Kirkko ja kaupunki 2024 08 Helsinki

16.5.2024

kirkkojakaupunki.fi

Aivoleikkaus muutti

aviomiehen s. 8

Juuli Rämö, 28, aikoo pysyä neitsyenä loppuikänsä s. 14

Ääni syrjästä

Viitasen Piia on lauluissaan yhteiskunnan kyydistä pudonneiden puolella s. 20

HYVÄN TÄHDEN.

Pääkirjoitus

Leikkaukset aiheuttavat hätää

VALTIONTALOUDEN TILA on sellainen, että leikkauksia ja veronkorotuksia on pakko tehdä. Poliitikot vääntävät kättä siitä, mistä niitä tehdään ja keihin ne kohdistuvat.

Vaikka kirkon tehtävä ei ole tehdä puoluepolitiikkaa, sen rooliin on aina kuulunut muistuttaa päättäjiä niistä, jotka yhteiskunnassa ovat kaikkein heikoimmilla. Heikoimpien puolta pitivät jo Vanhan testamentin profeetat. Eikä Jeesus sanoessaan, että köyhät teillä on luonanne aina, tarkoittanut, ettei heitä pitäisi auttaa. Kyseinen Markuksen evankeliumin kohta jatkuu: ”Te voitte tehdä heille hyvää milloin tahdotte.”

Kun Rooman keisari 200-luvulla vaati diakoni Laurentiusta tuomaan hänelle kirkon aarteet, Laurentius keräsi keisarin luokse köyhät, rammat, sairaat, vanhukset ja kerjäläiset. Kiitokseksi tästä hän päätyi halsterille poltettavaksi.

KIRKON DIAKONIATYÖNTEKIJÄT kohtaavat jatkuvasti työssään ihmisiä, jotka putoavat yhteiskunnan turvaverkkojen läpi. Nyt heidän luokseen tulevat ihmiset kuvaavat tuntojaan sanoilla hätä, huoli ja paniikki. Vaikka kaikki hallituksen jo aiemmin tekemät leikkaukset, saati sen kevään kehysriihessä päättämät uudet leikkaukset, eivät ole astuneet vielä voimaan, ne iskevät jo henkisesti niihin, joiden elämäntilanne on vaikea. Kirkon diakonian taloudellinen apu on pientä ja väliaikaista, eikä se voi paikata sosiaaliturvaa. Sen sijaan tärkeää on diakonityöntekijöiden anta-

ma henkinen tuki: asiakkaan talous- ja elämäntilanteen tarkastelu yhdessä hänen kanssaan, hänen ohjaamisensa eteenpäin ja toivon ylläpitäminen. Kirkon tehtävä on pitää huolta siitä, että diakoniatyöllä on tähän riittävät resurssit.

LEIKKAUKSIA TEHDÄÄN valtiovarainministeriön näkemystä seuraten. Ministeriön virkamiesten tehtävä on pitää huolta rahasta. Kannattaisi toki sielläkin huomata, että jos leikkausten inhimillinen hinta nousee kovin korkeaksi, siitä seuraa myös iso euromääräinen lasku. Esimerkiksi yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle yli miljoona euroa. Talouden näkökulmasta on vaikea ymmärtää myöskään asumistuen ansiotulovähennyksen ja työttömyysturvan suojaosan poistoja. Ne ovat mahdollistaneet pienen osa-aikatyön monille, joiden elämäntilanne ei salli kokoaikatyötä. Nyt työttömyys on muutenkin kasvussa. Realismia olisi myös nähdä se, että pääkaupunkiseudulla ei ole riittävästi edullisia vuokra-asuntoja eikä opiskelija-asuntoja. Toivottavasti päätöksiä tarvittaessa korjataan. Se olisi vastuullista politiikkaa. PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Elämä yllätti julmasti juuri silloin, kun luulin kaiken olevan hyvin. Selviän varmasti tästäkin koettelemuksesta. Olenhan aina kovina aikoina saanut kulkea tietä, jolla joku suurempi on minua suojellut.

KIRKON DIAKONIA EI VOI PAIKATA SOSIAALITURVAA.

Ihminen kasvaa suuremmaksi siinä määrin kuin hän oppii tuntemaan oman voimansa.

SAKSALAINEN FILOSOFI FRIEDRICH VON SCHELLING (1775–1854)

Olemme osa Jumalan vaeltavaa kansaa. Samalla olemme osa sukupolvien ketjua, ja ennen eläneet elävät meissä.

Tietoisuus omista juurista on tärkeää. Se vaikuttaa myös siihen, millaista henkistä ja hengellistä kotia itse rakennamme.

PIISPA MARI LEPPÄNEN

SANA-LEHDESSÄ 2.5.

Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kantavat ikuiset käsivarret.

VIIDES MOOSEKSEN KIRJA 33:27

Kirkko ja kaupunki

KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN

Seuraava lehti ilmestyy 30.5.

kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”Olin yllättynyt siitä, kuinka nopeasti kiinnyin Loveen”

Kumppanuusvanhemmuus tarjoaa mahdollisuuden yhteisöllisempään vanhemmuuteen.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

1Varpu Eana, 35, miten päädyit kumppanuusvanhemmaksi?

– Sain ensimmäisen lapseni, Avan, 12, kun olin 23-vuotias. Jäin yksinhuoltajaksi heti hänen syntymänsä jälkeen. En ollut vielä tuolloin valmis äidiksi. Avalla oli koliikkia ja hän oli itkuinen lapsi, enkä saanut nukuttua tarpeeksi. Sairastuin lapsivuodepsykoosin. Käänne parempaan tapahtui, kun muutin lapsiperhekommuuniin Avan ollessa viisivuotias. Vasta silloin aloin nauttia äitiydestä.

– Viitisen vuotta sitten aloin seurustella nykyisen puolisoni Joacimin kanssa. Hän halusi biologisia lapsia, mutta minä en enempää. Meille ei tullut mieleenkään erota tämän vuoksi. Ajattelimme, että meidän tapauksessamme voisi toimia kumppanuusvanhemmuus. Etsimme Facebookista Kumppanuusvanhemmat-ryhmän, josta löysimme Saran. Hän oli ensimmäinen henkilö, jolle laitoimme viestin. Tutustuimme toisiimme puolen vuoden ajan. Kaikki meni meidän kohdallamme melkein liian täydellisesti. Jotkut etsivät kumppanuusvanhempaa vuosia. Me löysimme heti oikean ihmisen.

– Kumppanuusvanhemmuuteen liittyy olennaisesti suunnitelmallisuus. Kenestäkään ei voi tulla vahingossa kumppanuusvanhempi. Siihen ei liity parisuhdetta eikä mitään romanttista. Kumppanuusvanhemmuus ei vie samalla tavalla aikaa parisuhteelta kuin perinteinen vanhemmuus, koska lapsella on useita vanhempia, jotka pitävät hänestä huolta erikseen ja yhdessä. 2

Millainen perhe olette?

– Lapsemme Love-Lii on nyt kahdeksan kuukauden ikäinen. Kävimme synnyttämässä kolmistaan. Suunnittelimme etukäteen, mikä

kenenkin rooli synnytyksessä on. Minä olin aluksi aktiivisemmassa roolissa, mutta kun Loven sydänäänet hävisivät, mies otti isomman roolin. Synnytyksen jälkeen Sara ja Love jäivät sairaalaan muutamaksi päiväksi. Minä en saanut mennä tapaamaan heitä osastolle, koska en ole sukua kummallekaan. Päätimme kaikki yhdessä, että myöskään puolisoni ei mene sairaalaan, koska minä en saanut mennä.

– Asun kommuunissa tyttäreni, koiramme Jaden ja toisen yksinhuoltajaäidin ja hänen lapsensa kanssa. Puolisoni asuu omassa asunnossaan. Sara asuu Paraisilla ja hänellä on Loven lisäksi Aura-tytär, joka on lähes samanikäinen kuin Ava, sekä yksivuotias sijoituslapsi Ilmari. Koska Sara imettää Lovea, tapaamme aina kaikki yhdessä. Minä, Ava ja puolisoni vietämme Saran luona 5–6 päivää kuukaudessa ja toisin päin. Kun imetys loppuu, Love alkaa viettää enemmän aikaa kanssamme yksin.

– Olemme sopineet yhdessä, että saan olla kutsumanimeltäni äiti, jos haluan. Koska olemme apilaperhe, olin ajatellut, että voisin olla ami eli apila-mami, mutta se nimitys ei ole saanut tuulta alleen. Ehkä olen bonusäiti, katsotaan.

3Mikä asia on yllättänyt sinut kumppanuusvanhemmuudessa?

– Olin yllättynyt siitä, kuinka nopeasti kiinnyin Loveen, vaikka hän ei ole biologisesti minun lapseni. Hän näyttää isältään Joacimilta, ja siten tutulta, joten tunsin, että tuo lapsi liittyy minuun. – Minusta on ollut ihmeellistä seurata, miten Lovea hoitaa kolme vanhempaa ja heidän lisäkseen Ava ja Aura. Samalla tilanne on välillä nostanut minussa esiin myös surua, kun olen verrannut sitä omaan aiempaan elämäntilanteeseeni.

– Neuvolassa tunnen itseni joskus ulkopuoliseksi. Koska geenini eivät periydy Lovelle, heillä ei ole minulle hirveästi kysymyksiä.

4Mitä vanhemmuus sinulle merkitsee?

– Minulle on tärkeää omannäköinen vanhemmuus. Haluan, että elämämme on luonnonläheistä ja etteivät lapset ole puhelimella vaan viettävät paljon aikaa ulkona. Ava käy myös steinerkoulua.

– Kun Ava oli vauva, koin, että minulle saneltiin, miten pitää synnyttää ja miten lasta kuuluu ruokkia ja hoitaa. Olen saanut paljon kritiikkiä siitä, että asumme kommuunissa. Monella tuntuu olevan kommuuneista se kuva, että niissä käytetään päihteitä. Meillä on aina ollut totaalikielto päihteille. Olemme matkustaneet Avan kanssa paljon junalla ja käyneet jo 26 maassa. Minua on kritisoitu myös siitä.

– Minulla on ollut isoja uniongelmia, enkä halua enää valvoa öitä. Saan ottaa Lovesta niin paljon tai vähän vastuuta vastuuta kuin haluan. Emme ole Joacimin kanssa elatusvelvollisia, mutta jaamme Saran kanssa vauvan kuluja. Teimme Saran kanssa varmuuden vuoksi sopimuksen siitä, ettei meistä kukaan voi vaatia Loven huoltajuutta kokonaan itselleen.

5Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhää on vapauden ja vastuun tasapaino kaikilla elämän osa-alueilla: lapsen kasvatuksessa, kuluttamisessa, suhteessa luontoon ja parisuhteessa.

– Myös yhteisöllisyys on minulle pyhää. Olen töissä lastensuojelussa ja näen siellä päivittäin, miten yksin vanhemmat ovat. Meidän pitäisi enemmän ottaa yhdessä vastuuta vanhemmuudesta ja lapsista niin, että kaikki lapset olisivat kaikkien lapsia. ■

Varpu Eanan koira Jade on seitsemänvuotias ja rodultaan hollanninpaimenkoira.

Raamatulliset

Antiikin aikana vaatteet valmistettiin nykyaikaisen zero waste -filosofian mukaan. Hajusteita käytettiin silloin runsaasti, ja nyt sosiaalinen media on innostanut teinipojatkin käyttämään tuoksuja.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO

KUVA ISTOCK

Muoti kertoo aina omasta ajastaan, sanoo Lappeenrannassa ja Lahdessa toimivan LUTyliopiston työelämäprofessori, muotitoimittaja ja podcastisäntä Sami Sykkö. Siksi voi tuntua yllättävältä, että monet elementit, jotka olivat yleisiä Raamatun aikaisessa pukeutumisessa, tuntuvat ajankohtaisilta myös nyt.

– Silloin nelikulmaisesta kankaasta muotoiltiin mekkoja niin, että käyttöön tuli koko kangas, ja sehän on tämän päivän muotia parhaimmillaan. Voidaan puhua ajanhenkisistä zero waste-vaatteista, Sykkö kertoo.

Zero waste fashion designilla tai nollajätesuunnittelulla tarkoitetaan sitä, että vaatteet suunnitellaan ja kaavoitetaan niin, että kangasjätettä ei synny.

JO ANTIIKIN AIKANA vaatteiden tehtävä oli kertoa ihmisen yhteiskunnallisesta asemasta. Varhaisilla kristityillä ei tiettävästi ollut omaa pukeutumiskoodia, vaan he pukeutuivat kuten muutkin.

Ihokas eli alusasu oli hieman alle polven ulottuva vaate, jota käyttivät kaikki.

– Orjat saivat käyttää pelkästään ihokasta. Lisäksi sitä käytettiin myös työnteossa, kertoo Uuden testamentin tutkija ja Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Outi Lehtipuu. Yhtenä kappaleena kudotut villaiset ihokkaat olivat tiettävästi hyvin arvostettuja, Henri Daniel-Rops kirjoittaa kirjassaan Sellaista oli elämä Jeesuksen ajan Palestiinassa. Jeesuksella oli päällään juuri tällainen ihokas, kun so -

tilaat ristiinnaulitsivat hänet. Johanneksen evankeliumissa kerrotaan, että sotilaat arpoivat kuka saa ihokkaan, sillä he eivät halunneet rikkoa vaatetta. Uusimmassa Uuden testamentin käännöksessä ihokas on käännetty paidaksi. Ihokkaan päälle puettiin vaippa eli viitta, joka toimitti sekä puvun että päällystakin tehtävää. Viitta oli myös juhlavaate, eikä ilman sitä saanut esiintyä arvohenkilön edessä tai temppelissä. Yleensä viitta valmistettiin villasta. Viittaa käytettiin myös muihin tarkoituksiin kuin pukeutumiseen. Se saattoi toimia peitteenä tai vuoteena ulkona yövyttäessä. Viitta saattoi toimia myös mattona, sillä suuressa arvossa pidettyjen henkilöiden eteen levitettiin viitta kunnioituksen merkiksi.

HAJUSTEITA KÄYTETTIIN antiikin aikana runsaasti, sillä hajumaailma oli silloin tyrmäävä. Peseytymisstandardit olivat hyvin erilaiset kuin nykyään.

Hajuvedet ovat satoja euroja maksavia merkkivaatteita huokeampi tapa hankkia elämään luksusta.

muotitrendit

Uudessa testamentissa hajusteet mainitaan vain hautauksen yhteydessä.

– Hajusteiden tehtävä oli peittää ruumiista lähtevää pahaa hajua, Outi Lehtipuu sanoo.

– Todennäköisesti myös hajusteiden käytössä oli kyse yhteiskuntaluokasta: rikkailla oli varaa hajusteisiin useammin kuin köyhillä, Lehtipuu kertoo.

Nykyään hajuvedet ovat valtava bisnes.

– Yhä useammat muotitalot tuovat markkinoille tuoksuja, sillä niillä pystytään takomaan tulosta myös taloudellisesti vaikeina aikoina, Sami Sykkö sanoo.

Tuore hajuvesistä kiinnostunut ryhmä ovat nuoret miehet. Poikien ja miesten pukeutuminen on vapautunut, ja Sykön mukaan nyt myös voiteet, tuoksut ja meikit kuuluvat poikienkin elämään.

– Teinipoikien tuoksuinnostus on trendi, joka leviää sosiaalisen median kautta, Sykkö kertoo.

UUSI TESTAMENTTI suhtautuu kauneuteen ja kaunistautumiseen nuivasti.

– Siellä ei kuvailla kenenkään ulkonäköä, ellei parantumiskertomuksia oteta lukuun, Outi Lehtipuu kertoo.

Uudesta testamentista löytyy vain kaksi kohtaa, joissa puhutaan kaunistautumisesta. Kumpikin kohta on suunnattu naisille, ja niissä kehotetaan olemaan kaunistautumatta.

Esimerkiksi Pietarin kirjeessä neuvotaan näin: ”Älkää kaunistautuko kampauksilla, kultakoruilla tai vaatteilla. Kaunista teissä on se, mikä ei katoa: lempeä ja sopuisa henki sydämessänne. Se on Jumalan silmissä todella arvokas.” Kirjoittaja perustelee sanojaan sillä, että myös muinaiset pyhät naiset toimivat näin.

Tämä on kuitenkin ristiriidassa Vanhan testamentin patriarkkakertomusten kanssa, joissa naisia ja vaimoja kuvaillaan sekä hyviksi että erittäin kauniiksi.

– Jos tämän muutoksen haluaa tulkita positiivisesti, niin se voi tarkoittaa tahtoa tehdä ihmisistä tasa-arvoisia, Lehtipuu sanoo.

– Hyvät teot ja säädyllinen elämä olivat asioita, joilla naisen tuli erottua muista. Ei siis haitannut, vaikka ei ollut varaa hankkia helmiä ja kultakoruja ja laitattaa hiuksia mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla, Lehtipuu sanoo.

Kauneusihanteissa on nykyään enemmän vaihtelua, mutta luonnollista kauneutta ihaillaan edelleen. Luonnollinen kauneus on kuitenkin usein taidokkaan meikin ja lukuisten tuotteiden ansiota. Google löytää sanoille no make up makeup, eli meikitön meikki, yli miljardi osumaa. ■

Lähteet: Zero Waste Wardrobe -sivusto, Henri Daniel-Rops: Sellaista oli elämä Jeesuksen ajan Palestiinassa (WSOY 1980).

”Yhä useammat muotitalot tuovat markkinoille tuoksuja, sillä niillä pystytään takomaan tulosta myös taloudellisesti vaikeina aikoina.

SAMI SYKKÖ

Oheneva aikuisuus

Jarno Paalasmaa peräänkuuluttaa turvallista vanhemmuutta. Siihen kuuluu lempeää johdonmukaisuutta ja rajojen laittamista.

TEKSTI NINA RIUTTA

KUVA ESKO JÄMSÄ

Kasvatuksessa on aina kyse valtasuhteesta: vanhempi on vanhempi. Näin sanoo Vantaan seudun steinerkoulun rehtori Jarno Paalasmaa, joka on kirjoittanut kirjan kaverivanhemmuudesta.

Vapaus ja rajat – Kaverivanhemmuudesta kasvattajaksi (Viisas Elämä 2024) kertoo aikuisuuden ohenemisesta. Se näkyy Paalasmaan mielestä vanhemmuudessa ja myös koulun toimintakulttuurissa.

– Olen havainnut, että viimeisen 20–30 vuoden aikana ymmärrys lapsen kehitysvaiheista on jäänyt taka-alalle. Meillä ei enää sen paremmin kotona kuin koulumaailmassakaan kehitetä kasvatusta ja opetusta lapsen kehitysvaiheiden mukaan. Arvomaailmamme on Paalasmaan mielestä muuttunut niin, että nykyään ihaillaan lapsen nopeaa itsenäistymistä. Todellisuudessa lapsen kehitysvaiheiden yli ei kannattaisi hyppiä, sillä se voi kostautua lapsen kehittymisessä.

– Kun pienen lapsen harteille laitetaan liikaa päätöksentekovaltaa ja vapautta ja vaaditaan liikaa itseohjautuvuutta, seurauksena on käytösongelmia ja impulsiivisuutta. Tästä on myös tutkimustietoa.

KASVATUKSESSA ÄÄRIPÄÄT ovat erityisen haitallisia. Fyysinen kurittaminen kiellettiin 1980-lu-

vulla, ja nykyään tiedetään, että pelolla kasvattaminen on erittäin vahingollista. Sen vuoksi Jarno Paalasmaa ei kirjoittanutkaan kirjaa liian ankarasta kasvatuksesta vaan toisesta ääripäästä: kaverikasvatuksesta.

– Nykyään vanhemmat lipsuvat helposti liian sallivaan ja liian vapaaseen kasvatukseen. Seurauksena on, että meillä kasvaa sosiaalisesti kömpelöitä ja itsekkäitä nuoria, jotka eivät ole tottu-

neet rajoihin. Heille ovat jääneet kehittymättä normaalit sosiaalisen elämän pelisäännöt. Se näkyy heissä myöhemmin aikuisina.

Ikä vaikuttaa siihen, minkälaisia rajoja lapsi tarvitsee. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän merkitsevät toistuvat rutiinit ja turvalliset rajat. Murrosikäisen vanhempana painottuvat erilaiset ydinasiat kuin päiväkoti- tai kouluikäisen vanhempana. Kaikenikäiset lapset hyötyvät kuiten-

HYVÄN TÄHDEN.

83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen

Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti

Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää

edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Jarno Paalasmaa on ollut mukana valtakunnallisessa opetussuunnitelman perusteita laativassa työryhmässä. Hän on myös uusperheen isä ja kirjailija.

”

Nykyään vanhemmat lipsuvat helposti liian sallivaan ja liian vapaaseen kasvatukseen.

kin siitä, että arjessa on lempeää johdonmukaisuutta, rajoja, rakenteita, rytmiä ja rutiineja.

– Jos lapsuus on ollut sellaista, että lapselta on liikaa kyselty mielipidettä kaikkeen ja oltu liikaa lapselle mieliksi, vältelty epämukavia tilanteita ja annettu periksi kaikessa, niin päiväkodissa ja koulussa lapsen on vaikea kunnioittaa opettajia ja muita aikuisia ja motivoitua tekemään itselle vaikeita asioita, Paalasmaa sanoo.

Turvallinen vanhempi

– Huomioi lapsen ikävaiheen. Etsii tasapainoa sallivuuden ja ankaruuden välillä. Tavoittelee keskitietä ja on lempeän määrätietoinen.

– Välittää ja antaa turvallisia rajoja. Sanat ja teot vastaavat todellisuutta. Ei anna lapsen pyörittää mielin määrin perheen elämää.

– Ei neuvottele lapsen kanssa perusarjen rutiineista: ruokaileminen, peseytyminen ja nukkuminen.

– On läsnä, pysähtyy aidosti kuuntelemaan lasta. Kuuntelee sydämellä, ei niin, että samaan aikaan perheessä kaikki somettavat omilla puhelimillaan.

– Kuitenkin oppimisessa tärkeintä on itsensä haastaminen ja välillä itsensä ylittäminen. Vanhemman tehtävänä on myös tuottaa lapselle pettymyksiä. Jos lapsen pettymysten sietokyky ei kehity, siitä on hänelle harmia myöhemmin.

KAVERIKASVATUKSEN LISÄKSI Jarno Paalasmaa on nähnyt paljon sitä, että lapsia kasvatetaan konditionaalissa. Tällöin vanhempi kyselee pieneltä lapselta, että haluaisitko tulla ruokapöytään ja mitä haluaisit syödä. Tai menisitkö nukkumaan? Pukisitko ulkovaatteet? Pesisitkö hampaat? Lähtisitkö ulos? Tulisitko sisälle?

– Tuo on myös haitallinen kasvatuksen muoto, sillä pienellä lapsella on oikeus olla lapsi. Hänellä on oikeus turvalliseen ja johdonmukaiseen lapsuuteen, eikä lapsella tarvitse olla mielipidettä joka asiaan. Ei ole järkeä ruveta kyselemään tai neuvottelemaan pienen lapsen kanssa arjen perusasioista.

Selkeää ja hyvää vanhemmuutta on Paalasmaan mielestä esimerkiksi se, että ruokapöytään tullaan silloin, kun on yhteinen ruokahetki, ja syödään sitä, mitä on tarjolla. Lapselta voi tietenkin kysyä ruokatoiveita, mutta vanhempi päättää, mitä syödään ja mitä kaupasta ostetaan.

Jos pienen lapsen kanssa mennään liialliseen kyselyyn, selittelyyn ja neuvotteluun, vanhempi saattaa huomata jossain vaiheessa itsekin, ettei tuollainen selittämiskulttuuri kanna pitkälle.

– Olemme taipuvaisia näkemään lapsen pienenä aikuisena ja alamme neuvotella hänen kanssaan. Tai luulemme, että lapselle pitäisi hirveästi perustella kaikkea. Mutta se voi olla paitsi turhauttavaa myös ongelmallista, sillä maailma ei toimi niin.

– Esimerkiksi koulussa opettaja ei voi isossa ryhmässä kysellä ja perustella jokaiselle erikseen, että haluaisitko lähteä välitunnille ja miksi se kannattaa, Paalasmaa sanoo.

JARNO PAALASMAAN mukaan lapsi tarvitsee ennen kaikkea turvallista vanhemmuutta. Se on vanhemmuutta, jossa aikuinen huomioi lapsen ikävaiheen ja etsii tasapainoa sallivuuden ja ankaruuden välillä.

– Se on jatkuvaa kultaisen keskitien etsimistä ja lempeää määrätietoisuutta, Paalasmaa sanoo. Turvallinen vanhemmuus perustuu siihen, että aikuinen on läsnä lapsen elämässä ja pysähtyy aidosti kuuntelemaan, mitä lapselle kuuluu ja kuuntelee lasta sydämellä. ■

Näistä ei neuvotella lapsen kanssa

– Hampaat pestään aamuin illoin.

– Ruokapöytään tullaan ruoka-aikana.

– Talvella pukeudutaan lämpimästi.

– Kouluun mennään, vaikka väsyttäisi.

– Iltarutiinit ja unirytmit säilytetään perusarjessa.

– Sairaana otetaan lääkettä.

– Epäasiallista ja loukkaavaa kielenkäyttöä ei hyväksytä.

”Jos nämä hommat toteutuvat, niin todennäköisesti olet ihan riittävän hyvä vanhempi ja lapsista tulee hyviä aikuisia”, sanoo Jarno Paalasmaa.

Hyvinä ja pahoina päivinä

Suvi Laru koki puolisonsa kanssa rakkauden, pitkäaikaissairauden, suhteen muuttumisen ja jäähyväiset.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

Parisenkymmentä vuotta sitten 25-vuotias Suvi Laru tapasi illanvietossa harteikkaan miehen, joka oli häntä viisi vuotta nuorempi. Miehellä oli punainen paita ja hyvät jutut.

Muutaman tanssin jälkeen ilta päättyi. Mies kiinnosti ja jäi vaivaamaan mieltä, mutta Laru ajatteli heidän olevan niin eri elämänvaiheissa, ettei kannattanut haaveilla enemmästä. Laru oli jo kiinni työelämässä, ja mies oli vasta aloittamassa opintojaan.

Seuraavana päivänä he tapasivat junassa. Myöhemmin selvisi, ettei se ollut sattuma, sillä miehen mieleen oli jäänyt pyörimään hänen illan aikana tapaamansa nainen. Niin kovin oli pyörinytkin, että mies oli ilmoittanut yöllä kotiin palattuaan vanhemmilleen löytäneensä prinsessan.

– Siitä se lähti. Hän oli Jukka Pekka. Meidän tarinamme on kaunis, vaikka siihen kuuluu myös tummempia sävyjä, Laru sanoo.

Laru rakastui Jukka Pekkaan, koska tämä oli emotionaalisin mies, jonka hän oli elämässään siihen mennessä tavannut. Jukka Pekka oli Larun mielestä myös hyvin karismaattinen.

– Emotionaalinen yhteytemme oli valtava. Se meidän juttumme oli sekä henkinen että fyysinen yhteys.

PARISKUNTA OLI EHTINYT olla yhdessä kymmenen vuotta, kun Jukka Pekka sai yhtäkkiä rajun päänsärkykohtauksen. Hänet vietiin kiireesti ambulanssilla sairaalaan.

Viikon sisällä hänelle tehtiin kaksi isoa aivoleikkausta. Jukka Pekan aivoista löytyi hyvälaatuinen ja iso kasvain. Mitään ennakkomerkkejä siitä ei ollut aiemmin ollut.

– Saimme kuulla, että se oli hitaasti kasvava kasvain. Aivokasvaimia on monenlaisia, mutta tämä oli sellainen, joka ei lähtisi koskaan pois. Hoidon tarkoituksena oli yrittää vähentää kasvua, Suvi Laru kertoo.

Aivoleikkausten jälkeen kotiin palasi erilainen Jukka Pekka. Hän ei enää ollut oma itsensä, vaan vaikutti siltä kuin hänen persoonallisuutensa olisi muuttunut.

Lääkärit tähdensivät Larulle, että aivoleikkauksen jälkeen persoonallisuus ei oikeastaan muutu. Mutta kun aivojen toimintaympäristö muuttuu, se vaikuttaa siihen, miten ihminen toimii ja käyttäytyy.

Suvi Laru työskentelee Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtajana.

Käytännössä Larusta silti tuntui, että hänen miehensä persoonallisuus oli muuttunut, koska tämä oli täysin päinvastainen kuin ennen.

– Jukka Pekka ei aiemmin vähästä hätkähtänyt. Leikkausten jälkeen hänestä oli tullut asioihin mustavalkoisesti suhtautuva ja ääniherkkä, vaikka musiikki oli ollut meillä aiemmin paljon läsnä. Mutta ongelmana oli erityisesti se, että hänen tunnemuistinsa minua kohtaan oli kadonnut.

Jukka Pekka tunnisti vaimonsa, mutta hänellä ei ollut muistikuvaa heidän suhteestaan. Hän muisti tapahtumia, mutta ei tunnetta.

Sairausloman jälkeen Jukka Pekka jatkoi menestyneesti työtään. Työelämässä ja muissa kontakteissa hänen muuttumisensa ei näkynyt yhtä paljon kuin parisuhteessa, eivätkä isän tunteet hänen kaksivuotiasta lastaan kohtaan olleet ka-

donneet. Tunnemuutos näkyi ainoastaan puolisoiden välisessä vuorovaikutuksessa.

– Elämäni meni uusiksi. Jouduin oppimaan tai sain oppia ensin sietämään vieraaksi muuttunutta ihmistä, sitten tutustumaan ja ystävystymään häneen ja loppupeleissä rakastumaan uudelleen ihmiseen, jonka kanssa olin mennyt naimisiin, Laru kertoo.

TUTUN VIERAAN miehen kanssa uuden suhteen luominen ei ollut itsestään selvää eikä helppoa. Langan päitä etsiessä meni pitkään. Alussa Suvi Laru kertoi puolisolleen usein, millainen mies tämä oli ennen ollut, ja ihmetteli, kuinka erilainen tämä oli nyt.

– Pidin kynsin ja hampain kiinni siitä miehestä, johon olin rakastunut ja jonka kanssa olin

mennyt naimisiin, jonka olin valinnut lapseni isäksi ja jonka kanssa halusin elää, mutta häntä ei enää ollut. Sitä Jukka Pekkaa ei ollut olemassakaan.

Pariskunta mietti tosissaan, voivatko he enää olla yhdessä, koska he eivät enää tunteneet toisiaan.

– Jukka Pekka olisi tarvinnut rauhallisen naisen, ja minä olen tällainen pinkki höpöttäjä. Jouduimme pohtimaan suhdettamme ja eroa monta kertaa, koska tunnustimme, että nyt olemme toisillemme täysin vääränlaiset puolisot.

Parisuhteen tunneyhteyden löytymisessä ei tapahtunut edistystä, ennen kuin Laru ymmärsi päästää kokonaan irti menneestä.

– Oleellista oli, että hyväksyin, millainen uusi Jukka Pekka oli. Minun puoleltani oli ollut väki­

Parisuhdekeskus Kataja tukee

pareja ja kouluttaa vapaaehtoisia ja ammattilaisia. Lisätietoja: parisuhdekeskus.fi.

Syöpäjärjestöt ja Suomen

Syöpäpotilaat -yhdistys tukevat syöpäpotilaita ja heidän läheisiään.

Lisätietoja: syopajarjestot.fi ja syopapotilaat.fi

valtaista vääntää hänelle koko ajan menneestä, sillä ei hän tahallaan tehnyt asioita eri tavalla kuin ennen.

Kumpikin halusi jatkaa yhdessä ja oppia taas olemaan toiselle läsnä. He halusivat luoda yhteyden toisiinsa ja antaa suhteelle aikaa rakentua uudestaan, eivätkä antaneet periksi, vaikka oli vaikeaa ja tuli tehtyä virheitä.

– Kun vihdoin pystyimme olemaan taas toisillemme läsnä, se oli erilaista kuin ennen, mutta pystyimme siihen. Viimeiset kaksi ja puoli vuotta olivat hyviä, vaikka ne olivat pääasiassa koronaaikaa ja loppuajan Jukka Pekka oli saattohoidossa Terhokodissa.

Vuosien aikana Jukka Pekan sairaus muuttui aivosyöväksi. Sitä hoidettiin säde­ ja sytostaattihoidoilla, ja hänelle tehtiin kolmas aivoleikkaus.

Jo miehensä sairastumisen alussa Laru sai tietää, että heillä olisi jäljellä yhteistä aikaa noin seitsemän vuotta. He saivat kymmenen. Jukka Pekka kuoli kesäkuussa 2022.

PUOLISON SAIRASTAESSA ja muuttuessa Suvi Laru koki ristiriitaisia tunteita, mutta psykologina hän tiesi, että ne kuuluvat asiaan. Niin kuin sekin, ettei vakava sairaus ole vain yksilön henkilökohtainen asia, vaan se vaikuttaa paitsi puolisoon myös lapsiin, muihin läheisiin ja verkostoihin. Omat tunteensa Laru joutui käsittelemään niin kuin kuka tahansa.

– Ammattilaisuus ei yleensä auta tilanteessa, jossa oma läheinen sairastuu vakavasti. Minua ammattilaisuus auttoi vain siinä, että tiesin, ettemme voi jäädä tilanteeseen yksin, vaan meidän pitää hakea apua. Hain kaiken avun, mitä pystyimme saamaan.

– Lääkärien ja hoitajien avun lisäksi saimme vertaistukea, läheisten ja ystävien tukea arjessa sekä terapiaa yhdessä, erikseen ja perheenä. Minä kävin myös sopeutumisvalmennuskurssilla.

” Ongelmana oli erityisesti se, että hänen tunnemuistinsa minua kohtaan oli kadonnut.

Laru toimii Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtajana. Siksi, mutta myös oman kokemuksensa pohjalta, hän haluaa puhua vakavasta sairastumisesta ja sen vaikutuksesta parisuhteeseen.

– Olen nykyään työssäni paitsi asiantuntija myös kokemustoimija, sillä elin elämää pitkäaikaissairaan kanssa.

Hän toivoo, että vakavasti sairastuneen kumppanit ymmärtäisivät hakea apua itselleen, sillä jos pitkäaikaisesti sairastuneen kumppani ei saa ulkopuolista psykososiaalista tukea, hänen riskinsä sairastua on suuri.

Kun ihminen sairastuu vakavasti, sekä sairastuneen että hänen kumppaninsa työpaikalla on tarvittaessa tärkeä miettiä, mitä tilanne vaikuttaa työtehtävien hoitamiseen.

– Kun taistelee vuosikausia sairauden kanssa, työn tekeminen – jos se vain on mahdollista – on usein pelastus niin kumppanille kuin sairastuneellekin. Työ tuo raamit. Työssä voi ajatella edes hetken jotain muuta kuin sairautta. Olen kiitollinen siitä, että minun ja mieheni työpaikoilla suhtautuminen tilanteeseemme oli aivan mahtavaa.

Surun ja epäoikeudenmukaisuuden tunteiden keskellä Laru on saanut voimaa ajatuksesta, että elämässä asiat menevät niin kuin niiden on tarkoitettu menevän.

– Tietenkään en olisi halunnut, että meille käy näin. Mutta tässä on ollut mukana joku suurempi, josta minä en tiedä. Jukka Pekan tarina oli määritelty näin. ■

Suvi Laru – Johanna Elomaa: Lupasin sinulle rakastaa. Koskettava tositarina rakkaudesta, tappavasta sairaudesta ja toivosta. (WSOY 2024)

KUN MAAILMA EI RIITÄ

Kirjailija C. S. Lewis halusi herättää aikalaisensa materialistisen maailmankuvan lumouksesta. Apuna hän käytti muun muassa kysymystä ihmeistä, kertoo tutkija Alister McGrath.

Ajatus tuonpuoleisesta on syrjäytetty älyllisestä elämästä. Ihmiset elävät maallistuneen kertomuksen lumoissa, jonka mukaan heidän kohtalonsa ja hyvänsä on yksin tässä maailmassa. Ajatukset tuonpuoleisista todellisuuksista ja tulevista maailmoista on leimattu harhakuvitelmiksi.

Näin ajatteli brittiläinen kirjailija ja kristitty ajattelija C. S. Lewis, jonka mielestä länsimaisen kulttuurin hallitseva maailmankuva oli ris-

tiriidassa kristinuskon kanssa. Lewis kritisoi erityisesti naturalismia eli luonnontieteisiin nojaavaa ajattelutapaa, jonka mukaan todellisuus rajoittuu pelkästään aineelliseen maailmaan.

Tieteen ja uskonnon tutkimuksen emeritusprofessori Alister McGrath puhui kuulijoilleen Lewisin ajattelusta ja hänen vuonna 1947 ilmestyneestä teoksestaan Miracles (Ihmeet), kun hän vieraili Kansanlähetysopiston apologiafoorumissa huhtikuun lopussa. Maailmankuulu teologi tarjoili kuulijoilleen tuhdin annoksen tieteenfilosofiaa ja kuljetti heitä myöhäisantiikista viimeaikaiseen akateemiseen keskusteluun.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS ISTOCK KUVA ILKKA KONTTURI

C. S. Lewis kritisoi maailmankuvaa, jonka mukaan luonnon ulkopuolella ei ole mitään. Kyyhkynen on kristillinen Pyhän Hengen symboli.

– Lewisin mukaan väite, ettei ihmeitä voi tapahtua, koska ne ovat ristiriidassa luonnonlakien kanssa, on epäpätevä. Hän vastaa siihen oivaltavalla materialistisen maailmankuvan kritiikillä.

McGrathin mukaan Lewis puolustaa kristinuskon ”suurta ihmettä” eli Jumalan syntymistä ihmiseksi. Lewis ajatteli, että jos naturalismi on totta, tiedämme etukäteen, että ihmeet ovat mahdottomia: ”Mikään ei voi tulla luontoon ulkopuolelta, koska ulkopuolella ei ole mitään, mikä voisi tulla, vaan luonto on kaikki kaikessa.”

Lewisin mukaan Jumalan ihmiseksi tulemisesta seuraa se, että maailma on kristillisen käsityksen mukaan ”huokoinen” eli Jumalan läsnäolon ja toiminnan läpäisemä. Naturalistista maailmankuvaa Lewis piti älyllisesti ja eksistentiaalisesti riittämättömänä.

– Lewisin esittämät perustelut ovat merkittäviä ja luotettavia, ja monet nykyajan maalliset filosofit voisivat hyväksyä joitakin hänen keskeisistä ajatuksistaan, McGrath sanoo.

KYSYMYKSEEN IHMEISTÄ ei voi C. S. Lewisin mukaan vastata vain vetoamalla kokemukseen, koska sana ”ihme” ei viittaa havaintoon vaan havainnon tulkintaan. Tulkintaa taas määrittää aina havainnoijan ajattelutapa tai näkemys.

”Se, mitä opimme kokemuksesta, riippuu siitä, millaisen filosofian tuomme kokemukseen”, Lewis kirjoitti.

Jos esimerkiksi olemme lukkiutuneet ajattelutapaan, joka sulkee pois ihmeellisen periaatteellisella tasolla, silloin ihmeitä ei tapahdu. Tällä tavalla Lewis pyrki osoittamaan, että naturalistinen maailmankuva yksinkertaisesti sulkee pois keskustelun ihmeistä.

– Tuollainen johtopäätös edellyttäisi objektiivisen tarkkailijan näkökulmaa ihmeisiin, mutta sellaista ei Lewisin mukaan ole olemassa, Alister McGrath sanoo.

C. S. Lewis purki luonnontieteisiin nojaavan materialismin taustaoletuksia muun muassa analysoimalla sitä, miten luonnontieteet käyttävät ajatusta luonnonlaeista kuvatessaan luonnon ilmiöitä. Naturalistisen ajattelutavan mukaan usko ihmeisiin on mahdollista vain silloin, kun luonnonlakeja ei tunneta. Kun ihminen saa selville, miten maailma toimii, mikään siinä ei enää näytä erikoiselta. Tällainen ajatuskulku on Lewisin mukaan virheellinen, koska siinä oletetaan

jo lähtökohtaisesti se, mikä pyritään todistamaan.

MISTÄ PUHUMME, kun puhumme ihmeistä? Naturalistisen maailmankuvan antama vastaus nojaa Alister McGrathin mukaan valistusajan filosofien kuten David Humen esittämään määritelmään, jonka mukaan ihme on luonnonlakeja rikkova Jumalan teko.

Tuon ajan johtavat tiedemiehet uskoivat lähes poikkeuksetta kahteen asiaan: mekaanisesti toimivaan universumiin, jota hallitsivat muuttumattomat luonnonlait, ja kaikkivaltiaaseen Jumalaan, joka aika ajoin rikkoi säätämiään luonnonlakeja puuttumalla luonnon kulkuun. Voidakseen olla vuorovaikutuksessa tällaisen suljetun järjestelmän kanssa ja saadakseen tiettyjä asioita tapahtumaan Jumalan piti siis puuttua asioihin ulkopuolelta joko murtautumalla järjestelmään tai häiritsemällä sitä.

”

Objektiivisen tarkkailijan näkökulmaa ihmeisiin ei

C. S. Lewisin mukaan ole olemassa.

PROFESSORI

ALISTER MCGRATH

C. S. Lewis puolestaan vastasi kysymykseen samalla tavalla kuin 400­luvulla vaikuttanut kirkkoisä Augustinus: puhe Jumalan puuttumisesta asioihin tai murtautumisesta luonnon järjestykseen on mieletöntä, koska hän ei ole luodun järjestyksen ulkopuolinen, vaan on jo läsnä maailmassa. Ihmeet olivat Augustinukselle ”jotakin outoa ja vaikeaa, joka ylittää jokaisen sitä ihmettelevän odotukset ja kyvyt”.

– Tällaiselta pohjalta Lewis ajatteli, että ihmeet tulisi nähdä Jumalan läsnäolon laajentumisena ja hänen toimintanaan luodun järjestyksen sisällä, ei sen vastakohtana, McGrath sanoo.

KUULUISASSA SAARNASSAAN, jonka C. S. Lewis piti toisen maailmansodan aikana vuonna 1941, hän haastoi kuulijoitaan heräämään ”maailmallisuuden pahasta lumouksesta,

Kristitty ajattelija ja kirjailija

NARNIA-FANTASIAKIRJOJEN kirjoittaja, kirjallisuuden tutkija ja maallikkoteologi C.S. Lewisia (1898–1963) pidetään yhtenä viime vuosisadan vaikuttavimmista kristillisen maailmankatsomuksen sanoittajista. Lewisille ei riittänyt sen osoittaminen, että kristinusko on totta. Hän halusi näyttää, että se on myös houkuttelevaa ja elämää muuttavaa. Lewisin tekstit puhuttelevat paitsi järkeä, myös mielikuvitusta ja tunteita. Tämän vuoksi ne ovat professori Alister McGrathin mukaan kestäneet aikaa paremmin kuin monien hänen aikansa kirjoittajien rationaalisuuteen pitäytyvä lähestymistapa.

joka on ollut päällämme lähes sadan vuoden ajan”. Lewisin mielestä kristinuskon piti tarjota materialismin tilalle syvempi ja rikkaampi kuva todellisuudesta. Hän vastasi tähän tarpeeseen myös lapsille suunnatuilla Narnia­fantasiakirjoilla, jotka kertoivat hyvän ja pahan taistelusta taianomaisessa maailmassa. Kirkko ja kaupunki kysyi Alister McGrathilta, voiko maallistuneessa kulttuurissa elävä ihminen tehdä jotain avautuakseen ihmeen mahdollisuudelle. Hänen mukaansa ensimmäinen askel on ymmärtää, että rajoitamme usein käsitystämme todellisuudesta omaksumamme maailmankuvan perusteella.

– Kuten C. S. Lewis huomauttaa, materialistinen maailmankuva tarkoittaa, että emme odota kohtaavamme ihmeitä. Meidän on hyvä ymmärtää, että ”luonnonlait” tulisi nähdä kuvauksina maailmasta, ei ohjeina siitä, mitä voi tapahtua ja mitä ei. McGrath toteaa monien ihmisten kokevan asioita, jotka näyttävät tulevan tavallisen todellisuuden ulkopuolelta, kuten Jumalan läsnäolon kokemuksia tai luonnon kauneuden herättämää ihmettelyä.

– Vaikka useita näistä kokemuksista voidaan selittää tieteen avulla, moni pitää niitä erittäin merkityksellisinä, ja niillä on heille luonnollisen maailman rutiinitapahtumat ylittävä merkitys. Kokemukset näyttävät osoittavan johonkin merkitykselliseen, joka on niiden takana ja jää tieteen horisontin ulkopuolelle. Myös McGrathin omassa elämässä on tapahtunut jotain, minkä hän tulkitsee ihmeeksi.

– Ajattelen usein, että kääntymykseni ateismista kristinuskoon oli pieni ihme, ja muistelen sitä usein. ■

Alister McGrath kertoo itsekin kokeneensa jotakin, minkä hän tulkitsee ihmeeksi.

Suhdekriisi Jumalan kanssa

Kirjailija Sanna Vaara kokee itsensä tavalliseksi ihmiseksi, jonka suurin intohimo on Jumala.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Meillä oli intiimit, rakkaudelliset välit, kunnes aloin kaivata lisää.

Jos joku kuuntelee sivukorvalla kauppakeskuksen kahvilassa juttelevaa Sanna Vaaraa, hän voi luulla, että puheenaiheena on kipinän hiipuminen pitkässä parisuhteessa. Vaara puhuu kuitenkin alhosta, johon joutui kirjoittaessaan viimeisintä kirjaansa Jumalan katkennut kynä. Tässä tapauksessa väljähtyneen suhteen toinen osapuoli on Jumala.

Vaara kasvoi alkoholistiperheessä, jonka turvattomassa ilmapiirissä Jumalan olemassaolo ei tuntunut todennäköiseltä. Aikuisena puolison ehdoton rakkaus ja äidiksi tuleminen herättivät hänessä kiinnostuksen korkeampaa voimaa kohtaan.

Myös vuosia jatkunut oman sisäisen maailman selvittely on saanut Vaaran avautumaan hengellisyydelle. Viisikymppinen Vaara on tutkinut itseään toistakymmentä vuotta muun muassa uushenkisen Ihmeiden oppikurssin, buddhalaisten vipassana­retriittien ja transsendenttisen meditaation avulla.

Tuolla matkalla hänen käteensä osui toistuvasti kirjoja, joiden kirjoittajat olivat eri aikoina eläneitä kristillisiä mystikkoja.

– Koin heidät välittömästi sielunkumppaneiksi, vaikka monet lukemani tekstit vaikuttivat äärimmäisiltä ja sekopäisiltä. Kristilliset mystikot tuntuivat inhimillisiltä ja persoonallisilta ihmisiltä, eivät miltään gurutyypeiltä.

SANNA VAARAA KOSKETTI erityisesti se, että kristilliset mystikot puhuvat Jumalaan liittyvistä kokemuksistaan omakohtaisesti ja suoraan. Hän koki saavansa teksteistä vertaistukea, vaikka useimmat kirjoittajat elivät täysin toisenlaisessa keskiajan maailmassa, eikä heidän esimerkkiään voi seurata sellaisenaan.

Kaikkein läheisimmältä tuntuva kristillinen mystikko on kuitenkin Vaaran aikalainen, vuonna 2017 kuollut Bernadette Roberts ­niminen yhdysvaltalainen karmeliittanunna. Roberts vietti nuoruusvuotensa luostarissa, mutta kouluttautui sen jälkeen opettajaksi ja perusti perheen. Kirjoissaan Roberts tuntuu tavalliselta ihmiseltä, jonka suurimpia intohimoja ovat Jumala ja hiljaisuuden syvenevä polku. Sellaiseksi Vaara kokee myös itsensä.

Robertsin teksteistä puhuminen saa Vaaran liikuttumaan.

– Kyyneleet nousevat silmiin, kun joku kirjoittaa tai puhuu Jumalasta tavalla, joka tuntuu minulle todelta. Uskon reaktion kertovan siitä, että kirjoittaja osuu johonkin puhtaaseen. On kuin sydän tuntisi siinä Jumalan.

” Kyyneleet nousevat silmiin, kun joku puhuu Jumalasta tavalla, joka tuntuu minulle todelta.

MYSTIKKOJEN SEURAAMINEN vei Sanna Vaaran vuoden mittaiseen ignatiaanisen hengellisen ohjauksen koulutukseen, jota veti pappi Henri Järvinen. Sen jälkeen Vaara hakeutui Hiljaisuuden ystävät ry:n järjestämään sydänrukouksen ohjaajan koulutukseen, joka kesti kaksi vuotta.

Sydänrukous on kristityn munkin Thomas Keatingin vuosien 1961–1981 aikana kehittämä hiljaisen rukouksen muoto. Siinä harhailevista ajatuksista palataan hiljaiseen läsnäoloon yksinkertaisen pyhän sanan avulla. Koulutuksen aikana Vaara pyrki harjoittamaan sydänrukousta kahdesti päivässä 20 minuutin ajan.

Vaara koki harjoituksen välittömästi omakseen: pysähtyminen, istuminen ja hiljentyminen oli jotakin sellaista, mitä hän oli tehnyt jo pitkään. Vaaran mukaan hänelle tuttu transsendenttisen meditaation tapa ja sydänrukous ovat lähellä toisiaan.

– Kokemukseni mukaan monet eri traditioiden harjoitukset johtavat samaan suuntaan. Jumala on niin iso magneetti, että harjoitukset toimivat ja johtavat hänen lähelleen, vaikka Jumalan nimeä ei sanottaisi.

SYDÄNRUKOUKSESSA VIIPYMINEN vei Sanna Vaaran sisäiseen sumuun, joka muistutti kristillisten mystikkojen teksteissään kuvaamaa sielun pimeää yötä.

Vaara oli kokenut jotain samankaltaista aiemminkin, mutta nyt kokemus oli syvempi. Hän vertaa tunnetta avioliiton väljähtymiseen. Rakkauden tilalle oli tullut ärsyyntymisen ja vitutuksen tunteita.

– Minulle oli oman kokemuksen kautta tullut varmuus, että Jumala on, mutta yhtäkkiä kaikki, mitä olin ajatellut tietäväni Jumalan mysteeristä, katosi.

– En voinut eikä minulla ollut tarvetta kieltää Jumalan olemassaoloa, mutta hiljainen kuuntelu nosti pintaan kokemuksen, että aikaisemmalla intohimoisen kiinnostuksen kohteella ei ollut enää merkitystä.

Myös rakkaiksi tulleet kirkon mystikot näyttäytyivät hartauden supersankareina, joiden askeettisuus ja puhdas antautuminen Jumalalle tuntui lähinnä uuvuttavalta. Ensimmäistä kertaa elämässään Vaara epäili, ettei riitä Jumalalle sellaisena kuin on.

– Koin menettäneeni helppouden ja luonnollisuuden, joka minulla oli aina ollut suhteessani Jumalaan.

YKSINKERTAINEN HARJOITUS nosti pintaan myös Sanna Vaaran aikaisempiin elämänvaiheisiin liittyviä tunteita, kuten vihaa ja surua. Joskus hiljainen rukous kutsui esiin puhdistavan itkun. – Yllätyin siitä, että minussa on ollut niin paljon surua. Sitä olen katsonut, hyväksynyt ja itkenyt. Joinakin kertoina olen itkenyt koko 20 minuuttia kestävän harjoituksen ajan edes tietämättä, mitä itken. Luotan siihen, että Jumala hoitaa ja puhdistaa sisintäni tälläkin tavoin.

Vaara kokee elämän prosessina, jossa hän käsittelee yhä uudestaan samoja teemoja. Elämän aikana kertyneiden mielen kerrosten kuoriminen vie vähitellen lähemmäs omaa todellista minuutta. Sydänrukoukseen liittyvässä ohjauksessa puhutaan Jumalan terapiasta.

– Thomas Keatingin mukaan harjoitus toimii kuin antibioottikuuri, joka tekee työnsä, kun muistaa ottaa lääkkeen kahdesti päivässä. Jumala tekee mitä parhaaksi näkee. Koko elämä on sitä prosessia.

JUMALAKRIISIÄ EI ainakaan helpottanut se, että Sanna Vaara oli luvannut kustantajalleen kirjoittaa aiheesta kirjan. Vaara on käsitellyt aikaisemmissa kirjoissaan muun muassa uushenkisyyteen ja buddhalaisuuteen liittyviä teemoja, mutta nyt hän pelkäsi leimautuvansa hihhuliksi ja Jeesuskiihkoilijaksi.

– Jumalasta kirjoittamiseen tuntui liittyvän jotain pelottavaa, kuin tuomiota. Tuntui pelottavalta tulla omilla kasvoillaan esille tällaisen asian kanssa. Asia järkytti perusturvallisuuttani jollain primitiivisellä tavalla.

– Tunsin myös riittämättömyyttä ja pohdin, onko hävytöntä, että tällainen tavallinen ihminen ottaa käsittelyyn niin ison asian. Enhän ole kirkon ihminen enkä tämän alan asiantuntija. Vaaran kokemuksen mukaan suhde Jumalaan on suomalaisille niin intiimi asia, että siitä ei voi keskustella mutkattomasti kahvipöydässä. Jumala näyttää myös herättävän ihmisissä voimakkaita tunteita, uskoivatpa he häneen tai eivät. Kirjoittaessaan Jumalasta Vaara kärvisteli, kiroili ja pelkäsi, mutta lopulta kirja tuli ulos, ja sen mukana tuli kevyt ja luottavainen olo. Kirjan synnyttämistuskissa apu löytyi aiheen rajaamisesta itsen näköiseksi.

– Minulle on tärkeää, että saan puhua omasta kokemuksestani. Minun ja Jumalan välinen suhde on meidän välisemme, siinä ei ole mukana organisaatioita tai mitään muuta.

Kuka?

Sanna Vaara, 50, on kirjailija, tuottaja, kirja-alan ammattilainen, sanataidetta suoltava Räppäri VAARA ja sydänrukouksen ohjaaja. Hän asuu Espoossa puolisonsa ja kolmen lapsensa kanssa.

Mitä?

Vaaran viides kirja Jumalan katkennut kynä (Viisas elämä) ilmestyi maaliskuussa.

Motto

Pyhässä Hengessä!

HELPPOUS JA LUONNOLLISUUS on palannut

Sanna Vaaran ja Jumalan väliseen suhteeseen. Haastattelusta sovittaessa hän sanoo iloisesti, että Pyhä Henki saa johdattaa siinä, millainen jutusta tulee.

Myös kirjassaan Vaara puhuu Pyhässä Hengessä kulkemisesta.

– Pyydän Jumalalta, että saisin olla hänen työkalunsa ja löytäisin eri tilanteissa oikeat sanat. Luotan itseäni suurempaan voimaan, enkä suunnittele asioita liikaa. Pysyn avoimena, jotta voisin

tuntea ja tietää intuitiivisesti, miten minun tulisi toimia, hän sanoo.

– Tällä tavalla voin kulkea johdatuksessa, turvassa ja rakkaudessa, surffata siinä. Alkoholistiperheen lapsena yritin pitkään luoda turvaa kontrolloimalla asioita ja ihmisiä, mutta turva ei tule sillä tavalla. Elämä ei mene niin kuin ihminen haluaa tai on suunnitellut.

Vaaran vastaus siihen, mikä lopulta paransi hänen jumalakriisinsä, kuulostaa yllättävän yksinkertaiselta.

– Hiljentyminen ja pysähtyminen on tärkein koulutus, mitä tästä asiasta voi saada, eivät älylliset opit eikä edes se, mitä Raamatussa sanotaan. Ulkoa opetellut asiat eivät merkitse mitään, jos ne eivät ole yhteydessä omaan kokemukseen, edes ihan vähäiseen.

– Kysymys on siitä, että kokee Jumalan omakohtaisesti ja tietää, että hän on rakkaus, joka on kaikille. Se ei jätä ulkopuolelle ketään.

Näiden sanojen jälkeen kyyneleet tulevat. ■

Ei seksiä, kiitos

Seksiä harrastetaan vähemmän kuin ennen, ja jotkut sometrenditkin kannustavat pidättäytymään siitä. ”En ymmärrä, miksi seksistä tehdään niin iso juttu”, 23-vuotias nainen sanoo.

Elämä on parempaa ilman seksiä, jos sitä ei halua. Kun Kirkko ja kaupunki pyysi kokemuksia vapaaehtoisesta seksittömyydestä, moni kertoi sen tuntuvan helpottavalta.

”Minun ei tarvitse kamppailla sen kanssa, että mitä jos kuitenkin koittaisin olla normaali”, kirjoittaa 32-vuotias nainen. ”Oloni on pääosin paljon parempi ja arvostan itseäni enemmän”, kertoo 24-vuotias mies. ”Seksittömyys on itsestäni huolehtimista. Hyvinvointini on parantunut, kun rajojani ei rikota”, kuvaa 25-vuotias muunsukupuolinen.

Satakunta naista ja parikymmentä miestä sekä kolmisenkymmentä muunsukupuolista ja sukupuoletonta kertoi, että he haluavat elää ilman seksiä kenenkään kanssa. Suurin osa kyselyn vastaajista oli kaksi–nelikymppisiä. He kuuluvat ikäryhmään, joka on perinteisesti ollut seksuaalisesti aktiivisinta.

”En ymmärrä, miksi seksistä tehdään niin iso juttu”, kirjoittaa 23-vuotias nainen. ”En ole ikinä kokenut tarvetta harrastaa seksiä, en ole ikinä harrastanut seksiä, eikä minun tarvitse ikinä harrastaa sitä.”

Tässä jutussa seksi tarkoittaa jaettua kokemusta, vaikka toki itsetyydytyskin on seksiä. 32-vuotias nainen kertoo: ”Minulle merkityksellinen läheisyys tulee ihan muualta kuin seksistä. Libidon osalta homman saa hoidettua muutenkin.”

Mutta entä lisääntyminen? ”Olen aina halunnut lapsia, ja seksi tuntui olevan se pakollinen paha, joka olisi vain kestettävä”, 35-vuotias nainen kirjoittaa. Lopulta hän tuli äidiksi neitsyenä. ”Kävin läpi lapsettomuushoidot yksin ja sain ihanan pienen pojan. Minulla ei ole enää mitään syytä seksiin. Elämästä ei tunnu puuttuvan mitään. Keskityn täysillä perheeseeni, harrastukseen ja töihin.”

THE NEW YORK TIMES MAGAZINESSA kirjoitettiin huhtikuussa, että #MeToo-liike on innostanut

nuoria naisia jättämään seksin. Artikkelissa kerrottiin, että koomikko Hope Woodard on kehittänyt käsitteen #boysober, joka merkitsee suunnilleen raittiutta pojista.

Käsite trendaa erityisesti Tiktokissa, jossa Woodard selittää homman säännöt: ei deittiappeja, deittailua, exiä tai minkäänlaisia suhdesäätöjä. Jos nainen on mukautunut seksissä miesten toiveisiin, tauko siitä auttaa selvittämään, mitä hän itse haluaa ja ei halua.

”

Toivon, että voisin elää seksittömässä suhteessa, mutta näillä mennään.

NAINEN, 47

Helsingin Sanomat kertoi huhtikuussa, että Etelä-Koreassa erityisesti nuorten naisten keskuudessa on noussut radikaalifeministinen 6b4t-nimellä kutsuttu periaate. Sen ajatus on tämä: älä deittaile, harrasta seksiä, mene naimisiin tai hanki lapsia miehen kanssa. Myös tiukat kauneusihanteet hylätään. Ajatusmalli leviää myös Kiinassa.

Nuoria aikuisia, erityisesti miehiä, on puhutellut Tiktokissa #monkmode. Munkkiluostareista inspiroituneessa askeettisessa elämäntavassa luovutaan maallisista häiriötekijöistä, kuten somesta, päihteistä, ylimääräisestä kuluttamisesta ja joskus seksistäkin. Niiden sijaan treenataan, meditoidaan ja pyritään kehittymään henkisesti.

#NoFap keskittyy eri somekanavissa pornon katselun, itsetyydytyksen ja orgasmin välttämiseen. Huomattavasti pienemmän porukan #CelibacyChallenge kannustaa jättämään seksin

väliin itsensä kehittämisen tai avioliiton odottamisen vuoksi.

Nykyaikaisen selibaatin taustalla vaikuttavat vanhat uskonnolliset perinteet, joissa seksuaalisella pidättyvyydellä pyritään lisäämään henkistä voimaa ja keskittymiskykyä. Esimerkiksi katoliset papit ja luostarien asukkaat tekevät naimattomuuslupauksen.

MILLAISTA ON ELÄÄ omasta tahdostaan ilman seksiä ? Näin seksittömyyskyselyyn vastattiin: ”Vapautunut olo, kun ei tarvitse tehdä jotain, mikä ei innosta.” Nainen, 31

”Seksi oli ihan kivaa 25 prosenttia ajasta ja sattui 50 prosenttia ajasta, ja lopun ajan koin suorittavani mielihyvää toiselle. Olen nyt hyvin onnellinen itsekseni.” Sukupuoleton, 36

”Elämä on helpompaa ja tasapainoisempaa. Ei tarvitse ottaa paineita yhteiskunnallisista normeista. Voi keskittyä rauhassa asioihin, joista pitää.” Nainen, 55

”Olen saanut tosi paljon aikaan kaikella sillä ajalla, mikä on jäänyt käyttöön.” Nainen, 65

”Enemmän aikaa lukea ja pohtia sekä elää omannäköistä elämää.” Mies, 41 Yhdysvaltalainen seksitutkija Justin Lehmiller puhui Sex and Psychology -podcastissa maaliskuussa eri puolilla maailmaa näkyvästä trendistä, jossa ihmiset harrastavat aiempaa vähemmän seksiä. Joidenkin elämään seksi ei kuulu lainkaan, toisilla on sitä harvemmin kuin ennen oli tapana. Ilmiö vaikuttaa kaikkiin sukupuoliin ja ikäryhmiin, mutta erityisesti nuoriin aikuisiin. Seksin määrä on vähentynyt kehittyneissä maissa niin sinkuilla kuin suhteessa elävillä ihmisillä. Trendi näkyy Yhdysvaltojen lisäksi monessa Euroopan maassa, myös Suomessa. Japanissa neljäsosa nuorista aikuisista on neitsyitä.

Jotkut päätyvät elämään ilman seksiä kumppanin puutteen vuoksi, kuten incel-miehet. Nimitys tulee sanoista involuntary celibate, eli selibaatissa vas-

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS NIINA BEHM KUVAT JOONAS BRANDT

toin tahtoaan. Termi yhdistetään internetin alakulttuureihin, joissa nuoret miehet saattavat syytellä naisia tilanteestaan ja käyttäytyä muutenkin naisvihamielisesti.

Noin puolet yhdysvaltalaisista aikuisista ilmoitti vuoden 2021 General Social Survey:ssä, että heillä on seksiä korkeintaan kerran kuukaudessa. Näistä ihmisistä puolet ei ollut harrastanut seksiä edellisen vuoden aikana. Vuonna 2024 julkaistu tutkimus Sex in Canada puolestaan kertoo, että 30 prosenttia kanadalaisista aikuisista eli viime vuoden ilman seksiä.

Suomalaisten seksielämää on tutkittu erityisesti yhdyntämääriä laskemalla, ja viimeisin FINSEX-tutkimus on vuodelta 2015. Yhdynnät olivat vähentyneet 20 prosentilla vuodesta 1971, jolloin tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran.

Vuoden 2015 kyselyssä kuusi prosenttia suomalaisnaisista ja kaksi prosenttia miehistä ei kaivannut elämäänsä lainkaan seksiä. Sinkkunaiset valitsivat omasta tahdostaan seksittömän elämän selvästi sinkkumiehiä useammin.

KIINNOSTAISIKO SINUA SEKSI toisen kanssa missään tilanteessa? Jos, niin mitä se ainakin edellyttäisi? Kirkko ja kaupunki kysyi myös tätä.

Osa vastaajista sanoi, että ei kiinnostaisi. Moni heistä kertoi olevansa aseksuaali, joka ei ole kokenut koskaan vetoa ketään kohtaan.

”Vuosien tuskailun jälkeen tulin siihen lopputulokseen, että jos en tunne kaipaavani seksiä, enkä koe tarvetta olla ihmissuhteessa, jossa sillä olisi olennainen osa, niin miksi lähtisin hankki-

maan sellaista? Päätös elää selibaatissa on minulle päätös olla rauhassa aseksuaalisuuteni kanssa. Mutta en voi tietää, millaisia ajatuksia minulla on loppuelämäni aikana”, kirjoittaa 32-vuotias nainen.

”

Keksin monta asiaa, joita mieluummin harrastan vapaa-ajalla, vaikkapa retkeilyä ja käsitöitä.

MUUNSUKUPUOLINEN, 34

25-vuotiaan naisen on ”vaikea kuvitella” tilannetta, jossa hän tahtoisi seksiä. ”Keksin monta asiaa, joita mieluummin harrastan vapaa-ajalla, vaikkapa retkeilyä ja käsitöitä”, 34-vuotias muunsukupuolinen toteaa. Hän sai lapsensakin neitsyenä.

Jos vastaaja näki seksin mahdollisena tulevaisuudessa, hän halusi syvän yhteyden toiseen ennen sitä. ”Se edellyttäisi luottamusta. Jos olisin rakastunut häneen ja hän minuun”, 21-vuotias nainen kirjoittaa.

31-vuotias nainen kertoo, että hänen on vaikea luottaa miehiin kokemansa hyväksikäytön vuoksi. Hän arvelee, että terapia ja hyvä kumppani

saattaisivat mahdollistaa seksin kokeilun. ”Olen aika tyytyväinen elämääni näin, mutta toisaalta mietin, jäänkö jostain paitsi. Olen siis neitsyt.” Vain muutama vastaaja kertoi elävänsä ilman seksiä sen vuoksi, että heillä oli siihen liittyvä traumaattinen kokemus.

Jotkut valitsevat selibaatin kristillinen vakaumuksensa vuoksi. 40-vuotias nainen erosi pitkästä liitosta kolme vuotta sitten. ”Olin ajatellut, että elän sen ihmisen kanssa loppuelämäni, enkä harrasta enää seksiä muiden kanssa.” Hän on uuden kumppanin suhteen odottavalla kannalla. ”Mikäli niin on tarkoitus tapahtua, uskon, että Jumala antaa minun kohdata sopivan kumppanin. Jos näin ei tapahdu, keskityn elämässä muihin asioihin.”

SEKSIN VÄHENEMISELLE on ehdotettu monia syitä. Yksi selitys ovat älypuhelimet ja muu teknologia, jotka ovat korvanneet fyysisiä kohtaamisia. Nettiporno kulkee koko ajan kännykässä mukana.

Itsetyydytys on yleistynyt samaan aikaan kun partneriseksi on vähentynyt. Se on lisääntynyt myös Suomessa ihmisten iästä ja sukupuolesta riippumatta. Sooloseksin suosio on kasvanut sekä suhteessa elävillä että sinkuilla. ”En koe saavani seksistä muiden kanssa mitään, mitä en saisi itsekseni”, 28-vuotias mies kirjoittaa. Hänellä ei ole kokemusta seksistä toisen ihmisen kanssa.

Itsetyydytys on vaivattomampaa kuin sopivan ja innokkaan seksiseuran löytä-

Ikuinen neitsyt

Aseksuaali Juuli Rämö, 28, ei ole koskaan tuntenut vetoa kehenkään.

Miksi et itse tahdo istua kaktuksen päälle? Kysymys nousi Juuli Rämön mieleen, kun joku taas kerran ihmetteli, miksi seksi ei kiinnosta häntä.

– Ei vain yhtään tunnu siltä, että se olisi minun juttuni.

Rämö on 28-vuotias tietotekniikan opiskelija, joka ei ole koskaan tuntenut seksuaalista vetoa ketään kohtaan.

– Yläasteella kaverit alkoivat puhua seurustelemisesta ja ekoista kerroista. Minua ei kiinnostanut, enkä oikein tajunnut, miksi seksi oli muille niin iso juttu.

Ulkopuolisuuden tunne voimistui rippileirillä, jossa kaverit keskustelivat itsetyydytyksestä pikkumökin kerrossängyissä nukkumaanmenoaikaan.

– Kun sanoin, etten ole koskaan tehnyt mitään sellaista, minua ei uskottu. Se tuntui painostavalta.

Oman seksuaalisuuden ymmärtäminen on ollut Rämölle hidas prosessi. Hän kuuli aseksuaalisuudesta ensimmäisen kerran parikymppisenä. Se tuntui vapauttavalta.

– Ajattelin heti, että tuohan olen minä! Olin jo ehtinyt miettiä, että minussa on pakko olla jotain vikaa.

Aseksuaali ihminen, tuttavallisemmin ace tai ässä, kokee tavallisesti hyvin vähän kiinnostusta seksiä kohtaan. Rämöä se ei kiinnosta lainkaan.

Johtaviin aseksuaalisuuden tutkijoihin kuuluva kanadalainen Anthony F. Bogaert on arvioinut, että aseksuaaleja on noin prosentti väestöstä. Aseksuaalisuus ei tarkoita seksuaalista häiriötä tai halun puutetta.

Rämö toivoo, että aseksuaalisuudesta ymmärrettäisiin ainakin tämä: – Se ei ole oma valinta. On eri asia olla aseksuaali kuin päättää elää selibaatissa.

Neitsyt on Juuli Rämöstä vanhanaikainen sana, mutta hän ei keksi parempaakaan kuvaamaan kaltais-

taan ihmistä, jolla ei ole minkäänlaisia seksikokemuksia.

Rämön seksuaalisen kiinnostuksen puutteeseen on suhtauduttu usein ikävästi.

– Minulle on sanottu, että sinun on pakko edes kokeilla seksiä, halusit tai et. Se on ahdistavaa. Ihan kuin en voisi itse valita!

Rämö kysyy, miksi juuri hänen seksuaalisuutensa kyseenalaistetaan. Eihän naisista kiinnostuneelle miehellekään sanota, että et voi tietää mitä haluat, ellet kokeile myös miehiä.

”Joku random jeppe” kehotti kerran Rämöä menemään lääkäriin, kun seksi ei kerran kiinnosta. Moni on kysynyt, onko sinulle tehty jotain pahaa lapsena. Ei ole, Rämö vakuuttaa.

Lapsuuden perhe ja ystävät ymmärtävät Rämöä, mutta hän toivoo vähintään neutraalia suhtautumista muiltakin.

– Tuntuu mukavalta, jos sanotaan, että kiva kun puhut avoimesti, etkä häpeä itseäsi. Että onpa kiinnostavaa kuulla erilaisista ihmisistä.

Aseksuaalisuus vaikuttaa Rämöstä tabulta, mutta seksiä sen sijaan työnnetään silmille joka puolella. Sillä voidaan mainostaa vaikka koiranruokaa.

– Elämme ehdottomasti yliseksualisoitunutta aikaa.

LÄHEISET IHMISSUHTEET ovat Juuli Rämölle tärkeitä. Hän asuu tällä hetkellä vanhempiensa luona Tuusulassa ja tapaa usein ystäviään.

– Voin yökyläillä ystävän luona ja laittaa ruokaa yhdessä. Saan ystäviltä läheisyyttä, jota kaipaan. Se ei eroa kovin paljon siitä, millainen parisuhteeni olisi.

Rämö seurusteli kerran toisen aseksuaalin kanssa. He asuivat eri maissa ja korkeintaan halasivat tavatessaan. Tyttöystävä lähetti Rämölle kukkia ystävänpäivänä.

– Minulle sanottiin, että tuo ei ole oikea parisuhde. Miten jollain ulkopuolisella on oikeus määritellä se?

Juuli Rämö on kantanut aseksuaalien lippua Helsinki Pride -kulkueessa.

– Jos sinulle hehkutetaan ostereita, saatat sanoa, että en halua syödä niljakkaita asioita. Jos joku houkuttelee sinua mukaansa hyppäämään laskuvarjolla, saatat vastata, että ei kiitos. Seksi tuntuu minusta tältä.

”

Minulle on sanottu, että sinun on pakko edes kokeilla seksiä, halusit tai et.

JUULI RÄMÖ

Rämö on toivonut parisuhdetta, jossa voisi kävellä käsikkäin, katsoa leffoja ja ylipäänsä elää yhdessä. Hän yritti pitkään löytää kumppania eri deittiappien kautta, mutta on nyt luopunut toivosta.

– Onneksi viihdyn yksinkin. Jotkut aseksuaalit harrastavat seksiä kumppaninsa vuoksi, vaikka eivät tykkää siitä. Se on heidän asiansa, mutta itse en voisi tehdä niin.

JUULI RÄMÖ on identiteetiltään aseksuaali, lesbo ja lisäksi muunsukupuolinen. Mikä kolmesta piirteestä herättää eniten kysymyksiä?

– Ehdottomasti muunsukupuolisuus! Minulle sanotaan jatkuvasti,

että olen nainen, koska näytän naiselta. Minulla on pitkät hiukset ja kynnet ja meikkaan.

– En ole kokenut naiseutta koskaan omakseni. Ei ole onneksi minun ongelmani, jos joku suhtautuu asiaan nihkeästi.

Sukupuoli- ja seksuaali-identiteetti ovat ihmisen ydintä, mutta Rämö kokee, että kaikkein voimakkaimmin häntä määrittää kuitenkin Tokio Hotel -bändin fanitus. Hän on seurannut saksalaista bändiä 11-vuotiaasta ja nähnyt sen keikan 13 kertaa livenä.

Rämö toimii moderaattorina bändin virallisella Discord-palvelimella. Hän kirjoittelee usein palvelimen queer-kanavalla, koska haluaa olla turvallinen aikuinen sukupuoltaan ja seksuaalisuuttaan pohtiville nuorille.

Rämö käynnistää keskusteluja aseksuaalisuudesta ja muunsukupuolisuudesta Facebookin yleisissä keskusteluryhmissä. Someaktivismin tavoitteena on lisätä ihmisten ymmärrystä niistä.

– Haluan tehdä oman osani, vaikka välillä minua katsotaan sen vuoksi kieroon.

minen tai ajan ja paikan järjestäminen seksille. Nämä asiat voivat olla yhtä vaikeita sinkulle, ruuhkavuosiaan ahtaissa neliöissä viettävälle perheelliselle ja kenelle tahansa parisuhteessa elävälle ihmiselle, jonka kumppania ei haluta.

Myös mielenterveysongelmien yleistyminen nuorilla aikuisilla voi näkyä seksin harvinaistumisena. Esimerkiksi masennus vähentää usein kiinnostusta seksiin, ja monen masennuslääkkeen tavallinen sivuvaikutus on seksuaalisen halun vaimentuminen.

Nykynuoret ovat monessa asiassa järkevämpiä ja varovaisempia kuin vanhempansa. Läheskään kaikki eivät esimerkiksi käytä päihteitä, eivätkä siksi päädy humalassa harkitsemattomiin seksikokeiluihin. Lisäksi kasvatuskulttuuri on muuttunut niin, että osa nuorista elää varsin suojattua ja valvottua elämää.

Tieto seksiin liittyvistä riskeistä, kuten taudeista ja pelottavista kokemuksista, voi lisätä kynnystä kokeiluihin. Yhteiskunnallinen keskustelu seksuaalisesta suostumuksesta on saanut monet tutkiskelemaan aiempaa tarkemmin omia halujaan. Kun seksiä harrastetaan vähemmän, ehkä myös huono seksi vähenee.

Jotkut harrastavat seksiä kumppaninsa toiveesta ilman omaa halua siihen. ”Toivon, että voisin elää seksittömässä suhteessa, mutta näillä mennään. Teen sitä ihan vain hänen takiaan. Itselleni kokemus on samanlainen kuin auttaisin häntä missä tahansa asiassa, mistä en erityisesti pidä. Elämässä joutuu tekemään asioita, joista ei välttämättä tykkää”, kirjoittaa 47-vuotias nainen. 41-vuotias nainen vertaa aiempaa seksielämäänsä epämukaviin gynekologikäynteihin. Kymmenkunta vuotta sitten hän päätti, että ei suostu enää seksiin. ”Aiemmin ajattelin seksin vain kuuluvan asiaan, ja minulla oli rajattomuutta oman kehoni ja suostumukseni suhteen. Nyt kuuntelen itseäni ja toiveitani ja koen, että elän itseni näköistä elämää.” ■

”Selibaatti vapauttaa”

Dominikaaniveli Marie-Augustin Laurent-HuyghuesBeaufond unohti vuosiksi, mitä katolinen pappi teki hänelle nuorena rippituolissa.

Kermanvaalean munkinkaavun alta näkyvät mustan ja neonvihreän kirjavat Asicslenkkitossut. Väljästä hihasta pistävässä kapeassa ranteessa on Fitbit-aktiivisuusranneke. Siihen kertyy tavallisena päivänä 10 000 askelta, vaikka Marie-Augustin LaurentHuyghues-Beaufond, 40, ei ehdikään pitkille juoksulenkeille niin usein kuin toivoisi.

Hän tarjoaa kahvia ja leipomiaan muhkeita skonsseja, joita vadelmat pilkuttavat.

– Ruoanlaitto on meditatiivista. Se on melkeinpä tapa rukoilla. Meidän elämämme tapahtuu niin usein täällä, Laurent-Huyghues-Beaufond pitelee kaksin käsin päätään.

– Välillä pitää tehdä jotain ihan muuta.

Laurent-Huyghues-Beaufond on Suomessa kuutisen vuotta asunut ranskalainen dominikaani- eli saarnaajaveli, joka puhuu erinomaista suomea. Dominikaaninen veljestö on keskiajalla perustettu katolinen sääntökunta, jossa palvellaan Jumalaa rukoillen ja opiskellen.

Veljestön elämä on keskittynyt Helsingin tuomiokirkon lähellä sijaitsevaan Studium Catholicumiin, joka on katolinen kulttuurikeskus täynnä kristallikruunuja ja antiikkihuonekaluja. Yläkerrassa sijaitsevia yksinkertaisempia asuintiloja kutsuttaisiin luostariksi, jos veljiä olisi vähintään kuusi nykyisen kahden sijaan. Kesällä sinne saattaa muuttaa kolmaskin veli.

Joka aamu kello 7.30 veljet laskeutuvat portaat alakerran kappeliin rukoilemaan.

– Se ei ole supervarhain, mutta joskus on silti todella vaikea nousta. Luostarielämä antaa arjelle puitteet.

Laurent-Huyghues-Beaufond kuljettaa puhuessaan sormiensa lomitse puolitoistametristä ruusukkorukousnauhaa. Lenkillä mukana kulkee pienempi, shortsien taskuun mahtuva rukousnauha.

ENNEN KUIN Marie-Augustin Laurent-Huyghues-Beaufondista tuli dominikaaniveli ja pappi, hän työskenteli it-insinöörinä Japanissa ja tilintarkastajana Pariisissa. Asiakkaita tuli monilta aloilta. Työ oli kiinnostavaa.

– Opin paljon yrityksen toiminnasta ja siitä, mikä on milloinkin parasta rahavirran kannalta.

Työuran ohessa kulki katoliseen kirkkoon liittyvä kutsumus. Laurent-Huyghues-Beaufond oli nähnyt jo 13-vuotiaana välähdyksenomaisen mielikuvan itsestään valkeassa kaavussa, ”luulen, että Jumala laupeudessaan lahjoitti sen”, ja hän tutkiskeli kirkon tarjoamia vaihtoehtoja.

Kun Laurent-Huyghues-Beaufond oli täyttänyt 25 vuotta, pappiystävä antoi hänelle erään dominikaaniveljen elämäkerran. Laurent-HuyghuesBeaufond valvoi yön lukien, kuinka dominikaaniveljet elävät keskellä kaupunkia, ovat tiiviissä yhteydessä nykymaailmaan ja saarnaavat kirkossa. Kaikki tuntui omalta.

– Normaali ihminen olisi varmaankin yrittänyt tavata jonkun dominikaaniveljen, mutta minä ostin heistä lisää kirjoja. Kun vierailin ensimmäisen kerran luostarissa, ilmoitin jo ulko-ovella, että haluan dominikaaniveljeksi.

Laurent-Huyghues-Beaufond nauraa muistolleen. Pari kuukautta myöhemmin hän irtisanoutui työpaikastaan. Sen jälkeen kesti enää kolmisen kuukautta, ja hänestä tuli noviisi. Hän tutustui dominikaanisen sääntökunnan elämään koeajalla ja arvioi kutsumuksensa lujuutta. Noviisiaikana 26-vuotiaan Laurent-Huyghues-Beaufondin mieleen tunkeutui ensimmäisen kerran välähdys siitä, mitä katolinen pappi oli tehnyt hänelle pariisilaisessa eliittilukiossa. Hän torjui muistikuvan mahdottomana.

TRAUMAN KOKENUT ihminen unohtaa usein tapahtumat, jotka ovat liian vaikeita käsiteltäviksi. Jokin paikka, esine tai ääni saattaa myö -

Ranskalaisesta it-insinööristä tuli dominikaaniveli Suomeen. Marie-Augustin Laurent-Huyghues-Beaufond rukoilee, opiskelee ja asuu Studium Catholicumissa Helsingin Kruununhaassa.

hemmin palauttaa traumaattisen kokemuksen voimakkaana mieleen. Marie-Augustin Laurent-HuyghuesBeaufondille kävi juuri niin, kun hän asteli rippituoliin ensimmäisen kerran vastavihittynä pappina. Hän oli tuolloin 32-vuotias.

– Yhtäkkiä muistin, kuinka pappi hyväksikäytti minua rippituolissa. Kuinka hän saattoi tehdä niin!

Laurent-Huyghues-Beaufond kertoo, että papin lähentely oli ensin ”miedompaa”. Hän ei pystynyt käsittämään korkeasti kunnioitetun miehen toimintaa. Muille kertominen sisäoppilaitoksessa tuntui mahdottomalta.

– Luulen, että pappi odotteli, kunnes minusta tuli täysi-ikäinen, ennen kuin hän teki pahimpia tekoja.

na. Vain lasten ja nuorten aikuisten parissa työskentely kiellettiin.

– Kun tuomio ei ole julkinen, kuka vahtii, että hän tottelee sitä? Laurent-Huyghues-Beaufond on käsitellyt lukiokokemuksiaan terapiassa. Niistä on jäänyt monenlaisia jälkiä, kuten vaikeus luottaa muihin.

Katolisen kirkon piirissä paljastuneeseen laajaan lasten hyväksikäyttöön on etsitty syytä esimerkiksi katolisten pappien ja veljien selibaatista. Laurent-Huyghues-Beaufondista ongelma ei ole pidättäytyminen vaan papiston ylivalta sekä seksuaalisen väkivallan ja vaikenemisen kulttuuri. Hän huomauttaa, että hyväksikäyttöä on tullut esiin muissakin uskonnollisissa yhteisöissä, kuten Suomessa lestadiolaisten parissa.

– Luulen, että selibaatin poistaminen ei ratkaisisi mitään.

”

Oli hyvä saada selville, että en ole jääsydäminen ja sulkeutunut ihminen, vaan pystyn yhä rakastumaan.

MARIE-AUGUSTIN

LAURENT-HUYGHUES-BEAUFOND

”ON SELLAISIA, jotka äitinsä kohdusta saakka ovat avioliittoon kelpaamattomia, on toisia, joista ihmiset ovat tehneet sellaisia, ja on niitä, jotka itse, taivasten valtakunnan tähden, ovat ottaneet osakseen naimattomuuden. Joka voi valita tämän ratkaisun, valitkoon.”

ranneita, langenneita, ratkenneita, sisimpänsä salanneita” sekä ”kiusattuja, tuomittuja, perintönsä juhlineita, kivipohjaan pudonneita, kirottuja tuhlareita”.

– Jeesus itse lähestyi yhteiskunnan marginaalissa eläviä ihmisiä. Naimattomina meillä on vapaat kädet tehdä samoin. Kristuskaan ei mennyt naimisiin. Hän antaa selvän esimerkin.

Laurent-Huyghues-Beaufond ehti kokea joitakin suhteita, ennen kuin hänestä tuli dominikaaniveli ja pappi. Juuri ennen kuin hänen oli tarkoitus antaa ikuiset lupaukset köyhyydestä, kuuliaisuudesta ja naimattomuudesta, hän rakastui. Tunne oli molemminpuolinen.

– Oli hyvä saada selville, että en ole jääsydäminen ja sulkeutunut ihminen, vaan pystyn yhä rakastumaan.

– Saavutimme sen lopputuloksen, että meidän täytyy mennä eri elämänteitä. Erilaisissa olosuhteissa asiat olisivat voineet mennä toisin.

LUOPUMINEN ISYYDESTÄ ja omista lapsista on tuntunut Marie-Augustin Laurent-Huyghues-Beaufondista haikeammalta kuin elämä ilman parisuhdetta ja seksiä.

– Selibaatti vapauttaa. Se on kaunis asia. On helppo astua ihmissuhteisiin, kun tietää, että kukaan ei ole olemassa minua varten.

Toisinaan selibaatti vaatii kamppailua. Silloin hän hakee tukea avoimesta keskustelusta muiden veljien ja hengellisten neuvonantajien kanssa tai huutaa Jumalalle.

Asiasta puhuminen saa LaurentHuyghues-Beaufondin kehon jäykistymään. Hän kertoo, että pappi käytti toiminnassaan hyväksi auktoriteettiasemaansa ja ripittäytymisrituaalia, jossa hän toimi Jumalan edustajana.

Ranskan katolisen kirkon perustama riippumaton komissio julkisti vuonna 2021 raportin, jonka mukaan noin 330 000 lasta ja nuorta joutui katolisen kirkon ja katolisten koulujen työntekijöiden hyväksikäyttämiksi vuosina 1950–2020. Joka kolmas uhreista oli raiskattu.

Laurent-Huyghues-Beaufond puhui kokemuksistaan avoimesti myös silloiselle paaville ja sai kuulla, että samasta papista oli tehty toinenkin kantelu. Tämä saa yhä toimia pappi-

Rukousnauhan puiset, ruskeat helmet soljuvat Marie-Augustin Laurent-Huyghues-Beaufondin sormien lomitse, kun hän puhuu Raamatussa olevasta Jeesuksen lausumasta, johon katolisten kirkonmiesten ja -naisten naimattomuus perustuu. He lupaavat pidättäytyä kaikesta seksuaalisesta toiminnasta, myös itsetyydytyksestä.

Laurent-Huyghues-Beaufondista olisi mahdotonta asua ja toimia dominikaaniveljenä veljien joukossa ja olla yhtä aikaa sitoutunut puolisoon. Hän selittää, että veljestön kuuluu olla avoinna kaikille ja erityisesti niille, joista Erika Vikman laulaa kappaleessaan Syntisten pöytä. Laurent-Huyghues-Beaufond hyräilee laulua, jossa puhutellaan ”jätettyjä, petettyjä, eronneita, ka-

Joissakin sometrendeissä pidättäydytään väliaikaisesti seksistä, somesta ja muista nautinnoista ja panostetaan itsekuriin. Somepostauksissa on sellaisia hashtageja kuin #monkmode ja #dopaminedetox, suomennettuina munkkimoodi ja dopamiinipaasto. Laurent-Huyghues-Beaufond rypistää otsaansa.

– Kannattaa miettiä, mikä on tavoite ja mitkä ovat keinoja siihen. Elämäni tarkoitus ei ole tulla parhaaksi versioksi itsestäni vaan seurata Jeesusta.

– Ihminen voi tulla riippuvaiseksi vaikka somesta tai seksistä. On hyvä huomata, jos hakee koko ajan dopamiinia, mutta kyllä dopamiinibuusti välillä tekee hyvää. En voisi elää ilman suklaata!

Laurent-Huyghues-Beaufond kutsuu seksiä Jumalan lahjaksi, joka ei tapahdu vain yhdessä paikassa –hän osoittaa nahkavyönsä alapuolelle – vaan koko kehossa ja mielessä. Seksi yhdistää ihmisiä toisiinsa.

– Katolilaisena lisään heti, että seksistä kuuluu nauttia vain avioliitossa.

”Kun minulta loppuvat sanat, laulut alkavat”

Viitasen Piia antaa lauluissaan äänen niille, joilta se puuttuu, eli syrjäytetyille ja luonnolle.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT JANI LAUKKANEN

Jokainen levy peilaa omaa aikaansa ja ympäristöä, jossa se syntyy, ajattelee laulaja ja lauluntekijä Piia Viitanen eli Viitasen Piia, joka julkaisi viidennen albuminsa Ihmisen aika omakustanteena maaliskuussa.

Tuore levy on jo kerännyt viiden tähden arvioita musiikkialan julkaisuissa. Levyn Outo tyttö ­kappale voitti kevään viimeisen Levyraadin ja oli hetken aikaa Suomen Spotifyn viraalilistan kuunnelluin laulu.

Viitanen teki levyä neljän vuoden ajan. Levy sai alkunsa keskellä maailmaa mullistaneita tapahtumia. Ensin koronapandemia pyyhki Viitasen kalenterin puhtaaksi keikoista parin vuoden ajaksi. Heti perään sota tuli lähelle, kun Venäjä aloitti julman hyökkäyssotansa Ukrainaan.

– Yhteiskunnassa on tapahtunut myös poliittista polarisoitumista ja hyvinvoinnin rajua jakautumista.

– Lisäksi minä ja monet ihmiset ympärilläni kannamme voimakasta huolta luonnon tilas­

ta ja siitä, millaisen maailman jätämme lapsillemme.

Samaan aikaan Viitasen henkilökohtaisessa elämässä tapahtui isoja muutoksia ja lähipiirissä suuria menetyksiä.

– Siinä oli valtava määrä asioita, jotka järkyttivät perusturvallisuuden tunnettani. Vasta jälkeenpäin tajusin, että tuo kaikki kuuluu levylläni.

Viime vuosiin on mahtunut myös iloisia tapahtumia. Viitasesta tuli äiti vuonna 2021.

ENNEN MUSIIKKIURAANSA Piia Viitanen ehti työskennellä kymmenen vuotta lastensuojelussa sekä työttömien ja muistisairaiden parissa. Myös näiden vuosien kohtaamiset ja ihmisten tarinat soivat Viitasen tuoreella albumilla.

– Oma putoamisen kokemukseni vaikutti siihen, että aloin kiinnittää huomiota ihmisiin, jotka ovat vaarassa pudota tai jotka ovat jo pudonneet yhteiskunnan kyydistä.

– Heidän äänensä ei kuulu tarpeeksi paikoissa, joissa heitä koskevat päätökset tehdään, Viitanen sanoo.

Hän katsoo ulos Sanomatalon kahvilan ikkunasta ja nyökkää kohti Arkadianmäkeä.

– Pystyn hyvin yhtymään ajatukseen, että yhteiskunnan hyvyyden mittari on se, kuinka heikommassa asemassa olevista ihmisistä pidetään huolta.

Viitanen kokee, ettei päättäjillä ole halua tai kykyä nähdä oman kuplansa ulkopuolelle, sinne missä joukko ihmisiä kamppailee useiden päällekkäisten haasteiden kanssa. Häntä hirvittää, et­

”Oma putoamisen kokemukseni vaikutti siihen, että aloin kiinnittää huomiota ihmisiin, jotka ovat vaarassa pudota tai jotka ovat jo pudonneet yhteiskunnan kyydistä.

tä osa yhteiskunnan korkeissa asemissa olevista tuntuu ihan tosissaan ajattelevan, että elämä ja kohtalo ovat jokaisen omissa käsissä.

– Kukaan meistä ei kuitenkaan ole voinut valita, olemmeko syntyneet rauhan aikana hyvinvointivaltioon nimeltä Suomi vai synnymmekö Gazan maakaistaleelle maailmanlopun keskelle.

– Eikä kukaan voi valita, onko lapsena jääkaapissa ollut muutakin kuin valo ja kaljaa. Tai onko kotona ollut ihmisiä, jotka ovat pystyneet tukemaan niissä kohdissa elämää, kun sille on ollut tarvetta. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Laulaja-lauluntekijä

Viitasen Piia haluaa käyttää asemaansa epäkohtien esiin tuomiseen. – Minulla on yleisö ja mahdollisuus saada ääneni kuuluviin erilaisissa tilanteissa. Ajattelen aika paljon sitä, miten haluan ne tilanteet käyttää ja millaisen jäljen haluan jättää.

muualle Eurooppaan, tuli kyseisenä vuonna ennätysmäärä turvapaikanhakijoita.

Laulu syntyi, kun Viitanen näki valokuvan kolmivuotiaasta pakolaislapsesta, jonka ruumis oli huuhtoutunut Välimeren rantaan.

Kuva sai nimekseen Rantaan huuhtoutunut ihmisyys

– Olen herkkä ihmisten hädälle, ja ajatus siitä, että perheet yrittävät paeta kotimaastaan henkensä kaupalla, ylittävät meren ja sitten lopputulos on se, mikä kuvassa näkyy, tuntuu ihan kamalalta.

– Se kuva järkytti minua todella paljon. Usein käy niin, että kun minulta loppuvat sanat, laulut alkavat.

Viitanen esittää aiemmin säveltämiään rauhanlauluja jokaisella keikallaan. Uudella levyllään Viitanen laulaa rauhasta luonnon kautta.

– Ajattelen, että jos emme pysty pitämään yhdessä huolta tästä meitä kaikkia päivittäin kantavasta ja ruokkivasta luonnosta, ei meillä ole myöskään edellytyksiä elää rauhassa.

HERKKÄ SOSIAALINEN OMATUNTO tulee perintönä Piia Viitasen lapsuudenkodista.

– Sen sijaan, että meitä lapsia olisi rohkaistu siihen, että hankkikaa mahdollisimman rahakas ammatti ja työ, meille opetettiin kotona, että mikään ei ole arvokkaampaa kuin muiden ihmisten auttaminen.

Viitanen syntyi 1990-luvun laman keskelle. Lama tuntui myös hänen perheessään, mutta lapset saivat harrastaa musiikkia ja liikuntaa mielensä mukaan.

– Sain myös kasvaa aikana, jolloin minuun ja ikätovereihini iskostettiin ajatus, että kaikki on mahdollista.

VAIKKA KAIKEN TAITEEN ei tarvitse ottaa kantaa yhteiskunnallisesti, Viitasen Piia haluaa käyttää asemaansa epäkohtien esiin tuomiseen.

– Ajattelen, että monenlaiselle taiteelle on tilaa ja tarvetta. Jokainen taiteilija ottaa kantaa asioihin joka tapauksessa. Se on kannanotto, että tarttuu johonkin aiheeseen, kuten myös se, että valitsee olla tarttumatta siihen.

– Vaikka en ole koko kansan Viitasen Piia, minulla on yleisö ja mahdollisuus saada ääneni kuuluviin erilaisissa tilanteissa. Ajattelen aika paljon sitä, miten haluan ne tilanteet käyttää ja millaisen jäljen haluan jättää.

Viimeksi Viitanen avasi suunsa maaliskuussa Helsingin Sanomissa, jossa hän otti kantaa musiikkialan ja etenkin marginaalimusiikin tekijöiden sosiaaliturvaan – tai oikeammin sen puutteeseen. Suomessa marginaalimusiikkiin lukeutuvat muun muassa indiepop, lastenmusiikki, jazz ja taidemusiikki.

– Jos haluamme, että meillä on elävä ja moninainen musiikkikulttuuri, sitä on pakko tukea, sillä yksikään edellä mainituista genreistä ei tällä hetkellä näy eikä kuulu riittävästi radio- tai televisiokanavien ohjelmistossa, josta tekijöille voisi kertyä tekijänoikeuskorvauksia.

– Tällä hetkellä ammattitaiteilijoita tuetaan satunnaisesti erilaisin apurahoin, mutta nyt myös näitä tukia ollaan leikkaamassa.

SODAN JA RAUHAN teemat ovat olleet Viitasen Piian tuotannossa läsnä usean vuoden ajan. Ensimmäisen rauhanlaulunsa Rauhan laulu Viitanen kirjoitti jo vuonna 2015. Suomeen, kuten

Viitasen isä oli ammattimuusikko, ja se lienee viitoittanut tyttären tietä musiikin pariin.

Vanhemmat olivat tunnustuksellisia kristittyjä, ja Viitanen kävi lapsena seurakunnan kerhoissa ja leireillä.

Aikuisuuden kynnyksellä Viitaselle tuli tarve tehdä pesäeroa lapsuudenkodin hengelliseen ilmapiiriin. Kristillinen tausta kuuluu kuitenkin edelleen Viitasen musiikissa ja sanoituksissa.

OMAN USKONSA Piia Viitanen kuvailee olevan tällä hetkellä work in progress

– Uskoni on muuttunut vuosi vuodelta hiljaisemmaksi ja hapuilevammaksi. Tuntuu, että tällä hetkellä minulla on paljon enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Vaikka usko on muuttunut ja välillä horjunut, rukoileminen on pysynyt mukana kaikki nämä vuodet.

– Rukoileminen on minulle arkista keskustelua jonkun sellaisen kanssa, jonka olemassaolosta en edes ole loppujen lopuksi ihan varma.

Viitanen kertoo, että hengelliset kysymykset ovat alkaneet askarruttaa taas enemmän iän karttuessa.

– Ehkä nuorille, terveille ja hyvin toimeentuleville Jumalan olemassaolo ei ole kovin akuutti kysymys. Minua puhutteleekin ajatus, että lohduttajaa eivät tarvitse terveet vaan sairaat.

– Olen huomannut, että elämän isoissa murroskohdissa, kuten elämän ja kuoleman kysymysten äärellä, kaipaan elämääni jotain itseäni suurempaa. ■

Mielipide

Enemmän suhteellisuudentajua kirkolle

SUNNUNTAITYÖN KIELTO oli voimassa rikoslaissa vuoteen 1970 asti. Toki siinä oli järkeviä poikkeuksia, mutta esimerkiksi maaseudulla kaupat olivat kiinni pyhinä. Eikö se ole perusteltu jo luomiskertomuksessakin Raamatun alkusivuilla?

Kuitenkaan en ole kuullut, että kirkoissa olisi aikanaan kieltäydytty yhteistyöstä esimerkiksi kauppojen sunnuntaiaukioloa kannattavan papin kanssa tai että kysymys olisi muutenkaan herättänyt valtavia intohimoja.

Jostain syystä kirkon pitää kuitenkin suurella julkisuudella ja työllä puuttua ja ottaa kantaa ihmisen

seksuaalisuuteen, sukupuoleen ja parisuhteeseen ja samalla hankkia turhia hankaluuksia omankin organisaation sisälle.

Koetaanko ihmisen seksuaalisuus niin vaaralliseksi, että se vaatii valvontaa? Toisaalta markkinavoimia ei koeta niin vaarallisiksi, etteikö niille voisi antaa periksi. Olisiko kuitenkin parempi ostosten sijaan sunnuntaisin viettää perheen (olipa se mitä laatua tahansa) kanssa laatuaikaa. Sinkut voisivat olla kutsuttuja mukaan.

Rafael Hellsten Hämeenlinna

Toisin oli vuonna 2000 Kaliforniassa. Kävin vaimoni siskon kirkossa ehtoollisella. Se jaettiin penkkeihin pikkupikareissa tarjottimilla. Kaikki oli uutta, ja vierastin monia amerikkalaisten ajatuksia tosi paljon. Mutta silloin sain ahaa-elämyksen. Minulla ei ole mitään muuta yhteistä heidän kanssa kuin Kristus, ja se riittää!

Vuonna 2010 olin Kapkaupungissa pitkäperjantaina valkoisten kirkossa, ei ketään mustaa paikalla, ja samalla tavalla ehtoollistarjottimet kiersivät penkeissä. Vierastin, mutta Kristus yhdisti. Pääsiäispäivänä kävimme anglikaanikirkossa huonomaineisessa mustien lähiössä ainoina valkoisina. Käytössä olivat yhteismalja ja ehtoollisleipä kuten meillä. Se oli tuttua ja turvallista, vaikka oltiin aidsin pahimmilla alueilla. Kristus yhdisti ja yhdistää, kun vain uskaltaa omasta kuplastaan ulos kokemaan sen. Tärkeää ei ole, olenko oikeassa, vaan että Kristus on Herra.

Seppo Kalliokoski

Suomen Lähetysseuran työntekijä Namibiassa ja Suomessa (eläkkeellä) Korso

Kirkon on pidettävä huolta jäsenistään

TÄLLÄ PALSTALLA ON keskusteltu kirkon tehtävästä. Toisin kuin Daniel Elkama ja Salla Merikukka kirjoittavat (K&k 2.5.), Suomen evankelis-luterilaisen kirkon päätehtävä ei ole politiikan harrastaminen, maahanmuuttajien auttaminen tai mikään muukaan kirkon ydintehtävän ulkopuolinen toiminta.

Kirkko on jäsenjärjestö, joka kerää jäsenmaksunsa kirkollisveron muodossa. Tästä syystä on luonnollista, että kirkon prioriteetti numero yksi on jäseniensä hengellisen ja ruumiillisen hyvinvoinnin takaaminen niillä resursseilla, jotka se on jäseniltään kerännyt.

Kristus yhdisti Kaliforniassa ja Kapkaupungissa

”MEITÄ YHDISTÄÄ Kristus, ei avioliittokäsitys.” Kiitos arkkipiispa Tapio Luomalle tästä ajatuksesta! (Kotimaa 19.4.) Se nosti mieleeni muistoja tilanteista, joissa Kristus yhdistää. Kun Oniipan kirjapaino räjähti

Namibiassa Etelä-Afrikan erikoisjoukkojen toimesta 11.5.1973, samassa rakennuksessa oleva kirjavarastokin paloi ja katekismukset loppuivat. Katolinen kirkko lupasi auttaa, ja sain tehtäväkseni noutaa ne Döbrasta katolisesta keskuksesta. Painaminen oli vähän kesken, ja näin kuinka katoliset isät hiki hatussa painoivat Lutherin vähäkatekismusta ndon-

gaksi. Siinä ei puhuttu suuria sanoja ekumeniasta, vaan hädässä autettiin toista. Kristus yhdisti. Tänä vuonna olin eduskunnan rukousaamiaisella. Siellä oltiin pöytäkeskusteluissa niin oikeaoppisia että. Olin ajatellut kuplassa elämisen ikään kuin saippuakupliksi, jotka voi puhaltaa rikki. Mutta opin, että ne ovat teräskuplia.

Jos ja kun ekumeenista toimintaa harjoitetaan, on se suhteutettava kirkon budjettiin. Kun tulot tippuvat jäsenmäärän vähetessä, tulee myös ei-jäsenien hyväksi käytettävän summan pudota. Muuten kirkko luo itselleen pahan kehän, jossa jäsenten määrä vähenee kiihtyvästi, kun jäsenmaksulleen ei saa vastinetta.

Olen siis Martti Paldaniuksen kanssa samaa mieltä (K&k 18.4.): kirkko ja politiikka on pidettävä erillään ja kirkon keskityttävä ydinosaamisalueeseensa, jäseniensä sielun

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

ja mahdollisuuksien mukaan myös ruumiinkunnon hoitoon.

Mika Kaasalainen työteknikko, jäsen vuodesta 1968 Vantaa

Messukahvitteluun

mallia Espoonlahdesta

SINI ALÉN kyseli kirkkokahvituksesta (K&k 18.4.). Meillä Espoonlahden seurakunnassa se on hoidettu vuosikausia onnistuneesti vapaaehtoisten kahvitusryhmien voimin. Kukin ryhmä hoitaa kahvituksen vuorollaan ja leipoo kotonaan kahvileivät.

Suurimpina juhlapyhinä emäntä hoitaa kahvituksen vapaaehtoisten avulla. Noutopöydässä on kolehtikippo vapaaehtoista kahvimaksua varten. Tuotolla tuetaan lähetystyön ja diakonian eri kohteita. Messun jälkeinen ”seurustelun sakramentti” on tärkeä meidän messuvieraillemme. Saamme siellä istua rauhassa kahvitellen ja vaihtaa viikon kuulumisia.

Toisinaan kahveilla kerrotaan vaikkapa viimeisimpiä kuulumisia nimikkoläheteiltä. Välillä meillä on ollut myös uusien pöytä uusille messuvieraille. Siinä on mukana vakikävijöitä kertomassa toiminnasta ja kutsumassa niihin mukaan. Kesäisin vahtimestari keittää kahvit keksien kera, ja sään salliessa ne

juodaan pihalla. Sinne voi kuka tahansa tuoda omia leipomuksiaan tai ostamiaan tuotteita yhteiseen pöytään.

Kahvitusryhmien puolesta Seija Nurmi

Ukrainalaiset etulinjassa

KIMMO KONTTURI kannattaa paavi Franciscuksen ehdotusta, että ukrainalaiset nostaisivat valkoisen lipun (K&k 18.4.). Kumpikaan ei kuitenkaan ymmärrä, mitä antautuminen merkitsisi. Ukrainasta tehtäisiin silloin Venäjän vasallivaltio, samanlainen näennäisesti itsenäinen kuin Suomi oli.

Putinin johdolla Venäjä käy sotaa koko läntistä demokratiaa vastaan. Venäjän voitto antaisi muillekin diktatuureille mallin, että pienempiä naapurivaltioita voi miehittää ilman ongelmia. Esimerkiksi Kiina seuraa silmä kovana, miten Ukrainan sodassa käy, koska maa haluaa Taiwanin itselleen.

Urhoolliset ukrainalaiset taistelevat koko läntisen demokratian puolesta, ja he tietävät sen. Paavi Franciscuksen neuvo oli kuin hunajaa kaikille maailman diktatuurisille hallinnoille.

Pertti Tolvanen Helsinki

Tarjouskilpailu tontista logistiikkakäyttöön

Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät tarjoavat osan omistamastaan kiinteistöstä (kiinteistötunnus 92-407-12-13) Helsinki-Vantaan lentoaseman vierestä logistiikkakeskuksen kehittämistä varten. Alueen koko on noin 4,6 hehtaaria, ja suunniteltu rakennusoikeus asemakaavan muutoksen jälkeen on noin 12 500 k-m2. Asemakaavan muutos on tarkoitus käynnistää heti kilpailun ratkettua yhdessä tulevan vuokralaisen kanssa.

Tarjoukset tulee jättää 12.8.2024 klo 13.00 mennessä. Voit tilata tarjouspyyntöön liittyvät asiakirjat sähköpostitse osoitteesta: risto.hanninen@evl.fi

Autuaita ovat he, jotka saavat viikoittain sähköpostiinsa Kirkko ja kaupungin uutiskirjeen.

Tilaa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/uutiskirje

Kirkossa ei pidä pelätä politiikkaa vaan tehdä sitä

Olemalla sekaantumatta politiikkaan kirkko tekee politiikkaa, koska tekemättä jättäminen on valinta ja poliittinen toimi.

KEVÄISIN, vappusimojen ja suvivirsikeskustelun välisenä aikana kirkon piireillä on tapana keskustella avioliitosta. Kirkolliskokousviikko on nimittäin taas tulossa, ja jos kirkon kynnys ei vielä annakaan periksi, eri medioiden uutiskynnykset kyllä madaltuvat.

Tutkija Hanna Wass kirjoitti huhtikuussa Suomen Kuvalehdessä, kuinka kirkon pitäisi olla rohkea, ottaa yhdenvertaisuuskysymykset vakavasti ja säilyttää identiteettinsä radikaalina vastakulttuurina. Kriitikot ovat vastanneet hokemalla, että kirkon ei pidä sekaantua politiikkaan ja noudattaa tämän maailman trendejä. Minun mielestäni koko idea on mahdoton.

Haasteen kirkon epäpoliittisuuden toivetilalle asettaa ainakin Jeesus Kristus. Hän kun meni syntymään ihmiseksi eli inkarnoitumaan mitä poliittisimmalla tavalla aikaan ja paikkaan. Sana tuli lihaksi ja Isän ikuinen viisaus käytännön teoiksi tuoden sorretuille vapautusta ja köyhille hyvää sanomaa. Sama Kristus vielä käski, että menkää ja tehkää samoin, mielellään kaikkialla. Jos kirkon olisi tarkoitus olla politiikan ulkopuolella, Kristuksen ei olisi kannattanut syntyä ihmiseksi alkuunkaan.

Toisen haasteen tuo se tosiasia, että tekemättömyyskin on valinta. Dietrich Bonhoefferin kuuluisa lause sopii tähän: ”Nicht zu sprechen ist sprechen” eli hiljaa oleminen on puhumista. Olemalla sekaantumatta politiikkaan kirkko tekee politiikkaa, koska tekemättä jättäminen on valinta ja poliittinen toimi. Ja samalla, olemalla välittämättä yhteiskunnan muutoksista se ottaa poliittisesti kantaa ja oikeuttaa myös muiden välinpitämättömyyttä lakiin nojaavaa yhteiskuntaa kohtaan.

Ja toki samalla se menettää omaa painoarvoaan ja uskottavuuttaan.

Moni ajattelee politiikan tarkoittavan tässä keskustelussa vain

puoluepolitiikkaa, jossa kirkot perinteisesti ovat varovaisia. Kuitenkin politiikka käsitteenä on laajempi ja koskee kaikkea yhteiskunnallista toimintaa. Merkittävä osa kirkon työstä ja puheista on jo nyt poliittista. Siksi rohkaisen meitä kaikkia olemaan kirkkona reilusti poliittinen, ottamaan ronskisti kantaa heikossa asemassa olevien ja yhdenvertaisuuden puolesta sekä lopettamaan pelkojen päälle rakennetun peesailun. Ja jos oikein luen ajan merkkejä, tähän suuntaan on viime aikoina mentykin, ihan kirkon johtoa myöten. Hyvä suunta!

HEIKKI NENONEN Kirjoittaja on valokuvaava aikuisopiskelija, yrittäjä ja helsinkiläinen pappi.

LUE HEIKKI NENOSEN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJA KAUPUNKI.FI/ PUHEEN VUOROT

Kolumni

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

· Ilmainen hammastarkastus hoidon yhteydessä, muuten vain 15 €

· Hammasvalkaisu 99 €

· Purentakisko 270 €

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min. T A K U U T Y Ö

· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO 24 h

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 €

Korjaukset alk. 105 € ○ Ilmainen proteesien tarkistus

Rakennusala

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit ja lattiakorjaukset. Hyödynnä verovähennys. Renoex Oy, p. 050 431 0175

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com ROMACK

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

OLETKO PELKOPOTILAS

Hammaslääkäriasema

Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla 020 730 7260

• Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki • Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa (09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila

Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta • katutasossa • esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Jätä jälkeesi pysyvä jälki

Tee testamenttilahjoitus ja auta varmistamaan iäkkäiden ihmisten hyvinvointi myös huomenna.

Lisätietoa: vtkl.fi/tue

Rahankeräyslupa RA/2021 /156

KOTIOPTIKOT

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 446 2186

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

Olen parturi-Kampaaja Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

Matalan kynnyksen tukipalvelua läpi elämän saattohoitoon asti. WWW.TOIVONKIPINA.COM Puh. 0442482293 / toivonkipina22@gmail.com

Digitointipalvelu VH-Ässä digitoi edullisesti pääkaupunkiseudulla vh-assa.fi 041 571 7536 / info@vh-assa.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 040 446 2185

Seuraavat Kirkko ja kaupunki -lehdet ilmestyvät

30.5. (varaus 17.5. mennessä)

16.6. Espoo ja Kauniainen sekä Vantaa (varaus 31.5. mennessä)

4.7. Espoo ja Kauniainen (varaus 14.6. mennessä)

Mediamyynti

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Esteetön kulku

Palveluja tarjotaan

Lakipalveluja

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja a Perintö J Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen

OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen

Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Siivouspalveluja

Mediamyynti

Juha Kurvinen 040 665 5983

juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA

myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Kiinteistönvälitystä

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Kesän ikkunanpesut vahvalla kokemuksella. P. 040 256 6907/Salonen

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Hautauspalveluja

HAUTAKIVET

kaiverrukset

ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Ostetaan

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi

Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Vuokralle tarjotaan

Heti vapaa YKSIÖ Munkkivuoressa, Ulvilantie 11 bB, 28,5 m2 ja lasitettu parveke vehreälle sisäpihalle. Näyttö sop. mukaan. Tied. Inkeri Lohivesi 040­756 9665

Mobiili ja desktop -paketit kirkkojakaupunki.fi-verkkosivuilla. Kysy lisää mediamyynnistämme!

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

ke 15.5. klo 18 kotiseurat Hoffmanilla, Alhont.28, Mäntsälä. klo 18.30 seurat Matinkappelilla, Liisankj.3, Espoo. su 19.5. klo 12 kirkkopyhä Laajasalossa, Reposalment.13; messun jälk. seurat. klo 15 kotiseurat Lausvaaralla, Myllyniement.2 (Nukari), N-järvi. 25.-26.5. Maailma kylässä -festivaali Suvilahdessa, Hki. su 26.5. klo 12 kirkkopyhä ja kevätveisuut Myllypurossa, Neulapadont.12/Myllynsiipi 10; s. L.Väyrynen-Si. su 2.6. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8. ke 5.6. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne 1; tarj. klo 18.30. 5.-7.7. herättäjäjuhlat Vaasassa, bussi Kiasmalta 60 €/meno-paluu; ilm. H-Y p. 0400805904.

Helsingin

Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22 ti 21.5. klo 19 alueseurat: Huopalahden kirkko

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa!

Kuolin ilmoitukset ja -kiitokset Kirkko ja kaupunki -lehdessä

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

MONI FAARAO KYLLÄ ....

KISAISÄNTÄNÄ LIMAISIA

SIBELIUS

MIELLYTTÄVÄ

KYYTIPALVELU

NAPILLE

KÄRTTYINEN

ENSIMMÄISEN NIMISIÄ KULKEE PUMMILLA

EI VIE

LÄNSIKAUTTA

URAKOITUJA

LINJUREITA

MANSELAISEN TOKAISEMA

KUNTA SARANASTA SISÄMAAVALTIO - I TAKSIKUSKI

ITSEPINTAISIA

PIRKANMA ATA NIPOTTAJA

IÄTI LAAJA YÖN HENGETÄR RANNIKOLLA

LAHJOJA

JAKAVAT RAJAN

IMPULSSI KAHVIKAUPUNKI

RUOHOKASVI MONI ADOLF EIVÄT AUTIOITA

HETEKAN VERBI PERSO

JÄÄTELÖ

SUOJIA

PÄÄSSÄ

TEHDÄ VOITTOA

TARUKUNKKU KYKENEVIÄ

KASTEESSA ANNETTAVA

SÄNGYLLE

KU LM IEN YLLÄ JUHLATILA

HANKKIA

VESIKASVEJA LIP ETTI

VIKANA TEKEVÄT MAKEAKSI

ÖLJYYHTIÖ VANHIN KIEHUVIAKIN

MESIKÄMMEN

KÖYHÄN LESKIVAIMON ANTAMA

KARI RAUHANEN

AUTTAVAT PERILLE

VISAILLUT JYRKI

HIEKKAHARJANNE PYLVÄSHALLI JUOMIA PINNALLISTA

LEVITTÄVÄ PIHALEIKKI

HUOLENAIHE

KERTAUTUEN

NAHKATUKKA MAUSTE

LISÄÄNTYÄ ESINE ALARYHMIÄ

KUMOTA VALSSIN NAINEN HISSIYHTIÖ

KEVÄINEN JUOMA

PIRTTI

ALBANIAA

JOKI TAI SUO

HÖYLÄTTÄVÄÄ

ASUTETTUJA

A ATAMI BRITTIRAAMATUSSA

KOSKISSA

19.5.

Helluntain evankeliumissa (Joh. 3:16–21) vakuutetaan, että Jumala tahtoo jokaisen pelastuvan.

Jos ei heilaa helluntaina

HELLUNTAI on kristillisen kirkon syntymäpäivä ja Pyhän Hengen vuodattamisen juhla. Kevään ja kesään vaihteeseen sijoittuva helluntai on kuitenkin pitkään liitetty myös lempeen ja puolison etsimiseen. Päivään liittyy vanha sanonta ”jos ei heilaa helluntaina, niin ei koko kesänä”. Helluntain säästä on taas ennustettu alkukesän säätä, esimerkiksi ”jos helluntaina sataa, sataa joka pyhä juhannukseen saakka”. Tärkeä perinne on ollut helluntaisauna. Jos koivussa on ollut jo tuolloin lehdet, on kylvetty uusilla vihdoilla tai vastoilla. MARJO KYTÖHARJU

Jumalan rakkauden tuli valaisee meidät Vanha

Jumala ei tahdo kenenkään hukkaavan elämäänsä. Päinvastoin hän tahtoo pelastaa meidät ja pitää meistä kaikista huolta niin, että saisimme sieluumme valon ja vapauden.

Hän tahtoo pelastaa jokaisen meistä niiltä helvetin tulilta, joita me itse itsellemme ja toisillemme sytyttelemme. Sillä muuta helvettiä ei ole kuin se, jossa käännymme toisiamme vastaan ja pois Jumalasta – usein syistä, joita emme itsekään ymmärrä.

Ne Jeesuksen lausumat, joissa hän tuntuu uhkaavan helvetin kauhuilla, nousevat hänen vastarinnastaan kaikkea rakkaudettomuutta kohtaan. Kaikkea sitä kohtaan, mikä saa meidät vähät välittämään heikoista, köyhistä ja sairaista.

Samalla hän muistuttaa, mihin Jumalan käskyt meitä ennen muuta velvoittavat – oikeudenmukai­

suuteen ja laupeuteen. Se, joka laiminlyö ne, jähmettyy ja saa huomata jäävänsä osattomaksi siitä todellisuudesta, jossa Jumala luo koko ajan uutta.

Kaipaamme rakkauden tulta ja hengen kosketusta yhtä syvästi kuin Jeesuksen seuraajat aikanaan kokoontuessaan yhteen helluntaina. He olivat täynnä odotusta, mutta se, mitä he kokivat, ylitti heidän odotuksensa. Yhdessä he kokivat Pyhän Hengen läsnäolon ja rakkauden tulen kipinän – kussakin ainutlaatuisella tavalla.

Jumalan rakkauden tuli valaisee ja vapauttaa meidät. Jumala on kuin kirkas aurinko, jonka valossa saamme elää ja joka poistaa kaiken pimeän. Se valo häikäisee ja mykistää meidät. Se myös pelottaa, koska se paljastaa senkin, minkä haluaisimme salata. Samalla se on valoa, joka vapauttaa, niin kuin vain totuus voi vapauttaa.

LAURI MAARALA

Rukoile tämän perinteisen helluntairukouksen sanoin:

”Tule, Pyhä Henki, ja lähetä taivaallisen valosi säteily.

Tule köyhien Isä.

Tule, lahjain antaja.

Tule sydänten valo, sinä paras lohduttaja, sielun suloinen vieras ja lämpö.”

”

Turvallinen vanhempi on läsnä, pysähtyy aidosti kuuntelemaan lasta ja kuuntelee sydämellä.

REHTORI JARNO PAALASMAA s. 6

Me menemme tänäänkin rakentamaan maailmasta oikeudenmukaisempaa paikkaa kaikille Maailmaa, jossa ei ole “meitä” ja “muita”. On vain meitä.

Kirkon Ulkomaanapu on yhteisö meille kaikille. Rohkeille elämää rakastaville. Toivon tuottajille Rauhan rakentajille Meille periksiantamattomille.

Fred Loku

Etelä-Sudanissa KUA:n

catering-koulutuksesta valmistunut

Viola Sokale

Etelä-Sudanissa KUA:n catering-koulutuksesta valmistunut

Sinulla ja meillä on jotain yhteis t ä .

A senne, joka ratkaise e. k ua.fi/perik siant amaton

16.5.2024

kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Taloushuolet

piinaavat diakonian asiakkaita s. 4

Pappi Hannu Varkki kutsuu kuuntelemaan linnunlaulua s. 6 Fatima Usman toivottaa tervetulleeksi Maailma kylässä

Kutsu kylään

– Myymme -festivaaleilla afrikkalaista, pääosin vegaanista ruokaa, jonka valmistamme paikan päällä, kertoo Fatima Usman.

Aitojen kohtaamisten paikka

Fatima Usman

Africans and AfricanEuropeans Association (Afaes ry), puheenjohtaja

Maailma kylässä -nimi puhuu puolestaan. Festivaalit ovat paikka, jossa tapaa yhdellä kertaa suuren joukon ihmisiä joka puolelta Suomea ja maailmaa. En puhu vain yksilöistä

vaan myös järjestöistä, poliitikoista ja yrityksistä. Verkostoituminen on tärkeää.

Nimi viittaa myös siihen, että eri kulttuurien lisäksi festivaaleilla huomioidaan muita maailmalle yhteisiä asioita, kuten ilmastonmuutos.

Tänä vuonna siellä tarjotaan vain kasvisruokaa, ja järjestäjät ovat tarkkoja siitä, että astiatkin ovat maapallolle tarpeeksi ystävällisiä. Tämä on meille ruokaa myyville ta-

hoille positiivinen haaste.

Järjestömme Africans and AfricanEuropeans Association Afaes ry:n tavoite on voimaannuttaa Suomessa asuvia afrikkalaisia. Mottomme on ”Making a difference”: pyrimme tekemään muutosta omassa yhteisössämme. Haluamme edistää sitä, että afrikkalaiset löytäisivät parhaat puolet omasta kulttuuristaan ja parhaat suomalaisesta kulttuurista ja tekisivät niistä oman yhdistelmänsä. Tu-

Maailma kylässä -festivaali valloittaa Suvilahden jälleen toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Kysyimme kahdelta osallistuvalta järjestöltä, mitä festarin nimi ja sen tämänvuotinen teema rohkeus niille merkitsevät.

TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVAT JANI LAUKKANEN

emme sitä, että ihmiset voisivat olla suomalaisen yhteiskunnan aktiivisia toimijoita.

Käytännössä järjestämme kursseja ja tapahtumia, työpajoja ja hankkeita sekä monikulttuurisuuskoulutusta viranomaisille. Meiltä saa myös vertaistukea. Puutumme asioihin, jotka yhteisössämme ovat ajankohtaisia: esimerkiksi nyt olemme järjestäneet afrikkalaisille miehille keskusteluryhmän mielenterveydestä.

Yksi tapa yhdistää kulttuureja on ruoka. Järjestömme vie jäseniään kesäisin keräämään marjoja ja sieniä ja kalastamaan. Itse kerään joka vuosi nokkosia. Luonnon ruokaaineista laitamme sitten afrikkalaista ruokaa ja vaihtelemme reseptejä suomalaisten ystäviemme kanssa. Myös Maailma kylässä -festivaaleilla kokoamme ihmisiä syömään: myymme afrikkalaista, pääosin vegaanista ruokaa, jonka valmistamme paikan päällä.

Haasteenamme on se, että toimimme enimmäkseen jäsenmaksujen ja myymiemme palvelujen voimin. Emme ole yli 20-vuotiaan historiamme aikana saaneet ydintoimintaamme valtiolta tukia, ainoastaan hankkeisiin. Kun rahoitus on ollut vähäistä, on pitänyt vain uskoa siihen, että työllämme on merkitystä. Meitä ei olisi ilman rohkeutta.

Suomalaisilta kaipaan rohkeutta olla kiitollisia. Täällä valitetaan liikaa siitä, mitä ei ole. Suomi on hieno maa, jossa on hyvä koulutussysteemi, perusihmisoikeudet kaikille ja toimiva infrastruktuuri. Se ei ole itsestäänselvyys. Minusta ihmisten tulisi rohkaista toisiaan olemaan on nellisia siitä, millä kaikella meitä on siunattu.”

Niko Humalisto

Suomen Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija

Maailma kylässä -nimi tuo hyvin esiin sen, että kaikki globaalit ilmiöt todella ilmene vät kyläyhteisöjen ta solla, olipa kyse sitten verotuksesta, rauhantyöstä tai ilmastonmuutok sesta. Toisaalta myös toisinpäin: ky läyhteisöissä tehtävä työ vaikuttaa maailmaan.

Maailma ei kuitenkaan ole Suo messa vain kylässä, vaan olemme kaikki kytkeytyneitä siihen. Kulttuu rivirtaukset, tavarat ja ihmiset kul kevat rajojen yli koko ajan.

Tässä ajassa Suomen Lähetysseu ran tehtävä palautuu hengellisen työn ohella lähimmäisenrakkauteen. Kirkon lähetysjärjestönä haluamme luoda positiivista kädenjälkeä ihmis ten elämään lähellä ja kaukana tasa vertaisuuden hengessä.

Kun ensimmäiset lähetit 165 vuotta sitten lähtivät Suomesta Am bomaalle, kyse oli kahden köyhän valtion kohtaamisesta. Pidän siitä, että siitä puuttui avun antamisen ajatus, joka nykyään usein liitetään kehitysyhteistyöhön. Kyse oli kump panuudesta ja yhteistyöstä.

Maailma kylässä -festivaaleilla haluamme nostaa syrjittyjen ja haavoittuvien ihmisryhmien ääntä. On oleellista pohtia, miten suomalaisessa poliittisessa päätöksenteossa ja investoinneissamme pystymme huomioimaan globaalin etelän.

”

Kun esimerkiksi tuemme köyhiä valtioita sopeutumaan ilmastonmuutokseen, toimimme myös turvallisuuden eteen.

NIKO HUMALISTO

ri käy hyökkäyssotaa, mutta se vie huomion sellaisilta kysymyksiltä, joita pidetään pehmeämpinä. Kun esimerkiksi tuemme köyhiä valtioita sopeutumaan ilmastonmuutokseen, toimimme myös turvallisuuden eteen. Ruokaturva etelässä vähentää konflikteja ja tarvetta lähteä nälkää pakoon.

Tässä poliittisessa ilmapiirissä on rohkeutta sanoa, että ihmisoikeuksista ja vähäosaisista pitää huolehtia. Se ei ole kovassa huudossa, mutta emme voi taantua rajat kiinni ja Suomi ensin -tyyppiseen ajatteluun.

Elämme rajanvetojen aikaa. Jopa ilmastonmuutoksen torjumisesta tulee me vastaan muut -asetelmia, vaikka sen pitäisi olla ihmiskunnan kollektiivinen päämäärä. Siksi rohkeutta on uskaltaa aidosti antautua oppimaan toisilta, vaikka se tarkoittaisi luopumista jostakin itselle rakkaasta identiteetistä. Arvostamme liikaa jäykkää periaatteellisuutta, joka ei jätä tilaa notkealle ajattelulle muuttuvassa maailmassa.

Moni tulee Maailma kylässä -fes-

Seurakunnatkin osallistuvat

Tänä vuonna Maailma kylässä -festareilla saa nauttia monikielisestä Maailma kirkossa -messusta, jonka järjestävät Helsingin ja Espoon seurakunnat.

Messu valtaa Puhelavan heti sunnuntain aluksi, kello 11.15. Papit Anna Poutiainen ja Ramez Ansara johdattelevat rukoukseen rauhan puolesta. Pääkielinä ovat englanti ja suomi, mutta tekstejä luetaan muillakin kielillä. Messu striimataan festivaalin verkkosivuilla.

Katutaidealueella seurakunnat järjestävät Henri Järvisen ohjaamaa hiljaisuuden joogaa lauantaina ja sunnuntaina kello 12.45–13.10.

Maailma kylässä -festivaali järjestetään 25.–26. toukokuuta Suvilahdessa. Se on avoinna lauantaina kello 11–21 ja sunnuntaina kello 11–19. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

– Tässä poliittisessa ilmapiirissä on rohkeutta sanoa, että ihmisoikeuksista ja vähäosaisista pitää huolehtia, sanoo Niko Humalisto.

Perheen tiukka talous kiristyy

Leikkaukset sosiaaliturvaan vaikuttavat monin tavoin. Yleisen asumistuen ansiotulovähennyksen poisto estää omaishoitajan keikkatyöt.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Anni on 37-vuotias helsinkiläinen perheenäiti. Hänellä on puoliso ja kolme koulua käyvää lasta. Uusimmat sosiaaliturvan leikkaukset osuvat Annin perheeseen monin tavoin, erityisesti yleisen asumistuen 300 euron suojaosan poisto. 1. huhtikuuta alkaen pienikin ansiotulo vähentää asumistukea.

– Olen toiminut yli kymmenen vuotta kahden lapseni omaishoitajana ja saan omaishoidontukea. Vanhempi heistä kuntoutui, mutta nuorempi tarvitsee hoitoa, koska hän on autismin kirjolla ja hänellä on vaikea lukihäiriö, Anni kertoo.

– Korona-aikana opiskelin sotealan ammatin ja olen tehnyt satunnaisesti työkeikkoja Seuren kautta. Töitä riittäisi, mutta nyt en enää voi tehdä keikkoja. Moni osa-aikainen jää varmasti kotiin tämän pää-

töksen takia. Millaista säästöä suojaosan poistolla saadaan aikaan? Anni ihmettelee.

ANNIN MIES opiskelee. Nuorin lapsi ei vielä pärjää yksinään kotona, ja hänellä on lyhennetyt koulupäivät erityisluokalla. Autistiselle koululaiselle rutiinit ja selkeät aikataulut ovat tärkeitä. Jos koulutaksi on myöhässä, monesti puolikin tuntia, lapsi kieltäytyy lähtemästä ollenkaan. Silloin äiti vie hänet autolla. Koulussa taas lasta kiusataan välillä, ja hän kuormittuu helposti muutenkin ja jää jumittamaan tilanteisiin. Anni joutuu välillä hakemaan hänet kotiin kesken päivän.

Auto on menoerä, mutta Annin mukaan se on välttämätön tässä tilanteessa. Kela hyväksyy sen ”juuri ja juuri”, lääkärintodistuksella. Todistus on voimassa puoli vuotta kerrallaan, vaikka autisminkirjon häi-

riö on pysyvä ominaisuus. – Arki olisi toki helpompaa, jos lapsemme olisi tavallinen, mutta en tietenkään vaihtaisi häntä mihinkään!

Tällä hetkellä perheen tulot ovat 3 377 euroa kuussa. Se koostuu omaishoidon tuesta, 469 euroa kuussa, sekä aviomiehen opintolainasta ja -tuesta, 1 071 euroa kuussa, yleisestä asumistuesta 1 127 euroa sekä lapsilisistä, vammaistuesta ja elatustuesta. Vuokra Hekan asunnossa on 1 386 euroa, ja sähkö maksaa 131 euroa. Heka nosti äskettäin vuokria 8,5 prosenttia. Asumistuen leikkaus puree onneksi vasta tammikuussa, kun tulee seuraava tuen tarkistus.

Diakoniasta perhe on saanut joulu- ja kesäavustuksen ja Tukikummit-säätiöltä tukea yhden lapsen harrastukseen.

ASIOIDEN HOITO vie valtavasti aikaa. Anni toivoisi erityisesti palvelujen tuomista ruohonjuuritasolle, ettei ihmisen tarvitsisi juosta luukulta luukulle.

– Kukaan ei halua ottaa asioista koppia. Juoksutus syö voimavaroja, kun ne ovat muutenkin välillä vähis-

sä näiden asioiden kanssa painiessa. Hakemusten käsittely kestää kauemmin, puhelinpalveluun ei pääse aina edes jonoon ja jonottaminen maksaa. Ennen Kelassa pystyi asioimaan virka-aikana, nyt ovet aukeavat vain ajanvarausasiakkaille. Asioikaa netissä, sanotaan, mutta alaikäisten lasten asioita ei voi hoitaa netissä. Vasta tänä vuonna saatoin tehdä lapsen vammaispalveluhakemuksen sähköisesti.

Ruoka kallistuu, lääkkeiden omavastuuosuus ja lääkärimaksut nousevat, samoin bensan ja vapaa-ajan harrastusten hinta. Siitä huolimatta Annin perhe sinnittelee eteenpäin.

– Hyödynnämme ruokakauppojen tarjouksia. Nälkää ei tarvitse nähdä. Kirpputorilta löytyy vaatteita kaikille, jopa merkkivaatteita. Laskunmaksua pitää ennakoida ja sopia ajoissa laskuttajan kanssa eräpäivä, etteivät kaikki maksut tule kerralla. Luotamme siihen, että kun mies saa opintonsa valmiiksi tänä vuonna, hän saa töitä ja tilanne helpottaa.

– Eteenpäin on mentävä, kun taaksepäinkään ei pääse!

Annin nimi on muutettu perheen yksityisyyden suojelemiseksi.

Kun rahat ovat tiukalla, ruokakaupassa on säästettävä joka kohdassa. Lautaselle päätyy entistä enemmän muun muassa laputettuja eineksiä.

Diakonia auttaa, muttei voi paikata leikkauksia

Huhtikuun alusta astui voimaan asumistuen uudistus. Yleisen asumistuen leikkaus koskee yli 400 000 ruokakuntaa Suomessa. Malmin seurakunnan diakoniajohtaja Elina Leppihalmeen mukaan asumistuen pienennykset näkyvät diakoniatyöntekijöiden vastaanotolla nopeasti, vaikka osa leikkauksista tuleekin voimaan vasta sitten, kun henkilön asumistukea tarkistetaan seuraavan kerran.

– Olemme seuranneet pääkaupunkiseudun korkeita asumiskustannuksia ja sen vaikutuksia jo vuosia. Kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on täällä valtava pula. Niitä on nyt entistä vähemmän, kun Heka toteutti isot vuokrankorotukset.

Leppihalmeen mukaan moni vetoaa siihen, että Oikotiellä on vuokra-asuntoja tarjolla, mutta kaikilla ei ole luottotietoja, eivätkä he siis ole houkuttelevia asiakkaita vuokramarkkinoilla. Jo valmiiksi tiukassa tilanteessa sekä asumistuen että toimeentulotuen kriteerit kiristyvät. Kun asumistukea leikataan niiltä, jotka ovat viimesijaisen perustoimeentulotuen piirissä, ihmiset joutuvat hakemaan enemmän toimeentulotukea

välttämättömiin elinkustannuksiin.

Myös työttömyysturvan muutokset, kuten lapsikorotuksen ja 300 euron suojaosan poisto, vaikuttavat diakonian asiakkaiden tilanteeseen.

– Osa asiakkaistamme olisi valmis ottamaan vastaan mitä työtä tahansa, mutta kaikilla ei ole työkykyä. Jotkut taas pystyisivät elämäntilanteensa vuoksi tekemään osa-aikatyötä. Kaikki ei ole joko-tai. Tulossa oleva ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus saattaa kannustaa osaa ihmisistä, mutta se ei auta niitä, joiden on jo nyt vaikea löytää työpaikkaa, Leppihalme sanoo.

Miten diakoniatyö voi auttaa tässä tilanteessa?

– Parhaamme mukaan pohdimme jokaisen asiakkaan kanssa, mitä on tehtävissä. Ovatko kaikki ne tuet käytössä, jotka henkilölle kuuluisivat? Onko menoissa jotain, mistä voi vähentää?

– Meillä on pienimuotoiset avustamisen keinot. Voimme auttaa jonkin kynnyksen yli. Jossain kriisissä voi olla iso apu, ettei velkaantumiskierre pääse alkamaan. Jatkamme myös ruokaavun antamista.

Kesällä keskustan kirkkoihin pääsee ilmaisella kirkkopassilla tai pääsylipulla

Kesä–elokuussa Helsingin tuomiokirkossa on arkipäivisin käytössä 8 euron pääsymaksu matkailijoille. Suomenlinnan kirkossa ja Johanneksenkirkossa pääsymaksu on 5 euroa.

Kyseisten seurakuntien jäsenet ja alle 18-vuotiaat pääsevät arkisinkin kirkkoon ilman pääsylippua. Lippuja myydään näissä kirkoissa (3.6. alkaen) ja verkkokaupassa. Yhteislippu kolmeen kirkkoon koko kesäksi maksaa 10 euroa.

Kaikki helsinkiläiset pääsevät näihin kirkkoihin sekä Kampin kappeliin maksutta, jos hakevat

ilmaisen kirkkopassin tietyistä kirkkoherranvirastoista tai keskustan kirkoista sunnuntaimessun jälkeen. Katso ajat ja paikat verkosta Tuomiokirkkoseurakunnan verkkosivuilta.

Tuomiokirkkoon on vapaa pääsy arki-iltaisin kaikille klo 18–21 sekä sunnuntaisin messun jälkeen, mutta perjantai-iltapäivisin ja lauantaisin kirkko on suljettu vihkimisten ja muiden tilaisuuksien vuoksi.

Suomenlinnan kirkko ja Johanneksenkirkko ovat suljettuja vierailijoilta lauantaisin ja sunnuntaisin samasta syystä.

Helsingissä kerättiin vuonna 2023 yli 160 000 euroa Yhteisvastuulle

Yhteisvastuukeräyksen vuoden 2023 keräystulos on vahvistettu. Helsingin 19 seurakunnan yhteistulos kulujen jälkeen oli runsaat 160 000 euroa.

Helsingin seurakuntien tuloksissa ykkönen oli Roihuvuori sekä kokonaistuloksellaan (vähän yli 22 000 euroa) että tuloksella per jäsen (1,294 euroa). Seuraaviksi jäsenmäärään suhteutetulla tuloksella kirivät Lauttasaari (1,187), Matteus (0,892) ja Haaga (0,824).

Koko maassa Yhteisvastuukeräys tuotti 2 666 639 euroa, ja se käytetään väkivallan, konfliktien ja katastrofien keskellä elävien nuorten auttamiseen Suomessa ja maailmalla.

Tuotto kasvoi edellisvuodesta yli 20 prosenttia. Keräyskuluihin meni 34 prosenttia. Kotimaan yhteistyökumppani Aseman Lapset ry saa runsaat 350 000 euroa.

Tuomiokapituli valitsi Pia KummelMyrskogin Petruksen kirkkoherraksi

Ruotsinkielisen Petrus församlingin kirkkoherraksi on valittu Pia Kummel-Myrskog Tehtävään oli kaksi ehdokasta, ruotsinkielisen Johanneksen seurakunnan eli Johannes församlingin pappi Pia KummelMyrskog ja Petruksen seurakunnan eli Petrus församlingin vs.

kirkkoherra Ronny Thylin. Valinnan teki poikkeuksellisesti Porvoon tuomiokapituli, koska seurakuntaneuvostossa äänet menivät tasan.

Petrus församling toimii Pohjois-Helsingissä. Sillä on noin 5 800 jäsentä, ja seurakunnan kotikirkko on Maunulan kirkko.

PETTERI JÄRVINEN

Suomenlinnan kirkossa pääsymaksu on 5 euroa.

LänsiHelsinki

Haagan seurakunta

Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti ja to klo 10–13 sekä puhelimitse ma klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonian ajanvarauspäivystys ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 3003.

Osoitteet:

Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17. Striimaukset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla sekä Youtubessa. www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

Helluntain ja kaatuneitten muistopäivän messu su 19.5. klo 10. Helo, Kolari, Marte. Varpu Heikinheimo, viulu. Striimataan. Käynnit sankarihaudoilla. Klo 12 Punaisten hauta P.-Haagassa, Kreivi-Palosaari.

Messu su 26.5. klo 10. Mattsson, Kreivi-Palosaari, Marte. Striimataan.

Iltamessu ke 22.5. klo 18. Helo. Luontomessu ke 29.5. klo 18. Kirkonpiha siunataan kesän yhteiseksi ulkoilmakirkoksi. Mattsson, Kreivi-Palosaari, Marte. Tilaisuutta varten on luotu luontomessun kaava, joka on koottu ekoteologi Pauliina Kainulaisen rukouksista ja teksteistä, metsäaiheiset virret, keskiössä kevään ihme. Kolehti Yhteisvastuukeräykselle. Kompletorio pe klo 19. Silin. Striimataan.

Laudes ke klo 7.30. Silin. Striimataan. Ad sextam to klo 12. Messu ke 29.5. klo 15 Hopeatien palvelukeskus. Muroma-Nikunen.

TAPAHTUMIA

Rakasta, kärsi ja unhoita -rakkausilta to 23.5. klo 19. Tangoa ja tunteita! Musiikki vie rakkauden riemuun ja tuskaan. Tangoprinssi, toimittaja ja pastori Niilo Rantala, pianisti Jiri Kuronen, laulaja, kanttori Anna Marte. Pappi Satu KreiviPalosaari lausuu muun muassa Merikannon, Kilven ja Tabermannin runoja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Haagan Laulun kevätkonsertti ti 28.5. klo 19.

Hyvän mielen keitaan ruokailu to klo 15. Ateria 2 e. 30.5. kevätjuhla. Hiljaisuuden joogan® harjoitus su klo 18.30.

Liikuntaryhmä 65+ ke klo 10. Jatkuu 29.5.–19.6. kirkonpihalla. Lähetyspiiri ti klo 13. Käsityökerho ma klo 13.

Perhekerhot ma klo 17.30–19

Tönöllä, to klo 9.30–11 kirkolla, pe

klo 9.30–11 Mariankodilla, Schildtinpolku 6. Kirjapiiri to 23.5. klo 18. Joel Haahtela: Jaakobin portaat. Rodopuiston Hääyö Helsingin kauneimmassa puistossa. Avioliittoon vihkimiset la 15.6. puolen tunnin välein klo 18–23.30. Seurakunta järjestää musiikin, juhlakahvit sekä valokuvauksen. Enintään kuusi kutsuvierasta. Tied. ja ilm. 7.6. menn. haaga.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3200. Huopalahden kirkon ja kellotapulin julkisivuremontti meneillään. Toiminta jatkuu silti normaalisti!

Kannelmäen seurakunta

Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki

Osoitteet:

Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6

Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET

Kannelmäen kirkossa: Messu sunnuntaisin klo 10. Pienten kirkko su 19.5 klo 15. Pienten oma kirkkohetki, jossa vauvat ja muut perheen pienimmät siunataan. Siunaamiseen voivat osallistua myös isovanhemmat ja kummit.

TAPAHTUMIA

Miesten piiri toukokuussa tiistaisin klo 13–15 Malminkartanon kappelilla. Hartautta hurskastelematta, kahvia ja känttyä, keskustelua maailmanmenosta. Avoin piiri. Eläkeläisten päivähetki ke 22.5. klo 12.30–14 Klanulla. Tervetuloa keittolounaalle ja tapaamaan muita eläkeläisiä. Alussa lyhyt hartaus, minkä jälkeen vapaata

Menokasvo

Kuule taivaan lintuja

Pappi ja lintuharrastaja Hannu Varkki kutsuu Vanhaan kirkkopuistoon pysähtymään linnunlaulun ääreen.

– 10-vuotiaana löysin sukulaisteni lintukirjat. Minulle se oli kuin uskoontulo, Varkki kertoo.

Nyt hän järjestää Vanhaan kirkkopuistoon meditatiivista Kevään aamulaulu -tapahtumaa, jossa hiljennytään kuulemaan linnunlaulua, viulunsoittoa, psalmeja ja eri lintulajeista innoituksensa saaneita meditaatiotekstejä.

Jos Helsingissä haluaa kuulla linnunlaulua, kannattaa Varkin mukaan lähteä lähelle, kuten Vanhaan kirkkopuistoon tai Kaivopuistoon.

– Esimerkiksi varpunen on täällä tosi yleinen. Sen kirkas ja helkkyvä laulu kuuluu ehdottomasti Helsingin äänimaisemaan, vaikka sitä ei välttämättä edes huomaa kovin helposti.

Kaupungissa voi kuulla myös tiaisia, joita Varkki kutsuu valontuojiksi.

seurustelua. Vapaaehtoinen maksu seurakunnan diakoniatyölle. Palstakahvit torstaina 23.5. klo 13–15. Tervetuloa seurakunnan viljelypalstalle nauttimaan iltapäiväkahvit. Paikalla on myös diakoniatyöntekijä. Os. Kartanohaan palsta-alueen palsta nro 49. Työtupa ti 28.5. klo 15 Klanulla. Avoin käsityö- ja askarteluhuone. Tehdään muun muassa kastesukkia vauvoille ja tuotteita lähetyksen hyväksi.

Diandra – Elegia-konsertti kirkossa su 2.6. klo 18. Huikeaäänisen ja valovoimaisen Diandran konsertti on tunnelmallinen ja voimaannuttava rauhoittumisen hetki. Liput à 20 e. Lipunmyynti alkaa klo 17 kirkon ovilla. Korttimaksulla vain pääovelta, muilta ovilta käteisellä.

Munkkiniemen seurakunta

Virasto: Raumantie 3. Avoinna to klo 9–13, Palvelemme myös puhelimitse p. 09

234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi

Osoitteet:

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET

Munkkivuoren kirkko: Messut klo 11. Su 19.5. Helluntain messu. Frilander, Kultala. Music Centerin oppilaita soittamassa. Kirkkokahvit Munkkivuoren Lions Club. Su 26.5. Kuusisalo, Valtonen. Munkkiniemen kirkko: Arki-illan Jumalan perheväen messu ti 21.5. klo 18. Samalla vietämme Munkkiniemen kerhojen kevätjuhlaa. Arkki-messu ti 28.5. klo 18. Sadimaa, Tsokkinen, Nenonen. Uudenlainen jumalanpalvelusyhteisö erityisesti heille, jotka kokevat olevansa ulkopuolisia kirkossa. Arkki rakentaa yhteyttä ja yhteisöä, joka murtaa raja-aitoja, sulkee sisäänsä koko luomakunnan ja etsii kokonaisvaltaista, kestävää ja

syvää viisautta.

– Mustarastas puolestaan on vuolas laulaja. Sitäkin on helppo kuulla Helsingissä, samoin nopeatempoisesti ”dsädsäfii” laulavaa kultarintaa.

– Upean luonnon keskellä linnunlaulusta voi nauttia esimerkiksi Viikin kosteikoissa ja Vanhankaupunginlahdella tai Vuosaaressa Kallvikissa ja Uutelassa, Varkki vinkkaa.

Hänellä itsellään on monia lempilintuja.

– Västäräkki on eläväinen, hauska lintu. Tykkään myös sanonnasta västäräkistä vähäsen.

TERHI TOPPALA Kevään aamulaulu -tapahtuma su 26.5. klo 10–11 Vanhassa kirkkopuistossa, Lönnrotinkatu 6. Tilaisuus on ilmainen ja kaikille avoin ja se alkaa Vanhankirkon pääovelta. Surkean sään sattuessa varatilana on Bulevardin seurakuntasali, Bulevardi 16 B.

ESKO JÄMSÄ

Lintuharrastaja Hannu Varkilla on monta lempilintua. Esimerkiksi viirupöllöt kuuluvat Varkin suosikkeihin. – Pöllöissä on jotain

uudistavaa tapaa elää kristittynä. Juhlamessu Munkkiniemen kirkko 70 vuotta su 2.6. klo 11. Messun jälkeen juhlakahvit ja ohjelmaa.

TAPAHTUMIA

Pop up -infoa digistä ti 7.5. ja 14.5. Munkkivuoren kirkossa. Seppeltenlasku sankarihaudoilla la 19.5. klo 13. Kaatuneitten muistopäivä. Puhe TkT Kenrick Bingham. Kerhojen kevätretki Seurasaareen to 23.5. klo 9.30–11.30. Tapaaminen Seurasaaren sillan mantereen puoleisessa päässä klo 9.30. Retki suuntautuu Juhlakentän ympäristöön. Luontopolku ja lauluhetki. Omat eväät, retkialustat ja säänmukainen vaatetus. Mahdollisuus grillaukseen. Rauna ja Leena.

Music Center -kevätkonsertti la 25.5. klo 15 Munkkiniemen kirkossa. Lähetyksen ilta ke 29.5. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Teija Lievonen kertoo nettiyhteyden välityksellä työstään Angolassa.

Ilta tulilla to 30.5. klo 18–20 Munkkivuoren kirkon pihalla. Omat paistettavat mukaan. Tule kokemaan aito nuotioilta kaupungissa.

Pitäjänmäen seurakunta

Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

Osoitteet:

Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Helluntain messu ja kunniakäynti sankarihaudoilla su 19.5. klo 10. Vanne, Luoma, Pilvi Listo. Messun jälkeen kunniakäynti Pitäjänmäen sankarihautausmaalla, Sotarovastintie 7. Puheen pitää Siiri Luoma. Viikkomessu ke 22.5. ja 29.5. klo 18.

Messu su 26.5. klo 10. Kekäläinen, Vanne, Ahola. Kirkkokahveilla tavattavissa nimikkolähettimme

Mikael Tunér Medialähetys Sanansaattajista.

TAPAHTUMIA

Perheiden kevätkarkelot su 19.5. klo 15–16.30 kirkon pihalla. Askarrellaan ötökkäpantoja, vietetään kirkkohetki, musisoidaan ja herkutellaan.

Raamattupiiri ma 20.5. klo 18.30 kirkolla. Kauden viimeinen kerta. Valonpilkahduksia – nuorten aikuisten olohuone ti 21.5. klo 18 kirkolla. Rentomielinen ilta, jossa vaihdetaan kuulumisia, tutustutaan ja ruokaillaan yhdessä. Päättyy iltahartauteen.

Perheiden luontoaamu ma 27.5. klo 10–12 Konalan Aittapuistossa, Sotilaspellontie 7. Luontotehtäviä ja lauluhetki. Säävaraus. Laula kanssamme -yhteislaulutilaisuus to 30.5. klo 14 kirkolla. Lauletaan tunnettuja ja rakastettuja ikivihreitä sävelmiä.

Ruoka-apu ajanvarauksella akuutissa kriisitilanteessa oleville Pitäjänmäen alueella asuville. Hele Saari, p. 040 861 7333, Pia Saarela, p. 050 471 2816. Suljettu 8.7.–5.8. Pieni kirkkopuutarha kirkon pihalla kutsuu uusia kaupunkiviljelijöitä. Tied. Sanna Yli-Koski-Mustonen, p. 040 519 0402.

Keskusta

Tuomiokirkkoseura kunta

Virasto: Bulevardi 16 B. Ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–12, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko

Osoitteet:

Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–14

Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, to–la klo 12–16

Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe klo 12–15

Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

Annankulma, Annankatu 14D

Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha Katajanokan seurakuntakoti, Kauppiaankatu 8–10 B

Meritullin kerhohuone, Meritullintori 3

Seuraa meitä:

Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu su klo 10 Tuomiokirkossa (myös Youtube), klo 10 Anglikaanien messu ja pyhäkoulu Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. su ja juhlapyhinä, klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa.

Perinteisen kaavan messu su 26.5. klo 12 Agricolan kirkossa. Agricolamessu ke klo 18 Agricolan kirkossa.

Päivämessu to klo 12 Tuomiokirkossa.

Tuomasyhteisön viikkomessu to klo 17.30 Agricolan kirkossa. Iltamessu la klo 18 Tuomiokirkos-

sa.

TAPAHTUMIA

Annankulmassa:

Diakonian ajanvaraus alueesi diakoniatyöntekijältä puhelimitse, sähköpostilla tai netin yhteydenottolomakkeella. Lisäksi ajan voi varata ke klo 12–12.30 puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annankatu 14 D ja Länsisatamankatu 26 (HT-kappeli). Yhteystiedot virastosta/netistä.

Annankulman olohuone ke klo 11, to klo 11, pe klo 9. Bulevardin pihasalilla:

klo 10 ja klo 11. Mikael Agricolan kirkolla: Tribe ti klo 16.30. After school ke klo 15. Tribe-musaklubi to klo 18. Perhekerho pe 17.5. klo 9.30. Nuorten aikuisten ilta la 18.5. klo 18–21 kirkon kahvilassa. Kuorokerho Vanhan kirkon Varpuset ke 22.5. klo 15 kirkon tornissa.

Suomenlinnan kirkolla: MLL:n muskari ma klo 15.30 kryptassa.

Rukouksen ja ylistyksen ilta ke klo 18 kryptassa.

Ollaan ihan pihalla

■ Kevätkarkelot perheille Pitäjänmäen kirkon pihalla, Turkismiehenkuja 4, su 19.5. klo 15–16.30. Askarrellaan ötökkäpantoja, vietetään kirkkohetki, musisoidaan yhdessä ja herkutellaan. Grilli ja vohvelirauta kuumana – tule ja nauti kevätkauden päättäjäisjuhlasta!

■ Metsämessua vietetään Mustikkamaalla helluntaina su 19.5. klo 12 Mustikkamaan kesäteatterilla. Mukana ovat papit Sari Oikarinen Herttoniemestä ja Kalasataman pappi Saimi Kautonen Kallion seurakunnasta.

■ Luontomessu ke 29.5. klo 18 Huopalahden kirkonmäellä, Vespertie 12. Kirkonpihan siunaaminen kesäajan yhteiseksi ulkoilmakirkoksi, koska kirkkorakennus on julkisivuremontin vuoksi huputettuna koko kesän. Käytetään luontomessun kaavaa, joka on koottu ekoteologi Pauliina Kainulaisen rukouksista ja teksteistä. Metsäaiheiset virret.

Avoin raamattupiiri to klo 16.30. Hyvän toivon kappelilla:

MLL:n iltaperhekerho ma klo 17. Yhteisöruokailu ma klo 17. Kappelikahvila ti klo 14.

MLL:n perhekerho ke klo 9.30. Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki to klo 9.30. Musaryhmä to 16.5. ja 23.5. klo 18. Raamattupiiri pe 17.5. klo 18. Puhutaanko enkeleistä? Su 19.5. klo 16 Esko Miettinen: Enkelit suomalaisessa perinteessä. Su 26.5. klo 16 Jussi Sohlberg: Enkelit uushenkisyydessä.

MLL:n alakoululaisten taidekerho ti 21.5. klo 17. Toivon laulut ke 22.5. klo 19. Jussi Seppälän lauluja ja puhetta eletystä elämästä. Johanes Timothy, piano. Vapaa pääsy. Hiljaisuuden jooga pe 24.5. klo 17. Katajanokan seurakuntakodilla: Perhekahvila pe 17.5. klo 10. Meritullissa: Perhekerhon liikuntakerho ti klo 9.30.

Perhekerho to 16.5. klo 15. Seniorinaisten jumppa ma 20.5.

Marketta Nelimarkan taidenäyttely Valosta valoon 27.5.–9.6. kryptassa. Avoinna ma–la klo 10–17, su klo 11–17. Lankapiiri ti 28.5. klo 18 kryptassa. Vanhalla kirkolla:

Kevään aamulaulu – meditatiivinen aamuhetki su 26.5. klo 10–11 Vanhassa kirkkopuistossa. Linnunlaulua, viulumusiikkia ja hiljentymistä.

Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18. Pappi tavattavissa to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Ajankohtaiset tiedot toiminnasta helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta.

Kallion seurakunta

Virasto: Itäinen papinkatu 2. Avoinna ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi

Osoitteet: kallionseurakunta.fi

Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2

JUMALANPALVELUKSET

Avoimet torstaikahvit to klo 14–15.30 kryptassa.

Lempikuoron konsertti su 26.5. klo 15. Johtaa Julia Lainema. Liput 20 e/10 e sekä 35 e solidaarisuuslippu, jolla tarjoat lipun jollekin toiselle sekä tuet Itämeren suojelussa 5 eurolla. Liput lempikuoro.fi sekä ovelta.

Tuomiokirkolla:

Aamurukouspiiri ma klo 7.30 tapulin alakerrassa.

Päivärukous ma ja pe klo 12. Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki ma klo 18 kappelissa. Rukoushetki rauhan puolesta ti klo 12.

Päiväkonsertti ke klo 12. Kristillinen meditaatio ke klo 18 kappelissa.

Senioreiden tuolijumppa ke 22.5. klo 9.30 kryptassa.

Vapaaehtoisten kevätkiitos su 26.5. klo 17 kryptassa.

Kauneimmat virret -hyväntekeväisyyskonsertti su 26.5. klo 18. Viva Vox, joht. Inka Kinnunen. Ohjelmatulot Yhteisvastuukeräykselle.

Kallion kirkossa: Yksinkertainen messu maanantaisin klo 18. 20.5., 27.5. Partti. Matkalaisen messu tiistaisin klo 18. 21.5. Viljamaa, 28.5. Helanne. Meditatiivinen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 22.5. Lindfors, Klemmt, Anima Mea, joht. Vuori, 29.5. Ruuttunen, Klemmt, Anima mea, joht. Korhonen. Rauhan messu torstaisin klo 18. 23.5. Lindfors, Niskala, 30.5. Roininen, Niskala. Iltamessu perjantaisin klo 18. 17.5., 24.5. Hynninen.

Helluntain messu su 19.5. klo 10. Lindfors, Roininen, Pyylampi, Oksanen.

Messu su 26.5. klo 10. Ruuttunen, Helanne, Niskala, Mäki-Kokkila, Kilven Kuoro, joht. Hanna Remes. Alppilan kirkossa: Monikulttuurinen messu su 19.5. klo 13. Viljamaa, Õunap. Musiikillisesti rikas messu toteutetaan Alppilan kirkolla kokoontuvien eri kielisten messuyhteisöjen kanssa. Sateenkaarimessu la 25.5. klo 17. Partti.

Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 26.5. Ruuttunen, Niskala, Helsingin Laulu, joht. Hanna Remes.

TAPAHTUMIA

Kallion musiikkikoulun kevätkonsertit la 18.5. klo 16, klo 17.30 ja klo 19 Alppilan kirkossa. Vapaa pääsy. Urkukonsertti la 18.5. klo 18 Kallion kirkossa. Péter Marosvári, urut. Konsertin järjestää Unkarin kulttuurikeskus Liszt-instituutti. Vapaa pääsy.

PIXABAY

Lasten ja nuorten Urkukesä -konsertti su 19.5. klo 17 Kallion kirkossa. Länsi-Helsingin musiikkiopiston nuoret urkurit esiintyvät. Vapaa pääsy. Konsertin jälkeen lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kokeilla ohjatusti urkujen soittoa. Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 21.5. klo 13.30–14.30 Kallion kirkossa. Salla Tofferi, urut. Vapaa pääsy.

Helsingin Laulun kahvikonsertti 23.5. klo 19 Kallion seurakuntakodilla. Helsingin Laulu, johtaa Hanna Remes. Liput 20/15 e. Konsertin jälkeen kahvitarjoilu.

Mozart: Requiem la 25.5. klo 19 Kallion kirkossa. Koe ajaton ja aina puhutteleva W. A. Mozartin Requiem kevätillassa! Tommi Niskalan johtama Kallion Kantaattikuoro, urkuri Aleksanteri Wallius ja Sibelius-Akatemian nuoret solistilupaukset tulkitsevat klassikkojen klassikon Kallion kirkossa. Leila Saari, sopraano, Ruusu-Maaria Brousseau, altto, Sampo Rantalainen, tenori, Sakari Topi, basso. Liput 25 e/20 e fienta.com/fi. Suvivirsi-tapahtuma Kalasatamassa ti 28.5. Isoisänsillan ja HOB-mukavuusalueen vieressä. Klo 17 alkaen ohjelmaa koko perheelle, klo 18 Suvivirsi, jonka jälkeen kesäiset terassivirret Capellan puistotie 2.

Lukupiiri kerran kuukaudessa klo 18 Alppilan kirkon yläkerran pienessä salissa. 4.6. Abdulrazak Gurnah, Kivisydän.

Lauttasaaren seurakunta

Seurakunnan infopiste: Myllykallionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta. Avoinna ma–pe 10–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi

Osoitteet:

Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b, avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan.

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 11. Kaksikielinen rukoushetki ja seppeleidenlasku sankarihautojen muistomerkillä 19.5. klo 9.30. Mukana Kalle Kuusniemi ja Pia Kummeli-Myrskog.

Helluntain messu su 19.5. klo 11. Kirkkokahveilla Juha Rintamäen muotokuvan paljastus.

Iltakirkko keskiviikkoisin klo 18. Ei 22.5.

Sanan ja rukouksen ilta ke 22.5 klo 18–20. Elvis is back -teemailta. Seppo Juntunen ja bändi. Pyhäkoulu messun yhteydessä. Kirkko kiinni pe 17.5.

TAPAHTUMIA

Raamattupiiri to 16.5. ja 30.5. klo 18–19.30 Vattuniemi-tilassa, D-rap-

Tangoa ja tunteita!

Rakasta, kärsi ja unhoita -rakkausilta Yhteisvastuulle to 23.5. klo 19 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Musiikki vie intohimoiseen rakkauden riemuun ja tuskaan. Illan esiintyjiä ovat tangoprinssi, toimittaja ja pastori Niilo Rantala, pianisti Jiri Kuronen sekä laulaja ja kanttori Anna Marte. Runot lausuu pastori Satu Kreivi-Palosaari. Runoissa kuullaan muun muassa Merikantoa, Kilpeä, Tabermannia ja monta muuta sielukasta rakkaudenapostolia. Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Mistä pyhiinvaelluksessa on kyse?

Oletko kiinnostunut pyhiinvaelluksista kotikaupungissa? Tule kuulemaan niistä lisää pyhiinvaellusiltaan ti 28.5. klo 17 Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3, Itäkeskus. Kuinka valmistautua, mitä odottaa pyhiinvaellukselta? Kesällä järjestetään lukuisia pyhiinvaelluksia eri puolilla Itä-Helsinkiä. Illassa kuulet myös niiden esittelyt. Kysy lisää: Varustamon pappi Ulla Lumijärvi, ulla.lumijarvi@evl.fi tai Mikaelin seurakunnan pappi Kaisa Kariranta, kaisa.kariranta@evl.fi.

pu.

Torstaipiiri 23.5. Tutustuminen

Helsingin Talvipuutarhaan. Lähtö Gyldenintien metrolta klo 12.30.

Oltava oma matkalippu.

Siivouspäivän kirppis, sauna ja grilli la 25.5. Kirppis ja kahvio sisäpihalla klo 11–14. Maksuton myyjille. Grilli klo 12–18, naisten sauna klo 14–16, miesten klo 16–18. Saunamaksu 5 e. Brahms! – Suomen Laulun kevätkonsertti la 25.5. klo 18–19. Vapaa pääsy.

Käsityöpiiri ma 27.5. klo 13–14.40 B-rapun aulassa.

Kuluttajaliiton luento ma 27.5. klo 13–14 kirkkosalissa. Miten välttää valeverkkokauppoja?

Rukouspiiri tiistaisin klo 18 Vattuniemi-tilassa, D-rappu.

Yhteisölounas torstaisin klo 11–14 Kirkkokahvilassa. Aikuiset 5 e, lapset 3 e.

Ruokamatka keskiajalle 28.5. klo 18–20.30. Dosentti Mikko Huhtamiehen luento keskiajan elämästä ja ravinnosta klo 18 kirkkosalissa. Vapaa pääsy. Keskiaikainen buffetillallinen klo 19 ennakkolipun ostaneille. Linkki ilmoittautumiseen seurakunnan verkkosivuilla. Maksu verkossa tai Kirkkokahvilaan.

Kesäjumppa keskiviikkoisin 5.6.–26.6. klo 11–12. Ensimmäinen kerta liikuntasalissa. Töppösryhmä 10.9. klo 11–12.30. Muu toiminta verkkosivuillamme helsinginseurakunnat.fi/lauttasaa-

koko elämässä. Sydänrukous kuuluu kontemplatiiviseen rukousperinteeseen, jonka juuret ulottuvat yli tuhannen vuoden taakse.

Sisäänkäynti sydänrukouksen ryhmään tapahtuu vain kirkon sivuoven kautta.

Päiväpiiri keskiviikkoisin klo 13–14 Pasilan asukastalolla, Asemapäällikönkatu 12b. Päiväpiirissä luetaan seuraavan sunnuntain raamatunteksti, lauletaan virsiä, keskustellaan ja rukoillaan.

Vox Silentiin laulumeditaatio

Sydämen huokauksia, The prayers of our hearts 17.5. klo 17–18. Johanna Korhonen ja Hilkka-Liisa Vuori. Lepoa ja virkistystä väsyneille.

Tervetuloa Paavalinkirkkoon laulamaan kanssamme gregoriaanisia lauluja ja vokaalimeditaatioita, kuuntelemaan ja lepäämään. Meditaatiohetki on ilman puhetta. Muskarikirkko 19.5. klo 15. Tule leikkimään ja laulamaan kirkkoon. Kesto noin 40 min. Lopuksi pientä tarjoilua ja ongintaa. Avoin kaikille. Järjestäjänä Paavalin seurakunnan varhaiskasvatus.

Messu sunnuntaisin klo 12. Ehtoollishetki ke klo 18. Meilahden kirkko:

Messu sunnuntaisin klo 12. Fokus: Arki-illan ehtoollinen to klo 18.

TAPAHTUMIA

Kirkkoherranvirasto on muuttanut Meilahden kirkolle. Uusi osoite on Jalavatie 6b. Palvelemme puhelimitse ma, ti ja pe klo 10–15. Virasto on avoinna asiointia varten ma ja ti klo 10–15. Temppeliaukion kirkko on päivittäin avoinna vierailijoille. Tarjoamme opastuksia ja musiikkielämyksiä läpi kevään ja kesän. Tarkemmat vierailu- ja tapahtumatiedot temppeliaukionkirkko.fi.

Diakonia arkisin p. 09 2340 6318. Päivystyspuhelin suljettu 21.6. ja 15.–28.7.

Diakonian ruoka-apu tauolla kesä–heinäkuussa.

renseurakunta.

Paavalin seurakunta

Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi

Osoitteet:

Paavalinkirkko, Sammatintie 5

JUMALANPALVELUKSET

Messu 19.5. klo 10. Valkeapää, Flinck, Pellikka. Puolen tunnin messu 22.5. klo 18. Valkeapää, Pellikka. Messu 26.5. klo 10. Kanala, Kopperoinen, Pellikka. Puolen tunnin messu 29.5. klo 18. Flinck, Pellikka.

TAPAHTUMAT

Ystävyydenkahvila tiistaisin klo 14–15.

Lempeä liikunta tiistaisin klo 13.30–14.15. Maksuton. Seniorirentoutuminen ja venyttely tiistaisin klo 15–15.45. Maksuton.

Kehonhuolto keskiviikkoisin klo 15.15–16. Oma alusta mukaan. Maksuton.

Sydänrukous perjantaisin klo 8.30. Sydänrukous on eräs hiljaisen rukouksen muoto. Tämä hiljainen rukous avaa rukoilijan omaa mieltä ottamaan vastaan rakastavan Jumalan omassa sisimmässä ja

Mystica- ja Gallerie-naiskuorojen kevätkonsertti 19.5. klo 19. Kuoroja johtaa Victoria Meerson. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e. Paavalin musiikkikoulun kevätkonsertti 21.5. klo 18. Vapaa pääsy. Arabia kaikuu -festivaalin konsertti 2.6. klo 18. Hyvän mielen lauantai -retki Tamminiemeen 6.7. Lähtö Paavalinkirkon sisäpihalta klo 12. Ilmoittautumiset 12.6.–2.7. sade.kultanen@evl.fi tai p. 050 464 7168. Retki on maksuton. Mukaan otetaan maksimissaan 20 hlöä. Liikumme julkisilla kulkuvälineillä. Huom. Tamminiemessä portaita. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846.

Töölön seurakunta

Virasto: Jalavatie 6b. Avoinna ma, ti klo 10–15, puhelimitse ma, ti, pe klo 10–15, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi

Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3

Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6

Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET

Temppeliaukion kirkko: Messu su 19.5. klo 10. Kampin Laulu, joht. Saara Aittakumpu. Messu su 26.5. klo 10. Ahjo Ensemble. Töölön kirkko:

Kevään avoimet perhekerhot kokoontuvat 17.5. asti. Ruskeasuon Rastin kerho pe 17.5. on peruttu. Koululaisten retki la 18.5. Tarkemmat tiedot netissä, kouluikäisten tapahtumat -sivulla.

Töölöntorilla tavataan! – kesäkonsertti ke 5.6. klo 18–20. Estradilla pianomuusikko Iiro Rantala ja nuoret lahjakkuudet. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Yhteistyössä paikalliset yritykset ja Numminen Piano Festival. Kesäretki Eduskuntataloon pe 7.6. klo 10–12. Tutustutaan Eduskuntatalon tiloihin ja toimintaan. Ilm. 31.5. mennessä niina.marjanen@evl.fi, p. 050 345 0524. Muskariryhmiin ilmoittautuminen syyskaudelle 2024 alkaa ma 20.5. Tiedustelut jenni.paaso@evl. fi.

Avoimet perhekerhot kokoontuvat syyskaudella 19.8.‒13.12., ei viikolla 42. Esikoisvauvakerhossa kokemusten jakamista, vertaistukea, kahvittelua, loruttelua ja laulua. Maksuton kerho kokoontuu Meilahden kirkolla to 22.8.‒28.11. klo 14‒15.30, ei viikolla 42. Ilm. syyskaudelle elokuun alussa netissä, toimintaa lapsille ja lapsiperheille -sivulla. Aikuisten syysleiri ma–to 23.–26.9. Siikaniemessä. Teemana Jokainen on oman elämänsä sankari. Pohditaan omaa elämää, etsitään merkityksiä sekä voimavaroja muistelun avulla. Täysihoito 2 hh hinta 140 e, sisältää ruokailut, petivaatteet, ohjelman ja kuljetukset. Ohjaajina diakoni Maija Åker Töölöstä ja Sanna Laiho Haagasta. Ilm. 6.9. mennessä. Tiedustelut ja ilm. Maija Åker p. 09 2340 6370. Töölön kirkko: Hanna-ryhmä ti 28.5. klo 17–19. Jää kesätauolle. Downshiftaajat to 23.5. asti klo 12–14.

Kesäkahvila ke 5.6. alkaen klo 14–16. Café Töölö on tauolla.

Avoin rukoushetki ke 29.5. asti klo 17–18.

Ruskeasuon Rasti: Äiti Teresa -piiri ma 27.5. asti klo 13–15.

Fokus:

Kirjailijailta ke 22.5. klo 18. Anssi Ylirönni esittelee kirjaansa Ajasta iäisyyteen – Ylösnousemusopit, tieteen ja uskonnon suhde sekä kuolemanrajakokemukset. Tiedän paikan armahan – vanhoja koululauluja to 23.5. klo 16.30. Vetäjinä musiikinopettajat Kaisa ja Ari Pärnänen. Vohveli- ja kahvitarjoilu.

Mitä vielä -vertaistukiryhmä eläköityneille syksyllä 2024. Ryhmä on tarkoitettu sinulle, joka olet eläköitynyt ja tunnet tarvetta tarkastella, miltä eläköityminen on tuntunut ja mitä se on sinulle tarkoittanut. Pääset arvioimaan tilannettasi ja elettyä elämää monista näkökulmista. Voit pohtia ryhmässä, mitä muutoksia ehkä haluat tehdä elämässäsi tai mihin haluat ryhtyä yksin tai yhdessä toisen tai toisten kanssa. Ryhmä kokoontuu ke 2.10.–13.11. klo 10–12.30. Ohjaajina työnohjaajat Sirkka Kovanen ja Marja Mutanen. Ilm. ja lisätiedot 1.–30.8. sähköpostitse sirkka1.kovanen@gmail.com tai marjamutanen.mm@gmail. com. Sovitaan lyhyt puhelinhaastattelu, jossa käydään läpi tämänhetkistä elämäntilannettasi.

Hermannin Diakoniatalon Varustamo

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Viikko-ohjelma 10.5.–13.9.: Pullakirkko ja kahvit su klo 10. Hartaus ma, ti ja to klo 9.15. Cafe Hermanni ma, ti ja to klo 9.30–13, sekä ke 11–16. Lounas ma ja ke klo 11–13. 2 e/annos. Apua ja tukea ma, ti ja to klo 9.30–11 sekä ke klo 11–12.30. Raamattupiiri ke klo 15–16. Hermannin diakoniatalon 20-vuotissyntymäpäivää vietetään ke 29.5. Juhlistamme tilaisuutta kahveilla klo 11–16.

ItäHelsinki

Herttoniemen seurakunta

Virasto:

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi

Osoitteet:

Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6

Myllypuron kirkko, Neulapadontie 12, käynti Myllynsiipi 10

Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi facebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk

JUMALANPALVELUKSET

Su 19.5. Messu Kulosaaren kirkossa klo 10. Metsämessu Mustikkamaan kesäteatterilla yhdessä Kallion seurakunnan kanssa klo 12. Messu Myllypuron kirkossa klo 12, Naiskuoro Pihlaja. Verkostomessu ja pyhäkoulu Roihuvuoren kirkossa klo 16.

Messu su 26.5. klo 10 Kulosaaressa ja klo 12 Myllypurossa. Myllypurossa Herättäjän pyhä, saarna Leena Väyrynen-Si ja kirkkokahveilla Kevätveisuut.

TAPAHTUMIA

Ihmon kontrabasistit Kulosaaren kirkossa pe 17.5. klo 18. Tarja Nybergin oppilaat. Vapaa pääsy. Kunniakäynti Leposaaren sankarihaudoille su 19.5. klo 12.

Kevään sointuja – Lasten ja nuorten laulajien konsertti Kulosaaren kirkossa su 19.5. klo 16. Analia Capponi-Savolaisen oppilaat. Säestys Marjaana Merikanto. Vapaa pääsy.

Keväinen barokkikattaus Leposaaren kappelissa su 19.5. klo 18. Leena Ihamuotila ja Pia Sundroos, barokkiviulu, Elina Mattila, barokkisello, ja Mikko Ikäheimo, luuttu. Vapaa pääsy.

Kevätkonsertti Myllypuron kirkossa to 23.5. klo 19. Herttoniemen Sointu ja Helsingin Helmi, johtaa Henna Dolk Viksten.

Jäähyväiset Herttoniemen kirkolle la 25.5. klo 13. Pienimuotoinen messu, kahvit ja muistelua ulkona. Lähetä muistosi ja valokuvasi osoitteeseen herttoniemi.srk@ evl.fi 31.5. mennessä. Keräämme niitä yhteistyössä Herttoniemi-seuran ja Herttoniemi-lehden kanssa myöhemmin julkaistavaksi.

Naiskuoro Pihlajan kevätkonsertti Myllypuron kirkossa su 26.5. klo 18. Liput 15 e/aikuiset ja 10 e/ lapset ja eläkeläiset. Lippukauppa Fienta tai ovelta.

Perheiden kevätretki Korkeasaareen ti 28.5. klo 10–14. Seurakunta maksaa yhden aikuisen sisäänpääsyn 60:lle ensimmäiselle ilmoittautumisjärjestyksessä, alle 3-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi. Ei yhteiskuljetusta, omakustanteinen ruokailu tai omat eväät. Ilmoittaudu nettisivuilla 22.5. mennessä.

Pyhiinvaellusilta Matteuksenkirkolla ti 28.5. klo 17, Turunlinnantie 3. Kesän 2024 reittien esittely. Kahvitarjoilu.

Laulun siivin -yhteislauluhetket ke 15.5. ja 29.5. Kulosaaren seurakuntasalissa. Kahvit klo 13.30, laulu alkaa klo 14. Diakonian ajanvaraus ma klo

13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ti ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja: Sinikka Backman p. 050 596 8946.

Mikaelin seurakunta

Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800 tai helsinginmikael.srk@evl.fi.

Osoitteet:

Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5, p. 09 2340 6422 (suntiot)

Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3 Östersundomin kirkko, Kappelintie 65

JUMALANPALVELUKSET

Messu Vartiokylän kirkossa joka sunnuntai klo 10: 19.5. Helluntai, Tuovinen, Honkanen-Punkari. 26.5. Tuovinen, Vanhamäki sekä Marja Sollo-Kauppinen, laulu. Messu Mikaelinkirkossa joka sunnuntai klo 12: 19.5. Helluntai, Kontio, Aaltonen, Elegia-kuoro. 26.5. Ami Lainela, saarna, Vanhamäki. Messun jälkeen tarjolla Semiaikuisten valmistama keittolounas, jonka tuotto ohjataan ystävyysseurakuntamme tallinnalaisen Maarja Magdalenan hyväksi. Östersundomin kirkon iltamessut keskiviikkoisin klo 18.30. Huom! Kesäkuusta alkaen klo 18.

Kappelimessu Puotilan kappelissa torstaisin klo 18.

Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa perjantaisin klo 12. Viimeinen kerta 31.5., jonka jälkeen kesätauko. Syyskaudella taas 9.8. alkaen.

Tarkemmat tiedot messuista ja toimittajista luettavissa verkkosivuiltamme.

TAPAHTUMIA

Mikaelinkirkolla: Käsityökerho maanantaisin klo 9.30.

Maanantaikahvit maanantaisin klo 13.

Rukouspiiri tiistaisin klo 10. Yhteisölounas torstaisin klo 11–11.45. Hinta 1 e, hävikkileipäjakoa.

Raamatturyhmä torstaisin klo 18. Runopiiri to 16.5. ja 30.5. klo 17. Hellässä hiekassa -kevätkonsertti ma 27.5. klo 19. Elegia-kuoro, joht. Emmi Saulamaa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Vartiokylän kirkolla:

Neuleklubi maanantaisin klo 11.30. Iltaruoka maanantaisin klo 16.30–18. Iltaperhekerho maanantaisin klo 17–18.30.

Laulut soikoon! -yhteislauluryhmä keskiviikkoisin klo 13. Raamattu elämään -piiri ma 20.5.

Vartin konsertteja Tuomiokirkossa

Helsingin tuomiokirkkoon voi keskiviikkoisin kesken päivää tulla hiljentymään kello 12 reilun vartin kestäviin konsertteihin. Useimmiten niissä kuullaan urkumusiikkia. Päiväkonsertteihin on vielä toukokuussa vapaa pääsy, mutta kesäkautena 1.6. alkaen kirkon vierailumaksu on 8 euroa. Tosin helsinkiläiset pääsevät sisään maksutta kirkkopassilla (katso s. 5).

Luomakunnan sunnuntai 26.5. Pakilassa

Klo 11 messu, joka on osa kirkolla vietettävää ympäristöpäivää. Musiikissa mukana laulajapianisti Susanna Eronen. Messun jälkeen keittolounas, jossa vieraana kansanedustaja Pekka Haavisto. Lapsille kirkon pihalla kukkien siemenien istutusta. Hyväntekeväisyyskonsertti klo 16.

klo 18. Syvennymme Raamatun teksteihin Norvannon tekstien pohjalta.

Puotilan kappelilla: Aamurukouspiiri maanantaisin klo 9.

Puotilan kappelin Olohuone tiistaisin klo 13 kahvit, klo 14 alkaa ohjelma: 21.5. ”Herrasmieskisa” kappeliympäristössä. Juhani Hartela ja Heikki Suila. 28.5. Laulun ja soiton siivin hyvään kesään! Raili Rauhala. Syyskaudella kokoontumispäivä muuttuu torstaihin. Pyhiinvaellusilta Matteuksenkirkolla ti 28.5. klo 17. Tietoa Itä-Helsingin pyhiinvaelluksista niin käytännön kuin tausta-ajatusten tasolla. Tilaisuus on maksuton. Kahvitarjoilu.

Haluatko konkreettisesti viljellä ja varjella luomakuntaa osana Juorumäen viljelypalstayhteisöä? Mikaelin seurakunnalla on oma viljelypalsta, jota vapaaehtoiset yhdessä hoitavat. Jos kiinnostuit tai haluat mukaan porukkaan, ota yhteys Katri Vanhamäkeen p. 09 2340 6440. Digiopastausta Matteuksenkirkolla Itäkeskuksessa tiistaisin klo 12–14. Neuvomme älylaitteiden käytössä ja opettelemme yhdessä. Opastus on maksutonta, et tarvitse ajanvarausta.

Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo 12–14. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30. Pyhäpäivinä ei päivystystä.

Roihuvuoren seurakunta

Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet:

Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET

Roihuvuoressa:

Messu su 19.5. klo 10. Lyytinen, Kaskinen, kanttorina Jussi-Pekka Heikkilä.

Verkostomessu su 19.5. klo 16. Visa Viljamaa, Halunen, musiikki Verkosto Kollektiivi. Pyhäkoulu. Messu su 26.5. klo 10. Vaulas, Takala, Tiainen.

Verkostomessu su 26.5. klo 16. Ronkainen, Halunen, musiikki Verkosto Kollektiivi. Pyhäkoulu. Iltamessu ke 29.5. klo 18. Ei iltamessua ke 22.5. Laajasalossa:

Messu su 19.5. klo 12. Salonen, Kaskinen, kanttorina Jussi-Pekka Heikkilä.

Messu su 26.5. klo 12. Ronkainen, Takala, Tiainen.

PIXABAY

TAPAHTUMIA

Soitinvalmennuskonsertti to 16.5. klo 18 Roihuvuoren kirkossa. ItäHelsingin musiikkiopisto. Vapaa pääsy.

Kuorofestivaali la 18.5. Roihuvuoren kirkolla. Klo 14 kaksi konserttia: In Paradisum: NB Vocal ensemble, johtaa Niels Burgmann. Kodista mä laulan: Nuorisokuoro Vaula, LUNK Ensemble, Viljo Harju, kantele, Jenni Laurila, urut, johtaa Liina Viljamaa. Klo 17.30 kaksi konserttia.

Toivo: Toivo Ensemble, johtaa Tytti Ilonen. Unelma: Unelma Ensemble, CaMinus, Sini Huopaniemi, urut, johtaa Liisalotta Lepistö.

Taiteilijatapaaminen su 19.5. klo 11.15 Roihuvuoren kirkolla. Kuvataideopettaja Minna Lindblad-Hatamo esittelee näyttelyään Elon aika. Konsertti ma 20.5. klo 18.30 Laajasalon kirkossa. Helsingin Juniorijouset, johtaa Kasmir Uusitupa. Vapaa pääsy.

Diakonian päiväsauna päihteiden ja yksinäisyyden kanssa kamppaileville Laajarannassa tiistaina 20.5. klo 13–15. Oma pyyhe mukaan, tarjolla pikkupurtavaa. Tiedustelut: Eija Hoikkala p. 09 2340 5728.

Kevätlaulajaiset ti 28.5. klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa. Kamarikuoro Cantiamo ja solisteja.

Toivon päivä. Vanhusten virkistyspäivä Laajasalon kirkolla to 30.5. klo 10–14. Messu, musiikkia, ohjelmaa ja lounas. Kuljetus Roihuvuoresta ilmoittautuneille. Ilmoittautuminen ja ruokavaliot srk-toimistoon 24.5. mennessä. Maksuton.

Taidenäyttelyt: Elon aika, Minna Lindblad-Hatamon maalauksia 10.7. asti Roihuvuoren kirkolla. Laajasalon kirkolla toukokuun ajan Tuula Hakkaraisen näyttely. Näyttelyt nähtävänä tilaisuuksien yhteydessä.

Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768. Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758. Tai: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Vuosaaren seurakunta

Virasto: Satamasaarentie 7, 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to 10–12, ke 15–17, suljettu pe ja arkipyhinä. Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7. Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3. Katukappeli, kauppakeskus Columbus.

JUMALANPALVELUKSET

Viikkomessu kirkolla Marielundissa torstaisin klo 12. Messu kirkossa su 19.5. klo 11, helluntai. Sihvola, Vanhanen. Messu kirkossa su 26.5. klo 11. Vanhanen, Joronen.

Osmo-oravan seikkailut

Koko perhe pääsee seikkailemaan Osmo-oravan kanssa satumetsässä laulaen, pomppien ja soittaen torstaina 23.5. kello 9.30 ja 10.10 Maunula-talon Metsäpurosalissa, Metsäpurontie 4. Voit tavata hiiriperheen, pomppivat sammakot, huhuilevan pöllön, tanssivat perhoset ja jääkuningattarenkin. Satumetsän orkesterissa soittavat Raivo Savik, viulu, Emmi Kaasalainen, viulu ja rummut, sekä Maija Pesonen-Kareinen, piano. Musiikkina muun muassa osia Vivaldin Neljästä vuodenajasta. Mukana on myös Oulunkylän seurakunnan lastenohjaajia. Tarjolla mehua ja keksiä.

Viikkomessu Merimieskirkolla ke 29.5. klo 18.

TAPAHTUMIA

Puistokirkko on koko perheen keväinen kirkkohetki Mustankivenpuistossa 21.5. klo 10 ja Lohikäärmepuistossa 23.5. klo 10. Mukana lasten toiminnasta tuttuja. Kesäpäiväkerho 3–6-vuotiaille kirkolla ma 3.6., ke 5.6., ma 10.6. ja ke 12.6. klo 9–11.30. Kesäistä tekemistä sisällä ja ulkona, omat eväät. Ilm. kirsi.satosalmi@evl.fi tai p. 050 322 9070. Perheiden kesäretki Vivamon Lastenkylään ti 11.6. klo 9–16. Katsotaan näytelmä Pöllö yllättää, tutustutaan Siilin, Kanan ja Leppäkertun koteihin, käydään luontopolulla, mummolassa ja vaarin verstaalla, ja osallistutaan kirkkohetkeen Pyhän Lapsen kirkossa. Osallistumismaksu 12 e, alle 3-v. maksutta. Seurakunta tarjoaa yhteiskuljetuksen. Mahdollisuus omakustanteiseen lounaaseen: alle kouluikäiset 5,95 e, 8–12-vuotiaat 7,90 e, aikuiset 9,90 e, alle 3-v. maksutta. Kahvi ja pulla 6 e, mehu ja pulla 4,50 e. Ilm. kirsi.satosalmi@evl.fi tai p. 050 322 9070. Ilmoittautuessa kerro osallistujien nimet ja iät, varaa myös lounas tai kahvi.

Avoin hyvinvointiryhmä Katukappelissa ma 27.5. klo 17.30, aiheena Voimia omahoitoon. Päivitetään tietoa hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, pohditaan itselle merkityksellisiä hyvinvoinnin tekijöitä ja innostutaan huolehtimaan omasta hyvinvoinnista. Ryhmää ohjaa terveydenhoitaja, THM Marja Lindholm. Kuninkaan ilta kirkolla pe 17.5. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Annamari Brandão, Roberto Brandão.

Kutsuttuna Kuninkaan palveluksessa kirkossa pe 24.5. klo 18. Illoissa haastatellaan ihmisiä, jotka ovat rohkeasti lähteneet seuraamaan Jeesuksen kutsua. Pieni raamattuopetus, musiikkia ja iltatee.

Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to 12–13. Jätä soittopyyntö: vuosaari.diakonia@evl.fi.

JUMALANPALVELUKSET

Messu joka sunnuntai Viikin kirkossa klo 10. Su 19.5. Kansainvälinen messu, Hans Krause. Su 26.5. Viikki Four Seasons -kuoro sekä Mariella Iivonen, viulu. Messu radioidaan suorana.

Pihlajamäen kirkossa klo 11. Su 19.5. ja 26.5. Verkostomessu. Puistolan kirkossa klo 12. Su 26.5. Anita Olli, Post Iucundam -kuoro joht. Timo Olli. Anita ja Timo Ollin eläkekahvit.

Viikin Lammassaareen. Lintuoppaana toimii Dolf Assmann. Ilmoittautuminen Esa Järvinen, p. 040 536 2733. Mukaan mahtuu 25 ensiksi ilmoittautunutta. Lisätietoja nettisivuiltamme.

Sähköinen ajanvaraus nettisivuilla. Käyntiajanvaraus Valossa ti 12–13. Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–12, ke 15–17. Suljettu pe ja arkipyhinä.

Kappelipäivystys Katukappelissa vapaehtoisvoimin tiistaisin 12–16 ja keskiviikkoisin 12–14. Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon Varustamo

Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafe lounas ma–pe klo 11–13, lounas 6 e/3 e, mukaan 3 e, ystävälounas 10 e. Walk in -terapia 16–29-v. nuorille joka ma klo 14–18, ei ajanvarausta. Digineuvontaa ti klo 12–14 ja pe klo 11–13, pe myös arabiaksi. Helppis ma, ke, to, pe klo 11–13, matalan kynnyksen palveluneuvontaa.

Pohjois-

Helsinki

Malmin seurakunta

Seurakuntatoimisto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 1100, malmi.srk@evl.fi

Osoitteet:

Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1

Puistolan kirkko, Tenavatie 4

Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5

Tapanilan kirkko, Veljestentie 6

Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4

Varustamo, Pekanraitti 16

Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Malmin kirkko remontissa kevääseen

2025 saakka

Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, X

Tapanilan kirkossa klo 17. Su 19.5. Viron- ja suomenkielinen helluntaimessu. Mukana virolaisia kansantanssijoita ja muusikoita. Grilli kuumana messun jälkeen. Ota oma piknikkori ja grillattavaa mukaan. Eesti-soome Nelipühamissa ja piknik Tapanilas, Veljestentie 6. Kaasa teenivad õpetaja Sari Hakuri, Marianne Hapsal ja koguduse vabatahtlikud, rahvatantsurühm Helsingin Helmet, muusikud Liisamaija Elenius ja Dagmar Õunap. Ühislaule saadab Housebänd. Võta kaasa oma piknikukorv, sest pärast jumalateenistust grillime ja keerutame jalga kirikuõuel.

TAPAHTUMIA

Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 1100. Rauhanrukous to klo 13 Puistolan kirkolla. Rukoilemme rauhaa Ukrainaan ja Lähi-itään. Kirsi Ojansuu-Kaunisto. Kun vain laulaa saan! – laulajien konsertti su 19.5. klo 16 Puistolan kirkossa. Pohjois-Helsingin musiikkiopiston klassisen laulun opiskelijat esittävät lauluja mm. seuraavilta säveltäjiltä: O. Merikanto, G. Fauré, G. Rossini, R. Schumann ja J. Brahms. Laulajien ohjaus Jutta Holmberg. Pianistina Sigita Hirvi. Nuorten taitajien konsertti pe 24.5. klo 18 Viikin kirkolla. Itä-Helsingin musiikkiopiston sellistit. Kesälaulajat-lauluryhmä ke 29.5. klo 18 ja 5.6. klo 18–19 Tapulin seurakuntakodilla. Tule laulamaan yhdessä kesäisiä lauluja! Kesälaulajien ohjelmistossa mm. Suvivirsi, Kesäpäivä Kangasalla, Satumaa ja Maailma on kaunis. Kesälaulajat toimivat esilauluryhmänä to 6.6. Tapulin seurakuntakodin Kesälaulajaisissa, jotka järjestetään yhteistyössä Suomalaisen barokkiorkesterin FiBOn kanssa. Laulut toteutetaan yksiäänisesti, joten aiempi kuorokokemus ei ole välttämätön. Tied. kaisu.rauhamaa@evl.fi, p. 041 531 7799. Lähetyksen kevätjuhla ke 22.5. klo 18 Pihlajamäen kirkolla. EevaMaria Muurman johdattaa kuvamatkalle Botswanaan ja Zimbabween. Ohjelmassa myös tietokilpailu ja illan päätteeksi vietetään ehtoollishetki. Ehtoollishetkessä Markku Arola, Post Iucundam -kuoro, joht. Timo Olli. Linturetki ma 13.5. klo 18 alkaen

Viikinmäen grilli-ilta ti 28.5. klo 17–19 Harjannetie 44:n edustalla. Perinteinen kesän avaus Viikinmäen väelle. Malmin srk tarjoaa grillattavaa, vohveleita ja virvokkeita. Lapsille leikkivälineitä. Tervetuloa tapaamaan naapurustoa. Isä–lapsi-leiri 26.–28.7.2024 Korpirauhan maastossa Siuntiossa. Lähtö kimppakyydeillä Pihlajamäen kirkolta pe 26.7. klo 17, paluu kotiin su 28.7. klo 16. Tiedossa seikkailua, kädentaitoja, pyörillä liikkuva sauna rannassa, uintia, iltanuotio, leirikirkko, inkkarikanootit, ongintaa, nuotiolettuja, suoseikkailua ja muuta kivaa tekemistä. Leirin hinta 50 e perheeltä, lasten ikäsuositus yli 4 v. Mukaan voi tulla myös ukit ja isoisät. Ilm. nettisivuillamme. Tied. jukka.holopainen@evl.fi, p. 050 444 4376.

Syksyn muskariryhmiin ilmoittautuminen alkaa ma 27.5. klo 9 ja päättyy ke 31.7. klo 22. Ryhmät alkavat viikolla 33. Ryhmiä vauvoille, taaperoille ja leikki-ikäisille. Uutena ukulele-soitinryhmät 4–5-vuotiaille Viikin kirkolla ke klo 18 ja 6–7-vuotiaille klo 18.30. Omaa ukulelea ei tarvitse hankkia. Kausimaksu 70 e, samaan ryhmään osallistuvalta pikkusisarukselta 35 e. Ilm. nettisivuillamme.

Nuorten aikuisten vuoro Talolla ma klo 18–21 Tapanilan kirkolla. Rentoa ajanviettoa, pientä purtavaa. Avoin illanvietto kaikille täysiikäisille.

Walk in -terapia to Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Lyhytterapiaa alle 30-vuotiaille. Lisätietoja ja ajanvaraus nettisivuillamme. Tied. niina.mikkola@evl.fi.

Aikuisrippikoulu Räätälöity yksityisrippikoulu täysi-ikäisille. Rippikouluun kuuluu mm. papin kanssa keskustelua, seurakunnan toimintaan osallistumista ja etätehtäviä. Tied. sofia.tuomenvirta@evl.fi, p. 050 570 4821.

Avoimet perhekahvilat klo 9.30–12 ma 13.5. Viikin kirkolla, ti 14.5. Tapanilan kirkolla, ke 15.5. Puistolan kirkolla ja to Siltamäen srkkodilla. Avoimet perhekahvilat jäävät kesätauolle viikon 20 jälkeen.

Isien perhekerho ti klo 9.30–11.30 Varustamolla. Leikkiä ja puuhastelua.

Vauva- ja taaperotupa ti ja pe klo 13.30–15.30 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Leikkiä, touhuamista ja vertaistukea samassa elämäntilanteessa oleville. Tarjolla kahvia ja teetä.

Venäjänkielinen Olohuone –Гостиная ma klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Tied. mari-

anne.hapsals@evl.fi, p. 050 380 3778.

Tapulin Olohuone ma klo 11–12.30 Tapulin srk-kodilla. Kahvia, voileipiä ja/tai puuro. Kerran kuussa lounas.

Ostarin Onni ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla. Puuro ja voileipiä. Ruoka-aika to klo 12 Pihlajamäen kirkolla. Hinta 2 e. Kevään viimeinen kerta 16.5.

Siltamäen keittolounas to klo 12–13 Siltamäen srk-kodilla. Hinta 2 e. Kevään viimeinen kerta 16.5. Soppatykki to 23.5. klo 11–13 Jakomäen ostoskeskuksen pihalla, Jakomäentie 2. Järj. Malmin srk ja LC Helsinki-Suurmetsä.

Hävikkiruoan jako ma klo 11 Tapulin srk-kodilla, jos saamme hävikkiä jaettavaksi. Oma kassi mukaan.

Hävikkileivän jako jos saamme hävikkiä jaettavaksi ti klo 9 Pihlajamäen kirkolla, ke klo 10 Jakomäen nuorisotalolla Jakomäenpolku 6 ja to klo 11.30 Varustamolla, jossa jaon jälkeen diakoniatyöntekijä tavattavissa klo 12–13.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481. Jätä muina aikoina soittopyyntö. Tied. diakonia.malmi@evl. fi.

Oulunkylän seurakunta

Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse  ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 1100, oulunkyla.srk@evl.fi

Osoitteet:

Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14  Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15  Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti.  www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

Seuraa meitä: Facebook, Instagram, Youtube: Oulunkylän seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18.

Helluntaipäivänä su 19.5. kamarikuoro Addictio musisoi Oulunkylän kirkon messussa klo 10 ja Käpylän kirkon messussa klo 18.

TAPAHTUMIA

Amore Barocco -barokkiorkesterin konsertti su 19.5. klo 18 Oulunkylän kirkossa. Vapaa pääsy. Maunula-talon satumuskarit to 23.5. klo 9.30–10 ja 10.10–10.40 Maunula-talossa, Metsäpurontie 4. Satumetsän orkesterin muodostavat Raivo Savik, Emmi Kaasalainen, Maija Pesonen-Kareinen, mukana myös lastenohjaaja Ville Pasanen. Muskari kestää 30 min. Mehu- ja

Lähde jännittävälle matkalle keskiajan ruokapöytään

Tervetuloa keskiajan ruokapöytään kiinnostavien tarinoiden ja makujen kautta ti 28.5. klo 18–20.30 Lauttasaaren kirkolla, Myllykallionrinne 1. Keskiajan elämää ja ravintoa käsittelevä luento klo 18 on maksuton, ei ennakkoilmoittaumista. Keskiaikaiselle illalliselle klo 19 ovat tervetulleita seurakunnan verkkosivuilta 20.5. mennessä 20 euron ennakkolipun ostaneet.

Kirjailijailta Anssi

Ylirönnin kanssa

Nykykristityillä on tapana ajatella, että sielu siirtyy välittömästi kuoleman jälkeen taivaaseen, mutta millaisia uskomuksia varhaisilla kristityillä oli ylösnousemuksesta ja sielun ja ruumiin suhteesta? Entä millaiseksi paikaksi tuonpuoleinen miellettiin?

Kirjailija Anssi Ylirönni on tavattavissa kirjailijaillassa ke 22.5. klo 18 Fokuksessa, Pasilan Triplassa. Hän käsittelee kuolemaa huhtikuussa ilmestyneessä tietokirjassaan Ajasta iäisyyteen – Tieteen, filosofian ja uskontojen näkökulmia kuolemaan (Basam Books). Eri alojen tietämystä yhdistelevässä kokonaiskatsauksessa valotetaan kristittyjen ja juutalaisten käsityksiä kuolemasta. Lisäksi kerrotaan muun muassa itämaisista uskonnoista ja alkuperäiskansojen uskomuksista. Kirjaa voi ostaa paikan päältä omistuskirjoituksella 32 euron hintaan.

keksitarjoilu. Vapaa pääsy. Maunula-talon kevätlaulajaiset to 23.5. klo 13 Maunula-talossa, Metsäpurontie 4. Keväisiä yhteislauluja ja musiikkiesityksiä. Raivo Savik, viulu, Anna-Elina Norjanen, piano. Vapaa pääsy. Kesän kutsu – Soul Strings orkesterin ja laulajien konsertti to 23.5. klo 19 Käpylän kirkossa. Esiintyjinä Soul Strings -jousiorkesteri sekä useista kuoroista koottu laulajisto. Ohjelmassa on klassista ja uutta musiikkia yllättävällä otteella. Kapellimestarina Jussi Jaatinen. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18 Käpylän kirkossa 22.5. asti.

koisin klo 13–15 (5.6.–31.7.), juhannusaaton juhla pe 21.6. sekä Petri Laaksosen konsertti Taiteiden yönä to 15.8. Seurakunta on mukana myös monissa kesäisissä kaupunginosatapahtumissa ja kyläjuhlissa. Lisätiedot nettisivuiltamme. Diakonian ajanvaraus- ja neuvonta palvelee läpi kesän tiistaisin ja torstaisin klo 10–11. Soita p. 09 2340 5318 tai tule käymään Oulunkylän kirkolla.

Pakilan seurakunta

Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 1100, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, X ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Helluntain perhemessu su 19.5. klo 11. Jonna Tolonen, Marita Toivonen ja Jussi Hirvonen. Mukana myös Paloheinän Musiikkikoulun oppilaita. Luomakunnan sunnuntain messu su 26.5. klo 11. Suvivirren sunnuntaita kanssasi viettämässä Jouni Pirttijärvi, Tiia Valve-Tuovinen ja Ari Häyrinen. Musiikissa mukana laulajapianisti Susanna Eronen. Messu on osa kirkolla vietettävää ympäristöpäivää. Messun jälkeen keittolounas, jossa vieraana kansanedustaja Pekka Haavisto. Lapsille kirkon pihalla kukkien siemenien istutusta. Iltapäivällä hyväntekeväisyyskonsertti klo 16. Lounasmaksulla ja konsertin käsiohjelmamaksulla kerätään varoja Suomen luonnonsuojeluliitolle.

TAPAHTUMIA

Postimerkkitalkoot torstaisin klo 10–14 Oulunkylän kirkolla, 13.6. saakka. Tervetuloa tukemaan Suomen Lähetysseuran työtä. Voit myös lahjoittaa postimerkkejä, kortteja ja vanhoja rahoja tuomalla ne kirkolle.

Etsijät-raamattupiiri torstaisin klo 17 Maunulan kirkolla 30.5. asti. Papin päivystys to 16.5. klo 18–20 Päätön kana -ravintolassa, Pohjolankatu 2.

Yhteisöruokailut ja moni muu viikkotoiminta on kevään osalta päättynyt. Kiitos kuluneesta kaudesta! Tervetuloa kesän toimintaan! Kesäesitteitä on saatavilla kirkoilla. Kesällä tulossa: kesäkeskiviikot Oulunkylän puukirkolla keskiviik-

Perhekerhot tiistaisin klo 9–11.30 ja torstaisin klo 17–19. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13.

Nuortenilta tiistaisin klo 18. MLL Pakilan perhekahvila keskiviikkoisin klo 15–17. Lapset osallistuvat kerhoon yhdessä aikuisen kanssa.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18.

Diakoniapäivystys ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voi ottaa yhteyttä.

Malmin

Varustamo

Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Lounasta: Waste&Feast -hävikkiruokaravintola ma–to klo 11–13. Lounaan hinta 6/3e. Ystävähinnalla 10 e tarjoat lounaan tarvitsevalle. Päivän lounas facebook: WasteFeastMalmi.

Hiljaisuuden jooga tiistaisin klo 10–11.

Miten edistää muistiterveyttä? Muistiluotsin Muisti-info pe 24.5 klo 11–12.

Mitä muuta meillä tapahtuu? www.helsinginseurakunnat.fi/ Hae: Malmin Varustamo. Kt. lehdestä: Malmin seurakunta

Erityisryhmille

KEHITYSVAMMAISILLE

Kehitysvammaisten kirkkopyhä la–su 7.–8.9. Helsingin tuomiokirkossa. Jumalanpalvelus ja juhla. Lisätietoja: helsinginseurakunnat. fi/apuajatukea.

NÄKÖVAMMAISILLE

Pohjois-Helsingin Musiikkiopiston konsertti ke 22.5. klo 18. Vapaa pääsy. Uskonnonfilosofinen klubi ke 22.5. klo 18.30. Filosofi Hans Jonasin mukaan tekniikan hallitsematon kehitys ja modernin luonnontieteen tuottama materialistinen käsitys maailmasta on ajanut ihmiskunnan kohtalokkaaseen eettiseen tyhjiöön. On välttämätöntä luoda uusi etiikka, joka kykenee vastaamaan aikamme haasteisiin. Jonasin ajattelu on omaperäistä ja rohkeaa. Sillä on sanansa sanottavana myös 2020-luvun maailmassa. Luomakunnan sunnuntain hyväntekeväisyyskonsertti su 26.5. klo 16. Käsiohjelmamaksut Suomen luonnonsuojeluliiton hyväksi. Vapaa pääsy.

Pakarintupa ke 22.5. klo 12.30–15, Kuriiritie 1, Vantaa. Tupailua, kahvittelua, kimppakävelyä. Retki Albergan kartanoon ja puutarhaan to 23.5. klo 13–16. Omatoimikahvit. Lähtö ja päätös Alberganesplanadi 5. Retki ei täysin esteetön. Säävaraus. Ilm. viim. ma 20.5. minna.marttinen@evl.fi, p. 040 734 7715.

Retki Mustasaareen su 16.6. Lautta klo 12 Taivallahden rannasta, Hiekkarannantie 3. Brunssi, saaristomessu ja kirkkokahvit. Paluu klo 15.40 lautalla tai oman aikataulun mukaan. Ilm. ruokavalioineen viim. ma 3.6. marjaleena. kallio@evl.fi, p. 09 2340 2549. Käteismaksu 10 e, sis. lauttamaksun ja tarjoilut, opas ilmainen.

Musiikkia Helsingissä

PERJANTAINA 17.5.

Sydämen huokauksia klo 17

Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Vox Silentii. Gregoriaanisia lauluja ja vokaalimeditaatioita. Vapaa pääsy.

Kontrabasistien konsertti klo 18

Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6. Itä-Helsingin musiikkiopiston kontrabasson opiskelijat. Vapaa pääsy.

Kiertueen päätöskonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Muun muassa jazzista, vokaali- ja perkussiomusiikista sekä äänitaiteesta ammentava Mikko Sarvanne Garden ja viulisti Elia Lombardini. Liput 23/15 e tiketti.fi ja ovelta.

LAUANTAINA 18.5.

Kuorofestivaalin kaksi konserttia klo 14 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. NB Vocal ensemble.

Muun muassa Schütz, Grigorjeva, Thorvaldsdottir, Marsh. Nuorisokuoro Vaula, LUNK Ensemble, Viljo Harju, kantele, Jenni Laurila, urut. Muun muassa kansansävelmiä, Whittall, Sarmanto, Fauré. Vapaa pääsy.

Kuorofestivaalin kaksi konserttia klo 17.30 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. ToivoEnsemble. Muun muassa Holst, Pärt, Elgar. UnelmaEnsemble, CaMinus, Sini Huopaniemi, urut. Muun muassa J.S. Bach, Parry. Vapaa pääsy. Urkukonsertti klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Peter Marosvari. Vapaa pääsy. Sinfoniaorkesterin konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Helsinginkadun Filharmonikot. Mozartin klarinettikonsertto, solistina Hanna Hujanen. Myös Pärt, Tšaikovski. Liput 22,50/17,50 e ticketmaster.fi

SUNNUNTAINA 19.5.

gospelia on tarjolla lauantaina 25.5. kello 18 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23, kun Gospel Helsinki ja Gospelia Kaikille -kuorot sekä bändi pääsevät irrottelemaan. Solistina laulaa Mikael Svarvar. Konsertin johtaa Nina Pakkanen.

Länsi-Helsingin musiikkiopiston urkuoppilaat ohjaajanaan Joni Vikki. De Lulli, Doyle, Jakoleff, Demarsan, Hille, Krebs, Stanley, Bach, Rheinberger. Konsertin jälkeen mahdollisuus kokeilla urkujen soittamista. Vapaa pääsy.

Keväinen barokkikattaus klo 18 Leposaaren kappelissa, Leposaarentie 5. Leena Ihamuotila ja Pia Sundroos, barokkiviulu, Elina Mattila, barokkisello, Mikko Ikäheimo, luuttu. Corelli, Rebel, Biber. Vapaa pääsy.

Kevätkonsertti klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Gallerie- ja Mystica-naiskuorot. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e.

MAANANTAINA 20.5.

Kuorokonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Texas A&M University Women´s Chorus. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 21.5.

Laulun siivin klo 13 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Laulattamassa Ari Häyrinen ja Anna-Kaisa Jussila. Vapaa pääsy.

Kevään sointuja klo 16 Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6. Itä-Helsingin musiikkiopiston nuoria lauluoppilaita, säestys Marjaana Merikanto. Vapaa pääsy. Kun vain laulaa saan! klo 16 Puistolan kirkossa, Tenavatie 4. Pohjois-Helsingin musiikkiopiston klassisen laulun opiskelijat, pianistina Sigita Hirvi. Muun muassa Merikanto, Fauré, Rossini, Schumann, Brahms. Vapaa pääsy. Lasten ja nuorten Urkukesä klo 17 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Urkukesän ennakkotapahtuma. TUOMO

Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti klo 13.30 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Salla Tofferi, urut. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 22.5.

Sid Hillen konsertti klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Meditatiivista musiikkia flyygelillä. Vierailumaksu 8 e. Vastaava konsertti myös 29.5. Urkumusiikkia vierailijoille klo 14–14.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Henri Hersta.

Vierailumaksu 8 e. Vastaava konsertti myös 29.5. 60-luvun herkkää Elvistä klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Elviksenä pastori Seppo Juntunen. Bändissä Johannes Österlund, Taru Hallama, Joska Josafat, Juha Kuivanen ja Kim Ekblom. Konsertin jälkeen mahdollisuus rukoukseen. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 23.5.

Kevätlaulajaiset klo 13 Maunulatalossa, Metsäpurontie 4. Keväisiä yhteislauluja ja musiikkiesityksiä. Mukana Raivo Savik, viulu, ja Anna-Elina Norjanen, piano. Vapaa pääsy.

Rakasta, kärsi ja unhoita klo 19 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Tangoa ja tunteita! Tangoprinssi, toimittaja ja pastori Niilo Rantala, pianisti Jiri Kuronen, laulaja, kanttori, Anna Marte. Satu KreiviPalosaari lausuu muun muassa

Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Gospel Helsinki -kuoro, Gospelia Kaikille -kuoro, solistina Mikael Svarvar, Joonatan Rautio, saksofoni ja piano, Juho Kivivuori, basso, Sami Koskela, lyömäsoittimet, Saku Mattila, kitara. Liput 29,10/23,60/15,60/9,60/1,60 e lippu. fi

Mozart: Requiem klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Kallion Kantaattikuoro, Leila Saari, sopraano, Ruusu-Maaria Brousseau, altto, Sampo Rantalainen, tenori, Sakari Topi, basso, Aleksanteri Wallius, urut. Liput 25/20 e fienta. com/fi/kk-mozart-requiem ja ovelta. Mot himlen -konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kaksikielinen Suomen Nuorisokuoro. Liput 25/20/15 e lippu.fi. Yle taltioi konsertin.

Merikannon, Kilven ja Tabermannia runoja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

Kesän kutsu klo 19 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Soul Strings -jousiorkesteri sekä useista kuoroista koottu laulajisto. Klassista ja uutta musiikkia yllättävällä otteella. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kevätkonsertti klo 19 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Herttoniemen Sointu ja Helsingin Helmi. Vapaa pääsy.

Rautavaara: Vigilia klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kamarikuoro Kaamos, Somnium Ensemble, Niall Chorell, tenori, Tuukka Haapaniemi, basso, Helianna Herkkola, sopraano, Elisabet Petsalo, altto, Sampo Haapaniemi, baritoni. Liput 30/20 e Holvi-verkkokaupasta holvi.com/shop/somniumensemble/section/paasyliput ja ovelta.

LAUANTAINA 25.5. Brahms! klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Suomen Laulu. J. Brahmsin kuoromusiikkia a cappella ja säestyksellä. Salla Pynssi, piano, Joonas Minkkinen, urut ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e. Gospel in the City klo 18 Mikael

SUNNUNTAINA 26.5. Pihlajan kevätkonsertti klo 18 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Naiskuoro Pihlaja. Liput 15/10 e kuoron lippukaupasta Fientasta ja ovelta. Kauneimmat virret -konsertti klo 18 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Kamarikuoro Viva Vox, Arttu Selonen, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle ja Kirkon Ulkomaanavulle. Rauhaa sydämestä sydämeen klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kurdisopraano Pervin Chakar ja suomalaissopraano Sanna Matinniemi laulavat rauhan, rakkauden ja yhteistyön puolesta, pianistina Jenna Ristilä. Muun muassa hengellisiä lauluja, ooppera-aarioita ja kansanlauluja. Liput 25 e ticketmaster.fi

MAANANTAINA 27.5. Hellässä hiekassa klo 19 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Elegiakuoro. Elämän kiertokulku pohjoismaisten säveltäjien teoksien kautta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TIISTAINA 28.5.

Kevätkonsertti klo 19 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Haagan Laulu. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 30.5.

Laula kanssamme klo 14 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Kylli Ahola laulattaa ikivihreitä sävelmiä. Vapaa pääsy.

Svengaavaa