Kirkko ja kaupunki 2024 01 Vantaa

1

25.1.2024 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow: Kaikki ei ole exän syytä s. 14 Mika Seppänen on meditoinut, tavoitellut valaistumista ja vaikuttunut islamista, mutta nyt hän on ehkä löytänyt kotiin s. 20

HUIPUTTAJA Lotta Hintsalle vuorikiipeily merkitsee huikeita elämyksiä – ja oman pienuuden tajuamista s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Kiitos sinulle lukija!

Jos tavoittelisimme vain onnel­ lisuutta, kaikki olisi helppoa.

Mutta haluamme olla onnelli­ sempia kuin muut, ja siinä piilee ongelma: kuvittelemme muut onnellisemmiksi kuin he ovat.

KÄDESSÄSI ON vuoden ensimmäinen painettu Kirkko ja kaupunki. Sen kansi ja keskiaukeama on aiempaa paksumpaa paperia. Kyseessä on tekninen muutos, joka tekee lehdestä jämäkämmän koneellista lajittelua varten. Mielellämme tekisimme koko lehden paksummalle ja vaaleammalle paperille, mutta tähän ei lehden julkaisijaseurakuntien talous anna myöten.

Kirkko ja kaupunki -median kustannuksista yli puolet muodostuu jakelu- ja painokuluista. Painetun lehden ilmestymistiheyttä on vuosien varrella jouduttu kustannussyistä vähentämään. Toisaalta Kirkko ja kaupunki on vahva verkkomedia, jota seurataan paitsi pääkaupunkiseudulla, myös muualla Suomessa.

Verkko ja sosiaalisen median kanavamme eivät tunne maantieteellisiä rajoja.

JOURNALISMIN KESKEINEN PERIAATE on, että sitä tehdään lukijoille. Kirkko ja kaupungin lukijakunta on laaja, ja siihen kuuluu niin kirkon jäseniä kuin kirkkoon kuulumattomia. Monessa kodissa, johon lehti jaetaan, asuu molempia. Verkossa median aiheet kiinnostavat hyvin erilaisia ihmisiä. Viime keväänä tehdyn lukijatutkimuksen mukaan 72 prosenttia kirkkoon kuuluvista vastaajista, joita oli 553, ilmoitti lukevansa painettua lehteämme. Painettua lehteä luetaan melko tasaisesti kaikissa ikäryhmissä. Vasta 19–24-vuotiaissa lukijoissa verkkomedian lukeminen ylittää printin lukemisen.

Toisen omaa ei saisi haluta, mutta mitä tehdä, kun kateus istuu olkapäälle ja huutelee, että pystyisit sinäkin parempaan?

Jumala, auta iloitsemaan toisen puolesta ja siitä, mitä itsellä on.

FILOSOFI MONTESQUIEU (1689–1755)

Tänään

SYKSYLLÄ TEETIMME myös toisen lukijatutkimuksen, johon vastattiin lehdessä olleen qr-koodin avulla. Vastaajajoukko, 197 vastaajaa, muodostui aktiivisista lukijoista. Heistä 77 prosentille lehden jutut tuovat sisältöä elämään. Kolme tärkeintä laatusanaa, joilla lehteä kuvattiin, olivat ihmisläheinen, empaattinen ja luotettava. Tutkimuksen sanallisessa osuudessa tuli ilmi hauska asia: lehdessä olevalla ristikolla on paljon ystäviä.

Tällaisen lukijoiden antaman palautteen edessä ei voi sanoa kuin kiitos. Pyrimme olemaan saamamme luottamuksen arvoisia.

Elän suurenmoista elämää, koska minulla on lapset, hyviä ystäviä, koira ja kirjastot.

En osaa ajatella, mitä vielä pitäisi saada.

KAARINA HAZARD EEVA-LEHDESSÄ 1/2024

Iankaikkisesti

PAULI JUUSELA

päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

”

Parempi köyhyys ja Herran pelko kuin suuret varat ja rauhattomuus.

VANHAN TESTAMENTIN SANANLASKUT 15:16

MONELLE LEHDEN JUTUT TUOVAT SISÄLTÖÄ ELÄMÄÄN.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Uusi suhde, uusi työ, palkankorotus.

Unelmaloma, unelmakoti, huippukunto.

Kirkkoon kuuluvista lukijoista 22 prosenttia vastasi lehden olevan ainoa tai lähes ainoa kontakti seurakuntaan. Yli 65-vuotiaissa tuo luku on 35 prosenttia.

Tutkimuksen mukaan lukijat pitävät lehteä tarpeellisena ja luotettavana kirkkomediana sekä tärkeänä tietolähteenä seurakunnan tapahtumista. Joka kymmenes käyttää lehteä apuvälineenä henkilökohtaiseen hiljentymiseen.

Kirkko ja kaupunki

1

25.1.2024 KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT Seuraava lehti ilmestyy 8.2.

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Huomaan taas sen ihmisen, johon alun perin ihastuin” Lotta Kuusisto kohtasi aikoinaan miehen, jonka kanssa hän edelleen havahtuu onnesta.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JANI LAUKKANEN

1

Näyttelijä Lotta Kuusisto, olet tehnyt puolisosi muusikko Iiro Rantalan kanssa esityksen elämän mittaisesta matkasta.

Miten teidän matkanne alkoi?

– Olimme molemmat esiintymässä 1980-luvun loppupuolella Espoon teatterin varainkeruutilaisuudessa. Minä ja muutama ystäväni tanssimme, ja Iiron Trio Töykeät soitti.

Siitä se sitten lähti. Olin silloin tanssia vakavasti harrastava parikymppinen. Trio Töykeät oli alullaan.

– Kohtaamisemme ei ollut salamarakastuminen, mutta se oli välitön ihastuminen Iiron persoonaan ja äärimmäiseen taitavuuteen. Nyt olemme olleet 28 vuotta naimisissa.

2

Minkälaisia onnen hetkiä koet parisuhteessanne?

– Koen suurena ilona sen, että olen kohdannut ihmisen, jonka kanssa aika ajoin havahtuu siihen, kuinka onnellinen on. Esimerkiksi silloin, jos itsellä on jostain syystä takakenoinen olo, toinen osaa nykäistä taas matkaan mukaan. Tai kun käyn kuuntelemassa Iiron keikkaa, huomaan yhtäkkiä edessäni taas sen kokonaisen ihmisen, johon alun perin ihastuin. Se on valtavan onnellinen hetki.

– Sekin on onnellista,

että lomareissuilla kestämme Iiron kanssa edelleen olla vain kahdestaan. Meille ei tule paniikkia siitä, onko meillä puhuttavaa tai tekemistä.

On vain hyvä olla yhdessä. Hienoa on myös nähdä lasten eteenpäin menemiset. On onnea, että olemme auttaneet heidät omaan elämäänsä ja uskallamme päästää irti, vaikka tiukkaa tekee.

3

Mistä parisuhteessanne tulee yhteenottoja?

– Isoimmat kiistat on käyty läpi jo nuorena. Nykyisin, jos kiistoja tulee, ne saattavat liittyä ajankäyttöön.

Kiista on ehkä liian voimakas sana, kun nyt jo tietää, miten se menee: toinen on tuommoinen ja itse on tämmöinen ja nuo ovat ne asiat, joista joskus joudutaan napit vastakkain. Ei niitä tilanteita tarvitse vältellä eikä pelätä.

– Koskaan ei voi tietää, mutta emme ole vielä kohdanneet sellaista vastoinkäymistä, joka olisi ollut ylittämätön. Kaikki elämän myötä tulleet muutokset ovat syntyneet halusta pitää homma kasassa.

4

Millä tavalla rakkaus muuttuu vuosien varrella?

– Minun mielestäni rakkaus syntyy parisuhteessa aina uudestaan tilanteista tai hetkistä, joita ei voi etukäteen määritellä. Ulkopuolisesta nämä tilanteet voivat olla yhdentekeviä.

– Rakkaus on valtavaa luottamusta ja kunnioitusta toista kohtaan. Ei ole tarvetta arvostella toista. Tietenkin on paljon asioita, joista olemme eri mieltä, mutta ne eivät ole uhka kummankaan olemiselle tai parisuhteelle. Se on sallittua ja tilan antamista toiselle. Meidän ei tarvitse muuttua toistemme kaltaisiksi. Olemme kaksi erillistä ihmistä, vaikka olemmekin olleet pitkään yhdessä.

– On jonkinlaista armollisuutta antaa toisen olla sellainen kuin hän on ja pitää huolta siitä, että molemminpuolinen kunnioitus on niin suurta, ettei minkään tekemisen pyrkimyksenä ole loukata tai väheksyä toista.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhää on elämys, joka menee yli ymmärryksen. ■

Rakastan! Elämän mittainen matka -musiikkiesitys pe 2.2. klo 18 Tikkurilan kirkossa.

Näyttelijä Lotta Kuusisto ja pianisti Iiro Rantala.

Kuusisto esittää Claes Anderssonin, Eeva Kilven, Timo Parvelan ja Tommy Tabermannin tekstejä.

Liput 15 e Holvi-verkkokaupasta tai ovelta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 3

Neulegraffiteja ja taivassukkia Tiina Mahlamäki hurahti neulomiseen lukioikäisenä punkkarina. Suomeen neulomisen toivat keskiajalla Naantalissa toimineet birgittalaisnunnat.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT SIRPA PÄIVINEN

T

iina Mahlamäki neuloo päivittäin. Varsinkin lasten aikuistuttua neulomisesta on tullut hänelle keskeinen osa elämää. Siihen sisältyy paljon hyvää tekeviä asioita.

– Neulon aina, kun on mahdollista istua paikallaan, myös etäkokouksissa. Vapaa-ajalla kuuntelen samalla podcasteja tai katson televisio-ohjelmia. Neulominen on kivaa, mutta siitä tulee myös tehokas olo, uskontotieteen lehtorina Turun yliopistossa työskentelevä Mahlamäki kertoo.

– Parasta on, kun neulominen sujuu keskeytyksettä. Siinä voi päästä suorastaan meditatii-

4 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

viseen tilaan, kun tekee työtä tietyllä rytmillä pehmeän langan soljuessa sormissa.

Mahlamäki kokee neulomisen ylipäätään rauhoittavana: se auttaa siirtämään ajatukset pois ikävistä ja ahdistavistakin asioista. Lisäksi neulominen auttaa keskittymään. Sen vuoksi Mahlamäki ei närkästy opiskelijoille, jotka neulovat hänen luennoillaan, vaan katsoo heitä hyvällä mielellä.

Mahlamäki innostui neulomisesta 1980-luvun alussa lukioikäisenä punkkarina, koska hän halusi tehdä omannäköisiä tekstiilejä punkkulttuurin hengen mukaisesti. Porilaispunkkari kokeili erilaisia värejä, ja mieleen on jäänyt erityisesti tärkeäksi tullut keltavioletti villapaita.

– Sama rohkea tyyli jatkui minulla kotiteollisuuskoulussa, jota kävin vuoden ajan. Siellä opin erilaisia käsityötekniikoita. Käsityöharrastus on ollut sen jälkeen enemmän ja vähemmän mukana elämässäni.

TIINA MAHLAMÄKI julkaisi joulukuussa neulomisesta kirjan Neuloosi (Into). Siitä selviää, että neulominen on kuulunut ihmisten elämään jo varhaisista ajoista lähtien. Muslimikäsityöläiset toivat 700-luvulla neulomisen taidon Espanjaan. 1300-luvulle tultaessa taito oli levinnyt ympäri Eurooppaa, mikä näkyi muun muassa kirkkotekstiileissä ja neulovaa madonnaa esittävissä maalauksissa. Suomeen neulomisen toivat keskiajalla Naantalissa toimineet birgittalaisnunnat.

– Kirkon piirissä on iät ajat ollut käsityöpiirejä tai ompeluseuroja, joissa on neulottu lähetystyön hyväksi. Moni varmaan muistaa Äiti Teresa -peitot Intian orpolapsille. Seurakunnissa on myös ollut tempauksia, joissa on neu-

lottu esimerkiksi leskille lohtuhuiveja ja vainajille taivassukkia.

Mahlamäki itse teki taivassukat äidilleen ja anopilleen heidän poismenonsa jälkeen.

– Se oli minulle lohtua antavaa surutyötä ja samalla tärkeä ele vainajalle. Monelle neulomiseen sisältyy myös henkisyyttä ja hengellisyyttä, elämän pohtimista, pysähtymistä kaiken kiireen keskellä. Äidin muisto on Mahlamäelle tärkeä senkin vuoksi, että neulomisesta tuli heille ajan myötä yhteinen harrastus. Hän sai paljon käsitöitä tehneeltä äidiltään neuvoja aina tarvittaessa.

– Viime vuosina olen neulonut itselleni, sukulaisilleni ja ystävilleni, mutta myös hyväntekeväisyystarkoituksiin. Olen tehnyt sukkia pakolaisille ja vastasyntyneille. Sukuun syntyneen keskosen vuoksi aloin neuloa pieniä lämpimiä vaatekappaleita muillekin keskosille.

NEULOMISELLA PYSTYY oikeasti vaikuttamaan asioihin, Tiina Mahlamäki uskoo.

– Jo se, että pystyy tekemään tosille edes jotakin hyvää, tuntuu hyvältä. Tekojen ei tarvitse olla suuria, vaan vaikuttaa voi vaikka sukka kerrallaan.

– Neulomiseen on liittynyt vuosisatojen aikana erilaisia aktivismin muotoja, esimerkiksi sota-aikoina neuleisiin on kätketty salasanomia ja sotilaille on neulottu sukkia ja lapasia.

Tämän päivän vaikuttamismuoto ovat neulegraffitit. Mahlamäki kertoo, että Turun Aurajoen varrella olevat puut koristellaan keväisin eri järjestöjen toimesta neulegraffiteilla. Yhte-

”

Äidin kuoleman jälkeen neulominen oli minulle lohtua antavaa surutyötä. nä keväänä niissä käytettiin Ukrainan värejä, sinistä ja keltaista.

Myös villapaidoilla voi ilmaista näkemyksiään. Esimerkiksi Vaasan lähellä sijaitsevaan paikkakuntaan ja tv-ohjelmaan liittyvä Strömsö-paita aloitti varsinaisen kaarrokevillapaitaja kotiseutubuumin.

Mahlamäen mukaan netti on mullistanut myös neulomisharrastuksen. Netissä on valtava määrä neulomisyhteisöjä, joihin kuuluu harrastajia eri puolilta maailmaa. Mahlamäki on itsekin mukana useassa ryhmässä ja jakaa sosiaalisessa mediassa jonkin verran kuvia omista neuletöistään.

– Netin neuleyhteisöt ovat ystävällisiä ja kannustavia, esimerkiksi jonkun ensimmäiset sukat voivat saada paljon tsemppausviestejä.

Tiina Mahlamäki uskoo, että neulomalla pystyy oikeasti myös vaikuttamaan asioihin.

Enää ei ihmetytä sekään, jos mies kertoo harrastavansa neulomista.

– On hienoa, että naisen ja miehen roolit ovat moninaistuneet tässäkin. Neulominen ei tosiaankaan ole enää vain eläkeläismummon hommaa, Mahlamäki sanoo. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 5

– Tämän oopperan ytimessä on hengellisyys, sanoo nunnan asua sovittava mezzosopraano Tuija Knihtilä. Hänet nähdään karmeliittasisarista kertovassa oopperassa äiti Marien roolissa.

Uskonsa puolesta taistelevat nunnat Kansallisoopperan ohjelmistossa on nyt ainutlaatuinen Ranskan vallankumouksen aikaiseen luostariyhteisöön sijoittuva ooppera Karmeliittasisaret.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

F

rancis Poulencin ooppera Karmeliittasisaret perustuu Ranskan vallankumouksen keskellä eläneen karmeliittasisaren, äiti Marien, muistelmiin. Äiti Marie selvisi vuonna 1789 käynnistyneen vallankumouksen aiheuttamista kauhuista toisin kuin hänen kanssaan samassa luostarissa eläneet sisaret.

Tänä talvena Karmeliittasisaretooppera nähdään Kansallisooppe-

HY VÄN TÄHDEN. 83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

rassa ja äiti Marien roolissa mezzosopraano Tuija Knihtilä.

– Äiti Marie on hieno hahmo.

Hän on lempeä ja rakastava, mutta samalla erittäin vahva ihminen, joka ottaa kaaoksen keskellä ohjat käsiinsä.

– Oopperan musiikki on kiehtovan monipuolista kauniine melodioineen ja hengellisine hymneineen. Musiikki on hyvin puhuttelevaa ja puhdistavaa, Knihtilä sanoo.

Päätoimittaja Pauli Juusela Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

OOPPERAN KESKEISENÄ fiktiivisenä hahmona on aristokraattiperheen tytär Blanche de la Force, joka pakenee vallankumouksen aiheuttamaa ahdistusta luostariin.

– Teoksen isoina teemoina ovat vallankumouksen tuoma pelko ja ahdistus. Katsoja voi kuvitella, miten itse reagoisi, jos tällaista tapahtuisi nykypäivänä, Knihtilä sanoo.

– Kyseessä on myös taistelu kristinuskon olemassaolosta. Pappeja joudutaan piilottelemaan, eivätkä nunnat saa käyttää asujaan. ÄITI MARIE tahtoisi pelastaa Blanchen hengen, mutta epäonnistuu.

Kun hän haluaisi itse liittyä marttyyrisisarien joukkoon mestattavaksi, pappi estää häntä tekemästä sitä.

Painos 330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Oopperan traagista loppukohtausta Tuija Knihtilä pitää erityisen koskettavana: nunnat laulavat yhdessä ja sitten yksi kerrallaan vaikenevat giljotiinin kolahtaessa.

FRANCIS POULENCIN vuonna 1956 säveltämä Karmeliittasisaret esitetään nyt ensimmäistä kertaa Kansallisoopperassa. Olivier Pyn ohjaus sai ensi-iltansa Pariisissa vuonna 2013, ja se on kiertänyt siitä lähtien eri puolilla Eurooppaa.

Kansallisoopperalle teoksen ohjaa Daniel Izzo, ja sen kapellimestareina toimivat Hannu Lintu ja James Sherlock. ■ Karmeliittasisaret-oopperan ensi-ilta Kansallisoopperassa 26.1.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

MAIJA SAARI JA SIRPA PÄIVINEN

Mitä helvettiä? -podcastin toisella kaudella vieraina ovat Iriz Silander, Ali Jahangiri, Antti Kaikkonen, Kaisa Tammi, Irja Askola ja Pete Poskiparta.

Maailman levinnein kirja on hitti vankiloissa Ihmiskunta on arvioiden mukaan painanut noin 5–7 miljardia Raamattua. Bestselleriä luetaan paljon telkien takana, jossa mielessä pyörivät armo ja anteeksianto. Vankilassa tullaan uskoon ja hengellisiä palveluja käytetään paljon, kertoo vankilanjohtaja Kaisa Tammi, joka vierailee Raamattua eri näkökulmista käsittelevän Mitä helvettiä? -podcastin toisella tuotantokaudella.

Vankilassa rikoksen tekijälle voi tulla tarve sovittaa tekonsa. Mutta

onko kaikki paha, esimerkiksi ihmisen tappaminen, sovitettavissa?

Onko pahaa tehnyt aina paha?

Kaisa Tammen mielestä on tärkeää huomata elämän monimutkaisuus. Joidenkin ihmisten kuuluukin istua vankilassa, mutta on myös ihmisiä, joiden vankilassa pitäminen on väärin. Eivätkä kaikki pahat tekomme suinkaan vie vankilaan. Pahuutta ei saisi nähdä liian suoraviivaisesti niin, että on joitain toisia,

PALVELUASUMISTA JA HOIVAA IKÄIHMISELLE Palvelu- ja hoivakoti Wilhelmiina Tenhola tarjoaa senioreiden palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa Ruskeasuolla. Modernit tilamme ja ulkoilumahdollisuudet tukevat ikäihmisten toimintakykyä, yhdessä oloa ja aktiivisuutta. Tutustumistilaisuuksissa kerromme lisää talosta, asumisvaihtoehdoista ja palveluistamme.

Näin asukkaamme kertoo asumisestaan: ”Voin olla muiden seurassa tai yksikseni - on valinnanvapaus.

Minulla on luottavainen ja turvallinen olo asua täällä.”

jotka tekevät pahaa, ja sitten olemme erikseen ”me hyvät”.

– Jos toisista tehdään pelottavia ja vieraita, niin meillä kaikilla on turvattomampaa, Tammi sanoo.

Raamattu on kulunut myös piispa emerita Irja Askolan käsissä. Elämän eri vaiheissa kristinuskon pyhä kirja on näyttäytynyt hänelle hyvin eri tavoin, ja on sitä joskus käytetty myös aseena häntä vastaan.

Mitä helvettiä? -podcastissa Askola pohtii Raamattua ja luopumista ja toteaa, että luopuminen on oikeastaan elämän perusasetus, mutta se johtaa myös uusiin alkuihin.

Eläköitymisensä jälkeen hän itse hengitteli ja luopui kolme kuukautta, kunnes aloitti vapaaehtoishommat päiväkodissa.

– Päiväkodissa kävin lasten kanssa paljon syvempiä teologisia keskusteluja kuin konsanaan piispainkokouksessa, Suomen ensimmäinen naispuolinen piispa muistelee.

Muita podcastin vieraita ovat mentalisti Pete Poskiparta (aiheena taikuus ja Raamattu), stand up -koomikko Ali Jahangiri (huumori ja Raamattu), kansanedustaja Antti Kaikkonen (sota ja Raamattu) ja viihdetoimittaja Iriz Silander (viihde ja Raamattu).

Silander luki Ison kirjan kannesta kanteen ja veisteli sieltä viihdeotsikoita: ”119-vuotias Mooses juhlistaa syntymäpäivää – paljastaa mannareseptin salaisen osan!” ja ”Maria ja Joosef paljastivat polyamorisen suhteen – Jeesus-vauvan oikea isä onkin Jumala!”

TUURE HURME Visa Viljamaan ja Ville Kormilaisen luotsaaman Mitä helvettiä?

-podcastin uudet jaksot kuunneltavissa esim. Spotifyssa ja osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/mitahelvettia.

Oletko eronnut tai jäänyt leskeksi?

Hae mukaan Eläkeliiton järjestämille kursseille!

Erosta eheäksi® -kurssit on tarkoitettu avo- tai avioeron kohdanneille yli 50-vuotiaille.

Yhtäkkiä yksin® -kurssit on suunnattu yli 50-vuotiaille leskeksi jääneille.

Eläkeliitto järjestää sopeutumista tukevia kursseja yli 50-vuotiaille, vähintään puoli vuotta ja pääsääntöisesti korkeintaan kolme vuotta aiemmin eronneille tai leskeksi jääneille henkilöille. Kurssien tavoitteena on uusien näkökulmien saaminen muuttuneeseen elämäntilanteeseen ja oman identiteetin uudelleen rakentaminen. Tarkoituksena on löytää oma, uusi elämänpolku. Leskeyteen ja eroon liittyviä asioita käsitellään kursseilla yhdessä vertaisten kanssa ammattilaisten ohjauksessa.

Kurssit ovat maksuttomia matkakuluja lukuun ottamatta. Osallistuminen ei edellytä Eläkeliiton jäsenyyttä. Kurssit järjestetään Lehmirannan lomakeskuksessa, Salossa.

Seuraavat Erosta eheäksi -kurssit: Erosta eheäksi® -kurssi 8.-12.4.2024 Erosta eheäksi® -kurssi 25.-29.6.2024 Seuraavat Yhtäkkiä yksin -kurssit: Yhtäkkiä yksin® -kurssi 16.-20.4.2024 Yhtäkkiä yksin® -kurssi 11.-15.6.2024 Yhtäkkiä yksin® -kurssi 15.-19.10.2024 Lisätietoja kursseista ja ohjeet niille hakemiseen: www.elakeliitto.fi tai numerosta 040 7257 340 / sopeutumista tukevien kurssien suunnittelija

Autuaita ovat he, jotka saavat viikoittain sähköpostiinsa Kirkko ja kaupungin ilmaisen uutiskirjeen.

Tilaa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/uutiskirje

Varaa yksityisesittely tai osallistu tutustumisiltoihin: jokaisena helmikuun torstaina klo 17 Paikka: Wilhelmiina Tenholan ravintola, Tenholantie 10, H-siipi.

Varaukset ja ilmoittautumiset: wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 044 7060 139 tai 050 577 1666.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 7

– Ihmiset jaksoivat kovissa paikoissa paljolti hengellisyyden avulla, sanoo 1800-luvulle sijoittuvan elokuvan ohjannut Tiina Lymi.

Nainen meren armoilla Tiina Lymi haluaa kertoa Myrskyluodon Maija -elokuvan kautta rakkauden ja hyväksytyksi tulemisen tärkeydestä.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ANTTI RINTALA

A

nni Blomqvistin 1970-luvulla kirjoittamasta Myrskyluotosarjasta on tehty tvsarja ja monenlaisia näyttämöversioita.

Nyt Tiina Lymi on ohjannut aiheesta elokuvan, johon hän on tehnyt myös käsikirjoituksen.

1800-luvun Ahvenanmaalle sijoittuvan ruotsinkielisen Myrskyluodon Maija -elokuvan päähenkilöinä Maijana ja Jannena nähdään ruotsalaisnäyttelijät Amanda Jansson ja Linus Troedsson.

Nuori pari lähtee tuuliselle ahvenanmaalaissaarelle kalastajiksi.

8 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

Kun perhe kasvaa, elämä meren armoilla vaatii paljon rakkautta ja sitkeyttä.

Tarinan sankariksi nousee Maija, josta kasvaa kovien kokemusten myötä itsenäinen nainen.

– Meri antaa elannon, mutta se voi myös tappaa. Sehän on lähellä jonkinlaista jumaluutta, Lymi sanoo.

– Kuvauksia ei tehty Ahvenanmaalla oikeasti saaressa, mutta siitä huolimatta olosuhteet olivat säiden vuoksi välillä haastavat. Meillä oli kuitenkin niin itkettävän hieno työryhmä, että sen avulla jaksoi eteenpäin.

RAKKAUDEN JA TYÖNTEON ohella Myrskyluodon Maijan keskeisenä teemana on hengellisyys. Elokuvassa pohditaan, millainen Jumala on ja mikä on kristinuskon ydinsisältöä.

– Maijan uskossa on vahvana armon käsite. Ollessaan englantilaisten vankina saarella hän sanoo sotilaita vihaaville lapsilleen, ettemme toivo kenenkään kuolemaa, emme edes vihollisen, Tiina Lymi kertoo.

– Aikakausi on sillä tavalla kiinnostava, että vanhat kansanuskomukset ja henkiolennot elävät vielä väkevinä kristinuskon rinnalla.

Kun Maija esimerkiksi synnyttää ensimmäistä lastaan, hän pyytää avuksi näitä voimia. Muistan myös oman isomummoni viljelleen erilaisia sanontoja ja loitsuja. Toisaalta, jos Jumala on läsnä kaikkialla, miksi hän ei voisi olla myös käärmeessä, puussa tai meressä.

Elokuvan henkilöt suhtautuvat ylipäätään elämään ja kuolemaan luontevasti. Kun Maija nuorena tyttönä järkyttyy nähdessään sekä syntymän että kuoleman yhtä aikaa, hänen äitinsä toteaa, että ne vain kuuluvat elämään.

– Elämä saattoi olla tuolloin aika rajua, kun usein lapsiakin kuoli eri syistä. Ihmiset jaksoivat kovissa paikoissa paljolti juuri hengellisyyden avulla.

MYRSKYLUODON MAIJA -elokuvassa vilahtaa silloin tällöin kettu. Tiina Lymin mukaan myyttinen kettu muistuttaa siitä, ettei kukaan ole täällä yksin.

– Maija ei halua lähteä saarelta miehensä ja poikansa kuoleman jälkeen, koska hän ajattelee olevansa siellä turvassa. Saarella ovat kaikki ne ihmiset, joita hän rakastaa, myös ne, joita ei enää ole.

Elokuva kuvaa kiinnostavasti 1800-luvun naisen asemaa. Kun Maija näkee kauppamatkalla naisen, joka osaa lukea, hän haluaa oppia itsekin lukemaan. Jannen kuoltua Maija rohkenee pyytää rahanlainaajalta lainaa kaljaasin rakentamiseen. Tämä epäilee lesken maksukykyä, mutta lopulta hän myöntää lainan samassa huoneessa kirjaa lukevan vaimonsa kehotuksesta. Kuinka ollakaan, vaimo lukee John Stuart Millin teosta Nai­ sen asema.

– Pystyn hyvin samastumaan Maijaan tämän kysyessä, miksi olen vähemmän vain siksi, että olen nainen. Toive siitä, että hyväksykää minut naisena ja ihmisenä, liittää hänet tähän päivään, Lymi sanoo.

– Maijan kyky kieltäytyä vihaamasta ketään kumpuaa kuitenkin siitä, että hänet on hyväksytty lapsuudessa ja parisuhteessa sellaisena kuin on. Jos sellaista ei koskaan koe, ei voi kasvaa ihmisenä täyteen potentiaaliin.

Lymi itse on raivannut vuosien mittaan tiensä näyttelijästä ohjaajaksi ja käsikirjoittajaksi. Myrs­ kyluodon Maija on hänen viides pitkä elokuvansa, jonka lisäksi hän on ohjannut tv-sarjoja ja teatteriesityksiä.

– Nautin siitä, että minulla on lupa luoda maailmoja ja olla niistä myös vastuussa.

TIINA LYMIN henkilökohtaisesti tärkeimpiin ohjaustöihin kuuluu kolme vuotta sitten Ylellä esitetty tvsarja Sisäilmaa. Työelämän paineista humoristisesti kertova sarja sai alkunsa Lymin ärsyyntymisestä siihen, että yhteiskunnan arvopohja, johon kuuluu heikommista huolehtiminen, on rapautumassa.

– Olen itse hyvinvointiyhteiskunnan tuote. Olin yksinhuoltajan lapsi, mutta sain opiskella ja tehdä asioita, joihin kykyni riittivät. Sain myös tukea tarvittaessa.

”

Kirkko ja kaupunki -lehteä jaetaan osoitteellisena 330 000 talouteen pääkaupunkiseudulla

Meri antaa elannon, mutta se voi myös tappaa. Sehän on lähellä jonkinlaista jumaluutta.

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen @kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva @kotimaa.fi

– Nyt monen poliitikon ajatuksena tuntuu olevan, että vähävaraiset ja työttömät ovat laiskoja narkkarijuoppoja ja joutavat lapsineen kadulle. Ihmettelen, mitä yhteiskunnalle lopulta maksaa se, jos lapset eivät saa harrastaa eikä heille tarjota muitakaan mahdollisuuksia toteuttaa itseään.

Tällä hetkellä Lymillä on työn alla tv-sarja Queen of Fucking Every­ thing, jonka kuvaukset alkavat helmikuussa.

– Sarja on pohjimmiltaan moraliteetti, ja se kertoo 50-vuotiaan naisen radikaalista muutoksesta.

Keskeisenä kysymyksenä on, mihin rakkaudettomuus voi johtaa ja millä eväillä ihminen voi nykyään maailmassa pärjätä. ■ Myrskyluodon Maija nyt elokuvateattereissa.

Muistisairaiden läheisille ryhmäterapeuttinen intensiiviryhmä Oletko vaikeassa tilanteessa läheisesi muistisairauden takia?

Kaipaisitko tukea ja mahdollisuutta keskustella kohtalotoverien kanssa?

Haluaisitko löytää uusia keinoja selviytyäksesi paremmin?

Tule mukaan!

Ryhmässä voit

• tulla kuulluksi omassa tilanteessasi • saada lisää voimavaroja ja uskoa omaan selviytymiseesi • ymmärtää paremmin omia luonnollisia reaktioitasi ja tunteitasi muistisairaan läheisenä • saada turvallisen paikan käsitellä tuskallisiakin asioita • saada keinoja ja menettelytapoja hankaliin vuorovaikutustilanteisiin • kohdata terveitä aikuisia, jotka elävät samantapaisissa olosuhteissa • oppia muilta osallistujilta lisää muistisairauksista ja niihin suhtautumisesta

Ryhmä toimii näin:

ISTOCK

• Alkuhaastattelussa ryhmän ohjaajan kanssa selvitätte, sopiiko ryhmä sinulle.

Ryhmään mahtuu 8–15 henkilöä.

• Ryhmä kokoontuu kolme kertaa päivän kerrallaan. Koko päivä lounaineen vietetään yhdessä. Älä tee muita varauksia.

• Ryhmässä tutustutaan, vaihdetaan kokemuksia ja tutkitaan osallistujien omia tilanteita toiminnallisin menetelmin.

• Luottamuksellisuuteen sitoutuminen on osallistumisen edellytyksenä.

• Omia asioita voi tuoda esille sen verran kuin itse haluaa.

• Osallistuja sitoutuu koko kolmen päivän prosessiin, jona aikana ryhmään ei tule uusia jäseniä.

Ryhmä kokoontuu vetäjän omassa rauhallisessa tilassa Etu-Töölössä Pohjoisella Rautatiekadulla (00100 HKI) torstaisin 7.3., 21.3. ja 11.4. klo 9.00–16.30.

Ajanvaraus ilmaiseen alkuhaastatteluun 31.1.2024 mennessä.

Haastattelu helmikuun alussa ja jos päätät osallistua, ilmoittaudu sitovasti maksamalla osallistumisesi 12.2.2024 mennessä.

Kokonaishinta 750,00 € (0 % ALV) sis. alkuhaastattelu + 3 pv ryhmäterapiaa Varaa aika alkuhaastatteluun ryhmän ohjaajalta joko sähköpostitse pirkko.hurme@perendie.fi tai hänen websivuiltaan yhteydenottolomakkeella www.pirkkohurme.com

Mistä löydät hiljaisuuden?

Kerro anonyymisti, millä tavalla hiljennyt ja miten olet löytänyt hiljaisia hetkiä arjen keskellä. Vastanneiden kesken arvotaan laadukas villaviltti. Vastaa kyselyyn osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Soita rohkeasti ja kysy lisää: Pirkko Hurme

psykologi, psykoterapeutti ET+VET Puh +358 40 505 6900

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 9

Keskiajan ihmisille pyhimykset olivat läheisiä auttajia Uskonnollinen ajattelu läpäisi keskiajalla koko elämänpiirin.

Työtkin rytmitettiin pyhimyskalenterin mukaan, kertoo arkeologi ja tietokirjailija Ilari Aalto. Hän kokeili seurata keskiajan vuodenkiertoa.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT SUVI ELO

S

uuren kirkon holvit on koristeltu maa­ lauksin. Sivualttareilla on värikkäi­ tä pyhimyspatsaita. Pääalttarilla pap­ pi toimittaa messua. Kirkkoon on ke­ rääntynyt monenkirjava joukko py­ hiinvaeltajia. Osa on tullut ulkomailta asti pyytämään apua Pyhältä Henrikiltä, jonka luut ovat kirkon tärkein reliikki eli pyhäinjään­ nös.

Siellä olisi ollut mielellään pyhiinvaeltajan kengissä myös arkeologi ja tietokirjailija Ilari Aalto. Hänestä olisi ollut kiinnostavaa nähdä Tu­ run tuomiokirkko alkuperäisessä loistossaan ja tarkkailla hetki keskiajan uskonnollista elämää.

Aikakoneen puuttuessa Aalto on uppoutunut keskiaikaan tutkimalla ja harrastamalla sitä. Hä­ nen työpaikkansa Aboa Vetus Ars Nova ­museo si­ jaitsee kivenheiton päässä Turun tuomiokirkosta.

Keskiajalla Turku oli Suomen kirkollinen kes­ kus ja Turun hiippakunta, joka kattoi koko Suo­ men, oli laajuudeltaan yksi Euroopan suurim­ mista. Hiippakunnan reunamailta, Karjalasta ja Savosta, matkat lähimpään kirkkoon olivat sato­ jakin kilometrejä, eikä teitä ollut. Kirkossa käy­ tiin ehkä muutaman vuoden välein.

– Helposti ajatellaan, että keskiaika olisi länti­ sessä Euroopassa ollut kirkon voimakkaasti kont­ rolloimaa. Kirkko olikin tärkeä taustavaikuttaja monessa asiassa ja sillä oli paljon maallista val­ taa, mutta ei se mikään ajatuspoliisi olisi edes pystynyt olemaan, Aalto sanoo.

– Turun piispalla tai papistollakaan ei ollut mi­ tään mahdollisuuksia valvoa sitä, miten seura­ kuntalaiset uskoivat tai toimivat. Uskonnolliseen moninaisuuteen suhtauduttiin keskiajalla paljon sallivammin kuin esimerkiksi luterilaisen puh­ dasoppisuuden aikana 1600­luvulla, jolloin kirk­ ko toden teolla lähti kitkemään väärinä pidetty­ jä ajatuksia.

KESKIAJASTA ON Ilari Aallon mukaan vaikea pu­ hua puhumatta uskonnosta ja kirkosta – olkoon­ kin, että keskiajan ihmiset eivät tunteneet sellais­ ta käsitettä kuin uskonto.

– On aika myöhäinen ajatus erottaa uskonto muusta elämästä. Uskonnollinen ja kristillinen ajattelu läpäisi keskiajalla koko elämänpiirin, oli kyseessä sitten talonpoika tai porvari, Aalto sa­ noo.

10 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

Hänen mukaansa keskiajan usko oli hyvin ko­ kemuksellista. Siihen kuuluivat pyhiinvaellukset ja vuorovaikutus pyhimysten kanssa. Pyhiinvael­ luksilla kävivät kaikki kansankerrokset. Tavalli­ nen kansa teki muutaman päivän pyhiinvaelluk­ sia lähikirkkoihin, kun taas rälssi ja papisto pys­ tyivät matkustamaan aina Roomaan ja Jerusale­ miin asti.

– Aivan keskeistä oli usko siihen, että pyhi­ mykset olivat esirukoilijoita ihmisen ja Juma­ lan välissä ja että he aktiivisesti vaikuttivat täs­ sä maailmassa. Talonpojalle pyhimykset olivat lä­ heisiä auttajia, melkeinpä ystäviä. Heitä pidettiin jopa eräänlaisina kauppakumppaneina, joiden kanssa tehtiin diilejä: jos autat minua tässä, mi­ nä puolestani toimin näin ja näin. Se on minusta hellyttävää, Aalto sanoo.

PYHIMYSTEN ASEMASTA kertoo Ilari Aallon mukaan paljon se, että vaikka Ruotsista – ja Suomesta sen osana – tuli jo 1500­luvulla pro­ testanttinen maa, katoliset pyhimykset säilyi­ vät osana kansankulttuuria pitkälle 1800­luvul­ le asti.

Iso syy pyhimysten vankkaan asemaan oli se, että vuodenkiertoa rytmitti kirkollinen kalente­ ri pyhimysten muistopäivineen. Kalenteri ei mää­ rännyt vain paastoja ja juhlapyhiä, vaan pyhi­ mysten muistopäivät antoivat aloitus­ ja lopetus­ päivät erilaisille arjen töille, kuten karjan pääs­ tämiselle ulos, heinätöille, sadonkorjuulle ja teurastukselle.

Eri pyhimysten suosiota voi Aallon mukaan arvioida sen perusteella, keille kirkkoja omistet­ tiin, ja myös siitä, keiden nimiä lapsille annettiin.

Pyhimyksistä ihan omassa sarjassaan oli Neitsyt Maria. Muut suositut pyhimykset olivat joko var­ haiskristillisiä pyhimyksiä, kuten Pyhä Katariina Aleksandrialainen ja Pyhä Laurentius, tai tuon ajan pohjoismaisia pyhiä, kuten Pyhä Henrik, Py­ hä Birgitta ja Pyhä Olavi.

– Eri aikoina oli myös trendipyhimyksiä. Myö­ häiskeskiajan kriisit, kuten pahat katovuodet ja paiseruttopandemia, vaikuttivat uusien pyhimys­ ten nousuun. Yksi näistä oli Pyhä Ursula, joka le­ gendansa mukaan oli surmattu nuolella ja jonka siksi uskottiin suojaavan ruton ja muiden tartun­ tatautien tuomalta odottamattomalta kuolemal­ ta, Aalto kertoo.

Ilari Aallon työpaikalla Aboa Vetus Ars Nova -museossa on keskiaikaiseen kellariin tehty ekumeeninen Pyhän Annan kappeli, joka vihittiin vuonna 2001.

Keskiajan pyhiinvaeltajat toivat muistona ja todisteena vaelluksestaan tinasta tai lyijystä valetun merkin. Tämä pyhää Servatiusta esittävä pyhiinvaellusmerkki on Maastrichtista. Samanlainen on löytynyt Turun kaivauksissa.

PYHIMYSKULTIN RINNALLA ja osin siihen sulau­ tuneena keskiajalla vaikutti vanha esikristillinen kansanusko jumalineen, haltioineen, tonttuineen ja esivanhempineen.

– Tavallisen talonpojan elämä keskiajalla oli haastavaa, joten oli tärkeää, että erilaisia auttajia oli mahdollisimman paljon. Ymmärrän oikein hy­ vin, että haluttiin sekä kääntyä rukouksissa pyhi­ mysten puoleen että uhrata kodinhaltioille ja esi­ vanhemmille, Ilari Aalto sanoo.

Jotain erilaisten uskomusmaailmojen rinnakkain­ elosta kertoo 2000­luvun alussa tehty löytö. Tu­

USKOMUSTEN MONET KERROKSET tulevat näkyviin myös Vuosi keskiajan Suomessa -kirjassa (Atena 2023), jonka Ilari Aalto on tehnyt yhdessä puolisonsa, kuvataiteilija Elina Helkalan kanssa. Pariskunta on harrastanut jo pitkään keskiajan elävöittämistä ja osallistunut keskiaikatapahtumiin. Kirjaa tehdessään he seurasivat keskiaikaista vuodenkiertoa askareineen ja juhlapyhineen. He esimerkiksi raivasivat rintamamiestalonsa puutarhaan kolmen neliömetrin kokoisen ruispellon. Jo ennestään siellä kasvoi keskiaikaisten lääkekasvien yrttitarha.

– Olen kyllä iloinen, ettei elantomme ollut siitä kasvimaasta kiinni. Sato jäi laihaksi: ensimmäisenä vuonna maasta nousi viisi kortta. Tänä vuonna sentään jo toistasataa, Aalto kertoo nauraen.

”

Suomesta ei ole mitään näyttöä siitä, että kirkko olisi keskiajalla yrittänyt kitkeä kansanuskomuksia.

1400-luvulla valmistetun Codex Aboensis -lakikäsikirjoituksen marginaaliin on piirretty tarpeillaan kyykkivä mies, jota sika häiritsee. Ruotsinkielisessä puhekuplassa lukee kursailemattomasti ”Olen paskalla, ajakaa sika pois”.

Viittä Isä meidän -rukousta ja viittäkymmentä Ave Maria -rukousta rytmittävä rukousnauha oli tärkeä myöhäiskeskiajan katolisessa hengellisyydessä.

run tuomiokirkon vieressä tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa esiin tulleen 1300-luvun rakennuksen lattian alta paljastui kätkö, jossa oli saamelaisen noitarummun vasara ja jonkinlainen taikasauva.

– Tällainen kansanusko siis eli vahvana aivan tuomiokirkon juuressakin ja varmaan vielä vahvempana syrjäisemmillä seuduilla. Keskiajan talonpojat eivät ilmeisesti nähneet ristiriitaa siinä, että he noudattivat kansankulttuurin tapoja kristillisten tapojen rinnalla. Ja näyttäisi myös siltä, että kirkko katsoi näitä tapoja aika pitkälti sormiensa välistä, Aalto arvioi.

– Keskiajan vanhimmat kivikirkot rakennettiin usein vanhoille pyhille paikoille, joten tietoista vanhan, tärkeän paikan haltuunottoa varmaankin tapahtui. Mutta Suomesta ei ole mitään näyttöä siitä, että kirkko olisi keskiajalla yrittänyt kitkeä kansanuskomuksia tai esimerkiksi kaatanut pyhiä puita, mitä tapahtui Itämeren etelärannikolla.

Aalto lisää, että ainakin joissakin paikoin myös papit olivat mukana viettämässä Ukon vakkoja, joka oli esikristilliseltä ajalta periytyvä kylvöajan rituaali.

Vaikka satoa ei juuri tullut, kokeilu muistutti siitä, kuinka tärkeää keskiajan talonpojalle oli ajoittaa työt oikein. Se oli heille hengissä pysymisen edellytys, ja siksi vuodenkierron vaiheet tuntuivat ihan eri lailla merkityksellisiltä kuin nykyään.

Raskaan arkisen uurastuksen vastapainoksi juhlat ja pyhäpäivät olivat tärkeitä. Niihin valmistauduttiin huolella ja niitä vietettiin perusteellisesti. Kirkkovuoden pyhiin liittyi myös tarkkoja paastosääntöjä ja työkieltoja.

Omassa kokeilussaan Aalto huomasi pian, että keskiaikaisten paasto- ja pyhäpäivien noudattaminen oli välillä hankalaa.

– Joulua, pääsiäistä ja juhannusta on helppo viettää, koska koko yhteiskunta tekee niin. Mutta monia keskiajan talonpojalle tärkeitä juhlapyhiä ei nykyisin vietetä, ja niiden viettäminen ilman yhteisöä oli vaikeaa, vaikka siihen pyrinkin.

Aalto on silti omaksunut muutaman vanhan pyhimyskalenterin päivän rytmittämään omaa vuottaan. Pyhän Henrikin päivänä tammikuussa hän käy vesperissä tuomiokirkossa. Pyhän Ursulan muistopäivänä 21. lokakuuta hän tekee pienen pyhiinvaelluksen Turun suurtorille, jossa keskiajalla sijaitsi Pyhän Ursulan kilta.

Yksi vuoden taitekohta Aallolle on Pyhän Andreaksen päivä 30. marraskuuta.

– Toinen nimeni on Andreas, joten se on siksikin tärkeä päivä. Se on minulle pysähtymisen päivä, josta alkaa jouluun orientoituminen. Vanha sanontakin neuvoo, että ”Antti pyhät aloittaa”. ■

Kuinka selviäisit keskiajan Suomessa? Tee testi osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 11

Lähemmäs taivasta Lotta Hintsa ei valloita vuoria vaan keskittyy ottamaan askelen kerrallaan. ”Merkitys ei löydy huipulta. Se löytyy matkalta”, hän sanoo.

TEKSTI JANNE FLINKKILÄ KUVA JOONAS BRANDT

B

ecause it’s there. Koska se on olemassa.

Näin vastasi englantilainen George Mallory (1886–1924), kun häneltä kysyttiin motiivia pyrkiä Mount Everestin huipulle.

Lotta Hintsa, 35, on kiivennyt vuorille työkseen vuodesta 2019 asti. Miksi?

– Mielestäni tuo on tosi hyvä vastaus. Olen seurannut siskoni kaksivuotiasta poikaa, ja jos on jotain kiivettävää, sinne päälle hän menee. Mulle on varmaankin jäänyt lapsuudesta päälle sama vietti, Hintsa sanoo ja naurahtaa.

Iso kysymys innoittaa pohdiskelemaan lisää.

Lähemmäs taivasta nouseminen kirjaimellisesti kohottaa arjen yläpuolelle. Siellä ihminen myös tajuaa pienuutensa. Hyvällä tavalla, Hintsa lisää.

Missään nimessä hän ei sano valloittavansa vuoria.

– Jos vuori tiputtaa kiven tai lumi lähtee vyörymään, ihminen ei mahda sille mitään. Ei vuorta voi valloittaa, mutta vuoren kanssa voi lähteä tanssimaan ja leikkimään ja katsoa, kuinka pitkälle pääsee. Se on hauskaa ja herättää eloon.

lee viime vuoden tunteitaan. Osa liittyy vuorikiipeilyyn, osa arkeen lähempänä maankamaraa.

– Minulla on ollut tosi paljon haasteita henkilökohtaisessa elämässä ja terveydessä. Jos en olisi harjoitellut vuorilla epämukavuuden sietokykyä, viime vuosi olisi ollut aivan helvetillinen, hän sanoo.

Hintsa uskoo siihen kliseeksi asti toistettuun väitteeseen, että ihminen kasvaa, jos hän uskaltaa hakeutua epämukavuusalueelle. On helppo kuvitella, että nopeusnousu melkein seitsemän kilometriä korkean Aconcaguan huipulle on sangen epämukavaa. Hintsa korostaa, että se on epämukavuutta, jonka hän on vapaaehtoisesti valinnut.

– Silloin siitä tulee peliä ja ongelmanratkaisua, josta sytyn. Jopa odotan sitä hetkeä, että alkaa tuntua pahalta. Sittenhän peli vasta alkaa. Omaa mieltään vastaan voi joko taistella tai alkaa tehdä yhteistyötä sen kanssa.

KUN LOTTA HINTSA puhuu ammatistaan, tarinat kimpoilevat vertauskuvallisuuden ja konkretian välillä. Ilmeisesti vuorilla on ihmiseen sellainen vaikutus. Pidettiinhän maailman kuuluisin saarnakin vuorella.

Kesäkuussa 2016 Hintsa kiipesi 5 895 metriä korkealle Kilimanjarolle. Askel askeleelta hän sinnitteli kohti huippua ja ehti jo huokaista helpotuksesta – kunnes tajusi, että valehuipun takana siintääkin vielä korkeampi kohta. Afrikan korkein vuori petkutti Hintsaa useamman kerran ennen kuin hän vihdoin saavutti oikean huipun.

Kilimanjarolle kiipeämisen jälkeen Hintsa kirjoitti graduaan Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun. Epätoivoisina hetkinä hän visualisoi mielessään Kilimanjaron valehuiput.

– Kiivetessä oli lopulta pakko ajatella, että okei, mun ei tarvitse edes tietää, missä se huippu on, kunhan vain menen oikeaan suuntaan. Vaikka tietäisinkin, en pystyisi tekemään tätä yhtään nopeammin. Ainoa tapa päästä perille on keskittyä ottamaan askel kerrallaan.

Sekin sinnittely palkittiin. Alkuvuodesta 2018 gradu vihdoin valmistui ja Hintsasta tuli kauppatieteiden maisteri.

Jos en olisi harjoitellut vuorilla epämukavuuden sietokykyä, viime vuosi olisi ollut helvetillinen.

ILOA, SURUA, PELKOA, epävarmuutta, ihmetystä, innostumista, onnistumisia, pettymyksiä, voimaantumista ja irti päästämistä. Tuoreen Elämäni vuoret 2 -kirjan esipuheessa Lotta Hintsa luette-

12 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

”

Sairaudesta, surutyöstä tai ihmissuhdekriisistä selviäminen on toisenlaista taistelua. Elämä on silloin tuupannut epämukavuusalueelle, jota ei ole itse saanut valita. Sellaisen läpi tarpomiseen Hintsa käyttää vuorilta haettuja työkaluja.

Arjen tasalla tämäkin Hintsan esimerkki on vertauskuvallinen, mutta kilometrien korkeudessa se oli todellisuutta: Myrskylle voi huutaa niin kovaa kuin haluaa, mutta se ei kuuntele. Oma raivoaminen ei myrskyyn vaikuta. Se vain tuhlaa energiaa. Sen sijaan itseensä voi vaikuttaa: opetella rentoutumaan keskellä myrskyä.

– Usein ihminen yrittää kontrolloida asioita, joita ei pysty kontrolloimaan. Kun se ei onnistukaan, iskee epätoivo.

VUORIKIIPEILY HERÄTTÄÄ dramaattisia mielikuvia rajuista luonnonvoimista, henkeäsalpaavista maisemista ja yli-inhimillisistä ponnisteluista. Suurin osa lajista on Lotta Hintsan mukaan kuitenkin ihan vain tylsyyden sietämistä. Sitäkin täytyy opetella.

Kotiarjessa kuntotreeni voi olla loputonta monotonista stepperin polkemista. Kun pääsee vuorelle, perusleirissä voi joutua odottelemaan sopivaa säätä parikin viikkoa ilman sudokuja kummempaa ajanvietettä. Itse kiipeilysuorituskin vaatii luovan ongelmanratkaisun vastapainoksi myös silkkaa yksitoikkoista puurtamista.

– Tässä lajissa täytyy osata viihtyä oman päänsä sisällä. Parhaimmillaan monta tuntia kestävässä nopeusnousussa pääsee tilaan, jossa aika katoaa, kun suoritukseen keskittyy askel ja liike kerrallaan. Yhtä vahvoja hetkessä elämisen paikkoja en ole muualta löytänyt.

Tylsinäkään hetkinä keskittyminen ei saa herpaantua. Hintsa sai siitä viime syksynä kivuliaan opetuksen. Hän kompastui riippusillalla matkalla perusleiriin Nepalin Himlung-vuorelle ja sai pahan aivotärähdyksen. Sen piti olla leppoisa siirtymätaival ennen kiipeilyä, mutta matka päättyi sairaalareissuun ja lennätykseen kotiin. Muistoksi jäi arpi otsassa – sekä yhä vaivaava aivotärähdyksen jälkioireilu.

– Kun matkalla sairaalaan ei tiedetty, onko minulla kallonmurtuma, se sai miettimään kuolemaa tosi pragmaattisella tasolla. Jos isku olisi osunut toiseen kohtaan päätä, en olisi kertomassa tätä tarinaa. Lopulta tuli kiitollisuus siitä, että onneksi se meni näin. Kiitos, että saan jatkaa elämää. ”Kuoleman uhmaaminen” on Hintsalle yhtä vastenmielinen ilmaisu kuin ”vuorten valloittaminen”. Hän sanoo pelaavansa vuorilla šakkia eikä venäläistä rulettia. Hänelle kiipeily ei ole uhkapeliä vaan vuoren lukemista, sääolojen ennakointia, riskien minimointia ja oman rajallisuuden hyväksymistä.

– Tässä lajissa on niin isot panokset, ettei omia rajojaan voi ylittää. Väsyneenäkin pitää tehdä oikeita valintoja.

JOKAINEN VUORIKIIPEILIJÄ kerää huiputuksia.

Lotta Hintsa on päässyt Kilimanjaron ja Aconcaguan lisäksi muun muassa Alppien korkeimman vuoren Mont Blancin huipulle. Yhteensä huiputuksia on kertynyt ”varmaan sata”. Hänen nykyinen ykköslajinsa on nopeusnousu, jossa kilpaillaan paitsi itseä myös kelloa vastaan.

Kaikki tämä houkuttelee mittaamaan itseään saavutuksilla. Hintsa tiedostaa, että se on vaarallista. Merkitys täytyy löytää matkalta, ei huipulta.

– Saavutukset ovat vain pieniä häilyviä hetkiä.

Niiden varaan ei voi onnea rakentaa.

Hintsa kertoo jälleen esimerkin. Hänen entinen puolisonsa ja valmentajansa Don Bowie yritti vuosikausia huiputtaa 8 091 metriä korkean Annapurnan. Vasta kuudennella kerralla Bowie onnistui.

– Don palasi 11 vuoden aikana kerta toisensa jälkeen vuorelle saadakseen seistä seitsemän minuuttia sen huipulla. Jos hän ei olisi nauttinut koko matkan aikana saamistaan kokemuksista ja opeista, hän olisi tuhlannut noiden minuuttien takia 11 vuotta elämästään.

Huomaamattaan Hintsa on palannut saman kysymyksen äärelle, josta haastattelu alkoi. Miksi hän kiipeilee? Ehkä syvin vastaus ei löydykään sanoista vaan hetkistä, jolloin hän mykistyy.

– Kun tunnen olevani vahvasti elossa, katson vuorelta alas kaikki aistit auki ja näen järjettömän upeita maisemia, on vaikea lähteä kieltämään sitä, etteikö Jumalaa olisi olemassa. Se on minulle todistusaineistoa. ■

Kuka?

Lotta Hintsa, 35, vuorikiipeilee ammatikseen. Hän asuu Helsingissä. Hintsa on kiivennyt mm. Aconcaguan (6 962 m), Kilimanjaron (5 895 m) ja Mont Blancin (4 811 m) huipuille. Hän on opiskellut Jyväskylän yliopistossa kauppatieteitä ja tehnyt Ugandassa vapaaehtoistyötä Caring Hands -järjestölle. Hintsa on vuoden 2013 Miss Suomi.

Mitä?

Urheilutoimittaja Laura Arffmanin kirjoittama Elämäni vuoret 2 ilmestyi joulukuussa 2023. Se on jatko-osa vuonna 2021 ilmestyneelle kirjalle. Äänikirja sisältää myös Hintsan omia vuorilla äänittämiä pohdintoja.

Motto

Give me a storm and I’ll go play in it.

(Antakaa minulle myrsky, niin menen leikkimään sen keskelle.)

RAKKAUS PÄÄTTYY SYYSTÄ Parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow kehottaa keskittymään omaan osuuteensa suhteessa: ”On ihme, että meillä ylipäänsä on parisuhteita!”

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

E

nsin melkein jokaisella oli narsistinen exä. Sitten oma erityisherkkyys aiheutti haasteita suhteeseen. Nykyään ero johtuu nepsypuolisosta tai omista nepsyoireista.

Kun vähän kärjistää, niin tällaisia trendejä parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow on kohdannut 14 vuoden aikana työskennellessään eronneiden ja eroa harkitsevien ihmisten parissa.

Vaikka erojen selitykset vaihtelevat, varsinaiset erosyyt ovat säilyneet samoina: ihminen haluaa olla rakastettu, turvassa ja oma itsensä. Erohalu herää, jos ei koe tulevansa rakastetuksi sillä tavoin kuin haluaisi.

Stolbow on kehittänyt Suomalaisen eroseminaarin ja vetänyt eroryhmiä, joista yksi nähtiin Ylen Eropäiväkirjat-sarjassa syksyllä 2023. Hän on itsekin eronnut kahdesta avioliitosta ja kasvanut eroperheessä. Kolmannen avioliittonsa hän solmi vuonna 2022.

Jos Stolbow tiivistäisi viestinsä eroa pohtiville yhteen sanaan, se olisi omavastuuosuus. Toisen käytöksen ja vaikuttimien pohtiminen on hänestä ajanhukkaa, koska jokainen voi lopulta vaikuttaa vain omaan toimintaansa. Siksi eroseminaarissa keskitytään siihen.

Jos joku sanoo, että exäni on narsisti, Stolbow pyytää häntä kysymään itseltään seuraavia asioita: – Miksi minua puhutteli sellainen käytös tai kohtelu, jota hän alussa tarjosi? Miksi minusta kasvoi ihminen, joka ei lähtenyt, kun henkinen väkivalta alkoi?

– Tavoitteena eivät ole itsesyytökset vaan oman toiminnan näkeminen. Kun tuntee askelmerkkinsä, oppii suojaamaan itseään paremmin tulevaisuudessa.

14 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

Parisuhdeneuvoja antavat usein psykologit ja psykoterapeutit, mutta Stolbow ei ole kumpikaan. Hän on filosofian maisteri, joka on opiskellut historiaa ja sukupuolentutkimusta. Häntä kiinnostaa suhteen menneisyys, ja sen syy- ja seuraussuhteet. Miksi suhde solmittiin?

– Suhteen alku paljastaa useimmiten sen vinoumat ja tulevat ongelmat.

EROSTA KERROTAAN MONESTI, että kasvoimme erillemme. Marianna Stolbowia kiinnostaa, mitä

”Enää ei tarvitse kävellä lasinsiruilla” Kirkko ja kaupunki kysyi viime vuonna lukijoiden erokokemuksia, joita tuli noin 130. Niitä on jutun lomassa. ”Rakastuimme hulluna ja muutimme heti yhteen kesällä 2021. Pian huomasin miehen kuluttavan alkoholia todella usein ja paljon.

Riitelimme tulisesti, ja pelkäsin usein riitojen päättyvän fyysiseen väkivaltaan, mutta ne jäivät henkisen väkivallan puolelle. Sain arvostelua, vähättelyä ja haukkumista.

Ero tapahtui pahimman riidan päätteeksi marraskuussa 2022. Lähdin ystäväni luokse pariksi viikoksi, ja kumppani jäi kotiin hoitamaan omaa muuttoaan. Sain oman asunnon. Enää ei tarvitse kävellä lasinsiruilla.

Pahinta oli eron tekeminen mielessäni ennen fyysistä eroamista. Kaikki sen jälkeen tapahtunut on ollut helpotusta ja kiitollisuutta. Sain vihdoin syötyä ja nukuttua, ahdistus helpotti ja olen pystynyt rakentamaan uutta elämääni.” Nainen, 37

”Tuli tunne, etten ole haluttu” ”Halusin erota, koska tuntui, että ollaan kavereita. Kaikki läheisyys loppui: yhdessäolo, seksi, suudelmat, halaukset. Tuli tunne, etten ole haluttu enkä haluttava.

On ollut vaikeaa, vaikka lähdin itse suhteesta. Mietin välillä, teinkö liian hätiköidyn päätöksen.”

Mies, 41 ”Erosin kymmenen avioliittovuoden jälkeen ihanasta aviomiehestäni, koska raskas perhearki vei suhteestamme läheisyyden eikä meillä ollut koskaan yhteistä aikaa. Hetkellinen ihastus ja kehut veivät mennessään.

Elin ehkä kuukauden uuden suhteen valheellisessa huumassa. Sen jälkeen olen katunut eroa ja kaivannut entistä miestäni yli seitsemän vuoden ajan. Antaisin mitä vain, että saisin tekoni tekemättömäksi.” Nainen, 55 ”Olimme 15 vuotta yhdessä. Parisuhde ei tuntunut enää parisuhteelta kummankaan mielestä. Viimeiset pari vuotta yritettiin, mutta aina palauduttiin samaan kaverifiilikseen.

Erosta on nyt vuosi. En ole vielä päässyt siitä täysin yli.” Mies, 37 ”Erosimme lähinnä siksi, että parisuhde alkoi olla yksipuolinen. Läheisyydestä ei ollut loppuvaiheessa tietoakaan. En jaksanut enää pitää suhdetta yksin kasassa.

Ero on ollut tunteiden vuoristorataa. Välillä on hyviä päiviä, mutta edelleen kaipuu toisen läheisyyteen on kova. Varmaan pahin on vielä edessä, kunhan pystyn kunnolla käsittelemään eroa.

Ainoa elämää helpottanut asia on se, ettei tarvitse kysellä lupaa, jos haluan viettää iltaa ystävien kanssa.” Mies, 39

sanonnan takana piilee. Mistä omiin suuntiin kurottautuminen alkoi?

Stolbowin mukaan etäisyys voi alkaa vaikkapa kehu-ummetuksesta. Puolisoiden väliltä puuttuu hyvä palaute, hellät sanat ja kosketuskin. Ystävällinen kosketus on hänestä kumppanin sanatonta kehumista.

Ihminen kaipaa rakkautta päästä varpaisiin.

Tämä on tärkeää: onko kumppanin kanssa tapana puhua kauniisti, halataanko kohdatessa, kosketetaanko toista ohi kulkiessa, katsotaanko televisiota lähekkäin? Stolbowin mielestä henkinen yhteys edellyttää kehoyhteyttä.

– Emme ole pelkkiä puhuvia päitä. Kehoa, mieltä ja seksuaalisuutta ei voi irrottaa parisuhteesta.

Stolbowin asiakkaina käy usein naisia, joiden seksuaaliset tarpeet eivät saa tyydytystä parisuhteessa. He eivät tunne olevansa kumppaninsa silmissä haluttuja ja arvostettuja.

– Seksuaalisuus merkitsee paljon muutakin kuin aktia kerran viikossa. Seksuaalisuuteen vaikuttaa se, kuinka hyvin kohdeltu koen olevani.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 15

Mitä fyysiseen puoleen tulee, naisten ja miesten välinen seksi palvelee Finsex 2015 -tutkimuksen mukaan keskimäärin paremmin miehiä. Miehistä 93 prosenttia ja naisista 46 prosenttia kertoi saavansa useimmiten orgasmin yhdynnässä. Tutkimusta on arvosteltu seksin moninaisuuden unohtamisesta.

Jotkut hakevat ratkaisua seksuaalisuuden ongelmiin tai erilaisiin toiveisiin parisuhteen avaamisesta. Stolbow on kouluttanut myös monisuhteisia ihmisiä. Häntä kiinnostaa silloinkin suhdemuodon alku.

– On tärkeää tunnistaa, avaako suhteen itsensä vuoksi vai siksi, että saisi pitää toisen. Jotkut avaavat suhteen läpi kyynelten.

KOLME LAPSENA OPITTUA asiaa vaikuttaa Marianna Stolbowin mukaan ratkaisevasti rakkaussuhteisiin. Ensimmäinen on se, näkeekö toiset lähtökohtaisesti luotettavina vai ei. Luottamus lisää halua sitoutua ja vähentää ristiriitoja ja mustasukkaisuutta.

Toinen tärkeä asia on omanarvontunto. Jos lapsi kokee itsensä merkitykselliseksi ja rakkauden arvoiseksi, hänen on aikuisenakin helppo ajatella olevansa sellainen.

Kolmas olennainen asia on rooli, jolla saa kasvuiässä rakkautta. Stolbow tietää monta aikuista, jotka oppivat varhain, että kehut ja syli ansaitaan toisen tahtoon mukautumalla. Sellaisilla opeilla saattaa sopeutua huonoon suhteeseen.

– Kiltti ihminen toivoo, että ehkä puoliso antaa minulle rakkautta, jos joustan vielä kerran.

Oikeasti se ei mene niin, vaan aina pitäisi joustaa enemmän.

Varhaislapsuudessa syntynyttä tapaa kiinnittyä tärkeisiin ihmisiin kutsutaan kiintymyssuhde-

”Olin ollut sinisilmäinen hölmö” ”Kun jäin eläkkeelle, mieheni huomasi, ettei saa minusta taloudellisesti irti niin paljon kuin ennen. Olin antanut kaikki rahani yhteiseen talouteen. Meillä oli avioehto, ja hän oli kerryttänyt omaisuutta itselleen.

Jäin erossa tyhjän päälle ja muutin tyrmistyneenä pikkuruiseen yksiöön. Masennuin. Halusin vain maata ja kuunnella radiota.

Olin ollut lojaali ja uskollinen, ja puhunut miehelle ja miehestä vain hyvää. Sitten alkoi tulla tietoja naissuhteista. Miehellä oli ollut tietämättäni uusia suhteita ja pettämistä jo pitkään. Olin ollut sinisilmäinen hölmö.

Lapset, ystävät ja lapsenlapset tukivat pahimman yli. Usko ja Jumala olivat iso tuki, kun näin vain pimeää. Minulla oli rukousapua. Omat rukoukseni olivat vain huokauksia.

Sitten vanha työkaveri kysyi Facebookin perusteella, olenko sinkku. Vastasin myöntävästi, ja hän tuli kotoa hakemaan.

Nyt meillä on kaikki ihanasti. Uusi mies puhuu ja pussaa. Viljelemme puutarhaa ja nauramme paljon.

Pahin erossa oli takana, kun rupesin taas nauramaan. Lapsenlapsetkin huomasivat sen.”

Nainen, 68

16 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

”Mies oli villi ja vapaa” ”Olimme naimisissa 36 vuotta. Mies oli villi ja vapaa, hän kysyi jo seurustellessamme ajatuksiani uskottomuudesta.

Mies meni, alisti minua, jätti lapset huomiotta ja vaati perheeltä kunnioitusta. Tulimme molemmat uskoon, mutta mikään ei muuttunut.

Naisjuttuja oli toistuvasti. Mies havitteli myös pastorin vaimoa, mikä oli jo pöyristyttävää. Sitten hän jäi työttömäksi ja lähti etelään pariksi viikoksi. Siellä hän ihastui uuteen naiseen ja sanoi haluavansa katsoa sen kortin. Saisin jäädä, mutta hän viettäisi aikaa myös tuon uuden emännän kanssa.

Minulle oli sanottu, että näillä oireilla ja tässä iässä mies ei enää muutu. Vihdoin ymmärsin, uskoin ja päästin hänet menemään. Erosta on nyt 11 vuotta.

Olin aiemmin tuominnut avioeron ja ajatellut, että ihmiset eroavat yrittämättä lainkaan. No, entä jos toinen ei haluakaan yrittää?

Perustin seurakuntaan eroryhmän. Itkimme ja nauroimme kyyneleet poskilla. Se pelasti.

Pahin erossa oli ohi, kun aloin vilkuilla vieraita miehiä.” Nainen, 67

– Jos ei ole lapsena saanut riittävästi kokemusta hyväksytyksi ja rakastetuksi tulemisesta, sitä täytyy jotenkin tankata aikuisena. Monella pettäjällä on heiveröinen itsetunto, joka kaipaa runsaasti ihailua. Joillekin mikään huomio ei riitä.

Stolbow on huomannut, että usein uskottomuuden taustalla on myös avoimuuden puutetta. Suhteessa on jäänyt asioita jakamatta ja ymmärtämättä. Jos pettäjä ei ole kertonut kumppanilleen, mitä hän syvimmiltään kaipaa, hänellä ei ole ollut mahdollisuuttakaan tulla nähdyksi omana itsenään.

Jos uskottomuus vasta houkuttelee, Stolbow kehottaa miettimään, miten haluaisi tulla rakastetuksi nykyisessä suhteessaan. Mihin tarpeeseen syrjähyppy vastaisi?

Pettäminen hajottaa rakkaussuhteen perustuksia. Stolbowin mukaan sen jälkeen matka uuteen elämään on yhtä pitkä riippumatta siitä, erotaanko vai ei.

Joskus sanotaan, että kerran pettäjä on aina pettäjä. Sanonnassa on Stolbowista perää.

– Uskottomuus toistuu, jos suhdetta ei rakenneta uskottomuuden jälkeen täysin uudelle pohjalle.

– Ihmiset sanovat lähtevänsä, jos toinen pettää yhdenkin kerran. Todellisuudessa moni jää. Jopa toistuva petetyksi tuleminen voi tuntua vähemmän pelottavalta kuin yksinolo.

– Kukaan ei voi parantaa toisen pettämistaipumusta. Petetylle saattaa muodostua päihteidenkäyttäjän puolison kaltainen rooli, jossa hän mahdollistaa toisen toiminnan.

”Enää ei tarvitse mennä lasten kanssa turvakotiin”

malliksi. Turvallinen tai turvaton suhde vanhempiin pienenä näkyy rakkaussuhteissa aikuisena.

Stolbow kannustaa tutustumaan omaan menneisyyteen. Jos tuntee itsensä, on helpompi kertoa kumppanille, mikä itseä pelottaa, surettaa, hävettää ja himottaa, ja mitä toiselta syvimmillään toivoo. Läheisyys edellyttää molemminpuolista avoimuutta.

Kuulostaa melko haastavalta.

– On ihme, että meillä ylipäänsä on parisuhteita! Stolbow sanoo.

EROAMINEN ALKAA USEIN uskottomuudella.

Kirkko ja kaupungin kyselyyn vastannut 19-vuotias nainen kertoo: ”Erosimme viikko sitten, koska poikaystäväni petti minua. Olen todella maassa, tuntuu kauhealta ja loukatulta.” 47-vuotias nainen kuuli miehen pettämisistä tekstiviestillä ilmoitetun eron jälkeen. ”Sain myös sukupuolitaudin.”

Marianna Stolbow sanoo, että toisen uskottomuus ei johdu siitä, että hänen kumppanistaan puuttuisi jotain. Pettäjältä itseltään puuttuu.

”Erosin, koska ex-mieheni oli alkoholisoitunut ja väkivaltainen. Tuntuu huojentavalta, kun enää ei tarvitse mennä lasten kanssa turvakotiin. Ex jätti minut ja lapset rauhaan, kun hän löysi itselleen uuden ’uhrin’.” Nainen, 57 ”Toisen vuosia kestänyt arvaamattomuus, aggressiivisuus ja uskottomuus saivat omat rajani ja tarpeeni hämärtymään. Kun päätin erota, mies suostui lähtemään vasta, kun harkinta-aika tuli täyteen.

Siitä alkoivat viestittely ja uhkailu.

Olisi pitänyt ymmärtää erota paljon aiemmin. Ero tuntuu huojentavalta ja vapauttavalta.”

Nainen, 43 ”Jätin mieheni kolme vuotta sitten, koska olin hänelle itsestäänselvyys. Hän pahoinpiteli minua usein, vertaili jatkuvasti muihin ja olisi halunnut, että suostuisin leikkauttamaan rintani syntymäpäivänäni, jotta olisin hänestä haluttavampi. Hän halveksui perhettäni ja kuvitteli olevansa kaiken yläpuolella.

Ero oli alkuun paha paikka. Lopulta totesin, että se oli elämäni paras päätös.

Kohtasin uuden miehen, jonka kanssa tuntuu kuin kaikki olisi juhlaa. Elämä kantaa vielä.”

Nainen, 30

TOISEN ÄKKILÄHTÖ on järkytys jätetyksi tulevalle. ”Putosin polvilleni”, kuvaa 50-vuotias nainen hetkeä, jolloin hänelle ilmoitettiin erosta viestillä.

Jotkut pohtivat eroa pitkään puhumatta asiasta kumppanilleen. Suhteesta lähtevä saattaa hankkia ensin itselleen oman asunnon ja ilmoittaa vasta sitten, että se on loppu nyt.

Marianna Stolbow suosittelee mieluummin hidasta ja keskustelevaa eroa. ”Ero oli rauhallinen, vuosien prosessoinnin tulos, jonka täytyi lopulta vain konkretisoitua”, 44-vuotias nainen kirjoittaa.

Perusteelliset erokeskustelut auttavat kumppaneita pysymään väleissä exinäkin. Se on erityisen tärkeää, jos he jakavat vanhemmuuden keskenään.

Suomalaisen eroseminaarin tarkoitus on saada osallistujat ymmärtämään eroonsa johtaneet syyt, purkamaan tunteitaan turvallisesti ja rakentamaan hyvää loppuelämää. Seminaari kestää 11 viikkoa. Suomalaista eroseminaaria ja muita eroryhmiä järjestävät esimerkiksi Väestöliitto ja seurakuntien perheneuvonnat.

– Eroaminen on hidasta, vaikka se on ristiriidassa ajan hengen kanssa. Oman ajattelun muuttuminen vie aikaa, Stolbow sanoo.

Parisuhdeneuvoihin on syytä suhtautua varauksella – myös tässä artikkelissa kerrottuihin. Hitaaseen ja keskustelevaan eroon pyrkiminen voi joskus olla hengenvaarallista.

Ensi- ja turvakotien liiton mukaan väkivaltaisesta suhteesta lähteminen lisää riskiä joutua väkivallan uhriksi. Nettiturvakoti.fi auttaa eroamaan turvallisesti.

JOS SUHTEEN JÄLKEEN jatkaa eteenpäin menneitä miettimättä, käsittelemätön KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 17

”Olinkin vain exän korvike” ”Olin 30 vuotta avioliitossa. Sitten exä rakastui kollegaansa ja muutti hänen luokseen asumaan. Tuntui kuin koko elämäni olisi vedetty viemäristä alas: lasten koti, suunniteltu tulevaisuus, yhteinen vanhuus.

Söin kolme kuukautta rauhoittavia ja kävin kolme vuotta terapiassa. Pahin oli yli, kun en enää toivonut kuolemaa. Minua auttoivat terapia, eroryhmät, rankka liikunta ja uudet suhteet.” Mies, 59 ”Jouduin tietämättäni laastariksi hiljattain eronneelle miehelle, vaikka hän julisti, että laastarisuhteet eivät kiinnosta häntä. Olin hänelle kuulemma erittäin tärkeä ja rakas. Seitsemän kuukauden suhteen jälkeen mies jätti minut viestillä, minkä jälkeen hän kieltäytyi puhumasta mistään.

Olinkin vain exän korvike. Mies maksoi kauniilla sanoillaan palveluni, eli rakkauden, ihailun ja paijaamisen, joita hän tarvitsi selvitäkseen erostaan.

Tunnen itseni totaalisen huijatuksi ja hyväksikäytetyksi.” Nainen, 45 ”Pian avioliitosta lähtemisen jälkeen löysin uuden rakkauden. Se oli elämän kevät, johon liittyi paljon iloa ja rohkeutta.

Kun uusi puoliso sittemmin rakastui toiseen ja kätki ja kielsi kaiken, olin kuolla. En ollut kuvitellut, että hän voisi valehdella minulle niin. Mietin itsemurhaa vakavissani.

Pieni lapsemme oli tärkein syyni elää. Avoimet keskustelut muiden miesten kanssa olivat välttämättömiä purkamisen hetkiä eron ensi vaiheessa.

Minua kantoi myös luottamus Jumalaan. Se ei hävinnyt, maistui elämä tai ei.” Mies, 70

ero vaikeuttaa todennäköisesti seuraavaa suhdetta. Marianna Stolbow on huomannut, että moni solmii elämänsä huonoimman parisuhteen erokriisin keskellä. Jos ihmisellä on suuri yksinäisyyden pelko ja hyväksytyksi tulemisen tarve, niin kuka tahansa vähän sinne päin oleva kelpaa kumppaniksi.

– On helpompi kohdata maailma, kun on joku tukena. Se on inhimillistä.

Pian eron jälkeen solmitut suhteet päättyvät usein nopeasti. Tiedetään myös, että toisessa ja kolmannessa avioliitossa on suurempi eroriski kuin ensimmäisessä.

Stolbow on huomannut, että suhteen lopettaneet osapuolet hakeutuvat eroseminaariin yleensä siinä vaiheessa, kun heidän seuraavakin rakkaussuhteensa on päättynyt. He kokevat erotuskan kunnolla vasta silloin ja alkavat miettiä, että ehkä itsessäkin on syytä suhdeongelmiin.

Stolbow kysyy silloin, mihin tarpeeseen uusi suhde vastasi. Tarvitsiko ihminen eron jälkeen kumppanikseen ihailijaa, jonka suhtautuminen ensin imarteli, mutta jota alkoi myöhemmin halveksia? Hakiko eronnut hyväksyntää miellyttämällä uutta kumppaniaan, kunnes omien rajojen ylittäminen teki vihaiseksi?

Suhteen alku vaikuttaa sen kehittymiseen, mutta ei määrää vääjäämättä loppua. Marianna

18 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

Stolbow on todistanut monta kertaa, että jokaisella suhteella on mahdollisuutensa.

– Rakkaus voi voittaa kaiken. ■ Lähteenä on käytetty myös Marianna Stolbowin kirjaa Erosta eteenpäin – Opas eroa harkitseville ja eronneille (Wsoy 2014).

Miltä ero tuntuu 20-, 30-, 40-, 50-, 60- ja 70-vuotiaasta?

Lue artikkeli osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Marianna Stolbow korostaa, että rakkautta ei voi ansaita kiltteydellä.

Avioeroja oli vähiten yli 30 vuoteen Vuonna 2022 avioliitoista 11 370 päättyi eroon. Näistä samaa sukupuolta olevien parien eroja oli 106. Avioeroja oli noin 800 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Niitä oli viimeksi yhtä vähän yli 30 vuotta sitten.

Osa avioerojen vähenemisestä selittyy sillä, että avioliittojenkin määrä on pienentynyt. Silti eronneiden määrä on laskussa myös suhteessa naimisissa oleviin.

Naisen ensimmäinen avioliitto päättyy todennäköisemmin leskeyteen kuin eroon. Vuonna 2022 eron todennäköisyys oli 34 prosenttia ja leskeyden todennäköisyys 45 prosenttia.

Avioeron riski oli huipussaan liiton kolmantena tai neljäntenä vuonna. Avioeroon on päädytty melko samassa kohtaa liittoa 1990-luvulta lähtien.

Kun katsotaan ensimmäisiä avioliittoja, niin naiset päätyivät vuonna 2022 eroon keskimäärin 42-vuotiaina ja miehet 44-vuotiaina.

Lähde: Tilastokeskus

S E N IORITA LO

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTON SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN JA TURVALLISEEN KERROSTALOKOTIIN. Pyydä meiltä paras tarjous uuden kotisi vuokrasta!

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja).

Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle.

Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Malmin mystikko Muusikko Mika Seppäsen hengellinen etsintä on vienyt hänet Intiasta Jerusalemiin, meditoimasta muslimiksi. ”Olen tarvinnut nämä monet mutkat, jotta pystyn katsomaan kristinuskoa suopein silmin tai edes olemaan kiinnostunut siitä.”

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JANI LAUKKANEN

I

hana mutta ongelmallinen – sellaiseksi Mika Seppänen koki jo lapsena kotinsa herätyskristillisyyden. Hän epäilee, että tuo häneen lapsena kylvetty ristiriita on ollut jonkinlainen alkuviritys ja saanut hänet jääräpäisesti etsimään hengellistä kotiaan melkein mistä tahansa muualta kuin kristinuskon piiristä.

Tarinan voisi aloittaa vaikka siitä, kun Seppänen oli seitsenvuotias. Oli kevät. Kotitalon takana oli vanha tienpohja, jossa hiekka oli jo tullut näkyviin lumen alta. Siellä oli leikin lumimaailma ja hiekkamaailma. Yhtäkkiä kaikki syttyi loistamaan.

Seppänen muistelee kokemustaan, mutta turhautuu siitä, että aikuisen sanat eivät tavoita sen erityisyyttä.

– Minulla oli lapsena muitakin samankaltaisia mystisiä kokemuksia, jotka eivät kiinnity mihinkään ja joissa ei oikeastaan tapahdu mitään.

Seppänen on muusikko ja uskontotieteilijä ja nyt myös tuore kirjailija. Hänen esikoisteoksensa Tien kauneudesta (Basam Books) ilmestyi viime syksynä. Kirjassa hän kuvaa hengellistä etsintäänsä ja mystisiä kokemuksiaan, sillä niitä hänellä on ollut myös aikuisena. Matkassa on ollut monenlaisia mutkia, pysähdyksiä ja suunnanmuutoksia: valaistumisen tavoittelua henkisen opettajan johdolla, meditaatioretriittejä, äiti Amman syleilyä ja jopa kääntyminen muslimiksi.

40-VUOTISPÄIVÄNSÄ TIETÄMILLÄ Mika Seppäseen iski valtava tarve päästä pois.

– Halusin henkiselle matkalle, jonnekin pimeään. Sisäinen vaisto sanoi, että minun pitäisi kömpiä johonkin luolaan, jotta voisin päästä asioissa eteenpäin. Tarvitsin aikalisän.

– Lähdin sitten Intiaan! No eikö olekin klisee?

Seppänen sanoo nauraen.

Hänen kaipaamansa luola oli kymmenpäiväinen meditaatioretriitti Jaipurissa.

– Olin yrittänyt meditoida ennenkin, mutta minussa on aina ollut kehollista levottomuutta, ja paikallaan oleminen on ollut minulle vaikeaa.

Retriitti oli hyppy syvään päähän, hän sanoo.

Retriitin ensimmäiset päivät istuttiin paikoillaan omaa hengitystä tarkkaillen useita tunteja päivässä. Seppäselle se oli kivuliasta, ja keskittyminen tuntui mahdottomalta. Välillä keho myös alkoi liikkua tahdosta riippumatta. Joulukuun lopussa Pohjois-Intian vuoristossa oli kylmä, ja Seppästä paleli lämmittämättömissä sisätiloissa.

Retriitin loppuosa oli vipassana-meditaatiota, jossa huomio keskitetään kehoon ja sen tunte-

20 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

muksiin. Vähitellen meditoiminen alkoi sujua paremmin ja mielikin hiljentyä.

Retriitin jälkeen Seppänen jäi vielä joksikin aikaa Intiaan. Eräänä iltana hän istui hotellihuoneessaan meditoimassa, kun hän kuuli läheisestä minareetista rukouskutsun. Se lumosi ja liikutti.

Ehkä se oli myös enne tulevasta.

”

muurista häneen ja huuhtoi häntä. Sama tapahtui uudelleen, kun hän vieraili Itkumuurilla toisen kerran.

Joulupäivänä Seppänen oli taas yksin liikkeellä. Hän kulki Via Dolorosaa pitkin, kun hänen puheilleen tuli mies, joka alkoi puhua Koraanista.

Miehen kanssa jutellessaan Seppänen myönsi, että kyllä, on yksi Jumala ja Muhammed on hänen profeettansa.

Se riitti: Seppäsestä tuli muslimi. Hänen keskustelukumppaninsa järjesti hänelle myös todistuksen kääntymisestä, ja sen avulla hän pääsi vierailemaan Al-Aqsan moskeijassa, johon turisteilla on vain rajattu pääsy.

Seppänen kuvailee, että kyse oli ihan kirjaimellisesti kääntymisestä.

Jumala on niin monella tavalla latautunut käsite, ja ehkä se on vieläkin minulle vaikea.

SUOMEEN PALATTUAAN Mika Seppänen jatkoi meditoimista, ja samalla hän jatkoi myös etsintäänsä. Erään henkisen etsinnän seminaarin viitekehyksenä oli suufilaisuus. Perinteinen suufilaisuus on islamin sisällä vaikuttanut mystinen suuntaus, mutta nykypäivän länsimainen suufilaisuus on etääntynyt islamista ja omaksunut opetuksia myös muista hengellisistä perinteistä.

Kurssin opettaja, saksalainen sheikki Burhanuddin teki Seppäseen vaikutuksen. Sheikillä oli taustallaan vanha traditio, johon hänen opetuksensa pohjasi. Opetuksen ytimessä olivat Jumala ja rakkaus. Jokin siinä sai Seppäsen tuntemaan, että hän oli tullut kotiin.

Kotiin ja kotiin – samalla Seppänen kaipasi seikkailuja ja eksotiikkaa. Suufiseminaarista tutut ihmiset olivat lähdössä jouluksi matkalle Jerusalemiin, ja Seppänen liittyi joukkoon.

– Jerusalem on niin symbolinen paikka kaikkine historian ja kulttuurin kerroksineen. Jotkin paikat ovat sellaisia, että jo luonnonkansat ovat tunnistaneet ne pyhiksi. Sellaisissa paikoissa ihmisillä on alttius kokea jotakin erityistä, hän kuvailee.

Joillekin vierailu Jerusalemin pyhillä paikoilla on niin järisyttävä kokemus, että he joutuvat psykoottiseen tilaan ja identifioituvat joksikin Raamatun henkilöksi. Seppäselle ei käynyt niin, mutta jotakin erityistä hänellekin tapahtui.

Yksin kaupungilla kierrellessään hän osui Itkumuurille. Hän painoi päänsä muuria vasten. Yhtäkkiä hän tunsi ylimaallisen valon, joka heijastui

Nuorempana Mika Seppänen ajatteli, että tämä kristinusko on niin nähty.

Nyt hän on huomannut, että mitä enemmän asioihin perehtyy, sitä enemmän merkityksen tasoja avautuu.

– Oli kuin maailma ympärilläni olisi kääntynyt 180 astetta. Näin kaiken ihan eri tavalla.

Islam merkitsi Seppäselle nöyrtymistä. Sanavarastoon tuli takaisin sana Jumala, jota hän oli kauan vältellyt.

– Jumala on niin monella tavalla latautunut käsite, ja ehkä se on vieläkin minulle vaikea. Ennen islamia puhuin maailmankaikkeudesta, suuresta tietoisuudesta tai vaikka universumista. Suufiopettajani käytti usein sanaa Source, lähde.

Tuoreena muslimina Seppänen halusi oppia ja tutkia asioita juurta jaksain. Hän hankki mentorin, jonka luona kävi kerran viikossa opiskelemassa islamin perusteita. Hän oli päättänyt, että ainakin vuoden hän pyrkii harjoittamaan islamia esimerkiksi rukoilemalla päivittäin. Uskonnon harjoittaminen jäi kuitenkin yksityiseksi, sillä yhteisöä hän ei tuon vuoden aikana löytänyt.

– Aika harvalle edes puhuin asiasta alkuvaiheen jälkeen, koska huomasin, miten hämmentävää se ihmisille oli. Enkä itse ollut valmis jatkuvasti puolustelemaan asiaa, jota vasta tutkin.

Kun vuosi oli kulunut, Seppänen luovutti, mutta hän kertoo edelleen tuntevansa syvää lämpöä islamin traditiota kohtaan ja haluaa puhua siitä kauniisti.

– Mutta näen myös aika paljon ongelmia, jotka liittyvät siihen, ettei Koraania ole mahdollista tarkastella kriittisesti toisin kuin esimerkiksi Raamattua kristinuskon piirissä.

NELJÄ VUOTTA SITTEN vuodenvaihteessa Mika Seppänen lähti jälleen kymmeneksi päiväksi meditoimaan, tällä kertaa Suomessa. Kurssin alku oli normaalin hankala, mutta parin päivän jälkeen kokemukset muuttuivat epätavallisen rankoiksi. Hän näki näkyjä, ensin lempeän ja lohdullisen Jeesuksen. Sitten hän putosi pimeään ja pelkäsi tulleensa hulluksi.

Seppäsen hurjat, kehossa tuntuvat näyt jatkuivat päiväkausia. Niissä oli vahvoja symboleita ja myyttisiä hahmoja: Fatiman käsi, Graalin malja, Buddha, Shiva, toisiinsa kiertyneet käärmeet, Jeesus orjantappurakruunu päässään.

Voimakkain oli kokemus siitä, kuinka jonkinlai-

nen energia lähti nousemaan ylöspäin hänen kehossaan.

– Vaikka hurjia asioita tapahtui ja olin kestokykyni äärirajoilla, minulla oli koko ajan sisäinen tieto, että olen turvassa. Oli päivänselvää, että katson sen jutun loppuun, Seppänen muistelee.

– Silloin en tiennyt, mikä se oli, ja vieläkin tutkin asiaa. Olen tullut sellaiseen varmuuteen, että kyse oli siitä, mistä idän traditiossa puhutaan kundalinin heräämisenä. Ajattelen, että se on henkisen heräämisen fyysinen puoli, jonkinlainen hermostollinen nollaus.

Seppänen arvioi, että kristillisillä käsitteillä voisi puhua uudestisyntymisestä – siitä samasta, mistä Jeesus puhuu Nikodemokselle Johanneksen evankeliumin 3. luvussa: ”Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava, jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän”.

Kokemus oli Seppäselle mullistava. Hän kertoo, että pari vuotta sen jälkeen meni jonkinlaisessa lakkaamattoman hurmoksen tilassa. Nyt hän on oivaltanut, että itse kokemusta olennaisempaa on se, miten sen tuoman mahdollisuuden käyttää: miten sitä voi syventää ja miten sen voi terveellä tavalla tuoda muuhun elämään.

KYLLÄ, Mika Seppänen on saanut kuulla, että hänen kokemuksensa oli itsestään saatanasta peräisin. Itse hän sanoo, että se olisi aika paradoksaalista, koska juuri tuo kokemus lopulta pakotti hänet kohti kristinuskoa.

– Näyissäni oli tosi paljon kristillistä symboliikkaa, ja ne huipentuivat ristille. Tajusin, että tässä on nyt jotakin, mitä minun pitää tutkia.

Seppänen muistaa joskus nuorempana ajatelleensa, että kristinusko on niin nähty. Nyt hän on tajunnut, että eipä olekaan. Mitä enemmän hän on asioihin perehtynyt, sitä enemmän merkityksen tasoja hänelle on avautunut. Mitä enemmän omista ennakkokäsityksistään luopuu, sitä enemmän pystyy ottamaan vastaan.

– Olen tarvinnut nämä monet mutkat, jotta pystyn katsomaan kristinuskoa suopein silmin ja avautumaan niille mahdollisuuksille, joita tämä traditio antaa – tai edes olemaan kiinnostunut siitä. Ja nyt olen huomannut, että se on innostava ja mahdollisuuksia täynnä.

Seppänen on osallistunut ihan tavallisiin luterilaisiin jumalanpalveluksiin ja viettänyt aikaa Valamon luostarissa. Hän on mukana myös luterilaisen kirkon sisällä toimivassa Betania-yhteisössä, joka kokoaa yhteen mystiikan teologiasta ja hiljaisesta rukouksesta kiinnostuneita ihmisiä.

– Minulle se on ollut paikka, jossa olen voinut pohtia omaa juttuani kristillisessä kontekstissa ja löytää sille sanoitusta. Siellä voi keskustella tutkiskellen, aavistellen ja kokeillen.

Onko Seppäsen polku nyt valmis? Jääkö hän kirkkoon?

– Minua kiinnostaisi mennä enemmän jakamisen ja yhteisöllisyyden suuntaan, antaa lahjaksi tai lainaksi sitä, mitä olen saanut. Tällä hetkellä minulla ei ole tarvetta mennä pimeään kokemaan lisää jotain hurjia juttuja, hän sanoo.

– Katsotaan, huolitaanko minut kirkkoon. Kyllä minulla on aika syvää rakkautta kristinuskoa kohtaan. Tähän asti polkuni on mennyt niin, että olen kiinnittynyt hetkiksi erilaisiin traditioihin, mutta en voi aina vain lillua. Minun pitää valita jokin koti. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 21

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Nuoret mukaan vaikuttamaan seurakunnissa!

NUORI AIKUINEN kirkonpenkissä on yhtä harvinainen näky kuin city-vihreä Okra-maatalousnäyttelyssä: voihan sinne joku eksyä, mutta poikkeus vahvistaa säännön. Ja sama on nähtävissä kirkollisissa päätöksentekoelimissä. Itse olen 35-vuotiaana seurakuntani neuvoston nuorin päättäjä.

Nuorten osallistuminen kirkon tilaisuuksiin ja päätöksentekoon ovat toki eri asioita, mutta molemmissa on kyse kirkkomme tulevaisuudesta. Jos kirkon tarjoama toiminta ei kiinnosta tai edes ole tuttua, ei jäsenyyskään pian tunnu tärkeältä.

Ilman jäseniä kirkko ei voi tarjota kaikkia niitä asioita, joita nykyihmiset pitävät itsestäänselvyytenä: kastetilaisuuksia, avioliittoon vihkimistä ja hautaan siunaamista, puhumattakaan ruoka-avusta, perhekerhoista, rippileireistä ja kirkkorakennuksista kulttuurihistoriamme keskeisinä maamerkkeinä.

Ilman nuoria kirkosta ei pian löydy myöskään päättäjiä hoitamaan yhteisiä asioita.

Vapaiden kristillisten suuntien tilaisuuksiin nuoret aikuiset kyllä tuntuvat löytävän. Se kertoo siitä, että hengellisyydelle on edelleen kysyntää, mutta osaako kirkko tarjota sitä nykyihmiselle kiinnostavalla tavalla?

Vuoden 2024 alusta on tullut voimaan säännös, jonka mukaan jokaiseen seurakuntaan on perustettava nuorten vaikuttajaryhmä. Nyt seurakunnissa onkin aika miettiä selkeitä raameja sille, mitä konkreettista nämä ryhmät tekevät ja miten.

Mikä on vaikuttajaryhmien suhde seurakuntien päätöksentekoon? Mitkä ovat vaikuttajaryhmien oi-

keudet? Onko kyseessä luottamustoimi, jonka hoitamisesta maksetaan korvausta? Vapaus päättää toimintatavoista on jätetty seurakunnille itselleen, mikä on toisaalta hienoa. Vapaudessa piilee toisaalta myös riski siitä, että nuorten vaikuttajaryhmistä muodostuu vuosikymmenen floppi, jos päättäjät ja nuoret eivät yhdessä riittävän jämäkästi pohdi tavoitteita ja toimivia käytäntöjä.

Kannattaa kannustaa nuorten vaikuttajaryhmiä tekemään omia aloitteita seurakuntansa päätöksentekoelimille. Tukena voisivat toimia nuorille nimetyt kummivaltuutetut, jotka pitävät yhteyttä, avaavat päätösten taustoja ja päätöksenteon rakenteita sekä pitävät huolta, että nuorten näkökulmat tulevat päätöksiä tehdessä esille.

Nuorten osallisuuden tapoja tulee tietysti suunnitella nuorten itsensä kanssa, mutta vastuuta toteutustapojen keksimisestä ja edistämisestä ei saa sälyttää yksin heille. On meidän aikuisten päättäjien sekä viranhaltijoiden vastuulla nostaa erilaisia vaihtoehtoja pöydälle, tehdä osallistuminen mahdolliseksi ihan jo teorian tasolla ja kannustaa nuoria vaikuttamaan. Sillä miten voisi tavoitella jotakin, jonka ei osaa edes kuvitella olevan mahdollista?

Me tämän hetken kirkon vallankäyttäjät päätämme, miten suhtaudumme kirkkomme nuoriin: katoavana luonnonvarana vai oljenkortena, joka voi pelastaa kirkkomme tulevaisuuden.

Salla Merikukka Paavalin seurakunnan seurakuntaneuvoston ja Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston jäsen

Jeesuksen taidot VIIKIN KIRKOSTA sunnuntaina 14.1. lähetetyssä ”sohvakirkossa” aiheena oli nuori Jeesus. Radiojumalanpalveluksessa mietittiin osuvasti muun muassa ihmiseksi syntyneen Jeesuksen taitoja oman seutunsa ja aikansa nuorukaisena 2000 vuotta sitten.

Töikseen Jeesus teki varmaankin puusepän tai nykytermeillä sanottuna paremminkin rakennusmiehen hommia. Synagogaan mentyään Jeesus tarttui siellä Jesajan kirjaan, luki sitä toisille (ääneen) ja selitti lukemaansa.

Meistä tässä ei tunnu olevan mitään erityistä, mutta silloin unohdamme, että maailman rakennusmiehistä todella harvat osasivat 2000 vuotta sitten lukea, tekstin selittämisestä puhumattakaan.

Mutta juutalaisten parissa oli jo tuolloin tavoitteena opettaa ainakin poikia lukemaan. Ja lukemistona oli pyhä kirja, se jota olemme tottunet kutsumaan Vanhaksi testamentiksi.

Lukutaidon jatkona on luetun ymmärtäminen ja sisällön toisillekin esitteleminen. Juutalaisena lukutaito oli jo Jeesuksenkin taitoja, mutta poikkeuksellisen uusi oli tulkinta, jonka Jeesus antoi lukemalleen.

Tapani Harviainen seemiläisten kielten professori emeritus Helsinki

Säilyttäkää Merirastikappelin rakennus HELSINGIN MERI-RASTILAN Merirasti-monitoimikorttelin arkkitehtuurikilpailu käynnistyi 30.11.2023.

Vetoamme arkkitehteihin: tehkää ehdotuksia, joissa kortteliin kuuluva Merirasti-kappelin rakennus säilytetään! Alueen ainoan arvorakennuksen kohtalo määritellään arkkitehtitoimistojen piirustuspöydillä.

Rakennuksen tulevaisuus on ollut avoinna, kun seurakunta luopui kappelin käytöstä vuonna 2022. Sitä ei suojeltu asemakaavassa, mutta kaavaa käsiteltäessä oletettiin, että seurakunta jatkaisi toimintaansa.

Kaupunginmuseo on esittänyt suojelua.

Pro Meri-Rastila -kansanliike esittää, että kappeli korjataan asukastilaksi tai koulun, päiväkodin tai nuorisotalon tiloiksi. Kappelissa toimii nyt pop-up Kulttuuritila Merirasti.

Salla Valtari Anna-Maija Virta Lea Kahra Meri­Rastilan asukkaita

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

22 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

Presidentti­ ehdokkaat taivaan portilla

Jos Jumala on olemassa, mitä toivot hänen sanovan sinulle taivaan portilla?

Yhdistä presidenttiehdokkaat ja heidän vastauksensa.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ JA ISTOCK

Mika Aaltola

Li Andersson

Sari Essayah

Pekka Haavisto

Jussi Halla-aho

Harry Harkimo

Olli Rehn

Alexander Stubb

Jutta Urpilainen

A _______

B _______

C _______

D _______

E _______

F _______

G _______

H _______

I _______

2 ”Tervetuloa kotiin.”

3 ”Annetaan armon käydä oikeudesta.”

4 Joskus kuuntelen Juha ”Watt” Vainion kappaletta Vattulainen taivaassa. Siinä Jumala armahtaa hyvää työtä tehneen rekkakuskin. Ehkä itse sanoisin, että on ollut vähän vaikeuksia luonnonsuojelun kanssa ja lastensuojelussakin. Nämä ovat niitä asioita, jotka ovat syntitaakkaa elämässäni. Jään odottamaan vastausta.

5 Mä sanoisin, että hän esittää kysymyksen: ”Miten meni niin kuin omasta mielestä?”

6 Toivoisin, että hän sanoisi, että ”kyllä se ihan ok meni”.

7 Toivon, että olisin elänyt elämäni niin, että kun olen siellä, hän sanoo minulle: ”Kiitos, että yritit.”

8 ”Armo riittää”, koska muuten olemme kaikki hukassa.

9 ”Oletko osannut rakastaa?”

Presidenttiehdokkaat vastasivat kysymykseen piispa Teemu Laaja­ salon kanssa käydyissä arvo­ keskusteluissa, joista voit lukea osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen vaalipäivä on 28.1.

Oikeat vastaukset: A9, B7, C8, D4, E6, F1, G3, H5, I2.

1 Hän sanoisi: ”Terve, en tiennyt, että tulet näin aikaisin.”

Minä vastaisin, että mennään hissillä ylempään kerrokseen, ei alas.

Kolumni

Papilla ei ole varaa käydä kastamassa lapsia Kun ihmiset pyytävät kastamaan tai vihkimään, yhteydenotto lämmittää mieltä.

Silti Heikki Nenonen joutuu kieltäytymään.

VUOSISATOJEN AJAN seurakunnat hoitivat kuntien tehtäviä ja oli luontevaa, että ihminen kuului siihen seurakuntaan, jonka alueella asui.

Vaikka kuntien ja seurakuntien hallinto on eriytynyt, parokiaalisena mallinna tunnettu rakenne on edelleen voimassa: asuinpaikan voit valita, seurakuntaa et. Isoissa kaupungeissa parokiaalinen malli elää usein omaa elämäänsä ja ihmiset omaansa. Jokainen kastepappi tietää, että kirkon jäsen ei aina edes muista, mihin seurakuntaan kuuluu.

Näitä kiemuroita mietin pappina, joka ei ole enää kirkon palkoilla.

Edellisestä työseurakunnastani saan ihmisiltä mieltä lämmittäviä yhteydenottoja: he toivovat kastamaan, vihkimään ja siunaamaan. Tajuan aina kaksi asiaa. Minä olen heille pappina tärkeä, jollekin jopa syy kuulua kirkkoon. Toiseksi hoksaan, että niin hullua kuin se onkin, vastaan ei.

ON NIMITTÄIN NIIN, että yhtälailla kuin seurakuntaa, pappiakaan ei voi valita mis-

tä sattuu. Tai voi, mutta pappi tekee silloin ilmaista työtä, sillä oman seurakunnan ulkopuolelta pyydetty pappi ei saa työstään rahaa. Näin siksi, että omalla seurakunnalla on tarjota ilmainen – siis kuukausipalkkainen – pappi.

Joskus on mukava tehdä vapaaehtoistyötä, mutta valitettavasti minulla on harvoin aikaa ja varaa käyttää yksityisyrittäjän työaikaani siihen.

Oma perhekään ei kiittele ilmaisista viikonloppuduuneista, harvoin palkallisistakaan. Tätä kaikkea en kehtaa selittää kysyjälle, joten kieltäydyn vain kohteliaasti.

Tilanne harmittaa, koska tuotan pettymyksen niille kirkollisveron maksajille, joiden vika tämä kaikkein vähiten on. Heille kyse ei ole papista, vaan tutusta papista, siitä, joka toissa vuonna siunasi mummon ja kävi kotonakin. Vähän harmittaa myös kirkon

puolesta, jolla on vielä varaa vaalia parokiaalisen maailmansa jäänteitä.

MITÄÄN PATENTTIRATKAISUA minulla ei tähän ole. Kuitenkin ongelma on ilmeinen ja iso alueilla, joissa ihmisten, myöskään pappien, elämä ei ole kiinnittynyt seurakuntarajoihin. Samalla juuri näillä alueilla olisi tärkeää, että voisin vastata myöntävästi, kun ihminen elämänsä isolla hetkellä kääntyy papin puoleen.

Yksi ratkaisuidea voisi olla jonkinlainen yhteinen rahapooli, jonka kautta maksetaan asiallinen palkka asiallisesta työstä ja tätä kautta annetaan arvostusta ihmisten tärkeille toiveille. Hallinnollista säätöä toki sekin vaatisi.

HEIKKI NENONEN Kirjoittaja on valokuvaava aikuisopiskelija, yrittäjä ja helsinkiläinen pappi.

LUE HEIKKI NENOSEN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT. KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 23

Hammashoitoa

Palveluja tarjotaan

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

ja · Hammaskiven 69 värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus hoidon yhteydessä 25 ·· Hammastarkastus Hammastarkastus muuten 45 129 ·· Hammasvalkaisu Purentakisko 270 Näkymätön oikomishoito alk.

3800 · alk.

T A K U U T Y Ö

€

aika 20 min.

€ € € € €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

24 h Esteetön kulku

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka

HAMMASTEKNIKKO

Proteesit kuin omat hampaat.

Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. ○ Ilmainen proteesien tarkistus

480 € 890 € 149 € 105 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS 550 0€ oteesi norm. 59 opr kok an leu ala Ylä- tai

Fysioterapeutti kotiin Liikuntakyvyn ja nivelvaivojen hoidoksi Fysioterapeutti Jani Jaatinen

p. 040 552 9766

www.fysioterapeuttikotiin.fi

KOTIOPTIKOT OLETKO PELKOPOTILAS SOITA JA VARAA

050 5533 050 Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Hammaslääkäriasema

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Kiinteistönvälitystä Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella.

Soita vaikka heti!

Jukka Norta

Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

HAMMASPROTEESITYÖT Haaga, Kauppalantie 4 Malmi, Malmin Raitti 12 Klaukkala, Viirintie 3

050 46 77 229

WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammatti­ taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot.

Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys.

Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com ROMACK Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

OPTIKKOPALVELUT KOTIKÄYNTINÄ PK-SEUDULLA JA LÄHIKUNNISSA WWW.KOTIOPTIKOT.COM P. 044 9835 118 59€/ KÄYNTI, SISÄLTÄEN TUTKIMUKSEN Terapian tarpeessa? Vaikeuksien kanssa ei tarvitse jäädä yksin.

Ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa Helsingissä. Etsitään yhdessä uusia näkökulmia ja uutta toivoa, muutosta parempaan. Ota rohkeasti yhteyttä: 040 777 5626 terapiatoivo.fi

Terapian tarpeessa?

Ratkaisukeskeistä taideterapiaa ja valmennusta Helsingissä ja etänä. Kriisissä ja vaikeuksissa ei kannata jäädä yksin. Ota rohkeasti yhteyttä. Puh. 050 464 8282. www.ateljeemignon.com

LYHYTTERAPIAA 044 493 9867 etä tai Kannelmäki Tuula ja Laura www.terapiakehomieli.fi YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Käsilumityöt omakotija rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€ +tehty työ.

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.

Kirkko ja kaupunki -lehteä jaetaan osoitteellisena 330 000 talouteen pääkaupunkiseudulla Helsinki 181 000, Espoo-Kauniainen 83 000 ja Vantaa 66 000 taloutta.

Seuraavat lehdet ilmestyvät torstai 8.2. (varaus 26.1. mennessä) torstai 22.2. (varaus 9.2. mennessä)

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Apurahat

Hautauspalveluja

Tilaisuuksia HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Espoon seurakuntayhtymästä on haettavissa

su 28.1. klo 10 kirkkopyhä Oulunkylässä, Teinint.10; messu (s.

K.Hiilamo, Seuratuvan virsikuoro) ja seurat. klo 11 kirkkopyhäLauttasaaressa, Myllykallionrne 1; messu (s. K.Hiltunen), ruokailu ja seurat. klo 16 Siionin virsien läpiveisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D. pe 2.2. klo 19 seurat Espoonlahdessa, Kipparink. 8. su 4.2. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant. 8. ma 5.2. klo 19 seurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk. 2. ti 6.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, ”Mitä on kaupunkiteologia?”

A.Rask. pe 9.2. klo 18 kotiseurat Untamalalla, Tilanhoitajankaari 10.

TILAA penkkilaatta 100 €/kpl herättäjäjuhlapenkkiin www.h-y.fi/ penkkilaatta Herättäjän TUOTTEET www.herattaja.fi.

MUSIIKKIAVUSTUKSIA Tuemme musiikillisia hankkeita, jotka rikastuttavat ja kehittävät Espoossa tapahtuvaa hengellistä musiikkitoimintaa. Avustusperiaatteet ja anomukseen liitettävät asiakirjat ovat nähtävissä: www.espoonseurakunnat.fi.

Määrärahasta jaetaan pääsääntöisesti 1000–4000 € suuruisia apurahoja.

Hakuaika umpeutuu 29.2.2024.

KIRKKO ESPOOSSA KYRKAN I ESBO

Lakipalveluja ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

UUSHERÄYS HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 Riittävätkö aikasi ja voimasi varallisuutesi hyvään hoitoon?

Apua kohtuukorvausta vastaan ekonomilta, joka hoitanut mm. metsää, asuntoja ja osakkeita. Rahaliikenteen hoito jäisi omistajan, omaisen tms. vastuulle.

Työpariksi myös juristille, joka hoitaa ulkopuolista varallisuutta.

Keskustellaan lisää.

Leena 050 428 70 86

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650

www.kivituote.fi

Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Pääkaupunkiseudun Lestadiolainen Uusheräys ry

Tervetuloa seuroihin Frebelle!

Seurat klo 15.00, kahvit 14.30 Fredrikinkatu 61 B, Helsinki 28.1. Pelastajan muotokuvia Antti Lemmetyinen ja Markku Sivonen 25.2. Kuningas keskellämme Heikki Junttila ja Ritva Viitala 17.3. Kipujen kantaja Maria Repo ja Emil Anton 28.4. Kirkkauteen kohotettu Tinja Halunen ja Arto Lehtineva

Siivouspalveluja KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset

MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Vuokralle tarjotaan Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10 -13.

Yksiö 35 m2 seniorille Mäkkylässä.

Vuokra 660 euroa/kk.

P. 045 110 5620.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Ikkunanpesut, kotisiivoukset ym., monen vuoden kokemuksella.

Kotital.väh. Ance 045 104 5003

Vuokrata halutaan 32 v. savuton, työssäk. mies etsii pitkäaik. 1-2h+k H:gin kantakaupungista. p. 041 449 3591 Yksiö savuttomalle eläkeläisnaisel­ le. Hyvät liikenneyhteydet ja palvelut. p. 050 341 4711

Ostetaan asuntoja Ostetaan kaksio (46-58 m2) Helsingistä, max 240 t euroa.

Myös remontoitavat huomioidaan.

Tarjoa! P. 040 562 7481

Ostetaan

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/nakoislehdet KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2022 25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

MAALIVAHTI TUUKKA R

rapsuja TÄMÄN LEHDEN NIMESSÄ

A

lemppareita

U

KUMMITUS A -LUKU

A

I

T

K

U

KALLISTAVAT J LIIAN USEIN

U

O

P

O

T

A

N

T

U

R

A LEPOSIJA U

LAULUN TYTTÖ KYSELEVIÄ

N

A

T

H

A

A

P

U

S

U

A

SE-

T LÄNNE SALIN L

I

E

A

ERON JÄLKEEN MÄÄRITELTY

E

E

T

S

A

T

SOITTA- E JISTA

TARINOINTI ERIN JYRKI

P

U

O

L

A

I -KEHÄ R

I

K

kahva

R

I

P

A

LEPOSIJA O

R

S

MAUN PARANTAMISEKSI

E

S

A

N

S

S

I

JÄL- L LEEN

AVUSTIVAT RINTAMALLA

T

PINGOI- A TETTU

-1.

I

S

T

L

Ä

J

Ä

O

MAKSIMI HYTTYSESTÄ

Ä

Ä

R

I

R

A

T

I

N

N

I

T

U

S

A

N

N

I

RAVI- K T VERBI

E

A

A MIRRI

RESK SUKAT A RISTOMATTI R

T

S

S

A

I

E

K

U

J

OVIA

VASTI

A

T

U

I

L

U

AISTIA

L

A

U

T

A

T

N

T

A

L FAZER T

A

T

U

T

KIRJAILIJA TUOMAS

K

A

T

T

A

T

I

A

KULJETTAVIA

L

HIIHTÄJÄ RUUS- A I KANEN INTIALAINEN ÄITI A -

ITSEKUULU MUKPÄISIÄ FILOL I N SOLUK- O SU SOFI KOJA NÄYTKAAK TU- K A N T TELIJÄ HARTNEITA NETT

A

T MENO- J

U

S

R

S

I

M

M

A

A

A

T SUSI

K JA HÄVIKKI

P

A

L

E

T

I

S

A

R

U

S

KÄYDÄ KIERTELEMÄTTÄ

10. L O K A K U U

O

S

U

L

A

S

T

A

POLKEA T

TONAVAAN

I

I

ERIÄ

O

A KAIDEN U VÄ-

S

REN-

LEILLÄ

T

KAKSOISSUOLA

O

POIKASIA K

KUS- U TAA

FIAT JA CYGNAEUS

U

B

A

N

E

T

T

I

A

I

R

O

T

A

TALOILLE

T

N

T

I

T

I

K

A

T BJÖRKLUND I

R

I

N

A

L

U

N

A

VÄÄRÄSSÄ PAIKASSA

A

S

I

A

T

O

N

A

R

U

SARJANAR- T SISSI

A

S

A

T

S

I

N

A

U

I

K

S

M

T

A

A

O

U

A

EKAN TOINEN MOO- E ORA- T SEKVISTA SEN KIRJAN N HEN- L A A KILÖ

V

T

U

L

K

enerLOPYOPUUN T A R M O T S T O P LIKAA- P I S T E KOKE- K giat LAITA SELKÄ VIA O

L

H

A

O

A

S

T

I

N

M

A JATKU- U

T

N

I

I

H

Ä

I

T

A

R

R

S

L

LINEN

A

KASTEMALJAKIN A PUNA-

I

T

A

K

V

O

S

K

NAAPURIN S NAISIA

R

I

A

U

I

LASKU-

S

S

U

R

HENTO N TULOS E KÄRSÄLOKSA

KATVE

E

T

K

Ä

voi työstä T I E N A T A

V

A

pastilli

K

V

EI KUULU MUILLE IHAMÄKI SINNEMÄKI

P

JÄLKIMATALAÄÄNINEN ISTUNTO MUUSIKKO HABER

S

LIIKENNÖITY N

SOITTI- ULVOA MESSA TÄRKEÄ

OTTAA TÖIHIN

A

O

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

POHJOISNORJAN ALUE

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023

Hyvää pyhää

4.2.

Kynttilänpäivän tekstissä (1. Joh. 1:5–7) kerrotaan, että Jumala on valo, eikä hänessä ole pimeyden häivää.

Jäähelmiä oksilla TALVIAIKAAN LÄMPÖTILA nousee välillä tilapäisesti nollan celsiusasteen yläpuolelle. Silloin puhutaan suojasäästä ja päästään tekemään lumiukkoja.

Kun suojasään jälkeen taas pakastaa, edessämme voi kirkkaana päivänä näyttäytyä kaunis luonnonilmiö: tuhannet jäähelmet kimaltelevat puiden oksilla. Jäähelmiä syntyy, kun pakkanen iskee suojakelin jälkeen niin äkkiä, että vesipisarat jäätyvät jo muodostumisvaiheessaan. Helmikuu on toden­ näköisesti saanut nimensä tästä talvisesta ilmiöstä.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Valoisa kädenojennus

M

inkälaista valoa Jeesuksen varhaiset seuraajat tarkoittivat, kun he julisti­ vat Jumalan olevan valo, jossa ei ole pimeyttä? Auringon valo ja kyntti­ län valo ovat nimittäin erilaisia.

Aurinko valaisee kirkkaudellaan kaiken ja näyttää likaiset ikkunat ja huoneilmassa tanssivat pölyhiukkaset. Se saa hanget kimaltamaan timantteina ja häikäisee silmät.

Kynttilän valo on pehmeää ja läikkyvää. Pieni va­ lonlähde kirkastaa lähellä olevan ympäristön, mut­ ta nurkkiin valo ei yllä. Kynttilän valo on pienuudes­ saan jollain tavalla armollista.

Varhaiset Jeesuksen seuraajat eivät varmaankaan keskittyneet valojen erittelyyn. Heille oli tärkeää to­ deta, että Jumalan valossa vaeltaminen on totuudes­ sa kulkemista. Jumalan valossa ihmisen perimmäi­ nen luonto alkaa kirkastua. Jumalan kuva rupeaa

näyttämään yhä enemmän itseltään. Yhteys toisiin ihmisiin tulee paremmaksi. Jumalan valon kautta avaudumme Jeesuksen parantavalle läheisyydelle.

Uskoisin, että Jumalan valo voi olla sekä kynttilän että auringon valon kaltaista. Se on rakkauden va­ loa, joka ei pakota mukaansa. On mahdollista valita myös pimeät tiet. Mutta kun ihminen on valmis Ju­ malan valoisaan kädenojennukseen, on kirkkautta tarjolla juuri oikea määrä. Alkuun riittää pimeyden keskellä palava pieni liekki, joka ohjaa kulkua oike­ aan suuntaan. Kun sielu tottuu valoon, se alkaa kai­ vata sitä yhä enemmän.

Vaeltaminen valossa on Jumalan rakkaudessa kyl­ pemistä. Se johdattaa kulkijaa näkemään itsensä to­ tuudellisesti, yhä kirkkaammin ja tarkemmin. Mat­ kaa syvempään yhteyteen Jumalan kanssa tehdään Jeesuksen kanssa, armollisesti ja lämpöä täynnä.

Ohjaavat tunteet Rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä ovat hyvyyden hengen lahjoja. Ne kertovat, että on tullut seurattua valoa.

Kalibroi sisäinen valokompassisi huomaamalla viikon ajan hyvät tunteet. Kaikissa ihmisissä on myös pimeyttä. Älä anna sen masentaa, vaan näe myös pienet pilkahdukset. Muista, että vierelläsi kulkee rakkauden ohjaava valo.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2023 27

”

Pystyn hyvin samastumaan Maijaan tämän kysyessä, miksi olen vähemmän vain siksi, että olen nainen.

MYRSKYLUODON MAIJA -ELOKUVAN OHJAAJA TIINA LYMI s. 8

Tervetuloa Seuran Juhlavuoteen!

Juhlatarjous sinulle:

4saat kk 49 € laatulahjat!

ssa luet Verkkopalvelu in. va seuraa missä

+

Arvo y

ht .

€ 89,90

S

eura on joka viikko täynnä kiinnostavaa luettavaa: koskettavia tarinoita, verratonta viihdettä ja tärkeää tietoa. Julkisuuden henkilöt, kansan suosikit ja kuninkaalliset löytyvät Seurasta. Mukana myös erillinen ohjelmalehti TV-maailma sekä maan parhaat ristikot – tuplanumeroissa lisäetuna mahtava ristikkoliite. Juhlavuoden muhkeat Lukupaketti-numerot paneutuvat mm. kypsän iän rakkauteen, muistiin,

uneen ja mökkeilyyn... Myös kotimaan nostalgiamatkat ja suomalaiset perheyritykset kiinnostavat varmasti. Muhkeasta juhlanumerosta puhumattakaan. Esillä ovat myös arjen tärkeät asiat, kuten rahan riittäminen, kun arki kallistuu.

UUTTA! Tilaajana kuulut Seurakerhoon ja saat mm. äänikirjoja maksutta. Jäsenyys ei velvoita sinua mihinkään.

Tilauskortti

VALITSE LAHJASI:

KYLLÄ, käytän Seuran superedullisen juhlatarjouksen hyödykseni!

POSTIMAKSU MAKSETTU

Tilaan 4 kk Seurat (16 lehteä) VAIN 49 € (norm. 107,90 €). Tilaukseeni sisältyy TV-maailma jokaisen lehden mukana ja Seuran verkkopalvelu.

SAAN VALITSEMANI LAHJAN: (rasti ruutuun) TÄY ■ Vilma- ja Master-lompakot (arvo yht. 89,90 €) POSTITTÄ JA A HETI! ■ 1 kk Seurat tilauksesi jatkoksi (arvo 26,90 €) NETTITILAUS ON NOPEIN: tilaus.seura.fi/juhlatarjous Puhelintilaukset: (09) 156 665 • ma-pe klo 8:00-19:00 Etunimi

Sukunimi:

ID: 239 441 / OT: 1 696 269

Lähiosoite:

OTAVAMEDIA Tunnus 5005030 00003 VASTAUSLÄHETYS

Postinumero ja toimipaikka:

TÄRKEÄÄ! Sähköpostiosoitteeni, jolla saan Seuran verkkopalvelun käyttööni:

Otavamedia voi käyttää tilauksen yhteydessä saatuja yhteystietoja samankaltaisten tuotteiden sähköiseen suoramarkkinointiin ja asiakasviestintään. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi- ja asiakasviestien lähettämisen viestissä olevan kieltolinkin kautta tai yhteydenotolla asiakaspalveluumme. Lisätietoja tietosuojaselosteessa otavamedia.fi/tietosuoja.

✁ Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁

■

24_2017

✃ Irrota tästä ja postita heti ✃ Irrota tästä ja postita heti ✃ Irrota tästä ja postita heti ✃

lompakot molemmille tai 1 kk Seurat Vaalean harmaassa, elegantissa Vilma-lompakossa on kunnolla tilaa korteille, seteleille ja kolikoille.

Tyylikkään mustassa Master-lompakossa on käytännöllinen korttikotelo, jossa tärkeimmät kortit ovat helposti käsillä.

• Molemmissa 6 korttipaikkaa, seteli- ja kolikkotasku AITOA • Vilman koko 11 x 9 cm, NAHK AA! RFID SUOJATTU Master 8,8 x 10,5 cm

Tarjous koskee vain uusia tilauksia, ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu.

Tilaajalla on oikeus peruuttaa tilaus 14 vuorokauden kuluessa. Jatkuva tilaus jatkuu automaattisesti kiinteän tarjousjakson jälkeen kulloinkin voimassaolevaan tilaushintaan. Seuraavan tilausjakson hinta on voimassaolevan hinnaston mukainen hinta vastaavalla tilauspituudella kuin ensimmäinen tarjousjakso. Tilaus voi päättyä aikaisintaan ensimmäisen kiinteän tarjousjakson lopussa. Voimassaolevan jatkuvan tilauksen voi kiinteän tarjousjakson jälkeen irtisanoa 30 päivän irtisanomisajalla.

Tilaukseen liittyy maksuvelvollisuus, ellei sitä ole erillisesti määritelty näytetilaukseksi. Paperilaskuista veloitamme käsittely- ja postituskulut 4,90 €. Saat lisätietoja maksuttomista vaihtoehdoista otavamedia.fi/asiakaspalvelu.

Tilaajalahjoja on rajoitetusti. Jos tilauksia tulee enemmän ja lahjat loppuvat kesken, toimitamme tilalle toisen tuotteen. Lahja lähetetään noin kolmen viikon kuluessa siitä, kun tilausmaksu on kokonaan maksettu. Noutamatta jääneitä lahjoja ei lähetetä uudelleen.

1

25.1.2024 kirkkojakaupunki.fi

. s u d Vankilasta h a d vapautuminen u u , h myllertää a o t s s s o s. 4 o ihmissuhteet r N e m u n a k o ij E Yhteisvastuu kai näkyy ja kuuluu Vantaalla koko kevään ajan s. 8

Pääotsikko

Tässä ja nyt Susanna Tita Nawan mielestä pelkkä 3 pikkuotsikkoa. Max n.somekaveruus 80 ei ihmiselle riitä s. 2 merkkiä /kpl ja loppuun sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

Ihminen tarvitsee ihmistä Virtuaaliset kaverit eivät korvaa fyysisiä ystäviä.

Siksi nähdyksi tuleminen on tärkeää.

V

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT ESKO JÄMSÄ

aria eli Vantaan ammatillinen oppilaitos on noin 4 500 opiskelijan koulu. Täältä valmistuu ammattilaisia monelle alalle: perustutkinnon tai erikoisammattitutkinnon voi suorittaa esimerkiksi liiketoiminnassa, kuljetusalalla, ravintola- ja catering -alalla, hius- ja kauneudenhoitoalalla ja – Vantaalla kun ollaan – lentokoneasennuksessa.

Hiekkaharjun kampuksen aulassa järjestetään joka keskiviikko opiskelijakahvitus. Tammikuun pakkaspäivänä kahvitermoksia kantaa paikalle joukko oppilashuollon työn-

tekijöitä ja yhteistyökumppaneita: Vantaan kaupungin nuorisotyöntekijöitä, oppilaitospappi, psykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja. He ovat paikalla tavattavissa ja hihasta vedettävissä, jos on tarvetta.

Kuhisevassa aulassa nuorten yksinäisyys ei näytä silmiinpistävältä ongelmalta. Mutta useiden tutkimusten mukaan se on sitä. Esimerkiksi HelsinkiMission School to Belong -yksinäisyyskyselyyn vastanneista nuorista 14 prosenttia kokee haitallista yksinäisyyttä, ja heistä 41 prosenttia ei koe voivansa vaikuttaa yksinäisyyden tunteeseen. Kyselyyn vastasi 6 300 nuorta keväällä 2023.

18-VUOTIAS SANDRA AMMER opiskelee toista vuotta pintakäsittelyalaa.

Hän toimii myös tutorina ykköskurssilaisille.

– Itse en ole huomannut, että yksinäisyys olisi täällä koulussa ongelma. Tietysti kun tulee uusia oppilaita, ne eivät tunne toisiaan, mutta tutustuvat lopulta. Meidän alalla kukaan ei ole jäänyt yksin, Ammer sanoo.

Hän mainitsee Vantaan kaupungin ylläpitämän taukotila Breikin, joka sijaitsee keskellä koulua.

– Sieltä löytyy kavereita ja joku, jolle puhua. Nuorisotyöntekijät kyselevät, miten menee.

Kun koronapandemia sulki koulut, Sandra Ammer oli peruskoulussa. Ysiluokkalaiset eivät voineet käydä tutustumassa kouluihin. Nyt on onneksi toisin. Ammer ja toinen tutor-oppilas lähtevät käymään lähei-

sessä peruskoulussa kertomassa omista opiskelualoistaan.

VARIASSA OPISKELEE myös aikuisia alanvaihtajia ja maahanmuuttajia.

38-vuotias kokkiopiskelija Susanna Tita Nawa on ehtinyt olla työelämässä ja on nyt TE-koulutuksessa. Hän on huomannut, että yksinäisyys on yleinen ongelma nuorilla.

– Omana kouluaikanani 20 vuotta sitten ei puhuttu yksinäisyydestä.

Olen huomannut, että monilla nuorilla on yllättävän huono itsetunto. Miksi näin? Verrataan itseä kavereihin eikä uskalleta tuoda itseänsä esiin.

– Osa haluaa olla erilaisia eikä ympäristö hyväksy sitä, vaikka puhutaankin, että on hyvä olla erilainen. Mutta mikä on realiteetti suhtautumisessa erilaisuuteen?

Tita Nawan mielestä sosiaalisella medialla on suuri vaikutus nuorten

– Sosiaalinen media voi syrjäyttää live-harrastuksista, mutta toisaalta tarjota virkeää sosiaalista elämää, sanoo Varian oppilaitospappi Tiina Kaaresvirta.

2 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2023

yksinäisyyteen. Monilla on somen kautta kavereita enemmän, mutta se ei välttämättä poista yksinäisyyden tunnetta.

”

Yksinäisyys on tunne siitä, että ei kuulu joukkoon.

OPPILAITOSPAPPI TIINA KAARESVIRTA

– Ne ovat kuvitteellisia kavereita, joita harva on tavannut. Monen kaverit tulevat pelien kautta. Minusta ihminen on kuitenkin tarkoitettu sellaiseksi, että hänellä on joku fyysinen ystävä! Ei vain se virtuaalinen kaveri.

RAVALI VADDADY, 31, opiskelee Variassa valmennuskurssilla. Hän on

koulutukseltaan kaupunkisuunnittelija, mutta ei saa alansa töitä Suomesta ja tähtää nyt pätkätyökokeilujen jälkeen muulle alalle.

– Suomessa on kahdenlaista yksinäisyyttä. Toinen on hyväntyyppistä. Kun vertaan Intiaan: siellä ”kaikki antaa nenän toisen elämän sisällä”, Vaddady kuvailee suomeksi.

Suomessa annetaan tilaa toisille.

Asian kääntöpuoli on se, että suomalaisia ystäviä on vaikea löytää, mikä luo yksinäisyyttä. Vaddady on kyllä ystävystynyt toisten maahanmuuttajien kanssa viiden Suomen-vuoden aikana.

– Some on yksi ei-hyvä asia. Facebookissa ja Instassa voin keskustella sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat tuhansia kilometrejä kaukana. Mutta en keskustele sen ihmisen kanssa, joka on vieressäni, sanoo Vaddady.

– Kaikki haluavat keskustella ”puhelimen sisällä”! Silloin kun vielä kirjoitimme kirjeitä, vastauksen tulo kesti kuukauden – se oli tosi hyvää aikaa, Vaddady naurahtaa.

YKSINÄISYYS JA SOSIAALISTEN tilanteiden jännittäminen ovat arkisia keskustelunaiheita oppilaitospappi Tiina Kaaresvirralle.

– Yksinäisyyttä on ollut aina, kaikenikäisten keskuudessa. Koronapandemia toi sen tietoisuuteemme: yksi nuorten polvi on käynyt koulua pari vuotta etänä. Nuorille on tosi tärkeää olla toisten nuorten joukossa. He tarvitsevat vertaisia, sillä nuori ihminen kasvaa peilaamalla itseään muihin. Jos vertaiset ovat oppitunnilla jollain alustalla, kuten Teamsissa ja muuten verkossa, se on vaikeaa.

– Ammattikoulussa on paljon sen ikäisiä nuoria, että he ovat olleet eristyksissä yläasteella herkässä iässä. On kuitenkin vaikea sanoa, kuinka iso ongelma yksinäisyys on, sillä se ei lue otsassa. Yksinäisyys on tunne siitä, että ei kuulu joukkoon, vaikka hengaisikin mukana kaveriporukassa.

Kaaresvirran mukaan tunne voi syntyä ihan koulunvaihdosta ja uudesta ympäristöstä. Toisaalta muu-

tostilanne voi merkitä uutta alkua, kun esimerkiksi yläkouluajan ahdas rooli jää taakse. Samoin sosiaalinen media voi syrjäyttää live-harrastuksista, mutta toisaalta tarjota virkeää sosiaalista elämää. Esimerkiksi Discordissa nuoret perustavat uusia kanavia, ja nettipeleissä hyvinkin ujo nuori voi luoda sosiaalisia kontakteja.

PANDEMIAN JÄLKIMAININGEISSA Tiina Kaaresvirta havaitsi, että ujoimmat nuoret eivät tiedä, miten tullaan porukkaan, sosiaaliseen tilanteeseen.

– He tarvitsivat apua sanoittamiseen. Kun saa sanottua avauslauseet, jännitys saattaa helpottaa jo siitä.

Yksinäisyyden vähentämisessä pienetkin keinot – tervehtiminen ja ystävällinen sana – ovat arvokkaita. Variassa on myös oivallettu, että tärkeää on tarjota ihmisille jokin syy tulla yhteen. Vaikkapa ilmainen kupillinen kahvia oppituntien lomassa.

– Nykyään kaikki haluavat keskustella ”puhelimen sisällä”, sanoo intialainen Ravali Vaddady.

– Olen huomannut, että monilla nuorilla on yllättävän huono itsetunto. Miksi näin? miettii Susanna Tita Nawa.

– Itse en ole huomannut, että yksinäisyys olisi täällä koulussa ongelma, sanoo tutorina toimiva pintakäsittelyalan opiskelija Sandra Ammer.

Yhteisvastuukeräyksellä apua yksinäisyyteen Vuonna 2024 kirkon Yhteisvastuukeräys auttaa nuoria, jotka kokevat syvää yksinäisyyttä tai ovat vaarassa syrjäytyä ja menettää mahdollisuutensa hyvään elämään Suomessa ja maailmalla.

Kotimaassa tuotot ohjataan HelsinkiMission ja evankelis-luterilaisten seurakuntien kautta yksinäisille nuorille. HelsinkiMissio toteuttaa School to Belong -ohjelmaa, jossa on mukana 108 oppilaitosta. Yhteisvastuukeräys avataan kaikissa seurakunnissa sunnuntaina 4.2.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2023 3

Perheneuvojat tarjoavat tukea vankilasta vapautuville naisille Sekä vankilaan joutuminen että sieltä vapautuminen ovat kriisi ihmissuhteille. Vantaan seurakuntien perheneuvonta auttaa naisia uudessa vaiheessa.

V

TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS MAIJA SAARI

antaan seurakuntien perheneuvonta on aloittanut yhteistyön Hämeenlinnan vankilan kanssa. Vankilasta vapautuville vantaalaisille naisille tarjotaan mahdollisuutta yhteensä 1–5 tapaamiseen perheneuvojan kanssa, ennen vankilasta vapautumista ja sen jälkeen. Ennen vapautumista tapaamiset toteutuvat

4 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2023

etäyhteydellä.

Naiset voivat tarvita tukea joko siihen, että he palaavat parisuhdearkeen vankeusajan jälkeen, tai siihen, etteivät aio palata parisuhteeseen, joka heillä oli ennen vankeutta. Myös vanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä voi käsitellä perheneuvojan kanssa.

Perheneuvojaa voi tavata myös niin, että mukana on vankilas-

sa tutuksi tullut diakoniatyöntekijä, kumppani tai lapsi. Kaikki lähtee naisen omista tarpeista ja elämäntilanteesta.

Perheneuvojien ja vankilan yhteistyö lähti valtakunnallisesta pohdinnasta siitä, olisiko perheasiainneuvottelukeskuksilla ja vankiloilla yhteistä maaperää. Vankila-aikana on tarjolla monitasoinen tukiverkosto, mutta vapautumisen jälkeen tukiverkosto ohenee.

– Siitä päästiin ajatukseen, voisimmeko tehdä yhteistyötä oman vankiladiakonimme kanssa. Vankilapastori on yhteyshenkilömme, kertoo Vantaan seurakuntien johtava perheneuvoja Maarit Kuusisto.

– Vankilassa oleva nainen jää hel-

posti syrjään yhteiskunnassa, joten pidän tärkeänä, että myös kirkon perheneuvonnan työssä heitä voitaisiin tukea ja palvella perhesuhteiden vahvistamiseksi. Haluamme viestittää vankilasta vapautuville, että perheneuvonta on myös teitä varten, kertoo perheneuvoja Terhi Lahdensalo.

VANTAAN SEURAKUNTIEN päihdeja kriminaalityön diakoni Mariella Salminen käy säännöllisesti Vantaan vankilassa, Hämeenlinnan vankilassa ja Vanajan avovankilassa.

Hän kohtaa vankilassa olevia naisia sekä kahdenkeskisissä keskusteluissa että ryhmäkeskusteluissa.

Salminen auttaa heitä muun mu-

SANNA VIHERVÄS

assa integroitumaan takaisin yhteiskuntaan, rakentamaan omaa identiteettiään ja edistämään terveitä elämäntapoja. Usein keskusteluissa ovat esillä myös ihmissuhteisiin ja päihteisiin liittyvät teemat.

hinkään, Salminen kertoo.

– Heidät pyritään saattamaan siihen pisteeseen, jossa he alkavat uskoa itseensä. Fokus kääntyy siihen, että nainen ymmärtää olevansa naisena arvokas. Vaikka mitä olisi tapahtunut, voimme yhdessä miettiä, missä hän on onnistunut, mikä on hyvä juttu elämässä. Sitten lähdetään miettimään, miltä hyvä huominen voisi näyttää.

MONESTI NAISET OVAT

VANKILAAN JOUTUMINEN on kriisi parisuhteelle, mutta sellainen on myös vankilasta vapautuminen.

Vankilassaoloaikana on voinut tapahtua paljon.

– Vankilasta ei välttämättä palaa samanlaisena ihmisenä takaisin, jos muutos on lähtenyt liikkeelle vankila-aikana, Terhi Lahdensalo kuvailee.

– Vankilasta palaa tavallaan täysin riisuttu ihminen. Kaikki pitää aloittaa alusta ja ihminen on ihan uusien asioitten äärellä, Mariella Salminen jatkaa.

Perheneuvonnan asiakkaina vangit ovat ihan uudenlainen ryhmä. Työ ei välttämättä ole kuitenkaan niin erilaista kuin muiden parien kanssa: perheneuvonnassa puhutaan muutenkin myös päihteistä, väkivallasta, vuorovaikutuksesta.

– Perusainekset ovat samoja kaikkien kanssa: mikä on riittävän hyvä suhde, jossa kummankin tarpeet ja toiveet voisivat toteutua riittävän hyvällä tavalla ja jossa olisi turvallista olla, Lahdensalo arvioi.

– Vankilan asukkaiden kanssa työskentely vaatii traumatietoista työotetta, Maarit Kuusisto sanoo.

Muutamalla tapaamiskerralla ei ratkota kaikkia ongelmia, mutta ne ovat hyvä alku, ilman että tarvitsee sitoutua uudessa elämänvaiheessa pitkään prosessiin.

”

SELVIYTYNEET HUONOSTA PARISUHTEESTA JA HUONOSTA OLOSTA PÄIHTEIDEN AVULLA. MARIELLA SALMINEN

– Monesti naiset ovat selviytyneet huonosta parisuhteesta ja huonosta olosta päihteiden avulla. Keskusteluissa nousevat esiin häpeä ja syyllisyys. On tärkeää tietää naisten elämänhistoriaa, Salminen kertoo.

Vankilassa olevista naisista moni on ollut myös rikoksen uhri, ja taustalla on paljon rikkonaisuuden ja haavoittuvuuden kokemuksia. Heidän voi olla vaikea luottaa ihmisiin ja yhteiskuntaan.

Häpeä ja syyllisyys puolestaan voivat estää avun hakemisen, vaikka vanki tietäisikin, että apua ja tukea on saatavilla. Tässä Salminen on avainroolissa: kun vangit alkavat luottaa häneen, heidän on helpompi luottaa siihen, että perheneuvojan tapaaminen voisi olla hyvä juttu.

Samaan aikaan kun naiset opettelevat luottamaan ihmisiin, he opettelevat luottamaan itseensä.

– Naiset vankilassa ovat usein pettyneitä itseensä ja saattavat ajatella, että kun palaan yhteiskuntaan, en ole mitään enkä kelpaa mi-

ESKO JÄMSÄ

Myyrmäen kirkon peruskorjaustyömaalla vietettiin harjakaisia 17. tammikuuta.

Myyrmäen kirkon peruskorjaus etenee hyvin Myyrmäen kirkon työmaalla vietettiin 17. tammikuuta harjannostajaisia. Peruskorjauksessa harjannostajaiset tarkoittavat, että tästä eteenpäin keskitytään uuden tekemiseen eikä enää vanhan purkamiseen.

Myyrmäen kirkon peruskorjaus on edennyt hyvällä tahdilla, vaikka korjausurakka on ollut vaativa. Kirkkoherra Hans Tuomisen mukaan monet seurakuntalaiset odottavat kirkolle pääsyä kovasti. Takaisin kirkkoon päästään elokuussa, ja 22. syyskuuta korjatussa kirkossa vietetään juhlamessua.

– Alttari valmistuu hyvää vauhtia. Runko on nyt paikoillaan, ja seuraavaksi sinne tulee katto päälle, sitten ikkunat ja kattoikkunat.

Silloin se syttyy eloon, kun valo tulee sisään, kertoo peruskorjauksen projektipäällikkö Juha Paukkeri urakan seuraavista vaiheista.

Myös kirkon alakerrassa työt etenevät vauhdilla. Siellä päästään parin kuukauden kuluttua jo kalustamaan.

Kirkon tontin pohjoisosassa, junaradan vieressä, alkavat pian kallionlouhintatyöt. Sinne tulevat hulevesijärjestelmä ja putkisto, joka yhdistyy kaupungin verkkoon.

Hautausmaan laajennusosa vihitään käyttöön Helsingin pitäjän kirkon hautausmaan laajennusosa on valmistunut ja se vihitään käyttöön 23. tammikuuta. Vihkimisen toimittaa Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvast.

Laajennusalueelle on rakennettu 1 418 arkkuhautapaikkaa, 145 arkkumuistolehdon hautapaikkaa sekä 558 uurnahautapaikkaa. Lisäksi uudella alueella on vielä nimetön muistelupaikka, joka on tarkoitettu muistelupaikaksi

heille, joiden läheiset on haudattu muualle. Muistelupaikalla on yhteistyötaideteos, jossa on cortenterästä ja jalustassa Varpaisjärven mustaa graniittia. Jalustalle voi laskea muistokynttilöitä.

Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa on suosituin Vantaan seurakuntayhtymän hautausmaista.

Hautausmaalaajennus tuli ajankohtaiseksi, kun 1990-luvulla rakennetut arkkuhauta-alueet alkoivat täyttyä.

Hautausmaille voi hakea kesätöihin

Vankilan asukkaiden kanssa työskentely vaatii traumatietoista työotetta, sanoo johtava perheneuvoja Maarit Kuusisto.

Vantaan seurakuntien hautausmaille etsitään kausityöntekijöitä. Paikkoja on noin 35–40 työntekijälle, joista 14 voi olla 16–17-vuotiaita. Hautausmailla on paljon konetöitä, ja niitä voivat tehdä vain täysi-ikäiset. Aiempi viher- ja puutarha-alan kokemus tai harrastus on eduksi.

Kesätyöntekijät huolehtivat Vantaan seurakuntien hautaus-

maista Ruskeasannalla ja Helsingin pitäjän hautausmaalla.

Työntekijät huolehtivat myös pienemmistä Hämeenkylän ja Korson hautausmaista. Töitä on tarjolla huhtikuusta lokakuulle.

Työsuhteiden kesto vaihtelee.

Hakemukset tulee jättää viimeistään 29.2.

Lisätietoa: vantaanseurakunnat.fi KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2023 5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.1.–8.2.

Hakunilan kirkko: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma, ti, to klo 10–14, ke klo 10–15, su klo 11–14 p. 050 409 0500.

Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Musiikkihetki Facebookissa joka toinen keskiviikko klo 12.

Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.

Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, suntio p. 050 409 0500 Nuorten bändi torstaisin klo 16.30–17.15 Iltakirkko torstaisin klo 18.

Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45. Uudet laulajat tervetulleita mukaan.

Raamattu-ilta perjantaisin klo 18.30.

Maanantaikirkko klo 11, ehtoollinen parittomilla viikoilla Maanantaisin yhteisölounas, kattaukset klo 11.30 ja klo 12.15.

Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14.

Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12.30. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki.

Ruotsinkielinen kielikahvila maanantaisin klo 18. Anna-Leena Jarva.

Päivähetki Raamatun äärellä parittomien viikkojen tiistaina klo 12. Jari Araneva.

Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12.

Toivo Café keskiviikkoisin klo 13–15.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14.

Seniorikerho to 25.1. klo 13. Kristilliset eläkeläiset vierailee. Kerhon ohjaajana Minna Tervo.

Messu su 28.1. klo 12. Sasu Rauhala, Harri Nurminen, Marcus Kalliokoski.

Ruotsinkielinen kielikahvila ma 29.1. klo 18. Anna-Leena Jarva.

Raamattuluento: Rukiista leipää Raamatusta ke 31.1. klo 18.30.

6 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2023

Mihin uskomme perustuu? Teologian tohtori Timo Junkkaala.

Kirkkoherra Salla Poroputaan virkaanasettamismessu su 4.2. klo 12 ja juhlakahvit.

Vantaan Pelimannien päiväkonsertti Hakunilan kirkossa ke 7.2. klo 13. Vapaa pääsy.

Raamattuluento: Rukiista leipää Raamatusta ke 7.2. klo 18.30.

Lankeaminen aina samaan syntiin.

Teologian tohtori Eero Junkkaala.

Seniorikerho to 8.2. klo 13. Ystävänpäivä askartelua. Kerhon ohjaajana Minna Tervo.

.

ESKO JÄMSÄ

Hakunilan seurakunta

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391 Perhekerho perjantaisin klo 9–12.

Avoin muskari perjantaisin klo 10.

Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10.

Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21.

Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21.

Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18–20. Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20.

Lähetyspiiri - maailman ympäri lähetyksen merkeissä to 25.1. klo 18. Vieraana Tuula Sysimies.

Messu su 28.1. klo 10. Harri Nurminen, Marcus Kalliokoski.

MUUALLA Lapsiperheiden iltakerho Kolohongan kerhotilassa (Pohjolantie 2, alakerta) tiistaisin klo 17–19.

Lapsikuoro Kuunloiste on alakouluikäisten lasten kuoro, joka harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 16–16.45. Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoroseikkailuun!

Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkoulussa olevien nuorten oma kuoro.

Se harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 17–17.45. Aurinkotanssissa on letkeä tekemisen meininki, johon jokainen nuori saa tulla omana itsenään.

Kuorot ovat maksuttomia, uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa Kaisa Keskitalo. Lisätietoja kaisa.keskitalo@evl.fi.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@ evl.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä.

Päivystävä pappi ma–pe klo 9–14, ma–ti myös paikan päällä, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys diakoniatoimis-

Veikko Koivunen on saanut kokea vuosien varrella monia hienoja elämyksiä oopperan parissa.

Menokasvo Tutustu oopperamusiikkiin Hämeenkylän kirkolla Hämeenkylän seurakunnan Oopperakerho on perehtynyt lukuisiin oopperoihin vuodesta 2009 lähtien. Mistä ajatus kerhoon aikoinaan tuli, perustajajäsen Veikko Koivunen?

– Minua oli pyydetty mukaan suunnittelemaan Hämeenkylän kirkon musiikkitapahtumia. Kun ehdotin Oopperakerhon perustamista, silloinen kirkkoherra Jukka Nevala innostui ideasta ja minut valittiin kerhon vetäjäksi. Minulla oli tällaisesta jo aiempaa kokemusta, sillä olin perustanut työpaikallani Helsingin Energialla vastaavan kerhon vuonna 1995.

– Kerho kokoontuu viisi kertaa vuodessa, parittomien kuukausien viimeisenä keskiviikkona. Jäseniä on useampi sata, ja he ovat pääkaupunkiseudulta ja kauempaakin.

Jäseneksi voi edelleen tulla kuka vain. Itse olen nykyään enää rivijäsen.

Millaista toimintaa Oopperakerholla on?

– Kerhon tärkeimpänä tehtävänä on perehtyä kunnolla eri oopperoihin. Olemme yleensä katsoneet jonkin oopperan dvd:ltä ja keskustelleet siitä sen jälkeen. Meillä on myös käynyt asiantuntijavieraita, kuten oopperan tekijöitä tai harrastajia, jotka ovat avanneet oopperoiden sisältöä ja omia kokemuksiaan niistä. Ensi kerralla on vieraana Suomen Pankin entinen pääjohtaja Erkki Liikanen.

– Lisäksi olemme tehneet retkiä, joilla olemme tutustuneet oopperoihin sekä kotimaassa että ulkomailla. Koronan takia retkissä on pidetty taukoa, mutta joulukuussa toteutimme taas oopperamatkan Tallinnaan.

MARJO KYTÖHARJU Oopperakerho ke 31.1. klo 17.30 Hämeenkylän kirkolla, Auratie 3.

Asiantuntijavieraana Erkki Liikanen.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.1.–8.2.

tossa ti klo 9–11 ja Café Pähkinässä to klo 10–12, puhelimitse p. 09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja Solmuja parisuhteessa-neuvoja ajanvaraus alkukartoitukseen p. 050 573 6356.

Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Juma­ lanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta.

Open mic to 25.1. klo 19. Tule esittämään haluamasi musiikkinu­ mero tai lausumaan rakas runosi.

Tässä on tilaisuus tulla kokemaan ja haastamaan itseäsi esiintyjänä.

Tule oppimaan hyvässä hengessä.

Hale Heikkilä.

Messu su 28.1. klo 10. Jaakko Kara, Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu.

Oopperakerho ke 31.1. klo 17.30 isossa seurakuntasalissa. Vieraana musiikin ystävä Erkki Liikanen.

Aiheena ”Musiikin ja elämän kään­ nekohtia vuodesta 1957 nykypäi­ vään”.

Messu ja yhteisvastuustartti su 4.2. klo 10. Matti Hyry, Hale Heikki­ lä ja Anne Puumala. Kirkon kuoro avustaa. Pyhäkoulu. Messun jäl­ keen lounas 8 e Yhteisvastuun hyväksi. Kirkkonallen kirppis, onnenpyörä. Nukkenäytelmä klo 11.45 ja klo 12.15.

Päiväkahvin Aikaan -keskustelusarja ma 5.2. klo 14. Vanhaa pappi­ laelämää. Kirsti Pesso kertoo elämästään papin perheessä pappiloissa silloin ennen. Kahvitar­ joilu.

Kirkon raamattupiiri ti 6.2. klo 18.

Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja.

Sylivauvat-ryhmä tiistaisin 23.1. alkaen klo 12.30–14 alle 7kk vau­ voille ja äideille. Ennakkoilmoittau­ tuminen. Kysy vapaita paikkoja: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356.

Kirkon kuoro tiistaisin klo 17.30.

Kuoroa johtaa Hanna Perkola.

Kirkkomuskariryhmät keskiviik­ koisin 10.1. alkaen klo 10,10.45 ja 12.

Tarkemmat ryhmäjaot ja ilmoittau­ tuminen verkossa. Tied. terhi. kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356.

Yhteisen pöydän ruokailu keski­ viikkoisin klo 11.

Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12.

Kyläperhekerho torstaisin päivä­ kerhotilassa klo 9–11 vanhemmille ja hoitajille lapsineen.

Tulossa! Ystävänpäivän kirkkomuskari ke 14.2. klo 10–10.30.

Kaikille avoimessa muskarissa on mukana perhetapahtumista tuttu kirkkonalle.

CAFÉ PÄHKINÄ Lammaskuja 2 A Kahvila auki ma–to klo 10–14.

Perjantai-illan avoimet illat alkavat pe 26.1. Yhdessäoloa, mahdollisuus pelata lautapelejä ja nauttia iltapalaa klo 18–20. Avoin ilta kerran kuussa. Muut illat 23.2., 22.3., 26.4. ja 24.5. Mukana seura­ kunnan työntekijöitä.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 31.1. klo 18.

Hartaushetki to 1.2. 13. Katja­Maa­ ria Kaskinen.

Karaváki - Pieni Vene - kreikkalaisen tanssin kerho ma 5.2. klo 18.

Jaakko Kara.

Musiikkihetki to 8.2. klo 13. Hannu Lehtikangas.

HAIK-piiri keskiviikkoisin klo 10.

Miesten keskusteluryhmä torstai­ sin klo 10.

Tulossa! Naisten Cafe ti 13.2 klo 18–19.30. Tehdään koruja. Cupca­ kes ja kaffet. Tarvike­ ja tarjoilu­ maksu 5 e, maksetaan paikan päällä. Tied. ja ilm. 9.2. menn. terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356.

Tulossa! Odotuksen Sävyt-ryhmä vauvaa odottaville äideille keski­ viikkoisin 14.2. alkaen klo 17.30–19.

Ennakkoilmoittautuminen ja tied.

13.2. menn. terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356.

Tulossa! Kamalat äidit-vertaisryhmä teinien äideille torstaisin 29.2. alkaen klo 18–19.30. Perheoh­ jaajat Mirka Renvall ja Sari Häkki, jolle tiedustelut ja ennakkoilmoit­ tautuminen: sari.hakki@evl.fi, p.

044 422 0491. Lisätietoa ywca.fi/ kamalat­aidit.

Ari Liskin ”Puupiirroksia yhden laatan tekniikalla” -näyttely nähtävillä 29.1. asti.

Maarit Kareno-Lagerströmin ”Hellyys” -näyttely nähtävillä 30.1.–4.3. kahvilan aukioloaikojen mukaisesti. Avajaiset 30.1. klo 18.

Taiteilijatapaaminen 13.2. klo 14.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 1.2. klo klo 9.30.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 25.1. klo 11.

Jukka Nevala. To 8.2. klo 11. Martti Haverinen.

Kyläperhekerho tiistaisin klo 9–11 vanhemmille ja hoitajille lapsi­ neen.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, avoinna ma–pe klo 9–14. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220

Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550 Keskustelun papin kanssa voi varata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonissan vastaanotto 7.3., 4.4 ja 2.5. klo 10–11 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljenty­ mistä varten ma–to klo 9–12.

Seurakunnan seniorit to 25.1., 1.2. ja 8.2. klo 13 seurakuntasalissa.

Iltarukouspiiri to 25.1., 1.2. ja 8.2.klo 18 kokoustilassa.

Korso-messu to 25.1. klo 18.30 Jani Vanhala. Ennen messua kokoonnu­ taan etkoille klo 18 kahvin ja teen äärelle.

Perhekerho pe 26.1. ja 2.2. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Lounas 2 e/ perhe.

Messu su 28.1. klo 10. Minttu Haa­ palainen, Minna Ruuttunen. Kirk­ kokahvit.

Kirkon aamupuuro ma 29.1. ja 5.2. klo 10 seurakuntasalissa 1 e. Älä syö yksin. toisten seurassa puurokin maistuu paremmalta!

Perhekerho ma 29.1. ja 5.2. klo 12–15 lasten tiloissa.

Virtapiiri ma 29.1. ja 5.2. klo 13 seurakuntasalissa. Juttuseuraa, kahvittelua ja ohjelmaa.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 29.1. ja 5.2. klo 19 Korson kirkon kirjastohuoneessa.

English Through Bible -raamattupiiri ma 29.1.ja 5.2. klo 18.30 koko­ ustilassa.

Aamurukouspiiri ke 31.1. ja 7.2. klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa.

Katulähetyksen hartaus ja yhteisölounas ke 31.1. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lou­ nas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävik­ kiruokaa. Ruokailun alussa on mahdollisuus hiljentyä yhteiseen hartauteen kirkkosalissa.

Lähetyspiiri ke 31.1. ja 7.2. klo 13 kokoustilassa.

Iltaperhekerho ke 31.1. ja 7.2. klo 18 lasten tiloissa.

Naisten saunailta to 1.2. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa.

Korso-messu to 1.2. klo 18.30.

Minttu Haapalainen. Ennen Korso­ messua on ruokailu klo 17.30 alkaen.

Perhemessu ja Yhteisvastuutempaus su 4.2. klo 10. Tuomas Antola, Minna Ruuttunen, Jussi Salonen.

Perhemuskari klo 12. Sisä­ ja ulko­ puuhaa kirkolla ja sen läheisyydes­ sä kaiken ikäisille, mm. puuhasali, askartelua, ongintaa, kasvomaala­ usta ja poni. Ulkona makkaraa ja Cafe Unelma myös auki. Toiminta­ pisteiden tuotto Yhteisvastuun

hyväksi.

Kaipaava – Kamarikuoro Aménten ja Prima Vista -kuoron yhteiskonsertti su 4.2. klo 16 kirkkosalis­ sa. Améntea johtaa Riikka Heinz­ mann, Prima Vistaa Airi Saloniemi.

Katulähetyksen ”Pop up” -hernekeittoa Korson torilla ke 7.2. klo 11.

Katulähetyksen yhteisöruokailu jalkautuu Korson torille jakamaan hernekeittoa lähestyvän laskiaisen hengessä. Keittoa jaetaan niin kauan kuin sitä riittää.

Korso-messu to 8.2. klo 18.30.

Ilkka Luukka. Ennen messua kokoonnutaan etkoille klo 18 kahvin ja teen äärelle.

MUUALLA Retkeilijät Korson seurakunnassa. Seuraa retkeilijöitä Facebookis­ sa. Lisätietoja Pia Olkkonen, p. 050 322 6560.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikku­ herkkuja edullisesti. Käynti Korson­ polulta.

Kirkonkulma avoinna ma ja pe klo 10–13.30. Hartaus pe klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 25.1., 1.2. ja 8.2. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 30.1. ja 6.2. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30.

Senioripiiri ke 31.1. klo 10–11.30.

Kahvitarjoilu.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Rekolan srk somessa: @rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15. p. 09 830 6220.

Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi Puhelinpäivystys ti klo 10–12, p. 09 8306706.

Satu Kippo p. 044 422 0391 Sannamari Niemi, p. 050 329 0361 Tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.

Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. vt. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706.

Ben Ahlroos, p. 050 535 2450.

Pia Judd, p. 040 531 7078.

Hanna Paananen, p. 050 436 7712.

Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708.

Perheolkkari ma klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä.

1.–6. luokkalaisten kerho ma ja to klo 18–20. Puuhakokkikerho (sisäänkäynti E­ovesta). Kerhoon ilmoittaudutaan nettisivujen kautta www.vantaanseurakunnat.fi/ rekolan­seurakunta/kouluikaisille.

Huolituoli –keskustelu ti klo 11–12, asiakas valitsee aiheen ja Mieli ry:n Huolituoli ­koulutettu vapaaehtoi­ nen Terttu toimii kuuntelijana.

Keskusteluhetken varaus Sanna­ mari, p. 050 329 0361.

Yläovet auki ti klo 12. Syödään yhdessä. Alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan.

Silmukkasiskot ke klo 9.30. Teh­ dään käsitöitä yhteiseksi hyväksi.

Kirkkomuskari ke klo 15–15.30.

Avoin kirkkomuskari perheille.

Lisätiedot Suvi Häme, p. 050 433 3329.

Lapsikuoro laululaivan harjoitukset ke klo 16–16.45. Kuoro on maksuton eikä siihen ole pääsy­ koetta. Lisätiedot Suvi Häme, p.

050 433 3329.

Pyhäkoulu su klo 10. Lasten oma kirkkohetki ja askartelua.

Messu su 28.1. klo 10. Pia Judd, Suvi Häme.

Iltamessu ke 31.1. klo 20. Hanna Paananen, Suvi Häme.

Messu su 4.2. klo 10. Ben Ahlroos, Sirkku­Liisa Niemi. Yhteisvastuuke­ räyksen avaus. Messun jälkeen Rekolan Martat keittävät kirkko­ kahvit ja myyvät leivonnaisia.

Myynnissä myös Silmukkasiskojen käsitöitä. Tuotto Yhteisvastuulle.

Miesten raamattupiiri ma 5.2. klo 18.30. Keskustelua Raamatusta miesten kesken.

Aamumessu ke 7.2. klo 9. Herran pyhä ehtoollinen aamulla. Pia Judd ja Sirkku­Liisa Niemi. Puoli tuntia kestävä aamumessu. Rukousta, raamatunlukua, virsilaulua ja ehtoollinen.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedus­ telut Asolan toiminnasta Irene Juvonen­Rokkanen, p. 050 573 6329.

Perheolkkari ti klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä.

Saviryhmä ke klo 12. Pienimuotoi­ sia savitöitä, ohjaajana Marika.

Materiaalimaksu 1 e/kerta. Ei ennakkoilmoittautumista.

Raamattu ja rukouspiiri to klo 10.

Käydään läpi Raamattua ja seuraa­ van sunnuntain jumalanpalveluk­ sen tekstiä keskustellen ja rukoil­ len.

Silmukkaryhmä to klo 16–18.

Ryhmässä neulotaan, virkataan ja KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2023 7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.1.–8.2.

JANI LAUKKANEN

Yhteisvastuu auttaa nuoria Suomessa ja maailmalla Vuonna 2024 Yhteisvastuu auttaa nuoria, jotka kokevat syvää yksinäisyyttä tai ovat vaarassa syrjäytyä, menettää elämänhallintansa tai mahdollisuutensa hyvään elämään.

Yhteisvastuu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuosittainen hyväntekeväisyyskeräys.

Keräys auttaa hädänalaisia Suomessa ja maailman katastrofialueilla.

Yhteisvastuu kutsuu mukaan tekemään hyvää.

Seurakuntien kautta voi lähteä mukaan lipaskeräämään oman seurakuntansa alueella tai osallistua Yhteisvastuu-tapahtumiin joiden tuotto ohjataan keräyksen hyväksi.

Yhteisvastuun hyväntekijä voi olla myös simppelisti lahjoittamalla esimerkiksi lipaskeräykseen, seurakuntakohtaisen MobilePayn kautta tai verkkolahjoituksena.

Vuonna 2024 avun vievät perille HelsinkiMissio, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat ja Kirkon Ulkomaanapu.

Kevään Yhteisvastuu-tapahtumia Vantaalla

4.2. Yhteisvastuukeräyksen avausmessut Vantaan kirkoissa. Messujen jälkeen Yhteisvastuutapahtumat Hämeenkylän kirkossa, Korson kirkossa ja soppalounas Myyrmäen Virtakirkolla.

10.2. klo 11–14 Talvirieha Kivistön kirkolla (Laavatie 2). Poniratsastusta, kasvomaalausta, askartelua. Makkaraa ja kaakaota.

11.2. klo 10–13 Laskiaisrieha Ylästön seurakuntatalolla (Lehtikummuntie 2), laskiaisherkkuja ja mukavaa puuhaa koko perheelle.

13.2. ja 14.2. soiva ystävänpäiväkortti. Jo perinteinen soiva ystävänpäivätervehdys, kortteja soittavat tilauksesta Rekolan seurakunnan

8 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2023

kanttori Sirkku-Liisa Niemi ja oopperalaulaja Esa Ruuttunen.

3.–10.3. Hakunilan seurakunnan musiikkiviikko.

5.3. klo 18 Yhteisvastuukonsertti Kivistön kirkolla (Laavatie 2). Maija Weitz piano, Anne Lappalainen sopraano ja Ritva Holma sopraano.

6.3. klo 19 Yhteisvastuukonsertti Hämeenkylän kirkolla (Auratie 3). Mukana Hannu Niemelä, Tanja Niemelä ja Hannu Lehtikangas.

15.3. ja 22.3. klo 17 Yhteisvastuulenkit, lähtö Myyrmäen urheilupuiston portilta. Hölkkääjille ja kävelijöille omat ryhmät. Hölkkäryhmän vetäjänä kirkkoherra Hans Tuominen, joka maksaa jokaisesta hölkkääjästä ja kävelijästä euron Yhteisvastuukeräykselle.

27.3. klo 15–17 Pääsiäismyyjäiset Café Pähkinässä (Lammaskuja 2 A).

25.5. Siivouspäivä Tikkurilan kirkolla (Asematie 2a) – tule myymään turhat tavarasi ja tekemään löytöjä kirpputorilla.

27.5. Yhteisvastuugolf Keimola Golfissa.

Tapahtumien tuotto käytetään keräykseen.

Lisätietoa www.kirkkovantaalla.fi/yhteisvastuu.

Lisätietoa keräyksen kohteista: yhteisvastuu.fi.

kudotaan kahvikupin ääressä. Olet tervetullut ryhmään myös ilman käsityötä, tärkeintä on yhdessäolo.

To 25.1. ryhmä on peruttu.

Seniorikahvila ma 29.1. klo 13.

Vieraina oppilaita Variasta.

Omaishoitajien tukiryhmä ti 30.1. klo 13. Vertaistukiryhmä omaistaan hoitaville tai jos kokee olevansa omaishoitaja. Ei ennakkoilmoittautumista. Leena kertoo oman muistin hoitamisesta.

Kipuryhmä ti 6.2. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville, parillisten viikkojen tiistaisin klo 15.

Miesten keskusteluryhmä to 8.2. klo 13. Aiheena elämän eri osa-alueiden ihmeet ja ilmiöt. Ryhmän tarkoituksena on saada lisää hyvinvointia arkeen. Ohjaajana Heikki.

Naisten keskusteluryhmä to 8.2. klo 13. Ohjaajana Irene, ei ennakkoilmoittautumista. Ryhmä peruttu to 25.1.

MUUALLA Toivoa naisille -ryhmä ke 7.2. klo 18–19.30. Lampirannalla, Tertunkuja 4b.

Nikkaristiapua Tarvitsetko apua kodin pienissä askareissa tai haluaisitko tulla tekijäksi mukaan?

Seurakunnan vapaaehtoiset nikkaristit auttavat kodin pikku askareissa Rekolan alueella. Heiltä voi pyytää apua esim. palovaroittimen asennukseen, lampun vaihtoon, taulujen ripustamiseen tai pihan haravointiin. Ammattimiesten töitä ei kuitenkaan tehdä. Apu on asiakkaalle maksutonta. Lisätietoja: kirkkoherranvirasto, p. 09 830 6700 ma–to klo 9–14.

Tikkurilan seurakunta Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat p. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta p. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 p. 09 830 6202 Diakonia palvelee Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651.

Sähköposti: diakonia.tikkurila@evl.fi Ajantasaiset tiedot toiminnasta ja tapahtumista www.tikkurilanseurakunta.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Auki ti, to ja pe klo 12–15, viikonloppuna tilaisuuksien mukaan.

Messu su 28.1. klo 12, Johanna Jakonen, Iina Katila. Messussa saarnaa teologiharjoittelija Niina Riihimäki.

Kynttilänpäivän messu su 4.2. klo 12, Kristiina Kartano, Terhi Viljanen, Iina Katila, Samppa Laakso. Mukana Corvus Laurencij -kuoro.

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a, p. 044 4220 480.

Avoinna arkisin ma–pe klo 7.30–21, la ja su klo 9–18.

Aulan palvelupiste auki kirkon aukioloaikoina. Suntiot: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi Lauantaiset iltakellot klo 18 soittaa kanttori joka kuukauden 1. lauantaina carillonilla käsin.

Keskiviikkokellot soivat ke klo 14.

Avoin Junnuolkkari 7–14-vuotiaille kouluviikoilla ti klo 13–16.

Taaperokahvila to 25.1., to 1.2. ja to 8.2. klo 9.30–12 yli vuoden ikäisille lapsille aikuisen kanssa.

Päivämusiikki to klo 12. To 25.1.

(Santeri Siimes, urut), to 1.2. (Brayan Jääskeläinen, urut) ja to 8.2.

(Anssi Pyykkönen, urut). Vapaa pääsy.

Kielikerho – puhumme suomea to 25.1., to 1.2. ja to 8.2. klo 14.30–16.

Kahvia ja teetä. Tied. mirja.jalo@ evl.fi, p. 040 509 7306. The language club meets on Thursdays from 13 to 14:30. We learn Finnish in a casual atmosphere.

Lähetettynä-ilta to 25.1. klo 17.30, seurakuntasali Valo. Lähetettynä illat varustavat ja rohkaisevat elämään kristittynä. Illan aiheena on ”Siunaa - kohtaa - kerro”. Päivi Peittola Kansan Raamattuseurasta kertoo rukouksen ja tavoittamisen teemoista. Illan päätteeksi iltamessu.

Iltateetä, iltapalaa ja iltamessun valmisteluja to 25.1., to 1.2. ja to 8.2. klo 18 alkaen.

Iltamessu to 25.1.,1.2. ja 8.2. klo 19.

Yhteisöllisesti toteutettava iltamessuhetki. Rukoilua, Sanaa, ehtoollista, yhteislauluja ja hiljentymistä.

Perhepäivä pe 26.1. ja 2.2. klo 9–13.

Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Klo 10 Muskarikirkkohetki. Keittolounas 4 e/perhe, leipä ja kahvi 2 e/perhe.

Vaivaton vihkitunti perjantaina pe 26.1. klo 14–15. Avoin vihkiaika paikalle tuleville pareille, jos esteettömyystodistus on mukana.

Voit myös tehdä varauksen soittamalla. Toimittajana päivystävä pappi. Ei kanttoria paikalla (ennakkoon varattaessa mahdollisuutta voi tiedustella).

Gloria! Sibelius-Akatemian kirkkomuusikoiden kuoron konsertti pe 26.1. klo 18. Kuoro esittää muun muassa Victorian, Purcellin, Mozartin, Finzin, Fougstedtin, Mäntyjär-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.1.–8.2.

K-18 sinkkuilta työikäisille sinkuille pe 2.2. klo 18–20. Päihteetön tilaisuus. Vapaa pääsy. Kahvia ja keskustelukumppaneita.

Sinkkuilta senioreille pe 2.2. klo 18–20, Toivo, 2. krs. Esteetön tila, vapaa pääsy. Kahvia ja keskustelukumppaneita. Tervetuloa uudet ja vanhat tutut.

Kynttilänpäivän messu ja Yhteisvastuukeräyksen avajaismessu su 4.2. klo 10, Annaelina Mäkilampi, Marjo Suorsa, Mari Chaulagai.

Messun jälkeen Yhteisvastuukahvit, tuotto ohjataan Yhteisvastuukeräykselle. Yhteisvastuukeräys ehkäisee tänä vuonna nuorten yksinäisyyttä ja syrjäytymistä Suomessa ja maailmalla HelsinkiMission, Suomen ev.lut seurakuntien ja Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Lähetyksen päiväpiiri ti 6.2. klo 13, kerhohuone Toivo, 2. krs.

Laulamme yhdessä-yhteislaulutilaisuus ti 6.2. klo 17. Laulattamassa Terje Kukk.

Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 7.2. klo 13, kerhohuone Rakkaus.

PIENTEN PAIKKA Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12.

Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1 Perhepäivä ma 29.1. ja ma 5.2.

Leikkiä, yhdessäoloa ja yhteispuuhaa lapsille ja aikuisille klo 9 alkaen ja klo 13 asti. Tarjolla välipala 2 e/perhe. Ei ilmoittautumista.

Kerho isille ja lapsille ti 30.1. ja 6.2. klo 17.30–19. Mukavaa yhdessäoloa ja puuhaa. Iltapala 3 e/perhe.

Naisten lenkkisauna to 8.2. klo 17.30–19.30.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 1.2. klo 17.30.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho ti 30.1. ja 6.2. klo 9.30–11. Tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule silloin kun sinulle sopii.

Ristipuron keskiviikkokerho ke 7.2. klo 13.30.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B Avoin Junnuolkkari 7–14-vuotiaille on auki kouluviikoilla to klo 13–16. Junnuolkkarissa on tarjolla välipalaa sekä osittain ohjattua tekemistä.

Perhekerho ma 29.1. ja 5.2. klo 9.30–11. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

GETTY IMAGES

ven, Nystedtin ja Daleyn musiikkia.

Vapaa pääsy.

Wieniläis- ja operettikonsertti la 27.1. klo 15, Valo-sali. Jari ja Juha Niemelä, piano ja viulu. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 27.1. ja 3.2. klo 15.

Messu englannin ja suomen kielellä su 28.1. klo 10, Susanna Rinne, Päivi Mäkinen, Samppa Laakso.

Lastenkirkko su 28.1. ja su 4.2. klo 10 messun yhteydessä Pienten paikassa. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään.

Lasten oma tuokio alkaa päivän virren jälkeen ja päättyy ehtoollisen alkaessa. Lisät. maaret.hirvensalo@evl.fi tai 050 572 2811.

Vauvakahvila ma 29.1. ja 5.2. klo 12.30–14.30. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikuinen.

Raamatunlukupiiri ma 29.1. ja ma 5.2. klo 17.30, Kokoushuone Martta, Jaakko Hyttinen.

Iltaperhekerho ma 29.1. ja ma 5.2. klo 17.30–19. Tekemistä aikuisille ja lapsille. Iltapala 3 e/perhe. Tule kerhoon, kun sinulle sopii.

Naisten Raamattupiiri ma 29.1. ja ma 5.2. klo 18, Usko, 2. krs.

Viikkomessu ti 30.1. ja ti 6.2. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa.

Sukkelat sukankutojat ti 30.1. klo 10, Vehkapolun kerhotila, Vehkapolku 10 (käynti kirkon sisäpihalta).

Tiistain yhteisölounas ti 30.1. ja ti 6.2. klo 12–13. Käynti ruokailuun Vehkapolulta kirkon sisäpihan kautta. Diakoniatyöntekijä tavattavissa ajanvarausta ja keskustelua varten.

Avoin kohtaamispaikka ke 31.1. ja ke 7.2. klo 12–15 Valo-tilassa. Kohtaamispaikassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä.

Osaksi suurempaa -taidehetket ke 31.1. ja ke 7.2. klo 18 Voima-salissa. Vangitsevana puhujana tunnetun professori Arto O. Salosen ja tohtori Saara Liljan taidehetkissä kolmena keskiviikkona Tikkurilan kirkolla aiheena ovat ihmisyyden ja osallisuuden keskeiset kysymykset.

Vapaa pääsy, mehu- ja kahvitarjoilu. Keskustelua perustavanlaatuisista kysymyksistä inspiroivat Liljan valokuvat. 31.1. teemana: Juuret ja 7.2. Luottamus.

Iiro Rantala ja Lotta Kuusisto: Rakastan! Elämänmittainen matka -musiikkiesitys pe 2.2. klo 18.

Näyttelijä - tanssija Kuusiston esittämät tekstit ovat Eeva Kilven, Timo Parvelan, Tommy Tabermannin ja Claes Anderssonin kynistä.

Tekstejä rytmittää Iiro Rantalan virtuoosinen pianismi. Liput 15 e ennakkoon Pyhän Laurin kirkon ja Tikkurilan kirkon Holvi-verkkokaupasta tai kirkon ovelta ennen konserttia.

Eroryhmästä apua vanhemmalle ja lapselle Vantaan seurakuntien perheneuvonta järjestää pienryhmän, jossa vanhempi ja lapsi pääsevät käsittelemään vanhempien eron tuomia muutoksia ja tunteita ammatillisesti ohjatun vertaistuen avulla. Keskiössä ovat lasten tunteet ja tarpeet sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen.

Ryhmä soveltuu perheille, joissa eropäätös on jo tehty ja vanhemmat ovat sopineet asumisjärjestelyistä. Mukaan voi tulla toinen vanhemmista yhdessä 7–12-vuotiaan lapsen tai lasten kanssa. Kokoontumiset ovat 27.2., 5.3., 12.3., 9.4., 16.4., 23.4. ja 7.5. klo 17–19 Tikkurilassa. Osallistuminen edellyttää sitoutumista kaikille kerroille. Tilaisuudessa on tarjolla pieni välipala. Osallistuminen ei maksa mitään.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.vantaanseurakunnat. fi/apua-ja-tukea/perheneuvonta/eroryhma Lisätietoja: perheneuvoja Terhi Lahdensalo, terhi.lahdensalo@evl.fi, p. 050 347 3812.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2 Elävän veden virta -rukouspiiri ma 29.1. klo 17.30.

Perhekerho ti 30.1 ja 6.2. klo 9.30–11. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

MUUALLA Lähde lipaskerääjäksi tai lahjoita Yhteisvastuukeräykseen. Järjestämme seurakunnassamme Yhteisvastuun lipaskeräyksen 5–9.2. klo 10–20 välillä ja 25.2. klo 10–18.

Meillä on tarve kerääjistä. Jos sinulla on mahdollisuus lahjoittaa aikaasi tunnin tai pari, ilmoittaudu seurakuntaamme vapaaehtoiseksi lipaskerääjäksi ja tule mukaan tekemään hyvää. Voit ilmoittautua tehtävään Mari Chaulagaille p. 050 4147234 mari.chaulagai@evl.fi.

Vuonna 2024 Yhteisvastuu auttaa yksinäisiä nuoria tarjoamalla kriisi- ja keskusteluapua ympäri Suomen ja mahdollistaa koulunkäyntiä sekä ammatillista koulutusta maailman katastrofialueilla.

Avun vievät perille HelsinkiMissio, Suomen ev.lut kirkon seurakunnat ja Kirkon Ulkomaanapu. Voit lahjoittaa keräykseen MobilePaylla numeroon 72174 tai osoitteessa

www.yhteisvastuu.fi/tikkurila.

Seurakunnan vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita Kaarinalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä porakone pelota, ota rohkeasti yhteyttä!

Tied. diakonissa hanna.raunu@evl. fi p. 050 384 8481.

VERKOSSA Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret.hirvensalo@ evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet.

Lasten ja perheiden uutiskirjeen voi tilata osoitteesta tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä. Huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoi-

ta ja tekemistä nuorten kanssa kotona.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Rajatorpantie 8 Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: ti klo 9–11 Kivistön kirkko: ti klo 13–15.

Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p.

050 357 7736, 050 407 1176.

Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi.

Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Seniorikerho torstaisin klo 13.30.

1.2. Nataša Stambej: Elämä Sloveniassa. 8.2. Marja Liisa Toivanen: Vapaaehtoiset maahanmuuttajien tukena.

Myyrmäen kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.30. Käynti Kilterinkaaren ovesta.

Kirkkoravintola Voimala pe 26.1. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi). Pöytiintarjoilu.

Messu su 28.1. klo 10. Papit Tuula Paasivirta, Iiro Salminen, kanttori Ritva Holma. Tuula Paasivirran lähtömessu. Kirkkokahvit. Messu myös striimataan.

Evankeliumin ilo innostaa – Kylväjän lähetysiltapäivä su 28.1. klo 12–13.30. Etiopian lähettiveteraani Ritva Olkkola-Pääkkönen: Rikas lähetyselämäni. Osa Kylväjä 50 -juhlavuotta.

Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18.

Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 29.1. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä.

Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, ½ t. meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t.

Miesten raamattupiiri ti 30.1. klo 18.30.

Olotilakahvila keskiviikkoisin klo 11–13.

Messu su 4.2. klo 10. Yhteisvastuukeräyksen avausmessu ja soppalounas. Papit Tiina László, Hans Tuominen, kanttori Mari-Annika Heikkilä.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2023 9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.1.–8.2.

Siioninvirsiseurat su 4.2. klo 14.

Friends’ Cafe su 4.2. klo 15–18.

Kynttilänpäivä Suomessa. Keskustellaan suomeksi ja englanniksi.

Mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin eri maista. Lastenhoito

Elämänkaari HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Aapo Pekka Johannes Ahlberg, Elmeri Eino Hissa, Eevi Kaarina Jaalivaara, Anton Einar Valentin Kapiainen, Isabella Sole Amilja Kari-Tulivirta, Väinö Verneri Kalervo Katajisto, Jaro Tapio Kinnari, Elli Kaarina Leno, Oliver Hugo Mannonen, Nuutti Olavi Mäkelä, Lucas Lionel Leonard Pulkki, Mikaela Melina Singh, Alex Markku Kasperi Tallqvist, Lumi Emilie von Hoffmann.

Hautaan siunattu Paavo Sakarias Raatila 98 v, Alli Marjatta Joensuu 95 v, Erkki Elias Hyytiäinen 92 v, Anna Liisa Keränen 92 v, Helena Nieminen 88 v, Meeri Marjatta Hietanen 86 v, Martti Johannes Koskela 85 v, Olga Kirsti Tolmunen 85 v, Aune Eeva Elina Tuomi 84 v, Vuokko Anna-Liisa Koho 82 v, Marja-Liisa Mäkelä 82 v, Sirpa Ainut Mutanen 80 v, Stig Göran Hietala 79 v, Solveig Björnhild Christina Rimmi 79 v, Raila Marjatta Talsi 79 v, Sylvi Marjatta Tiainen 79 v, Martti Olavi Granström 77 v, Pentti Olavi Paju 77 v, Sirkka Annikki MikkolaTakala 75 v, Jukka Mauno Räsänen 75 v, Pedro Heikki Kalevi Hietanen 74 v, Eyla Andrianova 70 v, Kalevi Veeli Antero Laitinen 70 v, Anne Marketta Pietiläinen 62 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Divine Aino Esmeralda Kabwe, Loraine Lily Kaarina Kabwe, Adalia Helmi Ellen Lehtinen, Eden Bea Elviira Lehtinen, Alva Adelia Myllärinen, Eemil Mauno Juhani Natunen, Valtteri Johannes Ortela, Neo Pekka Paarnio, Nolan Jarmo Artturi Salo, Eliel Viljami Taanila, Emilia Katriina Vaaltola.

Hautaan siunattu Veikko Johannes Lamberg 93 v, Inga-Lill Taipola 92 v, Taimi

10 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2023

järjestetty.

Toivoa naisille ma 5.2. klo 13.

Rukouspiiri tukee Sansan medialähetystyötä.

Raamattupiiri ma 5.2. klo 13. Järj.

Vantaan kristilliset eläkeläiset.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 5.2. klo 17.30.

Raamatun ja lähetyksen äärellä ke 7.2. klo 17.30. Past. Ilkka Rytilahti: Jumalan kosketus. Kansanlähetyksen lähetysilta. Alustus, raamat-

tuopetus, keskustelua ja rukousta.

Tarjoilu alk. klo 17.

Sururyhmä ke 28.2., 6.3., 13.3., 20.3. ja 3.4. klo 17–18.30. Sinulle, joka kannat surua läheisen ihmisen kuoleman vuoksi. Mahdollisuus

Hokkanen 91 v, Ulla-Maija Katajamäki 89 v, Ritva Kaarina Nikkilä 87 v, Arvo Korte 86 v, Liisa Kaisa Helena Salmi 85 v, Anna-Liisa Johansson 83 v, Esko Juhani Jokinen 82 v, Taisto Heikki Kärenaho 81 v, Marja Kyllikki Engman 78 v, Leena Tuulikki Torkko 76 v, Sirkka Tuulikki Hyytiäinen 73 v, Urpo Johannes Hautala 64 v, Jari Lahdenperä 61 v, Marjut Elisa Tuukkanen 59 v, Marju Annikki Ström 57 v.

Hautamäki 82 v, Anneli Kristiina Sirola 73 v, Satu Ilta Unelma Linna 89 v, Leena Marjatta Ylikarjula 79 v.

Alex Mikael Korhonen 17 v, Rosa Lahtinen 95 v, Rauno Tapani Lindborg 91 v, Vieno Hellen Pekkanen 89 v, Jaakko Olavi Tiainen 87 v, Anniina Nieminen 83 v, Maija Liisa Kaarina Varanka 82 v, Sanna Susanna Laitila 79 v, Risto Tapio Lipponen 62 v, Anita Ingegärd Kotimäki 94 v, Väinö Tuomas Pitkä 90 v, Teuvo Kustaa Pernu 88 v, Anniina Nieminen 83 v, Yrjö Nikolai Säilynoja 78 v, Risto Tapio Lipponen 62 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Amelie Saga Mimosa Hakala, Saimi Sofia Niemi, Eeli Simo Juhani Purmonen, Netta Isabella Hoffrén, Alisa Vivian Kero.

Avioliittoon kuulutettu Sirja Maarit Mäkelä ja Jan Erik Hopponen.

Hautaan siunattu Ritva Marjatta Rapo 85 v, Teuvo Kalevi Veijala 82 v, Sirkka Liisa Säilynoja 80 v, Irma Orvokki Angelin-Blom 80 v, Veikko Eino Aatos Joki 80 v, Seija Hellevi Kivelä 79 v, Marja-Leena Lehmus 76 v, Riitta Irmeli Mäntylä 74 v, Mauri Olavi Turunen 67 v, Esa Antti Tapani Leppänen 63 v, Tony Rainer Kivistö 63 v, Markku Olavi Lähteenlahti 61 v, Ari Tapio Rahikainen 58 v, Heimo Helmeri Ahonen 57 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Sanni Viola Haapakoski, Tytti Johanna Eini Kontio, Edith Ellen Beatrice Nygård, Hiski Matias Hiekkavirta, Eerik Eljas Johannes Salmi, Nooa Santeri Ylikarjula.

Hautaan siunattu Eija Salme Marjatta Virtanen 72 v, Kaija Tellervo Karttunen 85 v, Kalevi Anselmi Manninen 94 v, Pentti Armas Rönkä 76 v, Kauko Matias Kauppinen 78 v, Mauno Henrikki Ruotsalainen 77 v, Hilkka Annikki Saukkola 91 v, Viljo Henrikki Virkki 84 v, Seppo Antero Parkkinen 78 v, Erkki Eino

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Dominic Ayodeji Fatore, Joel Antero Daniel Hankilanoja, Nenna Orvokki Henttonen, Lilja Talvikki Kankkunen, Ella Lydia Keskinen, Lukas Karl Aleksanteri Kjelin, Mattias Uljas Juhani Näsänen, Viljo Juhani Roininen, Evan Oscar Virolainen, Nooa Toivo Eliel Väänänen, Jalo Esa Pekka Kovasiipi, Theo Julius Mikkola, Daniel Topi Matteo Pärssinen, Rasmus Tapani Korkea-aho, Anton Eemeli Purhonen, Tarmo Eelis Antero Romppainen, Otso Olavi Naakanpoika Teikari, Teemu Eljas Mikael Lankinen, Stella Iina Helena Sulander, Stella Sofia Tenhunen, Wille Axel Allan Tikkanen, Taika Tellervo Haverinen-Mottaghi, Vanessa Julia Ihaksinen, Eeva Anita Kolehmainen, Eeva Anita Latvasalo, Lilian Ilona Tuomi, Ada Minea Währn, Bea Olivia Währn, Saga Isla Helena Ivonen, Minea Saga Amelie Lehtinen, Eliel Ilmari Kaspian Pellava, Fiona Karoliina Pietarinen, Hilla Karolina Sinisalo, Iivo Veikko Juhani Sten.

Hautaan siunattu Eila Sinikka Kuupakko 88 v, Tauno Kalevi Korhonen 86 v, Antti Kaarlo Juhani Pilkama 84 v, Taina Helena Sarivaara 80 v, Jarmo Kalevi Lintunen 75 v, Pinja Matilda Puurunen 6 kk, Taimi Sisko Kaarina Suontakanen 87 v, Tuula Aulikki Kleemola 81 v, Virpi Helena Outinen 57 v, Kirsti Mirjami Koho 92 v, Osmo Matias Isoviita 87 v, Kaarlo Eero Johannes Lavola 83 v, Sirkka Liisa Syrjälä 79 v, Minna Kristiina Vaittinen 56 v, Veikko Johannes Heikkilä 82 v, Heikki Sakari Aura 76 v, Rauha Emilia Kuortti 88 v, Pirkko Kaarina Martikainen 86 v, Jouko Tapio Pesu 77 v, Kalevi Henrik Rissanen 73 v, Maarit Anneli Väisänen 56 v,

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Josefina Helena Partanen, Jade Cecilia Kaasinen, Noel Markus Nurminen, Viivi Linnea Helena Vasama, Josefiina Ellen Eronen, Adrian Tino Emilio Nyman, Erik Atlas Arvi Oliver Nordman, Emil Visa Ola Karjalainen, Valle Verneri Teittinen, Noel Oscar Johansson, Leo Pekka Olavi Vuorilehto, Pihla Olivia Vuorilehto, Urho Artturi Taavela, Lili Elisabeth Kristiina Stenman, Venni Aarre Viljami Keinänen, Eino Juhani Kristian Aura, Eevi Mikaela Neuvonen, Arvi Juho Armas Petäjä, Carlo Joseph Jõe, Väinö Mikael Ahlfors, Janne Petteri Helin, Viviana Susanna Rosita Rodriguez, Romeo Erik Illman, Lenni Jonathan Karjalainen, Milana Tuulia Berggren, Noel Helmer Johannes Anttila, Olivia Aurora Tuulia Mäntylä, Lilian Elsa Vilhelmiina Bärlund.

keskustella, jakaa kokemuksia toisten surevien kanssa, muistella edesmennyttä läheistä ja etsiä lohtua uuteen elämäntilanteeseen.

Läheisen kuolemasta on hyvä olla kulunut ainakin muutama kuukau-

Hautaan siunattu Unto Olavi Emil Kyyrö 96 v, Eine Marita Wikström 89 v, Kauko Ensio Lahti 87 v, Varpu Hellevi Lesch 83 v, Anneli Kaarina Henttinen 82 v, Jarmo Uolevi Korpela 81 v, Petri Antero Setälä 58 v, Taimi Annikki Lintumaa 95 v, Kalervo Aulis Ikonen 83 v, Reino Antero Myllykangas 77 v, Jorma Ensio Tolvanen 77 v, Airi Minerva Aulikki Häkkinen 93 v, Kaija Helena Ryyti 92 v, Tuula Irmeli Vartiainen 78 v, Inger Torborg Ring 75 v, Heikki Jalmari Strandman 75 v, Heikki Ilari Hansson 74 v, Asta Orvokki Hirvonen 74 v, Hertta Vilhelmiina Riento 88 v, Toivo Sakari Kivioja 88 v, Reijo Anttoni Lehtonen 85 v, Sami Ensio Nissinen 55 v, TiiuMaria Eleonoora Oikarinen 35 v, Eila Inkeri Myllylä 93 v, Seppo Kalevi Höri 87 v, Pertti Ensio Mäkinen 84 v, Kari Tapani Hannula 82 v, Wilma Julia Friström 22 v, Jere Oskari Sällinen 19 v, Osmo Keijo Allan Kaskinen 90 v, Inger Terttu Anita Rinne 88 v, Leila Annikki Pulkkinen 87 v, Reijo Kalevi Hynninen 85 v, Seppo Tapani Manner 75 v, Martta Liisa Kolehmainen 90 v, Kaija Marja Sinikka Jumppanen 80 v, EevaLiisa Kaukonen 77 v, Marja-Liisa Ljungqvist 74 v, Kirsti Anneli Savolainen 73 v, Marko Tapio Pitkänen 52 v, Sanja Anniina Kimmontytär Rahnasto 37 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döpta Alice Elli Alexandra Kainulainen, Madeleine Caroline Lindholm, Alvar Onni August Penttilä, Axel Mauno William Penttilä.

Avlidna Jarl Erik Bergström, Gretel Ingegerd Björkman, Bengt Ingmar Johansson, Walter Harald Juslin, Kersti-Britt Maria Anneli Kojo, Solveig Christina Lindgren, Bo Erik Lindroos, Silja Marita Lindroos, Arvo Närhi, Nina Helena Anneli Sirenius, Birgitta Vendelin, Vieno Kyllikki Åvall.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.1.–8.2.

si. Ohj. seurakunnan työntekijöitä.

Maksuton, ei edellytä kirkkoon kuulumista. Tied. ja ilm. Tiina László, tiina.laszlo@evl.fi, p. 050 326 2631.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Lasten Kastehelmi torstaisin klo 16.30 kuoro kirkkosalissa, klo 17.30 minikuoro kerhotilassa. Lauletaan ja kehitetään laulutaitoja, opitaan musiikista ja soitetaan mm. kanteleella ja ukulelella. Tied. kanttori Mari-Annika Heikkilä p. 044 422 0407.

Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.

Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30. 31.1. Nataša Stambej: Elämä Sloveniassa. 7.2. Auli Kekoni: Yhteisvastuukeräys.

Iltaperhekahvila keskiviikkoisin klo 18–19.30.

Vaatevaraston avoimet ovet to 1.2. klo 9.30–11.30. Voit tuoda ja hakea ehjiä ja puhtaita aikuisten ja lasten vaatteita. Maksuton. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan aina kirkon ollessa auki. Varmimmin vahtimestari paikalla ma–ke klo 9–15. Vaatteiden tuomisesta ei tarvitse sopia etukäteen.

Viittomakielinen messu su 4.2. klo 13.

Kivistön rukouspiiri ti 6.2. klo 17.30.

Kivistön raamattupiiri ti 6.2. klo 18.30.

Miesten takkailta ke 7.2. klo 18–20.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Aamurukouspiiri torstaisin klo 8.15.

Seniorikerho torstaisin klo 13. 1.2.

Marja Liisa Toivanen: Vapaaehtoiset maahanmuuttajien tukena. 8.2.

Auli Kekoni: Yhteisvastuukeräys.

Olotilakahvila maanantaisin klo 11–13.

Raamattupiiri ti 30.1. klo 13.

Martinlaakson korttelikerho keskiviikkoisin klo 13.

Martinlaakson lähetyspiiri ti 6.2. klo 19. Suntio Mika Kukkola: Miten tulin seurakuntaan töihin ja mitä ajattelen lähetystyöstä. Tukee oman seurakunnan nimettyjä kohteita Suomen Lähetysseuran kautta.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10. 31.1. Nataša Stambej: Elämä Sloveniassa. 7.2. Auli Kekoni: Yhteisvastuukeräys.

Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.

PATOTIE 2 KERHOTILA Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11.

Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

MUUALLA Olotilakahvila Kivistö tiistaisin klo 11–13 Asukastila Rubiini, Rubiinikehä 2b.

Kotiraamattupiiri ke 7.2. klo 15–16 Halmeilla, Louhelantie 1 G 93.

Keikka-apu-päivystys tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-vuotiaiden Länsi-Vantaalla asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Esim. auttamista asioilla kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, apua lomakkeiden täyttämisessä tai ulkoilukaverina. Yhteistyössä Hämeenkylän seurakunnan, Keravan ja Vantaan hyvinvointialueen sekä Punaisen Ristin LänsiVantaan osaston kanssa.

Nikkaristipäivystys keskiviikkoisin klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua pienissä kodin sisä- tai ulkotöissä iän tai liikkumishaasteiden vuoksi? Hyllyjen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, joiden apu on asiakkaalle maksutonta. Ammattiihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt) emme voi tehdä. Nikkaristit toimivat Vantaankosken seurakunnan alueella (Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaanlaakso ja Kivistön suuralue).

Hiljaisuuden retriitti ”Pyhä yksinkertaisuus” 2.–4.2. Snoanin leirikeskus, Lappohja. Sydäntalven keskellä, paastonajan lähestyessä perinteinen viikonloppuretriitti Suomen vanhimmassa retriittitalossa. Ohj. Lauri Maarala ja Kari Koivula. Hinta 180 e sis. täysihoito, 1h huone, bussikuljetukset Vantaalta Lappohjaan ja takaisin. Ilm. ks. vantaankoskenseurakunta.fi.

Seurakuntamatka Kilimanjaron rinteille 21.–30.9. Tutustumme Moshin kaupunkiin, alueen seurakuntaelämään, Kilimanjaron alueella sijaitsevaan luostariin, tapaamme masai-heimon jäseniä ja heidän seurakuntaansa. Mahdollisuus harjoittaa hiljaisuuden retriittiä ja tehdä retki Arushan kansallispuistoon. Matka vaatii toteutuakseen 15 matkustajaa.

Mukana pastorit Mark Saba ja Marko Heusala. Hinta 1390 e + lennot hankittava itse omakustanteisesti + 190 e vapaaehtoinen kansallispuistoretki. Ilm. ja tied.

31.5. menn. matkanjärjestäjä Matkatoimisto Monsuuni/Marko Heusala, mheusala@hotmail.com, p. 040 569 2482. Tarkempi ohjelma ks. vantaankoskenseurakunta.fi.

VERKOSSA

FOLKHÄLSANHUSET

Messu su 28.1. klo 10. Papit Tuula Paasivirta, Iiro Salminen, kanttori Ritva Holma. Tuula Paasivirran lähtömessu.

Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena.

Vallmov.28 Veckomässa 2.2 kl. 14.

ÖVRIGT Torsdagsstark! Träningsgrupp för kvinnor i Dickursby idrottshall torsdagar kl. 11. Västra Vitbäcksvägen 50. Anmälningar till Heidi Salminen, 050 330 1828.

Snoanissa 2.–4.2. Lappohjassa.

Omaan elämään suostuminen – Marianpäivän retriitti Hirvijärven kurssikeskuksessa 15.–17.3. Riihimäellä.

Retriitti pääsiäisen valossa – mahdollisuus maalata ja osallistua lempeisiin kehollisiin tuokioihin Sääksin leirikeskuksessa 12.– 14.4. Kiljavalla.

Tervetuloa hiljentymään hiljaisuuden retriitteihin! Hinta 180 e sisältää ohjelman, täyshoidon ja matkat. Tied. Ja lisätiedot tarja. korpela@evl.fi tai verkkosivuiltamme www.vantaanseurakunnat.fi/ tapahtumat.

PERHENEUVONTA

Vanda svenska församling

Apua ja tukea

Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning via tidsbeställning

Perheneuvonta: Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 helena.karvinen@evl.fi

HELSINGE KYRKA S:T LARS Kyrkov. 45 Högmässa sö 28.1 kl. 10 Anu Paavola, Eva Ahl-Waris och Anders Ekberg.

Högmässa sö 4.2 kl. 10 Eva AhlWaris och Anders Ekberg.

DICKURSBY KYRKA Stationsv. 12a Musiklek fre 26.1 och 2.2 kl. 10–11.

Sångstund för alla ons 31.1 och 7.2 kl. 18–19.

Ungdomskväll ons 31.1 och 7.2 kl.

18–20.

HÅKANSBÖLE KYRKA Håkansbölev.48 Sottungsby–Håkansböle pensionärskrets to 25.1 kl. 13–14.30.

VIITTOMAKIELISILLE Perhekerho pe 26.1. klo 9.30–12 Malmin varustamo, Pekanraitti 16, Helsinki.

Vaku ry:n seniorikerho ma 29.1. klo 12–15 Tikkurilan kirkko, Asematie 12 a. Teemana ikäihmisten palvelut Vantaalla. Vierailijana Elina Sarkkinen.

Viittomakielinen messu su 4.2.

Kivistön kirkko, Laavatie 2.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 6.2. klo 11.30. Tikkurilan kirkko, Asematie 12 A. Viikkomessu sekä yhteisöllinen lounas ja yhdessäoloa.

Perhekerho pe 9.2. klo 9.30–12 Malmin varustamo, Pekanraitti 16, Helsinki.

MARTINRISTI

HILJAISUUDEN RETRIITIT – KEVÄT 2024

Mårtensdalsst. 7 Familjecafé ti 30.1 kl. 10–11.

Träffpunkt ti 30.1 kl. 11–12.30

Pyhä yksinkertaisuus – perinteinen hiljaisuuden retriitti paastonajan alkaessa retriittikeskus

Vanhemman ja lapsen yhteinen eroryhmä Perheiden maksuton eroryhmä toiselle vanhemmalle yhdessä 7–12-v. lapsen tai lasten kanssa tiistaisin 27.2., 5.3., 12.3., 9.4., 16.4., 23.4. ja 7.5. kello 17–19.

Os. Kultarikontie 1 A 2. krs, Vantaa.

Perheiden eroryhmässä sekä vanhempi että lapsi pääsevät käsittelemään eron tuomia muutoksia ja tunteita ammatillisesti ohjatun vertaistuen avulla. Keskiössä ovat lasten tunteet ja tarpeet sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen.

Lue lisää ja ilmoittaudu: www. vantaanseurakunnat.fi/apua-jatukea/perheneuvonta/eroryhma.

Lisätietoja perheneuvoja Terhi Lahdensalo, terhi.lahdensalo@evl. fi, p. 050 347 3812.

International Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20 в церкви Länsimäki (Kerokuja 9). Приглашаем русскоязычных жителей Вантаа для беседы и изучения Библии в дружеском общении с чаепитием.

Friends’ Cafe Sun 4th Feb 3–6 PM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Candlemas in Finland. A gathering to discuss in English and in Finnish. A chance to get to know new people from different countries. Childcare available.

International Friendship-choir practises at Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heikkilä, p. 044 422 0407.

Holy Mass in English and Finnish Sun 28 Jan at 10 AM at Tikkurila Church, Asematie 12a. Susanna Rinne, Päivi Mäkinen, Samppa Laakso.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2023 11

KIRKOISSA SOI 25.1.–8.2.

Musiikkia Vantaalla Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Santeri Siimes, urut. Vapaa pääsy.

PERJANTAI 26.1.

Gloria! Sibelius-Akatemian kirkkomuusikoiden kuoron konsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Kuoro esittää muun muassa Victorian, Purcellin, Mozartin, Finzin, Fougstedtin, Mäntyjärven, Nystedtin ja Daleyn musiikkia.

Vapaa pääsy.

LAUANTAI 27.1.

Tommy Tabermannin ja Claes Anderssonin kynistä. Tekstejä rytmittää Iiro Rantalan virtuoosinen pianismi. Liput 15 e ennakkoon Pyhän Laurin kirkon ja Tikkurilan kirkon Holvi-verkkokaupasta tai kirkon ovelta ennen konserttia.

SUNNUNTAI 4.2.

Kaipaava – Kamarikuoro Aménten ja Prima Vista -kuoron yhteiskonsertti klo 16 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Aménte-kuoroa johtaa Riikka Heinzmann, Prima Vistaa Airi Saloniemi.

Wieniläis- ja operettikonsertti klo 15 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a, Valo-sali. Jari ja Juha Niemelä, piano ja viulu. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

KESKIVIIKKO 7.2.

TORSTAI 1.2.

Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Anssi Pyykkönen, urut. Vapaa pääsy.

Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Brayan Jääskeläinen, urut. Vapaa pääsy.

JARI KIVELÄ

TORSTAI 25.1.

Vantaan Pelimannien päiväkonsertti klo 13 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Vapaa pääsy.

TORSTAI 8.2.

PERJANTAI 2.2.

Iiro Rantala ja Lotta Kuusisto: Rakastan! Elämänmittainen matka -musiikkiesitys klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Näyttelijätanssija Kuusiston esittämät tekstit ovat Eeva Kilven, Timo Parvelan,

Elämänmittainen matka on aviopari Iiro Rantalan ja Lotta Kuusiston musiikkiesityksen aiheena. Tapahtuma on perjantaina 2.2. kello 18 Tikkurilan kirkossa. Liput maksavat 15 euroa.

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa Torstaina 1.2.

tyä kirkonpenkkiin oman tyynyn ja peiton kanssa. Oma tyyny mukaan! Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Pursio. Liput 33,60/28,10/17,60 e lippu.fi.

Sunnuntaina 4.2.

Pietari Brahen luuttukirja – suosikkisävelmiä 1600-luvun hoveista klo 19 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Ensemble Nylandia solisteineen.

Aurore – Helsingin renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e aurore.fi/liput, Lippupisteestä ja ovelta.

Mustarastas-yhtye 30 vuotta – konsertti klo 19 Espoossa Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Folk-yhtye Mustarastas: Susanna Eronen, laulu ja tinapillit, Laura Airola, viulu ja nyckelharpa, Kerttu Terri, haitari, Tiro Rohkimainen, basso, Aki Hauru, mandoliini, kitara ja irlantilainen buzuki, Kari Haapala, kitara ja laulu. Vapaa pääsy.

Mustarastas-yhtyeen 30-vuotiskiertueen konsertti klo 19 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12.

Folk-yhtye Mustarastas: Susanna Eronen, laulu ja tinapillit, Laura Airola, viulu ja nyckelharpa, Kerttu Terri, haitari, Tiro Rohkimainen, basso, Aki Hauru, mandoliini, kitara ja irlantilainen buzuki, Kari Haapala, kitara ja laulu. Julkaistaan Siluetti-levy. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Vanhat nuorten veisut -yhteislaulutilaisuus bändin säestyksellä klo 16 Espoossa Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Voit lähettää laulutoiveita tammikuun aikana: liisa.malkamaki@evl.fi.

Vapaa pääsy. Kolehti Yhteisvastuulle.

Lauantaina 3.2.

Torstaina 8.2.

Eräänä talvi-iltana -tuutulaulukonsertti klo 18 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Lauluyhtye Sonus, johtaa Hanna Helasterä. Anne Margit Perttola, lausunta; Ritva-Leena Tuuli, pianosäestys; Minna Koskela, pianosoolo; Sanna Helasterä, huilu. Konsertissa voit vaikka käper-

Sisko, riennä kanssani rantaan! – naisäänet keskiajan rakkauslauluissa klo 19 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Amor Céu -yhtye keskiaikaisin soittimin. Aurore – Helsingin renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e aurore.fi/liput, Lippupisteestä ja ovelta.

Perjantaina 9.2.

Folk-yhtye Mustarastas konsertoi 30-vuotiskiertueellaan 1.2. Helsingissä Huopalahden kirkossa ja 9.2. Espoossa Leppävaaran kirkossa.

Haydn: Luominen klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Luomiskertomus maan ja valon luomisesta ensim-

mäiseen päivään paratiisissa.

Helsingin filharmoninen kuoro ja Haydn Ensemble, solisteina Silja Aalto, Dan Karlström ja Tuomas

Lisää musiikki- ja muita tapahtumavinkkejä verkossa: menohaku.kirkkojakaupunki.fi