Kirkko ja kaupunki 2024 01 Espoo

1

25.1.2024 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow: Kaikki ei ole exän syytä s. 14 Mika Seppänen on meditoinut, tavoitellut valaistumista ja vaikuttunut islamista, mutta nyt hän on ehkä löytänyt kotiin s. 20

HUIPUTTAJA Lotta Hintsalle vuorikiipeily merkitsee huikeita elämyksiä – ja oman pienuuden tajuamista s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Kiitos sinulle lukija!

Jos tavoittelisimme vain onnel­ lisuutta, kaikki olisi helppoa.

Mutta haluamme olla onnelli­ sempia kuin muut, ja siinä piilee ongelma: kuvittelemme muut onnellisemmiksi kuin he ovat.

KÄDESSÄSI ON vuoden ensimmäinen painettu Kirkko ja kaupunki. Sen kansi ja keskiaukeama on aiempaa paksumpaa paperia. Kyseessä on tekninen muutos, joka tekee lehdestä jämäkämmän koneellista lajittelua varten. Mielellämme tekisimme koko lehden paksummalle ja vaaleammalle paperille, mutta tähän ei lehden julkaisijaseurakuntien talous anna myöten.

Kirkko ja kaupunki -median kustannuksista yli puolet muodostuu jakelu- ja painokuluista. Painetun lehden ilmestymistiheyttä on vuosien varrella jouduttu kustannussyistä vähentämään. Toisaalta Kirkko ja kaupunki on vahva verkkomedia, jota seurataan paitsi pääkaupunkiseudulla, myös muualla Suomessa.

Verkko ja sosiaalisen median kanavamme eivät tunne maantieteellisiä rajoja.

JOURNALISMIN KESKEINEN PERIAATE on, että sitä tehdään lukijoille. Kirkko ja kaupungin lukijakunta on laaja, ja siihen kuuluu niin kirkon jäseniä kuin kirkkoon kuulumattomia. Monessa kodissa, johon lehti jaetaan, asuu molempia. Verkossa median aiheet kiinnostavat hyvin erilaisia ihmisiä. Viime keväänä tehdyn lukijatutkimuksen mukaan 72 prosenttia kirkkoon kuuluvista vastaajista, joita oli 553, ilmoitti lukevansa painettua lehteämme. Painettua lehteä luetaan melko tasaisesti kaikissa ikäryhmissä. Vasta 19–24-vuotiaissa lukijoissa verkkomedian lukeminen ylittää printin lukemisen.

Toisen omaa ei saisi haluta, mutta mitä tehdä, kun kateus istuu olkapäälle ja huutelee, että pystyisit sinäkin parempaan?

Jumala, auta iloitsemaan toisen puolesta ja siitä, mitä itsellä on.

FILOSOFI MONTESQUIEU (1689–1755)

Tänään

SYKSYLLÄ TEETIMME myös toisen lukijatutkimuksen, johon vastattiin lehdessä olleen qr-koodin avulla. Vastaajajoukko, 197 vastaajaa, muodostui aktiivisista lukijoista. Heistä 77 prosentille lehden jutut tuovat sisältöä elämään. Kolme tärkeintä laatusanaa, joilla lehteä kuvattiin, olivat ihmisläheinen, empaattinen ja luotettava. Tutkimuksen sanallisessa osuudessa tuli ilmi hauska asia: lehdessä olevalla ristikolla on paljon ystäviä.

Tällaisen lukijoiden antaman palautteen edessä ei voi sanoa kuin kiitos. Pyrimme olemaan saamamme luottamuksen arvoisia.

Elän suurenmoista elämää, koska minulla on lapset, hyviä ystäviä, koira ja kirjastot.

En osaa ajatella, mitä vielä pitäisi saada.

KAARINA HAZARD EEVA-LEHDESSÄ 1/2024

Iankaikkisesti

PAULI JUUSELA

päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

”

Parempi köyhyys ja Herran pelko kuin suuret varat ja rauhattomuus.

VANHAN TESTAMENTIN SANANLASKUT 15:16

MONELLE LEHDEN JUTUT TUOVAT SISÄLTÖÄ ELÄMÄÄN.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Uusi suhde, uusi työ, palkankorotus.

Unelmaloma, unelmakoti, huippukunto.

Kirkkoon kuuluvista lukijoista 22 prosenttia vastasi lehden olevan ainoa tai lähes ainoa kontakti seurakuntaan. Yli 65-vuotiaissa tuo luku on 35 prosenttia.

Tutkimuksen mukaan lukijat pitävät lehteä tarpeellisena ja luotettavana kirkkomediana sekä tärkeänä tietolähteenä seurakunnan tapahtumista. Joka kymmenes käyttää lehteä apuvälineenä henkilökohtaiseen hiljentymiseen.

Kirkko ja kaupunki

1

25.1.2024 KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT Seuraava lehti ilmestyy 8.2.

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Huomaan taas sen ihmisen, johon alun perin ihastuin” Lotta Kuusisto kohtasi aikoinaan miehen, jonka kanssa hän edelleen havahtuu onnesta.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JANI LAUKKANEN

1

Näyttelijä Lotta Kuusisto, olet tehnyt puolisosi muusikko Iiro Rantalan kanssa esityksen elämän mittaisesta matkasta.

Miten teidän matkanne alkoi?

– Olimme molemmat esiintymässä 1980-luvun loppupuolella Espoon teatterin varainkeruutilaisuudessa. Minä ja muutama ystäväni tanssimme, ja Iiron Trio Töykeät soitti.

Siitä se sitten lähti. Olin silloin tanssia vakavasti harrastava parikymppinen. Trio Töykeät oli alullaan.

– Kohtaamisemme ei ollut salamarakastuminen, mutta se oli välitön ihastuminen Iiron persoonaan ja äärimmäiseen taitavuuteen. Nyt olemme olleet 28 vuotta naimisissa.

2

Minkälaisia onnen hetkiä koet parisuhteessanne?

– Koen suurena ilona sen, että olen kohdannut ihmisen, jonka kanssa aika ajoin havahtuu siihen, kuinka onnellinen on. Esimerkiksi silloin, jos itsellä on jostain syystä takakenoinen olo, toinen osaa nykäistä taas matkaan mukaan. Tai kun käyn kuuntelemassa Iiron keikkaa, huomaan yhtäkkiä edessäni taas sen kokonaisen ihmisen, johon alun perin ihastuin. Se on valtavan onnellinen hetki.

– Sekin on onnellista,

että lomareissuilla kestämme Iiron kanssa edelleen olla vain kahdestaan. Meille ei tule paniikkia siitä, onko meillä puhuttavaa tai tekemistä.

On vain hyvä olla yhdessä. Hienoa on myös nähdä lasten eteenpäin menemiset. On onnea, että olemme auttaneet heidät omaan elämäänsä ja uskallamme päästää irti, vaikka tiukkaa tekee.

3

Mistä parisuhteessanne tulee yhteenottoja?

– Isoimmat kiistat on käyty läpi jo nuorena. Nykyisin, jos kiistoja tulee, ne saattavat liittyä ajankäyttöön.

Kiista on ehkä liian voimakas sana, kun nyt jo tietää, miten se menee: toinen on tuommoinen ja itse on tämmöinen ja nuo ovat ne asiat, joista joskus joudutaan napit vastakkain. Ei niitä tilanteita tarvitse vältellä eikä pelätä.

– Koskaan ei voi tietää, mutta emme ole vielä kohdanneet sellaista vastoinkäymistä, joka olisi ollut ylittämätön. Kaikki elämän myötä tulleet muutokset ovat syntyneet halusta pitää homma kasassa.

4

Millä tavalla rakkaus muuttuu vuosien varrella?

– Minun mielestäni rakkaus syntyy parisuhteessa aina uudestaan tilanteista tai hetkistä, joita ei voi etukäteen määritellä. Ulkopuolisesta nämä tilanteet voivat olla yhdentekeviä.

– Rakkaus on valtavaa luottamusta ja kunnioitusta toista kohtaan. Ei ole tarvetta arvostella toista. Tietenkin on paljon asioita, joista olemme eri mieltä, mutta ne eivät ole uhka kummankaan olemiselle tai parisuhteelle. Se on sallittua ja tilan antamista toiselle. Meidän ei tarvitse muuttua toistemme kaltaisiksi. Olemme kaksi erillistä ihmistä, vaikka olemmekin olleet pitkään yhdessä.

– On jonkinlaista armollisuutta antaa toisen olla sellainen kuin hän on ja pitää huolta siitä, että molemminpuolinen kunnioitus on niin suurta, ettei minkään tekemisen pyrkimyksenä ole loukata tai väheksyä toista.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhää on elämys, joka menee yli ymmärryksen. ■

Rakastan! Elämän mittainen matka -musiikkiesitys pe 2.2. klo 18 Tikkurilan kirkossa.

Näyttelijä Lotta Kuusisto ja pianisti Iiro Rantala.

Kuusisto esittää Claes Anderssonin, Eeva Kilven, Timo Parvelan ja Tommy Tabermannin tekstejä.

Liput 15 e Holvi-verkkokaupasta tai ovelta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 3

Neulegraffiteja ja taivassukkia Tiina Mahlamäki hurahti neulomiseen lukioikäisenä punkkarina. Suomeen neulomisen toivat keskiajalla Naantalissa toimineet birgittalaisnunnat.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT SIRPA PÄIVINEN

T

iina Mahlamäki neuloo päivittäin. Varsinkin lasten aikuistuttua neulomisesta on tullut hänelle keskeinen osa elämää. Siihen sisältyy paljon hyvää tekeviä asioita.

– Neulon aina, kun on mahdollista istua paikallaan, myös etäkokouksissa. Vapaa-ajalla kuuntelen samalla podcasteja tai katson televisio-ohjelmia. Neulominen on kivaa, mutta siitä tulee myös tehokas olo, uskontotieteen lehtorina Turun yliopistossa työskentelevä Mahlamäki kertoo.

– Parasta on, kun neulominen sujuu keskeytyksettä. Siinä voi päästä suorastaan meditatii-

4 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

viseen tilaan, kun tekee työtä tietyllä rytmillä pehmeän langan soljuessa sormissa.

Mahlamäki kokee neulomisen ylipäätään rauhoittavana: se auttaa siirtämään ajatukset pois ikävistä ja ahdistavistakin asioista. Lisäksi neulominen auttaa keskittymään. Sen vuoksi Mahlamäki ei närkästy opiskelijoille, jotka neulovat hänen luennoillaan, vaan katsoo heitä hyvällä mielellä.

Mahlamäki innostui neulomisesta 1980-luvun alussa lukioikäisenä punkkarina, koska hän halusi tehdä omannäköisiä tekstiilejä punkkulttuurin hengen mukaisesti. Porilaispunkkari kokeili erilaisia värejä, ja mieleen on jäänyt erityisesti tärkeäksi tullut keltavioletti villapaita.

– Sama rohkea tyyli jatkui minulla kotiteollisuuskoulussa, jota kävin vuoden ajan. Siellä opin erilaisia käsityötekniikoita. Käsityöharrastus on ollut sen jälkeen enemmän ja vähemmän mukana elämässäni.

TIINA MAHLAMÄKI julkaisi joulukuussa neulomisesta kirjan Neuloosi (Into). Siitä selviää, että neulominen on kuulunut ihmisten elämään jo varhaisista ajoista lähtien. Muslimikäsityöläiset toivat 700-luvulla neulomisen taidon Espanjaan. 1300-luvulle tultaessa taito oli levinnyt ympäri Eurooppaa, mikä näkyi muun muassa kirkkotekstiileissä ja neulovaa madonnaa esittävissä maalauksissa. Suomeen neulomisen toivat keskiajalla Naantalissa toimineet birgittalaisnunnat.

– Kirkon piirissä on iät ajat ollut käsityöpiirejä tai ompeluseuroja, joissa on neulottu lähetystyön hyväksi. Moni varmaan muistaa Äiti Teresa -peitot Intian orpolapsille. Seurakunnissa on myös ollut tempauksia, joissa on neu-

lottu esimerkiksi leskille lohtuhuiveja ja vainajille taivassukkia.

Mahlamäki itse teki taivassukat äidilleen ja anopilleen heidän poismenonsa jälkeen.

– Se oli minulle lohtua antavaa surutyötä ja samalla tärkeä ele vainajalle. Monelle neulomiseen sisältyy myös henkisyyttä ja hengellisyyttä, elämän pohtimista, pysähtymistä kaiken kiireen keskellä. Äidin muisto on Mahlamäelle tärkeä senkin vuoksi, että neulomisesta tuli heille ajan myötä yhteinen harrastus. Hän sai paljon käsitöitä tehneeltä äidiltään neuvoja aina tarvittaessa.

– Viime vuosina olen neulonut itselleni, sukulaisilleni ja ystävilleni, mutta myös hyväntekeväisyystarkoituksiin. Olen tehnyt sukkia pakolaisille ja vastasyntyneille. Sukuun syntyneen keskosen vuoksi aloin neuloa pieniä lämpimiä vaatekappaleita muillekin keskosille.

NEULOMISELLA PYSTYY oikeasti vaikuttamaan asioihin, Tiina Mahlamäki uskoo.

– Jo se, että pystyy tekemään tosille edes jotakin hyvää, tuntuu hyvältä. Tekojen ei tarvitse olla suuria, vaan vaikuttaa voi vaikka sukka kerrallaan.

– Neulomiseen on liittynyt vuosisatojen aikana erilaisia aktivismin muotoja, esimerkiksi sota-aikoina neuleisiin on kätketty salasanomia ja sotilaille on neulottu sukkia ja lapasia.

Tämän päivän vaikuttamismuoto ovat neulegraffitit. Mahlamäki kertoo, että Turun Aurajoen varrella olevat puut koristellaan keväisin eri järjestöjen toimesta neulegraffiteilla. Yhte-

”

Äidin kuoleman jälkeen neulominen oli minulle lohtua antavaa surutyötä. nä keväänä niissä käytettiin Ukrainan värejä, sinistä ja keltaista.

Myös villapaidoilla voi ilmaista näkemyksiään. Esimerkiksi Vaasan lähellä sijaitsevaan paikkakuntaan ja tv-ohjelmaan liittyvä Strömsö-paita aloitti varsinaisen kaarrokevillapaitaja kotiseutubuumin.

Mahlamäen mukaan netti on mullistanut myös neulomisharrastuksen. Netissä on valtava määrä neulomisyhteisöjä, joihin kuuluu harrastajia eri puolilta maailmaa. Mahlamäki on itsekin mukana useassa ryhmässä ja jakaa sosiaalisessa mediassa jonkin verran kuvia omista neuletöistään.

– Netin neuleyhteisöt ovat ystävällisiä ja kannustavia, esimerkiksi jonkun ensimmäiset sukat voivat saada paljon tsemppausviestejä.

Tiina Mahlamäki uskoo, että neulomalla pystyy oikeasti myös vaikuttamaan asioihin.

Enää ei ihmetytä sekään, jos mies kertoo harrastavansa neulomista.

– On hienoa, että naisen ja miehen roolit ovat moninaistuneet tässäkin. Neulominen ei tosiaankaan ole enää vain eläkeläismummon hommaa, Mahlamäki sanoo. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 5

– Tämän oopperan ytimessä on hengellisyys, sanoo nunnan asua sovittava mezzosopraano Tuija Knihtilä. Hänet nähdään karmeliittasisarista kertovassa oopperassa äiti Marien roolissa.

Uskonsa puolesta taistelevat nunnat Kansallisoopperan ohjelmistossa on nyt ainutlaatuinen Ranskan vallankumouksen aikaiseen luostariyhteisöön sijoittuva ooppera Karmeliittasisaret.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

F

rancis Poulencin ooppera Karmeliittasisaret perustuu Ranskan vallankumouksen keskellä eläneen karmeliittasisaren, äiti Marien, muistelmiin. Äiti Marie selvisi vuonna 1789 käynnistyneen vallankumouksen aiheuttamista kauhuista toisin kuin hänen kanssaan samassa luostarissa eläneet sisaret.

Tänä talvena Karmeliittasisaretooppera nähdään Kansallisooppe-

HY VÄN TÄHDEN. 83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

rassa ja äiti Marien roolissa mezzosopraano Tuija Knihtilä.

– Äiti Marie on hieno hahmo.

Hän on lempeä ja rakastava, mutta samalla erittäin vahva ihminen, joka ottaa kaaoksen keskellä ohjat käsiinsä.

– Oopperan musiikki on kiehtovan monipuolista kauniine melodioineen ja hengellisine hymneineen. Musiikki on hyvin puhuttelevaa ja puhdistavaa, Knihtilä sanoo.

Päätoimittaja Pauli Juusela Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

OOPPERAN KESKEISENÄ fiktiivisenä hahmona on aristokraattiperheen tytär Blanche de la Force, joka pakenee vallankumouksen aiheuttamaa ahdistusta luostariin.

– Teoksen isoina teemoina ovat vallankumouksen tuoma pelko ja ahdistus. Katsoja voi kuvitella, miten itse reagoisi, jos tällaista tapahtuisi nykypäivänä, Knihtilä sanoo.

– Kyseessä on myös taistelu kristinuskon olemassaolosta. Pappeja joudutaan piilottelemaan, eivätkä nunnat saa käyttää asujaan. ÄITI MARIE tahtoisi pelastaa Blanchen hengen, mutta epäonnistuu.

Kun hän haluaisi itse liittyä marttyyrisisarien joukkoon mestattavaksi, pappi estää häntä tekemästä sitä.

Painos 330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Oopperan traagista loppukohtausta Tuija Knihtilä pitää erityisen koskettavana: nunnat laulavat yhdessä ja sitten yksi kerrallaan vaikenevat giljotiinin kolahtaessa.

FRANCIS POULENCIN vuonna 1956 säveltämä Karmeliittasisaret esitetään nyt ensimmäistä kertaa Kansallisoopperassa. Olivier Pyn ohjaus sai ensi-iltansa Pariisissa vuonna 2013, ja se on kiertänyt siitä lähtien eri puolilla Eurooppaa.

Kansallisoopperalle teoksen ohjaa Daniel Izzo, ja sen kapellimestareina toimivat Hannu Lintu ja James Sherlock. ■ Karmeliittasisaret-oopperan ensi-ilta Kansallisoopperassa 26.1.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

MAIJA SAARI JA SIRPA PÄIVINEN

Mitä helvettiä? -podcastin toisella kaudella vieraina ovat Iriz Silander, Ali Jahangiri, Antti Kaikkonen, Kaisa Tammi, Irja Askola ja Pete Poskiparta.

Maailman levinnein kirja on hitti vankiloissa Ihmiskunta on arvioiden mukaan painanut noin 5–7 miljardia Raamattua. Bestselleriä luetaan paljon telkien takana, jossa mielessä pyörivät armo ja anteeksianto. Vankilassa tullaan uskoon ja hengellisiä palveluja käytetään paljon, kertoo vankilanjohtaja Kaisa Tammi, joka vierailee Raamattua eri näkökulmista käsittelevän Mitä helvettiä? -podcastin toisella tuotantokaudella.

Vankilassa rikoksen tekijälle voi tulla tarve sovittaa tekonsa. Mutta

onko kaikki paha, esimerkiksi ihmisen tappaminen, sovitettavissa?

Onko pahaa tehnyt aina paha?

Kaisa Tammen mielestä on tärkeää huomata elämän monimutkaisuus. Joidenkin ihmisten kuuluukin istua vankilassa, mutta on myös ihmisiä, joiden vankilassa pitäminen on väärin. Eivätkä kaikki pahat tekomme suinkaan vie vankilaan. Pahuutta ei saisi nähdä liian suoraviivaisesti niin, että on joitain toisia,

PALVELUASUMISTA JA HOIVAA IKÄIHMISELLE Palvelu- ja hoivakoti Wilhelmiina Tenhola tarjoaa senioreiden palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa Ruskeasuolla. Modernit tilamme ja ulkoilumahdollisuudet tukevat ikäihmisten toimintakykyä, yhdessä oloa ja aktiivisuutta. Tutustumistilaisuuksissa kerromme lisää talosta, asumisvaihtoehdoista ja palveluistamme.

Näin asukkaamme kertoo asumisestaan: ”Voin olla muiden seurassa tai yksikseni - on valinnanvapaus.

Minulla on luottavainen ja turvallinen olo asua täällä.”

jotka tekevät pahaa, ja sitten olemme erikseen ”me hyvät”.

– Jos toisista tehdään pelottavia ja vieraita, niin meillä kaikilla on turvattomampaa, Tammi sanoo.

Raamattu on kulunut myös piispa emerita Irja Askolan käsissä. Elämän eri vaiheissa kristinuskon pyhä kirja on näyttäytynyt hänelle hyvin eri tavoin, ja on sitä joskus käytetty myös aseena häntä vastaan.

Mitä helvettiä? -podcastissa Askola pohtii Raamattua ja luopumista ja toteaa, että luopuminen on oikeastaan elämän perusasetus, mutta se johtaa myös uusiin alkuihin.

Eläköitymisensä jälkeen hän itse hengitteli ja luopui kolme kuukautta, kunnes aloitti vapaaehtoishommat päiväkodissa.

– Päiväkodissa kävin lasten kanssa paljon syvempiä teologisia keskusteluja kuin konsanaan piispainkokouksessa, Suomen ensimmäinen naispuolinen piispa muistelee.

Muita podcastin vieraita ovat mentalisti Pete Poskiparta (aiheena taikuus ja Raamattu), stand up -koomikko Ali Jahangiri (huumori ja Raamattu), kansanedustaja Antti Kaikkonen (sota ja Raamattu) ja viihdetoimittaja Iriz Silander (viihde ja Raamattu).

Silander luki Ison kirjan kannesta kanteen ja veisteli sieltä viihdeotsikoita: ”119-vuotias Mooses juhlistaa syntymäpäivää – paljastaa mannareseptin salaisen osan!” ja ”Maria ja Joosef paljastivat polyamorisen suhteen – Jeesus-vauvan oikea isä onkin Jumala!”

TUURE HURME Visa Viljamaan ja Ville Kormilaisen luotsaaman Mitä helvettiä?

-podcastin uudet jaksot kuunneltavissa esim. Spotifyssa ja osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/mitahelvettia.

Oletko eronnut tai jäänyt leskeksi?

Hae mukaan Eläkeliiton järjestämille kursseille!

Erosta eheäksi® -kurssit on tarkoitettu avo- tai avioeron kohdanneille yli 50-vuotiaille.

Yhtäkkiä yksin® -kurssit on suunnattu yli 50-vuotiaille leskeksi jääneille.

Eläkeliitto järjestää sopeutumista tukevia kursseja yli 50-vuotiaille, vähintään puoli vuotta ja pääsääntöisesti korkeintaan kolme vuotta aiemmin eronneille tai leskeksi jääneille henkilöille. Kurssien tavoitteena on uusien näkökulmien saaminen muuttuneeseen elämäntilanteeseen ja oman identiteetin uudelleen rakentaminen. Tarkoituksena on löytää oma, uusi elämänpolku. Leskeyteen ja eroon liittyviä asioita käsitellään kursseilla yhdessä vertaisten kanssa ammattilaisten ohjauksessa.

Kurssit ovat maksuttomia matkakuluja lukuun ottamatta. Osallistuminen ei edellytä Eläkeliiton jäsenyyttä. Kurssit järjestetään Lehmirannan lomakeskuksessa, Salossa.

Seuraavat Erosta eheäksi -kurssit: Erosta eheäksi® -kurssi 8.-12.4.2024 Erosta eheäksi® -kurssi 25.-29.6.2024 Seuraavat Yhtäkkiä yksin -kurssit: Yhtäkkiä yksin® -kurssi 16.-20.4.2024 Yhtäkkiä yksin® -kurssi 11.-15.6.2024 Yhtäkkiä yksin® -kurssi 15.-19.10.2024 Lisätietoja kursseista ja ohjeet niille hakemiseen: www.elakeliitto.fi tai numerosta 040 7257 340 / sopeutumista tukevien kurssien suunnittelija

Autuaita ovat he, jotka saavat viikoittain sähköpostiinsa Kirkko ja kaupungin ilmaisen uutiskirjeen.

Tilaa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/uutiskirje

Varaa yksityisesittely tai osallistu tutustumisiltoihin: jokaisena helmikuun torstaina klo 17 Paikka: Wilhelmiina Tenholan ravintola, Tenholantie 10, H-siipi.

Varaukset ja ilmoittautumiset: wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 044 7060 139 tai 050 577 1666.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 7

– Ihmiset jaksoivat kovissa paikoissa paljolti hengellisyyden avulla, sanoo 1800-luvulle sijoittuvan elokuvan ohjannut Tiina Lymi.

Nainen meren armoilla Tiina Lymi haluaa kertoa Myrskyluodon Maija -elokuvan kautta rakkauden ja hyväksytyksi tulemisen tärkeydestä.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ANTTI RINTALA

A

nni Blomqvistin 1970-luvulla kirjoittamasta Myrskyluotosarjasta on tehty tvsarja ja monenlaisia näyttämöversioita.

Nyt Tiina Lymi on ohjannut aiheesta elokuvan, johon hän on tehnyt myös käsikirjoituksen.

1800-luvun Ahvenanmaalle sijoittuvan ruotsinkielisen Myrskyluodon Maija -elokuvan päähenkilöinä Maijana ja Jannena nähdään ruotsalaisnäyttelijät Amanda Jansson ja Linus Troedsson.

Nuori pari lähtee tuuliselle ahvenanmaalaissaarelle kalastajiksi.

8 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

Kun perhe kasvaa, elämä meren armoilla vaatii paljon rakkautta ja sitkeyttä.

Tarinan sankariksi nousee Maija, josta kasvaa kovien kokemusten myötä itsenäinen nainen.

– Meri antaa elannon, mutta se voi myös tappaa. Sehän on lähellä jonkinlaista jumaluutta, Lymi sanoo.

– Kuvauksia ei tehty Ahvenanmaalla oikeasti saaressa, mutta siitä huolimatta olosuhteet olivat säiden vuoksi välillä haastavat. Meillä oli kuitenkin niin itkettävän hieno työryhmä, että sen avulla jaksoi eteenpäin.

RAKKAUDEN JA TYÖNTEON ohella Myrskyluodon Maijan keskeisenä teemana on hengellisyys. Elokuvassa pohditaan, millainen Jumala on ja mikä on kristinuskon ydinsisältöä.

– Maijan uskossa on vahvana armon käsite. Ollessaan englantilaisten vankina saarella hän sanoo sotilaita vihaaville lapsilleen, ettemme toivo kenenkään kuolemaa, emme edes vihollisen, Tiina Lymi kertoo.

– Aikakausi on sillä tavalla kiinnostava, että vanhat kansanuskomukset ja henkiolennot elävät vielä väkevinä kristinuskon rinnalla.

Kun Maija esimerkiksi synnyttää ensimmäistä lastaan, hän pyytää avuksi näitä voimia. Muistan myös oman isomummoni viljelleen erilaisia sanontoja ja loitsuja. Toisaalta, jos Jumala on läsnä kaikkialla, miksi hän ei voisi olla myös käärmeessä, puussa tai meressä.

Elokuvan henkilöt suhtautuvat ylipäätään elämään ja kuolemaan luontevasti. Kun Maija nuorena tyttönä järkyttyy nähdessään sekä syntymän että kuoleman yhtä aikaa, hänen äitinsä toteaa, että ne vain kuuluvat elämään.

– Elämä saattoi olla tuolloin aika rajua, kun usein lapsiakin kuoli eri syistä. Ihmiset jaksoivat kovissa paikoissa paljolti juuri hengellisyyden avulla.

MYRSKYLUODON MAIJA -elokuvassa vilahtaa silloin tällöin kettu. Tiina Lymin mukaan myyttinen kettu muistuttaa siitä, ettei kukaan ole täällä yksin.

– Maija ei halua lähteä saarelta miehensä ja poikansa kuoleman jälkeen, koska hän ajattelee olevansa siellä turvassa. Saarella ovat kaikki ne ihmiset, joita hän rakastaa, myös ne, joita ei enää ole.

Elokuva kuvaa kiinnostavasti 1800-luvun naisen asemaa. Kun Maija näkee kauppamatkalla naisen, joka osaa lukea, hän haluaa oppia itsekin lukemaan. Jannen kuoltua Maija rohkenee pyytää rahanlainaajalta lainaa kaljaasin rakentamiseen. Tämä epäilee lesken maksukykyä, mutta lopulta hän myöntää lainan samassa huoneessa kirjaa lukevan vaimonsa kehotuksesta. Kuinka ollakaan, vaimo lukee John Stuart Millin teosta Nai­ sen asema.

– Pystyn hyvin samastumaan Maijaan tämän kysyessä, miksi olen vähemmän vain siksi, että olen nainen. Toive siitä, että hyväksykää minut naisena ja ihmisenä, liittää hänet tähän päivään, Lymi sanoo.

– Maijan kyky kieltäytyä vihaamasta ketään kumpuaa kuitenkin siitä, että hänet on hyväksytty lapsuudessa ja parisuhteessa sellaisena kuin on. Jos sellaista ei koskaan koe, ei voi kasvaa ihmisenä täyteen potentiaaliin.

Lymi itse on raivannut vuosien mittaan tiensä näyttelijästä ohjaajaksi ja käsikirjoittajaksi. Myrs­ kyluodon Maija on hänen viides pitkä elokuvansa, jonka lisäksi hän on ohjannut tv-sarjoja ja teatteriesityksiä.

– Nautin siitä, että minulla on lupa luoda maailmoja ja olla niistä myös vastuussa.

TIINA LYMIN henkilökohtaisesti tärkeimpiin ohjaustöihin kuuluu kolme vuotta sitten Ylellä esitetty tvsarja Sisäilmaa. Työelämän paineista humoristisesti kertova sarja sai alkunsa Lymin ärsyyntymisestä siihen, että yhteiskunnan arvopohja, johon kuuluu heikommista huolehtiminen, on rapautumassa.

– Olen itse hyvinvointiyhteiskunnan tuote. Olin yksinhuoltajan lapsi, mutta sain opiskella ja tehdä asioita, joihin kykyni riittivät. Sain myös tukea tarvittaessa.

”

Kirkko ja kaupunki -lehteä jaetaan osoitteellisena 330 000 talouteen pääkaupunkiseudulla

Meri antaa elannon, mutta se voi myös tappaa. Sehän on lähellä jonkinlaista jumaluutta.

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen @kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva @kotimaa.fi

– Nyt monen poliitikon ajatuksena tuntuu olevan, että vähävaraiset ja työttömät ovat laiskoja narkkarijuoppoja ja joutavat lapsineen kadulle. Ihmettelen, mitä yhteiskunnalle lopulta maksaa se, jos lapset eivät saa harrastaa eikä heille tarjota muitakaan mahdollisuuksia toteuttaa itseään.

Tällä hetkellä Lymillä on työn alla tv-sarja Queen of Fucking Every­ thing, jonka kuvaukset alkavat helmikuussa.

– Sarja on pohjimmiltaan moraliteetti, ja se kertoo 50-vuotiaan naisen radikaalista muutoksesta.

Keskeisenä kysymyksenä on, mihin rakkaudettomuus voi johtaa ja millä eväillä ihminen voi nykyään maailmassa pärjätä. ■ Myrskyluodon Maija nyt elokuvateattereissa.

Muistisairaiden läheisille ryhmäterapeuttinen intensiiviryhmä Oletko vaikeassa tilanteessa läheisesi muistisairauden takia?

Kaipaisitko tukea ja mahdollisuutta keskustella kohtalotoverien kanssa?

Haluaisitko löytää uusia keinoja selviytyäksesi paremmin?

Tule mukaan!

Ryhmässä voit

• tulla kuulluksi omassa tilanteessasi • saada lisää voimavaroja ja uskoa omaan selviytymiseesi • ymmärtää paremmin omia luonnollisia reaktioitasi ja tunteitasi muistisairaan läheisenä • saada turvallisen paikan käsitellä tuskallisiakin asioita • saada keinoja ja menettelytapoja hankaliin vuorovaikutustilanteisiin • kohdata terveitä aikuisia, jotka elävät samantapaisissa olosuhteissa • oppia muilta osallistujilta lisää muistisairauksista ja niihin suhtautumisesta

Ryhmä toimii näin:

ISTOCK

• Alkuhaastattelussa ryhmän ohjaajan kanssa selvitätte, sopiiko ryhmä sinulle.

Ryhmään mahtuu 8–15 henkilöä.

• Ryhmä kokoontuu kolme kertaa päivän kerrallaan. Koko päivä lounaineen vietetään yhdessä. Älä tee muita varauksia.

• Ryhmässä tutustutaan, vaihdetaan kokemuksia ja tutkitaan osallistujien omia tilanteita toiminnallisin menetelmin.

• Luottamuksellisuuteen sitoutuminen on osallistumisen edellytyksenä.

• Omia asioita voi tuoda esille sen verran kuin itse haluaa.

• Osallistuja sitoutuu koko kolmen päivän prosessiin, jona aikana ryhmään ei tule uusia jäseniä.

Ryhmä kokoontuu vetäjän omassa rauhallisessa tilassa Etu-Töölössä Pohjoisella Rautatiekadulla (00100 HKI) torstaisin 7.3., 21.3. ja 11.4. klo 9.00–16.30.

Ajanvaraus ilmaiseen alkuhaastatteluun 31.1.2024 mennessä.

Haastattelu helmikuun alussa ja jos päätät osallistua, ilmoittaudu sitovasti maksamalla osallistumisesi 12.2.2024 mennessä.

Kokonaishinta 750,00 € (0 % ALV) sis. alkuhaastattelu + 3 pv ryhmäterapiaa Varaa aika alkuhaastatteluun ryhmän ohjaajalta joko sähköpostitse pirkko.hurme@perendie.fi tai hänen websivuiltaan yhteydenottolomakkeella www.pirkkohurme.com

Mistä löydät hiljaisuuden?

Kerro anonyymisti, millä tavalla hiljennyt ja miten olet löytänyt hiljaisia hetkiä arjen keskellä. Vastanneiden kesken arvotaan laadukas villaviltti. Vastaa kyselyyn osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Soita rohkeasti ja kysy lisää: Pirkko Hurme

psykologi, psykoterapeutti ET+VET Puh +358 40 505 6900

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 9

Keskiajan ihmisille pyhimykset olivat läheisiä auttajia Uskonnollinen ajattelu läpäisi keskiajalla koko elämänpiirin.

Työtkin rytmitettiin pyhimyskalenterin mukaan, kertoo arkeologi ja tietokirjailija Ilari Aalto. Hän kokeili seurata keskiajan vuodenkiertoa.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT SUVI ELO

S

uuren kirkon holvit on koristeltu maa­ lauksin. Sivualttareilla on värikkäi­ tä pyhimyspatsaita. Pääalttarilla pap­ pi toimittaa messua. Kirkkoon on ke­ rääntynyt monenkirjava joukko py­ hiinvaeltajia. Osa on tullut ulkomailta asti pyytämään apua Pyhältä Henrikiltä, jonka luut ovat kirkon tärkein reliikki eli pyhäinjään­ nös.

Siellä olisi ollut mielellään pyhiinvaeltajan kengissä myös arkeologi ja tietokirjailija Ilari Aalto. Hänestä olisi ollut kiinnostavaa nähdä Tu­ run tuomiokirkko alkuperäisessä loistossaan ja tarkkailla hetki keskiajan uskonnollista elämää.

Aikakoneen puuttuessa Aalto on uppoutunut keskiaikaan tutkimalla ja harrastamalla sitä. Hä­ nen työpaikkansa Aboa Vetus Ars Nova ­museo si­ jaitsee kivenheiton päässä Turun tuomiokirkosta.

Keskiajalla Turku oli Suomen kirkollinen kes­ kus ja Turun hiippakunta, joka kattoi koko Suo­ men, oli laajuudeltaan yksi Euroopan suurim­ mista. Hiippakunnan reunamailta, Karjalasta ja Savosta, matkat lähimpään kirkkoon olivat sato­ jakin kilometrejä, eikä teitä ollut. Kirkossa käy­ tiin ehkä muutaman vuoden välein.

– Helposti ajatellaan, että keskiaika olisi länti­ sessä Euroopassa ollut kirkon voimakkaasti kont­ rolloimaa. Kirkko olikin tärkeä taustavaikuttaja monessa asiassa ja sillä oli paljon maallista val­ taa, mutta ei se mikään ajatuspoliisi olisi edes pystynyt olemaan, Aalto sanoo.

– Turun piispalla tai papistollakaan ei ollut mi­ tään mahdollisuuksia valvoa sitä, miten seura­ kuntalaiset uskoivat tai toimivat. Uskonnolliseen moninaisuuteen suhtauduttiin keskiajalla paljon sallivammin kuin esimerkiksi luterilaisen puh­ dasoppisuuden aikana 1600­luvulla, jolloin kirk­ ko toden teolla lähti kitkemään väärinä pidetty­ jä ajatuksia.

KESKIAJASTA ON Ilari Aallon mukaan vaikea pu­ hua puhumatta uskonnosta ja kirkosta – olkoon­ kin, että keskiajan ihmiset eivät tunteneet sellais­ ta käsitettä kuin uskonto.

– On aika myöhäinen ajatus erottaa uskonto muusta elämästä. Uskonnollinen ja kristillinen ajattelu läpäisi keskiajalla koko elämänpiirin, oli kyseessä sitten talonpoika tai porvari, Aalto sa­ noo.

10 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

Hänen mukaansa keskiajan usko oli hyvin ko­ kemuksellista. Siihen kuuluivat pyhiinvaellukset ja vuorovaikutus pyhimysten kanssa. Pyhiinvael­ luksilla kävivät kaikki kansankerrokset. Tavalli­ nen kansa teki muutaman päivän pyhiinvaelluk­ sia lähikirkkoihin, kun taas rälssi ja papisto pys­ tyivät matkustamaan aina Roomaan ja Jerusale­ miin asti.

– Aivan keskeistä oli usko siihen, että pyhi­ mykset olivat esirukoilijoita ihmisen ja Juma­ lan välissä ja että he aktiivisesti vaikuttivat täs­ sä maailmassa. Talonpojalle pyhimykset olivat lä­ heisiä auttajia, melkeinpä ystäviä. Heitä pidettiin jopa eräänlaisina kauppakumppaneina, joiden kanssa tehtiin diilejä: jos autat minua tässä, mi­ nä puolestani toimin näin ja näin. Se on minusta hellyttävää, Aalto sanoo.

PYHIMYSTEN ASEMASTA kertoo Ilari Aallon mukaan paljon se, että vaikka Ruotsista – ja Suomesta sen osana – tuli jo 1500­luvulla pro­ testanttinen maa, katoliset pyhimykset säilyi­ vät osana kansankulttuuria pitkälle 1800­luvul­ le asti.

Iso syy pyhimysten vankkaan asemaan oli se, että vuodenkiertoa rytmitti kirkollinen kalente­ ri pyhimysten muistopäivineen. Kalenteri ei mää­ rännyt vain paastoja ja juhlapyhiä, vaan pyhi­ mysten muistopäivät antoivat aloitus­ ja lopetus­ päivät erilaisille arjen töille, kuten karjan pääs­ tämiselle ulos, heinätöille, sadonkorjuulle ja teurastukselle.

Eri pyhimysten suosiota voi Aallon mukaan arvioida sen perusteella, keille kirkkoja omistet­ tiin, ja myös siitä, keiden nimiä lapsille annettiin.

Pyhimyksistä ihan omassa sarjassaan oli Neitsyt Maria. Muut suositut pyhimykset olivat joko var­ haiskristillisiä pyhimyksiä, kuten Pyhä Katariina Aleksandrialainen ja Pyhä Laurentius, tai tuon ajan pohjoismaisia pyhiä, kuten Pyhä Henrik, Py­ hä Birgitta ja Pyhä Olavi.

– Eri aikoina oli myös trendipyhimyksiä. Myö­ häiskeskiajan kriisit, kuten pahat katovuodet ja paiseruttopandemia, vaikuttivat uusien pyhimys­ ten nousuun. Yksi näistä oli Pyhä Ursula, joka le­ gendansa mukaan oli surmattu nuolella ja jonka siksi uskottiin suojaavan ruton ja muiden tartun­ tatautien tuomalta odottamattomalta kuolemal­ ta, Aalto kertoo.

Ilari Aallon työpaikalla Aboa Vetus Ars Nova -museossa on keskiaikaiseen kellariin tehty ekumeeninen Pyhän Annan kappeli, joka vihittiin vuonna 2001.

Keskiajan pyhiinvaeltajat toivat muistona ja todisteena vaelluksestaan tinasta tai lyijystä valetun merkin. Tämä pyhää Servatiusta esittävä pyhiinvaellusmerkki on Maastrichtista. Samanlainen on löytynyt Turun kaivauksissa.

PYHIMYSKULTIN RINNALLA ja osin siihen sulau­ tuneena keskiajalla vaikutti vanha esikristillinen kansanusko jumalineen, haltioineen, tonttuineen ja esivanhempineen.

– Tavallisen talonpojan elämä keskiajalla oli haastavaa, joten oli tärkeää, että erilaisia auttajia oli mahdollisimman paljon. Ymmärrän oikein hy­ vin, että haluttiin sekä kääntyä rukouksissa pyhi­ mysten puoleen että uhrata kodinhaltioille ja esi­ vanhemmille, Ilari Aalto sanoo.

Jotain erilaisten uskomusmaailmojen rinnakkain­ elosta kertoo 2000­luvun alussa tehty löytö. Tu­

USKOMUSTEN MONET KERROKSET tulevat näkyviin myös Vuosi keskiajan Suomessa -kirjassa (Atena 2023), jonka Ilari Aalto on tehnyt yhdessä puolisonsa, kuvataiteilija Elina Helkalan kanssa. Pariskunta on harrastanut jo pitkään keskiajan elävöittämistä ja osallistunut keskiaikatapahtumiin. Kirjaa tehdessään he seurasivat keskiaikaista vuodenkiertoa askareineen ja juhlapyhineen. He esimerkiksi raivasivat rintamamiestalonsa puutarhaan kolmen neliömetrin kokoisen ruispellon. Jo ennestään siellä kasvoi keskiaikaisten lääkekasvien yrttitarha.

– Olen kyllä iloinen, ettei elantomme ollut siitä kasvimaasta kiinni. Sato jäi laihaksi: ensimmäisenä vuonna maasta nousi viisi kortta. Tänä vuonna sentään jo toistasataa, Aalto kertoo nauraen.

”

Suomesta ei ole mitään näyttöä siitä, että kirkko olisi keskiajalla yrittänyt kitkeä kansanuskomuksia.

1400-luvulla valmistetun Codex Aboensis -lakikäsikirjoituksen marginaaliin on piirretty tarpeillaan kyykkivä mies, jota sika häiritsee. Ruotsinkielisessä puhekuplassa lukee kursailemattomasti ”Olen paskalla, ajakaa sika pois”.

Viittä Isä meidän -rukousta ja viittäkymmentä Ave Maria -rukousta rytmittävä rukousnauha oli tärkeä myöhäiskeskiajan katolisessa hengellisyydessä.

run tuomiokirkon vieressä tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa esiin tulleen 1300-luvun rakennuksen lattian alta paljastui kätkö, jossa oli saamelaisen noitarummun vasara ja jonkinlainen taikasauva.

– Tällainen kansanusko siis eli vahvana aivan tuomiokirkon juuressakin ja varmaan vielä vahvempana syrjäisemmillä seuduilla. Keskiajan talonpojat eivät ilmeisesti nähneet ristiriitaa siinä, että he noudattivat kansankulttuurin tapoja kristillisten tapojen rinnalla. Ja näyttäisi myös siltä, että kirkko katsoi näitä tapoja aika pitkälti sormiensa välistä, Aalto arvioi.

– Keskiajan vanhimmat kivikirkot rakennettiin usein vanhoille pyhille paikoille, joten tietoista vanhan, tärkeän paikan haltuunottoa varmaankin tapahtui. Mutta Suomesta ei ole mitään näyttöä siitä, että kirkko olisi keskiajalla yrittänyt kitkeä kansanuskomuksia tai esimerkiksi kaatanut pyhiä puita, mitä tapahtui Itämeren etelärannikolla.

Aalto lisää, että ainakin joissakin paikoin myös papit olivat mukana viettämässä Ukon vakkoja, joka oli esikristilliseltä ajalta periytyvä kylvöajan rituaali.

Vaikka satoa ei juuri tullut, kokeilu muistutti siitä, kuinka tärkeää keskiajan talonpojalle oli ajoittaa työt oikein. Se oli heille hengissä pysymisen edellytys, ja siksi vuodenkierron vaiheet tuntuivat ihan eri lailla merkityksellisiltä kuin nykyään.

Raskaan arkisen uurastuksen vastapainoksi juhlat ja pyhäpäivät olivat tärkeitä. Niihin valmistauduttiin huolella ja niitä vietettiin perusteellisesti. Kirkkovuoden pyhiin liittyi myös tarkkoja paastosääntöjä ja työkieltoja.

Omassa kokeilussaan Aalto huomasi pian, että keskiaikaisten paasto- ja pyhäpäivien noudattaminen oli välillä hankalaa.

– Joulua, pääsiäistä ja juhannusta on helppo viettää, koska koko yhteiskunta tekee niin. Mutta monia keskiajan talonpojalle tärkeitä juhlapyhiä ei nykyisin vietetä, ja niiden viettäminen ilman yhteisöä oli vaikeaa, vaikka siihen pyrinkin.

Aalto on silti omaksunut muutaman vanhan pyhimyskalenterin päivän rytmittämään omaa vuottaan. Pyhän Henrikin päivänä tammikuussa hän käy vesperissä tuomiokirkossa. Pyhän Ursulan muistopäivänä 21. lokakuuta hän tekee pienen pyhiinvaelluksen Turun suurtorille, jossa keskiajalla sijaitsi Pyhän Ursulan kilta.

Yksi vuoden taitekohta Aallolle on Pyhän Andreaksen päivä 30. marraskuuta.

– Toinen nimeni on Andreas, joten se on siksikin tärkeä päivä. Se on minulle pysähtymisen päivä, josta alkaa jouluun orientoituminen. Vanha sanontakin neuvoo, että ”Antti pyhät aloittaa”. ■

Kuinka selviäisit keskiajan Suomessa? Tee testi osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 11

Lähemmäs taivasta Lotta Hintsa ei valloita vuoria vaan keskittyy ottamaan askelen kerrallaan. ”Merkitys ei löydy huipulta. Se löytyy matkalta”, hän sanoo.

TEKSTI JANNE FLINKKILÄ KUVA JOONAS BRANDT

B

ecause it’s there. Koska se on olemassa.

Näin vastasi englantilainen George Mallory (1886–1924), kun häneltä kysyttiin motiivia pyrkiä Mount Everestin huipulle.

Lotta Hintsa, 35, on kiivennyt vuorille työkseen vuodesta 2019 asti. Miksi?

– Mielestäni tuo on tosi hyvä vastaus. Olen seurannut siskoni kaksivuotiasta poikaa, ja jos on jotain kiivettävää, sinne päälle hän menee. Mulle on varmaankin jäänyt lapsuudesta päälle sama vietti, Hintsa sanoo ja naurahtaa.

Iso kysymys innoittaa pohdiskelemaan lisää.

Lähemmäs taivasta nouseminen kirjaimellisesti kohottaa arjen yläpuolelle. Siellä ihminen myös tajuaa pienuutensa. Hyvällä tavalla, Hintsa lisää.

Missään nimessä hän ei sano valloittavansa vuoria.

– Jos vuori tiputtaa kiven tai lumi lähtee vyörymään, ihminen ei mahda sille mitään. Ei vuorta voi valloittaa, mutta vuoren kanssa voi lähteä tanssimaan ja leikkimään ja katsoa, kuinka pitkälle pääsee. Se on hauskaa ja herättää eloon.

lee viime vuoden tunteitaan. Osa liittyy vuorikiipeilyyn, osa arkeen lähempänä maankamaraa.

– Minulla on ollut tosi paljon haasteita henkilökohtaisessa elämässä ja terveydessä. Jos en olisi harjoitellut vuorilla epämukavuuden sietokykyä, viime vuosi olisi ollut aivan helvetillinen, hän sanoo.

Hintsa uskoo siihen kliseeksi asti toistettuun väitteeseen, että ihminen kasvaa, jos hän uskaltaa hakeutua epämukavuusalueelle. On helppo kuvitella, että nopeusnousu melkein seitsemän kilometriä korkean Aconcaguan huipulle on sangen epämukavaa. Hintsa korostaa, että se on epämukavuutta, jonka hän on vapaaehtoisesti valinnut.

– Silloin siitä tulee peliä ja ongelmanratkaisua, josta sytyn. Jopa odotan sitä hetkeä, että alkaa tuntua pahalta. Sittenhän peli vasta alkaa. Omaa mieltään vastaan voi joko taistella tai alkaa tehdä yhteistyötä sen kanssa.

KUN LOTTA HINTSA puhuu ammatistaan, tarinat kimpoilevat vertauskuvallisuuden ja konkretian välillä. Ilmeisesti vuorilla on ihmiseen sellainen vaikutus. Pidettiinhän maailman kuuluisin saarnakin vuorella.

Kesäkuussa 2016 Hintsa kiipesi 5 895 metriä korkealle Kilimanjarolle. Askel askeleelta hän sinnitteli kohti huippua ja ehti jo huokaista helpotuksesta – kunnes tajusi, että valehuipun takana siintääkin vielä korkeampi kohta. Afrikan korkein vuori petkutti Hintsaa useamman kerran ennen kuin hän vihdoin saavutti oikean huipun.

Kilimanjarolle kiipeämisen jälkeen Hintsa kirjoitti graduaan Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun. Epätoivoisina hetkinä hän visualisoi mielessään Kilimanjaron valehuiput.

– Kiivetessä oli lopulta pakko ajatella, että okei, mun ei tarvitse edes tietää, missä se huippu on, kunhan vain menen oikeaan suuntaan. Vaikka tietäisinkin, en pystyisi tekemään tätä yhtään nopeammin. Ainoa tapa päästä perille on keskittyä ottamaan askel kerrallaan.

Sekin sinnittely palkittiin. Alkuvuodesta 2018 gradu vihdoin valmistui ja Hintsasta tuli kauppatieteiden maisteri.

Jos en olisi harjoitellut vuorilla epämukavuuden sietokykyä, viime vuosi olisi ollut helvetillinen.

ILOA, SURUA, PELKOA, epävarmuutta, ihmetystä, innostumista, onnistumisia, pettymyksiä, voimaantumista ja irti päästämistä. Tuoreen Elämäni vuoret 2 -kirjan esipuheessa Lotta Hintsa luette-

12 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

”

Sairaudesta, surutyöstä tai ihmissuhdekriisistä selviäminen on toisenlaista taistelua. Elämä on silloin tuupannut epämukavuusalueelle, jota ei ole itse saanut valita. Sellaisen läpi tarpomiseen Hintsa käyttää vuorilta haettuja työkaluja.

Arjen tasalla tämäkin Hintsan esimerkki on vertauskuvallinen, mutta kilometrien korkeudessa se oli todellisuutta: Myrskylle voi huutaa niin kovaa kuin haluaa, mutta se ei kuuntele. Oma raivoaminen ei myrskyyn vaikuta. Se vain tuhlaa energiaa. Sen sijaan itseensä voi vaikuttaa: opetella rentoutumaan keskellä myrskyä.

– Usein ihminen yrittää kontrolloida asioita, joita ei pysty kontrolloimaan. Kun se ei onnistukaan, iskee epätoivo.

VUORIKIIPEILY HERÄTTÄÄ dramaattisia mielikuvia rajuista luonnonvoimista, henkeäsalpaavista maisemista ja yli-inhimillisistä ponnisteluista. Suurin osa lajista on Lotta Hintsan mukaan kuitenkin ihan vain tylsyyden sietämistä. Sitäkin täytyy opetella.

Kotiarjessa kuntotreeni voi olla loputonta monotonista stepperin polkemista. Kun pääsee vuorelle, perusleirissä voi joutua odottelemaan sopivaa säätä parikin viikkoa ilman sudokuja kummempaa ajanvietettä. Itse kiipeilysuorituskin vaatii luovan ongelmanratkaisun vastapainoksi myös silkkaa yksitoikkoista puurtamista.

– Tässä lajissa täytyy osata viihtyä oman päänsä sisällä. Parhaimmillaan monta tuntia kestävässä nopeusnousussa pääsee tilaan, jossa aika katoaa, kun suoritukseen keskittyy askel ja liike kerrallaan. Yhtä vahvoja hetkessä elämisen paikkoja en ole muualta löytänyt.

Tylsinäkään hetkinä keskittyminen ei saa herpaantua. Hintsa sai siitä viime syksynä kivuliaan opetuksen. Hän kompastui riippusillalla matkalla perusleiriin Nepalin Himlung-vuorelle ja sai pahan aivotärähdyksen. Sen piti olla leppoisa siirtymätaival ennen kiipeilyä, mutta matka päättyi sairaalareissuun ja lennätykseen kotiin. Muistoksi jäi arpi otsassa – sekä yhä vaivaava aivotärähdyksen jälkioireilu.

– Kun matkalla sairaalaan ei tiedetty, onko minulla kallonmurtuma, se sai miettimään kuolemaa tosi pragmaattisella tasolla. Jos isku olisi osunut toiseen kohtaan päätä, en olisi kertomassa tätä tarinaa. Lopulta tuli kiitollisuus siitä, että onneksi se meni näin. Kiitos, että saan jatkaa elämää. ”Kuoleman uhmaaminen” on Hintsalle yhtä vastenmielinen ilmaisu kuin ”vuorten valloittaminen”. Hän sanoo pelaavansa vuorilla šakkia eikä venäläistä rulettia. Hänelle kiipeily ei ole uhkapeliä vaan vuoren lukemista, sääolojen ennakointia, riskien minimointia ja oman rajallisuuden hyväksymistä.

– Tässä lajissa on niin isot panokset, ettei omia rajojaan voi ylittää. Väsyneenäkin pitää tehdä oikeita valintoja.

JOKAINEN VUORIKIIPEILIJÄ kerää huiputuksia.

Lotta Hintsa on päässyt Kilimanjaron ja Aconcaguan lisäksi muun muassa Alppien korkeimman vuoren Mont Blancin huipulle. Yhteensä huiputuksia on kertynyt ”varmaan sata”. Hänen nykyinen ykköslajinsa on nopeusnousu, jossa kilpaillaan paitsi itseä myös kelloa vastaan.

Kaikki tämä houkuttelee mittaamaan itseään saavutuksilla. Hintsa tiedostaa, että se on vaarallista. Merkitys täytyy löytää matkalta, ei huipulta.

– Saavutukset ovat vain pieniä häilyviä hetkiä.

Niiden varaan ei voi onnea rakentaa.

Hintsa kertoo jälleen esimerkin. Hänen entinen puolisonsa ja valmentajansa Don Bowie yritti vuosikausia huiputtaa 8 091 metriä korkean Annapurnan. Vasta kuudennella kerralla Bowie onnistui.

– Don palasi 11 vuoden aikana kerta toisensa jälkeen vuorelle saadakseen seistä seitsemän minuuttia sen huipulla. Jos hän ei olisi nauttinut koko matkan aikana saamistaan kokemuksista ja opeista, hän olisi tuhlannut noiden minuuttien takia 11 vuotta elämästään.

Huomaamattaan Hintsa on palannut saman kysymyksen äärelle, josta haastattelu alkoi. Miksi hän kiipeilee? Ehkä syvin vastaus ei löydykään sanoista vaan hetkistä, jolloin hän mykistyy.

– Kun tunnen olevani vahvasti elossa, katson vuorelta alas kaikki aistit auki ja näen järjettömän upeita maisemia, on vaikea lähteä kieltämään sitä, etteikö Jumalaa olisi olemassa. Se on minulle todistusaineistoa. ■

Kuka?

Lotta Hintsa, 35, vuorikiipeilee ammatikseen. Hän asuu Helsingissä. Hintsa on kiivennyt mm. Aconcaguan (6 962 m), Kilimanjaron (5 895 m) ja Mont Blancin (4 811 m) huipuille. Hän on opiskellut Jyväskylän yliopistossa kauppatieteitä ja tehnyt Ugandassa vapaaehtoistyötä Caring Hands -järjestölle. Hintsa on vuoden 2013 Miss Suomi.

Mitä?

Urheilutoimittaja Laura Arffmanin kirjoittama Elämäni vuoret 2 ilmestyi joulukuussa 2023. Se on jatko-osa vuonna 2021 ilmestyneelle kirjalle. Äänikirja sisältää myös Hintsan omia vuorilla äänittämiä pohdintoja.

Motto

Give me a storm and I’ll go play in it.

(Antakaa minulle myrsky, niin menen leikkimään sen keskelle.)

RAKKAUS PÄÄTTYY SYYSTÄ Parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow kehottaa keskittymään omaan osuuteensa suhteessa: ”On ihme, että meillä ylipäänsä on parisuhteita!”

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

E

nsin melkein jokaisella oli narsistinen exä. Sitten oma erityisherkkyys aiheutti haasteita suhteeseen. Nykyään ero johtuu nepsypuolisosta tai omista nepsyoireista.

Kun vähän kärjistää, niin tällaisia trendejä parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow on kohdannut 14 vuoden aikana työskennellessään eronneiden ja eroa harkitsevien ihmisten parissa.

Vaikka erojen selitykset vaihtelevat, varsinaiset erosyyt ovat säilyneet samoina: ihminen haluaa olla rakastettu, turvassa ja oma itsensä. Erohalu herää, jos ei koe tulevansa rakastetuksi sillä tavoin kuin haluaisi.

Stolbow on kehittänyt Suomalaisen eroseminaarin ja vetänyt eroryhmiä, joista yksi nähtiin Ylen Eropäiväkirjat-sarjassa syksyllä 2023. Hän on itsekin eronnut kahdesta avioliitosta ja kasvanut eroperheessä. Kolmannen avioliittonsa hän solmi vuonna 2022.

Jos Stolbow tiivistäisi viestinsä eroa pohtiville yhteen sanaan, se olisi omavastuuosuus. Toisen käytöksen ja vaikuttimien pohtiminen on hänestä ajanhukkaa, koska jokainen voi lopulta vaikuttaa vain omaan toimintaansa. Siksi eroseminaarissa keskitytään siihen.

Jos joku sanoo, että exäni on narsisti, Stolbow pyytää häntä kysymään itseltään seuraavia asioita: – Miksi minua puhutteli sellainen käytös tai kohtelu, jota hän alussa tarjosi? Miksi minusta kasvoi ihminen, joka ei lähtenyt, kun henkinen väkivalta alkoi?

– Tavoitteena eivät ole itsesyytökset vaan oman toiminnan näkeminen. Kun tuntee askelmerkkinsä, oppii suojaamaan itseään paremmin tulevaisuudessa.

14 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

Parisuhdeneuvoja antavat usein psykologit ja psykoterapeutit, mutta Stolbow ei ole kumpikaan. Hän on filosofian maisteri, joka on opiskellut historiaa ja sukupuolentutkimusta. Häntä kiinnostaa suhteen menneisyys, ja sen syy- ja seuraussuhteet. Miksi suhde solmittiin?

– Suhteen alku paljastaa useimmiten sen vinoumat ja tulevat ongelmat.

EROSTA KERROTAAN MONESTI, että kasvoimme erillemme. Marianna Stolbowia kiinnostaa, mitä

”Enää ei tarvitse kävellä lasinsiruilla” Kirkko ja kaupunki kysyi viime vuonna lukijoiden erokokemuksia, joita tuli noin 130. Niitä on jutun lomassa. ”Rakastuimme hulluna ja muutimme heti yhteen kesällä 2021. Pian huomasin miehen kuluttavan alkoholia todella usein ja paljon.

Riitelimme tulisesti, ja pelkäsin usein riitojen päättyvän fyysiseen väkivaltaan, mutta ne jäivät henkisen väkivallan puolelle. Sain arvostelua, vähättelyä ja haukkumista.

Ero tapahtui pahimman riidan päätteeksi marraskuussa 2022. Lähdin ystäväni luokse pariksi viikoksi, ja kumppani jäi kotiin hoitamaan omaa muuttoaan. Sain oman asunnon. Enää ei tarvitse kävellä lasinsiruilla.

Pahinta oli eron tekeminen mielessäni ennen fyysistä eroamista. Kaikki sen jälkeen tapahtunut on ollut helpotusta ja kiitollisuutta. Sain vihdoin syötyä ja nukuttua, ahdistus helpotti ja olen pystynyt rakentamaan uutta elämääni.” Nainen, 37

”Tuli tunne, etten ole haluttu” ”Halusin erota, koska tuntui, että ollaan kavereita. Kaikki läheisyys loppui: yhdessäolo, seksi, suudelmat, halaukset. Tuli tunne, etten ole haluttu enkä haluttava.

On ollut vaikeaa, vaikka lähdin itse suhteesta. Mietin välillä, teinkö liian hätiköidyn päätöksen.”

Mies, 41 ”Erosin kymmenen avioliittovuoden jälkeen ihanasta aviomiehestäni, koska raskas perhearki vei suhteestamme läheisyyden eikä meillä ollut koskaan yhteistä aikaa. Hetkellinen ihastus ja kehut veivät mennessään.

Elin ehkä kuukauden uuden suhteen valheellisessa huumassa. Sen jälkeen olen katunut eroa ja kaivannut entistä miestäni yli seitsemän vuoden ajan. Antaisin mitä vain, että saisin tekoni tekemättömäksi.” Nainen, 55 ”Olimme 15 vuotta yhdessä. Parisuhde ei tuntunut enää parisuhteelta kummankaan mielestä. Viimeiset pari vuotta yritettiin, mutta aina palauduttiin samaan kaverifiilikseen.

Erosta on nyt vuosi. En ole vielä päässyt siitä täysin yli.” Mies, 37 ”Erosimme lähinnä siksi, että parisuhde alkoi olla yksipuolinen. Läheisyydestä ei ollut loppuvaiheessa tietoakaan. En jaksanut enää pitää suhdetta yksin kasassa.

Ero on ollut tunteiden vuoristorataa. Välillä on hyviä päiviä, mutta edelleen kaipuu toisen läheisyyteen on kova. Varmaan pahin on vielä edessä, kunhan pystyn kunnolla käsittelemään eroa.

Ainoa elämää helpottanut asia on se, ettei tarvitse kysellä lupaa, jos haluan viettää iltaa ystävien kanssa.” Mies, 39

sanonnan takana piilee. Mistä omiin suuntiin kurottautuminen alkoi?

Stolbowin mukaan etäisyys voi alkaa vaikkapa kehu-ummetuksesta. Puolisoiden väliltä puuttuu hyvä palaute, hellät sanat ja kosketuskin. Ystävällinen kosketus on hänestä kumppanin sanatonta kehumista.

Ihminen kaipaa rakkautta päästä varpaisiin.

Tämä on tärkeää: onko kumppanin kanssa tapana puhua kauniisti, halataanko kohdatessa, kosketetaanko toista ohi kulkiessa, katsotaanko televisiota lähekkäin? Stolbowin mielestä henkinen yhteys edellyttää kehoyhteyttä.

– Emme ole pelkkiä puhuvia päitä. Kehoa, mieltä ja seksuaalisuutta ei voi irrottaa parisuhteesta.

Stolbowin asiakkaina käy usein naisia, joiden seksuaaliset tarpeet eivät saa tyydytystä parisuhteessa. He eivät tunne olevansa kumppaninsa silmissä haluttuja ja arvostettuja.

– Seksuaalisuus merkitsee paljon muutakin kuin aktia kerran viikossa. Seksuaalisuuteen vaikuttaa se, kuinka hyvin kohdeltu koen olevani.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 15

Mitä fyysiseen puoleen tulee, naisten ja miesten välinen seksi palvelee Finsex 2015 -tutkimuksen mukaan keskimäärin paremmin miehiä. Miehistä 93 prosenttia ja naisista 46 prosenttia kertoi saavansa useimmiten orgasmin yhdynnässä. Tutkimusta on arvosteltu seksin moninaisuuden unohtamisesta.

Jotkut hakevat ratkaisua seksuaalisuuden ongelmiin tai erilaisiin toiveisiin parisuhteen avaamisesta. Stolbow on kouluttanut myös monisuhteisia ihmisiä. Häntä kiinnostaa silloinkin suhdemuodon alku.

– On tärkeää tunnistaa, avaako suhteen itsensä vuoksi vai siksi, että saisi pitää toisen. Jotkut avaavat suhteen läpi kyynelten.

KOLME LAPSENA OPITTUA asiaa vaikuttaa Marianna Stolbowin mukaan ratkaisevasti rakkaussuhteisiin. Ensimmäinen on se, näkeekö toiset lähtökohtaisesti luotettavina vai ei. Luottamus lisää halua sitoutua ja vähentää ristiriitoja ja mustasukkaisuutta.

Toinen tärkeä asia on omanarvontunto. Jos lapsi kokee itsensä merkitykselliseksi ja rakkauden arvoiseksi, hänen on aikuisenakin helppo ajatella olevansa sellainen.

Kolmas olennainen asia on rooli, jolla saa kasvuiässä rakkautta. Stolbow tietää monta aikuista, jotka oppivat varhain, että kehut ja syli ansaitaan toisen tahtoon mukautumalla. Sellaisilla opeilla saattaa sopeutua huonoon suhteeseen.

– Kiltti ihminen toivoo, että ehkä puoliso antaa minulle rakkautta, jos joustan vielä kerran.

Oikeasti se ei mene niin, vaan aina pitäisi joustaa enemmän.

Varhaislapsuudessa syntynyttä tapaa kiinnittyä tärkeisiin ihmisiin kutsutaan kiintymyssuhde-

”Olin ollut sinisilmäinen hölmö” ”Kun jäin eläkkeelle, mieheni huomasi, ettei saa minusta taloudellisesti irti niin paljon kuin ennen. Olin antanut kaikki rahani yhteiseen talouteen. Meillä oli avioehto, ja hän oli kerryttänyt omaisuutta itselleen.

Jäin erossa tyhjän päälle ja muutin tyrmistyneenä pikkuruiseen yksiöön. Masennuin. Halusin vain maata ja kuunnella radiota.

Olin ollut lojaali ja uskollinen, ja puhunut miehelle ja miehestä vain hyvää. Sitten alkoi tulla tietoja naissuhteista. Miehellä oli ollut tietämättäni uusia suhteita ja pettämistä jo pitkään. Olin ollut sinisilmäinen hölmö.

Lapset, ystävät ja lapsenlapset tukivat pahimman yli. Usko ja Jumala olivat iso tuki, kun näin vain pimeää. Minulla oli rukousapua. Omat rukoukseni olivat vain huokauksia.

Sitten vanha työkaveri kysyi Facebookin perusteella, olenko sinkku. Vastasin myöntävästi, ja hän tuli kotoa hakemaan.

Nyt meillä on kaikki ihanasti. Uusi mies puhuu ja pussaa. Viljelemme puutarhaa ja nauramme paljon.

Pahin erossa oli takana, kun rupesin taas nauramaan. Lapsenlapsetkin huomasivat sen.”

Nainen, 68

16 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

”Mies oli villi ja vapaa” ”Olimme naimisissa 36 vuotta. Mies oli villi ja vapaa, hän kysyi jo seurustellessamme ajatuksiani uskottomuudesta.

Mies meni, alisti minua, jätti lapset huomiotta ja vaati perheeltä kunnioitusta. Tulimme molemmat uskoon, mutta mikään ei muuttunut.

Naisjuttuja oli toistuvasti. Mies havitteli myös pastorin vaimoa, mikä oli jo pöyristyttävää. Sitten hän jäi työttömäksi ja lähti etelään pariksi viikoksi. Siellä hän ihastui uuteen naiseen ja sanoi haluavansa katsoa sen kortin. Saisin jäädä, mutta hän viettäisi aikaa myös tuon uuden emännän kanssa.

Minulle oli sanottu, että näillä oireilla ja tässä iässä mies ei enää muutu. Vihdoin ymmärsin, uskoin ja päästin hänet menemään. Erosta on nyt 11 vuotta.

Olin aiemmin tuominnut avioeron ja ajatellut, että ihmiset eroavat yrittämättä lainkaan. No, entä jos toinen ei haluakaan yrittää?

Perustin seurakuntaan eroryhmän. Itkimme ja nauroimme kyyneleet poskilla. Se pelasti.

Pahin erossa oli ohi, kun aloin vilkuilla vieraita miehiä.” Nainen, 67

– Jos ei ole lapsena saanut riittävästi kokemusta hyväksytyksi ja rakastetuksi tulemisesta, sitä täytyy jotenkin tankata aikuisena. Monella pettäjällä on heiveröinen itsetunto, joka kaipaa runsaasti ihailua. Joillekin mikään huomio ei riitä.

Stolbow on huomannut, että usein uskottomuuden taustalla on myös avoimuuden puutetta. Suhteessa on jäänyt asioita jakamatta ja ymmärtämättä. Jos pettäjä ei ole kertonut kumppanilleen, mitä hän syvimmiltään kaipaa, hänellä ei ole ollut mahdollisuuttakaan tulla nähdyksi omana itsenään.

Jos uskottomuus vasta houkuttelee, Stolbow kehottaa miettimään, miten haluaisi tulla rakastetuksi nykyisessä suhteessaan. Mihin tarpeeseen syrjähyppy vastaisi?

Pettäminen hajottaa rakkaussuhteen perustuksia. Stolbowin mukaan sen jälkeen matka uuteen elämään on yhtä pitkä riippumatta siitä, erotaanko vai ei.

Joskus sanotaan, että kerran pettäjä on aina pettäjä. Sanonnassa on Stolbowista perää.

– Uskottomuus toistuu, jos suhdetta ei rakenneta uskottomuuden jälkeen täysin uudelle pohjalle.

– Ihmiset sanovat lähtevänsä, jos toinen pettää yhdenkin kerran. Todellisuudessa moni jää. Jopa toistuva petetyksi tuleminen voi tuntua vähemmän pelottavalta kuin yksinolo.

– Kukaan ei voi parantaa toisen pettämistaipumusta. Petetylle saattaa muodostua päihteidenkäyttäjän puolison kaltainen rooli, jossa hän mahdollistaa toisen toiminnan.

”Enää ei tarvitse mennä lasten kanssa turvakotiin”

malliksi. Turvallinen tai turvaton suhde vanhempiin pienenä näkyy rakkaussuhteissa aikuisena.

Stolbow kannustaa tutustumaan omaan menneisyyteen. Jos tuntee itsensä, on helpompi kertoa kumppanille, mikä itseä pelottaa, surettaa, hävettää ja himottaa, ja mitä toiselta syvimmillään toivoo. Läheisyys edellyttää molemminpuolista avoimuutta.

Kuulostaa melko haastavalta.

– On ihme, että meillä ylipäänsä on parisuhteita! Stolbow sanoo.

EROAMINEN ALKAA USEIN uskottomuudella.

Kirkko ja kaupungin kyselyyn vastannut 19-vuotias nainen kertoo: ”Erosimme viikko sitten, koska poikaystäväni petti minua. Olen todella maassa, tuntuu kauhealta ja loukatulta.” 47-vuotias nainen kuuli miehen pettämisistä tekstiviestillä ilmoitetun eron jälkeen. ”Sain myös sukupuolitaudin.”

Marianna Stolbow sanoo, että toisen uskottomuus ei johdu siitä, että hänen kumppanistaan puuttuisi jotain. Pettäjältä itseltään puuttuu.

”Erosin, koska ex-mieheni oli alkoholisoitunut ja väkivaltainen. Tuntuu huojentavalta, kun enää ei tarvitse mennä lasten kanssa turvakotiin. Ex jätti minut ja lapset rauhaan, kun hän löysi itselleen uuden ’uhrin’.” Nainen, 57 ”Toisen vuosia kestänyt arvaamattomuus, aggressiivisuus ja uskottomuus saivat omat rajani ja tarpeeni hämärtymään. Kun päätin erota, mies suostui lähtemään vasta, kun harkinta-aika tuli täyteen.

Siitä alkoivat viestittely ja uhkailu.

Olisi pitänyt ymmärtää erota paljon aiemmin. Ero tuntuu huojentavalta ja vapauttavalta.”

Nainen, 43 ”Jätin mieheni kolme vuotta sitten, koska olin hänelle itsestäänselvyys. Hän pahoinpiteli minua usein, vertaili jatkuvasti muihin ja olisi halunnut, että suostuisin leikkauttamaan rintani syntymäpäivänäni, jotta olisin hänestä haluttavampi. Hän halveksui perhettäni ja kuvitteli olevansa kaiken yläpuolella.

Ero oli alkuun paha paikka. Lopulta totesin, että se oli elämäni paras päätös.

Kohtasin uuden miehen, jonka kanssa tuntuu kuin kaikki olisi juhlaa. Elämä kantaa vielä.”

Nainen, 30

TOISEN ÄKKILÄHTÖ on järkytys jätetyksi tulevalle. ”Putosin polvilleni”, kuvaa 50-vuotias nainen hetkeä, jolloin hänelle ilmoitettiin erosta viestillä.

Jotkut pohtivat eroa pitkään puhumatta asiasta kumppanilleen. Suhteesta lähtevä saattaa hankkia ensin itselleen oman asunnon ja ilmoittaa vasta sitten, että se on loppu nyt.

Marianna Stolbow suosittelee mieluummin hidasta ja keskustelevaa eroa. ”Ero oli rauhallinen, vuosien prosessoinnin tulos, jonka täytyi lopulta vain konkretisoitua”, 44-vuotias nainen kirjoittaa.

Perusteelliset erokeskustelut auttavat kumppaneita pysymään väleissä exinäkin. Se on erityisen tärkeää, jos he jakavat vanhemmuuden keskenään.

Suomalaisen eroseminaarin tarkoitus on saada osallistujat ymmärtämään eroonsa johtaneet syyt, purkamaan tunteitaan turvallisesti ja rakentamaan hyvää loppuelämää. Seminaari kestää 11 viikkoa. Suomalaista eroseminaaria ja muita eroryhmiä järjestävät esimerkiksi Väestöliitto ja seurakuntien perheneuvonnat.

– Eroaminen on hidasta, vaikka se on ristiriidassa ajan hengen kanssa. Oman ajattelun muuttuminen vie aikaa, Stolbow sanoo.

Parisuhdeneuvoihin on syytä suhtautua varauksella – myös tässä artikkelissa kerrottuihin. Hitaaseen ja keskustelevaan eroon pyrkiminen voi joskus olla hengenvaarallista.

Ensi- ja turvakotien liiton mukaan väkivaltaisesta suhteesta lähteminen lisää riskiä joutua väkivallan uhriksi. Nettiturvakoti.fi auttaa eroamaan turvallisesti.

JOS SUHTEEN JÄLKEEN jatkaa eteenpäin menneitä miettimättä, käsittelemätön KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 17

”Olinkin vain exän korvike” ”Olin 30 vuotta avioliitossa. Sitten exä rakastui kollegaansa ja muutti hänen luokseen asumaan. Tuntui kuin koko elämäni olisi vedetty viemäristä alas: lasten koti, suunniteltu tulevaisuus, yhteinen vanhuus.

Söin kolme kuukautta rauhoittavia ja kävin kolme vuotta terapiassa. Pahin oli yli, kun en enää toivonut kuolemaa. Minua auttoivat terapia, eroryhmät, rankka liikunta ja uudet suhteet.” Mies, 59 ”Jouduin tietämättäni laastariksi hiljattain eronneelle miehelle, vaikka hän julisti, että laastarisuhteet eivät kiinnosta häntä. Olin hänelle kuulemma erittäin tärkeä ja rakas. Seitsemän kuukauden suhteen jälkeen mies jätti minut viestillä, minkä jälkeen hän kieltäytyi puhumasta mistään.

Olinkin vain exän korvike. Mies maksoi kauniilla sanoillaan palveluni, eli rakkauden, ihailun ja paijaamisen, joita hän tarvitsi selvitäkseen erostaan.

Tunnen itseni totaalisen huijatuksi ja hyväksikäytetyksi.” Nainen, 45 ”Pian avioliitosta lähtemisen jälkeen löysin uuden rakkauden. Se oli elämän kevät, johon liittyi paljon iloa ja rohkeutta.

Kun uusi puoliso sittemmin rakastui toiseen ja kätki ja kielsi kaiken, olin kuolla. En ollut kuvitellut, että hän voisi valehdella minulle niin. Mietin itsemurhaa vakavissani.

Pieni lapsemme oli tärkein syyni elää. Avoimet keskustelut muiden miesten kanssa olivat välttämättömiä purkamisen hetkiä eron ensi vaiheessa.

Minua kantoi myös luottamus Jumalaan. Se ei hävinnyt, maistui elämä tai ei.” Mies, 70

ero vaikeuttaa todennäköisesti seuraavaa suhdetta. Marianna Stolbow on huomannut, että moni solmii elämänsä huonoimman parisuhteen erokriisin keskellä. Jos ihmisellä on suuri yksinäisyyden pelko ja hyväksytyksi tulemisen tarve, niin kuka tahansa vähän sinne päin oleva kelpaa kumppaniksi.

– On helpompi kohdata maailma, kun on joku tukena. Se on inhimillistä.

Pian eron jälkeen solmitut suhteet päättyvät usein nopeasti. Tiedetään myös, että toisessa ja kolmannessa avioliitossa on suurempi eroriski kuin ensimmäisessä.

Stolbow on huomannut, että suhteen lopettaneet osapuolet hakeutuvat eroseminaariin yleensä siinä vaiheessa, kun heidän seuraavakin rakkaussuhteensa on päättynyt. He kokevat erotuskan kunnolla vasta silloin ja alkavat miettiä, että ehkä itsessäkin on syytä suhdeongelmiin.

Stolbow kysyy silloin, mihin tarpeeseen uusi suhde vastasi. Tarvitsiko ihminen eron jälkeen kumppanikseen ihailijaa, jonka suhtautuminen ensin imarteli, mutta jota alkoi myöhemmin halveksia? Hakiko eronnut hyväksyntää miellyttämällä uutta kumppaniaan, kunnes omien rajojen ylittäminen teki vihaiseksi?

Suhteen alku vaikuttaa sen kehittymiseen, mutta ei määrää vääjäämättä loppua. Marianna

18 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

Stolbow on todistanut monta kertaa, että jokaisella suhteella on mahdollisuutensa.

– Rakkaus voi voittaa kaiken. ■ Lähteenä on käytetty myös Marianna Stolbowin kirjaa Erosta eteenpäin – Opas eroa harkitseville ja eronneille (Wsoy 2014).

Miltä ero tuntuu 20-, 30-, 40-, 50-, 60- ja 70-vuotiaasta?

Lue artikkeli osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Marianna Stolbow korostaa, että rakkautta ei voi ansaita kiltteydellä.

Avioeroja oli vähiten yli 30 vuoteen Vuonna 2022 avioliitoista 11 370 päättyi eroon. Näistä samaa sukupuolta olevien parien eroja oli 106. Avioeroja oli noin 800 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Niitä oli viimeksi yhtä vähän yli 30 vuotta sitten.

Osa avioerojen vähenemisestä selittyy sillä, että avioliittojenkin määrä on pienentynyt. Silti eronneiden määrä on laskussa myös suhteessa naimisissa oleviin.

Naisen ensimmäinen avioliitto päättyy todennäköisemmin leskeyteen kuin eroon. Vuonna 2022 eron todennäköisyys oli 34 prosenttia ja leskeyden todennäköisyys 45 prosenttia.

Avioeron riski oli huipussaan liiton kolmantena tai neljäntenä vuonna. Avioeroon on päädytty melko samassa kohtaa liittoa 1990-luvulta lähtien.

Kun katsotaan ensimmäisiä avioliittoja, niin naiset päätyivät vuonna 2022 eroon keskimäärin 42-vuotiaina ja miehet 44-vuotiaina.

Lähde: Tilastokeskus

S E N IORITA LO

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTON SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN JA TURVALLISEEN KERROSTALOKOTIIN. Pyydä meiltä paras tarjous uuden kotisi vuokrasta!

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja).

Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle.

Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Malmin mystikko Muusikko Mika Seppäsen hengellinen etsintä on vienyt hänet Intiasta Jerusalemiin, meditoimasta muslimiksi. ”Olen tarvinnut nämä monet mutkat, jotta pystyn katsomaan kristinuskoa suopein silmin tai edes olemaan kiinnostunut siitä.”

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JANI LAUKKANEN

I

hana mutta ongelmallinen – sellaiseksi Mika Seppänen koki jo lapsena kotinsa herätyskristillisyyden. Hän epäilee, että tuo häneen lapsena kylvetty ristiriita on ollut jonkinlainen alkuviritys ja saanut hänet jääräpäisesti etsimään hengellistä kotiaan melkein mistä tahansa muualta kuin kristinuskon piiristä.

Tarinan voisi aloittaa vaikka siitä, kun Seppänen oli seitsenvuotias. Oli kevät. Kotitalon takana oli vanha tienpohja, jossa hiekka oli jo tullut näkyviin lumen alta. Siellä oli leikin lumimaailma ja hiekkamaailma. Yhtäkkiä kaikki syttyi loistamaan.

Seppänen muistelee kokemustaan, mutta turhautuu siitä, että aikuisen sanat eivät tavoita sen erityisyyttä.

– Minulla oli lapsena muitakin samankaltaisia mystisiä kokemuksia, jotka eivät kiinnity mihinkään ja joissa ei oikeastaan tapahdu mitään.

Seppänen on muusikko ja uskontotieteilijä ja nyt myös tuore kirjailija. Hänen esikoisteoksensa Tien kauneudesta (Basam Books) ilmestyi viime syksynä. Kirjassa hän kuvaa hengellistä etsintäänsä ja mystisiä kokemuksiaan, sillä niitä hänellä on ollut myös aikuisena. Matkassa on ollut monenlaisia mutkia, pysähdyksiä ja suunnanmuutoksia: valaistumisen tavoittelua henkisen opettajan johdolla, meditaatioretriittejä, äiti Amman syleilyä ja jopa kääntyminen muslimiksi.

40-VUOTISPÄIVÄNSÄ TIETÄMILLÄ Mika Seppäseen iski valtava tarve päästä pois.

– Halusin henkiselle matkalle, jonnekin pimeään. Sisäinen vaisto sanoi, että minun pitäisi kömpiä johonkin luolaan, jotta voisin päästä asioissa eteenpäin. Tarvitsin aikalisän.

– Lähdin sitten Intiaan! No eikö olekin klisee?

Seppänen sanoo nauraen.

Hänen kaipaamansa luola oli kymmenpäiväinen meditaatioretriitti Jaipurissa.

– Olin yrittänyt meditoida ennenkin, mutta minussa on aina ollut kehollista levottomuutta, ja paikallaan oleminen on ollut minulle vaikeaa.

Retriitti oli hyppy syvään päähän, hän sanoo.

Retriitin ensimmäiset päivät istuttiin paikoillaan omaa hengitystä tarkkaillen useita tunteja päivässä. Seppäselle se oli kivuliasta, ja keskittyminen tuntui mahdottomalta. Välillä keho myös alkoi liikkua tahdosta riippumatta. Joulukuun lopussa Pohjois-Intian vuoristossa oli kylmä, ja Seppästä paleli lämmittämättömissä sisätiloissa.

Retriitin loppuosa oli vipassana-meditaatiota, jossa huomio keskitetään kehoon ja sen tunte-

20 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

muksiin. Vähitellen meditoiminen alkoi sujua paremmin ja mielikin hiljentyä.

Retriitin jälkeen Seppänen jäi vielä joksikin aikaa Intiaan. Eräänä iltana hän istui hotellihuoneessaan meditoimassa, kun hän kuuli läheisestä minareetista rukouskutsun. Se lumosi ja liikutti.

Ehkä se oli myös enne tulevasta.

”

muurista häneen ja huuhtoi häntä. Sama tapahtui uudelleen, kun hän vieraili Itkumuurilla toisen kerran.

Joulupäivänä Seppänen oli taas yksin liikkeellä. Hän kulki Via Dolorosaa pitkin, kun hänen puheilleen tuli mies, joka alkoi puhua Koraanista.

Miehen kanssa jutellessaan Seppänen myönsi, että kyllä, on yksi Jumala ja Muhammed on hänen profeettansa.

Se riitti: Seppäsestä tuli muslimi. Hänen keskustelukumppaninsa järjesti hänelle myös todistuksen kääntymisestä, ja sen avulla hän pääsi vierailemaan Al-Aqsan moskeijassa, johon turisteilla on vain rajattu pääsy.

Seppänen kuvailee, että kyse oli ihan kirjaimellisesti kääntymisestä.

Jumala on niin monella tavalla latautunut käsite, ja ehkä se on vieläkin minulle vaikea.

SUOMEEN PALATTUAAN Mika Seppänen jatkoi meditoimista, ja samalla hän jatkoi myös etsintäänsä. Erään henkisen etsinnän seminaarin viitekehyksenä oli suufilaisuus. Perinteinen suufilaisuus on islamin sisällä vaikuttanut mystinen suuntaus, mutta nykypäivän länsimainen suufilaisuus on etääntynyt islamista ja omaksunut opetuksia myös muista hengellisistä perinteistä.

Kurssin opettaja, saksalainen sheikki Burhanuddin teki Seppäseen vaikutuksen. Sheikillä oli taustallaan vanha traditio, johon hänen opetuksensa pohjasi. Opetuksen ytimessä olivat Jumala ja rakkaus. Jokin siinä sai Seppäsen tuntemaan, että hän oli tullut kotiin.

Kotiin ja kotiin – samalla Seppänen kaipasi seikkailuja ja eksotiikkaa. Suufiseminaarista tutut ihmiset olivat lähdössä jouluksi matkalle Jerusalemiin, ja Seppänen liittyi joukkoon.

– Jerusalem on niin symbolinen paikka kaikkine historian ja kulttuurin kerroksineen. Jotkin paikat ovat sellaisia, että jo luonnonkansat ovat tunnistaneet ne pyhiksi. Sellaisissa paikoissa ihmisillä on alttius kokea jotakin erityistä, hän kuvailee.

Joillekin vierailu Jerusalemin pyhillä paikoilla on niin järisyttävä kokemus, että he joutuvat psykoottiseen tilaan ja identifioituvat joksikin Raamatun henkilöksi. Seppäselle ei käynyt niin, mutta jotakin erityistä hänellekin tapahtui.

Yksin kaupungilla kierrellessään hän osui Itkumuurille. Hän painoi päänsä muuria vasten. Yhtäkkiä hän tunsi ylimaallisen valon, joka heijastui

Nuorempana Mika Seppänen ajatteli, että tämä kristinusko on niin nähty.

Nyt hän on huomannut, että mitä enemmän asioihin perehtyy, sitä enemmän merkityksen tasoja avautuu.

– Oli kuin maailma ympärilläni olisi kääntynyt 180 astetta. Näin kaiken ihan eri tavalla.

Islam merkitsi Seppäselle nöyrtymistä. Sanavarastoon tuli takaisin sana Jumala, jota hän oli kauan vältellyt.

– Jumala on niin monella tavalla latautunut käsite, ja ehkä se on vieläkin minulle vaikea. Ennen islamia puhuin maailmankaikkeudesta, suuresta tietoisuudesta tai vaikka universumista. Suufiopettajani käytti usein sanaa Source, lähde.

Tuoreena muslimina Seppänen halusi oppia ja tutkia asioita juurta jaksain. Hän hankki mentorin, jonka luona kävi kerran viikossa opiskelemassa islamin perusteita. Hän oli päättänyt, että ainakin vuoden hän pyrkii harjoittamaan islamia esimerkiksi rukoilemalla päivittäin. Uskonnon harjoittaminen jäi kuitenkin yksityiseksi, sillä yhteisöä hän ei tuon vuoden aikana löytänyt.

– Aika harvalle edes puhuin asiasta alkuvaiheen jälkeen, koska huomasin, miten hämmentävää se ihmisille oli. Enkä itse ollut valmis jatkuvasti puolustelemaan asiaa, jota vasta tutkin.

Kun vuosi oli kulunut, Seppänen luovutti, mutta hän kertoo edelleen tuntevansa syvää lämpöä islamin traditiota kohtaan ja haluaa puhua siitä kauniisti.

– Mutta näen myös aika paljon ongelmia, jotka liittyvät siihen, ettei Koraania ole mahdollista tarkastella kriittisesti toisin kuin esimerkiksi Raamattua kristinuskon piirissä.

NELJÄ VUOTTA SITTEN vuodenvaihteessa Mika Seppänen lähti jälleen kymmeneksi päiväksi meditoimaan, tällä kertaa Suomessa. Kurssin alku oli normaalin hankala, mutta parin päivän jälkeen kokemukset muuttuivat epätavallisen rankoiksi. Hän näki näkyjä, ensin lempeän ja lohdullisen Jeesuksen. Sitten hän putosi pimeään ja pelkäsi tulleensa hulluksi.

Seppäsen hurjat, kehossa tuntuvat näyt jatkuivat päiväkausia. Niissä oli vahvoja symboleita ja myyttisiä hahmoja: Fatiman käsi, Graalin malja, Buddha, Shiva, toisiinsa kiertyneet käärmeet, Jeesus orjantappurakruunu päässään.

Voimakkain oli kokemus siitä, kuinka jonkinlai-

nen energia lähti nousemaan ylöspäin hänen kehossaan.

– Vaikka hurjia asioita tapahtui ja olin kestokykyni äärirajoilla, minulla oli koko ajan sisäinen tieto, että olen turvassa. Oli päivänselvää, että katson sen jutun loppuun, Seppänen muistelee.

– Silloin en tiennyt, mikä se oli, ja vieläkin tutkin asiaa. Olen tullut sellaiseen varmuuteen, että kyse oli siitä, mistä idän traditiossa puhutaan kundalinin heräämisenä. Ajattelen, että se on henkisen heräämisen fyysinen puoli, jonkinlainen hermostollinen nollaus.

Seppänen arvioi, että kristillisillä käsitteillä voisi puhua uudestisyntymisestä – siitä samasta, mistä Jeesus puhuu Nikodemokselle Johanneksen evankeliumin 3. luvussa: ”Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava, jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän”.

Kokemus oli Seppäselle mullistava. Hän kertoo, että pari vuotta sen jälkeen meni jonkinlaisessa lakkaamattoman hurmoksen tilassa. Nyt hän on oivaltanut, että itse kokemusta olennaisempaa on se, miten sen tuoman mahdollisuuden käyttää: miten sitä voi syventää ja miten sen voi terveellä tavalla tuoda muuhun elämään.

KYLLÄ, Mika Seppänen on saanut kuulla, että hänen kokemuksensa oli itsestään saatanasta peräisin. Itse hän sanoo, että se olisi aika paradoksaalista, koska juuri tuo kokemus lopulta pakotti hänet kohti kristinuskoa.

– Näyissäni oli tosi paljon kristillistä symboliikkaa, ja ne huipentuivat ristille. Tajusin, että tässä on nyt jotakin, mitä minun pitää tutkia.

Seppänen muistaa joskus nuorempana ajatelleensa, että kristinusko on niin nähty. Nyt hän on tajunnut, että eipä olekaan. Mitä enemmän hän on asioihin perehtynyt, sitä enemmän merkityksen tasoja hänelle on avautunut. Mitä enemmän omista ennakkokäsityksistään luopuu, sitä enemmän pystyy ottamaan vastaan.

– Olen tarvinnut nämä monet mutkat, jotta pystyn katsomaan kristinuskoa suopein silmin ja avautumaan niille mahdollisuuksille, joita tämä traditio antaa – tai edes olemaan kiinnostunut siitä. Ja nyt olen huomannut, että se on innostava ja mahdollisuuksia täynnä.

Seppänen on osallistunut ihan tavallisiin luterilaisiin jumalanpalveluksiin ja viettänyt aikaa Valamon luostarissa. Hän on mukana myös luterilaisen kirkon sisällä toimivassa Betania-yhteisössä, joka kokoaa yhteen mystiikan teologiasta ja hiljaisesta rukouksesta kiinnostuneita ihmisiä.

– Minulle se on ollut paikka, jossa olen voinut pohtia omaa juttuani kristillisessä kontekstissa ja löytää sille sanoitusta. Siellä voi keskustella tutkiskellen, aavistellen ja kokeillen.

Onko Seppäsen polku nyt valmis? Jääkö hän kirkkoon?

– Minua kiinnostaisi mennä enemmän jakamisen ja yhteisöllisyyden suuntaan, antaa lahjaksi tai lainaksi sitä, mitä olen saanut. Tällä hetkellä minulla ei ole tarvetta mennä pimeään kokemaan lisää jotain hurjia juttuja, hän sanoo.

– Katsotaan, huolitaanko minut kirkkoon. Kyllä minulla on aika syvää rakkautta kristinuskoa kohtaan. Tähän asti polkuni on mennyt niin, että olen kiinnittynyt hetkiksi erilaisiin traditioihin, mutta en voi aina vain lillua. Minun pitää valita jokin koti. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 21

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Nuoret mukaan vaikuttamaan seurakunnissa!

NUORI AIKUINEN kirkonpenkissä on yhtä harvinainen näky kuin city-vihreä Okra-maatalousnäyttelyssä: voihan sinne joku eksyä, mutta poikkeus vahvistaa säännön. Ja sama on nähtävissä kirkollisissa päätöksentekoelimissä. Itse olen 35-vuotiaana seurakuntani neuvoston nuorin päättäjä.

Nuorten osallistuminen kirkon tilaisuuksiin ja päätöksentekoon ovat toki eri asioita, mutta molemmissa on kyse kirkkomme tulevaisuudesta. Jos kirkon tarjoama toiminta ei kiinnosta tai edes ole tuttua, ei jäsenyyskään pian tunnu tärkeältä.

Ilman jäseniä kirkko ei voi tarjota kaikkia niitä asioita, joita nykyihmiset pitävät itsestäänselvyytenä: kastetilaisuuksia, avioliittoon vihkimistä ja hautaan siunaamista, puhumattakaan ruoka-avusta, perhekerhoista, rippileireistä ja kirkkorakennuksista kulttuurihistoriamme keskeisinä maamerkkeinä.

Ilman nuoria kirkosta ei pian löydy myöskään päättäjiä hoitamaan yhteisiä asioita.

Vapaiden kristillisten suuntien tilaisuuksiin nuoret aikuiset kyllä tuntuvat löytävän. Se kertoo siitä, että hengellisyydelle on edelleen kysyntää, mutta osaako kirkko tarjota sitä nykyihmiselle kiinnostavalla tavalla?

Vuoden 2024 alusta on tullut voimaan säännös, jonka mukaan jokaiseen seurakuntaan on perustettava nuorten vaikuttajaryhmä. Nyt seurakunnissa onkin aika miettiä selkeitä raameja sille, mitä konkreettista nämä ryhmät tekevät ja miten.

Mikä on vaikuttajaryhmien suhde seurakuntien päätöksentekoon? Mitkä ovat vaikuttajaryhmien oi-

keudet? Onko kyseessä luottamustoimi, jonka hoitamisesta maksetaan korvausta? Vapaus päättää toimintatavoista on jätetty seurakunnille itselleen, mikä on toisaalta hienoa. Vapaudessa piilee toisaalta myös riski siitä, että nuorten vaikuttajaryhmistä muodostuu vuosikymmenen floppi, jos päättäjät ja nuoret eivät yhdessä riittävän jämäkästi pohdi tavoitteita ja toimivia käytäntöjä.

Kannattaa kannustaa nuorten vaikuttajaryhmiä tekemään omia aloitteita seurakuntansa päätöksentekoelimille. Tukena voisivat toimia nuorille nimetyt kummivaltuutetut, jotka pitävät yhteyttä, avaavat päätösten taustoja ja päätöksenteon rakenteita sekä pitävät huolta, että nuorten näkökulmat tulevat päätöksiä tehdessä esille.

Nuorten osallisuuden tapoja tulee tietysti suunnitella nuorten itsensä kanssa, mutta vastuuta toteutustapojen keksimisestä ja edistämisestä ei saa sälyttää yksin heille. On meidän aikuisten päättäjien sekä viranhaltijoiden vastuulla nostaa erilaisia vaihtoehtoja pöydälle, tehdä osallistuminen mahdolliseksi ihan jo teorian tasolla ja kannustaa nuoria vaikuttamaan. Sillä miten voisi tavoitella jotakin, jonka ei osaa edes kuvitella olevan mahdollista?

Me tämän hetken kirkon vallankäyttäjät päätämme, miten suhtaudumme kirkkomme nuoriin: katoavana luonnonvarana vai oljenkortena, joka voi pelastaa kirkkomme tulevaisuuden.

Salla Merikukka Paavalin seurakunnan seurakuntaneuvoston ja Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston jäsen

Jeesuksen taidot VIIKIN KIRKOSTA sunnuntaina 14.1. lähetetyssä ”sohvakirkossa” aiheena oli nuori Jeesus. Radiojumalanpalveluksessa mietittiin osuvasti muun muassa ihmiseksi syntyneen Jeesuksen taitoja oman seutunsa ja aikansa nuorukaisena 2000 vuotta sitten.

Töikseen Jeesus teki varmaankin puusepän tai nykytermeillä sanottuna paremminkin rakennusmiehen hommia. Synagogaan mentyään Jeesus tarttui siellä Jesajan kirjaan, luki sitä toisille (ääneen) ja selitti lukemaansa.

Meistä tässä ei tunnu olevan mitään erityistä, mutta silloin unohdamme, että maailman rakennusmiehistä todella harvat osasivat 2000 vuotta sitten lukea, tekstin selittämisestä puhumattakaan.

Mutta juutalaisten parissa oli jo tuolloin tavoitteena opettaa ainakin poikia lukemaan. Ja lukemistona oli pyhä kirja, se jota olemme tottunet kutsumaan Vanhaksi testamentiksi.

Lukutaidon jatkona on luetun ymmärtäminen ja sisällön toisillekin esitteleminen. Juutalaisena lukutaito oli jo Jeesuksenkin taitoja, mutta poikkeuksellisen uusi oli tulkinta, jonka Jeesus antoi lukemalleen.

Tapani Harviainen seemiläisten kielten professori emeritus Helsinki

Säilyttäkää Merirastikappelin rakennus HELSINGIN MERI-RASTILAN Merirasti-monitoimikorttelin arkkitehtuurikilpailu käynnistyi 30.11.2023.

Vetoamme arkkitehteihin: tehkää ehdotuksia, joissa kortteliin kuuluva Merirasti-kappelin rakennus säilytetään! Alueen ainoan arvorakennuksen kohtalo määritellään arkkitehtitoimistojen piirustuspöydillä.

Rakennuksen tulevaisuus on ollut avoinna, kun seurakunta luopui kappelin käytöstä vuonna 2022. Sitä ei suojeltu asemakaavassa, mutta kaavaa käsiteltäessä oletettiin, että seurakunta jatkaisi toimintaansa.

Kaupunginmuseo on esittänyt suojelua.

Pro Meri-Rastila -kansanliike esittää, että kappeli korjataan asukastilaksi tai koulun, päiväkodin tai nuorisotalon tiloiksi. Kappelissa toimii nyt pop-up Kulttuuritila Merirasti.

Salla Valtari Anna-Maija Virta Lea Kahra Meri­Rastilan asukkaita

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

22 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

Presidentti­ ehdokkaat taivaan portilla

Jos Jumala on olemassa, mitä toivot hänen sanovan sinulle taivaan portilla?

Yhdistä presidenttiehdokkaat ja heidän vastauksensa.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ JA ISTOCK

Mika Aaltola

Li Andersson

Sari Essayah

Pekka Haavisto

Jussi Halla-aho

Harry Harkimo

Olli Rehn

Alexander Stubb

Jutta Urpilainen

A _______

B _______

C _______

D _______

E _______

F _______

G _______

H _______

I _______

2 ”Tervetuloa kotiin.”

3 ”Annetaan armon käydä oikeudesta.”

4 Joskus kuuntelen Juha ”Watt” Vainion kappaletta Vattulainen taivaassa. Siinä Jumala armahtaa hyvää työtä tehneen rekkakuskin. Ehkä itse sanoisin, että on ollut vähän vaikeuksia luonnonsuojelun kanssa ja lastensuojelussakin. Nämä ovat niitä asioita, jotka ovat syntitaakkaa elämässäni. Jään odottamaan vastausta.

5 Mä sanoisin, että hän esittää kysymyksen: ”Miten meni niin kuin omasta mielestä?”

6 Toivoisin, että hän sanoisi, että ”kyllä se ihan ok meni”.

7 Toivon, että olisin elänyt elämäni niin, että kun olen siellä, hän sanoo minulle: ”Kiitos, että yritit.”

8 ”Armo riittää”, koska muuten olemme kaikki hukassa.

9 ”Oletko osannut rakastaa?”

Presidenttiehdokkaat vastasivat kysymykseen piispa Teemu Laaja­ salon kanssa käydyissä arvo­ keskusteluissa, joista voit lukea osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen vaalipäivä on 28.1.

Oikeat vastaukset: A9, B7, C8, D4, E6, F1, G3, H5, I2.

1 Hän sanoisi: ”Terve, en tiennyt, että tulet näin aikaisin.”

Minä vastaisin, että mennään hissillä ylempään kerrokseen, ei alas.

Kolumni

Papilla ei ole varaa käydä kastamassa lapsia Kun ihmiset pyytävät kastamaan tai vihkimään, yhteydenotto lämmittää mieltä.

Silti Heikki Nenonen joutuu kieltäytymään.

VUOSISATOJEN AJAN seurakunnat hoitivat kuntien tehtäviä ja oli luontevaa, että ihminen kuului siihen seurakuntaan, jonka alueella asui.

Vaikka kuntien ja seurakuntien hallinto on eriytynyt, parokiaalisena mallinna tunnettu rakenne on edelleen voimassa: asuinpaikan voit valita, seurakuntaa et. Isoissa kaupungeissa parokiaalinen malli elää usein omaa elämäänsä ja ihmiset omaansa. Jokainen kastepappi tietää, että kirkon jäsen ei aina edes muista, mihin seurakuntaan kuuluu.

Näitä kiemuroita mietin pappina, joka ei ole enää kirkon palkoilla.

Edellisestä työseurakunnastani saan ihmisiltä mieltä lämmittäviä yhteydenottoja: he toivovat kastamaan, vihkimään ja siunaamaan. Tajuan aina kaksi asiaa. Minä olen heille pappina tärkeä, jollekin jopa syy kuulua kirkkoon. Toiseksi hoksaan, että niin hullua kuin se onkin, vastaan ei.

ON NIMITTÄIN NIIN, että yhtälailla kuin seurakuntaa, pappiakaan ei voi valita mis-

tä sattuu. Tai voi, mutta pappi tekee silloin ilmaista työtä, sillä oman seurakunnan ulkopuolelta pyydetty pappi ei saa työstään rahaa. Näin siksi, että omalla seurakunnalla on tarjota ilmainen – siis kuukausipalkkainen – pappi.

Joskus on mukava tehdä vapaaehtoistyötä, mutta valitettavasti minulla on harvoin aikaa ja varaa käyttää yksityisyrittäjän työaikaani siihen.

Oma perhekään ei kiittele ilmaisista viikonloppuduuneista, harvoin palkallisistakaan. Tätä kaikkea en kehtaa selittää kysyjälle, joten kieltäydyn vain kohteliaasti.

Tilanne harmittaa, koska tuotan pettymyksen niille kirkollisveron maksajille, joiden vika tämä kaikkein vähiten on. Heille kyse ei ole papista, vaan tutusta papista, siitä, joka toissa vuonna siunasi mummon ja kävi kotonakin. Vähän harmittaa myös kirkon

puolesta, jolla on vielä varaa vaalia parokiaalisen maailmansa jäänteitä.

MITÄÄN PATENTTIRATKAISUA minulla ei tähän ole. Kuitenkin ongelma on ilmeinen ja iso alueilla, joissa ihmisten, myöskään pappien, elämä ei ole kiinnittynyt seurakuntarajoihin. Samalla juuri näillä alueilla olisi tärkeää, että voisin vastata myöntävästi, kun ihminen elämänsä isolla hetkellä kääntyy papin puoleen.

Yksi ratkaisuidea voisi olla jonkinlainen yhteinen rahapooli, jonka kautta maksetaan asiallinen palkka asiallisesta työstä ja tätä kautta annetaan arvostusta ihmisten tärkeille toiveille. Hallinnollista säätöä toki sekin vaatisi.

HEIKKI NENONEN Kirjoittaja on valokuvaava aikuisopiskelija, yrittäjä ja helsinkiläinen pappi.

LUE HEIKKI NENOSEN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT. KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 23

Hammashoitoa

Palveluja tarjotaan

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

ja · Hammaskiven 69 värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus hoidon yhteydessä 25 ·· Hammastarkastus Hammastarkastus muuten 45 129 ·· Hammasvalkaisu Purentakisko 270 Näkymätön oikomishoito alk.

3800 · alk.

T A K U U T Y Ö

€

aika 20 min.

€ € € € €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

24 h Esteetön kulku

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka

HAMMASTEKNIKKO

Proteesit kuin omat hampaat.

Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. ○ Ilmainen proteesien tarkistus

480 € 890 € 149 € 105 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS 550 0€ oteesi norm. 59 opr kok an leu ala Ylä- tai

Fysioterapeutti kotiin Liikuntakyvyn ja nivelvaivojen hoidoksi Fysioterapeutti Jani Jaatinen

p. 040 552 9766

www.fysioterapeuttikotiin.fi

KOTIOPTIKOT OLETKO PELKOPOTILAS SOITA JA VARAA

050 5533 050 Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Hammaslääkäriasema

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Kiinteistönvälitystä Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella.

Soita vaikka heti!

Jukka Norta

Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

HAMMASPROTEESITYÖT Haaga, Kauppalantie 4 Malmi, Malmin Raitti 12 Klaukkala, Viirintie 3

050 46 77 229

WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammatti­ taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot.

Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys.

Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com ROMACK Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

OPTIKKOPALVELUT KOTIKÄYNTINÄ PK-SEUDULLA JA LÄHIKUNNISSA WWW.KOTIOPTIKOT.COM P. 044 9835 118 59€/ KÄYNTI, SISÄLTÄEN TUTKIMUKSEN Terapian tarpeessa? Vaikeuksien kanssa ei tarvitse jäädä yksin.

Ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa Helsingissä. Etsitään yhdessä uusia näkökulmia ja uutta toivoa, muutosta parempaan. Ota rohkeasti yhteyttä: 040 777 5626 terapiatoivo.fi

Terapian tarpeessa?

Ratkaisukeskeistä taideterapiaa ja valmennusta Helsingissä ja etänä. Kriisissä ja vaikeuksissa ei kannata jäädä yksin. Ota rohkeasti yhteyttä. Puh. 050 464 8282. www.ateljeemignon.com

LYHYTTERAPIAA 044 493 9867 etä tai Kannelmäki Tuula ja Laura www.terapiakehomieli.fi YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Käsilumityöt omakotija rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€ +tehty työ.

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.

Kirkko ja kaupunki -lehteä jaetaan osoitteellisena 330 000 talouteen pääkaupunkiseudulla Helsinki 181 000, Espoo-Kauniainen 83 000 ja Vantaa 66 000 taloutta.

Seuraavat lehdet ilmestyvät torstai 8.2. (varaus 26.1. mennessä) torstai 22.2. (varaus 9.2. mennessä)

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Apurahat

Hautauspalveluja

Tilaisuuksia HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Espoon seurakuntayhtymästä on haettavissa

su 28.1. klo 10 kirkkopyhä Oulunkylässä, Teinint.10; messu (s.

K.Hiilamo, Seuratuvan virsikuoro) ja seurat. klo 11 kirkkopyhäLauttasaaressa, Myllykallionrne 1; messu (s. K.Hiltunen), ruokailu ja seurat. klo 16 Siionin virsien läpiveisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D. pe 2.2. klo 19 seurat Espoonlahdessa, Kipparink. 8. su 4.2. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant. 8. ma 5.2. klo 19 seurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk. 2. ti 6.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, ”Mitä on kaupunkiteologia?”

A.Rask. pe 9.2. klo 18 kotiseurat Untamalalla, Tilanhoitajankaari 10.

TILAA penkkilaatta 100 €/kpl herättäjäjuhlapenkkiin www.h-y.fi/ penkkilaatta Herättäjän TUOTTEET www.herattaja.fi.

MUSIIKKIAVUSTUKSIA Tuemme musiikillisia hankkeita, jotka rikastuttavat ja kehittävät Espoossa tapahtuvaa hengellistä musiikkitoimintaa. Avustusperiaatteet ja anomukseen liitettävät asiakirjat ovat nähtävissä: www.espoonseurakunnat.fi.

Määrärahasta jaetaan pääsääntöisesti 1000–4000 € suuruisia apurahoja.

Hakuaika umpeutuu 29.2.2024.

KIRKKO ESPOOSSA KYRKAN I ESBO

Lakipalveluja ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

UUSHERÄYS HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 Riittävätkö aikasi ja voimasi varallisuutesi hyvään hoitoon?

Apua kohtuukorvausta vastaan ekonomilta, joka hoitanut mm. metsää, asuntoja ja osakkeita. Rahaliikenteen hoito jäisi omistajan, omaisen tms. vastuulle.

Työpariksi myös juristille, joka hoitaa ulkopuolista varallisuutta.

Keskustellaan lisää.

Leena 050 428 70 86

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650

www.kivituote.fi

Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Pääkaupunkiseudun Lestadiolainen Uusheräys ry

Tervetuloa seuroihin Frebelle!

Seurat klo 15.00, kahvit 14.30 Fredrikinkatu 61 B, Helsinki 28.1. Pelastajan muotokuvia Antti Lemmetyinen ja Markku Sivonen 25.2. Kuningas keskellämme Heikki Junttila ja Ritva Viitala 17.3. Kipujen kantaja Maria Repo ja Emil Anton 28.4. Kirkkauteen kohotettu Tinja Halunen ja Arto Lehtineva

Siivouspalveluja KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset

MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Vuokralle tarjotaan Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10 -13.

Yksiö 35 m2 seniorille Mäkkylässä.

Vuokra 660 euroa/kk.

P. 045 110 5620.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Ikkunanpesut, kotisiivoukset ym., monen vuoden kokemuksella.

Kotital.väh. Ance 045 104 5003

Vuokrata halutaan 32 v. savuton, työssäk. mies etsii pitkäaik. 1-2h+k H:gin kantakaupungista. p. 041 449 3591 Yksiö savuttomalle eläkeläisnaisel­ le. Hyvät liikenneyhteydet ja palvelut. p. 050 341 4711

Ostetaan asuntoja Ostetaan kaksio (46-58 m2) Helsingistä, max 240 t euroa.

Myös remontoitavat huomioidaan.

Tarjoa! P. 040 562 7481

Ostetaan

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/nakoislehdet KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2022 25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

MAALIVAHTI TUUKKA R

rapsuja TÄMÄN LEHDEN NIMESSÄ

A

lemppareita

U

KUMMITUS A -LUKU

A

I

T

K

U

KALLISTAVAT J LIIAN USEIN

U

O

P

O

T

A

N

T

U

R

A LEPOSIJA U

LAULUN TYTTÖ KYSELEVIÄ

N

A

T

H

A

A

P

U

S

U

A

SE-

T LÄNNE SALIN L

I

E

A

ERON JÄLKEEN MÄÄRITELTY

E

E

T

S

A

T

SOITTA- E JISTA

TARINOINTI ERIN JYRKI

P

U

O

L

A

I -KEHÄ R

I

K

kahva

R

I

P

A

LEPOSIJA O

R

S

MAUN PARANTAMISEKSI

E

S

A

N

S

S

I

JÄL- L LEEN

AVUSTIVAT RINTAMALLA

T

PINGOI- A TETTU

-1.

I

S

T

L

Ä

J

Ä

O

MAKSIMI HYTTYSESTÄ

Ä

Ä

R

I

R

A

T

I

N

N

I

T

U

S

A

N

N

I

RAVI- K T VERBI

E

A

A MIRRI

RESK SUKAT A RISTOMATTI R

T

S

S

A

I

E

K

U

J

OVIA

VASTI

A

T

U

I

L

U

AISTIA

L

A

U

T

A

T

N

T

A

L FAZER T

A

T

U

T

KIRJAILIJA TUOMAS

K

A

T

T

A

T

I

A

KULJETTAVIA

L

HIIHTÄJÄ RUUS- A I KANEN INTIALAINEN ÄITI A -

ITSEKUULU MUKPÄISIÄ FILOL I N SOLUK- O SU SOFI KOJA NÄYTKAAK TU- K A N T TELIJÄ HARTNEITA NETT

A

T MENO- J

U

S

R

S

I

M

M

A

A

A

T SUSI

K JA HÄVIKKI

P

A

L

E

T

I

S

A

R

U

S

KÄYDÄ KIERTELEMÄTTÄ

10. L O K A K U U

O

S

U

L

A

S

T

A

POLKEA T

TONAVAAN

I

I

ERIÄ

O

A KAIDEN U VÄ-

S

REN-

LEILLÄ

T

KAKSOISSUOLA

O

POIKASIA K

KUS- U TAA

FIAT JA CYGNAEUS

U

B

A

N

E

T

T

I

A

I

R

O

T

A

TALOILLE

T

N

T

I

T

I

K

A

T BJÖRKLUND I

R

I

N

A

L

U

N

A

VÄÄRÄSSÄ PAIKASSA

A

S

I

A

T

O

N

A

R

U

SARJANAR- T SISSI

A

S

A

T

S

I

N

A

U

I

K

S

M

T

A

A

O

U

A

EKAN TOINEN MOO- E ORA- T SEKVISTA SEN KIRJAN N HEN- L A A KILÖ

V

T

U

L

K

enerLOPYOPUUN T A R M O T S T O P LIKAA- P I S T E KOKE- K giat LAITA SELKÄ VIA O

L

H

A

O

A

S

T

I

N

M

A JATKU- U

T

N

I

I

H

Ä

I

T

A

R

R

S

L

LINEN

A

KASTEMALJAKIN A PUNA-

I

T

A

K

V

O

S

K

NAAPURIN S NAISIA

R

I

A

U

I

LASKU-

S

S

U

R

HENTO N TULOS E KÄRSÄLOKSA

KATVE

E

T

K

Ä

voi työstä T I E N A T A

V

A

pastilli

K

V

EI KUULU MUILLE IHAMÄKI SINNEMÄKI

P

JÄLKIMATALAÄÄNINEN ISTUNTO MUUSIKKO HABER

S

LIIKENNÖITY N

SOITTI- ULVOA MESSA TÄRKEÄ

OTTAA TÖIHIN

A

O

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

POHJOISNORJAN ALUE

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

Hyvää pyhää

4.2.

Kynttilänpäivän tekstissä (1. Joh. 1:5–7) kerrotaan, että Jumala on valo, eikä hänessä ole pimeyden häivää.

Jäähelmiä oksilla TALVIAIKAAN LÄMPÖTILA nousee välillä tilapäisesti nollan celsiusasteen yläpuolelle. Silloin puhutaan suojasäästä ja päästään tekemään lumiukkoja.

Kun suojasään jälkeen taas pakastaa, edessämme voi kirkkaana päivänä näyttäytyä kaunis luonnonilmiö: tuhannet jäähelmet kimaltelevat puiden oksilla. Jäähelmiä syntyy, kun pakkanen iskee suojakelin jälkeen niin äkkiä, että vesipisarat jäätyvät jo muodostumisvaiheessaan. Helmikuu on toden­ näköisesti saanut nimensä tästä talvisesta ilmiöstä.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Valoisa kädenojennus

M

inkälaista valoa Jeesuksen varhaiset seuraajat tarkoittivat, kun he julisti­ vat Jumalan olevan valo, jossa ei ole pimeyttä? Auringon valo ja kyntti­ län valo ovat nimittäin erilaisia.

Aurinko valaisee kirkkaudellaan kaiken ja näyttää likaiset ikkunat ja huoneilmassa tanssivat pölyhiukkaset. Se saa hanget kimaltamaan timantteina ja häikäisee silmät.

Kynttilän valo on pehmeää ja läikkyvää. Pieni va­ lonlähde kirkastaa lähellä olevan ympäristön, mut­ ta nurkkiin valo ei yllä. Kynttilän valo on pienuudes­ saan jollain tavalla armollista.

Varhaiset Jeesuksen seuraajat eivät varmaankaan keskittyneet valojen erittelyyn. Heille oli tärkeää to­ deta, että Jumalan valossa vaeltaminen on totuudes­ sa kulkemista. Jumalan valossa ihmisen perimmäi­ nen luonto alkaa kirkastua. Jumalan kuva rupeaa

näyttämään yhä enemmän itseltään. Yhteys toisiin ihmisiin tulee paremmaksi. Jumalan valon kautta avaudumme Jeesuksen parantavalle läheisyydelle.

Uskoisin, että Jumalan valo voi olla sekä kynttilän että auringon valon kaltaista. Se on rakkauden va­ loa, joka ei pakota mukaansa. On mahdollista valita myös pimeät tiet. Mutta kun ihminen on valmis Ju­ malan valoisaan kädenojennukseen, on kirkkautta tarjolla juuri oikea määrä. Alkuun riittää pimeyden keskellä palava pieni liekki, joka ohjaa kulkua oike­ aan suuntaan. Kun sielu tottuu valoon, se alkaa kai­ vata sitä yhä enemmän.

Vaeltaminen valossa on Jumalan rakkaudessa kyl­ pemistä. Se johdattaa kulkijaa näkemään itsensä to­ tuudellisesti, yhä kirkkaammin ja tarkemmin. Mat­ kaa syvempään yhteyteen Jumalan kanssa tehdään Jeesuksen kanssa, armollisesti ja lämpöä täynnä.

Ohjaavat tunteet Rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä ovat hyvyyden hengen lahjoja. Ne kertovat, että on tullut seurattua valoa.

Kalibroi sisäinen valokompassisi huomaamalla viikon ajan hyvät tunteet. Kaikissa ihmisissä on myös pimeyttä. Älä anna sen masentaa, vaan näe myös pienet pilkahdukset. Muista, että vierelläsi kulkee rakkauden ohjaava valo.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 27

”

Pystyn hyvin samastumaan Maijaan tämän kysyessä, miksi olen vähemmän vain siksi, että olen nainen.

MYRSKYLUODON MAIJA -ELOKUVAN OHJAAJA TIINA LYMI s. 8

Tervetuloa Seuran Juhlavuoteen!

Juhlatarjous sinulle:

4saat kk 49 € laatulahjat!

ssa luet Verkkopalvelu in. va seuraa missä

+

Arvo y

ht .

€ 89,90

S

eura on joka viikko täynnä kiinnostavaa luettavaa: koskettavia tarinoita, verratonta viihdettä ja tärkeää tietoa. Julkisuuden henkilöt, kansan suosikit ja kuninkaalliset löytyvät Seurasta. Mukana myös erillinen ohjelmalehti TV-maailma sekä maan parhaat ristikot – tuplanumeroissa lisäetuna mahtava ristikkoliite. Juhlavuoden muhkeat Lukupaketti-numerot paneutuvat mm. kypsän iän rakkauteen, muistiin,

uneen ja mökkeilyyn... Myös kotimaan nostalgiamatkat ja suomalaiset perheyritykset kiinnostavat varmasti. Muhkeasta juhlanumerosta puhumattakaan. Esillä ovat myös arjen tärkeät asiat, kuten rahan riittäminen, kun arki kallistuu.

UUTTA! Tilaajana kuulut Seurakerhoon ja saat mm. äänikirjoja maksutta. Jäsenyys ei velvoita sinua mihinkään.

Tilauskortti

VALITSE LAHJASI:

KYLLÄ, käytän Seuran superedullisen juhlatarjouksen hyödykseni!

POSTIMAKSU MAKSETTU

Tilaan 4 kk Seurat (16 lehteä) VAIN 49 € (norm. 107,90 €). Tilaukseeni sisältyy TV-maailma jokaisen lehden mukana ja Seuran verkkopalvelu.

SAAN VALITSEMANI LAHJAN: (rasti ruutuun) TÄY ■ Vilma- ja Master-lompakot (arvo yht. 89,90 €) POSTITTÄ JA A HETI! ■ 1 kk Seurat tilauksesi jatkoksi (arvo 26,90 €) NETTITILAUS ON NOPEIN: tilaus.seura.fi/juhlatarjous Puhelintilaukset: (09) 156 665 • ma-pe klo 8:00-19:00 Etunimi

Sukunimi:

ID: 239 441 / OT: 1 696 269

Lähiosoite:

OTAVAMEDIA Tunnus 5005030 00003 VASTAUSLÄHETYS

Postinumero ja toimipaikka:

TÄRKEÄÄ! Sähköpostiosoitteeni, jolla saan Seuran verkkopalvelun käyttööni:

Otavamedia voi käyttää tilauksen yhteydessä saatuja yhteystietoja samankaltaisten tuotteiden sähköiseen suoramarkkinointiin ja asiakasviestintään. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi- ja asiakasviestien lähettämisen viestissä olevan kieltolinkin kautta tai yhteydenotolla asiakaspalveluumme. Lisätietoja tietosuojaselosteessa otavamedia.fi/tietosuoja.

✁ Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁

■

24_2017

✃ Irrota tästä ja postita heti ✃ Irrota tästä ja postita heti ✃ Irrota tästä ja postita heti ✃

lompakot molemmille tai 1 kk Seurat Vaalean harmaassa, elegantissa Vilma-lompakossa on kunnolla tilaa korteille, seteleille ja kolikoille.

Tyylikkään mustassa Master-lompakossa on käytännöllinen korttikotelo, jossa tärkeimmät kortit ovat helposti käsillä.

• Molemmissa 6 korttipaikkaa, seteli- ja kolikkotasku AITOA • Vilman koko 11 x 9 cm, NAHK AA! RFID SUOJATTU Master 8,8 x 10,5 cm

Tarjous koskee vain uusia tilauksia, ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu.

Tilaajalla on oikeus peruuttaa tilaus 14 vuorokauden kuluessa. Jatkuva tilaus jatkuu automaattisesti kiinteän tarjousjakson jälkeen kulloinkin voimassaolevaan tilaushintaan. Seuraavan tilausjakson hinta on voimassaolevan hinnaston mukainen hinta vastaavalla tilauspituudella kuin ensimmäinen tarjousjakso. Tilaus voi päättyä aikaisintaan ensimmäisen kiinteän tarjousjakson lopussa. Voimassaolevan jatkuvan tilauksen voi kiinteän tarjousjakson jälkeen irtisanoa 30 päivän irtisanomisajalla.

Tilaukseen liittyy maksuvelvollisuus, ellei sitä ole erillisesti määritelty näytetilaukseksi. Paperilaskuista veloitamme käsittely- ja postituskulut 4,90 €. Saat lisätietoja maksuttomista vaihtoehdoista otavamedia.fi/asiakaspalvelu.

Tilaajalahjoja on rajoitetusti. Jos tilauksia tulee enemmän ja lahjat loppuvat kesken, toimitamme tilalle toisen tuotteen. Lahja lähetetään noin kolmen viikon kuluessa siitä, kun tilausmaksu on kokonaan maksettu. Noutamatta jääneitä lahjoja ei lähetetä uudelleen.

1

25.1.2024 kirkkojakaupunki.fi

Oiva Hujasen nuoruudenunelma täyttyi, kun Viron arkkipiispa kutsui hänet lähetystyöhön s. 4 Tuleeko mieleen vuosien takainen riparilaulu, jonka haluaisit veisata?

Nyt siihen on tilaisuus s. 6

Sain uuden mahdollisuuden Noora Suikkari oli kiusattu ja yksinäinen koko peruskoulun ajan. Lukiossa hänen elämänsä muuttui s. 2

Ei enää kiusattu eikä yksinäinen Yhtenä päivänä Noora Suikkari oivalsi, että koulu on kuin viidakko.

Siellä pitäisi selviytyä ja katsella, miten muut eläimet raatelevat toisiaan.

”O

len Noora Suikkari, 17-vuotias steinerkoulua käyvä espoolainen. Nautin suunnattomasti siitä, että minulla on nyt kavereita ja tunnen kuuluvani nykyiseen kouluuni. Asiani eivät ole aina olleet näin hyvin.

Minua kiusattiin koko peruskoulun ajan. Kaikkiaan yhdeksän vuotta. Olen selkeästi erilainen, sillä olen 140 senttimetriä pitkä ja hankalan sairauteni takia minulla on myös oppimisvaikeuksia.

Jotkut kuvittelevat, että heillä on etuoikeus kiusata toista sen takia, että hän on erilainen. Useammin kuin kerran minulle on huomautettu pienuudestani ja siitä, että en osaa jotakin yksinkertaista asiaa.

Kiusaamisen takia moni jää yksin. Niin minäkin.

Aina kun nuori on erilainen ja hän eroaa massasta, hän on automaattisesti yksin. Häntä aletaan pitää outona ja hän joutuu helposti kiusaamisen kohteeksi. Se on ehdottomasti väärin.

MINUSTA TULI entistäkin yksinäisempi yläasteella, kun kaikki kaverini olivat eri luokalla kuin minä.

He saivat uusia kavereita, mutta minä jäin sen piirin ulkopuolelle.

Olisin voinut hakea kaverieni kanssa samalle ilmaisutaitoluokalle, mutta yksi kiusaajistani sai mi-

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA JOONAS BRANDT

nut uskomaan, että kykyni eivät riitä sinne. Valitettavasti hän onnistui nujertamaan minut niin, että en edes hakenut erityisluokalle. Nyt ajattelen, että pystyn mihin tahansa, kun vain teen töitä asian hyväksi.

Yläasteella kiusaaminen muuttui enemmän pään aukomiseksi. Koulussa tunsin olevani aika tavalla ulkopuolinen, vaikka kuuluinkin pieneen porukkaan. Riitelimme usein, ja riidat päättyivät useimmiten tilanteeseen 3–1. Minä jäin yksin.

Jouduin myös useamman kerran keskelle päänaukomisbattlea eli sanallista taistoa. Niissä osasin antaa takaisin ja puolustin itseäni henkeen ja vereen. Äitini yritti parhaansa ja puhui opettajien kanssa minuun kohdistuvasta kiusaamisesta. Koin, ettei se muuttanut tilannetta olennaisesti.

KAIKKI KIUSAAMISEN aiheuttamat henkiset haavat ovat pysyviä. Uskon, että omat kokemukseni kovettivat ja kasvattivat minua ihmisenä. Kiusaaminen ja yksin jääminen kasvattivat minulle kuoren, joka suojasi minua ja opetti asettumaan asiattoman kohtelun yläpuolelle.

Kiusaaminen teki minusta ihmisen, joka ei päästänyt ketään lähelleen eikä lähestynyt ketään. Vetäydyin kuoreeni, kuuntelin itsekseni musiikkia ja tarkkailin muita, esimerkiksi luokan kingiporukkaa.

2 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2023

Olin varuillani, ja tietyllä tavalla olen sitä vieläkin, vaikka asiat ovat muuttuneet. Katson edelleen tarkkaan, keitä päästän kuoreni sisään enkä kovin helpolla luota uusiin ihmisiin.

”

Rehellisesti sanottuna minusta tuntuu, että steinerkoulussa olen syntynyt uudelleen.

NOORA SUIKKARI

Olen aina ollut tarkkailija ja tykännyt ympäristöni seuraamisestani. Siitä tuli erityisvahvuuteni.

OLEN AINA halunnut esiintyä ja olla esillä. Olin vuonna 2021 ehdokkaana Espoon nuorisovaaleissa ja tulin valituksi.

Yllätyin, miten sain tukea omassa koulussani.

Koin olevani oikealla tiellä. Oppilaat, joiden kanssa en ollut aiemmin tekemisissä, tulivat kertomaan, että aikovat äänestää minua ja tsemppasivat minua. Se oli ihana tunne.

Yllätyksekseni myös kiu-

saajani sanoivat äänestävänsä minua.

Vaalien jälkeen minulle moikkailtiin koulun käytävällä, mutta muuten tilanne palautui ennalleen eli olin jälleen yksinäinen.

Tuntui, että minua ei vieläkään oikeasti nähty.

Enää en kuitenkaan kyhjöttänyt niin paljon nurkassa, vaan kuljin nokka pystyssä käytävällä.

Vuoden 2024 alussa aloitin toisen kaksivuotiskauden nuorisovaltuustossa.

Nuorisovaltuustossa ei ole puhuttu yksinäisyydestä, vaikka se on tavallaan läsnä monissa käsiteltävissä asioissa. Kokouksissa aika menee erilaisiin koulujen asioihin, ja niitä on tosi paljon. Mielestäni yksinäisyys pitäisi nostaa nuorisovaltuustossa kunnolla esille. Ylipäätään siitä pitäisi puhua enemmän joka paikassa.

KUN LÖYSIN Espoon steinerkoulun, päätin, että haluan sinne. Pääsinkin sinne lukioon. Uudessa koulussani olin aluksi tosi sulkeutunut.

Kun yhtenä päivänä istuin yksin ruokalan pöydässä, yksi tyyppi luokaltani tuli ja kysyi, voiko istua kanssani. Kun aloimme jutella, olin aluksi tosi varovainen. Tulimme hyvin toimeen keskenämme, ja hiljalleen suojakuoreni alkoi laskea. Hän on edelleen tosi hyvä ystäväni.

Rehellisesti sanottuna minusta tuntuu, että steinerkoulussa olen syntynyt uudelleen. Täällä olen saanut toisen mahdollisuu-

den ja nyt minut oikeasti nähdään. Tuntuu siltä, että vihdoin asiat menevät oikein. Minulla on samanhenkisiä kavereita, jotka kohtelevat minua aivan eri tavalla kuin aiempi porukka.

JOSKUS MINULLE tulee hetkiä, jolloin mietin, ansaitsenko oikeasti ystäviä ympärilleni. Vaikka olen jättänyt ikävät asiat taakseni, kestää varmasti pitkään rakentaa itsensä kokonaan uudelleen.

Laulaminen, musiikin kuuntelu ja seurakunnan nuorten toiminta olivat minulle vaikeina vuosina tosi tärkeitä. Seurakunnassa olen ollut isosena ja toimin tarvittaessa vapaaehtoisena. Sieltä olen saanut kivoja kavereita.

Oman kokemukseni pohjalta haluan sanoa toiselle yksinäiselle, että usko enemmän itseesi. Sinun on otettava itseäsi niskasta kiinni ja ajateltava enemmän itseäsi. Vaikka muut eivät pitäisikään sinusta, olet täydellinen juuri tuollaisena.

Kaikille muille vinkkaan, että yksinäistä nuorta voi lähestyä, mutta se kannattaa tehdä varoen. Hän voi olla aika rikki. Jo se voi riittää, että olet läsnä.”

Yhteisvastuukeräys alkaa seurakunnissa sunnuntaina 4. helmikuuta. Vuoden 2024 keräyksen teema on nuorten yksinäisyys ja elämänhallinnan parantaminen Suomessa ja maailmalla. Lisätietoa verkossa: yhteisvastuu.fi, espoonseurakunnat.fi/yhteisvastuu, kauniaistenseurakunta.fi sekä s. 6–11.

– Tuntuu siltä, että vihdoin asiat menevät oikein. Olen saanut samanhenkisiä kavereita, jotka kohtelevat minua aivan eri tavalla kuin aiempi porukka, Noora Suikkari sanoo.

Yhä useampi nuori on yksinäinen Vuonna 2024 Yhteisvastuukeräys auttaa nuoria, jotka kokevat syvää yksinäisyyttä tai ovat vaarassa syrjäytyä, menettää elämänhallintansa tai mahdollisuutensa hyvään elämään Suomessa ja maailmalla. Yksinäisyys on ahdistava, yksilöllinen kokemus ulkopuolisuudesta ja erillisyydestä.

Nuorten yksinäisyyttä on selvitetty useilla tutkimuksilla ja kyselyillä. Niiden tulokset ovat hyvin samansuuntaisia.

Koronapandemia lisäsi nuorten yksinäisyyttä. Eniten yksinäisyyttä koetaan vapaa-ajalla, ja kokemuksia yhdistää pitkälti suru siitä, että kukaan ei pyydä mukaan.

Tämä ilmeni MTV Uutisten ja Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin teettämässä kyselyssä syksyllä 2023. Kysely oli suunnattu alle 30-vuotiaille ja vastaajia oli vajaat 1 400.

Joka viides kyselyyn vastannut nuori kokee jatku-

vaa, päivittäistä yksinäisyyttä. Viikoittain yksinäisyyttä kokee 37 prosenttia vastaajista.

Keskeisiksi syiksi omaan yksinäisyyteen vastaajat kertoivat sosiaalisen ahdistuksen, ujouden ja masennuksen. Yhdeksän kymmenestä toivoi saavansa apua yksinäisyyteen omilta kavereilta ja muilta ikätovereilta. Seuraavaksi suosituin ryhmä oli nuorisotyöntekijät.

HelsinkiMission School to Belong -yksinäisyyskyselyyn vastanneista nuorista 14 prosenttia kokee haitallista yksinäisyyttä, ja heistä 41 prosenttia ei koe voivansa vaikuttaa yksinäisyyden tunteeseen.

Joka kolmas yksinäisyyttä kokevista kertoo yksinäisyytensä haittaavan keskittymistä oppitunneilla ja 42 prosenttia kertoo yksinäisyyden olevan yhteydessä koulupoissaoloihin. Oppilaitosten henkilöstöstä jopa 83 prosenttia kokee yksinäisyyden vaikuttavan koulupoissaoloihin.

Haitallista yksinäisyyttä kokevat nuoret tunnistavat yksinäisyyden liittyvän mielenterveysongelmiin sekä lisäävän väsymystä, ärtymystä ja keskittymisen vaikeuksia oppitunnilla. Yli puolet nuorista tunnisti sen, että yksinäisyys lisää merkittävästi liiallista somen käyttöä. HelsinkiMission kysely tehtiin keväällä 2023 ja siihen vastasi noin 6 300 nuorta.

Suomen Punaisen Ristin tammikuussa 2023 teettämän yksinäisyysbarometrin mukaan yksinäisyys on laajentunut koskettamaan yhä useampaa Suomessa. Yksinäisyyttä, ulkopuolelle jätetyksi tulemista ja eristäytyneisyyttä kokevat eniten 15–34-vuotiaat. Kolmannes 15–24-vuotiaista nuorista tuntee itsensä ulkopuolelle jätetyksi vähintään kuukausittain. Yksinäiset nuoret kuvaavat haasteita erityisesti omissa vuorovaikutustaidoissaan. Peräti puolet yksinäisyyttä kokevista nuorista 15–24-vuotiaista mieltää oman yksinäisyytensä syyksi muun muassa sosiaalisten tilanteiden jännittämisen.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2023 3

Uranvaihto vei mentoriksi Tallinnaan Kuusikymppisen papin nuoruudenunelma täyttyi, kun Viron arkkipiispa kutsui hänet lähetystyöhön.

TEKSTI DANIELLE MIETTINEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

N

ostokone pörräsi muhevalla maalla, ja perunat nousivat pomppimaan ritilälle. Nuori pappi Oiva Hujanen lajitteli juurikkaita yhdessä virolaisten nuorten kanssa. He olivat tulleet viikonlopuksi vanhalle maaseutukoululle opiske-

lemaan Raamattua, ja lounastauolla koko porukka osallistui perunannostoon koulun viljelyksillä.

Hujanen muistelee nostalgiaa äänessään kolmen vuosikymmenen takaisia hetkiä Viron neuvostotasavallan pelloilla. Horisontissa häämötti itsenäisyys, eikä Raamattu ollut enää kielletty kirja. Ilmassa oli hengellistä

nälkää, ja herätyksestäkin puhuttiin.

Nyt 62-vuotiaana Hujanen on palannut palvelemaan virolaisia Evankelisen Lähetysyhdistyksen lähetystyöntekijänä. Työnkuvassa ei ole juurikkaiden nostoa, vaan luterilaisen kirkon työntekijöiden ohjausta.

– Minulle on annettu nimikkeeksi Tallinnan rovastikunnan hengellinen mentori. Käytännössä se tarkoittaa, että teen hyviä kysymyksiä. Annan myös papistolle sielunhoitoa.

NEUVOSTOLIITON VIIMEISINÄ vuosina Oiva Hujanen ylitti usein Suo-

menlahden Raamattu laukussaan.

Opettamisen lisäksi hän tuurasi sikäläistä maalaiskollegaa.

– Kun Neuvostoliitto hajosi, minulla oli ajatuksena lähteä lähetystyöhön Viroon. Halusin löytää nuoria opiskelemaan teologiaa, jotta kirkko voisi rakentua virolaiselta pohjalta.

Silloinen työnantaja Kansan Raamattuseura osoitti kuitenkin toisen ilmansuunnan. Hujanen muutti Venäjälle Äänisen rannalle, jossa hän palveli reilut kahdeksan vuotta Inkerin kirkkoa. Kontupohjassa jäsenmaksun maksavien määrä tuplaantui.

– Se oli rohkaisevaa.

Venäjän vuosia seurasi pitkä rupeama seurakuntatyötä Espoossa.

Samaan aikaan Virossa ehti tapahtua paljon. Sata vuotta sitten käytännössä kaikki virolaiset oli kastettu, mutta kommunismi katkaisi perinteen. Vuonna 1970 kirkolla oli vielä lähes sata tuhatta jäsenmaksun maksanutta jäsentä. It-

Viroon lähetystyöhön lähtenyt Oiva Hujanen jakaa työaikaansa Viron ja Suomen kesken. Hänet kuvattiin Länsisatamassa joulukuussa.

4 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2023

senäisyyteen mennessä melkein puolet heistä oli kaikonnut.

ITSENÄISTYMISEN AIKOIHIN jäsenmäärä ponkaisi ylös, mutta kirkkojen imu ei kestänyt kauan. Tilalle tulivat toiset aatteet. Nykyisin virolaisista alle kolmannes kuuluu johonkin uskontokuntaan. Suurin

”

Haluan antaa kokemustani ja aikaani rakkaimman sukulaiskansani käyttöön.

OIVA HUJANEN

uskontokunta on evankelisluterilainen kirkko, johon kuuluu 22 000 jäsenmaksun maksanutta jäsentä.

MIKSI VIRO Oiva Hujasen mielestä tarvitsee kristinuskoa?

– Usko on osa ihmisyyttä, ja aina ammennamme voimaa elämään jostakin. Luterilainen usko armosta ja etiikasta tukee ihmisen persoonallisuutta.

Hujasen nuoruudenunelma lähetystyöstä Virossa toteutui, kun arkkipiispa Urmas Viilma kutsui hänet palvelukseen viime vuoden alussa.

– Haluan vielä antaa kokemustani ja aikaani rakkaimman sukulaiskan-

Oiva Hujasen työnkuva sisältää luterilaisen kirkon työntekijöiden ohjausta.

– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että teen hyviä kysymyksiä.

ESKO JÄMSÄ

sani käyttöön.

Hujasten lapset ovat jo isoja, eivätkä tarvitse isää joka päivä. Espoossa työskentelevälle puolisolle sopii, että mies on puolet kuukaudesta Suomenlahden toisella puolella. Toisen puolen kuukaudesta hän toimii lähettävän järjestönsä työssä Suomessa.

YHTEISÖLLISYYDEN RAKENTAMINEN on yksi Viron kirkon haasteista.

Kommunismin aikana seurakunnista tuli tiiviitä yhteisöjä, joissa kärsittiin yhdessä, mutta yhteiskunnassa kehitys kulki toiseen suuntaan.

– Ihmiset privatisoituivat voimakkaasti, ja tämä näkyy nyt myös seurakunnissa. Kun enää ei olla henkensä uhalla kristittyjä, syvällinen ystävyys ja sitoutuminen vähentyy, Oiva Hujanen toteaa.

Hän ei liity maan maallistumista kauhistelevaan kuoroon. Uusia ihmisiä tulee jatkuvasti mukaan kirkon toimintaan, ja sen vaikutus yhteiskuntaan on paljon jäsenmääräänsä suurempi.

Myöskään Tallinnan papistolla ja seurakuntaneuvostoilla ei ole siipi maassa, vaan tahtoa kasvaa ja kehittyä. Tavoitteena on, että jokaisella jäsenellä olisi omassa yhteisössään jokin tehtävä.

– Rakkaus johtaa toimintaan.

Sitoutumisen lisäksi toinen iso kysymys on kieli.

– On välttämätöntä, että jokaisella on mahdollisuus oppia luterilaista uskoa omalla äidinkielellään.

Hujasen mielestä virolaisten on kuitenkin itse päätettävä, järjestetäänkö viron- ja venäjänkielinen toiminta samassa seurakunnassa vai erillään. Hujanen pystyy työskentelemään jo nyt venäjäksi, ja viroa hän opiskelee kovaa vauhtia.

– Seurakuntalaiset ovat jo pitkään toivoneet ristiäisten sähköistä varausmahdollisuutta, sanoo Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra Jukka Lehti. Hänet kuvattiin Soukan kappelissa.

Espoossa kasteen voi varata myös verkossa Espoon suomenkielisten seurakuntien jäsenet voivat nyt varata kasteen netin kautta. Tilaisuuden voi varata mihin tahansa tarjolla olevista kirkoista tai kappeleista. Papin pääsee valitsemaan oman seurakunnan papeista.

Palvelun kautta voi varata kastepapin myös silloin, kun ristiäiset pidetään kotona.

Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra Jukka Lehti kertoo, että seurakuntalaiset ovat toivoneet sähköistä varausmahdolli-

suutta jo pitkään.

– Lapsiperheissä on totuttu varaamaan lääkärit ja muut netin kautta. Nyt myös kastevarauksen voit tehdä samalla tavalla, Jukka Lehti kuvaa.

Palvelun verkkosovellus ohjaa käyttäjää eteenpäin varausta tehdessä. Seurakunnan jäsen pääsee varaamaan kasteen heti, kun lapsen henkilötunnus on tiedossa. Lisätietoa sivuilta: espoonseurakunnat.fi/perhejuhlat/ ristiaiset.

Espoon seurakunnissa aletaan kerätä mobiilikolehtia Espoon seurakunnissa voi pian lahjoittaa rahaa kolehtiin myös puhelimella. Lahjoitus tapahtuu QR-koodia käyttämällä, eikä vaadi sovelluksen lataamista puhelimeen. QR-koodi liitetään esimerkiksi messujen käsiohjelmiin.

Toisin kuin vaikkapa Helsingin ja Vantaan seurakunnissa, Espoossa käyttöön ei olla ottamassa MobilePay-sovellusta, vaan Vitec Oy:n Katrina-ohjelmisto, joka on luotu nimenomaan kolehdin keräämistä var-

ten. Itse maksut ohjautuvat Paytrail-palvelun kautta.

– Seurakunnat ovat toivoneet järjestelmää, jolla voisi sähköisesti kerätä kolehtia. Katrina täyttää lain asettamat vaatimukset, eli maksu voidaan jäljittää tiettyyn aikaan ja paikkaan, Espoon seurakuntien talousjohtaja Harri Hakulinen kertoo.

Mobiilikolehdin keruu alkaa Espoossa vielä kevään aikana, mahdollisesti pääsiäiseen mennessä.

Kirkonkellot vaikenevat Espoon tuomiokirkossa Espoon tuomiokirkon kellotapulin kolmen kellon kannatinrakenteita uusitaan. Kannatinhirret ovat lahonneet muun muassa hirsille aikojen saatossa valuneen laakerirasvan sekä ulkoilman jatkuvan kosteusrasituksen vuoksi.

Myös kellojen vanhat puuakselit joudutaan uusimaan lahovaurioiden vuoksi. Kelloja ei voida soittaa noin kuukauden kestävien kunnostustöiden aikana.

Espoon tuomiokirkko on rakennettu 1400-luvulla ja sen vieressä sijaitseva nykyinen kellotapuli valmistui vuonna 1767. Nykyiset rakenteet ovat kestäneet 1700-luvulta saakka.

Hirsiin etsitään nyt vastaava materiaali, joka kestää jälleen satoja vuosia. Samassa yhteydessä kelloihin vaihdetaan myös sopivamman kokoiset kielet. Museovirasto on tietoinen korjauksista.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2023 5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.1.–9.2.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo

Vanhoja nuorten veisuja lauletaan Tapiolassa Tapiolan kirkolla lauletaan 4.2. vanhoja nuoren seurakunnan hittejä. Mikä on sinun nuoruutesi suosikkiveisu, kanttori Liisa Malkamäki?

– Niitä on monta, mutta Sinapinsiemen oli 1970-luvun veisuista yksi tärkeimmistä. Siitä tulee mieleeni Kuortaneen seurakunnan leirikeskuksen kesäinen piha, ihana tunnelma ja vahva yhteisöllisyys, kun kaikki lauloivat.

– Laulu kertoo mitättömän pienestä sinapinsiemenestä, josta kasvaa todella iso puu. Biisissä on syvällinen sanoma ja kiehtova mutta ei mikään yksinkertainen melodia.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu: ”Kaikille riittää” su 28.1. klo 10. Messun toimittavat papit Kirsi Muurimäki ja Ari Kunnamo sekä kanttorit Marja-Liisa Talja ja Anna-Liisa Haunio. Kirkkokahveilla mukana Gideonit.

Pysäkkimessu: ”Korkeimman suojassa” su 28.1. klo 18. Asemapäällikkö Eeva Kokki, pappi Tuija Kuusinen. Musiikki: Petri Koivusalo.

Iltatee.

Kynttilänpäivän messu: ”Valot päälle” su 4.2. klo 10. Messun toimittavat papit Marja Malvaranta, Hannu Mäenpää ja Vesa Engström sekä diakoniatyöntekijä Sofia Ali. Kanttoreina Anna-Liisa Haunio ja Elisa Murtoperä. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Kirkkokahvit.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Kynttiläpäivän messu su 4.2. klo 12. Pekkarinen, Murtoperä. Yhteisvastuukeräys alkaa. Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli Nojatuolimessu su 28.1. 14. Muurimäki, Pekka Vuorio säestys, vapaaehtoiset avustajat. Haastattelusaarnassa Ms Dina John Intiasta. Espoo rukoilee-tapahtuma. Lasten alttari ja kirkkopussukat. Esirukouspyyntöalttari. Kirkkokahvit.

Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 28.1. 12. Kunnamo.

Pyhäkoulu. Vieraana Ely:n nimikkolähetti Oiva Hujanen. Kirkkokahvit.

Suvelan kappeli HalleLuja-messu pe 26.1. klo 18.

Nuorekas messu kaikenikäisille.

Messubändi. Pizzajatkot ja lastenhoito.

Kynttilänpäivän messu su 4.2. klo 15. Malvaranta, Koivusalo, Salonen ja messuryhmäläisiä. Kutsumme messuun erityisesti kummeja kummilapsensa kanssa. Yhteisvas-

SIRPA PÄIVINEN

Espoon tuomio­ kirkkoseurakunta

Yhteislauluiltaan voi etukäteen lähettää toiveita. Voiko toiveen esittää vielä tilaisuuden aikana?

– Kyllä voi. Toiveita voi lähettää minulle etukäteen, ja vielä paikan päällä kyselemme niitä. Tunnin tilaisuuden aikana ehdimme laulaa parikymmentä veisua.

– Toivelauluillassa pääsee laulamaan yhdessä toisten kanssa ainakin seuraavat biisit: Tuli kirkkoon mies ja

tuukeräys alkaa.

Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Vauvakirkko ma 5.2. klo 14. Malvaranta, Vesanen, Laakkonen, Haunio. Kirkkohetkessä lauletaan, lorutellaan, körötellään ja siunataan. Kirkkokahvit, vauvoille tarjolla omat herkut.

Viherlaakson kappeli Messu su 28.1. klo 12. Marte. Kirkkokahvit.

PITÄJÄNTUPA Aarteenetsijöiden miestenilta ma 29.1. klo 18.30. Kari Punkkinen: ”Ja sitten tulee loppu…”

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Eläkeläiskerho to 25.1. ja 8.2. klo 12.30.

AURORAN KAPPELI Kappelilounas ma ja to klo 11–13.

Aik. 5 e, lapset 0,50–2 e. Päivän tunnussana ma klo 11 ja hartaus to klo 11.

Keittoviikko Yhteisvastuun hyväksi ma–pe 5.–9.2. klo 11–13.

Eläkeläiskerho ti 30.1. 13.

6 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2023

– Punaisesta laulukirjasta eli Nuoren seurakunnan veisukirjan eri painoksista löytyy paljon laulettavaa, sanoo Tapiolan seurakunnan kanttori Liisa Malkamäki.

lapsi, Saviruukku sekä Swing low, sweet chariot. Niitä on jo toivottu.

Missä nuorten veisuja yleensä lauletaan?

– Useimmille ne tulevat tutuiksi rippileirillä, jossa niitä lauletaan iltaohjelman yhteydessä. Jos leirillä on sopiva lauluporukka ja hyvä säestäjä, nuorten veisujen laulamisesta tulee hieno nuoria yhdistävä kokemus. Nuoret eivät

Raamattu-rukouspiiri ti klo 18.30.

Rukouspiiri ke klo 18.

Safkaa ja seuraa -ilta ma 5.2. klo 17–19.

Runopiiri ti 6.2. 14.30.

Miestenpiiri ke 7.2. 18.

Kappeliklubi kehitysvammaisille ke 7.2. 18. Pelailua, laulua, soittoa, jammailua, kahvit.

Viherlaakson veikkojen venytysjumppa senioreille to 8.2. klo 11.15.

Ikoniluento: Suomalaisten kirkkojen ikonisia holvimaalauksia ja alttaritauluja la 10.2. klo 12, Tarja Rae. Ikoniryhmät: Vapaat paikat tied.

Tarja Rae, 040 5311 050.

Perhekerhot ma ja pe klo 10.

Avoin perhekahvila ti ja ke klo 10–12.

Café Aurora ma–to klo 10–14.

Kahvia, pientä purtavaa.

KALAJÄRVEN KAPPELI Eläkeläiskerho to 25.1. klo 13.

Safkaa ja seuraa to 25.1., 1.2. ja 8.2. klo 17–19.

Gospel-lattarit ma klo 18. Ponnen maja. 5 e / kerta. Opiskelijoille, eläkeläisille ja työttömille maksu-

ehkä laula kovinkaan paljon arkielämässään, mutta leirillä moni löytää yhdessä laulamisen ilon. Useissa nuorten veisuissa on yksinkertainen melodia ja sanat, ja niitä on helppo laulaa.

PAULA HUHTALA Vanhat nuorten veisut -yhteislaulutilaisuus Yhteisvastuukeräyksen hyväksi su 4.2. klo 16 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Laulutoiveita voi lähettää tammikuun aikana osoitteeseen liisa.malkamaki@evl.fi.

ton.

Rukouksen ilta ke 18.30.

Naiset Sanan äärellä ma 5.2. klo 18.

Eläkeläiskerho to 8.2. klo 13.

Perhekerho ke klo 10.

Perhekahvila ja -jumppa pe klo 10–12.

Tanssi vauvan kanssa (2–12 kk -vauvat & vanhemmat) ma klo 14.

KAUKLAHDEN KAPPELI HUOM! Kaikki tilaisuudet on

kattoremontin vuoksi siirretty kappelin alakertaan kevään loppuun asti. Autoillessa käytä ala-parkkipaikkaa.

Hengellisen kirjallisuuden piiri to 25.1. klo 18. Dos Janne Nikkinen.

Eläkeläiskerho ma 29.1. klo 13.

Radioraamattupiiri ti 30.1. klo 18.30.

Nuorten illat (15–19 -v.) to 1.2. klo 18.30. Lisätietoja: Mikael Elmolhoda, 044 452 2238.

Luovat kädet -käsityöpiiri ma 5.2. klo 13.

Rukouspiiri ke 7.2. klo 18.

Perhekerho ti klo 10.

Vauvaperhekerho to klo 11.30.

Esikoisvauvat ja -taaperot (0–2 -v.) pe klo 10.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Ikäihmisten kerho ma 5.2. klo 13.

Gospel-lattarit ma klo 18.30. 5 e / kerta.

Perhekerho ti klo 10.

Laulu & laulun tarina -konsertti to 8.2. klo 18.30. Kahvit klo 17.30.

Ks. Kirkoissa soi -palsta.

SUVELAN KAPPELI Raamattuluento to 25.1. 18. Kunnamo.

Nuoret aikuiset: la 27.1. klo 15.

Rento K18- ilta pe 9.2. klo 18.

Suvelan kappelikuoro ma klo 16.30–17.30. Joht. Liina Krell.

Kappelilounas ti klo 12–13. Hinta aik. 3,5 e, lapset 0,50–1,5 e. Alkuhartaus.

Eläkeläiskerhot: Ilonpilkahduksiaryhmä ti 30.1. klo 13. Teräskukat to 1.2. klo 13.

Safkaa ja seuraa -illat ke 31.1. ja 7.2. klo 17–19.30. 31.1. Asahi-ohjausta.

Raamattupiirit: Näkövammaisten raamattupiiri to 1.2. klo 13. Sanan

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.1.–9.2.

äärellä ke 7.2. klo 16.

Pyhäkoulu - Sunday School su 4.2. klo 15 Kanervapiiri inkerinsuomalaisille ma 5.2. klo 13.

Päivärukous ma ja to klo 13.

Vauvaperhekerho ma klo 13.30.

Perhekerho pe klo 10.

VIHERLAAKSON KAPPELI Lähetyspiiri ma 29.1. klo 14.

Safkaa ja seuraa -ilta ma 29.1. klo 17–19.

Kappelilounas ti klo 11–13. Hinta aik. 5 e, lapset 0,50–2 e.

Vauvaperhekerho ke klo 10.

Avoin raamattupiiri ke klo 18.

Café Viheri ma ja ke klo 10–12.

UNELMAN KAMMARI Kirpputori-kahvila ma klo 11–15 ja to klo 11–16, os. Kaivomestarinkatu 8. Hartaus to 1.2. klo 13. Tied. eeva. einola@evl.fi, 050 4380 189.

KUORO KAIKILLE To 1.2. klo 18 Espoon tuomiokirkko. Kaiken tasoisille laulajille, ei sitoutumis-, esiintymisvelvollisuutta tai ilmoittautumista. Rentoon laulamiseen johdattaa Sheldon Ylioja.

SAFKAA JA SEURAA -ILLAT Avoimien ovien iltaan ovat kaikki tervetulleita! Tule yksin tai perheenä, voit viivähtää hetken tai koko illan. Uudenlainen oloilta kaikille, edullinen ateria, yhdessäoloa, vaihtuvaa ohjelmaa ja puuhaa lapsille. Klo 17 alkaen: maanantaisin Aurorassa (parilliset viikot) ja Viherlaaksossa (parittomat viikot), keskiviikkoisin Suvelassa ja torstaisin Kalajärvellä. Ks. tarkemmin kappelien tiedot.

IKÄIHMISET NUPURISSA Ikäihmisten kohtaamispaikka siirtyy Nupurin kappelilta Honkamajalle, os. Nupurintie 24. Kevään kerhokerrat: To 1.2., 15.2., 29.2., 14.3., 28.3., 11.4., 25.4. klo 12.45– 14.15.

NAISTENPÄIVÄ ”Hyvän Jumalan matkassa” la 3.2. klo 9.30–15 Suvelan kappeli.

Psykologi Jetta Aarnio johdattaa aiheeseen turvallisen vuorovaikutuksen ja terapeuttisen suhteen näkökulmista. Kahvit, kasvislounas, päätösmessu. Hinta 10 e, ilm. kirsi.kanerva@evl.fi tai 050 5110 165.

YHTEISVASTUUKERÄYS 2024 Nuorten elämänhallinnan ja mahdollisuuksien parantamiseksi: Aloitusmessut su 4.2. klo 10 Espoon tuomiokirkko, klo 12 Auroran kappeli ja klo 15 Suvelan kappeli. Rukoilemme vastuunkantajien puolesta ja kerromme keräyksestä.

Ks. www.yhteisvastuu.fi.

LAULU & LAULUN TARINA Musiikista keskusteleva konserttisarja to klo 18.30 Laaksolahden kappeli. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan illan teemasta artistivieraidemme kanssa. Vapaa pääsy. Kahvit klo 17.30 alkaen.

8.2. Niilo Rantala: ”Tuhatmuotoisen elämän laulu” 7.3. Jaana Pöllänen: ”Valoksi elämäsi polulle” Mukana Ville Uusitalo.

4.4. Miri Rantio: ”Uskomuksia”.

Säestys Mikael Bergholm.

SOTIEN KESKELLÄ TAUSTAA JA POHDINTOJA Teologinen opintopiiri to klo 19 Auroran kappeli. Kahvit klo 18.30.

15.2. TT, dos. Niko Huttunen: ”Sodan oikeutus”.

14.3. TT, teologinen sihteeri Jelisei Heikkilä: ”Moskova-Kiova -jännite, historiallinen tausta” 18.4. Väitöskirjatutkija Bruno Jäntti: ”Mitä on Palestiina?”

23.5. Kansanedustaja Ben Zyskowicz: ”Juutalainen näkökulma Lähi-idän kriisiin”

KOULULAISTEN KESÄTOIMINTA Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen 1.–29.2. nettisivuillamme: www.espoonseurakunnat.fi.

PARISTA PERHEEKSI Parista perheeksi-illat ensimmäistä lastaan odottaville to 25.1., 22.2., 14.3., 18.4., 16.5. ja 6.6. klo 17–18.30 Espoon keskuksen perhekeskus, Kamreerintie 6. Kaikille avoimia katsomuksesta riippumatta. Tied. kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165.

Perhekahvila ti klo 13–15 Espoon keskuksen perhekeskus.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Ammatillista keskusteluapua mm. perhe- ja parisuhdeasioissa: perhetyönohjaajat outi.wenell@ evl.fi, 040 5474 146 ja kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165.

Papin puhelin joka päivä klo 9–19, 09 8050 2602.

Vaikeassa elämäntilanteessa, ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään: www.espoonseurakunnat. fi/tuomiokirkkoseurakunta/apuaja-tukea.

SOMESSA JA VERKOSSA Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä.

Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000 espoonlahdenseurakunta@evl.fi

Vahtimestari p. 050 432 7512 www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13 Aukioloajat: Espoonlahden kirkko: ma-to klo 8.30–18, pe klo 8.30–15, la toiminnan mukaan, su klo 10–18 ja pyhinä klo 10–15. Soukan kappeli: ma-ti klo 9–15, ke toiminnan mukaan, to-pe klo 9–15, la-su ja muut pyhät toiminnan mukaan.

Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/espoonlahden-seurakunta.

MESSUT Leipämessu ja kirpputori pe 26.1. klo 10 Espoonlahden kirkko. Ylisuutari, Yli-Jaskari, Leinonen. Maksuton lounas klo 11. Kirpputori vähävaraisille klo 12–13, vuoronumerot jaetaan klo 12.

Messu su 28.1. klo 11 Espoonlahden kirkko. Huttunen, Puukko.

Iltamessu su 28.1. klo 17 Soukan kappeli. Sinervo, Yli-Jaskari.

Siioninvirsiseurat pe 2.2. klo 18.30 Espoonlahden kirkko.

Messu su 4.2. klo 11 Espoonlahden kirkko. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Ylisuutari, Puukko. YV-kerääjien siunaaminen.

Yhteisömessu su 4.2. klo 16 Espoonlahden kirkko.

Hiljaisuuden messu su 4.2. klo 17 Soukan kappeli. Kohijoki, musiikki Gregory Pass.

Viikkomessu ke 7.2. klo 14 Espoonlahden kirkko. Kohijoki, Rautio.

APUA JA TUKEA Diakonian ajanvaraus: diakonia. espoonlahti@evl.fi tai arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885 tai www. espoonseurakunnat.fi.

Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä to klo 13.30 (parilliset vkot) Merenkäynti 3. Luottamuksellinen keskusteluryhmä mielen hyvinvoinnin tueksi. Lisätiedot: Taina Leinonen.

Omaishoitajien ryhmä pe klo 10 (parill.vkot) Soukan kappeli. Ei ilmoittautumista. Lisätiedot diakoni Eijalta p. 041 5341 706.

Leskenlehdet – Elämässä eteenpäin pe klo 12.30 (parill. vkot) Soukan kappeli. Mahd. ruokailuun klo 12 (5e/hlö). Tied. Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

Digituki ma klo 12.30 Espoonlahden kirkko. Ohjausta ja rohkaisua älylaitteiden käyttöön.

Vertaistukiryhmä raittiuteen ke klo 18.30 Soukan kappeli. Mahdollisuus keskustella, saada ja antaa

tukea riippuvuusongelmaan.

Lisätiedot: Esa p. 0500 319 789.

IKÄIHMISTEN KERHOT Espoonlahden kirkko ma klo 10–11.30.

Kaskikappeli ma klo 12.30–14.

Mäntykappeli ti klo 14–16.

Kultavilja ti klo 12–14 kirkko.

Kotona asuville liikuntarajoitteisille vanhuksille. Kuljetus järjestetään tarvittaessa. Lounas ja kahvit 5 e käteisellä. Ilmoittautuminen: Eija Siivonen 040 534 1706.

Puistokartanon palvelutalo ke klo 14–15 Soukan kappeli to klo 13–14.30 Hartaus- ja keskustelupiiri pe klo 14–15, Merikartanon palvelutalo.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ Diakonialounas ma ja to klo 12–13 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 11.30–12.30. Aikuiset 3 e. Huom!

1.4. ei lounasta.

Iltasafka to klo 17 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 16.45– 17.30. Yli 15-vuotiaat 3e, 7–14-vuotiaat 1e, alle 7 v. maksutta. Poikkeuksina 25.1., 1.2., 7.3., 28.3. ja 9.5. ei iltasafkaa.

TAVATAAN TAAS! Posliininmaalausryhmä ma klo 12 Soukan kappeli. Kahvi 1,50 e/kerta.

Polttomaksu 20 e/kausi. Tied. Pirjo Voivalin, 050 358 9344. käsityökerho ma klo 12.30 Soukan kappeli.

Alfa-kurssi ma 5.2. klo 18 Espoonlahden kirkko. Tutki uskoa, elämää ja niiden merkitystä. Ma kokoontumisia 11 sekä yksi lauantai. Sähköinen ilm. auki 5.2. asti. Lisäksi: inkeri.oinonen(at)evl.fi, 050 583 6883.

Suomen kielen opetusta / Luetaan yhdessä ti klo 9.30 Soukan kappeli.

Seurakuntakahvila ke klo 13–15 Espoonlahden kirkko.

Diakonia- ja lähetyspiiri ti 6.2. klo 13 Espoonlahden kirkko.

Teresa-piiri ti 6.2. klo 18 (parill. vkot) Espoonlahden kirkko. Tied. teija.moilanen@evl.fi / 040 728 7478.

Kirpputori Toivon Tori auki ke klo 12–18 ja la klo 11–15. Soukankaari 8 B, Espoo.

Suomen kielen opetusta maahanmuuttajille ke klo 17 Espoonlahden kirkko.

Yhteisen tulen äärellä to 1.2. klo 17–20 Soukan kappeli. Seurakunta tarjoaa makkaraa ja mehua, voit tuoda myös omat grillattavat.

Gospel-lattarit naisille to klo 18 Soukan kappeli. To 25.1.–30.5. (ei: 22.2., 28.3., 9.5.). Ei ennakkoilm. 5 e/krt. Ohjaaja Ani-Mari Lemström, animari.tampio@gmail.com, 040 768 1325.

Majataloilta pe 2.2. klo 18.30 Espoonlahden kirkko. Mm. gospelryhmä Nardus ja kanttori Heli Ojala sekä sellisti Tapani Heikinheimo.

Juontajana Eveliina Roznovski.

Fellowship & Dance Party la 27.1., la 9.3., 13.4. ja 18.5. klo 17 Soukan kappeli. Lisätietoja: Jukka Pelkonen 040 580 4416.

Venäjänkielinen jumalanpalvelus su klo 15 Soukan kappeli.

Messy Church su 28.1. klo 16.00 Espoonlahden kirkko.

KUOROT ETSIVÄT UUSIA LAULAJIA Kamarikuoro Navichorus ti klo 18 kirkko, Elja/ 0400 505 562.

Gospelryhmä Nardus ke klo 18 kirkko, Heli/ 050 438 0174.

Nuorten aikuisten kuoro Okra ke klo 18.30 Soukan kappeli, Helena/ 040 572 3676.

Lapsikuoro eskari-3. luokkalaisille to klo 16–16.50 Soukan kappeli, Rosa/ 050 414 2610.

Kirkkokuoro to klo 18 kirkko, Heli/ 050 438 0174.

Laulumieli kuoro kaikille to klo 18.15 Soukan kappeli, Helena/ 040 572 3676.

RUKOUSTA JA RAAMATUNLUKUA Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18 Kaskikappeli.

Aamurukous verkossa ke klo 6.30.

Liity mukaan älypuhelimella tai tietokoneella.

Toivoa Naisille - rukousta maailman puolesta ke klo 13 Soukan kappeli.

Miesten raamattupiiri to klo 18 (parill.vkot) Espoonlahden Kirkko.

Iltapala 5e. Tiedustelut: Urpo Malin, 050 570 6028 tai Jukka Volama 050 562 4695.

Avoin rukouspiiri su klo 12.30 Espoonlahden kirkko.

LAPSET JA LAPSIPERHEET Vauva- ja perhekerhot ajankohtaisine tietoineen verkossa.

NUORET Nuorten toiminta osoitteessa sodesode.fi.

KURSSIT JA RYHMÄT Kriton jatkoryhmä: Ainako anteeksi ma 26.2.–29.4. klo 18.30–20.15 Espoonlahden kirkko. Ilm. Ritva, 040 733 6552 tai Kikka, 040 765 5765 tai sähköisesti 29.1.–19.2.

AIKUISTEN LEIRIT Arjen irtiotto -retriitti 4.–8.3.

Hvittorp. Valitse 1–4 vrk: lepää, syö hyvin, ulkoile, harjoita hartautta tai tee etätöitä, opiskele. Hinta 43 e/ vrk, (huom! ma klo 14.30 – ti klo 10 hinta 35 e.) Sitova ilmoittautuminen verkossa 22.1.–19.2.

Hiljaisuuden joogan (R) retriitti Velskola 1.–3.3. Liitytään hiljaisuuden viljelyn perinteeseen yhteisten rukoushetkien kautta. Myös keholliset harjoitteet, mielen hiljentyminen, hengellisyys ja rukous. Ilm. verkossa 29.1.–6.2. Leena Santaharju.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2023 7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.1.–9.2.

JANI LAUKKANEN

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi Lapset ja perheet minisiipi.fi FB & IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET

Yhteisvastuukeräys avataan Espoosta Valtakunnallisen yhteisvastuukeräyksen avausmessu televisioidaan Olarin kirkossa sunnuntaina 4.2.

Messussa saarnaa Espoon piispa Kaismari Hintikka.

Yhteisvastuukeräys alkaa 4.2. Tänä vuonna Yhteisvastuu auttaa nuoria, jotka kokevat syvää yksinäisyyttä tai ovat vaarassa syrjäytyä, menettää elämänhallintansa tai mahdollisuutensa hyvään elämään Suomessa ja maailmalla.

Valtakunnallinen Yhteisvastuukeräyksen avausmessu televisioidaan tänä vuonna Espoosta Olarin kirkosta su 4.2. klo 10. Messussa saarnaa piispa Kaisamari Hintikka.

Lipaskeräyksiä järjestetään ainakin suurimmissa kauppakeskuksissa. Keräys- ja kerääjäinfoa annetaan avausmessujen yhteydessä. Lisäksi keräystietoa ja koko Espoon Yhteisvastuukattaus kerätään nettisivuille: espoonseurakunnat.fi/osallistu/ yhteisvastuu. Alla poimintoja Espoosta ja Kauniaisista.

Keräyksen avausmessuja su 4.2.

Klo 10 Olarin kirkko. Valtakunnallinen Yhteisvastuukeräyksen avausmessu. Televisioidaan.

Klo 10 Espoon tuomiokirkko.

Klo 10 Tapiolan kirkko.

Klo 10 Kauniaisten kirkko. Lounas srk-salissa, 10 e, lapset 5 e.

Klo 11 Espoonlahden kirkko. Keräyksen vapaaehtoiset siunataan.

Klo 11 Leppävaaran kirkko.

Klo 12 Auroran kappeli.

Kl. 12.15 Esbo domkyrka. Lunch, program för barn, lotteri kl. 13, Församlingsgården.

Klo 15 Suvelan kappeli.

Klo 17 Matinkappeli Espoo International Lutheran Worship Matinmessu.

Tapahtumia

Perhemessu ja yhteisvastuutapahtuma su 4.2. klo 10 Tapiolan kirkko. Lounas, kasvomaalausta, infoa Yhteisvastuusta, paloauto ja aasiratsastus-

8 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2023

ta. 15 e tai sopivaksi katsomasi summa. Korttimaksu, aasiratsastus 5 e/kierros.

Hyvä päivä -perhetapahtuma su 4.2. klo 15 Olarin kirkolla. Perhemessu, hodarikoju, vuohia ja kaneja, kirjastoauto... Vapaaehtoinen tapahtumamaksu.

Vanhat nuorten veisut -yhteislaulutilaisuus su 4.2. klo 16 Tapiolan kirkko. Laulutoiveet tammikuun aikana: liisa.malkamaki@evl.fi . Vapaa pääsy.

Yhteisvastuutapahtuma ja myyjäiset 17.3. klo 13–15 Suvelan kappeli.

Auroran Yhteisvastuutapahtuma 28.4. klo 10–14 Auroran kappeli.

Konsertteja

Niilo Junnikkala: Pianoresitaali su 28.1. klo 15 Suvelan kappelissa. Rameau, Chopin, Junnikala.

Ohjelma 5 e.

Organ Recital, Urkurivieras Bulgarian Sofiasta: Sabin Levi, Organ/urut su 4.2. klo 17.Leppävaaran kirkossa. Konsertin jälkeen on taiteilijatapaaminen ja teetarjoilu. Ohjelma- ja kahvimaksu .

Täysin palkein! -urkukonsertti su 4.2. klo 18 Tapiolan kirkossa. Urkureina Anu Pulkkinen, Arttu Selonen ja Liisa Malkamäki. Ohjelma 10 e.

Chopin-ilta su 11.2. klo 18 Kauniaisten kirkossa.

Philip Ljung, piano. Ohjelma 10 e.

Soiva talvipäivä ke 14.2. klo 12 Leppävaaran kirkossa.

Ystävänpäivä-konsertti: Tommi Kalenius ke 14.2. klo 18 Kalajärven kappelissa. Lauluja elämästä, ihmisyydestä, rakkaudesta ja uskosta.

Vapaaehtoinen tarjoilumaksu.

Virsiveljet 3.3. klo 16 Olarin kirkossa.

Huom. konsertteihin on vapaa pääsy.

Vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa kirkkopussukoita pienimmille, kirkolla myös lastenpaikka.

Perheiden olohuone kirkon B-siivessä su klo 10–12.30. Kirkkokahvit ja -mehut. Katso: espoonseurakunnat.fi/le/jumalanpalvelukset ja Leppävaaran srk:n Facebook.

Tervetuloa, kunnianarvoisa Kuningas!, messu su 10.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. Rissanen, Kallioniemi, Hyry.

Armo - ihan sama kaikille, messu su 28.1. klo 11. ja Leppävaaran kirkko. Salo, Sainio, Latvanen.

Espoo International Lutheran Worship su 28.1. klo 15 Karakappeli. Overflowing grace /Ansaitsematon armo. (English-Finnish, englanti-suomi). Samila, Raunu, Noponen.

Viikkomessu ke 31.1. klo 13. Leppävaaran kirkko.

Aarrekirkko – Taaperokirkko pe 2.2. klo 10 Leppävaaran kirkko, B-siipi. Perhetoiminnanohjaaja Seija, muskariope Essi ja lasten pappi Kirsti. Kirkkomehut ja -kahvit sekä leikkituokio.

Rauhaa & valoa – Yhteisvastuun aloitusmessu su 4.2. klo 11 Leppävaaran kirkko. Salo, Raunu, Hyry.

Arki-illan messu Leppävaaran kirkossa joka to klo 17.

SIIONINVIRSISEURAT Ma 5.2. klo 18.30 Leppävaaran kirkko. Kauko Puranen, Inkeri Juvela ja Antero Salminen. Isäntänä Erkki Koivusalo. Kahvit klo 18.30.

LAPSILLE JA PERHEILLE Lasten toiminta netissä: https:// www.espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/lapsille-ja-lapsiperheille. Facebookissa: minisiipi. fi, FB & IG & YouTube: @minisiipi.

NUORILLE Avoin Siipi-ilta ke klo 18 Nuortentila Siipi.

ROT-leiri pe 2.2.–4.2. Hvittorp 2.2–4.2 Katso lisää: espoonseurakunnat.fi/nuortensiipi/nuoret/rot.

PARISTA PERHEEKSI Kun perheeseen tulee vauva ke 31.1. klo 17 Leppävaaran kirkko.

Vanhemmaksi tulon prosessi,

myönteisen vuorovaikutuksen merkitys pikkulapsiperheissä sekä yhteisen perhekulttuurin luominen. Voi osallistua myös vauvan syntymän jälkeen.

AIKUISILLE Kaikki aikuisten ryhmät löydät netistä: espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/ryhmat.

PäiväRaamattupiiri to 25.1. klo 14 Karakappeli. Karita Salminen 040 536 7066.

Kirkon Raamattupiiri ma 29.1. klo 18. Heli Siltakorpi, heli.siltakorpi@ evl.fi, 040 537 6876 ja innostu!

Uutun Raamattupiiri ma 29.1. klo 18.15. Tuomas Valmari, 040 547 2016.

Lähetyspiiri ti 30.1. klo 13 Leppävaaran kirkko. Kanttori Kullervo Latvalainen opettaa toiveesta uusia lauluja ja virsiä.

Raamattu-, rukous- ja ylistyspiiri ke 31.1. klo 18.30 Karakappeli. maria.savolainen77@gmail.com ja Heli Siltakorpi, 040 537 6876.

SLEY-piiri to 25.1. klo 13 Maisemasali. Alustuksia eri aiheesta.

Heprealaiset tanssit to 1.2. klo 18 Leppävaaran kirkko Sisäkengät ja vesipullo mukaan. Maksuton. arja.i.heiskanen@gmail.com., 040 216 7225.

Vasemman käden (ja vähän oikeankin) maalarit. pe 2.2. klo 12 Uuttu. Maksu 15 e/ kerta. Heli. siltakorpi, heli.siltakorpi@evl.fi, 040 537 6876.

LuovatKädet ma 5.2. klo11 Karakappeli. Riitta Türkmen, 040 546 5198.

Naisten Pankin kirjallisuuspiiri ma 5.2. klo 18 Leppävaaran kirkko.

Etsivä löytää -keskusteluryhmä ti 6.2. klo 13 Raitin Pysäkki.

Runopiiri ti 6.2. klo 18 Karakappeli.

Lahjamarjatta Korhonen 044 523 6574.

Raamattu- ja rukousryhmä Kilon kristityt ti 6.2. klo 18 KilonRisti reetta.suntinen(at)gmail.com ja pirjo.survo(at)gmail.com. Varttuneelle väelle.

Varttuneen väen kerho ti klo 13 Karakappeli.

Varttuneen väen kerho pe klo 13 Elä ja asu -seniorikeskus.

Kahvihetki varttuneelle väelle parillisten viikkojen ma 13 Lepppävaaran kirkko.

Varttuneen väen kerho ti klo 13 Karakappeli.

Perkkaan Varttuneen väen kerho pe klo 13 Elä ja asu -keskuksessa Säterink. 3. Ohj. Kimmo Vuorialho.

KUOROTJA MUSIIKKIRYHMÄT Kuoro kaikille – ääniverryttelyä porukalla ke klo 18–19.15 Leppävaaran kirkko. No skill requirements, come as you are. kanttori Outi Noponen.

Musaryhmä ke 31.1. klo 18.30 Karakappeli Vapaamuotoista musisointia ilman esiintymispai-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.1.–9.2.

neita. Tiedustelut 050 560 4800.

APUA JA TUKEA Diakonian palveluaika ma klo 10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana varaa aika suoraan diakoniatyöntekijöiltä sähköpostitse: leppavaaran.diakonia@evl.fi.

Diakonialounaat Leppävaaran kirkolla ti ja to klo 11.30–12.30.

Hinta 3 e, alussa lyhyt hartaus.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSU Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/Olarinsrk.

Kirkon takaosaa ei videokuvata.

Ehtoollisen aikana kuvataan alttarialuetta.

Olarin kirkko: Su 28.1. klo 10.

Jussila, Kruus, Rautio.

Yhteisvastuun valtakunnallinen avausmessu, televisioidaan su 4.2. klo 10. Saarna piispa Kaisamari Hintikka, Malinen, Suontakanen.

Candomino- ja Candomini-kuorot, joht. Esko Kallio. Paikalla on hyvä olla ajoissa viimeistään klo 9.45.

Messua ei suoratoisteta tai tallenneta verkkoon.

Perhemessu su 4.2. klo 15. Virta, Hakomäki. Messun jälkeen Hyvä päivä -perhetapahtuma.

Matinkappeli: Messu su 28.1. klo 12. Ansamaa, Franssila.

Espoo International Lutheran Worship Matinmessu su 4.2. klo 17. Messu on kaksikielinen, käytämme englantia ja suomea. The service is bilingual, Finnish-English.

Olarin kappeli: Messu su 28.1. klo 12. Kruus, Niinikoski.

HARTAUS KIRKONMENOJEN AIKAAN Su 4.2. klo 12 Matinkappeli. Seurakuntalaisten pitämä hartaushetki.

Kahvitarjoilu.

PERHETAPAHTUMA YHTEISVASTUULLE Hyvä päivä -perhetapahtuma su 4.2. Olarin kirkko. Klo 15 Perhemessu. Toimintapisteitä ulkona ja sisällä: hodarikoju, vuohia ja kaneja, kirjastoauto, tehtävärata, sydämellinen valokuvauspiste, siirtokuvia kämmenselkään, lautapelejä ja isoja rakennuspalokoita, ystävänpäiväkorttien askartelua, aistihuone vauvoille, leikkihuone. Vap. eht.

maksu Yhteisvastuulle, korttimaksu.

THE CHOSEN -LEFFAILLAT Movie nights ti 6.2. klo 18. Chapple, Iso Omena. Katsomme sarjaa Jeesuksesta, Let’s watch together the series about the life of Jesus.

Elokuvaa ei suositella lapsille. We will be using both English and Finnish. The film is not recommended for children.

KIRKON ULKOMAANAVUN AJANKOHTAISILTAPÄIVÄ Ke 7.2. klo 14–20 Chapple. Mitä ajankohtaista Kirkon Ulkomaanavun toiminnassa? KUA:sta Jan De Waegemaker, Marvin Wasswa ja Juhana Malme. Ilmoittautuminen tapahtuman nettisivun kautta Kirkon Ulkomaanapuun, mikäli haluat osallistua ruokailuun (70 ensimmäistä). Lisätietoa ruokailusta juhana.malme@kua.fi.

KIRKONMÄKIKAHVILA Maanantaisin Olarin kirkon kerhosiivessä. Kahvittelua ja yhdessäoloa kaikenikäisille! Leikkihuone klo 10–14. Kahvila auki klo 11–14.

Tarjolla lahjoitusleipää. Paikalla myös vapaaehtoinen DigiYstävä, jos tarvitset tukea esimerkiksi älypuhelimen käytön opetteluun.

PERHEIDEN LAUANTAI Avoimet ovet perheille la 27.1. klo 10 Chapple, Iso Omena. Yhteinen muskarituokio, leikkiä ja askartelua. Välipalatarjoilu. Leikkihuone auki. Vapaa pääsy. www.chapple.fi

NAISTEN SAUNAILLAT Hvittorpissa ke 14.2., ma 18.3., ti 16.4. ja ke 22.5. Iltapala 3,5 €. Lähtö omin kyydein Matinkappelilta klo 17.30. Paluulähtö klo 21. Tied. ja ilmo.: Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään kolme arkipäivää aikaisemmin.

MUSAPERHELEIRI VELSKOLASSA Musiikkia, lkoilua, ohjelmaa sauna, nuotiolättyjä 8.3.–10.3. Ilmoittaudu tästä Linkki avautuu uudessa välilehdessä. Ilmoittautuminen 31.1.mennessä nettissä. Kulku omin kyydein. Ota yhteyttä, jos ette saa omaa kyytiä! Hinta on 35 e aikuisilta, 15 e lapsilta. Alle 3 v maksutta.

Tiedustelut: henna.sadonkorpi@ evl.fi, 050 358 0979.

AIKUISTEN RYHMIÄ Matinkappeli: Lukupiiri kerran kk to klo 14–15.30. 8.2. kirja Bo Carpelan: Axel. 14.3. Kazuo Ishiguro: Menneen maailman maalari. Tied. p. 050 353 8398, leena.lenkkeri@ gmail.com.

Leipäkahvila pe klo 12.30–14.

Matinkappeli. Tied.: Maria Virtanen, p. 050 438 0238.

Kaikki aikuisten piirit: espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/

korkeus 235 mm s.9

aikuiset.

DIAKONIALOUNAS/ COMMUNITY LUNCH Tiistaisin / Tuesdays, 12 Matinkappeli, (Liisankuja 3) alkaen. Torstaisin / Thursdays, 12 Olarin kirkko, (Rälssitilankuja 1). Hinta/Fee 4 e.

Tasaraha tai korttimaksu, Please use the exact amount or bankcard.

Lipunmyynti 11.45–12.30. Syyskauden viimeinen, jouluinen diakonialounas / Christmas community lunch, ti 19.12. klo 12 Olarin kirkko.

Tapiolan seurakunta Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan, su klo 8–14.

Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi

LUENTO:

MESSUT JA HARTAUDET TAPIOLAN KIRKOSSA Messu su 28.1. klo 10. Tervonen, Koivisto, Jurmu.

Perhemessu su 4.2. klo 10 ja lounas sekä yhteisvastuutapahtuma.

Ristimäki, Tiihonen, Jokivuori.

Viikkomessu ke klo 8.

SYVEMMÄLLE MESSUUN -ILTA Ti 30.1. klo 18 Tapiolan kirkko.

Alustajina Tervonen ja Hulmi.

Jatkoa: 27.2., 26.3. ja 23.4.

RUKOUSHETKI VIIKONLOPUN ALKAESSA Pe 2.2. klo 18 Tapiolan kirkko.

Sanaa ja rukousta, hiljaisuutta.

Tervonen, Hulmi.

SURURYHMÄ Vertaistukea ti 27.2., 11.9., 18.9., 25.9., 2.10., 23.10. ja 6.11. klo 17.30 Tapiolan kirkko. Aikaisintaan n. 6 kk menetyksestä. Ohj. Katja Hero ja Saara Sahla. Tied. ja ilm. Katja Hero, p. 040 5246986 tai katja.m.hero@gmail.com.

YHTEYDEN KAIPUUSTA AITOON ELÄMÄÄN Luento: Olet mielessä – Yhteyden kaipuusta aitoon elämään ke 31.1. klo 18 Tapiolan kirkko. KRS:n toiminnanjohtaja, rovasti Ulla Saunaluoma. Lopuksi tietoa Kritoryhmästä.

Krito-ryhmät ti klo 18–20 Tapiolan kirkko: 6.2., 13.2., 27.2., 5.3., 12.3., 19.3., 26.3. ja 2.4. Tied. ja ilm.: 040 529 4784, aini.torkkeli@gmail. com. Luetaan ja käsitellään kirjaa ”Olet mielessä” ja tehdään pohdintatehtäviä.

KONSERTIT JA YHTEISLAULUA Kts. lisää Kirkoissa soi-palstalta.

AIKUISILLE Äiti Teresa -piiri ma klo 13–15 Tapiolan kirkko. Neulomme peittoja.

Lukupiiri ti klo 13 Tapiolan kirkko.

Ohj. Riitta Linnapuomi lukee yhdessä valittua kirjaa.

Lähetyksen kahvit Tapiolan

kirkon kahvila Valossa ma 12.2., 18.3., 8.4, ja 6.5. klo 13. Pylvässalissa rukous tai hartaus sekä tietoisku aiheesta tai vierailija.

Miesten raamattupiiri ti 7.2., 21.2., 7.3., 21.3., 4.4., 18.4., 2.5. ja 16.5. klo 18.30 Tapiolan kirkko.

Kuoro kaikille harjoitukset ti klo

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2023 9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.1.–9.2.

13.30 Tapiolan kirkko.

Käsityöpiiri ke klo 10 Tapiolan kirkko.

Keskiviikkokerho Tapiolan kirkon Valo-kahvila klo 12.30, ohjelma klo 13. 31.1. Päivi Istala kertoo Saima Harmajasta. 7.2. Luostarin puutarhasta pappilan puutarhaan, vieraana TM Alli Isotalo.

Tapiolan kirkon raamattupiiri joka toinen ke, 17.1.–22.5. klo 18.30.

Tied. Merja Tarhio, 040 544 4257.

Kristillinen meditaatio to klo 19 Tapiolan kirkko. Tied. ohjaaja, magdaleena.vanne@gmail.com.

Laajalahden raamattupiiri pe 2.2., 16.2., 1.3., 15.3., 12.4., 26.4., 10.5. ja 24.5. klo 18–19.30, Kirvuntie 18 C. Tied. Sonja Malmivaara, 045 897 4002.

Laita se ovi kiinni! Vertaisryhmä murrosikäisten vanhemmille.

Tapiolan/Niittykummun alueella to 1.2., 8.2., 15.2., 29.2. ja 7.3. klo 18–19.30. Tied. ja ilm. Hanna Videll, hanna.videll@evl.fi, 050 432 6587 tai Emmi Meloni, 045 675 2869.

BLESS.-ilta nuorille aikuisille su 28.1. klo 17 Tapiolan kirkko. Raamattua, rukousta, musiikkia, tarjoilua, opetusta, sekä ehtoollista. IG: @blessillat.

Rukouksen ja laulun ilta ti 30.1. klo 18 Tapiolan kirkko. Aluksi iltatee kahvila Valossa.

Hiljaisuuden jooga, tuolijoogan esittely ke 2.2. klo 13 Tapiolan kirkko. 5 krt. 23.2–22.3. pe klo 13–14. Hinta 30 €. Ilmoittautuminen. Tied. tekstiviestillä: Ulla-Maija Kyrölä 050 3465 348 tai ullamaijakyrola@hotmail.com.

Raamattupiiri pe 2.2. klo 18 Laajalahdessa Kirvuntie 18C. Tied. Sonja Malmivaara, 045 897 4002.

Lähetystilaisuus su 11.2. Tapiolan kirkko noin klo 11.45 seurakuntasalissa. Vainoa ja herätystä. Terveisiä Egyptin kristityiltä. Jaakko Rahja, Open Doors.

The Chosen -leffaillat ti 6.2. 18 Chapple, Iso Omena. Katsomme jakson ja keskustelemme. Englanti/ suomi.

KIRKON KEITTOLOUNAS To klo 11.30. Hinta 5 e aikuiset, 3–17 v. 2 e, alle 3v ilmainen. Maksu pankkikortilla.

LAPSILLE JA PERHEILLE Pyhäkoulu su klo 10 Tapiolan kirkko.

Perhekerho ma klo 9.30 Tapiolan kirkko.

Perhekahvila ti 30.1. 9.30 Niittykummun perhekeskus, Niittyportti 4.

Perhekerho ma klo 9.30 Laajalahden kerhotila.

YV:n avaus ja perhetapahtuma su 4.2. klo 11–13 Tapiolan kirkko.

Keittolounas, Runebergin torttuja, kasvomaalaus, paloauto ja aasilla ratsastus tapahtumalipulla, 15 €.

Vain ratsastus 5 e.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Päivystävä pappi joka päivä klo 9–19, p. 09 8050 2602.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ti ja to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16. lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSU KIRKOSSA JA KIRKKOKAHVIT Su 28.1. klo 10 kirkossa, teol kand.

Julius Lommi, liturgia Tuomi ja kanttorina Palolahti.

MESSU JA YHTEISVASTUULOUNAS Su 4.2. klo 10 kirkossa, Tuomi, Kari Kuula, Teija Palolahti. Messukuoro, jota johtavat Sibelius-Akatemian kuoronjohtoharjoittelijat. Lounas Yhteisvastuukeräyksen hyväksi srk-salissa. Lohikeitto, saaristolaisleipä, Runebergintorttu, kahvi.

Hinta 10 e, Lapset 5 e (5-12 v.).

ILON ILTAPÄIVÄ Ti klo 15 Sebastoksen toimitilassa kaksikielinen mielenterveysryhmä.

LAPSIPERHEIDEN OLOHUONE PERHESOPPA Kohtaamispaikka lapsiperheille ke klo 15–18 Sebastoksen toimitilassa, os. Kauniaistentie 11. (ei ilmoittautumista, maksuton). Klo 15 välipala alakoululaisille ja kahvi/tee/mehu vanhemmille + lapsille. Keittopäivällinen lapsiperheille klo 16–17.30.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS 29.1. alkaen ma klo 12.45 hartaus ja klo 13-15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

KUNTOILUA JA HYVÄÄ OLOA NAISILLE Kauniaisten kirkon kuntosalilla kohennetaan kuntoa rennosti ja kannustaen ma klo 18 – 20: 29.1., 12.2., 26.2., 11.3., 15.4., 29.4. ja 13.5.

Sauna ja iltapala. Ilm. edellisen viikon pe menn. tekstiviestillä 050 372 2410 tai s-posti: susan. hackman@evl.fi. Lisätietoja www. kauniaistenseurakunta.fi

MITEN KRISTINUSKO SYNTYI? Luento- ja keskustelusarja Kauniaisten kirkolla.

Ma 29.1. klo 18. Miten Uusi testamentti syntyi? Matka kristillisen kirjallisuuden alkulähteille. TT Kari

10 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2023

Kuula ja teol kand. Julius Lommi.

Ma 5.2. klo 18. Valtakunnan salaisuus. Miten kristinusko valloitti antiikin maailman? TT Kari Kuula.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA PÄIVÄLLÄ To 1.2. klo 14 kirkolla alatakkahuoneessa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

YÖ KIRKOLLA LAPSIPERHEILLE Pe 2.2. klo 17 – la 3.2. klo 11 Kauniaisten kirkko. Syödään, puuhaillaan ja saunotaan. Yö vietetään joko porukalla kirkkosalissa tai perheen kesken kirkon tai kerhotalon tilassa. Ilm. www.kauniaistenseurakunta.fi/tule-mukaan/lapsille-jalapsiperheille/retket-ja-leirit. Hinta 10 e/perhe.

NUORTEN SAUNAILTA Ma 5.2. klo 17–20 kirkon kerhorakennuksessa. Lisätietoja Sonjalta, puh. 050 464 7001.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 5.2. klo 18.15 Sebastoksen toimitilassa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 6.2. klo 13 kirkon yläsalissa. ”Runeberg - Sandels – Fredrika”, Helena & Hilkka & Pirjo.

KONSERTTI Su 11.2. klo 18 Chopin-ilta Kauniaisten kirkossa. Philip Ljung, piano.

Ohjelmamaksu 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Vapaa pääsy.

HILJAISUUDEN RETRIITTI ÖRÖN SAARELLA

Esbo domkyrka sö 4.2 kl. 12.15.

Gudstjänst med små och stora.

Ertman, von Martens. Gemensamt Ansvar startar: lunch, program för barn kl. 13, Församlingsgården.

BARN OCH FAMILJ Familjeklubbar för dig som är hemma med småbarn: Fr kl. 9.30 Köklax kapell. Ti kl. 9.30, Sökö kapell. On kl. 9.30, Esbo domkyrkas församlingsgård. To kl. 9.30, Mattby kapell.

I församlingsgården: Familjekvällen Himlaskoj ti kl.

16.30-18.30. För hela familjen med barn 0-9 år. Mellanmål.

Babydans to kl. 13-14. Föräldrar & bebisar 0-9 mån.

Musiklekis 0-5 år, i olika 30 min. pass on kl. 9.30-12.

UNGA OCH UNGA VUXNA Ungdomskväll i Sode må 29.1, må 5.2 kl. 17, Sökövägen 13.

VUXENVERKSAMHET Torsdagsträffen kl. 13–14.30, Södrik kapell. To 25.1. To 8.2 temalunch.

Info om frivilligverksamhet kl.

18, Alberga kyrka, to 25.1 pop-up frivillig, to 8.2 att vara en lyssnande medmänniska. Vad är du bra på?

Kom och lyssna vad frivilliga kan göra i församlingen.

Symamsellerna handarbetar ti 6.2 kl.16–19, Församlingsgården. Ny mötesplats!

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Diakoner: Nina 050 432 4323, Ani 050 597 3313, Taina 040 547 1856.

E-post: förnamn.efternamn@evl.fi, elektronisk tidsbokning asiointi. espoonseurakunnat.fi

26.–28.4. Örön heräävä kevät, lintujen paluumuutto ja saaren ainutlaatuinen tunnelma hiljaisuuden retriitissä! Osallistujat sitoutuvat hiljaisuuteen pe–su. Hartaushetket, virikepuheet, yhteiset ateriat, lepo ja luonnossa liikkuminen.

Yhden hengen huoneet hotellissa.

Matkat omalla autolla tai kimppakyydillä. Hinta 320 e. Ilmoittautuminen s-posti: anna-kaisa.tuomi@ evl.fi.

Grankulla svenska församling

Esbo svenska församling

GRANKULLA KYRKA

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, må-to kl. 9–12 per telefon och e-post. Öppet för besök enligt överenskommelse. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Esbo domkyrka sö 28.1 kl. 12.15.

Konfirmandstart. Jäntti, Lohi.

Olars kyrka sö 28.1 kl. 17.

Lovsångsmässa. Jäntti. Kvällste.

Församlingskansliet: Kavallvägen 3. Öppet tisdagar och torsdagar kl. 10– 14, onsdagar endast telefonbetjäning kl. 9-11.30, tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

SÖ 28.1 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre brasrummet.

SÖ 4.2 Högmässa kl. 12. Kyrklunch till förmån för Gemensamt Ansvar, frivillig avgift.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 25.1 och 1.2 i övre brasrummet. kl. 10-11.

TISDAG 30.1 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdel-

ning i kyrkans aula kl. 9.30-10.30.

Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.

Gäst: Birgitta Udd. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Graziakören i kyrkasalen kl. 18

KYRKOSYFÖRENINGEN ON 31.1. och 7.2 i övre brasrummet kl. 14.

FAMILJEKVÄLL ON 31.1 i Grankulla kyrka med matservering, program och andakt kl. 17-19.30.

BIBELSTUDIUM TO 1.2 i övre brasrummet kl. 18-20.

TISDAG 6.2 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30-10.30.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Graziakören i kyrksalen kl. 18.

International

Espoo International Lutheran Worship Services: bilingual (Finnish–English) worship service every Sunday: On the first Sunday of the month at 5 pm in Matinkappeli Chapel, Liisankuja 3, Matinkylä.

On the second Sunday of the month at 3 pm in Suvela Chapel, Kirstintie 24, Suvela.

On the third Sunday of the month at 5 pm in Tapiola Church, Kirkkopolku 6, Tapiola.

On the fourth Sunday of the month at 3 pm in Karakappeli Chapel, Karakalliontie 12, Espoo.

The service is a bilingual (Finnish-English) mass.

International living room every Wednesday from 5 pm to 7 pm at Tapiola Church, Café Valo (address Kirkkopolku 6, Tapiola). You can read magazines, play board games or find other activities together. Tea and snacks will be served.

The Chosen - Movie night in Chapple ti 6.2. 18, Iso Omena. Would you like watch The Chosen together and possibly discuss about the episode? Each evening is hosted by workers of Olari and Tapiola parishes.

Fellowship & Dance Party Sat 27th January at 5 pm, at Soukan kappeli. Discussion, food and dance.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.1.–9.2.

Elämänkaari

ESPOON TUOMIO­ KIRKKO SEURA KUNTA Kastettu Anamthuruthil Cheriyan Lucas Gabriel, Aro Salli Helena, Brandt Noah Iisak Ilmari, Broström Seela Marja Aleksandra, Erhama Cosmo Carl Aarni, Fenander Alva Livia, Furuta Morio Erkki Artturi, Gran­ dell Kasper Sebastian Gunnar, Harjula Lilia Sirkka Emilia, Hämä­ läinen Eetu Kalevi, Härkönen Sakari Onni Armas, Järvinen Leo Ilmari, Karvonen Lina Sanni Sofia, Kirjonen Alf Armas, Koivukangas Alex Henrik, Koski Oiva Aarne Antero, Luong Lempi Helena Phuong­Mai, Merviä Toivo Matti Mikael, Niemelä Altti Eelis, Nie­ melä Helvi Elise, Palola Matteo Kristian, Palomäki Celeste Livia Alexandra, Partanen Lukas Pauli Aarne, Peltoniemi Leon Mikael, Pettersson Miila Emilia, Saksa Selja Saga Kristiina, Salo Otto Ilmari, Suni Eemeli Daniel Aito, Sweins Max Oliver, Tikkanen Senja Orvokki, Toppinen Jouko Edvin, Tuomi Aaro Eemeli, Törmä­ lehto Liia Milja Anniina, Virtanen Elisa Liisa Linnea, Ylitalo Seelia Sylvi Karoliina, Översti Elna Milana.

Hautaan siunattu Etholén Elli Maria 101 v, Pennonen Anna Matveevna 98 v, Illoinen Mikko Ilmari 95 v, Lindblad Siiri Josefiina 95 v, Halonen Pentti 93 v, Anttila Seija Liisa 92 v, Pekuri­ nen Helvi 92 v, Laine Heikki Johannes 90 v, Pelho Ulla Maija 90 v, Kahelin Taimi 89 v, Kekarai­ nen Toini Elisabet 89 v, Poutiai­ nen Tuovi Anna­Liisa 89 v, Järvi­ salo Timo Asser 86 v, Pekurinen Urho Alvar 86 v, Tammi Raija­Liisa 86 v, Boleckis Seija Linnea 85 v, Hämäläinen Martti Juhani 85 v, Karkulehto Arvi Kalervo 85 v,

Ahonen Hans Ole 84 v, Konttila Urmas Untamo 84 v, Engman Hellevi Maria 83 v, Hallivuori Raija Tuulikki 82 v, Pollari Irja Kaarina 82 v, Savisalo Leena Marketta 79 v, Virtanen Timo Uolevi 79 v, Lampinen Sointu Irja Tuulikki 78 v, Nisula Matti Olavi 78 v, Ruokola Seija Ester 78 v, Wikstén Carita Taina Tuulikki 78 v, Louko Pia Elvi Helena 76 v, Martikainen Leena Annikki 75 v, Tuovinen Hannu Olavi 74 v, Järvilä Hannu Sakari 68 v, Happonen Jaakob Israel 67 v, Kammonen Timo Stig 56 v, Koskenniemi Robert Risto Olavi 29 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastettu Erkkilä Eeli Anton, Grundström Aava Olivia, Grönfors Aaron Antero Alfred, Happonen Ohto Oiva Valentin, Heikkilä Vivienne Henrika, Hirvonen Seela Minea, Kantele Eeva Susanna, Lahtinen Meea Tuisku Elise, Liias Eino Olavi, Matsi Emma Laura Olivia, Perez Saija Suvi Valentina, Pieti­ nen Lumi Aino Matilda, Rask Liana Lucia, Tammi Lukas Tapio, Teder Edvin August, Tengvall Elsi Olivia, Tenhonen Joel Juhani, Veijonen Valtteri Jari Tapani, Vuoti Aamos Eino Henrik, Wester­ holm Noel Sebastian Johannes, Yang Hanna, Yang Hongwei, Yang John Han, Österman Max Sakari Johannes.

Hautaan siunattu Murtonen Martta Josefiina 99 v, Korhonen Signe Aniitta 96 v, Huotari Mirja Annikki 93 v, Gyldén Anja Riitta Aniita 90 v, Juntunen Sinikka Irmeli 90 v, Hamunen Arja Kaarina 87 v, Kääntä Pentti Päiviö 86 v, Hilke Pertti Martti Antero 85 v, Lahermaa Elida Meri 85 v,

Manninen Raija Sylva Marita 85 v, Ruoho Aira Maria 85 v, Kähkönen Marjatta Kaarina 84 v, Hiltunen Reino 83 v, Räisänen Marja­Leena 82 v, Wahlroos Erkki Kalervo 82 v, Fatal Aarno Olavi 81 v, Huhtala Brita Mailis 81 v, Lagerström Juhani Antero 81 v, Pyysalo Timo Antero 81 v, Honkanen Mauri Olavi 80 v, Luoto Aarno Adolf 78 v, Boström Heikki Olavi 77 v, Penna­ nen Pirjo Kaarina 77 v, Salovaara Timo Jaakko 76 v, Pietilä Antti Olavi 75 v, Forsström Georg Antero 74 v, Leino Teemu Kalevi 73 v, Leinonen Pertti Sakari 69 v, Elo Pentti Antero 67 v, Kaihovaara Anu Marketta 67 v, Verkka Sami Juhani 52 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastettu Tianhang Liu, Karlo Sisu Viljami Maksimainen, Kasper Neeri Näsi, Robin Petter Vilhelm Penttilä, Jieyao Tian, Hautaan siunattu Oiva Untamo Pietarinen 96 v, Timo Jaakko Tapio Sorsimo 85 v, Juha Antti Kättö 77 v, Mika Juhani Mäkinen 54 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastettu Aisala Renja Lotta Sofia, Hallipel­ to Suutela Eira Veera Elisabet, Hytti Joonatan Onni Juhani, Hämeenmäki Sofi Edith, Jin Yu, Kirjanen Hilja Aini Aurora, Kurki­ nen Kuisma Jaakko, Lax Aatu Aaron, Lehtola Vivian Tuulia Amanda, Lyyra Vilho Edvard, Paljakka Oliver Kauko Kalervo, Paula Leon Timo Olavi, Pesonen Ilona Aurora, Pyysing Lilja Sirkka Kristiina, Rissanen Noel Elian Olavi, Ruhanen Helena Matilda, Siirtola Luna Aurora Annastiina, Stahl Lilian Emelie, Sun Ruyi.

Avioliittoon aikovat Kallonen Tuija Eliisa ja Saari Juuso Petteri.

Hautaan siunattu Luostarinen Eini Tellervo 101 v, Sillanpää Hellin Maria 99 v, Kalja­ la Pirja Maija­Leena 96 v, Marti­ kainen Toini Inkeri 96 v, Saha Katri Inkeri 96 v, Salmi Irma Maria 96 v, Vääränen Mikko Herman 94 v, Savolainen Maija 92 v, Matikai­ nen Marja­Liisa Mirjami 91 v, Hyytiäinen Eelis Einar 88 v, Kultti Raili Sanelma Annikki 88 v,

Öhman Raili Ilona Annikki 88 v, Riikonen Anja Inkeri 87 v, Vartiala Pertti Eemil 87 v, Cornèr Mauri Veli Frithiof 85 v, Pietiäinen Riitta Leena 83 v, Pitkänen Liisa Kaarina 83 v, Kajoste Arto Juhani 82 v, Lehto Voitto Antero 82 v, Leskelä Antti Tuomas 79 v, Turunen Harri Kalevi 78 v, Saarinen Jukka Pekka Ilmari 77 v, Leino Eila Marjatta 75 v, Kimmonen Anna Marjatta 72 v, Tilli Jari Matti Olavi 72 v, Kaikan­ gas Kirsimarja Ainoa 66 v, Valvan­ ne Pirkko Liisa 65 v, Haapala Kaija Anneli 64 v, Herrmann Christine Maria 61 v, Renko­Julin Leena Maria 51 v, Lanu Salme Martta Anna­Liisa.

OLARIN SEURAKUNTA Kastettu Ahtiainen Mona Linnea, Arvila Martta Emilia Elisabet, Cenev Kira Aurora, Haanpää Elton Hannes, Hakoila Eliel Onni Johannes, Holappa Saint Jamo Abel, Hänni­ nen Noomi Emilia, Jääskeläinen Stella Evelin, Kalliola Vesa Kalevi, Korkeamäki Olivia Aida, Mutenia Manuel Sammeli, Mutenia Robin Carlos, Rissanen Elle Marie, Saari Tuomas Mikael, Schwartz Aino Lilia, Tiittanen Isla Loviisa, Vare­ lius Aava Olivia.

Hautaan siunattu Wikberg Aili Kyllikki 99 v, Eskola Lea Sirkku Hellin 97 v, Eloranta Vilho Allan 96 v, Torkkeli Aini Sylvia 95 v, Hellstedt Liisa Kaarina 92 v, Rissanen Seija Sisko Anneli 91 v, Mäkeläinen Matti Antero 87 v, Könönen Veli Johannes 82 v, Ropa Sirpa Anita 81 v, Tiihonen Pauli Heikki 80 v, Viljakainen Stina Linnea 80 v, Wikström Irma Anita 80 v, Turunen Hilja Katri 78 v, Oksanen Esa Jalo 77 v, Palomä­ ki Raili Inkeri 77 v, Kaasinen Marja Leena 76 v, Krooks Timo Tapio 76 v, Vilen Seija­Riitta Marjaana 76 v, Ståhl Martti Kalevi 75 v, Kauppi­ nen Raija Liisa 74 v, Niku Pekka Tapani 72 v, Pennanen Erja Maarit Irene 71 v, Piipponen Kyösti Juhani 70 v, Vuorio Jari Mikael 69 v, Suominen Juhani 58 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastettu Borg Mikael Otto Johannes, Gamba Olivia Anna Maija, Gove­ nius Elis Kalle, Javanainen Ras­ mus Valo Matias, Kalliomaa Saga Alfreda, Kaukonen Miina Aurora,

Kovanen Helmi Alina, Krigsman Kevin Elian, Kärkkäinen Iida Eija Aurora, Kärnä Leino Arjo Kuura Kalevi, Liikonen Mila Anneli, Mäkelä Magnus Mikael, Orava Viena Eveliina, Pitkänen Celia Kielo Vivian, Rantalainen Iisak Hugo August, Ruusuvuori Elle Ronja.

Hautaan siunattu Sakki Liisa Marjatta 96 v, Arra Jarkko Jussi Jooseppi 95 v, Hendrell Brita 94 v, Tahvanainen Irja Kyllikki 92 v, Antson Hilkka Laila Kyllikki 90 v, Roivas Silja Kyllikki 90 v, Termonen Teuvo Kalevi 90 v, Koskinen Reijo Tapio 89 v, Turunen Veikko Kalevi 87 v, Kakko Reino Kalervo 85 v, Lind­ gren Marja Helena 81 v, Kokko Juha Martti 80 v, Kuitunen Kirsti Annikki 79 v, Kuronen Reijo Johannes 78 v, Hartikainen Liisa Riikka 77 v, Nieminen Marja Riitta 71 v, Toppari Esa Veikko 69 v, Tikkanen Hillevi 68 v, Kaleva Ritva Kaarina 64 v, Saarenmaa Nina Susanna 49 v, Joronen Raili Marketta.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpt/Kastettu Airaksinen Minja Elisabet, Bro­ man Isabel Ebba Leonie, Heino­ nen Emil Aleksi Johannes, Horn­ borg Oskar Felix Christian, Huttu­ nen Alice Elisabet, Kähkönen Johan Ensio Wilfredo, Norrgrann Gaia Olina, Salmi Elis Johannes, Santala Gabriel Edward Arnold, Schultz Christa Linnea, Sepperi Leona Minea, Österlund Vincent Markus.

Avliden/Hautaan siunattu Reims Stig Gunnar 94 år, Svenn­ blad Lolan Anita 92 år, Wester­ lund Margit Helene 92 år, Lind­ holm Kurt Karl Oskar 91 år, Björk­ man Gretel Ann­Mari 90 år, Ahl­ ström Börje Wilhelm 85 år, Ekblad Bror Erik 85 år, Skogström Viking Bernhard 83 år, Salo Birgitta Louise 81 år, Nyberg Bengt Osvald 80 år, Ceder Johan Richard 78 år, Erna Pekka Juhani 78 år, Hildén Lars­Erik 78 år, Poutamaa Berit Elisabet 78 år, Ramstedt Göran Helge Henrik 73 år, Dettmann­ Pöyhönen Ann­Sofi 68 år, Aflecht Marina Ingeborg 66 år, Karlsson Olle Alvar 66 år, Olin Veronika Linnea 66 år, Laakso Ann­Helen 65 år, Wahlberg Susan Anneli 65 år, Paul Kaisa Maria 55 år.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2023 11

KIRKOISSA SOI 26.1.–9.2.

Musiikkia Espoossa ja Kauniaisissa LAUANTAI 27.1.

Taiteilijatapaaminen ja teetarjoilu.

Vapaa pääsy, vapaavalintainen ohjelma­ ja kahvimaksu Yhteisvas­ tuulle.

Hartaat sävelet -konsertti klo 15 Karakappeli. Kanttorit Kullervo ja Outi laulavat hengellisiä yksinlau­ luja. Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy.

TORSTAI 8.2.

SUNNUNTAI 28.1.

Laulu & laulun tarina: Niilo Ranta­ la – ”Tuhatmuotoisen elämän laulu” klo 18.30 Laaksolahden kappeli. Musiikista keskusteleva konserttisarja. Niilo Rantala on suomalainen lauluntekijä, tan­ goprinssi, toimittaja, pappi ja kulttuurialojen sekatyöläinen.

Vapaa pääsy. Kahvit klo 17.30 alkaen. Facebook.com/lauluntarina.

Niilo Junnikkala: Pianoresitaali. klo 15 Suvelan kappeli. Rameau, Chopin, Junnikala. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e Yhteisvastuuke­ räykselle.

KESKIVIIKKO 31.1.

Soiva talvipäivä -sarja neljänä keskiviikkona tammi­maaliskuussa klo 12: Ke 31.1. Yhteislauluja kantto­ rin kanssa, 14.2. Ystävänpäiväkon­ sertti Yhteisvastuulle, 28.2. Yhteis­ lauluja kanttorin kanssa. 13.3. Talvi­ sodan muistopäivän konsertti.

Häivähdys pyhää – Espoon musiikkiopiston päiväkonsertit joka toinen viikko ke klo 12 Tapio­ lan kirkko. Eerik Lilius, Nea Li ja Melina Nyberg, viulu. Salla Pynssi, piano. Wieniawski, Paganini ja Mozart. Vapaa pääsy. Vapaaehtoi­ nen ohjelmamaksu Yhteisvastuu­ keräyksen hyväksi.

LAUANTAI 3.2.

Eräänä talvi-iltana -tuutulaulukonsertti klo 18 Espoon tuomio­ kirkko. Lauluyhtye Sonus, johtaa Hanna Helasterä. Anne Margit Perttola, lausunta; Ritva­Leena Tuuli, pianosäestys; Minna Koske­

PERJANTAI 9.2.

Mustarastas-yhtye 30 vuotta –konsertti on perjantaina 9.2. kello 19 Leppävaaran kirkossa. Yhtyeen muodostavat Susanna Eronen, laulu ja tinapilli, Kari Haapala, laulu ja kitara, Laura Airola, viulu, nyckelharpa ja taustalaulu, Kerttu Terri, haitari, Aki Hauru, kitara, mandoliini, irlantilainen busuki ja taustalaulu, Tiro Rohkimainen, basso ja taustalaulu. Konserttiin on vapaa pääsy.

la, pianosoolo; Sanna Helasterä, huilu. Konsertissa voit vaikka käpertyä kirkonpenkkiin oman tyynyn ja peiton kanssa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SUNNUNTAI 4.2.

Vanhat nuorten veisut ­yhteislau­ lutilaisuus bändin säestyksellä klo

16 Tapiolan kirkko. Voit lähettää laulutoiveita tammikuun aikana: liisa.malkamaki@evl.fi. Vapaa pääsy.

Kolehti Yhteisvastuulle.

Täysin palkein! -urkukonsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi klo 18 Tapiolan kirkko. Urut soivat syksyisen peruskorjauksen jälkeen ”uusin palkein”. Urkureina Anu

Pulkkinen, Arttu Selonen ja Liisa Malkamäki. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuulle.

Organ Recital - Yhteisvastuukonsertti, Sabin Levi, Organ/urut klo 17 Leppävaaran kirkko. Urkurivieras Bulgarian Sofiasta soittaa ranska­ laista barokkia, J.S. Bachin urku­ musiikkia sekä omia sävellyksiään.

Mustarastas-yhtye 30 vuotta –konsertti klo 19 Leppävaaran kirkko. Susanna Eronen, laulu, tinapilli, Kari Haapala, laulu, kitara, Laura Airola, viulu, nyckelharpa, taustalaulu, Kerttu Terri, haitari, Aki Hauru, kitara, mandoliini, irlantilai­ nen busuki, taustalaulu, Tiro Rohki­ mainen, basso, taustalaulu. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAI 11.2.

Chopin-ilta klo 18 Kauniaisten kirkossa. Philip Ljung, piano.

Ohjelmamaksu 10 e Yhteisvastuul­ le.

Perjantaina 26.1.

Vivaldin Neljä vuodenaikaa klo 18.30 ja 20.45 Helsingissä Temppeli­ aukion kirkossa, Lutherinkatu 3, kynt­ tilänvalon loisteessa. Jousikvartetti Bålder­kvartetti. Liput 49/38/34/22 e feverup.com.

Perjantaina 2.2.

Iiro Rantala ja Lotta Kuusisto: Rakastan! Elämänmittainen matka ­mu­ siikkiesitys klo 18 Vantaalla Tikkuri­ lan kirkossa, Asematie 12 a. Näytteli­ jä­tanssija Kuusiston esittämät teks­ tit ovat Eeva Kilven, Timo Parvelan, Tommy Tabermannin ja Claes Anders­ sonin kynistä. Tekstejä rytmittää Ii­ ro Rantalan virtuoosinen pianismi. Li­ put 15 e ennakkoon Pyhän Laurin kir­ kon ja Tikkurilan kirkon Holvi­verk­ kokaupasta tai kirkon ovelta ennen

konserttia.

Keskiviikkona 7.2.

Kamarimusiikkikonsertti klo 19 Hel­ singissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Ukrainalainen viu­ listi Diana Tishchenko ja pianisti Ki­ rill Kozlovski. Beethoven, Ravel, Sha­ lygin, Strauss. Liput 35/20/10 e tiketti. fi ukrainalaisten musiikkikoulujen tu­ kemiseksi.

Torstaina 8.2.

Sisko, riennä kanssani rantaan! – naisäänet keskiajan rakkauslauluissa klo 19 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Amor Céu ­yhtye kes­ kiaikaisin soittimin. Aurore – Helsin­ gin renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e aurore.fi/liput, Lippupistees­ tä ja ovelta.

JUKKA KIVELÄ

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla Haydn: Luominen klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinka­ tu 3. Luomiskertomus maan ja valon luomisesta ensimmäiseen päivään paratiisissa. Helsingin filharmoninen kuoro ja Haydn Ensemble, solistei­ na Silja Aalto, Dan Karlström ja Tuo­ mas Pursio. Liput 33,60/28,10/17,60 e lippu.fi.

Perjantaina 9.2.

Pietari Brahen luuttukirja – suo­ sikkisävelmiä 1600­luvun hoveis­ ta klo 19 Helsingissä Paavalinkirkos­ sa, Sammatintie 5. Ensemble Ny­ landia solisteineen. Aurore – Helsin­ gin renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e aurore.fi/liput, Lippupistees­ tä ja ovelta.

Lisää musiikki- ja muita tapahtumavinkkejä verkossa: menohaku.kirkkojakaupunki.fi

Elämänmittainen matka on aviopari Iiro Rantalan ja Lotta Kuusiston musiikkiesityksen aiheena perjantaina 2.2. kello 18 Vantaalla Tikkurilan kirkossa. Liput maksavat 15 euroa.