30.5.2024
kirkkojakaupunki.fi
Kesän kuohuvimmat luostarioluet s.4
Piispa Teemu Laajasalo palasi nuoruutensa Itä‑Helsinkiin ja pohti nuorten miesten uskonnollista etsintää s. 20
30.5.2024
kirkkojakaupunki.fi
Kesän kuohuvimmat luostarioluet s.4
Piispa Teemu Laajasalo palasi nuoruutensa Itä‑Helsinkiin ja pohti nuorten miesten uskonnollista etsintää s. 20
Dokumenttiohjaaja Virpi Suutarista tuli metsien suojelija hänen perittyään avohakattua metsää Kainuusta s. 14
HYVÄN TÄHDEN.VIIME VIIKOLLA JULKAISTUN valtakunnallisen
Nuorisobarometrin teemana ovat katsomukset ja hengellisyys. Barometri sisältää kiinnostavaa, osin yllättävääkin tietoa nuorten uskonnollisuudesta ja suhtautumisesta eri katsomuksiin.
Se ei yllätä, että nuorten uskonnollisuus on vähentynyt. Barometrin kysymyksiin vastanneista nuorista 22 prosenttia piti itseään uskonnollisena, kun vuonna 2006 vastaava luku oli 42 prosenttia. Uusi ilmiö on se, että tutkituista 15–29-vuotiaista kaikkein uskonnollisimpia ovat alle 18-vuotiaat nuoret miehet. Sama ilmiö on havaittu laajoissa rippikoulututkimuksissa: toisin kuin on totuttu, pojat ovat tyttöjä uskonnollisempia.
Uskonnolliset nuoret naiset ovat tutkimuksen mukaan yhtä usein arvoliberaaleja kuin arvokonservatiiveja, kun taas nuoret miehet ovat todennäköisemmin arvokonservatiiveja. Sukupuolten välinen ero on huomattu monessa muussakin tutkimuksessa.
USKONNOLLISUUTTA käsitellään julkisuudessa usein ikävien kokemusten kautta. Nuorisobarometrin mukaan uskonnolliset nuoret ja nuoret aikuiset voivat kuitenkin paremmin kuin ei-uskonnolliset. Erityisen vahvaa hyvinvoinnin ja uskonnollisuuden yhteys on naisilla. Myös arvokonservatiivisuus linkittyy barometrin mukaan yleensä parempaan hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen elämässä. Poikkeuksen muodostavat uskonnottomat arvokonservatiivit.
Huolestuttavaa on se, että tutkimuksen mukaan tyttöjen
hyvinvointi on viime vuosina heikentynyt erityisen paljon. Vuonna 2022 joka toinen rippikoulupoika kertoi iloitsevansa elämästä, mutta rippikoulutytöistä ja isosista näin koki vain joka kolmas. Rippikoulu kuitenkin vahvistaa selvästi sekä tyttöjen että poikien hyvinvointia.
Nuorisobarometri tuo uuden näkökulman myös jokakeväiseen suvivirsikeskusteluun ja uskontojen näkymiseen kouluissa. Uskontoallergian ajat ovat ohi, ainakin nuorten parissa. Nuorista 86 prosenttia ajattelee, että kaikilla tulee olla oikeus puhua uskonnostaan tai katsomuksestaan koulussa. Vain 11 prosenttia ei pidä suvivirren laulamista koulussa sopivana. Myös uskonnolliset symbolit saavat nuorten mielestä näkyä niin oppilailla kuin opettajilla.
NUORET OVAT TOTTUNEET siihen ja hyväksyneet sen, että ihmisillä on erilaisia uskontoja ja kukin saa elää sen mukaisesti. Tästä voitaisiin yhteiskunnassa ottaa laajemminkin oppia.
PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi
SEURAAVA PAINETTU
KIRKKO JA KAUPUNKI
ILMESTYY ESPOOSSA, KAUNIAISISSA JA
VANTAALLA 13.6.
JA HELSINGISSÄ 15.8.
Jos pelaat elämässäsi aina varman päälle, päätät samalla, ettet enää halua kasvaa.
YHDYSVALTAIN OPETUSMINISTERI JA TUOMARI
SHIRLEY HUFSTEDLER (1925–2016)
Uutisia lukiessa mietin rauhanaktivisti Gandhin sanoja: ”Silmä silmästä tekee koko maailman sokeaksi.”
Silti ihminen hautoo kostoa, vastaa vihaan vihalla ja väkivaltaan väkivallalla.
Jumala, anna meille voimia pyrkiä parempaan. Johdata kohti rauhaa, sille tielle, joka on vihaa vaikeampi, mutta ainoa oikea.
Erehdyn usein ovesta. Jos menee oikeasta ovesta, on ihan tavallista vain. Jos menee väärästä, voi tulla vaikka mitä!
KIRJAILIJA JA RUNOILIJA HELI LAAKSONEN MAASEUDUN TULEVAISUUDESSA 19.5.
Ihminen suunnittelee tiensä, mutta Herra ohjaa hänen askelensa. VANHAN TESTAMENTIN SANANLASKUT 16:9
Kirkko ja kaupunki
KUVA: ANTTI RINTALA
kirkkojakaupunki.fi
kirkkojakaupunki
kirkkojakaupunki
kirkkojakaupunki
@kirkko_kaupunki
KANNENSiirtolapuutarhojen tarkoitus oli tarjota työväelle hyödyllistä tekemistä vapaa-ajalle. Nykyään ne ovat ekologisempi vaihtoehto mökkilomalle.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ
Vallilan siirtolapuutarhan museovastaava, Harto Hänninen, millainen historia Vallilan siirtolapuutarhamuseolla on?
– Museo sijaitsee Vallilan siirtolapuutarhan ainoassa jäljellä olevassa mökissä siltä ajalta, kun alue vuonna 1932 perustettiin. Vallilan siirtolapuutarhayhdistys lunasti mökin museoksi vuonna 1978.
– Siirtolapuutarhamökit rakennettiin päivälepoa ja työkalujen säilytystä varten. Sisustukseen kuului yleensä heteka ja pieni keittiösyvennys, jossa oli spriikeitin, jolla sai valmistettua puuroa lapsille. Vuonna 1939 juuri ennen sotaa tuli voimaan laki, joka mahdollisti yöpymisen mökeissä.
Miksi siirtolapuutarhoja perustettiin?
– Siirtolapuutarhoja perustettiin 1930-luvulla, jotta työväestöllä olisi mahdollisuus viettää vapaa-aikaansa tehokkaasti ja aktiivisesti hyötykasveja viljellen. Tuolloin elettiin pula-aikaa, joten kasveista saatu ruoka tuli taatusti tarpeeseen. Kun kaupungin sosiaalitoimi jakoi siirtolapuutarhatontteja, etusijalla olivat pienissä asunnoissa asuvat lapsiperheet.
– Siirtolapuutarhapalstoilla kasvatettiin salaatteja, kaalia, lehtikaalia, punajuurta, perunaa, papuja ja kesäkurpitsaa. Tontin rajat reunustettiin viinimarja- ja vadelmapensailla. Siirtola-
puutarhamuseon piha on palautettu Helsingin kaupungin siirtolapuutarhakonsultin, Elisabeth Kochin, suunnittelemaan alkuperäiseen asuun. Siellä viljeltävät hyötykasvit myydään lauantaisin siirtolapuutarhan kesätorilla.
– Koch halusi myös rikastaa työväen kauneudentajua. Museon pihassa kasvaa monilajisia perenna- ja kesäkukkapenkkejä. Pionit kukkivat kesäkuun vaihteessa, kun museo taas avataan kävijöille. 3
Millaista elämää Vallilan siirtolapuutarhassa vietetään tänä päivänä?
– Nykyään siirtolapuutarhamökki on ekologinen vaihtoehto perinteiselle kesämökille, jonne pitäisi ajaa autolla satoja kilometrejä. Kuulostaahan se hauskalta, kun joku sanoo tulevansa Vuosaaresta mökille Vallilaan.
– Mökkejä tulee Vallilan siirtolapuutarhassa myyntiin noin tusina vuodessa. Mökkien hinnat ovat nousseet, eivätkä ne sovi kaikkien kukkaroille. Hinnat vaihtelevat mökin kunnosta ja koosta riippuen.
– Tällä hetkellä täällä on käynnissä sukupolvenvaihdos. Osalla nykyisistä mökkiläisistä ei ole jälkeläisiä tai jälkeläiset eivät asu Helsingissä. Siirtolapuutarhamökin voi omistaa vain helsinkiläinen.
Myös sinulla on siirtolapuutarhamökki Vallilan siirtolapuutarhassa. Mikä merkitys mökillä on sinulle? – Ostin mökin täältä lähes 25 vuotta sitten. Aika pitkään olennainen osa mökillä oleilua oli ”psyyken hyötyviljely”. Yli kymmenen kesää meni niin, että muutin mökkiin toukokuussa ja lähdin takaisin kaupunkiin lokakuun alussa. Päivä sai ihan toisenlaisen startin, kun heräsin aamulla linnunlauluun ja join aamukahvin ulkokatoksessa. Sitten kävelin siirtolapuutarhalta töihin.
– Nyt työt ovat muuttuneet pitkälti etätyöksi kotona, sillä siirtolapuutarhassa nettiyhteys on verrattain huono. Siirtolapuutarhamökki on edelleen paikka, jolla on minuun rentouttava vaikutus.
5Mikä sinulle on pyhää?
– Minulle pyhää ovat luonto ja luonnoneläimet. Välillä voin pahoin ihan fyysisesti, kun näen, että luontoa on vahingoitettu. Siirtolapuutarhamuseon pihassa on 1930-luvulla istutettuja omenapuita, ja välillä pelkään, että myrsky kaataa ne. En kuitenkaan halua hankkiutua niistä eroon ennen kuin on ihan pakko. Luontokokemuksessani on jotain animistista tai shintolaisuuteen viittaavaa. ■
Avoimet puutarhat -päivää vietetään 16.6. Siirtolapuutarhamuseo on tuolloin auki klo 13–17 osoitteessa Mansikkapolku 93.
Belgialaiset luostarioluet maistuvat maallistuneemmallekin simasuulle.
TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI
KUVA LAURA RIIHELÄ
luen panemisen taito ja oluesta nauttiminen ovat niin merkittävä osa belgialaista elämänmenoa, että vuonna 2016 belgialainen olutkulttuuri otettiin mukaan Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon – siihen samaan, johon sittemmin on lisätty myös suomalainen saunaperinne ja kaustislainen viulunsoitto.
Belgian olutkulttuuri on paljosta velkaa luostareille. Kristillisten luostareiden keskeisiä arvoja ovat iät ja ajat olleet sekä omavaraisuus että vieraanvaraisuus. Siksi luostareissa viljellään ja valmistetaan viiniä, ja jos ilmasto ei salli viininviljelyä, niissä pannaan olutta. On sitten matkalaisten mukavampi pysähtyä, ja luostari saa tarvitsemiaan varoja.
BELGIALAISIA
OLUITA pidetään yleisesti maailman parhaina. Ne ovat usein vahvempia kuin monet muut oluet ja saattavat sisältää alkoholia jopa yli kymmenen prosenttia. Vahvatkaan belgialaiset oluet eivät silti maistu erityisen alkoholisilta vaan pikemminkin runsailta ja täyteläisiltä.
Belgia, erityisesti Flandersin alue, on koko Euroopan humala-aitta, ja belgialaiset ovat ylpeitä humalaviljelyksistään ja mallasjuomistaan, joita on tuhansia, vaikka koko maa on vain Uudenmaan läänin kokoinen.
Maailman parhaina pidetyistä oluista kaikkein parhaimmat tehdään edelleen luostareissa. Niissä noudatetaan 500-luvulta periytyvää pyhän Benedictuksen luostarisääntöä, jossa päivät rytmittyvät lyhyiden rukoushetkien, mietiskelyn ja ruumiillisen työn mukaan. Ora et labora, rukoile ja tee työtä, on näiden benediktiineiksi kutsuttujen munkkien ja nunnien tunnuslause edelleen.
KAIKKEIN YKSINKERTAISINTA ELÄMÄÄ viettäviä benediktiinejä kutsutaan Ranskan Normandiassa sijaitsevan La Trappen luostarin mukaan trappisteiksi.
Juuri trappistiluostarit edustavat maailman pienpanimoiden aatelia. Monet olutasiantuntijat rankkaavat kaikkein korkeimmalle belgialaisen Westvleterenin trappistiluostarin
oluen. Sitä ei luvallisesti myydä missään muualla kuin luostarin omassa myymälässä. Tosin brysseliläisten olutkauppojen hyllyillä niitä kyllä välillä näkee. Luostarissa reilut kaksi euroa maksavasta pullosta pyydetään harmailla markkinoilla kympistä kahteenkymppiin.
JOS HALUAA KRUUNATA kesäpäivänsä aidolla belgialaisella luostarioluella, löytyy Alkon valikoimista neljän trappistiluostarin tuotteita. Nämä luostarit ovat Westmalle, Chimay, Rochefort ja Orval. Näistä jälkimmäinen eroaa makumaailmaltaan muista trappistioluista: se on yrttinen ja aromaattinen. Yleisimmät belgialaisten luostarioluiden tyylit ovat 6–7-prosenttinen dubbel ja 7–9 prosenttinen tripel. Dubbelit ovat tummanruskeita ja makeahkoja oluita, joissa maistuu paahdettu sokeri ja toisinaan myös aavistus lakritsia. Tripelit ovat vaaleita, vahvempia ja runsaammin humaloituja kuin dubbelit. Nelinkertainen olut eli quadrupel on tummanruskeaa ja yli kymmenprosenttista. Siitä käytetään myös nimitystä Abt, joka viittaa apottiin: kaikkein vahvinta olutta tehtiin vanhastaan vain apotin olutkellariin. Suomesta saatavista oluista tällainen nelinkertainen apottiolut on Rochefort 10.
KAIKKI BELGIALAISET luostarioluet eivät ole trappistien tekemiä, eivätkä kaikki belgialaiset luostarioluet ole enää edes luostareissa tehtyjä. Hyvin tunnettu on Leffe, jonka etiketissä on luostarin kuva ja vuosiluku 1240. Leffen luostari on 1100-luvulla eläneen pyhän Norbertin mukaan nimetty norbertiiniluostari Dinantissa, Belgian Valloniassa. Luostari on sittemmin myynyt reseptinsä ja oluensa lisenssin maailman suurimmalle panimoyhtiölle InBewille.
Toinen Suomestakin saatava belgialainen norbertiiniluostarin olut on Grimbergen. Sen etiketissä komeilee vuosiluku 1128. Grimbergenin luostari sijaitsee lähellä Brysseliä. Sen vuosisatainen oluen valmistamisen perinne katkesi Ranskan vallankumoukseen 1789, jolloin luostari tuhottiin. Kun luostarin toiminta taas alkoi, oluen valmistamista ei enää jatkettu.
Vuonna 1958 Grimbergenin luostari myi Maespanimolle oikeuden käyttää Grimbergenin nimeä, ja vuonna 2021 myös Grimbergenin luostarissa alettiin taas valmistaa olutta. ■
Viivi Varis treenasi hierontaa
Stadin ammatti- ja aikuisopistossa. Opettaja-valmentaja Minna Rissanen ja pappi Sanna Uusitalo olivat kisamatkalla tukena ja turvana.
Viivi Varis opiskelee erikoiskosmetologiksi.
Lukuvuoden lopuksi hän osallistui Stadin ammatti- ja aikuisopiston kisajoukkueessa alansa suomenmestaruuskilpailuun.
TEKSTI OUTI ISOTALUS KUVA ESKO JÄMSÄ
Kosmetologiopiskelija
Viivi Varis, 22, on panostanut opintoihinsa täysillä.
Ennen kesätöiden alkua hän osallistui 22.–23.5. Kuopiossa pidettyyn ammattioppilaitosten Taitaja2024kilpailuun, jossa 404 alansa parasta alle 22vuotiasta opiskelijaa kisasi 49 eri lajissa.
Stadin ammatti ja aikuisopiston kisajoukkueessa Variksen tukena ovat olleet erityisesti hänen monivuotinen opettajansa Minna Rissanen ja kisapappi Sanna Uusitalo. Heidän mukaansa kauneudenhoitoalaa opiskelleen Viivin valtteja ovat rauhallisuus, tarkkuus ja motivoituneisuus.
– Hänellä on ollut fokus siinä, mitä tehdään sekä tavoite ja päämää
rä. Lisäksi Viivi on ahkera, Rissanen sanoo.
TAITAJA-KISA VAATII itsekuria, paineensietokykyä ja ajanhallintaa. Oppilaitospastori Sanna Uusitalon kontolla on ollut Team Stadin 12 nuoren opiskelijan henkinen valmennus. Uusitalo on tehnyt opiskelijoiden kanssa erilaisia tutustumisja vuorovaikutusharjoituksia. Halukkaiden kanssa on tehty myös hengitysharjoituksia ja meditaatiota. – Jännittäminen on kehollinen reaktio, jonka tiedostamista ja hyväksymistä voi treenata. Kilpailutilanne saattaa kuitenkin yllättää sellaisenkin opiskelijan, joka ei asioista helposti hätkähdä. Silloin oman tiiviin kisatiimin tuki on tärkeää.
– Olemme pyrkineet siihen, että meillä on sellainen turvallinen porukka, jossa voi olla oma itsensä, saa puhua tunteista ja kertoa, että jännittää, Uusitalo sanoo.
OPISKELUSSAAN VIIVI VARIS on keskittynyt erityisesti vartalohoitoihin, joita hän tekee sulavan kauniisti ja rauhallisesti. Mallia on löytynyt muun muassa ikivanhasta kiinalaisesta taijista.
– Olemme harjoitelleet sitä, että vaikka liike on melko hidasta, se etenee koko ajan johdonmukaisesti ja rauhallisesti, opettaja Minna Rissanen sanoo.
Koulussa Varis on paitsi harjoitellut erilaisia hoitoja myös tutustunut tuotteiden ominaisuuksiin ja laskenut ainekustannuksia.
KILPAILUSSA Viivi Varis sijoittui lopulta neljänneksi, vain yhden pisteen päähän mitalista.
– Kisakokemus oli hyvä ja antoisa, ja tarkka arviointi oli jännittävää, mutta kokemuksena hyödyllinen. Tämä kilpailu oli parasta mahdollista treeniä tuleviin EuroSkillskarsintoihin. Sain hyvin verkostoiduttua muiden finalistien kanssa, Varis kertoo rauhallisesti tulosten selvittyä.
– Suosittelen Taitajakilpailua kaikille omasta alastaan ja oppimisesta kiinnostuneille.
Kisapappi Sanna Uusitalo on ylpeä koko Stadin Teamista.
– Taso ammattitaidon suomenmestaruuskisoissa on korkea. Kaikki kilpailuun osallistuneet ovat oman alansa kahdeksan parhaan joukossa. He ovat taitavia, rohkeita ja osaavia nuoria.
Variksen neljännen sijan lisäksi Stadin ammatti ja aikuisopisto sai mitaleja hitsauksen, hiusalan, leipurikondiittorin ja pelituotannon lajeissa.
– Jokainen kilpailuun osallistunut on jo voittaja. Joukkueessamme on ollut myös mahtava ryhmähenki, Uusitalo sanoo. ■
Katso video Viivi Variksen valmistautumisesta Taitaja-kisaan: kirkkojakaupunki.fi/tv.
HYVÄN TÄHDEN.
83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi
Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat
Päätoimittaja
Pauli Juusela
Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen
Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244
Postiosoite
Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi
Mediamyynti
Sacrum-Kotimaa Oy
Pirjo Teva, 040 680 4057
Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi
Ilmoitusvaraukset aineistopäivää
edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.
Painos
330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Painopaikka Sanomapaino, Vantaa
Osoiteasiat
Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421
Suomen luonto tuottaa runsaasti syötäviä kasveja, jotka kukoistavat pelloilla ja pientareilla, joutomailla ja pihanperillä. Ne ovat ilmaista syötävää ja sisältävät makua, vitamiineja ja kivennäisaineitä. Kerää villivihanneksia puhtaista paikoista, etäällä vilkkaista autoteistä.
TEKSTI
JA KUVAT ULLA LÖTJÖNENVuohenputki työntyy keväällä esiin ensimmäisten kasvien joukossa. Sen tunnistamiseen pätee pyhän kolminaisuuden sääntö: kasvin varressa on kolme pääruotia, ja jokaisessa niistä on kolme lehteä. Lisäksi tunnistamista helpottaa se, että vuohenputken varsi on kourumainen.
Sarjakukkaista vuohenputkea on viljelty luostareiden puutarhoissa jo keskiajalla. Nuoren kasvin maku on raikas ja muistuttaa porkkanaa. Jos vuohenputkesta pitää, sen kasvustoa kannattaa välillä niittää. Näin maukasta ainesta riittää syötäväksi pitkin kesää.
Voikukka on oikea vitamiinipommi
Kotipuutarhojen kiusankappaleena tunnettu voikukka on mitä mainion villivihannes. Kasvissa on kolme kertaa enemmän ravintoaineita kuin tavallisissa salaattikasveissa. Se sisältää muun muassa A, B, C ja Evitamiineja sekä runsaasti kivennäisaineita.
Voikukan eri lajikkeita löytyy Suomesta noin 500. Syötäväksi kannattaa noukkia sileälehtistä lajia, joka on vähemmän tymäkkä kuin sahalaitainen. Kasvin kitkerin osa on keskiruoti, joka kannattaa jättää syömättä. Voikukan kaikki kasvuvaiheet voi hyödyntää, sillä myös nuput ja kukinnot ovat syötäviä. Jotkut keräävät kasvin juuriakin esimerkiksi mausteeksi keittoon.
Maitohorsma on siitä oiva villivihannes, että se sopii syötäväksi eri kasvuvaiheissaan. Varhain keväällä maasta putkahtaa esiin kasvin varsi, jota voi nauttia parsan tavoin. Maitohorsman vihreät lehdet tuovat makua ja vaihtelua salaattiin.
Maitohorsma sisältää runsaasti C ja Bvitamiineja sekä kivennäisaineita. Myös kasvin kaunis kukinto on syötävä. Kukkia voi lisätä vaikkapa salaattiin tai kakunkoristeeksi. Nuoren maitohorsman lehtiä voi myös kuivattaa.
Vanha kansa kutsuu nokkosta vihulaiseksi. Ei suotta, sillä nokkosen poltinkarvat tekevät kipeää, jos kasviin koskee paljain käsin. Siksi sen keräämiseen tarvitaan hyvät hanskat.
Kevyesti ryöpättynä nokkonen sopii esimerkiksi lettu tai leipätaikinaan. Kuivattu nokkonen takaa topakan rautaannoksen myös talvella. Nokkonen imee itseensä nitraattia, joka on liiallisesti saatuna ihmiselle haitallista. Siksi nokkosta ei pidä kerätä paikoista, joissa nitraattia on maaperässä runsaasti, eli hevostallien, navettojen tai tunkioiden lähettyviltä.
Piparkakkua muistuttava poimulehti on helppo tunnistaa maastossa. Kasvin kaunis muoto on ruokkinut mielikuvitusta niin, että vanha kansa on kutsunut sitä nimellä Neitsyt Marian viitta. Poimulehteä kasvaa metsissä ja puutarhoissa. Parhaalta maistuvat puolivarjossa kasvaneet supussa oleva lehdet. Nuoria lehtiä voi lisätä salaattiin, ja vanhempia voi nauttia kypsennettynä vaikkapa muhennoksen joukossa. Poimulehteä voi myös kuivattaa talven varalle.
Helsinkiläisen Harri Hypénin kotialbumissa on kuva Kallion kirkon tornista ja miehestä sen huipulla. Kuvan yhteydessä on käsin kirjoitettu teksti ”Kahvitauvolla 20.7. 1966”. Kuka mies on ja miksi hän on siellä?
TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JUSSI HELTTUNEN
HKesälläkin kirkossa on viileyttä hikoilijalle ja lämpöä tarvitsevalle.
menohaku.kirkkojakaupunki.fi
elsinki vanhoissa kuvissa -Facebook-ryhmässä on Kallion kirkon naapurissa asuvan Harri Hypénin julkaisema hurja kuva. Kuvassa mies seisoo kirkon tornissa olevan ristin päällä ja heiluttaa alhaalla oleville. Kuva lienee otettu vastapäisen kerrostalon katolta. Mies pitää toisella kädellään kiinni ukkosenjohdattimesta. Mistä on kyse?
VASTAUS LÖYTYY Harri Hypénin kotialbumista, johon on koottu hänen vuonna 2008 kuolleen isänsä Heikki Hypénin elämäntarinaan liittyviä kuvia. Kirkontornikuvan takana lukee ”Kahvitauvolla” ja päiväys 20.7.1966. Viereisellä albumin sivulla Heikki Hypénin kerrotaan olleen rohkea, työteliäs ja utelias mies, jota eivät korkeat paikat huimanneet.
– Kyllä tästä kuvasta lapsena aina välillä puhuttiin. Isäni oli kuorma-auton kuljettaja. Hän vei kirkolle korjaustöissä tarvittavia tavaroita. Joku siinä sitten oli saanut idean, että torniinhan voisi kiivetä. Eikä tietenkään työajalla vaan kahvitauolla. Veikkaan, että useampi mies on saattanut yllyttää toisiaan kiipeämään. Voi olla, että jonkun muun kotialbumista löytyy vastaava kuva, Harri Hypén sanoo.
– Isä ei kiipeämisen motiiveista sen tarkemmin kertonut, vaikka brassaili sillä välillä sukulaistapaamisissa. Kuvasta tuli osa suvun tarinaa.
Harri Hypén muisti vanhan kuvan, kun hän perheineen muutti asumaan taloon, jonka sisäpihan parvekkeelta näkyy Kallion kirkon torni. Vuonna 1912 valmistuneen kansallisromanttista tyyliä olevan kirkon ristin huipulle on merenpinnasta matkaa 96 metriä. Torni on 64 metriä korkea.
– Olen itse käynyt tornissa työporukan kanssa. Maisemat ovat huimat. Kirkko on läheinen myös siksi, että nuorimmaisemme on kastettu siellä, Hypén kertoo.
MUTTA MITÄ REMONTTIA kirkossa kesällä 1966 tehtiin? Vastaus löytyy Helsingin seurakuntayhtymän arkistosta ja Kirkko ja kaupunki -lehden vanhoista vuosikerroista. Remontin syyhyn viitataan myös kuvan alla olevassa Facebook-keskustelussa. Siinä eräs kommentoija muistelee kouluaikaansa Kallion kansakoulussa 1960-luvulla: ”Satuin näkemään ainakin kerran, kun suuri kivi putosi tornin ulkopinnasta maahan.”
Kirkon tornin eteläsivusta irtosi vuonna 1965 graniittilohkareita, joista suurimmat pai-
noivat noin 200 kiloa. Kirkko ja kaupungissa 6.10.1965 kerrottiin, että Kallion kirkon kiviverhouksen korjaaminen tulee maksamaan 665 000 markkaa sen 44 000 markan lisäksi, joka jo on käytetty alustavaan korjaukseen eli putoamisuhassa olevien kivien tukemiseen ja tornin kiviverhouksen tutkimiseen.
Selvityksen mukaan tornin graniittiverhouksen ja tiiliseinän väliin tuli tehdä tuuletusrako ja graniittiverhous tuli liittää aiempaa tukevammin tiilimuuriin.
Seuraavan vuoden kesäkuussa kerrottiin, että Helsingin kirkkonähtävyyksiin kuuluu Kallion kirkko, jonka julkisivun korjaus jatkuu vielä. Eli Heikki Hypénin retki kirkon torniin liittyi todellakin sen korjaustöihin.
”
Veikkaan, että useampi mies on saattanut yllyttää toisiaan kiipeämään.
TORNIKUVAN ALLA olevasta Facebook-keskustelusta löytyy myös Mikkelin eläkkeellä olevan tuomiorovastin Simo S. Salon kommentti, joka on syytä varmistaa soittamalla hänelle. Salo asui 15 vuoden ajan Helsingissä.
– Mikkelissä toimi aikanaan pappina ja Savon prikaatin kenttärovastina Lauri Leppänen. Hän kertoi saunajuttuna yhdestä elämänsä kirjaimellisesta huipputapahtumasta. Hän oli seisonut Kallion kirkon ristin päällä käsillään ja tullut sen jälkeen tornista alas köyden kanssa. Läskipohjakenkien pohjat siinä kuulemma paloivat, Salo kertoo.
Kirkon työmaata valvoneet ammattilaiset olivat ottaneet jonkin kiistan takia lopputilin. Tehtävää hoitamaan jäi kolme teologian ylioppilasta. Yksi heistä oli Leppänen, joka oli päättänyt tehdä vaikutuksen alhaalla seisoneeseen tyttöystäväänsä, tulevaan vaimoonsa. Käsillä seisominen korkealla ei ollut Leppäselle kovin kummoinen juttu, sillä hän oli kasvanut maalla ja kokeillut sitä maatilalla olleen korkean talousrakennuksen katolla.
Kallion kirkon historian hämäristä löytyy vielä kolmaskin hurjapää. Kirkon satavuotis-
Harri Hypénin mukaan isän kiipelystä on tullut osa suvun tarinaa.
historiikissa Tälle kalliolle on vuodelta 1926 kertomus ukkosenjohdattimen asentaneesta palomiehestä. Tämä oli kiivennyt huipulle hyvin tuulisella säällä. ”Tuulenpuuska oli viedä liukkailla nahkapohjasaappaillaan korkeuksissa seisovan miehen, mutta tasapaino säilyi. Isä oli telinevoimistelija, jolta ei uskallusta puuttunut”, kirjoittaa Sven Laakso kirjassa.
KALLION KIRKON tornia ei 1960-luvun korjaustöissä saatu pysyvästi kuntoon. Vuosina 1998–1999 kirkon pintarakenteita korjattiin uudestaan. Kirkko ja kaupungin jutussa tuolta ajalta kerrotaan, että kivien kiinnityslaasti oli niin
pehmeää, että sitä saattoi pudottaa käsin. Graniittikivien takana oleva tiilimuuri oli myös pehmentynyt niin, että puukko upposi siihen helposti.
Kirkkoon tehtiin julkisivuremontti, jossa kaikki graniittilohkareet kiinnitettiin uudestaan sään vaihteluja kestävällä laastilla. Lisäksi pehmenneet tiilet vaihdettiin ja kivet tuettiin ruostumattomasta teräksestä tehdyillä kiinnikkeillä. ■
Opastettuja kierroksia Kallion kirkon torniin järjestetään kesäaikana arkisin keskiviikosta lauantaihin. Kierroksella kiivetään 273 porrasta tornin näköalatasanteelle. Hinta 10 e. Kallion kirkon kahvila avoinna ke–la klo 11–16. Lisätietoja: kallionseurakunta.fi.
HAE HETI!
OPISKELE UNELMA-ALAASI KESKELLÄ HELSINKIÄ
19.8.2024 - 28.5.2025
SUOMEN SUOSITUIN KANSANOPISTO.
DESIGN-OPINNOT Arkkitehtuuri ja muotoilu Graafinen suunnittelu Pelisuunnittelu Sisustussuunnittelu
JOURNALISMIOPINNOT
Radio- ja TV-journalismi Urheilutoimittaja Visuaalinen journalismi ja valokuvaus
KULTTUURIOPINNOT Laulaja Lauluntekijä Musiikki ja musiikkiteknologia
MUSIIKKIOPINNOT
Animaatio Draama ja näyttelijäntaide Elokuva- ja TV-ilmaisu Matkailu Kuvataide ja urbaani kuva Kirjoittaminen ja dramaturgia Tanssitaide
Täytä hakemuksesi: www.heo.fi
Kasvatustieteet Kauppatieteet Liikunta- ja terveystieteet Logopedia Lääketiede Oikeustiede Psykologia Valtiotieteet ja yhteiskunta YLIOPISTO-OPINNOT
HEOheotuubi heoofficialheoofficialheokansanopisto
”Olenko minä veljeni vartija?”
Tunnista kuuluisat Raamatun sitaatit
Testaa tietämyksesi kirkkojakaupunki.fi/ testit
Jerusalemissa asuva palestiinalainen pappi
Sally Azar kertoo seurakuntalaistensa ahdingosta.
Sally Azar vihitiin papiksi tammikuussa 2023. Samalla Jordanian ja Pyhän maan luterilainen kirkko sai ensimmäisen naispuolisen pappinsa. Pienen noin 3 000 jäsenen kirkon seurakuntalaiset ottivat hänet hyvin vastaan. Sen sijaan Jerusalemissa toimivien muiden kirkkokuntien edustajilla oli alkuun vaikeuksia.
– Jerusalemin patriarkan pääsiäisvastaanotolla, johon piispat ja papit osallistuivat, kukaan ei puhunut minulle. Vasta kun patriarkka onnitteli minua pappisvihkimyksestä, tilanne muuttui. Yhtäkkiä muut havahtuivat, että hekin voivat onnitella minua, Azar kertoo.
Aluksi hän teki työtä pienessä Beit Sahurin seurakunnassa. Beit Sahur on pääosin kristittyjen asuttama kaupunki Länsirannalla. Nyt hän toimii pappina kahdessa Jerusalemin seurakunnassa, joista toinen on englannin- ja toinen arabiankielinen.
ISRAELIN JA PALESTIINAN välinen konflikti on läsnä arjessa koko ajan. Sally Azar sanoo, että juuri nyt tilanne on kauhea. Silti hän jaksaa toivoa oikeudenmukaista rauhaa. Terroristijärjestö Hamasin 7. lokakuuta 2023 tekemästä hyökkäyksestä alkanut sota Gazassa on jatkunut jo lähes kahdeksan kuukautta. Kärsimystä lisää se, että Israel ei päästä Gazaan alkuunkaan riittävästi avustustarvikkeita, kuten ruokaa, puhdasta vettä ja lääkkeitä.
– On vaikeaa elää näin lähellä Gazaa ja tuntea olonsa näin avuttomaksi. Kaikki palestiinalaiset kär-
sivät tilanteesta. Lisäksi kristittynä minusta tuntuu siltä, että muu maailma unohti, että Palestiinassa elää myös kristittyjä. Heitä asuu myös Gazassa.
”
Israelilaiset ja palestiinalaiset ovat eläneet pitkään naapureina, mutta eivät yhdessä.
KRISTITYT OVAT GAZASSA pieni alle tuhannen hengen vähemmistö. Sodan alussa Israelin ilmaisku tappoi 18 ihmistä, jotka olivat hakeutuneet turvaan tuhat vuotta vanhan Pyhän Porfyriuksen kirkon pihapiiriin. Kirkko vaurioitui iskussa. Myös Gazan ainoa katolinen kirkko on kärsinyt pommituksista.
– Kristillinen yhteisö alueella on hyvin tiivis. Tunnemme kaikki saman tuskan. Osalla seurakuntalaisistamme on myös sukulaisia Gazassa. Yksi menetti ensin siskonsa ja sitten veljensä. Me järjestämme kirkoissamme ja kodeissamme muistotilaisuuksia Gazassa kuolleiden ihmisten läheisten kanssa, Sally Azar kertoo.
Azar sanoo, että sotaa ei käydä vain Gazassa, vaan tilanne Israelin miehitysvallan ja palestiinalaisten välillä on hyvin jännittynyt myös Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa.
– Siirtokuntalaiset ja äärijuutalaiset sylkevät päin kristittyjä pappeja ja seurakuntalaisia, jotka he tunnistavat siitä, että heillä on kaulassaan risti. Benediktiiniläisluostarin apotti joutui tällaisen hyökkäyksen kohteeksi. Erästä ystävääni syljettiin, kun hän kulki Jerusalemin vanhassa kaupungissa.
Azarin mukaan tilanteen tekee erityisen ikäväksi se, ettei hyökkääjille voi sanoa vastaan.
– Jos soitamme poliisille, he eivät pidätä niitä, jotka hyökkäävät kimppuumme. Sen sijaan he kysyvät meiltä: ”Mitä te teitte ensin, sillä täytyihän teidän tehdä jotain ensin?” Länsirannalla sotilaat pidättävät ihmisiä öisin ja ilman syytä. Esimerkiksi Ramallahissa erään anglikaaniperheen tytär vietiin kotoaan jo toisen kerran, eikä vanhemmille kerrota, missä hän on.
HAMASIN HYÖKKÄYSTÄ seuraavana päivänä viime lokakuussa Sally Azar toimitti messun englanninkieliselle seurakunnalle. Arabiankielisille ei messua kannattanut pitää, sinne ei olisi ollut turvallista tulla.
Englanninkieliseen messuun tuli pari seurakuntalaista, saksalaisia, mutta Azarista oli tärkeää, että messu pidettiin ja siellä rukoiltiin väkivallan loppumisen puolesta ja surtiin kuolleita. Hänelle itselleen palasi mieleen toisen intifadan eli kansannousun aika, jolloin hän oli lapsi.
Seuraavien kolmen kuukauden aikana oli vaikea pitää yhteyksiä Länsirannan seurakuntiin, sillä omalla autolla ei päässyt rajan yli eikä seurakuntalaisten ollut turvallista kokoontua.
Sally Azar sanoo, että kristittynä hänen tehtävänsä on rukoilla rauhan puolesta.
Juutalaisten kantamien aseiden määrä Jerusalemissa lisääntyi. Azar laski ollessaan ystävänsä kanssa kävelyllä vanhassakaupungissa, että tunnin aikana heitä vastaan tuli 135 ihmistä aseen kanssa.
– Hetken ajan pelkäsin puhua arabiaa, sillä siitä tiedettäisiin, että olen palestiinalainen. Vähitellen siihen tottui. On outo tunne
TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ANTTI RINTALAelää kaiken keskellä, tottua miehitykseen, muureihin ja tarkastuspisteisiin.
Azar on sitä mieltä, ettei Israelin ja Palestiinan välinen konflikti ole pohjimmiltaan uskonnollinen, vaikka uskontoa käytetään siinä hyväksi. Niin tekee Hamas ja niin tekevät äärioikeistolaiset juutalaiset siirtokuntalaiset.
Azar korostaa, että moni juutalainen vastustaa Israelin hallituksen toimintaa, eikä Hamas ole yhtä kuin palestiinalaiset. Uskontojen pyhiä kirjoituksia ei pitäisi käyttää sodan oikeuttamiseen.
– Kristittynä minua ohjaa Uusi testamentti ja Jeesuksen antama esimerkki, se rauha ja hyvyys, jonka hän toi tullessaan. Meidän ei pi-
– Luulisi, että Hamas ymmärsi, mitä 7. lokakuuta tehdystä iskusta seuraa. Niinpä kysymys kuuluu: miten te annoitte tämän kaiken tapahtua. Samanlainen hyvä kysymys on, miten ihmeessä Israel ei nähnyt tätä, vaikka heillä on käytössään niin valtavat turvallisuusjärjestelmät. Azar sanoo, että Hamasin hyökkäyksessä tapettiin israelilaisten lisäksi monien muiden maiden kansalaisia, ja juutalaisten lisäksi myös palestiinalaisia ja Israelin arabeja. Kibbutsilla surmattiin vuosikausia rauhan puolesta toimineita ihmisiä. Sen jälkeen seuranneessa Israelin hyökkäyksessä Gazaan on kuollut valtavasti siviilejä, naisia ja lapsia.
Azarin mukaan nyt pitäisi etsiä tietä eteenpäin. Siinä pitää katsoa koko konfliktin isoa kuvaa ja hakea ratkaisuja.
– Väkivaltaa Jordanian ja Pyhän maan kirkko vastustaa systemaattisesti. Miehitystä voi vastustaa myös rauhanomaisin keinoin, esimerkiksi dokumentoimalla ja kertomalla siitä, mitä alueella tapahtuu, Azar sanoo. – Meitä kristittyjä kehotetaan rakastamaan vihollisiamme. Se ei ole helppoa, mutta niin me kirkoissa saarnaamme. Israelilaiset ja palestiinalaiset ovat eläneet pitkään naapureina, mutta eivät yhdessä. Yhteiskunnan sosiaalinen rakenne alueella ei tue yhdessä elämistä.
USEIMMAT ISRAELILAISET eivät Sally Azarin mukaan tiedä, millaista elämä on muurin ja tarkastuspisteiden toisella puolella. Tietoa tarvittaisiin lisää samoin kuin tiloja ja paikkoja, joissa ihmiset voisivat kohdata.
– Jos halutaan todellista rauhaa, pitää oppia elämään yhdessä. Myös moni israelilainen haluaa muutosta. He näkevät, että miehitys vaikuttaa myös heihin, siihen, miten heitä kasvatetaan ja millaisia heistä tulee. Rauhaa haluavat ihmiset tuovat minulle toivoa. Lisäksi meillä on rukous. Rukoilla voimme aina, Azar sanoo.
dä käyttää uskontoamme väärin ja muokata Jumalasta haluamaamme kuvaa. Meidän pitää kuunnella todellista Jumalaa.
SALLY AZARIN MUKAAN monet palestiinalaiset vastustavat Hamasin väkivaltaa. Näin tekevät myös Gazan asukkaat, jotka kysyvät, millaiseen tilanteeseen Hamas heidät vei.
Toisaalta hän ymmärtää sen, että moni kristitty Israelissa ja palestiinalaisalueilla on väsynyt tilanteeseen ja muuttaa pois. Sama koskee koko Lähi-itää, jossa kristittyjen määrä on vähentynyt rajusti jo pitkään. Azarin mukaan kyse on siitä, etteivät he näe tulevaisuutta perheilleen jatkuvan väkivallan keskellä.
– Lokakuun 7. päivän jälkeen myös muutama meidän seurakuntiimme kuuluva perhe on hakenut muuttolupaa. Ymmärrän heitä. He haluavat elää paikassa, jossa heidän ihmisoikeuksiaan kunnioitetaan, Azar sanoo. ■
Olen joutunut itsekin eri tilanteissa venyttämään rohkeuttani, sanoo tunnerohkeudesta kirjan tehnyt työelämäprofessori Helena Åhman.
TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN
Työssään luennoitsijana ja valmentajana Helena Åhman on kertonut tarinaa biisoneista, jotka eivät pakene hiekkamyrskyä vaan juoksevat sitä kohti. Biisonit ymmärtävät vaistomaisesti, että kun menet lähenevää hiekkamyrskyä kohti, pääset läpi nopeammin kuin jos yrität juosta sitä karkuun. Arkielämässä omat tai toisten tunteet ovat usein se hiekkamyrsky, jota on vaikea kohdata.
Tarinan herättämän kiinnostuksen vuoksi Åhman päätti paneutua laajemmin vaikeiden tunteiden ja tilanteiden kohtaamiseen. Näin syntyi kirja Tunnerohkeus.
TUNNEROHKEUDEN TAITOA tarvitaan paitsi työelämässä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa myös pari- ja muissa ihmissuhteissa.
– Usein pakenemme hankalia tilanteita ja keskusteluja, koska pelkäämme, mitä seuraa, jos puhumme suoraan jostain asiasta, Helena Åhman sanoo.
– Elämme tällä hetkellä yhteiskunnassa vaarallista vastakkainasettelun aikaa. Siksi olisi hyvä oppia olemaan rakentavasti eri mieltä asioista. Se, että pystymme kohtaamaan toisemme ja erilaiset näkemykset avoimin mielin, voi muuttaa maailmaa monella tavalla positiiviseen suuntaan.
Åhman on ammentanut Tunnerohkeus-kirjaansa oppeja tutkijoilta ja johtajilta eri puolilta maailmaa. Hän on myös osallistunut yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston valmennukseen.
Tärkeää tietoa tunnerohkeudesta Åhman on saanut Yhdysvaltojen ilmailu- ja avaruushallintovirasto Nasassa työskenteleviltä astronauteilta. – Astronauttien työn lähtökohtana on fyysinen rohkeus, mutta nykyisin heille painotetaan myös herkkyyden merkitystä. Avaruusaluksen tiimiltä vaaditaan vahvuutta mutta samalla herkkyyttä kohdata erilaiset tunteet ja tilanteet. Aluksessahan voi välillä olla kyseessä jopa oma ja toisten henki.
MONI ASTRONAUTTI oli kertonut arvostavansa työssään nimenomaan suoraan puhumisen taitoa. Muuten voi kulua valtava määrä aikaa ja energiaa arvaillessa, mitä joku tarkoittaa.
– Siihen ei avaruudessa kiitävässä säilykepurkissa ole aikaa varsinkaan kriisitilanteissa, Helena Åhman sanoo.
– Eräs kokenut astronautti totesi, että hän on luonteeltaan introvertti ja että hänen kohdallaan eniten tunnerohkeutta on vaatinut ihmisten kanssa toimiminen ja heihin luottaminen.
”
Usein pakenemme hankalia tilanteita ja keskusteluja,
koska pelkäämme, mitä seuraa, jos puhumme
suoraan.
Åhmaniin teki vaikutuksen myös astronautti, joka kuvaili, miten kauniilta Suomi ja koko maapallo oli näyttänyt avaruusaluksen ikkunasta.
– Hän selitti, että kun sieltä ei näy maiden rajoja, monet poliittiset ja yhteiskunnalliset riidat alkoivat tuntua naurettavilta. Monelle astronautille onkin käynyt niin, että teknokraatti on muuttunut avaruudessa käytyään rauhaa ja ihmiskunnan yhteneväisyyttä vaalivaksi humaanisuuden puolestapuhujaksi.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessorina toimiva Åhman on keskittynyt ensimmäisenä Suomessa keskusteluälykkyyden ja mielen johtamisen teemoihin.
– Puhun opiskelijoille tunteista ja ajattelusta, jotka liittyvät vaativiin keskustelu-, neuvottelu-, konflikti- ja johtamistilanteisiin.
HELENA ÅHMANIN opiskelu- ja työpolku ei ole ollut aivan suoraviivainen. Satakunnan Kankaanpäästä opintielle lähtenyt Åhman opiskeli ensin luokanopettajaksi Hämeenlinnassa 1980-luvun lopulla. Valmistumisensa jälkeen hän suuntasi kuitenkin teollisuuden palvelukseen ja opiskeli markkinointia.
– Ihmisen mieli on kiinnostanut minua aina, joten opiskelin myöhemmin psykologiaa Tampereen yliopistossa ja työpsykologiaa Teknillisessä korkeakoulussa eli nykyisessä Aalto-yliopistossa. Jälkimmäisessä tein työpsykologian väitöskirjani mielen johtamisesta ja yksilön pärjäämisestä muuttuvissa organisaatioissa. Olin aiemmin opiskellut myös suggestoterapeutiksi.
NYKYISISSÄ TÖISSÄÄN Helena Åhman pyrkii yhdistämään tiedettä, taidetta, tarinoita ja käytännön keinoja. Esimerkiksi Tunnerohkeus-kirjassa on mukana hänen elämänkumppaninsa, muusikko Tommi Läntisen, kirjoittamia laulutekstejä.
– Kaikki lähti siitä, kun kuulin Tommin demon Oo rohkee -kappaleesta. Siinä kerrotaan haavanlehtitunteesta, ja innostuin uudesta termistä. Haavathan ovat puita, jotka havisevat heikollakin tuulella.
– Tommi on myös jo pitkään ollut kiinnostunut avaruudesta ja seurannut Nasaa Instagramissa. Häntä alkoi kiehtoa erityisesti kuva, jossa maapallo kääntyy kohti valoa, ja niinpä hän teki siitä biisin, joka löytyy myös kirjastani.
Åhmanin mukaan samanhenkiset tekstit syntyivät heiltä sattumalta samoihin aikoihin.
– Saamme tietysti vaikutteita toisiltamme. Toisaalta kaikki, mitä ihminen kokee, vaikuttaa häneen.
Nyt Åhman ja Läntinen tekevät yhteisesityksiä eri organisaatioille. Kyseessä ei ole Åhmanin ensimmäinen yhteistyökuvio muusikon kanssa. Hän on kiertänyt jo neljä vuotta esiintymässä laulaja-lauluntekijä Jussu Pöyhösen kanssa.
Tunnerohkeus-kirjassa on myös Åhmanin valokuvia. Hän on opiskellut valokuvausta New Yorkin International Center of Photographyssa ja kesäisin valokuvakursseilla Italian Toscanassa.
– Osa kirjan kuvista on New Yorkin edustalla sijaitsevalta Ellis Islandilta, jota kutsutaan myös rohkeiden saareksi. Siirtolaiset eri puolilta maailmaa tulivat Amerikkaan tuon saaren kautta. Karjalaiset sukujuuret omaavana tunnistin heidän tarinoissaan tuttuja rohkeuteen liittyviä teemoja.
MIKÄ ON ROHKEINTA, mitä olet itse tehnyt elämässäsi? Kun Helena Åhmanille esittää tämän kysymyksen, hän miettii pitkään.
– On ollut tilanteita, joissa olen joutunut venyttämään rohkeuttani, ja pienillä stepeillä olen edistynyt. Tällainen on ollut esimerkiksi omien epämukavien tunteiden, kuten epävarmuuden ja epäonnistumisen pelon, kohtaaminen.
Hetken mietittyään hän lisää, että hänen yksi luonteenpiirteensä on rohkeus tarttua uusiin asioihin. Niihin voi laskea esimerkiksi yrittäjäksi ryhtymisen.
– Kukaan ei kuitenkaan voi ulkopuolelta noin vain neuvoa ketään, miten heittäytyä tekemään asioita. Åhman muistuttaa, että rohkeaan suoraan puhumiseen pitää aina liittää myös myötätunto ja toisen kuuntelu, tietty vastaanottavaisuus.
Kuuntelemisen taitoa Åhman on harjoitellut Suomen mielenterveys ry:n kriisipuhelimessa.
– Olen saanut elämässäni monia mahdollisuuksia ja tukea tarvittaessa. Velvollisuuteni on jakaa hyvää eteenpäin. Kriisipuhelimessa olen oppinut paljon ihmisten kohtaamisesta ja siihen liittyvistä kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen tarpeista. ■
Helena Åhman, 59, on Espoossa asuva työpsykologiasta väitellyt tohtori, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori ja useita kertoja palkittu puhuja ja tietokirjailija.
Åhman julkaisi keväällä kirjan Tunnerohkeus – suoraan puhumisen ja vastarinnan kohtaamisen taito (Otava). Hän on kirjoittanut useita teoksia ihmismielestä, keskusteluälykkyydestä, tilannetajusta ja johtamisesta sekä yhden dekkarin.
Kun uskaltaa kohdata kaikki tunteet, voi löytää vaihtoehtoja, joita ei ole aiemmin nähnyt.
Dokumenttiohjaaja Virpi Suutari suuntaa juoksulenkillään lähimetsikköön hengittämään maailmankaikkeutta. Metsä tuntuu kuin hyvältä ystävältä, jota hän haluaa suojella.
Metsä oli Virpi Suutarille tärkeä paikka jo lapsuudessa Rovaniemellä.
– En edes muista, missä muualla olisin leikkinyt kavereiden kanssa. Läheisessä metsässä kiipeiltiin puissa, leikittiin salapoliisia ja tehtiin lumesta kaikenlaista. Teini-ikäisenä kävin metsässä kävelemässä.
– Kesät vietimme Kainuussa äidin sisaren luona, ja sielläkin kolusin metsiä. Metsä tuntui hiljaiselta ja turvalliselta paikalta, kuin hyvältä ystävältä.
Nykyistä asuinaluettaan Helsingin Tapanilaa Suutari pitää viihtyisänä, mutta hänestä on ikävää, ettei omakotialueella kasva juurikaan metsää.
– Onneksi tässä lähellä on sentään pieni metsäpläntti. Käyn siellä aina juoksulenkilläni.
– Kuten monelle muullekin suomalaiselle, metsä on minulle suorastaan pyhä paikka. Tuntuu kuin metsässä saisi yhteyden johonkin meitä suurempaan. Siellä voi hengittää maailmankaikkeutta.
Suutari tietää, että suomalaiset ovat olleet metsäuskontokansaa, ja metsässä on aikoinaan ollut pyhiä paikkoja. Tämä näkyy meillä yhä. Esimerkiksi Suutarin puolison, näyttelijä Martti Suosalon, lapsuudenperheen mökin lähellä pohjoisessa on nähtävissä saamelaisten pyhiä paikkoja, konkreettisia jälkiä metsäuskonnosta.
VIRPI SUUTARIN uusin dokumenttielokuva Havumetsän lapset kertoo nuorista metsäaktivisteista. Isona sysäyksenä elokuvan tekemiseen oli se, että Suutari peri sisarensa kanssa pienen metsäalueen Kainuusta.
Äidin perintömetsässä oli tehty hänen elinaikanaan avohakkuu, jonka jälkeen sinne oli istutettu uudet taimet.
– Äiti kuoli pari vuotta sitten, ja sen jälkeen metsänhoitoyhdistyksistä alettiin soitella meille, että mitä aiotte tehdä metsällänne. Se on nyt meillä mietinnässä.
Suomessa oli pitkään ainoana metsänhoidon muotona jaksollinen metsänkasvatus, avohakkuu. Siinä hakataan pois alueen kaikki puut niiden kasvettua tarpeeksi suuriksi. Vuonna 2014 sen vaihtoehdoksi tuli jatkuva metsänkasvatus. Siinä metsään jää hakkuun jälkeenkin monipuolista puustoa, isoja ja pieniä puita.
– Meissä suomalaisissa on elänyt vahvana suuri metsätalouden kertomus. Sen mukaan pieni Suomi on noussut sodan jälkeen vaurauteen metsätalouden ansiosta, Suutari sanoo.
– Sehän on totta, mutta nyt eletään eri maailmassa. On havahduttu siihen, että metsäluontomme ei voi niin hyvin kuin on kuviteltu. Metsämantereita on pilkottu, mikä on aiheuttanut lajikatoa ja hiilinielujen romahtamista. Tilanteeseen on vaikuttanut paljon se, että metsänomistajat ovat luottaneet metsänhoitoyhdistysten asiantuntijuuteen.
Suutarin mielestä pitäisi luottaa siihen, ettei Suomi romahda, vaikka hakkuita rajoitetaan ja luonnonmetsää suojellaan nykyistä enemmän. Tällä hetkellä metsiä on suojeltu Etelä-Suomessa kolme prosenttia ja koko Suomessa noin kymmenen prosenttia. Liki 90 prosenttia metsistä on siis talousmetsäkäytössä. Kansalaisten tukeakin löytyisi. Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 80 prosenttia suomalaisista haluaisi suojella metsiä enemmän, ja Maailman luonnonsäätiön WWF:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan 77 prosenttia suomalaisista vastustaa avohakkuita alueilla, joilla niistä on suurin haitta ympäristölle.
POHTIESSAAN METSÄALUEENSA käyttöä Virpi Suutari luki Juha Kauppisen teoksen Heräämisiä – kuinka minusta tuli luonnonsuojelija. Suorastaan järisyttävän vaikutuksen tehnyt kirja auttoi Suutaria näkemään, miten suuri merkitys luonnonsuojeluliikkeellä on ollut metsien suojelemisessa.
– Esimerkiksi kansallispuistojen perustaminen on vaatinut pitkällistä taistelua ja kansalaistottelemattomuutta. Suomalaiset ovat kuitenkin ottaneet ne omakseen ja käyvät niissä ahkerasti.
– Suomessa on toisaalta myös totuttu tasaiseen ja väljään metsään. Moni ei tiedä, miltä luonnonmetsä näyttää. Sehän on hyvin monimuotoinen puiltaan ja eliöiltään, ja lahopuilla on siellä merkittävä tehtävä. Luonnontilainen met-
sä ehkä näyttää ryteiköltä, mutta siellä on paljon tärkeää ihmiselle näkymätöntä elämää. Luonnon ja ihmisten hyvinvointi on kiinni myös niistä jäkälistä ja sammalista.
”
Aktivistit ovat tämän ajan moraalisia kompasseja, eräällä tavalla suorastaan pyhimyksiä.
Kauppisen teoksen luettuaan Suutari päätti tehdä metsäaiheesta dokumenttielokuvan. Hän alkoi perehtyä aiheeseen muun muassa haastattelemalla nyt jo edesmennyttä luonnonsuojelun suurmiestä, UKK-puiston isäksi kutsuttua Rauno Ruuhijärveä. – Ruuhijärvi kehotti minua ottamaan dokumentin tekemistä varten yhteyttä luonnonsuojeluliikkeen nuoreen polveen. Niinpä otin yhteyttä Luonnonsuojeluliittoon ja Elokapina-liikkeeseen. Elokapinan metsäryhmästä löysin elokuvan keskeiset aktivistit, Ida Korhosen ja Minka Virtasen.
Suutari seurasi kameraryhmineen puolitoista vuotta aktivistien kokouksia, mielenosoituksia, tapaamisia metsäyhtiöiden edustajien kanssa ja vapaa-ajanviettoa. Häneen teki vaikutuksen se, miten työteliästä ja kouluttautunutta väkeä he olivat.
– Tuntuikin huvittavalta, kun ihmiset huutelivat heille mielenosoituksissa, että menkää töihin siitä.
DOKUMENTTIELOKUVAA KUVATTIIN monissa upeissa luontokohteissa. Havumetsän lapset alkaa Iisalmesta Iijoen suistoalueen tulvametsäalueelta, joka on osa luonnon monimuotoisuutta suojelevaa Natura-aluetta. Virpi Suutarin mukaan se oli maaginen ja paratiisimainen paikka.
– Yövyimme saaressa teltoissa ja kuljimme alueella veneellä kevätlintujen laulaessa ja sammakoiden kurnuttaessa. Tuon paikan taianomaisuus määritti elokuvan tunnelmaa jatkossakin. Suutari teki dokumentissa ensimmäistä kertaa yhteistyötä luontokuvaajana tunnetun Teemu Liakan kanssa. Suutari piti siitä, miten Liakka osasi liikkua kameran kanssa häiritsemättä luontoa ja kuvattavia henkilöitä. He sopivat, että elokuvaan kuvataan kotoisia, kaikkien tuntemia eläimiä.
– On riipaisevaa, miten moni meille tuttu laji, kuten hömötiainen, on katoamassa Suomen luonnosta. Netistä löytyy pitkä lista uhanalaisista ja vaarantuneista lajeista.
Virpi Suutari käy usein hengittelemässä lähimetsässään Helsingin Tapanilassa.Aktivisteista Ida Korhonen oli jo lapsena kiertänyt isoisänsä kanssa Iisalmen metsissä. Dokumentissa on muutama kohtaus, joissa he kinastelevat metsänhoidosta. Suutari halusi näin näyttää, miten iso näkemysero eri sukupolvilla saattaa asiasta olla.
– Ihailen nuorten aktivistien raikkaita periaatteita, väkivallattomuutta ja päihteettömyyttä. He pystyvät puhumaan asioista suoraan ja kirkkaasti, koska eivät ole sitoutuneita poliittisesti mihinkään.
Suutarista on surullista, miten paljon antipatiaa ja ennakkoluuloja nuoria aktivisteja kohtaan tunnetaan. Hän uskoo, että ilman heidän toimintaansa emme tietäisi, miten kriittinen vaihe metsien suojelussa on nyt käynnissä. Hän kutsuukin heitä yhteiskunnan hälyttimiksi.
– Aktivistit ovat tämän ajan moraalisia kompasseja, eräällä tavalla suorastaan pyhimyksiä. On hyvä muistaa, että esimerkiksi naisen aseman ja rodullisen tasa-arvon ajamisessa on tarvittu sitkeää kansalaisaktiivisuutta. Ja olihan Jeesuskin aikanaan aktivisti ja edelläkävijä.
NUOREN RADIKAALIMMAN itsensä – myös sen Virpi Suutari halusi tavoittaa Havumetsän lapset -elokuvallaan.
– Otin nuorena kiihkeästi kantaa asioihin. Jo 15-vuotiaana pauhasin koulun aamunavauksissa esimerkiksi nuorten mielenterveydestä. Opiskeluaikoina Tampereen ylipistossa taas olin mukana luontoon ja feminismiin liittyvissä performansseissa ja mielenosoituksissa.
Suutari ei halua kuitenkaan lisätä dokumenttielokuvillaan mustavalkoisuutta tai vastakkainasettelua. Päinvastoin, hän tahtoisi lisätä ymmärrystä eri mieltä olevien välille. Esimerkiksi Havumetsän lapsissa hän halusi lempeän humaanisti kuvata sitä, millaisia nuorten ympäristöön liittyvät tunteet ovat.
– Halusin tehdä ymmärrettävämmäksi nämä nuoret. Heidän toimintansa on yksinkertaisesti rakkauden tunnustusta luonnolle. He ymmärtävät, että liitymme kaikki luonnossa yhteiseen verkostoon ja että meidän pitää selvitä yhdessä täällä.
– En halua elokuvillani myöskään moralisoida tai tuomita ketään tai mitään. Esimerkiksi aktivistien kohtaamiset poliisin kanssa näyttäytyvät rakentavina, vaikka aktivisteilla on toki poliiseista myös toisenlaisia kokemuksia. Nämä kohtaamiset osoittavat, että Suomi on enimmäkseen hyvä maa osoittaa mieltä, ja sehän kuuluu olennaisesti demokratiaan ja sananvapauteen
Suutarista on ylipäätään tärkeää, ettei iän myötä jämähdä tietynlaiseen ajatteluun, vaan vielä 57-vuotiaanakin voi katsoa avoimin silmin ympärilleen ja oppia uutta.
– Olen itse päässyt turvalliseen yhteiskunnalliseen asemaan, joten voin ottaa kantaa asioihin työni kautta. Havumetsän lapset -dokumentin tekeminen inspiroi myös elokuvan tuottajana toiminutta puolisoani. Martti työstää parhaillaan esitystä luonnon ja ihmisen suhteesta Sirkus Suosalo -telttateatteriinsa, jonka kanssa hän kiertää eri puolilla Suomea, Suutari kertoo.
Uusia yhteistyökuvioitakin on syntynyt. Virpi Suutarin dokumenttielokuvan avulla kerätään nyt varoja Luonnonperintösäätiön Havumetsäkampanjaan, jonka tarkoituksena on pelastaa hupenevaa metsäluontoa.
Havumetsän lapset elokuvateattereissa ja Sodankylän elokuvajuhlilla kesäkuussa.
Nuoret metsäaktivistit ovat teologian
tohtori Pauliina Kainulaisen mukaan merkki suomalaisen maailmankuvan muutoksesta.
TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA MINNA RAITAVUOPappi ja teologian tohtori Pauliina Kainulainen vaikuttui erityisesti niistä Havumetsän lapset -dokumenttielokuvan jaksoista, joissa nuoret metsäaktivistit liikkuivat metsässä sekä soutivat ja uivat Iijoen suiston tulvametsäalueella. Kainulaista puhutteli myös nuorten rohkeus ja uskallus heidän kohdatessaan kasvokkain metsäfirmojen omistajia ja metsäkoneen kuljettajia.
Kainulainen luonnehtii elokuvaa voimakkaaksi puheenvuoroksi keskustelussa suomalaisesta metsäsuhteesta ja sitä määrittävästä maailmankuvasta.
– Oli riipaisevaa seurata, miten nuori aktivisti Ida Korhonen keskusteli metsäsuhteestaan isovanhempiensa kanssa. Maailmankuvien välinen kuilu havainnollistaa sitä, mistä suomalaisen metsäkeskustelun vaikeus nousee. Samalla sukupolvien välinen yhteys ja välittäminen oli kuitenkin olemassa.
Suomalaisen ekoteologian kehittäjänä tunnettu Kainulainen on käsitellyt ihmisen luontosuhdetta useissa kirjoissaan, joiden kantavana teemana on ollut maailmankuvien vaikutus valintoihin.
– Samastun nuorten aktivistien epätoivoon siitä, mitä jäljellä oleville vanhoille metsille tapahtuu, ja siihen, että on kiire toimia niiden puolesta. Viime aikoina olen miettinyt paljon, voisiko luonnosta lumoutuminen olla suomalaista metsäsuhdetta muuttava voima, hän sanoo.
SUOMALAISTEN SUHTEESSA metsään näkyy Pauliina Kainulaisen mukaan mekanistinen maailmankuva, joka sai sijaa Euroopassa
1700-luvulta lähtien. Tuolloin maailma alettiin nähdä suurena koneena, joka noudatti matemaattisia luonnonlakeja. Ihmisen ja luonnon suhdetta määritti hyötyajattelu.
– Luonnon lumosta ja pyhyydestä pyrittiin tietoisesti pois. Sen myötä ihminen on menettänyt rajan tajun. Emme enää ymmärrä, mitä luonnolle voi tehdä ja miten paljon siitä voi ottaa.
”
Samastun nuorten aktivistien epätoivoon siitä, mitä jäljellä oleville vanhoille metsille tapahtuu.
Havumetsän lapset -elokuvan nuoret aktivistit edustavat Kainulaisen mukaan vaihtoehtoista tapaa nähdä luonto. Hän kutsuu sitä kokonaisvaltaiseksi, orgaaniseksi maailmankuvaksi. Sellainen maailmankuva on Kainulaisen mukaan kuulunut vanhaan itämerensuomalaiseen kulttuuriin, kunnes jäi hyötyajattelun jalkoihin.
– Kokonaisvaltaisessa maailmankuvassa tavoitellaan kohtuullista elämäntapaa ja kunnioitetaan luon-
Pauliina Kainulainen
ammentaa alkukesän metsäretkistä kiitollisuutta ja elinvoimaa. Hänet kuvattiin kotinsa lähimetsässä Kontiolahdella.
non syklejä kuten veden kiertoa. Luonnon itseisarvo otetaan annettuna ja ihmisen ja luonnon yhteenkuuluvuus ymmärretään. Havumetsän lapsissa on lumoava kohtaus, jossa aktivisti Minka Virtanen vapaasukeltelee pitkään kirkasvetisessä järvessä, osana järveä.
UUDELLEEN KYTKEYTYMINEN luontoon on Pauliina Kainulaisen mukaan välttämätöntä suomalaisen metsäsuhteen korjaamiseksi. Viimeisimmässä kirjassaan Metsämaja (Kirjapaja 2023) hän etsii tällaista muutosta samalla tavalla kuin elokuvan nuoret aktivistit: lähtemällä metsään.
Kainulainen opastaa lukijaa lähtemään johonkin itselle tärkeään luontopaikkaan pyytämisen mielellä.
Kulje hitaasti ja anna hengityksen rauhoittua, hän neuvoo. Voit
myös hakeutua luonnon kanssa minä–sinä-suhteeseen esimerkiksi tervehtimällä metsää tai ilahtumalla alkukesän valkeista kukista.
– Voit myös pysähtyä istumaan tai pötköttelemään, katsella yksityiskohtia, kuunnella ja maistella. Olennaista on se, että kaikki aistit herkistyvät ja metsä saa puhua koko keholle.
Ruumiilliseen tapaan lähestyä metsää liittyy myös riittien ulottuvuus. Kainulaisen mukaan riitit ovat todennäköisesti ihmiskunnan vanhin tapa lähestyä suuria elämänkysymyksiä, mutta länsimaisessa kulttuurissa niiden voima on pitkälle menetetty.
– Jo se, että ihminen kulkee itselleen tärkeään luontopaikkaan ja viipyy siellä hiljaa, on riitti.
METSÄSTÄ VOI SAADA Pauliina Kainulaisen mukaan kumppanin vuoropuheluun, jossa ihminen kuunte-
lee syvintä kaipaustaan ja etsii elämäänsä uutta suuntaa.
– Voit ottaa mukaan minkä tahansa elämäsi kysymyksen ja saada luomakunnasta itsellesi hengellisen ohjaajan. Luonnossa Luoja itse on tarjolla meille sellaiseksi.
Kainulainen puhuu myös maan kielestä, jonka kuuntelemista metsässä hiljentyvä voi opetella. Se voi olla esimerkiksi sanatonta vuorovaikutusta sammalien ja kivien kanssa. Joskus Kainulainen ottaa mukaansa kynän ja paperia ja kirjoittaa ylös metsän keskellä mieleen nousevia sanoja.
– Kuulolle asettumisessa voi auttaa myös pyhän kehän tekeminen luonnon tarjoamista aineksista. Tällä tavalla voi tavoittaa uuden näkökulman johonkin mieltä askarruttavaan asiaan.
Yhdysvaltalaisen ekofilosofi Joanna Macyn mukaan on tärkeä
käydä tietoisesti läpi omaa elämää muuttavia asioita. Hän kutsuu tuota prosessia uudelleenkytkeytymisen kehäksi. Sen vaiheita ovat Macyn mukaan kiitollisuuden löytäminen, oman kivun ja surun tunnistaminen, todellisuuden katselu uusin silmin sekä oman paikan ja tehtävän löytäminen.
Metsäretkeltä palattuaan voi jatkaa muutoksen tekemistä omassa arjessa yhdessä toisten kanssa.
Kainulainen ammentaa voimaa sisäiseen muutokseen myös kristillisen mystiikan perinteestä, johon kuuluu kokonaisvaltainen yhteys luontoon ja eläimiin.
– On tärkeää sanoa ääneen, että luonnon hiljaisuudessa koettua pyhän tuntua saa arvostaa. Se kuuluu kristillisen hengellisyyden ytimeen jumalanpalveluksessa ja ehtoollisella käymisen ohella. ■
Yhä useampi nuori hakee omaa identiteettiään kristinuskosta.
Piispa Teemu Laajasalon mukaan yhtenä syynä siihen saattaa olla entistä monikulttuurisempi ja kansainvälisempi Suomi.
Vuoden 1993 syksyllä 19-vuotias teologian opiskelija Teemu Laajasalo pyöräili kotikulmillaan Helsingin Vartioharjussa. Vieläkin, yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin Laajasalo pystyy osoittamaan Uussillantieltä paikan, jossa hän yhtäkkiä tajusi haluavansa kirkkoon töihin, papiksi.
Se oli outoa, sillä hänellä ei ollut juurikaan käsitystä siitä, millaista kirkon töissä olisi. Suvussa ei ollut pappeja eikä hän itse ollut osallistunut seurakunnan toimintaan lapsuuden pyhäkoulun jälkeen. Teologiaa hän oli hakenut opiskelemaan, koska uskonnollisten ja filosofisten kysymysten pohtiminen kiinnosti häntä.
Se oli outoa myös kokemuksen äkillisyyden ja vahvuuden vuoksi.
– Näin jälkeenpäin ajateltuna se oli aika erikoinen juttu, koska minähän en ole mitenkään hurmahenkinen tyyppi. Minulla on ollut tasainen lapsenusko pienestä pitäen, Laajasalo sanoo nyt.
Kirkon töihin hän sitten päätyikin. Nyt hän on Helsingin piispana aitiopaikalta seurannut ilmiötä, joka on ylittänyt uutiskynnyksen ja askarruttanut tutkijoita: nuorten miesten uskonnollisuus on kasvussa.
– Olen aika paljon yrittänyt kiertää nuorten tilaisuuksissa ja pitää yhteyttä nuoriin. Usein minulta kysytään, että mitä kirkko mistäkin asiasta opettaa. Nuoret pohtivat omaa identiteettiään ja omaa paikkaansa maailmassa. Monet ovat kiinnostuneita kristinuskon kysymyksistä ja myös haluavat kutsua itseään kristityiksi, Laajasalo sanoo.
PIISPA PALAA HETKEKSI omaan nuoruuteensa Itä-Helsingissä. Hän hymähtää, että jos silloin, noin 35 vuotta sitten, joku olisi kertonut olevansa kristitty, häntä olisi pidetty todella hurahtaneena – siitäkin huolimatta, että silloin lähes kaikki tuttavapiirissä kuuluivat kirkkoon.
– Olisi varmaan mietitty, että pitäisiköhän varmuuden vuoksi tuon pää laittaa välitunnilla vessanpönttöön.
1990-luvun alussa Teemu Laajasalon kotiseurakuntaan, silloiseen Mellunkylän seurakuntaan, kuului yli 75 prosenttia alueen asukkaista – osuus oli sama kuin muuallakin Helsingissä. Nykyisin samalla alueella toimii Mikaelin seurakunta, ja vain 37,7 prosenttia asukkaista kuuluu kirkkoon. Luku on Helsingin alhaisin, ja selvin syy siihen on alueen maahanmuuttajataustaisen väestön määrä. Helsingin itäisessä suurpiirissä, jossa Laajasalon lapsuuden ja nuoruuden kotikulmat sijaitsevat, lähes kolmannes asukkaista on ulkomaalaistaustaisia eli ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia.
”Näin jälkeenpäin ajateltuna se oli aika erikoinen juttu, koska en ole mitenkään hurmahenkinen tyyppi.
Laajasalo on jäänyt miettimään, onko monikulttuurisuudella ja kansainvälisyydellä yhteyttä siihen, että yhä useampi nuori hakee nyt omaa identiteettiään kristinuskosta.
– Kaveriporukassa jotkut viettävät ramadania tai käyttävät huivia. Saattaa herätä kysymys, mikä olisi minun juttuni tai minun perinteeni.
– Samaan aikaan somessa näkyy kuvastoa, jossa jalkapalloilija tekee ristinmerkin tai koripallotähden tossuissa on Raamattuun viittaava
lyhenne Fil. 4:13. Ne nähdessään saattaa miettiä, kuulunko minä tuohon jengiin ja voisinko myös minä tehdä noin.
SUOMALAISET OVAT osittain unohtaneet omasta identiteetistään sen kristillisen ja luterilaisen kehyksen, Teemu Laajasalo arvioi.
– Olemme aika varovaisia kutsumaan Suomea kristilliseksi maaksi. Mutta toisenlaisista kulttuureista katsottuna se on selvää. Kun olen vieraillut esimerkiksi Lähi-idässä, moni on todennut, että ”ai, sä tulet sieltä kristitystä pohjoisesta”. Heille suomalainen vapaa-ajattelijakin on luterilainen vapaa-ajattelija.
– Miten me voisimme olla iloisia, ylpeitä ja tyytyväisiä kaikesta siitä, mikä meidän yhteiskunnassamme on luterilaisuuden hedelmää? Laajasalo kysyy.
Esimerkiksi?
– No esimerkiksi ajatukset vapaudesta, sananvapaudesta, tasa-arvosta ja lähimmäisenrakkaudesta. Myös sellainen näkemys, että viranomaiset ovat palvelemassa kansalaisia. Nämä ovat umpiluterilaisia ajatuksia. Ei tarvitse mennä kovin kauas, kun huomaa, kuinka ainutlaatuinen projekti pohjoismainen hyvinvointivaltio on. Siitä kannattaa olla ylpeä ja kiitollinen.
Nykyiset rippikouluikäiset ja nuoret aikuiset on kasvatettu katsomusneutraalissa päiväkodissa ja peruskoulussa. Silti rippikoulun suosio kasvaa jatkuvasti, ja rippikouluun tulee yhä enemmän myös sellaisia nuoria, joita ei ole lapsena kastettu ja jotka eivät ole osallistuneet koulussa uskonnonopetukseen.
– Voi olla, että satunnaiset ylilyönnit ja puhdistusprojektit kääntyvät itseään vastaan. Siis sellaiset, että kirkkojen tiloissa vierailu on vaarallista ja Suvivirsi saastuttaa. Ehkä hillittömin juttu, jonka olen kuullut, on se, että päiväkodin pihalla ei saisi tehdä lumienkeleitä, Laajasalo sanoo.
IDENTITEETIN POHDINTA ei ole ainoa syy, joka saa nuoria kääntymään kirkon ja erilaisten hengellisten yhteisöjen puoleen. Paljon on puhuttu nuorten ja nuorten aikuisten pahoinvoinnista: yksinäisyydestä, masennuksesta, ahdistuksesta, uupumuksesta ja näköalattomuudesta. Laajasalo luonnehtii tämänhetkistä ilmapiiriä armottomaksi ja toivottomaksikin.
– Ehkä juuri tässä ajassa on erityistä tarvetta armolle ja uusille
TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JOONAS BRANDTPuotinharjun ostoskeskus eli Puhos Itäkeskuksen kupeessa on paikka, jossa Teemu Laajasalo kavereineen nuorena hengaili. ”Alue on muuttunut aika reilusti”, Laajasalo toteaa.
aluille, joita kirkko voi tarjota. Jeesus ei ole ahdistaja vaan vapahtaja. Kristinusko lupaa, että olet riittävä sellaisena kuin olet. Siinä on minun mielestäni jotain ihmeellistä ja hienoa, hän sanoo.
– Miten me voisimme nähdä tämän – hurskaasti sanottuna – evankeliumin käänteentekevän voiman? Voisiko tämä nuorten ja nuorten aikuisten liikehdintä olla todistusta siitä, että evankeliumissa on edelleen potkua?
Uskonnollisuus on lisääntynyt erityisesti konservatiivisia arvoja kannattavien nuorten miesten keskuudessa. Laajasalo toivoo, etteivät kirkon työntekijät lukisi tilastoja omien ennakkoluulojensa ja mahdollisten traumojensa läpi ja tulkitsisi nuorten liikehdintää jonkinlaiseksi fundamentalistiseksi hurahdukseksi tai amerikkalaislähtöisen uuskonservatiivisuuden nousuksi.
– Totta kai meidän täytyy tunnistaa, että jotkut nuoret tuntevat ve-
rilaisen yhteiskuntamme vapauksista ja mahdollisuuksista.
Erimielisyys ei Laajasalon mielestä ole virhe tai ongelma. Ongelma on se, jos omista poikkeavia näkemyksiä aletaan tuomaroida Jumalan nimissä.
– Minulla on hypoteesi, että Jumala on luonut tämän maailman tällaiseksi ja hän sallii kirkkonsa olla tällainen. Niin kuin Vanhan testamentin Sananlaskuissa sanotaan: ”Rauta rautaa hioo, ihminen hioo ihmistä.”
TÄMÄN VUOSITUHANNEN alussa kirkossa alettiin miettiä, miten tavoitettaisiin kirkosta etääntyneet nuoret aikuiset. Sittemmin on tyypitelty suomalaisia kirkkosuhteensa perusteella erilaisiin segmentteihin ja puhuttu muun muassa irrallisista ja etsijöistä. Viimeisimmän Kirkkohallituksen projektin kohderyhmänä olivat millenniaalit eli 1980- ja 1990-luvuilla syntyneet. Helsingin seurakuntien tuoreessa strategiassa puolestaan yhdeksi painopisteeksi on valittu 15–29-vuotiaat.
Tarvittaisiinko nyt oma projektinsa myös nuorille miehille?
– Tätä on nyt ihan kauheata sanoa, mutta en kaipaa kirkkoon enää yhtään projektia lisää, ja nykyisetkin saisi lopettaa. Niihin on pantu viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana hirveästi paukkuja, mutta ei niistä ole seurannut mitään. En usko niihin ollenkaan, Laajasalo tokaisee.
– On ilmeisesti paljon helpompi tehdä projekteja ja kirjoittaa strategioita kuin kohdata ihmisiä silmien tasolta.
Tämän kriittisen puuskahdukseen jälkeen Laajasalo huomauttaa ärsyyntyvänsä aina, kun joku kritisoi kirkkoa. Siksi hän haluaa tarkentaa, että on paljon seurakuntia ja jumalanpalvelusyhteisöjä, joihin omaa paikkaansa etsivän ihan ikään katsomatta on helppo päästä mukaan.
Laajasalo muistuttaa, että jos ihminen hakeutuu kirkkoon, hän oletettavasti kaipaa sen hengellistä sanomaa. Kaikenlaista puuhaa ja ajanvietettä on tarjolla muuallakin.
toa äärimmäisyyksiin ja ehdottomuuksiin. Mutta juuri sille kirkko voi tarjota vaihtoehdon, Laajasalo sanoo.
– Konservatiivisuudessa tai perinteisyydessä sinänsä ei minun mielestäni ole ongelmaa. Kirkossa on katto sen verran korkealla, että 3,6 miljoonan jäsenen joukkoon mahtuvat niin konservatiivisemmin ajattelevat kuin liberaalit punavihreät kristityt. Itse asiassa molempien ryhmien olemassaolo on seurausta meidän lute-
– Minusta me yritämme mennä takapuoli edellä puuhun, jos ajattelemme, että tässä meillä on tällainen 17–21-vuotiaiden miesten segmentti, että minkäslaisia illanviettoja me rupeaisimme heille järjestämään.
– Olennaista on, että seurakunnissa on paljon hyviä, erilaisia messuja. Eri aikoihin, erilaisella musiikilla, lyhyitä ja pitkiä, monenlaisilla saarnaajilla. Kirkon ei kannata yrittää olla jotain muuta kuin kirkko. ■
VIIMEISIMMÄSSÄ Kirkko ja kaupunki -lehdessä (16.5.) oli haastateltu seksitöntä elämää käsittelevään juttuun sukupuolettomia ihmisiä. Miksi Kirkko ja kaupunki edistää tällaista epätieteellistä ajattelua, jolle ei ole fyysistä tai biologista perustetta? Miten on mahdollista, että haastatteluun on löydetty kolmisenkymmentä muunsukupuolista eli viidesosa kaikista haastelluista? Tämä ei edusta koko väestön tasolla heidän osuuttaan. Miksi tällaista epätieteellistä (ja epäraamatullista), ihmisen omiin subjektiivisiin kokemuksiin kuuluvaa ajattelua edistetään tässä lehdessä?
Sukupuoli ei ole uskon asia, toisin kuin esimerkiksi Jeesukseen uskominen. Maapallon muoto ei ole uskon asia, kuten ei ole painovoimakaan. Sukupuolen määrittävät ymmärrykseni mukaan kromosomit ja lisääntymiselimistö. Sukupuoleton on aivan uusi juttu, se tarkoittanee interseksuaalista? Sukupuoletonta ihmistä ei ole, koska silloin hän ei olisi ihminen, kuten maapallokaan ei olisi pallo, jos se olisi litteä.
Siina
SiukolaHelsinki
KAI LEHTO KYSYY (K&k 18.4.), onko hän ainoa, jota ehtoollinen hämmentää. Ei varmastikaan ole. Mutta sekin on hämmentävää, että tekoäly opettaa enemmän kuin teologit. He pysyttelevät mysteerimenojensa parissa.
Ainoa autenttinen selitys on samanaikaisuus: sana eli Jeesus sekä leipä ja viini yhtäaikaisesti paikalla ja tarjolla – niin kuin ensimmäiselläkin ehtoollisella. Jeesus opetti ja kuvasi, mitä ja miksi hänelle pian tapahtuu, ja käski syömään lihansa ja juomaan verensä saadakseen läsnäolijat näkemään, ajattelemaan, tajuamaan ja sisäistämään sen – ja tulemaan siitä konkreettisella tavalla osalliseksi. Mitä siis pitää ymmärtää? Lain mukaan papeille jaettiin osansa muun muassa uhrieläinten lihasta. Jeesusta ei jaettu, eikä voitukaan jakaa. Hän asetti lihan ja veren tilalle leivän ja viinin osoittaen, että hän uhraa ja jakaa itsensä meille.
PIIA METSÄHONKALA mietti, mistä apua voi etsiä, jos ei hengellisestä seurakunnasta (K&k 2.5.). Olen käsittänyt kristinuskon niin, että se on jokaista varten, joka haluaa lohtua seurakunnan tapahtumista, mutta aina tämä ei käytännössä mene näin.
Voi olla asioita, joita ihminen itse ei ymmärrä, mutta niin sanotut kunnon uskovaiset tietävät paremmin, kuka otetaan joukkoon. Sille, joka ei sovi muottiin, voidaan jopa ihan kasvotusten sanoa, että et kuulu tänne. Silloin voi kysyä, mistä hengellisiä tilaisuuksia kaipaava voi löytää lohtua ja apua, jos ei ole tervetullut kirkkoon. Sitten alkaa yksinäinen taivallus omien oivallusten saattelemana.
Kyse oli lain täyttämisestä, ei mysteeristä, ja se huipentui sanoihin: se on täytetty.
Jeesus on lupauksensa mukaan läsnä myös tänään, missä kaksi tai kolme kokoontuu. Hän ei sanonut leivälle ja viinille tapahtuvan mitään, vaan opetti käyttämään niitä asetuksensa mukaan. Se tarkoittaa Jeesuksen uhrin todellista sisäistämistä ja omaksumista. Alkuseurakuntakin kokoontui aterialle kiitosrukoukseen, ei mystiseen kulttimenoon. Muunlaista käsitystä eivät evankeliumitekstit myöskään edellytä.
Hannu Ihalainen
Helsinki
Jos kirkko ei ole kaikkia niitä varten, jotka etsivät elämäänsä suuntaa ja jotka eivät aina ole loistaneet sitä kirkkainta valoaan, mutta haluavat muuttua vaikka hitaastikin, niin keitä varten kirkko on? Sitten se on vain tyhjä kuori. Kirkon tekevät ihmiset, mutta jos sinne kelpaavat vain harvat ja valitut, niin äiti Amman syli alkaa tuntua enemmän rakkauden sanomalta. Eikös Jeesuskin etsinyt kaiken rapaväen kemuihinsa? Diakoniatyö on kirkon piirissä ainoa poikkeus, josta ei ole pahaa sanottavaa.
Päivi Kangas Espoo
KYSYN SEURAAVAA: miksi itärajalle on mahdollista ja laillista rakentaa aita, jolla estetään laittomien maahantulijoiden pääsy Suomeen, mutta fyysisesti näiden ihmisten esto Suomen puolelle onkin väärin joidenkin oikeusoppineiden mukaan? Tälläkin hetkellä nämä ihmiset elävät Venäjällä ilman uhkaa henkensä menettämisestä. He vain odottavat sopivaa tilaisuutta rajanylitykseen. He eivät ole todellisia turvapaikanhakijoita, joiden henki on vaarassa. Aita estää heidän pääsynsä, mutta
rajavartijat tai sotilaat eivät sitä saisikaan estää. En käsitä. Lisäksi he mitä ilmeisimmin luulevat, että pääsevät Suomen sosiaaliturvan piiriin kunhan vaan jalallaan astuvat Suomeen. Eivät pääse. Tämä on se suurin info, mitä heille tulisi viestittää. Venäjän propaganda eli valheet kertovat juuri päinvastoin, että kaikki hoituu, kunhan vaan pääsette sinne puolelle.
Ari Linna Helsinki
MIELIPITEITÄ JULKAISTAAN myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot.
Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki,
Tyytyväiset sointulaiset Toini, Erik, Aki ja Inke nauttivat alkukesän lämmöstä.
”Tuu hei tänne meijän seuraks!” Pilvetön taivas kaartuu sinisenä senioritalo Soinnun ylle, jossa lauantai-iltapäivää vietetään pihalla loppukeväisen lämmön syleilyssä. Katoksen suojasta kantautuu iloisia ääniä ja ristikoiden rapinaa, aurinkoisen pihan puolelta taas huhuillaan liittymään seuraan. ”Ootko koskaan istunu rollarissa?” Riihimäeltä lähtöisin oleva 88 vuotta täyttävä Aki osoittaa rollaattorinsa istuintasoa. Pihan penkillä aurinkoa ottavat Akin seurana myös Vantaalta muuttanut 76-vuotias Inke ja kivikylän kasvatiksi esittäytyvä helsinkiläinen Erik. Viikoittain tanssimassa käyvän Erikin kanssa sovitaan, että lehteen laitettaisiin iäksi lääkäreiden käyttämä vastaa seitsemänkymppistä ja todellinen ikä, 95, vain suluissa perään. Seitsemänkymmentä on todellakin osuvampi.
Soinnusta riittää kerrottavaa. Muualta Helsinkiin muuttaneet Aki ja Inke kertovat viihtyvänsä Soinnussa, vaikkeivät olisi ikinä kuvitelleet päätyvänsä Helsinkiin. Aki oli päässyt ensimmäisten joukossa valitsemaan kohta kolme vuotta sitten Pihlajistoon kohonneesta talosta asunnon ja päätynyt kivaan kulmaan, jonka ikkunoista näkymä viereisten kattojen yli länteen on mukavan luontoisa. Erik kertoo hänen poikansa bonganneen Soinnun ja kyselleen, miten hän viihtyisi senioritalossa. Silloin 92-vuotias Erik ei ollut kuulemma koskaan miettinyt asiaa, mutta ajatus siitä, että seuraa olisi aina, oli houkuttava. Ja niin on ollutkin. ”Se täällä on kiva, että pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja keskustelemaan. Tämmönen asumismuoto takaa sen, ettei koskaan tarvii olla yksin. Aina löytyy juttukaveri ja joku, jolle sanoa päivää. Normaalissa vuokra-asunnossa on lopulta tosi yksin”, Erik jatkaa. ”Joo, juttukaveria on aina, jos haluaa ja jos ei halua, saa olla sitäkin. Jokaiseen makuun”, Inke lisää.
Talo tarjoaa mukavuuksia, kuten viikoittaiset saunavuorot, kuukausittaiset siivoukset ja keskiviikkoisin järjestettävän yhteisen aktiviteetin, mutta palveluiksi kolmikko ei mukavuuksia miellä. Heistä ero seniori- ja palvelutalon välillä on olennainen. Erityisesti Erik korostaa asumisen omaehtoisuuden merkitystä: ”Tärkeintä ettei tää muistuta mitään hoitokotia. Itsenäisyys ja vapaus olla olematta jatkuvan silmälläpidon alla on tärkee pointsi mulle. Palvelutalo on sitten seuraava vaihe joskus”, Erik tähdentää. Hän huomauttaa, ettei paikka tietysti kaikille sovi. ”Mutta jos vähänkään pystyy itse toimimaan, niin on tää ehdoton ykkönen. Tämmönen välimuoto on helkkarin hyvä. Ollaan itsenäisiä ja omillaan mutta yhessä.” ”Joo voit kuule panna pelkkää kehua tästä paikasta”, Akin tekee mieli lisäillä väleihin.
Ennen kaikkea piha kerää kolmikon kehuja. ”Saa kyllä ettiä, jos haluaa kulmakunnilta löytää paremman paikan.” Aki kuvailee sateenkin satavan vähän sinne ja tuonne mutta harvemmin Soinnun pihaan. Sijainnissakaan ei ole valittamista. K-market löytyy kulman takaa, alepa vähän matkan päästä ja pikaratikan pysäkki pihan vierestä. Busseilla pääsee mihin tarvitsee päästä. Aki vaatii vielä loppukaneetin: ”Kehupa sillä tavalla, että uskoisin, että kaikki asukkaat on erittäin tyytyväisiä. Tää on iäkkään äijänkänttyrän paikka. Täällä on hyvä olla. On ystävällisiä ihmisiä.” Ainakin viimeiseen on Akin rollaattorin istuimelta uskominen.
Lisätietoja Pihlajiston Soinnusta saa numerosta 010 315 4140. Teksti ja kuvat Louna Klemetti
”Täällä on ihana tunnelma ja vastaanottavainen ilmapiiri. Talo on täynnä aurinkoisia ja välittäviä ihmisiä!” huikkaa Miriam Kartal keskiviikkobingon päätyttyä. Miriam yhdessä yrittäjäkaverinsa Aada Palolan kanssa vastaa Pihlajiston Soinnun asuntojen kuukausisiivouksesta ja asukkaiden keskiviikkoisen yhdessäolon ohjelmasta.
Talon yhteisöllisyys puhututtaa pirskahtelevaa kolmikkoa. Yhdessä he kertoilevat keskiviikkoisista kahvitteluhetkistä ja siitä, miten ihan vasta pidettiin makkarailta, grillattiin ja oltiin kaikki yhdessä. Inke kertoo opettaneensa naapurilleen Skipbon ja vakiinnuttaneensa sunnuntaipeli-illat. Myös talon isännöitsijät saavat kiitosta: ”Hoitaa asioita kyllä hienosti ja ottaa meijän tarpeita huomioon. Jos jotain on pyydetty niin aina on saatu”, Aki kehuu. ”Joo meijän aikaansaannos on terassi tossa ja katokset päällä. Se on vähän niinku Hilton-hotellin terassilla istuis”, Erik hymyilee. ”Ei ku oikeesti tää on meille semmonen keidas. On valkeeta käytävää ja hienot kerhotilat. Viihtyvyydestä pidetään kyllä huolta.” Kuntopyörä on ollut kovalla käytöllä, ja parhaillaan taloon odotellaan soutulaitetta ja kerhotilaan biljardipöytää.
p. 09 726 2266 p. 040 700 0000
Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä
Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.
KAUNIS HYMY VALLOITTAA
· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus
· Ilmainen hammastarkastus hoidon yhteydessä, muuten vain 15 €
· Hammasvalkaisu 99 €
· Purentakisko 270 €
Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min. T A K U U T Y Ö
· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €
Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 €
Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 € ○ Ilmainen proteesien tarkistus
Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru PROTEESI VALMIS 24H
Hammaslääkäriasema
Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella
Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)
palvelun erikoishammasteknikot
Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.
Varaa aika soittamalla 020 730 7260
• Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki
• Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo
Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko
Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151
Mediamyynti
Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi
JORMAN REMONTTIPALVELU
Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.
Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875
Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit ja lattiakorjaukset. Hyödynnä verovähennys. Renoex Oy, p. 050 431 0175
Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com ROMACK
Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi
Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739
Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi
Hyvinvointia Arjesta
○ Kauppa- ja saattoapua
○ Omaishoidon vapaat ○ Kotiapua
○ Seuraksi ulkoilemaan Ilahduta lahjakortilla!
www.hyvinvointiaarjesta.fi
Paula Sallinen 040 142 6574
Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.
Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 446 2186
Valokuvausta p. 0400 745457
Digitointipalvelu VH-Ässä digitoi edullisesti pääkaupunkiseudulla vh-assa.fi 041 571 7536 / info@vh-assa.fi
Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 040 446 2185
Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.
KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy
Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.
Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090
Kotisiivousta ja ikkunanpesua
Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125
Tmi Siivous ja Kotiapu Jari Heikkilä. 20e/h (sis. ALV). Kotital.väh.jälk. 8e/h. Ei muita lisiä. Myös la-su. Kaikkea palvelua mitä tarvitset. Työaika 9-17. Ystävällistä ja huolellista palvelua. jarijuhani.heikkila@ gmail.com. Puh. 045 1635903.
YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi
PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia
KOTISIIVOUSTA
Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15
Kesän ikkunanpesut vahvalla kokemuksella. P. 040 256 6907/Salonen
Seuraavat Kirkko ja kaupunki -lehdet ilmestyvät
13.6. Espoo ja Kauniainen sekä Vantaa (varaus 31.5. mennessä)
4.7. Espoo ja Kauniainen (varaus 14.6. mennessä)
Mediamyynti
Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi
Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi
TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI
Perhe ja a Perintö J Pakarinen Oy
VT Jukka Pakarinen
OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen
Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930
Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi
Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930
Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.
Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com
Varaudu elämän taitekohtiin
Jäämistösuunnittelu, testamentit, lahjakirjat, edunvalvontavaltakirjat, hoitotahdot, perukirjat, pesänselvitykset, ositukset, perinnönjaot ym. 050 357 7807 lakirytkonen.fi
Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com
ASIANAJOTOIMISTO
KIRSI UKKONEN
Kiviportintie 6, 00950 Helsinki
Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com
Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.
Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi
HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS körttiveisuuta ja ajatuksia su 2.6. klo 14 körttiseurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8. ke 5.6. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-sali, Myllykallionrinne 1; tarj. klo 18.30. su 23.6. klo 14 seurat Kytäjän kirkolla, Palkkisillant.11, Hyvinkää. su 30.6. klo 16 sateenkaariseurat Pride-viikon päätteeksi Seuratuvalla, Salomonk.17D; mm. O.Nivala, J.Korhonen, R.Jarkkola; kahvit lopuksi. ke 3.7. klo 12 herättäjäjuhlillelähtöseurat Rautatienrakentajien h-maa, Sandelinink. 13, Hyvinkää. klo 19 juhlillelähtöseurat Lauttasaaren srk-sali, ks. yllä. 5.-7.7. herättäjäjuhlat Vaasassa; www.herattajajuhlat.fi; Körttiradion taajuus ks. verkkosivu. la 3.8. klo 18 Kuninkaantien seurat Loviisassa, Brandensteinink.2. ke 7.8. klo 19 seurat Lauttasaaressa, ks. yllä. la-su 10.-11.8. Hangon meriveisuut, Lappohjan ja Hangon kirkot; mahd. yhteiskyyti ks. www.h-y. fi/tapahtumakalenteri tai p. 0400882251.
Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi
Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com
Myydään Vuokrata halutaan
Siirtolapuutarhapalsta Ruskeasuo. Palstalla mökki, omenapuita, ruusupensaita ym. Yhteydenotot varmimmin tekstiviestillä puh. 0400901180. Edullisesti.
Vuokrataan Helsingistä asunto. Nainen 35 vuotta, luottotiedot ok, vakaat tulot. 0404829220
HAUTAKIVET
kaiverrukset
ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi
Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.
BREMERIN KIVI
Merituhkauspalvelut upeilla aluksilla ja yli 15 vuoden kokemuksella Helsingissä ja Espoossa Merituhkaus on kaunis ja arvokas hautaustapa. Meren äärellä on aina mahdollisuus hiljentyä ja muistella vainajaa. Lue lisää: www.helsinginvenetaksi. fi/merituhkaukset • P.050 556 6711
HAUTAKIVET
Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY
Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi
Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?
Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732
Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com
Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.
Elojuhlat 3–4.8.2024 ”Vahvista toivoani” Meilahden kirkolla, Pihlajatie 16 Lauantai 3.8. klo 13–19 Puheita teemasta mm: Eero Junkkaala, Karoliina Nivari Hannu Äimänen, Kirsti Kosonen Jari A. Jolkkonen, Virva Krans Petri Tikka, Eeva Tikka Musiikkia: Jaana Pöllänen Sunnuntai 4.8. klo 12 –16 Messu klo 12 saarnaa khra Hilkka Niemistö klo 14 puheita teemasta Ruoka- ja kahvitarjoilu Rukous- ja sielunhoitopalvelu Pyhäkoulutuokiot, kirjamyynti Lähetys myös YouTubessa Lisätietoja: p. 040 512 6612, helsinginraamattukoulu.fi Tervetuloa!
Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi
Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kirkko ja kaupunki -lehdessä
Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi
Mobiili ja desktop -paketit kirkkojakaupunki.fi-verkkosivuilla. Kysy lisää mediamyynnistämme!
Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi
MERTARANTA KEKKONEN
KALLAS SAUVOISSA
KUMPARE TURISMI
VISIOT OIREINA USEIN KONSTA INGVAR S. SEURANA RAHOILLE
TÄMÄN TÄSTÄ
ALKUKIRKON KIRJELMÖIJÄN NIMISIÄ UHRASI JUMALALLE KARITSAN -1.
PIIPPULEIMASTAKIN TU NNISTETTU
MEIJERIALALLA
TAVALLINEN ÅKE KASTIKE
ESITYS PAUKKUVIA ÄÄNIÄ
POHJALLA OOPPERASSA MAIKKOJA IDEOLOGIA
KUIVIA MAITA
HYÖDYLLINEN KEKSIÄ
AJAN MITTAAN PINTAAN
KUOROSSA
JUMALALTA IHMISILLE
LIIAN TIUKKA
KIRJAILIJA KAJO
TOTISIA
SYVÄLLINEN TIETÄMYS
PERÄÄNTYÄ
KEHITYKSESSÄ
UUNIN POHJA POHJOISESSA MARJAMAITA
SEKÄ ....
YRMEÄLLÄ
NOOAN RANTAUTUMISPAIKKA
SEURAPIIRIEN SEURUSTELUHUONE RAAMATUN PAPPI TEESI -1.
KUNNOSSA
RUKOUS KELA GREEN SAARNALLA
MUOTOILTU
PIKKUHILUJA
JUHLAHÄLYÄ
YKSISOLUINEN ELIÖ
ALKUAINE
PÄIJÄTHÄMETTÄ
TYTTÖ MYÖS T+ VASTA
WIRTANEN
KOOMASSA MENETETTY
H YVÄN TAHDON LÄHETTILÄS KUUSTONEN MARTIN VOI ISKUNKIN
VESIHÖYRYJÄ
PUUROUTUMIA
Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.
Päivän evankeliumissa Jeesus puhuu oppilailleen siitä, mitä hänen seuraamisensa merkitsee. (Matt. 16:24–27)
KESÄKUUN TOISEN PÄIVÄN nimipäiväsankari on Venla. Supisuomalaiselta kuulostava nimi on lähtöisin Saksasta. Se on mukaelma Vendlasta ja Vendelasta. Nimen pohjana arvellaan olevan vendit-sana, jota saksalaiset käyttivät itäisistä naapureistaan slaaveista. Venla-nimen käytöstä Suomessa on tietoja jo 1600-luvulta. Tunnetuksi nimen teki 1800-luvulla Aleksis Kivi, jonka Seitsemän veljestä -romaanissa Juhani veljineen käy kosimassa Männistön Venlaa, Jukolan naapuritorpan tytärtä. Erityisen suosittu Venla-nimestä tuli 1980-luvulla.
MARJO KYTÖHARJU
Välillä tuntuu, että Jeesuksen opetusmetodina on uhkailu. Näin on esimerkiksi silloin, kun hän puhuu ristin kantamisesta ja elämänsä kadottamisesta. Loppukaneettina luopumisen oppituokiolleen hän lataa painokkaat sanat: jokaiselle maksetaan tekojensa mukaan.
Jeesus ei opeta seuraamisestaan mitään helppoja asioita. Ristin kantaminen tarkoittaa suostumista elämän vaikeisiin puoliin. Kärsimyksen ja epämukavuuden välttelijä kavahtaa pelkkää ajatustakin sellaisesta.
Jeesus ei tarjoa yksiselitteisiä ohjeita siitä, mihin elämän vaikeisiin asioihin tulisi suostua, ja milloin taas kärsimys on epäkohta, jota vastaan kuuluu taistella. Hänen seuraamisensa on henkilökohtaista. Jokainen tuntee oman ristinsä. Ainoa suuntamerkki kulkijalle on katseen kiinnittäminen Jumalan Poikaan.
Elämän pelastusyritykset Jeesus julistaa turhiksi, ja viittaa tässä yksilön sielunelämään. Hänen näkökulmastaan minun saavutukseni, minun onnellisuuteni ja minun hengellinen hyvyyteni eivät ole ollenkaan tärkeitä. Saavutukset, onnellisuus ja hyvyys merkitsevät vain silloin, kun ne koskevat kaikkia Luojan luomia elollisia.
Uhkailujenko takia tähän kivikkoiseen rämpimiseen olisi sitten suostuttava? Ei. Ristin kantamisen ja elämän kadottamisen kautta Jeesus puhuu jostakin hyvin kauniista. Hän puhuu pelottomuudesta. Kun lopettaa vaikeuksien välttelyn, voi tehdä rohkeita valintoja. Kun alkaa nähdä elämänsä osana suurta kokonaisuutta, ei koskaan enää ole yksin. Kun lähtee Jeesuksen seuraamisen tielle, uhkan voi kääntää mahdollisuudeksi. Loputtomien lahjojen Jumala maksaa jokaiselle yltäkylläisesti tekojensa mukaan.
KAISA KARIRANTA
Unelmakartta hyvistä hetkistä
Toisenlainen unelmakartta tehdään hetkistä, jolloin kaikki on hyvin. Tarkastele näitä merkkejä: – Teet jotakin, mikä saa sinut unohtamaan kaiken muun.
– Sisälläsi on rauhallinen olo.
– Silmistäsi vuotaa pyhiä kyyneleitä, jotka nousevat siitä, että jokin koskettaa sinua syvästi. Tallenna tällaiset hetket keräämällä tilanteesta muisto: valkovuokko, valokuva, höyhen Pidä muistoja näkyvällä paikalla kotonasi.
”
Astronauttien työn lähtökohtana on fyysinen rohkeus, mutta nykyisin heille painotetaan myös herkkyyden merkitystä.
TUNNEROHKEUDESTA KIRJAN KIRJOITTANUT TYÖELÄMÄPROFESSORI HELENA ÅHMAN s . 12
Haluatko tietää enemmän maailmasta ja ajan ilmiöistä? Tilaa Suomen Kuvalehti: saat puolueetonta, taustoitettua ja analysoitua tietoa asioista, joilla on merkitystä jokaiselle meistä. Tasapuolisesti ja luotettavasti. Suomen Kuvalehti on diginä aina palveluksessasi: Lue viikon lehti jo torstaiaamuna ja tutustu vain SK DIGIssä julkaistavaan sisältöön sekä SK digipalvelun lehtiarkistoon vuodesta 1916 lähtien. Tiesitkö? Viikon lehti on nyt myös kuunneltavissa verkkopalvelussa ja sovelluksessa.
Kyllä: Käytän erikoistarjouksen hyödykseni.
■ Tilaan 4 kk Suomen Kuvalehdet (16 numeroa) VAIN 49 € (norm. 124,90 €, säästö 75,90 €).
■ OTAN TÄYDEN HYÖDYN (Rastita ruutu) Tilaan 8 kk Suomen Kuvalehdet (32 numeroa) 99 € (norm. 249,60 €, säästö 150,60 €).
■ Tilaukseeni sisältyy myös SK DIGI -verkkopalvelu sekä TV-maailma-ohjelmalehti jokaisen Suomen Kuvalehteni mukana.
Etunimi Sukunimi:
Lähiosoite:
Postinumero ja toimipaikka:
TÄRKEÄÄ! Sähköpostiosoitteeni, jolla saan verkkopalvelun käyttööni:
2052/24
POSTIMAKSU MAKSETTU
OTAVAMEDIA
Tunnus 5005030
00003
VASTAUSLÄHETYS
Saat joka viikko TV-maailman!
TILAA KÄTEVÄSTI NETISSÄ tilaus.suomenkuvalehti.fi/ kirkkojakaupunki
TAI PUHELIMITSE NROSTA: 09 156 665 • ma−pe klo 8−19
SKANNAA QR-KOODI tai täytä ja postita tilauskortti.
Tarjous koskee vain uusia tilauksia, ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu. Tilaajalla on oikeus peruuttaa tilaus 14 vuorokauden kuluessa. Jatkuva tilaus jatkuu automaattisesti kiinteän tarjousjakson jälkeen kulloinkin voimassaolevaan tilaushintaan. Seuraavan tilausjakson hinta on voimassaolevan hinnaston mukainen hinta vastaavalla tilauspituudella kuin ensimmäinen tarjousjakso. Tilaus voi päättyä aikaisintaan ensimmäisen kiinteän tarjousjakson lopussa. Voimassaolevan jatkuvan tilauksen voi kiinteän tarjousjakson jälkeen irtisanoa 30 päivän irtisanomisajalla. Tilaukseen liittyy maksuvelvollisuus, ellei sitä ole erillisesti määritelty näytetilaukseksi. Paperilaskuista veloitamme käsittelyja postituskulut 4,90 €. Saat lisätietoja maksuttomista vaihtoehdoista otavamedia.fi/asiakaspalvelu. Otavamedia voi käyttää tilauksen yhteydessä saatuja yhteystietoja samankaltaisten tuotteiden sähköiseen suoramarkkinointiin ja asiakasviestintään. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi- ja asiakasviestien lähettämisen viestissä olevan kieltolinkin kautta tai yhteydenotolla asiakaspalveluumme. Lisätietoja tietosuojaselosteessa Otavamedia.fi/tietosuoja.
30.5.2024 kirkkojakaupunki.fi
Petri Koivusalo ja Tuomas Katajala täyttävät Espoon tuomiokirkon musiikilla s. 2
Espoon seurakunnissa syödään ilmastoystävällisesti s. 4
Kesäkuinen Kummipäivä tarjoaa kivaa tekemistä Espoossa s. 8
Espoon tuomiokirkossa Urkuyö ja Aaria -konsertit ovat kaikuneet kesätorstaisin vuodesta 1986 ja Suvisunnuntain iltamusiikki -konsertit yli 20 kesänä.
TEKSTI PAULA HUHTALA KUVAT ESKO JÄMSÄ
Isojen puiden katveessa komean kylänmäen rinteellä kohoaa yksi Espoon tunnetuimmista symboleista: kivistä rakennettu Espoon tuomiokirkko, joka on seisonut ylväänä paikoillaan jo yli 500 vuotta. Se täyttyy kesäisin jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten lisäksi musiikista vähintään kaksi kertaa viikossa.
Tuomiokirkkoseurakunnan kanttori Petri Koivusalo kehuu Tuomiokirkkoa konserttitilana. – Meillä on ikivanha kivikirkko, joka on käsittämättömän hieno ja tunnelmallinen konserttipaikka. Usein ei tule edes ajatelleeksi, miten hienossa miljöössä se sijaitsee. Se on akustisesti ja kooltaan kotoisa, ja siksi siellä voi tehdä monenlaista musiikkia ilman, että se menee puu-
roksi. Rakennus on muodoltaan sellainen, että yleisö on alttarin luona olevan esiintyjän ympärillä. Myös urkuparvi sijaitsee melko lähellä yleisöä, Koivusalo sanoo. Kaksi vakiintunutta kesäkonserttisarjaa kerää tänäkin kesänä musiikin ystäviä Espoosta ja lähialueelta nauttimaan konserteista.
URKUYÖ JA AARIA -FESTIVAALI täyttää Espoon tuomiokirkon torstai-iltaisin kesäkuun alusta elokuun loppuun. Neljätoista konserttia sisältävä festivaali tarjoaa pääasiassa kotimaisten laulajien, kuorojen ja orkestereiden esityksiä. Konsertit ovat maksullisia Juhannusiltamia lukuun ottamatta.
Kesän avajaiskonserttina on Messiah. Kyse on Händelin Messias-oratorion ohjatusta versiosta, joka toteutetaan ohjaaja Aleksi Barrièren ja hänen taiteilijakollektiivinsa dramatisoimana. Kauden päättää Aleksi Barrièren dramatisoima esitys The King is Dead – Kuningas on kuollut!
Urkuyö ja Aaria -festivaalin taiteellinen johtaja Tuomas Katajala halusi kirkastaa festivaalin ydintä monipuolisena, yllättävänä ja tunnelataukseltaan ainutlaatuisena tapahtumakokonaisuutena. Sen ytimeen kuuluu rakkaus laulu- ja urkumusiikkiin.
Tämän kesän ohjelmistoa suunniteltaessa hän halusi myös tiivis-
Petri Koivusalo ja Tuomas Katajala innostuivat soittamaan nelikätisesti Espoon tuomiokirkon urkuja ja kättelemään toisiaan yhteisen improvisoinnin päätteeksi.tää yhteyksiä Tapiola Sinfoniettaan, joka on yksi festivaalin yhteistyökumppaneista. Se esiintyy avajaiskonsertissa 6.6. Espoon tuomiokirkossa ja 7.6. Tapiolan kirkossa.
”Meillä on ikivanha kivikirkko, joka on käsittämättömän hieno ja tunnelmallinen konserttipaikka.
KANTTORI PETRI KOIVUSALO– Kauden ensimmäinen ja viimeinen teos ovat kauden pääteokset ja eräänlaiset vastaparit toisilleen. Messiah-teoksen teksti perustuu kristinuskon ydinkohtiin, nimenomaan teoksen säveltämisen aikaisiin teologisiin kiistakysymyksiin ja Raamatusta niihin haettuihin vastauksiin, Tuomas Katajala sanoo.
– Viimeisessä konsertissa on kaksi 1900-luvun mestariteosta, jotka aikansa kauhun kuilusta havaitsevat lintujen laulun. Saksalaisessa vankileirissä vuonna 1941 kantaesitetty Aikojen lopun kvartetto kertoo valosta pimeyden keskellä. Teos löytää synkän peilin Kahdeksasta laulusta, joissa eläydymme järkensä menettäneen ruhtinaan tragikoomiseen kohtaloon.
Katajala on halunnut omalla kaudellaan ohjelmistoon kirkko-oopperoita ja kamarioopperoita sekä joka vuosi suomalaisen kantaesityksen.
Tänä vuonna kantaesitys on Jyrki Linjaman säveltämä teos De Profundis, joka on sävelletty itävaltalaiselle sopraanolle Ursula Langmayrille ja uruille. Konsertissa kuullaan myös Oskar Merikannon sävellyksiä. Merikannon kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Kansainvälistä väriä festivaalille tuovat myös lontoolainen kokoonpano English Chamber Orchestra Ensemble ja virolainen lauluyhtye Vox Clamantis.
SUVISUNNUNTAIN ILTAMUSIIKKI -konsertit pidetään Espoon tuomiokirkossa. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ja Espoon ruotsinkielisen seurakunnan yhteinen konserttisarja sai alkunsa seurakuntalaisten
toiveesta kuulla Urkuyön ja Aarian lisäksi vielä muutakin musiikkia. Muutamasta konsertista alkanut sarja on vuosien mittaan kasvanut 11 ilmaiskonsertin kokonaisuudeksi.
– Haluamme pitää konsertit pienimuotoisina iltatuokioina, jotka kestävät alle tunnin. Ne ovat ilmaisia, ja käsiohjelmasta voi maksaa vapaaehtoisen summan seurakunnan musiikkityön hyväksi. Vaikka meillä on käytettävissä melko pieni budjetti, saamme paljon esiintymistarjouksia, Petri Koivusalo sanoo.
– Teemme yhteistyötä Urkuyön ja Aarian kanssa esimerkiksi siinä, ettei ohjelmistoissamme ole päällekkäisyyksiä.
Kesän ensimmäisessä Suvisun-
nuntain iltamusiikki -tilaisuudessa esiintyy lapsikuoro CandoMini, joka esittää tarinoita matkustamisesta, etsimisestä ja luonnosta. Kesäkaudella esiintyvät muun muassa 60-vuotisjuhlavuottaan viettävä Maria Kalaniemi, kamarikuoro Novena ja Espoon barokin yhtye. Juhannuskonsertin ohjelmistossa on Sibeliuksen, Melartinin, Merikannon ja Kuulan lied- ja pianomusiikkia.
ELOKUUN ENSIMMÄISESSÄ konsertissa kuullaan Voimalauluja, jotka pohjautuvat Anna-Mari Kaskisen teksteihin. Kaskinen kertoo tilaisuudessa laulujen taustoista. Heinäkuun viimeisessä konsertissa Petri
Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8, keskiviikkoisin Kesäillan musiikkia -konsertit 5.6., 12.6., 19.6. ja 24.7. Ohjelma 10 e.
Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2, keskiviikkoisin klo 12 Soiva kesäkahvila -konsertit 12.6., 26.6., 17.7. ja 31.7. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen kahvimaksu.
Tuomas Katajalan
Urkuyö ja Aaria -vinkit:
• 6.6. ja 7.6. Avajaiskonsertti Messiah.
• 18.7. The Deer´s Cry – Vox Clamantis -konsertti.
• 22.8. Poème – English Chamber Orchestra Ensemble -konsertti.
Petri Koivusalon
Suvisunnuntain iltamusiikki -vinkit:
• 2.6. Vaellus-konsertti, lapsikuoro CandoMini.
• 16.6. Suvisäveliä, Maria Kalaniemi, harmonikka ja laulu, Timo Alakotila, piano.
• 28.7. Movie magic, Petri Koivusalo ja Lasse Lehtonen, urut. Elokuvamusiikkia urkusovituksina.
Koivusalo ja Lasse Leppänen esittävät elokuvamusiikkia urkusovituksina.
Heinäkuussa esiintyy nuoren suomalaisen urkuripolven näkyvimpiin nimiin kuuluva Eerik Ohtamaa, joka aloitti syksyllä 2021 opiskelun Sibelius-Akatemian solistisella linjalla. Petri Koivusalo ihastui hänen soittotaitoonsa kuultuaan hänen esiintyvän ja halusi kutsua urkurilupauksen mukaan kesäkonserttisarjaan.
Suvisunnuntain iltamusiikit päättyvät yhteistyössä Radalla-kamarimusiikkifestivaalin kanssa toteutettavaan duettokonserttiin, jossa esiintyvät Artturi Aalto, sello ja David Munk-Nielsen, piano.
Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6, Musiikkia puolenpäivän jälkeen -konsertit tiistaisin 4.6.–13.8. Vapaa pääsy, ohjelma Yhteisvastuukeräykseen. Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5, Suvisunnuntain iltamusiikki -konsertit sunnuntai-iltaisin 2.6.-11.8. klo 19. Vapaa pääsy. Urkuyö ja Aaria -festivaali (konserttipaikkana 7.6. Tapiolan kirkko ja 8.8. Espoon kulttuurikeskus) torstai-
sin 6.6.–29.8. klo 21 (klo 19 konsertit 6.6., 7.6. ja 8.8.) Liput 15-55 e, (Juhannusiltamiin 20.6. vapaa pääsy).
Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3, kesäkonsertti 19.6., 1.8. ja 14.8. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e, Kirkon Ulkomaanavulle.
Lisätietoja espoonseurakunnat. fi/konsertit, urkuyofestival. fi, kauniaistenseurakunta.fi
Espoon seurakuntayhtymä sai ensimmäisenä
seurakuntataloutena ympäristötyöstään kansainvälisen sertifikaatin.
TEKSTI MERI TOIVANEN KUVAT ANSSI JAUHIAINENEspoon seurakuntayhtymälle myönnettiin maanantaina 13.5. kansainvälinen sertifikaatti sen tekemästä ympäristötyöstä. Espoon yhtymä on Suomen ensimmäinen seurakuntatalous, joka on arvioittanut ympäristötyönsä toimialasta riippumattomilla kriteereillä.
Kirkon oma, yli 20 vuotta käytössä ollut ympäristödiplomi on myönnetty yli sadalle seurakunnal -
JA ESKO JÄMSÄ
le. Espoon seurakuntayhtymä irtautui ympäristödiplomista vuonna 2019. Tuolloin se alkoi rakentaa nykyistä ympäristöjärjestelmäänsä, joka päätettiin kytkeä kansainväliseen ISO 14001 -standardiin.
Syynä oli halu liittyä järjestelmään, joka on vertailukelpoinen eri toimialojen välillä, kertoo kehityspäällikkö Kerttuli Boucht Espoon seurakuntayhtymästä.
– Valitsimme käyttöön sertifikaatin, jonka kriteerit ovat samat kuin
minkä tahansa toimialan isolla tai pienellä yrityksellä.
ESPOON SEURAKUNTIIN kuuluu noin 150 000 jäsentä. Seurakuntien työntekijöitä on noin 500.
Seurakuntayhtymä on määritellyt oman ympäristöpolitiikkansa ja -ohjelmansa, ja jokainen seurakunta on tehnyt oman ympäristösuunnitelmansa. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain ympäristötilinpäätöksessä.
Tänä keväänä tehdyssä ulkopuolisessa auditoinnissa arvioitiin kiinteistöjen, leirikeskusten, krematorion ja seurakuntayhtymän ylläpitämän jätevedenpuhdistamon toimintaa. Yhtymän metsät on sertifioitu jo aiemmin. Lähes 200 hehtaaria metsää on luovutettu luonnonsuojelualueiksi.
Auditoinnin suorittaneen pääarvioija Hannu Salmisen mukaan seurakuntiin on syntynyt myönteisen ympäristötyön tekemisen kulttuuri, jossa henkilöstö on aidosti sitoutunut ympäristötavoitteisiin.
Salminen luonnehti sertifikaatin luovutustilaisuudessa, että yhtymässä tehdään ympäristötyötä pitkäjänteisesti, perusteellisesti ja pieteetillä.
Sertifikaatti on voimassa kolme vuotta, ja ympäristötyön etenemistä tarkastellaan vuoden välein. Ympäristöohjelmassa yhdistyvät teologinen tausta-ajattelu ja reaalimaailmassa toimivan organisaation arki.
YMPÄRISTÖTYÖN TAUSTA-AJATUS on, että Jumala on antanut ihmisille luomakuntansa kautta elämän
Velskolan leirikeskuksen maalämpöremontti on valmistumassa. Pohjois-Espoossa sijaitseva Velskola on Hvittorpin leirikeskuksen ohella suosittu leiritoiminnan paikka.
lahjoja. Kiitollisuus niistä saa tuntemaan kunnioitusta, joka ohjaa kohtuulliseen elämäntapaan.
”Espoon seurakunnissa suositaan ilmastoystävällistä ruokaa ja minimoidaan hävikkiä.
Espoon seurakuntien ympäristöpolitiikan linjaukset on tehty vuosille 2021–2030. Niiden mukaan seurakunnat haluavat vahvistaa espoolaisten luontosuhdetta ja kannustaa kestävään elämäntapaan. Muutosten keskellä halutaan pitää yllä tulevaisuuden toivoa.
Linjausten mukaan seurakunnissa suositaan ilmastoystävällistä ruokaa ja minimoidaan hävikkiä. Vähällä käytöllä olevista tiloista luovutaan, ja tilojen yhteiskäyttöä lisätään. Ne seurakuntien kiinteistöt, joista ei luovuta, ovat hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä. Seurakuntayhtymän metsiä hoidetaan kestävillä menetelmillä.
Viime vuoden ympäristötilinpää-
töksestä käy ilmi, että yksittäisten seurakuntien painopisteitä ympäristötyössä ovat olleet muun muassa energiasäästö, kierrätys, jätteiden lajittelu, kasvisruoan lisääminen ja ruokahävikin minimointi.
Yhteisiä ja paikallisia ympäristöteemaisia tapahtumia, luontoretkiä ja luontopyhiinvaelluksia järjestettiin pitkin vuotta.
ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN
mukaan ympäristötyössä on edetty suunnitelman mukaisesti kaikilla työaloilla, osittain jopa aiottua nopeammin.
– Järjestelmä on saatu pyörimään hyvin, Kerttuli Boucht sanoo.
Hvittorpin ja Velskolan leirikeskusten maalämpöhankkeet ovat valmistumassa, ja seurakuntayhtymän virastotalo Espoon keskuksessa on saanut aurinkosähköjärjestelmän. Sähköautojen latauspisteitä on valmiina ja suunnitteilla kirkoille, suurimmille kappeleille ja leirikeskuksiin.
SEURAKUNTAYHTYMÄN SUURIN
hautausmaa Kellonummi sai viheralueiden laatua arvioivan Green Flag Award -tunnustuksen viime vuonna toisen kerran peräkkäin. Muillakin hautausmailla pyritään vähentämään ympäristön kuormitusta muun muassa niittyalueita lisäämällä. Sähkökäyttöisiin työvälineisiin siirrytään mahdollisuuksien mukaan.
Seurakunnissa ruokahävikin vähentämisestä on tullut rutiinia.
– Se on tärkeää, sillä se on osa perusarkea, Boucht sanoo.
Kellonummen hautausmaa sai viheralueiden laatua arvioivan Green Flag Award -tunnustuksen viime vuonna toisen kerran peräkkäin. Vuonna 2023 otetussa kuvassa hautaustoimen työnjohtaja Viia Löppönen.
Lakivaliokunnan mietintö kahden rinnakkaisen avioliittokäsityksen sallimisesta tulee käsittelyyn aikaisintaan ensi marraskuussa, jolloin kirkolliskokous kokoontuu seuraavan kerran.
Piispojen esitys kahdesta avioliittokäsityksestä eteni valiokuntiin
Piispainkokouksen esitys kahden rinnakkaisen avioliittokäsityksen sallimiseksi eteni toukokuun kirkolliskokouksessa valiokuntien pohdittavaksi. Mietintö tulee käsittelyyn aikaisintaan marraskuussa, jolloin kirkolliskokous kokoontuu seuraavan kerran.
Esityksessään piispat ehdottavat, että kirkkojärjestykseen lisätään säännös rinnakkaisista avioliittokäsityksistä. Toisessa avioliitto ymmärretään miehen ja naisen välisenä ja toisessa kahden henkilön välisenä.
Kirkolliskokouksen lähetekeskustelussa asiasta käytiin pitkä keskustelu. Osa kirkolliskokousedustajista näkee piispainkokouksen esityksen kahdesta rinnakkaisesta avioliittonäkemyksestä askeleena eteenpäin. Osa vastustajista näkee avioliiton vain miehen ja naisen välisenä eikä ole valmis kompromissiin. Osa taas vastustaa piispojen esitystä, koska sen tulkittiin mahdollistavan syrjinnän.
Esityksen hyväksyminen kirkolliskokouksessa vaatii taakseen kolme neljäsosaa edustajista.
Leppävaaran seurakunnan kirkkoherran virkaa tavoittelee neljä hakijaa: Tuomas Luoma, Pentti Tepsa, Timo Waris ja Kaisa Yletyinen. Luoma toimii tällä hetkellä pappina Joutjärven seurakunnassa Lahdessa, Tepsa kirkkoherrana Kemijärvellä. Waris on toiminut kirkkoherrana muun muassa Sääksmäen seurakunnassa ja Yletyinen työskentelee pappina Leppävaaran seurakunnassa.
Leppävaaran kirkkoherranvaali on välillinen eli valinnan tekee luottamushenkilöistä koostuva seurakuntaneuvosto. Tämä
on ollut yleinen käytäntö viimeaikaisissa pääkaupunkiseudun kirkkoherran vaaleissa, myös Espoossa.
Ennen valintaa Espoon hiippakunnan tuomiokapituli antaa seurakuntaneuvostolle lausuntonsa hakijoista. Seurakuntaneuvosto valmistelee ja toteuttaa valinnan loppusyksystä 2024. Uusi kirkkoherra aloittaa työssään 1. heinäkuuta 2025. Vuodesta 2007 seurakuntaa johtanut Kalervo Salo jää eläkkeelle. Leppävaaran seurakunta on yksi Espoon seurakuntayhtymän kuudesta seurakunnasta.
Kirkko ja kaupungin laajasta digisisällöstä on poimittu erityisesti rippikouluihin sopivaa materiaalia osoitteeseen kirkkojakaupunki.fi/rippikoulu. Sivulla on video- ja audiosisältöjä, artikkeleja ja hauskoja testejä, joita riparilaiset ja riparin vetäjät voivat vapaasti hyödyntää. Sivulle ei tarvita kirjautumista.
Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi
Osoitteet:
Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2
Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1
Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3
Suvelan kappeli, Kirstintie 24
Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8
Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2
Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi
Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala
Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo
MESSUT ESPOON
TUOMIOKIRKOSSA
Suvivirren sunnuntain messu su 2.6. klo 10. Liturgia ja saarna Sami Marte, avustaa Hannu Mäenpää, urkuri Elisa Murtoperä ja kanttori William Häggblom. Messu su 9.6. klo 10. Liturgia ja saarna Kirsi-Marja Koski, avustaa Raigo Liiman, urkuri William Häggblom, kanttori Petri Koivusalo.
SUVISUNNUNTAIN
ILTAMUSIIKKI
Kesäkonserttisarja sunnuntaisin klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Vapaa pääsy.
Su 2.6. ”Vaellus” Lapsikuoro Candomini, joht. Anna Sandström; Jussi Vänttinen, laulu; Tatu Eskelinen, piano. Vaughan-Williams, Ešenwalds, Gjeilo, Sandström.
Su 9.6. ”Kesän kynnyksellä” Kamarikuoro Novena, joht. Lasse Leppänen; William Häggblom, urut Pacius, Alfvén, Mårtenson, Palmgren.
Su 16.6. ”Suvisäveliä” Maria Kalaniemi, harmonikka & laulu; Timo Alakotila, piano. Kansamusiikkisävelmiä & omia sävellyksiä.
Su 23.6. ”Juhannus” Paulus Hartikainen, laulu; Kaisa Pulkkanen, piano. Sibelius, Melartin, Merikanto, Kuula.
Su 30.6. ”Jazzvirsi” Eva Vikman, laulu; Lassi Kouvo, piano; Joonas Tuuri, kontrabasso; Eki Vikman, perkussiot. Virsiä jazzahtavaan tyyliin.
Su 7.7. ”Solo cello” Markus Pelli, sello. Bach & Britten.
Su 14.7. ”Organo” Eerik Ohtamaa, urut. Bach, Dupré, Baker.
Su 21.7. ”Baroque” Espoon barokin yhtye: Pia Sundroos, barokkiviulu; Elina Mattila, barokkisello; Anna-Maaria Oramo, cembalo.
Uskaltaako metsään mennä? Entä jos siellä eksyy?
Moni kaupunkilainen välttelee metsissä liikkumista syystä tai toisesta. Kaipuu metsäluontoon saattaa silti kyteä mielessä.
– Luontopyhiinvaellus Velskolassa tarjoaa tilaisuuden päästä syviin metsiin, kertoo Tapiolan seurakunnan pappi Marianne Tiihonen.
Vaellusreitti on turvallinen, sillä Tapiolan seurakunnan vapaaehtoiset ovat testanneet sitä etukäteen jo monta kertaa.
– Maisemat ovat upeat. Noin seitsemän kilometrin pituinen reitti sivuaa jylhiä kallioita ja peräti viittä eri järveä, kertoo Tiihonen.
Noin puolet matkasta pitää sisällään pieniä teitä, toinen puoli pieniä metsäpolkuja.
Polut ovat paikoin vaativia: reitin varrelle osuu epätasaista maastoa
Geminiani, de la Guerre etc.
Su 28.7. ”Movie magic” Petri Koivusalo & Lasse Leppänen, urut. Elokuvamusiikkia urkusovituksina.
Su 4.8. ”Voimalauluja” Anna-Liisa Haunio & Miri Rantio, laulu; Petri Kangas, piano; Make Perttilä, kitara. Anna-Mari Kaskinen kertoo laulujen taustoista. A-L Haunion lauluja A-M Kaskisen teksteihin.
Su 11.8. ”Duetto” Artturi Aalto, sello; David Munk-Nielsen, piano. Chopin, Schumann, Shostakovits, Rostropovich (yhteistyössä Radalla -kamarimusiikkifestivaalin kanssa).
URKUYÖ & AARIA
Urkuyö & Aaria -festivaali – Tiensuu: Tuuli Lindeberg & Kentala
Consort to 13.6. klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Ks. Ohjelmatiedot ja lippujen hinnat Kirkoissa soi -palstalta sekä www.urkuyofestival. fi.
ESPOON TUOMIOKIRKKO
ON TIEKIRKKO
Poikkea kesäpäivänä Espoon tuomiokirkkoon! Paikalla ovat nuoret kesäoppaamme, jotka
– Luontopyhiinvaelluksia on tehty Velskolassa aiemminkin. Osallistujat ovat olleet tosi tyytyväisiä, kertoo pappi Marianne Tiihonen.
ja suuria korkeuseroja. Maasto voi olla kosteaa ja polulla saattaa olla kaatuneita puita, jotka pitää ylittää. Maastokelpoiset kengät ovat tarpeen. Tiihonen kuvaa luontopyhiinvaellusta näin: Kävellään yhdessä rauhalliseen tahtiin. Välillä pysähdytään pieniin laulu- ja rukoushetkiin. Osa matkasta kuljetaan hiljaisuuden vallitessa, ja taukopaikoilla pysähdytään jakamaan mietteitä.
kertovat kirkon historiasta, tai tule hetkeksi hengähtämään ja aistimaan vanhan kivikirkon tunnelmaa! Viereisessä Tapulikahviossa on tarjolla kahvia ja mehua sekä pientä purtavaa. Kahvilan tuotto menee Yhteisvastuukeräykselle. Tiekirkko ja Tapulikahvila ovat avoinna arkisin klo 12–16, ma 3.6. alkaen ja jatkuen koko kesän elokuun alkuun asti.
Tuomiokirkko on auki kesä-elokuussa joka päivä klo 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.
UNELMAN KAMMARI
Vielä ehtii edullisille ostoksille! Kirpputori-kahvio (Os. Kaivomestarinkatu 8) avoinna to 30.5. ja 6.6. klo 11–16 ja ma 3.6. klo 11–15. Kesätauko 11.8. asti.
NUORET AIKUISET
Pe 31.5. klo 18 alkaen vietetään rentoa K18 -iltaa Suvelan kappelissa. Nuorten aikuisten toimintaa suunnitellaan osallistujien toiveiden mukaa.
KUMMIPÄIVÄ
– Luontopyhiinvaelluksella voi päästä erilaisiin maisemiin ja mielenmaisemiin kuin arjessa. Ihastelun, ihmettelyn ja hengellisyyden elementit ovat vahvasti läsnä.
ULLA LÖTJÖNEN
Luontopyhiinvaellus Velskolassa. Kokoontuminen la 8.6. klo 14 Velskolan kurssikeskuksen parkkipaikalla, Vääräjärventie 2. Omat eväät ja juomapullo mukaan. Katso lisää: espoonseurakunnat.fi/hiljentyminen
Su 2.6. kummille ja kummilapselle maksutonta ohjelmaa, mm. Seikkailupuisto Huipussa ilmainen seikkailu verkoilla, Museo Leikissä non-stop työpaja ja lasten opastuksia, Luontikeskus Haltiassa kummilapselle ilmainen sisäänpääsy näyttelyyn sekä Kahvila Hileestä voi vuokrata polkuveneitä ja suplautoja puoleen hintaan. Ks. ohjelmasta tarkemmin: www.espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/ kummipaiva.
KESÄINEN
KARUSELLIPERHEKERHO
Tervetuloa nauttimaan kesäpäivistä ulkoillen, leikkien & laulaen, kaiken ikäisille lapsille perheineen! Espoon tuomiokirkon srk-talo: ti 4.6., to 6.6., ti 11.6. ja to 13.6. klo 9.30–12.30. Välipala 2 e, alle 3-v. ilmainen. Ei ilmoittautumista. Tied. marika.laakkonen@evl.fi. Viherlaakson kappeli: ma 3.6., ke 5.6., ma 10.6. ja ke 12.6. klo 9.30–12.30. ILM. ruokailua varten (lounas 1,5–3 e, alle 3-v. ilmainen): Viikolle 23 ma 27.5. ja viikolle 24 ma
3.6. mennessä: marika.laakkonen@evl.fi.
PERHEKAHVILA ”KEIDAS” Ti 4.6. klo 13–15 Espoon keskuksen perhekeskuksessa, os. Kamreerintie 6. Tarjolla kahvia, teetä, pientä syötävää, myös lapsille. Mukava leikkipaikka. Järj. Espoon tuomiokirkkoseurakunta.
MUSKARISSA TILAA!
Syksyn muskareihin ilmoittautuminen on auki läpi kesän! Katso lukujärjestys, lisätiedot ja ilmoittaudu mukaan: www.espoonseurakunnat.fi/muskarit.
KIELIKAHVILA
Sinulle, joka haluat puhua enemmän suomea, tule ke 5.6. klo 16 Suvelan kappelin kielikahvilaan! Mukavaa seuraa, teetä, kahvia ja pientä välipalaa tarjolla.
PARISTA PERHEEKSI
Illat ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille to 6.6. klo 17–18.30 Espoon keskuksen perhekeskuksessa, Kamreerintie 6 sekä
ke 12.6. klo 17–18.30 Tapiolan kirkossa. Aiheena mm. lapsen syntymän vaikutus parisuhteeseen sekä vanhemmaksi tulon prosessi. Illat ovat osa neuvolan perhevalmennusta ja kaikille avoimia katsomuksesta riippumatta. Tied. kirsi. kanerva@evl.fi.
PIENET
PYHIINVAELLUKSET
Jalkojen rukousta ja mielen lepoa pyhiinvaelluksilla Villa Elfvikissä ke 12.6. klo 18–19.30 ”Kaikki puhkeaa kukkaan” ja to 22.8. ”Sadonkorjuun aika”. Varusteiksi hyvät kengät ja sään mukainen vaatetus, reppuun vesipullo ja pienet eväät. Tied. ja ILM. marja. malvaranta@evl.fi, 040 5311 040.
PERHEIDEN RETKET
Pakkaa eväät reppuun ja tule tutustumaan Espoon helppoihin retkikohteisiin ja toisiin perheisiin. Ulkoilua, leikkiä ja laulua. Sään mukainen vaatetus, omat eväät ja kyydit. Seurakunta tarjoaa mehut ja keksit klo 11.30. Ei ilmoittautumisia. Tied. 050 5251 216, aila.pihlajavesi@evl.fi.
Ma 17.6. klo 10–13 Träskändan kartanonpuistoon (Träskändanristi 4).
Ke 19.6. klo 10–13 Pirttimäkeen (Kunnarlantie 110, bussit 246, 246K). Pirttimäessä on kahvila auki.
PERHEIDEN KESÄPÄIVÄ
Ti 18.6. klo 10–13 Suvelan kappeli. Musiikkihetki klo 10, lounas klo 10.45 (1,50–3,50 e), monenlaista puuhaa pienille ja vähän isommillekin lapsille. ILM. ruokavaliotietoineen 10.6. mennessä: heli.vesanen@evl.fi, 040 552 8924.
KESÄILTA KAPPELILLA
Ti 18.6. klo 18 Kauklahden kappeli. Yhdessäoloa keskustellen ja ihanimpia virsiä laulaen. Kahvitarjoilu, tuotto Kosen seurakunnalle.
JUHANNUS
KIRKONMÄELLÄ
Urkuyö & Aarian perinteiset juhannusiltamat to 20.6. klo 21 Espoon tuomiokirkko. Kesäistä laulu ja instrumentaalimusiikkia, yhteislaulua. Vapaa pääsy. Ks. www.urkuyofestival.fi.
Juhannusjuhla kirkonmäellä pe 21.6. Klo 18 Lipunnosto, kesäisiä yhteislauluja tuomiokirkossa. Juhlat jatkuvat seurakuntatalolla klo 19–21. Yhdessäoloa, musiikkia ja pientä purtavaa, lapsille omaa tekemistä. Ks. tarkemmin: www. espoonseurakunnat.fi.
Juhannuspäivän messu la 22.6. klo 10 Espoon tuomiokirkossa. Suvisunnuntain iltamusiikki: ”Juhannus” su 23.6. klo 19 Espoon tuomiokirkko. Paulus Hartikainen, laulu; Kaisa Pulkkanen, piano. Sibelius, Melartin, Merikanto,
Kuula. Vapaa pääsy. OLETKO MENETTÄNYT LÄHEISESI?
Sururyhmässä voit jakaa ajatuksiasi ja tunteitasi toisten samaa kokeneiden kanssa. Aloitus to 29.8. klo 18 Suvelan kappelissa. Kuusi kokoontumista. ILM. ja tied. 19.8. mennessä (paitsi kesätauko 21.6.–28.7.): marja.malvaranta@evl.fi, 040 531 1040 tai kirsi.salonen@evl. fi, 040 547 1861. SYYSMATTITALKOOLAISEKSI
Tule mukaan vapaaehtoiseksi syksyn huipputapahtumaan la–su 21.–22.9. https://www. espoonseurakunnat.fi/syysmatinmarkkinat/talkoolaiset.
VIHKIAJAT
TUOMIOKIRKOSSA
Espoon tuomiokirkko on suljettuna remontin vuoksi pääsiäisestä 2025 pääsiäiseen 2027. Espoon muut kirkot ovat 3.6.2024 alkaen varattavissa kaikille espoolaisille ja 17.6.2024 alkaen kaikille ulkokuntalaisille. Espoon tuomiokirkon vihkiaikoja ajalle tammihuhtikuu 2025 voi varata puhelimitse Espoon palvelukeskuksen varauspalveluiden puhelinpalvelusta p. 09 8050 2601. https://www.espoonseurakunnat.fi/perhejuhlat/haat
ÄLÄ JÄÄ YKSIN!
Ammatillista keskusteluapua perhetyönohjaaja kirsi.kanerva@ evl.fi, 050 5110 165. Papin puhelin joka päivä klo 9–19, 09 8050 2602. Yhteys päivystävään diakoniatyöntekijään 10.6. alkaen arkisin klo 10–14, p. 040 502 4838.
SOMESSA JA VERKOSSA
Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Meitä on jo 14 000 Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-ryhmässä! Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta www.espoonseurakunnat.fi
Espoonlahden seurakunta
Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000 espoonlahdenseurakunta@evl.fi
Vahtimestari p. 050 432 7512 www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti
Nuoret: www.sodesode.fi
Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet
Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa
Toimipisteet:
Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13
Aukioloajat: Espoonlahden kirkko: ma-to klo 8.30–18, pe klo 8.30–15, la toiminnan mukaan, su klo 10–18 ja pyhinä klo 10–15. Soukan kappeli: ma-ti klo 9–15, ke toiminnan mukaan, to-pe klo 9–15, la-su ja muut pyhät toiminnan mukaan.
Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/espoonlahdenseurakunta.
MESSUT JA
JUMALANPALVELUKSET
Turvallinen aikuinen - Kummipäivän perhemessu suvivirren sunnuntaina 2.6. klo 11 Espoonlahden kirkko. Messu erityisesti kummeille ja kummilapsille sekä kaikille perheille. Messun jälkeen tarjoilua sekä jaossa ilmapalloja. Huttunen, Rautio.
Yhteisömessu su 2.6. klo 16. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Jaossa kummipäivän ilmapalloja.
Iltamessu su 2.6. klo 17 Soukan kappeli. Lindberg, Rautio. Iltatee. Messu su 9.6. klo 11 Espoonlahden kirkko. Lindberg, Puukko. Iltamessu su 9.6. klo 17 Soukan kappeli. Aila, Ojala. Iltatee.
DIAKONIAN KEVÄTJUHLA
pe 31.5. klo 10 Espoonlahden kirkolla. Tule juhlimaan kesän aloitusta leipämessun ja yhteisen juhlan merkeissä. Juhlassa esiintyy Pasi Flodström, tangokuningas 2023.
KESÄKAHVILAT JA
-MUSIIKIT
Kesäkahvila 3.–14.6. arkipäivisin klo 10–14 Espoonlahden kirkko. Tule nauttimaan pikkurahalla kahvia ja purtavaa. Kahvilaa pyörittämässä alueen nuoria. Kesäillan kahvila ke 5.6., 12.6. ja 19.6. klo 17–18 Espoonlahden kirkko. Makeaa ja suolaista maistuvaa huokeaan hintaan. Tuotto lähetystyölle. Kesäillan musiikkia ke klo 18–19 Espoonlahden kirkko, vapaa pääsy, ohjelma 10 e. 5.6. Sopraano Rosa Rautio esittää kesäillan säveliä säestäjänään Jalmari Vilminko. 12.6. Olli Varosen selloilta ”Kohtaamisia”. 19.6. Marianne Gustafsson Burgmann ”Urkumusiikkia Suomen autonomian ajalta”.
TAVATAAN TAAS!
Yhteisen tulen äärellä to 6.6. klo 17–20 Soukan kappelin pihalla. Seurakunta tarjoaa makkaraa ja mehua, voit tuoda myös omat grillattavat tullessasi.
Kirpputori Toivon Tori la klo 11–15 ja ke klo 12–18 Soukankaari 8 B. 15.6. saakka.
Valtakunnallista Kummipäivää vietetään sunnuntaina 2. kesäkuuta. Kummipäivä on kummien ja kummilasten yhteinen toimintapäivä.
Seurakunnat järjestävät Kummipäivänä yhteistyökumppaneiden kanssa ilmaista tai edullista ohjelmaa eri puolilla Espoota. Tapahtumat ovat avoimia kaikille.
Kummipäivänä 2.6. voi lähteä Espoossa vaikkapa:
■ Seikkailemaan yläilmoissa. Seikkailupuisto Huipussa, Vanha Maantie 15, on Kummipäivänä tarjolla kaikille ilmainen verkkoseikkailu. Koe yhdessä kummilapsen kanssa pomppuisat verkot, jotka kulkevat 10 metrin korkeudessa. Alle 5-vuotiaan lapsen mukana tulee olla aikuinen verkoilla. Huippu on avoinna klo 10–18 ja verkkoseikkailuun pääsee vielä tuntia ennen sulkemisaikaa. Ei etukäteisvarausta.
■ Leikin ihmeelliseen maailmaan. Museo Leikissä, Ahertajantie 3, järjestetään non-stop-työpajoja sekä kolme lapsille sopivaa museo-opastusta. Lisäksi 200 ensimmäistä kävijää saa sisäänpääsyn museoon puoleen hintaan. Museo on avoinna klo 10–17. Non-stop-työpajat ”Neppisauto” ja ”Hyrrä” pyörivät klo 14–16 ja paikat täytetään saapumisjärjestyksessä. Museo-opastukset alkavat klo 13, 14 ja 15.
Ilmoittaudu opastukseen etukäteen sähköpostitse Miialle, miia.raninen@evl.fi. Kerro viestissäsi osallistujien määrä sekä toivomanne kellonaika. Paikat opastuksiin täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.
■ Suppailemaan ja veneilemään. Kahvila Hileestä, Tapiontori 1, voi Kummipäivänä vuokrata polkuveneitä ja sup-lautoja puoleen hintaan. Kahvila Hile palvelee Tapiolan keskusaltaalla klo 11–14.
■ Luontonäyttelyyn Haltiaan. Suomen luontokeskus Haltia, Nuuksiontie 84, tarjoaa kummin seurassa tulevalle kummilapselle maksuttoman sisäänpääsyn Haltian luontonäyttelyihin. Haltia on avoinna klo 10–18.
■ Messuun tai pyhäkouluun Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8, vietetään Kummipäivää ja samalla Suvivirren sunnuntaita kahdessa messussa. Molempien messujen jälkeen kirkolla jaetaan ilmapalloja. Klo 11 alkaa Kummipäivän perhemessu, jonka jälkeen on tarjoilua. Klo 16 alkava Yhteisömessu toteutetaan yhdessä Verkoston kanssa. Kahvia on tarjolla klo 15.30 alkaen. Messun aikana on lapsille pyhäkoulu ikäryhmittäin. Yhteisömessun jälkeen on keittoruokailu.
■ Liikkumaan kirkolle. Olarin kirkolla, Rälssitilankuja 1, vietetään Kummipäivän perhemessua ja -tapahtumaa teemalla ”Liikettä kummin kaa tai ilman!” Klo 16 alkavan musiikintäyteisen perhemessun jälkeen tarjolla on päivällistä pikkurahalla ja hauskoja toimintapisteitä pääosin ulkona. Partiolaiset Merimetsot-lippukunnasta paistavat räiskäleitä.
■ Viettämään hauskaa päivää Superparkissa. Kummi ja kummilapsi pääsevät kaksi yhden hinnalla Vantaan, Vuokatin, Turun ja Mikkelin Superparkeihin sunnuntaina 2.6. Superpark on yksi Kummipäivän valtakunnallisista yhteistyökumppaneista.
Espoon kirkoissa liputetaan Kummipäivänä 2.6.
JUHANNUS
Juhannusleiri Velskolassa työikäisille 21.–23.6. Alkaa pe klo 14 ja päättyy su klo 13. Täysihoitohinta koko ajalta 50 e. Ilm.11.6. mennessä verkkosivujen kautta. Tied. Eveliina Roznovski, 041 5181244.
TELTTARETKI HILAAN
Ollaan yötä teltassa Hilassa 7.–9.6. Kaikille tarkoitettu retkimahdollisuus omin varustein ja omin eväin pe-su. Ohjelmassa saunomista, leirinuotiolauluja, hartaushetket luonnossa, melomista, patikointi Linloon ulkoilusaareen ja ruuanlaittoa. Jos tulet lapsen kanssa, olet vastuussa hänestä koko ajan. Alueelta varusteluun kuuluvat puhdas juomavesi, kaasugrilli, vessat sekä jääkaappi säilytykseen. Ilm. ja tiedustelut: eveliina.roznovski@evl.fi, 041 5181244.
ARKIYSTÄVÄKSI
IKÄIHMISELLE
Monet ikäihmiset kaipaavat ulkoilu- tai kauppakaveria. Jos sinulla on aikaa tunti tai kaksi viikossa, lähde mukaan ArkiYstävätoimintaan! Tehtävään perehdytetään. Lisätietoja diakoni Minna Maijanen, minna.maijanen@evl.fi, p. 040 705 3358.
RAAMATTU JA RUKOUS
Miesten raamattupiiri to 30.5. klo 18 Espoonlahden kirkko. Iltapala 5 e.
Aamurukous verkossa ke klo 6.30.
Avoin rukouspiiri su klo 12.30–14 Espoonlahden kirkko.
IKÄIHMISTEN KERHOT
Ikäihmisten kesäkerho ma klo 10–11.30 Espoonlahden kirkko. Eloa ja iloa eläkevuosiin!
Tule viettämään mukava kesäinen hetki toisten ikäihmisten seuraan. Vaihdetaan kuulumisia kahvikupposen (1,50 e) ääressä. Hartaus, vierailijoita ja erilaisia kesäisiä teemoja. Ei tarvitse ilmoittautua. Lisätiedot diakoni Eijalta 041 5341 706
NUORET
Nuorten toiminta osoitteessa sodesode.fi.
LAPSET JA PERHEET
Parista perheeksi -ilta ke 12.6. klo 17 Tapiolan kirkko. Perhevalmennusilta ensimmäistä lasta odottaville vanhemmille. Illat ovat osa neuvolan perhevalmennusta.
APUA JA TUKEA
Diakonian ajanvaraus: diakonia. espoonlahti@evl.fi tai arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885 tai www. espoonseurakunnat.fi. Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä to 30.5. klo 13.30 Meriemyssä (Merenkäynti 3). Avoin, luottamuksellinen keskusteluryh-
mä mielen hyvinvoinnin tueksi. SYÖDÄÄN YHDESSÄ
Diakonialounas ma klo 12–13 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 11.30–12.30. Yli 15 v. 3 e, 7–14 v. 1 e, alle 7 v. maksutta. Kortti- tai käteinen. Lounaan yhteydessä klo 12.30–14 tarjolla vapaaehtoisten järjestämää digitukea kirkolla. Iltasafka to klo 17 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 16.45–17.30. Yli 15 v. 3 e, 7–14 v. 1 e, alle 7 v. maksutta.
Konsertit Kirkossa soi -palstalla.
Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta
youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi Lapset ja perheet minisiipi.fi FB & IG & YouTube @minisiipi
MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET
Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa kirkkopussukoita pienimmille, kirkolla myös lastenpaikka. Perheiden olohuone kirkon B-siivessä su klo 10–12.30. Kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot: espoonseurakunnat.fi/le/ jumalanpalvelukset ja Leppävaaran srk:n Facebook. Arki-illan messu to 30.5. klo 17 Leppävaaran kirkko.
Messu ja kirkkokahvit su 2.6. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mikä on kohtuus, paljonko on tarpeeksi? Pöyri, Kallioniemi, Latvanen. Messun päätteeksi Suvivirsi. Ehtoollishartaus ti 4.6. klo 14 Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskus, Säterinkatu 3. Kesäillan ehtoollinen to 6.6. klo 17.30 Karakappeli. Kesäillan messu on lyhyt, noin puolen tunnin viikkomessu. Yhteinen veisuu, rukous ja ehtoollinen.
Messu ja kirkkokahvit su 9.6. klo 11 Leppävaaran kirkko. Toteuttamassa Anjala 2 rippikouluryhmä. Salo, Pöyri, Noponen.
KUMMIPÄIVÄ SEIKKAILUPUISTO HUIPUSSA
Kummipäivän ilmainen seikkailu verkoilla su 2.6. klo 10–18 Seikkailupuisto Huipussa, Vanha Maantie 15. Koe yhdessä kummilapsen kanssa pomppuisat verkot, jotka kulkevat 10 metrin korkeudessa. Alle 5-vuotiaan lapsen mukana tulle olla aikuinen verkoilla. Kaikille ilmainen. Ei etukäteisvarausta.
PERHEIDEN KESÄKAHVILA
Leppävaaran kirkolla 3.–19.6. joka arkipäivä klo 9–13. Ohjelmassa puuhaa ulkona ja sisälla. Kahvia, mehua ja pientä purtavaa. Kesäkahvilaa ohjaavat seurakunnan varhaiskasvatuksen ja perhetyön ammattilaiset.
KARAKAPPELIN
KESÄKAHVILA
Avoin kesäkahvila Karakappelissa, joka toinen torstai 6.6. alkaen (pariton viikko) klo 15–17. Tule juttelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Kahvilaa pitävät Karakappelin vapaaehtoiset.
MUSIIKKI
Kesälauluja kirkolla -yhteislauluhetket Leppävaaran kirkolla kolmena keskiviikkona klo 12: 5.6., 3.7. ja 7.8. Sään salliessa lauleskellaan kirkon pihalla suihkulähteen äärellä yhdessä. Juhlitaan kesää ja lauletaan ihania, kauniita, iloisia, muistorikkaita, reippaita ja mitä vaan kesälauluja kanttori Outi Noposen kanssa. Soiva kesäkahvila -konsertit keskiviikkoisin klo 12 Leppävaaran kirkossa, 12.6., 26.6., 17.7. ja 31.7. Konsertti kestää noin 40 minuuttia, konsertin jälkeen kahvit ja rupattelua kirkon pihalla sään salliessa. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelma- ja kahvimaksu. Ke 12.6. ”Kesäyö”, Annukka Nissilä, sopraano, Kullervo Latvanen, baritoni, Pauliina Hyry, urut ja piano. 26.6. ”Virta venhettä vie – Poliisilaulajien kesätervehdys”, Helsingin Poliisilaulajat, johtaa Robert Ruohola. 17.7. ”Serenata Española”, Osmo Palmu, kitara. 31.7. ”Kesäpäivän idylli”, Lavrenchukin musiikkiperhe.
AIKUISILLE
Äiti Teresa-piiri to 30.5. klo 11 Karakappeli. Klo 12 rukoushetki.
APUA JA TUKEA
Diakonian palveluaika ma klo 10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana varaa aika suoraan diakoniatyöntekijöiltä sähköpostitse: leppavaaran.diakonia@evl.fi
Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi
Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet
Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret
Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1
MESSU
Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/Olarinsrk. Kirkon takaosaa ei videokuvata. Ehtoollisen aikana kuvataan alttarialuetta.
Messu kesä-elokuussa kirkossa klo 11.
Suvivirren sävelin -messu su 2.6. klo 11 Olarin kirkko. Jussila, Kruus, Rautio. Mieskvartetti Spira Ensemble.
Su 9.6. klo 11 Olarin kirkko. Hartikainen, Jussila, Niinikoski. Espoo International Lutheran Worship Matinmessu su 2.6. klo 17 Matinkappeli, Liisankuja 3. Tarkemmat tiedot kohdassa International.
HARTAUS
KIRKONMENOJEN AIKAAN
Seurakuntalaisten pitämä hartaushetki su 2.6. klo 12 Matinkappeli. Kahvitarjoilu.
KUMMIPÄIVÄN
PERHEMESSU JA PERHETAPAHTUMA
Liikettä kummin kaa tai ilman su 2.6. klo 16–18.30 Olarin kirkko. Musiikintäyteinen perhemessu ja puuhaa lapsiperheille ja kummeille! Messun yhteydessä jaetaan kastepuun oksat kutsukirjeellä kutsutuille kastetuille. Päivällistä pikkurahalla ja hauskoja toimintapisteitä pääosin ulkona. Partiolaiset Merimetsot -lippukunnasta paistavat räiskäleitä. Kovalla sateella enemmän sisäohjelmaa. Mukana papit Antti Kruus, Jarmo Jussila ja kanttorina Päivi Hakomäki sekä Leila Saarela, Mia Silvola ja Henna Sadonkorpi perhetyöstä.
MATINKAPPELIN KESÄHARTAUS
Kesähartaus tai -messu ja kesäkahvila tiistaisin klo 12 Matinkappeli. Tule käväisemään Matinkappelilla hartaudessa ja sen jälkeen viettämään hetkinen kahvin äärellä. Kesähartaus toteutetaan välillä messuna.
SIIONIN KANTELEEN SÄVELIN
Iloisten laulujen iltapäivä ma 3.6. klo 15 Olarin kirkon kerhosiipi. Laulattamassa kansainvälisen työn sihteeri Markus Silvola. Ma 10.6. klo 15 laulattamassa Markus Silvola sekä Evankelisestä lähetysyhdistyksestä pastori Oiva Hujanen. Kuulumisia Viron kristillisestä työstä. Kolehtiastia Elyn työlle.
RANTAUTUMINEN MATINKYLÄÄN
3.–7.6. klo 9.30–12.30 perhetyöntekijät Matinkylän rannalla. Pelejä, leikkejä ja muuta toimintaa lapsille ja perheille. Välipalatarjoilu.
PERHEIDEN KESÄSEIKKAILUT KIRKONMÄELLÄ
Ma 10.6. – pe 14.6. klo 9.30–12.30 Olarin kirkko. Ohjelmaa sisällä ja ulkona, teemana ihanat värit. Ulkoleikkejä, askartelua, leikkihuone, musahetki ja lounas. Lounaalla etusijalla lapset.
KESÄTOIMINTA CHAPPLESSA
Perheiden kesäkahvila juhannukseen asti ma–pe klo 9.30–12 Chapple, Iso Omena. Alle kouluikäiset lapset yhdessä vanhempien, isovanhempien, lastenhoitajan tai muun läheisen aikuisen kanssa. Ei lastenhoitoa. Mikroaaltouuni on käytettävissä ruokien lämmittämiseen. Kahvia ja teetä. Chapple kesäkahvila ma–pe klo 12–16 Chapple, Iso Omena. Pidä tauko tai tule kaveriporukalla hengaamaan ja pelailemaan. Salissa on leikkipaikka lapsille. Kahvia ja teetä.
SEURAKUNTAMATKA
TALLINNAAN
Elämyksellisellä lähetys- ja ystävyysseurakuntamatkalla 7.–8.9. tutustumme Viron lähihistoriaan ja seurakuntaelämään. Tutustuminen Mustamäen kirkkoon, illallinen, iltaohjelmaa, vierailu Vabamu-museossa, tutustuminen ystävyysseurakuntaamme Lasnamäellä ja osallistuminen messuun, nimikkolähettiemme tapaamiset. Hinta 340 e 2-hengen huoneessa. (50 e lisä 1hh). Sis. laivamatkat, kuljetukset vierailukohteisiin, ruokailut. Ilmoittautuminen 29.7. mennessä netissä: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Maksetaan ilmoittautuessa.
Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan, su klo 8–14. Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi
MESSUT JA HARTAUDET
TAPIOLAN KIRKOSSA
Messu su 2.6. klo 10. Pyhän aiheena on katoavat ja katoamattomat aarteet. Mukana seurakunnan ympäristötyöryhmä. Ristimäki, Linnoinen, Jurmu. Kirkkokahvit. Messu su 9.6. klo 10. Tervonen, Kallio, Jokivuori. Kirkkokahvit. Viikkomessu joka ke klo 8. Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä. Kirkkokahvit. Keskipäivän rukoushetki ma, ke ja pe klo 12 facebook.com/TapiolanSeurakunta.
KUMMIPÄIVÄNÄ
TAPAHTUU
Kummipäivä Tapiolan Keskusaltaalla tarjoaa kummeille ja kummilapsille suppailun ja polkuveneilyn merkeissä su 2.6. alk. klo 11, Tapiolan Keskusallas, Kahvila Hile. Tapiolan seurakunta tarjoaa klo 11–14 suppailua ja polkuveneilyä puoleen hintaan max. 30 min. Paikat täytetään saapumisjärjestyksessä.
Kummipäivä Museo Leikissä su 2.6. klo 13–16. Kummeille ja kummilapsille mukavaa yhteistä tekemistä. Kolme museo-opastusta (Klo 13, 14 ja 15. Max. 15 osallistujaa/ opastus). Ilmoittaudu etukäteen sähköpostitse Miialle, miia.raninen@evl.fi (viestiin osallistujien määrä sekä toivomanne kellonaika). Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Non-stop-työpajat klo 14–16. Max. 30 osallistujaa samaan aikaan. Neppisauto-työpaja sekä Hyrrä-työpaja. Leikki Paikat täytetään saapumisjärjestyksessä. Sisäänpääsy museoon 200:lle ensimmäiselle puoleen hintaan. Tied. espoonseurakunnat.fi.
LUONTOPYHIINVAELLUS
Koe pyhä luonnon keskellä la 8.6. klo 14. Kokoontuminen Velskolan kurssikeskuksen parkkipaikalla, Vääräjärventie 2. Kuljemme rauhalliseen tahtiin n. 6 km pieniä teitä ja pieniä metsäpolkuja. Polut paikoin vaativia: epätasaista maastoa ja suuria korkeuseroja. Maasto voi olla kosteaa ja polun yli voi olla kaatunut puita. Maastokelposet kengät. Kävelemme yhdessä, pysähdymme pieniin laulu- ja rukoushetkiin. Omat eväät (myös juomapullo) mukaan. Toteuttamassa Tapiolan seurakunnan aktiivisia seurakuntalaisia. Ei ennakkoilmoittautumista, saavu vain paikalle. Tied. Marianne Tiihonen, puh. 040 735 6575, marianne.tiihonen@evl. fi.
PARISTA PERHEEKSI -ILTA Perhevalmennusilta ensimmäistä lasta odottaville ke 12.6. klo 17 Tapiolan kirkko. Ks. Yhteiset-palsta.
JUHANNUSJUHLA
TAPIOLAN KIRKOLLA
pe 21.6. klo 11–15. Seppeleiden tekoa ja kirkon koristelua alk. klo 11. Hartaus klo 12. Yhteislaulua, -tanssia ja lipunnosto. Hartauden jälkeen ruokailu ilmoittautuneille. Hinta aikuinen 7 e, lapsi 4 e ja alle 3 v ilmainen. Korttimaksu. Ilm. 27.5.–5.6. verkossa: tapiolanseurakunta.fi.
KESÄPERHEKERHO
Tapiolan kirkko ti 4.6. klo 9.30–11.30, ke 5.6. klo 9.30–11.30 Tapiolan kirkko Tapiolan asukaspuisto to 6.6. klo 9.30–11.30 Louhenkuja 4. Muskari klo 10.
Silkkiniitty ti 11.6. klo 9.30–11.30, Opintie 3. Muskari. Tapiolan kirkko ke 12.6. klo 9.30–11.30, muskarikirkko klo 10. To 13.6. Kesäperhekerhon kesäjuhla eli Pisarapirskeet klo 9.30–11.30.
KESÄPERHEKAHVILA
Tilat auki leikille, ei ohjattua ohjelmaa ti 18.6. ja ti 25.6. klo 9.30–11.30 Tapiolan kirkko.
AIKUISILLE
Avoin rukouspiiri pe 31.5. klo 18 Tapiolan kirkko.
ÄLÄ JÄÄ YKSIN
Päivystävä pappi joka päivä klo 9–19, p. 09 8050 2602. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ti ja to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi.
MUSIIKKIA PUOLEN PÄIVÄN JÄLKEEN
Vanha tuttu konserttisarja uudella nimellä ja uuteen aikaan joka ti 4.6.–13.8. klo 13 Tapiolan kirkolla. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykselle. Kuoroklassikoita ti 4.6. klo 13. Kamarikuoro Gloria, johtajana Jari Koivistoinen. Kotimaisissa ja ulkomaisissa kappaleissa tarjoillaan rakkauden ja siihen liittyvien tunteiden koko kirjo: intohimon palo, menetyksen taakka, pyhä huolenpito. Musiikkia Kaarle-kuninkaan hovista ti 11.6. klo 13. Jaye Consort Helsinki, kolme lyyragambaa: Varpu Haavisto, Johanna Randvere ja Markus Kuikka. John Coprarion ja William Lawesin teoksia kolmelle lyyragamballe.
Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi
Seurakuntatoimisto palvelee toistaiseksi poikkeusaikataulun mukaisesti. Ajankohtaiset palveluajat löytyvät verkkosivuiltamme www.kauniaistenseurakunta.fi
Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11
MESSU KLO 10 KIRKOSSA JA KIRKKOKAHVIT
Su 2.6. 2. sunnuntai helluntaista, liturgi Mimosa Mäkinen, saarna Kari Kuula ja kanttorina Teija Palolahti.
Su 9.6. liturgi ja saarna Helena Kesti-Helia ja kanttorina Teija Palolahti.
Su 16.6. liturgi Helena Kesti-Helia, saarna Mimosa Mäkinen ja kanttorina Teija Palolahti.
KESKIVIIKON KESÄTREFFIT KIRKON SISÄPIHALLA KLO 14
Ke 5.6. “Lapsuuden leikit.” Diakonissa Pirjo Luoma ja kanttori Teija Palolahti.
Ke 12.6. “Juuret ja siivet - oman hengellisen polun äärellä.” Kirkkoherra Mimosa Mäkinen ja kanttori Teija Palolahti. Ke 19.6. Kahvikonsertti. “Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua, jotain sinistä” (kirkkosalissa). Teija Palolahti, sopraano ja Suvi Leino, piano (Chydenius, Hannikainen, Melartin, Bäckman)
Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, må-to kl. 9–12 per telefon och e-post. Öppet för besök enligt överenskommelse, tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi
HÖGMÄSSOR
Esbo domkyrka sö 2.6 kl. 12.15 Vi firar en somrig högmässa tillsammans med Roger Rönnberg, Malmgren och Brunell. Efter högmässan bjuds det på kyrkkaffe vid klockstapeln. Esbo domkyrka sö 9.6 kl. 12.15 Högmässa tillsammans med Janne Sironen, Leppänen och Brunell.ar.
BARN OCH FAMILJ
Familjeklubbar för dig som är hemma med småbarn: Ti-fr kl. 9.30. Kolla dag / plats: esboforsamlingar.fi
Musiklek förmiddag onsdagar. Info: esboforsamlingar.fi
UNGA OCH UNGA VUXNA Församlingens verksamhet hittas på esboforsamlingar.fi
VUXENVERKSAMHET
Sockenstugan to 13.6 kl. 13.0014.30 Sommarträff med program, andakt och kaffe med dopp. Vi startar med allsång under vår kantor Elsas ledning. Välkommen. DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER
Vi har möjlighet att hjälpa med en matkasse om du har ansträngd ekonomi. Diakoner: Ani 050 597 3313, Taina 040 547 1856. E-post: förnamn.efternamn@evl.fi, e-tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi.
Församlingskansliet: Kavallvägen 3. Öppet tisdagar och torsdagar kl. 10–14, onsdagar endast telefonbetjäning kl. 9-11.30, tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi
Adresserna:
Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11
GRANKULLA KYRKA
SÖ 2.6 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre brasrummet.
SÖ 9.6 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre brasrummet.
Espoo International Lutheran Worship Matinmessu / kaksikielinen messu (suomienglanti) su 2.6. klo 17 Matinkappeli. The service is bilingual, FinnishEnglish. Service is led by pastor Oili Karinen, sermon by pastor Pyry Paananen. Music is led by cantor Sanna with Worship Band. Children’s activities are available during the worship service. After the worship coffee and snacks fellowship. / Messun jälkeen yhteiset kappelikahvit.
Finnish Language and Coffee on Wednesday 5th June 4 p.m. (16:00) at Suvela Chapel, Kirstintie 24. For you, who study Finnish and know at least some words. For you, who want to speak Finnish and have fellowship. Language Café is open group with volunteers. Coffee, tea, snacks. Free participation, voluntary payment for coffee. More information: mari.mathlin@evl.fi, p. 050 438 0182.
Venäjänkielinen iltakirkko Uuttu
Богослужение без Причастия, каждый вторник в 19:30 в
капелле Уутту Иисусова
молитва, Елеопомазание,
проповедь, органная музыка
После Богослужения чаепитие и
общение.
Venäjänkielinen jumalanpalvelus
Богослужение (без Причастия)
каждое воскресенье в 15:00
капелле Соукка, Эспоонлахти
Иисусова молитва,
Елеопомазание, проповедь, органная музыка После
Богослужения чаепитие и
общение
Yhteiset
Walk in -terapia, kynnyksetön yhden tapaamisen terapia, pyrkii helpottamaan 16–29vuotiaiden oloa ratkaisukeskeisen terapian menetelmin. Walkin päivystys on Iso Omenan Palvelutorilla ke 12.6. asti ja Lepppävaaran Ohjaamotalolla ma 17.6. asti. (Sitten kesätauko ja päivystykset alkanevat jälleen Leppävaarassa 2.9. ja ompussa 4.9.) Lisätiedot Katja Kangas. Parista perheeksi -ilta ensimmäistä lasta odottaville ke 12.6. klo 17 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Keskustelemme mm. lapsen syntymän vaikutuksesta parisuhteeseen, vanhemmaksi tulon prosessista, myönteisen vuorovaikutuksen merkityksestä pikkulapsiperheissä sekä yhteisen perhekulttuurin
luomisesta. Esittelyssä seurakunnan ja alueen muiden toimijoiden järjestämää toimintaa perheille ja tahoja mistä saa apua parisuhteen ja perheen kysymyksiin. Perhevalmennusiltaan voi osallistua myös vauvan syntymän jälkeen. Illan päätteeksi info nimen antamiseen liittyvistä käytännöistä ja kasteen järjestämisestä sekä kummeista. Näkövammaisten retki Mustasaareen su 16.6. klo 12–16. Saaressa asustaa kotieläimiä, joita saa käydä tervehtimässä. Uintimahdollisuus matalalla hiekkarannalla. Luontopolku, joka kulkee Mustasaaren ja viereisen Hevossaaren rantoja. Mustasaaren omistaa Helsingin seurakunnat. Lähdemme klo 12 lautalla saareen. Lauttalaiturin osoite on Hiekkarannantie 3, Helsinki. Saaressa brunssi ja jälkiruoka tarjolla heti saavuttuamme. Klo 14 saaristomessu kappelissa, jonka jälkeen saari tarjoaa kirkkokahvit. Paluu klo 15.40 lautalla. Ilmoittautumiset erityisruokavalioineen ma 3.6. mennessä Marja Leena Kalliolle p. 050 380 0947 tai marjaleena.kallio@evl.fi. Hinta 10 e sis. lauttamaksut ja brunssin jälkiruokineen. Maksu kerätään käteisenä rannassa.
Näkövammaisten kesäleiri ti–to 13.–15.8. espoolaisille Hvittorpin kurssikeskuksessa, Hvittorpintie 243, Masala. Teemana ”Voimaannu”. Ilmoittautumiset 14.6. mennessä seurakuntien sähköisen järjestelmän kautta (hae tapahtumakalenterista näkövammaisten kesäleiri) tai Minnalle p. 040 734 77115, jos nettiilmoittautuminen ei onnistu. Huomioi erillinen ilmoittautuminen oppaille. Hinta 51,50 e. Leirille tuleville lähetetään leiriohjelma ennen leiriä. Huom. Päiväkävijöillä on mahdollisuus osallistua leirille keskiviikkona 14.8., ilmoittautumiset suoraan Minnalle. Lisätiedot Minna Martiskainen p. 040 7347715 tai minna.martiskainen@evl.fi.
KIRKKO SEURA KUNTA
Kastettu
Ahonen Sanni Katriina Lyydia, Kolehmainen Jenny Carolina, KärkiMetsävirta Vieno Lilja Mimosa, Nissi Eino Veikko, Partanen Emilia Kerttu Anastasia, Rajamäki Rauha Maija Eliina, Rentola Céline Gabrielle Melody, Suojasalmi Loriel Sapphire, Wirtanen Eliel Matteo, Ylönen Leo Oskar Eliel.
Avioliittoon aikovat
Tihinen TiiaReeta ja Vierimaa Mikko Samuel, Haavikko Matti Iisakki ja Robinson Laura Helena. Hautaan siunattu
Niskanen Maija Liisa 94 vuotta, Piiparinen Raili Irja Aliina 93 vuotta, Ridal Tyyne 92 vuotta, Nyfors Erkki Juhani 87 vuotta, Grönlund Tuulikki Irmeli 85 vuotta, Torvinen Suoma Tellervo 81 vuotta, Hämäläinen Eeva Kaarina 74 vuotta, Lappalainen Eila Marjatta 71 vuotta, LundqvistNorja Liisa Susanna 66 vuotta, Paasivuori Petri Toivo Juhani 65 vuotta.
ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA
Kastettu
Flemmich Frida Eevi Aleksandra, Flemmich Urho Paul Sebastian, Hintikka Patrik Tommi Eemeli, Lindevall Daniel Thomas, Puolakainen Oskar Edvard, Sileoni Matilda Nelly Maria, Toh Aurora Mei Yi.
Hautaan siunattu
Pietikäinen Hede Iris 95 vuotta, Hirvonen Soila Kaarina 93 vuotta, Karvo Satu Maija Mirjami 90 vuotta, Forssén Jaakko Sigurd 89 vuotta, Suokas Kalevi Allan 87 vuotta, Äikäs Anja Liisa Kyllikki 85 vuotta, Kelhä Väinö Olavi 83
vuotta, Raasakka Pirjo Hillevi 82 vuotta, Laine Maire Orvokki 81 vuotta, Malmberg TuulaMaija 77 vuotta.
TAPIOLAN SEURAKUNTA
Kastettu
Boman Morris Johan Valdemar, Hagström Erik Olav Alexander, Hagström Henrik Karl Johan, Hemmilä Oona Josefiina, Huovila Isla Aurora, Korkiakoski Kerttu Maj, Rantamo Elias Risto, Soini Ellen Emilia, Willman Otso Leo Rafael.
Avioliittoon aikovat
vuotta, Korhonen Ritva Helena Maria 78 vuotta, Mähönen Liisa Tellervo 78 vuotta.
LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA
Kastettu Alarova Hilda Linnea Elisabet, Immonen Liana Maria, Jänkälä Aarni Väinö Henrik, Karilo Viola Aurora, Kivikoski Ruben Ensio, Konttinen Livia Adelina, Kujanen Altti Matias, Kujanpää Aarne Ilmari, Petäjäniemi Helmi Eliisa, Veijalainen Viktoria Noomi Irene. Hautaan siunattu
Keronen Kyösti Kalevi 94 vuotta, Rissanen Aino Elina 93 vuotta, Sujew Seija Sinikka 90 vuotta, Kyllönen Maila Anneli 87 vuotta.
OLARIN SEURAKUNTA
Kastettu
Heinikoski Alina Lovisa, Kärkkäinen Olavi Mikael, Pulkkinen Ella Johanna, Turunen Aina Justiina. Hautaan siunattu Lintunen Aulis Antero 99 vuotta, Forsblom SirkkaLiisa 94 vuotta, Syväniemi Hilkka Margareta 92 vuotta, Danska MajLis 86 vuotta, Appelqvist Seppo Villiam 82
Aikio Antti Heikki ja MäkiSoini Naomi Kristiina.
Hautaan siunattu
Kurkela Eila Kaarina 98 vuotta, Lehtinen Pentti Uolevi 95 vuotta, Saarnijoki Thea 95 vuotta, Levomäki Ulla Kaija 89 vuotta, Ekström Säde Kaarina 88 vuotta, Mannola Ritva Elina 88 vuotta, Kemppainen Pirkko Anneli 82 vuotta, Partio Pirjo Kaija Kaarina 82 vuotta, Ruhanen Veikko 82 vuotta.
ESBO SVENSKA FÖRSAMLING
Döpt/Kastettu
Kukkonen Edith Liida Linnea, Pasanen Mateo Alexander. Kungörelse om äktenskap/ Avioliittoon kuulutettu
Kivelä Aleksi Leo Johannes ja Lundberg Theresia Beatrice. Avliden/Hautaan siunattu
Wikblad Mailis Mirjam 91 år, Bäckström Carita Margareta 83 år, Lindroos Herbert Johan 83 år, Larsson Ingemo Linnea Kristina 78 år.
TORSTAI 30.5.
Hyvä arki kantaa – hyväntekeväisyyskonsertti klo 18 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Laulaja Tommi Läntinen, gospelmuusikko Pekka Simojoki, kanttori-hanuritaiteilija Jussi Keltakangas ja oopperalaulaja Matti Turunen. Juontajana Alma Hätönen. Ohjelma 15 e Hyvän Arjen toiminnan tukemiseksi.
SUNNUNTAI 2.6.
Suvisunnuntain iltamusiikki: ”Vaellus”, kesäkonserttisarjan avajaiskonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Tarinoita matkustamisesta, etsimisestä ja luonnosta. Lapsikuoro Candomini, joht. Anna Sandström, Jussi Vänttinen, laulu, Tatu Eskelinen, piano. Vaughan-Williams, Ešenwalds, Gjeilo, Sandström. Vapaa pääsy.
TIIISTAI 4.6.
Musiikkia puolen päivän jälkeen -konserttien sarja 4.6.–13.8. alkaa kuoroklassikoilla klo 13 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Kamarikuoro Gloria, johtajana Jari Koivistoinen. Kotimaisissa ja ulkomaisissa kappaleissa tarjoillaan rakkauden ja siihen liittyvien tunteiden koko kirjo: intohimon palo, menetyksen taakka, pyhä huolenpito. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuulle.
KESKIVIIKKO 5.6.
Kesäillan musiikkia klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Sopraano Rosa Rautio esittää kesäillan säveliä säestäjänään Jalmari Vilminko. Suomalaisia ja ulkolaisia liedejä sekä oopperaaarioita. Ohjelma 10 e. Kahvila lähetystyölle klo 17–18.
TORSTAI 6.6.
Urkuyö & Aaria avajaiskonsertti – Messiah klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Tapiola Sinfonietta, EMO Ensemble, kuoronjohtaja Pasi Hyökki. Clara Kim, sopraano, Francesca Ascioti, kontra-altto, Nick Pritchard, tenori, Cornelius Uhle, basso. Aapo Häkkinen, kapellimestari. Aleksi Barrière, ohjaaja. G. F. Händelin Messias ohjaaja Aleksi Barrièren ja hänen taiteilijakollektiivinsa toteuttamana dramatisoituna versiona. Liput lippu.fi. urkuyofestival.fi
Kesäkuukausina Espoon kirkoissa on monenlaisia konsertteja ja musiikkihetkiä.
45/42/15 e + toimitusmaksut.
PERJANTAI 7.6.
na dramatisoituna versiona. Liput lippu.fi. urkuyofestival.fi 45/42/15 e + toimitusmaksut.
ja Markus Kuikka lyyragamboja. Ohjelmassa John Coprarion ja William Lawesin teoksia kolmelle lyyragamballe. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle.
KESKIVIIKKO 12.6.
Soiva kesäkahvila: ”Kesäyö” klo 12 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Annukka Nissilä ja Kullervo Latvanen, laulu, Pauliina Hyry, urut ja piano. Soiva kesäkahvila -sarjan aloituskonsertissa soivat ihastuttavat kesäiset yksinlaulut ja duetot sekä virkistävät urkusoolot. Konsertin jälkeen kahvit kirkon pihalla sään salliessa. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen kahvimaksu. Kesäillan musiikkia klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Olli Varosen selloilta ”Kohtaamisia”. Mm. Bachin, Regerin ja Sibeliuksen musiikkia. Ohjelma 10 e. Kahvila lähetystyölle klo 17–18.
TORSTAI 13.6.
Urkuyö & Aaria Messiah klo 19 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Tapiola Sinfonietta, EMO Ensemble, kuoronjohtaja Pasi Hyökki. Clara Kim, sopraano, Francesca Ascioti, kontra-altto, Nick Pritchard, tenori, Cornelius Uhle, basso. Aapo Häkkinen, kapellimestari. Aleksi Barrière, ohjaaja. G. F. Händelin Messias ohjaaja Aleksi Barrièren ja hänen taiteilijakollektiivinsa toteuttamaSunnuntai 2.6.
SUNNUNTAI 9.6.
Rantaraitti Soi -konsertti klo 16 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Ella Koura, Henrik Holmström, Jonne Grans, Mikko Zibulski, Sini Ström, Otto Kentala, Yunjia Liu ja Martta Jämsä.
Suvisunnuntain iltamusiikki:
”Kesän kynnyksellä” klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto
Diandra – Elegia klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Liput 20 e ovilta.
Konsertti klo 18 Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13. Maarit Nurmela, viulu, Arja Suorsa-Rannanmäki, piano. Ohjelma 10 e. Säkeiden tyttäret – naisten lyriikkaa klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Iirisilona Segerstam, laulu, Katarina Katris, piano. Arabia kaikuu -festivaali. Ohjelma 15/10 e.
Maanantai 3.6.
Song of Songs klo 13.30 Temp-
peliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Durham University Chamber Choir. Vierailumaksu 8 e.
Tiistai 4.6.
Musica per Tempos klo 13 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Júlia Mušáková, viulu, Kamil El-Ahmadieh, piano.
Perjantai 7.6.
Cantemus Vokalensemble klo 13.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Vierailumaksu 8 e.
Englantilaista vanhaa musiikkia klo 19 Paavalinkirkossa,
5. Ohjelmassa niin iloisia lauluja kuin lyyrisiä melodioita sekä urkumusiikkia. Kamarikuoro Novena, joht. Lasse Leppänen, William Häggblom, urut. Pacius, Alfvén, Mårtenson, Palmgren. Vapaa pääsy.
TIISTAI 11.6.
Musiikkia puolen päivän jälkeen -konserttien sarja jatkuu otsikolla Musiikkia Kaarle-kuninkaan hovista klo 13 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Jaye Consort Helsinki -yhtye: Varpu Haavisto, Johanna Randvere
Urkuyö & Aaria – Tiensuu klo 21 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Tuuli Lindeberg, sopraano. Kentala Consort: Kreeta-Maria Kentala, barokkiviulu, Eero Saunamäki, nokkahuilut, Jukka Rautasalo, viola da gamba, Petteri Pitko, cembalo ja urut. Liput 15–35 e, lippu.fi, urkuyofestival.fi.
PERJANTAI 14.6.
Sävelten säihkettä klo 18 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Klassista pianomusiikkia Liisa Nissilän soittamana. Ohjelmassa Bortkiewizc, Chopin, J. S. Bach, Beethoven ja Sibelius.
SUNNUNTAI 16.6.
Sammatintie 5. Cappella tibia, Ulla Paakkunainen, laulu. Ohjelma 10 e.
Lauantai 8.6.
Graduale – Songs of the Spirit klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Henry Lowther, trumpetti, Niklas Winter, kitara, Eclectic Voices -kuoro Lontoosta. Liput 15 e.
Sunnuntai 9.6.
Poikakuoro Cantores Minores klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Olli Saari, urut ja säestys. Ohjelma 15 e.
Suvisunnuntain iltamusiikki: ”Suvisäveliä” klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Maria Kalaniemi, harmonikka & laulu; Timo Alakotila, piano. Kansanmusiikkisävelmiä sekä taiteilijoiden omia sävellyksiä. Vapaa pääsy.
KESKIVIIKKO 19.6.
Kahvikonsertti ”Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua, jotain sinistä” klo 14 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Teija Palolahti, sopraano ja Suvi Leino, piano. Chydenius, Hannikainen, Melartin, Bäckman. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavulle.