Kirkko ja kaupunki 2024 06 Helsinki

Voileipäkakku on juhlien klassikko – sen voi kääräistä myös rullalle s. 4

Tässäkö tämä oli?

Kuolindoula ja pappi vastaavat elämän viimeisiin kysymyksiin s. 14

Kiusauksia ja kuiskutuksia

Yrittäjä Jari Sarasvuon mielestä yksi seitsemästä kuolemansynnistä pyörittää maailmaa s. 20

HYVÄN TÄHDEN.

Pääkirjoitus

Aika ryhtyä sanoista tekoihin

JÄRKYTYS, AHDISTUS, SURU. Siinä on kolme sanaa, jotka kuvaavat tunteita, joita vantaalaisen Viertolan koulun kouluampuminen mielessäni herätti. Sitä en pysty edes kuvittelemaan, millaisia ajatuksia on pyörinyt luokassa olleiden lasten, uhrien ja tekijän läheisten ja koulun henkilökunnan mielessä.

Miten ihmeessä maassa, joka on seitsemättä vuotta peräkkäin arvioitu maailman onnellisimmaksi, voi tapahtua tällaista? Eikä vain kerran, vaan toistuvasti. Vain pari viikkoa ennen Viertolan tapahtumia poliisi esti kouluampumisen Vaasassa.

AINA KUN PUHUTAAN lasten ja nuorten pahoinvoinnista, nostetaan esille tutkimuksia, joiden mukaan on paljon nuoria, joiden asiat ovat hyvin. Tämä pitää paikkansa, mutta selvästikin on paljon lapsia ja nuoria, jotka eivät voi hyvin. Nuorten ahdistuneisuus ja masentuneisuus ovat lisääntyneet. Yhä useampi heistä tarvitsee myös psykiatrista laitoshoitoa. Keskusrikospoliisin vuonna 2022 tekemän selvityksen mukaan väkivaltatilanteet kouluissa ovat lisääntyneet. Usein väkivaltaan liittyy sosiaalinen media, jonne uhrien nöyryyttämistä kuvataan. Joka kuudes nuori kokee yksinäisyyttä: aivan liian monelle verkkomaailma on ainoa ystävä.

Silloin, kun jotain kauheaa tapahtuu, päättäjät toteavat jämäkästi julkisuudessa, että pitää tehdä jotakin. Kiusaamiseenkin, joka on väärä sana kuvaamaan henkistä ja fyysistä väkivaltaa, on kerta toisensa jäl­

keen luvattu puuttua. Toisin on käynyt. Asiat ovat jääneet usein kesken. Budjettileikkauksia tehtäessä unohtuu herkästi velvoite ottaa huomioon niiden päällekkäiset vaikutukset lapsiin.

EI IHME, että lapsiasianvaltuutettu Elina Pekkarinen sanoo haastattelussa (HS 4.4.) näin: ”Väkivalta otetaan vain puheen tasolla hyvin vakavasti. Kyllä sen jälkeen pitäisi alkaa tapahtua muutakin kuin vain selvitystä ja kyyneleitä toisensa perään. Ymmärrän surun, mutta on ihmisiä, joilla on valta päättää.”

Kirkko reagoi tapahtuneeseen heti. Tikkurilan kirkko ja Helsingin tuomiokirkko olivat auki ja henkistä tukea tarjottiin. Piispa Teemu Laajasalo piti viisaan ja koskettavan radiohartauden. Seurakunnilla on iso rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. Hieno uusi esimerkki tästä on Espoon seurakuntien jo ennen Viertolan tapahtumia tekemä päätös yli miljoonan euron hankkeesta, jolla tuetaan alakoululaisten sosiaalisia taitoja.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Kyllä tässä maailmassa pelkääville aina vaaroja riittää.

GEORGE BERNARD SHAW (1856–1950)

Siitepölystä huolimatta pysähdyn hetkeksi hengittämään: tunnustamaan rakkauteni kaupunkiin ja meihin kaikkiin Luojan luomiin, jotka pesää tänne rakennamme. Anna meidän olla turvassa, nauttia, hymyillä ja vähän tanssahdella.

Kun pelko ja yksinäisyys väistyvät, ihminen voi olla oma itsensä. Hän odottaa seuraavaa kesää.

LOTTA EHRNROOTH, ANNA-LEHTI 13/24

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Sinä tulet luokseni, kun huudan sinua, ja sanot: Älä pelkää.

VANHAN TESTAMENTIN

VALITUSVIRRET 3:57

Kirkko ja kaupunki

KANNEN KUVA:

JOONAS BRANDT

Seuraava lehti ilmestyy 2.5.

kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”Rakennusala on muuttunut paljon niistä ajoista, kun aloitin”

Myyrmäen kirkon peruskorjaus vaatii paljon pähkäilemista, sanoo rakentaja Mauri Järvinen.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

1Mauri Järvinen, 60, olet mukana tekemässä Myyrmäen kirkon peruskorjausta. Miten sinusta tuli rakentaja?

– Minusta tuli rakennusmies monen sattuman kautta. Aloitin putkimiehenä. Sitten tuli 1990-luvun lama, ja jouduin pois

silloiselta työpaikaltani, koska olin työntekijöistä nuorin. Eräs isännöitsijä pyysi minua tekemään saunaremontin, ja siitä se sitten lähti. Tein töitä 20 vuotta yrittäjänä, kunnes jäin eläkkeelle. Neljä vuotta ”ulkoilutin koiraa”, mutta sitten kyllästyin joutenoloon. Vuonna 2017 aloin työskennellä rakennusalan yritys

NCC:llä, joka toteuttaa Myyrmäen kirkon peruskorjauksen.

– Rakennusala on muuttunut paljon niistä ajoista, kun aloitin. Aiemmin putkimiehet, ilmastointimiehet ja rakennusmiehet kokoontuivat ja suunnittelivat remonttia yhdessä. Nykyään rakentaminen on pilkottu pieniin osiin, ja jokainen hoitaa oman hommansa välittämättä siitä, kuinka remontti siitä jatkuu. Sosiaalisuus häviää koko ajan enemmän ja enemmän.

– Vaikka kaikki muutokset rakennusalalla eivät ole olleet mieleeni, pidän työstäni todella paljon.

2

Mitä erityistä on siinä, että remonttikohteena on kirkko?

– Meille rakennusmiehille kirkko on ihan samanlainen työmaa kuin muutkin. Toki silloin, kun kyseessä on suojelukohde, kuten Myyrmäen kirkko on, työ vaatii enemmän pähkäilemistä.

– Myyrmäen kirkossa on esimerkiksi toistasataa kiloa painavia panelointeja, jotka ovat katossa 10 metrin korkeudessa. Panelointi on saatava ehjänä alas, koska siinä on käytetty sellaista maalia, jonka päälle ei voi maalata. Kun valotekniset asiat on hoidettu paneloinnin alta kuntoon, panelointi on saatava taas takaisin kattoon kokonaisena.

3

Missä vaiheessa kirkon remontti on tällä hetkellä?

– Olen käsittänyt, että kirkon sisäosien on tarkoitus olla kunnossa juhannukseen mennessä. Sen jälkeen kirkon ulko-osassa on todennäköisesti vielä tekemistä. Osa remonttisuunnitelmista puuttuu vielä, joten en tiedä vielä tarkkaan, mitä kaikkea tulemme tekemään.

– Olin perustamassa tätä rakennustyömaata viime vuoden helmikuussa. Sen jälkeen, kun työmaa luovutetaan virallisesti, joku jää aina tekemään rääppiäisiä. Olen usein viimeinen rakennusmies, joka lähtee työmaalta.

4

Millaisia vappusuunnitelmia sinulla on?

– Vappuna aion lähteä mökille saunomaan. Jos Päivi-avovaimolla ei ole silloin töitä, hän lähtee mukaani. Jos hän on töissä, menen Oskukoiran kanssa mökille kahdestaan.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhää on perhe. Minulla on 32-vuotias poika ja 27-vuotias tytär. – Pyhää minulle on myös yhteinen elämä emännän kanssa. ■

Vappua vietetään 1.5.

Tule hyvä voileipäkakku!

Voileipäkakku on juhlapöydän klassikko 1950-luvulta, ja usein se saa edelleen kinkku- tai kalatäytteen.

Voileipäkakun voi myös kääräistä rullalle kääretortun tapaan.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO

KUVA TARU VIHAVAINEN / PULLAHIIREN LEIVONTANURKKA

Voileipäkakku on juhlapöytien kestosuosikki. Tätä suolaista klassikkoa syödään niin kaste- ja rippijuhlissa kuin valmistujaisissa, syntymäpäivillä ja hautajaisissa.

Pullahiiren leivontanurkka -blogin ylläpitäjä, reseptisuunnittelija Taru Vihavainen on vuosien varrella laatinut useita voileipäkakun ohjeita.

Voileipäkakun valmistaminen on kohtalaisen helppoa. Ihan hetkessä kakku ei kuitenkaan valmistu.

Voileipäkakun pohjaksi sopii mikä tahansa leipä, jossa ei mielellään ole suuria siemeniä. Vihavaisen lempileipä tähän tarkoitukseen on tumma paahtoleipä, koska se on valmiiksi pehmeää.

– Leikkaan paahtoleivästä reunat ohuesti pois. Reunoista voi tehdä krutonkeja tai ne voi jauhaa korppujauhoksi, Vihavainen kertoo.

Kakun kostukkeena Vihavainen käyttää lihalientä, kasvislientä tai kivennäisvettä, joka on helppo vaihtoehto, koska sitä ei tarvitse keittää. Sitruunavesi sopii hyvin kalakakkuihin. Jotkut kostuttavat voileipäkakkunsa maidolla.

VOILEIPÄKAKKU SAAPUI suomalaisiin kahvi- ja juhlapöytiin Ruotsista. Ensimmäinen voileipäkakun ohje ilmestyi Kotiliesi-lehdessä vuonna 1956. Viisi vuotta myöhemmin voileipäkakkua tarjottiin presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Aiemmin juhlavieraille oli tarjottu voileipiä.

Ensimmäisissä voileipäkakuissa käytettiin täytteinä erilaisia voipohjaisia tahnoja, kuten juusto-, sinappi- ja persiljavoita. Myös maksamakkara ja kinkusta, makkarasta tai savukalasta tehdyt tahnat olivat suosittuja.

Nykyään täytteeseen käytetään usein kermaa tai tuorejuustoa.

– Niillä täytteestä tulee pehmeämmän makuinen ja maukas, Taru Vihavainen sanoo.

Kermaan tai tuorejuustoon sekoitetaan esimerkiksi kinkkua tai lohta, jotka ovat vuodesta toiseen suosittuja täytteitä. Niiden rinnalle ovat nousseet erilaiset kasvisvaihtoehdot.

Vihavaisen mukaan ihmiset ovat rohkaistuneet yhdistelemään erilaisia makuja. Niinpä täytteeseen saatetaan sekoittaa lisäksi yrttejä, kasviksia tai valkosipulia.

– Yksi omista lempitäytteistäni on tsatsikityyppinen täyte, johon tulee kurkkua, fetajuustoa, aurinkokuivattuja tomaatteja ja valkosipulia.

Kreikkalaistyylinen täyte sopii valmistettavaksi myös vegaanisena. Tällöin valitaan fetajuustonkaltainen vegaaninen juusto. Myös muut maitotuotteet korvataan vegaanisilla valmisteilla.

Yleensä voileipäkakku täytetään kahdella eri täytteellä. Täytteet laitetaan vuorotellen eri kerroksiin.

Maukkaan kakun saa aikaiseksi yhdelläkin täytteellä.

– Olen itse ihastunut rullattuihin voileipäkakkuihin. Siihen riittää yksi hyvä täyte, joka on pilkkomalla ja sekoittamalla valmis.

ENSIMMÄISTEN RESEPTIEN mukaan voileipäkakku tuli kuorruttaa täytetahnalla, majoneesilla tai kermavaahdolla. Kakku koristeltiin persiljalla, retiisillä, tomaatilla, kurkulla, kananmunalla, omenalla, keitetyillä luumuilla tai suolakurkulla.

Koristeet aseteltiin voileipäkakulle niin, että jokaisessa leikatussa kakkupalassa oli täsmälleen samanlainen koristelu.

– Nykyään on lähdetty tekemään kauniimpia, raikkaampia ja yksinkertaisempia koristeluja.

– Itse tykkään käyttää koristeena pieniä salaatteja, salaatinversoja ja yrttejä. Pyrin myös siihen, että koristelusta voi päätellä, millainen täyte kakussa on.

Jos täytteessä on kalaa, Vihavainen saattaa koristella kakun kalalla, katkaravuilla tai mädillä. Myös viikunat, tuoreet marjat, kasvikset ja hedelmät tekevät voileipäkakusta kauniin.

VOILEIPÄKAKUN KOKO KANNATTAA suhteuttaa siihen, kuinka paljon juhlapöydässä on tarjolla muita suolaisia leivonnaisia.

Yhdestä rullatusta voileipäkakusta tulee noin kahdeksan annosta. Siihen käytetään noin 14 ruispaahtoleipäsiivua. Myös täytteen määrä vaikuttaa annosten määrään.

Taru Vihavainen kannustaa leikittelemään voileipäkakun muodolla.

– Voileipäkakun voi tehdä esimerkiksi pyöreään tai sydämen muotoiseen kakkuvuokaan. Lastenjuhliin kakusta voi tehdä vaikka junan muotoisen. ■

Lähde: Hotelli- ja ravintolamuseon Suomi syö ja juo -sivusto

Koristelulla voi viestiä juhlavieraille, millainen täyte voileipäkakussa on.

Kasvisvoileipä kakku rulla

Noin 14 ruispaahtoleipäsiivua

Täyte

200 g kurkkua

1 pieni valkosipulinkynsi

1 pieni paprika

200 g fetajuustoa

200 g ruohosipulituorejuustoa

175 g maustamatonta tuorejuustoa

2 dl vispikermaa

noin ½ tl rouhittua mustapippuria noin ¾ tl suolaa

Kostutus

noin 1 ½ dl kivennäisvettä

Kuorrute

1 ½ dl vispikermaa

100 g tuorejuustoa (jauhettua valkopippuria) (ripaus suolaa)

Koristeluun

salaattia, versoja, fetajuustoa, kurkkua, syötäviä kukkia

1. Leikkaa leivistä ohuesti reunat pois ja nosta ne sivuun täytteen valmistamisen ajaksi.

2. Valmista täyte raastamalla pesty kurkku hienoksi raasteeksi. Laita kurkkuraaste siivilään ja ripottele joukkoon noin ½ tl suolaa. Sekoita ja painele kurkkuraastetta, jotta saat siitä ylimääräisen nesteen pois. Pilko paprika pieniksi kuutioksi, painele fetajuusto haarukalla muruksi ja raasta vielä valkosipuli hienoksi raasteeksi.

3. Mittaa tuorejuustot ja kerma kulhoon. Vatkaa ne yhdessä paksuksi vaahdoksi. Lisää vaahdon joukkoon kurkkuraaste sekä paprika, fetajuustomuru ja valkosipuli. Mausta vielä rouhitulla mustapippurilla, ja tarvittaessa lisää suolaa.

4. Levitä leivät leivinpaperin päälle 3 ½ leipäsiivua neljän riviin. Katso, että leipäsiivut ovat mahdollisimman tiiviissä riveissä leivinpaperin päällä. Laita leipäsiivut jokaisella rivillä myös hieman lomittain, jotta riveille ei tule selviä saumoja. Kostuta leivät pullasutia apuna käyttäen.

5. Levitä täyte leipien päälle, ja rullaa voileipäkakku leivinpaperin avulla tiiviiksi rullaksi niin, että pitkittäiset saumat leipärivien välissä asettuvat voileipäkakkurullaan poikittain. Pyöräytä leivinpaperin päälle esimerkiksi folio ja kääri se voileipäkakkurullan päälle napakasti. Nosta voileipäkakku jääkaappiin odottelemaan mielellään seuraavaan päivään.

6. Ota folio ja leivinpaperi pois voileipäkakkurullan ympäriltä ja siirrä se tarjoiluastialle. Leikkaa päädyt siisteiksi.

7. Mittaa kulhoon kuorrutteen vispikerma ja tuorejuusto paksuksi vaahdoksi sekä lisää valkopippuria ja suolaa maun mukaan. Levitä kuorrute voileipäkakkurullan päälle, ja koristele kakku haluamallasi tavalla esimerkiksi erilaisilla salaateilla, versoilla, kurkulla, fetajuustolla ja syötävillä kukilla.

Resepti: Taru Vihavainen Pullahiiren leivontanurkka

Tiktok-ajan Katekismus

Jokaisen sukupolven pitää saada kuulla kristinuskon perusasioista omalla tavallaan. Marjut Mularin Usko tai älä -kirjan pohjalta syntyi myös videosarja.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ARTTU ALLÉN

Mitä on synti? Miten uskoon tullaan? Mitä kuoleman jälkeen tapahtuu? Kannattaako kirkkoon kuulua? Instagramissa Pastori Maikkina tunnettu helsinkiläinen oppilaitospappi Marjut Mulari pohti vastauksia tällaisiin kysymyksiin kirjoittaessaan maaliskuussa ilmestynyttä kirjaansa Usko tai älä – Mitä kristinuskosta kannattaa tietää ja miksi (Kirjapaja). Nyt Mulari pureutuu kristinuskon perusasioihin myös Kirkko ja kaupungin 10. huhtikuuta alkaneessa kymmenosaisessa Tiktok-sarjassa Usko tai älä, josta julkaistaan uusi jakso joka viikko.

Miksi halusit kirjoittaa kirjan kristinuskon perusasioista? – Olen tehnyt somessa töitä pappina muutaman vuoden ja kävi ilmi, että nyt tarvitaan helppotajuinen teos, joka käsittelee kristinuskon perusasioita. Meillä on kyllä Katekismus ja muuta, mutta ne eivät ole sellaisia, joihin ihminen ensimmäisenä tarttuu, kun haluaa tietää jotakin luterilaisuuden perusjutuista.

– Siinä ei siis ole mitään uutta, että kirjoittaa näistä asioista, mutta ajattelen, että se täytyy tehdä aina uudestaan, jotta jokainen sukupolvi saa kuulla kristinuskosta omalla kielellään.

Olet pappina tottunut puhumaan kristinuskosta. Kuinka vaikeaa

tai helppoa oli puristaa kaikki kirjan muotoon?

– Tavallaan tosi helppoa, tavallaan tosi vaikeaa. Kristinusko on maailman suurin uskonto. Sen tiivistäminen kirjaksi ei ollut helppoa. Jotkut asiat ovat monimutkaisia, mutta samaan aikaan piti pitää mielessä, että jos kirjoitan monimutkaisesti, kukaan ei lue kirjaa. Toivon, että kirja kutsuisi lukemaan lisää kristinuskosta – tämä voisi olla se varpaiden kastaminen veteen ennen kuin lähtee uimaan. Kun piti mielessä sen, että ihan kaikkea ei tarvitse kirjoittaa, kirjoittaminen oli helppoa. Ilmeisesti minulla on jokin tiivistämisen armolahja.

Nyt alkavassa Tiktok-sarjassa tiivistät kristinuskoa lyhyisiin videoihin. Miltä se on tuntunut? – Se tuntui vielä haastavammalta ja toisaalta hyvältä. Videolla pystyy ottamaan mukaan eleet ja äänenpainot ja voi viestiä muullakin kuin tekstillä. Videomuodosta on tullut minulle luonteva tapa kertoa kristinuskosta, joten olen tosi iloinen sarjasta.

Millaisia aiheita

Tiktok-sarjassa käsitellään? – Esimerkiksi kastetta, rakkautta ja rakastamista, uskoa, rukousta ja pyhää kolminaisuutta. Näitä käsitellään ensimmäisessä viidessä jaksossa.

Kenelle sarja on suunnattu?

– Ajattelin Tiktok-ikäistä eli z-sukupolven edustajaa. Oppilaitospappina teen töitä parikymppisten kanssa, joten oli helppo ajatella, että puhuessani istun jonkun opiskelijan kanssa kahvilla. Itse olen tukevasti millenniaali. Toivottavasti videot toimivat myös millenniaaleille ja muillekin.

Moni on ollut koulun uskonnonopetuksessa ja käynyt rippikoulun ja ajattelee tuntevansa kristinuskon perusasiat. Onko se niin, vai luulevatko ihmiset tietävänsä enemmän kuin oikeasti tietävät?

– Varmaan sekä että. Kirjasta on tullut sellaista palautetta, että se on ollut myös vahvistava lukukokemus: ”Huomasin, että tiesin asioita ja tämä oli kiva kertaus.” Jotkut kristinuskoon liittyvät asiat taas ovat

niin syvällä kulttuurissa ja arvopohjassa, etteivät ihmiset edes hoksaa, että ne liittyvät kristinuskoon. Paljon on myös ennakkoluuloja, jotka voin ehkä oikaista, kuten sen, että kristityn elämä on synkkää ja ikävää.

Kiinnostaako kristinusko Tiktok-yleisöä?

– Uusimpien tutkimusten mukaan kiinnostaa, ja etenkin nuoria miehiä. Toisaalta ajattelen niin, että kristinusko kiinnostaa kaiken ikäisiä, jos siitä kerrotaan kiinnostavasti. – Mielenkiinto kristinuskoa ja hengellisyyttä kohtaan on nousussa. Enää ei ole pakkouskontoa, ja toisaalta yhteiskunnan arvot ovat koventuneet. Sille, että pitää tavoitella rahaa, valtaa ja suosiota, alkaa tulla vastareaktiota. Elämme paitsi kovia myös turvattomia aikoja. Kristinuskon sanoma voi tuoda turvaa. ■

83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Päätoimittaja

Pauli Juusela Toimituspäälliköt

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Mediamyynti

Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Jakelu

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka

Sanomapaino, Vantaa

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421 HYVÄN TÄHDEN.

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Marjut Mulari kertoo perusasioita kristinuskosta Usko tai älä -sarjassa Kirkko ja kaupungin Tiktok-tilillä.

Testamentti on kaunis tapa aut taa

Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon.

Testamentin teko ei ole vaikeaa.

Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti

020 787 1201

(Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

LAADUKASTA KOTISIIVOUSTA JA LUOTTOSIIVOOJA

PIDÄMME HYVÄÄ HUOLTA KODISTASI, luotettavat kotisiivoojamme auttavat kodinhoidossa. Teemme pääkaupunkiseudulla perus-, ylläpito- ja muuttosiivouksia, ikkunanpesuja ja muita kodinhoitotehtäviä jatkuvalla sopimuksella tai kertaluontoisesti.

Jatkuvalla sopimuksella olevia asiakkaitamme palvelee sama tuttu luottosiivooja. Voit ostaa siivouspalvelujamme arvonlisäverottomana, jos toimintakykysi on alentunut esimerkiksi iän, vamman tai sairauden takia.

OTA YHTEYTTÄ JA VARAA ILMAINEN KARTOITUSKÄYNTI:

Palvelukoordinaattori

050 472 1348

Ma–Pe Klo 8–16 kotisiivous@paivakumpuhoiva.fi

SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO. Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT • PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA

Avoin raamattukoulu avaa sinulle Raamatun sisällön, niin että osaat soveltaa sitä omaan elämääsi

Voit tulla viikoksi tai pidemmäksi aikaa.

Polku korkeakouluopintoihin

-linjalla saat tietoa eri ammateista ja niihin vaadittavista korkeakoulututkinnoista.

Tutustut korkeakoulujen koulutustarjontaan ja kartoitat omaa opintopolkuasi.

raamattuopisto.fi

Ikä tuo uutta lempeyttä

Riitta Havukainen näyttelee tieteiselokuvassa, jossa ihmiset nuorentuvat kokeilevan geeniterapian avulla. Itse hän ei haluaisi kokea vastaavaa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ANTTI RINTALA

IUSKON PUOLESTA keskiviikkona klo18 lauantaina klo17

97 MHz Radio Patmos

TOIMITTAJIEN TUNTI torstaina klo 9 torstaina klo17

AJANKOHTAFOORUMI tiistaina klo 20 sunnuntaina klo18 p a t m o s . f i

T Ä L L A I S T A A I K A A V A R T E N

ntensiivinen, virkistävän epätavallinen, maltillinen scifi-elokuva. Näillä sanoilla näyttelijä Riitta Havukainen luonnehtii Hanna Västinsalon ohjaamaa elokuvaa Palimpsesti – ohita intro Havukainen nähdään elokuvassa 80-vuotiaan Tellun roolissa. Tämä hakeutuu kokeilevaan geeniterapiaan, jonka pitäisi tehdä ihminen nuoremmaksi. Hoitolaitoksessa Tellu saa huonekaverikseen saman ikäisen Juhanin, ja heille muodostuu mutkikas ystävyyssuhde.

Kun geeniterapia alkaa toimia, tarttuvat ulkonäöltään nuorentuneet Tellu ja Juhani innolla uuteen elämäänsä. Juhani kuitenkin päättää jäädä nelikymppiseksi, kun taas Tellu haluaa vain nuortua lisää.

– Onhan nuortuminen fantasian tasolla jännä ajatus. Silloin voisi korjata aiemmin

tekemiään virheitä ja tehdä erilaisia ratkaisuja. En kuitenkaan usko, että ihminen tulisi sen myötä onnellisemmaksi. Sen sijaan hänestä saattaisi tuntua yksinäiseltä, koska esimerkiksi lähipiirin silmissä uusi nuorempi olemus vaikuttaisi oudolta, Havukainen pohtii.

RIITTA HAVUKAISESTA elokuvan tekeminen oli mahtavaa, kun vastanäyttelijänä oli Antti Virmavirta, vanha kurssikaveri teatterikorkeakoulusta, ja mukana liuta muita hyviä näyttelijöitä. Ensimmäisen pitkän draamaelokuvansa ohjannut Hanna Västinsalo taas tuntui varmalta tekemisissään. Hän myös tuntee elokuvan käsittelemää tieteenalaa, koska on väitellyt molekyyligenetiikasta Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Kolumnistien ja lukijoiden mielipiteitä verkossa

Kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuoroja

Autuaita ovat he, jotka saavat viikoittain sähköpostiinsa

Kirkko ja kaupungin ilmaisen uutiskirjeen.

Tilaa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/uutiskirje

”

Ihmiset etsivät ikuista nuoruutta esteettisen kirurgian, raivokkaan treenaamisen ja tietynlaisen ravinnon avulla. Ne kuitenkin korjaavat vain pintaa.

– Kun on ollut 40 vuotta kiire työelämässä, niin nyt on aika kuunnella itseään ja jaksamistaan, sanoo 69-vuotias Riitta Havukainen.

– Elokuvalla ei minusta ole mitään erityistä agendaa, mutta se heittää ilmoille kysymyksen siitä, mitä ihminen tekisi, jos voisi lähteä elämässä toiselle kierrokselle, Havukainen toteaa.

Elokuvan erikoinen nimi Palimpsesti on lähtöisin kreikan kielestä ja tarkoittaa käsikirjoitusta tai taideteosta, joka on tehty aiemman tekstin tai teoksen päälle.

Havukaisen mukaan elokuvan aihe on ajaton, sillä jo antiikin ajoista lähtien on haaveiltu ikuisen nuoruuden lähteestä.

– Tänä päivänä ihmiset etsivät ikuista nuoruutta esteettisen kirurgian, raivokkaan treenaamisen ja tietynlaisen ravinnon avulla. Ne kuitenkin korjaavat vain pintaa.

Nuoruuden palvontaa ja ikärasismia on esiintynyt myös elokuva- ja teatterimaailmassa, mutta Havukainen ei ole itse siihen törmännyt. – Olen ollut onnekas, sillä olen saanut tehdä koko urani ajan haasteellisia ja monimuotoisia naisrooleja. Lisäksi ala on muuttumassa siihen suuntaan, että myös vanhempien naisten tarinat kiinnostavat. Naiset saavat myös olla sen näköisiä kuin ovat. Esimerkiksi rikospoliisi näyttää uskottavammalta, kun ei ole niin laitettu.

RIKOSPOLIISIN ROOLI on tullut Riitta Havukaiselle viime vuosina erityisen tutuksi rikosdraamasarjassa Paratiisi. Sarjan pääosan näytteleminen on tuntunut Havukaisesta ihanalta, kuin lahjalta. Suositun sarjan kolmas kausi nähdään Yle TV1:ssä syksyllä.

– Hilkka Mäntymäki on arkinen hahmo, mutta hän on silti kiinnostava persoona ja elää täyttä elämää, Havukainen kuvailee.

Hän vierastaa ajatusta siitä, että nainen muuttuisi tietyssä iässä näkymättömäksi.

– Minusta se on ikävästi sanottu. Kun itse katson peiliin, en ole näkymätön. Toisaalta en ole koskaan kaivannutkaan sellaista, että minut huomattaisiin nimenomaan ulkonäköni ansiosta.

Havukainen kiistää kuitenkin sen, että ikä olisi vain numero. 69-vuotias näyttelijä toivoo kehittyneensä ja viisastuneensa iän myötä. – Ajattelen, että tässä iässä ihmisellä on jo elämänkokemuksen tuomaa lempeyttä itseä ja toisia kohtaan. Kun on ollut 40 vuotta kiire työelämässä, niin nyt on aika kuunnella itseään ja jaksamistaan. Enää ei tarvitse lähteä mukaan joka juttuun. Voi hengitellä rauhassa, katsella elämää ja välillä olla vain.

– Vanhemmiten sitä myös katsoo tarkemmin, kenen kanssa haluaa viettää aikaansa, ja ympärille tiivistyy tietty ydinporukka.

Havukainen on tyytyväinen siitä, että hän on perusterve ja jaksaa lenkkeillä, ratsastaa ja harjoittaa pilatesta. Hän yrittää nauttia tästä hetkestä ja on kiitollinen monista asioista.

– Koska en pysty ennustamaan, en osaa pelätä vanhuutta, jota maalaillaan nykyään niin kamalaksi. Siinäkin voi kuitenkin olla yksilöllisiä eroja.

Tulevan kesän Havukainen viettää näillä näkymin vapaana työkuvioista. Välillä tosin voi tulla Eija Vilppaan kanssa keikkaa Fakta homma -tv-sarjasta tutuiksi tulleina Hansuna ja Pirrenä. ■

Palimpsesti – ohita intro -elokuva elokuvateattereissa.

Mainiokoti Tenh o

tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista ja hoivaa ikäihmisille ja muistisairaille Ortonin sairaalan historiallisessa ympäristössä.

Elämme yhteisöllistä, toiminnallista arkea kodikkaasti ja turvallisesti. Mainiokoti Tenho sijaitsee Helsingin Ruskeasuolla osoitteessa Tenholantie 10.

Kysy lisää: Yksikönjohtaja Olli Haapala 044 765 0416 olli.haapala@mainiokodit.f i

Lue lisää: mainiokodit.fi

”Vaikka minua potkittiin, pyysin, että saisin jäädä

Oma raju nuoruuden kokemus on auttanut piispa Kaisamari Hintikkaa ymmärtämään, miltä tuntuu joutua väkivallan kohteeksi ja jäädä yksin. ”Jokainen nuori tarvitsee kokemuksen siitä, että hänestä välitetään ja että hän on tärkeä”, Hintikka sanoo.

jengiin”

Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka koki nuorena kiusaamista ja ahdistavan yksinäisyyden täyttämän kesän. Hän oli 13-vuotiaana parin kuukauden ajan mukana Kumpulassa kokoontuneessa jengissä, jossa oli nuoria Maunulasta ja Käpylästä. Jengiin kuului joitakin luokkakavereita, ja hän kulkeutui mukaan heidän perässään. – Se oli tietysti jännää, kun se oli kiellettyä. Nuorison parissa oli tuolloin vahva rockabilly-

Kaisamari Hintikan taustalla on kuva hänestä teininä.

– Vietin nuorena kesän, jota olen kuvannut totaalisen yksinäisyyden kesäksi. Kun koulu syksyllä alkoi, pelkäsin ja kieltäydyin menemästä sinne, Hintikka kertoo.

kulttuuri, ja Kumpulassa kokoontunut jengi edusti sitä laitaa. Vastapuolena pidettiin punkkareita, joita piti vihata, Hintikka kertoo.

Lähtiessään mukaan hän ei ajatellut, minkälaisiin arvoihin jengissä esillä pidetyt Yhdysvaltain etelävaltioiden liput ja väkivallan ihannointi liittyivät. Tuntui vain hienolta kuulua joukkoon, johon kaveritkin kuuluivat. Hän kertoo itsekin olleensa mukana tilanteessa, jossa jonkun naama ei miellyttänyt ja tämä hakattiin.

SITTEN KÄVI NIIN, että Kaisamari Hintikan koululla järjestettiin bileet. Mukaan tuli kuokkavieraina hänen jengiläisiään. Hintikka kertoi opettajalle, mitä porukkaa nämä olivat.

– Tyhmyyksissäni menin puhumaan asiasta kavereiden kesken.

Se riitti päätökseen, että vasikoijalle täytyy antaa opetus.

– Kevätjuhlaviikolla yksi kaveri soitti ja kehotti minua tulemaan illalla Kumpulaan. Luvassa olisi

tosi makea ilta: ”annetaan yhdelle idiootille turpaan”. Lähdin sinne kauhealla tohinalla tajuamatta, että se idiootti olinkin minä.

Perillä Hintikalle sanottiin, että hänet hakataan nyt, mutta ensin hänen pitää käydä ostamassa muille tupakkaa.

– Menin kiltisti kiskalle, ostin tupakat ja tulin takaisin. Siinä olisi ollut erinomainen mahdollisuus sanoa ainoalle aikuiselle, jonka tapasin koko illan aikana, että minua uhataan väkivallalla. Mutta se ei tullut pieneen mieleenikään, Hintikka kuvaa.

– Siinä vaiheessa, kun minua jo potkittiin ja lyötiin, kysyin vielä, että olemmehan me tämän jälkeen kavereita, saanhan jäädä jengiin. Pelkäsin hylkäämistä. Tämä antaa minulle ymmärrystä siihen, millaista dynamiikkaa väkivallan uhrin päässä voi liikkua.

Pahoinpitely oli raju, osin kidutuksen omainen. Hänen luokkakaverinsa seurasivat vierestä, kun muutama poika ja tyttö, pääsääntöisesti kaksi tyttöä, hakkasivat Hintikan.

– Luojan kiitos se tapahtui keväällä ja tekijöillä oli tennarit jalassa. Muutamaa viikkoa aikaisemmin oli ollut vielä bootsit. Minua potkittiin päähän, lyötiin ja tupakkaa tumpattiin niskaan ja suuhun. Mitään ei murtunut, mutta naama oli tosi pahan näköinen.

Kun tilanne oli ohi, Hintikka lähetettiin kotiin. Häntä kiellettiin uuden pahoinpitelyn uhalla kertomasta totuutta tapahtuneesta. Sen sijaan sepitettiin tarina, jonka mukaan pahoinpitely ei tapahtunut Kumpulassa vaan Taivaskalliolla ja tekijöinä olivat tuntemattomat punkkarit.

VANHEMMILLEEN Kaisamari Hintikka kertoi tarinan, joka hänen oli käsketty kertoa. Isä soitti poliisille, ja Kaisamari kierteli poliisiautossa näyttämässä paikkaa, jossa pahoinpitely oli muka tapahtunut. Samaa tarinaa hän kertoi koko kesän ja valehteli myös vanhempien hankkimalle psykologille.

– Vanhemmat olivat tosi huolissaan. Ei siinä minunkaan oloni helpottunut, kun en pystynyt kertomaan siitä, mikä oli totta. Vietin kesän, jota olen kuvannut totaalisen yksinäisyyden kesäksi. Muistaakseni pari noista kavereista tuli kyllä mökillemme, mutta sielläkin jouduin kiusatuksi. Kun koulu syksyllä alkoi, pelkäsin ja kieltäydyin menemästä sinne. Itkin ja huusin ja valvoin öitä, Hintikka muistelee.

Lopulta tilanne purkautui, kun rehtori alkoi selvittää asiaa. Pari koulukaveria oli vahingossa paljastanut, että Hintikka oli hakattu Kumpulassa eikä Taivaskalliolla. Rehtori soitti kotiin ja käski tytön kouluun.

– Rehtori palautti luottamukseni siihen, että aikuiset huolehtivat tilanteesta. Toisaalta muuta tukea ei koulu tuolloin tarjonnut.

Uuden kaveriporukan Hintikka löysi rippikoulusta ja seurakuntanuorista. Myös partiosta oli apua.

Raamattua hän oli alkanut ahdistuksissaan lukea heti pahoinpitelyn jälkeen.

– Aloitin alusta, eivätkä ne Mooseksen kirjat ihan hirveästi auttaneet, mutta ajattelin, että Jumala tietää, mitä on tapahtunut. Kun en voinut kertoa asiasta ihmisille, hain turvaa Jumalasta.

KAISAMARI HINTIKKA vietti yksin yhden kesän, joka tuntui paljon pidemmältä ajalta. Siitä, mil­

laista on olla yksin vuodesta toiseen, hänellä ei ole kokemusta, vain kalpea aavistus.

– Olisi tärkeää, että ihmiset puhuisivat asiasta. Ajattelen siis sellaista yksinäisyyttä, joka ei ole itse valittua yksin olemista, vaan syvää yksinäisyyden kokemusta.

Hintikan mielestä olisi hyvä kuulla kokemusasiantuntijoita, jotka ovat olleet tuollaisessa tilanteessa pitkään ja päässeet siitä irti tai joku on murtanut sen yksinäisyyden.

– Jokainen vuosi, kuukausi, viikko ja päivä, jolloin joku joutuu olemaan yksinäinen ilman, että haluaa sitä, on yksi vuosi, kuukausi, viikko tai päivä liikaa. Siksi kaiken tämän velka­ ja talouskeskustelun keskellä on tärkeää, että pyrimme vaikuttamaan siihen, että yhteiskunta kohdentaa resursseja nuorten auttamiseen – elämään turvallisempaa nuoruutta ja luomaan kivijalkaa elämälle, Hintikka sanoo.

” Rehtori palautti luottamukseni siihen, että aikuiset huolehtivat tilanteesta.

VÄKIVALLAN KOHTEEKSI joutuneen täytyy saada kokea, ettei hän ole yksin, Kaisamari Hintikka korostaa.

– Yksi asia, joka tekee väkivallan mahdolliseksi, on kykenemättömyys empatiaan. Empatia kuuluu ihmisyyteen ja yhteisössä elämiseen. Sitä pitäisi pitää enemmän esillä.

Hän muistuttaa, että vastuu nuorista on paljon laajempi kuin lastensuojelun toimenpiteet tai nuorisotyöntekijöiden lisääminen.

– Kyse on siitä, miten me yhdessä rakennamme tätä yhteiskuntaa ja minkälaisia toimintamalleja nuoret saavat. Syntyykö kokemus siitä, että minusta välitetään ja olen tärkeä? Jos ei ole kokemusta omasta arvosta ja ainutlaatuisuudesta, ei sitä pysty toisellekaan suomaan, Hintikka sanoo.

Hän haluaa nostaa tässä yhteydessä esille myös lähisuhdeväkivallan, jota ei hänen mielestään oteta riittävän vakavasti.

– Vasta ihan viime aikoina olen tajunnut, että se yhteyteen kuulumisen toivo, johon takerruin, vaikka minua hakattiin, on pieni vilaus siitä, mitä ihminen saattaa kokea lähisuhdeväkivallassa. Parisuhteeseen liittyy niin monenlaisia sitoumuksia, odotuksia ja yhteisiä kokemuksia, ettei siitä ole helppo noin vain kävellä pois, Hintikka sanoo. – Meidän täytyy voida murtaa se sitkeä hiljaisuus, joka lähisuhdeväkivallan ympärillä edelleen tässä yhteiskunnassa vallitsee. Ihan niin kuin jonkun piti murtaa se hiljaisuus, jota minut oli peloteltu pitämään yllä.

Hänen mielestään tämän hiljaisuuden murtamiseksi tulisi tehdä muutoksia myös lainsäädäntöön. ■

Kaisamari Hintikka on tänä vuonna Yhteisvastuukeräyksestä vastaava piispa. Keräyksellä autetaan nuoria, jotka kokevat syvää yksinäisyyttä tai ovat vaarassa syrjäytyä. Lisätietoa osoitteessa yhteisvastuu.fi.

Kahden kulttuurin välissä

Toimittaja ja kirjailija Heikki Valkama vietti lapsuutensa japanilaisessa kirkossa ja palaa Japaniin yhä uudestaan. Siellä häneen on tehnyt vaikutuksen ihmisten vieraanvaraisuus.

Aivan ensimmäistä kertaa Heikki

Valkama matkasi Japaniin jo puolivuotiaana lähetystyöntekijävanhempiensa mukana. Nyt 48­vuotias Valkama matkustaa ”nousevan auringon maahan” aina kun mahdollista. Useasti matkan aiheena on työ ­ tai harrastusprojekti.

Viime syksynä Valkama suuntasi Tokioon, ja tuloksena oli tv­dokumentti Pois Japanin mallista Siinä hän käsitteli Suomellekin tuttuja ongelmia: lapsia ei synny eikä työntekijöitä riitä. Silti maahanmuuttoon suhtaudutaan varsin takakireästi.

Varsinainen päivätyö Valkamalla on YLE:n taloustoimituksessa. Toimittajan työn ohella hän kirjoittaa niin Japania käsitteleviä tietokirjoja kuin romaanejakin, esimerkiksi Japanin ruokamaailmaan sijoittuvaa Riku Mäki ­gastrodekkarisarjaa, sekä kääntää ja käsikirjoittaa japanilaisia sarjakuvia.

Jos joku miettii, onko Valkama omaksunut japanilaisittain ankaran työkulttuurin 80­tuntisine viikkoineen, huoli on onneksi turha.

– Aika monet asiat, varsinkin kirjojen kirjoittaminen, ovat minulle vapaa­ajan projekteja. Sikäli ne ovat kuin harrastuksia, Valkama sanoo.

HEIKKI VALKAMAN lapsuudenkoti oli kirkossa. Siellä kävi paljon ihmisiä ja riitti tapahtumia. Kaikki toiminta oli japaninkielistä. Jumalanpalvelusten lisäksi kirkolla pidettiin kokkauskerhoa, raamattupiiriä ja pyhäkoulua sekä järjestettiin englannin opetusta. Kotona oltiin uskonnollisia, joten ruoka­ ja iltarukoukset kuuluivat asiaan.

Kouluun Valkama lähti seitsenvuotiaana. Hän kävi sisarustensa kanssa koulua sisäoppilaitoksessa, Japanin suomalaisessa koulussa, viiden tunnin laiva­ ja junamatkan päässä kotoa. Ensimmäisestä luokasta lähtien lapset olivat pari viikkoa koulussa, kolmisen päivää kotona ja taas pari viikkoa koulussa.

– Olin aika pieni lähtiessäni pois kotoa. Totta kai välillä oli kauhea ikävä kotiin, Valkama sanoo. Hänestä tuntuu oudolta ajatella samaa tilannetta nyt omien lapsiensa kohdalle: että he olisivat aina kaksi viikkoa poissa ja kolme päivää kotona. – Kyllä se monella tavalla muutti koko lapsuuden. Jos olisin kasvanut jossain suomalaisessa

pikkukaupungissa, niin arki olisi varmaan ollut aika erilaista, Valkama miettii.

Kaikesta huolimatta hänelle on jäänyt kouluvuosista enimmäkseen hyvät muistot.

– Koulun lapsista tuli vähän kuin veljiä ja sisaria. Aina oli kavereita ympärillä.

Hyviä muistoja on jäänyt myös koulun asuntolan henkilökunnasta ja osasta opettajiakin.

”

Ikävä lievittyi, kun tein japanilaisia ruokia.

PERHEEN KOTIKAUPUNKI oli japanilaisittain pieni, muutaman sadantuhannen asukkaan maalaiskaupunki nimeltään Tokushima. Se sijaitsee yhdellä Japanin pääsaarista, Shikokulla. Kristittyjä oli tuolloin koko maassa noin yksi prosentti väestöstä, mutta maaseudulla kristittyjen osuus oli vieläkin pienempi.

– Tokushimassa oli meidän kirkkomme lisäksi muun muassa katolinen kirkko sekä šintolaisia ja buddhalaisia temppeleitä. Joissain temppeleissä kävimmekin, Heikki Valkama muistelee.

Hän kävi perheensä kanssa myös šintotemppelin juhlissa, joissa oli värikkäitä ruoka­ ja arpakojuja, mutta varsinaisesti mihinkään seremonioihin he eivät osallistuneet.

Nyt aikuisena Valkama määrittelee suhtautumisensa uskontoihin neutraaliksi.

– Olen kasvanut kristinuskon vaikutuspiirissä, joten se on ehkä uskonnoista lähin ja siitä tiedän eniten. Mutta samalla, kun olen tutustunut japanilaiseen kulttuuriin, on ollut kiinnostavaa selvittää, mistä on kyse vaikkapa šintolaisuudessa ja buddhalaisuudessa.

RIISIN JA MISOKEITON MAUT tuovat Heikki Valkaman mieleen muistoja lapsuus­ ja teinivuosilta.

– Perusmisokeitto on asia, jota kaipaan aika ajoin. Lempiruokani vaihtelee, mutta elämää

helpottaa, jos mukana ovat japanilainen riisi ja misokeitto. Niiden parissa olen kasvanut.

Suomeen Valkama muutti 1990­luvulla yksin. Hän oli 18­vuotias ja tuli lukion kolmannelle. Vielä silloin täällä ei saanut japanilaista ruokaa, joten sitä oli pakko alkaa tehdä itse.

– Ruokaikävä Japaniin lievittyi, kun tein japanilaisia ruokia. Olen keskinkertainen kokki, mutta kirjojeni vuoksi olen perehtynyt japanilaisiin ruokiin melko syvällisesti – lukenut kirjallisuutta, haastatellut japanilaisia kokkeja ja käynyt seminaareissa, Valkama kertoo.

Kun Valkama valtaa keittiön, hän valmistaa yleensä donburia, jossa kulhoon kootaan riisin päälle kerros vihanneksia, lihaa tai muita lisukkeita.

– Tai sitten teen okonomiyakia eli japanilaista kaalipaistosta. Se ja donburi ovat arkiruokia.

Japanilainen ruokakulttuuri on laaja, ja siihen liittyy paljon niin historiallista kuin kulttuurillistakin sisältöä.

– Japanissa ylipäätään suhtautuminen ruokaan on vakavampaa kuin Suomessa, Valkama sanoo.

RUUAN OHELLA hyvät tavat ovat japanilaisille vakava asia. Maan hierarkioissa ja käytöstavoissa on omanlaistaan jäykkyyttä, mikä saattaa länsimaalaisen silmiin näyttää kovin muodolliselta kumartelulta ja puhuttelulta. Tuo kaikki on kuitenkin osa laajempaa toisen ihmisen kunnioittamisen kulttuuria.

– Lähtökohtana on, että ensin otetaan huomioon toinen ja vasta sitten oma itse. Tämä piirre näkyy myös palvelukulttuurissa ja ihmisten välisessä kaupallisessakin kommunikaatiossa, Heikki Valkama sanoo.

Hän kiinnostui tästä japanilaisesta vieraanvaraisuudesta eli omotenashista ja halusi ymmärtää, mistä siinä on oikein kyse.

Nyt Valkama on tehnyt yhdessä Aalto­yliopiston kauppakorkeakoulun professorin Arto Lindblomin kanssa Omotenashi – mitä voimme oppia japanilaisesta vieraanvaraisuudesta? -kirjan Se avaa muun muassa sitä, millä tavoin meistä jokainen voisi omaksua omotenashia osaksi omaa arkeaan. PUOLISO ON HAVAINNUT, että Japanissa Heikki Valkaman eleet ja tapa olla muuttuvat ”japanilaisiksi”. Siellä Valkama näkee unensakin enimmäkseen japaninkielisinä.

Identiteettiä, jossa ihminen elää ikään kuin kahden kulttuurin välissä eikä ole kummassakaan täysin kotonaan, Valkama on pohdiskellut enemmänkin.

– Meitä, jotka elämme ikään kuin kahden kulttuurin välissä, on Suomessa entistä enemmän. Me katsomme maailmaa eri silmin, tavalla, joka muuttaa ajattelua. Olen miettinyt, miten tuota erilaista tapaa katsoa voitaisiin hyvällä tavalla hyödyntää.

Ja se japanilainen ruoka, siinäkin on syvempiä merkityksiä, joita Valkama on viime aikoina ajatellut yhä enemmän.

– Toisia ihmisiä varten me täällä olemme. Syömisessäkään ei ole olennaista niinkään se ruoka, vaan se, kenen kanssa sitä syödään. Yhteys muihin ihmisiin on tärkeintä ehkä kaikessa.

Tätä Valkama haluaa vaalia. Hän pitää yhteyttä lapsuutensa sisäoppilaitoksen koulukavereihin ja tapaa heitä tasaisin väliajoin.

– Aika iso osa heistä asuu Suomessa, ja moni on edelleen ystäväni. Juuri pari viikkoa sitten teimme meillä japanilaista pataa. ■

TEKSTI OUTI ISOTALUS KUVA JOONAS BRANDT

Kuka?

Heikki Valkama, 48, on toiminut monissa media-alan tehtävissä, mm. Imagen, Mondon ja Ylioppilaslehden päätoimittajana.

Nykyään hän työskentelee taloustoimittajana Ylessä ja kirjoittaa Japania käsitteleviä tietokirjoja ja romaaneja.

Mitä?

Julkaissut yhdessä

Arto Lindholmin kanssa kirjan Omotenashi – mitä voimme oppia japanilaisesta vieraanvaraisuudesta? (Vastapaino 2024).

Motto

Olemme täällä toisiamme varten.

Sattuuko kuoleminen?

Kuoleman asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita ihmiset elämän lopussa pohtivat.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT JANI LAUKKANEN JA ESKO JÄMSÄ

kuoleminen?

Mitä ihmiset miettivät kuolinvuoteellaan? Kaksi kuoleman asiantuntijaa vastaa yhdessä vaikeisiin kysymyksiin.

Sairaalapappi Maarit Nissinen on ollut mukana kymmenien ihmisten viimeisissä hetkissä. Anne Rauma valmistui viime vuoden lopussa kuolindoulaksi, joka tukee kuolevaa tai hänen läheistään. Hän on saatellut kahta kuolevaa.

Miksi kuolema tulee nyt?

Sairaalapappi: Omaiset esittävät tämän kysymyksen varsinkin silloin, kun nuori kuolee. Nuoren äiti saattaa sanoa, että hän olisi ollut valmiimpi kuolemaan kuin lapsensa.

– Myös silloin, jos ihminen joutuu lähtemään lasten ollessa pieniä tai keskellä kiinnostavaa työuraansa, voi herätä kysymys, että miksi nyt. Kuolema tuntuu kipeältä silloinkin, kun on juuri jäänyt eläkkeelle, asuntovelka on maksettu ja olisi vihdoinkin aikaa itselle. Suuret suunnitelmat jäävät silloin toteuttamatta.

Kuolindoula: Omalla kohdallani ajattelen, että aikani ei ole käsissäni.

– Olen ollut kymmeniä kertoja kuolinhetkessä läsnä. Se on hyvin erityinen ja pyhä hetki, sairaalapappi Maarit Nissinen (oik.) kertoo. Kuolindoula Anne Rauma (vas.) on saatellut kahta kuolevaa ihmistä.

Sattuuko kuoleminen?

Sairaalapappi: Tätä pohditaan paljon. Hyvin tehty hoitosuunnitelma auttaa ehkäisemään ahdistusta, joten rohkaisen puhumaan kivunhoidosta lääkärin kanssa.

Kuolindoula: Kivunhoito toimii nykyään usein hyvin.

Sairaalapappi: Monia pelottaa kuolemisessa myös tukehtumisen tunne ja se, mitä kuolinhetkellä tapahtuu.

Miten selviän kuolemanpelon kanssa?

Sairaalapappi: Voimme katsoa kaikkein pimeimpään ja pelottavimpaan paikkaan yhdessä.

Kuolindoula: Varmaan useimmat painivat kuolemanpelon kanssa. Läsnäolo ja kuuntelu ehkä hälventävät sitä.

Sairaalapappi: En ajattele, että kuolemanpelko pitää hoitaa pois. Se on oikea tunne tuntemattoman äärellä. Saatan kysyä, mikä kuolemisessa pelottaa eniten. Sen jälkeen mietitään, mikä lisäisi turvallisuudentunnetta.

– Hallinnantunteen menetykseen voi auttaa tieto, että ympärillä on ihmisiä, jotka pystyvät auttamaan. Kuoleva voi saada kipu- ja pahoinvointilääkkeiden lisäksi rauhoittavia lääkkeitä ahdistukseen. Ei tarvitse kuolla luomuna.

”

Jos ihmisellä on oikein paha kuolemanpelko, vapaaehtoiset voivat valvoa yötä päivää hänen vierellään.

SAIRAALAPAPPI MAARIT NISSINEN

– Jos ihmisellä on oikein paha kuolemanpelko, niin esimerkiksi Terhokodissa vapaaehtoiset voivat valvoa yötä päivää hänen vierellään. Monen ahdistus nousee illalla.

Mitä kuoleman jälkeen tapahtuu? Kuolindoula: Nyt pitää olla kieli keskellä suuta. Itse ajattelen, että menemme sinne, mistä tulimmekin, mikä se sitten onkaan.

Sairaalapappi: Saatan kysyä, että mitä toivoisit tapahtuvan. Papillakaan ei ole salattua tietoa.

Voin kertoa, mihin itse uskon, ja että kristityillä on toivo iankaikkisesta elämästä. Se tuo usein lohtua.

– Monella ikäihmisellä on toivo siitä, että heitä ollaan vastassa. Ihminen voi nähdä unta, jossa aiemmin menehtynyt puoliso tulee noutamaan häntä.

– Uskonnolliseenkin ihmiseen voi iskeä lopussa pakokauhu, että enhän minä tiedä, jatkuuko elämä oikeasti. Toisaalta uskonnoton ihminen saattaa ajatella, ettei elämän loppumisesta ole täyttä varmuutta.

Kuolindoula: Tapaatko pappina ihmisiä, jotka pelkäävät joutuvansa helvettiin ja joita se ahdistaa?

Sairaalapappi: Kyllä sellaisia ihmisiä on. Voinko joutua helvettiin?

Sairaalapappi: Tähän on vaikea vastata. Kuulun niihin pappeihin, jotka uskovat, että kaikki pääsevät taivaaseen. Jos pahat teot herättävät ihmisessä synnintuntoa, se on hyvä asia. Mutta uskon, että Jumalan armo on suurempi.

– Puolisolla voi olla huoli siitä, mitä kuolleelle läheiselle tapahtuu, jos tämä on eronnut kirkosta. Ajatus, jonka mukaan armo pitää ansaita, istuu tiukassa. Itse ajattelen, että kun kuoleva koh-

taa Jumalan kasvoista kasvoihin, Jumala ottaa hänet vastaan. Kirkkoon kuuluminen ei ratkaise pelastusta.

– Ei ole harvinaista, että ihminen pohtii vielä 2020-luvulla, onko hänen sairautensa Jumalan tahto ja rangaistus aiemmista teoista. Ei ole.

Kuolindoula: On kamalaa, jos kuoleva joutuu pelkäämään kiirastulta. En voi auttaa kuin kertomalla, että en usko helvettiin. Minun on vaikea käsitellä uskonnollisia kysymyksiä.

Sairaalapappi: Mutta kuolevat kysyvät niitä!

Kuolindoula: Jos kyseessä on kovin uskonnollinen ihminen, ohjaan hänet vaikka sairaalapapille tai uskovalle kuolindoulalle.

Voinko vielä pyytää anteeksi?

Sairaalapappi: Aina voi pyytää anteeksi, mutta aina ei saa anteeksi. Olen tavoitellut ihmistä, jonka kanssa potilas halusi puhua, mutta se toinen ei halunnut. Ulkopuolisena en voi tietää, mitä kaikkea taustalla on ollut.

Kuolindoula: Äiti pyysi minulta anteeksi kuolinvuoteellaan. Ei se ole koskaan liian myöhäistä. – Jo anteeksi pyytäminen saattaa helpottaa. Voin kuolindoulana tulla mukaan tilanteeseen. Jos toinen ei ole vastaanottavainen, olen kuolevan tukena.

Onko jotain, mitä minun pitäisi tehdä ennen kuin kuolen?

Sairaalapappi: Aikuinen lapsi ehdottaa joskus, että kun saattohoidossa olevalla äidillä tai isällä oli aikoinaan tosi vaikea elämäntilanne, niin olisikohan hänen hyvä puhua siitä vielä papin kanssa. Jos kuoleva ihminen on levollinen, en kuitenkaan suosittele kaivelemaan kipeitä asioita.

Kuolindoula: Jotkut ovat eläneet niin, että ovat valmiita jättämään hyvästit. Toiset havahtuvat lopussa siihen, miten paljon heiltä jäi kokematta, näkemättä ja tekemättä.

– Jos on käsittelemättömiä asioita läheisten kanssa, kannustaisin vielä puhumaan niistä. Voi ottaa yhteyttä vaikka lapsuudenystävään, jota on jäänyt miettimään.

Sairaalapappi: Saattohoidossa oli kerran isä, joka luki lapsilleen iltasatuja nauhalle. Hän oli aina lukenut heille ja halusi jättää muistoksi satuja. Toinen asiakas teki saattohoitokodissa ikoneja. Hänestä oli hienoa pystyä antamaan niitä muille.

– On ihmisiä, jotka haluavat käydä saattohoitokodista käsin elokuvissa, ravintolassa tai hyvästelemässä kesämökkinsä.

– Saattohoidossa on paljon iloa, naurua, saunailtoja ja syntymäpäiväjuhlia. Häitäkin on vietetty. Hääpari katsoi saattohoitokodissa kohti iltaruskoa ja sanoi toisilleen tahdon.

Kuolindoula: Kun kuolema on lähellä, voit revitellä ja tehdä jotain sellaista, mitä et ehkä ennen pitänyt arvollesi sopivana.

Sairaalapappi: Näin dokumentin, jossa ALSpotilas hyppäsi laskuvarjolla. Vau!

Kuka huolehtii asioistani, kun minua ei enää ole?

Sairaalapappi: Jos ihminen on hoitanut asiansa jämptisti, se piirre ei yleensä muutu. Mummoni oli kuolinvuoteellakin tarkkana siitä, onko laskut maksettu. Jotkut myyvät saattohoidosta käsin autonsa ja

Anne Rauma valmistui

kuolindoulaksi ensimmäisten joukossa

Kuolindoula Anne Raumalla on harvinainen ammatti.

Hän tukee ihmisiä kuoleman lähestyessä maallisin keinoin.

”En pystyisi rukoilemaan tai veisaamaan virsiä.”

Suomeen on muodostumassa uusi kuolindoulien ammattikunta. Ensimmäiset Suomessa koulutetut doulat valmistuivat Lohtu Akatemiasta marraskuussa 2023, ja helsinkiläinen Anne Rauma, 59, on yksi heistä.

Noin puolen vuoden ja 2000 euron koulutukseen sisältyi seitsemän lähipäivää ja tehtävien tekemistä etäopiskeluna. Opinnoissa perehdyttiin muun muassa kuolindoulan ja omaisten rooleihin, kuolemaan eri kulttuureissa, kuolemanpelon kohtaamiseen, hautajaisiin ja kuolevalle tarjolla oleviin palveluihin.

Rauma kokee saaneensa koulutuksesta hyvän pohjan kuolindoulan työhön, joka lähtee asiakkaiden vaihtelevista tarpeista. Doula voi tukea kuolevaa ja tämän läheisiä. Lisäksi hän auttaa kuolemaan liittyvien käytännön asioiden hoitamisessa.

Kuolindoulan työ ei korvaa lääketieteellistä hoitotyötä, eikä se ole uskonnollista. Doula voi pyytää tarvittaessa paikalle vaikkapa papin tai imaamin.

– En pystyisi rukoilemaan tai veisaamaan virsiä kuolevan ihmisen kanssa, Rauma sanoo.

Anne Rauma tuki kuolevaa ihmistä ensimmäisen kerran, kun hänen äitinsä menehtyi syöpään vuonna 2008. Hän vietti viimeisen viikon tiiviisti saattohoito-osastolla ja oli paikalla, kun äiti lakkasi hengittämästä.

– Se oli kaikessa kauheudessaan kaunis tilanne. Siitä jäi toive, ettei kenenkään tarvitsisi kuolla yksin.

Kuolindoula ei ole säännelty ammatti, eli sellaiseksi voi kutsua itseään monenlaisilla taustoilla. Lohtu Akatemia antaa koulutuksensa käyneille sertifikaatin.

Rauma on pohjakoulutukseltaan fysioterapeutti. Se on säännelty ammattinimike, johon vaaditaan lain perusteella tietty koulutus ja tutkinto. Hän on opiskellut myös monipuolisesti luonto- ja ympäristöalaa ja luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämistä.

– Jos kuoleva jaksaa lähteä luontoon, voin auttaa hänet sinne vaikka pyörätuolilla. Avaan mielelläni ainakin ikkunan, jotta ihminen kuulee linnut ja tuulen havinan. Olemme osa luontoa, ja se tuo meille lohtua.

Raumalla on myös tutkintoja, joiden sisältöä ei säännellä: hän on luontoyhteysohjaaja, Luonnos-

ta virtaa -ohjaaja ja NLP-ohjaaja. NLP:n eli neurolingvistisen prosessoinnin avulla pyritään muuttamaan haitallisia ajattelutapoja. Mielipiteitä jakava menetelmä ei kuulu mielenterveystyön valtavirtaan.

Doulatoiminta on vakiintunutta Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Tunnetumpia doulia ovat synnytyksen tukihenkilöt, joita toimii myös Suomessa. Synnytysdoulan saa Doula Helsingiltä 850 eurolla. Myös kuolindoulan tuki on maksullista, mutta Anne Rauman mukaan tuore ammattikunta vasta pohtii hinnoittelua.

– Hinta riippuu siitä, mitä työ sisältää. Kuolindoula voi olla myös koiranulkoiluttaja, lastenvahti tai auttaa kuolinsiivouksessa. Nämä ovat eri hintaluokan hommia, Rauma sanoo.

Kuolevia ihmisiä tukevat Suomessa myös esimerkiksi sairaalapapit ja vapaaehtoiset, joiden saattotyö on kuoleville maksutonta. Helsingin seurakuntayhtymä on kouluttanut vakavasti sairaiden tukihenkilöitä jo yli kymmenen vuoden ajan yhteistyössä kaupungin kanssa.

– Voi olla, että mitään dramaattista ei tapahdu. On vain hiljaisuutta, sanoo Anne Rauma.

veneensä helpottaakseen puolisonsa tulevaa elämää.

Kuolindoula: Haluan tukea ihmisen toimijuutta loppuun asti. Kuolindoulan työ ei ole vain kädestä pitämistä. Voimme miettiä yhdessä, minne saisimme esimerkiksi koiran sijoitettua tai tekisimmekö kuolinsiivousta.

Sairaalapappi: Tässä minun ja kuolindoulan toimenkuvat eroavat. Minulla on oma roolini sairaalan moniammatillisessa tiimissä. En etsi koiralle kotia tai puutu muihin käytännön asioihin kuin hautajaisjärjestelyihin.

Miten voin valmistautua kuolemaan?

Kuolindoula: Jos kuolemaan on vielä aikaa, niin elä!

– Haluan auttaa ihmistä miettimään, mitkä asiat ovat hänelle elämässä tärkeitä ja mitä niistä hän pystyisi vielä toteuttamaan. Veisinkö hänet metsään istumaan? Tai kunnon salliessa vaikka diskoon?

Sairaalapappi: Joskus potilas sanoo, ettei tiedä, mihin valmistautuu. Vastaan silloin, että minäkään en tiedä, mutta voin kulkea matkaa kanssasi.

” Äitini kysyi kuolinvuoteellaan, että tässäkö tämä oli.

KUOLINDOULA ANNE RAUMA

– Tapaan potilaita, jotka ovat sairastaneet jo vuosia tai vuosikymmeniä. He ovat ehtineet prosessoida kuolemaansa. Toiset tuodaan saattohoitoon suoraan päivystyksestä, jossa heillä on juuri todettu laajalle levinnyt syöpä. Heidän tilanteensa on täysin erilainen.

Kuolindoula: Voin auttaa hoitamaan käytännön asioita ja kirjata, millaista hoivaa kuoleva ihminen toivoo. Haluaako hän olla arkussa omissa vaatteissaan? Haluaako hän, että tukkaa laitetaan? Millaisia hautajaisia hän toivoo?

Sairaalapappi: Olen ollut muistotilaisuudessa, jonka päähenkilö oli elossa mukana. Se oli hyvä idea. Myöhemmin järjestettiin hautaan lasku läheisimpien kesken.

– Eräs potilas kutsui minut ja viisi ystäväänsä suunnittelemaan hautajaisiaan. Sekin tuntui luontevalta.

– Kristillisestä hautaan siunaamisesta saa päähenkilön näköiset juhlat. Yksi asiakas sai hautajaiset, joissa soi metallimusiikki, ja vainajan siunasi hautaan pappi, joka pitää metallimessuja.

Kuolindoula: Omaiset ovat kuolindoulan tärkeä asiakasryhmä. Jos hautajaisista ei ole sovittu, kannustan leskeä toimimaan niin kuin hänestä tuntuu hyvältä: miten hän haluaa muistaa kuolleen?

Kuinka kauan minulla on aikaa?

Sairaalapappi: Saatan vastata kysymällä, että haluaisitko tietää lopullisen päivämäärän. Harva lopulta haluaa.

Hietaniemen uudemmassa kappelissa on järjestetty hautajaisia vuodesta 1933. Kappelin yhteydessä on saattohuone vainajan viimeistä näkemistä ja hyvästelyä varten.

– Elinajan ennustaminen vaikuttaa ihmiseen vahvasti. Toivon, että loppuelämä ei olisi ainoastaan aktiivista kuoleman odotusta, vaan ihmisen katse kääntyisi kohti jäljellä olevaa elämää.

Miten perheeni ja ystäväni selviävät kuolemastani?

Kuolindoula: Tämä on väistämätön murhe. Lähden käytännön asioista: sururyhmiä ja tukea on saatavilla.

Sairaalapappi: Kuolemansuru voi tuntua siltä kuin sydäntä revittäisiin rinnasta ja itsestä kuolisi osa pois. Suru on pahimmillaan lohdutonta. Se voi syöstä ihmisen totaalisesti raiteiltaan.

– Saattohoidon päätyttyä voin siunata ihmisen hautaan ja saatella sen jälkeen hänen lähipiiriään takaisin elämään. Onneksi ihmiset lähestulkoon aina selviävät.

Kuolindoula: Kuolema saattaa olla myös helpotus. Jos on ollut tosi huonot välit, voi tuntua vapauttavalta, että toinen on vihdoin poissa omasta elämästä. Surun puuttumisesta ei tarvitse tuntea huonoa omatuntoa.

Sairaalapappi: Omaisille herää kuoleman jälkeen lähes aina se kysymys, että olisinko voinut tehdä vielä jotain.

Kuolindoula: Leski voi miettiä jälkikäteen, että kunpa olisin pakottanut puolisoni aiemmin sairaalaan. On kuluttava ajatus, että jos olisin toiminut toisin, kuolema olisi jättänyt tulematta.

Sairaalapappi: Ei ole harvinaista, että omainen tuntee pitkän saattamisen jälkeen helpotusta, kun vaikea tilanne on ohi. Jos ihmisen elämä on loppuvaiheessa pelkkää kärsimystä, hän toivoo todennäköisesti itsekin kuolemaansa.

– Eräs iäkäs mies kävi kahden kuukauden ajan joka päivä vaimonsa luona saattohoitopaikassa. Kun vaimo kuoli, mies sanoi: Olen niin onnellinen, että saimme vielä nämä kaksi kuukautta.

Voinko olla yhteydessä läheisiin kuoleman jälkeen?

Sairaalapappi: Joillakin on vahva kokemus rajan takaa tulevista viesteistä. Koin itse tunteen äitini läsnäolosta, kun purin mökillä kukkapenkkiä, johon hän oli kerännyt meren hiomia kiviä. Mieleni saattoi rakentaa tunteen, mutta eihän sitä koskaan tiedä.

Kuolindoula: Jos jaat rakkauden toisen kanssa, se ei häviä, vaikka hän kuolee. Menehtyneelle jutteleminen hautausmaalla voi olla tärkeä osa suruprosessia. Niin kauan kuin muistan toisen, jokin osa hänestä on elossa.

– Koen, että olen yhteydessä lapsiini myös geeniperimän kautta, koska puolet heistä on tehty minusta.

Mitä merkitystä tällä kaikella oli?

Kuolindoula: Äitini kysyi kuolinvuoteellaan, että tässäkö tämä oli.

Sairaalapappi: Jos ihminen on elänyt rikkaan elämän, siitä on helppo löytää merkitystä, vaikka se ei olisi ollut pelkkää myötätuulta. On tärkeää, että hän saa muistella elämäänsä ja tulla nähdyksi myös sellaisena kuin oli vahvimpina päivinään.

– Eräs itseni ikäinen nainen sanoi, että hän on elänyt hyvän ja rikkaan elämän. Kukaan ei luvannut, että se kestäisi kahdeksankymmentä vuotta. ■

Sairaalapappi Maarit Nissinen kohtaa työkseen kuolevia

Pitkä koulutus auttaa sairaalapappi Maarit Nissistä poikkeuksellisessa ammatissa. Aiemmin hän työskenteli kampaajana ja urheiluvälinemyyjänä.

Harva haluaa kuolla yksin. Ihmisen rinnalla voi olla kuoleman lähestyessä läheisiä, saattohoidon henkilökuntaan kuuluva sairaalapappi, vapaaehtoistyöntekijä tai yksityisesti palkattu kuolindoula.

Sairaalapappi on saanut näistä tukijoista pisimmän koulutuksen kuolevien kohtaamiseen. Hän on sielunhoitoa, terapiaa ja kriisityötä opiskellut ja soveltuvuuskokein seulottu keskustelutuen ammattilainen.

Maarit Nissinen opiskeli ensin viisi ja puoli vuotta teologian maisteriksi, minkä jälkeen sairaalapapin työhön liittyvät koulutukset kestivät vielä viisi vuotta. Osa sairaalapapeista hankkii myös työssä auttavan psykoterapeutin pätevyyden.

– Kuolema ei ole aina lohduton ja synkkä asia. Kuolema voi olla myös kaunis, armollinen, vapauttava ja odotettu, jos ihminen on parantumattomasti sairas tai hyvin iäkäs ja väsynyt, Nissinen sanoo.

Sairaalapappi tulee luokse pyydettäessä ja ilmaiseksi. Hän tukee potilaita, heidän läheisiään ja henkilökuntaa heidän vakaumuksestaan riippumattaan. Pappi voi rukoilla ihmisten kanssa tai tarjota ehtoollista, jos sitä toivotaan.

” Jokaisen tarina on uniikki.

Maarit Nissinen on työskennellyt sairaalapappina 12 vuotta, siitä valtaosan saattohoitoa tarjoavassa Terhokodissa ja erityisesti ikäihmisiä hoitavassa Suursuon sairaalassa Helsingissä.

– Sairaalapapin työ on raskasta ja vaativaa. Läsnä on paljon surua ja kärsimystä, mutta vahvasti

ollaan myös toivon, kiitollisuuden, rakkauden ja huolenpidon tunnelmissa.

Nissiseltä kysytään usein, miksi hän valitsi juuri tämän työn. Kun hän työskenteli nuorempana kampaajana ja urheiluvälinemyyjänä, samaa kysymystä ei esitetty.

– Ei tätä työtä jaksaisi tehdä, ellei se myös antaisi. Auttajakin saa kohtaamisista jotain merkityksellistä.

– Olen kohdannut työssäni tuhansia ihmisiä. Jokaisen tarina on uniikki.

Evankelis-luterilaisen kirkon ja sairaanhoidon toiminta ovat kietoutuneet historiassa tiiviisti yhteen. Sairaalapapit ovat tukeneet kärsiviä ihmisiä Helsingissä pian sadan vuoden ajan. Merkkipäivä koittaa 1.10.2025.

Nykyään myös muiden uskontokuntien edustajat saattavat tarjota sairaalassa hengellistä tukea. Sairaalapapit auttavat potilaita saamaan yhteyden myös heihin.

Sairaalapappi Maarit Nissinen kannustaa jatkamaan elämää viimeiseen hengenvetoon asti. Hän on vihkinyt saattohoitokodissa avioliittoonkin. – Hääpari katsoi kohti iltaruskoa ja sanoi toisilleen tahdon.

Karmatase kuntoon

Yrittäjä Jari Sarasvuo harjoittelee vastustamaan viettiensä käskyjä. ”Tulen tehneeksi vääryyksiä.”

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JOONAS BRANDT

Armo, synti, anteeksianto. Yrittäjä ja mediapersoona Jari Sarasvuo käyttää podcastissaan kristinuskosta tuttuja sanoja, minkä vuoksi ehdotan hänelle sähköpostitse henkilöjutun tekemistä. Ei kulu minuuttiakaan ennen kuin hän soittaa.

Sarasvuo lupautuu henkilöjuttuun sillä ehdolla, että saa tavallista laajemman vaikutusvallan artikkelin sisältöön. Se ei käy. Sovimme, että juttu keskittyy siihen, miten kristilliset käsitteet soveltuvat hänestä itsensä ja muiden johtamiseen.

Sarasvuo kutsuu kotiinsa Kauniaisissa. Hän johdattaa saunamökkiin, jonka toisella puolella remontoidaan hänen perheensä liki 700-neliöistä omakotitaloa, koska siellä oli tulipalo vuoden alussa. Mökin toisella puolella sijaitsee hänen toinen talonsa, jossa perhe nyt asuu.

Sarasvuo tarjoaa vihreää teetä ja alkaa puhua.

– Saarnastuolista ei kannata julistaa Jari Sarasvuon vastaisia haista paska -juttuja ja kutsua minua verovälttelijäksi.

Sarasvuo on eronnut kirkosta, mutta kertoo surevansa asiaa, koska näkee kirkon henkisen maanpuolustuksen linnakkeena ja arvostaa diakoniatyötä. Sitten tulee mutta.

– En käsitä nykykirkon suhtautumista säästämiseen. Eikö siellä lueta, mitä Raamatussa puhutaan yli varojen elämisestä?

Totean, että kirkko on joistakin liian vasemmistolainen, toisista liian konservatiivinen.

– Kaikki mielipiteet eivät ole samanarvoisia. Eivät ne vain ole. Jos todellisuudesta ei löydy vahvistusta väitteelle, se on huono mielipide ja pitää ohittaa, Sarasvuo sanoo.

JARI SARASVUO VILKUILEE kelloaan, joten mennään asiaan. Olet sanonut, että armo on kaikkien aikojen johtamisinnovaatio. Miten armo parantaa firman tulosta?

– Vaikka kuinka monella tavalla!

Sarasvuo selittää: Ilman armoa ihmiset eivät uskalla tehdä virheitä, eivätkä opi uusia asioita. Armon idea on siinä, että aina saa aloittaa alusta. Armoa kokenut ihminen tuntee tyypillisesti kiitollisuutta ja pyrkii nostamaan tasoaan. Tarve kiitollisuudenvelan maksamiseen on yhteistyön keskeisiä voimanlähteitä.

On myös toinen asia.

– Jos vähänkään katsoo ympärilleen, niin näkee, että me kaikki saamme enemmän kuin ansaitsemme, Sarasvuo sanoo.

Kysyn, koskeeko väite tosiaan jokaista. Sarasvuon ääni nousee.

– Esimerkiksi sinä saat enemmän kuin ansaitset. Katso itseäsi! Ajatteletko todella, että ansaitset kaiken tuon?

Täsmennän: En ajatellut itseäni, vaan ihmisiä, joilla… Sarasvuo keskeyttää toteamalla, että tietysti maailmassa on pahuutta. Gazalaiset tai Hamasin uhrit eivät ole ansainneet saamaansa kohtelua. Mutta yleisesti ottaen ihmiset elävät yltäkylläisyydessä, jota eivät ole ansainneet.

Armon käsite kumpuaa Sarasvuon mukaan siitä, että emme ole olemassa itseämme varten. Hän sanoo, että moni hyvinvoivakin ihminen kokee elämänsä surkeaksi, koska keskittyy vain itseensä.

– Ei kaikessa ole kyse sinusta. Sori nyt vaan! Itsekeskeinen ihminen uhriutuu. Minä ja minun tunteeni! Älä nyt viitsi.

”

Ajatteletko todella, että ansaitset kaiken tuon?

Totean, että joku voisi sanoa tuollaista asennetta armottomaksi. Sarasvuo kutsuu kommenttia humanistiseksi. Se kuulostaa haukkumasanalta.

– Nyt on niin, että tämän ajan ihmeajatuksista luopuminen on sivistyksen ehto. Armollisuus on itsensä kadottamista. Antaudu armolle ja heittäydy sen varaan.

MITÄ PITÄISI TEHDÄ, jotta eläisi hyvän elämän?

Jari Sarasvuo sanoo, että kristillinen etiikka antaa kelpo elämänohjeet, ja samantyyppistä ajattelua löytyy muistakin uskonnoista. Hän siemailee teetään ja puhuu seitsemästä kristillisestä hyveestä. Antiikin filosofiasta nousee neljä niin sanottua kardinaalihyvettä: viisaus, oikeudenmukaisuus, rohkeus ja kohtuullisuus. Niitä täydentävät kristinuskon kolme keskeistä hyvettä: usko, toivo ja rakkaus.

Mitä usko sinulle merkitsee?

– Ajattelen, että maailmaa hallitsee laki, jota voima toteuttaa. On olemassa fysiikan lakeja, todennäköisyyden lakeja ja ihmisten välisiin suhteisiin liittyviä lakeja, joilla on käsittämätön selitysvoima.

– Kun Raamatussa kehotetaan esimerkiksi säästäväisyyteen, ystävällisyyteen ja itsekuriin, otan ohjeet hyvin konkreettisesti. Niiden noudattaminen näkyy hyvän elämän kaikkina eri muotoina.

Sitten haastattelu alkaa muuttua raamatuntulkintoja käsitteleväksi luennoksi. Sarasvuo kertoo esimerkiksi, että hänestä Raamatussa on yhden Jumalan sijaan monta jumalapersoonaa. Hän ei anna keskeyttää itseään kysymyksillä.

– Ei kun nyt sinä joudut kuuntelemaan.

Lopulta Sarasvuo palaa uskoon. Se näkyy hänen elämässään oman vakaumuksen mukaan toimimisena, vaikka palaute ohjaisi muuhun.

– Pitää suostua riskin alle. Pitää mennä kohti kasvavaa epävarmuutta.

KUINKA VAPAASTI VAKAUMUKSENSA voi valita? Entä jos ihminen pyrkii esimerkiksi saamaan mahdollisimman paljon rahaa, vaikka se tapahtuisi osittain muiden kustannuksella?

– Mitä, muiden kustannuksella?

Jari Sarasvuo vaikuttaa tuohtuneelta.

– Tunnen monta ihmistä, jotka ovat taloudellisesti varsin vapaita. Todella harva on päässyt siihen asemaan ilman, että on tuottanut valtavasti hyötyä muille.

Sarasvuo siteeraa viime vuonna menehtynyttä amerikkalaista bisnesmiestä ja miljardööriä

Charlie Mungeria: ”Ei maailmaa pyöritä ahneus vaan kateus.”

– Joku on aina nuorempi, nätimpi tai rikkaampi. Sillä toisella on mystisesti parempi ahteri, ja siksi omaa ahteria pitää korjata kauneusleikkauksella Turkissa.

Sarasvuo muotoilee käsillään isot rinnat edessään olevaan ilmaan.

– Tämmöinen itsensä muokkaaminen on kateutta ja aisti-ilojen palvontaa. Siinä on minusta usein myös pakonomaisuuden piirteitä.

Sarasvuo nostaa esiin seitsemän kuolemansyntiä ”fantastisena tapana” hahmottaa ihmisen tilaa. Ne ovat ylpeys, ahneus, himo, kateus, vihanpito, ylensyönti ja laiskuus.

KILVOITTELETKO ITSE jonkin asian kanssa? Jari Sarasvuo rypistää otsaansa ja kertoo avautuneensa mediassa riittävästi jo neljällä vuosikymmenellä. Sitten hän alkaa puhua kohtuullisuudesta ja itsekurista. Se näkyy Sarasvuon elämässä pätkäpaastona eli tyypillisenä päivänä 16–18 tunnin taukona ruokailusta.

– Paastoni liittyy muuhunkin kuin ruokaan. Harjoittelen pidättäytymään itselleni luonteenomaisista jutuista, joita vietit käskevät tekemään. Meissä on kiusauksia ja kuiskutuksia.

– Kun minulla menee hyvin, paastoan. Kun menee huonommin, elän maailman impulssien orjana.

Sarasvuo pyrkii paastossa kohtuullisuuteen. Jos hän matkustaa perheineen, hän ruokailee muiden kanssa samaan aikaan.

– Kurinalaisuudessa ei ole kyse täydellisyyspelistä vaan siitä, mitkä asiat tyypillisesti toteutuvat. Itsekurista ja pidättäytymisestä on hyötyä, mutta jos viet ne liioittelun puolelle, niistä on helvetisti haittaa.

– Holtiton ankaruus on pahasta, liittyy se sitten syömiseen, seksiin tai tienaamiseen.

Sarasvuo on muotoillut kaksi kohtuullisuuteen ohjaavaa ohjetta: Ei niin paljon kuin on mahdollista, vaan niin vähän kuin on tarpeen. Vähän

Jari Sarasvuo on valmentanut ihmisiä parempaan työ- ja yksityiselämään noin 30 vuotta. Sarasvuon perustaman yritysvalmennusyhtiö Trainers’ Housen nettisivuilla häntä kuvataan näin: ”Jari ei ole konsultti, vaan insultti – hän loukkaa yleisönsä nykyistä maailmankuvaa, jotta ihmisten ajattelu nousisi uudelle tasolle.”

liian vähän on paljon enemmän kuin vähänkin liian paljon.

Hän on ehdoton vain yhdessä asiassa. Koska alkoholinkäyttö ei pysynyt kohtuudessa, hän jätti sen kokonaan runsaat neljä vuotta sitten.

”ANNA MEILLE MEIDÄN syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.” Isä meidän -rukous puhuttelee Jari Sarasvuota.

– Rukouksessa pyydetään vapautusta omista synneistä. Ei luvata, että en tee enää syntiä, vaan pyydetään armoa, ettei tulisi kiusatuksi. Heti armon jälkeen tulee velvoittava osuus. Pitää myös antaa anteeksi.

– Mitä enemmän yritän toimia vakaumukseni mukaan, sitä enemmän herkistyn sille, miten rikon sitä vastaan. Mikään, mitä yritän tehdä ollakseni uskollinen, ei poista sitä tosiasiaa, että tulen tehneeksi vääryyksiä.

– Kauheinta on, jos väärän teon taustalta paljastuu epätervettä järkeilyä. Jälkikäteen sitten ihmettelee, mitä ajatteli.

Sarasvuo käyttää anteeksipyynnöstä taloustermejä. Se kasvattaa sosiaalista pääomaa. Lisäksi hän puhuu karmasta. Itämaisissa uskonnoissa keskeisen käsitteen ajatuksena on, että hyvät teot parantavat omia tulevia elinolosuhteita ja itsekkäät teot heikentävät niitä.

– Uskon tietynlaiseen karmataseeseen. Jos ei koe koskaan olevansa väärässä ja anteeksipyynnön velkaa, karmataseeseen kertyy sellaista kuormaa, mihin kellään ei ole varaa.

Katolisessa kirkossa käytössä oleva ripittäytyminen sopisi Sarasvuon mielestä yleiseksi käytännöksi myös evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Hän huomauttaa ”lässyhumanistien” tosin väittävän, että rippituolissa tunnustetaan pahat teot, saadaan ne anteeksi ja palataan saman tien tekemään lisää pahaa.

– Välillä mietin, että miten lapsellinen aikuinen ihminen voi olla! Voi miten kolkuttaa, jos on tehnyt väärin itselle tärkeässä asiassa. Ja jos kohtaa loukatun ihmisen kärsimyksen, pyytää oikein katuvaisesti anteeksi ja pyrkii hyvittämään tekonsa, ei tee heti mieli toistaa samaa virhettä.

– Olen huomannut, että anteeksipyytäminen ja -antaminen toimivat kuin rokote. Rokote ei suojaa täydellisesti influenssoilta, mutta se vähentää taudin todennäköisyyttä ja vakavuutta.

ÄRSYTTÄÄKÖ MUIDEN IHMISTEN hölmöys ja sivistymättömyys välillä sinua?

– Kyllä. Työläännyn siihen, miten velttoihin ajatuksiin ihmiset suostuvat, ja silloin saatan käyttäytyä ärtyneesti.

Miksi puhuttelet podcastissa kuulijaasi rakkaaksi ystäväksi?

Jari Sarasvuo hymyilee vinosti.

– Koska jumalauta kärsin teidän edestänne! Koetan hoitaa omaa sieluanikin, kun yritän suhtautua rakastavasti ihmisiin, joiden eteen teen työtä.

Sarasvuo muistuttaa, että podcastista – tai tästä haastattelusta – ei ole hänelle mitään hyötyä. Hän antaa niihin aikaansa, koska pyrkii venymään muiden puolesta.

– Ihminen on enkelin ja elukan äpärälapsi, aika ristiriitainen olento. Meissä jyllää kaikenmoisia voimia. ■

Politiikka

ei kuulu kirkoille

SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO julkaisi 22.3.2024 vetoomuksen inhimillisen maahanmuuttopolitiikan puolesta. Vetoomukseen osallistui useita eri seurakuntajohtajia, ja siinä otetaan suoraan kriittisesti kantaa hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan.

Suomessa on paljon tahoja, jotka vaikuttavat poliittisessa keskustelussa. Seurakunnat eivät kuitenkaan voi uskottavasti edustaa kaikkien jäsentensä poliittisia mielipiteitä, sillä jäsenten asenteita poliittisiin kysymyksiin ei mitata eikä pidäkään mitata. Kirkkojen roolin pitäisi olla ensisijaisesti hengellinen ja ajattoman evankeliumin jakaminen, ei hetkellisten poliittisten agendojen edistäminen.

Erityisesti kritisoin evankelis­luterilaisen kirkon johtajien osallistumista vetoomukseen. Kahden regimentin oppi antaa selvän tulkinnan maallisen ja hengellisen vallan erottamiseksi toisistaan. Aktiivinen päivänpoliittisiin kysymyksiin puuttuminen on valitettava merkki seurakuntiemme maallistumisesta.

Annetaan poliitikkojen tehdä työnsä politiikassa ja keskittykäämme me seurakunnissa työhön uskonasioissa.

Martti Paldanius Espoo

Kysymys on arvovallasta

PIISPAINKOKOUS ESITTI taannoin ajatuksen kahden avioliittokäsityksen mallista, josta vanhoilliset näyttävät saaneen joukkopaniikin lopunajan änkkäämisineen.

En usko, että asiassa olisi minkäänlaista ajatusta homoseksistä tai sen erityisestä syntisyydestä. Kyseessä onkin ainainen pelko siitä, että vanhoilliset ovat vääjäämättä menettämässä arvovaltaansa.

Esa J. Rintamäki eläkeläinen, koneteknikko Helsinki

Väljyyttä tulkintaan

YLETV1:N PERJANTAI-OHJELMASSA kysyttiin 22.3.2024 arkkipiispa Tapio Luomalta: olemmeko kaikki yhtä arvokkaita? Ihmistutkimuksessa

Haluaisin jutustella kirkkokahvilla

KIRKKOKAHVIT EIVÄT ole varsinaisesti kirkon ydintoimintaa, mutta niillä on merkitystä monelle kirkossa kävijälle.

Lähes kaikissa kirkoissa tarjotaan messun jälkeen pullakahvit seurakuntasalissa. Siitä tulee olo, että seurakunnassa arvostetaan sitä, että seurakuntalaiset haluavat keskustella keskenään ja työntekijöiden kanssa.

Meidän seurakunnassamme kirkkokahvit järjestetään harvoin seurakuntasalissa, kun se on varattu ”tärkeämpiin” tilaisuuksiin. Käytössä on käytävä tai pieni kerhohuone, jossa on vaikea keskustella ylisuurien pöytien vuoksi. Kahvileiväksi tarjotaan yleensä keksit, aina ei sitäkään.

Haluaisin tietää, miten muut seurakunnat hankkivat kahvileivät. Tekevätkö suntiot ne, kutsutaanko vapaaehtoisia leipomaan vai ostetaanko ne valmiina tai puolivalmiina? Kiitos kaikille seurakunnille, jotka järjestävät oikeat kirkkokahvit!

Sini Alén Vantaa

dottavat kahta parisuhderatkaisua. Perustelu: maailma on muuttunut. Moni kirkon jäsen vastustaa tätä. Jeesus ei kirjoittanut yhtään jaetta Raamattuun. Ne kirjoitti ihminen. Jos Raamatun sana on ihmisen tulkintaa Jumalan tarkoituksesta, eikö ongelma ole ratkaistu, sillä eikö tulkinnassa aina voi olla väljyyttä?

Vesa Kanniainen kansantaloustieteen emeritusprofessori Helsinki

Paavi on realisti

JAN-ERIK INGVALL päivittelee, että paavi Franciscus rohkenee ehdottaa Ukrainalle rauhanneuvottelujen aloittamista (K&k 21.3.). Mielestäni ehdotus osoittaa, että paavilla on enemmän todellisuudentajua kuin optimisteilla, jotka vielä uskovat Ukrainan voittoon Venäjän isompia resursseja vastaan.

Hyvää rauhanneuvottelujen lopputuloksesta tuskin tulee, korkeintaan torjuntavoitto niin kuin talvisodassa. Mutta parempi sekin kuin täydellinen tappio ja koko maan miehitys.

Kimmo Kontturi

Vantaa

Tekoäly opetti minulle ehtoollisen teologiaa

OLENKO AINUT seurakunnassa, jota ehtoollinen hämmentää? Miksi Jeesus käskee syödä lihaansa ja juoda vertansa? Kuulin, että ainakin monille islamista kristinuskoon kääntyneille tämä saattaa olla suurikin kynnyskysymys. Siksi tätä voisi hieman avata saarnoissa.

Kysyin tätä Copilot­tekoälyltä, joka vastasi muun muassa: ”...on tärkeää ymmärtää, että Jeesus käytti kuvaannollista kieltä. Kun Jeesus puhui Ihmisen Pojan lihasta ja verestä, hän ei tarkoittanut kirjaimellista lihan syömistä tai veren juomista. Sen sijaan hän viittasi ehtoolliseen, joka on kristillinen sakramentti.”

(psykologia, sosiologia) voidaan aineistojen avulla selvittää, miten ihmiset toisiaan arvottavat. Haasteellisempi ajattelutapa on normatiivinen: miten meidän tulisi suhtautua toisiin ihmisiin? Vahvimmat normatiiviset velvoitteet tulevat uskonnoilta: Jumalan sana velvoittaa.

Kuitenkin filosofi David Humen giljotiinin mukaan siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä, miten niiden kuuluisi olla. Tiedemiehelle tie on

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä

suljettu. Voiko sen avata kysymyksellä: miten tulee käyttäytyä, jos halutaan hyvä yhteiskunta? Tätä raamittaa normien teoria, ts. teoria siitä, minkälaisia kirjoittamattomia lakeja ihmiset noudattavat käyttäytymisessään. Joihinkin normeihin nekin perustuvat.

Raamatun mukaan Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Toinen ohjelman teema koski samaa sukupuolta olevien vihkimistä. Piispat eh­

”Ihmisten täytyy uskoa uhriin, jonka hän antaisi. Liha viittaa koko Jeesuksen ihmisluontoon ja veri viittaa Hänen kuolemaansa. Jeesus halusi, että ihmiset ymmärtäisivät, että uskominen hänen uhriinsa on avain ikuiseen elämään. Vaikka monet eivät ymmärtäneet tätä ja jopa opetuslapset olivat hämmentyneitä. Ehtoollinen muistuttaa meitä tästä tärkeästä opetuksesta.”

Kai Lehto Helsinki

mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä.

mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

MARTTA-KAISA VIRTA

SENIORITALO

VUOKRALLE PIHLAJISTO N SOINTUUN, TURVALLISEEN KERROSTALOKOTIIN.

Kysy lisää vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan paikan päälle, kun sinulle parhaiten sopii: 010 315 4140

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa.

Vuokra pitää sisällään asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja).

Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle.

Muuttamaan pääset jo tämän kevään aikana!

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

Hammaslääkäri

Ada Tikka

alk. 69 € aika 20 min.

· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €

· Hammastarkastus muuten 45 €

· Hammasvalkaisu 99 €

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

T A K U

U T Y Ö

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 €

Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 €

Korjaukset alk. 105 €

○ Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

OLETKO PELKOPOTILAS

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Proteesit suoraan kevytnukutuksella

20 vuoden kokemuksella

Hammaslääkäriasema

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila

Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Varaa aika soittamalla 020 730 7260 Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

• Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki

• Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki

• Matinraitti 14, 02230 Espoo

Palveluja tarjotaan

Jätä jälkeesi pysyvä jälki

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet

Rakennusala

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com ROMACK

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit ja lattiakorjaukset. Hyödynnä verovähennys. Renoex Oy, p. 050 431 0175

Seuraavat Kirkko ja kaupunki -lehdet ilmestyvät 2.5. (varaus 19.4. mennessä) ja 16.5. (varaus 3.5. mennessä)

Mediamyynti

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Kaipaatko kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua? Juttuseuraa? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

Olen parturi-Kampaaja Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä

P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Tee testamenttilahjoitus ja auta varmistamaan iäkkäiden ihmisten hyvinvointi myös huomenna. Lisätietoa: VTKL testamentit 050 66112 tai vtkl.fi/tue

Digitointipalvelu VH-Ässä digitoi edullisesti pääkaupunkiseudulla vh-assa.fi 041 571 7536 / info@vh-assa.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Käsilumityöt omakotija rivitaloihin. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 040 446 2185

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 446 2186

Mobiili ja desktop -paketit kirkkojakaupunki.fi-verkkosivuilla. Kysy lisää mediamyynnistämme!

Kiinteistönvälitystä

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella. Soita vaikka heti!

Jukka Norta Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

www.mrautanen.com

HAMMASTEKNIKKO

590€

Rahankeräyslupa RA/2021 /156

Adressit

Lakipalveluja

Lähetä osanottosi

punaisenristinkauppa.fi

adressien tekstaus

tai puh. 020 701 2211 arkisin 8.30-15.00

Hautauspalveluja

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja a Perintö J Pakarinen Oy

VT Jukka Pakarinen

OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen

Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi

HAUTAKIVET

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

körttiveisuuta ja ajatuksia: ke 17.4. klo 18 verkkoseurat Jyväskylästä; www.facebook.com/ herattaja ja www.youtube.com/ herattajayhdistysfi

pe 19.4. klo 18 kotiseurat Konttisella, Kotinumment. 44, Hki. su 21.4. klo 10 kirkkopyhä

Tuusulassa, Kirkkot. 34; messu ja kirkkokahvit.

klo 10 kirkkopyhä Olarissa, Rälssitilankj. 1, Espoo. klo 15 seurat Klaukkalan kko takkah, Ylitilant. 6. klo 16 Siionin virsien läpiveisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D; S.Korkalainen opastaa.

ke 24.4. klo 16.30 voimavararyhmä Seuratuvalla; tied. Leena V-Si 0400 882 251. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3, Hki.

ti 30.4. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo, Kamppi. ke 1.5. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne 1; tarj. klo 18.30.

pe 3.5. klo 19 seurat Espoonlahdessa, Kipparink. 8; kahvit klo 18.30.

su 5.5. klo 16 kesän 2024 rippikoululaisten (ja muidenkin) läheisten seurat Seuratuvalla.

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com ASIANAJOTOIMISTO

Lakitoimisto Arto Ylipartanen

Erikoistunut ikääntyvien auttamiseen. Pyydä tarjous: edunvalvontavaltuutus, testamentti, perunkirjoitus, ositus ja perinnönjako - kaikki perheen lakiasiakirjat www.lakiylipartanen.fi | Puh. 045 126 7731

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky

Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

Siivouspalveluja

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset

MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kesän ikkunanpesut vahvalla kokemuksella. P. 040 256 6907/Salonen

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Ostetaan

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi

Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Helsingin

Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22

pe 19.4. klo 19 alueseurat: Annankulman seurakuntasali

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa!

Vuokralle tarjotaan

Yksiö Munkkivuoressa, Ulvilantie 11 bB, 28,5 m2 ja lasitettu parveke vehreälle sisäpihalle. Vapautuu 1.5. Näyttö sop. mukaan. Tied. Inkeri Lohivesi 040 756 9665

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Kuolin ilmoitukset ja -kiitokset

Kirkko ja kaupunki -lehdessä

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

STAHTASANA

TAHTIPUIKKOA HEILUTTAVA ALMILA

TARKKUUSLAJI

HOLMEN

VÄLIALUE

OOPPERASSA

SOPIMATON

VOI SIREENILLÄ

TUPSULAKKISIA

SARJISLINTU

MIIKA TEEKKARIT TIPI

ALGARVE NIITATA OSUA

PORTUGALIA ♂♂

esimerkkejä

Nousiainen liperit

PÄÄHI N E ILMAN MI TTAPUU TA -NAUHA

ROOSA HABER KALOTTI

VOIMAKAS HALU

M ATA LAÄÄNINEN SAMU

JEESUKSEN RATSU YOKOKELAITA

TYPEKÄ STÄ

REILU JOKINEN

HATTARA KATIT TINTIT

BELGIAN ASUKAS

VÄITTEET VOINTI

KOHTALOKAS SUOSIKKI

I A B TEESIT FATAALI

PÄ HKINÄ ISTÄ

HERKKUA PURKISTA

NAINEN MYÖS R - S -

LESKEN PAIKKA GALILEASSA

MALLIT NUTELLA P M

SOULTÄHTI ANITA

SYVÄ JÄRVI

TALLGREN MAURANEN

OSOITIN TEEA BAKER K N LAOS ARLA A R E

RINNASTAVA PUNALIHAINEN ITÄMAA

MONASIBELIUS IKÄVÄN KYLMIÄ

SIVULAUSEEN ALUSSA USEIN

TELLERVOLLE

MEIJERIALALLA

ADOLF USEIN

LENTÄJÄ

KALSEAT I ILMAILIJA

POLIO-JONAS AINEKSISTA

UROS SALK TIIKKISET

MONET PUUTARHAKALUSTEET M ETALLIPAJA SUHT SUURI HOIDOSSA

I HITSAAMO Ö NASTA NAIN E TÄRINÄ ELAINE

PIENTÄ LIIKETTÄ INTIAA

" PÄ ÄKAUP UNKI" KAUPPAKESKUS

AISTITAAN

PPP:N LA ULUN NAINEN

Kuusamossa

NOUDATETTAVIA

TERRORISTIJÄRJESTÖ

HULLUNKURINEN

"Y KKÖS ET"

ETTÄ ISIS HASSU EKAT

TÄLLIT

ASSI EMIT OTILA ÄITI pian

SUIPETA ISKUT KASSIT

VISAILLUT JYRKI

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

PUNAINEN PLANEETTA STRAVINSKY TAITURI YOSHIKO

LUKIJAN ARVIOIMAA

LANGETETAAN JOSKUS SATAVIA SEKOITUS

28.4.

Päivän evankeliumissa (Joh.15:10–17) Jeesus antaa seuraajilleen testamentiksi käskyn ”Rakastakaa toisianne”.

Huhtikuussa lähdettiin kaatamaan puita

HUHTIKUUN NIMESTÄ on monta selitystä. Yhden mukaan vuoden neljännen kuukauden nimi liittyy keväisiin metsätöihin. Silloin lähdettiin kaatamaan metsää uusia kaskiviljelymaita varten. Puita kaadettiin kaukaisillakin alueilla, joilla kasvoi lähinnä suuria havupuita. Näiden havupuukaskien vanha nimi oli huhta, ja kuukausi on saanut nimensä siitä. Varsinaiset huhdan kaatopäivät esimerkiksi Karjalassa olivat 23.4.–6.5.

MARJO KYTÖHARJU

Iloitse ystävyydestä

Rakkaus ja ystävyys ovat kallisarvoisia lahjoja, joita kannattaa vaalia. Niitä ei voi pakottaa eikä ohjelmoida. Ne voi ottaa vastaan kiitollisin mielin ja niistä voi iloita, mutta niitä ei voi vaatia itselleen.

Tosi ystävät ovat harvassa. Ehkä ei voi ollakaan kovin montaa ihmistä, joihin tuntee sellaista luottamusta ja yhteyttä, että voi jakaa heidän kanssaan syvimmät tuntonsa ja salaisuutensa. Ystävykset voivat puhua keskenään iloistaan, peloistaan ja sielunsa kaipuusta, asioista, joista he eivät puhuisi kenellekään toiselle.

Kun Jeesus oli oppilaittensa kanssa yhdessä viimeistä kertaa ennen vangitsemistaan ja kuolemaansa, hän avasi heille sydämensä. Hän puhui avoimemmin kuin koskaan sekä suhteestaan Jumalaan, jonka luokse oli palaamassa, että kaikesta siitä, mitä tunsi seuraajiaan kohtaan.

”Rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä.” Tämä kehotus toistuu Jeesuksen jäähyväispuheessa

kuin sävellyksen toistuva perusmelodia. Aivan kuin hän olisi aavistanut, että hänen seuraajansa tulevat käymään katkerimmat riitansa omassa keskuudessaan.

”Joka rakastaa minua, se pitää minun käskyni”, Jeesus sanoi.

Käsky ”Rakastakaa toisianne” sisältää kaikki muut käskyt. Se riittää. Samalla meitä muistutetaan, että sen, mitä me teemme ja sanomme toisillemme, sen me teemme ja sanomme tuon käskyn antajalle. Kun muistamme tuon, sen pitäisi riisua meidät kaikista vihollisuuksista.

Ystävät voivat iloita toistensa erilaisuudesta ja olla rauhassa eri mieltä asioista.

Se, jota Jeesus kutsuu ystäväkseen, saa puhua pelotta Jumalalle. Se on harvinaislaatuista ystävyyttä. Sitä Jumala tarjoaa jokaiselle, joka luottaa häneen. Hän ei odota sokeaa tottelemista, vaan kuuliaisuutta rakkaudessa ja ystävyydessä.

LAURI MAARALA

Mitä  haluaisit sanoa ystävällesi?

Ajattele hetki ystäviäsi.

Mieti, mitä erityisesti arvostat heissä.

Mikä teitä yhdistää?

Mistä kiität heitä?

Missä olette erilaisia?

Mitä haluaisit sanoa heille?

Rukoile ja kiitä ystävyyden lahjasta.

”

Kaiken tämän velka- ja talouskeskustelun keskellä on tärkeää, että pyrimme vaikuttamaan siihen, että yhteiskunta kohdentaa resursseja nuorten auttamiseen – elämään turvallisempaa nuoruutta ja luomaan kivijalkaa elämälle.

Rinnekotien ikääntyneille tarkoitettujen palvelujen tavoitteena on tarjota asiakkaalle turvallinen koti ja vieraanvarainen yhteisö, jossa osallisuus ja toimijuus ovat osa arkea. Tuomme jokaiseen päivään ilon hetkiä.

Tarjoamme pääkaupunkiseudun hoivakodeissamme ympärivuorokautista palveluasumista, hoitoa ja huolenpitoa ikääntyneille asukkaillemme. Meille voit tulla asumaan hyvinvointialueen kautta, palvelusetelillä tai itse maksaen.

Rinnekodit, palveluneuvonta 09 7750 5980, arkisin kello 9–15.

HELSINKI

Pyhä kokemus

Toimittaja Laura Pörsti kokeili pilatesta Puistolan kirkon kellarissa s. 2

Kirkkoherra

Kalle Kuusniemi tuntee Lauttasaaren s. 4

EU-vaalien teemoista keskustellaan Töölössä s. 7

Luotu

l iikkumaan

Puistolan kirkon pilatestunnilla lihakset väsyvät ja ajatukset virkistyvät. Tunnin jälkeen mietin, miksi kirkossa yleensä puhutellaan vain päätä. ”

Jaksaa jaksaa, vielä neljä – kaksi – yksi – ja lepo!” Ohjaaja tsemppaa jalkoja ilmassa kannattelevaa ryhmäänsä kuten missä tahansa kuntokeskuksessa. Tarkoitus on nostaa jalkaa pakarasta asti kohti taivasta ihan vähän. Liike on niin pieni, että sitä ei näy, mutta raskasta se on.

Vähän ennen viimeistä toistoa joudun luovuttamaan, lysäyttämään väsyneet koipeni joogamatolle. Naurattaa.

Olen ensimmäistä kertaa pilatestunnilla.

Kuntokeskuksen tunnille en olisi uskaltanut mukaan, mutta nyt ollaan Puistolan kirkon kellarissa sijaitsevassa jumppasalissa, arkisen helpossa ympäristössä. Kanssajumppaajien keski-iän arvioin lähelle omaani: 42. Tätä ikäluokkaa näkyy muussa kirkon toiminnassa aika vähän.

Tänne tulijoita olisi niin paljon, että joskus ovelle on pitänyt ripustaa lappu: täynnä.

OHJAAJALLA ON värikkäät treenivaatteet ja ystävällinen katse. ”Olkaa kuin lentokoneet”, hän neuvoo yhden liikkeen kohdalla ja levittää lihaksikkaita käsivarsiaan malliksi.

Aino Poutanen ohjaa viikottain jumppia myös kaupallisessa kuntokeskuksessa, mutta päätyökseen hän on pappi täällä Malmin seurakunnassa.

– Olen liikkunut pienestä asti paljon ja aloittanut muiden ohjaamisen jo teini-ikäisenä. Se on minulle luonteva tapa pitää itsenikin liikkeessä, Poutanen kertoo muutama päivä pilates-tunnin jälkeen Siltamäen seurakuntakodilla.

Niinpä hän alkoi ohjata jumppaa myös omassa seurakunnassaan heti, kun aloitti pappina vuonna 2006. Ensin se oli gospelbiciä – suosittua sekin – ja koronan jälkeen pilatesta, joka nyt niittää suosiota myös kuntokeskuksissa.

– Rauhalliset lajit ovat vastalääkettä aivotyölle ja auttavat sen sijaan keskittymään kokemukseen ja hengitykseen. Tämä on eräänlainen

nollaus, Poutanen arvelee.

Kuntokeskuksissa liikkumiseen tarvitaan rahaa, mutta kirkossa mukaan mahtuu köyhempikin. Halutessaan voi lahjoittaa tunnista viisi euroa Yhteisvastuukeräykselle.

– Moni on kiitellyt tätä, koska lahjoituksesta tulee tunne, että tekee liikkumalla hyvää muillekin kuin itselleen, Poutanen sanoo.

Kirkon tunnilla ei kiilloteta kroppaa, eikä se Poutasen mielestä ole muutenkaan liikkumisessa oleellista. Oleellista on se, että ihminen on luotu keholliseksi olennoksi. – Ruumis on Pyhän Hengen temppeli. Kunnosta huolta pitämällä arvostamme temppeliämme. Ihminen on tyhjäkäynnillä, jos kaikki tapahtuu vain pään kautta, hän huomauttaa.

SALI TÄYTTYY uloshengityksen puhinasta. Kaltaistani arkaa aloittelijaa helpottaa, että peilejä ei ole missään. Kuntokeskusten ääretön itsetietoisuus puuttuu kirkon koruttomasta jumppasalista. Huh!

Tiedostan sellaisen selviön, että minulla on keho. Se liikkuu, toimii, pystyy.

Puolivälissä tuntia vatsalihaksissa tuntuu, ja selästä on löytynyt kohtia, joita en tiennyt siellä olevankaan. Poutanen teettää pitkiä sarjoja. Ajatuksena on, että tottumattomatkin ehtivät mukaan. Olen siitä kiitollinen. Täällä ei tarvitse kokea sekoilevansa koko ajan. Olen laittanut jalkaan villasukat, kun näin jollakin toisella osallistujalla sellaiset. Nyt vähän kaduttaa. Varpaatkin hikoilevat.

Tunnin loppuun Aino Poutanen sisällyttää jonkin hengellisen elementin. Tänään se on musiikkia ja Herran siunaus.

LAURA PÖRSTI

TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVAT JANI LAUKKANEN

Pilates herättelee ensikertaiselta sellaisia lihaksia, joita ei tiennyt kehossa olevankaan.

Joudun tunnustamaan, että olin odottanut kirkossa tapahtuvalta ja papin pitämältä jumppatunnilta matalaa vaatimustasoa. Olin liittänyt sen armollisuuteen. Mutta täällä kuntoillaan kunnolla. Papin suusta ei missään muussa julkisessa yhteydessä kuuluisi yhtä tiukkaa tekstiä: jaksaa, jaksaa! Jään miettimään sitä.

KUN TUNNIN LOPUSSA käymme joogamatoille makaamaan ja suljemme silmät, tunnen todella tehneeni päivän hyvän työn keholleni. Olen vaalinut temppeliäni, ehkä?

Poutanen sanoo myöhemmin, että hänestä juuri työn ja levon dynamiikka on tärkeää.

– Kyllähän me elämässäkin ponnistelemme, välillä se kuuluu asiaan. Sen jälkeen lepo tuntuu ihanalta.

Hän huomauttaa, että tavallinen jumalanpalvelus on usein aistillisesti aika monotoninen. Sisältö on mullistavaa, mutta perinteinen esitystapa ei välttämättä kosketa sellaista,

joka tarvitsee oppiakseen kuulon sijasta vaikkapa tuntoaistia.

– Sykevaihtelu jumalanpalveluksessa on vähäistä eikä tunnetasollakaan välttämättä siksi tapahdu paljon. Jo kynttilän sytyttäminen tai ehtoolliselle nouseminen herättää kehon ja auttaa tässä, Poutanen sanoo.

Hänestä on myös kirkon tehtävä vaalia ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ei sitä hänen mielestään tarvitse erikseen perustella. Hän on pitänyt esimerkiksi tanssimessuja, joissa rukoillaan tanssien, makoillaan saarnan kohdalla patjoilla ja hierotaan lukukappaleen aikana kaverin selkää. Mutta niinkään pitkälle ei hänestä tarvitse mennä.

– Entä jos pappi messun päätteeksi kehottaisi, että käykää laittamassa lenkkikengät jalkaan, nähdään tunnin päästä kirkon pihalla ja lähdetään kävelylle? Seurakunta voisi olla mahdollistaja, hän visioi.

Eräs pilateksen osallistujista lähetti Poutaselle sähköpostia kiittääkseen, että saa kuulua tällaiseen

yhteisöön juuri sellaisena kuin on. Yhteisö oli Poutasen mielestä siinä avainsana. Se kannattelee.

– Hän kiitti myös raamatunkohdasta, jonka yleensä liitän tunnin loppuun. Yritän pitää tasapainon siinä, ettei tulisi liikaa julistusta mutta kuitenkin huomattaisiin, että ollaan kirkossa.

LOPPURENTOUTUKSEN AIKANA Aino Poutanen panee soimaan Jaakko Löytyn Käy Herra meitä siunaamaan -laulun. Se on ensimmäinen elementti, joka eroaa kuntokeskuksen jumpasta. Poutanen sanoo muutaman sanan elämästä, mutta se menee korvistani ohi. Muut aistit ovat ottaneet vallan.

Tunnen, miten ruumiissani virtaa veri, sormissani lämpö ja reisieni alla tuntuu ihan hiukan pehmeä joogamaton pinta. Tiedostan sellaisen selviön kuin että minulla on keho. Se liikkuu, toimii, pystyy.

Tuntuu hyvältä.

Lopuksi Poutanen lukee Herran siunauksen. Se valuttaa sisuksiini li-

sää lämpöä. Kuulun yhtäkkiä paitsi tähän 50-päiseen pilatesjoukkoon myös johonkin ikiaikaiseen.

Säännöllisesti pilatesta on tarjottu viime vuosina Puistolassa vain paaston aikana. Osallistujat harmittelevat sitä ääneen.

– Tälle olisi kysyntää vaikka joka viikko, Poutanen uskoo.

Seuraavan kerran pilatesta pääsee kokeilemaan Puistolan kirkon sporttipäivässä 20. huhtikuuta. Siellä on myös sykejumppaa, joogaa ja lapsille tempputemmellystä.

– Liikuntatunnit eivät ehkä ole papin ydintyötä, mutta niille tulee paljon sellaisiakin, jotka muuten eivät koe kirkon toimintaa omakseen. Rauhoittava liikekin voi olla pyhä kokemus.

Sporttipäivä Puistolan kirkolla (Tenavatie 4) lauantaina 20. huhtikuuta kello 10–14. Ei ilmoittautumista, paikat täytetään saapumisjärjestyksessä. Lisätietoja: https://www.helsinginseurakunnat.fi/ tapahtumat/puistolankirkonsporttipaiva

Joskus hengittäminenkin vaatii keskittymistä.

Kirkon pilateksessa on tiivis tunnelma, mutta sopu sijaa antaa.

Saaren kirkon uusi isäntä

Saaren asukkaat ovat tervetulleita kirkkoon niin elämän hyvinä kuin huonoina päivinä, sanoo Lauttasaaren seurakunnan uusi kirkkoherra Kalle Kuusniemi.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ANTTI RINTALA

Lauttasaaren kirkossa kaikki toimii eikä mikään paikka repsota, tehtiinhän 1950-luvun lopulla rakennetussa kirkossa perusteellinen remontti pari vuotta sitten. Kirkkoherran on siis ollut hyvä aloittaa työnsä, kun seurakunnan ja koko saaren keskeinen rakennus on kunnossa.

Kuusniemen mukaan Lauttasaaren kirkko on peruskorjauksen jälkeen toimivampi ja sen tiloja voi käyttää monipuolisemmin. Kirkosta löytyvät uusitut kirkkosali ja krypta sekä kahvila, etätyötiloja, sauna ja liikuntasali.

maltillisesti ja pitkäjänteisesti, Kuusniemi sanoo.

Yli nelikymppinen Kalle Kuusniemi on toiminut Lauttasaaren kirkkoherrana helmikuun alusta lähtien, ja sunnuntaina 21.4. hänet vihitään tehtävään virallisesti. Hän toimi tätä ennen kasvatuksen ja seurakuntapalvelun päällikkönä Helsingin seurakuntayhtymässä.

– Lauttasaaren seurakuntaan oli helppo tulla, koska olen työskennellyt täällä jo aiemmin pappina. Ihmiset ja talon toimintatavat ovat tuttuja ennestään.

Kirkon korjaus tuli maksamaan yli 17,8 miljoonaa euroa, josta Lauttasaaren seurakunnan osuus on noin 12 miljoonaa euroa. Loppuosan maksaa samaa kirkkorakennusta käyttävä ruotsinkielinen Johanneksen seurakunta. Tämä vaatii Lauttasaaren seurakunnalta tarkkaa taloudenpitoa.

– Nyt on tehtävä viisaita ja harkittuja päätöksiä. Joudumme ehkä tekemään toimintaan joitakin leikkauksia, mutta pyrimme tekemään ne

TUORE KIRKKOHERRA toteaa Lauttasaaren seurakunnan olevan aktiivinen ja hyvin verkostoitunut. Kirkkoherran valinnassa seurakuntaneuvosto painottikin sitä, että Kalle Kuusniemi osoitti vahvimmin lauttasaarelaisten verkostojen tuntemista. Seurakunnan yhteistyökumppaneihin kuuluu muun muassa Lauttasaari-Seura ja Lauttasaaren perhesäätiö, musiikki- ja urheilutoimijoita ja yrittäjiä.

– Haluan jatkaa hyvää vuorovaikutusta saaren asukkaiden kanssa. Pyrin siihen, että seurakunta olisi edelleen avoin ja positiivisesti eteenpäin katsova, osa saarelaisten

yhteisöä. Seurakunnan uuden strategian nimikin on Kohtaamisen koti saarella, Kuusniemi sanoo.

Hänen mukaansa polku kirkolle on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. Seurakuntalaiset voivat varata kirkon tiloja esimerkiksi kokous- ja juhlakäyttöön.

”Samanlaisia haasteita lauttasaarelaiset kohtaavat elämässään kuin kaikki muutkin.

KALLE KUUSNIEMI

– Kirkon avoimuutta ja yhteisöllisyyttä heijastavat myös raamattupiirit ja kerhot sekä harrastusryhmät, kuten partiolaiset ja musiikkiopiston oppilaat. Kahvilassa puolestaan käy paljon väkeä lounaalla, joten vilskettä riittää.

Lauttasaaren saaristollisen identiteetin halutaan näkyvän myös seurakunnan toiminnassa.

– Elämme kuin saaristokylässä, ja sitä symboloimaan kirkkosalin kattoon hankittiin Lauttasaaren historiaan liittyvän laivan pienoismalli. Kesäisin olemme järjestäneet rantamessuja, joista on tykätty kovasti.

LAUTTASAARTA ON kutsuttu ”onnellisten saareksi”, ja alueella viisi vuotta asunut Kalle Kuusniemi voi allekirjoittaa nimityksen tietyiltä osin.

– Oma kokemukseni keikkapappiajoiltani vahvisti käsitystä onnellisten saaresta, sillä kun kirkolle tullessani ylitin Lauttasaaren sillan, tuntui siltä, että täällä paistaa aina aurinko.

– Onhan tämä hyvä paikka asua ja työskennellä, mutta toki saarelta löytyy elämän koko kirjo. Samanlaisia haasteita lauttasaarelaiset kohtaavat elämässään kuin kaikki muutkin. Seurakunnan tehtävänä on pyrkiä eri tavoin tukemaan ihmisten hyvinvointia. Kirkolle voi tulla hiljentymään ja hakemaan keskusteluapua niin elämän hyvinä kuin huonoina aikoina.

LAUTTASAARELAISISTA VAJAA 60 prosenttia kuuluu kirkkoon, ja alueen koulutus- ja työllisyystilanne on melko hyvä.

– Lauttasaari on siitä erityinen, että väki pysyy aika hyvin kotikulmillaan. Jos joku muuttaa täältä pois, palaa hän usein jossain vaiheessa takaisin. Tämä on siinä mielessä hyvin erityyppinen alue kuin esimerkiksi Kallio, Kuusniemi kertoo.

– Mielestäni täällä on parasta juuri meren läheisyys. Olen myös kokenut, että lauttasaarelaiset ovat hyvin ystävällisiä ja huomioonottavia.

Lauttasaaren asukkaiden keskuudessa on viime aikoina esiintynyt erimielisyyksiä, sillä alueen rakennussuunnitelmat eivät miellytä kaikkia. Osa pelkää, että niiden myötä Lauttasaaren merellisyys ja luonnonmukaisuus katoavat.

– Seurakunta on saaren asukkaita varten, oli heitä sitten enemmän tai vähemmän. Pyrimme viemään kristillistä perinnettä eteenpäin tukemalla yhteisössä asuvien elämää.

Kirkkoherra Kalle Kuusniemen vihkimysmessu Lauttasaaren kirkossa su 21.4. klo 11.

Johanneksenkirkkoon tulee kesäksi pääsymaksu

Matkailijat joutuvat kesäkaudella maksamaan viisi euroa vierailusta Johanneksenkirkossa. Keskustan ruotsinkielinen seurakunta Johannes församling toteuttaa pääsymaksun yhteistyössä Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa, joka kokeili pääsymaksua viime vuonna Suomenlinnan kirkossa.

Keskustaseurakuntien jäsenten ei tarvitse maksaa pääsymaksua. Muut helsinkiläiset voi-

turisteille

vat hakea toukokuussa näistä kirkoista tai mistä tahansa kirkkoherranvirastosta kirkkopassin, jolla pääsee sisään maksutta.

Kesän pääsylippu Johanneksenkirkkoon tai Suomenlinnan kirkkoon maksaa viisi euroa ja Tuomiokirkkoon kahdeksan euroa. Kympin yhteislipulla pääsee kaikkiin kolmeen kirkkoon. Pääsymaksuun sisältyy opastus monella kielellä Reveel-sovelluksella.

Kastettava lapsi saa lahjaksi puuntaimen

Kun Mikaelin tai Kannelmäen seurakunnan jäsen tuo kasteelle lapsensa, seurakunta lahjoittaa kymmenen euroa puiden istuttamiseen Nepaliin ja Tansaniaan. Suomen Lähetysseura istuttaa puuntaimen paikallisessa metsityshankkeessa. Mikaelissa näin on toimittu jo koko vuoden 2023 ajan seurakuntaneuvoston päätöksellä, ja Kannelmäessä käytäntö alkoi adventtina 2021.

Viime vuonna Mikaelin seurakunnassa kastettiin 109 lasta ja Kannelmäen seurakunnassa 140.

Köyhässä Sudurpaschimin

maakunnassa Nepalissa Lähetysseura toimii yhdessä paikallisen SAHAS-järjestön kanssa. Ne jakavat ihmisille muun muassa hedelmä- ja rehupuun taimia sekä aitaavat istutusalueita, etteivät eläimet pääse syömään taimia.

”Kun istutamme puita, parannamme paikallisten lasten elämää. Kasvaessaan puuntaimi tarjoaa suojaa, ruokaa ja toimeentuloa yhdessä maailman köyhimmistä valtioista”, todetaan Mikaelin seurakunnan nettisivuilla.

Seurakuntayhtymä sai nuorten vaikuttajaryhmän

Yhteinen kirkkoneuvosto valitsi jäsenet uuteen nuorten vaikuttajaryhmään Helsingin seurakuntayhtymässä. Vaikuttajaryhmän tarkoituksena on varmistaa nuorten vaikuttamismahdollisuudet seurakuntayhtymän päätöksenteossa. Jäsenet vuodelle 2024 ovat Luka Vikeväinen ja Anni Mäkinen Tuomiorovastikunnasta, Senni Syvänen ja

Nooa Kyrönseppä Huopalahden rovastikunnasta, Nuutti Hurme ja Valo Hytönen Vartiokylän rovastikunnasta, Max Vuorinen ja Halla Kokkonen yhteisestä seurakuntatyöstä sekä Ylva von Koskull ja Peter Hirvonen ruotsinkielisistä seurakunnista (Helsingfors prosteri). Seurakunnissa toimii omia paikallisia nuorten vaikuttajaryhmiä.

Helsingin Korkeavuorenkadulla sijaitseva Johanneksenkirkko on tunnettu kaksoistorneistaan.

Kalle Kuusniemi on asunut Lauttasaaressa viisi vuotta ja viihtynyt hyvin onnellisten saareksikin kutsutulla alueella.

LänsiHelsinki

Haagan seurakunta

Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ti ja to klo 10–13 sekä puhelimitse ma klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi.

Diakonian ajanvarauspäivystys ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 3003.

Osoitteet:

Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17

Striimaukset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla sekä Youtubessa www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

Messu su 21.4. klo 10. Kreivi­Palosaari, Muroma­Nikunen, Marte. Lento­kuoro. Striimataan.

Messu su 28.4. klo 10. MuromaNikunen, Kreivi­Palosaari, Marte. Pisarat. Striimataan.

Iltamessu ke klo 18.

Kompletorio pe klo 19. Silin. Striimataan.

Laudes ke klo 7.30. Silin. Striimataan.

Ad sextam to klo 12. Messu ke 24.4. klo 15 Hopeatien palvelukeskuksessa. Helo. Euroviisumessu ke 8.5. klo 18.

TAPAHTUMIA

Kevään kynnyksellä -konsertti su 21.4. klo 15. Sibelius­lukion kamarimuusikot. Järj. LC Helsinki­Huopalahti ry. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Konsertti: Music for three spaces la 27.4. klo 18. Heliä Mailiis Viirakivi, Elena Perales Andreu, Gon Muruaga, Eemeli Solehmainen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kamarimusiikin helmiä -konsertti su 28.4. klo 14. Trio Tero Latvala, viulu, Marko Ylönen, sello, Risto Lauriala, piano. F. Schubertin pianotriot 1 op. 99 ja 2 op 100. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e, tuotto medialähetys SANSAlle.

Teematorstai. Klo 12 kirkkohetki, klo 12.15 lounas (6 e), klo 13 ohjelma. 18.4. Kirkkovuosi tutuksi, kirkkoherra emeritus Hannu Vapaavuori. 25.4. Minun tarinani, muusikko Liisa Akimoff.

Hyvän mielen keitaan ruokailu to klo 15. Ateria 2 e.

Lähetyspiiri ti klo 13.

Perhekerhot ma klo 17.30–19

Tönöllä, to klo 9.30–11 kirkolla, pe klo 9.30–11 Mariankodilla, Schildtinpolku 6.

Kirjapiiri to 25.4. klo 18. André

Aciman: Kutsu minua nimelläsi. Syvenny sydänrukoukseen la 27.4. klo 9–12. Kouluttajana Sirkku

Aitolehti. Tied. mari.silin@evl.fi. Vapputapahtuma 1.5. klo 11–13. Klo 11 lipunnosto, partiolaiset. Klo

11.15 ja 12.15 puhallinorkesteri. Klo 11.30 ja 12.30 sporttivartti. Klo 12 konsertti kirkossa. Klo 11–13 pihatapahtumassa herkkuja, arpajaiset, ongintaa, rastirata, käsitöitä, kellotapuli avoinna. Tuotto lähetykselle. Huopalahden kirkonmäellä alkaa huhtikuun lopulla kirkon ja kellotapulin julkisivuremontti.

Kannelmäen seurakunta

Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki

Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

Seuraa somessa:

FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet

IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET

Kannelmäen kirkossa: Messu sunnuntaisin klo 10. Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18.

TAPAHTUMIA

Soppaa ja juttuseuraa maanantaisin klo 12–13.30 Malminkartanon kappelilla. Keittolounas. Avoimet ovet.

Miesten piiri tiistaisin klo 13–15 Malminkartanon kappelilla. Hartautta hurskastelematta, kahvia ja känttyä, keskustelua maailmanmenosta.

Viittomakielinen raamattupiiri ti 23.4. klo 15 kirkossa. Vieraana asiantuntija Tuula Mertanen Kirkkohallituksesta.

Lähetyspiiri ti 23.4. klo 17–18.30 Klanulla. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille. Keskustelua ja ajankohtaisia asioita.

Lauletaan yhdessä to 18.4. ja 2.5. klo 10.15–11.30 kirkossa. Avoin yhteislaulutilaisuus kanttori Anne Myllylän kanssa.

Eläkeläisten päivähetki ke 24.4.

Menokasvo

Vohveleita ja torvisoittoa kirkonmäellä

Haagassa on voimissaan vappuperinne, joka on jatkunut jo kymmeniä vuosia. Vapunpäivänä Huopalahden kirkonmäellä tapahtuu.

– Kukaan meistä ei edes muista, milloin vapputapahtumaa alettiin viettää, sanoo Haagan seurakunnassa pitkään työskennellyt suntio Anna-Maija Korhonen.

– Aloitamme aina lipunnostolla, ja torvisoitto kuuluu asiaan; tänä vuonna soittamaan tulee nuorten puhallinorkesteri.

– Meillä on pihalla grilli kuumana, ja vohvelikahvilaa pyörittävät tänä vuonna partiolaiset. Vapaaehtoisten ryhmä valmistaa aina simaa, jota myydään pulloittain tai munkin kanssa nautittavaksi. Pihalle tuodaan myös popparikone.

Myyjäispöydästä voi ostaa käsitöitä. Arpajaisissa voi koettaa onneaan, ja

klo 12.30–14 Klanulla. Tervetuloa keittolounaalle ja tapaamaan muita eläkeläisiä. Alussa lyhyt hartaus, minkä jälkeen vapaata seurustelua. Vapaaehtoinen maksu seurakunnan diakoniatyölle. Aamurukoushetki perjantaisin klo 9.30–11 Klanulla. Avoin rukouspiiri. Rukousta toisten ja omien asioiden puolesta.

Yhteisvastuukeräys. Tänä vuonna kerätyillä varoilla tehdään työtä niiden nuorten kanssa, jotka kokevat syvää yksinäisyyttä tai ovat vaarassa syrjäytyä, menettää elämänhallintansa tai mahdollisuutensa hyvään elämään. Kannelmäen seurakunnan keräykseen voit lahjoittaa verkkolahjoitussivulla yhteisvastuu.fi/kannelmaki, MobilePay 47535 tai Yhteisvastuun pankkitilille: Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75, OP FI14 5000 0120 2362 28. Viitenumero 308171. Keräyslupa RA/2020/639/Kirkkopalvelut.

Munkkiniemen seurakunta

Virasto: Raumantie 3. Avoinna to klo 9–13. Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi

Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET

Munkkivuoren kirkko: Messut klo 11. Su 21.4. Stairway to heaven ­messu rock­klassikoiden rytmeissä. Tule laulamaan tai kuuntelemaan, miten rockmusiikissa on lähestytty pyhää kautta vuosikymmenten. Niin The Beatlesin, Led Zeppelinin kuin Simon & Garfunkelinkin säveliä ja sanotuksia tulkitsee seurakunnan oma bändi kanttori Senni Valtosen johdolla. Messun toimittaa Kuusisalo. Su 28.4. Vähäkangas ja Meriranta. Mukana Helsingin

kirkkoherra Mari Mattsson vetää kaksi sporttivarttia Fröbelin palikoiden tahtiin. Kirkkosalissa Mari Silin ja Leevi Helo esittävät laulelmia ja tangoja. Lapsille on omaa ohjelmaa. Vapputapahtumassa käy satoja ihmisiä, vauvoista yhdeksänkymppisiin. – Me vitsailemmekin, että miksi mennä vappuaamuna Ullanlinnanmäelle, kun voi tulla Haagaan kirkon pihalle, naurahtaa Korhonen.

Tuotteiden hinnat ovat pienet, ja kaikki tuotto menee lyhentämättömänä lähetystyöhön Pipliaseuran kautta.

EIRA SERKKOLA

Vapputapahtuma Huopalahden kirkolla, Vespertie 12, ke 1.5. klo 11–13. Vapputapahtumia myös ti 30.4. Malmin Varustamolla klo 11–14 sekä Meilahden kirkolla klo 15–17.30 ja Munkkivuoren kirkon pihalla klo 17–19. Vappunyyttärit Pitäjänmäen kirkon Olkkarissa 1.5. klo 10–12.

Suntio Anna-Maija Korhonen järjestelee vapputapahtumaa Huopalahden kirkolle. – Ilman vapaaehtoisten panosta tätä tapahtumaa ei olisi! Korhonen painottaa.

seniorilaulajat -kuoro.

Munkkiniemen kirkko: Arkki-Messu ti 23.4. klo 18. Tsokkinen, Nenonen.

Levollisuuden messu la 4.5. klo 18. Frilander, Meriranta.

TAPAHTUMIA

Leikkipäivän leikki-ilta to 18.4. klo 17.30 4–6-vuotiaille Munkkivuoren seurakuntatalon alakerrassa. Ilmoittautuminen on ollut rauna. mannermaa@evl.fi 16.4. mennessä, mutta voit vielä tiedustella, mahtuuko mukaan.

Höyhenen hetki ke 24.4. klo 18

Munkkivuoren kirkossa. Hiljentymistuokio perheille.

Ilta tulilla to 25.4. klo 18–20 Munkkivuoren kirkon pihalla. Omat paistettavat mukaan.

Vappu kirkolla ti 30.4. klo 17–19 Munkkivuoren kirkon pihalla. Mukavaa puuhaa perheille ja kaikille muillekin. Tule arvaamaan, kuinka monta munkkia on Munkkivuoren munkkivuoressa. Lapsille muun muassa koiravaljakkoajelua. Myynnissä makkaraa, munkkia ja itsetehtyä simaa. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Kastepäivä la 4.5. klo 12–15 Munkkivuoren kirkossa. Kastejuhlassa on kaikki valmiina aina kastemekoista kastekahveihin. Kastepäivä on maksuton. Kastettavaksi ovat tervetulleita kaikenikäiset. Alle 12-vuotiailla toisen huoltajista on kuuluttava kirkkoon. Ilmoittaudu 21.4. mennessä tarja.frilander@evl. fi.

Pitäjänmäen seurakunta

Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

Osoitteet:

Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4

www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki

www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu su 21.4. klo 10. Kekäläinen, Ahola.

Cityrippikoulun konfirmaatiomessu su 28.4. klo 10. Vuori, Kekäläinen, Pitkänen, Ahola. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18. Ehtoollinen, yhteislaulua, rukousta, raamatunlukua ja lyhyt puhe.

TAPAHTUMIA

Suosituimmat riparilaulut su 21.4. klo 16 kirkossa. Laulamme yhdessä nuorten veisukirjoista. Tervetuloa kaikenikäiset.

Munkki- ja simamarkkinat lähetyksen hyväksi su 28.4. klo 11.30–14 kirkolla.

Kunnon kaveri – 45 minuutin jumppa yli 65-vuotiaille maanan-

taisin 6.5. asti klo 13.30 kirkolla. Raamattupiiri ma 22.4. klo 18.30 kirkolla. Aiheena seuraavan sunnuntain tekstit.

Lähetyspiiri ke 24.4. klo 14 kirkolla. Hannu ja Päivi Heinonen. Insinööriperheenä lähetyslento- ja radiotekniikan palveluksessa.

Aamukellari to 25.4. ja 2.5. klo 9–11 kirkolla. Maksutonta aamupuuroa ja rentoa yhdessäoloa.

Vappunyyttärit ke 1.5. klo 10–12 kirkolla. Tuo yhteiseen pöytään jotain suolaista tai makeaa syötävää. Luvassa pientä ohjelmaa.

Sekakuoro Procantuksen kevätkonsertti pe 3.5. klo 19 kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Retki Raumalle to 6.6. Kiertoajelulla Kiikartorni, Pyhän Ristin kirkko ja Vanha Rauma. Lähtö klo 8 Pitäjänmäen kirkolta, paluu viimeistään klo 21. Retken hinta 60 e. Sitovat ilmoittautumiset ke 22.5. mennessä seurakuntatoimistoon.

Lisät. Haka Kekäläinen, p. 040 582 9891.

Keskusta

Tuomiokirkkoseura kunta

Virasto: Bulevardi 16 B, ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–12, to–pe klo 9–12 p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi

helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko

Osoitteet:

Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–14

Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, to–la klo 12–16

Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe klo 12–15 (suljettu 26.5. asti)

Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

Annankulma, Annankatu 14D

Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha Katajanokan seurakuntakoti, Kauppiaankatu 8–10 B

Meritullin kerhohuone, Meritullintori 3 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko

Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu su klo 10 Tuomiokirkossa (myös Youtube), klo 10 Anglikaanien messu (ja pyhäkoulu) Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. su ja juhlapyhinä, klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa.

Kirkon EU-vaalikeskustelu

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on kutsunut eduskuntapuolueiden edustajat koolle keskustelemaan eurooppalaisen yhteistyön merkityksestä Suomelle ma 29.4. klo 10–11 Temppeliaukion kirkkoon, Lutherinkatu 3. Keskustelussa ovat mukana mm. jatkokaudelle Euroopan parlamenttiin pyrkivät Henna Virkkunen (Kok.), Ville Niinistö (Vihr.) ja Eero Heinäluoma (SDP) sekä ensimmäistä kertaa ehdolle asettuva Li Andersson (Vas.). Muiden pääpuolueiden edustajat vahvistuvat vielä. Keskustelua johdattelevat arkkipiispa Tapio Luoma ja opiskelija Nella Salminen Tilaisuutta voi seurata myös verkossa kirkon YouTube-kanavalla.

Perinteisen kaavan messu su 28.4. klo 12 Agricolan kirkossa. Agricolamessu ke 24.4. klo 18 Agricolan kirkossa. Päivämessu to klo 12 Tuomiokirkossa.

Tuomasyhteisön viikkomessu to klo 17.30 Agricolan kirkossa. Iltamessu la klo 18 Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA

Annankulmassa: Diakonian ajanvaraus alueesi diakoniatyöntekijältä puhelimitse, sähköpostilla tai netin yht.ottolomakkeella. Lisäksi ajan voi varata ke klo 12–12.30 puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annankatu 14 D ja Länsisatamankatu 26 (HTkappeli). Yht.tiedot virastosta/ netistä.

Annankulman olohuone ke klo 11, to klo 11, pe klo 9. Ei 1.5.

Bulevardin pihasalilla: Naisten raamattupiiri ma klo 14. Miesten raamattupiiri ma klo 18. Avoin raamattupiiri to klo 16.30.

Hyvän toivon kappelilla:

Perhekerho ma ja ti klo 9.30.

MLL:n iltaperhekerho ma klo 17.

Yhteisöruokailu ma klo 17.

Vauvaperhekerho ti klo 13.

Kappelikahvila ti klo 14. Konservatorion opiskelijoiden konsertti ti 23.4.

MLL:n perhekerho ke 24.4. klo 9.30.

Ekumeeninen luottamuksen

Avoimet torstaikahvit to klo 14–15.30 kryptassa.

Tuomiokirkolla: Aamurukouspiiri ma klo 7.30 tapulin alakerrassa.

Päivärukous ma ja pe klo 12. Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki ma klo 18 kappelissa. Rukoushetki rauhan puolesta ti klo 12.

Lankapiiri ti 23.4. klo 18 kryptassa. Senioreiden tuolijumppa ke 24.4. klo 9.30 kryptassa. Päiväkonsertti ke 24.4. klo 12.

Kristillinen meditaatio ke 24.4. klo 18 kappelissa.

Tahdon, tahdon -ilta hääpareille to 18.4. klo 18.

Konsertti: Musica Sacra su 21.4. klo 18. Cantores Minores. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Testamentti-ilta to 25.4. klo 17.30 kryptassa.

Jippii-lapsikuoron ja -orkesterin konsertti ke 1.5. klo 16. Vapaa pääsy.

Ehtoollisavustajien ilta to 2.5. klo 17.30 kryptassa. Koulutus ehtoollisavustajana toimimisesta, ehtoollishartaus ja mahdollisuus varata avustusvuoroja kesäkaudelle. Vanha kirkko sisäremontissa 2.4.–26.5., jolloin kirkossa ei jumalanpalveluksia tai muuta toimintaa.

rukoushetki to klo 9.30.

Koululaisten olkkari to klo 14. Musaryhmä to klo 18.

Luomakuntakerho pe klo 15.30.

Raamattupiiri pe 19.4. klo 18. Hengellisyyden rytmit su 21.4. klo 11.30–17. Keskustelua ja hiljentymistä nuorille aikuisille. MLL:n alakoululaisten taidekerho ti 23.4. klo 17.

Hiljaisuuden jooga pe 26.4. klo 17.

Katajanokan seurakuntakodilla: Perhekahvila pe klo 10.

Meritullissa:

Seniorinaisten jumppa ma klo 10 ja klo 11.

Perhekerhon liikuntakerho ti klo 9.30.

Perhekerho to klo 15.

Mikael Agricolan kirkolla: Diakoniaruokailu ti klo 12 kryptassa. Ateria 1 e.

Tribe ti klo 16.30.

SenioriFoorum ke 24.4. klo 13. Venäjä ja Eurooppa. Katse sodan jälkeiseen tulevaisuuteen, luennoitsijana Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik. After school ke klo 15.

Kuorokerho Vanhan kirkon Varpuset ke 24.4. klo 15 kirkon tornissa. Tribe-musaklubi to klo 18.

Perhekerho pe klo 9.30.

Suomenlinnan kirkolla: MLL:n muskari ma klo 15.30 kryptassa.

Koululaisten olkkari ti klo 14. Rukouksen ja ylistyksen ilta ke 24.4. klo 18 kryptassa.

Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18. Pappi tavattavissa to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Ajankohtaiset tiedot toiminnasta helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta.

Kallion seurakunta

Virasto: Itäinen papinkatu 2. Avoinna ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: kallionseurakunta.fi

Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19

Alppilan kirkko, Kotkankatu 2

JUMALANPALVELUKSET

Kallion kirkossa: Yksinkertainen messu maanantaisin klo 18. 22.4. Partti.

Haalarimessu ma 29.4. klo 18. Helanne, Niskala. Yhteistyössä Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistyksen ja O’Diakon kanssa. Matkalaisen messu tiistaisin klo 18. 23.4. Helanne.

Meditatiivinen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 24.4. Kotakorpi, Klemmt, Anima Mea, joht. Korhonen. Pappi Marja Kotakorven lähtökahvit seurakuntalaisille. Rauhan messu torstaisin klo 18. 18.4. Roininen, Niskala, 25.4. UusiRauva, Niskala, 2.5. Roininen, Niskala.

Iltamessu perjantaisin klo 18. 19.4.

ja 26.4. Hynninen.

Tuomasmessun ehtookellot la 20.4. klo 17. Musiikista vastaavat Inna Vintturi ja Ehtookellot-kuoro. Messu su 21.4. klo 10. Lindfors, Uusi-Rauva, Mäki-Kokkila, Pyylampi, Hiljaa ensemble, joht. Jukka

Jokitalo. Messun teemana on hyvä kuolema. Messukumppanina

Rinnekodit Scilla.

Messu su 28.2. klo 10. Helanne, Partti, Pyylampi, Oksanen, Salonkikuoro.

Alppilan kirkossa: Sateenkaarimessu la 27.4. klo 17. Peiponen, Partti.

Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 21.4. Lindfors, Pyylampi, 28.4. Viljamaa, Oksanen.

TAPAHTUMIA

Ylioppilaskunnan Laulajien konsertti Uutta pe 19.4. klo 19–20.30 Kallion kirkossa. Johtaa Pasi Hyökki. Liput alk. 30 e lippu.fi. Lasten perjantai 19.4. ja 26.4. klo 9–11 Alppilan kirkolla. Perheiden oma olohuone, jonne kaikki ovat tervetulleita mukaan! Leikkihuone on avoinna ja tarjolla kahvia ja pientä purtavaa. Juttuseuraa ja puuhaa sekä lapsille että aikuisille. Lauluja Ukrainasta su 21.4. klo 18

Alppilan kirkossa. Iida-Marja Kleine, altto, Tetyana Kushniruk, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 25.4. Musiikin konkari Seppo Hovi, Päivi Istala haastattelee. 2.5. Ihmisen varjo – keskustelua pahuudesta, pappi ja kirjailija Erkki Jokinen sekä Sirkku Nyström. L. Onervan syntymäpäivämatinea su 28.4. klo 18–19.30 Kallion kirkossa. Pertti Eerola, piano, Eeva-Liisa Haimelin ja Iiro Kajas, lausunta, Talvikki Eerola, laulu ja piano, Aulikki Eerola, Onerva ja melodraamat. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kahvitarjoilu. Yhteistyössä L. Onervan Seura ja Kallion seurakunta.

Tuntiretriittiryhmä Kristuksen rukous ma 29.4. klo 18–19.30

Torkkelinkatu 11 a 3. Tuntiretriittiryhmä on avoin kaikille retriitissä olleille tai niistä kiinnostuneille. Lisätiedot Nina Klemmt p. 050 304 6823.

Kanttorit karnevaalitunnelmissa ti 30.4. klo 16–17.30 Kallion kirkossa. Tommi Niskala, Vivika Oksanen, Olli Pyylampi. Kallion kanttoreiden perinteisessä vappuilottelussa soitetaan kaikkea sellaista, mitä muulloin ei kehdata soittaa. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Väliajalla myynnissä simaa ja munkkeja Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Lauttasaaren seurakunta

Seurakunnan infopiste: Myllykallionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta. Avoinna ma–pe klo 10–18, p. 09 2340

4300, lauttasaari.srk@evl.fi

Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi

Osoitteet:

Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b, avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan.

JUMALANPALVELUKSET

Kirkkoherra Kalle Kuusniemen vihkimysmessu su 21.4. klo 11. Mukana muun muassa piispa Teemu Laajasalo ja seurakunnan kuorot.

Meditatiivinen messu su 28.4. klo 11.

Messu su 5.5. klo 11. Mukana baritoni Juha Pispa.

Iltakirkko keskiviikkoisin klo 18. Ei Sanan ja rukouksen iltoina.

Wine & Worship pe 26.4. klo 18–20 Kirkkokahvilassa. Kansainvälinen ilta.

Ihmisen henki – kuoronjohdon maisterikonsertti la 27.4. klo 18–19.15. Maksuton. Kirkkoväärtikoulutus su 28.4. klo 11. Tied. marko.heusala@evl.fi. Käsityöpiiri ma 29.4. klo 13 B-rapun aulassa.

Kuluttajaliiton luento ma 29.4. klo 13–14 kirkkosalissa. Miten välttää romanssihuijauksia?

Lauttasaaren orkesterin vappukonsertti ti 30.4. klo 16.

Rukousaamiainen pe 3.5. klo 8–10 Kryptassa.

Hiljaisuuden joogaa su 5.5. klo 14–15.30 liikuntasalissa. Ei ilmoittautumista.

Wappua ennakolta

Koko perheen iloinen vappurieha Yhteisvastuun hyväksi la 27.4. klo 10–14 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12.

Paloauto, ilmapalloja, ongintaa, arpajaiset, kasvomaalausta. Aasikärryajelua klo 10–14, ponitalutusratsastusta klo 11–13, vappumuskarit klo 10.30 ja 12.30. Kahviossa grillimakkaraa (myös vege), lettuja, munkkeja, simaa, mehua ja kahvia. Maksaa voi MobilePayllä tai käteisellä.

Sanan ja rukouksen ilta ke 24.4. klo 18–20. Kristinuskon juutalaiset juuret -teemailta.

Pyhäkoulu sunnuntaisin messun yhteydessä.

Seurat 1.5. klo 19 seurakuntasalissa. Mukana muun muassa Jaakko

Simojoki. Kahvit klo 18.30.

TAPAHTUMIA

Rukouspiiri tiistaisin klo 18 Vattuniemi-tilassa, D-rappu. Seniorijumppa keskiviikkoisin klo 12–12.45 jumppasalissa. Mukaan liukumattomat jalkineet ja vesipullo. Jumppa tauolla 1.5.

Yhteisölounas torstaisin klo 11–14

Kirkkokahvilassa. Aikuiset 5 e, lapset 3 e.

Raamattupiiri 18.4. ja 2.5. klo 18–19.30 Vattuniemi-tilassa, D-rappu.

Yhteisvastuun Kevätrieha la 20.4. klo 11–14. Pomppulinna, pallomeri, poniratsastusta, käynti kellotornissa ja muita huvituksia. Riehaliput 2–6 e. Lounas 10 e aikuiset, 5 e lapset. Makkaranpaistoa 2 e. Tuotot Yhteisvastuukeräykseen.

Torstaipiiri 25.4. klo 13–14.30. Uutta aivotutkimuksesta, vieraana Jenni Pajunen Aivosäätiöstä.

Tommy Hellstenin luento to 25.4. klo 19–21. Liput 32,50 e Ticketmaster.

16.30–18. Vegekeitto, kahvi, tee, 1 e/ annos. Lapsille puuhapaikka. Ei ke 1.5.

Gospel-lattarit-tanssitunnit to 2.5. klo 17–18. Ei ilm. Maksuton. Voit tanssia sisä- tai tanssikengillä tai ilman kenkiä.

Sydänrukous perjantaisin 8.30–9.30.

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846. Iltaperhekerho maanantaisin klo 17–19 kirkolla 29.4. asti. Lapsille leikkitilaa, tarjolla kahvia ja pientä syötävää klo 18.30 asti. Perhekahvila torstaisin klo 9–11 kirkolla.

Vallilan perheaamu perjantaisin klo 10–11 Perhetalo Sahramissa. Kalasataman perheaamu maanantaisin klo 9.30–11, Kalasatamankatu 20, 29.4. asti.

Muu toiminta verkkosivuillamme lauttasaarenseurakunta.fi.

Paavalin seurakunta

Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi

Osoitteet:

Paavalinkirkko, Sammatintie 5

JUMALANPALVELUKSET

Messu 21.4. klo 10. Kopperoinen, Valkeapää, Pellikka.

Puolen tunnin messu 24.4. klo 18. Valkeapää, Pellikka.

Messu 28.4. klo 10. Flinck, Valkeapää, Pellikka.

TAPAHTUMAT

Ystävyydenkahvila tiistaisin klo 14–15. Seniori-info esittelee toimintaansa kahvilassa 23.4. Ei ti 30.4. Lempeä liikunta tiistaisin klo 13.30–14.15. Maksuton. Ei ti 30.4. Seniorirentoutuminen ja venyttely tiistaisin klo 15–15.45. Maksuton. Ei ti 30.4.

Kehonhuolto keskiviikkoisin klo 15.15–16. Oma alusta mukaan. Maksuton. Ei ke 1.5. Iltaruoka keskiviikkoisin klo

Ehtoollishetki ke klo 18. Meilahden kirkko:

Messu sunnuntaisin klo 12.

Valon ja ilon messu to 18.4. klo 18

Tuomaankirkossa. Sairauksista paraneminen.

Fokus:

Arki-illan ehtoollinen to klo 18.

TAPAHTUMIA

Temppeliaukion kirkko päivittäin avoinna vierailijoille. Opastuksia ja musiikkielämyksiä läpi kevään. Tarkemmat tiedot temppeliaukionkirkko.fi.

Diakonia arkisin p. 09 2340 6318. Hyvän mielen kahvila ti 23.4. klo 14–15.30 Pikku Huopalahden asukastalolla.

Meditatiivinen tanssi maanantaisin klo 17.15–18.15. Viides jakso, toukokuun 6., 13., 20. ja 27. Kuukausimaksu 20 e (neljä kertaa), tutustumiskerta 6 e. Ilm. ja tied. saraaho@gmail.com tai p. 050 490 6014.

Suloista urkumusiikkia vauvoille ke 24.4. klo 10–10.30 Paavalinkirkossa. Maksuton.

Konsertti su 28.4. klo 18. Barokkiyhtye Galantina ja Chorus Sanctae Ceciliae. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykselle. Wanhan ajan vappu -tapahtuma ti 30.4. klo 13–16 alasalissa. Vappuetkoilla kahvia, perunasalaattia, nakkeja, simaa, munkkeja, pienmyyjäiset ja tanssia 50–60-luvun ikivihreiden iskelmien tahdissa. Vappuherkuissa vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Töölön seurakunta

Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15. Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15. Puhelimitse ma, ti, pe klo 10–15 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi

Osoitteet:

Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16

Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3

Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b

Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6

Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET

Temppeliaukion kirkko: Messu su 21.4. klo 10. Jousikvartetti Helsinginkadun Filharmonikot. Konfirmaatiomessu su 28.4.klo 10.

Lempikuoro, joht. Lauri Marjamäki. Töölön kirkko: Messu sunnuntaisin klo 12.

Aikuisten syysleiri 23.–26.9. Jokainen on oman elämänsä sankari. Pohditaan omaa elämää, etsitään merkityksiä ja voimavaroja muistelun avulla. Täyshoito 2 hh 140 e. Ohjaajina diakonit Maija Åker ja Sanna Laiho. Tied. ja ilm. 6.9. menn. Maija Åker p. 09 2340 6370. Temppeliaukion kirkko: Vauvahautomo – ryhmä odottaville äideille. Kysy lisää reija.lind@evl. fi, p. 050 387 7146.

Osaammeko kuunnella? – Puhetta eläinten puolesta to 25.4. klo 18–19.30. Kirjailija Elisa Aaltola ja pappi Kari Kuula kertovat työstään eläin- ja luontoetiikan sekä eläinten hyvinvoinnin edistämisen parissa. Vieraana Suomen eläinsuojelu ry:n koordinaattori Verna Kirjavala. Kahvitarjoilu. Kirkon EU-vaalikeskustelu ma 29.4. klo 10–11. Eduskuntapuolueiden edustajat keskustelevat eurooppalaisen yhteistyön merkityksestä. Vetäjinä arkkipiispa Tapio Luoma ja opiskelija Nella Salminen. Vapaa pääsy. Jumpparyhmä 28.5. asti ti klo 10.30–11.30.

Miesten aamu to 2.5. klo 9.30–11. Keskustellaan ajankohtaisista asioista aamupalan ääressä. Yhteinen hartaushetki.

Töölön kirkko: Fiksua vuorovaikutusta ma 6.5. klo 17.30–19.30. Millaisen vuorovaikutuksen kautta voi parantaa omaa ja läheisten hyvinvointia? Ohjaajina DISC-sertifioitu vuorovaikutusvalmentaja Kirsi Kankaanpää ja rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja Jonna Hagelberg. Keskustelua, tehtäviä, kehollinen harjoitus. Iltapalaa. Maksuton. Ilm. niina. marjanen@evl.fi, p. 050 345 0524. Hopeapiiri 10.5. asti pe klo 13–14.30.

Café Töölö ke klo 14–15.30. Suljettu 1.5.

Avoin rukoushetki ke klo 17–18. Ei 1.5.

Downshiftaajat – rupattelua ja käsitöitä to klo 12–14.

Meilahden kirkko: Hiljaisuuden jooga vanhemmille ja vauvoille, jotka eivät vielä konttaa, Tuomaankirkolla 16.5. asti ke

PIXABAY

klo 12.30‒13.30 ja to klo 10‒11. Hiljaisuuden jooga vanhemmille ja alle 2-v. taaperoille Tuomaankirkolla 16.5. asti ke klo 14.30‒15.30 ja to klo 12.30‒13.30. Tied. ja ilm. joogiin reija.lind@evl.fi, p. 050 387 7146.

Torstaikerho to 18.4. ja 25.4. klo 13–14.30. Ohjelmaa, keskustelua, hartaushetki, kahvitarjoilu.

Macula musica -luentokonsertti ti 23.4. klo 16.15. Prof. Tari Haahtela, Luontokato asuu myös meissä.

Vapputapahtuma ti 30.4. klo

15–17.30. DJ Mikko Saari ja Suburban String Band. Pomppukirkko ja ilmapalloja lapsille, myynnissä vappuherkkuja. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Ruskeasuon Rasti: Runon ja hartauden hetki kera kahvin ti 7.5. klo 13–14.30.

Äiti Teresa -piiri ma klo 13–15. Teemme Äiti Teresa -peittoja ja muita käsitöitä.

Tuolijumppa ke klo 12.30–13. Kohtaamisen kahvila ja Äijäkuppila ke klo 13–15.

Fokus:

Perhepäivä la 20.4. klo 10–14. Askartelua, käsimaalausta, näytelmä lapsille. Mukana Pasilan MLL. Maksuton, ei ennakkoilm.

Kirjailijailta Marjut Mularin, @ pastorimaikki, kirjasta Usko tai älä to 25.4. Arki-illan ehtoollishetki klo 18, keskustelua kirjasta klo 18.30. Aamuehtoollinen to 2.5. klo 8.30.

Hermannin Diakoniatalon Varustamo

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Pullakirkko ja kahvit su klo 10. Hartaus ma, ti, to ja pe klo 9.15. Cafe Hermanni ark. klo 9.30–13, paitsi ke 11–18. Lounas ma, ke, pe klo 11–13. 2 e/annos.

Apua ja tukea ma, ti, to ja pe klo 9.30–11. Keskiviikkoisin papin päivystys 11–12.30.

Klubi-illat ke klo 18: 24.4. Tuomo

Ahjokangas Juurevaa Bluespainotteista Roots-musiikkia, 8.5. Hermanni House Bandin Keväinen musiikki-iloittelu.

ItäHelsinki

Herttoniemen seurakunta

Virasto: Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi

Osoitteet:

Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin

tie 6

Myllypuron kirkko, Neulapadontie 12, käynti Myllynsiipi 10 Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi

facebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk

JUMALANPALVELUKSET

Messu Kulosaaren kirkossa su klo 10.

Messu Myllypuron kirkossa su klo 12. Su 21.4. kevätrippikoulun konfirmaatiomessu. Su 28.4. messussa avustaa Herttoniemen Sointu, joht. Henna Dolk Viksten.

Verkostomessu ja pyhäkoulu

Roihuvuoren kirkossa su klo 16. Worship Service in English at St. Matthew’s Church every Sunday at 2 pm.

TAPAHTUMIA

Iltaruoka Myllypuron kirkolla to 18.4., 25.4., ja 2.5. klo 16–17.30. Hartaus klo 15.45. Aikuiset 3 e, lapset 1,50 e.

Monikulttuurinen kielikahvila Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3, pe 19.4. ja 26.4. klo 10–13. Lapset voi ottaa mukaan – opettelemme

suomea.

Viulukollegioiden konsertti

Myllypuron kirkossa pe 19.4. klo 18. Itä-Helsingin musiikkiopisto. Vapaa pääsy.

Koko perheen iloinen vappurieha

Myllypuron kirkolla la 27.4. klo 10–14. Paloauto, ilmapalloja, ongintaa, kasvomaalausta, arpajaiset, kahvio, aasikärryajelua klo 10–14, ponitalutusratsastusta klo 11–13. Vappumuskarit klo 10.30 ja 12.30. MobilePay ja käteinen. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Kustaa Vaasasta Kulosaareen – Viuhka Ensemblen konsertti

Kulosaaren kirkossa la 27.4. klo 18. Seurakunnan kuorojen yhteiskonsertti Myllypuron kirkossa su 28.4. klo 18. Kamarikuoro Ora ja Herttoniemen kirkkokuorot, johtaa Kirsi Lemponen, Julia Tamminen, urut ja piano. Vapaa pääsy.

Kesän toimintapäivät 1.–3.-luokkalaisille 3.–5.6. Myllypuron kirkolla. Puuhailua ja retkeilyä eri kohteisiin Helsingin alueella. Hinta 20 e sisältää ohjelman ja lämpimän aterian toimintapäivien aikana.

Ilmoittautuminen nettisivuillamme. Lisätietoa Tiina Mäki-Arvela, p. 040 508 7383.

Ilmoittautumiset syksyn päiväkerhoon huhtikuun aikana nettisivuillamme!

Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ti ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja: Sinikka Backman p. 050 596 8946.

Mikaelin seurakunta

Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800 tai helsinginmikael.srk@evl.fi.

Osoitteet:

Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5, p. 09 2340 6422 (suntiot) Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3 Östersundomin kirkko, Kappelintie 65

JUMALANPALVELUKSET

Messu Vartiokylän kirkossa joka sunnuntai klo 10. 21.4. Lindström, Vanhamäki, mukana Cantus Novus -kuoro, 28.4. Kariranta, Aaltonen. Messu Mikaelinkirkossa joka sunnuntai klo 12. 21.4. Pakarinen, Lamminen, Mukana Itä-Sointu -kuoro. Uudet työntekijät siunataan tehtäviinsä. 28.4. Diakoniamessu, Hanna Takala saarna, Vanhamäki, messun jälkeen lounas.

Östersundomin kirkon iltamessut keskiviikkoisin klo 18.30, ei tilaisuutta 1.5.

Kappelimessu Puotilan kappelissa torstaisin klo 18. 18.4. hiljainen iltamessu. 2.5. kappeli-ilta: Suurin niistä on rakkaus -musiikkia ja asiaa avioon aikoville. Mukana häämusiikkia ja vihkimisen käytäntöjä esittelemässä Mikaelin seurakunnan kanttorit sekä pastori, perheneuvoja Piia Kontio. Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa perjantaisin klo 12. Tarkemmat tiedot messuista ja toimittajista luettavissa verkkosivuiltamme.

TAPAHTUMIA

Mikaelinkirkolla: Käsityökerho maanantaisin klo 9.30.

Maanantaikahvit maanantaisin klo 13.

Rukouspiiri tiistaisin klo 10. Tiistairuokailu tiistaisin klo 17.15–18.

Tunti Raamatun äärellä tiistaisin klo 18. Kaikille ikäkausille sopivaa pohdiskelua ja toimintaa Raamatun äärellä.

Yhteisölounas torstaisin klo 11–11.45. Hinta 1 e, hävikkileipäjakoa.

Raamatturyhmä torstaisin klo 18. Huhtikuun valo! -keväinen runojenlausuntailta to 18.4. klo 17.30. Runoja kevään ihmeestä ja tämän maailman kauneudesta – ja tietenkin myös rakkaudesta.

Vartiokylän kirkolla: Neuleklubi maanantaisin klo 11.30. Iltaruoka maanantaisin klo 16.30–18.

Iltaperhekerho maanantaisin klo 17–18.30.

Laulut soikoon! -yhteislauluryhmä keskiviikkoisin klo 13. Munkkeja ja simaa myynnissä ti

Kirkkohäät suunnitelmissa?

Tahdon, tahdon -ilta kaikille kirkkohäitä suunnitteleville to 18.4. klo 18 Helsingin tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Luvassa on pappien, kanttoreiden ja suntioiden infopaketit ja häämusiikkien esittelyä. Illan päätteeksi Kryptassa on iltakahvit, joiden yhteydessä työntekijöiltä voi kysellä lisää. GETTY

Hengellisyyden

rytmit

Millainen henkisyys kantaa arjessa? Miten löydän siihen rytmiä? Tule keskustelemaan ja hiljentymään yhdessä su 21.4. klo 11.30–17 Hyvän toivon kappelille, Länsisatamankatu 26. Nuorille aikuisille suunnatun tapahtuman järjestävät yhteistyössä Helsingin tuomiokirkkoseurakunta ja Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto. GETTY IMAGES

30.4. klo 12–14 tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Munkit 2 e/kpl, sima 5 e/kpl, tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Tee ennakkotilaus verkkosivujen kautta 28.4. mennessä.

Puotilan kappelilla:

Puotilan kappelin olohuone tiistaisin, klo 13 kahvit, klo 14 alkaa ohjelma. 23.4. Pitkään Etiopiassa työskennellyt Mirja Saksa kertoo kokemuksistaan. 30.4. Ikoni, ikkuna rukoukseen – kurkistamme ikonimaalauksen maailmaan. Pastori Eva-Lisa Lindström. Soppaa ja Stand up:ia Vartiokylän kirkolla su 28.4. klo 15. Saako kirkossa nauraa, ja miten uskonnosta, Jumalasta ja seurakunnasta vitsaillaan niin, että piispainkokouskin sen hyväksyy? Ja miksi kahden ihmisen esityksessä on kolme persoonaa; kaksi teologia ja yksi diakoni? Tämä kaikki selviää Ville Kormilaisen ja Amanda Hiekkataipaleen stand up -esityksessä, joka on suunniteltu kirkkokansan nautittavaksi. Tarjolla kasvissosekeittoa ja jälkiruokakahvit esityksen yhteydessä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Paikkavarauksen hinta 10 e, sis. aterian ja ohjelman. Paikkoja rajoitetusti, varaa pian omasi verkkosivujemme kautta. Digiopastusta Matteuksenkirkolla Itäkeskuksessa tiistaisin klo 12–14. Neuvomme älylaitteiden käytössä ja opettelemme yhdessä. Opastus on maksutonta, et tarvitse ajanvarausta.

Ajanvaraus diakonityöntekijälle p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo 12–14. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30. Pyhäpäivinä ei päivystystä.

Roihuvuoren seurakunta

Seurakuntatoimisto Reposalmentie 13, 00840 Helsinki ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi

Osoitteet:

Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET

Roihuvuoressa: Messu su 21.4. klo 10. Ronkainen, Nurminen, Lyytinen ja Tiainen. Mukana Apollo-orkesterin pienyhtye.

Verkostomessu su 21.4. klo 16. Ronkainen, Panu Pitkänen, musiikki Verkosto Kollektiivi. Pyhäkoulu. Soppakirkko ti 23.4. klo 13. Ehtoollinen ja maksuton keittolounas. Messu su 28.4. klo 10. Takala, Nurminen, Tiainen. Mukana sekakuoro Lento.

Verkostomessu su 28.4. klo 16. Riikka Hartikainen, Ronkainen, musiikki Verkosto Kollektiivi.

Pyhäkoulu.

Laajasalossa: Messu su 21.4. klo 12. Vaulas, Kaskinen, Niva-Vilkko. Mukana Chorus Marinus.

Messu su 28.4. klo 12. Takala, Nurminen, Tiainen.

TAPAHTUMIA

Päivä kirkolla -tapahtuma su 21.4 klo 11.30–14 Roihuvuoren kirkolla. Pihalla paloauto, Sankku-poni, pomppulinna, vohvelikahvila ja paljon muuta.

Vesper musiikillinen iltahartaus ma 22.4. klo 19.30 Roihuvuoren kirkossa. Mukana kamarikuoro Cantiamo.

Könsikkäiden Yhteisvastuu-konsertti su 28.4. klo 18 Laajasalon kirkossa. Mieskuoro Könsikkäät, Itä-Helsingin musiikkiopiston ja Porolahden koulun musiikkiluokkien yhteisprojektin BR-orkesteri. Liput 15 e, ennakkoon www.konsikkaat.fi. Konsertin tuotot Yhteisvastuun hyväksi.

Varaslähtö vappuun ma 29.4. klo 15–17 Laajasalon kirkolla. Myynnissä simaa ja munkkeja Yhteisvastuun hyväksi.

Vappumuskari ma 29.4. klo 16 Laajasalon kirkolla.

Taidenäyttelyt kirkoilla: Laajasalossa 1.5. asti Ilona Jokinen-Sipilän

Rajattu hetki. Roihuvuoressa 24.4. asti Heidi Heinosen Piilossa puutarhan. Näyttelyt nähtävissä kirkkojen aukioloaikoina sekä tapahtumien yhteydessä.

Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768. Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758. Tai: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Vuosaaren seurakunta

Virasto: p. 09 2340 6500, vuosaari. srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–12, ke 15–17.

Osoitteet:

Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7.

Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3.

Katukappeli, kauppakeskus Columbus.

Merimieskirkko, Provianttikatu 4.

JUMALANPALVELUKSET

Viikkomessu Marielundissa torstaisin klo 12.

Viikkomessu Merimieskirkolla ke 24.4. klo 18.

Messu kirkossa su 21.4. klo 11. Pesonen, Tommi Vihervaara. Messu kirkossa su 28.4. klo 11. Vanhanen, Joronen, Nordlund. Riparimessu kirkossa su 21.4. klo

15 tämän vuoden riparilaisille. Konfirmaatiomessu kirkossa la 27.4. klo 11, LummeSki hiihtolomaripari.

Hautausmaan

talkoopäivä Malmilla

Haravointipäivä la 27.4. klo 10–14 Malmin hautausmaalla. Tehdään yhdessä hautausmaan kevätsiivousta. Tarjolla myös ohjeistusta hautojen hoitoon ja niiden hoitosopimusten esittelyä. Hautausmaan erilaisten koneiden esittelyä ja lapsille leikkipaikka sekä keittoa, kahvi- ja mehutarjoilua.

Haravia ja kottikärryjä lainataan myös omien sukuhautojen hoitoon. Varaudu säänmukaisella vaatetuksella ja ota omat hanskat mukaan.

Tapaaminen Malmin hautausmaalla, Kalmiston puistotie 1, Viikin huoltorakennuksen paikoitusympyrässä.

Riehaannu Lauttasaaressa

Perinteinen riehapäivä Yhteisvastuun hyväksi la 20.4. klo 11–14 Lauttasaaren kirkossa, Myllynkallionrinne 1. Kohderyhmänä erityisesti perheet. Huvituksina lapsille mm. pomppulinna, pallomeri, poniratsastusta, ongintaa, askartelua, kasvomaalausta ja käynti kellotornissa. Riehaliput 2–6 e. Ilmaiseksi voi tutustua paloautoon sekä seurata lampaiden ja kukon puuhia.

Soppalounas pullakahveineen 10 e aikuisille, 5 e lapsille (alle 2 v. ilmaiseksi). Kahvi tai mehu ja pulla 5 e. Nuotiopaikalla partiolaisten makkaranmyynti 2 e.

TAPAHTUMIA

Kansanmusiikkikonsertti Suvisia säveliä Sipoosta Vuosaareen kirkossa su 28.4. klo 17. Sibbo Spelmanslag – Sipoon pelimannit ja Vuosaaren musiikkikoulun Näppärit. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuulle.

Tule ehtoollisavustajakoulutukseen! Messuryhmissä on monia tehtäviä, joihin kutsumme sinua mukaan. Ehtoollisavustajakoulutus kirkossa su 28.4. klo 12.30–15. Olisiko tässä sinun paikkasi? Ilm. viim. pe 26.4. tiina.ahonen@evl.fi. Haku päiväkerhoon. Kerhossa leikitään, musisoidaan, askarrellaan, ulkoillaan ja puuhataan ohjatusti, kristilliseen perinteeseen tutustutaan lapsilähtöisesti. Syyskaudella kerhoja on kaksi, jotka kokoontuvat Valossa maanantaisin ja torstaisin. 2-vuotiaiden Puput klo 9–11.30, ja 3–4-vuotiaiden Jänöt klo 12.30–15.30. Sähköinen haku verkkosivuillamme 1.–30.4.

Haku muskareihin. Muskari on musiikkikasvatusta, jossa laulun, leikin, tanssin ja soiton avulla kehitetään sosiaalista, motorista ja musiikillista kasvua hengellisyyttä unohtamatta. Ilm. syyskaudella aloittaviin ryhmiin 1.–30.4. nettisivuillamme. Kausi 65 e/lapsi/ syksy, 65 e/lapsi/kevät, sisarukset 55 e.

Pussita roskia pastorin kanssa? Osallistu siivoustalkoisiin ja kurkkaa, bongaatko paikalta myös

tön mielenilmaus hyvän puolesta, seur. 25.4.

TGI tiistai +16-v. nuorille, parillisten vko ti, seur. 23.4. klo 17–21. Juttelua, ruokaa, askartelua, retkiä. Tied. Minna p. 050 380 4053.

PohjoisHelsinki

Malmin seurakunta

Virasto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi

Osoitteet:

Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5

Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4

Varustamo, Pekanraitti 16

Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Malmin kirkko remontissa kevääseen 2025 saakka

Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, X

JUMALANPALVELUKSET

Messu joka sunnuntai

pastorin. Siivousvälineitä voi noutaa klo 10–16 la 27.4. Vuosaaren kirjastosta, Pohjoisen ostarin Yhteisötalosta tai K-Market Aurinkolahdesta, su 28.4. Kulttuuritila Merirastista, leikkipuisto Mustakivestä tai K-Market Rastilasta. Elämäni virsi Katukappelissa ma 29.4. klo 17.30. Toivo ja laula! Mukana Mikaela Mandalios ja Pauli Löija.

Majakka-ilta Katukappelissa pe 19.4. klo 17.30–19. Kohtaamisia, kuppi kuumaa, hyvinvointi- ja rukouspalvelua.

Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to 12–13. Jätä soittopyyntö: vuosaari.diakonia@evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuilla. Käyntiajanvaraus Valossa ti 12–13. Päivystävä pappi p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–12, ke 15–17. Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon Varustamo

Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafe lounas ma–pe klo 11–13, lounas 6/3 e, mukaan 3 e, ystävälounas 10 e. Walk in -terapia 16–29-v. nuorille ma klo 14–18.

Hiljaisuuden piiri parillisten vko to klo 17–17.30 Stoan aukiolla, ääne-

on sekä irlantilaisia että suomalaisia vaikutteita.

Isänmaallinen iltakonsertti veteraanien kunniaksi pe 26.4. klo 18

Viikin kirkossa. Malmin Mieslaulajat, Kaartin varusmiessoittokunta. Puhe Anita Näslindh-Ylispangar. Järj. Lions Club Helsinki Malmittaret. Timo Ollin sävellyskonsertti 2: Kuoromusiikkia su 28.4. klo 14

Puistolan kirkossa. Teoksia Pihlajamäestä vuosilta 2004–2023. Pihlajamäen kirkon kuoro ja Post Iucundam -kuoro sekä näiden solistit.

Lions-klubin hyväntekeväisyyskonsertti oopperalaulajien sävelin su 28.4. klo 18 Viikin kirkossa. Jyrki

Korhonen, basso ja Maria Kettunen, sopraano. Liput 15–20 e. Sporttipäivä Puistolan kirkolla la 20.4. klo 10–14. Klo 10 Tempputemmellys, klo 11 Syke eli 30 minuutin hikijumppa, klo 11.30 Pilates, klo 12.45 Yin-jooga. Paikat täytetään saapumisjärjestyksessä. Ohj. Aino Poutanen.

Viikin kirkossa klo 10. 21.4. Kansainvälinen messu, Viikki Four Seasons, joht. Mari Torri-Tuominen. 28.4. Laulakaa! -muskarimessu. Muskarista tuttuun tapaan messussa pääsee leikkimään ja laulamaan. Pihlajamäen kirkossa klo 11. Verkostomessu.

Puistolan kirkossa klo 12. 28.4. Räsymattomessu, Post Iucundam -kuoro joht. Timo Olli. Tapanilan kirkossa klo 17. 21.4. Talon messu.

Valon messu Puistolan kirkossa su 28.4. klo 17. Puhe Pekka Y. Hiltunen. Iltaehtoollinen ke 24.4. (ei 1.5.) klo 18.30 Viikin kirkolla. Pyhäkoulut Puistolan kirkolla su 28.4. klo 17.

TAPAHTUMIA

Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 4400.

Rauhanrukous to klo 13 Puistolan kirkolla. Rukoilemme rauhaa Ukrainaan ja Lähi-itään. Kirsi Ojansuu-Kaunisto. Kevätkonsertti to 18.4. klo 18

Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Koilliskuoro, joht. Emma Kuntsi. Arkipäivän taivaassa -konsertti la 20.4. klo 18 Viikin kirkossa. Helsingin kirkkomusiikkipiirin kuorojen konsertti. Tampereen Kirkon juhlien #yhdessä ohjelmistoa. Mustarastas-yhtyeen 30-vuotisjuhlakonsertti to 25.4. klo 18 Viikin kirkossa. Kari Haapalan luotsaama gospel-folk-yhtye, jonka musiikissa

Kultaiset kirjeet -työpaja ke 24.4. klo 15–17 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Nyt on aika viimeisen työpajan. Tervetuloa juuri sellaisena kuin olet! Improvisoituja lauluja ja kohtaamisia +65-vuotiaille Stella Polariksen kanssa. Järj. Helsingin kaupunki ja Malmin srk. Koululaisten maksuttomat toimintapäivät 3.–7.6. Viikin kirkolla ja 10.–14.6. Puistolan kirkolla. Hakuaika 15.4.–12.5. Toimintapäivät on suunnattu 1.–2.-luokkalaisille. Hakulinkki ja lisätietoja nettisivuillamme. Tied. margit.jukanen@evl.fi, p. 050 380 3760, Viikki, ja paula.maki@evl.fi, p. 050 341 5886, Puistola. Linturetki ma 13.5. klo 18 alkaen Viikin Lammassaareen. Lintuoppaana Dolf Assmann. Ilmoittautuminen Esa Järvinen, p. 040 536 2733. Mukaan mahtuu 25 ensiksi ilmoittautunutta. Lisätietoja nettisivuiltamme.

Lemmikkinsä menettäneiden sururyhmä alk. to 16.5. klo 18–19.30 Viikin kirkolla. Ryhmä kokoontuu neljänä peräkkäisenä torstai-iltana. Ilmoittautumiset ja tiedustelut sofia.tuomenvirta@evl. fi, p. 050 570 4821.

Seniorien retki Espoon saaristoon ke 5.6. klo 9–17. Matkaamme bussilla Espooseen ja saaristoveneellä Isoon Vasikkasaareen, jossa vietämme aikaa grillipaikalla yhteisten eväiden ja yhteislaulun merkeissä. Bussi ajaa Jakomäen, Puistolan ja Siltamäen kautta. Retki soveltuu myös rollaattorilla kulkeville. Hinta 20 e, sis. lounaan grillipaikalla. Ilmoittautuminen ti 23.4. klo 8 alk. Puistolan kirkolle p. 09 2340 4425. Lisätietoja nettisivuillamme.

Seniorien retki Hämeeseen ke 5.6. klo 9–17. Retkikohteina

Hämeenlinnan Aulanko, Hattulan Pyhän Ristin kirkko ja Mommilan kyläpuoti. Bussi ajaa Viikin, Pihlaja-

mäen ja Pukinmäen kautta. Hinta 30 e, sis. lounaan. Ilmoittautuminen ti 23.4. klo 8 alk. Viikin kirkolle p. 09 2340 4429. Lisätietoja nettisivuillamme.

Hyvän mielen ryhmä ma 22.4. klo

13.30–15 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Tied. anna.korhonen@evl.fi, p. 09 2340 4524. Selkosuomen keskusteluryhmä ti klo 17–18.30 Viikin kirjastossa. Avoimet perhekahvilat klo 9.30–12 ma Viikin kirkolla, ti Tapanilan kirkolla, ke Puistolan kirkolla ja to Siltamäen srk-kodilla.

Avoimet Touhutorstait 25.4. klo 9.30–11 Viikin kirkolla. Leikkihetki lapsiperheille.

Vauva- ja taaperotupa ti ja pe klo 13.30–15.30 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Yhdessäoloa ja kahvittelua.

Pienten biisit – Pääsiäisestä kevääseen ke 24.4. klo 10 ja 10.30 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Tule joko 10 tai 10.30 alkavaan ryhmään. Musisointia lapsille vanhempineen.

Isien perhekerho ti klo 9.30–11.30 Varustamolla. Leikkiä ja puuhastelua.

Iltaruoka ke klo 17–18.30 Viikin kirkolla. Hinta 1 e. Leikkihetki perheille.

Tule kohvile! Ma klo 12 Pihlajamäen kirkolla. Kohtaamispaikka vironkielisille. Ajame juttu, jagame infot ja teeme ühtteist üheskoos. Esmaspäeviti kell 12–13.30 Pihlajamäe kiriku kaminasaalis.

Friendship Café to klo 18–20

Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Kohtaamispaikka eri kulttuureista tulleille. Tied. Minna-Sisko Mäkinen p. 050 369 1004.

Venäjänkielinen Olohuone –Гостиная ma klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Tied.

Marianne Hapsal, p. 050 380 3778. Tapulin Olohuone ma klo 11–12.30 Tapulin srk-kodilla. Kahvia, voileipiä ja/tai puuro. Kerran kuussa lounas.

Ostarin Onni ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla. Puuro ja voileipiä. Eläkeläisten iltapäivä ti klo 13–14.30 Tapanilan kirkolla. Ruoka-aika to klo 12 Pihlajamäen kirkolla. Hinta 2 e.

Kahvia ja kohtaamista ke klo 10–11.30 Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6. Voileipiä ja kahvi.

Mestan keittolounas ti klo 12–13

Pihlajiston asukastalolla, Tiirismaantie 4. Hinta 2 e.

Siltamäen keittolounas to klo 12–13 Siltamäen srk-kodilla. Hinta 2 e.

Hävikkiruoan jako ma klo 11 Tapulin srk-kodilla, jos saamme hävikkiä jaettavaksi. Oma kassi mukaan.

Hävikkileivän jako jos saamme hävikkiä jaettavaksi ti klo 9 Pihlajamäen kirkolla, ke klo 10 Jakomäen nuorisotalolla Jakomäenpolku 6 ja

Stairway to heaven -messu

Tule mukaan laulamaan ja kuuntelemaan, miten rock-musiikissa on lähestytty pyhää kautta vuosikymmenten.

Munkkivuoren kirkossa vietetään Stairway to heaven -messua sunnuntaina 21.4. kello 11 rock-klassikoiden rytmeissä.

Seurakunnan oma bändi kanttori Senni Valtosen johdolla tulkitsee The Beatlesin, Led Zeppelinin ja Simon & Garfunkelin säveliä ja sanotuksia. Mukana laulamassa myös Päivi Vähäkangas ja Riikka Kuusisalo. Vapaa pääsy, kolehti Kirkon ulkosuomalaistyöhön.

to klo 11.30 Varustamolla, jossa jaon jälkeen diakoniatyöntekijä tavattavissa klo 12–13. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481. Jätä muina aikoina soittopyyntö. Tied. diakonia.malmi@evl.fi.

Oulunkylän seurakunta

Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi

Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

Seuraa meitä: Facebook, Instagram, Youtube: Oulunkylän seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Su 28.4. mukana Käpylän kirkkokuoro. Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18. Su 21.4. mukana kuoro CSN.

Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12, to 2.5. saakka.

TAPAHTUMIA

Diakonian ajanvaraus- ja neuvonta tiistaisin ja torstaisin klo 10–11. Soita p. 09 2340 5318 tai tule käymään Oulunkylän kirkolla. Lauluja Ukrainasta -konsertti pe 19.4. klo 19 Käpylän kirkossa. Lied-musiikin helmiä Ukrainasta.

Iida-Marja Kleine, mezzosopraano, ja Tetyana Kushniruk, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Musiikkikoulu Virtuksen lauluso-

22.5. asti. NOA-nuorten aikuisten ilta ke 24.4. klo 17–21.30 Kakkosella, Pohjolankatu 2 D.

Maunulan muskarit torstaisin

Maunulan kirkolla. Klo 9.45 taaperot, klo 10.20 vauvat, klo 10.55 kaikenikäiset. Muskari jatkuu 2.5. asti.

Maunulan iltaperhekerho to 18.4. ja 2.5. klo 17–19 Maunulan kirkolla. Etsijät-raamattupiiri torstaisin klo 17 Maunulan kirkolla, 30.5. asti. Rukousryhmä to 2.5. klo 18 Oulunkylän kirkolla.

Pakilan seurakunta

Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–ti klo 9–13, to–pe klo 9–13 ja ke klo 13–16, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi

listien konsertti su 21.4. klo 15:30 Oulunkylän puukirkossa. Vapaa pääsy.

Taas on tulppaaneja tulvillaan to 25.4. klo 13.30. Keväistä musiikkia ja yhteislaulua. KMO:n nuoria viulisteja, Maunulan lauluryhmä ja Maija Pesonen-Kareinen. Tarjolla simaa ja munkkeja Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Vapaa pääsy. Keskiaikaisen rukouslaulun konsertti pe 3.5. klo 19 Käpylän kirkossa. Sofia Lindroos ja Valter Maasalo. Vapaa pääsy.

Yhteisöruokailuissa simamyynti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi ke 24.4.–ma 29.4.

Maanantaipuuro maanantaisin klo 9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla 6.5. asti.

Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin klo 16–17.30 Käpylän kirkolla, 8.5. asti (ei 1.5.).

Maunulan kirkon kahvila torstaisin klo 10–14 Maunulan kirkolla, 2.5. asti.

Oulunkylän perhekerho maanantaisin klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla 6.5. asti.

Koskelan lähetyspiiri ma 22.4. ja 6.5. klo 12, Kunnalliskodintie 6C kerhotila.

Lankakahvila ma 22.4. ja 6.5. klo 13–15 Käpylän kirkolla.

Lukupiiri ma 22.4. klo 18 Käpylän kirkolla. Elisa Shua Dusapin: Sokcho talvella.

Miestenpiiri ma 6.5. klo 14–16 Oulunkylän kirkolla. Naisten kirjallisuuspiiri ma 6.5. klo 18 Käpylän kirkolla. Petina Gappah: Muistojen kirja.

Oulunkylän lähetyspiiri keskiviikkoisin klo 13 Oulunkylän kirkolla, 8.5. asti (ei 1.5.).

Taaperoiden puuhakerho (1–3-v.) keskiviikkoisin klo 17.30–19 Käpylän kirkolla, 8.5. asti (ei 1.5.).

Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18 Käpylän kirkossa

sin klo 13.

Nuortenilta tiistaisin klo 18. MLL Pakilan perhekahvila keskiviikkoisin klo 15–17 Lapset osallistuvat kerhoon yhdessä aikuisen kanssa.

Kutomakerho keskiviikkoisin klo 18.

Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18. Ei 24.4.

Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13.

Raamattupiiri parittomien viikkojen torstaisin klo 17.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18.

Diakoniapäivystys ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voi ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo

Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, X ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Nuorten messu ja isosten tehtävään siunaaminen pe 19.4. klo 18. Emma, Ida ja Jonna. Messu su 21.4. klo 11. Tiia ValveTuovinen, Marita Toivonen ja Jussi Hirvonen. Messussa mukana rippikouluryhmät Karhunmäki ja Rantakatti.

Messu su 28.4. klo 11. Jonna Tolonen, Jouni Pirttijärvi ja Jussi Hirvonen. Messussa mukana rippikouluryhmät Tuusjärvi ja City.

TAPAHTUMIA

Uskonnonfilosofinen klubi ke 24.4. klo 18.30. Keskitymme yhtäältä essentialistiseen ihmiskäsitykseen, joka pyrkii paljastamaan ihmisen muista eliölajeista erottavan ajattoman ja muuttumattoman olemuksen. Toisaalta paneudumme luonnontieteiden voittokulun vahvistamaan naturalistiseen ihmiskäsitykseen, joka ei näe ihmisellä muista eliölajeista poikkeavaa erityisasemaa. MLL:n lastenvaate- ja tarvikekirppis la 27.4. klo 10–12.30. Buffetti. Ohjelmassa lisäksi kasvomaalausta, askartelua ja kivaa tekemistä. Seniorien barokkipajan konsertti ma 29.4. klo 19. Vapaa pääsy. Pakilan Martat ma 29.4. klo 18.

Salaattikurssi.

Vapputapahtuma ke 1.5. klo 11–13. Myynnissä simaa, munkkeja, lettuja. Kasvomaalausta, ongintaa ja ilmapalloja.

Perhekerhot tiistaisin klo 9–11.30 ja torstaisin klo 17–19.

Ensivauvaryhmä tiistaisin klo 12.30–14. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistai-

Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Hävikkiruokaravintola

Waste&Feast ma–to klo 11–13. Lounaan hinta 3/6/10 e. Kokemuksia ikääntymisestä ke 24.4. klo 15–17. Tarinat kokoava Kultaiset kirjeet iltapäivä Stella Polariksen näyttelijöiden kera. Vappuinen päivä ti 30.4 klo 11–14. Vappuista purtavaa, ilmapalloja, tekemistä lapsille, bingo klo 13. Mitä tapahtuu? www.helsinginseurakunnat.fi/ Hae: Malmin Varustamo. Varustamon tapahtumia lehdessä: Malmin seurakunta.

Erityisryhmille

NÄKÖVAMMAISILLE

Pakarintupa ke 24.4. klo 12.30–15, Kuriiritie 1, Vantaa. Klo 12.30–13.30 mahdollisuus kimppakävelyyn. Tuvalla kahvittelua ja yhdessäoloa. Vieraana vammaistyön pappi Heli Ojalehto.

Päiväretki Tampereelle pe 17.5. klo 11.30–21.30. Kohteina Tallipiha, Mummonkammari ja Kirkon juhlat, joilla esiintyy mm. arkkipiispa, suurkuoro ja house band. Bussikuljetus lähtee Espoosta ja Vantaalta, liity mukaan! Retken hinta 20 e. Ilm. viim. 3.5. marjaleena.kallio@ evl.fi, p. 09 2340 2549.

VIITTOMAKIELELLÄ

Päiväpiiri Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3, pe 19.4. klo 13.15–14.45.

Raamattupiiri Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6, ti 23.4. klo 15–17. Vieraana Tuula Mertanen kirkkohallituksesta. Ehtoollinen: Maria Lindberg. Perhekerho Malmin Varustamossa, Pekanraitti 16, pe 26.4. klo 9.30.

Musiikkia Helsingissä

PERJANTAINA 19.4.

Viulukollegioiden konsertti klo 18

Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Itä-Helsingin musiikkiopiston viulukollegiat. Vapaa pääsy. Konsertti Uutta klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Ylioppilaskunnan Laulajat. Muun muassa uusien teosten kantaesityksiä ja tilaussävellyksiä. Liput alkaen 30 e lippu.fi

Lauluja Ukrainasta klo 19 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Iida-Marja Kleine, mezzosopraano, Tetyana Kushniruk, piano. Lied-musiikin helmiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Mozart: Missa in C klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Oratoriekören i Helsingfors, solisteina Aurora Martens, Iida Antola, Niilo Erkkilä ja Veikko Vallinoja, Lohjan kaupunginorkesteri. Liput 35 e lippu.fi ja ovelta.

LAUANTAINA 20.4.

Arkipäivän taivaassa klo 18 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Helsingin kirkkomusiikkipiirin kuorot, myös lapsikuorolaisia, Timo Olli, urut ja piano. Muun muassa uusia teoksia Syrjäniemeltä, Toivolalta ja Tuokolta. Vapaa pääsy.

Ne tulevat taas – serenadeja kevääseen klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Mieskuoro Weljet, Ville Hummastenniemi, tenori, Hannu Alasaarela, piano. Muun muassa serenadeja ja suomalaisia ikivihreitä kuorokappaleita. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.

SUNNUNTAINA 21.4.

Musiikkikoulu Virtuksen nuoret solistit klo 15.30 Oulunkylän puukirkossa, Siltavoudintie 12. Eeva Joutkoski ja Reetta Purmola, sopraano, Tuuli Takkala, piano. Klassinen laulukonsertti. Vapaa pääsy.

Suosituimmat riparilaulut klo 16 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Laulamme suosituimpia lauluja Nuoren seurakunnan veisukirjoista. Tervetuloa kaikenikäiset. Vapaa pääsy.

Oratoriet Varde ljus! klo 18 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Säveltänyt C. Holmström S. Ringellin teksteihin. Helsingfors svenska kyrkosångsförbundin kuorot, solisteina Minna Nyberg ja Pia Lönnqvist, Carita Holmström, piano, Sami Koskela, lyömäsoittimet, Sara Puljula, basso, Joonatan Rautio, sopraanosaksofoni, Tom

Mustarastas-yhtye konsertoi torstaina 25.4. kello 18 Viikin kirkossa. Kari Haapalan luotsaaman gospel-folk-yhtyeen musiikissa on suomalaiskansallinen sointi sekä irlantilaisen kansanmusiikin sävyjä.

Salomonsen, kitara ja timple. Ruotsinkielinen. Vapaa pääsy.

MAANANTAINA 22.4.

Maron konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Portugalilaislaulaja Maro kolmen akustisen kitaran säestyksellä. Liput alkaen 29 e ticketmaster.fi

KESKIVIIKKONA 24.4.

Sid Hillen konsertti klo 10.15

Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Meditatiivista musiikkia flyygelillä. Vierailumaksu 8 e.

Vastaava konserti myös ti 30.4. Päiväkonsertti klo 12–12.20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Santeri Siimes, urut. Vapaa pääsy. Urkumusiikkia vierailijoille klo 14–14.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Henri Hersta. Musiikkia eri aikakausilta. Vierailumaksu 8 e.

Pk-klubin konsertti klo 18 Hermannin Diakoniatalon Varustamolla, Hämeentie 73. Tuomo Ahjokangas. Blues-painotteista rootsmusiikkia. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 25.4.

Taas on tulppaaneja tulvillaan! klo 13.30 Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15. Keväisiä lauluja ja musiikkia kuunnellen ja yhteisesti laulaen. Maunulan musiikkiryhmä ja Maija Pesonen-Kareinen. Vapaa pääsy.

Mustarastas-yhtyeen 30-vuotisjuhlakonsertti klo 18 Viikin kirkos-

sa, Agronominkatu 5. Gospel-folkyhtye. Laura Airola, viulu, nyckelharpa ja taustalaulu, Susanna Eronen, laulu ja tinapillit, Kari Haapala, laulu ja kitara, Aki Hauru, irlantilainen bouzouki, mandoliini, kitara ja taustalaulu, Kerttu Terri, haitari, Tiro Rohkimainen, basso, kontrabasso ja taustalaulu. Siluettialbumin julkaisu. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 26.4.

Valkotakkien konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Lääketieteenkandidaattiseuran sinfoniaorkesteri Valkotakit, solistina Emmi Peltola. Beethovenin viulukonsertto ja Tšaikovskin Sinfonia nro 5. Liput 15/8 e ovelta.

LAUANTAINA 27.4.

Music for three spaces klo 18 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Heliä Mailiis Viirakivi, huilut ja laulu, Elena Perales Andreu, klarinetti, Gon Muruaga, kitara, Eemeli Solehmainen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kustaa Vaasasta Kulosaareen klo 18 Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6. Viuhka Ensemble tarkastelee musiikkia sodan ja rauhan palveluksessa Pohjolan perspektiivistä. Monteverdi, Horelli, Susato, Fux, Charpentier, Dowland, Boccherini. Vapaa pääsy. Ihmisen henki klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Kuoronjohdon maisterikonsertti. Sibelius-Akatemian vokaaliyhtye,

Kamarikuoro Addictio, Bach Collegium Helsinki ja Storia, johtaa Anna-Elina Norjanen. Muun muassa Lasso, Bach, Wolfe, Xenakis. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 28.4.

Sävellyskonsertti 2 klo 14 Puistolan kirkossa, Tenavatie 4. Pihlajamäen kirkonkuoro Post Iucundam ja solistit. Timo Ollin säveltämiä kuoroteoksia Pihlajamäestä tyylilajeina liturginen, klassinen ja gospelmusiikki. Vapaa pääsy. Suvisia säveliä Sipoosta Vuosaareen klo 17 Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7. Kansanmusiikkia. Sibbo Spelmanslag – Sipoonpelimannit ja Vuosaaren musiikkikoulun Näppärit-orkesteri. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

L. Onervan syntymäpäivämatinea klo 18 Kallion kirkon kappelissa, Itäinen papinkatu 2. Pertti Eerola, piano, Eeva-Liisa Haimelin ja Iiro Kajas, lausunta, Talvikki Eerola, lausunta, laulu ja piano, Aulikki Eerola, Onerva ja melodraamat. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kuorojen yhteiskonsertti klo 18 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Kamarikuoro Ora ja Herttoniemen kirkkokuorot. Tampereen kirkkomusiikkijuhlilla laulettavia lauluja ja osia Händelin Messiasoratoriosta. Vapaa pääsy. Lions-klubin hyväntekeväisyyskonsertti klo 18 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Oopperalaulaji-

en sävelin. Maria Kettunen, sopraano, Jyrki Korhonen, basso. Liput 15–20 e.

TIISTAINA 30.4. Kanttoreiden vappukarnevaalit klo 16–17.30 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Kallion kanttoreiden vappuilottelussa soitetaan sellaista, mitä muulloin ei kehdata soittaa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Myynnissä simaa ja munkkeja.

KESKIVIIKKONA 1.5. Päiväkonsertti klo 12–12.20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Vapaa pääsy. Kuorokonsertti klo 13.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Tallinnalainen sekakuoro Cappella Veneta, Oksana Kotkas, piano. Rahmaninov, Fainer, Kalistratov, Dinev, Pärt, Denissov, Aleksandrov, Sisask, Sarapik, Cohen, Jenkins. Vierailumaksu 8 e.

TORSTAINA 2.5.

Kuin sateenkaari klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Spira Ensemble, Jaani Helander, sello. Suomen ensiesityksenä Kõrvitsin säveltämä St. Michael

Songs. Myös Morlock, Lidholm, Whittall. Liput 25/15 e spiraensemble.eventiolive.fi ja ovelta. Teosesittely klo 18.15.