukusti. Hautaan siunattu Lehtinen Irina 95 v, Suoninen Hilja 89 v, Matilainen Paavo Kalervo 81 v, Alaranta Seppo Kalevi 67 v, Kuusela Tarja Orvokki 65 v.

Kastettu Hallasmaa Leevi Ilmari Johannes, Lindh Chiara Elena, Peltola Kielo Kamilla. Hautaan siunattu Lehto Suoma Irene 93 v, Eräretki Irja Margareta 78 v, Riksman Juhani Veli 77 v, Hyytiäinen Reijo Eemil 74 v, Ikävalko Hannu Tapio 68 v, Heinonen Jukka Tapani 66 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastettu Laakso Oula Juhani, Lutinier Louis Allan, Riikonen Emilia Ida Edith, Suomalainen Auri Aleksandra Rauha, Söderholm Stella Evelina, Vikstén Alvar Sulo. Hautaan siunattu Mäki Anja Helena 86 v, Linnervuo Timo Olavi 84 v, Nykänen Hannu Kullervo 77 v, Hyvärinen Anja Leena Marjatta 72 v, Björklund Lilja Sinikka 68 v, Heikkilä Joonas Anton 22 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastettu Huuhka Nerea Ariel Aurora, Leskinen Lilli Mimosa, Nikander Rafael Mikonpoika, Niskanen Amelia Orvokki, Ofori Jyrkkiö Selma Nana Yaa, Riikonen Aarno Eerik Olavi, Tahkola Otso Matias. Hautaan siunattu Rekola Martta Irja Margit 96 v, Tervo Anja Sinikka 89 v, Sarparanta Antti Juha 81 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpt/Kastettu Andler Sofia Meeri Elisabeth, Holmström Nathaniel Vide Ilmari, Malmelin Ronja Maria Juni, Nikkilä Elsa Sofia. Avliden/Hautaan siunattu Ehrnstén Doris Wilhelmina 99 år, Staffans Maija Anneli 91 år, Grönroos Anita Regina 85 år, Majander Jan-Erik 62 år, Sandström Robert Tom Juhani 59 år.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Hautaan siunattu Eine Annikki Mäkinen 92 v, Antti Ilmari Palomäki 67 v, Martti Johannes Roth 85 v.

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30– KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2023 13

JOULUNAJAN MUSIIKKIA ESPOON KIRKOISSA 24.11.–23.12.

Kirkot soivat joulua Pian alkava adventti tuo kirkkoihin joulumusiikin tarjonnan. Poimi tästä suosikkisi. PERJANTAI 24.11 ■ Soiva Marraskuu: ”Nousee

toivo – surun ja ilon rajapinnalla” klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Heli Ojala: piano ja laulu; Eivor Hagmark viulu ja laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LAUANTAI 25.11. ■ Rajapintoja – Katja K. & Ork.

klo 18 Espoon tuomiokirkko, Kirk kopuisto 5. Lauluja Bachista ja kelttisävelmistä popklassikoihin. Katja Kangas, laulu ja piano; Make Perttilä, laulu ja kitara; Laura Airola, viulu; Heikki Pohto, huilu ja foni; Teemu Keränen, kontrabasso; Sami Koskela, lyömäsoittimet; Tuomas Aukio, äänentoisto ja valotaide. Vapaa pääsy, ohjelma maksu Punaisen Ristin katastrofi rahastolle.

lainen kuoro Ziemelmeita (Pohjan neito), joht. Karol Kisiel. ■ J.S.Bach: Jouluoratorio osat 1–3, Gradualekuoro, solistit ja soitinyhtye, joht. Hiski Wallenius klo 19 Olarin kirkko, Rälssitilanku ja 1. Liput 30/15 e ticketmaster.fi. ■ Miri Rantio – Ensimmäinen joulu klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkko puisto 5. Miri Rantio, laulu, Mikael Bergholm, piano. Mukana laulajia Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Exoduskuorosta. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu. Konsertti myös striimataan Espoon tuomiokirkko seurakunnan Facebooksivulle.

LAUANTAI 2.12. ■ Tule joulu kultainen -joulukon-

sertti klo 19 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Milana Misic & Hannu Lehtonen.

SUNNUNTAI 3.12.

■ Täysin palkein! klo 18 Tapiolan

■ Urkuyö & Aarian joulu klo 19

kirkko, Kirkkopolku 6. Aleksanteri Wallius, urut, mm. Bach, Idenstam, Vierne. Peruskorjatut urut soivat komeasti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykseen. ■ Saint-Saënsin ja Faurén Requiemit, Suomalainen Kamari kuoro, joht. EricOlof Söderström klo 18 Olarin kirkko, Rälssitilan kuja 1. Liput 25/15 e ovelta tai lippu.fi. ■ Synkkien virsien ilta – yhteislaulua kirkkovuoden loppumetreillä klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Tule kokemaan Tuomiosunnuntain suosittu valo pilkku! Uruissa Petri Koivusalo, laulattamassa Espoon mieslaula jat, joht. Helge Kõrvits. Veisaa karstat pois sielustasi ja nielustasi! Vapaa pääsy.

Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuis to 5. Perinteisiä joululauluja yhteislauluina sekä tenori Tuomas

KESKIVIIKKO 29.11. ■ Rauhaa ja rakkautta – Sing and

Shine -kuorot klo 19 Espoonlah den kirkko. Liput 20/15 e.

PERJANTAI 1.12. ■ Espoo Sinfonian Sibelius-kon-

sertti klo 19 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Johtajana Jackie Shin. Liput ovelta 25/15 e. ■ Joulun suloiset kellot klo 19 Tapiolan kirkko. Latvialais–suoma

14 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2023

MAANANTAI 4.12. ■ Tapiolan kuoron joulukon-

sertti klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. ■ Espoon työväenopisto Omnian joulukonsertti ma klo 18.30 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. ■ Candominon kauneimmat moniääniset joululaulut – sing along klo 19 Olarin kirkko, Rälssi tilankuja 1. Candomino ja lapsi kuorot esilaulavat joululauluja, liity mukaan itselle parhaiten sopivaan stemmaan. Materiaalin saa paikan päällä. Tilaisuuden päätteeksi glögitarjoilu. Liput 10 e ovelta. ■ Sellistien aarreaitta ma 4.12. klo 19.30 Suvelan kappeli, Kirstin tie 24. Musiikkiopisto Avonian selloyhtyeiden konsertti. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e lähetys työn hyväksi.

Perinteisiä joululauluja lauletaan Espoon tuomiokirkossa sunnuntaina 3.12. Säveliä tulkitsee muun muassa Espoon barokki -yhtye.

■Se kuusi oli vihreä – jouluisia

runoja ja musiikkia sanoin ja sävelin klo 13 Soukan kappeli, Soukankuja 3. Hilkka Niiranen, lausunta, Elja Puukko, musiikki. Kahvit 1,50 e. ■ Esbo arbis -työväenopiston laulajien joulukonsertti klo 19 Karakappeli, Karakalliontie 12. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKO 6.12. ■ Oi, Suomi katso! – Espoon

puhallinorkesterin itsenäisyyspäivän konsertti klo 16 Leppävaa ran kirkko. Joht. Simo Kanerva. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamak su.

PERJANTAI 8.12.

harppu. Liput 30/25/10 e tuntia ennen ovelta tai tapiolankuoro. tapahtumiin.fi. Alle 12v. ilmaiseksi. ■ Joulu on… – Espoon Laulun joulukonsertti klo 19 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6.

LAUANTAI 9.12. ■ Rakkauden joulu – Jipun joulu-

konsertti klo 16 Kalajärven kappe li, Ruskaniitty 3. Perinteisiä joulu lauluja uusiin koskettavin sovituk sin. Säestäjänä pianisti ja säveltäjä Benja Roth, joka on sovittanut laulut yhdessä Jipun kanssa. Vapaa pääsy. ■ VALO – Tapiolan kuoron joulu klo 19 Olarin kirkko, Rälssitilan kuja 1. Liput 30/25/10 e, tapiolankuoro.fi.

■ Hengellisiä sävelmiä klo 18

MAANANTAI 11.12.

Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Musiikkikoulu Amadon oppilaat ja opettajat. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e lähetystyön hyväksi ELY:n kautta. Kahvit 2,50 e musiikkitoiminnan hyväksi. ■ Esbo arbis kammarkör klo 19 Soukan kappeli, Soukankuja 3. Joht. TimoJuhani Kyllönen.

■ VALO – Tapiolan kuoron joulu

MAANANTAI 11.12

■ Pienikin valo pimeän poistaa

■ VALO – Tapiolan kuoron joulu

klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirk kopuisto 5. Tapiolan kuoro, johtaa Pasi Hyökki, Hanna Kenttämies,

ma 11.12. klo 19 Espoon tuomiokirk ko, Kirkkopuisto 5. Tapiolan kuoro, johtaa Pasi Hyökki, Hanna Kenttä mies, harppu. Liput 30/25/10 e tuntia ennen ovelta tai tapiolan kuoro.tapahtumiin.fi. Alle 12vuo tiaat ilmaiseksi.

TIISTAI 12.12. – osallistava joulukonsertti lapsiperheille klo 18 (sama konsertti myös ke 13.12. klo 10 ja klo 11) Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuis

ANNABELLE ANTAS

SUNNUNTAI 26.11.

Katajalan, baritoni Jussi Meri kannon ja Espoon barokin yhtyeen tulkitsemina. Liput lippu.fi ja ovelta.

TIISTAI 5.12.

JOULUNAJAN MUSIIKKIA ESPOON KIRKOISSA 24.11.–23.12.

AURORA HEIKKINEN

ATTE MALASKA

Katja Kankaan laulua kuullaan Rajapintoja-konsertissa Espoon tuomiokirkossa lauantaina 25.11.

tö. Liput 22/15 e ovelta sekä ennak koon candomino.fi

LAUANTAI 16.12. ■ Musiikkiopisto Kungsvägenin

Jepa Lambert esiintyy Soulful Christmas -konsertissa torstaina 21.12. Espoon tuomiokirkossa.

to 5. Lauletaan ja leikitään yhdessä muskariopettajien kanssa. Mukana musisoimassa Make Perttilä (kita ra) ja Kukka Lehto (viulu). Vapaa pääsy, kesto n. 40 min. ■ Kauniaisten musiikkiopiston kynttiläkonsertti ti klo 18 Kau niaisten kirkko, Kavallintie 3. Vapaa pääsy. ■ Espoon Mieslaulajat joulukonsertti klo 19 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Liput 20 e laulajil ta ja esmila.com. ■ Joulun ihme – Tuomiokirkon omat muusikot joulutunnelmissa klo 20 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Espoon tuomiokir kon kanttorit ja muskariopet muu sikkoystävineen ensi kertaa yhtei sessä joulukonsertissa! Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu.

KESKIVIIKKO 13.12. ■ Taas kaikki kauniit muistot

– kanttoreiden joulukonsertti klo 13 Leppävaaran kirkko. Rakkaimmat joululaulut sooloi na ja duettoina. Outi Noponen ja Kullervo Latvanen, laulu, Paulii na Hyry, urut ja piano. Vapaa pääsy, konsertin jälkeen pulla kahvit. ■ Pähkinänsärkijä – kertojana Anna Airola, musiikki UMO Hel sinki Jazz Orchestra klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkko puisto 5. Duke Ellingtonin ja Billy Strayhornin jazzsovitus Tšaikovskin Pähkinänsärkijäjou luklassikosta. Näyttelijä Anna Airola herättää tarinan eloon ja lukee musiikin rinnalla kulkevan E. T. A. Hoffmanin kirjoittaman

sadun pähkinänsärkijän ja hiiri kuninkaan jouluyön seikkailusta. Liput Ticketmaster 15–32 e.

TORSTAI 14.12. ■ Espoon Mieslaulajat joulu-

konsertti klo 17 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Vapaa pääsy. ■ Olarin seurakunnan Kamarikuoron joulukonsertti, joht. Mikko Niinikoski klo 19 Olarin kirkko, Räls sitilankuja 1. ■ Hiljaa – Candomino-kuoroperheen perinteinen joulukonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirk kopuisto 5. Candomino, CandoMini ja CaMinus johdattavat kuulijat joulunajan riemuun ja tunnelmoin tiin. Kuoroja johtavat Esko Kallio, Anna Sandström ja Liisalotta Lepis

joulukonsertti klo 14 Espoonlah den kirkko. Vapaa pääsy. ■ Akateemisten Muusikoiden joulukonsertti klo 16 Suvelan kappeli. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e lähetystyön hyväksi. Kahvit 2,50 e musiikkitoiminnan hyväksi. ■ Polyteknikkojen kuoron joulukonsertti klo 19 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Liput 30/15/40 e lippu.fi

MAANANTAI 18.12. ■ Naiskuoro Melodien joulukon-

sertti klo 19 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. ■ Seimellä – Lauluyhtye Virran joulukonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Eemeli Välimäki, kitara. Klassista joulumusiikkia Suomesta ja Euroo pasta. Liput ovelta 15/10 e (Mobile pay/käteinen).

TIISTAI 19.12. ■ Lapsi seimessä nukkuu –

Espoon Mieslaulajien perinteinen joulukonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Johtaa Helge Kõrvits, Ville Urpo nen, urut, solistit Heikki Lindholm ja Tuomo Sankola. Liput 20 e laulajilta ja esmila.com sekä ovelta.

KESKIVIIKKO 20.12. ■ Naiskuoro Melodien joulu-

konsertti klo 19 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Käsiohjelma 15 e. ■ Lauluyhtye Kuvajan joulukonsertti ke klo 19 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. ■ Joulu on… – Espoon Laulun joulukonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Joht. Säde Bartling. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e.

TORSTAI 21.12. ■ Jepa Lambert: Soulful Christ-

mas klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Sielukkaita joulu lauluja afroamerikkalaisin gospel painotuksin. Liput: Tiketti 23 e, ovelta 25 e.

PERJANTAI 22.12. ■ Jylla Ensemblen joulukonsertti

klo 18 Espoonlahden kirkko, Kippa rinkatu 8.

LAUANTAI 23.12. ■ Aatonaaton Soulahtavat Kau-

neimmat joululaulut klo 18 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Orkesteri na Soul Connection. Solisteina Jonnu Heikkilä ja Hannu Lepola, Mikko Pettinen, trumpetti. Juontaa Juha Virta.

KOONNUT: REIJA HIRVONEN

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2023 15

JOULUNAJAN MUSIIKKIA HELSINGIN KIRKOISSA 1.–11.12.

PERJANTAINA 1.12.

TIISTAINA 5.12.

■ Reino Nordin klo 19 Johannek-

■ Joulun rauhaa klo 18 Puotilan

senkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Liput 40 e tiketti.fi. ■ Tulkoon joulu klo 19 Kallion kirkossa. Laulaja Irina ja laulaja-lauluntekijä Knipi. Liput 45 e tiketti.fi. ■ Vetus ventus -bändi klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. ■ Kaihon Karavaani klo 19 Tuomiokirkossa. Solistina Kyösti MäkiMattila. Liput ticketmaster.fi.

kappelissa. Anne Tanskanen ja Petri Bäckström, laulu ja piano. ■ Sekakuoro Procantus klo 19 Munkkivuoren kirkossa. ■ Jepa Lambert klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Maria Ilmoniemi, piano, mukana Sounds of Mercy -gospelkuoro. Liput 23 e Tiketistä, 25 e ovelta. ■ Sekakuoro Lento klo 19 Suomenlinnan kirkossa.

LAUANTAINA 2.12. ■ Gospel Glory klo 17 Vanhassakir-

KESKIVIIKKONA 6.12.

kossa, Lönnrotinkatu 6. Gospelia Kaikille Mass Choir, Gospel Helsinki -kuoro, Gospel Helsinki Band, gospelguru Gerald T. Smith ja laulaja Laura Autio. Liput 28,10/22,60/9,60/1,60 e lippu.fi ja ovelta. ■ Tapiolan kuoro klo 17.30 ja 20 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liput.

■ Itsenäisyyspäivän urku-

SUNNUNTAINA 3.12.

■ Jouluista barokkimusiikkia

■ Rauha maailmaan klo 14 Puoti-

lan kappelissa. Analía CapponiSavolainen, laulu, Marjaana Merikanto, piano. ■ Ylioppilaskunnan Laulajat klo 16 ja 18.30 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Liput 29/10 e. ■ Kamarikuoro Cantiamo klo 16 Roihuvuoren kirkossa. ■ Saint-Saëns: Jouluoratorio klo 18 Kannelmäen kirkossa. Vokaaliyhtye CantoNovo, LänsiHelsingin musiikkiopiston kamariorkesteri, solisteina Minna Nyberg, Minna Holkkola, Elisabet Petsalo, Aarne Mansikka ja Juhana Kotilainen. ■ Maasalon Adventtivesper klo 18 Kulosaaren kirkossa. Kulosaaren kirkkokuoro, Herttoniemen kirkkokuorot ja Marika Leino, urut. ■ Lauluyhtye Aikamiehet klo 18 Laajasalon kirkossa. ■ Joulukonsertti klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Annimaria Rinne ja Olli Ahvenlahti. ■ Hyväntekeväisyyskonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Järj. Lions Club Helsinki Pasila. Liput 20/15 e.

MAANANTAINA 4.12. ■ Pepe Willberg ja Jouluorkesteri

klo 19 Kallion kirkossa. Liput 38/20 e lippu.fi.

JOONAS BRANDT

Joulumusiikkia Helsingissä

konsertti klo 14 Kallion kirkossa. Olli Pyylampi. ■ Fantasia Religioso klo 14 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Pauliina Hyry, urut. ■ Itsenäisyyspäivän juhlakonsertti klo 14 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liput 25 e ovelta.

TORSTAINA 7.12. klo 12 Oulunkylän kirkossa. Joonas Minkkinen. ■ Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat klo 19 Kulosaaren kirkossa. ■ Luonnontiedelukion joulukonsertti klo 19 Käpylän kirkossa. ■ Saara Aalto klo 19 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Liput ticketmaster.fi. ■ Espoo Sinfonia klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Liput 25/15 e. ■ Töölö Brass klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liput 20/10 e.

PERJANTAINA 8.12. ■ Balalaikkaorkesteri Kalinka

ja kuoro Vinokas klo 18 Käpylän kirkossa. ■ Ylioppilaskunnan Laulajat klo 18 ja 20.30 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Liput lippu.fi. ■ Suomalaisen musiikin päivän konsertti klo 18.30 Laajasalon kirkossa. Itä-Helsingin musiikkiopisto. ■ Finnair Singers klo 19 Alppilan kirkossa. Liput 15 e holvi.com. ■ Akateeminen joulukonsertti klo 19 Kallion kirkossa. Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat, Dissonanssi, Hämäläis-Osakunnan

16 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2023

Koskettavana tulkitsijana tutuksi tulleen Suvi Teräsniskan Joulun henki -kiertueen konsertti pidetään maanantaina 11.12. kello 18 Kallion kirkossa.

Laulajat, Helsingin yliopiston musiikkiseuran kamarikuoro, Metsoforte, Pohjalaisten Osakuntien Laulajat, Savolaisen Osakunnan Laulajat ja Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat. Myös yhteislauluja. Liput 15/10 e lippu.fi, 20/15 e ovelta. ■ Oneviolin Christmas klo 19 Lauttasaaren kirkossa. Liput 32 e Ticketmasterista. ■ Saint-Saëns: Oratorio de Noel klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Akateeminen Laulu ja Ylioppilaskunnan Soittajat. Liput 20/10 e. ■ Rauhanyhdistyksen joululauluilta klo 19 Suomenlinnan kirkossa. ■ Ahjo Ensemble klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liput 25/15 e.

LAUANTAINA 9.12. ■ Kaiken kansan joulujuhla 12–15

Kallion kirkolla. Klo 12 Kauneimmat joululaulut. Klo 13.30 Gospel Helsinki. Glögiä, jouluista pikkupurtavaa, joulukorttipaja.

■ Kamarikuoro Kaamos klo 18

MAANANTAINA 11.12.

Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. ■ Vokaaliyhtye Calla klo 19 Alppilan kirkossa. ■ Samuli Edelmann klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Liput 42 e tiketti.fi.

■ Suvi Teräsniska klo 18 Kallion

SUNNUNTAINA 10.12. ■ Ylioppilaskunnan Laulajat

klo 15, 18 ja 20.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liput 38/16 e. ■ Discantus klo 17 Vuosaaren kirkossa. ■ Mestari-Laulajat klo 18 Kallion kirkossa. Solistina Pentti Forssell, Tapio Lehtonen, piano. Liput 15/8 e ovelta, alle 7-vuotiaat maksutta. ■ Show-kuoro Aventur klo 19 Lauttasaaren kirkossa. Liput 18/9 e aventur.fi, 20/10 e ovelta, alle 7-vuotiaat maksutta. ■ Suomen Laulu klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Solistina Marjukka Tepponen, Salla Pynssi, piano. Liput ovelta.

kirkossa. Liput 39,50 e Lippupisteestä. ■ Luoteis-Helsingin musiikkiopiston soittajaiset klo 18 Maunulan kirkossa. ■ Jutta Holmbergin lauluoppilaat klo 18 Puistolan kirkossa. Pianistina Sigita Hirvi. ■ Lauluyhtye Luna ja Latinolaulajat klo 19 Alppilan kirkossa. Helsingin työväenopistosta, mukana myös soitinyhtye. ■ Kamarikuoro Värinä klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Liput 25/15 e. ■ Lauluyhtye Vox Ra klo 19 Puotilan kappelissa. ■ Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3.

KOONNUT MAIJA KIVIRANTA Vapaa pääsy, ellei toisin mainita. Monissa konserteissa voi ostaa ohjelman. Lisää konsertteja osoitteessa musiikkiakirkoissa.fi.