Kirkko ja kaupunki 2024 02 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

8.2.2024 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Onnen arvoitus – näin vastaavat Harvardin tutkijat ja keskiajan mystikot s. 12 Paasto muistuttaa ruoan arvosta s. 20

KURINALAINEN

MARISKA

Kurittomasta punkkarista kasvoi tiukka treenaaja ja vanhojen viisauksien vaalija s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Merkityksellinen kirkko kasvaa

Minun neuvoni on, että älä kysele miksi tai pitäisiköhän, vaan nauti jäätelöstäsi niin kauan kuin se on lautasellasi.

HELSINGIN AGRICOLAN KIRKKO oli viikko sitten tiistaiaamuna tupaten täynnä. Tällä kertaa se johtui siitä, että paikalla oli noin 800 Helsingin seurakuntien työntekijää pohtimassa uutta yhteistä strategiaansa. Strategioilla on usein taipumus valmistua, ja päätyä sitten unholaan. Mitä jos tällä kertaa kävisikin toisin? Voisivatko kirkon silloin täyttää kaupunkilaiset? Seurakunnissa on jo pitkään käytännössä alistuttu siihen, että niiden jäsenmäärä laskee. Siihen on järkevän taloudenhoidon nimissä reagoitu vähentämällä rakennuksia ja työntekijöitä. Tulevaisuutta on katsottu varautuen vielä pahempaan ja haluttu turvata se, että tulevilla sukupolvilla olisi kirkossa yhä jonkinlaiset toimintamahdollisuudet. Mutta onnistuuko tämä, jos katse on vain säästöissä ja varautumisessa? OLISIKO KOKO KRISTILLISTÄ kirkkoa, jos ensimmäiset Jeesuksen seuraajat olisivat ajatelleet samoin? Piilottaneet saamansa talentin sen sijaan, että tarttuivat Jeesuksen tarjoamaan visioon ”menkää ja tehkää”. Helsingin seurakunnat tähtäävät seuraavan neljän vuoden aikana kasvuun eivätkä näivettymiseen. Ne haluavat olla jäsenilleen ja laajemmin kaupunkilaisille entistä merkityksellisempi kristillinen yhteisö, jossa on tilaa tulla, olla ja toimia. Yhteisö, joka tuo toivoa niin sanoin kuin teoin. Seurakunnat haluavat rakentaa monikielisiä hengellisiä yhteisöjä. Ne haluavat, et-

tä seurakuntien jäsenmäärältään suurin ikäryhmä eli 15–29-vuotiaat tulevat kohdatuiksi, ymmärretyiksi ja apua tarvitessaan myös autetuiksi. Lisäksi ne haluavat tarjota kaupunkilaisille tilaisuuksia osallistua hyvän tekemiseen ja vahvistaa siksi kumppanuusverkostojaan.

YHDYSVALTALAINEN NÄYTELMÄKIRJAILIJA THORNTON WILDER (1897–1975)

Tänään

SAMANTAPAISIA AJATUKSIA on myös Espoon, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntien tavoitteissa. Pyyhettä ei ole heitetty kehään eikä pidäkään heittää. Nyt tarvitaan sitä, että ryhdytään sanoista tekoihin. Ei Jeesus kehottanut seuraajiaan pelkäämään pahinta vaan lähtemään ulos maailmaan. Mitä varten? Tuomaan ihmisille toivoa, puolustamaan heikkoja, auttamaan ja tukemaan sekä kertomaan kaikille siitä, että armo ja rakkaus ovat vihaa ja välinpitämättömyyttä suurempia voimia. Jos näin tapahtuu, kirkko on merkityksellinen, ja vain merkityksellinen yhteisö voi kasvaa.

Tiedostan, etten ole täällä ikuisesti. Se saa jäljellä olevan ajan tuntumaan entistä merkityksellisemmältä. NÄYTTELIJÄ JA LAULAJA RITVA OKSANEN VIVA-LEHDESSÄ 2/2024

PAULI JUUSELA

päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Iankaikkisesti Minä oivalsin, ettei ihmisellä ole muuta onnea kuin iloita ja nauttia elämän hyvyydestä.

”

VANHAN TESTAMENTIN SAARNAAJAN KIRJA 3:12

PYYHETTÄ EI OLE HEITETTY KEHÄÄN EIKÄ PIDÄKÄÄN HEITTÄÄ.

Kirkko ja kaupunki

8.2.2024 KANNEN KUVA: KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Haluan nyt heti pistää sormeni naulanreikiisi ja käteni kylkeesi. Ei ole aikoihin kuulunut sieltäpäin mitään, vaikka kädet ristissä pyydän apua. Missä olet? Vai oletko?

ESKO JÄMSÄ Seuraava lehti ilmestyy 22.2.

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Pitää aina mukautua siihen työhön, mitä tekee ”

Uuden Musiikin Kilpailuun osallistuvan Cyan Kicks -yhtyeen basisti Leevi Erkkilä on joutunut monta kertaa selittämään, mikä on suntio.

Cyan Kicks -yhtyeen basisti Leevi Erkkilä, 29, miten sinusta tuli soittaja? – Innostuin ala-asteen loppupuolella basson soittamisesta ja aloin käydä soittotunneilla. Yläasteen kävin Kruununhaan musiikkiluokalla. Aloitin myös klassisen kitaran soiton ja kävin tunneilla seitsemän vuotta, mutta bändihommat alkoivat kiinnostaa enemmän. – Sibelius-lukiossa ollessani aloin soittaa bassoa erilaisissa kokoonpanoissa. Tietysti koulussakin oli paljon esiintymisiä. Lukion jälkeen menin Pop & Jazz Konservatorioon. Siellä tapasin nykyisen bändini kitaristi-tuottajan Niila Perkkiön ja rumpalin Pietari Reijosen.

Kuinka Cyan Kicks -yhtye sai alkunsa ja mitä siitä seurasi? – Niilalla ja laulaja Susanna Alexandralla oli bändi, mutta se hajosi. He pyysivät minua ja Pietaria uuteen kokoonpanoon loppukesästä 2016. Siitä lähtien Cyan Kicks on toiminut nykyisellä kokoonpanolla. Esittämämme musiikki on modernia rockia, mutta tykkäämme sekoitella eri musiikkityylejä. – Vuonna 2022 osallistuimme Uuden Musiikin Kilpailuun ja tulimme toiseksi. Samana vuonna olimme Sunrise Avenuen jäähyväiskiertueen lämppärinä Saksassa. Viime vuonna meillä oli Saksassa kahdeksan omaa keikkaa. Olimme myös viisi viikkoa lämppäämässä ruotsalaista Smash Into Pieces -bändiä Euroopan-kiertueella. Olemme esiintyneet muun muassa Ruisrockissa, Ilosaarirockissa ja Qstock-festivaaleilla.

Bändinne osallistuu toista kertaa Uuden Musiikin Kilpailuun (UMK). Mitä on mielessäsi ennen revanssia? – Toinen sija UMK:ssa oli hieno suoritus. Mutta silti jäi kaivelemaan, että olisi ollut siistiä voittaa. Kaikissa

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

bändin jäsenissä jäi hautumaan ajatus, että jos tulee sopiva hetki ja oikea biisi, haemme kilpailuun uudestaan. Viime vuonna se tuli. Haimme ja pääsimme mukaan. – Niila ja Susanna säveltävät biisimme. Tämän vuoden Dancing With Demons -kappaletta ovat heidän lisäkseen olleet työstämässä biisintekijät Elize Ryd ja Sara Ryan Ruotsista ja brittiläinen Dan Lancaster. UMK-biisimme edustaa musiikkityyliämme tosi kivasti. Siinä yhdistyy paljon kaikkea sitä, mitä meidän musiikkimme on.

Työskentelet myös suntiona. Miten päädyit niihin hommiin? – Suoritin aikanaan siviilipalveluksen Cantores Minores -kuoron toimistossa. Siihen kuului myös suntion töitä Helsingin tuomiokirkossa. Parina kesänä olin siellä turistityössä. Valmistuttuani konservatoriosta hain tuttuun paikkaan, ja 2017 aloitin suntion työt tuomiokirkkoseurakunnassa, jossa teen edelleen töitä. Olen tuntisuntio eli voin sopia suntiovuorot musiikkihommien mukaan. – Suntion ammattiin kuuluu paljon näkymätöntä työtä. Olenkin monta kertaa joutunut selittämään ihmisille, mikä suntio on. Suntio ei ole framilla, mutta soittajana olen lavalla kaikkien katseiden alla. Esiintyessä voin vapautua ja antaa musiikin viedä. Suntion työssä edustan seurakuntaa ja kirkkoa ja olen asiakaspalvelija. Pitää aina mukautua siihen työhön, mitä tekee.

Mikä sinulle on pyhää? – Empaattisuus ja lähimmäisenrakkaus ovat minulle pyhiä asioita. Haluaisin, että niitä olisi maailmassa enemmän. Viime vuosien aikana on tuntunut, että maailma on kylmä paikka. Itse yritän viedä hyvää eteenpäin, olla ystävällinen ja kiltti toisille, kenet tahansa kohtaankin. Haluan uskoa, että meissä kaikissa on hyvyyttä. ■ Uuden Musiikin Kilpailu Tampereen Nokia Arenalta la 10.2. klo 21 Yle TV1:ssä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 3

Elintärkeät liik Aikoinaan on hiihdetty lyhyillä ja leveillä sekä eripituisilla suksilla. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

ukset ovat kivikautinen arjen keksintö. Ne syntyivät tarpeesta päästä talvella liikkumaan paikasta toiseen. Jääkausi loppui Suomessa 11 000 vuotta sitten. Ensimmäiset ihmiset saapuivat noin 8 800 eKr. uusille alueille, jotka tulivat jään alta esiin. Kun jää siirtyi, ihmiset siirtyivät ja hiihtäminen tuli osaksi arkea. – Tarkkaa aikaa ja paikkaa suksien keksimiselle ei voi sanoa, mutta suksi on ollut yleinen kulkuväline maapallon pohjoisilla alueilla Skandi-

4 KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024

naviasta Beringinsalmelle saakka, kertoo Lahden Hiihtomuseon kokoelma-amanuenssi Laura Häkkinen. SUKSIEN KEHITYS oli Laura Häkkisen mukaan alussa hidasta. Ensimmäiset sukset olivat lyhyitä ja leveitä. Malli oli lumikenkämäinen. Suomessa rautakaudella kahdesta samanpituisesta suksesta tuli versio, jossa toinen suksi oli lyhyt ja toinen pitkä. Eripituisten suksien pitkällä suksella liu’uttiin ja lyhyellä suksella potkittiin vauhtia. – Liukusuksi oli usein vasemmassa jalassa, koska yleensä ihmiset olivat silloinkin oikeajalkaisia, ja potkusuksi oli vahvemmassa jalassa. Suksen pohjassa oli peuran tai poron säärestä napattu nahkapala, eli karvapohja, joka antoi pitoa, Häkkinen kertoo.

Suksisauvat kehittyivät suksien ohessa. Alussa ne olivat kokopuisia samalla tavalla kuin suksetkin. Sompa, joka estää suksisauvan uppoamisen lumeen, oli puuta tai vitsaksista väännetty. – Alkuaan suksisauvoja oli yksi tai kaksi. Silloin, kun käytettiin yhtä sauvaa, sauvottiin liukusuksen puolelta vähän niin kuin puoliksi luistellen. Vapaalla kädellä pystyttiin tekemään tarpeelliset metsästyshommat, ja sitten vain jatkettiin hiihtoa, Häkkinen sanoo. ENNEN SUKSISSA oli nahkaiset mäystimet eli siteet. Mäystimiä oli erilaisia. – Hyvin pitkään varsinkin lasten suksissa oli vain nahkainen lenkki, johon saapas tai tossu työnnettiin. Kivikautiset keksinnöt olivat hirveän hyviä ja pitkäkestoisia, Laura Häkkinen kertoo. Suksisidemalli muuttui 1920-luvulla, kun norjalainen insinööri keksi siteen, jonka hän nimesi Rottefellaksi, eli niin sanotuksi rotanloukuksi. – Suomalainen versio siitä oli Voitto-niminen suksiside, joka tuli tunnetuksi 1930-luvulta lähtien. Muunnelmia tästä sidemallista käytettiin siihen asti, kunnes vapaa hiihtotyyli keksittiin.

kumisvälineet Voitto-suksisiteessä oli sukseen ruuvattavat kaksi metalliosaa ja niiden yläpuolelle kiinnitettävä lukko-osa, johon sanka painettiin kiinni. Lahdessa kenkätehtailija Jussi Mononen kehitti Voitto-suksisiteeseen sopivan kengän. Siitä tuli mono, joka on yleinen termi hiihtojalkineelle. SUOMESTA ON löydetty parisataa muinaissuksea, jotka ovat nykyään museoiden kokoelmissa. Laura Häkkisen mukaan radiohiiliajoituksella pystytään todentamaan, minkä ikäisiä sukset ovat. – Oletettavasti yksi vanhimmista suksista, mikä koskaan on löydetty, on Ruotsin Västerbottenista. Se on ajalta 3 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. – Suomen Sallasta on myös löydetty suksi, joka on tuolta samalta ajalta. On kuitenkin kiistelty, onko kyseessä sittenkään suksi vai kenties reen jalas, Häkkinen kertoo. Kaikkia maasta, yleensä suosta, löytyneitä suksia kutsutaan muinaissuksiksi, vaikka vain alle puolet löydetyistä suksista on esihistoriallisia. – Muinais-sana ei siis suoraan kerro suksen ikää. Suomessa soista löydetyistä suksista van-

himmat on ajoitettu myöhäiselle kivikaudelle ja nuorimmat keskiaikaan 1200-luvulle, Häkkinen sanoo. MIKSI SUKSIA on useimmiten löydetty juuri soista? Yksi teoria on, että aikoinaan on kuljettu suoalueiden läpi ja sukset ovat vahingossa jääneet sinne. – Tai sitten suksia on tarkoituksella säilötty soissa, koska on huomattu niiden pysyvän siellä napakoina, Laura Häkkinen sanoo. On myös esitetty sellainen olettamus, että sukset on uhrattu suon syvyyksiin. – Sukset olivat aikoinaan elintärkeät liikkumisvälineet, ja voi hyvinkin olla, että niitä käytettiin myös uhrilahjoina. Suksia saatettiin uhrata esimerkiksi vainajille. Uhraamalla suksi voitiin pyytää jotain vastineeksi tai suojautua yliluonnolliselta. Tällaista uhrikäytön mahdollisuutta puoltaa se, että yleensä on löydetty vain yksi suksi. – Ehkä suohon uhratut sukset estivät vainajia hiihtämästä manalasta takaisin ihmisten ilmoille. Tätä emme voi tietää varmasti, mutta se lisää suosta löytyneiden suksien mystiikkaa, Häkkinen sanoo.

”

Vapaalla kädellä pystyttiin tekemään metsästyshommat, ja sitten vain jatkettiin hiihtoa.

HIIHTÄMISESTÄ ja suksista Laura Häkkisen mieleen tulee Pyhän Henrikin legenda. Sen mukaan vuonna 1156 talonpoika Lalli hiihti Köyliönjärven jäällä ja surmasi piispa Henrikin. – Lalli sai Suomen ensimmäisen laturaivarin. Mutta Lalli on myös ensimmäinen nimeltä mainittu suomalainen hiihtäjä. Piispa Henrikin surmavirressä, joka on kirjoitettu vuonna 1616, Lalli-nimi tulee ensimmäisen kerran esille, Häkkinen kertoo. Surmavirressä kuvataan Lallin hiihtotaivalta sen jälkeen, kun surmatyö on tapahtunut: ”Lalli paikassa pahassa, sakean savun seassa, helvetissä hiihtelevi.” ■ Koululaisten talvilomaviikkoa eli entistä hiihto lomaa vietetään pääkaupunkiseudulla 19.–23.2.

Lapin Kolarista on löydetty mäntysuksi, jonka iäksi on arvioitu 500–600 vuotta. Hiihtomuseossa olevat muinaissukset ovat lainassa Kansallismuseosta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 5

kemys ihmisen ja Jumalan suhteesta eroavat toisistaan. Siinä missä perinteisen kristillisen käsityksen mukaan enkelit ovat aina Jumalan asialla, viime aikojen enkelihenkisyydessä enkelit on usein nähty ihmisten apulaisina arjen ongelmissa. – Enkelit saattavat tulla myös intiimien sosiaalisten suhteiden piiriin. Jotkut haastattelemani naiset tykkäsivät aika kovasti miespuolisista arkkienkeleistä – eräs niinkin paljon, että hänelle meinasi tulla ero, kun oma, tavallinen mies harmistui tilanteesta. Hankkeeseen osallistuva tutkija Kaarina Koski arvioi, että kristinuskon ja uushenkisyyden enkelit ovat samaa jatkumoa – eivätkä ihmisten uskomukset välttämättä noudata tarkasti uskontojen rajoja. – Kristittynä itseään pitävän näkemys enkeleistä voi olla ihan muuta kuin se, mitä kristinuskossa opetetaan. Ja sitten on ihmisiä, jotka eivät miellä itseään kristityiksi, mutta heidän enkelikäsityksillään on paljon yhteistä kristinuskon kanssa, Koski kertoo.

Hanne Kiiverin teos If I had a guardian angel.

Notkeat enkelit Valokuvanäyttely ja tutkimushanke kutsuvat kuvittelemaan enkeleitä.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA HANNE KIIVERI

os meillä jokaisella on suojelusenkeli, muistuttavatko ne meitä persoonaltaan ja tyyliltään? Perinteisempi tyyppi turvautuisi suojelusenkelitaulusta tuttuun valkomekkoiseen hahmoon, ja punkkarin enkelillä olisi irokeesi ja reilusti kajalia. Entä miksi mielikuvissamme enkelit ovat kuin siivekkäitä ihmisiä? Ja ovatko myös eläimet ja puut ja vesi enkelien suojeluksessa? Omia mielikuvia ja käsityksiä enkeleistä pääsee pohtimaan valokuvaaja Hanne Kiiverin Kenen enkelit? -näyttelyssä kauppakeskus Triplassa. Näyttely on osa samannimistä tutkimushanketta, jossa aineistoa kerätään verkkokyselyn ja työpajojen avulla. Lisäksi on mahdollisuus päästä suunnittelemaan oma enkelikuva yhdessä Kiiverin kanssa. Hanketta johtaa uskontotieteen professori Terhi Utriainen Helsingin yliopistosta. Hän toteaa, että taiteella on ollut suuri vaikutus siihen, miltä enkelit ihmisten mielikuvissa näyttävät ja miten ihmiset tulkitsevat omia kokemuksiaan.

HY VÄN TÄHDEN. 83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6 KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024

Päätoimittaja Pauli Juusela Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Nyt on tarkoitus tutkia sitä, millaista on moderni, taiteen siivittämä kuvittelu enkeleistä. Utriaisen mukaan uskontotieteilijöitä ja kulttuurintutkijoita on viime aikoina kiinnostanut se, miten ihmiset kuvittelevat asioita, jotka tapahtuvat todellisuuden reunamilla. Enkelit ovat juuri sellainen asia. TUTKIMUKSEEN OSALLISTUAKSEEN ei tarvitse uskoa enkeleihin. Terhi Utriainen huomauttaa, että enkeli on kulttuurinen kuva, samaan aikaan sekä ylevä että banaali, ja kaikille jollakin tavalla tuttu. – Enkelin hahmo on myös sikäli kiinnostava, että se karkaa koko ajan raameista, joissa se yritetään opillisesti pitää. Juutalaisuudesta ja kristinuskosta enkelit ovat levinneet esoteriaan ja nykyajan uushenkisyyteen. 1990-luvulla alkoi suoranainen enkelibuumi, jota Utriainenkin on tutkinut. Enkelitulkinnoissa konkretisoituu Utriaisen mukaan se, miten kristillinen ja uushenkinen nä-

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ENKELIT EIVÄT ole vain söpö tätien tai lasten juttu, vaan ne voivat Terhi Utriaisen mukaan olla myös kriittinen vastavoima. 1980-luvulla, kun aids alkoi levitä New Yorkin homopiireissä, perinteiset uskonnolliset yhteisöt käänsivät sairastuneille selkänsä. Silloin vapaamuotoisemmasta enkeliuskosta tuli heille tärkeä. Muutenkin enkelit tuntuvat taipuvan monenlaiseen. Utriainen kertoo törmänneensä esimerkiksi enkelipornoon. Löytyy myös teorioita, joissa enkelit yhdistetään avaruusolentoihin. Joissakin kristillisissä suuntauksissa enkelit nähdään tuhon ja maailmanlopun tuojina. Hankkeessa tutkijana työskentelevä Oscar Ortiz-Nieminen tutkii enkeleitä suomalaisessa nykytaiteessa. Hänen mukaansa enkelin hahmoon saattaa liittyä eksistentiaalisia ja elämänkriiseihin liittyviä pohdintoja tai niiden avulla voi käsitellä omaa uskonnollista taustaa tai kommentoida taidehistoriaa. Taidehistoriasta ammentaa teoksissaan myös Hanne Kiiveri. Lisäksi hän kertoo saaneensa valokuviinsa ideoita niin mystikkojen näyistä, esoteerisesta kirjallisuudesta, uskonnontutkimuksesta kuin käymistään keskusteluistakin. Alkusysäys Kiiverin enkelikuville oli kuitenkin henkilökohtainen: valveuni, jossa hänen edesmennyt sisarensa ilmestyi valossa ja kehotti häntä päästämään irti. Kokemuksesta syntyi kuva, jossa kärsimys on ohi ja enkeli on valmiina auttamaan yli rajan. ■ Kenen enkelit? -näyttely 10.3. asti ma–su klo 12–16 kauppakeskus Triplan Fokus-tilassa. Yleisötyöpajat helmikuussa torstaisin klo 15–16. Teoksiin voi tutustua myös virtuaaligalleriassa blogs.helsinki.fi/kenenenkelit/virtuaaligalleria.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Esimerkkihuoneisto yksiö alkovilla 31m2.

S E N IORITA LO

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTON SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN JA TURVALLISEEN KERROSTALOKOTIIN. Soita ja pyydä meiltä paras tarjous uuden kotisi vuokrasta! As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja). Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle. Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Herraskainen päivä Annika Castrén, 17, perehtyi perinteiseen miesten juhla pukeutumiseen vanhojentansseja varten. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

lellisyyttä, statusta, mahdollisuus pukeutua hienosti. Näitä asioita Helsingin kuvataidelukiossa eli tuttavallisemmin Torkkelissa opiskeleva Annika Castrén, 17, odottaa vanhojentansseiltaan. Torkkelilaiset tanssivat Paasitornin graniittilinnassa, ”ei siis missään liikkasalissa”.

Castrén on valmistautunut tapahtumaan vuokraamalla frakin (190 euroa) ja ostamalla lakeerikengät (130 euroa) ja valkoiset hansikkaat (10 euroa) sekä lipun jatkobileisiin (12 euroa). – Frakissa on fancy ja classy olo. Pukeudun ylipäätään maskuliinisesti tai neutraalisti. Moni kaverinikin on muunsukupuolinen tai maskulii-

ninen, eivätkä useimmat tanssi mekossa. Tanssipari on poika, joka on ollut Annika Castrénin kaveri Meilahden kuvataidepainotteiselta yläasteelta asti. 165-senttinen Castrén on partneriaan lyhyempi, joten hänellä on tanssissa seuraajan rooli. – Kun muiden seuraajien mekot pyörivät katrillissa, kävi het-

Suomen Lukiolaisten Liitto: Tytöttely ja pojittelu ovat väistymässä vanhojentansseista

Muunsukupuolinen Annika Castrén pitää siitä, että Torkkelin kuvataidelukion tanssiharjoituksissa on puhuttu sukupuolineutraalisti viejistä ja seuraajista. Tanssiaispäivä koittaa Torkkelissa ja suurimmassa osassa lukioita 9.2.

ken mielessä, että pilaanko esityksen, koska valitsin asukseni frakin. Frakkiin pukeutunut pari pistää silmään, ja jos tunaroin, se huomataan varmasti. Castrén on miettinyt sitäkin, että viejä tuntuu liikkuvan vanhojentansseissa paljon vähemmän kuin seuraaja, ”joka tekee kaikenlaisia temppuja”. Frakissa tulee herkästi hiki.

ANNIKA CASTRÉN

tuntuu muunsukupuolisesta Castrénista mukavalta. – Olen onnekas, koska minut on aina hyväksytty sellaisena kuin olen. Sukupuoleeni on suhtauduttu myönteisesti tai neutraalisti, mikä on oikeastaan vielä parempi. ANNIKA CASTRÉN on kutsunut äitinsä, isänsä, tätinsä ja isoäitinsä katsomaan tansseja. Vain yksi asia jännittää: osaako hän noudattaa frakkiin pukeutumisen tarkkaa etikettiä? – Pukuvuokraamossa opastettiin, kuinka paljon paidanhihaa tulee jäädä näkyviin. Toivottavasti joku etikettiä paremmin tunteva ei katso tanssiaisissa, että tuo käyttää frakkia väärin! ■

Mikäli ostaa tai teettää itselleen 400–700 euroa maksavan mekon, ottaa suihkurusketuksen, rakennekynnet ja ripsenpidennykset sekä teettää meikin ja kampauksen ammattilaisella ja täydentää kokemusta vielä limusiinikyydillä, tasokkaalla illallisella ja risteilyllä, kulut nousevat helposti pitkälti yli 1000 euroon. Lukio-opetus on maksutonta, mutta harva viitsii tanssia arkivaatteissa juhla-asuisten lukiotovereiden joukossa. Kiattrakoolchai kertoo, että jotkut boikotoivat vanhojentansseja solidaarisuudesta niitä kohtaan, joilla ei ole tansseihin varaa. Sitten on myös opiskelijoita, jotka puristavat lukion kahteen vuoteen. Heillä ei ole aikaa mihinkään ylimääräiseltä tuntuvaan. Valtaosa lukion kakkosluokkalaisista kuitenkin juhlii joka vuosi hetkeä, jolloin abiturientit ovat lähteneet penkkarien kautta lukulomalle ja kakkosista on tullut koulunsa vanhimpia. Yleisin tanssipäivä on 9. helmikuuta. – Vanhojentanssit ovat lukiolaisuuden merkkijuhla.

Poikien vähyys on vain yksi syy olla tanssimatta. Kiattrakoolchai Lukion vanhojentanssit jätetään luettelee lisää syitä: tunne siiväliin yllättävistäkin syistä: ”En mennyt lukioon, koska olin tä, ettei kuulu muiden joukkoon, pulleahko, ja ajatuskin vanhojen tanssia vieroksuvaan uskonnollitansseista kauhistutti!” seen yhteisöön kuuluminen, makLue juttu osoitteessa sullista tanssiaisperinnettä vaskirkkojakaupunki.fi. tustava ideologia ja rahojen vähyys. Tanssiaisiin osallistuminen maltillisella budjetilla on Kiattrakoolchaista normalisoitumassa. – Silti moni nuori kokee painetta asiasta. Vanhojentansseihin valmistautuminen maksaa 200–300 euroa, jos frakin vuokraus ja parturikäynti riittävät. Valmiiksi sopivan puvun omistaja voi pärjätä ilSuomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja August man mitään extraKiattrakoolchai pitää vanhojentansseja lukiolaisuuden merkkijuhlana. menoja.

EEMELI HINTSANEN

OMIEN VANHEMPIEN vanhojentanssikuvien katselu on ollut Castrénista mukava tapa valmistautua omaan juhlapäivään. Hän on ihaillut isänsä tanssiaisasuun kuulunutta mustaa, viininpunaisella vuorattua viittaa. Se sopisi omien tanssiaisten jatkoille. Pukukoodia ei ole Torkkelin lukiossa mitenkään sukupuolitettu. – Pari tyttöoletettua tanssi viime vuonnakin frakissa. Näin silloin vanhojentansseissa myös goottiasuja, Lolita fashion -tyylisiä japanilaisia asuja ja kansallispukuja. Oma asuni ei ole Torkkelissa shokeeraava. Opettaja ei ole sanonut tanssiharjoituksissa kertaakaan, että tytöt tänne ja pojat tuonne. On puhuttu vain viejän ja seuraajan rooleista. Sukupuolineutraali kielenkäyttö

”

Minut on aina hyväksytty sellaisena kuin olen.

Sukupuolineutraalius on nousussa vanhojentansseissa, kertoo Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja August Kiattrakoolchai. – Trendi näkyy sukupuolirooleja rikkovassa pukeutumisessa ja termeissä. Tansseissa puhutaan viejästä ja seuraajasta poika–tyttö-jaon sijaan. Taideaineisiin erikoistuneet lukiot ovat tunnettuja vanhojen tapojen uudistamisesta. Kiattrakoolchai itse tanssi vanhat kakkosluokkalaisena Ressun lukiossa vuonna 2022 ja jo ysiluokkalaisena Töölön yhteiskoulun lukiossa, jossa tansseihin kaivattiin lisää viejiä. – Niissä meno oli aika perinteistä. Pojat ovat lukio-opetuksessa vähemmistö. Isojen kaupunkien suosituimmissa lukiossa heitä on usein kolmannes tai sitäkin vähemmän. Kiattrakoolchai tietää, että jotkut tytöt jättävät vanhojentanssit väliin, koska heille ei riitä poikia tanssipartnereiksi. Toiset nauttivat aiempaa vapaammasta roolijaosta. – On myös poikaoletettuja mekoissa, ja se on täysin okei.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 9

Pyhän sodan patriarkka ei voi enää perääntyä – Vielä pari vuotta ennen hyökkäystä Ukrainaan olisi ollut virheellistä kuvata Kirilliä Putinin alttaripojaksi. Venäjän ortodoksisella kirkolla oli omia tavoitteita. Nyt patriarkalla ei ole enää itsenäistä liikkumatilaa, sanoo palkittu tietokirjailija Juha Meriläinen. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ESKO JÄMSÄ

utkija Juha Meriläinen kuvaa Venä jän ortodoksisen kirkon patriarkkaa Kirilliä karismaattiseksi, autoritaa riseksi ja huumorintajuiseksi. Samal la hän lisää, että on tavannut tämän vain muutaman kerran muodollisis sa yhteyksissä. Meriläinen on arkkipiispa Tapio Luoman teologinen erityisavustaja ja Helsingin yliopis ton yleisen kirkkohistorian dosentti. Viime syk synä Meriläiseltä ilmestyi kirja Putinin alttaripoika – Patriarkka Kirill ja Venäjän pyhä hyökkäyssota (Otava). Hän sai siitä hiljattain Lauri Jäntin sää tiön 20 000 euron suuruisen tietokirjapalkinnon. Meriläinen aloitti jo vuonna 2017 Luoman edeltäjän, arkkipiispa Kari Mäkisen, erityisavus tajana, ja hänet nimitettiin Suomen evankelislu terilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon yhteistyöryhmään. Tuolloin kirkot vielä kävivät keskenään opillisia keskusteluja. Nyt suhteet ovat poikki. – Työni vuoksi oli välttämätöntä perehtyä Kiril liin ja Venäjän ortodoksiseen kirkkoon. Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen kiinnostuin siitä, miten patriarkka ja kirkko kytkeytyvät Ukrainan sotaan. Meriläinen ryhtyi seuraamaan uutisointia ja kansainvälistä tutkimusta. Vähitellen hänestä al koi tuntua, että keskustelussa sivuutettiin liiaksi sodan ideologinen puoli. – Kirja ei ollut työtehtävä vaan seurausta sii tä, että työ ja dramaattiset tapahtumat Ukrainas sa ja Venäjällä herättivät tutkimuksellisen kiin nostukseni. UKRAINAN SOTAA on Juha Meriläisen mukaan mahdotonta ymmärtää tuntematta venäläistä us konnollista nationalismia ja kirkon roolia Venä jällä. Venäjän ortodoksinen kirkko on vuosisatojen ajan kannattanut Bysantissa syntynyttä ajatusta eräänlaisesta valtion ja kirkon sinfoniasta. Siinä

10 KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024

maallinen ja hengellinen valta pyrkivät samaan päämäärään, vaikka kummallakin on omat vas tuualueensa. Tästä opista kirkko piti osaltaan kiinni jopa Josif Stalinin aikana, ja politiikan ja teologian si dos on ollut sille keskeisen tärkeä Vladimir Putinin aikana.

”

Kirill yhdistää pyhyyden Venäjän valtioon. Kremlille ajatus kirkon ja valtion sinfoniasta on houkutteleva, sillä se antaa presidenttiinsti tuutiolle jumalallisen valtuutuksen ja historialli sen jatkumon, jonka katsotaan alkaneen jo Roo man keisareista. Vastineeksi kirkko on saanut po liittista vaikutusvaltaa, uusia kirkkorakennuksia, verovapauksia ja jalansijan armeijassa. Kevään 2022 suurhyökkäyksen alussa Putin viittasi historian vaiheisiin, joissa Venäjän ja Uk rainan kansat ovat syntyneet ja samalla niihin olennaisesti liittyvään uskonnolliseen mytolo

giaan. Kovin keskeisessä roolissa uskonto ei po litiikkojen puheissa kuitenkaan vielä tuolloin ol lut. Mitä pidempään sota on kestänyt, sitä enem män uskontoa on alettu siihen liittää. Meriläinen arvioi, että Kirillillä ei ole enää muita vaihtoehtoja kuin tukea Putinia ja sotaa. Hänen mukaansa Putinin valtakunnassa ei ole patriarkkoja, sillä keisarilla on vain alttaripoikia. Kirjansa nimellä Meriläinen viittaa paavi Franciscukseen, joka sodan alkuvaiheessa muistutti Kirilliä siitä, ettei tämän pitäisi muuttua patriar kasta alttaripojaksi. – Vielä pari vuotta ennen suurhyökkäystä olisi ollut virheellistä kuvata Kirilliä alttaripojaksi. Or todoksisella kirkolla oli omia tavoitteita. Nyt pat riarkalla ei ole enää itsenäistä liikkumatilaa, Me riläinen sanoo. PATRIARKKA KIRILLIN henkilökohtainen vastuu kirkkonsa sotaa tukevasta politiikasta on Juha Meriläisen mukaan suuri. Kirill on sanoittanut si tä nationalistista uskonnollista mytologiaa, jol la Venäjä perustelee sotaansa. Ei ihme, että Eu roopan Unioni olisi ilman Unkarin pääministe rin Viktor Orbanin vastustusta asettanut hänet pakotelistalleen, kuten Britannia on tehnyt. Uk raina ilmoitti joulukuussa 2023 etsintäkuulutta neensa patriarkan sotarikollisena.

– Kirill korostaa sitä, että ihmiskunnan suuret ongelmat liittyvät pohjimmiltaan moraaliin ja yhteiskunnan moraali on yksilöiden moraalin summa. Siksi länsimainen yksilönvapaus, joka johtaa ihmisiä syntiin, on uhka Venäjälle, Meriläinen sanoo. Patriarkka näkee itse olevansa paitsi Venäjän myös laajemmin ”koko Rusin” patriarkka. Ilmaisu viittaa Kiovasta alkunsa saaneeseen myyttiseen Rusiin, ruhtinaiden liittoumaan. Sen alueeseen kuuluvat Venäjän vallanpitäjien mielestä myös Ukraina ja Valko-Venäjä. Venäjällä katsotaan olevan keskeinen rooli koko ihmiskunnan kohtalossa. – Kirill yhdistää pyhyyden Venäjän valtioon, jonka tehtävä ja hallitsijan valta on hänen mukaansa Jumalalta saatu. Venäjän hallitsijan rooliin kuuluu olla ortodoksi.

Juha Meriläisen mukaan Venäjän Ukrainassa aloittamaa sotaa on mahdotonta ymmärtää tuntematta Venäjän uskonnollista nationalismia.

Kirill on sitä mieltä, että läntinen maailma on korvannut Jumalan ihmisoikeuksilla ja yksilön vapaudella. Kun uskonnon ohjaava käsi poistuu yhteiskunnasta, yhteiskunta avautuu synnille. Näin on Kirillin mukaan käynyt läntiselle sivilisaatiolle, jota vastaan Venäjä ja venäläinen sivilisaatio puolustautuu.

KIRJASSAAN JUHA MERILÄINEN toteaa, että Venäjän ”pyhä erikoisoperaatio” on ainakin tällä hetkellä osoittautunut Venäjän valtiollisen ja kirkollisen autoritaarisuuden murskatappioksi. Vladimir Putinin ja patriarkka Kirillin kaikki peliin -taktiikka ei ole onnistunut. Venäjän ortodoksiselle kirkolle sodan häviäminen merkitsisi isoa vallan menetystä. – Se olisi iso kolaus. Venäjän ortodoksisen kirkon asema sekä ortodoksisen maailman sisällä että kirkkojen yhteisillä foorumeilla heikkenisi. Vielä kymmenen vuotta sitten ainakin kolmannes Venäjän ortodoksisen kirkon jäsenistä oli Ukrainassa. Jos heidät menetetään, Venäjän kirkko ei olisi enää yksin suurin, Meriläinen sanoo. Vielä tätäkin suurempi ongelma olisi se, että Venäjän ortodoksinen kirkko menettäisi kertomuksen tuhatvuotisesta kirkosta ja tuhatvuotisesta Venäjän valtiosta. Entä mitä tapahtuu patriarkka Kirillille, jos Vladimir Putin menettää valtansa? – Riippuu siitä, milloin ja miten Putin väistyy vallasta ja millainen hallitsija häntä seuraa. Jos tapahtuisi radikaali muutos suuntaan tai toiseen, Kirill luultavasti näyttäytyisi seuraajan silmissä vanhan hallinnon edustajana ja joutuisi väistymään. Moskovan patriarkat ovat tavanneet jatkaa tehtävässään kuolemaansa saakka, mutta ottaen huomioon 78-vuotiaan Kirillin iän on mahdollista, että Putin tulee jatkamaan vallassa pidempään kuin Kirill. ■

Autuaita ovat he, jotka saavat viikoittain sähköpostiinsa Kirkko ja kaupungin ilmaisen uutiskirjeen. Tilaa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/uutiskirje

ETSITKÖ MUISTIKOTIA LÄHEISELLESI? Palvelu- ja hoivakoti Wilhelmiina Tenholan muistikodeissa olemme erikoistuneet muistisairaiden ympärivuorokautiseen hoitoon. Kohtaamme asukkaamme tarpeineen yksilöinä ja jokaisella on arjessa oma roolinsa. Uudet viihtyisät tilamme keskellä Helsinkiä on suunniteltu tukemaan muistisairaan toimintakykyä ja aktiivisuutta. Muistikodin oma viihtyisä pihamaa, terassi ja Keskuspuisto tarjoavat hyvät puitteet ulkoiluun.

Meistä sanottua: ”Puolisoni vaikuttaa viihtyvän Tenholassa hyvin. Minulla läheisenä on tervetullut olo aina, kun käyn vierailemassa. Pidän meitä varsin onnekkaina, että pääsimme tänne.”

Varaa yksityisesittely tai osallistu tutustumisiltoihin: jokaisena helmikuun torstaina klo 17. Paikka: Wilhelmiina Tenholan ravintola, Tenholantie 10, H-siipi. Varaukset ja ilmoittautumiset: wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 044 7060 139 tai 050 577 1666.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 11

Tutkimusten mukaan onnellinen elämä syntyy hyvistä ihmissuhteista. Psykoterapeutti Juhani Mattilan mukaan onnessa on myös jotakin selittämätöntä.

i n n o n i ä N a a t t e k kos ä t i me TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI

stuessaan raitiovaunussa psykoanalyytikko Juhani Mattila havahtui merkilliseen oloon. Oma sisin oli tyhjä ja reagoimaton, ja hän tavoitti vain jonkinlaisen tylpän tunteen. Mikä ihme minulla on, hän ihmetteli ja toivoi, ettei kukaan ystävä tai tuttu tulisi vastaan. – Tuona hetkenä en olisi osannut reagoida toiseen ihmiseen muuten kuin mekaanisella hyvän päivän toivotuksella. Mattilan pysäyttänyt olotila johtui uupumuksesta. Hän aloitti asian selvittämisen tutkimalla oman alansa kirjallisuutta. Pian hän huomasi, että melkein kaikki psykoanalyytikkojen kirjoittamat artikkelit uupumisesta koskivat heitä itseään. Vasta vuosia myöhemmin Mattila ymmärsi uupumuksensa johtuvan siitä, että hän tunsi itsensä työssään onnettomaksi. Kokemus antoi

12 KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024

aiheen viime syksynä ilmestyneeseen kirjaan Onnea etsimässä (Kirjapaja). Siinä Mattila antaa oman vastauksensa kysymykseen mitä onnea etsivä ihminen pohjimmiltaan kaipaa. – On äärimmäisen harvinaista, että joku sanoo olevansa onneton. Onnen puutteesta puhuminen toisi näkyviin herkkyyden ja syvät tunteet, joita emme halua paljastaa, hän sanoo. – Sellaista puhetta ei oteta todesta, vaan onnellisuuden kaipaus nähdään huonoutena ja heikkoutena. Siksi puhumme kokemuksistamme kuin ulkoisista faktoista: minulla on masennus tai uupumus. OMA ELÄMÄ VASTAA vain harvoin mielikuvaamme siitä, miltä hyvän elämän kuuluu näyttää. Elämä tuntuu liian sotkuiselta ja monimutkaiselta ollakseen hyvää. Tutkimustiedon valossa onnellisen elämän resep-

ti kuulostaa kuitenkin erilaiselta kuin se, millaiseksi onni tavallisesti ajatellaan. Onnellinen elämä ei ole seurausta rikastumisesta, yhteiskunnallisesta asemasta tai uusista tavaroista, joita meille mainostetaan. Onnellinen elämä ei synny siitäkään, että hankimme itsellemme vapaa-aikaa ja helppoja päiviä. Tämä käy ilmi maailman laajimmasta ja pitkäkestoisimmasta onnellisuustutkimuksesta, joka on seurannut tiettyjen perheiden elämää jo yli kahdeksan vuosikymmenen ajan. Tutkimus kattaa 724 alkuperäisen osallistujan lisäksi heidän yli 1 300 jälkeläistään toisessa ja kolmannessa sukupolvessa. Harvardin yliopiston tutkimushanketta nykyisin johtavat Robert Waldinger ja Marc Schulz kokosivat sen tuloksia yhteen viime syksynä suo-

14 KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024

meksi julkaistussa kirjassaan Onnellisen elämän salaisuus (WSOY). Elämän kaoottisuutta ei pääse karkuun, tutkijat toteavat. Ihmisen elämänkulkua muovaavat väistämättömät yllätykset kuten avioerot, onnettomuudet, omat tai läheisten päihde- ja mielenterveysongelmat, äkilliset sairastumiset ja läheisten kuolemat. Laajassa aineistossa nousevat esiin myös haastateltujen kohtaamat yhteiskunnalliset mullistukset kuten toinen maailmansota, talousromahdukset ja lamavuodet. Jokainen tuntee jossakin elämänsä vaiheessa itsensä lyödyksi ja kohtaa hankaluuksia, joi-

ta ei tunne pystyvänsä käsittelemään. Waldingerin ja Schulzin mukaan onnellisuuden salaisuus piilee juuri tässä: rikas ja hyvä elämä syntyy niistä aineksista, jotka tekevät siitä vaikeaa. ONNELLISTEN RYHMÄÄN kuuluvat Harvardin tutkimuksen osallistujat raportoivat olevansa onnellisia jopa kaikkein vaikeimpina aikoina. Huonon onnen, murhenäytelmien ja vaikeiden aikojen virrassa heidän elämässään erottuu onnen hetkiä. Niistä syntyy elämä, joka on paljolti myönteinen ja josta he ovat kiitollisia.

Rahan puutteesta kärsivät jäävät suomalaisen onnellisuuden ulkopuolelle Suomi on tullut jo kuuden vuoden ajan tunnetuksi maailman onnellisimpana maana, kun YK:n aloitteesta perustettu Sustainable Development Solutions Network -järjestö on julkaissut vuotuisen raporttinsa. Kaikki suomalaiset eivät kuitenkaan pääse osallisiksi onnesta, vaan osa jää syrjään. Tämä käy ilmi Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) tuoreesta julkaisusta, jossa hyvinvoinnin tutkijat ja asiantuntijat paneutuvat suomalaisen hyvinvoinnin kääntöpuoleen. Osattomuus paikantuu tutkimusten mukaan ihmisiin, joiden elämässä on rahan puutteesta johtuvaa kärsimystä ja niukkuutta. In the Backyard of Finnish Happiness -verkkojulkaisun toimittanut tutkija ja dosentti Sakari Kainulainen arvioi, että onnellisuudesta osattomien ryhmään kuuluu 10–20 prosenttia suomalaisista. – Onnettomiksi itsensä kokevien ihmisten murheet kiertyvät usein rahatilanteen ja taloudellisen niukkuuden ympärille. Raha säätelee sitä, onko ihmisellä mahdollisuus saavuttaa haluamiaan asioita ja elää samankaltaista elämää kuin muut.

Onnellisista elämäntarinoista nousee tutkijoiden mukaan esiin se, että onnelliset ihmiset omistautuvat lähimmille ihmissuhteilleen. Tämä näkyy erityisesti elämän aallonpohjissa, joissa he keskittyvät hoivaamaan sitä ihmissuhdetta, johon tilanne vaikuttaa eniten. Ollessaan eri mieltä puolisonsa kanssa he keskustelevat ja tukevat prosessia hellyydellä. Myös onnettomien ryhmässä elämä koostuu vastoinkäymisistä, hyvistä ajoista ja joskus unelmien toteutumisesta. Erona on se, että jokin on saanut heidät suhtautumaan muihin ihmisiin ja elämään varovaisesti tai kielteisesti, ja heidän on vaikea saada yhteyttä muihin. Onnettomat ihmiset eivät uskoudu läheisilleen, ja vaikeuksien kohdatessa he sulkeutuvat vaistomaisesti heitä lähinnä

Taloudellinen niukkuus vaikuttaa onnellisuuteen monella tavalla. Sakari Kainulainen toteaa, että rahanpuute vähentää mahdollisuuksia ihmissuhteiden ylläpitämiseen, harrastamiseen ja omien taitojen kehittämiseen. Moni pienituloinen asuu syrjässä ja kärsii siitä, että rahat eivät riitä liikkumiseen. Diakin julkaisussa tutkijoiden huomio kiinnittyy erityisesti niukkuutta kokeviin perheisiin, ruoka-apua tarvitseviin ihmisiin, maahanmuuttajiin ja vaikeissa olosuhteissa eläviin naisiin. Onnellisuudesta osattomien suomalaisten ryhmässä erottuvat myös pitkäaikaistyöttömät, yksinhuoltajat, omista lapsistaan erossa elävät vanhemmat sekä yksin elävät ihmiset. – Jos yksinhuoltajan rahat eivät tahdo riittää elämiseen ja hänen ajatuksensa pyörivät rahahuolien ympärillä, tilanne kuormittaa väistämättä myös lapsia. Pienituloisuus voi rajoittaa myös etävanhemman

yhteydenpitoa toisen vanhemman luona asuvien lasten kanssa. Työpaikan menettäminen ei Kainulaisen mukaan vielä näytä vähentävän onnellisuutta, mutta peruspäivärahan varaan joutuneiden pitkäaikaistyöttömien tilanne on jo rahanpuutteen vuoksi toinen. Hyvät ihmissuhteet vaikuttavat myönteisesti myös heikossa taloudellisessa asemassa olevien onnellisuuteen. Kainulainen toteaa kuitenkin, että rahattomuus tarkoittaa usein omaan koloon vetäytymistä, jos tarjolla ei ole paikkoja, joissa ihmiset voivat kohdata toisensa tasavertaisina taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Suomalainen onnellisuus on Sakari Kainulaisen mukaan luonteeltaan pikemminkin tasaista elämäntyytyväisyyttä kuin sykähdyttävää onnen kokemista. Tyytyväisyys syntyy hänen mukaansa keskiluokkaisesta elämäntavasta ja siitä, että elämä on ennustettavaa. Sijoittuminen onnellisuusmittausten kärkeen ei kerro niinkään suomalaisten tunne-elämästä kuin hyvinvointiyhteiskunnan rakenteista, jotka antavat ihmisille mahdollisuuden saavuttaa omia elämäntavoitteitaan. Yksilötasolla onnellisuuteen tarvitaan myös resilienssiä eli joustavuutta, joka kantaa elämän väistämättömien kolhujen läpi. Tutkimustiedon valossa on Kainulaisen mukaan kiistatonta, että lisäraha vahvistaa onnellisuuden kokemusta silloin, kun ihminen elää taloudellisessa niukkuudessa. Sen sijaan keskituloisen suomalaisen onnellisuutta raha ei näytä enää lisäävän, ellei kyseessä ole ylivelkaantunut henkilö. – Jos pyrimme lisäämään onnellisuutta ja tyytyväisyyttä, moni asia pitäisi tehdä päinvastoin kuin nykyinen hallitus tekee. Tutkimusten mukaan rikkaille annetut verohelpotukset eivät lisää heidän onnellisuuttaan, mutta asumistukea ja toimeentulotukea saavan yksinhuoltajan onnellisuutta lisäeurot nostaisivat huomattavasti.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 15

olevilta. Tämä näkyy muun muassa siinä, että he kaipaavat parisuhteessaan hellyyttä, mutta eivät osaa ratkaista, miten saisivat sitä aikaan. Harvardin tutkimushankkeen ja muidenkin onnellisuustutkimusten tärkein tulos on Robert Waldingerin ja Marc Schulzin mukaan se, että lämpimien ihmissuhteiden vaaliminen parantaa mahdollisuuksiamme selviytyä ja jopa kukoistaa elämän kuoppaisessa kyydissä. KOKEMANSA UUPUMUKSEN yhtenä syynä Juhani Mattila näkee psykoanalyytikon koulutuksessa oppimansa työskentelytavan, jossa terapeutin omat tunteet kuului pitää piilossa. Uupumus väistyi, kun hän tutustui uudenlaisiin näkemyksiin ja alkoi muuttaa työtapaansa vuorovaikutteisempaan suuntaan. – Ryhdyin etsimään työtapaa, joka sopii minulle ja jossa voisin olla onnellisempi. Ihminen tulee onnettomaksi, jos ei voi olla työssään läsnä omana itsenään ja toteuttaa itseään. Näistä kokemuksistaan Mattila on kirjoittanut autofiktiivisen kirjan Uupunut nainen (Teos 2009), jonka päähenkilö ja minäkertoja on uupumustaan pohtiva psykiatri. Uupuminen opetti Mattilalle, että onnellisuus ei löydy muottiin sopeutumisesta. Sen sijaan onnen kokemukset liittyvät hänen mukaansa kaipauksiin, jotka syntyvät ihmisen piilotajunnassa ja etsivät täyttymystään usein ihmisen sitä itse tiedostamatta. Omien syvien kaipausten tunnistaminen on tärkeää, sillä ne saavat ihmisen etsimään juuri häntä ravitsevia asioita, esimerkiksi vapautta, itsensä toteuttamista, arvostusta, huomiota, turvallisuutta, hyväksyntää, myötätuntoa ja rajatonta läheisyyttä. Mattila vertaa sisäisiä kaipauksia ravinnon tarpeeseen. – Turvattomuutta kokeva tulee onnelliseksi, kun löytää turvallisuuden lähteitä yhteydestä toisiin tai luottamalla Jumalan huolenpitoon. Alemmuudentuntoinen taas tavoittaa onnen saadessaan muilta arvostusta ja huomiota esimerkiksi työpaikallaan. – Asia ei tule selväksi sillä, että ihminen saa kerran tunnustusta tai turvallisuuden kokemuksen, vaan tarvitsemme jatkuvasti sellaista yhteyttä, joka vastaa kaipaukseemme. ONNELLISUUTEEN LIITTYY Juhani Mattilan mukaan myös vääriä käsityksiä. Yksi sellainen on ajatus, jonka mukaan onni olisi kaikille jotakin samaa. Todellisuudessa ihmiset löytävät onnellisuutta eri asioista, ja myös kokemus onnesta voi olla monenlainen. – Onnellisuuden kokemukset ovat aina ainutkertaisia ja kullekin yksilölle ominaislaatuisia. Työssäni olen nähnyt, että asiakkaan toipuminen kärsimystä aiheuttavista oireista kuten masennuksesta ja uupumisesta on aina samassa suunnassa kuin onnellisuus. Toinen yleinen väärinkäsitys on se, että onni on taso, jonka ihminen saavuttaa ja joka muodostuu sen jälkeen pysyväksi. Mattilan mukaan onni on kuitenkin aina dialogisessa suhteessa vastakohtaansa eli niihin suruihin ja kärsimyk-

siin, joita pelkäämme ja joilta pyrimme suojautumaan oppimillamme keinoilla. Tutkijoiden viestiä onnellisuuden ja hyvien ihmissuhteiden välisestä yhteydestä Mattila täydentää muistuttamalla, että ihmissuhteista tulevat myös pahimmat pettymykset, loukkaukset ja muut satuttavat kokemukset, jotka jäävät onnen kääntöpuolelle. Mattilan mukaan onnellisuus on viime kädessä tunnekokemus, joka tuntuu tietyllä hetkellä. – Kun puhumme onnellisuudesta, kysymys on pohjimmiltaan siitä, miltä minusta tuntuu, eikä siitä, elänkö menestynyttä elämää ja onko minulla hyvä terveys, työpaikka ja parisuhde. – On melko tavallista, ettemme tunnista sitä, mitkä asiat elämässämme tekevät meidät onnelliseksi tai onnettomaksi. Tämä johtuu siitä, että onnellisuus piiloutuu ohikiitäviin hetkiin ja häivähdyksiin, joiden tavoittamiseen tarvitaan herkkyyttä. OMAA HERKKYYTTÄ VOI harjoittaa opettelemalla tunnistamaan pieniäkin onnen hetkiä ja myönteisiä tunteita sekä etsimällä sanoja, joilla niitä voisi kuvata. Tämä on Juhani Mattilan mukaan tärkeää, koska tunteet, joita emme ilmaise, jäävät tiedostamattomiksi. Myös taiteellinen luovuus voi auttaa tunnistamaan pinnan alle jääviä tunteita. – Opettele kuuntelemaan, tuntuiko jokin oikeasti hyvältä, vai sanotko vain itsellesi, että se meni hyvin tai tällaista yleensä arvostetaan. Näin voit saada kiinni siitä, mikä on itsellesi merkityksellistä, etkä harhaudu tavoittelemaan asioita, jotka eivät anna sinulle henkilökohtaisesti mitään, Mattila neuvoo. Onnellisuus ei kuitenkaan löydy vain hyvän olon tunteita seuraamalla. Yhtä tärkeää on kysyä, ohjaavatko omaa elämää pelot vai haaveet. – Esimerkiksi ihminen, joka haluaisi tehdä jotakin uutta, vaikkapa kirjoittaa kirjan, voi kohdata aloittaessaan ahdistuksen tunteen, minkä vuoksi hän ei uskalla jatkaa. Kuitenkin juuri jatkaminen tekisi hänet onnelliseksi. Ihmisen perimmäinen kaipaus on Mattilan mukaan se, että hän voisi kokea rakkauden. Mattila lisää vielä, että syvempi onnellisuus ei ole koskaan itsekeskeistä, vaan siihen liittyy aina yhteys itsen ulkopuolella olevaan toiseen ja kiitollisuus niitä kohtaan, joilta kokee saaneensa hyvää. Tämän tarkempia onnen askelmerkkejä Mattila ei halua tarjota, koska sellaisten myötä onnellisuudesta tulisi tekninen asia: tee niin tai näin, vältä tätä. Hän varoittaa, että tällaisia neuvoja seuraamalla onnen syvempi sielullinen luonne voidaan menettää, ja ihminen ajautuu suorittamaan onnellista elämää. – Todellisuudessa onni ei ole ihmisen hallittavissa, eikä tule tietoisella pyrkimyksellä. Onnellisuus on jotakin, mitä ei voi ymmärtää järjellä vaan ainoastaan sydämellä. Se on jotakin, mikä tapahtuu, jos on tapahtuakseen. Erehtyisin pahan kerran, jos väittäisin tietäväni, mitä onni on, Mattila sanoo.

ANTIIKIN ROOMALAISET KUVASIVAT onnellisuutta latinan kielen sanalla beatus. Se tarkoitti hyvinvointia ja mahdollisuuksia, jotka tulivat ihmisen osaksi tämän rikastuessa. Teologian tohtori Pauli Annala tunnistaa nykyisessä onnellisuuskeskustelussa yhtäläisyyksiä roomalaiseen ajatteluun: onnellisuus on jotakin sekulaaria, jonka voi saada osakseen vain tässä ajassa. Keskiajalla kristilliset mystikot laajensivat näkökulmaa koettuun onnellisuuteen. Heidän mukaansa syvempi onni tai autuus, latinaksi beatitudo, ei ollut pohjimmiltaan ihmisen itsensä vaan Jumalan ominaisuus. – Mystikot ajattelivat, että hiljaisessa rukouksessa tapahtuvassa Jumalan katselemisessa autuus, joka on Jumalan ominaisuus, siirtyi vähitellen ihmisen ominaisuudeksi, Annala selittää. Harvardin ylisukupolvisen onnellisuustutkimuksen ja keskiajan mystikkojen välillä on Annalan mukaan kristillisestä Jumala-käsityksestä nouseva yhteys. Siinä missä tutkijat puhuvat lämpimistä ihmissuhteista, mystikot uskoivat persoonalliseen Jumalaan, jonka syvimpään olemukseen kuuluu Isän ja Pojan välinen rakkaudellinen side. Rakkaus, jolla ihminen rakastaa toista ja joka tulee ilmi lämpimissä ihmissuhteissa, on kristinuskon mukaan pohjimmiltaan Jumalan rakkautta. – Allekirjoitan täysin Harvardin tutkijoiden ajatuksen, jonka mukaan onnellisen elämän salaisuus on hyvissä ja lämpimissä ihmissuhteissa. Se, joka osaa rakastaa, on aina jonkinlaisessa vaikutussuhteessa Jumalan kanssa. – Missä on jakamista eli kommunikaatiota, siellä Jumala viihtyy. Emme kuitenkaan tavoita syvempää onnellisuutta, jos sivuutamme ihmissuhteiden hengellisen ulottuvuuden. JEESUKSEN OPETUSTEN mukaisesti kristilliset mystikot ajattelivat, että Jumalalta tuleva onni annetaan hengessään köyhille, murheellisille ja niille, jotka kaipaavat oikeudenmukaisuutta ja armahtavat muita. Tuon onnen ymmärrettiin olevan yksinkertaisen ja puhtaan sydämen ulottuvilla, mutta jakautunut ja laskelmoiva mieli ei voi tavoittaa sitä. – Sanat yksinkertainen ja puhdas kuvaavat sitä, millaiseksi ihmiset syntyvät ja millaisia he ovat ennen elämän varrella muodostuvia ehdollistumisia, Pauli Annala sanoo. Armollisuus ja rakkaus ovat kristinuskossa vaihtokäsitteitä. Ne tarkoittavat samaa, Annala muistuttaa. – Armahtavaisuudessa on jotakin ikuista ja ajatonta. Jos osaat elämän tuoksinassa jakaa lapsillesi armahtavan isän tai äidin tunnemaailmaa, siirrät heille sellaista perintöä, joka on Jumalan ominaisuus. Olemalla armahtavainen olet osa maailman syvää järjestystä. – Ihminen joka tuntee, ettei hän ole oppinut elämänsä aikana rakastamaan, kuolee levottomana. Mutta jos tunnet, että olet saanut olla rakkauden vaikutuspiirissä, kuolinvuoteella voit päästää levollisin mielin tästä maailmasta irti. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 17

Kuka?

Laulaja-lauluntekijä Mariska eli Anna Maria Rahikainen, 44, asuu avoliitossa Helsingissä. Hänellä on yksi lapsi.

Mitä?

Kirjoittaa biisejä itselleen ja muille artisteille. Keikkailee eri puolilla Suomea. Yhdeksän albumia, joista kaksi Pahat Sudet -yhtyeensä kanssa. Palkittu sanoituksistaan Työväen Sivistysliiton myöntämällä Reino Helismaa -palkinnolla vuonna 2022.

Motto

Ismit on kuolema.

Yksinkertaista ja niukkaa Usein ja pienin annoksin treenaava Mariska on huomannut, että spartalainen elämäntapa sopii hänelle.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

ariska on alkanut vetää leuko ja. Hänellä on menossa projek ti, joka lähti kolmesta leuasta. Treenin myötä tulokset ovat kasvaneet, ja nyt tavoitteena on jo kymmenen leukaa. Liikunta ei ole Mariskalle uusi asia, mutta ny kyisin hän keskittyy siihen tuloshakuisemmin. Hän tekee kovempia treenejä ja treenaa joka päi vä, jos vain aikaa löytyy. Aamulla voi treenata ja keikkareissuillakin. Myös illalla, ennen myöhäis tä keikkaa, ehtii vielä vetää. – En tee isoa annosta. Kunhan sätkin yleisesti. Saatan treenata kymmenen minuuttia, jos aikaa ei ole enempään. Mikään kuuden tunnin sessio ei ole treenaamisessa se juttu. Annoskoot merkit sevät, ja lyhyt treeni voi olla äärettömän rankka, Mariska sanoo. LEUANVEDON LISÄKSI Mariska juoksee ja käy sa lilla. Hän jumppaa ja venyttelee. Elintavat ovat jämptit. Hän syö terveellisemmin kuin koskaan ja nukkuu. Mariska on oppinut pitämään itsestään parempaa huolta, ja olo tuntuu freesiltä. Hän sa noo olevansa fyysisesti ja henkisesti paremmassa kunnossa kuin ikinä. – Minulla on erittäin hyvä olo. En tiedä, mi tä tämän päivän kehopositiivisuus on, mutta mi nä olen vanhan koulun kasvatti. Tiedän, mikä on minulle hyvä, ja että se vaatii minulta spartalais ta elämäntapaa. Se tarkoittaa kurinalaista, yksinkertaista ja niukkaa. Liikunta liittyy myös Mariskan työhön. Laulaja haluaa esiintyä fyysisesti ja energisesti, eikä hän halua liikeratojen katoavan. – Hyväkuntoisena kestän sen rääkkymisen. Ha luan olla sinut kehoni kanssa. Se merkitsee sitä, että pystyn pukeutumaan just sellaisiin vaatteisiin kuin haluan enkä ole liian tietoinen kropastani. – Energiaa ei sitoudu siihen, miltä näyttää. Samalla Mariska on huomannut, että ikä tuo väistämättä muutoksia. – Olen aina ajatellut, että onpa ihanaa sitten, kun tulee rusinaksi. Mutta kyllä iän tuomien muutosten hyväksyminen vie aikansa. Mieli tulee aina perässä. KEIKOILLA MARISKA VOI vaikka räpätä tai vetää punkia, mutta hänen säveltämänsä biisit ovat yleensä rokahtavaa popmusiikkia. Mariska tunnetaan erityisesti sanoituksistaan. Kauniiden kielikuvien ohella hän osaa sanoittaa

asioita myös ronskisti suoraan. Hän tekee biise jä jatkuvasti. Tänä vuonna ilmestyy levy, mutta ajankohta on vielä auki. Nykyään biisien teko on paljolti sitä, että Ma riska käy keskusteluja työryhmän kanssa, ja kun hyvä aihe löytyy, aletaan kirjoittaa. Parhaimmil laan kaikki osallistuvat kaikkeen. – Ympäröivä maailma syöttää jatkuvasti ideoi ta biiseihin. Tehtäväni on olla auki ja nappailla niitä. Parikymmentä vuotta olen yrittänyt har jaannuttaa konettani siihen.

”

Minua kiinnostavat alkuraamatulliset asiat ja vanhat opit. Se, miten aikoinaan on hahmotettu elämän suuria linjoja. Sanat kiinnostavat Mariskaa, sillä ne ovat hä nelle avain todellisuuden tutkimiseen. Mariska veikkaa, että myös lapsuudella ammattikirjoit tajaäidin kanssa on osuutta asiaan. – Ehkä kiinnostus kirjoittamiseen on tullut ko toa, vaikka varhaisaikuisuudessa yritin kapinoida ajatusta vastaan. LAPSUUTENSA JA NUORUUTENSA Mariska vietti Helsingissä. Hän asui äidin kanssa kahdestaan, tykkäsi koulunkäynnistä ja oli hikipinko. Kotona ei kuunneltu musiikkia eikä soitettu tai laulettu. Jostain syystä Mariska kuitenkin halusi 7vuo tiaana alkaa soittaa, ja kotiin hommattiin piano. 11vuotiaana hän pääsi SibeliusAkatemian nuori soosastolle. Kahden vuoden kuluttua hän lähti sieltä lätkimään. Teiniikäisenä Mariska luuhasi kaupungilla punkkarikavereidensa kanssa. Haaveena oli mu siikkiura. – Muutin 16vuotiaana pois kotoa ja siitä ees päin olen opetellut itsenäistä elämää. Lähdin he ti, kun sai lähteä. Liityin punkbändiin, ja siitä al koi kevyemmän musiikin kanssa työskentely.

Täysiikäistyttyään Mariska lähti Lontooseen opiskelemaan latinaa ja muinaiskreikkaa. Hän haki viiteen eri kouluun, viidelle eri linjalle mel kein summamutikassa. Latina ja muinaiskreikka linjalle pyrkijöiden ei tarvinnut mennä haastat teluun, siksi hän valitsi sen. – Olin Lontoossa neljä vuotta, mutta se ei ollut kauhean kivaa aikaa. Minulla oli hankalaa. Olin aika masentunut, ja sellaista räpiköimistä se oli. SANOJEN JA MUSIIKIN lisäksi Mariskan kiinnos tuksen kohteet kulkevat jumaluusopista Lähi idän runouden kautta kaiken maailman kieliin. Jumaluusopista hän on sitä mieltä, että ketä se ei muka kiinnostaisi. – Teologia kiinnostaa minua siinä missä taide historiakin. Minua kiinnostavat alkuraamatulliset asiat ja vanhat opit. Se, miten aikoinaan on hah motettu elämän suuria linjoja. – Meidän niin sanottu oikean ja väärän kirja pohjautuu useisiin käännöksiin ja kirkollis kokouksiin, ja minua kiinnostaa, miten ihmis elon ihmeellisyyttä on hahmotettu alun perin esimerkiksi arameaksi. Aina välillä Mariska käy jumalanpalveluksissa. Hän käy kuuntelemassa, minkälaisia puheita kir kossa pidetään. Hänen mukaansa ne ovat välillä parempia ja välillä eivät niin hyviä. – Puheiden pitäminen ei olekaan suomalainen hyve. Retoriikkaa ei ole täällä juurikaan opetettu, niin eipä ihme. JUMALAN OLEMASSAOLOA Mariska saattaa aja tella paljon ja tilanteen mukaan eri tavoilla. Vii me aikoina hän on huomannut, että ihmiset ovat kovin hanakoita antamaan Jumalalle inhimillisiä piirteitä. – Oletusarvona voi olla vaikka, että Jumala huolehtii meistä. Millä se todistetaan? Jumalalle lykätyt määritelmät ovat varmaan ihmisten hen kilökohtaisista tarpeista lähtevää reflektiota. Mi kä on totuus, sitä en osaa sanoa. Mariska kertoo kotona keskustelleensa siitä, että kirkkoa on vaikea huomata, kun se olla jöt köttää keskuudessamme kuin itsestään selvyyte nä. Mutta jos kirkko otettaisiin pois, sen huomai si jykevämmin. – Luulen, että ilman kirkkoa turvattomuutta olisi enemmän ja moraalikysymykset olisivat vielä enemmän hakusessa. Kirkko on tietynlai nen yhteiskuntamme henkinen kulmakivi. Se on myös auttajataho silloin, jos muut verkostot pet tävät. Niin olen huomannut ja kuullut, että kirk ko on vielä se taho, joka jeesaa. Mariska esiintyi ensimmäisen kerran kirkos sa vuonna 2019. Yllättäen tapahtuma toi hänen elämäänsä muutakin uutta, sillä se yhdisti hänet uran ja yhtyeen kannalta tärkeään ihmiseen. – Pyhän Laurin kirkon keikalla Jouni Aslak Raatikainen toimi ekaa kertaa säestäjänäni. Ny kyään hän on yhtyeeni kitaristi ja liidaa sitä. IHMISEN PARASTA AIKAA ovat Mariskan mieles tä aamut. Silloin kaikki on vielä mahdollista ja auki. Aamuvarhaisella hän singahtaa ylös sängys tä ja epäilee olevansa silloin monen mielestä to si rasittava. – Rakastan aamuja, ja siihen aikaan yleensä puhun. Murahtelu alkaa sitten iltaa kohti. Mut ta aamulla sirputan kuin lintunen. Silloin olen lennossa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 19

Lautasellinen valintoja Ruoka ja syöminen ovat latautuneita asioita, joista keskustelu repeää helposti riidaksi. ”Minä ajattelen, että kristinuskoon sisältyy ohje miettiä, mitä ja miten syö”, sanoo ympäristöteologi Panu Pihkala. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SAKU SOUKKA

uoka ei ole vain polttoainetta, jota tarvitsen pysyäkseni hengissä. Yhä harvemmin syöminen tuntuu myöskään nautinnolta. Jokainen annos lautasellani on teko, joka vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen, maaperän ja vesien saastumiseen, eläinten kohteluun, elintarviketuotannossa työskentelevien ihmisten oloihin – ja toki myös omaan terveyteeni ja hyvinvointiini. Päässäni pyörii myös lapsena sinne iskostettu oppi, että lautanen on syötävä kiitollisena tyhjäksi. Sodan ja sen jälkeisen elintarvikepulan lapsuudessaan kokeneet vanhempani ja opettajani eivät unohtaneet sitä, ettei täysi vatsa ole itsestäänselvyys. Nykyisinkin Suomessa on monia nälkäisiä leipäjonoissa seisovia ja kaduilla kerjääviä. Maailmassa noin 800 miljoonaa ihmistä näkee nälkää. Tänään lautasellani on kasvis-soijarouherisottoa, timjamilla maustettuja porkkanasiivuja ja salaattia, jotka on valmistettu hävikkiraaka-aineista. Ruokahävikki on maailmanlaajuisesti iso ongelma, sillä arviolta noin 30 prosenttia kaikesta tuotetusta ruoasta jää syömättä. Samanlaista annosta haarukoi myös lounasseuraksi kutsumani Panu Pihkala, joka toimii ympäristöteologian tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa ja on tutkinut ympäristöahdistusta ja ympäristötunteita. Tarkoitus on ruokailun ohessa myös puhua ruoasta. Pihkala toteaa, että ruoka ja syöminen ovat hyvin latautuneita asioita, joista keskustelu nykyisin repeää helposti riidaksi tai somesodaksi. Ruokasuhde on soppa, jossa yhdistyvät lapsuudenperheen tavat, ystäväpiirin mieltymykset ja yhteisön tai koko kulttuurin ääneen lausutut tai lausumattomat säännöt. Kyse on myös hyvin henkilökohtaisesta ja kehollisestakin suhteesta. – Ei siis ole yllättävää, että ruoka herättää niin paljon intohimoja ja monenlaisia tunteita – varsinkin, jos siihen vielä yhdistyy ilmasto- ja ympäristökysymyksiä tai eläimiin liittyviä kysymyksiä, jotka ovat poliittisesti latautuneita, Pihkala sanoo. ALUKSI ON PAKKO kysyä Panu Pihkalalta, mitä oikein voi hyvällä omallatunnolla syödä. – Siihen eri ihmisillä on erilaisia vastauksia. Jos ajatellaan ympäristölle koituvaa kuormitus-

20 KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024

ta, niin silloin tietysti luomukasvisruoka on hyvä valinta. Mutta on aika vaikea löytää täysin ristiriidattomia ravinnonlähteitä ainakaan suurille ihmisjoukoille. Voi olla hankala selvittää esimerkiksi sitä, onko ruoan tuotantoon, kuljetukseen tai jälleenmyyntiin käytetty fossiilisia polttoaineita. Jos itse kasvattaa ruokansa, tietää ihan eri tavalla, miten se on tuotettu, Pihkala sanoo. Hän lisää, että ehkä ruokaan liittyvää eettistä pohdintaa ei kannatakaan tehdä kovin karkealla ja kaksijakoisella hyvä–paha- tai puhdas–likainentyyppisellä jaottelulla. Sen sijaan voi tunnistaa ja tunnustaa, että ruokakysymyksiin liittyy monenlaisia ristiriitoja, ja sitten pyrkiä tekemään mahdollisimman vastuullisia valintoja. Se, että ruoantuotannon ongelmiin tai oikeudenmukaisuuskysymyksiin ei lainkaan kiinnittäisi huomiota, olisi Pihkalan mukaan eettisesti huono ratkaisu. Toisaalta myös se, että olisi koko ajan eettisessä kriisissä, kävisi ennen pitkää sietämättömäksi. Se myös voisi vähentää voimavaroja tehdä sitä hyvää, mihin on mahdollisuus. Pihkala suositteleekin jonkinlaista tasapainoilua näiden ääriasentojen välillä. Kertakaikkisten suurten muutosten tekeminen omalle lautaselle, saati sitten koko perheen ruokatottumuksiin, voi olla hankalaa. Pihkala antaakin saman neuvon kuin terveellisempien elämäntapojen äänitorvet: uudet tavat kannattaa omaksua pienin askelin. Hän ottaa esimerkiksi eläinperäisiä tuotteita korvaavat kasviproteiinit, joista on viime vuosina tullut nopeasti osa monen arkista ruokavaliota. Ruokavaliosta keskusteltaessa herää Pihkalan mukaan helposti myös kokemus siitä, että joku syyllistää. Jo se, että toinen valitsee vaikkapa vegaanisen lounasannoksen, saattaa nostaa esiin hankaliksi koettuja eettisiä kysymyksiä eläinten syömisestä ja aiheuttaa omantunnonpistoksia. – Syyllisyydellä ja jopa häpeällä on ihmisen toiminnassa monimutkainen rooli. Omalla kohdallani tunnistan, että syyllisyyden ja häpeän kokemuksilla on lopulta ollut positiivinen vaikutus siihen, miten olen muuttanut ruokavaliotani. – Voimakas syyllistäminen ei kuitenkaan tutkitusti ole tehokas tapa vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Sen sijaan se, että voi kokea hyvää omaatuntoa ja tyytyväisyyttä omista valinnoistaan, on monelle tärkeä motivaation ja jaksamisen lähde.

SE, MITÄ LAUTASELLEEN ottaa, voi olla myös uskonnollinen kysymys. Eri uskonnoilla on omat tapansa, sääntönsä ja rajoituksensa ruokavalion ja syömisen suhteen. Toisaalta moni nykyajan maallistunutkin ihminen tuntuu suhtautuvan ruokaan lähes uskonnollisesti: uuden ruokavalion omaksuminen voi muistuttaa kääntymiskokemusta, ruokavalion noudattamisessa saattaa olla dogmaattista jyrkkyyttä ja siitä poikkeaminen voi tuntua synniltä. Toisin kuin esimerkiksi juutalaisuudessa tai islamissa, kristinuskossa ei mitään ruoka-ainetta ole lähtökohtaisesti kielletty. Mutta olisiko mahdollista hahmotella sitä, millainen suhde ruokaan olisi kristillinen? Pihkala, joka on myös pappi, sanoo, että vastaus riippuu siitä, miten itse kukin kristillisyyden määrittelee. – Uuden testamentin pohjalta nousee esiin ainakin kaksi asiaa: kiitollisuuden ilmaiseminen ruoasta ja eettinen ohje ravinnon jakamisesta nälkäisille. Ne ovat olleet mukana jo varhais-

”

Ruoan pyhyyden voi kokea, kun ateria siunataan ja nautitaan sitten yhdessä hiljaisuudessa.

Panu Pihkala kertoo säätäneensä ruokavaliotaan ympäristö- ja eläineettisten seikkojen vuoksi. Välillä hän joutuu muistuttamaan itseään ruoan arvosta. Lounaspaikkana oli hävikkiruokaa tarjoava Waste & Feast Kalliossa.

ten seurakuntien jumalanpalveluksessa ja ehtoollisen vietossa, ja edelleenkin monet seurakunnat ihan konkreettisesti jakavat ruokaa vähävaraisille. – Oma näkemykseni on, että kristillinen syöminen ei voi olla täysin välinpitämätöntä sen suhteen, mistä ruoka tulee. Ajattelen, että kristinuskoon sisältyy ohje miettiä, mitä ja miten syö. Se, mitä ja miten syö, on perinteisesti ollut ajankohtaista varsinkin paastonaikoina, jolloin on valmistauduttu kirkkovuoden suuriin juhliin jouluun ja pääsiäiseen. – Paastossa on usein myös eettisiä sävyjä. On ajateltu, että tietyistä ruoka-aineista pidättäytyminen muistuttaa ruoan arvosta ja myös siitä, että ruokaa jaettaisiin niille, joilla sitä on vähemmän. Kristinuskon historiassa ollut myös painotuksia, joissa paastoaminen ja tietty ruokavalio on liitetty lempeyteen toisia eläimiä kohtaan, Pihkala kertoo.

Yksi eettisen paaston muoto ovat erilaiset ympäristöasioihin keskittyvät paastot, jotka viimeisten noin viidenkymmenen vuoden aikana ovat yleistyneet kirkoissa. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on vuodesta 2012 alkaen vietetty pääsiäispaaston aikaan myös Ekopaastoa. RUOKAOSTOKSILLA TUSKAILLESSA tai pikaista lounasta kauhoessa unohtuu helposti, että kristinuskossa ruokaan liittyy myös pyhyysulottuvuus. Yhdessä syöminen ja juominen – ehtoollinen – on sakramentti eli pyhä toimitus. Alun perin ehtoollinen on ollut aivan konkreettisesti yhdessä nautittu ateria. Sittemmin arkisen ruokailun ja pyhitetyn syömisen yhteys on hämärtynyt ja ehtoollisesta on tullut enemmän rituaali. – Ajatellaan vaikka öylättejä, joita Suomessa luterilaisessa kirkossa yleensä käytetään. Ne ovat kyllä käteviä, mutta eiväthän ne kovin paljon muistuta tavallista leipää. Joskus ehtoollisella saatetaan murtaa ihan oikeaa leipää, ja tiedän,

että moni on kokenut sen vaikuttavaksi. Siinä tulee ihan eri tavalla syömisen ja ehtoollisen yhteys esiin, Panu Pihkala sanoo. Hän lisää, että ruoan pyhyyden voi kokea myös silloin, kun ateria siunataan ja nautitaan sitten yhdessä hiljaisuudessa. – Silloin ihan tavallisen ruoan jakamiseen voi liittyä samankaltaisia kokemuksia kuin monet ovat saaneet ehtoollisella ollessaan. Voi tuntea yhteyttä toisten kanssa ja jonkin itseä suuremman läsnäoloa. Pihkala muistuttaa myös perinteisestä luterilaisesta tavasta eli ruokarukouksesta. Se vahvistaa kiitollisuutta ruoasta ja ylipäätään elämään liittyvistä lahjoista. ■ Pyhä, paha ruoka – Uskonnon ja etiikan näkökulmia. Toim. Virpi Mäkinen, Heikki Pesonen ja Risto Uro (Gaudeamus 2023). Paasto alkaa tuhkakeskiviikkona 14.2. Samaan aikaan vietetään myös Ekopaastoa, jonka teemana on ”Arjen tekoja, toivon sanoja”. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 21

Mielipide

nan valtio, Jordanjoelta Välimerelle, voi olla vapaa ja turvallinen ympäristö kaikille uskontoon, etniseen taustaan, vammaisuuteen tai muuhun inhimilliseen piirteeseen katsomatta.

Kiitos HALUAMME KIITTÄÄ Helsingin tuomiokirkkoseurakuntaa 75-vuotistervehdyksestä, jonka meille toi kotiimme seurakuntapastori Yrjö Ikonen musisoiden. Meillä oli myös leppoisa rupatteluhetki teen- ja kahvinjuonnin lomassa. Tervehdys tuli meille mieluisana yllätyksenä, ja arvostamme tätä huomaavaisuutta ikääntyviä seurakuntalaisia kohtaan.

Lauri Nissinen Elina Nykyri Vantaa Kaj Fredriksson Kaarina Tuomas Kuusniemi Oulu

Hamas ei kaipaa kahden valtion mallia

Päivi Tuomola-Karp Pekka Karp

Israel murhaa vammaisia Gazassa

MARTTA-KAISA VIRTA

ISRAELIN ISKUT sairaaloihin ovat johtaneet lähes jokaisen Gazan sairaalan sulkemiseen. Israel on myös pitänyt sähkö- ja vesihanat kiinni sekä vaikeuttanut humanitäärisen avun tuontia Gazan alueelle. Näin Israel on osoittanut halukkuutensa hyökätä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten kimppuun. Israelin pitkään harjoittama apartheid ja kansanmurha on kaikin puolin epäinhimillistä, mutta tässä haluamme korostaa usein unohdettua kansanosaa, vammaisia. YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista rikotaan törkeästi myös Suomessa, mutta sairaaloiden pommittaminen on julmuudessaan omaa luokkaansa. Sitä paitsi suuri osa Gazan vammaisista on Israelin etniseen puhdistukseen tähtäävän politiikan tulosta. Vaikka Israel ja sen tukijamaat ovat väittäneet Hamasin käyttävän sairaaloiden potilaita ja henkilökuntaa ihmiskilpinä, tästä ei ole tarjottu mitään uskottavia todisteita. Sairaaloiden pommittaminen olisi joka tapauksessa sotarikos. Tulee muistaa, että Israelin julma politiikka palestiinalaisia kohtaan ei ilmestynyt tyhjästä, vaan on loogista jatkoa sille kolonialistiselle politiikalle, jonka pohjalta länsimaat Israelin perustivat. Suomikin tukee Palestiinassa tehtäviä hirmutekoja käymällä asekauppaa Israelin kanssa. Suomen tulisi painostaa Israelia ja Hamasia kaikin käytettävissä olevin keinoin solmimaan pitkäaikaisempi tulitauko, jonka suojassa konfliktin luomia vammoja voidaan hoitaa. Hankkeen pitäisi tähdätä pysyvään rauhaan ja kahden valtion malliin. Siinä itsenäinen Palestii-

Toimituspalkkiokielto ei ole tätä päivää HEIKKI NENONEN tarttui kolumnissaan toimituspalkkiokieltoon (K&k 25.1.). Viranhoitoonsa tunnollisesti suhtautuva pappi ei herkästi halua kieltäytyä, jos häntä pyydetään toimitukseen suoraan. Mutta seurakunta ei useinkaan halua maksaa sille tehdystä työstä. Omaiset voivat jäädä ilman pappia myös silloin, kun heidän edesmennyt läheisensä ei ole kirkon jäsen. Seurakunnat priorisoivat kiireisinä aikoina omia jäseniään, eikä muu kuin seurakunnan pappi saa ottaa työstä palkkiota hautaustoimistolta. Perustuslakimme mukaan jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä. Tätä oikeutta voidaan rajoittaa vain eduskunnan säätämällä lailla. Kirkkojärjestyksen toimituspalkkiokielto ei täytä perustuslainmukaisuuden kriteerejä. Ei ole oikein, että papit tekevät kirkolleen työtä sekä ilmaiseksi että vailla vakuutusturvaa. Jos toimituskeikalla sattuu työtapaturma, sitä ei korvaa kukaan. Kannatan Nenosen ehdotusta keskitetystä toimituspalkkiopoolista. Samalla on järjestettävä kuntoon myös työntekijän vakuutusturva. Omaiset aivan oikeutetusti olettavat, että kirkko sekä maksaa palkan että hoitaa vakuutusturvan. Moni on hämmentynyt ja pettynyt kuullessaan totuuden. Kirkon asiaa ei edistä se, että toimituspalkkiokieltoa kierretään ruskeilla kirjekuorilla ja samppanjapulloilla.

Jussi Junni toiminnanjohtaja, Suomen kirkon pappisliitto, Helsinki

HAMASIN TERRORISTIT hyökkäsivät Israeliin 7. lokakuuta pyrkimyksenään murhata niin monta israelilaista siviiliä kuin mahdollista, myös vauvoja ja vanhuksia. Noin 1200 israelilaista murhattiin, ja 240 jäi panttivangeiksi. Kansainvälinen yhteisö pyrkii rauhoittamaan konfliktia. Usein esitetään ratkaisuksi kahden valtion mallia. Uutisoinnissa sivuutetaan toistuvasti tosiasia, ettei sodan toinen osapuoli, terroristijärjestö Hamas, halua rauhaa Israelin kanssa eikä se ole missään vaiheessa vaatinut kahden valtion mallia. Päinvastoin Hamas haluaa tuhota koko juutalaisvaltion. Tämä tavoite on kirjoitettu järjestön perustamiskirjaan. Niin kauan kuin uskonnollisella ääri-islamilla on jalansija Lähi-idässä, on israelilaisten turvattava voimalla oman juutalaisvaltion olemassaolo ja kansalaistensa turvallisuus. Maailman yleinen mielipide alkaa nyt kallistua Israelia vastaan. Tästä ilmiöstä kertoo räikeä rimanalitus eli Etelä-Afrikan nostama kansanmurha-syyte Israelia vastaan. Uhrista leivotaan syyllistä. Jokainen siviiliuhri on tragedia. Israel pyrkii tosissaan niiden minimoimiseen, kun taas Hamasille siviiliuhrit ovat sodan pelinappuloita. Hamas jättää tietoisesti palestiinalaiset siviilit sodankäynnin jalkoihin piileskelemällä koulujen ja sairaaloiden välittömässä läheisyydessä tai laukaisemalla sieltä raketteja. Hamas laskelmoi kylmästi palestiinalaisten siviiliuhrien auttavan sitä mediapelissä kansainvälisestä sympatiasta. On myös tiedostettava, että palestiinalaisten siviiliuhrien määrät perustuvat Hamasin hallinnoiman Gazan terveysministeriön lukuihin.

Tomi Kaunismäki kaupunginvaltuutettu (kd.), Vaasa

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

22 KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024

Kolumni

Ihmisillä on eriskummallinen tarve puuttua sinkun elämään

Kuolinilmoitus Kirkko ja kaupunki -lehdessä on koskettava ja kaunis tapa kertoa läheisen poismenosta

Sinkkuus tuntuu usein tragedialta, jolta muut yrittävät pelastaa.

Haluamme varmistaa, että kuolinilmoitus vastaa toiveitanne ja kunnioittaa arvokkaasti vainajan muistoa.

Yorgos Lanthimos on kreikkalainen ohjaaja, joka käsittelee elokuvissaan ihmisten tarvetta kontrolloida muita ihmisiä. The Lobster (2015) kertoo yhteiskunnasta, jossa kaikkien pitää elää pariskuntina. Jos jää yksin vaikkapa puolison kuoleman myötä, pitää löytää uusi puoliso. Jos puolisoa ei löydy, yksin jäänyt muutetaan eläimeksi. Eläimen saa valita itse. The Lobster on eriskummallinen elokuva, mutta niin on myös ihmisten tarve jäsentää omaa todellisuuttaan puuttumalla toisten ihmisten elämään. Sinkut ovat ihmisryhmä, jonka elämää ruoditaan mielellään. Ihmiset saattavat kysellä sinkun parisuhdetilanteesta tai lapsihaaveista kuin puhuisivat säästä. Oletusarvona on se, että kukaan ei halua olla sinkku, vaan kyse on jostain suuresta yksilöä kohdanneesta tragediasta, joka pitää hetimiten korjata. Tämä saa välillä koomisia piirteitä. Sain kerran viestin tuttavalta. Hän kuului Facebook-ryhmään, jossa eräs satunnainen ryhmän jäsen etsi itselleen kumppania. Tuttavani oli kuulemma heti miettinyt minua, olinhan sinkku. Joku toinen olisi voinut kysyä, että etsinkö puolisoa, mistä sukupuolesta olen kiinnostunut tai millainen elämäntilanteeni on. Tuttavani oli kuitenkin ilmeisesti vastannut näihin kysymyksiin jo omassa päässään ja siirtynyt kohtaan, jossa minulle piti löytää mies, ja sitten tällainen mies näppärästi tulikin minua vastaan sosiaalisen median virrassa. Kiitin tuttavaani kohteliaasti, koska olihan se ystävällinen ele, mutta mietin samalla, pitäisikö minun suositella hänelle

Kuolinilmoituksen jättäminen on tehty helpoksi. Ottakaa yhteyttä meihin sähköpostitse tai puhelimitse, niin autamme teitä mielellämme ilmoituksen suunnittelussa ja julkaisemisessa.

jotakuta parisuhdeterapeuttia, nyt kun ilmeisesti teimme kysymättä oletuksia toistemme elämäntilanteesta. Kyllähän kaikilla on parisuhteissaan ongelmia. Hyväntahtoinen auttamisen halu on vaaratonta, mutta esimerkiksi monissa uskonnollisissa yhteisöissä ihmisten kontrollointiin liittyy hengellistä väkivaltaa. Yksin elämistä saatetaan pitää epäilyttävänä, huikentelevaisuutena tai jopa osoituksena yksilön kelvottomuudesta, koska hän ei ole löytänyt puolisoa. Ihmisiä saatetaan painostaa pysymään yhdessä, vaikka liitto olisi väkivaltainen, ja eronnut saatetaan sulkea ryhmän ulkopuolelle. Parisuhde ja perhe nähdään Jumalan tarkoittamina tehtävinä, joita kohti jokaisen kunnon kristityn tulee kulkea. Ketään ei muuteta eläimeksi, mutta onko sinkku ihan kokonainen ihminenkään? The Lobster yhdistelee taitavasti komediaa ja kauhua. Siinä ei tiedä, itkeäkö vai nauraa. Se tuli mieleeni, koska Yorgos Lanthimokselta ilmestyi juuri uusi elokuva The Poor Things. Se on eriskummallinen kertomus naisesta, joka kasvaa omaksi itsekseen, vaikka kaikki yrittävät kontrolloida häntä – jotkut rakkaudesta, toiset ihan vain tarpeesta käyttää valtaa. Erittäin katsomisen arvoinen sekin. ELLA LUOMA Kirjoittaja on populaarikulttuurin ilmiöihin hurahteleva teologi, feministi ja päiväuneksija.

LUE ELLA LUOMAN JA MUIDEN KOLUMNIS TIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJA KAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT

Lehtemme tavoittaa viikoittain 330 000 taloutta Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa sekä Vantaalla, tarjoten mahdollisuuden jakaa suru-uutisenne suuren lukijakunnan kesken. Ota yhteyttä Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Paaston aika alkaa Hyvä syy mennä messuun

menohaku.kirkkojakaupunki.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 23

Hammashoitoa

Palveluja tarjotaan

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

ja · Hammaskiven 69 värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus hoidon yhteydessä 25 ·· Hammastarkastus Hammastarkastus muuten 45 Hammasvalkaisu 129 ·· Purentakisko 270 · Näkymätön oikomishoito alk. 3800 alk.

€

aika 20 min.

€ € € € €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

T A K U U T Y Ö

24 h Esteetön kulku

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka

HAMMASTEKNIKKO

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. ○ Ilmainen proteesien tarkistus

480 € 890 € 149 € 105 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS 550 0€ oteesi norm. 59 opr kok an leu ala Ylä- tai

Ilmoitusaineistot

OLETKO PELKOPOTILAS SOITA JA VARAA

ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

050 5533 050 Rakennusala Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Hammaslääkäriasema

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739 Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com ROMACK Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

KOTIOPTIKOT OPTIKKOPALVELUT KOTIKÄYNTINÄ PK-SEUDULLA JA LÄHIKUNNISSA WWW.KOTIOPTIKOT.COM P. 044 9835 118 59€/ KÄYNTI, SISÄLTÄEN TUTKIMUKSEN

Olen parturi-Kampaaja Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä

P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Käsilumityöt omakotija rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Hyvinvointia Arjesta

○ Kauppa- ja saattoapua ○ Omaishoidon vapaat ○ Kotiapua ○ Seuraksi ulkoilemaan

Ilahduta lahjakortilla!

www.hyvinvointiaarjesta.fi Paula Sallinen 040 142 6574 Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203 Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€ +tehty työ. Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Kirkko ja kaupunki -lehden pääsiäisnumero ilmestyy torstaina 21.3. (varaus 8.3. mennessä) Huhtikuussa lehti ilmestyy kerran torstaina 18.4. (varaus 5.4. mennessä) Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Kirkko ja kaupunki -lehteä jaetaan osoitteellisena 330 000 talouteen pääkaupunkiseudulla Helsinki 181 000, Espoo-Kauniainen 83 000 ja Vantaa 66 000 taloutta

24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024

Lakipalveluja

Tilaisuuksia

Tapahtumia

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Paastonajan työväen kirkkoilta ”Autuaita ovat rauhantekijät” Puhujina SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman, sekä rovasti Raija Korhonen.

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Tervetuloa! Kallion seurakunta

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Kallion kirkossa 15.2. klo 18

Helsingin Kristillinen työväenyhdistys Kristillisten sosialidemokraattien yhdistys

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

OSTAMME

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

www.ukkonen.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

MA-PE 10-16, LA-SU JA ILT SOP. MUKAAN

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset

MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

Ikkunanpesut, kotisiivoukset ym., monen vuoden kokemuksella. Kotital.väh. Ance 045 104 5003 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Kaunis yksiö 31 m2, Puotila, 2 ikkunaa, parveke, keittiö, 3. ylin krs. P. 045 235 6400

NettiKulta ostopiste

Lapinlahdenkatu 19,Helsinki Helsinki Lapinlahdenkatu 19, Kysy kotikäyntejä ma-pe myös 10-16, la-su ja iltaisin sop. 9877 mukaan p. 044 049.

WWW.NETTIKULTA.FI

Hautauspalveluja

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

www. esajavesaostaa.com

pe 9.2. klo 18 kotiseurat Untamalalla, Tilanhoitajankaari 10 (Viikki). su 11.2. klo 11 kirkkopyhä Espoonlahdessa, Kipparink. 8; messu, ruokailu ja seurat. klo 14 veisuut Lohjalla, srk-kesk. takkatupa, Sibeliuksenk. 2. klo 15 seurat Rajamäen kko, Artturisali, Patruunant. 1. klo 16 seurat Seuratuvalla, Salomonk. 17 D. klo 18 seurat Järvenpään vanha kko, Oliivi-sali, Kirkkot. 2. ma 12.2. klo 18 Yhteisvastuuseurat Mäntsälän Ankkurissa, Keskusk. 11. ke 14.2. klo 16.30 Voimavararyhmä elämässä uuvahtaneille, 6 x Seuratuvalla joka 2. vko. Tied. & ilm. Leena 0400 882 251. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3. su 18.2. klo 18 Herättäjäseurat Mikaelinkirkolla, Emännänp. 1. klo 18 seurat Pihlajanmäen kko, Liusket. 1. ti 20.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, U. Karjalainen.

Vuokralle tarjotaan

KULTAA & HOPEAA

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

Siivouspalveluja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ostetaan

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

HAUTAKIVET Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Kiinteistönvälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIV ET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650

www.kivituote.fi

Mobiili ja desktop -paketit kirkkojakaupunki.fi-verkkosivuilla. Kysy lisää mediamyynnistämme!

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/nakoislehdet KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

TOINEN PIIRROSORAVISTA

YOUTUBESSA

SUON POSTAAVA BÄCK KUIVATTAMISEKSI

ohi

HOITAA PERUSTURVAA VAU- R RAITA LATINAN A ARPA

VIULUTAITURI YOSHIKO

torjua I E

RAAMATUSSA KIRJALLINEN

TAKSIKUSKIT

REHKIVÄLTÄ

ALKUAINE J

VILJELMÄ NIITTY

DISKOKANSAA TANSSITTAVA

KIRJOITELMA JAAKOBIN VELI

-1.

PEI-

AURIN-

T VIRAS- A

A VALMIS- K

E NURMI-

RASIA DISNEYKAKSIKOSSA

HIIVA

TUKSET

SIVUJOKI

PILK-

E FILEE M

VOI

TOSSA

VASTA SATA- V NUTTA

LÄTKÄMIES NEN

PEITELLÄ OMIN AVUIN

neuvo A R A T

VT:N PROFEETTA

PUU TAIVAAN ILOT

U TUOMA L

kohtuuton E P Ä R E I L U HUONE

KUPTRUMPE- SARJISSOLT- E LETTITISTIVEIKKO TU LEGENDA DAVIS LAPUANJOEN M I L E YLÄJUOKSULLA

S S U

RÄMÖ

SUOJA

AJAN

TEHDÄ

KAR- R HEA

KOHKAV TEL- S A L A I S E T I TAI- I jälleen DUSSA KIRVES TYJÄ DETTA

-PILLI

JULKISUU- L TEEN

OPISKELIJALLA Y USEIN HIIHTÄESSÄ TYMPEITÄ L LEVYRAADIN SCHIFFER L

T GOSTA S

ranRATPINgaistus NALI KOJA

JAZZPAIKKA

MUUSAUS

SÄIKKYJÄ

VIATON

J E

TIINA

LAN-

A NOITE S U

SANATAIE DETTA

KOTONA A YLLÄ

T KOLLA T

ORGANIS- E MIT

HELPPOA LAPIOIDA

ARMAU DASSA O

poh- S Y V Ä TSEHOV A N T O N EERO jaton

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

pylväitä

M HAULI-

-RAUTA

KATOAMATTOMIA

JOHT TAJIA

K L

Cr K R O M I KORU-

MERIETTEIDEN T K U K O S 5 kW A MAA- I L O T LÄI- Ä haluk- SINTÄ REUNEN ALA NOILLE KÄSI HARALkailla H I M O T RAAMADIN I M U T TULLA V A L A O L A V ESTE

RIEMUT

ISÄ

K U

SUON SIL- H MÄKE

O MATERIA A

H C

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26 KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024

Hyvää pyhää

18.2.

1. paastonajan sunnuntain evankeliumi (Mark. 1:12–13) kertoo, että Jeesus oli neljäkymmentä päivää autiomaassa saatanan kiusattavana.

Ulkoisesti yksinkertaista PAASTO ON IKIAIKAINEN hengellinen harjoitus. Kristillinen suuri paasto kestää neljäkymmentä päivää ja huipentuu pääsiäiseen. Tänä vuonna paastotaan 14.2.–28.3. Paaston aikana on tarkoitus hiljentää tahtia ja miettiä suhdetta itseen, Jumalaan ja muihin ihmisiin. Siihen kuuluu myös katumus väärin tehdystä. Hiljentyminen ja paastoon liitetty omien ruokatottumusten ja elämäntapojen yksinkertaistaminen voi auttaa näkemään itsensä rehellisemmin, opettaa luopumisen taitoa ja toisten tukemista.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Kiusaukset piinavat meitä

eesuksen julkisen toiminnan alku oli hurja. Markus kertoo evankeliuminsa alussa yhteen menoon Jeesuksen kasteesta ja kiusauksesta. Kun Jeesus nousi kastevedestä, Jordanin joesta, hän koki Jumalan Hengen laskeutuvan ylleen ja kuuli Jumalan kutsuvan häntä rakkaaksi Pojakseen. Heti sen jälkeen sama Henki kuljetti tai ajoi hänet autiomaahan, jossa saatana koetteli häntä. Kasteella Jeesus kutsuttiin tehtäväänsä, ja jo seuraavassa hetkessä hänen kutsumuksensa pantiin kokeeseen. Hän selvisi siitä, ja enkelit tulivat huolehtimaan hänestä. Meidän mielikuvissamme Jumalan päävihollisen rooli on ristiriitainen. Kun emme halua panna kärsimyksiä ja koetuksia Jumalan vastuulle emmekä ottaa niitä omalle kontollemme, vastuun saa kantaa ”saatana”. Kaiken pahan voi panna hänen tiliinsä.

Kertomus ei päästä meitä näin helpolla. Sillä on syvempi sanoma. Ihmisen ikuisena kiusauksena on harhautua palvelemaan Jumalana jotain, mikä ei ole Jumala. Kiusauskertomus avaa silmämme väärin käytetyille jumalakuville, jotka palvelevat ihmisen omia harhakuvia ja valtapyrkimyksiä – ja vievät pois rakkauden tieltä. Meillä on jatkuvasti kiusaus lähteä ahneuden, kilpailun, vallan ja voiman tielle. Se tie ei kuitenkaan ruoki sieluamme eikä tyydytä syvintä nälkäämme. Jeesus kutsuu toisenlaiselle tielle. Sillä tiellä saa rauhassa etsiä sielun ruokaa ja opetella jakamaan omastaan tarvitsevien kanssa. Se tie haastaa kysymään, mihin ja kehen uskoo, ketä tahtoo seurata ja mihin käyttää aikansa. Ja rukoilla, että kestämme kiusauksissa.

LAURI MAARALA

Paastovinkki sosiaalisen median käyttäjälle Pääsiäistä edeltävä paastonaika haastaa meitä sosiaalisen median käyttäjiä miettimään, millaiset sanat rakentavat rauhaa. Egyptin erämaissa 300-luvulla eläneet erämaaisät opettivat, että kateus ja pahat sanat pimentävät sydämen. Jättämällä ne voi hiljentyä. ”Älä halveksi ketään, älä tuomitse ketään, älä puhu pahaa kenestäkään, niin Jumala antaa sinulle rauhan”, opastaa meitä tuntematon erämaaisä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 27

”

Viime vuosina on tuntunut, että maailma on kylmä paikka. Itse yritän viedä hyvää eteenpäin, olla ystävällinen ja kiltti toisille, kenet tahansa kohtaankin. CYAN KICKS -YHTYEEN BASISTI LEEVI ERKKILÄ s. 3

MAINOS

Luomu Silmusalaatteja Espoosta H

eti käyttövalmiit, tuoreet Silmusalaatit viljellään Keran Halleilla Espoossa. Silmusalaattien tuotanto on erityislaatuista, sillä viljelyssä ei käytetä minkäänlaista maapohjaa, eikä kasvuhuoneessa ole ainoatakaan ikkunaa. Silmusalaatteja viljelevän yrityksen, Snafy Oy:n, idea on pelkistetyn yksinkertainen: luomusiemenistä kasvatetaan versoja, jotka pakataan kotimaiseen, Stora Enson kartongista valmistettuun, kierrätettävään kartonkipakkaukseen. Itse kehitetty kartonkipakkaus, luomutuotanto, sijainti lähellä asiakkaita ja enegiatehokas tuotanto kymmenessä kerroksessa ovat kaikki harkittuja yksityiskohtia. Tavoitteena on kehittää skaalautuvaa toimintakonseptia pitkäjänteisesti, yksi rasia kerrallaan. ”Se mitä asiakkaillemme tarjoamme, on maistuva salaatti, jonka valmistus on helpoimmillaan suoraan rasiasta haarukalla suuhun”, luomuviljelijä-yrittäjä Samuli Laurikainen valaisee. Kotimaiset luomu Silmusalaatit ovat rasiasta otettuina heti käyttövalmita – ei siis tarvetta pestä ja kuivata. Silmusalaattien eduksi voidaan katsoa myös niiden ravintosisältö ja pitkä säilyvyysaika, minkä mahdollistaa kylmäsäilytys jääkaapissa ja se, ettei Silmusalaatti-versoissa ole leikkuupintoja, joista kasvikset yleensä alkavat nahistumaan. Suosituin neljästä Silmusalaatti-tuotteesta on vihreään rasiaan pakattu Alfalfa Silmusalaatti, joka koostuu puna-apilan ja sinimailasen versoista. Molemmat ovat herneen sukulaiskasveja, mistä johtuu raikas, herneeseen vivahtava maku. Silmusalaatit ovat löytäneet tiensä jo yli 800 SOK:n ja Keskon kauppaan ympäri Suomea ja tuotteet on pyydettävissä omaan lähikauppaan suoraan kauppiaalta tai esimerkiksi Alepan korttelitoive-palvelun kautta.

www.silmusalaatti.fi

Laurikaisen palo yrittämiseen syntyi alun perin halusta testata omien ideoiden toimivuutta käytännössä. Hän valottaa yrityksen taustaa: ”Kiinnostuin insinööritieteitä lukiessani megatrendeistä kuten ilmastonmuutos, energiatehokkuus ja kasvipohjainen ruokavalio. Halusin vastata näihin haasteisiin, joista energiatehokkuus ja ruokaturva eivät ole vähäisimpiä”. Mutta hyvilläkään ideoilla ei ole arvoa, jos ne eivät toimi käytännössä. Toimivuudesta on nyt osoituksena yli 10 vuotta kannattavaa kasvua ja yli 3 miljoonaa myytyä tuotetta. ”Kaiken ovat mahdollistaneet asiakkaamme ja kaikesta saamme heitä kiittää”, toteaa Laurikainen.

8.2.2024 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Loppuvaiheen seuralainen Päivi Maulavirta kulkee kuolevan rinnalla s. 2 Helsingin seurakuntien tavoite on kasvava kristillinen yhteisö s. 4

Lähde mukaan laulamaan Matteus-passiota s. 6

Ettei kenenkään tarvitsisi kuolla Päivi Maulavirta saattaa vapaaehtoistyönään ihmisiä viimeiselle matkalleen. Loppuvaiheessa istutaan hiljaa, puhutaan elämästä, pidetään kädestä – tai pelataan Fortunaa.

TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVAT ESKO JÄMSÄ

nsin Päivi Maulavirta saattoi viimeiselle matkalle äitinsä. Se oli 1990-lukua. Sitten, vuosituhannen vaihduttua, saatettavana oli veli. Eräänä viimeisistä päivistä Terhokodissa tämä sanoi, yllättäen, että pelottaa. Maulavirta vastasi intuitiolla: ”Minusta tuntuu, että sinun ei tarvitse pelätä.”

2 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2024

Hän jäi miettimään asiaa. Oliko se huono vastaus? Olisiko veljelle pitänyt antaa tilaa puhua pelostaan? Mutta mitä enemmän hän tilannetta pohti, sitä vakuuttuneemmaksi hän tuli siitä, että näin oli ehkä ihan hyvä. – Luulen, että vastaisin samoin nytkin, Maulavirta sanoo. Tilanne saattaisi tulla eteen, sillä hän tapaa kuolemaa lähestyviä

ihmisiä ja heidän omaisiaan viikoittain. Maulavirta on jo kymmenen vuotta toiminut Suursuon sairaalassa saattohoitopotilaiden vapaaehtoisena tukihenkilönä. Motivaatio juuri tähän työhön liittyy hänen omiin kokemuksiinsa. – Läheisiäni saattaessani minulle tuli sellainen olo, että en haluaisi kenenkään kuolevan yksin. HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN sairaalasielunhoito kouluttaa tänä keväänä pitkästä aikaa uusia vapaaehtoisia vakavasti sairaiden, palliatiivisessa ja saattohoidossa olevien ja heidän läheistensä tukihenkilöiksi. Koulutus järjestetään yhteistyössä Suursuon sairaalan ja kotisairaaloiden sekä kaupungin vapaaeh-

toistyön kanssa. Pyrkimys on löytää parikymmentä uutta vapaaehtoista, jotka voisivat sitoutua ottamaan vuoron noin kerran viikossa. Vapaaehtoisia tarvitaan lisää erityisesti Suursuolle ja kaupungin kolmeen kotisairaalaan. – Läsnäolo on kaikkein arvokkainta ja kaikkein vaikeinta, koska se voi tuntua siltä, ettei tee paljon mitään, sanoo sairaalapappi Mari Kivinen, joka koordinoi tukihenkilöiden koulutusta. Tuleva koulutus on kuuden illan mittainen ja siinä käydään monipuolisesti läpi elämän loppuvaiheen eri puolia ja vapaaehtoisen tehtävää. – Samalla ihminen voi itse tutkia omaa suhdettaan kuolemaan. Toki

Eläkkeellä oleva Päivi Maulavirta on sanonut hoitohenkilökunnalle, että häneen saa tarvittaessa ottaa yhteyttä vaikka iltamyöhään. Ahdistus ja kuolema eivät kysy kelloa.

lin päivähuoneeseen. Sen pöydällä odottaa pelaajia Fortuna-peli. – Tänne tulo on monesti ihmisille vaikeakin tilanne. Vapaaehtoisten ansiosta potilaat saavat muutakin ajateltavaa kuin oma, mahdollisesti lähestyvä poismeno, Eskola toteaa.

yksin tällaiseen vapaaehtoistyöhön hakeutuu monesti ihmisiä, joilla on jo kokemusta kuoleman kohtaamisesta, Kivinen sanoo. SAIRAALASSA VAPAAEHTOISET tekevät usein sitä, mitä hoitajat eivät ehdi – eivät hoitotyötä, mutta sitä kaikkea muuta. Suursuon sairaalan palliatiivisen osaston 11 osastonhoitaja Tiina Eskola on siitä kiitollinen. – Joskus sitä haluaisi viettää yhden potilaan kanssa koko työvuoron, että voisi olla tarpeeksi läsnä, mutta käytännössä osastolla on kiire ja muitakin tarvitsevia. Se harmittaa usein, Eskola sanoo. Vapaaehtoiset ehtivät pitää kädestä kiinni, istua vierellä, seurustella kahvikupin äärellä tai työntää pyörätuo-

ERÄÄN KERRAN, kun Päivi Maulavirta meni vapaaehtoisvuoroonsa Suursuolle, hän huomasi heti vanhan tuttunsa: pyörätuolilla liikkuvan miehen, joka ei pystynyt puhumaan. Häntä Maulavirta sitten kuljetti käytävää edestakaisin niitä näitä jutellen. Koska kontaktin saaminen puhumattomaan ihmiseen oli vaikeaa, Maulavirta ei oikein tiennyt, oliko siitä mitään iloa. Mitä mieltä mies hänestä oli? Hän kyseli hoitajilta, oliko paikalla muita tarvitsevia, mutta kukaan ei ollut kysellyt vapaaehtoista. Se vähän harmitti. Maulavirta päätti lähteä jo kotiin, kun mies pyörätuolissa tuli taas vastaan – ja tarttui hänen käteensä. Silloin Maulavirta tajusi jotakin oleellista. – Kyse ei ole minusta ja minun osaamisestani. Tässähän se läsnäoloa kaipaava ihminen jo on, Maulavirta muistaa. Hän ryhtyi käymään puhumattoman miehen luona säännöllisesti. Joskus hän hyräili tälle, joskus jutteli. Hän tapasi miehen isän ja puolison. – Tuntui hyvältä, että puoliso sitten soitti minulle, kun mies oli nukkunut pois. MIELUITEN PÄIVI MAULAVIRTA tapaa samaa potilasta monta kertaa. Joskus tosin käy niin, että kun hän vuoroon tullessaan kysyy edellisviikkoista juttukumppaniaan, tämä on jo kuollut. Jotkut viettävät Suursuon palliatiivisella osastolla vain tunteja, osa viikkojakin. Haastattelun aikaan Maulavirta on sitoutunut tukemaan Suursuon sairaalassa tapaamaansa naista, joka on siirretty toiseen sairaalaan. Siirrosta huolimatta hän on luvannut saattaa potilaan loppuun asti. – Aina tapaamisen aluksi tuettavani väittää, ettei edes tunne minua. Vien hänelle joka kerta jäätelöä, josta hän aluksi kieltäytyy mutta jonka hän syö lopulta vähitellen. Toisaalta sama ihminen sanoo, että on turvallista, kun Maulavirta istuu vierellä.

”

Vapaaehtoisille potilas saa kiukutella ja vaikka kiroillakin. VAPAAEHTOINEN TUKIHENKILÖ PÄIVI MAULAVIRTA

– Minusta on tärkeää, että vapaaehtoisille potilas saa kiukutella ja vaikka kiroillakin. Hän saa puhua juuri niistä asioista, joista tekee mieli. Minun ei tarvitse ottaa hänen tunteitaan itseeni. SAATTOHOIDON VAPAAEHTOISKOULUTUSTA järjestävät eri paikoissa eri tahot. Esimerkiksi Helsingissä Terhokoti kouluttaa itse omat vapaaehtoisensa, ja helsinkiläisiin hoivakoteihin vapaaehtoisia kouluttaa tällä hetkellä Suomen Raamattuopiston Säätiön hallinnoima Lohtua läsnäolosta -hanke. Seurakuntayhtymä on yhteistyössä kaupungin kanssa kouluttanut vakavasti sairaiden tukihenkilöitä jo yli kymmenen vuotta pääasiassa Suursuolle ja kotisairaaloihin. Sairaalapapit ja paikallisseurakuntien työntekijät pitävät myös vapaaehtoisten työnohjausryhmiä noin kerran kuussa.

Kirkon jäsenyyttä tai minkäänlaista uskonnollisuutta vapaaehtoisilta ei kuitenkaan vaadita. Tasapainoinen elämäntilanne sen sijaan on tärkeä. Vapaaehtoiskoulutusta edeltää haastattelu. – Koulutuksessa käsitellään sitä, miten hengellisiä kysymyksiä voi lähestyä, jos potilas ottaa ne puheeksi. Tärkeää on kunnioittaa hänen vakaumustaan, Mari Kivinen sanoo. Päivi Maulavirran kokemus on, että kuolevien kanssa puhutaan aika harvoin kuolemasta tai hengellisistä asioista. – Moni haluaa puhua perheestään ja niistä valinnoista, joita on elämässä tehnyt. Osa ei halua puhua mutta nauttii siitä, että joku on läsnä. Usein Maulavirran mukana kulkee havannankoira Hilma, joka paneutuu mielellään kerälle potilaan viereen. Kosketus rauhoittaa. – Minua motivoi tähän työhön rakkaus ihmisiä kohtaan. Vuorosta ei ehkä lähde kevyin askelin mutta jotain näistä kohtaamisista tulee aina mukaan, Maulavirta sanoo. Vakavasti sairaiden, palliatiivisessa ja saattohoidossa olevien potilaiden tukihenkilökoulutus järjestetään 10., 17. ja 24. huhtikuuta ja 15., 22. ja 29. toukokuuta kello 17–19.30. Lisätiedot ja alustava ilmoittautuminen 19. helmikuuta mennessä osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/avuksimuille.

Sairaalassa hengellisiä asioita voi käsitellä sileän, kämmeneen mahtuvan ristin avulla. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2024 3

Strategia kirkastaa tavoitteet 1.

Helsingin seurakuntien uunituore Kirkko Helsingissä -strategia on tarkoitettu käytännölliseksi apuneuvoksi, kun tehdään päätöksiä toiminnasta ja tiloista. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT JUSSI HELTTUNEN, ESKO JÄMSÄ, SIRPA PÄIVINEN JA JOONAS VOHLAKARI

illainen kirkko Helsingissä on vuonna 2030? Strategiamme visio on, että olemme kasvava kristillinen helsinkiläinen yhteisö, sanoo seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki. – Kirkon perusidea on kasvaa, viedä evankeliumia eteenpäin, saa-

09_Kuvateksti pääkuva

4 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2024

da uusia jäseniä. Ihmisillä on edelleen tarve käsitellä hengellisiä kysymyksiä turvallisessa ympäristössä sekä tarve tehdä hyvää, sanoo yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Wiking Vuori. YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON 25.1. hyväksymä strategia sisältää neljä painopistettä.

Toimimme monikielisenä hengellisenä yhteisönä. Vuodenvaihteessa helsinkiläisiä oli 674 963, joista muuta kuin suomea tai ruotsia puhuu äidinkielenään 132 000 ihmistä. – Haluamme olla tekemässä tästä kaupungista eri kulttuureista tuleville mahdollisimman hyvän kotikaupungin. Haluamme myös osallistua kotoutukseen ja elää globaalin kirkon arkea Helsingissä kristittyinä yhdessä eri taustoista tulevien kanssa, sanoo Juha Rintamäki. Vaikka huomattava osa maahanmuuttajista on kristittyjä, harva heistä löytää tiensä luterilaiseen seurakuntaan. Helsingin seurakunnissa on jo pitkään tehty seurakuntatyötä myös muilla kielillä – englanniksi, arabiaksi, kiinaksi, venäjäksi

ja viroksi – etenkin Matteuksenkirkolla, Alppilan kirkolla ja Viikin kirkolla, ja tämä jatkuu. Strategia kannustaa avaamaan perusseurakuntia muunkielisille ihmisille. Näin on toimittu esimerkiksi Kannelmäessä, jossa monikielinen projekti alkoi vapaaehtoisen vetämästä englanninkielisestä perhekerhosta.

”

KIRKON PERUSIDEA ON KASVAA.

VALTUUSTON PUHEENJOHTAJA WIKING VUORI

Olemme merkityksellinen nuorille aikuisille. – Nuoret 15–29-vuotiaat ovat suurin jäsenryhmämme. Haasteena on lasten ja nuorten hyvinvointierojen kasvu. Valtaosalla menee hyvin, mutta erot kasvavat. Liian moni nuori on tänäkin aamuna herännyt ilman tunnetta toivosta ja hyvästä tulevaisuuden näkymästä. Haluamme pysäyttää tämän kehityksen yhteistyökumppaniemme kanssa, linjaa Juha Rintamäki. – Nuorilla voi olla ahdistusta maailmantilanteesta ja itsensä etsimisestä tai myöhemmin työelämässä uupumista. Kirkolla on annettavaa näissä asioissa, jatkaa Wiking Vuori. Nuoret myös pääsevät vaikuttamaan kirkkoon entistä enemmän. Vuoden 2024 alusta jokaiseen seurakuntaan on perustettava nuorten vaikuttajaryhmä, ja myös seurakuntayhtymään eli koko kaupungin tasolle on päätetty sellainen perustaa.

Vahvistamme hyvän tekemisen verkostoja. – Kirkko osallistuu jo nyt aika moneen asiaan Helsingissä. Meillä on poikkeuksellisen kattava ympäri kaupungin ulottuva hyvän tekemisen verkosto. Strategiassa yksi valinta on, että aloitamme uuden tekemistä vain yhteistyökumppanien ja asianosaisten kanssa. Emme tee yksin, Wiking Vuori selventää. Yksi käytännöllinen esimerkki on Stadin safka, joka kuljettaa ja käsittelee hävikki- eli hyötyruokaa Ta-

pulikaupungin terminaalissa. Siellä kirkon ja kaupungin työntekijät tekevät joka päivä yhteistyötä. – Strategia ei tarkoita, että vain siinä mainittuja asioita tehdään tai edes pidetään arvokkaana. Esimerkiksi kirkolliset toimitukset ovat seurakuntien työn ytimessä, mutta niitä ei ole erikseen mainittu strategiassa, Vuori toteaa.

Rakennamme toivon teoilla parempaa huomista. – Kirkon sanomaa armosta ja toivosta eletään todeksi arjen sanoilla ja teoilla. Ilmastonmuutos, kriisit ja sodat aiheuttavat ihmisissä huolta epävarmasta tulevaisuudesta. Meillä on tulevaisuuden kannalta keskeinen voima – Jumalan armo ja rakkaus – joka auttaa meitä luomaan toivoa paremmasta huomisesta, Juha Rintamäki sanoo ja täsmentää: – Ei höttöistä ja epärealistista toivoa, vaan tekojen kautta rakentuvaa luottamusta ihmisten välille ja sovintoa yhteiskunnassa. Wiking Vuori kiinnittää huomiota siihen, että kyselyissä tulee jatkuvasti vastaan sellainen mielikuva, että kirkko ei elä kuten opettaa. – Strateginen valintamme on pyrkiä elämään kuten opetamme. Se tarkoittaa, että kirkon piirissä voi tehdä konkreettisesti hyvää. Pyrimme osallistumaan nykyistä aktiivisemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja antamaan äänen heikoimmassa asemassa oleville. Tavoitteena on vahvistaa helsinkiläisten kokemusta oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta kirkossa. PERIAATTEET ON siis kirkastettu. Nyt alkaa, Vuoren sanoin, vaikein vaihe eli toteuttaminen. – Ratkaistavana ovat resurssikysymykset eli miten jaetaan kakkua seurakuntien kesken. Edessä on vaikeita kiinteistöpäätöksiä: mitä yhteisillä varoilla korjataan ja mistä joudutaan luopumaan. Vuoden 2024 aikana yhteinen kirkkovaltuusto päättää strategian pohjalta talouden, kiinteistöjen, henkilöstösuunnittelun ja yhteisten palveluiden sekä seurakuntien työnjaon ohjaavista periaatteista.

1. Helsingissä tehdään seurakuntatyötä viidellä vieraalla kielellä. Monikulttuurisessa Itäkeskuksessa rukoillaan englanniksi. 2. Seurakunnan nuorisotyönohjaaja Ilkka Kanerva työskentelee Vuosaaren lukiossa osana oppilashuoltoa. 3. Stadin safka on Helsingin kaupungin ja seurakuntayhtymän yhteinen terminaali, joka toimittaa hävikkiruokaa 75 ruoka-aputoimijalle. 4. Myllypuron kirkossa on lukuisia kertoja tarjottu yöpymispaikka asunnottomille Kodittomien yö -tapahtumissa.

PIA INBERG/KEKSI

Wiking Vuoren mukaan strateginen valinta on se, että katsotaan, miten olemassa olevaa voitaisiin vahvistaa. – Mielestäni vastaus voisi olla erilaisten jumalanpalvelusyhteisöjen tukeminen. Paikallisia yhteisöjä on jo otettu meidän seiniemme suojaan ja näin luotu linkki seurakuntaan. – Iso osa maahanmuuttajista on muslimeja. Strategia tunnistaa myös roolimme uskontodialogissa ja monimuotoisuudessa. Emme asetu epäkohteliaasti kenenkään vakaumusta vastaan. Mutta jokaisella on oikeus kiinnostua kristillisestä perinteestä, ja siihen tarjoamme mahdollisuuden.

Helsingin väestö on nuorempaa kuin monessa muussa kunnassa. Nuoria on myös kirkon jäsenissä lukumääräisesti huomattavan paljon.

26-vuotiaat ovat Helsingin seurakuntien suurin ikäluokka Helsingin nuori väestörakenne näkyy myös kirkon jäsentilastoissa. Helsingissä suurin kirkkoon kuuluvien ikäryhmä ovat 20–29-vuotiaat (46 500 jäsentä) ja suurin kirkkoon kuuluvien ikäluokka on 26-vuotiaat. Toiseksi eniten seurakuntiin kuuluu 30–39-vuotiaita. Toisaalta kirkkoon kuuluvien suhteellinen osuus 30–39-vuotiaissa on melko pieni, heistä vain 33 prosenttia kuuluu kirkkoon. Tässä ikäryhmässä vieraskielisten osuus on poikkeuksellisen suuri. Helsingissä kirkkoon kuului vuoden 2023 lopussa noin

310 000 henkilöä, mikä tarkoittaa 46 prosenttia kaupunkilaisista. Vuoden aikana Helsingin seurakuntien jäsenmäärä väheni 4 931 henkilöllä, mikä on vähemmän kuin vuonna 2022. Seurakuntien jäsenmäärään vaikuttavat kirkosta eroaminen ja siihen liittyminen, muuttoliike, kuolemat ja kasteet. Erot kaupunginosien ja seurakuntien välillä ovat suuria, ja uudisrakentamisen vaikutus näkyy tilastoissa. Varsinkin Oulunkylä hyötyi vuonna 2023 uudisrakentamisesta. Sen jäsenmäärä kasvoi yli 600 henkilöllä.

Yhteisvastuukeräyksen tulos nousi Yhteisvastuukeräys tuotti vuonna 2023 alustavan tuloksen mukaan yli 2,6 miljoonaa euroa. Tuotto nousi edelliseen vuoteen verrattuna yli 20 prosenttia. Varoista 40 prosenttia ohjataan Suomessa nuorten hyväksi tehtävään työhön Aseman Lapset ry:n ja Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien kautta. 60 prosenttia tuotosta käytetään maailman katastrofialueiden ihmisten auttamiseen Kirkon Ulkomaanavun työn kautta.

Helsingin seurakuntien keräystulos oli 171 212 euroa. Kuluvan vuoden Yhteisvastuukeräys avattiin kaikissa seurakunnissa viime sunnuntaina. Myös tänä vuonna kerätään nuorten hyväksi. Tuotoilla autetaan yksinäisyyttä kokevia nuoria HelsinkiMission School to Belong -ohjelman kautta ja mahdollistetaan lasten ja nuorten koulunkäyntiä katastrofialueilla Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Oulunkylän puukirkon nimi vahvistettiin Oulunkylän vanhan kirkon nimi on nyt Oulunkylän puukirkko. Yhteinen kirkkoneuvosto vahvisti nimenmuutoksen, josta seurakuntaneuvosto teki esityksen viime kesäkuussa. Nimenmuutoksen taustalla ovat seurakunnan tilajärjestelyt. Oulunkylässä on ollut kaksi kirkkoa, vuonna 1905 valmistu-

nut Oulunkylän vanha kirkko, joka rakennettiin alun perin evankelisen liikkeen rukoushuoneeksi, sekä vuonna 1972 valmistunut Oulunkylän kirkko. Uudemmasta, peruskorjausta vaativasta kirkosta päätettiin luopua vuoteen 2025 mennessä, jolloin tontin vuokrasopimus päättyy. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2024 5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.2.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti ja to klo 10–13 sekä puhelimitse ma klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonian ajanvarauspäivystys ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 3003. Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17 Striimaukset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla sekä Youtubessa www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Konsertti Sadat kielet soivat to 15.2. klo 18. Luhmon kantele-, ukulele- ja kitarayhtyeet. Teematorstai – Sivistyksen teemavuosi. Klo 12 kirkkohetki, klo 12.15 lounas (6 e), klo 13 ohjelma. 15.2. Kirkko sivistyksen kehtona, kirkkohistorian dos. Esko M. Laine. 22.2. Terve ikääntyminen, Pekka Puska. Hyvän mielen keidas to klo 15. Ateria 2 e. Käsityökerho ma klo 13. Lähetyspiiri ti klo 13. Forsberg. Lähetysraamattupiiri ma 19.2. klo 14. Pelikerho la 10.2. klo 12. Perhekerhot ma klo 17.30–19 Tönöllä, to klo 9.30–11 kirkolla, pe klo 9.30–11 Mariankodilla, Schildtinpolku 6. Iltapyhis to 8.2. klo 17.30. Koululaisten talvilomapäivät 19.–21.2. klo 9–15 Tönöllä. 1–4-luokkalaiset voivat tulla viettämään vapaa-aikaa junnutönön tapaan. Ilm. mia.lindback@evl.fi. Kunnon kaveri -liikuntaryhmä 65+-vuotiaille ke klo 10–10.30. Hiljaisuuden joogaa® su klo 18.30– 20 kirkossa. Sopii kaikille. Tied. mari.silin@evl.fi. Aikuisten sählyvuoro ma klo 17 P-Haagan ala-asteella.

6 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2024

Kannelmäen seurakunta Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa:

FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. 18.2. Viittomakielelle tulkattu messu. Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18 kirkossa. 14.2. tuhkakeskiviikon ehtoollishetki. Voit saada otsaasi tuhkalla piirretyn ristin.

TAPAHTUMIA Soppaa ja juttuseuraa Malminkartanon kappelilla maanantaisin klo 12–13.30. Keittolounas. Vapaaehtoinen maksu seurakunnan diakoniatyölle. Miesten piiri tiistaisin klo 13–15 Malminkartanon kappelilla. Hartautta hurskastelematta, kahvia ja känttyä, keskustelua maailmanmenosta. Vetäjinä TM Aku Kähärä ja pääsuntio Juha Lepistö. Lauletaan yhdessä to 8.2. ja 22.2. klo 10.15–11.30 kirkossa. Avoin yhteislaulutilaisuus parillisten

viikkojen torstaisin kanttori Anne Myllylän kanssa. Klanun Mummola la 10.2. klo 10–13. Lapsille ja aikuisille leikkiä, askartelua ja lukemista yhdessä vapaaehtoisten mummojen kanssa Klanulla. Avoimet ovet. Ilmoittautumista ei tarvita. Tarjolla on välipalaa. Eläkeläisten päivähetki ke 14.2. klo 12.30–14 Klanulla. Keittolounas. Lyhyt hartaus ja vapaata seurustelua. Vapaaehtoinen maksu seurakunnan diakoniatyölle. Sarastus-yhtyeen konsertti la 17.2. klo 16 kirkossa. Kristiina Olanto, laulu, Harri Taittonen, piano, Jorma Tapio, saksofonit, bassoklarinetti, huilut ja perkussiot. Ainutlaatuinen musiikillinen elämysmatka. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Työtupa ti 20.2. klo 15–18 Klanulla. Avoin käsityö- ja askarteluhuone. Yhteisvastuukeräys auttaa yksinäisiä, syrjäytyneitä tai kriisin kohdanneita nuoria Suomessa ja maailmalla. Kannelmäen seurakunnan keräykseen voit lahjoittaa

verkkolahjoitussivulla yhteisvastuu.fi/kannelmaki, MobilePay 47535 tai Yhteisvastuun pankkitilille: Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75, OP FI14 5000 0120 2362 28. Viitenumero 308171. Keräyslupa RA/2020/639/Kirkkopalvelut.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna to klo 9–13. Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Munkkivuoren kirkko: Messut klo 11. Su 18.2. Kuusisalo, Valtonen. 25.2. Frilander, Meriranta. 3.3. Hartikainen, Meriranta.

SIRPA PÄIVINEN

Laskiaissunnuntain messu su 11.2. klo 10. Kreivi-Palosaari, Helo, Marte. Striimataan. Tuhkamessu ke 14.2. klo 18. Muroma-Nikunen, lauluyhtye Schola Sancti Henrici. Tuhkamessu aloittaa paastonajan. Saat halutessasi otsaasi tuhkaristin katumuksen merkiksi. Messu su 18.2. klo 10. Silin, KreiviPalosaari, Marte. Striimataan. Iltamessu ke 21.2. klo 18. Iltatee. Kompletorio pe klo 19. Striimataan. Hiljainen rukous klo 18.30 alkaen. Laudes ke klo 7.30. Striimataan. Ad sextam to klo 12.

Krito-ryhmä 4.3.–6.5. klo 18–20. Vertaisryhmä, jossa voi kertoa omasta elämästään, sen kipukohdista, kuunnella toisia ja rukoilla. ilm. 11.2. menn. miika.kolari@evl.fi. Ovet-valokuvanäyttely 15.1.– 29.2., Raimo Ketolainen. Ovella on vahva symbolinen merkitys. Sulkemalla oven jätämme taaksemme menneisyyden, ja toisaalta avatessamme uuden oven emme vielä tiedä, millainen näkymä eteemme aukeaa.

Menokasvo

Lähde laulamaan Matteus-passiota Lauttasaaren kirkkoon Lauttasaaren kirkossa järjestetään J.S. Bachin Matteus-passion merkeissä Sing Along -tilaisuus. Mitä siellä tapahtuu, Suomen Laulu -kuoron jäsen Lauri Kyrönseppä? – Suomen Laulu esittää tilaisuudessa Matteus-passion kuoro-osat Lauttasaaren seurakunnan kanttorin Hiski Walleniuksen johdolla. Lisäksi mukana on muutama soolo-osuus. Kuoro-osuuksiin voi osallistua myös yleisö. Lauluhalukkaiden toivotaan ottavan mukaan omat nuotit, mutta paikan päälle pyritään järjestämään myös lainanuotteja. Voiko kuka tahansa osallistua Sing Alongiin? – Laulajalta ei vaadita aiempaa kokemusta, mutta teoksen tunteminen ja nuotinlukutaito ovat avuksi. Kuoro on jaettu ykkös- ja kakkoskuoroon, jotka laulavat yhdessä. Välillä esimerkiksi ylipapit ja opetuslapset käyvät vuoropuhelua keskenään. Kokeneet laulajat tukevat laulullaan niitä, joille teoksen kuorostemmat eivät ole tuttuja.

Lauri Kyrönseppä osallistuu tuoreena kuorolaisena ensimmäistä kertaa Matteuspassion Sing Along -tilaisuuteen.

Mitä odotat tilaisuudelta? – Olen itse ensikertalainen, koska aloitin Suomen Laulussa marraskuussa. On kiinnostavaa nähdä, miten Bachin teosta käydään läpi Sing Alongissa. Teos on minulle tuttu Cantores Minores -poikakuoron ajoilta, ja siinä riittää kyllä laulajalle haastetta. Tämä on samalla kiva startti kuoron harjoituskaudelle, sillä esitämme Matteus-passion kiirastorstaina Johanneksenkirkossa.

– Sing Alongiin kannattaa lähteä kokeilemaan, miltä tuntuu laulaa tällaista suurteosta. Laulaminen yhdessä on aina elämys. MARJO KYTÖHARJU Matteus-passion Sing Along su 11.2. klo 14 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Tilaisuus on maksuton.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.2.

Mukana seurakunnan kuoro. Munkkiniemen kirkko: Messut klo 11. Su 11.2. Kaksikielinen messu yhdessä Petrus församlingin kanssa. Vähäkangas, Meriranta. Invakulj. tied. Heli Erkkilä p. 09 2340 5158. Tuhkakeskiviikon iltamessu ke 14.2. klo 18. Hartikainen, Meriranta. Arkki-messu ti 27.2. klo 18. Uudenlainen jumalanpalvelusyhteisö erityisesti heille, jotka kokevat olevansa ulkopuolisia kirkossa. Arkki rakentaa yhteyttä ja yhteisöä, joka murtaa raja-aitoja, sulkee sisäänsä koko luomakunnan ja etsii kokonaisvaltaista, kestävää ja uudistavaa tapaa elää kristittynä. Mukana Päivi Vähäkangas, Kai Sadinmaa, Anni Tsokkinen ja Heikki Nenonen. Levollisuuden messu la 2.3. klo 18. Frilander, Meriranta. Munkin sunnuntain talvipäivä Laskiaisena 11.2. klo 11–14 Munkkiniemen kirkon pihalla. Myynnissä hernekeittoa, laskiaispullia, kahvia, teetä ja kaakaobaari. Tuotot Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Otathan oman liukurin tai pulkan mukaan. Eläkeläisten kahvihetki to 15.2. klo 13. Afganistanin lumet – Esa ja Leila Peltosen muistoja ja kuvia kansainvälisen Punaisen Ristin vuosilta 1972 ja 1973. Höyhenen hetki ke 28.2. klo 18 Munkkivuoren kirkko. Ilta tulilla to 29.2 klo 18–20 Munkkivuoren kirkon pihalla. Omat paistettavat mukaan. Talvilomaviikolla tapahtuu ma ja ti 1–6-luokkalaisille, askartelua ja pyjamabileitä. Katso Facebookista tarkemmin “munkkiniemen seurakunta lapset ja perheet”.

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu ja lapsille musiikkipyhäkoulu su 11.2. klo 10. Palvelemassa seurakuntaneuvosto. Tuhkamessu ke 14.2. klo 18. Vuori, Nuorkivi, Pitkänen. Saat otsaasi tuhkaristin katumuksen ja paaston merkiksi. Messu su 18.2. klo 10. Nuorkivi, Vuori, Ahola.

TAPAHTUMIA Kunnon kaveri – 45 minuutin jumppa yli 65-vuotiaille maanan-

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 10 Tuomiokirkossa (myös Youtube), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu (ja pyhäkoulu) Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. su ja juhlapyhinä, klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa. Vanhan kaavan messu su 18.2. klo 12 Agricolan kirkossa. Agricolamessu ke klo 18 Agricolan kirkossa. Päivämessu to klo 12 Tuomiokirkossa. Tuomasyhteisön viikkomessu to klo 17.30 Agricolan kirkossa. Iltamessu la klo 18 Tuomiokirkossa.

PIXABAY

TAPAHTUMIA

taisin klo 13.30 kirkolla. Raamattupiiri ma 12.2. klo 18.30 kirkolla. Aiheena seuraavan sunnuntain tekstit. Päivärukous tiistaisin ja torstaisin klo 12 kirkossa. Huomioimme ajankohtaisia ja henkilökohtaisia rukousaiheita. Valonpilkahduksia – nuorten aikuisten olohuone ti 13.2. klo 18 kirkolla. Rentomielinen ilta, jossa tutustutaan ja ruokaillaan yhdessä. Päättyy hartauteen. Rukouspiiri keskiviikkoisin klo 13 kirkolla. Rukoilemme yhteisten ja omien asioiden puolesta. Lähetyspiiri ke 14.2. klo 14 kirkolla. Vierailijana Liliann Keskinen. Aamukellari to 15.2. klo 9–11 kirkolla. Maksutonta aamupuuroa ja rentoa yhdessäoloa. Laula kanssamme -yhteislaulutilaisuus to 22.2. klo 14 kirkolla. Laulamme tunnettuja ikivihreitä sävelmiä. Toivoa naisille -rukouspiiri ke 6.3., 3.4. ja 8.5. klo 18.30 kirkolla. Rukoilemme maailman naisten puolesta. Diakonian tapaamiset ja ruokaapu ajanvarauksella. Soita ja jätä viesti vastaajaan, niin otamme yhteyttä. Pia Saarela p. 050 471 2816, Hele-Elina Saari p. 040 861 7333.

Onko Raamattua muokattu? Raamattua on pidetty muuttumattomana Jumalan sanana. Sen kertomukset pulpahtavat pintaan täysin maallisissakin yhteyksissä. Onko Raamattu muovautunut kirjurien käsissä tai uusille kielille käännettäessä? Teologian tohtori ja tietokirjailija Ville Mäkipelto puhuu. Tervetuloa avartavaan Vuosaaren seurakunnan keskusteluiltaan ma 19.2. klo 17.30 kauppakeskus Columbuksen Katukappeliin, Vuotie 45.

Keskusta Tuomiokirkko seurakunta Virasto: Bulevardi 16 B ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–12, to–pe klo 9–12 p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–14 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, to–la klo 12–16 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Annankulma, Annankatu 14D Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha Katajanokan seurakuntakoti, Kauppiaankatu 8–10 B Meritullin kerhohuone, Meritullintori 3 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Hiljaisuuden jooga pe 16.2. klo 17. Raamattupiiri pe 16.2. klo 18. Katajanokan seurakuntakodilla: Perhekahvila pe klo 10. Meritullissa: Seniorinaisten jumppa ma klo 10 ja klo 11. Perhekerhon liikuntakerho ti klo 9.30. Perhekerho to 8.2. ja 15.2. klo 15. Mikael Agricolan kirkolla: Diakoniaruokailu ti klo 12 kryptassa. Ateria 1 e. Tribe ti klo 16.30. SenioriFoorum ke 14.2. klo 13. Anna mulle toivo huomiseen! Emer. piispa Eero Huovinen. Ke 21.2. klo 13 Riittääkö meille ruokaa, MTK:n toim. joht. Juha Marttila. After school ke klo 15.

TAPAHTUMIA Annankulmassa: Diakonian ajanvaraus alueesi diakoniatyöntekijältä puhelimitse, sähköpostilla tai netin yht.ottolomakkeella. Lisäksi ajan voi varata ke klo 12–12.30 puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annankatu 14 D ja Länsisatamankatu 26 (HTkappeli). Yht.tiedot virastosta/ netistä. Annankulman olohuone ke klo 11, to klo 11, pe klo 9. Bulevardin pihasalilla: Naisten raamattupiiri ma klo 14. Miesten raamattupiiri ma klo 18. Avoin raamattupiiri to klo 16.30. Hyvän toivon kappelilla: Perhekerho ma 12.2. ja ti 13.2. klo 9.30. MLL:n iltaperhekerho ma klo 17. Yhteisöruokailu ma klo 17. Vauvaperhekerho ti 13.2. klo 13. Kappelikahvila ti klo 14. MLL:n perhekerho ke klo 9.30. Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki to klo 9.30. Koululaisten olkkari to 8.2. ja 15.2. klo 14. Musaryhmä to klo 18. Luomakuntakerho pe klo 15.30.

Perhekerho pe klo 9.30. Nuorten aikuisten ilta la 17.2. klo 18. Suomenlinnan kirkolla: MLL:n muskari ma 12.2. klo 15.30 kryptassa. Koululaisten olkkari ti 13.2. klo 14. Rukouksen ja ylistyksen ilta ke 14.2. klo 18 kryptassa. Avoimet torstaikahvit to klo 14–15.30 kryptassa. Gospel & Prayer – rukousta ja gospelia su 11.2. klo 14. Tuomiokirkolla: Aamurukouspiiri ma klo 7.30 tapulin alakerrassa. Päivärukous ma ja pe klo 12. Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki ma klo 18 kappelissa. Rukoushetki rauhan puolesta ti klo 12. Senioreiden tuolijumppa ke klo 9.30 kryptassa. Päiväkonsertti ke klo 12. Kristillinen meditaatio ke klo 18 kappelissa. Tuhkakeskiviikon iltamessu ke 14.2. klo 18 kryptassa. Pyhää tanssia to 15.2. ja 22.2. klo 18 kryptassa. Uusien työntekijöiden tehtävään

siunaaminen su 11.2. klo 10 Tuomiokirkossa. Vanhalla kirkolla: Päiväkonsertti ti 6.2. klo 12. Kuorokerho Vanhan kirkon Varpuset ke 14.2. klo 15. Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18. Pappi tavattavissa to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Löydät ajankohtaiset tiedot seurakunnan toiminnasta ja tapahtumista helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2. Avoinna ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: kallionseurakunta.fi Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2

JUMALANPALVELUKSET Kallion kirkossa: Yksinkertainen messu maanantaisin klo 18. 12.2.,19.2. Partti. Matkalaisen messu tiistaisin klo 18. 13.2., 20.2. Helanne. Meditatiivinen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 21.2. Kotakorpi, Klemmt, Anima Mea, joht. Vuori. Tuhkakeskiviikon messu ke 14.2. klo 18. Lindfors, Kotakorpi, Oksanen, Klemmt. Rauhan messu torstaisin klo 18. 8.2. Roininen, Niskala, 22.2. UusiRauva, Niskala. Paastonajan työväen kirkkoilta – Autuaita ovat rauhantekijät to 15.2. klo 18. Puhujana SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sekä rovasti Raija Korhonen. Iltamessu perjantaisin klo 18. 9.2., 16.2. Hynninen. Messu su 11.2. klo 10. Viljamaa, Lindfors, Oksanen, Niskala. Pyhis kappelisalissa klo 10–10.40. Raamatunkertomuksia, laulua ja askartelua. Messu su 18.2. klo 10. Roininen, Kotakorpi, Pyylampi, Klemmt, Vokaaliyhtye Incanto, joht. Jokitalo. Alppilan kirkossa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 11.2. Viljamaa, Oksanen, 18.2. Roininen, Pyylampi.

TAPAHTUMIA Hiihtoloman toimintapäivät talolla 19.–23.2. maanantaista torstaihin klo 9–16 Talolla, Toinen linja 8. Perjantai 23.2. on retkipäivä. Voit ilmoittautua mukaan joko yhdeksi tai useammaksi päiväksi. Päivän aikana valmistamme yhdessä sekä lounaan että välipalan. Hinnat: ma, ti, ke, to 15 e/päivä, pe 25 e. Ilmoittaudu 8.1.–11.2. kallionKIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2024 7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.2.

seurakunta.fi. Futsal 1.–3.-luokkalaisille lauantaisin klo 13–15 Alppilan kirkon liikuntasalissa. Ota mukaan juomapullo ja rennot pelailuvaatteet. Ohj. Jussi-Pekka Heinonen, p. 045 694 4935. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 8.2. Toimittaja ja kirjailija Ulla-Maija Paavilainen – Päivät, jotka sain. Raisa Rauhamaa haastattelee.15.2. Kiveen hakatut – Päivi Istalan haastateltavina toimittajat Arto Teronen ja Jouko Vuolle. 22.2. Kalliosta kaikkeen maailmaan, professori emerita Eila Helander Sirkku Nyströmin haastateltavana. Liikuntakerho 7–12-vuotiaille keskiviikkoisin klo 16–17 Alppilan kirkon liikuntasalissa. Ohjaajina Ilona ja Oskari. Pue päälle rennot vaatteet, ota juomapullo mukaan ja tule kirkolle! Seniorien sähly maanantaisin 12.2. ja 19.2. klo 9–10.30 Alppilan kirkon liikuntasalissa. Tule mukaan pelaamaan! Wine & talk afterwork ti 13.2. klo 17–19 HOB:issa, Capellan Puistotie 2. Keskustelua alustamassa Kalastaman alueen uusi työntekijä Saimi Kautonen. Vierailevat alustajat, kiinnostavia aiheita ja rentoa keskustelua elämästä! Sukkapiiri maanantaisin klo 16–18, Siltasaarenkatu 28. Neulotaan villasukkia aikuisille ja kastesukkia seurakunnassa syntyville lapsille lahjaksi. Aikuisten sukat diakonia lahjoittaa tarvitseville. Tied. Maarit p. 050 308 8137.

Lauttasaaren seurakunta Seurakunnan infopiste: Myllykallionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta. Avoinna ma–pe klo 10–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b, avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan

JUMALANPALVELUKSET Laskiaissunnuntain messu 11.2. klo 11. Akateeminen mieskuoro Psaldo. Messu 18.2. klo 11. Iltakirkko ke klo 18. (Ei Sanan ja rukouksen -iltoina). Sanan ja rukouksen -ilta ke 14.2. klo 18–20. Puhumassa Lea Kujanpää. Tilaisuuden päätteeksi tuhkakeskiviikon ehtoollishetki ja mahdollisuus ottaa tuhkaristi. Pyhäkoulu su klo 11 messun yhteydessä.

parillisten viikkojen to klo 17–17.50 seurakuntasalissa. Seur. 8.2. ja 22.2. Barcarola-kuoron harjoitukset torstaisin klo 18 seurakuntasalissa. Raamattupiiri parillisten viikkojen to klo 18–19.30 Vattuniemi-tilassa, D-rappu. Seur. 8.2. ja 22.2. Rukousaamiainen pe 9.2. klo 8–10 Kryptassa. Wine & Worship pe 9.2. klo 17.30– 19.30. Kansainvälinen ilta Kirkkokahvilassa. Musiikkia. Matteus-passio sing along su 11.2. klo 14–16. Huom! vaihtunut kellonaika. Tervetuloa laulamaan Bachia. Mukana Suomen Laulu -kuoro. Töppösryhmä ti 13.2. klo 11–12.30 B-aulassa. Leskien ryhmä 14.2. klo 15.30

JUMALANPALVELUKSET Messu 11.2. klo 10. Koivisto, Flinck, Kanala, Kiiski. Vauvakirkko. Puolen tunnin messu 14.2. klo 18. Koivisto, Pellikka. Tuhkakeskiviikko. Messu 18.2. klo 10. Kanala, Flinck, Pellikka. Puolen tunnin messu 21.2. klo 18. Flinck, Pellikka.

TAPAHTUMAT Ystävyydenkahvila ti klo 14–15. Lempeä liikunta ti klo 13.30–14.15. Maksuton. Seniorirentoutuminen ja -venyt-

Lasten ja nuorten hyvinvointi puhuttaa kirjastossa Lasten elinympäristön turvallisuus niin koulussa kuin vapaaajalla mietityttää. Siitä keskustelevat komisario Katja Nissinen, Helsingin poliisilaitokselta, johtava kuraattori Anniina Enovaara ja Malmin kirjaston johtaja Kalle Riiheläinen. Haastattelijana pastori Kirsi Ojansuu-Kaunisto. Tilaisuuden järjestävät Malmin seurakunta ja kirjasto yhdessä. Tapahtuma kirjastossa ke 14.2. klo 18–19.30, Ala-Malmintori 1.

Kirkkokahvilassa. Uusi vertaisryhmä. Tervetuloa ideoimaan. Avoin sururyhmä 14.2. klo 17.30– 19, B-rappu, 2. krs. Läheisensä menettäneille. Torstaipiiri 15.2. klo 13 seurakuntasalissa. Reima Niemelä tutustuttaa meidät Raamattuun. Pastorin laulunurkka pe 16.2. klo 9–11. Pastori-Markus perhekerhossa, D-rappu. Käsityöpiiri ma 19.2. klo 13–14.30 B-aulassa. Kuluttajaliiton luento ma 26.2. klo 13–14 kirkkosalissa. Miten varautua ja välttää huijausviestejä? Bach Collegium Helsinki: Kantaatteja paastonaikaan 1.3. klo 18. Harvoin kuultua helmiä Bachilta. Maksuton konsertti. Rukousyö kirkossa pe 1.3. klo 21–03. Hiljaisuuden joogaa su 3.3. klo 14–15.30 liikuntasalissa. Alpha 2 -kurssi 26.3. alk. Tied. markus.ek@evl.fi. Seniorijumppa keskiviikkoisin klo 12–12.45 liikuntasalissa.

TAPAHTUMIA

Paavalin seurakunta

Rukouspiiri tiistaisin klo 18 Vattuniemi-tilassa, D-rappu. Kuoro kaikille -harjoitukset

Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400,

8 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2024

paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5

tely ti klo 15–15.45. Maksuton. Kehonhuolto ke klo 15.30–16.15. Oma alusta mukaan. Maksuton. Muistijumppa ja -ravinto 7.3. klo 11–12.30. Muistin ja aivojen vireydeksi helppoja harjoituksia. Maksimissaan 10 osallistujaa. Ilm. 29.2. asti birgitta.huhtaluhta@evl.fi, p. 050 380 4198. Maksuton. Ohj. Taina Virtanen. Taidenäyttelyn avajaiset 14.2. klo 17–18 kirkon aulassa. Taide- ja ikonikurssin syksyn töiden näyttely 18.3. asti. Elinvoimainen tanssi ke 7.2.–17.4. joka toinen keskiviikko, parilliset viikot sekä 15.5. ja 29.5. klo 18–19. Ohj. Kirsi Voutilainen. Ei ilm. Maksuton. Luova maalaus to 15.2.–7.3. klo 18–20. Ryhmään mahtuu maksimissaan 10 hlöä. Ohj. Elina Jaakkola. Ilm.12.2. asti nina.liikala@evl.fi, p. 050 322 8613. Maksuton. Gospel-lattarit-tanssitunnit to 15.2.–2.5. klo 17–18. Ei ilm. Maksuton. Sisä- tai tanssikengillä tai ilman kenkiä. Tanssitaan mm. salsaa, bachataa, sambaa, jiveä, merengueta. Erikseen mainitut kolme Gospel-lattarit-afrokertaa 15.2., 21.3., 2.5. Ohj. Jenni Mboup ja Mia Blomstedt. Meditatiivinen tanssi ma klo 17.15–18.15. Toinen jakso: helmikuu 5.,12.,19. ja 26. Kolmas jakso: maa-

liskuu 4., 11.,18. ja 25. Neljäs jakso: huhtikuu 8., 15., 22. ja 29. Viides jakso: toukokuu 6.,13., 20. ja 27. Kuukausimaksu 20 e (neljä kertaa), tutustumiskerta 6 e. Ilm. ja tied. saraaho@gmail.com tai p. 050 490 6014. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846. Perhekahvila to klo 9–11 kirkolla. Vallilan perheaamu pe klo 10–11 Perhetalo Sahramissa. Kalasataman perheaamu ma klo 9.30–11, Kalasatamankatu 20. Muskariryhmissä vapaita paikkoja! Ilm. tapahtuu nettisivujen kautta. Pyhää ja peuhua -lasten kerho ke klo 17.30–18.30 alkaen 28.2. 3-vuotiaista ylöspäin. Ilm. tuija.heinonen@evl.fi. Sylivauvat-ryhmä ti klo 9.30–11. Uusi ryhmä aloittaa 18.3. Ilm. tuija. heinonen@evl.fi.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15. Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15. Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 13–17 p. 09 2340 6300, toolo. srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko: Big Band -messu su 11.2. klo 10. Tapiola Big Band, joht. Esko Heikkinen, ja Gospel Helsinki, joht. Nina Pakkanen. Kirkkokahvilla kanttori Nina Pakkasen läksiäiset. Messu su 18.2. klo 10. Veikkolan Viihdelaulajat, joht. Jyrki Niskanen. Töölön kirkko: Ehtoollishetki ke klo 18. Tuhkakeskiviikkona 14.2. saa halutessaan tuhkaristin otsaan. Messu su 11.2. klo 12. Messu su 18.2. klo 12. Meilahden kirkko: Messu su 11.2. klo 12. Messu su 18.2. klo 12. Fokus: Arki-illan ehtoollinen to klo 18. Lyhyt kirkkohetki sanan ja ehtoollisen äärellä.

TAPAHTUMIA Ilmoittaudu Yhteisvastuukampanjan lipaskerääjäksi! Lisätiedot

Mari Munne-Kärkelä p. 050 465 7793. Temppeliaukion kirkko päivittäin avoinna vierailijoille. Tarjoamme opastuksia ja musiikkielämyksiä läpi talven. Tarkemmat vierailu- ja tapahtumatiedot temppeliaukionkirkko.fi. Diakonia arkisin p. 09 2340 6318. Diakonian viikkotoiminta seurakuntatoolo.fi/apua-ja-tukea/diakonian-viikkotoiminta. Vauvakerho alle 1,5-vuotiaille lapsille vanhempineen tai hoitajineen Fokuksessa ti 8.1.–17.5. klo 13.30–15 ja Kerhiksellä ke 10.1.‒6.3. klo 13‒14.30. Ei vko 8. Avoimet perhekerhot 8.1.‒17.5., ei vko 8. Ma Fokuksessa klo 9.30‒ 11.30, muskarihetket klo 9.30 ja 10. Ti Temppeliaukion kirkon takkahuoneessa klo 10.30‒12. Ti Fokuksessa klo 17‒18.30. Pe Kerhiksellä klo 10‒11.30. Pe Ruskeasuon Rastilla klo 10‒11.30. Temppeliaukion kirkko: Vauvahautomo – odottavien äitien ryhmä ti klo 16‒17.30. Voit liittyä mukaan koko kauden ajan 9.1.‒14.5., ei vko 8. Tied. ja ilm. reija.lind@evl.fi, p. 050 387 7146. Töölön kirkko: Café Töölö ke klo 14–15.30. Yhteislaulua 14.2. Avoin rukoushetki ke klo 17–18. Rukoilemme omien ja yhteisten asioiden puolesta ja jos haluat, puolestasi rukoillaan. Meilahden kirkko: Esikoisvauvakerho tarjoaa kokemusten jakamista, vertaistukea, kahvittelua, loruttelua ja laulamista. Maksuton kerho kokoontuu Tuomaankirkolla to 14.3.‒16.5. klo 14–15.30. Ilm. sirpa.huhtamaki@ evl.fi. Naisten Forum ti 20.2. klo 15–17. Asiaa pakolaisasioista, vieraana Anni Holappa, Suomen Pakolaisapu ry. Hiljaisuuden jooga vanhemmille ja vauvoille, jotka eivät vielä konttaa, Tuomaankirkolla 10.1.‒16.5. ke klo 12.30‒13.30 ja to klo 10‒11. Ei vko 8. Hiljaisuuden jooga vanhemmille ja alle 2-vuotiaille taaperoille Tuomaankirkolla 10.1.‒16.5. ke klo 14.30‒15.30 ja to klo 12.30‒13.30. Ei vko 8. Tied. ja ilm. molempiin joogiin reija.lind@evl.fi, p. 050 387 7146. Ruskeasuon Rasti: Äiti Teresa -piiri ma klo 13–15. Tuolijumppa ke klo 12.30–13. Kohtaamisen kahvila ja Äijäkuppila ke klo 13–15. Fokus: Viisautta ja mielenrauhaa Raamatusta. Luento- ja keskustelusarja uskosta ja elämän kipukohdista. Luennot ke klo 18, luennoitsijana teologian tohtori Kari Kuula. Ke 14.2. Täytyykö aina antaa anteeksi? Ke 21.2. Sisaruuskateus ja Joosefin tarina. Depressiokoulu ke 20.3.–5.6. klo

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.2.

Hermannin Diakoniatalon Varustamo Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Pullakirkko ja kahvit su klo 10. Hartaus ma, ti, to ja pe klo 9.15. Cafe Hermanni ark. klo 9.30–13, paitsi ke 11–18. Lounas ma, ke, pe klo 11–13. 2 e/annos. Apua ja tukea ilman ajanvarausta ma, ti, to ja pe klo 9.30–11. Keskiviikkoisin papin päivystys 11–12.30. Raamattupiiri ke klo 15–16. PK-klubilla ke klo 18: 28.2. Open Mic ilta Ninskin ja Aminan vetämänä. 6.3. Antti ja Kimmo Jazz duo.

Herttoniemen seurakunta Virasto: Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirenin tie 6 Myllypuron kirkko, Neulapadontie 12, käynti Myllynsiipi 10 Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi facebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk

JUMALANPALVELUKSET Messu su Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. Myllypuron kirkossa riparipyhä su 11.2. ja lähetyspyhä su 18.2. Verkostomessu ja pyhäkoulu Roihuvuoren kirkossa su 11.2. ja su 18.2. klo 16. Yhteisöllinen ja moderni messu. Etkoilla 15.30 kahvia, teetä ja kuulumisia, messun jälkeen keittoruokailu. Messun aikana lapsille pyhäkoulut. Tuhkakeskiviikon messu Kulosaa-

TAPAHTUMIA Yhteislaulua Variksenpojat-yhtyeen säestyksellä Myllypuron kirkossa la 10.2. klo 18. Laskiainen Kulosaaren kirkolla su 11.2. klo 10–13. Messu klo 10, sen jälkeen laskiaisrieha. Askartelua, laululeikkejä ja sään salliessa pihapuuhaa. Hernekeittoa soppatykistä. Virren voimaa – yhteislaulua Myllypuron kirkossa su 18.2. klo 13.30. Iltaruoka Myllypuron kirkolla to 8.2. ja 15.2. klo 16. Pieni alkuhartaus 15.45. Aikuiset 3 e, lapset 1 e. Huom! Ei ruokailua talvilomaviikolla 22.2. Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344. Myllypuron elintarvikejakelu ti ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja: Sinikka Backman, p. 050 596 8946. Yhteisvastuukeräys 2024 on alkanut. Haluatko auttaa nuoria, jotka kokevat syvää yksinäisyyttä tai ovat vaarassa syrjäytyä, menettää elämänhallintansa tai mahdollisuutensa hyvään elämään? Osallistumalla autat nuoria sekä kotikulmilla että maailmalla. Lisätietoa keräyksestä nettisivuillamme.

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800 tai helsinginmikael.srk@evl.fi. Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot) Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5, p. 09 2340 6422 (suntiot) Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Messu Vartiokylän kirkossa joka sunnuntai klo 10. 11.2. Isoset mukana avustamassa. Messu Mikaelinkirkossa joka sunnuntai klo 12. Östersundomin kirkon iltamessut keskiviikkoisin klo 18.30.14.2. tuhkakeskiviikon messu. Kappelimessu Puotilan kappelissa torstaisin klo 18. Hiljainen iltamessu, laulamme meditatiivisia Taizélauluja. Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa perjantaisin klo 12.

Tuhkakeskiviikon messu Mikaelinkirkossa 14.2. klo 18.30. Messussa piirretään tuhkaristi otsaan merkiksi katumuksesta ja paastosta. Kahvi- ja teetarjoilu ennen messua klo 18. Ehtoolliskirkko Kontulan seniorikeskuksessa pe 23.2. klo 13.30, os. Kontukuja 5. Tilaisuus on kaikille avoin. Tarkemmat tiedot messuista ja toimittajista luettavissa verkkosivuiltamme.

Seurakuntatoimisto vain puhelimitse tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10– 13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

TAPAHTUMIA Mikaelinkirkolla: Herännäisseurat su 18.2. klo 18. Mukana Jaakko Simojoki, Jukka Pakarinen ja Martti Häkkänen. Perhekerho maanantaisin klo 9.30–11.30. Käsityökerho maanantaisin klo 9.30. Maanantaikahvit maanantaisin klo 13. Rukouspiiri tiistaisin klo 10. Tunti Raamatun äärellä tiistaisin klo 18. Kaikille ikäkausille sopivaa pohdiskelua ja toimintaa Raamatun äärellä. Mikaelin reippailijat – naisten liikuntaryhmä keskiviikkoisin klo 10. Sään salliessa sauvakävelyä. Tarinatupa-kirjoittajapiiri joka toinen keskiviikko klo 16. Perheolkkari torstaisin klo 9.30–11. Tuolijumppa torstaisin klo 10.15. Raamatturyhmä torstaisin klo 18. Vartiokylän kirkolla: Neuleklubi maanantaisin klo 11.30. Iltaperhekerho maanantaisin klo 17–18.30. Laulut soikoon! -ryhmä avoin, yhteislauluun keskittyvä ryhmä, joka kokoontuu keskiviikkoisin klo 13–14. Vauvaperhekerho torstaisin klo 9.30–11.30. Perhekerho perjantaisin klo 9.30– 11.30. Puotilan kappelilla: Rukouspiiri maanantaisin klo 9. Puotilan kappelin olohuone tiistaisin klo 13 kahvit, klo 14 alkaa ohjelma. Ti 13.2. Viro tänään. Tuglas-seuran toiminnanjohtaja Jaana Vasama. Ti 20.2. Vertauskuvien ja symbolien kanssa arjessa ja juhlassa. TT, pappi Martti Häkkänen. Paastonajan hiljaisuuden retriitti kulttuurikeskus Sofiassa Vuosaaressa 1.–3.3. Ohjaajina Anne Granström ja Eva-Lisa Lindström. Hinta Hgin Mikaelin srk:n jäseniltä 160 e, muilta 220 e. Ilm. 14.2. mennessä sähköisesti verkkosivujemme kautta. Digiopastusta Matteuksenkirkolla Itäkeskuksessa tiistaisin klo 12–14. Kohti valoa – paastonajan Hiljaisuuden jooga Vartiokylän kirkolla neljänä sunnuntaina 3.–24.3. klo 17.30–19. Osallistumismaksu 20 e ohjataan Yhteisvastuukeräykseen. Lisätied. ja ilm. verkkosivuillamme. Ajanvaraus diakonityöntekijälle

p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo 12–14. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30. Pyhäpäivinä ei päivystystä.

Roihuvuoren seurakunta

Euron päivä ja Talvirieha

JUMALANPALVELUKSET

Koko perheen talvitapahtuma la 10.2. klo 10–14 Laajasalon kirkolla. Myyjäiset, arpajaiset, pelailua, loimulohta, makkaraa ja hernekeittoa pikkurahalla. Talvirieha lapsiperheille to 22.2. klo 10–14 Maunulan kirkolla. Muskarivartteja, kasvomaalausta, hernekeittokahvila. Tuotot Yhteisvastuukeräykseen. JUKKA-PEKKA FLANDER

ItäHelsinki

ren kirkossa sekä Myllypuron kirkossa ke 14.2. klo 18, mukana kirkkokuoro. Paastonajan aluksi voit saada otsaasi tuhkasta ja öljystä tehdyn ristinmerkin katumuksen merkiksi. Tulisitko joskus avustamaan messuun? Tarjolla monenlaisia tehtäviä. Ota yhteys maija-leena. linna@kolumbus.fi, p. 040 584 5570.

GETTY IMAGES

14–16. Kurssilla opiskellaan masennuksen ennaltaehkäisy- ja hoitotaitoja, lisätään tietoisuutta omista mielialoista sekä rakennetaan omaa työkalupakkia päivittäisten tehtävien äärellä ja vaihdetaan ajatuksia toisten ryhmäläisten kanssa. Ryhmään otetaan kahdeksan henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilm. ja lisätiedot ke 29.2. mennessä heidi.syngelma@evl.fi tai p. 09 2340 4741. Raamattupiiri to klo 16.15–17.45, aiheena Ilmestyskirja. Junnufokus to klo 14‒16 parittomina viikkoina. Avoin kerho koululaisille.

Roihuvuoressa: Messu su 11.2. klo 10. Nurminen, Lyytinen, Tiainen. Verkostomessu su 11.2. klo 16. Eemil Kulju, Nurminen. Musiikissa Verkosto Kollektiivi. Tuhkamessu ke 14.2. klo 18. Ronkainen, Kopponen. Mukana kamarikuoro Cantiamo. Messu su 18.2. klo 10. Kaskinen, Nurminen, Tiainen. Verkostomessu su 18.2. klo 16. Riikka Hartikainen, Ronkainen. Musiikissa Verkosto Kollektiivi. Iltamessu ke 21.2. klo 18. Laajasalossa: Gospelmessu su 11.2. klo 12. Vaulas, Lyytinen, Malve ja Houseband. Laskiaisen messu su 11.2. klo 13 Vartiosaaren Metsäkirkossa. Kaskinen. Sää- ja jäävaraus. Halukkaille yhteinen lähtö Laajasalon kirkolta klo 12.15, kävelyä noin 2 km. Tuhkamessu ke 14.2. klo 18. Salonen, Niva-Vilkko. Mukana Chorus Marinuksen kvartetti. Messu su 18.2. klo 12. Kaskinen, Ronkainen, Niva-Vilkko. Mukana Variksenpojat-kvartetti.

TAPAHTUMIA

Duunareiden kirkkoilta Työväen kirkkoillassa puhujavieraina ovat SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman ja yhteiskunnallisen työn pappina Helsingissä pitkään toiminut rovasti Raija Korhonen. Tilaisuuden juontaa rovasti Veli-Matti Hynninen to 15.2. klo 18–19 Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2.

Alfa-kurssi torstaisin klo 18–20 Roihuvuoren kirkolla. Kurssi alkaa 8.2. mutta mukaan voi vielä tulla. Ilmoittautuminen tinja.halunen@ verkosto.net. Euron päivä la 10.2. klo 10–14 Laajasalon kirkolla. Koko perheen talvinen tapahtuma Yhteisvastuun hyväksi. Makkaraa, lettuja, kahvio, poniratsastusta, alpakoita ja muuta mukavaa. Konsertti su 11.2. klo 17 Laajasalon kirkossa. IHMO:n New York Carnegie Hallin matkaanlähtökonsertti. IHMO:n nuoria muusikoita on kutsuttu esiintymään New Yorkiin. Ennen matkaa he esiintyvät Laajasalon kirkossa. Vapaa pääsy. Konsertti su 18.2. klo 18 Laajasalon kirkossa. Maarit Nurmela, viulu, ja Arja Suorsa-Rannanmäki, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Sanansaattajien hyväksi. Pihakahvila Yhteisvastuun hyväksi to–su 22.–25.2. klo 11–14 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2024 9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.2.

Vuosaaren seurakunta Seurakunnan virasto: Satamasaarentie 7, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–12, ke 15–17, suljettu pe ja arkipyhinä. Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7. Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3. Katukappeli, kauppakeskus Columbus.

JUMALANPALVELUKSET Viikkomessu kirkolla Marielundissa torstaisin klo 12. Laskiaissunnuntain messu kirkossa su 11.2. klo 11. Vanhanen, Paananen. Tuhkakeskiviikon hiljainen iltakirkko Katukappelissa ke 14.2. klo 18. Messu kirkossa su 18.2. klo 11. Joronen, Ahonen. Messun jälkeen medialähetysmyyjäiset.

TAPAHTUMIA Toivon tarinoita, tarinateatteria. Maanantai-illan keskusteluja Katukappelissa ma 12.2. klo 17.30. Diakoni Raija Laajanen ja tarinateatterin tekijöitä. Tule avartavaan keskusteluiltaan! Tarinateatteri on improvisaatioteatteria, jossa katsojan kertomaa nähdään näyttämöllä. Siinä korostuvat spontaanius, vuorovaikutus ja tarinoiden henkilökohtainen merkitys. Ihmisten tarinoiden esittäminen voi auttaa sekä tarinan kertojaa että kuulijoita ymmärtämään paremmin kokemuksiaan. Sensuroitu? Maanantai-illan keskusteluja Katukappelissa ma 19.2. klo 17.30. Teologian tohtori, psykologi ja tietokirjailija Ville

10 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2024

Mäkipelto. Miten Raamattua on historian saatossa muokattu? Raamattua on pidetty muuttumattomana Jumalan sanana. Sen kertomukset pulpahtavat pintaan myös täysin maallisissa yhteyksissä. Onko Raamattu muovautunut kirjurien käsissä tai uusille kielille käännettäessä? Tervetuloa avartavaan keskusteluiltaan! Elämäni virsi. Mikä on sinun elämäsi virsi? Tule toivomaan ja laulamaan Katukappelissa ma 26.2. klo 17.30. Näppärät-piirin myyjäiset kirkolla su 18.2. noin klo 12.15–14. Kodikkai-

Matteuksenkirkon Varustamo Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafe lounas ma–pe klo 11–13, lounas 6/3 e, mukaan 3 e, ystävälounas 10 e. Helppis ma–pe klo 11–13, tukea viranomaisasioiden hoitoon, perjantaisin myös arabiaksi. Digineuvonta ti ja pe klo 11–13, perjantaisin myös arabiaksi. Toimintatorstai to klo 13–14, ohjelmallinen hetki eri teemoilla.

Tuunaa taloutesi! – Oppia kätevästi verkossa Onko rahat loppu, vaikka kuu on vasta puolessa? Shoppailetko shoppailun ilosta vai tarpeeseen? Tuletko sinänsä hyvin toimeen, mutta oman talouden kokonaiskuva on hämärä? Joudutko valitsemaan, hankitko ruokaa, vaatteita vai lääkkeitä? Näitä ja monia muita kysymyksiä käsitellään Tuunaa taloutesi -verkkovalmennuksessa 4.3.–14.4. Maksuttoman kurssin järjestävät Helsingin seurakuntien Varustamot. Henkilökohtainen konsultointi ja viikkotapaamiset etänä sekä palveluohjaus ovat mukana koko valmennuksen ajan. Osallistuminen edellyttää itseohjautuvuutta, sillä tehtävät tehdään itsenäisesti viikkotapaamisten välillä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 19.2. mennessä: anu.kuokkanen@evl.fi, p. 050 345 7565.

ta käsitöitä medialähetyksen hyväksi. Käteismaksu. Kuninkaan ilta kirkolla pe 16.2. klo 18. Esko Väisänen, Fiona Chow & band. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Kutsuttuna Kuninkaan palveluksessa kirkossa pe 23.2. klo 18. Illoissa haastatellaan ihmisiä, jotka ovat rohkeasti lähteneet seuraamaan Jeesuksen kutsua. Avoin arkiretriitti kirkossa torstaisin klo 18. Raamattumietiskelyä, rukoushiljaisuutta, kuuntelevaa jakamista ja hengellistä matkakumppanuutta. Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to 12–13. Jätä soittopyyntö: vuosaari.diakonia@evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuilla. Käyntiajanvaraus Valossa ti 12–13. Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–12, ke 15–17. Suljettu pe ja arkipyhinä. Kappelipäivystys Katukappelissa vapaehtoisvoimin ti 12–16 ja ke 12–14. Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 4400, malmi. srk@evl.fi Osoitteet: Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Malmin kirkko remontissa kevääseen 2025 saakka Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, X

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin

Viikin kirkossa klo 10. Su 11.2. Laskiaissunnuntain perhemessu. Lapsikuoro Pihlajanmarjat. Su 18.2. Kansainvälinen messu. Viikki Four Seasons -kuoro. Messun jälkeen laskiaistapahtuma. Pihlajamäen kirkossa klo 11. Verkostomessu. Puistolan kirkossa klo 12. Su 11.2. Lapsikuoro Laulupuu. Ennen messua laskiaistapahtuma. Tapanilan kirkossa klo 17. Su 11.2. Valon messu. Su 18.2. Talon messu. Tuhkakeskiviikon messu ke 14.2. Viikin kirkossa klo 18.30. Iltaehtoollinen Viikin kirkolla ke 28.2. klo 18.30. Pyhäkoulut Tapanilan kirkolla su 11.2. klo 17. Pikkuisten pyhis Tapulin srk-kodilla su 11.2. ja 18.2. klo 10.

TAPAHTUMIA

PIXABAY

Laajarannassa, Humalniementie 15. Arkiretriitti ke 28.2. ja 13.3. klo 18 Laajasalon kirkolla. Luetaan Raamatun pääsiäisen tekstejä rukoillen ja mietiskellen. Ohjaajana Arja Vaulas. Kehollinen hiljentymisen päivä la 2.3. klo 11–19 Laajasalon kirkolla. Kehollista hiljentymistä, rukousta, mietiskelyä, messu. Hinta 15 e sisältää keittolounaan, välipalan ja iltateen. Ilmoittautuminen nettisivuilta. Taidenäyttelyt kirkoilla. Roihuvuoressa Hilkka Hakkalan Väriä ja iloa, Laajasalossa Mari Mathlinin Kaunis hauras elämä. Kirkkojen kahviot avoinna Laajasalon kirkon Aulakahvio ma–to 10–14, Roihuvuoren kirkon kahvila Huili ti–to 11–14. Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758, tai: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 4400. Rauhanrukous to klo 13 Puistolan kirkolla. Rukoilemme rauhaa Ukrainaan ja Lähi-itään. Kirsi Ojansuu-Kaunisto. Liikuttava lepohetki la 10.2. klo 14.30–15.30 Tapulin srk-kodilla. Pilatesta ja rentoutumista. Max. 20 hlöä. Ohj. Aino Poutanen. Kino St. Pihlis – elokuvia Pihlajamäen kirkolla su 11.2. klo 16–18, 3.3. klo 18–20 ja 10.3. klo 18–20. Tarkemmat tiedot esitettävistä elokuvista nettisivuiltamme. Viikin laskiaisrieha su 11.2. klo 11–14 Latokartanon torilla ja Viikin kirkossa. Koiravaljakkoajelua, pulkkamäki, Puistolan VPK:n auto, traktori ja polkutraktoreita, makkaraa, lettuja, kahvia, mehua. Viikin kirkossa: Perhemessu klo 10, laskiaiskahvit, keppihevostelua, lypsyrasti, askartelupiste, kasvomaalausta, myyjäiset, Talvimuskari klo 12, Urku auki, tule tutustumaan urkuihin klo 12.30–13.30. Tilaisuuden järjestävät: Sampsa, Malmin srk ja Viikin Vesikot. Kivaa kirkonmäellä su 11.2. klo 10–12 Puistolan kirkolla. Koko perheen laskiaistapahtuma. Talvipuuhaa kirkon pihalla, mäenlaskua, kasvomaalausta, hernekeittoa. Talvirieha su 11.2. klo 11–13 Siltamäen liikuntapuistossa. Koko perheen toiminnallinen tapahtuma, hiihtokilpailut, hernekeittoa ym. Järj. Lions Club Siltamäki, mukana Malmin srk. Kamarimusiikkikonsertti Le Goût Français – Ranskalainen maku ma 12.2. klo 19 Puistolan kirkolla. FiBO Players. Hanna Haapamäki, traverso ja nokkahuilu, Anthony Marini, viulu ja viola da gamba, Johanna Randvere, viola da gamba, AnnaMaaria Oramo, cembalo. Hotteterre, Marais, Boismortier, Leclair, Jacquet de la Guerre. Siioninvirsiseurat su 18.2. klo 18–19 Pihlajamäen kirkolla. Yleisötilaisuus Lasten ja nuorten hyvinvointi ja turvallisuus ke 14.2. klo 18–19.30 Malmin kirjastolla,

Ala-Malmin tori 1. Ennalta estävän toiminnon komisario Katja Nissinen ja johtava kuraattori Anniina Enoranta. Yhteiskunnallisen työn pastori Kirsi Ojansuu-Kaunisto haastattelee. Järj. Malmin srk ja Malmin kirjasto. Kuurojen piiri ti 20.2. klo 15 Puistolan kirkolla. Päivi Korhonen ja Anita Olli. Perheviikko Varustamolla 19.– 23.2. klo 10–15. Pomppulinna joka päivä, ti maalaushetkiä klo 10–11 ja nukketeatteriesitys klo 13, ke lauluja leikkihetket klo 10 ja 13, to nukketeatteriesitys klo 10, pe bingo, temppurata lapsille ja askartelua aikuisille klo 11–13. Tied. paivi. ahmaoja@evl.fi, p. 050 577 0650. Karataan vihille – karkauspäivän vihkitapahtuma to 29.2. klo 15–20 Viikin kirkossa. Vihkimiset puolen tunnin välein. Kakkua ja kuohuvaa, ammattivalokuvaaja paikalla. Tied. ja ilm. 20.2. mennessä sari.hakuri@ evl.fi tai p. 050 544 0554. Lisätietoa nettisivuiltamme. Lemmikkinsä menettäneiden sururyhmä to 29.2. alk. klo 18–19.30 Viikin kirkolla. Tied. ja ilm. sofia.tuomenvirta@evl.fi, p. 050 570 4821. Hyvän mielen ryhmä ma 5.2. klo 13.30 Varustamolla. Keskustelua maallisista ja taivaallisista. Ohj. Eila Sainio. Tied. anna.korhonen@evl. fi, p. 09 2340 4524. Selkosuomen keskusteluryhmä ti klo 17–18.30 Viikin kirjastossa. Avoimet perhekahvilat klo 9.30–11 ma Viikin kirkolla, ti Tapanilan kirkolla, ke Puistolan kirkolla ja to Siltamäen srk-kodilla. Vauva- ja taaperotupa Varustamolla ti ja pe klo 13.30–15.30. Yhdessäoloa ja kahvittelua. Pienten biisit Varustamolla – Valkoista ja ihanaa! Lumilaulut 14.2. Tule joko klo 10 tai 10.30 alkavaan ryhmään. Musisointia lapsille vanhempineen. Isien perhekerho ti klo 9.30–11.30 Varustamolla. Leikkiä ja puuhastelua. Iltaruoka ke, ei 21.2. klo 17–18.30 Viikin kirkolla. Hinta 1 e. Leikkihetki perheille. Iltavillit Varustamolla to 15.2. klo 16–18. Puuhaa perheille. Ruoka klo 16–17. Tule kohvile! Ma klo 12 Pihlajamäen kirkolla. Kohtaamispaikka vironkielisille. Ajame juttu, jagame infot ja teeme ühtteist üheskoos. Esmaspäeviti kell 12–13.30 Pihlajamäe kiriku kaminasaalis. Tullaan tutuksi – monikulttuurinen naistenryhmä to, ei 22.2. klo 11–13 perhetalo Unikossa, Unikkotie 8. Pienet lapset voivat olla mukana. Tied. Marianne Hapsal, p. 050 380 3778, ja Raili Lehtinen, p. 050 384 4372. Friendship Café to klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Kohtaamispaikka eri kulttuureista tulleille. Tied. Minna-Sisko Mäki-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.2.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla Seuraa meitä: Facebook, Instagram, Youtube: Oulunkylän seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Su 11.2. muka na messuryhmä. Su 18.2. mukana kuoro CSN. Käpylän kirkossa messu sunnun taisin klo 18. Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12 (ei 22.2.). Tuhkakeskiviikon messu Oulun kylän puukirkossa ke 14.2. klo 18. Vauvakirkko perheen pienimmille Oulunkylän puukirkossa su 18.2. klo 15.

TAPAHTUMIA Talviloma 19.–23.2. viikkotoiminta

pääosin tauolla. Talvirieha lapsiperheille to 22.2. klo 10–14 Maunulan kirkolla. Mus karivartteja, kasvomaalausta, hernekeittokahvila. Tuotto Yhteis vastuukeräykseen. Kouluikäiset: Ilm. keppihevoskurs sille ja kokkikursseille su 11.2. mennessä nettisivuilla. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta tiistaisin ja torstaisin klo 10–11. Soita p. 09 2340 5318 tai tule käy mään Oulunkylän kirkolla. Yhteisöruokailut ovat kohtaamis paikkoja kaiken ikäisille. Vapaaeh toinen maksu. Maanantaipuuro maanantaisin klo 9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla. Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin klo 16–17.30 Käpylän kirkolla. Maunulan kirkon kahvila torstai sin klo 10–14 Maunulan kirkolla. Oulunkylän perhekerho maanan taisin klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla. Koskelan lähetyspiiri parittoman viikon ma klo 12–13.30, Kunnallis kodintie 6C kerhotila (seuraavat 12.2. ja 26.2.). Lankakahvila parittoman viikon ma klo 13–15 Käpylän kirkolla. Miestenpiiri ma 12.2., 11.3., 8.4. ja 6.5. klo 14–16 Oulunkylän kirkolla. Naisten kirjallisuuspiiri ma 12.2, 11.3, 8.4. ja 6.5. klo 18 Käpylän kirkolla. 12.2. Sally Salminen: Katrina. Lukupiiri ma 26.2, 18.3. ja 22.4. klo 18 Oulunkylän kirkolla. 26.2. Mere te Mazzarella: Syksystä syksyyn. Virsikinkerit ti 13.2, 12.3, 9. ja 14.5. klo 14–15 Oulunkylän puukirkossa. Ti 13.2. teemana Kiusausten voitta ja. Hyviä uskonkysymyksiä -raamattuluennot Oulunkylän puukirkos sa, Kari Kuula luennoi. Ti 13.2. klo 18 Paavalin naistyötoverit. Ti 20.2. klo 18 Johdatus. Sarja päättyy. Oulunkylän lähetyspiiri keskiviik koisin klo 13 Oulunkylän kirkolla. Taaperoiden puuhakerho (1–3v.) keskiviikkoisin klo 17.30–19 Käpy län kirkolla. Hiljaisuuden rukoushetki keski viikkoisin klo 18 Käpylän kirkossa (myös talvilomalla). Maunulan muskarit torstaisin Maunulan kirkolla, klo 9.45 taape rot (n. 1–3v.), klo 10.20 vauvat (n. 0–1v.), klo 10.55 kaikenikäiset/ sisarukset. Maunulan iltaperhekerho to 8.2.,15.2., 7.3., 21.3.,11.4.,18.4. ja 2.5. klo 17–19 Maunulan kirkolla. Etsijät-raamattupiiri torstaisin klo 17 Maunulan kirkolla. Rukousryhmä to 8.2., 7.3., 4.4. ja 2.5. klo 18 Oulunkylän kirkolla.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13 ja ke klo 13–16,

GETTY IMAGES

nen, p. 050 369 1004. Venäjänkielinen Olohuone – Гостиная ma klo 18–20 Pihlaja mäen kirkon alakerrassa. Tied. Marianne Hapsal, p. 050 380 3778. Tapulin Olohuone ma klo 11–12.30 Tapulin srkkodilla. Kahvia, voilei piä ja/tai puuro. Kerran kuussa lounas. Ostarin Onni ti klo 9–11 Pihlaja mäen kirkolla. Puuro ja voileipiä. Eläkeläisten iltapäivä ti klo 13–14.30 Tapanilan kirkolla. Ruoka-aika to klo 12 Pihlajamäen kirkolla. Hinta 2 e. Kahvia ja kohtaamista ke, ei 21.2. klo 10–11.30 Jakomäen nuorisota lolla, Jakomäenpolku 6. Voileipiä ja kahvi. Mestan keittolounas ti klo 12–13 Pihlajiston asukastalolla, Tiiris maantie 4. Hinta 2 e. Siltamäen keittolounas to klo 12–13 Siltamäen srkkodilla. Hinta 2 e. Hävikkiruoan jako ma klo 11 Tapulin srkkodilla, jos saamme hävikkiä jaettavaksi. Oma kassi mukaan. Hävikkileivän jako, jos saamme hävikkiä jaettavaksi ti klo 9 Pihlaja mäen kirkolla, ke klo 10 Jakomäen nuorisotalolla Jakomäenpolku 6 ja to klo 11.30 Varustamolla, jossa jaon jälkeen diakoniatyöntekijä tavattavissa klo 12–13. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481. Jätä muina aikoina soittopyyntö. Tied. diakonia.malmi@evl.fi.

keskiviikkoisin klo 18. Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13. Raamattupiiri parittomien viikko jen torstaisin klo 17. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18. Diakoniapäivystys ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voi ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo

Wine & Worship

Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Kansainväliset Wine & Worship illat saavat jatkoa. Maksu ton, rento, monikielinen yhdessäolon ilta. Avoin kaikille mut ta erityisen tervetulleita ovat Lauttasaaressa ja muualla asu vat ulkomaalaiset, ulkomaalaistaustaiset ja kaikki kansainvä lisyydestä kiinnostuneet! Tee ja kahvitarjoilu, mahdollisuus ostaa viiniä, kuohu viiniä sekä Rovasti ja Apostolioluita. Luvassa tunnetuimpia englanninkielisiä hengellisiä lauluja. Musiikissa Hiski Wallenius ja Tapsa Jäntti. Wine & Worship pe 9.2. klo 17.30–19.30 Lauttasaaren Kirk kokahvilassa, Myllykallionrinne 1.

Lounasta Waste&Feast hävikki ruokaravintolassa ma–to klo 11–13. Hinta 3/6/10 e. Lapsiperheille leikkiä ja yhdessä jakamista, vertaistukea samassa elämäntilanteessa oleville: Vauva- ja taaperotupa ti ja pe klo 13.30–15.30 Isien perhekerho ti klo 9.30–11.30. Mitä muuta Malmin Varustamolla tapahtuu? www.helsinginseura kunnat.fi, hae tapahtumista Mal min Varustamo tai katso tästä lehdestä Malmin seurakunnan ilmoitukset.

Töiden jälkeen yksille?

Erityisryhmille

Vierailevat alustajat, kiinnostavia aiheita ja rentoa keskuste lua elämästä! Wine & talk afterworkit teemalla: Oikea & vää rä. Kalasataman HOB:issa ti 13.2. klo 17–19 Isoisänsillan ku peessa, Capellan Puistotie 2.

p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, X ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Pehmolelumessu su 11.2. klo 11. Jonna Tolonen, Tiia ValveTuovinen ja Jussi Hirvonen. Voit ottaa oman pehmolelun mukaan. Messun jälkeen laskiaisrieha kirkolla. Tuhkamessu ke 14.2. klo 14. Tiia ValveTuovinen ja Ari Häyrinen. Messu su 18.2. klo 11. Jouni Pirtti järvi, Jonna Tolonen ja Ari Häyri nen.

TAPAHTUMIA Laskiaisrieha su 11.2. klo 12–14. Ohjelmassa poniajelua, glitterkas vomaalausta, laskiaispullia, herk kukaakaota ja makkaraa. Ystävänpäivän konsertti, Mikko Alatalon klassikot. Lapsenuskon – surun, toivon ja rakkauden laulut Ystävänpäivän hengessä ke 14.2.

klo 18. Mikko Alatalo, laulu ja tarinat kappalevalinnoista, Kalle Alatalo, säestys. Lippu 25 e, varaa lippu ennakkoon Pentti Mattila, p. 045 126 9974, tai Tuula Kivioja, p. 040 531 8810 (tilisiirto tai Mobile Pay). Lippuja saa myös ovelta tuntia ennen esitystä. Konsertin järjestävät Lionsklubit Pakinkylä ja Aurora sekä Pakilan seurakunta. Perhekerhot kokoontuvat tiistaisin klo 9–11.30 ja torstaisin klo 17–19. Lapset osallistuvat kerhoon yhdes sä aikuisen kanssa ja mukaan voi tulla missä tahansa vaiheessa kerhon aikana. Ensivauvaryhmä tiistaisin klo 12.30–14. Laulun siivin yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13. Nuortenilta tiistaisin Kirkonkella rissa klo 18. MLL Pakilan perhekahvila keski viikkoisin klo 15–17. Lapset osallis tuvat kerhoon yhdessä aikuisen kanssa. Kutomakerho keskiviikkoisin klo 18. Vox Sonora -kuoron harjoitukset

KEHITYSVAMMAISILLE Ystävyyden ilta ke 14.2. klo 17.30– 18.30 Haagasalissa Huopalahden kirkolla, Vespertie 12. Esteetön sisäänpääsy Kauppalankujalta. Askartelua, herkuttelua, ystävyy den lauluja.

NÄKÖVAMMAISILLE Näkö menee, mistä apua? – vertaistukea ja asiantuntijatietoa keskiviikkoisin klo 10–11.30 Matte uksenkirkolla, Turunlinnantie 3. Mukana HUSin kuntoutusohjaaja ja HUN ry. Ilm. p. 050 380 0947, marjaleena.kallio@evl.fi. Lähetyspiiri pe 16.2. klo 17, Pekan raitti 16. Vieraana Elsa Sysser, joka kertoo lukutaito ja raamatunkään nöstyöstä Aasiassa.

VIITTOMAKIELELLÄ Perhekerho pe 9. ja 23.2. klo 9.30–n. 12 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Raamattupiiri ti 20.2. klo 15–16.30 Puistolan kirkossa. Viittomakielelle tulkattu messu su 18.2. klo 10 Kannelmäen kirkos sa.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2024 11

KIRKOISSA SOI 9.–23.2.

Musiikkia Helsingissä STUDIO HARRI HINKKA

PERJANTAINA 9.2. Pietari Brahen luuttukirja – sävelmiä 1600-luvun hoveista klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Ensemble Nylandia solisteineen. Aurore – Helsingin renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e aurore.fi/ liput, Lippupisteestä ja ovelta. Alle 15-vuotiaat ilmaiseksi.

TORSTAINA 22.2.

SUNNUNTAINA 11.2.

Mikko Alatalo laulaa ke 14.2. klo 19 Pakilan Hyvän Paimenen kirkossa Ystävänpäivä-konsertissa. Hän tarinoi myös kappalevalinnoistaan lapsenuskon, surun, toivon ja rakkauden lauluista. Konsertin järjestävät Lionsklubit Pakinkylä ja Aurora sekä Pakilan seurakunta. Leclair, Jacquet de la Guerre. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 13.2. Päiväkonsertti klo 12–12.30 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Vapaa pääsy. Vastaava konsertti myös 20.2. Laulun siivin klo 13 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Laulattajina Ari Häyrinen ja Anna-Kaisa Jussila. Vapaa pääsy. Virsikinkerit klo 14 Oulunkylän vanhassa kirkossa, Siltavoudintie 12. Virsien taustoja ja yhteislaulua. Mukana Maija Pesonen-Kareinen ja Heikki Järvinen. Vapaa pääsy. Valon säveliä klo 18.30 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Keski-Helsingin musiikkiopiston kamariorkesteri. Mukana myös muita soitinyhtyeitä. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 14.2. Hillen konsertti klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille, flyygeli. Meditatiivista musiikkia. Vierailumaksu 8 e. Päiväkonsertti klo 12–12.20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Vapaa pääsy. Vastaava konsertti myös 21.2.

Urkumusiikkia vierailijoille klo 14–14.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Henri Hersta. Musiikkia eri aikakausilta. Vierailumaksu 8 e. Mikko Alatalon klassikot klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Mikko Alatalo, laulu ja tarinat, Kalle Alatalo, säestys. Lapsenuskon, surun, toivon ja rakkauden lauluja. Liput 25 e, p. 045 126 9974 tai 040 531 8810 ja ovelta.

3. Antti Joki, Es-kornetti, Emmi Savolainen ja Matti Peltola, Bb-kornetti, Sanna Sadeharju, tuuba, Aksel Salmioranta, baritonitorvi, Max Silfverberg, tenoritorvi, Venla Ulmala, alttotorvi. Madetojan ja

Laula kanssamme klo 14 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Kylli Ahola laulattaa ikivihreitä sävelmiä. Vapaa pääsy. The Best of Coldplay klo 18.30 ja 20.45 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Bålder-jousikvartetti. Coldplayn parhaat kynttilänvalon loisteessa. Liput 49/38/34/23 e feverup.com.

PERJANTAINA 23.2. Kapellimestarikurssin päätöskonsertti klo 19 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Helsinki Metropolitan Orchestra johtajina S. Mäkilän kapellimestarikurssin opiskelijat. Mozart, Glazunov, Rossini, Madetoja, Elgar. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. JUSSI HELTTUNEN

Le Goût Français – Ranskalainen maku klo 19 Puistolan kirkossa, Tenavatie 4. FiBO Players: Hanna Haapamäki, traverso ja nokkahuilu, Anthony Marini, viulu ja viola da gamba, Johanna Randvere, viola da gamba, Anna-Maaria Oramo, cembalo. Barokin ajan musiikkia. Hotteterre, Marais, Boismortier,

Konsertti klo 18 Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13. Maarit Nurmela, viulu, Arja Suorsa-Rannanmäki, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Coldplay vs. Imagine Dragons klo 18.30 ja 20.45 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Neue Quartet -jousikvartetti. Coldplayn ja Imagine Dragonsin parhaat kynttilänvalon loisteessa. Liput 49/38/34/22 e feverup.com.

Yhteislaulua klo 18 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Säestämässä Variksenpojat-orkesteri. Vapaa pääsy. Musica Rigensis klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Lauluyhtye Ars Antiqua Riga. 1300–1500-lukujen renessanssimusiikkia. Aurore – Helsingin renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e aurore.fi/liput, Lippupisteestä ja ovelta. Alle 15-vuotiaat ilmaiseksi.

MAANANTAINA 12.2.

SUNNUNTAINA 18.2.

KESKIVIIKKONA 21.2.

LAUANTAINA 10.2.

Matteus-passion Sing Along klo 14–16 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Tule laulamaan passion kuoro-osat. Hiski Wallenius luotsaa läpi teoksen urkuri Joonas Minkkisen toimiessa orkesterina. Jaetaan nuotteja, mutta niitä saa myös muun muassa kirjastosta. Yhteistyössä Suomen Laulu -kuoro. Vapaa pääsy. IHMO in Carnegie Hall klo 17 Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13. Itä-Helsingin musiikkiopisto sai esiintymiskutsun Carnegie Halliin. Oppilaita edustavat kaksi pianistia, kolme viulistia, alttoviulisti ja kanteleensoittaja. Ohjelmassa muun muassa Sibelius, Rautavaara, Elovaara, Pohjonen, Kokkonen, Merikanto, Beethoven, Bruch, Chopin, Wieniawski, Ljadov, Mozart. Vapaa pääsy. Mariavesper klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Monteverdin teos lauluäänille ja renessanssiorkesterille. Aurore – Helsingin renessanssimusiikkijuhlat. Liput 30/25 e aurore.fi/liput, Lippupisteestä ja ovelta. Alle 15-vuotiaat ilmaiseksi.

Linkolan musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

PERJANTAINA 16.2. Beethoven & Mendelssohn klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Helsinginkadun Filharmonikot, Janne Oksanen, piano. Varhais- ja täysromantiikan klassikoita. Liput 20/15 e.

LAUANTAINA 17.2. Sarastus-yhtyeen konsertti klo 16 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Kristiina Olanto, laulu, Harri Taittonen, piano, Jorma Tapio, saksofonit, bassoklarinetti, huilut ja perkussiot. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Vaskiseitsikko Cono klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu

Hetkeksi irti arjesta Musiikki, savu, valot ja liike yhdistyvät meditatiiviseksi hetkeksi, jossa pysähtyneisyys on läsnä. Esityksen ovat luoneet valosuunnittelija Anne Weckström ja multi-instrumentalisti ja laulaja Hannu-Pekka ”Hale” Heikkilä (kuvassa). Present – audiovisuaalinen esitys lauantaina 17.2. kello 19 Vantaalla Hämeenkylän kirkossa, Auratie. Liput 20 e lippu.fi ja ovelta.

Lisää musiikki- ja muita tapahtumavinkkejä verkossa: menohaku.kirkkojakaupunki.fi