Kirkko ja kaupunki 2024 02 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

8.2.2024 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Onnen arvoitus – näin vastaavat Harvardin tutkijat ja keskiajan mystikot s. 12 Paasto muistuttaa ruoan arvosta s. 20

KURINALAINEN

MARISKA

Kurittomasta punkkarista kasvoi tiukka treenaaja ja vanhojen viisauksien vaalija s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Merkityksellinen kirkko kasvaa

Minun neuvoni on, että älä kysele miksi tai pitäisiköhän, vaan nauti jäätelöstäsi niin kauan kuin se on lautasellasi.

HELSINGIN AGRICOLAN KIRKKO oli viikko sitten tiistaiaamuna tupaten täynnä. Tällä kertaa se johtui siitä, että paikalla oli noin 800 Helsingin seurakuntien työntekijää pohtimassa uutta yhteistä strategiaansa. Strategioilla on usein taipumus valmistua, ja päätyä sitten unholaan. Mitä jos tällä kertaa kävisikin toisin? Voisivatko kirkon silloin täyttää kaupunkilaiset? Seurakunnissa on jo pitkään käytännössä alistuttu siihen, että niiden jäsenmäärä laskee. Siihen on järkevän taloudenhoidon nimissä reagoitu vähentämällä rakennuksia ja työntekijöitä. Tulevaisuutta on katsottu varautuen vielä pahempaan ja haluttu turvata se, että tulevilla sukupolvilla olisi kirkossa yhä jonkinlaiset toimintamahdollisuudet. Mutta onnistuuko tämä, jos katse on vain säästöissä ja varautumisessa? OLISIKO KOKO KRISTILLISTÄ kirkkoa, jos ensimmäiset Jeesuksen seuraajat olisivat ajatelleet samoin? Piilottaneet saamansa talentin sen sijaan, että tarttuivat Jeesuksen tarjoamaan visioon ”menkää ja tehkää”. Helsingin seurakunnat tähtäävät seuraavan neljän vuoden aikana kasvuun eivätkä näivettymiseen. Ne haluavat olla jäsenilleen ja laajemmin kaupunkilaisille entistä merkityksellisempi kristillinen yhteisö, jossa on tilaa tulla, olla ja toimia. Yhteisö, joka tuo toivoa niin sanoin kuin teoin. Seurakunnat haluavat rakentaa monikielisiä hengellisiä yhteisöjä. Ne haluavat, et-

tä seurakuntien jäsenmäärältään suurin ikäryhmä eli 15–29-vuotiaat tulevat kohdatuiksi, ymmärretyiksi ja apua tarvitessaan myös autetuiksi. Lisäksi ne haluavat tarjota kaupunkilaisille tilaisuuksia osallistua hyvän tekemiseen ja vahvistaa siksi kumppanuusverkostojaan.

YHDYSVALTALAINEN NÄYTELMÄKIRJAILIJA THORNTON WILDER (1897–1975)

Tänään

SAMANTAPAISIA AJATUKSIA on myös Espoon, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntien tavoitteissa. Pyyhettä ei ole heitetty kehään eikä pidäkään heittää. Nyt tarvitaan sitä, että ryhdytään sanoista tekoihin. Ei Jeesus kehottanut seuraajiaan pelkäämään pahinta vaan lähtemään ulos maailmaan. Mitä varten? Tuomaan ihmisille toivoa, puolustamaan heikkoja, auttamaan ja tukemaan sekä kertomaan kaikille siitä, että armo ja rakkaus ovat vihaa ja välinpitämättömyyttä suurempia voimia. Jos näin tapahtuu, kirkko on merkityksellinen, ja vain merkityksellinen yhteisö voi kasvaa.

Tiedostan, etten ole täällä ikuisesti. Se saa jäljellä olevan ajan tuntumaan entistä merkityksellisemmältä. NÄYTTELIJÄ JA LAULAJA RITVA OKSANEN VIVA-LEHDESSÄ 2/2024

PAULI JUUSELA

päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Iankaikkisesti Minä oivalsin, ettei ihmisellä ole muuta onnea kuin iloita ja nauttia elämän hyvyydestä.

”

VANHAN TESTAMENTIN SAARNAAJAN KIRJA 3:12

PYYHETTÄ EI OLE HEITETTY KEHÄÄN EIKÄ PIDÄKÄÄN HEITTÄÄ.

Kirkko ja kaupunki

8.2.2024 KANNEN KUVA: KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Haluan nyt heti pistää sormeni naulanreikiisi ja käteni kylkeesi. Ei ole aikoihin kuulunut sieltäpäin mitään, vaikka kädet ristissä pyydän apua. Missä olet? Vai oletko?

ESKO JÄMSÄ Seuraava lehti ilmestyy 22.2.

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Pitää aina mukautua siihen työhön, mitä tekee ”

Uuden Musiikin Kilpailuun osallistuvan Cyan Kicks -yhtyeen basisti Leevi Erkkilä on joutunut monta kertaa selittämään, mikä on suntio.

Cyan Kicks -yhtyeen basisti Leevi Erkkilä, 29, miten sinusta tuli soittaja? – Innostuin ala-asteen loppupuolella basson soittamisesta ja aloin käydä soittotunneilla. Yläasteen kävin Kruununhaan musiikkiluokalla. Aloitin myös klassisen kitaran soiton ja kävin tunneilla seitsemän vuotta, mutta bändihommat alkoivat kiinnostaa enemmän. – Sibelius-lukiossa ollessani aloin soittaa bassoa erilaisissa kokoonpanoissa. Tietysti koulussakin oli paljon esiintymisiä. Lukion jälkeen menin Pop & Jazz Konservatorioon. Siellä tapasin nykyisen bändini kitaristi-tuottajan Niila Perkkiön ja rumpalin Pietari Reijosen.

Kuinka Cyan Kicks -yhtye sai alkunsa ja mitä siitä seurasi? – Niilalla ja laulaja Susanna Alexandralla oli bändi, mutta se hajosi. He pyysivät minua ja Pietaria uuteen kokoonpanoon loppukesästä 2016. Siitä lähtien Cyan Kicks on toiminut nykyisellä kokoonpanolla. Esittämämme musiikki on modernia rockia, mutta tykkäämme sekoitella eri musiikkityylejä. – Vuonna 2022 osallistuimme Uuden Musiikin Kilpailuun ja tulimme toiseksi. Samana vuonna olimme Sunrise Avenuen jäähyväiskiertueen lämppärinä Saksassa. Viime vuonna meillä oli Saksassa kahdeksan omaa keikkaa. Olimme myös viisi viikkoa lämppäämässä ruotsalaista Smash Into Pieces -bändiä Euroopan-kiertueella. Olemme esiintyneet muun muassa Ruisrockissa, Ilosaarirockissa ja Qstock-festivaaleilla.

Bändinne osallistuu toista kertaa Uuden Musiikin Kilpailuun (UMK). Mitä on mielessäsi ennen revanssia? – Toinen sija UMK:ssa oli hieno suoritus. Mutta silti jäi kaivelemaan, että olisi ollut siistiä voittaa. Kaikissa

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

bändin jäsenissä jäi hautumaan ajatus, että jos tulee sopiva hetki ja oikea biisi, haemme kilpailuun uudestaan. Viime vuonna se tuli. Haimme ja pääsimme mukaan. – Niila ja Susanna säveltävät biisimme. Tämän vuoden Dancing With Demons -kappaletta ovat heidän lisäkseen olleet työstämässä biisintekijät Elize Ryd ja Sara Ryan Ruotsista ja brittiläinen Dan Lancaster. UMK-biisimme edustaa musiikkityyliämme tosi kivasti. Siinä yhdistyy paljon kaikkea sitä, mitä meidän musiikkimme on.

Työskentelet myös suntiona. Miten päädyit niihin hommiin? – Suoritin aikanaan siviilipalveluksen Cantores Minores -kuoron toimistossa. Siihen kuului myös suntion töitä Helsingin tuomiokirkossa. Parina kesänä olin siellä turistityössä. Valmistuttuani konservatoriosta hain tuttuun paikkaan, ja 2017 aloitin suntion työt tuomiokirkkoseurakunnassa, jossa teen edelleen töitä. Olen tuntisuntio eli voin sopia suntiovuorot musiikkihommien mukaan. – Suntion ammattiin kuuluu paljon näkymätöntä työtä. Olenkin monta kertaa joutunut selittämään ihmisille, mikä suntio on. Suntio ei ole framilla, mutta soittajana olen lavalla kaikkien katseiden alla. Esiintyessä voin vapautua ja antaa musiikin viedä. Suntion työssä edustan seurakuntaa ja kirkkoa ja olen asiakaspalvelija. Pitää aina mukautua siihen työhön, mitä tekee.

Mikä sinulle on pyhää? – Empaattisuus ja lähimmäisenrakkaus ovat minulle pyhiä asioita. Haluaisin, että niitä olisi maailmassa enemmän. Viime vuosien aikana on tuntunut, että maailma on kylmä paikka. Itse yritän viedä hyvää eteenpäin, olla ystävällinen ja kiltti toisille, kenet tahansa kohtaankin. Haluan uskoa, että meissä kaikissa on hyvyyttä. ■ Uuden Musiikin Kilpailu Tampereen Nokia Arenalta la 10.2. klo 21 Yle TV1:ssä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 3

Elintärkeät liik Aikoinaan on hiihdetty lyhyillä ja leveillä sekä eripituisilla suksilla. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

ukset ovat kivikautinen arjen keksintö. Ne syntyivät tarpeesta päästä talvella liikkumaan paikasta toiseen. Jääkausi loppui Suomessa 11 000 vuotta sitten. Ensimmäiset ihmiset saapuivat noin 8 800 eKr. uusille alueille, jotka tulivat jään alta esiin. Kun jää siirtyi, ihmiset siirtyivät ja hiihtäminen tuli osaksi arkea. – Tarkkaa aikaa ja paikkaa suksien keksimiselle ei voi sanoa, mutta suksi on ollut yleinen kulkuväline maapallon pohjoisilla alueilla Skandi-

4 KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024

naviasta Beringinsalmelle saakka, kertoo Lahden Hiihtomuseon kokoelma-amanuenssi Laura Häkkinen. SUKSIEN KEHITYS oli Laura Häkkisen mukaan alussa hidasta. Ensimmäiset sukset olivat lyhyitä ja leveitä. Malli oli lumikenkämäinen. Suomessa rautakaudella kahdesta samanpituisesta suksesta tuli versio, jossa toinen suksi oli lyhyt ja toinen pitkä. Eripituisten suksien pitkällä suksella liu’uttiin ja lyhyellä suksella potkittiin vauhtia. – Liukusuksi oli usein vasemmassa jalassa, koska yleensä ihmiset olivat silloinkin oikeajalkaisia, ja potkusuksi oli vahvemmassa jalassa. Suksen pohjassa oli peuran tai poron säärestä napattu nahkapala, eli karvapohja, joka antoi pitoa, Häkkinen kertoo.

Suksisauvat kehittyivät suksien ohessa. Alussa ne olivat kokopuisia samalla tavalla kuin suksetkin. Sompa, joka estää suksisauvan uppoamisen lumeen, oli puuta tai vitsaksista väännetty. – Alkuaan suksisauvoja oli yksi tai kaksi. Silloin, kun käytettiin yhtä sauvaa, sauvottiin liukusuksen puolelta vähän niin kuin puoliksi luistellen. Vapaalla kädellä pystyttiin tekemään tarpeelliset metsästyshommat, ja sitten vain jatkettiin hiihtoa, Häkkinen sanoo. ENNEN SUKSISSA oli nahkaiset mäystimet eli siteet. Mäystimiä oli erilaisia. – Hyvin pitkään varsinkin lasten suksissa oli vain nahkainen lenkki, johon saapas tai tossu työnnettiin. Kivikautiset keksinnöt olivat hirveän hyviä ja pitkäkestoisia, Laura Häkkinen kertoo. Suksisidemalli muuttui 1920-luvulla, kun norjalainen insinööri keksi siteen, jonka hän nimesi Rottefellaksi, eli niin sanotuksi rotanloukuksi. – Suomalainen versio siitä oli Voitto-niminen suksiside, joka tuli tunnetuksi 1930-luvulta lähtien. Muunnelmia tästä sidemallista käytettiin siihen asti, kunnes vapaa hiihtotyyli keksittiin.

kumisvälineet Voitto-suksisiteessä oli sukseen ruuvattavat kaksi metalliosaa ja niiden yläpuolelle kiinnitettävä lukko-osa, johon sanka painettiin kiinni. Lahdessa kenkätehtailija Jussi Mononen kehitti Voitto-suksisiteeseen sopivan kengän. Siitä tuli mono, joka on yleinen termi hiihtojalkineelle. SUOMESTA ON löydetty parisataa muinaissuksea, jotka ovat nykyään museoiden kokoelmissa. Laura Häkkisen mukaan radiohiiliajoituksella pystytään todentamaan, minkä ikäisiä sukset ovat. – Oletettavasti yksi vanhimmista suksista, mikä koskaan on löydetty, on Ruotsin Västerbottenista. Se on ajalta 3 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. – Suomen Sallasta on myös löydetty suksi, joka on tuolta samalta ajalta. On kuitenkin kiistelty, onko kyseessä sittenkään suksi vai kenties reen jalas, Häkkinen kertoo. Kaikkia maasta, yleensä suosta, löytyneitä suksia kutsutaan muinaissuksiksi, vaikka vain alle puolet löydetyistä suksista on esihistoriallisia. – Muinais-sana ei siis suoraan kerro suksen ikää. Suomessa soista löydetyistä suksista van-

himmat on ajoitettu myöhäiselle kivikaudelle ja nuorimmat keskiaikaan 1200-luvulle, Häkkinen sanoo. MIKSI SUKSIA on useimmiten löydetty juuri soista? Yksi teoria on, että aikoinaan on kuljettu suoalueiden läpi ja sukset ovat vahingossa jääneet sinne. – Tai sitten suksia on tarkoituksella säilötty soissa, koska on huomattu niiden pysyvän siellä napakoina, Laura Häkkinen sanoo. On myös esitetty sellainen olettamus, että sukset on uhrattu suon syvyyksiin. – Sukset olivat aikoinaan elintärkeät liikkumisvälineet, ja voi hyvinkin olla, että niitä käytettiin myös uhrilahjoina. Suksia saatettiin uhrata esimerkiksi vainajille. Uhraamalla suksi voitiin pyytää jotain vastineeksi tai suojautua yliluonnolliselta. Tällaista uhrikäytön mahdollisuutta puoltaa se, että yleensä on löydetty vain yksi suksi. – Ehkä suohon uhratut sukset estivät vainajia hiihtämästä manalasta takaisin ihmisten ilmoille. Tätä emme voi tietää varmasti, mutta se lisää suosta löytyneiden suksien mystiikkaa, Häkkinen sanoo.

”

Vapaalla kädellä pystyttiin tekemään metsästyshommat, ja sitten vain jatkettiin hiihtoa.

HIIHTÄMISESTÄ ja suksista Laura Häkkisen mieleen tulee Pyhän Henrikin legenda. Sen mukaan vuonna 1156 talonpoika Lalli hiihti Köyliönjärven jäällä ja surmasi piispa Henrikin. – Lalli sai Suomen ensimmäisen laturaivarin. Mutta Lalli on myös ensimmäinen nimeltä mainittu suomalainen hiihtäjä. Piispa Henrikin surmavirressä, joka on kirjoitettu vuonna 1616, Lalli-nimi tulee ensimmäisen kerran esille, Häkkinen kertoo. Surmavirressä kuvataan Lallin hiihtotaivalta sen jälkeen, kun surmatyö on tapahtunut: ”Lalli paikassa pahassa, sakean savun seassa, helvetissä hiihtelevi.” ■ Koululaisten talvilomaviikkoa eli entistä hiihto lomaa vietetään pääkaupunkiseudulla 19.–23.2.

Lapin Kolarista on löydetty mäntysuksi, jonka iäksi on arvioitu 500–600 vuotta. Hiihtomuseossa olevat muinaissukset ovat lainassa Kansallismuseosta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 5

kemys ihmisen ja Jumalan suhteesta eroavat toisistaan. Siinä missä perinteisen kristillisen käsityksen mukaan enkelit ovat aina Jumalan asialla, viime aikojen enkelihenkisyydessä enkelit on usein nähty ihmisten apulaisina arjen ongelmissa. – Enkelit saattavat tulla myös intiimien sosiaalisten suhteiden piiriin. Jotkut haastattelemani naiset tykkäsivät aika kovasti miespuolisista arkkienkeleistä – eräs niinkin paljon, että hänelle meinasi tulla ero, kun oma, tavallinen mies harmistui tilanteesta. Hankkeeseen osallistuva tutkija Kaarina Koski arvioi, että kristinuskon ja uushenkisyyden enkelit ovat samaa jatkumoa – eivätkä ihmisten uskomukset välttämättä noudata tarkasti uskontojen rajoja. – Kristittynä itseään pitävän näkemys enkeleistä voi olla ihan muuta kuin se, mitä kristinuskossa opetetaan. Ja sitten on ihmisiä, jotka eivät miellä itseään kristityiksi, mutta heidän enkelikäsityksillään on paljon yhteistä kristinuskon kanssa, Koski kertoo.

Hanne Kiiverin teos If I had a guardian angel.

Notkeat enkelit Valokuvanäyttely ja tutkimushanke kutsuvat kuvittelemaan enkeleitä.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA HANNE KIIVERI

os meillä jokaisella on suojelusenkeli, muistuttavatko ne meitä persoonaltaan ja tyyliltään? Perinteisempi tyyppi turvautuisi suojelusenkelitaulusta tuttuun valkomekkoiseen hahmoon, ja punkkarin enkelillä olisi irokeesi ja reilusti kajalia. Entä miksi mielikuvissamme enkelit ovat kuin siivekkäitä ihmisiä? Ja ovatko myös eläimet ja puut ja vesi enkelien suojeluksessa? Omia mielikuvia ja käsityksiä enkeleistä pääsee pohtimaan valokuvaaja Hanne Kiiverin Kenen enkelit? -näyttelyssä kauppakeskus Triplassa. Näyttely on osa samannimistä tutkimushanketta, jossa aineistoa kerätään verkkokyselyn ja työpajojen avulla. Lisäksi on mahdollisuus päästä suunnittelemaan oma enkelikuva yhdessä Kiiverin kanssa. Hanketta johtaa uskontotieteen professori Terhi Utriainen Helsingin yliopistosta. Hän toteaa, että taiteella on ollut suuri vaikutus siihen, miltä enkelit ihmisten mielikuvissa näyttävät ja miten ihmiset tulkitsevat omia kokemuksiaan.

HY VÄN TÄHDEN. 83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6 KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024

Päätoimittaja Pauli Juusela Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Nyt on tarkoitus tutkia sitä, millaista on moderni, taiteen siivittämä kuvittelu enkeleistä. Utriaisen mukaan uskontotieteilijöitä ja kulttuurintutkijoita on viime aikoina kiinnostanut se, miten ihmiset kuvittelevat asioita, jotka tapahtuvat todellisuuden reunamilla. Enkelit ovat juuri sellainen asia. TUTKIMUKSEEN OSALLISTUAKSEEN ei tarvitse uskoa enkeleihin. Terhi Utriainen huomauttaa, että enkeli on kulttuurinen kuva, samaan aikaan sekä ylevä että banaali, ja kaikille jollakin tavalla tuttu. – Enkelin hahmo on myös sikäli kiinnostava, että se karkaa koko ajan raameista, joissa se yritetään opillisesti pitää. Juutalaisuudesta ja kristinuskosta enkelit ovat levinneet esoteriaan ja nykyajan uushenkisyyteen. 1990-luvulla alkoi suoranainen enkelibuumi, jota Utriainenkin on tutkinut. Enkelitulkinnoissa konkretisoituu Utriaisen mukaan se, miten kristillinen ja uushenkinen nä-

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ENKELIT EIVÄT ole vain söpö tätien tai lasten juttu, vaan ne voivat Terhi Utriaisen mukaan olla myös kriittinen vastavoima. 1980-luvulla, kun aids alkoi levitä New Yorkin homopiireissä, perinteiset uskonnolliset yhteisöt käänsivät sairastuneille selkänsä. Silloin vapaamuotoisemmasta enkeliuskosta tuli heille tärkeä. Muutenkin enkelit tuntuvat taipuvan monenlaiseen. Utriainen kertoo törmänneensä esimerkiksi enkelipornoon. Löytyy myös teorioita, joissa enkelit yhdistetään avaruusolentoihin. Joissakin kristillisissä suuntauksissa enkelit nähdään tuhon ja maailmanlopun tuojina. Hankkeessa tutkijana työskentelevä Oscar Ortiz-Nieminen tutkii enkeleitä suomalaisessa nykytaiteessa. Hänen mukaansa enkelin hahmoon saattaa liittyä eksistentiaalisia ja elämänkriiseihin liittyviä pohdintoja tai niiden avulla voi käsitellä omaa uskonnollista taustaa tai kommentoida taidehistoriaa. Taidehistoriasta ammentaa teoksissaan myös Hanne Kiiveri. Lisäksi hän kertoo saaneensa valokuviinsa ideoita niin mystikkojen näyistä, esoteerisesta kirjallisuudesta, uskonnontutkimuksesta kuin käymistään keskusteluistakin. Alkusysäys Kiiverin enkelikuville oli kuitenkin henkilökohtainen: valveuni, jossa hänen edesmennyt sisarensa ilmestyi valossa ja kehotti häntä päästämään irti. Kokemuksesta syntyi kuva, jossa kärsimys on ohi ja enkeli on valmiina auttamaan yli rajan. ■ Kenen enkelit? -näyttely 10.3. asti ma–su klo 12–16 kauppakeskus Triplan Fokus-tilassa. Yleisötyöpajat helmikuussa torstaisin klo 15–16. Teoksiin voi tutustua myös virtuaaligalleriassa blogs.helsinki.fi/kenenenkelit/virtuaaligalleria.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Esimerkkihuoneisto yksiö alkovilla 31m2.

S E N IORITA LO

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTON SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN JA TURVALLISEEN KERROSTALOKOTIIN. Soita ja pyydä meiltä paras tarjous uuden kotisi vuokrasta! As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja). Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle. Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Herraskainen päivä Annika Castrén, 17, perehtyi perinteiseen miesten juhla pukeutumiseen vanhojentansseja varten. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

lellisyyttä, statusta, mahdollisuus pukeutua hienosti. Näitä asioita Helsingin kuvataidelukiossa eli tuttavallisemmin Torkkelissa opiskeleva Annika Castrén, 17, odottaa vanhojentansseiltaan. Torkkelilaiset tanssivat Paasitornin graniittilinnassa, ”ei siis missään liikkasalissa”.

Castrén on valmistautunut tapahtumaan vuokraamalla frakin (190 euroa) ja ostamalla lakeerikengät (130 euroa) ja valkoiset hansikkaat (10 euroa) sekä lipun jatkobileisiin (12 euroa). – Frakissa on fancy ja classy olo. Pukeudun ylipäätään maskuliinisesti tai neutraalisti. Moni kaverinikin on muunsukupuolinen tai maskulii-

ninen, eivätkä useimmat tanssi mekossa. Tanssipari on poika, joka on ollut Annika Castrénin kaveri Meilahden kuvataidepainotteiselta yläasteelta asti. 165-senttinen Castrén on partneriaan lyhyempi, joten hänellä on tanssissa seuraajan rooli. – Kun muiden seuraajien mekot pyörivät katrillissa, kävi het-

Suomen Lukiolaisten Liitto: Tytöttely ja pojittelu ovat väistymässä vanhojentansseista

Muunsukupuolinen Annika Castrén pitää siitä, että Torkkelin kuvataidelukion tanssiharjoituksissa on puhuttu sukupuolineutraalisti viejistä ja seuraajista. Tanssiaispäivä koittaa Torkkelissa ja suurimmassa osassa lukioita 9.2.

ken mielessä, että pilaanko esityksen, koska valitsin asukseni frakin. Frakkiin pukeutunut pari pistää silmään, ja jos tunaroin, se huomataan varmasti. Castrén on miettinyt sitäkin, että viejä tuntuu liikkuvan vanhojentansseissa paljon vähemmän kuin seuraaja, ”joka tekee kaikenlaisia temppuja”. Frakissa tulee herkästi hiki.

ANNIKA CASTRÉN

tuntuu muunsukupuolisesta Castrénista mukavalta. – Olen onnekas, koska minut on aina hyväksytty sellaisena kuin olen. Sukupuoleeni on suhtauduttu myönteisesti tai neutraalisti, mikä on oikeastaan vielä parempi. ANNIKA CASTRÉN on kutsunut äitinsä, isänsä, tätinsä ja isoäitinsä katsomaan tansseja. Vain yksi asia jännittää: osaako hän noudattaa frakkiin pukeutumisen tarkkaa etikettiä? – Pukuvuokraamossa opastettiin, kuinka paljon paidanhihaa tulee jäädä näkyviin. Toivottavasti joku etikettiä paremmin tunteva ei katso tanssiaisissa, että tuo käyttää frakkia väärin! ■

Mikäli ostaa tai teettää itselleen 400–700 euroa maksavan mekon, ottaa suihkurusketuksen, rakennekynnet ja ripsenpidennykset sekä teettää meikin ja kampauksen ammattilaisella ja täydentää kokemusta vielä limusiinikyydillä, tasokkaalla illallisella ja risteilyllä, kulut nousevat helposti pitkälti yli 1000 euroon. Lukio-opetus on maksutonta, mutta harva viitsii tanssia arkivaatteissa juhla-asuisten lukiotovereiden joukossa. Kiattrakoolchai kertoo, että jotkut boikotoivat vanhojentansseja solidaarisuudesta niitä kohtaan, joilla ei ole tansseihin varaa. Sitten on myös opiskelijoita, jotka puristavat lukion kahteen vuoteen. Heillä ei ole aikaa mihinkään ylimääräiseltä tuntuvaan. Valtaosa lukion kakkosluokkalaisista kuitenkin juhlii joka vuosi hetkeä, jolloin abiturientit ovat lähteneet penkkarien kautta lukulomalle ja kakkosista on tullut koulunsa vanhimpia. Yleisin tanssipäivä on 9. helmikuuta. – Vanhojentanssit ovat lukiolaisuuden merkkijuhla.

Poikien vähyys on vain yksi syy olla tanssimatta. Kiattrakoolchai Lukion vanhojentanssit jätetään luettelee lisää syitä: tunne siiväliin yllättävistäkin syistä: ”En mennyt lukioon, koska olin tä, ettei kuulu muiden joukkoon, pulleahko, ja ajatuskin vanhojen tanssia vieroksuvaan uskonnollitansseista kauhistutti!” seen yhteisöön kuuluminen, makLue juttu osoitteessa sullista tanssiaisperinnettä vaskirkkojakaupunki.fi. tustava ideologia ja rahojen vähyys. Tanssiaisiin osallistuminen maltillisella budjetilla on Kiattrakoolchaista normalisoitumassa. – Silti moni nuori kokee painetta asiasta. Vanhojentansseihin valmistautuminen maksaa 200–300 euroa, jos frakin vuokraus ja parturikäynti riittävät. Valmiiksi sopivan puvun omistaja voi pärjätä ilSuomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja August man mitään extraKiattrakoolchai pitää vanhojentansseja lukiolaimenoja. suuden merkkijuhlana.

EEMELI HINTSANEN

OMIEN VANHEMPIEN vanhojentanssikuvien katselu on ollut Castrénista mukava tapa valmistautua omaan juhlapäivään. Hän on ihaillut isänsä tanssiaisasuun kuulunutta mustaa, viininpunaisella vuorattua viittaa. Se sopisi omien tanssiaisten jatkoille. Pukukoodia ei ole Torkkelin lukiossa mitenkään sukupuolitettu. – Pari tyttöoletettua tanssi viime vuonnakin frakissa. Näin silloin vanhojentansseissa myös goottiasuja, Lolita fashion -tyylisiä japanilaisia asuja ja kansallispukuja. Oma asuni ei ole Torkkelissa shokeeraava. Opettaja ei ole sanonut tanssiharjoituksissa kertaakaan, että tytöt tänne ja pojat tuonne. On puhuttu vain viejän ja seuraajan rooleista. Sukupuolineutraali kielenkäyttö

”

Minut on aina hyväksytty sellaisena kuin olen.

Sukupuolineutraalius on nousussa vanhojentansseissa, kertoo Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja August Kiattrakoolchai. – Trendi näkyy sukupuolirooleja rikkovassa pukeutumisessa ja termeissä. Tansseissa puhutaan viejästä ja seuraajasta poika–tyttö-jaon sijaan. Taideaineisiin erikoistuneet lukiot ovat tunnettuja vanhojen tapojen uudistamisesta. Kiattrakoolchai itse tanssi vanhat kakkosluokkalaisena Ressun lukiossa vuonna 2022 ja jo ysiluokkalaisena Töölön yhteiskoulun lukiossa, jossa tansseihin kaivattiin lisää viejiä. – Niissä meno oli aika perinteistä. Pojat ovat lukio-opetuksessa vähemmistö. Isojen kaupunkien suosituimmissa lukiossa heitä on usein kolmannes tai sitäkin vähemmän. Kiattrakoolchai tietää, että jotkut tytöt jättävät vanhojentanssit väliin, koska heille ei riitä poikia tanssipartnereiksi. Toiset nauttivat aiempaa vapaammasta roolijaosta. – On myös poikaoletettuja mekoissa, ja se on täysin okei.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 9

Pyhän sodan patriarkka ei voi enää perääntyä – Vielä pari vuotta ennen hyökkäystä Ukrainaan olisi ollut virheellistä kuvata Kirilliä Putinin alttaripojaksi. Venäjän ortodoksisella kirkolla oli omia tavoitteita. Nyt patriarkalla ei ole enää itsenäistä liikkumatilaa, sanoo palkittu tietokirjailija Juha Meriläinen. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ESKO JÄMSÄ

utkija Juha Meriläinen kuvaa Venä jän ortodoksisen kirkon patriarkkaa Kirilliä karismaattiseksi, autoritaa riseksi ja huumorintajuiseksi. Samal la hän lisää, että on tavannut tämän vain muutaman kerran muodollisis sa yhteyksissä. Meriläinen on arkkipiispa Tapio Luoman teologinen erityisavustaja ja Helsingin yliopis ton yleisen kirkkohistorian dosentti. Viime syk synä Meriläiseltä ilmestyi kirja Putinin alttaripoika – Patriarkka Kirill ja Venäjän pyhä hyökkäyssota (Otava). Hän sai siitä hiljattain Lauri Jäntin sää tiön 20 000 euron suuruisen tietokirjapalkinnon. Meriläinen aloitti jo vuonna 2017 Luoman edeltäjän, arkkipiispa Kari Mäkisen, erityisavus tajana, ja hänet nimitettiin Suomen evankelislu terilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon yhteistyöryhmään. Tuolloin kirkot vielä kävivät keskenään opillisia keskusteluja. Nyt suhteet ovat poikki. – Työni vuoksi oli välttämätöntä perehtyä Kiril liin ja Venäjän ortodoksiseen kirkkoon. Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen kiinnostuin siitä, miten patriarkka ja kirkko kytkeytyvät Ukrainan sotaan. Meriläinen ryhtyi seuraamaan uutisointia ja kansainvälistä tutkimusta. Vähitellen hänestä al koi tuntua, että keskustelussa sivuutettiin liiaksi sodan ideologinen puoli. – Kirja ei ollut työtehtävä vaan seurausta sii tä, että työ ja dramaattiset tapahtumat Ukrainas sa ja Venäjällä herättivät tutkimuksellisen kiin nostukseni. UKRAINAN SOTAA on Juha Meriläisen mukaan mahdotonta ymmärtää tuntematta venäläistä us konnollista nationalismia ja kirkon roolia Venä jällä. Venäjän ortodoksinen kirkko on vuosisatojen ajan kannattanut Bysantissa syntynyttä ajatusta eräänlaisesta valtion ja kirkon sinfoniasta. Siinä

10 KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024

maallinen ja hengellinen valta pyrkivät samaan päämäärään, vaikka kummallakin on omat vas tuualueensa. Tästä opista kirkko piti osaltaan kiinni jopa Josif Stalinin aikana, ja politiikan ja teologian si dos on ollut sille keskeisen tärkeä Vladimir Putinin aikana.

”

Kirill yhdistää pyhyyden Venäjän valtioon. Kremlille ajatus kirkon ja valtion sinfoniasta on houkutteleva, sillä se antaa presidenttiinsti tuutiolle jumalallisen valtuutuksen ja historialli sen jatkumon, jonka katsotaan alkaneen jo Roo man keisareista. Vastineeksi kirkko on saanut po liittista vaikutusvaltaa, uusia kirkkorakennuksia, verovapauksia ja jalansijan armeijassa. Kevään 2022 suurhyökkäyksen alussa Putin viittasi historian vaiheisiin, joissa Venäjän ja Uk rainan kansat ovat syntyneet ja samalla niihin olennaisesti liittyvään uskonnolliseen mytolo

giaan. Kovin keskeisessä roolissa uskonto ei po litiikkojen puheissa kuitenkaan vielä tuolloin ol lut. Mitä pidempään sota on kestänyt, sitä enem män uskontoa on alettu siihen liittää. Meriläinen arvioi, että Kirillillä ei ole enää muita vaihtoehtoja kuin tukea Putinia ja sotaa. Hänen mukaansa Putinin valtakunnassa ei ole patriarkkoja, sillä keisarilla on vain alttaripoikia. Kirjansa nimellä Meriläinen viittaa paavi Franciscukseen, joka sodan alkuvaiheessa muistutti Kirilliä siitä, ettei tämän pitäisi muuttua patriar kasta alttaripojaksi. – Vielä pari vuotta ennen suurhyökkäystä olisi ollut virheellistä kuvata Kirilliä alttaripojaksi. Or todoksisella kirkolla oli omia tavoitteita. Nyt pat riarkalla ei ole enää itsenäistä liikkumatilaa, Me riläinen sanoo. PATRIARKKA KIRILLIN henkilökohtainen vastuu kirkkonsa sotaa tukevasta politiikasta on Juha Meriläisen mukaan suuri. Kirill on sanoittanut si tä nationalistista uskonnollista mytologiaa, jol la Venäjä perustelee sotaansa. Ei ihme, että Eu roopan Unioni olisi ilman Unkarin pääministe rin Viktor Orbanin vastustusta asettanut hänet pakotelistalleen, kuten Britannia on tehnyt. Uk raina ilmoitti joulukuussa 2023 etsintäkuulutta neensa patriarkan sotarikollisena.

– Kirill korostaa sitä, että ihmiskunnan suuret ongelmat liittyvät pohjimmiltaan moraaliin ja yhteiskunnan moraali on yksilöiden moraalin summa. Siksi länsimainen yksilönvapaus, joka johtaa ihmisiä syntiin, on uhka Venäjälle, Meriläinen sanoo. Patriarkka näkee itse olevansa paitsi Venäjän myös laajemmin ”koko Rusin” patriarkka. Ilmaisu viittaa Kiovasta alkunsa saaneeseen myyttiseen Rusiin, ruhtinaiden liittoumaan. Sen alueeseen kuuluvat Venäjän vallanpitäjien mielestä myös Ukraina ja Valko-Venäjä. Venäjällä katsotaan olevan keskeinen rooli koko ihmiskunnan kohtalossa. – Kirill yhdistää pyhyyden Venäjän valtioon, jonka tehtävä ja hallitsijan valta on hänen mukaansa Jumalalta saatu. Venäjän hallitsijan rooliin kuuluu olla ortodoksi.

Juha Meriläisen mukaan Venäjän Ukrainassa aloittamaa sotaa on mahdotonta ymmärtää tuntematta Venäjän uskonnollista nationalismia.

Kirill on sitä mieltä, että läntinen maailma on korvannut Jumalan ihmisoikeuksilla ja yksilön vapaudella. Kun uskonnon ohjaava käsi poistuu yhteiskunnasta, yhteiskunta avautuu synnille. Näin on Kirillin mukaan käynyt läntiselle sivilisaatiolle, jota vastaan Venäjä ja venäläinen sivilisaatio puolustautuu.

KIRJASSAAN JUHA MERILÄINEN toteaa, että Venäjän ”pyhä erikoisoperaatio” on ainakin tällä hetkellä osoittautunut Venäjän valtiollisen ja kirkollisen autoritaarisuuden murskatappioksi. Vladimir Putinin ja patriarkka Kirillin kaikki peliin -taktiikka ei ole onnistunut. Venäjän ortodoksiselle kirkolle sodan häviäminen merkitsisi isoa vallan menetystä. – Se olisi iso kolaus. Venäjän ortodoksisen kirkon asema sekä ortodoksisen maailman sisällä että kirkkojen yhteisillä foorumeilla heikkenisi. Vielä kymmenen vuotta sitten ainakin kolmannes Venäjän ortodoksisen kirkon jäsenistä oli Ukrainassa. Jos heidät menetetään, Venäjän kirkko ei olisi enää yksin suurin, Meriläinen sanoo. Vielä tätäkin suurempi ongelma olisi se, että Venäjän ortodoksinen kirkko menettäisi kertomuksen tuhatvuotisesta kirkosta ja tuhatvuotisesta Venäjän valtiosta. Entä mitä tapahtuu patriarkka Kirillille, jos Vladimir Putin menettää valtansa? – Riippuu siitä, milloin ja miten Putin väistyy vallasta ja millainen hallitsija häntä seuraa. Jos tapahtuisi radikaali muutos suuntaan tai toiseen, Kirill luultavasti näyttäytyisi seuraajan silmissä vanhan hallinnon edustajana ja joutuisi väistymään. Moskovan patriarkat ovat tavanneet jatkaa tehtävässään kuolemaansa saakka, mutta ottaen huomioon 78-vuotiaan Kirillin iän on mahdollista, että Putin tulee jatkamaan vallassa pidempään kuin Kirill. ■

Autuaita ovat he, jotka saavat viikoittain sähköpostiinsa Kirkko ja kaupungin ilmaisen uutiskirjeen. Tilaa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/uutiskirje

ETSITKÖ MUISTIKOTIA LÄHEISELLESI? Palvelu- ja hoivakoti Wilhelmiina Tenholan muistikodeissa olemme erikoistuneet muistisairaiden ympärivuorokautiseen hoitoon. Kohtaamme asukkaamme tarpeineen yksilöinä ja jokaisella on arjessa oma roolinsa. Uudet viihtyisät tilamme keskellä Helsinkiä on suunniteltu tukemaan muistisairaan toimintakykyä ja aktiivisuutta. Muistikodin oma viihtyisä pihamaa, terassi ja Keskuspuisto tarjoavat hyvät puitteet ulkoiluun.

Meistä sanottua: ”Puolisoni vaikuttaa viihtyvän Tenholassa hyvin. Minulla läheisenä on tervetullut olo aina, kun käyn vierailemassa. Pidän meitä varsin onnekkaina, että pääsimme tänne.”

Varaa yksityisesittely tai osallistu tutustumisiltoihin: jokaisena helmikuun torstaina klo 17. Paikka: Wilhelmiina Tenholan ravintola, Tenholantie 10, H-siipi. Varaukset ja ilmoittautumiset: wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 044 7060 139 tai 050 577 1666.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 11

Tutkimusten mukaan onnellinen elämä syntyy hyvistä ihmissuhteista. Psykoterapeutti Juhani Mattilan mukaan onnessa on myös jotakin selittämätöntä.

i n n o n i ä N a a t t e k kos ä t i me TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI

stuessaan raitiovaunussa psykoanalyytikko Juhani Mattila havahtui merkilliseen oloon. Oma sisin oli tyhjä ja reagoimaton, ja hän tavoitti vain jonkinlaisen tylpän tunteen. Mikä ihme minulla on, hän ihmetteli ja toivoi, ettei kukaan ystävä tai tuttu tulisi vastaan. – Tuona hetkenä en olisi osannut reagoida toiseen ihmiseen muuten kuin mekaanisella hyvän päivän toivotuksella. Mattilan pysäyttänyt olotila johtui uupumuksesta. Hän aloitti asian selvittämisen tutkimalla oman alansa kirjallisuutta. Pian hän huomasi, että melkein kaikki psykoanalyytikkojen kirjoittamat artikkelit uupumisesta koskivat heitä itseään. Vasta vuosia myöhemmin Mattila ymmärsi uupumuksensa johtuvan siitä, että hän tunsi itsensä työssään onnettomaksi. Kokemus antoi

12 KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024

aiheen viime syksynä ilmestyneeseen kirjaan Onnea etsimässä (Kirjapaja). Siinä Mattila antaa oman vastauksensa kysymykseen mitä onnea etsivä ihminen pohjimmiltaan kaipaa. – On äärimmäisen harvinaista, että joku sanoo olevansa onneton. Onnen puutteesta puhuminen toisi näkyviin herkkyyden ja syvät tunteet, joita emme halua paljastaa, hän sanoo. – Sellaista puhetta ei oteta todesta, vaan onnellisuuden kaipaus nähdään huonoutena ja heikkoutena. Siksi puhumme kokemuksistamme kuin ulkoisista faktoista: minulla on masennus tai uupumus. OMA ELÄMÄ VASTAA vain harvoin mielikuvaamme siitä, miltä hyvän elämän kuuluu näyttää. Elämä tuntuu liian sotkuiselta ja monimutkaiselta ollakseen hyvää. Tutkimustiedon valossa onnellisen elämän resep-

ti kuulostaa kuitenkin erilaiselta kuin se, millaiseksi onni tavallisesti ajatellaan. Onnellinen elämä ei ole seurausta rikastumisesta, yhteiskunnallisesta asemasta tai uusista tavaroista, joita meille mainostetaan. Onnellinen elämä ei synny siitäkään, että hankimme itsellemme vapaa-aikaa ja helppoja päiviä. Tämä käy ilmi maailman laajimmasta ja pitkäkestoisimmasta onnellisuustutkimuksesta, joka on seurannut tiettyjen perheiden elämää jo yli kahdeksan vuosikymmenen ajan. Tutkimus kattaa 724 alkuperäisen osallistujan lisäksi heidän yli 1 300 jälkeläistään toisessa ja kolmannessa sukupolvessa. Harvardin yliopiston tutkimushanketta nykyisin johtavat Robert Waldinger ja Marc Schulz kokosivat sen tuloksia yhteen viime syksynä suo-

14 KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024

meksi julkaistussa kirjassaan Onnellisen elämän salaisuus (WSOY). Elämän kaoottisuutta ei pääse karkuun, tutkijat toteavat. Ihmisen elämänkulkua muovaavat väistämättömät yllätykset kuten avioerot, onnettomuudet, omat tai läheisten päihde- ja mielenterveysongelmat, äkilliset sairastumiset ja läheisten kuolemat. Laajassa aineistossa nousevat esiin myös haastateltujen kohtaamat yhteiskunnalliset mullistukset kuten toinen maailmansota, talousromahdukset ja lamavuodet. Jokainen tuntee jossakin elämänsä vaiheessa itsensä lyödyksi ja kohtaa hankaluuksia, joi-

ta ei tunne pystyvänsä käsittelemään. Waldingerin ja Schulzin mukaan onnellisuuden salaisuus piilee juuri tässä: rikas ja hyvä elämä syntyy niistä aineksista, jotka tekevät siitä vaikeaa. ONNELLISTEN RYHMÄÄN kuuluvat Harvardin tutkimuksen osallistujat raportoivat olevansa onnellisia jopa kaikkein vaikeimpina aikoina. Huonon onnen, murhenäytelmien ja vaikeiden aikojen virrassa heidän elämässään erottuu onnen hetkiä. Niistä syntyy elämä, joka on paljolti myönteinen ja josta he ovat kiitollisia.

Rahan puutteesta kärsivät jäävät suomalaisen onnellisuuden ulkopuolelle Suomi on tullut jo kuuden vuoden ajan tunnetuksi maailman onnellisimpana maana, kun YK:n aloitteesta perustettu Sustainable Development Solutions Network -järjestö on julkaissut vuotuisen raporttinsa. Kaikki suomalaiset eivät kuitenkaan pääse osallisiksi onnesta, vaan osa jää syrjään. Tämä käy ilmi Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) tuoreesta julkaisusta, jossa hyvinvoinnin tutkijat ja asiantuntijat paneutuvat suomalaisen hyvinvoinnin kääntöpuoleen. Osattomuus paikantuu tutkimusten mukaan ihmisiin, joiden elämässä on rahan puutteesta johtuvaa kärsimystä ja niukkuutta. In the Backyard of Finnish Happiness -verkkojulkaisun toimittanut tutkija ja dosentti Sakari Kainulainen arvioi, että onnellisuudesta osattomien ryhmään kuuluu 10–20 prosenttia suomalaisista. – Onnettomiksi itsensä kokevien ihmisten murheet kiertyvät usein rahatilanteen ja taloudellisen niukkuuden ympärille. Raha säätelee sitä, onko ihmisellä mahdollisuus saavuttaa haluamiaan asioita ja elää samankaltaista elämää kuin muut.

Onnellisista elämäntarinoista nousee tutkijoiden mukaan esiin se, että onnelliset ihmiset omistautuvat lähimmille ihmissuhteilleen. Tämä näkyy erityisesti elämän aallonpohjissa, joissa he keskittyvät hoivaamaan sitä ihmissuhdetta, johon tilanne vaikuttaa eniten. Ollessaan eri mieltä puolisonsa kanssa he keskustelevat ja tukevat prosessia hellyydellä. Myös onnettomien ryhmässä elämä koostuu vastoinkäymisistä, hyvistä ajoista ja joskus unelmien toteutumisesta. Erona on se, että jokin on saanut heidät suhtautumaan muihin ihmisiin ja elämään varovaisesti tai kielteisesti, ja heidän on vaikea saada yhteyttä muihin. Onnettomat ihmiset eivät uskoudu läheisilleen, ja vaikeuksien kohdatessa he sulkeutuvat vaistomaisesti heitä lähinnä

Taloudellinen niukkuus vaikuttaa onnellisuuteen monella tavalla. Sakari Kainulainen toteaa, että rahanpuute vähentää mahdollisuuksia ihmissuhteiden ylläpitämiseen, harrastamiseen ja omien taitojen kehittämiseen. Moni pienituloinen asuu syrjässä ja kärsii siitä, että rahat eivät riitä liikkumiseen. Diakin julkaisussa tutkijoiden huomio kiinnittyy erityisesti niukkuutta kokeviin perheisiin, ruoka-apua tarvitseviin ihmisiin, maahanmuuttajiin ja vaikeissa olosuhteissa eläviin naisiin. Onnellisuudesta osattomien suomalaisten ryhmässä erottuvat myös pitkäaikaistyöttömät, yksinhuoltajat, omista lapsistaan erossa elävät vanhemmat sekä yksin elävät ihmiset. – Jos yksinhuoltajan rahat eivät tahdo riittää elämiseen ja hänen ajatuksensa pyörivät rahahuolien ympärillä, tilanne kuormittaa väistämättä myös lapsia. Pienituloisuus voi rajoittaa myös etävanhemman

yhteydenpitoa toisen vanhemman luona asuvien lasten kanssa. Työpaikan menettäminen ei Kainulaisen mukaan vielä näytä vähentävän onnellisuutta, mutta peruspäivärahan varaan joutuneiden pitkäaikaistyöttömien tilanne on jo rahanpuutteen vuoksi toinen. Hyvät ihmissuhteet vaikuttavat myönteisesti myös heikossa taloudellisessa asemassa olevien onnellisuuteen. Kainulainen toteaa kuitenkin, että rahattomuus tarkoittaa usein omaan koloon vetäytymistä, jos tarjolla ei ole paikkoja, joissa ihmiset voivat kohdata toisensa tasavertaisina taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Suomalainen onnellisuus on Sakari Kainulaisen mukaan luonteeltaan pikemminkin tasaista elämäntyytyväisyyttä kuin sykähdyttävää onnen kokemista. Tyytyväisyys syntyy hänen mukaansa keskiluokkaisesta elämäntavasta ja siitä, että elämä on ennustettavaa. Sijoittuminen onnellisuusmittausten kärkeen ei kerro niinkään suomalaisten tunne-elämästä kuin hyvinvointiyhteiskunnan rakenteista, jotka antavat ihmisille mahdollisuuden saavuttaa omia elämäntavoitteitaan. Yksilötasolla onnellisuuteen tarvitaan myös resilienssiä eli joustavuutta, joka kantaa elämän väistämättömien kolhujen läpi. Tutkimustiedon valossa on Kainulaisen mukaan kiistatonta, että lisäraha vahvistaa onnellisuuden kokemusta silloin, kun ihminen elää taloudellisessa niukkuudessa. Sen sijaan keskituloisen suomalaisen onnellisuutta raha ei näytä enää lisäävän, ellei kyseessä ole ylivelkaantunut henkilö. – Jos pyrimme lisäämään onnellisuutta ja tyytyväisyyttä, moni asia pitäisi tehdä päinvastoin kuin nykyinen hallitus tekee. Tutkimusten mukaan rikkaille annetut verohelpotukset eivät lisää heidän onnellisuuttaan, mutta asumistukea ja toimeentulotukea saavan yksinhuoltajan onnellisuutta lisäeurot nostaisivat huomattavasti.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 15

olevilta. Tämä näkyy muun muassa siinä, että he kaipaavat parisuhteessaan hellyyttä, mutta eivät osaa ratkaista, miten saisivat sitä aikaan. Harvardin tutkimushankkeen ja muidenkin onnellisuustutkimusten tärkein tulos on Robert Waldingerin ja Marc Schulzin mukaan se, että lämpimien ihmissuhteiden vaaliminen parantaa mahdollisuuksiamme selviytyä ja jopa kukoistaa elämän kuoppaisessa kyydissä. KOKEMANSA UUPUMUKSEN yhtenä syynä Juhani Mattila näkee psykoanalyytikon koulutuksessa oppimansa työskentelytavan, jossa terapeutin omat tunteet kuului pitää piilossa. Uupumus väistyi, kun hän tutustui uudenlaisiin näkemyksiin ja alkoi muuttaa työtapaansa vuorovaikutteisempaan suuntaan. – Ryhdyin etsimään työtapaa, joka sopii minulle ja jossa voisin olla onnellisempi. Ihminen tulee onnettomaksi, jos ei voi olla työssään läsnä omana itsenään ja toteuttaa itseään. Näistä kokemuksistaan Mattila on kirjoittanut autofiktiivisen kirjan Uupunut nainen (Teos 2009), jonka päähenkilö ja minäkertoja on uupumustaan pohtiva psykiatri. Uupuminen opetti Mattilalle, että onnellisuus ei löydy muottiin sopeutumisesta. Sen sijaan onnen kokemukset liittyvät hänen mukaansa kaipauksiin, jotka syntyvät ihmisen piilotajunnassa ja etsivät täyttymystään usein ihmisen sitä itse tiedostamatta. Omien syvien kaipausten tunnistaminen on tärkeää, sillä ne saavat ihmisen etsimään juuri häntä ravitsevia asioita, esimerkiksi vapautta, itsensä toteuttamista, arvostusta, huomiota, turvallisuutta, hyväksyntää, myötätuntoa ja rajatonta läheisyyttä. Mattila vertaa sisäisiä kaipauksia ravinnon tarpeeseen. – Turvattomuutta kokeva tulee onnelliseksi, kun löytää turvallisuuden lähteitä yhteydestä toisiin tai luottamalla Jumalan huolenpitoon. Alemmuudentuntoinen taas tavoittaa onnen saadessaan muilta arvostusta ja huomiota esimerkiksi työpaikallaan. – Asia ei tule selväksi sillä, että ihminen saa kerran tunnustusta tai turvallisuuden kokemuksen, vaan tarvitsemme jatkuvasti sellaista yhteyttä, joka vastaa kaipaukseemme. ONNELLISUUTEEN LIITTYY Juhani Mattilan mukaan myös vääriä käsityksiä. Yksi sellainen on ajatus, jonka mukaan onni olisi kaikille jotakin samaa. Todellisuudessa ihmiset löytävät onnellisuutta eri asioista, ja myös kokemus onnesta voi olla monenlainen. – Onnellisuuden kokemukset ovat aina ainutkertaisia ja kullekin yksilölle ominaislaatuisia. Työssäni olen nähnyt, että asiakkaan toipuminen kärsimystä aiheuttavista oireista kuten masennuksesta ja uupumisesta on aina samassa suunnassa kuin onnellisuus. Toinen yleinen väärinkäsitys on se, että onni on taso, jonka ihminen saavuttaa ja joka muodostuu sen jälkeen pysyväksi. Mattilan mukaan onni on kuitenkin aina dialogisessa suhteessa vastakohtaansa eli niihin suruihin ja kärsimyk-

siin, joita pelkäämme ja joilta pyrimme suojautumaan oppimillamme keinoilla. Tutkijoiden viestiä onnellisuuden ja hyvien ihmissuhteiden välisestä yhteydestä Mattila täydentää muistuttamalla, että ihmissuhteista tulevat myös pahimmat pettymykset, loukkaukset ja muut satuttavat kokemukset, jotka jäävät onnen kääntöpuolelle. Mattilan mukaan onnellisuus on viime kädessä tunnekokemus, joka tuntuu tietyllä hetkellä. – Kun puhumme onnellisuudesta, kysymys on pohjimmiltaan siitä, miltä minusta tuntuu, eikä siitä, elänkö menestynyttä elämää ja onko minulla hyvä terveys, työpaikka ja parisuhde. – On melko tavallista, ettemme tunnista sitä, mitkä asiat elämässämme tekevät meidät onnelliseksi tai onnettomaksi. Tämä johtuu siitä, että onnellisuus piiloutuu ohikiitäviin hetkiin ja häivähdyksiin, joiden tavoittamiseen tarvitaan herkkyyttä. OMAA HERKKYYTTÄ VOI harjoittaa opettelemalla tunnistamaan pieniäkin onnen hetkiä ja myönteisiä tunteita sekä etsimällä sanoja, joilla niitä voisi kuvata. Tämä on Juhani Mattilan mukaan tärkeää, koska tunteet, joita emme ilmaise, jäävät tiedostamattomiksi. Myös taiteellinen luovuus voi auttaa tunnistamaan pinnan alle jääviä tunteita. – Opettele kuuntelemaan, tuntuiko jokin oikeasti hyvältä, vai sanotko vain itsellesi, että se meni hyvin tai tällaista yleensä arvostetaan. Näin voit saada kiinni siitä, mikä on itsellesi merkityksellistä, etkä harhaudu tavoittelemaan asioita, jotka eivät anna sinulle henkilökohtaisesti mitään, Mattila neuvoo. Onnellisuus ei kuitenkaan löydy vain hyvän olon tunteita seuraamalla. Yhtä tärkeää on kysyä, ohjaavatko omaa elämää pelot vai haaveet. – Esimerkiksi ihminen, joka haluaisi tehdä jotakin uutta, vaikkapa kirjoittaa kirjan, voi kohdata aloittaessaan ahdistuksen tunteen, minkä vuoksi hän ei uskalla jatkaa. Kuitenkin juuri jatkaminen tekisi hänet onnelliseksi. Ihmisen perimmäinen kaipaus on Mattilan mukaan se, että hän voisi kokea rakkauden. Mattila lisää vielä, että syvempi onnellisuus ei ole koskaan itsekeskeistä, vaan siihen liittyy aina yhteys itsen ulkopuolella olevaan toiseen ja kiitollisuus niitä kohtaan, joilta kokee saaneensa hyvää. Tämän tarkempia onnen askelmerkkejä Mattila ei halua tarjota, koska sellaisten myötä onnellisuudesta tulisi tekninen asia: tee niin tai näin, vältä tätä. Hän varoittaa, että tällaisia neuvoja seuraamalla onnen syvempi sielullinen luonne voidaan menettää, ja ihminen ajautuu suorittamaan onnellista elämää. – Todellisuudessa onni ei ole ihmisen hallittavissa, eikä tule tietoisella pyrkimyksellä. Onnellisuus on jotakin, mitä ei voi ymmärtää järjellä vaan ainoastaan sydämellä. Se on jotakin, mikä tapahtuu, jos on tapahtuakseen. Erehtyisin pahan kerran, jos väittäisin tietäväni, mitä onni on, Mattila sanoo.

ANTIIKIN ROOMALAISET KUVASIVAT onnellisuutta latinan kielen sanalla beatus. Se tarkoitti hyvinvointia ja mahdollisuuksia, jotka tulivat ihmisen osaksi tämän rikastuessa. Teologian tohtori Pauli Annala tunnistaa nykyisessä onnellisuuskeskustelussa yhtäläisyyksiä roomalaiseen ajatteluun: onnellisuus on jotakin sekulaaria, jonka voi saada osakseen vain tässä ajassa. Keskiajalla kristilliset mystikot laajensivat näkökulmaa koettuun onnellisuuteen. Heidän mukaansa syvempi onni tai autuus, latinaksi beatitudo, ei ollut pohjimmiltaan ihmisen itsensä vaan Jumalan ominaisuus. – Mystikot ajattelivat, että hiljaisessa rukouksessa tapahtuvassa Jumalan katselemisessa autuus, joka on Jumalan ominaisuus, siirtyi vähitellen ihmisen ominaisuudeksi, Annala selittää. Harvardin ylisukupolvisen onnellisuustutkimuksen ja keskiajan mystikkojen välillä on Annalan mukaan kristillisestä Jumala-käsityksestä nouseva yhteys. Siinä missä tutkijat puhuvat lämpimistä ihmissuhteista, mystikot uskoivat persoonalliseen Jumalaan, jonka syvimpään olemukseen kuuluu Isän ja Pojan välinen rakkaudellinen side. Rakkaus, jolla ihminen rakastaa toista ja joka tulee ilmi lämpimissä ihmissuhteissa, on kristinuskon mukaan pohjimmiltaan Jumalan rakkautta. – Allekirjoitan täysin Harvardin tutkijoiden ajatuksen, jonka mukaan onnellisen elämän salaisuus on hyvissä ja lämpimissä ihmissuhteissa. Se, joka osaa rakastaa, on aina jonkinlaisessa vaikutussuhteessa Jumalan kanssa. – Missä on jakamista eli kommunikaatiota, siellä Jumala viihtyy. Emme kuitenkaan tavoita syvempää onnellisuutta, jos sivuutamme ihmissuhteiden hengellisen ulottuvuuden. JEESUKSEN OPETUSTEN mukaisesti kristilliset mystikot ajattelivat, että Jumalalta tuleva onni annetaan hengessään köyhille, murheellisille ja niille, jotka kaipaavat oikeudenmukaisuutta ja armahtavat muita. Tuon onnen ymmärrettiin olevan yksinkertaisen ja puhtaan sydämen ulottuvilla, mutta jakautunut ja laskelmoiva mieli ei voi tavoittaa sitä. – Sanat yksinkertainen ja puhdas kuvaavat sitä, millaiseksi ihmiset syntyvät ja millaisia he ovat ennen elämän varrella muodostuvia ehdollistumisia, Pauli Annala sanoo. Armollisuus ja rakkaus ovat kristinuskossa vaihtokäsitteitä. Ne tarkoittavat samaa, Annala muistuttaa. – Armahtavaisuudessa on jotakin ikuista ja ajatonta. Jos osaat elämän tuoksinassa jakaa lapsillesi armahtavan isän tai äidin tunnemaailmaa, siirrät heille sellaista perintöä, joka on Jumalan ominaisuus. Olemalla armahtavainen olet osa maailman syvää järjestystä. – Ihminen joka tuntee, ettei hän ole oppinut elämänsä aikana rakastamaan, kuolee levottomana. Mutta jos tunnet, että olet saanut olla rakkauden vaikutuspiirissä, kuolinvuoteella voit päästää levollisin mielin tästä maailmasta irti. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 17

Kuka?

Laulaja-lauluntekijä Mariska eli Anna Maria Rahikainen, 44, asuu avoliitossa Helsingissä. Hänellä on yksi lapsi.

Mitä?

Kirjoittaa biisejä itselleen ja muille artisteille. Keikkailee eri puolilla Suomea. Yhdeksän albumia, joista kaksi Pahat Sudet -yhtyeensä kanssa. Palkittu sanoituksistaan Työväen Sivistysliiton myöntämällä Reino Helismaa -palkinnolla vuonna 2022.

Motto

Ismit on kuolema.

Yksinkertaista ja niukkaa Usein ja pienin annoksin treenaava Mariska on huomannut, että spartalainen elämäntapa sopii hänelle.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

ariska on alkanut vetää leuko ja. Hänellä on menossa projek ti, joka lähti kolmesta leuasta. Treenin myötä tulokset ovat kasvaneet, ja nyt tavoitteena on jo kymmenen leukaa. Liikunta ei ole Mariskalle uusi asia, mutta ny kyisin hän keskittyy siihen tuloshakuisemmin. Hän tekee kovempia treenejä ja treenaa joka päi vä, jos vain aikaa löytyy. Aamulla voi treenata ja keikkareissuillakin. Myös illalla, ennen myöhäis tä keikkaa, ehtii vielä vetää. – En tee isoa annosta. Kunhan sätkin yleisesti. Saatan treenata kymmenen minuuttia, jos aikaa ei ole enempään. Mikään kuuden tunnin sessio ei ole treenaamisessa se juttu. Annoskoot merkit sevät, ja lyhyt treeni voi olla äärettömän rankka, Mariska sanoo. LEUANVEDON LISÄKSI Mariska juoksee ja käy sa lilla. Hän jumppaa ja venyttelee. Elintavat ovat jämptit. Hän syö terveellisemmin kuin koskaan ja nukkuu. Mariska on oppinut pitämään itsestään parempaa huolta, ja olo tuntuu freesiltä. Hän sa noo olevansa fyysisesti ja henkisesti paremmassa kunnossa kuin ikinä. – Minulla on erittäin hyvä olo. En tiedä, mi tä tämän päivän kehopositiivisuus on, mutta mi nä olen vanhan koulun kasvatti. Tiedän, mikä on minulle hyvä, ja että se vaatii minulta spartalais ta elämäntapaa. Se tarkoittaa kurinalaista, yksinkertaista ja niukkaa. Liikunta liittyy myös Mariskan työhön. Laulaja haluaa esiintyä fyysisesti ja energisesti, eikä hän halua liikeratojen katoavan. – Hyväkuntoisena kestän sen rääkkymisen. Ha luan olla sinut kehoni kanssa. Se merkitsee sitä, että pystyn pukeutumaan just sellaisiin vaatteisiin kuin haluan enkä ole liian tietoinen kropastani. – Energiaa ei sitoudu siihen, miltä näyttää. Samalla Mariska on huomannut, että ikä tuo väistämättä muutoksia. – Olen aina ajatellut, että onpa ihanaa sitten, kun tulee rusinaksi. Mutta kyllä iän tuomien muutosten hyväksyminen vie aikansa. Mieli tulee aina perässä. KEIKOILLA MARISKA VOI vaikka räpätä tai vetää punkia, mutta hänen säveltämänsä biisit ovat yleensä rokahtavaa popmusiikkia. Mariska tunnetaan erityisesti sanoituksistaan. Kauniiden kielikuvien ohella hän osaa sanoittaa

asioita myös ronskisti suoraan. Hän tekee biise jä jatkuvasti. Tänä vuonna ilmestyy levy, mutta ajankohta on vielä auki. Nykyään biisien teko on paljolti sitä, että Ma riska käy keskusteluja työryhmän kanssa, ja kun hyvä aihe löytyy, aletaan kirjoittaa. Parhaimmil laan kaikki osallistuvat kaikkeen. – Ympäröivä maailma syöttää jatkuvasti ideoi ta biiseihin. Tehtäväni on olla auki ja nappailla niitä. Parikymmentä vuotta olen yrittänyt har jaannuttaa konettani siihen.

”

Minua kiinnostavat alkuraamatulliset asiat ja vanhat opit. Se, miten aikoinaan on hahmotettu elämän suuria linjoja. Sanat kiinnostavat Mariskaa, sillä ne ovat hä nelle avain todellisuuden tutkimiseen. Mariska veikkaa, että myös lapsuudella ammattikirjoit tajaäidin kanssa on osuutta asiaan. – Ehkä kiinnostus kirjoittamiseen on tullut ko toa, vaikka varhaisaikuisuudessa yritin kapinoida ajatusta vastaan. LAPSUUTENSA JA NUORUUTENSA Mariska vietti Helsingissä. Hän asui äidin kanssa kahdestaan, tykkäsi koulunkäynnistä ja oli hikipinko. Kotona ei kuunneltu musiikkia eikä soitettu tai laulettu. Jostain syystä Mariska kuitenkin halusi 7vuo tiaana alkaa soittaa, ja kotiin hommattiin piano. 11vuotiaana hän pääsi SibeliusAkatemian nuori soosastolle. Kahden vuoden kuluttua hän lähti sieltä lätkimään. Teiniikäisenä Mariska luuhasi kaupungilla punkkarikavereidensa kanssa. Haaveena oli mu siikkiura. – Muutin 16vuotiaana pois kotoa ja siitä ees päin olen opetellut itsenäistä elämää. Lähdin he ti, kun sai lähteä. Liityin punkbändiin, ja siitä al koi kevyemmän musiikin kanssa työskentely.

Täysiikäistyttyään Mariska lähti Lontooseen opiskelemaan latinaa ja muinaiskreikkaa. Hän haki viiteen eri kouluun, viidelle eri linjalle mel kein summamutikassa. Latina ja muinaiskreikka linjalle pyrkijöiden ei tarvinnut mennä haastat teluun, siksi hän valitsi sen. – Olin Lontoossa neljä vuotta, mutta se ei ollut kauhean kivaa aikaa. Minulla oli hankalaa. Olin aika masentunut, ja sellaista räpiköimistä se oli. SANOJEN JA MUSIIKIN lisäksi Mariskan kiinnos tuksen kohteet kulkevat jumaluusopista Lähi idän runouden kautta kaiken maailman kieliin. Jumaluusopista hän on sitä mieltä, että ketä se ei muka kiinnostaisi. – Teologia kiinnostaa minua siinä missä taide historiakin. Minua kiinnostavat alkuraamatulliset asiat ja vanhat opit. Se, miten aikoinaan on hah motettu elämän suuria linjoja. – Meidän niin sanottu oikean ja väärän kirja pohjautuu useisiin käännöksiin ja kirkollis kokouksiin, ja minua kiinnostaa, miten ihmis elon ihmeellisyyttä on hahmotettu alun perin esimerkiksi arameaksi. Aina välillä Mariska käy jumalanpalveluksissa. Hän käy kuuntelemassa, minkälaisia puheita kir kossa pidetään. Hänen mukaansa ne ovat välillä parempia ja välillä eivät niin hyviä. – Puheiden pitäminen ei olekaan suomalainen hyve. Retoriikkaa ei ole täällä juurikaan opetettu, niin eipä ihme. JUMALAN OLEMASSAOLOA Mariska saattaa aja tella paljon ja tilanteen mukaan eri tavoilla. Vii me aikoina hän on huomannut, että ihmiset ovat kovin hanakoita antamaan Jumalalle inhimillisiä piirteitä. – Oletusarvona voi olla vaikka, että Jumala huolehtii meistä. Millä se todistetaan? Jumalalle lykätyt määritelmät ovat varmaan ihmisten hen kilökohtaisista tarpeista lähtevää reflektiota. Mi kä on totuus, sitä en osaa sanoa. Mariska kertoo kotona keskustelleensa siitä, että kirkkoa on vaikea huomata, kun se olla jöt köttää keskuudessamme kuin itsestään selvyyte nä. Mutta jos kirkko otettaisiin pois, sen huomai si jykevämmin. – Luulen, että ilman kirkkoa turvattomuutta olisi enemmän ja moraalikysymykset olisivat vielä enemmän hakusessa. Kirkko on tietynlai nen yhteiskuntamme henkinen kulmakivi. Se on myös auttajataho silloin, jos muut verkostot pet tävät. Niin olen huomannut ja kuullut, että kirk ko on vielä se taho, joka jeesaa. Mariska esiintyi ensimmäisen kerran kirkos sa vuonna 2019. Yllättäen tapahtuma toi hänen elämäänsä muutakin uutta, sillä se yhdisti hänet uran ja yhtyeen kannalta tärkeään ihmiseen. – Pyhän Laurin kirkon keikalla Jouni Aslak Raatikainen toimi ekaa kertaa säestäjänäni. Ny kyään hän on yhtyeeni kitaristi ja liidaa sitä. IHMISEN PARASTA AIKAA ovat Mariskan mieles tä aamut. Silloin kaikki on vielä mahdollista ja auki. Aamuvarhaisella hän singahtaa ylös sängys tä ja epäilee olevansa silloin monen mielestä to si rasittava. – Rakastan aamuja, ja siihen aikaan yleensä puhun. Murahtelu alkaa sitten iltaa kohti. Mut ta aamulla sirputan kuin lintunen. Silloin olen lennossa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 19

Lautasellinen valintoja Ruoka ja syöminen ovat latautuneita asioita, joista keskustelu repeää helposti riidaksi. ”Minä ajattelen, että kristinuskoon sisältyy ohje miettiä, mitä ja miten syö”, sanoo ympäristöteologi Panu Pihkala. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SAKU SOUKKA

uoka ei ole vain polttoainetta, jota tarvitsen pysyäkseni hengissä. Yhä harvemmin syöminen tuntuu myöskään nautinnolta. Jokainen annos lautasellani on teko, joka vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen, maaperän ja vesien saastumiseen, eläinten kohteluun, elintarviketuotannossa työskentelevien ihmisten oloihin – ja toki myös omaan terveyteeni ja hyvinvointiini. Päässäni pyörii myös lapsena sinne iskostettu oppi, että lautanen on syötävä kiitollisena tyhjäksi. Sodan ja sen jälkeisen elintarvikepulan lapsuudessaan kokeneet vanhempani ja opettajani eivät unohtaneet sitä, ettei täysi vatsa ole itsestäänselvyys. Nykyisinkin Suomessa on monia nälkäisiä leipäjonoissa seisovia ja kaduilla kerjääviä. Maailmassa noin 800 miljoonaa ihmistä näkee nälkää. Tänään lautasellani on kasvis-soijarouherisottoa, timjamilla maustettuja porkkanasiivuja ja salaattia, jotka on valmistettu hävikkiraaka-aineista. Ruokahävikki on maailmanlaajuisesti iso ongelma, sillä arviolta noin 30 prosenttia kaikesta tuotetusta ruoasta jää syömättä. Samanlaista annosta haarukoi myös lounasseuraksi kutsumani Panu Pihkala, joka toimii ympäristöteologian tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa ja on tutkinut ympäristöahdistusta ja ympäristötunteita. Tarkoitus on ruokailun ohessa myös puhua ruoasta. Pihkala toteaa, että ruoka ja syöminen ovat hyvin latautuneita asioita, joista keskustelu nykyisin repeää helposti riidaksi tai somesodaksi. Ruokasuhde on soppa, jossa yhdistyvät lapsuudenperheen tavat, ystäväpiirin mieltymykset ja yhteisön tai koko kulttuurin ääneen lausutut tai lausumattomat säännöt. Kyse on myös hyvin henkilökohtaisesta ja kehollisestakin suhteesta. – Ei siis ole yllättävää, että ruoka herättää niin paljon intohimoja ja monenlaisia tunteita – varsinkin, jos siihen vielä yhdistyy ilmasto- ja ympäristökysymyksiä tai eläimiin liittyviä kysymyksiä, jotka ovat poliittisesti latautuneita, Pihkala sanoo. ALUKSI ON PAKKO kysyä Panu Pihkalalta, mitä oikein voi hyvällä omallatunnolla syödä. – Siihen eri ihmisillä on erilaisia vastauksia. Jos ajatellaan ympäristölle koituvaa kuormitus-

20 KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024

ta, niin silloin tietysti luomukasvisruoka on hyvä valinta. Mutta on aika vaikea löytää täysin ristiriidattomia ravinnonlähteitä ainakaan suurille ihmisjoukoille. Voi olla hankala selvittää esimerkiksi sitä, onko ruoan tuotantoon, kuljetukseen tai jälleenmyyntiin käytetty fossiilisia polttoaineita. Jos itse kasvattaa ruokansa, tietää ihan eri tavalla, miten se on tuotettu, Pihkala sanoo. Hän lisää, että ehkä ruokaan liittyvää eettistä pohdintaa ei kannatakaan tehdä kovin karkealla ja kaksijakoisella hyvä–paha- tai puhdas–likainentyyppisellä jaottelulla. Sen sijaan voi tunnistaa ja tunnustaa, että ruokakysymyksiin liittyy monenlaisia ristiriitoja, ja sitten pyrkiä tekemään mahdollisimman vastuullisia valintoja. Se, että ruoantuotannon ongelmiin tai oikeudenmukaisuuskysymyksiin ei lainkaan kiinnittäisi huomiota, olisi Pihkalan mukaan eettisesti huono ratkaisu. Toisaalta myös se, että olisi koko ajan eettisessä kriisissä, kävisi ennen pitkää sietämättömäksi. Se myös voisi vähentää voimavaroja tehdä sitä hyvää, mihin on mahdollisuus. Pihkala suositteleekin jonkinlaista tasapainoilua näiden ääriasentojen välillä. Kertakaikkisten suurten muutosten tekeminen omalle lautaselle, saati sitten koko perheen ruokatottumuksiin, voi olla hankalaa. Pihkala antaakin saman neuvon kuin terveellisempien elämäntapojen äänitorvet: uudet tavat kannattaa omaksua pienin askelin. Hän ottaa esimerkiksi eläinperäisiä tuotteita korvaavat kasviproteiinit, joista on viime vuosina tullut nopeasti osa monen arkista ruokavaliota. Ruokavaliosta keskusteltaessa herää Pihkalan mukaan helposti myös kokemus siitä, että joku syyllistää. Jo se, että toinen valitsee vaikkapa vegaanisen lounasannoksen, saattaa nostaa esiin hankaliksi koettuja eettisiä kysymyksiä eläinten syömisestä ja aiheuttaa omantunnonpistoksia. – Syyllisyydellä ja jopa häpeällä on ihmisen toiminnassa monimutkainen rooli. Omalla kohdallani tunnistan, että syyllisyyden ja häpeän kokemuksilla on lopulta ollut positiivinen vaikutus siihen, miten olen muuttanut ruokavaliotani. – Voimakas syyllistäminen ei kuitenkaan tutkitusti ole tehokas tapa vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Sen sijaan se, että voi kokea hyvää omaatuntoa ja tyytyväisyyttä omista valinnoistaan, on monelle tärkeä motivaation ja jaksamisen lähde.

SE, MITÄ LAUTASELLEEN ottaa, voi olla myös uskonnollinen kysymys. Eri uskonnoilla on omat tapansa, sääntönsä ja rajoituksensa ruokavalion ja syömisen suhteen. Toisaalta moni nykyajan maallistunutkin ihminen tuntuu suhtautuvan ruokaan lähes uskonnollisesti: uuden ruokavalion omaksuminen voi muistuttaa kääntymiskokemusta, ruokavalion noudattamisessa saattaa olla dogmaattista jyrkkyyttä ja siitä poikkeaminen voi tuntua synniltä. Toisin kuin esimerkiksi juutalaisuudessa tai islamissa, kristinuskossa ei mitään ruoka-ainetta ole lähtökohtaisesti kielletty. Mutta olisiko mahdollista hahmotella sitä, millainen suhde ruokaan olisi kristillinen? Pihkala, joka on myös pappi, sanoo, että vastaus riippuu siitä, miten itse kukin kristillisyyden määrittelee. – Uuden testamentin pohjalta nousee esiin ainakin kaksi asiaa: kiitollisuuden ilmaiseminen ruoasta ja eettinen ohje ravinnon jakamisesta nälkäisille. Ne ovat olleet mukana jo varhais-

”

Ruoan pyhyyden voi kokea, kun ateria siunataan ja nautitaan sitten yhdessä hiljaisuudessa.

Panu Pihkala kertoo säätäneensä ruokavaliotaan ympäristö- ja eläineettisten seikkojen vuoksi. Välillä hän joutuu muistuttamaan itseään ruoan arvosta. Lounaspaikkana oli hävikkiruokaa tarjoava Waste & Feast Kalliossa.

ten seurakuntien jumalanpalveluksessa ja ehtoollisen vietossa, ja edelleenkin monet seurakunnat ihan konkreettisesti jakavat ruokaa vähävaraisille. – Oma näkemykseni on, että kristillinen syöminen ei voi olla täysin välinpitämätöntä sen suhteen, mistä ruoka tulee. Ajattelen, että kristinuskoon sisältyy ohje miettiä, mitä ja miten syö. Se, mitä ja miten syö, on perinteisesti ollut ajankohtaista varsinkin paastonaikoina, jolloin on valmistauduttu kirkkovuoden suuriin juhliin jouluun ja pääsiäiseen. – Paastossa on usein myös eettisiä sävyjä. On ajateltu, että tietyistä ruoka-aineista pidättäytyminen muistuttaa ruoan arvosta ja myös siitä, että ruokaa jaettaisiin niille, joilla sitä on vähemmän. Kristinuskon historiassa ollut myös painotuksia, joissa paastoaminen ja tietty ruokavalio on liitetty lempeyteen toisia eläimiä kohtaan, Pihkala kertoo.

Yksi eettisen paaston muoto ovat erilaiset ympäristöasioihin keskittyvät paastot, jotka viimeisten noin viidenkymmenen vuoden aikana ovat yleistyneet kirkoissa. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on vuodesta 2012 alkaen vietetty pääsiäispaaston aikaan myös Ekopaastoa. RUOKAOSTOKSILLA TUSKAILLESSA tai pikaista lounasta kauhoessa unohtuu helposti, että kristinuskossa ruokaan liittyy myös pyhyysulottuvuus. Yhdessä syöminen ja juominen – ehtoollinen – on sakramentti eli pyhä toimitus. Alun perin ehtoollinen on ollut aivan konkreettisesti yhdessä nautittu ateria. Sittemmin arkisen ruokailun ja pyhitetyn syömisen yhteys on hämärtynyt ja ehtoollisesta on tullut enemmän rituaali. – Ajatellaan vaikka öylättejä, joita Suomessa luterilaisessa kirkossa yleensä käytetään. Ne ovat kyllä käteviä, mutta eiväthän ne kovin paljon muistuta tavallista leipää. Joskus ehtoollisella saatetaan murtaa ihan oikeaa leipää, ja tiedän,

että moni on kokenut sen vaikuttavaksi. Siinä tulee ihan eri tavalla syömisen ja ehtoollisen yhteys esiin, Panu Pihkala sanoo. Hän lisää, että ruoan pyhyyden voi kokea myös silloin, kun ateria siunataan ja nautitaan sitten yhdessä hiljaisuudessa. – Silloin ihan tavallisen ruoan jakamiseen voi liittyä samankaltaisia kokemuksia kuin monet ovat saaneet ehtoollisella ollessaan. Voi tuntea yhteyttä toisten kanssa ja jonkin itseä suuremman läsnäoloa. Pihkala muistuttaa myös perinteisestä luterilaisesta tavasta eli ruokarukouksesta. Se vahvistaa kiitollisuutta ruoasta ja ylipäätään elämään liittyvistä lahjoista. ■ Pyhä, paha ruoka – Uskonnon ja etiikan näkökulmia. Toim. Virpi Mäkinen, Heikki Pesonen ja Risto Uro (Gaudeamus 2023). Paasto alkaa tuhkakeskiviikkona 14.2. Samaan aikaan vietetään myös Ekopaastoa, jonka teemana on ”Arjen tekoja, toivon sanoja”. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 21

Mielipide

nan valtio, Jordanjoelta Välimerelle, voi olla vapaa ja turvallinen ympäristö kaikille uskontoon, etniseen taustaan, vammaisuuteen tai muuhun inhimilliseen piirteeseen katsomatta.

Kiitos HALUAMME KIITTÄÄ Helsingin tuomiokirkkoseurakuntaa 75-vuotistervehdyksestä, jonka meille toi kotiimme seurakuntapastori Yrjö Ikonen musisoiden. Meillä oli myös leppoisa rupatteluhetki teen- ja kahvinjuonnin lomassa. Tervehdys tuli meille mieluisana yllätyksenä, ja arvostamme tätä huomaavaisuutta ikääntyviä seurakuntalaisia kohtaan.

Lauri Nissinen Elina Nykyri Vantaa Kaj Fredriksson Kaarina Tuomas Kuusniemi Oulu

Hamas ei kaipaa kahden valtion mallia

Päivi Tuomola-Karp Pekka Karp

Israel murhaa vammaisia Gazassa

MARTTA-KAISA VIRTA

ISRAELIN ISKUT sairaaloihin ovat johtaneet lähes jokaisen Gazan sairaalan sulkemiseen. Israel on myös pitänyt sähkö- ja vesihanat kiinni sekä vaikeuttanut humanitäärisen avun tuontia Gazan alueelle. Näin Israel on osoittanut halukkuutensa hyökätä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten kimppuun. Israelin pitkään harjoittama apartheid ja kansanmurha on kaikin puolin epäinhimillistä, mutta tässä haluamme korostaa usein unohdettua kansanosaa, vammaisia. YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista rikotaan törkeästi myös Suomessa, mutta sairaaloiden pommittaminen on julmuudessaan omaa luokkaansa. Sitä paitsi suuri osa Gazan vammaisista on Israelin etniseen puhdistukseen tähtäävän politiikan tulosta. Vaikka Israel ja sen tukijamaat ovat väittäneet Hamasin käyttävän sairaaloiden potilaita ja henkilökuntaa ihmiskilpinä, tästä ei ole tarjottu mitään uskottavia todisteita. Sairaaloiden pommittaminen olisi joka tapauksessa sotarikos. Tulee muistaa, että Israelin julma politiikka palestiinalaisia kohtaan ei ilmestynyt tyhjästä, vaan on loogista jatkoa sille kolonialistiselle politiikalle, jonka pohjalta länsimaat Israelin perustivat. Suomikin tukee Palestiinassa tehtäviä hirmutekoja käymällä asekauppaa Israelin kanssa. Suomen tulisi painostaa Israelia ja Hamasia kaikin käytettävissä olevin keinoin solmimaan pitkäaikaisempi tulitauko, jonka suojassa konfliktin luomia vammoja voidaan hoitaa. Hankkeen pitäisi tähdätä pysyvään rauhaan ja kahden valtion malliin. Siinä itsenäinen Palestii-

Toimituspalkkiokielto ei ole tätä päivää HEIKKI NENONEN tarttui kolumnissaan toimituspalkkiokieltoon (K&k 25.1.). Viranhoitoonsa tunnollisesti suhtautuva pappi ei herkästi halua kieltäytyä, jos häntä pyydetään toimitukseen suoraan. Mutta seurakunta ei useinkaan halua maksaa sille tehdystä työstä. Omaiset voivat jäädä ilman pappia myös silloin, kun heidän edesmennyt läheisensä ei ole kirkon jäsen. Seurakunnat priorisoivat kiireisinä aikoina omia jäseniään, eikä muu kuin seurakunnan pappi saa ottaa työstä palkkiota hautaustoimistolta. Perustuslakimme mukaan jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä. Tätä oikeutta voidaan rajoittaa vain eduskunnan säätämällä lailla. Kirkkojärjestyksen toimituspalkkiokielto ei täytä perustuslainmukaisuuden kriteerejä. Ei ole oikein, että papit tekevät kirkolleen työtä sekä ilmaiseksi että vailla vakuutusturvaa. Jos toimituskeikalla sattuu työtapaturma, sitä ei korvaa kukaan. Kannatan Nenosen ehdotusta keskitetystä toimituspalkkiopoolista. Samalla on järjestettävä kuntoon myös työntekijän vakuutusturva. Omaiset aivan oikeutetusti olettavat, että kirkko sekä maksaa palkan että hoitaa vakuutusturvan. Moni on hämmentynyt ja pettynyt kuullessaan totuuden. Kirkon asiaa ei edistä se, että toimituspalkkiokieltoa kierretään ruskeilla kirjekuorilla ja samppanjapulloilla.

Jussi Junni toiminnanjohtaja, Suomen kirkon pappisliitto, Helsinki

HAMASIN TERRORISTIT hyökkäsivät Israeliin 7. lokakuuta pyrkimyksenään murhata niin monta israelilaista siviiliä kuin mahdollista, myös vauvoja ja vanhuksia. Noin 1200 israelilaista murhattiin, ja 240 jäi panttivangeiksi. Kansainvälinen yhteisö pyrkii rauhoittamaan konfliktia. Usein esitetään ratkaisuksi kahden valtion mallia. Uutisoinnissa sivuutetaan toistuvasti tosiasia, ettei sodan toinen osapuoli, terroristijärjestö Hamas, halua rauhaa Israelin kanssa eikä se ole missään vaiheessa vaatinut kahden valtion mallia. Päinvastoin Hamas haluaa tuhota koko juutalaisvaltion. Tämä tavoite on kirjoitettu järjestön perustamiskirjaan. Niin kauan kuin uskonnollisella ääri-islamilla on jalansija Lähi-idässä, on israelilaisten turvattava voimalla oman juutalaisvaltion olemassaolo ja kansalaistensa turvallisuus. Maailman yleinen mielipide alkaa nyt kallistua Israelia vastaan. Tästä ilmiöstä kertoo räikeä rimanalitus eli Etelä-Afrikan nostama kansanmurha-syyte Israelia vastaan. Uhrista leivotaan syyllistä. Jokainen siviiliuhri on tragedia. Israel pyrkii tosissaan niiden minimoimiseen, kun taas Hamasille siviiliuhrit ovat sodan pelinappuloita. Hamas jättää tietoisesti palestiinalaiset siviilit sodankäynnin jalkoihin piileskelemällä koulujen ja sairaaloiden välittömässä läheisyydessä tai laukaisemalla sieltä raketteja. Hamas laskelmoi kylmästi palestiinalaisten siviiliuhrien auttavan sitä mediapelissä kansainvälisestä sympatiasta. On myös tiedostettava, että palestiinalaisten siviiliuhrien määrät perustuvat Hamasin hallinnoiman Gazan terveysministeriön lukuihin.

Tomi Kaunismäki kaupunginvaltuutettu (kd.), Vaasa

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

22 KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024

Kolumni

Ihmisillä on eriskummallinen tarve puuttua sinkun elämään

Kuolinilmoitus Kirkko ja kaupunki -lehdessä on koskettava ja kaunis tapa kertoa läheisen poismenosta

Sinkkuus tuntuu usein tragedialta, jolta muut yrittävät pelastaa.

Haluamme varmistaa, että kuolinilmoitus vastaa toiveitanne ja kunnioittaa arvokkaasti vainajan muistoa.

Yorgos Lanthimos on kreikkalainen ohjaaja, joka käsittelee elokuvissaan ihmisten tarvetta kontrolloida muita ihmisiä. The Lobster (2015) kertoo yhteiskunnasta, jossa kaikkien pitää elää pariskuntina. Jos jää yksin vaikkapa puolison kuoleman myötä, pitää löytää uusi puoliso. Jos puolisoa ei löydy, yksin jäänyt muutetaan eläimeksi. Eläimen saa valita itse. The Lobster on eriskummallinen elokuva, mutta niin on myös ihmisten tarve jäsentää omaa todellisuuttaan puuttumalla toisten ihmisten elämään. Sinkut ovat ihmisryhmä, jonka elämää ruoditaan mielellään. Ihmiset saattavat kysellä sinkun parisuhdetilanteesta tai lapsihaaveista kuin puhuisivat säästä. Oletusarvona on se, että kukaan ei halua olla sinkku, vaan kyse on jostain suuresta yksilöä kohdanneesta tragediasta, joka pitää hetimiten korjata. Tämä saa välillä koomisia piirteitä. Sain kerran viestin tuttavalta. Hän kuului Facebook-ryhmään, jossa eräs satunnainen ryhmän jäsen etsi itselleen kumppania. Tuttavani oli kuulemma heti miettinyt minua, olinhan sinkku. Joku toinen olisi voinut kysyä, että etsinkö puolisoa, mistä sukupuolesta olen kiinnostunut tai millainen elämäntilanteeni on. Tuttavani oli kuitenkin ilmeisesti vastannut näihin kysymyksiin jo omassa päässään ja siirtynyt kohtaan, jossa minulle piti löytää mies, ja sitten tällainen mies näppärästi tulikin minua vastaan sosiaalisen median virrassa. Kiitin tuttavaani kohteliaasti, koska olihan se ystävällinen ele, mutta mietin samalla, pitäisikö minun suositella hänelle

Kuolinilmoituksen jättäminen on tehty helpoksi. Ottakaa yhteyttä meihin sähköpostitse tai puhelimitse, niin autamme teitä mielellämme ilmoituksen suunnittelussa ja julkaisemisessa.

jotakuta parisuhdeterapeuttia, nyt kun ilmeisesti teimme kysymättä oletuksia toistemme elämäntilanteesta. Kyllähän kaikilla on parisuhteissaan ongelmia. Hyväntahtoinen auttamisen halu on vaaratonta, mutta esimerkiksi monissa uskonnollisissa yhteisöissä ihmisten kontrollointiin liittyy hengellistä väkivaltaa. Yksin elämistä saatetaan pitää epäilyttävänä, huikentelevaisuutena tai jopa osoituksena yksilön kelvottomuudesta, koska hän ei ole löytänyt puolisoa. Ihmisiä saatetaan painostaa pysymään yhdessä, vaikka liitto olisi väkivaltainen, ja eronnut saatetaan sulkea ryhmän ulkopuolelle. Parisuhde ja perhe nähdään Jumalan tarkoittamina tehtävinä, joita kohti jokaisen kunnon kristityn tulee kulkea. Ketään ei muuteta eläimeksi, mutta onko sinkku ihan kokonainen ihminenkään? The Lobster yhdistelee taitavasti komediaa ja kauhua. Siinä ei tiedä, itkeäkö vai nauraa. Se tuli mieleeni, koska Yorgos Lanthimokselta ilmestyi juuri uusi elokuva The Poor Things. Se on eriskummallinen kertomus naisesta, joka kasvaa omaksi itsekseen, vaikka kaikki yrittävät kontrolloida häntä – jotkut rakkaudesta, toiset ihan vain tarpeesta käyttää valtaa. Erittäin katsomisen arvoinen sekin. ELLA LUOMA Kirjoittaja on populaarikulttuurin ilmiöihin hurahteleva teologi, feministi ja päiväuneksija.

LUE ELLA LUOMAN JA MUIDEN KOLUMNIS TIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJA KAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT

Lehtemme tavoittaa viikoittain 330 000 taloutta Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa sekä Vantaalla, tarjoten mahdollisuuden jakaa suru-uutisenne suuren lukijakunnan kesken. Ota yhteyttä Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Paaston aika alkaa Hyvä syy mennä messuun

menohaku.kirkkojakaupunki.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 23

Hammashoitoa

Palveluja tarjotaan

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

ja · Hammaskiven 69 värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus hoidon yhteydessä 25 ·· Hammastarkastus Hammastarkastus muuten 45 Hammasvalkaisu 129 ·· Purentakisko 270 · Näkymätön oikomishoito alk. 3800 alk.

€

aika 20 min.

€ € € € €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

T A K U U T Y Ö

24 h Esteetön kulku

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka

HAMMASTEKNIKKO

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. ○ Ilmainen proteesien tarkistus

480 € 890 € 149 € 105 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS 550 0€ oteesi norm. 59 opr kok an leu ala Ylä- tai

Ilmoitusaineistot

OLETKO PELKOPOTILAS SOITA JA VARAA

ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

050 5533 050 Rakennusala Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Hammaslääkäriasema

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739 Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com ROMACK Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

KOTIOPTIKOT OPTIKKOPALVELUT KOTIKÄYNTINÄ PK-SEUDULLA JA LÄHIKUNNISSA WWW.KOTIOPTIKOT.COM P. 044 9835 118 59€/ KÄYNTI, SISÄLTÄEN TUTKIMUKSEN

Olen parturi-Kampaaja Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä

P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Käsilumityöt omakotija rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Hyvinvointia Arjesta

○ Kauppa- ja saattoapua ○ Omaishoidon vapaat ○ Kotiapua ○ Seuraksi ulkoilemaan

Ilahduta lahjakortilla!

www.hyvinvointiaarjesta.fi Paula Sallinen 040 142 6574 Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203 Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45 € +tehty työ. Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Kirkko ja kaupunki -lehden pääsiäisnumero ilmestyy torstaina 21.3. (varaus 8.3. mennessä) Huhtikuussa lehti ilmestyy kerran torstaina 18.4. (varaus 5.4. mennessä) Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Kirkko ja kaupunki -lehteä jaetaan osoitteellisena 330 000 talouteen pääkaupunkiseudulla Helsinki 181 000, Espoo-Kauniainen 83 000 ja Vantaa 66 000 taloutta

24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024

Lakipalveluja

Tilaisuuksia

Tapahtumia

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Paastonajan työväen kirkkoilta ”Autuaita ovat rauhantekijät” Puhujina SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman, sekä rovasti Raija Korhonen.

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Tervetuloa! Kallion seurakunta

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Kallion kirkossa 15.2. klo 18

Helsingin Kristillinen työväenyhdistys Kristillisten sosialidemokraattien yhdistys

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

OSTAMME

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

www.ukkonen.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

MA-PE 10-16, LA-SU JA ILT SOP. MUKAAN

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset

MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

Ikkunanpesut, kotisiivoukset ym., monen vuoden kokemuksella. Kotital.väh. Ance 045 104 5003 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Kaunis yksiö 31 m2, Puotila, 2 ikkunaa, parveke, keittiö, 3. ylin krs. P. 045 235 6400

NettiKulta ostopiste

Lapinlahdenkatu 19,Helsinki Helsinki Lapinlahdenkatu 19, Kysy kotikäyntejä ma-pe myös 10-16, la-su ja iltaisin sop. 9877 mukaan p. 044 049.

WWW.NETTIKULTA.FI

Hautauspalveluja

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

www. esajavesaostaa.com

pe 9.2. klo 18 kotiseurat Untamalalla, Tilanhoitajankaari 10 (Viikki). su 11.2. klo 11 kirkkopyhä Espoonlahdessa, Kipparink. 8; messu, ruokailu ja seurat. klo 14 veisuut Lohjalla, srk-kesk. takkatupa, Sibeliuksenk. 2. klo 15 seurat Rajamäen kko, Artturisali, Patruunant. 1. klo 16 seurat Seuratuvalla, Salomonk. 17 D. klo 18 seurat Järvenpään vanha kko, Oliivi-sali, Kirkkot. 2. ma 12.2. klo 18 Yhteisvastuuseurat Mäntsälän Ankkurissa, Keskusk. 11. ke 14.2. klo 16.30 Voimavararyhmä elämässä uuvahtaneille, 6 x Seuratuvalla joka 2. vko. Tied. & ilm. Leena 0400 882 251. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3. su 18.2. klo 18 Herättäjäseurat Mikaelinkirkolla, Emännänp. 1. klo 18 seurat Pihlajanmäen kko, Liusket. 1. ti 20.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, U. Karjalainen.

Vuokralle tarjotaan

KULTAA & HOPEAA

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

Siivouspalveluja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ostetaan

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

HAUTAKIVET Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Kiinteistönvälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIV ET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650

www.kivituote.fi

Mobiili ja desktop -paketit kirkkojakaupunki.fi-verkkosivuilla. Kysy lisää mediamyynnistämme!

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/nakoislehdet KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

TOINEN PIIRROSORAVISTA

YOUTUBESSA

SUON POSTAAVA BÄCK KUIVATTAMISEKSI

ohi

HOITAA PERUSTURVAA VAU- R RAITA LATINAN A ARPA

VIULUTAITURI YOSHIKO

torjua I E

RAAMATUSSA KIRJALLINEN

TAKSIKUSKIT

REHKIVÄLTÄ

ALKUAINE J

VILJELMÄ NIITTY

DISKOKANSAA TANSSITTAVA

KIRJOITELMA JAAKOBIN VELI

-1.

PEI-

AURIN-

T VIRAS- A

A VALMIS- K

E NURMI-

RASIA DISNEYKAKSIKOSSA

HIIVA

TUKSET

SIVUJOKI

PILK-

E FILEE M

VOI

TOSSA

VASTA SATA- V NUTTA

LÄTKÄMIES NEN

PEITELLÄ OMIN AVUIN

neuvo A R A T

VT:N PROFEETTA

PUU TAIVAAN ILOT

U TUOMA L

kohtuuton E P Ä R E I L U HUONE

KUPTRUMPE- SARJISSOLT- E LETTITISTIVEIKKO TU LEGENDA DAVIS LAPUANJOEN M I L E YLÄJUOKSULLA

S S U

RÄMÖ

SUOJA

AJAN

TEHDÄ

KAR- R HEA

KOHKAV TEL- S A L A I S E T I TAI- I jälleen DUSSA KIRVES TYJÄ DETTA

-PILLI

JULKISUU- L TEEN

OPISKELIJALLA Y USEIN HIIHTÄESSÄ TYMPEITÄ L LEVYRAADIN SCHIFFER L

T GOSTA S

ranRATPINgaistus NALI KOJA

JAZZPAIKKA

MUUSAUS

SÄIKKYJÄ

VIATON

J E

TIINA

LAN-

A NOITE S U

SANATAIE DETTA

KOTONA A YLLÄ

T KOLLA T

ORGANIS- E MIT

HELPPOA LAPIOIDA

ARMAU DASSA O

poh- S Y V Ä TSEHOV A N T O N EERO jaton

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

pylväitä

M HAULI-

-RAUTA

KATOAMATTOMIA

JOHT TAJIA

K L

Cr K R O M I KORU-

MERIETTEIDEN T K U K O S 5 kW A MAA- I L O T LÄI- Ä haluk- SINTÄ REUNEN ALA NOILLE KÄSI HARALkailla H I M O T RAAMADIN I M U T TULLA V A L A O L A V ESTE

RIEMUT

ISÄ

K U

SUON SIL- H MÄKE

O MATERIA A

H C

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26 KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024

Hyvää pyhää

18.2.

1. paastonajan sunnuntain evankeliumi (Mark. 1:12–13) kertoo, että Jeesus oli neljäkymmentä päivää autiomaassa saatanan kiusattavana.

Ulkoisesti yksinkertaista PAASTO ON IKIAIKAINEN hengellinen harjoitus. Kristillinen suuri paasto kestää neljäkymmentä päivää ja huipentuu pääsiäiseen. Tänä vuonna paastotaan 14.2.–28.3. Paaston aikana on tarkoitus hiljentää tahtia ja miettiä suhdetta itseen, Jumalaan ja muihin ihmisiin. Siihen kuuluu myös katumus väärin tehdystä. Hiljentyminen ja paastoon liitetty omien ruokatottumusten ja elämäntapojen yksinkertaistaminen voi auttaa näkemään itsensä rehellisemmin, opettaa luopumisen taitoa ja toisten tukemista.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Kiusaukset piinavat meitä

eesuksen julkisen toiminnan alku oli hurja. Markus kertoo evankeliuminsa alussa yhteen menoon Jeesuksen kasteesta ja kiusauksesta. Kun Jeesus nousi kastevedestä, Jordanin joesta, hän koki Jumalan Hengen laskeutuvan ylleen ja kuuli Jumalan kutsuvan häntä rakkaaksi Pojakseen. Heti sen jälkeen sama Henki kuljetti tai ajoi hänet autiomaahan, jossa saatana koetteli häntä. Kasteella Jeesus kutsuttiin tehtäväänsä, ja jo seuraavassa hetkessä hänen kutsumuksensa pantiin kokeeseen. Hän selvisi siitä, ja enkelit tulivat huolehtimaan hänestä. Meidän mielikuvissamme Jumalan päävihollisen rooli on ristiriitainen. Kun emme halua panna kärsimyksiä ja koetuksia Jumalan vastuulle emmekä ottaa niitä omalle kontollemme, vastuun saa kantaa ”saatana”. Kaiken pahan voi panna hänen tiliinsä.

Kertomus ei päästä meitä näin helpolla. Sillä on syvempi sanoma. Ihmisen ikuisena kiusauksena on harhautua palvelemaan Jumalana jotain, mikä ei ole Jumala. Kiusauskertomus avaa silmämme väärin käytetyille jumalakuville, jotka palvelevat ihmisen omia harhakuvia ja valtapyrkimyksiä – ja vievät pois rakkauden tieltä. Meillä on jatkuvasti kiusaus lähteä ahneuden, kilpailun, vallan ja voiman tielle. Se tie ei kuitenkaan ruoki sieluamme eikä tyydytä syvintä nälkäämme. Jeesus kutsuu toisenlaiselle tielle. Sillä tiellä saa rauhassa etsiä sielun ruokaa ja opetella jakamaan omastaan tarvitsevien kanssa. Se tie haastaa kysymään, mihin ja kehen uskoo, ketä tahtoo seurata ja mihin käyttää aikansa. Ja rukoilla, että kestämme kiusauksissa.

LAURI MAARALA

Paastovinkki sosiaalisen median käyttäjälle Pääsiäistä edeltävä paastonaika haastaa meitä sosiaalisen median käyttäjiä miettimään, millaiset sanat rakentavat rauhaa. Egyptin erämaissa 300-luvulla eläneet erämaaisät opettivat, että kateus ja pahat sanat pimentävät sydämen. Jättämällä ne voi hiljentyä. ”Älä halveksi ketään, älä tuomitse ketään, älä puhu pahaa kenestäkään, niin Jumala antaa sinulle rauhan”, opastaa meitä tuntematon erämaaisä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2024 27

”

Viime vuosina on tuntunut, että maailma on kylmä paikka. Itse yritän viedä hyvää eteenpäin, olla ystävällinen ja kiltti toisille, kenet tahansa kohtaankin. CYAN KICKS -YHTYEEN BASISTI LEEVI ERKKILÄ s. 3

MAINOS

Luomu Silmusalaatteja Espoosta H

eti käyttövalmiit, tuoreet Silmusalaatit viljellään Keran Halleilla Espoossa. Silmusalaattien tuotanto on erityislaatuista, sillä viljelyssä ei käytetä minkäänlaista maapohjaa, eikä kasvuhuoneessa ole ainoatakaan ikkunaa. Silmusalaatteja viljelevän yrityksen, Snafy Oy:n, idea on pelkistetyn yksinkertainen: luomusiemenistä kasvatetaan versoja, jotka pakataan kotimaiseen, Stora Enson kartongista valmistettuun, kierrätettävään kartonkipakkaukseen. Itse kehitetty kartonkipakkaus, luomutuotanto, sijainti lähellä asiakkaita ja enegiatehokas tuotanto kymmenessä kerroksessa ovat kaikki harkittuja yksityiskohtia. Tavoitteena on kehittää skaalautuvaa toimintakonseptia pitkäjänteisesti, yksi rasia kerrallaan. ”Se mitä asiakkaillemme tarjoamme, on maistuva salaatti, jonka valmistus on helpoimmillaan suoraan rasiasta haarukalla suuhun”, luomuviljelijä-yrittäjä Samuli Laurikainen valaisee. Kotimaiset luomu Silmusalaatit ovat rasiasta otettuina heti käyttövalmita – ei siis tarvetta pestä ja kuivata. Silmusalaattien eduksi voidaan katsoa myös niiden ravintosisältö ja pitkä säilyvyysaika, minkä mahdollistaa kylmäsäilytys jääkaapissa ja se, ettei Silmusalaatti-versoissa ole leikkuupintoja, joista kasvikset yleensä alkavat nahistumaan. Suosituin neljästä Silmusalaatti-tuotteesta on vihreään rasiaan pakattu Alfalfa Silmusalaatti, joka koostuu puna-apilan ja sinimailasen versoista. Molemmat ovat herneen sukulaiskasveja, mistä johtuu raikas, herneeseen vivahtava maku. Silmusalaatit ovat löytäneet tiensä jo yli 800 SOK:n ja Keskon kauppaan ympäri Suomea ja tuotteet on pyydettävissä omaan lähikauppaan suoraan kauppiaalta tai esimerkiksi Alepan korttelitoive-palvelun kautta.

www.silmusalaatti.fi

Laurikaisen palo yrittämiseen syntyi alun perin halusta testata omien ideoiden toimivuutta käytännössä. Hän valottaa yrityksen taustaa: ”Kiinnostuin insinööritieteitä lukiessani megatrendeistä kuten ilmastonmuutos, energiatehokkuus ja kasvipohjainen ruokavalio. Halusin vastata näihin haasteisiin, joista energiatehokkuus ja ruokaturva eivät ole vähäisimpiä”. Mutta hyvilläkään ideoilla ei ole arvoa, jos ne eivät toimi käytännössä. Toimivuudesta on nyt osoituksena yli 10 vuotta kannattavaa kasvua ja yli 3 miljoonaa myytyä tuotetta. ”Kaiken ovat mahdollistaneet asiakkaamme ja kaikesta saamme heitä kiittää”, toteaa Laurikainen.

8.2.2024 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h Vantaan suosituin a o t s s s o o hautausmaa r N e sijaitsee Helsingin num a pitäjän kirkolla s. 4 k o j i E kai Kuudella Vantaan kirkolla voi nauttia hyvän lounaan maksutta s. 8

Pääotsikko

Luonnon ystävä Saara Liljan valokuvat johdattavat Tikkurilan kirkon taidehetkiin s. 2 3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 merkkiä /kpl ja loppuun sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

Ihminen kaipaa luontoa ja Saara Liljan luontovalokuvat kertovat ihmisen ja ympäristön välisestä suhteesta. Ne pohjustavat Tikkurilan kirkon yhteisöllisyyden merkitystä pohtivia taideiltoja. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ANTTI RINTALA

2 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2024

öydällä on kokoelma Saara Liljan pääosin lähiluonnosta ottamia valokuvia, jotka ovat parhaillaan esillä Tikkurilan kirkon aulassa. Värejä tulvivissa kuvissa näkyvät keväinen puro, haavan runko, kevätkynsimöä katukivien välissä ja erikoinen koralli tai levä Lofooteilta.

omaa yhteisöä – Käyn usein aamukävelyllä ja venyttelemässä läheisellä kalliolla. Lähettyvillä on myös puro. Näyttelyni Tie planeetalle kertoo siitä, miten ihminen voi lähiympäristönsä kautta kytkeytyä isompaan maailmaan, Lilja selvittää. – Kaikilla ihmisillä on oikeus luontosuhteeseen. Ihmisen hyvinvointia lisää se, että hänellä on jokin tärkeä paikka luonnossa, oli se sitten

pihapuu, puutarha, puisto tai metsä. On myös hyvä ymmärtää luonnon arvo osana omaa elinympäristöään ja tehdä siltä pohjalta elämässään luontoa suojelevia ratkaisuja. Lilja puhuu planetaarisesta ajattelusta eli siitä, miten olemme joka tavalla yhteydessä ympäristömme kanssa. Hänen mukaansa planeetallamme on tällä hetkellä eksistentiaalinen kriisi, sillä etenevän ilmastonmuutoksen vuoksi pitäisi toimia kestävämmin ja yhteisöllisemmin. – Ihminen voi yhteisössä ehkäistä ilmastonmuutosta esimerkiksi panostamalla joukkoliikenteeseen, tarjoamalla kyydin naapurille, kierrättämällä sekä osallistumalla eri tavoin vesistöjen kunnostamiseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Yhdessä toteutetut ideat vahvistavat samalla ihmisten luovuutta ja resilienssiä eli kykyä sopeutua muutokseen.

”

Voimme rakentaa kestävää yhteiskuntaa omilla teoillamme. SAARA LILJA

ITSEOPPINUT VALOKUVAAJA Saara Lilja on koulutukseltaan biologian ja maantiedon opettaja sekä maatalous- ja metsätieteiden tohtori. Hän opastaa ihmisiä Emergenssi-yrityksensä kautta toimimaan ympäristössään kestävämmin ja vastuullisemmin. Liljan valokuvia oli jo viime vuonna nähtävillä Tikkurilan kirkossa. Silloin hän myös järjesti kirkon tiloissa ensimmäiset taidehetket yhteistyössä kestävän hyvinvoinnin asiantuntijan, professori Arto O. Salosen kanssa. – Tikkurilan seurakunta on ihanan osallistava, ja olen tuonut taulujani tänne tuottamaan iloa ihmisille ja avaamaan keskustelua. Artoon otin yhteyttä kirkkoherra Janne Silvastin pyynnöstä, ja kävi niin, että meidän taidetta ja tiedettä sisältäneet iltamme vetivät joka kerran salin täyteen. Näiden Olet jo perillä! -taidehetkien teemana oli hyvä elämä ja kestävä tulevaisuus. Tämän vuoden tammikuussa alkaneissa Osaksi suurempaa -taidehetkissä keskustellaan luontoon ja yhteisöön kuulumisen tärkeydestä.

SAARA LILJAN valokuvat pohjustavat myös tämänvuotisia taidehetkiä. Hän kertoo tarinoita kuviensa synnystä, ja yhdessä taidehetkiin osallistuvien kanssa voidaan ihmetellä valokuvien yksityiskohtia. Samalla voidaan pohtia monimutkaisia muutoksia ilmastossa ja keinoja siihen, miten toimia arjessa kestävällä tavalla. – Digitalisaatio ja tekninen kehitys ovat ajaneet yhteiskunnan yksilökeskeisyyteen. Irrallisuus ja juurettomuus sekä omat ja maailman ongelmat taas aiheuttavat ihmisissä pahoinvointia. Moni kokee itsensä yksinäiseksi, pieneksi ja riittämättömäksi, Lilja sanoo. – Ihminen on kuitenkin osana luontoa sosiaalinen eläin, kekonisäkäs, kuten eräs aivotutkija asian ilmaisi. Ihminen tarvitsee toista ihmistä ja yhteisöä. Siksi olisi hyvä hakeutua mukaan vaikkapa seurakunnan tai jonkin harrastusryhmän toimintaan. Liljan mukaan yhteisössä voi jakaa monenlaisia asioita, myös ilmastonmuutoksen ja erilaisten sään ääri-ilmiöiden aiheuttamaa ahdistusta ja niitä ehkäisevien toimenpiteiden opettelua. – Jokaisen pitää kuitenkin lähteä liikkeelle itsestään ja suhteestaan muihin. Voimme rakentaa kestävää yhteiskuntaa omilla teoillamme. MAAILMA ON jatkuvassa muutoksessa, jota ilmastonmuutoksen lisäksi aiheuttavat myös sodat eri puolilla maailmaa. – Varautuminen maailmanlaajuisiin uhkiin on yhteisöllisen viisauden rakentamista. Siihen liittyy se, miten ymmärrämme muita ihmisiä ja kulttuureja ja miten vahvistamme omavaraisuuttamme ja yhteisiä toimintatapojamme. Kaikki liittyy tavallaan kaikkeen, Saara Lilja toteaa. Lilja kokee elämän kiinnostavana tutkimusmatkana ja suhtautuu erilaisista uhkista huolimatta tulevaisuuteen positiivisesti. Hänestä esimerkiksi suomalaisten presidenttiehdokkaiden pyrkimys sivistyneeseen ja rakentavaan keskusteluun, eräänlaiseen tiimipelaamiseen, on antanut myönteistä signaalia tulevasta. – Yhteisöllisyyden yhtenä voimavarana on se, että autamme yhdessä syrjäytyneitä ja vähävaraisia. Olisikin entistä paremmin ymmärrettävä ihmisten ja yhteisöjen erilaisuutta ja haettava yhdessä ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. On selvitetty, että esimerkiksi yksi syrjäytynyt lapsi maksaa yhteiskunnalle peräti miljoona euroa. Tikkurilan kirkossa järjestetään helmikuussa vielä kaksi taidehetkeä. Seurakunnan pappi Jaakko Hyttinen esittelee niissä molemmissa psalmin, josta löytyy kytkös päivän teemaan. Saara Liljan valokuvat ovat nähtävillä kirkon aulassa 18.2. saakka. Osaksi suurempaa -taideillat klo 18 Tikkurilan kirkon Voima-salissa, Asematie 12. Teemana 7.2. Luottamus ja 14.2. Rakkaus. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ja niissä on mehu- ja kahvitarjoilu.

Saara Lilja on ottanut valokuvan, jossa kevätkynsimö kukoistaa katukivien lomassa. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2024 3

Täällä on nyt uusi muistelupaikka muualle haudatuille, kertoo hautaustoimen päällikkö Minna Aho. Hänen taustallaan näkyy corten-teräksestä valmistettu veistos, jonka jalustalle voi laskea muistokynttilän.

Yhteismuistomerkki korvaa nykyään usein oman hautakiven Helsingin pitäjän kirkon hautausmaan uusi osa otettiin käyttöön tammikuussa. Hautausmaalle on pystytetty kaksi uutta hautamuistomerkkiä.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVAT JUSSI HELTTUNEN

elsingin pitäjän kirkon hautausmaan joulukuussa valmistunut laajennusosa on vihitty käyttöön. Uudelle alueelle on rakennettu 1 418 arkkuhautapaikkaa, 145 arkkumuistolehdon hautapaikkaa sekä 558 uurnahautapaikkaa. Arkkumuistolehto on yhtenäinen hauta-alue, jossa jokaisella vai-

4 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2024

najalla on arkkuhautasija. Vainajien nimet merkitään Elon viiva -nimiseen yhteismuistomerkkiin, jonka on suunnitellut sisustusarkkitehti ja muotoilija Tapio Anttila. Vantaan seurakuntien hautaustoimen päällikkö Minna Ahon mukaan vainajan viimeinen leposija halutaan yhä useammin paikasta, jossa on yhteinen muistomerkki. Kun haudalla on yhteismuistomerkki,

omaisten ei tarvitse huolehtia hautakivestä eikä haudanhoidosta. Aho toteaa yhteismuistomerkillä varustettujen hautojen olevan tässä ajassa oleva ilmiö. – Ei haluta olla vaivaksi jälkipolville unohtamatta, että moni kuitenkin haluaa käydä hautausmaalla. On tärkeää, että on paikka, missä muistella. VANTAALLA TUHKAHAUTAUKSIA on nykyisin jo 77 prosenttia kaikista hautauksista. Lähes neljännes kaikista hautauksista tehdään yhteismuistomerkeillä varustetuille haudoille. Helsingin pitäjän kirkon hautaus-

maalle haudattiin viime vuonna lähes seitsemänsataa vainajaa. Näistä perinteisiä arkkuhautauksia oli enää alle 170. Vaikka arkkuhautaukseen päädytään entistä harvemmin, hautausmaalle tarvittiin kuitenkin lisää tilaa. – Arkkuhautausten määrä pysyy vuosittain melko samana mutta hautausten kokonaismäärä kasvaa, Aho sanoo. Hän muistuttaa myös, ettei arkkuhautauksesta olla luopumassa. Jokainen vantaalainen tai Vantaalla joskus asunut saa hautapaikan Vantaalta. Tuhkahautoja luovutetaan myös muille kuin vantaalaisille. Vain noin puolet vantaalaisista

haudataan Vantaalle. Osa Vantaalle muualta muuttaneista palaa viimeisellä matkallaan kotiseudun multiin. Vantaalaisia haudataan myös muille pääkaupunkiseudun hautausmaille. Muualle haudattuja käydään muistelemassa pitäjän kirkon hautausmaalla juhlapyhinä, jolloin kirkon takana oleva muistelupaikka täyttyy kynttilöistä.

”

HAUTAUSMAAN LAAJENNUS EI ONNISTU VAIN AITAA SIIRTÄMÄLLÄ.

Hautausmaan laajennusosaan on nyt valmistunut toinen muistelupaikka muualla haudatuille. Varpaisjärven mustasta graniitista ja teräveistoksesta muodostuvan muistelupaikan teoksen ovat suunnitelleet FCG-suunnittelutoimisto ja Vantaan seurakunnat yhdessä. HAUTAUSMAAN LAAJENNUS ei onnistu vain aitaa siirtämällä. Helsingin pitäjän kirkon hautausmaan laajennuksen ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2019–2020 alueen savimaata poistettiin ja tilalle vaihdettiin hiekkaa. Osaa savimaasta käytettiin alueen reunustamiseen ja aluetta korotettiin hiekalla, jolloin savimaan kaivamisen ja pois kuljettamisen tarve vähenivät.

Nyt valmistunut hautausmaan laajennus on kirkon hautausmaan historiassa jo kolmastoista. Minna Aho ei vielä osaa sanoa, koska on seuraavan laajennuksen vuoro. Sen hän kuitenkin lupaa, että hautapaikat eivät lopu. – Täällä on 32 hehtaaria hautausmaaksi kaavoitettua aluetta, josta nyt on käytössä 12,7 hehtaaria. Kahdessa vaiheessa tehty hautausmaan laajennus maksoi runsaat 2,6 miljoonaa euroa. Yhden hautapaikan hinnaksi tuli noin 1 200 euroa. Laajennusalue on kooltaan hieman alle 0,9 hehtaaria. – Laajennusalue on hyvin tiiviisti rakennettu ja neliöt on hyödynnetty tarkkaan, Aho sanoo. HELSINGIN PITÄJÄN kirkon hautausmaa on Vantaan suosituin hautausmaa ja vantaalaisille tärkeä paikka. Hautausmaan uuden laajennusosan vihkimisen toimitti tiistaina 23.1. lääninrovasti, Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvast. Hän toteaa hautausmaan olevan paikka, jossa näkyy elämän kerroksellisuus ja joka tuo menneitten sukupolvien historian näkyväksi. – Pitäjän hautausmaan vieressä kulkee Kehä III, lentokoneet lentävät yli ja ihmisten arki on siinä. Haudan äärellä kuoleman hetki on läsnä, mutta samalla ympärillä oleva elämän virta näkyy haudoilla kävijöille. Haudan äärellä ihminen on pieni, mutta kuitenkin katse voi nähdä pitkälle, kohti iankaikkisuutta ja toivoa, sanoo Silvast.

Hautausmaan uuteen osaan valmistui arkkumuistolehto, jossa on alueen arkkuhaudoille yhteinen Elon viiva -muistomerkki.

Noin 47 prosenttia vantaalaisista kuuluu kirkkoon Vantaalla evankelis-luterilaisiin seurakuntiin kuului vuoden 2023 lopussa 115 000 henkilöä eli 46,8 prosenttia kaupungin väestöstä. Vuotta aiemmin luku oli 48,9. Kirkkoon kuuluvien osuuden laskuun vaikuttaa Vantaalla ennen kaikkea kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden lisääntyminen. Väestönlisäys ei juurikaan kasvattanut seurakuntien jäsenmäärää. Vuoden 2023 lopussa Vantaan suomenkielisistä asukkaista 63 prosenttia oli kirkon jäseniä ja ruotsinkielisistä 70,8. Monet muita kieliä puhuvat ovat kristittyjä, mutta eivät kuulu evankelisluterilaisiin seurakuntiin. Eniten

kirkkoon kuuluvia oli Länsi-Vantaalla Hämeenkylän seurakunnan alueella (jäsenyysprosentti 52,5) ja vähiten Hakunilan seurakunnan alueella (jäsenyysprosentti 40,3). Kirkosta erosi Vantaalla vuoden 2023 aikana 2 130 jäsentä, mikä oli 391 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2022. Uusia jäseniä Vantaan seurakunnat saivat 931. Lukumääräisesti suurimmat kirkkoon kuuluvat ryhmät koostuvat millenniaaleista ja z-sukupolven edustajista. Suurin kirkkoon kuuluvien ryhmä olivat 10–19-vuotiaat (16 070 jäsentä) ja 20–29-vuotiaat (14 501 jäsentä). JUSSI HELTTUNEN

Tomas Jouhilampi on puhunut väkivaltaa vastaan vantaalaiskouluissa. Yhteisvastuukeräys mahdollisti luennot.

Yhteisvastuutuotto kasvoi Vantaalla Yhteisvastuukeräyksen tuotto Vantaalla nousi vuonna 2023. Kun vuonna 2022 Yhteisvastuulle kerättiin 45 369 euroa, vuoden 2023 keräystuotto oli 54 081 euroa. Suurimman potin, 15 600 euroa, Yhteisvastuulle keräsi Vantaankosken seurakunta. Tikkurilan seurakunnassa kerättiin 8 800, Hakunilassa 8 385, Rekolassa 7 900 e, Hämeenkylässä 6 067, Korsossa 5 805 ja Van-

da svenska församlingissa 1 712 euroa. Vuoden 2023 Yhteisvastuukeräyksen teema oli nuoret ja väkivallan ehkäisy. Vantaalla paikallinen lahjoitusosuus ohjattiin SanoSTOPväkivallalle-liikkeelle, jonka perustaja Tomas Jouhilampi kävi syksyllä puhumassa väkivallasta vantaalaisilla kouluilla. Yhteistyö jatkuu keväällä 2024.

Vantaa on lapsiystävällinen kunta Suomen UNICEF on myöntänyt Vantaan kaupungille Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. Vantaa on muun muassa ehkäissyt lasten ja nuorten kokemaa häirintää ja väkivaltaa kehittämällä ja ottamalla käyttöön turvallisemman tilan periaatteet. Kaupungin viranhaltijoille on laadittu ohjeet lapsen edun

arviointiin lasta koskevissa hallintopäätöksissä. Koko kaupungin henkilöstö ja kaikki luottamushenkilöt sitoutetaan suorittamaan lapsen oikeuksien koulutus. Lapsiystävällinen kunta on UNICEFin malli, jolla kehitetään kunnista ja kaupungeista entistä lapsiystävällisempiä. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2024 5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–22.2.

Hakunilan kirkko: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa, avoinna ma, ti, to klo 10–14, ke klo 10–15, su klo 11–14 p. 050 409 0500. Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Musiikkihetki Facebookissa joka toinen keskiviikko klo 12. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa. Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, suntio p. 050 409 0500 Nuorten bändi torstaisin klo 16.30–17.15. Iltakirkko torstaisin klo 18. Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45. Raamattu–ilta perjantaisin klo 18.30. Maanantaikirkko klo 11, ehtoollinen parillisilla viikoilla. Maanantaisin yhteisölounas, kattaukset klo 11.30 ja klo 12.15. Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12.30. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki. Ruotsinkielinen kielikahvila maanantaisin klo 18. Anna-Leena Jarva. Päivähetki Raamatun äärellä parittomien viikkojen tiistaina klo 12. Jari Araneva. Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Toivo Café keskiviikkoisin klo 13–15. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14. Seniorikerho to 8.2. klo 13. Ystävänpäiväaskartelua. Kerhon ohjaajana Minna Tervo. Lähetyspiiri – maailman ympäri lähetyksen merkeissä to 8.2. klo 18. Vieraana Pekka Palosaari. Laskiaissunnuntain messu su 11.2. klo 12. Tiina Palmu, Sari Kokkonen, Marcus Kalliokoski. Käsillä hyvääryhmän tekemiä neuleita myynnissä klo 11–14.

6 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2024

JUSSI HELTTUNEN

Hakunilan seurakunta

Mestaripiirrokset-vauvatapahtuma su 11.2. klo 14–17. Ystävyyden ja rakkauden lauluja. Cecilia-kuoron ystävänpäiväkonsertti ti 13.2. klo 19. Vapaa pääsy. Tuhkakeskiviikon messu ke 14.2. klo 17.30. Tiina Palmu, Liisa Pietilä, Tuula Stöckell. Raamattuluento: Rukista leipää Raamatusta ke 14.2. klo 18.30. Aikamme haasteita. Lähetystyöntekijä, pastori Timo Keskitalo. Messu su 18.2. klo 12. Harri Nurminen, Sari Kokkonen, Tuula Stöckell. Huilaa hiljaa – hiljaisuuden ilta ma 19.2. klo 17.30. Hiljennymme ja hidastamme yhdessä. Seuraavat kerrat maa 18.3., 15.4. ja 13.5. Raamattuluento: Rukista leipää Raamatusta ke 21.2. klo 18.30. Huoli kastamattomista lapsista. Lähetystyöntekijä Ritva OlkkolaPääkkönen. Seniorikerho to 22.2. klo 13. Yhteisvastuu. Kerhon ohjaajana Minna Tervo.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391 Perhekerho perjantaisin klo 9–12. Avoin muskari perjantaisin klo 10. Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10. Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21. Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21. Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18. Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20 Laskiaissunnuntain messu su 11.2. klo 10. Tiina Palmu, Tuula Stöckell. Messu su 18.2. klo 10. Harri Nurminen, Tuula Stöckell. Lähetyspiiri – maailman ympäri lähetyksen merkeissä to 22.2. klo 18.

TULOSSA Senioripysäkki-toiminta alkaa Hakunilassa huhtikuussa. Senioripysäkki-ryhmät ovat HelsinkiMission kehittämiä, yli 60-v:lle tarkoitettuja ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa 15 krt. Ensimmäistä ryhmää kootaan nyt! Ilmoita kiinnostuksesi kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500. Ohjaaja haastattelee ryhmään tulijat. Lisätietoja www. hakunilanseurakunta.fi -> Seniorit

MUUALLA Lapsiperheiden iltakerho Kolohongan kerhotilassa (Pohjolantie 2, alakerta) tiistaisin klo 17–19. Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Lapsikuoro Kuunloiste on alakouluikäisten lasten kuoro, joka harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo

– Present-esityksessä käytetään valoja, savua ja musiikkia tavalla, joka ei ole ihan perinteistä. Erikoisuus saattaa yllättää hyvällä tavalla, Hale Heikkilä sanoo.

Menokasvo

Hetkeksi irti kiireisestä arjesta Mitä musiikkia, savua, valoja ja liikettä yhdistämällä voi syntyä, multi-instrumentalisti ja laulaja Hannu-Pekka ”Hale” Heikkilä? – Siitä syntyy Present-esitys Hämeenkylän kirkkoon. Minun ja valosuunnittelija Anne Weckströmin yhteisenä pyrkimyksenä on luoda kokemuksellinen tila, joka on meditatiivinen ja jossa on läsnä pysähtyneisyys. Se luo mahdollisuuden ihmetellä sitä, mikä juuri siinä hetkessä on läsnä. – Se on audiovisuaalinen esitys, jossa minä vastaan audiopuolesta ja Anne Weckström visuaalisuudesta. Tarjoaako esitys irtioton hektisestä arjesta? – Ehdottomasti. Juuri se on perimmäinen tarkoitus meidän molempien taiteen tekemiselle. Myös impulsiivisuus on vahvasti läs-

nä tapahtumassa, mutta en halua etukäteen paljastaa, mitä se on. Millaisia tuntemuksia haluatte herättää yleisössä? – Meillä ei ole pyrkimys herättää yhtään mitään, mutta jos rauhan ja pysähtyneisyyden kautta herää joitakin tunteita, se on hyvä. Tunteet saavat olla sellaisia kuin ne ovat. – Aiemmista esityksistämme olemme saaneet palautetta, että ne ovat olleet meditatiivisia kokemuksia, jotka auttoivat rauhoittumaan ja löytämään merkityksellisiä suuntia risteykseltä tuntuviin kohtiin elämässä. Olen itsekin kokenut pysähtymisen tärkeäksi, ja uskon, että se voi olla hyödyllistä meille kaikille. PAULA HUHTALA Present – audiovisuaalinen esitys la 17.2. klo 19 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Liput 20 e lippu.fi ja ovelta.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–22.2.

16–16.45. Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoroseikkailuun! Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkoulussa olevien nuorten oma kuoro. Se harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 17–17.45. Aurinkotanssissa on letkeä tekemisen meininki, johon jokainen nuori saa tulla omana itsenään. Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa Kaisa Keskitalo. Lisätietoja sähköpostitse kaisa. keskitalo@evl.fi. Vauva tulossa-ryhmä alkaa to 15.2. klo 17.30–19 Tikkurilan kirkolla, yhteistyössä Tikkurilan srk:n kanssa. Tied. birgitta.karjalainen@ evl.fi

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi ma–pe klo 9–14, ma–ti myös paikan päällä, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti ja to klo 9–11, puhelimitse p. 09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja Solmuja parisuhteessa-neuvoja ajanvaraus alkukartoitukseen p. 050 573 6356. Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Jumalanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta. Messu su 11.2. klo 16. Miika Koistinen, Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit. Huomaathan alkamisajankohdan. Ystävänpäivän kirkkomuskari ke 14.2. klo 10–10.30. Kaikille avoimessa muskarissa on mukana perhetapahtumista tuttu kirkkonalle. Usko ja oppi -ilta to 15.2. klo 18. Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja. Verkossa. Present – audiovisuaalinen esitys la 17.2. klo 19. Audiovisuaalinen ja meditatiivinen teos, jossa instrumentaalinen musiikki yhdistyy savun ja valon luomaan tunnelmaan ja liikkeeseen. Valosuunnittelija Anne Weckström ja multiinstrumentalisti ja laulaja Hale

Heikkilä tarjoavat mahdollisuuden pysähtyä hektisen arjen keskellä. Liput 20 e (lippu.fi tai tuntia ennen ovelta). Messu su 18.2. klo 10. Katja-Maaria Kaskinen, Hale Heikkilä. Vapaalan kirkkopyhä. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Kirkon kuoro tiistaisin klo 17.30. Kuoroa johtaa Hanna Perkola. Kirkkomuskariryhmät keskiviikkoisin klo 10,10.45 ja 12. Tarkemmat ryhmäjaot ja ilmoittautuminen verkossa. Tiedustelut: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356. Muskaria ei ole 21.2. Yhteisen pöydän ruokailu keskiviikkoisin klo 11. Ruokailua ei ole 21.2. Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12. Hartautta ei ole 21.2. Kyläperhekerho torstaisin päiväkerhotilassa klo 9–11 vanhemmille ja hoitajille lapsineen. Kerhoa ei ole 21.2.

CAFÉ PÄHKINÄ Lammaskuja 2 A Kahvila auki ma–to klo 10–14. Kahvila on suljettu 19.2. alkavan viikon. Musiikkihetki to 8.2. klo 13. Hannu Lehtikangas. Naisten Cafe ti 13.2 klo 18–19.30. Tehdään koruja. Cupcakes ja kaffet. Tarvike- ja tarjoilumaksu 5 e, maksetaan paikan päällä. Tied. ja ilm. 9.2. menn.: terhi.kuoppala@ evl.fi, p. 050 573 6356. Odotuksen Sävyt -ryhmä vauvaa odottaville äideille klo 17.30–19 keskiviikkoisin 14.2. alkaen klo 17.30–19. Ennakkoilm. ja tied. 13.2. menn.: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356. Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 14.2. klo 18. Huom. Kokoontumispaikka muualla tämän kerran. Paikka ilmoitetaan piiriläisille. HAIK-piiri keskiviikkoisin klo 10. Ei kokoontumista 21.2. Miesten keskusteluryhmä torstaisin klo 10. Ei kokoontumista 22.2. Tulossa! Kamalat äidit-vertaisryhmä teinien äideille torstaisin 29.2. alkaen klo 18–19.30. Perheohjaajat Mirka Renvall ja Sari Häkki, jolle tiedustelut ja ennakkoilm.: sari.hakki@evl.fi, p. 044 422 0491. Lisätietoa https://ywca.fi/kamalataidit. Maarit Kareno-Lagerströmin ”Hellyys” -näyttely nähtävillä 4.3. asti kahvilan aukioloaikojen mukaisesti. Taiteilijatapaaminen 13.2. klo 14.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 15.2. klo 9.30.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 8.2. klo 11. Martti Haverinen. To 22.2. klo 11. Virpi Otieno.

Kyläperhekerho tiistaisin klo 9–11 vanhemmille ja hoitajille lapsineen. Ei kerhoa 20.2.

MUUALLA Kyläperhekerho ke 14.2 klo 9.30– 11 vanhemmille ja hoitajille lapsineen Kohtaamispaikka Niittyvillassa, Lammaslammentie 3. Tulossa! Aikuis- ja seniorityön retki la 2.3. perinteiseen Kaartin Soittokunnan konserttiin. Lippuja rajoitetusti. Hinta 42 e, sis. kuljetukset, konserttilipun ja kahvituksen. Lähtö kirkolta klo 12.30. Ilm. kirkkoherranvirastoon 20.2. menn. Ota mukaan kuvallinen henkilökortti. Ei takaisinmaksua.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, avoinna ma–pe klo 9–14. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550 Keskustelun papin kanssa voi varata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonissan vastaanotto 7.3., 4.4 ja 2.5. klo 10–11 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Seurakunnan seniorit to 8.2., 15.2. ja 22.2. klo 13 seurakuntasalissa. Iltarukouspiiri to 8.2.,15.2. ja 22.2. klo 18 kokoustilassa. Korso-messu to 8.2. klo 18.30. Ilkka Luukka. Ennen messua kokoonnutaan etkoille klo 18 kahvin ja teen äärelle. Perhekerho pe 9.2. ja 16.2. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Lounas 2 e/ perhe. Messu su 11.2. klo 10. Joona Raudaskoski, Ilkka Luukka. Kirkkokahvit. Kirkon aamupuuro ma 12.2. ja 19.2. klo 10 seurakuntasalissa 1 e. Älä syö yksin. toisten seurassa puurokin maistuu paremmalta! Perhekerho ma 12.2. ja 19.2. klo 12–15 lasten tiloissa. Virtapiiri ma 12.2. ja 19.2. klo 13 seurakuntasalissa. Juttuseuraa, kahvittelua ja ohjelmaa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 12.2. ja 19.2. klo 19 Korson kirkon kirjastohuoneessa. English Through Bible -raamattupiiri ma 12.2. ja 19.2. klo 18.30 kokoustilassa.

Aamurukouspiiri ke 14.2. ja 21.2. klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen messu ja yhteisölounas ke 14.2. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Ruokailun alussa vietämme tuhkakeskiviikon messua. Voit halutessasi ottaa tuhkaristin otsaasi katumuksen merkiksi. Ilkka Luukka, Jaana Jurvanen. Katulähetyksen hartaus ja yhteisölounas ke 21.2. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Ruokailun alussa on mahdollisuus hiljentyä yhteiseen hartauteen kirkkosalissa. Lähetyspiiri ke 14.2. ja 21.2. klo 13 kokoustilassa. Iltaperhekerho ke 14.2. ja 21.2. klo 18 lasten tiloissa. Naisten saunailta to 15.2. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa. Korso-messu to 15.2. klo 18.30. Jani Vanhala. Ennen messua kokoonnutaan etkoille klo 18 kahvin ja teen äärelle. Messu su 18.2. klo 10. Jani Vanhala, Minttu Haapalainen. Kirkkokahvit. Korso-messu to 22.2. klo 18.30. Minttu Haapalainen. Ennen messua kokoonnutaan etkoille klo 18 kahvin ja teen äärelle.

MUUALLA Retkeilijät Korson seurakunnassa. Seuraa retkeilijöitä Facebookissa. Kuusijärvelle retkeilemään 26.2. klo 11. Matkaamme julkisilla kulkuvälineillä Kuusijärven uudelle keittokatokselle. Huom! Säävaraus. Lisätiedot ja ilm. Kristiina KeskiPosso, p. 040 194 8497. Maaliskuussa lähdetään yhteiskuljetuksella elokuviin katsomaan Myrskyluodon Maija. Ilm. kirkkoherranvirasto, p. 09 8306 550. Tulossa syksyllä seurakunnan matka Saariselälle, Tievatuvalle. Tarkemmat tiedot kevään aikana. Päiväretki: Slaavilaisuuden monet kasvot Stadissa 11.5. Lähtö Korsonpolulta klo 9.30. Keittolounas Kiasma Caféssa. Helsinki Happy Guide -opas Emil Anton johdattaa meidät teeman äärelle. Opastus tapahtuu bussissa, josta poistumme muutaman kerran jaloittelemaan. Iltapäivällä kahvit. Retken hinta 50 e. Ilm. kirkkoherranvirastoon, p. 09 8306 550.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta. Kirkonkulma avoinna ma ja pe klo 10–13.30. Hartaus pe klo 11. Maarukanmummot koontuvat kutomaan mm. lapasia diakoniatyölle ma 12.2. ja 19.2. klo 12 rippikoulusalissa. Tervetuloa neulo-

maan yhdessä! Kotikäynti Ikäihmisten on mahdollista varata kotikäyntiaika diakoniatyöntekijältä. Diakoniatyöntekijän käynnin tarkoitus on keskustelun avulla tukea selviytymistä arjessa. Kotikäynnin voi varata diakoni Kristiina Keski-Possolta, p. 040 194 8497

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 8.2., 15.2. ja 22.2. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 13.2. ja 20.2. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Senioripiiri ke 14.2. klo 10–11.30. Kahvitarjoilu.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Rekolan srk somessa: @rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15. p. 09 830 6220. Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi Puhelinpäivystys ti klo 10–12, p.09 8306706. Satu Kippo p. 044 422 0391 Sannamari Niemi, p. 050 329 0361 Tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. vt. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706. Ben Ahlroos, p. 050 535 2450. Pia Judd, p. 040 531 7078. Hanna Paananen, p. 050 436 7712. Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Perheolkkari ma klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. 1.–6. luokkalaisten kerho ma ja to klo 18–20. Puuhakokkikerho (sisäänkäynti E-ovesta). Kerhoon ilmoittaudutaan nettisivujen kautta www.vantaanseurakunnat.fi/ rekolan-seurakunta/kouluikaisille. Ei kerhoa viikolla 8. Huolituoli-keskustelu ti klo 11–12. Asiakas valitsee aiheen ja Mieli ry:n Huolituoli -koulutettu vapaaehtoinen Terttu toimii kuuntelijana. Keskusteluhetken varaus Sannamari, p. 050 329 0361. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2024 7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–22.2.

MARIANNA SIITONEN

Vantaan kirkoilla syödään yhdessä vapaaehtoisten valmistamia aterioita ilmaiseksi. Kuva on Hakunilan yhteisölounaalta, joka on maanantaisin ja jossa on kaksi kattausta.

Kirkoilla syödään yhdessä Vantaan seurakuntien kirkoilla on mahdollisuus syödä maksutta lämmin ateria. Katso ajat ja paikat tästä. Vantaan kirkoissa syödään yhdessä vapaaehtoisten valmistamia aterioita. Osa ruokien valmistamiseen tarvittavista aineksista saadaan kaupungin ja seurakuntien Yhteinen pöytä -hävikkiruokajärjestelmän kautta. Ruoat ovat maksuttomia, mutta joissakin paikoissa voi jättää vapaaehtoisen maksun, jolla voidaan kattaa hävikkiruokaa täydentävien elintarvikkeiden kustannuksia.

Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8

Kirkkoravintola Voimala pe 9.2. klo 11 Voimalan ovet avautuvat joka toinen perjantai (poikkeuksena to 16.5.). Vapaaehtoiset valmistavat ruoan ja tarjoilevat sen pöytiin. Aluksi klo 11 pidetään kirkkohetki, jonka jälkeen syödään.

Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48

Yhteisölounas ma 12.2. ja 19.2. klo 11.30–13 Lounas tarjotaan kahdessa kattauksessa, klo 11.30 ja 12.15. (60 hlöä/kattaus). Yleensä tarjolla on liha- ja kasvisvaihtoehto. Erityisruokavalioita ei valitettavasti pystytä toteuttamaan. Paikalla on diakoniatyöntekijöitä keskustelua ja ajanvarausta varten. Maanantaikirkkoon voi osallistua klo 11.

Tikkurilan kirkko, Asematie 12a

Tiistain yhteisölounas ti 13.2. klo 12–13 Tikkurilan kirkolla tarjoillaan maksuton lounas tiistaisin (ei 20.2.). Erikoisruokavalioita ei voida valitettavasti huomioida, mutta ruoka on mahdollisuuksien mukaan laktoositonta. Kuukauden

8 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2024

ensimmäisenä tiistaina tarjolla on kasvisruokaa. Ruokailun aikana paikalla on diakoniatyöntekijä ajanvarausta ja keskusteluja varten. Ennen lounasta voi osallistua matalan kynnyksen viikkomessuun klo 11.30.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, Kustaantie 22

Yläovet auki – Syödään yhdessä ti 13.2. klo 12–13.30 Hartaus ja maksuton lounas aikuisille tiistaisin klo 12 (ei 20.2.). Saunomismahdollisuus, oma pyyhe mukaan.

Hämeenkylän kirkko, Auratie 3

Yhteisen pöydän lounas ke 14.2. klo 11–12.30 Hämeenkylän kirkolla voi osallistua maksuttomaan yhteisöruokailuun keskiviikkoisin klo 11 (ei 21.2.). Ruokailun jälkeen pidetään ehtoollishartaus.

Korson kirkko, Merikotkantie 4

Katulähetyksen yhteisöruokailu ke 14.2. ja 21.2. klo 11–12. Tarjolla on kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas keskiviikkoisin klo 11. Paikkoja on rajoitettu määrä, ja niiden varaaminen alkaa kirkon aulassa klo 10. Ennen ruokailua voi osallistua jumalanpalvelukseen ja ehtoolliseen kirkkosalissa.

Yläovet auki ti klo 12. Syödään yhdessä. Alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan. Ti 20.2. ei ole yläovia. Silmukkasiskot ke klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi. Kirkkomuskari ke klo 15–15.30. Avoin kirkkomuskari perheille. Lisätiedot Suvi Häme, p. 050 433 3329. Ei muskaria viikolla 8. Lapsikuoro laululaivan harjoitukset ke klo 16–16.45. Kuoro on maksuton eikä siihen ole pääsykoetta. Tied. Suvi Häme, p. 050 433 3329. Ei kuoroa viikolla 8. Pyhäkoulu su klo 10. Lasten oma kirkkohetki ja askartelua. Laskiaissunnuntain perhemessu ja perhetapahtuma su 11.2. klo 10. Hanna Paananen, Suvi Häme, Kirsi Vuorikivi, lastenohjaajat sekä Lapsikuoro Laululaiva. Hernekeittolounas Yhteisvastuun hyväksi. Tuhkakeskiviikon messu ke 14.2. klo 19. Mahdollisuus tulla alttarille ja saada otsaan ristinmerkki katumuksen merkkinä. Ben Ahlroos, Sirkku-Liisa Niemi. Messu su 18.2. klo 10. Seppo Paulasaari, Suvi Häme. Miesten raamattupiiri ma 19.2. klo 18.30. Keskustelua Raamatusta miesten kesken.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedustelut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329. 1.–6. luokkalaisten kerho ma klo 18–20. Puuhakokkikerho (sisäänkäynti E-ovesta). Kerhoon ilmoittaudutaan nettisivujen kautta www.vantaanseurakunnat.fi/ rekolan-seurakunta/kouluikaisille. Ei kerhoa viikolla 8. Perheolkkari ti klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. Ei olkkaria viikolla 8. Raamattu ja rukouspiiri to klo 10. Käydään läpi Raamattua ja seuraavan sunnuntain jumalanpalveluksen tekstiä keskustellen ja rukoillen. Silmukkaryhmä to klo 16–18. Ryhmässä neulotaan, virkataan ja kudotaan kahvikupin ääressä. Olet tervetullut ryhmään myös ilman käsityötä, tärkeintä on yhdessäolo. Kipuryhmä ti 6.2. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville, parillisten viikkojen tiistaisin klo 15. Ohjelmassa; Keijujumppa Pian johdolla. Naisten keskusteluryhmä to 8.2. klo 13–14.30. Keskustelemme ajankohtaisista asioista. Ei ennakkoilmoittautumista. Ohjaajina diakoni Mariela Salminen ja Irene. Seniorikahvila ma 12.2. klo 13. Mukavaa yhdessäoloa kahvikupin ääressä. Omaishoitajien tukiryhmä ti 13.2. klo 13. Vertaistukiryhmä omaistaan

hoitaville tai jos kokee olevansa omaishoitaja. Ei ennakkoilmoittautumista. Mitä ihmettä! ti 13.2. klo 18. Tosikertomuksia Jumalan ihmeistä luomakunnassa ja ihmisten elämässä. Illassa puhujina Lauri ”Late” Johansson ja hänen vaimonsa Mia E. Johansson. Musiikissa OPKOn nuoret. Iltapalaa tarjolla jo 17.30 alkaen. Miesten keskusteluryhmä to 15.2. klo 13. Aiheena elämän eri osa-alueiden ihmeet ja ilmiöt. Ryhmän tarkoituksena on saada lisää hyvinvointia arkeen. Ohjaajana Heikki.

MUUALLA Toivoa naisille -ryhmä ke 21.2. klo 18–19.30. Lampirannalla, Tertunkuja 4b. Nikkaristiapua Tarvitsetko apua kodin pienissä askareissa tai haluaisitko tulla tekijäksi mukaan? Seurakunnan vapaaehtoiset nikkaristit auttavat kodin pikku askareissa Rekolan alueella. Heiltä voi pyytää apua esim. palovaroittimen asennukseen, lampun vaihtoon, taulujen ripustamiseen tai pihan haravointiin. Ammattimiesten töitä ei kuitenkaan tehdä. Apu on asiakkaalle maksutonta. Lisätietoja: kirkkoherranvirasto, p. 09 830 6700 ma–to klo 9–14.

Tikkurilan seurakunta Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202 Diakonia palvelee Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköposti: diakonia.tikkurila@evl. fi Ajantasaiset tiedot toiminnasta ja tapahtumista www.tikkurilanseurakunta.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Auki ti, to ja pe klo 12–15, viikonloppuna tilaisuuksien mukaan. Laskiaismessu su 11.2. klo 12, Vilma Väisänen, Johanna Jakonen.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–22.2.

1. paastonajan sunnuntain messu su 18.2. klo 12, Terhi Viljanen, Susanna Rinne, Kia Heiskanen.

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Avoinna arkisin ma–pe klo 7.30–21, la ja su klo 9–18. Aulan palvelupiste auki kirkon aukioloaikoina. Suntiot: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi Lauantaiset iltakellot klo 18 soittaa kanttori joka kuukauden 1. lauantaina carillonilla käsin. Keskiviikkokellot soivat ke klo 14. Avoin Junnuolkkari 7–14-vuotiaille kouluviikoilla ti klo 13–16. Taaperokahvila to 8.2. ja to 15.2. klo 9.30–12 yli vuoden ikäisille lapsille aikuisen kanssa. Päivämusiikki to klo 12. To 8.2. (Anssi Pyykkönen, urut), to 15.2. ja to 22.2. Vapaa pääsy. Kielikerho – puhumme suomea to 8.2., 15.2. ja 22.2. klo 14.30–16. Kahvia ja teetä. Tied. mirja.jalo@ evl.fi, p. 040 509 7306. The language club meets on Thursdays from 13 to 14:30. We learn Finnish in a casual atmosphere. Iltateetä, iltapalaa ja iltamessun valmisteluja to 8.2., 15.2. ja 22.2. klo 18 alkaen. Iltamessu to 8.2., 15.2. ja 22.2. klo 19. Yhteisöllisesti toteutettava iltamessuhetki. Rukoilua, Sanaa, ehtoollista, yhteislauluja ja hiljentymistä. Perhepäivä pe 9.2. ja pe 16.2. klo 9–13. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Klo 10 Muskarikirkkohetki. Keittolounas 4 e/perhe, leipä ja kahvi 2 e/perhe. Vaivaton vihkitunti perjantaina pe 9.2. klo 14–15. Avoin vihkiaika paikalle tuleville pareille, jos esteettömyystodistus on mukana. Voit myös tehdä varauksen soittamalla. Ei kanttoria paikalla (ennakkoon varattaessa mahdollisuutta voi tiedustella). Naisten rukouspiiri pe 9.2. ja pe 16.2. klo 18, kokoushuone Martta. It’s Gospel Time! pe 9.2. klo 19. Vantaan musiikkiopiston aikuisten lauluyhtyeet Tixie Jive & Bulevardin Taxi kokoavat voimansa yhteiseen sukellukseen spiritual- ja gospel-musiikkiin. Konsertissa on uusia, mutta perinnettä kunnioittavia sovituksia vanhoista, mutta myös uudempia gospel-traditioon kuuluvia teoksia. Sovituksista, johtamisesta ja pianonsoitosta vastaa musiikkineuvos Teppo Salakka. Spiritual- ja gospel-perinteen mukaan myös kuulijat saavat halutessaan osallistua yhteiseen musiikin tekemiseen. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen käsiohjelmamaksu. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 10.2. ja la 17.2. klo 15. Laskiaismessu su 11.2. klo 10, Jarkko Korhonen, Kia Heiskanen, Sanna Heikurinen, Terje Kukk. Mukana Pyhän Laurin kuoro.

Lastenkirkko su 11.2. ja su 18.2. klo 10 messun yhteydessä Pienten paikassa. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään. Lasten oma tuokio alkaa päivän virren jälkeen ja päättyy ehtoollisen alkaessa. Lisät. maaret.hirvensalo@evl.fi tai 050 572 2811. Sydäntalven barokki su 11.2. klo 16. Vantaan musiikkiopiston aikuiset ja nuoret harrastajat barokkimusiikin pauloissa. Mukana myös nokkahuiluconsort Flauto Dolce. Opettajat Satu Parkkonen ja Pilvi Listo. Vapaa pääsy. Vauvakahvila ma 12.2. klo 12.30– 14.30. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/

mispaikassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä. Osaksi suurempaa -taidehetki ke 14.2. klo 18 Voima-salissa. Vangitsevana puhujana tunnetun professori Arto O. Salosen ja tohtori Saara Liljan taidehetkissä Tikkurilan kirkolla aiheena ovat ihmisyyden ja osallisuuden keskeiset kysymykset. Vapaa pääsy, mehu- ja kahvitarjoilu. Keskustelua perustavanlaatuisista kysymyksistä inspiroivat Liljan valokuvat. Teemana tällä kertaa: Rakkaus. Tuhkakeskiviikon messu ke 14.2. klo 19. Mukana kamarikuoro, Sari Hartikka, Niina Riihimäki. Lähetettynä-ilta to 15.12, seurakuntasali Valo. Illan aiheena on

PIENTEN PAIKKA Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1 Naisten saunailta to 8.2. klo 17–20. Perhepäivä ma 12.2. Leikkiä, yhdessäoloa ja yhteispuuhaa lapsille ja aikuisille klo 9 alkaen ja klo 13 asti. Tarjolla välipala 2 e/ perhe. Ei ilmoittautumista. Kerho isille ja lapsille ti 13.2. klo 17.30–19. Mukavaa yhdessäoloa ja puuhaa. Iltapala 4 e/perhe.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2 Laskiaisrieha Ylästössä su 11.2. klo 10–13. Muumilabyrintti, Seikkailurata, Poniratsastusta (4 e) klo 12 asti, koiravaljakkoja lapsille (2 e), myytävänä laskiaisherkkuja. Tapahtuman tuotto käytetään Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Järjestävät: Tikkurilan seurakunta, Vantaan Latu ja Polku ry, MLL Aviapolis, Ylästön Martat, Ylästön kotiseutuyhdistys, Partiolaiset. Elävän veden virta -rukouspiiri ma 12.2. klo 17.30. Perhekerho ti 13.2. klo 9.30–11. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

MUUALLA

TILAA SOIVA YSTÄVÄNPÄIVÄKORTTI. Oopperalaulaja Esa Ruuttunen ja Rekolan seurakunnan kanttorit laulavat puhelimessa ystävällesi ti 13. - ke 14.2. välisenä aikana. Tilaamalla 10 e arvoisen laulun tuet samalla Yhteisvastuukeräystä. Katso tarkemmat tilausohjeet bit.ly/ystavanpaivakortti

aikuinen. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 12.2. klo 13. Suosittua kerhoa ohjaa rovasti Pirkko Yrjölä. Israel-piiri ma 12.2. klo 18. Raamatunlukupiiri ma 12.2. ja ma 19.2. klo 17.30, Kokoushuone Martta, Jaakko Hyttinen. Iltaperhekerho ma 12.2. klo 17.30– 19. Tekemistä aikuisille ja lapsille. Iltapala 3 e/perhe. Tule kerhoon, kun sinulle sopii. Sukkelat sukankutojat ti 13.2. klo 10, Vehkapolun kerhotila, Vehkapolku 10 (käynti kirkon sisäpihalta). Viikkomessu ti 13.2., 20.2. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa. Tiistain yhteisölounas ti 13.2. ja ti 20.2. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavattavissa ajanvarausta ja keskustelua varten. Avoin kohtaamispaikka ke 14.2. ja 21.2. klo 12–15 Valo-tilassa. Kohtaa-

”Miten tavoittaa nuoria Jumalan valtakunnan työhön?” Vieraana Olli Lehmonen, OPKO. Lähetettynä illat varustavat ja rohkaisevat elämään kristittynä ja kulkemaan kutsuttuna. Illan päätteeksi iltamessu. Messu ja Kylväjän lähetyspyhä su 18.2. klo 10, Jaakko Hyttinen, Mari Chaulagai, Niina Riihimäki, Iina Katila, Elisa Greye. Kirkkokahveilla Greye kertoo Lähetysyhdistys Kylväjän työstä maailmalla. Arabiankielinen messu su 18.2. klo 16, Ramez Ansara. Sansan medialähetyspiiri ma 19.2. klo 17.30, kerhohuone Rakkaus. Lähetyksen päiväpiiri ti 20.2. klo 13, kerhohuone Toivo, 2. krs. Vieraana nimikkolähetti Kylväjästä. Laulamme yhdessä -yhteislaulutilaisuus ti 20.2. klo 17. Laulattamassa Terje Kukk. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 21.2. klo 13, kerhohuone Rakkaus.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 15.2. klo 17.30.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho ti 13.2. klo 9.30–11. Tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule silloin kun sinulle sopii.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B Avoin Junnuolkkari 7–14-vuotiaille on auki kouluviikoilla to klo 13–16. Junnuolkkarissa on tarjolla välipalaa sekä osittain ohjattua tekemistä. Perhekerho ma 12.2. klo 9.30–11. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

Lähde lipaskerääjäksi tai lahjoita Yhteisvastuukeräykseen. Järjestämme seurakunnassamme Yhteisvastuun lipaskeräyksen 5–9.2. klo 10–20 välillä ja 25.2. klo 10–18. Meillä on tarve kerääjistä. Jos sinulla on mahdollisuus lahjoittaa aikaasi tunnin tai pari, ilmoittaudu seurakuntaamme vapaaehtoiseksi lipaskerääjäksi ja tule mukaan tekemään hyvää. Voit ilmoittautua tehtävään Mari Chaulagaille p. 050 4147234 mari.chaulagai@evl.fi. Vuonna 2024 Yhteisvastuu auttaa yksinäisiä nuoria tarjoamalla kriisi- ja keskusteluapua ympäri Suomen ja mahdollistaa koulunkäyntiä sekä ammatillista koulutusta maailman katastrofialueilla. Avun vievät perille HelsinkiMissio, Suomen ev.lut kirkon seurakunnat ja Kirkon Ulkomaanapu. Voit lahjoittaa keräykseen MobilePaylla numeroon 72174 tai osoitteessa www.yhteisvastuu.fi/tikkurila. Seurakunnan vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita Kaarinalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä porakone pelota, ota rohkeasti yhteyttä! Tied. diakonissa hanna.raunu@evl. fi p. 050 384 8481.

VERKOSSA Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret.hirvensalo@ evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Lasten ja perheiden uutiskirjeen voi tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv. net/ KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2024 9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–22.2.

Maria Olohi Eboreime, Emil Olli Johansson, Unto Juhani Koskinen, Eevi Tiina Adalmiina Laattala, Stella Ilona Moilanen, Linnea Ilta Isabel Nurmikari, Alisa Helmi Parkkonen, Veronica Elea Rantanen, Lia Orvokki Ruusunen, Rafael Tapani Kristian Åhlberg. Hautaan siunattu Sylvi Annikki Hakala 84 v, Erkki Eelis Roitto 78 v, Aira Linnea Grönlund 76, Matti Olavi Kujansalo 94 v, Tauno Kalevi Korhonen 86 v, Heimo Kalevi Murisoja 83 v, Aune Tellervo Lehtonen 77 v, Jouko Tapio Korsumaa 56 v, Pasi Kristian Heikkinen 50 v.

Elämänkaari

HAKUNILAN SEURAKUNTA

REKOLAN SEURAKUNTA

Kastettu Lia Elma Christina Eriksson, Veikko Kalevi Halonen, Luka Matias Laakso, Liinus Nooa Ojamies, Minea Auroa Anastasia Ruokonen. Hautaan siunattu Kaija Liisa Orvokki Hakavuori 91 v, Reetta Matilda Huotari 90 v, Kalevi Kossila 89 v, Kerttu Kaarina Kiili 86 v, Vilma Ellen Virolainen 85 v, Seija Anneli Träskman 75 v.

Kastettu Eemil Antti Olavi Lauronen, Onni Elias Nieminen, Vivian Maria Alviina Johanson. Hautaan siunattu Eeva Riitta Mainikki Kauttu 90 v, Kaija Liisa Helander 90 v, Sirpa Anneli Hätönen 88 v, Raul Anselm Helenius 87 v, Heikki Osmo Tapani Rajamäki 81 v, Arto Uolevi Kauko 70 v, Antti Tapio Tarvainen 64 v, Jari Juhani Tuhkanen 60 v. Avioliittoon kuulutettu Petra Eveliina Seger ja Ville Joonas Lehto.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Topias Kalevi Haapasalo, Viljami Armas Dennis Rosti, Iivo Olavi Töyräs. Hautaan siunattu Pentti Jooseppi Heiskanen 86 v, Pentti Juhani Harju 85 v, Pertti Kalevi Nikkanen 75 v, Raija Leena Kaartti 73 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Lili Emilia Amanda Seppänen, Emma Helmi Kaarina Piili, Nuutti Aleksi Heikkilä, Oliver Kristian Lindström, Pyry Tapani Ruokolainen, Samuel Ian Mikael Kontiola, Aina Aurora Berg, Jessi Linda Lundequist, Olivia Linda Edith Luukkonen. Hautaan siunattu Pirkko Kaarina Kaakkomäki 86 v, Aili Inkeri Vuorenmaa 84 v, Irma Kaarina Kaaja 72 v, Jaakko Markus Hämeen-Anttila 60 v, Jaana Kaarina Jämsä 55 v.

10 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2024

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Max Mathias Haukilahti, Oona Aurora Lampinen, Joalin Mia Christina Pitkänen, Mauno Elmeri Selroos, Eino Aulis Uotila, Nunnu Tilda Ainasoja, Rosa

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Leevi Emil Toivonen, Mimmi Riina Lilliina Helistén, Joa Ilmari Ojala. Hautaan siunattu Aune Marjatta Hänninen 95 v, Eino Antero Karppinen 94 v, Berit Gabriella Ukkonen 86 v, Aino Maria Brander 86 v, Erkki Ilmari Koponen 86 v, Kari Vilho Tammelin 82 v, Ansa Leena Berghäll 79 v, Pertti Aulis Toivanen 69 v, Aleksi Vihtori Asael Hagert 19 v, Milja Airaksinen 93 v, Raili Annikki Lappalainen 89 v, Ritva Louise Kortesniemi 87 v, Maisa Maria-Liisa Kumpulainen 75 v, Veikko Armas Hirvonen 75 v, Heidi Mikaela Suuronen 21 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döpta Oskar Aleksi Iivonen. Avlidna: Rhea Marita Honkanen, Vieno Öhman.

Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä. Huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotona.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Rajatorpantie 8 Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: ti klo 9–11 Kivistön kirkko: ma klo 13–15. Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Seniorikerho to 15.2. klo 13.30. Katja Pirhonen: Arjen ensiapu. Myyrmäen kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.30. Käynti Kilterinkaaren ovesta. Kirkkoravintola Voimala pe 9.2. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi). Pöytiintarjoilu. Laskiaissunnuntain messu su 11.2. klo 10. Riparisunnuntai. Papit Margit Helin, Jere Hämäläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Me Kynät -kirjoittajaryhmä ma 12.2. klo 15. Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18. Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 12.2. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, ½ t. meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t. Miesten raamattupiiri ti 13.2. klo 18.30. Kirjoituspiiri Kirjavat ke 14.2. klo 10. Olotilakahvila keskiviikkoisin klo 11–13. Tuhkakeskiviikon messu ke 14.2. klo 18. Papit Antti Isopahkala, Maari Santala, kanttori Mari-Annika Heikkilä. Ystävämessu – Friendship Mass su 18.2. klo 10. Papit Mark Saba, Antti Isopahkala, kanttori Mari-

Annika Heikkilä, saarnavieraana Kiinassa työskentelevä professori Miikka Ruokanen. Suomen- ja englanninkielinen. Lapsille pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Kansainvälinen raamattupiiri Ystävämessun jälkeen su 18.2. klo 12.30. Suomen- ja englanninkielinen. Raamattupiiri ma 19.2. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Sururyhmä ke 28.2., 6.3., 13.3., 20.3. ja 3.4. klo 17–18.30. Sinulle, joka kannat surua läheisen ihmisen kuoleman vuoksi. Mahdollisuus keskustella, jakaa kokemuksia toisten surevien kanssa, muistella edesmennyttä läheistä ja etsiä lohtua uuteen elämäntilanteeseen. Läheisen kuolemasta on hyvä olla kulunut ainakin muutama kuukausi. Ohjaajina seurakunnan työntekijöitä. Maksuton, ei edellytä kirkkoon kuulumista. Tied. ja ilm. Tiina László, tiina.laszlo@evl.fi, p. 050 326 2631.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Diakoniapäivystys muuttunut maanantaiksi. Kellonaika sama. Seuraava päivystys ma 12.2. klo 13–15. Lasten Kastehelmi torstaisin klo 16.30 kuoro kirkkosalissa, klo 17.30 minikuoro kerhotilassa. Lauletaan ja kehitetään laulutaitoja, opitaan musiikista ja soitetaan mm. kanteleella ja ukulelella. Tied. kanttori Mari-Annika Heikkilä p. 044 422 0407. Laskiaislauantain messu la 10.2. klo 11. Pappi Iiro Salminen, kanttori Ritva Holma. Talvirieha la 10.2. klo 12–14. Poniratsastusta, kivoja toimintapisteitä ja talvisia herkkuja. Maksu pikkurahalla tai Mobilepay. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Mukana toteuttamassa alueen partiolippukuntia ja nuoria. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11. Ei 19.2. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä. Seniorikerho ke 14.2. klo 12.30. Marja Liisa Toivanen: Vapaaehtoiset maahanmuuttajien tukena. Iltaperhekahvila keskiviikkoisin klo 18–19.30. Ei 21.2. Kivistön rukouspiiri ti 20.2. klo 17.30. Kivistön raamattupiiri ti 20.2. klo 18.30. Miesten takkailta ke 21.2. klo 18–20.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta. Messu su 18.2. klo 12. Pappi Jere Hämäläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–22.2. MARTINRISTI Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Aamurukouspiiri torstaisin klo 8.15. Seniorikerho to 15.2. klo 13. Nataša Stambej: Elämä Sloveniassa. Virsilauluilta pe 9.2. klo 18. Olotilakahvila maanantaisin klo 11–13. Martinlaakson korttelikerho keskiviikkoisin klo 13. Toivon tuulet su 11.2. klo 17. Seppo Juntunen. Raamattupiiri ti 13.2. klo 13. Martinlaakson lähetyspiiri ti 20.2. klo 19. Yllätysvieras. Piiri tukee oman seurakunnan nimettyjä kohteita Suomen Lähetysseuran kautta.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho ke 14.2. klo 10. Kati Pyykkö: Viisikymmenluvun muistelua. Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11. Ei 22.2.

PATOTIE 2 KERHOTILA Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Ei 20.2. Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Ei 22.2.

MUUALLA Olotilakahvila Kivistö tiistaisin klo 11–13 Asukastila Rubiini, Rubiinikehä 2b. Tekisitkö tunnin tai kaksi nuorten hyväksi? Tule lipaskerääjäksi Myyrmanniin tai Martinlaakson ostarille. Voit valita itsellesi sopivan hetken 4.–18.2. välillä. Yhteisvastuukeräys auttaa tänä vuonna yksinäisyyttä kokevia nuoria. Saat ohjeet ilmoittautuessasi. Myyrmanni: Mirja Taipale, mirjat.taipale@ gmail.com, p. 050 338 1506. Martinlaakson ostari: Marja-Leena Colerus, marja-leena.colerus@jippii.fi, p. 050 4990 447.

Nikkaristipäivystys keskiviikkoisin klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua pienissä kodin sisä- tai ulkotöissä iän tai liikkumishaasteiden vuoksi? Hyllyjen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, joiden apu on asiakkaalle maksutonta. Ammattiihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt) emme voi tehdä. Nikkaristit toimivat Vantaankosken seurakunnan alueella (Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaanlaakso ja Kivistön suuralue). Keikka-apu-päivystys tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-vuotiaiden Länsi-Vantaalla asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Esim. auttamista asioilla kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, apua lomakkeiden täyttämisessä tai ulkoilukaverina. Yhteistyössä Hämeenkylän seurakunnan, Keravan ja Vantaan hyvinvointialueen sekä Punaisen Ristin LänsiVantaan osaston kanssa. Seurakuntamatka Kilimanjaron rinteille 21.–30.9. Tutustutaan Moshin kaupunkiin, alueen seurakuntaelämään, Kilimanjaron alueella sijaitsevaan luostariin, tavataan masai-heimon jäseniä ja heidän seurakuntaansa. Mahdollisuus harjoittaa hiljaisuuden retriittiä ja tehdä retki Arushan kansallispuistoon. Matka vaatii toteutuakseen 15 matkustajaa. Mukana pastorit Mark Saba ja Marko Heusala. Hinta 1390 e + lennot hankittava itse omakustanteisesti + 190 e vapaaehtoinen kansallispuistoretki. Ilm. ja tied. 31.5. menn. matkanjärjestäjä Matkatoimisto Monsuuni/ Marko Heusala, mheusala@hotmail.com, p. 040 569 2482. Tarkempi ohjelma kts. vantaankoskenseurakunta.fi.

VERKOSSA

MARTINRISTI

NÄKÖVAMMAISILLE

Laskiaissunnuntain messu su 11.2. klo 10. Riparisunnuntai. Papit Margit Helin, Jere Hämäläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena.

Mårtensdalsst. 7 Familjecafé ti 13.2 kl. 10–11. Träffpunkt ti 13.2 kl. 11–12.30. Lätt lunch serveras. Pensionärskrets ti 20.2 kl. 11–12.30.

Tikkurilan kerho ti 13.2. klo 13–15 Tikkurilan kirkko, Asematie 12a. Talvileiri ke 20.3. klo 9.30 –to 21.3. klo 15. Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 243, Kirkkonummi. Hinta 35,50 e. Ilm. Kristiina Tuohimaa, p. 050 381 8758. Raamattupiiri to 15.2. klo 13–15 Suvelan kappeli, Kirstintie 24, Espoo.

Vanda svenska församling Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning via tidsbeställning

HELSINGE KYRKA S:T LARS Kyrkov. 45 Högmässa sö 11.2 kl. 10. Sini Aschan, Heidi Åberg. Högmässa sö 18.2 kl. 10. Anu Paavola, Anders Ekberg.

DICKURSBY KYRKA Stationsv. 12 Musiklek fre 9.2, 16.2 kl. 10–11. Tisdagsgruppen till daglediga ti 13.2 kl. 12.30–14.30. Sångstund för alla ons 14.2 kl. 18–19. Ungdomskväll ons 14.2, 21.2 kl. 18–20. Utbildning för frivilliga lö 17.2 kl. 10–15. Tema: Att bemöta en människa i vänverksamheten. Anmälningar till Heidi Salminen 0503301828. Seniorcafé ti 20.2 kl. 13–14.30.

VIRTAKYRKAN Råtorpsv. 8 Allsång med kaffestund to 15.2 kl. 14–15.

ÖVRIGT Vivandi-kören övar to 8.2, 15.2 kl. 16–18 i Bygård. ViAnda-kören övar ons 14.2, 21.2 kl. 12–14 i Helsinggård. Dickursbykretsen ons 21.2 kl. 14–15 i Folkhälsanhuset Torsdags Stark! Träning för kvinnor. To 8.2, 15.2 kl 11. Västra Vitbäcksv. 50. Anmälningar till heidi. salminenvl.fi

Apua ja tukea Perheneuvonta: Ajanvaraus p. 09 830 6799 Päivystys to klo 8–12 Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 helena.karvinen@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE Perhekerho pe 9.2. klo 9.30–12 Malmin varustamo, Pekanraitti 16, Helsinki. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 13.2. klo 11.30–14. Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a. Viikkomessu klo 11.30, tulkkaus viittomakielelle. Yhteisöllinen lounas ja yhdessäoloa. Viva-vapaaehtoinen paikalla. Viittomakielelle tulkattu messu su 18.2. klo 10 Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6, Helsinki. Perhekerho pe 23.2. klo 9.30–12 Malmin varustamo, Pekanraitti 16, Helsinki.

International Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20 в церкви Länsimäki (Kerokuja 9) Приглашаем русскоязычных жителей Вантаа для беседы и изучения Библии в дружеском общении с чаепитием. Friendship Mass – Ystävämessu Sun 18th Feb 10 AM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Priests Mark Saba, Antti Isopahkala, music Mari-Annika Heikkilä, sermon prof. Miikka Ruokanen from China. Warm and welcoming church service where you can participate/ assist. Prayer has a central role. Hymns and songs from all over the world in different languages. The Mass in Finnish and English. Sunday School for children. Coffee and tea served after the Mass. International Bible Study Group after the Friendship Mass Sun 18th Feb 12.30 PM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Bring your own language Bible. International Friendship-choir practises at Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heikkilä, p. 044 422 0407. The Message Club Thu 22.2 at 2pm–4pm Bible study group. Guest Bo-Göran Åstrand. Enrollments to Heidi Salminen 0503301828.

Järjestöjä vaaditaan muuttamaan toimintaansa PIISPAINKOKOUS OTTI 31. tammikuuta kantaa kahden lähetysjärjestön sopimusrikkomuksiin, jotka kietoutuvat niin kutsuttuun virkakäsitykseen. Hakemalla pappisvihkimyksen Inkerin kirkosta Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) ja Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen (Sekl) työntekijät ovat välttäneet osallistumasta samaan vihkimykseen naisten kanssa. Piispainkokouksen kuulemismenettelyyn johta-

neet pappisvihkimykset tapahtuivat Pietarissa 3. syyskuuta 2023. Inkerin kirkossa vain miehet voivat toimia pappeina. Piispat katsovat lähetysjärjestöjen rikkoneen toimintaperiaatetta, jonka mukaan ne eivät saa aiheuttaa toiminnallaan haittaa yhteistyössä, sekä sitoumusta tiedottaa piispainkokoukselle, kun ne suunnittelevat uusia merkittäviä avauksia yhteistyökumppaneiden kanssa. Piispainkokous edellyttää, että Sleyn ja Kansanlä-

hetyksen hallitukset tekevät pysyväisluonteisen päätöksen sopimusrikkomuksen korjaavista toimenpiteistä toukokuun loppuun mennessä. Lähetysjärjestöiltä edellytetään, että ne eivät kierrä ulkomaisilla vihkimyksillä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virkaratkaisua, vaan tukevat työntekijänsä pappisvihkimyksen saamista tavanomaisten käytäntöjen mukaisesti. Toisin sanoen Sleyn ja Kansanlähetyksen työntekijöiden tulee

osallistua pappisvihkimyksiin, joissa vihitään papeiksi myös naisia. Sley ja Kansanlähetys eivät myöskään saa edistää työntekijänsä papiksi vihkimistä Inkerin evankelis-luterilaisessa kirkossa tai muussa ulkomaisessa kumppanikirkossa, jos työntekijä asuu vakituisesti Suomessa tai muualla kuin kyseisen kirkon alueella ja käy vain satunnaisesti vihkimyksen antaneessa kirkossa. Järjestöjen tulee saattaa kaikki ulkomaille suunnitellut pap-

pisvihkimykset kirkon lähetystyön toimikunnan ja piispainkokouksen käsiteltäviksi. Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan seuraavien neljän kuukauden aikana lähetysjärjestöiltä odotetaan piispainkokouksen ehtojen mukaisia selkeitä toimia. Jos järjestö ei tee korjausta määräajassa, piispainkokous voi esittää kirkolliskokoukselle lähetysjärjestöaseman menettämistä. TANELI KYLÄTASKU KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2024 11

KIRKOISSA SOI 8.–22.2.

Musiikkia Vantaalla GETTY IMAGES

TORSTAI 8.2. Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Anssi Pyykkönen, urut. Vapaa pääsy.

PERJANTAI 9.2. It’s Gospel Time! klo 19 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Vantaan musiikkiopiston aikuisten lauluyhtyeet Tixie Jive & Bulevardin Taxi kokoavat voimansa yhteiseen sukellukseen spiritual- ja gospelmusiikkiin. Konsertissa on uusia, mutta perinnettä kunnioittavia sovituksia vanhoista, mutta myös uudempia gospel-traditioon kuuluvia teoksia. Sovituksista, johtamisesta ja pianonsoitosta vastaa musiikkineuvos Teppo Salakka. Spiritual- ja gospel-perinteen mukaan myös kuulijat saavat halutessaan osallistua yhteiseen musiikin tekemiseen. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen käsiohjelmamaksu.

Ystävyyden ja rakkauden lauluja. Cecilia-kuoron ystävänpäiväkonsertti klo 19 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Vapaa pääsy.

TORSTAI 15.2. Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Vapaa pääsy.

LAUANTAI 17.2.

Itʼs Gospel Time! -konsertissa kuulijat saavat halutessaan osallistua yhteiseen musiikin tekemiseen. Konsertti on perjantaina 8.2. kello 19 Tikkurilan kirkossa ja siihen on vapaa pääsy.

SUNNUNTAI 11.2. Sydäntalven barokki klo 16 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Van-

TIISTAI 13.2.

taan musiikkiopiston aikuiset ja nuoret harrastajat barokkimusiikin

pauloissa. Mukana myös nokkahuiluconsort Flauto Dolce. Opettajat

Satu Parkkonen ja Pilvi Listo. Vapaa pääsy.

Present – audiovisuaalinen esitys klo 19. Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Audiovisuaalinen ja meditatiivinen teos, jossa instrumentaalinen musiikki yhdistyy savun ja valon luomaan tunnelmaan ja liikkeeseen. Valosuunnittelija Anne Weckström ja multiinstrumentalisti ja laulaja Hale Heikkilä tarjoavat mahdollisuuden pysähtyä hektisen arjen keskellä. Liput 20 e lippu.fi tai tuntia ennen ovelta.

TORSTAI 22.2. Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Vapaa pääsy.

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa Mustarastas-yhtye 30 vuotta -konsertti klo 19 Espoossa Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Susanna Eronen, laulu, tinapilli, Kari Haapala, laulu, kitara, Laura Airola, viulu, nyckelharpa, taustalaulu, Kerttu Terri, haitari, Aki Hauru, kitara, mandoliini, irlantilainen busuki, taustalaulu, Tiro Rohkimainen, basso, taustalaulu. Vapaa pääsy.

Sunnuntaina 11.2.

Matteus-passion Sing Along klo 14–16 Helsingissä Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Tule laulamaan passion kuoroosat. Hiski Wallenius luotsaa läpi teoksen urkuri Joonas Minkkisen toimiessa orkesterina. Jaetaan nuotteja, mutta niitä saa myös muun muassa kirjastosta. Yhteistyössä Suomen Laulu -kuoro. Vapaa pääsy.

Maanantaina 12.2.

Le Goût Français – Ranskalainen maku klo 19 Helsingissä Puistolan kirkossa, Tenava-

tie 4. FiBO Players: Hanna Haapamäki, traverso ja nokkahuilu, Anthony Marini, viulu ja viola da gamba, Johanna Randvere, viola da gamba, Anna-Maaria Oramo, cembalo. Barokin ajan musiikkia. Hotteterre, Marais, Boismortier, Leclair, Jacquet de la Guerre. Vapaa pääsy.

STUDIO HARRI HINKKA

Perjantaina 9.2.

Keskiviikkona 14.2.

Maksetut Viulut & Juhani Tikkanen su 18.2. klo 17 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Henna-Maria Harju, laulu, viulu ja mandoliini, Tuuli Malve, laulu ja viulu, Sirpa Luoma, lyömäsoittimet, viulu ja laulu, Neea Lamminmäki, harmooni, Ossi MäkiReini, laulu, kitara ja perkussiot. Ennakkoluulottomia tulkintoja hengellisistä klassikoista sekä omia koskettavia ja mukaansatempaavia kappaleita. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ystävänpäivän konsertti Tommi Kalenius klo 18 Espoossa Kalajärven kappelissa, Ruskaniitty 3. Lauluja elämästä, ihmisyydestä, rakkaudesta ja uskosta. Väliaika-

put 25 e, p. 045 126 9974 tai 040 531 8810 ja ovelta.

Perjantaina 16.2.

Beethoven & Mendelssohn klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Helsinginkadun Filharmonikot, Janne Oksanen, piano. Varhais- ja täysromantiikan klassikoita. Liput 20/15 e.

Lauantaina 17.2.

Sarastus-yhtyeen konsertti klo 16 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Kristiina Olanto, laulu, Harri Taittonen, piano, Jorma Tapio, saksofonit, bassoklarinetti, huilut ja perkussiot. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Keskiviikkona 21.2. Mikko Alatalo laulaa ke 14.2. klo 19 Ystävänpäivä-konsertissa Pakilan Hyvän Paimenen kirkossa Helsingissä.

tarjoilun tuotto Yhteisvastuulle. Vapaa pääsy. Mikko Alatalon klassikot klo 19 Helsingissä Hyvän Paimenen kir-

kossa, Palosuontie 1. Mikko Alatalo, laulu ja tarinat, Kalle Alatalo, säestys. Lapsenuskon, surun, toivon ja rakkauden lauluja. Li-

Lisää musiikki- ja muita tapahtumavinkkejä verkossa: menohaku.kirkkojakaupunki.fi

Coldplay vs. Imagine Dragons klo 18.30 ja 20.45 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Neue Quartet -jousikvartetti. Coldplayn ja Imagine Dragonsin parhaat kynttilänvalon loisteessa. Liput 49/38/34/22 e feverup.com.