Kirkko ja kaupunki 2024 02 Espoo by Kirkko ja kaupunki

8.2.2024 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Onnen arvoitus – näin vastaavat Harvardin tutkijat ja keskiajan mystikot s. 12 Paasto muistuttaa ruoan arvosta s. 20

KURINALAINEN

MARISKA

Kurittomasta punkkarista kasvoi tiukka treenaaja ja vanhojen viisauksien vaalija s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Merkityksellinen kirkko kasvaa

Minun neuvoni on, että älä kysele miksi tai pitäisiköhän, vaan nauti jäätelöstäsi niin kauan kuin se on lautasellasi.

HELSINGIN AGRICOLAN KIRKKO oli viikko sitten tiistaiaamuna tupaten täynnä. Tällä kertaa se johtui siitä, että paikalla oli noin 800 Helsingin seurakuntien työntekijää pohtimassa uutta yhteistä strategiaansa. Strategioilla on usein taipumus valmistua, ja päätyä sitten unholaan. Mitä jos tällä kertaa kävisikin toisin? Voisivatko kirkon silloin täyttää kaupunkilaiset? Seurakunnissa on jo pitkään käytännössä alistuttu siihen, että niiden jäsenmäärä laskee. Siihen on järkevän taloudenhoidon nimissä reagoitu vähentämällä rakennuksia ja työntekijöitä. Tulevaisuutta on katsottu varautuen vielä pahempaan ja haluttu turvata se, että tulevilla sukupolvilla olisi kirkossa yhä jonkinlaiset toimintamahdollisuudet. Mutta onnistuuko tämä, jos katse on vain säästöissä ja varautumisessa? OLISIKO KOKO KRISTILLISTÄ kirkkoa, jos ensimmäiset Jeesuksen seuraajat olisivat ajatelleet samoin? Piilottaneet saamansa talentin sen sijaan, että tarttuivat Jeesuksen tarjoamaan visioon ”menkää ja tehkää”. Helsingin seurakunnat tähtäävät seuraavan neljän vuoden aikana kasvuun eivätkä näivettymiseen. Ne haluavat olla jäsenilleen ja laajemmin kaupunkilaisille entistä merkityksellisempi kristillinen yhteisö, jossa on tilaa tulla, olla ja toimia. Yhteisö, joka tuo toivoa niin sanoin kuin teoin. Seurakunnat haluavat rakentaa monikielisiä hengellisiä yhteisöjä. Ne haluavat, et-

tä seurakuntien jäsenmäärältään suurin ikäryhmä eli 15–29-vuotiaat tulevat kohdatuiksi, ymmärretyiksi ja apua tarvitessaan myös autetuiksi. Lisäksi ne haluavat tarjota kaupunkilaisille tilaisuuksia osallistua hyvän tekemiseen ja vahvistaa siksi kumppanuusverkostojaan.

YHDYSVALTALAINEN NÄYTELMÄKIRJAILIJA THORNTON WILDER (1897–1975)

Tänään

SAMANTAPAISIA AJATUKSIA on myös Espoon, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntien tavoitteissa. Pyyhettä ei ole heitetty kehään eikä pidäkään heittää. Nyt tarvitaan sitä, että ryhdytään sanoista tekoihin. Ei Jeesus kehottanut seuraajiaan pelkäämään pahinta vaan lähtemään ulos maailmaan. Mitä varten? Tuomaan ihmisille toivoa, puolustamaan heikkoja, auttamaan ja tukemaan sekä kertomaan kaikille siitä, että armo ja rakkaus ovat vihaa ja välinpitämättömyyttä suurempia voimia. Jos näin tapahtuu, kirkko on merkityksellinen, ja vain merkityksellinen yhteisö voi kasvaa.

Tiedostan, etten ole täällä ikuisesti. Se saa jäljellä olevan ajan tuntumaan entistä merkityksellisemmältä. NÄYTTELIJÄ JA LAULAJA RITVA OKSANEN VIVA-LEHDESSÄ 2/2024

PAULI JUUSELA

päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Iankaikkisesti Minä oivalsin, ettei ihmisellä ole muuta onnea kuin iloita ja nauttia elämän hyvyydestä.

”

VANHAN TESTAMENTIN SAARNAAJAN KIRJA 3:12

PYYHETTÄ EI OLE HEITETTY KEHÄÄN EIKÄ PIDÄKÄÄN HEITTÄÄ.

Kirkko ja kaupunki

8.2.2024 KANNEN KUVA: KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Haluan nyt heti pistää sormeni naulanreikiisi ja käteni kylkeesi. Ei ole aikoihin kuulunut sieltäpäin mitään, vaikka kädet ristissä pyydän apua. Missä olet? Vai oletko?

ESKO JÄMSÄ Seuraava lehti ilmestyy 22.2.

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Pitää aina mukautua siihen työhön, mitä tekee ”

Uuden Musiikin Kilpailuun osallistuvan Cyan Kicks -yhtyeen basisti Leevi Erkkilä on joutunut monta kertaa selittämään, mikä on suntio.

Cyan Kicks -yhtyeen basisti Leevi Erkkilä, 29, miten sinusta tuli soittaja? – Innostuin ala-asteen loppupuolella basson soittamisesta ja aloin käydä soittotunneilla. Yläasteen kävin Kruununhaan musiikkiluokalla. Aloitin myös klassisen kitaran soiton ja kävin tunneilla seitsemän vuotta, mutta bändihommat alkoivat kiinnostaa enemmän. – Sibelius-lukiossa ollessani aloin soittaa bassoa erilaisissa kokoonpanoissa. Tietysti koulussakin oli paljon esiintymisiä. Lukion jälkeen menin Pop & Jazz Konservatorioon. Siellä tapasin nykyisen bändini kitaristi-tuottajan Niila Perkkiön ja rumpalin Pietari Reijosen.

Kuinka Cyan Kicks -yhtye sai alkunsa ja mitä siitä seurasi? – Niilalla ja laulaja Susanna Alexandralla oli bändi, mutta se hajosi. He pyysivät minua ja Pietaria uuteen kokoonpanoon loppukesästä 2016. Siitä lähtien Cyan Kicks on toiminut nykyisellä kokoonpanolla. Esittämämme musiikki on modernia rockia, mutta tykkäämme sekoitella eri musiikkityylejä. – Vuonna 2022 osallistuimme Uuden Musiikin Kilpailuun ja tulimme toiseksi. Samana vuonna olimme Sunrise Avenuen jäähyväiskiertueen lämppärinä Saksassa. Viime vuonna meillä oli Saksassa kahdeksan omaa keikkaa. Olimme myös viisi viikkoa lämppäämässä ruotsalaista Smash Into Pieces -bändiä Euroopan-kiertueella. Olemme esiintyneet muun muassa Ruisrockissa, Ilosaarirockissa ja Qstock-festivaaleilla.

Bändinne osallistuu toista kertaa Uuden Musiikin Kilpailuun (UMK). Mitä on mielessäsi ennen revanssia? – Toinen sija UMK:ssa oli hieno suoritus. Mutta silti jäi kaivelemaan, että olisi ollut siistiä voittaa. Kaikissa

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

bändin jäsenissä jäi hautumaan ajatus, että jos tulee sopiva hetki ja oikea biisi, haemme kilpailuun uudestaan. Viime vuonna se tuli. Haimme ja pääsimme mukaan. – Niila ja Susanna säveltävät biisimme. Tämän vuoden Dancing With Demons -kappaletta ovat heidän lisäkseen olleet työstämässä biisintekijät Elize Ryd ja Sara Ryan Ruotsista ja brittiläinen Dan Lancaster. UMK-biisimme edustaa musiikkityyliämme tosi kivasti. Siinä yhdistyy paljon kaikkea sitä, mitä meidän musiikkimme on.

Työskentelet myös suntiona. Miten päädyit niihin hommiin? – Suoritin aikanaan siviilipalveluksen Cantores Minores -kuoron toimistossa. Siihen kuului myös suntion töitä Helsingin tuomiokirkossa. Parina kesänä olin siellä turistityössä. Valmistuttuani konservatoriosta hain tuttuun paikkaan, ja 2017 aloitin suntion työt tuomiokirkkoseurakunnassa, jossa teen edelleen töitä. Olen tuntisuntio eli voin sopia suntiovuorot musiikkihommien mukaan. – Suntion ammattiin kuuluu paljon näkymätöntä työtä. Olenkin monta kertaa joutunut selittämään ihmisille, mikä suntio on. Suntio ei ole framilla, mutta soittajana olen lavalla kaikkien katseiden alla. Esiintyessä voin vapautua ja antaa musiikin viedä. Suntion työssä edustan seurakuntaa ja kirkkoa ja olen asiakaspalvelija. Pitää aina mukautua siihen työhön, mitä tekee.

Mikä sinulle on pyhää? – Empaattisuus ja lähimmäisenrakkaus ovat minulle pyhiä asioita. Haluaisin, että niitä olisi maailmassa enemmän. Viime vuosien aikana on tuntunut, että maailma on kylmä paikka. Itse yritän viedä hyvää eteenpäin, olla ystävällinen ja kiltti toisille, kenet tahansa kohtaankin. Haluan uskoa, että meissä kaikissa on hyvyyttä. ■ Uuden Musiikin Kilpailu Tampereen Nokia Arenalta la 10.2. klo 21 Yle TV1:ssä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 3

Elintärkeät liik Aikoinaan on hiihdetty lyhyillä ja leveillä sekä eripituisilla suksilla. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

ukset ovat kivikautinen arjen keksintö. Ne syntyivät tarpeesta päästä talvella liikkumaan paikasta toiseen. Jääkausi loppui Suomessa 11 000 vuotta sitten. Ensimmäiset ihmiset saapuivat noin 8 800 eKr. uusille alueille, jotka tulivat jään alta esiin. Kun jää siirtyi, ihmiset siirtyivät ja hiihtäminen tuli osaksi arkea. – Tarkkaa aikaa ja paikkaa suksien keksimiselle ei voi sanoa, mutta suksi on ollut yleinen kulkuväline maapallon pohjoisilla alueilla Skandi-

4 KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024

naviasta Beringinsalmelle saakka, kertoo Lahden Hiihtomuseon kokoelma-amanuenssi Laura Häkkinen. SUKSIEN KEHITYS oli Laura Häkkisen mukaan alussa hidasta. Ensimmäiset sukset olivat lyhyitä ja leveitä. Malli oli lumikenkämäinen. Suomessa rautakaudella kahdesta samanpituisesta suksesta tuli versio, jossa toinen suksi oli lyhyt ja toinen pitkä. Eripituisten suksien pitkällä suksella liu’uttiin ja lyhyellä suksella potkittiin vauhtia. – Liukusuksi oli usein vasemmassa jalassa, koska yleensä ihmiset olivat silloinkin oikeajalkaisia, ja potkusuksi oli vahvemmassa jalassa. Suksen pohjassa oli peuran tai poron säärestä napattu nahkapala, eli karvapohja, joka antoi pitoa, Häkkinen kertoo.

Suksisauvat kehittyivät suksien ohessa. Alussa ne olivat kokopuisia samalla tavalla kuin suksetkin. Sompa, joka estää suksisauvan uppoamisen lumeen, oli puuta tai vitsaksista väännetty. – Alkuaan suksisauvoja oli yksi tai kaksi. Silloin, kun käytettiin yhtä sauvaa, sauvottiin liukusuksen puolelta vähän niin kuin puoliksi luistellen. Vapaalla kädellä pystyttiin tekemään tarpeelliset metsästyshommat, ja sitten vain jatkettiin hiihtoa, Häkkinen sanoo. ENNEN SUKSISSA oli nahkaiset mäystimet eli siteet. Mäystimiä oli erilaisia. – Hyvin pitkään varsinkin lasten suksissa oli vain nahkainen lenkki, johon saapas tai tossu työnnettiin. Kivikautiset keksinnöt olivat hirveän hyviä ja pitkäkestoisia, Laura Häkkinen kertoo. Suksisidemalli muuttui 1920-luvulla, kun norjalainen insinööri keksi siteen, jonka hän nimesi Rottefellaksi, eli niin sanotuksi rotanloukuksi. – Suomalainen versio siitä oli Voitto-niminen suksiside, joka tuli tunnetuksi 1930-luvulta lähtien. Muunnelmia tästä sidemallista käytettiin siihen asti, kunnes vapaa hiihtotyyli keksittiin.

kumisvälineet Voitto-suksisiteessä oli sukseen ruuvattavat kaksi metalliosaa ja niiden yläpuolelle kiinnitettävä lukko-osa, johon sanka painettiin kiinni. Lahdessa kenkätehtailija Jussi Mononen kehitti Voitto-suksisiteeseen sopivan kengän. Siitä tuli mono, joka on yleinen termi hiihtojalkineelle. SUOMESTA ON löydetty parisataa muinaissuksea, jotka ovat nykyään museoiden kokoelmissa. Laura Häkkisen mukaan radiohiiliajoituksella pystytään todentamaan, minkä ikäisiä sukset ovat. – Oletettavasti yksi vanhimmista suksista, mikä koskaan on löydetty, on Ruotsin Västerbottenista. Se on ajalta 3 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. – Suomen Sallasta on myös löydetty suksi, joka on tuolta samalta ajalta. On kuitenkin kiistelty, onko kyseessä sittenkään suksi vai kenties reen jalas, Häkkinen kertoo. Kaikkia maasta, yleensä suosta, löytyneitä suksia kutsutaan muinaissuksiksi, vaikka vain alle puolet löydetyistä suksista on esihistoriallisia. – Muinais-sana ei siis suoraan kerro suksen ikää. Suomessa soista löydetyistä suksista van-

himmat on ajoitettu myöhäiselle kivikaudelle ja nuorimmat keskiaikaan 1200-luvulle, Häkkinen sanoo. MIKSI SUKSIA on useimmiten löydetty juuri soista? Yksi teoria on, että aikoinaan on kuljettu suoalueiden läpi ja sukset ovat vahingossa jääneet sinne. – Tai sitten suksia on tarkoituksella säilötty soissa, koska on huomattu niiden pysyvän siellä napakoina, Laura Häkkinen sanoo. On myös esitetty sellainen olettamus, että sukset on uhrattu suon syvyyksiin. – Sukset olivat aikoinaan elintärkeät liikkumisvälineet, ja voi hyvinkin olla, että niitä käytettiin myös uhrilahjoina. Suksia saatettiin uhrata esimerkiksi vainajille. Uhraamalla suksi voitiin pyytää jotain vastineeksi tai suojautua yliluonnolliselta. Tällaista uhrikäytön mahdollisuutta puoltaa se, että yleensä on löydetty vain yksi suksi. – Ehkä suohon uhratut sukset estivät vainajia hiihtämästä manalasta takaisin ihmisten ilmoille. Tätä emme voi tietää varmasti, mutta se lisää suosta löytyneiden suksien mystiikkaa, Häkkinen sanoo.

”

Vapaalla kädellä pystyttiin tekemään metsästyshommat, ja sitten vain jatkettiin hiihtoa.

HIIHTÄMISESTÄ ja suksista Laura Häkkisen mieleen tulee Pyhän Henrikin legenda. Sen mukaan vuonna 1156 talonpoika Lalli hiihti Köyliönjärven jäällä ja surmasi piispa Henrikin. – Lalli sai Suomen ensimmäisen laturaivarin. Mutta Lalli on myös ensimmäinen nimeltä mainittu suomalainen hiihtäjä. Piispa Henrikin surmavirressä, joka on kirjoitettu vuonna 1616, Lalli-nimi tulee ensimmäisen kerran esille, Häkkinen kertoo. Surmavirressä kuvataan Lallin hiihtotaivalta sen jälkeen, kun surmatyö on tapahtunut: ”Lalli paikassa pahassa, sakean savun seassa, helvetissä hiihtelevi.” ■ Koululaisten talvilomaviikkoa eli entistä hiihto lomaa vietetään pääkaupunkiseudulla 19.–23.2.

Lapin Kolarista on löydetty mäntysuksi, jonka iäksi on arvioitu 500–600 vuotta. Hiihtomuseossa olevat muinaissukset ovat lainassa Kansallismuseosta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 5

kemys ihmisen ja Jumalan suhteesta eroavat toisistaan. Siinä missä perinteisen kristillisen käsityksen mukaan enkelit ovat aina Jumalan asialla, viime aikojen enkelihenkisyydessä enkelit on usein nähty ihmisten apulaisina arjen ongelmissa. – Enkelit saattavat tulla myös intiimien sosiaalisten suhteiden piiriin. Jotkut haastattelemani naiset tykkäsivät aika kovasti miespuolisista arkkienkeleistä – eräs niinkin paljon, että hänelle meinasi tulla ero, kun oma, tavallinen mies harmistui tilanteesta. Hankkeeseen osallistuva tutkija Kaarina Koski arvioi, että kristinuskon ja uushenkisyyden enkelit ovat samaa jatkumoa – eivätkä ihmisten uskomukset välttämättä noudata tarkasti uskontojen rajoja. – Kristittynä itseään pitävän näkemys enkeleistä voi olla ihan muuta kuin se, mitä kristinuskossa opetetaan. Ja sitten on ihmisiä, jotka eivät miellä itseään kristityiksi, mutta heidän enkelikäsityksillään on paljon yhteistä kristinuskon kanssa, Koski kertoo.

Hanne Kiiverin teos If I had a guardian angel.

Notkeat enkelit Valokuvanäyttely ja tutkimushanke kutsuvat kuvittelemaan enkeleitä.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA HANNE KIIVERI

os meillä jokaisella on suojelusenkeli, muistuttavatko ne meitä persoonaltaan ja tyyliltään? Perinteisempi tyyppi turvautuisi suojelusenkelitaulusta tuttuun valkomekkoiseen hahmoon, ja punkkarin enkelillä olisi irokeesi ja reilusti kajalia. Entä miksi mielikuvissamme enkelit ovat kuin siivekkäitä ihmisiä? Ja ovatko myös eläimet ja puut ja vesi enkelien suojeluksessa? Omia mielikuvia ja käsityksiä enkeleistä pääsee pohtimaan valokuvaaja Hanne Kiiverin Kenen enkelit? -näyttelyssä kauppakeskus Triplassa. Näyttely on osa samannimistä tutkimushanketta, jossa aineistoa kerätään verkkokyselyn ja työpajojen avulla. Lisäksi on mahdollisuus päästä suunnittelemaan oma enkelikuva yhdessä Kiiverin kanssa. Hanketta johtaa uskontotieteen professori Terhi Utriainen Helsingin yliopistosta. Hän toteaa, että taiteella on ollut suuri vaikutus siihen, miltä enkelit ihmisten mielikuvissa näyttävät ja miten ihmiset tulkitsevat omia kokemuksiaan.

HY VÄN TÄHDEN. 83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6 KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024

Päätoimittaja Pauli Juusela Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Nyt on tarkoitus tutkia sitä, millaista on moderni, taiteen siivittämä kuvittelu enkeleistä. Utriaisen mukaan uskontotieteilijöitä ja kulttuurintutkijoita on viime aikoina kiinnostanut se, miten ihmiset kuvittelevat asioita, jotka tapahtuvat todellisuuden reunamilla. Enkelit ovat juuri sellainen asia. TUTKIMUKSEEN OSALLISTUAKSEEN ei tarvitse uskoa enkeleihin. Terhi Utriainen huomauttaa, että enkeli on kulttuurinen kuva, samaan aikaan sekä ylevä että banaali, ja kaikille jollakin tavalla tuttu. – Enkelin hahmo on myös sikäli kiinnostava, että se karkaa koko ajan raameista, joissa se yritetään opillisesti pitää. Juutalaisuudesta ja kristinuskosta enkelit ovat levinneet esoteriaan ja nykyajan uushenkisyyteen. 1990-luvulla alkoi suoranainen enkelibuumi, jota Utriainenkin on tutkinut. Enkelitulkinnoissa konkretisoituu Utriaisen mukaan se, miten kristillinen ja uushenkinen nä-

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ENKELIT EIVÄT ole vain söpö tätien tai lasten juttu, vaan ne voivat Terhi Utriaisen mukaan olla myös kriittinen vastavoima. 1980-luvulla, kun aids alkoi levitä New Yorkin homopiireissä, perinteiset uskonnolliset yhteisöt käänsivät sairastuneille selkänsä. Silloin vapaamuotoisemmasta enkeliuskosta tuli heille tärkeä. Muutenkin enkelit tuntuvat taipuvan monenlaiseen. Utriainen kertoo törmänneensä esimerkiksi enkelipornoon. Löytyy myös teorioita, joissa enkelit yhdistetään avaruusolentoihin. Joissakin kristillisissä suuntauksissa enkelit nähdään tuhon ja maailmanlopun tuojina. Hankkeessa tutkijana työskentelevä Oscar Ortiz-Nieminen tutkii enkeleitä suomalaisessa nykytaiteessa. Hänen mukaansa enkelin hahmoon saattaa liittyä eksistentiaalisia ja elämänkriiseihin liittyviä pohdintoja tai niiden avulla voi käsitellä omaa uskonnollista taustaa tai kommentoida taidehistoriaa. Taidehistoriasta ammentaa teoksissaan myös Hanne Kiiveri. Lisäksi hän kertoo saaneensa valokuviinsa ideoita niin mystikkojen näyistä, esoteerisesta kirjallisuudesta, uskonnontutkimuksesta kuin käymistään keskusteluistakin. Alkusysäys Kiiverin enkelikuville oli kuitenkin henkilökohtainen: valveuni, jossa hänen edesmennyt sisarensa ilmestyi valossa ja kehotti häntä päästämään irti. Kokemuksesta syntyi kuva, jossa kärsimys on ohi ja enkeli on valmiina auttamaan yli rajan. ■ Kenen enkelit? -näyttely 10.3. asti ma–su klo 12–16 kauppakeskus Triplan Fokus-tilassa. Yleisötyöpajat helmikuussa torstaisin klo 15–16. Teoksiin voi tutustua myös virtuaaligalleriassa blogs.helsinki.fi/kenenenkelit/virtuaaligalleria.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Esimerkkihuoneisto yksiö alkovilla 31m2.

S E N IORITA LO

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTON SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN JA TURVALLISEEN KERROSTALOKOTIIN. Soita ja pyydä meiltä paras tarjous uuden kotisi vuokrasta! As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja). Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle. Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Herraskainen päivä Annika Castrén, 17, perehtyi perinteiseen miesten juhla pukeutumiseen vanhojentansseja varten. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

lellisyyttä, statusta, mahdollisuus pukeutua hienosti. Näitä asioita Helsingin kuvataidelukiossa eli tuttavallisemmin Torkkelissa opiskeleva Annika Castrén, 17, odottaa vanhojentansseiltaan. Torkkelilaiset tanssivat Paasitornin graniittilinnassa, ”ei siis missään liikkasalissa”.

Castrén on valmistautunut tapahtumaan vuokraamalla frakin (190 euroa) ja ostamalla lakeerikengät (130 euroa) ja valkoiset hansikkaat (10 euroa) sekä lipun jatkobileisiin (12 euroa). – Frakissa on fancy ja classy olo. Pukeudun ylipäätään maskuliinisesti tai neutraalisti. Moni kaverinikin on muunsukupuolinen tai maskulii-

ninen, eivätkä useimmat tanssi mekossa. Tanssipari on poika, joka on ollut Annika Castrénin kaveri Meilahden kuvataidepainotteiselta yläasteelta asti. 165-senttinen Castrén on partneriaan lyhyempi, joten hänellä on tanssissa seuraajan rooli. – Kun muiden seuraajien mekot pyörivät katrillissa, kävi het-

Suomen Lukiolaisten Liitto: Tytöttely ja pojittelu ovat väistymässä vanhojentansseista

Muunsukupuolinen Annika Castrén pitää siitä, että Torkkelin kuvataidelukion tanssiharjoituksissa on puhuttu sukupuolineutraalisti viejistä ja seuraajista. Tanssiaispäivä koittaa Torkkelissa ja suurimmassa osassa lukioita 9.2.

ken mielessä, että pilaanko esityksen, koska valitsin asukseni frakin. Frakkiin pukeutunut pari pistää silmään, ja jos tunaroin, se huomataan varmasti. Castrén on miettinyt sitäkin, että viejä tuntuu liikkuvan vanhojentansseissa paljon vähemmän kuin seuraaja, ”joka tekee kaikenlaisia temppuja”. Frakissa tulee herkästi hiki.

ANNIKA CASTRÉN

tuntuu muunsukupuolisesta Castrénista mukavalta. – Olen onnekas, koska minut on aina hyväksytty sellaisena kuin olen. Sukupuoleeni on suhtauduttu myönteisesti tai neutraalisti, mikä on oikeastaan vielä parempi. ANNIKA CASTRÉN on kutsunut äitinsä, isänsä, tätinsä ja isoäitinsä katsomaan tansseja. Vain yksi asia jännittää: osaako hän noudattaa frakkiin pukeutumisen tarkkaa etikettiä? – Pukuvuokraamossa opastettiin, kuinka paljon paidanhihaa tulee jäädä näkyviin. Toivottavasti joku etikettiä paremmin tunteva ei katso tanssiaisissa, että tuo käyttää frakkia väärin! ■

Mikäli ostaa tai teettää itselleen 400–700 euroa maksavan mekon, ottaa suihkurusketuksen, rakennekynnet ja ripsenpidennykset sekä teettää meikin ja kampauksen ammattilaisella ja täydentää kokemusta vielä limusiinikyydillä, tasokkaalla illallisella ja risteilyllä, kulut nousevat helposti pitkälti yli 1000 euroon. Lukio-opetus on maksutonta, mutta harva viitsii tanssia arkivaatteissa juhla-asuisten lukiotovereiden joukossa. Kiattrakoolchai kertoo, että jotkut boikotoivat vanhojentansseja solidaarisuudesta niitä kohtaan, joilla ei ole tansseihin varaa. Sitten on myös opiskelijoita, jotka puristavat lukion kahteen vuoteen. Heillä ei ole aikaa mihinkään ylimääräiseltä tuntuvaan. Valtaosa lukion kakkosluokkalaisista kuitenkin juhlii joka vuosi hetkeä, jolloin abiturientit ovat lähteneet penkkarien kautta lukulomalle ja kakkosista on tullut koulunsa vanhimpia. Yleisin tanssipäivä on 9. helmikuuta. – Vanhojentanssit ovat lukiolaisuuden merkkijuhla.

Poikien vähyys on vain yksi syy olla tanssimatta. Kiattrakoolchai Lukion vanhojentanssit jätetään luettelee lisää syitä: tunne siiväliin yllättävistäkin syistä: ”En mennyt lukioon, koska olin tä, ettei kuulu muiden joukkoon, pulleahko, ja ajatuskin vanhojen tanssia vieroksuvaan uskonnollitansseista kauhistutti!” seen yhteisöön kuuluminen, makLue juttu osoitteessa sullista tanssiaisperinnettä vaskirkkojakaupunki.fi. tustava ideologia ja rahojen vähyys. Tanssiaisiin osallistuminen maltillisella budjetilla on Kiattrakoolchaista normalisoitumassa. – Silti moni nuori kokee painetta asiasta. Vanhojentansseihin valmistautuminen maksaa 200–300 euroa, jos frakin vuokraus ja parturikäynti riittävät. Valmiiksi sopivan puvun omistaja voi pärjätä ilSuomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja August man mitään extraKiattrakoolchai pitää vanhojentansseja lukiolaimenoja. suuden merkkijuhlana.

EEMELI HINTSANEN

OMIEN VANHEMPIEN vanhojentanssikuvien katselu on ollut Castrénista mukava tapa valmistautua omaan juhlapäivään. Hän on ihaillut isänsä tanssiaisasuun kuulunutta mustaa, viininpunaisella vuorattua viittaa. Se sopisi omien tanssiaisten jatkoille. Pukukoodia ei ole Torkkelin lukiossa mitenkään sukupuolitettu. – Pari tyttöoletettua tanssi viime vuonnakin frakissa. Näin silloin vanhojentansseissa myös goottiasuja, Lolita fashion -tyylisiä japanilaisia asuja ja kansallispukuja. Oma asuni ei ole Torkkelissa shokeeraava. Opettaja ei ole sanonut tanssiharjoituksissa kertaakaan, että tytöt tänne ja pojat tuonne. On puhuttu vain viejän ja seuraajan rooleista. Sukupuolineutraali kielenkäyttö

”

Minut on aina hyväksytty sellaisena kuin olen.

Sukupuolineutraalius on nousussa vanhojentansseissa, kertoo Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja August Kiattrakoolchai. – Trendi näkyy sukupuolirooleja rikkovassa pukeutumisessa ja termeissä. Tansseissa puhutaan viejästä ja seuraajasta poika–tyttö-jaon sijaan. Taideaineisiin erikoistuneet lukiot ovat tunnettuja vanhojen tapojen uudistamisesta. Kiattrakoolchai itse tanssi vanhat kakkosluokkalaisena Ressun lukiossa vuonna 2022 ja jo ysiluokkalaisena Töölön yhteiskoulun lukiossa, jossa tansseihin kaivattiin lisää viejiä. – Niissä meno oli aika perinteistä. Pojat ovat lukio-opetuksessa vähemmistö. Isojen kaupunkien suosituimmissa lukiossa heitä on usein kolmannes tai sitäkin vähemmän. Kiattrakoolchai tietää, että jotkut tytöt jättävät vanhojentanssit väliin, koska heille ei riitä poikia tanssipartnereiksi. Toiset nauttivat aiempaa vapaammasta roolijaosta. – On myös poikaoletettuja mekoissa, ja se on täysin okei.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 9

Pyhän sodan patriarkka ei voi enää perääntyä – Vielä pari vuotta ennen hyökkäystä Ukrainaan olisi ollut virheellistä kuvata Kirilliä Putinin alttaripojaksi. Venäjän ortodoksisella kirkolla oli omia tavoitteita. Nyt patriarkalla ei ole enää itsenäistä liikkumatilaa, sanoo palkittu tietokirjailija Juha Meriläinen. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ESKO JÄMSÄ

utkija Juha Meriläinen kuvaa Venä jän ortodoksisen kirkon patriarkkaa Kirilliä karismaattiseksi, autoritaa riseksi ja huumorintajuiseksi. Samal la hän lisää, että on tavannut tämän vain muutaman kerran muodollisis sa yhteyksissä. Meriläinen on arkkipiispa Tapio Luoman teologinen erityisavustaja ja Helsingin yliopis ton yleisen kirkkohistorian dosentti. Viime syk synä Meriläiseltä ilmestyi kirja Putinin alttaripoika – Patriarkka Kirill ja Venäjän pyhä hyökkäyssota (Otava). Hän sai siitä hiljattain Lauri Jäntin sää tiön 20 000 euron suuruisen tietokirjapalkinnon. Meriläinen aloitti jo vuonna 2017 Luoman edeltäjän, arkkipiispa Kari Mäkisen, erityisavus tajana, ja hänet nimitettiin Suomen evankelislu terilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon yhteistyöryhmään. Tuolloin kirkot vielä kävivät keskenään opillisia keskusteluja. Nyt suhteet ovat poikki. – Työni vuoksi oli välttämätöntä perehtyä Kiril liin ja Venäjän ortodoksiseen kirkkoon. Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen kiinnostuin siitä, miten patriarkka ja kirkko kytkeytyvät Ukrainan sotaan. Meriläinen ryhtyi seuraamaan uutisointia ja kansainvälistä tutkimusta. Vähitellen hänestä al koi tuntua, että keskustelussa sivuutettiin liiaksi sodan ideologinen puoli. – Kirja ei ollut työtehtävä vaan seurausta sii tä, että työ ja dramaattiset tapahtumat Ukrainas sa ja Venäjällä herättivät tutkimuksellisen kiin nostukseni. UKRAINAN SOTAA on Juha Meriläisen mukaan mahdotonta ymmärtää tuntematta venäläistä us konnollista nationalismia ja kirkon roolia Venä jällä. Venäjän ortodoksinen kirkko on vuosisatojen ajan kannattanut Bysantissa syntynyttä ajatusta eräänlaisesta valtion ja kirkon sinfoniasta. Siinä

10 KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024

maallinen ja hengellinen valta pyrkivät samaan päämäärään, vaikka kummallakin on omat vas tuualueensa. Tästä opista kirkko piti osaltaan kiinni jopa Josif Stalinin aikana, ja politiikan ja teologian si dos on ollut sille keskeisen tärkeä Vladimir Putinin aikana.

”

Kirill yhdistää pyhyyden Venäjän valtioon. Kremlille ajatus kirkon ja valtion sinfoniasta on houkutteleva, sillä se antaa presidenttiinsti tuutiolle jumalallisen valtuutuksen ja historialli sen jatkumon, jonka katsotaan alkaneen jo Roo man keisareista. Vastineeksi kirkko on saanut po liittista vaikutusvaltaa, uusia kirkkorakennuksia, verovapauksia ja jalansijan armeijassa. Kevään 2022 suurhyökkäyksen alussa Putin viittasi historian vaiheisiin, joissa Venäjän ja Uk rainan kansat ovat syntyneet ja samalla niihin olennaisesti liittyvään uskonnolliseen mytolo

giaan. Kovin keskeisessä roolissa uskonto ei po litiikkojen puheissa kuitenkaan vielä tuolloin ol lut. Mitä pidempään sota on kestänyt, sitä enem män uskontoa on alettu siihen liittää. Meriläinen arvioi, että Kirillillä ei ole enää muita vaihtoehtoja kuin tukea Putinia ja sotaa. Hänen mukaansa Putinin valtakunnassa ei ole patriarkkoja, sillä keisarilla on vain alttaripoikia. Kirjansa nimellä Meriläinen viittaa paavi Franciscukseen, joka sodan alkuvaiheessa muistutti Kirilliä siitä, ettei tämän pitäisi muuttua patriar kasta alttaripojaksi. – Vielä pari vuotta ennen suurhyökkäystä olisi ollut virheellistä kuvata Kirilliä alttaripojaksi. Or todoksisella kirkolla oli omia tavoitteita. Nyt pat riarkalla ei ole enää itsenäistä liikkumatilaa, Me riläinen sanoo. PATRIARKKA KIRILLIN henkilökohtainen vastuu kirkkonsa sotaa tukevasta politiikasta on Juha Meriläisen mukaan suuri. Kirill on sanoittanut si tä nationalistista uskonnollista mytologiaa, jol la Venäjä perustelee sotaansa. Ei ihme, että Eu roopan Unioni olisi ilman Unkarin pääministe rin Viktor Orbanin vastustusta asettanut hänet pakotelistalleen, kuten Britannia on tehnyt. Uk raina ilmoitti joulukuussa 2023 etsintäkuulutta neensa patriarkan sotarikollisena.

– Kirill korostaa sitä, että ihmiskunnan suuret ongelmat liittyvät pohjimmiltaan moraaliin ja yhteiskunnan moraali on yksilöiden moraalin summa. Siksi länsimainen yksilönvapaus, joka johtaa ihmisiä syntiin, on uhka Venäjälle, Meriläinen sanoo. Patriarkka näkee itse olevansa paitsi Venäjän myös laajemmin ”koko Rusin” patriarkka. Ilmaisu viittaa Kiovasta alkunsa saaneeseen myyttiseen Rusiin, ruhtinaiden liittoumaan. Sen alueeseen kuuluvat Venäjän vallanpitäjien mielestä myös Ukraina ja Valko-Venäjä. Venäjällä katsotaan olevan keskeinen rooli koko ihmiskunnan kohtalossa. – Kirill yhdistää pyhyyden Venäjän valtioon, jonka tehtävä ja hallitsijan valta on hänen mukaansa Jumalalta saatu. Venäjän hallitsijan rooliin kuuluu olla ortodoksi.

Juha Meriläisen mukaan Venäjän Ukrainassa aloittamaa sotaa on mahdotonta ymmärtää tuntematta Venäjän uskonnollista nationalismia.

Kirill on sitä mieltä, että läntinen maailma on korvannut Jumalan ihmisoikeuksilla ja yksilön vapaudella. Kun uskonnon ohjaava käsi poistuu yhteiskunnasta, yhteiskunta avautuu synnille. Näin on Kirillin mukaan käynyt läntiselle sivilisaatiolle, jota vastaan Venäjä ja venäläinen sivilisaatio puolustautuu.

KIRJASSAAN JUHA MERILÄINEN toteaa, että Venäjän ”pyhä erikoisoperaatio” on ainakin tällä hetkellä osoittautunut Venäjän valtiollisen ja kirkollisen autoritaarisuuden murskatappioksi. Vladimir Putinin ja patriarkka Kirillin kaikki peliin -taktiikka ei ole onnistunut. Venäjän ortodoksiselle kirkolle sodan häviäminen merkitsisi isoa vallan menetystä. – Se olisi iso kolaus. Venäjän ortodoksisen kirkon asema sekä ortodoksisen maailman sisällä että kirkkojen yhteisillä foorumeilla heikkenisi. Vielä kymmenen vuotta sitten ainakin kolmannes Venäjän ortodoksisen kirkon jäsenistä oli Ukrainassa. Jos heidät menetetään, Venäjän kirkko ei olisi enää yksin suurin, Meriläinen sanoo. Vielä tätäkin suurempi ongelma olisi se, että Venäjän ortodoksinen kirkko menettäisi kertomuksen tuhatvuotisesta kirkosta ja tuhatvuotisesta Venäjän valtiosta. Entä mitä tapahtuu patriarkka Kirillille, jos Vladimir Putin menettää valtansa? – Riippuu siitä, milloin ja miten Putin väistyy vallasta ja millainen hallitsija häntä seuraa. Jos tapahtuisi radikaali muutos suuntaan tai toiseen, Kirill luultavasti näyttäytyisi seuraajan silmissä vanhan hallinnon edustajana ja joutuisi väistymään. Moskovan patriarkat ovat tavanneet jatkaa tehtävässään kuolemaansa saakka, mutta ottaen huomioon 78-vuotiaan Kirillin iän on mahdollista, että Putin tulee jatkamaan vallassa pidempään kuin Kirill. ■

Autuaita ovat he, jotka saavat viikoittain sähköpostiinsa Kirkko ja kaupungin ilmaisen uutiskirjeen. Tilaa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/uutiskirje

ETSITKÖ MUISTIKOTIA LÄHEISELLESI? Palvelu- ja hoivakoti Wilhelmiina Tenholan muistikodeissa olemme erikoistuneet muistisairaiden ympärivuorokautiseen hoitoon. Kohtaamme asukkaamme tarpeineen yksilöinä ja jokaisella on arjessa oma roolinsa. Uudet viihtyisät tilamme keskellä Helsinkiä on suunniteltu tukemaan muistisairaan toimintakykyä ja aktiivisuutta. Muistikodin oma viihtyisä pihamaa, terassi ja Keskuspuisto tarjoavat hyvät puitteet ulkoiluun.

Meistä sanottua: ”Puolisoni vaikuttaa viihtyvän Tenholassa hyvin. Minulla läheisenä on tervetullut olo aina, kun käyn vierailemassa. Pidän meitä varsin onnekkaina, että pääsimme tänne.”

Varaa yksityisesittely tai osallistu tutustumisiltoihin: jokaisena helmikuun torstaina klo 17. Paikka: Wilhelmiina Tenholan ravintola, Tenholantie 10, H-siipi. Varaukset ja ilmoittautumiset: wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 044 7060 139 tai 050 577 1666.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 11

Tutkimusten mukaan onnellinen elämä syntyy hyvistä ihmissuhteista. Psykoterapeutti Juhani Mattilan mukaan onnessa on myös jotakin selittämätöntä.

i n n o n i ä N a a t t e k kos ä t i me TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI

stuessaan raitiovaunussa psykoanalyytikko Juhani Mattila havahtui merkilliseen oloon. Oma sisin oli tyhjä ja reagoimaton, ja hän tavoitti vain jonkinlaisen tylpän tunteen. Mikä ihme minulla on, hän ihmetteli ja toivoi, ettei kukaan ystävä tai tuttu tulisi vastaan. – Tuona hetkenä en olisi osannut reagoida toiseen ihmiseen muuten kuin mekaanisella hyvän päivän toivotuksella. Mattilan pysäyttänyt olotila johtui uupumuksesta. Hän aloitti asian selvittämisen tutkimalla oman alansa kirjallisuutta. Pian hän huomasi, että melkein kaikki psykoanalyytikkojen kirjoittamat artikkelit uupumisesta koskivat heitä itseään. Vasta vuosia myöhemmin Mattila ymmärsi uupumuksensa johtuvan siitä, että hän tunsi itsensä työssään onnettomaksi. Kokemus antoi

12 KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024

aiheen viime syksynä ilmestyneeseen kirjaan Onnea etsimässä (Kirjapaja). Siinä Mattila antaa oman vastauksensa kysymykseen mitä onnea etsivä ihminen pohjimmiltaan kaipaa. – On äärimmäisen harvinaista, että joku sanoo olevansa onneton. Onnen puutteesta puhuminen toisi näkyviin herkkyyden ja syvät tunteet, joita emme halua paljastaa, hän sanoo. – Sellaista puhetta ei oteta todesta, vaan onnellisuuden kaipaus nähdään huonoutena ja heikkoutena. Siksi puhumme kokemuksistamme kuin ulkoisista faktoista: minulla on masennus tai uupumus. OMA ELÄMÄ VASTAA vain harvoin mielikuvaamme siitä, miltä hyvän elämän kuuluu näyttää. Elämä tuntuu liian sotkuiselta ja monimutkaiselta ollakseen hyvää. Tutkimustiedon valossa onnellisen elämän resep-

ti kuulostaa kuitenkin erilaiselta kuin se, millaiseksi onni tavallisesti ajatellaan. Onnellinen elämä ei ole seurausta rikastumisesta, yhteiskunnallisesta asemasta tai uusista tavaroista, joita meille mainostetaan. Onnellinen elämä ei synny siitäkään, että hankimme itsellemme vapaa-aikaa ja helppoja päiviä. Tämä käy ilmi maailman laajimmasta ja pitkäkestoisimmasta onnellisuustutkimuksesta, joka on seurannut tiettyjen perheiden elämää jo yli kahdeksan vuosikymmenen ajan. Tutkimus kattaa 724 alkuperäisen osallistujan lisäksi heidän yli 1 300 jälkeläistään toisessa ja kolmannessa sukupolvessa. Harvardin yliopiston tutkimushanketta nykyisin johtavat Robert Waldinger ja Marc Schulz kokosivat sen tuloksia yhteen viime syksynä suo-

14 KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024

meksi julkaistussa kirjassaan Onnellisen elämän salaisuus (WSOY). Elämän kaoottisuutta ei pääse karkuun, tutkijat toteavat. Ihmisen elämänkulkua muovaavat väistämättömät yllätykset kuten avioerot, onnettomuudet, omat tai läheisten päihde- ja mielenterveysongelmat, äkilliset sairastumiset ja läheisten kuolemat. Laajassa aineistossa nousevat esiin myös haastateltujen kohtaamat yhteiskunnalliset mullistukset kuten toinen maailmansota, talousromahdukset ja lamavuodet. Jokainen tuntee jossakin elämänsä vaiheessa itsensä lyödyksi ja kohtaa hankaluuksia, joi-

ta ei tunne pystyvänsä käsittelemään. Waldingerin ja Schulzin mukaan onnellisuuden salaisuus piilee juuri tässä: rikas ja hyvä elämä syntyy niistä aineksista, jotka tekevät siitä vaikeaa. ONNELLISTEN RYHMÄÄN kuuluvat Harvardin tutkimuksen osallistujat raportoivat olevansa onnellisia jopa kaikkein vaikeimpina aikoina. Huonon onnen, murhenäytelmien ja vaikeiden aikojen virrassa heidän elämässään erottuu onnen hetkiä. Niistä syntyy elämä, joka on paljolti myönteinen ja josta he ovat kiitollisia.

Rahan puutteesta kärsivät jäävät suomalaisen onnellisuuden ulkopuolelle Suomi on tullut jo kuuden vuoden ajan tunnetuksi maailman onnellisimpana maana, kun YK:n aloitteesta perustettu Sustainable Development Solutions Network -järjestö on julkaissut vuotuisen raporttinsa. Kaikki suomalaiset eivät kuitenkaan pääse osallisiksi onnesta, vaan osa jää syrjään. Tämä käy ilmi Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) tuoreesta julkaisusta, jossa hyvinvoinnin tutkijat ja asiantuntijat paneutuvat suomalaisen hyvinvoinnin kääntöpuoleen. Osattomuus paikantuu tutkimusten mukaan ihmisiin, joiden elämässä on rahan puutteesta johtuvaa kärsimystä ja niukkuutta. In the Backyard of Finnish Happiness -verkkojulkaisun toimittanut tutkija ja dosentti Sakari Kainulainen arvioi, että onnellisuudesta osattomien ryhmään kuuluu 10–20 prosenttia suomalaisista. – Onnettomiksi itsensä kokevien ihmisten murheet kiertyvät usein rahatilanteen ja taloudellisen niukkuuden ympärille. Raha säätelee sitä, onko ihmisellä mahdollisuus saavuttaa haluamiaan asioita ja elää samankaltaista elämää kuin muut.

Onnellisista elämäntarinoista nousee tutkijoiden mukaan esiin se, että onnelliset ihmiset omistautuvat lähimmille ihmissuhteilleen. Tämä näkyy erityisesti elämän aallonpohjissa, joissa he keskittyvät hoivaamaan sitä ihmissuhdetta, johon tilanne vaikuttaa eniten. Ollessaan eri mieltä puolisonsa kanssa he keskustelevat ja tukevat prosessia hellyydellä. Myös onnettomien ryhmässä elämä koostuu vastoinkäymisistä, hyvistä ajoista ja joskus unelmien toteutumisesta. Erona on se, että jokin on saanut heidät suhtautumaan muihin ihmisiin ja elämään varovaisesti tai kielteisesti, ja heidän on vaikea saada yhteyttä muihin. Onnettomat ihmiset eivät uskoudu läheisilleen, ja vaikeuksien kohdatessa he sulkeutuvat vaistomaisesti heitä lähinnä

Taloudellinen niukkuus vaikuttaa onnellisuuteen monella tavalla. Sakari Kainulainen toteaa, että rahanpuute vähentää mahdollisuuksia ihmissuhteiden ylläpitämiseen, harrastamiseen ja omien taitojen kehittämiseen. Moni pienituloinen asuu syrjässä ja kärsii siitä, että rahat eivät riitä liikkumiseen. Diakin julkaisussa tutkijoiden huomio kiinnittyy erityisesti niukkuutta kokeviin perheisiin, ruoka-apua tarvitseviin ihmisiin, maahanmuuttajiin ja vaikeissa olosuhteissa eläviin naisiin. Onnellisuudesta osattomien suomalaisten ryhmässä erottuvat myös pitkäaikaistyöttömät, yksinhuoltajat, omista lapsistaan erossa elävät vanhemmat sekä yksin elävät ihmiset. – Jos yksinhuoltajan rahat eivät tahdo riittää elämiseen ja hänen ajatuksensa pyörivät rahahuolien ympärillä, tilanne kuormittaa väistämättä myös lapsia. Pienituloisuus voi rajoittaa myös etävanhemman

yhteydenpitoa toisen vanhemman luona asuvien lasten kanssa. Työpaikan menettäminen ei Kainulaisen mukaan vielä näytä vähentävän onnellisuutta, mutta peruspäivärahan varaan joutuneiden pitkäaikaistyöttömien tilanne on jo rahanpuutteen vuoksi toinen. Hyvät ihmissuhteet vaikuttavat myönteisesti myös heikossa taloudellisessa asemassa olevien onnellisuuteen. Kainulainen toteaa kuitenkin, että rahattomuus tarkoittaa usein omaan koloon vetäytymistä, jos tarjolla ei ole paikkoja, joissa ihmiset voivat kohdata toisensa tasavertaisina taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Suomalainen onnellisuus on Sakari Kainulaisen mukaan luonteeltaan pikemminkin tasaista elämäntyytyväisyyttä kuin sykähdyttävää onnen kokemista. Tyytyväisyys syntyy hänen mukaansa keskiluokkaisesta elämäntavasta ja siitä, että elämä on ennustettavaa. Sijoittuminen onnellisuusmittausten kärkeen ei kerro niinkään suomalaisten tunne-elämästä kuin hyvinvointiyhteiskunnan rakenteista, jotka antavat ihmisille mahdollisuuden saavuttaa omia elämäntavoitteitaan. Yksilötasolla onnellisuuteen tarvitaan myös resilienssiä eli joustavuutta, joka kantaa elämän väistämättömien kolhujen läpi. Tutkimustiedon valossa on Kainulaisen mukaan kiistatonta, että lisäraha vahvistaa onnellisuuden kokemusta silloin, kun ihminen elää taloudellisessa niukkuudessa. Sen sijaan keskituloisen suomalaisen onnellisuutta raha ei näytä enää lisäävän, ellei kyseessä ole ylivelkaantunut henkilö. – Jos pyrimme lisäämään onnellisuutta ja tyytyväisyyttä, moni asia pitäisi tehdä päinvastoin kuin nykyinen hallitus tekee. Tutkimusten mukaan rikkaille annetut verohelpotukset eivät lisää heidän onnellisuuttaan, mutta asumistukea ja toimeentulotukea saavan yksinhuoltajan onnellisuutta lisäeurot nostaisivat huomattavasti.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 15

olevilta. Tämä näkyy muun muassa siinä, että he kaipaavat parisuhteessaan hellyyttä, mutta eivät osaa ratkaista, miten saisivat sitä aikaan. Harvardin tutkimushankkeen ja muidenkin onnellisuustutkimusten tärkein tulos on Robert Waldingerin ja Marc Schulzin mukaan se, että lämpimien ihmissuhteiden vaaliminen parantaa mahdollisuuksiamme selviytyä ja jopa kukoistaa elämän kuoppaisessa kyydissä. KOKEMANSA UUPUMUKSEN yhtenä syynä Juhani Mattila näkee psykoanalyytikon koulutuksessa oppimansa työskentelytavan, jossa terapeutin omat tunteet kuului pitää piilossa. Uupumus väistyi, kun hän tutustui uudenlaisiin näkemyksiin ja alkoi muuttaa työtapaansa vuorovaikutteisempaan suuntaan. – Ryhdyin etsimään työtapaa, joka sopii minulle ja jossa voisin olla onnellisempi. Ihminen tulee onnettomaksi, jos ei voi olla työssään läsnä omana itsenään ja toteuttaa itseään. Näistä kokemuksistaan Mattila on kirjoittanut autofiktiivisen kirjan Uupunut nainen (Teos 2009), jonka päähenkilö ja minäkertoja on uupumustaan pohtiva psykiatri. Uupuminen opetti Mattilalle, että onnellisuus ei löydy muottiin sopeutumisesta. Sen sijaan onnen kokemukset liittyvät hänen mukaansa kaipauksiin, jotka syntyvät ihmisen piilotajunnassa ja etsivät täyttymystään usein ihmisen sitä itse tiedostamatta. Omien syvien kaipausten tunnistaminen on tärkeää, sillä ne saavat ihmisen etsimään juuri häntä ravitsevia asioita, esimerkiksi vapautta, itsensä toteuttamista, arvostusta, huomiota, turvallisuutta, hyväksyntää, myötätuntoa ja rajatonta läheisyyttä. Mattila vertaa sisäisiä kaipauksia ravinnon tarpeeseen. – Turvattomuutta kokeva tulee onnelliseksi, kun löytää turvallisuuden lähteitä yhteydestä toisiin tai luottamalla Jumalan huolenpitoon. Alemmuudentuntoinen taas tavoittaa onnen saadessaan muilta arvostusta ja huomiota esimerkiksi työpaikallaan. – Asia ei tule selväksi sillä, että ihminen saa kerran tunnustusta tai turvallisuuden kokemuksen, vaan tarvitsemme jatkuvasti sellaista yhteyttä, joka vastaa kaipaukseemme. ONNELLISUUTEEN LIITTYY Juhani Mattilan mukaan myös vääriä käsityksiä. Yksi sellainen on ajatus, jonka mukaan onni olisi kaikille jotakin samaa. Todellisuudessa ihmiset löytävät onnellisuutta eri asioista, ja myös kokemus onnesta voi olla monenlainen. – Onnellisuuden kokemukset ovat aina ainutkertaisia ja kullekin yksilölle ominaislaatuisia. Työssäni olen nähnyt, että asiakkaan toipuminen kärsimystä aiheuttavista oireista kuten masennuksesta ja uupumisesta on aina samassa suunnassa kuin onnellisuus. Toinen yleinen väärinkäsitys on se, että onni on taso, jonka ihminen saavuttaa ja joka muodostuu sen jälkeen pysyväksi. Mattilan mukaan onni on kuitenkin aina dialogisessa suhteessa vastakohtaansa eli niihin suruihin ja kärsimyk-

siin, joita pelkäämme ja joilta pyrimme suojautumaan oppimillamme keinoilla. Tutkijoiden viestiä onnellisuuden ja hyvien ihmissuhteiden välisestä yhteydestä Mattila täydentää muistuttamalla, että ihmissuhteista tulevat myös pahimmat pettymykset, loukkaukset ja muut satuttavat kokemukset, jotka jäävät onnen kääntöpuolelle. Mattilan mukaan onnellisuus on viime kädessä tunnekokemus, joka tuntuu tietyllä hetkellä. – Kun puhumme onnellisuudesta, kysymys on pohjimmiltaan siitä, miltä minusta tuntuu, eikä siitä, elänkö menestynyttä elämää ja onko minulla hyvä terveys, työpaikka ja parisuhde. – On melko tavallista, ettemme tunnista sitä, mitkä asiat elämässämme tekevät meidät onnelliseksi tai onnettomaksi. Tämä johtuu siitä, että onnellisuus piiloutuu ohikiitäviin hetkiin ja häivähdyksiin, joiden tavoittamiseen tarvitaan herkkyyttä. OMAA HERKKYYTTÄ VOI harjoittaa opettelemalla tunnistamaan pieniäkin onnen hetkiä ja myönteisiä tunteita sekä etsimällä sanoja, joilla niitä voisi kuvata. Tämä on Juhani Mattilan mukaan tärkeää, koska tunteet, joita emme ilmaise, jäävät tiedostamattomiksi. Myös taiteellinen luovuus voi auttaa tunnistamaan pinnan alle jääviä tunteita. – Opettele kuuntelemaan, tuntuiko jokin oikeasti hyvältä, vai sanotko vain itsellesi, että se meni hyvin tai tällaista yleensä arvostetaan. Näin voit saada kiinni siitä, mikä on itsellesi merkityksellistä, etkä harhaudu tavoittelemaan asioita, jotka eivät anna sinulle henkilökohtaisesti mitään, Mattila neuvoo. Onnellisuus ei kuitenkaan löydy vain hyvän olon tunteita seuraamalla. Yhtä tärkeää on kysyä, ohjaavatko omaa elämää pelot vai haaveet. – Esimerkiksi ihminen, joka haluaisi tehdä jotakin uutta, vaikkapa kirjoittaa kirjan, voi kohdata aloittaessaan ahdistuksen tunteen, minkä vuoksi hän ei uskalla jatkaa. Kuitenkin juuri jatkaminen tekisi hänet onnelliseksi. Ihmisen perimmäinen kaipaus on Mattilan mukaan se, että hän voisi kokea rakkauden. Mattila lisää vielä, että syvempi onnellisuus ei ole koskaan itsekeskeistä, vaan siihen liittyy aina yhteys itsen ulkopuolella olevaan toiseen ja kiitollisuus niitä kohtaan, joilta kokee saaneensa hyvää. Tämän tarkempia onnen askelmerkkejä Mattila ei halua tarjota, koska sellaisten myötä onnellisuudesta tulisi tekninen asia: tee niin tai näin, vältä tätä. Hän varoittaa, että tällaisia neuvoja seuraamalla onnen syvempi sielullinen luonne voidaan menettää, ja ihminen ajautuu suorittamaan onnellista elämää. – Todellisuudessa onni ei ole ihmisen hallittavissa, eikä tule tietoisella pyrkimyksellä. Onnellisuus on jotakin, mitä ei voi ymmärtää järjellä vaan ainoastaan sydämellä. Se on jotakin, mikä tapahtuu, jos on tapahtuakseen. Erehtyisin pahan kerran, jos väittäisin tietäväni, mitä onni on, Mattila sanoo.

ANTIIKIN ROOMALAISET KUVASIVAT onnellisuutta latinan kielen sanalla beatus. Se tarkoitti hyvinvointia ja mahdollisuuksia, jotka tulivat ihmisen osaksi tämän rikastuessa. Teologian tohtori Pauli Annala tunnistaa nykyisessä onnellisuuskeskustelussa yhtäläisyyksiä roomalaiseen ajatteluun: onnellisuus on jotakin sekulaaria, jonka voi saada osakseen vain tässä ajassa. Keskiajalla kristilliset mystikot laajensivat näkökulmaa koettuun onnellisuuteen. Heidän mukaansa syvempi onni tai autuus, latinaksi beatitudo, ei ollut pohjimmiltaan ihmisen itsensä vaan Jumalan ominaisuus. – Mystikot ajattelivat, että hiljaisessa rukouksessa tapahtuvassa Jumalan katselemisessa autuus, joka on Jumalan ominaisuus, siirtyi vähitellen ihmisen ominaisuudeksi, Annala selittää. Harvardin ylisukupolvisen onnellisuustutkimuksen ja keskiajan mystikkojen välillä on Annalan mukaan kristillisestä Jumala-käsityksestä nouseva yhteys. Siinä missä tutkijat puhuvat lämpimistä ihmissuhteista, mystikot uskoivat persoonalliseen Jumalaan, jonka syvimpään olemukseen kuuluu Isän ja Pojan välinen rakkaudellinen side. Rakkaus, jolla ihminen rakastaa toista ja joka tulee ilmi lämpimissä ihmissuhteissa, on kristinuskon mukaan pohjimmiltaan Jumalan rakkautta. – Allekirjoitan täysin Harvardin tutkijoiden ajatuksen, jonka mukaan onnellisen elämän salaisuus on hyvissä ja lämpimissä ihmissuhteissa. Se, joka osaa rakastaa, on aina jonkinlaisessa vaikutussuhteessa Jumalan kanssa. – Missä on jakamista eli kommunikaatiota, siellä Jumala viihtyy. Emme kuitenkaan tavoita syvempää onnellisuutta, jos sivuutamme ihmissuhteiden hengellisen ulottuvuuden. JEESUKSEN OPETUSTEN mukaisesti kristilliset mystikot ajattelivat, että Jumalalta tuleva onni annetaan hengessään köyhille, murheellisille ja niille, jotka kaipaavat oikeudenmukaisuutta ja armahtavat muita. Tuon onnen ymmärrettiin olevan yksinkertaisen ja puhtaan sydämen ulottuvilla, mutta jakautunut ja laskelmoiva mieli ei voi tavoittaa sitä. – Sanat yksinkertainen ja puhdas kuvaavat sitä, millaiseksi ihmiset syntyvät ja millaisia he ovat ennen elämän varrella muodostuvia ehdollistumisia, Pauli Annala sanoo. Armollisuus ja rakkaus ovat kristinuskossa vaihtokäsitteitä. Ne tarkoittavat samaa, Annala muistuttaa. – Armahtavaisuudessa on jotakin ikuista ja ajatonta. Jos osaat elämän tuoksinassa jakaa lapsillesi armahtavan isän tai äidin tunnemaailmaa, siirrät heille sellaista perintöä, joka on Jumalan ominaisuus. Olemalla armahtavainen olet osa maailman syvää järjestystä. – Ihminen joka tuntee, ettei hän ole oppinut elämänsä aikana rakastamaan, kuolee levottomana. Mutta jos tunnet, että olet saanut olla rakkauden vaikutuspiirissä, kuolinvuoteella voit päästää levollisin mielin tästä maailmasta irti. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 17

Kuka?

Laulaja-lauluntekijä Mariska eli Anna Maria Rahikainen, 44, asuu avoliitossa Helsingissä. Hänellä on yksi lapsi.

Mitä?

Kirjoittaa biisejä itselleen ja muille artisteille. Keikkailee eri puolilla Suomea. Yhdeksän albumia, joista kaksi Pahat Sudet -yhtyeensä kanssa. Palkittu sanoituksistaan Työväen Sivistysliiton myöntämällä Reino Helismaa -palkinnolla vuonna 2022.

Motto

Ismit on kuolema.

Yksinkertaista ja niukkaa Usein ja pienin annoksin treenaava Mariska on huomannut, että spartalainen elämäntapa sopii hänelle.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

ariska on alkanut vetää leuko ja. Hänellä on menossa projek ti, joka lähti kolmesta leuasta. Treenin myötä tulokset ovat kasvaneet, ja nyt tavoitteena on jo kymmenen leukaa. Liikunta ei ole Mariskalle uusi asia, mutta ny kyisin hän keskittyy siihen tuloshakuisemmin. Hän tekee kovempia treenejä ja treenaa joka päi vä, jos vain aikaa löytyy. Aamulla voi treenata ja keikkareissuillakin. Myös illalla, ennen myöhäis tä keikkaa, ehtii vielä vetää. – En tee isoa annosta. Kunhan sätkin yleisesti. Saatan treenata kymmenen minuuttia, jos aikaa ei ole enempään. Mikään kuuden tunnin sessio ei ole treenaamisessa se juttu. Annoskoot merkit sevät, ja lyhyt treeni voi olla äärettömän rankka, Mariska sanoo. LEUANVEDON LISÄKSI Mariska juoksee ja käy sa lilla. Hän jumppaa ja venyttelee. Elintavat ovat jämptit. Hän syö terveellisemmin kuin koskaan ja nukkuu. Mariska on oppinut pitämään itsestään parempaa huolta, ja olo tuntuu freesiltä. Hän sa noo olevansa fyysisesti ja henkisesti paremmassa kunnossa kuin ikinä. – Minulla on erittäin hyvä olo. En tiedä, mi tä tämän päivän kehopositiivisuus on, mutta mi nä olen vanhan koulun kasvatti. Tiedän, mikä on minulle hyvä, ja että se vaatii minulta spartalais ta elämäntapaa. Se tarkoittaa kurinalaista, yksinkertaista ja niukkaa. Liikunta liittyy myös Mariskan työhön. Laulaja haluaa esiintyä fyysisesti ja energisesti, eikä hän halua liikeratojen katoavan. – Hyväkuntoisena kestän sen rääkkymisen. Ha luan olla sinut kehoni kanssa. Se merkitsee sitä, että pystyn pukeutumaan just sellaisiin vaatteisiin kuin haluan enkä ole liian tietoinen kropastani. – Energiaa ei sitoudu siihen, miltä näyttää. Samalla Mariska on huomannut, että ikä tuo väistämättä muutoksia. – Olen aina ajatellut, että onpa ihanaa sitten, kun tulee rusinaksi. Mutta kyllä iän tuomien muutosten hyväksyminen vie aikansa. Mieli tulee aina perässä. KEIKOILLA MARISKA VOI vaikka räpätä tai vetää punkia, mutta hänen säveltämänsä biisit ovat yleensä rokahtavaa popmusiikkia. Mariska tunnetaan erityisesti sanoituksistaan. Kauniiden kielikuvien ohella hän osaa sanoittaa

asioita myös ronskisti suoraan. Hän tekee biise jä jatkuvasti. Tänä vuonna ilmestyy levy, mutta ajankohta on vielä auki. Nykyään biisien teko on paljolti sitä, että Ma riska käy keskusteluja työryhmän kanssa, ja kun hyvä aihe löytyy, aletaan kirjoittaa. Parhaimmil laan kaikki osallistuvat kaikkeen. – Ympäröivä maailma syöttää jatkuvasti ideoi ta biiseihin. Tehtäväni on olla auki ja nappailla niitä. Parikymmentä vuotta olen yrittänyt har jaannuttaa konettani siihen.

”

Minua kiinnostavat alkuraamatulliset asiat ja vanhat opit. Se, miten aikoinaan on hahmotettu elämän suuria linjoja. Sanat kiinnostavat Mariskaa, sillä ne ovat hä nelle avain todellisuuden tutkimiseen. Mariska veikkaa, että myös lapsuudella ammattikirjoit tajaäidin kanssa on osuutta asiaan. – Ehkä kiinnostus kirjoittamiseen on tullut ko toa, vaikka varhaisaikuisuudessa yritin kapinoida ajatusta vastaan. LAPSUUTENSA JA NUORUUTENSA Mariska vietti Helsingissä. Hän asui äidin kanssa kahdestaan, tykkäsi koulunkäynnistä ja oli hikipinko. Kotona ei kuunneltu musiikkia eikä soitettu tai laulettu. Jostain syystä Mariska kuitenkin halusi 7vuo tiaana alkaa soittaa, ja kotiin hommattiin piano. 11vuotiaana hän pääsi SibeliusAkatemian nuori soosastolle. Kahden vuoden kuluttua hän lähti sieltä lätkimään. Teiniikäisenä Mariska luuhasi kaupungilla punkkarikavereidensa kanssa. Haaveena oli mu siikkiura. – Muutin 16vuotiaana pois kotoa ja siitä ees päin olen opetellut itsenäistä elämää. Lähdin he ti, kun sai lähteä. Liityin punkbändiin, ja siitä al koi kevyemmän musiikin kanssa työskentely.

Täysiikäistyttyään Mariska lähti Lontooseen opiskelemaan latinaa ja muinaiskreikkaa. Hän haki viiteen eri kouluun, viidelle eri linjalle mel kein summamutikassa. Latina ja muinaiskreikka linjalle pyrkijöiden ei tarvinnut mennä haastat teluun, siksi hän valitsi sen. – Olin Lontoossa neljä vuotta, mutta se ei ollut kauhean kivaa aikaa. Minulla oli hankalaa. Olin aika masentunut, ja sellaista räpiköimistä se oli. SANOJEN JA MUSIIKIN lisäksi Mariskan kiinnos tuksen kohteet kulkevat jumaluusopista Lähi idän runouden kautta kaiken maailman kieliin. Jumaluusopista hän on sitä mieltä, että ketä se ei muka kiinnostaisi. – Teologia kiinnostaa minua siinä missä taide historiakin. Minua kiinnostavat alkuraamatulliset asiat ja vanhat opit. Se, miten aikoinaan on hah motettu elämän suuria linjoja. – Meidän niin sanottu oikean ja väärän kirja pohjautuu useisiin käännöksiin ja kirkollis kokouksiin, ja minua kiinnostaa, miten ihmis elon ihmeellisyyttä on hahmotettu alun perin esimerkiksi arameaksi. Aina välillä Mariska käy jumalanpalveluksissa. Hän käy kuuntelemassa, minkälaisia puheita kir kossa pidetään. Hänen mukaansa ne ovat välillä parempia ja välillä eivät niin hyviä. – Puheiden pitäminen ei olekaan suomalainen hyve. Retoriikkaa ei ole täällä juurikaan opetettu, niin eipä ihme. JUMALAN OLEMASSAOLOA Mariska saattaa aja tella paljon ja tilanteen mukaan eri tavoilla. Vii me aikoina hän on huomannut, että ihmiset ovat kovin hanakoita antamaan Jumalalle inhimillisiä piirteitä. – Oletusarvona voi olla vaikka, että Jumala huolehtii meistä. Millä se todistetaan? Jumalalle lykätyt määritelmät ovat varmaan ihmisten hen kilökohtaisista tarpeista lähtevää reflektiota. Mi kä on totuus, sitä en osaa sanoa. Mariska kertoo kotona keskustelleensa siitä, että kirkkoa on vaikea huomata, kun se olla jöt köttää keskuudessamme kuin itsestään selvyyte nä. Mutta jos kirkko otettaisiin pois, sen huomai si jykevämmin. – Luulen, että ilman kirkkoa turvattomuutta olisi enemmän ja moraalikysymykset olisivat vielä enemmän hakusessa. Kirkko on tietynlai nen yhteiskuntamme henkinen kulmakivi. Se on myös auttajataho silloin, jos muut verkostot pet tävät. Niin olen huomannut ja kuullut, että kirk ko on vielä se taho, joka jeesaa. Mariska esiintyi ensimmäisen kerran kirkos sa vuonna 2019. Yllättäen tapahtuma toi hänen elämäänsä muutakin uutta, sillä se yhdisti hänet uran ja yhtyeen kannalta tärkeään ihmiseen. – Pyhän Laurin kirkon keikalla Jouni Aslak Raatikainen toimi ekaa kertaa säestäjänäni. Ny kyään hän on yhtyeeni kitaristi ja liidaa sitä. IHMISEN PARASTA AIKAA ovat Mariskan mieles tä aamut. Silloin kaikki on vielä mahdollista ja auki. Aamuvarhaisella hän singahtaa ylös sängys tä ja epäilee olevansa silloin monen mielestä to si rasittava. – Rakastan aamuja, ja siihen aikaan yleensä puhun. Murahtelu alkaa sitten iltaa kohti. Mut ta aamulla sirputan kuin lintunen. Silloin olen lennossa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 19

Lautasellinen valintoja Ruoka ja syöminen ovat latautuneita asioita, joista keskustelu repeää helposti riidaksi. ”Minä ajattelen, että kristinuskoon sisältyy ohje miettiä, mitä ja miten syö”, sanoo ympäristöteologi Panu Pihkala. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SAKU SOUKKA

uoka ei ole vain polttoainetta, jota tarvitsen pysyäkseni hengissä. Yhä harvemmin syöminen tuntuu myöskään nautinnolta. Jokainen annos lautasellani on teko, joka vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen, maaperän ja vesien saastumiseen, eläinten kohteluun, elintarviketuotannossa työskentelevien ihmisten oloihin – ja toki myös omaan terveyteeni ja hyvinvointiini. Päässäni pyörii myös lapsena sinne iskostettu oppi, että lautanen on syötävä kiitollisena tyhjäksi. Sodan ja sen jälkeisen elintarvikepulan lapsuudessaan kokeneet vanhempani ja opettajani eivät unohtaneet sitä, ettei täysi vatsa ole itsestäänselvyys. Nykyisinkin Suomessa on monia nälkäisiä leipäjonoissa seisovia ja kaduilla kerjääviä. Maailmassa noin 800 miljoonaa ihmistä näkee nälkää. Tänään lautasellani on kasvis-soijarouherisottoa, timjamilla maustettuja porkkanasiivuja ja salaattia, jotka on valmistettu hävikkiraaka-aineista. Ruokahävikki on maailmanlaajuisesti iso ongelma, sillä arviolta noin 30 prosenttia kaikesta tuotetusta ruoasta jää syömättä. Samanlaista annosta haarukoi myös lounasseuraksi kutsumani Panu Pihkala, joka toimii ympäristöteologian tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa ja on tutkinut ympäristöahdistusta ja ympäristötunteita. Tarkoitus on ruokailun ohessa myös puhua ruoasta. Pihkala toteaa, että ruoka ja syöminen ovat hyvin latautuneita asioita, joista keskustelu nykyisin repeää helposti riidaksi tai somesodaksi. Ruokasuhde on soppa, jossa yhdistyvät lapsuudenperheen tavat, ystäväpiirin mieltymykset ja yhteisön tai koko kulttuurin ääneen lausutut tai lausumattomat säännöt. Kyse on myös hyvin henkilökohtaisesta ja kehollisestakin suhteesta. – Ei siis ole yllättävää, että ruoka herättää niin paljon intohimoja ja monenlaisia tunteita – varsinkin, jos siihen vielä yhdistyy ilmasto- ja ympäristökysymyksiä tai eläimiin liittyviä kysymyksiä, jotka ovat poliittisesti latautuneita, Pihkala sanoo. ALUKSI ON PAKKO kysyä Panu Pihkalalta, mitä oikein voi hyvällä omallatunnolla syödä. – Siihen eri ihmisillä on erilaisia vastauksia. Jos ajatellaan ympäristölle koituvaa kuormitus-

20 KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024

ta, niin silloin tietysti luomukasvisruoka on hyvä valinta. Mutta on aika vaikea löytää täysin ristiriidattomia ravinnonlähteitä ainakaan suurille ihmisjoukoille. Voi olla hankala selvittää esimerkiksi sitä, onko ruoan tuotantoon, kuljetukseen tai jälleenmyyntiin käytetty fossiilisia polttoaineita. Jos itse kasvattaa ruokansa, tietää ihan eri tavalla, miten se on tuotettu, Pihkala sanoo. Hän lisää, että ehkä ruokaan liittyvää eettistä pohdintaa ei kannatakaan tehdä kovin karkealla ja kaksijakoisella hyvä–paha- tai puhdas–likainentyyppisellä jaottelulla. Sen sijaan voi tunnistaa ja tunnustaa, että ruokakysymyksiin liittyy monenlaisia ristiriitoja, ja sitten pyrkiä tekemään mahdollisimman vastuullisia valintoja. Se, että ruoantuotannon ongelmiin tai oikeudenmukaisuuskysymyksiin ei lainkaan kiinnittäisi huomiota, olisi Pihkalan mukaan eettisesti huono ratkaisu. Toisaalta myös se, että olisi koko ajan eettisessä kriisissä, kävisi ennen pitkää sietämättömäksi. Se myös voisi vähentää voimavaroja tehdä sitä hyvää, mihin on mahdollisuus. Pihkala suositteleekin jonkinlaista tasapainoilua näiden ääriasentojen välillä. Kertakaikkisten suurten muutosten tekeminen omalle lautaselle, saati sitten koko perheen ruokatottumuksiin, voi olla hankalaa. Pihkala antaakin saman neuvon kuin terveellisempien elämäntapojen äänitorvet: uudet tavat kannattaa omaksua pienin askelin. Hän ottaa esimerkiksi eläinperäisiä tuotteita korvaavat kasviproteiinit, joista on viime vuosina tullut nopeasti osa monen arkista ruokavaliota. Ruokavaliosta keskusteltaessa herää Pihkalan mukaan helposti myös kokemus siitä, että joku syyllistää. Jo se, että toinen valitsee vaikkapa vegaanisen lounasannoksen, saattaa nostaa esiin hankaliksi koettuja eettisiä kysymyksiä eläinten syömisestä ja aiheuttaa omantunnonpistoksia. – Syyllisyydellä ja jopa häpeällä on ihmisen toiminnassa monimutkainen rooli. Omalla kohdallani tunnistan, että syyllisyyden ja häpeän kokemuksilla on lopulta ollut positiivinen vaikutus siihen, miten olen muuttanut ruokavaliotani. – Voimakas syyllistäminen ei kuitenkaan tutkitusti ole tehokas tapa vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Sen sijaan se, että voi kokea hyvää omaatuntoa ja tyytyväisyyttä omista valinnoistaan, on monelle tärkeä motivaation ja jaksamisen lähde.

SE, MITÄ LAUTASELLEEN ottaa, voi olla myös uskonnollinen kysymys. Eri uskonnoilla on omat tapansa, sääntönsä ja rajoituksensa ruokavalion ja syömisen suhteen. Toisaalta moni nykyajan maallistunutkin ihminen tuntuu suhtautuvan ruokaan lähes uskonnollisesti: uuden ruokavalion omaksuminen voi muistuttaa kääntymiskokemusta, ruokavalion noudattamisessa saattaa olla dogmaattista jyrkkyyttä ja siitä poikkeaminen voi tuntua synniltä. Toisin kuin esimerkiksi juutalaisuudessa tai islamissa, kristinuskossa ei mitään ruoka-ainetta ole lähtökohtaisesti kielletty. Mutta olisiko mahdollista hahmotella sitä, millainen suhde ruokaan olisi kristillinen? Pihkala, joka on myös pappi, sanoo, että vastaus riippuu siitä, miten itse kukin kristillisyyden määrittelee. – Uuden testamentin pohjalta nousee esiin ainakin kaksi asiaa: kiitollisuuden ilmaiseminen ruoasta ja eettinen ohje ravinnon jakamisesta nälkäisille. Ne ovat olleet mukana jo varhais-

”

Ruoan pyhyyden voi kokea, kun ateria siunataan ja nautitaan sitten yhdessä hiljaisuudessa.

Panu Pihkala kertoo säätäneensä ruokavaliotaan ympäristö- ja eläineettisten seikkojen vuoksi. Välillä hän joutuu muistuttamaan itseään ruoan arvosta. Lounaspaikkana oli hävikkiruokaa tarjoava Waste & Feast Kalliossa.

ten seurakuntien jumalanpalveluksessa ja ehtoollisen vietossa, ja edelleenkin monet seurakunnat ihan konkreettisesti jakavat ruokaa vähävaraisille. – Oma näkemykseni on, että kristillinen syöminen ei voi olla täysin välinpitämätöntä sen suhteen, mistä ruoka tulee. Ajattelen, että kristinuskoon sisältyy ohje miettiä, mitä ja miten syö. Se, mitä ja miten syö, on perinteisesti ollut ajankohtaista varsinkin paastonaikoina, jolloin on valmistauduttu kirkkovuoden suuriin juhliin jouluun ja pääsiäiseen. – Paastossa on usein myös eettisiä sävyjä. On ajateltu, että tietyistä ruoka-aineista pidättäytyminen muistuttaa ruoan arvosta ja myös siitä, että ruokaa jaettaisiin niille, joilla sitä on vähemmän. Kristinuskon historiassa ollut myös painotuksia, joissa paastoaminen ja tietty ruokavalio on liitetty lempeyteen toisia eläimiä kohtaan, Pihkala kertoo.

Yksi eettisen paaston muoto ovat erilaiset ympäristöasioihin keskittyvät paastot, jotka viimeisten noin viidenkymmenen vuoden aikana ovat yleistyneet kirkoissa. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on vuodesta 2012 alkaen vietetty pääsiäispaaston aikaan myös Ekopaastoa. RUOKAOSTOKSILLA TUSKAILLESSA tai pikaista lounasta kauhoessa unohtuu helposti, että kristinuskossa ruokaan liittyy myös pyhyysulottuvuus. Yhdessä syöminen ja juominen – ehtoollinen – on sakramentti eli pyhä toimitus. Alun perin ehtoollinen on ollut aivan konkreettisesti yhdessä nautittu ateria. Sittemmin arkisen ruokailun ja pyhitetyn syömisen yhteys on hämärtynyt ja ehtoollisesta on tullut enemmän rituaali. – Ajatellaan vaikka öylättejä, joita Suomessa luterilaisessa kirkossa yleensä käytetään. Ne ovat kyllä käteviä, mutta eiväthän ne kovin paljon muistuta tavallista leipää. Joskus ehtoollisella saatetaan murtaa ihan oikeaa leipää, ja tiedän,

että moni on kokenut sen vaikuttavaksi. Siinä tulee ihan eri tavalla syömisen ja ehtoollisen yhteys esiin, Panu Pihkala sanoo. Hän lisää, että ruoan pyhyyden voi kokea myös silloin, kun ateria siunataan ja nautitaan sitten yhdessä hiljaisuudessa. – Silloin ihan tavallisen ruoan jakamiseen voi liittyä samankaltaisia kokemuksia kuin monet ovat saaneet ehtoollisella ollessaan. Voi tuntea yhteyttä toisten kanssa ja jonkin itseä suuremman läsnäoloa. Pihkala muistuttaa myös perinteisestä luterilaisesta tavasta eli ruokarukouksesta. Se vahvistaa kiitollisuutta ruoasta ja ylipäätään elämään liittyvistä lahjoista. ■ Pyhä, paha ruoka – Uskonnon ja etiikan näkökulmia. Toim. Virpi Mäkinen, Heikki Pesonen ja Risto Uro (Gaudeamus 2023). Paasto alkaa tuhkakeskiviikkona 14.2. Samaan aikaan vietetään myös Ekopaastoa, jonka teemana on ”Arjen tekoja, toivon sanoja”. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 21

Mielipide

nan valtio, Jordanjoelta Välimerelle, voi olla vapaa ja turvallinen ympäristö kaikille uskontoon, etniseen taustaan, vammaisuuteen tai muuhun inhimilliseen piirteeseen katsomatta.

Kiitos HALUAMME KIITTÄÄ Helsingin tuomiokirkkoseurakuntaa 75-vuotistervehdyksestä, jonka meille toi kotiimme seurakuntapastori Yrjö Ikonen musisoiden. Meillä oli myös leppoisa rupatteluhetki teen- ja kahvinjuonnin lomassa. Tervehdys tuli meille mieluisana yllätyksenä, ja arvostamme tätä huomaavaisuutta ikääntyviä seurakuntalaisia kohtaan.

Lauri Nissinen Elina Nykyri Vantaa Kaj Fredriksson Kaarina Tuomas Kuusniemi Oulu

Hamas ei kaipaa kahden valtion mallia

Päivi Tuomola-Karp Pekka Karp

Israel murhaa vammaisia Gazassa

MARTTA-KAISA VIRTA

ISRAELIN ISKUT sairaaloihin ovat johtaneet lähes jokaisen Gazan sairaalan sulkemiseen. Israel on myös pitänyt sähkö- ja vesihanat kiinni sekä vaikeuttanut humanitäärisen avun tuontia Gazan alueelle. Näin Israel on osoittanut halukkuutensa hyökätä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten kimppuun. Israelin pitkään harjoittama apartheid ja kansanmurha on kaikin puolin epäinhimillistä, mutta tässä haluamme korostaa usein unohdettua kansanosaa, vammaisia. YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista rikotaan törkeästi myös Suomessa, mutta sairaaloiden pommittaminen on julmuudessaan omaa luokkaansa. Sitä paitsi suuri osa Gazan vammaisista on Israelin etniseen puhdistukseen tähtäävän politiikan tulosta. Vaikka Israel ja sen tukijamaat ovat väittäneet Hamasin käyttävän sairaaloiden potilaita ja henkilökuntaa ihmiskilpinä, tästä ei ole tarjottu mitään uskottavia todisteita. Sairaaloiden pommittaminen olisi joka tapauksessa sotarikos. Tulee muistaa, että Israelin julma politiikka palestiinalaisia kohtaan ei ilmestynyt tyhjästä, vaan on loogista jatkoa sille kolonialistiselle politiikalle, jonka pohjalta länsimaat Israelin perustivat. Suomikin tukee Palestiinassa tehtäviä hirmutekoja käymällä asekauppaa Israelin kanssa. Suomen tulisi painostaa Israelia ja Hamasia kaikin käytettävissä olevin keinoin solmimaan pitkäaikaisempi tulitauko, jonka suojassa konfliktin luomia vammoja voidaan hoitaa. Hankkeen pitäisi tähdätä pysyvään rauhaan ja kahden valtion malliin. Siinä itsenäinen Palestii-

Toimituspalkkiokielto ei ole tätä päivää HEIKKI NENONEN tarttui kolumnissaan toimituspalkkiokieltoon (K&k 25.1.). Viranhoitoonsa tunnollisesti suhtautuva pappi ei herkästi halua kieltäytyä, jos häntä pyydetään toimitukseen suoraan. Mutta seurakunta ei useinkaan halua maksaa sille tehdystä työstä. Omaiset voivat jäädä ilman pappia myös silloin, kun heidän edesmennyt läheisensä ei ole kirkon jäsen. Seurakunnat priorisoivat kiireisinä aikoina omia jäseniään, eikä muu kuin seurakunnan pappi saa ottaa työstä palkkiota hautaustoimistolta. Perustuslakimme mukaan jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä. Tätä oikeutta voidaan rajoittaa vain eduskunnan säätämällä lailla. Kirkkojärjestyksen toimituspalkkiokielto ei täytä perustuslainmukaisuuden kriteerejä. Ei ole oikein, että papit tekevät kirkolleen työtä sekä ilmaiseksi että vailla vakuutusturvaa. Jos toimituskeikalla sattuu työtapaturma, sitä ei korvaa kukaan. Kannatan Nenosen ehdotusta keskitetystä toimituspalkkiopoolista. Samalla on järjestettävä kuntoon myös työntekijän vakuutusturva. Omaiset aivan oikeutetusti olettavat, että kirkko sekä maksaa palkan että hoitaa vakuutusturvan. Moni on hämmentynyt ja pettynyt kuullessaan totuuden. Kirkon asiaa ei edistä se, että toimituspalkkiokieltoa kierretään ruskeilla kirjekuorilla ja samppanjapulloilla.

Jussi Junni toiminnanjohtaja, Suomen kirkon pappisliitto, Helsinki

HAMASIN TERRORISTIT hyökkäsivät Israeliin 7. lokakuuta pyrkimyksenään murhata niin monta israelilaista siviiliä kuin mahdollista, myös vauvoja ja vanhuksia. Noin 1200 israelilaista murhattiin, ja 240 jäi panttivangeiksi. Kansainvälinen yhteisö pyrkii rauhoittamaan konfliktia. Usein esitetään ratkaisuksi kahden valtion mallia. Uutisoinnissa sivuutetaan toistuvasti tosiasia, ettei sodan toinen osapuoli, terroristijärjestö Hamas, halua rauhaa Israelin kanssa eikä se ole missään vaiheessa vaatinut kahden valtion mallia. Päinvastoin Hamas haluaa tuhota koko juutalaisvaltion. Tämä tavoite on kirjoitettu järjestön perustamiskirjaan. Niin kauan kuin uskonnollisella ääri-islamilla on jalansija Lähi-idässä, on israelilaisten turvattava voimalla oman juutalaisvaltion olemassaolo ja kansalaistensa turvallisuus. Maailman yleinen mielipide alkaa nyt kallistua Israelia vastaan. Tästä ilmiöstä kertoo räikeä rimanalitus eli Etelä-Afrikan nostama kansanmurha-syyte Israelia vastaan. Uhrista leivotaan syyllistä. Jokainen siviiliuhri on tragedia. Israel pyrkii tosissaan niiden minimoimiseen, kun taas Hamasille siviiliuhrit ovat sodan pelinappuloita. Hamas jättää tietoisesti palestiinalaiset siviilit sodankäynnin jalkoihin piileskelemällä koulujen ja sairaaloiden välittömässä läheisyydessä tai laukaisemalla sieltä raketteja. Hamas laskelmoi kylmästi palestiinalaisten siviiliuhrien auttavan sitä mediapelissä kansainvälisestä sympatiasta. On myös tiedostettava, että palestiinalaisten siviiliuhrien määrät perustuvat Hamasin hallinnoiman Gazan terveysministeriön lukuihin.

Tomi Kaunismäki kaupunginvaltuutettu (kd.), Vaasa

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

22 KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024

Kolumni

Ihmisillä on eriskummallinen tarve puuttua sinkun elämään

Kuolinilmoitus Kirkko ja kaupunki -lehdessä on koskettava ja kaunis tapa kertoa läheisen poismenosta

Sinkkuus tuntuu usein tragedialta, jolta muut yrittävät pelastaa.

Haluamme varmistaa, että kuolinilmoitus vastaa toiveitanne ja kunnioittaa arvokkaasti vainajan muistoa.

Yorgos Lanthimos on kreikkalainen ohjaaja, joka käsittelee elokuvissaan ihmisten tarvetta kontrolloida muita ihmisiä. The Lobster (2015) kertoo yhteiskunnasta, jossa kaikkien pitää elää pariskuntina. Jos jää yksin vaikkapa puolison kuoleman myötä, pitää löytää uusi puoliso. Jos puolisoa ei löydy, yksin jäänyt muutetaan eläimeksi. Eläimen saa valita itse. The Lobster on eriskummallinen elokuva, mutta niin on myös ihmisten tarve jäsentää omaa todellisuuttaan puuttumalla toisten ihmisten elämään. Sinkut ovat ihmisryhmä, jonka elämää ruoditaan mielellään. Ihmiset saattavat kysellä sinkun parisuhdetilanteesta tai lapsihaaveista kuin puhuisivat säästä. Oletusarvona on se, että kukaan ei halua olla sinkku, vaan kyse on jostain suuresta yksilöä kohdanneesta tragediasta, joka pitää hetimiten korjata. Tämä saa välillä koomisia piirteitä. Sain kerran viestin tuttavalta. Hän kuului Facebook-ryhmään, jossa eräs satunnainen ryhmän jäsen etsi itselleen kumppania. Tuttavani oli kuulemma heti miettinyt minua, olinhan sinkku. Joku toinen olisi voinut kysyä, että etsinkö puolisoa, mistä sukupuolesta olen kiinnostunut tai millainen elämäntilanteeni on. Tuttavani oli kuitenkin ilmeisesti vastannut näihin kysymyksiin jo omassa päässään ja siirtynyt kohtaan, jossa minulle piti löytää mies, ja sitten tällainen mies näppärästi tulikin minua vastaan sosiaalisen median virrassa. Kiitin tuttavaani kohteliaasti, koska olihan se ystävällinen ele, mutta mietin samalla, pitäisikö minun suositella hänelle

Kuolinilmoituksen jättäminen on tehty helpoksi. Ottakaa yhteyttä meihin sähköpostitse tai puhelimitse, niin autamme teitä mielellämme ilmoituksen suunnittelussa ja julkaisemisessa.

jotakuta parisuhdeterapeuttia, nyt kun ilmeisesti teimme kysymättä oletuksia toistemme elämäntilanteesta. Kyllähän kaikilla on parisuhteissaan ongelmia. Hyväntahtoinen auttamisen halu on vaaratonta, mutta esimerkiksi monissa uskonnollisissa yhteisöissä ihmisten kontrollointiin liittyy hengellistä väkivaltaa. Yksin elämistä saatetaan pitää epäilyttävänä, huikentelevaisuutena tai jopa osoituksena yksilön kelvottomuudesta, koska hän ei ole löytänyt puolisoa. Ihmisiä saatetaan painostaa pysymään yhdessä, vaikka liitto olisi väkivaltainen, ja eronnut saatetaan sulkea ryhmän ulkopuolelle. Parisuhde ja perhe nähdään Jumalan tarkoittamina tehtävinä, joita kohti jokaisen kunnon kristityn tulee kulkea. Ketään ei muuteta eläimeksi, mutta onko sinkku ihan kokonainen ihminenkään? The Lobster yhdistelee taitavasti komediaa ja kauhua. Siinä ei tiedä, itkeäkö vai nauraa. Se tuli mieleeni, koska Yorgos Lanthimokselta ilmestyi juuri uusi elokuva The Poor Things. Se on eriskummallinen kertomus naisesta, joka kasvaa omaksi itsekseen, vaikka kaikki yrittävät kontrolloida häntä – jotkut rakkaudesta, toiset ihan vain tarpeesta käyttää valtaa. Erittäin katsomisen arvoinen sekin. ELLA LUOMA Kirjoittaja on populaarikulttuurin ilmiöihin hurahteleva teologi, feministi ja päiväuneksija.

LUE ELLA LUOMAN JA MUIDEN KOLUMNIS TIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJA KAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT

Lehtemme tavoittaa viikoittain 330 000 taloutta Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa sekä Vantaalla, tarjoten mahdollisuuden jakaa suru-uutisenne suuren lukijakunnan kesken. Ota yhteyttä Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Paaston aika alkaa Hyvä syy mennä messuun

menohaku.kirkkojakaupunki.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 23

Hammashoitoa

Palveluja tarjotaan

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

ja · Hammaskiven 69 värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus hoidon yhteydessä 25 ·· Hammastarkastus Hammastarkastus muuten 45 Hammasvalkaisu 129 ·· Purentakisko 270 · Näkymätön oikomishoito alk. 3800 alk.

€

aika 20 min.

€ € € € €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

T A K U U T Y Ö

24 h Esteetön kulku

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka

HAMMASTEKNIKKO

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. ○ Ilmainen proteesien tarkistus

480 € 890 € 149 € 105 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS 550 0€ oteesi norm. 59 opr kok an leu ala Ylä- tai

Ilmoitusaineistot

OLETKO PELKOPOTILAS SOITA JA VARAA

ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

050 5533 050 Rakennusala Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Hammaslääkäriasema

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739 Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com ROMACK Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

KOTIOPTIKOT OPTIKKOPALVELUT KOTIKÄYNTINÄ PK-SEUDULLA JA LÄHIKUNNISSA WWW.KOTIOPTIKOT.COM P. 044 9835 118 59€/ KÄYNTI, SISÄLTÄEN TUTKIMUKSEN

Olen parturi-Kampaaja Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä

P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Käsilumityöt omakotija rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Hyvinvointia Arjesta

○ Kauppa- ja saattoapua ○ Omaishoidon vapaat ○ Kotiapua ○ Seuraksi ulkoilemaan

Ilahduta lahjakortilla!

www.hyvinvointiaarjesta.fi Paula Sallinen 040 142 6574 Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203 Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€ +tehty työ. Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Kirkko ja kaupunki -lehden pääsiäisnumero ilmestyy torstaina 21.3. (varaus 8.3. mennessä) Huhtikuussa lehti ilmestyy kerran torstaina 18.4. (varaus 5.4. mennessä) Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Kirkko ja kaupunki -lehteä jaetaan osoitteellisena 330 000 talouteen pääkaupunkiseudulla Helsinki 181 000, Espoo-Kauniainen 83 000 ja Vantaa 66 000 taloutta

24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024

Lakipalveluja

Tilaisuuksia

Tapahtumia

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Paastonajan työväen kirkkoilta ”Autuaita ovat rauhantekijät” Puhujina SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman, sekä rovasti Raija Korhonen.

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Tervetuloa! Kallion seurakunta

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Kallion kirkossa 15.2. klo 18

Helsingin Kristillinen työväenyhdistys Kristillisten sosialidemokraattien yhdistys

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

OSTAMME

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

www.ukkonen.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

MA-PE 10-16, LA-SU JA ILT SOP. MUKAAN

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset

MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

Ikkunanpesut, kotisiivoukset ym., monen vuoden kokemuksella. Kotital.väh. Ance 045 104 5003 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Kaunis yksiö 31 m2, Puotila, 2 ikkunaa, parveke, keittiö, 3. ylin krs. P. 045 235 6400

NettiKulta ostopiste

Lapinlahdenkatu 19,Helsinki Helsinki Lapinlahdenkatu 19, Kysy kotikäyntejä ma-pe myös 10-16, la-su ja iltaisin sop. 9877 mukaan p. 044 049.

WWW.NETTIKULTA.FI

Hautauspalveluja

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

www. esajavesaostaa.com

pe 9.2. klo 18 kotiseurat Untamalalla, Tilanhoitajankaari 10 (Viikki). su 11.2. klo 11 kirkkopyhä Espoonlahdessa, Kipparink. 8; messu, ruokailu ja seurat. klo 14 veisuut Lohjalla, srk-kesk. takkatupa, Sibeliuksenk. 2. klo 15 seurat Rajamäen kko, Artturisali, Patruunant. 1. klo 16 seurat Seuratuvalla, Salomonk. 17 D. klo 18 seurat Järvenpään vanha kko, Oliivi-sali, Kirkkot. 2. ma 12.2. klo 18 Yhteisvastuuseurat Mäntsälän Ankkurissa, Keskusk. 11. ke 14.2. klo 16.30 Voimavararyhmä elämässä uuvahtaneille, 6 x Seuratuvalla joka 2. vko. Tied. & ilm. Leena 0400 882 251. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3. su 18.2. klo 18 Herättäjäseurat Mikaelinkirkolla, Emännänp. 1. klo 18 seurat Pihlajanmäen kko, Liusket. 1. ti 20.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, U. Karjalainen.

Vuokralle tarjotaan

KULTAA & HOPEAA

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

Siivouspalveluja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ostetaan

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

HAUTAKIVET Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Kiinteistönvälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIV ET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650

www.kivituote.fi

Mobiili ja desktop -paketit kirkkojakaupunki.fi-verkkosivuilla. Kysy lisää mediamyynnistämme!

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/nakoislehdet KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

TOINEN PIIRROSORAVISTA

YOUTUBESSA

SUON POSTAAVA BÄCK KUIVATTAMISEKSI

ohi

HOITAA PERUSTURVAA VAU- R RAITA LATINAN A ARPA

VIULUTAITURI YOSHIKO

torjua I E

RAAMATUSSA KIRJALLINEN

TAKSIKUSKIT

REHKIVÄLTÄ

ALKUAINE J

VILJELMÄ NIITTY

DISKOKANSAA TANSSITTAVA

KIRJOITELMA JAAKOBIN VELI

-1.

PEI-

AURIN-

T VIRAS- A

A VALMIS- K

E NURMI-

RASIA DISNEYKAKSIKOSSA

HIIVA

TUKSET

SIVUJOKI

PILK-

E FILEE M

VOI

TOSSA

VASTA SATA- V NUTTA

LÄTKÄMIES NEN

PEITELLÄ OMIN AVUIN

neuvo A R A T

VT:N PROFEETTA

PUU TAIVAAN ILOT

U TUOMA L

kohtuuton E P Ä R E I L U HUONE

KUPTRUMPE- SARJISSOLT- E LETTITISTIVEIKKO TU LEGENDA DAVIS LAPUANJOEN M I L E YLÄJUOKSULLA

S S U

RÄMÖ

SUOJA

AJAN

TEHDÄ

KAR- R HEA

KOHKAV TEL- S A L A I S E T I TAI- I jälleen DUSSA KIRVES TYJÄ DETTA

-PILLI

JULKISUU- L TEEN

OPISKELIJALLA Y USEIN HIIHTÄESSÄ TYMPEITÄ L LEVYRAADIN SCHIFFER L

T GOSTA S

ranRATPINgaistus NALI KOJA

JAZZPAIKKA

MUUSAUS

SÄIKKYJÄ

VIATON

J E

TIINA

LAN-

A NOITE S U

SANATAIE DETTA

KOTONA A YLLÄ

T KOLLA T

ORGANIS- E MIT

HELPPOA LAPIOIDA

ARMAU DASSA O

poh- S Y V Ä TSEHOV A N T O N EERO jaton

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

pylväitä

M HAULI-

-RAUTA

KATOAMATTOMIA

JOHT TAJIA

K L

Cr K R O M I KORU-

MERIETTEIDEN T K U K O S 5 kW A MAA- I L O T LÄI- Ä haluk- SINTÄ REUNEN ALA NOILLE KÄSI HARALkailla H I M O T RAAMADIN I M U T TULLA V A L A O L A V ESTE

RIEMUT

ISÄ

K U

SUON SIL- H MÄKE

O MATERIA A

H C

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26 KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024

Hyvää pyhää

18.2.

1. paastonajan sunnuntain evankeliumi (Mark. 1:12–13) kertoo, että Jeesus oli neljäkymmentä päivää autiomaassa saatanan kiusattavana.

Ulkoisesti yksinkertaista PAASTO ON IKIAIKAINEN hengellinen harjoitus. Kristillinen suuri paasto kestää neljäkymmentä päivää ja huipentuu pääsiäiseen. Tänä vuonna paastotaan 14.2.–28.3. Paaston aikana on tarkoitus hiljentää tahtia ja miettiä suhdetta itseen, Jumalaan ja muihin ihmisiin. Siihen kuuluu myös katumus väärin tehdystä. Hiljentyminen ja paastoon liitetty omien ruokatottumusten ja elämäntapojen yksinkertaistaminen voi auttaa näkemään itsensä rehellisemmin, opettaa luopumisen taitoa ja toisten tukemista.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Kiusaukset piinavat meitä

eesuksen julkisen toiminnan alku oli hurja. Markus kertoo evankeliuminsa alussa yhteen menoon Jeesuksen kasteesta ja kiusauksesta. Kun Jeesus nousi kastevedestä, Jordanin joesta, hän koki Jumalan Hengen laskeutuvan ylleen ja kuuli Jumalan kutsuvan häntä rakkaaksi Pojakseen. Heti sen jälkeen sama Henki kuljetti tai ajoi hänet autiomaahan, jossa saatana koetteli häntä. Kasteella Jeesus kutsuttiin tehtäväänsä, ja jo seuraavassa hetkessä hänen kutsumuksensa pantiin kokeeseen. Hän selvisi siitä, ja enkelit tulivat huolehtimaan hänestä. Meidän mielikuvissamme Jumalan päävihollisen rooli on ristiriitainen. Kun emme halua panna kärsimyksiä ja koetuksia Jumalan vastuulle emmekä ottaa niitä omalle kontollemme, vastuun saa kantaa ”saatana”. Kaiken pahan voi panna hänen tiliinsä.

Kertomus ei päästä meitä näin helpolla. Sillä on syvempi sanoma. Ihmisen ikuisena kiusauksena on harhautua palvelemaan Jumalana jotain, mikä ei ole Jumala. Kiusauskertomus avaa silmämme väärin käytetyille jumalakuville, jotka palvelevat ihmisen omia harhakuvia ja valtapyrkimyksiä – ja vievät pois rakkauden tieltä. Meillä on jatkuvasti kiusaus lähteä ahneuden, kilpailun, vallan ja voiman tielle. Se tie ei kuitenkaan ruoki sieluamme eikä tyydytä syvintä nälkäämme. Jeesus kutsuu toisenlaiselle tielle. Sillä tiellä saa rauhassa etsiä sielun ruokaa ja opetella jakamaan omastaan tarvitsevien kanssa. Se tie haastaa kysymään, mihin ja kehen uskoo, ketä tahtoo seurata ja mihin käyttää aikansa. Ja rukoilla, että kestämme kiusauksissa.

LAURI MAARALA

Paastovinkki sosiaalisen median käyttäjälle Pääsiäistä edeltävä paastonaika haastaa meitä sosiaalisen median käyttäjiä miettimään, millaiset sanat rakentavat rauhaa. Egyptin erämaissa 300-luvulla eläneet erämaaisät opettivat, että kateus ja pahat sanat pimentävät sydämen. Jättämällä ne voi hiljentyä. ”Älä halveksi ketään, älä tuomitse ketään, älä puhu pahaa kenestäkään, niin Jumala antaa sinulle rauhan”, opastaa meitä tuntematon erämaaisä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 27

”

Viime vuosina on tuntunut, että maailma on kylmä paikka. Itse yritän viedä hyvää eteenpäin, olla ystävällinen ja kiltti toisille, kenet tahansa kohtaankin. CYAN KICKS -YHTYEEN BASISTI LEEVI ERKKILÄ s. 3

MAINOS

Luomu Silmusalaatteja Espoosta H

eti käyttövalmiit, tuoreet Silmusalaatit viljellään Keran Halleilla Espoossa. Silmusalaattien tuotanto on erityislaatuista, sillä viljelyssä ei käytetä minkäänlaista maapohjaa, eikä kasvuhuoneessa ole ainoatakaan ikkunaa. Silmusalaatteja viljelevän yrityksen, Snafy Oy:n, idea on pelkistetyn yksinkertainen: luomusiemenistä kasvatetaan versoja, jotka pakataan kotimaiseen, Stora Enson kartongista valmistettuun, kierrätettävään kartonkipakkaukseen. Itse kehitetty kartonkipakkaus, luomutuotanto, sijainti lähellä asiakkaita ja enegiatehokas tuotanto kymmenessä kerroksessa ovat kaikki harkittuja yksityiskohtia. Tavoitteena on kehittää skaalautuvaa toimintakonseptia pitkäjänteisesti, yksi rasia kerrallaan. ”Se mitä asiakkaillemme tarjoamme, on maistuva salaatti, jonka valmistus on helpoimmillaan suoraan rasiasta haarukalla suuhun”, luomuviljelijä-yrittäjä Samuli Laurikainen valaisee. Kotimaiset luomu Silmusalaatit ovat rasiasta otettuina heti käyttövalmita – ei siis tarvetta pestä ja kuivata. Silmusalaattien eduksi voidaan katsoa myös niiden ravintosisältö ja pitkä säilyvyysaika, minkä mahdollistaa kylmäsäilytys jääkaapissa ja se, ettei Silmusalaatti-versoissa ole leikkuupintoja, joista kasvikset yleensä alkavat nahistumaan. Suosituin neljästä Silmusalaatti-tuotteesta on vihreään rasiaan pakattu Alfalfa Silmusalaatti, joka koostuu puna-apilan ja sinimailasen versoista. Molemmat ovat herneen sukulaiskasveja, mistä johtuu raikas, herneeseen vivahtava maku. Silmusalaatit ovat löytäneet tiensä jo yli 800 SOK:n ja Keskon kauppaan ympäri Suomea ja tuotteet on pyydettävissä omaan lähikauppaan suoraan kauppiaalta tai esimerkiksi Alepan korttelitoive-palvelun kautta.

www.silmusalaatti.fi

Laurikaisen palo yrittämiseen syntyi alun perin halusta testata omien ideoiden toimivuutta käytännössä. Hän valottaa yrityksen taustaa: ”Kiinnostuin insinööritieteitä lukiessani megatrendeistä kuten ilmastonmuutos, energiatehokkuus ja kasvipohjainen ruokavalio. Halusin vastata näihin haasteisiin, joista energiatehokkuus ja ruokaturva eivät ole vähäisimpiä”. Mutta hyvilläkään ideoilla ei ole arvoa, jos ne eivät toimi käytännössä. Toimivuudesta on nyt osoituksena yli 10 vuotta kannattavaa kasvua ja yli 3 miljoonaa myytyä tuotetta. ”Kaiken ovat mahdollistaneet asiakkaamme ja kaikesta saamme heitä kiittää”, toteaa Laurikainen.

8.2.2024 kirkkojakaupunki.fi

Vapaaehtoinen ruuanlaittaja Peitsa Pesola löysi seurakunnasta mieluisan tehtävän. Hän valmistaa tiistaisin kaksi isoa kattilallista keittoa s. 2

Sirpa Vettenranta kulkee kuolevan rinnalla s. 4

Leppävaaran kirkonmäellä puhaltaa juhlatuuli s. 6

”Ruuanlaitto on minun juttuni” Keittiössä viihtyvä Peitsa Pesola valmistaa tiistaisin keittoruuan 60 hengelle Leppävaaran kirkolla. Seurakunta tarjoaa hyvin monenlaisia vapaaehtoistehtäviä.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVAT ESKO JÄMSÄ

eppävaaralainen Peitsa Pesola pitää ruuanlaitosta ja haluaa kehittyä siinä. Keittiöpuuhissa hän kokee olevansa kristinuskon ytimessä ja toteuttavansa omaa kristillistä vakaumustaan. Raamatussa kerrotaan Jeesuksen

viimeisestä ateriasta, jonka hän nautti yhdessä opetuslastensa kanssa. Siitä sai alkunsa ehtoollinen. Viime syksystä alkaen Peitsa Pesola on toiminut vapaaehtoisena ruuanlaittajana tiistaisin Leppävaaran kirkolla, jolloin hän valmistaa keittoruuan yhdessä perhetoiminnanohjaaja

Jukka Silventoisen kanssa. Silloin kasviskeitto porisee kahdessa kymmenen litran kattilassa. Siitä riittää syötävää noin 60 iltaperhekahvilaan kokoontuvalle lapselle ja aikuiselle. – Valmistamme erilaisia keittoja, useimmiten kasvissosekeittoja. Käytämme paljon juureksia, jotka

ovat hyviä ja sopivat monelle. Keittoruuan tekeminen on melko yksinkertaista, ja raaka-aineita voi vaihdella loputtomasti. Liian tulisia ruokia emme kuitenkaan tee, koska ne eivät maistu lapsille, Pesola sanoo. – Kuulen vasta keittiöön mennessäni, mitä muut ovat keksineet pääni menoksi. Etukäteen en edes halua tietää, mitä ruokaa tulen valmistamaan. Kieltämättä se on aina pieni jännitysmomentti. Emäntä on etukäteen tilannut ainekset, joista minä teen keiton. Jukka Silventoisen vastuulla

on pöytien kattaminen sekä loppusiivous. Peitsa Pesolalla on tehtävässään myös itsekäs motiivi. – Kun teen ruokaa, taitoni kehittyvät koko ajan. Käyn työväenopiston ruokakursseilla opettelemassa lisää. Kotona teen usein thaimaalaista ruokaa, koska pidän erityisesti thaimaalaisen ruuan mausta. Mielestäni elämä on liian lyhyt huonon ruuan syömiseen. Ennen Leppävaaraa Pesola asui perheineen Helsingin Haagassa. Sielläkin hän teki seurakunnassa ruokaa

– Leppävaaran kirkolla on helppo laittaa ruokaa, koska täällä on hyvät pelit ja vehkeet sekä reilusti tilaa, Peitsa Pesola sanoo. Hän tekee vapaaehtoisena keittoruuan iltaperhekahvilaa varten.

2 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2024

vapaaehtoispohjalta. Uudessa asuinpaikassaan Leppävaarassa hän löysi mieluisan tehtävän diakonin vinkistä. Taustaltaan Pesola on matemaatikko, ja hän on suorittanut myös suntion tutkinnon. LASILAAKSOSSA ASUVA Leena Oikarinen on toiminut monenlaisissa vapaaehtoistehtävissä Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa. Kaikki alkoi vuonna 2006 Kauklahden kappelin valmistumisesta ja sen avajaismessusta, jota varten perustettiin kappelikuoro. Oikarinen liittyi kuoroon puolisonsa kanssa. Kuoron lisäksi hän toimi aluksi erilaisissa kappe-

”

Vapaaehtoisena toimiminen antaa minulle tavattoman paljon hyvää mieltä. LEENA OIKARINEN

liin liittyvissä vapaaehtoistehtävissä ja myöhemmin myös Tuomiokirkossa. Hän on ollut pitkään muun muassa kirkkoväärtinä ja vastaa myös kappelin viron

kielen piiristä ja kuorokahvilaringistä. – Tuomiokirkkoseurakunnalla on ystävyysseurakunta Kosessa Virossa. Keräämme varoja sen hyväksi esimerkiksi SyysMatin markkinoilla, Oikarinen sanoo. – Olen myös ollut vuodesta 2016 alkaen Tuomiokirkossa järjestettävän Pysäkkimessun taustajoukoissa. Messuryhmän kanssa suunnittelemme messua ja toteutamme sen yhdessä. Se on yksi antoisimmista vapaaehtoistehtävistäni. LEENA OIKARISEN vapaaehtoistehtävien listalta vuosien varrelta löytyy lisäksi Yhteisvastuukeräyksen organisointia ja toimimista monenlaisissa tempauksissa ja Leena Oikariselle yksi mieluisimmista vapaaehtoistehtävistä on toimiminen Pysäkkimessun taustajoukoissa.

Tapiolalainen Antero Polso nauttii yhdessä tekemisestä. Seurakunnassa on hänelle tuttu porukka.

Lähes 3 000 vapaaehtoista Espoon seurakunnissa Espoonlahden seurakunta: noin 590 vapaaehtoista, s-posti vapaaehtoistyo.espoonlahti@evl.fi Leppävaaran seurakunta: noin 350 vapaaehtoista, vapaaehtoistyo.leppavaara@evl.fi Olarin seurakunta: noin 230 vapaaehtoista, vapaaehtoistyo.olari@evl.fi Tapiolan seurakunta: noin 580 vapaaehtoista, vapaaehtoistyo.tapiola@evl.fi Tuomiokirkkoseurakunta: noin 900– 1 000 vapaaehtoista, vapaaehtoistyo.espoontuomiokirkko@evl.fi Espoon ruotsinkielinen seurakunta: noin 70 vapaaehtoista, diakoni.esbosvenska@evl.fi Kauniaisten suomalainen seurakunta: noin 150 vapaaehtoista, kauniaisten.suom. srk@evl.fi

tapahtumissa. Omaa ammattiosaamistaan kääntäjänä Oikarinen hyödyntää tekemällä käännöstöitä kristilliselle Open Doors -järjestölle. – Vapaaehtoisena toimiminen antaa minulle tavattoman paljon hyvää mieltä. Seurakunnan paikallisporukka on hyvin yhteisöllinen. Yhteinen rukous heidän kanssaan on minulle toinen tärkeä asia. Yhdessä tekeminen ja se, että tietää toimivansa Taivaan valtakunnan hyväksi, on palkitsevaa, Oikarinen sanoo. – Olen saanut elämältä tosi paljon. Nyt eläkkeellä minun ei enää tarvitse huolehtia omasta toimeentulostani, vaan voin antaa eteenpäin sitä, mitä olen saanut. Tarjoan mielelläni esimerkiksi sunnuntaisin kirkkokyydin tuttaville, joiden muuten olisi hankala päästä Tuomiokirkkoon. Oikarinen on myös Tuomiokirkkoseurakunnan luottamushenkilö. Sen puitteissa häntä työllisti seurakunnan päätös luopua Nupurin kappelista. Hän kuului ryhmään, joka etsi korvaavia tiloja seurakunnan toiminnalle. Esimerkiksi perhekerholle löydettiin uusi tila Karhusuon koululta. – On tosi tärkeää, että seurakunta pysyy alueella, vaikka kappelista luovuttiin. TAPIOLAN SEURAKUNNASSA vapaaehtoisena toimiva Antero Polso miettii, kuinka paljon hänellä menee aikaa viikossa seurakunnan tehtäviin. – Viikkotuntien määrää on vaikea laskea, sillä joskus tekemistä on päivittäin, useimmiten harvemmin. Välillä tehtävä voi tulla yllättäen lyhyelläkin varoitusajalla, Polso sanoo. – Aikaa ja energiaa vapaaehtoistyöt tietenkin vievät, mutta johonkin se aina kuluu. Joskus tulee tilanteita, joissa luulin tekeväni jotakin, mutta jälkeenpäin huomaan, että Jumala onkin hoitanut minua. – Kokonaisuutena ajattelen, että me ihmiset emme ole vastaamassa täällä kaikesta, vaan Jumalan lapsina teemme vain lapsen ja palvelijan hommat – ja se riittää.

Polso toimii kotiseurakunnassaan muun muassa turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien tukihenkilönä. Siinä tehtävässä hän auttaa Suomeen tulleita henkilöitä kokoamaan esimerkiksi turvapaikkahakemukseen tarvittavia dokumentteja. ANTERO POLSO on ammatiltaan arkkitehti, ja hän on voinut hyödyntää omaa ammattitaitoaan vapaaehtoistehtävissä. Hän oli vuonna 2022 valmistuneessa Tapiolan kirkon remontissa esiselvityksestä alkaen seurakuntalaisten edustajana muun muassa käyttäjätyöryhmässä, jolle esiteltiin remonttisuunnitelmat ja joka arvioi niitä. Hän on toiminut 1980-luvun alkuvuosista alkaen vapaaehtoisena lukuisissa toimintamuodoissa, kuten Alfa-kurssin vetäjänä sekä erilaisissa hengellisissä tapahtumissa järjestely-, juonto- ja muissa tehtävissä. Tällä hetkellä hän toimii lähetystyön vapaaehtoisryhmässä. Tapiolan kansainvälisessä raamattupiirissä hänen tehtävänään on muun muassa vastata raamattutunneilla esillä olevien Raamatun tekstien heijastamisesta valkokankaalle. Antero Polso on löytänyt YouTubesta valtavan määrän hengellistä musiikkia eri puolilta maailmaa. Hän on koonnut niistä soittolistoja kansainvälisiä tilaisuuksia varten. Jokaisesta kappaleesta hän on etsinyt tai kääntänyt yhden säkeistön englanniksi. Häntä kiinnostaisi paneutua uudelleen tähän maailmaan ja koota lisää soittolistoja. – Yhdessä toimiminen on kivaa ja antoisaa, ja kirkolla on tuttu porukka. Seurakunnassa toimiminen on tietyllä tavalla lähetyskäskyn toteuttamista. Olen kristitty, ja siksi kirkko on minulle itsestään selvä paikka toimia vapaaehtoisena, Polso sanoo. Lisätietoja vapaaehtoistoiminnasta verkossa: espoonseurakunnat.fi /osallistu/vapaaehtoiset, espoonseurakunnat.fi/arkiystava ja vapaaehtoistyo.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2024 3

Sirpa Vettenranta on kulkenut kuolemaa lähestyvien rinnalla jo puolitoista vuotta.

Kuoleva voi kaivata juttuseuraa Espoon sairaalaan etsitään uusia saattohoidon vapaaehtoisia. Heitä valmennetaan maaliskuussa. TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVAT ESKO JÄMSÄ

spoon sairaalassa pääsee valmentautumaan saattohoidon vapaaehtoiseksi maaliskuun alussa. Kerran vuodessa pidettävä, kaksi iltaa kestävä valmennus tarjoaa perustiedot siitä, mitä tarkoittaa olla Espoon sairaalan palliatiivisilla osastoilla Villa Glimsissä ja Villa Bellissä vapaaehtoistyössä. – Vapaaehtoisia tarvitaan jatkuvasti. Heillä on tärkeä tehtävä olla kuolemaa lähestyville kiireettömästi läsnä. He voivat olla keskustelu- tai vaikka ulkoiluseurana. Hoitotoimia

4 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2024

he eivät tee, kertoo Olka-vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Tanja Varpalahti HyTe ry:stä. Tällä hetkellä Espoon sairaalan saattohoito-osastoilla käy noin kymmenen vapaaehtoista säännöllisesti. He ovat kaikki käyneet HyTe ry:n ja HUSin järjestämän, yhden illan mittaisen Olka-valmennuksen ja sen lisäksi vielä saattohoitovalmennuksen, jollainen nytkin on alkamassa. Valmennukset voi käydä missä järjestyksessä tahansa. Nyt saattohoidon vapaaehtoisiksi etsitään viittätoista uutta kiinnostunutta. Ennen työhön ryhtymistä

heidät myös haastatellaan. – On tärkeää, että vapaaehtoisten oma elämäntilanne on tasapainossa ja mahdollisesta läheisen saattohoitokokemuksesta on vähintään kaksi vuotta, valottaa Varpalahti. KAUNIAISISSA ASUVA Sirpa Vettenranta astelee 15-paikkaisen palliatiivisen hoidon osaston Villa Glimsin käytäviä tottuneesti. Hän on käynyt täällä puolentoista vuoden ajan lähes joka viikko. Osa vapaaehtoisista käy harvemmin, mutta Vettenrannalle tämä on ollut hyvä tahti. – Ensimmäisenä pysähdyn osaston palvelutiskille, jossa hoitaja kertoo, kuka tänään kaipaisi juttuseuraa. Aina on löytynyt joku halukas. Valmennuksen hän kävi jo ennen korona-aikaa, mutta itse työ tuli tutuksi vasta sen jälkeen. Ensimmäinen kerta vapaaehtoisena jännitti.

– Mietin, mitä osaan puhua ja osaanko toimia. Mutta se meni omalla painollaan. Olen oppinut luottamaan siihen, että tilanne kantaa, Vettenranta sanoo. Hän kiinnostui saattohoidosta parikymmentä vuotta sitten, kun hän isänsä ja sisarustensa kanssa hoiti syöpäsairasta äitiään. Perheenjäsenet istuivat tämän seurana vuoroissa. Vettenrannan vuorolle osui äidin viimeinen henkäys. – Se oli vavahduttava kokemus, joka jäi ikiajoiksi mieleen. Vuosia kului, kunnes eläkkeelle jäätyään Vettenranta luki artikkelin saattohoidon vapaaehtoiskoulutuksesta. Hän ei ollut tiennyt, että sellainenkin tehtävä on olemassa. Se tuntui heti omalta jutulta. Vettenranta kokee vapaaehtoistyönsä palvelutehtävänä. Hän on valmis juttelemaan siitä, mistä poti-

las haluaa – usein perheestä ja elämänvalinnoista, joskus kuolemasta ja hengellisistä asioistakin. Toisinaan potilailla on laulutoiveita, mikä sopii kuorossa laulavalle Vettenrannalle hyvin. Virsi 600, Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan, on suosittu, mutta vielä suositumpia ovat ihan muunlaiset laulut. – Olen minä joskus laulanut täällä Metrotyttöjäkin!

”

AIKA ON ARVOKKAINTA, MITÄ IHMINEN VOI TOISILLE ANTAA. SAATTOHOIDON VAPAA-EHTOINEN SIRPA VETTENRANTA

SAATTOHOIDON VAPAAEHTOISILLE on joka kuukausi tarjolla työnohjausryhmä, jossa voi purkaa vuorojen kirvoittamia ajatuksia. Sitä pitävät sairaalapapit, jotka muutenkin ovat työssä tukena. Espoon sairaalan sairaalapappi Pirjo Kuula näkee, että vapaaehtoisten rooli sairaalassa on korvaamaton. – Potilas saattaa kokea papin virallisemmaksi, uskonnolliseksi tahoksi, vaikka tietenkin kunnioitamme kaikkien vakaumusta. Vapaaehtoiselle voi olla helpompi puhua kuin vertaiselle, hän arvelee. Kuula on yksi tulevan saattohoitovalmennuksen kouluttajista. Hänen mukaansa tämän kaltainen vapaaehtoistyö sopii ihmisille, jotka uskaltavat kohdata kuolemaa ja kuolevia ihmisiä – kenties heillä on asiasta jo kokemustakin. Oma agen-

ARTO VALLIVIRTA

da sen sijaan pitää unohtaa. – Tässä hommassa ollaan muita varten. Tarkoitus ei ole pelastaa tai parantaa ketään, Kuula painottaa. Suuri osa vapaaehtoisista on tällä hetkellä eläkeläisiä, mutta kaiken ikäiset ovat tervetulleita mukaan. – Myös miehiä kaivataan, sillä heitä on aktiivisessa vapaaehtoisporukassa vähän. VAIKKA TYÖ kuolevien seurana kuulostaa erityisen merkitykselliseltä, Sirpa Vettenrannan mielestä kyseessä on yksi vapaaehtoistyö muiden joukossa. Ei sitä hänestä tarvitse nostaa jalustalle. – Aika on arvokkainta, mitä ihminen voi toisille antaa. Sitä on meillä kaikilla rajallinen määrä, hän huomauttaa. Samalla hän korostaa, että kyse ei ole pelkästä antamisesta. Vapaaehtoistyö tuntuu hyvältä, kun siitä myös saa jotakin. Siksi on löydettävä itselle sopiva leiviskä. – Saattohoitotyössä jokainen kohtaaminen tuo minulle uutta näkemystä ja toivottavasti kasvattaa ihmisenä, hän miettii. Tärkeää on sekin, että kun osasto jää taakse, elämässä on muutakin. Vettenranta liikkuu paljon ja karauttaa usein pyörällään sairaalasta suoraan kuoroharjoituksiin. – On tärkeää huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan. Espoon sairaalan saattohoito-osastojen vapaaehtoisvalmennus järjestetään sairaalan tiloissa 5. ja 7. maaliskuuta kello 17–19.30. Valmennuksesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Tanja Varpalahteen 23. helmikuuta mennessä osoitteeseen olka@ hyte.fi tai puhelimitse 050 381 7722. HyTe ry on Uudenmaan hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysalan järjestöjen verkostojärjestö.

Leppävaaran Päivä kirkonmäellä -tapahtumat ovat kohtaamispaikka, jossa ei välttämättä tarvitse vahvaa suomen kielen taitoa.

Puolet espoolaisista kuuluu yhä kirkkoon Vuoden 2023 lopussa 157 556 espoolaisista kuului kirkkoon, mikä tarkoittaa 50,2 prosenttia kaupunkilaisista. Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisestä väestöstä kirkkoon kuuluu Espoossa 65,7 prosenttia ja muunkielisistä kaksi prosenttia. Muunkielisistä espoolaisista luterilaiseen kirkkoon kuuluu kaksi prosenttia. Kirkosta eroaminen vähentyi jonkin verran Espoossa. Vuoden 2023 aikana kirkosta erosi 2 861 espoolaista, mikä on 300 ihmistä vähemmän kuin vuotta aikai-

semmin. Kaikkiaan seurakuntien jäsenmäärä laski 1 659 hengellä. Muuttoliike vaikuttaa Espoon seurakuntien jäsenmäärään. Espoonlahden, Olarin ja Tapiolan seurakunnissa seurakuntiin tuli muuttoliikkeen ansiosta enemmän jäseniä kuin niistä lähti pois. Kauniaisissa kirkkoon kuuluu 63,6 prosenttia väestöstä. Kauniaisissa suomenkieliseen seurakuntaan kuului vuoden 2023 lopussa 4 245 henkilöä, mikä on 114 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2022.

Espoon seurakuntien hautausmaille haetaan kausi- ja kesätyöntekijöitä Espoon seurakuntayhtymä etsii Kappelin, Kellonummen ja Kirkon hautausmaille seitsemääkymmentä työntekijää. Paikoista 50 on täysi-ikäisille. Päätyönä on kunnostaa ja hoitaa ne yksityisten haudat, jotka hautainhoitorahasto ja seurakuntayhtymä ovat ottaneet hoidettavikseen. Työt alkavat huhti-kesäkuussa tai sopimuksen mukaisesti. Hakuaika päättyy 11. helmikuuta. Espoon paikoista 20 on

16–17-vuotiaille hakijoille. Näissä neljän viikon työsuhteissa työtehtävinä on hautausmaiden yleishoito ja hautojen hoito, muun muassa kitkentää, haravointia, kukkapenkkien hoitamista ja nurmikon leikkaamista. Työt alkavat kesä–heinäkuussa. Hakuaika päättyy 11. helmikuuta. Kaikkiin työpaikkoihin haetaan sähköisen järjestelmän kautta osoitteessa kirkkorekry.fi

Yhteisvastuukeräyksen tulos nousi

Virsi 600, Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan, on suosittu sairaalaympäristössä.

Yhteisvastuukeräys tuotti vuonna 2023 alustavan tuloksen mukaan yli 2,6 miljoonaa euroa. Tuotto nousi edelliseen vuoteen verrattuna yli 20 prosenttia. Varoista 40 prosenttia ohjataan Suomessa nuorten hyväksi tehtävään työhön Aseman Lapset ry:n ja Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien kautta. 60 prosenttia tuotosta käytetään maailman katastrofi-

alueiden ihmisten auttamiseen Kirkon Ulkomaanavun työn kautta. Espoon seurakuntien keräystulos oli 128 495 euroa. Kauniaisten suomalainen seurakunta keräsi 4 938 euroa. Tämän vuoden Yhteisvastuukeräys avattiin kaikissa seurakunnissa viime sunnuntaina. Myös tänä vuonna kerätään nuorten hyväksi.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2024 5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.2.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo

Monipuolinen päivä Leppävaaran kirkolla

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Laskiaissunnuntain messu: ”Vähemmän on enemmän” su 11.2. klo 10. Pappeina Mari Mathlin ja Reetta Ikonen, urkuri Teemu Suominen, kanttori Petri Koivusalo. Kirkkokahvit. Pysäkkimessu: ”Sinä riität” su 11.2. klo 18. Asemapäällikkö Leena Oikarinen, pappi Marja Malvaranta. Musiikki: Petri Koivusalo ja Senni Valtonen. Tilaa hiljentymiselle, rukoukselle ja pysähtymiselle. Iltatee. Tuhkamessu: ”Katumus ja paasto” ke 14.2. klo 18. Pappeina Tuija Kuusinen ja Sami Marte, kanttori Elisa Murtoperä. Messu: ”Vaikeuksien kautta voittoon” su 18.2. klo 10. Pappeina Pirkko Nurminen ja Ari Kunnamo, urkuri Petri Koivusalo ja kanttori Elisa Murtoperä. Kirkkokahvit.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 18.2. klo 12. Ikonen, Murtoperä. Kirkkokahvit. Kalajärven kappeli Laskiaissunnuntain messu su 11.2. klo 14. Saarna teologiharjoittelija Riina Melto. Rotko, Suominen ja lapsikuoro Hohde. Kirkkokahvit. Kauklahden kappeli Laskiaissunnuntain kyläkirkko su 11.2. klo 12. Liiman, Ylioja. Lapsikuoro Säihke, joht. Iida-Maria Ruusukallio. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 15.2. klo 19. Ikonen. Suvelan kappeli Espoo International Lutheran Worship su 11.2. klo 15. Kaksikielinen messu, engl.-suomi. Krause, Mathlin. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Hallelujamessu pe 16.2. klo 18.

ESKO JÄMSÄ

Espoon tuomio kirkkoseurakunta

Leppävaaran seurakunta aloittaa 60-vuotisjuhlavuotensa Päivä kirkonmäellä -tapahtumalla. Millaista ohjelmaa on tarjolla, perhetoiminnanohjaaja Jukka Silventoinen? – Ohjelmassa on perhemessu ja puuhapaja sekä ruokailua. Tällä kertaa päivään sisältyy myös entisten seurakuntanuorten raamattunäyttely ja muistelua 1990-luvun nuorisotyöstä, ajankohtaista tietoa maailman kriisialueilta sekä Petri Keinosen elämänmakuisia lauluja. – Päivä kirkonmäellä -konsepti on vetänyt hyvin väkeä. Näitä tapahtumia järjestetään kahdesti keväällä ja syksyllä.

vi Kirkon Ulkomaanavusta ja Eija Alajarva Suomen Lähetysseurasta osaavat kertoa kriisialueiden tilanteista ja siitä, millaista toivoa niillä on näkyvissä tulevaisuudessa.

Miksi tapahtuman yhtenä aiheena ovat maailman unohdetut kriisit ja päivänpolttavat katastrofit? – Halusimme tuoda esiin näitä asioita, koska ne kiinnostavat ihmisiä. Sini Ty-

Miten muuten seurakunnan juhlavuotta vietetään? – Seurakunta juhlistaa 60-vuotista taivaltaan erilaisilla tapahtumilla pitkin vuotta. Esimerkiksi vappuna järjeste-

Nuorisotyön järjestämä messu kaikenikäisille, messubändi. Pizzajatkot ja lastenhoito. Messu su 18.2. klo 15. Saarna TM Sami Mustakallio, Malvaranta, Haunio. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Viherlaakson kappeli Laskiaissunnuntain iltamessu su 11.2. klo 17. Koski. Iltatee.

Jukka Silventoisen mukaan Leppävaaran seurakunnan toiminnassa otetaan huomioon seurakuntalaisten toivomukset.

KALAJÄRVEN KAPPELI

Aarteenetsijöiden miestenilta ma 12.2. klo 18.30. Hannu Äimänen: ”Risti loistaa pimeässä”

Safkaa ja seuraa to 8.2. ja 15.2. klo 17–19. Ks. oma ilmoitus. Gospel-lattarit ma klo 18. Ponnen maja, os. Isonkorventie 5. 5 e / kerta. Ystävänpäivän konsertti: Tommi Kalenius ke 14.2. 18. Vapaa pääsy. Ks. Kirkoissa soi -palsta. Rukouksen ilta ke 18.30. Voimaa rukouksesta. Naiset Sanan äärellä ma 19.2. klo 18. www.kalajarvenkappeli.fi

AURORAN KAPPELI

KAUKLAHDEN KAPPELI

Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Aik. 5 e, lapset 0,50–2 e. VIELÄ EHTII! Keittoviikko yhteisvastuun hyväksi to–pe 8.–9.2. klo 11–13. Ikoniluento: Suomalaisten kirkkojen ikonisia holvimaalauksia ja alttaritauluja la 10.2. klo 12, Tarja Rae. Ks. oma ilmoitus. Teologinen opintopiiri: Sodan oikeutus to 15.2. klo 19. TT, dos. Niko Huttunen. Kahvit 18.30. Café Aurora ma–to klo 10–14. www.aurorankappeli.fi

HUOM! Kaikki tilaisuudet on kattoremontin vuoksi siirretty kappelin alakertaan. Autoillessa käytä ala-parkkipaikkaa. Radioraamattupiiri ti 13.2. klo 18.30. Länkkäri -nuorten illat (15–19 -v.) to 15.2. klo 18.30. Mm. yhteistä illanviettoa, tutustumista, pohdintaa raamatun äärellä, iltapalaa. Tied. Mikael Elmolhoda, 044 452 2238. Järj. Tuomiokirkkoseurakunta ja Kansanlähetys. Kuinka Vuorisaarna avautuu? ti

PITÄJÄNTUPA

6 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2024

tään perinteiset vappujuhlat. Toimintamme lähtee paljolti seurakuntalaisten toiveista, ja heitä on mukana tapahtumien järjestelyissä. Tämä luo seurakuntaan hienoa yhteisöllisyyttä. MARJO KYTÖHARJU Päivä kirkonmäellä su 11.2. klo 11–14 Leppävaaran kirkolla, Veräjäkallionkatu 2. Myyjäiset Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Pihalla tarjotaan sään salliessa makkaraa tai lettuja.

20.2. klo 18.30. TM Mikael Elmolhoda ja Ari Kunnamo: ”Maailman kuuluisin saarna”. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Gospellattarit-tanssitunnit ma klo 18 ja klo 19. 5 e / kerta. Laulu & laulun tarina to 8.2. Kahvit klo 17.30, konsertti 18.30. Vapaa pääsy. Ks. Kirkoissa soi -palsta. www.laaksolahdenkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Luetaan Raamattua Suomeksi – Reading the Bible in Finnish su 11.2. klo 14. Avoin rukousryhmä su 11.2. klo 14.15. Naisten raamattupiiri su 11.2. klo 15. Rauhanrukous – Peace Prayer ma 12.2. klo 18. Kappelilounas ti klo 12–13. Hinta aik. 3,5 e, lapset 0,50–1,5 e. Aivoterveysilta ti 13.2. klo 18. Aivoterveysosaaja Osmo Kosonen Keski-Uudenmaan AVH-yhdistyksestä. Järj. Tuomarilan Martat.

Iltatee. Safkaa ja seuraa -ilta ke 14.2. klo 17–19.30. Ks. oma ilmoitus. Hiljaisuuden jooga ke 14.2. klo 18. Mielen hiljentymistä ja lempeää kehollisuutta. ILM. heli.vesanen@ evl.fi tai tekstiviesti: 040 5528 924. Diakonia- ja lähetyspiiri ma 19.2. klo 16. Panu Janhunen HelsinkiMissiosta kertoo Yhteisvastuukeräyksestä. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Lähetyspiiri ma 12.2. klo 14. Safkaa ja seuraa -ilta ma 12.2. klo 17–19. Ks. oma ilmoitus. Kappelilounas ti klo 11–13. Hinta aik. 5 e, lapset 0,50–2 e. Tule laulamaan! ke 21.2. klo 13.30 tai kuuntelemaan tuttuja lauluja ja virsiä. Café Viheri ma ja ke klo 10–12. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Kirpputori-kahvila ma klo 11–15 ja to klo 11–16, os. Kaivomestarinkatu 8. Tied. eeva.einola@evl.fi, 050 4380 189.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.2. TALVILOMAN PERHEPÄIVÄT Ohjelmaa, seuraa & puuhaa, syötävää pienellä maksulla (varaudu käteismaksuun). Kalajärven kappeli: su 18.2. klo 10–13. Ohjelmaa eri-ikäisille lapsille. Laaksolahden kappeli: ti 20.2. klo 10–13. Mm. Pomppulinna, askartelua. Suvelan kappeli: to 22.2. klo 10–13. Lapsiperheiden konsertti, jossa Mimmit esiintyvät.

PERHEKERHOT JA -KAHVILAT Vanhempien ja alle kouluikäisten lasten yhteiset kohtaamispaikat: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/lapset-jalapsiperheet/perhekerhot.

LASTEN KESÄKERHOT 1.–2. -luokkalaisille kesäkuussa 3.–14.6. ma–pe klo 9–15 Auroran, Kalajärven ja Suvelan kappeleilla. Hinta on 60 e / vk, 120 e / 2vk, mahdollisuus maksuvapautukseen. ILM. 29.2. asti nettisivuillamme: www.espoonseurakunnat. fi. Tied. aila.pihlajavesi@evl.fi, 040 5251 216.

SAFKAA JA SEURAA -ILLAT Avoimien ovien iltaan ovat kaikki tervetulleita! Tule yksin tai perheenä, voit viivähtää hetken tai koko illan. Uudenlainen oloilta kaikille, edullinen ateria, yhdessäoloa, vaihtuvaa ohjelmaa ja puuhaa lapsille. Klo 17–19: Maanantaisin Aurorassa (parilliset viikot) ja Viherlaaksossa (parittomat viikot), keskiviikkoisin Suvelassa ja torstaisin Kalajärvellä. Huom! Illat tauolla hiihtolomaviikolla 8.

RAKASTAVA VALINTA -SEMINAARI Opiskelemme parisuhteen perustaitoja, voit tulla yksin tai kumppanisi kanssa pe–su 15.–17.3. Hvittorpin leirikeskus. Hinta 60 e. ILM. 22.2. mennessä: www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat > Tapahtumahaku. Tied. miia.korttila@evl.fi, 050 5836 886.

SENIOREILLE Eläkeläiskerhojen kokoontumisajat löytyvät nettisivuiltamme: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/aikuiset/ elakelaisryhmat Ikäihmisten kerho Nupurissa kokoontuu Honkamajalla to 15.2., 29.2., 14.3., 28.3., 11.4., 25.4. klo 12.45–14.15. Os. Nupurintie 24.

IKONILUENNOT La klo 12 Auroran kappeli. Luennoitsijat Tarja Rae (10.2., 9.3.) ja Alarik Corander (6.4., 25.5.) 10.2. Suomalaisten kirkkojen ikonisia holvimaalauksia ja alttaritauluja. 9.3. Idän ja lännen pyhimyslegen-

doja ja niihin liittyviä ikoneita. 6.4. Itäistä hapatusta vai kansallista hurskautta - suomalaisen ikonimaalauksen historia. 25.5. Ihmeitä tekevät ikonit - haaste nykyajan ihmiselle.

PARISTA PERHEEKSI Illat ensimmäistä lastaan odottaville to 22.2., 14.3., 18.4., 16.5. ja 6.6. klo 17–18.30 Espoon keskuksen perhekeskus, Kamreerintie 6. Tied. kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165.

NUORET AIKUISET Rento K18- ilta nuorille aikuisille pe 9.2. klo 18 Suvelan kappeli. Toimintaa suunnitellaan osallistujien toiveiden mukaan.

KIRKKOVÄÄRTIKSI TUOMIOKIRKKOON? Tule Tuomiokirkon messuihin vapaaehtoiseksi vaihteleviin tehtäviin, mm. jakamaan virsikirjoja, lukemaan päivän tekstin, keräämään kolehtia. Koulutus ke 6.3. klo 18 Tuomiokirkossa. Tied. ja ILM. pirkko.nurminen@evl.fi, 040 5674 420.

ETSIMME SIJAISIA Lasten (2–5-v.) päivä- ja perhekerhoihin ohjaajien tilapäisten poissaolojen ajaksi. Tied. aila. pihlajavesi@evl.fi, 040 5251 216.

TUKEA VAIKEASSA ELÄMÄNTILANTEESSA Ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään: Auroran alue: 040 7636599. Espoon keskus ja Suvela: 040 5311037, 050 438 0189 tai 040 547 1861. Pohjois-Espoo: 040 736 9315. Länsi-Espoo: 050 438 0176 tai 040 513 0862. Viherlaaksolahden alue: 040 572 5344. www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/apua-jatukea.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Ammatillista keskusteluapua mm. perhe- ja parisuhdeasioissa: perhetyönohjaajat outi.wenell@ evl.fi, 040 5474 146 ja kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165. Papin puhelin joka päivä klo 9–19, 09 8050 2602.

SOMESSA JA VERKOSSA Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta www.espoonseurakunnat.fi

Leveys 87 mm korkeus 273 mm s.7

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000 espoonlahdenseurakunta@evl.fi Vahtimestari p. 050 432 7512 www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13 Aukioloajat: Espoonlahden kirkko: ma–to klo 8.30–18, pe klo 8.30–15, la toiminnan mukaan, su klo 10–18 ja pyhinä klo 10–15. Soukan kappeli: ma–ti klo 9–15, ke toiminnan mukaan, to–pe klo 9–15, la-su ja muut pyhät toiminnan mukaan.

Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/espoonlahden-seurakunta.

MESSUT Messu su 11.2. klo 11 Espoonlahden Kirkko. Pirttimaa, Olli, Yli-Jaskari, Ojala. Kirkkokuoro. Lounas ja seurat klo 13. Siioninvirsiseurat su 11.2. klo 13 Espoonlahden Kirkko. Yhteisömessu su 11.2. klo 16 Espoonlahden kirkko. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Iltamessu su 11.2. klo 17 Soukan kappeli. Huttunen, Puukko. Muskarimessu ke 14.2. klo 10 Espoonlahden kirkko. Tuhkakeskiviikon messu ke 14.2. klo 18 Espoonlahden kirkko. Messu su 18.2. klo 11 Espoonlahden kirkko. Haarlaa, Yli-Jaskari. Laulumieli-kuoro. Keittolounas. Yhteisömessu su 18.2. klo 16 Espoonlahden kirkko. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Hiljaisuuden messu su 18.2. klo 17 Soukan kappeli. Olli, Rautio.

APUA JA TUKEA Diakonian ajanvaraus: diakonia. espoonlahti@evl.fi tai arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885 tai www. espoonseurakunnat.fi.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ Diakonialounas ma klo 12–13 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 11.30–12.30. Yli 15 v. 3 e, 7–14 v. 1 e, alle 7 v. maksutta. Kortti- tai käteinen. Huom! 1.4. ei lounasta. Iltasafka to klo 17 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 16.45– 17.30. Yli 15 v. 3 e, 7–14 v. 1 e, alle 7 v. maksutta. Huom. 7.3., 28.3. ja 9.5. ei iltasafkaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2024 7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.2.

ANTTI RINTALA

IKÄIHMISTEN KERHOT

YHTEISVASTUU

Espoonlahden kirkko ma klo 10–11.30. Kaskikappeli ma klo 12.30–14. Mäntykappeli ti klo 14–16. Kultavilja ti klo 12–14 kirkko. Kotona asuville liikuntarajoitteisille vanhuksille. Kuljetus järjestetään tarvittaessa. Lounas ja kahvit 5 e käteisellä. Ilmoittautuminen: Eija Siivonen 040 534 1706. Puistokartanon palvelutalo ke klo 14–15 Soukan kappeli to klo 13–14.30 Hartaus- ja keskustelupiiri pe klo 14–15, Merikartanon palvelutalo.

Yhteisvastuun lipaskeräys pe 9.2. klo 14 Espoonlahden kirkko. Tule lipaskerääjäksi! Keräys kauppakeskuksissa pe 9.2. ja la 10.2. Lisätiedot: keräyspäällikkö Laura Kuivalainen (ark. klo 16 jälk.) p. 050 4613608 tai diakoni Minna Maijanen p. 040 705 3358, minna.maijanen@evl.fi. Yhteisvastuuta ystävänpäivänä ke 14.2. Kauppakeskus Lippulaiva. Työntekijöitä paikalla. Teemana Yhteisvastuu ja yksinäisyys. Kirpputori ja hävikkikahvila la 17.2. klo 10 Espoonlahden kirkko. Myy tarpeeton tavara ja tee löytöjä. Pöytäpaikka 5e/pöytä. Pöytävaraukset ja lisätiedot: Klarika Vastamäki (klarika.vastamaki@evl.fi), maksutapoina kortti, mobilepay tai käteinen.

TAVATAAN TAAS!

Kesäpuuhaa kouluikäisille Koululaisten kesäkerhoissa ja kesäleireillä lapset voivat nauttia kesästä ja yhteisistä leikeistä turvallisessa ympäristössä. Espoon seurakunnat järjestävät pikkukoululaisille edullisia kesäkerhoja kaupungissa. Kerhoissa ulkoillaan, leikitään, pelataan ja askarrellaan. Lapsille on joko tarjolla lounas tai mukaan otetaan omat eväät. Eri-ikäisille koululaisille on lisäksi tarjolla leirejä, joissa ollaan yön yli leirikeskuksessa. Leirien hintaan sisältyy täysihoito. Kerho- ja leirimaksuihin on mahdollista hakea vapautusta taloudellisista syistä.

lio@evl.fi, 041 535 6190.

Lasten kesäleirit

Kesäkerho 7–9-vuotiaille Uutussa 3.–19.6. arkisin klo 9–14. Omat runsaat lounaseväät mukaan. Etusijalla 1.-luokkalaiset. Hinta: 78 e/koko aika, 30 e/vko ja 18 e/3 päivää. Tied. hanni.raiskio@evl. fi, 040 647 3509. Ilmoittautuminen: nuortensiipi. fi.

Esikoululaisten – 3.-luokkalaisten kesäleiri Hvittorpissa 3.–5.6. Hinta 50 e. Järj. Espoonlahden, Tapiolan ja Olarin seurakunnat. Tied. nea. syrjala@evl.fi. 4.–7.-luokkalaisten kesäleiri Hvittorpissa 5.–7.6. Hinta 50 e. Järj. Espoonlahden, Tapiolan ja Olarin seurakunnat. Tied. nea.syrjala@evl.fi. Kouluikäisten kesäleiri 2–7.-luokkalaisille Velskolassa 3.–5.6. Leirin hinta on 35 e. Järj. Espoon tuomiokirkkoseurakunta. Tied. matteli.heikkila@ evl.fi, 040 531 1039. Alakouluikäisten leiri 1.–6.-luokkalaisille Kisakalliossa, Lohjalla 3.–6.6. Leirin hinta ei ollut vielä tiedossa lehden painoon mennessä. Hintatiedot lisätään verkkoon. Järj. Leppävaaran seurakunta ja Kauniaisten suomalainen seurakunta. Tied. daniela.saba-myers@evl.fi tai maria. tapionlinna@evl.fi. HUOM. Kauniaislaiset ilmoittautuvat ilmoittautumislomakkeen kautta maaliskuun aikana www.kauniaistenseurakunta/fi// tule-mukaan/kouluikaiset. Tied. tiro.rohkimainen@evl.fi.

Espoonlahden seurakunta

Kesäkerho 1.–2. luokkalaisille Kaskikappelilla 3.–7.6. ja 10.–14.6. klo 9–14. Hinta 60 e/vko, sis. lounaan. Etusijalla 1.-luokkalaiset kevään luokkajaon 2024 mukaan. Lyhyt kesäkerho ennen koulujen alkua 5.–7.8. klo 9–14. Hinta 35 e, sis. lounaan. Tied. leena.toiskal-

8 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2024

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Kesäkerhot 1.–2. luokkalaisille 3.–14.6. arkipäivisin klo 9–15. Kesäkerhon hinta on 60 e/vko ja 120 e/2 vkoa. Etusijalla 1.-luokkalaiset. Kerhopaikat: Auroran kappeli, Kalajärven kappeli ja Suvelan kappeli. Tied. aila.pihlajavesi@evl.fi, p. 040 525 1216.

Leppävaaran seurakunta

Olarin seurakunta 1.–2.-luokkalaisten päiväleiri Matinkappelilla 3.–7.6. klo 9–15. Ohjelmaa sisällä ja ulkona, päivät sisältävät lounaan ja välipalan. Yhtenä päivänä retki Vivamon Lastenkylään. Hinta 50 e. Tied. timo.kekkonen@evl.fi, 050 364 8983.

Esbo svenska församling

Dagsläger för 1–3-klassister: Esbo domkyrkas församlingsgård 3–7.6 och Mattby kapell 10–14.6. kl. 8.30–16. Max 20 barn. Pris: 1 vecka 70 e och 2 veckor 130 e. Syskonrabatt 25 %. I priset ingår lunch, mellanmål, program och material. Övernattningsläger för 7–11-åringar Hvittorp 17–19.6. Max 22 barn. Pris 60 e. Syskonrabatt 25 %. Det finns möjlighet att anhålla om befrielse från avgiften. Mer info: helena.aitti-lindberg@evl. fi, 040 763 6250. Elektronisk anmälning till alla läger på esboforsamlingar.fi, 1.2–29.2. Platserna fylls i anmälningsordning. OBS! Lägret ordnas om 15 barn /vecka deltar. Voit ilmoittaa lapsesi seurakuntien kesätoimintaan 1.–29.2. espoonseurakunnat.fi/kesatoiminta.

Säännölliset piirit ja ryhmät ovat käynnistyneet. Ajankohtaiset tiedot verkkosivuilla. Laulukerho ti 13.2. klo 13 Espoonlahden kirkko. Virsiä kanttorin johdolla. Pullakahvit 1,5 e. Seuraavat kerrat 27.2. ja 12.3. Ainako anteeksi? -teemailta ti 13.2. 18.30 Soukan kappeli. Vierailijana teologi, kirjailija Anna-Liisa Valtavaara. Kannattaako päätös antaa anteeksi, kun se on usein niin vaikeaa? Mitä anteeksianto lopulta on – ja mitä se ei ole? Lisätiedot: inkeri.oinonen@evl.fi tai 050 583 6883. Seurakuntakahvila ke klo 13–15 Espoonlahden kirkko. Kirpputori Toivon Tori auki ke klo 12–18 ja la klo 11–15. Soukankaari 8 B, Espoo. Aikuisten lauantai-ilta la 17.2. klo 18 Espoonlahden kirkko. Kristiina Fekete esittelee kotimaista kristillistä deittipalvelua Valoa.

MUSIIKKI Tulkoon tie sinua vastaan - virsiä ja lauluja pe 9.2. klo 18 Espoonlahden kirkko. Anna-Maria Hannonen, sopraano ja Mikko Perkola, gamba. Ohjelma 10 e.

LAPSET JA LAPSIPERHEET Hiihtolomalla jotain puuhaa? Peruskerhot ovat tauolla, mutta järjestämme Espoonlahden kirkolla kahvittelua ja leikkiä perheille: Perhekahvila ma-to 19.–22.2. klo 9.30–11.30. Vauvakerho ma 19.2. klo 13.30–15. Iltaperhekerho ti 20.2. klo 17.30– 19.30. Perheiden ajankohtaiset tiedot verkossa.

KESÄKERHOT 1.–2. -LUOKKALAISILLE: Kesäkerhot Kaskikappelilla 3.–7.6., 10.–14.6. ja ennen koulujen alkua 5.–7.8. klo 9–14 sis. lounaan. Lisätiedot verkossa. Ilm. 29.2. mennessä.

NUORET Nuorten toiminta osoitteessa sodesode.fi.

KURSSIT JA RYHMÄT Kriton jatkoryhmä: Ainako anteeksi ma 26.2.–29.4. klo 18.30– 20.15 Espoonlahden kirkko. Ilm. Ritva, 040 733 6552 tai Kikka, 040 765 5765 tai sähköisesti 19.2. saakka.

LEIRIT AIKUISILLE Arjen irtiotto -retriitti 4.–8.3. Hvittorp. Valitse 1–4 vrk: lepää, syö hyvin, ulkoile, harjoita hartautta tai tee etätöitä, opiskele. Hinta 43 e/ vrk, (huom! ma klo 14.30–ti klo 10 hinta 35 e.) Sitova ilmoittautuminen verkossa.19.2. asti.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi Lapset ja perheet minisiipi.fi FB & IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa kirkkopussukoita pienimmille, kirkolla myös lastenpaikka. Perheiden olohuone kirkon B-siivessä su klo 10–12.30. Kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot: espoonseurakunnat.fi/le/ jumalanpalvelukset ja Leppävaaran srk:n Facebook. Perhemessu su 11.2. klo 11 Leppävaaran kirkko. Messu striimataan Leppävaaran seurakunnan YouTube-kanavalle. Messun jälkeen jatkuu Päivä kirkonmäellä -tapahtuma teemalla Synttärit! Katso alla. Mukana papit Emilia ja Aija ja Outi-kanttori. Messu su 11.2. klo 15 Karakappeli ”Ole minulle kallio.” Mistä sinä saat

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.2.

turvaa? Mikä on sinun peruskalliosi? Sainio, Noponen. Ehtoollishartaus ti 13.2. klo 14 Leppävaaran elä ja asu -seniorkeskuksessa. Tuhkakeskiviikon messu ke 14.2. klo 18 Leppävaaran kirkko Paaston ja katumuksen aika alkaa. Pöyri, Hyry. Messu su 18.2. klo 11 Leppävaaran kirkko. Hyvät ja pahat voimat. Raunu, Koskela, Hyry. Arki-illan messu Leppävaaran kirkossa joka to klo 17. Noin 20 min. viikkomessu. Hiljentyminen ja ehtoollinen.

PÄIVÄ KIRKONMÄELLÄ Su 11.2. Leppävaaran kirkolla. 60-vuotiaan Leppävaaran seurakunnan synttärijuhlavuoden avaus. Klo 10–14 Puuhapaja lapsille ja perheille B-siivessä. Klo 11 Perhemessu, (myös Leppävaaran seurakunnan YouTube-kanavalla). N. klo 12 alkaen tarjolla keittolounasta ja kirkkokahvit ja mehut. Pihalla grillissä makkaroita ja tarjolla lämmintä mehua (säävaraus). Vapaaehtoinen maksu ruokailuista Yhteisvastuulle. Yhteisvastuu-myyjäiset, ongintaa, entisten nuorten Raamattu-näyttely ja 90-luvun nuorisotyön muistelua. N. klo 12 ”Unohdetut kriisit ja päivän polttavat katastrofit” - aiheesta kertomassa Sini Tyvi (Kirkon Ulkomaanapu) ja Eija Alajarva (Suomen Lähetysseura). Klo 13 Laulaja-lauluntekijä Petri Keinonen konsertoi. Konsertti striimataan myös Leppävaaran seurakunnan YouTubekanavalle. Vapaa pääsy.

LAPSILLE JA PERHEILLE Lasten toiminta netissä: https:// www.espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/lapsille-ja-lapsiperheille. Facebookissa: minisiipi. fi, FB & IG & YouTube: @minisiipi.

NUORILLE Avoin Siipi-ilta ke klo 18 Nuortentila Siipi. Sateenkaari-Siipi to klo 17 Siipi sateenkaareville nuorille ja heidän ystävilleen 15.2., 4.3., 18.4. ja 16.5.

AIKUISILLE Kaikki aikuisten ryhmät löydät netistä: espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/ryhmat. Vasemman käden (ja vähän oikeankin) maalarit la 9.3. ja la 6.4. klo 12 Uutussa. Maksu 15 e/ kerta. Heli Siltakorpi, heli.siltakorpi@evl.fi, 040 537 6876. Äiti Teresa -piiri: käsitöitä kansainvälisen diakonian hyväksi to klo 13–14 Karakappelin yläsali. Yhteisvastuu Lipaskeräys kauppakeskus Sellossa pe 9.2. ja 16.2. klo 16. Yhteyshenkilönä toimii ja lisätietoja antaa diakoni Heli TainaRantakaulio, puh 040 513 0867, heli.taina-rantakaulio@evl.fi.

MUSIIKKI Yhteislauluja kanttorin kanssa pe 9.2. klo 13–13.45: Muut laulukerrat 8.3., 12.4. ja 10.5. Katso konsertit Kirkoissa soi -palstalta.

APUA JA TUKEA Diakonian palveluaika ma klo 10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana varaa aika suoraan diakoniatyöntekijöiltä sähköpostitse: leppavaaran.diakonia@evl.fi. Diakonialounaat Leppävaaran kirkolla ti ja to klo 11.30–12.30. Hinta 3 e, alussa lyhyt hartaus. Food & hope -yhteisöllinen ilta nuorille aikuisille Nuortentila Siipi. Tehdään yhdessä ruokaa, syödään ja tutustutaan toisiin. Paikalla työntekijät diakoni Nuu, pappi Arto ja oppilaitospappi Panu. Kokoontumiset to klo 17–20: 22.02., 21.3., 25.4., 23.5.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000 (puhelinpalvelu klo 9–15), olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSU Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/Olarinsrk. Kirkon takaosaa ei videokuvata. Ehtoollisen aikana kuvataan alttarialuetta. Olarin kirkko: Su 11.2. klo 10. Hartikainen, Hirsto, Niinikoski. Tuhkamessu ke 14.2. klo 19 Kruus. Su 18.2. klo 10. Ansamaa, Suontakanen, Hakomäki. Paastonajan aamumessu ke 21.2. klo 8. Kruus. Matinkappeli: Su 11.2. klo 12. Virta, Franssila. Su 18.2. klo 12. Vikman, Franssila, OSLA-kuoro Olarin kappeli: Su 11.2. klo 12. Hirsto, Niinikoski.

OMAISHOITAJIEN JA LÄHEISTEN VIRKISTYSPÄIVÄ Yhteistä jakamista, keskustelua, musiikkia ja hyvää ruokaa Hvittorpissa ti 19.3. Bussi hotelli Gardenin edestä Tapiolasta (Tapionaukio 3) klo 8.45 ja Olarin kirkon pihasta (Rälssitilankuja 1) klo 9. Hinta 15 e / hlö. Ilmoittautumiset ja tiedustelut viimeistään 4.3.: Meri Kalanti 050 330 7129, meri.kalanti@evl.fi tai Katja Karvinen 040 593 7386, katja. karvinen@evl.fi.

Leveys 87 mm korkeus 273 mm s.9

TULE TEKEMÄÄN SENIORIFOORUMIA Kansan Raamattuseuran toimintaformaatissa Seniorifoorumissa yhdistyvät hengellinen sisältö ja sosiaalinen kohtaaminen kerran kuussa Olarin kirkossa. Olisitko sinä mukana suunnittelemassa, kahvittamassa, kohtaamassa tai ideoimassa kanssamme näitä tapahtumia? Tule kuulemaan lisää Olarin kirkolle ti 13.2. klo 14. Mukana KRS:n Kristiina Nordman.

THE CHOSEN -LEFFAILLAT Movie nights tiistaisin/Tue klo 18 Chapple, Iso Omena. Katsomme sarjaa Jeesuksesta, Let’s watch together the series about the life of Jesus. Elokuvaa ei suositella lapsille. We will be using both English and Finnish. The film is not recommended for children.

LAPSILLE JA LAPSIPERHEILLE Perheiden iltamusat ke klo 17.30 Olarin kappeli. Yhteisellä musiikkihetki, jonka jälkeen lapset menevät lastenohjaajan kanssa leikkihuoneeseen aikuisten jatkaessa lauluja. Tarjolla pientä iltapalaa. Pienten Mini-kuoro to klo 17.15 Matinkappeli. Tervetulleita kaikki noin 3–5-vuotiaat. Lauletaan ja musisoidaan yhdessä. Laulu- ja musaryhmä Satakielet to klo 18 Matinkappeli. Noin 6–12-vuotiaille laulamisesta ja musisoimisesta pitäville lapsille. Perheiden kirkonmäkikahvila ma klo 10 Olarin kirkon kerhorakennus Esikko -vauvaryhmä ma klo 13 Chapple, Iso Omena ja ke klo 10–12 Niittykummun perhekeskuksen kohtaamispaikka Niittyportti 4. Onko arki vauvan kanssa yksinäistä? Nappaa vauva kainaloon ja tule Esikko-vauvaryhmään. Vanhemmille ja heidän alle vuoden ikäisille pienokaisilleen. Perhekahvila ti klo 9.30 Niittykummun perhekeskuksessa, Niittyportti 4, ja pe klo 9.30–11.30 Matinkappeli sekä ma–pe klo 9.30–12, Chapple. Iltaperhekahvila ti klo 17.30–19.30, Chapple. Pyhäkoulu su klo 12 Matinkappeli. Lasten oma kirkkohetki messun (tai rukoushetken) yhteydessä. Lue lisää: espoonseurakunnat.fi/ olarin-seurakunta/lapset-ja-lapsiperheet.

AIKUISTEN RYHMIÄ espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/aikuiset. Miestenpiiri pe 9.2. klo 12.30 Olarin kirkko, kerhosiipi. Vetäjänä Paavo Pinomaa. Lukupiiri kerran kuukaudessa to klo 14–15.30 Matinkappeli. 8.2, kirja Bo Carpelan: Axel. Seuraava 14.3., Kazuo Ishiguro: Menneen maailman maalari. Leena Lenkkeri 050 353 8398. leena.lenkkeri@gmail. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2024 9

korkeus 90 mm s. 10

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.2.

edestä Tapiolasta (Tapionaukio 3) klo 8:45 ja Olarin kirkon pihasta (Rälssitilankuja 1) klo 9. Hinta 15 € / hlö. Ilm. ja tied. viim. 4.3.: Meri Kalanti 050 330 7129, meri.kalanti@evl.fi tai Katja Karvinen 040 593 7386, katja.karvinen@evl.fi.

SURURYHMÄ Vertaistukea tiistaisin klo 18–20 Tapiolan kirkko seuraavina tiistaiiltoina: 27.2., 5.3., 12.3., 19.3., 26.3., 2.4. Lisäksi vielä ti 7.5. Aikaisintaan n. 6 kk menetyksestä. Ohj. Katja Hero jaSaara Sahla. Tied. ja ilm. Katja Hero, p. 040 5246986 tai katja.m.hero@gmail.com.

SPEED DATING

com. Naisten saunailta Hvittorpissa ke 14.2., Iltapala 3,5 e. Lähtö omin kyydein Matinkappelilta klo 17.30. Paluulähtö klo 21. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään kolme arkipäivää aikaisemmin. Seuraavat: ma 18.3., ti 16.4. ja ke 22.5.

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ To 7.3. Velskolan kurssikeskuksessa klo 10–15. Ilmoittautuminen ja lisätiedot pe 9.2. klo 9–15, 050 365 3779 /Tytti ja ma 12.2. klo 13–16, 050 438 0238 /Maria. Hinta, 15 e/ henkilö, sisältää bussikuljetuksen, aamiaisen ja lounaan sekä virkistävää ohjelmaa.

DIAKONIALOUNAS/ COMMUNITY LUNCH Tiistaisin / Tuesdays, 12 Matinkappeli, (Liisankuja 3) alkaen. Torstaisin / Thursdays, 12 Olarin kirkko, (Rälssitilankuja 1). Hinta/Fee 4 e. Tasaraha tai korttimaksu, Please use the exact amount or bankcard. Lipunmyynti 11.45–12.30. Syyskauden viimeinen, jouluinen diakonialounas / Christmas community lunch, ti 19.12. klo 12 Olarin kirkko.

Tapiolan seurakunta Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan, su klo 8–14. Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi

MESSUT JA HARTAUDET TAPIOLAN KIRKOSSA Laskiaissunnuntain messu su 11.2. klo 10. Kallio, Paananen, Jurmu.

Kirkkokahvit ja Lähetystilaisuus. Tuhkamessu ke 14.2. klo 19. Tuhkamessu aloittaa paastonajan kohti ristin ja ylösnousemuksen pääsiäistä, jonka merkiksi voit messussa ottaa tuhkaristin otsaasi. Tervonen. Messu su 18.2. klo 10. Tervonen, Linnoinen. Musiikki Liisa Malkamäki Tapiolan seurakunnan kamarikuoron kanssa. Kirkkokahvit. International Lutheran Worship Tapiola su 18.2. klo 17. Kansainvälinen kaksikielinen jumalanpalvelus (suomi-englanti). Welcome to join our bilingual worship! Paananen, Malkamäki. Viikkomessu ke klo 8. Kirkkokahvit ja aamupuuro.

SYVEMMÄLLE MESSUUN -ILTA Ti klo 18 Tapiolan kirkko. Alustajina Tervonen ja Hulmi. 27.2., 26.3. ja 23.4.

TALVILOMAN PUUHAPÄIVÄT 1.–4.-luokkalaisille Tapiolan kirkolla ma 19. – pe 23.2. klo 19–15. Puuhaillaan, leikitään, askarrellaan. Hinta 30 e sis. myös lounaat ja välipalat. Tied. jenna.savukoski@evl.fi.

MITÄ VIELÄ? -RYHMÄ Sinulle, joka olet eläköitynyt äskettäin. Miltä eläköityminen on tuntunut? Arvioi ohjatusti tilannettasi. Ti 5.3., 19.3., 2.4., 9.4.,16.4., 7.5. ja 21.5. klo 13–15.30 Tapiolan kirkko. Ohj. Marianne Tiihonen ja Tiina Merikanto. Ilm. viim. ma 26.2. tiinamerikant@gmail.com.

OMAISHOITAJIEN JA LÄHEISTEN VIRKISTYSPÄIVÄ Yhteistä jakamista, keskustelua, musiikkia ja hyvää ruokaa Hvittorpissa ti 19.3. Bussi hotelli Gardenin

10 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2024

Tule tutustumaan uusiin ihmisiin ystävänpäivän hengessä Tapiolan kirkon seurakuntasaliin pe 16.2. klo 18–20. 18–45-vuotiaille aikuisille tarkoitetussa illassa voit kohdata uusia ihmisiä, tutustua, verkostoitua sekä oppia uutta toisista ja itsestäsi! Pientä syötävää ja juotavaa. Tapahtumassa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita. Vapaa pääsy.

LAPSIPERHEILLE Rakettikirkko ma 12.2. klo 17.30 Tapiolan kirkko. Muskarikirkko ja iltapala. GospelKids-kuoro. Perhekerho ma klo 9.30 Tapiolan kirkko, pe klo 9.30 Laajalahden kerhotila. Perhekahvila ti 13.2. klo 9.30 Tapiolan kirkko, ti 9.30 Niittykummun perhekeskus, Niittyportti 4.

AIKUISILLE Keskiviikkokerho Tapiolan kirkon Valo-kahvila klo 12.30, ohjelma klo 13. Ke 14.2. aiheena Apteekki osana terveydenhuoltoa. Apteekkari, FaT Risto Kanerva Tapiolan apteekista. Ke 21.2. aiheena Ukrainan sodan taustat. Laura Reinilä, suurlähettiläs Kiovassa 2003–2007. ullamaijakyrola@hotmail.com. Kaikille kansoille – lähetystilaisuus su 11.2. messun jälkeen kahveilla Tapiolan kirkon Kahvila Valossa. Vainoa ja herätystä. Terveisiä Egyptin kristityiltä. Vierailija Jaakko Rahja, Open Doors. Mukana myös Riitta Hulmi. Kaikille kansoille – lähetyksen kahvit ma 12.2. klo 13 Tapiolan kirkko. Rukous saavuttamattomien kansojen puolesta. Vierailija Päivi Peittola, Rukous 2025 -aloite. Neulekahvila ti 13.2., 26.3. ja 23.4. klo 17.30–20 Tapiolan kirkko. Ideoita, lankoja, puikkoja. Seuraa teetä ja keksejä. Miesten raamattupiiri noin joka toinen tiistai 20.2., 5.3., 19.3., 2.4., 16.4., 7.5. ja 21.5. klo 18.30 Tapiolan kirkko. Laajalahden olohuone ti 30.1., 20.2., 5.3. ja 14.5. klo 17–19, Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C.

KIRKON KEITTOLOUNAS To klo 11.30. Hinta 5 e aikuiset, 3–17 v. 2 e, alle 3v ilmainen. Maksu pankkikortilla.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Päivystävä pappi joka päivä klo 9–19, p. 09 8050 2602. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ti ja to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi.

KONSERTIT JA YHTEISLAULUA

menn. joko tekstiviestillä 050 372 2410 tai s-posti: susan.hackman@ evl.fi. Kokoontumiset ma klo 18 – 20: ma 12.2., 26.2., 11.3., 15.4., 29.4. ja 13.5. Lisätietoja www.kauniaistenseurakunta.fi

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA PÄIVÄLLÄ To 15.2. klo 14 kirkolla alatakkahuoneessa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

Kts. lisää Kirkoissa soi-palstalta.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA

Kauniaisten suomalainen seurakunta

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16. lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSU JA KIRKKOKAHVIT Su 11.2. klo 10 Kauniaisten kirkko. Liturgia ja saarna: Kari Kuula, kantt. Tilda Strandén. Singing Suns-lapsikuoro, joht. Teija Palolahti. Su 18.2. klo 10 kirkossa. Liturgia Anna-Kaisa Tuomi, saarna Mimosa Mäkinen ja kantt. Mäki Lasse.

KAKSIKIELINEN TUHKAKESKIVIIKON MESSU Ke 14.2. klo 19 Kauniaisten kirkko. Taizé-lauluja, hiljaisuutta, rukousalttareita, ehtoollinen. Mahdollisuus saada tuhkaristi otsaan tai käteen merkiksi alkavasta paastonajasta. Mukana Anna-Kaisa Tuomi, Teija Palolahti, Tiro Rohkimainen, Daniel Nyberg ja Carola Wikström.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Ma klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

ILON ILTAPÄIVÄ Ti klo 15 Sebastoksen toimitilassa kaksikielinen mielenterveysryhmä.

LAPSIPERHEIDEN OLOHUONE PERHESOPPA Kohtaamispaikka lapsiperheille ke klo 15–18 Sebastoksen toimitilassa, os. Kauniaistentie 11. Ei ilmoittautumista, maksuton. Klo 15 välipala alakoululaisille ja kahvi/tee/mehu vanhemmille + lapsille. Keittopäivällinen lapsiperheille klo 16–17.30.

KUNTOILUA JA HYVÄÄ OLOA NAISILLE Kauniaisten kirkon kuntosalilla kohennetaan kuntoa rennosti ja kannustaen. Sauna ja iltapala. Ilmoittaudu edellisen viikon pe

Ma 19.2. klo 18.15 Sebastoksen toimitilassa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

Ti 20.2. klo 13 kirkon yläsalissa, mukana teol kand. Julius Lommi.

HILJAISUUDEN RETRIITTI To 14.3. klo 17.30 – la 16.3. klo 10 Vihdin riuttarannassa. Osallistujat sitoutuvat hiljaisuuteen (puhumattomuuteen) to-illan rukoushetkestä la-aamun päätöshetkeen saakka. Ohjelmassa hartaushetket, virikepuhe, meditaatio, yhteiset ateriat, lepo ja liikkuminen luonnossa. 1 hlön huoneissa. Hinta 100 e. Ohj. Anna-Kaisa Tuomi ja Tiro Rohkimainen. Ilmoittautuminen: anna-kaisa.tuomi@evl.fi.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, må-to kl. 9–12 per telefon och e-post. Öppet för besök enligt överenskommelse, tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Olars kyrka sö 11.2 kl. 10.30. Ertman, Malmgren. Kyrkkaffe. Esbo domkyrka sö 11.2 kl. 12.15. Erkko, Brunell. Karabacka kapell sö 18.2 kl. 10. von Martens, Leppänen. Kyrkkaffe. Esbo domkyrka sö 18.2 kl. 12.15. Lohi, Leppänen.

BARN OCH FAMILJ Familjeklubbar för dig som är hemma med småbarn: Ti-fr kl. 9.30. Kolla dag / plats: esboforsamlingar.fi I församlingsgården: Familjekvällen Himlaskoj tisdagskvällar, Babydans dagtid torsdagar, Musiklek förmiddag onsdagar. Info: esboforsamlingar.fi Musiklördag, Olars kyrka 10.2 kl. 10.30. Barn 0–7 år välkomna med familjen, faddrar, mor- och farföräldrar. Sommarens dags-, övernattningsläger för skolbarn i juni. Info / elektronisk anmälning 1–29.2 esboforsamlingar.fi.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.2. UNGA OCH UNGA VUXNA

TISDAG 20.2

Ungdomskväll i Sode må 12.2, 19.2 kl. 17, Sökövägen 13.

Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.3010.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

VUXENVERKSAMHET Torsdagsträffen kl. 13–14.30, Södrik kapell. To 8.2. To 22.2 tema; Gemensamt Ansvar. Info om frivilligverksamhet i församlingen to 8.2 kl. 18, Alberga kyrka. Att vara en lyssnande medmänniska. Kanske du vill bli t.ex. besöksvän? Andakt i Folkhälsan-huset i Hagalund fr 9.2 kl. 13 med Heidi Jäntti. Symamsellerna handarbetar ti 20.2 kl.16–19, Esbo domkyrkas församlingsgård.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Diakoner: Nina 050 432 4323, Ani 050 597 3313, Taina 040 547 1856. E-post: förnamn.efternamn@evl.fi, e-tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3. Öppet tisdagar och torsdagar kl. 10– 14, onsdagar endast telefonbetjäning kl. 9-11.30. tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA TO 8.2 Fyren. Meditativ kvällsgudstjänst kl. 18. SÖ 11.2 Fastlagssöndagens högmässa kl. 12. Kaffe i nedre brasrummet. ON 14.2 Tvåspråkig stillhetens mässa på askonsdagen med taizésånger kl. 19. SÖ 18.2 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre brasrummet.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 8.2 och 15.2 i övre brasrummet. kl. 10-11.

TISDAG 13.2 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.3010.30. Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Gäst: Birgitta Udd. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i kyrkasalen kl. 18

KYRKOSYFÖRENINGEN ON 14.2 och 21.2 i övre brasrummet kl. 14.

BIBELSTUDIUM TO 15.2 i övre brasrummet kl. 18-20.

Elämänkaari

Malva Fanni Ilona, Järvenpää Eero Olavi, Kaarni Matilda Seela Olivia, Lipasti Mette Lilja Maria, Reunanen Emil Oliver. Hautaan siunattu Iitti Aarre 91 v, Siikaniva Tarmo Valter 88 v, Hämäläinen Pentti Kalevi 87 v, Petälä Kalevi Ilmari 87 v, Vuorio Pirkko Tellervo 85 v, Mattila Tuula Anja 81 v, Tiihonen Sirkka Liisa 80 v, Roine Mikko Tapio 77 v, Usva Suvi Helka 64 v, Laurila Niklas Jaakko Juhana 25 v.

International

International living room every Wednesday from 5 pm to 7 pm at Tapiola Church, Café Valo (address Kirkkopolku 6, Tapiola). You can read magazines, play board games or find other activities together. Tea and snacks will be served. Fellowship & Dance Party Sat at 5 pm, at Soukan kappeli. Discussion, food and dance. The Chosen -leffaillat - Movie nights every Tuesday 6 pm Chapple. Espoo International Lutheran Worship Suvela Chapel, Kirstintie 24. 11th February at 3 pm (15.00). Hans Krause, Mari Mathlin. Tapiola Church 18 th February at 5 pm (17.00). Paananen, Malkamäki. The service is bilingual, English- Finnish. Coffee fellowship after the service. Reading the Bible in Finnish. A group to all who want to improve their Finnish. 11th February at 2 pm (14.00) at Suvela Chapel, Kirstintie 24. More information: mari.mathlin@evl.fi, p. 050 438 0182. Peace Prayer A moment of prayer for peace. 12th February at 6 pm (18.00) At Suvela Chapel, Kirstintie 24. Come light the candle of hope! Marja Malvaranta.

Yhteiset

Aikuisten lauantai-ilta la 17.2. klo 18 Espoonlahden kirkko. Kotimainen kristillinen deittipalvelu Valo, Kristiina Fekete. Diakonian retkipäivä to 7.3. Velskolan kurssikeskuksessa klo 10–15. Ilmoittautuminen ja lisätiedot pe 9.2. klo 9–15, 050 365 3779 /Tytti ja ma 12.2. klo 13–16, 050 438 0238 / Maria. Hinta, 15 e/henkilö, sisältää bussikuljetuksen, aamiaisen ja lounaan sekä virkistävää ohjelmaa. Omaishoitajien ja läheisten virkistyspäivä Hvittorpissa ti 19.3. Yhteistä jakamista, keskustelua, musiikkia ja hyvää ruokaa. Bussi hotelli Gardenin edestä Tapiolasta (Tapionaukio 3) klo 8:45 ja Olarin kirkon pihasta (Rälssitilankuja 1) klo 9. Hinta 15 e / hlö. Ilmoittautumiset ja tiedustelut viimeistään 4.3.: Meri Kalanti 050 330 7129, meri.kalanti@evl.fi tai Katja Karvinen 040 593 7386, katja.karvinen@ evl.fi.

TAPIOLAN SEURAKUNTA ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURA KUNTA Kastettu Aukia Aino Olivia, Bergman Vivian Evelia, Boloy Stefano Mateo, Charon Samuel Django, Grönlund Amelia Alva Helena, Keskitalo Enna Minea, Maanavilja Eevi Orvokki, Mohammed Niilo Afeyodion, Näveri Jimi Harri Juhani, Ohvo Vilhelm Oiva Petteri, Pajander Eemil Paavo Samuel, Pasanen Pihla Aune Emilia, Pasanen Pinja Marja Mirjam, Posio Onni Viljami, Puls Jeemi Otso Tapani, Saarnia Oscar Vilhelm, Talja Rosa Cecilia Angela, Tamminen Halla Kaija Maarit. Hautaan siunattu Lipasti Terttu Inkeri 94 v, Väkevä Sointu Anneli 92 v, Karhu Salme Sinikka 90 v, Laapas Asko 88 v, Pulkkinen Seija Kyllikki 87 v, Järveläinen Ritva Sinikka Anneli 86 v, Pylkkö Hilkka Orvokki 86 v, Suonpää Raimo Aulis 83 v, Viherlahti Jouko Juhani 81 v, Bibi Salina 79 v, Ranne Pirkko Sylvia 79 v, Bekker Marja Inkeri 76 v, Hulkko Ritva Anita 71 v, Helkkula Tuula Ulpu Marjatta 70 v, Siikala Seppo Jorma Tapani 70 v, Sorsa Osmo Ilmari 65 v, Viiri Jere Matias 20 v.

nen Kauko Antero 80 v, Saarnio Riitta Maija 74 v, Viren Kirsti Tellervo 74 v, Oksama Heikki Juhani 69 v, Varis Sirkka Maria 69 v, Karppinen Kaija Irmeli 59 v, Sauer Dirk Günter 55 v, Varvio Niko Oskari 46 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastettu Honkonen Aamos Valo Ilmari Hållfast Mihael Kai Elias, Joutjärvi Alva Helena, Lassila Ellen Olivia, Saari Otso Ilari, Vesala Tambunan Arion Oskari. Hautaan siunattu Tiirikainen Elli Annikki 94 v, Hietanen Taimi Mirjam 88 v, Hyytiäinen Sirkka Leena 85 v, Sormunen Osmo 85 v, Kopiloff Yrjö Juhani 76 v, Järveläinen Raimo Onni Kalevi 74 v, Huovinen Timo Juhani 73 v, Pelkonen Jouko Ilari 73 v, Toivonen Timi Aleksi 39 v.

Kastettu Aromaa Joel Antero, Dahlin Stella Elviira, Fonseca Kauppi Olivia, Oladejo Abiola Olayikanmi, Ruokokoski Valtteri Urho Kalevi, Semi Ella Emilia, Sjöblom Elvin Juhani. Hautaan siunattu Tuisku Aino Elina 96 v, Alhola Irma Maija Emilia 92 v, Sihvonen Maili Ritva 90 v, Lyhykäinen Airi Annikki 80 v, Sipponen Pentti Ilmari 80 v, Koivisto Pekka Kaarlo Ensio 76 v, Svanljung Veli Pekka 70 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpt/Kastettu Langhoff Melvin Daniel, Linna Eliel Tuomas. Avliden/Hautaan siunattu Lassfolk Ruth Irene 95 år, Hasselblatt Rolf Ivar 87 år, Lindqvist Birgitta Margareta 86 år.

OLARIN SEURAKUNTA Kastettu Auria Enni Olivia, Björk-Koivunoro Helmi Maria, Hagman Mathilda Sointu Aleksandra, Jukkala

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastettu Granqvist Joona Mikael, Halme Ellen Amanda, Kullberg Joel Juhani, Lötjönen-Xie Milo Ensio, Mononen Viola Lydia, Sihvola Linnea Maria, Streng Kasper Daniel. Hautaan siunattu Laakso Enni Ester 96 v, Laitila Leo Armas 88 v, Nurmi MarjaLeena 84 v, Arnell Raili Sinikka 82 v, Saarinen Ari Valio 82 v, Hieta-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2024 11

KIRKOISSA SOI 9.–23.2.

Musiikkia Espoossa VILLE HUURI

TORSTAI 8.2. Laulu & laulun tarina: Niilo Ranta la – ”Tuhatmuotoisen elämän laulu” to 8.2. klo 18.30 Laaksolah den kappeli. Musiikista keskustele va konserttisarja. Vapaa pääsy. Kahvit klo 17.30 alkaen. facebook. com/lauluntarina.

PERJANTAI 9.2. Tulkoon tie sinua vastaan – virsiä ja lauluja klo 18 Espoonlahden kirkko. AnnaMaria Hannonen, sopraano, ja Mikko Perkola, gamba. Ohjelma 10 e. Mustarastas-yhtye 30 vuotta -konsertti klo 19 Leppävaaran kirkko. Susanna Eronen, laulu, tinapilli, Kari Haapala, laulu, kitara, Laura Airola, viulu, nyckelharpa, taustalaulu, Kerttu Terri, haitari, Aki Hauru, kitara, mandoliini, irlantilai nen busuki, taustalaulu, Tiro Rohki mainen, basso, taustalaulu. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAI 11.2. Laulaja-lauluntekijä Petri Keinosen konsertti klo 13 Leppävaaran kirkko. Konsertti striimataan myös Leppävaaran seurakunnan YouTu bekanavalle. Vapaa pääsy. Osa Päivä kirkonmäellä tapahtumaa. Chopin-ilta klo 18 Kauniaisten

SUNNUNTAI 3.3.

Tommi Kalenius esiintyy ystävänpäivän konsertissa keskiviikkona 14.2. kello 18 Kalajärven kappelisa. kirkko. Philip Ljung, piano. Ohjel ma 10 e Yhteisvastuulle.

KESKIVIIKKO 14.2. Häivähdys pyhää -konsertti klo 12

Tapiolan kirkko. Paulus Niinikoski ja Anna Heikkinen, piano. Schu mann, Chopin, Mozart, Beethoven. Espoon musiikkiopiston oppilaita ja opettajia. Vapaa pääsy. Vapaaeh

sertti klo 12 Leppävaaran kirkko. Kanttorit Outi Noponen, Kullervo Latvanen ja Pauliina Hyry esittävät lauluja ystävyydestä. Vapaa pääsy, vapaavalintainen kahvimaksu Yhteisvastuulle. Maksetut Viulut & Juhani Tikkanen su 18.2. klo 17 Espoon tuomio kirkko. HennaMaria Harju, laulu, viulu ja mandoliini, Tuuli Malve, laulu ja viulu, Sirpa Luoma, lyömä soittimet, viulu ja laulu, Neea Lamminmäki, harmooni, Ossi Mäki Reini, laulu, kitara ja perkussiot. Ennakkoluulottomia tulkintoja hengellisistä klassikoista sekä omia koskettavia ja mukaansatempaavia kappaleita. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ystävänpäivän konsertti Tommi Kalenius klo 18 Kalajärven kappeli. Lauluja elämästä, ihmisyydestä, rakkaudesta ja uskosta. Väliaikatar joilun tuotto Yhteisvastuulle. Vapaa pääsy.

toinen ohjelmamaksu Yhteisvas tuulle. Ystävänpäivän kahvikonsertti ”Siitä tunnet sä ystävän”. Soiva talvipäivä sarjan yhteisvastuukon

”Minä laulan sun kätehes kukkasen” Olarin kirkko klo 16. Vuokko Ahtila, harppu, Virsiveljet, Sari Rautio. Kahvitarjoilu. Liput 10 e Yhteisvastuulle.

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla Matteus-passion Sing Along klo 14–16 Helsingissä Lauttasaa ren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Tule laulamaan passion kuoro osat. Hiski Wallenius luotsaa läpi teoksen urkuri Joonas Minkkisen toimiessa orkesterina. Jaetaan nuotteja, mutta niitä saa myös muun muassa kirjastosta. Yhteis työssä Suomen Laulu kuoro. Va paa pääsy.

Maanantaina 12.2.

Le Goût Français – Ranskalainen maku klo 19 Helsingis sä Puistolan kirkossa, Tenava tie 4. FiBO Players: Hanna Haa pamäki, traverso ja nokkahuilu, Anthony Marini, viulu ja viola da gamba, Johanna Randvere, viola da gamba, AnnaMaaria Oramo, cembalo. Barokin ajan musiik kia. Hotteterre, Marais, Boismor tier, Leclair, Jacquet de la Guer

re. Vapaa pääsy.

STUDIO HARRI HINKKA

Sunnuntaina 11.2.

Keskiviikkona 14.2.

Mikko Alatalon klassikot klo 19 Helsingissä Hyvän Paimenen kir kossa, Palosuontie 1. Mikko Ala talo, laulu ja tarinat, Kalle Alata lo, säestys. Lapsenuskon, surun, toivon ja rakkauden lauluja. Li put 25 e, p. 045 126 9974 tai 040 531 8810 ja ovelta.

Perjantaina 16.2.

Beethoven & Mendelssohn klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Helsin ginkadun Filharmonikot, Jan ne Oksanen, piano. Varhais ja täysromantiikan klassikoita. Li put 20/15 e.

Lauantaina 17.2.

Sarastus-yhtyeen konsertti klo 16 Helsingissä Kannelmäen kir kossa, Vanhaistentie 6. Kristii

Present – audiovisuaalinen esitys klo 19 Vantaalla Hämeenky län kirkossa, Auratie 3. Audiovi suaalinen ja meditatiivinen te os, jossa instrumentaalinen mu siikki yhdistyy savun ja valon luomaan tunnelmaan ja liikkee seen. Valosuunnittelija Anne Weckström ja multiinstrumen talisti ja laulaja Hale Heikkilä tar joavat mahdollisuuden pysähtyä hektisen arjen keskellä. Liput 20 e lippu.fi tai tuntia ennen ovelta.

Keskiviikkona 21.2.

Mikko Alatalo laulaa ke 14.2. klo 19 Ystävänpäivä-konsertissa Pakilan Hyvän Paimenen kirkossa Helsingissä.

na Olanto, laulu, Harri Taittonen, piano, Jorma Tapio, saksofonit,

bassoklarinetti, huilut ja perkus siot. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lisää musiikki- ja muita tapahtumavinkkejä verkossa: menohaku.kirkkojakaupunki.fi

Coldplay vs. Imagine Dragons klo 18.30 ja 20.45 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lut herinkatu 3. Neue Quartet jou sikvartetti. Coldplayn ja Imagine Dragonsin parhaat kynttilänva lon loisteessa. Liput 49/38/34/22 e feverup.com.