Kirkko ja kaupunki 2024 01 Helsinki

1

25.1.2024 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow: Kaikki ei ole exän syytä s. 14 Mika Seppänen on meditoinut, tavoitellut valaistumista ja vaikuttunut islamista, mutta nyt hän on ehkä löytänyt kotiin s. 20

HUIPUTTAJA Lotta Hintsalle vuorikiipeily merkitsee huikeita elämyksiä – ja oman pienuuden tajuamista s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Kiitos sinulle lukija!

Jos tavoittelisimme vain onnel­ lisuutta, kaikki olisi helppoa.

Mutta haluamme olla onnelli­ sempia kuin muut, ja siinä piilee ongelma: kuvittelemme muut onnellisemmiksi kuin he ovat.

KÄDESSÄSI ON vuoden ensimmäinen painettu Kirkko ja kaupunki. Sen kansi ja keskiaukeama on aiempaa paksumpaa paperia. Kyseessä on tekninen muutos, joka tekee lehdestä jämäkämmän koneellista lajittelua varten. Mielellämme tekisimme koko lehden paksummalle ja vaaleammalle paperille, mutta tähän ei lehden julkaisijaseurakuntien talous anna myöten.

Kirkko ja kaupunki -median kustannuksista yli puolet muodostuu jakelu- ja painokuluista. Painetun lehden ilmestymistiheyttä on vuosien varrella jouduttu kustannussyistä vähentämään. Toisaalta Kirkko ja kaupunki on vahva verkkomedia, jota seurataan paitsi pääkaupunkiseudulla, myös muualla Suomessa.

Verkko ja sosiaalisen median kanavamme eivät tunne maantieteellisiä rajoja.

JOURNALISMIN KESKEINEN PERIAATE on, että sitä tehdään lukijoille. Kirkko ja kaupungin lukijakunta on laaja, ja siihen kuuluu niin kirkon jäseniä kuin kirkkoon kuulumattomia. Monessa kodissa, johon lehti jaetaan, asuu molempia. Verkossa median aiheet kiinnostavat hyvin erilaisia ihmisiä. Viime keväänä tehdyn lukijatutkimuksen mukaan 72 prosenttia kirkkoon kuuluvista vastaajista, joita oli 553, ilmoitti lukevansa painettua lehteämme. Painettua lehteä luetaan melko tasaisesti kaikissa ikäryhmissä. Vasta 19–24-vuotiaissa lukijoissa verkkomedian lukeminen ylittää printin lukemisen.

Toisen omaa ei saisi haluta, mutta mitä tehdä, kun kateus istuu olkapäälle ja huutelee, että pystyisit sinäkin parempaan?

Jumala, auta iloitsemaan toisen puolesta ja siitä, mitä itsellä on.

FILOSOFI MONTESQUIEU (1689–1755)

Tänään

SYKSYLLÄ TEETIMME myös toisen lukijatutkimuksen, johon vastattiin lehdessä olleen qr-koodin avulla. Vastaajajoukko, 197 vastaajaa, muodostui aktiivisista lukijoista. Heistä 77 prosentille lehden jutut tuovat sisältöä elämään. Kolme tärkeintä laatusanaa, joilla lehteä kuvattiin, olivat ihmisläheinen, empaattinen ja luotettava. Tutkimuksen sanallisessa osuudessa tuli ilmi hauska asia: lehdessä olevalla ristikolla on paljon ystäviä.

Tällaisen lukijoiden antaman palautteen edessä ei voi sanoa kuin kiitos. Pyrimme olemaan saamamme luottamuksen arvoisia.

Elän suurenmoista elämää, koska minulla on lapset, hyviä ystäviä, koira ja kirjastot.

En osaa ajatella, mitä vielä pitäisi saada.

KAARINA HAZARD EEVA-LEHDESSÄ 1/2024

Iankaikkisesti

PAULI JUUSELA

päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

”

Parempi köyhyys ja Herran pelko kuin suuret varat ja rauhattomuus.

VANHAN TESTAMENTIN SANANLASKUT 15:16

MONELLE LEHDEN JUTUT TUOVAT SISÄLTÖÄ ELÄMÄÄN.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Uusi suhde, uusi työ, palkankorotus.

Unelmaloma, unelmakoti, huippukunto.

Kirkkoon kuuluvista lukijoista 22 prosenttia vastasi lehden olevan ainoa tai lähes ainoa kontakti seurakuntaan. Yli 65-vuotiaissa tuo luku on 35 prosenttia.

Tutkimuksen mukaan lukijat pitävät lehteä tarpeellisena ja luotettavana kirkkomediana sekä tärkeänä tietolähteenä seurakunnan tapahtumista. Joka kymmenes käyttää lehteä apuvälineenä henkilökohtaiseen hiljentymiseen.

Kirkko ja kaupunki

1

25.1.2024 KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT Seuraava lehti ilmestyy 8.2.

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Huomaan taas sen ihmisen, johon alun perin ihastuin” Lotta Kuusisto kohtasi aikoinaan miehen, jonka kanssa hän edelleen havahtuu onnesta.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JANI LAUKKANEN

1

Näyttelijä Lotta Kuusisto, olet tehnyt puolisosi muusikko Iiro Rantalan kanssa esityksen elämän mittaisesta matkasta.

Miten teidän matkanne alkoi?

– Olimme molemmat esiintymässä 1980-luvun loppupuolella Espoon teatterin varainkeruutilaisuudessa. Minä ja muutama ystäväni tanssimme, ja Iiron Trio Töykeät soitti.

Siitä se sitten lähti. Olin silloin tanssia vakavasti harrastava parikymppinen. Trio Töykeät oli alullaan.

– Kohtaamisemme ei ollut salamarakastuminen, mutta se oli välitön ihastuminen Iiron persoonaan ja äärimmäiseen taitavuuteen. Nyt olemme olleet 28 vuotta naimisissa.

2

Minkälaisia onnen hetkiä koet parisuhteessanne?

– Koen suurena ilona sen, että olen kohdannut ihmisen, jonka kanssa aika ajoin havahtuu siihen, kuinka onnellinen on. Esimerkiksi silloin, jos itsellä on jostain syystä takakenoinen olo, toinen osaa nykäistä taas matkaan mukaan. Tai kun käyn kuuntelemassa Iiron keikkaa, huomaan yhtäkkiä edessäni taas sen kokonaisen ihmisen, johon alun perin ihastuin. Se on valtavan onnellinen hetki.

– Sekin on onnellista,

että lomareissuilla kestämme Iiron kanssa edelleen olla vain kahdestaan. Meille ei tule paniikkia siitä, onko meillä puhuttavaa tai tekemistä.

On vain hyvä olla yhdessä. Hienoa on myös nähdä lasten eteenpäin menemiset. On onnea, että olemme auttaneet heidät omaan elämäänsä ja uskallamme päästää irti, vaikka tiukkaa tekee.

3

Mistä parisuhteessanne tulee yhteenottoja?

– Isoimmat kiistat on käyty läpi jo nuorena. Nykyisin, jos kiistoja tulee, ne saattavat liittyä ajankäyttöön.

Kiista on ehkä liian voimakas sana, kun nyt jo tietää, miten se menee: toinen on tuommoinen ja itse on tämmöinen ja nuo ovat ne asiat, joista joskus joudutaan napit vastakkain. Ei niitä tilanteita tarvitse vältellä eikä pelätä.

– Koskaan ei voi tietää, mutta emme ole vielä kohdanneet sellaista vastoinkäymistä, joka olisi ollut ylittämätön. Kaikki elämän myötä tulleet muutokset ovat syntyneet halusta pitää homma kasassa.

4

Millä tavalla rakkaus muuttuu vuosien varrella?

– Minun mielestäni rakkaus syntyy parisuhteessa aina uudestaan tilanteista tai hetkistä, joita ei voi etukäteen määritellä. Ulkopuolisesta nämä tilanteet voivat olla yhdentekeviä.

– Rakkaus on valtavaa luottamusta ja kunnioitusta toista kohtaan. Ei ole tarvetta arvostella toista. Tietenkin on paljon asioita, joista olemme eri mieltä, mutta ne eivät ole uhka kummankaan olemiselle tai parisuhteelle. Se on sallittua ja tilan antamista toiselle. Meidän ei tarvitse muuttua toistemme kaltaisiksi. Olemme kaksi erillistä ihmistä, vaikka olemmekin olleet pitkään yhdessä.

– On jonkinlaista armollisuutta antaa toisen olla sellainen kuin hän on ja pitää huolta siitä, että molemminpuolinen kunnioitus on niin suurta, ettei minkään tekemisen pyrkimyksenä ole loukata tai väheksyä toista.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhää on elämys, joka menee yli ymmärryksen. ■

Rakastan! Elämän mittainen matka -musiikkiesitys pe 2.2. klo 18 Tikkurilan kirkossa.

Näyttelijä Lotta Kuusisto ja pianisti Iiro Rantala.

Kuusisto esittää Claes Anderssonin, Eeva Kilven, Timo Parvelan ja Tommy Tabermannin tekstejä.

Liput 15 e Holvi-verkkokaupasta tai ovelta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 3

Neulegraffiteja ja taivassukkia Tiina Mahlamäki hurahti neulomiseen lukioikäisenä punkkarina. Suomeen neulomisen toivat keskiajalla Naantalissa toimineet birgittalaisnunnat.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT SIRPA PÄIVINEN

T

iina Mahlamäki neuloo päivittäin. Varsinkin lasten aikuistuttua neulomisesta on tullut hänelle keskeinen osa elämää. Siihen sisältyy paljon hyvää tekeviä asioita.

– Neulon aina, kun on mahdollista istua paikallaan, myös etäkokouksissa. Vapaa-ajalla kuuntelen samalla podcasteja tai katson televisio-ohjelmia. Neulominen on kivaa, mutta siitä tulee myös tehokas olo, uskontotieteen lehtorina Turun yliopistossa työskentelevä Mahlamäki kertoo.

– Parasta on, kun neulominen sujuu keskeytyksettä. Siinä voi päästä suorastaan meditatii-

4 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

viseen tilaan, kun tekee työtä tietyllä rytmillä pehmeän langan soljuessa sormissa.

Mahlamäki kokee neulomisen ylipäätään rauhoittavana: se auttaa siirtämään ajatukset pois ikävistä ja ahdistavistakin asioista. Lisäksi neulominen auttaa keskittymään. Sen vuoksi Mahlamäki ei närkästy opiskelijoille, jotka neulovat hänen luennoillaan, vaan katsoo heitä hyvällä mielellä.

Mahlamäki innostui neulomisesta 1980-luvun alussa lukioikäisenä punkkarina, koska hän halusi tehdä omannäköisiä tekstiilejä punkkulttuurin hengen mukaisesti. Porilaispunkkari kokeili erilaisia värejä, ja mieleen on jäänyt erityisesti tärkeäksi tullut keltavioletti villapaita.

– Sama rohkea tyyli jatkui minulla kotiteollisuuskoulussa, jota kävin vuoden ajan. Siellä opin erilaisia käsityötekniikoita. Käsityöharrastus on ollut sen jälkeen enemmän ja vähemmän mukana elämässäni.

TIINA MAHLAMÄKI julkaisi joulukuussa neulomisesta kirjan Neuloosi (Into). Siitä selviää, että neulominen on kuulunut ihmisten elämään jo varhaisista ajoista lähtien. Muslimikäsityöläiset toivat 700-luvulla neulomisen taidon Espanjaan. 1300-luvulle tultaessa taito oli levinnyt ympäri Eurooppaa, mikä näkyi muun muassa kirkkotekstiileissä ja neulovaa madonnaa esittävissä maalauksissa. Suomeen neulomisen toivat keskiajalla Naantalissa toimineet birgittalaisnunnat.

– Kirkon piirissä on iät ajat ollut käsityöpiirejä tai ompeluseuroja, joissa on neulottu lähetystyön hyväksi. Moni varmaan muistaa Äiti Teresa -peitot Intian orpolapsille. Seurakunnissa on myös ollut tempauksia, joissa on neu-

lottu esimerkiksi leskille lohtuhuiveja ja vainajille taivassukkia.

Mahlamäki itse teki taivassukat äidilleen ja anopilleen heidän poismenonsa jälkeen.

– Se oli minulle lohtua antavaa surutyötä ja samalla tärkeä ele vainajalle. Monelle neulomiseen sisältyy myös henkisyyttä ja hengellisyyttä, elämän pohtimista, pysähtymistä kaiken kiireen keskellä. Äidin muisto on Mahlamäelle tärkeä senkin vuoksi, että neulomisesta tuli heille ajan myötä yhteinen harrastus. Hän sai paljon käsitöitä tehneeltä äidiltään neuvoja aina tarvittaessa.

– Viime vuosina olen neulonut itselleni, sukulaisilleni ja ystävilleni, mutta myös hyväntekeväisyystarkoituksiin. Olen tehnyt sukkia pakolaisille ja vastasyntyneille. Sukuun syntyneen keskosen vuoksi aloin neuloa pieniä lämpimiä vaatekappaleita muillekin keskosille.

NEULOMISELLA PYSTYY oikeasti vaikuttamaan asioihin, Tiina Mahlamäki uskoo.

– Jo se, että pystyy tekemään tosille edes jotakin hyvää, tuntuu hyvältä. Tekojen ei tarvitse olla suuria, vaan vaikuttaa voi vaikka sukka kerrallaan.

– Neulomiseen on liittynyt vuosisatojen aikana erilaisia aktivismin muotoja, esimerkiksi sota-aikoina neuleisiin on kätketty salasanomia ja sotilaille on neulottu sukkia ja lapasia.

Tämän päivän vaikuttamismuoto ovat neulegraffitit. Mahlamäki kertoo, että Turun Aurajoen varrella olevat puut koristellaan keväisin eri järjestöjen toimesta neulegraffiteilla. Yhte-

”

Äidin kuoleman jälkeen neulominen oli minulle lohtua antavaa surutyötä. nä keväänä niissä käytettiin Ukrainan värejä, sinistä ja keltaista.

Myös villapaidoilla voi ilmaista näkemyksiään. Esimerkiksi Vaasan lähellä sijaitsevaan paikkakuntaan ja tv-ohjelmaan liittyvä Strömsö-paita aloitti varsinaisen kaarrokevillapaitaja kotiseutubuumin.

Mahlamäen mukaan netti on mullistanut myös neulomisharrastuksen. Netissä on valtava määrä neulomisyhteisöjä, joihin kuuluu harrastajia eri puolilta maailmaa. Mahlamäki on itsekin mukana useassa ryhmässä ja jakaa sosiaalisessa mediassa jonkin verran kuvia omista neuletöistään.

– Netin neuleyhteisöt ovat ystävällisiä ja kannustavia, esimerkiksi jonkun ensimmäiset sukat voivat saada paljon tsemppausviestejä.

Tiina Mahlamäki uskoo, että neulomalla pystyy oikeasti myös vaikuttamaan asioihin.

Enää ei ihmetytä sekään, jos mies kertoo harrastavansa neulomista.

– On hienoa, että naisen ja miehen roolit ovat moninaistuneet tässäkin. Neulominen ei tosiaankaan ole enää vain eläkeläismummon hommaa, Mahlamäki sanoo. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 5

– Tämän oopperan ytimessä on hengellisyys, sanoo nunnan asua sovittava mezzosopraano Tuija Knihtilä. Hänet nähdään karmeliittasisarista kertovassa oopperassa äiti Marien roolissa.

Uskonsa puolesta taistelevat nunnat Kansallisoopperan ohjelmistossa on nyt ainutlaatuinen Ranskan vallankumouksen aikaiseen luostariyhteisöön sijoittuva ooppera Karmeliittasisaret.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

F

rancis Poulencin ooppera Karmeliittasisaret perustuu Ranskan vallankumouksen keskellä eläneen karmeliittasisaren, äiti Marien, muistelmiin. Äiti Marie selvisi vuonna 1789 käynnistyneen vallankumouksen aiheuttamista kauhuista toisin kuin hänen kanssaan samassa luostarissa eläneet sisaret.

Tänä talvena Karmeliittasisaretooppera nähdään Kansallisooppe-

HY VÄN TÄHDEN. 83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

rassa ja äiti Marien roolissa mezzosopraano Tuija Knihtilä.

– Äiti Marie on hieno hahmo.

Hän on lempeä ja rakastava, mutta samalla erittäin vahva ihminen, joka ottaa kaaoksen keskellä ohjat käsiinsä.

– Oopperan musiikki on kiehtovan monipuolista kauniine melodioineen ja hengellisine hymneineen. Musiikki on hyvin puhuttelevaa ja puhdistavaa, Knihtilä sanoo.

Päätoimittaja Pauli Juusela Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

OOPPERAN KESKEISENÄ fiktiivisenä hahmona on aristokraattiperheen tytär Blanche de la Force, joka pakenee vallankumouksen aiheuttamaa ahdistusta luostariin.

– Teoksen isoina teemoina ovat vallankumouksen tuoma pelko ja ahdistus. Katsoja voi kuvitella, miten itse reagoisi, jos tällaista tapahtuisi nykypäivänä, Knihtilä sanoo.

– Kyseessä on myös taistelu kristinuskon olemassaolosta. Pappeja joudutaan piilottelemaan, eivätkä nunnat saa käyttää asujaan. ÄITI MARIE tahtoisi pelastaa Blanchen hengen, mutta epäonnistuu.

Kun hän haluaisi itse liittyä marttyyrisisarien joukkoon mestattavaksi, pappi estää häntä tekemästä sitä.

Painos 330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Oopperan traagista loppukohtausta Tuija Knihtilä pitää erityisen koskettavana: nunnat laulavat yhdessä ja sitten yksi kerrallaan vaikenevat giljotiinin kolahtaessa.

FRANCIS POULENCIN vuonna 1956 säveltämä Karmeliittasisaret esitetään nyt ensimmäistä kertaa Kansallisoopperassa. Olivier Pyn ohjaus sai ensi-iltansa Pariisissa vuonna 2013, ja se on kiertänyt siitä lähtien eri puolilla Eurooppaa.

Kansallisoopperalle teoksen ohjaa Daniel Izzo, ja sen kapellimestareina toimivat Hannu Lintu ja James Sherlock. ■ Karmeliittasisaret-oopperan ensi-ilta Kansallisoopperassa 26.1.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

MAIJA SAARI JA SIRPA PÄIVINEN

Mitä helvettiä? -podcastin toisella kaudella vieraina ovat Iriz Silander, Ali Jahangiri, Antti Kaikkonen, Kaisa Tammi, Irja Askola ja Pete Poskiparta.

Maailman levinnein kirja on hitti vankiloissa Ihmiskunta on arvioiden mukaan painanut noin 5–7 miljardia Raamattua. Bestselleriä luetaan paljon telkien takana, jossa mielessä pyörivät armo ja anteeksianto. Vankilassa tullaan uskoon ja hengellisiä palveluja käytetään paljon, kertoo vankilanjohtaja Kaisa Tammi, joka vierailee Raamattua eri näkökulmista käsittelevän Mitä helvettiä? -podcastin toisella tuotantokaudella.

Vankilassa rikoksen tekijälle voi tulla tarve sovittaa tekonsa. Mutta

onko kaikki paha, esimerkiksi ihmisen tappaminen, sovitettavissa?

Onko pahaa tehnyt aina paha?

Kaisa Tammen mielestä on tärkeää huomata elämän monimutkaisuus. Joidenkin ihmisten kuuluukin istua vankilassa, mutta on myös ihmisiä, joiden vankilassa pitäminen on väärin. Eivätkä kaikki pahat tekomme suinkaan vie vankilaan. Pahuutta ei saisi nähdä liian suoraviivaisesti niin, että on joitain toisia,

PALVELUASUMISTA JA HOIVAA IKÄIHMISELLE Palvelu- ja hoivakoti Wilhelmiina Tenhola tarjoaa senioreiden palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa Ruskeasuolla. Modernit tilamme ja ulkoilumahdollisuudet tukevat ikäihmisten toimintakykyä, yhdessä oloa ja aktiivisuutta. Tutustumistilaisuuksissa kerromme lisää talosta, asumisvaihtoehdoista ja palveluistamme.

Näin asukkaamme kertoo asumisestaan: ”Voin olla muiden seurassa tai yksikseni - on valinnanvapaus.

Minulla on luottavainen ja turvallinen olo asua täällä.”

jotka tekevät pahaa, ja sitten olemme erikseen ”me hyvät”.

– Jos toisista tehdään pelottavia ja vieraita, niin meillä kaikilla on turvattomampaa, Tammi sanoo.

Raamattu on kulunut myös piispa emerita Irja Askolan käsissä. Elämän eri vaiheissa kristinuskon pyhä kirja on näyttäytynyt hänelle hyvin eri tavoin, ja on sitä joskus käytetty myös aseena häntä vastaan.

Mitä helvettiä? -podcastissa Askola pohtii Raamattua ja luopumista ja toteaa, että luopuminen on oikeastaan elämän perusasetus, mutta se johtaa myös uusiin alkuihin.

Eläköitymisensä jälkeen hän itse hengitteli ja luopui kolme kuukautta, kunnes aloitti vapaaehtoishommat päiväkodissa.

– Päiväkodissa kävin lasten kanssa paljon syvempiä teologisia keskusteluja kuin konsanaan piispainkokouksessa, Suomen ensimmäinen naispuolinen piispa muistelee.

Muita podcastin vieraita ovat mentalisti Pete Poskiparta (aiheena taikuus ja Raamattu), stand up -koomikko Ali Jahangiri (huumori ja Raamattu), kansanedustaja Antti Kaikkonen (sota ja Raamattu) ja viihdetoimittaja Iriz Silander (viihde ja Raamattu).

Silander luki Ison kirjan kannesta kanteen ja veisteli sieltä viihdeotsikoita: ”119-vuotias Mooses juhlistaa syntymäpäivää – paljastaa mannareseptin salaisen osan!” ja ”Maria ja Joosef paljastivat polyamorisen suhteen – Jeesus-vauvan oikea isä onkin Jumala!”

TUURE HURME Visa Viljamaan ja Ville Kormilaisen luotsaaman Mitä helvettiä?

-podcastin uudet jaksot kuunneltavissa esim. Spotifyssa ja osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/mitahelvettia.

Oletko eronnut tai jäänyt leskeksi?

Hae mukaan Eläkeliiton järjestämille kursseille!

Erosta eheäksi® -kurssit on tarkoitettu avo- tai avioeron kohdanneille yli 50-vuotiaille.

Yhtäkkiä yksin® -kurssit on suunnattu yli 50-vuotiaille leskeksi jääneille.

Eläkeliitto järjestää sopeutumista tukevia kursseja yli 50-vuotiaille, vähintään puoli vuotta ja pääsääntöisesti korkeintaan kolme vuotta aiemmin eronneille tai leskeksi jääneille henkilöille. Kurssien tavoitteena on uusien näkökulmien saaminen muuttuneeseen elämäntilanteeseen ja oman identiteetin uudelleen rakentaminen. Tarkoituksena on löytää oma, uusi elämänpolku. Leskeyteen ja eroon liittyviä asioita käsitellään kursseilla yhdessä vertaisten kanssa ammattilaisten ohjauksessa.

Kurssit ovat maksuttomia matkakuluja lukuun ottamatta. Osallistuminen ei edellytä Eläkeliiton jäsenyyttä. Kurssit järjestetään Lehmirannan lomakeskuksessa, Salossa.

Seuraavat Erosta eheäksi -kurssit: Erosta eheäksi® -kurssi 8.-12.4.2024 Erosta eheäksi® -kurssi 25.-29.6.2024 Seuraavat Yhtäkkiä yksin -kurssit: Yhtäkkiä yksin® -kurssi 16.-20.4.2024 Yhtäkkiä yksin® -kurssi 11.-15.6.2024 Yhtäkkiä yksin® -kurssi 15.-19.10.2024 Lisätietoja kursseista ja ohjeet niille hakemiseen: www.elakeliitto.fi tai numerosta 040 7257 340 / sopeutumista tukevien kurssien suunnittelija

Autuaita ovat he, jotka saavat viikoittain sähköpostiinsa Kirkko ja kaupungin ilmaisen uutiskirjeen.

Tilaa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/uutiskirje

Varaa yksityisesittely tai osallistu tutustumisiltoihin: jokaisena helmikuun torstaina klo 17 Paikka: Wilhelmiina Tenholan ravintola, Tenholantie 10, H-siipi.

Varaukset ja ilmoittautumiset: wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 044 7060 139 tai 050 577 1666.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 7

– Ihmiset jaksoivat kovissa paikoissa paljolti hengellisyyden avulla, sanoo 1800-luvulle sijoittuvan elokuvan ohjannut Tiina Lymi.

Nainen meren armoilla Tiina Lymi haluaa kertoa Myrskyluodon Maija -elokuvan kautta rakkauden ja hyväksytyksi tulemisen tärkeydestä.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ANTTI RINTALA

A

nni Blomqvistin 1970-luvulla kirjoittamasta Myrskyluotosarjasta on tehty tvsarja ja monenlaisia näyttämöversioita.

Nyt Tiina Lymi on ohjannut aiheesta elokuvan, johon hän on tehnyt myös käsikirjoituksen.

1800-luvun Ahvenanmaalle sijoittuvan ruotsinkielisen Myrskyluodon Maija -elokuvan päähenkilöinä Maijana ja Jannena nähdään ruotsalaisnäyttelijät Amanda Jansson ja Linus Troedsson.

Nuori pari lähtee tuuliselle ahvenanmaalaissaarelle kalastajiksi.

8 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

Kun perhe kasvaa, elämä meren armoilla vaatii paljon rakkautta ja sitkeyttä.

Tarinan sankariksi nousee Maija, josta kasvaa kovien kokemusten myötä itsenäinen nainen.

– Meri antaa elannon, mutta se voi myös tappaa. Sehän on lähellä jonkinlaista jumaluutta, Lymi sanoo.

– Kuvauksia ei tehty Ahvenanmaalla oikeasti saaressa, mutta siitä huolimatta olosuhteet olivat säiden vuoksi välillä haastavat. Meillä oli kuitenkin niin itkettävän hieno työryhmä, että sen avulla jaksoi eteenpäin.

RAKKAUDEN JA TYÖNTEON ohella Myrskyluodon Maijan keskeisenä teemana on hengellisyys. Elokuvassa pohditaan, millainen Jumala on ja mikä on kristinuskon ydinsisältöä.

– Maijan uskossa on vahvana armon käsite. Ollessaan englantilaisten vankina saarella hän sanoo sotilaita vihaaville lapsilleen, ettemme toivo kenenkään kuolemaa, emme edes vihollisen, Tiina Lymi kertoo.

– Aikakausi on sillä tavalla kiinnostava, että vanhat kansanuskomukset ja henkiolennot elävät vielä väkevinä kristinuskon rinnalla.

Kun Maija esimerkiksi synnyttää ensimmäistä lastaan, hän pyytää avuksi näitä voimia. Muistan myös oman isomummoni viljelleen erilaisia sanontoja ja loitsuja. Toisaalta, jos Jumala on läsnä kaikkialla, miksi hän ei voisi olla myös käärmeessä, puussa tai meressä.

Elokuvan henkilöt suhtautuvat ylipäätään elämään ja kuolemaan luontevasti. Kun Maija nuorena tyttönä järkyttyy nähdessään sekä syntymän että kuoleman yhtä aikaa, hänen äitinsä toteaa, että ne vain kuuluvat elämään.

– Elämä saattoi olla tuolloin aika rajua, kun usein lapsiakin kuoli eri syistä. Ihmiset jaksoivat kovissa paikoissa paljolti juuri hengellisyyden avulla.

MYRSKYLUODON MAIJA -elokuvassa vilahtaa silloin tällöin kettu. Tiina Lymin mukaan myyttinen kettu muistuttaa siitä, ettei kukaan ole täällä yksin.

– Maija ei halua lähteä saarelta miehensä ja poikansa kuoleman jälkeen, koska hän ajattelee olevansa siellä turvassa. Saarella ovat kaikki ne ihmiset, joita hän rakastaa, myös ne, joita ei enää ole.

Elokuva kuvaa kiinnostavasti 1800-luvun naisen asemaa. Kun Maija näkee kauppamatkalla naisen, joka osaa lukea, hän haluaa oppia itsekin lukemaan. Jannen kuoltua Maija rohkenee pyytää rahanlainaajalta lainaa kaljaasin rakentamiseen. Tämä epäilee lesken maksukykyä, mutta lopulta hän myöntää lainan samassa huoneessa kirjaa lukevan vaimonsa kehotuksesta. Kuinka ollakaan, vaimo lukee John Stuart Millin teosta Nai­ sen asema.

– Pystyn hyvin samastumaan Maijaan tämän kysyessä, miksi olen vähemmän vain siksi, että olen nainen. Toive siitä, että hyväksykää minut naisena ja ihmisenä, liittää hänet tähän päivään, Lymi sanoo.

– Maijan kyky kieltäytyä vihaamasta ketään kumpuaa kuitenkin siitä, että hänet on hyväksytty lapsuudessa ja parisuhteessa sellaisena kuin on. Jos sellaista ei koskaan koe, ei voi kasvaa ihmisenä täyteen potentiaaliin.

Lymi itse on raivannut vuosien mittaan tiensä näyttelijästä ohjaajaksi ja käsikirjoittajaksi. Myrs­ kyluodon Maija on hänen viides pitkä elokuvansa, jonka lisäksi hän on ohjannut tv-sarjoja ja teatteriesityksiä.

– Nautin siitä, että minulla on lupa luoda maailmoja ja olla niistä myös vastuussa.

TIINA LYMIN henkilökohtaisesti tärkeimpiin ohjaustöihin kuuluu kolme vuotta sitten Ylellä esitetty tvsarja Sisäilmaa. Työelämän paineista humoristisesti kertova sarja sai alkunsa Lymin ärsyyntymisestä siihen, että yhteiskunnan arvopohja, johon kuuluu heikommista huolehtiminen, on rapautumassa.

– Olen itse hyvinvointiyhteiskunnan tuote. Olin yksinhuoltajan lapsi, mutta sain opiskella ja tehdä asioita, joihin kykyni riittivät. Sain myös tukea tarvittaessa.

”

Kirkko ja kaupunki -lehteä jaetaan osoitteellisena 330 000 talouteen pääkaupunkiseudulla

Meri antaa elannon, mutta se voi myös tappaa. Sehän on lähellä jonkinlaista jumaluutta.

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen @kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva @kotimaa.fi

– Nyt monen poliitikon ajatuksena tuntuu olevan, että vähävaraiset ja työttömät ovat laiskoja narkkarijuoppoja ja joutavat lapsineen kadulle. Ihmettelen, mitä yhteiskunnalle lopulta maksaa se, jos lapset eivät saa harrastaa eikä heille tarjota muitakaan mahdollisuuksia toteuttaa itseään.

Tällä hetkellä Lymillä on työn alla tv-sarja Queen of Fucking Every­ thing, jonka kuvaukset alkavat helmikuussa.

– Sarja on pohjimmiltaan moraliteetti, ja se kertoo 50-vuotiaan naisen radikaalista muutoksesta.

Keskeisenä kysymyksenä on, mihin rakkaudettomuus voi johtaa ja millä eväillä ihminen voi nykyään maailmassa pärjätä. ■ Myrskyluodon Maija nyt elokuvateattereissa.

Muistisairaiden läheisille ryhmäterapeuttinen intensiiviryhmä Oletko vaikeassa tilanteessa läheisesi muistisairauden takia?

Kaipaisitko tukea ja mahdollisuutta keskustella kohtalotoverien kanssa?

Haluaisitko löytää uusia keinoja selviytyäksesi paremmin?

Tule mukaan!

Ryhmässä voit

• tulla kuulluksi omassa tilanteessasi • saada lisää voimavaroja ja uskoa omaan selviytymiseesi • ymmärtää paremmin omia luonnollisia reaktioitasi ja tunteitasi muistisairaan läheisenä • saada turvallisen paikan käsitellä tuskallisiakin asioita • saada keinoja ja menettelytapoja hankaliin vuorovaikutustilanteisiin • kohdata terveitä aikuisia, jotka elävät samantapaisissa olosuhteissa • oppia muilta osallistujilta lisää muistisairauksista ja niihin suhtautumisesta

Ryhmä toimii näin:

ISTOCK

• Alkuhaastattelussa ryhmän ohjaajan kanssa selvitätte, sopiiko ryhmä sinulle.

Ryhmään mahtuu 8–15 henkilöä.

• Ryhmä kokoontuu kolme kertaa päivän kerrallaan. Koko päivä lounaineen vietetään yhdessä. Älä tee muita varauksia.

• Ryhmässä tutustutaan, vaihdetaan kokemuksia ja tutkitaan osallistujien omia tilanteita toiminnallisin menetelmin.

• Luottamuksellisuuteen sitoutuminen on osallistumisen edellytyksenä.

• Omia asioita voi tuoda esille sen verran kuin itse haluaa.

• Osallistuja sitoutuu koko kolmen päivän prosessiin, jona aikana ryhmään ei tule uusia jäseniä.

Ryhmä kokoontuu vetäjän omassa rauhallisessa tilassa Etu-Töölössä Pohjoisella Rautatiekadulla (00100 HKI) torstaisin 7.3., 21.3. ja 11.4. klo 9.00–16.30.

Ajanvaraus ilmaiseen alkuhaastatteluun 31.1.2024 mennessä.

Haastattelu helmikuun alussa ja jos päätät osallistua, ilmoittaudu sitovasti maksamalla osallistumisesi 12.2.2024 mennessä.

Kokonaishinta 750,00 € (0 % ALV) sis. alkuhaastattelu + 3 pv ryhmäterapiaa Varaa aika alkuhaastatteluun ryhmän ohjaajalta joko sähköpostitse pirkko.hurme@perendie.fi tai hänen websivuiltaan yhteydenottolomakkeella www.pirkkohurme.com

Mistä löydät hiljaisuuden?

Kerro anonyymisti, millä tavalla hiljennyt ja miten olet löytänyt hiljaisia hetkiä arjen keskellä. Vastanneiden kesken arvotaan laadukas villaviltti. Vastaa kyselyyn osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Soita rohkeasti ja kysy lisää: Pirkko Hurme

psykologi, psykoterapeutti ET+VET Puh +358 40 505 6900

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 9

Keskiajan ihmisille pyhimykset olivat läheisiä auttajia Uskonnollinen ajattelu läpäisi keskiajalla koko elämänpiirin.

Työtkin rytmitettiin pyhimyskalenterin mukaan, kertoo arkeologi ja tietokirjailija Ilari Aalto. Hän kokeili seurata keskiajan vuodenkiertoa.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT SUVI ELO

S

uuren kirkon holvit on koristeltu maa­ lauksin. Sivualttareilla on värikkäi­ tä pyhimyspatsaita. Pääalttarilla pap­ pi toimittaa messua. Kirkkoon on ke­ rääntynyt monenkirjava joukko py­ hiinvaeltajia. Osa on tullut ulkomailta asti pyytämään apua Pyhältä Henrikiltä, jonka luut ovat kirkon tärkein reliikki eli pyhäinjään­ nös.

Siellä olisi ollut mielellään pyhiinvaeltajan kengissä myös arkeologi ja tietokirjailija Ilari Aalto. Hänestä olisi ollut kiinnostavaa nähdä Tu­ run tuomiokirkko alkuperäisessä loistossaan ja tarkkailla hetki keskiajan uskonnollista elämää.

Aikakoneen puuttuessa Aalto on uppoutunut keskiaikaan tutkimalla ja harrastamalla sitä. Hä­ nen työpaikkansa Aboa Vetus Ars Nova ­museo si­ jaitsee kivenheiton päässä Turun tuomiokirkosta.

Keskiajalla Turku oli Suomen kirkollinen kes­ kus ja Turun hiippakunta, joka kattoi koko Suo­ men, oli laajuudeltaan yksi Euroopan suurim­ mista. Hiippakunnan reunamailta, Karjalasta ja Savosta, matkat lähimpään kirkkoon olivat sato­ jakin kilometrejä, eikä teitä ollut. Kirkossa käy­ tiin ehkä muutaman vuoden välein.

– Helposti ajatellaan, että keskiaika olisi länti­ sessä Euroopassa ollut kirkon voimakkaasti kont­ rolloimaa. Kirkko olikin tärkeä taustavaikuttaja monessa asiassa ja sillä oli paljon maallista val­ taa, mutta ei se mikään ajatuspoliisi olisi edes pystynyt olemaan, Aalto sanoo.

– Turun piispalla tai papistollakaan ei ollut mi­ tään mahdollisuuksia valvoa sitä, miten seura­ kuntalaiset uskoivat tai toimivat. Uskonnolliseen moninaisuuteen suhtauduttiin keskiajalla paljon sallivammin kuin esimerkiksi luterilaisen puh­ dasoppisuuden aikana 1600­luvulla, jolloin kirk­ ko toden teolla lähti kitkemään väärinä pidetty­ jä ajatuksia.

KESKIAJASTA ON Ilari Aallon mukaan vaikea pu­ hua puhumatta uskonnosta ja kirkosta – olkoon­ kin, että keskiajan ihmiset eivät tunteneet sellais­ ta käsitettä kuin uskonto.

– On aika myöhäinen ajatus erottaa uskonto muusta elämästä. Uskonnollinen ja kristillinen ajattelu läpäisi keskiajalla koko elämänpiirin, oli kyseessä sitten talonpoika tai porvari, Aalto sa­ noo.

10 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

Hänen mukaansa keskiajan usko oli hyvin ko­ kemuksellista. Siihen kuuluivat pyhiinvaellukset ja vuorovaikutus pyhimysten kanssa. Pyhiinvael­ luksilla kävivät kaikki kansankerrokset. Tavalli­ nen kansa teki muutaman päivän pyhiinvaelluk­ sia lähikirkkoihin, kun taas rälssi ja papisto pys­ tyivät matkustamaan aina Roomaan ja Jerusale­ miin asti.

– Aivan keskeistä oli usko siihen, että pyhi­ mykset olivat esirukoilijoita ihmisen ja Juma­ lan välissä ja että he aktiivisesti vaikuttivat täs­ sä maailmassa. Talonpojalle pyhimykset olivat lä­ heisiä auttajia, melkeinpä ystäviä. Heitä pidettiin jopa eräänlaisina kauppakumppaneina, joiden kanssa tehtiin diilejä: jos autat minua tässä, mi­ nä puolestani toimin näin ja näin. Se on minusta hellyttävää, Aalto sanoo.

PYHIMYSTEN ASEMASTA kertoo Ilari Aallon mukaan paljon se, että vaikka Ruotsista – ja Suomesta sen osana – tuli jo 1500­luvulla pro­ testanttinen maa, katoliset pyhimykset säilyi­ vät osana kansankulttuuria pitkälle 1800­luvul­ le asti.

Iso syy pyhimysten vankkaan asemaan oli se, että vuodenkiertoa rytmitti kirkollinen kalente­ ri pyhimysten muistopäivineen. Kalenteri ei mää­ rännyt vain paastoja ja juhlapyhiä, vaan pyhi­ mysten muistopäivät antoivat aloitus­ ja lopetus­ päivät erilaisille arjen töille, kuten karjan pääs­ tämiselle ulos, heinätöille, sadonkorjuulle ja teurastukselle.

Eri pyhimysten suosiota voi Aallon mukaan arvioida sen perusteella, keille kirkkoja omistet­ tiin, ja myös siitä, keiden nimiä lapsille annettiin.

Pyhimyksistä ihan omassa sarjassaan oli Neitsyt Maria. Muut suositut pyhimykset olivat joko var­ haiskristillisiä pyhimyksiä, kuten Pyhä Katariina Aleksandrialainen ja Pyhä Laurentius, tai tuon ajan pohjoismaisia pyhiä, kuten Pyhä Henrik, Py­ hä Birgitta ja Pyhä Olavi.

– Eri aikoina oli myös trendipyhimyksiä. Myö­ häiskeskiajan kriisit, kuten pahat katovuodet ja paiseruttopandemia, vaikuttivat uusien pyhimys­ ten nousuun. Yksi näistä oli Pyhä Ursula, joka le­ gendansa mukaan oli surmattu nuolella ja jonka siksi uskottiin suojaavan ruton ja muiden tartun­ tatautien tuomalta odottamattomalta kuolemal­ ta, Aalto kertoo.

Ilari Aallon työpaikalla Aboa Vetus Ars Nova -museossa on keskiaikaiseen kellariin tehty ekumeeninen Pyhän Annan kappeli, joka vihittiin vuonna 2001.

Keskiajan pyhiinvaeltajat toivat muistona ja todisteena vaelluksestaan tinasta tai lyijystä valetun merkin. Tämä pyhää Servatiusta esittävä pyhiinvaellusmerkki on Maastrichtista. Samanlainen on löytynyt Turun kaivauksissa.

PYHIMYSKULTIN RINNALLA ja osin siihen sulau­ tuneena keskiajalla vaikutti vanha esikristillinen kansanusko jumalineen, haltioineen, tonttuineen ja esivanhempineen.

– Tavallisen talonpojan elämä keskiajalla oli haastavaa, joten oli tärkeää, että erilaisia auttajia oli mahdollisimman paljon. Ymmärrän oikein hy­ vin, että haluttiin sekä kääntyä rukouksissa pyhi­ mysten puoleen että uhrata kodinhaltioille ja esi­ vanhemmille, Ilari Aalto sanoo.

Jotain erilaisten uskomusmaailmojen rinnakkain­ elosta kertoo 2000­luvun alussa tehty löytö. Tu­

USKOMUSTEN MONET KERROKSET tulevat näkyviin myös Vuosi keskiajan Suomessa -kirjassa (Atena 2023), jonka Ilari Aalto on tehnyt yhdessä puolisonsa, kuvataiteilija Elina Helkalan kanssa. Pariskunta on harrastanut jo pitkään keskiajan elävöittämistä ja osallistunut keskiaikatapahtumiin. Kirjaa tehdessään he seurasivat keskiaikaista vuodenkiertoa askareineen ja juhlapyhineen. He esimerkiksi raivasivat rintamamiestalonsa puutarhaan kolmen neliömetrin kokoisen ruispellon. Jo ennestään siellä kasvoi keskiaikaisten lääkekasvien yrttitarha.

– Olen kyllä iloinen, ettei elantomme ollut siitä kasvimaasta kiinni. Sato jäi laihaksi: ensimmäisenä vuonna maasta nousi viisi kortta. Tänä vuonna sentään jo toistasataa, Aalto kertoo nauraen.

”

Suomesta ei ole mitään näyttöä siitä, että kirkko olisi keskiajalla yrittänyt kitkeä kansanuskomuksia.

1400-luvulla valmistetun Codex Aboensis -lakikäsikirjoituksen marginaaliin on piirretty tarpeillaan kyykkivä mies, jota sika häiritsee. Ruotsinkielisessä puhekuplassa lukee kursailemattomasti ”Olen paskalla, ajakaa sika pois”.

Viittä Isä meidän -rukousta ja viittäkymmentä Ave Maria -rukousta rytmittävä rukousnauha oli tärkeä myöhäiskeskiajan katolisessa hengellisyydessä.

run tuomiokirkon vieressä tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa esiin tulleen 1300-luvun rakennuksen lattian alta paljastui kätkö, jossa oli saamelaisen noitarummun vasara ja jonkinlainen taikasauva.

– Tällainen kansanusko siis eli vahvana aivan tuomiokirkon juuressakin ja varmaan vielä vahvempana syrjäisemmillä seuduilla. Keskiajan talonpojat eivät ilmeisesti nähneet ristiriitaa siinä, että he noudattivat kansankulttuurin tapoja kristillisten tapojen rinnalla. Ja näyttäisi myös siltä, että kirkko katsoi näitä tapoja aika pitkälti sormiensa välistä, Aalto arvioi.

– Keskiajan vanhimmat kivikirkot rakennettiin usein vanhoille pyhille paikoille, joten tietoista vanhan, tärkeän paikan haltuunottoa varmaankin tapahtui. Mutta Suomesta ei ole mitään näyttöä siitä, että kirkko olisi keskiajalla yrittänyt kitkeä kansanuskomuksia tai esimerkiksi kaatanut pyhiä puita, mitä tapahtui Itämeren etelärannikolla.

Aalto lisää, että ainakin joissakin paikoin myös papit olivat mukana viettämässä Ukon vakkoja, joka oli esikristilliseltä ajalta periytyvä kylvöajan rituaali.

Vaikka satoa ei juuri tullut, kokeilu muistutti siitä, kuinka tärkeää keskiajan talonpojalle oli ajoittaa työt oikein. Se oli heille hengissä pysymisen edellytys, ja siksi vuodenkierron vaiheet tuntuivat ihan eri lailla merkityksellisiltä kuin nykyään.

Raskaan arkisen uurastuksen vastapainoksi juhlat ja pyhäpäivät olivat tärkeitä. Niihin valmistauduttiin huolella ja niitä vietettiin perusteellisesti. Kirkkovuoden pyhiin liittyi myös tarkkoja paastosääntöjä ja työkieltoja.

Omassa kokeilussaan Aalto huomasi pian, että keskiaikaisten paasto- ja pyhäpäivien noudattaminen oli välillä hankalaa.

– Joulua, pääsiäistä ja juhannusta on helppo viettää, koska koko yhteiskunta tekee niin. Mutta monia keskiajan talonpojalle tärkeitä juhlapyhiä ei nykyisin vietetä, ja niiden viettäminen ilman yhteisöä oli vaikeaa, vaikka siihen pyrinkin.

Aalto on silti omaksunut muutaman vanhan pyhimyskalenterin päivän rytmittämään omaa vuottaan. Pyhän Henrikin päivänä tammikuussa hän käy vesperissä tuomiokirkossa. Pyhän Ursulan muistopäivänä 21. lokakuuta hän tekee pienen pyhiinvaelluksen Turun suurtorille, jossa keskiajalla sijaitsi Pyhän Ursulan kilta.

Yksi vuoden taitekohta Aallolle on Pyhän Andreaksen päivä 30. marraskuuta.

– Toinen nimeni on Andreas, joten se on siksikin tärkeä päivä. Se on minulle pysähtymisen päivä, josta alkaa jouluun orientoituminen. Vanha sanontakin neuvoo, että ”Antti pyhät aloittaa”. ■

Kuinka selviäisit keskiajan Suomessa? Tee testi osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 11

Lähemmäs taivasta Lotta Hintsa ei valloita vuoria vaan keskittyy ottamaan askelen kerrallaan. ”Merkitys ei löydy huipulta. Se löytyy matkalta”, hän sanoo.

TEKSTI JANNE FLINKKILÄ KUVA JOONAS BRANDT

B

ecause it’s there. Koska se on olemassa.

Näin vastasi englantilainen George Mallory (1886–1924), kun häneltä kysyttiin motiivia pyrkiä Mount Everestin huipulle.

Lotta Hintsa, 35, on kiivennyt vuorille työkseen vuodesta 2019 asti. Miksi?

– Mielestäni tuo on tosi hyvä vastaus. Olen seurannut siskoni kaksivuotiasta poikaa, ja jos on jotain kiivettävää, sinne päälle hän menee. Mulle on varmaankin jäänyt lapsuudesta päälle sama vietti, Hintsa sanoo ja naurahtaa.

Iso kysymys innoittaa pohdiskelemaan lisää.

Lähemmäs taivasta nouseminen kirjaimellisesti kohottaa arjen yläpuolelle. Siellä ihminen myös tajuaa pienuutensa. Hyvällä tavalla, Hintsa lisää.

Missään nimessä hän ei sano valloittavansa vuoria.

– Jos vuori tiputtaa kiven tai lumi lähtee vyörymään, ihminen ei mahda sille mitään. Ei vuorta voi valloittaa, mutta vuoren kanssa voi lähteä tanssimaan ja leikkimään ja katsoa, kuinka pitkälle pääsee. Se on hauskaa ja herättää eloon.

lee viime vuoden tunteitaan. Osa liittyy vuorikiipeilyyn, osa arkeen lähempänä maankamaraa.

– Minulla on ollut tosi paljon haasteita henkilökohtaisessa elämässä ja terveydessä. Jos en olisi harjoitellut vuorilla epämukavuuden sietokykyä, viime vuosi olisi ollut aivan helvetillinen, hän sanoo.

Hintsa uskoo siihen kliseeksi asti toistettuun väitteeseen, että ihminen kasvaa, jos hän uskaltaa hakeutua epämukavuusalueelle. On helppo kuvitella, että nopeusnousu melkein seitsemän kilometriä korkean Aconcaguan huipulle on sangen epämukavaa. Hintsa korostaa, että se on epämukavuutta, jonka hän on vapaaehtoisesti valinnut.

– Silloin siitä tulee peliä ja ongelmanratkaisua, josta sytyn. Jopa odotan sitä hetkeä, että alkaa tuntua pahalta. Sittenhän peli vasta alkaa. Omaa mieltään vastaan voi joko taistella tai alkaa tehdä yhteistyötä sen kanssa.

KUN LOTTA HINTSA puhuu ammatistaan, tarinat kimpoilevat vertauskuvallisuuden ja konkretian välillä. Ilmeisesti vuorilla on ihmiseen sellainen vaikutus. Pidettiinhän maailman kuuluisin saarnakin vuorella.

Kesäkuussa 2016 Hintsa kiipesi 5 895 metriä korkealle Kilimanjarolle. Askel askeleelta hän sinnitteli kohti huippua ja ehti jo huokaista helpotuksesta – kunnes tajusi, että valehuipun takana siintääkin vielä korkeampi kohta. Afrikan korkein vuori petkutti Hintsaa useamman kerran ennen kuin hän vihdoin saavutti oikean huipun.

Kilimanjarolle kiipeämisen jälkeen Hintsa kirjoitti graduaan Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun. Epätoivoisina hetkinä hän visualisoi mielessään Kilimanjaron valehuiput.

– Kiivetessä oli lopulta pakko ajatella, että okei, mun ei tarvitse edes tietää, missä se huippu on, kunhan vain menen oikeaan suuntaan. Vaikka tietäisinkin, en pystyisi tekemään tätä yhtään nopeammin. Ainoa tapa päästä perille on keskittyä ottamaan askel kerrallaan.

Sekin sinnittely palkittiin. Alkuvuodesta 2018 gradu vihdoin valmistui ja Hintsasta tuli kauppatieteiden maisteri.

Jos en olisi harjoitellut vuorilla epämukavuuden sietokykyä, viime vuosi olisi ollut helvetillinen.

ILOA, SURUA, PELKOA, epävarmuutta, ihmetystä, innostumista, onnistumisia, pettymyksiä, voimaantumista ja irti päästämistä. Tuoreen Elämäni vuoret 2 -kirjan esipuheessa Lotta Hintsa luette-

12 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

”

Sairaudesta, surutyöstä tai ihmissuhdekriisistä selviäminen on toisenlaista taistelua. Elämä on silloin tuupannut epämukavuusalueelle, jota ei ole itse saanut valita. Sellaisen läpi tarpomiseen Hintsa käyttää vuorilta haettuja työkaluja.

Arjen tasalla tämäkin Hintsan esimerkki on vertauskuvallinen, mutta kilometrien korkeudessa se oli todellisuutta: Myrskylle voi huutaa niin kovaa kuin haluaa, mutta se ei kuuntele. Oma raivoaminen ei myrskyyn vaikuta. Se vain tuhlaa energiaa. Sen sijaan itseensä voi vaikuttaa: opetella rentoutumaan keskellä myrskyä.

– Usein ihminen yrittää kontrolloida asioita, joita ei pysty kontrolloimaan. Kun se ei onnistukaan, iskee epätoivo.

VUORIKIIPEILY HERÄTTÄÄ dramaattisia mielikuvia rajuista luonnonvoimista, henkeäsalpaavista maisemista ja yli-inhimillisistä ponnisteluista. Suurin osa lajista on Lotta Hintsan mukaan kuitenkin ihan vain tylsyyden sietämistä. Sitäkin täytyy opetella.

Kotiarjessa kuntotreeni voi olla loputonta monotonista stepperin polkemista. Kun pääsee vuorelle, perusleirissä voi joutua odottelemaan sopivaa säätä parikin viikkoa ilman sudokuja kummempaa ajanvietettä. Itse kiipeilysuorituskin vaatii luovan ongelmanratkaisun vastapainoksi myös silkkaa yksitoikkoista puurtamista.

– Tässä lajissa täytyy osata viihtyä oman päänsä sisällä. Parhaimmillaan monta tuntia kestävässä nopeusnousussa pääsee tilaan, jossa aika katoaa, kun suoritukseen keskittyy askel ja liike kerrallaan. Yhtä vahvoja hetkessä elämisen paikkoja en ole muualta löytänyt.

Tylsinäkään hetkinä keskittyminen ei saa herpaantua. Hintsa sai siitä viime syksynä kivuliaan opetuksen. Hän kompastui riippusillalla matkalla perusleiriin Nepalin Himlung-vuorelle ja sai pahan aivotärähdyksen. Sen piti olla leppoisa siirtymätaival ennen kiipeilyä, mutta matka päättyi sairaalareissuun ja lennätykseen kotiin. Muistoksi jäi arpi otsassa – sekä yhä vaivaava aivotärähdyksen jälkioireilu.

– Kun matkalla sairaalaan ei tiedetty, onko minulla kallonmurtuma, se sai miettimään kuolemaa tosi pragmaattisella tasolla. Jos isku olisi osunut toiseen kohtaan päätä, en olisi kertomassa tätä tarinaa. Lopulta tuli kiitollisuus siitä, että onneksi se meni näin. Kiitos, että saan jatkaa elämää. ”Kuoleman uhmaaminen” on Hintsalle yhtä vastenmielinen ilmaisu kuin ”vuorten valloittaminen”. Hän sanoo pelaavansa vuorilla šakkia eikä venäläistä rulettia. Hänelle kiipeily ei ole uhkapeliä vaan vuoren lukemista, sääolojen ennakointia, riskien minimointia ja oman rajallisuuden hyväksymistä.

– Tässä lajissa on niin isot panokset, ettei omia rajojaan voi ylittää. Väsyneenäkin pitää tehdä oikeita valintoja.

JOKAINEN VUORIKIIPEILIJÄ kerää huiputuksia.

Lotta Hintsa on päässyt Kilimanjaron ja Aconcaguan lisäksi muun muassa Alppien korkeimman vuoren Mont Blancin huipulle. Yhteensä huiputuksia on kertynyt ”varmaan sata”. Hänen nykyinen ykköslajinsa on nopeusnousu, jossa kilpaillaan paitsi itseä myös kelloa vastaan.

Kaikki tämä houkuttelee mittaamaan itseään saavutuksilla. Hintsa tiedostaa, että se on vaarallista. Merkitys täytyy löytää matkalta, ei huipulta.

– Saavutukset ovat vain pieniä häilyviä hetkiä.

Niiden varaan ei voi onnea rakentaa.

Hintsa kertoo jälleen esimerkin. Hänen entinen puolisonsa ja valmentajansa Don Bowie yritti vuosikausia huiputtaa 8 091 metriä korkean Annapurnan. Vasta kuudennella kerralla Bowie onnistui.

– Don palasi 11 vuoden aikana kerta toisensa jälkeen vuorelle saadakseen seistä seitsemän minuuttia sen huipulla. Jos hän ei olisi nauttinut koko matkan aikana saamistaan kokemuksista ja opeista, hän olisi tuhlannut noiden minuuttien takia 11 vuotta elämästään.

Huomaamattaan Hintsa on palannut saman kysymyksen äärelle, josta haastattelu alkoi. Miksi hän kiipeilee? Ehkä syvin vastaus ei löydykään sanoista vaan hetkistä, jolloin hän mykistyy.

– Kun tunnen olevani vahvasti elossa, katson vuorelta alas kaikki aistit auki ja näen järjettömän upeita maisemia, on vaikea lähteä kieltämään sitä, etteikö Jumalaa olisi olemassa. Se on minulle todistusaineistoa. ■

Kuka?

Lotta Hintsa, 35, vuorikiipeilee ammatikseen. Hän asuu Helsingissä. Hintsa on kiivennyt mm. Aconcaguan (6 962 m), Kilimanjaron (5 895 m) ja Mont Blancin (4 811 m) huipuille. Hän on opiskellut Jyväskylän yliopistossa kauppatieteitä ja tehnyt Ugandassa vapaaehtoistyötä Caring Hands -järjestölle. Hintsa on vuoden 2013 Miss Suomi.

Mitä?

Urheilutoimittaja Laura Arffmanin kirjoittama Elämäni vuoret 2 ilmestyi joulukuussa 2023. Se on jatko-osa vuonna 2021 ilmestyneelle kirjalle. Äänikirja sisältää myös Hintsan omia vuorilla äänittämiä pohdintoja.

Motto

Give me a storm and I’ll go play in it.

(Antakaa minulle myrsky, niin menen leikkimään sen keskelle.)

RAKKAUS PÄÄTTYY SYYSTÄ Parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow kehottaa keskittymään omaan osuuteensa suhteessa: ”On ihme, että meillä ylipäänsä on parisuhteita!”

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

E

nsin melkein jokaisella oli narsistinen exä. Sitten oma erityisherkkyys aiheutti haasteita suhteeseen. Nykyään ero johtuu nepsypuolisosta tai omista nepsyoireista.

Kun vähän kärjistää, niin tällaisia trendejä parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow on kohdannut 14 vuoden aikana työskennellessään eronneiden ja eroa harkitsevien ihmisten parissa.

Vaikka erojen selitykset vaihtelevat, varsinaiset erosyyt ovat säilyneet samoina: ihminen haluaa olla rakastettu, turvassa ja oma itsensä. Erohalu herää, jos ei koe tulevansa rakastetuksi sillä tavoin kuin haluaisi.

Stolbow on kehittänyt Suomalaisen eroseminaarin ja vetänyt eroryhmiä, joista yksi nähtiin Ylen Eropäiväkirjat-sarjassa syksyllä 2023. Hän on itsekin eronnut kahdesta avioliitosta ja kasvanut eroperheessä. Kolmannen avioliittonsa hän solmi vuonna 2022.

Jos Stolbow tiivistäisi viestinsä eroa pohtiville yhteen sanaan, se olisi omavastuuosuus. Toisen käytöksen ja vaikuttimien pohtiminen on hänestä ajanhukkaa, koska jokainen voi lopulta vaikuttaa vain omaan toimintaansa. Siksi eroseminaarissa keskitytään siihen.

Jos joku sanoo, että exäni on narsisti, Stolbow pyytää häntä kysymään itseltään seuraavia asioita: – Miksi minua puhutteli sellainen käytös tai kohtelu, jota hän alussa tarjosi? Miksi minusta kasvoi ihminen, joka ei lähtenyt, kun henkinen väkivalta alkoi?

– Tavoitteena eivät ole itsesyytökset vaan oman toiminnan näkeminen. Kun tuntee askelmerkkinsä, oppii suojaamaan itseään paremmin tulevaisuudessa.

14 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

Parisuhdeneuvoja antavat usein psykologit ja psykoterapeutit, mutta Stolbow ei ole kumpikaan. Hän on filosofian maisteri, joka on opiskellut historiaa ja sukupuolentutkimusta. Häntä kiinnostaa suhteen menneisyys, ja sen syy- ja seuraussuhteet. Miksi suhde solmittiin?

– Suhteen alku paljastaa useimmiten sen vinoumat ja tulevat ongelmat.

EROSTA KERROTAAN MONESTI, että kasvoimme erillemme. Marianna Stolbowia kiinnostaa, mitä

”Enää ei tarvitse kävellä lasinsiruilla” Kirkko ja kaupunki kysyi viime vuonna lukijoiden erokokemuksia, joita tuli noin 130. Niitä on jutun lomassa. ”Rakastuimme hulluna ja muutimme heti yhteen kesällä 2021. Pian huomasin miehen kuluttavan alkoholia todella usein ja paljon.

Riitelimme tulisesti, ja pelkäsin usein riitojen päättyvän fyysiseen väkivaltaan, mutta ne jäivät henkisen väkivallan puolelle. Sain arvostelua, vähättelyä ja haukkumista.

Ero tapahtui pahimman riidan päätteeksi marraskuussa 2022. Lähdin ystäväni luokse pariksi viikoksi, ja kumppani jäi kotiin hoitamaan omaa muuttoaan. Sain oman asunnon. Enää ei tarvitse kävellä lasinsiruilla.

Pahinta oli eron tekeminen mielessäni ennen fyysistä eroamista. Kaikki sen jälkeen tapahtunut on ollut helpotusta ja kiitollisuutta. Sain vihdoin syötyä ja nukuttua, ahdistus helpotti ja olen pystynyt rakentamaan uutta elämääni.” Nainen, 37

”Tuli tunne, etten ole haluttu” ”Halusin erota, koska tuntui, että ollaan kavereita. Kaikki läheisyys loppui: yhdessäolo, seksi, suudelmat, halaukset. Tuli tunne, etten ole haluttu enkä haluttava.

On ollut vaikeaa, vaikka lähdin itse suhteesta. Mietin välillä, teinkö liian hätiköidyn päätöksen.”

Mies, 41 ”Erosin kymmenen avioliittovuoden jälkeen ihanasta aviomiehestäni, koska raskas perhearki vei suhteestamme läheisyyden eikä meillä ollut koskaan yhteistä aikaa. Hetkellinen ihastus ja kehut veivät mennessään.

Elin ehkä kuukauden uuden suhteen valheellisessa huumassa. Sen jälkeen olen katunut eroa ja kaivannut entistä miestäni yli seitsemän vuoden ajan. Antaisin mitä vain, että saisin tekoni tekemättömäksi.” Nainen, 55 ”Olimme 15 vuotta yhdessä. Parisuhde ei tuntunut enää parisuhteelta kummankaan mielestä. Viimeiset pari vuotta yritettiin, mutta aina palauduttiin samaan kaverifiilikseen.

Erosta on nyt vuosi. En ole vielä päässyt siitä täysin yli.” Mies, 37 ”Erosimme lähinnä siksi, että parisuhde alkoi olla yksipuolinen. Läheisyydestä ei ollut loppuvaiheessa tietoakaan. En jaksanut enää pitää suhdetta yksin kasassa.

Ero on ollut tunteiden vuoristorataa. Välillä on hyviä päiviä, mutta edelleen kaipuu toisen läheisyyteen on kova. Varmaan pahin on vielä edessä, kunhan pystyn kunnolla käsittelemään eroa.

Ainoa elämää helpottanut asia on se, ettei tarvitse kysellä lupaa, jos haluan viettää iltaa ystävien kanssa.” Mies, 39

sanonnan takana piilee. Mistä omiin suuntiin kurottautuminen alkoi?

Stolbowin mukaan etäisyys voi alkaa vaikkapa kehu-ummetuksesta. Puolisoiden väliltä puuttuu hyvä palaute, hellät sanat ja kosketuskin. Ystävällinen kosketus on hänestä kumppanin sanatonta kehumista.

Ihminen kaipaa rakkautta päästä varpaisiin.

Tämä on tärkeää: onko kumppanin kanssa tapana puhua kauniisti, halataanko kohdatessa, kosketetaanko toista ohi kulkiessa, katsotaanko televisiota lähekkäin? Stolbowin mielestä henkinen yhteys edellyttää kehoyhteyttä.

– Emme ole pelkkiä puhuvia päitä. Kehoa, mieltä ja seksuaalisuutta ei voi irrottaa parisuhteesta.

Stolbowin asiakkaina käy usein naisia, joiden seksuaaliset tarpeet eivät saa tyydytystä parisuhteessa. He eivät tunne olevansa kumppaninsa silmissä haluttuja ja arvostettuja.

– Seksuaalisuus merkitsee paljon muutakin kuin aktia kerran viikossa. Seksuaalisuuteen vaikuttaa se, kuinka hyvin kohdeltu koen olevani.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 15

Mitä fyysiseen puoleen tulee, naisten ja miesten välinen seksi palvelee Finsex 2015 -tutkimuksen mukaan keskimäärin paremmin miehiä. Miehistä 93 prosenttia ja naisista 46 prosenttia kertoi saavansa useimmiten orgasmin yhdynnässä. Tutkimusta on arvosteltu seksin moninaisuuden unohtamisesta.

Jotkut hakevat ratkaisua seksuaalisuuden ongelmiin tai erilaisiin toiveisiin parisuhteen avaamisesta. Stolbow on kouluttanut myös monisuhteisia ihmisiä. Häntä kiinnostaa silloinkin suhdemuodon alku.

– On tärkeää tunnistaa, avaako suhteen itsensä vuoksi vai siksi, että saisi pitää toisen. Jotkut avaavat suhteen läpi kyynelten.

KOLME LAPSENA OPITTUA asiaa vaikuttaa Marianna Stolbowin mukaan ratkaisevasti rakkaussuhteisiin. Ensimmäinen on se, näkeekö toiset lähtökohtaisesti luotettavina vai ei. Luottamus lisää halua sitoutua ja vähentää ristiriitoja ja mustasukkaisuutta.

Toinen tärkeä asia on omanarvontunto. Jos lapsi kokee itsensä merkitykselliseksi ja rakkauden arvoiseksi, hänen on aikuisenakin helppo ajatella olevansa sellainen.

Kolmas olennainen asia on rooli, jolla saa kasvuiässä rakkautta. Stolbow tietää monta aikuista, jotka oppivat varhain, että kehut ja syli ansaitaan toisen tahtoon mukautumalla. Sellaisilla opeilla saattaa sopeutua huonoon suhteeseen.

– Kiltti ihminen toivoo, että ehkä puoliso antaa minulle rakkautta, jos joustan vielä kerran.

Oikeasti se ei mene niin, vaan aina pitäisi joustaa enemmän.

Varhaislapsuudessa syntynyttä tapaa kiinnittyä tärkeisiin ihmisiin kutsutaan kiintymyssuhde-

”Olin ollut sinisilmäinen hölmö” ”Kun jäin eläkkeelle, mieheni huomasi, ettei saa minusta taloudellisesti irti niin paljon kuin ennen. Olin antanut kaikki rahani yhteiseen talouteen. Meillä oli avioehto, ja hän oli kerryttänyt omaisuutta itselleen.

Jäin erossa tyhjän päälle ja muutin tyrmistyneenä pikkuruiseen yksiöön. Masennuin. Halusin vain maata ja kuunnella radiota.

Olin ollut lojaali ja uskollinen, ja puhunut miehelle ja miehestä vain hyvää. Sitten alkoi tulla tietoja naissuhteista. Miehellä oli ollut tietämättäni uusia suhteita ja pettämistä jo pitkään. Olin ollut sinisilmäinen hölmö.

Lapset, ystävät ja lapsenlapset tukivat pahimman yli. Usko ja Jumala olivat iso tuki, kun näin vain pimeää. Minulla oli rukousapua. Omat rukoukseni olivat vain huokauksia.

Sitten vanha työkaveri kysyi Facebookin perusteella, olenko sinkku. Vastasin myöntävästi, ja hän tuli kotoa hakemaan.

Nyt meillä on kaikki ihanasti. Uusi mies puhuu ja pussaa. Viljelemme puutarhaa ja nauramme paljon.

Pahin erossa oli takana, kun rupesin taas nauramaan. Lapsenlapsetkin huomasivat sen.”

Nainen, 68

16 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

”Mies oli villi ja vapaa” ”Olimme naimisissa 36 vuotta. Mies oli villi ja vapaa, hän kysyi jo seurustellessamme ajatuksiani uskottomuudesta.

Mies meni, alisti minua, jätti lapset huomiotta ja vaati perheeltä kunnioitusta. Tulimme molemmat uskoon, mutta mikään ei muuttunut.

Naisjuttuja oli toistuvasti. Mies havitteli myös pastorin vaimoa, mikä oli jo pöyristyttävää. Sitten hän jäi työttömäksi ja lähti etelään pariksi viikoksi. Siellä hän ihastui uuteen naiseen ja sanoi haluavansa katsoa sen kortin. Saisin jäädä, mutta hän viettäisi aikaa myös tuon uuden emännän kanssa.

Minulle oli sanottu, että näillä oireilla ja tässä iässä mies ei enää muutu. Vihdoin ymmärsin, uskoin ja päästin hänet menemään. Erosta on nyt 11 vuotta.

Olin aiemmin tuominnut avioeron ja ajatellut, että ihmiset eroavat yrittämättä lainkaan. No, entä jos toinen ei haluakaan yrittää?

Perustin seurakuntaan eroryhmän. Itkimme ja nauroimme kyyneleet poskilla. Se pelasti.

Pahin erossa oli ohi, kun aloin vilkuilla vieraita miehiä.” Nainen, 67

– Jos ei ole lapsena saanut riittävästi kokemusta hyväksytyksi ja rakastetuksi tulemisesta, sitä täytyy jotenkin tankata aikuisena. Monella pettäjällä on heiveröinen itsetunto, joka kaipaa runsaasti ihailua. Joillekin mikään huomio ei riitä.

Stolbow on huomannut, että usein uskottomuuden taustalla on myös avoimuuden puutetta. Suhteessa on jäänyt asioita jakamatta ja ymmärtämättä. Jos pettäjä ei ole kertonut kumppanilleen, mitä hän syvimmiltään kaipaa, hänellä ei ole ollut mahdollisuuttakaan tulla nähdyksi omana itsenään.

Jos uskottomuus vasta houkuttelee, Stolbow kehottaa miettimään, miten haluaisi tulla rakastetuksi nykyisessä suhteessaan. Mihin tarpeeseen syrjähyppy vastaisi?

Pettäminen hajottaa rakkaussuhteen perustuksia. Stolbowin mukaan sen jälkeen matka uuteen elämään on yhtä pitkä riippumatta siitä, erotaanko vai ei.

Joskus sanotaan, että kerran pettäjä on aina pettäjä. Sanonnassa on Stolbowista perää.

– Uskottomuus toistuu, jos suhdetta ei rakenneta uskottomuuden jälkeen täysin uudelle pohjalle.

– Ihmiset sanovat lähtevänsä, jos toinen pettää yhdenkin kerran. Todellisuudessa moni jää. Jopa toistuva petetyksi tuleminen voi tuntua vähemmän pelottavalta kuin yksinolo.

– Kukaan ei voi parantaa toisen pettämistaipumusta. Petetylle saattaa muodostua päihteidenkäyttäjän puolison kaltainen rooli, jossa hän mahdollistaa toisen toiminnan.

”Enää ei tarvitse mennä lasten kanssa turvakotiin”

malliksi. Turvallinen tai turvaton suhde vanhempiin pienenä näkyy rakkaussuhteissa aikuisena.

Stolbow kannustaa tutustumaan omaan menneisyyteen. Jos tuntee itsensä, on helpompi kertoa kumppanille, mikä itseä pelottaa, surettaa, hävettää ja himottaa, ja mitä toiselta syvimmillään toivoo. Läheisyys edellyttää molemminpuolista avoimuutta.

Kuulostaa melko haastavalta.

– On ihme, että meillä ylipäänsä on parisuhteita! Stolbow sanoo.

EROAMINEN ALKAA USEIN uskottomuudella.

Kirkko ja kaupungin kyselyyn vastannut 19-vuotias nainen kertoo: ”Erosimme viikko sitten, koska poikaystäväni petti minua. Olen todella maassa, tuntuu kauhealta ja loukatulta.” 47-vuotias nainen kuuli miehen pettämisistä tekstiviestillä ilmoitetun eron jälkeen. ”Sain myös sukupuolitaudin.”

Marianna Stolbow sanoo, että toisen uskottomuus ei johdu siitä, että hänen kumppanistaan puuttuisi jotain. Pettäjältä itseltään puuttuu.

”Erosin, koska ex-mieheni oli alkoholisoitunut ja väkivaltainen. Tuntuu huojentavalta, kun enää ei tarvitse mennä lasten kanssa turvakotiin. Ex jätti minut ja lapset rauhaan, kun hän löysi itselleen uuden ’uhrin’.” Nainen, 57 ”Toisen vuosia kestänyt arvaamattomuus, aggressiivisuus ja uskottomuus saivat omat rajani ja tarpeeni hämärtymään. Kun päätin erota, mies suostui lähtemään vasta, kun harkinta-aika tuli täyteen.

Siitä alkoivat viestittely ja uhkailu.

Olisi pitänyt ymmärtää erota paljon aiemmin. Ero tuntuu huojentavalta ja vapauttavalta.”

Nainen, 43 ”Jätin mieheni kolme vuotta sitten, koska olin hänelle itsestäänselvyys. Hän pahoinpiteli minua usein, vertaili jatkuvasti muihin ja olisi halunnut, että suostuisin leikkauttamaan rintani syntymäpäivänäni, jotta olisin hänestä haluttavampi. Hän halveksui perhettäni ja kuvitteli olevansa kaiken yläpuolella.

Ero oli alkuun paha paikka. Lopulta totesin, että se oli elämäni paras päätös.

Kohtasin uuden miehen, jonka kanssa tuntuu kuin kaikki olisi juhlaa. Elämä kantaa vielä.”

Nainen, 30

TOISEN ÄKKILÄHTÖ on järkytys jätetyksi tulevalle. ”Putosin polvilleni”, kuvaa 50-vuotias nainen hetkeä, jolloin hänelle ilmoitettiin erosta viestillä.

Jotkut pohtivat eroa pitkään puhumatta asiasta kumppanilleen. Suhteesta lähtevä saattaa hankkia ensin itselleen oman asunnon ja ilmoittaa vasta sitten, että se on loppu nyt.

Marianna Stolbow suosittelee mieluummin hidasta ja keskustelevaa eroa. ”Ero oli rauhallinen, vuosien prosessoinnin tulos, jonka täytyi lopulta vain konkretisoitua”, 44-vuotias nainen kirjoittaa.

Perusteelliset erokeskustelut auttavat kumppaneita pysymään väleissä exinäkin. Se on erityisen tärkeää, jos he jakavat vanhemmuuden keskenään.

Suomalaisen eroseminaarin tarkoitus on saada osallistujat ymmärtämään eroonsa johtaneet syyt, purkamaan tunteitaan turvallisesti ja rakentamaan hyvää loppuelämää. Seminaari kestää 11 viikkoa. Suomalaista eroseminaaria ja muita eroryhmiä järjestävät esimerkiksi Väestöliitto ja seurakuntien perheneuvonnat.

– Eroaminen on hidasta, vaikka se on ristiriidassa ajan hengen kanssa. Oman ajattelun muuttuminen vie aikaa, Stolbow sanoo.

Parisuhdeneuvoihin on syytä suhtautua varauksella – myös tässä artikkelissa kerrottuihin. Hitaaseen ja keskustelevaan eroon pyrkiminen voi joskus olla hengenvaarallista.

Ensi- ja turvakotien liiton mukaan väkivaltaisesta suhteesta lähteminen lisää riskiä joutua väkivallan uhriksi. Nettiturvakoti.fi auttaa eroamaan turvallisesti.

JOS SUHTEEN JÄLKEEN jatkaa eteenpäin menneitä miettimättä, käsittelemätön KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 17

”Olinkin vain exän korvike” ”Olin 30 vuotta avioliitossa. Sitten exä rakastui kollegaansa ja muutti hänen luokseen asumaan. Tuntui kuin koko elämäni olisi vedetty viemäristä alas: lasten koti, suunniteltu tulevaisuus, yhteinen vanhuus.

Söin kolme kuukautta rauhoittavia ja kävin kolme vuotta terapiassa. Pahin oli yli, kun en enää toivonut kuolemaa. Minua auttoivat terapia, eroryhmät, rankka liikunta ja uudet suhteet.” Mies, 59 ”Jouduin tietämättäni laastariksi hiljattain eronneelle miehelle, vaikka hän julisti, että laastarisuhteet eivät kiinnosta häntä. Olin hänelle kuulemma erittäin tärkeä ja rakas. Seitsemän kuukauden suhteen jälkeen mies jätti minut viestillä, minkä jälkeen hän kieltäytyi puhumasta mistään.

Olinkin vain exän korvike. Mies maksoi kauniilla sanoillaan palveluni, eli rakkauden, ihailun ja paijaamisen, joita hän tarvitsi selvitäkseen erostaan.

Tunnen itseni totaalisen huijatuksi ja hyväksikäytetyksi.” Nainen, 45 ”Pian avioliitosta lähtemisen jälkeen löysin uuden rakkauden. Se oli elämän kevät, johon liittyi paljon iloa ja rohkeutta.

Kun uusi puoliso sittemmin rakastui toiseen ja kätki ja kielsi kaiken, olin kuolla. En ollut kuvitellut, että hän voisi valehdella minulle niin. Mietin itsemurhaa vakavissani.

Pieni lapsemme oli tärkein syyni elää. Avoimet keskustelut muiden miesten kanssa olivat välttämättömiä purkamisen hetkiä eron ensi vaiheessa.

Minua kantoi myös luottamus Jumalaan. Se ei hävinnyt, maistui elämä tai ei.” Mies, 70

ero vaikeuttaa todennäköisesti seuraavaa suhdetta. Marianna Stolbow on huomannut, että moni solmii elämänsä huonoimman parisuhteen erokriisin keskellä. Jos ihmisellä on suuri yksinäisyyden pelko ja hyväksytyksi tulemisen tarve, niin kuka tahansa vähän sinne päin oleva kelpaa kumppaniksi.

– On helpompi kohdata maailma, kun on joku tukena. Se on inhimillistä.

Pian eron jälkeen solmitut suhteet päättyvät usein nopeasti. Tiedetään myös, että toisessa ja kolmannessa avioliitossa on suurempi eroriski kuin ensimmäisessä.

Stolbow on huomannut, että suhteen lopettaneet osapuolet hakeutuvat eroseminaariin yleensä siinä vaiheessa, kun heidän seuraavakin rakkaussuhteensa on päättynyt. He kokevat erotuskan kunnolla vasta silloin ja alkavat miettiä, että ehkä itsessäkin on syytä suhdeongelmiin.

Stolbow kysyy silloin, mihin tarpeeseen uusi suhde vastasi. Tarvitsiko ihminen eron jälkeen kumppanikseen ihailijaa, jonka suhtautuminen ensin imarteli, mutta jota alkoi myöhemmin halveksia? Hakiko eronnut hyväksyntää miellyttämällä uutta kumppaniaan, kunnes omien rajojen ylittäminen teki vihaiseksi?

Suhteen alku vaikuttaa sen kehittymiseen, mutta ei määrää vääjäämättä loppua. Marianna

18 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

Stolbow on todistanut monta kertaa, että jokaisella suhteella on mahdollisuutensa.

– Rakkaus voi voittaa kaiken. ■ Lähteenä on käytetty myös Marianna Stolbowin kirjaa Erosta eteenpäin – Opas eroa harkitseville ja eronneille (Wsoy 2014).

Miltä ero tuntuu 20-, 30-, 40-, 50-, 60- ja 70-vuotiaasta?

Lue artikkeli osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Marianna Stolbow korostaa, että rakkautta ei voi ansaita kiltteydellä.

Avioeroja oli vähiten yli 30 vuoteen Vuonna 2022 avioliitoista 11 370 päättyi eroon. Näistä samaa sukupuolta olevien parien eroja oli 106. Avioeroja oli noin 800 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Niitä oli viimeksi yhtä vähän yli 30 vuotta sitten.

Osa avioerojen vähenemisestä selittyy sillä, että avioliittojenkin määrä on pienentynyt. Silti eronneiden määrä on laskussa myös suhteessa naimisissa oleviin.

Naisen ensimmäinen avioliitto päättyy todennäköisemmin leskeyteen kuin eroon. Vuonna 2022 eron todennäköisyys oli 34 prosenttia ja leskeyden todennäköisyys 45 prosenttia.

Avioeron riski oli huipussaan liiton kolmantena tai neljäntenä vuonna. Avioeroon on päädytty melko samassa kohtaa liittoa 1990-luvulta lähtien.

Kun katsotaan ensimmäisiä avioliittoja, niin naiset päätyivät vuonna 2022 eroon keskimäärin 42-vuotiaina ja miehet 44-vuotiaina.

Lähde: Tilastokeskus

S E N IORITA LO

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTON SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN JA TURVALLISEEN KERROSTALOKOTIIN. Pyydä meiltä paras tarjous uuden kotisi vuokrasta!

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja).

Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle.

Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Malmin mystikko Muusikko Mika Seppäsen hengellinen etsintä on vienyt hänet Intiasta Jerusalemiin, meditoimasta muslimiksi. ”Olen tarvinnut nämä monet mutkat, jotta pystyn katsomaan kristinuskoa suopein silmin tai edes olemaan kiinnostunut siitä.”

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JANI LAUKKANEN

I

hana mutta ongelmallinen – sellaiseksi Mika Seppänen koki jo lapsena kotinsa herätyskristillisyyden. Hän epäilee, että tuo häneen lapsena kylvetty ristiriita on ollut jonkinlainen alkuviritys ja saanut hänet jääräpäisesti etsimään hengellistä kotiaan melkein mistä tahansa muualta kuin kristinuskon piiristä.

Tarinan voisi aloittaa vaikka siitä, kun Seppänen oli seitsenvuotias. Oli kevät. Kotitalon takana oli vanha tienpohja, jossa hiekka oli jo tullut näkyviin lumen alta. Siellä oli leikin lumimaailma ja hiekkamaailma. Yhtäkkiä kaikki syttyi loistamaan.

Seppänen muistelee kokemustaan, mutta turhautuu siitä, että aikuisen sanat eivät tavoita sen erityisyyttä.

– Minulla oli lapsena muitakin samankaltaisia mystisiä kokemuksia, jotka eivät kiinnity mihinkään ja joissa ei oikeastaan tapahdu mitään.

Seppänen on muusikko ja uskontotieteilijä ja nyt myös tuore kirjailija. Hänen esikoisteoksensa Tien kauneudesta (Basam Books) ilmestyi viime syksynä. Kirjassa hän kuvaa hengellistä etsintäänsä ja mystisiä kokemuksiaan, sillä niitä hänellä on ollut myös aikuisena. Matkassa on ollut monenlaisia mutkia, pysähdyksiä ja suunnanmuutoksia: valaistumisen tavoittelua henkisen opettajan johdolla, meditaatioretriittejä, äiti Amman syleilyä ja jopa kääntyminen muslimiksi.

40-VUOTISPÄIVÄNSÄ TIETÄMILLÄ Mika Seppäseen iski valtava tarve päästä pois.

– Halusin henkiselle matkalle, jonnekin pimeään. Sisäinen vaisto sanoi, että minun pitäisi kömpiä johonkin luolaan, jotta voisin päästä asioissa eteenpäin. Tarvitsin aikalisän.

– Lähdin sitten Intiaan! No eikö olekin klisee?

Seppänen sanoo nauraen.

Hänen kaipaamansa luola oli kymmenpäiväinen meditaatioretriitti Jaipurissa.

– Olin yrittänyt meditoida ennenkin, mutta minussa on aina ollut kehollista levottomuutta, ja paikallaan oleminen on ollut minulle vaikeaa.

Retriitti oli hyppy syvään päähän, hän sanoo.

Retriitin ensimmäiset päivät istuttiin paikoillaan omaa hengitystä tarkkaillen useita tunteja päivässä. Seppäselle se oli kivuliasta, ja keskittyminen tuntui mahdottomalta. Välillä keho myös alkoi liikkua tahdosta riippumatta. Joulukuun lopussa Pohjois-Intian vuoristossa oli kylmä, ja Seppästä paleli lämmittämättömissä sisätiloissa.

Retriitin loppuosa oli vipassana-meditaatiota, jossa huomio keskitetään kehoon ja sen tunte-

20 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

muksiin. Vähitellen meditoiminen alkoi sujua paremmin ja mielikin hiljentyä.

Retriitin jälkeen Seppänen jäi vielä joksikin aikaa Intiaan. Eräänä iltana hän istui hotellihuoneessaan meditoimassa, kun hän kuuli läheisestä minareetista rukouskutsun. Se lumosi ja liikutti.

Ehkä se oli myös enne tulevasta.

”

muurista häneen ja huuhtoi häntä. Sama tapahtui uudelleen, kun hän vieraili Itkumuurilla toisen kerran.

Joulupäivänä Seppänen oli taas yksin liikkeellä. Hän kulki Via Dolorosaa pitkin, kun hänen puheilleen tuli mies, joka alkoi puhua Koraanista.

Miehen kanssa jutellessaan Seppänen myönsi, että kyllä, on yksi Jumala ja Muhammed on hänen profeettansa.

Se riitti: Seppäsestä tuli muslimi. Hänen keskustelukumppaninsa järjesti hänelle myös todistuksen kääntymisestä, ja sen avulla hän pääsi vierailemaan Al-Aqsan moskeijassa, johon turisteilla on vain rajattu pääsy.

Seppänen kuvailee, että kyse oli ihan kirjaimellisesti kääntymisestä.

Jumala on niin monella tavalla latautunut käsite, ja ehkä se on vieläkin minulle vaikea.

SUOMEEN PALATTUAAN Mika Seppänen jatkoi meditoimista, ja samalla hän jatkoi myös etsintäänsä. Erään henkisen etsinnän seminaarin viitekehyksenä oli suufilaisuus. Perinteinen suufilaisuus on islamin sisällä vaikuttanut mystinen suuntaus, mutta nykypäivän länsimainen suufilaisuus on etääntynyt islamista ja omaksunut opetuksia myös muista hengellisistä perinteistä.

Kurssin opettaja, saksalainen sheikki Burhanuddin teki Seppäseen vaikutuksen. Sheikillä oli taustallaan vanha traditio, johon hänen opetuksensa pohjasi. Opetuksen ytimessä olivat Jumala ja rakkaus. Jokin siinä sai Seppäsen tuntemaan, että hän oli tullut kotiin.

Kotiin ja kotiin – samalla Seppänen kaipasi seikkailuja ja eksotiikkaa. Suufiseminaarista tutut ihmiset olivat lähdössä jouluksi matkalle Jerusalemiin, ja Seppänen liittyi joukkoon.

– Jerusalem on niin symbolinen paikka kaikkine historian ja kulttuurin kerroksineen. Jotkin paikat ovat sellaisia, että jo luonnonkansat ovat tunnistaneet ne pyhiksi. Sellaisissa paikoissa ihmisillä on alttius kokea jotakin erityistä, hän kuvailee.

Joillekin vierailu Jerusalemin pyhillä paikoilla on niin järisyttävä kokemus, että he joutuvat psykoottiseen tilaan ja identifioituvat joksikin Raamatun henkilöksi. Seppäselle ei käynyt niin, mutta jotakin erityistä hänellekin tapahtui.

Yksin kaupungilla kierrellessään hän osui Itkumuurille. Hän painoi päänsä muuria vasten. Yhtäkkiä hän tunsi ylimaallisen valon, joka heijastui

Nuorempana Mika Seppänen ajatteli, että tämä kristinusko on niin nähty.

Nyt hän on huomannut, että mitä enemmän asioihin perehtyy, sitä enemmän merkityksen tasoja avautuu.

– Oli kuin maailma ympärilläni olisi kääntynyt 180 astetta. Näin kaiken ihan eri tavalla.

Islam merkitsi Seppäselle nöyrtymistä. Sanavarastoon tuli takaisin sana Jumala, jota hän oli kauan vältellyt.

– Jumala on niin monella tavalla latautunut käsite, ja ehkä se on vieläkin minulle vaikea. Ennen islamia puhuin maailmankaikkeudesta, suuresta tietoisuudesta tai vaikka universumista. Suufiopettajani käytti usein sanaa Source, lähde.

Tuoreena muslimina Seppänen halusi oppia ja tutkia asioita juurta jaksain. Hän hankki mentorin, jonka luona kävi kerran viikossa opiskelemassa islamin perusteita. Hän oli päättänyt, että ainakin vuoden hän pyrkii harjoittamaan islamia esimerkiksi rukoilemalla päivittäin. Uskonnon harjoittaminen jäi kuitenkin yksityiseksi, sillä yhteisöä hän ei tuon vuoden aikana löytänyt.

– Aika harvalle edes puhuin asiasta alkuvaiheen jälkeen, koska huomasin, miten hämmentävää se ihmisille oli. Enkä itse ollut valmis jatkuvasti puolustelemaan asiaa, jota vasta tutkin.

Kun vuosi oli kulunut, Seppänen luovutti, mutta hän kertoo edelleen tuntevansa syvää lämpöä islamin traditiota kohtaan ja haluaa puhua siitä kauniisti.

– Mutta näen myös aika paljon ongelmia, jotka liittyvät siihen, ettei Koraania ole mahdollista tarkastella kriittisesti toisin kuin esimerkiksi Raamattua kristinuskon piirissä.

NELJÄ VUOTTA SITTEN vuodenvaihteessa Mika Seppänen lähti jälleen kymmeneksi päiväksi meditoimaan, tällä kertaa Suomessa. Kurssin alku oli normaalin hankala, mutta parin päivän jälkeen kokemukset muuttuivat epätavallisen rankoiksi. Hän näki näkyjä, ensin lempeän ja lohdullisen Jeesuksen. Sitten hän putosi pimeään ja pelkäsi tulleensa hulluksi.

Seppäsen hurjat, kehossa tuntuvat näyt jatkuivat päiväkausia. Niissä oli vahvoja symboleita ja myyttisiä hahmoja: Fatiman käsi, Graalin malja, Buddha, Shiva, toisiinsa kiertyneet käärmeet, Jeesus orjantappurakruunu päässään.

Voimakkain oli kokemus siitä, kuinka jonkinlai-

nen energia lähti nousemaan ylöspäin hänen kehossaan.

– Vaikka hurjia asioita tapahtui ja olin kestokykyni äärirajoilla, minulla oli koko ajan sisäinen tieto, että olen turvassa. Oli päivänselvää, että katson sen jutun loppuun, Seppänen muistelee.

– Silloin en tiennyt, mikä se oli, ja vieläkin tutkin asiaa. Olen tullut sellaiseen varmuuteen, että kyse oli siitä, mistä idän traditiossa puhutaan kundalinin heräämisenä. Ajattelen, että se on henkisen heräämisen fyysinen puoli, jonkinlainen hermostollinen nollaus.

Seppänen arvioi, että kristillisillä käsitteillä voisi puhua uudestisyntymisestä – siitä samasta, mistä Jeesus puhuu Nikodemokselle Johanneksen evankeliumin 3. luvussa: ”Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava, jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän”.

Kokemus oli Seppäselle mullistava. Hän kertoo, että pari vuotta sen jälkeen meni jonkinlaisessa lakkaamattoman hurmoksen tilassa. Nyt hän on oivaltanut, että itse kokemusta olennaisempaa on se, miten sen tuoman mahdollisuuden käyttää: miten sitä voi syventää ja miten sen voi terveellä tavalla tuoda muuhun elämään.

KYLLÄ, Mika Seppänen on saanut kuulla, että hänen kokemuksensa oli itsestään saatanasta peräisin. Itse hän sanoo, että se olisi aika paradoksaalista, koska juuri tuo kokemus lopulta pakotti hänet kohti kristinuskoa.

– Näyissäni oli tosi paljon kristillistä symboliikkaa, ja ne huipentuivat ristille. Tajusin, että tässä on nyt jotakin, mitä minun pitää tutkia.

Seppänen muistaa joskus nuorempana ajatelleensa, että kristinusko on niin nähty. Nyt hän on tajunnut, että eipä olekaan. Mitä enemmän hän on asioihin perehtynyt, sitä enemmän merkityksen tasoja hänelle on avautunut. Mitä enemmän omista ennakkokäsityksistään luopuu, sitä enemmän pystyy ottamaan vastaan.

– Olen tarvinnut nämä monet mutkat, jotta pystyn katsomaan kristinuskoa suopein silmin ja avautumaan niille mahdollisuuksille, joita tämä traditio antaa – tai edes olemaan kiinnostunut siitä. Ja nyt olen huomannut, että se on innostava ja mahdollisuuksia täynnä.

Seppänen on osallistunut ihan tavallisiin luterilaisiin jumalanpalveluksiin ja viettänyt aikaa Valamon luostarissa. Hän on mukana myös luterilaisen kirkon sisällä toimivassa Betania-yhteisössä, joka kokoaa yhteen mystiikan teologiasta ja hiljaisesta rukouksesta kiinnostuneita ihmisiä.

– Minulle se on ollut paikka, jossa olen voinut pohtia omaa juttuani kristillisessä kontekstissa ja löytää sille sanoitusta. Siellä voi keskustella tutkiskellen, aavistellen ja kokeillen.

Onko Seppäsen polku nyt valmis? Jääkö hän kirkkoon?

– Minua kiinnostaisi mennä enemmän jakamisen ja yhteisöllisyyden suuntaan, antaa lahjaksi tai lainaksi sitä, mitä olen saanut. Tällä hetkellä minulla ei ole tarvetta mennä pimeään kokemaan lisää jotain hurjia juttuja, hän sanoo.

– Katsotaan, huolitaanko minut kirkkoon. Kyllä minulla on aika syvää rakkautta kristinuskoa kohtaan. Tähän asti polkuni on mennyt niin, että olen kiinnittynyt hetkiksi erilaisiin traditioihin, mutta en voi aina vain lillua. Minun pitää valita jokin koti. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 21

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Nuoret mukaan vaikuttamaan seurakunnissa!

NUORI AIKUINEN kirkonpenkissä on yhtä harvinainen näky kuin city-vihreä Okra-maatalousnäyttelyssä: voihan sinne joku eksyä, mutta poikkeus vahvistaa säännön. Ja sama on nähtävissä kirkollisissa päätöksentekoelimissä. Itse olen 35-vuotiaana seurakuntani neuvoston nuorin päättäjä.

Nuorten osallistuminen kirkon tilaisuuksiin ja päätöksentekoon ovat toki eri asioita, mutta molemmissa on kyse kirkkomme tulevaisuudesta. Jos kirkon tarjoama toiminta ei kiinnosta tai edes ole tuttua, ei jäsenyyskään pian tunnu tärkeältä.

Ilman jäseniä kirkko ei voi tarjota kaikkia niitä asioita, joita nykyihmiset pitävät itsestäänselvyytenä: kastetilaisuuksia, avioliittoon vihkimistä ja hautaan siunaamista, puhumattakaan ruoka-avusta, perhekerhoista, rippileireistä ja kirkkorakennuksista kulttuurihistoriamme keskeisinä maamerkkeinä.

Ilman nuoria kirkosta ei pian löydy myöskään päättäjiä hoitamaan yhteisiä asioita.

Vapaiden kristillisten suuntien tilaisuuksiin nuoret aikuiset kyllä tuntuvat löytävän. Se kertoo siitä, että hengellisyydelle on edelleen kysyntää, mutta osaako kirkko tarjota sitä nykyihmiselle kiinnostavalla tavalla?

Vuoden 2024 alusta on tullut voimaan säännös, jonka mukaan jokaiseen seurakuntaan on perustettava nuorten vaikuttajaryhmä. Nyt seurakunnissa onkin aika miettiä selkeitä raameja sille, mitä konkreettista nämä ryhmät tekevät ja miten.

Mikä on vaikuttajaryhmien suhde seurakuntien päätöksentekoon? Mitkä ovat vaikuttajaryhmien oi-

keudet? Onko kyseessä luottamustoimi, jonka hoitamisesta maksetaan korvausta? Vapaus päättää toimintatavoista on jätetty seurakunnille itselleen, mikä on toisaalta hienoa. Vapaudessa piilee toisaalta myös riski siitä, että nuorten vaikuttajaryhmistä muodostuu vuosikymmenen floppi, jos päättäjät ja nuoret eivät yhdessä riittävän jämäkästi pohdi tavoitteita ja toimivia käytäntöjä.

Kannattaa kannustaa nuorten vaikuttajaryhmiä tekemään omia aloitteita seurakuntansa päätöksentekoelimille. Tukena voisivat toimia nuorille nimetyt kummivaltuutetut, jotka pitävät yhteyttä, avaavat päätösten taustoja ja päätöksenteon rakenteita sekä pitävät huolta, että nuorten näkökulmat tulevat päätöksiä tehdessä esille.

Nuorten osallisuuden tapoja tulee tietysti suunnitella nuorten itsensä kanssa, mutta vastuuta toteutustapojen keksimisestä ja edistämisestä ei saa sälyttää yksin heille. On meidän aikuisten päättäjien sekä viranhaltijoiden vastuulla nostaa erilaisia vaihtoehtoja pöydälle, tehdä osallistuminen mahdolliseksi ihan jo teorian tasolla ja kannustaa nuoria vaikuttamaan. Sillä miten voisi tavoitella jotakin, jonka ei osaa edes kuvitella olevan mahdollista?

Me tämän hetken kirkon vallankäyttäjät päätämme, miten suhtaudumme kirkkomme nuoriin: katoavana luonnonvarana vai oljenkortena, joka voi pelastaa kirkkomme tulevaisuuden.

Salla Merikukka Paavalin seurakunnan seurakuntaneuvoston ja Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston jäsen

Jeesuksen taidot VIIKIN KIRKOSTA sunnuntaina 14.1. lähetetyssä ”sohvakirkossa” aiheena oli nuori Jeesus. Radiojumalanpalveluksessa mietittiin osuvasti muun muassa ihmiseksi syntyneen Jeesuksen taitoja oman seutunsa ja aikansa nuorukaisena 2000 vuotta sitten.

Töikseen Jeesus teki varmaankin puusepän tai nykytermeillä sanottuna paremminkin rakennusmiehen hommia. Synagogaan mentyään Jeesus tarttui siellä Jesajan kirjaan, luki sitä toisille (ääneen) ja selitti lukemaansa.

Meistä tässä ei tunnu olevan mitään erityistä, mutta silloin unohdamme, että maailman rakennusmiehistä todella harvat osasivat 2000 vuotta sitten lukea, tekstin selittämisestä puhumattakaan.

Mutta juutalaisten parissa oli jo tuolloin tavoitteena opettaa ainakin poikia lukemaan. Ja lukemistona oli pyhä kirja, se jota olemme tottunet kutsumaan Vanhaksi testamentiksi.

Lukutaidon jatkona on luetun ymmärtäminen ja sisällön toisillekin esitteleminen. Juutalaisena lukutaito oli jo Jeesuksenkin taitoja, mutta poikkeuksellisen uusi oli tulkinta, jonka Jeesus antoi lukemalleen.

Tapani Harviainen seemiläisten kielten professori emeritus Helsinki

Säilyttäkää Merirastikappelin rakennus HELSINGIN MERI-RASTILAN Merirasti-monitoimikorttelin arkkitehtuurikilpailu käynnistyi 30.11.2023.

Vetoamme arkkitehteihin: tehkää ehdotuksia, joissa kortteliin kuuluva Merirasti-kappelin rakennus säilytetään! Alueen ainoan arvorakennuksen kohtalo määritellään arkkitehtitoimistojen piirustuspöydillä.

Rakennuksen tulevaisuus on ollut avoinna, kun seurakunta luopui kappelin käytöstä vuonna 2022. Sitä ei suojeltu asemakaavassa, mutta kaavaa käsiteltäessä oletettiin, että seurakunta jatkaisi toimintaansa.

Kaupunginmuseo on esittänyt suojelua.

Pro Meri-Rastila -kansanliike esittää, että kappeli korjataan asukastilaksi tai koulun, päiväkodin tai nuorisotalon tiloiksi. Kappelissa toimii nyt pop-up Kulttuuritila Merirasti.

Salla Valtari Anna-Maija Virta Lea Kahra Meri­Rastilan asukkaita

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

22 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

Presidentti­ ehdokkaat taivaan portilla

Jos Jumala on olemassa, mitä toivot hänen sanovan sinulle taivaan portilla?

Yhdistä presidenttiehdokkaat ja heidän vastauksensa.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ JA ISTOCK

Mika Aaltola

Li Andersson

Sari Essayah

Pekka Haavisto

Jussi Halla-aho

Harry Harkimo

Olli Rehn

Alexander Stubb

Jutta Urpilainen

A _______

B _______

C _______

D _______

E _______

F _______

G _______

H _______

I _______

2 ”Tervetuloa kotiin.”

3 ”Annetaan armon käydä oikeudesta.”

4 Joskus kuuntelen Juha ”Watt” Vainion kappaletta Vattulainen taivaassa. Siinä Jumala armahtaa hyvää työtä tehneen rekkakuskin. Ehkä itse sanoisin, että on ollut vähän vaikeuksia luonnonsuojelun kanssa ja lastensuojelussakin. Nämä ovat niitä asioita, jotka ovat syntitaakkaa elämässäni. Jään odottamaan vastausta.

5 Mä sanoisin, että hän esittää kysymyksen: ”Miten meni niin kuin omasta mielestä?”

6 Toivoisin, että hän sanoisi, että ”kyllä se ihan ok meni”.

7 Toivon, että olisin elänyt elämäni niin, että kun olen siellä, hän sanoo minulle: ”Kiitos, että yritit.”

8 ”Armo riittää”, koska muuten olemme kaikki hukassa.

9 ”Oletko osannut rakastaa?”

Presidenttiehdokkaat vastasivat kysymykseen piispa Teemu Laaja­ salon kanssa käydyissä arvo­ keskusteluissa, joista voit lukea osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen vaalipäivä on 28.1.

Oikeat vastaukset: A9, B7, C8, D4, E6, F1, G3, H5, I2.

1 Hän sanoisi: ”Terve, en tiennyt, että tulet näin aikaisin.”

Minä vastaisin, että mennään hissillä ylempään kerrokseen, ei alas.

Kolumni

Papilla ei ole varaa käydä kastamassa lapsia Kun ihmiset pyytävät kastamaan tai vihkimään, yhteydenotto lämmittää mieltä.

Silti Heikki Nenonen joutuu kieltäytymään.

VUOSISATOJEN AJAN seurakunnat hoitivat kuntien tehtäviä ja oli luontevaa, että ihminen kuului siihen seurakuntaan, jonka alueella asui.

Vaikka kuntien ja seurakuntien hallinto on eriytynyt, parokiaalisena mallinna tunnettu rakenne on edelleen voimassa: asuinpaikan voit valita, seurakuntaa et. Isoissa kaupungeissa parokiaalinen malli elää usein omaa elämäänsä ja ihmiset omaansa. Jokainen kastepappi tietää, että kirkon jäsen ei aina edes muista, mihin seurakuntaan kuuluu.

Näitä kiemuroita mietin pappina, joka ei ole enää kirkon palkoilla.

Edellisestä työseurakunnastani saan ihmisiltä mieltä lämmittäviä yhteydenottoja: he toivovat kastamaan, vihkimään ja siunaamaan. Tajuan aina kaksi asiaa. Minä olen heille pappina tärkeä, jollekin jopa syy kuulua kirkkoon. Toiseksi hoksaan, että niin hullua kuin se onkin, vastaan ei.

ON NIMITTÄIN NIIN, että yhtälailla kuin seurakuntaa, pappiakaan ei voi valita mis-

tä sattuu. Tai voi, mutta pappi tekee silloin ilmaista työtä, sillä oman seurakunnan ulkopuolelta pyydetty pappi ei saa työstään rahaa. Näin siksi, että omalla seurakunnalla on tarjota ilmainen – siis kuukausipalkkainen – pappi.

Joskus on mukava tehdä vapaaehtoistyötä, mutta valitettavasti minulla on harvoin aikaa ja varaa käyttää yksityisyrittäjän työaikaani siihen.

Oma perhekään ei kiittele ilmaisista viikonloppuduuneista, harvoin palkallisistakaan. Tätä kaikkea en kehtaa selittää kysyjälle, joten kieltäydyn vain kohteliaasti.

Tilanne harmittaa, koska tuotan pettymyksen niille kirkollisveron maksajille, joiden vika tämä kaikkein vähiten on. Heille kyse ei ole papista, vaan tutusta papista, siitä, joka toissa vuonna siunasi mummon ja kävi kotonakin. Vähän harmittaa myös kirkon

puolesta, jolla on vielä varaa vaalia parokiaalisen maailmansa jäänteitä.

MITÄÄN PATENTTIRATKAISUA minulla ei tähän ole. Kuitenkin ongelma on ilmeinen ja iso alueilla, joissa ihmisten, myöskään pappien, elämä ei ole kiinnittynyt seurakuntarajoihin. Samalla juuri näillä alueilla olisi tärkeää, että voisin vastata myöntävästi, kun ihminen elämänsä isolla hetkellä kääntyy papin puoleen.

Yksi ratkaisuidea voisi olla jonkinlainen yhteinen rahapooli, jonka kautta maksetaan asiallinen palkka asiallisesta työstä ja tätä kautta annetaan arvostusta ihmisten tärkeille toiveille. Hallinnollista säätöä toki sekin vaatisi.

HEIKKI NENONEN Kirjoittaja on valokuvaava aikuisopiskelija, yrittäjä ja helsinkiläinen pappi.

LUE HEIKKI NENOSEN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT. KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 23

Hammashoitoa

Palveluja tarjotaan

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

ja · Hammaskiven 69 värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus hoidon yhteydessä 25 ·· Hammastarkastus Hammastarkastus muuten 45 129 ·· Hammasvalkaisu Purentakisko 270 Näkymätön oikomishoito alk.

3800 · alk.

T A K U U T Y Ö

€

aika 20 min.

€ € € € €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

24 h Esteetön kulku

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka

HAMMASTEKNIKKO

Proteesit kuin omat hampaat.

Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. ○ Ilmainen proteesien tarkistus

480 € 890 € 149 € 105 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS 550 0€ oteesi norm. 59 opr kok an leu ala Ylä- tai

Fysioterapeutti kotiin Liikuntakyvyn ja nivelvaivojen hoidoksi Fysioterapeutti Jani Jaatinen

p. 040 552 9766

www.fysioterapeuttikotiin.fi

KOTIOPTIKOT OLETKO PELKOPOTILAS SOITA JA VARAA

050 5533 050 Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Hammaslääkäriasema

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Kiinteistönvälitystä Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella.

Soita vaikka heti!

Jukka Norta

Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

HAMMASPROTEESITYÖT Haaga, Kauppalantie 4 Malmi, Malmin Raitti 12 Klaukkala, Viirintie 3

050 46 77 229

WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammatti­ taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot.

Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys.

Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com ROMACK Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

OPTIKKOPALVELUT KOTIKÄYNTINÄ PK-SEUDULLA JA LÄHIKUNNISSA WWW.KOTIOPTIKOT.COM P. 044 9835 118 59€/ KÄYNTI, SISÄLTÄEN TUTKIMUKSEN Terapian tarpeessa? Vaikeuksien kanssa ei tarvitse jäädä yksin.

Ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa Helsingissä. Etsitään yhdessä uusia näkökulmia ja uutta toivoa, muutosta parempaan. Ota rohkeasti yhteyttä: 040 777 5626 terapiatoivo.fi

Terapian tarpeessa?

Ratkaisukeskeistä taideterapiaa ja valmennusta Helsingissä ja etänä. Kriisissä ja vaikeuksissa ei kannata jäädä yksin. Ota rohkeasti yhteyttä. Puh. 050 464 8282. www.ateljeemignon.com

LYHYTTERAPIAA 044 493 9867 etä tai Kannelmäki Tuula ja Laura www.terapiakehomieli.fi YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Käsilumityöt omakotija rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€ +tehty työ.

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.

Kirkko ja kaupunki -lehteä jaetaan osoitteellisena 330 000 talouteen pääkaupunkiseudulla Helsinki 181 000, Espoo-Kauniainen 83 000 ja Vantaa 66 000 taloutta.

Seuraavat lehdet ilmestyvät torstai 8.2. (varaus 26.1. mennessä) torstai 22.2. (varaus 9.2. mennessä)

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Apurahat

Hautauspalveluja

Tilaisuuksia HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Espoon seurakuntayhtymästä on haettavissa

su 28.1. klo 10 kirkkopyhä Oulunkylässä, Teinint.10; messu (s.

K.Hiilamo, Seuratuvan virsikuoro) ja seurat. klo 11 kirkkopyhäLauttasaaressa, Myllykallionrne 1; messu (s. K.Hiltunen), ruokailu ja seurat. klo 16 Siionin virsien läpiveisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D. pe 2.2. klo 19 seurat Espoonlahdessa, Kipparink. 8. su 4.2. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant. 8. ma 5.2. klo 19 seurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk. 2. ti 6.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, ”Mitä on kaupunkiteologia?”

A.Rask. pe 9.2. klo 18 kotiseurat Untamalalla, Tilanhoitajankaari 10.

TILAA penkkilaatta 100 €/kpl herättäjäjuhlapenkkiin www.h-y.fi/ penkkilaatta Herättäjän TUOTTEET www.herattaja.fi.

MUSIIKKIAVUSTUKSIA Tuemme musiikillisia hankkeita, jotka rikastuttavat ja kehittävät Espoossa tapahtuvaa hengellistä musiikkitoimintaa. Avustusperiaatteet ja anomukseen liitettävät asiakirjat ovat nähtävissä: www.espoonseurakunnat.fi.

Määrärahasta jaetaan pääsääntöisesti 1000–4000 € suuruisia apurahoja.

Hakuaika umpeutuu 29.2.2024.

KIRKKO ESPOOSSA KYRKAN I ESBO

Lakipalveluja ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

UUSHERÄYS HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 Riittävätkö aikasi ja voimasi varallisuutesi hyvään hoitoon?

Apua kohtuukorvausta vastaan ekonomilta, joka hoitanut mm. metsää, asuntoja ja osakkeita. Rahaliikenteen hoito jäisi omistajan, omaisen tms. vastuulle.

Työpariksi myös juristille, joka hoitaa ulkopuolista varallisuutta.

Keskustellaan lisää.

Leena 050 428 70 86

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650

www.kivituote.fi

Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Pääkaupunkiseudun Lestadiolainen Uusheräys ry

Tervetuloa seuroihin Frebelle!

Seurat klo 15.00, kahvit 14.30 Fredrikinkatu 61 B, Helsinki 28.1. Pelastajan muotokuvia Antti Lemmetyinen ja Markku Sivonen 25.2. Kuningas keskellämme Heikki Junttila ja Ritva Viitala 17.3. Kipujen kantaja Maria Repo ja Emil Anton 28.4. Kirkkauteen kohotettu Tinja Halunen ja Arto Lehtineva

Siivouspalveluja KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset

MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Vuokralle tarjotaan Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10 -13.

Yksiö 35 m2 seniorille Mäkkylässä.

Vuokra 660 euroa/kk.

P. 045 110 5620.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Ikkunanpesut, kotisiivoukset ym., monen vuoden kokemuksella.

Kotital.väh. Ance 045 104 5003

Vuokrata halutaan 32 v. savuton, työssäk. mies etsii pitkäaik. 1-2h+k H:gin kantakaupungista. p. 041 449 3591 Yksiö savuttomalle eläkeläisnaisel­ le. Hyvät liikenneyhteydet ja palvelut. p. 050 341 4711

Ostetaan asuntoja Ostetaan kaksio (46-58 m2) Helsingistä, max 240 t euroa.

Myös remontoitavat huomioidaan.

Tarjoa! P. 040 562 7481

Ostetaan

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/nakoislehdet KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2022 25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

MAALIVAHTI TUUKKA R

rapsuja TÄMÄN LEHDEN NIMESSÄ

A

lemppareita

U

KUMMITUS A -LUKU

A

I

T

K

U

KALLISTAVAT J LIIAN USEIN

U

O

P

O

T

A

N

T

U

R

A LEPOSIJA U

LAULUN TYTTÖ KYSELEVIÄ

N

A

T

H

A

A

P

U

S

U

A

SE-

T LÄNNE SALIN L

I

E

A

ERON JÄLKEEN MÄÄRITELTY

E

E

T

S

A

T

SOITTA- E JISTA

TARINOINTI ERIN JYRKI

P

U

O

L

A

I -KEHÄ R

I

K

kahva

R

I

P

A

LEPOSIJA O

R

S

MAUN PARANTAMISEKSI

E

S

A

N

S

S

I

JÄL- L LEEN

AVUSTIVAT RINTAMALLA

T

PINGOI- A TETTU

-1.

I

S

T

L

Ä

J

Ä

O

MAKSIMI HYTTYSESTÄ

Ä

Ä

R

I

R

A

T

I

N

N

I

T

U

S

A

N

N

I

RAVI- K T VERBI

E

A

A MIRRI

RESK SUKAT A RISTOMATTI R

T

S

S

A

I

E

K

U

J

OVIA

VASTI

A

T

U

I

L

U

AISTIA

L

A

U

T

A

T

N

T

A

L FAZER T

A

T

U

T

KIRJAILIJA TUOMAS

K

A

T

T

A

T

I

A

KULJETTAVIA

L

HIIHTÄJÄ RUUS- A I KANEN INTIALAINEN ÄITI A -

ITSEKUULU MUKPÄISIÄ FILOL I N SOLUK- O SU SOFI KOJA NÄYTKAAK TU- K A N T TELIJÄ HARTNEITA NETT

A

T MENO- J

U

S

R

S

I

M

M

A

A

A

T SUSI

K JA HÄVIKKI

P

A

L

E

T

I

S

A

R

U

S

KÄYDÄ KIERTELEMÄTTÄ

10. L O K A K U U

O

S

U

L

A

S

T

A

POLKEA T

TONAVAAN

I

I

ERIÄ

O

A KAIDEN U VÄ-

S

REN-

LEILLÄ

T

KAKSOISSUOLA

O

POIKASIA K

KUS- U TAA

FIAT JA CYGNAEUS

U

B

A

N

E

T

T

I

A

I

R

O

T

A

TALOILLE

T

N

T

I

T

I

K

A

T BJÖRKLUND I

R

I

N

A

L

U

N

A

VÄÄRÄSSÄ PAIKASSA

A

S

I

A

T

O

N

A

R

U

SARJANAR- T SISSI

A

S

A

T

S

I

N

A

U

I

K

S

M

T

A

A

O

U

A

EKAN TOINEN MOO- E ORA- T SEKVISTA SEN KIRJAN N HEN- L A A KILÖ

V

T

U

L

K

enerLOPYOPUUN T A R M O T S T O P LIKAA- P I S T E KOKE- K giat LAITA SELKÄ VIA O

L

H

A

O

A

S

T

I

N

M

A JATKU- U

T

N

I

I

H

Ä

I

T

A

R

R

S

L

LINEN

A

KASTEMALJAKIN A PUNA-

I

T

A

K

V

O

S

K

NAAPURIN S NAISIA

R

I

A

U

I

LASKU-

S

S

U

R

HENTO N TULOS E KÄRSÄLOKSA

KATVE

E

T

K

Ä

voi työstä T I E N A T A

V

A

pastilli

K

V

EI KUULU MUILLE IHAMÄKI SINNEMÄKI

P

JÄLKIMATALAÄÄNINEN ISTUNTO MUUSIKKO HABER

S

LIIKENNÖITY N

SOITTI- ULVOA MESSA TÄRKEÄ

OTTAA TÖIHIN

A

O

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

POHJOISNORJAN ALUE

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

Hyvää pyhää

4.2.

Kynttilänpäivän tekstissä (1. Joh. 1:5–7) kerrotaan, että Jumala on valo, eikä hänessä ole pimeyden häivää.

Jäähelmiä oksilla TALVIAIKAAN LÄMPÖTILA nousee välillä tilapäisesti nollan celsiusasteen yläpuolelle. Silloin puhutaan suojasäästä ja päästään tekemään lumiukkoja.

Kun suojasään jälkeen taas pakastaa, edessämme voi kirkkaana päivänä näyttäytyä kaunis luonnonilmiö: tuhannet jäähelmet kimaltelevat puiden oksilla. Jäähelmiä syntyy, kun pakkanen iskee suojakelin jälkeen niin äkkiä, että vesipisarat jäätyvät jo muodostumisvaiheessaan. Helmikuu on toden­ näköisesti saanut nimensä tästä talvisesta ilmiöstä.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Valoisa kädenojennus

M

inkälaista valoa Jeesuksen varhaiset seuraajat tarkoittivat, kun he julisti­ vat Jumalan olevan valo, jossa ei ole pimeyttä? Auringon valo ja kyntti­ län valo ovat nimittäin erilaisia.

Aurinko valaisee kirkkaudellaan kaiken ja näyttää likaiset ikkunat ja huoneilmassa tanssivat pölyhiukkaset. Se saa hanget kimaltamaan timantteina ja häikäisee silmät.

Kynttilän valo on pehmeää ja läikkyvää. Pieni va­ lonlähde kirkastaa lähellä olevan ympäristön, mut­ ta nurkkiin valo ei yllä. Kynttilän valo on pienuudes­ saan jollain tavalla armollista.

Varhaiset Jeesuksen seuraajat eivät varmaankaan keskittyneet valojen erittelyyn. Heille oli tärkeää to­ deta, että Jumalan valossa vaeltaminen on totuudes­ sa kulkemista. Jumalan valossa ihmisen perimmäi­ nen luonto alkaa kirkastua. Jumalan kuva rupeaa

näyttämään yhä enemmän itseltään. Yhteys toisiin ihmisiin tulee paremmaksi. Jumalan valon kautta avaudumme Jeesuksen parantavalle läheisyydelle.

Uskoisin, että Jumalan valo voi olla sekä kynttilän että auringon valon kaltaista. Se on rakkauden va­ loa, joka ei pakota mukaansa. On mahdollista valita myös pimeät tiet. Mutta kun ihminen on valmis Ju­ malan valoisaan kädenojennukseen, on kirkkautta tarjolla juuri oikea määrä. Alkuun riittää pimeyden keskellä palava pieni liekki, joka ohjaa kulkua oike­ aan suuntaan. Kun sielu tottuu valoon, se alkaa kai­ vata sitä yhä enemmän.

Vaeltaminen valossa on Jumalan rakkaudessa kyl­ pemistä. Se johdattaa kulkijaa näkemään itsensä to­ tuudellisesti, yhä kirkkaammin ja tarkemmin. Mat­ kaa syvempään yhteyteen Jumalan kanssa tehdään Jeesuksen kanssa, armollisesti ja lämpöä täynnä.

Ohjaavat tunteet Rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä ovat hyvyyden hengen lahjoja. Ne kertovat, että on tullut seurattua valoa.

Kalibroi sisäinen valokompassisi huomaamalla viikon ajan hyvät tunteet. Kaikissa ihmisissä on myös pimeyttä. Älä anna sen masentaa, vaan näe myös pienet pilkahdukset. Muista, että vierelläsi kulkee rakkauden ohjaava valo.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 27

”

Pystyn hyvin samastumaan Maijaan tämän kysyessä, miksi olen vähemmän vain siksi, että olen nainen.

MYRSKYLUODON MAIJA -ELOKUVAN OHJAAJA TIINA LYMI s. 8

Tervetuloa Seuran Juhlavuoteen!

Juhlatarjous sinulle:

4saat kk 49 € laatulahjat!

ssa luet Verkkopalvelu in. va seuraa missä

+

Arvo y

ht .

€ 89,90

S

eura on joka viikko täynnä kiinnostavaa luettavaa: koskettavia tarinoita, verratonta viihdettä ja tärkeää tietoa. Julkisuuden henkilöt, kansan suosikit ja kuninkaalliset löytyvät Seurasta. Mukana myös erillinen ohjelmalehti TV-maailma sekä maan parhaat ristikot – tuplanumeroissa lisäetuna mahtava ristikkoliite. Juhlavuoden muhkeat Lukupaketti-numerot paneutuvat mm. kypsän iän rakkauteen, muistiin,

uneen ja mökkeilyyn... Myös kotimaan nostalgiamatkat ja suomalaiset perheyritykset kiinnostavat varmasti. Muhkeasta juhlanumerosta puhumattakaan. Esillä ovat myös arjen tärkeät asiat, kuten rahan riittäminen, kun arki kallistuu.

UUTTA! Tilaajana kuulut Seurakerhoon ja saat mm. äänikirjoja maksutta. Jäsenyys ei velvoita sinua mihinkään.

Tilauskortti

VALITSE LAHJASI:

KYLLÄ, käytän Seuran superedullisen juhlatarjouksen hyödykseni!

POSTIMAKSU MAKSETTU

Tilaan 4 kk Seurat (16 lehteä) VAIN 49 € (norm. 107,90 €). Tilaukseeni sisältyy TV-maailma jokaisen lehden mukana ja Seuran verkkopalvelu.

SAAN VALITSEMANI LAHJAN: (rasti ruutuun) TÄY ■ Vilma- ja Master-lompakot (arvo yht. 89,90 €) POSTITTÄ JA A HETI! ■ 1 kk Seurat tilauksesi jatkoksi (arvo 26,90 €) NETTITILAUS ON NOPEIN: tilaus.seura.fi/juhlatarjous Puhelintilaukset: (09) 156 665 • ma-pe klo 8:00-19:00 Etunimi

Sukunimi:

ID: 239 441 / OT: 1 696 269

Lähiosoite:

OTAVAMEDIA Tunnus 5005030 00003 VASTAUSLÄHETYS

Postinumero ja toimipaikka:

TÄRKEÄÄ! Sähköpostiosoitteeni, jolla saan Seuran verkkopalvelun käyttööni:

Otavamedia voi käyttää tilauksen yhteydessä saatuja yhteystietoja samankaltaisten tuotteiden sähköiseen suoramarkkinointiin ja asiakasviestintään. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi- ja asiakasviestien lähettämisen viestissä olevan kieltolinkin kautta tai yhteydenotolla asiakaspalveluumme. Lisätietoja tietosuojaselosteessa otavamedia.fi/tietosuoja.

✁ Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁

■

24_2017

✃ Irrota tästä ja postita heti ✃ Irrota tästä ja postita heti ✃ Irrota tästä ja postita heti ✃

lompakot molemmille tai 1 kk Seurat Vaalean harmaassa, elegantissa Vilma-lompakossa on kunnolla tilaa korteille, seteleille ja kolikoille.

Tyylikkään mustassa Master-lompakossa on käytännöllinen korttikotelo, jossa tärkeimmät kortit ovat helposti käsillä.

• Molemmissa 6 korttipaikkaa, seteli- ja kolikkotasku AITOA • Vilman koko 11 x 9 cm, NAHK AA! RFID SUOJATTU Master 8,8 x 10,5 cm

Tarjous koskee vain uusia tilauksia, ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu.

Tilaajalla on oikeus peruuttaa tilaus 14 vuorokauden kuluessa. Jatkuva tilaus jatkuu automaattisesti kiinteän tarjousjakson jälkeen kulloinkin voimassaolevaan tilaushintaan. Seuraavan tilausjakson hinta on voimassaolevan hinnaston mukainen hinta vastaavalla tilauspituudella kuin ensimmäinen tarjousjakso. Tilaus voi päättyä aikaisintaan ensimmäisen kiinteän tarjousjakson lopussa. Voimassaolevan jatkuvan tilauksen voi kiinteän tarjousjakson jälkeen irtisanoa 30 päivän irtisanomisajalla.

Tilaukseen liittyy maksuvelvollisuus, ellei sitä ole erillisesti määritelty näytetilaukseksi. Paperilaskuista veloitamme käsittely- ja postituskulut 4,90 €. Saat lisätietoja maksuttomista vaihtoehdoista otavamedia.fi/asiakaspalvelu.

Tilaajalahjoja on rajoitetusti. Jos tilauksia tulee enemmän ja lahjat loppuvat kesken, toimitamme tilalle toisen tuotteen. Lahja lähetetään noin kolmen viikon kuluessa siitä, kun tilausmaksu on kokonaan maksettu. Noutamatta jääneitä lahjoja ei lähetetä uudelleen.

1

25.1.2024 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Yksinäisyys murentaa mieltä Nuorten yksinäisyydestä pitäisi puhua paljon aiempaa enemmän, ajattelevat Minea Sandberg ja Alina Kentz s. 2

Verkostomessuissa pidetään aina porinahetki s. 4

Täyttä elämää syövästä huolimatta s. 6

Tutorit Alina Kentz ja Minea Sandberg ovat auttaneet ensimmäisen vuoden opiskelijoita tutustumaan toisiinsa.

Kaiken keskellä yksin Moni nuori kokee yksinäisyyttä ja ahdistusta sosiaalisissa tilanteissa. Vuosaaren lukion tutorit Minea Sandberg ja Alina Kentz pyrkivät vähentämään sitä omalta osaltaan.

V

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

oiko yhdessä Suomen suurimmista lukiosta olla yksin? Kun iso joukko Vuosaaren lukion opiskelijoita kulkee perjantai-iltapäivänä kouluviikon päätteeksi kohti ulko-ovia, ajatus voi tuntua kaukaiselta. On selvää, että noin 850 oppilaan joukkoon mahtuu kuitenkin monenlaisia tunteita, myös yksinäisyyttä.

– Kyllä mä näen joskus yksinäisyyttä ympäril-

2 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2023

läni. Sen huomaa ehkä siitä, että joku ei puhu kuten muut, ainoastaan seisoo vieressä. Jotkut voivat myös syödä yksin, sanoo Minea Sandberg.

– Pystyn komppaamaan tuota. Samaan aikaan ajattelen, että jos joku näyttää yksinäiseltä, voi olla, että ehkä hän haluaakin pysyä omissa oloissaan, Alina Kentz jatkaa.

Sandberg ja Kentz ovat 18-vuotiaita abiturientteja ja tutoreita. He auttavat lukion aloittavia pää-

semään kiinni lukio-opintoihin ja tutustumaan toisiinsa.

– Olemme vähän niin kuin kaikkien kavereita ja voimme vaikka mennä syömään jonkun kanssa ja jutella. Joskus siitä syntyy hyviä kaverisuhteita.

Tärkeintä kuitenkin on, että saadaan heidät tutustumaan toisiinsa, Kentz sanoo.

SIIRTYMINEN PERUSKOULUSTA toisen asteen opintoihin on iso muutos myös sosiaalisesti. Joillekin se tarkoittaa menemistä kouluun, jossa ei tunne ketään. Huonot kokemukset voivat nousta pintaan. Itsestään kertominen voi olla vaikeaa, jos sosiaaliset tilanteet ahdistavat ja identiteetti on muutenkin vasta rakentumassa.

– Tutorina olen kuullut tästä paljon. Ykkösiä pelottaa, että jos on peruskoulussa tullut kiusa-

tuksi, sama toistuu lukiossa. Tämä voi estää olemasta oma itsensä ja tutustumasta toisiin ihmisiin, Alina Kentz kertoo.

– Välttämättä ei löydä kavereita tai omanlaista porukkaa. Omista kavereistani moni tuli samaan lukioon, mutta olen saanut myös uusia kavereita täältä.

Sipoossa asuva Minea Sandberg ei aluksi tuntenut Vuosaaren lukiosta ketään.

– Ykkösvuotena minulla ei ollut kuin pari kaveria. Olin välillä aika yksinäinen. Sitten lähdin mukaan tutor-toimintaan ja tapasin Alinan. Nyt olen verkostoitunut tosi hyvin.

VUOSAAREN LUKIO on yksi HelsinkiMission School to Belong -ohjelmaan kuuluvista oppilaitoksista. Ohjelma auttaa kouluja tunnistamaan ja lievittämään nuorten kokemaa yksinäisyyttä sekä tarjoaa työkaluja yksinäisyyteen puuttumiseen.

HelsinkiMission teettämän valtakunnallisen kyselytutkimuksen mukaan 14 prosenttia nuorista kokee haitallista yksinäisyyttä oppilaitoksessaan. Heistä 41 prosenttia ei koe voivansa vaikuttaa yksinäisyyden tunteeseen. Haitallista yksinäisyyttä kokevat nuoret tunnistavat yksinäisyyden liittyvän mielenterveysongelmiin sekä lisäävän väsymystä, ärtymystä ja keskittymisvaikeuksia koulussa. Yksinäisyys lisää myös somen käyttöä.

”

Mielenterveys vaikuttaa tosi paljon siihen, kuinka yksinäiseksi itsensä tuntee.

MINEA SANDBERG

Kun puhutaan mielenterveydestä, sosiaalisesta ahdistuksesta ja somen vaikutuksista, on vaikea sanoa, mikä on syy ja mikä seuraus.

– Mielenterveys vaikuttaa tosi paljon siihen, kuinka yksinäiseksi itsensä tuntee. Jos on ahdistusta, ei jaksa olla tekemissä muitten kanssa, tai vaikka haluaisikin, ei välttämättä oteta mukaan, Minea Sandberg sanoo.

– Jos kysyisi nuorilta, tunnetko ahdistusta sosiaalisissa tilanteissa, moni saattaisi sanoa, että kyllä. Mistä ahdistus sitten syntyy, on monimutkainen juttu. Se vaikuttaa yksinäisyyteen ja on kuin lumipallo, joka vain vyöryy ja kasvaa, ellei sitä pysäytä.

Kentz ja Sandberg pitävät yhteyttä kavereihin lähinnä Snapchatin välityksellä. Joskus he soittavat myös Facetime-puheluita tai vaihtavat vaikka hyviä koira- ja kissavideoita Tiktokissa. Whatsappissa viestitellään lähinnä sisarusten ja muun perheen kesken.

– Some voi vaikuttaa yksinäisyyden tunteeseen. Kun näkee ihannekaveriporukoita ja sitä, että toiset tekevät sitä ja tätä ja minä olen yksin, Alina Kentz sanoo.

– Kyllä sillä on vaikutusta, kun näkee, mitä muut tekevät, ja ajattelee, että vitsit, haluaisin itsekin, mutta en pysty. Välillä voi myös tulla FOMO

VUOSAAREN SEURAKUNNAN johtava nuorisotyöntekijä Ilkka Kanerva viettää suurimman osan työajastaan Vuosaaren lukiossa. Hän työskentelee Helsingin seurakuntayhtymän projektissa, osana Vuosaaren lukion yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä ja tuntee alueen nuoret jo pitkän ajan takaa.

– Olen mukana tutor-koulutuksessa ja täällä jee-

saamassa. Yksi tärkeimmistä työtehtävistäni on yksinäisyyden ehkäiseminen. Näin isossa lukiossa yksin jättäytyminen voi tietysti olla myös pakopaikka jollekin. Jos ympärillä on 850 muuta ja tuijotat puhelinta, se voi olla myös pakenemista, Kanerva sanoo.

Nuoret juttelevat hänen kanssaan samoista asioista kuin ennenkin: seurustelusta, vanhemmista, koulunkäynnistä, päihteistä, taloudesta, kavereista. Jonkinlainen polarisaatio, jakautuminen ääripäihin, näkyy kuitenkin yhä vahvemmin myös sosiaalisissa suhteissa. Sosiaalinen media vahvistaa sitä: jonkun postauksista tykkää valtava joukko ihmisiä, toisen postauksista ei kukaan.

– Jos näin käy aina, missä vaiheessa nuori luovuttaa? Omalla sukupolvellani ei ollut näin konkreettisia kokemuksia suosion jakautumisesta. Ennen kaikki olivat ehkä enemmän sitä samaa massaa.

Voi myös tulla tunne siitä, että toiset saavuttavat asioita helposti: näemme samppanjalasien kilistelyt, mutta emme työtä, jota asioitten eteen on tehty, tai sitä, millaisia vaikeuksia matkan varrella on voinut olla.

Tosielämässä vaaditaan kuitenkin paljon sinnikkyyttä sekä kykyä sietää epätäydellisyyttä ja keskeneräisyyttä. Tämä pätee niin opiskeluun, työhön kuin ihmissuhteisiinkin.

– Tietynlainen kyvyttömyys tehdä kompromisseja on ehkä yleistynyt. Pitkä ystävyyssuhdekin voi mennä jonkun melko pienen asian takia myttyyn.

– Ehkä nettimaailmasta tulee myös se, että pystyt valitsemaan tarkemmin, kehen ystävystyt, ja katsomaan, täyttääkö joku kriteerit listassa. Vääristyvätkö odotukset? Aikaisemmin riitti, että oltiin samalla luokalla tai asuttiin samassa rapussa.

Harrastusten roolin Kanerva näkee keskeisenä myös sosiaalisissa suhteissa. Niiden parissa nuoret hitsaantuvat yhteen, voivat kokea pettymyksiä ja onnistumisia.

– Harrastukset kannustavat sinnikkyyteen ja suojaavat monelta asialta. Nyt puhutaan harrastamisen Suomen mallista, siitä, että jokaisella lapsella olisi yksi harrastus. Tätä sanoisin vanhemmillekin, että pitäkää huolta siitä, että harrastaminen jatkuu. Mitä pidemmälle se jatkuu, sitä useammalta asialta se suojelee nuorta.

Vuosaaren seurakunnan johtava nuorisotyöntekijä Ilkka Kanerva viettää suurimman osan työajastaan Vuosaaren lukiossa.

TOISINAAN VANHEMMAT ottavat Ilkka Kanervaan yhteyttä siksi, että heitä huolettaa se, että nuorella ei ole kavereita. Asian ratkaisu ei ole helppoa.

– Jos on kokemusta siitä, että jätetään ulkopuolelle, luottamus toiseen ei välttämättä synny helposti, Kanerva sanoo.

Alina Kentz ja Minea Sandberg ajattelevat, että monen nuoren on vaikea puhua yksinäisyydestään vanhemmille. Nuoret ajattelevat, etteivät halua huolestuttaa vanhempiaan turhaan ja pelkäävät, että vanhempi alkaa hössöttää.

– Ei yksinäisestä ihmisestä huolestuminen tai yksinäisyydestä tai mielenterveydestä puhuminen ole koskaan turhaa. Päinvastoin, näistä asioista pitäisi puhua paljon enemmän, Kentz sanoo.

Yksinäisyyden lievittämiseksi Kentz ja Sandberg suosittelevat ainakin omassa lukiossaan tutoreille puhumista ja kaikkeen koulun omaan toimintaan osallistumista, vaikka se vaatisikin mukavuusalueelta poistumista.

– Kannattaa kokeilla. Ei asioihin tarvitse välttämättä heti sitoutua, Sandberg sanoo.

– Omalta mukavuusalueelta kannattaa mennä pois, mutta ei tietenkään liikaa. Tärkeintä on, että itsellä on hyvä olla, Kentz jatkaa.

Yhteisvastuukeräys lievittää yksinäisyyttä Vuoden 2024 Yhteisvastuukeräys auttaa haavoittuvimmassa asemassa olevia nuoria Suomessa ja Ugandassa.

Varat käytetään syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja heidän mahdollisuuksiensa tukemiseen HelsinkiMission, Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien ja Kirkon Ulkomaanavun avulla.

Yhteisvastuun tuella HelsinkiMissio pystyy myös mahdollistamaan ammatillista keskusteluapua, jotta nuori voi käsitellä yksinäisyyteen liittyviä ajatuksia ja niiden yhteyttä tunteisiin ja käyttäytymiseen. Jos nuori saa apua, mahdollisuudet hyvään tulevaisuuteen kasvavat merkittävästi.

Lisätietoa: yhteisvastuu.fi

(fear of missing out), tunne siitä, että missaa kaikki hyvät asiat, Minea Sandberg kertoo.

Asialla on myös toinen puoli. Kaverisuhteita ylläpidetään somessa ja sieltä voi löytää samanhenkisiä ihmisiä.

– Sieltä voi olla helpompi löytää samanlainen ihminen kuin vaikka lukiosta, Sandberg arvioi.

– Somessa ovat koko maapallon somea käyttävät ihmiset. Kyllä sieltä voi löytää myös ystäviä, Kentz jatkaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2023 3

Yhteisöllisyyttä rakentava Verkosto laajentui Roihuvuoreen Verkostomessuissa käy paljon nuoria aikuisia ja lapsiperheitä, jotka eivät ehkä muuten tulisi sunnuntaina kirkkoon.

K

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ANTTI RINTALA

irkon sisällä toimiva seurakuntayhteisö Verkosto on laajentanut toimintaansa ItäHelsinkiin. Verkosto järjesti loppuvuodesta 2023 muutamia tilaisuuksia Roihuvuoressa, ja 21. tammikuuta Roihuvuoren kirkossa vietettiin ensimmäistä Verkostomessua.

Aiemmin Verkosto on toiminut

Anni Kilpinen (vasemmassa kuvassa) lähti mukaan Verkoston toimintaan heti kun kuuli, että se laajenee alueelle. Hänet kutsuttiin myös mukaan bändiin.

Antti Eväsoja (kitara) ja Marjo Assinen (laulu) ovat löytäneet paikkansa bändistä.

4 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2023

pääkaupunkiseudulla Espoonlahden, Munkkiniemen ja Pihlajamäen kirkoissa. Verkoston visiona on ”Rakastamme jokaista, palvelemme yhteiskuntaa ja elävöitämme kirkkoa”.

– Verkosto on luterilainen seurakuntayhteisö, joka toimii yhdessä paikallisseurakuntien kanssa. Haluamme olla yhteisö, jossa on turvallista jakaa elämää ja pohtia elämän suuria kysymyksiä. Messujen lisäk-

si keskeisiä ovat erilaiset pienryhmät ja Alfa-kurssit, joissa voi pohtia uskoa ja suhdettaan Jumalaan, kertoo Verkoston johtava pappi Panu Pitkänen.

– Meillä ei ole omia painotuksia, emmekä ole herätysliike. Profiloidumme kirkon sisäiseksi toimijaksi ja haluamme toimia kirkon Ovet auki -strategian mukaisesti.

Useimmista paikallisseurakuntien messuista Verkostomessut eroavat ainakin siten, että musiikista vastaa bändi ja messun yhteydessä on pyhäkoulu ja ruokailu. Toiminta tähtää myös siihen, että ihmiset tutustuisivat toisiinsa. Malli on toiminut: Verkosto on tavoittanut hyvin erityises-

ti nuoria aikuisia ja lapsiperheitä, jotka eivät muutoin välttämättä saapuisi sunnuntaina messuun.

ROIHUVUOREN SEURAKUNTA valikoitui Verkoston uudeksi yhteistyökumppaniksi monesta syystä.

– Ensinnäkin siksi, että Itä-Helsingissä ei vielä ollut Verkoston toimintaa, mutta Itä-Helsingin seurakuntien alueella asuu noin 170 000 ihmistä. Varmasti heissä on paljon sellaisia, jotka voisivat kaivata hengellistä yhteisöä kirkon sisällä, Roihuvuoren seurakunnan pappi Remo Ronkainen sanoo.

– Yhteistyö alkoi myös siksi, että kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen

suhtautui ajatukseen myönteisesti. Hengellinen monimuotoisuus on seurakuntamme painopisteitä ja siihen mahtuu monenlaista, aina hiljaisuuden joogasta Verkostomessuun, Ronkainen jatkaa.

Roihuvuoren seurakunnan alueelle on muuttanut esimerkiksi itäisestä kantakaupungista edullisempien asuntojen perässä nuoria aikuisia ja lapsiperheitä.

”

MESSUSSA ON AINA PORINAHETKI. SILLOIN ETSITÄÄN JOKU IHMINEN, JOTA EI VIELÄ TUNNE. TINJA HALUNEN

– Tavoitamme hyvin rippikoulu- ja lapsityön kautta alueen ihmisiä, mutta jumalanpalveluksissa käy vähemmän nuoria aikuisia ja lapsiperheitä. Verkosto taas on onnistunut juuri heidän tavoittamisessaan. Verkoston brändi on selkeä ja ihmiset tietävät, millaiseen tilaisuuteen tulevat, kun tulevat Verkostomessuun. Kirkossa voitaisiin mielestäni brändätä enemmän, Ronkainen ajattelee.

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ on myöntänyt taloudellista tukea Roihuvuoren yhteisöprojektiin. Tämän ansiosta Verkosto palkkasi syksyllä 2023 uuden papin Tinja Halusen, jonka tehtävänä on erityisesti yhteisöllisyyden rakentaminen Roihuvuoreen.

Halusen mukaan se onnistuu, kun tutustumiselle annetaan tilaa.

Ihmisiä kutsutaan ruokailemaan ja

he voivat ilmoittautua erilaisiin vapaaehtoistehtäviin.

– Messussa on aina porinahetki.

Silloin etsitään joku ihminen, jota ei vielä tunne, ja kerrotaan esimerkiksi jokin kiva juttu viikon varrelta. Se voi kuulostaa introvertin painajaiselta, mutta toimii tosi kivasti.

Sen jälkeen sinulla on jo yksi tutumpi kasvo, Halunen kertoo.

Ihmiset voivat myös mennä mukaan kodeissa kokoontuviin pienryhmiin, joissa keskustellaan uskosta tai elämästä ylipäätään. Halunen on itsekin ollut mukana Verkostossa jo ennen pappisvihkimystään.

– Tulin Verkostoon, sillä täällä oli bändivetoista musiikkia, joka puhuttelee minua. Koin myös saarnat syvällisiksi ja arkielämään soveltuviksi. Lisäksi oli kiva tavata samanikäisiä ja samantyyppisiä ihmisiä.

KRUUNUVUORENRANNASSA ASUVA, 23-vuotias Anni Kilpinen tuli mukaan Verkoston toimintaan viime syksynä. Roihuvuoren seurakunta on hänen kotiseurakuntansa.

– Innostuin heti, kun kuulin, että Verkosto tulee tänne. On kiva olla rakentamassa yhteisöä ja rukoilemassa toiminnan puolesta. Meininki on vaikuttanut kotoisalta ja täällä on mukavia ihmisiä.

Hän uskoo, että modernille messulle on tilausta ja ihmisillä on kaipuu yhteisöllisyyteen.

– Verkostomessuun voi olla matalampi kynnys. Tavallisessa sunnuntain aamukymmenen messussa voi tuntua siltä, että pitäisi osata asioita ulkoa tai olla tietynlainen. Lapsiperheittenkin on helppo tulla ja olla täällä.

Verkostomessu Pihlajamäen kirkolla su klo 11, Espoonlahden kirkolla ja Roihuvuoren kirkolla klo 16 ja Munkkiniemen kirkolla klo 18. Lisätietoa toiminnasta verkosto.net.

Palvelevassa puhelimessa vastattiin puheluihin viime vuonna yli 42 000 kertaa ja Palvelevassa chatissa käytiin lähes 4 000 keskustelua. Kuvalähteet: Istock ja kuvakaappaus Palvelevan puhelimen sivustolta.

Helsingin seurakunnat jatkavat sittenkin työtä Palvelevassa puhelimessa Helsingin seurakunnat aikoivat vetäytyä kokonaan Palvelevasta puhelimesta, mutta katkon jälkeen työ jatkuu uuden sopimuksen ansiosta. Nyt vapaaehtoisten päivystäjien koulutus, päivystysvuorot ja tuki järjestetään yhteistyössä Järvenpään seurakunnan kanssa. Järjestelyt uudistuivat vuoden 2024 alusta.

Kasvatuksen ja seurakuntapalveluiden päällikkö Kalle Kuusniemi on iloinen uudesta sopimuksesta.

– Helsinkiläisten mahdolli-

suus tehdä tätä hyvää työtä säilyy jatkossakin. Järvenpäässä on paljon kokemusta ja taitoa tämän kokonaisuuden järjestämiseen. Samalla pyrimme yhdessä Kirkkohallituksen kanssa kehittämään kirkon keskusteluapua eteenpäin.

Palvelevan puhelimen numero on koko maassa sama, 0400 22 11 80. Puheluun vastaa vapaa päivystäjä mistä päin Suomea tahansa.

Lue koko juttu ja muita uutisia: kirkkojakaupunki.fi/ajankohtaista.

Valtuusto hyväksyi ylijäämäisen talousarvion Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Helsingin seurakuntien talousarvion vuodeksi 2024 kokouksessaan 14.12.

Toimintakulujen arvioidaan olevan 100,1 miljoonaa euroa.

Kirkollisverotuloja arvioidaan tänä vuonna kertyvän 89,6 mil-

joonaa euroa ja toimintatuottoja 19,9 miljoonaa. Tilikauden ylijäämäksi arvioidaan tulevan 13,4 miljoonaa euroa. Talousarvioehdotus on siis ylijäämäinen.

Helsingin seurakuntayhtymä aloitti tiukan säästöohjelman vuonna 2022.

Uusi kirkolliskokous valitaan välillisillä vaaleilla 13.2.

Roihuvuoren seurakunnan pappi Remo Ronkainen ja Verkoston pappi Tinja Halunen uskovat, että Roihuvuori on hyvää aluetta Verkostolle.

Vaalipiireinä ovat hiippakunnat. Papit äänestävät pappeja ja luottamushenkilöt äänestävät maallikoita kiintiöperiaatteen mukaisesti.

Maallikkoedustajien vaalissa äänioikeutettuja ovat kirkkovaltuustojen, seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen maallikkojäsenet. Kirkon rivijäsenet valitsivat nämä luottamushenkilöt seurakuntavaaleissa marraskuussa 2022.

Kirkolliskokousvaaleissa on koko maassa 712 ehdokasta, joista maallikkoja on 505 ja pappe-

ja 207. Ehdokkaiden keski-ikä on 53 vuotta. Nuorin ehdokas on 19-vuotias ja vanhin 81-vuotias.

Ehdokkaisiin voi tutustua verkossa Kirkkohallituksen julkaisemassa ehdokasgalleriassa osoitteessa evl.fi/ehdokasgalleria.

Kirkolliskokoukseen valitaan hiippakunnista kaikkiaan 96 edustajaa, joista 32 on pappeja ja 64 maallikoita. Kirkolliskokoukseen kuuluvat lisäksi asemansa perusteella kaikki piispat ja kenttäpiispa sekä saamelaiskäräjien ja valtioneuvoston edustajat, yhteensä 13 henkilöä.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2023 5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.1.–9.2.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ti ja to klo 10–13 sekä puhelimitse ma klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Diakonian ajanvarauspäivystys ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 3003 Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17 Striimaukset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla sekä Youtubessa www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Mustarastas-yhtyeen 30-vuotisjuhlakiertueen avauskonsertti to 1.2. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Teematorstai – Sivistyksen teemavuosi. Klo 12 kirkkohetki, klo 12.15 lounas (6 e), klo 13 ohjelma.

25.1. Minun tarinani, Ritva Jäättelä.

1.2. Koululaitoksen historia, Martti Hellström. 8.2. Linnoitukset Haagassa ja kaupunkimme läntisellä alueella, Kari Kuusela.

Hyvän mielen keidas to klo 15.

Ateria 2 e.

Käsityökerho ma klo 13.

Lähetyspiiri ti klo 13. Forsberg.

Lähetysraamattupiiri ma 5.2. klo 14.

Rento kirjapiiri to 25.1. klo 18.

Mika Waltari: Feliks onnellinen.

Pelikerho la 27.1. klo 12.

Perhekerhot ma klo 17.30–19 Tönöllä, to klo 9.30–11 kirkolla, pe klo 9.30–11 Mariankodilla, Schildtinpolku 6.

Iltapyhis to 8.2. klo 17.30.

Lasten laulukerho Pisarat to klo 14.30–15. Tied. anna.marte@evl.fi.

Junnutönö 2–6-luokkalaisille ti ja pe klo 13–16.

Tönöilta ti ja pe klo 18–21/22 yläkouluikäisille.

Kunnon kaveri -liikuntaryhmä

6 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2023

Kannelmäen seurakunta Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa:

FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18 kirkossa.

TAPAHTUMIA Eläkeläisten päivähetki ke 31.1. klo 12.30–14 Klanulla. Keittolounas.

Lyhyt hartaus ja vapaata seurustelua. Vapaaehtoinen maksu seurakunnan diakoniatyölle.

Työtupa ti 6.2. klo 15–18 Klanulla.

Avoin käsityö- ja askarteluhuone.

Soppaa ja juttuseuraa Malminkartanon kappelilla maanantaisin klo 12–13.30. Keittolounas. Vapaaehtoinen maksu seurakunnan diakoniatyölle.

Raamattupiirit Klanulla ma klo 10–11.30, Malminkartanon kappelilla ti klo 15.30–17, kirkossa ke klo 14.30–16. Avoimia piirejä, vetäjinä vapaaehtoiset vastuunkantajat.

Lauletaan yhdessä to 25.1. ja 8.2. klo 10.15–11.30 kirkossa. Avoin yhteislaulutilaisuus.

Aamurukoushetki perjantaisin klo 9.30 Klanulla. Avoin rukouspiiri.

Lasten ja perheiden avoimet kerhot Klanulla. Esikoisvauvakerho to klo 10.30–12 alle 8 kk ikäisten esikoisvauvojen perheille. Vauvakerho ti klo 10.30–12 (ei 30.1.) alle 1-vuotiaille vauvoille vanhemman kanssa. Perhekerho ke klo 9.30– 11.30 kaikenikäisille lapsille aikuisineen.

Señora Tarolillan hullutukset la 3.2. klo 15 kirkossa. Länsi-Helsingin musiikkiopiston vanhan musiikin yhtyeet esiintyvät. Vapaa pääsy.

Yhteisvastuukeräys alkaa 4.2.

Keräysvaroin autetaan yksinäisiä, syrjäytyneitä tai kriisin kohdanneita nuoria Suomessa ja maailmalla.

Avun vievät perille HelsinkiMissio, Suomen ev.lut. seurakunnat ja Kirkon Ulkomaanapu. Kannelmäen seurakunnan keräykseen voit lahjoittaa verkkolahjoitussivulla yhteisvastuu.fi/kannelmaki, MobilePay 47535 tai Yhteisvastuun

pankkitilille: Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75, OP FI14 5000 0120 2362 28. Viitenumero 308171. Keräyslupa RA/2020/639/Kirkkopalvelut.

Virasto on suljettu tiistaina 30.1.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna to klo 9–13. Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Munkkivuoren kirkko: Messut klo 11. Su 28.1. Rippikoulustartti. Kuusisalo, Valtonen. 4.2.

Kynttilänpäivän yhteisvastuumessu. Hartikainen, Meriranta.

Munkkiniemen kirkko: Messut klo 18. La 3.2. Levollisuu-

ESKO JÄMSÄ

Messu su 28.1. klo 10. Striimataan.

Perhemessu kynttilänpäivänä 4.2. klo 10. Striimataan. Yhteisvastuukeräyksen aloitus. Sunnuntai kirkonmäellä klo 11–13. Keittoa, mehua, grillimakkaraa, kahvila.

Poniajelua, käsityökerhon myyjäiset aulassa.

Iltamessu ke klo 18. 31.1. riparimessun kaavalla, lauletaan nuoren seurakunnan veisuja. Iltatee.

Kompletorio pe klo 19. Striimataan. Hiljainen rukous klo 18.30 alkaen.

Laudes ke klo 7.30. Striimataan.

Ad sextam to klo 12.

Messu ke 31.1. klo 15 Hopeatien palvelukeskuksessa.

65+-vuotiaille ke klo 10–10.30. Sopii kaiken kuntoisille.

Hiljaisuuden joogaa® su klo 18.30– 20 kirkossa. Sopii kaikille. Tied. ohjaajat mari.silin@evl.fi ja hannele.paivio@gmail.com.

Krito-ryhmä 4.3.–6.5. Tule kuulemaan lisää ke 7.2. klo 18.30. Ilm. 11.2. menn. miika.kolari@evl.fi.

Ovet-valokuvanäyttely 15.1.–29.2.

Raimo Ketolainen.

Kirkko ja virasto suljettu työntekijöiden koulutuksen vuoksi ti 30.1.

Menokasvo

Puhetta syövästä ja elämänilosta Vuosaaren seurakuntaneuvoston jäsen Pauli Löija, kerrot kauppakeskuksen Katukappelin illassa siitä, miten voi elää täyttä elämää syövästä huolimatta. Onko maanantai-iltojen keskustelusarja uutta?

– Kyllä on. Tein luottamushenkilönä aloitteen Katukappelin toiminnan aktivoimisesta. Me vapaaehtoiset järjestämme keskustelut sekä maallikkomessut kerran kuussa. Keskellä kauppakeskusta sijaitseva tila on ollut vähällä käytöllä viime vuosina.

Sairastuit vakavasti vuonna 2019.

Mikä on ollut kovin paikka siinä tähän mennessä?

– Kovin paikka oli se, kun eräänä aamuna kotonani en enää pystynyt liikkumaan hirvittävien kipujen takia. Pääsin lopulta ambulanssilla sairaalaan. Illalla sain kuulla, että minulla on selässä syövän etäpesäkkeitä. Se oli sokki, sillä en tiennyt mistään syövästä.

– Musiikki on yksi voimanlähteeni. Kun pääsin pois sairaalasta, menin samana iltana Kallion Kantaattikuoron harjoituksiin, kertoo Pauli Löija Katukappelissa.

Mistä saat voimaa elää sairauden kanssa?

– Positiivinen mielenlaatu kantaa eteenpäin. Se syntyy luottamuksesta elämään, siihen, että asiat järjestyvät.

Mikä sen sitten luo? Perusluottamukseni tulee uskosta, Jumalalta.

syllä kaksi kirjalaatikkoa ja sain käsiini toisen kirjani. Sen nimi on Kehnon miehen postilla – armon sanoja armoa kaipaaville. Se syntyi alkuvuodesta ihan vahingossa!

EIRA SERKKOLA

Kerro jokin hieno hetki viime vuoden varrelta.

– Upeinta oli, kun posti toi minulle syk-

Pauli Löija virittää keskustelua 5.2. klo 17.30 Katukappelissa, kauppakeskus Columbuksessa. 12.2. tarinateatteria ja 19.2. tietokirjailija Ville Mäkipelto.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.1.–9.2.

den messu. Frilander, Meriranta.

TAPAHTUMIA

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Rippikoulusunnuntain messu su 28.1. klo 10. Vanne, Nuorkivi, Vili Itäpelto ja bändi.

Kynttilänpäivän messu su 4.2. klo 10. Kekäläinen, Vuori, Ahola. Yhteisvastuukeräyksen avaus.

Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18.

TAPAHTUMIA Raamattupiiri parittoman viikon maanantaisin 20.5. asti klo 18.30 kirkolla. Käymme läpi seuraavan sunnuntain tekstejä.

Keskusta Tuomiokirkko­ seurakunta Virasto: Bulevardi 16 B ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–12, to–pe klo 9–12 p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–14 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, to–la klo 12–16 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Annankulma, Annankatu 14D Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha Katajanokan seurakuntakoti, Kauppiaankatu 8–10 B Meritullin kerhohuone, Meritullintori 3 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 10 Tuomiokirkossa

(myös Youtube), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu (ja pyhäkoulu) Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. su ja juhlapyhinä, klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa.

Vanhan kaavan messu su 4.2. klo 12 Agricolan kirkossa.

Agricolamessu ke klo 18 Agricolan kirkossa.

Päivämessu to klo 12 Tuomiokirkossa. 25.1. Kryptassa.

Tuomasyhteisön viikkomessu to klo 17.30 Agricolan kirkossa.

Iltamessu la klo 18 Tuomiokirkossa.

Vauvaperhekerho ti klo 13.

Kappelikahvila ti klo 14.

Yksinhuoltajien olohuone ti klo 17.

MLL:n perhekerho ke klo 9.30.

Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki to klo 9.30.

Koululaisten olkkari to klo 14.

Tuolijumppa to klo 17.

Musaryhmä to klo 18.

Baby and Toddler group pe 13.30.

Connect with other English-speaking families.

Luomakuntakerho pe klo 15.30.

Hiljaisuuden jooga pe 2.2. klo 17.

Raamattupiiri pe 2.2. klo 18.

Katajanokan seurakuntakodilla:

GETTY IMAGES

Kunnon kaveri -jumppa to 25.1. klo 10.30–11.30 Munkkivuoren kirkon pihapiirissä.

Pappi Polkimilla – rovasti to 25.1. klo 13–14.30 Munkkiniemen kirkossa. Kirkon ulkosuomalaistyön johtaja Mauri Vihko kertoo matkastaan polkupyörällä Espoosta Espanjaan.

Seurakunnan kuoron projekti Suomalainen messu alkaa! to 25.1. klo 18–19.30. Tervetuloa mukaan viiden kerran kuoroon.

Harjoitukset to 25.1., 1.2., 8.2., 15.2. ja 29.2. Munkkivuoren seurakuntasalissa ja esiintyminen messussa su 3.3. klo 11. Laulamme Lasse Heikkilän Suomalaisen messun lauluja. Et tarvitse aiempaa kokemusta kuorolaulusta. Lisätietoja kanttori Nea Merirannalta, p. 050 411 9161.

Maailma palaa – astu arkkiin! ti 30.1. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Miten kirkko voisi vastata aikamme polttaviin kysymyksiin ja tarjota nykyihmisille merkityksellisyyden ja pyhyyden kokemuksia?

Aiheesta alustavat teologit Heikki Nenonen, Kai Sadinmaa ja Anni Tsokkinen. Keskustelua vetää kirkkoherra Päivi Vähäkangas.

Eläkeläiskahvila to 1.2. klo 15–17.

Länsi-Helsingin musiikkiopiston konsertti. Valtteri Saarikko, Veli Vuorilehto.

LuontoPerhekerhon talviretki la 3.2. klo 10–13. Tapaaminen osoitteessa Ritokallionpolku 3. Omat varusteet, nuotiolla paistettavat ja lämmintä juotavaa mukaan. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 31.1. mennessä rauna.mannermaa@evl. fi.

Päivärukous tiistaisin ja torstaisin klo 12 kirkossa. Huomioimme ajankohtaisia ja henkilökohtaisia rukousaiheita.

Rukouspiiri keskiviikkoisin klo 13 kirkolla. Rukoilemme yhteisten ja omien asioiden puolesta.

Lähetyspiiri ke 31.1. klo 14 kirkolla.

Raija Wirtasen muistoja Taiwanista.

Aamukellari to 1.2. ja 8.2. klo 9–11 kirkolla. Maksutonta aamupuuroa ja rentoa yhdessäoloa.

Kynttilänpäivän konsertti su 4.2. klo 17 kirkossa. Lauluja toivosta, valosta ja rakkaudesta. Elina Vettenranta. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e Yhteisvastuun hyväksi.

Valonpilkahduksia – nuorten aikuisten olohuone ti 6.2. klo 18 kirkolla. Rentomielinen ilta, jossa vaihdetaan kuulumisia, tutustutaan ja ruokaillaan yhdessä. Päättyy iltahartauteen.

Länsi-Helsingin seurakuntien sururyhmä maanantaisin 26.2.– 8.4. klo 17–18.30 Pitäjänmäen kirkolla. Ryhmää suositellaan, kun läheisen kuolemasta on kulunut vähintään kaksi kuukautta. Ilm. Hele-Elina Saarelle 14.2. mennessä hele-elina.saari@evl.fi, p. 040 861 7333.

Karkaa vihille Karkauspäivän vihkitapahtuma to 29.2. klo 15–20 Viikon kirkossa, Agronominkatu 5.

Rennon vaivatonta, sopivan juhlallista ja ihan virallista – sellaistakin voi olla naimisiinmeno kirkossa. Vihkimisiä puolen tunnin välein. Seurakunta tarjoaa kakkua ja kuohuvaa sekä hankkii valokuvaajan. Avioliiton esteiden tutkimiseen on varattava ainakin viikko. Ilmoittautuminen sari.hakuri@evl.fi tai p. 050 544 0554.

TAPAHTUMIA Annankulmassa: Diakonian ajanvaraus alueesi diakoniatyöntekijältä puhelimitse, sähköpostilla tai netin yht.ottolomakkeella. Lisäksi ajan voi varata ke klo 12–12.30 puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annankatu 14 D ja Länsisatamankatu 26 (HTkappeli). Yht.tiedot virastosta/ netistä.

Annankulman olohuone ke klo 11 (ei 31.1.), to klo 11, pe klo 9.

Bulevardin pihasalilla: Naisten raamattupiiri ma klo 14.

Miesten raamattupiiri ma klo 18.

Avoin raamattupiiri to klo 16.30.

Hyvän toivon kappelilla: Hyvän toivon kappelin 6-vuotissynttärit su 4.2. klo 12. Messun jälkeen keittolounas ja kakkukahvit Yhteisvastuun hyväksi sekä matalan kynnyksen karaokea. Iloista yhdessäoloa hyvässä seurassa.

Perhekerho ma ja ti klo 9.30.

MLL:n iltaperhekerho ma klo 17.

Yhteisöruokailu ma klo 17. 5.2. karaoke.

Perhekahvila pe klo 10.

Meritullissa: Seniorinaisten jumppa ma klo 10 ja klo 11.

Perhekerho to klo 15.

Mikael Agricolan kirkolla: Diakoniaruokailu ti klo 12 kryptassa. Ateria 1 e.

Tribe ti klo 16.30.

Seniorifoorum ke 31.1. klo 13.

Tasapaino ja kaatumisen ehkäisy, toim.joht. Iida Saloranta. Ke 7.2. klo 13 Energia-alan näkymät.

Pitääkö seniorinkin säästää sähköä? Energiateollisuusliiton toim. joht. Jukka Leskelä.

After school ke klo 15.

Perhekerho pe klo 9.30.

Suomenlinnan kirkolla: MLL:n muskari ma klo 15.30 kryptassa.

Koululaisten olkkari ti klo 14.

Rukouksen ja ylistyksen ilta ke klo 18 kryptassa.

Avoimet torstaikahvit to klo 14–15.30 kryptassa.

Tuomiokirkolla: Aamurukouspiiri ma klo 7.30 tapu-

lin alakerrassa.

Päivärukous ma ja pe klo 12.

Huom. 26.1. kryptassa.

Raamattupiiri ma 5.2. klo 15 Kristakodissa.

Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki ma klo 18 kappelissa.

Rukoushetki rauhan puolesta ti klo 12.

Lankapiiri ti 30.1. klo 18 kryptassa.

Miestenpiiri ti 6.2. klo 18 kappelissa.

Päiväkonsertti ke 31.1. klo 12.

Senioreiden tuolijumppa ke klo 9.30 kryptassa.

Kirjallisuusilta ke 7.2. klo 17.30 kryptassa. Durian Sukegawa: Tokuen resepti.

Kristillinen meditaatio ke klo 18 kappelissa.

Ajan merkit -saarnasarja jatkuu Tuomiokirkon messuissa. Su 4.2. klo 10 messussa saarnaa seurakuntaneuvoston puheenjohtaja AnnaMaria Soininvaara.

Vanhalla kirkolla: Päiväkonsertti ti 6.2. klo 12.

Kuorokerho Vanhan kirkon Varpuset ke klo 15.

Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18.

Pappi tavattavissa to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Löydät ajankohtaiset tiedot seurakunnan toiminnasta ja tapahtumista helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2.

Avoinna ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: helsinginseurakunnat.fi/kallio Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15 Kallion kirkon kappelisali, Itäinen papinkatu 2 Seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28 Nuorten TALO, Toinen linja 8

JUMALANPALVELUKSET Kallion kirkossa: Iltamessu maanantaisin klo 18.

Partti.

Matkalaisen messu tiistaisin klo 18. Helanne.

Meditatiivinen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 31.1.

Anima Mea ja Kotakorpi. Tallennus Yle Radio 1. Ke 7.2. Anima Mea ja Lindfors.

Rauhan messu torstaisin klo 18.

Roininen.

Iltamessu perjantaisin klo 18.

Hynninen. Raamattua luetaan ääneen klo 17 alkaen Kappelisalissa.

Messu su 28.1. klo 10. Rippikoulusunnuntai. Helanne, Roininen, Niskala, Pyylampi, Friberg. Kallion KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2023 7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.1.–9.2.

Kantaattikuoro.

Messu su 4.2. klo 10. Kynttilänpäivän messu. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Partti, Uusi-Rauva, Pyylampi, Oksanen, Friberg. Hiljaa Ensemble.

Alppilan kirkossa: Sateenkaarimessu la 27.1. klo 17.

Partti, Klemmt.

Kiinankielinen sanajumalanpalvelus su 28.1. klo 12.30.

Tasausmessu su 28.1. klo 16.

Viljamaa, Niskala. Su 4.2. Partti, Oksanen.

Unkarinkielinen messu su 4.2. klo 11.

Kiinankielinen messu su 4.2. klo 12.30.

TAPAHTUMIA Torstaina iltapäivällä -tilaisuudet alkavat 25.1. klo 13 piispa Mari Leppäsen vierailulla. 1.2. Runoilijat Veera Sylvius, Harri Hertell ja Essi Leppänen. 8.2. Toimittaja, kirjailija Ulla-Maija Paavilainen. Kallion kirkossa kohtaavat uskonto, politiikka, kulttuuri ja päivänpolttavat kysymykset.

Kaikille avoin keskustelutilaisuus ma 29.1. klo 18 Alppilan kirkossa. Aiheena Alppilan kirkosta luopuminen.

Pyhis su 4.2. klo 10 Kallion kirkossa. Pienimmät lapset aikuisen kanssa.

Lukupiiri ti 6.2. klo 18 Alppilan kirkossa. Annie Ernaux: Vuodet.

Virsiä ja viiniä ti 6.2. klo 19 Hob Helsinki. Viljamaa, Niskala.

Toimintaa ja toivoa -hanke tuottaa iloa hoivakoteihin. Jos haluat antaa mitä tahansa osaamistasi alueemme hoivakotien asukkaille, ota yhteyttä Maarit van Santen p.

050 3088 137, maarit.vansanten@ evl.fi. Ääniset-kuoro harjoittelee torstaisin klo 17.30–20 Kallion kirkon kappelisalissa. Sateenkaarimessuissa mukana olevaa kuoroa johtaa Kimmo Puunenä.

Lasten perjantait klo 9–12 Alppilan kirkossa.

Toimintaa lapsille ja nuorille maanantaisin Kalasatamassa, Sintin olohuoneessa, Kalasatamankatu 20. Klo 9.30 Perheaamu. Klo 11.15 esikoisvauvakerho (alkaa 5.2.).

Klo 13–17 Junnu-Talo 1.–6.-luokkalaisille. Klo 17–21 Nuorten toimintaa yli 13-vuotiaille.

Puuroaamu tiistaisin klo 8.30– 10.30 osoitteessa Siltasaarenkatu 28. Hinta 2,50 e.

Alppilan kirkon ruokailut tiistaisin klo 11 ja keskiviikkoisin klo 17. Hävikistä kokatun ruuan hinta 2,50 e.

Kallion kirkon kahvila torstaisin ja perjantaisin klo 11–17. Lounas 5 e.

Lauttasaaren seurakunta Seurakunnan infopiste: Myllykal­ lionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta.

8 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2023

Avoinna ma–pe klo 10–18. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrin­ ne 1b, avoinna ma–pe klo 10–18, vii­ konloppuisin tilaisuuksien mukaan

JUMALANPALVELUKSET Herättäjän kirkkopyhä su 28.1.

Messu klo 11. Messun jälk. soppalounas 5 e. Seurat St. Jacobin kirkossa n. klo 13. Kalle Hiltunen, Kari Kanala ja Maija Saario, Emma Mönkkönen, Esa Ruuttunen.

Iltakirkko ke klo 18 (ei Sanan ja rukouksen -iltoina).

Sanan ja rukouksen -ilta ke 31.1. klo 18–20. Miika Auvinen, Open Doors -järjestö.

Karjalaisen kansan messu su 4.2. klo 11. Nurmijärven Pelimannit ja Barcarola-kuoro.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11 messun yhteydessä.

TAPAHTUMIA Perhekerho kaikille ma, ti ja pe klo 9–11 sekä ke klo 13–15, D-rappu.

Kuoro kaikille -harjoitukset parillisten viikkojen to klo 17–17.50 seurakuntasalissa. Seur. 25.1. ja 8.2.

Barcarola-kuoron harjoitukset torstaisin klo 18 seurakuntasalissa.

Raamattupiiri parillisten viikkojen to klo 18–19.30 Vattuniemi-tilassa, D-rappu. Seur. 25.1.

Pastorin laulunurkka pe 26.1. klo 9–11, D-rappu. Pastori-Markus perhekerhossa.

Rukouspiiri tiistaisin klo 18 Vattuniemi-tilassa, D-rappu.

Torstaipiiri 1.2. klo 13 seurakuntasalissa. Satu Satakielestä. Maksuton.

Kuluttajaliiton luento ma 29.1. klo 13–14 kirkkosalissa. Aiheena tekoälyhuijaukset. Maksuton.

Toccatat harmonikalla – sooloteoksia ja sävellyksiä harmonikkaduolle la 3.2. klo 18. Maksuton.

Hiljaisuuden joogaa su 4.2. klo 14–15.30 liikuntasalissa. Maksuton.

Käsityöpiiri ma 5.2. klo 13–14.30 B-aulassa.

Rukousaamiainen pe 9.2. klo 8–10 Kryptassa.

Wine & Worship pe 9.2. klo 17.30– 19.30 Kirkkokahvilassa. Kansainvälinen, maksuton ilta. Musiikkihetkessä kanttori Hiski Wallenius ja Tapsa Jäntti, laulu.

Matteus-passio-Sing Along su 11.2. klo 15–17. Tervetuloa laulamaan. Maksuton. Mukana Suomen Laulu -kuoro.

Töppösryhmä ti 13.2. klo 11–12.30 B-aulassa. Neulomme kastesukkia.

Odotuksen sävyt -ryhmä 7.2. alk. odottaville äideille. Tied. eija. harkanen@evl.fi.

Kirkko kiinni 30.1.

Lisää tapahtumia verkkosivuilla.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paava­ li.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu 28.1. klo 10. Kopperoinen, Valkeapää, Pellikka. Paavalin seurakunnan rippikoulujen aloitusmessu.

Puolen tunnin messu 31.1. klo 18.

Kopperoinen, Pellikka.

Messu 4.2. klo 10. Flinck, Koivisto, Pellikka. Yhteisvastuukeräyksen avausmessu.

Puolen tunnin messu 7.2. klo 18.

Koivisto, Pellikka.

Vauvakirkko 11.2. klo 10. Kanala, Koivisto ja varhaiskasvatuksen tiimi. Edellisvuoden kastetut saavat kasteseinältä kalan. Kirkkokahveilla hernekeittoa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi sekä lapsille ongintaa.

TAPAHTUMAT Ystävyydenkahvila tiistaisin klo 14–15.

Lempeä liikunta tiistaisin klo 13.30–14.15. Maksuton.

Seniorirentoutuminen ja venyttely tiistaisin klo 15–15.45. Maksuton.

Kehonhuolto keskiviikkoisin klo 15.45–16.30. Oma alusta mukaan.

Maksuton.

Elinvoimainen tanssi ke 7.2.–17.4. joka toinen keskiviikko parillisina viikkoina sekä 15.5. ja 29.5. klo 18–19. Ohjaajana toimii Kirsi Voutilainen. Ei ilm. Maksuton.

Luova maalaus to 15.2.–7.3. klo 18–20. Ryhmään mahtuu maksimissaan 10 hlöä. Ohjaajana toimii Elina Jaakkola. Ilm. 12.2. asti nina. liikala@evl.fi, p. 050 322 8613.

Maksuton.

Gospel-lattarit-tanssitunnit to 15.2.–2.5. klo 17–18. Ei ilm. Maksuton. Voit tanssia sisä- tai tanssikengillä tai ilman kenkiä. Tunneilla tanssitaan mm. salsaa, bachataa, sambaa, jiveä, merengueta. Erikseen mainitut kolme Gospel-lattarit-afrokertaa tanssitaan afrikkalaisiin rytmeihin 15.2., 21.3. ja 2.5.

Ohjaajina vuorottelevat Jenni Mboup ja Mia Blomstedt.

Sujuvammin suomeksi -kielikurssi ke 21.2.–10.4. klo 18–19.30.

Kurssin lähtötaso on kehittyvä tai kohtalainen suomen kielen taito (A2–B1). Mukana ukrainan-, arabian- ja venäjänkielentaitoisia kielitutoreita Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Maksuton. Ilmoittautumiset ja tiedustelut sade.kultanen@ evl.fi.

Kuvataidetta ja keramiikkaa.

Raija Hämäläisen näyttely Paavalinkirkon aulassa 9.2. saakka.

Diakonian neuvonta ja ajanva-

raus p. 050 433 9846.

Perhekahvila torstaisin klo 9–11 Paavalinkirkolla.

Vallilan perheaamu perjantaisin klo 10–11 Perhetalo Sahramissa.

Kalasataman perheaamu maanantaisin klo 9.30–11 osoitteessa Kalasatamankatu 20.

Muskariryhmissä vapaita paikkoja! Ilm. tapahtuu nettisivujen kautta.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15.

Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15.

Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 13–17 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinka­ tu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi­Pasilan seurakuntakoti, Maist­ raatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Yhteisvastuukeräyksen avaus messuissa su 4.2.

Temppeliaukion kirkko: Messu su 28.1. klo 10. Suomen Laulu, joht. Anna Sandström.

Big band -messu su 11.2. klo 10. Big band, joht. Esko Heikkinen, ja Gospel Helsinki, joht. Nina Pakkanen.

Kynttilänpäivän perhemessu su 4.2. klo 10. Huiluryhmä Käpylän musiikkiopistosta, joht. Marttiina Niemi.

Töölön kirkko: Messu su 28.1. klo 12.

Messu su 4.2. klo 12. Saarna Antti Laine, Kirkon Ulkomaanapu. Ohjelmalliset kirkkokahvit.

Meilahden kirkko: Messu su 28.1. klo 12.

Messu su 4.2. klo 12.

Fokus: Arki-illan ehtoollinen to klo 18.

Aamuehtoollinen to 1.2. klo 8.30.

TAPAHTUMIA Temppeliaukion kirkko päivittäin avoinna vierailijoille. Tarjoamme opastuksia ja musiikkielämyksiä läpi talven. Tarkemmat tiedot temppeliaukionkirkko.fi.

Diakonia arkisin p. 09 2340 6318.

Diakonian viikkotoiminta seurakuntatoolo.fi/apua-ja-tukea/diakonian-viikkotoiminta.

Kirjallisuusterapeuttinen sururyhmä. Lisätiedot seurakuntatoolo.fi/tapahtumat/2024-02-29/

kirjallisuusterapeuttinen-sururyhma tai Katja Hero p. 040 524 6986.

Vauvakerho alle 1,5-vuotiaille lapsille vanhempineen tai hoitajineen Fokuksessa ti 8.1.–17.5. klo 13.30–15 ja Kerhiksellä ke 10.1.‒6.3. klo 13‒14.30. Tule mukaan oman aikataulusi mukaan. Lauluja ja loruja, kahvia, teetä ja pientä purtavaa. Ei vko 8.

Avoimet perhekerhot 8.1.‒17.5., ei vko 8. Ma Fokuksessa klo 9.30‒11.30, muskarihetket klo 9.30 ja 10. Ti Temppeliaukion kirkon takkahuoneessa klo 10.30‒12. Ti Fokuksessa klo 17‒18.30. Pe Kerhiksellä klo 10‒11.30. Pe Ruskeasuon Rastilla klo 10‒11.30.

Temppeliaukion kirkko: Vauvahautomo – odottavien äitien ryhmä ti klo 16‒17.30. Voit liittyä mukaan koko kauden ajan 9.1.‒14.5., ei vko 8. Tied. ja ilm. reija.lind@evl.fi, p. 050 387 7146.

Töölön kirkko: Waste&Feast-lounas ti klo 12–13.

Aikuiset 2 e ja lapset 1 e. Ei 30.1.

Open doors -rukousryhmä ti klo 17–18 parittomina viikkoina.

Hanna-ryhmä, Toivoa naisille -rukousryhmä ti klo 17–19 parillisina viikkoina.

Café Töölö ke klo 14–15.30.

Musakerho koululaisille ke klo 15–16. Lisätiedot ja ilm. nettisivuiltamme.

Avoin rukoushetki ke klo 17–18.

Downshiftaajat-käsityöryhmä to klo 12–14.

Hopeapiiri pe klo 13–14.30.

Meilahden kirkko: Hiljaisuuden jooga vanhemmille ja vauvoille, jotka eivät vielä konttaa, Tuomaankirkolla 10.1.‒16.5. ke klo 12.30‒13.30 ja to klo 10‒11. Ei vko 8.

Hiljaisuuden jooga vanhemmille ja alle 2-vuotiaille taaperoille Tuomaankirkolla 10.1.‒16.5. ke klo 14.30‒15.30 ja to klo 12.30‒13.30. Ei vko 8. Tied. ja ilm. molempiin joogiin reija.lind@evl.fi, p. 050 387 7146.

Torstaikerho to klo 13–14.30.

Naisten Forum ti 20.2. klo 15–17.

Asiaa pakolaisasioista, Anni Holappa Suomen Pakolaisapu ry:stä.

Ruskeasuon Rasti: Siionin virsi -seurat ma 12.2. klo 18. Vieraana Vappu Porthan.

Waste&Feast-lounas pe klo 11.20– 12.30. Aikuiset 2 e ja lapset 1 e.

Fokus: Ajatteleva ihminen ja kirkon traditio -luentosarja ke klo 18. Ke 31.1. Sotilaspapit puolustusvoimissa. Pekka Asikainen. Ke 7.2. Kirkot ja rauha. Päivi Linervo ja Tanja Viikki.

Junnufokus kouluikäisille to klo 14‒16 parittomina viikkoina.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.1.–9.2.

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Pullakirkko ja kahvit su klo 10.

Hartaus ma, ti, to ja pe klo 9.15.

Cafe Hermanni ark. klo 9.30–13, paitsi ke 11–18. Lounas ma, ke, pe klo 11–13. 2 e/annos.

Apua ja tukea ilman ajanvarausta ma, ti, to ja pe klo 9.30–11. Keskiviikkoisin papin päivystys 11–12.30.

Raamattupiiri ke klo 15–16.

Klubi-illat alkavat: ke 17.1. klo 18 Yhteislaulua, 24.1. Biljarditurnaus, 31.1. Basement Church Band.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirenin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10.

Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi facebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk

Messu su 28.1. Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12, Kamarikuoro Ora, eteläpohjalaisten kirkkopyhä.

Gospelmessu su 4.2. klo 10 Kulosaaren kirkko, klo 12 Myllypuron kirkko

TAPAHTUMIA Armon ilta pe 2.2. klo 18, Myllypuron kirkko. Musiikkia, rukousta, ylistystä, iltatee.

Resonaarin Valoilmiö-konsertti su 4.2. klo 18, Kulosaaren kirkko.

Vapaa pääsy.

Keittolounas ti 6.2. klo 12, Kulosaaren srk-sali.

Seurakunnan ystäväpalvelun startti-ilta Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3, ti 6.2. klo 17–19.30. Kahvit klo 16.40. Ystäväksi yksinäiselle?

Yhteislaulua la 10.2. klo 18, Myllypuron kirkko. Variksenpojat.

Iltaruoka Myllypuron kirkolla torstaisin klo 16. Pieni alkuhartaus klo 15.45. Aikuiset 3 e, lapset 1,50 e.

Talvileiri 1.–3.-luokkalaisille 19.–23.2. klo 9–14, Myllypuron kirkko. Leikkiä, pelejä, askartelua, tehdään lounas. Kaksi retkeä. Hinta 30 e/hlö sis. ohjelman ja lämpimän

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800 tai helsinginmikael.srk@evl.fi.

Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot) Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5, p. 09 2340 6422 (suntiot) Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Messu Vartiokylän kirkossa joka sunnuntai klo 10.

Messu Mikaelinkirkossa joka sunnuntai klo 12. 4.2. Messussa mukana Cantus Novus -kuoro.

Yhteisvastuukeräyksen aloitus: messun jälkeen kahviosta herkkuja, grillimakkaraa (myös vege), tuotemyyntiä, arvonnassa palkintoina mm. herkkukoreja. Kaikki tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Vuoden 2024 teemana on nuorten elämänhallinnan ja mahdollisuuksien edistäminen. Östersundomin kirkon iltamessut keskiviikkoisin klo 18.30.

Kappelimessu Puotilan kappelissa torstaisin klo 18. 25.1. kappelimessu. 1.2. kappelimessu, jonka jälkeen klo 19 kappeli-ilta. Aiheena Lämpöä ja läsnäoloa – sairaanhoitajaopiskelija Otto Rajamäki kertoo nuorten asumisesta palvelutalossa.

Keskustelua vetää pastori Piia Kontio.

Iltamessu Vartiokylän kirkossa ke 7.2. klo 18.30.

Tarkemmat tiedot messuista ja toimittajista luettavissa verkkosivuiltamme.

TAPAHTUMIA Mikaelinkirkolla: Perhekerho maanantaisin klo 9.30–11.30.

Käsityökerho maanantaisin klo 9.30.

Maanantaikahvit maanantaisin klo 13.

Kirjallisuuspiiri maanantaisin 5.2., 4.3., 8.4. ja 6.5. klo 18. Valitaan yhdessä kuukauden kirja, tule mukaan vaikket olisi ehtinyt lukea.

Rukouspiiri tiistaisin klo 10.

Tiistairuokailu alkaa 6.2. alk. klo 17.15–18.

Tunti Raamatun äärellä alkaa ti 6.2. klo 18. Kaikille ikäkausille sopivaa pohdiskelua ja toimintaa Raamatun äärellä.

Mikaelin reippailijat – naisten liikuntaryhmä keskiviikkoisin klo 10. Sään salliessa sauvakävelyä.

Tarinatupa-kirjoittajapiiri joka toinen keskiviikko klo 16.

Perheolkkari torstaisin klo 9.30–11.

Tuolijumppa torstaisin klo 10.15.

Runopiiri joka toinen torstai, 25.1. klo 17.

Raamatturyhmä torstaisin klo 18.

Ruokaa, iloa ja valoa -yhteisölounas torstaisin klo 11–11.45, hinta 1 e, hävikkileipäjakoa.

Vartiokylän kirkolla: Neuleklubi maanantaisin klo 11.30.

Iltaruoka maanantaisin klo 16.30– 18, hinta 1 e.

Iltaperhekerho maanantaisin klo 17–18.30.

Raamattu elämään -piiri joka toinen maanantai, 29.1. klo 18.

Syvennymme Raamatun teksteihin Norvannon tekstien pohjalta.

Laulut soikoon! -ryhmä avoin, yhteislauluun keskittyvä ryhmä, joka kokoontuu keskiviikkoisin klo 13–14.

Vauvaperhekerho torstaisin klo 9.30–11.30.

Perhekerho perjantaisin klo 9.30– 11.30.

Puotilan kappelilla: Rukouspiiri maanantaisin klo 9.

Puotilan kappelin olohuone tiistaisin klo 13 kahvit, klo 14 alkaa ohjelma. 30.1. Miltä maailma näyttää ulkomaantoimittajan silmin?

Toimittaja Jyrki Saarikoski. 6.2.

Ystäväksi ja juttuseuraksi idässä

Mitä lapsuuden ympäristö opetti sinulle ja minulle?

Sururyhmä puolisonsa tai läheisen elämäntoverinsa menettäneille alkaa helmikuussa Mikaelinkirkolla kokoontuen 6 kertaa. Ilm. eva-lisa. lindstrom@evl.fi. Jätä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Paastonajan hiljaisuuden retriitti kulttuurikeskus Sofiassa Vuosaaressa 1.–3.3. Ohjaajina Anne Granström ja Eva-Lisa Lindström. Hinta Hgin Mikaelin srk:n jäseniltä 160 e, muilta 220 e. Ilm. 14.2. mennessä sähköisesti verkkosivujemme kautta tai Anne Granströmille 25.1. klo 15–17 p. 050 527 3390.

Ajanvaraus diakonityöntekijälle p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo 12–14. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30. Pyhäpäivinä ei päivystystä.

Roihuvuoren seurakunta

Itä-Helsingin diakoniatyöntekijät kertovat ystävätoiminnan käytännöstä ja miten mukaan lähteviä tuetaan.

Seurakunnan ystävätoiminnan startti-ilta ti 6.2. klo 17–19.30 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3.

Ilmoittaudu 5.2. mennessä ulla.lumijarvi@evl.fi tai tekstiviestillä 050 380 0998.

Seurakuntatoimisto vain puhelimitse tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10– 13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET

GETTY IMAGES

JUMALANPALVELUKSET

aterian. Ilmoittautumiset viim. 8.2. nettisivujen kautta.

Pikkulapsiperheille: Perhekerho klo 9.30–11.30 ma Hertsikan Pumpulla, to Myllypuron ja Kulosaaren kirkoilla.

Vauvakahvila ti klo 9–12, Myllypuron kirkko.

Perhekahvila klo 14–16, Itäkadun perhekeskus, Tallinnanaukio 1.

Pienten muskari ti klo 15–16 ja perhemuskari klo 17.30–19, Laivalahdenkaari 12.

Lapsikuoro ke klo 15–16 ja urkumuskari klo 16–17, Myllypuron kirkko.

Aikuisille Myllypuron kirkolla: Inkeri-kerho ma klo 13 parilliset viikot.

Eläkeläiskerho Oloneuvokset ti klo 14 parittomat viikot.

Marttojen lukupiiri ke klo 18 14.2., 13.3., 10.4. ja 8.5.

Käsityökerho Töppöset to klo 11.30–13.

Eläkeläisten torstaikerho klo 13.30.

Aikuisille Kulosaaressa: Rukouspiiri ma klo 19 kirkossa.

Torstaikahvila to klo 13 seurakuntasalissa.

Henkireikä – miesten ilta seurakuntasalissa to 7.2., 21.2., 6.3., 3.4., 24.4. ja 22.5. klo 18.

Taidepiiri ke klo 13–15 on siirtynyt Matteuksenkirkolle, Turunlinnantie 3. Ruokailla voi klo 12–13 Snellu Cafessa. Tied. Heikki Vuorio, p. 050 413 1777.

Raamattupiiri ti klo 11.30–13 parittomat viikot, Laivalahdenkaari 12.

Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ti ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Tied. Sinikka Backman p. 050 596 8946.

GETTY IMAGES

Hermannin Diakoniatalon Varustamo

Yhteislaulukerho Vartiokylässä Vartiokylän kirkolla, Kiviportintie 5, kokoontuu Laulut soikoon! -yhteislaulukerho keskiviikkoisin kello 13 toukokuun loppuun saakka. Kerhoa ei pidetä 1.5. Laulua johtaa Kirsi Mustonen. Ohjelmistossa on virsiä, hengellisiä lauluja, kansanlauluja ja iskelmiäkin.

Roihuvuoren kirkossa: Messu su 28.1. klo 10. Nurminen, Ronkainen, Tiainen. Mukana Cantiamo.

Verkostomessu su 28.1. klo 16.

Ronkainen, Halunen. Musiikissa Verkosto Kollektiivi.

Arkkikirkko ke 31.1. klo 18.

Messu su 4.2. klo 10. Lyytinen, Ronkainen.

Verkostomessu su 4.2. klo 16.

Halunen, Ronkainen. Musiikissa Verkosto Kollektiivi.

Iltamessu ke 7.2. klo 18.

Laajasalon kirkossa: Messu su 28.1. klo 12. Nurminen, Ronkainen, Niva-Vilkko. Mukana Chorus Marinus.

Hiljaisuuden kirkko to 1.2. klo 18.

Ehtoollinen, hiljaisuutta ja Taizélauluja.

Messu su 4.2. klo 12. Salonen, Vaulas, Niva-Vilkko. Mukana Laulunystävät.

TAPAHTUMIA Gloria! Sibelius-Akatemian kirkkomuusikoiden kuoron konsertti la 27.1. klo 16 Roihuvuoren kirkolla.

Vapaa pääsy. kolehti seurakunnan lähetystyölle.

Laulaen läpi vuosikymmenten -konsertti su 28.1. klo 18 Laajasalon kirkolla. Laajasalon kuoro, joht.

Riina Salo-Kiiskinen. Vapaa pääsy.

Klo 17.30 kahvitus, LPS 12 pojat järjestävät.

Tuolijumppa ma 29.1. klo 14–15, KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2023 9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.1.–9.2.

Vuosaaren seurakunta Seurakunnan virasto: Satamasaarentie 7, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–12, ke 15–17, suljettu pe ja arkipyhinä.

Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7.

Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3.

Katukappeli, kauppakeskus Columbus.

JUMALANPALVELUKSET Messu kirkossa su 28.1. klo 11.

Ahonen, saarnaaja Merimieskirkosta.

Messu kirkossa su 4.2. klo 11.

Paananen, Sihvola. Yhteisvastuukeräyksen avaus, mukana Ikali Karvinen Kirkon Ulkomaanavusta.

Viikkomessu kirkolla Marielundissa torstaisin klo 12.

Viikkomessu Katukappelissa ti 6.2. klo 17.

Viikkomessu Merimieskirkolla ke 31.1. klo 18.

TAPAHTUMIA Elämäni virsi – toivo ja laula Katukappelissa ma 29.1. klo 17.30.

10 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2023

AARNE ORMIO

jatkossa joka toinen viikko Laajasalon kirkolla. Ohjaajana fysioterapeutti Päivi Säynevirta.

Hiljaisuuden jooga tiistaisin klo 18 Roihuvuoren kirkolla.

Konsertti to 1.2. klo 19 Roihuvuoren kirkossa. Audite-kuoro, joht.

Jani Sivén. Vapaa pääsy, kolehti Kirkon ulkomaanavun katastrofirahastoon.

Lectio divina -raamatturyhmä ma 5.2. klo 18 Laajasalon kirkolla.

Ryhmä on meditatiivinen raamatturyhmä, joka kokoontuu joka toinen viikko. Vetäjänä Jaana Kangas p. 050 523 5820.

Ystävätoiminnan startti-ilta ti 6.2. klo 17 Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3. Lähtisitkö ystäväksi yksinäiselle? Seurakunnan ystävätoiminnan esittelyä. Ilmoittautuminen Ulla Lumijärvelle viimeistään 5.2. ulla.lumijarvi@evl.fi tai tekstiviestillä p. 050 380 0998.

Euron päivä la 10.2. klo 10–14 Laajasalon kirkolla. Koko perheen talvinen tapahtuma Yhteisvastuun hyväksi. Makkaraa, lettuja, kahvio, poniratsastusta, alpakoita ja muuta mukavaa.

Alfa-kurssi torstaisin klo 18–20, alk. 15.2. Ilmoittautuminen tinja. halunen@verkosto.net.

Aulakahvio Laajasalon kirkolla avoinna ma–to klo 10–14.

Kahvila Huili Roihuvuoren kirkolla avoinna ti, ke, to klo 11–14.

Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758, tai: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta

Kristinuskon ABC Alfa on sarja tapaamisia, joissa tutkitaan elämää ja kristinuskoa. Joka kerralla tarkastellaan erilaista uskoon liittyvää kysymystä. Alfoja järjestetään ympäri maailmaa. Jokainen Alfa on oman näköisensä, mutta niitä yhdistää kolme teemaa: vieraanvaraisuus, alustus ja avoin keskustelu.

Kokoontumiset ma 5.2.–29.4. klo 18–20 Agricolan kirkon kryptassa, Tehtaankatu 23. Lisäksi Alfa-lauantai 6.4. klo 10– 16. Ilmoittautuminen Tuomasyhteisön Alfaan: tuomasmessu. fi/alfa-kurssit.

Esteetön ja saavutettava seurakunta keskustelutilaisuus kirkolla la 3.2. klo 13–15.30. Seurakunnan tilojen ja toiminnan esteettömyys.

Mukana asiantuntijat Katri Suhonen, Kirkkohallitus, ja Tiina Lappalainen, Helsingin kaupunki, kokemuspuheenvuoro Paula Kastikainen. Kahvitarjoilu. Ilm. 26.1. mennessä: sari.kumin@hotmail.fi, p.

040 1971 411.

Täyttä elämää syövästä huolimatta. Maanantai-illan keskusteluja Katukappelissa ma 5.2. klo 17.30–19. Teologian maisteri Pauli Löija. Tule kuulemaan, miten vakavasta sairastumisesta huolimatta voi elää rikasta ja täyttä elämää. Avartava keskusteluilta, alussa alustus, yhteistä keskustelua illan aiheesta.

Luovuutta ja voimavaroja arkeen ekspressiivisen taidetyöskentelyn menetelmillä Katukappelissa maanantaina 22.4., 6.5. ja 20.5. klo 17.30–19.30. Ryhmää ohjaa ekspressiivisen taideterapian ohjaajaopiskelija, VTM ja koulutussuunnittelija Auli Tynkkynen. Hän kuvaa omia kokemuksiaan ekspressiivisestä taidetyöskentelystä näin: Olen saanut työskentelystä iloa, hämmästyksen hetkiä, tunteiden tuiverrusta, oivalluksia, energiaa sekä innon lähteä opiskelemaan.

Ryhmään mahtuu 6 osallistujaa.

Tarvikemaksu 25 e/hlö. Ilm. tynkkynenauli@gmail.com, p. 040 778 8690.

Kutsuttuna Kuninkaan palveluksessa kirkossa pe 26.1. klo 18.

Illoissa haastatellaan ihmisiä, jotka ovat rohkeasti lähteneet seuraamaan Jeesuksen kutsua. Pieni

raamattuopetus, musiikkia ja iltatee.

Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to 12–13. Jätä soittopyyntö: vuosaari.diakonia@evl.fi.

Sähköinen ajanvaraus nettisivuilla.

Käyntiajanvaraus Valossa ti 12–13.

Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–12, ke 15–17. Suljettu pe ja arkipyhinä.

Kappelipäivystys Katukappelissa vapaehtoisvoimin tiistaisin 12–16 ja keskiviikkoisin 12–14.

Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon Varustamo Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafe lounas ma–pe klo 11–13. Lounas 6/3 e, mukaan 3 e, ystävälounas 10 e.

Digineuvonta joka ti klo 12–14.

Hiljaisuuden Joogan harjoitus ke klo 9.45–11, joustavat vaatteet ja vesipullo mukaan.

Avoin taidemaalauspiiri ke klo 13–15, välineet ja materiaalit paikan päältä.

Walk in -terapia 16–29-vuotiaille ma klo 14–18. Käynti Turunlinnantien ja Olavinlinnantien kulmauksesta.

Seurakuntatoimisto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Malmin kirkko remontissa kevääseen 2025 saakka.

Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, TW

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Viikin kirkossa klo 10. Su 4.2. Malmin kirkkokuoro, Yhteisvastuukeräyksen avaus.

Pihlajamäen kirkossa klo 11 Verkostomessu. Su 4.2. Messy Church, toiminnallinen messu perheille.

Puistolan kirkossa klo 12.

Tapanilan kirkossa klo 17. Su 28.1.

Toivoa ja rauhaa -messulauluryhmä.

Valon messu Puistolan kirkossa su 28.1. klo 17.

Iltaehtoollinen Viikin kirkolla ke klo 18.30.

Pyhäkoulut Pikkuisten pyhis Tapulin seurakuntakodilla su 28.1. klo 10.

TAPAHTUMIA Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p.

09 2340 4400.

Rauhanrukous to klo 13 Puistolan kirkolla. Rukoilemme rauhaa Ukrainaan ja Lähi-itään. Kirsi Ojansuu-Kaunisto.

Kuurojen piiri ti 30.1. klo 15 Puistolan kirkolla. Päivi Korhonen ja Anita Olli.

Nuorten aikuisten lautapelilauantai la 3.2. klo 13–16 Malmin Varustamolla.

Kamarimusiikkia Viikissä: Kapustin–Rahmaninov-ilta la 3.2. klo 18 Viikin kirkossa. Markus Pelli, sello, ja Mariola Aniolek, piano.

Kino St. Pihlis – elokuvia Pihlajamäen kirkolla su 4.2. klo 16–18, 11.2. klo 16–18, 3.3. klo 18–20 ja 10.3. klo 18–20. Tarkemmat tiedot esitettävistä elokuvista nettisivuiltamme.

Kamarimusiikkia Viikissä: Liedilta su 4.2. klo 18. Schubert: Winterreise. Elja Puukko, baritoni ja Risto Lauriala, piano.

Hyvän mielen ryhmä ma 5.2. klo 13.30 Varustamolla. Keskustelua

maallisista ja taivaallisista. Ohj. Eila Sainio. Tied. anna.korhonen@evl. fi, p. 09 2340 4524.

Päivälauluhetki ke 7.2. klo 13–14 Puistolan kirkolla. Virsiä ja hengellisiä lauluja. Mari Torri-Tuominen.

Miesten sähly ma ja pe klo 19.30– 21.30 Puistolan kirkolla. Tied. Esa Ahonen p. 050 566 5671.

Ylistys- ja rukoustanssi ma klo 18–19 Puistolan kirkolla. Tied. Mari Pulkkinen p. 050 527 3961.

Käsityö- ja kutomakerho ke klo 18.30–21 Puistolan kirkon alakerrassa.

Tuolijumppa to klo 11–11.45. Pihlajamäen kirkolla.

Selkosuomen keskusteluryhmä ti klo 17–18.30 Viikin kirjastossa.

Nimikkolähetti tutuksi ke 7.2. klo 16 Viikin kirkossa. Vieraana Kylväjän lähetti Christina Harald. Kirkolla iltaruoka klo 17 ja ehtoollinen klo 18.30.

Päiväraamattupiiri to 22.2., 21.3. ja 25.4. klo 13–14.30 Varustamolla.

Ohj. Anita Olli.

Rukoile kiittäen -piiri ma klo 17.30–19.30, Kunnantie 2a B9.

Ylistystä, raamatunlukua ja rukousta. Tied. Päivi Helle p. 040 911 7664 ja rukoilekiittaen@gmail.com.

Ilosanomapiiri parillisten viikkojen ma klo 18, Eskolantie 4B kerhohuone. Tutustumme Raamatun opetuksiin pohdintakysymysten avulla.

Ohj. Maria Molari.

Hengellinen keskusteluryhmä työikäisille parillisten viikkojen ti klo 18–20 Varustamolla.

Rukousryhmä parillisten viikkojen ma klo 13–14.30 Pihlajamäen kirkolla.

Naisten raamattupiiri parillisten viikkojen ma klo 18–20 Pihlajiston asukastalo Mestassa, Tiirismaantie 4. Ohj. Mirjam Vihavainen.

Raamattupiiri parillisten viikkojen ti klo 17–19 Pihlajamäen kirkolla.

Ohj. Jarmo Makkonen.

Opiskelijoiden raamattupiiri ma klo 18–20 Viikin kirkolla. Tervetuloa elämäntilanteesta ja kristillisestä viitekehyksestä riippumatta. Tied.

Markus Keitaanniemi p. 044 538 0403.

Keskusteluryhmä Raamatun teksteistä ma klo 18–19.30 Tapanilan kirkon kerhotilassa. Tied. eero. yli-rekola@outlook.com.

Lähetyspiiri ma klo 18–19.30 kerran kuussa 8.1., 5.2., 4.3., 8.4. ja 6.5. Puistolan kirkon alakerrassa.

Lähetyskerho parittomien viikkojen ke klo 17–18.30 Pihlajamäen kirkolla.

Missiokerho parillisten viikkojen ke klo 16–17.30 Viikin kirkolla.

Tutustumme lähetyksen ajankohtaisiin teemoihin.

Avoimet perhekahvilat klo 9.30–11 ma Viikin kirkolla, ti Tapanilan kirkolla, ke Puistolan kirkolla ja to Siltamäen srk-kodilla.

Vauva- ja taaperotupa Varustamolla ti ja pe klo 13.30–15.30.

Yhdessäoloa ja kahvittelua.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.1.–9.2.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10 Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla Seuraa meitä: Facebook, Instagram, Youtube: Oulunkylän seurakunta

Muskarit torstaisin Maunulan kirkolla. Klo 9.45 taaperot (n. 1–3 v.), klo 10.20 vauvat (n. 0–1 v.), klo 10.55 kaikenikäiset / sisarukset.

Postimerkkitalkoot torstaisin klo 10–14 Oulunkylän kirkolla.

Maunulan iltaperhekerho to 25.1. ja to 8.2. klo 17–19 Maunulan kirkolla.

Rukousryhmä to 8.2. klo 18 Oulunkylän kirkolla.

Etsijät-raamattupiiri torstaisin klo 17 Maunulan kirkolla (ei 25.1).

Keppihevoskurssi 1.–2.-luokkalaisille ti 27.2.–19.3. klo 17–19 Oulunkylän kirkolla. Ilm. 11.2. mennessä nettisivuilla.

ku, Tiia Valve-Tuovinen ja Jussi Hirvonen.

Yhteisvastuumessu su 4.2. klo 11.

Jouni Pirttijärvi, Anna-Kaisa Jussila ja Ari Häyrinen. Mukana Finnairin kuoro, johtaa Mikko Haapaniemi. Messun jälkeen keittolounas ja klo 12.30 yhteislaulutilaisuus Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Voit esittää paikan päällä virsi- tai laulutoiveesi. Kappaleen toivominen maksaa valintasi mukaan 1–10 e.

keskiviikkoisin Kryptassa klo 18.

Kuoro hakee uusia laulajia!

Eläkeikäisten kerho torstaisin Pikku Paimenessa klo 13. Luvassa yhdessäoloa, laulua, naurua, hartautta, keskustelua ja tietysti kahvia.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18.

Diakoniapäivystys ti klo 10–12, p.

09 2340 5552, mutta muulloinkin voi ottaa yhteyttä.

TAPAHTUMIA

Malmin Varustamo

Perhekerhot kokoontuvat tiistaisin klo 9–11.30 ja torstaisin klo

Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Su 28.1. Herättäjän kirkkopyhä, saarnaa Kirsi Hiilamo. Messun jälkeen siioninvirsiseurat. Su 4.2. Yhteisvastuukeräyksen avajaiset ja uusien työntekijöiden ja vapaaehtoisten siunaaminen, CSN-kuoro.

Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18.

Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12.

TAPAHTUMIA Hyviä uskonkysymyksiä -raamattuluentosarja tiistaisin 20.2. asti klo 18 Oulunkylän vanhassa kirkossa.

TT Kari Kuula luennoi ja johdattaa keskusteluun. 30.1. Mistä uskon ilo saa voimansa? 6.2. Miten annan anteeksi?

Amore Barocco -orkesterin konsertti su 28.1. klo 18 Oulunkylän kirkossa. Vapaa pääsy.

Poliisisoittokunnan konsertti ke 31.1. klo 18 Oulunkylän kirkossa.

Vapaa pääsy.

Kamarikuoro Chorus Sine Nomine harjoittelee Oulunkylän kirkolla torstaisin klo 18–20. Kuoroon otetaan uusia laulajia kaikkiin äänialoihin. Lisätiedot anna-elina. norjanen@evl.fi.

Yhteisöruokailut ovat kaikille avoimia kohtaamispaikkoja.

Vapaaehtoinen maksu.

Maanantaipuuro maanantaisin klo 9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla.

Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin klo 16–17.30 Käpylän kirkolla.

Maunulan kirkon kahvila torstaisin klo 10–14 Maunulan kirkolla.

Perhekerho maanantaisin klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla.

Lankakahvila ma 29.1. klo 13 Käpylän kirkolla.

Koskelan lähetyspiiri ma 29.1. klo 12, Kunnalliskodintie 6 C kerhotila.

Lukupiiri ma 29.1. klo 18 Oulunkylän kirkolla. John Irving: Vapauttakaa karhut!

Oulunkylän lähetyspiiri keskiviikkoisin klo 13 Oulunkylän kirkolla.

Puuhakerho taaperoille keskiviikkoisin klo 17.30–19 Käpylän kirkolla.

Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18 Käpylän kirkossa.

Maailma palaa – astu Arkkiin

Kirkko tarvitsee syvää muutosta, jotta se voisi vastata aikamme polttaviin kysymyksiin ja tarjota nykyihmisille merkityksellisyyden ja pyhyyden kokemuksia. Näin väittävät munkkiniemeläiset teologit Kai Sadinmaa, Heikki Nenonen ja Anni Tsokkinen, jotka alustuksissaan avaavat sitä, millaista kristillisyyttä kaipaavat ja haluavat rakentaa.

Keskustelutilaisuus on samalla alkusysäys uudenlaiselle jumalanpalvelusyhteisölle. Keväällä kuukausittain järjestettävä Arkki-messu kutsuu koolle erityisesti heitä, jotka kokevat ulkopuolisuuden ja vierauden tunnetta suhteessa kirkkoon ja sen käyttämään kieleen. Kirkkoherra Päivi Vähäkangas juontaa tilaisuuden ti 30.1. klo 18 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 5.

Kokkikurssi 5.–6.-luokkalaisille ke 28.2.–20.3. klo 17–19 Oulunkylän kirkolla. Ilm. 11.2. mennessä nettisivuilla.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta tiistaisin ja torstaisin klo 10–11.

Soita p. 09 2340 5318 tai tule käymään Oulunkylän kirkolla.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–ti klo 9–13, to–pe klo 9–13 ja ke klo 13–16, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14.

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 28.1. klo 11. Jasmin Huik-

GETTY IMAGES

Pienten biisit Varustamolla – Valkoista ja ihanaa! Lumilaulut 31.1. ja 14.2. Tule joko klo 10 tai 10.30 alkavaan ryhmään. Musisointia lapsille vanhempineen.

Touhutorstai Viikin kirkolla 25.1., 29.2. ja 25.4. klo 9.30–11. Leikkihetki lapsiperheille. Tied. margit. jukanen@evl.fi, p. 050 380 3760.

Isien perhekerho ti klo 9.30–11.30 Varustamolla. Leikkiä ja puuhastelua.

Iltaruoka ke klo 17–18.30 Viikin kirkolla. Hinta 1 e. Leikkihetki perheille.

Iltavillit Varustamolla to 1.2. klo 16–18. Puuhaa perheille. Ruoka klo 16–17.

Tule kohvile! Ma klo 12 Pihlajamäen kirkolla. Kohtaamispaikka vironkielisille. Ajame juttu, jagame infot ja teeme ühtteist üheskoos.

Esmaspäeviti kell 12–13.30 Pihlajamäe kiriku kaminasaalis.

Tullaan tutuksi – monikulttuurinen naistenryhmä to klo 11–13 perhetalo Unikossa, Unikkotie 8.

Pienet lapset voivat olla mukana.

Tied. Marianne Hapsal p. 050 380 3778 ja Raili Lehtinen p. 050 384 4372.

Friendship Café to klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa.

Kohtaamispaikka eri kulttuureista tulleille ja kansainvälisyydestä kiinnostuneille. Tied. Minna-Sisko Mäkinen p. 050 369 1004.

Venäjänkielinen Olohuone – Гостиная ma klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Tied.

Marianne Hapsal, p. 050 380 3778.

Tapulin Olohuone ma klo 11–12.30 Tapulin srk-kodilla. Kahvia, voileipiä ja puuro. Kerran kuussa lounas.

Ostarin Onni ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla. Puuro ja voileipiä.

Eläkeläisten iltapäivä ti klo 13–14.30 Tapanilan kirkolla. Tied.

Esa Järvinen p. 040 536 2733.

Ruoka-aika to klo 12 Pihlajamäen kirkolla. Hinta 2 e.

Kahvia ja kohtaamista ke klo 10–11.30 Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6. Voileipiä ja kahvi.

Mestan keittolounas ti klo 12–13 Pihlajiston asukastalolla, Tiirismaantie 4. Hinta 2 e.

Siltamäen keittolounas to klo 12–13 Siltamäen srk-kodilla. Hinta 2 e.

Hävikkiruoan jako ma klo 11 Tapulin srk-kodilla, jos saamme hävikkiä jaettavaksi. Oma kassi mukaan.

Hävikkileivän jako, jos saamme hävikkiä jaettavaksi ti klo 9 Pihlajamäen kirkolla, ke klo 10 Jakomäen nuorisotalolla Jakomäenpolku 6 ja to klo 11.30 Varustamolla, jossa jaon jälkeen diakoniatyöntekijä tavattavissa klo 12–13.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481. Jätä muina aikoina soittopyyntö. Tied. diakonia.malmi@evl. fi.

17–19. Luvassa vaihtuvaa ohjelmaa, kahvittelua, pientä syötävää, leikkiä ja yhdessäoloa. Perhekerhoihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Lapset osallistuvat kerhoon yhdessä aikuisen kanssa ja mukaan voi tulla missä tahansa vaiheessa kerhon aikana.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin Kryptassa klo 13.

Nuortenilta tiistaisin Kirkonkellarissa klo 18. Yhdessäoloa ja yhdessä tekemistä, pientä purtavaakin!

MLL Pakilan perhekahvila keskiviikkoisin klo 15–17 Kirkonkellarissa yhteistyössä seurakunnan kanssa. Lapset osallistuvat kerhoon yhdessä aikuisen kanssa.

Tule mukaan leikkimään, kahvittelemaan ja tutustumaan muihin alueen perheisiin.

Kutomakerho keskiviikkoisin Paimensalissa klo 18. Erilaista kudontaa kangaspuilla. Ennakkoosaamista ei vaadita, vaan apua saa paikan päältä.

Vox Sonora -kuoron harjoitukset

Waste&Feast -hävikkiruokaravintola tarjoilee lounasta joka viikko ma–to klo 11–13. Lounaan hinta 6/3 e. Ystävähinnalla 10 e tarjoat lounaan myös sitä tarvitsevalle. Päivän lounas Facebook: WasteFeastMalmi.

Kehon ja mielen hyvinvointia: Hiljaisuuden joogan tuoliharjoitus ti 6.2. (ei ti 30.1.) klo 10–11. Sopii kaikille. Ohjaajana yhteisöpappi Ulla Lumijärvi. Ullaa voit jututtaa tiistaisin aulassamme klo 11–14.

Erityisryhmille KEHITYSVAMMAISILLE Papin porinat ti 23.1. klo 11.30–13 Seurakuntien talon ravintolassa, Kolmas linja 22.

Isoskoulutus isostoiminnasta vammaistyön rippikouluissa kiinnostuneille 15–20-vuotiaille alkaa ke 7.2. klo 17–18.30 Huopalahden kirkolla, Vespertie 12.

NÄKÖVAMMAISILLE Näkö menee, mistä apua? Vertaistukea ja asiantuntijatietoa alk. 7.2. klo 10–11.30 Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3. Ks. helsinginseurakunnat.fi/apuajatukea. Ilm. viim. to 1.2. p. 050 380 0947, marjaleena. kallio@evl.fi.

VIITTOMAKIELELLÄ Perhekerho pe 26.1. ja 9.2. klo 9.30–n. 12 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16.

Raamattupiiri ti 30.1. klo 15–16.30 Puistolan kirkossa, Tenavatie 4.

Päiväpiiri pe 2.2. klo 13.15–14.15 Matteuksenkirkon Varustamolla, Turunlinnantie 3.

Messu su 4.2. klo 13 Kivistön kirkossa, Laavatie 2, Vantaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2023 11

KIRKOISSA SOI 26.1.–9.2.

Musiikkia Helsingissä PERJANTAINA 26.1.

Laulattamassa Anne Myllylä. Vapaa pääsy.

Sisko, riennä kanssani rantaan!

– naisäänet keskiajan rakkauslauluissa klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Amor Céu -yhtye keskiaikaisin soittimin. Aurore – Helsingin renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e aurore.fi/liput, Lippupisteestä ja ovelta. Alle 15-vuotiaat ilmaiseksi.

Haydn: Luominen klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3.

Luomiskertomus maan ja valon luomisesta ensimmäiseen päivään paratiisissa. Helsingin filharmoninen kuoro ja Haydn Ensemble, solisteina Silja Aalto, Dan Karlström ja Tuomas Pursio. Liput 33,60/28,10/17,60 e lippu.fi.

Vox Silentiin laulumeditaatio klo 17 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Valon lauluja. Vox Silentii: Johanna Korhonen ja Hilkka-Liisa Vuori.

Gregoriaanisia lauluja ja vokaalimeditaatioita. Vapaa pääsy.

Vivaldin Neljä vuodenaikaa klo 18.30 ja 20.45 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3, kynttilänvalon loisteessa. Jousikvartetti Bålder-kvartetti. Liput 49/38/34/22 e, feverup.com.

LAUANTAINA 27.1.

Gloria! klo 16 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Sibelius-Akatemian kirkkomuusikoiden kuoro. Muun muassa Victoria, Purcell, Mozart, Finz, Fougstedt, Mäntyjärvi, Nystedt, Daley. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 9.2.

SUNNUNTAINA 28.1.

Lauttasaaren musiikkiopiston konsertti klo 15 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1.

Musiikkiopiston opettajat esiintyvät. Vapaa pääsy.

Barokkia ilmassa klo 18 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Amore Barocco -orkesteri barokin aikakauden ilmaisutavoin. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

MAANANTAINA 29.1.

Elämäni virsi klo 17.30 Katukappelissa, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45. Tule toivomaan oman elämäsi virsiä. Laulattamassa Mikaela Mandalios ja Pauli Löija.

Vapaa pääsy.

TIISTAINA 30.1.

Päiväkonsertti klo 12–12.30 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6.

Vapaa pääsy. Vastaava konsertti myös 6.2.

KESKIVIIKKONA 31.1.

Sid Hillen konsertti klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille, flyygeli. Meditatiivista musiikkia. Vierailumaksu 8 e.

Vastaava konsertti myös 7.2.

Päiväkonsertti klo 12–12.20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29.

Vapaa pääsy. Vastaava konsertti myös 7.2.

Urkumusiikkia vierailijoille klo 14 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Henri Hersta. Musiikkia eri aikakausilta. Vierailumaksu 8 e.

Vastaava konsertti myös 7.2.

Lämpöisiä säveliä klo 18 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Helsingin

Mustarastas-yhtyeen 30-vuotisjuhlakiertueen avauskonsertti pidetään torstaina 1.2. kello 19 Huopalahden kirkossa. Konsertissa julkaistaan myös Siluetti-levy, johon on koottu Elämän lanka -nuottikirjan viimeisen 20 vuoden aikana julkaistuja Mustarastas-lauluja sekä Kari Haapalan soololevyjen lauluja.

Poliisisoittokunnan pienkokoonpanoja. Vapaa pääsy ja ohjelma.

TORSTAINA 1.2.

Mustarastas-yhtyeen 30-vuotiskiertueen konsertti klo 19 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12.

Folk-yhtye Mustarastas: Susanna Eronen, laulu ja tinapillit, Laura Airola, viulu ja nyckelharpa, Kerttu Terri, haitari, Tiro Rohkimainen, basso, Aki Hauru, mandoliini, kitara ja irlantilainen buzuki, Kari Haapala, kitara ja laulu. Julkaistaan Siluetti-levy. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

PERJANTAINA 2.2.

Kuoronjohtajayhdistyksen talvipäivien konsertti klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Lempikuoro, SEIM Ensemble ja Grex Musicus. Musiikkia renessanssista nykypäivään. Vapaa pääsy, ohjelma 20/10 e.

LAUANTAINA 3.2.

Señora Tarolillan hullutukset klo 15 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Länsi-Helsingin musiikkiopiston vanhan musiikin yhtyeet.

Vapaa pääsy.

Toccatat harmonikalla klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Harmonikkaduo Kalle Siitonen ja Marek Mikáč. Yhteistyössä Slovakian suurlähetystön

kanssa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kamarimusiikkia klo 18 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Markus Pelli, sello, Mariola Aniolek, piano.

Rahmaninov, Nikolai Kapustin.

Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 4.2.

Kynttilänpäivän konsertti klo 17 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Elina Vettenranta, laulu.

Lauluja toivosta, valosta ja rakkaudesta. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Valoilmiö-konsertti klo 18 Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6. Resonaarigroup, Resonaarin kuoro ja muut Resonaarin musiikkiopiston oppilaat. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 7.2.

Päivälauluhetki klo 13 Puistolan kirkossa, Tenavatie 4. Tule laulamaan virsiä ja hengellisiä lauluja sekä kuulemaan tarinoita niiden taustoista. Mukana Mari Torri-Tuominen. Vapaa pääsy.

Kamarimusiikkikonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Ukrainalainen viulisti Diana Tishchenko ja pianisti Kirill Kozlovski. Beethoven, Ravel, Shalygin, Strauss. Liput 35/20/10 e tiketti.fi ukrainalaisten musiikkikoulujen tukemiseksi.

TORSTAINA 8.2.

Lauletaan yhdessä klo 10.15 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6.

Pietari Brahen luuttukirja – suosikkisävelmiä 1600-luvun hoveista klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Ensemble Nylandia solisteineen. Aurore – Helsingin renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e aurore.fi/liput, Lippupisteestä ja ovelta. Alle 15-vuotiaat ilmaiseksi.

Musiikkia Espoossa ja Vantaalla Gloria! Sibelius-Akatemian kirkkomuusikoiden kuoron konsertti perjantaina 26.1. kello 18 Vantaalla Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Kuoro esittää muun muassa Victorian, Purcellin, Mozartin, Finzin, Fougstedtin, Mäntyjärven, Nystedtin ja Daleyn musiikkia. Vapaa pääsy.

Iiro Rantala ja Lotta Kuusisto: Rakastan! Elämänmittainen matka -musiikkiesitys perjantaina 2.2. kello 18 Vantaalla Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Näyttelijä-tanssija Kuusiston esittämät tekstit ovat Eeva Kilven, Timo Parvelan, Tommy Tabermannin ja Claes Anderssonin kynistä. Tekstejä rytmittää Iiro Rantalan virtuoosinen pianismi. Liput 15 e ennakkoon Pyhän Laurin kirkon ja Tikkurilan kirkon Holvi-verkkokaupasta tai kirkon ovelta ennen konserttia.

Eräänä talvi-iltana -tuutulaulukonsertti lauantaina 3.2. kello 18 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Lauluyhtye Sonus, johtaa Hanna Helasterä. Anne Margit Perttola, lausunta; Ritva-Leena Tuuli, pianosäestys; Minna Koskela, pianosoolo; Sanna Helasterä, huilu. Konsertissa voit vaikka käpertyä kirkonpenkkiin oman tyynyn ja peiton kanssa. Oma tyyny mukaan! Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Vanhat nuorten veisut -yhteislaulutilaisuus bändin säestyksellä sunnuntaina 4.2. kello 16 Espoossa Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Voit lähettää laulutoiveita tammikuun aikana: liisa.malkamaki@evl.fi. Vapaa pääsy. Kolehti Yhteisvastuulle.

Lisää musiikki- ja muita tapahtumavinkkejä verkossa: menohaku.kirkkojakaupunki.fi