Kirkko ja kaupunki 2024 15-16 Helsinki

26.9.2024

kirkkojakaupunki.fi

Pappi ja satanisti kävivät kahvilla s. 10

Turva, motivaatio ja flow auttavat opiskelijaa jaksamaan s. 14

Kävellen kuolemaa pakoon

Pate Mustajärvi elää täysillä ja on samaan aikaan hyvin tietoinen elämän rajallisuudesta s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

Pääkirjoitus

Kuolema kadulla pysäytti

KULJIN VIIME VIIKOLLA Tampereen keskustassa sijaitsevaa Hämeenkatua pitkin. Pysähdyin paikalle, jossa mies oli muutama päivä aiemmin ampunut raskaana olevan naisen.

Surmapaikalla oli kukkien ja kynttilöiden meri sekä viestejä, kuten ”naisen paikka on elossa”, ”antakaa naisten kulkea rauhassa” ja ”miehet, lopettakaa naisten tappaminen”. Viimemainitun oli jättänyt tamperelainen perheenäiti. Kadulla viesti pysäytti, sosiaalisessa mediassa sen nostaminen poliittiseksi meemiksi vei keskustelua sivuraiteelle.

MIEHET SYYLLISTYVÄT lähisuhdeväkivaltaan paljon naisia enemmän, mutta eivät kaikki miehet. Jos itse jotain lapsena miehenä olemisesta opin, niin sen, että oikea mies ei lyö naista. Naisen pahoinpitely on raukkamainen teko. Siinä ei ole mitään miehekästä.

Vihreiden Naisten somepäivityksen tarkoitus oli hyvä: nostaa esille sukupuolittunut väkivalta. Se on fakta, jota ei käy kiistäminen. Tilastokeskuksen mukaan joka kolmas nainen Suomessa on kokenut elämänsä aikana fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa nykyisen tai entisen kumppaninsa taholta. Joka kymmenes nainen on kohdannut sitä viimeisen viiden vuoden aikana. Tämä on noin puolet enemmän kuin miesten kohtaama lähisuhdeväkivalta. Naisiin kohdistuva väkivalta on myös useammin pitkäkestoista.

Vaikka suurin osa parisuhdeväkivallasta on supisuomalaista, väkivaltaan liittyy myös kult-

tuurisia syitä, niin sanottua kunniaväkivaltaa joissakin etnisissä ryhmissä. Tampereen tapauksessa syytteessä on romanimies, mikä on nostanut somessa esille kommentteja siitä, liittyykö tekijän tausta tapahtuneeseen. Tämä selvinnee oikeudessa. Romanit muuten tekevät itse tärkeää työtä lähisuhdeväkivallan kitkemiseksi Romano Mission kautta.

Tampereen ensi- ja turvakoti ry vei ampumispaikalle 153 kukkaa muistuttamaan asiakkaista, jotka eivät ole tänä vuonna mahtuneet turvakotiin Tampereelle. Pääkaupunkiseudulla turvakotipaikkoja on nyt 63, eikä tilaa lähimmässä turvakodissa aina ole. Apua tarvitseva ohjataan tällöin kauemmas.

LÄHISUHDEVÄKIVALTA on iso ongelma yhteiskunnassa, ja sosiaalisessa mediassa naisviha yltyy. Uutinen Helsingistä tuntuu siksi käsittämättömältä: Helsingin poliisi on ajamassa alas lähisuhdeväkivaltaan erikoistunutta yksikköään. Se on outo viesti tässä ajassa. PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

NAISEN PAHOINPITELY ON RAUKKAMAINEN TEKO.

Saako lypsetyn maidon takaisin utareisiin?

INTIALAINEN SANANLASKU

Kääntelen saniaisia sivummalle. Juuri tässä on aina aiemmin kasvanut kanttarelleja, mutta nyt ei näy yhtäkään. Säätiedotuksessa sanottiin, että ilmastonmuutos vaikuttaa jo luontoon. Voi itku!

Luoja, anna meille viisautta varjella ainutlaatuista luomakuntaasi.

Maailmassa on ollut ainakin viisi joukkosukupuuttoa. Nyt eletään ihmisen aiheuttamaa kuudetta sukupuuttoaaltoa. Sen nopeus on luonnolliseen nopeuteen verrattuna 1 000 – 10 000 kertainen.

MAAILMAN KUVALEHTI 3/2024

Etkö jo ole oppinut, etkö ole kuullut, että Herra on ikuinen Jumala, koko maanpiirin luoja? Ei hän väsy, ei uuvu, tutkimaton on hänen viisautensa.

JESAJAN KIRJA 40:28

Kirkko ja kaupunki

KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT

Lehti ilmestyy seuraavan kerran Espoossa ja Kauniaisissa 10.10. ja jälleen kaikissa kaupungeissa 24.10.

kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”On paljon asioita, joita voisimme oppia eläimiltä, jos vain antaisimme niille mahdollisuuden”

Maiju Kupiainen on töissä Korkeasaaren villieläinsairaalassa. Hänen työnkuvaansa kuluu eläinten ruokkiminen, ruokien valmistaminen ja potilaiden lääkitseminen. Hän myös avustaa eläinlääkäriä potilaiden tutkimuksissa ja hoitotoimenpiteissä.

TEKSTI EDITH KAURA KUVA ESKO JÄMSÄ

1

Maailman eläinten päivää vietetään 4. lokakuuta. Millä mallilla luonnonvaraisten eläinten oikeudet ja hyvinvointi Suomessa tällä hetkellä ovat, biologi ja eläintenhoitaja Maiju Kupiainen?

– Tänä vuonna astui voimaan uusi eläinsuojelulaki, jonka mukaan viranomaisilla ja kunnan eläinlääkäreillä on velvollisuus lopettaa loukkaantunut ja kärsivä luonnonvarainen eläin.

– Jos siis kohtaa vaikka siipirikkolinnun, niin sen voi toimittaa mihin tahansa kunnalliseen eläinlääkäriin ja heillä on velvollisuus lopettaa eläin, jos se kärsii. Eläinten suojelu kiinnostaa ja puhuttelee tiettyjä ihmisiä, mutta on myös paljon ihmisiä, joita eläinasiat eivät juurikaan kiinnosta. Meillä ei esimerkiksi ole tällä hetkellä hallituksessa eläinoikeuspuoluetta, ja yleisesti tuntuu siltä, että Suomessa olisi eläinoikeusasioissa parantamisen varaa.

2Onko sinulla jokin tietty hetki, joka on jäänyt villieläinsairaalassa työskentelystä mieleen?

– Parhaimpia ovat ne hetket, kun pääsemme palauttamaan potilaitamme

luontoon. On esimerkiksi lokkeja, jotka ovat tulleet meille poikasina, ja ne päästetään vapaiksi, kun ne ovat oppineet lentämään.

– Myös kuuttien vieminen takaisin mereen, kun ne olivat olleet pari kuukautta hoidossa, on jäänyt mieleen. Tuollaisina hetkinä tulee olo, että on saanut jotain hyvää aikaan ja pystynyt auttamaan. Haaveilin jo lapsena eläinten pelastamisesta, eikä se haave ole haihtunut mihinkään.

3Mikä on erikoisin eläin, joka sairaalaan on urallasi tuotu, ja mitä eläimiä sairaalassa nähdään usein?

– Käärmeitä tulee sairaalaan todella harvoin, mutta kerran meille tuotiin rantakäärme. Tällä hetkellä hoidossa ovat ilves ja kettu. Sellaisia petoeläimiä näkee meillä harvemmin.

– Sairaalaamme tulee paljon lintuja, kuten lokkeja, sorsia ja pääskysiä, jotka esimerkiksi ovat jääneet poikasina orvoiksi, tarttuneet aikuisina kiinni siimaan tai kärsivät siipeen sattuneesta traumasta.

– Myös oravia ja siilejä tuodaan tänne usein hoitoon. Viime vuonna hoidimme noin 1 500 eläintä, ja tänä vuonna olemme hoitaneet jo 1 100 eläintä.

4

Mitä ihmiset voisivat oppia eläimiltä?

– Eläinten kanssa huomaa, miten vilpittömiä ja aitoja ne ovat. Eläimet eivät pysty valehtelemaan tai teeskentelemään jotain, mitä ne eivät oikeasti ole. Niillä on myös uskomattomia taitoja: hämähäkeillä on ihmeellinen kyky kutoa seittejä ja linnut kykenevät navigoimaan tähtien avulla.

– On paljon asioita, joita voisimme oppia eläimiltä, jos vain antaisimme niille mahdollisuuden ja kuuntelisimme niitä. Tämä edellyttäisi sitä, että päästäisimme irti ajatuksesta, että ihminen on kaikkein viisain.

5Mikä sinulle on pyhää?

– Elämä yleisesti. Haluan tehdä työtä, joka edistää elämän moninaisuutta planeetallamme. Elämää pitäisi kunnioittaa sen kaikissa muodoissa, ei vain ihmiselämää. ■

Maailman eläinten päivää vietetään 4.10.

Maiju Kupiainen pitelee orvoksi jäänyttä siiliä, joka painoi villieläinsairaalaan saapuessaan vain 100 grammaa. Siilejä ruokitaan sairaalassa kissanmaidonkorvikkeella, kissan märkäruoalla ja jauhelihalla.

Antennit päässä, siivet täynnä silmiä

Ihmisen mielikuvitus on loihtinut enkeleille ulkonäön. Ortodoksisissa kirkoissa voi opetella tunnistamaan taivaallisia siivekkäitä kuin lintubongari ikään.

Miltä enkeli näyttää? No eipä välttämättä miltään, sillä enkelit ovat ruumiittomia voimia ja sellaisina ihmisille näkymättömiä. Näkyvän muodon enkeli tarvitsee silloin, kun sen pitää päästä puheisiin ihmisten kanssa. Raamatussa enkelit puuttuvat ihmisten elämään tämän tästä: ne puhuvat Jumalan suulla, varoittavat, ohjaavat ja joskus paljastavat, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Välillä enkeli voi tulla myös uniin. Monien mielikuvissa enkeli on siivekäs, androgyyni ihmishahmo. Raamatun kirjoittajille enkelien ulkonäkö tuntuu kuitenkin olleen sivuseikka – olennaisempaa on se, mikä Jumalan viesti niillä kulloinkin on kerrottavanaan. Aina ihminen ei edes heti tunnista olevansa enkelin kanssa tekemisissä.

Silloin kun enkelin ulkonäköä ylipäänsä kuvaillaan, puhutaan miehestä tai nuorukaisesta. Jeesuksen ylösnousemuksesta kertovissa evankeliumikohdissa mainitaan lisäksi kirkkaat tai valkoiset vaatteet. Vanhan testamentin Tuomarien kirjassa eräs silminnäkijä puolestaan kuvaa tapaamaansa enkeliä näin: ”Minun luokseni tuli Jumalan mies. Hän näytti Jumalan enkeliltä, hyvin pelottavalta.”

SIIVET ENKELEILLE kasvoivat ihmisten mielikuvituksessa, kun he halusivat jotenkin hahmottaa ja kuvata sitä, miten enkeli pystyi liikkumaan ilman ajan ja paikan rajoitteita. Siipien kehittymiseen vaikuttivat myös Vanhassa testamentissa kuvatut siivekkäät taivaalliset olennot kerubit ja serafit sekä vanhojen korkeakulttuurien siivekkäät jumalhahmot.

Kirkkoihin siivekkäät ylimaalliset olennot ilmestyivät 400-luvulta alkaen. Niitä tuli mosaiikkeihin, freskoihin ja ikoneihin.

Tänä päivänä enkelimaailman moninaisuus näkyy edelleen ortodoksisissa kirkoissa. Niissä vieraileva voi opetella tunnistamaan taivaallisia siivekkäitä kuin lintubongari ikään. Kuusisiipinen on serafi. Kerubilla voi olla kaksi, neljä tai kuusi siipeä, mutta parhaiten sen tunnistaa siitä, että sen siivet ovat täynnä silmiä.

ARKKI- ELI YLIENKELIT Mikaelin ja Gabrielin löytää ortodoksisessa kirkossa usein ikonostaasista eli alttarin edessä olevalta kuvaseinältä. Mikaelilla on yleensä punainen viitta ja vihertävä aluspuku, Gabrielilla värit menevät päinvastoin.

Toisessa kädessä niillä on sauva ja toisessa usein pyöreä esine, joka joissakin ikoneissa näyttää kiekolta, joissain taas läpikuultavalta lasipal-

lolta. Siitä on esitetty erilaisia tulkintoja: sen on ajateltu heijastavan taivaallista valoa tai kuvaavan jumalallista näkemistä.

Enkelin hiuksia koristaa nauha tai diadeemi, jonka päät leijuvat korvien korkeudella kuin jonkinlaiset tuntosarvet tai anturit. Joskus kuulee sanottavan, että niiden avulla enkeli kuulee Jumalan käskyt. Todellisuus runollisen tulkinnan taustalla on kuitenkin aika suoraviivainen: hiuksiin sidottu nauha on kreikkalaisessa ja roomalaisessa kulttuurissa ollut voiton merkki.

”

Minun luokseni tuli Jumalan mies. Hän näytti Jumalan enkeliltä, hyvin pelottavalta.

Joissakin ikoneissa Mikael ja Gabriel kuvataan työn touhuissa. Mikael, joka on taivaallisten sotajoukkojen johtaja, taistelee roomalainen sotilasasu yllään ja miekka kädessään pahaa vastaan. Joskus hänet nähdään vaaka kädessään, sillä hänen tehtävänään on viimeisellä tuomiolla punnita ihmisten sielut. Gabrielille on annettu miellyttävämpi tehtävä hyvien uutisten tuojana – hän on se enkeli, joka esimerkiksi ilmoitti Neitsyt Marialle tämän raskaudesta.

JONKINLAISEN KÄSITYKSEN siitä, miltä enkeli näyttää, saa Valamon luostarissa Heinävedellä Taivaallista Valoa -näyttelyssä. Perinteisten ikonien lisäksi näyttelyssä on Petri Ala-Maunuksen maalauksia. Pikkutarkoissa maisemakuvissa ei ole jälkeäkään ihmisistä, mutta enkelin niissä voi nähdä kaukaisena valona, vaivihkaisena aavistuksena tai aukkona tai poikkeamana maisemassa. ■

Mikkelinpäivää eli enkelien sunnuntaita vietetään 29.9. Taivaallista Valoa -näyttely on esillä vuoden 2025 loppuun asti Valamon luostarin kulttuurikeskuksessa. Lähteet: Marianna Flinckenberg-Gluschkoff: Kirkkauden sanansaattajat – enkelit ortodoksisessa ikonissa. Valamo Kustannus 2020. Serafim Seppälä: Taivaalliset voimat – enkelit varhaiskristillisyydessä ja juutalaisuudessa. Kirjapaja 2016. Icons and their Interpretation -blogi osoitteessa russianicons.wordpress.com

Ylienkeli Mikael on maalattu 1300-luvulla istanbulilaisen luostarikirkon freskoon. Päässään Mikaelilla on enkeleille tunnusomainen nauha ja ylienkelin merkkeinä toisessa kädessä sauva ja toisessa pyöreä esine.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ISTOCK

Jani Toivolan elämän huoneet

”Ajattelin, että voin olla joko homo tai isä, mutta en voi olla molempia”, sanoo Kirkko ja kaupungin kolumnistina aloittava Jani Toivola, jolle isyys oli pitkäaikainen haave.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA JOONAS BRANDT

Näyttelijä-kirjailija Jani

Toivola hahmottaa elämänsä ja arkensa erilaisina huoneina, joissa vietetyllä ajalla on ollut vaikutusta hänen kasvuunsa ja identiteettiinsä. 46-vuotias Toivola on ollut elämänsä aikana usein huoneiden ainoa musta suomalainen.

– Nykyisin ruskeita ja mustia on huoneissa enemmän, mikä on tärkeä ja toivoa antava asia. Toisaalta nyt meidän pitää opetella olemaan uudella tavalla yhdessä, Toivola sanoo.

– Meidän ei enää tarvitse vähemmistönä olla koko ajan yhtenä rivinä ja käyttäytyä aina hyvin. Saamme olla välillä myös eri mieltä, vihaisia tai pikkumaisia.

VUODET SUOMEN ENSIMMÄISENÄ

mustana kansanedustajana opettivat Jani Toivolalle, minkälaista on olla huoneessa, jossa on paljon valtaa. Toivola ymmärsi, että on tärkeä kysyä, ketkä tuosta huoneesta puuttuvat. Heille asiat voivat näyttäytyä hyvin erilaisina kuin vallassa oleville päätöksentekijöille.

Eduskuntatyön lomassa Toivola veti tukea tarvitseville nuorille työpajoja, joissa etsittiin omaa ääntä teatterin keinoin. Hänelle itselleenkin työ nuorten parissa teki hyvää. Nuoret näyttivät rohkeasti itsensä ja pelkonsa toisin kuin kansanedustajat, joille epävarmuuden näyttäminen merkitsi aseen antamista poliittisille vastustajille.

– Minulla oli nuorten työpajoissa paljon toiveikkaampi ja turvallisempi olo kuin eduskunnassa, Toivola sanoo.

Kansanedustajan työ johti Toivolan lopulta uupumukseen ja sairauslomalle. Hän kokee jääneensä vallan painavuuden alle.

– Kansanedustajan työ on hyvin rajatonta. Kukaan ei tule sanomaan, että nyt homma on tehty ja voit mennä lepäämään.

NYKYISIN JANI TOIVOLA kirjoittaa, kouluttaa ja tekee taidetta. Parhaillaan hän valmistelee loka–marraskuussa Kansallisteatterissa nähtävää poikkitaiteellista kaupunkifestivaalia nimeltä Toivola. Tänä syksynä hän myös aloittaa Kirkko ja kaupungin kolumnistina.

Arki rullaa uudessa kodissa Helsingin Punavuoressa, jonne Toivola muutti kesällä 10-vuotiaan tyttärensä kanssa.

Tyttärellä alkoi uusi kouluvuosi, ja isän ja tyttären suhteessa on havaittavissa uudenlaista väljyyttä.

– Minun ei tarvitse enää olla joka sekunti puhelimen päässä, eikä koko ajan viemässä tai hakemassa häntä. Tilanne on uusi, ja kokemus on varmasti meille molemmille hieman hämmentävä, Toivola kertoo.

VANHEMMUUDEN HUONE ON Jani Toivolalle erityisen tärkeä. Hän haaveili jo lapsena ja nuorena tulevansa jonain päivänä isäksi.

Silloin homomiesten isyydestä ei kuitenkaan puhuttu. Sellaiselle ei

”

Minulla oli nuorten työpajoissa paljon toiveikkaampi ja turvallisempi olo kuin eduskunnassa.

ollut sanoja. Haave isyydestä oli salaisuus, johon liittyi häpeää.

– Ajattelin, että voin olla joko homo tai isä, mutta en voi olla molempia, Toivola sanoo.

Lapsena hänellä oli vahva hoivavietti ja taito pitää huolta pikkusiskoista. Toivolalla on kaksi häntä yli kymmenen vuotta nuorempaa siskoa. Kun siskojen kummitäti tuli aikoinaan hoitamaan kolmikkoa, isoveli Jani neuvoi, miten siskoille laitetaan vaippa, ja muistutti, milloin näiden pitää syödä. Teini-iässä hän toimi lastenleireillä ohjaajana.

Parikymppisenä Toivola lähti opiskelemaan näyttelemistä New Yorkiin, jossa hän löysi hyvin erilaisia huoneita kuin Suomessa. New

HYVÄN TÄHDEN.

83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen

Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti

Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää

edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Jani Toivola hahmottaa elämänsä erilaisina huoneina, jotka ovat vaikuttaneet hänen kasvuunsa ja identiteettiinsä.

Yorkissa Toivola näki mustia ja ruskeita ihmisiä, jotka olivat äänekkäitä ja joita arvostettiin ja kuunneltiin. Hän näki myös miesparin, jolla oli pieni lapsi. Se oli käänteentekevä hetki.

– Olin nähnyt sen olevan mahdollista. Kukaan ei voinut enää viedä minulta sitä kuvaa. Ei, vaikka sanottiin, ettei homomiehen isyys ole hyväksyttävää tai ettei se ole lapsen edun mukaista, Toivola sanoo.

Tukahduttavan hiljaisuuden jälkeen hän oli vihdoin saanut luvan unelmoida isyydestä.

KIRKKO ON YKSI Jani Toivolan elämän huoneista. Se on kutsunut ja kiinnostanut häntä nuoresta saakka, mutta suhde siihen on ollut ja on ristiriitainen.

Toivola muistelee olleensa ehkä 12-vuotias, kun hän kesällä mökillä pyysi lähetystyöntekijänä työskennellyttä tätiään laulamaan kanssaan virsiä iltaisin ennen nukkumaan menoa. Hän nukkui tädin kanssa kaksin rantamökissä, ja virret lohduttivat, rauhoittivat ja toivat turvaa.

Vuonna 2010, Ylen Ajankohtaisen kakkosen homoillan jälkeen, Toivola päätti erota kirkosta.

– Se oli tosi vaikea päätös. Kun menin täyttämään erolomaketta, pyörin siellä varmaan tunnin, hän kertoo.

Kun tytär vuonna 2013 syntyi, Toivolasta tuntui tärkeältä, että lapsi kastetaan. Siksi hän liittyi takaisin kirkkoon. Nyt kirkon jäsenenä hän kokee seisovansa oviaukossa ja miettii yhä, onko kirkko hänen kaltaisilleen.

Jokin sen viestissä tuo kuitenkin lohtua ja turvaa. Kerran Toivola pysähtyi kuuntelemaan, kun radiosta tuli jumalanpalvelus ja pappi pyysi ajattelemaan hetken niitä, joiden elämässä on surua ja sairautta.

– Se kosketti. Tällaisesta ei puhuta politiikassa eikä trendilehdissä. Yhteiskunnassamme mikään muu taho kuin kirkko ei sano niin suoraan, että tälläkin hetkellä joku kuolee, on sairas ja peloissaan. ■

Lue Jani Toivolan ensimmäinen kolumni ”Kiinteistömoguli rikkoi ennakkoluuloni ja näytti samalla politiikan isoimman ongelman”: kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

Oletko kyllästynyt kärvistelemään hereillä melatoniinin vaikutusta odottaen? Valitse tablettien sijaan NORDAID Sleep Aid Strong -melatoniinisuihke, niin saat unen päästä kiinni huomattavasti nopeammin. otetaan tunti ennen nukkumaan menoa imeytyy vasta ohut suolesta vaikuttaa hitaasti

SUUSUIHKE 7 minuuttia

suihkaistaan suuhun vasta nukkumaan mentäessä imeytyy suoraan suun limakalvojen kautta vaikuttaa nopeasti

NORDAID Sleep Aid Strong melatoniinisuihke auttaa lyhentämään nukahtamisaikaa. Edullinen vaikutus saavutetaan nauttimalla 1 mg melatoniinia lähellä nukkumaanmenoaikaa.

Vahva ja kustannustehokas valinta: 1,95 mg melatoniinia / suihkaus

TESTAA JA TOTEA TEHO, OSTA OMASI TÄÄLTÄ:

SEKÄ APTEEKEISTA

TABLETTI 40 minuuttia

200 annosta!

Saatananpalvojien jäljillä

Katri Ylinen varoi pienenä metsää, jossa saatananpalvojien kerrottiin kokoontuvan. Pian julkaistavassa tietokirjassaan Ylinen selvittelee todellisuutta pelottelujen takana.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA LAURA RIIHELÄ

Ruumis löytyi Katri Ylisen kodin läheltä Nokialta pitkäperjantaina vuonna 1996. Ylinen oli tuolloin viiden vanha, ja löytäjä hänen isänsä. Tapettu mies oli pidetty nuorisotyöntekijä ja vihreä kunnanvaltuutettu Markku Mallat

Pikkukaupungissa kiersi huhu, jonka mukaan ruumis olisi maannut maassa kuin Jeesus ristillä: kädet levällään ja nilkat ristissä. Puhuttiin myös, että saatananpalvojat olisivat tappaneet Mallatin. Saatananpalvonta oli paljon esillä mediassa 1990-luvulla. Lehtiotsikot julistivat: ”Saatana saapui Suomeen”, ”Saatananpalvonta kiinnostaa alle 20-vuotiaita nuoria” ja ”Saatananpalvojien tekemät rikokset ovat lisääntyneet”.

Kristillistä nuorisotyötä tekevä Riku Rinne vieraili kouluissa varoittamassa saatananpalvonnasta. Viiltelystä puhuttiin veren uhraamisena saatanalle.

Ylistä jäi vaivaamaan, mistä 90-luvun saatananpalvontailmiössä oli kyse. Oliko saatananpalvojia oikeasti olemassa ja jos, niin missä he nykyään ovat?

Lokakuussa julkaistavassa tietokirjassa Saatanallinen paniikki (Kosmos 2024) Ylinen kaivelee arkistoja sekä haastattelee poliiseja, tutkijoita, pappeja ja saatanasta jollain tapaa kiinnostuneita ihmisiä.

KATRI YLINEN OPPI kirjaa tehdessään, että saatananpalvoja on median antama nimitys, josta moni satanisti sanoutuu irti. Lisäksi kävi ilmi, että heitä on helppo löytää.

Satanistit tekevät Instagramissa eheytyshoitojen vastaisia kannanottoja, julkaisevat Satan loves Seitan -nimisen vegaanisen reseptikirjan ja myyvät tarroja, joissa kilipukki hymyilee pentagrammi otsassaan tikkareiden ja mansikoiden keskellä. Värikkään Instagram-tilin takana on Yhdysvalloista Suomeen levinnyt ateistinen ja liberaali The Satanic Temple. Mukana on paljon naisia.

Ylinen kävi kirjaansa varten myös Helsingin Pakanallisilla syysmessuilla, joilta olisi saanut esimerkiksi läpinäkyvät, glitterillä koristellut pentagrammikorvakorut.

– Uusi feminiininen estetiikka voi olla alakulttuurin sisäistä kapinointia. Perinteisissä satanis-

Katri Ylinen on helsinkiläinen tietokirjailija, podcastaaja ja ateisti, joka toivoo kirkon pitävän ääntä äärioikeistolaiseen terrorismiin liittyvästä satanismista. – Kirkolle olisi nyt hyvä hetki puhua hyvästä ja pahasta.

tisissa tarinoissa naisen rooli tuntuu olleen lähinnä siinä, että mustaa messua vetävän miespapin alttarina on alaston nainen.

Ylisestä satanismin ytimessä on vastustaminen.

– Jos yhteiskunta on satanistin mielestä fasistinen, saatanan on oltava liberaali. Jos yhteiskunta on hänestä liian liberaali, saatana on fasisti.

SUOMESSA VAIKUTTAA sekä liberaaleja että äärioikeistolaisia satanisteja. Äärikoikeistolaisessa Order of Nine Anglesissa pyritään kunnianhimoisiin urheilusuorituksiin, itsensä etsimiseen ja ylittämiseen.

– Äärioikeistosatanismiin liittyy myyttinen arjalaisen miehen ihanne, vahvemman oikeus ja naisvihaa. On löydetty asioita, jotka puhuttelevat yhteiskuntaan pettyneitä valkoisia nuoria miehiä, Katri Ylinen sanoo.

Order of Nine Anglesin rituaalipolkuun liittyy myös väkivaltaa, ja sen teksteissä mainitaan rituaalimurhakin. Ylisen haastattelema suoje -

lupoliisi toteaa: ”Jos ihminen kannattaa äärioikeistolaista ideologiaa, jonka peruslähtökohta on jo itsessään ääriväkivaltainen toiminta, niin helpostihan ihminen silloin omaksuu muutakin synkkää ideologiaa vahvistaakseen näkemyksiään.”

Ylinen näki painajaisia, kun hän perehtyi saatananpalvontaan liitettyyn Hyvinkään paloittelusurmaan vuodelta 1998 sekä nykyisten äärioikeistosatanistien ajatteluun.

– Vaikka on tilastollisesti aika epätodennäköistä joutua satanistin rituaalimurhaamaksi, ajatus tuntuu silti epämiellyttävältä.

Ylinen katseli huonosti nukuttujen öiden jälkeen Mustaa raamattua pöydällään, kunnes palautti sen avaamattomana kirjastoon. Joidenkin legendojen mukaan teoksen lukeminen kutsuu pahoja henkiä, jotka voivat vahingoittaa lukijaa.

– Tuli sellainen olo, että nyt ei ole varaa tulla riivatuksi, kun on niin paljon meneillään. En ota sitä riskiä, että kotiini tulee jotain demoneita pyörimään.

SATANISTIEN ÖISEEN metsärituaaliin lähteminen hieman jännitti Katri Ylistä. Hän oli lapsena vältellyt tiettyjä metsiköitä, koska oli varoitettu, että niissä kokoontui saatananpalvojia. Puhuttiin puihin naulatuista kissoista ja oravista. Ja nyt hän aikoi osallistua rituaaliin itse.

Asenteiltaan humanistisen ja väkivallattoman Perkeleen Temppelin seurakuntalaisten oli määrä kokoontua espoolaiseen metsään pitkäperjantaina vuonna 2024. Paikalle saapui kymmenkunta satanistia. He askartelivat pieniä hahmoja ja esineitä, jotka kuvasivat asioita, joista he halusivat päästää irti. He polttivat keskiyöllä esineet luvattomassa nuotiossa.

– Olin lukenut salaseuroista, joissa pukeudutaan mustiin viittoihin ja manataan esiin pimeitä voimia, sekä orgioista, joissa ylipappi ja ­papitar nostattavat ihmisiä kliimaksiin.

– Todellisuudessa tyypit söivät sipsejä, kuuntelivat metallia ja juorusivat siitä, kuka oli seurustellut kenenkin kanssa pienissä okkultistisissa piireissä. Olin pikkuisen pettynyt, Ylinen vitsailee.

Monen sortin satanisteja

Satanistit ovat marginaalinen ihmisjoukko. Uskontotieteilijä Jussi Sohlberg Kirkon tutkimus ja koulutus -yksiköstä arvioi, että satanistisiin yhteisöihin osallistuu Suomessa muutama sata ihmistä. Sohlberg jakaa satanistit karkeasti kahteen suuntaukseen. Ne ovat ateistinen ja teistinen satanismi. Teistisessä suuntauksessa saatanaa pidetään yliluonnollisena voimana ja painotetaan salattua tietoa, joka ei ole kaikkien saatavilla.

• The Satanic Temple on ainoa virallinen suomalainen satanistinen seurakunta. Siinä on satakunta jäsentä. The Satanic Temple on osa yhdysvaltalaista liikettä, joka on arvoiltaan ateistinen, liberaali, humanistinen ja väkivallaton. Se pyrkii vahvistamaan ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. The Satanic Temple rekisteröityi Suomessa yhdistykseksi vuonna 2022.

• Perkeleen temppeli muistuttaa arvoiltaan The Satanic Templea. Sen erityispiirteenä ovat vaikutteet suomalaisesta kansanperinteestä sekä satanistiset performanssit, joissa esimerkiksi häpäistään rituaalinomaisesti kristinuskoon liittyviä esineitä. Perkeleen Temppeli perustettiin vuonna 2020.

• Anton LaVeyn 1960-luvulla kehittelemä ateistinen satanismi puhuttelee joitakin ihmisiä.

• Azazelin Tähden mukaan saatana on osa yliluonnollista todellisuutta. Vuonna 2006 perustetun Azazelin tähden maailmankatsomuksessa on aineksia muun muassa teosofiasta ja ruusuristiläisyydestä. Jeesuksen persoonaan suhtaudutaan kunnioittavasti, ja vuorisaarnaetiikkaa pidetään tärkeänä. Liike sanoutuu irti väkivallasta ja politiikasta.

• Order of Nine Angles eli ONA yhdistää satanismin äärioikeistolaisuuteen ja väkivaltaiseenkin radikaaliin toimintaan. Se katsoo edustavansa perinteistä, teististä satanismia ja pitää muita satanisteiksi itseään kutsuvia ryhmiä karnevalistisina pelleilijöinä. ONA kannustaa jäseniään karaisemaan itseään, julistaa ihmisten välistä epätasa-arvoa ja on avoimen juutalaisvihamielinen. Pyrkimyksenä on länsimaisen demokraattisen yhteiskunnan ja sen arvomaailman hävittäminen. ONA:n ideologia liittyy tuoreeseen Kankaanpään äärioikeistoterrorismiepäilyyn. ONA toimii väljänä verkostona, jossa arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti parituhatta henkeä. Ideologia levisi Suomeen 1990-luvun alussa.

• Black metal -skenessä on mukana myös pimeyden voimista kiinnostuneita bändejä. Satanismi puhuttelee osaa kuulijakunnasta, toiset kuuntelevat musiikkia ilman syvempää yhteyttä tähän ajatusmaailmaan.

KIRJAA TEHDESSÄÄN Katri Ylinen oli yhteydessä moniin satanisteihin kasvokkain tai viestien välityksellä. Millaisilta tyypeiltä he vaikuttivat?

– Tämä ei ehkä ole satanistien mielestä totta, hän aloittaa.

– Mutta minusta heitä näyttää yhdistävän ulkopuolisuuden kokemus. Tämä pätee yhtä lailla äärioikeistolaisiin nuoriin miehiin kuin humanistisatanisteihin, jotka olivat lukeneet koko Friedrich Nietzschen tuotannon jo 12­vuotiaana. Kokemukseni mukaan satanistit eivät ole laumaeläimiä.

Ylinen sanoo, että toinen hänen kohtaamiaan eri laitojen satanisteja yhdistävä piirre on tekopyhyyden inhoaminen. Monia vaivaa ristiriita sen välillä, mitä sanotaan ja mitä oikeasti tehdään.

Kolmantena yhteisenä tekijänä Ylinen pitää vastausten etsimistä hengelliseen kaipuuseen. Satanismi koetaan voimaannuttavana.

– Alun perin ajattelin, että esimerkiksi The Satanic Temple käyttää saatanaa vain provokaation keinona. Satanisteja tavattuani en enää ajattele niin. Saatanasta on muodostunut heille merkittävä symboli.

PALATAAN 1990-LUVULLE, jolloin saatananpalvojien rikollisjengejä ilmestyi lehtijuttujen mukaan ympäri Suomen, Helsingistä Nokialle ja sieltä Ouluun. Mistä hullunmylly saatananpalvonnan ympärillä johtui? Katri Ylinen näkee siihen monta syytä.

Saatananpalvonnasta varoittava koulukampanja levitti voimalla tietoa aiheesta. Jotkut ker­

toivat Yliselle kiinnostuneensa saatananpalvonnasta tai satanismista sen vuoksi. Myös kirkon vuonna 1994 tuottama valistusvideo Saatana kutsuu minua mainittiin innoittajana.

Suomalaiset alkoivat käyttää 1990­luvulla yhä enemmän internetiä, jossa satanismiin liittyvä materiaali levisi. Internetissä julkaistun tiedon totuudellisuutta ei osattu kyseenalaistaa kovin hyvin, kun kaikki oli uutta.

Suomessa oli syvä lama, josta seurasi perheisiin monenlaista kurjuutta. Samaan aikaan nuorisotyöstä ja mielenterveyspalveluista leikattiin. Ylinen sanoo, että monen nuoren viiltely kertoi varmaankin enemmän pahoinvoinnista kuin pimeän jumaluuden seuraamisesta.

Suojelupoliisi kertoo Saatanallinen paniikki ­kirjassa, ettei todisteita nuorten järjestäytyneestä rekrytoimisesta saatananpalvontaan 1990­luvulla ole löytynyt. Ei ole todisteita siitäkään, että saatananpalvontaa harrastaneet nuoret olisivat koskaan sitoutuneet yhden ideologian ja tavoitteen alle.

Entä mitä Markus Mallatille tapahtui, surmasivatko saatananpalvojat hänet vuonna 1996? Mallatin ruumiin löytänyt Ylisen isä torppaa kirjassa puheet, jonka mukaan tämä olisi aseteltu ristiinnaulitun T­asentoon. ”Se makas siinä sillai kädet rinnalla ja nilkat ristissä, ihan niinku se ois nukahtanut omaan sänkyynsä.”

Henkirikos on yhä selvittämättä. Sisä­Suomen poliisi vastasi Ylisen tiedusteluihin sähköpostilla: ”Tutkinnanjohtaja sanoi, ettei asiassa tullut esiin s­palvontaa”. ■

”Mitä hittoa?”

Pappi ja satanisti vastasivat yhdessä kymmeneen perustavaan kysymykseen elämästä, kuolemasta ja rakkaudesta.

PIHLA TIIHONEN KUVAT LAURA RIIHELÄ

Mitä tapahtuu, kun pappi ja satanisti kohtaavat? Espoolainen satanisti ja Perkeleen temppelin harhaanjohtaja Henri Hiljander, 38, ja helsinkiläinen oppilaitospappi Marjut

Mulari, 35, ovat luvanneet keskustella elämän tarkoituksesta, helvetistä, rakkauden olemuksesta ja muista suurista kysymyksistä.

Ensin otetaan kuitenkin kahvia. Pappi Mulari vaalentaa sen kaurajuomalla, satanisti Hiljander haluaa omansa ”mustana kuin sieluni”.

1. Millainen rooli Jumalalla ja saatanalla on elämässäsi?

Satanisti: Niiden rooli on minulle puhtaasti symbolinen. En usko henkiolentoihin. Satanistiset rituaalit merkitsevät minulle suomalaisen kansanperinteen seuraamista ja mielenrauhan hankkimista.

– En välitä fyysisestä väkivallasta, mutta harrastan vihamiesteni kiroamista. Minulla on ollut puusta veistettyjä ihmisen kuvia mukana öisellä hautausmaalla. On perinteisesti uskottu, että kalman väki liikkuu siellä, vaikka en itse usko sellaiseen.

Pappi: Uskon Jumalaan ja saatanaan. Ajattelen, että persoonallinen paha on olemassa, mutta hänellä ei ole minkäänlaista roolia tai valtaa elämässäni, koska Jeesus voitti saatanan.

– Koko olemassaolon käsitykseni perustuu siihen, että Jumala on luonut minut ja maailman. Toisten ihmisten palveleminen merkitsee minulle Jumalan palvelemista.

– Itselleni tärkeitä, toistuvia hengellisiä rituaaleja ovat ehtoollinen kirkossa ja iltarukous lasten kanssa. Myös aamukahvin nauttiminen on hetki pysähtymiselle ja kiitokselle.

Satanisti: Onko sinulla vuodenaikoihin liittyviä hengellisiä rituaaleja?

Pappi: Kirkkovuoden ja sen paastonaikojen seuraaminen tuo elämään merkitystä, ja lisäksi se on vastalause kapitalismille. Olen vienyt kirkkovuoden vieton vähän hassutuksen puolelle. Kotonani syödään laskiaispullaa vain laskiaisena ja lauletaan joululauluja vasta ensimmäisen adventin jälkeen, piste.

Satanisti: Juhlakalenteri on minustakin hyödyllinen. Vietämme varmasti molemmat pääsiäistä, eri tavoin vain. Tykkään varastaa kirkon pääsiäisehtoolliselta siunatun öylätin. Sen voi vaikkapa häpäistä teatraalisesti.

– Minulla on vahvoja öylättiin liittyviä tunnemuistoja, koska olen ex-kristitty.

Pappi: Onko sinulla kristillinen tausta? Missä liikkeessä?

Satanisti: Olin rippikoulun jälkeen aktiivisesti mukana evankelis-luterilaisessa kirkossa. Luin

paljon Raamattua, toimin monella rippileirillä isosena ja opetin pyhäkoulussa.

– Koin, ettei epäilyilleni ja kysymyksilleni ollut tilaa seurakunnassa. Parikymppisenä menetin uskoni ja tulin järkiini.

2. Kannatatko tasa-arvoa vai voimakkaimpien yksilöiden valtaa? Satanisti: Vahvimman laki, might is right, on satanismin historiassa isossa osassa. Aatetta ihaillaan yhä fasistisessa satanismissa. On tosiasia, että elämme maailmassa, jossa vahvimmat päättävät ja heikommat kärsivät. Minusta meidän pitäisi asettua sitä vastaan.

– Oman sosiaalisen piirin ulkopuolelle jääviä ihmisiä pidetään helposti hirvittävinä olentoina, suorastaan syntisinä saatanoina. Se näkyy esimerkiksi siinä, miten jotkut suhtautuvat LGBTQihmisiin ja feministeihin.

– Minä haluaisin elää tasa-arvoisessa maailmassa. Olisi noloa olla olematta feministi.

”

Ihminen voi käyttää vapauttaan myös pahan tekemiseen.

PAPPI MARJUT MULARI

Pappi: Olen täysin samaa mieltä! Näen epätasa-arvon syntiinlankeemuksen seurauksena. Jeesus puolusti naisten ja lasten oikeuksia ja julisti, että kaikki ihmiset ovat Jumalan edessä samalla viivalla.

Satanisti: On ihanaa lipitellä kahvia papin kanssa, syödä pullaa ja puhua siitä, että feminismin pitäisi voittaa. Evankelis-luterilaisessa kirkossa on kuitenkin myös setämiehiä, joiden mielestä vaimon tulisi alistua miehelleen, eikä nainen saisi puhua seurakunnassa. Jos Jumala olisi olemassa, hänelle olisi pieni vaiva ottaa asiaan kantaa.

Pappi: Jumala ei tee niin, koska hän on antanut ihmisille vapaan tahdon.

3. Miksi maailmassa on kärsimystä?

Pappi: Jumala ei ohjaa meitä kuin sätkynukkeja, joten ihminen voi käyttää vapauttaan myös pahan tekemiseen. Minulla tai kenelläkään muulla ei ole silti tyhjentävää vastausta siihen, miksi maailmassa tapahtuu pahoja asioita.

– Minua kiinnostaa enemmän se, että Jumala on luvannut olla ihmisten kanssa kärsimyksen

hetkellä. Olen kokenut Jumalan läsnäolon, kun on ollut vaikeaa.

Satanisti: Vastustan käsitystä, jonka mukaan Jumala on läsnä kärsimyksen keskellä. Jos näin olisi, tapaisimme Jumalan tällä hetkellä Palestiinassa, jossa Israel suorittaa kansanmurhaa.

Pappi: Uskon, että Jumala on siellä raunioiden alla.

Satanisti: No mitä hyötyä sellaisesta on?

Pappi: Hän on siellä silti.

4. Mikä helvetti on?

Satanisti: Meillä on tasan yksi elämä, josta voimme olla varmoja, ja siinä yksi helvetti. Se ovat toiset ihmiset.

Pappi: Yhdyn siihen, että meillä on yksi elämä. Uskon, että se jatkuu kuolemankin jälkeen.

TEKSTI

Pappi Marjut Mulari uskoo Jumalaan ja saatanaan, satanisti Henri Hiljander ei kumpaankaan. He löysivät myös yhdistäviä arvoja.

– Raamatussa on värikkäitä kuvailuja itkusta ja hammasten kiristyksestä, mutta minun on vaikea uskoa, että hyvä ja armahtava Jumala lähettäisi ihmisiä ikuiseen kärsimykseen.

– Kadotus on minusta kuvaavampi sana kuin helvetti. Kenenkään ei ole pakko mennä kuoleman jälkeen Jumalan luo. Varmaan voi myös kadota, lakata olemasta.

– Se helvetti, jolla pelotellaan, tapahtuu maan päällä. Jollekin helvetti voivat olla toiset ihmiset, toiselle yksinäisyys. Sota on todellakin maanpäällinen helvetti.

Satanisti: Helvetti on kyllä keskeinen osa kristillistä mytologiaa. Raamatussa puhutaan viimeisestä tuomiosta, jossa ihmisiä jaotellaan vuohiin ja lampaisiin. On ikuinen pimeys ja mato, joka ei koskaan kuole.

– Helvetti asettaa Jumalan kiusalliseen rooliin. Hän näyttäytyy sadistina, jonka luomassa maailmassa valtaosa ihmisistä joutuu kärsimään ikuisesti, koska he eivät usko Jeesukseen. Tällainen kiduttaja ei voi olla laupias.

Pappi: Loogisesti ajateltu! Tästä päästään Raamatun tulkintaeroihin. Jeesuksen sanomasta voi löytää myös täysin toisenlaisen Jumalan. – Ehkä ihmiset ovat tarvinneet ajatusta siitä, että paha saa palkkansa. Jumalallinen oikeudenmukaisuus on kuitenkin sitä, että pahakin armahdetaan.

Satanisti: Armahduksen seurauksena meillä on katolinen kirkko, joka mahdollistaa lasten raiskauskulttuurin.

Pappi: Valitettavasti ihmiset käyttävät uskontoja myös väärin. Kristinuskosta voidaan tehdä it-

sensä irvikuva. Alan itsekin uskoa enemmän saatanaan räikeiden hirveyksien kohdalla.

5. Mitä ajattelet anteeksiannosta?

Pappi: Uskon, että pahat asiat, joita väistämättä teen perisynnin vuoksi…

Satanisti: Ja kapitalismin vuoksi!

Pappi: …joita teen myös perisynnin aiheuttaman kapitalismin vuoksi, on jo annettu anteeksi. Tämä ei tarkoita, että voin tehdä miten paljon pahaa tahansa ja pääsen silti taivaaseen.

– On sanottu, että anteeksi antakaa, kuten olette anteeksi saaneet. Ihmisen saattaa olla mahdoton antaa joitakin asioita anteeksi, mutta kristitty voi luottaa siihen, että ainakin Jumala pystyy anteeksiantoon.

– Olen kiukkuinen ihminen. Jos joku kohtelee minua epäoikeudenmukaisesti, haluan hänelle aktiivisesti pahaa, sanoo satanisti Henri Hiljander. Hänet ja pappi Marjut Mulari kuvattiin Munkkiniemenrannassa.

Satanisti: Anteeksianto on pahimpia asioita, joita kristinusko tuuttaa. Pitäisi painottaa enemmän vastuuta omista teoistaan. Esimerkiksi raiskaajille ei pitäisi antaa anteeksi. Jos heidät teurastettaisiin, niin lopputuloksena olisi huomattavasti vähemmän raiskaajia ja parempi maailma.

Pappi: Minun on vaikea nähdä, miten raiskaajien teurastaminen lisäisi hyvyyttä maailmaan. Sen seurauksena olisi pikemminkin verinen koston kierre, vendetta, joka jatkuu sukupolvesta toiseen. Sellaisista riittää maailmassa esimerkkejä.

Satanisti: On totta, että näihin asioihin ei löydy niin yksinkertaista ratkaisua, että sen voisi painattaa t­paitaan. Mutta jos kuljettaisimme jättikorporaatioiden omistajat giljotiinille, se olisi minusta hyvä alku sille, että me muut voisimme miettiä, miten maailma pelastetaan ilmastokatastrofilta.

Pappi: Jos joidenkin ihmisten elämä ei olisi meille minkään arvoista, miksi pelastaisimme muitakaan ilmastokriisiltä? Ajattelen, että ihmisyytemme on kiinni siitä, miten kohtelemme myös riistofirmojen omistajia.

– Raiskaajat kuuluvat maan päällä vankilaan, jossa heidän täytyy saada tukea siihen, etteivät he enää raiskaisi. Veronkiertäjien on maksettava veronsa, ja jos ilmastokriisiä edesauttavat korporaatiopomot rikkovat lakeja, heidän on saatava rangaistuksensa. On olemassa maallinen ja jumalallinen oikeudenmukaisuus erikseen.

6. Mitä rakkaus sinulle merkitsee?

Satanisti: Olen romantikko! Uskon vain kahteen asiaan, rakkauteen ja matematiikkaan, koska en ymmärrä kumpaakaan.

– Rakastan lapsiani, läheisiä ystäviäni ja itseäni. Rakkaudenteko voi olla vaikka sellainen, että pakotan lapseni ottamaan silmätipat, kun hänellä on silmätulehdus.

Pappi: Se on tosiaan rakkautta! Tunnen tietysti eniten rakkautta läheisiäni kohtaan, ja rakastan myös itseäni, kuten Jeesus kehottaa.

– Pappina saan rakastaa työkseni tuntemattomia ihmisiä. Jeesus käski rakastaa myös vihollista. Se ei ole helppoa eikä luontevaa, mutta pyrin siihen kohdatessani ihmisiä livenä ja somessa.

– Ajattelen, että Jumala on rakkaus, mutta rakkaus ei silti ole Jumala.

7. Mitä kuoleman jälkeen tapahtuu?

Pappi: Uskon, että tämän näkyvän ja maallisen todellisuuden lisäksi on olemassa näkymätön Jumalan todellisuus. Toivon päätyväni kuoleman jälkeen Jumalan todellisuuteen, siis jonkinlaiseen taivaaseen.

– Ajattelen, että tuleva elämä ei ole pelkkää sielujen hengailua vaan myös ruumiillista olemassaoloa. Jeesuskin pystyi ylösnousemuksensa jälkeen syömään, juomaan, koskettamaan ja keskustelemaan. Satanisti: Kun kuolen, ruumiini toiminnot ja tietoisuuteni lakkaavat olemasta. Samalla persoonani, muistoni, tunteeni, ajatukseni ja haaveeni katoavat kuin tekstitiedosto, joka häviää tietokoneen hajotessa, ellei sitä ole tallennettu muualle.

8. Mikä on elämän tarkoitus?

Satanisti: Kunhan ollaan ja pyllyillään, kuvitellaan tietävämme kauheasti asioita ja sitten kuollaan. Biologisesti elämän tarkoitus on sen jatkuminen.

– Pyrin elämään niin kauan kuin elän. Poltan mieluummin kynttilää molemmista päistä kuin taannun elävään kuolemaan, jossa kuljen päivästä toiseen kummemmin nauttimatta. Erilaiset aistinautinnot auttavat kestämään olemassaolon tuskaa.

”

Anteeksianto on pahimpia asioita, joita kirkko tuuttaa.

SATANISTI HENRI HILJANDER

Pappi: Ajattelen, että jokaisen elämällä on tarkoitus, koska Jumala on luonut meidät. Ihmisen arvo ja merkitys eivät riipu ulkoisista tekijöistä, kuten siitä, mitä hän on saavuttanut.

– Ihmisellä voi olla elämänsä aikana montakin tehtävää ja tarkoitusta, ja usko auttaa niiden löytämisessä. Yleisesti ottaen tarkoituksemme on tehdä hyvää toisillemme.

– Saan hirveästi merkitystä elämään työstäni Haaga­Helian ammattikorkeakoulun oppilaitospappina. Tuntuu merkitykselliseltä olla opiskelijoiden ja henkilökunnan tukena vaikeissa elämäntilanteissa. Myös lasten kasvattaminen on minulle tärkeä elämän tarkoitus.

Satanisti: Jos ajattelen idealistisesti, että minulla on jokin itseäni suurempi projekti, niin se on inhimillisen hyvinvoinnin lisääminen. Saan tehdä sitä työssäni erikoiskirjastovirkailijana Espoossa. Kohtaan paljon monikulttuurisia nuoria, edistän lukeneisuutta ja kannustan oppimaan lisää.

9. Miksi sinusta tuli pappi tai satanisti?

Pappi: Halusin ensin lääkäriksi, mutta tajusin lukiossa, etten ole matemaattisesti tarpeeksi fiksu. Ajattelin sitten, että voin auttaa ihmisiä myös pappina.

Satanisti: Kukaan Suomessa ei minusta edustanut rehellistä satanismia, joten ryhdyin hommaan ihan kiusallani. Vuonna 2020 otin tittelikseni Perkeleen temppelin harhaanjohtaja.

10. Haluatteko kysyä jotain toisiltanne?

Satanisti: Kristittyjen joukosta löytyy kristillisnationalisteja, jotka vihaavat naisia, homoja ja maahanmuuttajia, ja myös satanisteissa on sitä porukkaa. Sen sijaan sinä ja minä haluamme vähentää inhimillistä kärsimystä ja tuoda maailmaan lisää hyvää. Meillä on hyvin eri käsitys todellisuudesta, mutta samankaltaiset arvot. Mitä hittoa?

Pappi: Niinpä! On ollut hauska löytää yhteistä maaperää, vaikka maailmankuvat ovatkin erilaiset. Meidän pitäisi käydä joskus kaljalla.

Satanisti: Kiva, että pappi ehdottaa tällaista. En voi juoda tavallista kaljaa, koska olen alkoholisti, mutta alkoholiton maistuu kyllä! ■

MUUTA

SENIORITALO

”Se täällä on kiva, että pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja keskustelemaan. Tämmönen asumismuoto takaa sen, ettei koskaan tarvii olla yksin. Aina löytyy juttukaveri ja joku, jolle sanoa päivää. Normaalissa vuokra-asunnossa on lopulta tosi yksin”

”Viihtyvyydestä pidetään kyllä huolta. Kuntopyörä ja soutulaite on ollut kovalla käytöllä, ja parhaillaan odotellaan kerhotilaan biljardipöytää saapuvaksi.”

KERROSTALOKOTIIN.

Esimerkkihuoneisto yksiö alkovilla 31m2.

”Täällä on ihana tunnelma ja vastaanottavainen ilmapiiri. Talo on täynnä aurinkoisia ja välittäviä ihmisiä!”

”Isännöitsijä hoitaa asioita kyllä hienosti ja ottaa meidän toiveet huomioon. Jos jotain on pyydetty niin aina on saatu! Viimeisin aikaansaannos on terassi tossa ja katokset päällä. Se on vähän niinku Hilton-hotellin terassilla istuis.”

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja). Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Opiskelija, tunnista oman flow’si lähde

Opiskelija tarvitsee sisäistä turvaa, motivaatiota ja kokemuksen flow-tilasta, jossa hän pystyy välillä uppoutumaan opintoihinsa niin, että ajantaju katoaa. Opiskelijat Heidi Hämäläinen ja Julius Silvennoinen sekä professori Kari Uusikylä kertovat luovuudesta ja oppimisesta.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU JA SOILI POHJALAINEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

Heidi Hämäläinen, 28, valmistuu ensi keväänä Taideyliopiston

Sibelius-Akatemiasta musiikkikasvatuksen linjalta. Musiikinopettajaksi hän ei kuitenkaan aio ryhtyä. – Minulla ei ole harjoitteluista tai sijaisuuksista pahaa sanottavaa. Tavallaan rakastan musaopen työtä, Hämäläinen muotoilee.

– Olen kuitenkin tosi omistautunut musiikille, ja minun on vaikea tehdä kuusikymmentäprosenttisesti sellaista, mistä tykkään. Olenkin ollut koulussa työskentelyn jälkeen ihan tosi väsynyt. Muutama vuosi sitten Hämäläinen alkoi käydä musiikkikasvatuksen opintojen ohessa kapellimestarikursseilla, jotka hän maksaa itse.

– Teen kapellimestarin töitä jo nyt, mutta tulevaisuudessa olisi tarkoitus suuntautua yhä enemmän ammattikentälle, hän sanoo.

HEIDI HÄMÄLÄINEN kasvoi Jyväskylässä Puuppolan kylässä, ”josta tulee kaikki Suomen rallikuskit”. Viisivuotiaana hän katsoi kotona Popstarsohjelman finaalilähetystä ja ilmoitti äidilleen, että hänkin haluaa laulaa televisiossa.

Alakouluikäisenä Hämäläinen aloitti laulamisen seurakunnan kuorossa sekä opinnot konservatoriossa, jossa hän osallistui bändikouluun, opiskeli laulua ja musiikin teoriaa.

Lukion jälkeen hän aloitti musiikinopinnot kansanopistossa ja muutti pääkaupunkiseudulle, jossa oli kovin erilaista kuin Puuppolassa, missä hän juoksi pienenä paljain jaloin metsässä.

– Täällä ei uskalla kävellä paljain jaloin edes nurmikolla, eikä täällä ole koskaan hiljaista.

Hämäläinen kertoo kärsineensä huijarisyndroomasta ja epäilleensä, kelpaavatko hänen klassiset työnsä muille, oma tausta kun on enemmän kevyen musiikin puolella.

Hän ajattelee, että voisi tulevaisuudessa työskennellä yhtyeen, kuoron tai orkesterin johtajana. Niihin tehtäviin hän haluaa viedä musiikkikasvattajan osaamistaan: keskustelevaa kulttuuria, pedagogiaa ja demokratiaa.

OVET SIBELIUS-AKATEMIAAN aukesivat neljännellä kerralla. Heidi Hämäläinen on huomannut, että musiikkikasvatuksen opetus ei aina vastaa lainkaan sitä, mitä oikean elämän luokkahuoneissa tapahtuu. Flow-kokemuksia hän on tuntenut laulutuntien turvallisessa ilmapiirissä ja kapellimestarikurssilla, jolloin aika orkesterin edessä tuntui kiitävän.

”

Minun on vaikea tehdä kuusikymmentäprosenttisesti sellaista, mistä tykkään.

OPISKELIJA HEIDI HÄMÄLÄINEN

Hämäläinen on toiminut luottamustehtävissä muun muassa Taideyliopiston ylioppilaskunnan hallituksen koulutuspoliittisena vastaavana. Luottamustehtävissään hän on törmännyt epäasialliseen käytökseen ja vallankäyttöön. Hän toivoo, että alalla otettaisiin tiukempi linja demokraattisen musiikkielämän puolesta. – Epäkunnioittavan käytöksen salliminen kyynistää. Suojapanssarin kasvattanut on turvas-

sa iskuilta, mutta ei pysty luomaan taidetta, hän sanoo.

Hämäläinen iloitsee siitä, että musiikkikasvatuksen linjalla vallitsee keskusteleva ilmapiiri. Häntä kannattelee myös lukuisten ystävien joukko. Hämäläinen kokee olevansa siunattu, sillä hänen ympärillään on paljon rakastavia ihmisiä.

– Etunenässä pikkusisko, jonka kanssa voi puhua aina kaikesta, hän toteaa.

OPINTOJEN RINNALLA Heidi Hämäläinen on tehnyt töitä, mutta joutunut myös nostamaan opintolainaa. Häntä ärsyttää, kun opiskelijoita kehotetaan menemään töihin.

– Me teemme jo paljon töitä puutteellisella sosiaaliturvalla, freelancer-ehdoilla ja määräaikaisissa sijaisuuksissa koulun ohessa.

Hämäläisen mukaan taidealan opiskelijoiden on pakko tehdä koulun ohella töitä, jotta opiskeluaikana ehtii verkostoitua eikä valmistuessaan putoa tyhjän päälle. Taidealan opiskelijat myös lisäkouluttautuvat pärjätäkseen kovenevalla alalla ja koska opintolinjoja ja niiden sisältöjä supistetaan.

– Kaikki mielenkiinnon kohteet ruokkivat luovuutta. On käsittämätöntä, että pitäisi keskittyä vain yhteen asiaan, Hämäläinen sanoo.

Hänen johtamansa tamperelainen opiskelijoiden puhallinorkesteri Akateeminen Henkäys esiintyi taannoin Tampere-talon Pienessä salissa, jonka lähes 500 paikkaa oli loppuun varattu. Hämäläinen jännitti valtavasti. Konsertin jälkeen yleisö osoitti suosiotaan seisten.

– Maailma on menossa ihan hulluksi, mutta arkitasolla olen älyttömän onnekas. Saan toteuttaa itseäni ja laittaa kiinnostuksen kohteeni hyötykäyttöön, Hämäläinen sanoo.

LUOVUUDESSA ON pohjimmiltaan kyse siitä, että ihminen synnyttää jotakin sellaista, mitä ei ole ollut aikaisemmin olemassa. Näin kiteyttää luovuuden olemuksen kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä, joka on tehnyt elämäntyönsä luovuuden, lahjakkuuden, opetuksen ja oppimisen tutkijana.

Uusikylän mukaan tarve luovaan tekemiseen koskee ihmisen koko elämänkaarta.

– Luovan työn tulos voi olla lapsen tekemä piirros tai hiekkalinna, tai uusi tieteellinen teoria, joka on vaatinut pitkäjänteistä työskentelyä ja laajaa oman alan asiantuntemusta.

Luovuus ja opiskelun tehokkuus ovat Uusikylän mukaan parhaimmillaan silloin, kun elämä tuntuu hyvältä ja ihminen kokee olevansa turvassa. Siksi on tärkeää, että omaa alaansa kohti suunnistava opiskelija voi hyvin ja saa apua, jos elämässä on vaikeuksia.

SISÄINEN TURVALLISUUS tulee Kari Uusikylän mukaan siitä, että ihminen saa yrittää, erehtyä ja myös epäonnistua.

– Olosuhteiden on oltava sellaiset, että kokeileminen ja luominen on sallittua. Lisäksi tarvitaan sisäinen halu tehdä jotakin uutta omalla tavalla. Tämä halu on pohjana niin lapsen luovuudelle, kodin askareisiin liittyvälle arkiluovuudelle kuin luovalle tieteelliselle tutkimukselle.

Uusikylä painottaa, että oma luovuus ei löydy niin, että nuorelle luodaan paineita ulkopuolelta ja hänelle sanotaan,

Musiikkikasvatusta ja orkesterin johtamista opiskeleva Heidi Hämäläinen toivoo, että alalla otettaisiin tiukempi linja epäkunnioittavaan käytökseen.

KIRKKO

Oman flow’n löytämisessä on Kari Uusikylän mukaan kyse enemmästä kuin vain onnistumisesta opiskelussa tai työssä.

että tämä on juuri se arvokas ala, jota sinun pitää opiskella.

– Halun opiskella pitää tulla ihmisen sisältä: nuori kokee, että tämä on minun alani, jota haluan tehdä. Elämäntarinat, joissa nuori antautuu esimerkiksi lääkärin uralle vanhempiensa esimerkin velvoittamana, voivat olla traagisia. Sisäisen motivaation puuttuminen johtaa helposti opintojen viivästymiseen tai keskeytymiseen.

LUOVUUTTA JA OPPIMISTA selitetään nykyisin usein aivotoiminnalla. Silloin luovan työn nähdään palautuvan yksilön sisäisiin ja geneettisiin ominaisuuksiin. Kari Uusikylän mukaan luovuudessa on yksilöllisiä eroja kuten älykkyydessäkin, mutta tämä näkökulma ei hänen mukaansa riitä. – Yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi luovaan toimintaan liittyy aina luova prosessi ja yhteisö, joka joko sallii luovuuden tai vastustaa sitä. Se, millä tavalla opiskelijan kasvua ja luovuutta voidaan parhaiten tukea, muodostuu yksilön, hänen lähiympäristönsä ja yhteiskunnan kokonaisuudesta.

Viime vuosina Uusikylä on seurannut huolestuneena tutkimuksia, joiden mukaan kasvava joukko nuoria voi huonosti, kärsii mielenterveysongelmista ja tuntee epävarmuutta tulevaisuudesta. Nuoruusvuosien hyvän mielenterveyden pohja luodaan lapsuuskodissa ja koulussa.

”

Ihmisten elämänpolut kulkevat ihmeellisesti, kuka löytää oman tiensä ja luovuutensa milläkin tavalla.

PROFESSORI KARI UUSIKYLÄ

Uusikylän mukaan suomalaisista kouluista on kerätty jo 1990­luvulta alkaen tietoa, joka kertoo oppilaiden pahoinvoinnista kovenevan kilpailun ja vaatimusten paineessa.

Uusikylä mainitsee myös vuonna 2013 julkaistun eduskunnan raportin, jonka mukaan tulevaisuudessa jokaisen suomalaisen vauvasta vaariin pitää luovuttaa osaamisensa yhteiskunnan käyttöön. Raportin mukaan nuoren pitää erottua muista olemalla heitä parempi ja tehokkaampi. – Näemme tällaisten arvojen seurauksia siinä, että moni lahjakas ja tunnollinen oppilas romahtaa jo lukion paineisiin, Uusikylä sanoo.

PAKKOSUORITTAMINEN, tiukka arviointi ja tulosvastuu, jossa mitataan kaiken aikaa, kelpaako ihminen ja ovatko hänen saavutuksensa riittävän hyviä, ovat Kari Uusikylän mukaan asioita, jotka tappavat luovan oppimisen.

Hän kuvaa luovuuteen kasvamista tositarinalla kahdesta huippukirurgista, jotka tekivät potilaalle kasvojensiirtoleikkauksen. Toinen heistä oli pyrkinyt monta kertaa taidekorkeakouluun, mutta valitsi lääkärin uran, kun ei saanut haluamaansa opiskelupaikkaa. Toinen oli ollut aikaisemmin sellonsoittaja, joka kärsi ylivoimaisesta esiintymisjännityksestä.

– Ihmisten elämänpolut kulkevat ihmeellisesti, kuka löytää oman tiensä ja luovuutensa milläkin tavalla. Siinä prosessissa ihmisen sisäinen maailma on aina tärkeä, Uusikylä sanoo.

KUN JULIUS SILVENNOINEN, 23, tekee opiskelutehtäviä yhdessä kaveriporukan kanssa, hänestä on mukavalla tavalla haastavaa miettiä, miten tehtävän voisi tehdä vielä paremmin.

– Samalla mieli inspiroituu. Se on uskomaton tunne, Silvennoinen sanoo.

Silvennoinen aloitti tänä syksynä sosionomin opinnot Laurea­ammattikorkeakoulun Otaniemen kampuksella. Hänen matkansa tutkintoopiskelijaksi on ollut pitkä. Alkuvuodesta Silvennoinen aloitti Laureassa polkuopiskelijana ja haaveili opiskelupaikasta. Hän oli innokas ja toiveikas, mutta hankaluuksiakin oli.

– Minun piti opetella pitkien esseiden kirjoittamista. Minulla on puheentuottamisen sairaus nimeltä dysfasia, jonka vuoksi lauseiden tuottaminen on hankalaa ja sanavarastoni on välillä yksinkertaista.

HAAVE SOSIONOMIN opinnoista syntyi, kun Julius Silvennoinen oli 19­vuotias. Kotikaupungin nuorisotilassa työskenteli nuoriso ­ ohjaaja, joka toimi myös bändissä soittajana. Silvennoinen ajatteli, että hänkin voisi tehdä nuoriso ­ ohjaajan töitä bändihommien ohessa.

Lukion jälkeen edessä oli puolen vuoden mittainen varusmiespalvelus. Sitä seurasivat työt kiinteistönhuoltohommissa, Postissa ja hampurilaisravintolassa. Silvennoinen suoritti polkuopintoja kansanopistossa ja myöhemmin avoimen ammattikorkeakoulun verkkokursseja. Hän haki monta kertaa opiskelemaan, mutta ei saanut opiskelupaikkaa.

Kun Silvennoinen tämän vuoden alussa aloitti Laureassa sosionomin polkuopinnot, tarkoitus oli hakea vuoden mittaisten opintojen jälkeen tutkinto ­ opiskelijaksi. Sitten selvisi, että aiempien opintojen ansiosta hänellä oli mahdollisuus hakea opiskelupaikkaa jo aiemmin.

Kun Silvennoinen sai sähköpostiin tiedon hänelle myönnetystä opiskelupaikasta, hetki oli tunteellinen.

– Se oli jäätävän suuri helpotus. Oli hauska laittaa Instagramiin tieto opiskelupaikasta niin kuin nuoriso nykyään tekee, hän kertoo.

ARKI HELPOTTUI opiskelupaikan myötä. Nyt Julius Silvennoinen on oikeutettu saamaan opintotukea. Koska hänen ei enää tarvitse tavoitella opiskelupaikkaa, ei haittaa, jos joku kurssi sujuu vähän heikommin. Tarvittaessa Silvennoinen voi myös nostaa opintolainaa.

Toistaiseksi lainalle ei ole ollut tarvetta, sillä hän tekee opiskelun ohella vuoropäällikön töitä hampurilaisravintolassa.

Silvennoinen on puhunut opiskelukavereidensa kanssa jaksamisesta. Hänen mielestään on tärkeää, että opiskelijat puhuvat avoimesti niin hyvistä kuin huonoista asioita ja siitä, miten opiskeluiden kanssa menee.

Silvennoiselle tärkeitä voimavaroja ovat musiikki, positiivinen asenne sekä kaverit, joita hänellä on niin opiskelun, työn kuin musiikin parista. Jaksamisen kannalta tärkeää on myös säännöllinen ruokarytmi, liikunta ja opiskeluhommien järkevä jaksottaminen.

Perhe ja suku ovat tärkeitä tukijoita.

– Minulla on tosi rakastava perhe, joka on kasvattanut minut hyvin elämää varten, Silvennoinen sanoo.

JULIUS SILVENNOISEN tavoitteena on nyt valmistua sosionomiksi keväällä 2027. Toiveiden työpaikka olisi lasten ja nuorten parissa koulussa tai vaikka nuorisotilassa.

Toiveissa on myös, että kolmen vuoden päästä bändihommat olisivat astetta isommalla. Silvennoinen laulaa Terromania­nimisessä metalliyhtyeessä, jonka ensimmäinen albumi julkaistiin viime vuonna. Bändiltä on tulossa uutta musiikkia lähivuosina.

Jossain horisontissa on myös haave avioliitosta ja perheen perustamisesta.

– Sitten kun on oikea hetki. Ihan ehdottomasti sitten, kun elämään tulee joku ihminen, jonka kanssa haluaa miettiä perheen perustamista, Silvennoinen sanoo.

Hän kehuu oman opiskeluporukan ilmapiiriä. Joskus joku tekee ryhmätöissä enemmän kuin muut ja joku toinen vähemmän ja siitä on keskusteltu, mutta keskinäistä kilpailua hän ei ole kokenut.

Opiskelukavereita yhdistää halu työskennellä sosiaalialalla ja auttaa ihmisiä. Eri ikäisiltä ja eri elämänvaiheissa olevilta opiskelijoilta kuulee erilaisia näkemyksiä. Vertaistuki on vahvaa.

– Nyt näen tulevaisuuden hyvin positiivisena. En malta odottaa, mitä seuraavien vuosien aikana tapahtuu.

PARHAASEEN LUOVAAN prosessiin tarvitaan oman motivaation ja sisäisen turvallisuuden lisäksi vielä jotakin. Tuo jokin on Kari Uusikylän mukaan flow­tila eli virtaustila, jossa ihminen on täysin uppoutunut käsillä olevaan tehtävään ja pystyy käyttämään kaikkia taitojaan. Sellaisessa tilassa ei välttämättä huomaa ajan kulua.

Uusikylän mukaan flow­tilan tunnisti ja nimesi vuonna 1990 unkarilais­amerikkalainen psykologi Mihaly Csikszentmihalyi. Hänen mukaansa ihminen on luovassa flow­tilassa kaikkein onnellisimmillaan.

– Luovan prosessin ydin on sen aikana koettu onnellisuuden ja tyytyväisyyden tila, Uusikylä sanoo.

Flow­tilassa pysyminen edellyttää Uusikylän mukaan sitä, että ihmisen kyvyt ja taidot ja käsillä olevan tehtävän vaativuus ovat tasapainossa.

– Flow­tilan saavuttaminen ei onnistu, jos opiskelija kokee, että hänellä ei ole tehtävään riittäviä kykyjä tai taitoja. Tällainen kokemus johtaa päinvastaiseen suuntaan: pelkoon, ahdistukseen, työn lopettamiseen ja jopa alalta pakenemiseen.

Julius Silvennoisen opintopolku on ollut mutkikas. Nyt sosionomiopinnoissa häntä kantaa opiskeluporukan hyvä ilmapiiri.

”

Nyt näen tulevaisuuden hyvin positiivisena. En malta odottaa, mitä seuraavien vuosien aikana tapahtuu.

OPISKELIJA JULIUS SILVENNOINEN

Toinen tapa menettää flow on se, että tehtävä tuntuu liian helpolta. Silloin ihminen tylsistyy ja menettää mielenkiintonsa. Lahjakkaalle opiskelijalle voi käydä niin, jos opetus toistaa hänelle jo selviä asioita.

– Paras flow syntyy siitä, että opiskelija tuntee olevansa riittävän hyvä taidoiltaan ja luovan tehtävän vaativuustaso on sopiva, ei liian vaikea eikä liian helppo.

FLOW’N VOI KOKEA opiskelun tai työn lisäksi esimerkiksi kirjaa lukiessa, juoksulenkillä, käsityön äärellä tai keskustelussa samanhenkisen ihmisen kanssa. Kari Uusikylä kertoo esimerkin eläkkeelle jääneestä naisesta, joka oli löytänyt oman flow’nsa.

– Hän oli ollut työssä, jossa ei saanut tehdä virheitä. Nyt hän maalaa akvarelleja ja nauttii niin, että ajan taju häviää. Hän kertoi minulle kiipeävänsä tällä tavalla joka päivä hopeareunaiseen pilveen.

Myös joukkuepeleissä voi Uusikylän mukaan syntyä hetkiä, joissa koko joukkue on samanaikaisesti flow’n kaltaisessa tilassa. Silloin pelissä näkyvät pelaajien hyvät suhteet ja se, miten kukin heistä voi.

– Tosin epäilen, voiko sellaista tapahtua usein nykyaikaisessa jalkapallossa, jossa tietokoneen avulla määritetään se, missä kukin pelaaja voi juosta, sanoo jalkapalloa itsekin pelannut Uusikylä.

OMAN FLOW’N LÖYTÄMISESSÄ on Kari Uusikylän mukaan kyse enemmästä kuin vain onnistumisesta opiskelussa tai työssä. Ihminen voi saavuttaa omaisuutta, menestystä ja muita yhteiskunnassa arvostettuja asioita myös ilman flow­kokemusta, mutta silloin elämästä jää puuttumaan jotakin tärkeää.

– Yhdysvaltalaisten psykoterapeuttien odotushuoneet ovat täynnä rikkaita miehiä, jotka ovat saaneet elämässään kaiken, mutta eivät koe mitään todella arvokkaaksi. Vaikka ihmisellä olisi kaikki maallinen mammona mutta hän eläisi arkeaan ilman flow­kokemuksia, hän olisi onneton. ■

”Peräseinä näkyy jo”

Entinen rokkikukkoilija Pate Mustajärvi laulaa nyt 68-vuotiaan elämästä. Kun tiedostaa ajan rajallisuuden, saa elämästään enemmän irti, hän ajattelee.

TEKSTI JANNE FLINKKILÄ KUVA JOONAS BRANDT

Freedom!

Pate Mustajärvi, 68, nostaa kädet eteensä ja on kääntävinään kaasukahvaa. Tänä kesänä entisellä Popeda-solistilla ei ollut yhtään keikkaa. Siksi oli kerrankin aikaa ajella 1800-kuutioisella Triumph Thunderbirdillä, jota hän kutsuu ”valtamerihöyryksi”.

– Moni ihmettelee, miksi ajan tämän ikäisenä isolla, raskaalla pyörällä. Minua kiehtoo siinä kaksi asiaa: Ensinnäkin freedom, eli se on äärimmäisen vapauttavaa. Toisaalta siinä pitää olla joka hetki äärimmäisen skarppina. Se tekee hyvää kaalille ja sielulle.

Moottoripyörän selässä Mustajärvi tuntee vahvasti elävänsä ja on samaan aikaan hyvin tietoinen kuolevaisuudestaan. Hän innostuu laajentamaan ajatuksen kokonaiseksi elämänfilosofiaksi.

– Jos ihminen ajattelisi yleisemminkin noin, sillä tavalla voisi elää pidempään ja paremmin. Ole skarppina, mutta pidä silti hauskaa!

”PERÄSEINÄ NÄKYY JO.” Tätä kirjailija Tuomas Kyröltä lainattua ilmaisua Pate Mustajärvi on viljellyt viime vuosina mielellään. Hän täsmentää, että se peräseinä on jo kosketusetäisyydellä, ja nauraa päälle. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että kun tiedostaa ajan rajallisuuden, sitä on turha tuhlata joutavanpäiväisyyksiin. Tämän syksynkin hän kiertää esittämässä uuden Pelkkää Patea -levynsä musiikkia pitkin Suomea.

– Kannattaa tehdä jotain muuta kuin makailla sohvalla, lutkuttaa kepua ja kattella Netflixiä. Mustajärveä alkaa naurattaa. Hän muistaa esimerkin muutaman vuoden takaa. Hän huhki kävelysauvojen kanssa ylämäkeen, kun takaa alkoi kuulua ison jenkkiauton lotkotus.

– Käännyin katsomaan, ja sieltä tuli Dodge Challenger, jonka ratissa oli puolituttu kaveri. Hän painoi napista sähköikkunan auki ja kysyi, kuolemaako pakoon sauvot. Mun täytyi sanoa, että itse asiassa kyllä!

Naurunkäkätyksen jälkeen Mustajärvi vakavoituu. Kaveri huristeli menemään, ja Mustajärvi jatkoi sauvomista. Samalla hän huomasi pohtivansa, miksi omasta kunnosta huolehtiminen oli vanhemmiten alkanut kiinnostaa.

– Jos kroppa tai kaali menee jumiin, niin mitä vanhemmaksi tulee, sitä vaikeampi jumia on aukaista. Sitten löytääkin itsensä sohvanpohjalta eikä enää pääse ylös. Siihen en enää halua itseäni päästää.

Peräseinän lähestyminen auttaa myöntämään tosiasiat. Muutama vuosi sitten Mustajärvi päätti, että kukkoilu Popedan keulakuvana saa loppua. Hän ei halua hautaan asti huutaa ”pullat pystyyn” ja kammeta jalkaa monitorille. Ikuisen murrosiän elättely saa jäädä nuoremmille. Jäähyväisensä Popedalle hän jätti vuosi sitten. – Lavalta pitää ymmärtää kävellä pois ennen kuin joku taluttaa.

”Käännyin katsomaan, ja sieltä tuli Dodge Challenger, jonka ratissa oli puolituttu kaveri. Hän painoi napista sähköikkunan auki ja kysyi, kuolemaako pakoon sauvot. Mun täytyi sanoa, että itse asiassa kyllä!

POPEDASTA LÄHTEMINEN vapautti Pate Mustajärven jatkamaan matkaa sooloartistina. Nyt hän saa laulaa aiheista, jotka ovat lähempänä 68-vuotiaan elämää. Uudella sooloalbumilla on kappale nimeltä Tervas. Siinä yksi sanoittaja Jarkko Honkasen rivi kosketti Mustajärveä heti ensilukemalta: ”Viereltä toisten kaatuvan näin.”

– Tekstin tunnelma ylipäätään kolahti. Huomasin jälleen kerran miettiväni ihmisiä, joiden kanssa on laitettu alulle aika isoja asioita, mutta jotka eivät enää hillu täällä.

Yksi näistä viereltä kaatuneista on Popedan alkuperäinen kitaristi Tapani ”Arwo” Mikkonen. Hän menehtyi vuonna 1986 keikkapaikalla synnynnäisen sydänvian aiheuttamaan sairauskohtaukseen. 31-vuotiaan sielunkumppanin kuolema sai Mustajärven kyseenalaistamaan koko bändiuran mielekkyyden. Mikkosen lesken toiveesta Popeda jatkoi eteenpäin, sillä sitä Arwokin olisi halunnut. Mustajärven viimeisellä Popeda-keikalla Ratinan stadionilla lauloi myös hänen tyttärensä, jo -

ka oli syntynyt samana vuonna kuin Arwo oli kuollut.

– Mietin, näetköhän sää Arwo tämän. Ehkä hän jossain suki tyytyväisenä viiksiään ja poltti valkoista Marlboroa. En tiedä.

VIERELTÄ ON KAATUNUT Arwo Mikkosen jälkeen muitakin. Pate Mustajärvi on joutunut hyvästelemään lukuisia läheisiä kollegoita kuten Juice Leskisen ja Olli Lindholmin Toinen edesmennyt Popedan alkuperäisjäsen Ilari ”Ilpo” Ainiala tuli vuosi sitten mieleen ullakkoa siivotessa. Nykyisin Mustajärvi asuu vaimonsa kanssa Tampereen Ikurissa omassa lapsuudenkodissaan. Saman rintamamiestalon autotallissa perustettiin vuonna 1977 Popeda-yhtye. – Kun me konmaritettiin vaimoni kanssa taloa, löysin kissanvintin pohjilta pahvilaatikon, jossa oli vihko. Tunnistin heti Ilarin käsialan. Me oltiin ihan tosissamme tehty rock-oopperaa, joka oli tietysti todella kömpelö. Käsikirjoitus alkoi siitä, että kaveri herää mielisairaalasta. Sitä lukiessa tuli semmoinen olo, että tiedettiinkö me jo silloin, kuinka meille tulee täällä käymään.

Mustajärvi naurahtaa, että 70-luvun lopulta asti he tekivät älyttömästi töitä todistaakseen, että Popeda on Suomen ilkein, vaarallisin ja juopoin bändi. Viime vuodet hän on tehnyt vähintään yhtä paljon töitä päästäkseen siitä imagosta eroon.

Mustajärven uusimmalla soololevyllä on Janne Rintalan ja Aki Tykin sanoittama kappale Hei äijä. Sen päätössanat summaavat nykytilanteen: ”Ei oo kovempaa kuin iso äijä, joka herkistyy. Kunhan pehmeytensä peilin eessä itsellensä hyväksyy”.

NUORUUSVUOSINA Pate Mustajärvellä oli moottoripyörän selässäkin vauhtia enemmän kuin malttia. Muistot siitä näkyvät yhä röntgenkuvissa. Elämä on opettanut, että silmittömän kaahaamisen sijaan välillä on parempi pysähtyä pohtimaan, minne on menossa ja mitä oikeasti haluaa. Ellei menoa ymmärrä jarruttaa itse, äkkipysäys voi olla raju.

– Kyllä minullakin on ollut omat pysähtymisen paikkani. Silti en ole koskaan ajatellut, että lopettaisin nämä hommat. Olen vain pohtinut, millä tavalla tästä mennään eteenpäin. – Ja sitten kun on taas lähtee taas eteenpäin, toivottavasti jossain kohtaa tajuaa myös olla itselleen armollinen. ■

Kuka?

Pauli Antero ”Pate” Mustajärvi, 68, tunnetaan Popeda-yhtyeen alkuperäisenä laulusolistina. Hän jätti Popedan vuosi sitten ja keskittyy nyt soolouraansa.

Mitä?

Pelkkää Patee -albumi julkaistiin elokuussa. Mustajärvi esiintyy samannimisellä kiertueella 4.10. Vantaan Kulttuuritalo Martinuksessa ja 30.10. Helsingin Savoy-teatterissa.

Motto

Älä myrkytä ittees.

Jumala löytyy hiljaisuudesta

Nobel-palkitun kirjailijan Jon Fossen mielestä Jumalaa ei voi kuvata sanoin, mutta hänen läsnäolonsa voi kokea. Lokakuun alussa ilmestyy hänen ensimmäinen suomennettu romaaninsa Aamu ja ilta.

TEKSTI HANNU HARJU KUVA AGNETE BRUN

Kun norjalaiselle Jon Fosselle myönnettiin vuosi sitten Nobelin kirjallisuuspalkinto, Ruotsin akatemia painotti hänen kykyään antaa ääni sille mille ei ole sanoja. Tämä kuulostaa hiukan nurinkuriselta: miten sanomatonta voi sanoittaa.

Tämä on kuitenkin Fossen kirjailijakuvan ytimessä: hän – ja hänen yli viidenkymmenen teoksensa henkilöhahmot – pyrkivät usein kohti sellaista tunne- ja olotilaa, jota ei voi sanoin nimetä, mutta joka on hyvin kokonaisvaltainen kokemus.

Fosselle tämä sanojen ulottumattomissa oleva tila on uskonnollinen kokemus. Kun sanat loppuvat ja on vain hiljaisuus, ollaan jonkin perustavanlaatuisen äärellä. Ihminen aistii Jumalan läsnäolon. ”Ehkä”, totesi Fosse Nobelin vastaanottaessaan.

PERHETAUSTALTAAN Jon Fosse, 65, on evankelisluterilainen. Hän syntyi ja kasvoi pienessä länsinorjalaisessa kaupungissa, jossa kalastus oli keskeinen elinkeino. Monet hänen näytelmänsä ja

romaaninsa sijoittuvat pieniin, nimeämättömiin merenrantakyliin.

Hänen tarinoillaan ei aina ole konkreettista yhteyttä nykyaikaan, ja monet niistä olisivat voineet tapahtua vaikka sata vuotta sitten. Tämä tuo niihin ajattomien kansantarinoiden vertauskuvallista luonnetta.

Fosse kävi luterilaisissa jumalanpalveluksissa, mutta ajan kuluessa pappien saarnat alkoivat vaivata häntä. Sanat eivät tuntuneet tavoittavan sitä, minkä hän itse koki omassa Jumala-suhteessaan olennaiseksi.

Paljo puhe ei tuntunut vievän häntä lähemmäksi Jumalaa, vaan hiljaisuus, tunnelma, sanomaton. Jumalan olemus ja läsnäolo ei ollut hänestä sanoiksi puettavissa.

Fosse kiinnostui varhaisen kristinuskon mystisemmistä piirteistä ja gnostilaisuudesta, jotka jättivät hänen mielestään nykyisiä saarnoja enemmän tilaa henkilökohtaiselle kokemukselle. Fosse liittyi katoliseen kirkkoon vähän yli kymmenen vuotta sitten. Luterilaisissa palveluksissa sana tuntui selättävän hiljaisuuden, intiimin kokemuksellisen tilan.

NÄYTELMÄKIRJAILIJA Jon Fossesta tuli 1990-luvun puolivälissä vähän sattumalta: häntä pyydettiin sovittamaan Henrik Ibsenin Brand, jossa on pitkiä monologeja ja sivujuonia.

Sattumaa vaiko johdatusta, että tilaus koski juuri Brandia, Ibsenin uskonnollisinta näytelmää. Sen päähenkilö lähtee syrjäisellä vuoristoseudulla sijaitsevan seurakunnan papiksi, ja hänen uskonsa ehdottomuus koituu lopulta tragediaksi koko perheelle.

Fosse jatkoi näytelmien kirjoittamista huomattuaan, että niistä sai paremman korvauksen kuin hänen arvostetuista ja kokeellisista romaaneistaan, mutta myös siksi että näytelmien tiukka muoto ja repliikkien väliin jäävä sanomaton tila luontui hänelle.

Fosse on eritellyt omaa suhdettaan Norjan nimekkäimpään dramaatikkoon. Ibsenin monet näytelmät rakentuvat rajuille konflikteille ja päättyvät tuhoisasti, sen sijaan Fossen teoksissa on usein toivon ja sovituksen mahdollisuus, ne ovat armollisempia henkilöidensä suhteen.

”

Luterilaisissa palveluksissa sana tuntui selättävän hiljaisuuden, intiimin kokemuksellisen tilan.

NYT JON FOSSEA on käännetty yli 50 kielelle, ja hän on Euroopan esitetyimpiä näytelmäkirjailijoita. Suomessa hänet löydettiin 1990-luvun lopulla, neljännesvuosisata ennen Nobel-palkintoa.

Näytelmien nimet Poika, Lapsi, Nimi ja Tyttö sohvalla kuvaavat hyvin niiden minimalismia.

Fosse jättää paljon sanomatta, suosii niukkaa ja aukkoista ilmaisua. Hänen teostensa ihmiset vaikuttavat usein tietävän paljon enemmän kuin kertovat. He myös sanovat vähän ja enemmänkin miettivät asioita, puhuvat lyhyin ja arkisin lausein ja toistavat niitä.

Tällainen johtaa kiinnostavaan tilanteeseen: mitä vähemmän sanotaan, sen enemmän sanomaton saa merkitystä ja painoarvoa. Useissa tarinoissa yksinolo tuo ihmiselle suurimman lohdun.

”Olen ylpeä siitä, ettei teoksissani ole teoreettisia rakennelmia ja että ne rakentuvat yksinkertaisille sanoille kuten pöytä, tuoli ja mies”, Fosse on sanonut.

RUNOUTTA Jon Fosse pitää kiinnostavimpana kirjallisuuden lajina, koska siinä kieli voi olla outoa ja hyvin henkilökohtaista. Näytelmien ja romaanien kieli on konkreettisempaa ja vähemmän monimerkityksistä.

liian pieni synnytettäväksi ja tulehdus uhkaa naisen henkeä. Pari käy rukoilemassa kirkossa. Suuri ilo muuttuu mykistäväksi tragediaksi.

Draamassa Nimi nuori tyttö on raskaana. Tunnelma hänen vanhempiensa luona on hämmentynyt, lopussa tuleva isä lähtee paikalta, varmaan lopullisesti.

Näytelmässä Tyttö sohvalla kaksi sisarta keskustelee kotona. Toinen toimii taiteilijan mallina. Hän haluaa kokeilla siskonsa näyttäviä vaatteita. Isä on merillä, äidillä on suhde tämän veljen kanssa. Siskot ja äiti kyselevät jatkuvasti toistensa menoista. Näytelmä päättyy odotukseen: mikään ei juuri ole muuttunut. Ja silti on.

Fosse rakentaa tarkoituksella katsojaa hämmentäviä pistoja tarinaan: onko yhtäkkiä ovesta sisään astuva merimies-isä todellinen vai kuvitelma?

PISTEIDEN KÄYTÖN Jon Fosse on lopettanut romaaneissaan kokonaan, mikä voi joitain hämmentää. Ratkaisu on voimakas, kun se yhdistyy kirjailijan tapaan rinnastaa ja sekoittaa aikatasoja. Keino imaisee lukijan tehokkaasti päähenkilön pään sisään, näkemään tämän elämän tärkeimmät kokemukset peräkkäin ja sisäkkäin. Seitsemän pienoisromaania sisältävässä 800-sivuisessa kokonaisuudessa Septologien (2019–22) Fosse kuvaa juomisen lopettanutta kuvataiteilija Aslea, jolla on kaima toisessa kaupungissa. Kaksoisolentotarinassa Fosse kuvaa ihmisen kamppailua heikkouksiensa harjanteella sekä luo ääripäiden dialogin: toinen Asle uskoo Jumalaan, toinen ei. Toinen Asle pelastaa toisen jäätymästä lumeen, tämä tuntuu antavan toiselle luomisvoimaa. Aslet ovat riippuvaisia toisistaan. Fossen teoksissa painottuvat elämänjanan päät, syntymä ja kuolema. Ensin mainitun jälkeen on valmistauduttava jälkimmäiseen.

LOKAKUUN ALUSSA ilmestyvässä ensimmäisessä romaanisuomennoksessa Aamu ja ilta (suom. Katriina Huttunen, WSOY) todella tapahtuvat ja kuvitellut tapahtumat lomittuvat, eri aikatasot laskostuvat sulavasti sisäkkäin. Pienoisromaanin alussa aviopari saa lapsen, joka saa Olai-isän toiveen mukaisesti nimen Johannes. Johanneksesta tulee kalastaja, kuten on hänen isänsäkin.

Romaanin toinen osa kuvaa Johannesta vanhana miehenä, yhtä päivää hänen elämässään. Puoliso Erna on edesmennyt. Hän juo aamulla kahvia ja tupakoi, lähtee veneelleen ja miettii puolisoaan ja lapsiaan, joita on siunaantunut seitsemän. Hän törmää ystäväänsä Peteriin, jonka pitkän tukan hän lupaa leikata, kuten hän on tehnyt 50 vuotta.

Jon Fossen teoksissa painottuvat elämänjanan päät, syntymä ja kuolema.

Monet hänen näytelmänsä rakentuvat käytännössä yhden tilanteen, solmukohdan varaan. Ne laajenevat aikaan ennen ja jälkeen tätä tilannetta. Lapsi-näytelmässä kaksi nuorta ihmistä tapaavat ja perustavat perheen. Nainen tulee raskaaksi ja lapsivesi tulee liian aikaisin. Lapsi on aivan

Mutta jotain outoa tapahtuu. Miksi Peter ei yhtäkkiä näekään häntä? Ja miksi tytär kävelee hänen lävitseen? Lopussa Johannes tapaa taas Peterin, joka vie hänet veneretkelle kohti paikkaa, jossa ei tarvita enää sanoja. Siellä odottaa myös Erna. Johanneksen mielen valtaa rauha. Jon Fosse kuvaa ihmisiä oman elämänsä adventtina, hämmentävissä tunnoissa ja menneitä kokemuksia ja tekemiään ratkaisuja punniten. Mutta juuri se, että hänen tarinoidensa loput jäävät avoimiksi, tekee niistä toiveikkaita.

Monesti ihmisen usko nimeämättömään, todeksi koettuun mutta vaikeasti todennettavaan, tuo lohtua ja rauhaa. Raskaiden vaiheiden jälkeen odottaa lupaus jostakin, tyyni veneretki, valkoinen, kirkas valo. ■

Huoli-ilmoitus ei aina johda mihinkään

ASSI UUSIKALLION INFORMAATIO huoli-ilmoituksesta on todellisuutta optimistisempi (K&k 29.8.).

Tein huonossa elämäntilanteessa olleesta ja neljän seinän sisälle jumiutuneesta henkilöstä kirjallisesti kolme huoli-ilmoitusta ja kaksi muuta henkilöä soittamalla LänsiUudenmaan hyvinvointialueen sosiaalipalveluihin. Mikään näistä viidestä yhteydenotosta ei johtanut sellaisiin konkreettisiin toimenpiteisiin, että sosiaalityöntekijä olisi tavannut kasvotusten tuon apua tarvitsevan henkilön.

Uusikallion mainitsema sosiaalihuollon palveluprosessin vireille tuleminen jäi käynnistymättä eikä välittävää sosiaalityöntekijää ollutkaan. Näin huoli-ilmoitus jäi vain kosmeettiseksi toimenpiteeksi. Apua tarvitsevan ihmisen palvelutarpeen arviointi onnistuu vain, kun hänet kohdataan kasvotusten ja avun tarve arvioidaan konkreettisesti.

Esimerkiksi sairaudentunnoton ihminen ei tiedosta olevansa avun tarpeessa, mutta talvikylmän kodin sähköttömyys saattaa kertoa, että elämänhallinta on pettänyt. Tai kotiinsa haja-asutusalueelle jumiutunut ei käy postilaatikolla, jolloin sosiaalityöntekijän kirjeet eivät päädy perille ja avun tarve jää huomiotta. On todella sääli, jos huoli-ilmoitus näyttäytyy vain palana paperia, jolla ei ole merkitystä.

Kellonummen kappeli kiinnostaa monia

IRMA TALONEN toivoi entistä monipuolisempaa käyttöä Kellonummen kappelille Espoossa. Kiitos tärkeän asian esillä pitämisestä (K&k 29.8.)!

ongelmia. Esimerkiksi Alankomaissa eutanasiaoikeus laajennettiin viime vuonna koskemaan 1–12-vuotiaita lapsia. Useissa maissa eutanasia myönnetään myös mielenterveyspotilaille.

Lääkäriliitto vahvisti negatiivisen kantansa keväällä kattavan selvitystyön pohjalta. Olen samalla linjalla Lääkäriliiton kanssa. Suomen tulee hallitusohjelmaan kirjatun mukaisesti varmistaa elämän loppuvaiheen arvokkuus ilman kärsimystä ja korjata alueelliset ja laadulliset erot saattohoidossa ja palliatiivisessa hoidossa.

Kaisa Garedew kansanedustaja (PS)

Kotieläimetkin päästetään kivuistaan

TÄSSÄ LEHDESSÄ oli artikkeli eutanasiasta (K&k 13.6.). Kuka on pätevä päättämään ihmisen elämästä, ellei henkilö itse? Pitäisikö päätösvalta olla henkilön vanhemmilla, jos ovat elossa? Hehän ovat kyseisen henkilön maailmaan saattaneet. Jos ei ole itse kokenut sietämättömiä kipuja, on niitä mahdoton käsittää.

Mikki Nieminen Espoo

Eutanasiaa ei pidä laillistaa

EDUSKUNTA KESKUSTELI 5.9. eutanasian laillistamista vaativasta kansalaisaloitteesta. Vastustan eutanasiaa jyrkästi enkä pidä sitä ratkaisuna kärsivien auttamiseen. On äärimmäinen ihmisarvon loukkaus tarjota kuolemaa vaihtoehdoksi saattohoidon kehittämiselle.

Eutanasian tai lääkäriavusteisen itsemurhan sallimista perustellaan usein itsemääräämisoikeudella, sietämättömällä kärsimyksellä ja lainsäädännön tarkkarajaisuuden korostamisella. Käytännön tasolla mikään näistä ei päde.

Kellonummen kappeli ja hautausmaa säilyvät seurakuntien omistuksessa. Ne ovat olennainen osa kirkon ydintehtävää. Luomakunta ja sen varjeleminen on sekin aina ollut kirkon toiminnan keskiössä. Tästä osoituksena on Kellonummen kappelin ja hautausmaan jo kolmesti saama Green Flag Award- palkinto. Siunauskappelissa pidetään hautajaisia ja siunaustilaisuuksia. Musiikkitilaisuudet ja muut tapahtumat ovat myös mahdollisia. Kappelissa tapahtuu varsinkin joulunaikaan ja juhlapyhinä jo paljon. Näille tapahtumille on kysyntää, ja ne tulevat varmasti lisääntymään tarpeen kasvaessa. Kellonummen kappeli ja hautausmaa ovat myös itsessään kiinnostavia paikkoja. Alueen arkkitehtuuri ja luonto ovat ainutlaatuisessa yhteydessä toisiinsa. Kappeli ja hautausmaa ovat paitsi lähellä hyvien liikenneyhteyksien päässä, myös laajan ja koskemattoman luontokohteen vieressä. Suomessa hengellisyys on aina yhdistynyt luontokokemukseen erityislaatuisella tavalla. Nämä näkökulmat kiinnostavat varmasti myös sellaisia ihmisiä, joilla ei vielä ole ketään läheistä Kellonummen hautausmaalla. Ari Paavilainen Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti

Lopullisen arvioinnin ja vastuunkannon joutuu aina tekemään potilaan sijaan lääkäri. Kipu ei tutkimusten mukaan ole pääsyy toivoa eutanasiaa, vaan muun muassa masennus ja toivottomuus. Kipuja pystytään lähes jokaisessa tapauksessa lievittämään.

Aukotonta lainsäädäntöä ei pystytä luomaan subjektiivisten kokemusten perustalle, ja eutanasian hyväksyneissä maissa on väistämättä nähty eutanasiaoikeuden laajenemista, virhearvioita ja raportoinnin

Kotieläimetkin päästetään pois kivuista ja säryistä, mutta ihmistä ei. Onko ihmisarvoista elämää kitua vuosikaudet sängyssä maaten? Tässä asiassa ihminen ei ole tasa-arvoinen. Tietysti mahdollista eutanasiaa varten täytyy keskustella eri asiantuntijoiden kanssa.

Ei kuitenkaan anneta päätöksentekoa kansanedustajille, jotka eivät välitä tavallisen ihmisen ongelmista. On muitakin, jotka eivät ole sairaita, mutta haluaisivat jo pois, esimerkiksi asunnottomat, yksinäiset, työttömät, kolmea työtä tekevät yksinhuoltajat tai päihteiden käyttäjät.

Jos tulee ajatuksia elämän päättämisestä, kannattaa ottaa yhteyttä diakoniin. Diakonilla on aikaa keskustella ja neuvoa asiassa kuin asiassa. Olen saanut monesti ongelmiini apua.

Kari Palomäki Martinlaakso, Vantaa

Lukuvaikeuksia on minullakin

JARI KOVALAINEN kirjoitti tärkeästä aiheesta (K&k 12.9.). Vaikka en olekaan puna-vihersokea, minullekin väripohjalle painetut tekstit ovat vaikeaa luettavaa.

Johanna Korhonen työtön Vantaan Hakunilasta

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Pentti Linkola puolustaisi raakkuja ja antaisi

lukijalle kotiläksyjä

Suomussalmen raakkujen kohtalo ja Elokapinan mielenosoitukset tekevät ekofilosofi Pentti

Linkolan teksteistä jälleen ajankohtaisia.

1. Vakava ja hauska ovat usein samassa suunnassa ”Hullu”, ystäväni kommentoi, kun nauroin lukiessani ja hän huomasi, että käsissäni oli Pentti Linkolan (1932–2020) kirja Voisiko elämä voittaa (Tammi 2004). Hänen oli kuitenkin pakko nauraa mukana, kun luin ääneen, mitä tunnettu ekofilosofi ja kalastaja ajatteli elintarvikehygieniasta. Taitavasti kirjoitettu ja itse eletty kontrasti nykyiseen elämänmenoon vetoaa huumorintajuun, vaikka tekstien pohjavire olisi vakava ja surullinen.

2. Linkola puolustaisi raakkuja ja niitä suojelevia naisia Monet Pentti Linkolan vuosikymmeniä sitten kirjoittamat tekstit ovat

polttavan ajankohtaisia. Linkolan tekstejä lukenut ei yllättynyt laajaa huomiota herättäneestä ympäristörikoksesta, jossa Suomussalmen uhanalaiset raakut jäivät metsäkoneen renkaiden alle.

Linkola kirjoitti paljon metsäteollisuuden lainalaisuuksista, joiden edessä luontoarvot saivat väistyä. Hän tunnisti myös raakku-uutisista tutun perustarinan, jossa konetta käyttävän miehen vastinparina on luontoa suojeleva nainen.

Tänään Linkola puolustaisi epäilemättä raakkuja ja niiden puolesta puhuvia naisia. Hänen tekstinsä taustoittavat myös Elokapinaliikkeen mielenosoituksia paremmin kuin moni kuluneen kesän uutinen.

3. Voima tulee kirjallisuudesta ja luonnossa kävelystä Pentti Linkola tunnustautui kaunokirjallisuuden ystäväksi, ja tämä harrastuneisuus näkyy hänen tekstiensä kielellisessä ilmaisuvoimassa. Mutta vähintään yhtä tärkeää on ollut linturetkillä, metsissä ja järvenselällä vietetty aika. Omakohtainen ja verrattoman tarkka luonnon tuntemus tekee Linkolan teksteistä uskottavampia kuin jos samat ajatukset olisi ajateltu vain kirjoituspöydän ääressä. Unelmat paremmasta maailmasta (WSOY 1971) eivät syntyneet kotisohvalla vaan maastossa.

4. Tänään luen eri tavalla totalitarismia ihannoivia ajatuksia Ekologisen romahduksen välttäminen ei voi Pentti Linkolan mielestä onnistua demokraattisessa järjestelmässä, koska kansa ei koskaan lakkaa haluamasta lisää elintasoa ja uutta tavaraa. Tässä kohdassa hän tekee ajatusvirheen: kun vapaat yhteiskunnat eivät pysty pysäyttämään luonnon tuhoutumista, ratkaisu on totalitaarinen hallinto. Mutta miksi niin olisi?

En tunne yhtään esimerkkiä luontosuhteensa korjanneesta tota-

litaarisesta valtiosta. Epäilen, olisinko kuullut myöskään Linkolan kaltaisesta toisinajattelijasta, jos eläisin sellaisessa maassa.

Tänään luen totalitarismia ihannoivia ajatuksia toisenlaisesta näkökulmasta: tiedän, että ääriajattelu ei jäänyt historian lehdille eikä demokratian säilyminen ole enää itsestään selvää.

5. Lukija saa kotiläksyn, joka on entistä ajankohtaisempi Elonkehä oli Pentti Linkolalle pyhä. Luonnon monimuotoisuus oli hänelle perimmäinen arvo, jonka johdannaisia kaikki muut arvot olivat. Talouden ja maapallon väkiluvun rajaton kasvu ei ollut mahdollista rajallisessa maailmassa. Tällaiselta pohjalta Linkola hylkäsi ajatuksen luovuttamattomasta ihmisarvosta.

Kun olen Linkolan kanssa eri mieltä, minulle jää kaksi vaihtoehtoa: yritän lakaista häiritsevän ajatuksen maton alle tai annan itselleni kotiläksyjä pitkäksi aikaa. Jälkimmäinen vaihtoehto tarkoittaa sitä, että otan ihmisen aiheuttaman luontokadon todesta ja kysyn itseltäni, miten tiedon kanssa tulisi elää.

TANELI KYLÄTASKU

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

Hammaslääkäri Ada Tikka

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

· Ilmainen hammastarkastus hoidon yhteydessä, muuten vain 15 €

· Hammasvalkaisu 99 €

· Purentakisko 270 €

alk. 69 € aika 20 min. T A K U U T Y Ö

· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 € ○ Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

OLETKO PELKOPOTILAS

050 5533 050

Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella

Hammaslääkäriasema

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla 020 730 7260

• Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki

• Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa (09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila

Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet

Kiinteistönvälitystä

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella. Soita vaikka heti!

Jukka Norta Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Heidi Juuti Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 040 500 83 69 heidi.juuti@remax.fi

050 594 3287 KotonaAsuen.fi

Luotettavaa apua kotiin jo vuodesta 2008

• Kumppanuutta ja seuranpitoa

• Alzheimer ja muistihoivaa

• Henkilökohtaista hoivaa

• Viriketoimintaa

• Ruoanvalmistusta

• Kodinhoidollista avustusta

• Asiointi- ja kuljetusavustusta

Syksyn huoneistoremontit varataan nyt meiltä saat kaikki palvelut! Jabell Oy p. 0400 689742, jari@jabell.fi, pyydä arvio!

Kaipaatko kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua? Juttuseuraa?

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Seniorilo Oy Helsinki

P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.

Kristillistä ratkaisukeskeistä terapiaa ja sielunhoitoterapiaa. Turvallisesti ja luottamuksella.  Sinua kuunnellen ja kunnioittaen. NodosMentis Tmi Brita Lammila  www.nodosmentis.fi,  info@nodosmentis.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 446 2186

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 040 446 2185

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 39€+tehty työ.

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kirkko ja kaupunki -lehdessä

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Taide-esineet. Arvoirtaimisto. Antiikki. 1900-1980. Artek. Kokoelmat. Kuolinpesät. Käteismaksu/tili. 045 209 8800 Pekka funktiodesign.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Kuolinpesien osto- ja tyhjennyspalvelu ym. tavaraerät. P. 040 751 4464/Mika.

Ostetaan

Palveluja tarjotaan

HAMMASTEKNIKKO

Esteetön kulku

SK Välitys Oy, Martinlaaksonkuja 1, 01620 Vantaa Heidi

Lakipalveluja

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset. Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen

Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Rakennusala

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Siivouspalveluja

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Hautauspalveluja

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800

www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Kotimaisin voimin ikkunanpesut vahvalla kokemuksella. P. 040 256 6907/Salonen

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

TMI SIIVOUS JA KOTIAPU

JARI HEIKKILÄ    PUH. 045 1635903

Siivousta, ikkunanpesua ja kaikkea kotiapua ammattitaidolla. 20e/h (sis. alv). Kotit.väh.jälk. 8e/h.

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

ke 25.9. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.1aA3. la 28.9. klo 17 sateenkaarikirkkopyhä Kallion kko, It. papink.2; P.Löija, A.Rask, Ääniset; messu, kahvit & svseurat turvallisemmassa tilassa. su 29.9. klo 16 seurat Tapiolassa, Kirkkop. 6; kahvit klo 15.30. ma 30.9. klo 18 veisuuta Rasti-srkkeskus, Tenholant.6 (Ruskeasuo). ti 1.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs., mm. lähettikirjeitä. ke 2.10. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne 1; tarj. klo 18.30.

pe 4.10. klo 19 seurat Espoonlahdessa Kipparink.8; kahvit klo 18.30. su 6.10. klo 10 kirkkopyhä Myyrmäen kko, Uomat.1 (Louhela); messu, tarjoilu & seurat. klo 16 seurat Seuratuvalla, Samuli ja Matteus kutsuvat; Veisuuveljet, T.Juntunen, O.Korkalainen, L.Pentti. ma 7.10. klo 19 seurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk.2; kahvit klo 18.30.

ke 9.10. klo 19 Körttikodin seurat. TULOSSA: la 26.10. klo 12-18 ”On hauska nähdä nyt” Seuratuvalla: veisuut, vastuuviikon keskustelutilaisuus, saksofonia ja runoja, kaikkien yhteiset seurat, nuorten köpärit: varaa kalenteriin!

Vuokralle tarjotaan

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225

Mobiili ja desktop -paketit kirkkojakaupunki.fi-verkkosivuilla. Kysy lisää mediamyynnistämme!

Seuraavat Kirkko ja kaupunki -lehdet ilmestyvät

10.10 Espoossa ja Kauniaisissa (varaus 27.9. mennessä) 24.10. jälleen kaikissa kaupungeissa (varaus 11.10. mennessä)

Mediamyynti

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

KIISTELTY NIEMIMAA

KIPPARIKVARTETIN TEIJO

LÄHELLÄ

HOITAJAN MITTAAMA TUNTURI

VIRKAMIES ESIKUVA

PUUVENEELLE

IHON PINTAAN

INNOTONTA KOROLLEKIN

LENTÄÄ

APARAATTI

PIKKUPOMO

RIKOLLISISTA

TYYTYMÄTÖN HOLLIN SUUNNITTELEMA TAIDEMUSEO

KAMALA HARRISIA KANNATTAVA ENTINEN PRESIDENTTI

HOTELLIPOIKA VAIN ELÄMÄÄ -TÄHTENÄ TUOREELLA KAUDELLA

VIULISTI YOSHIKO PUHALLIN

AINAKIN

TOTISESTI LOISTOT

VAHINGONTEKO KAITOJA KIRKKAITA ÄÄNIÄ

ROUH ETTA

TUNTEETTOMIA

SIIPAN SUKUA

KUUSTONEN VERBI

TOMMI UPPORIKAS

SARVETON

RAAM. PETTURI TIRSAT

MUSKETTISOTURI

KAATIMIA JUOTIKAS

VANHEMPI TUOKIO

ISKU HOTELLIKETJU

OSTO KSESTA JIHADISTINEN

ÄÄRIJÄRJESTÖ

SIELLÄ LIMA VAUVALLE

KOULU BRITTIELIITILLE

LUITA PEHMEÄMPIÄ

JUOKSIJA MONONEN

POHJALLA

KIITTI!

SUURENTELUJA RAINER

SUNNUNTAISIN KUULTAVA

EI HUVITA ....

OPRIN KERA ZELLWEGER O'CONNOR

MYÖS

SEKAVAT TARINAT

RAAMATUSSA KARVAINEN

NOBELPIISPA NEUVOVA

LAINEHTI MUINOIN HANKKIMISIA EI SAMMU RU OTSALAINEN

NYLJIN

NÄYTTELIJÄ SEAN

SPRIITÄ -P ETOS

29.9.

Mikkelinpäivän evankeliumissa (Matt. 18:1–9) Jeesus antaa lapsille erityisen arvon.

Enkelien juhlapäivä

MIKKELINPÄIVÄ ON saanut nimensä ylienkeli Mikaelilta. Kristillisen tradition mukaan Mikaelin tehtävä on johtaa taivaallista sotajoukkoa ja taistella pahuutta vastaan. Nimi tulee heprean kielestä ja sen merkitys on ”kuka on Jumalan kaltainen”. Kuvataiteessa ylienkeli Mikael kuvataan toisinaan saman lauseen latinankielisen version ”Quis ut Deus” kanssa. Nykyisin mikkelinpäivä on omistettu kaikille enkeleille.

NINA RIUTTA

Antaudu kannateltavaksi joka solulla

Enkelien sunnuntaina Jeesus puhuu siitä, milloin ihminen on tarvitsevimmillaan: lapsena ja lapsen kaltaisena. Lapsi on riippuvainen muiden avusta. Hän vasta opettelee elämisen taitoja ja tarvitsee aikuisia tavallisiin tarpeisiinsa. Lapsen kaltaiseksi tullaan monissa elämän muutoskohdissa. Uudenlaista elämisen tapaa harjoitellessa tarvitaan apua, aikaa oppimiselle ja tukea joka suunnasta. Taivasten valtakunnassa tällainen on arvossaan, sanoo Jeesus. Miksiköhän?

Osaava ja pystyvä saattaa rakentaa taidoistaan kuoren itsensä, muiden ihmisten ja Jumalan välille. Vasta silloin, kun omat voimat eivät riitä, tulee Jumala mieleen. Silloin tottumattomankin rukoilijan suusta voi kuulua ”apua”-kuiskaus, joka nousee kohti taivaita.

Tällaisessa hätärukouksessa ei ole mitään vikaa, vaan jokainen kokemus Jumalan voimiin nojaamisesta on hyvä. Se on alku. Lapsen kaltaiseksi tuleminen on sitä, että antaa elämässään yhä enemmän tilaa taivaalliselle vanhemmalle. Taivasten valtakunta on Jumalan kannateltavaksi antautumista joka solulla ja koko sielulla.

Lapsen kaltaiseksi kasvaminen tarkoittaa väistämättömiä kolhuja. Tukea tarvitseva voi törmätä tilanteisiin, joissa hänen suojattomuuttaan käytetään hyväksi. Sellaisesta Jeesus varoittaa ankarasti. Riskeistä huolimatta päämääränä ei ole suojaavan kuoren rakentaminen vaan luottamaan opettelu. Siihen Jeesus lupaa Jumalan tukijoukot ympärille koko elämän ajaksi. Ne nostavat kompastelijan ylös, ohjaavat oikeaan suuntaan ja suojelevat yötä päivää.

KAISA KARIRANTA

Tanssi enkelien kanssa

Laita mielimusiikkisi soimaan. Sulje silmäsi, pysähdy hetkeksi ja sano itsellesi: Olen suuremman suojissa.

Anna sitten musiikin virrata lävitsesi ja liikuttaa sinua juuri sillä tavalla kuin sopivalta tuntuu. Päästä sormiisi, nenääsi, jalkoihisi ja koko kehoosi tieto siitä, että taivaalliset tukijoukot ovat siinä – ja ehkä tanssivat kanssasi.

MATTI

”Eläimet ovat vilpittömiä ja aitoja. Niillä on myös uskomattomia taitoja: hämähäkeillä on ihmeellinen kyky kutoa seittejä ja linnut kykenevät navigoimaan tähtien avulla.

KORKEASAAREN VILLIELÄINSAIRAALAN HOITAJA MAIJU KUPIAINEN S. 3

ILTARUKOUS YHDISTÄÄ

Iltarukousviikkoa vietetään aina ennen mikkelinpäivää. Ympyröi oma rukouksesi.

26.9.2024 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI Sauna

kärryssä

Jukka Holopainen ja

Ville Kotro kylvettävät malmilaisia s. 2

Helsinkiläisnuorilta hyvä arvosana rippikoululle s. 4

Nuori tarvitsee rajoja, tukea ja kannustusta s. 6

Kärrysauna lämpiää vapaaehtoisvoimin

Malmin seurakunnan kärrysauna on mainio esimerkki hyvän kierrättämisestä, johon seurakunta aikoo satsata tulevina vuosina.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT SIRPA PÄIVINEN

Kärrysaunaa esittelee Malmin seurakunnan pappi, rovasti Jukka Holopainen, joka on ollut tiiviisti mukana kärrysaunan toiminnassa sen ideoinnista ja rakentamisesta lähtien.

– Kaikki alkoi siitä, kun syksyllä 2019 seurakunnan työntekijät kyselivät turuilla ja toreilla ihmisiltä, mitä heidän jouluunsa kuuluu. Muutamalta mieheltä tuli vastaus, että heidän joulunsa alkaa saunasta. Niinpä vuokrasimme jouluaatoksi kärrysaunan Viikin kirkolle. Siitä syntyi ajatus, että rakentaisimme seurakunnalle oman saunan.

Holopainen, jolla oli aiempaa kokemusta rakentamisesta, etsi vapaaehtoisia mukaan hankkeeseen. Rakennusmateriaalit hankittiin Tattarisuolta Äikäksen puutavaraliikkeestä, ja sauna myös rakennettiin liikkeen tontilla.

– Tällainen äijämäinen meininki veti mukaansa yli kymmenen miehen ydinporukan. Kärrysauna valmistui yhden syksyn aikana, mutta pettymys oli suuri, kun koronarajoitusten takia sitä ei voinut käyttää lähes vuoteen.

– Toisaalta saunan rakentamisprosessi tuntui olevan osalle miehistä melkein isompi juttu kuin itse saunominen. Rakentamisillat myös päättyivät aina kahvipannun ja makkaragrillin äärelle, jossa oli aikaa puhua ummet ja lammet.

KÄRRYSAUNA ON sisältä yllättävän tilava: sinne mahtuu kerralla saunomaan 12 henkilöä. Saunan 170 kiloa painavaa kivikiuasta lämmitetään Malmin hautausmaan poistopuista tehdyillä koivuhaloilla. Saunan sähköt puolestaan hoituvat sen katolle asennetulla aurinkopaneelilla.

Siirrettävä sauna on toiminut Malmin seurakunnan joulu- ja juhannussaunana, ja sitä on viety rippileirille, vanhusten tukikotiin, isä-lapsi-leirille, eri kirkkojen pihoille sekä erilaisiin tapahtumiin.

Yksi Jukka Holopaisen unelma toteutui, kun kärrysauna vietiin viime kesän aikana neljä kertaa Tapaninvainion uimarannalle.

– Oli mahtavaa nähdä ihmisten innostus, saunojia oli toista sataa joka ilta. Sauna tarjosi hienon mahdollisuuden ihmisten kohtaamiseen ja samalla rauhoittumiseen. Minusta tämä, jos mikä, on hyvän kierrättämistä.

Kärrysaunan toimintaa on pyörittänyt Holopaisen johdolla lähes sama vapaaehtoisporukka, mutta on mukana ollut joku nainenkin. Tapaninvainion uimarantakäynnin kautta on tullut uusia vapaaehtoisia.

”Haluamme rohkaista omien kuplien ylittämiseen, miettimään, mitä hyvää voisimme tehdä tutuille ja tuntemattomille.

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TUOMAS MEURMAN

– Tämä on kuitenkin melko vaativaa ajallisesti. Kun vuokrataan vetoauto, sauna kuljetetaan johonkin paikkaan, kootaan vilvoitteluteltta, sauna lämmitetään ja tuodaan sitten takaisin ja pestään, aikaa kuluu kaikkiaan noin kahdeksan tuntia.

Nyt Holopainen pohtii, löytyykö seurakunnalta jotakuta työntekijää vetämään kärrysaunatoimintaa, hän kun on jäämässä syksyllä eläkkeelle. – Pitäisi saada joku toinen kylähullu ottamaan tästä vastuuta. Tai sitten on löydettävä jokin muu vaihtoehto.

KÄRRYSAUNAN UUSIIN vapaaehtoisiin kuuluu kolmekymppinen Ville Kotro, joka oli mukana kesällä Tapaninvainion uimarannalla.

– Vedän kirkon tiloissa vertaistukiryhmää, joten haluan korvata tilojen käyttämistä tällä tavalla. Olen ollut mukana porukassa hyvällä fiiliksellä, ja tämä on tuntunut kivalta senkin vuoksi, että Jukka Holopainen on kastepappini.

Kotron mielestä kärrysauna on hyvä veto seurakunnalta ja varsinkin saunan vieminen paikkoihin, joissa ihmiset muutenkin liikkuvat.

– On tämä kyllä magee juttu. Tällaisen avulla tavoittaa ihmiset paljon helpommin kuin seurakunnan perinteisellä toiminnalla.

Hän kuvailee, miten Tapaninvainion uimarannallakin moni ihmetteli, että vau, seurakunta järjestää saunomista, ja että onpa tämä hieno tapa lähestyä ihmisiä.

– Uimarannalla kävi hyvin eri-ikäisiä saunojia. Saunassa oli välillä tiivis tunnelma, kun toisilleen tuntemattomat ihmiset innostuivat keskustelemaan.

MALMIN SEURAKUNNASSA alkoi keväällä uusi kaksivuotinen projekti, Hyvän kierrättäjät KoillisHelsingissä. Hankkeen tarkoituksena on kehittää uusia toimintatapoja hyvän tekemiseen yhdessä alueen ihmisten kanssa.

Projektipäällikkö Tuomas Meurmanin mukaan taustalla on ollut pohdiskelu siitä, miten voitaisiin vahvistaa hyvän kierrättämistä tässä

Kärrysaunatoimintaa vetävä Jukka Holopainen on saanut mukaan uusia vapaaehtoisia, joista yksi on Ville Kotro.

Vasemmanpuoleinen kuva: Ville Kotro kertoo, että viime kesänä kärrysaunassa oli tiivis tunnelma Tapaninvainion uimarannalla.

Kärrysaunaa on kuljetettu muun muassa rippileireille, kirkkojen pihoille ja erilaisiin tapahtumiin.

ajassa, kun ihmisten yhteisöllisyys vähenee ja irrallisuus ja polarisaatio koko ajan lisääntyvät. Hyvää kierrättämällä voitaisiin myös palvella kirkon ydintehtävää, toivon luomista.

– Seurakunta pyrkii löytämään uusia tapoja kutsua ihmisiä yhteisen toivon ja hyvinvoinnin vaalimiseen monikulttuurisen Koillis-Helsingin alueella. Haluamme rohkaista omien kuplien ylit-

tämiseen, miettimään, mitä hyvää voisimme tehdä tutuille ja tuntemattomille, Meurman sanoo. Tarkoituksena on tarkastella seurakunnan omia vapaaehtoistoimintoja ja uudistaa niitä tarpeen vaatiessa.

– Samaan aikaan kartoitamme koko alueen vapaaehtoistoimintaa. Ajatuksena on, että alueen asukas voisi löytää oman paikkansa yhteisestä vapaaehtoisverkostosta. Siihen voisi tulla mukaan seurakunnan tai kaupunginosien muiden toimijoiden kautta.

Meurman kertoo, että kehitystyötä varten halutaan myös yhdessä tutkia, mitä muun muassa empatia ja vapaaehtoistyö tarkoittavat nykypäivänä. Vastauksia näihin kysymyksiin haetaan alan tutkijoilta sekä keskusteluista alueen asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa.

SEURAKUNNALLA ON jo nyt suuri määrä vapaaehtoistoimijoita. Monet heistä ovat olleet mukana vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Esimerkiksi ruoanjakeluverkostossa on mukana paljon vapaaehtoisia.

– Projektin kautta aiomme kuitenkin tutkia, mitä uusia vapaaehtoisuuden muotoja seurakunta voisi tarjota perinteisempien tapojen, kuten yhteisöruokailun ja messuissa avustamisen, lisäksi. Erityisesti halutaan huomioida ihmisten osaaminen, erilaiset elämäntilanteet ja mielenkiinnon kohteet, Tuomas Meurman kertoo.

– Jollekin kenties on mahdollista osallistua toimintaan vain pistemäisesti ja hänellä olisi kiinnostusta luonnonsuojelua kohtaan. Voisimmeko järjestää esimerkiksi roskankeruutalkoita, joka vastaisi näihin tarpeisiin?

Meurmanin mielestä vapaaehtoistoiminta jää helposti kulissien taakse. Yhteiskunnassa ei välttämättä tuoda tarpeeksi näkyvästi esiin tätä valtavaa määrää hyvää, jota ihmiset tekevät eri tasoilla.

– Moni myös haluaisi osallistua johonkin vapaaehtoistoimintaan, mutta ei tiedosta omaa osaamistaan. Uusia ihmisiä kuitenkin tarvitaan koko ajan pienempiin ja isompiin tehtäviin, sillä jokainen voi olla hyvän kierrättäjä.

Meurmanin mukaan projektin keskiössä on Jeesuksen kysymys kohtaamilleen ihmisille: mitä hyvää voisin tehdä sinulle? Tästä pyritään keskustelemaan ihmisten kanssa.

– Vapaaehtoistoiminnassa osallistumiskynnyksen pitää olla matala, ja yhden ihmisen vastuu on pidettävä pienenä. Silti jokaisella tehtävällä voi olla suuri vaikutus yhteisössä.

– Jokainen voi vaikuttaa omillakin teoillaan yhteisön hyvinvointiin. Projektissa puhutaankin hyvän kierrättämisestä pelkän vapaaehtoisuuden sijaan, koska haluamme pitää mielemme avoinna monenlaisille tavoille tehdä hyvää. Nämä voivat olla pieniä arkisia tekoja, vaikkapa sitä, että avaa toiselle oven tai ei osallistu somen vihapuheeseen.

Meurman on huomannut, että vapaaehtoistyötä tekevät kokevat yleensä saavansa myös itse siitä paljon.

– Toiset tekevät sitä oman jaksamisensa takia ja toisille se tarjoaa sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä. Jotkut taas haluavat antaa takaisin sitä hyvää, mitä itse ovat joskus saaneet.

Lisätietoa Hyvän kierrättäjät -projektista: tuomas.m.meurman@evl.fi

Hyvä ripari syntyy rajoista ja oikeasta asenteesta

Ripari tarjoaa nuorelle tilaisuuden pohtia sitä, mikä elämässä on tärkeää, ajattelee pappi Lotta Petäjäniemi.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Kesällä 2024 nähtiin uutisia erilaisista konflikteista ja epäasiallisesta käytöksestä rippileirillä, mutta suurin osa ripareista vaikuttaa sujuneen hyvin. Tällaisen kuvan antaa 17. syyskuuta julkistettu valtakunnallinen rippikoulukysely, jonka mukaan nuoret antoivat omalle riparilleen arvosanan 9-. Helsinkiläisnuoret antoivat riparille arvosanaksi 8,9, espoolaiset 8,9 ja vantaalaiset 9. Kesä-elokuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 16 123 rippikoululaista. Kysely toteutetaan vuosittain.

Kannelmäen seurakunnan rippikoulutyöstä vastaavalla papilla Lotta Petäjäniemellä on takanaan hyvä, mutta myös vähän raskas riparikesä.

Lotta Petäjäniemen mielestä turvallisuus rippikoulussa tarkoittaa sekä fyysistä, henkistä että hengellistä turvallisuutta.

– Tosi positiiviset fiilikset jäi rippikouluista, mutta kesän toisella leirillä oli aika tapaturma-altista porukkaa, piti käyttää ensiaputaitojakin hyväksi. Toinen syy, miksi oli myös raskasta, oli se, että olin ensimmäistä kertaa mukana pienryhmärippikoulussa. Se oli minulle uutta ja vei siksi voimia, mutta kokemuksena se oli tosi hyvä.

Petäjäniemellä on riparikokemusta 28 vuoden ajalta. Hänen mukaansa jokainen ripari on omanlaisensa.

”15-VUOTIAISSA ON PALJON FIKSUJA JA AJATTELEVAISIA TYYPPEJÄ, JOTKA SAAVAT MYÖS MUUT MUKAANSA.

LOTTA PETÄJÄNIEMI

– Siihen vaikuttavat kaikki ne ihmiset, jotka siellä ovat, jokainen rippikoululainen, isonen, ohjaaja. Ennen kaikkea siihen vaikuttaa se, millä asenteella itse kukin on mukana.

Kun nuoret tulevat riparille avoimin mielin ja työntekijät ovat motivoituneita, pystytään tekemään monia asioita ja luomaan hyvä yhteishenki.

– Aikuiset voivat vaikuttaa riparin onnistumiseen jo siinä vaiheessa, kun rippikoulupaikkoja jaetaan. Joka ryhmässä on nuoria eri kouluista, jotta päästään irti kouluarjen rooleista. Siinä tarjoutuu mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin ja olla sellainen kuin on.

RIPPIKOULUKYSELYSSÄ ESITETTIIN väittämiä, joita nuoret saavat arvioida asteikolla 1–7. Esimerkiksi väittämään ”Minun oli turvallista olla rippikoulussa” helsinkiläisnuorten vastausten keskiarvoluku oli 6,4. Väittämään ”Rippikoulussa sain olla oma itseni” vastausten keskiarvo oli 6,1.

Lotta Petäjäniemen mielestä turvallisuus rippikoulussa tarkoittaa sekä fyysistä, henkistä että hengellistä turvallisuutta. Sitä luovat yhteiset pelisäännöt ja rajat.

– Olen liittänyt meidän rippikouluesitteeseen Helsingin seurakuntayhtymän turvallisemman tilan periaatteet. Niihin kaikki meidän rippikoulutyöntekijät ovat sitoutuneet. Rippikoulun työntekijöiltä ja isosilta vaaditaan kuuntelemisen ja ilmapiirin aistimisen taitoa.

– Jos nähdään, että jotakin tapah-

tuu tai on ilmassa, siihen osataan heti puuttua ja käsitellä asioita, sanoo Lotta Petäjäniemi, jolle Turvallisen ilmapiirin luominen riparilla on tärkeää myös siksi, että siellä käsitellään isoja aiheita, uskoa ja elämää. Kuinka 15-vuotiaat lähtevät keskustelemaan vaikkapa hengellisyydestä?

– Jos aiheita lähdetään käsittelemään nuoren omasta elämästä käsin, ei se silloin ole ainakaan tolkuttoman vaikeaa. Jokaisella nuorella on taustansa ja historiansa, joillekin on sattunut ja tapahtunut enemmän kuin toiselle. 15-vuotiaissa on paljon fiksuja ja ajattelevaisia tyyppejä, jotka saavat myös muut mukaansa. Ripari voi tarjota nuorelle tarpeellisen pysäkin matkalla lapsesta aikuiseksi.

– Harvoin nuoren elämässä tulee sellainen kohta, jolloin voi oikeasti pysähtyä miettimään sitä, mikä elämässä on tärkeää ja miten tätä elämää oikein kannattaisi elää, Petäjäniemi sanoo.

PITKÄÄN RIPPIKOULULAISTEN

kanssa työtä tehneenä Lotta Petäjäniemi on nähnyt myös muutoksia nuorissa. Nykyään entistä useammalla nuorella on ahdistus- ja paniikkioireita, masennusta tai neurokirjon diagnooseja. Nämä eivät ole este riparille, pitää vain miettiä esimerkiksi sitä, onko perinteinen leiriripari paras vaihtoehto vai sopisiko nuorelle paremmin vaikka päiväripari tai pienryhmäripari.

Petäjäniemi kannustaa nuoria ja heidän huoltajiaan avoimuuteen.

– Usein tulee sellainen olo, että voi että, kun oltaisiin tiedetty jokin asia etukäteen, niin oltaisiin voitu valita työkalupakista ne oikeat työkalut siihen, miten juuri tämän nuoren kanssa toimitaan. Kannattaa kertoa meille. Ei se leimaa nuorta vaan on hänen etunsa, että osaamme ottaa huomioon kaikki ne asiat, jotka hänen elämässään ovat. Toinen muutos, jonka Petäjäniemi on huomannut on se, kuinka fiksuja nuoret nykyään ovat. – He pohtivat asioita monelta kantilta ja ovat suvaitsevaisempia kuin mitä nuoret olivat 1990-luvulla tai 2000-luvun alussa.

Helsingin seurakuntien ripareille ilmoittaudutaan 1.–31.10. Ilmoittautuminen tapahtuu sähköisen järjestelmän kautta, jonka linkit avautuvat lokakuun alussa Helsingin seurakuntien sivuilla. Nuori voi osallistua muunkin kuin oman alueen seurakunnan järjestämään rippikouluun. Riparille ilmoittaudutaan aina järjestävän seurakunnan ilmoittautumislinkin kautta, riippumatta siitä, onko tuleva riparilainen kyseisen seurakunnan jäsen vai ei.

Matkailijoiden kestosuosikki, Temppeliaukion kirkko, otti vierailumaksun käyttöön ensimmäisenä Helsingin kirkoista, vuonna 2017.

Temppeliaukion kirkossa kävi kesällä yli 183 000 vierailijaa

Temppeliaukion kirkossa kävi kesä–elokuussa yli 183 000 vierailijaa, pääsylippumyynnin nettotulot olivat 742 250 euroa. Bruttotuotosta on vähennetty muun muassa henkilöstökulut, arvonlisäverot ja wc-kontin vuokra. Näiden vierailijoiden lisäksi konsertteihin, messuihin, kirkollisiin toimituksiin ja muihin tapahtumiin osallistui 8492 ihmistä.

Tuomiokirkossa pakollinen pääsymaksu oli käytössä ensimmäistä kesää. Seurakunta sai lipputuloja kesäkaudella 257 798 euroa, josta runsaat 14 000 tuli Suomenlinnan kirkosta. Tuomiokirkossa vieraili 104 645 ihmistä vierailuaikoihin, ja iltaisin Kesän Avointen ovien aikaan noin 29 000. Ilta-aukiolosta vastasivat vapaaehtoiset, eikä maksuja silloin peritty.

Tuomiokirkon kahdeksan euron pääsymaksut tuottivat 190 567 euroa. Tuomiokirkkoon, Suomenlinnan kirkkoon ja Johanneksenkirkkoon myytiin myös 10 euron yhteislippuja, jotka tuottivat 41 532 euroa. Kampin kappelissa kävi kesä–elokuussa yhteensä 20 802 ihmistä viiden euron pääsylipulla tai ilmaisella kirkkopassilla. Kesällä 2023 pääsymaksua perittiin heinä-elokuussa. Vuoden 2024 heinä–elokuussa kävijämäärä kasvoi yli 40 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Kallion kirkon torni oli ensimmäistä kesää avoinna vierailijoille. Siellä kävi noin 3 500 ihmistä. Peruslippu maksoi kymmenen euroa, alennuspäivinä viisi euroa. Kierrokset jatkuvat vielä syyskuussa, jolloin hinta on 14 euroa kuten keväälläkin.

Joululaulukilpailu on käynnissä

Jouluradio ja radiokanava Aito

Iskelmä kutsuvat kaikki musiikintekijät osallistumaan joululaulukilpailuun, jossa etsitään uutta, ennen julkaisematonta joulumusiikkia. Kilpailukappaleita voi lähettää lokakuun loppuun asti, ohjeet löytyvät sivuilta jouluradio.fi. Yleisöäänestys järjestetään marraskuussa. Tuomaristo valitsee finalistit, joista yleisö ää-

nestää voittajan. Voittajakappale pääsee Jouluradion ja Aito Iskelmän soittolistoille.

Jouluradio ja Sanoma Media ovat tehneet kumppanuussopimuksen kausille 2024–2025. Jouluradio on evankelis-luterilaisten seurakuntien kustantama musiikkimedia. Jouluradio ja Kirkko ja kaupunki ovat samaa mediaperhettä.

Gaia-maapallo saapuu Tuomiokirkkoon

Brittitaiteilija Luke Jerramin seitsenmetrinen teos, Gaiamaapallo, ripustetaan Tuomiokirkkoon lokakuuksi. Teos on nähtävissä kirkossa Kestävä tulevaisuus -teemakuukauden

ajan messuissa, asiantuntijakeskusteluissa, konserteissa ja muulloinkin kirkon aukioloaikoina sunnuntaista 6.10. alkaen. Lue pidemmät jutut verkosta: www.kirkkojakaupunki.fi

MARI AARNIO

LänsiHelsinki

Haagan seurakunta

Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti ja to klo 10–13 sekä puhelimitse ma klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonian ajanvarauspäivystys ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 3003. Osoitteet:

Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17

Striimaukset Haagan seurakunnan Facebook ja Youtube www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

Mikkelinpäivän perhemessu su 29.9. klo 10. Striimataan.

Messu su klo 10. Striimataan. Laudes ke klo 7.30. Striimataan. Ad sextam to klo 12. Kompletorio pe klo 19. Striimataan.

Iltamessu ke klo 18. ROK mukana 9.10. ja 23.10.

Pienten kirkko la 5.10. klo 15. Laulua ja loruttelua vauvojen kanssa. Kirkkososeet.

TAPAHTUMIA

Tule luokseni unessa -konsertti su 1.10. klo 19. Iida Hirvola, sopraano, ja Liubov Sochneva, piano. Musiikkia muun muassa säevltäjiltä

Schubert, Saariaho, Sibelius, Rahmaninov, Debussy. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Sydänrukouksen avoin ryhmä pe klo 18.15. Hiljaisuuden joogan® harjoitus su klo 18.30–20.

Käsityökerho ma klo 13.

Lähetysraamattupiiri ma 30.9. ja 14.10. klo 14.

Aikuisten sählykerho ma klo 17.30

P.-Haagan ala-asteella.

Lähetyspiiri ti klo 13.

Kunnon kaveri -liikuntahetki 65+ ke klo 10–10.30.

Teematorstai klo 13–14. Klo 12 rukoushetki, klo 12.15 lounas, 6 e, klo 13 ohjelma. 26.9. Mies liperien takana, kirkkoherra Kari Kanala. 3.10. Minun tarinani, Matti Verkasalo. 10.10. Kirkollinen media, päätoimittaja Pauli Juusela, Kirkko ja kaupunki. 17.10. Pappi kirjailijana, Liisa Järvinen.

Hyvän mielen keidas to klo 15. Ruokailu 2 e.

Haagan Ääni -harjoitukset to klo 18.15. Tied. anna.marte@evl.fi. Perhekerhot ma klo 17.30–19

Tönöllä, to klo 9.30–11 kirkolla, pe klo 9.30–11 Mariankodissa.

Sellon viemää -konsertti ti 22.10. klo 19. Seeli Toivio, sello ja laulu. Muun muassa elokuvaklassikoita. Rento kirjapiiri to 24.10. klo 18. Kamala Harris: Totuuden puolella.

Ääniä ja hiljaisuuksia -luennot ke klo 19. 30.10. Äänitaiteilija, kulttuurisen äänentutkimuksen dosentti, FT Taina Saarikivi: Hauraiden ja säröisten hiljaisuuksien kuuntelusta. Muut illat 6.11., 13.11., 27.11. Tunnetko Haagan seurakunnan mobiilisovelluksen?

Tied. miika.kolari@evl.fi. Kierrätyspäivä la 19.10. klo 11–13. Hyväkuntoista tavaraa, minkä jaksaa kantaa.

Koululaisten syyslomapäivät 14.–16.10. klo 9–15 Tönöllä.

Kannelmäen seurakunta

Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki

Osoitteet:

Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET

Kannelmäen kirkossa:

Messu sunnuntaisin klo 10. Perhemessu 6.10. Lähetyspyhän messu 13.10. striimataan seurakunnan Facebook-sivulle.

Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18.

TAPAHTUMIA

Työtupa ti 1.10., 15.10. klo 15–18 Klanulla. Avoin käsityö- ja askarteluhuone.

Monikulttuurinen ilta – Multicultural evening at Klanu ke 2.10. ja 16.10. klo 17–19 Klanulla kaikenikäisille. Tule vaihtamaan ajatuksia muiden kanssa, kertomaan omasta kulttuurista ja oppimaan muista kulttuureista.

Lauletaan yhdessä to 3.10., 17.10. klo 10.15 kirkossa. Avoin yhteislaulutilaisuus. Illusion la 5.10. klo 16 kirkossa. Janne Lehtinen, kitara, Erkki Palola, viulu. Paganini, Palola, Piazzolla. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Perheiden aamupäivä su 6.10. Klo 10 perhemessu kaikenikäisille kirkossa. Messun jälkeen syksyistä puuhaa kirkon nurtseilla ja nuotiolla. Tarjolla sosekeittoa. Nuotiolla säävaraus.

Iltaehtoollinen su 6.10. klo 18 Malminkartanon kappelilla. Tilaisuuden toteutuksesta vastaavat vapaaehtoiset seurakuntalaiset. Lähetyspiiri ti 8.10., 22.10. klo 17–18.30 Klanulla. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille. Eläkeläisten päivähetki ke 9.10., 23.10. klo 12.30–14 Klanulla. Tervetuloa keittolounaalle.

fyysistä hyvinvointia ja kuntoa parantavat myös mielenterveyttä.

Menokasvo

Terapeutti-Ville puhuu Lauttasaaren kirkolla nuorten hyvinvoinnista

NUORUUS ON MUUTTUNUT, ja se vaikuttaa terapeutti ja kansanedustaja Ville Merisen mukaan nuorten jaksamiseen. Nuoret ovat nykyään vähemmän kasvokkaisessa tekemisessä ystäviensä kanssa, ruutuajat kasvavat ja fyysisen aktiivisuuden määrä vaihtelee nuorten keskuudessa suuresti.

Merinen on havainnut myös kasvatuksessa yleistyvän ilmiön, jossa osa vanhemmista ei enää aseta lapsilleen riittävästi rajoja ja vaatimuksia. Yksi konkreettinen esimerkki on nuorten puhelimien käyttö ja määrä. Liiallinen vapaus ei edistä nuoren hyvinvointia.

– Haluaisin, että vanhemmuutta otettaisiin takaisin haltuun. Lasten ja nuorten kasvuun liittyy, että heille pitää asettaa rajoja ulkopuolelta samalla asioihin kannustaen. Olemme menneet liikaa mukaan sellaiseen ajatusmaailmaan, että lapsi voisi päättää asioistaan itse, sanoo Merinen.

Se, miten mielenterveydestä ja hyvinvoinnista puhutaan kotona, vaikuttaa lapsiin ja nuoriin suuresti. Merisen mukaan vanhemmat antavat mallia sekä rakenteita siitä, miten heidän lapsensa suhtautuu eri asioihin.

Hänen mielestään avoimesti ja rohkaisevasti keskusteleminen on paras tapa tukea lasta, jolla on haasteita arjessa.

– Vanhemman tulee olla päättäväinen omissa toimissaan, kun lapsella on vaikeaa. Vanhempi ei saa luovuttaa, vaan nuoren hyvinvoinnin eteen tulee ponnistella määrätietoisesti. Muun muassa näistä teemoista Merinen puhuu Lauttasaaren kirkolla kaikille avoimessa keskusteluillassa.

EDITH KAURA

Mitä jos en jaksa -tilaisuus Lauttasaaren kirkossa ma 7.10. klo 17–19.30. Maksuton tilaisuus on tarkoitettu nuorille, vanhemmille ja kasvattajille.

Merisen mukaan samat asiat, jotka lisäävät

Herätys – Väckning pe 11.10. klo 18–20 kirkossa. Vaittisen Veneen illassa kuullaan gospellauluja vuosilta 1980–2024. Yhteislauluina riparilauluja. Vapaa pääsy. Klanun Mummola la 12.10. klo 10–13 Klanulla. Koko perhe on tervetullut laulamaan, leikkimään ja askartelemaan yhdessä vapaaehtoisten mummojen kanssa.

Tanssiva nainen la 19.10. klo 16 kirkossa. Pianisti Jenna Ristilä esittää suomalaisten säveltäjänaisten tanssiin liittyviä sävellyksiä 1800-luvulta nykypäivään. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Viittomakielinen raamattupiiri ti 22.10. klo 15. Vieraana kuurojentyöntekijä Marika Jouhki.

Munkkiniemen

seurakunta

Virasto: Raumantie 3. Avoinna ti 9–13 ke 13–16 to klo 9–13, Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@evl.fi

Osoitteet:

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET

Munkkivuoren kirkko:

Messut su klo 11. 29.9. Hartikainen, Meriranta. 6.10. Kuusisalo, Meriranta. 13.10. Frilander, Meriranta, mukana seurakunnan kuoro. 20.10. Hartikainen, Meriranta. 27.10. Vähäkangas, Valtonen. Munkkiniemen kirkko: Messu su 27.10. klo 13. Vähäkangas, Valtonen.

Levollisuuden messu kerran kuukaudessa la klo 18. 12.10., 9.11. ja 14.12.

Arkki-messu kerran kuukaudessa ti klo 18. 8.10., 5.11. ja 3.12.

TAPAHTUMIA

Pitsaa ja lautapelejä -ilta ti 1.10. klo 17.30–20 Munkkivuoren kirkon seurakuntasalissa.

Kahden kerran kuoro alkaa to 3.10. klo 18–19.30 Munkkivuoren seurakuntasalissa.

Lähetyksen ilta la 5.10. klo 16 Munkkiniemen kirkossa. Ilkka Kastepohja kertoo työstään Medialähetysjärjestö Sanansaattajissa ja tuoreista kuulumisista.

Höyhenen hetki ke 9.10. klo 18 Munkkivuoren kirkossa.

Valokuvanäyttely 12.10.–3.11. Hiljaisuuden mielenmaisemia – Nina Kellokosken vuorovaikutteinen valokuvanäyttely Munkkiniemen kirkolla.

Hiljaisuuden iltapäivä la 12.10. klo 13–17.15 Munkkiniemen kirkolla. Voit ilmoittaa lapsesi Väestöliiton järjestämään lastenhoitoon 2.10. mennessä Leenalle, leena.eronen@evl.fi.

Käsityöpajat 1–6 lk ti 15.10. Klo 10 korupaja, klo 13 huovutustyöpaja Munkkivuoren kirkon kerhotiloissa. Ilmoittautumislinkki aukeaa 24.9. klo 8 Munkkiniemen seurakunnan nettisivuilla.

Leffailta ke 16.10. Klo 15 sushityöpaja, klo 17 leffa, 1–4 lk, Munkkiniemen kirkossa.

Retki Heurekaan pe 17.10. klo 9–16. Hinta 10 e. Lähtö Munkkivuoren kirkolta, omat eväät mukaan. Ilmoittautumislinkki aukeaa 24.9. klo 8 Munkkiniemen seurakunnan nettisivuilla.

arki, hyvä mieli, klo 11.50 jumppatuokio, Kunnon kaveri -hankkeen koordinaattori Anne Luhtala, klo 12 lounas, kahvi, pulla 8 e, kahvi ja pulla 3 e, klo 13 Laula kanssamme -yhteislaulutilaisuus. Klaus Pennanen, Kylli Ahola. Lähetyspiiri ke 23.10. klo 14 kirkolla. Sakari Heinonen kertoo medialähetystyöstä persialaisen kielialueen asukkaille. Kaikenikäisten olkkari keskiviikkoisin klo 15–18 kirkolla. Välipalaa, pelejä, askartelua. Iltaruoka klo 17, hinta aikuisilta 3 e.

Uutisankkurin eläkepäivät

Uskonto, politiikka, kulttuuri ja päivänpolttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa keskustelusar-jassa. Uutisankkuri ja kirjailija Matti Rönkä kertoo to 3.10. klo 13 työstään ja elämästään tuoreena eläkeläisenä, haastattelijana Raisa Rauhamaa. Sydämen puhetta sydämelle – monipuolinen oopperoiden ja kirkkomusiikin säveltäjä Olli Kortekangas to 10.10. klo 13 Sirkku Nyströmin haastateltavana.

Pitäjänmäen seurakunta

Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

Osoitteet:

Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4. helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki

JUMALANPALVELUKSET

Piispanmessu su 29.9. klo 10. Maika Vuori, Teemu Laajasalo, papisto, diakonit, Kylli Ahola, Senni Valtonen, Hanna Remes, Cantabilekuoro. Lapsille musiikkipyhäkoulu. Messu su 6.10. klo 10. Vanne, Kekäläinen, Listo. Messu su 13.10. klo 10. Kekäläinen, Vanne, Ahola. Messu ja suuret synttärit su 20.10. klo 10. Luoma, Vuori, Saarela, Ahola. Messun jälkeen syntymäpäiväjuhla kutsuvieraina oleville jäsenille.

Viikkomessu ja Raamattuopetustuokio Efesolaiskirjeestä ke 2.10.–13.11. klo 18. Ke 2.10. Eero Junkkaala, ke 9.10. Siiri Luoma, ke 16.10. Heikki Riipi, ke 23.10. Milja Karppelin.

TAPAHTUMIA

Parempaa ikää Konalassa ja Pitäjänmäellä – vanhustenviikon tilaisuus ke 9.10. klo 11–14 kirkolla. Juontaa toimittaja Leena-Maija Tuominen. Klo 11 tervetuloa, kirkkoherra Maika Vuori, klo 11.05 luento, Suomen Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho: Hyvä

kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. su, klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa. Perinteisen kaavan messu su 6.10. ja 20.10. klo 12 Agricolan kirkossa. Agricolamessu ke klo 18 Agricolan kirkossa.

Päivämessu to klo 12 Tuomiokirkon kryptassa.

Tuomasyhteisön viikkomessu to klo 17.30 Agricolan kirkossa. Iltamessu la klo 18 Tuomiokirkossa, 5.10. kryptassa.

TAPAHTUMIA

Katso syyslomapoikkeukset: helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta.

Annankulmassa: Annankulman olohuone ke klo 11, to klo 11 ja pe klo 9.

Bulevardin pihasalilla: Naisten raamattupiiri ma klo 14. Miesten raamattupiiri ma klo 18. Avoin raamattupiiri to klo 16.30. Bulevardin seurakuntasalissa: Naistenpäivä la 19.10. klo 11. Katso ohjelma nettisivuilta. Ilm. ja lisätiedot 14.10. mennessä taija.tiilikka@gmail.com.

Hyvän toivon kappelilla: Hiljaisuuden jooga pe 27.9. ja 11.10. klo 17.

Perhekerho ma ja ti klo 9.30.

Keskusta

Tuomiokirkkoseurakunta

Virasto: Bulevardi 16 B. Ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–12, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko

Osoitteet:

Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–14

Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, to–la klo 12–16

Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe klo 12–15

Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

Annankulma, Annankatu 14D

Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha Katajanokan seurakuntakoti, Kauppiaankatu 8–10 B

Meritullin kerhohuone, Meritullintori 3

Seuraa meitä:

Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @suomenlinnankirkko

Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu su klo 10 Tuomiokirkossa, klo 10 Vanhassa kirkossa, klo 10 Anglikaanien messu Agricolan

Tuomiokirkolla:

Kestävä tulevaisuus 6.–27.10. Luke Jerramin Gaia-maapallo avoin yleisölle kirkon vierailuaikoina, 5 e (ei koske Tuomiokirkkoseurakunnan jäseniä, alle 18-vuotiaita tai seurakunnan tilaisuuksiin osallistujia). Avajaismessu su 6.10. klo 10, jonka jälkeen kahvit ja avajaistilaisuus klo 12.30. Luomakuntamessu sunnuntaisin klo 10 ja iltamessu lauantaisin klo 18. Asiantuntijakeskustelut keskiviikkoisin klo 18 ja lauantaisin klo 14. Luonnon monimuotoisuus -konsertti pe 11.10. klo 18, Samuli Putron konsertti pe 18.10. klo 18 ja Kamarikuoro Euphonian konsertti su 20.10. klo 18. Tarkat tiedot nettisivuilta.

Lähetyksen Cafe Krypta 16.–23.10. kryptassa.

Päivärukous ma ja pe klo 12, lokakuussa kryptassa.

Aamurukouspiiri ma klo 7.30 tapulissa.

Kirjallisuusilta ke 2.10. klo 17.30 kryptassa.

Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki ma klo 18 kappelissa. Rukoushetki rauhan puolesta ti klo 12 kryptassa.

Tuolijumppa ke klo 9.30 kryptassa. Päiväkonsertti ke 2.10. klo 12 kryptassa.

MLL:n iltaperhekerho ma klo 17.

Yhteisöruokailu ma klo 17. Vauvaperhekerho ti klo 13. Kappelikahvila ti klo 14. Perhekahvila pienperheille ti 8.10. klo 17.

MLL:n perhekerho ke klo 9.30.

Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki to klo 9.30.

Koululaisten olkkari to klo 14. Musaryhmä to klo 18. Luomakuntakerho pe klo 15.30.

Raamattupiiri pe 4.10. ja 18.10. klo 18.

Katajanokan seurakuntakodilla:

Perhekahvila pe klo 10.

Meritullissa:

Seniorinaisten jumppa ma klo 10 ja klo 11.

Perhekerhon liikuntakerho ti klo 9.30.

Perhekerho to klo 14.30.

Mikael Agricolan kirkolla: Diakoniaruokailu ti klo 12. Tribe-tiistai ti klo 16.30. Seniorifoorum ke klo 13. After school ke klo 15. Perhekerho pe klo 9.30.

Nuortenilta Arska pe klo 18.

Suomenlinnan kirkolla:

MLL:n perhekahvila ti klo 9.30. Koululaisten olkkari ti klo 14. Rukouksen ja ylistyksen ilta ke klo 18.

Suomenlinnan kirkon ideointiilta to 10.10. klo 17.

Lähiluontoretki Suomenlinnaan pe 11.10. klo 16.30. Lisätiedot nettisivuilta. Ilm. 7.10. mennessä tekstiviestillä Natasha Vaalgamaa, p. 050 383 5513. Gospel & Prayer su 20.10. klo 14.

Luomakunnan akatistos su 13.10. klo 12.15.

YK:n päivän hartaus to 24.10. klo 10.

Kristillinen meditaatio ke klo 18 kappelissa.

Pappi tavattavissa to klo 15–17 kryptassa.

Vanhalla kirkolla:

Helsingin kaupunginorkesterin muusikot ry:n konsertti su 6.10. klo 15. Vapaa pääsy. Päiväkonsertti ti klo 12.

Vanhan kirkon Varpuset ke klo 16–18.

Kallion seurakunta

Virasto: Itäinen papinkatu 2. Avoinna ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi

Osoitteet: helsinginseurakunnat.fi/kallio

Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19

Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28 Nuorten Talo, Toinen linja 8 Sintti, Kalasatamankatu 20 JUMALANPALVELUKSET

Kallion kirkossa:

Yksinkertainen messu maanantaisin klo 18. 30.9., 7.10., 14.10. 21.10. Partti.

Matkalaisen messu tiistaisin klo 18. 1.10. Helanne, Viljamaa, 8.10. Helanne, 15.10. Helanne, Similä, 22.10. Helanne.

Meditatiivinen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 2.10. Lindfors, Anima Mea, joht. Pohjola, 9.10. Ruuttunen, Anima mea, joht. Vuori, 16.10. Lindfors, Anima mea, joht. Korhonen, 23.10. Kelttimessu, Lindfors, Anima Mea, joht. Pohjola. Kivimessu torstaisin klo 18. 3.10. Ruuttunen, Pyylampi, 17.10. Ruuttunen, Niskala, 24.10. Ruuttunen, Niskala.

Slangitsyrkka to 10.10. klo 18. Roininen, Niskala.

Iltamessu perjantaisin klo 18. 27.9., 4.10., 11.10., 18.10. Hynninen. Raamatunlukua klo 17.

Sateenkaarimessu la 28.9. klo 17. Rask, Löija. Siioninvirsiseurat kappelisalissa.

Tuomasmessun ehtookellot la 19.10. klo 17.

Messu su 29.9. klo 10. Reina, Lindfors, Oksanen, Niskala, Vokaaliyhtye Incanto, joht. Jokitalo. Messu su 6.10. Viljamaa, Helanne, Pyylampi, Oksanen, Kilven Kuoro, joht. Remes. Kumppanuusmessu kaupunginosayhdistysten kanssa su 13.10. klo 10. Helanne. Lindfors, Pyylampi, Niskala. Juhlistamme Ässärykmentin vuosipäivää. Kirkkoon tuodut Karhumäen lyhty ja seppeleet viedään messun jälkeen Ässäpatsaalle

Messu su 20.10. Ruuttunen, Roininen, Pyylampi, Oksanen, Hiljaa ensemble, joht. Jokitalo. Alppilan kirkossa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 29.9. Reina, Oksanen, Salonkikuoro, 6.10. Viljamaa, Oksanen, 13.10. Helanne, Niskala, 20.10. Ruuttunen, Oksanen.

TAPAHTUMIA

Kalasataman perheaamu maanantaisin klo 9.30–11 Sintissä. Perheille mahdollisuus kokoontua omaan yhteisölliseen olohuoneeseen.

Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 3.10. Uutisankkuri ja kirjailija Matti Rönkä kertoo työstään ja elämästään tuoreena eläkeläisenä. Haastattelijana Raisa Rauhamaa. 10.10. Sydämen puhetta sydämelle – monipuolinen oopperoiden ja kirkkomusiikin säveltäjä Olli Kortekangas Sirkku Nyströmin haastateltavana. 17.10. Emeritus suurlähettiläs, tietokirjailija Hannu Himanen toimittaja Raisa Rauhamaan haastateltavana.

Kohti Kreikkaa -kilpailuunlähtökonsertti to 3.10. klo 19 Kallion kirkko. Kamarikuoro Värinä, joht. Hirn. Liput 25/15 e. Venti – 20-vuotisjuhlakonsertti la 12.10. klo 16 Kallion kirkko. Vokaaliyhtye Incanto, Kamariorkesteri Refugium musicum, joht. Jokitalo.

Alppilan kirkon lukupiiri ti 15.10. klo 18. Tervetuloa!

Virsiä ja viiniä ti 22.10. klo 19–21. Tervetuloa laulamaan hyvässä

seurassa toivevirsiä mukavuusalue

HOBiin, Capellan Puistotie 2.

Lauttasaaren seurakunta

Seurakunnan infopiste: Myllykallionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta. Avoinna ma–pe klo 10–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi

Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi

Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b, avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan

JUMALANPALVELUKSET

Messu ja pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11.

Iltakirkko keskiviikkoisin klo 18–18.30. Mikkelinpäivän perhemessu su 29.9. klo 11. Kevyen musiikin messu su 13.10. klo 11.

Seurat ke 2.10. klo 19. Kahvi klo 18.30.

Majatalopäivä su 6.10. klo 9–21. Pekka Simojoki, EtCetera-kuoro ym. Lisätietoa verkkosivuilla. Sanan ja rukouksen ilta ke 9.10. klo 18.

TAPAHTUMIA

Wine & Worship 27.9. klo 18 Kirkkokahvilassa. Kansainvälinen ilta. Tee- ja kahvitarjoilu.

Kuluttajaliiton luento: Miten valita hyvä sähkösopimus 30.9. klo 13. Raamatun matkassa – Kristityn elämän tienviittoja. Satu Salon luento 30.9. klo 18–20, Lea Kujanpään luento 14.10. klo 18–20. Torstaipiiri. Minna Suonion jumppa 3.10. klo 13–14.30 seurakuntasalissa. Kaupungin kartanot tutuiksi 17.10. klo 13–14.30 seurakuntasalissa.

Raamattupiiri to 3.10. ja 17.10. klo 18 Vattuniemi-tilassa, C-rappu, 2. krs.

Rukousaamiainen 4.10. klo 8 Kryptassa.

Hiljaisuuden joogaa la 5.10. klo 14–15.30 liikuntasalissa. Grilli- ja saunailta 5.10. klo 16–20. Miesten sauna klo 16–18, naisten klo 18–20. Sauna 5 e. Takapihan grilli kuumana klo 16–20. Mitä jos en jaksa? Luento ja keskustelutilaisuus nuorten hyvinvoinnista 7.10. klo 17–19. Mukana terapeuttiville eli kansanedustaja Ville Merinen. Kahvit klo 17–18, luento klo 18–19.

Käsityöpiiri ma 7.10. ja 21.10. klo 13–14.30 B-aulassa.

Töppösryhmä ti 8.10. klo 11–12.30 B-aulassa.

Rakkaudesta Runoon 13.10. klo 18–19. Runoja kitaran säestyksellä. Näyttelijä Miia Nuutila, muusikko Antti Paavilainen ja lausuja Sinikka Haapanen.

Rukouspiiri tiistaisin klo 18–19 Vattuniemi-tilassa, C-rappu, 2. krs. Seniorijumppa keskiviikkoisin klo 12.05–12.50 liikuntasalissa, C-rappu. Jumppa tauolla 16.10. Leskien vertaisryhmä 16.10. klo 15.30 Kirkkokahvilassa. Sielujen messut -konsertti 25.10. klo 19. Tied. hiski.wallenius@evl.fi.

Meditatiivinen tanssi ma klo 17–18. Alk. 7.10. 20 e/neljän kerran jakso, 6 e/krt. Yhteisvoimin nepsyarkea -vanhempien ryhmä alk. 8.10. klo 17.30–19.30. Tied. ja ilm. arja.rannanpaa-kortelainen@evl.fi. Maksuton. Koti puhtaaksi luonnollisesti 10.10. klo 13.30–15. Ilm. 3.10. asti

Apua arkeen

Uudet kotipalvelut tutuksi, esittelytori ja paneelikeskustelu. Huolettaako oma, omaisen tai muun läheisen pärjääminen arjessa? Tule keskustelemaan kotipalveluista ja kysymään ajankohtaisista kotipalveluasioista. Mukana yksityisiä hoivaalan yrityksiä ja kolmannen sektorin palvelutarjoajia. Kotipalvelut tutuksi pe 4.10. klo 13–15 Meilahden kirkolla, Pihlajatie 16. Kahvitarjoilu.

Paavalin seurakunta

Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet:

Paavalinkirkko, Sammatintie 5

JUMALANPALVELUKSET

Messu 29.9. klo 10. Aitolehti, Kanala, Saarikko. Puolen tunnin messu 2.10. klo 18. Kopperoinen.

Messu 6.10. klo 10. Kopperoinen, Valkeapää.

Puolen tunnin messu 9.10. klo 18. Koivisto.

Messu 13.10. klo 10. Flinck. Puolen tunnin messu 16.10. klo 18. Flinck.

Messu 20.10. klo 10. RannanpääKortelainen, Flinck.

Puolen tunnin messu 23.10. klo 18. Rannanpää-Kortelainen.

TAPAHTUMAT

Ystävyydenkahvila ti klo 14–15. Lempeä liikunta ti klo 13.15–14. Kristillinen meditaatio ke klo 17.10–17.50. Ei ilm. Gospel dance 12.9.–7.11. to joka toinen pariton vko klo 18–19. Ei ilm. Maksuton. Suloista urkumusiikkia vauvoille 27.9. klo 10–11. Hiljaisuuden festivaali 28.–29.9. Ympäristötunteiden ilta 3.10. klo 18–20. Ei ilm. Maksuton. Iltaruokailu ke 2.10.–27.11. klo 16.30–18. 1 e. Vox Silentiin laulumeditaatio 4.10. klo 17–18. Luovuus voimavarana -kasvuryhmä 7.10.–18.11. klo 13–15. Tied. ja ilm. ext-tuula.paasivirta@evl.fi. Maksuton.

Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET

Temppeliaukion kirkko: Messu su klo 10. 29.9. mukana Kampin Laulu, 6.10. Polyteknikkojen sellokvartetti, 13.10. Roni Tuomivirta, kantele, 20.10. Ahjo Ensemble. Töölön kirkko: Messu su klo 12. Kastepuumessu 29.9. Nuorten aikuisten messu ke 2.10. klo 18. Televisiointi. Jatkot ja iltapala seurakuntasalissa. Ideoidaan uutta nuorten aikuisten messua ke 9.10. klo 18.30. Ehtoollishetki ke klo 18. Meilahden kirkko: Messu su klo 12.

Valon ja ilon messu to 26.9. klo 18. 20.10. Ekumeenisen vastuuviikon avaus.

Fokus:

birgitta.huhtaluhta@evl.fi tai p. 050 380 4198. Maks. kahdeksan hlöä. Maksuton. Adventtiin valmistava arkiretriitti 21.10.–25.11. ma klo 18.30–20. Tied. ja ilm. arja.rannanpaa-kortelainen@evl.fi. Muistijumppa ja -ravinto 24.10. klo 13.30–15. Ilm. 17.10. asti birgitta.huhtaluhta@evl.fi tai p. 050 380 4198. Maks. kahdeksan hlöä. Maksuton.

Sydänilta 13.10. klo 16–18.30. Maksuton. Luovaa raamattutyöskentelyä 19.10. klo 13–16. Ilm. ja tied. kirsti.hietalahti@evl.fi, p. 050 380 4184. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846. Lapset ja perheet vko 42 ei kokoontumisia. Kalasataman perheaamu ma klo 9.30–11 Kerhotila Sintti, Kalasatamank. 20. Iltaperhekerho ma klo 17–19 alkaen 21.10. Maksuton. Perhekahvila to klo 9–11. Sahramin perheaamu pe klo 10–11 Leikkipuisto Vallilan sisätila, Kangasalantie 11.

Sylivauvat-ryhmä 2 ti klo 9.30–11, alk.5.11. Ensimmäisen lapsen saaneille äideille ja vauvoilleen. Ilm. tuija.heinonen@evl.fi.

Töölön seurakunta

Virasto: Jalavatie 6b, avoinna ma, ti klo 10–15. Puhelimitse ma, ti, pe klo 10–15 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi

Osoitteet: Meilahden kirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

Arki-illan ehtoollinen to klo 18. Aamuehtoollinen to 3.10. klo 8.30.

TAPAHTUMIA

Temppeliaukion kirkko päivittäin avoinna vierailijoille. Opastuksia ja musiikkia läpi syksyn. Lisätiedot temppeliaukionkirkko.fi.

Diakonia arkisin p. 09 2340 6318. Diakoni tavattavissa Töölön palvelukeskuksessa ma 7.10. klo 13–14.

Jouluavustus, haku 18.10. menn. ruoka-apua ja/tai lapsen joululahjaa varten seurakuntatoolo.fi/ apua-ja-tukea tai lomakkeella toimipisteistämme.

Hyvän mielen kahvila ti klo 14–15.30 Tilkantori 12. Ei 15.10. Syksyn avoimet perhekerhot 13.12. asti, ei vko 42. Lisätiedot seurakuntatoolo.fi.

Gaia-maapallo ja iltamessu Tuomiokirkolla la 19.10. Lähtö Meilahden kirkolta julkisilla klo 16.45. Ilm. niina.marjanen@evl.fi, p. 050 345 0524. Temppeliaukion kirkko:

Jumppapiiri ti klo 10.30–11.15. Miesten aamu to 10.10. klo 9.30–11. Surevan kohtaaminen ke 30.10. klo 17.30–19. Ilta surusta, menetyksestä ja lähimmäisen kohtaamisesta. Vieraana Sofia Honkanen. Heli Hulmi, lausunta. Kahvit. Ilm. niina.marjanen@evl.fi, p. 050 345 0524. Sururyhmä to 3.–31.10. klo 13–15. Vertaistukiryhmä läheisensä menettäneille. Tied. ja ilm. Heidi Syngelmä p. 09 2340 4741. Vauvakerho alle 1,5-v. lapsille vanhempineen ma 21.10.–25.11. klo 13‒14.30 takahuoneessa. Töölön kirkko: Waste&Feast-lounas ti klo 12–13. Hopeapiiri pe klo 13–14.30. Open Doors ti 8.10. ja 22.10.

klo 17–18. Rukoilua vainottujen puolesta.

Lähetyshetki ma 21.10. klo 17.30–19. Kristillinen ympäristöajattelu ajassamme. Vieraana Emma Mönkkönen.

Nuorten aikuisten ilta ke 16.10. klo 18.30. Sanaa, rukousta, pohdintaa rennossa ilmapiirissä. Iltapala. Nuoret aikuiset yhdessä Tuomiokirkkoon la 19.10. Tavataan kirkon ovella klo 17.45. Gaia-maapallo, Kestävä tulevaisuus -iltamessu. Messun jälkeen illanvietto. Ilm. birgitta.hamalainen@evl.fi, p. 050 411 9639.

Meilahden kirkko:

Esikoisvauvakerho to klo 14‒15.30, Jalavatie 6b. Ilm. syyskaudelle netissä.

Apua arkeen, kotipalvelut tutuksi pe 4.10. klo 13–15. Paneelikeskustelu, esittelytori, kahvit.

Lounas ke 9.10. ja 23.10. klo 11.30–13, Jalavatie 6b. Torstaikerho to klo 13–14.30. Raamatun vaikeita kohtia pe 27.9. klo 18–19.30 ja la 28.9. klo 14–16.30. SLEY ja Töölön seurakunta. Lisätiedot seurakuntatoolo.fi.

Naisten Forum ti 8.10. klo 15–17.

Vieraana kirjailija Elisabet Aho. Maanantaiseura ma 14.10. klo 13–15. Vieraina Toivo Tupin ja Paavo Ripatti.

Ruskeasuon Rasti: Waste&Feast-lounas pe klo 11.20–12.30.

Äiti Teresa -piiri ma klo 13–15. Siionin virsi -seurat ma 28.10. klo 18–19.

Tuolijumppa ke klo 12.30–13. Äijäkuppila ke klo 13–15.

Kohtaamisen kahvila ke klo 13–15. Ehtoollishetki ke 23.10. klo 15.15–16.

Avoin perhekerho pe klo 10–11.30. Fokus:

Kristinusko ja antisemitismi ke klo 18. Luennoi Matti Myllykoski. 9.10. Martin Lutherin juutalaisvastaisuus, 16.10. Kristinusko, valistus ja modernin antisemitismin synty, 23.10. Saksan kristityt, kansallissosialismi ja holokausti. Se ei johdu sinusta la 26.10. klo 11–14. Asiaa työpaikoilla tapahtuvasta vähättelystä ja ohittamisesta. Luento, työpaja. Ilm. niina.marjanen@evl.fi, p. 050 345 0524.

Hermannin Diakoniatalon

Varustamo

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Pullakirkko ja kahvit su klo 10. Hartaus ma, ti, to ja pe klo 9.15. Cafe Hermanni ma, ti, to ja pe klo 9.30–13, sekä ke 11–18. Lounas ma, ke ja pe klo 11–13. 2 e/annos. Apua ja tukea ma, ti, to ja pe klo 9.30–11 sekä ke klo 11–12.30.

PK-klubi-illat keskiviikkoisin klo 18. Hyvinvointipäivä ke 9.10. klo 11–15. Laurean sairaanhoitajaopiskelijoiden järjestämä monipuolinen hyvän olon päivä.

ItäHelsinki

Herttoniemen seurakunta

Virasto:

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi

Osoitteet:

Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6

Myllypuron kirkko, Neulapadontie 12, käynti Myllynsiipi 10

Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi facebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk

JUMALANPALVELUKSET

Messu Kulosaaren kirkossa sunnuntaisin klo 10. 6.10. Meditatiivinen messu.

Messu Myllypuron kirkossa sunnuntaisin klo 12. 29.9. Perhemessu ja puuhapäivä, Nuottiavaimetlapsikuoro. 6.10. Gospelmessu, saarnavieraana Marjut Mulari. Levollisuuden viikkomessu ke 16.10. klo 18 Kulosaaren kirkossa.

TAPAHTUMIA

Iltaruoka Myllypuron kirkolla to 26.9., 3.10.,10.10. ja 24.10. klo 16–17.30. Alkuhartaus klo 15.45. Aikuiset 3 e ja lapset 1,50 e. Vauvan päivän muskari Myllypuron kirkolla pe 27.9. klo 13.30. Armon ilta Myllypuron kirkossa pe 27.9. klo 18. Musiikkia, ylistystä, esirukousta, iltatee. Kirkkoherra Minnamari Helaseppä: ”Kun pahan valta kasvaa ympärillä”. Perhemessu ja puuhapäivä Myllypuron kirkolla su 29.9. klo 12. Lounas, temppurata, askartelua, jäätelökioski, pelejä ja kasvomaalausta.

Iltaruoka Kulosaaren seurakuntasalissa ti 1.10. klo 17. Vapaaehtoinen maksu 3 e diakoniatyölle.

Seurakunnan toiminnan kehittämispajat klo 17–19.30: Ke 2.10. Herttoniemenranta, Asukastalo Ankkuri, Paasivaarankatu 6. Ma 14.10. Metropolian kampus, Myllypurontie 1. To 24.10. Hertsikan ala-aste, Hillerikuja 4. Tule tuomaan ideasi!

Yhteislaulukonsertti ABBA to 10.10. klo 19, Myllypuron kirkko. Herttoniemen Sointu ja Hyvänmielen kuoro Helsingin Helmi, johtaa Henna Dolk Viksten. Kahvio

klo 18.30. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Perheiden kylpyläretki Tampereelle la 12.10. Vapriikin museokeskus, lounas, Nokian Eden. Hinta 35 e/hlö. Ilmoittaudu nettisivuillamme 2.10. mennessä. Tied. Tiina Mäki-Arvela p. 040 508 7383. Pelien pyörteissä -leiri 1.–5.-luokkalaisille 14.–16.10. Pelataan lautapelejä ja pihapelejä, tehdään mm. oma pelilauta. Leirin hinta 50 e/lapsi sisältää matkat, täysihoidon omilla liinavaatteilla ja ohjelman. Ilmoittaudu nettisivuillamme 2.10. mennessä. Lied-konsertti la 19.10. klo 16, Myllypuron kirkko. Olga Harrison, sopraano, ja Zibin Hänninen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Rippikoulu-ilmoittautumiset 1.10. alkaen osoitteessa lapyska.com. Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344. Myllypuron elintarvikejakelu ti ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn pääty, Jauhokuja 3. Tied. Sinikka Backman p. 050 596 8946.

Mikaelin seurakunta

Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800 tai helsinginmikael.srk@evl.fi.

Osoitteet:

Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5, p. 09 2340 6422 (suntiot)

Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3 Östersundomin kirkko, Kappelintie 65

JUMALANPALVELUKSET

Messu Vartiokylän kirkossa joka sunnuntai klo 10. 6.10. Selkomessu, jumalanpalvelus, jota on helppo seurata. Mukana lauluryhmä Melisma.

Messu Mikaelinkirkossa joka sunnuntai klo 12. 29.9. Mikkelinpäivänä vietetään vapaaehtoisten kirkkopyhää, mukana Elegia-kuoro. 6.10. mukana Itä-Sointu-kuoro. 13.10. Ekumeeninen lähetyspyhä, Mervi Viuhko Sansasta saarnaa, mukana myös Mikaelin Laulajat, joht. Jukka Okkonen. Messun jälkeen lähetyslounas (8 e/4 e) ja kuulumisia Sansan työstä.

Östersundomin kirkon messu keskiviikkoisin klo 18.

Kappelimessu Puotilan kappelissa torstaisin klo 18. 3.10. Kappeliilta kauneimpien enkelilaulujen siivillä, klo 18 messu ja klo 19 yhteislaulutilaisuus.

Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa perjantaisin klo 12. Iltamessu Vartiokylän kirkossa ke 2.10. klo 19. Mukana seurakuntamme nuoria ja laulamme punaisen veisukirjan lauluja.

Somepappi saarnaa

Gospelmessun saarnavieraana somepappinakin tunnettu Marjut

Mulari su 6.10. klo 12 Myllypuron kirkolla, Neulapadontie 12. Teemana tulevaisuus ja toivo. Musiikissa Johannes Österlund. Messun jälkeen kirkkokahvit.

Ehtoolliskirkko Kontulan seniorikeskuksessa pe 18.10. klo 13.30. Tilaisuus on kaikille avoin. Tarkemmat tiedot messuista ja toimittajista luettavissa verkkosivuiltamme.

TAPAHTUMIA

Mikaelinkirkolla:

Tarinatupa alkaa keskiviikkona 25.9. klo 16. Haaveiden kääntöraide -dokumentti asunnottomien yönä to 17.10. klo 18. Dokumentissa seurataan vuoden ajan Aksan, Tapion ja Tonin elämää – ilon, epätoivon, itsetuhon ja ystävyyden täyttämiä hetkiä Itä-Helsingin metroasemilla ja -junissa. Miehet kohtaavat joka aamu Herttoniemen metroaseman takana olevalla aukiolla, josta he siirtyvät metron ”ravintolavaunussa” Vuosaareen. Miesten elämää hallitsevat alkoholi ja työttömyys. Ohjaaja Janne Koivula ja tuottaja Jari Kokko keskustelemassa ja vastaamassa yleisön kysymyksiin elokuvan jälkeen.

Rakkaudesta runoon -ilta to 24.10. klo 18 ja Puotilan kappelissa su 27.10 klo 18. Näyttelijä Miia Nuutila, muusikko Antti Paavilainen ja harrastaja/lausuja Sinikka Haapa-

nen lausuvat niin kotimaisia kuin ulkomaisia runoja, joiden lomassa musiikkia ja laulua. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Vartiokylän kirkolla:

Odottajien brunssi la 5.10. klo 10. Ohjelmassa mm. imetyskoruaskartelua, tietoa perhetoiminnasta, alan asiantuntijoita, kysy kasteesta ja sen järjestämisestä, isien olohuone – puhetta vanhemmuudesta, masumuskari ja masun siunaus. Ilm. 30.9. mennessä verkkosivujemme kautta.

Raamattuluentosarja vielä kahtena tiistaina klo 18. Raamattuspesialistit jakavat tietoaan maailman käännetyimmästä kirjakokoelmasta. 29.10. Outi Lehtipuu – Raamattu ja taivas. 26.11. Mika Aspinen – Raamattu ja huumori.

Puotilan kappelilla:

Puotilan kappelin olohuone torstaisin. Kahvit klo 13 ja ohjelma klo 14. 3.10. Liedon kirkon uusi aika, Risto Leppänen, kirkkoherra. 10.10. Mitä muistamme Aleksis Kivestä? Lasse Kalliokoski ja Seppo Sarlin juontavat. 17.10. Unescon maailmanperintökohteet Suomessa, Ulla Mikkanen, maailmanperintökoordinaattori. 24.10. YK:n rauhanturvaajien toiminta. Timo Ryhänen, Suomen Rauhanturvaajaliiton vertaistukikoordinaattori. Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo 12–14. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30. Pyhäpäivinä ei päivystystä.

Roihuvuoren seurakunta

Seurakuntatoimisto Reposalmentie 13 ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET

Roihuvuoressa:

Messu su 29.9. klo 10. Vaulas, Salonen, Tiainen. Musiikissa mukana Otto Eskelinen.

Verkostomessu su 29.9. klo 16. Moderni messuyhteisö ja pyhäkoulut. Ruokailu jatkoilla.

Messu su 6.10. klo 10. Kaskinen, Takala, Tiainen. Mukana kamarikuoro Cantiamo.

Verkostomessu su 6.10. klo 16. Moderni messuyhteisö ja pyhäkoulut. Ruokailu jatkoilla.

Messu su 13.10. klo 10. Nurminen, Kaskinen, Jussi-Pekka Heikkilä. Paavo Salakka saarnaa. Kirkkokahveilla apulaispormestari Johanna Laisaari.

Verkostomessu su 13.10. klo 16. Moderni messuyhteisö ja pyhäkoulut. Ruokailu jatkoilla.

JANI LAUKKANEN

Messu su 20.10. klo 10.Salonen, Nurminen, Tiainen. Verkostomessu su 20.10. klo 16. Moderni messuyhteisö ja pyhäkoulut. Ruokailu jatkoilla. Lyhyt iltamessu keskiviikkoisin klo 18.

Laajasalossa: Mukulamessu su 29.9. klo 12. Takala, Salonen, Tiainen. Gospelmessu su 6.10. klo 12. Kaskinen, Lyytinen. Messu su 13.10. klo 12. Vaulas, Salonen, Niva-Vilkko. Messu su 20.10. klo 12. Salonen, Vaulas, Niva-Vilkko.

TAPAHTUMIA

Ritva Eerolan muistokonsertti la 28.9. klo 18. Laajasalon kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Evästä elämään -raamattupiiri to 3.10. ja 17.10. klo 18 Roihuvuoren kirkolla.

Chorus Marinuksen miesyhtyeen konsertti su 6.10. klo 18 Laajasalon kirkossa, joht. Heikki Varis. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Puuhailta perheille ti 8.10. klo 18–19.30 Laajasalon kirkolla. Askartelua, iltahartaus ja iltapala. Naiset Raamatun äärellä -raamattupiiri ke 9.10. ja 23.10. klo 16.15 Roihuvuoren kirkolla. Vesper, musiikillinen iltahartaus ma 14.10. Roihuvuoren kirkossa. Mukana kamarikuoro Cantiamo.

Chorus Marinuksen 20-vuotisjuhlakonsertti su 20.10. klo 18 Laajasalon kirkossa. Joht. Päivi NivaVilkko, miesyhtye, joht. Heikki Varis, Marjukka Andersson, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Juhlakahvit.

Kastepäivä la 9.11. klo 12–16 Laajasalon kirkolla. Helppo tapa järjestää lapsen tai nuoren kaste. Seurakunta tarjoaa kakkukahvit. Ilmoittautumiset 29.10. mennessä seurakuntatoimistoon p. 09 2340 5700. Lisätietoja: anja.nurminen@evl.fi tai p. 050 409 3036. Iltaruokailut klo 16.30–18 keskiviikkoisin Roihuvuoren kirkolla (ei 16.10.), torstaisin Laajasalon kirkolla (ei 17.10.). Ruoka aikuisilta 3 e, kouluikäisiltä 1 e. Kahvilat kirkoilla: Aulakahvio Laajasalon kirkolla ma–to klo 10–14. Kahvila Huili Roihuvuoren kirkolla ti–to klo 11–14. Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768. Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758. Tai: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Vuosaaren seurakunta

Virasto: Satamasaarentie 7, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–12, ke 15–17 suljettu pe ja arkipyhinä. Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7.

Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3. Katukappeli, kauppakeskus Columbus.

JUMALANPALVELUKSET

Viikkomessu Marielundissa torstaisin klo 12.

Muskarimessu su 29.9. klo 11, kirkko. Mikkelinpäivä, perhemessu. Sihvola, Pesonen, Virtanen, Valonsäteet.

Viikkomessu Katukappelissa ti 1.10. klo 17.

jälkeen su 13.10. noin klo 12.15–14. Käteinen ja MobilePay. Perheiden olohuone Valossa ma 14.10. klo 9.30–15. Rentoa oloa ja pientä tekemistä. Keittolounas klo 11–12.30, aikuiset 2 e, lapset 1 e. Kolme iltaa kohtaamisille Katukappelissa ke 16.10. klo 17.30. Keskustelua, kohtaamisia ja vuosaarelaisen yhteisön rakentamista. Kuninkaan ilta kirkolla pe 18.10. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä.

Herttoniemen kirkko on rakennettu vuonna 1958 ja seissyt tyhjillään vuodesta 2019.

Tulevaisuuden työpajat

Miten toimitaan jatkossa Herttoniemen ja Herttoniemenrannan alueella ilman omaa kirkkotilaa? Samalla ideoidaan muuta toimintaa osallistavissa työpajoissa, jotkat ovat avoimia kaikille halukkaille. Kaikki ideat kirjataan ja niitä viedään eteenpäin. Etsitään yhdessä unelmien seurakuntatoimintaa ja tapoja tehdä unelmista totta. Innostavia ja kiinnostavia teemoja ja menetelmiä luvassa. Lue lisää: helsinginseurakunnat.fi/herttoniemenseurakunta

Messu su 6.10. klo 11, kirkko. Ahonen, Vanhanen, Virtanen, Gaudium. Diekmann.

Messu su 13.10. klo 11, kirkko. Joronen, Virtanen, Tuula Stöckell. Messu su 20.10. klo 11, kirkko. Vanhanen, saarna Tuija Numminen.

TAPAHTUMIA

Vauvan päivä Vuotalolla pe 27.9. klo 10–12. Teema: Vauvat ja luonto, pidetään huolta. Musiikkihetki klo 10.30.

Majakka-ilta Katukappelissa pe 27.9. ja 25.10. klo 17.30–19. Kohtaamisia, kuppi kuumaa, hyvinvointi- ja rukouspalvelua. Elämäni virsi -ilta Katukappelissa ma 30.9. klo 17.30. Krito kutsuu sielunhoidolliseen vertaistukiryhmään. Kaikille avoin startti-ilta Katukappelissa ke 2.10. klo 17.30–20.

Kolmen kuoron konsertti Yhdessä, tillsammans ke 9.10. klo 19 kirkossa. Discantus, Helmi ja Evivakören. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e. Kodikkaita käsitöitä medialähetystyön hyväksi kirkolla messun

iltapala. Mahdollisuus vaatteiden vaihtoon, lepoon ja keskusteluun. Exist Filmfestival Matteuksenkirkolla 24.–27.10. Elokuvia eri teemoilla ja kielillä, mahdollisuus keskusteluun elokuvien jälkeen.

PohjoisHelsinki

Malmin seurakunta

Seurakuntatoimisto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 1100, malmi.srk@evl.fi

Osoitteet: Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Malmin kirkko remontissa kevääseen 2025 saakka Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, X

JUMALANPALVELUKSET

Messu joka sunnuntai Viikin kirkossa klo 10. 29.9. Perhemessu, Pihlajanmarjat-lapsikuoro.

6.10. Viikki Four Seasons -kuoro. 13.10. Ukulelemessu. 20.10. Kansainvälinen messu, Jakaranda-kuoro.

Kirjallisuusterapeuttinen kahden illan kasvuryhmä Katukappelissa ma 14.10. ja 21.10. klo 17.30. Anteeksiantaminen ja anteeksisaaminen voimavarana. Kirjoita, jaa ja keskustele kirjallisuusterapiaohjaajan johdolla. Aiempaa kirjoittamiskokemusta ei tarvita. Ilm. viim. 30.9. tuula.paasivirta@gmail.com, p. 040 556 9079. Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Jätä soittopyyntö: vuosaari.diakonia@evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuilla. Käyntiajanvaraus Valossa ti klo 12–13.

Matteuksenkirkon Varustamo

Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafe lounas ma–pe klo 11–13. Lounas 6 e / 3 e, mukaan 3 e, ystävälounas 10 e. Huoltamo – kodittomien ilta ma 7.10. Klo 15.30 alk. saunat, klo 17 ruokailu, klo 18.30 messu ja

30.9. saakka nettisivuillamme tai seurakuntamme toimitiloissamme. Päivä maalla -tapahtuma su 29.9. klo 10–15 Viikin kirkolla ja koetilalla. Ohjelma nettisivuillamme. Järj. Sampsa ry ja Malmin srk. Saunavuoro la 19.10. Pihlajamäen kirkon alapihalla klo 16–19. Saunomme uima-asuissa. Puku- ja suihkutilat kirkolla, saunajuomaa tarjolla. Ota mukaan pyyhe, uimaasu ja sandaalit. Nuorten taitajien konsertti pe 11.10. klo 18 Viikin kirkolla. Itä-Helsingin musiikkiopiston Puupuhallinkollegio.

Avoimet ukuleleharjoitukset la 12.10. klo 14–15.30 Viikin kirkolla. Soitamme su 13.10. Ukulelemessun virsiä ja lauluja.

Viikki Open Mic la 12.10. klo 18 Viikin kirkolla. Esiintyjien ilm. ja tied. 4.10. mennessä liisamaija.elenius@evl.fi. Siioninvirsiseurat su 13.10. klo 18–19 Pihlajamäen kirkolla. Duo Amabile su 13.10. klo 18 Puistolan kirkolla. Katariina Jämsä, viulu, ja Sinikka Holma-Peets, piano.

Namibia-ilta ti 15.10. klo 18 Viikin kirkossa. Tarjoilua klo 17 alkaen. Kuvamatka Namibiaan Eeva-Maria Muurman, musiikissa Sakari Löytty. Jakaranda-musiikkiryhmän konsertti su 20.10. klo 15 Viikin kirkossa.

Päivälauluhetki ke 23.10. klo 13–14 Puistolan kirkolla.

Nuorten taitajien konsertti to 24.10. klo 18 Viikin kirkolla. Itä-Helsingin musiikkiopiston Vaskikollegio.

Pihlajamäen kirkossa klo 11. Verkostomessu. 6.10. Messy Church: Usko vaan! Nuottilinnut-, Tuulenpesä- ja Laulupuu B -kuorot. Puistolan kirkossa klo 12. 29.9. Perhemessu, ennen messua maksuton brunssi ja enkeliaiheista puuhaa. 29.9. klo 17 Valon messu viroksi ja suomeksi. 6.10. Messu ELYn kanssa ja Siionin kanteleen lauluhetki, Malmin kirkkokuoro. Tapanilan kirkossa klo 17. 29.9. Enkelimessu aikuisille. 6.10. Tangomessu, Mikko Helenius, piano ja bandoneon, Hannu Rantanen, basso sekä Marielle Iivonen, viulu. 13.10. Talon messu. 20.10. Valon messu.

Iltaehtoollinen ke 2.10., 9.10. ja 23.10. klo 18.30 Viikin kirkolla. Pyhäkoulu 29.9. klo 17 Puistolan kirkolla, 20.10. klo 17 Tapanilan kirkolla, Puuhapyhis 29.9., 13.10. ja 20.10. klo 10.30–11.15 Tapulin seurakuntakodilla.

TAPAHTUMIA

Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 1100. Vastaa kyselyyn Malmin kirkon tulevasta käytöstä. Kirkko avautuu toukokuussa 2025. Kysely avoinna

Vauva- ja taaperotupa ti ja pe klo 13.30–15.30 Malmin Varustamolla. Tied. paivi.ahmaoja@evl.fi, p. 050 577 0650. Pienten biisit – Lätäkössä loiskuu ke 2.10., 9.10., 16.10., 23.10. klo 10 ja 10.30 Malmin Varustamolla. Isien perhekerho ti (ei 15.10.) klo 9.30–11.30 Malmin Varustamolla. Iltavillit to 26.9., 10.10. ja 24.10. klo 16–18 Malmin Varustamolla. Tied. paivi.ahmaoja@evl.fi, p. 050 577 0650. Maksuton lastenhoito 3 vuotta täyttäneille ma 30.9. ja 14.10. klo 16–18 Viikin kirkolla. Tied. ja ilm. minna-liisa.palander-hiltunen@evl.fi, p. 041 528 6975. Maksuton lastenhoito 3 vuotta täyttäneille la 12.10. klo 15–17 Malmin Varustamolla. Tied. ja ilm. paivi.ahmaoja@evl.fi, p. 050 577 0650. Perheperjantai leikkipuisto Kankarepuistossa pe 4.10. ja 25.10. klo 9–12. Srk tarjoaa aamupalan klo 9–10.15, jonka jälkeen leikkipuiston ohjattu muskari- tai askartelutuokio.

Avoimet perhepäivät 14.–18.10., klo 10–15.30 Malmin Varustamolla. Ohjelma nettisivuillamme. Hyvän mielen ryhmä ma 30.9. ja 14.10. klo 13.30–15 Malmin Varusta-

HELSINGIN

SEURAKUNTAYHTYMÄ

molla. Tied. anna.korhonen@evl.fi, p. 050 344 3558. Venäjänkielinen Olohuone –Гостиная ma klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Tied. marianne.hapsal@evl.fi, p. 050 380 3778.

Tule kohvile! Ma (ei 30.9. eikä 7.10.) klo 12–13.30 Pihlajamäen kirkolla. Kohtaamispaikka vironkielisille. Ajame juttu, jagame infot ja teeme ühtteist üheskoos. Esmaspäeviti kell 12–13.30 Pihlajamäe kiriku kaminasaalis. Tied. marianne.hapsal@evl.fi, p. 050 380 3778.

Tullaan tutuksi – monikulttuurinen naistenryhmä to (ei 17.10.) klo 11–13 Pukinmäen perhetalo Unikossa, Unikkotie 8. Avoin ryhmä, jossa tutustumme toisiimme ja vaihdamme kuulumisia. Opimme samalla puhumaan paremmin suomea. Pienet lapset voivat olla mukana. Tied. Raili Lehtinen, p. 050 384 4372 tai amanda.hiekkataipale@evl.fi, p. 050 347 5434. Friendship Café to 26.9.,10.10. ja 24.10. klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Kohtaamispaikka eri kulttuureista tulleille. Open every other Thursday at 6–8 pm. Tied. minna­sisko.makinen@evl.fi, p. 050 369 1004.

Rauhan olohuone ti 15.10. klo 18–19.30 Pihlajamäen kirkon takkahuoneessa. Monikulttuurinen keskusteluryhmä Suomeen muuttaneille aikuisille. Tied. minna­sisko.makinen@evl.fi, p. 050 369 1004.

Tapulin olohuone ma klo 11–12.30

Tapulin srk­kodilla. Tarjolla kerran kuukaudessa lounas, muina kertoina kahvia, voileipiä ja puuroa. Vapaaehtoinen maksu.

Mestan keittolounas ti klo 12–13 Pihlajiston asukastalo Mestassa, Salpausseläntie 14. Keittoa ja kahvia. Hinta 2 e käteisellä. Kahvia ja kohtaamisia ke (ei 16.10.) klo 10–11.30 Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6. Voileipiä ja kahvia. Vapaaehtoinen maksu.

Iltaruoka ke (ei 16.10.) klo 17–18.30 Viikin kirkolla. Kasvisruokaa, 2 e, lapset 1 e.

Ostarin Onni ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla. Tarjolla puuro ja voileipiä. Vapaaehtoinen maksu. Siltamäen keittolounas to (ei 17.10.) klo 12–13 Siltamäen seurakuntakodilla. Keittoa ja kahvia, hinta 2 e käteisellä.

Ruoka-aika to (ei 31.10.) klo 12 Pihlajamäen kirkolla. Perinteistä kotiruokaa, 2 e. Jakomäen ostarin soppatykki to 17.10. klo 11–13. Järj. Malmin srk ja Lions Club Helsinki/Suurmetsän vapaaehtoiset.

Hävikkiruoan jako ma klo 11 Tapulin srk­kodilla, jos saamme hävikkiä jaettavaksi. Oma kassi mukaan.

Hävikkileivän jako ti klo 9 Pihlajamäen kirkon alakerrassa, ke (ei 16.10.) klo 10 Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6, ja to klo 11.30 Malmin Varustamolla. Hävikkileivän jaon jälkeen klo 12–13 mahdollisuus keskustella diakoniatyöntekijän kanssa. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481. Jätä muina aikoina soittopyyntö. Tied. diakonia.malmi@evl.fi.

Oulunkylän seurakunta

Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 1100, oulunkyla.srk@evl.fi

Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10 Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

Seuraa meitä: Facebook, Instagram, Youtube: Oulunkylän seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Su 13.10. mukana kuoro Chorus Sine Nomine.

Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18.

Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12.

Mikkelinpäivän perhemessu ja 4-vuotiaiden synttärit su 29.9. klo 10 Oulunkylän kirkossa. Mukana musiikkikoulu Virtuksen oppilaita. Voit hakea kastepuussa olevan lehden muistoksi.

Naistenpäivän messu la 5.10. klo 14.15 Oulunkylän kirkossa.

TAPAHTUMIA

Syysloma 14.–18.10. Katso tapahtumakalenterista toteutuvat tilaisuudet.

Rippikoulut Vuoden 2025 rippikouluihin voi ilmoittautua 1.–31.10. nettisivuilla.

Naistenpäivä la 5.10. klo 10–15

Oulunkylän kirkolla, vieraana Mia Moisio. Vapaa pääsy. Hyviä uskonkysymyksiä -raamattuluentosarja keskiviikkoisin klo 18 Oulunkylän puukirkossa 9.10. saakka.

Hyvä mieli, hyvä arki -vanhustenviikon tilaisuus to 10.10. klo 13.30–17 Maunulan kirkossa. Musiikkia, liikettä ja tietoa senioriikäisille.

Sellokonsertti la 19.10. klo 19 Oulunkylän kirkossa, sellisti Saima Malmivaara.

Kouluikäisten retket ma 14.10. Heurekaan ja ke 16.10. Teatterimuseoon. Ilm. nettisivuilla 29.9. asti. PeliYö 10–13­vuotiaille 25.–26.10. Oulunkylän kirkolla. Kirkkosali

muuttuu pelihalliksi. Yön nukumme seurakuntasalin lattialla. Hinta 25 e. Ilm. nettisivuilla 6.10. asti.

Kouluikäisten leiri 1.–6.­luokkalaisille 22.–24.11. Hinta 40 e. Ilm. nettisivuilla 3.11. asti. Maanantaipuuro maanantaisin klo 9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla. Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin klo 16–17.30 Käpylän kirkolla. Maunulan kirkon kahvila torstaisin klo 10–14 Maunulan kirkolla. Perhekerho maanantaisin klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla. Lankakahvila ma 7.10. ja 21.10. klo 13 Käpylän kirkolla.

Miestenpiiri ma 7.10. klo 14 Oulunkylän kirkolla.

Koskelan lähetyspiiri ma 7.10. ja 21.10. klo 12–13.30, Kunnalliskodintie 6C.

Naisten kirjallisuuspiiri Käpylän kirkolla. Ma 30.9. klo 18 Graham Greene: Voima ja kunnia.

Lukupiiri ma 28.10. klo 18 Oulunkylän kirkolla. Andrei Kurkov: Harmaat mehiläiset.

Oulunkylän lähetyspiiri keskiviikkoisin klo 13–14.30 Oulunkylän kirkolla.

Puuhakerho (1–3­v.) keskiviikkoisin klo 17.30–19 Käpylän kirkolla. Nuorten aikuisten teemailta ke 16.10. klo 18 Kakkosella.

Pakilan seurakunta

Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 1100, pakila.srk@evl.fi Osoitteet:

Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, X ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Mikkelinpäivän messu su 29.9. klo 11. Emma Mönkkönen, Marita Toivonen, Ari Häyrinen. Mukana Vox Sonora ­kuoro.

Messu su 6.10. klo 11. Tiia ValveTuovinen, Aili Raitavuo ja Jussi Hirvonen.

Messu su 13.10. klo 11. HerättäjänYhdistyksen kirkkopyhä. Kari­Pekka Kinnunen, Jonna Tolonen, Emma Mönkkönen, Ari Häyrinen. Mukana Esa Ruuttunen. Messun jälkeen kirkkokahvit ja Siionin virsiseurat.

Messu su 20.10. klo 11. Jouni Pirttijärvi, Marita Toivonen ja Jussi Hirvonen.

TAPAHTUMIA

Vauvanpäivä pe 27.9. klo 12–16. Klo 12 Värikylpy, klo 12.30 Värikylpy, Muskari, klo 13 Värikylpy, klo 13.30 Värikylpy, Muskari,

Itsetuntemuksen päivä naisille

Perinteinen Naistenpäivä naisille ja naiseksi itsensä tunteville la 5.10. klo 10–15 Oulunkylän kirkolla, Teinintie 10. Teemana Tunnista tunteesi – vapaudu tunnelukoista. Pääluennoitsija Miia Moisio on pappi, tietokirjailija, tunnelukko-terapeutti ja Hidasta elämää-bloggaaja. Aluksi aamukahvit, klo 10.30 teemaluento ja keskustelua, klo 12 kasviskeittolounas, jonka jälkeen keskustelu-, laulu- ja askartelupajoja sekä tunnetanssia. Lopuksi vietetään naistenpäivän messu klo 14.15. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen kolehti tarjoiluista. Lastenhoito järjestetty.

klo 14 Vauvajumppa, klo 15 Teatteri 00660. Pakilan Martat ma 30.9. klo 18. Antti Heikkisen kirja: Eila Roine. Uskonnonfilosofinen klubi ke 9.10. klo 18.30. Mitä uskonnonfilosofia on? Mikä on uskonnonfilosofian asema teologiassa? Mistä kysymyksistä uskonnonfilosofia on kiinnostunut? Ke 23.10. klo 18.30 Apokalyptiikka. Mitä apokalyptiikka on? Apokalyptiikka omassa ajassamme uskonnossa ja politiikassa. Alustaa Jussi Tuurna. Lukupiiri ke 9.10. klo 18. Kirjana Elif Shafak: Kadotettujen puiden saari.

Sarastus-yhtyeen konsertti su 13.10. klo 16. Kristiina Olanto, Harri Taittonen ja Jorma Tapio. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu. Pakilan Martat ma 14.10. klo 18. Ekologinen siivous.

Pohjois-Helsinki puhuu ti 22.10. klo 18. Illan aiheena Miten tukea nuoria voimaan hyvin? Onko nuorten mielenterveyskriisi totta ja kenen pitäisi ottaa siitä vastuu? Keskustelemassa kaksi pakilalaista äitiä, hallinto­ ja kasvatustieteiden maisteri Mari Haapalainen ja MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari AaltoMatturi.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18. Diakoniapäivystys ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voi ottaa yhteyttä.

Malmin

Varustamo

Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Lounasta: Waste&Feast ­hävikkiruokaravintola ma–to klo 11–13. Lounaan hinta 3/6 e. Ystävähinnalla 10 e tarjoat lounaan tarvitsevalle. Facebook: WasteFeastMalmi. Yhden vanhemman perheiden perhekahvila la 28.9 klo 15–17. Pienperheyhdistys ry.

Viittomakielisten perhekerho perjantaisin klo 9.30–12. Tutustu syksyn antiin www.helsinginseurakunnat.fi/ Hae: Malmin Varustamo. Kt. lehdestä Malmin seurakunta.

Erityisryhmille

KEHITYSVAMMAISILLE

Papin porinat to 24.10. klo 11–13 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Omakustannelounas, juttelua YK:n päivän ja rukouspäivän merkeissä tai muusta mitä mielessäsi onkaan.

Voit varata ajan papin tapaamiseen tai sopia ryhmäkodin kirkkohetkistä: heli.ojalehto@evl.fi.

NÄKÖVAMMAISILLE

Lähetyspiirissä Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16, pe 27.9. klo 17–19.30 vieraana eläkkeellä oleva Nepalin lähetti Kirsti Kirjavainen. Miesten saunailta to 3.10. klo 18–20.30 Länsimäen kirkon takkahuoneessa, Kerokuja 9, Vantaa. Omat pyyhkeet mukaan. Pakarintupa ke 16.10. klo 12.30–15, Kuriiritie 1, Vantaa.

VIITTOMAKIELELLÄ

Viittomakielinen messu su 6.10. klo 13 Hermannin diakoniatalolla, Hämeentie 73. Perhekerho, raamattupiirit ja päiväpiiri, ks. helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/viittomakieliset.

Musiikkia Helsingissä

LAUANTAINA 28.9.

Elements of Euga – Earth klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Mieskuoro Euga. Tyko Tamminen, valotaide, Kasimir Kemppainen ja Aaro Lehtovaara, äänimaisemat. Ohjelma 20/15 e ovelta.

SUNNUNTAINA 29.9.

Palmer: Misatango klo 18 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Saksalais-suomalainen kuoro, Angelika Klas, sopraano, Mikko Helenius, bandoneon, Esa Ylönen, piano, Encanto Tangoband.

Liput 20/15 e. Larisa Denman & Ensemble Elite klo 18.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Pianisti Larisa Denman ja Ensemble Elite, jossa muusikoita ja balettitanssijoita.

Liput 35 e ovelta, ohjelma 5 e.

PERJANTAINA 4.10.

Monteverdi: Mariavesper klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Englantilainen Solomon’s Knot -kollektiivi ja Suomalainen barokkiorkesteri. Liput 55/42/30/15 e Ticketmasterista.

LAUANTAINA 5.10.

Illusion klo 16 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Erkki Palola, viulu, Janne Lehtinen, kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Northern Voices klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Akademiska Damkören Lyran, Mieskuoro Euga ja Sibelius-lukion kamarikuoro. Liput 30/15 e Evention lippukaupasta ja ovelta.

SUNNUNTAINA 6.10.

Chorus Marinuksen Miesyhtye klo 18 Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Helsinki Early Music Festival klo 18 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Ensemble Floridante Virosta: Maria Valdmaa, sopraano, Villu Vihermäe, viola da gamba, Saale Fischer, cembalo ja urut.

Suomalainen barokkiorkesteri: Anthony Marini ja Kaisa Kallinen, viulu, Terhi Lehtiniemi, alttoviulu, Eero Palviainen, teorbi.

Liput 50/30/20 e NetTicketistä. Game Over klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sami Junnonen, huilu, Elina Mustonen, cembalo ja lausunta, Eero Palviainen, teorbi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Helsingin tuomiokirkon Kestävä tulevaisuus -teemakuukausi nostaa keskusteluun luomakunnan tulevaisuuden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, globaalin vastuun sekä rauhantyön teemat. Muun muassa Samuli Putro tulee konsertoimaan tällä teemalla perjantaina 18.10. kello 18 Tuomiokirkkoon. Lippuja voi ostaa Lippupisteestä. Muut tapahtumakuukauden konsertit pidetään 11., 13. ja 27.10.

MAANANTAINA 7.10.

Helsinki Early Music Festival klo 19 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Aino Peltomaa, sopraano ja harppu, ja virolainen barokkiyhtye Floridante: Angela Ambrosini, avainviulu, Anna-Liisa Eller, kromaattinen ja perinteinen kannel, Villu Vihermäe, viola da gamba, Taavi Kerikmäe, klavikordi ja harmoni, Saale Fischer, cembalo.

Liput 50/30/20 e NetTicketistä.

TIISTAINA 8.10.

Virsikinkerit klo 14 Oulunkylän puukirkossa, Siltavoudintie 12. Virsien taustoja ja yhteislaulua. Vetäjinä Heikki Järvinen ja Maija Pesonen-Kareinen. Vapaa pääsy.

Helsinki Early Music Festival klo 19 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Encanto House Band: Georg Kallweit, Saksa, ja Elfa Rún Kristinsdóttir, Islanti, viulu, Laura Kajander, alttoviulu, Jussi Seppänen, sello, Marianna Henriksson, cembalo ja urut. Liput 50/30/20 e NetTicketistä.

KESKIVIIKKONA 9.10.

Yhdessä – Tillsammans klo 19 Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7.

Naiskuorot Discantus, Helmi ja Evivakören. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e.

TORSTAINA 10.10.

Yhteislaulukonsertti klo 19 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Tule laulamaan Herttoniemen Soinnun ja Hyvänmielen kuoro Helsingin Helmen kanssa. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

PERJANTAINA 11.10.

Gospellauluja klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Vaittisen Vene: Pekka Vaittinen, laulu, kitara ja huuliharppu, Juha-Pekka Olli, basso, Kalle Kuusimäki, sähkökitara, Hans Koistinen, sähkökitara ja akustinen kitara, Pekka Peltonen, kosketinsoittimet, Timo Laakso, rummut. Vapaa pääsy. Nouse luonto – Lauluja monimuotoisuudesta klo 18 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Kansanmusiikkiartistit Maria Kalaniemi, Antti Paalanen, Maija Kauhanen ja Annamaret, Kimmo Pohjonen, Frigg, Kasvu, Akkajee ja Piia Kleemola. Liput alkaen 19 e Lippupisteestä.

LAUANTAINA 12.10.

The Weight of a Breath klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Earth Ears Ensemble: Livia Schweizer, huilu, Lucy Abrams-Husso, klarinetti ja bassoklarinetti, Iida-Vilhelmiina Sinivalo, sello, Helga

God so loved the World klo 18 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Kamarikuoro Euphonia Tanskasta. Kestävä tulevaisuus -kuukauden tapahtuma. Liput 25/20/15 e Lippupisteestä.

PERJANTAINA 18.10.

Samuli Putron konsertti klo 18 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Kestävä tulevaisuus -kuukauden tapahtuma. Liput 50/40/30/20 e Lippupisteestä. Mozart, Bach and Timeless Composers klo 18.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Bålderkvartetti kynttilänvalossa. Liput 25,50–46,50 e feverup.com. Best of Metal on Strings klo 20.45 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Bålder-kvartetti kynttilänvalossa. Liput 25,50–45 e feverup.com.

LAUANTAINA 19.10.

Tanssiva nainen klo 16 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Jenna Ristilä, piano. Suomalaisten säveltäjänaisten sävellyksiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Karen, piano, Tuukka Tervo, elektroniikka. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SUNNUNTAINA 13.10.

Rakkaudesta runoon klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Sinikka Haapanen, Miia Nuutila, kitaristina Antti Paavilainen. Runoja, lauluja ja sävellettyjä runoja. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e.

Duo Amabile klo 18 Puistolan kirkossa, Tenavatie 4. Katariina Jämsä, viulu, Sinikka Holma-Peets, piano. Vapaa pääsy.

Helsinki Early Music Festival klo 18 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Ensemble Gamut!: Aino Peltomaa, laulu, keskiajan harppu ja perkussiot, Ilkka Heinonen, jouhikot, laulu, perkussiot ja elektroniikka, Juho Myllylä, nokkahuilut, laulu ja elektroniikka. Liput 50/30/20 e NetTicketistä. Haavoittuneen maan messu klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Furorna ja Helsingin kannelkuoro. Hedvig Paulig, mezzosopraano, Lotta Ahlbeck, viulu, Niklas Nyholm, sähkökitara, Margarita Eklund, basso, Jesper Eklund, rummut, Amanda Henriksson, piano ja syntetisaattori. Liput 20 e.

HYMSKK:n konsertti klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Helsingin yliopiston musiikkiseuran kamarikuoro 30 vuotta. Margit Tuokko, sopraano, Valtteri Saarikko, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Kerrostumat klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Annemarie Åström, viulu, Maria Puusaari, viulu, Atte Kilpeläinen, alttoviulu, Eeva Rysä, sello, Tiina Karakorpi, piano. Tarkastellaan luonnon monimuotoisuutta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SUNNUNTAINA 20.10. Jakaranda klo 15 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Jakaranda tuo terveisiä eteläisestä Afrikasta. Vapaa pääsy, kolehti. 20-vuotisjuhlakonsertti klo 18 Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13. Chorus Marinus ja Chorus Marinuksen Miesyhtye. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TORSTAINA 24.10.

Rakkaudesta runoon klo 18 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Sinikka Haapanen, Miia Nuutila, kitaristina Antti Paavilainen. Runoja, lauluja ja sävellettyjä runoja. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e.