Miksi kirkkoherra Kari Kanala on aina telkkarissa? s. 10 Hiljaisuus rauhoittaa mielen kohinan – näin lukijamme hiljentyvät s. 14
Anna Perho tahtoo elää arvojensa mukaan ja pohdiskella hengellisiä asioita rennosti s. 12
MAAILMAN KONFLIKTIEN JOUKOSSA on yksi, jonka ratkaiseminen tuntuu lähes mahdottomalta. Silti ei pidä luovuttaa, sillä vaihtoehtona sille on jatkuva sotatila ja loputon kärsimys. Ongelmana on, että pitäisi löytää malli, joka on oikeudenmukainen ja jossa molemmat osapuolet kokisivat voivansa elää turvassa.
Hamasin hyökkäys viisi kuukautta sitten oli julmuudessaan Lähi-idänkin mittapuulla asteikon ääripäässä. Satoja nuoria murhattiin musiikkifestivaaleilla, kokonaisia perheitä tapettiin kibbutseilla, ja seksuaalinen väkivalta oli kammottavaa. Israeliin ammuttiin tuhansittain raketteja. Lisäksi Hamas otti mukaansa yli 200 panttivankia. Ei ihme, että hyökkäys toi israelilaisille mieleen holokaustin tapahtumat.
Hamas on terroristijärjestö, joka käyttää terrorin keinoja. Siinä oleellista on julkisuus. Tarkoitus oli provosoida Israelin vastaisku, joka rapauttaisi maan kansainvälisen maineen. Se, että vastaiskusta tuli niin massiivinen, yllätti Hamasin. Se on nyt hätää kärsimässä.
IKÄVÄ KYLLÄ HÄTÄÄ kärsimässä ovat myös ja erityisesti Gazan alueen siviilit. Pienellä ja tiheästi asutulla alueella asuu yli kaksi miljoonaa palestiinalaista. Hamasin alaisen terveysministeriön mukaan konfliktissa oli viime viikon loppuun mennessä kuollut yli 30 000 palestiinalaista, joista enemmistö on naisia ja lapsia. Vaikka lukua on mahdoton varmistaa puolueet-
tomasta lähteestä, uutiskuvien perusteella se ei ole ainakaan kaukana todellisuudesta.
Israelin halu tuhota Hamasin sotilaallinen voima on ymmärrettävä. Se ei halua tilannetta, jossa hyökkäys uusiutuu aina muutaman vuoden välein. Toinen asia on, onnistuuko se tässä. Entä mitä tapahtuu, kun aseet viimein toivottavasti lopullisesti vaikenevat? Kuka hallitsee Gazaa? Miten raunioista rakennetaan ihmisarvoista elämää?
JOKAINEN PÄIVÄ tätä sotaa on liikaa. Gazan asukkaille pitää välittömästi saada toimitettua riittävästi hätäapua, kuten ruokaa ja puhdasta vettä. Sairaalat pitää saada toimimaan täydellä teholla ja niin, ettei niitä käytetä sotatoimiin eikä niihin kohdisteta sotatoimia. Näiden inhimillisten perusasioiden pitää sodassakin toteutua. Nyt puolta miljoonaa ihmistä uhkaa nälänhätä ja, kuten viime viikon järkyttävät uutiset kertovat, ruoan hakeminen on hengenvaarallista.
PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi
MITEN RAUNIOISTA RAKENNETAAN IHMISARVOISTA ELÄMÄÄ?
Pelolla on ominaistuoksunsa, kuten rakkaudellakin.
KIRJAILIJA MARGARET ATWOOD ( s . 18.11.1939)
Miehet pantiin haistelemaan kyyneleitä, jotka oli kerätty naisilta tunnereaktion jäljiltä. Samalla he pelasivat aggressiivisuuden mittaamiseen tarkoitettua tietokonepeliä. Aggressiivisuus väheni noin 44 prosenttia.
TIEDE-LEHTI 2/2024
Iankaikkisesti
Joka pahaan pyrkii, kulkee harhaan, joka pyrkii hyvään, saa rakkautta.
VANHAN TESTAMENTIN SANANLASKUT 14:22
”Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää.”
Näin kirjoitti Minna Canth 1800-luvulla, ja ajatus on yhä hyvä.
Jumala, anna rohkeutta! Jos olet suunnitellut minulle reitin, näytä sen alku.
Kirkko ja kaupunki
KANNEN KUVA:
JOONAS BRANDT
Seuraava lehti ilmestyy 21.3.
kirkkojakaupunki.fi
kirkkojakaupunki
kirkkojakaupunki
kirkkojakaupunki
@kirkko_kaupunki
KUVITUS: ANSSI RAUHALAViisi vastausta
Espoon sairaalan kätilö Kirsi Elsinen toivoo, että jokainen synnyttäjä saa synnyttää siellä, missä tuntee olonsa turvalliseksi.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA LAURA RIIHELÄ
1Kirsi Elsinen, 26, miten sinusta tuli kätilö? – Ilmoitin jo kolmevuotiaana vanhemmilleni, että minusta tulee isona lääkäri-hoitaja, jollaiseksi ajattelin kätilön työn. Isoäitini työskenteli Kotkan äitiyspoliklinikan sihteerinä, ja hänellä oli paljon kätilöystäviä. He olivat hauskoja ja helposti lähestyttäviä. Ajattelin, että heissä on jotakin taikaa ja haluan isona olla kuin he.
– Valmistuin kätilöksi vuonna 2022. Teen töitä Espoon sairaalan synnytyssalissa ja lapsivuodeosastolla. Synnytysosastolla ei ole tyypillistä työpäivää, vaan töihin tullessa on joka päivä tunne, että mitäköhän tänään tapahtuu. Lapsivuodeosastolla ohjaan tuoreita vanhempia imetyksessä ja lapsen hoidossa.
2
Mikä on parasta kätilön työssä?
– Parasta kätilön työssä on se, että saan olla perheiden kanssa yhdessä heidän elämänsä mullistavassa hetkessä. Tuntuu myös hienolta, kun synnyttäjä sanoo, ”minä luotan sinuun” tai kiittää minua synnytyksen jälkeen. Ne hetket koskettavat syvältä. – Jotkut perheet lähettävät myöhemmin kiitoskortin, jossa saattavat kertoa kuulumisiaan. On ihanaa kuulla, mitä heidän elämässään on tapahtunut. Olen säästänyt kaikki kortit, jotka olen perheiltä saanut. Joskus kun minulle tulee uskon puute, palaan lukemaan kortteja ja muistan, miksi teen tätä työtä.
3 Kotisynnytykset herättävät kiinnostusta, miten suhtaudut niihin kätilönä?
– Toivon, että jokainen saa synnyttää siellä, missä kokee olonsa turvalliseksi ja missä synnyttäminen on turvallista. Joillekin koti on paras paikka synnyttää. Tärkeää on, että synnyttäjä perustaa valintansa oikeaan tietoon. Kotisynnyttäjät ovat yleensä ottaneet hyvin selvää asioista ja ovat tietoisia siitä, että joskus pitää muuttaa suunnitelmaa ja lähteä sairaalaan. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos synnytys ei etene toivotulla tavalla. Joskus kotisynnytys ei ole mahdollinen taloudellisista syistä.
– Jotkut valitsevat koti- ja sairaalasynnytyksen välimuodon. Sairaalaan voi tuoda synnytystoivelistan ja doulan sekä synnytystukihenkilöitä. Synnytyshuoneessa voi himmentää valoja, asetella tuoksuvia höyryttimiä ja perheet voivat kuunnella mielimusiikkiaan.
4
Millaisia parannuksia toivoisit synnyttäjien ja kätilöiden asemaan?
– Synnytysvalmennusten määrää on vähennetty, ja se näkyy niin, että monet synnyttäjät eivät ole valmistautuneet synnytykseen. Toivoisin, että valmennuksiin suunnattaisiin taloudellisia resursseja. Nyt niitä toteutetaan eri kunnissa eri tavoin, kuten digihoitopoluilla ja etävalmennuksilla. Myös sairaalat järjestävät valmennuksia, mutta sitä, ketkä niihin voivat osallistua, on rajattu. Haluaisin, että kaikilla olisi mahdollisuus tutustua kätilöön ja synnytysosastoon ennen synnytystä. Synnytysvalmennus auttaa myös synnytyspelkoihin. Valmistautuminen palvelisi sekä synnyttäjiä että kätilöitä.
– Haluaisin myös, että kätilöiden ammattitaitoa tuettaisiin enemmän. Kollegoilla on paljon erilaista erityisosaamista, ja toivoisin, että sitä pystyttäisiin hyödyntämään paremmin. Myös kätilöiden jaksamiseen ja työoloihin tulisi panostaa, jotta kätilöt eivät hakeutuisi alalta pois. Näin meillä olisi aina kokeneita työkavereita jokaisessa vuorossa. Synnytyssairaaloiden määrää ei tulisi vähentää.
5 Mikä sinulle on pyhää?
– Minulle pyhää ovat perhe, yhdessä vietetyt juhlapyhät ja niihin liittyvät perinteet. Vuorotyön vuoksi olen välillä juhlapyhinä töissä, mutta silloin kun voimme viettää juhlaa yhdessä perheen kesken, yhteinen aika tuntuu erityisen ainutlaatuiselta. Sitten kun minulla ja puolisollani on lapsia, toivon, että voimme siirtää perinteitä eteenpäin.
– Työssä pyhää on vauvan ensimmäinen rääkäisy. Joka kerta on uskomatonta nähdä, mihin synnyttäjän keho pystyy. ■
Sosiaaliturvajärjestelmä ei tunnista lemmikkeihin liittyviä kuluja. Kirkon diakoniatyö sen sijaan huomioi karvaisetkin perheenjäsenet.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ
Kaksivuotias Siiri-koira on tullut Helsingin Kalliossa sijaitsevalle Karhupuiston pieneläinklinikalle hammaskiven poistoon. Siiri on rodultaan shiba inu.
– Hammaskiven poisto tehdään yleensä noin vuoden välein riippuen siitä, onko suun bakteerikanta sellainen, että hammaskiveä tulee runsaasti, kertoo eläinlääkäri Ilona Harju Hammaskiven poistoa varten Siiri nukutetaan. Varmuuden vuoksi Siiri myös intuboidaan eli sen henkitorveen asetetaan hengitysputki, joka turvaa vapaan hengitystien. Mukana toimenpiteessä on kaksi eläinlääkäriä.
Yleisiä lemmikeille tehtäviä toimenpiteitä ovat myös rokotukset, sirutukset ja erilaiset leikkaukset, kuten kastraatiot ja sterilisaatiot.
Eläimille tehdään myös kauneuskirurgisia toimenpiteitä, kuten roikkuvien luomien korjauksia, nenän korjauksia ja ihon kiristyksiä. Plastiikkakirurgisia toimenpiteitä ei kuitenkaan tehdä pelkästään omistajan toiveesta vaan siksi, että lemmikin elämänlaatu paranee.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 joka kolmannessa kotitaloudessa oli jokin lemmikki. Viime vuonna Suomen Kennelliitto teetti tutkimuksen, jonka mukaan joka viidennessä perheessä oli koira. Koronavuosina koirien määrä kasvoi.
– Koronaviruksen takia ihmiset alkoivat olla enemmän mukana lemmikkiensä arjessa. Sitä kautta he huomasivat, millaisia vaivoja eläimillä voi olla. Samaan aikaan eläimistä on tullut entistä enemmän perheenjäseniä, Harju sanoo.
SUOMALAISET KÄYTTIVÄT vuonna 2016 yli 925 miljoonaa euroa lemmikkieläimiin ja niihin liittyviin kuluihin.
Dosentti Henna Syrjälä Vaasan yliopiston markkinoinnin ja viestinnän yksiköstä on tutki-
nut lemmikkieläimiin kohdistuvia kulutustottumuksia jo yli 20 vuoden ajan.
– Lemmikkimarkkinat kehittyvät vuorovaikutuksessa kuluttajien ja markkinoiden kanssa. Toisaalta ihmiset osaavat vaatia lemmikilleen mitä moninaisempia tuotteita ja palveluita. Samaan aikaan niitä syntyy myös markkinoijien ja tuottajien toimesta.
Tiedämme nykyään myös eläinten hyvinvoinnista ja esimerkiksi kognitiivisista kyvyistä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
” Sosiaaliturva ei tunnista eläimiin liittyviä kuluja.
– Ymmärrämme esimerkiksi koiran kieltä sen verran, että tajuamme, että eläin voi olla todella jumissa ja hyötyisi vaikka hieronnasta.
Kaikki lemmikinomistajat eivät pysty taloudellisista syistä tarjoamaan eläimilleen samantasoista hoivaa kuin toiset.
KANNELMÄEN SEURAKUNNAN diakoni Heidi Metsälä kertoo, että lemmikit ovat diakoniatyössä näkymättömiä perheenjäseniä. Hänen mukaansa osa ihmisistä arastelee lemmikistään puhumista vähättelyn tai tuomitsemisen pelossa.
Diakoniatyö auttaa taloudellisesti tiukassa elämäntilanteessa olevia muun muassa myöntämällä maksusitoumuksia ruokaostoksia varten.
– Voi olla, että joku on joskus sanonut asiakkaalle, että ”jos ei ole varaa hoitaa omia asioi-
taan, ei voi pitää lemmikkiä”, ja se on sitten jäänyt mieleen niin, ettei eläimestä uskalla puhua.
Tutkija Henna Syrjälä tunnistaa samankaltaisen ajattelutavan sosiaalisesta mediasta. Somessa käyty keskustelu siitä, kenellä on oikeus omistaa lemmikki, on hänen mukaansa koventunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Toinen syy sille, miksi diakoniatyön asiakkaat eivät välttämättä kerro lemmikeistään, voi olla yhteiskunnan toisinaan vähättelevä asenne lemmikkieläimiä kohtaan.
– Esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmä ei tunnista lemmikkeihin liittyviä kuluja. Siksi ihmisillä voi olla oletus, että myöskään kirkko ei auta tässä kohtaa, Syrjälä sanoo.
Tämä ei pidä paikkaansa, sillä seurakunnissa tiedetään, että moni nipistää tiukan paikan tullen mieluummin omasta syömisestään kuin antaa lemmikkieläimensä kokea nälkää. Niinpä diakoniatyössä lemmikin ruoka voidaan sisällyttää asiakkaan saamaan maksusitoumukseen.
Lisäksi seurakunnille saapuu välillä hävikkiruoan yhteydessä myös eläintenruokaa, jota jaetaan perheille, joissa on eläimiä. Hämeentiellä sijaitsevassa ajanvarauksella avoinna olevassa diakoniakauppa Hermannin Valinnassa oli jutuntekohetkellä hieman kissanruokaa.
KYMMENIEN VUOSIEN TUTKIMUS on osoittanut, että lemmikit – etenkin silloin kun ne voivat hyvin – lisäävät omistajiensa fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Hyvinvointi kulkee siis molempiin suuntiin.
Heidi Metsälä myöntää ymmärtäneensä lemmikkieläinten merkityksen itsekin vasta, kun hänen perheeseensä tuli Max-koira 12 vuotta sitten.
Nykyään Metsälä muistaa työssään huomioida myös ”karvakuonot”.
– Kun ihminen huomioi lemmikkiäni, se tuntuu siltä kuin hän huomioisi myös minua. Tätä kokemusta haluan jakaa eteenpäin muille lemmikkiensä kanssa eläville, Metsälä kertoo. ■
Lähteet: Tilastokeskus, Hermannin Valinnan projektikoordinaattori Kati Paulinin haastattelu.
Shiba inu Siiri käy eläinlääkärissä hammaskiven poistossa. Moni nipistää tiukan paikan tullen mieluummin omista kuin lemmikkieläimensä menoista.
Ville Mehtolta sujuu niin huuliharpun soitto kuin putkien korjaus.
TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ
Avioeron jälkeen vuosia sitten Ville Mehto, 47, meni vaatehuoneeseen, sulki oven ja nauhoitti levyllisen biisejä. Se oli bluesia.
Blueskappaleissa lauletaan usein melankolisista aiheista. Blues on lähtöisin yhdysvaltalaisten pelto-orjien työlauluista ja mustan väestön hengellisistä lauluista.
Mehton levy päätyi Ranskaan, ja hän sai kutsun sinne soittamaan bluesfestivaaleille. Siellä Mehto tutustui paikallisen Yokatta Brothers -yhtyeen jäseniin. Seuraavana vuonna hänet kutsuttiin vierailevaksi artistiksi yhtyeen live-levylle.
– Teimme levyn basistin vanhempien isossa puutalossa. Siellä oli porukkaa pitkän pöydän ääressä ruokailemassa ja iltaa istumassa. Soitimme heille ja äänitimme levyn. Siitä lähtien olen käynyt Ranskassa joka vuosi soittamassa heidän kanssaan, ja taas on levy tulossa.
Mehton soitin on huuliharppu, johon yhdistyvät kitara ja laulu.
LAPSENA VILLE MEHTO oli kova urheilemaan. Teini-iässä hän olisi halunnut päästä siinä entistä pidemmälle, mutta huomasi, ettei niin käynyt. Niinpä hän lopetti urheiluharrastuksen.
Jääkiekon pelaaminen oli antanut kasvavalle nuorelle itseluottamusta, ja lopettamisen jälkeen hän mietti, että mitä nyt.
– Jäi vähän sellainen olo, että haluan olla jossain hyvä – olisikohan mitään sellaista?
OIKAISU: Toisin kuin Amanda Hiekkataipaleesta kertovassa jutussa Kirkko ja kaupunki -lehdessä 22.2. luki, Viikin kirkolla on stand up -esitys sunnuntaina 10.3. klo 18,
Huhtikuun alussa Ville Mehto lähtee European Blues Challenge 2024 -kilpailuun Portugaliin.
Kesälomat Mehto vietti vanhempiensa ja siskon kanssa Rautalammella, missä hänen setänsä asui. Setä oli blues- ja rockmies, joka soitti bändeissä ja kuunteli bluesia. Mehto kuunteli mielellään setänsä levyjä, mutta vähitellen häntä alkoivat kiinnostaa myös muut artistit.
– Mietin, keitä muita on kuin ne, joita setäni kuunteli, ja löysin oikeita mustia bluesmiehiä.
ei perjantaina 15.3. Kaksi teologia ja diakoni – yläpäähuumoria kirkkosaliin -esitykset ovat siis vielä nähtävissä su 10.3. klo 18 Viikin kirkossa, pe 22.3. klo 18 Asolan seurakuntatalossa ja su 28.4. klo 15 Vartiokylän kirkossa. Esityksiin on vapaa pääsy.
Päätoimittaja
Pauli Juusela Toimituspäälliköt
Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti
83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi
Julkaisija
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat
Maija Kiviranta, 09 2340 2244
Postiosoite
Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi
Mediamyynti
Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi
Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.
Yksi oli huuliharpisti Aleck ”Sonny Boy Williamson II” Miller. Halusin kuunnella jotakin sellaista, mitä kaverit eivät kuunnelleet, ja tutustuin enemmän bluesiin.
Mehto alkoi treenata huuliharpun soittoa ja pani kaiken energiansa siihen. Kitaran ja rumpujen soittajia oli kyllä, mutta kukaan muu hänen ikäisensä ei soittanut huuliharppua. Mehto kävi
TARKENNUS: Kirkko ja kaupunki -lehden 22.2. ”Häävuoteesta kodin seinälle” -jutun pääkuva Hyvä paimen -ryijystä on Suomen Käsityön Ystäviltä. Kuvat Elämänpuu-, Pyhäpuu-, Viinipuu-, Elämänlanka-, Maamies-, Madonna- ja Tietäjät-
Painos 330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Painopaikka
Sanomapaino, Vantaa
ryijyistä ovat Ryijypalvelu-RP:ltä. Perinteisiä ryijymalleja on edelleen saatavilla sekä Ryijypalvelu-RP:stä että Suomen Käsityön Ystävistä.
Osoiteasiat
Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
Jakelu
Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
ISSN
0356-3421
Pepe Ahlqvistilla muutaman kerran huuliharpputunneilla. Mehton soittotaito kehittyi, ja alkoi tulla bändihommia.
20 VUOTTA Ville Mehto työskenteli ravintolaalalla, mutta kyllästyi siihen ja lähti opiskelemaan putkiasentajaksi ja laatoittajaksi. Mies perusti oman firman, ja sen jälkeen hän on tehnyt
sekä soittokeikkoja että töitä putkimiehenä ja laatoittajana.
– Kaksi ammattia toimii ihan hyvin, mutta raksahommat ovat fyysisesti raskaita. Nykyisin kaikesta vie pidemmän aikaa palautua.
– Kun tuli ammatinvaihto, perheenlisäystä, ero ja uusperhe, soittaminen jäi vähän taka-alalle. Silti soittaminen on kulkenut mukana koko ajan jollain tavalla – enkä tiedä vieläkään, mikä tämä blues-juttu elämässäni on, Mehto sanoo.
Hän jää miettimään asiaa.
– Huuliharppu on kaikista vahvin… semmoinen niin kuin… Haen harpun, niin voin soittaa, sanoo Mehto ja on jo menossa hakemaan soitinta.
Tultuaan takaisin hän istuu pöydän ääreen ja soittaa.
– Tuo on se juttu. Huuliharpun soitossani kuuluu kaikista eniten se, että se tulee jostakin syvältä sisältä. Fiilis on kaikkein tärkeintä. Jos on huono olla, pitää olla joku pakopaikka.
”
Fiilis on kaikkein tärkeintä. Jos on huono olla, pitää olla joku pakopaikka.
HUHTIKUUN ALUSSA vantaalainen Ville Mehto lähtee Portugaliin European Blues Challenge 2024 -kilpailuun. Hän voitti kilpailun Suomen karsinnat viime vuonna. Bragan kaupungissa järjestettävään kilpailuun osallistuu 22 maata. Mehtolla on useita huuliharppuja eri sävellajeista, mutta hänellä on myös monta kitaraa. Putkimies Mehto on saanut asiakkaaltaan vanhan Lignatone-kitaran, joka on kunnostettu. – Otan tämän kitaran kisaan mukaan, sanoo Mehto.
Portugalin blueskilpailussa hän edustaa Suomea nimellä Little Willie Mehto ■
25.3. • KLO 18 • SELLON KIRJASTO
HoivaPelimannit & psykologi Pirkko Lahti
1.4. • KLO 19
ESPOON TUOMIOKIRKKO Maria Kalaniemi ystävineen juhlakonsertissa.
Timo Alakotila, Anna-Kaisa Liedes ja Mauno Järvelä
2.4. • KLO 19
LAGSTAD HEMBYGDSGÅRD
Flamencoduo Murtola & Widenius. Maria Kalaniemi ja Pekka Pentikäinen tanssittaa
Katso koko ohjelma ja lisätiedot: www.juurijuhla.fi
4.4. • KLO 19 • SELLOSALI MeNaiset, Panu Savolainen & JPP
5.4. • KLO 19 • SELLOSALI Maija Kauhanen, Pelkkä Poutanen
6.4. • KLO 19 • SELLOSALI Virolainen ilta: Mari Kalkun, Trad.Attack!
Pääsiäisnäytelmien klassikko kertoo pääsiäisen sanoman musiikin ja draaman keinoin Lämpimästi tervetuloa!
Näytösajat ja puhujat:
Ke 20.3. klo 18
Suomen Raamattuopisto
Marja-Kaarina Marttila
Pe 22.3. klo 19
Kirkkonummen kirkko
Raimo Mäkelä
TLa 23.3. klo 19
Viikin kirkko
Jussi Miettinen
Ti 26.3. klo 19
Luther kirkko
Eero Huovinen
Järj. Suomen Raamattuopisto, Malmin srk ja OPKOn ystävät raamattuopisto.fi
menohaku.kirkkojakaupunki.fi
Ruandan sisällissodasta tulee nyt 30 vuotta. Siellä surmattiin sadassa päivässä 800 000 ihmistä. Rauno Juhola oli pysäyttämässä kansanmurhaa nuorena muukalaislegioonalaisena.
TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT ESKO JÄMSÄ JA RAUNO JUHOLAN KOTIALBUMI
Entinen ammattisotilas ja nykyinen yritysjohtaja Rauno Juhola on hiljaa. Silmäkulmat kostuvat.
Toimittajan kysymys tuo mieleen talon, jossa makasi raskaana ollut nainen vatsa auki viillettynä. Tuossa tilanteessa hän sanoi taisteluparilleen antavansa mieluummin oman henkensä kuin näkemiensä kaltaisten raakuuksien jatkua.
– Yksikään eläin ei ole niin raaka kuin ihminen. Eläin tappaa syödäkseen ja selviytyäkseen. En voi millään selittää sitä tajutonta raakuutta, mitä Ruandassa kohtasin, Juhola sanoo ja kertoo ristineensä kyseisen kylän Helvetiksi.
Juhola oli vuonna 1994 Ruandassa Ranskan muukalaislegioonan 13. puoliprikaatin legioonalaisena. Hänen yksikkönsä, ja muut ranskalaiset joukot, yhteensä 2 500 miestä, yrittivät pysäyttää joukkomurhia, kerätä pois aseita ja perustaa pakeneville siviileille suojavyöhykettä.
Ranskan valtiolla oli alueella toki myös muita motiiveja. Se oli pitkään tukenut hutujen hallintoa ennen kuin äärihutut käynnistivät järkyttävän tutsien tappamisen. Kun kansanmurhan laajuus selvisi, operaatiosta tuli selkeämmin humanitaarinen. Sillä oli YK:n turvallisuusneuvoston mandaatti.
Kansanmurhaa edelsi Ruandan mediassa ja etenkin radiossa vihakampanja, jossa tutsien ihmisarvo kiistettiin ja heidät leimattiin pahoiksi. Sen seurauksena Juhola yksiköineen kohtasi edetessään kyliä ja kaupunkeja, joissa tutsiasumukset oli merkitty rastilla ja niiden asukkaat surmattu mitä hirveimmillä tavoilla. Omaisuus oli varastettu.
Tapahtumien tausta ulottuu Belgian siirtomaavaltaan. Belgialaiset jakoivat kansanryhmät etuoikeutettuihin tutseihin ja huono-osaisiin hutuihin, joiden rodullisia eroja perusteltiin 1930-luvulla nenien pituutta mittaamalla. Kansanryhmä merkittiin henkilökorttiin.
Kun hutut nousivat valtaan, osat vaihtuivat. Kansanmurha käynnistyi, kun äärihutut ampuivat itse alas rauhanneuvotteluista palaamassa olleen presidentti Juvénal Habyarimanan lentokoneen ja syyttivät siitä tutsikapinallisia.
KAINUULAISESSA TYÖLÄISPERHEESSÄ kasvanut Rauno Juhola oli vuonna 1990 muuttanut Helsinkiin ja ryhtynyt autokauppiaaksi. Hän joutui huijatuksi ja sai niskoilleen jättivelan. Lama-Suomessa hän ei keksinyt muutakaan tapaa maksaa velkansa kuin värväytyä Ranskan muukalaisle-
gioonaan, josta oli ollut juttua mediassa. Legioonalaisilla oli hyvä palkka, ja fyysisesti kovakuntoiselle miehelle ammattisotilaan ura vaikutti hyvältä vaihtoehdolta.
Ruandaan sijoitetut YK-joukot eivät olleet pystyneet lopettamaan tappamista, sillä niillä ei ollut oikeutta käyttää aseita kuin itsepuolustukseksi, eikä aina edes silloin. Kymmenen belgialaista rauhanturvaajaa tapettiin ja suuri osa YK-sotilaista vedettiin pois.
Ruandaan lähetetyllä legioonalla ei ollut tällaisia rajoitteita, ja niiden tukena oli helikoptereita ja hävittäjiä. Aseita jouduttiin myös käyttämään, kerrotaan Kari Kallosen kirjoittamassa Rauno
Juholan elämäkerrassa Operaatio Turkoosin taistelija (Readme 2023).
Juhola ei tiennyt Ruandan tilanteen taustoista tai Ranskan politiikasta. Hän oli rivisotilas. Sitä mieltä hän oli, että nyt oltiin oikealla asialla ja että oli kiire. Ensimmäiset linja-autoihin surmatut ihmiset – miehiä, naisia ja lapsia – tulivat vastaan 15 ajokilometrin jälkeen. Sen jälkeen ei koskaan voinut tietää, mitä odotti mutkan tai seuraavan kukkulan takana.
– Olen nähnyt röykkiöittäin ruumiita ja kohdannut ihmisiä, joiden elämästä olivat jäljellä viimeiset sekunnit. Pahuutta tuli vastaan niin paljon, että siihen alkoi turtua.
Juhola käytti määräysten vastaisesti omat hätäensiaputarvikkeensa vaikeasti haavoitetun naisen auttamiseen. Yksin kävelleellä lapselle hän antoi sadekankaisen ponchonsa.
– Ihminen, jolla on yhtään empatiakykyä, ei voi olla auttamatta toista ihmistä hädässä. Tärkein arvo, jonka omassa lapsuudenkodissani Kainuussa opin, on lähimmäisenrakkaus. Koulussa menin väliin, kun jotakuta yritettiin kiusata.
LEGIOONALAISET KÄYTTIVÄT ASEITAAN tai niiden uhkaa lopettaakseen väkivallan ja riisuakseen vastaantulevia joukkoja ja puolisotilaallisia ryhmiä aseista. He raivasivat tietä perässään tuleville auttajille, kuten Lääkärit ilman rajoja -järjestön työntekijöille. Heitä Rauno Juhola arvostaa yli kaiken samoin kuin kirkkojen ja niiden lähetysja kehitysyhteistyöjärjestöjen väkeä.
Rauno Juhola toimi Ruandassa ammattisotilaana. He liikkuivat siellä Ranskan muukalaislegioonan VLR-maastoautolla.
– Elämän ottaminen on helppoa, paljon vaikeampaa on pelastaa se, Juhola sanoo.
Hän kertoo kirkon työntekijöistä, jotka liftasivat legioonan kyytiin päästäkseen auttamaan ihmisiä. Se henkinen ja hengellinen työ, jota kirkot ja niiden järjestöt maailmalla tekevät, on Juholan mukaan ensiarvoista. Kun haavat on paikattu, kirkkojen apu auttaa ihmisiä selviämään ja jatkamaan elämäänsä. Erityisen tärkeää on koulutus. Nuorissa on tulevaisuus niin Afrikassa kuin Suomessa. Sen Juhola on elämässään oppinut.
– Raamatussa opetetaan anteeksiantoa. Se on ollut tärkeä opetus myös Ruandassa, jossa pääsin viime kesänä kirjailija Kari Kallosen kanssa käymään. Sain sielunrauhan, kun näin, että hutut ja tutsit elävät siellä nyt sovussa.
SUOMESSA KIRKKO TEKEE Rauno Juholan mukaan tärkeää työtä lasten, nuorten ja yhteiskunnan heikompiosaisten hyväksi. Hän maksaa mielellään kirkollisveroa. Samoin hän huolehtii muistakin veroista, joita tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Kun Juholalle ehdotettiin yrityskaupasta saatujen tulojen siirtämistä veroparatiisiin, hän kieltäytyi.
Kahdeksan vuotta muukalaislegioonassa palvellut Juhola on sitä mieltä, että yhtään sotaa ei pitäisi käydä. Heikomman puolustamiseksi aseita on kuitenkin joskus pakko käyttää. Jos hän olisi nuorempi ja perheetön, hän olisi Ukrainassa puolustamassa maata.
– Kaikki sodat alkavat huonosta diplomatiasta ja vallanpitäjien sokaistumisesta omaan valtaansa. Arvostan presidentti Martti Ahtisaarta, joka teki rohkeasti ja sitkeästi työtä rauhan puolesta. Aion viedä kukkia hänen haudalleen. Hänen kaltaisiaan sovittelijoita tarvittaisiin lisää. ■
la 23.3. klo 19 | Temppeliaukion kirkko Bach, Händel, Pergolesi
Federico Fiorio, kontratenori | Terry Wey, kontratenori
Helsingin Barokkiorkesteri | joht. Aapo Häkkinen
Giovanni Battista Pergolesin vuonna 1736 säveltämä Stabat Mater on yksi barokin tunnetuimpia teoksia. Stabat Mater on nuorena kuolleen säveltäjän tulkinta Jeesuksen äidin kärsimyksestä poikansa ristin äärellä. Pergolesin Stabat Materin lisäksi konsertissa kuullaan muun muassa Händelin Salve Regina sekä Bachin kantaatti Widerstehe doch der Sünde.
Vantaalainen
Rauno Juhola on tehnyt työuransa vesi- ja maanrakennusalan yrittäjänä.
www.hebo.fi
Liput palvelumaksuineen 30–49 €
Paavalin kirkkoherrasta on tullut kymmenessä vuodessa kirkon näkyvin hahmo. Kaikessa tekemisessä on kyse kynnysten madaltamisesta, Kari Kanala ajattelee.
TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ANTTI RINTALA JA MTV
Jos kirkolla olisi kasvot, ne näyttäisivät Kari Kanalalta. Sen verran paljon Paavalin seurakunnan kirkkoherra on paistatellut televisiossa, radiossa ja lehtien palstoilla. Eniten näkyvyyttä on tuonut asiantuntijan rooli Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa, mutta Kanala on myös muun muassa laulanut Masked Singer -ohjelmassa, esitellyt jääkaappinsa Olet mitä syöt -ohjelmassa, väläyttänyt tanssitaitojaan Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa, visaillut Tietäjät tietää -ohjelmassa ja poseerannut alasti Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen Sielu ja ruumis -palstalla.
Haastatteluissa hän on puhunut paljon paitsi ihmissuhteista ja itsestään myös suuresta intohimostaan, jalkapallosta. Suomalaiset ovat oppinut tuntemaan nasevia sitaatteja aiheesta kuin aiheesta heittelevän supliikin papin ja joutuneet miettimään, onko tämä kaikki ihan sopivaa.
– Olen minä sitä itsekin miettinyt. Toisaalta olen sitä mieltä, että viihde tekee ihmiselle hyvää. Esimerkiksi Masked Singer – kuinka paljon iloa se on tuonut lapsille, ja ohjelman yhtenä ideanahan on lopulta se, että uskaltautuu laulamaan, Kanala sanoo.
– Kirkossa painotetaan syvällisyyttä aivan liikaa. Ei voi mennä syvälle, ellei ole pintaa. Ensin pitää käydä se small talk. Viihde tekee hyvää ja huumori tekee hyvää. Huumori voi olla psyykkinen puolustusmekanismi, mutta sen kautta voi käsitellä myös rankkoja juttuja, Kanala sanoo.
ENNEN VALTAKUNNANJULKISUUTTA kioskikauppiaan poika Halsualta ehti muun muassa opiskella papiksi Helsingin yliopistossa, toimia Merimieskirkon pappina Hampurissa ja Lontoossa ja seurakuntapappina Turussa. Turussa hän oli mukana monenlaisissa näyttävissä jutuissa ku-
ten vihkimässä pareja nosturissa ja festarilavalla, jakamassa ehtoollista festarikansalle ja järjestämässä Dance-messua. Tämä toi näkyvyyttä paikallismediassa.
Nimi tuli tutuksi myös silloin, kun Kanala työskenteli Kirkkohallituksessa projektisihteerinä seurakuntavaalien parissa ja vannoi haastatteluissa, että jos äänestysprosentti nousee yli 20:n, hän tatuoi Kirkkohallituksen logon itseensä. Kanala pyrki myös eduskuntaan Vihreiden ehdokkaana vuonna 2011.
Vuonna 2015 alkanut Ensitreffit alttarilla nosti tunnettuuden uudelle tasolle. Tanskalaiseen ohjelmaformaattiin kuului pappi, ja tuotantoyhtiö keksi lähestyä Kanalaa, koska hänellä oli kokemusta julkisuudesta.
– Ajattelin, että ohjelma on mahdollisuus puhua äärimmäisen tärkeistä asioista samalla, kun pyritään löytämään toisilleen sopivat parit. Kun puhutaan avioliittoon liittyvistä asioista, papeilla on niihin ymmärrystä sekä juhlan että arjen kulmasta.
Ohjelma oli alusta alkaen suosittu. Alkuun Kanalan mukana olo ohjelmassa herätti myös kritiikkiä, koska osa luuli, että hän vihkii parit avioliittoon. Media alkoi kiinnostua myös Kanalan persoonasta ja elämäntarinasta, olihan rakkausasiantuntija kolmatta kertaa naimisissa.
– Tätä asiaa koskeviin kysymyksiin on ollut helppo vastata. Olennaista on ollut se, että minulla ei ole ollut pahaa sanaa entisistä. Peiliin pitää katsoa, Kanala sanoo.
JOKAINEN AIKA tarvitsee julkkispappinsa, mutta miksi se on jo kohta kymmenen vuotta ollut Kari Kanala? Persoonaansa ja kiinnostavuuttaan Kanala on miettinyt myös itse – erityisesti maaliskuun alussa ilmestyneen Heli Pruukin kirjoittaman elämäkerran Kari Kanala – pastori ja pelimies (Tammi) tekemisen myötä.
– Kun minusta tehtiin kirjaa, mietin, että mikä elämässäni on kiinnostavaa tai poikkeavaa. Luulen, että rosoisuus kiinnostaa, enkä ole sitä hirveästi peitellyt, Kanala sanoo.
– Aina sanotaan, että kirkko sitä ja tätä, mutta tiedän yhden mukavan papin. Mukavia pappeja on läjäpäin. Kirkko on paljon avoimempi ja suvaitsevaisempi kuin äkkiarvaamalla luulisi. Minua pidetään liberaalina ja suvaitsevaisena, mutta koen olevani osa isoa joukkoa. En näe itseäni kovin kummallisena. Teen vain asioita näkyvästi.
Näkyvyys onkin ollut keskeistä Kanalan toiminnassa, mutta vielä keskeisempää on uuden kokeilu. Kanala esittelee johtamisfilosofiansa piirtämällä paperille nelikentän: Do it first, Do it together, Do it right ja Do it fast eli tee ensimmäisenä, tee yhdessä, tee oikein, tee nopeasti.
Kirkolle on ominaista oikein tekeminen, Kanalalle ensiksi tekeminen. Siksi Paavalinkirkossa on katsottu jalkapalloa ja kuultu keskustelumuotoisia saarnoja julkkisvieraineen, ja siksi Paavalin seurakunta hyväksyi ensimmäisenä seurakuntana sateenkaariparien vihkimiset tiloissaan.
Se, että tekee paljon ja näkyvästi, tarkoittaa myös paljon palautetta, kiittävää ja moittivaa. Onpa Kanalasta kanneltu pari kertaa tuomiokapituliinkin. Kritiikkiin Kanala suhtautuu tyynesti. Ilman sitä ei tapahdu kehitystä.
– Joskus palaute menee ihon alle, mutta jos jotakin pappina osaan, niin nollata. Jos nimimerkin takaa heitellään, en anna sen vaikuttaa, jos
Kari Kanala on tuttu television viihdeohjelmista. Hänestä viihde tekee ihmisille hyvää. ”Kirkossa painotetaan syvällisyyttä aivan liikaa.”
nimellä annetaan palautetta, niin arvostan. Sitä paitsi naisjohtajat kirkossa ovat saaneet osakseen paljon pahempaa kuin minä.
JULKISUUS VANHENEE nopeasti. Se on kuin eilisen lehti, johon jo seuraavana päivänä kääritään kala, Kari Kanala ajattelee. Silti pitää puhua vähän hyödystä. Onko kirkkoherran saama julkisuus hyödyttänyt seurakuntaa?
– Kyllä ja ei. Ovi on käynyt varmasti molempiin suuntiin. On ihmisiä, jotka ovat paheksuneet sitä, mitä olen sanonut tai tehnyt, sekä ihmisiä, joita se on kutsunut mukaan.
Entä hyödyttääkö yhden henkilön saama julkisuus kirkkoa, tai leviääkö evankeliumi, kun pappi on telkkarissa? Nyt päästään Kanalalle rakkaisiin aiheisiin, kynnysten madaltamiseen ja siihen, pitääkö kaikesta olla hyötyä.
– Uskon, että hyödyttömyys alkaa nousta arvoonsa. Eikös ole hyödytöntä kuulua kirkkoon? Ei täällä hyödyn takia olla.
– Julkisuudessa olosta on varmaan tullut persnettoa, mutta toivottavasti hyviäkin juttuja. Toivottavasti se mataloittaa kynnystä kohdata pappeja, työntekijöitä, kirkon ihmisiä. Koetan toimia
” Olen suhtautunut julkisuuteen vähän huvittuneesti.
lähimmäisen parhaaksi ja Jumalan kunniaksi ja puhua enemmän Jeesuksesta kuin itsestäni.
Kuinka se on onnistunut?
– Vaihtelevasti, Kanala sanoo.
Kirkkoherran monet projektit ovat kiistatta vaikuttaneet myös työyhteisöön. Tätä puolta käsitellään myös elämäkerrassa, jossa puhuvat Kanalan lisäksi esimerkiksi kollegat, ex-vaimo, ystävät ja piispa Teemu Laajasalo.
– Varmasti työkaverit ovat kärsineet julkisuudestani. Olen kuitenkin yrittänyt ottaa asioita omalle kontolleni. Jos tulee palautetta, minä vastaan niihin.
JOKAINEN JULKISUUTEEN lähtenyt tai päätynyt saa sen huomata: julkisuutta ei voi hallita. Jonain päivänä saattaa löytää itsensä keskustelupalstoilta tai otsikoista, joista ei tunnista itseään. Mediasta Kari Kanalalla ei ole pahaa sanottavaa.
– Suomessa media on tosi kilttiä. Ei minulla ole valittamista. Ainoa tapa toimia median kanssa on olla avoin ja antaa haastatteluja, kun kysytään. Jos asia niin sanotusti kuuluu mulle, voin kommentoida.
Kanala sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että hänelle monet asiat ovat tapahtuneet vasta vanhemmalla iällä: isäksi tulo, kirkkoherraksi tulo ja julkisuus. Se on auttanut suhtautumaan huomioon, jolla on taipumus imarrella.
– Varmasti on kusi noussut päähän jossakin vaiheessa, mutta sekin on inhimillistä. Onneksi olin riittävän vanha tullessani julkisuuteen. Olen suhtautunut siihen vähän huvittuneesti. Myös vaimoni Milla saa pidettyä jalkani maassa.
– Toisaalta julkisuus on mahdollistanut minulle myös monia huippujuttuja kuten vakiovihjeiden antamisen Urheilulehdessä ja oman jalkapalloaiheisen podcastin tekemisen Ylelle.
Julkisuutta voi tietysti hyödyntää myös uran edistämiseen. Kiinnostaisiko vaikka arkkipiispan tehtävä? Kanala vastaa kysymykseen nauramalla.
– Minua on pyydetty hakemaan monia paikkoja, mutta en ole hakenut yhtäkään. Paavalissa on ollut hyvä olla. Aina mietin, että onko minulla annettavaa vai olenko vaivaksi. Täytän keväällä 57, ja jotakin olisi tietysti vielä mahdollista tehdä.
Nopealiikkeisen Kanalan tavoitteet ovat oikeastaan sellaiset, ettei niistä kohuotsikoita revitä.
– Nelikymppisenä opin, että tunteet ovat tietoa minusta itsestäni. Viisikymppisenä opin löytämään fyysiset rajani. Kuusikymppisenä tavoite on löytää viisautta. Hiljaisuus, hitaus, hyödyttömyys, huumori, hyväksyntä – hitaammin, matalammalle ja heikommin. En ole ajatellut pyrkiä mihinkään, mutta jos johonkin pyydetään, pitää katsoa. ■
Onko Kari Kanalalla kirkon tunnetuimmat kasvot? Testasimme katugallupissa, kuinka satunnaiset ohikulkijat tunnistavat Kari Kanalan, arkkipiispan, Helsingin piispan ja Espoon piispan kasvokuvista. Katso video osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.
Masked Singer -ohjelmassa vuonna 2020 Geggosen maskin takaa paljastui Kari Kanala. Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa vuonna 2021 Kari Kanala sai opettajakseen ja tanssiparikseen Claudia Ketosen. Kokemus oli hyvä, vaikka pari putosikin kisasta ensimmäisenä.Anna Perho harjoittaa uskoaan palvelemalla ja kunnioittamalla luontoa.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS BRANDT
Uskossa ja nykytaiteessa on toimittaja ja kirjailija Anna Perhon mukaan jotain samaa.
– Minun ei tarvitse ymmärtää sitä, vaan voin vain diggailla tai olla diggailematta. On rentouttavaa ajatella, että kaikki asiat eivät ole ihmisen analysoitavissa. Usko pitää minut järjissäni.
Perholle hengellisyys tarkoittaa ennen kaikkea pohdiskelua sekä pyhyyden ja mysteerin kokemusta. Hän kutsuu itseään hengelliseksi etsijäksi.
Uskonnot Perho kokee itselleen vieraiksi, vaikka hän kuuluukin kirkkoon ja aikoo kuulua vastakin, ”jos homma jatkuu samaan malliin”. Liberaalimpaa uskonnollista instituutiota kuin pohjoismainen luterilainen kirkko on hänen mielestään vaikea löytää.
Uskonnollisten lahkojen toiminta ja mekaniikka niiden taustalla ovat kiehtoneet Perhoa jo pitkään.
– Olen lukenut erilaisista lahkoista paljon ja katsonut niistä kertovia dokumenttisarjoja. Kulteissa kiinnostaa vallankäyttö ja se, miksi ihmiset suostuvat jäämään vankiloihin, joiden ovi on periaatteessa auki.
Lahkot kiinnostivat Perhoa niin paljon, että hän päätyi tekemään Lahko-podcastin yhdessä tv-tuottaja Eero Hietalan kanssa. Podcast-sarjaan on haastateltu ihmisiä, jotka ovat eläneet osan elämästään uskonnollisessa lahkossa.
– Sarjan tekemisen myötä olen ymmärtänyt, että niissä yhteisöissä on usein myös paljon hyvää, kuten esimerkiksi yhteisöllisyys. Ymmärrän myös paremmin sitoutumista ankariinkin oppirakennelmiin: luja usko ja yksinkertaiset totuudet tuovat turvaa sekavassa maailmassa.
VAU, MIKÄ TYYPPI, ajatteli kolmasluokkalainen Anna, kun uusi opettaja saapui koulun pihaan.
– Ensinnäkin hän saapui koululle bussilla, eikä omalla autolla. Se oli todella erikoista. Lisäksi hänellä oli päällään pitkä kaftaani ja kädessään kitara.
Musiikin tunneilla laulettiin uskonnollisia lauluja. Anna Perho muistaa vieläkin Vie vuorille tää viesti -laulun sanat. Perjantaisin oli kirjeenvaihtopäivä. Opettaja kävi yksityistä kirjeenvaihtoa jokaisen luokan oppilaan kanssa.
– Jouluun mennessä olimme kaikki ”Jeesuksen lapsia”.
Annasta ja hänen ystävästään Helenasta tuli ”pieniä lähetyssaarnaajia”. Into käännyttää oli kova.
– Mutta ei siellä meidän kylällämme oikein ollut ketään käännytettävää. Jossain vaiheessa sinne muutti alkoholisoitunut mies, jonka postilaatikkoon tungimme uskonnollisia lentolehtisiä.
Opettaja viipyi koulussa vain vuoden. Jonkin aikaa Anna piti yhteyttä entiseen opettajaansa kirjeitä kirjoittamalla.
– Sitten murrosikä iski vahvasti päälle, usko ja lentolehtiset jäivät, kun tuli kaikkea muuta. Hengellisyyttä en kuitenkaan koskaan menettänyt.
Anna Perho on työskennellyt radio- ja tv-toimittajana, ja hän on kirjoittanut useita kirjoja. Tällä hetkellä hän työstää tehtäväkirjaa. Perho toimii myös yritysja elämäntapavalmentajana.
Anna Perhon toimittama Lahko-podcast löytyy Podmestä ja Elämänkoulu-podcast Podimosta.
Motto
Huomenna voi aloittaa kaiken alusta.
LUKIOSSA ANNA PERHOSTA tuli ”Jung-diggari”.
– Luin lukiossa Jungin elämäkerran, ja se teki minuun aivan valtavan vaikutuksen. 30 vuotta myöhemmin päädyin jungilaisen analytiikan peruskurssille. Se tuntui kuin olisin tullut kotiin, Perho kertoo.
Viime vuosisadalla eläneen sveitsiläisen psykoanalyytikon Carl Gustav Jungin teorioissa Perhoa kiehtovat tiedostamaton, kollektiivinen alitajunta ja symbolit.
– Jungilaisuudessa tuonpuoleinen, aineeton maailma on itsestään selvä ja tärkeä ulottuvuus, jota ymmärtämällä voi ymmärtää ihmistä. Jung puhui pyhästä ja sanoi, että jos ihminen hukkaa uskonsa, hän hukkaa kaiken.
– On kiinnostavaa, kuinka samat arkkityyppiset asiat nousevat esiin ympäri maailmaa eri historian aikoina. Ihan kuin olisi jokin koodi, joka kertoo, että näin sinun kannattaisi ihmisenä elää: älä tapa, älä varasta, ole kunnolla.
Nuorena vastauksia elämän kriiseihin tuli etsittyä myös erilaisilta ennustajilta.
– Sitten menin niin sanotulle enkeliennustajalle, joka oli suoraan sanottuna niin ilmeinen huijari, että ajattelin: nyt loppuu tämä rahan tuhlaaminen, täytyy yrittää selvitä muilla keinoin, Perho kertoo.
HENGELLISYYS ON YHTEYDESSÄ luovuuteen, Anna Perho ajattelee. Hän yhtyy kirjailija Elizabeth Gilbertin ajatukseen luovuuden hengestä (genius), jota palvellaan ahkeruudella ja sitoutumalla luovaan työhön. Gilbert on kirjoittanut aiheesta kirjassaan Big Magic – Uskalla elää luovasti (Gummerrus 2017).
– Kirjan ajatukset ovat kuin minun ajatukseni exactly. Mikä lie se luovuuden henki onkaan, se on ollut minulle aina todella suopea.
Perholta kysytään silloin tällöin vinkkejä siihen, kuinka inspiraation saisi houkuteltua esiin.
– Minulle inspiraatio tulee siitä, kun kolumnin pitää olla kolmen tunnin päästä valmis. Inspiraatio seuraa aina tekemistä, erittäin harvoin toisin päin. Luovuutta palvellaan ahkeruudella. Se ei ole automaatti.
Omia elämänkokemuksia ja kirjoista ja koulutuksista hankittua tietoa, niitä Perho jakaa kuulijoilleen Elämänkoulu-podcastissa. Välillä studiossa on mukana myös kiinnostavia vieraita. Podcastin sisältöä Perho kutsuu ”tolkun selfhelpiksi”.
– Podin ydinidea on rohkaista ihmisiä kuuntelemaan tarpeitaan ja tekemään sellaisia valintoja, jotka tekevät elämästä vähän kivempaa.
– Valmentaminen on eräänlaista uskonharjoitusta sekin: koutsin tehtävä on uskoa valmennettavan kykyihin enemmän kuin tämä itse prosessin alussa vielä uskaltaa.
Perho kirjoittaa tällä hetkellä podcastin teemoista tehtäväkirjaa.
Omien arvojen mukaista elämää – niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin – Perho pitää oman hyvän elämänsä salaisuutena.
– Menestyminen on mielestäni sitä, että saa tehdä pääsääntöisesti niitä asioita, jotka ovat kytköksissä omaan arvomaailmaan. Mitä lähempänä arjen toiminta on oman, autenttisen minän intentioita, sen tyytyväisempi ihminen on.
KOLME VUOTTA SITTEN Anna Perho osti puolisonsa kanssa satavuotiaan hirsitalon lapsuutensa kotikylästä Kanta-Hämeestä. Siellä Perho harjoittaa käytännön hengellisyyttä palvelemalla ja kunnioittamalla luontoa.
– Siitä maailman pienimpänä ja vaatimattomimpana esimerkkinä se, kun viime kesänä aloimme maalata taloa ja yhdellä ikkunalaudalla oli linnunpesä. Sanoin, että jätämme vaikka koko homman kesken, mutta pesää ei siirretä mihinkään ennen kuin poikaset ovat lähteneet.
Maalla elämä on hiljaisempaa, joten siellä Perhon on helppo aistia näkymättömän läsnäolo. Pyhän kosketusta ei kuitenkaan tarvitse lähteä etsimään maalta, sillä sen voi tuntea myös keskellä arkista Helsinkiä. Näin Perholle kävi viimeksi haastattelua edeltävänä päivänä.
Perho oli tapaamassa nuorta ystäväänsä, jonka elämässä hän toimii tukihenkilönä. Tällä hetkellä nuoren elämä sujuu onneksi hyvin.
– Erosimme nopeasti kadulla, kun hän lähti juoksemaan ratikkaan. Siinä hetkessä tuli vahva fiilis, että tällä meidän ystävyydellämme on merkitystä. Hän nousee vielä siivilleen. ■
Anna Perhosta on rentouttava ajatus, että kaikki elämässä ei ole omissa käsissä.
Kirkko ja kaupungin lukijat kertoivat, kuinka he etsivät hiljaisuutta ja mitä he siinä kokevat.
Vesi edustaa myös aineellisen maailman rajapintaa, jonka äärellä tuonpuoleinen tuntuu läheiseltä. 33-vuotias nainen kertoo, miten hän viipyy meren rannalla muistelemassa kuolleita läheisiään. Tyyntä järven selkää melova 74-vuotias nainen herkistyy pohtimaan: ”Pilvet heijastuvat järveen ja tuntuu kuin meloisin pilvien päällä. Olenko siis taivaassa?”
MIKÄ TAHANSA PAIKKA, missä ei ole paljon ihmisiä, sopii lukijoiden vastausten perusteella hiljentymiseen. Luontokokemusten rinnalle nousevat erityisesti omassa kodissa koetut hetket. Koti on monelle vastaajalle turvasatama, jossa ulkoinen ja sisäinen melu rauhoittuvat.
”Vaikka asun kerrostalossa, kodissani on erittäin hiljaista. Iltaisin rauhoitun katsomalla olohuoneen ikkunasta tähtitaivasta tai lumisadetta”, kertoo 42-vuotias nainen.
”Kun istun hiljaisessa huoneessa ja suljen silmäni, ääni päässäni kovenee. Alussa ei todellakaan tunnu hiljaiselta, mutta kun annan mieleni huutaa jonkin aikaa, se loppujen lopuksi rauhoittuu”, 21-vuotias nainen kirjoittaa.
Lukijat kertovat myös hiljaisuuden kokemuksista erilaisissa julkisissa tiloissa, kuten taidegallerioissa, museoissa tai kahviloissa, joissa voi kuulla hiljaista puheensorinaa ja aistia kahvin tuoksun. Mainintoja saavat myös kirkot, kappelit ja tuuliset hetket Helsingin tuomiokirkon portailla.
”Saan saman rauhan jokaisessa maailman kirkossa, olipa se katolinen, ortodoksinen, luterilainen jne.”, kirjoittaa 68-vuotias mies.
”Viimeksi löysin hetken hiljaisuuden ja rauhoittumisen hälyisessä kauppakeskuksessa, kun pysähdyin kukkakaupan eteen ihailemaan kukkien kauneutta”, kertoo 35-vuotias nainen.
Eräs lukija on löytänyt kauneimman hiljaisuuden kulkiessaan Malmin hautausmaalla vauvan kanssa.
Muutamalle lukijalle autolla ajaminen tarjoaa mahdollisuuden hiljaisiin hetkiin. 40-vuotias nainen sanoo löytävänsä hiljaisuuden ajaessaan hiekkateillä, ja 52-vuotias nainen kertoo sammuttavansa työmatkalla radion rukoushetken ajaksi. 67-vuotias mies nauttii sähköauton hiljaisesta menosta, jossa kuuluu vain renkaiden ääni.
MONESTA VASTAUKSESTA käy ilmi, että hiljaisuus koetaan viime kädessä omassa sisimmässä, eikä se ole riippuvainen ulkoisesta paikasta. 60-vuotias nainen kirjoittaa, että hiljaisuutta on kaikkialla, jos sitä löytyy ihmisestä itsestään.
Lukijat kertovat myös henkilökohtaisista hiljentymisen ja hetkeen asettumisen keinoistaan. Tällaisia ovat esimerkiksi käveleminen, hengitysharjoitukset, takkatulen äärellä oleminen, jooga, meditointi, asioiden pohtiminen, Raamatun lukeminen, sanallinen ja sanaton rukous, ehtoollisella käyminen sekä pyhä tanssi.
Mieli voi hiljentyä myös lukemalla romaania, kirjoittamalla, mietiskelemällä filosofisia tekstejä, neulomalla, maalaamalla, soittamalla kannelta, puuhailemalla kasvien kanssa tai kuuntelemalla rauhoittumista tukevaa musiikkia.
”Ulkopuolinen kohina rauhoittuu kirjojen parissa. Siinä olen vain minä ja tarina”, 51-vuotias nainen kertoo.
”Harjoitan sydänrukousta kahdesti päivässä kotialttarin ääressä. Lisäksi harjoitan buddhalais-
”Luonnon ja luonnossa liikkumisen nouseminen voimakkaasti esiin hiljaisuuskyselyssä ei yllättänyt. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja voiman saaminen luonnosta edustaa ison joukon kokemusmaailmaa.
Esimerkiksi Gallup ecclesiastica -kyselytutkimuksessa 43 prosenttia suomalaisista oli melko tai täysin samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan luonnossa liikkuminen lähentää Jumalaan tai korkeampaan voimaan. Jumalan läsnäolon kokeminen luonnossa ei ole kristilliselle spiritualiteetille ja teologialle vierasta. Melko yleinen on esimerkiksi ajatus, että luonto ja kosmos on ikään kuin upotettu Jumalaan.
Vahva luontoyhteys kertoo siitäkin, että moni vanhemman polven vastaaja on elänyt 1950-luvun agraariyhteiskunnassa, jolloin kaupungistuminen oli vasta alkamassa. Ei-vastauksia oli paljon, kun lukijoilta kysyttiin, ovatko he osallistuneet viime aikoina ohjattuun meditaatioon tai retriittiin. Tämä heijastaa sitä, että suuntautuminen hiljaisuuteen ja henkisyyteen tapahtuu usein omaehtoisesti. Useimmat eivät etsi oh-
jausta tai hakeudu erityisiin hiljaisuuden tapahtumiin.
Luonnon lisäksi oma sisin kuvataan monissa vastauksissa voimavarojen lähteenä ja paikkana, josta henkinen kasvu kumpuaa. Yksilöllisen henkisyyden rakentaminen on ollut jo pitkään nouseva trendi. Esimerkiksi uushenkisyydessä ajatellaan, että ihmisen tulisi löytää autenttinen minuutensa omasta egosta vapautumalla.
Toinen nouseva trendi, joka näkyy myös tämän kyselyn vastauksissa, on uskonnollisuuden ja henkisyyden eriytyminen toisistaan. Tietoisuusharjoitusten ja hengitysharjoitusten tekeminen tai kiinnostus meditaatioon eivät enää välttämättä liity uskonnollisuuteen.
Vastauksista piirtyy esiin myös hevijuusereiden joukko, joka käy kristillisissä retriiteissä ja buddhalaisilla meditaatiokursseilla. Zen-meditaatio, sydänrukous, rukoushelmien käyttö tai raamatunluku ei ole valtavirtaa vaan koskettaa selvästi pienempää joukkoa.”
ta meditaatiota osallistumalla retriiteille”, kirjoittaa 37-vuotias muunsukupuolinen lukija.
Lukijat mainitsevat myös konkreettisia esineistä, jotka auttavat heitä tavoittamaan hiljaisuuden. Tällaisia ovat esimerkiksi kynttilät ja suitsukkeet, joogamatto, piikkimatto, rukoushelmet, rukouskirja ja oma päiväkirja.
Moni vastaaja korostaa, ettei ”laitteiden humina” kuulu hiljaisiin hetkiin, vaan silloin radion, tv:n ja tietokoneen on oltava suljettuina ja kännykän äänettömänä. Toisaalta laitteet voivat toimia myös hiljentymisen apuna: mieli voi rauhoittua radiohartauden äärellä, ja kännykästä voi löytyä ohjattu meditaatiohetki tai rukous. Meluisassa ympäristössä korvilla olevat kuulokkeet tarjoavat oman suojaisan tilan.
”Istuskelen sateen ropinassa, ja jos ei sada, kuuntelen Youtubesta sateen ääntä. Vaikka tämä ei ole kirjaimellisesti hiljainen hetki, se auttaa tuomaan itselleni rauhaa”, kertoo 40-vuotias nainen.
AIKAISET AAMUT tarjoavat monelle mahdollisuuden hiljaiseen hetkeen. Hiljaisuuskyselyn vastaajat kertoivat aamukahvin juomisesta tai aamupalan syömisestä omassa rauhassa, kun muu perhe vielä nukkuu tai toiset ovat menneet päivän rientoihin.
Jussi Sohlberg on Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön tutkimuskoordinaattori ja uskontotieteilijä.
”Joka aamu sytytän kynttilän (myös valoisan aikaan), keitän kahvin, istun alas lattialle, hengittelen ja asetun kuulemaan, mitä sisin nostaa pintaan”, kirjoittaa 58-vuotias nainen.
”Istun joka aamu – pakkasellakin – lasitetulla parvekkeella. Juon maitokahvia, luen Päivän sanaa, Raamattua ja rukouskirjoja. Lopuksi rukoilen läpi oman rukouspäiväkirjani rukoukset”, kertoo 53-vuotias nainen.
”Viikonloppuaamuina ehdin kuunnella itseäni, enkä aina vain muita”, 51-vuotias nainen huokaisee.
40-vuotias mies kertoo löytävänsä hiljaisen aamuhetken parhaiten kodin ulkopuolelta: ”Pyrin tekemään hitaan meditatiivisen kävelyn joka aamu metsään, kallioille tai muuhun lähiluontoon.”
Myös iltahämärällä on kannattajansa. Eräs vastaaja ajoittaa hiljaisen luontoretken mieluiten siniseen hetkeen, toinen kertoo rukoilevansa ja hiljentyvänsä juuri ennen nukahtamista.
”Hämärän hyssy. Istun pimenevässä illassa ilman sähkövaloja ihan hiljaa”, 59-vuotias nainen kertoo.
”Auringonlaskun katselu sen kaikissa upeissa, erilaisissa väreissä on päivässäni usein se hetki, jolloin rauhoitun ja hiljennyn”, kuvaa 56-vuotias nainen.
”Katselen yöllä nukkuvaa kaupunkia”, sanoo omaishoitajana työskentelevä 57-vuotias nainen.
Myös päivän töiden ja muun kiireen lomasta pyritään löytämään hiljaisia taukoja. Esimerkiksi työpaikan tyhjä kahvihuone voi tarjota mahdollisuuden pysähtymiseen. Jollekulle kuntoutuksessa käytettävän aistihuoneen lattialla pötköttely tarjoaa hetken omaa rauhaa.
Useissa vastauksissa kerrotaan, miten hiljaisuus voi avautua katsomalla maisemaa, ikkunasta avautuvaa näkymää, kuvaa tai tavallista arkista kohdetta.
”Annan katseen vain viipyä siinä, ja mieleni täyttää hiljaisuus, ehkä kiitos, huolenaihe tai rukous”, kirjoittaa 63-vuotias nainen.
”Hiljainen hetki saattaa iskeä kesken perunankuorimisen. On vaikea välillä ymmärtää sitä, miten Jumala puhuttelee”, kertoo 51-vuotias nainen.
SISÄINEN HILJAISUUS VOI löytyä myös ihmisten keskeltä, kun mieli on virittynyt siihen. 49-vuotias nainen kertoo, ettei kaiva junalla matkustaessaan kännykkää esiin, vaan nauttii rauhasta elämän keskellä. ”Hiljaisuus ei vaadi pakoa normielämästä, vaan sen huomaamista. Se on tarjolla tässä ja nyt, jos vain malttaa ottaa sen vastaan.” ”Töissä on usein ruuhkaa, kuten huolestuneita ja stressaantuneita asiakkaita. Mietin niissä hetkissä myönteisiä sanoja kuten tyyneys ja läsnäolo. Ajattelen myös usein Jeesusta, joka oli rauhallinen ihmisten keskellä”, kirjoittaa 35-vuotias nainen.
”Toisinaan meluun meneminen esimerkiksi Intiassa tuo oudosti tunteen sisäisestä rauhasta”, on huomannut puolestaan 28-vuotias nainen.
Vaikka tavat etsiä hiljaisuutta ovat monenlaisia, hiljaisuuskyselyn vastaajat kuvaavat hiljaisuuden myönteisiä vaikutuksia hyvin samankal-
taisesti. Moni kiinnittää huomiota hiljaisuuden terveysvaikutuksiin: unen laatu ja mielenterveys paranevat, verenpaine alenee, syke laskee, hermosto rauhoittuu ja stressi vähenee.
Vastaajien mukaan hiljaiset hetket myös tasapainottavat elämää ja muistuttavat siitä, mikä on oikeasti tärkeää. Ne saavat mielen rauhoittamaan, asettavat asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja tuovat elämään harmoniaa.
”Meditoiminen ja hiljentyminen päivittäin on auttanut todella paljon arjessa”, toteaa 25-vuotias mies.
”Hiljentyminen auttaa olemaan paremmin läsnä siinä mitä kulloinkin tapahtuu, mikä puolestaan tuo elämään tiettyä rauhaa ja vapauden tunnetta”, 34-vuotias mies kirjoittaa.
”Huomaan, että keskittymiskykyni on erittäin hyvä ja mieleni on lähes aina kirkas ja toiveikas aamuhetkeni jälkeen”, kertoo 53-vuotias nainen.
Hiljaiset hetket tuovat elämään levollisuutta, toiveikkuutta ja onnellisuutta sekä auttavat pääsemään irti huoliajatuksista. Hiljaisuus lievittää myös ahdistusta ja jännitystä, antaa tilaa omille ajatuksille sekä auttaa sietämään epäoikeudenmukaisuutta ja kaaosta.
”Ajatukset saavat tulla, ja niistä saa päästää irti, hengittää vapaasti ja olla vain”, kuvailee 57-vuotias nainen.
”Laiva keikahtaa epätodennäköisemmin merihädässä, jos mukana on ’hiljaisia’, rauhallisia matkustajia, jotka eivät panikoi. Hiljaisuus opettaa, ettei ole mitään hätää eikä tässä näennäisessä ongelmassa ole suurta ongelmaa”, sanoo 28-vuotias nainen.
YHTEYS OMAAN SISIMPÄÄN ja henkinen kasvu nousevat esiin monessa hiljaisuuskyselyn vastauksessa. Sekä nuoret että varttuneemmat vas-
”Ihmiseen juurtunut hiljaisuus näkyy sisäisenä varmuutena”
”Niissä hiljaisuuskyselyn vastauksissa, joissa pysähdytään havainnoimaan tarkemmin omaa henkilökohtaista kokemusta, ilmaisu on usein tuoretta. Hiljaisuuden kieli tulee lähelle runollista ja mystiikkaan liittyvää kieltä. Teksteistä välittyy kauneuden arvostus, joka on tärkeää myös retriittien valmistamisessa. Kiinnostavaa on se, mitä ihminen tekee saavuttaakseen hiljaisuuden. Jotkut kuvaavat sitä, miten yhteyden johonkin itseä suurempaan voi saada ikään kuin vahingossa, esimerkiksi antaessaan katseen harhailla vaikkapa ikkunasta avautuvaan maisemaan.
Koulutuksissakin ihmiset valitsevat hiljaisuuden kuvaksi usein juuri ikkunanäkymän tai tärkeän maiseman. Kristillinen ikoni on itsessään ikkuna.
Kaukaisuuteen katsominen voi kertoa mielen kohottautumisesta, mutta hiljaisuuteen liittyy myös maadoittumisen tarve. Tämä näkyy kertomuksissa,
joissa istutaan lattialla, makoillaan maassa tai ihan vain hengitellään.
Hiljaisuus on jo sanana kaunis ja tasapainoinen. Hiljaisuus kiehtoo, koska se on risteys, jossa vanhat traditiot, nykyaika ja yleisinhimillinen kokemus kohtaavat toisensa.
Moni kyselyn vastaaja kirjoittaa viisauden kuulemisesta. Ihmisessä on ikään kuin maailman myrskyjen ehdoilla elävä minä ja viisaampi minä, johon voi saada yhteyden. Ihmiseen juurtunut hiljaisuus näkyy hiljaisena varmuutena, joka on vaikuttavampaa kuin itsensä korostaminen.
taajat kertovat siitä, miten hiljaisuus on mahdollistanut sydämen viisauden kasvattamisen ja vaalimisen.
Hiljaisissa hetkissä voi myös tulla tietoiseksi elämän katoavaisuudesta ja hellittää hallinnan tarpeesta.
”Vaarallisin asia, minkä ihminen voi tehdä, on valehdella itselleen. Jos haluaa kuulla totuuden, pitää ensin olla hiljaa”, muistuttaa 21-vuotias nainen.
”Koen tärkeäksi pysähtyä arjessa edes lyhyeksi hetkeksi silloin tällöin. Silloin voi kuulla jotakin sisimmästään”, kirjoittaa 28-vuotias mies. ”Nämä tutkimusmatkat ovat muuttaneet elämäntapojani ja antaneet elämälleni uusia suuntia”, kertoo saman ikäinen nainen.
”Hiljaisuus palkitsee oivalluksilla, jotka muuttavat ymmärrystä ja kokemusta elämästä valtavasti, enemmän kuin mikään itsen ulkopuolelta tuleva asia”, kirjoittaa 50-vuotias nainen.
”Tapa on antanut valtavasti voimaa oman kasvupolun kehittymisessä. Vain pysähtymällä voit kuulla, mitä viisas sinä tietää”, 58-vuotias nainen kiteyttää.
HILJAISUUSKYSELYN VASTAAJILTA kysyttiin myös, liittyykö heidän hiljaisuuteensa henkinen tai hengellinen ulottuvuus. Yhteys itseä suurempaan voimaan tai Jumalaan nousi esiin monissa vastauksissa riippumatta siitä, kertoivatko vastaajat kirkossa käymisestä tai olivatko he osallis-
Hiljaisuus voi olla myös uusi nimi Jumalalle, ja monet kristinuskon ydinsanat voivat avautua hiljaisuudessa uudella tavalla.”
Susanna Erätuli on Hiljaisuuden ystävät ry:n viestintä- ja koulutussuunnittelija sekä teologian opiskelija, joka tekee uskontotieteen alaan kuuluvaa maisterintutkielmaa hiljaisuudesta elettynä uskontona.
tuneet ohjattuun retriittiin tai meditaatioon viimeisten kolmen vuoden aikana.
Useissa vastauksissa kerrotaan myös buddhalaisen meditaation harjoittamisesta ja siitä, miten se on muuttanut elämää. Yksittäisiä mainintoja saavat intialaisen gurun seuraaminen, uuspakanallisuus ja satanismi.
Toisaalta moni vastaaja kertoo, että heidän hiljaisuuteensa ei liity hengellisyyttä tai henkisyyttä, vaan kyse on rauhoittumisesta ja akkujen lataamisesta. ”Minulla ei ole ulottuvuuksia”, päättelee 72-vuotias vastaaja, joka kertoo sukupuolensa unohtuneen.
Useassa henkisyyttä ja hengellisyyttä koskevassa vastauksessa sävy on pohdiskeleva. Hiljaisuuden merkitystä kuvataan mieluiten sanoilla, jotka jättävät paljon avoimeksi.
”Vierastan noita sanoja, koska suhteeni eräänlaiseen pyhyyteen ja kauneuteen on niin henkilökohtainen, että ulkopuolelta tuleva määritelmä kuulostaa kokemukseni typistämiseltä”, kirjoittaa 35-vuotias nainen.
”Luojan vaikutus ja läsnäolo on sanatonta. Kun avaa silmänsä ja herkistyy, voi altistua todellisuudelle, jota rationaalisuus ei tavoita”, pohtii 26-vuotias mies.
”Koen hiljaiset hetket enemmän henkisen ulottuvuuden harjoitukseksi”, kertoo 44-vuotias nainen.
”Ehkäpä Jumala on läsnä, vaikkei siltä tunnu”, 63-vuotias nainen kiteyttää. ■
Siirtymä fossiilikapitalismista kestävämpään järjestelmään on Anna Kontulan mukaan mahdoton ilman, että maailmankuvamme muuttuu. Tässä hän näkee myös kristinuskolla olennaisen roolin.
TEKSTI EMILIA MÄNNYNVÄLI KUVA JANI LAUKKANEN
Jos halutaan saada aikaan iso yhteiskunnallinen muutos, se edellyttää, että käytetään niitä aineksia, mitä meillä on. Karl Marxkin puhuu siitä, miten uuden yhteiskunnan siemenet ovat aina vanhassa”, sanoo kommunistiksi itsensä määrittelevä vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula
Näin ollen myös kristinuskon rooli on Kontulan mukaan ”aivan keskeinen”. Globaalin läntisen vallan kautta kristinuskon vaikutus ulottuu koko maailmaan.
– Kristinusko on keskeisellä tavalla monien nykyisten poliittisten aatesuuntausten takana, jotka harvoin muistavat juurensa. Ilman kristinuskoa meillä ei olisi koko tätä poliittis-filosofista keskustelua, jota viimeisen 300 vuoden aikana teollistuneissa maissa on käyty.
KRISTINUSKON MERKITYSTÄ Anna Kontulan on saanut ajattelemaan historioitsijan koulutus. Hän näkee historian – ja sen myötä kristinuskon – resurssina, jota ei ole varaa jättää käyttämättä. Hän ei kuitenkaan ole ajatuksesta yksinomaan ilahtunut.
– Kristinusko on eri aikoina ollut vallanpitäjien tukijalka tavalla, jota on syytäkin vastustaa. Kirkko on tukenut vallanpitäjiä silloinkin, kun nämä ovat syyllistyneet aivan kohtuuttomaan vallankäyttöön, julmuuteen, sortamisen ja alistamiseen. Suomen historiasta yhdeksi esimerkiksi kelpaa Kontulan mukaan se, miten seurakunnat kielsivät punavankien hautaamisen siunattuun maahan. Hän arvelee sen olleen tuon aikaisessa maailmankuvassa julminta, mitä ihmiselle saattoi tehdä.
– Samaan aikaan on ymmärrettävä, että kirkko on myös paljon muuta. Olen tavannut Chilessä sellaisen järjestön edustajia, jotka pystyivät sotilasjuntan aikana auttamaan seksityöntekijöitä kirkon suojissa. Kristillissosialistisille suuntauksille löytyy hyvät perusteet jo alkuseurakunnasta.
Kristilliseen historiaan mahtuu lukuisia radikaaleja suuntauksia, kuten vapautuksen teologia. Ympäristöteologiaa Kontula ei silti asettaisi samalle jatkumolle.
– Ympäristökatastrofi on eksistentiaalinen kysymys, syrjintääkin suurempi, hän sanoo.
YKSILÖN HENKISEEN tai hengelliseen kasvuun liittyvät asiat on tapana sivuuttaa yhteiskunnallisessa keskustelussa epäpoliittisina. Anna Kontula, joka on kirjoittanut lukuisia teoksia niin uskonnosta kuin yhteiskunnastakin, näkee sisäisellä kasvulla suurtakin merkitystä.
– Tässä maailmassa ja tällä maailmankuvalla emme voi luoda sellaisia yhteiskunnallisia voimia, joilla saisimme aikaan riittäviä rakenteellisia muutoksia. Voimme tehdä jotain välttääksemme ekokatastrofin, mutta emme pääse lähellekään sita, että pakka pysyisi kasassa.
Suuret muutokset vaativat Kontulan mukaan sitä, että riittävän monet yksilöt allekirjoittavat tietynlaisen uuden ajattelun. Tällä hetkellä hän seuraa tällaista kehitystä esimerkiksi eläinten oikeuksiin liittyen.
Koko nykyinen poliittinen rakenne on Kontulan mukaan luotu teolliselle yhteiskunnalle. Se on osa maailmaa, joka on nyt väistymässä.
Fossiilikapitalismin hän näkee joka tapauksessa olevan tiensä päässä.
– Ja kun tuotantoon tulee muutoksia, niitä tulee myös maailmankuvaan. Nyt käydään kamppailua siitä, löydetäänkö sellainen ihmisen ja luonnon välinen suhde, joka mahdollistaa meille tärkeät arvot, kuten demokratian ja yksilönvapauden, joita totalitarismi uhkaa.
Tähän asti ekokriisin politisoiminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi, sillä se ei herätä ihmisissä samanlaisia intohimoja kuin elämäntapavalinnat tai tulonjako.
Poliittisen järjestelmämme kyvyttömyys käsitellä näin suurta murrosta näkyy Kontulan mukaan siinä, miten keskusteluissa palataan aina kysymyksiin työllisyydestä ja valtionvelasta. Parlamentarismin kohtalon hän uskoo olevan samankaltainen kuin entisten maaherrojen kohtalo oli: touhu voi jatkua vuosisadan tai pari, mutta yhteiskunnallinen valta ja kamppailut lipuvat sen ohi.
Anna Kontula on löytänyt Franciscus Assisilaiselta reseptin ekokriisistä selviytymiseen: on päästävä eroon pääoman kasautumisesta, opittava arvostamaan köyhyyttä ja hylättävä ihmiskeskeisyys.
UUDEN AJATTELUN SIEMENET voisivat Anna Kontulan mukaan löytyä 1200-luvulla eläneeltä pyhimykseltä Franciscus Assisilaiselta, joka saarnasi luopumisesta – tai pikemminkin eli sitä todeksi. Mutta miten ihmeessä markkinoida luopumisen autuutta kenellekään?
– Assisilainen voitti ihmisiä puolelleen lupaamalla keskinäistä huolenpitoa ja sitä, että rakennetaan yhteisön ja antamisen varaan yksilöllisyyden ja itselle kahmimisen sijaan. Toinen tärkeä lupaus oli keskinäinen tasavertaisuus.
Kolmannen lupauksen osalta Kontula sanoo olevansa hieman kyyninen sen suhteen, miten hyvin se tekisi kauppansa tänä päivänä.
– Kolmantena oli tietty rehellisyys, aitous tai tinkimättömyys. Jos ajatellaan, mikä kapitalismin ja rahatalouden käyttövoima on yksilön tasolla, se on turvattomuus ja hänen aseman-
sa yhteisössä. Jos näihin tarpeisiin voidaan vastata jollain muulla tavalla, on se kilpailukykyinen.
Franciscus Assisilaisessa on Kontulan mielestä huomionarvoista tämän suhde rahaan, jota hän kieltäytyi kategorisesti käsittelemästä. Kontulan mukaan tämä perustui yhtäältä ajatukselle, että ihminen tarvitsee melko vähän ollessaan luonnollisella tavalla osa Jumalan luomakuntaa, ja toisaalta sille, että kaikki maailman vauraus on lähtöisin Jumalalta.
– Luomakunta Jumalan lahjana sitoo meidät keskinäisriippuvuuteen. Koska keskiajalla rikkaus miellettiin enemmän yhteisön kuin rahan kautta, eivät Assisilainen ja hänen seuraajansa katsoneet välttämättä edustavansa köyhyyttä vaan Jumalan rikkautta.
Noihin aikoihin rahatalous ja kapitalismi ottivat ensi askeliaan juuri Italiassa.
– Ne askelet lähtevät aivan päinvastaisesta ajatuksesta. Siitä, että yksilöt erotetaan ja heidän välilleen tulee kilpailutilanteita, joissa toisen voitto on toisen tappio.
FRANCISCUS ASSISILAISEN aseman pyhimyksenä Anna Kontula näkee kahtalaisena asiana.
– Esikuvilla on iso merkitys, mutta Assisilaisen nostaminen oman demokraattisen yhteisönsä yläpuolelle oli tavallaan pahinta, mitä hänelle pystyi tekemään. Tässä ajassa ja yhteiskunnassa emme pysty olemaan mitään franciscusassisilaisia. Jeesuksellakaan ei ollut lapsia, mikä jo asettaa asiat ihan erilaiseen asentoon. Ei voi vain hihhuloida menemään ympäriinsä, jos on vastuussa pienistä avuttomista.
Kontulan mukaan olennaista on ideologinen rakenne, jolle Assisilaisen toiminta perustui.
”
Ympäristökatastrofi on eksistentiaalinen kysymys, syrjintääkin suurempi.
– Siinä yhdistyvät ne kolme asiaa, joita tarvitsemme ekokriisissä: on päästävä eroon pääoman kasautumistendenssistä, opittava arvostamaan köyhyyttä ja hylättävä ihmiskeskeisyys. Assisilainen asetti muut lajit tasavertaiseen asemaan ihmisen kanssa, mikä poikkeaa kristinuskon valtavirrasta.
Kontula painottaa myös Franciscus Assisilaisen ja tämän seuraajien suhtautumista työhön. Heidän mielestään ihmisen kuuluu tehdä työtä, mutta he kieltäytyivät työstä, joka kasasi vaurautta. He irrottivat myös työn käsitteen ansiotyöstä ja katsoivat, että työ piti sisällään myös hoivan.
– Maailmassa, johon olemme astumassa, on todennäköisesti hyvin paljon työtä. Olennaista on, että rikkauteen meillä ei enää ole varaa, koska luonnonvaroja on rajallisesti, ja meidän pitäisi pyrkiä tyydyttämään kaikkien perustarpeet.
Franciscus Assisilainen tuli samankaltaiseen johtopäätökseen eri syystä.
– Hänelle rikkaus oli ongelmallista siksi, että se erottaa ihmisen yhteisöstään ja katkaisee yhteyden myös Jumalaan.
ANNA KONTULA VALITTIIN ensimmäisen kerran eduskuntaan vuonna 2011, ja hän on kansanedustajana jo neljännellä kaudellaan. Hän on ilmoittanut, ettei aio enää asettua ehdolle. Päätöstään hän perustelee muun muassa sillä, ettei kenenkään kuulu olla vallan kahvassa liian kauan.
– Kansanedustajien sosiaalista ympäristöä ovat koulutetut, hyväpalkkaiset, ylempään keskiluokkaan kuuluvat ihmiset. Koska ihminen on laumaeläin, totta kai se vaikuttaa siihen, että alkaa ymmärtää rikkaiden etuja paremmin. Jos ajattelee edustavansa köyhää kansaa, kuten minä ajattelen, on pakko lopulta poistua siitä ympäristöstä. ■
LEHDESSÄ HAASTATELTIIN ympäristöteologi Panu Pihkalaa otsikolla Lautasellinen valintoja (K&k 8.2.). Luin jutun tarkkaan, ja silmiini pisti lause: ”Toisin kuin esimerkiksi juutalaisuudessa tai islamissa, kristinuskossa ei mitään ruoka-ainetta ole lähtökohtaisesti kielletty”.
Miten niin ei? Vanhan testamentin viides Mooseksen kirja, luku 14, luettelee hyvinkin tarkkaan, mitä saa syödä ja mitä ei. Esimerkiksi ”…sikaa, jolla kyllä on sorkat, mutta joka ei märehdi: se olkoon teille saastainen. Näiden lihaa älkää syökö, ja niiden raatoihin älkää koskeko”.
KIRKKO JA KAUPUNKI -lehden artikkelissa Kiitollisina mainitaan virheellisesti, että Suomen Lähetysseura olisi sulkemassa Thaimaan-toimistonsa Suomen kehitysyhteistyöleikkausten vuoksi (K&k 22.2.).
En ole koskaan kuullut kenenkään muun huomanneen tätä. Tätä taustaa vasten tuntuu oudolta, että Jeesuksen syntymäjuhlana lähes joka kodissa on juuri sikaa ruokapöydässä.
Itse en ole teologi, joten en tiedä, mitä eroa Uudella ja Vanhalla testamentilla on. Eikö Vanhaa testamenttia tarvitse noudattaa vai mistä johtuu, ettei kristityillä ole ruokailuohjeita kuten juutalaisilla ja muslimeilla? Tästä olisi kiva kuulla mielipiteitä.
Reija Pajarinen Vantaajässä maassa. Myanmarin työtä tehdään maan vaikeista olosuhteista johtuen Thaimaasta käsin. Yhteistyötä tehdään yhteensä 26 paikallisen kirkon tai kristillisen järjestön kanssa.
Suomen kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun kohdistamat leikkaukset ovat valitettavia, mutta ulkoministeriön tukema Lähetysseuran kehitysyhteistyöohjelma jatkuu kuitenkin normaalisti lukuisissa maissa, eikä siihen kohdistu leikkauksia. Lähetysseuralla ei kuitenkaan ole ulkoministeriön rahoittamaa työtä Thaimaassa, vaan Thaimaan työn rahoittavat seurakunnat ja yksityiset lahjoittajat.
Tero Massa Aasian aluejohtaja, Suomen Lähetysseura
Raamatuntekstit ovat kadonneet lehdestä
PAINETTU Kirkko ja kaupunki -lehti tarjoaa tietoa seurakuntien toiminnasta sekä paljon mielenkiintoista tietoa ja haastatteluja kaikenlaisista aiheista. Kaipaan kuitenkin saada kirkkopyhien nimet ja tekstit näkyviin.
Olisi mukava lukea lehdestä, mikä pyhä nyt on ja mitkä ovat kyseisen pyhän raamatuntekstit. Kirkossa toki tekstit kuulee ja netistäkin etsivä löytää, mutta painettu sana on niin tärkeä.
Laura Ilpola Helsinki
KIITOS PALAUTTEESTA. Ymmärrämme toiveen. Kirkko ja kaupunki -lehti ei enää ilmesty viikoittain, joten emme pysty kertomaan kirkkovuoden jokaisen pyhän kaikkia tekstejä. Otamme kuitenkin kirkkovuoden huomioon lehden suunnittelussa, ja se näkyy juttujen aihepiireissä. Lisäksi lehdessämme on Hyvää pyhää -palsta, jolla kerrotaan tulevan sunnuntain evankeliumiteksti ja pohditaan, mitä siitä voisi oppia ja miten sen parissa voisi hiljentyä.
Pauli Juusela päätoimittaja, Kirkko ja kaupunki
Näin ei ole, vaan Lähetysseuran 45 vuotta kestänyt työ Thaimaassa jatkuu. Maassa työskentelee tällä hetkellä seitsemän Lähetysseuran työntekijää. Lähetysseura tukee paikallisen pienen kirkon kehittämistä, jotta kirkon työntekijät ja vapaaehtoiset voivat toimia entistä paremmin evankeliumin välittämiseksi ja
heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tukemiseksi. Lisäksi työtä tehdään ihmiskaupan vastaisen järjestön kanssa.
Vuodesta 2024 alkaen koko Lähetysseuran Aasian työtä on johdettu Thaimaan Bangkokista käsin. Koko Aasian alueella työskentelee 20 Lähetysseuran työntekijää nel-
OTA KANTAA ja kirjoita omalla nimelläsi! Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Liitä mukaan yhteystietosi. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot. Keskusteluun voi osallistua myös Facebookissa: Facebook.com/Kirkkojakaupunki
Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki
Esimerkkihuoneisto yksiö alkovilla 31m2.
SENIORITALO
TURVALLISEEN KERROSTALOKOTIIN.
Hyödynnä nopean päättäjän kevätbonus! Etusi jopa yli 3.000€
Kun allekirjoitat vuokrasopimuksen 31.3.2024 mennessä, saat ensimmäisen vuoden vuokrista 20 % alennuksen.
As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja).
Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle. Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.
p. 09 726 2266 p. 040 700 0000
Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä
Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.
KAUNIS HYMY VALLOITTAA
· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus
Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.
· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €
· Hammastarkastus muuten 45 €
· Hammasvalkaisu 99 €
· Purentakisko 270 €
· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €
Muut palvelut:
Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru
T A K U U T Y Ö
Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.
HAMMASTEKNIKKO
Esteetön kulku
Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 €
Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 €
Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 €
Korjaukset alk. 105 €
○ Ilmainen proteesien tarkistus
PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA
Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€
SOITA JA VARAA
050 5533 050
Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella
Hammaslääkäriasema
Kiinteistönvälitystä
Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella.
Soita vaikka heti!
Jukka Norta Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi
Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)
Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?
Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732
Markku Rautanen YKV, LKV
[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com
Mobiili ja desktop -paketit
HAMMASPROTEESITYÖT
Haaga, Kauppalantie 4
Malmi, Malmin Raitti 12 Klaukkala, Viirintie 3
050 46 77 229
WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI
JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.
Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.
Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com ROMACK
Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.
Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875
Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi
Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739
Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy
Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930
Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi
Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930
Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.
Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com
Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com
ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN
Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com
ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi
KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy
045 638 5774 Mirja
KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15
Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244
Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090
Kesän ikkunanpesut vahvalla kokemuksella.
P. 040 256 6907/Salonen
Kirkko ja kaupunki -lehden pääsiäisnumero ilmestyy torstaina 21.3. (varaus 8.3. mennessä) Huhtikuussa lehti ilmestyy kerran torstaina 18.4. (varaus 5.4. mennessä)
Mediamyynti
Juha Kurvinen 040 665 5983
juha.kurvinen@kotimaa.fi
kirkkojakaupunki.fi-verkkosivuilla.
Kysy lisää mediamyynnistämme!
Pirjo Teva 040 680 4057
pirjo.teva@kotimaa.fi
O P T I K K O P A L V E L U T K O T I K Ä Y N T I N Ä
P K - S E U D U L L A J A L Ä H I K U N N I S S A
W W W . K O T I O P T I K O T . C O M
P . 0 4 4 9 8 3 5 1 1 8
5 9 € / K Ä Y N T I , S I S Ä L T Ä E N T U T K I M U K S E N
Kaipaatko juttuseuraa? Kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua?
Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.
Seniorilo Oy
Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi
Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.
Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti
P. 050 926 6203
Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.
P. 040 361 7594
Olen parturi-Kampaaja Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä
P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe
HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi
Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.
BREMERIN KIVI
HAUTAKIVET
Kaiverrukset ja kunnostustyöt
Edullisesti suoraan veistämöltä
KIVITUOTE OY
Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi
Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet
9.-10.3. Talviveisuut Tampere Pispalan kko. 10.3. klo 15 veisuut Lohjalla, srkkesk. takkatupa, Sibeliuksenk. 2. klo 16 seurat Seuratuvalla pkseudun vammaistyön kanssa, mm. H.Ojalehto, Siponkoski, Salomonk. 17 D. klo 18 seurat Oliivi-salissa, Järvenpään vanha kko, Kirkkot. 2. ma 11.3. klo 18 seurat Ruskeasuolla, Tenholant. 6. ke 13.3. klo 16.30 voimavararyhmä Seuratuvalla; tied. + ilm. Leena 0400 882 251; muut tapaam. 27.3., 10.4., 24.4. ja 8.5. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3.
su 17.3. klo 10 kirkkopyhä Lohjalla, P. Laurin kko ja srk-kesk; Sibeliuksenk. 2; s. K.Raittila; messu, keitto & seurat. klo 10 kirkkopyhä Nurmijärvellä, A. Kiven t. 5; s. K.Hiltunen; messu, keitto & seurat. klo 12 kirkkopyhä Puistolassa, Tenavat. 10; s. E-M.Muurman; messu & seurat.
klo 12.30 verkkoseurat Portaanpäästä, www.youtube.com/herattajayhdistys.fi ja www.facebook.com/ herattaja
ti 19.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, ”Teologien opettajana lähetystyössä”, Rannankari-Norjanen. su 24.3. klo 16 kahvikonsertti Seuratuvalla.
Kirkko
YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Käsilumityöt omakotija rivitaloihin. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi
PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261
Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia
Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com
Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.
MENEC 040 635 1000 www.menec.fi
Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.
Kuolin ilmoitukset ja -kiitokset
Kirkko ja kaupunki -lehdessä
Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi
Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi
www.sanaris. / laadinta Erkki
KOHOAA RAJALLA
HELSINGIN YDINKESKUSTAA
NAAPURIN LENTOKENTTÄ
AISTIMUKSIA
AINAKIN RÖHKIVIÄ
-PISTE
KREIVIKUNTA ARMEIJA
NÄYTTELIJÄ HA RVEY
AVOKOM POSTEJA PÄÄTÄ
KUNINKAILLA -PUTKI IMPULSSI
ANTAA ÄÄNIMERKKI
EROON
SAKSASSA
OHJANNUT LAINE KOPPI
SODASSA ODOTETTU
KIRJAILIJA AUSTEN SUKUJUHLISSA
-NOUSU SIENELLÄ
YHDISTYKSESSÄ SIIPISEPPELEITÄ PAHA TEKO
AHTISAARI
PUOLISON MENETTÄNEEN OSANA
PALVELUS SEKIN
LEVYRAADIN SCHIFFER HAKU AURINGOSTA
OSAKEKOSKIPAI KKA
SUHTAUTUMISTAPA
KOSTEIKKOJA
KERHO TÄKKI PÄÄLLYS
ELI LIPUILLE
KALLAS
KIRJAILIJA KYTÖMÄKI
KEATING
SULA EDISTÄÄ RAUHAA SOIKEA
VIRON PRESIDENTTI KARIS
"YKKÖSET" LEVITTÄVÄ
SITÄ VASTOIN
BARACK MICHELLE
-KUMI SAARI SORTTI VÄYLÄ SUORA LÄHETYS
ANTILOOPPEJA VIULUTAITURI YOSHIKO
WATEISSA
METEOROLOGI RINTANIEMI
Leipäsunnuntain evankeliumissa (Joh. 6:48–58)
Jeesus puhuu itsestään elämän leipänä, joka ravitsee jokaisen hänen luokseen tulevan.
ENTISAIKAAN OPITTIIN kunnioittamaan leipää jo pienestä pitäen. Leipä kädessä ei saanut juosta, sitä ei saanut panna pöydälle nurinpäin eikä jättää veistä sen päälle. Leipä suussa ei myöskään saanut puhua. Kylään mennessä tuliaisiksi vietiin leipää, jotta sitä riittäisi kodissa aina. Uusille naapureille oli tapana viedä leivän lisäksi suolaa. Yhteinen leivän murtaminen ja suolan käyttäminen loivat yhteyden. Papinveroja maksettiin leipomalla rovastille mahdollisimman suuri leipä kaksi kertaa vuodessa.
NINA RIUTTA MATTI
Jeesus puhui leivästä suurelle joukolle ihmisiä, jotka olivat löytäneet hänet Kapernaumin synagogasta. Joitakin päiviä aikaisemmin Jeesus oli ruokkinut viisituhatta ihmistä autiolla seudulla vuoren rinteellä muutamalla leivällä ja kalalla. Ihmiset etsivät häntä ruoan ja uusien ihmeiden toivossa.
Jeesus yritti kuitenkin kääntää heidän huomionsa ihmeistä ja ohraleivistä ihmisyyteen kuuluvaan syvempään nälkään: ”Älkää ponnistelko katoavan vaan pysyvän leivän vuoksi.” Hän kehotti heitä etsimään ”todellista taivaan leipää”, jota yksin Jumala antaa.
Jeesus koettelee kielemme ja ymmärryksemme rajoja, kun hän puhuu itsestään ”elämän leipänä”, lihastaan ”todellisena ruokana” ja verestään ”todelli-
sena juomana”. Hänen ilmaisunsa ovat varsin provosoivia, jos ne ottaa kirjaimellisesti.
Jeesus tunnetaan rohkeana puhujana. Hän tahtoi saada viestinsä perille. Niinpä hän otti arkielämän sanat uuteen käyttöön kuvaamaan tehtäväänsä: Hän on elävä vesi, leipä, viini, valo, portti, tie, totuus ja elämä – taivaasta laskeutunut elämän ja valon tuoja. Hän avaa meille taivaan.
Hän lupasi: Sitä, joka hänen luokseen tulee, hän ei ikinä aja pois. Joka syö hänen antamaansa leipää, ei ikinä kuole. Joka uskoo häneen, elää ikuisesti.
Kaikki nuo ovat sanoja ja lauseita, jotka voi ilmaista toisinkin, mutta niiden kytkös Jeesuksen elämään, kuolemaan ristillä ja pääsiäisen salaisuuteen tekee niistä erityisiä.
LAURI MAARALAJohanneksen evankeliumissa
Jeesus puhuu itsestään monilla luonnosta ja arkielämästä otetuilla kielikuvilla. Hän sanoo olevansa vesi, leipä, valo, viinipuu, paimen ja tie.
Mikä niistä puhuttelee sinua tänään? Mitä se kertoo sinulle oman elämäsi kaipauksesta, tarpeesta, syvimmästä turvasta tai elämäsi suunnasta?
Mitä sanoisit Jeesukselle ja mitä hän sinulle?
yhteisvastuu.fi tai MobilePay 85050
”Haluaisin, että ennen synnytystä kaikilla olisi mahdollisuus tutustua kätilöön ja synnytysosastoon.
ESPOON SAIRAALAN KÄTILÖ KIRSI ELSINEN s. 3
Kirkkopalvelujen keräysluvat: RA/2020/639 ja ÅLR/2023/7525.
Bach sävelsi Johannes-passion 300 vuotta sitten kuvaamaan Jeesuksen viimeisiä kärsimyksiä. Teos esitetään maaliskuussa kahdessa Espoon kirkossa.
TEKSTI PAULA HUHTALA KUVAT JOONAS BRANDTPilatuksella ei ollut helppo tehtävä. Hän on Rooman valtion hieman pelokas virkamies, jonka pitäisi tuomita Jeesus. Hän ei haluaisi tehdä sitä, mutta yrittää toimia poliittisesti oikein ja samalla säilyttää oman asemansa.
– Jeesuksen ja Pilatuksen välillä käydään mielenkiintoinen keskustelu, jossa Pilatus yrittää hyvin tasavertaisesti kysellä Jeesukselta, kuka tämä on ja mitä pahaa hän on tehnyt. Lopulta Pilatus heittää pyyhkeen kansalle sanomalla, että tuomitkaa sitten, sanoo Espoonlahden seurakunnan kanttori Elja Puukko
– Tuo on hyvin inhimillinen kuva siitä, kuinka virkamies joutuu alistumaan suuremman tahdon edessä itselleen vastenmieliseen ratkaisuun pelastaakseen oman nahkansa. Mieleeni tulee valtioita, joissa tällaista varmasti tapahtuu edelleen.
Pilatuksen ongelmallinen tilanne koskettaa Puukkoa etenkin siksi, että hän laulaa Pilatuksen roolin Espoonlahden ja Olarin kirkoissa esitettävässä Johannes-passiossa maaliskuussa.
Johannes-passiossa kuvataan myös esimerkiksi kansanjoukon reagointia ja mielipiteen nopeaa muuttumista. Ensin kansa juhlii Jeesusta messiaana, joka pelastaa, mutta viikon kuluttua heidän näkemyksensä on täysin toinen. He vaativat raivokkaasti huutaen Jeesuksen tuomitsemista sen jälkeen, kun ylipapit olivat levittäneet uudenlaista tarinaa Jeesuksesta, jotta pääsevät hänestä eroon.
– Tämäkin ilmiö on ajankohtainen. Me ihmiset olemme edelleen alttiita ulkopäin tulevalle vaikuttamiselle, ja se voi johtaa pahan tekemiseen, Puukko sanoo.
VAIKKA JOHANNES-PASSIO on sävelletty 1700-luvulla, se on draamallisesti edelleen ajankohtainen. Sen tekstit perustuvat Johanneksen evankeliumiin. Elja Puukko nostaa sen yhdeksi länsimaisen taidemusiikin hienoimmista teoksista. Hänen mielestään Johannes-passio tarjoaa yleisölle mahdollisuuden olla mukana vuosisataisessa kristillisessä ja kulttuurillisessa jatkumossa sekä osallistua siihen sukupolvi toisensa jälkeen.
– Johannes-passio on kuin pikaretriitti, jossa voi pysähtyä pariksi tunniksi kuuntelemaan tarinaa. Se on kokemus, jonka monet ihmiset ovat löytäneet, ja he tulevat vuosittain kokemaan sen uudelleen. Musiikki on hienoa ja sitä voi katsoa myös pelkästään upeana taideteoksena, hän sanoo.
– Siinä on jotakin universaalia ih-
misyyttä, joka sopii nykyihmiselle. Tiedän monia, joka kutsuvat itseään kulttuurikristityiksi. He käyvät kuuntelemassa passioita ja sanovat sen olevan heille merkityksellistä, vaikka eivät edes halua määritellä omaa suhdettaan uskonnollisuuteen.
Elja Puukon mukaan passio on teoksena vapaa ihmisiä jakavista uskonnollisista tulkinnoista. Hän uskoo, että se tarjoaa tasaveroisen tarinan jokaiselle.
JOHANNES-PASSION ESITTÄMINEN on mittava, kuukausien harjoittelua vaativa projekti, joka vaatii ison
Passio kuvaa Jeesuksen viimeisiä päiviä Pääsiäisen alla kirkoissa esitettävät passiot ovat sävelteoksia, jotka kertovat Jeesuksen viimeisistä kärsimyksistä ja kuolemasta. Ne on sävelletty pääsiäisajan seurakunnalliseksi tapahtumaksi.
Passioiden tekstit pohjautuvat Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen evankeliumeihin. Tunnetuimpia ovat saksalaisen Johann Sebastian Bachin (1685-1750) säveltämät Matteus- ja Johannes-passiot. Myös monet muut säveltäjät ovat tehneet passioita.
Bachin Johannes-passion ensiesitys oli vuonna 1724, ja pitkäperjantaina 2024 siitä tulee kuluneeksi 300 vuotta. Bachin Matteus-passio näki päivänvalon muutamaa vuotta myöhemmin. Bachin arvioidaan säveltäneen kolmesta viiteen passiota, mutta vain nämä kaksi ovat säilyneet kokonaisina.
Passioiden esityskokoonpanoon kuuluvat yleensä kuoro, orkesteri ja solistit. Yksi solisteista on evankelista, joka esimerkiksi Johannes-passiossa kertoo Johanneksen evankeliumin tekstiä lähes sellaisenaan. Johannes-passion esitys kestää on kaksi tuntia, Matteus-passion kolme tuntia.
Bachin passiot esitetään Suomessa yleensä saksan kielellä. Kuulijat voivat seurata kertomusta käsiohjelmasta, jossa esityksen laulettu ja puhuttu teksti on käännetty suomeksi.
joukon laulajia. Maaliskuussa kuultavat kaksi esitystä ovat Espoonlahden ja Olarin seurakuntien yhteistyön tulosta.
Mukana on kaksi kuoroa, joissa on yhteensä noin sata laulajaa. Elja Puukon mukaan teos on vaativa. Se edellyttää laulajilta hyvää laulutaitoa ja heidän on osattava lukea nuotteja.
– Melodiat ovat hyvin vaikeita laulajille, jotka ovat harrastajia, ja laulettavaa on paljon. Johtamani Navichorus-kuoro on harjoitellut tiiviisti parin kuukauden ajan ja olemme opetelleet stemmoja ylimää-
– Bachin Johannes-passio on länsimaisen taidemusiikin hienoimpia teoksia. Bachin Matteus-passioon verrattuna se on draamallisesti räväkämpi ja tiiviimpi kokonaisuus, Elja Puukko sanoo.
räisinä leiripäivinä. Kuoroni edellisestä esityskerrasta vuonna 2007 on jo pitkä aika. Olarin seurakunnan kamarikuorolle tämä on ensimmäinen Johannes-passio, Puukko sanoo.
Solisteista Elja Puukko, Rosa Rautio, Tommi Niskala ja Joose Vähäsöyrinki ovat taustaltaan kanttoreita, Ruut Mattila on oopperalaulaja. Myös esityksen johtaja Mikko Niinikoski on kanttori. Orkesterina on Espoon barokin orkesteri. Kuorolaiset esiintyvät vapaaehtoispohjalta, mutta ammattilaisista koostuvan orkesterin hankkiminen on seurakunnalle merkittävä menoerä.
– On hienoa, että solisteiksi löytyi niin paljon hyviä kirkkomuusikoita, jotka tekevät homman suvereenisti. Tämä on meidän omaa musiikillista tonttiamme.
– Johannes-passion esitys on seurakuntaelämälle juhlahetki, ja kirkko on silloin aina täynnä. Iso joukko vapaaehtoisia on harjoitellut pitkään ja jakaa kuulijoiden kanssa hyvin vaikuttavan teoksen. Suurten kirkkomusiikkiteosten vetovoima on onneksi säilynyt.
Elja Puukko on laulanut noin 30 vuoden ajan solistina passioissa, requiemeissa, oratorioissa, kantaateissa ja muissa isoissa teoksissa. Tänä vuonna hän on solistina viidessä passioesityksessä eri puolilla Suomea. Niistä kaksi on Espoossa.
Bachin Johannes-passio pe 15.3. klo 19 Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8, ja su 24.3. klo 18 Olarin kirkossa, Rälssitilankuja 1. Liput ovelta 20/25 e.
Osalla pääkaupunkiseudun seurakunnista on ollut ystävyysseurakunta Inkerin kirkossa. Nyt yhteistyö on jäänyt, tai sen kanssa ollaan odottavalla kannalla.
Ukrainan sota heijastuu suomalaisten seurakuntien ja niiden venäläisten, Inkerin kirkkoon kuuluvien ystävyysseurakuntien välisiin suhteisiin. Yhteydenpito on hiipunut. Esimerkiksi ystävyysseurakuntamatkoja ei tällä hetkellä pystytä tekemään.
Inkerin kirkko on Venäjällä toimiva, luterilainen vähemmistökirkko. Sen juuret ulottuvat 1600-luvulle, jolloin suomalaisia muutti Inkerinmaalle.
Sodan, talouspakotteiden ja itärajan sulkeutumisen lisäksi suomalaisten seurakuntien ja Inkerin kirkon seurakuntien välisiin suhteisiin ovat vaikuttaneet myös muut tekijät. Merkittävä tekijä on muun muassa se, että yhä harvempi Venäjän puolella asuva puhuu suomea, ja osa inkeriläisistä on vuosikymmenien aikana muuttanut Suomeen. Myös koronapandemia vaikutti toiminnan hiipumiseen.
Suhteita Inkerin kirkon seurakuntiin solmittiin erityisesti 1990-luvulla, mutta sen jälkeen monet aktiivit ovat jääneet pois toiminnasta, eläköityneet tai kuolleet.
ESPOON SEURAKUNNILLA on kaksi yhteistä ystävyyskohdetta, Pyhän Nikolauksen kirkko Hatsinassa ja Pyhän Marian kirkko Pietarissa. Käytännössä yhteydet ystävyysseurakuntiin ovat kuitenkin hiljenneet eikä taloudellista tukeakaan enää makseta.
– Yhteyttä ei ole purettu, mutta raha ei ole liikkunut enää moneen
vuoteen. Toisaalta hakemuksiakaan ei ole enää vuosiin tullut, kertoo Espoon seurakuntien monikulttuurisuustyön asiantuntija Matti Peiponen.
Leppävaaran seurakunnassa kokoontuu yhä Karjala-piiri, jota vetää seurakunnan entinen pappi, Venäjällä paljon työskennellyt Pekka Palosaari. Yhteyttä on pidetty Sodderin seurakuntaan ja seurakuntalaisten lahjoittamilla summilla on tuettu esimerkiksi pyhäkoulutoimintaa. Viime vuosina on ollut hiljaisempaa.
”– Ensin matkat sinne esti korona ja sitten tuli tämä niin sanottu erikoisoperaatio. Viimeksi olen käynyt Venäjällä tammikuussa 2023, Palosaari kertoo.
– Karjala-piiri kokoontui alkuun Perkkaan kappelissa, mutta kappelin tulipalon jälkeen olemme kokoontuneet Karakappelissa. Viimeksi meitä oli siellä 12 henkilöä.
MYÖS MUUTAMILLA vantaalaisilla seurakunnilla on ollut ystävyysseurakuntia Inkerinmaalla. Hakunilan seurakunnalla on ystävyysseurakuntanaan Velmea ja Vantaankoskella Skuoritsa.
Helsinkiläisistä seurakunnista Malmin, Roihuvuoren ja Mikaelin seurakunnilla on ollut yhteinen ystävyysseurakunta, Tyrö. Aiemmin Tyrön seurakuntaa tuettiin Helsingistä käsin taloudellisesti ja sinne tehtiin jopa useita matkoja vuodessa.
VENÄLÄISTEN NÄKEMINEN YHTENÄ MASSANA ISTUU HUONOSTI KRISTILLISEEN LÄHTÖKOHTAAN.
KIRKKOHALLITUKSEN ULKOASIAIN OSASTON ASIANTUNTIJA ARI OJELL
– Tällä hetkellä emme tue Tyrön seurakuntaa taloudellisesti. Emme ole keränneet edes kolehteja sinne, Malmin seurakunnan pappi Esa Järvinen kertoo.
Haagan rovastikunnalla eli Haagan, Kannelmäen, Pitäjänmäen ja Munkkiniemen seurakunnilla on yhteinen ystävyysseurakunta Sortavala.
Pitäjänmäen seurakunnan
kirkkoherran Maika Vuoren mukaan nämä seurakunnat tukevat Sortavalan seurakuntaa yhteensä 2 000 eurolla vuodessa.
VENÄJÄN HYÖKÄTTYÄ Ukrainaan Kirkkohallituksessa laadittiin piispojen toimeksiannosta suositukset, kuinka Inkerin kirkon ystävyysseurakuntien kanssa toimitaan.
Linja on ollut se, että ystävyysseurakuntiin voi pitää yhteyttä ja taloudellista tukea voi antaa. Sitä on saatu esimerkiksi kolehdeista. Kolehtikohteista päätetään sekä Kirkkohallituksessa että seurakunnissa. Kirkkohallituksen laatimissa vuoden 2024 kolehtisuosituksissa Inkerin kirkon kriisityö on yksi kohteista, johon seurakunnat voivat niin halutessaan kerätä rahaa.
– Summat, joita ystävyysseurakunnille on annettu, ovat verrattain pieniä, mutta niillä on ollut iso merkitys pienten seurakuntien toiminnalle, sanoo asiantuntija Ari Ojell Kirkkohallituksen ulkoasiain osastolta.
– On pidetty tärkeänä, että ruo -
TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS SIRU TIRRONENhonjuuritason yhteydet Inkerin kirkkoon säilyvät. Taloudellinen tuki ei ole ollut talouspakotteiden alaista ja sen maksaminen on ollut mahdollista tähän päivään asti.
ARI OJELL huomauttaa, että kaikenlainen yhteistyö venäläisten kanssa herättää tällä hetkellä paljon kysymyksiä ja tunteita. Asia ei kuitenkaan ole aivan yksioikoinen.
– Tässä on myös inhimillinen, kristillinen näkökulma. Sota, jonka Venäjä aloitti, on luonut paljon hätää kaikkialla, myös Venäjällä, ja venäläisten näkeminen yhtenä massana istuu huonosti kristilliseen lähtökohtaan. Se on myös yksi syy sille, miksi näitä ystävyyssuhteita on pidetty arvokkaina.
– Kirkoillamme on erilaisia käsityksiä teologisesti, mutta meidän läsnäolomme ja länsimaisen identiteetin tuntemus olisi tärkeä säilyt-
tää. Pieni vähemmistökirkko Venäjällä kapseloituu helposti. Näemme asiat usein ongelmien ja kriisien kautta, mutta kun siellä vierailee, näkee, kuinka pienillä resursseilla siellä toimitaan.
NOIN KAHDELLA kolmesta suomalaisesta seurakunnasta on ystävyysseurakunta. Tämä tarkoittaa kahden kirkon seurakuntien välistä yhteistyötä, johon molemmat ovat sitoutuneet. Ystävyysseurakuntatyö voi olla esimerkiksi yhteistyötä diakonia-, lähetys-, musiikki- ja nuorisotyössä sekä vierailuja, taloudellista tai aineellista tukea. Suomalaisilla seurakunnilla on ystävyysseurakuntia eri puolilla maailmaa, mutta erityisesti Virossa, Venäjällä ja Unkarissa. Seurakunnat ovat yleensä luterilaisia, mutta mukana on myös anglikaanisia ja ortodoksisia seurakuntia.
Lue laajempi artikkeli aiheesta: kirkkojakaupunki.fi/ajankohtaista
Espoonlahden seurakunta julkaisi viime viikolla Facebook-tilillään tekstin: ”Otamme diakoniatyössä vastaan toimivia puhelimia, tehdasasetukset palautettuna.”
Diakoniatyöntekijät kohtaavat työssään usein ihmisiä, joiden puhelin on säröillä tai niin vanha, ettei asioiden hoitaminen tai yhteydenpito tahdo onnistua.
– Väestö ikääntyy, ja monella on haasteita puhelimien kanssa. Meillä Espoossa on myös paljon maahanmuuttajia ja köyhiä perheitä, joilla ei ole varaa hankkia älypuhelimia, kertoo Espoonlahden seurakunnan johtava dia-
koniatyöntekijä Mari Paulasaari
Tietokonetta ei välttämättä ole käytössä, vaan puhelin on se laite, jolla pitäisi hoitaa asioita vaikkapa Kelan kanssa. – Haluamme tarjota mahdollisuuden päivittää oma puhelin parempaan tai antaa niitä henkilöille, joilta puhelin puuttuu kokonaan, sanoo Paulasaari. Seurakunta sai muutaman ensimmäisen päivän aikana joitakin puhelimia edelleen lahjoitettavaksi diakonia-asiakkaille, mutta lisääkin voi viedä Espoonlahden kirkolle tai Soukan kappelille. Vahtimestarit toimittavat puhelimet diakoniatyöntekijöille.
Espoon seurakunnissa järjestetään mutkattomia ja maksuttomia Kastepäivä-tapahtumia. Kastepäivässä seurakunta hoitaa ristiäisjärjestelyt perheen puolesta.
Kasteperhe, kummit ja juhlavieraat tulevat valmiiseen pöytään. Papin palvelut, tilat ja kakkukahvit sisältyvät pakettiin. Perheen tarvitsee vain varata aika.
Kevään 2024 Kastepäivät pidetään Olarin kirkossa ja Tapiolan kirkossa. Koko vuoden kas-
tepäivät pidetään seuraavasti: la 23.3. Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1, la 11.5. Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, su 29.9. Kaskikappeli, Kaskipiha 5, su 29.9. Soukan kappeli, Soukankuja 3, su 29.9. Suvelan kappeli, Kirstintie 24 ja la 16.11. Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Kastepäiviin ilmoittaudutaan Espoon seurakuntien palvelukeskuksen kautta, p. 09 80 50 2601, varauspalvelut.espoo@evl.fi.
Walk in -terapia laajenee Ison Omenan palvelutorille. Walk in -terapia eli kynnyksetön yhden tapaamisen terapia pyrkii helpottamaan 16–29-vuotiaiden oloa ratkaisukeskeisen terapian menetelmin. Palvelu on ilmaista, eikä edellytä ajanvarausta. Terapiaa antavat koulutetut terapeutit.
Vastaanotto Matinkylässä avautui keskiviikkona 6.3. Terapiaa on tarjolla keskiviikkoisin kello 16–19 Ison Omenan palvelutorilla Ohjaamotalon sivupisteessä.
Walk in -terapiakäynnin voi tehdä myös maanantaisin kello 14–18 Leppävaarassa Ohjaamotalolla, Lintuvaarantie 2.
ANTTI RINTALA Lapsi on ristiäisten päähenkilö. Kasteessa hänestä tulee seurakunnan jäsen.Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@evl.fi
Osoitteet:
Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5
Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2
Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1
Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3
Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1
Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10
Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16
Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3
Suvelan kappeli, Kirstintie 24
Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8
Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2
Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480
Kirkkonummi
Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala
Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo
MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA
Messu: ”Omaksi vai jaettavaksi?” su 10.3. klo 10. Liturgia ja saarna Iida Rotko, avustaa Mari Mathlin, urkuri Petri Koivusalo, kanttori William Häggblom. Kirkkokahvit. Marian ilmestyspäivän messu:
”Jokaisella on tehtävä” su 17.3. klo 10. Liturgia ja saarna Vilppu Huomo, avustaa Reetta Ikonen, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Sheldon Ylioja. Kirkkokahvit.
Pysäkkimessu: ”Rauhan minä jätän teille” su 17.3. klo 18. Muusikot aloittavat jo klo 17.40, voit tulla sytyttämään rukouskynttilän ja hiljentymään. Asemapäällikkö
Eeva Kokki, pappi Seppo Särkiniemi. Iltatee.
MESSUT KAPPELEILLA
Auroran kappeli
Messu su 17.3. klo 12. Reetta Ikonen, Elisa Murtoperä. Kirkkokahvit. Kalajärven kappeli
Messu su 10.3. klo 14. Iida Rotko, William Häggblom. Kirkkokahvit.
Iltamessu to 14.3. klo 18.15. Kirsi Muurimäki ja vapaaehtoiset.
Hiljaisuuden messu la 16.3. klo 14.30. Kirsi Muurimäki, Anu Suikkanen, Kirsi Hiilamo, William Häggblom.
Kauklahden kappeli
Kyläkirkko su 10.3. klo 12. Pirkko Nurminen, Sheldon Ylioja. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.
Laaksolahden kappeli
Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 14.3. klo 19.
Suvelan kappeli
Pyhäkoulu – lasten oma kirkkohetki su 10.3. klo 15. Laulua, leikkiä, askartelua ja hiljentymistä. Espoo International Lutheran Worship su 10.3. klo 15. Mari Mathlin, Mikael Elmolhoda. Suomenkielinen pyhäkoulu. Kirkkokahvit.
Kamarimusiikki soi Radalla-festivaalin konserteissa maaliskuussa. Mistä on kyse, festivaalin tuottaja Emilia Granroth?
– Silloin on järjestyksessä toinen Radalla-festivaali, joka on kolmen muusikkoystävän eli minun, Artturi Aallon ja Iivari Aallon perustama tapahtuma. Pidämme yhdessä musisoimisesta ja musiikin jakamisesta muiden kanssa. Haluamme välittää kamarimusiikin ilosanomaa, järjestää kotoisia ja lämpimiä musiikkihetkiä sekä rikastuttaa Espoon kulttuurielämää.
– Festivaali sisältää neljä konserttia, joista kolme on yhtenä viikonloppuna ja viimeinen Earth Hour -konsertti seuraavana lauantaina. Kaikki konsertit ovat erilaisia ja niiden tunnelmat vaihtelevat värikylläisyydestä rauhaan, romantiikkaan ja vahvoihin tunteisiin.
– Earth Hour -konsertissa korostuu luontosanoma, jonka nostaminen esiin on meille tärkeää. Pysähdymme hetkeksi kynttilänvaloon kuuntelemaan
Perhemessu su 17.3. klo 15. Marja
Malvaranta, Kirsi Salonen ja messuryhmä. Lapsikuoro Säihke, joht. Iida Ruusukallio. Ilo tarttuu -Yhteisvastuutapahtuma klo 13–17, Ks. kappelin tiedot.
Perheiden pääsiäiskirkko ja pääsiäisstartti pe 22.3. klo 10. Ks. kappelin tiedot.
Viherlaakson kappeli
Iltamessu su 10.3. klo 17. Hannu Mäenpää, seurakuntalaisten yhtye. Iltatee.
AURORAN KAPPELI
Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Aik. 5 e, lapset 0,50–2 e. Idän ja lännen pyhimyslegendoja ja niihin liittyviä ikoneita la 9.3. klo 12. Ikoniluento, Tarja Rae. Teologinen opintopiiri: Sotien keskellä - taustaa ja pohdintoja to 14.3. klo 19. TT, teologinen sihteeri Jelisei Heikkilä: ”MoskovaKiova -jännite, historiallinen tausta”. Kahvit klo 18.30.
Safkaa ja seuraa -ilta ma 18.3. klo 17–19. Ks. oma ilmoitus.
Lisää pienryhmiä: www.aurorankappeli.fi
– Haluamme välittää kamarimusiikin ilosanomaa ja rikastuttaa Espoon musiikkielämää, sanoo Radalla-festivaalin tuottaja Emilia Granroth.
meditatiivista musiikkia. Tanssija on mukana esityksessä ilmentämässä sanomaa liikkeen kautta. Mihin festivaalin nimi liittyy? – Radalla-nimellä on monta merkitystä. Konsertteihimme Espoon tuomiokirkon mäelle pääsee junalla. Nuorille sanassa on myös toisenlainen ulottuvuus, sillä olemme radalla juhliessamme yhdessä. Meille nuorille muusikoil-
Safkaa ja seuraa to klo 17–19: 7.3. gospelvenyttelyä ja rentoutus, 21.3. Äänimaljarentoutus. Ks. oma ilmoitus.
Naisten kappelipäivä la 16.3. klo 11–15. Rovasti, psykoterapeutti Kirsi Hiilamo: ”Pettymyksen painomiten päästää irti?” Lounas ja kahvi 10 e. Kirjamyynti, myyntipöytiä. Hiljaisuuden messu. Lastenhoitoon ilm. 15.3. klo 10 mennessä.
Lisää pienryhmiä: www.kalajarvenkappeli.fi
KAUKLAHDEN KAPPELI
HUOM! Kaikki tilaisuudet pidetään kappelin alakerrassa kattoremontin vuoksi. Suosittelemme kulkua kappeliin junaradan puolelta sekä pysäköimään autot kappelin ja junaradan välissä olevaan junaparkkiin. Radioraamattupiiri ti 12.3. klo 18.30.
Rukouspiiri ke 20.3. klo 18. Keväinen Kosen Raamattumatka 19.–21.4. Viroon. Kysy vapaita paikkoja: ari.kunnamo@evl.fi, 040 579 8776.
le oma kamarimusiikkifestivaali on juhlaa.
PAULA HUHTALA
Radalla-festivaaliviikonloppu pe–su 15.–17.3. ja Earth Hour -konsertti la 23.3. Konsertit ovat Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5, ja Tuomiokirkon seurakuntatalossa, Kirkkoranta 2. Liput 25/20/10 e, festivaalipassi 60 e. Päätöskonsertti ilmainen. Lisätietoja www.radallafestivaali.fi.
Lisää pienryhmiä: www.kauklahdenkappeli.fi
LAAKSOLAHDEN KAPPELI Äänimaljarentoutus to 14.3. klo 18. Mukaan oma makuualusta, torkkupeitto ja tyyny. Tule paikalle jo klo 17.45. ILM. pia.harkonen@ evl.fi
Lisää pienryhmiä: www.laaksolahdenkappeli.fi
SUVELAN KAPPELI
Kappelilounas ti klo 12–13. Hinta aik. 3,5 e, lapset 0,50–1,5 e. Safkaa ja seuraa -ilta ke klo 17–19.30: 13.3. Hiljaisuuden joogaa, 20.3. Ohjattu rentoutus. Ks. oma ilmoitus.
Ilo tarttuu-Yhteisvastuutapahtuma su 17.3. klo 13–17. Klo 13–14:45 myyjäiset, arpajaiset, kasvislounas (4 e, kahvi ja pulla 2 e). Linnunpöntöt (6 e). Perhemessu klo 15, jonka jälkeen kirkkokahvit pannarilla (2 e). Perheiden puuhat: Onnenpyörä (2 e), kasvomaalaus ja askartelu. Klo 17 Lavrenchukin perheen konsertti. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.
Perheiden pääsiäiskirkko ja pääsiäisstartti pe 22.3. Kirkko klo 10–10.45, jonka jälkeen kappelin ja asukaspuiston ovet avoinna. Pääsiäisrata, jumpparata ja askartelua ja leikkihuone. Tarjolla kahvia, teetä, mehua ja keksiä. Tied. marika. laakkonen@evl.fi, 050 5110 341. Musisoidaan yhdessä su 24.3. klo 15. Tuo äänesi tai soittimesi yhteiseen konserttiin! ILM. 14.3. mennessä: anita.kyonsaari@evl.fi, 040 5130 843.
Lisää pienryhmiä: www.suvelankappeli.fi
VIHERLAAKSON KAPPELI
Lähetyspiiri ma 11.3. klo 14. Safkaa ja seuraa -ilta ma 11.3. klo 17–19. Ks. oma ilmoitus. Kappelilounas ti klo 11–13. Hinta aik. 5 e, lapset 0,50–2 e. Tule laulamaan! ke 20.3. klo 13.30. Lisää pienryhmiä: www.viherlaaksonkappeli.fi
RADALLAMUSIIKKIFESTIVAALI
Kamarimusiikkifestivaali 15.–17.3. ja 23.3. www.radallafestivaa-
li.fi. Ks. Kirkoissa soi -palsta.
TALVISODAN PÄÄTTYMISEN
MUISTOTILAISUUDET
Ke 13.3. klo 9 lipunnosto Kulttuurikeskuksen edessä, bussikuljetus Espoon tuomiokirkolle klo 9.30. Seppeleen lasku klo 10 Tuomiokirkon sankarihaudoilla. Muistojuhla klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Bussikuljetus Tapiola Gardenin edestä klo 17.30. Paluukuljetukset molempien tilaisuuksien jälkeen. Tumma asu, tammenlehvä ja isot kunniamerkit, järj. Espoon Sotaveteraanit ry.
To 4.4. klo 8–15 Hvittorp. Yhdessäoloa, ulkoilua, askartelua, sauna, messu. ILM. 21.3. mennessä: Sofia Ali, 040 5130 862. Hinta 15 e, sis. bussikuljetuksen ja ateriat.
Kaiken tasoisille laulajille to 7.3. ja 14.3. klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Teemme mm. hengitys- ja ääniharjoituksia. Olet vapaa tutustumaan omaan ainutlaatuiseen ääneesi, rentoutumaan ja nauttimaan yhdessä laulamisesta ilman sitoutumis- tai esiintymisvelvollisuutta. Kuoroa johtaa kanttori Sheldon Ylioja.
Mielen hiljentymistä ja avaraa hengellisyyttä: Hiljaisuuden jooga ke 13.3. klo 18 Suvelan kappeli. Sopii kaikille! Tied. ja ILM. heli.vesanen@evl.fi tai tekstiviesti: 040 5528 924.
Vihille vähällä vaivalla Espoon keskiaikaisessa tuomiokirkossa ke 24.4. Aikoja varattavissa klo 11–23 väliltä. Seurakunta tarjoaa hääkakkukahvit! ILM. https://www. espoonseurakunnat.fi/wihkiyo-240424.
LAPSILLE
www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/lapset-jalapsiperheet
HUOM! Haku syksyn päiväkerhoihin käynnissä: Ks. Päiväkerhot. Perhekerhot ja -kahvilat: Ks. Perhekerhot
Muskareihin mahtuu vielä! Ks. www.espoonseurakunnat.fi/muskarit.
SAFKAA JA SEURAA -ILLAT Kappelien avoimien ovien iltaan ovat kaikki tervetulleita! Tule yksin tai perheenä, voit viivähtää hetken tai koko illan. Safkaa ja seuraa tarjolla maanantaisin Aurorassa (parilliset viikot) ja Viherlaaksossa (parittomat viikot), keskiviikkoisin Suvelassa ja torstaisin Kalajärvellä. Edullinen yhteinen ateria; aik. 3 e, lapsi 1,5 e, yhdessäoloa,
vaihtuvaa ohjelmaa ja puuhaa lapsille.
READING THE BIBLE IN FINNISH
A group to all who want to improve their Finnish. We meet on Sundays 10 March, 14 Apr, 12 May, 2–3 p.m. at Suvela Chapel, Kirstintie 24. More information: mari.mathlin@ evl.fi, 050 438 0182.
KEVÄÄN PERHELEIREJÄ
ILM. www.espoonseurakunnat.fi/ tapahtumat > Ilmoittaudu. Äitilomanen 26.–28.4. Kiipula. Hinta 50 e. Tied. 050 432 9315. Isovanhempi-lapsenlapsi-leiri 27.–28.4. Velskola. Hinta 25–45 e. Tied. 050 5110 165. Yhden vanhemman perheiden leiri 10.–12.5. Velskola. Hinta 20–40 e. Tied. 050 583 6886.
NUORET & NUORET AIKUISET
Nuorten kerhot, kurssit ja leirit: www.lujakallio.fi
Rento K18- ilta nuorille aikuisille pe 8.3. ja 23.3. klo 18 Suvelan kappeli.
SENIOREILLE
Eläkeläiskerhot löytyvät nettisivuiltamme: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/aikuiset/ elakelaisryhmat
ÄLÄ JÄÄ YKSIN!
Ammatillista keskusteluapua mm. perhe- ja parisuhdeasioissa: perhetyönohjaajat outi.wenell@ evl.fi, 040 5474 146 ja kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165. Walk in -terapia 16–29 -vuotiaille nuorille: www.espoonseurakunnat. fi/walk-in-terapia.
Papin puhelin joka päivä klo 9–19, 09 8050 2602.
Tukea vaikeassa elämäntilanteessa, ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/apua-jatukea.
Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä: Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta
Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta www.espoonseurakunnat.fi.
Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000 espoonlahdenseurakunta@evl.fi Vahtimestari p. 050 432 7512 www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti
Nuoret: www.sodesode.fi
Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet
Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa
Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13
Aukioloajat: Espoonlahden kirkko: ma-to klo 8.30–18, pe klo 8.30–15, la toiminnan mukaan, su klo 10–18 ja pyhinä klo 10–15. Soukan kappeli: ma-ti klo 9–15, ke toiminnan mukaan, to-pe klo 9–15, la-su ja muut pyhät toiminnan mukaan.
Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/espoonlahden-seurakunta.
MESSUT
Messu su 10.3. klo 11 Espoonlahden kirkko. Lindberg, Yli-Jaskari, Okrakuoro.
Yhteisömessu su 10.3. klo 16
Espoonlahden kirkko. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.
Hiljaisuuden messu su 10.3. klo 17
Soukan kappeli. Olli, musiikki Gregory Pass.
Messu su 17.3. klo 11 Espoonlahden kirkko. Sinervo, Rautio. Kirkkokahvit ja keittolounas.
Yhteisömessu su 17.3. klo 16 Espoonlahden kirkko. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.
Hiljaisuuden messu su 17.3. klo 17 Soukan kappeli. Santaharju, Rautio.
APUA JA TUKEA
Diakonian ajanvaraus: diakonia. espoonlahti@evl.fi tai arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885 tai www. espoonseurakunnat.fi.
Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä to 21.3. klo 13.30 Meriemy (Merenkäynti 3). Avoin, luottamuksellinen keskusteluryhmä mielen hyvinvoinnin tueksi.
Ryhmää ohjaa diakonissa Taina Leinonen.
Sururyhmä läheisensä menettäneille 23.4. klo 18 Soukan kappeli. Muut kokoontumiset pe 3.5., ti 7.5., ti, 21.5., to 30.5. ja ti 4.6. Ilmoittautuminen ja tiedustelut 8.4. mennessä Taina Leinonen, p. 050 517 0656.
Diakonialounas ma klo 12–13 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 11.30–12.30. Yli 15 v. 3 e, 7–14 v. 1 e, alle 7 v. maksutta. Kortti- tai käteinen. Huom! 1.4. ei lounasta. Iltasafka to klo 17 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 16.45–17.30. Yli 15 v. 3 e, 7–14 v. 1 e, alle 7 v. maksutta. Huom. 7.3., 28.3. ja 9.5. ei iltasafkaa.
Ikäihmisten kerhot kokoontuvat
Seurakunnat järjestävät päiväkerhoja eri puolilla Espoota ja Kauniaisissa. Päiväkerhot ovat avoimia kaikille 2–5-vuotiaille espoolaisille eivätkä edellytä kirkon jäsenyyttä. Seurakuntien päiväkerhotoiminta on pääosin maksutonta. Ilmoittautuminen on nyt käynnissä.
Espoon ja Kauniaisten seurakuntien päiväkerhot syksystä 2024 kevääseen 2025
Espoonlahden seurakunta:
Maksuttomia päiväkerhoryhmiä 2–4 kertaa viikossa 2–4 tunnin ajan. Tulevan syksyn uutuutena on Kaskikappelilla alkava nelipäiväinen ja nelituntinen päiväkerhoryhmä. Kerhopaikat: Espoonlahden kirkko, Soukan kappeli ja Kaskikappeli. Tied. Leena Toiskallio, 041 535 6190, leena.toiskallio@evl.fi
Espoon tuomiokirkkoseurakunta:
Päiväkerhoryhmiä 2–3 kertaa viikossa. Tarkemmat tiedot kerhoajoista ja -paikoista: espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/lapset-jalapsiperheet/paivakerhot
Hinnat määräytyvät kerhojen kokoontumiskertojen mukaan ja ovat 23–160 euroa kaudelta. Maksuista on mahdollista hakea vapautusta. Tied. Aila Pihlajavesi, 040 525 1216, aila.pihlajavesi@evl.fi
Leppävaaran seurakunta:
Maksuttomia päiväkerhoryhmiä Uutussa ma ja ke klo 9–12 sekä Karakappelilla to ja pe klo 9–12. Lisätiedot: Hanni Raiskio, 040 647 3509, hanni. raiskio@evl.fi
Olarin seurakunta:
Maksuttomat päiväkerhoryhmät 2–6-vuotiaille alkavat syksyllä kahdessa toimipisteessä sen
mukaan, minne on eniten hakijoita. Kerhopaikkaa hakiessa vaihtoehtoina ovat nämä kerhopisteet: Olarin kirkko, Olarin kappeli ja Matinkappeli. Kerhot kokoontuvat klo 9–12 kahtena tai kolmena päivänä viikossa. Tied. Henna Sadonkorpi, 050 358 0979, henna.sadonkorpi@evl.fi.
Tapiolan seurakunta:
Maksuttomat päiväkerhoryhmät maanantaisin ja torstaisin klo 9–11.30 sekä tiistaisin klo 13–15.30 Tapiolan kirkolla. Tied. Anna-Kaisa Puranen, 050 432 7509, anna-kaisa.puranen@evl.fi
Esbo svenska församling:
Dagklubbarna samlas på förmiddagarna 2–3 gånger per vecka. Det finns även möjlighet för flera dagar om man kombinerar två klubbar. Avgiften beror på antalet klubbtimmar per vecka. Det är möjligt att få befrielse från klubbavgiften.
Platser: Carlberg, Esbovikens kyrka, Olars kyrka (svenska sidan) och Esbo domkyrkas församlingsgård.
Elektronisk anmälning 1.3–31.3. på esboforsamlingar.fi/dagklubbar. Mer info om klubbarna: Lisa Wentjärvi, 050 432 6861, lisa.wentjarvi@evl.fi
Mer info om klubbarna och den elektroniska anmälningen: Helena Aitti-Lindberg, 040 763 6250, helena.aitti-lindberg@evl.fi
Kauniaisten suomalainen seurakunta:
Varhaiskasvatuksen kerhoja 2–5-vuotiaille. Etusija kauniaislaisilla. Lisätiedot ja sähköinen ilmoittautuminen 15.3. mennessä: kauniaistenseurakunta.fi/tule-mukaan/lapsille-ja-lapsiperheille/kerhoilmoittautuminen.
Kerhovuodelle 2024–2025 ilmoittaudutaan Espoossa maaliskuussa: espoonseurakunnat.fi/paivakerhot.
kirkolla ma ja ti, Kaskikappelilla ma, Mäntykappelilla ti, Puistokartanon palvelutalossa ke, Soukan kappelilla to ja Merikartanon palvelutalossa pe. Lisätietoja verkossa: espoonseurakunnat.fi.
TAVATAAN TAAS!
Säännölliset piirit ja ryhmät ovat käynnistyneet. Ajankohtaiset tiedot: espoonseurakunnat.fi. Seurakuntakahvila ke klo 13–15 Espoonlahden kirkko. Kirpputori Toivon Tori auki ke klo 12–18 ja la klo 11–15. Soukankaari 8 B, Espoo.
Heprealaisia tansseja la 9.3. klo
12.15 Espoonlahden kirkko. Fellowship & Dance Party la 9.3. klo 17 Soukan kappeli. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa. Discussion, food and dance. Israel-rukouspiiri ti 12.3. klo 18.30 Espoonlahden kirkko. Apokalypsi nyt! -luentosarja ke 13.3. klo 18.30 Espoonlahden kirkko. Luennoitsijana dosentti ja Espoonlahden kappalainen Niko Huttunen. Vieraana Elina Kahla Helsingin yliopiston Aleksanteriinstituutista. Musiikki kanttori Elja Puukko. Aiheena: Venäjän käsitys maailmanhistoriallisesta tehtävästään.
Aikuisten lauantai-ilta la 16.3. klo
18 Espoonlahden kirkko. Arjen kristillisyydestä keskustelemassa Anja Porio. Lukupiiri ti 19.3. klo 15 Espoonlahden kirkko. Kirjana Kerstin Ekman, Suden jälki. Seuraava kerta ti 16.4. Tiedustelut: Maisa Tervo, 050 592 8388.
Parista perheeksi -ilta to 21.3. klo 17 Espoonlahden kirkko. Keskustelemme mm. lapsen syntymän vaikutuksesta parisuhteeseen. Osa neuvolan perhevalmennusta. Kohtaamisia ja eläytymistä ikiaikaisiin kirjoituksiin to 21.3. klo 18 Espoonlahden kirkko. Bibliodraaman ohjaus Eveliina Roznovski. Musiikki Otto Porkkala. Tekstin historia ja konteksti Niko Huttunen. Teetarjoilu. Yhteistyössä Step-opintokeskus ja Suomen bibliodraamayhdistys ry.
MUSIIKKI
Konsertit Kirkoissa soi -palstalla.
LAPSET JA LAPSIPERHEET
Vauva- ja perhekerhojen tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi.
NUORET
Nuorten toiminta osoitteessa sodesode.fi.
PÄÄSIÄINEN
Pääsiäismyyjäiset la 23.3. klo 11–14 Espoonlahden kirkko. Tarjolla lounasta ja kahvia. Klo 12 kirkkosalissa yhteislaulua. Voit osallistua leipomalla myyntiin tuotteita tai tekemällä käsitöitä. Leipomuksiin mukaan valmistusaineet. Myyjäis-
lahjoitukset kirkolle edeltävänä päivänä aukiolon puitteissa tai myyjäispäivänä. Tuotto lähetystyölle.
Toimisto:
p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta
youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi Lapset ja perheet minisiipi.fi FB & IG & YouTube @minisiipi
MESSUT JA
Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa kirkkopussukoita pienimmille, kirkolla myös lastenpaikka. Perheiden olohuone kirkon B-siivessä su klo 10–12.30. Kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot: espoonseurakunnat.fi/le/ jumalanpalvelukset ja Leppävaaran srk:n Facebook.
Messu su 10.3. klo 11 Leppävaaran kirkko. Ravitsevaa leipää tarjolla! Rissanen, Pöyri, Hyry. Messu su 10.3. klo 15 Karakappeli. Sainio, Noponen.
Marianpäivän messu su 17.3. klo 11 Leppävaaran kirkko. Sainio, Pöyry, Latvanen, Hyry. Lauluyhtye Moodi. Arki-illan messu Leppävaaran kirkossa joka to klo 17. Noin 20 min. viikkomessu. Hiljentyminen ja ehtoollinen.
LAPSILLE JA PERHEILLE
Lasten toiminta netissä: https:// www.espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/ lapsille-ja-lapsiperheille. Facebookissa: minisiipi.fi, FB & IG & YouTube: @minisiipi.
NUORILLE
Avoin Siipi-ilta ke klo 18 Nuortentila Siipi.
Sateenkaari-Siipi to klo 17 Siipi sateenkaareville nuorille ja heidän ystävilleen 18.4. ja 16.5.
AIKUISILLE
Kaikki aikuisten ryhmät löydät netistä: espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/ryhmat. Hiljaisuuden joogaa aamupäivään: tuoliharjoitus ti 12.3. ja 19.3. klo 10 Karakappeli. Tiedustelut: noora.lana@evl.fi, 0505685340. Aikuisrippikoulun aloitus to 14.3. klo 18 Karakappeli. Lisätietoja jukka.raunu@evl.fi. Etsivä löytää -keskusteluryhmä ti 19.3. klo 13 Yhteisökahvila Raitin Pysäkki. Aihe: Mitä juutalaiset juhlat kertovat Jeesuksesta? Runopiiri ti 19.3. klo 18 Karakappeli.
Päiväkerho tarjoaa lapselle turvallisen paikan olla ja leikkiä. Kuva on Karakappelin päiväkerhosta vuonna 2021.Yhteislauluja kanttorin kanssa pe 8.3 klo 13–13.45: Muut laulukerrat 12.4. ja 10.5.
Katso konsertit Kirkoissa soi -palstalta.
Kuoro kaikille ke 20.3. ja 3.4. klo 18 Leppävaaran kirkko. Kaikille avoin. Lisätiedot Outi Noponen.
Diakonian palveluaika ma klo
10–12 p. 09 805 05522 ja 050 432 9318. Muuna aikana varaa aika suoraan diakoniatyöntekijöiltä sähköpostitse: leppavaaran.diakonia@evl.fi.
Diakonialounaat Leppävaaran kirkolla ti ja to klo 11.30–12.30. Hinta 3 e, alussa lyhyt hartaus. Food & hope -yhteisöllinen ilta nuorille aikuisille Nuortentila Siipi. Tehdään ruokaa, syödään ja tutustutaan toisiin. Paikalla työntekijät diakoni Nuu, pappi Arto ja oppilaitospappi Panu. Kokoontumiset to klo 17–20: 21.3., 25.4., 23.5.
Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi
Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet
Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret
Youtube: Olarin seurakunta
Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1
MESSU
Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/Olarinsrk.
Kirkon takaosaa ei videokuvata.
Ehtoollisen aikana kuvataan alttarialuetta.
Olarin kirkko:
Su 10.3. klo 10. Vikman, Hirsto, Hakomäki.
Su 17.3. klo 10. Kruus, Jussila, Hakomäki.
Paastonajan aamumessu ke 13.3. ja 20.3. klo 8, Kruus.
Olarin kappeli:
Su 10.3. klo 12 Hartikainen, Hakomäki.
Matinkappeli:
Su 10.3. klo 12. Jussila, Franssila. Pyhäkoulu.
Su 17.3. klo 12. Hirsto, Hakomäki.
LAPSILLE JA
LAPSIPERHEILLE
Kaikki ryhmät: espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/lapset-jalapsiperheet
Perheiden kirkonmäkikahvila lapsiperheille ja kaikenikäisille ma klo 10–14 Olarin kirkko, kerhorakennus. Juttuseuraa, leikkipaikka lapsille ja digiapua. 10.45 yhteinen laulu-, loru- ja kynttilähetki. Kahvia, teetä ja lahjoitusleipää tarjolla klo 11–14.
Esikko-vauvaryhmät ma klo
13–14.30 Chapple, Iso Omena ja ke klo 10–12 Niittykummun perhekeskus. Nappaa vauva kainaloon ja tule tapaamaan muita vanhempia, joilla on alle vuoden ikäinen pienokainen.
Perhekahvila ma–pe klo 9.30–12 Chapple ja pe klo 9.30–11.30 Matinkappeli. Kahvi- ja teetarjoilu sekä mahdollisuus oman ruuan lämmittämiseen.
Niittykummun perhekeskuksen perhekahvila ti klo 9.30–11.30. Kohtaamispaikka kaikenlaisille perheille. Toimintatuokio 10.15. Kahvia, teetä, mehua ja keksiä. Päkä-lampaan, Aina-aasin ja enkelin pääsiäiskertomus ti 19.3. klo 9.30 Olarin kirkko. Musiikkipainotteinen näytelmä, jossa ihanat kaverukset johdattavat meitä palmusunnuntaista iloiseen pääsiäisaamuun. Näytelmän jälkeen leikkihuone auki klo 12 asti. Lastenlauluja ja pääsiäisaskartelu ti 19.3. klo 17.30 Chapple. Nautitaan keväisestä tunnelmasta laulujen äärellä. Laulujen jälkeen pääsiäisaskartelua ja iltapalaa. Leikkihuone auki.
Kaikki ryhmät: espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/aikuiset. Hyvän mielen ryhmä yhteistyössä Emyn kanssa ma 11.3. klo 15.15 Valoemy. Ryhmässä käsiteltävät aiheet tukevat arjen ja mielen hyvinvointia. Ryhmä kokoontuu vuorotellen Valoemyssä ja Olarin kappelilla ma klo 15.15–17 parittomina viikkoina. Tied. ja ilm.: Paula Piirainen 046 920 9632, paula. piirainen@evl.fi.
Lauluryhmä aikuisille ti klo 18 Olarin kirkko. Huom! Ei kokoonnu ti 12.3. eikä ti 9.4. Lisätiedot: Mina Halmetoja, minna.halmetoja@ kolumbus.fi, 044 741 5187. Lukupiiri kerran kuukaudessa to klo 14–15.30 Matinkappeli. Seuraava 14.3. Kazuo Ishiguro: Menneen maailman maalari. Leena Lenkkeri 050 353 8398, leena.lenkkeri@ gmail.com.
Naisten saunailta Hvittorpissa. Seuraavat: ma 18.3., ti 16.4. ja ke 22.5. Iltapala 3,5 e. Lähtö omin kyydein Matinkappelilta klo 17.30. Paluulähtö klo 21. Tied. ja ilm.: Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään kolme arkipäivää aikaisemmin.
The Chosen -leffaillat ti klo 18 Chapple. Katsotaan valkokankaalta supersuosittua sarjaa Jeesuksesta. Maksuton. Mukana Olarin ja Tapiolan seurakunnan työntekijöitä. Käytämme englantia ja suomea. Elokuvaa ei suositella lapsille.
DIAKONIALOUNAS / COMMUNITY LUNCH
Tiistaisin/Tuesdays, 12–13 Matinkappeli (Liisankuja 3). Torstaisin/ Thursdays, 12–13 Olarin kirkko (Rälssitilankuja 1). Hinta/Fee 4 e.
Tasaraha tai korttimaksu. Please use the exact amount or bankcard. Lipunmyynti 11.45–12.30.
To 7.3., 11.4. ja 2.5. klo 10.15 Chapp le. Kaipaatko vinkkejä alle koulu ikäisen haastavaan käytökseen, positiiviseen vuorovaikutukseen ja leikin voimaan vanhempana? Asiantuntijana varhaiskasvatuksen ohjaaja ja Positiivinen kasvatus -kirjan kirjoittaja Tiia Trogen.
KIERTOTALOUDESTA MUOTIIN
Naistenpäivänä pe 8.3. klo 13–15, Chapple, Iso Omena. Vinkkejä kodin tuotteiden ja eri materiaalien kierrättämisestä, kunnostamisesta ja korjaamisesta. Lisäksi ohjelmassa kynsien lakkausta, elävää musiikkia ja muotinäytös. Kakkukahvit. Vapaa pääsy.
La 16.3. klo 11 Chapple. Hinta: aikuiset 15 e, 7–17-v. 5 e. Alle kouluikäiset syövät ilmaiseksi aikuisen seurassa. Maksu vain kortilla. Pienille lapsille on leikkihuone avoinna.
Siionin Kanteleen sävelin ke 20.3. klo 18 Olarin kirkko. Tule laulamaan ja kuulemaan ajankohtaisia kuulumisia Viron lähetystyöstä! Markus Silvola sekä Evankelisesta lähetysyhdistyksestä pastori Oiva Hujanen.
To 21.3. klo 17 Ison Omenan kirjasto. Askartelemme ihania, helppoja ja värikkäitä pääsiäiskoristeita oman makusi mukaan.
To 4.4. alk. klo 17.30 Olarin kappeli. Mahdollisuus jakaa luottamuksellisesti kokemuksiaan, tuntojaan ja ajatuksiaan läheisen poismenoon liittyen. Kokoontuu 5 kertaa. Menetyksestä on hyvä olla kulut ainakin pari kuukautta ennen ryhmään tuloa. Ryhmää ohjaavat kappalaiset Maritta Hartikainen ja Antti Kruus. Ilm. ja tied. arkisin ma-pe klo 9–15 p.09-80507000 28.3.mennessä.
WALK IN TERAPIA LAAJENEE ISON OMENAN PALVELUTORILLE
Walk in -terapia eli kynnyksetön yhden tapaamisen terapia pyrkii helpottamaan 16–29-vuotiaiden oloa ratkaisukeskeisen terapian menetelmin. Ilmaista, ei ajanvarausta. Terapiaa antavat koulutetut terapeutit. Maaliskuusta lähtien Olarissa.
Walk in -terapia ma klo 14–18
1 VUODEN MÄÄRÄAIKAISHOIDOT:
ARKKUHAUTA
HOITOTAPA 1 m 2 m 3 m 4 m 5 m 6 m
Pinnan hoito 24 44 64 85 108 130
Kukkien hankinta ja hoito 91 116 135 163 193 214
Hinta yhteensä € 115 160 199 248 301 344
UURNAHAUTA
HOITOTAPA 1 m
Pinnan hoito 15
Kukkien hankinta ja hoito 91
Hinta yhteensä € 106
5 VUODEN MÄÄRÄAIKAISHOIDOT:
ARKKUHAUTA
HOITOTAPA 1 m 2 m 3 m 4 m 5 m 6 m
Pinnan hoito 127 216 329 438 550 659
Kukkien hankinta ja hoito 469 589 691 822 979 1087
Hinta yhteensä € 596 805 1020 1260 1529 1746
UURNAHAUTA
HOITOTAPA 1 m
Pinnan hoito 72
Kukkien hankinta ja hoito 469
Hinta yhteensä € 541
Haudan peruskunnostusmaksu on 57€/arkkuhautapaikka ja 21€/uurnahauta. Tilaukset Espoon seurakuntayhtymän palvelukeskuksen hautatoimistosta 12.4. mennessä p. 09 8050 2200 tai hautatoimisto.espoo@evl.fi.
Lisätietoja espoonseurakunnat.fi
Leppävaarassa Ohjaamotalolla, Lintuvaarantie 2, ja ke 16–19 Ison Omenan palvelutorilla Ohjaamotalon sivupisteessä.
Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan, su klo 8–14. Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C
Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi
MESSUT JA HARTAUDET
TAPIOLAN KIRKOSSA
Iltamessu la 9.3. klo 18. Tervonen. Messu su 10.3. klo 10 Tervonen, Malkamäki, Tapiolan seurakunnan kamarikuoro. Kirkkokahvit.
BLESS.-ilta su 10.3. klo 17 Tapiolan kirkko, Toivo-tila. Nuorten aikuisten: yhdessäoloa, Raamattua, rukousta, musiikkia, tarjoilua ja vuorollaan opetusta, sekä ehtoollista.
Viikkomessu ke klo 8. Kirkkokahvit ja aamupuuro.
Marianpäivän messu su 17.3. klo 10. Airaksinen, Tiihonen, Jokivuori. Jousiyhtye.
International Lutheran Worship
Tapiolan kirkko. Nuorten ilta joka ti 18.30–21 Tapiolan kirkko.
Kaikille kansoille – lähetyksen kahvit ma 18.3. klo 13 Tapiolan kirkko. Caspari-keskus ja messiaaniset juutalaiset. Vierailija Sanna Erelä, Kylväjä. Mukana Hannu Holopainen.
Laajalahden olohuone ti 12.3. ja 19.3. klo 17–19, Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C.
The Chosen -leffaillat suosittu tv-sarja Jeesuksesta ti 12.3. ja ti 19.3. klo 18 Chapple, Iso omena. Keskustelua sekä kahvi ja tee. Keskiviikkokerho klo 12.30, ohjelma klo 13. Tapiolan kirkon Valokahvila. Ke 13.3. aiheena Maria taiteessa. Taidehistorioitsija Tiina Gröhn. Ke 20.3. aiheena Pappi polkimilla, polkupyörällä Espoosta Espanjaan. Kirkon ulkosuomalaistyön johtaja Mauri Vihko. Mukana Laura Hytti. Kansainvälinen olohuone ke 20.3. klo 17 Tapiolan kirkko. Espoo rukoilee - Rukouksen ja laulun ilta ke 20.3. klo 18 Tapiolan kirkko. Hengellistä ravintoa Sanan, rukouksen, puheen ja musiikin äärellä. Nuorten aikuisten lauluryhmä mukana musiikissa. Tilaisuutta ennen iltatee kahvila Valossa. Kristillinen meditaatio to klo 19 Tapiolan kirkko. Meditoimme The World Community for Christian Meditation -perinteen mukaan. Tied. magdaleena.vanne@gmail. com.
su 17.3. klo 17 Tapiolan kirkko. Tervetuloa kaksikieliseen jumalanpalvelukseen. Welcome to join our bilingual worship.
Vertaisryhmässä jaetaan kokemuksia työttömän työnhakijan elämään liittyvistä teemoista. 14.3, 21.3, 4.4, 18.4, 2.5 ja 16.5. klo 13–15 Tapiolan kirkko. Tied. leamgod@ gmail.com tai 050 556 5193.
LAPSIPERHEILLE
Perhekerho ma klo 9.30 Tapiolan kirkko, pe klo 9.30 Laajalahden kerhotila.
Perhekahvila ti klo 9.30 Tapiolan kirkko, ti 9.30 Niittykummun perhekeskus, Niittyportti 4. Iltaperhekerho ke 11.3. ja 18.3. klo 16.30 Tapiolan kirkko. Kasvissosekeitto, leikkihuoneet, hartaus- ja lauluhetki.
Pyhäkoulu su 10.3. ja 17.3. klo 10 Tapiolan kirkko.
NUORILLE
Sateenkaari-Siipi to 14.3. klo 17 Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1. Nuortenilta 13–22-vuotiaille sateenkaareville nuorille ja heidän ystävilleen.
Opintotilat koulutehtävien tekemiseen ti klo 15.30–18.30 ja pe 14–17
MESSUT KLO 10 KIRKOSSA JA KIRKKOKAHVIT
Su 10.3. saarna Piia Ahtee, liturgi Kari Kuula, kantt. Teija Palolahti. Espoon työväenopiston kuoro Ruusut ja Ritarit, joht. Olli Männistö. Su 17.3. rippikoulusunnuntai, saarna Kari Kuula, liturgi Mimosa Mäkinen, avustaa Sonja Holkerinoja, kantt. Teija Palolahti, CowMallets, Kauniaisten musiikkiopiston lyömäsoitinryhmä Pekka Nymanin johdolla + Tiro Rohkimainen sekä Markus Bäckman, muusikko-virsirunoilija.
NUORTEN GRANUT-MESSU
To 7.3. klo 18 kirkossa. Rippikouluryhmät 1 ja 2 mukana.
MAANANTAIKAHVILA JA
VARTIN HARTAUS
Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.
KUNTOILUA JA HYVÄÄ
OLOA NAISILLE
Kauniaisten kirkon kuntosalilla kohennetaan kuntoa rennosti ja kannustaen. Kuntoilun jälk. sauna ja iltapala. Jokaiseen kuntoiltaan ilmoittaudutaan edellisen viikon perjantaihin menn. joko tekstiviestillä 050 372 2410 tai s-posti: susan. hackman@evl.fi. Kokoontumiset ma klo 18–20: ma 11.3., 15.4., 29.4. ja 13.5. Lisätietoja www.kauniaistenseurakunta.fi
Avoin rukouspiiri joka toinen perjantai 8.3., 22.3., 5.4., 19.4., 3.5., 17.5., 31.5. klo 18–19.30 Tapiolan kirkolla.
To klo 11.30. Hinta 5 e aikuiset, 3–17 v. 2 e, alle 3v ilmainen. Maksu pankkikortilla.
Päivystävä pappi joka päivä klo 9–19, p. 09 8050 2602. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ti ja to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi.
KONSERTIT JA YHTEISLAULUA
Kts. Kirkoissa soi-palstalta.
Kauniaisten
Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10–14, ke 12–14, to 10-16. lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi
Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11
RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA
Ma 18.3. klo 18.15 Sebastoksen toimitilassa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.
PÄÄSIÄISVAELLUS
Ti 19.3. klo 12.30–13 Kauniaisten kirkolla.
HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO
Ti 19.3. klo 13 kirkon yläsalissa. ”Kirkko kaupungissa 40 v. ja risat”, Tapani Jokinen.
MARTAT JA MARIAT
Torstai 21.3. klo 12 lähetyksen ja kansainvälisen vastuun ryhmä kirkon yläsalissa.
NUORTEN ILTA
To 21.3. klo 18 nuortentiloissa.
ADAGIO – HILJAISEN
VIIKON URKUMEDITAATIOHETKI
Ti 26.3. klo 19 Kauniaisten kirkossa. Heli Peitsalo, urut; Anna-Kaisa Tuomi, tekstit.
Tule kuuntelemaan rauhallista urkumusiikkia ja meditaatiotekstejä kirkon lattialla alustalla maaten. Myös istumapaikkoja on tarjolla. Voit halutessasi ottaa oman maton mukaan.
HAYDN: JEESUKSEN
SEITSEMÄN SANAA RISTILLÄ
Tiistaisin klo 15 Sebastoksen toimitilassa kaksikielinen mielenterveysryhmä.
LAPSIPERHEIDEN
OLOHUONE PERHESOPPA
Kohtaamispaikka lapsiperheille keskiviikkoisin (ei vko 8) klo 15–18 Sebastoksen toimitilassa, os. Kauniaistentie 11. (ei ilmoittautumista, maksuton). Klo 15 välipala alakoululaisille ja kahvi/tee/mehu vanhemmille + lapsille. Keittopäivällinen lapsiperheille klo 16–17.30.
RUKOUSTA JA RAAMATUN
LUKUA PÄIVÄLLÄ
To 14.3. klo 18.15 Sebastoksen toimitilassa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.
NUORTEN ILTA
To 14.3. klo 18 nuortentiloissa.
PYHÄPÄIVÄ KIRKOLLA – LEIKITÄÄN YHDESSÄ
Lapsiperheiden iltapäivä Kauniaisten kirkolla su 17.03.2024 klo 15–18. Aloitus kirkossa klo 15 lauletaan ja leikitään lapsikuoro Singing Sunsin johdolla. Monenlaista leikkiä, pelaamista ja puuhaa kaikenikäisille lapsille. Klo 17 tarjolla perhepäivällinen yläsalissa.
Pe 29.3. klo 15 musiikkihartaus Kauniaisten kirkossa. Jousikvartetti, lukukappaleet Kari Kuula ja Daniel Nyberg.
Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, må-to kl. 9–12 per telefon och e-post. Öppet för besök enligt överenskommelse, tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi
H ÖGMÄSSOR
Esbo domkyrka sö 10.3 kl. 12.15. Erkko, Malmgren. Kyrkkaffe. Olars kyrka sö 10.3 kl. 17 mässa med stilla musik. Ertman, Leppänen. Kvällste.
Esbo domkyrka sö 17.3 kl. 12.15. Marthornas kyrksöndag. Jäntti, Leppänen, Brunell. Söndagsklubben för barn. Kyrkkaffe i Sockenstugan.
Södrik kapell to 21.3 kl. 13.45 von Martens, Sandberg, Wallenius, Malmgren.
B ARN OCH FAMILJ
Familjeklubbar för dig som är hemma med småbarn: Ti-fr kl. 9.30. Kolla dag / plats: esboforsamlingar.fi
I församlingsgården: Familjekvällen Himlaskoj tisdagskvällar,
Babydans dagtid torsdagar, Musiklek förmiddag onsdagar. Info: esboforsamlingar.fi
Dagklubbar för 2–5-åringar hösten 2024. Dagklubbarna med utbildade barnledare finns på fyra platser i Esbo. Info / elektronisk anmälning 1–31.3 på esboforsamlingar.fi.
Församlingens verksamhet hittas på esboforsamlingar.fi
VUXENVERKSAMHET
Samtal om livet och tron – författaren, journalisten Sofia Torvalds samtalar med prästen Heidi Jäntti to 14.3 om Respekt för andra, javisst! Respekt för mig själv? To 21.3 Beredd på förändring – vågar du? Plats: Hagalunds kyrka kl. 18. Samtalsserien ger insikter om en själv och dem man möter.
Torsdagsträffen, Södrik kapell. 7.3 kl. 13–14.30 tema/gäst: Finska Missionssällskapet. 21.3 kl. 13–14 mässa, kyrkkaffe.
Andakt i Folkhälsan-huset i Hagalund fr 15.3 kl. 13, kaplan Heidi Jäntti.
Symamsellerna handarbetar ti 19.3 kl.16–19, Esbo domkyrkas församlingsgård.
Vi har möjlighet att hjälpa med en matkasse om du har ansträngd ekonomi. Diakoner: Nina 050 432 4323, Ani 050 597 3313, Taina 040 547 1856. E-post: förnamn.efternamn@evl.fi, e-tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi.
Församlingskansliet: Kavallvägen 3. Öppet tisdagar och torsdagar kl. 10–14, onsdagar endast telefonbetjäning kl. 9-11.30. tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi
Adresserna:
Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11
GRANKULLA KYRKA
SÖ 10.3 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre brasrummet.
SÖ 17.3 Familjemässa kl. 12. Kyrklunch i övre salen.
TO 7.3 och 14.3 i övre brasrummet. kl. 10–11.
LÖ 9.3 i Sebastos kl. 15-18. Förhandsanmälan till Daniela Hildén
Kastettu
Hyry Manna Mimosa, Jokikokko
Milo Oliver, Kokkonen Daniel Kristian, Kuvaja Bäckström Edith Lovisa, Laatikainen Oiva Sulo Olavi, Makkonen Neela Alise, Maunula Inari Aurora Ensilumi, Mäkelä Ville Valtteri, NurmentoKares Alexa Helena Josefiina, Tervakangas, Camilla Lisa Mirabella.
050 443 0045.
TISDAG 12.3
Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30–10.30. Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13.
Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i kyrkasalen kl. 18
ON 13.3 och 20.3 i övre brasrummet kl. 14.
ON 13.3 i Grankulla kyrka med matservering, program och andakt kl. 17–19.30.
TO 14.3 i övre brasrummet kl. 18-20.
TISDAG 19.3
Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30-10.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i kyrkasalen kl. 18.
Fellowship & Dance Party Sat 9th March at 5 pm, at Soukka Chapel. Discussion, food and dance. ”The Chosen” Movie Night on Tuesdays at 6 pm, at Chapple Iso Omena. Each evening is hosted by workers of Olari and Tapiola parishes. We will be using both English and Finnish. The film is not recommended for children.
Venäjänkielinen iltakirkko Богослужение без Причастия, каждый вторник в 19:30 в капелле Уутту. Alla sama teksti suomeksi. Venäjänkielinen jumalanpalvelus joka tiistai klo 19.30 Uutun kappelissa. Food and Fellowship Evening Wednesdays from 5–7.30 p.m. (17–19.30) at Suvela Chapel, Kirstintie 24. Everyone is welcome to the open house! Spending time together, various activities, activities for children, a shared meal; adults 3 e, children 1,5 e.
Reading the Bible in Finnish on Sundays 10th March, 14th Apr, 12nd May, 2–3 p.m. at Suvela Chapel, Kirstintie 24. Preceding the International Worship Service held in English and Finnish. More information: mari.mathlin@evl.fi, 050 438 0182.
Espoo International Lutheran Worship Sunday 10th Mars at 3
Kastettu
Eerola Emma Emilia, Helander Vilho Ilmari, Lintovuo Sisu Petteri, Smolander Eino Ilmari, Winterhalter Elias Juhani.
Hautaan siunattu
Väkiparta Kerttuli Tuulikki 93 v, Kylliäinen Maila Helinä 93 v, Rättö
Tuula Kaarina 92 v, Teliö Tero Kalevi 92 v, Mustonen Olli-Matti 90 v, Snell Anja Maria 83 v, Fredriksson Risto Olavi 82 v, Laine Irma Inkeri 82 v, Velin Kari Juhani 79 v.
SEURAKUNTA
Hautaan siunattu
Arko Raija Tellervo 95 v, Tanninen Pentti Juhani 93 v, Summanen Ossi Ilmari 92 v, Kimari Liisa Marjatta 89 v, Järvinen Anna-Liisa 82 v, Uimonen Aira Irene 79 v, Kuisma Jorma Juhani 77 v, Hämäläinen Ari Matti Juhani 75 v, Sarlin Miia Marjatta 73 v, Lundell Tommy Wilhelm 71 v, Keränen Eija Maarit 58 v, Jäntti Päivi Johanna 52 v.
Kastettu
Eriksson German Oliver Ola Alfonso, Herttua Edvin Lionel, Marjanen Asser Iivari, Nurkkala Aatos Toivo Emiel, Ohtamaa Toivo Armas, Salmela Aarni Veikka Alexander, Vuorialho Viola Eleonora, Wikström Helmi Lilja Sofia. Hautaan siunattu
Heino Hilkka Kaarina 96 v, Hynninen Anneli Marjatta 96 v, Vuorensalmi Olavi Ensio 96 v, Harmoinen
p.m. at Suvela Chapel, Kirstintie 24. Join us for worship and fellowship! English – Finnish. Leading Mari Mathlin, sermon Mikael Elmolhoda. Sunday School in Finnish. Coffee fellowship after the service.
International livingroom Wed 20th March at 5 pm, at Tapiolan Kirkko, Cafe Valo.
Espoo Int’l Lutheran Bible Study Thu 14th at 6 pm at Karakappeli.
Aikuisten lauantai-ilta la 16.3. klo 18 Espoonlahden kirkko. ”Arjen kristillisyys”, Anja Porio. Voit tuoda pientä purtavaa yhteiseen pöytään. Rippikoulu käymättä? Kaikille avoin aikuisrippikouluryhmä alkaa Karakappelissa to 14.3. klo 18–20. Lisätietoja Jukka Raunu@evl.fi. Lue lisää: https://www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat/2024-0314/aikuisrippikoulun-aloitus. Tarina jatkuu -lyhytkurssi lähetystyöstä Olarin kirkolla 26.–27.4. Hinta 25 euroa + vapaaehtoinen ruokamaksu. Lisätietoa ja ilmoittautuminen seurakunnan verkkosivuilla. Haluatko kuulla Jumalan sydänääniä.
Pirkko Annikki 88 v, Pietarinen
Kari Jyrki Juhani 87 v, Ojansivu
Seppo Kalevi 83 v, Kilpeläinen
Aira Tuulikki 80 v, Mustonen, Impi
Maria 80 v.
OLARIN
SEURAKUNTA
Kastettu
Bäckman Edvin Rafael, Heinonen
Samuel Onni Aleksander, Jack Oliver Emmanuel, Kollár Oliver
Alexander Juhani, Lahti Jutta
Inari, Liikanen Telma Emilia, Nyqvist Minttu Julia. Hautaan siunattu
Valtanen Jaakko Joukamo 98 v, Kosonen Pirkko 96 v, Lehtinen
Kirsti Karin 95 v, Mujunen Sirpa
Marjatta 87 v, Hakapää Eero
Antero 83 v, Heikkola Jouko
Armas Ensio 83 v, Koski Kari Olavi 78 v.
TAPIOLAN SEURAKUNTA
Kastettu
Eklund Elisa Aada Annika, Jussila
Eevi Joanna Vivian, Kaarne Lyydia Matilda, Kalliola Joel Matias, Naumanen Alfred Emil.
Hautaan siunattu
Partanen Siiri 98 v, Möttönen Erkki Antero 90 v, Koliseva Niilo Kalevi 89 v, Katila Seija Kyllikki 86 v, Heiskanen Hilkka Marjatta 80 v, Nykänen Keijo Aimo Taneli 80 v, Ojala Aimo Ilkka 75 v, Takanen Veli Antero 75 v.
ESBO SVENSKA FÖRSAMLING
Kastettu
Gammals-Rönnberg Arvid Viking Reinhold, Haglund Edith Olivia, Thylin Emil Fredrik August. Hautaan siunattu
Törnroos Erik Martin 78 v, Forstén Mona-Lisa Maria 55 v, Vierimaa Eila Marjatta 79 v.
KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA
Hautaan siunattu
Marja Liisa Hellevi Holmberg 81 v, Kari Kalevi Salmenkivi 90 v.
TORSTAINA 7.3.
Laulu & lauluntarina: Jaana Pöllänen – ”Valoksi elämäsi polulle” klo 18.30 Laaksolahden kappeli. Mukana Ville Uusitalo. Vapaa pääsy. Kahvit klo 17.30 alkaen. Facebook.com/lauluntarina.
SUNNUNTAINA 10.3.
Kamarikuoro Musica Vocale ja Espoon barokin yhtye klo 15 Tapiolan kirkko. Bachin ja Buxtehuden kantaatteja, joht. Tomi Satomaa. Liput 10 e.
Yhteisvastuu-konsertti: Niemelä ja Pöyhiä klo 16 Olarin kirkko. Hannu Niemelä, baritoni, ja Reino Pöyhiä, piano, esittävät laulumusiikin aarteita Franz Schubertilta ja Johannes Brahmsilta. Konsertin juontaa Jari Sinkkonen. Liput 15 e. Kahvitarjoilu. Tuotto Yhteisvastuulle.
”Rauhan rukous” klo 19 Espoon tuomiokirkko. Suomen kanttorikuoro, joht. Markus Yli-Jokipii. Elisa Murtoperä, Katja Mäkiö ja Teemu Suominen, urut. Harvoin kuultuja teoksia uruille ja kuorolle, kuoroklassikoita sekä urkusooloja. Yhteistyössä Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ja Helsingin urkufestivaalin kanssa. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.
KESKIVIIKKONA 13.3.
Narvan marssi – talvisodan muistopäivän urkukonsertti klo 12 Leppävaaran kirkko. Kanttori Pauliina Hyry esittää urkukappaleita uusimman soololevynsä Fantasia religioso -ohjelmistosta. Vapaa pääsy.
Häivähdys pyhää klo 12 Tapiolan kirkko. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykselle.
Gloria! – Sibelius-akatemian kirkkomuusikoiden kuoron konsertti klo 18 Olarin kirkko.
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Helsingin ja Kuopion kirkkomuusikoiden kuorot. Kuorojen ohjelmisto koostuu kuoronjohdon opinnoissa harjoiteltavasta kuoromusiikista eri vuosisadoilta. Vapaa pääsy. Wintersong - en vintrig konsert med GÖR klo 20 Espoon tuomiokirkko. Kauniaisten kamarikuoro, Katri Kallio, viulu, Ahti Alavillamo, piano, Håkan Wikman, johtaja. Ohjelmassa mm. Rutter, Pärt, Andersson, Whitacre, Schei, Uus-
berg, Tarney, Gjeilo. Vapaa pääsy. www.gör.fi
PERJANTAINA 15.3.
Sävelten säihkettä klo 18 Tapiolan kirkko. Liisa Nissilän pianokonsertti. Beethoven, Chopin, Sibelius ja Rautavaara. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.
J.S. Bachin Johannes-passio klo 19 Espoonlahden kirkko. Teoksen kantaesityksestä 300 vuotta. Espoon barokki ry, Kamarikuoro Navichorus, Olarin seurakunnan kamarikuoro sekä solistit Rosa Rautio, Ruut Mattila, Tommi Niskala, Elja Puukko ja Joose Vähäsöyrinki johtajanaan Olarin seurakunnan kanttori Mikko Niinikoski. Liput ovelta tai HS.fi/menokone 20/25 e.
Lumo: RADALLA-kamarimusiikkifestivaalin avajaiskonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko. Debussy, Ravel, Debussy. Iivari Aalto, piano, Hilda Kunnola, harppu, Janette Leván, huilu, Jussi Uuksulainen, klarinetti, Rebecca Roozeman, viulu, Otto Antikainen, viulu, Charlotta Westerback, alttoviulu, Artturi Aalto, sello. Liput: 25 e/20 e/10 e, alle 10-v. ilmainen, festivaalipassi 60 e: biletti.fi ja ovelta tuntia ennen. Kaikukortilla ilmaiseksi. www.radallafestivaali.fi
LAUANTAINA 16.3.
Kosketus: RADALLA-kamarimusiikkifestivaalin konsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko. Vangitsevia hetkiä ja luonnon läsnäoloa. Bacewicz, Pärt, Shaw, Crumb. Rebecca
Keskiviikkona 13.3.
Päiväkonsertti klo 12–12.20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Anssi Pyykkönen, urut. Vapaa pääsy.
Sininen hetki klo 13.03 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Talvisodan päättymisestä 80 vuotta. Duo Pannikka: Joose Ojala, haitari, ja Helena Taskila, panhuilu. Lina Leikola, viulu,
Liisa Smolander, piano, Annika Leino, sopraano, Esa Ruuttunen, baritoni, Tapio Tiitu, piano ja urut, muusikot Erkki Liikanen ja Seppo Soittila, Helsingin Suomalaisen Klubin kuoro. Liput 20 e ennakkoon, 25 e ovelta.
Lauantaina 16.3. Kauneimmat Coverit klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykal-
festivaalipassi 60 e: biletti.fi ja ovelta tuntia ennen. Kaikukortilla ilmaiseksi. radallafestivaali.fi ”Keväisin sävelin” Lavrenchukin musiikkiperheen konsertti klo 17 Suvelan kappeli. Igor Lavrenchuk, harmonikka, Svetlana Lavrenchuk, piano, Anastasia Lavrenchuk, laulu ja juonto, Alena Lavrenchuk, viulu ja laulu, Svetoslav Lavrenhuk, sello, Mariia Lavrenchuk, kantele, Elisa Lavrenchuk, laulu. Vapaa pääsy.
LAUANTAINA 23.3.
”Maailma on kaunis” klo 17 Suvelan kappeli. Hartaita ja herkkiä lauluja kevätillassa. Krista Pellikka, laulu, Mike Peltola, piano. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.
Roozeman, viulu, Otto Antikainen, viulu, Artturi Aalto, sello, Iivari Aalto, piano, Charlotta Westerback, alttoviulu, Janette Leván, huilu. Liput: 25 e/20 e/10 e, alle 10-v. ilmainen, festivaalipassi 60 e: biletti.fi ja ovelta tuntia ennen. Kaikukortilla ilmaiseksi. radallafestivaali.fi
SUNNUNTAINA 17.3.
Rauha: RADALLA-kamarimusiikkifestivaalin konsertti klo 16 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo. Webern, Kodály, Beach, Brahms. Rebecca Roozeman, viulu, Otto Antikainen, viulu, Charlotta, Westerback, alttoviulu, Artturi Aalto, sello, Jussi Uuksulainen, klarinetti, Iivari Aalto, piano. Liput: 25 e/20 e/10 e, alle 10-v. ilmainen,
Hetki: Earth Hour -konsertti klo 20.20 Espoon tuomiokirkko. Espoon tuomiokirkon ulkovalot sammuvat kansainvälisen Earth Hour -tapahtuman merkiksi klo 20.30–21.30. Pärt, La Monte Young. Iivari Aalto, urut, Janette Leván, huilu, Jussi Uuksulainen, klarinetti, Rebecca Roozeman, viulu, Otto Antikainen, viulu, Charlotta Westerback, alttoviulu, Artturi Aalto, sello, Hilda Kunnola, harppu, Sofia Ruija, tanssi. RADALLA-kamarimusiikkifestivaalin konsertti. Vapaa pääsy. Sunrise Mass -kuorokonsertti la klo 18 Leppävaaran kirkko. Tapiolan seurakunnan, sekä Leppävaaran seurakunnan kamarikuorot esittävät norjalaisen Ola Gjeilon modernin teoksen. Vapaa pääsy. Vapaaeht. ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykselle.
lionrinne 1. Jerry Ala-Leppilampi ja Aku Leppilampi, kitara ja laulu. Vierailijana Ilona Ala-Leppilampi, laulu ja viulu. Muun muassa Badding, J. Karjalainen, Kirka, Clapton, Lennon, Pink Floyd. Liput 22,40 e lippu.fi ja ovelta (kortti ja MobilePay).
SUNNUNTAINA 24.3. Musisoidaan yhdessä klo 15 Suvelan kappeli. Soitatko jotain soitinta? Haluatko laulaa tai säestää? Tuo äänesi tai soittimesi yhteiseen konserttiin! Ilmoittaudu mukaan 14.3. mennessä: anita.kyonsaari@ evl.fi tai 040 513 0843. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e Yhteisvastuun hyväksi. J.S. Bachin Johannes-passio klo 18 Olarin kirkko. Teoksen kantaesityksestä 300 vuotta. Espoon barokki ry, Kamarikuoro Navichorus, Olarin seurakunnan kamarikuoro sekä solistit Rosa Rautio, Ruut Mattila, Tommi Niskala, Elja Puukko ja Joose Vähäsöyrinki johtajanaan Olarin seurakunnan kanttori Mikko Niinikoski. Liput ovelta tai HS.fi/ menokone 20/25 e.