Kirkko ja kaupunki 2024 03 Espoo

Page 1

3

22.2.2024 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Sitkeästi toiveikas Yli 50 vuotta maailman konflikteja seuranneen toimittaja Rauli Virtasen usko ihmisen hyvyyteen on säilynyt s. 13 Opi ymmärtämään nuorta – kuusi ohjetta teinin vanhemmalle s. 7

”On onnenkantamoinen, jos tässä rikkinäisessä maailmassa pysyy jotenkin ehjänä”, sanoo laulaja Marjo Leinonen s. 18


Pääkirjoitus

Eilen

Yhdistävää tekijää tarvitaan

Minä olen laihtunut, rumentunut, vanhentunut – – aika kuluu ja koko ajan on sellainen tunne että kulkee poispäin todellisesta, ihanasta elämästä, kulkee yhä kauemmaksi ja kauemmaksi, jotakin kuilua kohti.

MAAILMA YMPÄRILLÄMME on levoton, kuumeinen. Ukrainassa ja Lähi-idässä käytävien sotien aiheuttamalla kärsimyksellä ei tunnu olevan määrää. Ennen niin rauhallinen Suomi joutuu varautumaan jatkuvaan Venäjän uhkaan. Yhdysvalloissa poliittinen valtataistelu on repivää. Onneksi Suomi ei ole yksin, sillä yksin olisimme pulassa. Suomessa pidettiin presidentinvaalit, jotka voisivat toimia esimerkkinä niin muille maille kuin sille, mihin suuntaan kotimaankin politiikan soisi kehittyvän. Vaaleja leimasi asiallinen keskustelu ja ehdokkaiden arvostus toisiaan kohtaan. Varsinainen huipennus tästä oli presidentiksi valitun Aleksander Stubbin vierailu vastaehdokkaansa Pekka Haaviston vaalivalvojaisissa. Jos Haavisto olisi valittu, hän olisi vieraillut Stubbin kannattajien luona. Upea ele, joka jää mieleen. OMAN VOITTOPUHEENSA lopussa Stubb lupasi tehdä kaikkensa maan eteen ja olla yhdistävä tekijä. Perimmäinen ja suurin tavoite presidentille on, että rauha säilyy. Sen tärkeämpää tavoitetta ei voi olla. Sen eteen hänen edeltäjänsä ovat tehneet työtä usein hyvin vaikeissa oloissa, suurvaltojen varjossa ja välissä. Presidentti Sauli Niinistö on johtanut erinomaisesti ulkopolitiikkaa, ja sen lisäksi käyttänyt viisaasti roolinsa arvojohtajana, kansakunnan unilukkarina. Monessa tilanteessa toivoisi, että hänen sanojaan olisi kuunneltu tarkemmin. Usein hän

on patistanut etsimään ratkaisuja yhdessä, astumaan pois juoksuhaudoista, kuten nyt valtiopäivien avajaispuheessaan. STUBB ON KOROSTANUT niin vaalien aikana kuin sen jälkeen haluavansa olla kansaa yhdistävä tekijä. Presidentillä ei ole sisäpoliittista valtaa, mutta arvovaltaa hänellä on. Samoin kuin esimerkin valtaa, sellaista kuin tuo vaali-illan toiminta. Siitä voisivat muut päättäjät ottaa mallia nyt, kun hallituksen ja ay-liikkeen mittelö vie Suomelta sitä kaikkein olennaisinta pääomaa, mitä maailman kriisien, vaikeiden talousnäkymien ja soteongelmien keskellä tarvittaisiin: luottamusta toisiimme. Vain yhdessä selviämme. Virressä 579 pyydetään maan päämiehelle eli presidentille siunausta, johdatusta, viisautta, vastuun mieltä ja – ehkä hieman yllättäen – rakkautta. Rakkaus on voima, joka saa ylittämään rajoja.

IRINA KIRJAILIJA ANTON TŠEHOVIN NÄYTELMÄSSÄ KOLME SISARTA VUODELTA 1901

Tänään Eihän vanheneminen tunnu kovin kivalta ajatukselta. On ikävää, että kurtistuu ja että aika käy vähiin. NÄYTTELIJÄ SANNA STELLAN TAMMIKUUN 2024 EEVA-LEHDESSÄ

PAULI JUUSELA

päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

PRESIDENTILLÄ EI OLE

Iankaikkisesti Sen tähden me emme lannistu. Vaikka ulkonainen ihmisemme murtuukin, niin sisäinen ihmisemme uudistuu päivä päivältä. TOINEN KIRJE KORINTTILAISILLE 4:16

SISÄPOLIITTISTA VALTAA, MUTTA ARVOVALTAA HÄNELLÄ ON.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Tätä tämä on taas ollut: liukastelua pimeässä. Satuitko siellä kirkkaudessasi näkemään, kuinka kompuroin, kuinka halusin vain jäädä maahan makaamaan ja huutaa kuin pelokas lapsi? En nukkunut kovin hyvin. Voisitko edes laittaa auringon päälle, ettei koko päivä olisi harmaata puuroa?

Kirkko ja kaupunki

3

22.2.2024 KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN Seuraava lehti ilmestyy 7.3.

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki.fi

@kirkko_kaupunki


Viisi vastausta

”Suhteessa luontoon eniten menetettävää ja voitettavaa on lapsilla” Luontodokumenttien lisäksi Petteri Saario on tehnyt elokuvia nuorista, jotka toimivat itselleen tärkeiden asioiden puolesta. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

1

Petteri Saario, Yle Areenasta löytyy monia tekemiäsi luontodokumentteja. Miksi ihmisen ja luonnon suhde kiinnostaa sinua? – Ihminen on osa luontoa, vaikka me helposti unohdamme sen. Viime kädessä se, mitä teemme luonnolle, koituu joko omaksi iloksemme tai suruksemme. Yksikään kulttuurinen, poliittinen tai taloudellinen järjestelmä ei pysy pystyssä, ellei sen perustana ole elinvoimainen luonto. – Ei ole niin, että luonto on jotakin, mitä suojellaan tai ei suojella, vaan luonnonsuojelu on oman olemassaolomme kannalta välttämätöntä.

2

Mitä Suomen neljä vuodenaikaa merkitsevät sinulle? – Vuodenajat ovat suuri rikkaus. Olen parjatun marraskuun lapsi, mutta tykkään syksystä. Syksy on vuodenajoista syvällisin ja filosofisin. Syksy on tärkeä vuodenaika, koska sen myötä ihmisen paikka luonnon kiertokulussa konkretisoituu. Luonnossa kuolema on elämän polttoainetta. Syksyllä elämä ei häviä, vaan se piiloutuu oksiin ja juuristoihin odottamaan kevättä.

– Kevät merkitsee minulle kiirettä. Luonnossa kaikki tapahtuu silloin nopeasti, ja pitäisi saada monia asioita kuvattua. Kesä on levotonta aikaa, jolloin vältellään rutiineja, ja hyvä niin. Talvi lyhenee meillä molemmista päistään. On totuttava siihen, ettei Suomen etelärannikolla jääpeitettä enää tule tai se tulee vain vähäksi aikaa.

3

Miten sinusta tuli luontodokumentaristi? – Työskentelin pitkään toimittajana ympäristöasioiden parissa muun muassa Ylessä. Sitä ennen työskentelin luonnonsuojelujärjestöissä. 1990-luvun alussa sain kokeilla dokumentin tekoa. Tein kollegani kanssa ensimmäisen dokumenttielokuvan hevosmetsurien paluusta. Siitä tuli kivaa palautetta, ja siitä rohkaistuneena tuli tehtyä toinen ja kolmaskin elokuva. Kohta huomasin, että teen vain dokumentteja, ja pian olinkin perustamassa tuotantoyhtiöitä. – Koen, että olen toteuttanut elämässäni lapsuuden lähtökohtaa. Ulkona viihtyvä ihminen hakeutuu ulos, ja sisällä ollessaan hän menee ikkunan ääreen katselemaan, mitä kiinnostavaa ulkona tapahtuu.

4

Miksi olet viime aikoina tehnyt nuorten dokumenttielokuvia? – En ole tehnyt suurta tietoista valintaa, että haluaisin tehdä dokumenttielokuvia nuoremmalle yleisölle, mutta olen huomannut, että kolmessa viime vuosien pitkässä dokumenttielokuvassani päähenkilö onkin nuori. Viimeisin niistä on Revontulten Räppäri, joka kertoo 18-vuotiaan saamelaispojan kasvutarinan. Nuoret, jotka toimivat itselleen tärkeiden asioiden puolesta, puhuttelevat lapsia ja nuoria ja ovat heille esikuvia. – Haluan taistella sitä vastaan, että lapset ja nuoret haluaisivat katsoa vain Tiktokia. Lasten ja nuorten ahdistusta voisi helpottaa tarjoamalla heille aitoja elämyksiä, että he uskaltaisivat rohkeasti olla, leikkiä ja mennä ulos ja myös vaikuttaa omiin asioihinsa. Lapsilla ja nuorilla on kuitenkin eniten menetettävää ja eniten voitettavaa, kun puhutaan luonnosta ja kulttuurista.

5

Mikä sinulle on pyhää? – Vahvimmat pyhyyden hetket olen kokenut ja koen luonnossa. Siihen liittyy vahvasti yhteys luontoon. Se on pyhistä pyhintä. – Olen luonnon tunnustelija. Tykkään kosketella puiden runkoja, jäkäliä ja sammaleita. Toisinaan riisuudun metsässä tai niityllä ilkosilleni ja menen makoilemaan milloin minnekin. Aika usein olen nukahtanut sinne. Kehooni on jäänyt tuntomuisti siitä, kun lapsena kiipeilin puihin ja kävelin paljain jaloin ulkona. ■ Petteri Saariolle myönnettiin Kirkon mediasäätiön Katso minuun… -palkinto Revontulten räppäri -dokumenttielokuvasta marraskuussa 2023. Revontulten räppäri on katsottavissa Yle Areenassa.


Hyvä paimen -ryijyn on suunnitellut Toini Nyström 1930-luvulla.


Ester Ax: Elämänpuu

Margareta Ahlstedt-Willandt: Pyhäpuu

Aino Baeckman: Viinipuu

Häävuoteesta kodin seinälle

gat ovat ruskeaa, vihreää ja keltaista, kuten pelto kesän eri vaiheissa on. Ryijyssä on nähtävissä myös raamatullinen kylväjäteema. Sen etualalla on kyntäjähahmo, joka kyntää auralla ja hevosella peltoa. Keskellä on kylväjä vakkoineen ja taustalla niittäjä sirpin kanssa.

Alunperin ryijyjä käytettiin peittoina ja niiden päällä mentiin myös naimisiin. Vanhimpia ryijyjen aiheita ovat elämänpuut. TEKSTI MIINA LEPPÄNEN KUVAT SUOMEN KÄSITYÖN YSTÄVÄT JA RYIJYPALVELU-RP OY

J

älleen muotiin tullut villainen, kudottu tai ommeltu ryijy on ikivanha käsityö. Vanhin säilynyt suomalainen ryijy on 1600-luvulta. Ensin ryijyjä oli pappiloissa ja aateliskodeissa, joista ryijyinnostus levisi 1700luvun loppupuolella kaikkiin kansankerroksiin. Vanhimpia ryijyjen aiheita olivat elämänpuut, joiden latvuksissa oli onnenlintuja, sydämiä ja tulppaaneja ja tietysti vihkipareja. Ryijyjä käytettiin kodeissa peittoina ja kirkoissa morsiusryijyinä. Vihittäessä pariskunta seisoi vihkiryijynsä päällä, ja sen jälkeen se sijattiin häävuoteeseen. Olihan siihen kudottu suojaa antavia ja onnea tuottavia merkkejä. Aikanaan ryijyjä käytettiin myös rekipeittoina. Lisäksi ne olivat arvostettuja maksuvälinetä niin veronkannossa kuin kaupanteossakin. Ajan oloon ryijyn käyttö muuttui. Suomen Käsityön Ystävät perustettiin vuonna 1879, ja sen jälkeen ryijy löysi paikkansa osana kodin sisustusta seinältä, penkin päältä tai lattialta. YHTÄ RYIJYJEN KULTA-AIKAA elettiin 1930–40luvulla. Silloin myös uskonnolliset aiheet olivat niissä vahvasti esillä. Esimerkiksi suositusta elämänpuusta tehtiin uusia versioita kuten Dora Jungin ryijy, jossa on kuvattu kokonainen linnunlaulumetsä. Toisen Elämänpuu-ryijyn vanhasta aiheesta suunnitteli Ester Ax. Margareta Ahlstedt-Willandtin suunnittelemassa Pyhäpuu-ryijyssä on puun lisäksi muun muassa kyyhkysiä, jotka symboloivat rauhaa ja sovintoa. Raamatullisia luontoaiheita löytyy

Aino Baeckmanin Viinipuu-ryijystä ja A. W. Raition Elämänlanka-ryijystä 1930-luvulta. Raitio on suunnitellut myös suositun Maamiesryijyn, johon on kudottu maatalousyhteiskunnassa hyvin konkreettinen viljelyaihe. Käsityön lan-

Vihkiryijyyn oli kudottu suojaa antavia ja onnea tuottavia merkkejä.

A. W. Raitio: Maamies

A. W. Raitio: Elämänlanka

SUOMEN TUNNETUIN uskonnollinen ryijy on Toini Nyströmin Hyvä paimen. Ryijy on ajalleen tyypillinen funkkisryijy. Sen värit ovat luonnonläheiset, ja pohjan muodot ovat suorakaiteita. Aihe tulee suoraan Raamatusta, jossa Jeesus sanoo olevansa hyvä paimen, joka laittaa henkensä alttiiksi lampaidensa puolesta. Hyvä, todellinen paimen ei myöskään emmi pelastaa lammastaan suden suusta. Ryijyn keskialueen väri tuo mieleen lämpimän auringonlaskun, ja kaikkinensa ryijyn puna-siniruskea värimaailma on lempeä. Myös Neitsyt Maria on ikuistettu ryijyyn. Katri Warénin Madonna-ryijyssä kiertää kaksi okaista köynnöstä, jotka viittaavat Jeesuksen ristinkuolemaan, ja keskellä on Maria sylissään Jeesus-vauva. Jeesuksen syntymän tapahtumiin liittyy myös Margareta Ahlstedt-Willandtin 1930-luvun puolivälissä suunnittelema Tietäjät-ryijy. Se esittää tarinaa kolmesta viisaasta miehestä, jotka ovat palaamassa seimen luota suorinta reittiä omalle maalleen. Tässäkin ryijyssä kukkii puu ikuisen elämän vertauskuvana. ■

Katri Warén: Madonna

Suomalaisen kulttuurin päivää vietetään 28.2.

M. Ahlstedt-Willandt: Tietäjät KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 5


Naurua kirkkoon Lähiökoomikko ja diakonia­ työntekijä Amanda Hiekkataipale auttaa ja naurattaa. TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA JANI LAUKKANEN

A

manda Hiekkataipale, 35, on ammattiauttaja ja lähiökoomikko, jonka työ diakonina vaatii herkkyyttä ja eettistä otetta, kun ollaan ihmisten kanssa vaikeiden asioiden äärellä. Silloin kun Amanda ei ole diakonin pantapaita päällä kirkon töissä, hän kuuntelee vihaista 1990-luvun hiphopia ja esiintyy stand up -illoissa. Parhaillaan Amanda valmistelee yhdessä Ville Kormilaisen kanssa seurakuntamaailmasta ammentavaa stand up -esitystä. Viime syksystä saakka kehitelty esitys alkaa olla valmis, ja maalis–huhtikuussa sitä testataan liveyleisön edessä maksuttomissa tilaisuuksissa Helsingissä ja Vantaalla. Amanda on pitänyt huumorista aina ja on saanut toisinaan kuulla, että hänen pitäisi tehdä stand up:ia. Pari vuotta sitten ystävä tuli kylään riesling-pullon kanssa ja totesi, että heidän pitäisi lähteä yhdessä stand up -kurssille. Niin tehtiin, ja siitä alkoi Amandan stand up -ura. PUISTOLASSA SYNTYNYT ja suurimman osan elämästään koillisen Helsingin lähiöissä asunut Amanda Hiekkataipale katselee maailmaa lähiösilmin. Se tarkoittaa sitä, että Amanda on tottunut näkemään kaikenlaisia ihmisiä ja asioita. – Mikään ei ihan hirveästi hämmästytä eikä pelästytä, hän sanoo. Amanda asuu Pihlajamäessä, Malmin kainalossa. Malmin seurakuntanuorissa aikoinaan mukana olleelle Amandalle Malmi on ”The Paikka”. Puolitoista vuotta sitten hän sai viran Malmin seurakunnasta. Amanda on huomannut antavansa diakoniatyöntekijänä asiakkaille neuvoja, jotka olisivat hyviä ohjeita myös itselle, mutta joita ei aina tule noudattaneeksi.

HY VÄN TÄHDEN. 83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6 KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024

Päätoimittaja Pauli Juusela Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Amanda Hiekkataipaleelle Malmi on ”The Paikka”. Puolitoista vuotta sitten hän sai viran Malmin seurakunnasta.

– Saatan vaikka sanoa, että ’muistat olla tosi armollinen itelles’ ja ’muista, että olet Jumalan silmissä arvokas’. Sellainen naurattaa. MUTTA SAAKO KIRKOSSA nauraa? Entä saako Jumalasta ja uskosta vitsailla? – Saa, todellakin saa. Se tekee hyvää meidän luterilaiselle mielenlaadulle, sanoo Amanda

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Hiekkataipale, jolta löytyy myös teologian maisterin tutkinto. Hänen mielestään kaikesta voi tehdä vitsin. Oleellista on, mistä näkökulmasta vitsi kerrotaan. Kaikelle voi nauraa, mutta niin ettei lyö lyötyä. ■ Kaksi teologia ja diakoni – yläpäähuumoria kirkkosaliin -esitykset su 3.3. klo 15 Paavalinkirkossa, pe 15.3. klo 18 Viikin kirkossa, pe 22.3. klo 18 Asolan seurakuntatalolla Vantaalla ja su 28.4. klo 15 Vartiokylän kirkossa.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421


Kohtaa teinidraama kuin asiantuntija – kuusi askelta kohti yhteisymmärrystä Psykoterapeutit ja murrosikäisten äidit Janna Manninen ja Leea Mattila jakavat neuvonsa aikuisille kirjassa Teinin mieli. Nuorta voi tukea riidan keskelläkin. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS MARI AARNIO

1. Rauhoita itsesi Jos puret hampaita yhteen hartiat jännittyneinä ja luulet tietäväsi kysymättä, miksi teini toimii kuten toimii, älä aloita keskustelua. Silloin on parempi sanoa: ”Haluan puhua tästä, mutta olen vielä liian kiihtynyt kuuntelemaan sinua. Menen rauhoittumaan, ja sitten voimme jutella.” Ota ainakin vartin aikalisä. Voit purkaa paperille asiat, jotka tekisi mieli paukauttaa teinille. Revi sitten lappu silpuksi. Voit avautua anonyymisti verkkokeskustelussa, soittaa ystävälle tai pyytää kumppanilta halausta, mikä sinua sitten rauhoittaakaan. Älä kaada tunteitasi teinin päälle.

asentoaan ja äännähdellä empaattisesti, vaikka et tajuaisikaan, mitä hänellä on meneillään. Nuorelle on tärkeää tulla kohdatuksi siinä tilassa, missä hän on. Kaikkia tunteita saa tuntea. Sano jotain myötäelävää: ”onpa vaikean kuuloinen tilanne” tai ”tuo on varmaan raskasta”. Tee selväksi, ettet luule tietäväsi, mitä toinen parhaillaan kokee. Teillä on erilliset, läpitunkemattomat mielet. Jos pääsette kakkosvaiheeseen asti, onnittele itseäsi. Tähän voi myös lopettaa. Älä vaadi teiniä puimaan asioitaan loppuun asti kanssasi äläkä yritä puhua hänelle järkeä.

2. Viivy nuoren tunteiden äärellä

3. Yritä ymmärtää nuorta

Käänny teinin puoleen koko kehollasi: voit peilata hänen

Vasta kun tilanne on rauhoittunut kunnolla, voit koettaa

käsittää, mistä teinin tunne tai käytös johtuivat. Sopiva aika tähän on ehkä vasta toisena päivänä. Tee selväksi, että yrität ymmärtää nuorta etkä tyrkytä hänelle omia näkemyksiäsi. Nämä ovat hyviä keskustelunaloituksia: ”Minusta näytti, että olit tosi vihainen. Se on ok. Voitko vielä kertoa, mitä kaikkea siinä oli mukana?” ”Taidetaan ajatella tästä asiasta aika eri tavalla, mutta se on ok. Aloitetaan niin, että minä kuuntelen, mitä sinä sanot, ja lupaan, etten keskeytä.” ”Huomaan, etten ihan ymmärrä, miksi tämä asia on sinulle niin tärkeä, mutta haluan ymmärtää. Jaksaisitko selittää vielä kerran?”

Jos teini puhuu kanssasi, kiitä häntä siitä, että hän auttoi sinua ymmärtämään itseään ja hermostumistaan. ”Se oli varmasti sinulle kurja kokemus.”

4. Auta nuorta käsittämään pyrkimyksiäsi Kehittyvän nuoren mielessä on meneillään niin paljon, että on kohtuutonta vaatia häntä miettimään asioita jatkuvasti myös aikuisen näkökulmasta. Voit silti yrittää. Aloita varmistamalla nuoren huomio: ”Voidaanko jutella?” On hyvä tuoda esiin se, että olet ajatellut teinin näkemystä ja ymmärrät sitä. Sitten voit kertoa, miten itse näet asian. Perustele näkemyksesi, palastele se osiin ja pidä taukoja. Odota rauhassa teinin vastausta, mutta älä vaadi sitä. Jos keskustelu koskee sääntöjen noudattamista, perustele ehdotuksesi nuorelle ymmärrettävällä tavalla. Korosta nuoren toimijuutta ja itsemääräämisoikeutta: se auttaa pääsemään parhaaseen kompromissiin hänen kanssaan. Voi olla hyödyllistä mainita, että tulevaisuudessa hänellä on vieläkin enemmän vapautta päättää asioistaan.

5. Palauta ja korjaa yhteys Jos ajauduit riitaan nuoren kanssa, tarvitaan taas aikaa rauhoittumiseen. Sen jälkeen aikuisen kannattaa tehdä aloite sovun palauttamiseksi. Sellainen käytös vahvistaa nuoren turvallista kiintymyssuhdetta ja luottamusta. Voit sanoa vaikka: ”Olin äsken aika kiihtynyt, ja olen pahoillani, että sanoin niin loukkaavasti. Nyt pystyn kuuntelemaan sinua. Toivon, että voit luottaa minuun.”

6. Huomaa hyvä hetki Nuori saattaa vaikuttaa itsekkäältä, empatiakyvyttömältä ja loputtomasti omissa tunteissaan vellovalta. Se johtuu hänen aivojensa kehitysvaiheesta, ja hän voi vaikuttaa asiaan vain rajallisesti.

Nauti, kun suhde toimii! Lähde: Leea Mattila ja Janna Manninen: Teinin mieli. Opi ymmärtämään nuorta. Gummerus 2024.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 7


Vaikea paikka tai suuri helpotus Eläkkeelle jääminen on elämän taitekohta, johon ei ole rakenteita. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

U

utisia, dokumentteja, suoria lähetyksiä ja kirjoitettuja analyyseja. Ajan hermolla elämistä ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asioiden seuraamista. Erikoistoimittaja Tiina Merikantoa on voinut nähdä televisiossa ja kuulla radiossa. – Olin Yleisradiossa 32 vuotta toimittajana uutis- ja ajankohtaistoiminnassa. Pitkään olin Ajankohtaisessa kakkosessa ja sitten A-studiossa ja

Tiina Merikanto toimii ohjaajana äskettäin eläköityneiden valmennusryhmässä Tapiolan seurakunnassa.

uutispuolella. Olen seissyt Puoli yhdeksän uutisissa monta kertaa, Merikanto kertoo. Hänen mielestään Yleisradio on hieno talo. Merikanto on kiitollinen toimittajan työstään, koska hän on saanut tavata paljon erilaisia ihmisiä, perehtyä asioihin ja nostaa tärkeitä asioita ohjelmiksi. – Tein paljon ohjelmia sairaudesta ja köyhyydestä. Kun teimme juttua Pietarin katulapsista, kuvaaja hyppäsi pietarilaiseen viemäriin ja minä

perässä. Toisaalta sain kulkea vallan käytävillä. Seurasin sote-uudistusta monta vuotta. Opin virkamiehiltä ja tapasin hienoja asiantuntijoita. Sain tehdä hyvin monenlaista. Mutta sitten tuli päivä, jolloin Merikannon sanoi heipat mieluisalle työpaikalleen. Hän jäi eläkkeelle vajaa kaksi vuotta sitten. – Ei kukaan sanonut, että joko lähtisit. Ei ollut työntöä eläkkeelle. Mutta koin, että on aika tulla ja aika lähteä. Olin saanut tehdä paljon ja oppia paljon. TIINA MERIKANTO muistuttaa, että eläkkeelle jääminen on elämän taitekohta, johon ei ole rakenteita. Eläköitymiseen asti ihmistä ohjataan yhteiskunnassamme eri tavoin elämänvaiheesta toiseen. – Kun lapsi menee kouluun tai aikuinen töihin, niissä on aina jonkinlainen rakenne, ja muutokseen saa tukea ja opastusta. Kun jää eläkkeelle, joutuu miettimään, mihin nyt ryhdyn ja mihin kuulun. – Kun tajuaa yhä syvemmin, kuinka hauras elämä on, yhä tärkeämmäksi nousee kysymys, mihin kulutan loppuelämäni.


Ei kukaan sanonut, että joko lähtisit. TIINA MERIKANTO

Mitä vielä? -ryhmä äskettäin eläköityneille tiistaisin 5.3., 19.3., 2.4., 9.4., 16.4., 7.5. ja 21.5. klo 13–15.30 Tapiolan kirkolla. Ohjaajina pappi Marianne Tiihonen ja työnohjaaja Tiina Merikanto. Ilmoittautumiset 26.2. mennessä: tiinamerikanto@gmail.com. Mitä vielä? -valmennusryhmän ohjaajan opas on ladattavissa Kirkkohallituksen sivuilta julkaisut.evl.fi.

– Minun kaltaiselleni, työstä pitäneelle ja työorientoituneelle ihmiselle loivempi lasku on ollut tärkeää ja hyvä asia. Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia. Toisille eläkkeelle jääminen on vaikeampaa, jollekin suuri helpotus, Merikanto sanoo. Hän ei ole kokenut eläkkeelle jäätyään identiteettikriisiä. Silti Merikanto on tarkka, että hän on eläkkeellä, mutta hän ei ole eläkeläinen. Toimittajan identiteetti on tallella. – Voi tietysti kysyä, miksi minulla on tällainen mielikuva, että eläkeläinen on jotakin sellaista, mitä en ainakaan vielä halua olla. – Mutta toimittajan ammatista ei tarvitse jäädä tietyn vuosiluvun kohdalla pois. Monet kollegat kirjoittavat aktiivisesti ja jatkavat freelancereina. Minulle kaikkein luontevinta on juontaminen, koska siinä saan käyttää osaamistani. Olen ollut puhetyöläinen suurimman osan urastani. Eläkkeellä oloon liitetään usein se, että silloin saa harrastaa ja ajan kanssa. Sellaista ajatusta Merikanto ei allekirjoita. – Olen tänä aamuna käynyt kuntosalilla ja eilen illalla teatterissa, mutta en osaa ajatella, että elämä pyörisi vain harrastusteni ympärillä. Onnen tavoitteluun en usko. Mieluummin tahdon tehdä tärkeitä asioita, joihin liittyvät toiset ihmiset. Merikanto pitää filosofi Frank Martelan lauseesta, joka kiteyttää hänen omia ajatuksiaan: ”Elämän merkitys on tehdä itselleen merkityksellisiä asioita siten, että tekee itsestään merkityksellisen muille ihmisille.” ELÄKKEELLE JÄÄTYÄÄN Tiina Merikanto kävi Tapiolan seurakunnan järjestämän Mitä vielä? -valmennuksen. Vastikään eläkkeelle jääneille suunnattua ryhmää ohjannut pappi kysyi Merikannolta, tahtoisiko hän alkaa ohjata seuraavaa ryhmää. – Kun minua pyydettiin, ajattelin, että ryhmän ohjaaminen olisi merkityksellistä tekemistä, ja minulla on koulutusta ryhmän ohjaamiseen. – Olen rukoillut, että jäädessäni eläkkeelle löytäisin tekemistä, joka olisi minulle sopivaa ja sitä, mitä Jumala haluaa minun tekevän. Pyyntö ryhmän ohjaajaksi oli sellainen, että: no, otatko vastaan? Koin, että se on tehtävä, joka sopii minulle. Tähän mennessä Merikanto on ohjannut yhdessä pappi Marianne Tiihosen kanssa Tapiolan seurakunnassa jo useampaa Mitä vielä? -ryhmää. Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa. – Kahden tunnin työskentelyn aikana pohditaan omaa työtä, omaa elämää, arvoja ja elämän rajallisuutta. Omasta työstä voidaan miettiä esimerkiksi sitä, mistä haluaa luopua ja mitä haluaa ottaa sieltä mukaan. Puolen tunnin kahvitauolla on oma merkityksensä, sillä silloin voi vaihtaa kuulumisia, Merikanto sanoo. Hänen ohjaamistaan Mitä vielä? -ryhmistä osa on jatkanut vertaisryhminä varsinaisten kahdeksan kerran jälkeen. Asioiden jakaminen luottamuksellisessa ilmapiirissä on sujunut ilman ohjaajia. – Ryhmiin osallistuneet ovat myös ystävystyneet, jotkut taisivat tehdä yhteisen matkankin. Se on merkittävää, koska ystävien löytäminen ei ole nykyään helppoa. Mitä vielä? -ryhmän ohjaajille Merikanto on tehnyt yhdessä Mailis Aaltosen kanssa oppaan. – Vähitellen syntyi ajatus, että oppaasta voisi olla apua muillekin seurakunnille. Oppaan voi kuka tahansa ladata Kirkkohallituksen sivuilta, Merikanto kertoo. ■

PEXELS

Merikanto osasi kuitenkin varautua eläkkeelle jäämiseen. Hänen mielestään niin kannattaa tehdä. Merikantoa on auttanut aikoinaan käyty työnohjaajakoulutus. – Minulle siirtymä töistä eläkkeelle ei ole mennyt sadasta prosentista nollaan. Mietin ratkaisua pitkään, ja prosessini on ollut tosi loiva, sillä edelleen jatkan työntekoa jossain määrin. Parikymmentä vuotta sosiaali- ja terveydenhuollon asioihin perehtynyt ei niin vain lopeta. Merikanto seuraa alaa edelleen ja toimii juontajana sosiaali- ja terveydenhuoltoa käsittelevissä tilaisuuksissa.

Yhteiset arvot auttavat elämään pitkässä parisuhteessa USKONNOLLISET IHMISET ovat parisuhteissaan keskimäärin hieman onnellisempia kuin muut. – Ero syntynee siitä, että yhteiseen aikaan on panostettu enemmän. Yhdessä vietetty aika lisää onnellisuutta, sanoo Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula. Tieto parisuhdeonnesta on peräisin monesta FINSEX-tutkimuksesta, joilla on selvitetty suomalaisten seksielämää vuosien 1971–2015 aikana. TAMMIKUUSSA 2024 JULKAISTUSSA kirjassaan Rakkaus mullistaa elämän (Into) Osmo Kontula kertoo, että samanlaiset arvot auttavat elämään pitkäaikaisessa parisuhteessa. Arvot voivat yhdistää paria, jolla on vaikkapa suuri ikäero tai jotka eroavat monilta muilta ominaisuuksiltaan toisistaan. Uusi kirja perustuu yli 2 500 naisen kertomukseen rakkauselämästään. Yksi heistä pohtii: ”Rakastumista varmasti edesauttoi se, että arvomaailma ja toiveet olivat samanlaiset. Tunsin, että hänen kanssaan haluamme samanlaisia asioita ja näin yhteisen tulevaisuuden.” JOTKUT NAISET OLIVAT löytäneet rakkaansa kirkon järjestämästä tilaisuudesta, kuten seurakunnan leiriltä tai lapsen ristiäisistä. Osa koki johdatuksen ohjanneen hänet yhteen puolisonsa kanssa. ”Tapasimme kirkon tilaisuudessa. Uskon johdatukseen ja olin rukoillut, että kohtaan sen oikean. Kun tapasimme, hän jäi oudolla tavalla ensin mieleeni. Myöhemmin kun juttelimme syvällisesti, tajusin, että tarinamme oli alkanut jo kauan aiemmin tähtien tuolla puolen. Sydämeni vakuuttui, että hän ei ollut siinä sattumalta vaan Jumalan rakkaudesta.”

PIHLA TIIHONEN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 9


Suurin osa Antti Tuurin romaaneista ja muista kirjallisista töistä on syntynyt hänen työhuoneellaan Helsingin Kalliossa.

Mystinen lintujen ystävä Antti Tuurin uusin romaani kertoo salaperäisestä lintujen kesyttäjästä, joka muistuttaa eläinten pyhimyksenä tunnettua Franciscus Assisilaista. Taustalla on kirjailijan oma nuoruuden kokemus. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SAKU SOUKKA

A

ntti Tuuri muistelee työhuoneellaan Helsingin Kalliossa hetkeä, jolloin hän sai Lintujen kesyttäjä -romaanin (Otava) ensiajatuksen. Se ajoittuu 1970-luvun lopulle kirjailijan ollessa palaamassa vaimonsa kanssa Lapista. He pysähtyivät Ranualla hillafestivaaleille, mutta ne olivatkin jo ohi, joten pariskunta kysyi, voisiko hilloja eli lakkoja vielä ostaa jostakin. – Meidät ohjattiin erääseen maataloon. Se oli vanha pohjoispohjalainen talo, jonka räystäiden alustat olivat täynnä pääskysten pesiä. Katselin,

10 KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024

kun linnut lentelivät ympäriinsä, ja mieleeni tuli ajatus, että olisipa hienoa saada lintuihin jonkinlainen yhteys. Ajatus jäi päähän muhimaan. Tuuri tutustui jossakin vaiheessa suomalaiseen mytologiaan, jossa kerrottiin, että jokaisella eläimellä on oma haltijahenki nimeltä emuu. Tutuksi tuli myös tarina lintujen ja eläinten suojeluspyhimyksestä Franciscus Assisilaisesta. Assisilaisella ja emuu-hengellä oli käyttöä, kun Tuuri lopulta ryhtyi kirjoittamaan aiheesta romaania. Lintujen kesyttäjä -romaanin päähenkilöksi tuli kulkuri, joka pyytää majapaikkaa eteläpohja-

laisesta talosta. Hän viettää päivät pitkät talon puutarhassa hakemassa yhteyttä pääskysiin. Talonväessä ja kyläläisissä mystinen mies herättää naureskelua ja hämmennystä, jopa ärtymystä. LINTUJEN KESYTTÄJÄN tarinaa kerrotaan talon teini-ikäisen pojan silmin. Häntä tuntematon mies kiehtoo tavattomasti. Pojan isä päättää antaa miehelle majoituksen viikoksi, koska häntäkin kiinnostaa, osaako tämä oikeasti kesyttää lintuja. Miehen touhujen suurimmaksi epäilijäksi osoittautuu talon isännän pappisveli, joka on menettänyt virkansa epäsoveliaan käytöksen vuoksi. Hän on myös ensimmäisenä valmis tuomitsemaan miehen, kun nimismies hakee tämän kuulusteltavaksi. – Olen nähnyt pitkän elämäni varrella monenlaisia pappeja, myös niin sanottuja virkatiepappeja, jotka puhuvat Jumalasta ja lähimmäisenrakkaudesta vain virkansa puolesta, Antti Tuuri sanoo. Itse hän ei halua pitää suurempaa meteliä uskonasioista. Hän kuitenkin uskoo, että jonkinlainen henkinen maailma on olemassa. Se antaa avaimia elämään. – Jokainen voi uskoa omalla tavallaan. Insinöörin koulutuksen saaneena ajattelen, että täytyy olla olemassa jotain meitä suurempaa, sillä ei näin monimutkainen koneisto ole voinut lähteä käyntiin itsestään.


Romaani sijoittuu 1950-luvulle, joten Tuuri sai ujutettua siihen nuoruuden muistikuviaan kotiseudultaan Etelä-Pohjanmaalta. Teoksen teinipoika esimerkiksi lähtee ensimmäisen kerran tanssipaikalle Vimpelissä. Se on jännittävä tapaus nuoren miehen elämässä. – Näin aikoinaan juuri tuolla tanssipaikalla laulaja Lasse Liemolan. Siellä laulaja heitteli yleisön kanssa ilmapalloa, kunnes joku poksautti sen rikki, kuten romaanissakin kuvataan.

Mekaaninen kirjoituskoneeni on kevytlyöntinen. Nautin siitä, kun teksti tulee paperille ajatuksen nopeudella. Siinä on sellaista tekemisen tuntua. ETELÄ-POHJANMAA on vahvasti mukana monissa 79-vuotiaan Antti Tuurin teoksissa. Yli 80 julkaistuun teokseen sisältyy niin romaaneja, novelleja, näytelmiä, elokuva- ja tv-käsikirjoituksia, oopperalibrettoja kuin kuunnelmiakin. – Etelä-Pohjanmaa on ollut maakuntana kirjallisten aiheiden aarrearkku. Olen myös voinut hyödyntää oman sukuni siirtolaiskokemuksia, sillä isoisäni Vihtori ja pikkuserkkuni Jonni lähtivät aikoinaan töiden perään Kanadaan, Tuuri kertoo. Kun Tuuri matkusti 1980-luvun alussa Kanadan Sudburyyn tapaamaan pikkuserkkuaan, hän pyysi hän tätä laittamaan paikalliseen lehteen ilmoituksen, että ihmiset kertoisivat muistojaan hänen isosisästään. – Yllättäen yhteyttä otti nainen, joka oli ollut naimisissa isoisäni kanssa. Menin tapaamaan tätä Toinia, ja hän kertoi paljon juttuja Vihtorista ja antoi tästä myös valokuvia. Järkyttävää oli,

että Toini kuoli matkani aikana, ikään kuin hän olisi vain odottanut käyntiäni. Tuurin sukua asuu edelleen Etelä-Pohjanmaalla. Hänestä on mukava vaihtaa serkkujensa kanssa kuulumisia ja puhua heidän kanssaan hänelle rakasta murretta. Kesät Tuuri viettää vuonna 1897 rakennetussa talossa Pohjanmaan ruotsinkielisellä rannikolla Korsnäsin Molpessa. Rannikolla asuminen on tärkeää erityisesti siksi, että hän harrastaa veneilyä. Seuraava kirjakin, Yksinpurjehdus Hankoniemen ympäri ja muita merihenkisiä kertomuksia, liittyy siihen. Kirjan kirjoittamisessa hän on käyttänyt apuna purjehduksessa pitämiään lokikirjoja. KALLION TYÖHUONEELLA on syntynyt suurin osa Antti Tuurin teoksista. Hänen työtapansa on nykyisin harvinainen, sillä hän naputtaa edelleen kirjojensa ensimmäisen version mekaanisella kirjoituskoneella. – Kirjoituskoneeni on yhtä kevytlyöntinen kuin tietokoneeni. Nautin siitä, kun teksti tulee paperille ajatuksen nopeudella. Siinä on sellaista oikeaa tekemisen tuntua. Tuurilla oli pitkään käytössä vanha Bijoumerkkinen kirjoituskone. Sitä tapasi huoltaa Alppilassa liikettä pitänyt Veikko Tiainen. Koneen korjaus oli kesken, kun hän sattui kuolemaan. – Ihmettelin, mitä teen, kun kone oli paloina muovikassissa. Onneksi kuitenkin sain eräältä lukijalta täysin samanlaisen, lähes tuliterän koneen tilalle. Erillisen työhuoneen Tuuri hankki vuonna 1983, kun perheen koti Pohjois-Helsingissä alkoi käydä ahtaaksi. Viihtyisän yksiön omisti nuori säveltäjä Esa-Pekka Salonen, joka tuli parin vuoden kuluttua tunnetuksi myös maailmalla. Tuuri osti samassa kaupassa Salosen suunnittelemat pöydän ja tuolit. Vaikka Tuuri viihtyy vesillä ja luonnossa, on hän tykästynyt myös Kallion kiviseen ja eläväiseen kaupunginosaan. – Teen usein ympäristössä kävelylenkin ja käyn jossain lounaalla. Onhan Kallio muuttunut paljon 40 vuodessa, mutta on täällä vielä joitakin tuttuja kaupanpitäjiä. ■

2.-3.3.2024 LUOM I S E N I LOA - KÄS I N T E H T Y

Wanha Satama

Pikku Satamakatu 3-5 La 10-17 / Su 10-16

LISÄTIEDOT

K A D E N TA I T O M E S S U T. F I

OTA HALTUUN ÄLYPUHELIMELLA ASIOIMINEN! Löydä sinulle sopiva palvelu: vantaa.fi/digituki tai kysy lisää 09 839 11. Ratkotaan arjen digipulmia yhdessä. Palvelu on maksutonta. vantaa.fi/digituki

Katso video Antti Tuurin kirjoittamisprosessista osoitteessa kirkkojakaupunki.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 11


Esimerkkihuoneisto yksiö alkovilla 31m2.

S E N IORITA LO

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTON SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN JA TURVALLISEEN KERROSTALOKOTIIN. Hyödynnä nopean päättäjän kevätbonus! Etusi jopa yli 3.000€ Kun allekirjoitat vuokrasopimuksen 31.3.2024 mennessä, saat ensimmäisen vuoden vuokrista 20 % alennuksen. As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja). Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle. Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi


Kiitollisina Toimittaja Rauli Virtanen ja oppilaitospappi Marjut Mulari kirjasivat tammikuussa asioita, joista he ovat kiitollisia. He ilahtuivat ihmisistä, jotka toimivat toisten hyväksi tai saavat osaamisellaan arjen luistamaan. Virtanen oli kiitollinen hyvistä autokuskeista ja Mulari taloyhtiön pyykkituvasta. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT JANI LAUKKANEN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 13


Rauli Virtasen päiväkirja – Tapaamisia Thaimaassa Perjantai Palaan vajaan vuoden tauon jälkeen Bangkokin vanhimpaan ja suurimpaan slummiin Khlong Toeihin. Tänne amerikkalainen pappi isä Joe tuli yli viisikymmentä vuotta sitten auttamaan köyhiä lapsia. Kiitos ja kunnioitus hänelle. Lauantai Toinen vierailupäivä Khlong Toein slummissa, jossa monet ihmiset pelkäävät häätöä, jos grynderit saavat tahtonsa lävitse. Tapaan kokki Chef Gaan, joka työskenteli vuosia ulkomailla eri ravintoloissa. Sitten hän palasi kotislummiinsa pitämään pientä halparuuan katukeittiötä. Kun kysyn, mikä on hänen uudenvuoden toiveensa, hän sanoo, ettei toivo mitään itselleen vaan ainoastaan terveyttä ja hyvinvointia slummin asukkaille. Ihailtava asenne lämmittää minua. Sunnuntai Näen taksin ikkunasta, kuinka maasturi törmää mopoon ja mopon kyydissä olleet nainen ja lapsi kaatuvat katuun. Kukaan ei kuole, mutta onnettomuus on esimerkki siitä, kuinka me kaikki olemme liikenteen armoilla. Vuodenvaihteen liikenteessä Thaimaassa kuoli 411 ihmistä ja yli 18 000 loukkaantui. Olen matkoillani nähnyt paljon erilaisia liikennekulttuureja, ja olen kiitollinen hyvistä autonkuljettajista. Maanantai Jatkan intensiivistä Gazan tilanteen seurantaa mediassa ja somessa. Hamasin hirvittävän terroriteon jälkeen

T

ammikuun alussa toimittaja Rauli Virtanen oli Thaimaassa. Hän oli tekemässä kuvareportaasia Bangkokin suurimmasta slummista Khlong Toeista ja tapasi siellä ihmisiä, jotka tekevät pyyteettömästi työtä alueen asukkaiden hyväksi: useita kouluja perustaneen papin ja katukeittiössään ahertavan huippukokin. Kolmisen viikkoa myöhemmin Virtanen seisoi Helsingissä Kansallisoopperan Alminsalin näyttämöllä televisiokameroiden ja parhaisiinsa pynttäytyneen mediaväen edessä. Hänellä oli käsissään Kultainen Venla -patsas, joka myönnettiin hänelle elämäntyöstä. – Kenestäpä sellainen huomio ei tuntuisi hyvältä. Mutta ihan yhtä lämmittävää on ollut se, miten paljon sain yleisöltä palautetta sen jälkeen. Minulla on somessa yli 50 000 seuraajaa eri kanavilla, joten yksi päivä meni siihen, kun naputtelin onnitteluihin tykkää, tykkää, tykkää, Virtanen kertoo. Haastattelupäivänä espoolaisessa kauppakeskuksessa moni tunnistaa hänet, moikkaa tai kääntyy katsomaan perään. Jotkut pysähtyvät juttusillekin. 75-vuotiaalla Virtasella on takanaan yli viidenkymmenen vuoden ura ulkomaantoimittajana.

14 KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024

Israelin täysin kohtuuton kosto jatkuu. Tuhannet lapset kuolevat ja Gaza tuhoutuu. Murehdin läntisen maailman soveltamia kaksoisstandardeja Ukrainan ja Gazan suhteen ja sitä, miksi me journalistit osoitamme niin vähän tukea kollegoillemme Gazassa, jossa useita kymmeniä journalisteja on jo kuollut. Keskiviikko Kirjoituspäivä. Aiheena on amerikanruotsalainen Vietnamin sodan veteraani Bob Anderson, joka sairastui sodan jälkeen Agent Orange -kasvimyrkyn aiheuttamaan syöpään ja on nyt sädehoidossa. Tapasin hänet joulukuussa Mekong-joella Laosissa, jonne hän palasi hyvittämään huonoa omaatuntoaan ja osoittamaan kiitollisuuttaan hyväntekeväisyydellä. Anderson johtaa projektia, joka toimittaa veneillä lastenkirjoja kaukaisiin jokivarren kyliin. Torstai Tapaan yli 50 maassa kehitysyhteistyötä tehneen Suomen Lähetysseuran Olli Pitkäsen. Sain häneltä vaihtarina hänen kirjansa Lumi ja savanni. Suosittelen. Nyt Ollin murheellisena tehtävänä on sulkea toimisto Thaimaassa, kun suomalaiseen kehitysyhteistyöhön kohdistuvat valitettavat leikkaukset iskevät myös kansalaisjärjestöihin ja maailmalla köyhistä köyhimpiin. Olli on aikaisemmin kertonut siitä hyvästä työstä, mitä he ovat tehneet muun muassa sotilastyrannian Myanmarissa. Onneksi Ollilla riittää vielä töitä Ukrainassa ja Afrikassa.

Hän on tehnyt juttuja niin televisioon kuin lehtiinkin erityisesti maailman kriisialueilta ja kehittyvistä maista. Eläkepäiviä hän ei ole malttanut jäädä viettämään vieläkään. – Jatkan niin kauan kuin joku on kiinnostunut siitä, mitä teen tai jaan – olivat ne sitten televisiodokumentteja, valokuvanäyttelyitä tai somepostauksia. Mutta on minun ollut pakko hiljentää työtahtia. Kaikkeen ei enää tarvitse lähteä. – Siinä mielessä olen menneisyyden vanki, että en voi kuvitellakaan, että lakkaisin seuraamasta sitä, mitä tutuissa maissa ja tutuille ihmisille tapahtuu. Viime aikoina Virtanen on siivonnut arkistojaan. Hän on kuskannut kirjoja kierrätykseen ja miettinyt, mitä tehdä valtavalle määrälle videokasetteja, jotka hänelle on juttumatkoilta jäänyt. – Todennäköisesti vain luovun niistä. Olen realisti ja tiedän, että eipä edesmenneiden kollegojenkaan arkistoja kukaan kaipaa eikä heidän töitään enää näytetä. ENSIMMÄINEN KONFLIKTI, josta Rauli Virtanen kirjeenvaihtajana raportoi, oli Vietnamin sota. Vuosi oli 1972. Viisikymmentä vuotta myöhemmin, keväällä 2022 Virtanen matkusti Ukrainaan. Väliin on mahtunut lukuisia sotia, sisällissotia,

kansannousuja ja vallankaappauksia, joista monet ovat suurelta yleisöltä unohtuneet. Virtaselta eivät. Hän on vieraillut entisillä sotatantereilla ja seurannut jälleenrakennusta ja sovinnontekoa. Hiljattain hän esimerkiksi kävi Vietnamissa ja Kambodžhassa. – Vietnamissa on tapahtunut paljon kehitystä, ja siellä on päästy yli sodasta. Ihmiset sanovat, että he voivat antaa anteeksi amerikkalaisille, mutta eivät unohtaa. Kambodžhassa sen sijaan on edelleen synkkänä Pol Potin varjo. Kansanmurha oli niin hirvittävä, ja lähes kaikilla kambodžhalaisilla on sukulaisia ja tuttuja, jotka surmattiin. Asiaa ei ole käyty kunnolla läpi, eikä siitä puhuta riittävästi esimerkiksi kouluissa. Viime kuukausina Virtanen on seurannut järkyttyneenä uutisia Gazasta ja ihmetellyt, miksi siviilien tilanteesta ollaan Suomessa niin hiljaa. VIIME VUONNA ilmestyneessä kirjassaan Täällä Rauli Virtanen (WSOY) Virtanen kertoo kuvin ja sanoin paitsi konflikteista ja niiden jäljistä myös luonnonkatastrofeista, köyhyydestä, nälästä ja ympäristötuhoista. Maailma näyttää aika synkältä paikalta. – No joo. Usko ihmiseen ja ihmisten hyvyyteen kyllä horjuu ja järkkyy aina välillä. Mutta toisaal-


Toimittaja Rauli Virtanen on käynyt kaikissa maailman maissa, useimmissa työnsä puolesta. – Me rikkaissa maissa olemme onnekkaita. Meillä on passi ja meidän on helppo liikkua. Monen maan kansalaiset eivät pääse passillaan yhtään mihinkään, hän muistuttaa.

ta ihmisillä on uskomaton resilienssi vaikeissakin olosuhteissa, ja se synnyttää toivoa. Jos näkisin kaikkialla, että ihmiset luovuttavat, vaipuvat apa­ tiaan tai ryhtyvät noudattamaan viidakon lakia, se olisi huolestuttavaa. Mutta sen sijaan yleensä käy niin, että mitä pahempi tilanne, sitä enem­ män ihmiset jakavat keskenään ja pitävät huolta toisistaan, Virtanen sanoo. – Kun näitä elinvuosia ei enää hirveän paljon ole jäljellä, viime vuosien tapahtumat ovat saa­ neet miettimään, että pitääkö minun tämäkin nähdä. Maailman tilaa ja jännitteitä katsoessani ajattelen joskus, että toivottavasti niiden ratkaise­ miseen ei tarvita kolmatta maailmansotaa. Yritän lohduttautua sillä, että maailmanmeno ja histo­ ria ovat aina aaltoliikettä. Virtanen lisää, että samaan aikaan kun Suo­ messakin varaudutaan sodan uhkaan, olisi tär­ keää pitää yllä toivoa. Hän uskoo myös kansalais­ aktivismin voimaan ja ihmettelee, miksi meillä niin usein unohdetaan globaali näkökulma. – Ehkä se toivo tulee nuorista. Toisaalta olen vähän huolissani nuorten medialukutaidosta: riit­ tääkö Tiktok? Toisaalta uskon, että nuoret ovat fik­ suja, aktiivisia, innovatiivisia ja edellisiä sukupol­ via kansainvälisempiä. Suomessa on tapahtunut paljon kehitystä ja suvaitsevaisuus on lisääntynyt.

REISSUILTA PALATTUAAN Rauli Virtanen on huo­ mannut kiinnittävänsä huomiota siihen, kuin­ ka hyvin monet perusasiat on meillä järjestetty. Siitä on hänen mielestään syytä olla kiitollinen. Maailmalla liikkuessaankin hän muistaa oman etuoikeutetun ja onnekkaan asemansa. – Kun näen, miten ihmiset kehittyvissä maissa kamppailevat jokapäiväisen leipänsä, työn, asun­ non ja kaikkien elämän edellytysten eteen, yri­ tän ymmärtää heidän asemaansa ja olla ylenkat­ somatta ketään. Usein mietin, miltä itsestäni tun­ tuisi olla tuossa tilanteessa. Äskettäin Virtanen sai viestin afganistanilaisel­ ta muusikolta, jonka kanssa hän on ollut kirjeen­ vaihdossa. Kun Taliban nousi valtaan, mies me­ netti ammattinsa ja toimeentulonsa ja joutui pii­ lottamaan instrumenttinsa, jottei niitä tuhottaisi. Hän suunnitteli pitkään pakoa maasta. Nyt hän kertoi vihdoin päässeensä Iraniin. – Moni on menettänyt kaiken, ja pystyy sil­ ti aloittamaan elämänsä alusta. Pystyisinkö itse? Saan olla kiitollinen siitä, että olen sattunut syn­ tymään Suomessa. Olen päässyt kouluun ja mi­ nulla on ollut loistavat opettajat, jotka ovat luot­ sanneet journalistin työhön. Minulla on ollut myös esimiehiä, jotka ovat rohkaisseet työssä ja allekirjoittaneet matkalaskut, Virtanen sanoo.

– Ja siitäkin olen kiitollinen, ettei minulla ole vielä havaittu mitään vakavampia sairauksia. Olen selvinnyt kahdesta malariasta, yhdestä lie­ västä kolerasta ja verenmyrkytyksestä. Ne ovat pientä verrattuna siihen, mitä monella tähän ikään ehtineellä on ollut. Entä sitten uhkaavat tilanteet työssä? Kai nii­ täkin on ollut, ja niistäkin Virtanen on selvinnyt ehjänä? Virtasen mukaan häneltä kysytään jatku­ vasti, mikä on vaarallisin tilanne, johon hän on työssään joutunut. Vastaus on kuulemma aina kysyjälle pettymys. – Liikenne. Saan olla kiitollinen niille kaikil­ le kuskeilleni maailmalla, jotka eivät ole aiheut­ taneet pahaa kolaria. Tämän tästä kohdalle osuu taksikuskeja, jotka kuultuaan minun ole­ van Suomesta haluavat näyttää, että osataan si­ tä täälläkin ajaa rallia ja formulaa. Joskus olen joutunut maksamaan lisää, jotta he ajaisivat hil­ jempaa. – Enkä voi puhua oman työni vaarallisuudes­ ta samaan aikaan kun Gazassa kuolee toimitta­ jia, joilla ei edes ole pääsyä pois tulen alta. On myös maita, joissa toimittajat uhmaavat diktaattoreita, huumekauppiaita, korrup­ toituneita johtajia tai mafiaa. He tekevät oikeasti vaarallista työtä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 15


Oppilaitospappi Marjut Mulari on myös vastavalittu kirkolliskokousedustaja. Hänet tunnetaan sosiaalisessa mediassa Pastori Maikkina. – Haluan lietsoa toivoa, hän sanoo.

A

ika lailla perusviikko, arvioi oppi­ laitospappi Marjut Mulari muistel­ lessaan tammikuista viikkoa, jon­ ka ajan hän kirjasi kiitollisuuden­ aiheitaan. – Arki pyöri niin kuin se nyt pyö­ rii. Ja toisaalta kaikenlaista sattui ja tapahtui: mikro hajosi ja makaronilaatikko muumioitui sen sisällä. Mulari huomasi, että päiväkirjan pitäminen tuntui välillä hankalalta. – Se ei johtunut siitä, että minun olisi vaikea kek­ siä asioita, joista olen kiitollinen. Enemmänkin tun­ tui siltä, että nämä ovat niin tavallisia asioita, joten ovatko ne ihan tylsiä. Mutta toisaalta koska elä­ mässäni on välillä ollut kovia paikkoja, nykyinen tylsä, tavallinen arki on suuri kiitollisuuden aihe. ­ Saati sitten, millaista maanpäällistä helvettiä monet ihmiset käyvät Suomessa ja maailmalla lä­ pi. Minä saan peitellä lapseni turvalliseen paik­ kaan nukkumaan. Mulari lisää, että hän yrittää olla kiitollinen myös siitä aineellisesta hyvästä, jota hänellä jo on, ja olla tavoittelematta sitä lisää.

16 KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024

– Silloin kiitollisuudesta seuraa se, että pyrin kohtuullisuuteen. Syön kasvispainotteisesti, lii­ kun kävellen ja pyörällä, ja meidän perheemme asuu tiiviisti. – Paaston aikana minulla on ollut tapana lisä­ tä elämääni jotakin hengellisesti hyvää tekevää, kuten Raamatun lukemista ja messussa käymistä. Mitä enemmän elämään tuo hengellistä sisältöä, sitä kohtuullisemmin kaipaa maallista. HENKISEN HYVINVOINNIN taikasana – sellainen kiitollisuus tuntuu nykyään olevan. Netti ja sosi­ aalinen media ovat tulvillaan vähän naiivejakin mietelauseita kiitollisuuden mullistavasta voimas­ ta. Elämäntaitovalmentajien lisäksi kiitollisuutta hehkuttavat myös mielenterveyden asiantuntijat. Marjut Mulari sanoo, että hän on vähän aller­ ginen kaikenlaiselle kiitollisuushöttöpuheelle. – On paljon sellaista tuputusta, että kun teet kiitollisuusharjoituksia, sinusta tulee parempi ih­ minen. Oikeasti sillä tarkoitetaan sitä, että olet parempi ja tuottavampi työntekijä ja pysyt siellä lokerossasi. Silloin kiitollisuutta käytetään väärin ihmisten hiljentämiseen ja alistamiseen.

– Julkisessa keskustelussa esimerkiksi opiske­ lijoita käsketään olemaan kiitollisia, koska heillä on ilmainen koulutus ja opintotuki. Totta kai olin itsekin opiskelijana kiitollinen saamastani mah­ dollisuudesta, varsinkin kun tulen suvusta, jos­ sa olen ensimmäisiä maisteriksi opiskelleita. Sil­ ti minusta on väärin, että kun opiskelijat ilmaise­ vat huolta omasta toimeentulostaan, heidät yri­ tetään hiljentää vaatimalla kiitollisuutta. Monet sellaiset asiat, joista Mulari on elämäs­ sään kiitollinen, eivät ole itsestäänselvyyksiä. Esimerkiksi yleinen ja yhtäläinen äänioikeus tai pappisviran avaaminen naisille eivät ole tulleet itsestään, vaan ovat vaatineet aikoinaan kovaa työtä. – Olen molemmista superkiitollinen. Pappis­ virka on elämäni suurimpia asioita. Mutta jos tä­ mäntyyppisiin kiitollisuudenaiheisiin jää vain lil­ lumaan, ne voidaan ottaa pois. Samaan aikaan, kun on kiitollinen erilaisista oikeuksista, pitää jatkuvasti tehdä töitä sen eteen, että ne myös säi­ lyvät. Ihmisoikeusasioissa jonkinlainen tyytymät­ tömyys vallitseviin oloihin ja epäkohtiin on hy­ väksi.


Marjut Mularin päiväkirja – Hyvää arkea Maanantai Olen kiitollinen taloyhtiömme pyykkituvasta. Pesen aina maanantaiaamuisin ennen töihin lähtöä kaksi isoa koneellista pyykkiä ja ripustan ne onnellisena suureen kuivaushuoneeseen pienen kotimme olohuoneen sijaan. Meillä ei ole lainkaan omaa pyykinpesukonetta, enkä ole sellaista kaivannutkaan. Pyykkitupa on minulle kuin ihanneyhteiskunta pienoiskoossa: yhteisesti ylläpidetty elämän perusasioiden tarjoaja ja itsensä toteuttamisen mahdollistaja. Tiistai Tänään olen kliseisen kiitollinen siitä, mistä jouduin – onneksi väliaikaisesti – luopumaan. Integroidun mikromme ovi hajosi, ja lukkojen taakse jäi iso lautaselli­ nen makaronilaatikkoa. Huoltotyöntekijä pääsee vasta perjantaina. Luojan kiitos makaronilaatikko on vegaanis­ ta, niin se ei välttämättä kävele itse vastaan, kun mikron ovi saadaan vihdoin auki. Keskiviikko Kiitän työystävistä. Papin työ on usein aika yksinäistä puurtamista, ja jossain määrin se sopii minulle. Silti työssä parasta ovat kollegat. Oppilaitospappina saan vieläpä nauttia eri alojen ammattilaisten, kuten psykolo­ gien kanssa työskentelystä. Edustan sitä koulukuntaa, joka mielellään tutustuu ja jopa ystävystyy työkavereiden kanssa. Heidän kanssaan viettää kuitenkin suuren osan hereilläoloajastaan, joten miksi ei tekisi siitä hauskaa. Torstai Kiitän pienistä hyvistä teoista. Vietän torstaipäivät usein Haagan kampuksella, jossa tapanani on istua lounas­

KIITOLLISUUTTA ON Marjut Mularin mielestä kahta lajia. On kiitollisuutta rakkaimmista ihmisistä, terveydestä, työstä, aineellisesta hyvästä ja kaikenlaisista oikeuksista. Ne saattaa kuitenkin menettää milloin tahansa. On myös sellaista kiitollisuutta, jonka kohde pysyy. – Hengellinen kiitollisuus on koko elämän perusta. Se on kiitollisuutta Jumalalle siitä, että hän on luonut minut ja pelastanut minut ja antaa minun elämälleni joka päivä merkityksen. Ne ovat asioita, jotka olen saanut ilmaiseksi, voimatta itse tehdä mitään niiden eteen, Mulari sanoo. Hän on huomannut, että vastoinkäymiset ja menetykset eivät horjuta kiitollisuutta Jumalaa kohtaan. Päinvastoin. – Kun olen menettänyt jotakin suurta tai se on ollut uhattuna, en tiedä, miten olisin selvinnyt ilman kiitollisuutta Jumalalle. Jumala on luvannut olla juuri siellä, missä olemme kaikkein heikoimmillamme, henkisten tai ihan konkreettisten raunioiden alla. Sieltä olen itsekin hänet löytänyt. MARJUT MULARIN TYÖHUONEESSA Haaga-Helian Pasilan kampuksella on nojatuoleja, nenäliinoja

aikaan ruokalassa. Olen kiinnittänyt huomiota kampuk­ sen henkilökunnan pieneen tapaan, joka toistuu ruokalas­ sa joka kerta riippumatta siitä, millä kokoonpanolla istutaan: se, joka on syönyt ensimmäisenä, hakee kaikille halukkaille kahvia. Pienen pieni hyvä teko, joka päivästä toiseen toistuessaan kasvaa paljon kokoaan suuremmaksi. Perjantai Tänään kiitän toisten ihmisten ammattitaidosta. Mikron korjaajan, joka sai arkeani helpottavan laitteen taas toimimaan. Kustannustoimittajan, jolta sain keväällä julkaistavan kirjani raakaversion taidokkaasti editoituna ja viisaasti kommentoituna. Lumiauraajan. Bussikuskin. Päiväkodin ja koulun aikuisten. Miten paljon ihmiset osaavatkin sellaista, jonka kanssa itse olisin aivan sormi suussa. Lauantai Tällaisena päivänä ei voi olla olematta kiitollinen talvesta. En ole erityisen talvi­ihminen, ja useimmiten Helsingin tal­ vi saa minut lähinnä vakavasti harkitsemaan asuinpaik­ kavalintaani. Mutta tänään oli niin kaunista, raikasta ja aurinkoista, lumi kuin tomusokeria, lapset onnellisia. Huomaan järkytyksekseni haaveilevani hiihtämisestä. Sunnuntai Arkena lempihetkiäni on, kun käyn herättämässä lapset käpertymällä viereen hipsuttamaan. Viikonloppuisin parasta on, kun lapset puolestaan tulevat herättämään meidät. He leikkivät, että peiton alla on kahvila, ja tarjoavat meille ”aamukahvit” sänkyyn. Mielikuvitus­ aamukahveja lämpimässä sängyssä unenpörröisten lasten kanssa juodessani tunnen pakahduttavaa kiitollisuutta.

Ihmisoikeusasioissa jonkinlainen tyytymättömyys vallitseviin oloihin ja epäkohtiin on hyväksi. MARJUT MULARI

ja ovi, jonka saa kiinni. Oppilaitospapin juttusille voi tulla jokainen, joka kaipaa kuulijaa. Mularin mukaan monet opiskelijat kokevat tulevaisuutensa arvaamattomaksi. Maailmantilanne on epävakaa, ilmastokriisi näyttää py-

säyttämättömältä. Työpaikasta tai toimeentulosta ei voi olla varma. Korona-ajan ja eristyksen jäljet näkyvät yksinäisyytenä ja siinä, että yhteisöön kiinnittyminen voi olla vaikeaa. – Tulevaisuuden haasteet ovat niin isoja, että niitä on vaikea ymmärtää, ja samaan aikaan leikkauksilla heikennetään opiskelijoiden arjen perusedellytyksiä. Paljon on puhuttu siitä, että nuorten lisääntyneet mielenterveysongelmat johtuvat elämän merkityksellisyyden katoamisesta. Minun mielestäni on tehtyjen poliittisten valintojen seurausta, että osa nuorista kokee, että heidän elämällään ei ole väliä. Mutta niitä valintoja voidaan vielä yhdessä korjata, Mulari sanoo. – Haluan lietsoa toivoa. Jos menettää toivon, menettää kaiken. Oikeastaan toivo on tavallaan sama asia kuin hengellinen kiitollisuus: jos sitä ei ole, ja ripustautuu vain maallisiin kiitollisuudenaiheisiin, ne eivät välttämättä kanna kovin pitkälle. Pitää olla jonkinlainen ajatus siitä, että huominen voi olla parempi ja tässä arvaamattomaksi muuttuneessa maailmassa voi löytää oman paikkansa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 17


”Emme kerta kaikkiaan pärjää yksin” ”Tieto siitä, että sinusta välitetään ja että sinä voit välittää muista, on aika hengellinen kokemus”, sanoo rock- ja blueslaulaja Marjo Leinonen. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JOONAS BRANDT

I

kkunan takana on suttuisen harmaa talvipäivä. Ikkunan edessä nojatuolissa istuu laulaja Marjo Leinonen värikäs teekuppi kädessään ja puhuu armosta ja rakkaudesta – tosin varoitettuaan, että ne ovat isoja sanoja, jotka sopisivat paremmin papille saarnastuoliin. – On onnenkantamoinen, jos tässä rikkinäisessä maailmassa pysyy jotenkin ehjänä. Sen takia haluan uskoa, että olemme liikenteessä pelkästä armosta, Leinonen sanoo. On myös maallisempi armon laji, jota jokainen meistä voi opetella. Leinosen mukaan se on elämän hyväksymistä sellaisena kuin se on – ja sitä, että sen jälkeen yrittää toimia niin, ettei vahingoita itseään tai muita. Jonkinlaista hyväksymisen harjoittelua Leinoselle oli viime vuonna ilmestyneen omaelämäkerran kirjoittaminen. Aluksi hän oli vähän vastahankaan: aurinkopaikka oli jäänyt lunastamatta eikä menneisyys taipuisi menestystarinaksi. Kun hän sitten ryhtyi kirjoitustyöhön, toimittaja Tommi E. Virtanen antoi neuvon pysähtyä aina siihen, miltä asiat tuntuivat. Silloin mutkat eivät menisi liian suoriksi. Kun menneisyyden tapahtumien kohdalle pysähtyi, moni asia alkoikin näyttää toisenlaiselta kuin niissä tarinoissa, joita Leinonen oli tottunut itselleen ja muille kertomaan. Välillä hän yllättyi itsekin. – Kirjoittaminen oli oikeastaan vertaistuellinen kokemus. Huomasin, että meillä ihmisillä on aika lailla samankaltaiset pelot ja pettymykset ja jopa reaktiiviset toimintamallit, joilla alamme öljytä huonoa itsetuntoa ja hiljentää epäilyksiä. Jos ei oikeasti pysähdy asioiden äärelle ja hyväksy niitä, tekee helposti vääriä ratkaisuja. Sekin Leinoselle on kirkastunut, ettei kukaan välttämättä pysty omin voimin elämän suunnanmuutoksiin tai isoihin valintoihin. – Me kaikki olemme samaa rakennusainetta emmekä kerta kaikkiaan pärjää yksin. Tieto siitä, että sinusta välitetään ja että sinä voit välittää muista, on minun mielestäni aika hengellinen kokemus. Se alkaa korjata meitä. Se myös paljastaa, että olemme täällä jostakin syystä – että tässä hommassa on selkeä johtolanka.

18 KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024

17-VUOTIAANA Marjo Leinonen jätti lukion kesken ja muutti kotikaupungistaan Kajaanista au pairiksi New Yorkiin. Seikkailu jäi lyhyeksi, mutta sen jälkeen ajatus Kajaaniin asettumisesta ei houkutellut. – Lähdin etsimään sitä suurta taiteilijapersoonaani, Leinonen sanoo hitunen ironiaa äänessään. Helsingistä löytyi isoäidin omistama asunto ja töitä siivoojana. Maailma tuntui avoimelta ja mahdollisuudet loputtomilta. Haaveissa oli tanssijan tai näyttelijän ura. Tai ehkä kuvataiteilijan? Myös laulaminen alkoi kiinnostaa ja oma, tunnistettava laulusaundi löytyä. Vuonna 1988 Leinosta pyydettiin vasta perustetun Balls-yhtyeen solistiksi. Ammatinvalintaongelmat loppuivat siihen. Ballsin jälkeen tulivat muun muassa Viranomaiset, Huff ’n’Puff ja Bublicans. Välillä Leinonen on poikennut tekemässä teatteria, elokuvaa ja katutaidetta. – 1980-luku oli riehakasta aikaa. Olit sitten pappi, lukkari, talonpoika, rokkari tai rautakauppias, kaikilla tuntui juhlameininki kuuluvan enemmän tai vähemmän asukokonaisuuteen, Leinonen muistelee. – Me tietysti menimme vielä astetta pidemmälle, koska olimme rock’n’roll. Mutta sitten tuli niitä surullisia aikoja, kun saimme huomata, ettemme olekaan kuolemattomia. Tyyppejä ja muusikkokavereita menehtyi lähietäisyydeltä. Juhlat olivat jatkuneet liian pitkään ja muuttuneet liian rankoiksi. Leinonen arvelee, että hurjimpinakin vuosina häntä on varjellut jonkinlainen maalaisjärki. Hän on tajunnut, milloin on parempi vaihtaa kaistaa. KERTAKAIKKINEN KAISTANVAIHDON hetki koitti alkuvuodesta 1996, kun Marjo Leinonen huomasi odottavansa lasta. Juhliminen loppui siihen. Leinosen kumppani Sande Vettenranta hankki itselleen kultakalan opetellakseen vastuun kantamista. – Tiikeriemon vaistolla tein täyskäännöksen, ja se oli täysin luonnollinen ja ehdoton. Nyt vastasin toisen ihmisen terveydestä ja koko elämästä. – Vasta monta vuotta myöhemmin, kun tytär oli jo muuttanut pois kotoa, vanhat boheemielämän kummitukset juhlaeväineen kattoivat taas pöydän koreaksi. Välillä tiukan keikkakimaran jäl-

keen huomasin, että suksivoidetta on otettava jo aamusta – ryyppy fernetiä ja kohta lisää. Omasta mielestäni jopa ansaitsin sen, vaikka sisimmässäni pelkäsin ja itkinkin, Leinonen kertoo. Hän hiljenee hetkeksi ja huomauttaa sitten, että toivottavasti tästä ei nyt tule mikään päihdetarina. Hän ei halua myöskään romantisoida nuoruutensa villiä ja heittäytyvää elämäntyyliä, sillä hän on nähnyt, kuinka paljon tuhoa se monille aiheutti. – Mutta toisaalta, kun me artistit, toimittajat, poliitikot ja kirjailijat olemme nykyään täysraittiita uraohjuksia, hahmot ja persoonat ovat alkaneet häipyä historiaan. Enää ei näe tyyppejä, kylähulluja eikä kansantaiteilijoita. MARJO LEINOSEN äidinäiti Hilja-mummu oli pyhäkoulunopettaja. Hän opetti lapsenlapselleen iltarukouksen ja vastaili kärsivällisesti tämän loputtomiin kysymyksiin. – Kotini oli aika työväenhenkinen. Äiti oli realisti ja feministikin. Kotikasvatukseeni ei kuulunut uskonto oikeastaan millään lailla. Mummu oli ainoa sanansaattaja. Leinonen muistaa jo pienenä pohtineensa esimerkiksi iankaikkista elämää. Hänestä tuntui ihan käsittämättömältä, että elämä on lyhyt ja iankaikkisuus kestää ikuisesti. – Jotenkin se lapsenusko jäi elämään. Luulen, että se on jonkinlainen sisältäpäin kumpuava intuitio, Leinonen miettii. Teini-iässä pelkkä intuitio ei hänelle enää riittänyt. Hän halusi loogisia selityksiä ja vastauksia. Yksi paikka, josta hän niitä etsi, oli helluntaiseurakunta. – Sillä helluntailaisten taivastiellä armo olikin armotonta ja kuului vain joillekin. Jumala pienennettiin ja selitettiin aika ristiriitaiseksi kaistapääksi, ja se joukko, joka täältä pelastuisi, oli yllättävän pieni. – Siellä oli hyviä ihmisiä, jotka ihan vilpittömästi halusivat pelastaa toisia helvetiltä, mutta sellaisen helvetinpelon lietsominen on minusta väkivaltaa. Minulle kadotus on sitä, että minulla ei ole yhteyttä itseeni, muihin ihmisiin eikä Jumalaan – se on katveessa oloa. Kun yhteys on saatu takaisin, olen pelastettu, ja usko on sitten se, mikä kantaa. VUOSIEN VARRELLA Marjo Leinonen on miettinyt intuitiotaan paljon. Mikä saa hänet etsimään asioita uskon varassa? Kuka sen saattaa alulle ja miten sen mukaan osaisi toimia? Voiko sanoa, että ”tapahtukoon sinun tahtosi”? – Hetkittäin tulee vastauksiakin. Välillä taas taivas on kuin kylmää sementtiä. Sieltä ei kuulu mitään, vaikka kuinka kyselisin, miksi jotkut saavat elää rauhassa mutta jotkut toiset silvotaan hengiltä ja miksi minä olen näin hyväosainen. – Toisaalta herää myös kiitollisuus. En voi tietää kaikkea, mutta voin olla kiitollinen siitä turvasta, joka minulla tällä hetkellä on. Kaikki on niin pienestä kiinni ja voi romahtaa hetkessä. Ei tämä kokonaisuus ole itsestäänselvyys. Nuoruutensa karismaattisiin seurakuntiin Leinonen ei ole palannut, mutta luterilaisessa kirkossa hän käy. Hän nauttii urkujen pauhusta, puupenkin tunnusta, siitä, miltä kirkossa tuoksuu. – Ehtoollisella käyminen tuntuu välttämättömältä. Ja välillä kuulee hyviä saarnojakin. ■


Kuka?

Marjo Leinonen, 57, on kajaanilaissyntyinen laulaja, joka nousi julkisuuteen 1990-luvun alussa Balls-yhtyeen solistina. Sittemmin hän on tehnyt musiikkia useiden eri kokoonpanojen kanssa. Leinonen on myös näytellyt, tanssinut ja tehnyt katutaidetta.

Mitä?

Omaelämäkerta Punaisia päin (Johnny Kniga) ilmestyi viime syksynä.

Motto

”Ja kun tuuli käy yli, ei häntä enää ole.” (Psalmi 103:16)


RICHARD TAILBY. ALKEMIAN HISTORIA -KIRJAN KUVITUSTA.

Joseph Wrightin maalauksessa vuodelta 1771 Hennig Brandt löytää fosforin viisasten kiveä etsiessään.

Viisasten kiven metsästäjät Alkemian avulla on yritetty muuttaa lyijyä kullaksi mutta myös lisätä ihmisen elinvuosia ja puhdistaa tietoisuutta. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JANI LAUKKANEN

M

uistatko vielä koulun kemian luokan? Tiesitkö, että monet siellä käytetyt astiat ja välineet ovat alun perin olleet alkemistien kehittämiä? Entä oletkohan viljellyt puheessasi sellaisia kielikuvia kuin viisasten kivi ja elämän eliksiiri? Silloin olet tullut käyttäneeksi alkemian keskeisiä käsitteitä: viisasten

20 KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024

kiven ajateltiin muuttavan lyijyn kullaksi ja elämän eliksiirin parantavan sairauksia ja pidentävän elämää. Kielitieteilijä Sara Norja on tutkinut alkemiaa kohta kymmenen vuotta ja sanoo näkevänsä ja kuulevansa alkemiaa kaikkialla. Hänen mukaansa alkemia-sanastakin tuntuu nykyisin tulleen synonyymi monenlaiselle, erityisesti sisäiselle, muutokselle.

Väitöskirjassaan Norja tutki tieteellisen terminologian kehittymistä varhaisissa englanninkielisissä alkemiaa käsittelevissä teksteissä. Filosofian tohtoriksi väiteltyään hän kirjoitti yleistajuisen tietokirjan Alkemian historia (SKS Kirjat), joka ilmestyi viime syksynä. Norja kertoo olleensa kaikesta jännästä innostunut nörttilapsi, jolle J.R.R. Tolkienin Taru Sormusten herrasta oli tärkeä kirja. Hänellä oli myös kausi, jolloin hän perehtyi eri kulttuurien mytologiaan. LÄNSIMAISEN ALKEMIAN HISTORIA ulottuu 200-luvun Egyptistä 2000-luvun nettifoorumeille ja sosiaaliseen mediaan. Nykyisin alkemia yhdistetään helposti magiaan, mutta 1600-luvun loppupuolelle asti sitä pidettiin tieteenä. Alkemian vakiintunutta asemaa ei tuntunut horjuttavan edes se, että pyrkimykset aineiden muuttamiseen toiseksi – yleensä kullaksi – epäonnistuivat kerta toisensa jälkeen. – Yksi syy on se, että ihmiset uskoivat niin vahvasti, että kaikki tapahtuu Jumalan tahdosta. Jos kultaa ei syntynyt, Jumala ei ollut sitä tahtonut. Kyse oli myös jääräpäisestä optimismista, joka sai alkemistit toistamaan samaa prosessia yhä uudelleen ja uudelleen, Sara Norja sanoo. Hänen mukaansa kokeilujen jatkamiseen saattoi rohkaista myös se, että käsitellyt metallit eivät olleet täysin puhtaita, joten esimerkiksi kuparikolikoista saattoi irrota pieniä kullanjäämiä. Se sai alkemistit päättelemään, että he ovat oikealla tiellä. Huuhaan leiman alkemia sai vasta 1700-luvulla, kun sen lähtökohdat osoitettiin virheellisiksi. 1800-luvulla erilaiset okkultistiset liikkeet innostuivat spiritualismin, astrologian ja magian ohella myös alkemiasta, ja siitä alkaen alkemia onkin yhdistetty esoteriaan ja muuhun vaihtoehtoiseen hengellisyyteen. KESKIAJALLA AJATELTIIN antiikin filosofi Aristotelesta seuraten, että kaikki koostuu neljästä alkuaineesta, jotka ovat maa, vesi, tuli ja ilma. Saman maailmankuvan jakoivat niin kirkonmiehet kuin alkemistitkin. Käsitys, että kirkko olisi tuominnut alkemian taikuutena ja harhaoppina, ei Sara Norjan mukaan pidä paikkaansa. Päinvastoin: Jumala halusi, että maailmaa tutkitaan, ja alkemia oli siihen yksi tapa. Monet alkemistit myös olivat kirkonmiehiä jo siksikin, että munkit ja papit kuuluivat siihen väestönosaan, joka osasi lukea ja kirjoittaa. – Ei ole myöskään mitään aineistoa siitä, että noitavainoissa olisi tuomittu alkemiaa ja sen harjoittajia, Norja kertoo. – Alkemiaa ei siis demonisoitu, joskin 1300-luvulla eräs paavi kyllä yritti kieltää alkemian, mutta ei sen epäkristillisyyden vuoksi vaan siksi, ettei hän halunnut liikaa kultaa liikkeelle. 1500-luku tunnetaan reformaatiosta, mutta se oli myös alkemian kultakautta. Norjan mukaan alkemia oli tuolloin erittäin yleistä ja iso yhteiskunnallinen voima. Siksi ei ole yllättävää, että reformaattori Martti Luther kirjoitti alkemiasta ja piti sitä hyödyllisenä. – Lutherin mielestä alkemia toimi hyvin myös kristinuskoon viittaavana allegoriana. Alkemiassa tapahtuva aineiden muuttuminen oli kuin kuolleiden ylösnousemus, ja alkemistinen uuni, jossa kuona eroteltiin puhtaista aineista, oli vertauskuva tuomiopäivästä, Norja kertoo.


Magian ja alkemian historiaa käsittelevät kirjat kertovat myös uskomusten sekoittumisesta

– Monet keskiajan alkemistit olivat kirkonmiehiä, ja Martti Lutherkin piti alkemiaa hyödyllisenä, tutkija Sara Norja kertoo.

Ei ole mitään aineistoa siitä, että noitavainoissa olisi tuomittu alkemiaa ja sen harjoittajia. YKSI ALKEMIAN JUONNE on sen alkuajoista lähtien ollut niin kutsuttu henkinen tai mystinen alkemia, jonka päämääränä on ollut tietoisuuden muuttaminen ja puhdistaminen. – Kristityt alkemistit pitivät Kristusta viisasten kivenä – hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensahan menevät aika nätisti yhteen alkemian prosessien kanssa. Ajateltiin myös, että samalla lailla kuin viisasten kivi puhdistaa metallit, Kristus puhdistaa ihmisen synnit ja muuttaa pahan hyväksi, Sara Norja kertoo. Myös rukous ja hengellinen kilvoittelu ovat kuuluneet alkemian harjoittamiseen. Ajateltiin, että alkemia onnistuu vain Jumalan avulla, joten alkemistin oli oltava hurskas ja hyvä kristitty. Keskiajan ja uuden ajan alun alkemistit selvästi tunsivat Raamattunsa. Alkemististen prosessien ohjeissa esimerkiksi toistuu aikamääre neljäkymmentä päivää. Samanpituisen ajan Jeesus vietti autiomaassa ennen julkista toimintaansa. Neljäkymmentä päivää kului myös Jeesuksen ylösnousemuksesta hänen taivaaseen astumiseensa. Alkemian arvovaltaa pönkitettiin myös sillä, että joidenkin Raamatun henkilöiden, kuten Mooseksen ja evankelista Johanneksen, kerrottiin olleen alkemisteja. Miksi juuri heidän? – Mooses oli kaukaisen menneisyyden maaginen hahmo, jolla oli Jumalalta tulevia supervoimia. Johanneksen yhdistäminen alkemiaan perustuu ehkä Ilmestyskirjan villeihin näkyihin, Norja arvioi. ■

Maijastina Kahlos: Taikakirja – Magia antiikin Kreikassa ja Roomassa. Otava 2023. Historioitsija ja latinisti Maijastina Kahlos toteaa Taikakirjansa esipuheessa, että antiikin Kreikasta ja Roomasta monen mieleen tulevat pylväskäytävillä käyskentelevät filosofit ja tooga-asuiset senaattorit. Vähemmän ylevää arkipäivää olivat kuitenkin loitsut, kiroukset, ennustukset ja parantajat. Taruista tuttujen olympolaisten jumalien ohella uskottiin monenlaisiin muihinkin henkiolentoihin. Antiikin magia oli ihmisten yritystä kontrolloida ja selittää elämää. Loitsuista ja taioista etsittiin apua esimerkiksi sairauksiin ja ihmissuhteiden ongelmiin tai sääilmiöiden hallintaan. Tiede, uskonto ja magia eivät antiikissa olleet erillisiä asioita vaan limittyivät toisiinsa. Se, mikä jollekin ryhmälle oli uskonnonharjoittamista, saattoi ulkopuolisille näyttäytyä magiana. Tämä näkyi myös varhaisen kristinuskon kohtaamisissa roomalaisen kulttuurin kanssa. Esimerkiksi kristittyjen yölliset kokoontumiset suljettujen ovien takana ja hiljaa rukoileminen herättivät epäilyjä noituudesta. Rukouksen ja loitsun ero oli häilyvä, sillä molemmissa saatettiin pyytää avuksi Kristusta, enkeleitä ja pyhimyksiä. Ristiä käytettiin maagisena symbolina suojelemaan pahalta. Puhumattakaan siitä, että parantamisihmeitä tehnyt, pahoja henkiä käskenyt ja veden päällä kävellyt Jeesus täytti hyvin myös mahtavan velhon tuntomerkit. Karolina Kouvola: Pohjolan noituus – Magian historia Pohjoismaissa. Atena 2023. Uskontotieteilijä Karolina Kouvola määrittelee Pohjolan noituus -kirjassaan magian näkymättömien voimien kanssa kommunikoinniksi, jonka tavoitteena on vaikuttaa näkyvään todellisuuteen rituaalien, loitsujen tai ajatusten avulla. Joku toivoi lapsia, toinen parannusta sairauteen, koko kylä hyvää satoa ja metsästysonnea. Maagisissa rituaaleissa näkyy kerrostumia eri aikakausien uskomuksista – myös kristinuskosta. Esimerkiksi keskiajan latinankielisistä kirkon-

menoista on saatu aineksia loitsuihin ja kristilliset pyhimykset ovat saattaneet kansanuskossa elää sulassa sovussa vanhojen jumalhahmojen kanssa. Ehtoollisleivällä nähtiin olevan ihmeellisiä ominaisuuksia, minkä vuoksi niitä varastettiin kirkosta taikojen tekoon. Oma lukunsa kristinuskon ja magian jaetussa historiassa on luterilaisen puhdasoppisuuden aika 1600-luvulla ja silloin toimeenpannut noitavainot ja noituusoikeudenkäynnit. Monesti todellinen syy käräjille haastamiseen ei ollut yliluonnollinen vaan perin inhimillinen – taustalla oli arkisia ihmisten tai sukujen välisiä riitoja. Noituussyytöksiltä eivät välttyneet papit ja professoritkaan. Sara Norja: Alkemian historia. SKS Kirjat 2023. Kielitieteilijä Sara Norjan Alkemian historia kertoo paitsi aineellisen hyvän tavoittelusta alkemian keinoin myös ihmisen toiveesta hallita elämää. Alkemistit etsivät viisasten kiveä, jolla lyijy muutettaisiin kullaksi, mutta myös elämän eliksiiriä, joka antaisi ihmisille lisää elinvuosia. Sen sijaan kuolemattomuutta maan päällä ei tohdittu tavoitella, olihan kristityille luvassa ikuinen elämä taivaassa. Esimerkiksi 1200-luvulla elänyt englantilainen fransiskaaniveli Roger Bacon otti tavoitteekseen pidentää ihmiselämää aluksi 150 vuoteen. Hän ajatteli, että alkemian avulla paranneltu ihminen olisi melkein yhtä täydellinen kuin kuolemansa jälkeen ylösnoussut ihminen. Alkemian harjoittajissa oli myös monia naisia. Italialainen ruhtinatar Caterina Sforza (1463– 1509) keräsi yli 400 reseptiä, jotka ulottuvat syövän hoidosta hiusten vaalentamiseen. Joukossa oli myös elämää pidentävän eliksiirin resepti. Tuon eliksiirin uskottiin olevan niin tehokasta, että se herättäisi kuolleetkin henkiin. Ruotsia 1600-luvulla hallinnut kuningatar Kristiina uskoi ja toivoi, että hänen olisi mahdollista korjata sukupuolensa mieheksi alkemian avulla. Vanhetessaan hän alkoi sisällyttää tähän toiveeseen myös nuoruuden tavoittelun. Erikoisin on ehkä ajatus siitä, että alkemian avulla olisi mahdollista luoda uutta elämää – ja jopa ihmisiä. Keinotekoisen ihmisen, homunculuksen, valmistamiseen tarvitaan spermaa, jota ensin lämmitetään hevosenlannalla noin 40 päivän ajan. Näin syntynyttä alkiota ruokitaan sitten ihmisen verellä toiset 40 päivää, ja kas, uusi ihminen, joskin normaalia pienikokoisempi, on valmis.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 21


MARTTA-KAISA VIRTA

Miksi moni jättää äänestämättä? SUOMI SAI uuden presidentin, joka haluaa olla koko kansan presidentti. Tuttu fraasi, joka on pelkkää sanahelinää. Kuuluvatko siihen myös kaikki heikompiosaiset? Köyhät yksinhuoltajat, joiden lapset saavat vain yhden lämpimän aterian koulussa, kun kotona ei ole ruokaa? Alkoholistit ja huumeidenkäyttäjät? Vangit ja huostaanotetut lapset? Perheväkivallan uhrit? Vammaiset ja psyykkisesti sairaat? Entä nuoret, jotka masentuneina makaavat kotona, kun ei ole mitään toiveita tulevaisuuden suhteen? Nuoret, joiden paha olo näkyy väkivaltaisena käytöksenä? Lista on loputon. Marginaalissa elävät huonompiosaiset, jotka arkipäivä uuvuttaa ja nujertaa, eivät jaksa käydä äänestämässä. He kokevat, että se on turhaa, koska se ei millään tavalla vaikuta heidän elämäänsä. Politiikka on hyväosaisten äänestäjien politiikkaa, ja huonompiosaisuus vain lisääntyy. Siitä päättäjät pitävät huolen.

Vuokko Heinonen Vantaa

Työssäoppiminen on tavallaan naisten siviilipalvelusta

Mielipide Ihminen on valloittanut avaruuden, mutta matka toisen ihmisen luo on pitkä IHMINEN ON asuttanut maapalloa vain silmänräpäyksen ajan sen olemassaolon aikana. Maapallon ovat täyttäneet muut eliölajit ennen ihmistä. Verrattain älyllisen ihmisen ilmaantuessa planeetallemme alkoi tapahtua. Ihmiselle tuli valtava tarve kehittyä ja liikuttaa itseään maapallomme joka kolkkaan. Mitään keinoja kaihtamatta olemme kehittäneet lento- ja autoliikenteen. Rautatiet kuljettavat meitä ristiin rastiin ympäri maailmaa. Laivat ja veneet ovat kuljettaneet meitä jo vuosisatoja kaikkialle, minne vesiteitse on voinut päästä. Puhumattakaan avaruuden valloittamisesta!

Mutta matka toisen ihmisen luo on vielä löytymättä. Se kaikista lyhin ja halvin matka: ihmisen matka toisen luo. Olemme mahdollistaneet fyysisen liikkumisemme, mutta toisen ihmisen kohtaamiseen meillä on vielä pitkä matka. Matkatessamme ympäri maailmaa etsimme itsellemme elämyksiä ja uusia kokemuksia. On mielenkiintoista tutustua uusiin kulttuureihin ja nähdä erilaisia tapoja kokea maailmaa. Mutta milloin löytäisimme tien omaan itseemme ja toisen ihmisen luo?

Birgitta Wulf

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

22 KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024

NAISET OVAT päässeet suorittamaan vapaaehtoista asepalvelusta jo 1990-luvulta asti. Mutta pitäisikö naisilla olla velvollisuus suorittaa pakollinen asepalvelus tai siviilipalvelus yhteiskuntamme hyväksi? Aloin verrata toisen asteen ammatilliseen tutkintoon kuuluvaa pakollista työssäoppimista tietynlaiseen siviilipalvelukseen. Niin armeijan tai siviilipalveluksen suorittaminen kuin myös työssäoppimisjakso sijoittuu ajallisesti nuoruuteen. Toki koko elämän korostetaan nykyään olevan jatkuvaa oppimista varten. Työttömien työkokeiluja ja vastaavia voidaan mielestäni pitää tietynlaisena siviilipalveluksena. Ammatilliseen tutkintoon kuuluu noin puoli vuotta pakollista työssäoppimista. Monet suorittavat kaiken lisäksi elämänsä aikana useamman ammatillisen tutkinnon. Ammatillinen tutkinto ei kuitenkaan anna takeita opiskelijan työllistymisestä. Toisaalta nykyään ilman ammatillista tutkintoa on käytännössä aika mahdotonta työllistyä. Hyvän pohjan tulevaisuudelle se tietysti antaa.


Työssäoppimista kuuluu myös mahdollisiin jatko-opintoihin korkea-asteella. siitä ei usein makseta opiskelijalle mitään palkkaa. Pakollinen työssäoppiminen koskee opinnoissa tietysti myös miehiä, jotka suorittavat sen lisäksi armeijan tai siviilipalveluksen. Olen työskennellyt paikoissa, joissa on ollut töissä myös siviilipalvelusmiehiä. Eivät he eroa työnteossa muista työntekijöistä. Omalla tavallani koen suorittaneeni siviilipalveluksen eri työssäoppimisjaksoillani. Ei minulla olisi ollut mitään jonkinlaisen siviilipalveluksen tai kansalaispalveluksen suorittamistakaan vastaan. Armeijaan tai aseelliseen palvelukseen en ehkä kuitenkaan olisi mennyt. Miehet saavat valita armeijan ja siviilipalveluksen väliltä, ja näin pitäisi olla myös naisilla, jos pakollisen kansalaispalveluksen suorittaminen koskisi tulevaisuudessa myös naisia.

Päivi Turkki Helsinki

Rohkeaa puhetta uskosta valtalehdessä OLIPA JO AIKAKIN saada lukea Helsingin Sanomista uutistuottaja Johanna Malisen kirjoitus omasta uskostaan. Viime aikoina on myös uutisoitu, että varsinkin nuoret pojat ovat tulleet uskonnollisemmiksi ja liittyneet kirkkoon päästäkseen rippileirille. On hienoa, että uskonasioista aletaan avoimesti puhua, siis kehdataan puhua välittämättä sitä, että leimataan tyhmäksi. Sen rinnalla voisi kyseenalaistaa monien keski-ikäisten koulutettujen, hyvin toimeentulevien, itseään sivistyneinä pitävien henkilöiden mielipiteet siitä, että on ihan ok pilkata uskoa, polttaa Koraaneja tai ehkä myös Raamattuja. Se ei todellakaan mielestäni ole ok, jos haluaa sanoa itseään sivistyneeksi.

Kolumni

Sovintosunnuntai tarjosi suomalaisille läpikotaisin paavalilaisen presidentin Presidenttiehdokkaat ottelivat toistensa keskinäisessä kunnioittamisessa aivan kuten apostoli Paavali kristittyjä opasti. SINÄ PÄIVÄNÄ, jona Donald Trump valittiin aikanaan presidentiksi, pikkukauppiaat lakkasivat palvelemasta mielestään väärin äänestäneitä asiakkaita, työpaikoille perustettiin kahdet kahvihuoneet, juutalaisen päiväkodin aita töhrittiin ja perheet riitaantuivat lopullisesti. Maailman uskovaisimman demokratian pinnan vernissa paljastui ohueksi, kun sitä vähän raivolla raaputettiin. Pitkään kytenyt kauna paljastui, ja sillä tiellä ollaan yhä. MAAILMAN PIILOUSKOVAISIMMASSA maassa eli meillä presidentti valittiin paljon herttaisemmin. Vauhdilla kahtia jakautuva kansakuntamme yhdistyi hetkeksi kylpemään sovinnon hunajassa. Jo itse vaalipäivän hoksattiin olevan ortodoksien sovintosunnuntai, ja seuraavalla viikolla pääsimme juhlimaan pyhän Valentinuksen päivää. Vaalitulosta ei meillä seurannut mielenosoitusten räminä vaan maltillisen yrmeä lakkojen hiljaisuus: ei kuulu junien kolke eikä lasten mekastus päiväkodeissa. ”Kun koville ottaa, niin koiraskin poikii,” sanoi vanha kansa. Koko vuoden tapelleet päivänpoliitikot muuttuivat vaaleissa pyhäkoululaisiksi. Valtapelaajista pusertui rauhantekijöitä, ja lopullinen ääniero kahden ehdokkaan välillä oli suorien kansanvaalien pienin. Ehdokkaat eivät tienneet, rakastaisivatko eniten toisiaan, itseään, lähimmäisiään, itäsuomalaisia vai isänmaataan. Tylsyy-

teen asti kunnioittavan kampanjan huipensivat halailut ja kyläilyt vastustajan leirissä. MAALLISTUNEEKSI VÄITETYN lintukotomme arvokisassa huomasimme yllättävänkin kirkollisesti esimerkiksi, että synnintunnustus kannattaa esittää heti alkuun kuten messussa, uudenvuodenpuheen päättäminen Jumalaan on tärkeää ja puolison sukupuolella on merkitystä. Matkan varrella kuultiin yhtä ketterää tilannekohtaista takinkääntöä kuin Paavalilta, tuolta pragmaattisen teologian mestarilta, tuntemattoman jumalan alttarilla: sinun periaatteesi on oikeastaan sama kuin minun, kunhan se auttaa minua voittamaan ja voimme uskotella, että se palvelee isänmaan turvallisuutta ja yhteisyyttä. Kun ehdokkaat vielä itse valitsivat moniottelunsa yhdeksi lajiksi ”Toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne”, ei kirkkokansalla ole syytä huoleen. Saimme loppujen lopuksi läpikotaisin paavalilaisen presidentin.

HILKKA OLKINUORA Neljännen polven helsinkiläinen, rovasti, kirjoittaja ja maalle muuttanut elämäntarkkailija

LUE HILKKA OLKINUORAN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJA KAUPUNKI.FI/ PUHEEN VUOROT

Sirkka-Liisa Tuomi Helsinki

Kiitos juhlasta, joka piristi päiväni KIITOS KALLION seurakunnalle 9.2.2024 järjestetystä ikäihmisten syntymäpäiväjuhlasta. Pakkanen paukkui ulkona, mutta sisällä oli lämmintä ja mukavaa. Hiljaisten suomalaisten kielenkannatkin irtosivat heti ohjelman jälkeen, ennen kuin edes kahvi oli kuppeihin kaadettu. Toivottavasti perinne jatkuu, seuraavaa juhlaa odotellaan!

Eija Saha Helsinki

Paastonaika

OMA IL-

Hyvä syy mennä messuun

MO

162 x 63mm

menohaku.kirkkojakaupunki.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 23


Hammashoitoa

Hammaslääkärikeskus OLETKO PELKOPOTILAS SOITA JA VARAA

050 5533 050 Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Hammaslääkäriasema

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka

ja · Hammaskiven 69 värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus hoidon yhteydessä 25 ·· Hammastarkastus Hammastarkastus muuten 45 Hammasvalkaisu 99 ·· Purentakisko 270 · Näkymätön oikomishoito alk. 3800 alk.

T A K U U T Y Ö

aika 20 min.

€ € € € €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. ○ Ilmainen proteesien tarkistus

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Kiinteistönvälitystä

Hautauspalveluja

480 € 890 € 149 € 105 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS 550 0€ oteesi norm. 59 opr kok an leu ala Ylä- tai

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

HAMMASTEKNIKKO

Esteetön kulku

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Vuokralle tarjotaan

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella. Soita vaikka heti!

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Jukka Norta

Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Rakennusala

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Siivouspalveluja KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI 24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024

HAUTAKIV ET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650

www.kivituote.fi

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet

MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti­ taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com ROMACK

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Ikkunanpesut, kotisiivoukset ym., monen vuoden kokemuksella. Kotital.väh. Ance 045 104 5003

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739


Palveluja tarjotaan

Lakipalveluja ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY

Kaipaatko juttuseuraa? Kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua?

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

www.norros.com

Kodin pienet huoltotyöt, fiksaukset ja päivitykset 044 248 0554

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

— kotitalousvähennys —

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Tarjoan koulutus-psykoterapiana ratkaisukeskeistä kuvataideterapiaa Helsingissä ja Vantaalla. Lisätietoja: www.psykoterapiapalvelu-uusi-alku.com

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Käsilumityöt omakotija rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Lakitoimisto Arto Ylipartanen Erikoistunut ikääntyvien auttamiseen. Pyydä tarjous: edunvalvontavaltuutus, testamentti, perunkirjoitus, ositus ja perinnönjako - kaikki perheen lakiasiakirjat

www.lakiylipartanen.fi | Puh. 045 126 7731

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Seniorin arkeen apua ja iloa! Meiltä luotettavasti mm. seuraavat palvelut:

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Ostetaan

Aktivoiva ja kuntouttava työote: aivojumppa, tuolijumppa, kuntosali, Ilostu Footbic -tasapainojumppa Ulkoilu yhdessä, lenkkiseura Suureen ky syntään vastaten Kauppa-apu ja ruoanlaitto : Meiltä ny t myös ko ti siivouspal Autolla kuljettaminen velut seni orille! Saattaminen esim. lääkäriin, kampaajalle... Seurustelu ja kahvittelu Ravintola-, elokuva-, ja konserttiseura Mökkiretket, kaupunkiretket sekä muut matkat Ja paljon muuta! Soita ja ka tsotaan, miten voim me olla Ilostu Oy sinulle ilo ksi ja avuksi! 050 511 8170 (ark. klo 10-14)

Saat meiltä aina suomea puhuvan ilostuttajan.

info@ilostu.fi www.ilostu.fi

KOTIOPTIKOT

OSTAMME

OPTIKKOPALVELUT KOTIKÄYNTINÄ PK-SEUDULLA JA LÄHIKUNNISSA WWW.KOTIOPTIKOT.COM P. 044 9835 118

MA-PE 10-16, LA-SU JA ILT SOP. MUKAAN

59€/ KÄYNTI, SISÄLTÄEN TUTKIMUKSEN

KULTAA & HOPEAA

NettiKulta ostopiste

Lapinlahdenkatu 19,Helsinki Helsinki Lapinlahdenkatu 19, Kysy kotikäyntejä ma-pe myös 10-16, la-su ja iltaisin sop. 9877 mukaan p. 044 049.

WWW.NETTIKULTA.FI

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Kirkko ja kaupunki -lehden pääsiäisnumero ilmestyy torstaina 21.3. (varaus 8.3. mennessä) Huhtikuussa lehti ilmestyy kerran torstaina 18.4. (varaus 5.4. mennessä) Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus. Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594 Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203 Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€ +tehty työ.

Tilaisuuksia HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS la 24.2. klo 17 sateenkaarikirkkopyhä Kalliossa, It.papink. 2; s. S.Airola, lit. A.Rask; tarjoilu & seurat. su 25.2. klo 16 seurat Tapiolassa, Kirkkop. 6. klo 16 Siionin virsien läpiveisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D; M.Kilpiö opettaa. klo 17 kirkkopyhä Tapanilassa, Veljestent. 6; A.Punkka. ke 28.2. klo 16.30 voimavararyhmä Seuratuvalla, ilm. & tied. Leena 0400 882 251. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3. pe 1.3. klo 19 seurat Espoonlahdessa, Kipparink. 8; kahvit 18.30. su 3.3. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant. 8. ma 4.3. klo 19 seurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk. 2; kahvit 18.30. ti 5.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, lähettikirjeitä. ke 6.3. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne 1. TALVIVEISUUT Pispalan kirkolla Tampereella 9.-10.3. www.h-y.fi/ talviveisuut. 24.-26.5. Pitkä vkl Viron Saarenmaalla, ilm. 21.4. menn. H-Y p. 0400 805 904. KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 25


www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen ÖLJYNTUOTTAJA MAILLA UPOTTAA PALLO KORIIN

TEHNYT PARATIISIA VUODESTA 1969

latteus

VESSELIT

I

L

I

E

Ä KONEN R

S

U

N

T

L

E

E

V

I

T

OVIA HITKIINNI T E TINSÄ M KYL- U RAM JESSÄ MINTUN PAM MIES PAM

K

S

E

T

S KUORTA T

PAISKITTAVIA

I

H

O

T

Y

T

T

Ö

E

K

U

U

T

T

HYÖK- S KÄYS

LÄKAAPELI H HETE

T

A

T

O

I

T

O

KAPINE A

A

HULK-

I

O

B

E

I

T

IKUII SESTI I

Ä

T

I

L

M

I

KULUTUS K

I

T

S

R

Y

H

R

HÖLMÖ VASA- T RALLA

Y

P

E

R

Ä

K

I

T

A

K

I

V

E

T

I

S

Ä

N

Ä

I

T

I

EGYPTIN TEMPPELIPAIKKA

T

SHERWOODIN SANKARI

K

RUNEBERGIN SOTAMIES

L

KÖMPELÖITÄ KITUPIIKKI

T

Ö

K

H

U

S

K

Y

I

T

O

SATANUTTA KULJETTAVIA

V

I

T

I

O

P

E

C

SAANILA ETEINEN

S

T

D

O

N

K

A

T

A

LEIPÄPIKARUO- L LÄPIÄ S KAA -NAAMA

U

U

A

K

U

H

I

L

A

S

E

T

A

N

A TEHO

U

S

M

TYS Y 1 I HÄVI-

Ä

magia

E

R

Ö

T

A

R

A

-1.

A

R

R

I

S

T

I

Ä

HUSN SEININ V PISTELIÄITÄ K

Ä

A

N

A

S

K

O

T KAA-

VIL99 Y S I T TÄVIÄ JEL- K

PULA

O

T

I

N

E

U

R

O

V

L

U

MENOJA HUNNI JA ASE- M TAKKI

A

U

HIILI-

U

V

A

R

K

E

V

Ä

T

AJANPUUTE PASTILLI

K

I

I

R

E

-1.

I

"2." -1. T

O

K

A

I

I

S

U

I

H

I

N

A

K

S

U

T

SODASSA SOLMITTU

R SADUN NEITO T

T VISTAA YHDIS- T

A

A

T

A

S

T

U

A

LESKI

N PILK-

A

VA JUUSELA

VAH-

B

I

A VETYJÄ E

T

A

A

N

I

B

A

N

A

L

I

T

E

E

T

T

I

NÖYR- A TYÄ

TORPAN H POJAT

PEITETYIN SILMIN VAATE

S

O

K

O

T

T

A

P

I

T

U

-PAL- S S VELUS

I

V

I

O

T

U

S

HUVITTELU- T PAIKKA

I

O

L

P

O

I

T

S

PAS- R T TASTA

O

N

N

SIL- S I MÄILLÄ

E

L

TÄVÄ

L

I

KUI- H VIA

BRITTIKOULU

L

SALT E CITY I L

A

K

E

I LINTUS KOIRIA

E

T

T

E

R

I

T

A

V

O

L

I

JOHTAJA

P

O

M

O

T

A TURTA T

U

N

N

O

T

O

N

ELÄT KÖÖN! M

A

S

S

A

V

I

A

R

KUITTI

A B

KURRIT

A

U

A

T

SELKÄRANGAN MYÖTÄ

T

A

K

C

A

M

M

E

V

A

I

V

-RAUTA

T

J

A

B TYHJÄTASKU P

T

L

SUO-

ISOVANHEMPI

OHJAAJA SALMENPERÄ

E

TE- R DATIN U HOJA TAPPIOT E F E

JÄRJET

PYÖRREPATSAITA

TYTTÖ JA PEN- S SAS

KÄRPPÄKAPTEENI OHTAMAA

PYHÄN SIVUJÄLKEEN LAUSEESSA

viljelmää joka-

LIIKKUU PARVENA

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

läheisiä

I

I

I

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26 KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024


Hyvää pyhää

25.2.

2. paastonajan sunnuntain evankeliumissa (Luuk. 7:36–50) syntinen nainen pesee Jeesuksen jalat ja Jeesus antaa synnit anteeksi.

Ole päivä hiljaa ATLANTIN TOISELLA puolella Yhdysvalloissa on keksitty, että 25. helmikuuta on Älä lausu sanakaan -päivä. Jos omaa suutaan ei voi pitää kiinni, kannustetaan viettämään hiljaista päivää ainakin sulkemalla ääntä tuottavat laitteet, kuten puhelimet ja televisiot. Auton ajamistakin voi kokeilla radio kiinni. Krooninen melu lisää aggressiota ja vähentää yhteistyöhalukkuutta. Joskus vain puhelimen soiminen voi nostaa verenpainetta. Hiljainen ympäristö rauhoittaa mielen ja auttaa keskittämään ajatuksia, mikä taas lisää luovuutta.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Taivaallisessa voimapiirissä

P

yhät kyyneleet on tapa sanoittaa tunnekokemusta, joka joskus yllättää. Arkisen elämän keskelle hyökyy lähes käsinkosketeltava pyhän tuntu, häivähdys taivaallista todellisuutta. Silloin aivan äkkiarvaamatta silmät täyttyvät kyynelistä, ei surun, vaan suuruuden kokemisen takia. Ei kerrota, olivatko alabasteripulloa kantavan naisen kyyneleet pyhiä vai aivan tavallisia, mutta kohdatessaan Jeesuksen hän toimi erityisellä tavalla. Nainen pesi Jeesuksen jalat kyyneleillään, kuivasi ne hiuksillaan ja voiteli tuoksuvalla öljyllä. Tuo tervetulorituaali oli suorastaan ylitsevuotavainen, vaikka jalkojenpesu ja öljyäminen kuuluivatkin hyviin tapoihin aikana, jolloin kuljettiin pitkiä matkoja avosandaaleissa tomuisia teitä pitkin. Aterialle Jeesuksen oli kutsunut mies, joka keskittyi muihin asioihin kuin kokemaan pyhää. Ehkä hä-

nen tarkka katseensa seurasi, että ateriavieraille oli syötävää, mutta ainakin hän keskittyi paheksumaan Jeesuksen jalkojen juuressa istuvaa naista niiden asioiden perusteella, mitä tiesi tämän elämästä. Tekisi mieli tehdä nopea tulkinta kolmikon kohtaamisesta. Toisten huonouteen keskittyvä ansaitsee pienen ripityksen, suitsutusta saa hänelle erityishuomiota antava, mutta ei se ihan niin mene. Jeesuksen sanat ovat maalliset ”joka saa suuret velat anteeksi, rakastaa enemmän”, mutta perspektiivi on taivaallinen. Taivaallisesta näkökulmasta on tärkeää uskaltaa lähestyä pyhää, vaikka olisikin mokannut pahemman kerran. Iäisyysnäkökulma kannustaa tulemaan Jumalan hyvyyden ja rakkauden voimapiiriin parantumaan, vastaanottamaan ja välittämään rakkautta.

Hehku kiitollisuutta Messussa ylistysvirsi lauletaan seisten. Jotkut nostavat suuren kiitollisuuden eleenä kätensäkin ylös. Päästä ylistys valloilleen! Mikä on sinun tapasi hehkua kiitollisuutta? Ehkä haluat tanssia villisti? Voit kokeilla myös lankeamista polvillesi ja otsan painamista maahan. Itsellesi sopivaa tapaa voit tunnustella Jumalan edessä.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 27


Insinöörin koulutuksen saaneena ajattelen, että täytyy olla olemassa jotain meitä suurempaa, sillä ei näin monimutkainen koneisto ole voinut lähteä käyntiin itsestään. KIRJAILIJA ANTTI TUURI s. 10

Keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR/2023/7525

Tee kaverista totta. Auta nuoria kohti valoisampaa tulevaisuutta Suomessa ja maailmalla.

Lahjoita. yhteisvastuu.fi tai MobilePay 85050


3

22.2.2024 kirkkojakaupunki.fi

Suntion päivä Teija Pikkaraisen työ suntiona vaatii ja antaa paljon s. 2

Espoon hiippakunnan kymmenestä kirkolliskokousedustajasta puolet on uusia s. 4

Leppävaaran kirkon lattialle pääsee loikoilemaan ja nauttimaan musiikista s. 6


– Tässä kirkossa kohtaan koko ihmisen elämänkaaren ristiäisistä hautaan siunaamiseen, Teija Pikkarainen sanoo.

Kirkon uskollinen palvelija Suntion tehtäviin kuuluu lähes kaikki mahdollinen. Espoon tuomiokirkon suntio Teija Pikkarainen ei voisi kuvitella itselleen mieluisampaa työpaikkaa.

T

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

eija Pikkaraisen työpäivän piti alkaa kello 9, mutta tänä tiistaina hän aloittikin työt jo puoli tuntia aiemmin, sillä tehtävää oli paljon ja laitoshuoltaja lomalla. Aamu alkoi pyykkien hoitamisella pesulaan, sähköposteihin ja puheluihin vastaamisella, hautaustoimiston tuoman arkun vastaanottamisella ja alttarikynttilöiden sytyttämisellä. Pitopalvelu soitti, ja suntio lähti avaamaan heille toimituskappelin ovet. – Vaikka meillä käy laitoshuol-

2 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2024

tajan sijainen kolme kertaa viikossa, minulla ei kestä kantti katsella, jos näen jotakin siivottavaa. Hoidan asian välittömästi kuntoon, koska tämä on hiippakunnan ykköskirkko ja paikkojen on oltava aina kunnossa. Täällä myös tarvitaan erityistä palvelualttiutta, sanoo Pikkarainen. Aamuun sisältyy myös paloturvallisuusjärjestelmän testaaminen. Jos siinä olisi ilmennyt ongelmia, hän olisi tehnyt siitä korjausilmoituksen ja varmistanut, että korjaukset tehdään. – Työpäiväni voivat olla kiireisiä,

mutta välillä on hiljaisempaakin. Vaikka minulla olisi kiire, en anna asiakkaiden nähdä sitä. Kesken kiireen joku voi tulla kyselemään kirkon historiasta. – Kerron siitä rauhallisesti, vaikka ehtoollispikarit odottaisivat tiskausta ja kuivausta pian alkavaa messua varten. Lyhyen selostukseni jälkeen pyydän soittamaan, jos kysyjät haluavat lisää tietoja. Sitten kiirehdin tiskaamaan, Pikkarainen kertoo. TÄNÄ TIISTAINA on edessä kaksi kirkollista tilaisuutta: siunaustilaisuus ja tuhkauurnan hautaan laskeminen. Siunaustilaisuus alkaa kirkossa kello 11. Hautaustoimisto on kuljettanut arkun paikalle. Teija Pikkarainen on tuonut arkun alle sijoitettavan katafalkin jo aiemmin, ja myöhemmin hän laittaa arkun kummallekin puolelle kukkatelineet. Tilaisuuden lauluesitystä varten

Yksikään pappi ei lähde täältä sakastista kirkkosaliin stola roikkuen. SUNTIO TEIJA PIKKARAINEN

Pikkarainen siirtää kanttori Elisa Murtoperän kanssa flyygelin sopivaan paikkaan ja poistaa sen päältä suojakankaan. Hän hakee kaksi sylillistä virsikirjoja ja asettelee ne tasavälein ensimmäisille penkkiriveille ja tarkistaa, että ne ovat suorassa linjassa. Sakastin vaatekaapissa jokaisel-


Suntio asettelee hautajaisvieraita varten virsikirjoja ensimmäisille penkkiriveille.

Siunaustilaisuuden lopuksi vainajan arkku on kannettu pihalla odottavaan ruumisautoon suntion johdolla. Kantajat, pappi ja suntio palaavat vielä kirkkoon.

missä kyseinen hauta sijaitsee, ja mikä on suorin reitti sinne. Varmistan myös, että paikalle pääsee pyörätuolilla ja rollaattorilla, Pikkarainen sanoo. Seurakunnan erityisammattimiehet ovat jo kaivaneet uurnahaudan valmiiksi. Koska lunta on nyt paljon, he auraavat kulkuväylän hautapaikoille.

Teija Pikkarainen avustaa pastori Ari Kunnamoa pukemaan ylleen alban. Suntio varmistaa, että asu on priimakunnossa ennen kuin pappi kävelee kirkkosaliin.

la papilla on oma albansa. Hautaan siunaamisen toimittava pappi Ari Kunnamo hakee sieltä omansa. Pikkarainen auttaa alban ja stolan hänen ylleen ja kiinnittää langattoman mikrofonin rintapieleen. – Yksikään pappi ei lähde täältä sakastista kirkkosaliin stola roikkuen. Meillä on tapana, että suntio auttaa pappia pukeutumisessa ja varmistaa, että kaikki on kunnossa, Pikkarainen sanoo. Normaalisti suntio soittaisi kirkonkelloja nappia painamalla ennen siunaustilaisuuden alkua, mutta nyt sitä ei voi tehdä, koska kellot ovat remontissa. HAUTAAN SIUNAAMISEN ajan suntio seuraa sakastissa tilaisuuden etenemistä useista kirkkoon ja pihalle sijoitetuista valvontakameroista. Kun arkku on siirretty autoon ja saattoväki poistunut kirkosta, suntio sam-

muttaa kynttilät, siirtää pois katafalkin, kukka-alustat ja hiekka-astian sekä kerää virsikirjat pois. Myös flyygeli siirretään takaisin seinustalle ja peitetään kankaalla. Yhtäkkiä Teija Pikkarainen huomaa, että alttaripöydän etuosassa oleva kirkkotekstiilin alaosa ei ole täysin suora. Siitä puuttuu alatanko. Hän korjaa puutteen. Arkun siirtäminen kirkosta pihalla odottavaan hautaustoimiston autoon tapahtuu suntion johdolla. Ennen siirtymistään kirkkosaliin ohjeistamaan arkunkantajia Teija Pikkarainen oli pukenut ylleen mustan pitkän talvitakin ja mustan baskerin, koska luvassa on ulkona olemista. Ulkovaatteita on turha riisua pois, sillä tunnin kuluttua on edessä uurnanlasku haudalla. Ennen sitä hän kävelee haudalle varmistamaan, että kaikki on kunnossa. – Katson hautausmaan kartasta,

KIRKON HAUTAUSMAAN laidalla sijaitsevalla uurnahaudalla Teija Pikkarainen nostaa vihreän suojakannen kuopan päältä ja varmistaa, ettei reilun puolen metrin syvyisessä kolossa ole mitään ylimääräistä, kuten hiiriä, jotka joskus voivat livahtaa sinne. – Suntion työ sisältää paljon liikkumista paikasta toiseen. Työpäivän aikana kävelen reilusta kolmesta kilometristä kuuteen kilometriin. Silloin kun on hiljaisempi työpäivä, suntiolla on aikaa laittaa paikkoja kuntoon, huolehtia kirkkotekstiileistä, tarkastaa laskuja, katsastaa albojen kunto sekä tilata alttarikukkia, kynttilöitä ja tavaraa laitoshuoltajalle. Silloin ehtii myös poistaa lähetyskynttelikköön valunutta steariinia ja tehdä monia muitakin töitä. SUNTION TYÖHÖN kuuluu paljon asiakaspalvelua. Elämänkokemus ja aiemmat työpaikat ovat antaneet Teija Pikkaraiselle hyvät valmiudet kohdata hankalatkin tilanteet. Suntion toimenkuvaan sisältyvät myös järjestyksenvalvojan tehtävät ja tilaisuuksien turvallisuudesta vastaaminen. – Parasta työssäni ovat ihmiset. Tässä kirkossa kohtaan koko ihmisen elämänkaaren ristiäisistä hautaan siunaamiseen. Onpa tilaisuus ja tilanne mikä hyvänsä, kohtaan ihmiset sellaisina kuin he ovat, Pikkarainen sanoo. – Joskus kirkkosalissa tulee ongel-

matilanteita, esimerkiksi kerran joku rupesi huutamaan kesken papin saarnan. Pikkarainen ohjasi kyseisen henkilön pihalle juttelemaan ja sanoi, että kun kirkossa puhuu pappi, silloin muut ovat hiljaa. Jos saarnan sisällöstä on eri mieltä, sen voi kertoa papille kirkkokahvilla. ONGELMATILANTEITA ON joskus ollut myös humalaisten ja rippikoululaisten kanssa. Vain kerran Teija Pikkarainen on joutunut tilaamaan vartijan paikalle yli 20-vuotisen työsuhteensa aikana. Muut tilanteet ovat selvinneet puhumalla. – Tässä työssä pitää olla pelisilmää. Tilanteisiin pitää puuttua jo ennen kuin niistä tulee ongelma. – Kaikenlaisia viime hetken muutoksia sattuu. Esimerkiksi kerran kampaajan virheen takia vihkiminen myöhästyi lähes puoli tuntia ja morsian itki kirkon pääovella. Lohdutin häntä, että ei hätää, emme aloita ennen kuin kaikki ovat paikalla. Joskus Pikkarainen on joutunut huomauttamaan hääparille, kaasoille ja bestmaneille, että kirkossa saa nauttia alkoholia vain ehtoollisella. Hän on myös tarttunut neulaan ja lankaan ja korjannut hääpuvun ratkenneen olkasauman hetkeä ennen vihkimistä. Konfirmaatiotilaisuuksissa täpötäydessä kirkossa on tapahtunut pyörtymisiä. Suntio seuraa tilanteita sakastin kameroista ja menee tarvittaessa auttamaan. Jos hän huomaa jonkun poistuvan pihalle kesken tilaisuuden, hän menee kysymään vointia ja tarjoaa lasillisen vettä sekä ehkä myös pientä syötävää. Pikkarainen ei voisi toivoa itselleen parempaa työpaikkaa. – Kun palaan lomalta töihin ja astelen kirkkosaliin, sydäntäni lämmittää aina yhtä paljon. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2024 3


Uusia kasvoja ja konkareita Kirkolliskokouksen edustajista vaihtuu lähes kaksi kolmasosaa. TEKSTI MERI TOIVANEN GRAFIIKKA MAIJA SAARI, KUVAT EDUSTAJISTA KIRKOLLISKOKOUKSEN EHDOKASGALLERIA, TANELI TÖRÖLÄ/ SUOMEN RAAMATTUOPISTO

E

spoon hiippakunnasta valittiin kirkolliskokoukseen tiistaina 13.2. järjestetyissä vaaleissa kolme pappia ja seitsemän maallikkoa. Joukko uudistui: kymmenestä edustajasta puolet on uusia. Kirkolliskokous on kirkon ylin toimielin. Se käsittelee kirkon op-

pia, työtä, lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta. Kirkolliskokousedustajia saivat äänestää papit sekä seurakuntien ja seurakuntayhtymien luottamushenkilöt. Espoon hiippakunnassa sekä maallikot että papit olivat järjestäytyneet kahdelle ehdokaslistalle. Ne olivat nimeltään Kirkkomme puolesta ja Toivoa on. Ensimmäinen

ryhmä kokosi konservatiiveja herätyskristityistä raamattuopistolaisiin ja vanhoillislestadiolaisiin, toinen keräsi arvoliberaalimpaa väkeä. Liberaali Toivoa on -lista sai niukan enemmistön sekä pappien että maallikoiden vaalissa. Maallikoiden kokoonpanossa Espoon hiippakunnan listojen voimasuhteet säilyvät samana kuin viime kaudella. Papeissa konservatiivit veivät liberaaleilta yhden paikan. PAPPIEN KIINTIÖSSÄ Espoon hiippakuntaa edusti viime kaudella liberaalin listan kolmikko. Jatkokaudelle pääsivät Kauniaisten kirkkoherra Mimosa Mäkinen ja Tapiolan seurakuntapastori, tällä hetkellä Diako-

Liberaali Toivoa on -lista sai niukan enemmistön sekä pappien että maallikoiden vaalissa.

Espoon hiippakunnan edustajat kirkolliskokoukseen kaudeksi 2024–2028

Pappisedustajat:

4 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2024

Mimosa Mäkinen

Juha Vähäsarja

Heidi Zitting


LAURI ILOLA / ESPOON SEURAKUNNAT

nia-ammattikorkeakoulussa opettava Heidi Zitting. Tapiolan seurakunnan kirkkoherra Päivi Linnoinen ei enää kolmen kauden jälkeen asettunut ehdolle. Toivoa on -lista ei pystynyt pitämään Linnoisen paikkaa itsellään, vaan sen nappasi espoolainen Kirkkomme puolesta -listan Juha Vähäsarja. Hän on Suomen Raamattuopiston metropolialueen johtaja ja Elämä-lehden päätoimittaja. Maallikoissa Kirkkomme puolesta -listalta vanhana edustajana jatkaa yliopisto-opettaja Johanna Lumijärvi Kirkkonummelta. Toivoa on -maallikkolistalta kirkolliskokouksessa jatkavat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtava sosiaalityöntekijä Päivi Raunu ja Mieli ry:n hallintojohtaja Tapio Tähtinen. Uusista edustajista Toivoa on -lis-

Maallikkoedustajat:

Miika Auvinen

Carita Lehto

Sirpa Rantala

Merja Eräpolku

Johanna Lumijärvi

Päivi Raunu

Tapio Tähtinen

tan Carita Lehto ja Sirpa Rantala ovat ammatiltaan peruskoulun opettajia. Lehto toimii kirkkovaltuuston puheenjohtajana Hyvinkäällä ja Rantala Nurmijärvellä. Kirkkomme puolesta -listalta uutena edustajana valittu Miika Auvinen on ulkosuhdejohtaja vainottujen kristittyjen puolesta työskentelevässä Open Doors Finland ry:ssä. Merja Eräpolku työskentelee kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän pääsihteerinä. TOIVOA ON -listan vaalivoitto antaa vahvan tuen ryhmän tavoitteille, arvioi listan yhteyshenkilö Päivi Raunu. Häntä motivoi kirkolliskokouksessa työ tasa-arvoisemman ja yhdenvertaisemman kirkon puolesta. – Haluan olla edistämässä erityisesti samaa sukupuolta olevien parien mahdollisuutta tulla vihityksi kirkossa. Koska kysymys ei ole ratkennut, se kuormittaa kirkolliskokousta. Toivon, että voisimme keskittyä asioihin, joilla kirkko voisi lisätä merkitystään ihmisten elämässä. Kolmannen kautensa kirkolliskokouksessa aloittava Raunu kuuluu Espoon hiippakunnan konkariedustajiin. Hänen mukaansa kokonaiskirkon päätöksentekoon osallistuminen on luonteva jatko luottamustehtäville Olarin seurakunnassa ja Espoon seurakuntayhtymässä. Raunu odottaa tulevalta kaudelta ainakin piispojen kannanottoa avioliittoon ja kirkon talouden kannalta välttämättömän rakenneuudistuksen edistämistä. Kirkkomme puolesta -listan uusi edustaja, espoolainen Miika Auvinen toivoo, että tulevan kauden keskustelu ja toiminta kirkolliskokouksessa on rakentavaa ja mahdollistaa kirkon hengellisen ydintehtävän toteutumisen maallistuvassa yhteiskunnassa. – Haluan vaikuttaa siihen, että kirkko voisi välittää sanomaa Jeesuksesta mahdollisimman kirkkaasti. TOUKOKUUSSA NELIVUOTISKAUTENSA aloittavaan kirkolliskokoukseen valittiin yhdeksästä hiippakunnasta kaikkiaan 96 edustajaa, joista 32 on pappeja ja 64 maallikoita. Kaikista edustajista noin kaksi kolmasosaa on uusia. Koko maassa uudistusmieliset listat lisäsivät paikkamääräänsä hiukan. Valituista edustajista nuorin on 29-vuotias ja iäkkäin 74-vuotias. Edustajien keski-ikä on 54 vuotta. Samassa yhteydessä kirkolliskokousvaalin kanssa käytiin hiippakuntavaltuustojen vaalit. Espoon hiippakuntavaltuustoon valittujen nimet on julkaistu Espoon tuomiokapitulin verkkosivuilla.

Nyt myös Espoonlahden kirkossa voidaan vihkiä sateenkaaripareja.

Kaikki Espoon kirkot ovat nyt avoinna sateenkaarihäille Espoonlahden seurakunta avaa kirkkotilansa sateenkaarivihkimisiin. Asiaa käsiteltiin seurakuntalaisaloitteen pohjalta. Päätös syntyi seurakuntaneuvoston kokouksessa tiistaina 13. helmikuuta äänin 13–4. Päätöksestä jätettiin eriävä mielipide. Kaikissa Espoon seurakunnissa on sama käytäntö, sillä Espoon tuomiokirkkoseurakunta, Esbo svenska församling, Leppävaaran seurakunta ja Tapio-

lan seurakunta tekivät asiassa myönteisen päätöksen vuonna 2022. Olarin seurakunnassa päätös syntyi helmikuussa 2023. Espoonlahden kirkkoherra Jukka Lehti pitää asiaa merkittävänä seurakuntalaisten yhdenvertaisuuden kannalta. – On tärkeää, että kaikilla espoolaisilla on mahdollisuus avioliittoon vihkimiseen tai sen siunaamiseen omassa kotikirkossaan, sanoo Lehti.

Palaneen Perkkaan kappelin tilalle ei tule uutta kappelia Tulipalossa tuhoutuneen Perkkaan kappelin tilalle ei rakenneta uutta. Asiasta päätti Espoon yhteinen kirkkoneuvosto maanantaina 12. helmikuuta. Leppävaaran seurakuntaneuvosto oli esittänyt, että tuhoutuneen tilalle olisi rakennettu uusi kappeli. Keskeisin peruste yhteisen kirkkoneuvoston päätökselle oli, että Espoon seurakunnat on asettanut tavoitteekseen vähentää kiinteistöjä lähivuosina. Leppävaaran kirkon lisäksi seura-

kunnalla on käytössään kolme kappelia ja erillinen tila lasten ja nuorten toiminnalle. Yhteinen kirkkoneuvosto kuitenkin toivoo, että jos kappelin tontille tulevaisuudessa rakennetaan, samalla selvitetään seurakuntien mahdollisuutta saada rakennuksesta toimitila. Espoon Leppävaaran Perkkaalla sijaitseva kappeli tuhoutui tulipalossa kiirastorstaina 2022. Poliisi tutki paloa tuhotyönä, mutta tekijää ei saatu kiinni.

Kirkkoherran virka tulee haettavaksi Leppävaaran seurakunnan kirkkoherra vaihtuu, kun kirkkoherra Kalervo Salo jää reilun vuoden kuluttua eläkkeelle. Alustavan aikataulun mukaan kirkkoherran virka julistetaan haettavaksi loppukeväästä, ja valinta tapahtuu ensi syksyn aikana. Uusi kirkkoherra aloittaa työssään 1.7.2025. Kirkkoherran virkaa voivat hakea papit, jotka ovat suorittaneet pastoraalitutkinnon ja seu-

rakuntatyön johtamisen tutkinnon. Leppävaaran seurakuntaneuvosto esittää, että uusi kirkkoherra valitaan välillisellä eli seurakuntaneuvoston toteuttamalla vaalilla. Päätöksen vaalitavasta tekee Espoon hiippakunnan tuomiokapituli. Lue lisää uutisia ja artikkeleita: kirkkojakaupunki.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2024 5


SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.2.–8.3.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo

Urkumusiikkia ja kirkon lattialla pötköttelyä Oletko koskaan maannut kirkon lattialla ja kuunnellut urkujen soittoa silmät kiinni, diakoni Noora Lana? – En, mutta olen pötkötellyt kirkon lattialla kuunnellen naiskuoroa, ja urkumusiikista olen nauttinut penkissä makoilemalla. Helmikuun lopussa pääsen nauttimaan tuosta yhdistelmästä Leppävaaran kirkossa ja saan kokea, miten kanttori Pauliina Hyryn luoma urkujen äänimaailma resonoi kehossani. – Ajattelen, että äänimaailma avautuu eri tavoin erilaisissa asennoissa. Lattialla se on mielestäni fyysisempi kokemus. Jos vielä samalla katselee ympärilleen, näkee tilan uudella tavalla.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu: ”Kenelle annan kiitoksen?” su 25.2. klo 10. Liturgia ja saarna Anita Kyönsaari, avustaa Raigo Liiman, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Teemu Suominen. Kirkkokahvit. Iltamessu la 2.3. klo 18. Järj. Espoon Rauhanyhdistys. Messu: ”Aina hyvän puolella” su 3.3. klo 10. Liturgia ja saarna Miia Pekkarinen, avustaa Marja Malvaranta, urkuri William Häggblom, kanttori Anna-Liisa Haunio. Kirkkokahvit. Pysäkkimessu: ”Epäilen ja uskon” su 3.3. klo 18. Asemapäällikkö Satu Hellsten, pappi Pirkko Nurminen. Musiikki: Anna-Liisa Haunio. Iltatee.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 3.3. klo 12. Mäenpää, Murtoperä. Kirkkokahvit. Kalajärven kappeli Nojatuolimessu su 25.2. klo 14. Muurimäki ja vapaaehtoiset, säestys Mikael Mätäsaho. Haastattelusaarnassa lauluntekijä Merja Staven. Lasten alttari. Kirkkokahvit. Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 25.2. klo 12. Kunnamo, Ylioja. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Suvelan kappeli Messu su 3.3. klo 15. Kyönsaari, Koivusalo. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Viherlaakson kappeli Messu su 25.2. klo 12. Pohjolan-Pirhonen, Suominen. Kirkkokahvit.

PITÄJÄNTUPA Aarteenetsijöiden miestenilta ma 26.2. klo 18.30. Seppo Särkiniemi: ”Jumalan siunaus”

SIRPA PÄIVINEN

Espoon tuomio­ kirkkoseurakunta

Onko kirkkosali hyvä paikka rentoutumiseen? – Minusta se on paras tila siihen tarkoitukseen. Uskon, että hermosto rauhoittuu kirkkotilassa tai messussa. Uruissa on monipuoliset äänet, ja sieltä löytyy myös rauhoittavia ääniä, jotka resonoi-

– Lattialla urkujen äänimaailma on mielestäni fyysisempi kokemus, sanoo diakoni Noora Lana, jonka ohjaama äänirentoutushetki on Leppävaaran kirkossa.

vat ihmiskehossa fyysisesti. – Mielestäni kirkko on turvapaikka. Nykypäivän kiireisessä vilskeessä sieltä voi löytää tilan rauhoittua ja saada elämäänsä sisäistä turvaa. Ohjaamani äänirentoutushetki sopii etenkin niille, joille pysähtyminen on haastavaa tai jotka kaipaavat pysähtymistä. Siellä saa hiljentyä ja olla oman itsensä äärellä ja Jumalan lähellä.

AURORAN KAPPELI

KAUKLAHDEN KAPPELI

Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Aik. 5 e, lapset 0,50–2 e. Seurat ke 28.2. klo 19. Järj. Espoon rauhanyhdistys. Safkaa ja seuraa -ilta ma 4.3. klo 17–19. Uudenlainen oloilta, ks. oma ilmoitus. Miestenpiiri ke 6.3. klo 18. Ikoniluento: Idän ja lännen pyhimyslegendoihin liittyviä ikoneita la 9.3. klo 12, Tarja Rae. Lisää pienryhmiä: www.aurorankappeli.fi

HUOM! Kaikki tilaisuudet pide-

KALAJÄRVEN KAPPELI Safkaa ja seuraa to klo 17–19. Ohjelmassa mm. 29.2. rukoushelmipolku, 7.3. gospelvenyttelyä ja rentoutus. Ks. oma ilmoitus. Naisten kappelipäivä la 16.3. klo 11–15. Rovasti, psykoterapeutti Kirsi Hiilamo: ”Pettymyksen paino miten päästää irti?” Lounas ja kahvi 10 e, tuotto Yhteisvastuulle. Kirjamyynti, myyntipöytiä. Päätämme Hiljaisuuden messuun. Lastenhoitoon ilm. 15.3. klo 10 mennessä. Lisää pienryhmiä: www.kalajarvenkappeli.fi

6 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2024

tään kappelin alakerrassa kattoremontin vuoksi. Suosittelemme kulkua kappeliin junaradan puolelta sekä pysäköimään autot kappelin ja junaradan välissä olevaan junaparkkiin. Länkkäri -nuorten illat (15–19 -v.) to 29.2. klo 18.30. Järj. Tuomiokirkkoseurakunta ja Kansanlähetys. Luovat kädet ma 4.3. klo 13. Raamattuluento ti 5.3. klo 18.30. Seppo Särkiniemi. Lisää pienryhmiä: www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Gospellattarit ma klo 18 ja klo 19. 5 e/kerta. Laulu & lauluntarina: Jaana Pöllänen – ”Valoksi elämäsi polulle” to 7.3. klo 18.30. Musiikista keskusteleva konserttisarja. Vapaa pääsy. Kahvit klo 17.30 alkaen. Lisää pienryhmiä: www.laaksolahdenkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Naisten unelmapäivä la 2.3. klo

Harrastatko sinä rentoutumishetkiä? – Kyllä, ne kulkevat mukana arjessani. Omat keinoni rentoutua auttavat minua saavuttamaan turvan tunteen ja tukevat hyvinvointiani. PAULA HUHTALA Turvapaikka: äänirentoutus uruilla ke 28.2. klo 18 Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Ota mukaan retkipatja ja viltti. Vapaaehtoinen tapahtumamaksu Yhteisvastuukeräykseen.

13–17. Etsimme iloa ja mielekkyyttä elämään mm. unelmakarttatyöskentelyn kautta. Meditatiivista pyhää tanssia, voileipäkahvit 3 e. Ohj. Anne Makkonen ja Marja Malvaranta. ILM. 29.2. mennessä: marja.malvaranta@evl.fi, 040 5311 040. Kappelilounas ti klo 12–13. Hinta aik. 3,5 e, lapset 0,50–1,5 e. Safkaa ja seuraa -ilta ke klo 17–19.30. 28.2. Ohjattu rentoutus. Ks. oma ilmoitus. Rauhanrukous – Peace Prayer ma 4.3. klo 18. Tule sytyttämään toivon kynttilä! Lisää pienryhmiä: www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Safkaa ja seuraa -ilta ma 26.2. klo 17–19. Ks. oma ilmoitus. Kappelilounas ti klo 11–13. Hinta aik. 5 e, lapset 0,50–2 e. Open Doors -rukouspiiri ti 27.2. ja 5.3. klo 18. Uusi rukousryhmä vainottujen kristittyjen puolesta. Lisää pienryhmiä: www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Hartaus to 7.3. klo 13. Kirpputorikahvila ma klo 11–15 ja to klo 11–16, os. Kaivomestarinkatu 8.

WIHKIYÖ Vihille vähällä vaivalla Espoon keskiaikaisessa tuomiokirkossa ke 24.4. Aikoja varattavissa klo 11–23 väliltä. Seurakunta tarjoaa hääkakkukahvit Pitäjäntuvalla vihkiparille ja 13 vieraalle! Myös jo solmitun siviiliavioliiton siunaus on mahdollinen. Ks. ilmoittautuminen: www.espoonseurakunnat.fi/ wihkiyo-240424.

MUSKAREISSA TILAA! Auroran, Kalajärven, Laaksolahden, Suvelan ja Viherlaakson kappelien muskariryhmiin mahtuu vielä! Ks. tarkemmin ja ilmoittaudu mukaan: www.espoonseurakunnat.fi/muskarit.

LASTEN KESÄKERHOT JA -LEIRI Kesäkerhot 1.–2. -luokkalaisille 3.–14.6. ma–pe klo 9–15 Auroran, Kalajärven ja Suvelan kappeleilla.


Leveys 87 mm SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.2.–8.3. korkeus 273 mm s.7

Hinta 60 e / vk, 120 e / 2vk, mahd. maksuvapautukseen. Tied. aila. pihlajavesi@evl.fi, 040 5251 216. Kesäleiri 2.–7. -luokkalaisille 3.–5.6. Velskola. Hinta 35 e. Tied. matteli.heikkila@evl.fi, 040 5311 039. ILM. molempiin 29.2. asti: www. espoonseurakunnat.fi.

LASTEN KERHOT HAKU syksyllä alkaviin 2–5-vuoti-

aiden päiväkerhoihin alkaa 1.3.: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/lapset-jalapsiperheet/paivakerhot. Kaikki perhekerhot ja -kahvilat, Ks. www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/lapset-jalapsiperheet/perhekerhot.

SAFKAA JA SEURAA -ILLAT Avoimien ovien iltaan ovat kaikki tervetulleita! Tule yksin tai perheenä, voit viivähtää hetken tai koko illan. Uudenlainen oloilta kaikille, edullinen ateria; aik. 3 e, lapsi 1,5 e, yhdessäoloa, vaihtuvaa ohjelmaa ja puuhaa lapsille. Klo 17–19: Ma Aurorassa (parilliset viikot) ja Viherlaaksossa (parittomat viikot), ke Suvelassa ja to Kalajärvellä.

NUORET AIKUISET Rento K18- ilta nuorille aikuisille pe 24.2. klo 15 ja 8.3. klo 18 Suvelan kappeli. Toimintaa suunnitellaan osallistujien toiveiden mukaan.

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ To 4.4. klo 8–15 Hvittorpin leirikeskus. Yhdessäoloa, ulkoilua, askartelua, sauna, messu. ILM. 21.3. mennessä: Sofia Ali, 040 5130 862. Hinta 15 e, sis. bussikuljetuksen ja ateriat.

SENIOREILLE Eläkeläiskerhot kappeleilla klo 13: Ma Kauklahti 26.2. ja Laaksolahti 4.3. Ti 27.2. Aurora ja Suvela. To Kalajärvi 22.2., 7.3. ja Suvela 29.2. sekä srk-talossa to 22.2. ja 7.3. klo 12.30. Ikäihmisten kerho Nupurissa kokoontuu Honkamajalla to 29.2. klo 12.45. Os. Nupurintie 24.

KIRKKOVÄÄRTIKSI TUOMIOKIRKKOON? Tule Tuomiokirkon messuihin palvelutehtävään väärtiksi, mm. jakamaan virsikirjoja, lukemaan päivän tekstin, keräämään kolehtia. Koulutus ke 6.3. klo 18 Tuomiokirkossa. Tied. ja ILM. pirkko. nurminen@evl.fi, 040 5674 420.

HYVINVOINTIA NAISILLE

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

Suvelan kappelin Naisten unelmapäivässä la 2.3. ja Kalajärven Naisten kappelipäivässä la 16.3. etsitään voimaa ja muutosta elämään. Ks. tarkemmin kappelien tiedot.

Ammatillista keskusteluapua mm. perhe- ja parisuhdeasioissa: perhetyönohjaajat outi.wenell@ evl.fi, 040 5474 146 ja kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165. Papin puhelin joka päivä klo 9–19, 09 8050 2602.

READING THE BIBLE IN FINNISH A group to all who want to improve their Finnish. We meet on Sundays 10 March, 14 Apr, 12 May, 2–3 p.m. at Suvela Chapel, Kirstintie 24. Preceding the International Worship Service held in English and Finnish. More information: mari. mathlin@evl.fi, 050 438 0182.

KEVÄÄN PERHELEIREJÄ Äitilomanen 26.–28.4. Kiipula Guesthouse, Turenki. Liikunnallista virkistäytymistä. Hinta 50 e, mahd. maksuvapautukseen. Tied. Janina Oikarinen, 050 432 9315 tai 050 432 7501. Isovanhempi-lapsenlapsi-leiri 27.–28.4. Velskola. Hinta 25–45 e. Tied. Kirsi Kanerva, 050 5110 165 Yhden vanhemman perheiden leiri 10.–12.5. Velskola. Vertaistukea, virkistystä arkeen. Hinta 20–40 e. Tied. miia.korttila@evl.fi, 050 583 6886.

PARISTA PERHEEKSI Illat ensimmäistä lastaan odottaville to 22.2., 14.3., 18.4., 16.5. ja 6.6. klo 17–18.30 Espoon keskuksen perhekeskus, Kamreerintie 6. Tied. kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165.

TUKEA VAIKEASSA ELÄMÄNTILANTEESSA Ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään: Auroran alue: 040 7636599. Espoon keskus ja Suvela: 040 5311037, 050 438 0189 tai 040 547 1861. Pohjois-Espoo: 040 736 9315. Länsi-Espoo: 050 438 0176 tai 040 513 0862. Viherlaaksolahden alue: 040 572 5344. www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/apua-jatukea.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000 espoonlahdenseurakunta@evl.fi Vahtimestari p. 050 432 7512 www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13 Aukioloajat: Espoonlahden kirkko: ma-to klo 8.30–18, pe klo 8.30–15, la toiminnan mukaan, su klo 10–18 ja pyhinä klo 10–15. Soukan kappeli: ma-ti klo 9–15, ke toiminnan mukaan, to-pe klo 9–15, la-su ja muut pyhät toiminnan mukaan.

MESSUT Leipämessu ja maksuton kirppari pe 23.2. klo 10 Espoonlahden kirkko. Lounas klo 11, kirpputori klo 12. Messu su 25.2. klo 11 Espoonlahden kirkko. Santaharju, Rautio. Yhteisömessu su 25.2. klo 16 Espoonlahden kirkko. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Iltamessu su 25.2. klo 17 Soukan kappeli. Lindberg, Ojala. Siioninvirsiseurat su 1.3. klo 18.30 Espoonlahden kirkko. Messu su 3.3. klo 11 Espoonlahden kirkko. Lehti, Ojala. Gospelryhmä Nardus. Yhteisömessu su 3.3. klo 16 Espoonlahden kirkko. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Iltamessu su 3.3. klo 17 Soukan kappeli. Ylisuutari, Puukko. Viikkomessu ke 6.3. klo 14 Espoonlahden kirkko. Huttunen, Yli-Jaskari.

APUA JA TUKEA Diakonian ajanvaraus: diakonia. espoonlahti@evl.fi tai arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885 tai www. espoonseurakunnat.fi.

SOMESSA JA VERKOSSA

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta www.espoonseurakunnat.fi.

Diakonialounas ma klo 12–13 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 11.30–12.30. Yli 15 v. 3 e, 7–14 v. 1 e, alle 7 v. maksutta. Kortti- tai käteinen. Huom! 1.4. ei lounasta. Iltasafka to klo 17 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 16.45– 17.30. Yli 15 v. 3 e, 7–14 v. 1 e, alle 7 v. maksutta. Huom. 7.3., 28.3. ja 9.5. ei iltasafkaa.

IKÄIHMISTEN KERHOT Ikäihmisten kerhot kokoontuvat kirkolla ma ja ti, Kaskikappelilla ma, Mäntykappelilla ti, PuistokarKIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2024 7


SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.2.–8.3.

ESKO JÄMSÄ

tanon palvelutalossa ke, Soukan kappelilla to ja Merikartanon palvelutalossa pe. Lisätietoja verkossa: espoonseurakunnat.fi.

TAVATAAN TAAS! Säännöllisesti kokoontuvat piirit ja ryhmät ovat käynnistyneet. Ajankohtaiset tiedot: espoonseurakunnat.fi. Seurakuntakahvila ke klo 13–15 Espoonlahden kirkko. Kirpputori Toivon Tori auki ke klo 12–18 ja la klo 11–15. Soukankaari 8 B, Espoo. Rukoustanssi pe 1.3. klo 18 Soukan kappeli. Heprealaisia tansseja la 24.2. ja 9.3. klo 12.15–15.30 kirkko. Apokalypsi nyt! -luentosarja ke 28.2. klo 18.30 Espoonlahden kirkko. Luennoitsijana dosentti ja Espoonlahden seurakunnan kappalainen Niko Huttunen. Musiikki kanttori Elja Puukko. Avauskerran aiheena: Mitä on apokalyptiikka? Luentosarjan muut kerrat 13.3., 10.4. ja 24.4. Kohtaamisia ja eläytymistä ikiaikaisiin kirjoituksiin to 29.2. klo 18 Espoonlahden kirkko. Bibliodraama sukeltaa Raamatun tekstiin. Ohjaajana Eveliina Roznovski. Musiikki Otto Porkkala. Tekstin tulkinta Niko Huttunen. Teetarjoilu. Yhteistyössä Step-opintokeskus ja Suomen bibliodraamayhdistys ry. Kankaanpainantatalkoot la 2.3. klo 12 Espoonlahden kirkko. Yhteisen tulen äärellä to 7.3. klo 17–20 Soukan kappeli. Tarjoamme makkarat. Voit tuoda myös omat purtavat. Fellowship & Dance Party la 9.3. klo 17 Soukan kappeli. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa. Discussion, food and dance.

Seurakunnat tarjoavat viikottain edullisia lounaita kirkoilla ja kappeleilla. Kuva on Suvelan kappelilta, jossa voi ruokailla 3,50 eurolla tiistaisin kello 12–13.

Yhteinen ateria kutsuu pöydän ääreen Espoon seurakuntien kirkoilla ja kappeleilla tarjotaan diakonia- eli kappelilounaita. Lisäksi seurakunnissa ruokaillaan yhdessä myös muissa muodoissa. Ruokailut ovat kaikille, joilla on taloudellisia ongelmia tai jotka kaipaavat toisten ihmisten seuraa. Ruokailut ovat aina edullisia. Maukkaan aterian yhteydessä on usein pienimuotoinen hartaus.

Ruokailut Espoon ja Kauniaisten seurakunnissa Espoon tuomiokirkkoseurakunta Suvelan kappeli, Kirstintie 24. ■ Diakonialounas ti klo 12–13. Alkuhartaus. Aikuiset 3,50 e, lapset 3–12 v. 1,5 e, alle 3 v. 0,50 e Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1. ■ Diakonialounas ma ja to klo 11–13. Alkuhartaus. Aikuiset 5 e, lapset 2 e ja alle 3 v. 0,50 e. Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2. ■ Diakonialounas ti klo 11–13. Alkuhartaus. Aikuiset 5 e, lapset yli 3 v. 2 e, alle 3 v. 0,50 e. Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. ■ Diakonialounaat tauolla kattoremontin vuoksi.

Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. ■ Maksuton aamupala ti klo 9–10. ■ Iltasafka to klo 17–18. Yli 15-vuotiaat 3 e, 7–14-vuotiailta 1 e, alle 7-vuotiaat maksutta. Lipunmyynti 16.45–17.30.

Leppävaaran seurakunta

Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. ■ Diakoniaruokailu ti ja to klo 11.30–12.30. Hinta 3 e. Huom. diakoniaruokailua ei arkipyhinä.

8 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2024

Olarin kirkko, Matinkappeli, Liisankuja 3. ■ Diakonialounas ti klo 12. Hinta 4 e, tasaraha tai korttimaksu. Lipunmyynti 11.45–12.30. ■ Seurakuntalounas to klo 12. Hinta 4 e, tasaraha tai korttimaksu. Lipunmyynti 11.45–12.30.

Tapiolan seurakunta

Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 ■ Keittolounas to klo 11.30. Hinta 5 e aikuiset, lapset 2 e, alle 3-v. ilmainen. Mobilepay, kortti-, tai käteismaksu tasarahalla lippaaseen.

MUSIIKKI

Kauniaisten seurakunta

Sebastoksen toimitila, Kauniaistentie 11 ■ Lapsiperheiden olohuone ja kohtaamispaikka Perhesoppa keskiviikkoisin klo 15–18. Kahvi- tai teetarjoilu klo 15 ja keittopäivällinen klo 16–17.30. Etukäteen ei tarvitse ilmoittautua. Toiminta on ilmaista. Ajankohtaiset tiedot ruokailuista löytyvät osoitteessa www.espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea/talous/ diakonialounaat ja www.kauniaistenseurakunta.fi

PIXABAY

Espoonlahden seurakunta

Olarin seurakunta

Kts. lisää Kirkoissa soi-palstalta.

LAPSET JA LAPSIPERHEET Vauva- ja perhekerhojen tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi.

NUORET Nuorten toiminta osoitteessa sodesode.fi.

KURSSIT JA RYHMÄT ArkiYstävä-toiminnan kurssi 23.3. klo 10–14 Soukan kappeli. Tiedustelut ja ilm. 7.3. mennessä diakonissa minna.martiskainen@evl.fi tai diakoni minna.maijanen@evl.fi.

LEIRIT AIKUISILLE Parisuhde-perheleiri 5.–7.4. Velskola. Yhteistä aikaa perheen ja puolison kanssa, hyvää ruokaa ja kiireettömyyttä. Leirillä käydään läpi parisuhteen eri osa-alueita. Pohjana työskentelylle Parisuhteen kuntokartoitus -materiaali. Aikuisten ohjelman aikana lapsille lastenhoito. 120e/pari, 30e/yli 3v lapset.

Ilm. verkossa 26.2.–8.3. Tied. Tiina Välimäki ja Tanja Routama.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi Lapset ja perheet minisiipi.fi FB & IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa kirkkopussukoita pienimmille, kirkolla myös lastenpaikka. Perheiden olohuone kirkon B-siivessä su klo 10–12.30. Kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot: espoonseurakunnat.fi/le/ jumalanpalvelukset ja Leppävaaran srk:n Facebook. Messu ja kirkkokahvit su 25.2. klo 11 Leppävaaran kirkko. Elämän painit. Aija Pöyri, Karoliina Sainio, Outi Noponen. Viikkomessu ke 28.2. klo 13 Leppävaaran kirkko. Arki-illan messu joka to klo 17 Leppävaaran kirkko. Noin 20 min. viikkomessu. Hiljentyminen ja ehtoollinen. Messu ja kirkkokahvit su 3.3. klo 11 Leppävaaran kirkko. Tässä on tie. Kirkkokuoro ja Kullervo Latvanen, Kirsti Koskela ja Jukka Raunu. Perheiden avoin olohuone su 3.3. klo 10 Leppävaaran kirkko.

LAPSILLE JA PERHEILLE Lasten toiminta netissä: espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/lapsille-ja-lapsiperheille. Facebookissa: minisiipi.fi, FB & IG & YouTube: @minisiipi. Taaperokirkko pe 1.3. klo 10 Leppävaaran kirkon B-siivessä. N. 30 minuutin kirkkohetken jälkeen kirkkomehut ja -kahvit sekä leikkituokio. Mukana perhetoiminnanohjaaja Seija, muskariope Essi ja lasten pappi Kirsti.

NUORILLE Avoin Siipi-ilta ke klo 18 Nuortentila Siipi. Sateenkaari-Siipi to klo 17 Siipi sateenkaareville nuorille ja heidän ystävilleen 4.3., 18.4. ja 16.5.

AIKUISILLE Kaikki aikuisten ryhmät löydät netistä: espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/ryhmat. Lähetyspiiri ti 27.2. klo 13 Leppävaaran kirkko Valmistelemme palmusunnuntain myyjäisiä. Turvapaikka: äänirentoutus uruilla ke 28.2. klo 18 Leppävaaran


SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.2.–8.3.

kirkko. Diakoni Noora Lana ja kanttori Pauliina Hyry. Ota mukaan esim. retkipatja ja viltti. Iltateet ja sukkamyyntiä. Heprealaiset tanssit to 29.2. klo 18–20 Leppävaaran kirkko. LuovatKädet ma 4.3. klo 11 Karakappeli. Isien sauna- ja virkistysilta ma 4.3. klo 17.30 Velskola. Kimppakyydit, tied. jukka.silventoinen@evl.fi. Naisten Pankin kirjallisuuspiiri ma 4.3. klo 18 Leppävaaran kirkko. Hiljaisuuden joogaa® joka ti klo 10–11.30 Karakappeli. Tuoliharjoitus. Ei ilmoittautumista. Tiedustelut: noora.lana@evl.fi tai 050 568 5340. Etsivä löytää -keskusteluryhmä kahvikupin äärellä ti 5.3. klo 13 Raitin Pysäkki (Konstaapelinkatu 1).

MUSIIKKI Soiva talvipäivä – yhteislauluja kanttorin kanssa ke 28.2. klo 12 Leppävaaran kirkko. Katso konsertit Kirkoissa soi -palstalta. Yhteislauluja kanttorin kanssa pe 8.3. klo 13 Karakappeli.

APUA JA TUKEA OK Diakonian palveluaika ma klo 10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana varaa aika suoraan diakoniatyöntekijöiltä sähköpostitse: leppavaaran.diakonia@evl.fi. Diakonialounaat Leppävaaran kirkolla ti ja to klo 11.30–12.30. Hinta 3 e, alussa lyhyt hartaus. Seuraava askel -ratkaisukeskeinen terapiaryhmä to 7.3. klo 12.30–14 Leppävaaran kirkko. Aikuisille, jotka kokevat kaipaavansa keinoja saada elämästä mielekkäämpää. Haasteita voi olla esimerkiksi jaksamisen, ahdistuksen, masennuksen tai pakko-oireiden kanssa. Mitään diagnoosia ei vaadita, vaan oma tunne siitä, että toivoisi muutosta elämäänsä riittää. Ryhmää ohjaavat ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa opiskelevat perhetoiminnanohjaaja Eira Salakka ja diakoni Noora ”Nuu” Lana. 5 kertaa torstaisin 7.3.–11.4. (ei 28.3.). Maksuton. Sis. lounaan. Kyselyt ja ilm.: Noora Lana 050 568 5340, noora.lana@evl.fi.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSU Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/Olarinsrk. Kirkon takaosaa ei videokuvata. Ehtoollisen aikana kuvataan alttarialuetta. Olarin kirkko: Su 25.2. klo 10. Kruus, Hartikainen, Rautio. Su 3.3. klo 10. Virta, Suontakanen, Niinikoski. Paastonajan aamumessu ke 28.2. ja 6.3. klo 8, Kruus. Olarin kappeli: Su 25.2. klo 12 Hartikainen, Rautio. Matinkappeli: Su 25.2. klo 12. Jussila, Hakomäki. Pyhäkoulu. Espoo International Lutheran Worship Matinmessu su 3.3. klo 17. Karinen, Franssila, Worship Band. The service is bilingual, käytämme englantia ja suomea. Chapple, Iso Omena: Nuortenmessu pe 1.3. klo 19. Rento messu, jonka toteutuksessa nuoret itse ovat vahvasti mukana.

HARTAUS KIRKONMENOJEN AIKAAN Seurakuntalaisten pitämä hartaushetki su 3.3. klo 12 Matinkappeli. Pyhäkoulu. Kahvitarjoilu.

RUKOUSHETKI UKRAINAN PUOLESTA La 24.2. klo 13 Matinkappeli, Antti Kruus. Tule Matinkappelille, lipputangon äärelle, rukoilemaan rauhaa Ukrainaan. Nostetaan Ukrainan lippu salkoon.

OMAISHOITAJIEN JA LÄHEISTEN VIRKISTYSPÄIVÄ Yhteistä jakamista, keskustelua, musiikkia ja hyvää ruokaa Hvittorpissa ti 19.3. Bussi hotelli Gardenin edestä Tapiolasta (Tapionaukio 3) klo 8:45 ja Olarin kirkon pihasta (Rälssitilankuja 1) klo 9. Hinta 15 € / hlö. Ilmoittautumiset ja tiedustelut viimeistään 4.3.: Meri Kalanti 050 330 7129, meri.kalanti@evl.fi tai Katja Karvinen 040 593 7386, katja. karvinen@evl.fi.

KIERTOTALOUDESTA MUOTIIN Naistenpäivänä 8.3. klo 13–15, Chapple, Iso Omena, saa vinkkejä kodin tuotteiden ja eri materiaalien kierrättämisestä, kunnostamisesta ja korjaamisesta. Tämän lisäksi ohjelmassa kynsien lakkausta, elävää musiikkia ja muotinäytös. Tarjolla kakkukahvit. Muutokset ohjelmassa mahdollisia. Vapaa pääsy.

ILOISTEN LAULUJEN ILTA Siionin Kanteleen sävelin ke 28.2. klo 18 Olarin kirkko. Tule laulamaan ja kuulemaan ajankohtaisia kuulumisia Viron lähetystyöstä! Markus Silvola sekä Evankelisesta lähetysyhdistyksestä pastori Oiva

Leveys 87 mm korkeus 273 mm s.9

Hujanen.

LAPSILLE JA LAPSIPERHEILLE Kaikki ryhmät: espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/lapset-jalapsiperheet Perheiden kirkonmäkikahvila lapsiperheille ja kaikenikäisille ma klo 10–14 Olarin kirkko, kerhorakennus. Juttuseuraa, leikkipaikka lapsille ja digiapua. 10.45 yhteinen laulu-, loru- ja kynttilähetki. Kahvia, teetä ja lahjoitusleipää tarjolla klo 11–14. Niittykummun perhekeskuksen perhekahvila ti klo 9.30–11.30. Kohtaamispaikka kaikenlaisille perheille. Toimintatuokio 10.15. Esikko-vauvaryhmät ma klo 13–14.30 Chapple, Iso Omena ja ke klo 10–12 Niittykummun perhekeskus. Nappaa vauva kainaloon ja tule tapaamaan muita vanhempia, joilla on alle vuoden ikäinen pienokainen.

ke 13.3. klo 12

NARVAN MARSSI Talvisodan muistopäivän konsertti Leppävaaran kirkko

Vapaa pääsy

AIKUISTEN RYHMIÄ Kaikki ryhmät: espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/aikuiset. Hyvän mielen ryhmä yhteistyössä Emyn kanssa ma 26.2. klo 15.15 Olarin kappeli. Ryhmässä käsiteltävät aiheet tukevat arjen ja mielen hyvinvointia monipuolisesti. Ryhmä kokoontuu vuorotellen Valoemyssä ja Olarin kappelilla ma klo 15.15–17 parittomina viikkoina. Lukupiiri kerran kuukaudessa to klo 14–15.30 Matinkappeli. Seuraava 14.3. Kazuo Ishiguro: Menneen maailman maalari. Leena Lenkkeri 050 353 8398. leena.lenkkeri@ gmail.com. Naisten saunailta Hvittorpissa. Seuraavat: ma 18.3., ti 16.4. ja ke 22.5. Iltapala 3,5 e. Lähtö omin kyydein Matinkappelilta klo 17.30. Paluulähtö klo 21. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään kolme arkipäivää aikaisemmin.

Vertaisryhmässä

DIAKONIALOUNAS / COMMUNITY LUNCH Tiistaisin / Tuesdays, 12 Matinkappeli, (Liisankuja 3) alkaen. Torstaisin / Thursdays, 12 Olarin kirkko, (Rälssitilankuja 1). Hinta/Fee 4 e. Tasaraha tai korttimaksu, Please use the exact amount or bankcard. Lipunmyynti 11.45–12.30.

MUSIIKKIA Katso konsertit Kirkoissa soi -palstalta.

WALK IN TERAPIA LAAJENEE ISON OMENAN PALVELUTORILLE Walk in -terapia eli kynnyksetön yhden tapaamisen terapia pyrkii helpottamaan 16–29-vuotiaiden oloa ratkaisukeskeisen terapian menetelmin. Palvelu on ilmaista, ajanvarausta ei tarvita. Terapiaa antavat koulutetut terapeutit. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2024 9


Leveys 87 mm korkeus 150 mm s. 10

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.2.–8.3.

teemoista. to 29.2, 14.3, 21.3, 4.4, 18.4, 2.5 ja 16.5. klo 13–15 Tapiolan kirkko. Tied. leamgod@gmail.com tai 050 5565193.

MITÄ VIELÄ? -RYHMÄ Sinulle, joka olet eläköitynyt äskettäin. Arvioi ohjatusti tilannettasi. Ti 5.3., 19.3., 2.4., 9.4., 16.4., 7.5. ja 21.5. klo 13–15.30 Tapiolan kirkko. Ohj. Marianne Tiihonen ja Tiina Merikanto. Ilm. viim. ma 26.2. tiinamerikanto@gmail.com.

HILJAISUUDEN PÄIVÄ Pysähtyminen meditatiiviseen rukoukseen la 9.3. klo 12 Tapiolan kirkko. Lopuksi iltamessu klo 18. Ohj. Ossi Tervonen ja Sini Hulmi. Maksuton. Ilm. viim. pe 1.3. ossi. tervonen@evl.fi.

OMAISHOITAJIEN JA LÄHEISTEN VIRKISTYSPÄIVÄ Yhteistä jakamista, musiikkia ja hyvää ruokaa Hvittorpissa ti 19.3. Bussi hotelli Gardenin edestä Tapiolasta (Tapionaukio 3) klo 8:45 ja Olarin kirkolta (Rälssitilankuja 1) klo 9. Hinta 15 e/hlö. Ilm. ja tied. viim. ma 4.3.: Katja Karvinen 040 593 7386, katja.karvinen@evl.fi.

LAPSIPERHEILLE

Walk in -terapia ma klo 14–18 Leppävaarassa Ohjaamotalolla, Lintuvaarantie 2. Maaliskuussa lähtien Walk in -terapia laajenee Olariin. Vastaanotto 6.3. alkaen ke 16–19 Ison Omenan palvelutorilla Ohjaamotalon sivupisteessä.

Tapiolan seurakunta Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan, su klo 8–14. Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi

MESSUT JA HARTAUDET TAPIOLAN KIRKOSSA Messu su 25.2. klo 10. Linnoinen, Paananen, Malkamäki. Kirkkokahvit. Siioninvirsiseurat su 25.2. klo 16. Kahvit klo 15.30 kahvila Valossa. Puhujina mm. Hans-Christian Daniel, Veli-Matti Hynninen, Päivi Linnoinen.

Bless.-ilta su 25.2. ja 10.3. klo 17 nuorille aikuisille. Raamattua, rukousta, musiikkia, tarjoilua ja opetusta/ehtoollista. Messu 3.3. klo 10. Hytti, Koivisto, Jurmu. Kirkkokahvit. Striimattuna Tapiolan seurakunnan kanavalla: youtube.com. Viikkomessu ke klo 8. Kirkkokahvit ja aamupuuro.

Perhekerho ma klo 9.30 Tapiolan kirkko, pe klo 9.30 Laajalahden kerhotila. Perhekahvila ti klo 9.30 Tapiolan kirkko, ti 9.30 Niittykummun perhekeskus, Niittyportti 4. Iltaperhekerho ke 28.2. klo 16.30 Tapiolan kirkko. Kasvissosekeitto, leikkihuoneet, hartaus- ja lauluhetki. Pyhäkoulu su 3.3. ja 10.3. klo 10 Tapiolan kirkko.

AIKUISILLE

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Päivystävä pappi joka päivä klo 9–19, p. 09 8050 2602. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ti ja to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi.

KONSERTIT JA YHTEISLAULUA Kts. lisää Kirkoissa soi-palstalta.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16. lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSU JA KIRKKOKAHVIT Su 25.2. klo 10 kirkossa, saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Julius Lommi, teol. kand. ja Mimosa Mäkinen, kantt. Teija Palolahti. Gideonit vierailevat messussa ja kirkkokahveilla. Su 3.3. klo 10 kirkossa, saarna Julius Lommi, teol. kand. ja Mimosa Mäkinen, liturgia Anna-Kaisa Tuomi, kantt. Teija Palolahti.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

ILON ILTAPÄIVÄ Tiistaisin klo 15 Sebastoksen toimitilassa kaksikielinen mielenterveysryhmä.

LAPSIPERHEIDEN OLOHUONE PERHESOPPA Kohtaamispaikka lapsiperheille keskiviikkoisin (ei vko 8) klo 15–18 Sebastoksen toimitilassa, os. Kauniaistentie 11. (ei ilmoittautumista, maksuton). Klo 15 välipala alakoululaisille ja kahvi/tee/mehu vanhemmille + lapsille. Keittopäivällinen lapsiperheille klo 16–17.30.

Vertaistukea ti 27.2., 11.9., 18.9., 25.9., 2.10., 23.10. ja 6.11. klo 17.30 Tapiolan kirkko. Aikaisintaan n. 6 kk menetyksestä. ilm. Katja Hero, p. 040 5246986 tai katja.m.hero@ gmail.com.

The Chosen -leffaillat Katsotaan yhdessä supersuosittua sarjaa Jeesuksesta, ti 27.2. klo 18 Chapple, Iso omena. Mahdollisuus keskusteluun ja kahviin tai teehen. Laajalahden olohuone ti 5.3. klo 17–19, Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C. Kansainvälinen olohuone ke 28.2. klo 17 Tapiolan kirkko. Keskiviikkokerho Tapiolan kirkon Valo-kahvila klo 12.30, ohjelma klo 13. Ke 28.2. Otto Manninen – unohtunut runoilija. Dosentti Tellervo Krogerus. Ke 6.3. Presidentit Ståhlbergista Kekkoseen – muistikuvia ja kaskuja. Kirjailija Sinikka Paavilainen. Kristillinen meditaatio to klo 19 Meditoimme The World Community for Christian Meditation -perinteen mukaan. Tied. magdaleena. vanne@gmail.com.

TYÖNHAKIJAT

KIRKON KEITTOLOUNAS

Vertaisryhmässä jutellaan ja jaetaan kokemuksia työttömän työnhakijan elämään liittyvistä

To klo 11.30. Hinta 5 e aikuiset, 3–17 v. 2 e, alle 3v ilmainen. Maksu pankkikortilla.

Ma 4.3.klo 17 kirkon kerhotiloissa. Lisätiedot sonja.holkerinoja@evl.fi. Ilm. viim. 3.3. Sonja, p.050 464 7001.

UKRAINALAINEN ILTA Makuja, säveliä ja puheenvuoroja ti 27.2. klo 17 Tapiolan kirkko. Tutustu järjestöjen avustustyöhön ja kuule toivon merkityksestä Suomeen kotoutumisessa. Borssikeitto ja iltatee. Lapsille leikkipaikka.

SURURYHMÄ

10 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2024

KUNTOILUA JA HYVÄÄ OLOA NAISILLE Kauniaisten kirkon kuntosalilla kohennetaan kuntoa rennosti ja kannustaen. Kuntoilun jälk. sauna ja iltapala. Jokaiseen kuntoiltaan ilmoittaudutaan edellisen viikon perjantaihin menn. joko tekstiviestillä 050 372 2410 tai s-posti: susan. hackman@evl.fi. Kokoontumiset ma klo 18–20: ma 26.2., 11.3., 15.4., 29.4. ja 13.5. Lisätietoja www. kauniaistenseurakunta.fi.

NUORTEN SAUNAILTA

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 5.3. klo 13 kirkon yläsalissa. ”Kirkossa töissä neljällä vuosikymmenellä”, kappalainen Anna-Kaisa Tuomi.

MARTAT JA MARIAT To 29.2. klo 12 kirkon yläsalissa, mukana kirkkoherra Mimosa Mäkinen.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA PÄIVÄLLÄ Ma 4.3. klo 18.15 Sebastoksen toimitilassa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

NUORTENILTA To 22.2. ja to 29.2. klo 18 nuortentiloissa.

NUORTEN GRANUT-MESSU To 7.3. klo 18 kirkossa. Rippikouluryhmät 1 ja 2 mukana.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, må-to kl. 9–12 per telefon och e-post. Öppet för besök enligt överenskommelse, tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Esbo domkyrka sö 25.2 kl. 12.15. von Martens, Brunell. Karabacka kapell sö 3.3 kl. 10. Ertman, Brunell. Kyrkkaffe. Esbo domkyrka sö 3.3 kl. 12.15. Erkko, Malmgren.

BARN OCH FAMILJ Familjeklubbar för dig som är hemma med småbarn: Ti–fr kl. 9.30. Kolla dag / plats: esboforsamlingar.fi. I församlingsgården: Familjekvällen Himlaskoj tisdagskvällar, Babydans dagtid torsdagar, Musiklek förmiddag onsdagar. Info: esboforsamlingar.fi Sommarens dags-, övernattningsläger för skolbarn i juni. Info / elektronisk anmälning 29.2 fram tills esboforsamlingar.fi.

UNGA OCH UNGA VUXNA Ungdomskväll i Sode må 26.2, 4.3 kl. 17, Sökövägen 13.

VUXENVERKSAMHET Torsdagsträffen kl. 13–14.30, Södrik kapell. To 22.2. tema; Gemensamt ansvar, möjlighet att köpa produkter To 7.3 tema; Mission. Symamsellerna handarbetar ti 5.3 kl.16–19, Esbo domkyrkas församlingsgård.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Diakoner: Nina 050 432 4323, Ani 050 597 3313, Taina 040 547 1856.


SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.2.–8.3.

E-post: förnamn.efternamn@evl.fi, e-tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi.

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3. Öppet tisdagar och torsdagar kl. 10– 14, onsdagar endast telefonbetjäning kl. 9-11.30, tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 25.2 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre brasrummet. SÖ 3.3 Ekumenisk mässa i jazzstil kl. 12. Kyrkkaffe i övre salen.

TISDAG 27.2 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30-10.30. Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Gäst: Tage Lampén. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i kyrkasalen kl. 18

KYRKOSYFÖRENINGEN ON 28.2 och 6.3 i övre brasrummet kl. 14. Lovsångs- och förbönsgrupp TO 22.2 och 29.2 i övre brasrummet. kl. 10–11. Bibelstudium TO 29.2 i övre brasrummet kl. 18–20.

TISDAG 5.3 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30-10.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i kyrkasalen kl. 18.

International Espoo International Lutheran Worship / Kaksikielinen messu su 25.2. klo 15 Karakappeli. Saarna/ Preaching Hans Krause, liturgi/ leading Tuija Samila, Music by Outi Noponen. Sunday School / pyhäkoulu messun aikana. Coffee and tea fellowship after the service / Kahvia, teetä ja pientä purtavaa messun jälkeen. Ukrainalainen ilta Український вечір ti 27.2. klo 17 Tapiolan kirkko. Kaikille avoin Ukraina-aiheinen ilta, ohjelmassa ruokaa, musiikkia ja puheenvuoroja. Український вечір відкритий для всіх. У програмі смачне, музика та промови. Fellowship & Dance Party Sat 9th March at 5 pm, at Soukan kappeli. Discussion, food and dance. Reading the Bible in Finnish. A

group to all who want to improve their Finnish. We meet on Sundays 10th March, 14th Apr, 12 May, 2–3 p.m. at Suvela Chapel, Kirstintie 24. Preceding the International Worship Service held in English and Finnish. More information: mari. mathlin@evl.fi, 050 438 0182. Venäjänkielinen iltakirkko joka ti 19.30 Uutun kappeli. Богослужение без Причастия, каждый вторник в 19:30 в капелле Уутту. Иисусова молитва, Елеопомазание, проповедь, органная музыка. После Богослужения чаепитие и общение. / Rukoillaan Jeesuksen rukousta. Mahdollisuus öljyllä voiteluun ja esirukoukseen. Opetusta, Urkumusiikkia. Jumalanpalveluksen jälkeen iltateetä yhteisen pöydän ääressä. Venäjänkielinen jumalanpalvelus su klo Soukan kappeli. Богослужение каждое воскресенье в 15 капелле Соукка, Эспоонлахти. Peace Prayer. A moment of prayer for peace. 4th May at 6 p.m. (18:00) At Suvela Chapel, Kirstintie 24. Come light the candle of hope!

Yhteiset

Walk in terapia laajenee Ison Omenan palvelutorille. Walk in -terapia eli kynnyksetön yhden tapaamisen terapia pyrkii helpottamaan 16–29-vuotiaiden oloa ratkaisukeskeisen terapian menetelmin. Palvelu on ilmaista, eikä edellytä ajanvarausta. Terapiaa antavat koulutetut terapeutit. Walk in -terapia ma klo 14–18 Leppävaarassa Ohjaamotalolla, Lintuvaarantie 2. Maaliskuussa lähtien Walk in -terapia laajenee Olariin. Vastaanotto 6.3. alkaen ke 16–19 Ison Omenan palvelutorilla Ohjaamotalon sivupisteessä. ArkiYstävätoiminnan kurssi la 23.3. klo 10–14 Soukan kappeli. Onko sinulla tunti tai kaksi aikaa viikossa? Tule tutustumaan ArkiYstävä-toimintaan! Kurssillla perehdytään ArkiYstävätoimintaan ja vapaaehtoisuuteen. Arkiystävä voi toimia juttu-ja ulkoilukaverina yksinäiselle, välillä saattajana lääkäriin tai vaikka kauppakaverina. Kurssi ei vielä sido toimintaan. Tiedustelut ja ilm. 7.3. mennessä: minna.martiskainen@evl.fi tai minna.maijanen@evl.fi. Aikuisrippikoulun aloitus to 14.3. klo 18–20 Karakappeli. Lisätietoja: jukka.raunu@evl.fi.

Elämänkaari

Mauno Pirkko Marjatta 82 v, Enckell Mikko Kalevi 78 v, Tiitinen Raimo Antero 77 v, Leppälä Katja Anneli 74 v, Aho Ari Hannu 71 v, Liukkonen Alpo Otto Ilmari 71 v, Laurila Niklas Jaakko Juhana 25 v, siunattu 15.2.2024.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

ESPOON TUOMIO­ KIRKKO SEURA KUNTA Kastettu Carr Kasper Lee Ilmari, Haavisto Frida Annina, Huotari Auni Loviisa, Kemilä Eemeli Tapani, Kemppinen Elma Ester, Kolkka Eemi Sebastian, Kortelainen Joakim Mikael, Kotilainen Nino Jooajim Oskar, Lahtikallio Aatos Toivo, Oksanen Ellen Isla Marjatta, Palotie Elea Magdaleena, Petälä Eelis Juhani, Rintala Leevi Elias, Valtonen Leon Emil, VehmaanKreula Leevi Viljam, Yläkäs Elmo Otava Aleksis. Hautaan siunattu Kimpimäki Kauko Johannes 95 v, Suomi Ahti Johannes 94 v, Tiilikka Ulla Brita 90 v, Lehtinen Tuula Arja Orvokki 80 v, Knaapi Mauno Kalevi 75 v, Lähdemäki Mirja Kaarina 73 v, Ristimäki Eila Tellervo 73 v, Lundsten Kaisa Marja 72 v, Jukka Seppo Juhani 70 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastettu Ajo Viola Helmi Eloisa, Kohonen Felix Emil Artturi, Koskimäki Linus Helmeri, Nordblom Aatos Paul, Osman Matias Edem. Hautaan siunattu Kiuru Veera Marjatta 95 v, Leppänen Ilma Annikki 94 v, Levander Yngve Rudolf 94 v, Sarrola Lars Holger 83 v, Salakari Aila Pirjo Marjukka 80 v, Kunnas Mirja Kaarina 75 v, Nevalainen Marja Kristina 72 v, Saastamoinen-Särkelä Aila Maritta Irmeli 68 v.

Josefiina, Mäkijärvi Max Eero Pekka, Pohjola Celeste Juliet, Toivanen Ruben Mio Alexander. Avioliittoon aikovat Butterlin Jani Petri Kalevi ja Oksanen Mona Carolina. Hautaan siunattu Lewing Harry Helmer 99 v, Ahola Kari Juhani 86 v, Ullstedt Larry Georg Juhani 85 v, Välikoski Marja-Liisa 82 v, Eriksson Lilian Marianne 73 v, Lahikainen Hannu Antero 66 v, Rantanen Erkki Jukka 64 v, Helenius Raili Tellervo 76 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastettu Hiltunen Bruno Emil William, Koskinen Lucas Mikael, Kujala Aatos Johannes, Marjetta Melissa Ellen, Salo Viña Gabriela Suriñe, Tuupainen Viena Ilona, Vesterinen Onni Eemil. Hautaan siunattu Niinivaara Anja Orvokki 90 v, Hakkila Pirkko Tuulikki 88 v, Stubin Gitta Seija-Terttu Anneli 88 v, Pasanen Jouko Olavi 83 v, Kiviranta Anna Kaarina 82 v,

Kastettu Laine Rasmus Veikko Rafael, Laurila Kasper Otava, Löfgrén Aurora Aliisa, Oravasaari Suvi Pamela Adriana, Porras Ilse Anu Ingrid, Pronin Paoloni Julius Michael, Siitonen Edla Aliisa. Hautaan siunattu Koskinen Helge Rainer 90 v, Vihko Kirsti Martta Kyllikki 84 v, Nyberg Maire Elina Marjatta 75 v, Kuovi Kasper Einari 29 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpt/Kastettu Alfthan Teddy Thomas, Ramsay Lukas Viktor Maxim. Avliden/Hautaan siunattu Fagerström Christina Birgitta 94 år, Palmroos Else Anita 92 år, Backman Thorvald Birger 91 år, Collan Maj-Britt 90 år, Walve Heidi Linnea 90 år, Aalto Solveig Elisabet 89 år, Söderholm Claus Reinhold 78 år.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastettu Gaggero Amanda Lucia Kristiina, Laihosola Meri Helmi Lilian

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2024 11


KIRKOISSA SOI 23.2.–8.3.

Musiikkia Espoossa VILLE UUSITALO

KESKIVIIKKO 28.2. Häivähdys pyhää klo 12 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Vilma Mäki­ niemi, viulu, ja Ilmo Peitso, piano. Händel, Mozart, Sibelius. Espoon musiikkiopiston oppilaat ja opetta­ jat puolen tunnin päiväkonserteis­ sa. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukerä­ ykseen.

SUNNUNTAI 3.3. ”Minä laulan sun kätehes kukkasen” -konsertti klo 16 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Vuokko Ahtila, harppu, Virsiveljet, Sari Rautio, kahvitarjoilu. Liput 10 e Yhteisvastuulle.

TORSTAI 29.2. Laulusilta – Nuorten kuorojen yhteisvastuukonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Candomini, Jämsän opiston naiskuoro, Vocaliisa (Viro) ja Raatu­ sen koulun lapsikuoro (Viro). Can­ domini, joht. Anna Sandström, virolaiset ystävyyskuorot: Vocaliisa Kuressaaresta, joht. Helle Rand, ja Tarton Raatusen koulun lapsikuoro (Raatuse Kooli lastekoori), joht. Mai Rand. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen kolehti Yhteisvastuun hyväksi.

PERJANTAI 1.3. ”Tämän Psalmin haluaisin kuul-

la” -konsertti klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Psalmilau­ lua ja oopperakohtauksia yhteis­ työnä. Sopraano Sanna Vuolteen­ aho, baritoni Elja Puukko ja sellisti Tapani Heikinheimo. Yleisöllä mahdollisuus soittaa kannelta.

TORSTAI 7.3. Laulu & laulun tarina: Jaana Pöllänen – ”Valoksi elämäsi polul­ le” klo 18.30 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16. Musiikista keskustele­ va konserttisarja. Mukana Ville Uusitalo. Vapaa pääsy. Kahvit klo 17.30 alkaen. Facebook.com/lauluntarina.

tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Suomen kanttorikuoroa johtaa Markus Yli­Jokipii. Ohjelmassa on mm. Suomessa harvoin kuultuja teoksia uruille ja kuorolle, kuo­ roklassikoita sekä urkusooloja. Konsertti toteutetaan yhteistyössä Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ja Helsingin urkufestivaalin kanssa. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

KESKIVIIKKO 13.3. Narvan marssi ­talvisodan muisto­ päivän urkukonsertti klo 12 Leppä­ vaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Kanttori Pauliina Hyry esittää urkukappaleita uusimman soolole­ vynsä Fantasia religioso ­ohjelmis­ tosta. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAI 10.3.

Jaana Pöllönen esiintyy Laulu & laulun tarina -illassa Laaksolahden kappelissa torstaina 7.3. kello 18.30.

”Rauhan rukous” klo 19 Espoon

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla RACHEL MONTELEONE

Tiistaina 27.2. A Tribute to Adele klo 18.30 Hel­ singissä Temppeliaukion kirkos­ sa, Lutherinkatu 3. Neue Quartet ­jousikvartetti kynttilänvalossa. Liput 49/40/34/22 e feverup.com. Vivaldi’s Four Seasons klo 20.45 Helsingissä Temppeliaukion kir­ kossa, Lutherinkatu 3. Bålder­ jousikvartetti kynttilänvalossa. Liput 49/38/34/22 e feverup.com.

Maanantaina 4.3.

A Tribute to Pink Floyd klo 18.30 ja 20.45 Helsingissä Temp­ peliaukion kirkossa, Lutherinka­ tu 3. TBA­jousikvartetti kyntti­ länvalossa. Liput 53/42/36/25 e feverup.com.

Torstaina 29.2.

Konserttiehtoollinen englan­ tilaisen renessanssimusiikin sä­ velin klo 18 Helsingissä Puotilan kappelissa, Puotilantie 5. Kon­ sertin muotoon puettu elämyk­ sellinen messu. Cantus Novus laulaa W. Byrdin kolmiäänisen messun. Markus Kuikka soittaa lyyragamballa Corkinen ja Ferra­ boscon musiikkia. Liturgina An­ ne Granström. Ehtoollinen. Va­ paa pääsy.

Perjantaina 1.3.

J.S. Bachin kantaatteja paastonaikaan klo 18 Helsingissä Lauttasaaren kirkossa, Myllykal­

haistentie 6. Duo Lux: Sandy Ah­ jo, huilut, ja Marja Nevankallio, konserttikantele, sekä Susan­ na Mäkinen, huilu, ja Laura Win­ ter, konserttikantele. Klassista ja jazz­sävyistä musiikkia. Muun muassa Sarmanto, Haimelin, Si­ sask. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Hakunilan musiikkiviikon torstain 7.3. konsertissa esiintyy Eeppi Ursin. Konsertti on Vantaalla Hakunilan kirkossa kello 19. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 euroa menee Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

lionrinne 1. Bach Collegium Hel­ sinki. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. The Best of Coldplay klo 18.30 ja 20.45 Helsingissä Temppeli­ aukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Bålder­jousikvartetti kynttilän­ valossa. Liput 53/42/36/25 e feverup.com. Kamariorkesteri Avanti klo 19 Helsingissä Viikin kirkossa, Ag­

ronominkatu 5. Kamariorkesteri Avantin muusikot esittävät inno­ vatiivista musiikkia, joka haastaa musiikin rajoja. Webern, Adés, Reich. Liput 15/12/8 e lippu.fi ja ovelta.

Sunnuntaina 3.3.

Jääkukkia klo 16 Helsingis­ sä Kannelmäen kirkossa, Van­

Torstaina 7.3.

Hakunilan musiikkiviikko: My Finnish Soul: Eeppi Ursin klo 19 Vantaalla Hakunilan kirkos­ sa, Hakunilantie 48. Vapaa pää­ sy, vapaaehtoinen ohjelmamak­ su 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Perjantaina 8.3.

Hakunilan musiikkiviikko: Lempparikonsertti kaikenikäisille lapsille klo 17 Vantaalla Ha­

Lisää musiikki- ja muita tapahtumavinkkejä verkossa: menohaku.kirkkojakaupunki.fi

kunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Pekka Laukkarinen Duo. Ter­ vetuloa konserttiin koko per­ heen voimin. Vapaa pääsy, käsi­ ohjelma 10 e Yhteisvastuun hy­ väksi. Verneri Pohjola: Monkey Mind klo 18 Vantaalla Tikkurilan kir­ kossa, Asematie 12a. Trumpetisti Verneri Pohjolan yhtyeessä soit­ tavat lisäksi Tuomo Prättälä, pia­ no, Jasper Høiby, kontrabasso, ja Olavi Louhivuori, rummut. Li­ put 15 e ennakkoon Holvi­verk­ kokaupasta holvi.com/shop/ PLauri tai kirkon ovelta tuntia ennen konserttia.

Lauantaina 9.3.

Hakunilan musiikkiviikko: Serenata Española -konsertti Van­ taalla Hakunilan kirkossa, Haku­ nilantie 48, klo 16. Osmo Palmun kitarakonsertissa soivat espan­ jalaissäveltäjien eteläisen aurin­ gon inspiroimat kitaraklassikot. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi.


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.