Tiesitkö, miksi pääsiäisenä syödään lammasta? s. 4
Meditoi ikiaikaisia tekstejä – Vanhan testamentin psalmeista on tullut uusi suomennos s. 13
Tavallinen messu, synkät virret ja rujo kirkko vetoavat
Tuomas Enbuskeen s. 18
Tiesitkö, miksi pääsiäisenä syödään lammasta? s. 4
Meditoi ikiaikaisia tekstejä – Vanhan testamentin psalmeista on tullut uusi suomennos s. 13
Tavallinen messu, synkät virret ja rujo kirkko vetoavat
Tuomas Enbuskeen s. 18
KATSO IHMISTÄ! Näitä sanoja Juudean roomalainen maaherra Pontius Pilatus käytti tuodessaan Jeesuksen kansanjoukon eteen. Jeesus oli puettu pilkkaamistarkoituksessa kuninkaaksi: hänellä oli yllään purppuranpunainen viitta ja päässään orjantappurakruunu. Pilatus halusi päästää hänet ruoskinnan jälkeen vapaaksi, mutta kansanjoukko huusi: ”Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse!” Diktaattori pönkitti valtaansa toteuttamalla toiveen ja pesi kätensä tapahtuneesta.
Hiljaisen viikon tapahtumista on 2 000 vuotta, mutta se, miten ihmiset toimivat silloin, on tuttua tämän päivän maailmasta. Palmusunnuntai kertoo väkijoukon riemusta, kun kaupunkiin saapuu mies, jonka moni odottaa olevan paitsi ihmeidentekijä myös sorron lopettava vallankumouksellinen Messias. Kiirastorstaina yhteisellä aterialla on koolla hänen esikuntansa, opetuslapset, jotka pohtivat, kuka heistä on merkittävin. Yksi heistä pettää Jeesuksen rahasta ja paljastaa tämän sotilaille suudelmalla. Ehkä kyseessä on Juudaksen yritys provosoida Jeesus näyttämään voimansa, jotta kapina voisi alkaa.
varrella on monenlaisia ihmisiä vaikeissa tilanteissa. Pietari, joka pelkää joutuvansa itsekin vangituksi ja kieltää tuntevansa koko miestä. Simon, sivustakatsoja, joka pakotetaan auttamaan ristin kantamisessa. Jeesuksen äiti seuraa sydän murtuneena poikansa kärsimystä. Samanlaista tuskaa kantavat monet äidit myös nykymaailmassa.
Vallan virkamiehillä on normipäivä töissä. He toimeenpanevat saamansa tehtävän: julman teloituksen. Lopuksi jostakin löytyy kaksi salaista ystävää, jotka ilmaisevat kunnioitustaan ja rakkauttaan hautaamalla rikolliseksi tuomitun.
Miten nykymaailma toimii, ja miten itse toimin vastaavissa tilanteissa? Tunnistanko vallan väärinkäytön? Olenko mukana sosiaalisen median säälimättömässä huutokuorossa? Jos jotakuta kiusataan, menenkö väliin? Tunnenko jonkun, joka kärsii yksin, enkä kiireiltäni jouda häntä tukemaan?
KAIKILLE MEILLE, jotka joudumme tunnustamaan, että on tullut tehtyä vääriä valintoja, ristin miehellä on sanottavaa. Hän rukoili anteeksiantoa niille, jotka tekivät hänelle pahaa. Hän antoi vierellään riippuneelle ryövärille toivon. Hän ilmaisi pääsiäisaamuna itsensä Magdalan Marialle kutsumalla tätä nimeltä. Hän näkee jokaisen ainutlaatuisuuden ja tuo meille uuden elämän.
Maailma kulkee varjojen mailla.
Kaipaan riemua, jota lapsena tunsin, kun sanottiin: Katso ulos, pääsiäisenä aurinko tanssii.
Jumala, anna auringon jälleen tanssia, toivon herätä, kuoleman väistyä, elämän voittaa.
Ainoastaan sylissä pidetty voi syliä paeta.
TEOLOGI MARTTI LINDQVIST (1945–2004)
PAULI JUUSELApäätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi
RISTIN MIEHELLÄ ON SANOTTAVAA.
Jos hääparia siunatessa mies pyörtyy, voin helposti nostaa hänet syliini ja kantaa penkille virkoamaan.
DIAKONIAPAPPI JA
VOIMAILIJA SALLA ROMO KODIN KUVALEHDESSÄ 5/2024
Jumala, helpota oloani ja nosta minut jalkeille.
PSALMI 41:11
(vuoden 2024 suomennos)
Kirkko ja kaupunki
KANNEN KUVA:
JOONAS BRANDT
Seuraava lehti ilmestyy 18.4.
kirkkojakaupunki.fi
kirkkojakaupunki
kirkkojakaupunki
kirkkojakaupunki
@kirkko_kaupunki
”Uskonnon kursseilla olen oppinut ajattelemaan suuremman kaavan kautta”
Vantaalaisesta abista Frida Nummista on ollut kiehtovaa huomata, kuinka laajasti uskonnot ovat vaikuttaneet kulttuuriin, taiteeseen ja yhteiskuntaan.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ
1Vaskivuoren lukion musiikkilukion abi, Frida Nummi, 18, miksi kirjoitat ylioppilaskirjoituksissa tänä keväänä uskonnon?
– Haluan kirjoittaa uskonnon, koska olen aina ollut kiinnostunut eri uskonnoista. Uskonto on ollut minulle helppo aine ala-asteelta lähtien. Minusta on ollut kiinnostavaa päästä lukiossa laajentamaan tietämystäni tutusta kristinuskosta ja muista uskonnoista.
– Kirjoitan uskonnon myös siksi, että olen ajatellut hakea lukion jälkeen opiskelemaan teologiseen tiedekuntaan.
En halua papiksi, mutta ehkä minusta voisi tulla uskonnonopettaja.
– Suoritan lukion neljässä vuodessa. Tänä keväänä kirjoitan uskonnon lisäksi englannin. Ensi syksynä on maantiedon ja ja äidinkielen vuoro. Viimeisenä keväänä kirjoitan lyhyen matematiikan.
2Mikä asia on jäänyt lukion uskonnon tunneilta parhaiten mieleesi?
– Uskonnon kursseilla pääsimme perehtymään uskontoon monesta näkökulmasta. Olemme käsitelleet tunneilla esimerkiksi evankelisluterilaisen kirkon historiaa Suomessa ja sitä, miten uskonto näkyy mediassa. Lempikurssillani tutkimme, miten uskonto on vaikuttanut kulttuuriin ja taiteisiin. – Kyseisellä kurssilla meidän piti analysoida jotakin taideteosta uskonnon näkökulmasta. Tein parini Siirin kanssa analyysin Henkien kätkemää -elokuvasta. Olin jo aiemmin nähnyt leffan ja pidin siitä, mutta oli kiinnostavaa havainnoida, millaisia šintolaisia elementtejä elokuvasta löytyi ja tajuta, mitä niillä haluttiin kertoa. Elokuvassa oli esimerkiksi kameja, jotka ovat muinaisjapanilaisia henkiä tai jumaluuksia.
3
Miten uskonnon opiskelu on muuttanut ajatteluasi?
– Uskonnon kursseilla olen oppinut ajattelemaan suuremman kaavan kautta. Mietin asioita enemmän erilaisista näkökulmista, enkä tyydy ensimmäiseen vastaukseen, joka tulee mieleen.
– Uskonnon opiskelu on vaikuttanut myös niin, että kirkossa käydessäni tykkään analysoida kirkkotaidetta. Yritän löytää vastauksen sille, miksi taiteilija on päättänyt asettaa jonkin asian juuri siihen kohtaan, mihin on sen asettanut tai mitä esimerkiksi tietyllä tavalla maalattu valo merkitsee.
4
Millaisia muistoja sinulle jää lukioajasta?
– Minulle jää lukiosta ihania muistoja kavereista, kursseista, opettajista sekä musiikki- ja näytelmäproduktioista, joissa olen saanut olla mukana. Minulla ei ole lukiosta kiire pois, ja onneksi saan olla täällä vielä vuoden. Kun aika on, lähden haikein mielin. Olen varma, että olen saanut lukiosta hyvän pohjan tulevaisuudelle.
– Hakiessani lukioon tiesin, että haluan juuri Vaskivuoren musiikkilukioon, koska täällä on mahdollisuus osallistua bänditoimintaan ja erilaisiin produktioihin. Tänä keväänä olen mukana Pikku naisia -näytelmässä, jossa näyttelen Marchin tädin roolin. Täti on vanha ja kärttyinen mummeli. Hänen vuorosanansa liittyvät suurelta osin siihen, että Marchin tyttöjen pitää päästä rikkaisiin naimisiin. Jaamme roolin rooliparini kanssa, ja olemme jakaneet näytökset tasan. Näytelmän ensi-ilta on 14.5.
5
Mikä sinulle on pyhää?
– Minulle pyhää on musiikki. Tykkään r’n’b:stä, soulista ja indie-musiikista. Lempiartistejani ovat James Mariott, Arppa ja Jungle. Löysin viime syksynä Tiktokista Junglen Back on 74 -kappaleen ja olin ihan, että oh my god, mikä tämä on. Lisäsin biisin Spotifyn soittolistalle, ja olen kuunnellut sitä tosi paljon.
– Päiväkummun leirikeskus Orivedellä on minulle pyhä paikka, jossa sielu lepää. Kävin siellä riparin ja olen ollut siellä isosena parina vuonna. Olin aiemmin myös mukana Suomen Lähetysseuran nuorten musiikkiyhtye Cuminassa. Bändi treenaa Päiväkummussa. ■ Uskonnon ylioppilaskoe on 22.3.
Uhrattu lammas oli Jeesuksen aikana juhla-aterian kohokohta. Suomessa suosittu pääsiäisruoka on karitsan paahtopaisti.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ISTOCK
aritsa symboloi yleismaailmallisesti viattomuutta, lauhkeutta ja lempeyttä. Kristinuskossa karitsa on Jeesuksen ja uhrautumisen symboli.
Lammas oli antiikin maailmassa tärkein uhrieläin. Lammasuhria käyttivät sekä juutalaiset että muiden uskontojen edustajat.
Nykymaailmassa eläinuhri voi tuntua julmalta ajatukselta, mutta antiikin aikana se oli tapa olla yhteydessä Jumalaan tai jumaluuksiin.
– Uhrieläimen teurastus tapahtui temppelissä. Sen jälkeen liha syötiin. Käytännössä Jumalalle jäi vain lampaan syömäkelvoton osa, kertoo Helsingin yliopiston Uuden testamentin eksegetiikan vanhempi yliopistolehtori Outi Lehtipuu.
JERUSALEMIN TEMPPELISSÄ pidetty uhrijuhla päätti pyhiinvaelluksen, johon jokaisella juutalaisella miehellä oli velvoite juhlapyhinä osallistua.
Pyhiinvaellukselle lähteminen ei todennäköisesti ollut kaikille mahdollista.
– Jos ajatellaan vaikka Galileassa asunutta viljelijää tai kalastajaa, niin olisiko hän voinut jättää työnsä useita kertoja vuodessa ja lähteä monen päivän matkalle Jerusalemiin?
Tuskin.
Lehtipuu ajatteleekin, että tuon ajan lähteet kuvaavat tavoitetta ja ideaalia, eivät todellisuutta.
Jos varakkaat miehet osallistuivat uhrijuhlaan, kuinka muu kansa kunnioitti juhlapyhiä?
– Söikö tavallinen perhe joka tapauksessa lammaspaistia ja uhrattiinko lammas jossain muualla kuin Jerusalemin temppelissä, sitä me emme tiedä, Lehtipuu sanoo.
LAMMAS OLI antiikin aikana yleisin lihatuote. Tavalliset ihmiset söivät lihaa vain juhlapyhinä.
Toisin on nykypäivän Suomessa. Vaikka lihan kulutus on viime vuosina laskenut, suoma
laiset söivät vielä vuonna 2022 henkilöä kohden 77,4 kiloa lihaa. Lampaan ja karitsanlihan osuus tuosta oli noin puoli kiloa.
– Lammasta ja karitsaa syödään eniten pääsiäi sen aikana, kertoo Kryhmän päivittäistavarakaupan osto ja myyntijohtaja Janne Vuorinen.
– Käytännössä myymme puolet koko vuoden lampaan ja karitsanlihasta viikon aikana.
Noin 90 prosenttia myynnistä tulee karitsanlihasta, loput lampaasta. Suosituin tuote on karitsan paahtopaisti. Pääsiäisenä suosittuja ovat myös karitsan ja lampaanviulu.
” Teurastuksen jälkeen liha syötiin. Käytännössä Jumalalle jäivät vain tähteet.
LAMPAAT KASVAVAT Suomessa perhetiloilla. Antiikin aikoina lampaista piti huolta lammaspaimen. Työ sijoitti paimenet sosiaalisen yhteisön ulkopuolelle, koska lampaat laidunsivat kaupunkien ja kylien laitamilla, jossa maa oli niukkaravinteista eikä kelvannut viljelyyn.
– Monet tutkijat ajattelevat, että paimen on ollut sosiaalisesti hyvin vähän arvostettu ammatti, Outi Lehtipuu kertoo.
Tarkkaa tietoa siitä, ketkä paimenina toimivat, ei ole.
– Jos olit voimakas ja vahva työntekijä, sinulla oli parempaakin tekemistä kuin lampaiden paimentaminen. Toisaalta työ oli vaarallista, joten ihan pieni lapsi ei ole voinut ryhtyä paimeneksi.
On todennäköistä, ettei paimen itse omistanut kaitsemiaan lampaita. Paimen saattoi olla omistajan lapsi tai muu sukulainen.
Samaan aikaan, kun paimenen työ oli yhteiskunnassa aliarvostettua, kirjallisuudessa bukolinen runous eli paimenrunous oli suosittua.
– Siinä keskeistä oli romanttinen ajatus paimenen yksinkertaisesta elämästä.
PAIMENEN JA LAMPAAN vertauskuvia käytetään Uudessa testamentissa monilla tavoilla.
– Luukkaan kuvauksen mukaan paimenet kuulevat ensimmäisinä maailman Vapahtajan syntymästä. Siinä on vahva sosiaalinen ja teologinen viesti siitä, että ilosanoma kuuluu yhteisössä ihan kaikille, Outi Lehtipuu sanoo.
Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumeissa Jeesusta verrataan paimeneen. Johanneksen evankeliumissa Jeesus sanoo itsestään: ”Minä olen hyvä ja rohkea paimen.” Tällöin Jeesuksen seuraajasta tulee vertauskuvallisesti yksi lammaskatraan lampaista.
Kolmessa ensimmäisessä evankeliumissa kerrotaan myös, että Jeesus söi pääsiäisaterian opetuslastensa kanssa. Pääsiäisaterialla nautittiin lammasta.
– Johanneksen evankeliumissa teologinen korostus on jo pidemmälle kehittynyttä, ja Jeesus kuolee samalla hetkellä, kun temppelissä uhrataan karitsoja pääsiäisaterialle, Lehtipuu kertoo.
– Siinä puhutaan lopullisesta uhrikaritsasta, jonka jälkeen muu uhraaminen on tarpeetonta. ■
Lähteet: Symbolit & Merkit (Gummerrus 2009), Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen Lammasyhdistys ja Raamattu.fi.
Pääosin yliopisto-opiskelijoista koostuvassa efektiiviset altruistit -liikkeessä yritetään löytää tehokkaimmat tavat tehdä hyvää.
TEKSTI OUTI ISOTALUS KUVAT ISTOCK JA EA FINLAND
Egoisti toimii oman etunsa mukaisesti, mutta altruisti toimii epäitsekkäästi ja asettaa toisen hyvän oman edun edelle. Efektiivinen altruismi on puolestaan liike, joka etsii kaikkein tehokkaimpia tapoja tehdä hyvää muille.
Suomessa tehokasta altruismia edustaa Effective Altruism Finland -yhdistys. Vesa Hautala toimii yhdistyksessä uraneuvojana.
Hautala kertoo, että liikkeeseen on vaikuttanut vahvasti australialainen filosofi Peter Singer ja tämän eettistä päätöksentekoa kuvaava esimerkki hukkuvasta lapsesta.
Näin Singer haastaa: Kuvittele, että olet menossa tärkeään tapaamiseen. Matkalla näet lammen rannalla leikkivän lapsen, joka putoaa veteen. Onko moraalisesti oikein, että kävelet kiireisenä ohi, vai riennätkö apuun, koska ajattelet sen olevan velvollisuutesi? Melko todennäköisesti vastaisit, että ilman muuta menet pelastamaan lapsen. – Vertauskuvallisesti maailma on täynnä hukkuvia lapsia. Jos meillä on mahdollisuus auttaa heikommassa asemassa olevia, emmekä tee niin, se on kuin kävelisimme hukkuvan lapsen ohi. Logiikassa on jossakin mielessä samaa kuin Jeesuksen tarinassa laupiaasta samarialaisesta, Hautala sanoo.
TEHOKKAAN ALTRUISMIN synty liikkeenä sijoittuu 2000-luvun alkupuolen Yhdysvaltoihin. Lähtökohtana oli, että koska resurssit ovat rajalliset, on järkevää selvittää, kuinka tehokasta annettu apu on. Tähän tarkoitukseen perustettiin GiveWell -niminen organisaatio, joka vertailee humanitaarisen avun järjestöjä resurssien käytön tehokkuuden näkökulmasta.
GiveWell listaa vuosittain globaalin terveyden ja köyhyyden saralla toimivia järjestöjä.
– Suositeltuja lahjoituskohteita on paljon muitakin. Esimerkiksi Lahjoittaminen.fi-sivustomme esittelee kohteita myös eläinten hyvinvoinnin, ilmastonmuutoksen ja ihmiskunnan tulevaisuuden turvaamisen aloilta, Vesa Hautala kertoo.
Pääkaupunkiseudulla tehokkaita altruisteja kokoavat yhteen muun muassa Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston ryhmät.
Rahan antaminen on yksi tapa harjoittaa tehokasta hyvän tekemistä. Lisäksi monet liikkeen piirissä ovat vegaaneja tai ainakin vähentäneet eläintuotteiden käyttöä. Monet haluavat myös miettiä työuraan liittyviä valintojaan, ja siinä yhteisö tarjoaa vertaistukea.
KRISTILLINEN VÄHEMMISTÖ, johon Vesa Hautala kuuluu, on ollut tehokkaan altruismin liikkeessä mukana sen alkuvaiheista saakka.
– Liike on hyvin sekulaari, ja ihmiset pohtivat paljon seurauksia eli sitä, miten voidaan saada aikaan mahdollisimman suuri positiivinen vaikutus. Kristityt taas ovat tottuneempia miettimään asioita sitä kautta, millaisia velvollisuuksia meillä on lähimmäistä kohtaan, Hautala sanoo.
– Kristittynä lähestyn itse asiaa niin, että Jeesus käskee rakastaa ja tehdä hyvää toisille. Yritän hyödyntää efektiivistä altruismia tuon käskyn toteuttamiseen elämässäni. ■
HYVÄN
83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi
Julkaisija
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat
Päätoimittaja
Pauli Juusela Toimituspäälliköt
Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti
Maija Kiviranta, 09 2340 2244
Postiosoite
Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi
Mediamyynti
Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi
Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.
Painos 330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Painopaikka
Sanomapaino, Vantaa
Osoiteasiat
Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
Jakelu
Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
ISSN 0356-3421
Lastenkirkon uudessa
kuunnelmassa virvotaan, seikkaillaan ja iloitaan pääsiäisestä.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ
Kun Päkä-lammas ja Pulmu-kyyhky koristelevat virpomisvitsoja, saattaa vitsoihin päätyä koristeeksi myös sulka tai kaksi Pulmun takapuolesta. Päkän ja Pulmun pääsiäisseikkailu -kuunnelmassa virpomisretki ei nimittäin suju ilman yllätyksiä.
Lastenkirkon uudessa kuunnelmassa Päkä-lammasta esittää kanttori ja varhaisiän musiikkikasvattaja Sini Nikku ja Pulmua koululainen Iker Poropudas. Millaisia kavereita Päkä ja Pulmu ovat?
– He ovat rohkeita ja päättäväisiä, Poropudas kertoo.
Päkän ja Pulmun pääsiäisseikkailu seurailee Raamatun pääsiäis-
kertomuksen kulkua. Mukana ovat virpomisperinteen lisäksi hiljaisen viikon tunnelmia ja pääsiäisen ilo. Jokainen kuunnelman jakso kestää noin minuutin verran. Niihin on tehty myös animaatio, joka on tahdiltaan rauhallinen. Jaksot voi kuunnella yhteen putkeen tai yksi kerrallaan. Kuunnelman tunnelma on valoisa.
Lasten ja nuorten keskuksen ylläpitämän Lastenkirkon teemana on tänä vuonna jännitys. Lapset saivat äänestää teemasta ja ehdottaa ideoita kuunnelman juoneen. Kuunnelman käsikirjoituksen on tehnyt kirjailija Kaisa Raittila
Iker Poropudaksesta oli jännittävää ja hienoa tehdä Pulmukyyhysen äänirooli.
Yhdeksänvuotias Iker Poropudas on näytellyt Pulmua aiemmin Lastenkirkon joulukalenterissa. Hän on roolista innoissaan.
– On kivaa päästä esiintymään ääninäyttelijänä.
– Kuunnelman tekemisessä oli parasta, kun sai puhua mikrofoniin. Kuunnelma tehtiin kahdella äänityskerralla, ja samoja kohtauksia otettiin monta kertaa.
Poropudakselle on kertynyt esiintymiskokemusta myös koulun näytelmistä, ja hän on osallistunut koulun talent-kilpailuihin kahtena vuonna.
J. S. Bach: Matteus-passio
PE 29.3.2024 KLO 18 HELSINGIN TUOMIO KIRKKO
CANTORES MINORES • CM Koulutusryhmien kuoro
Hattunen • Korhonen • Komsi
Carlstedt • Miettola • Hintsala
Suomalainen barokkiorkesteri Kapellimestari prof. Hannu Norjanen
LIPUT: 65, 50/40, 30/25, 15 € (numeroidut paikat)
300 VUOTTA ENSIESITYKSESTÄ 7.4.1724
SU 7.4.2024 KLO 18 HELSINGIN TUOMIO KIRKKO (Huom! Teos esitetään Tuomiokirkon urkuparvelta)
CANTORES MINORES (n. 30 laulajaa)
Poikasolisteja sekä CM-alumnisolisteja
Suomalainen barokkiorkesteri • Kapellimestari prof. Hannu Norjanen
LIPUT: 45/30/15 € (numeroimattomat paikat)
LIPUT TICKETMASTER.FI & TUNTIA ENNEN OVELTA
Saapumisohjeet & AimoPark Kluuvin P-etu: cantoresminores.fi
Kuten Päkä ja Pulmu, myös Iker Poropudas aikoo lähteä palmusunnuntaina virpomiskierrokselle.
– Käyn virpomassa monessa paikassa, ja saan toivottavasti paljon karkkia. Huomasin tänään, että minulla on edelleen karkkeja jäljellä edellisestä pääsiäisestä, Poropudas kertoo.
– Tykkään imeskeltävistä, kovista ja kirpeistä karkeista. Pidän myös kaikesta suklaasta. Esimerkiksi Oreo-pääsiäismunat, joissa on päällä suklaata ja sisällä Oreotäytettä, ovat tosi hyviä.
Vitsan ja virpomisen saavat Poropudakselta tänä vuonna ainakin oman taloyhtiön väki, paras kaveri ja kenties joku muukin tuttu. ■
Päkän ja Pulmun pääsiäisseikkailua voi kuunnella Lastenkirkon YouTube -kanavalla sekä jatkokertomuksena Lastenkirkon Instagram- ja Facebook-tileillä.
Pääsiäisnäytelmien klassikko kertoo pääsiäisen sanoman musiikin ja draaman keinoin
Näytösajat ja puhujat:
Pe 22.3. klo 19
Kirkkonummen kirkko
Raimo Mäkelä
La 23.3. klo 19
TViikin kirkko
Jussi Miettinen
Ti 26.3. klo 19
Luther kirkko
Eero Huovinen
Lämpimästi tervetuloa!
Järj. Suomen Raamattuopisto, Malmin srk ja OPKOn ystävät raamattuopisto.fi
Näyttelijä Mikko Kauppila rauhoittuu teetä hörppien. Pyhää hänelle ovat työhön liittyvät rituaalit ja tietyt toistuvat tavat läheisten kanssa.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA
JANI LAUKKANENMikko Kauppila, 28, tunnetaan kiltin poikaystävän, Kuisman, roolista Ylen Aikuiset-sarjassa. Lisäksi hän on näytellyt muun muassa Helsingin kaupunginteatterin Bolla-näytelmässä ja Lilla Teaternin Röda Rummetissa.
Huhtikuussa Kauppila nähdään Ylen kuusiosaisessa Sekunnit-sarjassa, jossa hän esittää onnettomuustutkija Daniel Lindiä.
Sarjan tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen pikkukaupunkiin, jonka ratapihalla matkustajajuna törmää toiseen junaan. Seuraa valtava räjähdys, joka tuhoaa junavaunut ja asemarakennuksen. Yli 60 ihmistä kuolee. Osa heistä on asemaravintolassa juhlimassa olleita nuoria.
Kauppila valmistautui Danielin rooliin lukemalla Onnettomuustutkintakeskuksen raportteja. Yksi niistä oli tutkintaraportti vuonna 1998 tapahtuneesta Jyväskylän junaturmasta, jossa kuoli 10 ja loukkaantui 94 henkilöä.
– Raporteista pystyi hahmottamaan, kuinka onnettomuustutkijat lähestyvät isoa onnettomuutta ja millaisia asioita siellä tutkitaan. Raporteissa oli myös paljon teknisiä tietoja esimerkiksi raideliikenteen opastimista ja junista. Ne auttoivat hahmottamaan insinöörin mielenmaisemaa.
ONNETTOMUUSTUTKIJA DANIELIA Mikko Kauppila kuvailee vilpittömäksi ja poikkeuksetta hyvään uskovaksi hahmoksi. Danielin äiti on pappi, ja usko on hänen elämäänsä kannatteleva voima. Daniel nähdään tv-sarjassa muun muassa tapailemassa Isä meidän -rukousta.
Danielin roolia hahmotellessa Kauppilasta oli kiinnostavaa päästä tarkastelemaan kristinuskoa ja hengellisyyttä.
– Fiktiossa uskonnollisuus esitetään usein konservatiivisena maailmankatsomuksena, josta pitäisi pyrkiä eroon.
– Daniel on arvoiltaan liberaali. Hän löytää uskosta turvaa, pysyvyyttä ja syvempää merkitystä elämäänsä.
Junaonnettomuus ja omaisten kärsimys pistävät Danielin uskon koville.
Kauppilalle taide tarjoaa samankaltaisia kokemuksia kuin usko Danielille.
– Minulle taide tarjoaa vastauksia vaikeimpiin ja syvimpiin kysymyksiin ja tuo elämään merki-
tystä. Palaan tiettyjen teosten ääreen kerta toisensa jälkeen.
Kirjallisuudessa tällaisia teoksia ovat esimerkiksi Annika Idströmin romaanit.
– Myös Raija Siekkisen novelleja voi lukea uudestaan ja uudestaan.
DANIELIN ROOLI sai Mikko Kauppilan pohtimaan tämän päivän populaaria henkisyyttä, johon hän laskee mukaan muun muassa meditaation sekä kiitollisuus- ja hyvinvointipuheen.
– Ajattelen, että populaari henkisyys kääntyy helposti henkilöön itseensä. Miten minä voin olla parempi ja miten minä voisin voida mahdollisimman hyvin. Toki sekin on tärkeää.
– Sen rinnalla kristinusko näyttäytyy yhtäkkiä freesinä vaihtoehtona, koska kristityn katse kohdistuu lähimmäiseen ja yhteisöön.
Kauppilan elämässä pyhän kokemukset liittyvät taiteen tekemiseen ja toistuviin rutiineihin.
– Esitykseen valmistautuminen, itse esitys ja siitä pois laskeutuminen ovat minulle erityisiä, arjesta kohotettuja hetkiä.
Pyhää hänelle ovat myös parisuhteen ja perheen sisällä toistuvat yhteiset tavat, kuten hyvän yön toivotus.
– Ne ovat minulle tärkeitä hetkiä, ja koen, että jokapäiväisen merkityksen lisäksi niillä on myös syvempi merkitys, Kauppila sanoo.
Arjen flow’sta hän pyrkii eroon hiljentymällä.
– Sen ei tarvitse olla sen kummempaa kuin että juon teetä sohvalla.
LAPSENA Mikko Kauppilan haaveammatti oli muusikko. Hän soitti pianoa ja suoritti siitä musiikkiopistossa opistotasoisen tutkinnon.
Mikko Kauppilan mielestä populaari henkisyys kääntyy usein itseä kohti, kun taas kristityn katse on ensisijaisesti lähimmäisessä.
– Minulla ei kuitenkaan ollut tarpeeksi kärsivällisyyttä harjoitella soittamista niin paljon, että minusta olisi voinut tulla ammattimuusikko.
Musiikkiopinnoista oli hyötyä Danielin roolissa, jota varten Kauppila opetteli soittamaan hieman ukulelea.
Lukioaikana Kauppila alkoi tanssia jazzia, balettia, hiphopia ja streetdancea. Lukiossa mukaan tuli myös näytteleminen. Abi-kevääseen saakka Kauppila ajatteli opiskelevansa lääkäriksi.
– Viimeisenä keväänä päätin hakea vain taidealoille, ja menin Nätyn eli Tampereen teatterityön tutkinto-ohjelman pääsykokeisiin. Yllättäen pääsin ensimmäisellä yrittämällä sisään.
– Suvussani ei ole taiteilijoita, eikä minulla ollut ammattinäyttelijöistä juuri muuta tietoa kuin että he esiintyvät Putouksessa. Tavallaan ajauduin alalle ja koin, että näin tämän piti mennä.
”
Minulla ei ollut ammattinäyttelijöistä juuri muuta tietoa kuin että he esiintyvät Putouksessa.
MIKKO KAUPPILA on myös filosofian maisteri sukupuolentutkimuksesta. Hän kokee, että sukupuolentutkimuksen opinnot ovat tarjonneet hänelle uudenlaisen tavan katsoa maailmaa.
– Näyttelijäntyö on pitkälti ajattelemista. Hyödynnän roolitöissä jatkuvasti esimerkiksi representaatioanalyysia. Danielin kohdalla se tarkoitti sen pohtimista, miten uskoa voisi esittää.
– Myös kysymys sukupuolesta, ja miten sitä voi esittää, on minusta kiinnostava.
Sukupuoli ja seksuaalisuus ovat keskeisiä teemoja myös Kauppilan esikoisromaanissa Terveisin, K (Teos 2024), joka ilmestyy huhtikuun puolivälissä. Kirja kertoo nuoren miehen syömishäiriöstä, ahtaista sukupuolirooleista ja ulkopuolisuuden kokemuksesta.
TÄNÄ VUONNA Mikko Kauppila on monessa mukana. Sekunnit-sarjan lisäksi Kauppila näyttelee toukokuussa alkavassa komediasarjassa nimeltä Toinen tuleminen, joka julkaistaan Nelosella ja Ruutu plussassa. Lokakuussa on Helsingin kaupunginteatterin Veljeni, Leijonamieli -näytelmän ja Joonatanin roolin vuoro.
Tulevaisuudessa Kauppila toivoo saavansa tehdä yhä monipuolisempia rooleja sekä valkokankaalla että näyttämöllä.
– Tuntuu, että Suomessakin sorrutaan jossain määrin tyyppicastingiin. Kun joku on tehnyt tietynlaisen roolin hyvin, hän saa toistuvasti näytellä juuri niitä rooleja. Jossain vaiheessa minusta alkoi tuntua siltä, että olin aina kiltti poikaystävä.
– Olisikin kiinnostavaa saada joskus tehdä ihan päinvastainen hahmo. Joku, joka on vilpillinen, epämiellyttävä ja moraaliltaan kyseenalainen. ■ Sekunnit-sarja Yle Areenassa 4.4. ja Yle TV1:ssä 7.4. lähtien.
Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon.
Testamentin teko ei ole vaikeaa.
Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti
020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)
Visa Viljamaa tiesi jo nuorena, että lähtee opiskelemaan papiksi. Nyt hän on monelle tuttu sielunpaimen Kalliossa ja somessa.
TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ
Kun kulkee Visa Viljamaan kanssa parin sadan metrin pätkän Kallion kadulla, häntä moikataan sieltä ja täältä. Viljamaa tunnistetaan ilman papin pantaakin. Musta pipo, punainen parta ja ystävällinen olemus taitavat olla hänen tavaramerkkinsä.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Viljamaa vihittiin papiksi. Hänen työpaikkansa on Kallion seurakunnassa, ja koti on Kalliossa.
Jo nuorena hän muutti Oulusta Kallioon. Tosin ei ihan suoraan, sillä ensin hän asui Ruskeasuolla lähellä Meilahden kirkkoa. Hän suoritti siellä siviilipalveluksensa seurakunnan iltapäiväkerhossa ja suntiona.
Viljamaa ei kuitenkaan ole syntyperäinen oululainen, vaan hän on alun perin espoolainen. Espoo jäi, kun Visa oli parivuotias.
– Oulussa kävin koulut, ja kun sain lakin päähäni, muutin Helsinkiin.
KALLION KATUJEN lisäksi Visa Viljamaahan voi törmätä Instagramissa, Tiktokissa ja X:ssä. Kirkko ja kaupungin Tiktokissa hän vastaa nuorten kysymyksiin.
Siellä häneltä on kysytty muun muassa, onko ok matkustaa lentokoneella, kun se tuhoaa luontoa, onko ok muuttaa pois kotoa ilman mitään syytä, kun niin vain haluaa tehdä ja onko väärin käyttää Raamatun sivuja sätkäpapereina.
Aikoinaan Viljamaa oli mukana työryhmässä kehittelemässä kirkollista sisältöä Twitteriin, nykyiseen X:ään.
– Kirjoitin sinne viikoittain aina tulevan sunnuntain raamatuntekstistä. Niitä kutsuttiin minisaarnoiksi eli twaarnoiksi, ja jengi lähti tekemään niitä piispoja myöten. Silloin Twitterissä tuli käytyä paljon keskusteluja eri kysymyksistä.
Viljamaasta puhutaan somepappina, mutta hän ei tiedä, mistä se on saanut alkunsa. Itse hän ei ole itselleen tuota titteliä ottanut. Hän kutsuu itseään somesepäksi.
Sosiaalisessa mediassa Viljamaa haluaa nostaa esiin eettisiä ja hengellisiä asioita kepeällä otteella, ja toivoo julkaisujen tavoittavan tyyppejä, joita tällaiset kysymykset kiinnostavat. Hän on kuitenkin sitä mieltä, ettei somessa tapahtuvan viestinnän pidä olla viimeisen päälle suunniteltua ja kohdistettua.
– Postaukseni eivät mene niin, että miettisin hulluna, mitä esimerkiksi 20–30-vuotiaat kalliolaiset naiset, jotka ovat meidän iso jäsensegment-
timme, haluaisivat kuulla. Sellainen voisi äkkiä mennä falskiksi. Lähden somessakin liikkeelle omista lähtökohdistani. Havainnoin ja mietiskelen juttuja ja sitten tuon niitä esiin.
AMMATINVALINTA EI aikoinaan tuottanut Visa Viljamaalle paineita. Jo teininä häntä kiinnosti pappeus. Hän mietti, minkälaisia hänen omat lahjansa ovat ja mihin ne soveltuisivat.
– En kuullut ääntä, joka olisi sanonut, että ’tee näin’, vaan kypsyttelin ajatusta papin työstä, ja riparin käyminen vahvisti sitä.
Viljamaan isä on pappi, mutta poika ei ole koe sen vaikuttaneen omaan ammatinvalintaansa. Ennemmin lapsuuden kodin arvot ylipäätään ovat muovanneet hänen ajatteluaan.
Teini-iässä Viljamaa muistaa keskustelleensa isänsä kanssa tulevaisuudestaan. Isä halusi kirkon toiminnasta kovin innostuneen nuoren huomioivan, että seurakunnatkin ovat ihmisten muodostamia yhteisöjä, joissa voi olla monenlaisia haasteita.
– Isä sanoi, että intoa pitää olla, mutta kirkon työhönkään ei kannata lähteä liian kirkasotsaisesti. Se, että olen pappi, ei ollut hänen erityinen toiveensa. Ehkä vähän päinvastoin, että on olemassa muitakin polkuja. Totta kai faija on ylpeä siitä, että olen pappi, mutta toisaalta hän olisi ylpeä, olisin minä missä ammatissa tahansa.
Teologisen tiedekunnan ovet eivät auenneet Viljamaalle heti lukion jälkeen, mutta hän kokee sen olleen hyvää aikaa kasvaa. Erilaisista töistä ja vuoden diakoniaopinnoista oli hyötyä, kun teologian opintojen aika koitti.
– Minulla oli koko ajan selkeä tavoite: teologiseen ja papiksi. Suunnitelma b:tä ei ollut.
Opiskeluaikanaan Viljamaa kävi Turussa. Siellä asui tyttöystävä, joka muutti luokanopettajaksi valmistuttuaan Helsinkiin. Pariskunta muutti yhteen. Viljamaa halusi kihloihin ja naimisiin. Kohta esikoinen oli tulossa. Viljamaa teki gradua, ja hänellä oli sen lisäksi kasa opintoja tekemättä.
– Olin 26-vuotias, kun tulin isäksi ja kävin ruotsin kursseilla vaunujen kanssa. Kova paine minulla oli, ja oli hiuskarvan varassa, että sain paperit hoidettua ajoissa. Oli tietty taloudellistakin painetta, että miten nuori perhe pärjää. Kävin koko ajan töissä, olin muun muassa vaksina, ja vaimo myös oli töissä. Mutta siinä sai itsestään puristettua ulos kaiken, mitä oli annettavaa, ja hyvin se meni.
TYÖSSÄÄN Visa Viljamaa haluaa tukea ja jeesata siinä, että ihmiset voisivat löytää itselleen luontevan tavan elää kristittynä 2020-luvun maailmassa. Hänen mielestään kristillisyys ei ole harrastus, vaan koko elämän läpäisevä tapa olla. Siihen sisältyy oleellisesti kaksi asiaa: keskeneräisyys ja kasvu.
– Ajattelen elämää pyhiinvaelluksena. Me olemme kaikki matkalla ja eri vaiheissa matkaa. Eteemme tulee kysymyksiä ja asioita, jotka ovat milloin kenellekin ajankohtaisia. Keskeneräisyyden kautta löytyy syvempi taso olla yhteydessä toisiin.
Visa Viljamaa, 37, asuu Helsingissä. Hän on naimisissa, ja hänellä on 11- ja 8-vuotiaat lapset. Viljamaa toimii pappina Kallion seurakunnassa.
Viljamaa toimittaa pääsiäisyön messun la 30.3. klo 22 Alppilan kirkossa. Sen jälkeen on tarjolla yhteinen pääsiäisateria. Tuoksuherkille tiedoksi, että messussa suitsutetaan. Visa Viljamaa somessa: Instagram, Tiktok ja X @visapos sekä Tiktok @kirkkojakaupunki.
Sydämeni on levoton ja rauhaton, kunnes se löytää levon sinussa, Jumala. (Augustinus)
– Jos olemme valmiit hyväksymään keskeneräisyyden itsessämme, olemme ehkä valmiimpia hyväksymään erilaisia mielipiteitä ja suhtautumaan rakkaudellisesti myös toisiimme. Ihmissuhteissa olemme aina keskeneräisiä, ja myös jumalasuhteemme on keskeneräinen.
Viimeiset kymmenen vuotta Viljamaalle on ollut päivänselvää, mitä tehdä pääsiäisenä. Hän toimittaa silloin yömessun.
– Pääsiäinen merkitsee minulle sitä, että kaikista synkimmän ja vaikeimman asian keskelle syntyy uutta elämää. On paljon vaikeita kysymyksiä ja pelottavia asioita, joiden keskellä ele-
” Ihmissuhteissa olemme aina keskeneräisiä, ja myös jumalasuhteemme on keskeneräinen.
tään. Mutta niiden takana on aito toivo, että kaikki voi muuttua ja toisenlainen elämä on mahdollinen.
Viljamaata kiinnostavat monenlaiset kysymykset, ja hän ottaa mielellään asioista selvää. Joskus hän on miettinyt, tuleeko elämässä sellainen kohta, ettei tarvitsisi kysellä vaan voisi vain olla varma.
– Olen löytänyt varmuuden ehtoollisesta. Se on mysteeri. Messun ja ehtoollisen mysteeriin ei kuitenkaan liity mitään salattua tietoa, vaan se on sellaista, mihin voi kasvaa, kun käy kirkossa. Sen vaikutuksia itsessä alkaa ymmärtää vasta ajan mittaan. ■
la 23.3. klo 19 | Temppeliaukion kirkko
Bach, Händel, Pergolesi
Federico Fiorio, kontratenori | Terry Wey, kontratenori Helsingin Barokkiorkesteri | joht. Aapo Häkkinen
Giovanni Battista Pergolesin vuonna 1736 säveltämä Stabat Mater on yksi barokin tunnetuimpia teoksia. Stabat Mater on nuorena kuolleen säveltäjän tulkinta Jeesuksen äidin kärsimyksestä poikansa ristin äärellä. Pergolesin Stabat Materin lisäksi konsertissa kuullaan muun muassa Händelin Salve Regina sekä Bachin kantaatti Widerstehe doch der Sünde.
SILENT MUSIC MAXINE TROGLAUER (DE) EBBA ÅSMAN (SE) & UMO HELSINKI JAZZ ORCHESTRA
To 28.3. klo 13 // Musiikkitalo, Helsinki
Pe 29.3. klo 18 // Mikael Agricolan kirkko, Helsinki Ticketmaster.fi 30 € / 25 € / 15 € / 9,50 €
TUHAT JA YKSI TARINAA KARI IKONEN & UMO HELSINKI JAZZ ORCHESTRA
Pe 12.4. klo 19 // Savoy-teatteri, Helsinki Lippu.fi 32 € / 27 € / 15 €
UMO HELSINKI JAZZ ORCHESTRA –FLAMENCO BIG BAND
To 25.4. klo 19 // Tanssin talo, Helsinki
Pe 26.4. klo 19 // Tanssin talo, Helsinki umohelsinki.fi 39 € / 35 € / 20 €
umohelsinki.fi
Sacrumin myymälässä
tiistaina 26.3 klo 16.30
kirjailija Olli Seppälä
Haastattelijana toimittaja Mari Teinilä
Erkki Jokinen Ihmisen varjo
– esseitä pahuudesta ja toivosta
Kun pahuus vyöryy esiin, haluaisimme ajatella muuta ja toivoa parasta. Toivon tähden on kuitenkin välttämätöntä katsoa pahuutta suoraan kasvoihin. Kun naamiot ovat pudonneet, näkyvillä ovat kasvot – ihmisen kasvot. Teos paljastaa pahuuden luonteen, jotta toivon tunne kirkastuisi.
30,60 (34,00)
Olli Seppälä Jälleen löydetty tie
– kuinka kirjoitin hengelliset muistelmat
Näkemyksellinen muistelmateos, joka osoittaa, miten kadonneeksi luultu hengellinen tie piirtyy esiin, kun siitä uskaltaa kirjoittaa avoimesti ja rehellisesti. Teos sisältää henkilökohtaista puhetta uskosta ja yleistä pohdintaa kirjoittamisesta, muistamisesta ja minuudesta. Kirja rohkaisee lukijaa pohtimaan omaa hengellistä tietään kirjoittamalla.
21,60 (24,00)
Irja Askola Armon sanoja sinulle
Viisaita ja rohkaisevia sanoja lahjakirjana. Emeritapiispa Irja Askola arkipäiväistää ja inhimillistää pyhän hipaisun meissä ja meille.
16,90 (19,90)
Ikivanhat rukoukset eli psalmit ovat saaneet uuden raikkaan suomennoksen kirjallisuudentutkija Katja Seudun ja Vanhan testamentin tutkija Kirsi Valkaman käsittelyssä. Katja Seutua psalmeissa puhuttelee se, miten paljaana ihminen niissä on: Jumalalle voi kaunistelematta kertoa peloista ja murheista ja tunnustaa omat rikkomukset.
umalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?” Jeesuksen viimeisistä sanoista on Uuden testamentin evankeliumeissa tarjolla kolme erilaista versiota, mutta nämä ovat niistä epätoivossaan koskettavimmat.
Markuksen ja Matteuksen evankeliumien kirjoittajat varmaankin tiesivät noiden sanojen tehon – lainasivathan he rukousta, johon juutalaiset olivat turvautuneet jo vuosisatojen ajan. Kyseessä on psalmi 22, yksi Vanhan testamentin valituspsalmeista, joissa pääsee kuuluviin ihmisen hätä ja tuska elämän vastoinkäymisten ja menetysten edessä. Niissä huudetaan Jumalaa, joka usein tuntuu olevan poissa tai ainakin ihmisen tavoittamattomissa. ”Apusi on niin kaukana, huutoni ei sinua tavoita. Jumalani, kaiken päivää minä kutsun sinua, mutta sinä et vastaa”, samassa psalmissa valitetaan.
Kirjallisuudentutkija Katja Seutu toteaa, että valituspsalmeissa kuvatut tunteet – epätoivo, hätä, kärsimys – ovat yleisinhimillisiä. Se, miten psalmeissa puhuva ihminen ehkä eroaa monesta tämän ajan ihmisestä, on hänen vankkumaton luottamuksensa Jumalaan. Hän puhuu Jumalalle myös silloin, kun kokee, että Jumala ei kuule tai että Jumala on kokonaan hylännyt hänet.
– Jumalan olemassaoloa ei epäillä, vaan silloinkin pohjimmaisena on luottamus siihen, että Jumala on, hän kuulee, hän auttaa. Joskus psalmin puhuja suorastaan vaatii Jumalaa olemaan läsnä ja kuuntelemaan häntä, Seutu sanoo.
”Kun kurja huutaa apua, Jumala kuulee sen”, todetaan lopulta myös psalmissa 22.
KILPI, TURVAPAIKKA, vuorilinnoitus, kallio, pakopaikka – nämä ovat sanoja, joilla psalmeissa kuvataan Jumalaa. Ne toistuvat usein ja tuntuvat heijastelevan psalmien syntyajankohdan epävakaita oloja.
Paitsi että psalmien syntyajankohdasta ei meillä ole mitään varmaa tietoa.
– Sen kun joku tietäisi! huokaa Vanhan testamentin tutkija Kirsi Valkama
Hän toteaa, että meille säilyneet versiot ovat melko myöhäisiä. Ne on koottu joskus toisen esikristillisen vuosisadan loppupuolella 150 runomuotoista rukousta sisältäväksi Psalmien kirjaksi. Psalmeissa on kuitenkin mukana monen ikäistä kielellistä ja uskonnonhistoriallista ainesta.
– Psalmien sisältö on muutenkin monenlaista. Se aika yleinen ajatus, että Psalmien kirja olisi jonkinlainen Jerusalemin temppelissä käytetty virsikirja, on turhan kapea. Joukossa on kyllä hymnejä ja muita yhteisön käyttöön tehtyjä tekstejä, mutta paljon on myös yksilön kiitosta, valitusta ja rukousta. Lisäksi on historiallisia psalmeja ja opetuksellista sisältöä, Valkama kertoo.
Psalmien vanhin aines pilkahtelee näkyviin esimerkiksi niissä kohdissa, joissa Jumala näyttäytyy luonnonvoimien hallitsijana. Sellaisia on esimerkiksi psalmissa 29: ”Jumalan ääni jylisee vesien päällä. Kunnian Jumala myrskyää, hän jyrähtelee suurten vesien päällä. Hänen äänensä on voimakas ja majesteettinen.”
– Nämä kohdat kantavat pitkää uskontohistoriallista jatkumoa. Näistä voi nähdä, kuinka Israelin
Jumalaan Jahveen on sulautunut varhaisempien jumaluuksien, kuten Baalin, ominaisuuksia, Valkama kertoo.
– Psalmit kertovat myös tuon aikaisesta maailmankuvasta. Ajateltiin, että on taivaankansi, jossa taivaankappaleet kiertävät ja jonka luukuista tulee sadetta tai vaikka rakeita, kun Jumala avaa ne.
Valkama harmittelee, että silloisesta maailmankuvasta kerrotaan Vanhassa testamentissa niin niukasti. Tieto täytyy koota palasista, joita on siellä täällä.
– Ehkä sen pohtiminen ei ole tuntunut tärkeältä, vaan olennaisempi asia on ollut Jumalan voima, toiminta ja läsnäolo.
TAIVASTA JA MAATA hallitsevan, ikuisen ja oikeudenmukaisen Jumalan vastakohta psalmeissa on ihminen, joka tiedostaa oman haurautensa ja aikansa lyhyyden. Hän on kuin ruoho tai hiipuva varjo, hänen elämänsä vain henkäyksen mittainen.
Kirsi Valkaman mukaan psalmeista välittyy se, kuinka epävarmaa elämä on ollut aikana, jolloin monet tavallisetkin sairaudet ja vammat saattoivat hoidon puuttuessa koitua kohtaloksi.
– Elämänlanka oli ohut. Siinä kontekstissa epätoivoinen turvan hakeminen oli ymmärrettävää.
Katja Seudun mukaan kuoleman jatkuva läsnäolo psalmiteksteissä saattaa tä-
Mitä yhteistä on suositun seikkailupelin maisemilla, irlantilaisilla perinnesoittimilla ja Jumalan siipien suojalla? Sitä voi ihmetellä Kirkko ja kaupungin uuden video- ja audiosarjan parissa 21. maaliskuuta alkaen.
Valo ympäröi sinut kuin viitta – suojaavia sanoja psalmien kirjasta sisältää viisitoista psalmimeditaatiota. Sarjaan on valittu uudesta Psalmit 2024 -suomennoksesta valoisia, lohduttavia, Jumalan huolenpitoa kuvaavia ja toivoa tuovia psalmitekstejä, joissa on vahvaa luontosymboliikkaa.
Meditaatioiden musiikista vastaavat multi-instrumentalistit Samuli Karjalainen ja Heikki Kylkisalo, jotka yhdistelevät useita eri tyylejä kansanmusiikista ja ambientista elektroniseen musiikkiin. He
soittavat muun muassa erilaisia pillejä ja huiluja, irlantilaista säkkipilliä, balafonia, syntetisaattoreita ja efektipedaaleita.
Meditaatiovideot perustuvat The Legend of Zelda -konsolipeliin. Psalmitekstit lukee toimittaja Outi Isotalus
Psalmimeditaatiot julkaistaan audioversiona Spotifyssa ja muissa kuuntelupalveluissa sekä osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/psalmit. Videoita julkaistaan Kirkko ja kaupungin Youtube-tilillä ja osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/tv. Lisäksi niitä jaetaan kerran viikossa Facebookissa ja Instagramissa.
nä päivänä tuntua hätkähdyttävältä mutta myös lohduttavalta.
– Monissa psalmeissa puhutaan kaiken katoavaisuudesta, siitä, miten meillä on vain tämä yksi pieni hetki. Esimerkiksi psalmissa 23, jota kuulee usein hautajaisissa, puhutaan siitä, kuinka Jumala kulkee ihmisen mukana kuoleman varjostamassa laaksossa. Siinä on lohtua, mutta myös kuoleman todellisuus muistetaan, eikä sitä yritetä piilottaa. Vaikka ihmisille on selvää, että hautaan ollaan menossa, elämä tässä ja nyt voi sitä ennen olla hyvää, jos Jumala siunaa sen, Seutu sanoo.
Tuohon aikaan ajateltiin, että maan alla oli kuolleiden valtakunta šeol, jonkinlainen tuonela tai manala, johon vainajat päätyivät harmaina haamuina. Ajatus kuolleiden ylösnousemuksesta ei Valkaman mukaan ole juutalaisuudessa tai Vanhassa testamentissa olennainen. Se myös alkoi kehittyä niin myöhään, ettei se vielä psalmeissa näy.
– Kuolleiden valtakunnastakin puhutaan hyvin vähän. Se ei ole ollut kiinnostava kysymys, vaan fokus oli selvästi tämänpuoleisessa elämässä.
KATJA SEUTUA on psalmeissa koskettanut ihmisen kokemuksen paljaus. Jumalalle voidaan kaunistelematta sanoa mitä tahansa: kertoa peloista ja murheista ja tunnustaa omat rikkomukset.
Kun elämäntilanne tuntuu kestämättömältä ja omat voimat ovat vähissä, psalmi voi antaa kokemukselle sanat: ”Armahda minua, Jumala, sillä olen uupunut. Jumala, paranna minut, sillä olen kauhistunut luita ja ytimiä myöten.” Tai: ”Käänny puoleeni ja ole minulle armollinen, sillä olen yksinäinen ja kovia kokenut. Huoleni ovat kasvaneet vuoren korkuisiksi, päästä minut vapaaksi ahdistuksestani. Katso, miten rasittunut olen, huomaa vähäosaisuuteni.” Ja kukapa unettomuudesta joskus kärsinyt ei tunnistaisi tätä: ”Mietis-
kelen asioita öiseen aikaan, ne pyörivät päässäni kuin levoton sävel.”
Myöskään vihaa ja raivoa ei peitellä, eikä sitäkään, kuinka katkeralta oma tappio tai kurjuus tuntuu. Monessa psalmissa puhutaan vihollisista, mutta aina ei tarkemmin määritellä, kuka tai mikä on kyseessä. Siksi niitä voi halutessaan lukea myös sisäisen kamppailun tai vaikka sairauden kuvauksena.
Kirsi Valkaman mukaan joitakin psalmien kohtia voisi pitää eräänlaisina kostofantasioina, ja ne saattavat nykynäkökulmasta tuntua hämmentäviltä. Niissä toivotaan siekailematta vihollisen tuhoa ja pyydetään siihen Jumalaa avuksi esimerkiksi tähän tapaan: ”Anna luja isku kaikkien vihollisteni leukaluuhun, lyö murskaksi pahantekijöiden hampaat.” Tai hieman kaunopuheisemmin – ja kuluneen talven keleihin sopivasti – näin: ”Olisivatpa he kuin tuulen riepottamia korsia, jotka Jumalan lähettämä koston enkeli sysää syrjään. Kunpa heidän tiensä olisivat pimeät ja liukkaat ja enkeli ajaisi heitä takaa.”
Usein puheen sävy saattaa vaihtua kesken psalmin. Kirkossa psalmeista luetaan yleensä katkelmia, joista raadollisimmat raivonpurkaukset ja Jumalan viha on siivottu pois. Seutu arvioi, ettei kaikki sisältö tunnu ehkä salonkikelpoiselta. Hän kuitenkin muistuttaa, että psalmit eivät ole vain uskonnollista tekstiä vaan myös kaunokirjallisuutta. Sellaisena ne antavat mahdollisuuden monenlaiseen lukemiseen.
– Jos niissä olisi vain yksi ulottuvuus, niitä ei varmasti olisi jaksettu lukea näin pitkään eivätkä ne olisi koskettaneet niin monia ihmisiä. Siksi toivon, että tulkinnan vapaus säilyisi ja ihmiset saisivat ammentaa psalmeista sitä, mitä he kulloinkin kokevat tarvitsevansa. ■
Psalmisitaatit ovat uudesta Psalmit 2024 -suomennoksesta, jota ovat olleet tekemässä juttua varten haastatellut Kirsi Valkama ja Katja Seutu.
psalmisuomennosta tehtäessä on ajateltu nuorta lukijaa. Tekstin on toimittava mobiililaitteessa ja äänikirjana.
TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN
Miten käännetään tuhansia vuosia vanha, täysin toisenlaisessa kieli- ja kulttuuriympäristössä syntynyt teksti nykysuomeksi, jota 25-vuotias diginatiivi ymmärtää ja pystyy helposti lukemaan mobiililaitteen näytöltä? Ja vaikka asiat ilmaistaisiin yksinkertaisesti ja selkeästi, miten kieli olisi samalla runollista ja kaunista?
Näiden kysymysten kanssa ovat parin vuoden ajan painiskelleet eksegetiikan asiantuntija Kirsi Valkama ja kieliasiantuntija Katja Seutu, jotka ovat kääntäneet Vanhan testamentin Psalmien kirjan hepreasta suomeksi. 21. maaliskuuta julkaistava Psalmit 2024 on osa laajempaa Suomen Pipliaseuran hanketta, jossa käännetään koko Vanha testamentti. Se valmistuu vuonna 2028.
Kirsi Valkama on Vanhan testamentin tutkija, Katja Seutu puolestaan kirjallisuudentutkija ja runoilija. Valkama on tehnyt psalmien raakakäännöksen hepreasta suomeksi ja Seutu muokannut tekstin suomenkielisen kieliasun. Sen jälkeen käännös on kiertänyt kommentoitavana Pipliaseuran omassa työryhmässä ja käännöshankkeen ohjausryhmässä, jossa on eri kirkkojen edustajia, sekä tavallisista lukijoista koostuvassa testiryhmässä. Saadun palautteen perusteella käännöstä on muokattu ja hiottu useita kertoja.
Jos on lukenut psalmeja, on luultavasti kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka usein Herra-sana niissä toistuu. Ei toistu enää, ja se on ehkä se muutos, joka tuoreesta käännöksestä pistää ensimmäisenä silmään. Nyt puhutaan Jumalasta. Sama linjaus koskee myös koko Vanhan testamentin käännöstä.
– Aiemmissa raamatunkäännöksissä hepreankielinen erisnimi Jahve on käännetty Herraksi. Taustalla on se, että varhaisissa kreikankielisissä käännöksissä Jahve on käännetty sanalla Kyrios, joka merkitsee herraa, ja siksi vastaavaa sanaa on myöhemmin käytetty eri kielisissä kristillisten tekstien käännöksissä. Suomessa herra-sanalla on nykyisin osin negatiivinen
kaiku eikä se ole meille enää luontevaa kieltä. Sen sijaan Jumala-sana on selkeää yleiskieltä, Kirsi Valkama kertoo.
Hän lisää, että heprean kielessä on myös arvonimi adon eli herra, ja se on uudessa käännöksessä suomennettu Herraksi.
Kun nykyistä, vuonna 1992 julkaistua Kirkkoraamattua alettiin 1970-luvulla kääntää, maailma oli toisenlainen.
– Kieli muuttuu koko ajan. Se, mikä oli silloiselle suomen kielen käyttäjälle ymmärrettävää, ei välttämättä ole sitä nykyiselle nuorelle lukijalle. Tarkoituksenamme ei ole ollut korjata edellistä käännöstä tai varta vasten yrittää sanoa asioita toisin, vaan lähteä alkukielestä ja pyrkiä tekemään tuoretta ja ymmärrettävää tekstiä, Katja Seutu sanoo.
Sekä Seutu että Valkama ovat huomanneet, kuinka tiukassa on tietynlainen uskonnollinen kieli, jota he kutsuvat raamattusuomeksi. Se pitää sisällään niin vanhahtavia verbimuotoja kuin sellaisia sanoja, joita ei arkikielessä käytetä.
– Raamattusuomi on kuin kielen kuori, johon olemme huomaamattamme tottuneet. Kun sitä vähänkin purkaa, tajuaa, että me vain toistamme tiettyjä sanoja, joilla ei ole enää mitään sisältöä. Haasteena on löytää ne sanat, jotka oikeasti välittäisivät sen asian, jota alkutekstissä tarkoitetaan, Seutu sanoo.
Esimerkiksi heprean sana ṣaddīq on usein suomennettu sanalla vanhurskas, joka on monelle nykylukijalle vieras ja jota ei kirkollisen kontekstin ulkopuolella kuule. Nyt se on käännetty asiayhteyden mukaan esimerkiksi oikeudenmukaiseksi tai rehelliseksi.
Kääntäjät ovat varautuneet myös kritiikkiin ja vastarintaan. Monilla suomalaisilla on omat lempipsalminsa, jotka he saattavat osata ulkoa. Niihin liittyy monenlaisia muistoja eri elämäntilanteista ja ihmisistä sekä voimakkaitakin tunteita. Psalmeista voi olla myös vahvoja kuulokuvia ääneen luettuina ja laulettuina.
– Uudet käännökset eivät välttämättä heti tunnu tai kuulosta oikeilta. Niille kannattaa kuitenkin antaa mahdollisuus, Katja Seutu sanoo.
Kirsi Valkama huomauttaa, että vuonna 2020 ilmestyneen Uuden testamentin tuoreen käännöksen ja nyt tekeillä olevan Vanhan testamentin käännöksen myötä ollaan pääsemässä siihen tilanteeseen, mikä esimerkiksi englanninkielisessä maailmassa on pitkään vallinnut. Kun on useampia, eri käännösperiaatteilla tehtyjä raamatunkäännöksiä juhlavasta moderniin, lukija voi valita juuri itseään puhuttelevan version. Eri käännöksiä voi lukea myös rinnakkain.
Psalmit 2024 on vapaasti luettavissa ja myös kuunneltavissa näyttelijä Krista Kososen lukemana äänikirjana 21.3. alkaen osoitteessa raamattu.fi ja Piplia-sovelluksessa.
Katja Seutu ja Kirsi Valkama kuvattiin Helsingin tuomiokirkon luona. Aidan pylväiden päissä on neljä sarvea kuten Vanhassa testamentissa kuvataan alttareissa olleen.
Tuomas Enbuske oli kiihkeä ateisti, josta kasvoi melankolisia virsiä veisaava kristitty. Hänestä olisi epäreilua, jos kristitty pelastuisi hyvien tekojensa vuoksi.
Toimittaja Tuomas Enbusken, 46, mielestä usko on järjen asia.
– Ne, jotka sanovat, että se on tunteen asia, eivät ole loogikkoja.
Enbuske on juontanut radio- ja tvohjelmia sekä podcasteja. Tällä hetkellä hän tekee Enbuske & paparazzi Hörkkö -podcastia Suplalle.
Vuonna 2022 Enbuske totesi olevansa uskossa. Hän ei halua puhua uskoon tulemisesta vaan uskoon kasvamisesta, sillä hänen kohdallaan uskon taustalla on pitkä looginen päättelyketju.
Enbuske tulee matemaattisesti lahjakkaasta suvusta. Nuorena hän oli kiihkeä ateisti.
– Ajattelin, että älykkäät ihmiset eivät voi uskoa. Koin, etten minäkään tule ikinä uskomaan, koska Jumala on luonut minulle tällaiset aivot.
Lisäksi hän pohti kristinuskon veristä historiaa.
– Se, että kristinuskon nimissä on tehty jotain, ei tietenkään ole todiste Jumalan olemassaolosta tai sitä vastaan, hän sanoo.
Aika tarkalleen kymmenen vuotta sitten
Enbuske alkoi ajatella, että juutalais-kristillinen kulttuuri luokin ihan hyvän pohjan yhteiskunnalle.
– Monissa kristillisissä maissa on naisten oikeudet, homojen oikeudet ja muut ihmisoikeudet.
– Tässä vaiheessa aloin pikkuhiljaa uskoa uskomiseen.
Vuosien varrella Enbuske kävi kristinuskosta pitkiä Whatsapp-keskusteluja ateistin matemaatikkoystävänsä kanssa.
– Kävin pitkään kirjeenvaihtoa myös Kuopion piispan Jari Jolkkosen kanssa. Keskustelimme filosofisesti kristinuskosta.
KRISTINUSKOSSA ON Tuomas Enbuskelle oleellista se, että kristityt pelastuvat armosta, eivät hyvien tekojensa ansiosta.
Jos pelastuksen voisi lunastaa hyvillä teoilla, se johtaisi siihen, että ihmiset kilvoittelisivat poseeraamalla, kuka on paras ihminen. Itse asiassa,
jos hieman kärjistetään, juuri näin kävi Enbusken mielestä sosialismissa.
– Sosialistinen yhteiskunta oli kristillisen logiikan vastainen. Ihmisen piti olla virheetön. Se ei kuitenkaan johtanut siihen, että ihmisestä olisi tullut synnitön. Kaikki vain teeskentelivät synnitöntä ja tekivät samaan aikaan pahoja tekoja.
Hyvien tekojen ansiosta pelastuminen olisi Enbuskesta myös epäreilua, sillä ihmisten elämäntilanteet eivät ole tasavertaisia. Joillakin asiat ovat paremmin kuin toisilla.
” Koin, etten tule ikinä uskomaan, koska Jumala on luonut minulle tällaiset aivot.
– Minun on helpompi käyttäytyä moraalisesti kuin vaikka piritorilla pyörivän ihmisen, jolla on päihderiippuvuus. Minun on myös helpompi olla varastamatta tai huijaamatta ystävääni, koska sosiaaliset ja taloudelliset resurssini ovat kunnossa.
Vaikka kristityn ei tarvitse elää siivosti tai käyttäytyä reilusti lähimmäistään kohtaan pelastuakseen, Enbuske ajattelee, että kristityllä on velvollisuus pyrkiä parempaan. Siinä meitä auttaa perisynti, joka on Enbusken mielestä varsin vapauttava kristillinen konsepti.
– Ihminen saa olla virheellinen, koska perisynnistä on mahdotonta päästä pois.
– Ennen ajattelin, että perisyntinen tarkoittaa, että olemme paskoja. Mutta ei kyse ole siitä, vaan siitä, että me saadaan olla paskoja. Perisynti on nöyrtymistä, mutta ei nöyristelyä.
Tuomas Enbuskelle on merkityksellistä, ettei usko ollut hänelle lääke päihdesairauteen ja mielenterveyden ongelmiin.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT JOONAS BRANDTSUNNUNTAIN MESSUA Tuomas Enbuske
ei jätä mielellään väliin. Messussa Enbuske ei vilkuile kännykkää tai toivo, että toimitus jo loppuisi.
– En ole ollenkaan mystikko tai henkinen ihminen. En halua meditatiivisia kokemuksia, mutta jumalanpalvelus on minulle meditatiivinen kokemus.
Vaikka Enbuskea ei mystiikka kiinnosta, hän on saanut kokea jotain, mikä pakenee järjellisiä selityksiä: Pyhän Hengen kosketuksen.
– Se oli viimeinen asia, jonka olisin voinut kuvitella itselleni tapahtuvan. Se on vähän sama kuin, että ihastuisit juuri siihen mieheen tai naiseen, johon voisit vähiten kuvitella ihastuvasi.
Tapahtumat muuttivat Enbusken maailmankuvaa.
Enbuskella on vahva synestesia. Se on aistien sekoittumista, eli kun yksi aisti aktivoituu, aktivoituu myös toinen aisti. Esimerkiksi ääni voi näkyä myös värinä.
Synestesia on yleistä autismikirjon ihmisillä. Enbuske sai autismikirjon diagnoosin vuonna 2019.
Synestesia ilmenee Enbuskella niin, että hän hahmottaa kuluvan ajan kaarena, jolle on sijoitettu laatikoita. Ennen pyhän kokemusta noita laatikoita oli kaksi.
– Minä todella näen ne laatikot synesteettisesti. Toinen niistä on atomien maailman laatikko. Sinne menevät asiat ja tapahtumat, jotka ovat nähtävissä ja tapahtuvat konkreettisesti, kuten suuteleminen.
– Sitten on abstraktioiden ja ideoiden maailman laatikko, jonne laitan ne asiat, joita ei voi nähdä, kuten rakastamisen.
Voimakkaan kokemuksen jälkeen ilmestyi kolmas laatikko.
– Siellä ovat nyt uskon asiat.
Enbuskelle on oleellista se, ettei usko ollut ratkaisu hänen ongelmiinsa.
– Jollekin usko voi toimia ratkaisuna ongelmiin, mutta minulle oli tärkeää, että olin päässyt mielenterveysongelmistani ja päihdeongelmastani eroon jo pari vuotta aiemmin.
KIRKON KONSERVATIIVISET RAKENTEET miellyttävät Tuomas Enbuskea, ja hän ajattelee olevansa konservatiivikristitty. Maallisilta arvoiltaan hän on liberaali.
– Konservatiivinen massa ihmisiä pitää yhteiskunnan kasassa. Jos uusiin ajatuksiin suhtautuu aina vähän epäilemällä, silloin ei niin helposti hötkyile ja tee typeriä uusia päätöksiä, Enbuske ajattelee.
Kun Enbuske menee messuun hän haluaa, että kyseessä on tavallinen messu, ei sambamessu. Pappi saa mielellään olla ihan tavallinen pappi, ei julkkispappi.
– Käyn sunnuntaisin ehtoollisella, ja sillä tavalla liityn 2 000 vuotta vanhaan traditioon. Ymmärrän, miksi sen täytyy olla tietynlainen. Vastustaisin, jos sitä alettaisiin muuttaa.
Enbuske pitää virsien laulamisesta. Mitä synkempiä ja melankolisempia virret ovat, sen parempi.
– On tutkittua, että jos ihmisellä on vaikka sydänsuruja, hän ei halua kuunnella pirteitä vaan surullisia ”minut on jätetty” lauluja. Sama pätee virsiin. Synkät virret eivät synkistä vaan piristävät.
” Pyhän Hengen kosketus oli viimeinen asia, jonka olisin voinut kuvitella itselleni tapahtuvan.
Myös kirkkojen karu kauneus vetoaa Enbuskeen. Hänen lempikirkkojaan ovat arkkitehtuuriltaan betonibrutalismia edustavat Tapiolan kirkko Espoossa ja Järvenpään kirkko sekä oma lähipyhäkkö Temppeliaukion kirkko.
ILTAISIN TUOMAS ENBUSKE kiittää taivaan isää kaikesta hyvästä, mitä on elämäänsä saanut.
– Minulla on helvetisti kiitettävää. Minulla on koti ja lapset ja työ ja ystäviä ja seksielämä ja kaikkea mahdollista.
Usein Enbuske pyytää taivaan isältä voimia olla parempi ihminen.
– Pyydän, että osaisin olla satuttamatta muita ihmisiä, sillä en oikein tiedä, miten se tehdään.
– Ja minä olen nykyään parempi ihminen kuin aikaisemmin. Mutta en missään nimessä ole parempi kuin vaikka ateistit. Minä olen parempi minä.
Enbuskea harmittaa hieman se, ettei luterilaisilla ole yhtä vahvoja pääsiäistraditioita kuin esimerkiksi ortodokseilla. Paastoamista hän on miettinyt, mutta kasvissyöjänä hän paastoaa tavallaan aina.
Mitä Enbuske aikoo tehdä pääsiäisenä?
– En tiedä vielä, mutta lupaan tehdä jotain kristillistä. ■
Tuomas Enbusken koti pursuaa nimekkäiden taiteilijoiden taidetta. Niiden lisäksi yhdellä seinällä on kirpputoreilta kerättyjä suojelusenkelitauluja.Esimerkkihuoneisto yksiö alkovilla 31m2.
TURVALLISEEN KERROSTALOKOTIIN.
Hyödynnä nopean päättäjän kevätbonus! Etusi jopa yli 3.000€
Kun allekirjoitat vuokrasopimuksen 30.4.2024 mennessä, saat ensimmäisen vuoden vuokrista 20 % alennuksen.
As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja).
Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle. Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.
VIIME NUMEROSSA oli Anna Kontulan haastattelu Franciscus Assisilaisen elämänfilosofiasta (K&k 7.3.). Historioitsija, tutkija ja vasemmistoliiton kansanedustaja Kontula kytkee Assisilaisen ajatuksia mahdollisuuteen löytää ratkaisu ekokriisiin.
Kontula katsoo, että siirtymä fossiilikapitalismista kestävämpään järjestelmään on mahdotonta ilman maailmankuvamme muutosta. Olennaista on, että rikkauteen ei ole enää varaa, koska luonnonvaroja on rajallisesti, ja meidän pitäisi pyrkiä tyydyttämään kaikkien perustarpeet.
Assisilainen teki 1200-luvulla samankaltaisen päätelmän eri syystä: hänelle ”rikkaus oli ongelmallista, koska se erottaa ihmisen yhteisöstään ja katkaisee yhteyden myös Jumalaan”.
Anna Kontula ei asetu enää eduskuntavaaleissa ehdokkaaksi. Hänellä olisi kyllä kannattajia: militarismia vastustavat ja perinteistä vasemmistolaista aatemaailmaa kannattavat, eläinten oikeuksien puolustajat, laajaa sivistystä arvostavat ja ne, jotka haluavat edustajansa uskaltavan pitää oman linjansa, vaikka tulisi kuraa niskaan, kuten Kontulalle NATO-kielteisyydestä.
Arvostan sekä Franciscus Assisilaista että Anna Kontulaa. Rohkeita ihmisiä.
Eija Jokinen HelsinkiPalstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki
Kuka suorittaisi eutanasian?
KANSALAISALOITE eutanasian laillistamiseksi etenee eduskunnan käsiteltäväksi. Lähes kaikki ovat varmaankin yhtä mieltä siitä, että mikäli toivoa ei enää ole, ja ihmisellä kovat tuskat, olisi kohtuullista saattaa yksilö tämän niin halutessa armolliseen kuolemaan.
Ongelmana on vain se, kuka tehtävän suorittaa. Vaikka tästä käytetäänkin kauniita kiertoilmaisuja, kuten ”lääkkeellinen avustettu kuolema”, on lopulta kysymys ihmisen surmaamisesta.
Ymmärrän erittäin hyvin lääkäreitä, jotka kieltäytyvät tehtävästä elämänlangan kummassakin päässä. Hehän ovat jo valansakin valtuuttamina sitoutuneet pelastamaan ja parantamaan elämää eivätkä surmaamaan.
Kimmo Kepsu
PAAVI FRANCISCUS on ehdottanut, että Ukraina osoittaisi voimansa ja viisautensa, nostaisi valkoisen lipun ja ryhtyisi rauhaneuvotteluihin.
Käsittämätön aloite! Jos Ukraina sillä tavalla kääntäisi toisen posken Venäjälle, se todennäköisesti merkitsisi Ukrainan valtion ja kansan loppua. Harva enää uskoo, että Kremlin kanssa voi neuvotella hyvän lopputuloksen toivossa. Vaikka Jeesus sanookin: ”Älkää tehkö vastarintaa sille, joka on paha, vaan jos joku lämäyttää sinua oikealle poskellesi, käännä hänelle toinenkin.” (Matt 5:39)
Olen sitä vastoin odottanut, että paavi julistaisi Putinin, Lavrovin, Peskovin ja patriarkka Kirillin pannaan. He eivät tosin kuulu katoliseen kirkkoon.
Jan-Erik Ingvall
Sianlihakiellolla
REIJA PAJARINEN TOTESI viime numerossa, että Raamatun mukaan Mooses on kieltänyt sianlihan syönnin (K&k 7.3.).
Kysyin muslimiystävältäni, miksi profeetta Muhammed ei salli sianlihan syöntiä. Hän perusteli asiaa seuraavasti: Nämä kiellot on annettu muutama tuhat vuotta sitten alueella, jossa on hyvin lämmin ilmanala. Runsaasti rasvaa sisältävä sianliha pilaantuu nopeasti lämpimässä ja aiheuttaa vakavia suolistosairauksia. Lisäksi sianlihassa saattaa olla trikiinejä eli loisia.
Kielto on aikanaan ollut perusteltu, mutta ei enää nykyaikana. Teurastetut lihat tarkastetaan tautien varalta, ja säilytys tapahtuu kylmäkaapeissa.
Mielenkiintoinen asia Pajarisen tekstissä oli maininta sorkkaeläimestä. Hyvin usein näkee vanhan piirroksen perkeleestä, jossa pirulla on sorkat jalkaterän sijasta. Lieneekö näillä asioilla jotakin tekemistä inhottavuuden kanssa?
Heikki Valtonen
Sianlihakielto kuuluu juutalaisuuteen
REIJA PAJARINEN KYSELI mielipiteitä Raamatun sianlihakiellosta ja siitä, miksi kristityille ei ole ruokailuohjeita.
Käsittääkseni viisi Mooseksen kirjaa on yhtä kuin juutalaisten Toora, jonka ohjeita juutalaiset noudattavat. Kristinusko syntyi ensin juutalaisuuden lahkona, josta sitten syntyi oma uskontonsa, kristinusko. Sana kristinuskohan antaa jo ymmärtää, että siinä uskotaan Kristukseen, joka siis syntyi hyvin paljon Mooseksen kirjojen aikojen jälkeen.
Uusi testamentti on syntynyt Jeesus Kristuksen kuolemankin jälkeen ja perustuu Kristuksen opetuksiin, joissa ei käsittääkseni ole muuta ohjetta kuin kohtuullisuus.
Terttu Paavola
AIHETTA KOMMENTOITIIN vilkkaasti myös Facebookissa (facebook.com/Kirkkojakaupunki). Muutamia poimintoja:
Olli K.: Uudesta testamentista löytyy kyllä Jeesuksen sanonta, jolla tämä ruoka-asia on kumottu: ei ole syntiä mitä syöt vaan se mitä joskus päästät suustasi ulos.
Tea K.: Paratiisissa Adam ja Eva olivat kasvissyöjiä. Lihan syöminen sallittiin vasta syntiinlankeemuksen jälkeen.
Helena S.: Jos Suomen historiaa konkreettisesti ajattelee, niin täällä on pysytty hengissä possulla. Ilmasto on sanellut ehdot, mitä täällä voi tehdä ja mitä ei.
Juha J.: Apostolien kokouksessa päätettiin siitä, että juutalaisten ruokasäännökset eivät koske kristittyjä. Apostolien johtaja Pietari oli tästä saanut erityisen Jumalan ilmoituksen, jonka perusteella epäpyhää tai saastaista ruokaa ei ole olemassakaan. Ainoastaan veriruoat ovat kristityiltä kiellettyjä, jos ihan tarkkoja ollaan. Paastot ovat sitten erikseen, nehän eivät ole pakollisia, mutta kylläkin hyödyksi.
Kolumnistien ja lukijoiden mielipiteitä verkossa
Kirkkojakaupunki.fi/puheenvuoroja
Koskettava ja kaunis tapa kertoa läheisen poismenosta
Kirkko ja kaupunki -lehdessä voitte jakaa suru-uutisenne suurelle lukijakunnalle Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa.
Autamme teitä kuolinilmoituksen suunnittelussa ja julkaisemisessa niin, että se kunnioittaa arvokkaasti vainajan muistoa.
Voitte ottaa meihin yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse: Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi
Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi
Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä
Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.
KAUNIS HYMY VALLOITTAA
· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus
Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.
· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €
· Hammastarkastus muuten 45 €
· Hammasvalkaisu 99 €
· Purentakisko 270 €
· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €
Muut palvelut:
Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru
T A K U U T Y Ö
p. 09 726 2266
p. 040 700 0000
Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.
HAMMASTEKNIKKO
Seniorin arkeen apua ja iloa!
Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 €
Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 €
Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 €
Korjaukset alk. 105 €
○ Ilmainen proteesien tarkistus
PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€
Esteetön kulku 590€
SOITA JA VARAA
050 5533 050
Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella
Hammaslääkäriasema
Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)
Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot
Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.
Varaa aika soittamalla 020 730 7260
• Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki
• Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo
HAMMASPROTEESIT KUNTOON!
Erikoishammasteknikko
Jyrki Saarimaa
(09) 753 11 56
Soita ja varaa aika!
Vantaa, Tikkurila
Kielotie 2b / Talvikkitie 7
Huom! Käynti Kielotien puolelta
• katutasossa • esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi
Kiinteistönvälitystä
Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?
Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732 Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com
Haaga, Kauppalantie 4
Malmi, Malmin Raitti 12 Klaukkala, Viirintie 3
050 46 77 229
WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI
Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta
Erikoishammasteknikko
Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151
Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi
Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739
Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi
JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.
Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.
Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com ROMACK
Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.
Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875
Meiltä luotettavasti mm. seuraavat palvelut: Aktivoiva ja kuntouttava työote: aivojumppa, tuolijumppa, kuntosali, Ilostu Footbic -tasapainojumppa
Ulkoilu yhdessä, lenkkiseura
Kauppa-apu ja ruoanlaitto
Autolla kuljettaminen
Saattaminen esim. lääkäriin, kampaajalle...
Suureen kysyntään vastaten: Meiltä nyt kotisiivouspalvelutmyösseniorille!
Seurustelu ja kahvittelu Ravintola-, elokuva-, ja konserttiseura Mökkiretket, kaupunkiretket sekä muut matkat Ja paljon muuta!
Saat meiltä aina suomea puhuvan ilostuttajan.
Ilostu Oy
050 511 8170 (ark. klo 10-14) info@ilostu.fi www.ilostu.fi
Soita ja katsotaan, miten voimme olla sinulle iloksi ja avuksi!
Tee testamenttilahjoitus ja auta varmistamaan iäkkäiden ihmisten hyvinvointi myös huomenna.
Elämä saa tuntua hyvältä! Ratkaisukeskeistä taideterapiaa Helsingissä ja etänä. Kriisissä ja vaikeuksissa ei kannata jäädä yksin. Ota yhteyttä ja jutellaan lisää. Puh. 050 464 8282. Tiina www.ateljeemignon.com
Lisätietoa: VTKL testamentit 050 66112 tai vtkl.fi/tue
Hyvinvointia Arjesta
○ Kauppa- ja saattoapua ○ Omaishoidon vapaat ○ Kotiapua ○ Seuraksi ulkoilemaan Ilahduta lahjakortilla! www.hyvinvointiaarjesta.fi
Paula Sallinen 040 142 6574
PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia
Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.
Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203
Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594
Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri
45€+tehty työ.
punaisenristinkauppa.fi
adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211 arkisin 8.30-15.00
Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930
Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.
Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com
TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI
Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy
Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930
Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi
Lakitoimisto Arto Ylipartanen
Erikoistunut ikääntyvien auttamiseen. Pyydä tarjous: edunvalvontavaltuutus, testamentti, perunkirjoitus, ositus ja perinnönjako - kaikki perheen lakiasiakirjat www.lakiylipartanen.fi | Puh. 045 126 7731
Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi
Seuraava lehti ilmestyy 18.4. Varaukset 5.4.
Siivouspalveluja
ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN
Kiviportintie 6, 00950 Helsinki
Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com
Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com
KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset
MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja
KOTISIIVOUSTA
Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15
Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125
HAUTAKIVET
kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi
Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.
BREMERIN KIVI
Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä
KIVITUOTE OY
Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi
Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet
su 24.3. klo 16 palmusunnuntain kahvikonsertti Seuratuvalla, Salomonk. 17 D; mm. Seuratuvan virsikuoro, Kim Joung Suk ja soitinryhmä, Veikko Hautsalo; kolehti H-Y:n kv-työlle. ke 27.3. klo 16.30 voimavararyhmä Seuratuvalla; tied. & ilm. Leenalle p. 0400 882 251. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3.
pe 29.3. klo 16 pitkäperj. veisuut Espoonlahdessa, Kipparink. 8. ti 2.4. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri; lähettikirjeitä. ke 3.4. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne 1; kahvit klo 18.30.
Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.
Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090
Kesän ikkunanpesut vahvalla kokemuksella. P. 040 256 6907/Salonen
Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.
1-2 vuodeksi Soukasta 3h, k, kph, p (76 m2) krs 3/3. Vuokra 990 €/kk + vesimaksut. P. 045 132 2091
Ostetaan
kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.
MENEC 040 635 1000 www.menec.fi
Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com
su 7.4. klo 10 kirkkopyhä Pitäjänmäessä, Turkismiehenkj. 4, s. A.Tuiskula Vaasasta; tarj. + seurat jossa tietoa herättäjäjuhlista. klo 14 seurat Myyrmäessä, Virtakirkko, Rajatorpant.8. klo 16 herättäjäjuhlien ”etko-seurat” Seuratuvalla; mukana vaasalaisia juhlajärjestäjiä. klo 18 seurat Järvenpään vanhan kirkon Oliivi-Sali, Kirkkot. 2. ma 8.4. klo 18 seurat Ruskeasuolla, Tenholant. 6. klo 19 seurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk. 2; kahvit klo 18.30. ke 10.4. klo 16.30 voimavararyhmä Seuratuvalla. klo 19 Körttikodin seurat. su 14.4. klo 14 veisuut Lohjan srkkesk., Sibeliuksenk. 2. klo 15 seurat Tikkurilan kirkon Voima-salissa, Asemat. 12 a. klo 16 seurat Tapiolassa, Kirkkop. 6; kahvit klo 15.30. klo 18 seurat Pihlajamäessä, Liusket.1. ti 16.4. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri. ke 17.4. klo 18 verkkoseurat Jyväskylästä, www.facebook.com/ herattaja ja www.youtube.com/ herattajayhdistys.fi 5.-7.7. herättäjäjuhlat Vaasassa; retki Helsingistä matka + maj. 2-3hh/190 €, vain kyydit 60 €; tied. Leena ks.yllä; ilm. H-Y 31.5. menn. p. 0400 805904.
Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22
pe 22.3. klo 19 alueseurat: pääsiäislauluilta, Vanha kirkko
ma 25.3. klo 18 hiljaisen viikon musiikkihartaus, Käpylän kirkko
ti 26.3. klo 19 alueseurat: Hakunilan kirkko
la 30.3. klo 18 pääsiäislauantain messu, Hämeenkylän kirkko
ti 2.4. klo 19 alueseurat: Huopalahden kirkko
pe 12.4. klo 19 alueseurat: Mikaelin kirkko
ti 16.4. klo 19 alueseurat: Hakunilan kirkko
VIETÄ LOMA RUKALLA
Huippupaikalla näkymä rinteisiin. Aurinkoinen terassi, hyvät varusteet. 4-5 hlöä majoittuu kelohuoneistossa. Katso kotisivuilta: aurinkopaikka.fi Omistaja vuokraa 044 592 0990. Ota talteen.
Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa!
VOITTI FINLANDIAN NAURAVALLA NEITSYELLÄ
HIFILAITTEITA JAPANISTA
VIROLAINEN RALLIKUSKI KAUR
OIKEUSTERMI
ALKUNSA ALPEILLA
PYRYTTÄÄ
RISTINKIN KERA PERIN
KOTKASSA "PARHAAT"
JOKINAISIA HENTO SYÖNTIPAIKKOJA PIH ALLE
MAKSA
HAPELLE
LYHYT AIKA ARKKIMIES ALKUKIRKON VERKOSTOITUJIA
"RAHA" IKIMETSIÄ
KORJATAAN LU O NTOHANKE
MYTOL. LEMMENJUMALA
TAMPEREELLA
TYÖSTÖIHIN HORJU MATTOMIA
OULUN KUPEESSA
LÄTKÄCHRISTIAN KIERTUE
-LUKU
TIHEÄ
SURRAAVIA ETEISTILA
KAUPPAKESKUS JORDANIAA
-1.
AHKERIA JUURI
"LAUKAUS" KONEKIRJA JUHLAVA
MUSK -1.
OPPI SAAMELAI ST EN PYHÄ PAIKKA AVO-
ILONPIDOT VELJIÄ
VENELUOKKA JULKI KIRJEENSÄ YHÄ LUETTUJA
NAHKATUKKA
PIEKSU
SOININVAARA
RIKOSKIRJAILIJA VIVECA
RIUHTAISEMISET
NUORENA KUOLLUT NÄYTTELIJÄ PHOENIX
HAPEN YHDISTE -KELLOT
PARKUMISTA
HÄVITÄ
PERUNAN OHELLA
FARMI OHEINEN
EROTTAVA
PIKKUPETOJA
FIKSUUDET
IHMISISTÄ
KIURU KESÄLLE
PYYDYS
LAMA
KASVIN PIENI OSA
KITUPIIKKI
LAULUSÄVELLYS
SUTI VÄKI DALAI LIED
ISTA KHALIFA
Pääsiäisen evankeliumissa (Matt. 28:1–8) enkeli ilmoittaa tyhjän haudan edessä kahdelle naiselle, että Jeesus on noussut kuolleista.
KUN ULKONA ei vielä viherrä, rairuohon kasvattaminen sisätiloissa antaa pilkahduksia keväästä. Nopeasti itävän rairuohon siemenet on tapana kylvää astioihin parisen viikkoa ennen pääsiäistä. Suomessa perinteisiä pääsiäiskoristeita ovat olleet koivun ja pajunoksat. Mininurmia alettiin kasvattaa pääsiäiskoristeiksi sotien jälkeen. Suosituksi ne tulivat 1960luvulla. Mustasta mullasta esiin työntyvä tuore ruoho kertoo uudesta elämästä ja symboloi näin myös Jeesuksen ylösnousemusta. Voit seurata, kuinka pääsiäisruoho kasvaa Vantaalla osoitteessa kirkkovantaalla.fi/paasiainen.
NINA RIUTTATäällä pohjoisessa pääsiäinen tulee yhdessä kevään kanssa. Mustarastas laulaa puun paljailla oksilla, kun Raamatun teksti kuljettaa mukaansa tyhjälle haudalle. Ja kun enkeli kertoo kahdelle Jeesusta seuranneelle Marialle, että tämä on noussut kuolleista, meillä maa saattaa olla vielä lumen peitossa, mutta pälvipaikkojen koko kasvaa.
Kun kuolleen Jeesuksen ruumis on poissa, naiset kokevat sen kaikin aistein. Maa jytisee kahden Marian jalkapohjien alla. Silmiä häikäisee kirkas valo. Hautakiven vierittämisen on täytynyt pitää kovaa ääntä. Ylösnousemus on heille ruumiillinen kokemus.
Enkeli sanoo naisille: ”Hän on noussut kuolleista. Hän menee edellänne, mutta näette hänet vielä.” Naiset ovat yhtä aikaa riemuissaan ja peloissaan. He ymmärtävät kuulemansa viestin merkityksen, koska
jo Jeesus puhui samasta. Viestin koko laajuus tuskin kirkastui heille vielä silloin.
Jeesuksen, Jumalan pojan, elämä oli loppuun saakka ihmisen elämää. Sen seurauksena Jumalalla on omakohtainen kokemus tämän elämän kärsimyksistä ja iloista, ystävyydestä ja hylkäämisestä. Jeesuksen ristiin naulattiin ihmiskunnan kyvyttömyys rakastaa toisiaan. Kristus on henkilökohtainen vapauttajamme.
Pääsiäisen viesti kertoo syvästä samanaikaisuudesta. Uusi kasvu puskee talven kylmyyden läpi, kuolema ei ole loppu, ruumiillisuus ja taivaallinen todellisuus mahtuvat samaan hetkeen. Pelko ja riemu, tieto ja tietämättömyys punoutuvat yhteen. Ei ole joko tai vaan sekä että. Pahin mahdollinen pitää sisällään parhaan mahdollisen. Yhtä aikaa ovat läsnä elämän kauheus ja kauneus. Siksi enkelin taivaallinen viesti on yhä vain: älkää pelätkö.
KAISA KARIRANTAHanki kotiisi narsissi eli pääsiäislilja tätä harjoitusta varten. Vietä päivittäin hetki tutkien tarkkaan narsissin kauneutta sen keltaisen kukoistuksen aikana. Kun kukka alkaa kuihtua, paina mieleesi sen kuihtuminen. Kun kukan elämä on ohi, kiitä sitä ilosta, jonka sait sen kautta, ja laita kukka biojätteeseen.
Upota kesällä kätesi multaan ja palauta mieleesi pääsiäisen narsissi. Se on muuttunut ravinteikkaaksi mullaksi ja antaa kasvun uudelle. Muistele hetki pääsiäisaikaasi ja kukan yksityiskohtia.
tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista ja hoivaa ikäihmisille ja muistisairaille Ortonin sairaalan historiallisessa ympäristössä.
Elämme yhteisöllistä, toiminnallista arkea kodikkaasti ja turvallisesti. Mainiokoti Tenho sijaitsee Helsingin Ruskeasuolla osoitteessa Tenholantie ��.
Kysy lisää:
Yksikönjohtaja Olli Haapala ��� ��� ���� olli.haapala@mainiokodit.f i
Lue lisää: mainiokodit.fiHenrik Särkkä ja Kaisa Yletyinen valmistautuvat selkomessuun s. 2
Tansaniaan istutetaan espoolaislapsille omistettuja puita s. 4
Katso pääsiäisen konsertit pääkaupunkiseudun kirkoissa s. 14
Palmusunnuntain messussa Leppävaaran kirkossa puhutaan yksinkertaista suomen kieltä ja käytetään lyhyitä lauseita.
TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄLeppävaaran kirkossa järjestetään selkomessu kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Seuraava on palmusunnuntaina 24. maaliskuuta. Selkomessuun ovat tervetulleita kaikki. Selkokielestä hyötyvät erityisesti he, joita auttaa yksinkertainen kieli: ih-
misiä, joilla on kehitysvamma tai jotka ymmärtävät suomea puutteellisesti.
Palmusunnuntain messu suoratoistetaan verkossa Youtuben välityksellä, ja siihen voi osallistua myös kotona seuraamalla sitä tietokoneella, tabletilla tai puhelimella. Selkomessussa käytetään virsien tukiviittomia ja selkomukautettua
liturgiaa, joka näkyy erityisesti ehtoollisliturgiassa ja rukouksissa. Myös Raamatun teksti on selkomukautettu. Tekstit on muokattu yksinkertaiseen ja helposti ymmärrettävään muotoon.
– Hyödynnämme evankelis-luterilaisen kirkon verkkosivuilta löytyvää selkomateriaalia, sanoo Leppävaaran seurakunnan pappi Kaisa Yletyinen. Hän saarnaa ja toimii liturgina palmusunnuntaina.
SELKOMESSUN palvelutehtävissä on Velskola 2 -rippikouluryhmään kuuluvia. Ennen messun alkua he valmistavat virpomavitsoja.
– Palmusunnuntaina muistellaan sitä, että Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin ja häntä vastassa ollut ihmisjoukko heitti palmunlehtiä kulkutielle. Meillä on siitä eräänlainen pohjoismainen sovellus eli nuoret heiluttelevat virpomavitsoja kirkon käytävällä ristikulkueen astellessa sisään, Yletyinen sanoo.
– Rippikoululaiset osallistuvat messussa yleensä monenlaisiin tehtäviin, esimerkiksi jakavat vir-
Henrik Särkkä ja Kaisa Yletyinen suunnittelevat selkomessua, jota vietetään Leppävaaran kirkossa kaksi kertaa vuodessa.sikirjoja, lukevat Raamatun tekstejä, kiinnittävät kastettujen nimet kastepuuhun ja sytyttävät kynttilöitä hautaan siunattujen muistoksi.
Palmusunnuntain messun valmisteluun osallistuu lisäksi kaksi kehitysvammaisten ryhmää: Unelmapantterit, joka on ryhmä kehitysvammaisille nuorille, ja UNA eli lievästi kehitysvammaisten nuorten aikuisten ryhmä. Heidän kädenjälkensä näkyy muun muassa esirukouksen sisällössä.
UNA:n toiminnassa on vahvasti mukana Henrik Särkkä, jolle Leppävaaran kirkko on kotikirkko. Hän osallistuu selkomessuun ja kantaa ristiä kulkueessa. Hän on kertonut Kaisa Yletyiselle haluavansa kahvinkaatajaksi kirkkokahveille ja olevansa kiinnostunut myös pullan leipomisesta. Kaikki tehtävät ovat hänelle ennestään tuttuja.
Yletyisen mukaan Leppävaaran seurakunta pyrkii palvelemaan laajaa joukkoa. Selkomessujen lisäksi järjestetään esimerkiksi viittomakielelle tulkattuja messuja.
PALMUSUNNUNTAIN SELKOMESSUSSA saarnaava Kaisa Yletyinen on jo miettinyt saarnan sisältöä. Päivän evankeliumiteksti kertoo siitä, miten Jeesus meni temppeliin ja kaatoi rahanvaihtajien pöydät.
– Palmusunnuntai on se kohta, missä alkaa Jeesuksen tie kohti ristiä ja pääsiäisen tapahtumia. Päivässä on läsnä paljon tunteita. Puhun todennäköisesti monenlaisista tunteista ja siitä, miten Jeesus oli meidän ihmisten kaltainen. Hänelle mitkään tunteet eivät olleet vieraita, hän sanoo.
– Tänä vuonna minua koskettaa eniten se, että Jeesus kutsuu kulkemaan kanssaan. Hän on tuntenut ne ilot ja surut, joita meidänkin elämässämme on, ja siksi hänen kanssaan on helppo kulkea. Se on minulle juuri nyt puhutteleva ajatus.
PALMUSUNNUNTAIN MESSUN yhteydessä Leppävaaran kirkolla on Päivä kirkonmäellä -tapahtuma. Tarjolla on keittolounas, jonka tuotto menee lähetystyön hyväksi. Lapsille on puuhapaja, pihalla grillataan makkaraa ja ulkona pääsee ehkä myös tutustumaan alpakoihin. Kirkossa pidetään musiikkihetki. Näppärät näpit -ryhmä myy käsitöitä ja lähetystyön myyjäisissä on tarjolla muun muassa kakkuja ja tuotteita lähetyskohteista.
Palmusunnuntain selkomessu su 24.3. klo 11 Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Messu suoratoistetaan seurakunnan YouTube-kanavalla. Messun yhteydessä on Päivä kirkonmäellä -tapahtuma. Katso pääsiäisen ajan tapahtumia: espoonseurakunnat.fi/paasiainen
Pääsiäinen on äärimmäisyyksien aikaa. Kolmessa päivässä kuljetaan synkimmästä surusta ja toivottomuudesta pakahduttavan suureen iloon ja riemuun. Matka pitkäperjantaista pääsiäisaamuun on matka pimeydestä valoon, toivottomuudesta toivoon, kuolemasta elämään.
Pääsiäisen sanoma niin valtava, että mitkään sanat eivät tunnu taipuvan kuvaamaan sen merkitystä. Pitkäperjantaina, Jeesuksen kärsimyksen äärellä ja ristin juurella eivät vain sanat hiljene, vaan aikakin pysähtyy. Kuvat ja musiikki tavoittavat ja välittävät jotakin siitä, mihin sanat eivät yllä. Passiot johdattavat hyvin juuri pitkäperjantain mielenmaisemiin.
Tärkeintä ei ole kuitenkaan se, miten hyvin pystyn eläytymään Jeesuksen kärsimykseen. Tärkeintä on se, että Jumala jakaa ja kokee ihmisen kärsimykset, tietää ja tuntee, mitä on tulla hylätyksi, petetyksi, mitä on pelätä, kärsiä ja menettää toivonsa. Tämän hän voi tehdä, koska on itsekin syntynyt ihmiseksi, elänyt ihmisen elämän, kärsinyt ja kuollut ihmisten käsissä.
Pääsiäisaamun riemua on ehkä vieläkin vaikeampi kuvata sanoin. Tyhjän haudan herättämän ihmetyksen ja riemun tavoittavat parhaiten ne, jotka ovat sen kokeneet. Uuden testamentin evankeliumeissa on monia kertomuksia siitä, miten Jeesuksen ystävät ja oppilaat tapaavat rakkaansa, jonka ovat uskoneet menettäneensä. He eivät ensin surun ja hämmennyksen keskellä voi käsittää, kenet tapaavat. Miten hämmennys muuttuu jälleennäkemisen riemuksi, miten epäilys tuntemiseksi.
Pääsiäisen sanomaa ei pysty tavoittamaan järjellä, eikä sitä voi todentaa tämän maailman mittareilla. Pääsiäisenä mahdoton tulee mahdolliseksi ja ymmärrykselle käsittämätön on totta. Pääsiäisaamun todellisuus muuttaa kaiken.
Kristus on voittanut kuoleman. Valo on voittanut pimeyden, kuolemaa ei enää ole, vaan elämä sanoo viimeisen sanan.
Riemullista pääsiäistä, ylösnousemuksen juhlaa!
Kaisamari Hintikka Espoon hiippakunnan piispa
Espoon seurakunnat istuttaa puuntaimia Tansaniaan yhteistyössä Suomen Lähetysseuran kanssa. Taimien kasvamista seurataan Espoossa.
TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT SUOMEN LÄHETYSSEURA
Jokaiselle espoolaisvauvalle istutaan puu Tansaniaan. Tästä on kyse hankkeessa, jonka nimi on Puita Espoon ja maailman lapsille. Hanke on osa Espoon seurakuntien kansainvälisen vastuun toimintaa. Puita istutetaan Tansaniaan Morogoron alueelle, jossa ilmastonmuutos on lisännyt pitkiä kuivia jaksoja, kasvattanut tulvariskiä ja heikentänyt ruokaturvaa.
Espoon seurakunnat myönsi viime vuonna Suomen Lähetysseuran
Tansanian Morogorossa paikallisen yläkoulun oppilaat osallistuivat viime vuonna puiden istuttamiseen ja hoitamiseen.
toteuttamaan työhön Morogorossa 40 000 euroa. Vastaava summa sisältyy tämän vuoden määrärahoihin, joista Espoon yhteinen kirkkovaltuusto päättää keskiviikkona 20. maaliskuuta. Tarkoituksena on kehittää pitkäkestoinen ja vaikuttava hanke, jota espoolaiset lapset voivat kasvaessaan seurata.
Istutettavat puut antavat monenlaista konkreettista suojaa alueen asukkaille. Niiden avulla hillitään eroosiota, varjostetaan viljelyksiä, parannetaan mikroilmastoa ja polt-
topuun saatavuutta.
Taimet omistetaan symbolisesti espoolaisille lapsille. Niiden istuttamisen ajatellaan rakentavan sekä Suomen että Tansanian tulevaisuutta kestävän kehityksen näkökulmasta.
– Espooseen syntyy vuosittain yli 3 000 lasta, joista noin puolet seurakuntien jäsenperheisiin. Tulevaisuus on lapsille yhteinen, vaikka heidän uskonto- ja kulttuuritaustastansa ovat erilaisia, sanoo monikulttuurisuustyön asiantuntija Matti Peiponen.
Tansaniassa Espoon seurakuntien ja Suomen Lähetysseuran kumppanina on Morogoron hiippakunta, jonka kanssa Suomen Lähetysseura on tehnyt pitkään yhteistyötä.
– Puiden istuttaminen on hyvä
keino torjua ilmastonmuutosta. Morogoron hiippakunnan tavoitteena on metsittää vuosittain vähintään kaksi hehtaaria maata, sanoo Morogorossa työskentelevä Lähetysseuran hankeasiantuntija Anna-Kaisa Kähkölä.
KUN ALUEEN MAANOMISTUS ON TURVATTU, SINNE ON TURVALLISTA ISTUTTAA
PUITA.
HANKEASIANTUNTIJA ANNA-KAISA KÄHKÖLÄ
Tansanian itäosassa vuorten ympäröimänä. Siellä harjoitetaan maanviljelystä, mutta alueen puusto on suurelta osin tuhoutunut.
Suomen Lähetysseura perusti jo viime vuonna Morogoron hiippakunnan kanssa paikallisen Ebenezerin yläkoulun alueelle metsikön, jonne istutettiin koulun oppilaiden kanssa noin 4 500 puuntaimea. Lisäksi paikalliset asukkaat istuttivat 5 000 taimea omille pihoilleen ja mailleen.
– Kirkko on Tansaniassa iso maanomistaja ja palveluntarjoaja. Kun alueen maanomistus on turvattu, sinne on turvallista istuttaa puita. Silloin voi luottaa siihen, että puita myös hoidetaan ja kastellaan, Kähkölä kertoo.
– Tarve yhteistyöhön on lähtenyt Morogoron hiippakunnasta. Sitä johtava piispa Mameo on näyttänyt esimerkkiä kehottamalla seurakuntia ja niiden jäseniä pitämään eri tavoin huolta ympäristöstään. Hänen toimintansa on saanut Tansaniassa myös valtakunnallista huomiota.
ISTUTETUISTA TAIMISTA 20 prosenttia oli harvinaistuvia puulajeja, kuten uhanalaista kovapuuta irokoa eli afrikantiikkiä. Osa taimista oli hedelmäpuita, kuten mangoa ja guavaa.
– Esimerkiksi tiikki, jota käytetään alueella paljon, kasvaa tukiksi jo 20 vuodessa. Tarkoituksena on kaataa puita koulun tarpeeseen, mitään avohakkuita ei siellä saa tehdä, Kähkölä selvittää.
Morogoron hiippakunta ja Ebe-
nezer-koulun oppilaat ovat innostuneet kampanjoimaan vihreämmän Morogoron puolesta. Oppilaat ovat myös kastelleet istutettuja taimia, jotta ne ovat selvinneet ensimmäisen kuivan kauden yli.
– Monet Morogoron seurakunnat ja jopa muutamat seurakunnat muualla Tansaniassa ovat aloittaneet omat Green April -kampanjansa hiippakunnan työn innostamina. Hankkeen tuloksena on siis saatu aikaan laajempi liike vihreämmän ympäristön puolesta, Anna-KaisaKähkölä kertoo.
Suomen Lähetysseuralla on ollut puunistutusta jo aiemmin monessa kehitysyhteistyöhankkeessa Afrikassa.
– Palaute näiltä alueilta on ollut myönteistä. Ihmiset ovat kertoneet puiden parantaneen elinympäristöä monin tavoin. Erityisen tärkeäksi on koettu hedelmien ja polttopuiden saaminen omista lähipuista. Polttopuiden hakeminen kuuluu naisten ja tyttöjen tehtäviin, ja niitä joutuu monesti hakemaan kaukaakin.
Espoon seurakunnat lähettävät istutushankkeesta kertovan kortin kaikkiin jäsenperheisiin, joihin syntyi viime vuonna lapsi.
Lisäksi hankkeesta tehdään nuorille espoolaisperheille kohdennettua digitaalista mainontaa. Puuhankkeella on oma verkkosivu, jossa on perustiedot asiasta ja jossa puiden istutusta ja kasvua voi seurata jatkossa.
Lisätietoja saa osoitteesta espoonseurakunnat.fi/puita-lapsille
Jos piispojen esitys menee läpi kirkolliskokouksessa, samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen saa kirkossa virallisen hyväksynnän.
Piispainkokous esittää kirkolliskokoukselle, että kirkkojärjestykseen lisätään säännös kahdesta rinnakkaisesta ja yhtäläisesti hyväksytystä avioliittokäsityksestä. Näistä ensimmäisessä avioliitto ymmärretään miehen ja naisen välisenä ja toisessa kahden henkilön välisenä.
Piispat hyväksyivät esityksen kirkkojärjestyksen muuttamisesta ylimääräisessä kokouksessaan 12. maaliskuuta. Yksi piispoista jätti päätöksestä eriävän mielipiteen, ja lisäksi yksi piispa liitti pöytäkirjaan lausuman päätöksen perusteista.
Jos piispainkokouksen esitys menee läpi kirkolliskokouksessa, evankelis-luterilaisen kirkon papit saavat oikeuden valita, kumman avioliittokäsityksen mukaisesti toimivat. Papilla olisi mahdollisuus toimittaa samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon vihkiminen tai avioliiton siunaaminen, mutta hän voisi myös pidättäytyä siitä. Samaa sukupuolta olevien parien oikeus saada kirkollinen vihkiminen säädettäisiin seurakunnan velvollisuudeksi, ja kirkkoherran tehtäväksi tulisi varmistaa, että oikeus toteutuu.
Via Crucis -pääsiäisnäytelmä esitetään lauantaina 30.3. kello 21 Helsingin Senaatintorilla. Via Crucis on läpisävelletty musiikkinäytelmä, jonka tuoreimman käsikirjoituksen on tehnyt Anna-Mari Kaskinen. Musiikin on säveltänyt Pekka Simojoki ja esityksen ohjaa Markku Arokanto. Jeesuksen roolin näyttelee toista kertaa Panu Haavisto
Näyttämönä on tänä vuonna Senaatintori sekä sitä ympäröivien rakennusten kuten Tuomiokirkon portaat. Perinteistä vaellusreittiä ei kuljeta Säätytalon remontin vuoksi.
Esityksen järjestää Via Crucis – Ristin Tien Tuki ry. yhdessä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Katso lisätietoja: viacrucis.fi
taa toimintansa tiloissa kesällä. Kaikille avoimissa ovissa keskiviikkona 10.4. kello 15–18 on luvassa tarjoilua, musiikkia sekä kirkkoherra Kalervo Salon toimittama tilojen siunaus ja viikkomessu kello 17. Mukana jututettavina ovat myös KiloKera-seura, Kiloiset Martat, partiolippukunta Kilon Kipinät sekä Kilon aluetoimikunta.
KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 5/2024 5
Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@evl.fi
Osoitteet:
Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5
Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2
Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1
Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3
Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1
Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10
Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16
Nupurin kappeli, Brobackantie 13
Suvelan kappeli, Kirstintie 24
Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8
Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2
Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi
Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala
Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo
MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA
Palmusunnuntain messu:
”Kuormansa kullakin” su 24.3. klo 10. Liturgia ja saarna Kirsi Muurimäki, avustaa Anita Kyönsaari, urkuri William Häggblom, kanttori Petri Koivusalo. Chorus Domus-kuoro.
Kiirastorstain aamuehtoollinen to 28.3. klo 8. Toimittajina Anita Kyönsaari ja Anna-Liisa Haunio.
Kiirastorstain iltamessu: ”Pöytä on katettu” to 28.3. klo 20. Liturgia ja saarna Iida Rotko, avustaa Marja Malvaranta, kanttori Sheldon Ylioja. Lauluyhtye Kaarna.
Pitkäperjantain jumalanpalvelus: ”Ethän hylkää minua” pe 29.3. klo 10. Toimittajina Anita Kyönsaari ja William Häggblom. Lauluyhtye Munx Gregoriana.
Pergolesi: Stabat Mater pe 29.3. klo 15. Musiikkia Kristuksen kuolinhetkellä. Ks. Kirkoissa soi -palsta.
Pääsiäisyön messu: ”Kristus on voittanut kuoleman” la 30.3. klo 23. Liturgia ja saarna Ari Paavilainen, avustaa Raigo Liiman ja Miia Pekkarinen, urkuri William Häggblom, kanttori Elisa Murtoperä sekä laulu- ja soitinyhtye. Pääsiäisyön pieni yöpala seurakuntatalossa.
Pääsiäispäivän messu: ”Aurinko nousee tänäänkin” su 31.3. klo 10. Liturgia ja saarna Sami Marte, avustaa Marja Malvaranta, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Anna-Liisa Haunio.
2. pääsiäispäivän messu: ”Ylösnousseen kohtaaminen” ma 1.4. klo 10. Saarna teologiharjoittelija Jari Pitkälä, liturgia Reetta Ikonen, avustaa Raigo Liiman, urkuri Teemu Suominen, kanttori Elisa Murtoperä.
Perheiden pääsiäiskirkko ma 1.4. klo 15. Toimittajina Kirsi-Marja
Pastori Ossi Tervonen, mikä on hiljainen viikko?
– Se on pääsiäistä edeltävä viikko, matka Jeesuksen seurassa, matka pimeään ja valoon. Sen aikana kuljetaan kohti ylösnousemuksen valoa.
Miten hiljaista viikkoa vietetään Tapiolan kirkolla?
– Maanantai- ja tiistai-iltana meillä on meditatiivinen rukoushetki. Haluamme tänä vuonna toteuttaa alkuviikon rukoushenkisellä tavalla. Keskiviikkona ohjelmassa on musiikillinen Ristintien hartaus.
– Kiirastorstai on pääsiäisajan suosituin kirkossakäyntipäivä. Kirkossamme on silloin ehtoollispalvelus. Vaikuttavaa kiirastorstain palveluksessa on alttarin riisuminen ja opetuslasten kynttilöiden sammuttaminen. Vain Kristuskynttilä jää palamaan hiljaiseen ja hämärään kirkkoon.
– Pitkäperjantain teemana on Jeesuksen kuoleman muistaminen. Tapiolan sanajumalanpalveluksessa virret lauletaan ilman virsisäestystä. Kirkossa on vielä kello 15 Kristuksen kuolinhetken hartaus.
– Lauantaina on pääsiäisyön messu, joka on kirkkovuoden tärkein jumalan-
Koski, Aila Pihlajavesi ja Sheldon Ylioja.
Vaeltava jumalanpalvelus: ”Valoa kohti” la 6.4. klo 14. Marja Malvaranta, Aila Pihlajavesi, Minna Halmetoja ja William Häggblom. Aloitus Espoon tuomiokirkon hautausmaan alaportilta. Voit vaeltaa yksin tai porukassa, reitillä opastus. Liikkeelle lähdetään joustavasti klo 14 alkaen, viimeinen lähtö on klo 15.20. Ehtoollinen kirkossa. Kahvit kellotapulilla. Messu: ”Omalla tyylillä” su 7.4. klo 10. Liturgia ja saarna Pirkko Nurminen, avustaa Miia Pekkarinen, urkuri Teemu Suominen, kanttori William Häggblom. Pysäkkimessu: ”Kosketa minua, Henki” su 7.4. klo 18. Asemapäällikkö Leena Oikarinen, pappi Anita Kyönsaari. Musiikki: Petri Kangas, piano ja Anna-Liisa Haunio laulu ja urut. Iltatee.
– Pääsiäisyön messu on kirkkovuoden tärkein jumalanpalvelus, sanoo Tapiolan seurakunnan pastori Ossi Tervonen.
palvelus. Silloin olemme ytimessä: toivo syttyy pimeään.
– Pääsiäisaamuna ilo puhkeaa täyteen mittaan, kun valo voittaa ja pääsiäisaurinko tanssii. Pääsiäispäivänä kirkossa vietetään messua tällä teemalla.
– Toisena pääsiäispäivänä meillä on perhemessu. Silloin lapset pääsevät et-
Messu: ”Pienimmän puolella” su 14.4. klo 10. Liturgia ja saarna Iida Rotko, avustaa Reetta Ikonen, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Elisa Murtoperä.
Auroran kappeli
Kiirastorstain ehtoollinen to 28.3. klo 18. Pekkarinen, Murtoperä, Samuli Hyvärinen laulu ja sello. Messu su 7.4. klo 12. Mäenpää, Häggblom. Kirkkokahvit. Muskarimessu ti 16.4. klo 10. Koski, Suominen. Muskarimessu ke 17.4. klo 18. Koski, Ruusukallio. Kalajärven kappeli
Palmusunnuntain nojatuolimessu su 24.3. klo 14. Haastattelusaarnassa Eeva ja Kalervo Laaksoharju. Muurimäki ja vapaaehtoiset, säestys Pekka
simään pääsiäismunia kirkkosalista, jonne he ovat piilottaneet ne reilua viikkoa aiemmin.
PAULA HUHTALAEspoon seurakuntien pääsiäisajan tilaisuudet s. 6–16 ja verkossa: espoonseurakunnat.fi/paasiainen
Vuorio. Lasten alttari. Suomen Gideonit.
Kiirastorstain iltamessu to 28.3. klo 19. Muurimäki, Haunio. Messu su 14.4. klo 14. Rotko, Koivusalo.
Kauklahden kappeli
Palmusunnuntain kyläkirkko su 24.3. klo 12. Kunnamo, Ylioja. Pyhäkoulu.
Kiirastorstain ehtoollinen to 28.3. klo 18. Nurminen, Häggblom.
Kyläkirkko su 14.4. klo 12. Pyhäkoulu. Liiman, Ylioja. Muskarikirkko to 18.4. klo 10. Mathlin, Karppinen. Puuro / keitto; aik. 3 e, lapset 0,50-1,50 e. Laaksolahden kappeli Pääsiäiskuvaelma ja ehtoollinen ma 25.3. klo 17.30 ja klo 18.30.
Rauhaa ja syvyyttä ehtoollishartaus to 18.4. klo 19. Ikonen.
Suvelan kappeli
Perheiden pääsiäiskirkko ja startti pe 22.3. klo 10. Ks. kappelin tiedot.
Kiirastorstain ehtoollinen to 28.3. klo 15. Malvaranta, Haunio. Hallelujamessu pe 5.4. klo 18. Nuorisotyön järj. messu kaikille. Messu su 7.4. klo 15. Pyhäkoulu. Malvaranta, Suominen.
Espoo International Lutheran Worship su 14.4. klo 15. Mathlin, Krause, Ylioja. Pyhäkoulu. Viherlaakson kappeli
Palmusunnuntain messu su 24.3. klo 12. Pekkarinen, Haunio. Kiirastorstain iltaehtoollinen to 28.3. klo 18. Marte.
Iltamessu su 14.4. klo 17. Koski.
AURORAN KAPPELI
www.aurorankappeli.fi
Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Aik. 5 e, lapset 0,50–2 e.
Safkaa ja seuraa -ilta ma 15.4. klo 17–19. Ks. oma ilmoitus. Itäistä hapatusta vai kansallista hurskautta? la 6.4. klo 12. Ikoniluento, Alarik Corander.
Teologinen opintopiiri: Sotien keskellä - taustaa ja pohdintoja to 18.4. klo 19. Väitöskirjatutkija Bruno Jäntti: ”Mitä on Palestiina?” Kahvit klo 18.30.
KALAJÄRVEN KAPPELI
www.kalajarvenkappeli.fi
Safkaa ja seuraa to klo 17–19: 21.3. Äänimaljarentoutusta.
4.4. Gospel Dance 11.4. ”Pappi polkimilla”, rovasti Mauri Vihko kertoo polkupyörämatkastaan Espoosta Espanjaan. Ks. oma ilmoitus.
Pieni pyhiinvaellus PohjoisEspoossa la 6.4. klo 11. Kuljemme metsän rauhassa Velskolan maastossa, osan matkaa hiljaisuudessa, tilaa myös ajatusten jakamiselle. Päivä sisältää myös hengellisiä elementtejä. Matka 6 km helppokulkuisessa maastossa. Omat eväät, tarjoamme nokipannukahvit! Lähtö ja paluu Velskolan leirikeskuksesta. Ohjaajina Ritva Naumanen ja Iida Rotko. Ilm. 29.3. mennessä: iida.rotko@evl.fi, 050 3894 430.
KAUKLAHDEN KAPPELI
www.kauklahdenkappeli.fi
HUOM! Kaikki tilaisuudet pidetään kappelin alakerrassa kattoremontin vuoksi. Suosittelemme kulkua kappeliin junaradan puolelta sekä pysäköimään autot kappelin ja junaradan välissä olevaan junaparkkiin.
Radioraamattupiiri ti 26.3. ja 9.4. klo 18.30.
Luovat kädet -käsityöpiiri ma 15.4. klo 13–15. Kätten töitä langasta, neuloen tai virkaten, askarrellen ja jutustellen. Ohjaajana Johanna Selin.
LAAKSOLAHDEN KAPPELI
www.laaksolahdenkappeli.fi
Äänimaljarentoutus to 18.4. klo 18.
Mukaan makuualusta, torkkupeitto ja tyyny. Tule paikalle jo klo 17.45. Ilm. pia.harkonen@evl.fi
SUVELAN KAPPELI
www.suvelankappeli.fi
Kappelilounas ti klo 12–13.
Hinta aik. 3,5 e, lapset 0,50–1,5 e. Perheiden pääsiäiskirkko ja pääsiäisstartti pe 22.3. Kirkko klo 10–10.45. Kappelin ja asukaspuiston ovet avoinna; pääsiäisrata, jumpparata ja askartelua ja leikkihuone. Pientä tarjoilua. Tied. marika.laakkonen@evl.fi, 050 5110 341.
Musisoidaan yhdessä -konsertti su 24.3. klo 15.
Diakonia- ja lähetyspiiri ma 25.3. klo 18. Kuulumisia Viron kirkosta, Oiva Hujanen.
”Myötätunnon muuttava voima”, Kristiina Nordman (KRS) ti 26.3. klo 13. Ikäihmisten ryhmä. Safkaa ja seuraa -ilta ke klo 17–19.30: Ohjelmassa mm. 27.3. Pääsiäisteemainen kynttilähetki, pääsiäisrata ja askartelua. 3.4. Hiljaisuuden joogaa: ilm. heli.vesanen@evl.fi tai tekstiviesti: 040 5528 924. Ks. oma ilmoitus.
VIHERLAAKSON KAPPELI
www.viherlaaksonkappeli.fi Safkaa ja seuraa -ilta ma 25.3. ja 8.4. klo 17–19. Ks. oma ilmoitus. Kappelilounas ti klo 11–13. Hinta aik. 5 e, lapset 0,50–2 e. Avoin raamattupiiri ke klo 18. Tule laulamaan! ke 17.4. klo 13.30.
PÄÄSIÄISPOLKU
Omatoimisesti kierrettävä pääsiäispolku 16.3.–6.4. Espoon tuomiokirkonmäellä. Lähtö ja päätepiste ovat kirkon pääoven vieressä sakastin luona. Lähtöpisteen ”postilaatikosta” löydät kartan ja ohjeet. Erityisesti lapsille ja lapsiperheille, mutta kaikki ovat tervetulleita kiertämään!
PÄÄSIÄISKUVAELMA
Pääsiäiskuvaelma ja ehtoollinen ma 25.3. klo 17.30 ja klo 18.30 Laaksolahden kappelissa. Koe ensimmäisen pääsiäisen tapahtumat Pietarin ja Marian matkassa pääsiäiskertomuksesta tutuissa paikoissa: viimeisellä aterialla, Getsemanen puutarhassa, kuulustelupaikalla, Golgatalla ja viimein tyhjällä haudalla. Kuvaelma päättyy ehtoollisen viettoon. Sopii kaikenikäisille!
ÄIDIN UUSI ROOLI
UUSI! Kirjallisuusterapeuttinen ryhmä alkaa ti 2.4. klo 17.30–19.45 Suvelan kappelissa. Tekstien, kirjoittamisen ja keskustelujen avulla käsitellään lasten aikuistumiseen ja kodin tyhjenemiseen liittyviä tunteita sekä uuden elämänvaiheen mahdollisuuksia. Erityisiä kirjoittamisen taitoja ei tarvita. Tapaamiset 2.4., 9.4., 16.4., 23.4., 14.5., 21.5. ja 28.5. Ohj. FM, kirjallisuusterapiaohjaaja Annika Korpimies. Ilm. 27.3. mennessä: annika.korpimies@gmail.com.
VAUVAKINO
Ma 8.4. klo 15–18 Espoon keskuksen perhekeskus, kohtaamispaikka Keidas, os. Kamreerintie 6. Rento leffailtapäivä vauvan kanssa, poppareita tarjolla!
TAIDEPAJA
Cp-vammaisten lasten ja nuorten perheille la 27.4. klo 13–16 Suvelan kappelissa. Koko perheelle tarkoitettu taidetyöskentely, jossa tutustutaan myös muihin perheisiin. Sisaruksetkin voivat tulla mukaan!
Huoltajan/avustajan osallistuttava tapahtumaan. Ohj. kohtaamistai
teen ohjaaja Tiina Jokelainen. Maksu käteisellä 5 e / hlö, 10 e / perhe, sis. välipalan sekä materiaalit. Ilm. 12.4. mennessä: uudenmaancpyhdistys@outlook.com tai 040 1489 782, ilmoita myös allergiat.
LAPSILLE
www.espoonseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta/ lapset-ja-lapsiperheet
HUOM! Haku syksyn päiväkerhoihin käynnissä: Ks. Päiväkerhot. Perhekerhot ja -kahvilat: Ks. Perhekerhot Muskariin! Ks. www.espoonseurakunnat.fi/muskarit.
SAFKAA JA SEURAA -ILLAT Kappelien avoimien ovien iltaan ovat kaikki tervetulleita! Tule yksin tai perheenä, voit viivähtää hetken tai koko illan: Ma Aurorassa (parilliset viikot) ja Viherlaaksossa (parittomat viikot), ke Suvelassa ja to Kalajärvellä. Edullinen yhteinen ateria; aik. 3 e, lapsi 1,5 e, yhdessäoloa, vaihtuvaa ohjelmaa ja puuhaa lapsille.
KEVÄÄN PERHELEIREJÄ
ÄITILOMANEN, Isovanhempi-lapsenlapsi-leiri sekä Yhden vanhemman perheiden leiri: Ilm. www.espoonseurakunnat.fi/ tapahtumat > Ilmoittaudu.
SENIOREILLE
Eläkeläiskerhot löytyvät nettisivuiltamme: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/aikuiset/ elakelaisryhmat
WIHKIYÖ
Vihille vähällä vaivalla Espoon keskiaikaisessa tuomiokirkossa ke 24.4. Aikoja varattavissa klo 11–23 väliltä. Seurakunta tarjoaa hääkakkukahvit! Ilm. www.espoonseurakunnat.fi/ wihkiyo240424.
Ammatillista keskusteluapua mm. perhe ja parisuhdeasioissa: perhetyönohjaajat outi.wenell@ evl.fi, 040 5474 146 ja kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165.
Walk in -terapia nuorille: www.espoonseurakunnat.fi/ walkinterapia.
Papin puhelin joka päivä klo 9–19, 09 8050 2602.
Tukea vaikeassa elämäntilanteessa, ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään: www.espoonseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta/ apuajatukea.
SOMESSA JA VERKOSSA
Facebook.com/EspoonTuomiokirk koseurakunta
Instagram: @espoontuomiokirkko seurakunta www.espoonseurakunnat.fi.
Kiirastorstaina muistellaan viimeistä ehtoollista ja pitkäperjantaina ristiinnaulitsemista. Kirkkotilaisuuksia järjestetään runsaasti pääsiäistä edeltävällä hiljaisella viikolla.
Kiirastorstai 28.3.
Kiirastorstain jumalanpalveluksessa painopiste on ehtoollisessa. Kiirastorstaina muistellaan opetuslasten viimeistä ateriaa yhdessä Jeesuksen kanssa. Kiirastorstain messun päätteeksi urut vaikenevat ja kynttilät sammutetaan. Alttari riisutaan kankaista ja esineistä, ja se verhotaan mustaan.
Espoon tuomiokirkkoseurakunta
Kiirastorstain ehtoollinen klo 18, Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1.
Kiirastorstain ehtoollinen klo 18, Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1.
Kiirastorstain iltamessu klo 19, Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3.
Kiirastorstain iltamessu klo 20, Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5.
Espoonlahden seurakunta
Kiirastorstain messu klo 13, Soukankappeli, Soukankuja 3.
Kiirastorstain messu klo 19, Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8.
Leppävaaran seurakunta
Kiirastorstain messu klo 19, Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Kiirastorstain messu klo 19, Karakappeli, Karakalliontie 12.
Tapiolan seurakunta
Kiirastorstain messu klo 14 ja 19, Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6.
Olarin seurakunta
Kiirastorstain iltamessu klo 19, Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1.
Kauniaisten seurakunta
Kiirastorstain ehtoollishetki klo 15, Sebastoksen kappeli, Kauniaistentie 11. Kiirastorstain ehtoolliskirkko klo 18, Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3.
Pitkäperjantai 29.3.
Pitkäperjantai on Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistopäivä. Jeesus ristiinnaulittiin kahden rikollisen kanssa. Raamatussa kerrotaan, että keskipäivällä aurinko pimeni. Pimeys tuli koko maan ylle, ja sitä kesti yhdeksänteen tuntiin saakka. Temppelin väliverho repesi keskeltä kahtia. Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” (Luuk. 23:46).
Espoon tuomiokirkkoseurakunta
Pitkäperjantain jumalanpalvelus klo 10, Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5.
Espoonlahden seurakunta
Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus klo 10, Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Jeesuksen kuolinhetken hartaus klo 15, Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8.
Leppävaaran seurakunta
Pitkäperjantain jumalanpalvelus klo 10, Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2.
Tapiolan seurakunta
Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus klo 10, Tapiolan kirkko, kirkkopolku 6.
Jeesuksen kuolinhetken hartaus klo 15, Tapiolan kirkko, kirkkopolku 6.
Olarin seurakunta
Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus klo 10, Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1.
Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki klo 15, Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1.
Kauniaisten seurakunta
Pitkäperjantain jumalanpalvelus klo 10, Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3.
Katso pääsiäisen ajan tapahtumia: espoonseurakunnat.fi/paasiainen ja kauniaistenseurakunta.fi
Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000 espoonlahdenseurakunta@evl.fi Vahtimestari: p. 050 432 7512 www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti
Nuoret: www.sodesode.fi
Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet
Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa
Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13
Aukioloajat: Espoonlahden kirkko: ma-to klo 8.30–18, pe klo 8.30–15, la toiminnan mukaan, su klo 10–18 ja pyhinä klo 10–15. Soukan kappeli: ma-ti klo 9–15, ke toiminnan mukaan, to-pe klo 9–15, la-su ja muut pyhät toiminnan mukaan. Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/ espoonlahden-seurakunta.
MESSUT
Palmusunnuntain messu su 24.3. klo 11 Espoonlahden kirkko. Lehti, Puukko.
Yhteisömessu su 24.3. klo 16 Espoonlahden kirkko. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Iltamessu su 24.3. klo 17 Soukan kappeli. Huttunen, Ojala. Kiirastorstain messu to 28.3. klo 13 Soukan kappeli. Ylisuutari, Yli-Jaskari. Kiirastorstain messu to 28.3. klo 19 Espoonlahden kirkko. Haarlaa, Huumonen, Puukko. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 29.3. klo 11 Espoonlahden kirkko. Huttunen, Ojala. Kirkkokuoro.
Jeesuksen kuolinhetken hartaus pe 29.3. klo 15 Espoonlahden kirkko. Huttunen, Rautio. Pitkäperjantain siioninvirsiveisuut pe 29.3. klo 16 Espoonlahden kirkko. Pääsiäisyön messu la 30.3. klo 23 Espoonlahden kirkko. Sinervo, Olli, Puukko.
Messu su 31.3. klo 11 Espoonlahden kirkko. Ylisuutari, Haarlaa, Rautio. Yhteisömessu su 31.3. klo 16 Espoonlahden kirkko. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.
Iltamessu su 31.3. klo 17 Soukan kappeli. Olli, Puukko. Toisen pääsiäispäivän messu ma 1.4. klo 17 Soukan kappeli. Huttunen, Puukko. Messu su 7.4. klo 11 Espoonlahden kirkko. Lindberg, Rautio. Yhteisömessu su 7.4. klo 16 Espoonlahden kirkko. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Hiljaisuuden messu su 7.4. klo 17 Soukan kappeli. Kohijoki, Huumonen. Musiikki Gregory Pass.
Viikkomessu ke 10.4. klo 14 Espoonlahden kirkko. Messu su 14.4. klo 11 Espoonlahden kirkko. Kohijoki, Huumonen, Puukko. Jousikvartetti Polyteknikoiden orkesterista.
Yhteisömessu su 14.4. klo 16 Espoonlahden kirkko. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.
Iltamessu su 14.4. klo 17 Soukan kappeli. Sinervo, Rautio.
APUA JA TUKEA
Diakonian ajanvaraus: diakonia.espoonlahti@evl.fi tai arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885 tai www.espoonseurakunnat.fi. Meren ja taivaan välillä keskusteluryhmä to 21.3. klo 13.30. osoitteessa Merenkäynti 3. Avoin, luottamuksellinen keskusteluryhmä mielen hyvinvoinnin tueksi. Kokoontuminen parillisilla viikoilla. Lisätiedot: Taina Leinonen. Digituki maanantaisin klo 12.30 Espoonlahden kirkko. Ohjausta ja rohkaisua älylaitteiden käyttöön. Huom. 1.4. ei digitukea.
Diakonialounas ma klo 12–13 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 11.30–12.30. Yli 15 v. 3 e, 7–14 v. 1 e, alle 7 v. maksutta. Kortti- tai käteinen. Huom! 1.4. ei lounasta. Iltasafka to klo 17 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 16.45–17.30. Yli 15 v. 3 e, 7–14 v. 1 e, alle 7 v. maksutta. Huom. 28.3. ja 9.5. ei iltasafkaa.
Ikäihmisten kerhot kokoontuvat kirkolla ma ja ti, Kaskikappelilla ma, Mäntykappelilla ti, Puistokartanon palvelutalossa ke, Soukan kappelilla to ja Merikartanon palvelutalossa pe. Lisätietoja verkossa: espoonseurakunnat.fi.
Säännölliset piirit ja ryhmät ovat käynnistyneet. Ajankohtaiset tiedot: espoonseurakunnat.fi. Seurakuntakahvila ke klo 13–15 Espoonlahden kirkko. Lukupiiri ti 16.4. klo 15 Espoonlahden kirkko. Kirjana Eeva Turunen, Sivistynyt ja miellyttävä ihminen. Tiedustelut: Maisa Tervo, 050 592 8388. Seuraava kerta 21.5. Kohtaamisia ja eläytymistä ikiaikaisiin kirjoituksiin to 21.3. ja 11.4. klo 18 Espoonlahden kirkko. Bibliodraamaa ja sukellus Raamatun teksteihin.
Valoaminimusikaali ti 2.4. klo 18 Espoonlahden kirkko. Koko perheelle. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu. Tuotto nuorten lähetysmatkan hyväksi.
Yhteisen tulen äärellä to 4.4. klo 17–20 Soukan kappeli. Tarjoamme makkarat ja mehut. Majataloilta pe 5.4. klo 18.30 Espoonlahden kirkko. Mukana
Gospelryhmä Nardus ja kanttori Heli Ojala sekä sellisti Tapani Heikinheimo. Iltaa juontaa Eveliina Roznovski. Iltatee.
Apokalypsi nyt! -luentosarja ke 10.4. klo 18.30 Espoonlahden kirkko. Illan teemana Tove Janssonin ”Muumipeikko ja pyrstötähti” apokalyptisena ajankuvauksena.
Luennoitsijana dosentti ja kappalainen Niko Huttunen. Musiikki kanttori Helena Yli-Jaskari ja Zoltan Takacs.
Rukoustanssi pe 12.4. ja 17.5. klo 18 Soukan kappeli. Ei ennakkoilm.
Lisätietoja ohjaajalta Ani-Mari Lemström, 040 768 1325, animari.tampio@gmail.com.
Psalmien uusi käännös esittelyssä to 18.4. klo 18.30 Soukan kappeli. Konsultti Seppo Sipilä Suomen Pipliaseurasta, kappalainen Niko Huttunen.
Aikuisten lauantai-ilta la 20.4. klo 18 kirkko. ”Mikä on Raamattu ja mikä on sen teksti?”, Niko Huttunen.
Pääsiäismyyjäiset la 23.3.
klo 11–14 Espoonlahden kirkko. Leivonnaisia, käsitöitä ja arpoja. Maukasta kanakeittoa jälkiruokakahvien kera 10 e/aik. Klo 12 yhteislaulutilaisuus, jossa esiintyy seurakunnan valloittava lapsikuoro Virta. Askartelupajassa voit koristella omia virpomisoksia.
Yhteisen pöydän ilta ti 26.3. klo 18 Espoonlahden kirkko. Syötävää, musiikkia ja näyteltyjä kohtauksia hiljaiselta viikolta. Vapaaehtoinen kolehti Yhteisvastuulle.
Kuulumisia lähetystyöstä ke 10.4. klo 12 Espoonlahden kirkko. Lähettimme Ilkka Kastepohja vierailulla seurakuntakahvilassa.
RAAMATTUA JA RUKOUSTA
Miesten raamattupiiri to 21.3. ja 18.4. klo 18 Espoonlahden kirkko.
Raamatun tutkistelua ja keskustelua. Iltapala 5e. Parillisilla viikoilla 30.5. asti.
Raamattu- ja keskustelupiiri ma 25.3. ja 15.4. klo 18 Kaskikappeli. Kaikille avoin raamattupiiri. Aamurukous verkossa ke klo 6.30. Rukousta mailman puolesta ke klo 13 Soukan kappeli.
Avoin rukouspiiri su klo 12.30 Espoonlahden kirkko.
Israel-rukouspiiri ti 9.4. ja 14.5. klo 18.30 Espoonlahden kirkko. Espoo rukoilee -ilta ke 17.4. klo 18.30 Espoonlahden kirkko.
Pastori Niko Huttunen ja pastori Lassi Mäkinen Espoonlahden helluntaiseurakunta. Musiikkia kanttori Heli Ojala ja gospelryhmä Nardus.
MUSIIKKI
Kts. lisää Kirkoissa soi -palstalta ja pääsiäisen konserttikooste.
LAPSET JA LAPSIPERHEET
Vauva- ja perhekerhojen tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi.
TAIKURIN ESITYS
Taikuri Marko -taikuriesitys lapsiperheille ti 16.4. klo 18 Espoonlahden kirkko. Koko perheen esityksen kesto on 30 min ja pitää sisällään taikatemppuja sekä jongleerausta. Tilaisuuden päätteeksi herkkutarjoilu.
NUORET
Nuorten toiminta osoitteessa sodesode.fi.
AIKUISTEN LEIRIT
Arjen irtiotto -retriitti 13.–17.5. Hvittorp. Valitse 1–4 vrk: lepää, syö hyvin, ulkoile, harjoita hartautta tai tee etätöitä, opiskele. Hinta 43e/ vrk, (huom! ma klo 14 – ti klo 10 hinta 35e.) Ilmoittautuminen verkossa 1.–29.4.
Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta
youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi Lapset ja perheet minisiipi.fi FB & IG & YouTube @minisiipi
Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa kirkkopussukoita pienimmille, kirkolla myös lastenpaikka. Perheiden olohuone kirkon B-siivessä su klo 10–12.30. Kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot: espoonseurakunnat.fi/le/ jumalanpalvelukset ja Leppävaaran srk:n Facebook.
Palmusunnuntain sateenkaarimessu la 23.3. klo 17 Alppilan kirkko, Hki. Roininen, Puunenä ja Ääniset-kuoro.
Palmusunnuntain selkomessu su 24.3. klo 11 kirkko, stream Leppävaaran srk:n youtubekanava. Latvanen, Yletyinen, Salo. Osa Päivä kirkonmäellä -tapahtumaa. Mukana Velskola 2-rippikouluryhmä sekä Unelmapantterit ja Unelma nuoret aikuiset -ryhmä.
Espoo International Lutheran Worship kaksikielinen messu su 24.3. klo 15 Karakappeli. Sunday school.
Hiljaisen viikon rukoushetki ma 25.3. klo 18 kirkko.
Ehtoollishartaus ti 26.3. klo 14
Leppävaaran elä ja asu -seniorkeskuksessa, Säterink. 3.
Hiljaisen viikon rukoushetki ti 26.3. klo 18 kirkko.
Viikkomessu ke 27.3. klo 13 kirkko.
Hiljaisen viikon rukoushetki ke 27.3. klo 18 kirkko.
Kiirastorstain messu to 28.3. klo 19 kirkko. Koskela, Samila, Noponen, Laura Airola.
Kiirastorstain messu to 28.3. klo 19 Karakappeli. Kaksikielinen (suomiruotsi) messu. Salo, Mirja von Martens, Latvanen, Sari Anetjärvi. Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 29.3. klo 11 kirkko. Rissanen ja Noponen.
Pääsiäisyön messu la 30.3. klo 23 kirkko. Sainio, Koskela, Hyry, Tiia Maria Saari.
Gospelmessu su 31.3. klo 11 kirkko, stream Leppävaaran seurakunnan youtube-kanava. Viittomakielinen tulkkaus. Pöyri ja Rissanen. Bändi Noponen, Sami Koskela, Joona Vallenius, Taneli Helminen. Pääsiäispäivän messu su 31.3. klo 15 Karakappeli. Salo, Noponen. Perheiden pääsiäiskirkko ma 1.4. klo 11 kirkko. Messun jälkeen pääsiäismunajahti.
Arki-illan messu to 4.4. klo 17 kirkko.
Messu ja kirkkokahvit su 7.4. klo 11 kirkko. Kallioniemi, Yletyinen, Hyry.
Siioninvirsiseurat ma 8.4. klo 18.30 kirkko. Jan Ahonen, Olli Nuosmaa, Antti Kujanpää, Erkki Koivusalo.
Arki-illan messu to 11.4. klo 17 kirkko.
Perhemessu su 14.4. klo 11 kirkko. Muskarikuoro Huiske.
Messu su 14.4. klo 15 Karakappeli. Sainio, Raunu, Noponen. Lapsille messukerho.
Ehtoollishartaus ti 16.4. klo 14
Leppävaaran elä ja asu –seniorkeskus, Säterink. 3.
Arki-illan messu to 18.4. klo 17 kirkko.
LAPSILLE JA PERHEILLE
Verkkosivut www.minisiipi.fi
Some FB, IG & YouTube: @minisiipi. Taaperokirkko pe 5.4. klo 10 Leppävaaran kirkon B-siipi 30 minuutin kirkkohetki.
NUORILLE
Avoin Siipi-ilta ke klo 18 Nuortentila Siipi.
Sateenkaari-Siipi to 18.4. klo 17 Sateenkaareville nuorille ja heidän ystävilleen.
K-18 ilta nuorille aikuisille la 30.3. ja 13.4. klo 17 Nuortentila Siipi. Päihteetön vapaa illanvietto.
AIKUISILLE
Aikuisten säännöllisesti kokoontuvat ryhmät verkkosivulta www.espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/ryhmat. Kärsimysvirsimeditaatio pe 29.3. klo 15 kirkko. Pöyri ja Noponen. Uuden tulen rukoushetki ja vaellus pääsiäisyön messuun la 30.3. klo 20.30 Karakappeli. Sytytämme pääsiäistulen ja vaellamme Leppävaaran kirkkoon (n. 4 km). Iltapala klo 22, messu klo 23.
Su 24.3. klo 11–14 kirkko. Puuhapaja B-siivessä klo 10. Keittolounas ja kahvit messun jälkeen. Grillimakkaraa, alpakoiden vierailu, musiikkia, myyjäiset.
Kts. lisää Kirkoissa soi -palstalta ja pääsiäisen konserttikooste. Musaryhmä ke 27.3. ja 10.4. klo 18.30 KilonRisti. Vapaata musisointia, instrumentin kanssa tai ilman.
Yhteislauluja kanttorin kanssa pe 12.4. klo 13 Karakappeli. Latvanen.
Diakonian palveluaika ma klo 10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana varaa aika suoraan diakoniatyön-
tekijöiltä sähköpostitse: leppavaaran.diakonia@evl.fi Diakonialounaat Leppävaaran kirkolla ti ja to klo 11.30–12.30. Hinta 3 e, alussa lyhyt hartaus. Huom. Ei arkipyhinä.
Food & hope -yhteisöllinen ilta nuorille aikuisille Nuortentila Siipi. Tehdään yhdessä ruokaa, syödään ja tutustutaan toisiin. Kokoontumiset to klo 17–20: 21.3., 25.4., 23.5.
LÄHETYS- JA AVUSTUSTYÖ
Seder-ateria ma 1.4. klo 17 kirkko. Juutalainen perinne muistuttaa ehtoollisen asettamisesta. Rissanen ja Samila. Aterian hinta: 15e/ aik., lapset 5e (4–12 v.). Ilm. 22.3. mennessä tuija.samila@evl.fi. Iloisten laulujen ilta ke 17.4. klo 18 Karakappeli. Oiva Hujanen ja Viron lähetystyö. Silvola, Samila, Rissanen.
KILONRISTI
Ke 10.4. 15–18 KilonRistin avoimet ovet ja kappelin uudelleen käyttöön siunaaminen. Toimipisteessä sekä kirkon perheneuvonta että seurakunnan toimintaa. Siunaus klo 17. Salo, musiikkia. Kiloiset Martat (tarjoilu), KiloKera-seura ja partiolippukunta Kilon Kipinät.
Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi
Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet
Instagram: @chappleisoomena @chapplenuoret
Youtube: Olarin seurakunta
Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1
MESSU
Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/Olarinsrk. Kirkon takaosaa ei videokuvata. Ehtoollisen aikana kuvataan alttarialuetta.
Olarin kirkko: Palmusunnuntain messu su 24.3. klo 10. Hartikainen, Karinen, Rautio.
Ristin tie -rukoushetket ma–ke 25.–27.3. klo 15. Kiirastorstain iltamessu to 28.3. klo 19. Virta, Karinen, Niinikoski, Hakomäki.
Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus klo 10. Kruus, Hartikainen, Franssila. Olarin seniorilaulajat, viulu Venla Savolainen. Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki pe 29.3. klo 15.
Pääsiäisyön messu la 30.3. klo 23. Kruus, Hirsto, Vikman, Rautio. Messu su 31.3. klo 10. Malinen, Suontakanen, Niinikoski. Pääsiäisen riemua -perhemessu ma 1.4. klo 10. Karinen, Hakomäki. Messu su 7.4. klo 10. Hirsto, Virta, Hakomäki.
Messu su 14.4. klo 10. Vikman, Kruus, Niinikoski.
Olarin kappeli:
Palmusunnuntain messu su 24.3. klo 12. Virta, Rautio.
Messu su 14.4. klo 12. Hartikainen, Niinikoski.
Matinkappeli:
Perheiden kirkonmäkikahvila lapsiperheille ja kaikenikäisille ma klo 10–14 Olarin kirkko, kerhorakennus.
Esikko-vauvaryhmät ma klo 13–14.30 Chapple, Iso Omena ja ke klo 10–12 Niittykummun perhekeskus.
Perhekahvila ma–pe klo 9.30–12 Chapple ja pe klo 9.30–11.30 Matinkappeli. Kahvi- ja teetarjoilu sekä mahdollisuus oman ruuan lämmittämiseen mikrossa. Niittykummun perhekeskuksen perhekahvila ti klo 9.30–11.30. Kahvia, teetä, mehua ja keksiä.
PÄÄSIÄISASKARTELUILTA
AIKUISILLE
To 21.3. klo 17 Ison Omenan kirjasto. Tule askartelemaan pääsiäistunnelmaa kotiisi.
ILOA JA VALOA -LEIRI 4.–7.-LUOKKALAISILLE
19.–21.4. Velskola. Hinta 35e. Keväistä ja hauskaa ohjelmaa ulkona ja sisällä! Luvassa ainakin pelejä, saunomista, hyvää ruokaa ja yhdessä tekemistä. Ilmoittautuminen osoitteessa nuori.chapple.fi.
AIKUISTEN RYHMIÄ
Kaikki ryhmät: espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/aikuiset. Hyvän mielen ryhmä yhteistyössä Emyn kanssa ma 25.3. Olarin kappeli ja 8.4. Valoemy klo 15.15. Ryhmässä käsiteltävät aiheet tukevat arjen ja mielen hyvinvointia monipuolisesti. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Paula Piirainen 046 920 9632, paula.piirainen@evl.fi Lauluryhmä aikuisille ti klo 18 Olarin kirkko. Huom! Ei kokoonnu ti 9.4. Lisätiedot: Minna Halmetoja, minna.halmetoja@kolumbus.fi, 044 741 5187. Naisten saunailta Hvittorpissa. Seuraavat: ma ti 16.4. ja ke 22.5. Iltapala 3,5 e. Lähtö omin kyydein Matinkappelilta klo 17.30. Paluulähtö klo 21. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään kolme arkipäivää aikaisemmin.
asioita? Papin puhelin: ma-su klo 9–19 p. 09 8050 2602. Diakonian ajanvaraus: Puhelimitse tiistaisin klo 10–12, p. 050 4329 368. Sähköpostitse osoitteeseen olarin.diakonia@evl.fi.
DIAKONIALOUNAS / COMMUNITY LUNCH
Tiistaisin/Tuesdays, 12–13 Matinkappeli (Liisankuja 3). Torstaisin/ Thursdays, 12–13 Olarin kirkko (Rälssitilankuja 1). Hinta/Fee 4 e. Tasaraha tai korttimaksu. Please use the exact amount or bankcard. Lipunmyynti 11.45–12.30.
Alkaa to 4.4. klo 17.30 Olarin kappeli. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 27.3. mennessä Olarin seurakunnan seurakuntatoimistoon ark. ma-pe klo 9-15 p. 09 805 07 000.
To 11.4. ja 2.5. klo 10.15 Chapple. Kaipaatko vinkkejä alle kouluikäisen haastavaan käytökseen, positiiviseen vuorovaikutukseen ja leikin voimaan vanhempana? Asiantuntijana varhaiskasvatuksen ohjaaja ja Positiivinen kasvatus -kirjan kirjoittaja Tiia Trogen.
Pe 5.4. klo 18 Hvittorp. Iloitaan keväisestä luonnosta ja mukavasta yhdessäolosta Hvitträsk-järven rannalla. 20/10e, alle kouluikäiset ilmaiseksi. Ilmoittaudu 28.3. mennessä.
Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan, su klo 8–14. Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi
Palmusunnuntain messu su 24.3. klo 10. Ansamaa, Franssila. Messu su 31.3. klo 12. Jussila, Niinikoski.
Messu su 14.4. klo 12. Ansamaa, Hakomäki.
Chapple, Iso Omena: Nuorten messu pe 12.4. klo 19.
LAPSILLE JA
LAPSIPERHEILLE
Kaikki ryhmät: espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/lapset-jalapsiperheet
The Chosen -leffaillat ti klo 18 Chapple. Katsotaan yhdessä valkokankaalta supersuosittua sarjaa Jeesuksesta. Maksuton. Käytämme englantia ja suomea. Hiljaisuuden jooga su 7.4. klo 16 Chapple. Sähköinen ilmoittautuminen. Viiden kerran maksu 25e. Lisätiedot: johanna.harjunkoski@evl.fi. Lukupiiri to 11.4. ja 23.5. klo 14 Matinkappeli. Huhtikuun kirja: Khaled Hossein: Tuhat loistavaa aurinkoa.
MUSIIKKI
Kts. lisää Kirkoissa soi-palstalta ja pääsiäisen konserttikooste.
APUA JA TUKEA
Kaipaatko ihmistä, jonka kanssa voisit käydä läpi elämäsi vaikeita
MESSUT JA HARTAUDET
TAPIOLAN KIRKOSSA
Pajukirkko la 23.3. klo 17 Tapiolan kirkko. Ristimäki. Pääsiäismunien piilotusta. Virpomisoksien askartelua klo 16.
Palmusunnuntain messu su 24.3. klo 10 Tapiolan kirkko. Linnoinen, Tiihonen, Airaksinen. Virpomista klo 11.30.
BLESS.-ilta nuorille aikuisille su 24.3. ja 7.4. klo 17 Tapiolan kirkko.
Pääsiäiskirkko perheille ja päiväkodeille ma 25.3. klo 10 Tapiolan kirkko.
Hiljaisen viikon iltapalvelus ma 25.3. klo 19 Tapiolan kirkko. Tervonen, Malkamäki.
SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.3.–19.4.
Leveys 87 mm
korkeus 273 mm s.11
Hiljaisen viikon iltapalvelus ti 26.3. klo 19. Tapiolan kirkko. Jokivuori, Tervonen.
Ristintien hartaus ke 27.3. klo 19
Tapiolan kirkko. Linnoinen. Miikkael Halonen esittää Jyrki Linjaman urkuteoksen Via Crucis.
Johanna Venho lukee AnnaMaija Raittilan tekstejä.
Kiirastorstain messu to 28.3.
klo 14 Tapiolan kirkko. Hytti, Airaksinen, Malkamäki. Kuoro kaikille. Kiirastorstain messu to 28.3.
klo 19 Tapiolan kirkko. Paananen, Linnoinen, Jurmu.
Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 29.3. klo 10 Tapiolan kirkko. Tiihonen, Ristimäki, Malkamäki. Lauluyhtye Laetificus.
Jeesuksen kuolinhetken hartaus pe 29.3. klo 15 Tapiolan kirkko. Jurmu.
Pääsiäisyön messu la 30.3. klo 23
Tapiolan kirkko. Tervonen, Kallio. Käytämme suitsuketta.
Pääsiäispäivän messu su 31.3.
klo 10 Tapiolan kirkko. Koivisto, Paananen, Malkamäki. Lauluja mm. Händelin Messiasoratoriosta, sopraano Hedvig Paulig.
2. pääsiäispäivän perhemessu ma 1.4. klo 10 Tapiolan kirkko. Tiihonen, Ristimäki, Jokivuori. GosbelKidskuorolaisia. Pääsiäismunien etsimistä.
Levollinen rukoushetki viikonlopun alkaessa pe 12.4. klo 18 Tapiolan kirkko. Tervonen, Hulmi. Messu su 14.4. klo 10 Tapiolan kirkko. Koivisto, Tiihonen, Airaksinen, Malkamäki. Lauluyhtye Laetificus. Kirkkokahvit. Lähetystilaisuus.
Siioninvirsiseurat su 14.4. klo 16
Tapiolan kirkko. Juha Lassila, Sara Toivanen ja Ossi Tervonen. Kahvi klo 15.30.
Viikkomessu joka ke klo 8 Tapiolan kirkko.
VALOA-MINIMUSIKAALI
Valoa-minimusikaali to 4.4. klo 18 Tapiolan kirkko. Vapaa pääsy, vapaaeht. maksu. Tuotot nuorten lähetysmatkan hyväksi.
LAPSIPERHEILLE
Perhekerho ma klo 9.30 Tapiolan kirkko, pe klo 9.30 Laajalahden kerhotila.
Perhekahvila ti klo 9.30 Tapiolan kirkko, ti 9.30 Niittykummun perhekeskus, Niittyportti 4.
Iltaperhekerho ke 3.4. klo 16.30
Tapiolan kirkko. Päivällinen, muskari ja mukavia puuhia.
Virpomisoksien askartelua la 23.3. klo 16 Tapiolan kirkko. Pajukirkko klo 17.
Virvon varvon su 24.3. klo 11.30 Tapiolan kirkko. Virpomista palmusunnuntaina.
Pyhäkoulu su 24.3., 7.4. ja 14.4. klo 10 Tapiolan kirkko.
AIKUISILLE
The Chosen -leffaillat Katsotaan yhdessä tvsarjaa Jeesuksesta
ti 26.3. klo 18 Chapple, Iso omena
Työnhakijat vertaisryhmä työttömille työnhakijoille. 21.3., 4.4, 18.4, 2.5 ja 16.5. klo 13–15 Tapiolan kirkko. Tied. leamgod@gmail.com
tai 050 556 5193.
Syvemmälle messuun ti 26.3. klo 18 Tapiolan kirkko. Ossi Tervonen ja Sini Hulmi valottavat messun symboliikkaa.
Neulekahvila ti 26.3. klo 17.30
Tapiolan kirkko. Ideoita, lankoja, puikkoja ja juttuseuraa.
Keskiviikkokerho klo 12.30, ohjelma klo 13. Tapiolan kirkon Valokahvila. Ke 20.3. Pappi polkimilla, polkupyörällä Espoosta Espanjaan. Kirkon ulkosuomalaistyön johtaja
Mauri Vihko. Ke 3.4. Ajatuksia elämänviisaudesta, vieraana
DI Eero Suominen.
Kaikille kansoille lähetyksen
kahvit ma 8.4. klo 13 Tapiolan kirkko. Työ pakolaisten parissa
Ugandassa. Vierailijat Anna ja Taisto Sokka, SLEY (etäyhteys). Lähetystilaisuus su 14.4. n. klo 11.45 kirkkokahvien jälkeen. Omankielinen Raamattu muutosvoimana Intiassa. Vierailija Satu Toukkari, Pipliaseura.
Rukouksen ja laulun ilta ti 16.4. klo 18 Tapiolan kirkko. Hengellistä ravintoa Sanan, rukouksen, puheen ja musiikin äärellä. Nuorten aikuisten lauluryhmä. Ennen alkua iltatee.
Parista perheeksi -ilta ke 17.4. klo 17 Tapiolan kirkko. Ensimmäistä lasta odottaville vanhemmille. Ei ilmoittautumista.
Avoin rukouspiiri rukousta, Raamattua ja yhteislaulua pe 22.3., 5.4., 19.4., 3.5., 17.5. ja 31.5. Tapiolan kirkko.
KEITTOLOUNAS
To klo 11.30. Hinta 5 e aikuiset, 3–17 v. 2 e, alle 3v ilmainen. Maksu pankkikortilla. 28.3. ei lounasta.
ÄLÄ JÄÄ YKSIN
Päivystävä pappi joka päivä klo 9–19, p. 09 8050 2602. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ti ja to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi.
KONSERTIT JA
YHTEISLAULUA
Kts. lisää Kirkoissa soipalstalta ja pääsiäisen konserttikooste.
Kauniaisten suomalainen seurakunta
Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16. lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti. p. 050 500 9000, kauniaisten.suom.srk@evl.fi
Osoitteet:
Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11
Su 24.3. saarna Tuomi, liturgi Mäkinen, kantt. Lasse Mäki.
Su 31.3. saarna Mäkinen, liturgi Tuomi, kantt. Palolahti, musiikkivieraina Jaana LaaksonenRintala, Anne ja Kari Huoponen.
Ma 1.4. saarnaaja ja liturgi Kuula, kantt. Lasse Mäki.
Su 7.4. Rippikoulusunnuntai, nuorten bändi & AccaBella, Kuula, Palolahti, Holkerinoja ja Rohkimainen.
Su 14.4. saarna Tuomi, liturgi Mäkinen, kantt. Palolahti.
Ma 25.3. klo 19 iltakirkko Sebastoksen kappelissa, Mäkinen ja Palolahti.
Ti 26.3. klo 19 Kauniaisten kirkossa. Heli Peitsalo, urut; AnnaKaisa Tuomi, tekstit. Tule kuuntelemaan rauhallista urkumusiikkia ja meditaatiotekstejä kirkon lattialla alustalla maaten. Myös istumapaikkoja tarjolla. Voit halutessasi ottaa oman maton mukaan.
Ke 27.3. klo 19 iltakirkko Sebastoksen kappelissa, Kuula ja Palolahti.
To 28.3. klo 15 ehtoollishartaus Sebastoksen kappelissa, Tuomi, Palolahti ja Luoma, lauluryhmä Cantara ja Suvi Leino, piano.
To 28.3. klo 18 ehtoollishartaus kirkossa, Mäkinen, Palolahti, Tuomi, Hackman, Holkerinoja.
Pe 29.3. klo 10 jumalanpalvelus kirkossa, messukuoro, Kuula, Palolahti.
HAYDN: JEESUKSEN SEITSEMÄN SANAA RISTILLÄ
Pe 29.3. klo 15 musiikkihartaus Kauniaisten kirkossa. Jousikvartetti, lukukappaleet Kari Kuula ja Daniel Nyberg.
MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS
Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksen toimitilassa
MARTAT JA MARIAT
Torstai 21.3. klo 12 lähetyksen ja kansainvälisen vastuun ryhmä kirkon yläsalissa.
ILON ILTAPÄIVÄ
Ti 26.3. ja 9.4. klo 15 Sebastoksen toimitilassa kaksikielinen mielenterveysryhmä.
RUKOUSTA
JA RAAMATUN LUKUA
Ma 1.4. ja 15.4. klo 18.15 Sebastoksen toimitilassa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.
HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO
Ti 2.4. klo 13 kirkon yläsalissa. Selviytymiskokemuksia latinal. Amerikasta, arkkipiispa Luoma.
Ti 16.4. Suloiset taivasvirret, pastori Kari Kuula kertoo taivasteologiasta, kantt. Teija Palolahti.
NUORTEN SAUNAILTA
To 8.4. klo 18 nuortentiloissa. Lisät. ja ilm. viim. 7.4. Sonja p. 050 464 7001.
RUKOUSTA JA
RAAMATUN LUKUA
PÄIVÄLLÄ
To 11.4. klo 14 kirkolla. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.
YÖ KIRKOLLA AIKUISILLE
Pe-la 12.–13.4. Mahdollisuus nukkua yö kirkossa. Alkaa pe klo 19.30 ja päättyy la klo 9. Oma makuualusta, peitto ja tyyny. Ilm. 8.4. mennessä anna-kaisa.tuomi@evl.fi.
KUNTOILUA JA HYVÄÄ
OLOA NAISILLE
Ma 15.4., 29.4. ja 13.5. klo 18–20 Kauniaisten kirkon kuntosalilla. Kuntoilun jälk. sauna ja iltapala. Jokaiseen kuntoiltaan ilmoittaudutaan edellisen viikon pe menn. joko tekstiviestillä
Kastetut
Aspholm Aada Minea Kristiina, Erkkilä Aamu Ida Helene, Höijer-Viinikka Mileon Antonion Tuomaksenpoika, Leppälä Mauno Fredrik, Ojala Mette Aurelia, Peltonen Alfred Nicolas, Pyykkö Lukas Ensio, Raivio Antton Pekka Tapani, Siitonen Manu Ilmari, Uurtio Eeva Annikki.
050 301 7028 tai s-posti pirjo.luoma@evl.fi.
Kohtaamispaikka lapsiperheille ke klo 15–18 Sebastoksen toimitilassa, os. Kauniaistentie 11. (ei ilmoittautumista, maksuton). Klo 15 välipala alakoululaisille ja kahvi/tee/mehu vanhemmille + lapsille. Keittopäivällinen lapsiperheille klo 16–17.30.
Alle kouluikäisten, yli 2,5-vuotiaiden lasten kesäkerho 3.–6.6. sekä 10.–14.6. Lisätietoja ja ilmoittautumiset eeva.peltonen@evl.fi.
Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, må-to kl. 9–12 per telefon och e-post. Öppet för besök enligt överenskommelse. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi
Södrik kapell to 21.3 kl. 13.45. von Martens, Malmgren. Taina Sandberg, Nina Wallenius.
Esbo domkyrka sö 24.3 kl. 12.15 högmässa på palmsöndagen, Jäntti, Brunell, Malmgren.
Esbo domkyrka to 28.3 kl. 18 skärtorsdagsmässa med nattvard. Erkko, Brunell.
Karabacka kapell to 28.3 kl. 19 tvåspråkig mässa på skärtorsdagen. von Martens, Kalervo Salo, Kullervo Latvanen, sång; Sari Anetjärvi.
Olars kyrka to 28.3 kl. 20 skärtorsdagsmässa med nattvard. Jäntti, Malmgren. Kvällste.
Esbo domkyrka fr 29.3 kl. 12.15 långfredagsgudstjänst. Erkko, Jäntti, Leppänen, Brunell, Malmgren.
Hvittorps kapell lö 30.3 kl. 20 firas mässa inför påsknatten med påskens konfirmandgrupp. Ertman, Lohi, Leppänen.
Esbo domkyrka sö 31.3 kl. 12.15 hela familjens påskmässa. von Martens, Leppänen, Brunell, Malmgren, William Häggblom. Körer: EsVoces, Novena, Kråksången.
Esbo domkyrka må 1.4 kl. 12.15 högmässa på annan dag påsk. Jäntti, Bunell. Esbo domkyrka sö 7.4 kl. 12.15. Erkko, Malmgren. Olars kyrka (finska sidan) sö 7.4 kl. 15 högmässa med konfirmation av City-gruppen. Jäntti, Anna Laasio, Brunell, Leppänen, Häggblom. Karabacka kapell sö 14.4 kl. 10 mässa. Lohi, Brunell. Kyrkkaffe. Esbo domkyrka sö 14.4 kl. 12.15. von Martens, Leppänen. Under högmässan Söndagsklubben för barn i Förrättningskapellet.
B ARN OCH FAMILJ
Obs! Paus 29.4–1.4 i verksamheten. Familjeklubbar för dig som är hemma med småbarn: Ti–fr kl. 9.30. Kolla dag / plats: esboforsamlingar.fi
I församlingsgården: Babydans dagtid torsdagar, Musiklek förmiddag onsdagar. Info: esboforsamlingar.fi
Musiklördag, Olars kyrka 13.4 kl. 10.30. Barn 0–7 år välkomna med familjen, faddrar, mor- och farföräldrar.
Dagklubbar för 2–5-åringar hösten 2024. Dagklubbarna med utbildade barnledare finns på fyra platser i Esbo. Info / elektronisk anmälning 1–31.3 på esboforsamlingar.fi.
UNGA OCH UNGA VUXNA
Församlingens verksamhet hittas på esboforsamlingar.fi
VUXENVERKSAMHET Torsdagsträffen, Södrik kapell. 21.3 kl. 13–14 mässa mitt i vardagen. Vi börjar med kyrkkaffe kl. 13. to 4.4.kl.13-14.30.Tema: AI, gäst Simon Lampenius. To 18.4 kl. 13–14.30. Tema: Livet i Esbo, gäst Ann-Christin Lintula. Samtal om livet och tron – författaren, journalisten Sofia Torvalds samtalar med prästen Heidi Jäntti to 21.3 Beredd på förändring –vågar du? To 4.4. Sorgen och skammen – ofta har de ett samband. Plats: Hagalunds kyrka kl. 18. Samtalsserien ger insikter om en själv och dem man möter. Andakt i Folkhälsan-huset i Hagalund fr 5.4 kl. 13, församlingspastor Mirja von Martens.
Hautaan siunattu
Sipinen Veikko Olavi 97 v, Meronen Unto Elis 96 v, Sipari Maija Liisa 93 v, Paajanen Eila Annikki 87 v, Ahvenoja Irene 86 v, Kainulainen Erkki Risto 82 v, Weckström Ole Johannes 82 v, Hietaniemi Erkki Antero 78 v, Kumpulainen Kaija Inkeri 77 v, Blomqvist Ulla Aila 63 v, Nikander Erkki Olavi 59 v, Jaaramo Jaakko Eljas 48 v, Pieskä Noora Katriina 45 v, Meriläinen Sampo Tapio 30 v, Lipponen Mika Aleksi 26 v.
ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA
Kastetut
Hänninen Ellen Charlotta, Kirves Eliel Onni Mikael, Oikkonen Lilja Lovisa, Okkonen Aava Kristiina, Saarinen Edvin Viljo Ensio, Soimes Pyry Jaakko Ilmari, Todd Aurora Sofia, Vihervuo Jalo Olavi Mikael, Väätäinen Arvi Heikki.
Hautaan siunattu
Leppänen Rauni Alida 97 v, Pietarinen Irja Matilda 95 v,
Jyrkämä Tuire Marja Tellervo 82 v, Vilenius Eila Anneli 81 v, Laako Tero Jussi 78 v, Laine Sari Helena 75 v, Sunnarborg Kai Juhani 74 v, Mikkilä Aino Kaarina 73 v, Aronniemi Reetta Heleena 70 v, Kobayashi Berit Margaretha 68 v.
Kastetut
Meriläinen Julius Eino Edvard, Packalén Beata Evi Ellen, Silva de Souza Aada Ellen Maria, Varpela Unto Martti Alvari.
Hautaan siunattu
Heikkinen Ritva Annikki 91 v, Petäjä Terttu Marjatta 87 v, Suutari-Jääskö Hilkka 87 v, Rantakylä Pekka Henrik 86 v, Jansson Laila Ritva 84 v, Ny Ritva Inkeri 82 v, Granö Paula Anita 70 v, Lunnas Anna-Kristina Margareta 67 v.
Kastetut
Huovinen Elmo Ilmari, Kangas Elias Olavi Arvid,
Lindfors Lotte Livia, Marjamäki Simo Salomon, Ouallaf-Sillman Aidan Odelia, Piili Livia Helinä, Raininko Louna Wilhelmiina, Salo Alvar Eemi Aaron, Schlegel Eevi Sylvia, Tilus Viona Veronika, Villikari Kaius Unto Olavi.
Hautaan siunattu Rautiainen Mona-Lis Göta Maria 90 v, Kärnä Martti Jaakko Olavi 87 v, Huhtamäki Seija Kaarina 86 v, Kanerva Pekka Aimo Vilhelmi 84 v, Lampén Matti Pekka 80 v, Westerback Tuula Anneli 75 v, Sadinmaa Rauha Anja Helena 72 v.
Kastetut
Aarnisalo Väinö Kasperi, Hanelius-Leppälä Edvin Johannes, Huuskola Vili Voldemar, Kallio Sofia Helmi Livia, Katajisto Viljo Eevert, Manninen Aino Emilia, Mattila Rene Topias, Nurminen Johannes Kaarlo Olavi.
Hautaan siunattu
Sarvaranta Kerttu Margareta 100 v, Välilä Veikko Ilmari 93 v, Berg Eila Majlis Linnea 92 v, Tuominen Anja Annikki 90 v, Palmu Juhani Tauno Jalmari 88 v.
Kastetut
Andler Linnéa Alice Marianne, Grönberg Scarletta Sofie, Heikkinen Kasper Kristian, Rantala Robin Elias, Rönnberg-Rehnström Leon Daniel, Wikholm Edwin August.
Hautaan siunattu
Grönlund Kristina Irene 83 v, Liljeblad Bo Valdemar 81 v, Pekkanen Gunnar Curt-Erik 80 v.
Symamsellerna handarbetar ti 2 och 16.4 kl.16–19, Esbo domkyrkas församlingsgård.
MUSIK
Pergolesi: Salve Regina - palmsöndagens konsert sö 24.3 kl. 19. Barockmusik. Tiia Maria Saari; sopran, Teppo Lampela; kontratenor, instrumental ensemble, Olli Saari; orgel. Fritt inträde / frivillig donation till insamlingen Gemensamt Ansvar.
Heinrich Schütz: Jesu sju ord på korset – Jesu Sieben wort am Kreuz fr 29.3 kl. 21. Suomalainen kamarikuoro. Fritt inträde / frivillig donation till insamlingen Gemensamt Ansvar.
Vi har möjlighet att hjälpa med en matkasse om du har ansträngd ekonomi. Diakoner: Nina 050 432 4323, Ani 050 597 3313, Taina 040 547 1856. E-post: förnamn.efternamn@evl.fi, e-tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi.
Församlingskansliet:
Kavallvägen 3. Öppet tisdagar och torsdagar kl. 10–14, onsdagar endast telefonbetjäning kl. 911.30. tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi
Adresserna:
Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11
GRANKULLA KYRKA
SÖ 24.3 Palmsöndagens högmässa kl. 12. Kaffe i övre salen.
TI 26.3 Adagio – stilla veckans orgelmeditation kl. 19.
TO 28.3 Skärtorsdagens kvällsmässa kl. 20.
FR 29.3 Långfredagens passionsgudstjänst kl. 12.
Kl. 15 J. Hayden: Jesu sju ord på korset. Stråkkvartett.
SÖ 31.3 Påskdagens festmässa. Graziakören medverkar. Festkyrkkaffe i övre salen.
MÅ 1.4 Annandag påsk, kvällsmässa med hjälpledarvälsignelse kl. 18. Festkyrkkaffe i övre salen.
SÖ 7.4 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre brasrummet.
TO 11.4 Fyren. Meditativ kvällsgudstjänst kl. 18.
SÖ 14.4 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre brasrummet.
TO 21.3, 4.4 och 11.4 i övre brasrummet. kl. 10-11.
TISDAG 26.3
Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30–10.30.
Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13.
Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.
TISDAG 2.4
Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30–10.30.
Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.
KYRKOSYFÖRENINGEN
ON 3.4, 10.4 och 17.4 i övre brasrummet kl. 14.
BIBELSTUDIUM
TO 4.4 och 11.4 i övre brasrummet kl. 18–20.
TISDAG 9.4
Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30–10.30.
Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13.
Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.
Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i kyrksalen kl. 18.
TISDAG 16.4
Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30–10.30.
Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i kyrksalen kl. 18.
Fellowship & Dance Party Sat 13th April at 5 pm, at Soukka Chapel.
Discussion, food and dance. The Chosen – Movie night ti 26.3. klo 18 Chapple, Iso Omena. Let’s watch together the groundbreaking epoch series about the life of Jesus told in the way his followers saw him.
Iloa arkeen-monikulttuurinen naisten keskusteluryhmä ti 26.3., 2.4., 9.4., 16.4. klo 17 Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C. Arabiankielisille naisille suunnattu avoin keskustelu- ja toimintaryhmä. Kansainvälinen Olohuone –International Livingroom ke 17 Tapiolan kirkko. Kaikille avoin
monikulttuurinen olohuone kahvila Valossa. Noudatamme turvallisemman tilan periaatteita. Multicultural livingroom, which is open for everyone every Wednesday 5 pm at Tapiola Church. We follow the priciples for a safer space.
Espoo International Lutheran Worship Sunday 7th April at 3 pm at Matinkappeli, Liisankuja 3. Join us for worship and fellowship! English–Finnish.
Espoo International Lutheran Worship Sunday 14th April at 3 p.m. at Suvela Chapel, Kirstintie 24. Join us for worship and fellowship! English–Finnish. Mari Mathlin, Hans Krause, Sheldon Ylioja. Sunday School in Finnish. Coffee fellowship after the service.
Reading the Bible in Finnish. A group to all who want to improve their Finnish. We meet on Sundays 14th April, 12nd May, 2–3 p.m. at Suvela Chapel, Kirstintie 24. Preceding the International Worship Service held in English and Finnish. More information: mari.mathlin@evl.fi, 050 438 0182.
Food and Fellowship Evening Wednesdays from 5-7.30 p.m. (17-19.30) at Suvela Chapel, Kirstintie 24. Everyone is welcome to the open house! Spending time together, various activities, activities for children, a shared meal; adults 3 e, children 1,5 e.
Aikuisten lauantai-ilta la 20.4. klo 18 Espoonlahden kirkko. ”Mikä on Raamattu ja mikä on sen teksti?”, Niko Huttunen. Tarina jatkuu- lyhytkurssi lähetystyöstä Olarin kirkolla 26.-27.4. Hinta 25e + vapaaehtoinen ruokamaksu. Lisätietoa ja ilmoittautuminen seurakunnan verkkosivuilla. Haluatko kuulla Jumalan sydänääniä?
Iloa ja valoa – leiri 4–7-luokkalaisille 19.–21.4. Velskolassa Hinta 35e Keväistä ja hauskaa ohjelmaa ulkona ja sisällä! Luvassa ainakin pelejä, saunomista, hyvää ruokaa ja yhdessä tekemistä. Ilmoittautuminen osoiteessa nuori.chapple.fi. Tasapainoharjoituksia näkövammaisille ti 9.4. klo 13.30 Espoon seurakuntayhtymä, Kirkkokatu 1. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Minna Martiskainen p. 040 7347715 tai minna.martiskainen@evl.fi. Seuraavat tapaamiset ovat 16.4. ja 23.4. klo 13.30.
Leveys 87 mm
korkeus 273 mm
Espoon, Kauniaisten, Helsingin ja Vantaan kirkoissa soi pääsiäisen aikaan upea valikoima pääsiäisen musiikkia.
LAUANTAINA 23.3.
■ Kadonnutta Ristoa etsimässä klo 14 Myllypuron kirkossa. Naiskuoro Pihlajan lastenkonsertti. Minne maskotti-Risto on piiloutunut?
Liput 5 e lapset, 10 e aikuiset, 20 e perhelippu lippukauppa Fientasta ja ovelta.
■ Timo Ollin urkusävellyksiä klo 15 Puistolan kirkossa. Timo Olli, urut.
■ Maailma on kaunis klo 17 Suvelan kappelissa. Hartaita ja herkkiä lauluja. Krista Pellikka, laulu, Mike Peltola, piano. Ohjelma 5 e.
■ Avoin harjoitus Matteus-passiosta klo 18–21.30 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1, Helsinki. Suomen Laulu ja Suomalainen barokkiorkesteri. Saa tulla kuuntelemaan.
■ Gjeilo: Sunrise Mass klo 18 Leppävaaran kirkossa. Myös J.S. Bachin Fantasia ja osia Händelin Messias-oratoriosta. Tapiolan ja Leppävaaran seurakuntien kamarikuorot, Pauliina Hyry, urut. Ohjelma 10 e.
■ Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, Vantaa. Suomalainen kamarikuoro, solisteina Susanna Moliski, Loviisa Hynninen, Markku Pihlaja, Mikko Eskelinen ja Reijo Kekkonen, Mauriz Brunell, urut. Osia Schützin teoksista Ohjelma 10 e.
■ Konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Helsingin Barokkiorkesteri. Bach, Händel, Pergolesi. Liput 30–49 e ticketmaster.fi
■ Tien sinne te tiedätte klo 19 Viikin kirkossa. Tytti Issakaisen kirjoittama passiodraama. Kuljetaan Golgatalle ja tyhjälle haudalle asti. Monen ikäisiä näyttelijöitä, laulajia ja soittajia. Ohjelma 10 e.
■ Hetki – Earth Hour -konsertti kynttilänvalossa klo 20.20 Espoon tuomiokirkossa. Iivari Aalto, urut, Janette Leván, huilu, Jussi Uuksulainen, klarinetti, Rebecca Roozeman ja Otto Antikainen, viulu, Charlotta Westerback, alttoviulu, Artturi Aalto, sello, Hilda Kunnola, harppu, Sofia Ruija, tanssi.
PALMUSUNNUNTAINA 24.3.
■ Palmusunnuntain konsertti klo 14 Huopalahden kirkossa. Risto Lauriala, piano. Bach, Chopin, Beethoven, Schubert. Ohjelma 10 e.
■ Laulaen pääsiäiseen klo 16 Pitäjänmäen kirkossa. Lauletaan pääsiäisajan virsiä. Säestää Kylli Ahola.
■ Via Dolorosa klo 18 Kannelmäen kirkossa. Solisteina Veikko Vallinoja, Pauliina Kallio ja Elisabet Petsalo, Felis-jousikvartetti, Anne Myllylä, urut. Damström, Leijon, Pergolesi. Ohjelma 10 e.
■ Brahmsin kahdet kasvot klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Lauttasaaren orkesteri.
■ Urkukonsertti klo 18 Meilahden kirkossa. Henri Hersta. Meilahden kirkko 70 vuotta.
■ J.S. Bach: Johannes-passio klo 18 Olarin kirkossa. Espoon barokki ry, Kamarikuoro Navichorus, Olarin seurakunnan kamarikuoro sekä solistit Rosa Rautio, Ruut Mattila, Tommi Niskala, Elja Puukko ja Joose Vähäsöyrinki. Liput 25/20 e hs.fi/menokone ja ovelta.
■ Palmusunnuntain konsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Vantaa. Club for Five. Virsiä ja lauluja yhtyeen uran varrelta. Ohjelma 10 e.
■ Gjeilo: Sunrise Mass klo 18 Tapiolan kirkossa. Myös J.S. Bachin Fantasia ja osia Händelin Messias-oratoriosta. Tapiolan ja Leppävaaran seurakuntien kamarikuorot, Pauliina Hyry, urut. Ohjelma 10 e.
■ Pergolesi: Salve Regina klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Italialaista barokkimusiikkia. Solisteina Tiia Mari Saari ja Teppo Lampela, soitinyhtye, Olli Saari, urut. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu.
MAANANTAINA 25.3.
■ Hiljaisen viikon musiikkia ja tekstejä klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Trio Barone: Hanna Järvinen ja Veli-Matti Helle, sello, Juha Hurskainen, piano. Yrjö Ikonen, tekstit.
■ Kauneimmat pääsiäisvirret klo 18 Hämeenkylän kirkossa. Musiikkia kirkkotaiteen äärellä. Matti Hyry, Hannu Lehtikangas.
■ Passiovirsien ilta klo 18 Kallion kirkossa. Riikka-Eliina Roininen ja Tommi Niskala laulattavat kärsimysajan virsiä.
■ Universitätschor Greifswald klo 18 Lauttasaaren kirkossa.
■ Pergolesi: Stabat Mater – Äidin tuska klo 18 Puistolan kirkossa. Naiskuoro Elegia ja
Storia-orkesteri, solisteina Mia Heikkinen ja Anna-Liisa Pillak. Ohjelma 10 e.
■ Hiljaisen viikon lauluilta klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Paastonajan virsiä ja lauluja. Lauluyhtye Kaarna, Teemu Suominen ja Sheldon Ylioja.
TIISTAINA 26.3.
■ Hiljaisen viikon musiikkia ja tekstejä klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Linjama: Via crucis. Miikkael Halonen, urut, Juhana Kuusniemi, tekstit.
■ Päiväkonsertti klo 12 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6, Helsinki. Santeri Siimes, urut.
■ Laulun siivin klo 13 Hyvän Paimenen kirkon kryptassa, Palosuontie 1, Helsinki. Yhteislaulua.
■ Ristisaaton musiikkihartaus klo 15.30 Myllypuron kirkossa. Herttoniemen kirkkokuoro, Marika Leino, urut. Pappina Minnamari Helaseppä.
■ J.S. Bach: Johannes-passio klo 18 Kallion kirkossa. Kallion Kantaattikuoro, Seinäjoen Kaupunginorkesteri, solisteina Minna-Leena Lahti, Monica Groop, Lasse Penttinen, Esa Ruuttunen ja Elja Puukko. Liput 30/25 e lippu.fi
■ Passiomusiikkia klo 18 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1, Helsinki. Torsten Groschup, basso, Clara Lacout ja Nikoloz Japaridze, viulu, Christine Bürklin, gamba, Pilvi Listo, urut, Saksalais-suomalainen kuoro. Zelenka, J.S. Bach.
■ Adagio klo 19 Kauniaisten kirkossa. Heli Peitsalo, urut, Anna-Kaisa Tuomi, tekstit. Urkumusiikkia ja meditaatiotekstejä kirkon lattialla alustalla maaten.
■ Millainen virsi klo 19 Rekolan kirkossa. Kuinka Kristuksen kärsimystä kuvataan virsissä ja urkumusiikissa. Virsitietäjä Pekka Kivekäs ja urkuri Sirkku-Liisa Niemi.
■ Pääsiäisajan musiikkia klo 19 Roihuvuoren kirkossa. Sekakuoro Lento. Ohjelma 12/7 e.
■ Pääsiäisaiheisia lauluja nuorille ja nuorenmielisille klo 20 Hyvän Paimenen kirkon kryptassa, Palosuontie 1, Helsinki.
KESKIVIIKKONA 27.3.
■ Sid Hillen pianokonsertti klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa. Vierailumaksu 8 e.
■ Hiljaisen viikon musiikkia ja tekstejä klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Risto Pulkamo, baritoni, Anu Pulkkinen, urut, AnnaMaija Viljanen-Pihkala, tekstit.
■ Agnus Dei klo 13 Lauttasaaren kirkossa. Hiski Wallenius ja Anna-Elina Norjanen. Vapaa pääsy.
■ Henri Herstan urkukonsertti klo 14 Temppeliaukion kirkossa. Vierailumaksu 8 e.
■ Hiljaisen viikon virsiä klo 17.30 Hakunilan kirkossa. Yhteislaulua. Marcus Kalliokoski ja Hakunilan kirkon kuoro.
■ Bach-konsertti klo 18 Espoonlahden kirkossa. Goldberg-muunnelmia, aarioita ja duettoja Bachin kantaateista. Zoltan Takacs, viulu, Erkki Palola, alttoviulu, Lauri Rantamoijanen, sello, Rosa Rautio ja Helena Yli-
Sounds of Mercy -gospelkuoro laulaa pääsiäisen ilosanomaa ja lohdullista viestiä sunnuntaina 31.3. klo 18 Tikkurilan kirkossa. Kuoroa johtaa muun muassa suositun Elämäni Biisi -ohjelman bändistä tuttu Jepa Lambert.
Jaskari, laulu, Jalmari Vilminko, urut. Ohjelma 10 e.
■ Ristiinnaulitsemisesta Taivaaseenastumiseen klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Vantaa. Kreeta-Maria Kentala, viulu, Tea Polso, urut. Muun muassa Biberin Mysteerisonaatteja. Ohjelma 10 e.
■ Kärsimysvirsien ilta klo 18 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6, Helsinki. Arttu Selonen, urut.
■ Hiljaisen viikon tekstejä ja musiikkia klo 18 Viikin kirkossa. Kamarikuoro Stella Vocalis.
■ Käy yrttitarhasta polku klo 19 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa, Kirkkoranta 2. Lauluyhtye Kaarna. Pääsiäisajan hengellistä musiikkia. Myös yksinlaulua ja lasten musisointia.
■ Musiikkihartaus klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1, Helsinki.
■ PassioFlow klo 19 Hämeenkylän kirkossa. Monikerroksellinen teos, pääsiäisen kertomus uudesta näkökulmasta. Tiia Maria Saari ja Hale Heikkilä. Liput 20 e lippu.fi ja ovelta.
■ Pääsiäislaulukirkko klo 19 Leppävaaran kirkossa. Lintuvaaran koulun oppilaat.
■ Ylioppilaskunnan Soittajat klo 19 Munkkivuoren kirkossa. Useina pienyhtyeinä. Muun muassa kamarimusiikin klassikkoja. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu.
Pianisti Risto Lauriala soittaa musiikkia säveltäjiltä Bach, Chopin, Beethoven ja Schubert palmusunnuntain 24.3. konsertissaan kello 14 Huopalahden kirkossa.
■ Jeesuksen kuolinhetken musiikillinen hartaus klo 15 Tapiolan kirkossa. Hannu Jurmu.
■ Siioninvirsiveisuut klo 16 Espoonlahden kirkossa. Helena Yli-jaskari.
■ Liszt: Via Crucis klo 16 Vanhassakirkossa, Lönnotinkatu 6, Helsinki. Vanhankirkon kuoro, Arttu Selonen, urut. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu.
■ J.S. Bach: Matteus-passio klo 18 Helsingin tuomiokirkossa. Cantores Minores, CM-Koulutusryhmien kuoro, solisteina Heikki Hattunen, Jyrki Korhonen, Anu Komsi, Jenny Carlstedt, Tuomas Miettola ja Toni Hintsala, Suomalainen barokkiorkesteri. Liput 65, 50/40, 30/25, 15 e ticketmaster.fi
■ Ristin tie keskiaikaisin sävelin klo 18 Kallion kirkossa. Pauliina Lindfors, Anima mea, Hilkka-Liisa Vuori, Johanna Korhonen.
■ Pitkäperjantain konsertti klo 18 Maunulan kirkossa. Anna-Elina Norjanen ja Hiski Wallenius. Pitkäperjantain musiikkia. Ohjelma 10 e.
■ Silent Music klo 18 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23, Helsinki. UMO Helsinki Jazz Orchestra, pasunisti Maxine Troglauer ja pasunisti-laulaja Ebba Åsman. Liput 30/25/15 e Ticketmasterista.
■ Pitkäperjantain konsertti klo 18 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1, Helsinki. Felisjousikvartetti ja Cantus Novus. Haydnin teos aiheenaan Jeesuksen seitsemän lausetta ristillä. Ohjelma 10 e.
■ Schütz: Jesu Sieben wort am Kreuz klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä. Suomalainen kamarikuoro.
LAUANTAINA 30.3.
■ Jenkins: Stabat Mater klo 16 Pyhän Laurin kirkossa, Vantaa. Vantaan seurakuntien kamarikuoro, Marle Himberg, laulu, Jussi Miilunpalo, piano. Ohjelma 10 e.
■ Passioajan urkumusiikkia klo 18 Kallion kirkossa. Olli Pyylampi. Bach, Buxtehude, Brahms.
■ Pääsiäisen gospelmessu klo 11 Leppävaaran kirkossa. Sami Koskela, perkussiot, Joona Vallenius, viulu, kitara ja laulu, Taneli Helminen, basso, Outi Noponen, piano ja laulu.
■ Via crucis – Ristintien hartaus klo 19 Tapiolan kirkossa. Linjama: Via crucis. Miikkael Halonen, urut. Johanna Venho, tekstit, liturgina Päivi Linnoinen.
KIIRASTORSTAINA 28.3.
■ Oi Jumalan Karitsa klo 12 Tikkurilan kirkossa. J.S. Bachin paastonajan musiikkia. Iina Katila, urut.
■ J.S. Bach: Matteus-passio klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12, Helsinki. Suomen Laulu ja Suomalainen barokkiorkesteri, solisteina Mati Turi, Veikko Vallinoja, Johanna Isokoski, Jeni Packalen, Juho Punkeri ja Tomi Punkeri. CandoMini, Kannelkellot ja Helsingin konservatorion nuoret laulajat.
Liput 70/60/50/40/30/25 e suomenlaulu.fi, lippu.fi ja ovelta.
PITKÄPERJANTAINA 29.3.
■ Haydn: Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä klo 14 Huopalahden kirkossa. Ackordjousikvartetti: Anne-Mari Åström, Tarja-Leena Kircher, Atso Lehto, Eeva Rysä.
■ Getsemanen puutarhassa -pienoispassio klo 15 Alppilan kirkossa. Säveltänyt Miia Ratilainen. Salonkikuoro, Hausjärven kirkkokuoro ja solistit, Vivika Oksanen, urut.
■ Pergolesi: Stabat Mater klo 15 Espoon tuomiokirkossa. Solisteina Anna Ginström ja Amanda Sandström, Vino Ensemble, Auroran lauluyhtye, Espoon barokin yhtye, Elisa Murtoperä, urut. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu.
■ Haydn: Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä klo 15 Kauniaisten kirkossa. Jousikvartetti, lukukappaleet Kari Kuula ja Daniel Nyberg.
■ Kärsimysvirsimeditaatio klo 15 Leppävaaran kirkossa. Virsiä, laulettuja psalmeja ja mietiskelytekstejä. Aija Pöyri ja Outi Noponen.
■ Ein deutsches Requiem klo 15 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5, Helsinki. Suomalainen Oratoriokuoro, Pori Sinfonietta, solisteina Silja Aalto ja Heikki Kilpeläinen. Maksullinen ohjelma.
■ Gregoriaaninen Markus-passio ja Jeesuksen kuolinhetken muistohartaus klo 15 Pyhän Laurin kirkossa, Vantaa. Corvus Laurencij -kuoro, solisteina Kari Jerkku ja Jaakko Hyttinen.
■ Pääsiäisiloa! klo 16 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1, Helsinki. Ari Häyrinen, urut, piano ja cembalo, Brisy Zhong, huilu. Muun muassa Händel, J.S. Bach. Ohjelma 10 e.
■ Händel: Messias klo 18 Helsingin tuomiokirkossa. Kamarikuoro Viva Vox, Musici Cathedralis, solisteina Inka Kinnunen, Tuula Saarensola, Eero Hartikainen ja Risto Pulkamo, Arttu Selonen, urut. Liput 30/20 e lippu.fi ja ovelta.
■ He has risen -gospelkonsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa. Sounds of Mercy -gospelkuoro ja Jepa Lambert. Pääsiäisen ilosanomaa ja lohdullista viestiä. Ohjelma 10 e.
Vapaa pääsy, ellei lipun hintaa ole mainittu. Ohjelman ostaminen on vapaaehtoista. Katso lisää konsertteja menohaku.kirkkojakaupunki.fi.
Kallion kirkossa kuullaan J.S. Bachin Johannes-passio tiistaina 26.3. kello 18 Kallion Kantaattikuoron ja Seinäjoen Kaupunginorkesterin esittämänä. Solisteina laulavat Minna-Leena Lahti, Monica Groop, Lasse Penttinen, Esa Ruuttunen sekä Elja Puukko. Konsertin johtaa Tommi Niskala. JANI LAUKKANEN KEIJO SAARISTO CRISTIAN LAFERTTEHarmonikkataiteilija Maria Kalaniemi avaa JuuriJuhla-RotFestin Espoon tuomiokirkossa. Folkmusiikkia soittavan Mustarastas -yhtyeen 30-vuotisjuhlakiertue jatkuu syksyyn saakka. Lauantaina 13.4. yhtye esiintyy Espoon tuomiokirkossa.
MAANANTAINA 1.4.
■ JuuriJuhla-RotFestin avajaiskonsertti
– Harmonikkataiteilija Maria Kalaniemi ystävineen klo 19 Espoon tuomiokirkko. Maria Kalaniemi, Timo Alakotila, Anna-Kaisa Liedes ja Mauno Järvelä. Läpileikkaus espoolaisen Maria Kalaniemen monipuolisesta urasta, hän juhlii 60-vuotisjuhlavuottaan. www.juurijuhla.fi Vapaa pääsy.
TORSTAINA 4.4.
■ Laulu & laulun tarina: Miri Rantio ”Uskomuksia” klo 18.30 Laaksolahden kappeli. Musiikista keskusteleva konserttisarja. Säestys Mikael Bergholm. Kahvit klo 17.30 alkaen. Vapaa pääsy.
LAUANTAINA 6.4.
■ Tuomarilan kuoron kevätkonsertti:
”Kevään riemua” klo 15 Suvelan kappeli. Säveliä menneiltä vuosikymmeniltä, joht. Aamu Pulkkinen. Vapaa pääsy, maksullinen käsiohjelma.
■ Polyteknikkojen orkesterin kevätkonsertti klo 16 Espoonlahden kirkko. Max Bruch: Sinfonia nro 2. Georges Bizet: Carmen-sarjat 1 ja 2. Jean Sibelius: Viulukonsertto, solistina Venla Saavalainen. Johtaa James S. Kahane.
SUNNUNTAINA 7.4.
■ Täysin palkein! -urkukonsertti klo 18 Tapiolan kirkko. Suomalaismusiikkia 60 vuoden ajalta. Peter Peitsalo, urut, ja Emrika Salonen, sopraano.
KESKIVIIKKONA 10.4.
■ Häivähdys pyhää -konsertti klo 12 Tapiolan kirkko. Andy Liu ja Melisa Tekin, piano. Ohj. Chopin, Schumann, Chopin-Liszt ja Haydn. Esiintyjinä Espoon musiikkiopiston oppilaita ja opettajia. Vapaa pääsy. Vapaaeht. ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykselle.
LAUANTAINA 13.4.
■ Papas no mamas -konsertti klo 18 Olarin kirkko ’This may be the last time’ -jäähyväiskonsertti sisältää Pappojen ohjelmiston suosikkeja ja muistelua 30-vuotisen olemassaolon varrelta. Ohjelmatulot Yhteisvastuukeräykselle.
■ Mustarastas -yhtyeen 30-vuotisjuhlakonsertti: ”Siluetti” klo 19 Espoon tuomio-
TORSTAINA 4.4.
■ Beatles-messu – Give Peace
a Chance klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Yhteistyössä Helsinki Beatles Weekend.
The Seatbelts, The Mersey Strings Band, Eva ja Teemu Aitoaho, Sara Kaski, Heikki Pajunen. Vapaa pääsy.
TORSTAI 11.4.
■ Jazz-matka maailman ympäri klo 18 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Jazzpianisti Iiro Komulainen soittaa klassisesta kevyeen. Myös
yleisö saa toivoa kappaleita, joista Iiro improvisoi! Vapaa pääsy.
■ Singet dem Herrn! klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Candomino, Espoon barokin duo, Lapsikuoro Candomini. Liput 25/15 e candomino.fi ja ovelta. Teosesittely klo 18.15.
PERJANTAI 12.4.
■ Milana Misic: Lailan laulut -konsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Misic tulkitsee äitinsä Laila Kinnusen (1939–
Milana Misic esittää äitinsä Laila Kinnusen lauluja ja kertoo tämän elämästä perjantaina 12.4. Tikkurilan kirkossa.
HENRIK SCHUTT
kirkko. Susanna Eronen laulu ja tinapillit, Laura Airola, viulu ja nyckelharpa, Kerttu Terri, haitari, Tiro Rohkimainen, basso, Aki Hauru, mandoliini, kitara ja irlantilainen buzuki, Kari Haapala, kitara ja laulu. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.
TORSTAINA 18.4.
■ Musiikkiopisto Avonian jousiorkesterien konsertti klo 18 Suvelan kappeli. Händel, Vivaldi, Bach. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräykselle.
PERJANTAINA 19.4.
■ Musiikkiopisto Avonian kitaristien konsertti pe 19.4. klo 18 Suvelan kappeli. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräykselle.
2000) unohtumattomia lauluja ja kertoo tarinoita Lailan elämän polun varrelta. Yleisön toiveesta konsertteja esitetään kiertueella eri puolilla Suomea, nyt myös Tikkurilan kirkossa. Liput 28,10 e ennakkoon Lippu.fi tai kirkon ovelta ennen konserttia.
TIISTAINA 16.4.
■ Lauluja ja kertomuksia toivosta klo 18 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Malmin enkelit. Pyhän hipaisemia pop-lauluja ja iskelmiä. Vapaa pääsy.
TORSTAI 18.4.
■ Raikkaita tuulia -yhteisvastuukonsertti klo 18 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Martinlaakson lukion musiikkiryhmä, Martinlaakson alakoulun musiikkiluokka ja Kastehelmi-lapsikuorot ovat iloisen keväisissä tunnelmissa, ja Lauluyhtye Eloisa sekä Vantaankosken seurakunnan Houseband tuovat svengaavia säveliä muun muassa riparilta tuttujen nuorten veisujen merkeissä. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 10 e Yhteisvastuukeräykselle.
PENTTI HOKKANEN