Kirkko ja kaupunki 2024 06 Espoo

Voileipäkakku on juhlien klassikko – sen voi kääräistä myös rullalle s. 4

Tässäkö tämä oli?

Kuolindoula ja pappi vastaavat elämän viimeisiin kysymyksiin s. 14

Kiusauksia ja kuiskutuksia

Yrittäjä Jari Sarasvuon mielestä yksi seitsemästä kuolemansynnistä pyörittää maailmaa s. 20

HYVÄN TÄHDEN.

Pääkirjoitus

Aika ryhtyä sanoista tekoihin

JÄRKYTYS, AHDISTUS, SURU. Siinä on kolme sanaa, jotka kuvaavat tunteita, joita vantaalaisen Viertolan koulun kouluampuminen mielessäni herätti. Sitä en pysty edes kuvittelemaan, millaisia ajatuksia on pyörinyt luokassa olleiden lasten, uhrien ja tekijän läheisten ja koulun henkilökunnan mielessä.

Miten ihmeessä maassa, joka on seitsemättä vuotta peräkkäin arvioitu maailman onnellisimmaksi, voi tapahtua tällaista? Eikä vain kerran, vaan toistuvasti. Vain pari viikkoa ennen Viertolan tapahtumia poliisi esti kouluampumisen Vaasassa.

AINA KUN PUHUTAAN lasten ja nuorten pahoinvoinnista, nostetaan esille tutkimuksia, joiden mukaan on paljon nuoria, joiden asiat ovat hyvin. Tämä pitää paikkansa, mutta selvästikin on paljon lapsia ja nuoria, jotka eivät voi hyvin. Nuorten ahdistuneisuus ja masentuneisuus ovat lisääntyneet. Yhä useampi heistä tarvitsee myös psykiatrista laitoshoitoa. Keskusrikospoliisin vuonna 2022 tekemän selvityksen mukaan väkivaltatilanteet kouluissa ovat lisääntyneet. Usein väkivaltaan liittyy sosiaalinen media, jonne uhrien nöyryyttämistä kuvataan. Joka kuudes nuori kokee yksinäisyyttä: aivan liian monelle verkkomaailma on ainoa ystävä.

Silloin, kun jotain kauheaa tapahtuu, päättäjät toteavat jämäkästi julkisuudessa, että pitää tehdä jotakin. Kiusaamiseenkin, joka on väärä sana kuvaamaan henkistä ja fyysistä väkivaltaa, on kerta toisensa jäl­

keen luvattu puuttua. Toisin on käynyt. Asiat ovat jääneet usein kesken. Budjettileikkauksia tehtäessä unohtuu herkästi velvoite ottaa huomioon niiden päällekkäiset vaikutukset lapsiin.

EI IHME, että lapsiasianvaltuutettu Elina Pekkarinen sanoo haastattelussa (HS 4.4.) näin: ”Väkivalta otetaan vain puheen tasolla hyvin vakavasti. Kyllä sen jälkeen pitäisi alkaa tapahtua muutakin kuin vain selvitystä ja kyyneleitä toisensa perään. Ymmärrän surun, mutta on ihmisiä, joilla on valta päättää.”

Kirkko reagoi tapahtuneeseen heti. Tikkurilan kirkko ja Helsingin tuomiokirkko olivat auki ja henkistä tukea tarjottiin. Piispa Teemu Laajasalo piti viisaan ja koskettavan radiohartauden. Seurakunnilla on iso rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. Hieno uusi esimerkki tästä on Espoon seurakuntien jo ennen Viertolan tapahtumia tekemä päätös yli miljoonan euron hankkeesta, jolla tuetaan alakoululaisten sosiaalisia taitoja.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Kyllä tässä maailmassa pelkääville aina vaaroja riittää.

GEORGE BERNARD SHAW (1856–1950)

Siitepölystä huolimatta pysähdyn hetkeksi hengittämään: tunnustamaan rakkauteni kaupunkiin ja meihin kaikkiin Luojan luomiin, jotka pesää tänne rakennamme. Anna meidän olla turvassa, nauttia, hymyillä ja vähän tanssahdella.

Kun pelko ja yksinäisyys väistyvät, ihminen voi olla oma itsensä. Hän odottaa seuraavaa kesää.

LOTTA EHRNROOTH, ANNA-LEHTI 13/24

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Sinä tulet luokseni, kun huudan sinua, ja sanot: Älä pelkää.

VANHAN TESTAMENTIN

VALITUSVIRRET 3:57

Kirkko ja kaupunki

KANNEN KUVA:

JOONAS BRANDT

Seuraava lehti ilmestyy 2.5.

kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”Rakennusala on muuttunut paljon niistä ajoista, kun aloitin”

Myyrmäen kirkon peruskorjaus vaatii paljon pähkäilemista, sanoo rakentaja Mauri Järvinen.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

1Mauri Järvinen, 60, olet mukana tekemässä Myyrmäen kirkon peruskorjausta. Miten sinusta tuli rakentaja?

– Minusta tuli rakennusmies monen sattuman kautta. Aloitin putkimiehenä. Sitten tuli 1990-luvun lama, ja jouduin pois

silloiselta työpaikaltani, koska olin työntekijöistä nuorin. Eräs isännöitsijä pyysi minua tekemään saunaremontin, ja siitä se sitten lähti. Tein töitä 20 vuotta yrittäjänä, kunnes jäin eläkkeelle. Neljä vuotta ”ulkoilutin koiraa”, mutta sitten kyllästyin joutenoloon. Vuonna 2017 aloin työskennellä rakennusalan yritys

NCC:llä, joka toteuttaa Myyrmäen kirkon peruskorjauksen.

– Rakennusala on muuttunut paljon niistä ajoista, kun aloitin. Aiemmin putkimiehet, ilmastointimiehet ja rakennusmiehet kokoontuivat ja suunnittelivat remonttia yhdessä. Nykyään rakentaminen on pilkottu pieniin osiin, ja jokainen hoitaa oman hommansa välittämättä siitä, kuinka remontti siitä jatkuu. Sosiaalisuus häviää koko ajan enemmän ja enemmän.

– Vaikka kaikki muutokset rakennusalalla eivät ole olleet mieleeni, pidän työstäni todella paljon.

2

Mitä erityistä on siinä, että remonttikohteena on kirkko?

– Meille rakennusmiehille kirkko on ihan samanlainen työmaa kuin muutkin. Toki silloin, kun kyseessä on suojelukohde, kuten Myyrmäen kirkko on, työ vaatii enemmän pähkäilemistä.

– Myyrmäen kirkossa on esimerkiksi toistasataa kiloa painavia panelointeja, jotka ovat katossa 10 metrin korkeudessa. Panelointi on saatava ehjänä alas, koska siinä on käytetty sellaista maalia, jonka päälle ei voi maalata. Kun valotekniset asiat on hoidettu paneloinnin alta kuntoon, panelointi on saatava taas takaisin kattoon kokonaisena.

3

Missä vaiheessa kirkon remontti on tällä hetkellä?

– Olen käsittänyt, että kirkon sisäosien on tarkoitus olla kunnossa juhannukseen mennessä. Sen jälkeen kirkon ulko-osassa on todennäköisesti vielä tekemistä. Osa remonttisuunnitelmista puuttuu vielä, joten en tiedä vielä tarkkaan, mitä kaikkea tulemme tekemään.

– Olin perustamassa tätä rakennustyömaata viime vuoden helmikuussa. Sen jälkeen, kun työmaa luovutetaan virallisesti, joku jää aina tekemään rääppiäisiä. Olen usein viimeinen rakennusmies, joka lähtee työmaalta.

4

Millaisia vappusuunnitelmia sinulla on?

– Vappuna aion lähteä mökille saunomaan. Jos Päivi-avovaimolla ei ole silloin töitä, hän lähtee mukaani. Jos hän on töissä, menen Oskukoiran kanssa mökille kahdestaan.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhää on perhe. Minulla on 32-vuotias poika ja 27-vuotias tytär. – Pyhää minulle on myös yhteinen elämä emännän kanssa. ■

Vappua vietetään 1.5.

Tule hyvä voileipäkakku!

Voileipäkakku on juhlapöydän klassikko 1950-luvulta, ja usein se saa edelleen kinkku- tai kalatäytteen.

Voileipäkakun voi myös kääräistä rullalle kääretortun tapaan.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO

KUVA TARU VIHAVAINEN / PULLAHIIREN LEIVONTANURKKA

Voileipäkakku on juhlapöytien kestosuosikki. Tätä suolaista klassikkoa syödään niin kaste- ja rippijuhlissa kuin valmistujaisissa, syntymäpäivillä ja hautajaisissa.

Pullahiiren leivontanurkka -blogin ylläpitäjä, reseptisuunnittelija Taru Vihavainen on vuosien varrella laatinut useita voileipäkakun ohjeita.

Voileipäkakun valmistaminen on kohtalaisen helppoa. Ihan hetkessä kakku ei kuitenkaan valmistu.

Voileipäkakun pohjaksi sopii mikä tahansa leipä, jossa ei mielellään ole suuria siemeniä. Vihavaisen lempileipä tähän tarkoitukseen on tumma paahtoleipä, koska se on valmiiksi pehmeää.

– Leikkaan paahtoleivästä reunat ohuesti pois. Reunoista voi tehdä krutonkeja tai ne voi jauhaa korppujauhoksi, Vihavainen kertoo.

Kakun kostukkeena Vihavainen käyttää lihalientä, kasvislientä tai kivennäisvettä, joka on helppo vaihtoehto, koska sitä ei tarvitse keittää. Sitruunavesi sopii hyvin kalakakkuihin. Jotkut kostuttavat voileipäkakkunsa maidolla.

VOILEIPÄKAKKU SAAPUI suomalaisiin kahvi- ja juhlapöytiin Ruotsista. Ensimmäinen voileipäkakun ohje ilmestyi Kotiliesi-lehdessä vuonna 1956. Viisi vuotta myöhemmin voileipäkakkua tarjottiin presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Aiemmin juhlavieraille oli tarjottu voileipiä.

Ensimmäisissä voileipäkakuissa käytettiin täytteinä erilaisia voipohjaisia tahnoja, kuten juusto-, sinappi- ja persiljavoita. Myös maksamakkara ja kinkusta, makkarasta tai savukalasta tehdyt tahnat olivat suosittuja.

Nykyään täytteeseen käytetään usein kermaa tai tuorejuustoa.

– Niillä täytteestä tulee pehmeämmän makuinen ja maukas, Taru Vihavainen sanoo.

Kermaan tai tuorejuustoon sekoitetaan esimerkiksi kinkkua tai lohta, jotka ovat vuodesta toiseen suosittuja täytteitä. Niiden rinnalle ovat nousseet erilaiset kasvisvaihtoehdot.

Vihavaisen mukaan ihmiset ovat rohkaistuneet yhdistelemään erilaisia makuja. Niinpä täytteeseen saatetaan sekoittaa lisäksi yrttejä, kasviksia tai valkosipulia.

– Yksi omista lempitäytteistäni on tsatsikityyppinen täyte, johon tulee kurkkua, fetajuustoa, aurinkokuivattuja tomaatteja ja valkosipulia.

Kreikkalaistyylinen täyte sopii valmistettavaksi myös vegaanisena. Tällöin valitaan fetajuustonkaltainen vegaaninen juusto. Myös muut maitotuotteet korvataan vegaanisilla valmisteilla.

Yleensä voileipäkakku täytetään kahdella eri täytteellä. Täytteet laitetaan vuorotellen eri kerroksiin.

Maukkaan kakun saa aikaiseksi yhdelläkin täytteellä.

– Olen itse ihastunut rullattuihin voileipäkakkuihin. Siihen riittää yksi hyvä täyte, joka on pilkkomalla ja sekoittamalla valmis.

ENSIMMÄISTEN RESEPTIEN mukaan voileipäkakku tuli kuorruttaa täytetahnalla, majoneesilla tai kermavaahdolla. Kakku koristeltiin persiljalla, retiisillä, tomaatilla, kurkulla, kananmunalla, omenalla, keitetyillä luumuilla tai suolakurkulla.

Koristeet aseteltiin voileipäkakulle niin, että jokaisessa leikatussa kakkupalassa oli täsmälleen samanlainen koristelu.

– Nykyään on lähdetty tekemään kauniimpia, raikkaampia ja yksinkertaisempia koristeluja.

– Itse tykkään käyttää koristeena pieniä salaatteja, salaatinversoja ja yrttejä. Pyrin myös siihen, että koristelusta voi päätellä, millainen täyte kakussa on.

Jos täytteessä on kalaa, Vihavainen saattaa koristella kakun kalalla, katkaravuilla tai mädillä. Myös viikunat, tuoreet marjat, kasvikset ja hedelmät tekevät voileipäkakusta kauniin.

VOILEIPÄKAKUN KOKO KANNATTAA suhteuttaa siihen, kuinka paljon juhlapöydässä on tarjolla muita suolaisia leivonnaisia.

Yhdestä rullatusta voileipäkakusta tulee noin kahdeksan annosta. Siihen käytetään noin 14 ruispaahtoleipäsiivua. Myös täytteen määrä vaikuttaa annosten määrään.

Taru Vihavainen kannustaa leikittelemään voileipäkakun muodolla.

– Voileipäkakun voi tehdä esimerkiksi pyöreään tai sydämen muotoiseen kakkuvuokaan. Lastenjuhliin kakusta voi tehdä vaikka junan muotoisen. ■

Lähde: Hotelli- ja ravintolamuseon Suomi syö ja juo -sivusto

Koristelulla voi viestiä juhlavieraille, millainen täyte voileipäkakussa on.

Kasvisvoileipä kakku rulla

Noin 14 ruispaahtoleipäsiivua

Täyte

200 g kurkkua

1 pieni valkosipulinkynsi

1 pieni paprika

200 g fetajuustoa

200 g ruohosipulituorejuustoa

175 g maustamatonta tuorejuustoa

2 dl vispikermaa

noin ½ tl rouhittua mustapippuria noin ¾ tl suolaa

Kostutus

noin 1 ½ dl kivennäisvettä

Kuorrute

1 ½ dl vispikermaa

100 g tuorejuustoa (jauhettua valkopippuria) (ripaus suolaa)

Koristeluun

salaattia, versoja, fetajuustoa, kurkkua, syötäviä kukkia

1. Leikkaa leivistä ohuesti reunat pois ja nosta ne sivuun täytteen valmistamisen ajaksi.

2. Valmista täyte raastamalla pesty kurkku hienoksi raasteeksi. Laita kurkkuraaste siivilään ja ripottele joukkoon noin ½ tl suolaa. Sekoita ja painele kurkkuraastetta, jotta saat siitä ylimääräisen nesteen pois. Pilko paprika pieniksi kuutioksi, painele fetajuusto haarukalla muruksi ja raasta vielä valkosipuli hienoksi raasteeksi.

3. Mittaa tuorejuustot ja kerma kulhoon. Vatkaa ne yhdessä paksuksi vaahdoksi. Lisää vaahdon joukkoon kurkkuraaste sekä paprika, fetajuustomuru ja valkosipuli. Mausta vielä rouhitulla mustapippurilla, ja tarvittaessa lisää suolaa.

4. Levitä leivät leivinpaperin päälle 3 ½ leipäsiivua neljän riviin. Katso, että leipäsiivut ovat mahdollisimman tiiviissä riveissä leivinpaperin päällä. Laita leipäsiivut jokaisella rivillä myös hieman lomittain, jotta riveille ei tule selviä saumoja. Kostuta leivät pullasutia apuna käyttäen.

5. Levitä täyte leipien päälle, ja rullaa voileipäkakku leivinpaperin avulla tiiviiksi rullaksi niin, että pitkittäiset saumat leipärivien välissä asettuvat voileipäkakkurullaan poikittain. Pyöräytä leivinpaperin päälle esimerkiksi folio ja kääri se voileipäkakkurullan päälle napakasti. Nosta voileipäkakku jääkaappiin odottelemaan mielellään seuraavaan päivään.

6. Ota folio ja leivinpaperi pois voileipäkakkurullan ympäriltä ja siirrä se tarjoiluastialle. Leikkaa päädyt siisteiksi.

7. Mittaa kulhoon kuorrutteen vispikerma ja tuorejuusto paksuksi vaahdoksi sekä lisää valkopippuria ja suolaa maun mukaan. Levitä kuorrute voileipäkakkurullan päälle, ja koristele kakku haluamallasi tavalla esimerkiksi erilaisilla salaateilla, versoilla, kurkulla, fetajuustolla ja syötävillä kukilla.

Resepti: Taru Vihavainen Pullahiiren leivontanurkka

Tiktok-ajan Katekismus

Jokaisen sukupolven pitää saada kuulla kristinuskon perusasioista omalla tavallaan. Marjut Mularin Usko tai älä -kirjan pohjalta syntyi myös videosarja.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ARTTU ALLÉN

Mitä on synti? Miten uskoon tullaan? Mitä kuoleman jälkeen tapahtuu? Kannattaako kirkkoon kuulua? Instagramissa Pastori Maikkina tunnettu helsinkiläinen oppilaitospappi Marjut Mulari pohti vastauksia tällaisiin kysymyksiin kirjoittaessaan maaliskuussa ilmestynyttä kirjaansa Usko tai älä – Mitä kristinuskosta kannattaa tietää ja miksi (Kirjapaja). Nyt Mulari pureutuu kristinuskon perusasioihin myös Kirkko ja kaupungin 10. huhtikuuta alkaneessa kymmenosaisessa Tiktok-sarjassa Usko tai älä, josta julkaistaan uusi jakso joka viikko.

Miksi halusit kirjoittaa kirjan kristinuskon perusasioista? – Olen tehnyt somessa töitä pappina muutaman vuoden ja kävi ilmi, että nyt tarvitaan helppotajuinen teos, joka käsittelee kristinuskon perusasioita. Meillä on kyllä Katekismus ja muuta, mutta ne eivät ole sellaisia, joihin ihminen ensimmäisenä tarttuu, kun haluaa tietää jotakin luterilaisuuden perusjutuista.

– Siinä ei siis ole mitään uutta, että kirjoittaa näistä asioista, mutta ajattelen, että se täytyy tehdä aina uudestaan, jotta jokainen sukupolvi saa kuulla kristinuskosta omalla kielellään.

Olet pappina tottunut puhumaan kristinuskosta. Kuinka vaikeaa

tai helppoa oli puristaa kaikki kirjan muotoon?

– Tavallaan tosi helppoa, tavallaan tosi vaikeaa. Kristinusko on maailman suurin uskonto. Sen tiivistäminen kirjaksi ei ollut helppoa. Jotkut asiat ovat monimutkaisia, mutta samaan aikaan piti pitää mielessä, että jos kirjoitan monimutkaisesti, kukaan ei lue kirjaa. Toivon, että kirja kutsuisi lukemaan lisää kristinuskosta – tämä voisi olla se varpaiden kastaminen veteen ennen kuin lähtee uimaan. Kun piti mielessä sen, että ihan kaikkea ei tarvitse kirjoittaa, kirjoittaminen oli helppoa. Ilmeisesti minulla on jokin tiivistämisen armolahja.

Nyt alkavassa Tiktok-sarjassa tiivistät kristinuskoa lyhyisiin videoihin. Miltä se on tuntunut? – Se tuntui vielä haastavammalta ja toisaalta hyvältä. Videolla pystyy ottamaan mukaan eleet ja äänenpainot ja voi viestiä muullakin kuin tekstillä. Videomuodosta on tullut minulle luonteva tapa kertoa kristinuskosta, joten olen tosi iloinen sarjasta.

Millaisia aiheita

Tiktok-sarjassa käsitellään? – Esimerkiksi kastetta, rakkautta ja rakastamista, uskoa, rukousta ja pyhää kolminaisuutta. Näitä käsitellään ensimmäisessä viidessä jaksossa.

Kenelle sarja on suunnattu?

– Ajattelin Tiktok-ikäistä eli z-sukupolven edustajaa. Oppilaitospappina teen töitä parikymppisten kanssa, joten oli helppo ajatella, että puhuessani istun jonkun opiskelijan kanssa kahvilla. Itse olen tukevasti millenniaali. Toivottavasti videot toimivat myös millenniaaleille ja muillekin.

Moni on ollut koulun uskonnonopetuksessa ja käynyt rippikoulun ja ajattelee tuntevansa kristinuskon perusasiat. Onko se niin, vai luulevatko ihmiset tietävänsä enemmän kuin oikeasti tietävät?

– Varmaan sekä että. Kirjasta on tullut sellaista palautetta, että se on ollut myös vahvistava lukukokemus: ”Huomasin, että tiesin asioita ja tämä oli kiva kertaus.” Jotkut kristinuskoon liittyvät asiat taas ovat

niin syvällä kulttuurissa ja arvopohjassa, etteivät ihmiset edes hoksaa, että ne liittyvät kristinuskoon. Paljon on myös ennakkoluuloja, jotka voin ehkä oikaista, kuten sen, että kristityn elämä on synkkää ja ikävää.

Kiinnostaako kristinusko Tiktok-yleisöä?

– Uusimpien tutkimusten mukaan kiinnostaa, ja etenkin nuoria miehiä. Toisaalta ajattelen niin, että kristinusko kiinnostaa kaiken ikäisiä, jos siitä kerrotaan kiinnostavasti. – Mielenkiinto kristinuskoa ja hengellisyyttä kohtaan on nousussa. Enää ei ole pakkouskontoa, ja toisaalta yhteiskunnan arvot ovat koventuneet. Sille, että pitää tavoitella rahaa, valtaa ja suosiota, alkaa tulla vastareaktiota. Elämme paitsi kovia myös turvattomia aikoja. Kristinuskon sanoma voi tuoda turvaa. ■

83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Päätoimittaja

Pauli Juusela Toimituspäälliköt

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Mediamyynti

Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Jakelu

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka

Sanomapaino, Vantaa

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421 HYVÄN TÄHDEN.

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Marjut Mulari kertoo perusasioita kristinuskosta Usko tai älä -sarjassa Kirkko ja kaupungin Tiktok-tilillä.

Testamentti on kaunis tapa aut taa

Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon.

Testamentin teko ei ole vaikeaa.

Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti

020 787 1201

(Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

LAADUKASTA KOTISIIVOUSTA JA LUOTTOSIIVOOJA

PIDÄMME HYVÄÄ HUOLTA KODISTASI, luotettavat kotisiivoojamme auttavat kodinhoidossa. Teemme pääkaupunkiseudulla perus-, ylläpito- ja muuttosiivouksia, ikkunanpesuja ja muita kodinhoitotehtäviä jatkuvalla sopimuksella tai kertaluontoisesti.

Jatkuvalla sopimuksella olevia asiakkaitamme palvelee sama tuttu luottosiivooja. Voit ostaa siivouspalvelujamme arvonlisäverottomana, jos toimintakykysi on alentunut esimerkiksi iän, vamman tai sairauden takia.

OTA YHTEYTTÄ JA VARAA ILMAINEN KARTOITUSKÄYNTI:

Palvelukoordinaattori

050 472 1348

Ma–Pe Klo 8–16 kotisiivous@paivakumpuhoiva.fi

SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO. Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT • PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA

Avoin raamattukoulu avaa sinulle Raamatun sisällön, niin että osaat soveltaa sitä omaan elämääsi

Voit tulla viikoksi tai pidemmäksi aikaa.

Polku korkeakouluopintoihin

-linjalla saat tietoa eri ammateista ja niihin vaadittavista korkeakoulututkinnoista.

Tutustut korkeakoulujen koulutustarjontaan ja kartoitat omaa opintopolkuasi.

raamattuopisto.fi

Ikä tuo uutta lempeyttä

Riitta Havukainen näyttelee tieteiselokuvassa, jossa ihmiset nuorentuvat kokeilevan geeniterapian avulla. Itse hän ei haluaisi kokea vastaavaa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ANTTI RINTALA

IUSKON PUOLESTA keskiviikkona klo18 lauantaina klo17

97 MHz Radio Patmos

TOIMITTAJIEN TUNTI torstaina klo 9 torstaina klo17

AJANKOHTAFOORUMI tiistaina klo 20 sunnuntaina klo18 p a t m o s . f i

T Ä L L A I S T A A I K A A V A R T E N

ntensiivinen, virkistävän epätavallinen, maltillinen scifi-elokuva. Näillä sanoilla näyttelijä Riitta Havukainen luonnehtii Hanna Västinsalon ohjaamaa elokuvaa Palimpsesti – ohita intro Havukainen nähdään elokuvassa 80-vuotiaan Tellun roolissa. Tämä hakeutuu kokeilevaan geeniterapiaan, jonka pitäisi tehdä ihminen nuoremmaksi. Hoitolaitoksessa Tellu saa huonekaverikseen saman ikäisen Juhanin, ja heille muodostuu mutkikas ystävyyssuhde.

Kun geeniterapia alkaa toimia, tarttuvat ulkonäöltään nuorentuneet Tellu ja Juhani innolla uuteen elämäänsä. Juhani kuitenkin päättää jäädä nelikymppiseksi, kun taas Tellu haluaa vain nuortua lisää.

– Onhan nuortuminen fantasian tasolla jännä ajatus. Silloin voisi korjata aiemmin

tekemiään virheitä ja tehdä erilaisia ratkaisuja. En kuitenkaan usko, että ihminen tulisi sen myötä onnellisemmaksi. Sen sijaan hänestä saattaisi tuntua yksinäiseltä, koska esimerkiksi lähipiirin silmissä uusi nuorempi olemus vaikuttaisi oudolta, Havukainen pohtii.

RIITTA HAVUKAISESTA elokuvan tekeminen oli mahtavaa, kun vastanäyttelijänä oli Antti Virmavirta, vanha kurssikaveri teatterikorkeakoulusta, ja mukana liuta muita hyviä näyttelijöitä. Ensimmäisen pitkän draamaelokuvansa ohjannut Hanna Västinsalo taas tuntui varmalta tekemisissään. Hän myös tuntee elokuvan käsittelemää tieteenalaa, koska on väitellyt molekyyligenetiikasta Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Kolumnistien ja lukijoiden mielipiteitä verkossa

Kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuoroja

Autuaita ovat he, jotka saavat viikoittain sähköpostiinsa

Kirkko ja kaupungin ilmaisen uutiskirjeen.

Tilaa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/uutiskirje

”

Ihmiset etsivät ikuista nuoruutta esteettisen kirurgian, raivokkaan treenaamisen ja tietynlaisen ravinnon avulla. Ne kuitenkin korjaavat vain pintaa.

– Kun on ollut 40 vuotta kiire työelämässä, niin nyt on aika kuunnella itseään ja jaksamistaan, sanoo 69-vuotias Riitta Havukainen.

– Elokuvalla ei minusta ole mitään erityistä agendaa, mutta se heittää ilmoille kysymyksen siitä, mitä ihminen tekisi, jos voisi lähteä elämässä toiselle kierrokselle, Havukainen toteaa.

Elokuvan erikoinen nimi Palimpsesti on lähtöisin kreikan kielestä ja tarkoittaa käsikirjoitusta tai taideteosta, joka on tehty aiemman tekstin tai teoksen päälle.

Havukaisen mukaan elokuvan aihe on ajaton, sillä jo antiikin ajoista lähtien on haaveiltu ikuisen nuoruuden lähteestä.

– Tänä päivänä ihmiset etsivät ikuista nuoruutta esteettisen kirurgian, raivokkaan treenaamisen ja tietynlaisen ravinnon avulla. Ne kuitenkin korjaavat vain pintaa.

Nuoruuden palvontaa ja ikärasismia on esiintynyt myös elokuva- ja teatterimaailmassa, mutta Havukainen ei ole itse siihen törmännyt. – Olen ollut onnekas, sillä olen saanut tehdä koko urani ajan haasteellisia ja monimuotoisia naisrooleja. Lisäksi ala on muuttumassa siihen suuntaan, että myös vanhempien naisten tarinat kiinnostavat. Naiset saavat myös olla sen näköisiä kuin ovat. Esimerkiksi rikospoliisi näyttää uskottavammalta, kun ei ole niin laitettu.

RIKOSPOLIISIN ROOLI on tullut Riitta Havukaiselle viime vuosina erityisen tutuksi rikosdraamasarjassa Paratiisi. Sarjan pääosan näytteleminen on tuntunut Havukaisesta ihanalta, kuin lahjalta. Suositun sarjan kolmas kausi nähdään Yle TV1:ssä syksyllä.

– Hilkka Mäntymäki on arkinen hahmo, mutta hän on silti kiinnostava persoona ja elää täyttä elämää, Havukainen kuvailee.

Hän vierastaa ajatusta siitä, että nainen muuttuisi tietyssä iässä näkymättömäksi.

– Minusta se on ikävästi sanottu. Kun itse katson peiliin, en ole näkymätön. Toisaalta en ole koskaan kaivannutkaan sellaista, että minut huomattaisiin nimenomaan ulkonäköni ansiosta.

Havukainen kiistää kuitenkin sen, että ikä olisi vain numero. 69-vuotias näyttelijä toivoo kehittyneensä ja viisastuneensa iän myötä. – Ajattelen, että tässä iässä ihmisellä on jo elämänkokemuksen tuomaa lempeyttä itseä ja toisia kohtaan. Kun on ollut 40 vuotta kiire työelämässä, niin nyt on aika kuunnella itseään ja jaksamistaan. Enää ei tarvitse lähteä mukaan joka juttuun. Voi hengitellä rauhassa, katsella elämää ja välillä olla vain.

– Vanhemmiten sitä myös katsoo tarkemmin, kenen kanssa haluaa viettää aikaansa, ja ympärille tiivistyy tietty ydinporukka.

Havukainen on tyytyväinen siitä, että hän on perusterve ja jaksaa lenkkeillä, ratsastaa ja harjoittaa pilatesta. Hän yrittää nauttia tästä hetkestä ja on kiitollinen monista asioista.

– Koska en pysty ennustamaan, en osaa pelätä vanhuutta, jota maalaillaan nykyään niin kamalaksi. Siinäkin voi kuitenkin olla yksilöllisiä eroja.

Tulevan kesän Havukainen viettää näillä näkymin vapaana työkuvioista. Välillä tosin voi tulla Eija Vilppaan kanssa keikkaa Fakta homma -tv-sarjasta tutuiksi tulleina Hansuna ja Pirrenä. ■

Palimpsesti – ohita intro -elokuva elokuvateattereissa.

Mainiokoti Tenh o

tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista ja hoivaa ikäihmisille ja muistisairaille Ortonin sairaalan historiallisessa ympäristössä.

Elämme yhteisöllistä, toiminnallista arkea kodikkaasti ja turvallisesti. Mainiokoti Tenho sijaitsee Helsingin Ruskeasuolla osoitteessa Tenholantie 10.

Kysy lisää: Yksikönjohtaja Olli Haapala 044 765 0416 olli.haapala@mainiokodit.f i

Lue lisää: mainiokodit.fi

”Vaikka minua potkittiin, pyysin, että saisin jäädä

Oma raju nuoruuden kokemus on auttanut piispa Kaisamari Hintikkaa ymmärtämään, miltä tuntuu joutua väkivallan kohteeksi ja jäädä yksin. ”Jokainen nuori tarvitsee kokemuksen siitä, että hänestä välitetään ja että hän on tärkeä”, Hintikka sanoo.

jengiin”

Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka koki nuorena kiusaamista ja ahdistavan yksinäisyyden täyttämän kesän. Hän oli 13-vuotiaana parin kuukauden ajan mukana Kumpulassa kokoontuneessa jengissä, jossa oli nuoria Maunulasta ja Käpylästä. Jengiin kuului joitakin luokkakavereita, ja hän kulkeutui mukaan heidän perässään. – Se oli tietysti jännää, kun se oli kiellettyä. Nuorison parissa oli tuolloin vahva rockabilly-

Kaisamari Hintikan taustalla on kuva hänestä teininä.

– Vietin nuorena kesän, jota olen kuvannut totaalisen yksinäisyyden kesäksi. Kun koulu syksyllä alkoi, pelkäsin ja kieltäydyin menemästä sinne, Hintikka kertoo.

kulttuuri, ja Kumpulassa kokoontunut jengi edusti sitä laitaa. Vastapuolena pidettiin punkkareita, joita piti vihata, Hintikka kertoo.

Lähtiessään mukaan hän ei ajatellut, minkälaisiin arvoihin jengissä esillä pidetyt Yhdysvaltain etelävaltioiden liput ja väkivallan ihannointi liittyivät. Tuntui vain hienolta kuulua joukkoon, johon kaveritkin kuuluivat. Hän kertoo itsekin olleensa mukana tilanteessa, jossa jonkun naama ei miellyttänyt ja tämä hakattiin.

SITTEN KÄVI NIIN, että Kaisamari Hintikan koululla järjestettiin bileet. Mukaan tuli kuokkavieraina hänen jengiläisiään. Hintikka kertoi opettajalle, mitä porukkaa nämä olivat.

– Tyhmyyksissäni menin puhumaan asiasta kavereiden kesken.

Se riitti päätökseen, että vasikoijalle täytyy antaa opetus.

– Kevätjuhlaviikolla yksi kaveri soitti ja kehotti minua tulemaan illalla Kumpulaan. Luvassa olisi

tosi makea ilta: ”annetaan yhdelle idiootille turpaan”. Lähdin sinne kauhealla tohinalla tajuamatta, että se idiootti olinkin minä.

Perillä Hintikalle sanottiin, että hänet hakataan nyt, mutta ensin hänen pitää käydä ostamassa muille tupakkaa.

– Menin kiltisti kiskalle, ostin tupakat ja tulin takaisin. Siinä olisi ollut erinomainen mahdollisuus sanoa ainoalle aikuiselle, jonka tapasin koko illan aikana, että minua uhataan väkivallalla. Mutta se ei tullut pieneen mieleenikään, Hintikka kuvaa.

– Siinä vaiheessa, kun minua jo potkittiin ja lyötiin, kysyin vielä, että olemmehan me tämän jälkeen kavereita, saanhan jäädä jengiin. Pelkäsin hylkäämistä. Tämä antaa minulle ymmärrystä siihen, millaista dynamiikkaa väkivallan uhrin päässä voi liikkua.

Pahoinpitely oli raju, osin kidutuksen omainen. Hänen luokkakaverinsa seurasivat vierestä, kun muutama poika ja tyttö, pääsääntöisesti kaksi tyttöä, hakkasivat Hintikan.

– Luojan kiitos se tapahtui keväällä ja tekijöillä oli tennarit jalassa. Muutamaa viikkoa aikaisemmin oli ollut vielä bootsit. Minua potkittiin päähän, lyötiin ja tupakkaa tumpattiin niskaan ja suuhun. Mitään ei murtunut, mutta naama oli tosi pahan näköinen.

Kun tilanne oli ohi, Hintikka lähetettiin kotiin. Häntä kiellettiin uuden pahoinpitelyn uhalla kertomasta totuutta tapahtuneesta. Sen sijaan sepitettiin tarina, jonka mukaan pahoinpitely ei tapahtunut Kumpulassa vaan Taivaskalliolla ja tekijöinä olivat tuntemattomat punkkarit.

VANHEMMILLEEN Kaisamari Hintikka kertoi tarinan, joka hänen oli käsketty kertoa. Isä soitti poliisille, ja Kaisamari kierteli poliisiautossa näyttämässä paikkaa, jossa pahoinpitely oli muka tapahtunut. Samaa tarinaa hän kertoi koko kesän ja valehteli myös vanhempien hankkimalle psykologille.

– Vanhemmat olivat tosi huolissaan. Ei siinä minunkaan oloni helpottunut, kun en pystynyt kertomaan siitä, mikä oli totta. Vietin kesän, jota olen kuvannut totaalisen yksinäisyyden kesäksi. Muistaakseni pari noista kavereista tuli kyllä mökillemme, mutta sielläkin jouduin kiusatuksi. Kun koulu syksyllä alkoi, pelkäsin ja kieltäydyin menemästä sinne. Itkin ja huusin ja valvoin öitä, Hintikka muistelee.

Lopulta tilanne purkautui, kun rehtori alkoi selvittää asiaa. Pari koulukaveria oli vahingossa paljastanut, että Hintikka oli hakattu Kumpulassa eikä Taivaskalliolla. Rehtori soitti kotiin ja käski tytön kouluun.

– Rehtori palautti luottamukseni siihen, että aikuiset huolehtivat tilanteesta. Toisaalta muuta tukea ei koulu tuolloin tarjonnut.

Uuden kaveriporukan Hintikka löysi rippikoulusta ja seurakuntanuorista. Myös partiosta oli apua.

Raamattua hän oli alkanut ahdistuksissaan lukea heti pahoinpitelyn jälkeen.

– Aloitin alusta, eivätkä ne Mooseksen kirjat ihan hirveästi auttaneet, mutta ajattelin, että Jumala tietää, mitä on tapahtunut. Kun en voinut kertoa asiasta ihmisille, hain turvaa Jumalasta.

KAISAMARI HINTIKKA vietti yksin yhden kesän, joka tuntui paljon pidemmältä ajalta. Siitä, mil­

laista on olla yksin vuodesta toiseen, hänellä ei ole kokemusta, vain kalpea aavistus.

– Olisi tärkeää, että ihmiset puhuisivat asiasta. Ajattelen siis sellaista yksinäisyyttä, joka ei ole itse valittua yksin olemista, vaan syvää yksinäisyyden kokemusta.

Hintikan mielestä olisi hyvä kuulla kokemusasiantuntijoita, jotka ovat olleet tuollaisessa tilanteessa pitkään ja päässeet siitä irti tai joku on murtanut sen yksinäisyyden.

– Jokainen vuosi, kuukausi, viikko ja päivä, jolloin joku joutuu olemaan yksinäinen ilman, että haluaa sitä, on yksi vuosi, kuukausi, viikko tai päivä liikaa. Siksi kaiken tämän velka­ ja talouskeskustelun keskellä on tärkeää, että pyrimme vaikuttamaan siihen, että yhteiskunta kohdentaa resursseja nuorten auttamiseen – elämään turvallisempaa nuoruutta ja luomaan kivijalkaa elämälle, Hintikka sanoo.

” Rehtori palautti luottamukseni siihen, että aikuiset huolehtivat tilanteesta.

VÄKIVALLAN KOHTEEKSI joutuneen täytyy saada kokea, ettei hän ole yksin, Kaisamari Hintikka korostaa.

– Yksi asia, joka tekee väkivallan mahdolliseksi, on kykenemättömyys empatiaan. Empatia kuuluu ihmisyyteen ja yhteisössä elämiseen. Sitä pitäisi pitää enemmän esillä.

Hän muistuttaa, että vastuu nuorista on paljon laajempi kuin lastensuojelun toimenpiteet tai nuorisotyöntekijöiden lisääminen.

– Kyse on siitä, miten me yhdessä rakennamme tätä yhteiskuntaa ja minkälaisia toimintamalleja nuoret saavat. Syntyykö kokemus siitä, että minusta välitetään ja olen tärkeä? Jos ei ole kokemusta omasta arvosta ja ainutlaatuisuudesta, ei sitä pysty toisellekaan suomaan, Hintikka sanoo.

Hän haluaa nostaa tässä yhteydessä esille myös lähisuhdeväkivallan, jota ei hänen mielestään oteta riittävän vakavasti.

– Vasta ihan viime aikoina olen tajunnut, että se yhteyteen kuulumisen toivo, johon takerruin, vaikka minua hakattiin, on pieni vilaus siitä, mitä ihminen saattaa kokea lähisuhdeväkivallassa. Parisuhteeseen liittyy niin monenlaisia sitoumuksia, odotuksia ja yhteisiä kokemuksia, ettei siitä ole helppo noin vain kävellä pois, Hintikka sanoo. – Meidän täytyy voida murtaa se sitkeä hiljaisuus, joka lähisuhdeväkivallan ympärillä edelleen tässä yhteiskunnassa vallitsee. Ihan niin kuin jonkun piti murtaa se hiljaisuus, jota minut oli peloteltu pitämään yllä.

Hänen mielestään tämän hiljaisuuden murtamiseksi tulisi tehdä muutoksia myös lainsäädäntöön. ■

Kaisamari Hintikka on tänä vuonna Yhteisvastuukeräyksestä vastaava piispa. Keräyksellä autetaan nuoria, jotka kokevat syvää yksinäisyyttä tai ovat vaarassa syrjäytyä. Lisätietoa osoitteessa yhteisvastuu.fi.

Kahden kulttuurin välissä

Toimittaja ja kirjailija Heikki Valkama vietti lapsuutensa japanilaisessa kirkossa ja palaa Japaniin yhä uudestaan. Siellä häneen on tehnyt vaikutuksen ihmisten vieraanvaraisuus.

Aivan ensimmäistä kertaa Heikki

Valkama matkasi Japaniin jo puolivuotiaana lähetystyöntekijävanhempiensa mukana. Nyt 48­vuotias Valkama matkustaa ”nousevan auringon maahan” aina kun mahdollista. Useasti matkan aiheena on työ ­ tai harrastusprojekti.

Viime syksynä Valkama suuntasi Tokioon, ja tuloksena oli tv­dokumentti Pois Japanin mallista Siinä hän käsitteli Suomellekin tuttuja ongelmia: lapsia ei synny eikä työntekijöitä riitä. Silti maahanmuuttoon suhtaudutaan varsin takakireästi.

Varsinainen päivätyö Valkamalla on YLE:n taloustoimituksessa. Toimittajan työn ohella hän kirjoittaa niin Japania käsitteleviä tietokirjoja kuin romaanejakin, esimerkiksi Japanin ruokamaailmaan sijoittuvaa Riku Mäki ­gastrodekkarisarjaa, sekä kääntää ja käsikirjoittaa japanilaisia sarjakuvia.

Jos joku miettii, onko Valkama omaksunut japanilaisittain ankaran työkulttuurin 80­tuntisine viikkoineen, huoli on onneksi turha.

– Aika monet asiat, varsinkin kirjojen kirjoittaminen, ovat minulle vapaa­ajan projekteja. Sikäli ne ovat kuin harrastuksia, Valkama sanoo.

HEIKKI VALKAMAN lapsuudenkoti oli kirkossa. Siellä kävi paljon ihmisiä ja riitti tapahtumia. Kaikki toiminta oli japaninkielistä. Jumalanpalvelusten lisäksi kirkolla pidettiin kokkauskerhoa, raamattupiiriä ja pyhäkoulua sekä järjestettiin englannin opetusta. Kotona oltiin uskonnollisia, joten ruoka­ ja iltarukoukset kuuluivat asiaan.

Kouluun Valkama lähti seitsenvuotiaana. Hän kävi sisarustensa kanssa koulua sisäoppilaitoksessa, Japanin suomalaisessa koulussa, viiden tunnin laiva­ ja junamatkan päässä kotoa. Ensimmäisestä luokasta lähtien lapset olivat pari viikkoa koulussa, kolmisen päivää kotona ja taas pari viikkoa koulussa.

– Olin aika pieni lähtiessäni pois kotoa. Totta kai välillä oli kauhea ikävä kotiin, Valkama sanoo. Hänestä tuntuu oudolta ajatella samaa tilannetta nyt omien lapsiensa kohdalle: että he olisivat aina kaksi viikkoa poissa ja kolme päivää kotona. – Kyllä se monella tavalla muutti koko lapsuuden. Jos olisin kasvanut jossain suomalaisessa

pikkukaupungissa, niin arki olisi varmaan ollut aika erilaista, Valkama miettii.

Kaikesta huolimatta hänelle on jäänyt kouluvuosista enimmäkseen hyvät muistot.

– Koulun lapsista tuli vähän kuin veljiä ja sisaria. Aina oli kavereita ympärillä.

Hyviä muistoja on jäänyt myös koulun asuntolan henkilökunnasta ja osasta opettajiakin.

”

Ikävä lievittyi, kun tein japanilaisia ruokia.

PERHEEN KOTIKAUPUNKI oli japanilaisittain pieni, muutaman sadantuhannen asukkaan maalaiskaupunki nimeltään Tokushima. Se sijaitsee yhdellä Japanin pääsaarista, Shikokulla. Kristittyjä oli tuolloin koko maassa noin yksi prosentti väestöstä, mutta maaseudulla kristittyjen osuus oli vieläkin pienempi.

– Tokushimassa oli meidän kirkkomme lisäksi muun muassa katolinen kirkko sekä šintolaisia ja buddhalaisia temppeleitä. Joissain temppeleissä kävimmekin, Heikki Valkama muistelee.

Hän kävi perheensä kanssa myös šintotemppelin juhlissa, joissa oli värikkäitä ruoka­ ja arpakojuja, mutta varsinaisesti mihinkään seremonioihin he eivät osallistuneet.

Nyt aikuisena Valkama määrittelee suhtautumisensa uskontoihin neutraaliksi.

– Olen kasvanut kristinuskon vaikutuspiirissä, joten se on ehkä uskonnoista lähin ja siitä tiedän eniten. Mutta samalla, kun olen tutustunut japanilaiseen kulttuuriin, on ollut kiinnostavaa selvittää, mistä on kyse vaikkapa šintolaisuudessa ja buddhalaisuudessa.

RIISIN JA MISOKEITON MAUT tuovat Heikki Valkaman mieleen muistoja lapsuus­ ja teinivuosilta.

– Perusmisokeitto on asia, jota kaipaan aika ajoin. Lempiruokani vaihtelee, mutta elämää

helpottaa, jos mukana ovat japanilainen riisi ja misokeitto. Niiden parissa olen kasvanut.

Suomeen Valkama muutti 1990­luvulla yksin. Hän oli 18­vuotias ja tuli lukion kolmannelle. Vielä silloin täällä ei saanut japanilaista ruokaa, joten sitä oli pakko alkaa tehdä itse.

– Ruokaikävä Japaniin lievittyi, kun tein japanilaisia ruokia. Olen keskinkertainen kokki, mutta kirjojeni vuoksi olen perehtynyt japanilaisiin ruokiin melko syvällisesti – lukenut kirjallisuutta, haastatellut japanilaisia kokkeja ja käynyt seminaareissa, Valkama kertoo.

Kun Valkama valtaa keittiön, hän valmistaa yleensä donburia, jossa kulhoon kootaan riisin päälle kerros vihanneksia, lihaa tai muita lisukkeita.

– Tai sitten teen okonomiyakia eli japanilaista kaalipaistosta. Se ja donburi ovat arkiruokia.

Japanilainen ruokakulttuuri on laaja, ja siihen liittyy paljon niin historiallista kuin kulttuurillistakin sisältöä.

– Japanissa ylipäätään suhtautuminen ruokaan on vakavampaa kuin Suomessa, Valkama sanoo.

RUUAN OHELLA hyvät tavat ovat japanilaisille vakava asia. Maan hierarkioissa ja käytöstavoissa on omanlaistaan jäykkyyttä, mikä saattaa länsimaalaisen silmiin näyttää kovin muodolliselta kumartelulta ja puhuttelulta. Tuo kaikki on kuitenkin osa laajempaa toisen ihmisen kunnioittamisen kulttuuria.

– Lähtökohtana on, että ensin otetaan huomioon toinen ja vasta sitten oma itse. Tämä piirre näkyy myös palvelukulttuurissa ja ihmisten välisessä kaupallisessakin kommunikaatiossa, Heikki Valkama sanoo.

Hän kiinnostui tästä japanilaisesta vieraanvaraisuudesta eli omotenashista ja halusi ymmärtää, mistä siinä on oikein kyse.

Nyt Valkama on tehnyt yhdessä Aalto­yliopiston kauppakorkeakoulun professorin Arto Lindblomin kanssa Omotenashi – mitä voimme oppia japanilaisesta vieraanvaraisuudesta? -kirjan Se avaa muun muassa sitä, millä tavoin meistä jokainen voisi omaksua omotenashia osaksi omaa arkeaan. PUOLISO ON HAVAINNUT, että Japanissa Heikki Valkaman eleet ja tapa olla muuttuvat ”japanilaisiksi”. Siellä Valkama näkee unensakin enimmäkseen japaninkielisinä.

Identiteettiä, jossa ihminen elää ikään kuin kahden kulttuurin välissä eikä ole kummassakaan täysin kotonaan, Valkama on pohdiskellut enemmänkin.

– Meitä, jotka elämme ikään kuin kahden kulttuurin välissä, on Suomessa entistä enemmän. Me katsomme maailmaa eri silmin, tavalla, joka muuttaa ajattelua. Olen miettinyt, miten tuota erilaista tapaa katsoa voitaisiin hyvällä tavalla hyödyntää.

Ja se japanilainen ruoka, siinäkin on syvempiä merkityksiä, joita Valkama on viime aikoina ajatellut yhä enemmän.

– Toisia ihmisiä varten me täällä olemme. Syömisessäkään ei ole olennaista niinkään se ruoka, vaan se, kenen kanssa sitä syödään. Yhteys muihin ihmisiin on tärkeintä ehkä kaikessa.

Tätä Valkama haluaa vaalia. Hän pitää yhteyttä lapsuutensa sisäoppilaitoksen koulukavereihin ja tapaa heitä tasaisin väliajoin.

– Aika iso osa heistä asuu Suomessa, ja moni on edelleen ystäväni. Juuri pari viikkoa sitten teimme meillä japanilaista pataa. ■

TEKSTI OUTI ISOTALUS KUVA JOONAS BRANDT

Kuka?

Heikki Valkama, 48, on toiminut monissa media-alan tehtävissä, mm. Imagen, Mondon ja Ylioppilaslehden päätoimittajana.

Nykyään hän työskentelee taloustoimittajana Ylessä ja kirjoittaa Japania käsitteleviä tietokirjoja ja romaaneja.

Mitä?

Julkaissut yhdessä

Arto Lindholmin kanssa kirjan Omotenashi – mitä voimme oppia japanilaisesta vieraanvaraisuudesta? (Vastapaino 2024).

Motto

Olemme täällä toisiamme varten.

Sattuuko kuoleminen?

Kuoleman asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita ihmiset elämän lopussa pohtivat.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT JANI LAUKKANEN JA ESKO JÄMSÄ

kuoleminen?

Mitä ihmiset miettivät kuolinvuoteellaan? Kaksi kuoleman asiantuntijaa vastaa yhdessä vaikeisiin kysymyksiin.

Sairaalapappi Maarit Nissinen on ollut mukana kymmenien ihmisten viimeisissä hetkissä. Anne Rauma valmistui viime vuoden lopussa kuolindoulaksi, joka tukee kuolevaa tai hänen läheistään. Hän on saatellut kahta kuolevaa.

Miksi kuolema tulee nyt?

Sairaalapappi: Omaiset esittävät tämän kysymyksen varsinkin silloin, kun nuori kuolee. Nuoren äiti saattaa sanoa, että hän olisi ollut valmiimpi kuolemaan kuin lapsensa.

– Myös silloin, jos ihminen joutuu lähtemään lasten ollessa pieniä tai keskellä kiinnostavaa työuraansa, voi herätä kysymys, että miksi nyt. Kuolema tuntuu kipeältä silloinkin, kun on juuri jäänyt eläkkeelle, asuntovelka on maksettu ja olisi vihdoinkin aikaa itselle. Suuret suunnitelmat jäävät silloin toteuttamatta.

Kuolindoula: Omalla kohdallani ajattelen, että aikani ei ole käsissäni.

– Olen ollut kymmeniä kertoja kuolinhetkessä läsnä. Se on hyvin erityinen ja pyhä hetki, sairaalapappi Maarit Nissinen (oik.) kertoo. Kuolindoula Anne Rauma (vas.) on saatellut kahta kuolevaa ihmistä.

Sattuuko kuoleminen?

Sairaalapappi: Tätä pohditaan paljon. Hyvin tehty hoitosuunnitelma auttaa ehkäisemään ahdistusta, joten rohkaisen puhumaan kivunhoidosta lääkärin kanssa.

Kuolindoula: Kivunhoito toimii nykyään usein hyvin.

Sairaalapappi: Monia pelottaa kuolemisessa myös tukehtumisen tunne ja se, mitä kuolinhetkellä tapahtuu.

Miten selviän kuolemanpelon kanssa?

Sairaalapappi: Voimme katsoa kaikkein pimeimpään ja pelottavimpaan paikkaan yhdessä.

Kuolindoula: Varmaan useimmat painivat kuolemanpelon kanssa. Läsnäolo ja kuuntelu ehkä hälventävät sitä.

Sairaalapappi: En ajattele, että kuolemanpelko pitää hoitaa pois. Se on oikea tunne tuntemattoman äärellä. Saatan kysyä, mikä kuolemisessa pelottaa eniten. Sen jälkeen mietitään, mikä lisäisi turvallisuudentunnetta.

– Hallinnantunteen menetykseen voi auttaa tieto, että ympärillä on ihmisiä, jotka pystyvät auttamaan. Kuoleva voi saada kipu- ja pahoinvointilääkkeiden lisäksi rauhoittavia lääkkeitä ahdistukseen. Ei tarvitse kuolla luomuna.

”

Jos ihmisellä on oikein paha kuolemanpelko, vapaaehtoiset voivat valvoa yötä päivää hänen vierellään.

SAIRAALAPAPPI MAARIT NISSINEN

– Jos ihmisellä on oikein paha kuolemanpelko, niin esimerkiksi Terhokodissa vapaaehtoiset voivat valvoa yötä päivää hänen vierellään. Monen ahdistus nousee illalla.

Mitä kuoleman jälkeen tapahtuu? Kuolindoula: Nyt pitää olla kieli keskellä suuta. Itse ajattelen, että menemme sinne, mistä tulimmekin, mikä se sitten onkaan.

Sairaalapappi: Saatan kysyä, että mitä toivoisit tapahtuvan. Papillakaan ei ole salattua tietoa.

Voin kertoa, mihin itse uskon, ja että kristityillä on toivo iankaikkisesta elämästä. Se tuo usein lohtua.

– Monella ikäihmisellä on toivo siitä, että heitä ollaan vastassa. Ihminen voi nähdä unta, jossa aiemmin menehtynyt puoliso tulee noutamaan häntä.

– Uskonnolliseenkin ihmiseen voi iskeä lopussa pakokauhu, että enhän minä tiedä, jatkuuko elämä oikeasti. Toisaalta uskonnoton ihminen saattaa ajatella, ettei elämän loppumisesta ole täyttä varmuutta.

Kuolindoula: Tapaatko pappina ihmisiä, jotka pelkäävät joutuvansa helvettiin ja joita se ahdistaa?

Sairaalapappi: Kyllä sellaisia ihmisiä on. Voinko joutua helvettiin?

Sairaalapappi: Tähän on vaikea vastata. Kuulun niihin pappeihin, jotka uskovat, että kaikki pääsevät taivaaseen. Jos pahat teot herättävät ihmisessä synnintuntoa, se on hyvä asia. Mutta uskon, että Jumalan armo on suurempi.

– Puolisolla voi olla huoli siitä, mitä kuolleelle läheiselle tapahtuu, jos tämä on eronnut kirkosta. Ajatus, jonka mukaan armo pitää ansaita, istuu tiukassa. Itse ajattelen, että kun kuoleva koh-

taa Jumalan kasvoista kasvoihin, Jumala ottaa hänet vastaan. Kirkkoon kuuluminen ei ratkaise pelastusta.

– Ei ole harvinaista, että ihminen pohtii vielä 2020-luvulla, onko hänen sairautensa Jumalan tahto ja rangaistus aiemmista teoista. Ei ole.

Kuolindoula: On kamalaa, jos kuoleva joutuu pelkäämään kiirastulta. En voi auttaa kuin kertomalla, että en usko helvettiin. Minun on vaikea käsitellä uskonnollisia kysymyksiä.

Sairaalapappi: Mutta kuolevat kysyvät niitä!

Kuolindoula: Jos kyseessä on kovin uskonnollinen ihminen, ohjaan hänet vaikka sairaalapapille tai uskovalle kuolindoulalle.

Voinko vielä pyytää anteeksi?

Sairaalapappi: Aina voi pyytää anteeksi, mutta aina ei saa anteeksi. Olen tavoitellut ihmistä, jonka kanssa potilas halusi puhua, mutta se toinen ei halunnut. Ulkopuolisena en voi tietää, mitä kaikkea taustalla on ollut.

Kuolindoula: Äiti pyysi minulta anteeksi kuolinvuoteellaan. Ei se ole koskaan liian myöhäistä. – Jo anteeksi pyytäminen saattaa helpottaa. Voin kuolindoulana tulla mukaan tilanteeseen. Jos toinen ei ole vastaanottavainen, olen kuolevan tukena.

Onko jotain, mitä minun pitäisi tehdä ennen kuin kuolen?

Sairaalapappi: Aikuinen lapsi ehdottaa joskus, että kun saattohoidossa olevalla äidillä tai isällä oli aikoinaan tosi vaikea elämäntilanne, niin olisikohan hänen hyvä puhua siitä vielä papin kanssa. Jos kuoleva ihminen on levollinen, en kuitenkaan suosittele kaivelemaan kipeitä asioita.

Kuolindoula: Jotkut ovat eläneet niin, että ovat valmiita jättämään hyvästit. Toiset havahtuvat lopussa siihen, miten paljon heiltä jäi kokematta, näkemättä ja tekemättä.

– Jos on käsittelemättömiä asioita läheisten kanssa, kannustaisin vielä puhumaan niistä. Voi ottaa yhteyttä vaikka lapsuudenystävään, jota on jäänyt miettimään.

Sairaalapappi: Saattohoidossa oli kerran isä, joka luki lapsilleen iltasatuja nauhalle. Hän oli aina lukenut heille ja halusi jättää muistoksi satuja. Toinen asiakas teki saattohoitokodissa ikoneja. Hänestä oli hienoa pystyä antamaan niitä muille.

– On ihmisiä, jotka haluavat käydä saattohoitokodista käsin elokuvissa, ravintolassa tai hyvästelemässä kesämökkinsä.

– Saattohoidossa on paljon iloa, naurua, saunailtoja ja syntymäpäiväjuhlia. Häitäkin on vietetty. Hääpari katsoi saattohoitokodissa kohti iltaruskoa ja sanoi toisilleen tahdon.

Kuolindoula: Kun kuolema on lähellä, voit revitellä ja tehdä jotain sellaista, mitä et ehkä ennen pitänyt arvollesi sopivana.

Sairaalapappi: Näin dokumentin, jossa ALSpotilas hyppäsi laskuvarjolla. Vau!

Kuka huolehtii asioistani, kun minua ei enää ole?

Sairaalapappi: Jos ihminen on hoitanut asiansa jämptisti, se piirre ei yleensä muutu. Mummoni oli kuolinvuoteellakin tarkkana siitä, onko laskut maksettu. Jotkut myyvät saattohoidosta käsin autonsa ja

Anne Rauma valmistui

kuolindoulaksi ensimmäisten joukossa

Kuolindoula Anne Raumalla on harvinainen ammatti.

Hän tukee ihmisiä kuoleman lähestyessä maallisin keinoin.

”En pystyisi rukoilemaan tai veisaamaan virsiä.”

Suomeen on muodostumassa uusi kuolindoulien ammattikunta. Ensimmäiset Suomessa koulutetut doulat valmistuivat Lohtu Akatemiasta marraskuussa 2023, ja helsinkiläinen Anne Rauma, 59, on yksi heistä.

Noin puolen vuoden ja 2000 euron koulutukseen sisältyi seitsemän lähipäivää ja tehtävien tekemistä etäopiskeluna. Opinnoissa perehdyttiin muun muassa kuolindoulan ja omaisten rooleihin, kuolemaan eri kulttuureissa, kuolemanpelon kohtaamiseen, hautajaisiin ja kuolevalle tarjolla oleviin palveluihin.

Rauma kokee saaneensa koulutuksesta hyvän pohjan kuolindoulan työhön, joka lähtee asiakkaiden vaihtelevista tarpeista. Doula voi tukea kuolevaa ja tämän läheisiä. Lisäksi hän auttaa kuolemaan liittyvien käytännön asioiden hoitamisessa.

Kuolindoulan työ ei korvaa lääketieteellistä hoitotyötä, eikä se ole uskonnollista. Doula voi pyytää tarvittaessa paikalle vaikkapa papin tai imaamin.

– En pystyisi rukoilemaan tai veisaamaan virsiä kuolevan ihmisen kanssa, Rauma sanoo.

Anne Rauma tuki kuolevaa ihmistä ensimmäisen kerran, kun hänen äitinsä menehtyi syöpään vuonna 2008. Hän vietti viimeisen viikon tiiviisti saattohoito-osastolla ja oli paikalla, kun äiti lakkasi hengittämästä.

– Se oli kaikessa kauheudessaan kaunis tilanne. Siitä jäi toive, ettei kenenkään tarvitsisi kuolla yksin.

Kuolindoula ei ole säännelty ammatti, eli sellaiseksi voi kutsua itseään monenlaisilla taustoilla. Lohtu Akatemia antaa koulutuksensa käyneille sertifikaatin.

Rauma on pohjakoulutukseltaan fysioterapeutti. Se on säännelty ammattinimike, johon vaaditaan lain perusteella tietty koulutus ja tutkinto. Hän on opiskellut myös monipuolisesti luonto- ja ympäristöalaa ja luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämistä.

– Jos kuoleva jaksaa lähteä luontoon, voin auttaa hänet sinne vaikka pyörätuolilla. Avaan mielelläni ainakin ikkunan, jotta ihminen kuulee linnut ja tuulen havinan. Olemme osa luontoa, ja se tuo meille lohtua.

Raumalla on myös tutkintoja, joiden sisältöä ei säännellä: hän on luontoyhteysohjaaja, Luonnos-

ta virtaa -ohjaaja ja NLP-ohjaaja. NLP:n eli neurolingvistisen prosessoinnin avulla pyritään muuttamaan haitallisia ajattelutapoja. Mielipiteitä jakava menetelmä ei kuulu mielenterveystyön valtavirtaan.

Doulatoiminta on vakiintunutta Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Tunnetumpia doulia ovat synnytyksen tukihenkilöt, joita toimii myös Suomessa. Synnytysdoulan saa Doula Helsingiltä 850 eurolla. Myös kuolindoulan tuki on maksullista, mutta Anne Rauman mukaan tuore ammattikunta vasta pohtii hinnoittelua.

– Hinta riippuu siitä, mitä työ sisältää. Kuolindoula voi olla myös koiranulkoiluttaja, lastenvahti tai auttaa kuolinsiivouksessa. Nämä ovat eri hintaluokan hommia, Rauma sanoo.

Kuolevia ihmisiä tukevat Suomessa myös esimerkiksi sairaalapapit ja vapaaehtoiset, joiden saattotyö on kuoleville maksutonta. Helsingin seurakuntayhtymä on kouluttanut vakavasti sairaiden tukihenkilöitä jo yli kymmenen vuoden ajan yhteistyössä kaupungin kanssa.

– Voi olla, että mitään dramaattista ei tapahdu. On vain hiljaisuutta, sanoo Anne Rauma.

veneensä helpottaakseen puolisonsa tulevaa elämää.

Kuolindoula: Haluan tukea ihmisen toimijuutta loppuun asti. Kuolindoulan työ ei ole vain kädestä pitämistä. Voimme miettiä yhdessä, minne saisimme esimerkiksi koiran sijoitettua tai tekisimmekö kuolinsiivousta.

Sairaalapappi: Tässä minun ja kuolindoulan toimenkuvat eroavat. Minulla on oma roolini sairaalan moniammatillisessa tiimissä. En etsi koiralle kotia tai puutu muihin käytännön asioihin kuin hautajaisjärjestelyihin.

Miten voin valmistautua kuolemaan?

Kuolindoula: Jos kuolemaan on vielä aikaa, niin elä!

– Haluan auttaa ihmistä miettimään, mitkä asiat ovat hänelle elämässä tärkeitä ja mitä niistä hän pystyisi vielä toteuttamaan. Veisinkö hänet metsään istumaan? Tai kunnon salliessa vaikka diskoon?

Sairaalapappi: Joskus potilas sanoo, ettei tiedä, mihin valmistautuu. Vastaan silloin, että minäkään en tiedä, mutta voin kulkea matkaa kanssasi.

” Äitini kysyi kuolinvuoteellaan, että tässäkö tämä oli.

KUOLINDOULA ANNE RAUMA

– Tapaan potilaita, jotka ovat sairastaneet jo vuosia tai vuosikymmeniä. He ovat ehtineet prosessoida kuolemaansa. Toiset tuodaan saattohoitoon suoraan päivystyksestä, jossa heillä on juuri todettu laajalle levinnyt syöpä. Heidän tilanteensa on täysin erilainen.

Kuolindoula: Voin auttaa hoitamaan käytännön asioita ja kirjata, millaista hoivaa kuoleva ihminen toivoo. Haluaako hän olla arkussa omissa vaatteissaan? Haluaako hän, että tukkaa laitetaan? Millaisia hautajaisia hän toivoo?

Sairaalapappi: Olen ollut muistotilaisuudessa, jonka päähenkilö oli elossa mukana. Se oli hyvä idea. Myöhemmin järjestettiin hautaan lasku läheisimpien kesken.

– Eräs potilas kutsui minut ja viisi ystäväänsä suunnittelemaan hautajaisiaan. Sekin tuntui luontevalta.

– Kristillisestä hautaan siunaamisesta saa päähenkilön näköiset juhlat. Yksi asiakas sai hautajaiset, joissa soi metallimusiikki, ja vainajan siunasi hautaan pappi, joka pitää metallimessuja.

Kuolindoula: Omaiset ovat kuolindoulan tärkeä asiakasryhmä. Jos hautajaisista ei ole sovittu, kannustan leskeä toimimaan niin kuin hänestä tuntuu hyvältä: miten hän haluaa muistaa kuolleen?

Kuinka kauan minulla on aikaa?

Sairaalapappi: Saatan vastata kysymällä, että haluaisitko tietää lopullisen päivämäärän. Harva lopulta haluaa.

Hietaniemen uudemmassa kappelissa on järjestetty hautajaisia vuodesta 1933. Kappelin yhteydessä on saattohuone vainajan viimeistä näkemistä ja hyvästelyä varten.

– Elinajan ennustaminen vaikuttaa ihmiseen vahvasti. Toivon, että loppuelämä ei olisi ainoastaan aktiivista kuoleman odotusta, vaan ihmisen katse kääntyisi kohti jäljellä olevaa elämää.

Miten perheeni ja ystäväni selviävät kuolemastani?

Kuolindoula: Tämä on väistämätön murhe. Lähden käytännön asioista: sururyhmiä ja tukea on saatavilla.

Sairaalapappi: Kuolemansuru voi tuntua siltä kuin sydäntä revittäisiin rinnasta ja itsestä kuolisi osa pois. Suru on pahimmillaan lohdutonta. Se voi syöstä ihmisen totaalisesti raiteiltaan.

– Saattohoidon päätyttyä voin siunata ihmisen hautaan ja saatella sen jälkeen hänen lähipiiriään takaisin elämään. Onneksi ihmiset lähestulkoon aina selviävät.

Kuolindoula: Kuolema saattaa olla myös helpotus. Jos on ollut tosi huonot välit, voi tuntua vapauttavalta, että toinen on vihdoin poissa omasta elämästä. Surun puuttumisesta ei tarvitse tuntea huonoa omatuntoa.

Sairaalapappi: Omaisille herää kuoleman jälkeen lähes aina se kysymys, että olisinko voinut tehdä vielä jotain.

Kuolindoula: Leski voi miettiä jälkikäteen, että kunpa olisin pakottanut puolisoni aiemmin sairaalaan. On kuluttava ajatus, että jos olisin toiminut toisin, kuolema olisi jättänyt tulematta.

Sairaalapappi: Ei ole harvinaista, että omainen tuntee pitkän saattamisen jälkeen helpotusta, kun vaikea tilanne on ohi. Jos ihmisen elämä on loppuvaiheessa pelkkää kärsimystä, hän toivoo todennäköisesti itsekin kuolemaansa.

– Eräs iäkäs mies kävi kahden kuukauden ajan joka päivä vaimonsa luona saattohoitopaikassa. Kun vaimo kuoli, mies sanoi: Olen niin onnellinen, että saimme vielä nämä kaksi kuukautta.

Voinko olla yhteydessä läheisiin kuoleman jälkeen?

Sairaalapappi: Joillakin on vahva kokemus rajan takaa tulevista viesteistä. Koin itse tunteen äitini läsnäolosta, kun purin mökillä kukkapenkkiä, johon hän oli kerännyt meren hiomia kiviä. Mieleni saattoi rakentaa tunteen, mutta eihän sitä koskaan tiedä.

Kuolindoula: Jos jaat rakkauden toisen kanssa, se ei häviä, vaikka hän kuolee. Menehtyneelle jutteleminen hautausmaalla voi olla tärkeä osa suruprosessia. Niin kauan kuin muistan toisen, jokin osa hänestä on elossa.

– Koen, että olen yhteydessä lapsiini myös geeniperimän kautta, koska puolet heistä on tehty minusta.

Mitä merkitystä tällä kaikella oli?

Kuolindoula: Äitini kysyi kuolinvuoteellaan, että tässäkö tämä oli.

Sairaalapappi: Jos ihminen on elänyt rikkaan elämän, siitä on helppo löytää merkitystä, vaikka se ei olisi ollut pelkkää myötätuulta. On tärkeää, että hän saa muistella elämäänsä ja tulla nähdyksi myös sellaisena kuin oli vahvimpina päivinään.

– Eräs itseni ikäinen nainen sanoi, että hän on elänyt hyvän ja rikkaan elämän. Kukaan ei luvannut, että se kestäisi kahdeksankymmentä vuotta. ■

Sairaalapappi Maarit Nissinen kohtaa työkseen kuolevia

Pitkä koulutus auttaa sairaalapappi Maarit Nissistä poikkeuksellisessa ammatissa. Aiemmin hän työskenteli kampaajana ja urheiluvälinemyyjänä.

Harva haluaa kuolla yksin. Ihmisen rinnalla voi olla kuoleman lähestyessä läheisiä, saattohoidon henkilökuntaan kuuluva sairaalapappi, vapaaehtoistyöntekijä tai yksityisesti palkattu kuolindoula.

Sairaalapappi on saanut näistä tukijoista pisimmän koulutuksen kuolevien kohtaamiseen. Hän on sielunhoitoa, terapiaa ja kriisityötä opiskellut ja soveltuvuuskokein seulottu keskustelutuen ammattilainen.

Maarit Nissinen opiskeli ensin viisi ja puoli vuotta teologian maisteriksi, minkä jälkeen sairaalapapin työhön liittyvät koulutukset kestivät vielä viisi vuotta. Osa sairaalapapeista hankkii myös työssä auttavan psykoterapeutin pätevyyden.

– Kuolema ei ole aina lohduton ja synkkä asia. Kuolema voi olla myös kaunis, armollinen, vapauttava ja odotettu, jos ihminen on parantumattomasti sairas tai hyvin iäkäs ja väsynyt, Nissinen sanoo.

Sairaalapappi tulee luokse pyydettäessä ja ilmaiseksi. Hän tukee potilaita, heidän läheisiään ja henkilökuntaa heidän vakaumuksestaan riippumattaan. Pappi voi rukoilla ihmisten kanssa tai tarjota ehtoollista, jos sitä toivotaan.

” Jokaisen tarina on uniikki.

Maarit Nissinen on työskennellyt sairaalapappina 12 vuotta, siitä valtaosan saattohoitoa tarjoavassa Terhokodissa ja erityisesti ikäihmisiä hoitavassa Suursuon sairaalassa Helsingissä.

– Sairaalapapin työ on raskasta ja vaativaa. Läsnä on paljon surua ja kärsimystä, mutta vahvasti

ollaan myös toivon, kiitollisuuden, rakkauden ja huolenpidon tunnelmissa.

Nissiseltä kysytään usein, miksi hän valitsi juuri tämän työn. Kun hän työskenteli nuorempana kampaajana ja urheiluvälinemyyjänä, samaa kysymystä ei esitetty.

– Ei tätä työtä jaksaisi tehdä, ellei se myös antaisi. Auttajakin saa kohtaamisista jotain merkityksellistä.

– Olen kohdannut työssäni tuhansia ihmisiä. Jokaisen tarina on uniikki.

Evankelis-luterilaisen kirkon ja sairaanhoidon toiminta ovat kietoutuneet historiassa tiiviisti yhteen. Sairaalapapit ovat tukeneet kärsiviä ihmisiä Helsingissä pian sadan vuoden ajan. Merkkipäivä koittaa 1.10.2025.

Nykyään myös muiden uskontokuntien edustajat saattavat tarjota sairaalassa hengellistä tukea. Sairaalapapit auttavat potilaita saamaan yhteyden myös heihin.

Sairaalapappi Maarit Nissinen kannustaa jatkamaan elämää viimeiseen hengenvetoon asti. Hän on vihkinyt saattohoitokodissa avioliittoonkin. – Hääpari katsoi kohti iltaruskoa ja sanoi toisilleen tahdon.

Karmatase kuntoon

Yrittäjä Jari Sarasvuo harjoittelee vastustamaan viettiensä käskyjä. ”Tulen tehneeksi vääryyksiä.”

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JOONAS BRANDT

Armo, synti, anteeksianto. Yrittäjä ja mediapersoona Jari Sarasvuo käyttää podcastissaan kristinuskosta tuttuja sanoja, minkä vuoksi ehdotan hänelle sähköpostitse henkilöjutun tekemistä. Ei kulu minuuttiakaan ennen kuin hän soittaa.

Sarasvuo lupautuu henkilöjuttuun sillä ehdolla, että saa tavallista laajemman vaikutusvallan artikkelin sisältöön. Se ei käy. Sovimme, että juttu keskittyy siihen, miten kristilliset käsitteet soveltuvat hänestä itsensä ja muiden johtamiseen.

Sarasvuo kutsuu kotiinsa Kauniaisissa. Hän johdattaa saunamökkiin, jonka toisella puolella remontoidaan hänen perheensä liki 700-neliöistä omakotitaloa, koska siellä oli tulipalo vuoden alussa. Mökin toisella puolella sijaitsee hänen toinen talonsa, jossa perhe nyt asuu.

Sarasvuo tarjoaa vihreää teetä ja alkaa puhua.

– Saarnastuolista ei kannata julistaa Jari Sarasvuon vastaisia haista paska -juttuja ja kutsua minua verovälttelijäksi.

Sarasvuo on eronnut kirkosta, mutta kertoo surevansa asiaa, koska näkee kirkon henkisen maanpuolustuksen linnakkeena ja arvostaa diakoniatyötä. Sitten tulee mutta.

– En käsitä nykykirkon suhtautumista säästämiseen. Eikö siellä lueta, mitä Raamatussa puhutaan yli varojen elämisestä?

Totean, että kirkko on joistakin liian vasemmistolainen, toisista liian konservatiivinen.

– Kaikki mielipiteet eivät ole samanarvoisia. Eivät ne vain ole. Jos todellisuudesta ei löydy vahvistusta väitteelle, se on huono mielipide ja pitää ohittaa, Sarasvuo sanoo.

JARI SARASVUO VILKUILEE kelloaan, joten mennään asiaan. Olet sanonut, että armo on kaikkien aikojen johtamisinnovaatio. Miten armo parantaa firman tulosta?

– Vaikka kuinka monella tavalla!

Sarasvuo selittää: Ilman armoa ihmiset eivät uskalla tehdä virheitä, eivätkä opi uusia asioita. Armon idea on siinä, että aina saa aloittaa alusta. Armoa kokenut ihminen tuntee tyypillisesti kiitollisuutta ja pyrkii nostamaan tasoaan. Tarve kiitollisuudenvelan maksamiseen on yhteistyön keskeisiä voimanlähteitä.

On myös toinen asia.

– Jos vähänkään katsoo ympärilleen, niin näkee, että me kaikki saamme enemmän kuin ansaitsemme, Sarasvuo sanoo.

Kysyn, koskeeko väite tosiaan jokaista. Sarasvuon ääni nousee.

– Esimerkiksi sinä saat enemmän kuin ansaitset. Katso itseäsi! Ajatteletko todella, että ansaitset kaiken tuon?

Täsmennän: En ajatellut itseäni, vaan ihmisiä, joilla… Sarasvuo keskeyttää toteamalla, että tietysti maailmassa on pahuutta. Gazalaiset tai Hamasin uhrit eivät ole ansainneet saamaansa kohtelua. Mutta yleisesti ottaen ihmiset elävät yltäkylläisyydessä, jota eivät ole ansainneet.

Armon käsite kumpuaa Sarasvuon mukaan siitä, että emme ole olemassa itseämme varten. Hän sanoo, että moni hyvinvoivakin ihminen kokee elämänsä surkeaksi, koska keskittyy vain itseensä.

– Ei kaikessa ole kyse sinusta. Sori nyt vaan! Itsekeskeinen ihminen uhriutuu. Minä ja minun tunteeni! Älä nyt viitsi.

”

Ajatteletko todella, että ansaitset kaiken tuon?

Totean, että joku voisi sanoa tuollaista asennetta armottomaksi. Sarasvuo kutsuu kommenttia humanistiseksi. Se kuulostaa haukkumasanalta.

– Nyt on niin, että tämän ajan ihmeajatuksista luopuminen on sivistyksen ehto. Armollisuus on itsensä kadottamista. Antaudu armolle ja heittäydy sen varaan.

MITÄ PITÄISI TEHDÄ, jotta eläisi hyvän elämän?

Jari Sarasvuo sanoo, että kristillinen etiikka antaa kelpo elämänohjeet, ja samantyyppistä ajattelua löytyy muistakin uskonnoista. Hän siemailee teetään ja puhuu seitsemästä kristillisestä hyveestä. Antiikin filosofiasta nousee neljä niin sanottua kardinaalihyvettä: viisaus, oikeudenmukaisuus, rohkeus ja kohtuullisuus. Niitä täydentävät kristinuskon kolme keskeistä hyvettä: usko, toivo ja rakkaus.

Mitä usko sinulle merkitsee?

– Ajattelen, että maailmaa hallitsee laki, jota voima toteuttaa. On olemassa fysiikan lakeja, todennäköisyyden lakeja ja ihmisten välisiin suhteisiin liittyviä lakeja, joilla on käsittämätön selitysvoima.

– Kun Raamatussa kehotetaan esimerkiksi säästäväisyyteen, ystävällisyyteen ja itsekuriin, otan ohjeet hyvin konkreettisesti. Niiden noudattaminen näkyy hyvän elämän kaikkina eri muotoina.

Sitten haastattelu alkaa muuttua raamatuntulkintoja käsitteleväksi luennoksi. Sarasvuo kertoo esimerkiksi, että hänestä Raamatussa on yhden Jumalan sijaan monta jumalapersoonaa. Hän ei anna keskeyttää itseään kysymyksillä.

– Ei kun nyt sinä joudut kuuntelemaan.

Lopulta Sarasvuo palaa uskoon. Se näkyy hänen elämässään oman vakaumuksen mukaan toimimisena, vaikka palaute ohjaisi muuhun.

– Pitää suostua riskin alle. Pitää mennä kohti kasvavaa epävarmuutta.

KUINKA VAPAASTI VAKAUMUKSENSA voi valita? Entä jos ihminen pyrkii esimerkiksi saamaan mahdollisimman paljon rahaa, vaikka se tapahtuisi osittain muiden kustannuksella?

– Mitä, muiden kustannuksella?

Jari Sarasvuo vaikuttaa tuohtuneelta.

– Tunnen monta ihmistä, jotka ovat taloudellisesti varsin vapaita. Todella harva on päässyt siihen asemaan ilman, että on tuottanut valtavasti hyötyä muille.

Sarasvuo siteeraa viime vuonna menehtynyttä amerikkalaista bisnesmiestä ja miljardööriä

Charlie Mungeria: ”Ei maailmaa pyöritä ahneus vaan kateus.”

– Joku on aina nuorempi, nätimpi tai rikkaampi. Sillä toisella on mystisesti parempi ahteri, ja siksi omaa ahteria pitää korjata kauneusleikkauksella Turkissa.

Sarasvuo muotoilee käsillään isot rinnat edessään olevaan ilmaan.

– Tämmöinen itsensä muokkaaminen on kateutta ja aisti-ilojen palvontaa. Siinä on minusta usein myös pakonomaisuuden piirteitä.

Sarasvuo nostaa esiin seitsemän kuolemansyntiä ”fantastisena tapana” hahmottaa ihmisen tilaa. Ne ovat ylpeys, ahneus, himo, kateus, vihanpito, ylensyönti ja laiskuus.

KILVOITTELETKO ITSE jonkin asian kanssa? Jari Sarasvuo rypistää otsaansa ja kertoo avautuneensa mediassa riittävästi jo neljällä vuosikymmenellä. Sitten hän alkaa puhua kohtuullisuudesta ja itsekurista. Se näkyy Sarasvuon elämässä pätkäpaastona eli tyypillisenä päivänä 16–18 tunnin taukona ruokailusta.

– Paastoni liittyy muuhunkin kuin ruokaan. Harjoittelen pidättäytymään itselleni luonteenomaisista jutuista, joita vietit käskevät tekemään. Meissä on kiusauksia ja kuiskutuksia.

– Kun minulla menee hyvin, paastoan. Kun menee huonommin, elän maailman impulssien orjana.

Sarasvuo pyrkii paastossa kohtuullisuuteen. Jos hän matkustaa perheineen, hän ruokailee muiden kanssa samaan aikaan.

– Kurinalaisuudessa ei ole kyse täydellisyyspelistä vaan siitä, mitkä asiat tyypillisesti toteutuvat. Itsekurista ja pidättäytymisestä on hyötyä, mutta jos viet ne liioittelun puolelle, niistä on helvetisti haittaa.

– Holtiton ankaruus on pahasta, liittyy se sitten syömiseen, seksiin tai tienaamiseen.

Sarasvuo on muotoillut kaksi kohtuullisuuteen ohjaavaa ohjetta: Ei niin paljon kuin on mahdollista, vaan niin vähän kuin on tarpeen. Vähän

Jari Sarasvuo on valmentanut ihmisiä parempaan työ- ja yksityiselämään noin 30 vuotta. Sarasvuon perustaman yritysvalmennusyhtiö Trainers’ Housen nettisivuilla häntä kuvataan näin: ”Jari ei ole konsultti, vaan insultti – hän loukkaa yleisönsä nykyistä maailmankuvaa, jotta ihmisten ajattelu nousisi uudelle tasolle.”

liian vähän on paljon enemmän kuin vähänkin liian paljon.

Hän on ehdoton vain yhdessä asiassa. Koska alkoholinkäyttö ei pysynyt kohtuudessa, hän jätti sen kokonaan runsaat neljä vuotta sitten.

”ANNA MEILLE MEIDÄN syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.” Isä meidän -rukous puhuttelee Jari Sarasvuota.

– Rukouksessa pyydetään vapautusta omista synneistä. Ei luvata, että en tee enää syntiä, vaan pyydetään armoa, ettei tulisi kiusatuksi. Heti armon jälkeen tulee velvoittava osuus. Pitää myös antaa anteeksi.

– Mitä enemmän yritän toimia vakaumukseni mukaan, sitä enemmän herkistyn sille, miten rikon sitä vastaan. Mikään, mitä yritän tehdä ollakseni uskollinen, ei poista sitä tosiasiaa, että tulen tehneeksi vääryyksiä.

– Kauheinta on, jos väärän teon taustalta paljastuu epätervettä järkeilyä. Jälkikäteen sitten ihmettelee, mitä ajatteli.

Sarasvuo käyttää anteeksipyynnöstä taloustermejä. Se kasvattaa sosiaalista pääomaa. Lisäksi hän puhuu karmasta. Itämaisissa uskonnoissa keskeisen käsitteen ajatuksena on, että hyvät teot parantavat omia tulevia elinolosuhteita ja itsekkäät teot heikentävät niitä.

– Uskon tietynlaiseen karmataseeseen. Jos ei koe koskaan olevansa väärässä ja anteeksipyynnön velkaa, karmataseeseen kertyy sellaista kuormaa, mihin kellään ei ole varaa.

Katolisessa kirkossa käytössä oleva ripittäytyminen sopisi Sarasvuon mielestä yleiseksi käytännöksi myös evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Hän huomauttaa ”lässyhumanistien” tosin väittävän, että rippituolissa tunnustetaan pahat teot, saadaan ne anteeksi ja palataan saman tien tekemään lisää pahaa.

– Välillä mietin, että miten lapsellinen aikuinen ihminen voi olla! Voi miten kolkuttaa, jos on tehnyt väärin itselle tärkeässä asiassa. Ja jos kohtaa loukatun ihmisen kärsimyksen, pyytää oikein katuvaisesti anteeksi ja pyrkii hyvittämään tekonsa, ei tee heti mieli toistaa samaa virhettä.

– Olen huomannut, että anteeksipyytäminen ja -antaminen toimivat kuin rokote. Rokote ei suojaa täydellisesti influenssoilta, mutta se vähentää taudin todennäköisyyttä ja vakavuutta.

ÄRSYTTÄÄKÖ MUIDEN IHMISTEN hölmöys ja sivistymättömyys välillä sinua?

– Kyllä. Työläännyn siihen, miten velttoihin ajatuksiin ihmiset suostuvat, ja silloin saatan käyttäytyä ärtyneesti.

Miksi puhuttelet podcastissa kuulijaasi rakkaaksi ystäväksi?

Jari Sarasvuo hymyilee vinosti.

– Koska jumalauta kärsin teidän edestänne! Koetan hoitaa omaa sieluanikin, kun yritän suhtautua rakastavasti ihmisiin, joiden eteen teen työtä.

Sarasvuo muistuttaa, että podcastista – tai tästä haastattelusta – ei ole hänelle mitään hyötyä. Hän antaa niihin aikaansa, koska pyrkii venymään muiden puolesta.

– Ihminen on enkelin ja elukan äpärälapsi, aika ristiriitainen olento. Meissä jyllää kaikenmoisia voimia. ■

Politiikka

ei kuulu kirkoille

SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO julkaisi 22.3.2024 vetoomuksen inhimillisen maahanmuuttopolitiikan puolesta. Vetoomukseen osallistui useita eri seurakuntajohtajia, ja siinä otetaan suoraan kriittisesti kantaa hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan.

Suomessa on paljon tahoja, jotka vaikuttavat poliittisessa keskustelussa. Seurakunnat eivät kuitenkaan voi uskottavasti edustaa kaikkien jäsentensä poliittisia mielipiteitä, sillä jäsenten asenteita poliittisiin kysymyksiin ei mitata eikä pidäkään mitata. Kirkkojen roolin pitäisi olla ensisijaisesti hengellinen ja ajattoman evankeliumin jakaminen, ei hetkellisten poliittisten agendojen edistäminen.

Erityisesti kritisoin evankelis­luterilaisen kirkon johtajien osallistumista vetoomukseen. Kahden regimentin oppi antaa selvän tulkinnan maallisen ja hengellisen vallan erottamiseksi toisistaan. Aktiivinen päivänpoliittisiin kysymyksiin puuttuminen on valitettava merkki seurakuntiemme maallistumisesta.

Annetaan poliitikkojen tehdä työnsä politiikassa ja keskittykäämme me seurakunnissa työhön uskonasioissa.

Martti Paldanius Espoo

Kysymys on arvovallasta

PIISPAINKOKOUS ESITTI taannoin ajatuksen kahden avioliittokäsityksen mallista, josta vanhoilliset näyttävät saaneen joukkopaniikin lopunajan änkkäämisineen.

En usko, että asiassa olisi minkäänlaista ajatusta homoseksistä tai sen erityisestä syntisyydestä. Kyseessä onkin ainainen pelko siitä, että vanhoilliset ovat vääjäämättä menettämässä arvovaltaansa.

Esa J. Rintamäki eläkeläinen, koneteknikko Helsinki

Väljyyttä tulkintaan

YLETV1:N PERJANTAI-OHJELMASSA kysyttiin 22.3.2024 arkkipiispa Tapio Luomalta: olemmeko kaikki yhtä arvokkaita? Ihmistutkimuksessa

Haluaisin jutustella kirkkokahvilla

KIRKKOKAHVIT EIVÄT ole varsinaisesti kirkon ydintoimintaa, mutta niillä on merkitystä monelle kirkossa kävijälle.

Lähes kaikissa kirkoissa tarjotaan messun jälkeen pullakahvit seurakuntasalissa. Siitä tulee olo, että seurakunnassa arvostetaan sitä, että seurakuntalaiset haluavat keskustella keskenään ja työntekijöiden kanssa.

Meidän seurakunnassamme kirkkokahvit järjestetään harvoin seurakuntasalissa, kun se on varattu ”tärkeämpiin” tilaisuuksiin. Käytössä on käytävä tai pieni kerhohuone, jossa on vaikea keskustella ylisuurien pöytien vuoksi. Kahvileiväksi tarjotaan yleensä keksit, aina ei sitäkään.

Haluaisin tietää, miten muut seurakunnat hankkivat kahvileivät. Tekevätkö suntiot ne, kutsutaanko vapaaehtoisia leipomaan vai ostetaanko ne valmiina tai puolivalmiina? Kiitos kaikille seurakunnille, jotka järjestävät oikeat kirkkokahvit!

Sini Alén Vantaa

dottavat kahta parisuhderatkaisua. Perustelu: maailma on muuttunut. Moni kirkon jäsen vastustaa tätä. Jeesus ei kirjoittanut yhtään jaetta Raamattuun. Ne kirjoitti ihminen. Jos Raamatun sana on ihmisen tulkintaa Jumalan tarkoituksesta, eikö ongelma ole ratkaistu, sillä eikö tulkinnassa aina voi olla väljyyttä?

Vesa Kanniainen kansantaloustieteen emeritusprofessori Helsinki

Paavi on realisti

JAN-ERIK INGVALL päivittelee, että paavi Franciscus rohkenee ehdottaa Ukrainalle rauhanneuvottelujen aloittamista (K&k 21.3.). Mielestäni ehdotus osoittaa, että paavilla on enemmän todellisuudentajua kuin optimisteilla, jotka vielä uskovat Ukrainan voittoon Venäjän isompia resursseja vastaan.

Hyvää rauhanneuvottelujen lopputuloksesta tuskin tulee, korkeintaan torjuntavoitto niin kuin talvisodassa. Mutta parempi sekin kuin täydellinen tappio ja koko maan miehitys.

Kimmo Kontturi

Vantaa

Tekoäly opetti minulle ehtoollisen teologiaa

OLENKO AINUT seurakunnassa, jota ehtoollinen hämmentää? Miksi Jeesus käskee syödä lihaansa ja juoda vertansa? Kuulin, että ainakin monille islamista kristinuskoon kääntyneille tämä saattaa olla suurikin kynnyskysymys. Siksi tätä voisi hieman avata saarnoissa.

Kysyin tätä Copilot­tekoälyltä, joka vastasi muun muassa: ”...on tärkeää ymmärtää, että Jeesus käytti kuvaannollista kieltä. Kun Jeesus puhui Ihmisen Pojan lihasta ja verestä, hän ei tarkoittanut kirjaimellista lihan syömistä tai veren juomista. Sen sijaan hän viittasi ehtoolliseen, joka on kristillinen sakramentti.”

(psykologia, sosiologia) voidaan aineistojen avulla selvittää, miten ihmiset toisiaan arvottavat. Haasteellisempi ajattelutapa on normatiivinen: miten meidän tulisi suhtautua toisiin ihmisiin? Vahvimmat normatiiviset velvoitteet tulevat uskonnoilta: Jumalan sana velvoittaa.

Kuitenkin filosofi David Humen giljotiinin mukaan siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä, miten niiden kuuluisi olla. Tiedemiehelle tie on

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä

suljettu. Voiko sen avata kysymyksellä: miten tulee käyttäytyä, jos halutaan hyvä yhteiskunta? Tätä raamittaa normien teoria, ts. teoria siitä, minkälaisia kirjoittamattomia lakeja ihmiset noudattavat käyttäytymisessään. Joihinkin normeihin nekin perustuvat.

Raamatun mukaan Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Toinen ohjelman teema koski samaa sukupuolta olevien vihkimistä. Piispat eh­

”Ihmisten täytyy uskoa uhriin, jonka hän antaisi. Liha viittaa koko Jeesuksen ihmisluontoon ja veri viittaa Hänen kuolemaansa. Jeesus halusi, että ihmiset ymmärtäisivät, että uskominen hänen uhriinsa on avain ikuiseen elämään. Vaikka monet eivät ymmärtäneet tätä ja jopa opetuslapset olivat hämmentyneitä. Ehtoollinen muistuttaa meitä tästä tärkeästä opetuksesta.”

Kai Lehto Helsinki

mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä.

mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

MARTTA-KAISA VIRTA

SENIORITALO

VUOKRALLE PIHLAJISTO N SOINTUUN, TURVALLISEEN KERROSTALOKOTIIN.

Kysy lisää vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan paikan päälle, kun sinulle parhaiten sopii: 010 315 4140

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa.

Vuokra pitää sisällään asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja).

Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle.

Muuttamaan pääset jo tämän kevään aikana!

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

Hammaslääkäri

Ada Tikka

alk. 69 € aika 20 min.

· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €

· Hammastarkastus muuten 45 €

· Hammasvalkaisu 99 €

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

T A K U

U T Y Ö

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 €

Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 €

Korjaukset alk. 105 €

○ Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

OLETKO PELKOPOTILAS

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Proteesit suoraan kevytnukutuksella

20 vuoden kokemuksella

Hammaslääkäriasema

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila

Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Varaa aika soittamalla 020 730 7260 Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

• Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki

• Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki

• Matinraitti 14, 02230 Espoo

Palveluja tarjotaan

Jätä jälkeesi pysyvä jälki

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet

Rakennusala

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com ROMACK

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit ja lattiakorjaukset. Hyödynnä verovähennys. Renoex Oy, p. 050 431 0175

Seuraavat Kirkko ja kaupunki -lehdet ilmestyvät 2.5. (varaus 19.4. mennessä) ja 16.5. (varaus 3.5. mennessä)

Mediamyynti

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Kaipaatko kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua? Juttuseuraa? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

Olen parturi-Kampaaja Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä

P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Tee testamenttilahjoitus ja auta varmistamaan iäkkäiden ihmisten hyvinvointi myös huomenna. Lisätietoa: VTKL testamentit 050 66112 tai vtkl.fi/tue

Digitointipalvelu VH-Ässä digitoi edullisesti pääkaupunkiseudulla vh-assa.fi 041 571 7536 / info@vh-assa.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Käsilumityöt omakotija rivitaloihin. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 040 446 2185

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 446 2186

Mobiili ja desktop -paketit kirkkojakaupunki.fi-verkkosivuilla. Kysy lisää mediamyynnistämme!

Kiinteistönvälitystä

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella. Soita vaikka heti!

Jukka Norta Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

www.mrautanen.com

HAMMASTEKNIKKO

590€

Rahankeräyslupa RA/2021 /156

Adressit

Lakipalveluja

Lähetä osanottosi

punaisenristinkauppa.fi

adressien tekstaus

tai puh. 020 701 2211 arkisin 8.30-15.00

Hautauspalveluja

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja a Perintö J Pakarinen Oy

VT Jukka Pakarinen

OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen

Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi

HAUTAKIVET

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

körttiveisuuta ja ajatuksia: ke 17.4. klo 18 verkkoseurat Jyväskylästä; www.facebook.com/ herattaja ja www.youtube.com/ herattajayhdistysfi

pe 19.4. klo 18 kotiseurat Konttisella, Kotinumment. 44, Hki. su 21.4. klo 10 kirkkopyhä

Tuusulassa, Kirkkot. 34; messu ja kirkkokahvit.

klo 10 kirkkopyhä Olarissa, Rälssitilankj. 1, Espoo. klo 15 seurat Klaukkalan kko takkah, Ylitilant. 6. klo 16 Siionin virsien läpiveisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D; S.Korkalainen opastaa.

ke 24.4. klo 16.30 voimavararyhmä Seuratuvalla; tied. Leena V-Si 0400 882 251. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3, Hki.

ti 30.4. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo, Kamppi. ke 1.5. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne 1; tarj. klo 18.30.

pe 3.5. klo 19 seurat Espoonlahdessa, Kipparink. 8; kahvit klo 18.30.

su 5.5. klo 16 kesän 2024 rippikoululaisten (ja muidenkin) läheisten seurat Seuratuvalla.

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com ASIANAJOTOIMISTO

Lakitoimisto Arto Ylipartanen

Erikoistunut ikääntyvien auttamiseen. Pyydä tarjous: edunvalvontavaltuutus, testamentti, perunkirjoitus, ositus ja perinnönjako - kaikki perheen lakiasiakirjat www.lakiylipartanen.fi | Puh. 045 126 7731

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky

Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

Siivouspalveluja

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset

MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kesän ikkunanpesut vahvalla kokemuksella. P. 040 256 6907/Salonen

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Ostetaan

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi

Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Helsingin

Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22

pe 19.4. klo 19 alueseurat: Annankulman seurakuntasali

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa!

Vuokralle tarjotaan

Yksiö Munkkivuoressa, Ulvilantie 11 bB, 28,5 m2 ja lasitettu parveke vehreälle sisäpihalle. Vapautuu 1.5. Näyttö sop. mukaan. Tied. Inkeri Lohivesi 040 756 9665

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Kuolin ilmoitukset ja -kiitokset

Kirkko ja kaupunki -lehdessä

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

STAHTASANA

TAHTIPUIKKOA HEILUTTAVA ALMILA

TARKKUUSLAJI

HOLMEN

VÄLIALUE

OOPPERASSA

SOPIMATON

VOI SIREENILLÄ

TUPSULAKKISIA

SARJISLINTU

MIIKA TEEKKARIT TIPI

ALGARVE NIITATA OSUA

PORTUGALIA ♂♂

esimerkkejä

Nousiainen liperit

PÄÄHI N E ILMAN MI TTAPUU TA -NAUHA

ROOSA HABER KALOTTI

VOIMAKAS HALU

M ATA LAÄÄNINEN SAMU

JEESUKSEN RATSU YOKOKELAITA

TYPEKÄ STÄ

REILU JOKINEN

HATTARA KATIT TINTIT

BELGIAN ASUKAS

VÄITTEET VOINTI

KOHTALOKAS SUOSIKKI

I A B TEESIT FATAALI

PÄ HKINÄ ISTÄ

HERKKUA PURKISTA

NAINEN MYÖS R - S -

LESKEN PAIKKA GALILEASSA

MALLIT NUTELLA P M

SOULTÄHTI ANITA

SYVÄ JÄRVI

TALLGREN MAURANEN

OSOITIN TEEA BAKER K N LAOS ARLA A R E

RINNASTAVA PUNALIHAINEN ITÄMAA

MONASIBELIUS IKÄVÄN KYLMIÄ

SIVULAUSEEN ALUSSA USEIN

TELLERVOLLE

MEIJERIALALLA

ADOLF USEIN

LENTÄJÄ

KALSEAT I ILMAILIJA

POLIO-JONAS AINEKSISTA

UROS SALK TIIKKISET

MONET PUUTARHAKALUSTEET M ETALLIPAJA SUHT SUURI HOIDOSSA

I HITSAAMO Ö NASTA NAIN E TÄRINÄ ELAINE

PIENTÄ LIIKETTÄ INTIAA

" PÄ ÄKAUP UNKI" KAUPPAKESKUS

AISTITAAN

PPP:N LA ULUN NAINEN

Kuusamossa

NOUDATETTAVIA

TERRORISTIJÄRJESTÖ

HULLUNKURINEN

"Y KKÖS ET"

ETTÄ ISIS HASSU EKAT

TÄLLIT

ASSI EMIT OTILA ÄITI pian

SUIPETA ISKUT KASSIT

VISAILLUT JYRKI

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

PUNAINEN PLANEETTA STRAVINSKY TAITURI YOSHIKO

LUKIJAN ARVIOIMAA

LANGETETAAN JOSKUS SATAVIA SEKOITUS

28.4.

Päivän evankeliumissa (Joh.15:10–17) Jeesus antaa seuraajilleen testamentiksi käskyn ”Rakastakaa toisianne”.

Huhtikuussa lähdettiin kaatamaan puita

HUHTIKUUN NIMESTÄ on monta selitystä. Yhden mukaan vuoden neljännen kuukauden nimi liittyy keväisiin metsätöihin. Silloin lähdettiin kaatamaan metsää uusia kaskiviljelymaita varten. Puita kaadettiin kaukaisillakin alueilla, joilla kasvoi lähinnä suuria havupuita. Näiden havupuukaskien vanha nimi oli huhta, ja kuukausi on saanut nimensä siitä. Varsinaiset huhdan kaatopäivät esimerkiksi Karjalassa olivat 23.4.–6.5.

MARJO KYTÖHARJU

Iloitse ystävyydestä

Rakkaus ja ystävyys ovat kallisarvoisia lahjoja, joita kannattaa vaalia. Niitä ei voi pakottaa eikä ohjelmoida. Ne voi ottaa vastaan kiitollisin mielin ja niistä voi iloita, mutta niitä ei voi vaatia itselleen.

Tosi ystävät ovat harvassa. Ehkä ei voi ollakaan kovin montaa ihmistä, joihin tuntee sellaista luottamusta ja yhteyttä, että voi jakaa heidän kanssaan syvimmät tuntonsa ja salaisuutensa. Ystävykset voivat puhua keskenään iloistaan, peloistaan ja sielunsa kaipuusta, asioista, joista he eivät puhuisi kenellekään toiselle.

Kun Jeesus oli oppilaittensa kanssa yhdessä viimeistä kertaa ennen vangitsemistaan ja kuolemaansa, hän avasi heille sydämensä. Hän puhui avoimemmin kuin koskaan sekä suhteestaan Jumalaan, jonka luokse oli palaamassa, että kaikesta siitä, mitä tunsi seuraajiaan kohtaan.

”Rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä.” Tämä kehotus toistuu Jeesuksen jäähyväispuheessa

kuin sävellyksen toistuva perusmelodia. Aivan kuin hän olisi aavistanut, että hänen seuraajansa tulevat käymään katkerimmat riitansa omassa keskuudessaan.

”Joka rakastaa minua, se pitää minun käskyni”, Jeesus sanoi.

Käsky ”Rakastakaa toisianne” sisältää kaikki muut käskyt. Se riittää. Samalla meitä muistutetaan, että sen, mitä me teemme ja sanomme toisillemme, sen me teemme ja sanomme tuon käskyn antajalle. Kun muistamme tuon, sen pitäisi riisua meidät kaikista vihollisuuksista.

Ystävät voivat iloita toistensa erilaisuudesta ja olla rauhassa eri mieltä asioista.

Se, jota Jeesus kutsuu ystäväkseen, saa puhua pelotta Jumalalle. Se on harvinaislaatuista ystävyyttä. Sitä Jumala tarjoaa jokaiselle, joka luottaa häneen. Hän ei odota sokeaa tottelemista, vaan kuuliaisuutta rakkaudessa ja ystävyydessä.

LAURI MAARALA

Mitä  haluaisit sanoa ystävällesi?

Ajattele hetki ystäviäsi.

Mieti, mitä erityisesti arvostat heissä.

Mikä teitä yhdistää?

Mistä kiität heitä?

Missä olette erilaisia?

Mitä haluaisit sanoa heille?

Rukoile ja kiitä ystävyyden lahjasta.

”

Kaiken tämän velka- ja talouskeskustelun keskellä on tärkeää, että pyrimme vaikuttamaan siihen, että yhteiskunta kohdentaa resursseja nuorten auttamiseen – elämään turvallisempaa nuoruutta ja luomaan kivijalkaa elämälle.

Rinnekotien ikääntyneille tarkoitettujen palvelujen tavoitteena on tarjota asiakkaalle turvallinen koti ja vieraanvarainen yhteisö, jossa osallisuus ja toimijuus ovat osa arkea. Tuomme jokaiseen päivään ilon hetkiä.

Tarjoamme pääkaupunkiseudun hoivakodeissamme ympärivuorokautista palveluasumista, hoitoa ja huolenpitoa ikääntyneille asukkaillemme. Meille voit tulla asumaan hyvinvointialueen kautta, palvelusetelillä tai itse maksaen.

Rinnekodit, palveluneuvonta 09 7750 5980, arkisin kello 9–15.

Juoksujalkaa

luontoon

Pappi ja ultrajuoksija

Heikki Lehti esittelee uuden pyhiinvaellusreitin s. 2

Rippikouluun osallistuu

2 500 espoolaisnuorta s. 4

Ilmoita lapsesi syksyllä alkavaan muskariin s. 8

Jäähyväiset ärsyketulvalle

Pyhiinvaellukselle voi lähteä ihan lähelle. Matkanteossa yhdistyvät liike, luonto ja ajatuksille tilaa antava hiljaisuus.

”

Pyhiinvaellukset kuuluvat kaikkien suurten uskontojen perinteeseen. Pyhiinvaellukselle omaan lähiympäristöön voi lähteä myös hitautta kaipaava ja luonnosta nauttiva nykyihminen.

Espoossa seurakunnat ovat suunnitelleet vaellusreitin, jonka voi aloittaa vaikkapa tällaisen ajatuksen saattamana:

Piirrä maahan viiva, astu sen yli, jätä taakse häly.

Moni kaipaa kiireen ja ärsyketulvan tilalle hitautta ja hetkiä, joissa ei tarvitse suorittaa. Etenkin nuoret aikuiset haluavat harjoittaa hengellisyyttä itsekseen, omassa rauhassa. Silti hengellisyyteen voidaan toivoa tukea.

– Pyhiinvaellus voi toimia ihmisille, joille luonnossa oleminen omassa tahdissa on tapa hiljen-

tyä, sanoo pastori Heikki Lehti. Hän työskentelee pyhiinvaellusten parissa Espoon seurakuntayhtymässä.

PYHIINVAELLUKSELLE LÄHTEMISEEN voi löytää monta hyvää syytä. Pyhiinvaellus on liikkeessä ja luonnossa olemista. Reitillä tai sen päätepisteessä vieraillaan perinteisesti pyhillä paikoilla.

– Pyhiinvaellus on aina tilan luomista hiljaisuudelle. Hiljaisuuteen voi kuulua rukous tai meditaatio, jos ne itselle sopivat, Heikki Lehti toteaa.

Kirkossa pyhiinvaellukset ovat nousseet viime vuosina pieneksi ilmiöksi. Turkuun on perustettu Pyhiinvaelluskeskus, joka toimii hiljaisuuden paikkana ja pyhiinvaellusten infokeskuksena.

Pyhiinvaellukset ovat kirkon sovellus luontohyvinvoinnin trendistä.

– Pyhiinvaellukset ovat kirkon sovellus luontohyvinvoinnin trendistä, Lehti sanoo. Hän toteaa, että jo lyhyet luonnossa vietetyt hetket lisäävät hyvinvointia. Pyhiinvaellukset ovat kirkolle luonteva tapa kutsua ihmisiä luontoon, sillä vaellukset ovat kuuluneet kristinuskoon vuosisatoja.

HEIKKI LEHTI

TEKSTI MERI TOIVANEN

KUVAT VILLE PALONEN

Pyhiinvaellukset tuovat hengellisyyteen myös aistillisuutta, joka Lehden sanoin on ollut luterilaisuudessa ”varjojen mailla”.

ESPOON SEURAKUNTIEN suunnittelema uusi pyhiinvaellusreitti myötäilee Kuninkaantietä, joka yhdisti 1300-luvulta alkaen toisiinsa Ruotsin valtakunnan itä- ja länsiosia. Turusta Viipuriin kulkeva tie kuuluu vanhaan espoolaiseen kulttuurimaisemaan.

Pyhiinvaeltajia ohjataan kulkemaan pääosin rauhallisia ulkoilureittejä. Heikki Lehti luettelee matkan varrelle sijoittuvia helmiä: Glimsinjoen varren suojellut metsät, entisajan maalaiselämään johdattava Talomuseo Glims, 1700-luvun miljööseen vievä Bembölen kahvitupa ja jalopuut Träskändan kartanopuistossa.

Reitti alkaa Vantaan ja Espoon rajalla sijaitsevalta Linnaisten kartanolta ja päättyy Espoon tuomiokirkolle.

– Reitillä on varsinkin keväällä ja kesällä tosi kaunista, Lehti sanoo.

Jos 13 kilometrin reitille haluaa lisää pituutta, Lehti kehottaa liittymään vantaalaiseen pyhiinvaellusmaisemaan ja aloittamaan matkanteon Pyhän Laurin kirkolta. Jos puolestaan haluaa kulkea lyhyemmän matkan, reitiltä voi valita minkä tahansa etapin.

Lehdellä on myös pitkän tähtäimen haave: hän haluaisi, että ohjattu pyhiinvaellusreitti ulottuisi kirkolta kirkolle halki Uudenmaan.

– Meillähän on kivikirkkojen rivi Porvoosta Karjaalle!

OMILLA PYHIINVAELLUKSILLAAN Heikki Lehti etenee juosten. Metsäpoluilla taitetut ultrapitkät matkat ovat hänelle vastapainoa arjen kiireille.

Lehti tietää, että juokseminen ei vastaa mo-

nen käsitystä pyhiinvaelluksesta. Sen mielletään olevan ennemmin hidasta jalkapatikkaa. Juokseminen on kuitenkin Lehdelle hengellinen kokemus.

– Siinä on oma meditatiivisuutensa, kun juoksee 50 tai 60 kilometriä putkeen.

Pian Lehti saa liikuttavakseen lisää kilometrejä.

Seurakunnat haastavat kaikkea kansaa pyhiinvaellusreitille sunnuntaina 28.4. Kävellyt kilometrit lasketaan yhteen, ja Lehti on myöhemmin luvannut liikkua vastaavan matkan juosten ja pyöräillen. Se, meneekö Lehdeltä matkan selättämiseen viikko vai koko kesä, riippuu espoolaisten vaeltajien aktiivisuudesta.

Paikallisista yrityksistä ja yksityishenkilöistä on määrä etsiä sponsorit, jotka lahjoittavat Yhteisvastuukeräykselle rahaa jokaisesta Lehden liikkumasta kilometristä.

LUONNOSSA HILJENTYÄKSEEN ei tietenkään tarvitse lähteä pyhiinvaellusreitille. Hiljentyä voi missä ja milloin vain, ja sen tueksi seurakunnat julkaisevat ideapankin.

Pankki sisältää viriketekstejä, joita voi lukea tai kuunnella. Matkan varrelta kehotetaan keräämään sanoja, värejä, valoja tai ääniä.

Heikki Lehteä puhuttelee luonnossa se, että hän on siellä aina vierailija.

– Luonnossa oleminen muistuttaa siitä, että maailmassa on kyse jostain muusta kuin minusta.

Kävele avusta totta -vaellus Linnaisten kartanolta Espoon tuomiokirkolle su 28.4. kello 10–16.

Katso lisää: www.espoonseurakunnat.fi/ kavele_avusta_totta.Lisätietoa myös sivustolla: www.espoonseurakunnat.fi/pysahdy_luonto

Vantaalla pyhiinvaeltaja voi bongata katutaidetta

Espoossa valmiita pyhiinvaellusreittejä ovat Vantaan Linnaisista Espoon tuomiokirkolle kulkeva reitti, Peikon patikka -reitti Velskolassa sekä Pieni luontopyhiinvaellus Nuuksiossa. Seurakunnat järjestävät myös ohjattuja pyhiinvaelluksia, joista löytää tietoa seurakuntien verkkosivuilta. PohjoisEspoossa järjestetään seuraava Pieni pyhiinvaellus lauantaina 11.5.

Suunnitellulle pyhiinvaellusreitille voi lähteä myös Vantaalle. Tarjolla ovat muun muassa Storträskin luontopyhiinvaellus Sipoonkorvessa, Muraalipyhiinvaellus Myyrmäessä sekä Kirkolta kirkolle -reitti Tikkurilasta Pyhän Laurin kirkolle.

Lisätietoa: www.vantaanseurakunnat.fi/sielunlatauspiste/luonnossa. Pyhiinvaellusreittejä voi myös hakea Citynomadi-palvelusta www.citynomadi.com.

Heikki Lehti on juossut uuden pyhiinvaellusreitin päästä päähän. Katso video Kirkko ja kaupungin somekanavista.

Riparissa kiinnostavat ystävät, leirielämä ja juhlat

Rippikoulussa ei tarvitse olla paras versio itsestään, sanoo kasvatuksen asiantuntija Johanna Hirsto Espoon seurakuntayhtymästä.

Fanny Vaappo on tiennyt jo vuosia haluavansa rippikouluun. Oikeastaan Vaappo on odottanut riparia siitä saakka, kun hänen parikymppinen isoveljensä kävi sen.

Odotus on päättymässä, sillä kesäkuun alussa Vaappo lähtee Espoon tuomiokirkkoseurakunnan lii-

kuntariparille Lohjan Kisakallioon. Ripari valikoitui ennen kaikkea leirijakson ajankohdan perusteella, mutta teemakin oli tärkeä, sillä Vaappo on aiemmin harrastanut aktiivisesti muodostelmaluistelua.

Fanny Vaappo ei ole ainoa, joka valmistautuu ripariin hyvissä ajoin. Asia käy ilmi rippikoulukyselystä, jonka Espoon seurakunnat ja am-

mattikorkeakoulu Haaga-Helia toteuttivat loppuvuonna 2023. Tutkimukseen osallistui lähes 1 300 espoolaista 12–16-vuotiasta nuorta ja yli 800 vanhempaa.

Yksi tutkimuksen opeista oli, että puolet perheistä päättää rippikouluun osallistumisesta jo yli vuotta ennen ilmoittautumisen alkamista.

– Tiedämme nyt, että rippikoulusta kannattaa tiedottaa selvästi aiemmin ja nuoremmille kuin tähän saakka on tehty, toteaa kasvatuksen asiantuntija Johanna Hirsto Espoon seurakuntayhtymästä.

Rippikoulutietous tavoittaa nuoret eri reittejä kuin aikuiset. Nuoret toivovat tietoa Tiktokin kautta, van-

hemmat puolestaan Facebookista, seurakunnan verkkosivuilta sekä kotiin lähetettävästä paperiesitteestä.

NUORET PÄÄTTÄVÄT rippikouluun osallistumisesta pitkälti itse. He eivät enää sano, että vanhemmat pakottivat tai mummo halusi. Vanhempien asenteella on edelleen paljon merkitystä, mutta vaikuttaminen on aiempaa hienovaraisempaa.

Fanny Vaapon äiti Elisa Vaappo kävi aikanaan päivärippikoulun nykyisin Raumaan kuuluvassa Lappi Tl:ssä. Espoolainen seurakuntaelämä on perheelle tuttua jo pitkältä ajalta: Elisa Vaappo kävi Fannyn isoveljen kanssa esikoisvauvakerhossa

Fanny Vaappo (oik.) hankki vaaleansinisen konfirmaatiomekkonsa hyvissä ajoin. Lulu-koira puetaan juhlaa varten samaan sävyyn. Äiti Elisa Vaappo kertoo, että juhlimaan kutsutaan ihmisiä Fannyn matkan varrelta.

TEKSTI MERI TOIVANEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

ja pitää silloiseen porukkaan yhteyttä vielä 20 vuoden jälkeenkin. Fanny on osallistunut Espoon tuomiokirkkoseurakunnan perheleireille vauvasta asti. Viime aikoina hän on ollut leireillä isosena ja seurakunnan kokkikerhossa apuohjaajana.

Toivon muistoja, yhteistä tekemistä ja uusia kavereita.

FANNY VAAPPO

Rippikouluihin tulee myös nuoria, joille seurakunta ei ole yhtä tuttu. Espoossa on tänä vuonna noin sata rippikouluryhmää ja niissä 2 500 nuorta.

Johanna Hirsto kertoo, että viime vuonna Espoossa kastettiin 132 rippikoululaista.

– Se on iso joukko. Rippikoululaisten taustat ovat tosi monenlaisia. Osalla ei ole juurikaan tiedollista pohjaa kristinuskosta tai kokemusta uskonnonharjoituksesta.

Kyselyssä moni huoltaja ja nuori ei tiennyt, että rippikouluun voi ilmoittautua, vaikkei kuuluisi kirkkoon.

Rippikoulussa nuoria kiinnostavat yhdessäolo, uudet ystävät ja kokemukset sekä juhlat ja lahjat. Van-

hemmilla tärkeitä ovat myös perinteet, kulttuuriset syyt ja nuoren henkinen kasvu.

– Muistoja, yhteistä tekemistä ja uusia kavereita, Fanny Vaappo tiivistää omat toiveensa.

Hän lähtee riparille ilman omaa ystäväporukkaa. Vaappo käy ruotsinkielistä koulua, ja suurin osa koulukavereista menee ruotsinkielisen seurakunnan rippileirille. Vaapolle ruotsi on kuitenkin vain koulukieli, riparin hän haluaa käydä suomeksi.

Kyselyn mukaan leiririppikoulu kiinnostaa nuoria yhä, samoin erilaiset teemariparit. Niitä järjestetään runsaasti jatkossakin.

Ensi vuodelle Espoossa suunnitellaan sateenkaarevaa rippikoulua sekä riparia sosiaalisista peloista kärsiville nuorille.

JOHANNA HIRSTO ON TEHNYT rippikoulutyötä yli 20 vuotta. Sinä aikana yhtenäiskulttuuri on hapertunut. Nuorten oppimisen ja sopeutumisen haasteet ovat lisääntyneet ja leirivalmiudet heikentyneet.

Toisaalta monelle rippikoulu on nykyään vain yksi palapelin pala kesätöiden ja harrastusleirien joukossa. Siksi on yhä tärkeämpää kertoa, mikä rippikoulussa on erityistä.

Hirston mielestä se, että rippikoulussa ei tarvitse olla ”paras versio itsestään”.

– Rippikoulussa käsitellään kokonaisvaltaisesti ihmisenä olemisen mielekkyyttä. Jokainen on tärkeä ja arvokas Jumalan kuva riippumatta siitä, miten menestyy tai millaiset lähtökohdat on saanut. ”

Espoon seurakunnilta yli miljoonan euron satsaus 4.–5.-luokkalaisten sosiaalisten taitojen vahvistamiseen

Espoon seurakunnat käynnistää hankkeen, jossa vahvistetaan alakouluikäisten sosiaalisia taitoja ja tuetaan ryhmädynamiikkaa kouluissa.

Kolme vuotta kestävään hankkeeseen myönnettiin 1 070 000 euron määräraha. Hankkeeseen palkataan viisi työntekijää ja se alkaa ensi syksynä.

Espoon yhteinen kirkkovaltuusto päätti hankerahoituksesta kokouksessaan 20. maaliskuuta. Ennalta ehkäisevä toimintamalli on suunniteltu yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa.

Toimintamallissa luokalle ohjataan kahden vuoden aikana 12–14 yhteistä työskentelyä ja lisäksi joka luokalle on kaksi leirikeskuspäivää. Toiminta toteute-

taan pedagogisessa yhteistyössä koulun henkilökunnan kanssa. Myös toiminnan kohdentamisessa käytetään tarveharkintaa yhdessä perusopetuksen kanssa.

Espoon seurakuntayhtymän johtaja Risto Hämäläinen kertoo, että käynnistettävä hanke on syntynyt seurakuntien ja Espoon kaupungin kasvun ja oppimisen toimialan yhteisen keskustelun myötä. Esiin on noussut yhteinen havainto ja huoli siitä, että yhä nuoremmat lapset voivat pahoin ja häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt.

– Seurakuntien näkökulmasta kyse on diakonisesta nuorisotyöstä. Tuemme lasten hyvää elämää, vahvistamme sosiaalisia taitoja ja ehkäisemme yksinäisyyttä, Hämäläinen toteaa.

Espoon seurakunnat jakoivat 1,77 miljoonan euron määrärahan lähetystyöhön ja kansainväliseen apuun Espoon seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto jakoi kokouksessaan 20. maaliskuuta tämän vuoden määrärahat lähetystyöhön ja kansainväliseen apuun. 1,77 miljoonaa euroa jaettiin viime vuoden tapaan viiden järjestön kesken.

Määräraha myönnettiin hakemusten perusteella seuraavasti: Kirkon Ulkomaanapu saa 740 000 euroa, Suomen Lähetysseura 740 000 euroa, Medialähetys Sanansaattajat 145 000 euroa, Suomen Pipliaseura 115 000 euroa ja Evankelinen lähetysyhdistys ELY 25 000 euroa. Espoon seurakunnat toteut-

tavat lähetystyötä ja kansainvälistä auttamistyötä kumppanijärjestöjen kautta. Suurin osa hankkeista toteutetaan myös paikallisten yhteistyökumppaneiden, kuten alueella toimivien kirkkojen, kristillisten järjestöjen tai muiden toimijoiden kanssa.

Tuettuja hankkeita yhdistää se, että niiden tavoitteena on auttaa ihmisiä ruohojuuritasolla ja vahvistaa paikallisia yhteisöjä edistämään ihmisten hyvinvointia, voimaantumista ja aktiivista toimijuutta.

Järjestöt raportoivat Espoon seurakunnille siitä, miten saatu määräraha on käytetty.

Espoon seurakunnissa ja kaupungin kasvatustyössä on pantu merkille, että yhä nuoremmat lapset voivat huonosti.

Fanny Vaappo uskoo hakeutuvansa riparin jälkeen isoskoulutukseen.

Espoon tuomiokirkko seura kunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@evl.fi

Osoitteet:

Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5

Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2

Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1

Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3

Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1

Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10

Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16

Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3

Suvelan kappeli, Kirstintie 24

Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8

Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi

Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala

Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA

Messu: ”Yhdessä tutulla kielellä” su 21.4. klo 10. Liturgia ja saarna

Kirsi Muurimäki, avustaa Kirsi-Marja Koski, urkuri Elisa Murtoperä, kanttori Anna-Liisa Haunio.

Pysäkkimessu: ”Lepo Kristuksessa” su 21.4. klo 18. Asemapäällikkö Satu Hellsten, pappi Ari Paavilainen, kanttori Sheldon Ylioja. Iltatee.

Messu: ”Älä kätke onnea!” su 28.4. klo 10. Liturgia ja saarna Miia Pekkarinen, avustaa Ari Kunnamo, urkuri William Häggblom, kanttori Sheldon Ylioja. Candomino-kuoro, johtaa Esko Kallio.

Pienten oma kirkkohetki su 28.4. klo 16. Toteuttajina Marja Malvaranta, Aila Pihlajavesi ja Petri Koivusalo. Laulua, leikkiä, köllöttelyä ja rukousta Tuomiokirkon kastepuun äärellä. Kutsutaan mukaan erityisesti viimeisen puolen vuoden aikana kastetut lapset sekä kummit, isovanhemmat ja läheiset!

MESSUT KAPPELEILLA

Auroran kappeli

Messu su 21.4. klo 12. Ikonen, Murtoperä. Lastenpaikka auki.

Kalajärven kappeli

Nojatuolimessu su 28.4. klo 14. Muurimäki ja vapaaehtoiset. Säestys Mikael Mätäsaho. Haastattelusaarnassa pappi Oiva Hujanen kertoo työstään Viron kirkossa. Kaverikerhon lastenkuoro. Lasten alttari. Esirukouspyynnöt.

Kauklahden kappeli

Muskarikirkko: ”Valoa varpaissa” to 18.4. klo 10. Mathlin, Karppinen, Ylioja. Laulua, leikkiä, rukousta. Mehu/kahvi/tee ja pullatarjoilu 0,50–2 e.

Kyläkirkko su 28.4. klo 12. Kunnamo. Häggblom. Pyhäkoulu.

Laaksolahden kappeli

Roskat pois Kalajärveltä

Pohjois-Espoon Kalahaukkojen lippukunnan johtaja Mia Meriluoto, 18, miksi harrastat partiota?

– Isäni oli nuorena meripartiossa ja kertoi siellä tehdyistä retkistä. Olin, että vautsi, sellaista minäkin haluaisin. Monet luokkakavereistani olivat jo liittyneet partioon, ja lopulta minäkin aloitin partioharrastuksen 10-vuotiaana.

– Aikuisilla on usein partiosta sellainen mielikuva, että siellä vain kyhjötetään metsässä ja opetellaan solmuja. Partiossa kyllä oppii vaikka ensiapu- ja retkeilytaitoja, mutta tosi tärkeä osa partiota on yhdessäolo kavereiden kanssa.

Miten Kalahaukat ja Espoon tuomiokirkkoseurakunta liittyvät yhteen?

– Kalajärvellä Vihdintien reunoilta paljastuu usein ties mitä roskaa, kun kinokset sulavat keväällä. Meidän lippukuntamme ja seurakunta järjestävät yhdessä talkoomaisen tapahtuman,

Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 18.4. klo 19. Reetta Ikonen.

Suvelan kappeli

Messu su 21.4. klo 15. Pohjolan-Pirhonen, Haunio. Pyhäkoulu.

Muskarimessu: ”Valoa kohti” ma

22.4. klo 10. Malvaranta, Ojala, Vesanen, Kunnamo. Laulua, soittoa, köröttelyä ja siunaus, ehtoollinen. Lounas; 1,5–3,5 e. Viherlaakson kappeli

Muskarimessu: ”Valoa varpaissa” to 18.4. klo 10. Koski, Ruusukallio, Murtoperä. Kirkkomehut.

Messu su 28.4. klo 12. Marte, Koivusalo.

PITÄJÄNTUPA

”Aarteenetsijät” -miestenillat ma 22.4. klo 18.30. Niilo Kuivalainen: ”Minä Uskon”.

AURORAN KAPPELI

Teologinen opintopiiri: Sotien keskellä ‒ taustaa ja pohdintoja to 18.4. klo 19. Väitöskirjatutkija

Bruno Jäntti: ”Mitä on Palestiina?” Kahvit klo 18.30.

Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Aik. 5 e, lapset 0,50–2 e.

jossa siistitään yhdessä Kalajärven keskustaa.

– Partiosta tulee paikalle kaiken ikäisiä keräämään roskia, mutta erityisesti nuoria. Partiolaiset pyörittävät siellä myös pientä kahvilaa. Kuka tahansa voi tulla tapahtumaan mukaan. Roskapusseja ja työhanskoja saa Kalajärven kappelilta.

Mitä ajattelet siitä, että roskia heite-

Koko perheen Yhteisvastuutapahtuma su 28.4. klo 10–14. Brunssi, kahvio, ongintaa, arvontaa, pomppulinna, grilli, paloautoja, Gospelridersit. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Voit myös osallistua Kävele avusta totta -kävelytapahtumaan, Ks. oma ilmoitus. Safkaa ja seuraa -ilta ma 29.4. klo 17–19. Ks. oma ilmoitus. Café Aurora ma–to klo 10–14. Lisää pienryhmiä: www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI

Safkaa ja seuraa to klo 17–19: Kevätjuhla to 25.4. Ks. oma ilmoitus.

Polkupyörien korjaus- ja pesutapahtuma la 27.4. klo 10–13. Voit pesettää ja korjauttaa pieniä vikoja, tuo mukanasi pyörääsi vaihdettavat osat. Hinnasto 5/10 e, tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Yhteisvastuukahvila.

Messuavustaja-koulutus su 28.4. klo 12.30–13.30. Tied. ja ILM. pe 26.4. mennessä: kirsi.muurimaki@ evl.fi.

Roskat pois -ympäristötapahtu-

tään luontoon?

– Pitäisi pyrkiä siihen, ettei roskaa ympäristöä. Mutta sitä tapahtuu, ja yhteisen hyvän takia jonkun on parasta siivota roskat pois. Partiolupauksessa luvataan rakastaa luontoa ja pitää huolta ympäristöstä.

NINA RIUTTA

Roskat pois -ympäristötapahtuma to 2.5. klo 18–20 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3.

ma to 2.5. klo 18–20. Siistimme

Kalajärven katukuvaa PohjoisEspoon Kalahaukkojen kanssa. Mukaan omat välineet, roskapusseja ja hanskoja saa kappelilta. Tarjolla vohveleita, kahvia ja teetä. Perheiden päivä la 4.5. klo 11–13: Klo 11.15–11.45 ja klo 12.30–13 tanssi vauvan kanssa ja sosemaalausta vauvojen taidetuokiossa. Yhdessäoloa ja kahvittelua klo 11.45–12.30. Vauvoille maissinaksuja ja smoothieta, aikuisille kahvia/teetä ja pientä suolaista 3 e/perhe.

Lisätietoja: mia.blomstedt@evl.fi, 050 432 7501. Lisää pienryhmiä: www.kalajarvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI

HUOM! Kaikki tilaisuudet pidetään kappelin alakerrassa kattoremontin vuoksi. Suosittelemme kulkua kappeliin junaradan puolelta sekä pysäköimään autot kappelin ja junaradan välissä olevaan junaparkkiin. Radioraamattupiiri ti 23.4. klo 18.30. Länkkäri -nuorten ilta (15–19

-vuotiaille) to 25.4. klo 18.30. Illanviettoa, tutustumista, riparibiisejä, iltapalaa. Järj. Tuomiokirkkoseurakunta ja Kansanlähetys. Lisää pienryhmiä: www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

Gospellattarit ma klo 18 ja klo 19. 5 e / kerta.

Lisää pienryhmiä: www.laaksolahdenkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI

Pyhäkoulu su klo 15. Kappelilounas ti klo 12–13. Aik. 3,5 e, lapset 0,50–1,5 e. Safkaa ja seuraa -ilta ke klo 17–19.30: Ohjelmassa mm. 24.4. Hiljaisuuden joogaa klo 18–19, ILM. heli.vesanen@evl.fi. Ks. oma ilmoitus.

Raamattuluento: ”Osallisuus jumalallisesta luonnosta” to 25.4. klo 18. Ari Kunnamo.

Diakonia- ja lähetyspiiri ma 29.4. klo 18. Heidi Tohmola kertoo työstään Israelissa.

Lisää pienryhmiä: www.suvelankappeli.fi

Mia Meriluoto kannustaa keräämään luontoon kuulumattomat roskat pois.

VIHERLAAKSON KAPPELI

Jumala varjeli Suomea sodassa su 21.4. klo 16.30. Entinen hävittäjälentäjä Olli Seppänen kertoo talvisodan syttymisestä ja Pelkosenniemen taistelusta. Katsotaan dokumenttielokuva ”Pelkosenniemi 1939 ‒ Unohdettu taistelu”. Kahvit klo 16.30 alkaen.

Safkaa ja seuraa -ilta ma 22.4. klo 17–19. Ks. oma ilmoitus. Kappelilounas ti klo 11–13. Hinta aik. 5 e, lapset 0,50–2 e. Café Viheri ma ja ke klo 10–12. Lisää pienryhmiä: www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI

Kirpputori-kahvila avoinna ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Hartaus to 2.5. klo 13. Osoite: Kaivomestarinkatu 8. Tied. 050 438 0189, eeva.einola@ evl.fi.

LAPSILLE

www.espoonseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta/lapsetja-lapsiperheet

HUOM! Haku syksyn päiväkerhoihin käynnissä: Ks. Päiväkerhot. Perhekerhot ja -kahvilat: Ks. Perhekerhot

Lapsikuorot Auroran ja Kauklahden kappelilla, tied. iida-maria. ruusukallio@evl.fi (Kauklahti) tai sirke.maki@evl.fi. (Aurora).

MUSKARIIN SYKSYLLÄ!

ILM. 17.5. asti: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/lapset-ja-lapsiperheet/muskarit. Ryhmiä vauvoista kouluikäisiin, myös soitinryhmiä. Maksu 75 e/ lapsi, sisaralennus -50 %. Tied. taija.karppinen@evl.fi.

KÄVELE AVUSTA TOTTA

Tue syrjäytymisvaarassa olevia nuoria Yhteisvastuukeräyksen kautta su 28.4. klo 10–16. Voit kulkea osan tai koko matkan uudella pyhiinvaellusreitillä Linnaisten kartanolta Espoon tuomiokirkolle kävellen, pyöräillen tai juosten. Reittiä voi seurata CityNomadisovelluksesta omalta puhelimelta. Ks. lisää tästä lehdestä ja espoonseurakunnat.fi/kavele_avusta_totta

KUORO KAIKILLE

Kaiken tasoisille laulajille to 18.4., 25.4. ja 2.5. klo 18 Espoon tuomiokirkko, joht. Sheldon Ylioja. Teemme mm. hengitys- ja ääniharjoituksia, ei sitoutumis- tai esiintymisvelvollisuutta.

SAFKAA JA SEURAA -ILLAT

Kappelien avoimien ovien iltaan ovat kaikki tervetulleita! Tule yksin tai perheenä, voit viivähtää hetken tai koko illan: Ma Aurorassa (parilliset viikot) ja Viherlaaksossa (parittomat viikot), ke Suvelassa ja to Kalajärvellä. Edullinen yhteinen ateria; aik. 3 e, lapsi 1,5 e, yhdessä-

oloa, vaihtuvaa ohjelmaa ja puuhaa lapsille.

NUORET AIKUISET

Rennot K-18-tapaamiset la 20.4. klo 15 ja pe 3.5. klo 18 Suvelan kappeli.

SENIOREILLE

Eläkeläiskerhot kappeleilla klo 13: Ma Kauklahti 22.4. ja Laaksolahti 29.4. Ti 23.4. Aurora ja Suvela. To Kalajärvi 18.4. ja 2.5. ja Suvela 25.4. Tuomiokirkon srk-talo klo 12.30: To 18.4. ja 2.5.

Ikäihmisten kerho Honkamajalla to 25.4. klo 12.45–14.15. Os. Nupurintie 24.

PARISTA PERHEEKSI

Ensimmäistä lastaan odottaville to 18.4., 16.5. ja 6.6. klo 17–18.30 Espoon keskuksen perhekeskus, Kamreerintie 6. Tied. kirsi.kanerva@evl.fi.

HILJAISUUDEN RETRIITTI

Pe–su 24.–26.5. Hvittorp. Ohj. Anita Kyönsaari ja Eeva Honkanummi. ILM. 8.5. mennessä: anita. kyonsaari@evl.fi, 040 5130 843. Hinta 90–140 e, opiskelijat 45 e.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

Ammatillista keskusteluapua mm. perhe- ja parisuhdeasioissa: perhetyönohjaajat outi.wenell@ evl.fi, 040 5474 146 ja kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165. Walk in -terapia 16–29-vuotiaille nuorille: Ma klo 14–18 Ohjaamotalo, os. Lintuvaarantie 1 sekä ke klo 16–19 kauppakeskus Ison Omenan palvelutori. www.espoonseurakunnat.fi/walk-in-terapia.

Papin puhelin joka päivä klo 9–19, 09 8050 2602.

Tukea vaikeassa elämäntilanteessa, ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/apua-jatukea.

SOMESSA JA VERKOSSA

Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta

Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta

www.espoonseurakunnat.fi

Espoonlahden seurakunta

Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000 espoonlahdenseurakunta@evl.fi

Vahtimestari p. 050 432 7512

www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti

Nuoret: www.sodesode.fi

Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa

Toimipisteet:

Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

Aukioloajat: Espoonlahden kirkko: ma-to klo 8.30–18, pe klo 8.30–15, la toiminnan mukaan, su klo 10–18 ja pyhinä klo 10–15. Soukan kappeli: ma-ti klo 9–15, ke toiminnan mukaan, to-pe klo 9–15, la-su ja muut pyhät toiminnan mukaan.

Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/espoonlahden-seurakunta.

MESSUT

Messu yhteistyössä Parikanniemisäätiön kanssa su 21.4. klo 11

Espoonlahden kirkko. Ylisuutari, Yli-Jaskari, saarna Petri Tiusanen. Keittolounas ja kirkkokahvit. Hiljaisuuden messu su 21.4. klo 17

Soukan kappeli. Santaharju, Ojala ja Gospelryhmä Nardus. Yhteisömessu su 21.4. klo 16

Espoonlahden kirkko. Puhe Tinja Halunen, juonto ja liturgia Riikka Hartikainen, musiikki Verkosto kollektiivi. Etkot klo 15.30 alkaen: kahvia ja teetä. Lapsille pyhäkoulu ikäryhmittäin. Jatkoilla keittoruokailu.

Leipämessu, kaikille avoin arkinen messu, pe 26.4. klo 10 Espoonlahden kirkko Yhdessäoloa messun, lounaan ja kirpputorin merkeissä! ”Taivaan kansalaisena maailmassa”-messu su 28.4. klo 11

Espoonlahden kirkko. Olli, Ojala sekä Tapiolan kamarikuoro. Siperian lähettimme Anitta Lepomaa kertoo kirkkokahvilla, mm. miten evankeliumi leviää burjaatien keskuudessa.

Messy Church su 28.4. klo 16 Espoonlahden kirkko. Toimintapisteitä ja kertomushetki. Lopuksi syödään yhdessä! Siperian lähetti Anitta Lepomaa. Iltamessu su 28.4. klo 17 Soukan kappeli. Aiheena ”Taivaan kansalaisena maailmassa”. Ylisuutari, Yli-Jaskari. Siioninvirsiseurat pe 3.5. klo 18.30 Espoonlahden kirkko.

MAAN PÄIVÄ

La 20.4. klo 10–13 Espoonlahden kirkko. Ympäristöteemaa, lapsille toimintaa, kirpputori, kahvi ym. Suomen ympäristöyhdistyksen Espoon osasto. Kirpputoripöydän vuokra 5 e, kortti tai käteinen. Lisätietoja ja varaukset Klarika Vastamäki 040 537 6854 klarika. vastamaki@evl.fi.

KASVATTAJAILTAPÄIVÄ

Nuoret, kasvatus ja digitaalinen maailma la 4.5. klo 14–18 Espoonlahden kirkko. Missä nuoresi on, kun hän on netissä? Miten tukea ja kannustaa nuorta arjessa? Sinulle

87

Muskarista svengiä perheen syksyyn

Musiikkileikkikoulu on leikkiä, laulua, läheisyyttä ja liikettä. Syksyn 2024 muskareihin voi nyt ilmoittautua.

Muskari kehittää lauluvaraston lisäksi oppimisvalmiuksia sekä lasten ja vanhempien välistä vuorovaikutusta. Monet perheet ja lapset ovat luoneet pitkiä ja kestäviä perhetuttavuuksia muskarissa. Musiikkileikkikouluryhmiä vetävät seurakuntien ammattitaitoiset opettajat.

Ilmoittautuminen syksyllä alkaviin musiikkileikkikouluihin on auki Espoon seurakuntien verkkosivuilla perjantaihin 17.5. saakka. Muskariin pääsee mukaan myös kauden aikana, mikäli ryhmissä on tilaa.

Vauvamuskari sekä yksi- ja kaksivuotiaiden ryhmät ja sisarusryhmät ovat muskareita, joissa lapsi käy aikuisen kanssa.

Vauvojen ryhmiä on pienille 3–7-kuisille ja isoille, noin 8–12-kuisille vauvoille. Vauvamuskarissa lauletaan, körötellään, liikutaan, soitetaan, lorutellaan ja kuunnellaan musiikkia.

Sisarusryhmään voi ilmoittaa vaikkapa vauvaja taaperoikäiset sisarukset, mutta yhtä hyvin mukaan voi tulla yhden lapsen kanssa.

Isompien lasten (3–6-vuotiaiden) ryhmissä lapsi käy muskarissa yksin, ilman omaa aikuista.

Muskarit alkavat syyskaudella viikolla 33. Lukuvuodessa on 30 toimintaviikkoa, joista 2–4 kertaa voi olla muu kuin tavallinen muskarikerta, esimerkiksi konsertti, juhla tai muskarimessu.

Lukukausimaksu on 75 euroa ja sisarusalennus ‒50 prosenttia kaikista sisaruksista. Kauden alkaessa alle kuukauden ikäisiltä sisarusryhmäläisiltä ei peritä lukukausimaksua.

Kaksi ensimmäistä tuntia ovat kokeilukertoja, joista ei veloiteta, jos ei halua tai voi jatkaa. Mikäli perhe jättää muskarin kesken, lukukausimaksuja ei palauteta. Jos tiedät muutosta tai työhön paluusta, sovi maksuasiat syyskuun tai

kevätkaudella helmikuun alkuun mennessä opettajan kanssa.

Maksua ei peritä, mikäli perhe saa jotakin Kelan harkinnanvaraista tukea ja maksuvapautuslomake toimitetaan ajoissa.

Espoonlahden seurakunta

Espoonlahden kirkko, Soukan kappeli ja Saunalahti.

Tied. Sonja Munter-Makelainen, sonja.muntermakelainen@evl.fi, p. 050 338 6202.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Auroran, Suvelan, Kauklahden, Kalajärven, Laaksolahden ja Viherlaakson kappelit. Tied. Taija Karppinen, taija.karppinen@evl.fi, p. 050 358 1093, Sanna-Kaisa Ojala, sanna-kaisa. ojala@evl.fi, p. 040 582 6363 ja Iida-Maria Ruusukallio, iida-maria.ruusukallio@evl.fi, p. 050 432 7527.

Leppävaaran seurakunta

Leppävaaran kirkko ja Uuttu. Tied. Eeva-Maria (Essi) Kaarela, eeva-maria.kaarela@evl.fi, p. 040 559 1489.

Olarin seurakunta

Olarin kappeli ja Matinkappeli. Tied. Tiina Sinnemäki-Ambraziejus, tiina.sinnemaki-ambraziejus@evl.fi

Tapiolan seurakunta

Tapiolan kirkko. Tied. Liisa Soinio, liisa.soinio@ evl.fi, p. 040 539 4049.

Tarkemmat ryhmätiedot, tulostettavan maksuvapautuslomakkeen ja ilmoittautumislinkin löydät verkosta espoonseurakunnat.fi/muskarit.

vanhempi, opettaja, huoltaja, isovanhempi, kummi, nuorisotyöntekijä. Puhujavieraat Kaisa Vuorinen ja Jarno Alastalo. Lisäksi kuuden asiantuntijan paneelikeskustelu: Eliisa Ahlstedt löytävä nuorisotyö, Aseman lapset; Malin Fransberg, tohtorikoulutettava, Nuorisotutkimusseura; Lotta Ulvelin, erityisopettaja; Mira Sormunen johtava sosiaalityöntekijä nuorten sosiaalityö Luvn, Aija Wiskari, vanhempi rikoskonstaapeli sekä Hanne Malkki, nuorisodiakoni, Espoonlahden seurakunta.

MUKSUT MUSKARIIN!

Ilmoittaudu mukaan syyskaudelle verkossa 17.5. mennessä: espoonseurakunnat.fi/muskarit.

RETKET

Aikuisten kevätretki la 25.5. klo 10–14 Hanikan virkistyskeskukseen, Matasaarentie 1. Bussi 145, pysäkki Suinonsalmi. Kimppakyytejä Espoonlahden kirkolta klo 10. Maksu 5e. Sään mukaiset vaatteet. Kahvittelua, yhteislaulua, visailua. Nuotiolla keskustelua Arjen kristillisyydestä Anja Porion kanssa. Tied. ja ilm. viim. ti 14.5. inkeri.oinonen@ evl.fi, 050 583 6883.

LEIRIT AIKUISILLE

Arjen irtiotto -retriitti 13.–17.5. Hvittorp. Valitse 1–4 vrk: lepää, syö hyvin, ulkoile, harjoita hartautta tai tee etätöitä, opiskele. Hinta 43e/ vrk, (huom! ma klo 14.30 – ti klo 10 hinta 35 e.) Sitova ilmoittautuminen verkossa 1.–29.4.

TAVATAAN TAAS!

Säännölliset piirit ja ryhmät: Ajankohtaiset tiedot: espoonseurakunnat.fi.

Seurakuntakahvila ke klo 13–15 Espoonlahden kirkko. Aikuisten lauantai-ilta la 20.4. klo 18 kirkko. ”Mikä on Raamattu ja mikä on sen teksti?”, Niko Huttunen.

Gospel-lattarit naisille to 18.4. ja 25.4. klo 18 Soukan kappeli. Tarina jatkuu – lähetystyön kurssi 26.–27.4., pe klo 18–20 ja la klo 10–16 Olarin kirkko. Ilmoittautuminen päättyy 19.4. netissä. Hinta 25 e + vap.eht. ruokamaksu. Omaishoitajien ryhmä pe 19.4. klo 10 Soukan kappeli. Kirpputori Toivon Tori la klo 11–15 ja klo 12–18 Soukankaari 8 B. Heprealaisia tansseja la 20.4. klo

12.15 Espoonlahden kirkko.

Aikuisten lauantai-ilta la 20.4. klo

18 Espoonlahden kirkko. Mikä on Raamattu ja mikä on sen teksti?

Huttunen.

Posliininmaalausryhmä ma 22.4. klo 12 Soukan kappeli. Käsityökerho ma 22.4. 12.30

Soukan kappeli. Apokalypsi nyt! ke 24.4. 18.30

Marxilaisuuden maallistunut apokalyptiikka. Espoonlahden kirkko

Huttunen, Puukko. Nuorten aikuisten ilta to 25.4. klo 18 Sode.

Diakonia- ja lähetyspiiri ti 30.4. 13–14.30 Espoonlahden kirkko. Tarina jatkuu -lähetystyön kurssi 26.–27.4. pe klo 18–20 ja la klo 10–16 Olarin kirkko. Miksi lähetys on niin olennainen osa kirkkojen ja seurakuntien itseymmärrystä? Ilm. netissä päättyy 19.4. Hinta on 25 e + vapaaehtoinen ruokamaksu. Yhteisen tulen äärellä to 2.5. klo 17–20 Soukan kappeli. Seurakunta tarjoaa makkaraa ja mehua, voit tuoda myös omat grillattavat tullessasi.

LANKALAHJOITUKSIA KAIVATAAN

Espoonlahden Teresa-piiri tekee käsitöitä, joilla kerätään rahaa Naisten Pankille, lohtuhuiveja lahjoitettavaksi ja lisäksi käsitöitä lahjoitetaan diakoniatyön kautta. Kaipaamme lahjoituksina erityisesti 7 Veljestä-, Nalle- ja Drops-merkkisiä lankoja. Lisätiedot: teija. moilanen@evl.fi.

RAAMATTUA JA RUKOUSTA

Miesten raamattupiiri to 18.4. ja 2.5. klo 18 Espoonlahden kirkko. Iltapala 5e. Parillisilla viikoilla. Raamattu- ja keskustelupiiri ma 22.4. klo 18 Kaskikappeli. Aamurukous verkossa ke klo 6.30. Rukousta maailman puolesta ke klo 13 Soukan kappeli.

Avoin rukouspiiri su klo 12.30 Espoonlahden kirkko.

IKÄIHMISTEN KERHOT

Kirkolla ma ja ti, Kaskikappelilla ma, Mäntykappelilla ti, Puistokartanon palvelutalossa ke, Soukan kappelilla to ja Merikartanon palvelutalossa pe. Lisätietoja verkossa: espoonseurakunnat.fi.

LAPSET JA LAPSIPERHEET

Isovanhempien ja lastenlasten leiri 24.–26.5. hotelli Nuuksio. Hinnat 50 e aik., 20 e/3–9 v. lapset. Ilm. verkossa 30.4. asti: espoonseurakunnat.fi/espoonlahti/perhe-japarisuhde.

Vauva- ja perhekerhojen tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi.

NUORET

Nuorten toiminta osoitteessa sodesode.fi.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus: diakonia. espoonlahti@evl.fi tai arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885 tai www. espoonseurakunnat.fi. Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä to 18.4. klo 13.30, Merenkäynti 3. Parillisilla viikoilla.

Lisätiedot: Taina Leinonen.

Digituki ma klo 12.30 Espoonlahden kirkko. Ohjausta ja rohkaisua älylaitteiden käyttöön.

Seurakuntien ensi syksynä alkaviin muskareihin voi nyt ilmoittautua.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Diakonialounas ma klo 12–13 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 11.30–12.30. Yli 15 v. 3 e, 7–14 v. 1 e, alle 7 v. maksutta. Kortti- tai käteinen.

Iltasafka to klo 17 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 16.45–17.30. Yli 15 v. 3 e, 7–14 v. 1 e, alle 7 v. maksutta. Huom. 9.5. ei iltasafkaa.

MUSIIKKI

Konsertit Kirkossa soi -palstalla.

Leppävaaran seurakunta

Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta

youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi Lapset ja perheet minisiipi.fi FB & IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA

JUMALANPALVELUKSET

Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa kirkkopussukoita pienimmille, kirkolla myös lastenpaikka. Perheiden olohuone kirkon B-siivessä su klo 10–12.30. Kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot: espoonseurakunnat.fi/le/jumalanpalvelukset ja Leppävaaran srk:n Facebook.

Arki-illan messu to 18.4., 25.4. ja 2.5. klo 17 Leppävaaran kirkko. Messu ja kirkkokahvit su 21.4. klo

11 Leppävaaran kirkko. Tie, totuus ja elämä. Salo, Rissanen, Latvanen, kamarikuoron lauluyhtye.

Viikkomessu ke 24.4. klo 13 Leppävaaran kirkko.

Messu ja kirkkokahvit su 28.4. klo

11 Leppävaaran kirkko. Rakastakaa! Raunu Pöyri, Hyry.

Espoo International Lutheran Worship / Kaksikielinen messu su 28.4. 15. Karakappeli. (English-Finnish, englanti-suomi). Raunu, Rissanen, Noponen. Sunday School / pyhäkoulu messun aikana

Tea and coffee fellowship after the service / Teetä, kahvi ja pientä purtavaa messun jälkeen.

KARAKAPPELI

COMMUNITY DAY

Karakappelin yhteisöpäivä su 28.4. 12–15. We have lunch and plan our activities as a community at Karakappeli. Teemme messua, opiskelemme Raamattua ja syömme yhteistä lounasta. Lapsille ohjelmaa/ program for Children.

VAPPUTAPAHTUMA

KIRKONMÄELLÄ

Ti 30.4. 15–18 Leppävaaran kirkko. Ongintaa, kasvomaalausta, myyjäistuotteita, munkkeja, simaa,

makkaraa ja lettuja. Lippujen hinta 1 e/piste, maksaa voit myös kortilla. Ilmaiseksi pomppulinna, ilmapalloja, Kalle Salosen urkumusiikkituokio sekä paloautovierailu.

Tuotto YV-keräyksen kautta nuorten mielenterveystyöhön.

LAPSILLE JA PERHEILLE

Verkkosivut www.minisiipi.fi

Some FB & IG & YouTube: @minisiipi.

NUORILLE

Avoin Siipi-ilta ke 24.4. klo 18

Nuortentila Siipi.

Sateenkaari-Siipi to 18.4. klo 17

Sateenkaareville nuorille ja heidän ystävilleen.

AIKUISILLE

Aikuisten säännöllisesti kokoontuvat ryhmät verkkosivulta www. espoonseurakunnat.fi/tulemukaan/aikuiset/ryhmat.

PäiväRaamattupiiri to klo 14

Karakappeli.

Varttuneen väen kerho pe 19.4. 13

Elä & asu -seniorikeskuksessa (Säterinkatu 3).

K-18 ilta nuorille aikuisille la 20.4. ja 27.4. klo 17 Nuortentila Siipi. Päihteetön vapaa illanvietto.

Kirkon Raamattupiiri ma klo 18

Leppävaaran kirkko.

Uutun Raamattupiiri ma klo 18.15

Uuttu.

Varttuneen väen kerho ti klo 13 Karakappeli.

Lähetyspiiri ti 23.4. Retkeilemme Suomen Lähetysseurassa ja Piplilaseurassa seurakunnan pikkubussilla. Tapaamme kirkolla klo 13. Voit tulla myös omalla autolla. Raamattu-, rukous- ja ylistyspiiri ke 24.4. 18.30 Karakappeli.

SLEY-piiri to 25.4. klo 13 Maisemasali. SLEYstä vieraana Jari Rankinen.

Heprealaiset tanssit to 25.4. klo 18 Leppävaaran kirkko.

LuovatKädet ma 29.4. klo 11 Karakappeli.

Avoin kahvila varttuneelle väelle ma 29.4. klo 13–14 Leppävaaran kirkko (parillisten viikkojen ma). Runopiiri ti 30.4. klo 18 Karakappeli. Joka toinen ti.

MUSIIKKI

Konsertit Kirkoissa soi -palstalla. Soitetaan ukulelea ti 23.4. ja ti 7.5. klo 16–17 Karakappelilla. Uusi, avoin ukulelekerho, jossa opetellaan rennosti ukulelen soittamista kanttori Outin opastuksella. Ryhmään ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.

Musaryhmä ke 24.4. klo 18.30

KilonRisti. Vapaamuotoista musisointia instrumenttisi kanssa tai ilman sitä ja ilman esiintymispaineita. Yht.hlö: 050 560 4800. Yhteislauluja kanttorin kanssa pe klo 13 Karakappeli. Latvanen.

APUA JA TUKEA

Diakonian palveluaika ma klo

10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana varaa aika suoraan diakoniatyöntekijöiltä sähköpostitse: leppavaaran.diakonia@evl.fi

Diakonialounaat Leppävaaran kirkolla ti ja to klo 11.30–12.30. Hinta 3 e, alussa lyhyt hartaus. Huom. Ei arkipyhinä.

Food & hope -yhteisöllinen ilta nuorille aikuisille Nuortentila Siipi. Tehdään yhdessä ruokaa, syödään ja tutustutaan toisiin. Kokoontumiset to klo 17–20: 25.4., 23.5.

Olarin seurakunta

Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi

Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret

Youtube: Olarin seurakunta

Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSU

Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/Olarinsrk. Kirkon takaosaa ei videokuvata. Ehtoollisen aikana kuvataan alttarialuetta.

Olarin kirkko: Herättäjän kirkkopyhä su 21.4. klo 10. Hirsto, Vikman, Rautio. Herättäjäkuoro Veisuuveljet.

Cantate-messu ”Taivaan kansalaisen maailmassa” su 28.4. klo 10. Kevään laulujuhlassa mieskuoro Virsiveljet ja Olarin seurakunnan seniorilaulajat. Jussila, Karinen, Rautio, Franssila.

Olarin kappeli: Su 28.4. klo 12. Hartikainen, Franssila.

Matinkappeli: Su 21.4. klo 12. Jussila, Franssila. Su 28.4. klo 12. Suontakanen, Rautio.

PYHÄKOULU

Su klo 12 Matinkappeli on lasten oma kirkkohetki messun (tai rukoushetken) yhteydessä.

SENIORIFOORUM

”Yhteinen onni - paras onni”. Ti 23.4. klo 12 Olarin kirkko Luennoitsijana ”onnellisuusprofessori” Markku Ojanen. Kahvit, alkuhartaus Aarne Laasonen ja luento. Sämpylä 3 e, pulla 2 e, kahvi tai tee 2 e, koko setti 6 e.

KASVUILTA

Miten selvitä ja jaksaa haastavassa ajassa nykypäivän maailmassa? Pe 26.4. 17.30 Olars kyrkan puolella. Miten vahvistaa omaa jaksamistani ja omia selviämiskeinoja? Mistä saan toivoa? Miten selvitä hybridi-

vaikuttamisen ja uhkien keskellä? Mihin voin uskoa? Mitä kristillinen usko voi antaa ahdistavan ajan keskellä? Alustuksia ja keskustelua kappalainen, logoterapiaohjaaja Maritta Hartikaisen johdolla. Tarjoilu alkaa jo klo 17.30. Hartaus.

TARINA JATKUU

-LÄHETYSTYÖN KURSSI

26.–27.4. pe klo 18–20 ja la klo 10–16 Olarin kirkko. Miksi lähetys on niin olennainen osa kirkkojen ja seurakuntien itseymmärrystä? Ilmoittautuminen netissä päättyy 19.4. Hinta on 25 e + vapaaehtoinen ruokamaksu.

VAPPUVIPINÄT

Chapple juhlii vappua perhekahvilan yhteydessä ti 30.4. klo 9.30–12. Voit pukeutua suosikkihahmoksesi. Toimintatuokion jälkeen diskoillaan ja tietysti leikitään. Tarjolla simaa ja munkkia.

MATINVAPPU

May Day event at Matinkappeli ke 1.5. klo 10–12.30. Klo 10 Mari Kätkä laulaa ja laulattaa / Mari Kätkä sings and leads a singalong. Askartelua, käsitöitä, minikirppis, piha-

leikkejä, kaneja, munkkia, simaa, makkaraa. / Handicrafts, hobbycrafts, flea market, outdoor games, bunnies, doughnuts, Finnish mead, grill sausages etc. Suomen Punaisen Ristin Nallesairaala, tuo oma pehmoeläimesi sairaalaan hoidettavaksi. / Teddy bear hospital (Finnish Red Cross), bring your own stuffed animal to be treated in hospital. Vapaaehtoinen maksu (suositus 5 e aikuinen). Voluntary support (5 e adult recommended) to the charity for the church work abroad.

KASVATTAJALUENTO

To 2.5. klo 10.15 Chapple. Vinkkejä alle kouluikäisen haastavaan käytökseen, positiiviseen vuorovaikutukseen ja leikin voimaan. Asiantuntijana varhaiskasvatuksen ohjaaja ja Positiivinen kasvatus -kirjan kirjoittaja Tiia Trogen.

AIKUISTEN RYHM ÄT

Kaikki ryhmät: espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/aikuiset.

DIAKONIALOUNAS / COMMUNITY LUNCH

Tiistaisin/Tuesdays, 12–13 Matin-

kappeli (Liisankuja 3). Torstaisin/ Thursdays, 12–13 Olarin kirkko (Rälssitilankuja 1). Hinta/Fee 4 e. Tasaraha tai korttimaksu. Please use the exact amount or bankcard.

Lipunmyynti 11.45–12.30.

Tapiolan seurakunta

Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan, su klo 8–14. Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi

MESSUT JA HARTAUDET

TAPIOLAN KIRKOSSA

Gospelmessu su 21.4. klo 10 Tapiolan kirkko. Jubilate! – Pääsiäisen ilo jatkuu. Gospelmamas-kuoro & Joonatan Rautio, piano. Kallio, Hytti, Jokivuori. Messu striimataan Tapiolan seurakunnan Youtubekanavalle.

International Lutheran Worship su 21.4. klo 17 Tapiolan Kirkko. Tervetuloa kaksikieliseen jumalanpalvelukseen.

Cantate -sunnuntain messu su 28.4. klo 10 Tapiolan kirkko. Laulakaa Herralle uusi laulu! Hän on tehnyt ihmeellisiä tekoja. Dominante2-kuoro, Seppo Murron johdolla. Malkamäki.

BLESS.-ilta nuorille aikuisille su 21.4. ja 5.5. klo 17 Tapiolan kirkko.

Elämänkaari

ESPOON TUOMIO KIRKKO­

SEURA KUNTA

Kastettu

Anvelt Elea Olivia Adelina, Georgsson Lea Beata, Hakkarainen Leo

Aarno Aleksi, Hansten Amanda

Varpu Emilia, Juvonen Vili Ilmari, Järvenpää Petra Elli Helena, Järvinen Elias Vilhelm, Kaisto

Arvid Toivo Ensio, Kilpi Charlotta

Ilta Isabella, Kivioja Frida Aurora, Kivistö Elvin Aatos Olavi, Koivula

Wilhelm Eugen, Kotivuori Hugo

Henrik, Kämäri Vilma Helvi Marjatta, Leppänen Samuel Viljami, Lindqvist Karlo Erik, Loos Melody

Brianna, Lukkari Livia Eva Sofia, Luostarinen Säde Sofia, Luotola

Peppe Aarre Antero, Maasalo

Lumia Leena Mikaela, Mikkola Leo

Olavi, Mustonen Reino Tapio, Mättö Joel Matias, Määttä Frida

Sofia, Nieminen Lydia Adelina, Ranta Eugen Aarre Nikolai, Ristimäki Oliver Armas, Tuomenoksa

Emil Alvar, Turanvuori Frida

Helena Maria, Varpiola Elsi Lilja Ilona.

Avioliittoon aikovat

Hoikka Jussi Pekka ja Lankinen

Kirsi-Maria Mirjami, Tolvanen Ari

Matti ja Vainikainen Jonna Piia

Maria.

Hautaan siunattu

Sarén Vendla Viola 97 v, Sjöstedt

Laura Orvokki 93 v, Kajander Irja

Iris Carita 91 v, Kyheröinen Matti

Oskari 90 v, Lahtinen Aage Altis 89 v, Kyyriäinen Alice 88 v, Nissinen

Laimi Maria 81 v, Heinonen Väinö

Juhani 80 v, Nyman Kari Kalevi 80 v, Poukari Heljä Marja-Terttu 80 v,

Viikkomessu joka ke klo 8 Tapiolan kirkko.

PERHEIDEN VAPPUETKOT

Ma 29.4. klo 9.30–11.30 Tapiolan kirkko. Pikku Papun Orkesterin konsertti klo 10, kesto noin 40 minuuttia, toimintapisteitä ja vappuherkkuja. Kasvomaalausta, tarjoilua, askartelua, leikkitilat.

USKON SUURIA

KYSYMYKSIÄ

Uskon suuria kysymyksiä -luentosarja, osa IV ke 24.4. klo 18 Tapiolan kirkko. Miksi kristittyjä vainottiin? Kristinusko antiikin maailmassa. TT Kari Kuula.

SPEED DATING

helluntain hengessä 30–50-vuo-

tiaille pe 3.5. klo 18–20 Tapiolan kirkko. Kohtaa uusia ihmisiä. Tutustu, verkostoidu sekä opi uutta toisista ja itsestäsi. Pientä syötävää ja juotavaa. Noudatamme turvallisemman tilan periaatteita. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.

KAHVIKONSERTTI

Kuoro kaikille 15-vuotta la 4.5. klo 14 Kahvila Valo, Tapiolan kirkko.

HILJAISUUDEN JOOGA®

Iltaryhmä Tapiolan kirkolla

8.5.alkaen 4 kertaa. Ilmoittautumislinkki espoonseurakunnat.fi/ tapahtumat, hakusanalla ”Hiljaisuuden jooga”. Maksu ilm. yhteydessä, 28 e/kurssi. Kaikukortilla maksutta, jolloin lisätietoja ohjaajalta ullamaijakyrola@hotmail.com

tai tekstiviestillä 050 346 5348.

HYVINVOIVA PARISUHDE

Keskusteluilta parisuhteen alkutaipaleesta, suhteen rajoista ja turvallisuudesta ti 7.5. klo 17.30 Tapiolan kirkko. Laura Huuskonen Kataja Ry:stä.

LAPSIPERHEILLE

Perhekerho ma klo 9.30 Tapiolan kirkko, pe klo 9.30 Laajalahden kerhotila.

Perhekahvila ti klo 9.30 Tapiolan kirkko, ti 9.30 Niittykummun perhekeskus, Niittyportti 4. Iltaperhekerho ke 24.4. klo 16.30 Tapiolan kirkko. Päivällinen, muskari ja mukavia puuhia. Pyhäkoulu su klo 10 Tapiolan kirkko.

Allinen Seija Tuulikki 79 v, Backström Ulla Margareta 79 v, Väistö

Pirkko Kaarina 78 v, Moilanen

Ilmo Johannes 77 v, Jäntti Esa

Markku 76 v, Rytinki Eija Katariina

76 v, Räsänen Irja Elina 73 v, Sirviö

Katriina Ritva Maria 73 v, Tiainen

Pekka Juhani 71 v, Streng Riitta

Irmeli 70 v, Rannikko Heljä Ilona

69 v, Erkkilä Sanna Heidi Marika

43 v.

ESPOONLAHDEN

SEURAKUNTA

Kastettu

Aalto Eemil Veikko Matias, Jensen

Emilie Annabel, Kivimäki Serafina

Säde Juulia, Koskelo Matilda

Amalie, Kotilainen Veeti Peter, Kunnas Theo Satvik, Merovuo

Nuutti Armas Oskari, Mäkinen

Vieno Sinikka, Pokela Mathilde

Alva, Rove Akseli Mikael, Snicker Aapo Pyry, Töyrylä Kasper Samu

Tobias.

Avioliittoon aikovat

Ilovuori Antti Ilmari ja MustakariIlovuori Anu Riia Aurora, Kukkonen Satu Maria Katariina ja Väisänen-Puranen Juha Kristian.

Hautaan siunattu

Palander Paula Hellevi 95 v, Kantanen Pertti Vilho 90 v, Lempiäinen Lauri Heimo 90 v, Köhler Urho Uolevi 88 v, Konkka Tarja

Orvokki 83 v, Sallasvaara MarjaLeena 81 v, Vauhkonen Airi Orvokki 81 v, Färm Matti Paavo Tapani 80 v, Huuskonen Kari Tapio 80 v, Korhonen Mikko Kalevi 80 v, Siekkinen Aarne Juhani 79 v, Honkaharju Raija Ritva Kyllikki 77 v, Maattola Pekka Paavo Juhani 75 v, Hirvikallio Ritva Anneli 67 v, Pulkkinen Ari Tapani 61 v, Valto-

nen Esko Juhani 47 v, Boström

Nina Irene 41 v.

KAUNIAISTEN

SUOMALAINEN

SEURAKUNTA

Kastetut

Stella Johanna Vähä-Vahe, Aada

Stephanie Vähä-Vahe.

Hautaan siunattu

Ulla Marita Mustonen 91 v, Aino

Elina Karjalainen 81 v.

LEPPÄVAARAN

SEURAKUNTA

Kastettu

Eskelinen-Poikonen Selina Melissa, Forsberg Eino Tapani, Kokora

Valo Vilmer Kalevi, Kuusisto Olivia

Kanerva, Mäntyvaara Matilda Lilja

Maria, Naapuri Eeli Johannes, Ollila Hilla Kristiina, Pihlajamäki

Aatu Elias, Romppanen Lilja Ilona, Skarpnes Vilde Elina, Tiainen

Vivian Bea Adele, Uuras Elise

Karita Aurelia, Vänttinen Matilda

Lea-Mi, Ylikylä Mauno Ilpo Juhani.

Hautaan siunattu

Laine Maria Anja-Riitta 85 v, Leinikki Pauli Olavi 82 v, Ekqvist

Helmi Marjatta 81 v, Virtanen Vesa

Matti 77 v, Kreander Paavo Olavi

76 v, Kukka Kari Aatto-Juhani 75 v, Malinen Marja Liisa 73 v, Kåla Eija

Irene 71 v, Rostedt Lauri Arne

Karl-Erik 71 v, Lipponen Tuija

Helena 65 v, Antervo Simo-Pekka 63 v, Littu Paavo Petteri 56 v.

OLARIN

SEURAKUNTA

Kastettu

Aaltonen Jessi Elise Adalmiina, Aho Rasmus Heikki Oiva, Ahokas

Emma Anita Helena, Aikala Neela

Ellen, Grönroos Matias Oskari, Ilén

Otto Julius, Kemppinen Evert

Sulo, Konnos Kaspian Rafael, Laitto Edvin Urho Kaleva, Laurila

Luna Vaeda Michaela, Lindholm

Emma Alva Amelie, Procopé Leon

Edward Oscar, Raimovaara Meea

Eeva Sofia, Satta Amalia Kaisa

Maria, Tenhunen Elea Isabella.

Hautaan siunattu

Forss Lahja Kyllikki 92 v, Vento

Esteri Kyllikki 88 v, Palmgren Irja

Kyllikki 84 v, Sassi Pertti Sakari 81 v, Rämä Eero Olavi 80 v, Pylkkänen Antti Tapani 76 v, Syrjälä

Sisko Marja 75 v, Vallivaara Vesa

Olavi 72 v, Riihijärvi Seppo Tapani

62 v, Mähönen Jari Tapio 58 v, Metsänen Henri Markus 38 v, Virtanen Jerry Juhani 30 v.

TAPIOLAN

SEURAKUNTA

Kastettu

Haarala Janina Lilli Vilhelmiina, Harima Robin Ares Mikael, Herold

Gabriel Patrick Antonio, Herold

Giselle Nicole Patricia, Hänninen

Milo Elliot, Krasila Aaron Reino

Johannes, Lahti Kustaa Eliel

Armas, Ojala Eveliina Alexandra, Ropponen Josefiina Ella.

Hautaan siunattu

Eskola Hilkka Tuulikki 95 v, Hanelius Meeri Hillevi 94 v, Karjanoja

Marjo Eliina 93 v, Suihkonen

Sinikka Ritva-Liisa 93 v, Hintikka

Alli Irene 90 v, Aarnio Pekka

Juhani 89 v, Korpinen Leila Irmeli

88 v, Keränen Vanamo Oiva 86 v, Laukkanen Salme Sinikka 84 v, Lehikoinen Kalevi Ensio 83 v, Karppinen Oiva Antero 78 v, Suopohja Sirkka Irmeli 77 v, Hein

Lea Merit Cecilia 76 v, Parikka

Esko Juhani 73 v, Andersson

Kalevi Alpo 69 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

Döpt/Kastettu

Ainamo Väinö Justus Juhani, Emovon Alicia Osarose Lucia, Granberg Kiara Vilda Isabella, Hentinen Filip Johannes, Honka

Mico Daniel, Inkilä Matilda Elisabet, Kivi Sebastian Tapio Antero, Krohn Caspian Evert Wilhelm, Laine Benjam Aate, Mailasalo Kira

Maria Elisabet, Manelius Linéa

Else Amalie, Siponen Oliver Julian Amadeus, Sjöblom Mathias

Johannes Waldemar, Strahl Ebba

Linnéa, Törnqvist Minea Amanda. Avliden/Hautaan siunattu

Eklund Lars-Christer Bror Knut 97 år, Eklund Leila Inkeri 84 år, Tolppola Monika Margaretha 77 år, Söderholm Klas Christer 75 år, Enbom Jan Birger 69 år, Puumala

Leena Lisette 61 år, Nyholm Rolf

Stefan 55 år.

AIKUISILLE

Kristillinen meditaatio to 18.4., 24.4. ja 2.5. klo 19 Tapiolan kirkko. Avoin rukouspiiri rukousta, Raamattua ja yhteislaulua pe 19.4., 3.5., 17.5. ja 31.5. klo 18 Tapiolan kirkko.

Laajalahden olohuone klo 17–19, Kirvuntie 18 C, ti 23.4., 30.4. ja 14.5. klo 17

Neulekahvila ti 23.4. klo 17.30 Tapiolan kirkko. Ideoita, lankoja, puikkoja ja juttuseuraa.

Keskiviikkokerho 24.4. klo 12.30, ohjelma klo 13. Tapiolan kirkon

Valo-kahvila. 24.4. isä Petri Korhonen Tapiolan ortodoksisesta kirkosta.

Raamattupiiri ke 24.4. 18.30 Tapiolan kirkko. Parittomilla viikoilla, viimeinen kerta 22.5.

Syvemmälle messuun ti klo 18

Tapiolan kirkko. Ossi Tervonen ja Sini Hulmi valottavat messun symboliikkaa.

KIRKON KEITTOLOUNAS

To klo 11.30. Hinta 5 e aikuiset, 3–17 v. 2 e, alle 3 v ilmainen. Maksu pankkikortilla.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN

Päivystävä pappi joka päivä klo 9–19, p. 09 8050 2602. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ti ja to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi.

KONSERTIT

Kts. lisää Kirkoissa soi-palstalta.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16. lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000, kauniaisten. suom.srk@evl.fi

Osoitteet:

Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MARTAT JA MARIAT

Torstai 18.4. klo 12 lähetyksen ja kansainvälisen vastuun ryhmä kirkon yläsalissa.

MESSU KLO 10 KIRKOSSA

JA KIRKKOKAHVIT

Su 21.4. saarna Kuula, liturgi Tuomi, kantt. Tilda Stranden. Su 28.4. saarna Mäkinen, liturgi Kuula, kantt. Palolahti. Su 5.5. Saarna: Mäkinen, liturgi: Kuula, kantt. Mäki.

MAANANTAIKAHVILA JA

VARTIN HARTAUS

Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

ILON ILTAPÄIVÄ

Ti 23.4., 30.4. ja 7.5. klo 15 Sebastoksen toimitilassa kaksikielinen

mielenterveysryhmä. Älä jää yksin!

RUKOUSTA JA RAAMATUN

LUKUA

Ma 29.4. klo 18.15 Sebastoksen toimitilassa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

HYVÄN TUULEN

YSTÄVÄKERHO

Ti 30.4. klo 13 kirkon yläsalissa, munkkeja ja simaa.

NUORTEN SAUNAILTA

Ma 6.5. klo 18 nuortentiloissa. Lisät. ja ilm. Sonja p. 050 464 7001.

RUKOUSTA JA RAAMATUN

LUKUA PÄIVÄLLÄ

To 11.4. klo 14 kirkolla. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

LAPSIPERHEIDEN

OLOHUONE PERHESOPPA

Kohtaamispaikka lapsiperheille ke klo 15–18 Sebastoksen toimitilassa, os. Kauniaistentie 11. (ei ilm., maksuton). Klo 15 välipala alakoululaisille ja kahvi/tee/mehu vanhemmille + lapsille. Keittopäivällinen lapsiperheille klo 16–17.30.

MUNKKEJA YHTEISVASTUUN HYVÄKSI

Tilaa munkkeja vapuksi p.050 3017028! /pirjo.luoma@evl.fi tai p.050 464 7001 /sonja.holkerinoja@evl.fi. Haku 30.4. klo 11–14 Kauniaisten kirkon aulasta.

RETKI KAUPUNGISTA –MAASEUDULLE

Ti 28.5. klo 10.30 lähtö Kauniaisten kirkolta, paluu noin klo 17. Backby Kartano (lounas), Klaukkalan kirkko, Krannintila. Hinta 50 e. Lisätiedot ja ilm. ma 13.5. mennessä 050 3017028 / pirjo.luoma@evl. fi tai 050 46477001 /sonja.holkerinoja@evl.fi

LAPIN VAELLUS NUORILLE

Lemmenjoen kansallispuiston pohjoisella alueella 26.7.–2.8. (päätöspäivä tarkentuu), alk. 14 v. Osallistumismaksu 50 e, sis. retkiajan tapaturmavakuutuksen, vaelluksen päätösruokailun ja saunan, majoituksen Keminmaassa, junaliput n. 120 e (KauniainenKemi, Rovaniemi-Kauniainen).

Vaellusajan ruoat ruokaryhmittäin (n. 40–50 e /osallistuja). Ilmoittautuminen 30.4. mennessä: www. kauniaistenseurakunta.fi >Tule mukaan >Nuorille. Tiedustelut: tiro@evl.fi.

Esbo svenska församling

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, må-to kl. 9–12 per telefon och e-post. Öppet för besök enligt överenskommelse, tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

H ÖGMÄSSOR

Olars kyrka sö 21.4. kl. 10.30. Jäntti, Brunell. Kyrkkaffe. Esbo domkyrka sö 21.4. kl. 12.15. Erkko, Malmgren. Esbo domkyrka sö 28.4. kl. 12.15. von Martens, Malmgren, Leppänen. Pensionärskören Furorna och Lidingö Cappella-kören uppträder.

B ARN OCH FAMILJ

Dagklubbar för 2–5-åringar hösten 2024. Dagklubbarna med utbildade barnledare finns på fyra platser i Esbo. Info / elektronisk anmälning 1.–30.4 på esboforsamlingar.fi.

Sommarens läger för skolbarn: Dags- och övernattningsläger i juni. Elektronisk anmälning senast 30.4 på esboforsamlingar.fi Kontakt ang. dagklubbar & läger: helena.aitti-lindberg@evl.fi

Familjeklubbar för dig som är hemma med småbarn: Ti-fr kl. 9.30. Kolla dag / plats: esboforsamlingar.fi

Musiklek förmiddag onsdagar. Info: esboforsamlingar.fi

UNGA OCH UNGA VUXNA

Ungdomskväll i Sode må 22.4, 29.4. kl. 17, Sökövägen 13.

VUXENVERKSAMHET

Torsdagsträffen kl. 13–14.30, Södrik kapell. To 18.4. Gäst är Ann-Christin Lintula som berättar om livet i Esbo under sex decennier. To 2.5. tema; dikter. Symamsellerna handarbetar må 29.4 kl.16–19, Esbo domkyrkas församlingsgård.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER

Diakoner: Nina 050 432 4323, Ani 050 597 3313, Taina 040 547 1856. E-post: förnamn.efternamn@evl.fi, e-tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi.

Grankulla svenska församling

Församlingskansliet: Kavallvägen 3. Öppet tisdagar och torsdagar kl. 10–14, onsdagar endast telefonbetjäning kl. 9-11.30, tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi

Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA

SÖ 21.4 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre brasrummet.

SÖ 28.4 Tro, hopp och kärlek - mässa. Martina Brunell, dragspel och Mauriz Brunell, orgel. Kaffe i nedre brasrummet.

LOVSÅNGS- OCH

FÖRBÖNSGRUPP

TO 18.4 och 25.4 i övre brasrummet. kl. 10–11.

THE CHOSEN

TO 18.4 och 25.4 visar vi de två sista delarna av tv-serien The Chosen i kyrkans övre brasrum kl. 14.

TISDAG 23.4

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30–10.30. Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Gäst: Pastor Henrik Nymalm. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i kyrksalen kl. 18.

KYRKOSYFÖRENINGEN

ON 24.4 i övre brasrummet kl. 14.

FAMILJEKVÄLL

ON 24.4 i kyrkan med matservering, program och andakt kl. 17–19.30.

BIBELSTUDIUM

TO 25.4 och 2.5 i övre brasrummet kl. 18.30–19.30. Pastor Henrik Nymalm.

UNGDOMSKVÄLL

FR 26.4 i övre Klubb97 kl. 18–22.

TISDAG 30.4.

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30–10.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

International

Venäjänkielinen jumalanpalvelus Богослужение (без Причастия)

каждое воскресенье в 15 капелле

Соукка, Эспоонлахти Иисусова

молитва, Елеопомазание, проповедь, органная музыка

После Богослужения чаепитие и общение Venäjänkielinen iltakirkko Богослужение без Причастия, каждый вторник в 19:30 в капелле Уутту. Иисусова молитва, Елеопомазание, проповедь, органная музыка. После Богослужения чаепитие и общение. Espoo Int’l Lutheran Bible Study 18.4. klo 18 Karakappeli The gospel text of the next Int’l Lutheran Worship Service is read and discussed. Pastor: Juha-Pekka R. Kansainvälinen Olohuone – International Livingroom ke 17 Tapiolan kirkko. Multicultural livingroom, which is open for everyone every Wednesday 5 pm at Tapiola Church. We follow the priciples for a safer space.

International Lutheran Worship su 21.4. klo 17 Tapiolan kirkko. Tea and coffee fellowship after the service / Teetä, kahvi ja pientä purtavaa messun jälkeen Espoo International Lutheran Worship / Kaksikielinen messu su

28.4. klo 15 Karakappeli. (EnglishFinnish, englanti-suomi). Preaching Jukka Raunu, Leading JuhaPekka Rissanen. Music by Outi Noponen. Sunday School / pyhäkoulu messun aikana.

Yhteiset

Aikuisten lauantai-ilta la 20.4. klo 18 Espoonlahden kirkko. ”Mikä on Raamattu ja mikä on sen teksti?”, Niko Huttunen. Tarina jatkuu -lyhytkurssi lähetystyöstä Olarin kirkolla 26.27.4. Hinta 25 e + vapaaehtoinen ruokamaksu. Lisätietoa ja ilm.: espoonseurakunnat.fi/tulemukaan/ilmoittautumiset. Näkökulma -vertaistukiryhmä näkövammaisille ma 22.4. klo 13–15 Kirkonkulmassa, Kirkkokatu 1, Espoo. Lisätiedot Minna Martiskainen 040 734 7715.

Tasapainoharjoituksia näkövammaisille ti 23.4. klo 13.30 Espoon seurakuntayhtymä, Kirkkokatu 1. Lisätiedot ja ilm. Minna Martiskainen 040 734 7715 tai minna.martiskainen@evl.fi.

Raamattupiiri näkövammaisille 25.4.klo 13–15 Suvelan kappelilla, Kirstintie 24, Espoo. Tiedustelut

Minnalta Martiskaiselta 040 734 7715.

Kävele avusta totta su 28.4. klo 10–16. Tue syrjäytymisvaarassa olevia nuoria Yhteisvastuukeräyksen kautta. Voit kulkea osan tai koko matkan pyhiinvaellusreitillä Linnaisten kartanolta Espoon tuomiokirkolle kävellen, pyöräillen tai juosten. Reittiä voi seurata CityNomadi-sovelluksesta omalta puhelimelta. Ks. lisää tästä lehdestä ja espoonseurakunnat.fi/kavele_avusta_totta.

Näkövammaisten päiväretki

Tampereelle pe 17.5. klo 11.30–21.30. Mm. Tallipiha ja Mummonkammari sekä osallistuminen Kirkon Juhliin. Lähtö Espoo (Kirkkokatu 1) klo 11.30 ja paluu klo 21.30. Hinta on 20 e käteisenä, sis. kuljetuksen, kahvin ja pullan sekä salaattiruoan. Sitovat ilm. 3.5. mennessä Minna Martiskaiselle 040 734 7715 tai minna.martiskainen@evl.fi.

Aikuisten kevätretki la 25.5. klo 10–14 Hanikan virkistyskeskukseen, Matasaarentie 1. Bussi 145, pysäkki Suinonsalmi. Kimppakyytejä Espoonlahden kirkolta klo 10. Retkimaksu 5 e. Tied. ja ilm. viim. ti 14.5. inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

Musiikkia Espoossa ja Kauniaisissa

TORSTAI 18.4.

Musiikkiopisto Avonian jousiorkesterien konsertti klo 18 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Händel, Vivaldi, J.S. Bach. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräykselle.

PERJANTAI 19.4.

Musiikkopisto Avonian kitaraorkesterien konsertti pe 19.4. klo 18

Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Ohjelmassa musiikkia barokin aikakaudelta tähän päivään. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräykselle.

LAUANTAI 20.4.

Rosa Mystica ‒ Naisten säveltämää musiikkia keskiajalta barokkiin klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Naiskuoro Kupliva, johtaa Viena Kangas. Linnéa Sundfær

Casserly, sopraano, Kaisamaija

Uljas, luuttu, Espoon barokin duo: Laura Vihreäpuu, urut, Pieta Mattila, sello. Isabella Leonardan, Sulpitia Cesiksen, Chiara Margarita

Cozzolanin, Caterina Assandran ja Barbara Strozzin musiikkia diskanttikuorolle, solistille ja soittajille. Hildegard von Bingenin a cappella -teokset. Liput: 20 e / 10 e. Liput konsertin lippukaupasta ja puoli tuntia ennen ovelta.

KESKIVIIKKO 24.4.

Häivähdys pyhää -konsertti klo 12

Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Espoon musiikkiopistosta Virva Mutikainen, viulu ja Ilmo Peitso, piano. Bach, Massenet, Sibelius.

Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuulle.

PERJANTAI 26.4.

Espoo sinfonia -konsertti klo 19

Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Schumannin 1. sinfonia ja Tšaikovskyn Serenadi jousille. Johtaa kapellimestari Jackie Shin. Liput ovelta 25/15 e.

SUNNUNTAI 28.4.

Keväinen viuluresitaali klo 15

Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Santeri Muona, viulu, Viljo Hyvö-

nen, piano. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Kevättä ilmassa -sinfoniakonsertti klo 18 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Musiikkiopisto Juvenalian aikuisista harrastajista koostuva Musisoinnin ilo -sinfoniaorkesteri. Onnea, iloa, kepeyttä, tragediaa. Brahms, Sibelius, Glazunov, Cimarosa ja J.S. Bach. Solistit Anni Nora, sello, Kristian Roine, piano, Sole Terästö, oboe. Johtaa Sole Terästö. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvas-

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla

Perjantaina 19.4.

Viulukollegioiden konsertti klo 18 Helsingissä Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Itä-Helsingin musiikkiopiston viulukollegiat. Vapaa pääsy.

Konsertti Uutta klo 19 Helsingissä Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Ylioppilaskunnan Laulajat. Muun muassa uusien teosten kantaesityksiä ja tilaussävellyksiä. Liput alkaen 30 e lippu.fi Mozart: Missa in C klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Oratoriekören i Helsingfors, solisteina Aurora Martens, Iida Antola, Niilo Erk-

kilä ja Veikko Vallinoja, Lohjan kaupunginorkesteri. Liput 35 e lippu.fi ja ovelta.

Keskiviikkona 24.4.

Ensemble Gamut! – matkalla klo 19 Vantaalla Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Tervetuloa uuden projektin syntymisprosessin pariin. Keskiaikaisia kukka-aiheisia sävellyksiä sekä omia sävellyksiä ja improvisaatiota. Aino Peltomaa, laulu, harppu, lyömäsoittimet, Ilkka Heinonen, jouhikko, elektroniikka, Juho Myllylä, nokkahuilut, elektroniikka, Tuomas Norvio, li-

ve-elektroniikka ja äänisuunnittelu. Vapaa pääsy.

Torstaina 25.4.

Mustarastas-yhtyeen 30-vuotisjuhlakonsertti klo 18 Helsingissä Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Gospel-folk-yhtye. Laura Airola, viulu, nyckelharpa ja taustalaulu, Susanna Eronen, laulu ja tinapillit, Kari Haapala, laulu ja kitara, Aki Hauru, irlantilainen bouzouki, mandoliini, kitara ja taustalaulu, Kerttu Terri, haitari, Tiro Rohkimainen, basso, kontrabasso ja taustalaulu. Siluetti-albumin julkaisu. Va-

pääsy, ohjelma 10 e.

PERJANTAI 3.5.

Espoon musiikkiopiston opettajat estradilla klo 18 Tapiolan kirkko Kirkkopolku 6. Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle. Vapaa pääsy.

LAUANTAI 4.5.

Kahvikonsertti – Lauluja keväästä ja elämästä klo 14 Kahvila Valo, Tapiolan kirkko Kirkkopolku 6. Kuoro kaikille 15-vuotisjuhlakonsertti.

TIISTAI 7.5.

Kevään ja toivon säveliä klo 13 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Kappelilounaan yhteydessä. Miri Rantio, laulu ja Mikael Bergholm, piano.

SUNNUNTAI 12.5.

tuulle. Konsertti ikuinen kaipaus klo 18

Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Maiju Vaahtoluoto, mezzosopraano, Kristian Attila, piano. BrahmsPoulenc, Ravel, Korngold. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuulle.

TIISTAI 30.4.

Vappuaaton konsertti klo 18 Soukan kappeli, Soukankuja 3. Vaihtoehtovappu laulun laineilla. Helena Tenhunen lauluoppilaineen sekä Jussi Littunen, piano. Vapaa

Koko perheen Sininen pallo -konsertti klo 17 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Tuomo Rannankari, laulu, kitara sekä Singing suns -lapsikuoro, joht. Teija Palolahti, Tilda Stranden, Tiro Rohkimaisen bändi.

KESKIVIIKKO 15.5.

Yhteisvastuun Yhteislaulut klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Helena Yli-Jaskari Okra-kuoro, Joona Pitkäniitty ja kitarakurssilaisia sekä Jukka Lehti. Lauletaan yhdessä ja kuullaan myös muita esityksiä. Vapaaehtoinen kolehti Yhteisvastuukeräykselle.

paa pääsy.

Sunnuntaina 28.4.

L. Onervan syntymäpäivämatinea klo 18 Helsingissä Kallion kirkon kappelissa, Itäinen papinkatu 2. Pertti Eerola, piano, EevaLiisa Haimelin ja Iiro Kajas, lausunta, Talvikki Eerola, lausunta, laulu ja piano, Aulikki Eerola, Onerva ja melodraamat. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Vantaan kirkkokuorojen kevätkonsertti klo 18 Vantaalla Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Mukana Hakunilan, Vantaankosken ja Tikkurilan seurakunnan

kuorot ja kanttorit. Vapaa pääsy.

Torstaina 2.5.

Kuin sateenkaari klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Spira Ensemble, Jaani Helander, sello. Suomen ensiesityksenä Kõrvitsin säveltämä St. Michael Songs. Myös Morlock, Lidholm, Whittall. Liput 25/15 e spiraensemble.eventiolive.fi ja ovelta. Teosesittely klo 18.15.

Kevättä on ilmassa Espoon kirkoissa ja kappeleissa järjestettävissä musiikkitilaisuuksissa. Tarjolla on muun muassa sinfoniakonsertti, kitaraorkesterien konsertti, lauluja keväästä ja elämästä, yhteislauluja ja vappuaaton konsertti.