Kirkko ja kaupunki 2024 07 Helsinki

2.5.2024

kirkkojakaupunki.fi

Anteeksianto vapauttaa vihasta s. 14

Utopiat tuovat toivoa s. 18

Rakkautta, virheitä ja menetyksiä

Kaiken kokemansa keskellä

Mikael Jungner on alkanut oivaltaa, kuinka ymmärrystä lisäävä ja syvällinen asia armo on s. 12

HYVÄN TÄHDEN.

Pääkirjoitus

Avioliitosta tarjotaan kompromissia

TOUKOKUUN PUOLIVÄLISSÄ KOKOONTUVA kirkolliskokous yrittää löytää tietä eteenpäin kysymyksessä, josta näyttää tulleen kirkossa ikiliikkuja.

Vaikka monissa seurakunnissa jo vihitään samaa sukupuolta olevia pareja, kirkon perinteisen kannan mukaan kristillinen avioliitto on miehen ja naisen välinen. Jos tätä käsitystä halutaan muuttaa, asiasta päättää kirkolliskokous. Päätökseen tarvitaan kolmen neljäsosan määräenemmistö, jollaista on miltei mahdoton saada.

Viimeisin yritys ratkaista kirkkoa sisäisesti jakava kiista on piispainkokouksen ehdotus kahdesta rinnakkaisesta ja yhtäläisesti hyväksytystä avioliittokäsityksestä. Näistä ensimmäisessä avioliitto ymmärretään miehen ja naisen välisenä ja toisessa kahden henkilön välisenä. Ehdotukseen sisältyvät papin omantunnonvapaus ja seurakunnan velvollisuus varmistaa, että kaikki parit pääsevät vihille.

PIISPOJEN EHDOTUS on vallitsevan tilanteen tunnustava kompromissi eikä sellaisena täydellinen. Se on saanut rajua vastustusta sekä kirkon arvokonservatiivisten herätysliikkeiden suunnasta että monilta arvoliberaaleilta, joiden mielestä ehdotus merkitsisi syrjivän kirjauksen tekemistä kirkkojärjestykseen. Siinä kun ei tällä hetkellä puhuta miehestä ja naisesta, vaan ainoastaan kirkon jäsenyydestä ja rippikoulusta avioliittoon vihkimisen edellytyksinä. Nyt siihen tulisi tuon toisen avioliittomallin mukana maininta sukupuolista.

Kirkko ja kaupunki selvitti Espoon ja Helsingin hiippakunnan kirkolliskokousedustajien kannat piispojen ehdotukseen. Näyttää siltä, että ehdotusta vastustaa sekä arvokonservatiivien että arvoliberaalien joukossa niin moni, että sen läpimeno on vaikeaa, vaikka osa kyselyyn vastanneista kirkolliskokousedustajista olikin epävarmoja tai ei halunnut kertoa näkemystään.

KANNATTAISI VIELÄ MIETTIÄ. Ensinnäkin on fakta, että Suomen evankelis­luterilaisessa kirkossa on asiassa kaksi linjaa ja niillä kummallakin on teologiset ja Raamattuun kytkeytyvät perusteensa, joita on hankala sovittaa yhteen. Toiseksi nykytilanne eriarvoistaa kirkon jäseniä maantieteellisesti. Pääkaupunkiseudulla samaa sukupuolta olevan parin on helppo löytää pappi ja kirkkotila, mutta monilla muilla paikkakunnilla se ei onnistu. Ja kolmanneksi: tuskin yksikään pari haluaa, että hänet vihkii pappi, joka tekee sen vastentahtoisesti. Omantunnonvapaus on siis myös seurakuntalaisen etu.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

PIISPOJEN EHDOTUKSEN LÄPIMENO ON VAIKEAA.

Mitäpä linnunpoika voi tehdä emonsa hyväksi, paitsi kasvaa ja lentää tiehensä.

TEOKSESTA MUSTAN AFRIKAN VIISAUTTA. Toim. MATTI KUUSI (WSOY 1979)

Sinä kaiken luottamuksen lähde, auta minua aikuisen lapseni kanssa.

Tiedän, että hössötän liikaa, ja tiedän, että se ärsyttää häntä.

Voi, kunpa voisin luottaa, että hän pärjää kyllä.

Siunaa meitä molempia.

Lapset ovat paljon fiksumpia kuin vanhempansa, ja opin heiltä edelleen koko ajan. Ihailen, kuinka joustavia ja anteeksiantavia he ovat vanhemmilleen.

TOIMITTAJA JA KIRJAILIJA SUVI AHOLA ANNA-LEHDESSÄ 16/2024

Vaikka isäni ja äitini hylkäisivät minut, Jumala pitää minusta huolen.

PSALMI 27:10 (vuoden 2024 suomennos)

Kirkko ja kaupunki

KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT

Seuraava lehti ilmestyy 16.5.

kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”Kun sain lapsen, hän ohitti arvojärjestyksessä kaiken muun”

Laulaja ja lauluntekijä Janna Hurmerinta, taiteilijanimeltään

Janna, järjesti jo pienenä laulu- ja tanssiesityksiä kotinsa pihalla Vantaan Hiekkaharjussa. Nyt omalla kotipihalla touhuaa muutaman vuoden ikäinen poikalapsi.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

1Millaisia muistoja sinulla on lapsuudestasi ja nuoruudestasi Hiekkaharjussa?

– Hiekkaharju oli kiva ja rauhallinen asuinalue. Asuimme omakotitalossa, jossa oli iso piha leikkimiseen. Vaikka kävin kouluni Helsingissä, sain naapureista hyviä ystäviä, joiden kanssa olen yhteydessä edelleen. Myös Vantaan tanssiopistosta on jäänyt elämääni ystäviä.

– Olin luova lapsi, ja tein tyttökavereideni kanssa laulu­ ja tanssiesityksiä, joihin myimme oikein pääsylippuja. Näitä esityksiä järjestettiin meidän pihallamme, ja paikalla oli vanhempia, muita sukulaisia ja naapurustoa.

2

Miksi palasit pari vuotta sitten takaisin vanhaan kotikaupunkiisi?

– Asuin kerrostaloasunnossa Helsingissä, kun tulin raskaaksi. Alkoi tuntua, ettei se ollut oikein sopiva paikka kasvattaa lasta. Omakotitalo tuntuu minusta lapsuuden kokemuksien vuoksi kotoisalta ja siinäkin mielessä paremmalta, että meillä on nyt oma turvallinen piha, jossa lapsi voi rauhassa touhuta.

3

Vantaa täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Mitä toivoisit kasvavalta kaupungilta?

– Vantaalla on moni asia hyvin, mutta toivon, ettei varsinkaan lapsia ja mielenterveysongelmista kärsiviä unohdettaisi. Vantaa voisi myös panostaa enemmän kaupungin kulttuurielämään ja erilaisiin kulttuurin tekijöihin. Kulttuuri kuuluu ihmisen perustarpeisiin, ja se on auttanut tutkitusti ihmisiä voimaan paremmin.

4

Millaista vaihetta elät muusikon urallasi?

– Oikein hyvää vaihetta. Olen säveltänyt uutta musiikkia, ja 3.5. julkaisen uuden biisin Muuttolintu. Syksyllä minulta tulee myös uusi albumi. Vietän tänä vuonna 10­vuotistaiteilijajuhlaa, sillä ensimmäinen suomenkielinen levyni Janna julkaistiin vuonna 2014.

– Nyt odotan innolla kesän keikkoja, joista pari on Vantaalla. Esiinnyn 15.5. Vantaan päivän konsertissa Vantaan Viihdeorkesterin solistina Tikkurilantorilla. Konsertti kuuluu kaupungin 50­vuotistapahtumiin. Heinäkuussa olen mukana Tikkurila Festivaalilla Hiekkaharjun urheilupuistossa.

Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhiä asioita ovat lapsi ja perhe. Kun sain lapsen, hän ohitti arvojärjestyksessä kaiken muun. On ihanaa seurata lapsen kasvamista ja kuulla hänen tarinoitaan.

Vantaan kaupunki täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Sitä juhlitaan mm. Vantaan päivänä ke 15.5. Lisätietoja: vantaa.fi/juhlavuosi.

Sata salamaa iskee kirkossa

Petri Laaksonen on säveltänyt liudan Euroviisukappaleita. Nyt hän valmistautuu Viisumessuun.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Muusikko Petri Laaksosta voi hyvällä syyllä kutsua yhdeksi Suomen menestyneimmistä euroviisusäveltäjistä. Hänen säveltämistään kappaleista kahdeksan on päässyt Suomen Euroviisu-finaaliin, ja kahdesti Laaksosen sävellys on valittu edustamaan Suomea: Sonja Lumpeen esittämä Eläköön elämä vuonna 1985 ja Virve Rostin Sata salamaa vuonna 1989.

Kappaleiden määrä kertoo Laaksosen mielestä siitä, että Euroviisut ovat olleet hänelle lapsesta saakka kova juttu. Varhaisteini-iässä hän oli varsinainen lajiniilo, joka huudatti kilpakappaleita mankastaan ja tunsi viisuihin liittyvät tilastot.

– Siinä oli jotakin jännää ja kivaa, että maat kilpailivat musiikissa. Olin aina vahvasti Suomen puolella.

OIKEASTAAN VOI MYÖS sanoa, että Petri Laaksosen muusikon ura alkoi Euroviisuista. Suomen edustuskappaleeksi valittu Eläköön elämä oli nimittäin ensimmäinen Laaksosen säveltämä kappale, joka levytettiin.

– Se oli pökerryttävän riemastuttavaa sekä minulle itselleni että muille, että joku tuli kisoihin täysin pystymetsästä ja pärjäsi. Se oli valtava rohkaisupotku. Euroviisukappaleitten säveltäminen on aivan omanlaisensa prosessi.

– Siinä pitää olla tarttumapintaa, jotakin, mikä kiinnostaa, koskettaa ja innostaa, Laaksonen sanoo.

Kappaleen pitää olla myös vetävä, sellainen, jossa tapahtuu, jotta sitä jaksaa seurata kolme minuuttia.

– Mutta jos kysytään, miten nykyään tehdään hyvä euroviisu, en tiedä! Musiikkikulttuuri on muuttunut niin hurjasti.

EUROVIISUT OVAT KOKENEET monenlaisia vaiheita. Välillä Suomen huono menestys oli yleinen vitsailun aihe eivätkä viisut oikein innostaneet enää musiikin tekijöitäkään. On myös nähty uusi nousu, ja sitten Lordin viisuvoiton ja Käärijän menestyksen synnyttämä koko kansan viisuhuuma.

– Olen seurannut tätä kehitystä hyvillä mielin. Poliitikot ja kansakunnat arvostavat taas viisuja, ja ne ovat esillä. Uudet sukupolvet ovat löytäneet Euroviisut. Koen kuitenkin olevani vähän out tästä musiikkigenrestä.

Se Laaksosta harmittaa, että nykyään show’lla on niin suuri painoarvo.

– Ei tempuista nauti enää, kun niitä tulee 30 kappaleen ajan.

TÄNÄ KEVÄÄNÄ Petri Laaksonen on ollut mukana valmistelemassa kotikirkkoonsa Helsingin tuomiokirkon Viisumessua, jossa hän myös soittaa ja laulaa. Tilaisuudessa lauletaan yhdessä messuun sopivia euroviisuja Suomesta ja ulkomailta. Mukana ovat ainakin Vain hieman rauhaa (Ein bißchen Frieden), Halleluja (Hallelujah), Katson sineen taivaan ja Sata salamaa. ■ Viisumessu la 11.5. klo 18 Helsingin tuomiokirkossa ja Euroviisumessu ke 8.5. klo 18 Huopalahden kirkossa.

Tämä takki oli Petri

Laaksosen yllä vuonna 1985, kun hänen säveltämänsä

Eläköön elämä valittiin edustamaan Suomea.

Petri Laaksosen sävellykset Euroviisuissa ja niiden esittäjät

1985 Eläköön elämä, Sonja Lumme

1987 Sata salamaa, Vicky Rosti

1988 Amor amor, Ami Aspelund

1989 Oi äiti maa, Anneli Saaristo

1990 Gabriela, Arja Saijonmaa

2000 Oot voimani mun, Anna Eriksson

2009 Kirkas kipinä, Jari Sillanpää

2011 Seis!, Tommi Soidinmäki

Toivoa kaduilta

Nuoret kenialaiset aktivistit osoittavat esimerkillään, että suurikin elämänmuutos on mahdollinen.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO

KUVAT JANI LAUKKANEN JA HELINÄ RAUTAVAARAN MUSEO

Noin neljä vuotta sitten Kenian pääkaupungissa Nairobissa asuvan Peris Lilan elämä sai uuden käänteen, kun tämä nuori nainen tutustui Undugujärjestössä työskentelevään Joseph Nandwaan. Undugu-järjestö auttaa kaduilla asuvia lapsia ja nuoria irrottautumaan rikos- ja päihdekierteestä ja rakentamaan itselleen parempaa elämää.

Järjestön tuella Lila pääsi eroon huumeista ja sai hankittua itselleen ja kahdelle lapselleen, nykyään 10-vuotiaalle Theresa Thalialle ja 6-vuotiaalle Tiffany Tanialle, oikean kodin.

Lila työskenteli tuolloin kaatopaikalla jätteiden lajittelussa. Se on Nairobissa haluttua työtä, eivätkä läheskään kaikki halukkaat saa töitä kaatopaikalta. Lila keräsi, lajitteli ja myi löytämiään jätteitä, kuten puuvillakankaan palasia ja metallia. Kaatopaikalta löytyi myös sopivia vaatteita lapsille. Toisinaan perhe söi kaatopaikalta löytynyttä ruokaa. Hiljattain Lila menetti työnsä jätteiden lajittelussa. Tällä hetkellä hän elättää perhettään valmistamalla ja myymällä uppopaistettuja kananpaloja katukeittiössä. Kun Lila on töissä, lapset käyvät koulua.

PERIS LILA TOIMII myös Undugujärjestön aktivistina ja vertaistuke-

na vaikeissa oloissa kasvaneille nuorille.

– Elämänmuutos on aina mahdollinen, vaikka oma elämäntilanne olisi juuri tällä hetkellä hankala. Koskaan ei kannata luovuttaa.

– Lisäksi haluan nuorten ymmärtävän, ettei huumeiden käyttöä pidä koskaan aloittaa, oli elämäntilanne mikä tahansa.

Lila ja kahdeksan muuta nuorta kenialaista aktivistia ovat yhdessä toimittaja ja dokumentaristi Kaisa Viitasen kanssa kuratoineet From Zero to Hero -näyttelyn, joka avautui maaliskuussa Helinä Rautavaaran museossa Espoossa.

Näyttelyn teemana on toivo.

– Näyttelyssä nuoret jakavat omasta elämästään puhuttelevalla tavalla. Heistä löytyy samastumiskohteita ja roolimalleja kaikille sukupuolille, kertoo Helinä Rautavaaran museon intendentti Katri Hirvonen-Nurmi.

Näyttelykävijä pääsee kurkistamaan kenialaisten elämään valokuvien ja aktivisteille kuuluvien esineiden kautta. Lisäksi näyttelyssä voi vierailla nairobilaisessa kynsistu-

From Zero to Hero -näyttelyssä on esillä aktivistien elämään liittyviä asioita, kuten Peris Lilan kaatopaikalta keräämiä esineitä.

HYVÄN TÄHDEN.

83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen

Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti

Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää

edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Aiemmin Peris Lila oli yksi Nairobin kodittomista.

diossa. Näyttelyssä on myös videoita ja VR-lasit, joilla pääsee katsomaan, miltä Nairobin kaduilla näyttää.

KENIA OLI TÄRKEÄ paikka myös tutkimusmatkailija ja keräilijä Helinä Rautavaaralle. Vuonna 1998 menehtynyttä Rautavaaraa kiinnosti Keniassa maan edistyksellisyys. Keniasta puhutaankin usein teknologian huippumaana. Kenia esimerkiksi kehitti mobiilirahan, M-Pesan, huomattavasti ennen Eurooppaa. Maailmanpankkiluokituksessa Kenia sijoittuu alemman keskitulotason valtioiden joukkoon. Maassa asuu yli 57 miljoonaa ihmistä, joista 5 miljoonaa Nairobissa. Erot rikkaiden ja köyhien välillä ovat maassa suuret. Kolmasosa maan asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella.

KUN TOIPUMINEN huumeiden käytöstä on edennyt, Peris Lila on alkanut jälleen käydä kirkossa.

– Olen kristitty, mutta kun asuin kaduilla, minulla ei ollut aikaa miettiä Jumalaa. Nyt olen taas uskossa ja käyn lasteni kanssa sunnuntaisin jumalanpalveluksessa.

Lila toivoo, että hän pystyy jatkossakin elättämään itsensä ja lapsensa.

– Minulle hyvä elämä on sitä, että minulla ja lapsillani on riittävästi ruokaa ja vaatteita ja pystyn maksamaan koulun lukukausimaksut ja asuntomme vuokran. Toivottavasti Jumala auttaa minua kaikessa tässä. ■

From Zero to Hero -näyttely 2.2. 2025 asti Helinä Rautavaaran museossa Espoossa.

Painos

330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Äitiys vai vapaus?

Saara Turunen esittelee tarkkanäköisessä

romaanissaan monta järkisyytä valita lapsettomuus. Lapsitoivetta on vaikeampi selittää.

”Siinä on jotakin mykkää ja alkukantaista.”

Nainen on valinnut lapsettomuuden, mutta lähestyvä nelikymmenvuotispäivä ajaa hänet sisäiseen konfliktiin asian kanssa. Tästä tilanteesta lähtee Saara Turusen romaani Hyeenan päivät (Tammi 2024).

Turunen nostaa esiin syitä haluta lapsettomuutta. Päähenkilö oppi jo koulussa, että raskaaksi tuleminen tarkoitti jäämistä nuhjuiselle kylänraitille lastenvaunuja työntelemään. Äitiyden välttäminen merkitsi vapautta. ”Työstä sai kiitosta, rahaa ja kunniaa. Lastenteosta sai muodottoman keskivartalon ja ruman tuulipuvun.”

Romaanin minäkertoja työskentelee Turusen itsensä tavoin kaunokirjallisuuden ja teatterin parissa. Kertoja suree taiteilijanaisia, jotka katosivat historian lehdiltä saatuaan lapsia.

”Miten voisin enää omistautua taiteelle, jos minun olisi omistauduttava lapsenhoidolle?” ”Oli aikoja, jolloin en halunnut vaarantaa työrauhaani, ja oli toisia, jolloin taas pelkäsin, että minusta tulisi sellainen rupsahtanut kotiäiti, joka työntäisi kitiseviä lastenvaunuja eikä käyttäisi

enää ripsiväriä. Kuka mieskään sellaisesta välittäisi?”

Myös raha-asiat huolettavat. Romaanin päähenkilöllä ei ole sellaista työtä, josta voisi jäädä äitiyslomalle.

Aikuiset elävät romaanissa kahta todellisuutta. Tyylikkäät lapsettomat ihmiset juovat punaviiniä aamuyöhön ja käyvät kiinnostavia keskusteluja. Perheelliset ajavat Crocsit jalassa Prismaan vaippaostoksille, nukkuvat huonosti ja ovat jatkuvasti poissa töistä lasten sairastellessa. Romaanin päähenkilö miettii perheellistymisen vaikutuksia: ”Kävisikö aivoilleni niin, että ne hapertuisivat ja ettei minua kiinnostaisi enää muu kuin vaipat ja Tutteli?” ”Menettäisinkö ystäväni, ainakin ne, joilla ei ole lapsia?”

Romantiikka puolison kanssa ainakin kuolisi.

Mistä tietää, kelpaako äidiksi? Hyeenan päivissä lapsettomuuteen ohjaa myös epäily, ettei pysty muuhun. ”Vuosikaudet

olin omasta mielestäni aivan liian nuori äidiksi ja kaikilla tavoilla muutenkin sekaisin.”

Romaanin päähenkilö ei halua siirtää eteenpäin suvussaan kulkevaa rikkinäisyyttä, puhumattomuutta ja kovuutta. Hän taistelee ahdistusta vastaan, kun ystävä puhuu imetyksen merkityksestä kiintymyssuhteelle.

Varmaan aika moni lisääntymisikäinen ihminen on kuullut ylisukupolvisista traumoista ja kiintymyssuhdehaavoista. Tieto lisää paineita.

”Äitiydessä saattoi epäonnistua niin monella eri tavalla, saattoi kasvattaa lapsestaan itsekkään hirviön, joka imi vanhempiensa voimavarat ja omaisuuden muttei antanut mitään tilalle, tai saattoi kasvattaa hänestä surkean nössön, joka pelasi videopelejä ja hautautui pitsalaatikoiden alle.” ”Luulen, etten osaisi kasvattaa poikalasta.”

Päähenkilö ihmettelee siskoaan, joka saa aikaan vaikka mitä lapsenhoidon lomassa. ”Sellaista kai perheenäidin elämä on, mutta en tiedä, kykenisinkö samaan milloinkaan.”

Sitten ovat vielä neuvoloiden ja synnytyssairaaloiden kauhut, raskaus, synnytys ja kipu. ”Pelkään kotimaani tylyjä ihmisiä, ilkeitä sairaanhoitajia ja kylmäkätisiä lääkäreitä, pelkään nihkeyttä, ilmeettömyyttä ja empatian puutetta. Sellaista, että värisen eläimenä nurkassa ja joku tiuskii minulle.”

Vapaaehtoisesti lapseton ystävä toteaa romaanin päähenkilölle: ”Maapallo ei

vaan kestä sitä, että me kaikki lisäännymme.” Kun mahdollisuus biologiseen äitiyteen on päättymässä, päähenkilö huomaa olevansa ”itsekkäästi ja primitiivisesti” toista mieltä.

”Halua on vaikea pukea sanoiksi, siinä on jotakin mykkää ja alkukantaista.” ”Maapallo voisi tuhoutua, aarniometsät kärventyä tuhkaksi ja likavedet vyöryä kaduilla, mutta silti minä haluaisin lapsen. Toive on ennen kaikkea ruumiillinen. Haluan vain täyttää lajini evolutiivisen tehtävän.”

Päähenkilö hakeutuu lapsettomuushoitoihin. Ajatus hedelmällisyydestä ja siihen liittyvät raamatunlauseet alkavat puhutella häntä. ”Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa. Hän on kuin puu, vetten äärelle istutettu: se antaa hedelmän ajallaan, eivätkä sen lehdet lakastu. Lapset ovat Herran lahja, kohdun hedelmä on hänen antinsa.”

Päähenkilö alkaa ajatella, että lapsi merkitsee pohjimmiltaan elämän jatkumista eikä retkiä automarkettiin. Lapsi aloittaisi uuden ajan. ”Ainakaan silloin en olisi enää vain äitini tytär vaan itse jonkun äiti.”

Lapsi syntyy. Sanat eivät tavoita kokemuksen mittakaavaa. On kyyneleitä, on naurua ja on rakkautta.

”Olin kuullut ihmisten sanovan, että se oli heidän elämänsä paras hetki, mutta en ollut ymmärtänyt, mitä he tarkoittivat. Kun toivoin lasta, en oikeastaan edes tiennyt, mitä halusin.” ■

Äitienpäivää vietetään 12.5.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS MARI AARNIO

vielä yhdet kenraaliharjoitukset konfirmoitaville. H-hetkeen valmistautuvat mm. Eppu Numminen, Neela

Ripari Aurinkorannikolla

Espanjan Aurinkorannikolla asuu enemmän suomalaisnuoria kuin koskaan aiemmin. Kevään rippikoulussa opiskeltiin paitsi seurakuntakodilla myös rannalla, katolisessa kirkossa ja linnassa.

TEKSTI JA KUVAT VIIVI HANDOLIN

Fuengirolan seurakuntakodilla on avaraa ja valoisaa. Ulkona paistaa aurinko, kuten lähes jokaisena muunakin päivänä.

– Miten Espanjassa rukoillaan? kysyy Aurinkorannikon suomalaisen seurakunnan pappi Rolf Steffansson. Nuoret ovat hiljaa.

– Mitä Lionel Messi tekee kentällä? Steffansson auttaa.

Randy Veloz tekee kädellään rintaan ristinmerkin.

– Jos ollaan katolisia, tehdään ristinmerkki, Steffansson vahvistaa.

– Suomessa ristinmerkkiä on aiemmin vieroksuttu ja pidetty katolisena, mutta viime aikoina se on yleistynyt.

Randy Veloz on yksi niistä nuorista, jotka käyvät rippikoulunsa Fuengirolassa. Hän on asunut Espanjassa koko ikänsä, mutta Helsingissä ovat isä ja kaksi veljeä, joten Veloz käy Suomessa lomilla muutaman kerran vuodessa.

– Parasta rippikoulussa on ollut se, kun on menty rannalle ja tehty yhdessä aktiviteetteja, Veloz sanoo. Rannalla puhuttiin muun muassa Jumalan luomistyöstä ja tehtiin oma hiekkamaailma. Jokainen sai kuvitella, mitä oma maailma pitäisi sisällään.

AMANDA LEVLINILLE ja Neela Haikolalle oli alusta asti selvää, että he käyvät rippikoulun Espanjassa. Levlin on asunut Aurinkorannikolla kolmivuotiaasta ja käy Helsingissä kesäi-

sin tapaamassa serkkujaan. Haikola muutti Fuengirolaan viisivuotiaana ja käy Suomessa vain harvoin.

Rippikoulussa on ollut heidän mielestään yllättävän mukavaa.

– Ihmiset on kivoja, Haikola sanoo hymyillen.

Molemmat tytöt käyvät Aurinkorannikon suomalaisen koulun kahdeksatta luokkaa. Suurin osa rippikoululaisista on suomalaisesta koulusta.

Rippikoulun opetus tuntuu tytöistä hauskemmalta kuin koulun uskonnonopetus.

– Tämä on käytännönläheisempää, Levlin arvioi.

– Koulussa tulee uskonnosta koko ajan kauheasti läksyjä, mutta täällä ei tarvitse opetella kovin paljon ulkoa.

– Ruoka ja kahvi ovat hyvää, Haikola lisää.

RIPPIKOULUPAPPI Rolf Steffansson muutti vaimonsa kanssa Aurinkorannikolle Helsingistä vuosi sitten. Sitä ennen hän toimi viisitoista vuotta Suomen Lähestysseuran ulkomaantyön johdossa ja toiminnanjohtajana.

– Edellisestä rippikoulustani on aikaa. Olen kiitollinen, että olen saanut jälleen vetää rippikoulua. Tämä on ollut hieno kokemus, Steffansson sanoo.

Hänen mukaansa katolinen ympäristö antaa Aurinkorannikon rippikoululle aivan oman erityismausteensa. Nuoret näkevät ympärillään katolilaista hengellisyyttä, ja se herättää kysymyksiä.

Oppitunteja on pidetty myös läheisessä Los Bolichesin kirkossa. Siellä on neljätoista Kristuksen kärsimystietä kuvaavaa taulua, joita on yhdessä tutkittu ja saatu niistä monenlaista pohdittavaa.

– Rippikoulussa ei ole niinkään kyse opettamisesta vaan nuorten omista kysymyksistä, Steffansson sanoo.

PÄIVÄRIPPIKOULUSSA tapaamiset ovat kahden viikon välein. Tänä vuonna oli lisäksi yhden yön mittainen leirijakso, ja leiripaikkana toimi Malagan hiippakunnan graniittilinna.

Randy Veloz on tyytyväinen leirijaksoon, vaikka yö kivilinnassa olikin kylmä.

Pappi Rolf Steffansson pitää

Haikola ja Eeva Kaitokari.

Eppu Numminen ja Randy Veloz kuuntelevat Aurinkorannikon seurakuntakodilla rippikouluopetusta. Takarivissä istuu harjoittelija Akseli Hepo-oja.

– Hienointa oli käydä Rolfin kanssa vuoren huipulla. Oli myös kiva tutustua uuteen alueeseen Malagassa. Illalla pelattiin Aliasta ja syötiin yhdessä, Veloz kertoo. Yksi Rolf Steffanssonin tulevaisuuden haaveista on järjestää Aurinkorannikolla pidempi rippileiri. Hän haluaa tehdä rippikoulusta niin houkuttelevan, että mahdollisimman moni alueella asuva suomalainen kävisi koko rippikoulunsa siellä. Tänä vuonna rippikouluun ilmoittautui 29 nuorta, joista 22 lähtee kesällä leirille Suomeen. Tällöinkin Aurinkorannikolla voi suorittaa osan rippikoulusta.

KUUKAUTTA MYÖHEMMIN Fuengirolan rippikoululaiset ovat kerääntyneet seurakuntasaliin toiseksi viimeistä kertaa. Tarkoitus on harjoitella viikon kuluttua koittavaa konfirmaatiota.

– Mitäs me ollaankaan opittu?

Rolf Steffansson kysyy. Kymmenen käskyä tipahtelevat ilmaan yksi kerrallaan.

Sitten puhutaan isostoiminnasta, ja kanttori Rebekka Kinnunen kyselee kysymyksiä virsikirjasta. Se, joka löytää nopeimmin vastauksen, saa pisteen. Tunnin lopussa odottavat palkinnot yllätyslaatikosta.

Lopuksi harjoitellaan konfirmaatiota. Steffansson nostattaa oppilaita penkistä seisomaan monta kertaa, että se sujuu velttoilematta. Oppilaat kävelevät kulkueena eteisestä saliin ja harjoittelevat seremoniaa. Käydään läpi, missä seisoo kummi, vanhempi tai joku muu aikuinen. Aurinkorannikolle kummi ei välttämättä pääse tulemaan, joten myös vanhempi tai kuka tahansa aikuinen käy, Steffansson painottaa.

Jännittää ei tarvitse. ■

Fuengirolan seurakuntakodilla suomalaiset tapaavat toisiaan

Aurinkorannikolla asuu suomalaisnuoria ja -lapsia enemmän kuin koskaan aiemmin. Yksinomaan Fuengirolan alueella on arvion mukaan noin 800 suomalaislasta.

Suomalaisessa koulussa – esikoulusta lukioon – opiskelee noin 400 lasta ja nuorta. Lisäksi osa käy kotikoulussa tai espanjalaisessa tai kansainvälisessä koulussa.

Rippikoulun on voinut suorittaa Aurinkorannikolla siitä lähtien, kun Aurinkorannikon seurakunta 1990-luvulla perustettiin.

Fuengirolan seurakuntakodilla on monenlaista toimintaa. Kolmena arki-

Mainiokoti Tenh o

tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista ja hoivaa ikäihmisille ja muistisairaille Ortonin sairaalan historiallisessa ympäristössä.

Elämme yhteisöllistä, toiminnallista arkea kodikkaasti ja turvallisesti. Mainiokoti Tenho sijaitsee Helsingin Ruskeasuolla osoitteessa Tenholantie 10.

Kysy lisää: Yksikönjohtaja Olli Haapala 044 765 0416 olli.haapala@mainiokodit.f i

Lue lisää: mainiokodit.fi

päivänä tarjotaan lounasta ja leivonnaisia. Lisäksi on konsertteja, retkiä, perhekerhoja, muskareita ja nuorten iltoja sekä joka sunnuntai messu. Seurakuntakodilla on myös kirjasto, josta kuka tahansa voi lainata kirjoja. Seurakunnassa on kaksi pappia, Jarmo Karjalainen ja Rolf Steffansson

Espanjassa ainoastaan Fuengirolassa työskentelee suomalainen pappi ympäri vuoden. Torreviejassa ja Kanarian saarilla on talvisin suomalaispappi.

Espanjan suomalaispapit ovat Merimieskirkon lähettämiä.

”Minun pitää alkaa puhua niiden puolesta, joiden kanssa poliitikot eivät poseeraa selfieissä tai joille ei järjestetä tukikonsertteja. Kristuksen armo koskee myös heitä.

Ennen

kaikkea heitä.”

Lue toimittaja Tuomas Enbusken ja muiden kolumnistiemme kirjoituksia osoitteessa Kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

Anna Peltolan mukaan tunteiden tarttumista voi estää sillä, että pyrkii tietoisesti rauhoittamaan itsensä esimerkiksi säätelemällä hengitystään ja maadoittumalla aistien avulla tähän hetkeen.

Tarkkana tunteiden kanssa

Varsinkin kielteiset tunteet tarttuvat helposti.

Kun pysyy valppaana ja tunnistaa toisen tunteet, ei joudu itse sukeltamaan niihin, neuvoo psykologi Anna Peltola.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

Me olemme laumaeläimiä. Ammoisina aikoina lauman on selviytyäkseen täytynyt yksissä tuumin taistella vihollista vastaan tai paeta petoeläimiä. Siksi tiedon uhkaavasta vaarasta on pitänyt levitä nopeasti ja tehokkaasti. Laumalle on ollut tärkeää myös, että sen jäsenet pystyvät lukemaan ja ymmärtämään toisiaan, tekemään yhteistyötä ja pitämään toisistaan huolta. Samat laumaa palvelevat mekanismit näkyvät meissä edelleen. Jokainen lienee huomannut, kuinka omat fyysiset tuntemukset ja tunnetilat saattavat toisten seurassa muuttua ilman selvää syytä. Kyse on siitä, että tunteet tarttuvat ihmisestä toiseen – usein tiedostamatta. – Kun kohtaamme toisen ihmisen, meillä on automaattinen taipumus pyrkiä hakemaan tun-

neyhteyttä häneen ja ymmärtää häntä. Meissä lähtee käyntiin peilaaminen: haemme katsekontaktia, vastaamme hymyyn hymyllä ja jäljittelemme toisen ilmeitä, eleitä ja asentoja. Aivojemme peilisolut, jotka koko ajan peilaavat sitä, mitä toinen tekee ja miltä hänestä tuntuu, aktivoituvat, kertoo työterveyspsykologi ja psykoterapeutti Anna Peltola. – Tunnetartunnassa on kyse siitä, että me tunnemme omassa kehossamme ja mielessämme heijasteen toisen ihmisen tunteesta. Kun tartunta on voimakas, meissä tapahtuu hermoston tasolla tahdistumista toisen kanssa. Esimerkiksi jos toinen jännittää, meidänkin sykkeemme tihenee ja hengityksemme muuttuu pinnallisemmaksi.

Peltolan mukaan kielteiset tunteet tarttuvat helpommin kuin myönteiset. Kaikki eivät kuiten-

kaan ole yhtä alttiita tunnetartunnoille. Mitä empaattisempi ihminen on, sitä enemmän hän peilaa toisten tunteita ja aistii niitä.

OMIEN JA TOISTEN tunteiden ja reaktioiden tunnistaminen ja hyväksyminen ovat vastalääkettä kuormittaville tunnetartunnoille. Niistä on apua myös silloin, kun haluaa käyttää tunnetartunnan mekanismia luodakseen turvallista ja rauhallista ilmapiiriä muille.

Anna Peltola toteaa, että mitä hyväksyvämmin omiin tunteisiinsa pystyy suhtautumaan, sitä helpompaa niiden kanssa on tulla toimeen.

– Kielteisetkin tunteet kuuluvat elämään. Vaikeat tunteet eivät piinaa niin paljon, jos ne pystyy hyväksymään eikä yritä paeta niitä. Hankalakin tunne alkaa tutkitusti helpottua noin vartissa, jos sitä ei yritä torjua.

– Tärkeää on myös, että tunteelle annetaan nimi: tunnistetaan, mikä on surua, mikä ahdistusta, mikä syyllisyyttä, häpeää tai kateutta. Voi myös kysyä, mitä tämä tunne minulle kertoo – miksi olen yhtäkkiä vaikkapa ärtynyt. Ärtymyshän nousee usein siitä, että omia rajoja on loukattu jollakin tavalla.

Mitä sitten voi tehdä, jos ei halua tartuttaa omaa kielteistä tunnetilaansa toisiin? Peltolan mukaan tunteiden tarttumista voi estää jo sillä,

että pyrkii tietoisesti rauhoittamaan itsensä esimerkiksi säätelemällä hengitystään ja maadoittumalla aistien avulla tähän hetkeen. Erityisen tärkeää se on pienten lasten kanssa, jotka aistivat tunteita herkästi – esimerkiksi vauva vaistoaa äitinsä stressin jo äidinmaidosta. Isommille lapsille ja aikuisille kannattaa kertoa avoimesti, miltä itsestä tuntuu. Puhuminen sekä helpottaa omaa oloa että auttaa toisia suhtautumaan tilanteeseen oikein.

Entä sitten toisin päin: Miten välttyä tunnetartunnalta, jos jollakulla läheisellä on vaikeaa? Ja miten häntä voisi tukea?

”Mitä empaattisempi ihminen on, sitä enemmän hän peilaa toisten tunteita ja aistii niitä.

– Aluksi täytyisi huomata, että nyt toisella on vahva raskas tunnetila ja hän tarvitsee tukea ja turvaa. Tämä on tietysti helpompaa silloin, jos on itse voimissaan. Jos taas itse on jo valmiiksi kuormittunut ja hädissään, ei välttämättä jaksa kannatella muita, Peltola sanoo.

– Kun pysyy valppaana ja tunnistaa toisen tunteet, ei joudu itse sukeltamaan niihin. Silloin voi asettua aktiivisesti kuuntelemaan häntä ja vahvistaa sitä, että hänen tunteensa ovat oikeutettuja ja ymmärrettäviä. Voi myös kysyä, mitä hänen hyväkseen voisi tehdä.

ANNA PELTOLAN mukaan tietoisuus tunnetartunnan mekanismista ja kyky oman tunnetilan säätelyyn on suuri apu monessa tilanteessa. Sille on käyttöä myös työelämässä erityisesti silloin, kun ihmiset ovat kuormittuneita tai työpaikalla on käynnissä raskaita muutosprosesseja. Silloin myös huomaa helposti, kuinka tunteet voimistuvat ryhmässä.

– Voi olla agitoitumista, pelkoa ja epävarmuutta. Jos tämäntyyppisiä tunteita on paljon ilmassa, jo yksikin suhteellisen rauhallisena pysyvä ihminen voi helpottaa tilannetta sanoittamalla sitä. Voi todeta ihan havaintona, tuomitsematta, että tämä asia herättää nyt aika paljon tunteita.

Peltola lisää, että johtajien ja esihenkilöiden tulisi ottaa myös työyhteisön tunteet huomioon ja tuoda ne tarvittaessa keskusteluissa esiin. Samalla heidän itsensä olisi tärkeää pysyä turvallisina ja rauhallisina.

Myös myönteiset tunteet tarttuvat, mikä olisi Peltolan mielestä hyvä muistaa. Moni on kokenut, kuinka ilo ja innostus leviävät yhdessä tehdessä. Monella on muistoja myös siitä, kuinka ystävien hilpeä ja kevyt mieliala tarttuu, vaikka itse olisi alun perin ollut väsynyt tai allapäin. Sellaisina hetkinä oivaltaa sen, ettei meitä ole tarkoitettu olemaan yksin – että me edelleenkin olemme laumaeläimiä. ■

Anna Peltola: Tunnetartunta. Tuuma 2024.

Kaikki on hyvin!

Tuoreet elämäntaito-oppaat ovat ilosanomaa väsähtäneille, sillä ne eivät vaadi ketään muuttumaan paremmaksi versioksi itsestään.

Jos kotisi kelpaa sinulle, se kelpaa muillekin

Jos kotisi tuntuu vuodesta toiseen kaipaavan järjestystä ja roinan karsintaa samalla, kun tavarapaljous ja ehkä häpeäkin vain kasvavat, ammattijärjestäjä Ilana Aallon kirjasta saattaisi olla apua. Se pilkkoo loputtomalta ja mahdottomalta tuntuvan raivausurakan vartin mittaisiin osatehtäviin. Niitä voi hoitaa yhden päivässä – tai olla hoitamatta, jos ei huvita tai jaksa.

Samalla kirja myös ohjaa ennaltaehkäisemään kaaosta. Monella on esimerkiksi fantasiaminä, joka innostuessaan hankkii urheiluvälineitä, askartelutarvikkeita, kauneudenhoitotuotteita tai keittiökoneita. Ne jäävät käyttämättä, mutta vievät hirveästi tilaa. Vaatekaappeja taas täyttävät liian pienet tavoitevaatteet ja kaduttavat heräteostokset.

Unohda silti itseruoskinta ja -syytökset – itseään ei Aallon mukaan tarvitse ottaa niskasta vaan kädestä kiinni. Kotia järjestetään itseä, ei muita varten, eikä asioita tarvitse tehdä vain siksi, että äiti opetti. Elämä on hyvää ilman viikkaamista ja mankeloimistakin, jouluvaloja ei tarvitse raivata koskaan pois eikä ikkunaverhoja vaihtaa vuodenajan vaihtuessa.

Ilana Aalto: Vartin voima – 365 nopeaa konstia kodin järjestämiseksi. Atena 2024.

Köllöttele itsellesi parempi olo kissan kyljessä

”Niistä huokuu koko ajan, että kaikki on hyvin juuri niin kuin nyt on”, kirjoittaa ruotsalainen toimittaja Carina Nunstedt kahdesta kissastaan. Hän on kollegansa Ulrica Norbergin kanssa kirjoittanut kirjan siitä, miten monenlaista hyvää kissat voivat tuoda ihmisten elämään. He ovat koonneet kirjaan niin omia kokemuksiaan kissanomistajina kuin eri alojen tutkimustietoa ja asiantuntijahaastatteluja.

Kissoilla on siis ihan tutkitusti paitsi henkistä myös fyysistä hyvinvointia parantavia vaikutuksia. Pelkkä kissan läsnäolo vähentää yksinäisyydentunnetta ja ahdistusta ja lisää iloa. Sen kehräys rauhoittaa ja vähentää stressihormoni kortisolin eritystä, ja siten alentaa verenpainetta ja pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. 25–50 hertsin taajuudella värähtelevä kehräävä kissa voi myös lievittää kipua ja tulehdusta. Lisäksi kissan silittely ja sylissä pitäminen vapauttavat elimistössä rakkaushormoniksi kutsuttua oksitosiinia.

Kissa käy ihmiselle myös opettajaksi levollisempaan olemiseen ja omien tarpeiden kuunteluun. Jokainen kissan kanssa elänyt tietää, ettei kissaa saa tekemään mitään, mikä sitä ei huvita. Kissa nukkuu silloin kun siltä tuntuu, vetäytyy välillä omaan rauhaansa ja hakeutuu seuraan silloin, kun se sitä kaipaa. Välillä se saattaa istua pitkäänkin tekemättä mitään tuijotellen tyhjää seinää tai ulos ikkunasta.

Ulrica Norberg ja Carina Nunstedt: Cat Power – Kissan parantava voima. Into 2024.

Olet hyvä itsenäsi, joten ota kehut vastaan

Turha kiemurrella: itsensä tunteminen arvostetuksi, kykeneväksi ja rakastetuksi on yksi ihmisen perustarpeita. Jokainen haluaa tulla nähdyksi ja hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on. Ja silti sekä arvostuksen osoittaminen että ehkä vielä enemmän sen vastaanottaminen tuntuu olevan vaikeaa. Moni kokee, ettei riitä tai kelpaa.

Organisaatiopsykologi Pekka Tölli puhuu arvostusvajeesta, jonka voi kiteyttää vaikka näin: arvostamme toisiamme enemmän kuin tulemme osoittaneeksi, mutta saamme vähemmän arvostusta kuin ansaitsemme. Tilanne on tuttu niin työpaikoilta kuin parisuhteistakin. Tölli muistuttaa, että yksi suurimmista syistä työpaikan vaihtamiseen on tunne siitä, ettei työntekijöitä arvosteta tai kohdella oikeudenmukaisesti. Parisuhteissa nähdyksi tulemisen ja kohtaamisen puute on yleisimpiä syitä riitoihin ja eroon.

Arvostusvajetta voi Töllin mukaan korjata kohtaamisella, kuuntelulla, hyväksyvillä katseilla, kiittävillä sanoilla ja yksinkertaisesti olemalla läsnä. Samalla itse kukin voisi opetella ottamaan tarjotun arvostuksen vastaan ilolla ja kiitoksella ja unohtaa perisuomalaisen kursailun.

Pekka Tölli: Minä näen sinut – Arvostuksen psykologiaa. Tammi 2024.

Surumielinen seikkailija

Mikael Jungner ajattelee, että elämä on yksinäinen polku kohti kuolemaa ja elämän tarkoitus on palvella muita.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS BRANDT

Viestintäjohtaja Mikael Jungner viihtyy Helsingin Bulevardilla. Hän on asunut puistokadun varrella jo yli 16 vuotta.

– Tällä alueella on niin paljon tuttuja kenen kanssa muistella, miten kaikki oli ennen paremmin. Nostalgia on silmänlumetta, mutta silti se on hieno tunne. Vapaa-aikanaan Jungner istuu mielellään alueen lukuisissa kahviloissa ja ravintoloissa. Hänen pöytäänsä löytävät tiensä paitsi ystävät myös tuntemattomat ihmiset.

– Se on jännä ilmiö. Ei mene kuin kymmenen minuuttia, niin pöytään saapuu joku. En tiedä, johtuuko se siitä, että olen asunut niin pitkään Helsingissä, vai siitä, että olen ollut pitkään julkisuudessa. En kuitenkaan ole koskaan yksin.

Jungner on ehtinyt olla monessa mukana. Hän toimi Yleisradion toimitusjohtajana vuosina 2005–2009 ja SDP:n kansanedustajana vuosina 2011–2015. Nykyään Jungner on mukana Liike Nytin riveissä ja vaikuttaa Helsingin kaupunginvaltuustossa.

Jungner on osallistunut myös tosi-tv-ohjelmiin, kuten Farmiin ja Olet mitä syöt -ohjelmaan.

VUONNA 2005 Mikael Jungnerilla todettiin pitkälle edennyt eturauhassyöpä. Pahimmillaan hänelle annettiin elinaikaa muutama kuukausi. Vastoin odotuksia Jungner parani syövästä täysin. Vastoinkäymiset eivät päättyneet siihen. Vuonna 2010 Jungner sai sydänkohtauksen ja vuonna 2019 aivoverenvuodon skuuttionnettomuuden seurauksena. Lisäksi Jungner on ollut henkeä uhkaavassa lasketteluonnettomuudessa ja sukellusonnettomuudessa. Kuoleman likellä käyminen on väistämättä muokannut hänen suhtautumistaan elämään ja kuolemaan.

– Siinä on syntynyt jonkinlainen illuusio kuolemattomuudesta. Suhtaudun elämään rennosti, koska ymmärrän, ettei elämässä ole kyse minusta.

Oma kuolema on Jungnerille kepeä aihe, mutta läheisten kuolemat ovat jättäneet häneen syvät jäljet.

Hän on ehtinyt kohdata elämässään useita isoja menetyksiä. Hänen 18-vuotias pikkuveljensä Timo teki itsemurhan vuonna 1995. Maaliskuussa kuoli Jungnerin entinen puoliso ja läheinen ystävä, Maria Jungner. – Jokainen menetys ja kuollut läheinen vie palasen yhteistä historiaa ja elämää mukanaan, ja sitä jää yksin muistojen kanssa.

– Minua hirvittää ajatus siitä, että kaikki läheiseni olisivat kuolleet ja olisin täällä viimeisenä muistelemassa koettuja iloja ja suruja.

RANKOISTA KOKEMUKSISTAAN huolimatta Mikael Jungner ajattelee, että elämä on seikkailu ja enemmän komedia kuin tragedia.

Elämänilo ja luottamus elämään ovat peräisin lapsuudenkodista. Vanhemmat Frey ja Marketa kasvattivat lapsensa Summerhillin vapaan kasvatuksen oppien mukaisesti. Vapaan kasvatuksen perusidea on Jungnerin mukaan se, että lapsi kyllästetään ehdottomalla rakkaudella.

”

Auton ja ehkä asunnonkin voi valita intuitiolla, mutta uskon valitsisin sen perusteella, minkälainen käsitys ihmisestä siinä on ja minkälaisen polun se avaa.

– Niinpä vanhempani ämpäröivät minuun rakkautta. En tiedä, mitä kaikkea vapaa kasvatus on minulle aiheuttanut, mutta ainakaan minulla ei ole koskaan ollut tunnetta, että en kelpaisi.

Jungner on pyrkinyt kasvattamaan samoin menetelmin oman tyttärensä Karoliinan, joka on nyt 19-vuotias. Syksyllä tytär on lähdössä Milanoon opiskelemaan kansainvälistä politiikka ja data-analytiikkaa.

Isän ja tyttären välit ovat välittömät. Tosin tällä hetkellä Karoliina viihtyy paremmin ystäviensä kuin isänsä seurassa.

Jungner on loputtoman ylpeä tyttärestään.

– Hän on älykäs, itsenäinen ja välittävä ihminen. Välillä pelottaa, koska näen hänessä itseni ja tiedän, että se on rikas mutta yksinäinen polku.

ROMANTTINEN RAKKAUS on toiminut Mikael Jungnerin elämän johtotähtenä. Hän pitää itseään onnekkaana, sillä rakkautta on elämässä riittänyt paljon.

– On hämmentävää, miten yllättäen ja usein rakkaus on tullut vastaan. Ja silti sitä on edel-

leen kokematon ja ymmärtämätön rakkauden edessä.

Ensirakkaus opetti Jungnerin rakastamaan ja työntämään oman egon sivummalle.

– Toinen rakkaus rauhoitti menestyksen nälkäisen suorittajan ja näytti, että rakkaus itsessään riittää.

– Sitten tuli rakkaus, joka houkutteli sairastuneen ja yksin kuolemaansa odottavan marttyyrin takaisin elämään.

Nykyiseen avopuolisoonsa Jungner rakastui juuri ennen koronapandemiaa. Koronasuluista tulikin yksi tähänastisen elämän parhaista ajoista.

– Kaikesta tuosta rakkauden määrästä tulee tunne, että eihän tuollaista voi kukaan ansaita. Enkä koskaan pysty maksamaan rakkaudelle velkaani takaisin, mutta ei minun varmasti tarvitsekaan.

Jungner on uskaltanut kerta toisensa jälkeen lähteä mukaan uuteen rakkaussuhteeseen, sillä rakkaus ei hänen mukaansa pääty, vaikka suhde päättyykin.

– Kun luopumisen tuska on ohi, rakkaudesta tulee pyyteettömämpää, sallivampaa ja sellaista, mikä ei aseta ehtoja. Rakkaus jalostuu ja paranee kuin viini.

Yksi asia Jungneria rakkaudessa kuitenkin hirvittää: rakastamaansa ihmistä on lähes mahdotonta olla loukkaamatta.

– Aiemmin ajattelin, että se on vain minun ongelmani, mutta vaikuttaa siltä, että toisen rakastaminen häntä koskaan loukkaamatta on inhimillisesti mahdotonta.

– Rakkaus on niin vahva voima, että se avaa ihmisen kaikki suojaukset. Siksi on todella helppoa loukata toista syvästi ja vahingossa jollain pienellä sanalla tai lauseella.

MIKAEL JUNGNER ON aiemmissa haastatteluissa kertonut toivovansa, että elämä jatkuu myös kuoleman jälkeen. Viime aikoina toivo on liikahtanut kohti uskoa.

Hän ajattelee, että meillä kaikilla on kyky ja tarve uskoa johonkin. Jokainen meistä valitsee, mihin uskoo. Se valinta kannattaa tehdä viisaasti.

– Auton ja ehkä vielä asunnonkin voi valita intuitiolla, mutta uskon valitsisin sen perusteella, minkälainen ihmiskäsitys siinä on ja minkälaisen polun se avaa.

– Ihmistä määrittää yllättävän paljon se, päättääkö hän uskoa uskonjärjestelmään, joka on satojen vuosien ajan vaalinut armoa ja läheisyyttä sekä pitänyt yllä ihmisyyttä vai uskooko hän tehokkaaseen ja melko julmaan kilpailuyhteiskuntaan.

Jungnerin valinta on kristinusko.

Uskoontulo on termi, josta Jungner ei pidä. Hän puhuu mieluummin uskon prosessista.

– On vaikea hahmottaa, kuinka palaset alkoivat liittyä yhteen. Yhtäkkiä läheisen ihmisen hautajaisissa huomasin kauniin kirkon ja aloin miettiä, kuinka sukupolvi toisensa perään on kokoontunut kirkkoon. Sitten aloin käsittää, kuinka syvällisiä ja maailman ymmärrystä lisääviä käsitteitä, kuten armo, kristinusko pitää sisällään.

Jungner on Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston varajäsen. Seurakuntaneuvostossa hän näki, millainen vaikutus kirkkoherran sanoilla voi olla paikalla oleviin ihmisiin: ihmiset, jotka normaalisti olisivat toistensa

Kuka?

Mikael Jungner, 58, on viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja, Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston varajäsen.

Mitä?

Mikael Jungner saarnaa Helsingin tuomiokirkossa sunnuntaina 5.5.

Motto

Kaikki on mahdollista.

kimpussa, pysähtyivät kuuntelemaan toisiaan ja kohtaamaan toisensa.

– Tuosta kaikesta kokemastani alkoi piirtyä kuva uskosta, joka oli yllättävän voimaannuttava ja välittävä.

– Tämän lisäksi olen tavannut kirkon piirissä monia lämminhenkisiä ihmisiä, jotka ovat nähneet paljon vaivaa kertoakseen ja avatakseen asioita ja pyytääkseen minut mukaan kirkon toimintaan.

TULEVAISUUTTAAN Mikael Jungner ei liiemmin suunnittele. Hän on tottunut siihen, että elämä osoittaa seuraavan askeleen, kun sen aika on.

– Puhelin soi, ja minut kutsutaan saarnaamaan kirkkoon tai antamaan haastattelu televisioon.

– Koen, että seison elämänvirran edessä, ja se tuo eteeni asioita, joihin joko tartun tai olen tarttumatta sen mukaan, mitä voin niistä oppia.

Millaisen jäljen Jungner haluaa itsestään jättää maailmaan?

– Mahdollisimman pienen. Minua kiehtoo ajatus eräästä brasilialaisesta miljardööristä, joka minimoi oman muistijalanjälkensä niin, että poltti päiväkirjansa ja hävitti kuvansa, koska ei halunnut jäädä kummittelemaan jälkipolville.

– Vaikka elämä itsessään on yksinäinen polku kohti kuolemaa, elämän tarkoitus on muiden ih-

misten palveleminen. Tulen mielelläni muistetuksi sitä kautta, kuinka olen kohdellut läheisiäni ja muita ihmisiä.

Parin vuoden päästä Mikael Jungner täyttää 60 vuotta. Ikäkriisiä hän ei tunnusta potevansa.

– Olen aina ajatellut, että elämäni tulee olemaan näyttävä 400 metrin aitajuoksu, mutta yllättäen se onkin kääntynyt maratonin puolelle.

– Ajattelen, että olen saanut elää rakkauksia, tehdä virheitä, kokea menetyksiä ja epätoivoa niin monta kertaa ja niin monella tasolla, että kun kaikki loppuu, kukaan ei voi sanoa, ettenkö tietäisi, mitä on olla ihminen. ■

Kun antaa anteeksi, vapauttaa itsensä

Tommy Hellsten ja Tarja Ruohonen ovat käyneet läpi kokemiaan vääryyksiä ja epäoikeudenmukaisuuksia ja löytäneet tien anteeksiantoon.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT JOONAS BRANDT

”Anteeksi antaminen palauttaa rakkauteen”

Tommy Hellstenin mukaan rakkaudessa elävän ihmisen ei tarvitse lunastaa arvoaan suorittamalla, vaan hän uskaltaa olla sitä mitä on – myös haavoittuvainen ja heikko.

Jos ihminen jää vaille anteeksiantoa, hänet tuomitaan rakkaudettomuuteen. Silloin tuntuu, ettei itsellä ole enää ihmisarvoa, sanoo teologi, terapeutti ja kirjailija Tommy Hellsten

– Teko voi olla väärä, eikä sitä tarvitse hyväksyä, mutta anteeksianto säästää ihmisen ja hänen ihmisarvonsa. Anteeksiannon saaminen palauttaa meidät rakkauteen.

Hellsten tietää, millaista elämä on, kun on tuomittu olemaan syyllinen. Kun Hellsten jäi lapsena kiinni kepposista tai virheistä, kukaan ei vapauttanut häntä väärän teon aiheuttamasta syyllisyydestä.

– Äitini oli ihminen, joka ei koskaan antanut mitään anteeksi. Niinpä minä jäin pysyvästi syylliseksi.

– Sisälleni rakentui eräänlaisia syyllisyystaskuja, joihin syyllisyys pesiytyi.

Hellstenin elämä sujui muuten hyvin, mutta aika ajoin syyllisyystaskut aukesivat, kun eteen tuli jokin lapsuuden kokemuksia muistuttava tilanne.

– Tunsin taas olevani syyllinen. Koin olevani syyllinen jopa asioihin, joiden kanssa minulla ei ollut mitään tekemistä, Hellsten kertoo.

SYYLLISYYTENSÄ ja siitä juontuvan häpeän kanssa Tommy Hellsten pärjäsi hankkimalla itselleen mainetta ja kunniaa työelämässä. Oma ihmisarvo rakentui pitkälti sille, kuinka menestynyt hän oli.

– Minulla oli pakonomainen tarve olla briljantti, huikea ja menestyvä. Ne olivat alkoholistiperheessä kasvaneen selviytymisstrategioita.

– Monesti on niin, että kun ihminen kokee olevansa huono, hän ei uskalla tunnustaa heikkouttaan vaan pyrkii olemaan hyvä kaikessa.

Silloin vahvuus ja hyvyys perustuvat heikkouden kieltämiseen.

Sitten Hellsten ja hänen silloinen puolisonsa Carita Hellsten joutuivat talousvaikeuksiin. Romahdus pakotti Hellstenin tarkastelemaan, mitä menestyksen alta löytyi.

– Minut tiputettiin lapsuudessa syntyneeseen mitättömyyden, riittämättömyyden ja huonouden tunteeseen, jonka päälle olin rakentanut selvitymisstrategiani.

– Minun oli pudottava kauhuun ja tuhoon. Se oli pahinta ja parasta, mitä minulle on ikinä tapahtunut.

Hellsten löysi itsestään ”sen mikä on totta” ja pääsi kiinni omaan haavoittuvuuteensa ja heikkouteensa.

HÄPEÄ SABOTOI ja estää ihmistä olemasta armollinen itseään kohtaan ja antamasta itselleen anteeksi, Tommy Hellsten sanoo.

– Häpeä estää ihmistä katsomasta sitä raadollisuutta, joka meissä kaikissa väistämättä on. Häpeä muuttaa heikkouden huonoudeksi ja inhimillisyyden epäonnistumiseksi.

Häpeä on itseen kohdistuneen rakkaudettomuuden seurausta. Ihmisen, joka ei ole lapsena saanut osakseen rakkautta, on vaikea rakastaa itseään aikuisena.

– Tällöin rakkaus pitää niin sanotusti keksiä ja opetella itse, koska sitä ei ole omissa minuuden rakenteissa.

Hellsten on saanut itse kokea myös sen, miten lapsena rakkautta vaille jäänyt voi saada rakkauden kokemuksen parisuhteesta tai uskosta.

– Kun ihminen saa kokea rakkautta, hän ei enää murennu nähdessään heikkouden itsessään. Silloin hän vapautuu myöntämään omat virheensä ja uskaltaa katsoa omaa syyllisyyttään. Hän vapautuu syyllisyyteen.

Tästä voi seurata myös vapauttava anteeksianto.

– Pidämme itseämme syyllisinä niin kauan, kun emme armahda itseämme emmekä anna itsellemme anteeksi.

Tommy Hellsten ajattelee, että katkeruus ei tapahdu ihmiselle, vaan ihminen valitsee katkeruuden.

” Äitini oli ihminen, joka ei koskaan antanut mitään anteeksi. Niinpä minä jäin pysyvästi syylliseksi.

TOMMY HELLSTEN

TOMMY HELLSTEN on joutunut käsittelemään anteeksiantoa suhteessa lapsuuteensa, elämään ja Jumalaan.

Kun Hellstenin vaimo Carita kuoli yllättäen kahdeksan vuotta sitten, Hellsten esitti Jumalalle kysymyksen: miksi minun piti kokea vielä tämäkin?

– Lähes saman tien tein itselleni vastakysymyksen: miksi ei? Kaikenlaista kamalaa tapahtuu ihmisille, miksi ei myös minulle.

– Se kysymys katkaisi siivet katkeruudelta, joka jo lähti tarjoamaan itseään minulle.

Hellsten ajattelee, että katkeruus ei koskaan tapahdu ihmiselle, vaan ihminen valitsee katkeruuden.

”Vihataakan tilalle on tullut kepeys”

Kun Tarja Ruohonen antoi viimein anteeksi isälleen, hän vapautui nauttimaan elämästä.

Mustavalkoinen valokuva on napattu hetkestä, jolloin tyttö ja mummo ovat lähdössä kesälomamatkalle Mikkeliin. Tyttö on noin kuusivuotias, ja hänellä on kukkia käsissään.

Toisessa kuvassa tyttö istuu papan vieressä kotimökin edessä Vihdissä. Tyttö pitelee käsissään kukkakimppua.

– Minulla oli – jos mahdollista –aina kukkakimppu kädessä. Piirsin, poimin ja hoidin kukkia sekä juttelin niille. Mummon tulkinta oli, että hain kukista turvaa, kertoo Tarja Ruohonen

Turvaa Ruohonen totisesti kaipasi, sillä hänen isänsä oli väkivaltainen alkoholisti. Turvaton lapsuus on vaikuttanut Ruohosen elämään monin tavoin. Isäänsä Ruohonen ehti vihata 57 vuotta

Ruohonen on pari vuotta sitten kirjoittanut lapsuuden kokemuksistaan omakustannekirjan Kukkien kantama. Kirja kertoo myös siitä, kuinka anteeksianto muutti hänen elämäänsä.

Jutun alussa mainitut valokuvat ovat kirjan kuvitusta.

ÄITI OLI VAIN 21-vuotias synnyttäessään esikoistyttärensä. Seuraavien viiden vuoden sisällä perheeseen syntyi vielä neljä veljeä.

– Jotta ihmisen ei tarvitse valita katkeruutta, hänen pitää tunnistaa ja pystyä erottamaan toisistaan se, että hän on katkera jostakin, mutta hän itse ei ole katkeruus.

Kun ihminen ei samastu katkeruuteen, hän kykenee tarkastelemaan sekä omaa tunnettaan että tapahtunutta vääryyttä matkan päästä.

– Ihmisen elämä muuttuu siinä hetkessä, kun hän siirtyy tapahtumien tai muiden ihmisten tutkimisesta itsensä tutkimiseen. Itseään tutkimalla syntyy tietoisuutta, ei toisia tutkimalla.

Tommy Hellstenin Enää en pelkää -kiertue Tikkurilan kirkossa la 11.5. klo 16. Liput 32,50 euroa.

Isä työskenteli muurarina, mutta perhe eli köyhyydessä.

– Tienestit olivat hyvät, mutta isä joi ne ja tuli kotiin muutamien killinkien kanssa.

Saadakseen lisää rahaa, isä teki rikoksia. Kun Tarja Ruohonen oli teini-ikäinen, isä otti lainaa tyttärensä nimissä ja jätti velan tämän maksettavaksi.

Perhe joutui jatkuvasti muuttamaan velkojia pakoon. Ruohonen on asunut lapsuutensa aikana 15 eri kodissa.

Isän väkivallan kohteena oli useimmiten äiti, mutta lasten kasvaessa myös he joutuivat isän raivon koh-

teiksi. Isä käyttäytyi raa’asti myös eläimiä kohtaan. Ruohonen muutti jo 15-vuotiaana kotiapulaiseksi Helsinkiin. Hän oli 19-vuotias, kun isä kuoli.

Hautajaisten jälkeen Ruohonen itki onnesta ja huojennuksesta.

Enää isää ei tarvinnut pelätä, mutta paha olo sisällä kasvoi.

– Vihasin isää niin paljon, että kävin sylkemässä hänen haudalleen.

MIKSI JÄIT väkivaltaisen isän luokse? Tarja Ruohonen kysyi äidiltään, kun isä oli jo kuollut.

– Äiti vastasi, että hän halusi suojella lapsia ja päästä eteenpäin: hän ei olisi voinut lähteä, sillä isä olisi tappanut meidät kaikki.

Isällä oli kaksi haulikkoa ja pienoiskivääri. Hän oli joskus vihoissaan ampunut yhtä kaveriaan nilkkaan ja toista kylkeen.

Perheen ulkopuolisille Ruohonen ei tilanteestaan koskaan puhunut. Tosin monet opettajat tajusivat sen ja olivat suuri tuki ja turva Ruohosen elämässä.

– Salailin taustaani ja näyttelin, että tulen ihan tavallisesta perheestä ja olen niin sanotusti normaali ihminen.

Vielä aikuisenakin teeskentely vei voimia ja kuormitti Ruohosen mielenterveyttä. Keskittyminen oli usein vaikeaa, ja hän oli itkuherkkä. Joskus iltarukouksen äärellä Ruohonen ajatteli, ettei jaksa enää elää.

– Saatoin myös hermostua helposti. Ihme kyllä pärjäsin työssäni lasten kanssa, vaikka joskus haastavat tilanteet ottivat lujille.

Ruohonen työskenteli hoitopedagogina ja erityisluokanopettajana.

Ruohonen ajattelee, että vihakuorma, jota hän kantoi sisimmässään, saattoi jopa vaikuttaa hänen avioeroonsa.

ELÄKKEELLE Tarja Ruohonen jäi 14 vuotta sitten. Tuolloin hän kirjoitti lapsuusmuistonsa kirjaksi, mutta se jäi tietokoneen uumeniin, sillä elämässä tapahtui niin paljon muuta. Ruohonen sai viisi lastenlasta peräjälkeen, äiti sairastui Alzheimerin tautiin ja Ruohonen rintasyöpään, josta parani.

Vasta koronan myötä Ruohonen sai aikaa itselleen. Hän palasi jälleen tekstinsä ääreen, luki kirjoja, kuunteli musiikkia ja kävi pitkillä kävelylenkeillä.

– Ne kävelylenkit olivat meditatiivisia. Mieleeni muistuivat papan sanat: kun antaa pahantekijälle anteeksi, vapauttaa itsensä. Samalla vapauttaa myös pahantekijän kulkemaan omaa kohtalonpolkuaan henkisessä maailmassa.

Tarja Ruohonen kertoo kirjassaan hankalista lapsuudenkokemuksistaan ja siitä, kuinka anteeksianto vapautti hänet vihataakasta.

Kävelyillä Ruohonen kävi mielessään keskusteluja isän kanssa.

– Hei isä, varmaan yritit parhaasi, mutta et tässä elämässä muuhun pystynyt. Luotan siihen, että vielä joskus me olemme yhdessä, ja silloin kaikki on hyvin.

– Jossain vaiheessa minulle tuli vahva tunne siitä, että olen valmis päästämään irti vihasta ja antamaan anteeksi. Helpotus oli valtava, sillä en antanut anteeksi vain paria tukkapöllyä vaan paljon pahaa.

Hieman tämän jälkeen Ruohonen halusi käydä isänsä haudalla. Mukaan hän pyysi vanhimman veljensä Voiton, jonka kanssa Ruohonen on erityisen läheinen.

Sisarukset istuttivat yhdessä isän haudalle punaisen ryhmäruusun.

ISOVANHEMMAT olivat pelastukseni, ajattelee Tarja Ruohonen.

Ensimmäiset kaksi ja puoli vuotta elämästään Ruohonen asui mummon ja papan luona.

– Äitikin on sanonut, että se oli onneni. Mummon ja papan luona minulla oli turvallinen kasvualusta. Heiltä sain rakkautta ja ohjausta elämääni.

Pappa oli syvällinen pohdiskelija. Hänellä oli laaja maailmankuva, myönteinen elämänasenne ja huikea huumorintaju. Pappa ajatteli, että se, mikä on ihmiselle parhaaksi, tapahtuu lopulta. Ruohonen on pyrkinyt omaksumaan papan asenteen.

Mummolle Ruohonen saattoi kertoa mitä tahansa. He kävivät kirjeenvaihtoa yhteensä 33 vuoden ajan.

– Mummo ei jättänyt vastaamatta yhteenkään kirjeeseen. Hän kirjoitti aina lohdullisesti ja teki kysymyksiä, joilla houkutteli minua kirjoittamaan hänelle takaisin.

”Helpotus oli valtava, sillä en antanut anteeksi vain paria tukkapöllyä vaan paljon pahaa.

TARJA RUOHONEN

Mummo ja pappa rakastivat suomen kieltä, ja heistä oli hauskaa leikitellä sanoilla. Rakkaus kieleen ja kirjallisuuteen on periytynyt myös Ruohoselle. Kirjan kirjoittaminen on ollut hänelle tärkeä osa toipumista ja anteeksiantoa.

ANTEEKSIANNON MYÖTÄ Tarja Ruohonen on löytänyt isästään myös hyvää.

Hän on kiitollinen siitä, että vaikka perhe joutui asumaan isän vuoksi lukuisilla eri paikkakunnilla, isä kuljetti perhettä maaseuduilla, jolloin luonto oli aina lähellä. Lisäksi Ruohonen oppi tekemään ja arvostamaan työtä.

Ruohonen soisi kaikkien ymmärtävän, että anteeksiantoon kannattaa pyrkiä aktiivisesti.

– Se on vaikuttanut mullistavasti elämänlaatuun. Vihataakan aiheuttamien ongelmien tilalle ovat tulleet lempeys, kepeys ja vapauden tunne.

Kun viha ei syö energiaa, Ruohonen jaksaa suhtautua arkisiinkin asioihin kiitollisuudella.

Anteeksianto on vapauttanut Ruohosen huomaamaan myös, kuinka paljon hyvää ympärillä tapahtuu.

– Parasta on kuitenkin se, että vihan tilalle on tullut valtava rakkaus, niin kliseiseltä kuin se sana saattaa kuulostaa.

– Kun vihaamiseen, kaunan kantamiseen ja kostoon ei mene voimia, olo on luottavainen ja turvallinen. Tuntuu, ettei enää ole mitään pelättävää. ■

”Itseään ei voi pakottaa antamaan anteeksi, mutta anteeksiantoon on mahdollista pyrkiä”

Psykologi Anne Haikolan mukaan anteeksianto on useimmille vaikeaa ja vaatii työstämistä.

Olenko saanut anteeksi? Olenko pyytänyt anteeksi? Olenko antanut anteeksi? Näitä kysymyksiä saattohoitajat ovat sanoneet ihmisten kuolinvuoteellaankin pohtivan, kertoo psykologi Anne Haikola. Hän tekee tällä hetkellä väitöskirjaa anteeksiannosta Itä­Suomen yliopistossa. Ihmiset pyrkivät anteeksiantoon erilaisista syistä. Yksi tärkeimmistä syistä on se, että he haluavat säilyttää tietyn ihmissuhteen elämässään, ja anteeksiantamattomuus tuhoaisi sen. Toinen yleinen syy on se, että ihminen haluaa itse voida paremmin. Aina anteeksiannon syyt eivät ole hyväntahtoisia. Anteeksianto voi toimia esimerkiksi kostona.

– Osa haluaa kostaa niin, että näyttää loukkaajalle, että on antanut anteeksi.

– Joku taas saattaa haluta korottaa itsensä toisen yläpuolelle, jotta saa kokea olevansa parempi kuin toinen, Haikola sanoo.

Joskus ihmiset ulkoistavat koston ylemmälle taholle.

– Joku voi ajatella, että Jumala tai karma rankaisee pahantekijää. Tämä ajatus sitten palvelee omaa anteeksiantoa.

Anteeksi antaminen on vaikeaa meille kaikille. Anteeksianto on usein sitä haastavampi prosessi, mitä suuremmasta loukkauksesta on kyse.

– Ihmismieli on rakentunut niin, että välitön reaktiomme on usein anteeksiantamattomuus. Anteeksianto vaatii sen sijaan työstöä, Anne Haikola sanoo.

– Loukatuksi tuleminen voi herättää vihaa, katkeruutta, ahdistusta tai kehollista vastenmielisyyttä. Juuri nämä reaktiot tekevät anteeksiannosta vaikean.

Anteeksiantoa vaikeuttaa myös se, että ihmisillä on usein mielessään jonkinlainen ihannekuva siitä, kuinka asioiden kuuluisi tapahtua. Jos ideaalin ja todellisuuden välillä on leveä kuilu, anteeksianto on usein vaikeaa, koska ihminen kokee, etteivät

asiat ole sujuneet oikeudenmukaisella tavalla.

– Meillä ihmisillä on myös taipumusta kokea itsemme uhriksi. Jäämme helposti jumiin siihen, että meille on tehty väärin ja syyttelemme olosuhteita tai muita ihmisiä.

Loukattu ihminen ei kykene tarkastelemaan loukkausta objektiivisesti. Tällöin teot tai lausutut sanat voi olla helppo tulkita pahantahtoisiksi, vaikka loukkaaja itse saattaa nähdä asian johtuvan esimerkiksi olosuhteista, ei hänestä. Sama objektiivisuuden vaikeus koskee toisaalta myös loukkaajaa. Eri ihmisten tulkinnat samasta tilanteesta voivat poiketa toisistaan suuresti.

On mahdotonta pakottaa itseään antamaan anteeksi, mutta anteeksiantoa kohti on mahdollista pyrkiä. Anne Haikolan mukaan keskeistä anteeksiannon prosessissa on se, että ihminen käy läpi tapahtunutta.

– On tärkeää, että ihminen uskaltaa olla rehellinen itselleen pohtiessaan tapahtumien kulkua ja sitä, mitä itselle pyhiä arvoja loukkaus rikkoi. On myös tärkeää antaa itsensä olla hetkellisesti rikki loukkauksesta. Se ei toimi, että menee suoraan eteenpäin ja yrittää unohtaa.

– Anteeksianto vaatii monesti toisten apua. Osa saattaa tarvita myös ammattiapua.

Anteeksiannon prosessia on tutkittu vain vähän. Anteeksiannon prosessi näyttäisi kuitenkin menevän jotakuinkin niin, että loukatun ajatukset kiinnittyvät aluksi loukkaajaan ja hänen tekoihinsa. Sen jälkeen prosessi kääntyy loukattuun itseensä ja hänen arvoihinsa. Anteeksiannosta tulee itsereflektion prosessi.

– Joitakin ihmisiä voi auttaa myös se, että he pystyvät ymmärtämään loukkaajaa ja sitä, millaisia tekijöitä teon taustalla on. Tämä ei tarkoita sitä, että hyväksyy itse loukkauksen.

Anteeksianto on Haikolan mukaan elämänmittainen prosessi, ja se ottaa erilaisia muotoja eri aikoina.

Anne Haikola tutkii, mitä ihmisessä tapahtuu loukkauksen ja anteeksiannon välillä.

– Anteeksianto saa uusia näkökulmia elämänkokemusten myötä. Kehitymme koko ajan ihmisinä, ja kymmenen vuoden päästä loukkaus näyttää erilaiselta kuin silloin, kun se tapahtui.

Uskonnollisuudella ja henkisyydellä näyttää olevan yhteys kykyyn antaa anteeksi.

– Se ei kuitenkaan mene automaattisesti niin, että jos ihmisellä on uskonnollinen vakaumus, hän antaa anteeksi, Anne Haikola sanoo. Suhde korkeampaan voimaan voi kuitenkin Haikolan mukaan tukea anteeksiantoa.

– Rukoileminen tai henkilökohtainen suhde ja yhteys Jumalaan voivat tukea anteeksiantoa. Myös Raamatun opit ja jakeet voivat olla merkityksellisiä ja tukea anteeksi antamista.

– Myös armon kokemus ja kokemus siitä, että on itse anteeksiannettu, voivat olla asioita, jotka tukevat loukattua antamaan anteeksi.

Anteeksiannon jälkeen monet kokevat helpotuksen ja vapautuksen tunnetta. Anteeksiannon on todettu laskevan verenpainetta ja laukaisevan lihasjännityksiä. Anteeksiannolla on yhteyksiä myös parempiin yöuniin.

Anteeksiannolla on todettu olevan yhteyksiä parempaan mielenterveyteen ja hyvinvointiin sekä tyydyttäviin ihmissuhteisiin.

– Lisäksi anteeksi antaneilla ihmisillä on tutkitusti parempi omanarvontunto ja vahvempi kokemus elämän tarkoituksellisuudesta, Haikola kertoo.

UNELMIA PAREMMASTA MAAILMASTA

Utooppinen ajattelu avaa keskustelun tulevaisuudesta, joka ei ole pelkkiä kriisejä, uhkakuvia ja riskien hallintaa.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN

Ilmasto lämpenee luultua nopeammin. Luonnonvaraisten eläimien väheneminen kiihtyy. Lasten ja nuorten pahoinvointi lisääntyy. Nuoret ja aikuiset uupuvat. Väestön ikääntyminen varjostaa talouden näköaloja. Seuraava pandemia voi olla pian edessä. Suursodan uhka varjostaa Eurooppaa. Supertekoäly saattaa syrjäyttää ihmisen. Tätä listaa olisi helppo jatkaa.

Uutisvirta täyttää mielemme yhä uusilla huolilla ja uhkakuvilla. Tv-studioissa asiantuntijat valavat uskoa kulloinkin käsillä olevan ongelman hallintaan, mutta sitten seuraava huono uutinen vaatii jo huomiota, ja ongelman juuriin menevät kysymykset jäävät esittämättä.

Millainen olisi yhteiskunta, jossa seurakuntien ja järjestöjen jakamaa ruoka-apua ei enää tarvita?

Tämä kysymys esitetään käynnissä olevassa ItäSuomen yliopiston tutkimushankkeessa, jota vetää teologian osaston yliopistonlehtori Anna Sofia Salonen. Hanketta rahoittaa Koneen säätiö.

Tai: Kuvittele parempi maailma vuonna 2050. Keskity erityisesti siihen, mikä on muuttunut paremmaksi ja miten muutos on ollut mahdollinen. Tällaisen kirjoitustehtävän saivat yliopisto-opiskelijat, joista suurin osa kuuluu alle kolmekymppisten z-sukupolveen. Tämän tutkimuksen tuloksia esitellään Salosen, projektitutkija Marjukka Laihon ja kahden muun tutkijan artikkelissa, joka julkaistiin viime vuonna Millenniaalien kirkko -kirjassa.

KUMMASSAKIN TUTKIMUKSESSA vaihtoehtoisia tulevaisuudennäkymiä kartoitetaan ja ihmisten poliittista mielikuvitusta herätellään utooppisen ajattelun avulla. Anna Sofia Salosen ja Marjukka Laihon mukaan utopianäkökulma on ollut jo pitkään ajankohtainen esimerkiksi filosofian, teologian ja politiikan tutkimuksessa. Tällä hetkellä Suomessa tutkitaan utooppisen ajattelun avulla muun muassa nuorten ilmastoaktivismia ja feminististä taloustiedettä.

Laihon mukaan politiikan tutkimuksessa käsitellään yhteiskunnallisia malleja, jotka sisältävät ajatuksen hyvän elämän ideaalista ja ovat itsessään utopioita.

– Utopian erityisasiantuntijoita ovat puolestaan teologit, jotka käyttävät toivon, tuonpuoleisen, iankaikkisen elämän ja Jumalan valtakunnan kaltaisia käsitteitä. Nämä sanat suuntaavat katseen horisontin yli johonkin, mikä on vielä saavuttamattomissa, hän sanoo.

Salosen mukaan utopiatutkimuksen pohjalla on ihmiskuva, jonka keskiössä ovat eettisyys ja tulevaisuuteen suuntautuminen.

– Elämä ihmisenä on huolten täyttämää. Niinpä ihmisyyteen kuuluu sen kysyminen, miten kulloinkin pitäisi toimia ja onko jokin hyvää tai huonoa. Samalla ihminen on aina johonkin suuntautuva ja joksikin tuleva olento.

”

Utopioita, kuten demokratiaa ja hyvinvointivaltiota, pitää jatkuvasti kuvitella uudelleen.

YLIOPISTONLEHTORI ANNA SOFIA SALONEN

AKATEEMISEN TUTKIMUKSEN työkaluihin kuuluva utooppinen ajattelu on Anna Sofia Salosen ja Marjukka Laihon mukaan eri asia kuin toiveajattelu tai populaaripsykologiassa esiintyvä ääripositiivinen ajattelu, jossa maailman väitetään muuttuvan paremmaksi vain ajatuksen voimalla. Utooppinen ajattelu ei myöskään tarkoita sitä, että negatiiviset asiat ja kritiikki pannaan syrjään ja niiden sijasta keskitytään myönteisiin asioihin. – Sen sijaan utooppinen ajattelu voidaan ymmärtää tulevaisuuden rakennusaineeksi ja nykyhetken kritiikiksi. Se ei keskity vain yksilön toiveisiin ja tarpeisiin, vaan myös nykyisten ongelmien taustalla oleviin yhteiskunnan rakenteisiin, Salonen sanoo.

Salonen liittää utooppiseen ajatteluun myös kansalaistoiminnan, kuten dialogin, demokratian ja yhdessä toimimisen.

– Ajattelu, keskustelu ja erilaisten vaihtoehtojen esiin tuominen muovaavat sitä, millaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia voimme kuvitella. Mahdollinen tulevaisuus on läsnä siinä, mitä voimme kuvitella tekevämme ja olevamme.

UTOOPPISESSA AJATTELUSSA tarvitaan mielikuvitusta. Tämän perusteella osa kriitikoista on leimannut sen todellisuuspakoiseksi haihatteluksi ja päiväuniksi. Myös rationaalisuutta ja asioiden mitattavuutta korostava länsimainen kulttuuri saa monet vierastamaan kaikenlaista kuvittelua. Marjukka Laiho huomauttaa, että tiukinkin utooppisen ajattelun kriitikko seisoo väistämättä monen toteutuneen utopian päällä.

– Suomalaisen yhteiskunnan utooppinen perusta voidaan ulottaa vähintään antiikin Kreikkaan ja siellä syntyneeseen demokratian perinteeseen asti. Sellaiset asiat kuin tasavertainen osallistuminen, ”kansan äänen” kuunteleminen sekä yhteistyöhön ja osallisuuteen perustuva päätöksenteko olivat vahvoja antiikin ajan ilmiöitä. Laiho mainitsee toteutuneina utopioina myös reformaation myötä tapahtuneen lukutaidon ulottamisen kaikille, naisten äänioikeuden ja sotien jälkeen syntyneen hyvinvointivaltion.

– Pohjoismainen hyvinvointivaltio on poliittinen utopia, jota on kutsuttu maailman onnistuneimmaksi sosiaaliseksi innovaatioksi. Tällä hetkellä sitä yritetään kovasti jättää historiaan, Laiho sanoo.

– Utopioita, kuten demokratiaa ja hyvinvointivaltiota, pitää jatkuvasti kuvitella uudelleen ja sillä tavalla puolustaa niitä, Anna Sofia Salonen lisää.

MONI KRIITIKKO muistuttaa myös utooppisen ajattelun riskeistä, kuten yltiöpäisestä optimismista ja asioiden liiallisesta yksinkertaistamisesta. Poliittisten utopioiden mustimpia hedelmiä ovat olleet väkivalta ja totalitarismi. Anna Sofia Salosen ja Marjukka Laihon mukaan nämä vaarat on syytä ottaa vakavasti.

Nykyisessä tutkimuksessa utopiat altistetaan keskustelulle, kritiikille ja yhteiselle kehittelylle. Dialogisuus antaa suojaa totalitarismia vastaan, mutta Salosen ja Laihon mukaan tämä ei tarkoita, että utooppisuus olisi tai sen pitäisi olla vaaratonta.

– Totalitarismin uhan esiin nostaminen voi olla myös yritys vaientaa kriittisiä ääniä ja lopettaa keskustelu utopioista sen sijaan, että lähdettäisiin mukaan vaihtoehdoista käytävään dialogiin. Utooppinen ajattelu on toisinajattelua, joka sellaisena aiheuttaa vastahankaa, Salonen sanoo.

Tällä hetkellä suomalaisen kansalaiskeskustelun näköala on Salosen mielestä kapeutunut. Tilaa saa puhe, jossa painottuvat hallinta, varovaisuus ja konkreettisilta ja ilmeisiltä näyttävät ratkaisut.

– Erityisesti talouspuheessa on paljon vaihtoehdottomuutta tuottavia puhetapoja, joissa vain vahvojen ääni ja heidän etujensa puolustaminen pääsevät kuuluviin, Laiho sanoo.

ANTIIKIN KREIKASSA mahdollisuus osallistua demokraattiseen päätöksentekoon koski vain vapaiden miesten eliittiä. Sen jälkeen ihmiseksi ja täysivaltaiseksi kansalaiseksi tunnustamisen kehät ovat vähitellen laajentuneet, ensin kaikkiin miehiin ja lopulta myös naisiin.

– Tämä on vaatinut paljon taistelua, jossa erilaiset elämänkokemukset ja arkimaailmat on nostettu esiin, Marjukka Laiho sanoo.

– Laajenevien kehien myötä on laajentunut myös kykymme nähdä ja se, kenet on kulloinkin nostettu yhteisen huolen kohteeksi, Anna Sofia Salonen jatkaa.

Nykyinen utopiatutkimus kysyy Salosen ja Laihon mukaan, keiden näkökulmat pääsevät näkyviin, kun päätämme yhteisistä asioista. Ketkä kaikki – ja mitkä kaikki, ihmisen lisäksi – kuuluvat demokraattisen päätöksenteon piiriin?

– Muut elolliset olennot sisältävä kysymys auttaa meitä näkemään, miten ihmisenä oleminen kietoutuu koko elonkehän hyvinvointiin, Laiho sanoo.

Z-SUKUPOLVEEN KUULUVILLE yliopisto-opiskelijoille tehty kyselytutkimus osoittaa, että hyvä tulevaisuus ei ole kaikille samanlainen. Vaikka vastaajien lähtökohtana olisi yhteinen huoli ilmaston lämpenemisestä ja luontokadosta, utooppinen ajattelu kutsuu esiin moninaisuutta ja epävarmuuksia.

Tutkijat löysivät vastausten joukosta esimerkiksi nostalgisia utopioita. Niissä korostuvat yhteisöllisyyden, turvallisuuden ja perinteikkyyden kaltaiset arvot ja hyvä tulevaisuus on paluuta maaseutumaiseen elämäntapaan. Nuorten futuristiset utopiat taas sijoittuvat tulevaisuuden kaupunkiin, missä hyvä elämä on oikeudenmukaista, avarakatseista, moninaista ja innovatiivista.

Joissakin vastauksissa opiskelijoiden visioima hyvä tulevaisuus rakentuu suuntautumalla oman elämän parantamiseen ja pois yhteiskunnasta, toisissa taas toimitaan aktiivisesti yhteiskunnan rakenteiden muuttamiseksi. Ensin mainittuja kutsutaan tutkimuksessa paon utopioiksi, jälkimmäisiä taistelun utopioiksi.

Pieni osa vastauksista sisälsi radikaaleja utopioita, joiden tulevaisuuskuvat ovat epätavalli-

sia tai äärimmäisiä ja haastavat vallitsevia arvoja. Yhdessä sellaisessa ilmastokriisin ratkaiseminen edellyttää demokratiasta luopumista.

RADIKAALEJA VISIOITA yleisempiä olivat sovinnaiset utopiat, joissa hyvä elämä toteutuu laajasti hyväksyttyjen ja sopivina pidettyjen arvojen pohjalta. Tällaisia arvoja ovat esimerkiksi rauhallisuus, ekologisuus, kohtuullisuus, vastuullisuus ja kasvatuksen arvostaminen.

Anna Sofia Salonen ja Marjukka Laiho kiinnittävät huomiota siihen, että moni sovinnainen utopia osoittautuu ytimeltään radikaaliksi. Niissä hyvään tulevaisuuteen pääsy edellyttää huomattavia yhteiskunnallisia muutoksia, kuten saastuttavan tuotannon lakkauttamisen ja talouselämän muuttamisen varallisuutta jakavaksi.

Joissakin nuorten vastauksissa parempaan maailmaan päästään vasta ihmiskunnan kohtaamien suurten vastoinkäymisten jälkeen. Onko utooppinen ajattelu enää ajankohtaista ympäristökriisin syventyessä?

– Yhtä hyvin voisimme kysyä, onko meillä muuta vaihtoehtoa kuin puhua vaihtoehdoista. Luopuminen paremman tulevaisuuden utopioista tarkoittaisi sitä, että sementoimme edessä olevan ekologisen tuhon tien, Salonen sanoo.

– Utooppinen ajattelu tarkoittaa myös elämän rajallisuuden kohtaamista. Siihen kuuluu sen kysyminen, mistä voimme tarvittaessa luopua ja miten jatkamme eteenpäin, kun jotkut utopiat välttämättä epäonnistuvat. ■

Lue, mitä filosofi Sami Pihlström sanoo utopioista: kirkkojakaupunki.fi

Muutauuteen kotiisijotämän keväänaikana!

SENIORITALO

VUOKRALLA PIHLAJISTO N SOINNUSSA, TURVALLISESSA KERROSTALOKODISSA.

Kysy lisää vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan paikan päälle, kun sinulle parhaiten sopii: 010 315 4140

As Oy Pihlajiston Sointu on oikea koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa.

Vuokra pitää sisällään asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja). Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla.

Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle.

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Mielipide

Miksi meitä suomalaisia pelottaa, mitä muut ajattelevat minusta?

SE, ETTÄ ”elää kuin viimeistä päivää” on hyvä neuvo. Jos tämä on viimeinen päivä, niin ei ole väliä, mitä muut ajattelevat minusta. Se ajatuspeikko, joka usein orjuuttaa meitä suomalaisia omassa kulttuurissamme, on pelko muiden arvostelevista ajatuksista. Meitä pelottaa, mitä muut ajattelevat minusta. ”Mitä jos…?” on tuttu pelko monelle.

Muistan vitsinkin aiheesta. Englantilainen ja suomalainen katselivat norsua. Englantilainen ajatteli, miten saisi kuljetettua sen Englantiin. Suomalainen taas katsoessaan norsua mietti, mitähän tuo norsu ajattelee minusta?

Perheemme on elänyt kahden kulttuurin välimaastossa. Kiinnitin usein huomiota siihen, että eng-

lantilaiset lapset eivät pelänneet puhua ja keskustella vanhempien aikuisten kanssa, toisin kuin suomalaiset lapset, jotka olivat ujoja ja vetäytyviä. Suomalaisia lapsia vaivasi korostunut ujous, ei tosin kaikkia, mutta useimpia, kun taas englantilaiset lapset tahtoivat tulla esille.

Lastenjuhlissa Suomessa lapset asetettiin omaan seuraan omaan pöytäänsä ja aikuiset omaansa; Englannissa ei. Kun Englannissa aikuiset osallistuivat syntymäpäiväjuhliin, kaikki istuivat yhdessä. Se oli minusta tervetullutta. Lapset oppivat keskustelemaan, ja heidän mielipiteitään kysyttiin.

Suomalainen kulttuuri ei palkitse erottumista joukosta. Jos muut kiinnittävät liikaa huomiota, se ahdistaa. Englantilaisessa kulttuurissa ollaan sallivampia: saa olla erilainen, saa menestyä. Suomalaisuudessa on irrationaalisia pelkoja. Miten käy, jos on liian hyvin toimeentuleva, liian lapsellinen, liian iloinen… Onko se meidän kateutemme, joka nostaa silloin päätään?

Onneksi ihmiset muuttuvat ja kulttuuri muuttuu, jo maahanmuuttajienkin kautta.

Olen muovannut kokemuksistani eräänlaisia teesejä. Esimerkiksi: Anna tilaa erilaisuudelle ja salli muille se, mitä et sallinut itsellesi. Iloitse muiden hyveistä ja hyvistä ominaisuuksista.

Unohda kilpailu.

Sano hyviä sanoja, hymyile, ilahduta täysin tuntemattomia henkilöitä kuten vastaantulijoita.

Ole rento, sillä vakavuus tukahduttaa ilon.

Heli McBreen Espoo

Sorrettujen puolustaminen on kirkon tehtävä

MARTTI PALDANIUS on sitä mieltä, että politiikka ei kuulu kirkolle ja että kirkko ei saisi kommentoida poliittisia kysymyksiä mitenkään. Olen eri mieltä. Kirkon tehtävä on edistää hyvää ja oikeudenmukaisuutta Suomessa ja maailmalla. Kirkon jäsenet ovat usein maininneet tämän kirkon yhtenä tärkeimmistä tehtävistä.

Kirkko ei ole neutraali organisaatio, vaan perustuu Jeesuksen Kristuksen ja apostolien opetukseen, johon kuuluvat olennaisesti lähimmäisenrakkaus, oikeus, armo, etiikka ja hyvyys. Jos kirkko on hiljaa, kun joku tekee vääryyttä, se vaikenee pahuuden edessä ja hyväksyy sen.

Jeesus asetti kirkkonsa rakentamaan parempaa maailmaa. Kirkon sanoma ei ole yksin tuonpuoleinen, vaan paljon enemmän evankeliumeissa puhutaan siitä, miten meidän tulee elää tässä maailmassa ja ajassa. Kirkon tulee olla maahanmuuttajien, vankien, sairaiden, köyhien ja sorrettujen puolella.

Dietrich Bonhoeffer oli saksalainen pappi, joka auttoi ensin Harlemin mustia ja myöhemmin vastusti Hitleriä ja natseja, ja maksoi siitä hengellään. Hän sanoi: ”Hiljaisuus pahuuden edessä on pahuutta itsessään.” Bonhoeffer on tunnettu virren ”Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan” sanoittaja. Juha Tapion sanoin: ”Mieliimme rohkeutta anna / katsoa myrskyä päin / eteenpäin astua edessä myös käskijäin.”

Daniel Elkama ympäristötieteilijä, Vantaa

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Ranskalla oli osuutta kansanmurhaan

KIITOS, ETTÄ lehti nosti esille Ruandan kansanmurhan tapahtumat (K&k 7.3.). Uskon, että Rauno Juhola on kokenut ja toiminut kuten jutussa kerrottiin – kiitos siitä hänelle. Ranskan sotilasoperaatio Turkoosi kyllä pelasti tuhansien ihmisten hengen, mutta sitä on myös kritisoitu.

Operaatio Turkoosi alkoi vasta juhannuksena 1994. Tuolloin valtaosa kansanmurhan ainakin 800 000 uhrista oli jo kuollut.

Silminnäkijät raportoivat Ranskan sotilaiden suojelevan kansanmurhan tekijöitä, Ranskan aiempia liittolaisia, kuljettamalla heitä turvaan rajan yli Kongoon. Murhaajien päästäminen pakenemaan oli keskeinen tekijä Kongon ensimmäisen sodan syttymisessä. Siinä kuoli vähintään 250 000 ihmistä.

Kuten jutussa kerrottiin, muukalaislegioonalaisilla oli oikeus voimankäyttöön, toisin kuin YK-joukoilla. Ranskaa kuitenkin syytettiin siitä, ettei se halunnut vahvistaa YKjoukkoja, vaan toteuttaa omista valtapoliittisista lähtökohdistaan käsin oman ja erillisen operaation.

Kansanmurhan uhrit haastoivat Ranskan armeijan oikeuteen osallisuudesta kansanmurhaan. Oikeudenkäynti päättyi Ranskassa vasta vuonna 2021. Tuomion mukaan Ranska ei ollut syyllinen kansanmurhaan, mutta osavastuussa. Se aseisti, koulutti, neuvoi ja suojeli kansanmurhasta vastuussa ollutta Habyarimanan hallintoa huolimatta siitä, että näki sen lietsovan väkivaltaa.

Ruandan kansanmurhan jälkeen länsi vannoi, ettemme enää koskaan ummista silmiämme. Nyt olisi kiire muistaa uudestaan, millaisia jälkiä inhimillisyyden unohtaminen aiheuttaa.

Jarmo Pykälä rauhanaktivisti, Helsinki

Kirkon ydinsanoma on parannus ja pelastus

VAIKEAT AJAT saavat ihmiset usein etsimään kirkosta apua ja lohtua. Olemme eläneet viime vuodet monenlaisten kriisien keskellä, mutta kirkonpenkit ovat silti lähes tyhjiä. Nyt apua etsitään uushenkisyydestä. Miksi näin?

Luterilaista kirkkoa on syytetty erityisesti ydinsanomansa unohtamisesta. Pelastuksen ja iankaikki-

sen elämän sijaan korostetaan kaiken suvaitsevaa rakkautta, jota on tarjolla myös Äiti Amma -yhteisöissä ja rakkausretriiteissä. Ja lähetyskäskyn sijaan painotetaan eri uskontojen kaunista rinnakkaiseloa. Mitä luterilaisesta kirkosta ja sen sanomasta jää näin toimien jäljelle? Hajuton ja mauton ”kaikkien kirkko”, joka ei ole lopulta enää kenenkään kirkko.

Näinä levottomuuden ja epävarmuuden aikoina kirkon tulisi rohkeasti kertoa ydinsanomaansa parannuksesta ja pelastuksesta sekä tarjota turvapaikka, jossa ihmiset voivat saada lohtua ja hengellistä ohjausta. Jos sitä ei voi etsiä seurakunnasta, niin mistä sitten?

Piia Metsähonkala Jyväskylä

Kirkko tekee hartiavoimin työtä

MARTTI PALDANIUS kritisoi kirkon osallistumista Suomen ekumeenisen neuvoston vetoomukseen inhimillisemmän maahanmuuttopolitiikan puolesta (K&k 18.4.). Kritiikki ei kestä merivettä.

Kirkko on keskeinen toimija maahanmuuttotyössä. Yhteiskunnalli-

Kirjailijatapaaminen

Sacrumin myymälä, maanantaina 6.5. klo 16.30. Kahvitarjoilu! Olet lämpimästi tervetullut!

Timo Junkkaala ja Erkki Kuusanmäki kertovat

uutuuskirjastaan

Kristinuskon tarina

– 180 henkilöä Neitsyt Mariasta nykyaikaan

sena toimijana kirkon on luontevaa ottaa kantaa asioihin, joissa se on osapuolena. Samoin esimerkiksi kunnat ja valtion alla toimivat tahot, kuten vaikka ministeriöt, lausuvat politiikan vaikutuksista omasta näkökulmastaan ja omaan asiantuntemukseensa nojaten. Miksei siis kirkkokin?

Kirkon työn ytimessä on työ heikommin pärjäävien, esimerkiksi pakolaisten, parissa. Kirkko tekee hartiavoimin lapioiden sitä hommaa vähempiosaisten parissa, mikä valtiolta jää tekemättä, vaikka se sille kuuluisi.

Lisäksi Suomen evankelis-luterilainen kirkko on demokratiassaan aivan eri tasolla minkä tahansa muun Suomessa toimivan uskontokunnan kanssa. Toimijoita piispoista seurakuntien päättäjiin valitaan vaaleilla ja kirkon sisällä tehdään monenlaista vaikuttamista ja politiikkaa. Tästäkin näkökulmasta tarkasteltuna olisi hyvin outoa, jos kirkko ei saisi pyrkiä vaikuttamaan ympäröivään yhteiskuntaan arvojensa pohjalta.

Salla Merikukka

Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston ja Paavalin seurakuntaneuvoston jäsen

Kristinuskon tarina

– 180 henkilöä Neitsyt Mariasta nykyaikaan

Teos johdattaa lukijan läpi kristillisen kirkon historian yksittäisten henkilöiden kautta. Henkilökuvat avaavat monipuolisesti kristillisen uskon rikasta ja moniulotteista maailmaa. Eri kulttuurien ja kirkkokuntien ihmisiä, miehiä ja naisia, jotka ovat vaikuttaneet kristikuntaan sen historian eri vaiheissa.

25,20 (28,00)

Muuttoale 6.–30.5.2024!

Tervetuloa tekemään löytöjä! Kirjoja, äänitteitä, lahjatavaraa, kortteja ja kirkollisia tarvikkeita poistohinnoin.

Sacrumin myymälä muuttaa Helsingin keskustassa. Uusi osoitteemme on 6.6.2024 alkaen Kalevankatu 20.

Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. 040 735 2096

Hammaslääkärikeskus

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000 Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €

· Hammastarkastus muuten 45 €

· Hammasvalkaisu 99 €

· Purentakisko 270 €

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min. T A K U U T Y Ö

· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi

Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa

Korjaukset alk.

○ Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

OLETKO PELKOPOTILAS

Hammaslääkäriasema

Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla 020 730 7260

• Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki

• Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo

HAMMASPROTEESITYÖT

Haaga, Kauppalantie 4

Malmi, Malmin Raitti 12 Klaukkala, Viirintie 3

050 46 77 229

WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Palveluja tarjotaan

Koti siistiksi!

Me teemme kodinhoitoa ja ALV vapaata kotipalvelun tukipalvelua.

Soita 050 3311 257

tai laita sähköpostia info@jenninkotisiivous.fi niin laitetaan koti kuntoon.

Tutustu meihin lisää www.jenninkotisiivous.fi

Digitointipalvelu VH-Ässä digitoi edullisesti pääkaupunkiseudulla vh-assa.fi

041 571 7536 / info@vh-assa.fi

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 446 2186

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

Rakennusala

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit ja lattiakorjaukset. Hyödynnä verovähennys. Renoex Oy, p. 050 431 0175

Seuraavat Kirkko ja kaupunki -lehdet ilmestyvät

16.5. (varaus 3.5. mennessä) ja 30.5. (varaus 17.5. mennessä)

Kesä- ja heinäkuun lehdet eivät ilmesty Helsingissä

16.6. Espoo ja Kauniainen sekä Vantaa (varaus 31.5. mennessä)

4.7. Espoo ja Kauniainen (varaus 14.6. mennessä)

Mediamyynti

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Käsilumityöt omakotija rivitaloihin. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 040 446 2185

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com ROMACK

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Esteetön kulku

Lakipalveluja

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset. Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja a Perintö J Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen

OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen

Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Siivouspalveluja

Mediamyynti

Juha Kurvinen 040 665 5983

juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

IKKUNANPESUT ja kotisiivous!

Ammattitaidolla.

Lasse p. 044 587 5073

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Kesän ikkunanpesut vahvalla kokemuksella. P. 040 256 6907/Salonen

Kiinteistönvälitystä

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Hautauspalveluja

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

Ostetaan

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Vuokralle tarjotaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Kiva yksiö, 29 m2, savuton, PohjoisHaagassa lähellä Keskuspuistoa ja pikaratikan reittiä. Tied. klo 17 jälk. puh. 09 588 3528.

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi

Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

körttiveisuuta ja ajatuksia pe 3.5. klo 19 Espoonlahdessa, Kipparink. 8. su 5.5. klo 14 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpant. 8. klo 16 kesän 2024 riparilaisten (ja muidenkin) läheisten seurat Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2.krs. ma 6.5. klo 19 Leppävaarassa, Veräjäkallionk. 2. ke 8.5. klo 16.30 voimavararyhmän viimeinen kerta; tied. Leena V-Si, 040 088 2251. klo 19 Körttiksen seurat, Ratak. 1 a A 3; Tanjan läksiäiset. to 9.5. klo 12 kirkkopyhä Kalliossa, It. Papink. 2; messu, kahvit ja seurat, s. V-M Hynninen. su 12.5. klo 10 kirkkopyhä Orimattilassa, messu, kahvit ja seurat. klo 15 veisuut Lohjan, srk-kesk. Sibeliuksenk. 2. klo 18 seurat Järvenpään vanhan kirkon Oliivi-Sali, Kirkkot. 2. ti 14.5. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo, Kamppi. ke 15.5. klo 18 kotiseurat Hoffmanilla, Ankkurit. 28, Mäntsälä. klo 18.30 seurat Matinkappelilla, Liisankj. 3, Espoo. 5.-7.7. herättäjäjuhlat Vaasassa; bussi Kiasmalta N-järven kautta, ilm. 31.5. menn. H-Y p. 040 080 5904.

Pieni kalustettu kaksio Leppävaaran keskustasta. Asunnossa on sauna ja lasitettu parveke etelään, talossa on hissi. Yhteydenotto puh. 050 511 6709.

Mobiili ja desktop -paketit kirkkojakaupunki.fi-verkkosivuilla. Kysy lisää mediamyynnistämme!

Kuolin ilmoitukset ja -kiitokset Kirkko ja kaupunki -lehdessä

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

KAMU JA KAIMA

KATTAMATON ALUE

SELITTÄVIÄ

-1. KIRJOITTI JOUTSENLAULUN

AHDISTAVAA HÄIJY

RISTO PELKONEN

SYNTEJÄ MAJAILLA

SAARNASSAKIN

MÄÄRÄMITTAISIA KIELIPUOLIA -TYNNYRI

BERNHARDT

NÄYTTELIJÄ RAMI

OLLENKAAN

TAITEILIJA HALONEN

ENGLUND

RICKY GERVAISIN TVSARJA

BONDINA USEIN

TARKKUUSLAJI

PERUSTEITA LIIMAA

TUMISTAPA

PIA

KOHTI TOIMITTAJA VIRTANEN

LINNA

RETKIMUONIA SOTATOVERI

NÖYRIÄ PYYNTÖJÄ

HAPANTA

HYYTÄVÄ KOOMIKKO MARTIN

SEURAKUNTALAINEN

NOKKELA NISKANEN

PIRKANMAALLA POLTE

LEGENDAN MURHAMIES EROTTUU KAUKOPUTKELLA PUNASÄVYISENÄ

LAUTAPELIKLASSIKKO

HEVIOSASTON PUNTARIIN OHJELMOITU TÄMÄKIN

RAHAPELEJÄ

KIMILÄ INEN KARI LASKEA AKUN ARMAS KALJOJA AVARUUSALA LLA

PAPITKIN

NAPEILLE

LOUKKAAVIA

NICON OMAINEN

SOPANEN

TOIMITTAJA EINONEN

VIRTAA EUROOPASSA

PIENI KOSKI

TAMMISAARI

PUOLUSTAVA

9.5.

Kirkoissa juhlitaan helatorstaita. Sitä vietetään 40 päivää pääsiäisen jälkeen, ja silloin muistellaan Kristuksen taivaaseen astumista (Apostolien teot 1:6–14).

Neidot vaelsivat kulkueena Helkavuorelle

HELATORSTAI ON SANANMUKAISESTI pyhä torstai, sillä nimen taustalla on muinaisruotsin pyhää merkitsevä sana haelghi. Päivää on vietetty eri tavoin. Esimerkiksi Sääksmäen Ritvalassa neidot vaelsivat helatorstaina kulkueena Helkavuorelle laulaen vanhoja kalevalamittaisia lauluja. Hämeessä, Satakunnassa ja osassa Uuttamaata poltettiin helatorstain aattona kokkoja eli helavalkeita. Juhlan nimi oli välillä Kristuksen taivaaseen astumisen päivä. Nimi vaihtui, kun päivä siirrettiin vuonna 1973 lauantaihin, jotta saatiin vuoteen yksi työpäivä lisää. Takaisin perinteiselle paikalleen torstaihin juhlapäivä siirrettiin vuonna 1992.

MARJO KYTÖHARJU

Siunausta ja voimaa jokaiseen päivään

Kun Jeesus kohtasi oppilaansa viimeisen kerran, hänen pointtinaan ei ollut vääntää rautalangasta kristinuskon ydinmysteeriä, kuoleman voittamista – niin tärkeää kuin se onkin. Hän ei tullut heidän luokseen vain käskynjaon merkeissä, vaikka lähettikin ystävänsä saarnaamaan parannuksen ja syntien anteeksiantamisen sanomaa kaikille kansoille.

Ennen lopullista eroa oppilaistaan Jeesus halusi varustaa nämä parhaalla mahdollisella tavalla. Hän siunasi ystävänsä ja lupasi, että sanoman viejät eivät jää rohkeutta vaativassa tehtävässään yksin. Heidän työnsä tueksi oli tulossa voima korkeudesta. Oppilaat tulivat iloisiksi ja ylistivät Jumalaa, vaikka eivät tienneetkään, minne asti tuo voima heitä ja sanomaa kantaisi.

Raamatusta eivät tee pyhää kirjaa kaukana historiassa tapahtuneet asiat. Sen painoarvo tulee siitä, että se kuvaa Jumalan toimintaa tässä maailmassa silloin ja nyt.

Edelleen Jeesuksen seuraajat on kutsuttu kertomaan anteeksiannosta ja parannuksen tarpeesta. Oikeudenmukaisuus, rauha ja rakkaus sekä kaiken Jumalan luoman arvokkuus ja keskinäinen yhteys tarvitsevat yhä puolestapuhujia. Syyllisyyden painamille on yhä tarpeen kertoa, että Jumala on halunnut ottaa kantaakseen heidän taakkansa.

Jumalan maallisen valtakunnan rakentajille ei ollut eikä ole luvattu helppoa ja tasaista tietä. Sen sijaan on luvattu, että työn keskelle saa siunauksen ja taivaallisen voiman. Siksi jokaiseen päivään voi lähteä iloiten ja taivaallista voimanantajaa kiittäen. KAISA KARIRANTA

Opettele laulamaan ilovirsiä

Opettele laulamaan pari iloista virttä helatorstain kunniaksi. Virsikirja.fi-osoitteesta löytyvät duurivoittoisten virsien 106 ja 339 sanat ja nuotit. Kuunneltava versio aukeaa sanojen vieressä olevasta kaiuttimen kuvakkeesta. Laulaminen tekee hyvää monella tavalla, se muun muassa vähentää stressiä ja syventää hengitystä.

MATTI PIKKUJÄMSÄ

”

Hankalakin tunne alkaa tutkitusti helpottua noin vartissa, jos sitä ei yritä torjua.

TYÖTERVEYSPSYKOLOGI JA PSYKOTERAPEUTTI ANNA PELTOLA s. 10

Rinnekotien ikääntyneille tarkoitettujen palvelujen tavoitteena on tarjota asiakkaalle turvallinen koti ja vieraanvarainen yhteisö, jossa osallisuus ja toimijuus ovat osa arkea.

Tuomme jokaiseen päivään ilon hetkiä.

Tarjoamme pääkaupunkiseudun hoivakodeissamme ympärivuorokautista palveluasumista, hoitoa ja huolenpitoa ikääntyneille asukkaillemme. Meille voit tulla asumaan hyvinvointialueen kautta, palvelusetelillä tai itse maksaen.

Rinnekodit, palveluneuvonta 09 7750 5980, arkisin kello 9–15.

HELSINKI

Mehak Miglani ja hänen poikansa Priyansh viihtyvät Ystävyyden kahvilassa s. 2

Kirkolliskokousedustajat kritisoivat piispojen esitystä s. 4

Mikä avuksi, kun pikkulapsen kanssa menee hermo? s. 6

Vieraasta tutuksi

Lähiökirkon alakerrassa toimii kahvila, jossa eri maista tulleet, eri uskontojen edustajat ja suomalaiset voivat tutustua toisiinsa.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Pihlajamäen kirkon alakertaan virtaa väkeä tavallisena torstai-iltana. Aikuisia, lapsia, naisia, miehiä. Ulkomaalaistaustaisia ja kantasuomalaisia. Mitähän spesiaalia täällä tapahtuu?

Ihmiset istuvat pienissä pöydissä, juovat kahvia tai teetä ja juttelevat. Salissa käy mukava puheenporina – tarkemmin kuunnellen eri kielillä. Jotkut pelaavat biljardia tai pingistä, ja lapsille on leikkihuone, jossa voi käydä pelaamassa tai rakentelemassa.

Mitään muuta ei tapahdukaan. Ja

silti ihmiset tulevat Ystävyyden kahvilaan eli Friendship Caféhen viikko viikon jälkeen. Vaikka Helsinki kansainvälistyy vauhdilla – nyt jo joka kuudes kaupungin asukas on vieraskielinen – tällaiset kohtaamispaikat ovat harvinaisia. Kansainvälisen työn sihteeri, diakonissa Minna-Sisko Mäkinen Malmin seurakunnasta kertoo:

– Meillä on pitkään tehty monenlaista kansainvälistä työtä, mutta nelisen vuotta sitten aloin keittää kahveja torstai-iltaisin täällä kirkolla ilman mitään ohjelmaa. Kutsuin tänne tapaamiani maahanmuuttajia. Osa heistä tulee tänne ta-

paamaan ihmisiä. Toiset tarvitsevat sen, että joku kysyy, mitä sinulle kuuluu. Jotkut ovat kiinnostuneita kirkosta, mutta eivät tiedä kristinuskosta mitään. He tapaavat ehkä ensimmäistä kertaa elämässään kristityn täällä kahvilassa.

Emännöimässä ja isännöimässä on pieni vapaaehtoisten porukka. Friendship Café on matalan kynnyksen toimintaa, jonka tavoitteena on yksinkertaisesti ihmisten kohtaaminen ja tutustuminen.

IRAKISSA SYNTYNYT Ahmed on yksi vapaaehtoisista. Hän tulee kahvilaan joka torstai tapaamaan ihmisiä ja auttaa vapaaehtoisena keittiössä.

– Asun yksin, minulla ei ole perhettä. Yksin kotona voi tulla surullinenkin olo, mutta täällä minulla on iso perhe! Kahvila on minulle hauska ja mukava paikka, kertoo opiskelija Ahmed suomen kielellä.

— Tämä paikka on erilainen. Täällä erilaiset ihmiset kunnioittavat toisiaan, sanoo Rasoul Khorram (vas.). Hän vertaa kahvilaa runollisesti puutarhaan, jossa kasvaa monenlaisia kukkia. Biljardipöydän äärellä on myös Mehak Miglani.

Hän käy myös kaksikielisessä messussa Viikin kirkossa, sillä Suomessa asuessaan hänestä on tullut kristitty.

– Olen Irak-mies ja Kristus-mies, Ahmed tiivistää.

Kiinalainen Luxi käy myös usein Friendship Caféssa suomalaisen miehensä Petrin ja pariskunnan 1-vuotiaan Ismo-pojan kanssa.

– Täällä on helppo tutustua ihmisiin, kun kaikki tulevat avoimella asenteella, sanoo yli neljä vuotta Suomessa asunut Luxi selvällä suomen kielellä. Hän kuuli kahvilasta hoitaessaan vauvaa kotona. Silloin hän kävi usein seurakunnan keittolounaalla lapsen kanssa.

Iranilainen Shahab on ollut Suomessa lyhyemmän aikaa. Hän puhuu sujuvaa englantia mutta vasta opettelee suomea. Shahab tulee kahvilaan rentoutumaan ja tapaamaan ihmisiä. Alkuaikoina hän

Mirva Mäntylä (vas.), Jari Meklin, Nooshin Heidari, Tytti-Kettu Metsänhele ja Marja Juntunen rupattelivat sivupöydässä.

puhui ihmisten kanssa vain Google Kääntäjän avulla, koska farsin kielen puhujia ei ollut. Toisinaan hän soittaa kitaraa Viikin kirkon messussa.

” Moni toivoo suomalaista ystävää.

MINNA-SISKO MÄKINEN

Intialainen Kishor on ammatiltaan sairaanhoitaja. Hän suorittaa Metropoliassa muuntokoulutusta ja tähtää sairaalaan töihin. Friendship Caféssa hän on tavannut maanmiehiään ja monista muista maista tulleita sekä tietysti suomalaisia.

Kannelmäessä tutkitaan Raamattua farsin kielellä

Kannelmäen seurakunnassa on vilkasta kansainvälistä toimintaa. Kaksivuotisen kansainvälisen projektin päällikkönä toimii iranilaissyntyinen Ali Kazemi. Toiminta tapahtuu farsin eli persian eli darin kielellä. Farsinkielisiä asuu pääkaupunkiseudulla noin 3800. Myös afgaanit ja tadžikit puhuvat farsia. Kannelmäen seurakunnan ryhmiin tullaan mukaan kauempaakin, koska farsinkielistä kristillistä toimintaa ei ole muissa seurakunnissa.

– Meillä on Al-Massira-kurssi, joka on eräänlainen alfa-kurssi. Siinä käydään läpi kristinuskon profeettoja. Kaikki ryhmäläiset ovat iranilaisia, Kazemi kertoo. Kannelmäessä on järjestetty ver-

taistukiryhmiä englanniksi ja persiaksi. Osallistujat päättävät teemat yhdessä. Tähän mennessä teemat ovat olleet kotoutuminen Suomen yhteiskuntaan, Suomen koulutusjärjestelmä sekä maahanmuuttajien oikeudet ja velvollisuudet Suomessa.

– Teemme myös yhteistyötä alueemme peruskoulujen kanssa. Tarjoamme äidinkielen opetusta 8—15-vuotiaille ja helpotamme kommunikaatiota koulujen ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden vanhempien välillä, Kazemi sanoo.

Monikulttuuriset kesäillat Malminkartanon kappelilla alkavat 26.6. Tietoa Kannelmäen farsinkielisestä työstä: ali.kazemi@evl.fi.

Ystävyyden kahvilassa käy myös lapsia vanhempansa kanssa. Minna-Sisko Mäkisen sylissä on kävijän tytär Linh.

MITÄÄN KESKUSTELUNAIHETTA ei ole rajattu pois, mutta uskonnosta tai politiikasta ei pidä väitellä, jotta ystävällinen ilmapiiri säilyy. Kahvilassa ei myöskään yritetä käännyttää ihmisiä.

– Ihmiset tietävät, että tämä on kirkon tila. Symbolit ja erikieliset Raamatut ovat esillä. Jos joku kiinnostuu kristinuskosta, on mahdollista löytää tie syvemmälle. Moni on tullutkin. Kutsun ihmisiä kansainväliseen messuun ja pidän selkoraamattupiiriä, jossa on mukana kyseleviä ihmisiä. Joskus vien ihmisiä yläkerran kirkkosaliin ja näytän, millainen on kristinuskon pyhä tila, Minna-Sisko Mäkinen kertoo.

Helsingin asukkaista oli vieraskielisiä 18,3 prosenttia jo vuonna 2022, ja luku on nyt todennäköisesti hieman korkeampi muuttoliikkeen vuoksi. Vantaalla vieraskielisten osuus koko väestöstä on 25 ja

Espoossa 22 prosenttia.

Helsingin seurakuntien tuoreessa strategiassa kansainvälinen työ on valittu yhdeksi neljästä painopisteestä. Koko kaupunkia palvelevaa seurakuntatyötä tehdään viidellä vieraalla kielellä: englanniksi ja venäjäksi Matteuksenkirkolla Itäkeskuksessa, arabiaksi Myllypuron kirkolla ja viroksi ja kiinaksi Alppilan kirkolla.

Mäkinen tietää, että joillekin tulijoille tällainen omankielinen yhteisö on tärkeä. He saattavat silti osallistua myös paikallisseurakunnan toimintaan.

Moni toivoo suomalaista ystävää. Kahvilan vapaaehtoiset toimivatkin myös ystävinä. He voivat olla tukihenkilöitä, kummeja ja kielenopettajia. Vastatulleen perheen kanssa voidaan käydä yhdessä vaikka kaupassa opastamassa ja tarjota kävelyseuraa. Myös maahanmuuttajat itse

Intialainen sairaanhoitaja Kishor Kumar täydentää koulutustaan Suomessa ja tähtää sairaalaan töihin.

toimivat vapaaehtoisina, kun ovat kotoutuneet Suomeen.

Ystävyyden kahvila tarjoaa kupin kahvia, mukavaa jutustelua ja vaikkapa erän pingistä. Samalla se on myös arkista uskontodialogia, kotoutumista ja rauhantyötä.

– Eri maista tulleet, eri uskontojen edustajat ja suomalaiset voivat tutustua kahvilassa toisiinsa. Silloin pelot ja ennakkoajatukset voivat vähentyä ja poistua. Huomataan, että periaatteessa ollaan ihan samanlaisia ihmisiä kaikki. Olen nähnyt tämän monta kertaa. Ihmiset tulevat paikalle jännittyneinä ja uteliaina. Illan kuluessa voi huomata, että eri uskonnon edustajankin kanssa voi puhua ihan tavallisista asioista, sanoo Mäkinen.

Friendship Café jälleen

6.6. ja 13.6. klo 18—20. Viikin kirkon kaksikielinen messu su 19.5. klo 10.

Piispainkokouksen esityksessä nähdään monta ongelmaa

Kirkko ja kaupunki kysyi Helsingin hiippakunnan kirkolliskokousedustajilta, mitä mieltä he ovat piispojen esittämästä kahden avioliittokäsityksen mallista.

TEKSTI

Enemmistö Helsingin hiippakunnan kirkolliskokousedustajista ei tällä hetkellä kannata piispojen tekemää esitystä kahden rinnakkaisen avioliittokäsityksen sallimisesta kirkossa. Esityksen mukaan kirkossa sallittaisiin jatkossa kaksi avioliittokäsitystä: toisessa avioliitto ymmärretään miehen ja naisen välisenä, toisessa kahden henkilön välisenä. Mikäli piispainkokouksen esitys hyväksytään kirkolliskokouksessa, samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen saa kirkossa virallisen hyväksynnän. Papeille jää oikeus

valita kahden rinnakkaisen avioliittokäsityksen väliltä.

Piispainkokouksen esitys on synnyttänyt runsaasti keskustelua. Sitä ovat kritisoineet sekä ne, jotka kannattavat samaa sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä että ne, jotka vastustavat. Osa ajattelee, että kahden rinnakkaisen näkemyksen salliminen olisi askel eteenpäin, osa taas on sitä mieltä, että se olisi kädenojennus syrjivien käytäntöjen sallimiselle myös jatkossa. Jotkut puolestaan ajattelevat, ettei mitään myönnytyksiä tulisi ottaa siihen suuntaan, että sateenkaariparien avioliittoon vihkiminen sallittaisiin kirkossa.

Kirkko ja kaupunki kysyi Helsingin hiippakunnan kirkolliskokousedustajilta huhtikuun lopussa sähköpostitse, miten edustajat suhtautuvat esitykseen. Kirkolliskokous käsittelee asiaa ensimmäisen kerran 13.–17. toukokuuta. Piispainkokouksen esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka jälkeen päätetään, mihin valiokuntaan asia lähetetään valmisteltavaksi. Esityksen lopullinen hyväksyminen vaatisi kirkolliskokouksessa taakseen kolmen neljäsosaa edustajista.

TORJUVASTI PIISPOJEN esitykseen suhtautuvat maallikkoedustajat Jouko Jääskeläinen, Samuel Kopperoinen, Hanna Mithiku, Eve Rämö sekä pappisedustajat Arto Antturi ja Marjut Mulari. ”Piispojen esityksen sisältönä on kirkon avioliittokäsityksen laajentaminen sukupuolineutraaliksi. Perin-

teinen miehen ja naisen liitto sisältyy sukupuolineutraaliin kantaan, joten kyse ei ole kahdesta vastakkaisesta mallista. Mikäli kirkko laajentaisi avioliittokäsitystään, siitä tulisi kirkkoa velvoittava kanta lain edessä”, Arto Antturi perustelee. Samuel Kopperoinen keskittyy perusteluissaan juridiseen puoleen. Hän muistuttaa, että vihkioikeus on kirkolla, ei yksittäisellä viranhaltijalla, eikä lainsäädäntö tunne käytäntöä, jossa viranhaltijalla olisi oikeus valita, suorittaako hän jonkin tehtävän vaiko ei.

”En usko, että kahden rinnakkaisen käsityksen malli on kestävä ja pysyvä ratkaisu myöskään teologisesti ja periaatteellisesti. Ratkaisu ei poista periaatteellista kiistaa, vaan erimielisyydet ja erilaiset ristiriidat aiheen ympärillä jatkuvat”, hän kirjoittaa. Hanna Mithiku, Marjut Mulari ja Eve Rämö toivat vastauksissaan

Aikajana: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanta sukupuolineutraaliin

avioliittoon

Kirkon akateemisten jäsenkysely: 44 prosenttia papeista kannatti sukupuolineutraalia avioliittolakia ja 41 vastusti.

Pappi saattoi järjestää samaa sukupuolta olevien parien kanssa rukoushetken.

Eduskunta hyväksyi avioliittolain muuttamisen niin, että kaksi samaa sukupuolta olevaa ihmistä voivat jatkossa solmia avioliiton.

Kirkko vahvisti virallisen kantansa, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Kanta perustuu kirkkokäsikirjaan sekä kirkolliskokouksen ja piispainkokouksen kannanottoihin.

Sukupuolineutraalit avioliitot hyväksyvä laki astui voimaan 1. maaliskuuta.

Homopareja avioliittoon vihkinyt pastori Kai Sadinmaa sai Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulilta vakavan moitteen. Sadinmaa osoitti mieltään istumalla jalkapuussa Helsingin tuomiokapitulin edustalla 13.9.

Kirkon tutkimuskeskus: Noin puolet papeista kannattaa samaa sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä ja 40 prosenttia vastustaa sitä.

Kirkko ja kaupunki kesäkuussa: Espoon ja Helsingin piispat Kaisamari Hintikka ja Teemu Laajasalo kannattavat kaikkien parien kirkollista vihkimistä.

Syyskuussa korkein hallinto-oikeus päätti, että tuomiokapituleilla on oikeus antaa varoitus papeille, jotka ovat vihkineet samaa sukupuolta ole via pareja. Päätöksen jälkeen entistä useampi pappi ilmoitti olevansa valmis vihkimään sateenkaaripareja.

HANNA ANTILA AIKAJANA MAIJA SAARI

esiin sen näkökulman, ettei kirkkojärjestys nytkään sano vihittävien sukupuolesta mitään.

”En kannata seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä syrjivän kirjauksen lisäämistä kirkkojärjestykseen.

Kyseessä ei ole kaksi rinnakkaista käsitystä, vaan ensimmäinen sulkee pois toisen”, Mithiku kirjoittaa.

”Jos kaksi rinnakkaista avioliittokäsitystä ja oikeus toimia vain ensimmäisen pohjalta kirjataan osaksi kirkkojärjestystä, tullaan tällä oikeuttamaan sukupuoli-ja seksuaalivähemmistöjä vahingoittava toiminta ja opetus myös jatkossa. Pidän erittäin haitallisena sitä, että syrjintää käsitellään piispojen esityksessä omantunnon kysymyksenä”, hän jatkaa.

Marjut Mularin mielestä säädöstasolla ei voi olla kahta käsitystä asiasta.

”Ainoa kestävä vaihtoehto on, että kirkon virallinen avioliittokäsitys noudattelisi Suomen avioliittolakia ja olisi yksiselitteisesti kahden henkilön välinen.”

MYÖNTEISESTI PIISPAINKOKOUKSEN esitykseen suhtautuvat Munkkiniemen kirkkoherra Päivi Vähä-

kangas ja Korson kirkkoherra Tuomas Antola

”Minusta piispojen esitys ei ole täydellinen ja siinä on puutteita, mutta samalla tiedostan, että se on tällä hetkellä tiedossa olevista ratkaisuehdotuksista paras, sellainen joka voisi edes teoriassa mennä läpi kirkolliskokouksessa. Siksi kannatan sitä, ellei kirkolliskokous onnistu viilaamaan parempaa esitystä, joka voisi kohentaa avioon aikovien oikeuksia kirkossamme”, Antola kirjoittaa.

Päivi Vähäkangas pitää esityksen etuna sitä, että sen hyväksymällä kirkko sitoutuisi palvelemaan kaikkia jäseniään, jotka täyttävät vihkimisen ehdot.

”Yhdenvertaisuuden ja kristillisen etiikan kannalta päätös on erittäin merkittävä. Samalla sitoudutaan siihen, että ketään ei pakoteta muuttamaan ajatteluaan. Kirkossa on tilaa erilaisille näkemyksille asioissa, jotka eivät kosketa evankeliumin ydintä.”

Maallikkoedustajat Lauri Grünthal ja Liisa-Maria Voipio-Pulkki eivät vielä halunneet ottaa asiaan kantaa. Juha Perilä ei vastannut kyselyyn.

Vuoden 2024 alkuun mennessä monet Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakunnista ovat avanneet ovensa sateenkaaripareille.

Kaikissa Espoon seurakunnissa asia on myös käsitelty päätöselimissä ja niissä hyväksytty.

12.3. piispainkokous ehdotti, että kirkossa olisi käytössä kaksi rinnakkaista aviolittokäsitystä.

Piispojen ehdotusta käsitellään kirkolliskokouksessa, joka pidetään 13.–17.5. 2024.

Aikajanan lähteet: AKI-liittojen jäsentutkimukset, Kirkon tutkimuskeskus, Kirkko ja kaupungin artikkelit sekä Wikipedia.

Kuvat: Istock, Esko Jämsä ja Maija Saari

Kallion kirkon torni avataan yleisölle

Avajaispäivänä helatorstaina 9.5. torniin pääsee kymmenen hengen ryhmissä kello 14–19 välisenä aikana jonottamalla. Varausta ei voi tehdä etukäteen.

Jatkossakin torniin pääsee jonottamalla lauantaisin ja mahdollisina muina teemapäivinä, kuten Helsinki-päivänä ja Kallio Block Party -päivänä.

Kun kierrostoiminta käynnistyy keskiviikkona 15.5., opastetuille kierroksille voi ilmoittautua toukokuussa avautuvan varaus-

järjestelmän kautta. Paikkoja voi varata keskiviikon, torstain ja perjantain kierroksille. Tornikäynnin hinta on 10 euroa kesä–elokuussa ja muina aikoina 14 euroa. Seurakunta ei kerää tornivierailuilla rahaa, vaan tuotot menevät remontin ja lisätyövoiman kulujen kattamiseen. Helsingin seurakuntayhtymä on myöntänyt tornin avaamiseen 50 000 euron projektiavustuksen.

Kulosaaren pappila myytiin 1,4 miljoonalla eurolla yksityishenkilölle

Harvinainen kohde pantiin myyntiin vuonna 2020, jolloin pyyntihintana oli 1,8 miljoonaa euroa. Kun suojellulle rakennukselle ei heti löytynyt ostajaa, se oli välillä vuokralla. Tontti lohkottiin muutama vuosi siten, että rinnakkain pappilan kanssa ovat Lars Sonckin suunnitteleman paloaseman tontti ja kaksi uutta tont-

tia. Vuonna 1919 valmistuneessa pappilassa on asuinpinta-alaa noin 300 neliötä ja naapurissa Kulosaaren kirkko. Kun kirkko valmistui vuonna 1935, pappila ja seurakuntakoti jäivät huvilaan. Kirkkoherran kotina rakennus toimi viimeksi vuonna 2015. Pappilarakennuksen suunnitteli alun perin huvilaksi arkkitehti Robert Tikkanen

Helsingin seurakunnilta yli 400 000 euroa tukea viidelle järjestölle

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti 18.4. myöntää kohdennettujen avustusten määrärahaa viidelle lähetystyötä tekevälle tai kansainvälistä apua antavalle järjestölle.

Suomen Lähetysseuralle myönnettiin 120 000 euroa, Suomen Pipliaseuralle raamatunkäännöskohteisiin yhteensä 110 000 euroa, Kirkon Ulkomaanavulle 80 000 euroa, Diakonissalaitokselle 80 000 euroa ja Medialähetys Sanansaattajille (Sansa) 12 000 euroa farsin- ja

arabiankieliseen maahanmuuttajatyöhön.

Yhteisen kirkkovaltuuston aiemman päätöksen mukaisesti lähetykseen ja kansainväliseen diakoniaan käytetään vuosien 2024–2027 aikana määrärahaa vuosittain 2 655 000 euroa. Määräraha vastaa noin kolmea prosenttia kirkon helsinkiläisten jäsenten maksamasta kirkollisverosta.

Lue pidemmät uutiset verkosta: www.kirkkojakaupunki.fi/ajankohtaista

Torniin pääsee kiipeämällä 273 askelmaa. Tornissa ei ole hissiä.

LänsiHelsinki

Haagan seurakunta

Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti ja to klo 10–13 sekä puhelimitse ma klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonian ajanvarauspäivystys ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 3003.

Osoitteet:

Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17

Striimaukset Haagan seurakunnan Fb-sivulla sekä Youtubessa. www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

Työväen kirkkopyhän messu su 5.5. klo 10. TT Juhani Veikkola saarnaa, Silin, Helo, Marte. Striimataan. Kirkkokahveilla Huopalahdessa nuoruutensa viettäneen kielentutkija Janne Saarikiven puheenvuoro. Järj. yhteistyössä Helsingin Kristillisen Työväenyhdistyksen ja Helsingin Kristillisten Sosialidemokraattien yhdistyksen kanssa.

Euroviisumessu ke 8.5. klo 18. Mattsson, Silin, Haagan Ääni, Marte, Nyrönen. Kolehti Yhteisvastuukeräykseen.

Helatorstain messu 9.5. klo 10. Muroma-Nikunen, Marte, harpisti Pauliina Kallio.

Messu äitienpäivänä su 12.5. klo 10. Kolari, Helo, Nyrönen. Striimataan. Iltamessu ke 15.5. klo 18. Helo. Kompletorio pe klo 19. Silin. Striimataan.

Laudes ke klo 7.30. Silin. Striimataan. Ad sextam to klo 12. (ei 9.5.)

TAPAHTUMIA

Keväiset illat – huilumusiikkia eri aikakausilta su 5.5. klo 15. Helsingin Huiluorkesteri, johtaa Kathy Weidenfeller.

Luhmon musiikkileikkikoululaisten kevätkonsertit ti 7.5. klo 17 ja klo 18.

Teematorstai 2.5. Klo 12 kirkkohetki, klo 12.15 lounas (6 e), klo 13 Kevätlaulajaiset, Mari ja Anna. Hyvän mielen keitaan ruokailu to klo 15. Ateria 2 e.

Hiljaisuuden joogan® harjoitus su klo 18.30 kirkossa.

Aikuisten sählyvuoro ma klo 17 P.-Haagan ala-asteella. Liikuntaryhmä 65+ ke klo 10. Lähetyspiiri ti klo 13. Käsityökerho ma klo 13. Perhekerhot ma klo 17.30–19

Tönöllä, to klo 9.30–11 kirkolla, pe klo 9.30–11 Mariankodilla, Schildtinpolku 6.

Iltapyhis 3–6-vuotiaille to 16.5. klo 17.30.

Helatorstaina 9.5. ei ole diakoniaja virastopäivystystä eikä Hyvänmielen keitaan ruokailua. Huopalahden kirkonmäellä on meneillään kirkon ja kellotapulin julkisivuremontti. Toiminta jatkuu silti normaalisti!

Rodopuiston Hääyö Helsingin kauneimmassa puistossa. Avioliittoon vihkimiset la 15.6. puolen tunnin välein klo 18–23.30. Seurakunta järjestää musiikin, juhlakahvit sekä valokuvauksen. Enintään kuusi kutsuvierasta. Tied. ja ilm. 7.6. menn. haaga.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3200.

Kannelmäen seurakunta

Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki

Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6

Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET

Kannelmäen kirkossa: Messu sunnuntaisin klo 10. Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18.

Helatorstain sanajumalanpalvelus to 9.5. klo 10.

TAPAHTUMIA

Virsiä ra(i)kkaudella la 4.5. klo 16 kirkossa. Taivaanrannan Valolokki – Maria Kujanpää, laulu, saksofoni, piano, perkussiot, Tuiki Järvensivu, laulu, viulu, barokkiviulu, mandoliini, Henna Nieminen, laulu, piano, perkussiot – tarjoilee innostavia sovituksia vanhoista tutuista sekä uudemmista tuoreista virsistä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Iltaehtoollinen Malminkartanon kappelilla su 5.5. klo 18. Tilaisuu-

den toteutuksesta vastaavat vapaaehtoiset seurakuntalaiset. Klanun Mummola la 11.5. klo 10–13. Lapsille ja aikuisille leikkiä, askartelua ja lukemista yhdessä vapaaehtoisten mummojen kanssa Klanulla. Tarjolla on välipalaa. Avoimet ovet. Soppaa ja juttuseuraa Malminkartanon kappelilla maanantaisin klo 12–13.30. Keittolounas. Avoimet ovet.

Miesten piiri tiistaisin klo 13–15 Malminkartanon kappelilla. Hartautta hurskastelematta, kahvia ja känttyä, keskustelua maailmanmenosta. Avoin piiri. Lähetyspiiri ti 7.5. klo 17–18.30 Klanulla. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille. Keskustelua ja ajankohtaisia asioita kevätkauden viimeisessä kokoontumisessa.

Eläkeläisten päivähetki ke 8.5. ja 22.5. klo 12.30–14 Klanulla. Tervetuloa keittolounaalle ja tapaamaan muita eläkeläisiä. Alussa lyhyt hartaus, minkä jälkeen vapaata seurustelua. Vapaaehtoinen maksu seurakunnan diakoniatyölle.

Työtupa ti 14.5. klo 15 Klanulla. Avoin käsityö- ja askarteluhuone. Tehdään muun muassa kastesukkia vauvoille ja tuotteita lähetyksen hyväksi.

Munkkiniemen seurakunta

Virasto: Raumantie 3. Avoinna to klo 9–13, Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi

Osoitteet:

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET

Munkkivuoren kirkko: Messut klo 11. Su 5.5. Kuoromusiikin klassikot -messu. Kuulemme messussa kuoromusiikin perinteisiä teoksia seurakunnan kuoron laulamana, muun muassa Tuhansin kielin, Herra on minun paime-

Menokasvo

Lähde kuulemaan, kuinka voit viestiä fiksusti

Kun aamupuuro lentää lattialle, rimpuileva taapero vastustaa ulkovaatteisiin pukemista, vanhemmalla on edessään tärkeä työpalaveri ja kaikkien pitäisi ehtiä vielä ajoissa bussiin, vuorovaikutus perheenjäsenten kesken ei välttämättä pysy kovin rakentavana.

Tällaisiinkin hetkiin Jonna Hagelberg haluaa tarjota työkaluja. Hän on sosiaalipsykologi ja kouluttautunut rakentavan vuorovaikutuksen ohjaajaksi kurssilla, joka pohjautuu Marshall Rosenbergin kehittämään Nonviolent Communication (NVC) -filosofiaan.

Kun hermoja kiristävä tilanne on päällä, Hagelberg kehottaa ensimmäiseksi pysähtymään.

– Ennen kuin reagoi, aikuisen kannattaa ottaa pieni aikalisä. Anna tunteen tuntua. Se kertoo siitä, mitä tarvitset, Hagelberg sanoo.

– Kun on hetkeksi pysähtynyt havaitsemaan tilanteen ja sen aiheuttaman oman tunteensa, voi pelkän tun-

teen vallassa reagoimisen sijaan tietoisesti valita, miten toimii.

Vapaaehtoissovittelijaksikin kouluttautunutta Hagelbergia kiinnostavat kysymykset, miten voimme viestiä paremmin, miten vahvistaa ihmissuhteita ja miten rakentaa aitoa luottamusta.

Nyt hän ohjaa yhdessä valmentaja Kirsi Kankaanpään kanssa Töölön seurakunnassa erityisesti kiireiselle sukupolvelle suunnatun keskusteluillan.

– Kyseessä on hyvän olon ilta, jossa paneudutaan erilaisiin vuorovaikutustyyleihin, rooleihin ja kommunikaation merkitykseen ihmissuhteissa. Illan aikana luvassa on keskustelua, tehtäviä, iltapalaa ja kehollinen harjoitus.

TERHI TOPPALA

Fiksua vuorovaikutusta – keskusteluilta kiireiselle sukupolvelle ma 6.5. klo 17.30— 19.30, Töölön kirkossa, Topeliuksenkatu 4.

ANTTI

– Puhe voi erkaannuttaa tai luoda yhteyttä. Siksi sitä, miten asiansa sanoo, kannattaa miettiä, sanoo Jonna Hagelberg.

neni ja Sunnuntaiaamuna. Kuusisalo, Meriranta. Su 12.5. Äitienpäivä. Saarna Sami Mustakallio, Hartikainen, Meriranta.

Munkkiniemen kirkko: Helatorstain messu to 9.5. klo 11. Vähäkangas, Meriranta.

TAPAHTUMIA

Pop up -infoa digistä ti 7. ja 14.5. klo 10.30–11 Munkkivuoren kirkossa.

Keväinen Lied-konsertti ti 7.5. klo 19 Munkkiniemen kirkossa. Laulusarjat Robert Schumanilta ja Benjamin Britteniltä. Marja Saarela, mezzosopraano, ja Niilo Junnikkala, piano. Vapaa pääsy.

Urkukonsertti ke 8.5. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Valtteri Saarikko. Vapaa pääsy.

MM-jääkiekkoa ma 13.5. klo 17 Munkkivuoren kirkossa. Illan aikana seurataan kirkon isolta ruudulta/screeniltä Suomi-Norjamatsia sekä grillataan makkaraa pihapiirissä.

Lauluja keväälle -konsertti ke 15.5. klo 19 Munkkiniemen kirkossa. Lauluyhtye Consort Hanna Perkolan johdolla. Vapaa pääsy. Käsiohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

WetCyanotype-työpaja 1–3-luokkalaisille la 18.5. klo 10–14 Munkkivuoren seurakuntatalon alakerran Kari-kerhohuoneessa. Ilmoittautuminen ida.lonnqvist@evl.fi 16.5. mennessä.

Pitäjänmäen seurakunta

Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

Osoitteet:

Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu su 5.5. klo 10. Vanne, Kekäläinen, Ahola. Lapsille musiikkipyhäkoulu.

Helatorstaina messu ja Toivoseurat 9.5. klo 10. Siiri Luoma, Maika Vuori, Kaisa-Maria Tolonen. Seuroissa puheita ja lauluja toivosta. Pastori, väitöstutkija Petri Tikka alustaa.

Messu su 12.5. klo 10. Vuori, Kekäläinen, Tolonen. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18.

TAPAHTUMIA

Sekakuoro Procantuksen kevätkonsertti pe 3.5. klo 19 kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Raamattupiiri ma 6.5. klo 18.30 kirkolla. Aiheena seuraavan sunnuntain tekstit.

Valonpilkahduksia – nuorten

aikuisten olohuone ti 7.5. ja 14.5. klo 18 kirkolla. Rentomielinen ilta, jossa vaihdetaan kuulumisia, tutustutaan ja ruokaillaan yhdessä. Päättyy iltahartauteen.

Lähetyspiiri ke 8.5. klo 14 kirkolla.

Kaisa ja Simon Golding Kylväjästä tuovat terveisiä globaalista pakolaistyöstä.

Toivoa naisille -rukouspiiri ke 8.5. klo 18.30 kirkolla. Rukoilemme maailman naisten puolesta.

Aamukellari to 9.5. ja 16.5. klo 9–11 kirkolla. Maksutonta aamupuuroa ja rentoa yhdessäoloa.

Retki Raumalle to 6.6. Kiertoajelulla Kiikartorni, Pyhän Ristin kirkko ja Vanha Rauma. Lähtö klo 8 Pitäjänmäen kirkolta, paluu viimeistään klo 21. Retken hinta 60 e. Sitovat ilm. ke 22.5. mennessä seurakuntatoimistoon.

Keskusta

Tuomiokirkkoseura kunta

Virasto: Bulevardi 16 B.

Ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–12, to–pe klo 9–12 p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko

Osoitteet:

Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–14

Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, to–la klo 12–16

Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

Annankulma, Annankatu 14D

Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha Katajanokan seurakuntakoti, Kauppiaankatu 8–10 B

Meritullin kerhohuone, Meritullintori 3

Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu su klo 10 Tuomiokirkossa (myös Youtube), klo 10 Anglikaanien messu ja pyhäkoulu Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. su ja juhlapyhinä, klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa. Perinteisen kaavan messu su 12.5. klo 12 Agricolan kirkossa. Agricolamessu ke klo 18 Agricolan kirkossa.

Päivämessu to 2.5. ja 16.5. klo 12 Tuomiokirkossa.

Puhutaan enkeleistä kolmena sunnuntaina

Iltapäivien enkeliteemat kuljettavat varhaiskristillisyydestä suomalaiseen enkeliperinteeseen ja tämän ajan enkelikäsitykseen. Alustus, yhteistä keskustelua ja iltapäivätee, juontajana pappi Mimmi Kanerva. Sunnuntaisin klo 16–17.30 Hyvän toivon kappelissa, Länsisatamankatu 26-28. Kevään teemat:

su 12.5. Enkelit kirkon historiassa, teologian tohtori Joona Salminen

su 19.5. Enkelit suomalaisessa perinteessä, kirjailija ja toimittaja Esko Miettinen

su 26.5. Enkelit uushenkisyydessä, tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg

Tuomasyhteisön viikkomessu to klo 17.30 Agricolan kirkossa. Iltamessu la klo 18 Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA

Annankulmassa: Annankulman olohuone ke klo 11, to klo 11, pe klo 9. Bulevardin pihasalilla:

Naisten raamattupiiri ma klo 14. Miesten raamattupiiri ma 6.5. klo 18. Avoin raamattupiiri to klo 16.30. Hyvän toivon kappelilla: Perhekerho ma ja ti klo 9.30.

MLL:n iltaperhekerho ma klo 17. Yhteisöruokailu ma klo 17. Vauvaperhekerho ti klo 13. Kappelikahvila ti klo 14.

MLL:n perhekerho ke klo 9.30. Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki to 2.5. ja 16.5. klo 9.30.

Koululaisten olkkari to 2.5. klo 14. Musaryhmä to 2.5. ja 16.5. klo 18. Luomakuntakerho pe klo 15.30. Raamattupiiri pe 3.5. klo 18.

MLL:n alakoululaisten taidekerho ti klo 17.

Hiljaisuuden jooga pe 10.5. klo 17.

Puhutaanko enkeleistä? su 12.5. klo 16. Joona Salminen: Enkelit kirkon historiassa.

Kevätkonsertit ti 14.5. klo 18 ja klo 19.15. Kanavan Kaiku. Vapaa pääsy.

Katajanokan seurakuntakodilla: Perhekahvila pe 3.5. klo 10.

Meritullissa: Seniorinaisten jumppa ma klo 10 ja klo 11.

Perhekerhon liikuntakerho ti klo 9.30. Perhekerho to 2.5. ja 16.5. klo 15.

Urkukesän ennakkokonsertti su 5.5. klo 16. Vapaa pääsy. Raamattupiiri Kristakodissa ma 6.5. klo 15.

Kesän avoimet ovet -vapaaehtoisten koulutus ma 6.5. klo 17 uusille kirkkosalissa, klo 18 kaikille kryptassa.

Kirjallisuusilta ke 8.5. klo 17.30 kryptassa. Vesa Vares: Nuori Ben Zyskowics.

Helatorstain messu ja pappisvihkimys to 9.5. klo 10. Viisumessu la 11.5. klo 18. Äitienpäiväkonsertti su 12.5. klo 17. Cantores Minores. Liput Ticketmaster.

Vanha kirkko: Vanhan kirkon remontti 2.4.–26.5., jolloin ei toimintaa. Kahvia ja kohtaamisia ke 8.5. klo 8–10 Vanhassa kirkkopuistossa. Johanneksenkirkossa:

Väreily-tanssitaideteos pe 10.5. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18. Pappi tavattavissa to 2.5. ja 16.5. klo 15–17 Tuomiokirkossa. Ajankohtaiset tiedot toiminnasta helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta.

Mikael Agricolan kirkolla: Diakoniaruokailu ti klo 12 kryptassa. Ateria 1 e. Tribe ti klo 16.30.

SenioriFoorumin kevätjuhla ke 8.5. klo 13.

After school ke klo 15. Kuorokerho Vanhan kirkon Varpuset ke klo 15 kirkon tornissa.

Tribe-musaklubi to klo 18. Perhekerho pe klo 9.30.

Anglikaanien helatorstain messu to 9.5. klo 10.

Suomenlinnan kirkolla:

MLL:n muskari ma klo 15.30 kryptassa.

Koululaisten olkkari ti klo 14. Rukouksen ja ylistyksen ilta ke klo 18 kryptassa.

Avoimet torstaikahvit to klo 14–15.30 kryptassa.

Konsertti la 11.5. klo 18. Kööpenhaminan Kantaattikuoro. Vapaa pääsy.

Gospel & Prayer su 12.5. klo 14. Tuomiokirkolla: Aamurukouspiiri ma klo 7.30 tapulin alakerrassa.

Päivärukous ma ja pe klo 12. Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki ma klo 18 kappelissa. Rukoushetki rauhan puolesta ti klo 12.

Senioreiden tuolijumppa ke klo 9.30 kryptassa.

Päiväkonsertti ke klo 12. Kristillinen meditaatio ke klo 18 kappelissa.

Ehtoollisavustajien ilta to 2.5. klo 17.30 kryptassa.

Ajan merkit -messu su 5.5. klo 10. Luottamushenkilö, toimitusjohtaja

Mikael Jungner saarnaa.

Urut aasta ööhön – Helsingin

Kallion seurakunta

Virasto: Itäinen papinkatu 2. Avoinna ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: kallionseurakunta.fi

Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2

JUMALANPALVELUKSET

Kallion kirkossa: Yksinkertainen messu maanantaisin klo 18. 6.5. Ruuttunen, 13.5. Partti.

Matkalaisen messu tiistaisin klo 18. 7.5. Helanne, 14.5. Kautonen. Meditatiivinen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 8.5. Partti, Klemmt, Anima Mea, joht. Korhonen. 15.5. Kelttimessu. Helanne, Klemmt, Anima mea, joht. Vuori. Helatorstain messu 9.5. klo 12. Hynninen, Ruuttunen, Pyylampi, Niskala. Kirkkokahvien jälkeen Siioninvirsiseurat.

Rauhan messu torstaisin klo 18. 16.5. Roininen, Niskala. Iltamessu perjantaisin klo 18. 3.5. ja 10.5. Hynninen.

Tyhjän sylin hartaus la 11.5. klo 18. Lindfors, Mäki-Kokkila. Hartaus on suunnattu kaikille tahatonta lapsettomuutta, lapsen menetystä tai muusta syystä tyhjää syliä sureville.

Messu su 5.5. klo 10. Partti, Helanne, Pentikäinen, Pyylampi, Kamarikuoro Värinä, joht. Hirn.

Messu su 12.5. klo 10. Roininen,

PIXABAY

Partti, Oksanen, Vokaaliyhtye Incanto, joht. Jokitalo. Äitienpäivän kunniaksi kakkukahvit.

Alppilan kirkossa: Motoristikirkko su 5.5. klo 16. Viljamaa, Helanne, Õunap, Gospel Riders. Messu on suunnattu erityisesti motoristeille, mutta olet lämpimästi tervetullut vaikket moottoripyörää omistaisikaan. Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 12.5. Roininen, Oksanen.

TAPAHTUMIA

Kallion musiikkikoulun kevätkonsertti ma 6.5. klo 17.30 Kallion kirkon kappelisalissa.

Lukupiiri kerran kuukaudessa klo 18 Alppilan kirkon yläkerran pienessä salissa. 7.5. Deborah Levy: Mitä en halua tietää. Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 9.5. Helatorstaina ei tilaisuutta. 16.5. Kansallisbaletin johtaja Javier Torres Raisa Rauhamaan haastateltavana. Ruandan tutseihin vuonna 1994 kohdistuneen kansanmurhan 30-vuotismuistotapahtuma la 11.5. klo 11 Alppilan kirkolla. Tapahtuman jälkeen muistokävely. Laulu lainehilla – HämäläisOsakunnan Laulajien 95-vuotisjuhlakonsertti la 11.5. klo 12 Kallion kirkossa. Tervetuloa Suomen vanhimman akateemisen sekakuoron juhlakonserttiin. Mukana rakastettuja klassikoita sekä uudempia kuoroteoksia. Konsertin johtaa Hiski Wallenius yhdessä aikaisempien HOLlin johtajien kanssa. Liput lippu.fi. Äitienpäivän konsertti su 12.5. klo 18 Alppilan kirkossa. Sibelius-Akatemian lauluoppilaat. Vapaa pääsy. Pato & Gato – lauluja Latinalaisesta Amerikasta ma 13.5. klo 19 Kallion seurakuntakodilla. Tervetuloa viettämään iloista iltaa espanjan- ja portugalinkielisten laulujen parissa! Lauluyhtye Lunan ja Latinolaulajien Pato & Gato -kevätkonsertti. Väliajalla maistellaan brasilialaisten reseptien mukaan tehtyjä pikkuherkkuja. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelma 10 e.

Lauttasaaren seurakunta

Seurakunnan infopiste: Myllykallionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta. Avoinna ma–pe 10–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi

Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi

Osoitteet:

Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b, avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan.

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 11. Su 5.5. mukana baritoni Juha Pispa.

Jäähyväiset kirkolle

Tule jättämään jäähyväiset käytöstä poistetulle Herttoniemen kirkolle la 25.5. klo 13, Hiihtomäentie 23. Pienimuotoinen messu kirkon edustalla lääninrovasti Jukka Pakarisen johtamana. Mukana on myös seurakunnan entisiä ja nykyisiä työntekijöitä. Lopuksi kahvitarjoilu sekä mahdollisuus muistella rakennuksen vaiheita. Koko tilaisuus ulkoilmassa.

Helluntain messu su 19.5. klo 11. Kirkkokahveilla Juha Rintamäen muotokuvan paljastus.

Iltakirkko keskiviikkoisin klo 18. Ei

Sanan ja rukouksen iltoina. Sanan ja rukouksen ilta ke 8.5. klo 18–20. Mukana Markus Ek. 22.5 klo

18–20 Elvis is back -teemailta.

Seppo Juntunen & bändi.

Helatorstain messu 9.5. klo 11.

TAPAHTUMIA

Raamattupiiri to 2.5. ja 16.5. klo

18–19.30 Vattuniemi-tilassa, D-rappu.

Rukousaamiainen pe 3.5. klo 8–10 Kryptassa.

Hiljaisuuden joogaa su 5.5. klo 14–15.30 liikuntasalissa.

Lasten kauneimmat kevätlaulut ti 7.5. klo 10–10.30 kirkkosalissa. Seniorijumppa ke 8.5. klo 12–12.45 jumppasalissa. Mukaan liukumattomat jalkineet.

Digiavustusta pe 10.5. klo 9–11 Kirkkoherra-huoneessa. Ota mukaan oma laitteesi ja pyydä apua digiongelmiin.

Kevät keralla – Polyteknikkojen kuoron konsertti 11.5. klo 18–19. Aikuiset 25 e, alennusryhmät 10 e, lippu.fi.

Käsityöpiiri ma 13.5. klo 13–14.40

B-rapun aulassa.

Töppösryhmä 14.5. klo 11–12.30

B-rapun aulassa.

Torstaipiiri 23.5. Tutustuminen Helsingin Talvipuutarhaan. Lähtö

Gyldenintien metrolta klo 12.30. Varaudu omalla matkalipulla. Siivouspäivän kirppis, sauna ja grilli la 25.5. klo 11–18. Ei kirppismaksua.

Kuluttajaliiton luento ma 27.5. klo 13–14 kirkkosalissa. Miten välttää valeverkkokauppoja?

Rukouspiiri tiistaisin klo 18 Vattuniemi-tilassa, D-rappu.

Yhteisölounas torstaisin klo 11–14

teksti, lauletaan virsiä, keskustellaan ja rukoillaan. Asukastalolta voi ostaa edullisen kahvin ja pizzapalan tai leivonnaisen. Lisätietoja piiriä vetävältä Elina Koivistolta. Kehonhuolto keskiviikkoisin klo 15.30–16.15. Oma alusta mukaan. Maksuton. Kristillinen meditaatio keskiviikkoisin urkuparvella klo 17.10–17.50. Ohjattu meditaatio sisältää lyhyen virikepuheen ja yhteisen meditaation. Olet tervetullut kuuntelemaan Jumalan hiljaista ääntä sisälläsi. Ryhmä on avoin kaikille etsijöille, ei ilmoittautumista. Perhekahvila torstaisin klo 9–11 Yläsalissa. Yhdessäoloa, tekemistä ja lapsille leikkiseuraa, pientä syötävää. Avoin kaikille, ei ennakkoilmoittautumista.

Metropolitan Orchestra. Töölön kirkko: Messu sunnuntaisin klo 12. Ehtoollishetki ke klo 18. Meilahden kirkko:

Messu sunnuntaisin klo 12. Fokus: Arki-illan ehtoollinen to klo 18.

TAPAHTUMIA

Kirkkokahvilassa. Aikuiset 5 e, lapset 3 e.

Ruokamatka keskiajalle 28.5. klo 18–20.30. Dosentti Mikko Huhtamiehen luento keskiajan elämästä ja ravinnosta klo 18 kirkkosalissa. Vapaa pääsy. Keskiaikainen buffetillallinen klo 19 ennakkolipun ostaneille. Linkki ilmoittautumiseen seurakunnan verkkosivuilla. Muu toiminta verkkosivuillamme helsinginseurakunnat.fi/lauttasaarenseurakunta.

Paavalin seurakunta

Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi

Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5

JUMALANPALVELUKSET

Messu 5.5. klo 10. Rannanpää-Kortelainen, Koivisto, Kiiski.

Puolen tunnin messu 8.5. klo 18. Kopperoinen, Pellikka. Helatorstain messu 9.5. klo 12. Aitolehti, Pellikka. Messu 12.5. klo 10. Flinck, Kanala, Pellikka.

Puolen tunnin messu 15.5. klo 18. Koivisto, Pellikka.

TAPAHTUMAT

Ystävyydenkahvila tiistaisin klo 14–15.

Lempeä liikunta tiistaisin klo 13.30–14.15. Maksuton. Seniorirentoutuminen ja venyttely tiistaisin klo 15–15.45. Maksuton.

Päiväpiiri keskiviikkoisin klo 13 Pasilan asukastalolla, Asemapäällikönkatu 12b. Päiväpiirissä luetaan seuraavan sunnuntain raamatun-

Kässäiltapäivä nuorille ja aikuisille 5.5. klo 14.30–16.30 Nuortentilassa. Tervetuloa opettelemaan uutta tai tekemään omaa käsityötä. Kirkolta on lainattavissa pieni määrä neulepuikkoja ja virkkuukoukkuja sekä harjoitteluun sopivia lankanöttösiä. Jos sinulla on mielessä jokin projekti, ota omat langat ja välineet mukaan. Halutessasi voit ottaa mukaan kesken jääneen käsityön ja tulla jatkamaan sitä. Esteettömyysinfo: Nuortentilaan on mahdollista tulla toisesta ovesta ja käyttää hissiä. Jos kuljet mieluummin hissillä, soita AnMalle p. 050 375 8604, niin sinulle tullaan avaamaan ovi. Nuortentilassa oleviin wc-tiloihin ei mahdu apuvälineen kanssa.

Muskarikirkko 19.5. klo 15. Tule leikkimään ja laulamaan kirkkoon. Kesto noin 40 min ja lopuksi tarjolla pientä herkkua ja ongintaa. Järjestää seurakunnan varhaiskasvatus.

Töölön seurakunta

Virasto: Jalavatie 6b. Avoinna ma, ti klo 10–15. Puhelimitse ma, ti, pe klo 10–15. p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi

Osoitteet:

Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16

Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3

Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET

Temppeliaukion kirkko: Messu su 5.5. klo 10. Naiskuoro Pihlaja, joht. Karla-Maria Toiviainen.

Helatorstain urkumessu to 9.5. klo 10.

Messu su 12.5. klo 10. Helsinki

Kirkkoherranvirasto on muuttanut Meilahden kirkolle. Uusi osoitteemme on Jalavatie 6b. Palvelemme puhelimitse ma, ti ja pe klo 10–15. Virasto on avoinna asiointia varten ma ja ti klo 10–15. Temppeliaukion kirkko on päivittäin avoinna vierailijoille. Tarjoamme opastuksia ja musiikkielämyksiä läpi kevään. Tarkemmat vierailu- ja tapahtumatiedot temppeliaukionkirkko.fi.

Diakonia arkisin p. 09 2340 6318. Kevään avoimet perhekerhot kokoontuvat 17.5. asti. Ruskeasuon Rastin kerhot 10.5. ja 17.5. on peruttu.

Koululaisten retki la 18.5. Tarkemmat tiedot nettisivuilta.

Aikuisten syysleiri 23.9.–26.9. Siikaniemessä. Teemana Jokainen on oman elämänsä sankari. Leirillä pohditaan omaa elämää ja etsitään merkityksiä sekä voimavaroja jokaiseen päivään muistelun avulla. Täysihoito 2 hh hinta 140 e, sisältää ruokailut, petivaatteet, ohjelman ja kuljetukset. Ohjaajina diakoni Maija Åker Töölöstä ja Sanna Laiho Haagasta. Ilm. 6.9. mennessä Maija Åker p. 09 2340 6370.

Diakonian ruoka-apu tauolla kesä-heinäkuussa.

Temppeliaukion kirkko: Jumpparyhmä eläkeläisille ti 7.5. asti klo 10.30–11.30.

Töölön kirkko: Raamattupiiri ke klo 13–14.30. Luetaan 1. kirjettä korinttilaisille. Open doors -rukousryhmä ti 7.5. klo 17–18. Rukousta vainottujen kristittyjen puolesta.

Hanna-ryhmä ti 14.5. klo 17–19. Naisten rukousryhmä, jossa käytössä Toivoa Naisille -rukouskalenteri.

Café Töölö ke klo 14–15.30. Kaikenikäisten ajanvietto- ja kohtaamispaikka. Tule tapaamaan tuttuja ja tutustumaan uusiin ihmisiin! Hopeapiiri pe 10.5. asti klo 13–14.30. Aikuisille suunnattu ohjelmallinen ryhmä. Fiksua vuorovaikutusta ma 6.5. klo 17.30–19.30. Tutustumme hyvän olon illassa vuorovaikutustyyleihin ja rooleihin ja kommunikaation merkitykseen ihmissuhteissa. Ohjaajina hyvinvoinnin asiantuntija ja valmentaja Kirsi Kankaanpää ja rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja Jonna Hagelberg. Keskustelua, tehtäviä, iltapalaa ja kehollinen harjoitus. Vapaa pääsy. Ilm. ja lisätiedot Niina Marjanen p. 050 345 0524, niina.marjanen@evl.fi.

KIRKKO HELSINGISSÄ

Meilahden kirkko:

Vauvakirkko to 16.5. klo 13 Tuomaankirkossa. Noin puolen tunnin tilaisuus, minkä jälkeen kahvittelua ja vauvakerho seurakuntasalissa.

Ruskeasuon Rasti:

Äiti Teresa -piiri ma klo 13–15. Tehdään yhdessä Äiti Teresa -peittoja ja muita käsitöitä.

Tuolijumppa ke klo 12.30–13.

Kaikille avoin puoli tuntia kestävä jumppahetki.

Kohtaamisen kahvila ja Äijäkuppila ke klo 13–15. Kuulumisten vaihtoa kahvikupposen äärellä. Runon ja hartauden hetki kera kahvin ti 7.5. klo 13–14.30. Mukana Erkki ja Sirkku Kuusanmäki.

Fokus:

Äitienpäiväleivonta 7‒14-vuotiaille ke 8.5. klo 13‒17. Ilm. 6.5. mennessä anu.aalto@evl.fi. Maksu 10 e käteisellä.

Tiedän paikan armahan – vanhoja koululauluja to 16.5. ja 23.5. klo 16.30. Vetäjinä musiikinopettajat Kaisa ja Ari Pärnänen. Vohveli- ja kahvitarjoilu.

Elämän ja kuoleman metsä – Janne Elorannan puuveistosnäyttely nähtävillä 20.6. saakka. Näyttelyyn voi tutustua päivittäin klo 12–16. Kirjailijailta ke 22.5. klo 18. Anssi Ylirönni esittelee kirjaansa Ajasta iäisyyteen – Ylösnousemusopit, tieteen ja uskonnon suhde sekä kuolemanrajakokemukset.

Hermannin Diakoniatalon

Varustamo

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Keskiviikkoiltana 8.5. klo 17–18 Pekka Tähtisen eläkekahvit, klo 18 Hermanni House Band: Nuoren seurakunnan lauluja, yhteislauluja. Viikko-ohjelma 10.5.–13.9.: Pullakirkko ja kahvit su klo 10. Hartaus ma, ti ja to klo 9.15. Cafe Hermanni ma, ti ja to klo

9.30–13, sekä ke 11–16. Lounas ma ja ke klo 11–13. 2 e/annos. Apua ja tukea ma, ti ja to klo

9.30–11 sekä ke klo 11–12.30.

ItäHelsinki

Herttoniemen seurakunta

Virasto: Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi

Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6

Myllypuron kirkko, Neulapadontie 12, käynti Myllynsiipi 10

Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi facebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk

JUMALANPALVELUKSET

Messu su Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. Kulosaaressa su 5.5. luomakunnan sunnuntain messu ja sen jälkeen pieni perheiden pyhiinvaellus, su 12.5. gospelmessu.

Helatorstain messu to 9.5. klo 10 Kulosaaren ja klo 12 Myllypuron kirkossa.

Levollisuuden viikkomessu Kulosaaren kirkossa ke 15.5. klo 18. Helluntain messu Kulosaaren kirkossa su 19.5. klo 10. Naiskuoro Pihlaja. Kunniakäynti Leposaaren sankarihaudoille klo 12. Verkostomessu ja pyhäkoulu Roihuvuoren kirkossa su klo 16.

TAPAHTUMIA

Keittolounas Kulosaaren seurakuntasalissa 7.5. klo 12. Vapaaehtoinen 3 e maksu.

Avoin työpaja ke 8.5. klo 18 Herttoniemen seurakunnan toiminnan kehittämiseksi Myllypuron kirkolla. Haluamme löytää uusia ideoita ja ratkaisuja, miten lisäisimme läsnäoloamme erityisesti Herttoniemen ja Herttoniemenrannan alueella. Tervetuloa kaikki asiasta kiinnostuneet! Kahvitarjoilu.

Tyhjän sylin hartaus la 11.5. klo 15 Myllypuron kirkossa. Oletko lasta vailla, lapsesi menettänyt tai muuten tyhjää syliä sureva? Lohtuhetki erityisesti sinulle.

Virren voimaa – yhteislaulua Myllypuron kirkossa su 12.5. klo 13.30.

Laulun siivin -yhteislauluhetki ke 15.5. Kulosaaren seurakuntasalissa klo 14. Kahvit klo 13.30.

Iltaruoka to 16.5. klo 16 Myllypuron kirkolla. Hartaus klo 15.45. Aikuiset 3 e ja lapset 1,50 e. Itä-Helsingin musiikkiopiston kontrabasistit Kulosaaren kirkossa pe 17.5. klo 18. Opettaja Tarja Nybergin oppilaat. Vapaa pääsy. Keväinen barokkikattaus Leposaaren kappelissa su 19.5. klo 18. Leena Ihamuotila ja Pia Sundroos, barokkiviulu, Elina Mattila, barokkisello, ja Mikko Ikäheimo, luuttu. Vapaa pääsy.

Jäähyväiset Herttoniemen kirkolle la 25.5. klo 13. Pienimuotoinen messu, kahvit ja muistohetki ulkona. Kirkkoon ei pääse sisälle. Keräämme muistoja ja valokuvia yhteistyössä Herttoniemi-seuran kanssa osoitteessa herttoniemi. srk@evl.fi 31.5. saakka. Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ti ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Sinikka Backman

p. 050 596 8946.

Mikaelin seurakunta

Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800 tai helsinginmikael.srk@evl.fi. Osoitteet:

Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5, p. 09 2340 6422 (suntiot)

Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3 Östersundomin kirkko, Kappelintie 65

JUMALANPALVELUKSET

Messu Vartiokylän kirkossa joka sunnuntai klo 10. Su 5.5. Piilosillaperhemessu. Kahenvirta, Aaltonen, lapsikuoro Kristallit. Messun jälkeen välipalatarjoilu ja puuhailua koko perheelle. Su 12.5. Pakarinen, Honkanen-Punkari. Messu Mikaelinkirkossa joka sunnuntai klo 12. Su 5.5. Mäkitalo, Vanhamäki, lauluyhtye BellaCanta. Isoset siunataan tehtäviinsä. Su 12.5. Lindström, Lamminen. ItäHelsingin musiikkiopiston nuoria mukana musisoimassa.

Helatorstain messu Mikaelinkirkossa 9.5. klo 12. Vento, Aaltonen, MediCanto-kuoro, joht. Iida Nummela.

Östersundomin kirkon iltamessut keskiviikkoisin klo 18.30.

Kappelimessu Puotilan kappelissa torstaisin klo 18. 16.5. Hiljaisuuden kappelimessu.

Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa perjantaisin klo 12.

Tyhjän sylin messu Puotilan kappelissa la 11.5. klo 15. Suunnattu kaikille tahatonta lapsettomuutta, lapsen menetystä tai muusta syystä tyhjää syliä sureville. Jumalanpalvelus sisältää ehtoollisen, musiikkia, rukousta ja hiljentymistä. Osallistuminen ei edellytä kirkkoon kuulumista. Teetarjoilu. Iltamessu Vartiokylän kirkossa ke 15.5. klo 18.30. Laulamme Nuoren seurakunnan veisuja.

Tarkemmat tiedot messuista ja toimittajista luettavissa verkkosivuiltamme.

TAPAHTUMIA

Mikaelinkirkolla: Käsityökerho maanantaisin klo 9.30. Maanantaikahvit maanantaisin klo 13.

Rukouspiiri tiistaisin klo 10. Yhteisölounas torstaisin klo 11–11.45. Hinta 1 e, hävikkileipäjakoa.

Raamatturyhmä torstaisin klo 18. Lähetyspiiri ke 15.5. klo 14–15.30. Tule kuulemaan seurakunnan lähetystyöstä ja suunnittelemaan toimintaa sen ympärille. Mikaelin srk tukee lähetystyötä Etiopiassa, Tansaniassa ja Nepalissa Lähetys-

Vapaaehtoiseksi Kampin kappeliin?

Vapaaehtoiset toimivat kappelin aulassa vastaanottamassa ja tervehtimässä tulijoita. Kielitaito on iso plussa. Vapaaehtoisena saat ainutlaatuisen mahdollisuuden olla luomassa miellyttävä kokemus vierailusta suositussa nähtävyydessä ja hiljentymispaikassa. Jos kiinnostuit, tule käymään kappelilla tai lähetä sähköpostia: kampinkappeli@evl.fi. Lisätiedot: helsinginseurakunnat.fi/avuksimuille.

Kuoromusiikin

klassikot -messu

Sunnuntaina 5.5. kello 11 kuullaan kuoromusiikin klassikoita Munkkivuoren kirkon messussa, Raumantie 3. Munkkiniemen seurakunnan kuoro esittää muun muassa laulut Tuhansin kielin, Herra on minun paimeneni ja Sunnuntaiaamuna. Messun toimittavat Riikka Kuusisalo ja Nea Meriranta.

seuran kautta ja Intian medialähetystyötä Sansan kautta. Mikaelin Laulajien kevätkonsertti ke 15.5. klo 19. Joht. Jukka Okkonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Vartiokylän kirkolla:

Neuleklubi maanantaisin klo 11.30. Iltaruoka maanantaisin klo 16.30–18. Iltaperhekerho maanantaisin klo 17–18.30.

Laulut soikoon! -yhteislauluryhmä keskiviikkoisin klo 13. Raamattu elämään -piiri joka toinen maanantai 6.5. klo 18. Syvennymme Raamatun teksteihin Norvannon tekstien pohjalta. Puotilan kappelilla: Aamurukouspiiri maanantaisin klo 9.

Puotilan kappelin olohuone tiistaisin, klo 13 kahvit, klo 14 alkaa ohjelma. 7.5. Nälkä näkyy seurakunnan diakoniatyössä. Johtava diakoniatyöntekijä Outi Juntunen. 14.5. Omatoimiretki Kruunuvuorenrantaan. Lähtö Puotilan metroasemalta klo 12.11 Helsingin yliopistolle, josta kävely Meritullintorin lautalle. Lautta lähtee klo 13. Perillä kahvitarjoilu ja tutustumista alueeseen Ensio Sihvosen johdolla. Ks. tarkemmat tiedot verkkosivuiltamme. Digiopastausta Matteuksenkirkolla Itäkeskuksessa tiistaisin klo 12–14. Neuvomme älylaitteiden käytössä ja opettelemme yhdessä. Opastus on maksutonta, et tarvitse ajanvarausta.

Ajanvaraus diakonityöntekijälle p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo 12–14. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30. Pyhäpäivinä ei päivystystä.

Roihuvuoren seurakunta

Seurakuntatoimisto Reposalmentie 13 ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet:

Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET

Roihuvuoressa: Messu su 5.5. klo 10. Kaskinen, Nurminen, Tiainen. Mukana kamarikuoro Cantiamo. Verkostomessu su 5.5. klo 16. Halunen, Nurminen. Musiikki Verkosto Kollektiivi. Pyhäkoulu. Lyhyt iltamessu ke 8.5. klo 18. Messu su 12.5. klo 10. Takala, Ronkainen, Tiainen. Verkostomessu su 12.5. klo 16. Ronkainen, Essi Lyytinen. Musiikki Verkosto Kollektiivi. Pyhäkoulu. Nuorten Arkkikirkko ke 15.5. klo 18.

Laajasalossa: Messu su 5.5. klo 12. Kaskinen,

PIXABAY

AARNE ORMIO

Vaulas, Niva-Vilkko. Maarit Nurmela, viulu, ja Arja Suorsa-Rannanmäki, piano.

Helatorstain messu to 9.5. klo 12. Salonen, Kaskinen, Niva-Vilkko. Messu su 12.5. klo 12. Takala, Lyytinen, Tiainen.

TAPAHTUMIA

Yrttitarha su 5.5. klo 11.20 Roihuvuoren kirkolla. Kamarikuoro Cantiamon taimimyyjäiset messun jälkeen seurakuntasalissa.

Ulappa kukkii -konsertti ti 7.5. klo 18 Laajasalon kirkossa. Yhteislauluja ja kuorojen esityksiä. Chorus Marinus ja kvartetti, joht. Päivi Niva-Vilkko, Miesyhtye ja soitinyhtye Variksenpojat, joht. Heikki Varis. Vapaa pääsy, kakkukahvit. Puhallinorkestereiden kevätkonsertti ke 15.5. klo 19 Laajasalon kirkossa. Itä-Helsingin Musiikkiopisto. Vapaa pääsy.

Soitinvalmennuskonsertti to 16.5. klo 18 Roihuvuoren kirkossa. ItäHelsingin musiikkiopisto. Vapaa pääsy.

Taidenäyttelyt: Elon aika, Minna Lindblad-Hatamon maalauksia 10.7. asti Roihuvuoren kirkolla. Laajasalon kirkolla toukokuun ajan Tuula Hakkaraisen näyttely. Näyttelyt nähtävänä tilaisuuksien yhteydessä.

Vanhusten virkistyspäivä Laajasalon kirkolla to 30.5. klo 10–14. Kuljetus Roihuvuoresta ilmoittautuneille. Ilmoittautuminen ja ruokavaliot srk-toimistoon 24.5. mennessä. Maksuton.

Diakonian päiväsauna päihteiden ja yksinäisyyden kanssa kamppaileville Laajarannassa tiistaina 6.5., 13.5. ja 20.5. klo 13–15. Oma pyyhe mukaan, tarjolla pikkupurtavaa. Tiedustelut: Eija Hoikkala, p. 09 2340 5728.

Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768. Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758. Tai: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Vuosaaren seurakunta

Virasto: p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–12, ke 15–17.

Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7. Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3. Katukappeli, kauppakeskus Columbus.

JUMALANPALVELUKSET

Viikkomessu Marielundissa to 2.5. klo 12.

Messu kirkossa su 5.5. klo 11. Paananen, Pesonen, Kantola. Messun jälkeen suuri Yhteisvastuutapahtuma.

Viikkomessu Katukappelissa ti 7.5.

Walk

in -terapiaa

Itäkeskuksessa

Koulutetut ammattilaiset tarjoavat apua mielen hyvinvointiin 16–29-vuotiaille nyt myös joka maanantai klo 12–16 Itäkeskuksen Ohjaamossa Itäkeskuksen kirjastossa, Turunlinnantie 1. Walk in -terapia jatkuu entiseen malliin myös maanantaisin klo 14–18 Matteuksenkirkon Varustamolla, Turunlinnantie 3. Molemmissa paikoissa apua saa ilman ajanvarausta, ilmaiseksi ja nimettömänä. Kaikki keskustelut ovat luottamuksellisia. Nuoren kanssa keskustelevat koulutetut terapeutit hänen toivomistaan asioista. Jo kerta voi riittää, mutta uudelleenkin voi tulla.

Tyhjän sylin messu ja hartaus

Tyhjän sylin tapahtumat kutsuvat matalalla kynnyksellä tahattomasti lapsettomia, lapsensa menettäneitä tai muusta syystä tyhjää syliä surevia saamaan lohtua. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille. Molemmat tilaisuudet la 11.5. klo 15: messu Puotilan kappelissa, Puotilantie 5, ja hartaus Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12.

klo 17.

Helatorstain sanajumalanpalvelus kirkossa to 9.5. klo 11. Ahonen, Kantola.

Suomalainen messu kirkossa su 12.5. klo 11. Pesonen, Sihvola, Kantola, Korhonen-Björkman, Gaudium, Gospelmimmit, säestää Variksen pojat. Viikkomessu Marielundissa to 16.5. klo 12.

TAPAHTUMIA

Suuri tapahtumapäivä Vuosaaren kirkolla su 5.5. klo 12.30–16. Hyppää aasin kyytiin, pompi pomppulinnassa, perehdy paloautoon, testaa taitosi keppariradalla, ota kasvomaalaus tai tarratatuointi, rapsuttele kaverikoiria tai halaile eläinhahmoja. Tai mitä jos otat löylyt peräkärrysaunassa? Löylyttelijän kannattaa varata mukaan pyyhe, uikkarit, sandaalit ja suihkutarvikkeet. Mahan saat täyteen keittolounaalla, grillimakkaralla tai vohveleilla. Keväisiä lauluja harmonikan ja saksofonin säestyksellä klo 14, Jippii-kuoron konsertti klo 15. Tapahtumassa monet jutut maksuttomia, joissakin euron tai parin hupilippu. Syötävät maksullisia. Käteismaksu tai MobilePay. Tuotto Yhteisvastuulle. Järj. seurakunta, mukana Viikingit, Partiolai-

Matteuksenkirkon Varustamo

Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafe lounas ma–pe klo 11–13. Lounas 6/3 e, mukaan 3 e, ystävälounas 10 e. Walk in -terapia 16–29-v. nuorille joka ma klo 14–18, ei ajanvarausta. TGI tiistai +16-v. nuorille, parillisten viikkojen ti, seur. 23.4. klo 17–21. Juttelua, ruokaa, askartelua, retkiä. Tied. Minna p. 050 380 4053.

PohjoisHelsinki

Malmin seurakunta

Virasto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi

Osoitteet:

set ja Vapaapalokunta.

Kesäpäiväkerho 3–6-vuotiaille kirkolla ma 3.6., ke 5.6., ma 10.6. ja ke 12.6. klo 9–11.30. Kesäistä puuhaa sisällä ja ulkona, omat eväät mukaan. Ilm. kirsi.satosalmi@evl. fi, p. 050 322 9070. Perheiden kesäretki Vivamon Lastenkylään ti 11.6. klo 9–16. Nähdään Pöllö yllättää -näytelmä, tutustutaan Siilin, Kanan ja Leppäkertun koteihin, luontopolkuun, mummolaan ja vaarin verstaaseen. Kirkkohetki Pyhän Lapsen kirkossa. Osallistumismaksu 12 e, alle 3-vuotiaat maksutta, seurakunta tarjoaa kuljetuksen. Mahdollisuus omakustanteiseen lounaaseen, lisätiedot netissä. Ilm. kirsi.satosalmi@evl.fi, p. 050 322 9070. Avoin hyvinvointiryhmä Katukappelissa ma 13.5. klo 17.30, aiheena Merkityksellinen elämä. Terveydenhoitaja, THM Marja Lindholm. Kuninkaan ilta kirkolla pe 17.5. klo 18. Annamari ja Roberto Brandão. Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to 12–13. Jätä soittopyyntö: vuosaari.diakonia@evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuilla. Käyntiajanvaraus Valossa ti 12–13. Päivystävä pappi p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–12, ke 15–17. Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Malmin kirkko remontissa kevääseen 2025 saakka Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, X

JUMALANPALVELUKSET

Messu joka sunnuntai

Viikin kirkossa klo 10. Pihlajamäen kirkossa klo 11. 5.5. ja 12.5. Verkostomessu. Puistolan kirkossa klo 12. 5.5. Kamarikuoro Stella Vocalis, joht. Liisalotta Lepistö. Tapanilan kirkossa klo 17. 5.5. Luomakunnan sunnuntain Talon messu. 12.5. Kantelemessu. Kantelemessussa koko messun musiikki toteutetaan kanteleen sävelin. Malmin seurakunnan Kanneltajatryhmä, joht. Kaisu Rauhamaa. Helatorstain messu 9.5. klo 12 Puistolan kirkossa.

Iltaehtoollinen ke 8.5. ja 15.5. klo 18.30 Viikin kirkolla.

TAPAHTUMIA

Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 4400.

Rauhanrukous to klo 13 Puistolan kirkolla. Rukoilemme rauhaa Ukrainaan ja Lähi-itään. Kirsi Ojansuu-Kaunisto. Kevätlaulajaiset ti 14.5. klo 18 Puistolan kirkossa. Keväisiä yhteislauluja ja kirkkokuoron esityksiä. Kärrysaunavuoro ke 15.5. klo 16–19. Pihlajamäen kirkon takapi-

halla. Ota mukaan uima-asu, pyyhe, saunajalkineet. Suihku ja pukeutumistilat kirkon puolella. Tarjolla virvokkeita. Tule saunomaan vaikka koko perheen voimin. Laulu orvokille! -konsertti ke 15.5. klo 18 Pihlajamäen kirkossa. Konsertissa esiintyy Sari Anneli Ruokosen lauluoppilaita, pianossa Kiryl Bartashevich. Ohjelmistossa on ilman äänentoistoa esitettävää laulumusiikkia oppilaiden omien mieltymysten mukaan painottuen keväisiin tunnelmiin. Järj. Malmin srk ja Allin Laulut. Vapaa pääsy. Linturetki ma 13.5. klo 18 alkaen Viikin Lammassaareen. Tule tarkkailemaan lintuja ja keskustelemaan luonnosta. Lintuoppaana Dolf Assmann. Lähdemme retkelle Katariina Saksilaisen kadun ja Jokisuuntien risteyksestä. Lammassaareen kävelemme pitkospuita pitkin. Ota mukaan omat eväät ja kiikarit. Ilmoittautuminen Esa Järvinen, p. 040 536 2733. Mukaan mahtuu 25 ensiksi ilmoittautunutta. Lisätietoja linturetkestä nettisivuiltamme. Lemmikkinsä menettäneiden sururyhmä alk. to 16.5. klo 18–19.30 Viikin kirkolla. Ryhmä kokoontuu neljänä peräkkäisenä torstai-iltana. Ilmoittautumiset ja tiedustelut sofia.tuomenvirta@evl. fi, p. 050 570 4821. Seniorien retki Espoon saaristoon ke 5.6. klo 9–17. Matkaamme bussilla Espooseen ja saaristoveneellä Isoon Vasikkasaareen, jossa vietämme aikaa grillipaikalla yhteisten eväiden ja yhteislaulun merkeissä. Bussi ajaa Jakomäen, Puistolan ja Siltamäen kautta. Retki soveltuu myös rollaattorilla kulkeville. Hinta 20 e, sis. lounaan grillipaikalla. Ilmoittautumiset Puistolan kirkolle p. 09 2340 4425. Lisätietoja nettisivuillamme. Mukaan juhannusjuhlan valmisteluun Haluatko olla mukana valmistelemassa ja toteuttamassa seurakunnan juhannusjuhlaa? Juhla pidetään pe 21.6. klo 16–19 Viikin kirkolla. Tarjolla on monenlaisia tehtäviä sekä etukäteen että juhlan aikana. Tied. atte.tolonen@ evl.fi tai p. 050 599 2558. Nuorten aikuisten vuoro Talolla ma klo 18–21 Tapanilan kirkolla. Rentoa ajanviettoa, pientä purtavaa. Avoin illanvietto kaikille täysiikäisille.

Walk in -terapia to Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Walk in -terapia on maksutonta ja anonyymiä ratkaisu- ja voimavarakeskeistä lyhytterapiaa alle 30-vuotiaille. Walk in -terapiassa on kysymys kertaluonteisesta terapiatapaamisesta ja se soveltuu esimerkiksi elämän solmukohtien käsittelyyn. Lisätietoja terapiasta ja ajanvaraus nettisivuillamme. Tied. niina. mikkola@evl.fi. Aikuisrippikoulu Räätälöity yksityisrippikoulu täysi-ikäisille. Rippi-

kouluun kuuluu mm. papin kanssa keskustelua, seurakunnan toimintaan osallistumista ja etätehtäviä. Tied. sofia.tuomenvirta@evl.fi, p. 050 570 4821.

Keskusteluryhmä Jeesuksen opetuksista ma klo 18–19.30 Tapanilan kirkon kerhotilassa. Kaikille avoin pienryhmä. Tied. eero.yli-rekola@outlook.com.

Kevään viimeinen kerta 13.5. Kuurojen piiri ti 7.5. klo 15 Puistolan kirkolla. Päivi Korhonen ja Anita Olli.

Selkosuomen keskusteluryhmä ti klo 17–18.30 Viikin kirjastossa.

Kevään viimeinen kerta 14.5. Avoimet perhekahvilat klo 9.30–12 ma Viikin kirkolla, ti Tapanilan kirkolla, ke Puistolan kirkolla ja to Siltamäen srk-kodilla.

Isien perhekerho ti klo 9.30–11.30 Varustamolla. Leikkiä ja puuhastelua.

Vauva- ja taaperotupa ti ja pe klo 13.30–15.30 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Yhdessäoloa ja kahvittelua.

Iltaruoka ke klo 17–18.30 Viikin kirkolla. Hinta 1 e. Leikkihetki perheille. Kevään viimeinen kerta ke 15.5.

Venäjänkielinen Olohuone –Гостиная ma klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Tied. Marianne Hapsal, p. 050 380 3778. Tapulin Olohuone ma klo 11–12.30 Tapulin srk-kodilla. Kahvia, voileipiä ja/tai puuro. Kerran kuussa lounas.

Ostarin Onni ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla. Puuro ja voileipiä. Eläkeläisten iltapäivä ti klo 13–14.30 Tapanilan kirkolla. Kevään viimeinen kerta 14.5. Ruoka-aika to klo 12 Pihlajamäen kirkolla. Hinta 2 e. Kevään viimeinen kerta 16.5.

Kahvia ja kohtaamista ke klo 10–11.30 Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6. Voileipiä ja kahvi. Kevään viimeinen kerta ke 15.5.

Mestan keittolounas ti klo 12–13 Pihlajiston asukastalolla, Tiirismaantie 4. Hinta 2 e. Siltamäen keittolounas to klo 12–13 Siltamäen srk-kodilla. Hinta 2 e. Kevään viimeinen kerta 16.5. Hävikkiruoan jako ma klo 11 Tapulin srk-kodilla, jos saamme hävikkiä jaettavaksi. Oma kassi mukaan.

Hävikkileivän jako jos saamme hävikkiä jaettavaksi ti klo 9 Pihlajamäen kirkolla, ke klo 10 Jakomäen nuorisotalolla Jakomäenpolku 6 ja to klo 11.30 Varustamolla, jossa jaon jälkeen diakoniatyöntekijä tavattavissa klo 12–13.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481. Jätä muina aikoina soittopyyntö. Tied. diakonia.malmi@evl.fi.

Oulunkylän seurakunta

Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse  ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi

Osoitteet:

Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.   Käpylän kirkko, Metsolantie 14  Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15  Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti.

www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

Seuraa meitä: Facebook, Instagram, Youtube: Oulunkylän seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18.

Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12, to 2.5. saakka. Helatorstain messu to 9.5. klo 10 Oulunkylän kirkossa. Tilkkutäkkimessu to 9.5. klo 18 Käpylän kirkossa. Nuoren seurakunnan veisuja sekä isosten siunaaminen tehtäviinsä.

TAPAHTUMIA

Diakonian ajanvaraus- ja neuvonta tiistaisin ja torstaisin klo 10–11.

Soita p. 09 2340 5318 tai tule käymään Oulunkylän kirkolla.

Peruttu: Keskiaikaisen rukouslaulun konsertti pe 3.5. Käpylän kirkossa on peruttu. Uusi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.

Musiikkikoulu Virtuksen konsertti la 4.5. klo 15 Käpylän kirkossa. Lasten ja nuorten klassinen laulukonsertti. Vapaa pääsy.

Virsikinkerit ti 14.5. klo 14–15

Oulunkylän puukirkossa, Siltavoudintie 12. Virsikinkereillä kerrotaan virsien sanojen ja sävelten taustoja, ja lauletaan yhdessä. Tervetuloa rakastumaan virsiin!

Maanantaipuuro maanantaisin klo

9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla 6.5. asti.

Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin klo 16–17.30 Käpylän kirkolla, 8.5. asti.

Maunulan kirkon kahvila torstaisin klo 10–14 Maunulan kirkolla, 2.5. asti.

Oulunkylän perhekerho maanantaisin klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla 6.5. asti.

Koskelan lähetyspiiri ma 6.5. klo 12, Kunnalliskodintie 6C kerhotila. Lankakahvila ma 6.5. klo 13–15

Käpylän kirkolla.

Miestenpiiri ma 6.5. klo 14–16

Oulunkylän kirkolla.

Naisten kirjallisuuspiiri ma 6.5. klo 18 Käpylän kirkolla. Petina Gappah: Muistojen kirja. Oulunkylän lähetyspiiri keskiviikkoisin klo 13 Oulunkylän kirkolla, 8.5. asti.

Taaperoiden puuhakerho (1–3-v.) keskiviikkoisin klo 17.30–19 Käpy-

Tanssiteos ja keskustelua

Johanneksenkirkossa

Perjantaina 10.5. kello 19 järjestetään taidetta ja tutkimusta yhdistävä tilaisuus Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Tunnin mittainen Väreily-tanssiteos tutkii turvallisuuden kokemusta kirkkotilassa. Sen jälkeen katsojat voivat osallistua kyselyyn ja keskusteluun. Tanssija-koreografi Tiina Lindfors tanssii teoksen, joka yhdistää tanssiin kamarimusiikkia ja valotaidetta. Pianisti Heini Kärkkäinen ja sellisti Joona Pulkkinen soittavat muun muassa Griegin ja Faurén musiikkia. Hienovireisen valotaiteen luo Mari Agge. Vapaa pääsy.

län kirkolla, 8.5. asti.

Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18 Käpylän kirkossa 22.5. asti.

Maunulan muskarit torstaisin

Maunulan kirkolla. Klo 9.45 (taaperot 1–3-v.), klo 10.20 (vauvat 0–1-v.), klo 10.55 (kaikenikäiset/sisarukset).

Kevään viimeinen muskari 2.5. Postimerkkitalkoot torstaisin klo 10–14 Oulunkylän kirkolla, 13.6. saakka. Tervetuloa tukemaan Suomen Lähetysseuran työtä. Voit myös lahjoittaa postimerkkejä, kortteja ja vanhoja rahoja tuomalla ne kirkolle.

Maunulan iltaperhekerho to 2.5. klo 17–19 Maunulan kirkolla. Etsijät-raamattupiiri torstaisin klo 17 Maunulan kirkolla, 30.5. asti. Rukousryhmä to 2.5. klo 18 Oulunkylän kirkolla.

Papin päivystys to 16.5. klo 18–20 Päätön kana -ravintolassa, Pohjolankatu 2.

Pakilan seurakunta

Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–ti klo 9–13, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi

Osoitteet:

Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, X ja Instagram: Pakilan

Nuortenilta tiistaisin klo 18. MLL Pakilan perhekahvila keskiviikkoisin klo 15–17 Lapset osallistuvat kerhoon yhdessä aikuisen kanssa. Kutomakerho keskiviikkoisin klo 18.

Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18. Diakoniapäivystys ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voi ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo

Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu su 5.5. klo 11. Emma Mönkkönen, Tiia Valve-Tuovinen ja Ari Häyrinen.

Helatorstain jumalanpalvelus to 9.5. klo 11. Marita Toivonen ja Ari Häyrinen. Mukana Vox Sonora -kuoro.

Messu su 12.5. klo 11. Marita Toivonen, Jussi Tuurna ja Ari Häyrinen. Musiikissa mukana myös Sakari Topi ja Susanna Airola.

TAPAHTUMIA

Raamattupiiri to 2.5. klo 17. Uskonnonfilosofinen klubi ke 8.5. klo 18.30–20. Tänään tarkastelussa ihmisen vapautta ja inhimillisten valintojen keskeisyyttä korostava eksistentialistinen ihmiskäsitys. Paneudumme myös kulturalistiseen ihmiskäsitykseen, jolle ihmisyyden erityisyyttä korostaa kyky kielen ja symbolien käyttöön. Pakilan Musiikkiopiston äitienpäiväkonsertti pe 10.5. klo 18. Vapaa pääsy. Paloheinän musiikkikoulun kevätkonsertit la 11.5. klo 17.30 ja 19. Vapaa pääsy. Keväinen barokkikonsertti ke 15.5. klo 19. Vapaa pääsy. Perhekerhot tiistaisin klo 9–11.30 ja torstaisin klo 17–19. Ensivauvaryhmä tiistaisin klo 12.30–14. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13.

Hävikkiruokaravintola Waste& Feast arkisin ma–to klo 11–13. Facebook: WasteFeastMalmi. Vertaisilta iloa ja tukea: Vanhustyön keskusliiton avoin senioriryhmä +65-vuotiaille Ala-Malmin Mukavat maanantaisin klo 10–11.30. Viimeinen kerta 20.5. Isien perhekerho tiistaisin klo 9.30–11.30. Haluatko tietää, mitä muuta meillä tapahtuu? www.helsinginseurakunnat.fi/ Hae: Malmin Varustamo. Kt. lehdestä: Malmin seurakunta.

Erityisryhmille

KEHITYSVAMMAISILLE

Papin porinat ke 15.5. klo 11–13, Pekanraitti 16. Omakustannelounas, jutellaan ja syödään yhdessä. Kehitysvammaisten kirkkopyhä la–su 7.–8.9. Helsingin tuomiokirkossa. Lisätietoja: helsinginseurakunnat.fi/apuajatukea.

NÄKÖVAMMAISILLE

Pakarintupa ke 8.5. klo 12.30–15, Kuriiritie 1, Vantaa. Tupailua, kahvittelua, kimppakävelyä. Retki Albergan kartanoon ja puutarhaan to 23.5. klo 13–16. Kartanon esittely, puutarhurin mökki ja Albergan puutarha. Omatoimikahvit. Lähtö ja päätös Alberganesplanadi 5. Retki ei täysin esteetön. Säävaraus. Ilm. viim. ma 20.5. minna.marttinen@evl.fi, p. 040 734 7715.

VIITTOMAKIELELLÄ

Perhekerhot, raamattupiiri ja päiväpiiri kuten nettisivuilla ja kevätesitteessä. Viittomakielinen messu su 5.5. klo 13 Hermannin Diakoniatalon Varustamolla, Hämeentie 73.

MARKKU UUSITALO

Musiikkia Helsingissä

PERJANTAINA 3.5.

Kevätkonsertti klo 19 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Sekakuoro Procantus. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LAUANTAINA 4.5.

Laulukonsertti klo 15 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Elma Rantala, sopraano, laulusuzukioppilaat Musiikkikoulu Virtuksesta, Tuuli Takkala, piano. Vapaa pääsy. Virsiä ra(i)kkaudella klo 16 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Taivaanrannan Valolokki: Maria Kujanpää, laulu, saksofoni, piano ja perkussiot, Tuiki Järvensivu, laulu, viulu, barokkiviulu ja mandoliini, Henna Nieminen, laulu, piano ja perkussiot. Innostavia sovituksia virsistä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Så värdefullt är livet klo 18 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Ruotsinkielinen hyväntekeväisyyskonsertti. Matteuksen kuorot, artistivieraana laulaja Mira Luoti. Tuotto syöpää sairastavien tukemiseen.

Latvian uudelleen itsenäistymisen päivän juhlakonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Latvialais-suomalainen kuoro Ziemeļmeita, Luxemburgin latvialainen kuoro Meluzīna, Kööpenhaminan latvialainen kuoro In Corde Meo, Ādažin kulttuurikeskuksen sekakuoro Saknes, Latvia. Austris Kalniņš, säestys. Artis Virsis, lausunta. Braunsin sävelruno Daugava ja katkelmia Čaksin teoksesta Ikuisuuden koskettamat. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

SUNNUNTAINA 5.5.

Keväisiä yhteislauluja klo 14 Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7. Lauletaan yhdessä harmonikan ja saksofonin säestyksellä. Vapaa pääsy.

Keväiset illat klo 15 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Helsingin Huiluorkesteri. Keväistä huilumusiikkia. Vapaa pääsy. Lastenkuoron konsertti klo 15 Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7. Jippii-lastenkuoro. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuukeräykselle.

Urut aasta ööhön klo 16 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Urkukesän ennakkokonsertti. Urkurit Anu Pulkkinen ja Arttu Selonen raottavat urkujen ja urkumusiikin aarreaitan ovea. Tuttuja ja tuntemattomampia urkumusiikin helmiä.

Temppeliaukion kirkossa kuullaan suomalaista sellohistoriaa maailman ensiesityksenä maanantaina 13.5. kello 19. Sellisti Seeli Toivio, saksofonisti Olli-Pekka Tuomisalo ja La Tempesta -orkesteri esittävät ennen esittämättömiä Väinö Haapalaisen, Lauri Saikkolan ja Yrjö Gunaropuloksen sellokonserttoja.

Konsertin jälkeen mahdollisuus vierailla urkuparvella ja kokeilla urkuja. Tilaisuudessa julkistetaan Helsingin Urkukesän ohjelma. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 7.5.

Laulun siivin klo 13 Hyvän Paimenen kirkon kryptassa, Palosuontie 1. Yhteislaulua. Vapaa pääsy. Musiikkileikkikoulun kevätkonsertti klo 17 ja 18 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Luoteis-Helsingin musiikkiopiston muskarilaiset. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 8.5.

Päiväkonsertti klo 12–12.20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Anna Pulli-Huomo, urut. Vapaa pääsy. PK-klubin konsertti klo 18 Hermannin Diakoniatalon Varustamossa, Hämeentie 73. Hermanni House Bandin keväinen musiikki-iloittelu.

listua kyselyyn ja keskusteluun. Tiina Lindfors, tanssi, Heini Kärkkäinen, piano, Joona Pulkkinen, sello, Mari Agge, valotaide. Muun muassa Grieg, Bach, Poulenc, Glass, Fauré. Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 11.5.

Kevät keralla klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Polyteknikkojen Kuoro. Runoilijoiden tulkintoja kaipuusta, rakkaudesta ja rauhasta sekä hengellisiä tekstejä. Muun muassa Pärt, Poulenc, Damström. Liput 25/10 e lippu.fi. Valo ja valkeus klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Vokaaliyhtye Uoma. Renessanssin helmiä säveltäjiltä Fayrfax, Sheppard, Tallis, Byrd, Wilbye. Liput 20/15 e. Viisumessu klo 18 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Tule laulamaan euroviisuja ja koe, kuinka ne taipuvat Jumalan kunniaksi ja yhteiseksi iloksi. Euroviisubändi, Make Perttilä ja Petri Laaksonen. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 12.5.

Perinteinen äitienpäiväkonsertti klo 17 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Cantores Minores, Cantores Minores Koulutusryhmien kuorot, Cantores Minores Muskarilaisten kuoro, Olli Saari, urut. Liput 30/25, 20/15, 10 e ticketmaster.fi ja kirkon pääovelta.

MAANANTAINA 13.5.

Vapaa pääsy.

Euroviisumessu klo 18 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Haagan seurakunnan kuoro, Anna Marte ja Hannakaisa Nyrönen. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuukeräykseen. Suzukisoittajien kevätkonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Käpylän musiikkiopiston viulisteja, alttoviulisteja, sellistejä, huilisteja, kitaristeja ja pianisteja. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 10.5.

Two Moons klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Pianisti Sid Hillen vieraana itävaltalainen saksofonisti Herbert Könighofer. Vierailumaksu 8 e. Väreily-tanssiteos klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Taidetta ja tutkimusta yhdistävä tilaisuus. Aluksi tanssiteos Väreily, jonka jälkeen katsojat voivat osal-

Ennen esittämättömiä sellokonserttoja V. Haapalaiselta, L. Saikkolalta ja Y. Gunaropulokselta. Liput 20 e, lapset ilmaiseksi.

TIISTAINA 14.5.

Virsikinkerit klo 14 Oulunkylän puukirkossa, Siltavoudintie 12. Virsien taustoja ja yhteislaulua. Vapaa pääsy.

Kevätlaulajaiset klo 18 Puistolan kirkossa, Tenavatie 4. Malmin kirkkokuoro. Keväisiä yhteislauluja ja kuoroesityksiä. Vapaa pääsy. Ylioppilaskunnan Soittajien konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Damströmin teos Ice, Madetojan sävelruno Kullervo, Sibeliuksen 1. Sinfonia. Liput 20/10 e lippu.fi ja ovelta.

KESKIVIIKKONA

15.5.

Sid Hillen konsertti klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Meditatiivista musiikkia flyygelillä. Vierailumaksu 8 e. Päiväkonsertti klo 12–12.20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Anssi Pyykkönen, urut. Vapaa pääsy. Kevätkonsertti klo 19 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Mikaelin Laulajat. Vapaa pääsy.

TORSTAINA

16.5.

Öinen näky klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Öinen näky -levyn julkaisu. Seeli Toivio, sello, Olli-Pekka Tuomisalo, saksofoni, orkesterina La Tempesta.

Mozart: Requiem klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Muntra Musikanter, Evivakören ja Wegelius Kammarstråkar, solisteina Hedvig Paulig, Ruut Mattila, Johan Krogius ja Matti Turunen. Liput 30/20 e holvi.com/shop/ MMWebstore. Klo 18.15 teosesittely.

Kevätkonsertteja Espoossa

Keväinen kamarikuoroilta to 2.5. klo 19.30 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Tapiolan seurakunnan kamarikuoron kevään ja auringonnousun lauluja. Vapaa pääsy.

Kirkkokuoron kevätkonsertti pe 3.5. klo 19 Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Espoonlahden kirkkokuoro joht. Heli Ojala. Vapaa pääsy.

Kevätkimarakonsertti ti 7.5. klo 19 Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Lohjan seurakunnan Laurin Laulajat joht. Timo Saario. Mm. Merikannon, Linsénin ja Heikkilän musiikkia. Vapaa pääsy, maksuton ohjelma, kolehti Yhteisvastuulle.

Kevättä rinnassa -kahvikonsertti ke 8.5. klo 13 Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Kevätlauluja kvartetilla, sooloina, yhdessä ja erikseen. Kanttorit Hyry ja Latvanen sekä kuorolaisista koottu kvartetti. Suvivirsi yhteislauluna. Konsertti on osa varttuneen väen kevätjuhlaa. Vapaa pääsy, kahvit.

HEIKKI TUULI