Kirkko ja kaupunki 2024 15 Espoo

26.9.2024

kirkkojakaupunki.fi

Pappi ja satanisti kävivät kahvilla s. 10

Turva, motivaatio ja flow auttavat opiskelijaa jaksamaan s. 14

Kävellen kuolemaa pakoon

Pate Mustajärvi elää täysillä ja on samaan aikaan hyvin tietoinen elämän rajallisuudesta s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

Pääkirjoitus

Kuolema kadulla pysäytti

KULJIN VIIME VIIKOLLA Tampereen keskustassa sijaitsevaa Hämeenkatua pitkin. Pysähdyin paikalle, jossa mies oli muutama päivä aiemmin ampunut raskaana olevan naisen.

Surmapaikalla oli kukkien ja kynttilöiden meri sekä viestejä, kuten ”naisen paikka on elossa”, ”antakaa naisten kulkea rauhassa” ja ”miehet, lopettakaa naisten tappaminen”. Viimemainitun oli jättänyt tamperelainen perheenäiti. Kadulla viesti pysäytti, sosiaalisessa mediassa sen nostaminen poliittiseksi meemiksi vei keskustelua sivuraiteelle.

MIEHET SYYLLISTYVÄT lähisuhdeväkivaltaan paljon naisia enemmän, mutta eivät kaikki miehet. Jos itse jotain lapsena miehenä olemisesta opin, niin sen, että oikea mies ei lyö naista. Naisen pahoinpitely on raukkamainen teko. Siinä ei ole mitään miehekästä.

Vihreiden Naisten somepäivityksen tarkoitus oli hyvä: nostaa esille sukupuolittunut väkivalta. Se on fakta, jota ei käy kiistäminen. Tilastokeskuksen mukaan joka kolmas nainen Suomessa on kokenut elämänsä aikana fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa nykyisen tai entisen kumppaninsa taholta. Joka kymmenes nainen on kohdannut sitä viimeisen viiden vuoden aikana. Tämä on noin puolet enemmän kuin miesten kohtaama lähisuhdeväkivalta. Naisiin kohdistuva väkivalta on myös useammin pitkäkestoista.

Vaikka suurin osa parisuhdeväkivallasta on supisuomalaista, väkivaltaan liittyy myös kult-

tuurisia syitä, niin sanottua kunniaväkivaltaa joissakin etnisissä ryhmissä. Tampereen tapauksessa syytteessä on romanimies, mikä on nostanut somessa esille kommentteja siitä, liittyykö tekijän tausta tapahtuneeseen. Tämä selvinnee oikeudessa. Romanit muuten tekevät itse tärkeää työtä lähisuhdeväkivallan kitkemiseksi Romano Mission kautta.

Tampereen ensi- ja turvakoti ry vei ampumispaikalle 153 kukkaa muistuttamaan asiakkaista, jotka eivät ole tänä vuonna mahtuneet turvakotiin Tampereelle. Pääkaupunkiseudulla turvakotipaikkoja on nyt 63, eikä tilaa lähimmässä turvakodissa aina ole. Apua tarvitseva ohjataan tällöin kauemmas.

LÄHISUHDEVÄKIVALTA on iso ongelma yhteiskunnassa, ja sosiaalisessa mediassa naisviha yltyy. Uutinen Helsingistä tuntuu siksi käsittämättömältä: Helsingin poliisi on ajamassa alas lähisuhdeväkivaltaan erikoistunutta yksikköään. Se on outo viesti tässä ajassa. PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

NAISEN PAHOINPITELY ON RAUKKAMAINEN TEKO.

Saako lypsetyn maidon takaisin utareisiin?

INTIALAINEN SANANLASKU

Kääntelen saniaisia sivummalle. Juuri tässä on aina aiemmin kasvanut kanttarelleja, mutta nyt ei näy yhtäkään. Säätiedotuksessa sanottiin, että ilmastonmuutos vaikuttaa jo luontoon. Voi itku!

Luoja, anna meille viisautta varjella ainutlaatuista luomakuntaasi.

Maailmassa on ollut ainakin viisi joukkosukupuuttoa. Nyt eletään ihmisen aiheuttamaa kuudetta sukupuuttoaaltoa. Sen nopeus on luonnolliseen nopeuteen verrattuna 1 000 – 10 000 kertainen.

MAAILMAN KUVALEHTI 3/2024

Etkö jo ole oppinut, etkö ole kuullut, että Herra on ikuinen Jumala, koko maanpiirin luoja? Ei hän väsy, ei uuvu, tutkimaton on hänen viisautensa.

JESAJAN KIRJA 40:28

Kirkko ja kaupunki

KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT

Lehti ilmestyy seuraavan kerran Espoossa ja Kauniaisissa 10.10. ja jälleen kaikissa kaupungeissa 24.10.

kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”On paljon asioita, joita voisimme oppia eläimiltä, jos vain antaisimme niille mahdollisuuden”

Maiju Kupiainen on töissä Korkeasaaren villieläinsairaalassa. Hänen työnkuvaansa kuluu eläinten ruokkiminen, ruokien valmistaminen ja potilaiden lääkitseminen. Hän myös avustaa eläinlääkäriä potilaiden tutkimuksissa ja hoitotoimenpiteissä.

TEKSTI EDITH KAURA KUVA ESKO JÄMSÄ

1

Maailman eläinten päivää vietetään 4. lokakuuta. Millä mallilla luonnonvaraisten eläinten oikeudet ja hyvinvointi Suomessa tällä hetkellä ovat, biologi ja eläintenhoitaja Maiju Kupiainen?

– Tänä vuonna astui voimaan uusi eläinsuojelulaki, jonka mukaan viranomaisilla ja kunnan eläinlääkäreillä on velvollisuus lopettaa loukkaantunut ja kärsivä luonnonvarainen eläin.

– Jos siis kohtaa vaikka siipirikkolinnun, niin sen voi toimittaa mihin tahansa kunnalliseen eläinlääkäriin ja heillä on velvollisuus lopettaa eläin, jos se kärsii. Eläinten suojelu kiinnostaa ja puhuttelee tiettyjä ihmisiä, mutta on myös paljon ihmisiä, joita eläinasiat eivät juurikaan kiinnosta. Meillä ei esimerkiksi ole tällä hetkellä hallituksessa eläinoikeuspuoluetta, ja yleisesti tuntuu siltä, että Suomessa olisi eläinoikeusasioissa parantamisen varaa.

2Onko sinulla jokin tietty hetki, joka on jäänyt villieläinsairaalassa työskentelystä mieleen?

– Parhaimpia ovat ne hetket, kun pääsemme palauttamaan potilaitamme

luontoon. On esimerkiksi lokkeja, jotka ovat tulleet meille poikasina, ja ne päästetään vapaiksi, kun ne ovat oppineet lentämään.

– Myös kuuttien vieminen takaisin mereen, kun ne olivat olleet pari kuukautta hoidossa, on jäänyt mieleen. Tuollaisina hetkinä tulee olo, että on saanut jotain hyvää aikaan ja pystynyt auttamaan. Haaveilin jo lapsena eläinten pelastamisesta, eikä se haave ole haihtunut mihinkään.

3Mikä on erikoisin eläin, joka sairaalaan on urallasi tuotu, ja mitä eläimiä sairaalassa nähdään usein?

– Käärmeitä tulee sairaalaan todella harvoin, mutta kerran meille tuotiin rantakäärme. Tällä hetkellä hoidossa ovat ilves ja kettu. Sellaisia petoeläimiä näkee meillä harvemmin.

– Sairaalaamme tulee paljon lintuja, kuten lokkeja, sorsia ja pääskysiä, jotka esimerkiksi ovat jääneet poikasina orvoiksi, tarttuneet aikuisina kiinni siimaan tai kärsivät siipeen sattuneesta traumasta.

– Myös oravia ja siilejä tuodaan tänne usein hoitoon. Viime vuonna hoidimme noin 1 500 eläintä, ja tänä vuonna olemme hoitaneet jo 1 100 eläintä.

4

Mitä ihmiset voisivat oppia eläimiltä?

– Eläinten kanssa huomaa, miten vilpittömiä ja aitoja ne ovat. Eläimet eivät pysty valehtelemaan tai teeskentelemään jotain, mitä ne eivät oikeasti ole. Niillä on myös uskomattomia taitoja: hämähäkeillä on ihmeellinen kyky kutoa seittejä ja linnut kykenevät navigoimaan tähtien avulla.

– On paljon asioita, joita voisimme oppia eläimiltä, jos vain antaisimme niille mahdollisuuden ja kuuntelisimme niitä. Tämä edellyttäisi sitä, että päästäisimme irti ajatuksesta, että ihminen on kaikkein viisain.

5Mikä sinulle on pyhää?

– Elämä yleisesti. Haluan tehdä työtä, joka edistää elämän moninaisuutta planeetallamme. Elämää pitäisi kunnioittaa sen kaikissa muodoissa, ei vain ihmiselämää. ■

Maailman eläinten päivää vietetään 4.10.

Maiju Kupiainen pitelee orvoksi jäänyttä siiliä, joka painoi villieläinsairaalaan saapuessaan vain 100 grammaa. Siilejä ruokitaan sairaalassa kissanmaidonkorvikkeella, kissan märkäruoalla ja jauhelihalla.

Antennit päässä, siivet täynnä silmiä

Ihmisen mielikuvitus on loihtinut enkeleille ulkonäön. Ortodoksisissa kirkoissa voi opetella tunnistamaan taivaallisia siivekkäitä kuin lintubongari ikään.

Miltä enkeli näyttää? No eipä välttämättä miltään, sillä enkelit ovat ruumiittomia voimia ja sellaisina ihmisille näkymättömiä. Näkyvän muodon enkeli tarvitsee silloin, kun sen pitää päästä puheisiin ihmisten kanssa. Raamatussa enkelit puuttuvat ihmisten elämään tämän tästä: ne puhuvat Jumalan suulla, varoittavat, ohjaavat ja joskus paljastavat, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Välillä enkeli voi tulla myös uniin. Monien mielikuvissa enkeli on siivekäs, androgyyni ihmishahmo. Raamatun kirjoittajille enkelien ulkonäkö tuntuu kuitenkin olleen sivuseikka – olennaisempaa on se, mikä Jumalan viesti niillä kulloinkin on kerrottavanaan. Aina ihminen ei edes heti tunnista olevansa enkelin kanssa tekemisissä.

Silloin kun enkelin ulkonäköä ylipäänsä kuvaillaan, puhutaan miehestä tai nuorukaisesta. Jeesuksen ylösnousemuksesta kertovissa evankeliumikohdissa mainitaan lisäksi kirkkaat tai valkoiset vaatteet. Vanhan testamentin Tuomarien kirjassa eräs silminnäkijä puolestaan kuvaa tapaamaansa enkeliä näin: ”Minun luokseni tuli Jumalan mies. Hän näytti Jumalan enkeliltä, hyvin pelottavalta.”

SIIVET ENKELEILLE kasvoivat ihmisten mielikuvituksessa, kun he halusivat jotenkin hahmottaa ja kuvata sitä, miten enkeli pystyi liikkumaan ilman ajan ja paikan rajoitteita. Siipien kehittymiseen vaikuttivat myös Vanhassa testamentissa kuvatut siivekkäät taivaalliset olennot kerubit ja serafit sekä vanhojen korkeakulttuurien siivekkäät jumalhahmot.

Kirkkoihin siivekkäät ylimaalliset olennot ilmestyivät 400-luvulta alkaen. Niitä tuli mosaiikkeihin, freskoihin ja ikoneihin.

Tänä päivänä enkelimaailman moninaisuus näkyy edelleen ortodoksisissa kirkoissa. Niissä vieraileva voi opetella tunnistamaan taivaallisia siivekkäitä kuin lintubongari ikään. Kuusisiipinen on serafi. Kerubilla voi olla kaksi, neljä tai kuusi siipeä, mutta parhaiten sen tunnistaa siitä, että sen siivet ovat täynnä silmiä.

ARKKI- ELI YLIENKELIT Mikaelin ja Gabrielin löytää ortodoksisessa kirkossa usein ikonostaasista eli alttarin edessä olevalta kuvaseinältä. Mikaelilla on yleensä punainen viitta ja vihertävä aluspuku, Gabrielilla värit menevät päinvastoin.

Toisessa kädessä niillä on sauva ja toisessa usein pyöreä esine, joka joissakin ikoneissa näyttää kiekolta, joissain taas läpikuultavalta lasipal-

lolta. Siitä on esitetty erilaisia tulkintoja: sen on ajateltu heijastavan taivaallista valoa tai kuvaavan jumalallista näkemistä.

Enkelin hiuksia koristaa nauha tai diadeemi, jonka päät leijuvat korvien korkeudella kuin jonkinlaiset tuntosarvet tai anturit. Joskus kuulee sanottavan, että niiden avulla enkeli kuulee Jumalan käskyt. Todellisuus runollisen tulkinnan taustalla on kuitenkin aika suoraviivainen: hiuksiin sidottu nauha on kreikkalaisessa ja roomalaisessa kulttuurissa ollut voiton merkki.

”

Minun luokseni tuli Jumalan mies. Hän näytti Jumalan enkeliltä, hyvin pelottavalta.

Joissakin ikoneissa Mikael ja Gabriel kuvataan työn touhuissa. Mikael, joka on taivaallisten sotajoukkojen johtaja, taistelee roomalainen sotilasasu yllään ja miekka kädessään pahaa vastaan. Joskus hänet nähdään vaaka kädessään, sillä hänen tehtävänään on viimeisellä tuomiolla punnita ihmisten sielut. Gabrielille on annettu miellyttävämpi tehtävä hyvien uutisten tuojana – hän on se enkeli, joka esimerkiksi ilmoitti Neitsyt Marialle tämän raskaudesta.

JONKINLAISEN KÄSITYKSEN siitä, miltä enkeli näyttää, saa Valamon luostarissa Heinävedellä Taivaallista Valoa -näyttelyssä. Perinteisten ikonien lisäksi näyttelyssä on Petri Ala-Maunuksen maalauksia. Pikkutarkoissa maisemakuvissa ei ole jälkeäkään ihmisistä, mutta enkelin niissä voi nähdä kaukaisena valona, vaivihkaisena aavistuksena tai aukkona tai poikkeamana maisemassa. ■

Mikkelinpäivää eli enkelien sunnuntaita vietetään 29.9. Taivaallista Valoa -näyttely on esillä vuoden 2025 loppuun asti Valamon luostarin kulttuurikeskuksessa. Lähteet: Marianna Flinckenberg-Gluschkoff: Kirkkauden sanansaattajat – enkelit ortodoksisessa ikonissa. Valamo Kustannus 2020. Serafim Seppälä: Taivaalliset voimat – enkelit varhaiskristillisyydessä ja juutalaisuudessa. Kirjapaja 2016. Icons and their Interpretation -blogi osoitteessa russianicons.wordpress.com

Ylienkeli Mikael on maalattu 1300-luvulla istanbulilaisen luostarikirkon freskoon. Päässään Mikaelilla on enkeleille tunnusomainen nauha ja ylienkelin merkkeinä toisessa kädessä sauva ja toisessa pyöreä esine.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ISTOCK

Jani Toivolan elämän huoneet

”Ajattelin, että voin olla joko homo tai isä, mutta en voi olla molempia”, sanoo Kirkko ja kaupungin kolumnistina aloittava Jani Toivola, jolle isyys oli pitkäaikainen haave.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA JOONAS BRANDT

Näyttelijä-kirjailija Jani

Toivola hahmottaa elämänsä ja arkensa erilaisina huoneina, joissa vietetyllä ajalla on ollut vaikutusta hänen kasvuunsa ja identiteettiinsä. 46-vuotias Toivola on ollut elämänsä aikana usein huoneiden ainoa musta suomalainen.

– Nykyisin ruskeita ja mustia on huoneissa enemmän, mikä on tärkeä ja toivoa antava asia. Toisaalta nyt meidän pitää opetella olemaan uudella tavalla yhdessä, Toivola sanoo.

– Meidän ei enää tarvitse vähemmistönä olla koko ajan yhtenä rivinä ja käyttäytyä aina hyvin. Saamme olla välillä myös eri mieltä, vihaisia tai pikkumaisia.

VUODET SUOMEN ENSIMMÄISENÄ

mustana kansanedustajana opettivat Jani Toivolalle, minkälaista on olla huoneessa, jossa on paljon valtaa. Toivola ymmärsi, että on tärkeä kysyä, ketkä tuosta huoneesta puuttuvat. Heille asiat voivat näyttäytyä hyvin erilaisina kuin vallassa oleville päätöksentekijöille.

Eduskuntatyön lomassa Toivola veti tukea tarvitseville nuorille työpajoja, joissa etsittiin omaa ääntä teatterin keinoin. Hänelle itselleenkin työ nuorten parissa teki hyvää. Nuoret näyttivät rohkeasti itsensä ja pelkonsa toisin kuin kansanedustajat, joille epävarmuuden näyttäminen merkitsi aseen antamista poliittisille vastustajille.

– Minulla oli nuorten työpajoissa paljon toiveikkaampi ja turvallisempi olo kuin eduskunnassa, Toivola sanoo.

Kansanedustajan työ johti Toivolan lopulta uupumukseen ja sairauslomalle. Hän kokee jääneensä vallan painavuuden alle.

– Kansanedustajan työ on hyvin rajatonta. Kukaan ei tule sanomaan, että nyt homma on tehty ja voit mennä lepäämään.

NYKYISIN JANI TOIVOLA kirjoittaa, kouluttaa ja tekee taidetta. Parhaillaan hän valmistelee loka–marraskuussa Kansallisteatterissa nähtävää poikkitaiteellista kaupunkifestivaalia nimeltä Toivola. Tänä syksynä hän myös aloittaa Kirkko ja kaupungin kolumnistina.

Arki rullaa uudessa kodissa Helsingin Punavuoressa, jonne Toivola muutti kesällä 10-vuotiaan tyttärensä kanssa.

Tyttärellä alkoi uusi kouluvuosi, ja isän ja tyttären suhteessa on havaittavissa uudenlaista väljyyttä.

– Minun ei tarvitse enää olla joka sekunti puhelimen päässä, eikä koko ajan viemässä tai hakemassa häntä. Tilanne on uusi, ja kokemus on varmasti meille molemmille hieman hämmentävä, Toivola kertoo.

VANHEMMUUDEN HUONE ON Jani Toivolalle erityisen tärkeä. Hän haaveili jo lapsena ja nuorena tulevansa jonain päivänä isäksi.

Silloin homomiesten isyydestä ei kuitenkaan puhuttu. Sellaiselle ei

”

Minulla oli nuorten työpajoissa paljon toiveikkaampi ja turvallisempi olo kuin eduskunnassa.

ollut sanoja. Haave isyydestä oli salaisuus, johon liittyi häpeää.

– Ajattelin, että voin olla joko homo tai isä, mutta en voi olla molempia, Toivola sanoo.

Lapsena hänellä oli vahva hoivavietti ja taito pitää huolta pikkusiskoista. Toivolalla on kaksi häntä yli kymmenen vuotta nuorempaa siskoa. Kun siskojen kummitäti tuli aikoinaan hoitamaan kolmikkoa, isoveli Jani neuvoi, miten siskoille laitetaan vaippa, ja muistutti, milloin näiden pitää syödä. Teini-iässä hän toimi lastenleireillä ohjaajana.

Parikymppisenä Toivola lähti opiskelemaan näyttelemistä New Yorkiin, jossa hän löysi hyvin erilaisia huoneita kuin Suomessa. New

HYVÄN TÄHDEN.

83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen

Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti

Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää

edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Jani Toivola hahmottaa elämänsä erilaisina huoneina, jotka ovat vaikuttaneet hänen kasvuunsa ja identiteettiinsä.

Yorkissa Toivola näki mustia ja ruskeita ihmisiä, jotka olivat äänekkäitä ja joita arvostettiin ja kuunneltiin. Hän näki myös miesparin, jolla oli pieni lapsi. Se oli käänteentekevä hetki.

– Olin nähnyt sen olevan mahdollista. Kukaan ei voinut enää viedä minulta sitä kuvaa. Ei, vaikka sanottiin, ettei homomiehen isyys ole hyväksyttävää tai ettei se ole lapsen edun mukaista, Toivola sanoo.

Tukahduttavan hiljaisuuden jälkeen hän oli vihdoin saanut luvan unelmoida isyydestä.

KIRKKO ON YKSI Jani Toivolan elämän huoneista. Se on kutsunut ja kiinnostanut häntä nuoresta saakka, mutta suhde siihen on ollut ja on ristiriitainen.

Toivola muistelee olleensa ehkä 12-vuotias, kun hän kesällä mökillä pyysi lähetystyöntekijänä työskennellyttä tätiään laulamaan kanssaan virsiä iltaisin ennen nukkumaan menoa. Hän nukkui tädin kanssa kaksin rantamökissä, ja virret lohduttivat, rauhoittivat ja toivat turvaa.

Vuonna 2010, Ylen Ajankohtaisen kakkosen homoillan jälkeen, Toivola päätti erota kirkosta.

– Se oli tosi vaikea päätös. Kun menin täyttämään erolomaketta, pyörin siellä varmaan tunnin, hän kertoo.

Kun tytär vuonna 2013 syntyi, Toivolasta tuntui tärkeältä, että lapsi kastetaan. Siksi hän liittyi takaisin kirkkoon. Nyt kirkon jäsenenä hän kokee seisovansa oviaukossa ja miettii yhä, onko kirkko hänen kaltaisilleen.

Jokin sen viestissä tuo kuitenkin lohtua ja turvaa. Kerran Toivola pysähtyi kuuntelemaan, kun radiosta tuli jumalanpalvelus ja pappi pyysi ajattelemaan hetken niitä, joiden elämässä on surua ja sairautta.

– Se kosketti. Tällaisesta ei puhuta politiikassa eikä trendilehdissä. Yhteiskunnassamme mikään muu taho kuin kirkko ei sano niin suoraan, että tälläkin hetkellä joku kuolee, on sairas ja peloissaan. ■

Lue Jani Toivolan ensimmäinen kolumni ”Kiinteistömoguli rikkoi ennakkoluuloni ja näytti samalla politiikan isoimman ongelman”: kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

Oletko kyllästynyt kärvistelemään hereillä melatoniinin vaikutusta odottaen? Valitse tablettien sijaan NORDAID Sleep Aid Strong -melatoniinisuihke, niin saat unen päästä kiinni huomattavasti nopeammin. otetaan tunti ennen nukkumaan menoa imeytyy vasta ohut suolesta vaikuttaa hitaasti

SUUSUIHKE 7 minuuttia

suihkaistaan suuhun vasta nukkumaan mentäessä imeytyy suoraan suun limakalvojen kautta vaikuttaa nopeasti

NORDAID Sleep Aid Strong melatoniinisuihke auttaa lyhentämään nukahtamisaikaa. Edullinen vaikutus saavutetaan nauttimalla 1 mg melatoniinia lähellä nukkumaanmenoaikaa.

Vahva ja kustannustehokas valinta: 1,95 mg melatoniinia / suihkaus

TESTAA JA TOTEA TEHO, OSTA OMASI TÄÄLTÄ:

SEKÄ APTEEKEISTA

TABLETTI 40 minuuttia

200 annosta!

Saatananpalvojien jäljillä

Katri Ylinen varoi pienenä metsää, jossa saatananpalvojien kerrottiin kokoontuvan. Pian julkaistavassa tietokirjassaan Ylinen selvittelee todellisuutta pelottelujen takana.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA LAURA RIIHELÄ

Ruumis löytyi Katri Ylisen kodin läheltä Nokialta pitkäperjantaina vuonna 1996. Ylinen oli tuolloin viiden vanha, ja löytäjä hänen isänsä. Tapettu mies oli pidetty nuorisotyöntekijä ja vihreä kunnanvaltuutettu Markku Mallat

Pikkukaupungissa kiersi huhu, jonka mukaan ruumis olisi maannut maassa kuin Jeesus ristillä: kädet levällään ja nilkat ristissä. Puhuttiin myös, että saatananpalvojat olisivat tappaneet Mallatin. Saatananpalvonta oli paljon esillä mediassa 1990-luvulla. Lehtiotsikot julistivat: ”Saatana saapui Suomeen”, ”Saatananpalvonta kiinnostaa alle 20-vuotiaita nuoria” ja ”Saatananpalvojien tekemät rikokset ovat lisääntyneet”.

Kristillistä nuorisotyötä tekevä Riku Rinne vieraili kouluissa varoittamassa saatananpalvonnasta. Viiltelystä puhuttiin veren uhraamisena saatanalle.

Ylistä jäi vaivaamaan, mistä 90-luvun saatananpalvontailmiössä oli kyse. Oliko saatananpalvojia oikeasti olemassa ja jos, niin missä he nykyään ovat?

Lokakuussa julkaistavassa tietokirjassa Saatanallinen paniikki (Kosmos 2024) Ylinen kaivelee arkistoja sekä haastattelee poliiseja, tutkijoita, pappeja ja saatanasta jollain tapaa kiinnostuneita ihmisiä.

KATRI YLINEN OPPI kirjaa tehdessään, että saatananpalvoja on median antama nimitys, josta moni satanisti sanoutuu irti. Lisäksi kävi ilmi, että heitä on helppo löytää.

Satanistit tekevät Instagramissa eheytyshoitojen vastaisia kannanottoja, julkaisevat Satan loves Seitan -nimisen vegaanisen reseptikirjan ja myyvät tarroja, joissa kilipukki hymyilee pentagrammi otsassaan tikkareiden ja mansikoiden keskellä. Värikkään Instagram-tilin takana on Yhdysvalloista Suomeen levinnyt ateistinen ja liberaali The Satanic Temple. Mukana on paljon naisia.

Ylinen kävi kirjaansa varten myös Helsingin Pakanallisilla syysmessuilla, joilta olisi saanut esimerkiksi läpinäkyvät, glitterillä koristellut pentagrammikorvakorut.

– Uusi feminiininen estetiikka voi olla alakulttuurin sisäistä kapinointia. Perinteisissä satanis-

Katri Ylinen on helsinkiläinen tietokirjailija, podcastaaja ja ateisti, joka toivoo kirkon pitävän ääntä äärioikeistolaiseen terrorismiin liittyvästä satanismista. – Kirkolle olisi nyt hyvä hetki puhua hyvästä ja pahasta.

tisissa tarinoissa naisen rooli tuntuu olleen lähinnä siinä, että mustaa messua vetävän miespapin alttarina on alaston nainen.

Ylisestä satanismin ytimessä on vastustaminen.

– Jos yhteiskunta on satanistin mielestä fasistinen, saatanan on oltava liberaali. Jos yhteiskunta on hänestä liian liberaali, saatana on fasisti.

SUOMESSA VAIKUTTAA sekä liberaaleja että äärioikeistolaisia satanisteja. Äärikoikeistolaisessa Order of Nine Anglesissa pyritään kunnianhimoisiin urheilusuorituksiin, itsensä etsimiseen ja ylittämiseen.

– Äärioikeistosatanismiin liittyy myyttinen arjalaisen miehen ihanne, vahvemman oikeus ja naisvihaa. On löydetty asioita, jotka puhuttelevat yhteiskuntaan pettyneitä valkoisia nuoria miehiä, Katri Ylinen sanoo.

Order of Nine Anglesin rituaalipolkuun liittyy myös väkivaltaa, ja sen teksteissä mainitaan rituaalimurhakin. Ylisen haastattelema suoje -

lupoliisi toteaa: ”Jos ihminen kannattaa äärioikeistolaista ideologiaa, jonka peruslähtökohta on jo itsessään ääriväkivaltainen toiminta, niin helpostihan ihminen silloin omaksuu muutakin synkkää ideologiaa vahvistaakseen näkemyksiään.”

Ylinen näki painajaisia, kun hän perehtyi saatananpalvontaan liitettyyn Hyvinkään paloittelusurmaan vuodelta 1998 sekä nykyisten äärioikeistosatanistien ajatteluun.

– Vaikka on tilastollisesti aika epätodennäköistä joutua satanistin rituaalimurhaamaksi, ajatus tuntuu silti epämiellyttävältä.

Ylinen katseli huonosti nukuttujen öiden jälkeen Mustaa raamattua pöydällään, kunnes palautti sen avaamattomana kirjastoon. Joidenkin legendojen mukaan teoksen lukeminen kutsuu pahoja henkiä, jotka voivat vahingoittaa lukijaa.

– Tuli sellainen olo, että nyt ei ole varaa tulla riivatuksi, kun on niin paljon meneillään. En ota sitä riskiä, että kotiini tulee jotain demoneita pyörimään.

SATANISTIEN ÖISEEN metsärituaaliin lähteminen hieman jännitti Katri Ylistä. Hän oli lapsena vältellyt tiettyjä metsiköitä, koska oli varoitettu, että niissä kokoontui saatananpalvojia. Puhuttiin puihin naulatuista kissoista ja oravista. Ja nyt hän aikoi osallistua rituaaliin itse.

Asenteiltaan humanistisen ja väkivallattoman Perkeleen Temppelin seurakuntalaisten oli määrä kokoontua espoolaiseen metsään pitkäperjantaina vuonna 2024. Paikalle saapui kymmenkunta satanistia. He askartelivat pieniä hahmoja ja esineitä, jotka kuvasivat asioita, joista he halusivat päästää irti. He polttivat keskiyöllä esineet luvattomassa nuotiossa.

– Olin lukenut salaseuroista, joissa pukeudutaan mustiin viittoihin ja manataan esiin pimeitä voimia, sekä orgioista, joissa ylipappi ja ­papitar nostattavat ihmisiä kliimaksiin.

– Todellisuudessa tyypit söivät sipsejä, kuuntelivat metallia ja juorusivat siitä, kuka oli seurustellut kenenkin kanssa pienissä okkultistisissa piireissä. Olin pikkuisen pettynyt, Ylinen vitsailee.

Monen sortin satanisteja

Satanistit ovat marginaalinen ihmisjoukko. Uskontotieteilijä Jussi Sohlberg Kirkon tutkimus ja koulutus -yksiköstä arvioi, että satanistisiin yhteisöihin osallistuu Suomessa muutama sata ihmistä. Sohlberg jakaa satanistit karkeasti kahteen suuntaukseen. Ne ovat ateistinen ja teistinen satanismi. Teistisessä suuntauksessa saatanaa pidetään yliluonnollisena voimana ja painotetaan salattua tietoa, joka ei ole kaikkien saatavilla.

• The Satanic Temple on ainoa virallinen suomalainen satanistinen seurakunta. Siinä on satakunta jäsentä. The Satanic Temple on osa yhdysvaltalaista liikettä, joka on arvoiltaan ateistinen, liberaali, humanistinen ja väkivallaton. Se pyrkii vahvistamaan ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. The Satanic Temple rekisteröityi Suomessa yhdistykseksi vuonna 2022.

• Perkeleen temppeli muistuttaa arvoiltaan The Satanic Templea. Sen erityispiirteenä ovat vaikutteet suomalaisesta kansanperinteestä sekä satanistiset performanssit, joissa esimerkiksi häpäistään rituaalinomaisesti kristinuskoon liittyviä esineitä. Perkeleen Temppeli perustettiin vuonna 2020.

• Anton LaVeyn 1960-luvulla kehittelemä ateistinen satanismi puhuttelee joitakin ihmisiä.

• Azazelin Tähden mukaan saatana on osa yliluonnollista todellisuutta. Vuonna 2006 perustetun Azazelin tähden maailmankatsomuksessa on aineksia muun muassa teosofiasta ja ruusuristiläisyydestä. Jeesuksen persoonaan suhtaudutaan kunnioittavasti, ja vuorisaarnaetiikkaa pidetään tärkeänä. Liike sanoutuu irti väkivallasta ja politiikasta.

• Order of Nine Angles eli ONA yhdistää satanismin äärioikeistolaisuuteen ja väkivaltaiseenkin radikaaliin toimintaan. Se katsoo edustavansa perinteistä, teististä satanismia ja pitää muita satanisteiksi itseään kutsuvia ryhmiä karnevalistisina pelleilijöinä. ONA kannustaa jäseniään karaisemaan itseään, julistaa ihmisten välistä epätasa-arvoa ja on avoimen juutalaisvihamielinen. Pyrkimyksenä on länsimaisen demokraattisen yhteiskunnan ja sen arvomaailman hävittäminen. ONA:n ideologia liittyy tuoreeseen Kankaanpään äärioikeistoterrorismiepäilyyn. ONA toimii väljänä verkostona, jossa arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti parituhatta henkeä. Ideologia levisi Suomeen 1990-luvun alussa.

• Black metal -skenessä on mukana myös pimeyden voimista kiinnostuneita bändejä. Satanismi puhuttelee osaa kuulijakunnasta, toiset kuuntelevat musiikkia ilman syvempää yhteyttä tähän ajatusmaailmaan.

KIRJAA TEHDESSÄÄN Katri Ylinen oli yhteydessä moniin satanisteihin kasvokkain tai viestien välityksellä. Millaisilta tyypeiltä he vaikuttivat?

– Tämä ei ehkä ole satanistien mielestä totta, hän aloittaa.

– Mutta minusta heitä näyttää yhdistävän ulkopuolisuuden kokemus. Tämä pätee yhtä lailla äärioikeistolaisiin nuoriin miehiin kuin humanistisatanisteihin, jotka olivat lukeneet koko Friedrich Nietzschen tuotannon jo 12­vuotiaana. Kokemukseni mukaan satanistit eivät ole laumaeläimiä.

Ylinen sanoo, että toinen hänen kohtaamiaan eri laitojen satanisteja yhdistävä piirre on tekopyhyyden inhoaminen. Monia vaivaa ristiriita sen välillä, mitä sanotaan ja mitä oikeasti tehdään.

Kolmantena yhteisenä tekijänä Ylinen pitää vastausten etsimistä hengelliseen kaipuuseen. Satanismi koetaan voimaannuttavana.

– Alun perin ajattelin, että esimerkiksi The Satanic Temple käyttää saatanaa vain provokaation keinona. Satanisteja tavattuani en enää ajattele niin. Saatanasta on muodostunut heille merkittävä symboli.

PALATAAN 1990-LUVULLE, jolloin saatananpalvojien rikollisjengejä ilmestyi lehtijuttujen mukaan ympäri Suomen, Helsingistä Nokialle ja sieltä Ouluun. Mistä hullunmylly saatananpalvonnan ympärillä johtui? Katri Ylinen näkee siihen monta syytä.

Saatananpalvonnasta varoittava koulukampanja levitti voimalla tietoa aiheesta. Jotkut ker­

toivat Yliselle kiinnostuneensa saatananpalvonnasta tai satanismista sen vuoksi. Myös kirkon vuonna 1994 tuottama valistusvideo Saatana kutsuu minua mainittiin innoittajana.

Suomalaiset alkoivat käyttää 1990­luvulla yhä enemmän internetiä, jossa satanismiin liittyvä materiaali levisi. Internetissä julkaistun tiedon totuudellisuutta ei osattu kyseenalaistaa kovin hyvin, kun kaikki oli uutta.

Suomessa oli syvä lama, josta seurasi perheisiin monenlaista kurjuutta. Samaan aikaan nuorisotyöstä ja mielenterveyspalveluista leikattiin. Ylinen sanoo, että monen nuoren viiltely kertoi varmaankin enemmän pahoinvoinnista kuin pimeän jumaluuden seuraamisesta.

Suojelupoliisi kertoo Saatanallinen paniikki ­kirjassa, ettei todisteita nuorten järjestäytyneestä rekrytoimisesta saatananpalvontaan 1990­luvulla ole löytynyt. Ei ole todisteita siitäkään, että saatananpalvontaa harrastaneet nuoret olisivat koskaan sitoutuneet yhden ideologian ja tavoitteen alle.

Entä mitä Markus Mallatille tapahtui, surmasivatko saatananpalvojat hänet vuonna 1996? Mallatin ruumiin löytänyt Ylisen isä torppaa kirjassa puheet, jonka mukaan tämä olisi aseteltu ristiinnaulitun T­asentoon. ”Se makas siinä sillai kädet rinnalla ja nilkat ristissä, ihan niinku se ois nukahtanut omaan sänkyynsä.”

Henkirikos on yhä selvittämättä. Sisä­Suomen poliisi vastasi Ylisen tiedusteluihin sähköpostilla: ”Tutkinnanjohtaja sanoi, ettei asiassa tullut esiin s­palvontaa”. ■

”Mitä hittoa?”

Pappi ja satanisti vastasivat yhdessä kymmeneen perustavaan kysymykseen elämästä, kuolemasta ja rakkaudesta.

PIHLA TIIHONEN KUVAT LAURA RIIHELÄ

Mitä tapahtuu, kun pappi ja satanisti kohtaavat? Espoolainen satanisti ja Perkeleen temppelin harhaanjohtaja Henri Hiljander, 38, ja helsinkiläinen oppilaitospappi Marjut

Mulari, 35, ovat luvanneet keskustella elämän tarkoituksesta, helvetistä, rakkauden olemuksesta ja muista suurista kysymyksistä.

Ensin otetaan kuitenkin kahvia. Pappi Mulari vaalentaa sen kaurajuomalla, satanisti Hiljander haluaa omansa ”mustana kuin sieluni”.

1. Millainen rooli Jumalalla ja saatanalla on elämässäsi?

Satanisti: Niiden rooli on minulle puhtaasti symbolinen. En usko henkiolentoihin. Satanistiset rituaalit merkitsevät minulle suomalaisen kansanperinteen seuraamista ja mielenrauhan hankkimista.

– En välitä fyysisestä väkivallasta, mutta harrastan vihamiesteni kiroamista. Minulla on ollut puusta veistettyjä ihmisen kuvia mukana öisellä hautausmaalla. On perinteisesti uskottu, että kalman väki liikkuu siellä, vaikka en itse usko sellaiseen.

Pappi: Uskon Jumalaan ja saatanaan. Ajattelen, että persoonallinen paha on olemassa, mutta hänellä ei ole minkäänlaista roolia tai valtaa elämässäni, koska Jeesus voitti saatanan.

– Koko olemassaolon käsitykseni perustuu siihen, että Jumala on luonut minut ja maailman. Toisten ihmisten palveleminen merkitsee minulle Jumalan palvelemista.

– Itselleni tärkeitä, toistuvia hengellisiä rituaaleja ovat ehtoollinen kirkossa ja iltarukous lasten kanssa. Myös aamukahvin nauttiminen on hetki pysähtymiselle ja kiitokselle.

Satanisti: Onko sinulla vuodenaikoihin liittyviä hengellisiä rituaaleja?

Pappi: Kirkkovuoden ja sen paastonaikojen seuraaminen tuo elämään merkitystä, ja lisäksi se on vastalause kapitalismille. Olen vienyt kirkkovuoden vieton vähän hassutuksen puolelle. Kotonani syödään laskiaispullaa vain laskiaisena ja lauletaan joululauluja vasta ensimmäisen adventin jälkeen, piste.

Satanisti: Juhlakalenteri on minustakin hyödyllinen. Vietämme varmasti molemmat pääsiäistä, eri tavoin vain. Tykkään varastaa kirkon pääsiäisehtoolliselta siunatun öylätin. Sen voi vaikkapa häpäistä teatraalisesti.

– Minulla on vahvoja öylättiin liittyviä tunnemuistoja, koska olen ex-kristitty.

Pappi: Onko sinulla kristillinen tausta? Missä liikkeessä?

Satanisti: Olin rippikoulun jälkeen aktiivisesti mukana evankelis-luterilaisessa kirkossa. Luin

paljon Raamattua, toimin monella rippileirillä isosena ja opetin pyhäkoulussa.

– Koin, ettei epäilyilleni ja kysymyksilleni ollut tilaa seurakunnassa. Parikymppisenä menetin uskoni ja tulin järkiini.

2. Kannatatko tasa-arvoa vai voimakkaimpien yksilöiden valtaa? Satanisti: Vahvimman laki, might is right, on satanismin historiassa isossa osassa. Aatetta ihaillaan yhä fasistisessa satanismissa. On tosiasia, että elämme maailmassa, jossa vahvimmat päättävät ja heikommat kärsivät. Minusta meidän pitäisi asettua sitä vastaan.

– Oman sosiaalisen piirin ulkopuolelle jääviä ihmisiä pidetään helposti hirvittävinä olentoina, suorastaan syntisinä saatanoina. Se näkyy esimerkiksi siinä, miten jotkut suhtautuvat LGBTQihmisiin ja feministeihin.

– Minä haluaisin elää tasa-arvoisessa maailmassa. Olisi noloa olla olematta feministi.

”

Ihminen voi käyttää vapauttaan myös pahan tekemiseen.

PAPPI MARJUT MULARI

Pappi: Olen täysin samaa mieltä! Näen epätasa-arvon syntiinlankeemuksen seurauksena. Jeesus puolusti naisten ja lasten oikeuksia ja julisti, että kaikki ihmiset ovat Jumalan edessä samalla viivalla.

Satanisti: On ihanaa lipitellä kahvia papin kanssa, syödä pullaa ja puhua siitä, että feminismin pitäisi voittaa. Evankelis-luterilaisessa kirkossa on kuitenkin myös setämiehiä, joiden mielestä vaimon tulisi alistua miehelleen, eikä nainen saisi puhua seurakunnassa. Jos Jumala olisi olemassa, hänelle olisi pieni vaiva ottaa asiaan kantaa.

Pappi: Jumala ei tee niin, koska hän on antanut ihmisille vapaan tahdon.

3. Miksi maailmassa on kärsimystä?

Pappi: Jumala ei ohjaa meitä kuin sätkynukkeja, joten ihminen voi käyttää vapauttaan myös pahan tekemiseen. Minulla tai kenelläkään muulla ei ole silti tyhjentävää vastausta siihen, miksi maailmassa tapahtuu pahoja asioita.

– Minua kiinnostaa enemmän se, että Jumala on luvannut olla ihmisten kanssa kärsimyksen

hetkellä. Olen kokenut Jumalan läsnäolon, kun on ollut vaikeaa.

Satanisti: Vastustan käsitystä, jonka mukaan Jumala on läsnä kärsimyksen keskellä. Jos näin olisi, tapaisimme Jumalan tällä hetkellä Palestiinassa, jossa Israel suorittaa kansanmurhaa.

Pappi: Uskon, että Jumala on siellä raunioiden alla.

Satanisti: No mitä hyötyä sellaisesta on?

Pappi: Hän on siellä silti.

4. Mikä helvetti on?

Satanisti: Meillä on tasan yksi elämä, josta voimme olla varmoja, ja siinä yksi helvetti. Se ovat toiset ihmiset.

Pappi: Yhdyn siihen, että meillä on yksi elämä. Uskon, että se jatkuu kuolemankin jälkeen.

TEKSTI

Pappi Marjut Mulari uskoo Jumalaan ja saatanaan, satanisti Henri Hiljander ei kumpaankaan. He löysivät myös yhdistäviä arvoja.

– Raamatussa on värikkäitä kuvailuja itkusta ja hammasten kiristyksestä, mutta minun on vaikea uskoa, että hyvä ja armahtava Jumala lähettäisi ihmisiä ikuiseen kärsimykseen.

– Kadotus on minusta kuvaavampi sana kuin helvetti. Kenenkään ei ole pakko mennä kuoleman jälkeen Jumalan luo. Varmaan voi myös kadota, lakata olemasta.

– Se helvetti, jolla pelotellaan, tapahtuu maan päällä. Jollekin helvetti voivat olla toiset ihmiset, toiselle yksinäisyys. Sota on todellakin maanpäällinen helvetti.

Satanisti: Helvetti on kyllä keskeinen osa kristillistä mytologiaa. Raamatussa puhutaan viimeisestä tuomiosta, jossa ihmisiä jaotellaan vuohiin ja lampaisiin. On ikuinen pimeys ja mato, joka ei koskaan kuole.

– Helvetti asettaa Jumalan kiusalliseen rooliin. Hän näyttäytyy sadistina, jonka luomassa maailmassa valtaosa ihmisistä joutuu kärsimään ikuisesti, koska he eivät usko Jeesukseen. Tällainen kiduttaja ei voi olla laupias.

Pappi: Loogisesti ajateltu! Tästä päästään Raamatun tulkintaeroihin. Jeesuksen sanomasta voi löytää myös täysin toisenlaisen Jumalan. – Ehkä ihmiset ovat tarvinneet ajatusta siitä, että paha saa palkkansa. Jumalallinen oikeudenmukaisuus on kuitenkin sitä, että pahakin armahdetaan.

Satanisti: Armahduksen seurauksena meillä on katolinen kirkko, joka mahdollistaa lasten raiskauskulttuurin.

Pappi: Valitettavasti ihmiset käyttävät uskontoja myös väärin. Kristinuskosta voidaan tehdä it-

sensä irvikuva. Alan itsekin uskoa enemmän saatanaan räikeiden hirveyksien kohdalla.

5. Mitä ajattelet anteeksiannosta?

Pappi: Uskon, että pahat asiat, joita väistämättä teen perisynnin vuoksi…

Satanisti: Ja kapitalismin vuoksi!

Pappi: …joita teen myös perisynnin aiheuttaman kapitalismin vuoksi, on jo annettu anteeksi. Tämä ei tarkoita, että voin tehdä miten paljon pahaa tahansa ja pääsen silti taivaaseen.

– On sanottu, että anteeksi antakaa, kuten olette anteeksi saaneet. Ihmisen saattaa olla mahdoton antaa joitakin asioita anteeksi, mutta kristitty voi luottaa siihen, että ainakin Jumala pystyy anteeksiantoon.

– Olen kiukkuinen ihminen. Jos joku kohtelee minua epäoikeudenmukaisesti, haluan hänelle aktiivisesti pahaa, sanoo satanisti Henri Hiljander. Hänet ja pappi Marjut Mulari kuvattiin Munkkiniemenrannassa.

Satanisti: Anteeksianto on pahimpia asioita, joita kristinusko tuuttaa. Pitäisi painottaa enemmän vastuuta omista teoistaan. Esimerkiksi raiskaajille ei pitäisi antaa anteeksi. Jos heidät teurastettaisiin, niin lopputuloksena olisi huomattavasti vähemmän raiskaajia ja parempi maailma.

Pappi: Minun on vaikea nähdä, miten raiskaajien teurastaminen lisäisi hyvyyttä maailmaan. Sen seurauksena olisi pikemminkin verinen koston kierre, vendetta, joka jatkuu sukupolvesta toiseen. Sellaisista riittää maailmassa esimerkkejä.

Satanisti: On totta, että näihin asioihin ei löydy niin yksinkertaista ratkaisua, että sen voisi painattaa t­paitaan. Mutta jos kuljettaisimme jättikorporaatioiden omistajat giljotiinille, se olisi minusta hyvä alku sille, että me muut voisimme miettiä, miten maailma pelastetaan ilmastokatastrofilta.

Pappi: Jos joidenkin ihmisten elämä ei olisi meille minkään arvoista, miksi pelastaisimme muitakaan ilmastokriisiltä? Ajattelen, että ihmisyytemme on kiinni siitä, miten kohtelemme myös riistofirmojen omistajia.

– Raiskaajat kuuluvat maan päällä vankilaan, jossa heidän täytyy saada tukea siihen, etteivät he enää raiskaisi. Veronkiertäjien on maksettava veronsa, ja jos ilmastokriisiä edesauttavat korporaatiopomot rikkovat lakeja, heidän on saatava rangaistuksensa. On olemassa maallinen ja jumalallinen oikeudenmukaisuus erikseen.

6. Mitä rakkaus sinulle merkitsee?

Satanisti: Olen romantikko! Uskon vain kahteen asiaan, rakkauteen ja matematiikkaan, koska en ymmärrä kumpaakaan.

– Rakastan lapsiani, läheisiä ystäviäni ja itseäni. Rakkaudenteko voi olla vaikka sellainen, että pakotan lapseni ottamaan silmätipat, kun hänellä on silmätulehdus.

Pappi: Se on tosiaan rakkautta! Tunnen tietysti eniten rakkautta läheisiäni kohtaan, ja rakastan myös itseäni, kuten Jeesus kehottaa.

– Pappina saan rakastaa työkseni tuntemattomia ihmisiä. Jeesus käski rakastaa myös vihollista. Se ei ole helppoa eikä luontevaa, mutta pyrin siihen kohdatessani ihmisiä livenä ja somessa.

– Ajattelen, että Jumala on rakkaus, mutta rakkaus ei silti ole Jumala.

7. Mitä kuoleman jälkeen tapahtuu?

Pappi: Uskon, että tämän näkyvän ja maallisen todellisuuden lisäksi on olemassa näkymätön Jumalan todellisuus. Toivon päätyväni kuoleman jälkeen Jumalan todellisuuteen, siis jonkinlaiseen taivaaseen.

– Ajattelen, että tuleva elämä ei ole pelkkää sielujen hengailua vaan myös ruumiillista olemassaoloa. Jeesuskin pystyi ylösnousemuksensa jälkeen syömään, juomaan, koskettamaan ja keskustelemaan. Satanisti: Kun kuolen, ruumiini toiminnot ja tietoisuuteni lakkaavat olemasta. Samalla persoonani, muistoni, tunteeni, ajatukseni ja haaveeni katoavat kuin tekstitiedosto, joka häviää tietokoneen hajotessa, ellei sitä ole tallennettu muualle.

8. Mikä on elämän tarkoitus?

Satanisti: Kunhan ollaan ja pyllyillään, kuvitellaan tietävämme kauheasti asioita ja sitten kuollaan. Biologisesti elämän tarkoitus on sen jatkuminen.

– Pyrin elämään niin kauan kuin elän. Poltan mieluummin kynttilää molemmista päistä kuin taannun elävään kuolemaan, jossa kuljen päivästä toiseen kummemmin nauttimatta. Erilaiset aistinautinnot auttavat kestämään olemassaolon tuskaa.

”

Anteeksianto on pahimpia asioita, joita kirkko tuuttaa.

SATANISTI HENRI HILJANDER

Pappi: Ajattelen, että jokaisen elämällä on tarkoitus, koska Jumala on luonut meidät. Ihmisen arvo ja merkitys eivät riipu ulkoisista tekijöistä, kuten siitä, mitä hän on saavuttanut.

– Ihmisellä voi olla elämänsä aikana montakin tehtävää ja tarkoitusta, ja usko auttaa niiden löytämisessä. Yleisesti ottaen tarkoituksemme on tehdä hyvää toisillemme.

– Saan hirveästi merkitystä elämään työstäni Haaga­Helian ammattikorkeakoulun oppilaitospappina. Tuntuu merkitykselliseltä olla opiskelijoiden ja henkilökunnan tukena vaikeissa elämäntilanteissa. Myös lasten kasvattaminen on minulle tärkeä elämän tarkoitus.

Satanisti: Jos ajattelen idealistisesti, että minulla on jokin itseäni suurempi projekti, niin se on inhimillisen hyvinvoinnin lisääminen. Saan tehdä sitä työssäni erikoiskirjastovirkailijana Espoossa. Kohtaan paljon monikulttuurisia nuoria, edistän lukeneisuutta ja kannustan oppimaan lisää.

9. Miksi sinusta tuli pappi tai satanisti?

Pappi: Halusin ensin lääkäriksi, mutta tajusin lukiossa, etten ole matemaattisesti tarpeeksi fiksu. Ajattelin sitten, että voin auttaa ihmisiä myös pappina.

Satanisti: Kukaan Suomessa ei minusta edustanut rehellistä satanismia, joten ryhdyin hommaan ihan kiusallani. Vuonna 2020 otin tittelikseni Perkeleen temppelin harhaanjohtaja.

10. Haluatteko kysyä jotain toisiltanne?

Satanisti: Kristittyjen joukosta löytyy kristillisnationalisteja, jotka vihaavat naisia, homoja ja maahanmuuttajia, ja myös satanisteissa on sitä porukkaa. Sen sijaan sinä ja minä haluamme vähentää inhimillistä kärsimystä ja tuoda maailmaan lisää hyvää. Meillä on hyvin eri käsitys todellisuudesta, mutta samankaltaiset arvot. Mitä hittoa?

Pappi: Niinpä! On ollut hauska löytää yhteistä maaperää, vaikka maailmankuvat ovatkin erilaiset. Meidän pitäisi käydä joskus kaljalla.

Satanisti: Kiva, että pappi ehdottaa tällaista. En voi juoda tavallista kaljaa, koska olen alkoholisti, mutta alkoholiton maistuu kyllä! ■

MUUTA

SENIORITALO

”Se täällä on kiva, että pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja keskustelemaan. Tämmönen asumismuoto takaa sen, ettei koskaan tarvii olla yksin. Aina löytyy juttukaveri ja joku, jolle sanoa päivää. Normaalissa vuokra-asunnossa on lopulta tosi yksin”

”Viihtyvyydestä pidetään kyllä huolta. Kuntopyörä ja soutulaite on ollut kovalla käytöllä, ja parhaillaan odotellaan kerhotilaan biljardipöytää saapuvaksi.”

KERROSTALOKOTIIN.

Esimerkkihuoneisto yksiö alkovilla 31m2.

”Täällä on ihana tunnelma ja vastaanottavainen ilmapiiri. Talo on täynnä aurinkoisia ja välittäviä ihmisiä!”

”Isännöitsijä hoitaa asioita kyllä hienosti ja ottaa meidän toiveet huomioon. Jos jotain on pyydetty niin aina on saatu! Viimeisin aikaansaannos on terassi tossa ja katokset päällä. Se on vähän niinku Hilton-hotellin terassilla istuis.”

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja). Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Opiskelija, tunnista oman flow’si lähde

Opiskelija tarvitsee sisäistä turvaa, motivaatiota ja kokemuksen flow-tilasta, jossa hän pystyy välillä uppoutumaan opintoihinsa niin, että ajantaju katoaa. Opiskelijat Heidi Hämäläinen ja Julius Silvennoinen sekä professori Kari Uusikylä kertovat luovuudesta ja oppimisesta.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU JA SOILI POHJALAINEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

Heidi Hämäläinen, 28, valmistuu ensi keväänä Taideyliopiston

Sibelius-Akatemiasta musiikkikasvatuksen linjalta. Musiikinopettajaksi hän ei kuitenkaan aio ryhtyä. – Minulla ei ole harjoitteluista tai sijaisuuksista pahaa sanottavaa. Tavallaan rakastan musaopen työtä, Hämäläinen muotoilee.

– Olen kuitenkin tosi omistautunut musiikille, ja minun on vaikea tehdä kuusikymmentäprosenttisesti sellaista, mistä tykkään. Olenkin ollut koulussa työskentelyn jälkeen ihan tosi väsynyt. Muutama vuosi sitten Hämäläinen alkoi käydä musiikkikasvatuksen opintojen ohessa kapellimestarikursseilla, jotka hän maksaa itse.

– Teen kapellimestarin töitä jo nyt, mutta tulevaisuudessa olisi tarkoitus suuntautua yhä enemmän ammattikentälle, hän sanoo.

HEIDI HÄMÄLÄINEN kasvoi Jyväskylässä Puuppolan kylässä, ”josta tulee kaikki Suomen rallikuskit”. Viisivuotiaana hän katsoi kotona Popstarsohjelman finaalilähetystä ja ilmoitti äidilleen, että hänkin haluaa laulaa televisiossa.

Alakouluikäisenä Hämäläinen aloitti laulamisen seurakunnan kuorossa sekä opinnot konservatoriossa, jossa hän osallistui bändikouluun, opiskeli laulua ja musiikin teoriaa.

Lukion jälkeen hän aloitti musiikinopinnot kansanopistossa ja muutti pääkaupunkiseudulle, jossa oli kovin erilaista kuin Puuppolassa, missä hän juoksi pienenä paljain jaloin metsässä.

– Täällä ei uskalla kävellä paljain jaloin edes nurmikolla, eikä täällä ole koskaan hiljaista.

Hämäläinen kertoo kärsineensä huijarisyndroomasta ja epäilleensä, kelpaavatko hänen klassiset työnsä muille, oma tausta kun on enemmän kevyen musiikin puolella.

Hän ajattelee, että voisi tulevaisuudessa työskennellä yhtyeen, kuoron tai orkesterin johtajana. Niihin tehtäviin hän haluaa viedä musiikkikasvattajan osaamistaan: keskustelevaa kulttuuria, pedagogiaa ja demokratiaa.

OVET SIBELIUS-AKATEMIAAN aukesivat neljännellä kerralla. Heidi Hämäläinen on huomannut, että musiikkikasvatuksen opetus ei aina vastaa lainkaan sitä, mitä oikean elämän luokkahuoneissa tapahtuu. Flow-kokemuksia hän on tuntenut laulutuntien turvallisessa ilmapiirissä ja kapellimestarikurssilla, jolloin aika orkesterin edessä tuntui kiitävän.

”

Minun on vaikea tehdä kuusikymmentäprosenttisesti sellaista, mistä tykkään.

OPISKELIJA HEIDI HÄMÄLÄINEN

Hämäläinen on toiminut luottamustehtävissä muun muassa Taideyliopiston ylioppilaskunnan hallituksen koulutuspoliittisena vastaavana. Luottamustehtävissään hän on törmännyt epäasialliseen käytökseen ja vallankäyttöön. Hän toivoo, että alalla otettaisiin tiukempi linja demokraattisen musiikkielämän puolesta. – Epäkunnioittavan käytöksen salliminen kyynistää. Suojapanssarin kasvattanut on turvas-

sa iskuilta, mutta ei pysty luomaan taidetta, hän sanoo.

Hämäläinen iloitsee siitä, että musiikkikasvatuksen linjalla vallitsee keskusteleva ilmapiiri. Häntä kannattelee myös lukuisten ystävien joukko. Hämäläinen kokee olevansa siunattu, sillä hänen ympärillään on paljon rakastavia ihmisiä.

– Etunenässä pikkusisko, jonka kanssa voi puhua aina kaikesta, hän toteaa.

OPINTOJEN RINNALLA Heidi Hämäläinen on tehnyt töitä, mutta joutunut myös nostamaan opintolainaa. Häntä ärsyttää, kun opiskelijoita kehotetaan menemään töihin.

– Me teemme jo paljon töitä puutteellisella sosiaaliturvalla, freelancer-ehdoilla ja määräaikaisissa sijaisuuksissa koulun ohessa.

Hämäläisen mukaan taidealan opiskelijoiden on pakko tehdä koulun ohella töitä, jotta opiskeluaikana ehtii verkostoitua eikä valmistuessaan putoa tyhjän päälle. Taidealan opiskelijat myös lisäkouluttautuvat pärjätäkseen kovenevalla alalla ja koska opintolinjoja ja niiden sisältöjä supistetaan.

– Kaikki mielenkiinnon kohteet ruokkivat luovuutta. On käsittämätöntä, että pitäisi keskittyä vain yhteen asiaan, Hämäläinen sanoo.

Hänen johtamansa tamperelainen opiskelijoiden puhallinorkesteri Akateeminen Henkäys esiintyi taannoin Tampere-talon Pienessä salissa, jonka lähes 500 paikkaa oli loppuun varattu. Hämäläinen jännitti valtavasti. Konsertin jälkeen yleisö osoitti suosiotaan seisten.

– Maailma on menossa ihan hulluksi, mutta arkitasolla olen älyttömän onnekas. Saan toteuttaa itseäni ja laittaa kiinnostuksen kohteeni hyötykäyttöön, Hämäläinen sanoo.

LUOVUUDESSA ON pohjimmiltaan kyse siitä, että ihminen synnyttää jotakin sellaista, mitä ei ole ollut aikaisemmin olemassa. Näin kiteyttää luovuuden olemuksen kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä, joka on tehnyt elämäntyönsä luovuuden, lahjakkuuden, opetuksen ja oppimisen tutkijana.

Uusikylän mukaan tarve luovaan tekemiseen koskee ihmisen koko elämänkaarta.

– Luovan työn tulos voi olla lapsen tekemä piirros tai hiekkalinna, tai uusi tieteellinen teoria, joka on vaatinut pitkäjänteistä työskentelyä ja laajaa oman alan asiantuntemusta.

Luovuus ja opiskelun tehokkuus ovat Uusikylän mukaan parhaimmillaan silloin, kun elämä tuntuu hyvältä ja ihminen kokee olevansa turvassa. Siksi on tärkeää, että omaa alaansa kohti suunnistava opiskelija voi hyvin ja saa apua, jos elämässä on vaikeuksia.

SISÄINEN TURVALLISUUS tulee Kari Uusikylän mukaan siitä, että ihminen saa yrittää, erehtyä ja myös epäonnistua.

– Olosuhteiden on oltava sellaiset, että kokeileminen ja luominen on sallittua. Lisäksi tarvitaan sisäinen halu tehdä jotakin uutta omalla tavalla. Tämä halu on pohjana niin lapsen luovuudelle, kodin askareisiin liittyvälle arkiluovuudelle kuin luovalle tieteelliselle tutkimukselle.

Uusikylä painottaa, että oma luovuus ei löydy niin, että nuorelle luodaan paineita ulkopuolelta ja hänelle sanotaan,

Musiikkikasvatusta ja orkesterin johtamista opiskeleva Heidi Hämäläinen toivoo, että alalla otettaisiin tiukempi linja epäkunnioittavaan käytökseen.

KIRKKO

Oman flow’n löytämisessä on Kari Uusikylän mukaan kyse enemmästä kuin vain onnistumisesta opiskelussa tai työssä.

että tämä on juuri se arvokas ala, jota sinun pitää opiskella.

– Halun opiskella pitää tulla ihmisen sisältä: nuori kokee, että tämä on minun alani, jota haluan tehdä. Elämäntarinat, joissa nuori antautuu esimerkiksi lääkärin uralle vanhempiensa esimerkin velvoittamana, voivat olla traagisia. Sisäisen motivaation puuttuminen johtaa helposti opintojen viivästymiseen tai keskeytymiseen.

LUOVUUTTA JA OPPIMISTA selitetään nykyisin usein aivotoiminnalla. Silloin luovan työn nähdään palautuvan yksilön sisäisiin ja geneettisiin ominaisuuksiin. Kari Uusikylän mukaan luovuudessa on yksilöllisiä eroja kuten älykkyydessäkin, mutta tämä näkökulma ei hänen mukaansa riitä. – Yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi luovaan toimintaan liittyy aina luova prosessi ja yhteisö, joka joko sallii luovuuden tai vastustaa sitä. Se, millä tavalla opiskelijan kasvua ja luovuutta voidaan parhaiten tukea, muodostuu yksilön, hänen lähiympäristönsä ja yhteiskunnan kokonaisuudesta.

Viime vuosina Uusikylä on seurannut huolestuneena tutkimuksia, joiden mukaan kasvava joukko nuoria voi huonosti, kärsii mielenterveysongelmista ja tuntee epävarmuutta tulevaisuudesta. Nuoruusvuosien hyvän mielenterveyden pohja luodaan lapsuuskodissa ja koulussa.

”

Ihmisten elämänpolut kulkevat ihmeellisesti, kuka löytää oman tiensä ja luovuutensa milläkin tavalla.

PROFESSORI KARI UUSIKYLÄ

Uusikylän mukaan suomalaisista kouluista on kerätty jo 1990­luvulta alkaen tietoa, joka kertoo oppilaiden pahoinvoinnista kovenevan kilpailun ja vaatimusten paineessa.

Uusikylä mainitsee myös vuonna 2013 julkaistun eduskunnan raportin, jonka mukaan tulevaisuudessa jokaisen suomalaisen vauvasta vaariin pitää luovuttaa osaamisensa yhteiskunnan käyttöön. Raportin mukaan nuoren pitää erottua muista olemalla heitä parempi ja tehokkaampi. – Näemme tällaisten arvojen seurauksia siinä, että moni lahjakas ja tunnollinen oppilas romahtaa jo lukion paineisiin, Uusikylä sanoo.

PAKKOSUORITTAMINEN, tiukka arviointi ja tulosvastuu, jossa mitataan kaiken aikaa, kelpaako ihminen ja ovatko hänen saavutuksensa riittävän hyviä, ovat Kari Uusikylän mukaan asioita, jotka tappavat luovan oppimisen.

Hän kuvaa luovuuteen kasvamista tositarinalla kahdesta huippukirurgista, jotka tekivät potilaalle kasvojensiirtoleikkauksen. Toinen heistä oli pyrkinyt monta kertaa taidekorkeakouluun, mutta valitsi lääkärin uran, kun ei saanut haluamaansa opiskelupaikkaa. Toinen oli ollut aikaisemmin sellonsoittaja, joka kärsi ylivoimaisesta esiintymisjännityksestä.

– Ihmisten elämänpolut kulkevat ihmeellisesti, kuka löytää oman tiensä ja luovuutensa milläkin tavalla. Siinä prosessissa ihmisen sisäinen maailma on aina tärkeä, Uusikylä sanoo.

KUN JULIUS SILVENNOINEN, 23, tekee opiskelutehtäviä yhdessä kaveriporukan kanssa, hänestä on mukavalla tavalla haastavaa miettiä, miten tehtävän voisi tehdä vielä paremmin.

– Samalla mieli inspiroituu. Se on uskomaton tunne, Silvennoinen sanoo.

Silvennoinen aloitti tänä syksynä sosionomin opinnot Laurea­ammattikorkeakoulun Otaniemen kampuksella. Hänen matkansa tutkintoopiskelijaksi on ollut pitkä. Alkuvuodesta Silvennoinen aloitti Laureassa polkuopiskelijana ja haaveili opiskelupaikasta. Hän oli innokas ja toiveikas, mutta hankaluuksiakin oli.

– Minun piti opetella pitkien esseiden kirjoittamista. Minulla on puheentuottamisen sairaus nimeltä dysfasia, jonka vuoksi lauseiden tuottaminen on hankalaa ja sanavarastoni on välillä yksinkertaista.

HAAVE SOSIONOMIN opinnoista syntyi, kun Julius Silvennoinen oli 19­vuotias. Kotikaupungin nuorisotilassa työskenteli nuoriso ­ ohjaaja, joka toimi myös bändissä soittajana. Silvennoinen ajatteli, että hänkin voisi tehdä nuoriso ­ ohjaajan töitä bändihommien ohessa.

Lukion jälkeen edessä oli puolen vuoden mittainen varusmiespalvelus. Sitä seurasivat työt kiinteistönhuoltohommissa, Postissa ja hampurilaisravintolassa. Silvennoinen suoritti polkuopintoja kansanopistossa ja myöhemmin avoimen ammattikorkeakoulun verkkokursseja. Hän haki monta kertaa opiskelemaan, mutta ei saanut opiskelupaikkaa.

Kun Silvennoinen tämän vuoden alussa aloitti Laureassa sosionomin polkuopinnot, tarkoitus oli hakea vuoden mittaisten opintojen jälkeen tutkinto ­ opiskelijaksi. Sitten selvisi, että aiempien opintojen ansiosta hänellä oli mahdollisuus hakea opiskelupaikkaa jo aiemmin.

Kun Silvennoinen sai sähköpostiin tiedon hänelle myönnetystä opiskelupaikasta, hetki oli tunteellinen.

– Se oli jäätävän suuri helpotus. Oli hauska laittaa Instagramiin tieto opiskelupaikasta niin kuin nuoriso nykyään tekee, hän kertoo.

ARKI HELPOTTUI opiskelupaikan myötä. Nyt Julius Silvennoinen on oikeutettu saamaan opintotukea. Koska hänen ei enää tarvitse tavoitella opiskelupaikkaa, ei haittaa, jos joku kurssi sujuu vähän heikommin. Tarvittaessa Silvennoinen voi myös nostaa opintolainaa.

Toistaiseksi lainalle ei ole ollut tarvetta, sillä hän tekee opiskelun ohella vuoropäällikön töitä hampurilaisravintolassa.

Silvennoinen on puhunut opiskelukavereidensa kanssa jaksamisesta. Hänen mielestään on tärkeää, että opiskelijat puhuvat avoimesti niin hyvistä kuin huonoista asioita ja siitä, miten opiskeluiden kanssa menee.

Silvennoiselle tärkeitä voimavaroja ovat musiikki, positiivinen asenne sekä kaverit, joita hänellä on niin opiskelun, työn kuin musiikin parista. Jaksamisen kannalta tärkeää on myös säännöllinen ruokarytmi, liikunta ja opiskeluhommien järkevä jaksottaminen.

Perhe ja suku ovat tärkeitä tukijoita.

– Minulla on tosi rakastava perhe, joka on kasvattanut minut hyvin elämää varten, Silvennoinen sanoo.

JULIUS SILVENNOISEN tavoitteena on nyt valmistua sosionomiksi keväällä 2027. Toiveiden työpaikka olisi lasten ja nuorten parissa koulussa tai vaikka nuorisotilassa.

Toiveissa on myös, että kolmen vuoden päästä bändihommat olisivat astetta isommalla. Silvennoinen laulaa Terromania­nimisessä metalliyhtyeessä, jonka ensimmäinen albumi julkaistiin viime vuonna. Bändiltä on tulossa uutta musiikkia lähivuosina.

Jossain horisontissa on myös haave avioliitosta ja perheen perustamisesta.

– Sitten kun on oikea hetki. Ihan ehdottomasti sitten, kun elämään tulee joku ihminen, jonka kanssa haluaa miettiä perheen perustamista, Silvennoinen sanoo.

Hän kehuu oman opiskeluporukan ilmapiiriä. Joskus joku tekee ryhmätöissä enemmän kuin muut ja joku toinen vähemmän ja siitä on keskusteltu, mutta keskinäistä kilpailua hän ei ole kokenut.

Opiskelukavereita yhdistää halu työskennellä sosiaalialalla ja auttaa ihmisiä. Eri ikäisiltä ja eri elämänvaiheissa olevilta opiskelijoilta kuulee erilaisia näkemyksiä. Vertaistuki on vahvaa.

– Nyt näen tulevaisuuden hyvin positiivisena. En malta odottaa, mitä seuraavien vuosien aikana tapahtuu.

PARHAASEEN LUOVAAN prosessiin tarvitaan oman motivaation ja sisäisen turvallisuuden lisäksi vielä jotakin. Tuo jokin on Kari Uusikylän mukaan flow­tila eli virtaustila, jossa ihminen on täysin uppoutunut käsillä olevaan tehtävään ja pystyy käyttämään kaikkia taitojaan. Sellaisessa tilassa ei välttämättä huomaa ajan kulua.

Uusikylän mukaan flow­tilan tunnisti ja nimesi vuonna 1990 unkarilais­amerikkalainen psykologi Mihaly Csikszentmihalyi. Hänen mukaansa ihminen on luovassa flow­tilassa kaikkein onnellisimmillaan.

– Luovan prosessin ydin on sen aikana koettu onnellisuuden ja tyytyväisyyden tila, Uusikylä sanoo.

Flow­tilassa pysyminen edellyttää Uusikylän mukaan sitä, että ihmisen kyvyt ja taidot ja käsillä olevan tehtävän vaativuus ovat tasapainossa.

– Flow­tilan saavuttaminen ei onnistu, jos opiskelija kokee, että hänellä ei ole tehtävään riittäviä kykyjä tai taitoja. Tällainen kokemus johtaa päinvastaiseen suuntaan: pelkoon, ahdistukseen, työn lopettamiseen ja jopa alalta pakenemiseen.

Julius Silvennoisen opintopolku on ollut mutkikas. Nyt sosionomiopinnoissa häntä kantaa opiskeluporukan hyvä ilmapiiri.

”

Nyt näen tulevaisuuden hyvin positiivisena. En malta odottaa, mitä seuraavien vuosien aikana tapahtuu.

OPISKELIJA JULIUS SILVENNOINEN

Toinen tapa menettää flow on se, että tehtävä tuntuu liian helpolta. Silloin ihminen tylsistyy ja menettää mielenkiintonsa. Lahjakkaalle opiskelijalle voi käydä niin, jos opetus toistaa hänelle jo selviä asioita.

– Paras flow syntyy siitä, että opiskelija tuntee olevansa riittävän hyvä taidoiltaan ja luovan tehtävän vaativuustaso on sopiva, ei liian vaikea eikä liian helppo.

FLOW’N VOI KOKEA opiskelun tai työn lisäksi esimerkiksi kirjaa lukiessa, juoksulenkillä, käsityön äärellä tai keskustelussa samanhenkisen ihmisen kanssa. Kari Uusikylä kertoo esimerkin eläkkeelle jääneestä naisesta, joka oli löytänyt oman flow’nsa.

– Hän oli ollut työssä, jossa ei saanut tehdä virheitä. Nyt hän maalaa akvarelleja ja nauttii niin, että ajan taju häviää. Hän kertoi minulle kiipeävänsä tällä tavalla joka päivä hopeareunaiseen pilveen.

Myös joukkuepeleissä voi Uusikylän mukaan syntyä hetkiä, joissa koko joukkue on samanaikaisesti flow’n kaltaisessa tilassa. Silloin pelissä näkyvät pelaajien hyvät suhteet ja se, miten kukin heistä voi.

– Tosin epäilen, voiko sellaista tapahtua usein nykyaikaisessa jalkapallossa, jossa tietokoneen avulla määritetään se, missä kukin pelaaja voi juosta, sanoo jalkapalloa itsekin pelannut Uusikylä.

OMAN FLOW’N LÖYTÄMISESSÄ on Kari Uusikylän mukaan kyse enemmästä kuin vain onnistumisesta opiskelussa tai työssä. Ihminen voi saavuttaa omaisuutta, menestystä ja muita yhteiskunnassa arvostettuja asioita myös ilman flow­kokemusta, mutta silloin elämästä jää puuttumaan jotakin tärkeää.

– Yhdysvaltalaisten psykoterapeuttien odotushuoneet ovat täynnä rikkaita miehiä, jotka ovat saaneet elämässään kaiken, mutta eivät koe mitään todella arvokkaaksi. Vaikka ihmisellä olisi kaikki maallinen mammona mutta hän eläisi arkeaan ilman flow­kokemuksia, hän olisi onneton. ■

”Peräseinä näkyy jo”

Entinen rokkikukkoilija Pate Mustajärvi laulaa nyt 68-vuotiaan elämästä. Kun tiedostaa ajan rajallisuuden, saa elämästään enemmän irti, hän ajattelee.

TEKSTI JANNE FLINKKILÄ KUVA JOONAS BRANDT

Freedom!

Pate Mustajärvi, 68, nostaa kädet eteensä ja on kääntävinään kaasukahvaa. Tänä kesänä entisellä Popeda-solistilla ei ollut yhtään keikkaa. Siksi oli kerrankin aikaa ajella 1800-kuutioisella Triumph Thunderbirdillä, jota hän kutsuu ”valtamerihöyryksi”.

– Moni ihmettelee, miksi ajan tämän ikäisenä isolla, raskaalla pyörällä. Minua kiehtoo siinä kaksi asiaa: Ensinnäkin freedom, eli se on äärimmäisen vapauttavaa. Toisaalta siinä pitää olla joka hetki äärimmäisen skarppina. Se tekee hyvää kaalille ja sielulle.

Moottoripyörän selässä Mustajärvi tuntee vahvasti elävänsä ja on samaan aikaan hyvin tietoinen kuolevaisuudestaan. Hän innostuu laajentamaan ajatuksen kokonaiseksi elämänfilosofiaksi.

– Jos ihminen ajattelisi yleisemminkin noin, sillä tavalla voisi elää pidempään ja paremmin. Ole skarppina, mutta pidä silti hauskaa!

”PERÄSEINÄ NÄKYY JO.” Tätä kirjailija Tuomas Kyröltä lainattua ilmaisua Pate Mustajärvi on viljellyt viime vuosina mielellään. Hän täsmentää, että se peräseinä on jo kosketusetäisyydellä, ja nauraa päälle. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että kun tiedostaa ajan rajallisuuden, sitä on turha tuhlata joutavanpäiväisyyksiin. Tämän syksynkin hän kiertää esittämässä uuden Pelkkää Patea -levynsä musiikkia pitkin Suomea.

– Kannattaa tehdä jotain muuta kuin makailla sohvalla, lutkuttaa kepua ja kattella Netflixiä. Mustajärveä alkaa naurattaa. Hän muistaa esimerkin muutaman vuoden takaa. Hän huhki kävelysauvojen kanssa ylämäkeen, kun takaa alkoi kuulua ison jenkkiauton lotkotus.

– Käännyin katsomaan, ja sieltä tuli Dodge Challenger, jonka ratissa oli puolituttu kaveri. Hän painoi napista sähköikkunan auki ja kysyi, kuolemaako pakoon sauvot. Mun täytyi sanoa, että itse asiassa kyllä!

Naurunkäkätyksen jälkeen Mustajärvi vakavoituu. Kaveri huristeli menemään, ja Mustajärvi jatkoi sauvomista. Samalla hän huomasi pohtivansa, miksi omasta kunnosta huolehtiminen oli vanhemmiten alkanut kiinnostaa.

– Jos kroppa tai kaali menee jumiin, niin mitä vanhemmaksi tulee, sitä vaikeampi jumia on aukaista. Sitten löytääkin itsensä sohvanpohjalta eikä enää pääse ylös. Siihen en enää halua itseäni päästää.

Peräseinän lähestyminen auttaa myöntämään tosiasiat. Muutama vuosi sitten Mustajärvi päätti, että kukkoilu Popedan keulakuvana saa loppua. Hän ei halua hautaan asti huutaa ”pullat pystyyn” ja kammeta jalkaa monitorille. Ikuisen murrosiän elättely saa jäädä nuoremmille. Jäähyväisensä Popedalle hän jätti vuosi sitten. – Lavalta pitää ymmärtää kävellä pois ennen kuin joku taluttaa.

”Käännyin katsomaan, ja sieltä tuli Dodge Challenger, jonka ratissa oli puolituttu kaveri. Hän painoi napista sähköikkunan auki ja kysyi, kuolemaako pakoon sauvot. Mun täytyi sanoa, että itse asiassa kyllä!

POPEDASTA LÄHTEMINEN vapautti Pate Mustajärven jatkamaan matkaa sooloartistina. Nyt hän saa laulaa aiheista, jotka ovat lähempänä 68-vuotiaan elämää. Uudella sooloalbumilla on kappale nimeltä Tervas. Siinä yksi sanoittaja Jarkko Honkasen rivi kosketti Mustajärveä heti ensilukemalta: ”Viereltä toisten kaatuvan näin.”

– Tekstin tunnelma ylipäätään kolahti. Huomasin jälleen kerran miettiväni ihmisiä, joiden kanssa on laitettu alulle aika isoja asioita, mutta jotka eivät enää hillu täällä.

Yksi näistä viereltä kaatuneista on Popedan alkuperäinen kitaristi Tapani ”Arwo” Mikkonen. Hän menehtyi vuonna 1986 keikkapaikalla synnynnäisen sydänvian aiheuttamaan sairauskohtaukseen. 31-vuotiaan sielunkumppanin kuolema sai Mustajärven kyseenalaistamaan koko bändiuran mielekkyyden. Mikkosen lesken toiveesta Popeda jatkoi eteenpäin, sillä sitä Arwokin olisi halunnut. Mustajärven viimeisellä Popeda-keikalla Ratinan stadionilla lauloi myös hänen tyttärensä, jo -

ka oli syntynyt samana vuonna kuin Arwo oli kuollut.

– Mietin, näetköhän sää Arwo tämän. Ehkä hän jossain suki tyytyväisenä viiksiään ja poltti valkoista Marlboroa. En tiedä.

VIERELTÄ ON KAATUNUT Arwo Mikkosen jälkeen muitakin. Pate Mustajärvi on joutunut hyvästelemään lukuisia läheisiä kollegoita kuten Juice Leskisen ja Olli Lindholmin Toinen edesmennyt Popedan alkuperäisjäsen Ilari ”Ilpo” Ainiala tuli vuosi sitten mieleen ullakkoa siivotessa. Nykyisin Mustajärvi asuu vaimonsa kanssa Tampereen Ikurissa omassa lapsuudenkodissaan. Saman rintamamiestalon autotallissa perustettiin vuonna 1977 Popeda-yhtye. – Kun me konmaritettiin vaimoni kanssa taloa, löysin kissanvintin pohjilta pahvilaatikon, jossa oli vihko. Tunnistin heti Ilarin käsialan. Me oltiin ihan tosissamme tehty rock-oopperaa, joka oli tietysti todella kömpelö. Käsikirjoitus alkoi siitä, että kaveri herää mielisairaalasta. Sitä lukiessa tuli semmoinen olo, että tiedettiinkö me jo silloin, kuinka meille tulee täällä käymään.

Mustajärvi naurahtaa, että 70-luvun lopulta asti he tekivät älyttömästi töitä todistaakseen, että Popeda on Suomen ilkein, vaarallisin ja juopoin bändi. Viime vuodet hän on tehnyt vähintään yhtä paljon töitä päästäkseen siitä imagosta eroon.

Mustajärven uusimmalla soololevyllä on Janne Rintalan ja Aki Tykin sanoittama kappale Hei äijä. Sen päätössanat summaavat nykytilanteen: ”Ei oo kovempaa kuin iso äijä, joka herkistyy. Kunhan pehmeytensä peilin eessä itsellensä hyväksyy”.

NUORUUSVUOSINA Pate Mustajärvellä oli moottoripyörän selässäkin vauhtia enemmän kuin malttia. Muistot siitä näkyvät yhä röntgenkuvissa. Elämä on opettanut, että silmittömän kaahaamisen sijaan välillä on parempi pysähtyä pohtimaan, minne on menossa ja mitä oikeasti haluaa. Ellei menoa ymmärrä jarruttaa itse, äkkipysäys voi olla raju.

– Kyllä minullakin on ollut omat pysähtymisen paikkani. Silti en ole koskaan ajatellut, että lopettaisin nämä hommat. Olen vain pohtinut, millä tavalla tästä mennään eteenpäin. – Ja sitten kun on taas lähtee taas eteenpäin, toivottavasti jossain kohtaa tajuaa myös olla itselleen armollinen. ■

Kuka?

Pauli Antero ”Pate” Mustajärvi, 68, tunnetaan Popeda-yhtyeen alkuperäisenä laulusolistina. Hän jätti Popedan vuosi sitten ja keskittyy nyt soolouraansa.

Mitä?

Pelkkää Patee -albumi julkaistiin elokuussa. Mustajärvi esiintyy samannimisellä kiertueella 4.10. Vantaan Kulttuuritalo Martinuksessa ja 30.10. Helsingin Savoy-teatterissa.

Motto

Älä myrkytä ittees.

Jumala löytyy hiljaisuudesta

Nobel-palkitun kirjailijan Jon Fossen mielestä Jumalaa ei voi kuvata sanoin, mutta hänen läsnäolonsa voi kokea. Lokakuun alussa ilmestyy hänen ensimmäinen suomennettu romaaninsa Aamu ja ilta.

TEKSTI HANNU HARJU KUVA AGNETE BRUN

Kun norjalaiselle Jon Fosselle myönnettiin vuosi sitten Nobelin kirjallisuuspalkinto, Ruotsin akatemia painotti hänen kykyään antaa ääni sille mille ei ole sanoja. Tämä kuulostaa hiukan nurinkuriselta: miten sanomatonta voi sanoittaa.

Tämä on kuitenkin Fossen kirjailijakuvan ytimessä: hän – ja hänen yli viidenkymmenen teoksensa henkilöhahmot – pyrkivät usein kohti sellaista tunne- ja olotilaa, jota ei voi sanoin nimetä, mutta joka on hyvin kokonaisvaltainen kokemus.

Fosselle tämä sanojen ulottumattomissa oleva tila on uskonnollinen kokemus. Kun sanat loppuvat ja on vain hiljaisuus, ollaan jonkin perustavanlaatuisen äärellä. Ihminen aistii Jumalan läsnäolon. ”Ehkä”, totesi Fosse Nobelin vastaanottaessaan.

PERHETAUSTALTAAN Jon Fosse, 65, on evankelisluterilainen. Hän syntyi ja kasvoi pienessä länsinorjalaisessa kaupungissa, jossa kalastus oli keskeinen elinkeino. Monet hänen näytelmänsä ja

romaaninsa sijoittuvat pieniin, nimeämättömiin merenrantakyliin.

Hänen tarinoillaan ei aina ole konkreettista yhteyttä nykyaikaan, ja monet niistä olisivat voineet tapahtua vaikka sata vuotta sitten. Tämä tuo niihin ajattomien kansantarinoiden vertauskuvallista luonnetta.

Fosse kävi luterilaisissa jumalanpalveluksissa, mutta ajan kuluessa pappien saarnat alkoivat vaivata häntä. Sanat eivät tuntuneet tavoittavan sitä, minkä hän itse koki omassa Jumala-suhteessaan olennaiseksi.

Paljo puhe ei tuntunut vievän häntä lähemmäksi Jumalaa, vaan hiljaisuus, tunnelma, sanomaton. Jumalan olemus ja läsnäolo ei ollut hänestä sanoiksi puettavissa.

Fosse kiinnostui varhaisen kristinuskon mystisemmistä piirteistä ja gnostilaisuudesta, jotka jättivät hänen mielestään nykyisiä saarnoja enemmän tilaa henkilökohtaiselle kokemukselle. Fosse liittyi katoliseen kirkkoon vähän yli kymmenen vuotta sitten. Luterilaisissa palveluksissa sana tuntui selättävän hiljaisuuden, intiimin kokemuksellisen tilan.

NÄYTELMÄKIRJAILIJA Jon Fossesta tuli 1990-luvun puolivälissä vähän sattumalta: häntä pyydettiin sovittamaan Henrik Ibsenin Brand, jossa on pitkiä monologeja ja sivujuonia.

Sattumaa vaiko johdatusta, että tilaus koski juuri Brandia, Ibsenin uskonnollisinta näytelmää. Sen päähenkilö lähtee syrjäisellä vuoristoseudulla sijaitsevan seurakunnan papiksi, ja hänen uskonsa ehdottomuus koituu lopulta tragediaksi koko perheelle.

Fosse jatkoi näytelmien kirjoittamista huomattuaan, että niistä sai paremman korvauksen kuin hänen arvostetuista ja kokeellisista romaaneistaan, mutta myös siksi että näytelmien tiukka muoto ja repliikkien väliin jäävä sanomaton tila luontui hänelle.

Fosse on eritellyt omaa suhdettaan Norjan nimekkäimpään dramaatikkoon. Ibsenin monet näytelmät rakentuvat rajuille konflikteille ja päättyvät tuhoisasti, sen sijaan Fossen teoksissa on usein toivon ja sovituksen mahdollisuus, ne ovat armollisempia henkilöidensä suhteen.

”

Luterilaisissa palveluksissa sana tuntui selättävän hiljaisuuden, intiimin kokemuksellisen tilan.

NYT JON FOSSEA on käännetty yli 50 kielelle, ja hän on Euroopan esitetyimpiä näytelmäkirjailijoita. Suomessa hänet löydettiin 1990-luvun lopulla, neljännesvuosisata ennen Nobel-palkintoa.

Näytelmien nimet Poika, Lapsi, Nimi ja Tyttö sohvalla kuvaavat hyvin niiden minimalismia.

Fosse jättää paljon sanomatta, suosii niukkaa ja aukkoista ilmaisua. Hänen teostensa ihmiset vaikuttavat usein tietävän paljon enemmän kuin kertovat. He myös sanovat vähän ja enemmänkin miettivät asioita, puhuvat lyhyin ja arkisin lausein ja toistavat niitä.

Tällainen johtaa kiinnostavaan tilanteeseen: mitä vähemmän sanotaan, sen enemmän sanomaton saa merkitystä ja painoarvoa. Useissa tarinoissa yksinolo tuo ihmiselle suurimman lohdun.

”Olen ylpeä siitä, ettei teoksissani ole teoreettisia rakennelmia ja että ne rakentuvat yksinkertaisille sanoille kuten pöytä, tuoli ja mies”, Fosse on sanonut.

RUNOUTTA Jon Fosse pitää kiinnostavimpana kirjallisuuden lajina, koska siinä kieli voi olla outoa ja hyvin henkilökohtaista. Näytelmien ja romaanien kieli on konkreettisempaa ja vähemmän monimerkityksistä.

liian pieni synnytettäväksi ja tulehdus uhkaa naisen henkeä. Pari käy rukoilemassa kirkossa. Suuri ilo muuttuu mykistäväksi tragediaksi.

Draamassa Nimi nuori tyttö on raskaana. Tunnelma hänen vanhempiensa luona on hämmentynyt, lopussa tuleva isä lähtee paikalta, varmaan lopullisesti.

Näytelmässä Tyttö sohvalla kaksi sisarta keskustelee kotona. Toinen toimii taiteilijan mallina. Hän haluaa kokeilla siskonsa näyttäviä vaatteita. Isä on merillä, äidillä on suhde tämän veljen kanssa. Siskot ja äiti kyselevät jatkuvasti toistensa menoista. Näytelmä päättyy odotukseen: mikään ei juuri ole muuttunut. Ja silti on.

Fosse rakentaa tarkoituksella katsojaa hämmentäviä pistoja tarinaan: onko yhtäkkiä ovesta sisään astuva merimies-isä todellinen vai kuvitelma?

PISTEIDEN KÄYTÖN Jon Fosse on lopettanut romaaneissaan kokonaan, mikä voi joitain hämmentää. Ratkaisu on voimakas, kun se yhdistyy kirjailijan tapaan rinnastaa ja sekoittaa aikatasoja. Keino imaisee lukijan tehokkaasti päähenkilön pään sisään, näkemään tämän elämän tärkeimmät kokemukset peräkkäin ja sisäkkäin. Seitsemän pienoisromaania sisältävässä 800-sivuisessa kokonaisuudessa Septologien (2019–22) Fosse kuvaa juomisen lopettanutta kuvataiteilija Aslea, jolla on kaima toisessa kaupungissa. Kaksoisolentotarinassa Fosse kuvaa ihmisen kamppailua heikkouksiensa harjanteella sekä luo ääripäiden dialogin: toinen Asle uskoo Jumalaan, toinen ei. Toinen Asle pelastaa toisen jäätymästä lumeen, tämä tuntuu antavan toiselle luomisvoimaa. Aslet ovat riippuvaisia toisistaan. Fossen teoksissa painottuvat elämänjanan päät, syntymä ja kuolema. Ensin mainitun jälkeen on valmistauduttava jälkimmäiseen.

LOKAKUUN ALUSSA ilmestyvässä ensimmäisessä romaanisuomennoksessa Aamu ja ilta (suom. Katriina Huttunen, WSOY) todella tapahtuvat ja kuvitellut tapahtumat lomittuvat, eri aikatasot laskostuvat sulavasti sisäkkäin. Pienoisromaanin alussa aviopari saa lapsen, joka saa Olai-isän toiveen mukaisesti nimen Johannes. Johanneksesta tulee kalastaja, kuten on hänen isänsäkin.

Romaanin toinen osa kuvaa Johannesta vanhana miehenä, yhtä päivää hänen elämässään. Puoliso Erna on edesmennyt. Hän juo aamulla kahvia ja tupakoi, lähtee veneelleen ja miettii puolisoaan ja lapsiaan, joita on siunaantunut seitsemän. Hän törmää ystäväänsä Peteriin, jonka pitkän tukan hän lupaa leikata, kuten hän on tehnyt 50 vuotta.

Jon Fossen teoksissa painottuvat elämänjanan päät, syntymä ja kuolema.

Monet hänen näytelmänsä rakentuvat käytännössä yhden tilanteen, solmukohdan varaan. Ne laajenevat aikaan ennen ja jälkeen tätä tilannetta. Lapsi-näytelmässä kaksi nuorta ihmistä tapaavat ja perustavat perheen. Nainen tulee raskaaksi ja lapsivesi tulee liian aikaisin. Lapsi on aivan

Mutta jotain outoa tapahtuu. Miksi Peter ei yhtäkkiä näekään häntä? Ja miksi tytär kävelee hänen lävitseen? Lopussa Johannes tapaa taas Peterin, joka vie hänet veneretkelle kohti paikkaa, jossa ei tarvita enää sanoja. Siellä odottaa myös Erna. Johanneksen mielen valtaa rauha. Jon Fosse kuvaa ihmisiä oman elämänsä adventtina, hämmentävissä tunnoissa ja menneitä kokemuksia ja tekemiään ratkaisuja punniten. Mutta juuri se, että hänen tarinoidensa loput jäävät avoimiksi, tekee niistä toiveikkaita.

Monesti ihmisen usko nimeämättömään, todeksi koettuun mutta vaikeasti todennettavaan, tuo lohtua ja rauhaa. Raskaiden vaiheiden jälkeen odottaa lupaus jostakin, tyyni veneretki, valkoinen, kirkas valo. ■

Huoli-ilmoitus ei aina johda mihinkään

ASSI UUSIKALLION INFORMAATIO huoli-ilmoituksesta on todellisuutta optimistisempi (K&k 29.8.).

Tein huonossa elämäntilanteessa olleesta ja neljän seinän sisälle jumiutuneesta henkilöstä kirjallisesti kolme huoli-ilmoitusta ja kaksi muuta henkilöä soittamalla LänsiUudenmaan hyvinvointialueen sosiaalipalveluihin. Mikään näistä viidestä yhteydenotosta ei johtanut sellaisiin konkreettisiin toimenpiteisiin, että sosiaalityöntekijä olisi tavannut kasvotusten tuon apua tarvitsevan henkilön.

Uusikallion mainitsema sosiaalihuollon palveluprosessin vireille tuleminen jäi käynnistymättä eikä välittävää sosiaalityöntekijää ollutkaan. Näin huoli-ilmoitus jäi vain kosmeettiseksi toimenpiteeksi. Apua tarvitsevan ihmisen palvelutarpeen arviointi onnistuu vain, kun hänet kohdataan kasvotusten ja avun tarve arvioidaan konkreettisesti.

Esimerkiksi sairaudentunnoton ihminen ei tiedosta olevansa avun tarpeessa, mutta talvikylmän kodin sähköttömyys saattaa kertoa, että elämänhallinta on pettänyt. Tai kotiinsa haja-asutusalueelle jumiutunut ei käy postilaatikolla, jolloin sosiaalityöntekijän kirjeet eivät päädy perille ja avun tarve jää huomiotta. On todella sääli, jos huoli-ilmoitus näyttäytyy vain palana paperia, jolla ei ole merkitystä.

Kellonummen kappeli kiinnostaa monia

IRMA TALONEN toivoi entistä monipuolisempaa käyttöä Kellonummen kappelille Espoossa. Kiitos tärkeän asian esillä pitämisestä (K&k 29.8.)!

ongelmia. Esimerkiksi Alankomaissa eutanasiaoikeus laajennettiin viime vuonna koskemaan 1–12-vuotiaita lapsia. Useissa maissa eutanasia myönnetään myös mielenterveyspotilaille.

Lääkäriliitto vahvisti negatiivisen kantansa keväällä kattavan selvitystyön pohjalta. Olen samalla linjalla Lääkäriliiton kanssa. Suomen tulee hallitusohjelmaan kirjatun mukaisesti varmistaa elämän loppuvaiheen arvokkuus ilman kärsimystä ja korjata alueelliset ja laadulliset erot saattohoidossa ja palliatiivisessa hoidossa.

Kaisa Garedew kansanedustaja (PS)

Kotieläimetkin päästetään kivuistaan

TÄSSÄ LEHDESSÄ oli artikkeli eutanasiasta (K&k 13.6.). Kuka on pätevä päättämään ihmisen elämästä, ellei henkilö itse? Pitäisikö päätösvalta olla henkilön vanhemmilla, jos ovat elossa? Hehän ovat kyseisen henkilön maailmaan saattaneet. Jos ei ole itse kokenut sietämättömiä kipuja, on niitä mahdoton käsittää.

Mikki Nieminen Espoo

Eutanasiaa ei pidä laillistaa

EDUSKUNTA KESKUSTELI 5.9. eutanasian laillistamista vaativasta kansalaisaloitteesta. Vastustan eutanasiaa jyrkästi enkä pidä sitä ratkaisuna kärsivien auttamiseen. On äärimmäinen ihmisarvon loukkaus tarjota kuolemaa vaihtoehdoksi saattohoidon kehittämiselle.

Eutanasian tai lääkäriavusteisen itsemurhan sallimista perustellaan usein itsemääräämisoikeudella, sietämättömällä kärsimyksellä ja lainsäädännön tarkkarajaisuuden korostamisella. Käytännön tasolla mikään näistä ei päde.

Kellonummen kappeli ja hautausmaa säilyvät seurakuntien omistuksessa. Ne ovat olennainen osa kirkon ydintehtävää. Luomakunta ja sen varjeleminen on sekin aina ollut kirkon toiminnan keskiössä. Tästä osoituksena on Kellonummen kappelin ja hautausmaan jo kolmesti saama Green Flag Award- palkinto. Siunauskappelissa pidetään hautajaisia ja siunaustilaisuuksia. Musiikkitilaisuudet ja muut tapahtumat ovat myös mahdollisia. Kappelissa tapahtuu varsinkin joulunaikaan ja juhlapyhinä jo paljon. Näille tapahtumille on kysyntää, ja ne tulevat varmasti lisääntymään tarpeen kasvaessa. Kellonummen kappeli ja hautausmaa ovat myös itsessään kiinnostavia paikkoja. Alueen arkkitehtuuri ja luonto ovat ainutlaatuisessa yhteydessä toisiinsa. Kappeli ja hautausmaa ovat paitsi lähellä hyvien liikenneyhteyksien päässä, myös laajan ja koskemattoman luontokohteen vieressä. Suomessa hengellisyys on aina yhdistynyt luontokokemukseen erityislaatuisella tavalla. Nämä näkökulmat kiinnostavat varmasti myös sellaisia ihmisiä, joilla ei vielä ole ketään läheistä Kellonummen hautausmaalla. Ari Paavilainen Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti

Lopullisen arvioinnin ja vastuunkannon joutuu aina tekemään potilaan sijaan lääkäri. Kipu ei tutkimusten mukaan ole pääsyy toivoa eutanasiaa, vaan muun muassa masennus ja toivottomuus. Kipuja pystytään lähes jokaisessa tapauksessa lievittämään.

Aukotonta lainsäädäntöä ei pystytä luomaan subjektiivisten kokemusten perustalle, ja eutanasian hyväksyneissä maissa on väistämättä nähty eutanasiaoikeuden laajenemista, virhearvioita ja raportoinnin

Kotieläimetkin päästetään pois kivuista ja säryistä, mutta ihmistä ei. Onko ihmisarvoista elämää kitua vuosikaudet sängyssä maaten? Tässä asiassa ihminen ei ole tasa-arvoinen. Tietysti mahdollista eutanasiaa varten täytyy keskustella eri asiantuntijoiden kanssa.

Ei kuitenkaan anneta päätöksentekoa kansanedustajille, jotka eivät välitä tavallisen ihmisen ongelmista. On muitakin, jotka eivät ole sairaita, mutta haluaisivat jo pois, esimerkiksi asunnottomat, yksinäiset, työttömät, kolmea työtä tekevät yksinhuoltajat tai päihteiden käyttäjät.

Jos tulee ajatuksia elämän päättämisestä, kannattaa ottaa yhteyttä diakoniin. Diakonilla on aikaa keskustella ja neuvoa asiassa kuin asiassa. Olen saanut monesti ongelmiini apua.

Kari Palomäki Martinlaakso, Vantaa

Lukuvaikeuksia on minullakin

JARI KOVALAINEN kirjoitti tärkeästä aiheesta (K&k 12.9.). Vaikka en olekaan puna-vihersokea, minullekin väripohjalle painetut tekstit ovat vaikeaa luettavaa.

Johanna Korhonen työtön Vantaan Hakunilasta

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Pentti Linkola puolustaisi raakkuja ja antaisi

lukijalle kotiläksyjä

Suomussalmen raakkujen kohtalo ja Elokapinan mielenosoitukset tekevät ekofilosofi Pentti

Linkolan teksteistä jälleen ajankohtaisia.

1. Vakava ja hauska ovat usein samassa suunnassa ”Hullu”, ystäväni kommentoi, kun nauroin lukiessani ja hän huomasi, että käsissäni oli Pentti Linkolan (1932–2020) kirja Voisiko elämä voittaa (Tammi 2004). Hänen oli kuitenkin pakko nauraa mukana, kun luin ääneen, mitä tunnettu ekofilosofi ja kalastaja ajatteli elintarvikehygieniasta. Taitavasti kirjoitettu ja itse eletty kontrasti nykyiseen elämänmenoon vetoaa huumorintajuun, vaikka tekstien pohjavire olisi vakava ja surullinen.

2. Linkola puolustaisi raakkuja ja niitä suojelevia naisia Monet Pentti Linkolan vuosikymmeniä sitten kirjoittamat tekstit ovat

polttavan ajankohtaisia. Linkolan tekstejä lukenut ei yllättynyt laajaa huomiota herättäneestä ympäristörikoksesta, jossa Suomussalmen uhanalaiset raakut jäivät metsäkoneen renkaiden alle.

Linkola kirjoitti paljon metsäteollisuuden lainalaisuuksista, joiden edessä luontoarvot saivat väistyä. Hän tunnisti myös raakku-uutisista tutun perustarinan, jossa konetta käyttävän miehen vastinparina on luontoa suojeleva nainen.

Tänään Linkola puolustaisi epäilemättä raakkuja ja niiden puolesta puhuvia naisia. Hänen tekstinsä taustoittavat myös Elokapinaliikkeen mielenosoituksia paremmin kuin moni kuluneen kesän uutinen.

3. Voima tulee kirjallisuudesta ja luonnossa kävelystä Pentti Linkola tunnustautui kaunokirjallisuuden ystäväksi, ja tämä harrastuneisuus näkyy hänen tekstiensä kielellisessä ilmaisuvoimassa. Mutta vähintään yhtä tärkeää on ollut linturetkillä, metsissä ja järvenselällä vietetty aika. Omakohtainen ja verrattoman tarkka luonnon tuntemus tekee Linkolan teksteistä uskottavampia kuin jos samat ajatukset olisi ajateltu vain kirjoituspöydän ääressä. Unelmat paremmasta maailmasta (WSOY 1971) eivät syntyneet kotisohvalla vaan maastossa.

4. Tänään luen eri tavalla totalitarismia ihannoivia ajatuksia Ekologisen romahduksen välttäminen ei voi Pentti Linkolan mielestä onnistua demokraattisessa järjestelmässä, koska kansa ei koskaan lakkaa haluamasta lisää elintasoa ja uutta tavaraa. Tässä kohdassa hän tekee ajatusvirheen: kun vapaat yhteiskunnat eivät pysty pysäyttämään luonnon tuhoutumista, ratkaisu on totalitaarinen hallinto. Mutta miksi niin olisi?

En tunne yhtään esimerkkiä luontosuhteensa korjanneesta tota-

litaarisesta valtiosta. Epäilen, olisinko kuullut myöskään Linkolan kaltaisesta toisinajattelijasta, jos eläisin sellaisessa maassa.

Tänään luen totalitarismia ihannoivia ajatuksia toisenlaisesta näkökulmasta: tiedän, että ääriajattelu ei jäänyt historian lehdille eikä demokratian säilyminen ole enää itsestään selvää.

5. Lukija saa kotiläksyn, joka on entistä ajankohtaisempi Elonkehä oli Pentti Linkolalle pyhä. Luonnon monimuotoisuus oli hänelle perimmäinen arvo, jonka johdannaisia kaikki muut arvot olivat. Talouden ja maapallon väkiluvun rajaton kasvu ei ollut mahdollista rajallisessa maailmassa. Tällaiselta pohjalta Linkola hylkäsi ajatuksen luovuttamattomasta ihmisarvosta.

Kun olen Linkolan kanssa eri mieltä, minulle jää kaksi vaihtoehtoa: yritän lakaista häiritsevän ajatuksen maton alle tai annan itselleni kotiläksyjä pitkäksi aikaa. Jälkimmäinen vaihtoehto tarkoittaa sitä, että otan ihmisen aiheuttaman luontokadon todesta ja kysyn itseltäni, miten tiedon kanssa tulisi elää.

TANELI KYLÄTASKU

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

Hammaslääkäri Ada Tikka

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

· Ilmainen hammastarkastus hoidon yhteydessä, muuten vain 15 €

· Hammasvalkaisu 99 €

· Purentakisko 270 €

alk. 69 € aika 20 min. T A K U U T Y Ö

· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 € ○ Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

OLETKO PELKOPOTILAS

050 5533 050

Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella

Hammaslääkäriasema

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla 020 730 7260

• Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki

• Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa (09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila

Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet

Kiinteistönvälitystä

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella. Soita vaikka heti!

Jukka Norta Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Heidi Juuti Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 040 500 83 69 heidi.juuti@remax.fi

050 594 3287 KotonaAsuen.fi

Luotettavaa apua kotiin jo vuodesta 2008

• Kumppanuutta ja seuranpitoa

• Alzheimer ja muistihoivaa

• Henkilökohtaista hoivaa

• Viriketoimintaa

• Ruoanvalmistusta

• Kodinhoidollista avustusta

• Asiointi- ja kuljetusavustusta

Syksyn huoneistoremontit varataan nyt meiltä saat kaikki palvelut! Jabell Oy p. 0400 689742, jari@jabell.fi, pyydä arvio!

Kaipaatko kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua? Juttuseuraa?

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Seniorilo Oy Helsinki

P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.

Kristillistä ratkaisukeskeistä terapiaa ja sielunhoitoterapiaa. Turvallisesti ja luottamuksella.  Sinua kuunnellen ja kunnioittaen. NodosMentis Tmi Brita Lammila  www.nodosmentis.fi,  info@nodosmentis.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 446 2186

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 040 446 2185

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 39€+tehty työ.

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kirkko ja kaupunki -lehdessä

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Taide-esineet. Arvoirtaimisto. Antiikki. 1900-1980. Artek. Kokoelmat. Kuolinpesät. Käteismaksu/tili. 045 209 8800 Pekka funktiodesign.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Kuolinpesien osto- ja tyhjennyspalvelu ym. tavaraerät. P. 040 751 4464/Mika.

Ostetaan

Palveluja tarjotaan

HAMMASTEKNIKKO

Esteetön kulku

SK Välitys Oy, Martinlaaksonkuja 1, 01620 Vantaa Heidi

Lakipalveluja

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset. Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen

Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Rakennusala

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Siivouspalveluja

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Hautauspalveluja

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800

www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Kotimaisin voimin ikkunanpesut vahvalla kokemuksella. P. 040 256 6907/Salonen

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

TMI SIIVOUS JA KOTIAPU

JARI HEIKKILÄ    PUH. 045 1635903

Siivousta, ikkunanpesua ja kaikkea kotiapua ammattitaidolla. 20e/h (sis. alv). Kotit.väh.jälk. 8e/h.

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

ke 25.9. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.1aA3. la 28.9. klo 17 sateenkaarikirkkopyhä Kallion kko, It. papink.2; P.Löija, A.Rask, Ääniset; messu, kahvit & svseurat turvallisemmassa tilassa. su 29.9. klo 16 seurat Tapiolassa, Kirkkop. 6; kahvit klo 15.30. ma 30.9. klo 18 veisuuta Rasti-srkkeskus, Tenholant.6 (Ruskeasuo). ti 1.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs., mm. lähettikirjeitä. ke 2.10. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne 1; tarj. klo 18.30.

pe 4.10. klo 19 seurat Espoonlahdessa Kipparink.8; kahvit klo 18.30. su 6.10. klo 10 kirkkopyhä Myyrmäen kko, Uomat.1 (Louhela); messu, tarjoilu & seurat. klo 16 seurat Seuratuvalla, Samuli ja Matteus kutsuvat; Veisuuveljet, T.Juntunen, O.Korkalainen, L.Pentti. ma 7.10. klo 19 seurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk.2; kahvit klo 18.30.

ke 9.10. klo 19 Körttikodin seurat. TULOSSA: la 26.10. klo 12-18 ”On hauska nähdä nyt” Seuratuvalla: veisuut, vastuuviikon keskustelutilaisuus, saksofonia ja runoja, kaikkien yhteiset seurat, nuorten köpärit: varaa kalenteriin!

Vuokralle tarjotaan

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225

Mobiili ja desktop -paketit kirkkojakaupunki.fi-verkkosivuilla. Kysy lisää mediamyynnistämme!

Seuraavat Kirkko ja kaupunki -lehdet ilmestyvät

10.10 Espoossa ja Kauniaisissa (varaus 27.9. mennessä) 24.10. jälleen kaikissa kaupungeissa (varaus 11.10. mennessä)

Mediamyynti

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

KIISTELTY NIEMIMAA

KIPPARIKVARTETIN TEIJO

LÄHELLÄ

HOITAJAN MITTAAMA TUNTURI

VIRKAMIES ESIKUVA

PUUVENEELLE

IHON PINTAAN

INNOTONTA KOROLLEKIN

LENTÄÄ

APARAATTI

PIKKUPOMO

RIKOLLISISTA

TYYTYMÄTÖN HOLLIN SUUNNITTELEMA TAIDEMUSEO

KAMALA HARRISIA KANNATTAVA ENTINEN PRESIDENTTI

HOTELLIPOIKA VAIN ELÄMÄÄ -TÄHTENÄ TUOREELLA KAUDELLA

VIULISTI YOSHIKO PUHALLIN

AINAKIN

TOTISESTI LOISTOT

VAHINGONTEKO KAITOJA KIRKKAITA ÄÄNIÄ

ROUH ETTA

TUNTEETTOMIA

SIIPAN SUKUA

KUUSTONEN VERBI

TOMMI UPPORIKAS

SARVETON

RAAM. PETTURI TIRSAT

MUSKETTISOTURI

KAATIMIA JUOTIKAS

VANHEMPI TUOKIO

ISKU HOTELLIKETJU

OSTO KSESTA JIHADISTINEN

ÄÄRIJÄRJESTÖ

SIELLÄ LIMA VAUVALLE

KOULU BRITTIELIITILLE

LUITA PEHMEÄMPIÄ

JUOKSIJA MONONEN

POHJALLA

KIITTI!

SUURENTELUJA RAINER

SUNNUNTAISIN KUULTAVA

EI HUVITA ....

OPRIN KERA ZELLWEGER O'CONNOR

MYÖS

SEKAVAT TARINAT

RAAMATUSSA KARVAINEN

NOBELPIISPA NEUVOVA

LAINEHTI MUINOIN HANKKIMISIA EI SAMMU RU OTSALAINEN

NYLJIN

NÄYTTELIJÄ SEAN

SPRIITÄ -P ETOS

29.9.

Mikkelinpäivän evankeliumissa (Matt. 18:1–9) Jeesus antaa lapsille erityisen arvon.

Enkelien juhlapäivä

MIKKELINPÄIVÄ ON saanut nimensä ylienkeli Mikaelilta. Kristillisen tradition mukaan Mikaelin tehtävä on johtaa taivaallista sotajoukkoa ja taistella pahuutta vastaan. Nimi tulee heprean kielestä ja sen merkitys on ”kuka on Jumalan kaltainen”. Kuvataiteessa ylienkeli Mikael kuvataan toisinaan saman lauseen latinankielisen version ”Quis ut Deus” kanssa. Nykyisin mikkelinpäivä on omistettu kaikille enkeleille.

NINA RIUTTA

Antaudu kannateltavaksi joka solulla

Enkelien sunnuntaina Jeesus puhuu siitä, milloin ihminen on tarvitsevimmillaan: lapsena ja lapsen kaltaisena. Lapsi on riippuvainen muiden avusta. Hän vasta opettelee elämisen taitoja ja tarvitsee aikuisia tavallisiin tarpeisiinsa. Lapsen kaltaiseksi tullaan monissa elämän muutoskohdissa. Uudenlaista elämisen tapaa harjoitellessa tarvitaan apua, aikaa oppimiselle ja tukea joka suunnasta. Taivasten valtakunnassa tällainen on arvossaan, sanoo Jeesus. Miksiköhän?

Osaava ja pystyvä saattaa rakentaa taidoistaan kuoren itsensä, muiden ihmisten ja Jumalan välille. Vasta silloin, kun omat voimat eivät riitä, tulee Jumala mieleen. Silloin tottumattomankin rukoilijan suusta voi kuulua ”apua”-kuiskaus, joka nousee kohti taivaita.

Tällaisessa hätärukouksessa ei ole mitään vikaa, vaan jokainen kokemus Jumalan voimiin nojaamisesta on hyvä. Se on alku. Lapsen kaltaiseksi tuleminen on sitä, että antaa elämässään yhä enemmän tilaa taivaalliselle vanhemmalle. Taivasten valtakunta on Jumalan kannateltavaksi antautumista joka solulla ja koko sielulla.

Lapsen kaltaiseksi kasvaminen tarkoittaa väistämättömiä kolhuja. Tukea tarvitseva voi törmätä tilanteisiin, joissa hänen suojattomuuttaan käytetään hyväksi. Sellaisesta Jeesus varoittaa ankarasti. Riskeistä huolimatta päämääränä ei ole suojaavan kuoren rakentaminen vaan luottamaan opettelu. Siihen Jeesus lupaa Jumalan tukijoukot ympärille koko elämän ajaksi. Ne nostavat kompastelijan ylös, ohjaavat oikeaan suuntaan ja suojelevat yötä päivää.

KAISA KARIRANTA

Tanssi enkelien kanssa

Laita mielimusiikkisi soimaan. Sulje silmäsi, pysähdy hetkeksi ja sano itsellesi: Olen suuremman suojissa.

Anna sitten musiikin virrata lävitsesi ja liikuttaa sinua juuri sillä tavalla kuin sopivalta tuntuu. Päästä sormiisi, nenääsi, jalkoihisi ja koko kehoosi tieto siitä, että taivaalliset tukijoukot ovat siinä – ja ehkä tanssivat kanssasi.

MATTI

”Eläimet ovat vilpittömiä ja aitoja. Niillä on myös uskomattomia taitoja: hämähäkeillä on ihmeellinen kyky kutoa seittejä ja linnut kykenevät navigoimaan tähtien avulla.

KORKEASAAREN VILLIELÄINSAIRAALAN HOITAJA MAIJU KUPIAINEN S. 3

ILTARUKOUS YHDISTÄÄ

Iltarukousviikkoa vietetään aina ennen mikkelinpäivää. Ympyröi oma rukouksesi.

Espoolaisnuorilta hyvä arvosana rippikoululle s. 4

Kirjailijat vierailevat Kalajärven kappelilla s. 6

Kirkkoappron liikuttama

Hanna Havusto innostui uudesta opiskelijatapahtumasta s. 2

Haalarit ylle ja kirkkoon approa suorittamaan

Kirkkoapprot järjestetään toista kertaa lokakuussa. Tapahtuma, jossa suoritetaan hyvän mielen rasteja eri kirkoissa, yllätti viime vuonna suosiollaan jopa järjestäjät.

TEKSTI EDITH KAURA KUVAT MARJAANA MALKAMÄKI

Karkki-beer pong, glitterpiste, taulujen maalausta, rauhoittumismeditaatio ja veisukirjakaraoke. Tällaisia rasteja osallistujat pääsivät suorittamaan viime syksynä Kirkkoapproilla.

Tapahtumassa kierrettiin Helsingin ja Vantaan kirkkoja, ja Hanna Havusto osallistui tapahtumaan Tampereelta saakka. Journalistiikkaa Tampereen yliopistossa opiskeleva Havusto huomasi Kirkkoappro -mainoksen Instagramissa. Hän otti yhteyttä ystäväänsä ja poikaystäväänsä, ja kolmikko päätti ilmoittautua tapahtumaan.

– Ajattelin, että olisi kiva tutustua kotiseutuun ja sen kirkkoihin vielä paremmin. Kirkkoapproilla oli esimerkiksi Oulunkylän kirkko, joka on purku-uhan alla, ja halusin päästä käymään myös siellä, kertoo Havusto, joka on kotoisin Espoosta. Havuston ryhmään tuli tapahtumassa poikaystävän ja ystävän lisäksi kolme muuta entuudestaan tuntematonta, ja he kaikki tutustuivat päivän aikana toisiinsa. Osallistujille jaettiin Kirkkoapproilla appropassit, joihin sai leiman jokaiselta kierretyltä rastilta. Illan kruunasi loppubileet, joissa oli kärrysaunan lisäksi muun muassa pomppulinna ja hot dog-koju. – Tuntui ihan absurdilta kävel-

lä kirkon sisään ja nähdä valtava pomppulinna. Tapahtumassa oli tosi kivaa, eikä yhtään sellainen boomer-meininki, Havusto naurahtaa.

Hanna Havusto on käynyt opintojensa aikana tavallisilla approilla, joissa kierretään baareja, mutta kyseinen konsepti ei ole tuntunut hänestä omimmalta. Baareissa ei pysty keskustelemaan ihmisten kanssa kunnolla, sillä ympäristö on meluisa ja rauhaton.

Päihteettömässä Kirkkoappro-tapahtumassa Havustoa veti puoleensa yhteisöllisyys ja mahdollisuus kokeilla aktiviteetteja, jotka eivät keskity alkoholiin.

ALKOHOLITTOMUUS JA sober curious -ilmiö, jossa alkoholin juomista kyseenalaistetaan, on ollut viime vuosina nuorten keskuudessa vallitseva trendi. Hanna Havusto kokee, että tällä hetkellä on sosiaalisesti hyväksyttävämpää olla juomatta kuin aiemmin.

Hänen mukaansa kirkkomiljöö

sopi hyvin approjen kaltaisen päihteettömän opiskelijatapahtuman järjestämiseen. Hän pitää tärkeänä, että kirkko järjestää tiloissaan ohjelmaa myös nuorille, jotta mielikuva kirkosta kankeana ja kaukaisena instituutiona hälvenisi.

– Monella on sellainen ajatusmaailma, että kirkko on hankala paikka järjestää mitään rentoa, mutta itse en koe niin. Kirkko on muutakin kuin se perinteiseksi koettu kirkkosali ja alttari. Kirkoissa on mielestäni rauhallinen ja vastaanottavainen henki, turvallinen tunnelma.

Havusto kertoo, että voisi osallistua tapahtumaan mielellään tänäkin vuonna.

MYÖS ESPOOSSA innostuttiin Kirkkoapproista, ja tänä vuonna Espoon seurakunnat ovat tapahtumassa mukana. Tapahtuman suunnittelutyö on alkanut jo keväällä. Muun muassa Espoonlahden diakoni Liisa Pohjonen on ollut mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa yhtä Es-

Tapahtuman suorittamisesta sai Kirkkoappro-haalarimerkin, joka komeilee nyt Havuston haalareissa.

Havuston vanhemmat asuvat Espoossa ja hän matkustaa Tampereen ja Espoon väliä usein.

poon rastipistettä.

– Tänä vuonna on mukana niin monta eri toimijaa, että tapahtuman reitin suunnittelu on osoittautunut jopa vähän haastavaksi, Pohjonen kertoo.

VIRALLISET RASTIPAIKAT ovat jo tiedossa. Metroradan varrella tulee olemaan kaiken kaikkiaan noin kymmenen rastipaikkaa. Tapahtuman rastit on suunniteltu monipuolisiksi ja rennoiksi, jotta jokaiselle osallistujalle löytyisi jotain mieleistä.

Kirkkoappro-tapahtuma on matalahengellinen. Toisin sanoen se pidetään kirkon tiloissa kirkon työntekijöiden kanssa, mutta uskonto ei ole rastien sisällöissä keskiössä.

– Toivomme, että myös ne nuoret aikuiset, jotka eivät ole aktiivisesti mukana seurakunnan toiminnassa, lähtisivät mukaan rohkeasti. Kirkko on tarkoitettu kaikille, Liisa Pohjonen lisää.

Pääkaupunkiseudun seurakunnat halusivat tehdä yhteistyötä nuorten

”

Monella on sellainen ajatusmaailma, että kirkko on hankala paikka järjestää mitään rentoa, mutta itse en koe niin.

HANNA HAVUSTO

aikuisten tapahtumissa, ja idea kirkon tiloissa järjestettävistä approista syntyi. – Halusimme luoda tapahtuman, jossa nuoret aikuiset pääsisivät tutustumaan kirkkoon, tiloihin ja toisiinsa hauskalla tavalla, kertoo Aleksi Vainikka Malmin seurakunnasta. Vainikka on tuottamassa Kirkkoapproja toista kertaa.

Rastit sijoittuivat viime syksynä kehäradan varrelle Vantaalla ja Helsingissä. Aleksi Vainikan ja muiden tapahtuman järjestäjien mielestä pilottitapahtuma oli äärettömän onnistu-

nut. Kirkkoapproon osallistui viime vuonna 70 henkilöä, ja tänä vuonna odotetaan vielä suurempaa kävijämäärää. Osallistujien määrä yllätti järjestäjät positiivisesti. Järjestäjät saivat osallistujilta kiitosta tapahtuman päihteettömyydestä ja järjestelystä. Vainikka muistelee, että tapahtumaan osallistuneet tutustuivat ja ystävystyivät keskenään päivän aikana.

– Kirkkoappro on nimenomaan niille ihmisille, joille kirkon ovien avaaminen tai kirkon kynnyksen ylittäminen voi tuntua isolta. Tapah-

tumassa pääsee näkemään rennosti, minkälaista kirkossa voi olla.

RASTIPISTEILLÄ ON seurakunnan omia työntekijöitä aina nuorisotyöntekijöistä pappeihin. Tapahtumaa on ollut suunnittelemassa myös muun muassa teologian opiskelijoita, ja mukana yhteistyössä on oppilaitoksia kuten Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak). Tapahtumaan osallistumisen vaatimuksena ei ole opiskelijastatus, vaan kuka tahansa nuori aikuinen on tervetullut. – Kirkkoappro on esimerkki siitä, mitä hyvää voi seurata, kun seurakunnat yhdistävät voimansa yhteiseen kohteeseen, eli nuoriin aikuisiin. Näin suurta tapahtumaa ei yksi seurakunta voisi yksin saada aikaan, vaan olemme kaikki vahvempia yhdessä, Aleksi Vainikka sanoo.

Kirkkoappro 12.10. klo 12–22. Osta 4 euron hintainen lippu tapahtumaan https://kide.app > hakusana Kirkkoappro. Ilmoittautuminen on avoinna 10.10. asti.

– Kirkoissa on mielestäni rauhallinen ja vastaanottavainen henki ja turvallinen tunnelma, sanoo Hanna Havusto.

Riparikupla imaisee mukaansa

Hyvä riparikokemus syntyy erilaisista ihmisistä ja siitä, että siellä ollaan irti arjen rooleista, ajattelee tänä vuonna riparin käynyt Kerttu Sipilä.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

Kesällä 2024 nähtiin uutisia erilaisista konflikteista ja epäasiallisesta käytöksestä rippileirillä, mutta suurin osa ripareista vaikuttaa sujuneen hyvin. Tällaisen kuvan antaa 17. syyskuuta julkistettu valtakunnallinen rippikoulukysely, jonka mukaan nuoret antoivat omalle riparilleen arvosanan 9-. Espoolaisnuoret antoivat riparille arvosanaksi 8,9, helsinkiläiset 8,9 ja vantaalaiset 9. Kesä-elokuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 16 123 rippi-

koululaista.

15-vuotias Kerttu Sipilä oli kesällä Espoon tuomiokirkkoseurakunnan riparilla. Hänen ei tarvinnut harkita, mennäkö riparille vaiko ei.

– Minulla on vuotta vanhempi sisko, ja hänellä oli ollut hyvä riparikokemus. Olen myös tosi sosiaalinen ihminen, joten riparille meneminen oli selvää.

Sipilän mielestä ripari tulee hyvään saumaan, koska hänen ikäisensä miettivät isoja asioita.

– Sinä vuonna kun täyttää 15, tu-

levaisuus ja aikuisuus alkavat painaa päälle. Pitää alkaa jo miettiä, että mitä haluaa tulevaisuudelta. – Riparilla on isosia ja työntekijöitä, jotka osaavat pohtia näitä asioita nuorten kanssa ja auttaa. Isoset on vuoden, pari vanhempia, olleet samoissa tilanteissa ja päässeet niistä läpi. Kun kuuntelee heidän kokemuksiaan asioista, se helpottaa.

HYVÄ RIPARIKOKEMUS syntyy Kerttu Sipilän mukaan ensinnäkin siitä, että riparille tulee erilaisia ihmisiä. Espoon kaltaisessa suuressa kaupungissa kaikki eivät suinkaan ole ennalta tuttuja vaikkapa koulusta.

– Ihan varmasti siellä on kaikille oman tyyppisiä ihmisiä. Riparilla saa uusia kokemuksia ja tutustuu uusiin ihmisiin. Vaikka ei olisi niin hengellisessä puolessa mukana, ri-

parilla on silti hauskaa. Siellä otetaan kaikki huomioon.

Vuosittain toteutettavassa rippikoulukyselyssä esitetään myös väittämiä, joiden todenperäisyyttä nuoret saavat arvioida asteikolla 1–7. Väittämään ”Minun oli turvallista olla rippikoulussa” espoolaisnuorten vastausten keskiarvoluku oli 6,4. Väittämään ”Rippikoulussa sain olla oma itseni” vastausten keskiarvo oli 6,1.

Turvallisen ilmapiirin luominen rippikoulussa on tärkeää myös siksi, että silloin on helpompi puhua isoista teemoista, uskosta ja elämästä.

– Koulussa jokainen on tottunut olemaan tietynlainen persoona. Sitä on vaikea muuttaa, mutta riparilla saa olla sellainen kun haluaa. Jos tulee vaikka jotain kiusaamista, ripa-

Kerttu Sipilä aloitti tänä syksynä isoskoulutuksen ja toivoo pääsevänsä luomaan hyvää riparikokemusta nuoremmille.

rilla siihen pystytään puuttumaan heti, Sipilä ajattelee.

Isoista kysymyksistä puhuminen on riparilla helpompaa kuin muualla, koska siellä olevia ihmisiä ei välttämättä näe joka päivä koulussa.

– Kun puhutaan uskosta, siinä on aina vähän todistelutaakkaa läsnä. Pitäisi todistaa, miksi ajattelee kuten ajattelee. Mutta eihän sitä välillä tiedä itsekään, että miksi, voi vaan uskoa. Se on tosi henkilökohtainen juttu.

”

Riparilla otetaan kaikki huomioon.

KERTTU SIPILÄ

Usein puhutaan siitä, että riparilla syntyy ikään kuin kupla, joka on vähän erillään muusta elämästä.

Kerttu Sipilä tunnistaa ilmiön.

– Se tarkoittaa sitä, että riparilla on omanlainen tunnelma ja henki. Jos et ole kokenut sitä, sitä on vähän vaikea kuvailla. Ripari on eräänlainen kupla ja kun se sitten loppuu, kupla poksahtaa.

Isoset voivat Sipilän mielestä olla iso apu turvallisen keskusteluilmapiirin luomisessa.

– Jos vaikka oma isonen on tosi avoin, kertoo ajatuksistaan ja kokemuksistaan ja välittää positiivista energiaa, on helpompi sanoa, mitä itse ajattelee.

KERTTU SIPILÄ ALOITTI isoskoulutuksen syyskuun puolivälissä. Hän toivoo voivansa toimia ensi vuonna isosena jollakin riparilla.

– Tykkään johtaa, olla ryhmässä ja sosiaalinen. On kiva, että pääsee luomaan hyvää riparikokemusta nuoremmille ja olemaan ikään kuin tukihenkilö, joka saa muutkin olemaan avoimia.

Hän myös uskoo, että isoskoulutuksessa oppii itsetuntemusta ja saa hyvää kokemusta myös työelämää ajatellen. Isoskoulutukseen osallistuminen on yksi tapa osoittaa, että on ollut valmis ottamaan vastuuta.

Entä mitä Sipilä haluaisi sanoa niille nuorille, jotka nyt pohtivat riparille menoa?

– Vaikka ei olisi hengellinen, ripari on tosi hyvä kokemus. Siellä on hyvä henki ja oppii tuntemaan paremmin sitä, kuka oikeasti on.

Hänen mielestään ei tarvitse stressata, onko riparilla tuttuja tai saako siellä kavereita.

– Omallakin riparilla oli ihmisiä, jotka eivät tunteneet muita etukäteen ja hekin löysivät sieltä porukkaa. Ei siellä kukaan jää yksin. Toisaalta saa riparilla olla rauhassakin, jos jatkuva toisten kanssa oleminen tuntuu kuormittavalta.

Ilmoittautuminen Espoon seurakuntien vuoden 2025 ripareille tapahtuu 9.–31.10. osoitteessa espoonriparit.fi. Kauniaisten seurakunnan ripareille ilmoittaudutaan 10.–31.10. osoitteessa kauniaistenseurakunta.fi/rippikoulu.

Vuonna 2010 syntyneille Espoon seurakuntiin kuuluville postitetaan mainos ripareista kotiosoitteeseen. Mainoksia on saatavilla myös Espoon kouluissa ja kauppakeskustempauksissa lokakuussa.

–Jäsenmäärän negatiivinen kehitys ei ole vielä näkynyt verotuloissa, toteaa seurakuntayhtymän talousjohtaja Harri Hakulinen.

Kirkollisvero säilyy Espoossa yhdessä prosentissa

Espoon seurakuntien kirkollisveroprosentti säilyy ensi vuonna ennallaan tasan yhdessä prosentissa. Espoon seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti asiasta keskiviikkona 18.9.

Seurakuntayhtymän käyttötalousmenoissa on nousevien hintojen ja palkkojen muodossa haasteita. Inflaatio ja sitä seuranneet palkankorotukset ovat nostaneet Espoon seurakuntayhtymän käyttötalousmenoja kuluvana talousarviovuonna.

Käyttötalousmenoista henkilöstökulut muodostavat lähes 60 prosenttia. Vuoden 2024 aikana voimaan tulevat palkankorotukset nostavat vuoden 2025 menoja noin 5 prosenttia vuositasolla verrattuna vuoden 2024 talousarvioon. Vaikutus vuonna 2024 on pienempi, koska osa korotuksista toteutuu vasta vuoden 2024 syyskuussa.

Arvonlisävero nousee 1,5 prosenttiyksikköä, ja se nostaa omalta osaltaan loppuvuodesta vuoden 2024 käyttötalousmenoja. Vuonna 2025 sen vaikutus tuntuu koko talousarviovuoden ajan. Toisaalta palkkojen sekä eläkkei-

den korotukset nostavat myös kirkollisverotuloja.

Kirkollisverokertymä oli heinäkuussa 1,0 miljoonaa euroa suurempi kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna.

– Tämä on selvästi enemmän kuin on arvioitu. Jäsenmäärän negatiivinen kehitys ei ole vielä näkynyt verotuloissa, toteaa seurakuntayhtymän talousjohtaja Harri Hakulinen

Rahoituslaskelma osoittaa noin 7,7 miljoonan euron rahoitusylijäämää alkuvuonna.

Hakulisen mukaan rahoitusylijäämä tulee todennäköisesti olemaan pienempi vuoden lopussa, koska verotulo on yleensä ollut etupainotteinen ja investointimenot nousevat loppuvuotta kohti.

– Rahoitusylijäämää tarvitaan tulevaisuudessa joka tapauksessa niin kiinteistöjen vuosi- sekä peruskorjaushankkeiden rahoittamiseen kuin myös varautumiseen kustannustason sekä eläkemaksujen nousuun.

– Myös hautausmaihin joudutaan investoimaan mittavasti tämän vuosikymmenen aikana, Hakulinen sanoo.

Joululaulukilpailu on käynnissä

Jouluradio ja radiokanava Aito Iskelmä kutsuvat kaikki musiikintekijät osallistumaan joululaulukilpailuun, jossa etsitään uutta, ennen julkaisematonta joulumusiikkia. Kilpailukappaleita voi lähettää lokakuun loppuun asti, ohjeet löytyvät sivuilta jouluradio.fi.

Yleisöäänestys järjestetään marraskuussa. Tuomaristo valitsee finalistit, joista yleisö ää-

nestää voittajan. Voittajakappale pääsee Jouluradion ja Aito Iskelmän soittolistoille.

Jouluradio ja Sanoma Media ovat tehneet kumppanuussopimuksen kausille 2024–2025. Jouluradio on evankelis-luterilaisten seurakuntien kustantama musiikkimedia.

Jouluradio ja Kirkko ja kaupunki ovat samaa mediaperhettä.

MARI AARNIO

– Riparilla oppii tuntemaan paremmin sitä, kuka oikeasti on, Kerttu Sipilä sanoo.

Espoon tuomio-

kirkkoseurakunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta(ät) evl.fi

Osoitteet:

Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2

Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8

Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi

Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala

Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA

Enkelien sunnuntain messu: ”Sanan saattaja” su 29.9. klo 10. Toimittajina Anita Kyönsaari ja Reetta Ikonen. Musiikki: WIlliam Häggblom ja Elisa Murtoperä. Vokaaliyhtye Uoma.

Pysäkkimessu: ”Armon varassa” su 29.9. klo 18. Asemapäällikkö

Satu Hellsten, pappi Antti Kujanpää ja kanttori Sheldon Ylioja. Iltatee. Messu: ”Jeesus=usko” su 6.10. klo 10. Toimittajina Miia Pekkarinen ja Tuija Kuusinen. Musiikki: Petri Koivusalo ja Anna Pöyhönen.

MESSUT KAPPELEILLA

Auroran kappeli

Messu su 6.10. klo 12. Ikonen, Murtoperä.

Kauklahden kappeli

Kyläkirkko su 29.9. klo 12. Liiman, Häggblom. Pyhäkoulu.

Suvelan kappeli

Perheiden ehtoolliskirkko: ”Enkelin siipien havinaa” Vauvanpäivänä pe 27.9. klo 10. Malvaranta, Haunio, Vesanen, Kunnamo, Kanerva. Laulua ja liikettä, ehtoollinen. Lounas; 1,5–3,5 e.

Messu su 6.10. klo 15. Kyönsaari, Murtoperä. Pyhäkoulu. Viherlaakson kappeli

Messu su 29.9. klo 12. Pekkarinen, Murtoperä.

AURORAN KAPPELI

Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Hinta 0,50–5 e. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI

Nina Åström: ”Silmäni aukaise” pe 4.10. klo 18. Ks. Musiikki-sivu. www.kalajarvenkappeli.fi

Menokasvo

Kirjailijaillat alkoivat Kalajärven kappelilla

Kirjailija Minna Lindgren oli 4. syyskuuta Kalajärven kappelilla pidetyn ensimmäisen kirjailijaillan vieraana. Tilaisuuden teemana oli hänen uusin kirjansa Soteorpo, joka käsittelee omaishoitajuutta.

– Kappelille tuli mukavasti väkeä ja siellä syntyi hyvää keskustelua. Se oli meidän kirjailijailloillemme rohkaiseva alku, sanoo Kalajärven kappelista vastaava pastori Kirsi Muurimäki

Kirjailijailloissa yhteistyökumppanina ovat Espoon kaupunki ja Helmetkirjastot. Seuraavissa tilaisuuksissa on mukana kappelin vieressä sijaitsevan Kalajärven kirjaston edustaja kertomassa kirjaston palveluista.

Syyskaudella on vielä kaksi kirjailijailtaa: 9. lokakuuta Virpi HämeenAnttila ja 27. marraskuuta Joel Haahtela. Keskiviikkoisin kello 18 järjestettävien tilaisuuksien alussa Muurimäki haastattelee kirjailijaa, ja sen jälkeen ilta jatkuu yleisellä keskustelulla, kahvittelulla ja kirjamyynnillä.

Hämeen-Anttilan uusin teos on Syn-

KAUKLAHDEN KAPPELI

Kappelilounas ti klo 11–12.30. Hinta 0,50–4 e. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

Laulu & laulun tarina: Janna

Paasonen to 26.9. klo 18.30. Tulossa: To 31.10. Erkki Liikanen ja to 21.11. Pirkko Mannola. Vapaa pääsy. Facebook.com/lauluntarina. www.laaksolahdenkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI

Budget lunch - Kappelilounas ti 12–13. Hinta 0,50–3,5 e. Hiljaisuuden jooga ti 1.10. klo 17.30, parillisilla viikoilla. Tied. 040 552 8924. Peace Prayer - Rauhan rukous ma 7.10. 18. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI

Kappelilounas ti klo 11–13. Alkuhartaus. Hinta 0,50–5 e.  Open Doors -rukousryhmä ti klo 18. www.viherlaaksonkappeli.fi

– Hienoa, että voimme nyt tarjota Pohjois-Espoon asukkaille kohtaamisia nimekkäiden kirjailijoiden kanssa, Kirsi Muurimäki sanoo.

nyinmaa-sarjan toinen osa Myöhäinen kevät, jossa liikutaan 1800-luvun Suomessa, jota koettelevat katovuodet. Muurimäki pohtii kirjailijan kanssa, auttaako historia ymmärtämään nykyhetkeä.

Haahtelan kanssa Muurimäki suunnittelee puhuvansa ainakin teoksesta Marijan rakkaus, joka on romaani rakkaudesta, vanhojen maalausten lohdusta ja elämisen mahdottomuudesta.

SAFKAA JA SEURAA -ILLAT

Avoimien ovien illat, joihin kaikki ovat tervetulleita alkavat jälleen kappeleilla! Tule yksin, kaverin kanssa tai perheenä. Piipahda hetkeksi tai viivy koko ilta: Voit pelailla, jutella, lukea – viihtyä! Yhteinen ja edullinen ruokailu, pelejä ja peliseuraa, lapsille omaa puuhaa sekä vaihtuvaa ohjelmaa, johon voi osallistua oman kiinnostuksensa mukaan. Ruokailun hinta 7-vuotaista aikuisiin 3 e, pienemmät lapset 1,5 e. Käteismaksu.

Kauklahden kappelissa ma klo 17–19, aloitus 7.10. Viherlaakson kappelissa ma klo 17–19 (parittomat viikot), aloitus 7.10.

Auroran kappelissa ma klo 17–19 (parilliset viikot), aloitus 30.9. Suvelan kappelissa ke klo 17–19.30, illat alkaneet syyskuussa. Kalajärven kappelissa to klo 17–19, aloitus 3.10.

KIRJAILIJAILTA

KALAJÄRVELLÄ

Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila ke 9.10. klo 18 Kalajärven

– Haahtelan teoksissa on hengellinen pohjavire. Lukiessani ensimmäistä kertaa hänen kirjoittamaansa kirjaa mietin, miten on mahdollista, että joku osaa kirjoittaa hengellisistä asioista näin syvällisesti, Muurimäki sanoo. Tilaisuudet saavat todennäköisesti jatkoa ensi vuoden puolella.

PAULA HUHTALA

Kirjailijailta 9.10. ja 27.11. klo 18 Kalajärven kappelilla, Ruskaniitty 3.

kappelissa. Haastattelijana Kirsi Muurimäki, aiheena ”Auttaako historia ymmärtämään nykyhetkeä?” Yleisökysymyksiä, kirjamyyntiä, paikalla Kalajärven kirjaston työntekijä. Kahvit 10 e Yhteisvastuun hyväksi. Tied. kirsi. muurimaki@evl.fi.

AIKUISRIPPIKOULU

Ti 8.10. klo 18 Kirkonkymppi Pohdimme uskoon ja elämään liittyviä kysymyksiä.

KUORO KAIKILLE

Kaiken tasoisille laulajille to 26.9., 10.10., 24.10., 7.11. ja 21.11. klo 18 Espoon tuomiokirkko. Olet vapaa tutustumaan omaan ainutlaatuiseen ääneesi, rentoutumaan ja nauttimaan yhdessä laulamisesta ilman sitoutumis- tai esiintymisvelvollisuutta. Kanttori Sheldon Ylioja.

KOHTAAMISIA NAISILLE

Naiset Sanan äärellä ma 30.9. klo 18 Kalajärven kappeli, parillisilla viikoilla. Kokemuksia uskosta ja hengellisestä elämästä. Tied. ellu. kiili@gmail.com.

Naisten syksy – askelia työelämään ke klo 10 Suvelan kappeli. Me täällä! -ryhmä maahanmuuttajanaisille. Tietoa työelämästä ja koulutuksesta, suomen kielen harjoittelua. Ohj. Laurean sosionomiopiskelijat. ILM. 045 201 9103. Tasa-arvotyö on rauhantyötä ti 8.10. klo 17.30 Suvelan kappeli. Päivi Linervo kertoo Suomen Lähetysseuran rauhantyöstä, jossa sukupuolten välinen oikeudenmukaisuus on isossa roolissa. Suvelan naistenpäivässä ekoteologi Pauliina Kainulainen. Aiheena: ”Naiset kestävämpää elämäntapaa etsimässä” la 19.10. klo 9.30–15 Suvelan kappeli. Hinta 10 e, sis. lounas ja kahvi. ILM. kirsi. kanerva@ evl.fi.

MIESTEN ILLAT

Aarteenetsijöiden miestenilta ma 7.10. klo 18.30 Pitäjäntupa. Alustus ja keskustelua. Tied. hanski.kiili@ gmail.com.

Miesten piiri ke 2.10. ja 7.10. klo 18 Auroran kappeli. Tied. Teuvo Marttila, 0400 443 945.

KUVATAIDERYHMÄ

NEPSY-LAPSILLE

Voimaannuttava kuvataideryhmä 5–6. -luokkalaisille nepsy-lapsille alkaa ti 22.10. klo 17.30–19

Kalajärven kappelissa. Tukee lapsen hyvinvointia ja mielenterveyttä sekä luo onnistumisen kokemuksia. Rentoutusharjoituksia ja käytännön vinkkejä. Ryhmän turvallisessa ilmapiirissä jokainen voi olla juuri sellainen kuin on. Ohj. Neuropsykiatrinen valmentaja Johanna Kyllönen. Maksuton. ILM. 8.10. mennessä: kasvun. helmi@gmail.com.

LAPSET JA PERHEET

Vertaistukea ja leikkiseuraa kappeleiden perhekerhoissa ja -kahviloissa. Leikkiä, laulua, askartelua, välipalaa. Ks. www. espoonseurakunnat.fi/tulemukaan/lapset-ja-lapsiperheet.

Keitaan perhekahvila ti klo 13–15 Espoon keskuksen Perhekeskus, os. Kamreerintie 6. Perheiden illat ti 1.10., 5.11. ja 3.12. klo 17–19 Karhusuon koulu. Tied. 040 525 1216. Syysloman perhepäivät la 12.10. Kalajärven kappeli ja ma 14.10. Auroran kappeli klo 10–13. Sateenkaariperheiden iltamat ti 1.10. ja 3.12. klo 17.30 Espoonlahden kirkko. Tied. miia.korttila@evl.fi. Pyhäkoulut Suvelan ja Kauklahden kappelissa messusunnuntaisin, Ks. Pyhäkoulut. Lapsiperheiden kirkonkirje ja Kirjepyhis kotiin! Tilaa ilmaiset uutis- ja pyhäkoulukirjeet: lapsetjaperheet.espoontuomiokirkkoseurakunta@evl.fi.

SAVISANKARIT

Saventyöstön perheryhmät: Ryhmä 1 ma 18.11. ja Ryhmä 2 ma 25.11. klo 17–19 Suvelan kappeli. Lopuksi mehukekkerit, jolloin testataan itsetehdyt kupit. Ikäsuositus 3-v. ylöspäin. Hinta 10 e / perhe. Ohj. lasten ja nuorten erityisohjaaja, sosionomi AMK Kristina Timonen ja perhetyönohjaaja Kirsi Kanerva. ILM. 26.9. alkaen, 050 511 0165, kirsi.kanerva@evl.fi.

KOULULAISET

Kymppisynttärit 10-vuotta täyttäville to 10.10. klo 18 Espoon tuomiokirkossa ja srk-talossa. Juhlahumua, leikkiä, kisailua, syömistä ja konsertti.

Yö kirkossa 4.–8.-luokkalaisille jännittävä seikkailu 500 vuotta vanhassa Espoon tuomiokirkossa. Kaksi Kirkkoyötä: 15.–16.11. ja 24.–25.1. Suositut tapahtumat täyttyvät nopeasti, ILM. www. espoonseurakunnat.fi/tapahtumat.

NUORILLE

After school ke klo 15–17 Suvelan kappeli. Voit tehdä läksyjä, syödä eväitä, nähdä kavereita ja pelata biljardia. Paikalla työntekijä, jos

haluat jutella. Nuortenillat ke klo 17–19 Suvelan kappeli. Vaihtuvat teemat, keskustelua, askartelua, laulua, leikkiä, tutustumista.

Länkkäri nuortenillat (15–19-v.) to 26.9. ja 10.10. klo 18.30–21 Kauklahden kappeli. Tutustumista, musiikkia, pohdintaa Raamatun äärellä. Tied. Mikael Elmolhoda, 044 452 2238. Helsingin Kansanlähetys. Avoin nuortenilta 13–22-v. sateenkaareville nuorille to 10.10. klo 17 nuorisotila Siipi, os. Alberganesplanadi 1.

PARISUHDEASIAA

Parisuhdepäivä la 26.10. klo 10–15 Kalajärven kappeli. Lastenhoito, lounas 2–5 e. Parisuhteen vuorovaikutuskurssi 1.–3.11. Solvallan urheiluopisto.

Paisuhdekeskus Kataja ry:n vertaisohjaajat Minka ja Jarkko Hautaaho. Hinta 140–160 e / pari.

Tiedustelut: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165. ILM. www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat.

MITÄ VIELÄ, ELÄKELÄINEN?

Vertaisryhmä äskettäin eläköityneille tai kohta eläkkeelle jääville, suunniteltu aloitus ma 30.9. klo 13–15 Suvelan kappeli. Tule pohtimaan uuteen elämänvaiheeseen liittyviä toiveita ja mahdollisuuksia. Tied ja ILM. viljanenml@gmail.com ja pauliina. alanko@evl.fi, 040 5311037.

HILJAISUUDEN RETRIITTI

22.–24.10. Velskolan leirikeskus

Ohj. Marja Malvaranta ja Antti Kujanpää. Hinta 90–140 e, opiskelijat 45 e. ILM. 30.9. mennessä: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

Ammatillista keskusteluapua perhetyönohjaaja kirsi.kanerva@ evl.fi, 050 5110 165. Papin puhelin joka päivä klo 9–19, 09 8050 2602. Tukea vaikeassa elämäntilanteessa, ota yhteyttä diakoniatyöntekijään: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/ apua-ja-tukea.

SINUSTAKO KIRKKOVÄÄRTI TUOMIOKIRKKOON?

Koulutus ti 1.10. klo 18 Espoon tuomiokirkko. Vaihtelevia tehtäviä messussa, mm. virsikirjojen jakaminen, tekstin luku, kolehdin keruu. Ilm. sami.marte@evl.fi, 040 7365 758.

SOMESSA JA VERKOSSA

Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta www.espoonseurakunnat.fi

Espoonlahden seurakunta

Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000 espoonlahdenseurakunta@evl.fi Vahtimestari p. 050 432 7512 www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi

Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa

Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13 Aukioloajat: Espoonlahden kirkko: ma-to klo 8.30–18, pe klo 8.30–15, la toiminnan mukaan, su klo 10–18 ja muina pyhinä klo 10–15. Soukan kappeli: ma-ti klo 9–15, ke toiminnan mukaan, to-pe klo 9–15, la-su ja muut pyhät toiminnan mukaan.

Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/ espoonlahden-seurakunta.

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET

Leipämessu ja maksuton kirpputori pe 27.9. klo 10 Espoonlahden kirkko. Maksuttomat keittolounas sekä kirpputori vähävaraisille. Mikkelinpäivän messu ”Jumalan sanansaattajat” su 29.9. klo 11 Espoonlahden kirkko. Kallioranta, Ojala. Gospelryhmä Nardus. Verkostomessu su 29.9. klo 16 Espoonlahden kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Iltamessu su 29.9. klo 17 Soukan kappeli. Olli, Yli-Jaskari. Viikkomessu ke 2.10. klo 14 Espoonlahden kirkko. Lindberg, Yli-Jaskari.

Messu ”Usko ja epäusko” su 6.10. klo 11 Espoonlahden kirkko. Lehti, Yli-Jaskari, Okra-kuoro. Uusien työntekijöiden siunaaminen tehtäväänsä. Verkostomessu su 6.10. klo 16 Espoonlahden kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Iltamessu su 6.10. klo 17 Soukan kappeli. Sinervo, Rautio. Messuperjantai: Nuorten oma nojatuolimessu ja iltakaakaojatkot perjantaisin klo 19 Sode.

LUTHER JA JUUTALAISVIHAN

ONGELMA

Luento ke 9.10. klo 18.30 Espoonlahden kirkko. Rovasti Hans-Christian Daniel luennoi Lutherin asenteesta juutalaisia kohtaan. Musiikkia kanttori Elja Puukko. Mukana kappalainen, dosentti Niko Huttunen.

perhemessu

Vanhustenviikolla voi vaikkapa ulkoilla yhdessä.

Vanhustenviikolla tapahtuu

Vanhustenviikolla 6.–13.10. ikäihmisille on tarjolla runsaasti hyvän mielen tapahtumia.

Espoonlahden seurakunta

Vanhustenviikolla Lippulaivan kirjastossa to 10.10. klo 12–15. Klo 12 Netin käytön ilot ja hyödyt, Enter ry. Klo 13 Liikuntatuokio ja info, liikunnanohjaaja Espoon kaupunki. Klo 14 Jokainen ihminen on laulun arvoinen -yhteislaulutilaisuus. Kahvitarjoilu. Tied. Eija Siivonen, 041 5341 706. Avoimet ikäihmisten kerhot

ma klo 10–11.30 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8.

ma klo 12.30–14 Kaskikappeli, Kaskipiha 5. to klo 13–14.30 Soukan kappeli, Soukankuja 3. Kultaviljaryhmä vanhuksille ti klo 12–14 Soukan kappeli.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Eläkeläiskerhot

Parittomilla viikoilla: ma klo 13 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. ti klo 13 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1. ti klo 13 Ilon pilkahduksia -ryhmä Suvelan kappeli, Kirstintie 24. to klo 13 Teräskukat Suvelan kappeli. Parillisilla viikoilla: ma klo 13 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16. to klo 12.30 Espoon tuomiokirkon srk-talo, Kirkkoranta 2. to klo 13 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3. to klo 13 Honkamaja, Nupurintie 24. Tied. henrik.tuohino@evl.fi, 050 597 3313.

Leppävaaran seurakunta

Varttuneen väen kerhot ti klo 13–14.30 Karakappeli, Karakalliontie 12. pe klo 13–14.30 Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskus, Säterinkatu 3.

Varttuneen väen avoin kahvila parillisten viikkojen ma klo 13–14 Leppävaaran kirkon seurakuntasali, Veräjäkallionkatu 2. Seuraava 30.9.

Olarin seurakunta

SenioriFoorum kuun 2. ti klo 12 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Klo 12 kahvit, klo 13 hartaus ja luento. 8.10. luennoimassa kapteeni evp. Olli

Seppänen teemana Katsaus Ukrainan tilanteeseen, Raamattu ja rukous. Seniorikerhot ma klo 13–14.30 Matinkappeli, Liisankuja 3. to klo 13–14.30 Olarin kirkko.

pe klo 13–14.30 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4.

Tied. meri.kalanti@evl.fi, 050 330 7129.

Tapiolan seurakunta

Vie vanhus ulos -tapahtuma

Ulkoile iäkkään naapurin, ystävän tai sukulaisen kanssa tai tule kimppakävelylle Silkkiniitylle to 10.10. klo 11 Tapiolan kirkolta, Kirkkopolku 6. Päätteeksi keittoa ja kakkukahvit kaksi yhden hinnalla, 5 e klo 11.30–13.30. Riksapyörän kyytiä klo 11–13 (säävaraus). Pieni pyhiinvaellus uurnalehdossa klo 13 ja 13.45. Tied. katja.karvinen@ evl.fi, 040 593 7386. Keskiviikkokerho

Ke klo 13–14 Tapiolan kirkolla. Kahvitarjoilu Kahvila Valossa klo 12.30 alkaen. Tied. Katja Hero, 050 583 6909.

2.10. Elämä – Tapiolan lausujien runomatinea. 9.10. Lempeää ja kokonaisvaltaista hyvinvointia arkeen. Puhujana TtM, fysioterapeutti Marianne Kyrklund.

Ikämiespiiri to klo 14–15.30 Tapiolan kirkolla.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Hyvän tuulen ystäväkerho ti 1.10. klo 13 Kauniaisten kirkon yläsali, Kavallintie 3. Vanhustenviikon teema “Hyvä arki, hyvä mieli.” Seniorimessu su 6.10. Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3.

VANHUSTENVIIKON

TAPAHTUMA

Iloa ja eloa eläkevuosiin! To 10.10. klo 12–15 Lippulaivan kirjasto. Klo 12 Netin käytön ilot ja hyödyt, Enter ry. Klo 13 Liikuntatuokio ja info, liikunnanohjaaja Espoon kaupunki. Klo 14 Jokainen ihminen on laulun arvoinen -yhteislaulutilaisuus, Espoonlahden seurakunta. Kahvitarjoilu koko tapahtuman ajan. TIED. diakoni Eija Siivonen, 041 534 1706.

LEIRI AIKUISILLE

Velskolassa 11.–13.10. Ylistystä, Raamattua ja rukousta luovassa hengessä. Hinta 50 e. TIED. Eveliina, 041 518 1244. Ilm. viim. 6.10. Espoon seurakuntien tapahtumakalenteri.

TAVATAAN TAAS!

Yhteisen tulen äärellä to 3.10. klo 17–20 Soukan kappeli. Seurakunta tarjoaa makkaraa ja mehua, voit tuoda myös omat grillattavat. Pop-up Yhteisen tulen äärellä to 10.10. klo 17–20 entinen Mäntykappeli, päiväkodin alapiha. Siioninvirsiseurat pe 4.10. klo 18.30 Espoonlahden kirkko. Ympäristöpäivä la 5.10. klo 10–13 Espoonlahden kirkko. Kirpputori ja hävikkikahvila Yhteisvastuulle. Pöytäpaikka 5 e. VARAA PAIKKA 3.10. mennessä: diakoni Klarika, 040 537 6854. Voit myös osallistua kirkon ympäristön siivoustalkoisiin. Kirpputori Toivon Tori ke klo 12–19 ja la klo 11–15 Soukankaari 8 B, Espoo. Seurakuntakahvila ke klo 13–15 Espoonlahden kirkko. Kohtaamisia ja eläytymistä ikiaikaisiin kirjoituksiin to 10.10. klo 18 Espoonlahden kirkko. Osallistua voi sen verran kuin hyvältä tuntuu eli voi vain istua, katsella ja kuunnella. Bibliodraamaa ja selloimprovisaatiota. Tekstinä: Apt. 13:1–3 ja 14:8–20. Fellowship & Dance Party la 12.10. klo 17 Soukan kappeli. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa. Discussion, food and dance. Miestoiminnan startti su 20.10. klo 13.30–15.30 Espoonlahden kirkko.

LAPSILLE JA

LAPSIPERHEILLE

Vauvanpäivä pe 27.9. klo 10–13 Soukan kappeli. Muskarihetkiä, jumpparata, itsehoitovinkkejä äideille, brunssi. Vauvat saavat yllätyslahjan.

NUORET/KOULUIKÄISET

Nuorten toiminta osoitteessa sodesode.fi.

AIKUISTEN RYHMIÄ

Avoimet ajatukset -keskustelupiiri alkaa 1.10. ti klo 17.30–19 Espoonlahden kirkko. TIED. diakoni Eija, 041 534 1706.

Improvisaatiosta iloa arkeen! Nuorille ja aikuisille to 3.10. klo 17.30–19.30 Espoonlahden kirkko. Noin joka toinen torstai. Israel-rukouspiiri ti 8.10. klo 18.30 Espoonlahden kirkko. Kk:n toinen ti. Kankaanpainantatalkoot to 10.10. klo 12–16.30 Espoonlahden kirkko.

SENIORIT

Ikäihmisten kerhot: Ma klo 10–11.30 Espoonlahden kirkko. Ma klo 12.30–14 Kaskikappeli. To klo 13–14.30 Soukan kappeli. Kultavilja-ryhmä ikäihmisille ti klo 12–14 Espoonlahden kirkko. Merikartanon seurakuntakerho pe klo 14 Palvelutalo Merikartano.

MUSIIKKI

Radio Dein ja Jaana Pölläsen juhlakonsertti ke 2.10. klo 18 Espoonlahden kirkko. Sydänlankaduo Jaana Pöllänen ja Ville Uusitalo. Vapaa pääsy, kolehti Kristityt yhdessä ry:n radiotyölle. Yhteisvastuun kiitoskonsertti ti 8.10. klo 18 Soukan kappeli. Musiikin ammattilaisista ja harrastajista koostuva Salonkiorkesteri Onnen Sävel. Iltatee ja kahvit. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Ks. muut konsertit Kirkossa soi -palstalla.

APUA JA TUKEA

Omaishoitajien ja muistisairaiden läheisten vertaisryhmä pe 4.10. klo 10–12.30 Soukan kappeli. Vertaistukea omaishoitajille ja hoidettaville läheisille. Lounas (5 e). Ei ilmoittautumista. Lisätiedot diakoni Eijalta, 041 534 1706. Diakonian ajanvaraus: diakonia. espoonlahti@evl.fi tai arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885 tai www. espoonseurakunnat.fi.

Elintarvikejakelu ma, ke ja pe Espoonlahden kirkko. Vuoronumeroiden jako klo 8.45–9. Ruokakorien jako noin klo 9.10. Vertaistukiryhmä raittiuteen ke klo 18.30–20 Soukan kappeli. Käsityökerho ti klo 12 Soukan kappeli.

Leskenlehdet - elämässä eteenpäin pe 4.10. klo 12.30–14 Soukan kappeli.

Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä mielen hyvinvoinnin tueksi to 3.10. klo 13.30 Meri Emy.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Maksuton aamupala ti klo 9–10 Espoonlahden kirkko. Diakonialounas ma klo 12–13 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 11.30–12.30. Yli 15 v 3 e, 7–14 v 1 e, alle 7 v maksutta. Korttimaksu tai tasaraha käteisellä.

Iltasafka to klo 17–18 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 16.45–17.30. Yli 15 v 3e, 7–14 v 1e, alle 7 v maksutta. Korttimaksu tai tasaraha käteisellä.

Leppävaaran seurakunta

Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta

youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi Lapset ja perheet minisiipi.fi FB & IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET

Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa kirkkopussukoita pienimmille, kirkolla myös lastenpaikka. Perheiden olohuone kirkon B-siivessä su klo 10–12.30. Kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot: espoonseurakunnat.fi/le/jumalanpalvelukset ja Leppävaaran srk:n Facebook.

Arki-illan messu to 26.9., 3.10. ja 10.10. klo 17 Leppävaaran kirkko. Venäjänkielinen jumalanpalvelus ti klo 19.30 Uuttu.

Mikkelinpäivän messu ”Siipien suojassa” su 29.9. klo 11 Leppävaaran kirkko. Salo, Kallioniemi, Latvanen. Kirkkokahvit.

Messu ja kirkkokahvit su 29.9. klo 15 Karakappeli. Alanne, Hyry. Igbon- ja englanninkielinen messu su 29.9. ja 6.10. klo 16.30 KilonRisti. Worship and eucharist in Igbo and English. Anglikaanipastori Isaac Ohaju, 044 019 7344. Taaperokirkko pe 4.10. klo 10 Nuortentila Siipi. Minne siemen putoaa? Kylväjävertaus. Mukana perhetoiminnanohjaaja Seija, muskariope Essi ja lasten pappi Kirsti. Messu ”Menevätkö mielipiteetkin ristiin?” su 6.10. klo 11 Leppävaaran kirkko. Gospellauluyhtye Metrotrio, Raunu, Salo, Noponen. Kirkkokahvit. Arabiankielinen perhemessu ja pyhäkoulu su 6.10. klo 12 Uuttu.

SIIONINVIRSISEURAT

Ma 7.10. 18.30 Leppävaaran kirkko. Puhujina Antti Rusama, Matti Peiponen sekä Hans-Christian Daniel. Illan isäntänä Erkki Koivusalo. Seurat alkavat kahveilla klo 18.30, veisuut ja puheet klo 19. Seurat kk 1. ma syys-joulukuussa Leppävaaran kirkon Takkahuoneella.

LAPSET JA PERHEET

Lasten aamupäivä la 5.10. klo 10–12 Karakappeli. Askartelua, lastenmusiikkia: musiikillisia urkusatuhetkiä muskariope Essin ja kanttori Outin toteuttamana ja puuhaa alle kouluikäisille lapsille ja perheille. Tapahtuma on maksuton. Jäätelöja mehutarjoilu noin klo 11. Lastenohjaajat Tuikki ja Aino, muskariopettaja Essi ja kanttori Outi.

YÖ KIRKOSSA

6.–8.-LUOKKALAISILLE

Leppävaaran kirkossa la 26.10. klo 18. – su 27.10. Maksuton. LISÄTIEDOT maria.tapionlinna@evl.fi, 050 432 7504 tai daniela.saba-myers@ evl.fi, 040 532 6770. ILM. 8.10. mennessä osoitteessa nuortensiipi.fi.

FOOD & HOPE

Nuorille aikuisille to 26.9. klo 17.30 Nuortentila Siipi. LISÄTIEDOT Noora Lana 050 568 5340.

AIKUISTEN RYHMIÄ

Kaikki aikuisten ryhmät: espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/aikuiset

Runopiiri joka toinen ti klo 18–19.30 Karakappeli. Seuraava 1.10. Naisten kesken ke 2.10. klo 18.30 Uuttu.

Tutkimme Apostolien tekoja ke 2.10. klo 18–20 Uuttu. Parilliset viikot. Varttuneen väen avoin kahvila 30.9., klo 13–14 Leppävaaran kirkko. Parillisten viikkojen ma. Vasemman käden (ja vähän oikeankin) maalarit pe 27.9., 2.11. ja 30.11. klo 12–17 Uuttu. Maalauskokemusta ei tarvita. ILM. joka kertaan erikseen viim. viikkoa ennen: Kaisa Yletyinen 050 434 1085, kaisa.yletyinen@evl.fi. Arabiankielinen miestenilta pe 4.10. klo 17–20 Uuttu. Pastori Ramez Ansara (sähköposti: etunimi. sukunimi@evl.fi).

Kirjallisuuspiiri Naisten Pankin hyväksi kerran kk ma klo 18–20 Leppävaaran kirkko (huom. paikka, viime lehdessä oli virheellinen tieto). TIEDUSTELUT harriet.lohikari@evl.fi, 040 531 1057. Kirjat ja päivät 7.10. Mirja Kärnä: Neljä valkoista koiraa Santiagon tiellä. 4.11. Claire Keegan: Nämä pienet asiat. 2.12. Yū Miri: Uenon asema.

Lähetyspiiri ti 8.10. klo 13–14.30 Leppävaaran kirkko. Parittomat viikot.

MUSIIKKI

Karan laulelot -yhteislaulutilaisuus pe 27.9. klo 13 Karakappeli. Seuraavat 11.10., 25.10. Laulutoiveita saa esittää kanttoreille etukäteenkin.

Monday Music – Maanantaimusiikit ma 30.9. klo 18–19.15 KilonRisti. Multicultural music group for women / Monikulttuurinen naisten musiikkiryhmä. Mon 30.9., 14.10., 28.10., 11.11.

APUA JA TUKEA

Diakonian palveluaika ma klo 10–12, p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muulloin ajanvaraus sähköpostitse: leppavaaran.diakonia@evl.fi. Diakonialounas ti ja to klo 11.30 Leppävaaran kirkko. Hinta 3 e. Velkaneuvonnan pop up -piste to 3.10. klo 11 diakoniaruokailun aikana Leppävaaran kirkko. Velkaneuvonnan ja ulosoton työntekijät neuvomassa.

Olarin seurakunta

Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15)

olarinseurakunta@evl.fi

Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: @chappleisoomena @chapplenuoret @olarin_perheet Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSU

Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/Olarinsrk. Kirkon takaosaa ei videokuvata. Ehtoollisen aikana kuvataan alttarialuetta.

Messu su 29.9. klo 10 Olarin kirkko. Jussi Koski, Hirsto, Hakomäki. Mikkelinpäivän perhemessu ja perhetapahtuma ”Suuremman suojassa” su 29.9. klo 16 Olarin kirkko. Messu alkaa perheiden enkelikulkueella. Messun tapahtuma, ks. alla.

Messu su 6.10. klo 10 Olarin kirkko. Hartikainen, Suontakanen, Niinikoski.

Messu su 29.9. klo 12 Matinkappeli. Kruus, Franssila. Pyhäkoulu. Espoo International Lutheran Worship Matinmessu su 6.10. klo 17 Matinkappeli. Tarkemmat tiedot International-palstalla. Avoin messu pe 11.10. klo 19 Chapple, Iso Omena. Messu lyhyellä kaavalla. Nuorten toteuttama, kaikille avoin.

HARTAUS KIRKONMENOJEN AIKAAN

Su 6.10. klo 12 Matinkappeli. Seurakuntalaisten pitämä hartaushetki. Pyhäkoulu. Kahvitarjoilu.

MIKKELINPÄIVÄN PERHE -

MESSU JA PERHETAPAHTUMA

”Suuremman suojassa” su 29.9. klo 16 Olarin kirkko. Messu perheiden enkelikulkueella. Messun jälkeen päivällinen, paloauto pihalla tutustumista varten, lasten potkupaloautot ja -poliisiautot, enkeliselfie, kankaanpainantaa, enkelien etsintää. Vauvoille oma leikkihuone ja kankaanpainanta.

LAPSET JA PERHEET

Vauvan päivä pe 27.9. klo 10–13.30 Chapple, Iso Omena. Teemana ”Vauvat ja luonto”. Värikylpyä ja aistielämyksiä. Osteopaatti vierailee. Tarjolla aamupalaa. Muskarituokio klo 13. Parista perheeksi -ilta ke 9.10. klo 17–18.30 Tapiolan kirkko. Perhevalmennusilta ensimmäistä lasta odottaville vanhemmille.

KOULUIKÄISILLE

Pöytäroolipelikerho 5.–8.-luokkalaisille joka toinen ma 30.9. alk. klo 17–19 (D&D) Olarin kappeli. Et tarvitse aikaisempaa kokemusta pöytäroolipeleistä. Kerhopäivät 30.9., 14.10., 28.10., 11.11. ja 25.11. Kerho on ilmainen mutta vaatii rekisteröitymisen. ILMOITTAUDU: nuori.chapple.fi. Syysloman päiväleiri 1.–3.-luokkalaisille Olarin kappelilla ma–ke 14.–16.10. Leiripäivien kesto klo 9–15. Hinta 50 e. ILMOITTAUDU viim. 30.9.: espoonseurakunnat.fi/ tapahtumat. Perheleiri Velskolassa pe–su 25.–27.10. Lisätietoja: mia.silvola@ evl.fi, 050 576 4891. ILMOITTAUDU viim. 30.9.: espoonseurakunnat.fi/ tapahtumat. Kirkkoyö 4.–7.-luokkalaisille pe 25.10. klo 17 Olarin kirkko. Harvinaislaatuinen tilaisuus päästä viettämään yötä Olarin kirkkoon. Nukkumisen lisäksi luvassa paljon hauskaa tekemistä ja yhteistä ruokailua. Maksuton. ILMOITTAUDU viim. 20.10.: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. / A rare opportunity to spend the night at Olari church. Besides sleeping there is going to be a lot of fun activities and some snacks. Free of charge. REGISTRATION by 20.10.

5- JA 10-SYNTTÄRIT

5-synttärit ma 7.10. klo 17 Matinkappeli. Klo 17–18 kakkutarjoilua ja pientä ohjelmaa, klo 18 konsertti: Pekka Laukkarinen ja ystävät, klo 18.40 hartaus. 10-synttärit ma 7.10. klo 18 Matinkappeli. Klo 18 konsertti: Pekka Laukkarinen ja ystävät, klo 18.40 hartaus, klo 19 kakkutarjoilua ja 10-rastit. Kaikki Olarin seurakunnan 5- ja 10-vuotiaat kutsutaan juhliinsa. Voit ottaa mukaan koko perheen, isovanhemmat tai kummit. Ei tarvitse erikseen ilmoittautua.

AIKUISILLE

Kaikki aikuisten ryhmät netissä: espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/aikuiset Hiljaisen rukouksen tunti ma klo 16 Olarin kirkko. LISÄTIETOJA: Ulla-Maija Kyrölä, p. 050 3465 348 (tekstiviesti) tai ullamaijakyrola@ gmail.com. Diakonian työpaja ti klo 9 Olarin kirkko. Neulotaan Äiti Teresa -peittoja, jotka toimitetaan SPR:n kautta apua tarvitseville. Otamme vastaan lankoja, joissa on vähintään 50 % villaa. Jämälangatkin ovat erittäin tervetulleita!

Lukupiiri kerran kk to klo 15–16.30 Matinkappeli. Ei ilmoittautumista. TIEDUSTELUT: 050 353 8398 tai leena.lenkkeri@gmail.com. Kirjat ja päivät 3.10. Amy Tan: Ilon ja onnen tarinat. 7.11. Helmi Kekkonen: Vieraat. Naistenpäivä la 5.10. klo 10 alkaen

Olars kyrkan puolella. Voimaa itsetunnosta ja tunnetaidoista. Vieraana terapeutti, kouluttaja, kirjailija Päivi Niemi. Hinta 15 e. ILM. pe 27.9. mennessä ma–pe klo 9–15 p. 09 8050 7000 tai espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Seniorifoorum ti 8.10. klo 12 Olarin kirkko. Vieraana kapteeni evp. Olli Seppänen teemalla Katsaus Ukrainan tilanteeseen, Raamattu ja rukous. Klo 12 kahvi / tee (2 e, pulla 2 e, sämpylä 3 e, koko setti 6 e). Klo 13 hartaus ja luento.

PIKADEITIT

Pikadeittitapahtuma la 12.10. Chapple, Iso Omena. Tule etsimään romanssia ja ilmoittaudu mukaan. Pikadeitit miehille ja naisille klo 19–21. Klo 17–19 on erikseen pikadeitit sateenkaareville ihmisille. Tarjolla pientä naposteltavaa ja juotavaa. Tapahtumassa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita. Tapahtuma on alkoholiton. ILMOITTAUDU: chapple.fi.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus puhelimitse ti klo 10–12, 050 432 9368 tai sähköpostitse: olarin.diakonia@evl.fi. Diakonialounas, community lunch tiistaisin / Tuesdays, 12–13 Matinkappeli Chapel. Hinta/Fee 4 e. Ota mukaan tasaraha / Please use the exact amount. Lipunmyynti/tickets 11.45–12.30. Seurakuntalounas, community lunch torstaisin / Thursdays, 12–13 Olarin kirkko, Olari Church alkaen/ starting 5.9. Hinta/Fee 4 e. Ota mukaan tasaraha / Please use the exact amount. Lipunmyynti/tickets 11.45–12.30.

Tapiolan seurakunta

Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan, su klo 8–14. Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi

MESSUT JA HARTAUDET TAPIOLAN KIRKOSSA

Viikkomessu ke klo 8. Aamupuuro ja kirkkokahvit.

Laulun ja rukouksen ilta ke 25.9. klo 18.

Messu ja vapaaehtoisten siunaaminen su 29.9. klo 10 Tapiolan kirkko. Tervonen, Koivisto, Jurmu. Kirkkokahvit.

Siioninvirsiseurat su 29.9. klo 16

Tapiolan kirkko. Puheet ja siioninvirret vuorottelevat. Kahvit klo 15.30. Puhujina mm. Ossi Tervonen, Leena Väyrynen-Si, Sakari Isotalo.

Tyhjän sylin kirkkohetki ti 1.10.

ma 30.9. klo 16-19

kahvit klo 15

Tapiolan kirkko

Israel - PalestiinaLähi-itä -symposium

Oikeudenmukaiseen rauhaan – miten?

Munib Younan, Erkki Tuomioja, Pertti Pesonen, Timo R. Stewart, Hannu Juusola ja Laura Huovinen

Ks. Tapiolan seurakunnan palsta s. 10

Tapiolan kirkko. Illat ovat osa Neuvolan perhevalmennusta.

ELÄVÄ SEURAKUNTA -KOULUTUS

Koulutuspäivänä la 12.10. klo 9.30 aamukahvit. Klo 10 Talenttien metsästys. Klo 12 Lounas omatoimisesti. Klo 13 Merkitystä jakamassa. Klo 14.30 kahvi. Klo 15 Maailmaa muuttava yhteisö. Päätös klo 16. Rakenna seurakuntaa taidoillasi ja lahjoillasi. Johanna Sandberg, Hengen uudistus kirkossamme ry. Vapaa pääsy.

AIKUISILLE

Käsityöpiiri ke klo 10–12 Tapiolan kirkko.

klo 18 Tapiolan kirkko. Sinulle, jonka syli on syystä tai toisesta tyhjä. Hiljennymme, sytytämme kynttilän ja rukoilemme yhdessä. Ehtoollinen. Teetarjoilu. Mahdollisuus keskusteluun.

Levollinen rukoushetki viikonlopun alkaessa pe 4.10. klo 18 Tapiolan kirkko.

Messu su 6.10. klo 10 Tapiolan kirkko. Linnoinen, Tiihonen, Malkamäki. Kirkkokahvit.

Bless.-ilta nuorille aikuisille joka toinen su klo 17 Tapiolan kirkko, seuraava 6.10.

Keskipäivän rukoushetki ma, ke ja pe klo 12 Facebook.com/TapiolanSeurakunta.

ISRAEL-PALESTIINASYMPOSIUM

Oikeudenmukaiseen rauhaan

– Miten? Ma 30.9. Klo 16–19 Tapiolan kirkko. Alustajina ja keskustelijoina: Munib Younan, Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen

kirkon emerituspiispa; Erkki Tuomioja, entinen ulkoministeri; Pertti Pesonen, YLE:n ulkomaantoimittaja ja Laura Huovinen, Kirkkohallituksen asiantuntija. Esiintymässä kanttori, oopperalaulaja Matti Turunen. Kahvitarjoilu klo 15. Ohjelma klo 16–19. Striimattuna youtube.com, Tapiolan seurakunta.

VIE VANHUS ULOS -TAPAHTUMA

Ulkoile iäkkään naapurin, ystävän tai sukulaisen kanssa tai tule kimppakävelylle Silkkiniitylle to 10.10. klo 11 Tapiolan kirkolta. Päätteeksi keittoa ja kakkukahvit kaksi yhden hinnalla, 5 e klo 11.30–13.30. Riksapyörän kyytiä klo 11–13 (säävaraus).

Pieni pyhiinvaellus uurnalehdossa klo 13 ja 13.45. Tied. katja.karvinen@evl.fi, 040 593 7386.

PARISTA PERHEEKSI

Lapsen syntymän vaikutuksesta parisuhteeseen ke 9.10. 17–18.30

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi

Seurakuntatoimisto palvelee toistaiseksi poikkeusaikataulun mukaisesti. Ajankohtaiset palveluajat löytyvät verkkosivuiltamme www.kauniaistenseurakunta.fi

Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSU KLO 10 KIRKOSSA

JA KIRKKOKAHVIT

Keskiviikkokerho ke klo 13–14, kahvit 12.30. Tapiolan kirkko. 2.10. Elämä - Tapiolan lausujien runomatinea. 9.10. Lempeää ja kokonaisvaltaista hyvinvointia arkeen. Puhujana TtM, fysioterapeutti Marianne Kyrklund.

Kansainvälinen Olohuone Tapiolan kirkko ke klo 17–19.

Kristillinen meditaatio to klo 19 Tapiolan kirkko. Voit tutustua kristilliseen meditaatioon wccm. org -sivustolla.

SANAN ÄÄRELLÄ

Raamattu ja rukouspiirit Ks. tapiolanseurakunta.fi.

Lähetystilaisuus su 13.10. n klo 11.45 Tapiolan kirkko (klo 10 messun jälkeen). Lähetyksen tulevaisuus, Risto Jukko, Lähetystyön keskuksen johtaja. Kongolainen lauluryhmä, joht. Eric Hatagekimana.

LAPSET JA PERHEET

Perhekerho ma klo 9.30 Tapiolan kirkko, pe klo 9.30 Laajalahden kerhotila.

Perhekahvila ti klo 9.30 Niittykummun perhekeskus.

NUORET TAPIOLAN

KIRKOLLA

Kirahvi-iltapäivä 1.–6.-luokkalaisille ke klo 16. Nuortenilta ti klo 18.30. Sateenkaarisiipi to klo 17 Alberganesplanadi 1, Espoo. Sateenkaareville nuorille ja heidän ystävilleen.

MUSIIKKI

Ks. Kirkoissa soi -palsta.

APUA JA TUKEA

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus ti ja to klo 9–11 p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi. Papin puhelin joka päivä klo 9–19 p. 09 8050 2602.

tutustua uusiin ihmisiin ja virkistyä. Vaihtuva teema, hartaus, keskustelua, virsi. Avoin kaikille eläkeläisille. Tule rohkeasti mukaan.

LAPSIPERHEIDEN

OLOHUONE PERHESOPPA

Ke 2.10. ja 9.10. klo 15–18 Sebastos, os. Kauniaistentie 11. Ei ilmoittautumista, maksuton. Klo 15 välipala alakoululaisille, kahvi/tee/mehu vanhemmille + lapsille. Keittopäivällinen lapsiperheille klo 16–17.30. Seurakunnan perhetyöntekijät Sanni Hackman sekä lastenohjaajat Eeva Peltonen ja Taru Laaksonen.

Su 29.9. Kaksikielinen perhemessu. Liturgi ja saarna Kuula, kanttori Peitsalo. Avustus Hackman, Peltonen, Laaksonen. Messun yhteydessä legonäyttely. Lounas messun jälkeen.

Su 6.10. Seniorimessu. Liturgi Kuula, saarna Mäkinen, kanttori Palolaht, P. Luoma. Messukuoro ja Leppävaaran kirkkokuoro. Yhteistyössä Kauniaisten suomalaisten senioreiden kanssa.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA

To 26.9. klo 14 kirkon alatakkahuone ja ti 22.10. klo 18.15 Sebastos. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila

MARTAT JA MARIAT

To 26.9. klo 12 kirkon yläsali. Mariat Lähetyksen ja kansainvälisen vastuun ryhmä. Kirkkoherra Mäkinen Mimosa.

VAUVAN PÄIVÄN VAUVATREFFIT

Pe 27.9. Klo 12-15, Sebastos. Tule vauvan kanssa tapaamaan muita vauvaperheitä. Tarjolla kahvia ja leppoisaa yhdessä oloa.

VARTINHARTAUS JA MAANANTAIKAHVILA

Ma 30.9., 7.10. klo 12.45 hartaus ja klo 13 kahvit, Sebastos. Tule tapaamaan tuttuja ja tutustumaan uusiin ystäviin kahvikupin äärellä ja vaikka päiväkävelyn päätteeksi. Kahvilassa avustavat vapaaehtoiset ja mukana on seurakunnan työntekijä Luoma Pirjo.

ILON ILTAPÄIVÄ

Ti 1.10. ja 8.10. klo 15 kirkon alatakkahuone. Seurakunnan mielenterveysryhmä. Sonja Holkerinoja.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO

Ti 1.10. klo 13 kirkon yläsali. “Hyvä arki, hyvä mieli. ”Vanhustenviikon teema. Helena, Tarja, Hilkka ja Pirjo. Kerhossa voi tavata tuttuja,

NUORTEN ILTA

To 26.9. klo 18 kirkon kerhotalo. Tervetuloa viettämään aikaa kirkolle!

UUDET LAULAJAT TERVETULLEITA KUOROIHIN

Singing Suns-lapsikuoro, harjoitukset ti 1.10., 8.10., klo 15.15–16 kirkkosali. Välipalatarjoilu. Messukuoro, harjoitukset ti 1.10., 8.10. klo 17–19 kirkon yläsali. Iltapalatarjoilu.

AccaBella-kuoro, harjoitukset ke 2.10. ja 9.10., klo 18–20 Sebastos. Lastenhoito tarpeen mukaan. LISÄTIETOA teija.palolahti@evl.fi

KOULUIKÄISTEN KERHOTOIMINTA

www.kauniaistenseurakunta.fi/ kouluikäiset

LEGONÄYTTELY

LA 28.9–29.9.

Tuo legomallisi nähtäväksi näyttelyyn, hienoimmille rakennuksille luvassa palkintoja. ILMOITTAUTUMINEN www.kauniaistenseurakunta.fi. Lisätiedot Kari Kuula, 050 590 8308

Esbo svenska församling

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, må-to kl. 9–12 per telefon och e-post. Öppet för besök enligt överenskommelse. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR

Alberga kyrka lö 28.9. kl. 10. Högmässa med konfirmation av Hvittorp-gruppen. von Martens, Cecilia Alameri-Nordgren, Dannholm, Malmgren, Brunell.

Esbo domkyrka sö 29.9. kl. 12.15 Gudstjänst med små och stora. Barnens och änglarnas dag. von Martens, Malmgren, Brunell. Lunch och barnfest i Församlingsgården

efteråt. Frivillig avgift för lunchen till förmån för Gemensamt Ansvar. Symamsellerna deltar med försäljning av sina varor till förmån för årets GA-insamling.

Esbo domkyrka lö 5.10. kl. 10. Högmässa med konfirmation av Kiipula 2-gruppen. Sironen, Mira Engström, Kronlund, Malmgren. Esbo domkyrka sö 6.10. kl. 12.15 Högmässa. Lohi, Kronlund, Malmgren.

Karabacka kapell sö 13.10. kl. 10. Mässa. von Martens, Brunell. Kyrkkaffe.

Esbo domkyrka sö 13.10. kl 12.15 Högmässa. Sironen, Kronlund.

B ARN OCH FAMILJ

Fredagar familjeklubben i Köklax Kapell kl. 9.30-11.30

Tisdagar familjeklubben i Sökö kapell Sökö kl. 9.30-11.30

Onsdagar Familjeklubb i Esbo domkyrkas kl. 9.30-11.30

Torsdagar i Mattby kapell kl. 9.3011.30 OBS! ingen klubb to 3.10 Musiklek och babyrytmik tisdagseftermiddagar i Olars kyrka och torsdagsförmiddagar i Esbovikens kyrka.

Barnkören sångbubblan tisdagskvällar i Olars kyrka.Mer info: Catharina Lindroos tfn 040 565 2796 och esboforsamlingar.fi

VUXENVERKSAMHET

To 26.9. 13. Musik- och kaffestund för seniorer Esbovikens kyrka Musik, andakt och sällskap med kaffe och tårta. Möjlighet till taxiskjuts. Mer information: diakon Ani Iivanainen ani.iivanainen@evl.fi  eller 050 597 5344

Handarbetsgruppen Symamsellerna ti 1.10. kl. 16-19. Esbo domkyrkas församlingsgård Torsdagsträffen to 3.10 kl. 13-14.30. Södrik kapell. Tema: Hemligt program.

Sorgegrupp to 10.10. kl. 18. Hagalunds kyrka. En sorgegrupp för dig som förlorat en närstående person under det senaste året. Vi samlas i Pelarsalen i Hagalunds kyrka sammanlagt fem gånger. Gruppen leds av pastor Markus Kallatsa.

MUSIK

Esbovikens kyrka fre 11.10. kl.18. Konsert; Mässa för en sårad jord. Körerna Furorna och Helsingin Kannelkuoro (1995) musik Ketil

Bjørnstad - text Erik Hillestad - svensk översättning Ylva Eggehorn Konstnärlig ledare är Furornas dirigent Håkan Wikman. Program 20 €.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER

Diakoni-insamling: inför de bostadslösas natt tar vi emot yllesockor, vantar, handskar, mössor, trumpor och hygienartiklar (duschtvål, deodorant, tandkräm- och borstar). Vaktmästeriet, Kyrkogatan 10 tar emot din donation kl. 9-15.

Diakoner: Taina Sandberg 040 547 1856, Ani Iivanainen 050 597 3313, Nina Wallenius 050 432 4323. E-post: förnamn.efternamn@evl.fi, elektronisk tidsbokning asiointi. espoonseurakunnat.fi

Grankulla svenska församling

Församlingskansliet: Kavallvägen 3.Öppet tisdagar och torsdagar kl. 10–14, onsdagar endast telefonbetjäning kl. 9-11.30. tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi

Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA

SÖ 29.9 Tvåspråkig familjemässa kl. 10. Mammakören Änglaklang medverkar. Kyrkkaffe. SÖ 6.10 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre brasrummet.

LOVSÅNGS- OCH

FÖRBÖNSGRUPP

TO 26.9 och 3.10 i övre brasrummet. kl. 10-11.

BABYDAGEN

FR 27.9 Pop-up babyträff i Sebastos kl. 12-15.

TISDAG 1.10

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30-10.30. Graziakören övar i kyrksalen kl. 18.

KYRKOSYFÖRENINGEN

ON 2.10 och 9.10 i övre brasrummet kl. 14.

TISDAG 8.10

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30-10.30. Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Gäst: Graziakören i kyrksalen kl. 18.

Elämänkaari

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA

Kastettu

Handolin Vincent Joa Ilmari, Haukilahti Emmi Sofie, Kannelsalo Otava Kauno August, Karjalainen Oona Amanda, Qvarnström Eemil Toivo Aaron, Simola Eeli Aarre Veikko.

Hautaan siunattu

Grönlund Eero Jussi 94 v, Ladau

Tuula Tellervo 89 v, Savonjousi

Pirkko Elina 89 v, Aaltonen Sisko

Tuulikki Margareetta 80 v, Hyvärinen Keijo Kalle Herman 76 v, Klen Jyrki Tapio 58 v.

ESPOONLAHDEN

SEURAKUNTA

Kastettu

Aksentjeff Aaro Elias, Haapasalmi

Ilmari Armas Olavi, Harju Lumia

Usva Tuulia, Pellikka Petra Kiia

Marianne, Jonsson Arvi Emil

Markuksenpoika, Raitaluoto Hilla

Eevi Kristine, Rautu Linnea Matilda, Rautu Paulus Ilmari, Saarinen

Milana Aamu Olivia, Törmälä

Lumi Elise Isabella, Westerholm

Tuukka Aatos Kasperi.

Hautaan siunattu

Lehto Birgit Helena 96 v, Salminen

Vuokko Maija-Liisa 79 v, Lankinen

Ari-Pekka Aapeli 66 v, Welander

Sara Eeva Marjatta 66 v.

International

Venäjänkielinen jumalanpalvelus su klo 15 Soukan kappeli.

Богослужение (без Причастия)

каждое воскресенье в 15:00

капелле Соукка, Эспоонлахти. Иисусова

KAUNIAISTEN

SUOMALAINEN

SEURAKUNTA

Kastettu

Estelle Theodora Celestine von Konow, Oula Matti Elias Kumpulainen.

Hautaan siunattu

Marjatta Roth 87 v, Simo Kalevi Samuli 86 v, Aura Elina Lehtinen 79 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

Kastettu

An Alex Ilmari Wei, Fenander Kaarlo Matias, Saikko Benjamin Aatos Oliver, Salo Luukas Tapio Juhani.

Hautaan siunattu

Myrsky Hannu Eliel 76 v, Schneider Toivo Antero 73 v, Loponen

Reijo Uolevi 71 v.

OLARIN SEURAKUNTA

Kastettu

Hyttinen Saaga Aira Kaarina, Isto Elsi Saimi Helena, Keisala Eemil Olavi, Kiviluoma Manu Emil Kalevi, Klapuri Linnea Sini Helmi, Kolehmainen Minea Rosalie

Amanda, Vainio Jesper Olavi Hautaan siunattu

Liukkonen Eila Annikki 95 v, Piirainen Ester Adina 91 v, Mäkelä Timo Ilkka 79 v, Salonen Elsa Elina 77 v, Laine Jarmo Kalervo 76 v, Gordin Riitta-Liisa 75 v, Meriluoto Petri Tapani 64 v.

Arabiankielinen Raamattupiiri ke klo 18–20 Uuttu. Keskustelemme arabiaksi, selkosuomeksi ja tarvittaessa englanniksi.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

Engström Touko Vilppu, Hollo Lukas Leo August, KoiranenDämfors Miona Natali, Lahdenperä Hilla Katriina, Nurmela Elsa Minerva.

Avioliittoon aikovat

Palokangas Niko Tuomas ja Relander Janina Marianne. Hautaan siunattu

Räty Kari Juhani 86 v, Levo Kirsti

Anneli 74 v, Toppari Sven Heikki

Ilmari 68 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

Döpt/Kastettu

Blomqvist Emil Oliver, Rémy Ines Amanda.

Avliden/Hautaan siunattu

Westerberg Klara Birgitta 94 år, Karnell Börje Jan-Olof 92 år, Mattsson Kyllikki Kaarina 91 år, Lindberg Per-Olof Lennart 89 år, Hildén Kurt Vilhelm 78 år, Nyström Karin Margaretha 77 år, Nordberg Ulla Veronica Carola 74 år.

Venäjänkielinen iltakirkko ti klo

19.30, Uuttu.

19:30

International Living Room Wed from 5 to 7 pm at Tapiola church. Come and meet with people from various parts of the world. Tea and snacks.

Espoo International Lutheran Worship Matinmessu su 6.10. klo 17 Matinkappeli. After the worship coffee and snacks fellowship. The service is bilingual, Finnish-English. Meri Kalanti with Worship Band. Sermon: pastor Anna Poutiainen. Service is led by: pastor Oili Karinen. Children’s activities are available during the worship service.

Fellowship & Dance Party Sat 12th October at 5 pm, at Soukka Chapel. Discussion, food and dance.

Yhteiset

Tyhjän sylin kirkkohetki 1.10. klo

18 Tapiolan kirkko. Tiihonen, Kallio, Raninen, Videll, Jokivuori ja Anu Ristimäki.

Työikäisten työttömien virkistyspäivä Hvittorpissa to 7.11. klo 10–15. Recreational day for unemployed adults of Espoo Lutheran parishes in Hvittorp. Bussikuljetus. Ilmoittautuminen 1.–22.10. tapahtuman nettisivulla. Sign up begins in internet 1st of October and ends 22nd of October. Hinta/Fee 15 e, korttimaksu retken alussa. Payment with card at the beginning of the trip. 12–14-vuotiaiden Mysteeri-viikonloppuleiri 15.–17.11 Enä-Sepän leirikeskus. Hinta 35 e. Ilmoittautumiset ja infot nettisivuilla sodesode.fi, nuori.chapple.fi, nuortensiipi. fi ja paheksuvakirahvi.fi, LISÄINFO juha.isoniemi@evl.fi.

Kastepäivä Ristiäiset stressittä? Ilmoittaudu mukavaan ja mutkattomaan Kastepäivään. Kaikki on valmista kastemekosta kakkukahveihin. ILM JA LISÄTIEDOT: espoonseurakunnat.fi/kastepaiva.

Musiikkia Espoossa ja Kauniaisissa

TOSTAI 26.9.

Laulu & laulun tarina 18.30 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16. Janna Paasonen ”Surusta syntyy lohdutus”, säestää Miika Vintturi. Musiikista keskusteleva konserttisarja. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.

PERJANTAI 27.9.

Misatango, ”Misa a Buenos Aires” kuorolle, mezzosopraanolle, bandoneonille, pianolle ja jousisoittimille klo 19 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Saksalais-suomalainen kuoro, Angelika Klas, mezzosopraano, Mikko Helenius, bandoneon, Esa Ylönen, piano, Encanto Tango Band. Musiikin johto: Agnes Goerge. Liput 20/15 e. Lippuja voi ostaa etukäteen sähköpostitse osoitteesta agnes.goerke@evl.fi tai käteismaksulla ovelta Tapiolan kirkosta 27.9. sekä toiseen konserttiin, Saksalaisesta kirkosta 29.9. klo 19.

KESKIVIIKKO 2.10.

Radio Dein ja Jaana Pölläsen juhlakonsertti klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Jaana Pöllänen ja Ville Uusitalo: Sydänlanka-duo. Vapaa pääsy, kolehti Kristityt yhdessä ry:n radiotyölle.

TORSTAI 3.10.

Syysäveliä klo 19 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Musiikkiopisto Avonian pianistit. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e lähetystyön hyväksi.

Nina Åströmin laulua kuullaan Kalajärven kappelissa perjantaina 4. lokakuuta.

PERJANTAI 4.10.

Nina Åström: ”Silmäni aukaise” klo 18 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3. Nina Åström, laulu ja piano, Kimmo Suomela, kitarat. Konsertin jälkeen kirjamyynti ja kahvit 10 e, tuotto Yhteisvastuun hyväksi. Juontajana pastori Kirsi Muurimäki. Vapaa pääsy.

LAUANTAI 5.10.

Hyväntekeväisyyskonsertti klo 12.15 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Yhteistyössä ortodoksisen seurakunnan kanssa. Kolehti Ukrainan hyväksi. Ennen konserttia ortodoksinen liturgia klo 10 ja ekumeeniset kirkkokahvit. Vapaa pääsy.

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla

Lauantaina 28.9.

Elements of Euga – Earth klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Mieskuoro Euga. Tyko Tamminen, valotaide, Kasimir Kemppainen ja Aaro Lehtovaara, äänimaisemat. Ohjelma 20/15 e ovelta.

Torstai 3.10.

Päivämusiikkikonsertti klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Konserttiin on vapaa pääsy.

Club For Fiven kirkkokonsertti klo 19 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Liput 29,50 e Ticketmasterin kautta tai ovelta.

Viitasen Piia klo 19 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Tummanpuhuvaa

indie-folkia ja tarinankerrontaa ihmisenä olemisen ytimestä. Vapaa pääsy, ei ohjelmamaksua.

Keskiviikko 9.10.

Laurus Kamarikuoron 20-vuotisjuhlakonsertti klo 19 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Ohjelmisto koostuu klassisista kuoroteoksista (mm. Rossini, Sibelius ja Kuula), hienoista kuorosovituksista eri kansanlauluista sekä Mia Makaroffin kuoroteoksista. Konsertin lopuksi lauletaan yhdessä entisten kuorolaisten kanssa Matti Hyökin sovitus kappaleesta On suuri sun rantas autius. Kuoroa johtaa Heidi Harinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SUNNUNTAI 6.10. “Samassa veneessä”/ kuorojen yhteistyökonsertti klo 18 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Sopusointu ja Pyhän Katriinan laulajat/ Raaseporin seurakunta. Magnificat/ Suomen Raamattuopisto, Kauniainen. AccaBella/ Kauniaisten suomal. srk. Suvi Leino, piano, Hanna Noro, huilu, Tiro Rohkimainen, perc. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e

Muskarimessu klo 10 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Sari Kokkonen, Birgitta Karjalainen, Sini Nikku.

Perjantaina 18.10.

Samuli Putron konsertti klo 18 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Kestävä tulevaisuus -kuukauden tapahtuma. Liput 50/40/30/20 e Lippupisteestä.

Torstaina 24.10.

Rakkaudesta runoon klo 18 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Sinikka Haapanen, Miia Nuutila, kitaristina Antti Paavilainen. Runoja, lauluja ja sävellettyjä runoja. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e.

Kirkon Ulkomaanavulle (käteinen, MobilePay).

KESKIVIIKKO 9.10.

Häivähdys pyhää -päiväkonsertissa klo 12 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, esiintyy Espoon musiikkiopiston oppilaita ja opettajia. Jaakko Pirkola - sello & Salla Pynssi - piano. J.S.Bach, Sallinen, Prokofjev, Saint-Saëns. Vapaa pääsy, vapaaeht. ohjelmamaksu Yhteisvastuulle.

PERJANTAI 11.10.

Mässa för en sårad jord (Haavoittuneen maan messu) klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Körerna Furorna och Helsingin Kannelkuoro. Musik Ketil Bjørnstad – text Erik Hillestad – svensk översättning Ylva Eggehorn. Haavoittuneen maan messu on kirjoitettu kuorolle, mezzosopraanolle, alttoviululle ja komppiryhmälle eli kitaralle, bassolle, lyömäsoittimille ja pianolle. Taiteellisena johtajana toimii Furorna -kuoron johtaja Håkan Wikman. Ohjelma 20 e.

SUNNUNTAI 20.10.

Sydämen katseita – Auringonkukkien leimuun -konserttisarja Ukrainan lasten hyväksi KUAn kautta jatkuu. Iris Candelaria, sopraano, Marita Viitasalo, piano, Aarne Pelkonen, baritoni, Juho Alakärppä, piano, klo 16 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Kuula, Sibelius, Strauss, Granados, Obradors. Liput 20/15. Kahvitarjoilu.

Samuli Putron konsertti on osa Helsingin tuomiokirkon Kestävä tulevaisuus -teemakuukautta.