Kirkko ja kaupunki 2024 10 Espoo

Basisti sfääreissä

Kirkko ei kannata eutanasiaa – arkkipiispa

Tapio Luoma kertoo miksi s. 10

Kiirettömällä matkalla

Euroopassa s. 14

HYVÄN TÄHDEN.

Pääkirjoitus

Antisemitismi lisääntyy Suomessa

IHMISOIKEUSKESKUS JA OIKEUSMINISTERIÖ julkaisivat toukokuussa kyselytutkimuksen, jonka tulos huolestuttaa. Sen mukaan 83 prosenttia Suomessa asuvista juutalaisista kokee, että antisemitismi eli juutalaisvastaisuus on lisääntynyt viiden viime vuoden aikana. Vastaajia oli 334 eli noin viidennes tästä pienestä vähemmistöstä.

Kyselytutkimuksen alkaessa Gazan sota ei ollut vielä alkanut. Ne, jotka vastasivat kyselyyn vasta hyökkäyksen alettua, ovat havainneet myös sodan vaikutuksen. Heistä peräti 87 prosenttia vastasi antisemitismin lisääntyneen. Gazan sota on lisännyt juutalaisvähemmistöihin kohdistuvaa vihaa eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Ruotsissa juutalaisvastaiset viharikokset nelinkertaistuivat jo sodan ensi kuukausien aikana.

ANTISEMITISMIN KASVU ei suinkaan ole vain Gazan sotaan liittyvä ilmiö vaan trendi, joka on jatkunut jo vuosien ajan. Tuntuu kuin kahdeksan vuosikymmentä toisen maailmansodan jälkeen maailma olisi unohtanut holokaustin kauhut. Niitäkin löytyy, jotka kiistävät keskitysleirit, vähättelevät niitä tai syyttävät juutalaisia itseään siitä, mitä natsit heille tekivät.

Antisemitismi ei ole vain yksi rasismin muoto vaan ideologia, jonka synkät juuret ulottuvat kauas historiaan, myös kristinuskon historiaan. Antisemitismissä hyödynnetään salaliittoajattelua ja stereotypioita, joita kierrätetään sukupolvesta toiseen.

Äärioikeiston juutalaisvastaisuus on usein näkyvää hakaristeineen ja vihaa uhkuvine sanoineen. Antisemitismiä esiintyy myös äärivasemmalla, esimerkiksi silloin, kun Israelin valtion toiminnan vastustamiseen tulee mukaan antisemitistisiä piirteitä. Eräs kyselytutkimukseen vastannut kertoi, että juutalaisvastaisia kommentteja esiintyy jopa rasismin vastustajilla tyyliin ”Lähi­idässä ei voi olla rauhaa ennen kuin viimeinenkin juutalainen on hukutettu Välimereen”. Viime vuosikymmeninä ääri­islamilla on ollut juutalaisvastaisuudessa merkittävä rooli, mikä näkyy väkivaltaisissa iskuissa.

KYSELYTUTKIMUKSEEN VASTANNEISTA juutalaisista lähes puolet kertoi olevansa vähintään melko huolissaan siitä, että he voivat joutua fyysisen väkivallan kohteiksi. Esimerkiksi Helsingin juutalainen seurakunta joutuu koko ajan pitämään yllä mittavia turvatoimia synagogansa suojelemiseksi. Vaikka näin ei pitäisi olla, näin on Suomessakin vuonna 2024. PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

PAINETTU KIRKKO JA KAUPUNKI -LEHTI

ILMESTYY SEURAAVAN KERRAN ESPOOSSA JA KAUNIAISISSA 4.7.

SEKÄ KOKO PÄÄKAUPUNKISEUDULLA JÄLLEEN 15.8.

Uskontulkinnan pitää olla niin yksinkertainen, että se on juuri minulle totta.

TEOLOGIAN TOHTORI ANTTI ALHONSAARI (1932–2021)

En usko Jumalaan, mutta uskon jumaluuteen. On lohdullinen ajatus, että on olemassa jokin korkeampi voima.

MUUSIKKO JOUNI HYNYNEN ANNASSA 19/2024

Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään meistä: hänessä me elämme, liikumme ja olemme.

PAAVALI UUDEN TESTAMENTIN APOSTOLIEN TEOISSA (17:27–28)

Kirkko ja kaupunki

Ennen aamuseitsemää rusakot lojuvat rentoina rannalla, harmaahaikara lönköttelee halki ruovikon ja sinisorsat kelluvat veden kimmellyksen keskellä.

Rakas Jumala, rauhoita minut samaan tempoon muiden luotujesi kanssa.

KANNEN KUVA: ANTTI RINTALA

kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”On aika siistiä, kun paljon ihmisiä laulaa hämärässä yhtä aikaa”

Vilma Paarlahti on menossa jälleen rippileirille. Tämä on hänelle jo neljäs kesä isosena. Leireillä hän on huomannut, että jokailtainen hiljentyminen on nuorille tärkeä asia.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN

KUVA ESKO JÄMSÄ

1

Hakunilan seurakunnan isonen

Vilma Paarlahti, 19, minkälaisia hiljentymistapoja rippileireillä on nykyään käytössä?

– Ensinnäkin leirien päiväohjelmaan kuuluu meditaatiohetki, jota vietetään puolen päivän aikaan.

Silloin laitetaan soimaan rauhallista musiikkia ja kerrotaan riparilaisille ehkä joku tarina – tai voi ottaa vaikka päiväunet. Lisäksi meillä Hakunilassa on joka ilta ennen nukkumaanmenoa kompletorio eli rukous päivän päättyessä. – Kun riparilaiset ovat menneet kompletorion jälkeen huoneisiinsa, isoset laulavat käytävällä muunnellun version Nukkumatti­animaation Unihiekkaa-laulusta. Laulun lopuksi lausutaan: ”Hyvää yötä, Jeesus myötä. Kiitos tästä päivästä. Se oli kiva.” Luulen, että iltalaulu on saanut monet huoneesta livistämään aikoneet toisiin ajatuksiin. Joskus olen ollut pysäyttämässä karkaamissuunnitelmia. Leireillä on kuitenkin erikseen yövahti, eikä yövalvominen ole isosten hommaa.

2Mistä kompletoriossa on oikein kyse? – Kompletorioon eli komplikseen kokoonnutaan noin kymmenen aikaan illalla. Puolisen tuntia kestävän kompletorion kaava löytyy virsikirjasta. Kompliksen aikana esilaulajat laulavat vuoropuheluna muiden kanssa. Tilaisuuteen kuuluu myös yhdessä rukoilua, synnintunnus, Raamatun lukemista ja puhe. Puheen sijaan saatetaan lukea opettavainen tarina. Meille isosille on suositeltu, että tarinan opettelisi ulkoa, jolloin sen voi kertoa viihdyttävästi. Olen kerran kertonut kompliksessa tarinan. Se oli kyllä aikamoinen koettelemus.

Se jännitti!

– Komplista varten tilaan rakennetaan alttari, jonka äärelle istutaan. Alttari kootaan kankaan päälle. Siihen voidaan laittaa led­tuikkuja, pieni risti ja esimerkiksi luonnosta haettuja koristeita, kuten vaikkapa käpyjä ja lehtiä. Alttarille asetetaan myös Raamattu. Materiaalien asettelussa ja valinnassa saa käyttää taiteellisia vapauksia ja lahjoja.

3Miten hiljentyminen vaikuttaa nuoriin?

– Kun leiriläisten kanssa juttelee kahden kesken tai pienissä ryhmissä, saa usein selville, että kompletoriosta pidetään. Leirin loppupuolella kaikki istuvat kompliksessa tosi rauhallisesti, ja nekin, jotka eivät ole alkuun laulaneet, saattavat laulaa. On aika siistiä, kun paljon ihmisiä laulaa yhtä aikaa hämärässä, tunnelmallisessa tilassa.

– Riparilla huolehditaan, että leiriläisillä olisi riittävästi myös omaa aikaa. Jotkut käyttävät sen ajan riehumiseen ja pelaamiseen, toiset vetäytyvät omaan huoneeseensa rauhoittumaan. Osa riparilaisista on elämänsä ensimmäistä kertaa leirillä.

– Kaikkia kannustetaan rauhoittumiseen ja oman tilan ottamiseen. Silloin voi sietää paremmin itseään ja muita.

4

Auttavatko riparilla opitut hiljentymistavat myös leirin jälkeen, jos niitä jatkaa kotona? – Varmasti. Kompletorio on yhteisöllinen juttu, jota on vaikea toisintaa yksin kotona, mutta meditaatiohetkien juttuja voi hyödyntää itsekseen. Rauhoittavan musiikin kuuntelu, silmien sulkeminen ja hengittely auttavat rentoutumaan. Joskus lyhytkin meditaatiohetki voi riittää.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhää ovat elämän pienet ilot. Meidän perheessämme saunotaan kerran viikossa. Kun saunan jälkeen seisoskelee pihalla, katsoo luontoa ja auringonlaskua, muistaa elämän ainutlaatuisuuden ja tärkeyden.

Kesän koskettavin koru

Ristikaulakoru on suosittu rippilahja vuodesta toiseen. Nyt halutuin on siro kultainen risti. Ekologinen ja sympaattinen vaihtoehto on vaikkapa isovanhemman perintöristi. ”Vanhasta rististä tulee kuin uusi, kun sen putsaa.”

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Jo ”pienenä likkana” koruliikkeen tiskin takana pyörinyt ja perheyrityksessä nyt jo yli 20 vuotta työskennellyt Makreeta Nyström-Tuomola kertoo, että risti on kesän suosikkilahjaostos.

– Jos nuoret saavat itse valita myymälässä rippilahjan, he valitsevat yleensä aina ristin.

Sellon Timanttiset-liikkeessä kauppiaana toimivan Nyström-Tuomolan mukaan eniten ristikoruja myydään huhti–syyskuussa, ja valtaosa kaikista myydyistä ristikoruista menee rippilahjaksi. Vielä pari vuotta sitten rippiristin piti olla ehdottomasti hopeinen, nyt kaikkein halutuin on siro kultainen risti.

– Joskus lahjaksi halutaan antaa oma vanha ristikoru ja tullaan kysymään, voiko ristiin lisätä uuden kaiverruksen, Nyström-Tuomola kertoo.

– Vanhasta rististä tulee kuin uusi, kun sen putsaa.

Olipa risti vanha tai uusi, siihen halutaan lähes aina kaiverrus. Korujen yksilöinti kaiver-

ruksella on Nyström-Tuomolan mukaan tärkeää.

JUSTUS JUUSOLA, 18, käyttää rippilahjaksi saamaansa kultaista ristiä juhlatilanteissa. Rippiristi on ollut kaulassa häissä, konfirmaatioissa ja sukulaisen syntymäpäivillä.

Nytkin kaulassa roikkuu kyllä risti, mutta sen hän on hankkinut myöhemmin.

– Tämä on muisto viime kesän Tallinnan-matkalta, Juusola kertoo.

Hän oli Tallinnassa viettämässä juhannusta äitinsä kanssa. Historiasta kiinnostunut Juusola ehti silloin koluta Tallinnan vanhan kaupungin ja ostaa korun, jonka esikuvana on ollut arkeologinen löytö. Juusola arvelee, että risti on taottu pronssista.

– Kun laitan tämän kaulaan, tulee kesäinen fiilis, Juusola sanoo.

Makreeta Nyström-Tuomola kertoo, että nyt on trendikästä käyttää useaa kaulakorua samanaikaisesti.

– Jos kaulassa on vaikkapa kolme korua, yksi niistä voi olla risti. Sillä voi myös tuoda omia arvojaan esiin, hän sanoo.

RISTI ON kristittyjen symboli.

– Ristikoru viestii siitä, että sen kantaja kuuluu kristittyjen joukkoon. Ehkä vielä enemmän se kertoo siitä, että hän on käynyt rippikoulun ja konfirmoitu, sanoo Tikkurilan seurakunnan rippikoulupappi Sari Hartikka

– Toivottavasti se on myös muisto hyvästä ja ikimuistoisesta rippikoulukokemuksesta sekä yhteenkuuluvuudesta, hän lisää.

Hartikan mukaan riparilla keskustellaan ristin merkityksestä, Jeesuksen ristinkuolemasta ja ylösnousemuksesta.

– Tyhjä eli avoin risti kertoo siitä, ettei Jeesus jäänyt kärsivänä ristille, vaan voitti kuoleman ja antoi meille toivon ja viestin siitä, että elämä jatkuu myös kuoleman jälkeen, hän sanoo.

Monesti ripareilla myös opetellaan tekemään ristinmerkki.

– Sillä siunataan niin omat ajatukset, sydän ja tunteet kuin molempien käsien teot, Hartikka kertoo.

Joskus riparilla on myös askarreltu omat ristit.

JOS KUMMIT miettivät lahjaksi rippiristiä, Sari Hartikalla on vinkki.

– Ristin voi käydä valitsemassa yhdessä kummilapsen kanssa, jotta lahja olisi muistoesineen lisäksi myös mieluinen käyttöesine.

Myös Makreeta Nyström-Tuomolan mukaan nuoren on hyvä olla itse läsnä ristiä valittaessa. Aina se ei ole mahdollista. Silloin hän kehottaa ottamaan kuvia koruista ja lähettämään niitä lahjansaajalle.

Sari Hartikan omalle rippiristille kävi aikanaan huonosti. Ketju katkesi ja koru katosi hänen ollessaan kesäteologin hommissa Satakunnassa. Korua etsittiin leirikeskuksen pihalta, mutta turhaan. Nykyisin Hartikan kaulassa kulkee risti, jonka hän sai lahjaksi pappisvihkimyksen kunniaksi. ■

Justus Juusola ja kaksi muuta nuorta esittelevät ristikorunsa. Katso videot: kirkkojakaupunki.fi.

Justus Juusolan ristin esikuvana on ollut arkeologinen löytö.

Päätoimittaja Pauli Juusela

HYVÄN TÄHDEN.

83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen

Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti

Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää

edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Retkiä vantaalaisuuden ytimeen

Kirjailija Ansu Kivekäs on käsitellyt teoksissaan niin nuoriso- ja alakulttuureja kuin lähiöelämääkin. Hän ja viisi muuta pitkän linjan vantaalaista kertovat, mitä kaupungissa kannattaa kesällä tehdä.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN

KUVITUS PAULI SALMI KUVA LENITA SUSI

Ruskeasannan Riviera

”Yksi kiinnostava paikka on Ruskeasannan Riviera. Siellä, lentokentän ja hautausmaan kupeessa, hiekkamonttujen keskellä on pohjavesilampia, joissa rohkeimmat jopa uivat hylättyjen pakastimien, autonraatojen ja sohvien seassa. Sadan metrin päässä ruiskutetaan glykolia lentokoneisiin, joiden jyrinässä voi myös haaveilla matkasta kaukomaille.

Näillä rannoilla uiminen ei ole suositeltavaa. Sen sijaan samalla reissulla kannattaa etsiä kaikkien aikojen ensimmäisen Jukolan viestin muistomerkki. Se sijaitsee Tuusulantien ja Ruskeasannantien risteyksessä, hyvässä piilossa.”

Ansu Kivekäs, 59

Kaupunkiretki etelään ”Vantaasta tulee ensimmäisenä mieleen luonto. Täällä lännessä Pitkäkosken alueella voi vaikka kalastaa. Vantaankoskella, vanhan viilatehtaan ympäristössä, tulee käveltyä kosken kohinaa kuunnellen.

Lasten ollessa pienempiä suuntasimme kuitenkin usein junalla kaupunkilomalle etelään: kuljettiin tutkimassa Espan puiston patsaita ja syötiin munkkeja Kauppatorilla. Vantaalaista on se, että pääsee näppärästi kaupunkilomalle muiden turistien sekaan ihmettelemään vaikka eläinten ja teekkarin pronssiin valettuja jalanjälkiä Lasipalatsin kulmalle.” Nainen, 51

Auringonlasku lentokentän laidalla

”Lemminkäisen kalliolla on tullut istuttua jos jokunen kerta katselemassa koneita ja auringonlaskua – joskus pussikaljan kanssa, joskus tyttöä kädestä kiinni pitäen. Me simpparilaiset (simonkyläläiset) käytiin Maantiekylän päässä ensin pyörillä, sitten mopoilla ja autoilla. Lemminkäisen kalliolla tulee käytyä edelleen, nyt omien lasten kanssa, ja omia nuoruusmuistojahan rehevöitetään, kun niistä kerrotaan jälkikasvulle.”

Mies, 50

Rockia Velmu-talon niityllä ”Elokuussa (17.8.) kannattaa suunnata Velmu­talon niitylle, koska silloin siellä järjestetään maksuton Koisorock. Kyseessä on Tikkurilan seudun innostavan aito musiikillinen kylätapahtuma, jossa sukupolvet kohtaavat. Maksuttomassa tapahtumassa näkee paljon tuttuja.”

Mies, 42

Piknik Simonmetsässä ”Simonmetsässä, osoitteessa Vanamontie 13, sijaitsee arkkitehtonisesti harvinaislaatuinen, Futuro­taloistaan tunnetun Matti Suurosen suunnittelema huoltoasemarakennus, jossa toimii nykyisin autokorjaamo. Rakennus ei ole enää aivan alkuperäisessä asussaan, mutta: Oi, muovirakentaminen ja mennyt futurismi!”

Ansu Kivekäs, 59

Tiksin munkki

”Autoilu kuuluu vantaalaisuuden ytimeen, ja autolla ajeleminen kesäiltana kavereiden kanssa on mukavaa puuhaa. Isoja parkkipaikkoja pysähtyä löytyy Heurekalta, Pyhän Laurin kirkolta, Jumbon luota, Seutulan kappelilta ja Kuusijärveltä. Oikeastaan ehdotan ajelukierrosta kaikille Vantaan kirkoille! Tikkurilan perinteinen autoilupätkä nimeltä Tiksin munkki kulkee Ala­Tikkurilan Shelliltä Ruskeasannan Shellille.”

Nainen, 38

Naapurin moikkaus

”Nelisenkymmentä vuotta Korsossa ovat opettaneet minulle, mitä hyvä naapuruus on. Korsossa moikataan naapureita ympäri vuoden, mutta kesän valossa ja lämmössä unohdutaan juttelemaan pidemmäksi aikaa. Ei tuppauduta kylään eikä sekaannuta toisten elämään, mutta annetaan tarvittaessa naapuriapua. Ohimennen jaetaan kuulumiset, ilot, surut, elämä ja perenna.”

Nainen, 43

Ansu Kivekäs on paljasjalkainen vantaalainen.

Naiset maalasivat uskonnollisia aiheita

Dominikaaninunna Plautilla Nelli teki isoja alttaritauluja, Raamatun naishahmoista inspiroitunut Artemisia Gentileschi maalasi barokkidraamaa ja Hilma af Klint välitti henkien viestejä.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT WIKIMEDIA COMMONS

Pitkää pöytää peittää valkoinen liina, jolle on katettu yksinkertainen ateria. Pöydän keskellä istuu Jeesus ja hänen molemmilla puolillaan opetuslapsia. Näetkö jo kuvan mielessäsi? Jos näet, olet luultavasti palauttanut mieleesi Leonardo da Vincin freskon, joka on yksi maailman kuuluisimmista maalauksista. Samaa aihetta ovat kuitenkin maalanneet monet muutkin Italian re-

nessanssitaiteilijat, muun muassa Plautilla Nelli (1524–88) noin 60 vuotta Leonardoa myöhemmin.

Nellin Viimeinen ehtoollinen noin vuodelta 1560 on ensimmäinen tunnettu naisen tekemä kuva Raamatun aiheesta. Tuohon aikaan oli kyllä joitakin naistaiteilijoita, mutta heidän ei odotettu maalaavan suurikokoisia uskonnollisia tauluja, sellaisia kuin tämä seitsemän metriä leveä ja kaksi metriä korkea teos on.

Itseoppinut Nellikin oli aloittanut uransa maalaamalla miniatyyrejä, mutta siirtyi pian suurikokoisten alttaritaulujen pariin. Hän oli dominikaaninunna, joka luostarissaan opetti muitakin naisia maalaamaan. Viimeisen ehtoollisen miesjoukon kuvaaminen on melkoinen suoritus siksikin, että Nellin malleina ovat luultavasti toimineet nunnat.

Plautilla Nelli on yksi niistä naistaiteilijoista, joiden työtä taidehistorioitsija Katy Hessel esittelee hiljattain suomeksi julkaistussa teoksessaan Taiteen historia ilman miehiä (suom. Sini Linteri, Nemo 2024). Monet näistä naisista, varsinkin ennen 1900-lukua eläneet, ovat jääneet suurelle yleisölle tuntemattomiksi.

EHKÄ TUNNETUIN varhaisista naistaiteilijoista on Artemisia

Gentileschi (1593–n.1653), joka sai oppinsa taiteilijaisänsä Orazion ateljeessa. Gentileschin teokset tunnistaa barokkitaiteeksi: niissä on tummia taustoja, näyttävää valon käsittelyä, suurta tunnetta ja ennen kaikkea dramaattisia ja väkivaltaisiakin kuvauksia raamatullisista ja mytologisista aiheista. Gentileschi käsitteli maalauksissaan naisten kokemuksia tunnettujen tarinoiden kautta tavalla, joka suoruudessaan saattaa herättää katsojassa epämukavia tunteita. Vain 17-vuotiaana hän maalasi Susanna ja vanhimmat -teoksen. Se pohjautuu Vanhan testamentin apokryfikirjojen kertomukseen Susannasta, joka on kylpemässä, kun kaksi häntä seurannutta juutalaisyhteisön johtajaa alkaa ahdistella häntä.

Plautilla Nellin suurikokoisen

Viimeisen ehtoollisen malleina olivat ilmeisesti hänen nunnatoverinsa.

Hilma af Klint oli abstraktin taiteen edelläkävijä. Teokset vasemmalta Alttaritaulu nro 1, Alttaritaulu nro 2, Joutsen nro 16 ja Joutsen nro 17.

aiheita ennennäkemättömällä tavalla

Niin ikään apokryfikirjoista on peräisin kertomus juutalaisesta Juditista, joka ovelan juonensa ansiosta pääsee surmaamaan vihollisjoukkoja johtavan sotapäällikkö Holoferneksen. Gentileschin maalauksessa kaksi naista, Judit ja hänen palvelijansa, leikkaa rauhallisen päättäväisesti miekalla irti miehen päätä. Sekä Susannan että Juditin tarinaan Gentileschi palasi myöhemmin uudelleen. Raamatun henkilöistä häntä näyttävät kiehtoneen myös Batseba, jonka kuningas Daavid vietteli, ja Magdalan Maria, jota tuolloin pidettiin evankeliumien syntisenä naisena.

Gentileschi itse joutui nuorena isänsä taiteilijaystävän raiskaamaksi, ja oikeudenkäynnissä häntä kidutettiin, kun haluttiin varmistua siitä, että hän puhui totta. Raiskaa-

” Monet näistä naisista, varsinkin ennen 1900-lukua eläneet, ovat jääneet suurelle yleisölle tuntemattomiksi.

ja todettiin lopulta syylliseksi, mutta koska paavi suojeli miestä, tämä

ei saanut rangaistusta teostaan. Raskas kokemus ei kuitenkaan vienyt Gentileschiltä hänen omanarvontuntoaan: hän tiesi kykynsä taiteilijana ja uskalsi vaatia työstään asianmukaista palkkaa.

RUOTSALAISEN Hilma af Klintin (1862–1944) tuotantoon kuuluu yli 1300 teosta, mutta hän ei niitä juuri yleisölle esitellyt, ja hänen toiveestaan teokset pidettiin poissa julkisuudesta vielä kaksikymmentä vuotta hänen kuolemansa jälkeenkin. Suureen suosioon hän nousi vasta 2010-luvulla isojen yksityisnäyttelyiden myötä.

Af Klint opiskeli Tukholman taideakatemiassa piirtämistä ja muotokuvien ja maisemien maalaamista. Hänen maineensa kumpuaa kuitenkin hyvin toisenlaisista teoksista:

värikkäistä, geometrisien ja orgaanisten kuvioiden täyttämistä maalauksista, joiden ansiosta häntä pidetään abstraktin taiteen edelläkävijänä.

Teosten syntyhistoria ei ole kovin tavanomainen. Af Klint oli kiinnostunut spiritualismista pikkusiskonsa kuoltua vuonna 1880, ja 1890-luvulla hän otti spiritualismin osaksi taidettaan. Yhdessä neljän muun naistaiteilijan kanssa hän järjesti istuntoja, joissa meditoitiin, rukoiltiin ja tallennettiin hengiltä tulleita viestejä automaattipiirustuksen ja -kirjoituksen avulla. Vuonna 1906 af Klint sai Amaliel-nimiseltä hengeltä tehtävän välittää ihmiskunnalle henkimaailman asioita. Taiteilija myöntyi hengen pyyntöön ja loi liki kahdensadan temppelimaalauksen sarjan. ■

Artemisia Gentileschi maalasi Raamatun naishahmoja. Vasemmalla Susanna ja vanhimmat, oikealla ylhäällä Judit surmaa Holoferneen ja alhaalla Batseba kylpemässä.

Kärsimys ei vähennä ihmiselämän arvoa

Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan eutanasian laaja kannatus kertoo suomalaisten myötätunnosta vakavasti sairaita kohtaan. Kirkon kanta elämän tarkoitukselliseen päättämiseen on kuitenkin kielteinen.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SUVI ELO

Arkkipiispa Tapio Luoma on kiinnittänyt suomalaisessa eutanasiakeskustelussa huomiota erityisesti kahteen asiaan. Ensimmäinen on se, että sekä eutanasian kannattajien että vastustajien puheenvuoroissa kuuluu välittäminen ja myötätunto.

– Eutanasian laaja kannatus kertoo ihmisten halusta asettua kärsimyksen keskellä olevan rinnalle ja tukea häntä. Kirkon näkökulmasta eutanasiaan liittyy kuitenkin paljon avoimia kysymyksiä, Luoma sanoo.

Toinen arkkipiispan havainto liittyy ylipäätään kuolemaa koskevan keskustelun vaikeuteen. Kun media käsittelee kuolemaa, esillä on yleensä jokin tekninen tai yhteiskunnallinen kysymys, kuten krematorioiden riittämätön määrä tai vainajan hautaamisen kalleus.

Nämä ovat Luoman mukaan helppoja tapoja käsitellä kuolemaa. Paljon vaikeampaa on hahmottaa sitä, miltä ajatus kuolemasta tuntuu. Mitä ylipäänsä ajattelemme kuolemasta, ja millaisen merkityksen kuolema antaa elämälle tässä hetkessä?

– Tällaiset kysymykset näyttävät nyt kanavoituvan keskusteluun eutanasiasta. Siksi tämä keskustelu eutanasiasta hahmottuu minulle myös yrityksenä tulla sinuiksi kuoleman ja siihen liittyvien tunteiden kanssa. Siinä käsitellään elämän päättymiseen liittyviä pelkoja, suostumista ja luopumista, hän sanoo.

EUTANASIAN LAILLISTAMISTA vaativa kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle 29. toukokuuta, kun sen taakse oli kerätty reilut 53 000 kannatusilmoitusta. Eutanasia tarkoittaa lääkärin toteuttamaa elämän lopettamista potilaan vapaaehtoisen ja oikeustoimikelpoisen pyynnön perusteella.

Yle uutisoi huhtikuussa kyselystä, jonka mukaan neljä viidestä suomalaisesta olisi valmis hyväksymään parantumattomasti sairaalle ja sietämättömissä kivuissa olevalle läheiselleen eutanasian tai lääkäriavusteisen itsemurhan.

Tapio Luoma toteaa, että keskustelu haastaa myös kirkkoa tuomaan esiin oman näkemyksensä. Tähän saakka hän on kuitenkin pitänyt asiassa tarkoituksellisesti matalaa profiilia.

– Pidän tärkeänä, että kysymys eutanasiasta ei hahmottuisi julkisessa keskustelussa uskonnolliseksi kysymykseksi vaan yleisinhimilliseksi, jokaista ihmistä koskevaksi asiaksi. Huoli siitä, miten oma tai läheisen elämä loppuu, ja toive, että

loppuvaihe voisi olla mahdollisimman lempeä ja kivuton, on ymmärrettävä.

Eutanasiaa ajanutta kansalaisaloitetta käsiteltiin eduskunnassa myös vuonna 2018, mutta se kaatui äänin 128–60. Keskusteluun osallistuivat tuolloin myös evankelis­luterilaisen kirkon piispat, jotka ottivat vuonna 2017 kielteisen kannan ihmiselämän tarkoitukselliseen päättämiseen.

Kannanotossaan piispat toivat esiin sen, että monissa eutanasialain hyväksyneissä maissa lakia on sovellettu sen alkuperäistä tarkoitusta ja kriteereitä laajemmin. Eutanasiasta on tullut yleisempää kuin lakia valmisteltaessa on arvioitu, ja kriteereitä on laajennettu käsittämään erityyppisiä potilastapauksia kuin mihin lakia perusteltaessa on vedottu.

Piispojen mukaan eutanasia on lisääntynyt yli 80­vuotiaiden keskuudessa, ja se myönnetään yhä useammin mielenterveysongelmista kärsiville.

KIRKON PIDÄTTYVÄISELLÄ suhtautumisella eutanasiaan on arkkipiispa Tapio Luoman mukaan pitkät juuret. Juutalais­kristilliseen perinteeseen sisältyy vahva elämän kunnioittamisen eetos. Se ilmaistaan muun muassa viidennessä käskyssä ”älä tapa” sekä Jeesuksen vuorisaarnassa, joka sisällyttää kieltoon myös henkisen väkivallan.

– Tältä pohjalta nousee ajatus, että ihmiselämällä on luovuttamaton itseisarvo. Jokaisen ihmisen elämä on arvokas viimeiseen hengenvetoon saakka, Luoma sanoo.

Luoma korostaa, että kirkko ei pyri eutanasiakeskustelussa sanelemaan asioita, vaan tuo esiin omasta traditiostaan ja käytännön työstä nousevia näkökulmia. Hänen mukaansa kirkon näkökulmat pysyvät samanlaisina riippumatta siitä, säätääkö eduskunta eutanasialain vai ei. Esimerkiksi sairaalalappien työhön laki toisi kuitenkin uusia kysymyksiä.

Elämän kunnioittamiseen liittyy myös se, että kärsimyksessä ja kivussa ei ole mitään ihannoitavaa tai tavoiteltavaa. Ihmisen halu päästä kärsimyksestä on hyvä ja luonnollinen asia.

Luoma kysyy kuitenkin, mihin eutanasialain hyväksyminen johtaisi käytännössä. Jäisikö ihmisen itsensä määriteltäväksi, mitä on eutanasian

Eutanasiakeskustelun termit tutuiksi

Eutanasia tarkoittaa potilaan vapaaehtoisesta ja oikeustoimikelpoisesta pyynnöstä tapahtuvaa elämän lopettamista, jonka lääkäri toteuttaa lääkkeitä antamalla. Eutanasia-sana tulee kreikan kielen sanoista eu thanatos, hyvä kuolema. Alun perin eutanasia on tarkoittanut kuolemaa, johon ei liity kärsimyksiä.

Lääkäriavusteinen itsemurha tarkoittaa lääkärin tarkoituksellisesti antamaa apua itsemurhan suorittamiseksi. Lääkäri saattaa henkilön käyttöön lääkkeitä, jotta tämä voi itse ottaa ne. Apu perustuu potilaan vapaaehtoiseen ja oikeustoimikelpoiseen pyyntöön.

Avustetussa itsemurhassa toinen henkilö antaa käytännön apua, mutta potilas itse tekee varsinaisen kuolemaan johtavan teon.

Tarpeettomista ja vaikuttamattomista hoidoista pidättäytyminen ja niiden lopettaminen ovat osa hyvää hoitokäytäntöä. Päämääränä ei ole potilaan kuoleman tuottaminen, vaan hoidoista koituvan epämukavuuden ja kuoleman prosessin pitkittymisen välttäminen.

Palliatiivinen hoito tarkoittaa parantumatonta, etenevää sairautta sairastavan potilaan ja tämän läheisten kokonaisvaltaista hoitoa, jonka tavoitteena on ehkäistä ja lievittää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua. Hoidossa otetaan huomioon fyysinen, psykososiaalinen ja eksistentiaalinen kärsimys.

Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan potilaan tietoisuuden alentamista lääkkeellisin keinoin. Tavoitteena on lievittää sellaista sietämätöntä kärsimystä, jota ei voida lievittää muilla hoitokeinoilla.

Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa ja ajoittuu kuoleman oletetun ajankohdan välittömään läheisyyteen.

Suomen Lääkäriliitto vastustaa eutanasian laillistamista. Lääkäriliitto vastustaa myös sitä, että lääkärit velvoitettaisiin tekemään toimenpiteitä, joiden ensisijaisena tarkoituksena on jouduttaa potilaan kuolemaa.

Lääkäriliiton nettisivut: laakariliitto.fi/laakarin-etiikka.

Tapio Luoman mukaan kirkon tuki ja rinnalla kulkeminen koskevat myös niitä, jotka päättävät turvautua eutanasiaan.

perusteeksi riittävä sietämätön kärsimys, vai onko siihen olemassa objektiivisesti todettavia kriteereitä?

Entä minkälaisen viestin eutanasian hyväksyminen antaisi kärsivälle ihmiselle, joka tuntee arvottomuutta ja kokee olevansa taakka toisille ihmisille?

– Tällaiset kysymykset kaipaisivat ajatustenvaihtoa. Vakavasti sairas ja kipujen keskellä oleva ihminen voi kysyä, mitä ihmisarvoinen elämä ja arvokas kuolema hänen kohdallaan ovat, mutta objektiivisesti katsottuna mikään kärsimys ei vähennä ihmiselämän arvokkuutta.

– Jos myös psyykkinen kärsimys voisi muodostaa perusteen eutanasian myöntämiselle, silloin ajautuisimme hyvin kaltevalle pinnalle, Luoma sanoo.

Luoma esittää vielä yhden kysymyksen: miten vältettäisiin se, että eutanasiasta muodostuisi taloudellisesti helpompi vaihtoehto, johon turvauduttaisiin elämän loppuvaiheessa asianmukaisen saattohoidon sijasta?

– Nämä ovat eutanasiaan liittyviä uhkakuvia, mutta ne eivät ole tuulesta temmattuja.

– Uskon, että eutanasian laajan kannatuksen taustalla vaikuttaa myös huoli siitä, riittävätkö yhteiskunnan varat riittävän laadukkaan saattohoidon tarjoamiseen. Eutanasia ei kuitenkaan voi olla ratkaisu terveydenhuollon kriisiin.

”Jos psyykkinen kärsimys voisi muodostaa perusteen eutanasian myöntämiselle, silloin ajautuisimme hyvin kaltevalle pinnalle.

ARKKIPIISPA TAPIO LUOMA

SEITSEMÄN VUOTTA SITTEN evankelis-luterilaisen kirkon piispat linjasivat, että suomalaisten toiveeseen arvokkaasta kuolemasta ja sietämättömän kärsimyksen lievittämisestä elämän loppuhetkillä tulee vastata takaamalla hyvä saattohoito maanlaajuisesti.

Tapio Luoma palaa tähän ajatukseen ja nostaa esiin Lääkärilehdessä huhtikuussa julkaistun artikkelin. Siinä HUS:n ylilääkäri Tiina Saarto kertoo, että henkeä uhkaavaa tai kuolemaan johtavaa sairautta sairastavien potilaiden palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat kehittyneet Suomessa merkittävästi viimeisten viiden vuoden aikana. Palliatiivinen hoito toimii nyt lähes jokaisella hyvinvointialueella.

– Toivon, että palliatiivinen hoito toisi sellaista kivunlievitystä, jonka turvin ihminen voi kokea elämän arvokkaaksi siihen saakka, kun hänen aikansa tulee täyteen, Luoma sanoo.

– Toivon myös, että kukaan ei joudu olemaan tahtomattaan yksin kuolemaan liittyvien kysymysten kanssa, vaan jokaisen elämässä olisi läheisiä ihmisiä, joiden kanssa niistä voi puhua. ■

Basistin maallinen messu

Säveltäjä paljastaa aina paljon itsestään, sanoo Lauri Porra. Erityisen läheiseksi sävellystyökseen hän kokee pyhyyttä huokuvan maallisen messun, rakkauskirjeensä maailmankaikkeudelle.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ANTTI RINTALA

Kun muusikko Lauri Porraa pyydettiin kuusi vuotta sitten säveltämään teos Vantaan viihdeorkesterin 70-vuotisjuhlaan, hän päätyi tekemään jotain huikeaa – maailman synnystä ja tuhosta kertovan Aineen ja ajan messun. Teos on nyt esitetty muutaman kerran, ja toukokuussa se julkaistiin albumina.

Ajatuksen messuun Porra sai kiinnostuksestaan kirkkomusiikkia kohtaan. Hänelle tärkeitä teoksia ovat J.S. Bachin Matteus-passio ja Jouluoratorio

– Minua kiehtoo Bachin syvällinen suhde Jumalaan ja Raamatun tekstiin. Pohdin, voiko jotain vastaavaa säveltää vaikka siitä, että tuntee syvää rakkautta ja kunnioitusta maailmankaikkeutta kohtaan.

Teoksessaan Porra halusi tavoitella pyhyyden kokemusta ilman mitään erityistä uskontoa tai aatesuuntaa. Hanke eteni siten, että hän pyysi avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaojaa kirjoittamaan tieteellisen tekstin tiettyyn suunnittelemaansa muotoon.

– Raamatun yhtenä tehtävänä on ollut kertoa maailman syntymisestä. Sitähän ihmiset ovat pohtineet aikojen alusta lähtien. Tieteen valossa käsitys maailman synnystä ja lopusta on kuitenkin muuttunut vuosisatojen kuluessa, Porra sanoo. – Teostani voi kutsua rakkauskirjeeksi maailmankaikkeudelle. Siinä ei ole pääosassa ihminen vaan maailmankaikkeuden ihme. Maapallolla on alku ja loppu, mutta niin on myös ihmisen elämällä. Rajallisuus on osa kaikkea elämää. Aineen ja ajan messun tekstin lukee levyllä näyttelijä Tommi Korpela. Levyn englanninkielisessä versiossa, Matter and Time, lukijana on näyttelijä Stephen Fry.

MAAILMANKAIKKEUDEN TUHO tulee teoksessa myös esiin. Lauri Porra suhtautuu silti toiveikkaasti elämään maapallolla ja on kiitollinen olemassaolostaan.

– Varsinkin keväällä, jolloin elämän ja kuoleman kiertokulku näkyvät erityisen hyvin, on ilmassa paljon toivoa ja riemua.

– Uskon, että vaikka maailmassa tapahtuu kauheita asioita, ihmiskunta porskuttaa tavalla tai toisella vielä kauan. Kehitys on myös tähän asti ollut pääasiassa positiivista, kun miettii esimerkiksi terveydenhoitoa, koulutusta, ihmisten välistä tasa-arvoa ja lasten oikeuksia. Aineen ja ajan messusta on tullut hyvää palautetta, vaikka joitakuita saattaa hämmentää se, että sävellystä ei voi lokeroida klassiseksi tai kevyeksi musiikiksi. Porra toivoo, että teosta voitaisiin esittää tulevaisuudessa myös ulkomailla. Onhan sen aihe universaali.

”Minulla oli siinä mielessä helppoa, että vanhempani ymmärsivät, että muusikon työlläkin voi elää ja pärjätä.

Teoksessa tiivistyy Porran monipuolinen kokemus musiikin parissa. Metalliyhtye Stratovariuksen basistina toimiva Porra on opiskellut pitkään sellonsoittoa ja klassista musiikkia.

SOITTOTUNNEILLE Lauri Porra laitettiin jo alle kouluikäisenä, koska se oli luonnollinen asia tunnetussa musiikkisuvussa.

– Sellonsoitto jäi sivuun, kun teini-iässä löysin bassokitaran ja rock- ja heavymusiikin. Olin siihen asti ollut soitto-opinnoissa, samoin kuin koulussa, tietynlainen alisuorittaja, mutta uuden innostavan soittimen myötä elämään tuli pitkäjänteisyyttä ja pystyin keskittymään asioihin paremmin.

Porralle muusikoksi ryhtyminen oli selvää hyvin nuoresta lähtien.

– Minulla oli siinä mielessä helppoa, että vanhempani ymmärsivät, että tälläkin työllä voi elää ja pärjätä. Työ on kuitenkin raskasta ja vaativaa, mutta se puolihan ei näy muille.

Musiikkisuvun kuuluisin henkilö on säveltäjä Jean Sibelius, joka on Porran isoisoisoisä.

– Onhan tämä erikoislaatuinen tilanne, kun isoukki on eräänlainen myyttinen hahmo, jota palvotaan ympäri maailmaa. Hänen musiikkinsa on minulle todella läheistä, ja kuuntelen sitä paljon. Vaimoni, kapellimestari Dalia Stasevska, myös johtaa paljon Sibeliuksen musiikkia.

SÄVELLYSTYÖSSÄÄN Lauri Porra noudattaa tiettyjä kuvioita. Ennen yhtäkään nuottia hän miettii tarkasti, mitä haluaa teoksella sanoa, missä muodossa ja miten monessa osassa. Kun hän sitten alkaa kosketin- ja muilla soittimilla hahmottaa sävelkulkuja, pyörittää hän päässään kuvitteellista nauhuria.

– Työn tahti vaihtelee, ja viime kesänä minulla oli sellainen vaihe, että olin muutaman kuukauden tietoisesti säveltämättä mitään. Se teki hyvää, koska se tyhjensi mielen.

Kymmeneen pitkään elokuvaan musiikkia säveltänyt Porra koki erityisen hienoksi haasteeksi musiikin tekemisen Tiina Lymin ohjaamaan Myrskyluodon Maija -elokuvaan.

– Tiinalle oli tärkeää saada teokseen uutta musiikkia. Lasse Mårtensonin rakastettu teema on kuitenkin mukana elokuvan lopputeksteissä.

Viime aikoina Porra on säveltänyt Helsingin juhlaviikoille teosta, jossa on mukana 125 bassoinstrumenttia ja kuoro.

– Eeppinen bassoteos on ajatuksena hieman absurdi, mutta pari päivää sitten lopulta keksin, miten toteutan sen. Ylioppilaskunnan kuoro, jossa itsekin lauloin aikoinaan, voi nyt alkaa harjoitella kuoro-osia.

VANTAAN VIIHDEORKESTERIN taiteellisena johtajana Lauri Porra on toiminut vuodesta 2021, ja hän jatkaa tehtävässä ainakin vielä kolmen vuoden ajan. Hän on pyrkinyt kehittämään orkesterin ohjelmaa niin, että se olisi taiteellisesti korkeatasoista ja vetäisi monipuolisuudellaan laajempia yleisöjä.

– Olen ylpeä siitä, miten olemme yhdessä onnistuneet kehittämään orkesteria. Tämä työ, samoin kuin Stratovariuksessa soittaminen, on myös vastapainoa säveltämiselle, jossa ajatukset pyörivät oman tekemisen ympärillä.

Nyt elämään on tullut iso muutos lapsen syntymisen myötä. Yli puolivuotiaan Auroratyttären hoitaminen vaatii järjestelyjä, kun molemmat vanhemmat reissaavat työn vuoksi paljon.

– Töitä on tietysti joutunut karsimaan, mutta tämä on niin pitkälti elämäntapa. Välillä minulla on ollut liiankin kova draivi päällä, joten toivon perhe-elämän saavan minut vähän rauhoittumaan.

Kesällä Porra yrittää ottaa rennommin ja vetäytyy perheensä kanssa mökille Heinolaan.

– Sukumökillä on yleensä paljon väkeä. Usein ainoa keino päästä omaan rauhaan on riippumatto, joka sijaitsee suojaisessa paikassa järven rannalla. ■

Kuka?

Lauri Porra, 46, on Helsingissä asuva muusikko ja säveltäjä. Hän toimii Stratovarius-yhtyeen basistina sekä Vantaan viihdeorkesterin ja Unelmien Heinola -kaupunkifestivaalin taiteellisena johtajana.

Mitä?

Toukokuussa julkaistiin albumina Porran säveltämä Aineen ja ajan messu. Helsingin juhlaviikoille Porra säveltää teosta Basso. Se esitetään 15. elokuuta Senaatintorilla.

Motto

Mieti jotain sellaista, minkä haluaisit olevan olemassa, mutta jota ei vielä ole, ja yritä tehdä se olemassa olevaksi.

LIIKKUVAT SIELUT

Kun Heikki Nenonen haluaa tuntea itsensä vapaaksi, hän matkustaa laivalla ja bussilla Berliiniin.

Sari Kuusela harrastaa rauhoittavaa maisemapyöräilyä. Waltteri Haapala lähti nelikymppisten lähestyessä aikuistumispyhiinvaellukselle Santiago de Compostelaan.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT ANTTI RINTALA, HEIKKI NENONEN, SARI KUUSELA JA WALTTERI HAAPALA

”Tuossa naisessa lumosi hänen sopimattomuutensa. Hän oli väärin: väärässä paikassa, väärään aikaan ja väärän oloinen”, kirjoittaa Heikki Nenonen Köpenickin torin laidalla kohtaamastaan Hans Eickworthin patsaasta.

Vieraana maailmassa

Einsteigen bitte. Zurückbleiben bitte.” Berliinin metron kohtelias kuulutus kehottaa astumaan sisään ja sitten pysymään poissa sulkeutuvien ovien välistä. Heikki Nenoselle se kertoo, että nyt hän on siellä, missä hänen pitääkin olla.

– Koen, että Berliinissä mahtuu olemaan teeskentelemättä, omana itsenään. Siellä kaikki on normaalia. Tai ehkä voisi sanoa, että siellä kaikki ovat vähemmistöjä. Ei ole mitään yhtä mallia, jonka mukaan pitäisi olla. Vapauden tunne on ehkä samankaltainen kuin se, joka monille suomalaisille tulee kesämökillä, Nenonen kuvailee. Berliinin erityinen ilmapiiri on hänen mielestään seurausta kaupungin erikoislaatuisesta historiasta. Se oli natsi-Saksan keskus. Kun Saksa hävisi toisen maailmansodan, kaupunki päätyi liittoutuneiden haltuun. Vuonna 1961 se jaettiin muurilla Neuvostoliiton hallitsemaan Itä-Berliiniin ja länsiliittoutuneiden hallitsemaan Länsi-Berliiniin. Berliini on myös pitkään ollut erilaisten vaihtoehtokulttuurien kehto. Sen ovat löytäneet niin punkkarit kuin reivaajatkin.

– Berliinissä näkyy historian kummallisuus jotenkin räikeällä tavalla. Siellä ovat saaneet ilmiasunsa toisaalta äärimmäinen poliittinen fundamentalismi ja sitten toisaalta äärimmäinen liberalismi, Nenonen luonnehtii.

Häntä viehättävät Berliinissä ristiriidat ja vähän vinksallaan olevat asiat.

– Niistä minulle avautuu elämän mieli ja kiehtovuus. Berliini on sekä ruma että visuaalisesti äärimmäisen inspiroiva ympäristö.

PAPPI JA VIESTINTÄALAN yrittäjä Nenonen on pitkään harrastanut katuvalokuvausta, ja Berliiniä otollisempaa paikkaa kuvaamiseen olisi vaikea keksiä. Kameran kanssa liikkuessaan hän asettuu kiinnostavaan paikkaan, arvioi valon suuntaa ja rajaa ja rakentaa kuvan melkein valmiiksi. Sitten hän vain odottaa, astuisiko joku valmiiseen kehykseen. Ja koska suurkaupungissa ollaan, yleensä joku sattuu paikalle.

– Parhaat kuvani ovat puoliksi suunnittelua ja puoliksi sattumaa.

Nenonen on huomannut, että kamera pakottaa hänet keskittymään ympäristöön ja rauhoittumaan. Siksi se on myös meditaatioväline.

Kamera oli Nenosen mukana silloinkin, kun hän kuljeskeli Köpenickissä itäisessä Berliinissä. Köpenick on vanha pikkukaupunki, jonka suurkaupunki on kasvaessaan nielaissut osaksi itseään. Torin laidalla Nenonen kohtasi patsaan, joka esitti vietnamilaisnaista lapsi selässään. Nainen tuntui olevan itselleen täysin vieraassa ympäristössä ja katselevan sivusta elämää, johon hänet oli heitetty.

– Se oli minulle aika eksistentiaalinen kokemus. Patsaassa tiivistyi se, että lopulta me kaikki olemme vieraita ja muukalaisia tässä maailmassa ja elämässä. Meidät on paiskattu tänne, ja pian me kuolemme pois.

VIIME VUONNA ilmestyneessä kirjassaan Hetkiä Berliinissä Heikki Nenosella on henkisenä ja hengellisenä matkaseurana kaksi maineikasta saksalaista teologia: 1200- ja 1300-luvuil-

la elänyt mystikko Mestari Eckhart ja toisen maailmansodan lopulla marttyyrikuoleman keskitysleirillä kokenut Dietrich Bonhoeffer.

– Mestari Eckhart puhuu siitä, kuinka meidän tulisi pyrkiä sielun sisäiseen riippumattomuuteen, olimmepa missä ja kenen seurassa tahansa. Se on hänelle tärkein hyve. Muotisanaa käyttäen voisi ehkä puhua integriteetistä, Nenonen sanoo. Eckhartin ajatus riippumattomuudesta tuntuu Nenoselle tärkeältä hänen oman taustansa vuoksi. Hän kertoo aiemmin seurakuntatyössä havahtuneensa siihen, kuinka helposti hän ajautui olemaan riippuvainen milloin mistäkin: yleisestä hyväksynnästä, tuomiokapitulin suosiollisuudesta, muiden mielipiteistä.

– Jos ripustautuu tuollaisiin ulkoa tuleviin hyväksyntöihin, oma tila kaventuu. Kuitenkin ihminen on luotu vapaaksi – ei varomaan ja pelkäämään.

Näe ja koe nämä

– Heikki Nenosen vinkit

Berliiniin

Karl-Marx-Allee

”Vuokraa pyörä. Monista tv-sarjoista ja elokuvista tutulla Itä-Berliinin valtaväylällä mittasuhteet ovat hurjat: leveää katua reunustavat valtavat kerrostalot. Minusta se on omalla tavallaan viehättävä.”

Katuruoka

”Tilaa vaikka klassinen currywurst-ateria ja tarkkaile, kuinka se valmistetaan. Katuruokaa saa joka paikasta, mutta autenttisen oloinen, ei-turistipaikka löytyy esimerkiksi Warschauer Strassen metroaseman nurkilta.”

Muuri

”Berliinin muuria ja sen historiaa ei varsinkaan ensikertalainen voi oikein sivuuttaa. Suosittelen Bernauer Strassen muistopaikkaa.”

Treptower Park

”Se on outo paikka: viehättävä puisto, jossa on valtava puna-armeijan muistomerkki.”

Boxhagener Platz Friedrichshainissa

”Siellä voi hengailla hetken ja seurata berliiniläisten elämää. Torilla kokoontuu iloinen sekamelska lapsiperheitä, kulttuuriväkeä, kaikenlaisia nistejä ja terroristeja.”

Hackescher Markt

”Kivoja putiikkeja piilossa sisäpihalla.”

Eckhartin ajatukset ja Jumalasta puhumisen tapa olivat omana aikanaan niin poikkeuksellisia, että paavi julisti jotkut hänen lausumansa harhaoppisiksi.

”

Berliinissä mahtuu olemaan teeskentelemättä, omana itsenään.

HEIKKI NENONEN

Myös Dietrich Bonhoeffer joutui omana aikanaan vallanpitäjien epäsuosioon. Hän oli berliiniläinen, ja on senkin vuoksi sopivaa seuraa Berliinin-matkalle. Nenonen kuvailee Bonhoefferia teologiseksi inspiraattoriksi ja omaehtoiseksi ajattelijaksi – ja jos jonkun teologin kohdalla voi puhua sisäisestä riippumattomuudesta ja pelottomuudesta, niin juuri Bonhoefferin. Hän vastusti natsihallintoa ja oli mukana Hitlerin salamurhaa suunnitelleessa salaliitossa, istui vankilassa ja lopulta teloitettiin aivan sodan lopulla. – Bonhoeffer oli rehellinen itselleen ja arvoilleen kuolemaansa asti. Hän oli myös aktivisti, joka ei pelännyt laittaa itseään likoon. Vankilas-

sa kirjoittamissaan kirjeissä hän pohti, millainen kristinusko voisi modernissa maailmassa olla mahdollista, Nenonen sanoo.

– Sekä Eckhart että Bonhoeffer rohkaisevat siihen, että omia ajatuksiaan ei tarvitse pelätä. Sen sijaan niitä voi rohkeasti kehittää ja viedä eteenpäin. Aina joku jossain suuttuu, mutta kyllä maailmaan suuttumusta mahtuu.

ENSIMMÄISEN KERRAN Heikki Nenonen matkusti Berliiniin parikymmentä vuotta sitten. Sen jälkeen hän on käynyt siellä suunnilleen kerran vuodessa. Rakkaus Saksaan ja saksan kieleen on peräisin jo kouluajoilta.

– Vartuin pohjalaisessa yhtenäiskulttuurissa, ja silloin Saksa tuntui edustavan vähän kuin toista maailmaa. Jonkinlaista kaukorakkautta se oli.

Pitkään Nenonen lensi kaupunkiin, mutta viime kerrat hän on kulkenut ensin laivalla Tallinnaan ja sieltä bussilla Baltian ja Puolan kautta perille.

Nenonen epäilee olevansa liikkuva sielu. Kun hän nousee laivaan tai bussiin, hän antaa maailman kohinan ympäröidä itsensä ja käpertyy kuin kohtuun. Pitkä ja turruttava bussimatka Puolan läpi muuttuu meditatiiviseksi tilaksi.

– Arki on usein suorittamista, joka suuntautuu itsestä ulospäin. Kun sitten siunaantuu mahdollisuus päästä reissuun, voi kääntyä sisäänpäin. Matkustan kahteen suuntaan: paitsi johonkin paikkaan myös oman sieluni maisemiin.

Heikki Nenonen: Hetkiä Berliinissä. Kirjapaja 2023.

Kamera on Heikki

Nenoselle meditaatioväline, joka rauhoittaa ja auttaa keskittymään ympäristöön.

Utelias katse

Jos joku kertoo harrastavansa pyöräilyä, mieleen tulevat kalliit varusteet, kova vauhti ja hurjat päivämatkat. Espoolainen yhteiskuntatieteiden tohtori ja tietokirjailija Sari Kuusela on harrastanut pyöräilyä parikymmentä vuotta, mutta hänen mukaansa pyöräilyssä olennaista on jokin ihan muu: avoin mieli ja utelias katse. Tärkeintä on, että lähtee liikkeelle.

Kuusela puhuu maisemapyöräilystä, jossa kilometrien keräämisen ja vauhdin mittaamisen sijaan kiinnitetään huomiota ympäristöön. Silloin tutustakin maisemasta voi huomata sellaista, minkä on aiemmin sivuuttanut.

– Ympäristö tuottaa ajatuksia, herättää muistoja ja antaa mahdollisuuden pohtia asioita. Minä en esimerkiksi pyöräillessäni koskaan kuuntele mitään. Haluan kuulla ympäristön äänet.

Pyöräillessään Kuusela kiinnittää huomiota myös liikkeen tuntuun. Hän aistii auringon, sateen tai viileyden ja sen, miten vaikkapa hiekka tai asfaltti renkaiden alla käyttäytyy. Ylä- ja alamäet tuntuvat omassa kehossa: jaloissa, käsissä, hengityksessä.

– Katselen myös värejä ja yritän tietoisesti löytää maisemasta kiinnostavia yksityiskohtia, Kuusela kertoo.

Hänen mielestään maisemapyöräily on siitä hieno laji, että sitä voi harrastaa missä vain: yhtä

lailla lähiluonnossa ja työmatkoilla kuin pitkillä ulkomaanmatkoilla.

– Tutuillakin reiteillä ajattelu uudistuu, kun ei vain toimi automaattiohjauksella vaan kiinnittää huomiota siihen, missä liikkuu. Suomalaisten vuodenaikojen rikkaushan on siinä, että jokainen päivä on erilainen. Myös jokainen vuorokaudenaika on omanlaisensa.

”

Ihmisten puuhia pikkukylissä katsoessaan voi hetken kuvitella, millaista olisi elää samanlaista elämää.

SARI KUUSELA

Ensimmäisen herätyksensä tietoiseen liikkumiseen Kuusela sai vuosia sitten kuunnellessaan erään huippumaratoonarin luentoa.

– Hän sanoi, että keväällä pitää ehdottomasti juostessaan tarkkailla, mitä kukkia on tullut: huomata ne ja tunnistaa nimeltä – ja jos jotakin kasvia ei tunne, yrittää jälkeenpäin selvittää, mikä se oli. Sillä lailla ikään kuin kerää mahdolli-

simman paljon kasveja lenkeiltään. Ajattelin silloin, että ahaa, noinkin kova juoksija ehtii katsella ympärilleen, ja että se varmasti tekee liikkumiskokemuksesta erilaisen.

PUOLISONSA KANSSA Sari Kuusela on pyöräillyt Keski-Euroopassa, varsinkin Saksassa. Hän kertoo, että siellä on paljon pyöräteitä muuallakin kuin kaupungeissa. Ne myös kulkevat omia reittejään maiseman keskellä, eivät valtateiden viertä. Pyöräilijä voi ajaa omassa rauhassaan. Aluksi Kuuselan pyöräreissut kestivät pari viikkoa.

– Aika pian tajusin, että se on hirveän lyhyt aika. Siinä ehtii aloittaa, sitten nauttia vähän aikaa ja äkkiä tajuaa, että muutaman päivän päästähän tämä loppuu. Nyt olen sitä mieltä, että neljä viikkoa on aika hyvän pituinen reissu. Varmaan pyöräilisin enemmänkin, jos se olisi mahdollista.

Pyöräreissuilla kilometrejä kertyy päivässä noin kahdeksankymmentä. Kuuselalle se tarkoittaa kahdeksankymmenen kilometrin pituista tilaa oleilla omien ajatustensa kanssa.

– Arki on usein niin kiireistä, ettei siihen oikein mahdu sellaisia pätkiä, joissa vain olisi ilman tekemistä tai somea.

Keski-Euroopassa pieniä kyliä on tiheässä, ja pyörätiet kulkevat usein niiden läpi.

– Minusta on ihanaa katsoa, miten ihmiset asuvat ja elävät. Ja miltä he näyttävät, miten he ovat vuorovaikutuksessa keskenään – ja miten he suhtautuvat vieraisiin, Kuusela sanoo.

– Tärkeintä on, että lähtee liikkeelle, rohkaisee Sari Kuusela. Kiinnostavia, eri pituisia pyöräreittejä löytyy pääkaupunkiseudultakin monia.

– Valon ja varjon leikki, vihreän eri sävyt, hiekkatie, jonka jokaisen mutkan takaa paljastuu uutta, kuvailee Sari Kuusela Havel-joen aurinkoista rantatietä Potsdamissa. Paikka tuo hänelle mieleen lapsuuden mökkimaisemat Suomessa.

– Ihmisten puuhia pikkukylissä katsoessaan voi hetken kuvitella, millaista olisi elää samanlaista elämää.

MATKOILTA OTTAMIAAN kuvia katsoessaan Sari Kuusela on huomannut, että niissä toistuvat samankaltaiset näkymät ja asetelmat. Uudestakin paikasta silmä hakee jotakin tuttua.

Hienoimmat maisemat avautuvat vuorilta, mutta ne nähdäkseen joutuu ensin polkemaan kilometrien pituisia ylämäkiä.

– Vaihtelu on tärkeää. Keski­Euroopassa monet pyörätiet kulkevat jokien varsilla, ja sehän on tosi hauskaa, varsinkin, kun Suomessa sellaisia maisemia ei oikeastaan ole. Mutta sitten kun jokea on seuraillut päivän tai pari, alkaa miettiä, että voisinhan minä jotakin muutakin katsoa, Kuusela sanoo.

Hänen sielunmaisemaansa ei kuitenkaan ole huikaiseva vuoristo tai idyllinen jokivarsi vaan vehmas lehtipuumetsä. Kuuselan puolisolla onkin tapana naureskella, että taasko pysähdyttiin kuvaamaan täydellistä pyökkimetsää.

– Keskieurooppalaisissa lehtipuumetsissä minua viehättävät valon ja varjon vaihtelu ja erisävyiset vihreät.

– Myös viljapellot ovat ihania. Vilja aaltoilee tuulessa, ja sen väri muuttuu kesän kuluessa vihertävästä oljenkeltaiseksi. Pellon reunoilla kasvaa ehkä unikoita ja ruiskaunokkeja.

Mutta miltä näyttävät lehtipuut tai unikot harmaassa sateessa? Siitäkin Kuuselalla on kokemusta. Yhdellä ensimmäisistä pyöräreissuistaan hän ajoi kaksi viikkoa sateessa.

– Kun säätä ei voi valita, siitä kannattaa nauttia. Kun pääsee irti harmista ja luopuu ennakkoodotuksistaan, voi huomata, että maailma ei ole kadonnut mihinkään. Harmaa muuttaa värejä, ja kaikki näyttää erilaiselta.

Sari Kuuselan suosikkireitit maisemapyöräilyyn pääkaupunkiseudulla

Espoon rantaraitti

”Vuodenajat ja valo tekevät tästä minulle tutusta reitistä aina erilaisen. Myös viikonpäivä ja kellonaika vaikuttavat – sunnuntaisin liikkeellä on erilaisia ihmisiä kuin arkena keskellä päivää. Edelleen huomaan reitin varrelta asioita, joita en ole aiemmin nähnyt.”

Lauttasaaren ympäri

”Meri on joka päivä uusi, ja sen väri vaihtelee sään ja vuodenajan mukaan.”

Kauklahdesta Masalaan

”Kannattaa ajaa vanhaa tietä pitkin. Tie kiemurtelee maalaismaisemassa vanhojen talojen ja kivannäköisten puutarhojen lomassa. Takaisin voi sitten palata uutta pyörätietä, joka kulkee Länsiväylän viertä. Se on ihan erilainen, urbaanimpi maisema.”

Levollisuutta oppimassa M

etalliaita moottoritien ja hiekkatien välillä jatkui ja jatkui. Siihen oli kiinnitetty tuhansia ristejä, joita reittiä kulkeneet pyhiinvaeltajat olivat kyhänneet risuista ja puupaloista. Aikansa aidan viertä käveltyään Waltteri Haapala pysähtyi ja teki oksista oman ristinsä muiden joukkoon.

– Olin juuri sen aamun ollut aika syvissä vesissä ja ruoskinut itseäni, että mitä minä muka olen – kurja ihminen. Ja sitten yhtäkkiä näen, että risti, risti, risti, risti. Se oli minulle kokemuksena Jumalan puhetta: että hei Waltteri, sinä et kyllä itse riitä, mutta risti riittää, Haapala kertoo.

Viime vuonna toukokuun alussa Haapala lähti matkalle, josta hän oli haaveillut useamman vuoden ajan. Eikä pelkästään haaveilla: koko edeltävän vuoden hän lenkkeili ja pudotti painoaan suunnitelmallisesti. Kaksi Pohjois­Suomen kansallispuistoissa tehtyä koevaellusta saivat hänet vakuuttumaan siitä, että hän selviäisi 800 kilometrin urakasta Camino Francesia eli ranskalaista reittiä pitkin Espanjan Santiago de Compostelaan.

– Läksin etsimään uusia unelmia elämääni. Juuri ennen matkalle lähtöä olin löytänyt lapun, johon joskus 16–17­vuotiaana olin kirjannut silloi­

– Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettei mikään ärsyttäisi. Sadevarusteet päällä on yhtä aikaa kuuma ja kylmä. On hankalaa pysähtyä esimerkiksi syömään, kun pitää ensin riisua ja sitten pukea litimärät sadevaatteet.

Sari Kuusela: Maisemapyöräilyn taito. Aviador 2024.

Koti-Suomessa luonnosta on tullut Waltteri Haapalalle entistäkin tärkeämpi.

sia unelmiani, ja ne olivat kaikki täyttyneet, Haapala kertoo.

– Pyhiinvaellus oli myös jonkinlainen riitti. Nelikymmenvuotispäiväni lähestyi, ja ajattelin, että minun pitäisi varmaan jo jollain tavalla aikuistua. Ja koska Espanja ei ollut minulle tuttu, halusin myös nähdä sen kulttuuria ja luontoa.

Mutta ennen kaikkea pyhiinvaellus oli Haapalalle hengellinen matka. Hän kaipasi yksinäisyyttä, rauhaa ja Jumalan äänen kuulemista.

– Halusin myös selvittää, puhuisiko Jumala jotenkin eri tavalla toisenlaisen kristillisen ympäristön keskellä, katolisessa kulttuurissa, sanoo Haapala, joka on helluntaiseurakunnan pastori.

Matkansa varrella hän poikkesi katolisissa kirkoissa ja vaikuttui siitä, miten usko oli osa ihmisten arkipäivää. Kirkkojen ovet olivat auki, ja ihmiset poikkesivat niihin muulloinkin kuin messujen aikaan. He tekivät ristinmerkin, sytyttivät kynttilän ja rukoilivat kuka lyhyemmän, kuka pidemmän aikaa. Joku saattoi itkeä, toinen istui hiljaa. Vaikutuksen teki myös hänen kohtaamansa katolinen pappi isä Jesus, jolla ei ollut kiire mihinkään. Hän jutteli jokaisen kirkkoon tulevan kanssa.

– Samanlaista levollisuutta haluaisin löytää itsellenikin. Omassa kirkossani on ihan erilainen rytmi – hyvä, jos kerkeää syömään, kun on niin kiire valloittaa ihmisiä evankeliumilla.

VIIDEN VIIKON MATKANSA aikana Waltteri Haapala alkoi nähdä kutsumuksensa uudella tavalla. Omien unelmiensa etsimisen sijasta hänen olisi seurattava Jumalan suunnitelmia.

– Aiemmin oli ajatellut, että olen tässä työssä pastorina, koska minulla on tiettyjä kykyjä ja tiettyjä lahjoja. Nyt oivalsin, että kyse ei ole omista kyvyistäni vaan siitä, että Jumala on valinnut minut toteuttamaan omaa suunnitelmaansa. Että ylipäänsä elämässä on kyse Jumalan teoista ja vähemmän meidän ihmisten aikaansaannoksista.

Omien voimien riittämättömyys konkretisoitui vaelluksen puolivälin paikkeilla, kun Haapalan vasempaan sääreen iski sietämätön kipu. Kävelemisestä ei tullut mitään. Hän pelkäsi, että joutuu jättämään matkan kesken.

Tuntui luovuttamiselta ottaa taksi seuraavaan majapaikkaan, ja hurauttaa yhden päivän matka reilussa puolessa tunnissa. Siinä samalla me-

netti sen päivän maisemat ja kohtaamiset ihmisten kanssa.

Vajaan viikon lepo, kipulääkkeet ja hieronta sekä nolonnäköiset tukisukat auttoivat, ja Haapala pystyi jatkamaan matkaa. Hän, joka oli kulkenut alkumatkan kovaa vauhtia ja pyyhältänyt muiden ohi, köpötteli nyt samaa tahtia muiden hitaiden ja huonokuntoisten kanssa.

”

Jos minulla on elämässä järkyttävä vauhti koko ajan, niin kuinkahan paljon minulta menee ohi siitä, mitä Jumala haluaisi minun näkevän.

WALTTERI HAAPALA

– Jumala veti maton alta. Aloin miettiä, että jos minulla on elämässä järkyttävä vauhti koko ajan, niin kuinkahan paljon minulta menee ohi siitä, mitä Jumala haluaisi minun näkevän.

KUN VAELLUS alkoi lähetä loppuaan ja Santiago de Compostela oli vain muutaman kilometrin päässä, Waltteri Haapala tunsi olonsa tyhjäksi. Se, mitä hän oli vuosia odottanut ja minkä eteen hän oli tehnyt töitä, olisi ihan pian ohi.

– Kun pääsin perille Santiago de Compostelan katedraalin aukiolle, johon pyhiinvaeltajat kokoontuvat, niin itkuhan siinä tuli. Ja valtava kiitollisuus. Viimeisten viikkojen aikana ei ollut ollenkaan itsestäänselvää, että pääsen perille. Parina viimeisenä päivänä päätin, että vedän tämän sisulla ja vaikka ryömin loppumatkan.

Viiden viikon ajan Haapalan ratkottavat kysymykset olivat olleet lähinnä sitä, kuinka pitkän päivämatkan tekee, mistä löytää yöpaikan ja mitä syö. Siksi normaali arki perheen kanssa ja työpaikalla tuntui reissun jälkeen

Vaellusreitti kulki välillä avarien peltomaisemien halki. Sellaisissa paikoissa Waltteri Haapala huomasi, että hänellä oli tilaa hengittää, nähdä ja ottaa vastaan.

Waltteri Haapalan vinkit Santiago de Compostelan pyhiinvaellusta suunnittelevalle

Älä osta paluulippua valmiiksi ”Koko matkaa ei kannata suunnitella ja aikatauluttaa etukäteen. Jätä tarpeeksi aikaa. Kävellessäsi alat huomata, millainen vauhti ja millaiset päivämatkat ovat sinulle sopivia.”

Pakkaa mukaasi niin vähän tavaraa, että hirvittää

”Pärjäät vähällä, mutta varsinkaan kenkien laadusta ei kannata tinkiä. Vuoristossa vaelluskengät ovat hyvät, ja päällystetyillä teillä tarvitsee lenkkareita. Myös sadevarusteet ovat tarpeen.”

Varaa majoitukset etukäteen

”On parikin eri sovellusta, joihin edulliset majapaikat on koottu. Kun löysin sopivan paikan, tein varauksen WhatsAppilla tai soittamalla. Toisinaan yövyin myös hotellissa tai hostellissa, kun halusin olla itsekseni.”

aluksi täydeltä. Haapala myös tiesi, että haluaisi tuoda jotakin vaelluksella kokemastaan rauhasta ja tasapainosta pysyvästi elämäänsä.

– Jouduin myöntämään, että kyllä minä olen ollut rauhaton ihminen. Kalenteri oli täynnä, oli aina kiire ja olin usein myöhässä. Oli tunne, että aika ei vain riitä kaikkeen.

– Nykyisin minulle on selvää, että jokainen päivä pitää aloittaa ison rauhan keskeltä. Se tarkoittaa sitä, että ennen kuin teen mitään muuta, vietän tunnin tai puolitoista hiljaisuudessa Jumalan edessä. Toinen asia, josta on tullut tärkeä, on luonto. Koskemattomassa luonnossa näen Jumalan kädenjäljen, eikä siellä ole kiire. ■

Waltteri Haapala: Pyhä vaeltaja. Aikamedia 2024.

Suurten visioiden sijaan kannattaa ottaa pieniä askelia parempaan

Filosofi Sami Pihlström vertaa tulevaisuuden hahmottamista vuorikiipeilyyn ja lapsen kasvatukseen, joissa uudet mahdollisuudet tulevat näkyviin vähitellen.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

Ihminen on olento, jonka toiminta suuntautuu aina kohti tulevaa ja sitä, millainen tulevaisuus voisi ja sen pitäisi olla. Yksi osoitus tästä ovat yhteiskunnalliset utopiat, jotka ovat yhtä vanha ilmiö kuin inhimillinen ajattelu. Näin ajattelee uskonnonfilosofian professori Sami Pihlström. – Utopioiden avulla voimme pohtia, millaista tulevaisuutta voisimme tavoitella. Samalla on hyvä muistaa, että niiden kultareunus voi osoittautua pettäväksi. Siksi on hyvä puhua myös dystooppisista tulevaisuuksista ja mahdollisista katastrofeista.

Utopiat ovat kuvitteellisia yhteiskuntamalleja tai tulevaisuuskuvia, joissa toteutuu jokin hyvän elämän ihanne. Dystopia on utopian vastakohta eli kuvitteellinen tilanne, jossa hyvän elämän mahdollisuudet on menetetty. Monissa dystopioissa jokin nykyisen yhteiskunnan kehityskulku on johtanut romahdukseen. Pihlströmin mielestä konkreettisia uudistuksia, päätöksiä ja ratkaisuja ei kannata perustaa utooppisten visioiden varaan, koska niillä on taipumus epäonnistua ja epäonnistuessaan tuottaa katastrofeja. – Sen sijaan, että asetamme tavoitteeksi parhaan mahdollisen tulevaisuuden, tärkeintä olisi pyrkiä välttämään pahimman mahdollisen lopputuloksen toteutuminen.

UTOOPPISTEN PÄÄMÄÄRIEN asettamisen tilalle Sami Pihlström ehdot-

taa ajattelutapaa, jota filosofit kutsuvat pragmatismiksi. Siinä tulevaisuuden hahmottaminen vertautuu vuorikiipeilyyn, jossa on edettävä pienin ja kussakin tilanteessa järkevin askelin. Näin etenemällä näkyviin tulee vähitellen uusia päämääriä ja mahdollisuuksia.

” Nykyinen maailma

saattaa näyttää vaaralliselta ja omituiselta paikalta, mutta kauempaa katsottuna se olisi näyttänyt puhtaalta utopialta.

Pragmatismi on Pihlströmin mukaan tavallista arkista ajattelua. Sen lähtökohtana on velvollisuus pyrkiä tekemään maailmasta parempi ja samalla ymmärrys siitä, että onnistumisesta tai epäonnistumisesta ei ole takeita.

– Kasvatamme lapsia päivä kerrallaan, emmekä niin, että tähtäämme suoraan johonkin suureen päämäärään. Yliopistossa ensimmäisen vuoden opiskelijan ei kannata asettaa päämääräksi sitä, että hänestä tulee professori, vaan edetä opintopolulla askel kerrallaan.

Viime vuosina Pihlström on osallistunut yhteiskunnalliseen keskusteluun puheenvuoroilla, jotka kritisoivat liiallista optimismia. Esimerkiksi koronarajoituksia vastustavat ja maskien käytöstä kieltäytyvät ihmiset tekivät hänen mielestään katteettomaan optimismiin perustuvia oletuksia, eivätkä ottaneet covidin leviämiseen liittyviä riskejä riittävän vakavasti.

Pihlström ei ehdota optimismin tilalle pessimismiä, vaan ”jonkinlaista välittävää kantaa”. Sen hahmottamisessa on apua historian tajusta.

– Nykyinen maailma saattaa näyttää vaaralliselta ja omituiselta paikalta, mutta kauempaa katsottuna se olisi näyttänyt puhtaalta utopialta, Pihlström väittää.

Hänen mukaansa nykyisen Suomen kaltaisen liberaalin ja demokraattisen valtion elämänmeno näyttää utooppiselta, jos vertaamme sitä 1700-lukuun.

– Jos joku olisi ryhtynyt reilut 200 vuotta sitten tavoittelemaan tämän kaltaista vaurautta, yhdenvertaisuutta ja mahdollisuuksia merkitykselliseen elämään, hän olisi ollut puhdas utopisti. Tällaiseen jamaan on kuitenkin päästy vähitellen pienien yhteiskunnallisten uudistusten avulla.

ILMASTONMUUTOS JA FILOSOFIA -kirjan (Gaudeamus 2020) artikkelissaan Sami Pihlström pohtii, miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa moderneja yhteiskuntia eteenpäin vievään edistysajatteluun.

Parhaan mahdollisen tulevaisuuden tavoittelua tärkeämpää on filosofi Sami Pihlströmin mielestä pahimman mahdollisen lopputuloksen välttäminen.

Pihlström luonnehtii ilmastonmuutosta vakavaksi eksistentiaaliseksi uhaksi, jonka torjuminen vaikuttaa mahdottomalta.

– Eksistentiaalisella uhalla tarkoitan sitä, että ilmastokriisi uhkaa sekä ihmiskunnan olemassaoloa että ihmisen mahdollisuutta kokea olemassaolonsa mielekkääksi.

Valistusajasta eli 1700-luvulta lähtien länsimaissa on uskottu jatkuvaan edistykseen, joka saavutetaan tieteen, tekniikan ja taloudellisen kasvun avulla. Tällaisen

ajattelutavan mukaan yhteiskunnan tiedollinen, eettinen, poliittinen ja kulttuurinen edistys johtaa ihmisen tilanteen parantumiseen ja onnellistumiseen.

Pihlströmin mukaan olemme hakoteillä, jos kuvittelemme, että ihminen voi edistyksen avulla ratkaista ilmastokriisin ja välttyä lämpenemisen vakavilta seurauksilta. Muutokset ovat jo väistämättömiä, ja niihin sopeutuminen ja niiden hillitseminen edellyttää sukupolvien yli kestäviä toimia.

– Näyttää siltä, että voimme vain yrittää sopeutua maapallon lämpenemiseen ja minimoida haittoja. Meidän on tehtävä parhaamme, jotta välttäisimme pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen.

SAMI PIHLSTRÖMIN mukaan ilmastonmuutos on konkreettinen osoitus siitä, että ajatus yhteiskunnallisen edistyksen vääjäämättömyydestä on myytti ja epäonnistunut utopia.

– Pyrkimys edistykseen on välttämätöntä, sillä ilman sitä mistään ei

tule mitään. Mutta olisi naiivia uskoa, että hyvä kehitys on vääjäämätöntä. On tärkeää tunnistaa se, että asiat voivat mennä myös huonompaan suuntaan.

– Kuten filosofi Georg Henrik von Wright huomautti, meidän on ehkä hyväksyttävä se, että ihmislaji ei välttämättä säily ikuisesti, vaan ihmisen aika maapallolla on rajallinen.

Toinen ajankohtainen esimerkki, jossa usko edistyksen varmaan etenemiseen on saanut kolauksen,

liittyy demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumiseen.

– Länsimaat ovat pyrkineet edistämään demokratiaa ja ihmisoikeuksia, ja pitkään uskottiin, ettei niiden leviämistä voi estää. Nyt ne ovat uhattuina monissa maissa, jopa Yhdysvalloissa, Pihlström toteaa.

– Utopian tavoittelun sijasta meidän onkin taisteltava aktiivisesti demokratian puolesta, jotta välttyisimme dystooppisten tulevaisuuskuvien toteutumiselta. ■

Kirkko yrittää miellyttää kaikkia

MAALLISTUMISKEHITYS ON jatkunut voimakkaana jo pitkään läntisessä Euroopassa ja myös meillä Suomessa. Kirkot kumisevat tyhjyyttään. Kirkon asema ja oppi on haastettu melkeinpä jokaisella elämänalueella. Se on joutunut altavastaajaksi. Kristinuskon kirkas valo on himmentynyt. Tuntuu, että kaikki se, millä vain voidaan houkutella seurakuntalaisia, on mahdollista.

Raamattu ja sen edustama arvomaailma halutaan syrjäyttää. Näin siitä huolimatta, että länsivaltioiden arvot ja sivistys pohjautuvat kristinuskoon. Puhutaan arvosodan aikakaudesta. Lännen kirkot ovat joutuneet sopeutumaan voimakkaasti tilaa ottaneen individualismin, materialismin sekä islamin ja uususkontojen puristuksessa. Kirkko menettää vielä jäljellä olevan identiteettinsäkin yrittäessään miellyttää kaikkia. Se on astunut arvoliberalismin ansaan ja näyttää leijuvan kaiken kattavassa arvotyhjiössä.

Paljon on niitä, jotka ovat ahdistuneita, surullisia ja hämmentyneitä nykyisestä tilanteesta. Kysellään, onko edessä kirkon hajaantuminen. Ihmisen syvä, ikiaikainen kaipaus ja tarve kiinnittyä johonkin suurempaan, itsensä ulkopuolella olevaan ja pysyvään, ei ole kadonnut mihinkään. Elämän perimmäisen tarkoituksen etsintä ja onnen tavoittelu ovat ihmisyyden ytimessä.

Ihmisellä on Jeesuksen ikävä ja kaipaus. Kirkon tärkein tehtävä ja olemassaolon oikeutus on johdattaa jäsenensä vastaanottamaan hänet ainoana tienä iankaikkiseen elämään.

Tapani Leppänen Tampere

Kaikille halukkaille

papin aamen

RATKAISUKSI KIRKKOAMME kahtia jakavaan kysymykseen avioliitosta on ehdotettu kahta erilaista avioliittokäsitystä. Toinen näistä olisi käsitys avioliitosta miehen ja naisen välisenä liittona ja toisessa avioliittokäsityksessä avioliitto voisi olla myös kahden samaa sukupuolta olevan henkilön välinen liitto. Kaksi hyväksyttyä rinnakkaista avioliittokäsitystä takaisi sen, että jokainen

Herttoniemen seurakunnassa osataan

OLEMME KÄYNEET Myllypuron kirkossa kahden vuoden ajan perhe-ja päiväkerhossa sekä retkillä ja leireillä. On ollut ilo huomata, miten laadukasta ja monipuolista toiminta on. Päiväkerhossa toteutettava varhaiskasvatus on ollut yksilöllistä, turvallista ja toteuttanut laaja-alaista oppimista, kristillistä sanomaa unohtamatta. Ohjaajat ovat motivoituneita, lapsirakkaita ja ammattitaitoisia. Pienet ryhmät mahdollistavat rauhallisen tunnelman ja hyvän yhteistyön perheiden kanssa. On ollut ilo huomata, miten ohjaajat

pari sukupuolesta riippumatta saisi mahdollisuuden kirkolliseen avioliittoon vihkimiseen. Kirkko ja jokainen seurakunta maassamme siis palvelisi jokaista paria avioliittoon vihkimisessä sukupuolesta riippumatta. Kaksi rinnakkaista hyväksyttyä avioliittokäsitystä takaisi myös papeille omantunnon vapauden vihkiä tai olla vihkimättä samaa sukupuolta olevaa paria avioliittoon. Naimisiin meneminen tuntuu nykypäivänä vähentyneen ja sinkkuna eläminen kokonaisena elämäntapana lisääntyneen. On mielestäni hy-

tukevat perheitä heidän erilaisissa tarpeissaan. Lapset ovat lähteneet aina innokkaasti kerhoon ja ovat siellä viihtyneet.

Toivottavasti seurakunnan päättäjät satsaavat jatkossakin perhe- ja lapsityöhön, kuten päiväkerhoihin, retkiin, leireihin ja perheiden kirkkohetkiin, sillä niissä annettava kristillinen kasvatustyö antaa hedelmät ajallaan.

Katri Vuorinen Helsinki

vä asia, että ihmiset löytävät toisensa tänä päivänä sukupuolesta riippumatta ja ovat ylipäätään halukkaita solmimaan avioliiton. Se on myös taloudelle piristysruiske, että häitä järjestetään, koska siinä ohessa käytetään erilaisia palveluita ja hankitaan vaikka se kaunis häämekko. Minun on vaikea nähdä muuta ratkaisua tähän kirkkoa jakavaan avioliittokysymykseen kuin tämä ehdotettu kahden rinnakkaisen avioliittokäsityksen malli kirkossa.

Päivi Turkki Helsinki

Kiitokset monipuolisuudesta

KIRKKO JA KAUPUNKI -lehti sisältää nykyään mielenkiintoisempaa ja tarpeellisempaa luettavaa kuin moni aikakauslehti. Se ei tuomitse, vaan laajentaa ja rauhoittaa ajatusmaailmaa. Kiitos etenkin tämän kevään monipuolisista artikkeleista, jotka lahjoittavat sisältöä elämään: iloa, valoa, voimaa, lohtua, rohkeutta ja luottamusta.

Tarja Ruohonen Helsinki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Kesällä kirkoissa: jumalanpalveluksia, konsertteja, rauhaa, kauneutta, pyhyyttä

menohaku.kirkkojakaupunki.fi

Sacrum on muuttanut Kalevankadulle!

Marjut Mulari

Usko tai älä

– Mitä kristinuskosta kannattaa tietää ja miksi

Pastori Maikki avaa oven uskon maailmaan lempeällä huumorilla ja selittää uskon asioita nykyihmisille ymmärrettävillä vertauskuvilla.

15,20 (16,90)

Johanna Venho

Kotimatkoja Mari

Leppäsen kanssa

Kirja vie lukijan matkalle piispan elämänvaiheisiin ja hengelliseen etsintään. Missä ihminen voi kokea olevansa kotona? Mistä löytyy hengellinen koti?

32,20 (36,00)

UT2020 ja PS – Pylväät

– Uusi testamentti

2020 ja Psalmit 2024

Uusi käännös pokkarina. Käännös välittää alkukielen merkitykset rikkaalla, ymmärrettävällä suomen kielellä.

23,50 (25,90)

Ristin Johannes Elävä rakkauden liekki

Pyhä Ristin Johanneksen (1542–1591) teos kuvaa kristityn elämän maanpäällistä täydellisyyttä, jossa enää vain ohut verho erottaa hänet taivaallisesta täyttymyksestä.

22,00

Herran siunaus -riipus 59,00

Helmiristiriipus hopeaa 65,00

Köynnösristi Rose 65,20

Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki (UUSI OSOITE) Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15, (heinäk. la sulj.) Puh. 040

Hammaslääkärikeskus

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000 Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

· Ilmainen hammastarkastus hoidon yhteydessä, muuten vain 15 €

· Hammasvalkaisu 99 €

· Purentakisko 270 €

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min. T A K U U T Y Ö

· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Esteetön kulku

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 € ○ Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

Palveluja tarjotaan

OLETKO PELKOPOTILAS

Hammaslääkäriasema

Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa (09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila

Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta • katutasossa • esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla 020 730 7260

• Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki

• Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo

Olen parturi-Kampaaja

Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä

P. 040 50 50 188

Kaire Laanemäe

Kaikki kodin ja liiketilojen korjaus- ja rakennustyöt kokeneiden suomalaisten ammattilaisten voimin. Myös vesivahinko- ja kosteusvauriokorjaukset. puh. 050 570 6982 www.jerodel.fi Jerodel Oy 20-vuotta

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com ROMACK

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Tilaa lauluesitys / Hautajaiset, häät, ristiäiset. Koulutetut laulajat (MuM) yksin tai yhdessä. Ohjelma toiveiden mukaan! Senja Syrjälä 0503377169 / www.senjasyrjala.fi Jere Hölttä 0404144325 / www.jereholtta.com

KOTIOPTIKOT

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 446 2186

Siivouspalveluja

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 040 446 2185

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Kesän ulkomaalaukset, terassi- ja huoneistoremontit varataan nyt!

Jabell Oy p. 0400 689742, jari@jabell.fi. Pyydä arvio!

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kirkko ja kaupunki -lehdessä

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 39€+tehty työ.

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kesän ikkunanpesut vahvalla kokemuksella. P. 040 256 6907/Salonen

Seuraava Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy Espoossa ja Kauniaisissa

4.7. (varaus 14.6. mennessä)

15.8. lehti ilmestyy jälleen Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Mediamyynti

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja a Perintö J Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen

OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen

Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Varaudu elämän taitekohtiin

Jäämistösuunnittelu, testamentit, lahjakirjat, edunvalvontavaltakirjat, hoitotahdot, perukirjat, pesänselvitykset, ositukset, perinnönjaot ym. 050 357 7807 lakirytkonen.fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Ostetaan

Ostetaan

kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Hautauspalveluja

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Vuokralle tarjotaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Kiinteistönvälitystä

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet

Merituhkauspalvelut upeilla aluksilla ja yli 15 vuoden kokemuksella Helsingissä ja Espoossa Merituhkaus on kaunis ja arvokas hautaustapa. Meren äärellä on aina mahdollisuus hiljentyä ja muistella vainajaa. Lue lisää: www.helsinginvenetaksi. fi/merituhkaukset • P.050 556 6711

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi

Radio

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Mobiili ja desktop -paketit kirkkojakaupunki.fi-verkkosivuilla. Kysy lisää mediamyynnistämme!

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

körttiveisuuta ja ajatuksia su 23.6. klo 14 körttiseurat Kytäjän kko, Palkkisillant.11, Hyvinkää. su 30.6. klo 16 sateenkaariseurat Helsinki Pride -viikon päätteeksi Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs.; mm. O.Nivala, J.Korhonen, L.Karppinen, R.Jarkkola sekä M.Peiponen; kahvit lopuksi. ke 3.7. klo 12 herättäjäjuhlillelähtöseurat rautatienrakent. h-maa, Sandelinink.13, Hyvinkää. klo 19 juhlillelähtöseurat Lauttasaaressa, Myllykallionrne1. 5.-7.7. herättäjäjuhlat Vaasassa, www.herattajajuhlat.fi/körttiradio 25.-27.6. retki Enonkosken luostariin ja Rovastilan seurat 26.6. klo 18; tied. Kallion srk. la 3.8. klo 12-21 bussiretki Loviisaan /20 €; klo 14 seminaari, klo 16 konsertti ja klo 18 Kuninkaantien seurat.

la 3.8. klo 18 Kuninkaantien seurat Loviisan kko, Brandensteinink.2; osa rauhanfoorumia. ke 7.8. klo 19 seurat Lauttasaaressa, ks. yllä. 10.-11.8. Hangon meriveisuut Lappohja, Sjömansro ja Hangon kirkko.

Helsingin Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Heinäkuussa sunnuntaiseurat klo 18. Tervetuloa!

26.6.–5.8.2024

Tarkempi aikataulu ja nettiradio: kesaseuraradio.fi

SUOSTUMUS

HANSLANKARI

TURKA NEN

HAVITELLA ITSELLEEN

IHOLLE LEVITETTÄVÄ

VIIMEISTELYPAIKKA

KÄPÄLÄLAUTA JAKAUTUU Y STÄVÄ

NAVIGAATTORIIN NAPUTELTU

OIKUKKAITA

MOURUAA NUOHOOJA

VIIHTEEN MONITOIMIMIES SAANILA

VANGEILLA ENNEN

JEKKU

TIETYSSÄ MIELESSÄ ISO KAHAKKA ARKKIPIISPA ERKKI

KIVIJALKA

PIH ALLE SELITTELYPELI

HIIHTÄNYT KULAKOVA

SELKIÄ FARMI TAKAA

KONSULILLA -LOHI

KOIVU GANDHI

MARRASPOIKIA SUNDQVIST

TUNNISTE -TA U LU NICHOLSON

TULISIJOJA

-SOPIMUS LAPISSA

KLOVNILLA PUNAINEN MITTELÖITÄ

MUOTOILIJA AARIKKA

VIEHÄTTÄVÄ

ENTINEN HAKUPALVELU

HIUKKASIA EDES -MERKKI 2X

PY LVÄ SHALLEJA

VEKOTTIMIA JOKI

SÄILYTYSPAIKKOJA

TV:N TANSSIKISASSA

SUVUN PAIKKOJA LENTÄVÄ HO LLANTI LAINEN

MUUTAMAT

MELKO LAIHA LANTINHEITTO

LÄHISUKUA RIETAS

NURMIKENTTÄ

PELLOLLA KYLÄSSÄ

KIRJAILIJA DAHL

REVENNYT

MAKSAVAN KAIVAMA SUVIO -RIIHI

-1.

IHMEPAIKKA GALILEASSA

LOPPUMATTOMASTI

LINNAN TRILOGIAN KESKUSHAHMO

VENEISSÄ KULJETTAVIA

PAISE

RAAMATUN KUNINGAS

KÄDELLINEN ELÄIN

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

16.6.

Päivän evankeliumi (Matt. 9:9–13) kertoo siitä, miten Jeesus vietti aikaa kaikenlaisten ihmisten kanssa.

Paavi antoi nimensä nykyiselle kalenterille

OLEMME LÄHES puolessavälissä tätä vuotta, sillä kalenterin mukaan 16. kesäkuuta on vuoden 167. päivä ja vuotta on vielä jäljellä 198 päivää. Nykyään käytössä oleva kalenterimme on nimeltään gregoriaaninen kalenteri. Siihen siirtymisestä päätti paavi Gregorius XIII vuonna 1582. Hän halusi uudella kalenterilla korvata antiikin ajoista asti käytössä olleen epätarkaksi osoittautuneen juliaanisen kalenterin. Paavi määräsi myös, että vuosi alkaa tammikuusta, kun se oli aiemmin alkanut maaliskuusta. Uusi kalenteri otettiin käyttöön vähitellen koko läntisessä kirkossa, Suomessa ja Ruotsissa kuitenkin vasta vuonna 1753.

MARJO KYTÖHARJU

Syntisten pöydässä

Meistä kertoo paljon jo se, keiden kanssa seurustelemme ja keiden kanssa syömme yhdessä.

Evankeliumeissa on useita kertomuksia, joissa Jeesus herätti pahennusta ja arvostelua siksi, että hän vietti aikaa ja söi syntisinä pidettyjen ihmisten kanssa. Jeesus näytti tietoisesti kyseenalaistavan oman aikansa kunniakoodit ja sopivaisuussäännöt.

Hyvä esimerkki tästä on kertomus siitä, kun Jeesus tulliaseman ohi kävellessään antautuu juttusille tullivirkailija Matteuksen kanssa. Tullimiehistä ei pidetty, koska he keräsivät maksuja roomalaisille miehittäjille. Lisäksi joidenkin heistä epäiltiin vielä vetävän välistä ja ottavan osan maksuista itselleen.

Jeesus ja Matteus lähtivät kuitenkin yhdessä aterialle. Mukana oli Jeesuksen oppilaita, ja joukkoon liittyi muitakin tullimiehiä ja syntisinä pidettyjä. Kertomus ei suoraan kerro, söivätkö he Matteuksen kotona vai kenties Jeesuksen kotona Kapernaumissa. Jeesuksen vastustajat kuiten-

kin näkivät heidät yhdessä ja haastoivat Jeesusta ja tämän oppilaita kysymällä, miksi Jeesus vähät välitti siitä, kenen kanssa söi.

Jeesus ei jäänyt sanattomaksi. ”Eivät terveet tarvitse lääkäriä, vaan sairaat”, hän vastasi sananparrella. Tämän arkisen ja itsestään selvän lausahduksen lisäksi Jeesus kehotti vastustajiaan, pyhien kirjoitusten tuntijoita, menemään ja katsomaan kirjoituksista, mitä Jumala odotti ihmisiltä. Myötätunto meni kaiken edelle: se oli tärkeämpää kuin mitkään uhrimenot, puhtaussäännöt tai rituaalit.

Sanoillaan ja teoillaan ja sillä, keitä kutsui seuraansa, Jeesus tahtoi avartaa kuvaamme Jumalasta.

Katsomme toisiamme ja maailmaa liian mustavalkoisten mielikuvien läpi, ja se vääristää myös kuvaamme Jumalasta.

Jeesus sanoi itsestään: ”En minä ole tullut kutsumaan syyttömiä, vaan syntisiä.” Siten hän tahtoi näyttää meille Jumalan kasvot, jotka ovat täynnä huolenpitoa ja myötätuntoa kaikkia luotuja kohtaan.

LAURI MAARALA

Tervetuloa yhteiselle aterialle

Muistele hetki, keiden kaikkien kanssa Jeesus söi yhdessä Ketkä kutsuivat hänet kotiinsa tai keitä hän kutsui syömään kanssaan? Lista on pitkä: tullimiehet Matteus, Leevi ja Sakkeus, Pietarin anoppi, ystävät Martta ja Maria, spitaalista parantunut Simon, muutamat fariseukset, viisituhatta miestä ja naista, oppilaat

Mieti sitten, keitä sinä kutsut mielelläsi kotiisi Keitä tapaat lounaalla, päivällisellä tai kirkkokahveilla? Entä kenen uuden ihmisen kanssa voisit syödä yhdessä?

”

Tutuillakin reiteillä ajattelu uudistuu, kun ei vain toimi automaattiohjauksella vaan kiinnittää huomiota siihen, missä liikkuu.

TIETOKIRJAILIJA JA MAISEMAPYÖRÄILIJÄ SARI KUUSELA s. 17

Rinnekotien ikääntyneille tarkoitettujen palvelujen tavoitteena on tarjota asiakkaalle turvallinen koti ja vieraanvarainen yhteisö, jossa osallisuus ja toimijuus ovat osa arkea.

Tuomme jokaiseen päivään ilon hetkiä.

Tarjoamme pääkaupunkiseudun hoivakodeissamme ympärivuorokautista palveluasumista, hoitoa ja huolenpitoa ikääntyneille asukkaillemme. Meille voit tulla asumaan hyvinvointialueen kautta, palvelusetelillä tai itse maksaen.

Rinnekodit, palveluneuvonta 09 7750 5980, arkisin kello 9–15.

13.6.2024 kirkkojakaupunki.fi

Onnistunut sovitteluprosessi voi ratkaista ristiriitoja s. 4

Lähde kesäiseen luontoon lapsen kanssa s. 6

Kesytä kiire

Johanna Harjunkoski ohjaa lyhyitä joogaharjoituksia Instagramissa s. 2

Olemme molemmat myöhässä, Olarin seurakunnan diakoni Johanna Harjunkoski ja minä. Päivä on helteinen, lomat ovat aluillaan, kiire sykkii ohimoilla.

Siksi tapaamisen aihe tuntuu erityisen sopivalta. Harjunkoski on nimittäin Hiljaisuuden joogan® ohjaaja, joka on kehittänyt Instagramiin SoulRoom – Christian Yoga -nimisen tilin. Englanninkielisestä nimestään huolimatta tili on osa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toimintaa. Se tarjoaa seuraajilleen taukoja viikkoon: lyhyitä joogaharjoituksia, jotka keskittyvät kehoon, mieleen ja hengellisyyteen.

– Ehkä olen innostunut joogasta siksi, että olen muuten aikamoinen hösöttäjä, Harjunkoski sanoo.

Hän myöntää yrittävänsä tehdä

usein montaa asiaa samaan aikaan. Nykyajan vitsaus!

SOULROOMIN SISÄLTÖ on tällä hetkellä Hiljaisuuden joogaa. Se on pastori ja joogaopettaja Heli Harjunpään kehittämä kristillinen joogalaji, joka harjoittaa kehoa ja mieltä, mutta on kuitenkin ennen kaikkea hengellinen harjoitus.

Hiljaisuuden joogan perusharjoitus kestää tavallisesti noin puolitoista tuntia, mutta sitä voi tehdä myös pieninä pätkinä.

Kokeillaan siis. Johanna Harjunkoski esittelee alkuhiljentymisen, jonka hän on juuri kuvannut Instagram-tiliä varten. Jospa kiireen tuntu sillä taittuisi!

Asetun tuoliini mahdollisimman hyvään istuma-asentoon, kuten Harjunkoski videolla neuvoo. Suoristan selän. Suljen silmät. Sitten kuulostelen hengitystäni. Se tuntuu katko -

Taukoja päivään

Espoon seurakuntien SoulRoomInstagram-tilin tahdissa voi tehdä lyhyen Hiljaisuuden joogan harjoituksen kesken arjen hössötyksen.

TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVAT JANI LAUKKANEN

naiselta. Ei se mitään: Ajatusten saa nyt antaa tulla ja mennä. Niihin ei tarvitse tarttua.

Harjunkoski opastaa kädet yhteen rintakehän eteen, rukous- ja kiitollisuusasentoon.

”Keskity sydämen alueelle. Siitä voit lähteä avautumaan rukoukseen”, hän neuvoo videolla.

Istumme hiljaa hetken. Ja kyllä: syke tuntuu laskevan, vaikka aikaa on kulunut vain muutama minuutti.

Huomaan ajattelevani, että tällaista tilanteeseen laskeutumista kaipaisin jumalanpalveluksenkin alkuun, tai palaverin, tai minkä tahansa kohtaamisen.

Usein ulkoa tuotu kiire jää päälle.

SOULROOMIN INSTAGRAMIIN ilmestyy uusi joogaharjoitus vähintään kerran viikossa. Niitä tekevät Johanna Harjunkosken lisäksi papit Maija Saario ja Lauri Holma ja dia-

koni Hannele Heinonen. He ovat kaikki Hiljaisuuden joogan ohjaajia tai opettajia, yksi Helsingistä ja kaksi Oulusta.

Lisäksi SoulRoom tarjoaa joogaasentoja opastavia videoita ja inspiraatiosisältöä hiljaisuuteen liittyen. YouTube-kanavalleen se kerää pidempiä harjoituksia: sitä kautta voi tehdä myös täyspitkän Hiljaisuuden joogan perusharjoituksen Harjunkosken ohjaamana.

Harjunkoski korostaa, että oikeaa tapaa käyttää SoulRoomin sisältöä ei ole. Upeinta hänestä olisi, jos tili rohkaisisi seuraajiaan hoitamaan kehoaan ja kohtelemaan sitä hyvin – vaatimaan siltä riittävästi, mutta ei liikaa.

Nyky-yhteiskunnassa kehoa liikutetaan luontaisesti paljon vähemmän kuin vaikka vain viidenkymmenen vuoden takaisessa maailmassa. Mielelle taas on tarjolla sitäkin

Johanna Harjunkoski näyttää Hiljaisuuden joogan liikkeitä. Vasemmalta kolmio, kehto ja vene. Oikealla kotka ja kaksi poimintaa matalasta aurinkotervehdyksestä.

enemmän puuhaa. Harjunkoski arvelee, että muun muassa siksi joogan kaltaiset, kehoa ja mieltä yhdistävät liikuntalajit ovat nyt suosittuja.

– Kun etäpäivänä istun pöydän ääreen tekemään töitä, en käytä kehoani moneen tuntiin ollenkaan. Oikeasti ihminen kuitenkin kaipaa liikettä. Se on keholle sitä ravintoa, mitä mielelle ovat lukeminen tai keskustelut, hän kuvaa.

KEHOLLISUUS KUULUU myös hengellisyyteen, ajattelee Johanna Harjunkoski. Sitä ei hänestä pidä väheksyä: ihminenhän on kokonaisuus. Kehon ruokkimisessa on hänestä myös käytännön hyöty ihmiselle, joka haluaa välillä pysähtyä. Keho on nimittäin konkreettinen asia, josta voi napata kiinni kiireen keskellä. On helpompi nostaa käsi tai liikuttaa jalkaa kuin hiljentää mieli äkillisesti.

” Olen innostunut joogasta ehkä siksi, että olen muuten aikamoinen hösöttäjä.

JOHANNA HARJUNKOSKI

– Kun keskityn ensin kehoon, mieli tulee perässä. Alan huomata, miten hengitykseni kulkee. Vas-

ta sitten pystyn kunnolla laskeutumaan tähän hetkeen ja voin hiljentyä kuuntelemaan Jumalaa, Harjunkoski selittää.

Hänestä Hiljaisuuden joogan luoneen Heli Harjunpään ajatus on vetovoimainen: Luotuina olentoina meillä on aina yhteys Luojaamme, mutta saatamme unohtaa sen. Meillä on kuitenkin mahdollisuus tulla tietoiseksi tästä yhteydestä.

Siihen jooga on Harjunkosken mielestä mainio väline.

JOHANNA HARJUNKOSKI on harrastanut eri joogalajeja parikymmentä vuotta ja tietää, että rukouksen voi yhdistää niistä mihin tahansa. Silti Hiljaisuuden jooga on erityinen, koska siihen kuuluu olemuksellisesti kristillisyys. Harjoituksissa käytetään esimerkiksi Raamatun tekstejä ja virsiä. Harjunkosken mielestä se on kaunista.

– Tämä voi olla hyvä väylä toteuttaa hengellisyyttä sellaisellekin ihmiselle, joka ei löydä seurakunnan toiminnasta itselleen sopivaa juttua tai ei jaksa sellaista edes etsiä, hän uskoo.

Harjunkoski haaveilee, että maaliskuussa avautuneesta SoulRoomista kehittyy oikea yhteisö. Siellä ehkä vinkataan elävässä elämässä tapahtuvista Hiljaisuuden jooga -kursseista, mutta ihan vain Instagram-yhteisökin voi hoitaa ja kannatella. Kuka tahansa on tervetullut mukaan.

– Hiljaisuuden jooga on fyysisesti ja hengellisesti avointa: ei tarvitse olla esimerkiksi nuori tai vammaton tai uskoa tietyllä tavalla, Harjunkoski painottaa.

SoulRoom Instagramissa: https://www. instagram.com/soulroom_christianyoga/

Maailma tarvitsee sovintoa. Sitä kaipaavat myös perheet, työyhteisöt, yritykset ja seurakunnat. Kirkossa on innostuttu korjaamaan tulehtuneita välejä restoratiivisen sovittelun avulla. Se on ristiriitojen ratkomista niin, että kaikkien osapuolten tunteet ja tarpeet otetaan huomioon.

Restoratiivisen sovittelun kouluttaja, filosofian tohtori Maija Gellin iloitsee kirkon innostuksesta uudenlaisen työkalupakin äärellä. Hän on kouluttanut pian parisataa kirkon eri ammateissa toimivaa työntekijää ymmärtämään, miten konflikti syntyy, miten se ratkaistaan ja miten siitä syntyy pysyvää muutosta. Johtava sairaalapastori, työnohjaaja ja konsultti Markku Elo Espoon seurakunnista sekä oppilaitos-

pappi ja työnohjaaja Tiina Kaaresvirta Vantaan seurakunnista ovat juuri valmistuneet Turun hiippakunnan järjestämästä restoratiivisen sovittelun koulutuksesta.

– Hakeuduin koulutukseen, koska työssä tulee eteen konfliktitilanteita, joissa osapuolet ovat tunneryöpyssä. Eteenpäin pääseminen on tuntunut hankalalta, Elo kertoo.

”

”Älkää antako auringon laskea vihanne yli.”

OHJE

RAAMATUSTA

OPPILAITOSPAPPI SAA välillä henkilökunnalta pyyntöjä auttaa opiskelijoiden välisten ristiriitojen ratkomisessa.

– Halusin hyvän ja toimivan välineen näihin tilanteisiin. Sovittelusta on apua myös joissain ryhmätyönohjaustilanteissa, Tiina Kaaresvirta toteaa.

Koulutus sai hänet ajattelemaan, että sovittelu voitaisiin nähdä kansalaistaitona. Sitä sen tulisi olla myös Suomen sovittelufoorumin mielestä, joka on vienyt restoratiivisen sovittelun taitoja varhaiskasvatukseen, kouluihin ja muihin oppilaitoksiin jo parinkymmenen vuoden ajan.

Kohtaamistyön ammattilaisina sovittelun ydintaidot ovat Kaaresvirralle ja Elolle tuttuja. He osaavat havainnoida kerrottuihin asioihin liittyviä tunteita ja tarpeita sekä kuunnella puhetta niistä. Tämä kaikki on tietenkin arvokasta jo sinällään,

mutta restoratiivinen sovittelu menee pitemmälle.

– Onnistuessaan sovitteluprosessi mahdollistaa konfliktin ratkaisun ja osapuolten eteenpäin pääsemisen, eikä prosessin tarvitse välttämättä olla pitkä tai monimutkainen, Markku Elo kehuu.

MENETELMÄN LISÄKSI sovittelu on asenne ja mielentila.

– Restoratiivinen ajattelu on laaja viitekehys, joka avaa tilaa päästä eteenpäin. Se toimii hyvin ihmisten kohtaamisessa niin omassa elämässä kuin työssä, Tiina Kaaresvirta sanoo.

Kirkkoon menetelmä sopii heidän mielestään hyvin, koska sen ytimessä ovat kristilliset arvot. Ei etsitä syyllisiä eikä mietitä rangaistuksia, vaan rakennetaan yhteyttä. Jokaiselle osoitetaan kunnioitusta ja arvostusta.

Sovittelu saa aikaan ihmeitä

Pian parisataa kirkon työntekijää on saanut restoratiivisen sovittelun koulutuksen.

TEKSTI DANIELLE MIETTINEN

KUVAT JUSSI HELTTUNEN

Myös osallisuuden kokemus on tärkeää. Omista teoista otetaan vastuu ja vahinkoja korjataan. Kun ihminen pyytää ja saa anteeksi, hänen on helpompi jatkaa elämäänsä eteenpäin, Kaaresvirta muistuttaa. – Rakkauden kaksoiskäsky käy hyvin yhteen restoratiivisen ajattelun kanssa: ”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Paavali kehottaa Efesolaiskirjeessä: ”Älkää antako auringon laskea vihanne yli.”

SUOMEN SOVITTELUFOORUMIN ohjelmajohtaja Maija Gellin rakentaa työkseen konfliktinratkaisun kulttuuria. Kohtaamiset kursseille osallistuvien kanssa muun muassa hiippakuntien ja Helsingin diakonissalaitoksen järjestämissä koulutuksissa ovat saaneet hänet arvostamaan lujasti kirkon työntekijöiden kohtaamisen taitoja.

Kirkon työyhteisöissä riittää silti setvittävää. Gellin kertoo, että muutamaan hiippakuntaan rakennetaan parhaillaan koulutettujen sovittelijoiden verkostoa. Seurakunnat voivat hyödyntää niitä, jos ongelmat eivät ratkea omin voimin. Omien sisäisten sovittelijoiden kouluttaminen on yleistynyt myös kunnissa ja isoissa yrityksissä.

– Restoratiivinen sovittelu on joustava ja edullinen, ja oman yhteisön sisältä koulutettu sovittelija tuntee yhteisön arvot ja ympäristön, Gellin sanoo.

Seuraavan kerran hän kouluttaa kirkon työntekijöitä tammikuussa Tampereella diakonian ja kasvatuksen päivillä.

Gellinin mieleen nousee erään sovittelijana toimineen kirkkoherran lausahdus: ”Nyt minä tiedän, mikä on tämän ajan ihme. Se on se, että osapuolet löytävät toisensa.”

Nuoret kesäoppaat esittelevät Espoon tuomiokirkon historiaa

Espoossa ja Vantaalla kriisien ratkaisemisen valmiudet paranivat, kun oppilaitospappi Tiina Kaaresvirta ja sairaalappi Markku Elo valmistuivat restoratiivisen sovittelun koulutuksesta toukokuussa.

Espoon tuomiokirkko vetää puoleensa matkailijoita, ja tämän vuoksi kirkkoon on palkattu kesäoppaita. Nuoret kesäoppaat esittelevät kirkon historiaa arkisin 2. elokuuta saakka kello 12–16.

Kirkon viereinen Tapulikahvila on avoinna arkisin samaan aikaan. Kahviossa on tarjolla kahvia ja mehua sekä pientä purtavaa. Kahvilan tuotto ohjataan Yhteisvastuukeräykselle.

Nykyinen kellotapuli valmistui vuonna 1767. Tapulin alaosa

on harmaakiveä ja yläosa, joka on jonkin verran muuttunut alkuperäisestä, on puurakenteinen. Espoon kirkon ympärillä on historiallinen hautausmaa-alue. Vanhan kivikirkon valmistuminen ajoittuu 1480–1490-luvuille. Vanhasta Espoon kirkosta tuli Espoon tuomiokirkko, kun uusi Espoon hiippakunta aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2004. Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5, on avoinna kesä–elokuussa joka päivä kello 10–18.

Apua ja tukea tarjolla myös kesällä

Espoon seurakunnat tarjoavat maksutonta keskusteluapua ja tukea läpi kesän.

Walk in -terapia on matalan kynnyksen terapiavastaanotto 16–29-vuotiaille. Vastaanotolle pääsee ilman ajanvarausta, anonyymisti ja ilmaiseksi. Espoossa Walk in -terapiaa on tarjolla vielä ennen kesätaukoa maanantaina 17.6. kello 14–16 Leppävaaran Ohjaamotalolla, Lintuvaarantie 2.

Walk in -terapia jatkuu syyskaudella jälleen Isossa Omenas-

sa 4.9. ja Leppävaarassa 2.9. Seurakuntien diakoniavastaanotot palvelevat läpi kesän antaen apua ja tukea talouden ja ihmissuhteiden kysymyksissä sekä henkisissä vaikeuksissa. Lisätietoa löytyy sivuilta 6–11 ja verkossa osoitteessa www.espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea. Ilta- ja yöaikaan keskusteluapua saa Kirkon Palvelevasta puhelimesta. Palveleva puhelin päivystää numerossa 0400 221 180 läpi kesän joka päivä kello 18–24.

Uimaveden laatu seurannassa

Espoon seudun ympäristöterveys tarkastaa uimarantoja sekä seuraa veden laatua säännöllisesti koko kesän ajan Espoon ja Kirkkonummen alueella. Pieniltä uimarannoilta otetaan kesän aikana kolme näytettä ja isoilta, niin sanotuilta EU-uimarannoilta, viisi näytettä. Näytteistä tutkitaan ulosteperäisiä bakteereja, ja näytteenoton yhteydessä arvioidaan myös sinilevätilanne.

Espoossa ja Kirkkonummella on joitakin uimarantoja, joilla esiintyy sinilevää usein. Sinilevä voi aiheuttaa terveyshaittaa. Etenkään pienten lasten ei tule uida sinilevää sisältävässä vedessä.

Lisätietoa asiasta: Espoon kaupungin sivulta espoo.fi.

Keskiaikainen harmaakivikirkko on Espoon vanhin säilynyt rakennus.

Espoon tuomiokirkko seura kunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi

Osoitteet:

Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2

Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8

Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala

Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA

Messu su 16.6. klo 10. Messun yhteydessä Eerikkilä 2 -rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Ari Paavilainen, avustaa Ida Reimann, Kanttori William Häggblom. Juhannuspäivän messu la 22.6. klo 10. Liturgia ja saarna Hannu Mäenpää, avustaa Miia Pekkarinen, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Elisa Murtoperä.

Messu su 23.6. klo 10. Liturgia ja saarna Marja Malvaranta, avustaa Miia Pekkarinen, urkuri Kaisa Pulkkinen, kanttori Sheldon Ylioja. Messu su 30.6. klo 10. Liturgia ja saarna Anita Kyönsaari, avustaa Noora Mättö, kanttori Anna-Liisa Haunio. Messun yhteydessä Solvalla 2 -rippikouluryhmän konfirmaatio.

SUVISUNNUNTAIN

ILTAMUSIIKKI

Kesäkonserttisarja sunnuntaisin klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu seurakunnan musiikkityölle.

Su 16.6. ”Suvisäveliä” Maria Kalaniemi, harmonikka & laulu; Timo Alakotila, piano. Kansamusiikkisävelmiä & omia sävellyksiä.

Su 23.6. ”Juhannus” Paulus Hartikainen, laulu; Kaisa Pulkkanen, piano. Sibelius, Melartin, Merikanto, Kuula.

Su 30.6. ”Jazzvirsi” Eva Vikman, laulu; Lassi Kouvo, piano; Joonas Tuuri, kontrabasso; Eki Vikman, perkussiot. Virsiä jazzahtavaan tyyliin.

Su 7.7. ”Solo cello” Markus Pelli, sello. Bach & Britten.

Su 14.7. ”Organo” Eerik Ohtamaa, urut. Bach, Dupré, Baker.

Su 21.7. ”Baroque” Espoon barokin yhtye: Pia Sundroos, barokkiviulu; Elina Mattila, barokkisello;

Menokasvo

Lapset nauttivat pienistä retkistä

Mitä tapahtuu, kun pienille lapsille annetaan käteen luuppi, jolla hän voi katsella kaikkea luonnosta löytyvää suurennettuna? Miltä voikukka silloin näyttää, entä koivun lehti tai pieni kivi?

Se selviää juhannusviikolla retkiperhekerhoissa Träskändan kartanopuistossa ja Pirttimäen ulkoilualueella. Espoon tuomiokirkkoseurakunta ottaa retkille mukaan luuppien lisäksi erilaisia leikkivälineitä. Lisäksi kaksi muskariopettajaa on mukana laulattamassa aikuisia ja lapsia.

Aila Pihlajavesi, joka toimii Tuomiokirkkoseurakunnassa johtavana varhaiskasvatuksen ohjaajana, on varma, että lapset keksivät retkillä monenlaista tekemistä.

– Lapset löytävät luonnosta kaikenlaista uutta ja kiinnostavaa. Veikkaan, että retkellä moni katselee ensimmäistä kertaa luupin läpi, miltä esineet ja kasvit näyttävät, sanoo Pihlajavesi.

– Träskändan kartanopuistossa on vanhoja jättimäisiä puita, joissa var-

Anna-Maaria Oramo, cembalo. Geminiani, de la Guerre etc.

Su 28.7. ”Movie magic” Petri Koivusalo & Lasse Leppänen, urut. Elokuvamusiikkia urkusovituksina.

Su 4.8. ”Voimalauluja” Anna-Liisa Haunio & Miri Rantio, laulu; Petri Kangas, piano; Make Perttilä, kitara. Anna-Mari Kaskinen kertoo laulujen taustoista. A-L Haunion lauluja A-M Kaskisen teksteihin.

Su 11.8. ”Duetto” Artturi Aalto, sello; David Munk-Nielsen, piano. Chopin, Schumann, Shostakovits, Rostropovich (yhteistyössä Radalla -kamarimusiikkifestivaalin kanssa).

URKUYÖ & AARIA

Urkuyö & Aaria -konserttisarja torstaisin klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Ks. Ohjelmatiedot ja lippujen hinnat: www.urkuyofestival.fi ja Kirkoissa soi -palsta.

ESPOON TUOMIOKIRKKO ON TIEKIRKKO

Poikkea kesäpäivänä Espoon tuomiokirkkoon! Paikalla ovat nuoret kesäoppaamme, jotka kertovat kirkon historiasta, tai tule

– Perheet ovat toivoneet seurakunnalta luontoretkiä. Pieni irtautuminen arjesta ja eväiden syönti luonnossa tuovat vaihtelua elämään, Aila Pihlajavesi sanoo.

masti riittää ihmettelemistä lapsilla ja aikuisilla. Siellä virtaa myös pieni joki, ja nurmialueella on tilaa leikkiä ja potkia palloa. Myös saippuakuplien puhaltaminen on lapsista aina hauskaa. Monet kerhot ja harrastukset ovat loppuneet toukokuussa. Seurakunta haluaa tarjota juhannusviikolla kaksi päiväretkeä, johon perheet voivat kokoontua yhteen.

– Vanhemmille nämä tapahtumat

vaikka vain hetkeksi vilvoittelemaan ja aistimaan vanhan kivikirkon tunnelmaa! Viereisessä tuomiokirkon kellotapulissa on Unelman kahvila, josta voi ostaa kahvia ja mehua sekä pientä purtavaa. Kahvilan tuotto menee Yhteisvastuukeräykselle.

Tiekirkko ja Unelman kahvila ovat avoinna arkisin klo 12–16 läpi kesän 2.8. asti, oppaat paikalla klo 11–16.30.

Tuomiokirkko on auki kesä-elokuussa joka päivä klo 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

KESÄILTA KAUKLAHDESSA

Yhdessäoloa keskustellen ja ihanimpia virsiä laulaen ti 18.6. klo 18 Kauklahden kappelissa. Kahvitarjoilun tuotto Kosen seurakunnalle.

SUVELAN KESÄILLAT

Musiikkia, sanaa ja yhdessäoloa ke 19.6. klo 18 Suvelan kappelilla. Nimikkolähetti Oiva Hujanen kertoo työstään Virossa, mukana Marja Malvaranta ja kappelineuvos-

tarjoavat mahdollisuuden tavata toisia ja saada juttuseuraa. Ja onhan se kaikille mukavaa vaihtelua arkeen, kun lähdetään luontoon muutamaksi tunniksi. Se voi innostaa perheitä retkeilemään.

PAULA HUHTALA

Perheiden retki Träskändan kartanopuistoon ma 17.6. klo 10–13 ja Pirttimäen ulkoilualueelle ke 19.6. klo 10–13. Omat kyydit ja eväät. Seurakunta tarjoaa mehut ja keksit.

ton jäsen Kaisa Anttila. Kolehti

Evankelisen Lähetysyhdistyksen työlle. Pientä puuhaa myös lapsille. Kahvi ja pulla 2,5 e (käteinen).

Seuraavat kerrat 7.8. ja 21.8.

NUORTEN KESÄILLAT

Tiistaisin klo 17–19 Suvelan kappelissa koko kesän elokuulle asti. Iso nuorten tapahtuma tulossa 24.8.

KESÄKAHVILA SUVELASSA

Kesäkahvit ke 10.7., 17.7., 24.7. ja 31.7. klo 13.30–15 Suvelan kappelissa. Kahvittelua, seurustelua, yhteislauluja ja hartaus. Pientä puuhaa myös lapsille. Kahvi & pulla 2,5 e.

MUSKARISSA TILAA!

Syksyn muskareihin ilmoittautuminen on auki koko kesän! Katso lukujärjestys, lisätiedot ja ilmoittaudu mukaan: www.espoonseurakunnat.fi/muskarit.

PERHEIDEN RETKET

Pakkaa eväät reppuun ja tule tutustumaan Espoon helppoihin retkikohteisiin ja toisiin perheisiin.

Ulkoilua, leikkiä ja laulua. Sään mukainen vaatetus, omat eväät ja kyydit. Seurakunta tarjoaa mehut ja keksit klo 11.30. Ei ilmoittautumisia. Tied. 050 5251 216, aila.pihlajavesi@evl.fi.

Ma 17.6. klo 10–13 Träskändan kartanonpuistoon (Träskändanristi 4, parkkipaikalle ajetaan Träskändanristi-tien kautta). Kokoontuminen kartanon pihassa klo 10. Ke 19.6. klo 10–13 Pirttimäkeen (Kunnarlantie 110, bussit 246, 246K). Pirttimäessä on kahvila auki.

JUHANNUS KIRKONMÄELLÄ

Urkuyö & Aarian perinteiset juhannusiltamat to 20.6. klo 21 Espoon tuomiokirkko. Kesäistä laulu- ja instrumentaalimusiikkia, Mari Palo, sopraano, Marko Hilpo, piano, Esa Pietilä, saksofoni sekä yhteislaulua. Vapaa pääsy. Ks. www.urkuyofestival.fi.

Juhannusjuhla kirkonmäellä pe 21.6. Klo 18 Lipunnosto kellotapulin luona ja kesäisiä yhteislauluja tuomiokirkossa. Juhlat jatkuvat

seurakuntatalolla klo 19: Yhdessäoloa, HoivaPelimannit Maria Kalaniemi ja Elina Leskelä soittavat kesäisiä säveliä ja harmonikan ikivihreitä kahdella harmonikalla, yhteislaulua ja ohjelmaa, edullista purtavaa, lapsille omaa tekemistä, iltahartaus klo 20.30. Juhannuspäivän messu la 22.6. klo 10 Espoon tuomiokirkossa. Suvisunnuntain iltamusiikki: ”Juhannus” su 23.6. klo 19 Espoon tuomiokirkko. Paulus Hartikainen, laulu; Kaisa Pulkkanen, piano. Sibelius, Melartin, Merikanto, Kuula. Vapaa pääsy.

NAISTEN SAUNARETKET

HILAAN

Ke 24.7. ja to 15.8. klo 18–21. Tarjolla iltapalaa, kulkeminen omin- ja kimppakyydein. Hinta 5 e. ILM. ja ruokavaliot: 24.7. retkelle 22.7. mennessä ja to 15.8. retkelle 13.8. mennessä: marja.malvaranta@evl. fi, 040 5311 040.

TOIVON PUUTARHA

Vaellukset Espoon kirkon hautausmaalla to 25.7. klo 11 ja su 4.8. klo 18, lähtö pääoven edestä. Hautausmaan luonto ja symboliikka kannattelee toivoa ja välittää lohdutusta. Voit vaeltaa hiljaa omissa mietteissäsi tai pysähdellä annettujen tekstien äärellä. Vaelluksen päätteeksi on mahdollisuus jakaa ajatuksia toisten kanssa. Ohj. Marja Malvaranta.

LEPÄÄ JUMALAN

LÄSNÄOLOSSA

Godfulness®­lepohetki Espoon tuomiokirkossa to 1.8. klo 11.30, to 8.8. klo 11.30 ja to 15.8. klo 11.30. Mahdollisuus pysähtyä ja hiljentyä hetkeksi. Lepohetkissä yhdistyvät Raamatun tekstit, rukous, kehollisuus ja luonto. Ohj. Marja Malvaranta.

KIRJALLISUUSTERAPEUTTINEN RYHMÄ Äidin uusi rooli ­vertaisryhmä la 17.8. ja 31.8. klo 12–18 Suvelan kappelissa. Ryhmässä tarkastellaan miltä lasten aikuistuminen ja kodin tyhjeneminen tuntuu sekä mitä mahdollisuuksia uudesta elämäntilanteesta avautuu. Kirjallisuusterapeuttisina menetelminä käytämme tekstejä, kirjoittamista ja keskustelua. Erityisiä kirjoittamisen taitoja ei tarvita. Ohj. FM, kirjallisuusterapiaohjaaja Annika Korpimies. Pientä kahvi / tee tarjoilua. ILM. 9.8. mennessä: annika. korpimies@gmail.com.

OLETKO MENETTÄNYT LÄHEISESI?

Sururyhmässä voit jakaa ajatuksiasi ja tunteitasi toisten samaa kokeneiden kanssa. Aloitus to 29.8. klo 18 Suvelan kappelissa. Kuusi kokoontumista. ILM. ja tied. 19.8. mennessä (paitsi kesätauko 21.6.–

28.7.): marja.malvaranta@evl.fi, 040 531 1040 tai kirsi.salonen@evl. fi, 040 547 1861.

SAVISATAKIELET

Saventyöstöä vasta­alkajille ma klo 9.9., 23.9., 7.10., 28.10. ja 11.11. klo 17–20 Suvelan kappelissa. Oletko aina halunnut kokeilla saven työstöä? Savisatakieli ryhmässä saat oppia saventyöstön perustekniikoita ja suunnitella itse esineen, jonka voit maalata, lasittaa ja lopuksi tuotos poltetaan käyttöesineeksi. Hinta 30 e, joka sisältää ohjauksen, työvälineet, materiaalit polttoineen sekä kahvin ja teen. Ohj. Kristina Timonen. ILM. 26.8. mennessä: kirsi.kanerva@evl. fi, 050 5110 165.

SYYSMATTITALKOOLAISEKSI

Tule mukaan vapaaehtoiseksi syksyn huipputapahtumaan la–su 21.–22.9. https://www. espoonseurakunnat.fi/syysmatinmarkkinat/talkoolaiset.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

Ammatillista keskusteluapua perhetyönohjaaja outi.wenell@evl. fi, 040 5474 146. Papin puhelin joka päivä klo 9–19, 09 8050 2602. Yhteys päivystävään diakoniatyöntekijään arkisin klo 10–14, p. 040 502 4838 tai verkossa: www.espoonseurakunnat.fi/apuaja-tukea/diakonia/yhteydenotto.

SOMESSA JA VERKOSSA

Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Meitä on jo 14 000 Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Facebook­ryhmässä! Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta

Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta www.espoonseurakunnat.fi

Espoonlahden seurakunta

Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000 espoonlahdenseurakunta@evl.fi Vahtimestari p. 050 432 7512 www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti

Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa

Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.

fi/espoonlahden-seurakunta. MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET

Messu su 16.6. klo 11 Espoonlahden kirkko. Lehti, Puukko. Iltamessu su 16.6. klo 17 Soukan kappeli. ”Kadonnut ja jälleen löytynyt”. Sinervo, Ojala. Iltatee. Juhannuspäivän messu la 22.6. klo 11 Espoonlahden kirkko. Kallioranta, Yli-Jaskari.

Messu su 23.6. klo 11 Espoonlahden kirkko. Aiheena ”Armahtakaa!”. Aila, Ojala.

Messu su 30.6. klo 11 Espoonlahden kirkko. Huttunen, Yli-Jaskari.

KESÄN AUKIOLOAJAT

24.6.–18.8.

Espoonlahden kirkko: ma-pe klo 8.30–15 ja toiminnan mukaan, la toiminnan mukaan, su ja muut pyhäpäivät klo 10–15, juhannusaatto klo 9–12.

Soukan kappeli: toiminnan mukaan.

KESÄKAHVILAT JA ­ MUSIIKIT

Kesäkahvila 14.6. saakka arkipäivisin klo 10–14 Espoonlahden kirkko. Tule nauttimaan pikkurahalla kahvia ja purtavaa. Kahvilaa pyörittämässä alueen nuoria.

Kesäillan kahvila ke 19.6. klo 17–18 Espoonlahden kirkko. Makeaa ja suolaista maistuvaa huokeaan hintaan. Tuotto lähetystyölle.

Kesäillan musiikkia ke 19.6. klo 18–19 Espoonlahden kirkko. Marianne Gustafsson Burgmann ”Urkumusiikkia Suomen autonomian ajalta”. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KAUPUNKI JUHANNUSJUHLA

Keskikesän juhla juhannusaattona pe 21.6. 16–19 Soukan kappeli. Ohjelmassa lipunnosto, yhteislaulua, visailua, harmonikkamusiikkia, hartaus ja muuta mukavaa yhdessäoloa. Myynnissä makkaraa (myös vege), muurinpohjalettuja, kahvia, täytekakkua. Lisätiedot diakoni Eija Siivonen p. 041 534 1706 ja diakoni Klarika Vastamäki p. 040 53 76854.

RETKET

Aikuisten syysretki la 24.8. klo 10–15 Väransby (Espoon kaupungin ulkoilualue Itä-Kirkkonummella). Kimppakyytejä Espoonlahden kirkolta klo 10. Retkimaksu 10e käteisellä. Tied. ja ilm. 13.–20.6. ja 5.–15.8. inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

TAVATAAN TAAS!

Kirpputori Toivon Tori la klo 11–15 ja ke klo 12–18 Soukankaari 8 B. 15.6. saakka.

Yhteisen tulen äärellä to 4.7. klo 17 Soukan kappelin pihalla. Seurakunta tarjoaa makkaraa ja mehua, voit tuoda myös omat grillattavat tullessasi. Mukana seurakunnan

Juhlitaan yhdessä juhannusta!

Perhejuhannus Hvittorpissa ja Leppävaaran kirkonmäellä kutsuvat perheen pienimpiä. Myös Espoon tuomiokirkolta löytyy puuhaa pienille.

Espoon Tuomiokirkkoseurakunta

Urkuyö ja Aaria: Juhannusiltamat to 20.6. klo 21 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Mari Palo, sopraano, Marko Hilpo, piano, ja Esa Pietilä, saksofoni. Myös yhteislaulua. Vapaa pääsy. Juhannusjuhla kirkonmäellä pe 21.6. klo 18–21 Espoon tuomiokirkolla ja seurakuntatalolla, Kirkkoranta 2. Klo 18 lipunnosto, kesäisiä yhteislauluja Tuomiokirkossa. Seurakuntatalolla klo 19 HoivaPelimannit Maria Kalaniemi ja Elina Leskelä soittavat harmonikkaa. Edullista purtavaa, lapsille omaa tekemistä, iltahartaus klo 20.30.

Juhannuspäivän messu la 22.6. klo 10 Espoon tuomiokirkossa.

Suvisunnuntain iltamusiikki: Juhannus su 23.6. klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Paulus Hartikainen, laulu, ja Kaisa Pulkkanen, piano. Lied- ja pianomusiikkia. Vapaa pääsy.

Espoonlahden seurakunta

Kaupunkijuhannusjuhla pe 21.6. klo 16–19 Soukan kappelilla, Soukankuja 3. Lipunnosto, yhteislaulua, visailua, harmonikkamusiikkia, hartaus. Myynnissä makkaraa, muurinpohjalettuja, kahvia ja täytekakkua.

Juhannuspäivän messu la 22.6. klo 11 Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8.

Leppävaaran seurakunta

Juhannusjuhla kirkonmäellä pe 21.6. klo 15–18 Leppävaaran kirkon sisäpihalla, Veräjäkallionkatu 2. Lapsille pomppulinna ja tehtävärata. Kansanmusiikkia ja -tansseja. Yhteislauluja kirkkosalissa. Hartaus klo 15, lipunnosto klo 17.45. Tarjolla grillimakkara, kahvia, mehua ja pullaa. Vapaaehtoinen maksu. Kuljetus Karakappelin edestä klo 14.30 ja Perkkaalta Upseerinkatu 5:stä klo 14.45, paluukyyti kirkolta lähtee klo 18.

Juhannuspäivän pihakirkko la 22.6. klo 11 Leppävaaran kirkolla. Kirkkokahvit. Voit ottaa koirasi mukaan pihakirkkoon. Sateen sattuessa jumalanpalvelus siirtyy kirkkosaliin, ja tällöin eläinystävä jää kotiin.

Olarin seurakunta

Juhannuspiknik lapsiperheille pe 21.6. klo 14–17 Hvittorpissa, Hvittorpintie 245, Kirkkonummi. Mahdollisuus saunoa ja uida valvotusti sekä grillata omia eväitä klo 16.45 saakka. Ulkoaktiviteetteja ja pelejä lapsille sekä nuorille. Juhannushartaus pihalla klo 16.30. Vapaa pääsy.

Juhannuspäivän messu la 22.6. klo 11 Olarin kirkossa, Rälssitilankuja 1.

Tapiolan seurakunta

Juhannusjuhla pe 21.6. klo 11–15, Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Kukkaseppeleiden tekoa ja kirkon koristelua klo 11 alkaen, hartaus klo 12. Ruokailu ennakkoon ilmoittautuneille. Yhteislaulua ja -tanssia. Lipunnosto. Pukeudu halutessasi kansallis- tai kansanpukuun. Lapsille leikkitila avoinna.

Juhannuspäivän messu la 22.6. klo 10 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6.

Esbo svenska församling

Midsommarfest fre 21.6 kl. 16 Esbo domkyrkas församlingsgård, Kyrkstranden 2. Välkommen att fira en urban midsommarafton med allsång, grillkorv och flagghissning.

Högmässa sön 23.6 kl. 12.15 Esbo domkyrka, Kyrkparken 5.

Kauniaisten seurakunta

Juhannuspäivän messu la 22.6. klo 10 Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3.

työntekijöitä. Tulet palavat klo 17–20. Tule rohkeasti kohtaamaan toisia, kertomaan kuulumisia ja lämmittelemään tulen äärelle. Tuleen tuijottelu, jos mikä, on rauhoittavaa ja yhdistävää.

RAAMATTU JA RUKOUS

Aamurukous verkossa ke klo 6.30. Avoin rukouspiiri su klo 12.30–13 Espoonlahden kirkko.

IKÄIHMISTEN KERHOT

Ikäihmisten kesäkerho ma 17.6. klo 10–11.30 Espoonlahden kirkko. Eloa ja iloa eläkevuosiin!

Tule viettämään mukava kesäinen hetki toisten ikäihmisten seuraan. Vaihdetaan kuulumisia kahvikupposen (1,50 e) ääressä. Hartaus, vierailijoita ja erilaisia kesäisiä teemoja. Ei tarvitse ilmoittautua.

Lisätiedot diakoni Eijalta 041 5341 706

NUORET

Nuorten toiminta osoitteessa sodesode.fi.

LAPSET JA PERHEET

Kesämuskari kaikenikäisille to 13.6. klo 10–10.30 Espoonlahden kirkko. Vauvojen muskarihetki klo 11–11.30.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus: diakonia. espoonlahti@evl.fi tai arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885 tai www. espoonseurakunnat.fi. Iltasafka to 13.6. klo 17 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 16.45–17.30. Yli 15 v. 3 e, 7–14 v. 1 e, alle 7 v. maksutta.

Seurakunnan oma vertaistukiryhmä raittiuteen (ent. päihdejatkoryhmä) ke klo 18.30–20 Soukan kappeli Tukea raittiuteen. Ryhmää vetää vertaisohjaaja, Esa p. 0500 319 789

MUSIIKKI

Konsertit Kirkossa soi -palstalla.

Leppävaaran seurakunta

Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta

youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi Lapset ja perheet minisiipi.fi FB & IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET

Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa kirkkopussukoita pienimmille, kirkolla myös lastenpaikka. Perheiden olohuone kirkon B-siivessä su klo 10–12.30. Kirkkokahvit

ja -mehut. Tarkemmat messutiedot: espoonseurakunnat.fi/le/ jumalanpalvelukset ja Leppävaaran srk:n Facebook. Messu ”Hurskas vai syntinen?” su 16.6. klo 11 Leppävaaran kirkko. Karoliina Sainio, Jukka Raunu ja Pauliina Hyry. Kirkkokahvit. Kesäillan ehtoollinen to 20.6. ja to 4.7. klo 17.30 Karakappeli. Noin puolen tunnin viikkomessu. Yhteinen veisuu, rukous ja ehtoollinen ovat ihmiselle hyväksi. Karakappelin kesäkahvila ennen iltamessua klo 15–17.

Juhannuspäivän pihakirkko ”Tämä on totta!” la 22.6. klo 11 Leppävaaran kirkko. Kirsti Koskela, Karoliina Sainio ja Kullervo Latvanen. Kirkkokahvit. Pihakirkkoon ovat tervetulleita myös kirkkoväen koiraystävät. Sateen sattuessa eläinystävä on hyvä jättää kotiin, sillä jumalanpalvelus siirtyy silloin kirkkosaliin.

Messu ”Ilon ja rauhan valtakunta” su 23.6. klo 11 Leppävaaran kirkko. Jukka Raunu, Kirsti Koskela ja Kullervo Latvanen. Kirkkokahvit. Messu ”Menkää ja tehkää!” su 30.6. klo 11 Leppävaaran kirkko. Merja Alanne, Emilia Kallioniemi ja Kullervo Latvanen. Pia Litmo ja Sari Anetjärvi, laulu. Kirkkokahvit.

SUMMER PICNIC / KESÄRETKI SAARISTOON

Summer picnic and boat trip / Kesäretki saaristoon la 15.6. 11.30–16.30, Nokkalanniemi 2. Welcome to our summer picnic on Iso Vasikkasaari Island on Saturday 15 June. We leave at Nokkalanniemi 2 (harbour). Please, be there at 11.30. You may tell Jukka (jukka. raunu@evl.fi) you’re joining us. Lunch will be cooked, but you may bring your own picnic ingredients as well. We will return by boat from the island at 4 p.m. (klo 16). Tervetuloa kansainvälisen väen kesäretkelle Espoon saaristoon la 15.6., saavutaan Nokkalan Majakalle kello 11.30, paluu saaresta kello 16. Keittomahdollisuus. Otamme lounastarvikkeita mukaan, ja omia eväitä ja vettä on hyvä olla mukana.

JUHANNUSJUHLA KIRKONMÄELLÄ/MIDSUMMER CELEBRATION

Tule viettämään juhannusaattoa pe 21.6. 15–18 Leppävaaran kirkko. Kirkon sisäpiha on mukava paikka viihtyä yhdessä Grillissä paistuvat makkarat, tavalliset ja vegaaniset. Tarjolla myös pullakahvit ja mehut. Lapsille on pomppulinna ja tehtävärata. Juhlan musiikista huolehtivat kansanmuusikot. Kansantanssiesityksen lisäksi kaikki halukkaat pääsevät tanssimaan. Kullervokanttori laulattaa yhteislauluja kirkkosalissa. Juhlan alussa hartaus ja lopuksi lipunnosto. Vapaaehtoinen maksu Ukrainan pakolai-

sille Kirkon Ulkomaanavun kautta. Kuljetus Karakappelin edestä 14.30 ja Perkkaalta Upseerink. 5 klo 14.45, paluukyyti kirkolta lähtee klo 18.

Welcome to celebrate Midsummer at Leppävaara church on Friday 21 June at 3 p.m. – 6 p.m. Let’s enjoy being together out- and indoors, we have sausage barbecue, coffee with pasties, ice cream and juice. There is a jumping castle for kids. Traditional Finnish folk music and dances. Also sing along. Voluntary fee for Ukrainian refugees through Finn Church Aid. You can have a lift from Karakappeli at 14.30, and Upseerinkatu 5 at 14.45, return from church at 18 hrs.

PERHEIDEN KESÄKAHVILA

Leppävaaran kirkolla 19.6. saakka joka arkipäivä klo 9–13. Ohjelmassa puuhaa ulkona ja sisälla. Kahvia, mehua ja pientä purtavaa. Kesäkahvilaa ohjaavat seurakunnan varhaiskasvatuksen ja perhetyön ammattilaiset.

KARAKAPPELIN

KESÄKAHVILA

Avoin kesäkahvila Karakappelissa joka toinen torstai klo 15–17 (pariton viikko), seuraavat 20.6. ja 4.7. Tule juttelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Kahvilaa pitävät Karakappelin vapaaehtoiset.

MUSIIKKI

Kesälauluja kirkolla -yhteislauluhetket Leppävaaran kirkolla keskiviikkona klo 12: 3.7. ja 7.8. Sään salliessa kirkon pihalla suihkulähteen äärellä. Kanttori Outi Noponen. Kahvit kirkon pihalla. Soiva kesäkahvila -konsertit keskiviikkoisin klo 12 Leppävaaran kirkossa, 26.6., 17.7. ja 31.7. Konsertti kestää noin 40 minuuttia, konsertin jälkeen kahvit ja rupattelua kirkon pihalla sään salliessa. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelma- ja kahvimaksu. 26.6. ”Virta venhettä vie – Poliisilaulajien kesätervehdys”, Helsingin Poliisilaulajat, johtaa Robert Ruohola. 17.7. ”Serenata Española”, Osmo Palmu, kitara. 31.7. ”Kesäpäivän idylli”, Lavrenchukin musiikkiperhe.

NUORET

Sateenkaari-Siiven Pride-viikon iltapäivä pe 28.6. klo 14, Nuortentila Siipi. Nuorten iltapäivä 13–22-vuotiaille sateenkaareville nuorille ja heidän ystävilleen. Mukavaa yhdessäoloa, pelailua, naposteltavaa, tutustumista uusiin ihmisiin. Iltapäivän päätteeksi on mahdollista lähteä Kallion kirkkoon Sateenkaarimessuun. Mennään yhdessä julkisilla, jokainen maksaa oman matkalippunsa. Nuorten aikuisten K-18 ilta la 29.6. klo 18 Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1. Illanviettoa vapaamuotoisesti ja päihteettömästi

täysi-ikäisten kesken. Illoista vastaavat vapaaehtoiset Karoliina, Matias, Heikki, Miika, Aada ja Pyry. Lisätietoa voit kysyä diakoni Noora Lanalta (viestit tavoittavat parhaiten).

APUA JA TUKEA

Diakonian palveluaika ma klo 10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana varaa aika suoraan diakoniatyöntekijöiltä sähköpostitse: leppavaaran.diakonia@evl.fi.

Olarin seurakunta

Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSU

Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/Olarinsrk. Kirkon takaosaa ei videokuvata. Ehtoollisen aikana kuvataan alttarialuetta.

Messu kesä-elokuussa kirkossa klo 11.

Solvallan rippikoulun konfirmaatiomessu la 15.6. klo 11 Olarin kirkko. Antti Hirsto, Maritta Hartikainen, Jarmo Jussila, Sanna Franssila.

Eerikkilän rippikoulun konfirmaatiomessu su 16.6. 11 Olarin kirkko. Tapio Suontakanen, Jarmo Jussila, Salla-Maria Viitapohja, Sanna Franssila.

Juhannuspäivän messu la 22.6. klo 11 Olarin kirkko. Salla-Maria Viitapohja, Antti Hirsto, Päivi Hakomäki.

Messu su 23.6. klo 11 Olarin kirkko. Maritta Hartikainen, Antti Hirsto, Mikko Niinikoski.

Poikkeusharju 1 rippikoulun konfirmaatiomessu su 30.6. klo 11. Oili Karinen, Antti Hirsto, SallaMaria Viitapohja, Päivi Hakomäki.

JUHANNUSPIKNIK

LAPSIPERHEILLE

Juhannuspiknik juhannusaattona pe 21.6. klo 14–17 Hvittorpin kurssikeskus, Hvittorpintie 245, Masala. Tapahtuma on suunnattu erityisesti lapsiperheille. Mahdollisuus saunoa ja uida valvotusti sekä grillata omia eväitä. Mukaan omat eväät, piknikhuopa sekä iloista mieltä. Tarjolla ulkoaktiviteetteja ja pelejä lapsille sekä nuorille. Yhteinen juhannushartaus. Sauna-aikaa on klo 16.45 saakka ja samoin grillaus päättyy klo 16.45. Tulethan ajoissa paikalle. Jätäthän autosi

parkkipaikalle, sillä autoja ei saa pysäköidä Hvittorpin rantatielle. Vapaa pääsy.

MATINKAPPELIN

KESÄMESSUT

Kesämessu tai -hartaus ja kesäkahvila tiistaisin klo 12 Matinkappeli. Tule käväisemään Matinkappelilla hartaudessa ja sen jälkeen viettämään hetkinen kahvin äärellä. Jos pappi ei jonain kertana pääse paikalle, messun sijaan pidetään kesähartaus.

SIIONIN KANTELEEN SÄVELIN

Iloisten laulujen iltapäivä ma 3.6. klo 15 Olarin kirkon kerhosiipi. Laulattamassa kansainvälisen työn sihteeri Markus Silvola. Ma 10.6. klo 15 mukana myös pastori Oiva Hujanen Evankelisestä lähetysyhdistyksestä. Kuulumisia Viron kristillisestä työstä. Kolehtiastia Elyn työlle.

PERHEIDEN KESÄ­

SEIKKAILUT

KIRKONMÄELLÄ

Ma 10.6. – pe 14.6. klo 9.30–12.30 Olarin kirkko. Ohjelmaa sisällä ja ulkona, teemana ihanat värit. Ulkoleikkejä, askartelua, leikkihuone, musahetki ja lounas. Lounaalla etusijalla lapset.

KESÄTOIMINTA

CHAPPLESSA

Perheiden kesäkahvila 20.6. saakka ma–pe klo 9.30–12 Chapple, Iso Omena. Alle kouluikäiset lapset yhdessä vanhempien, isovanhempien, lastenhoitajan tai muun läheisen aikuisen kanssa. Ei lastenhoitoa. Mikroaaltouuni on käytettävissä ruokien lämmittämiseen. Kahvia ja teetä. Chapple kesäkahvila 20.6. saakka ma–pe klo 12–16 ja 24.6. alkaen klo 9.30–16. Pidä tauko tai tule kaveriporukalla hengaamaan ja pelailemaan. Salissa on leikkipaikka lapsille. Kahvia ja teetä.

SEURAKUNTAMATKA

TALLINNAAN

Elämyksellisellä lähetys- ja ystävyysseurakuntamatkalla 7.–8.9. tutustumme Viron lähihistoriaan ja seurakuntaelämään. Tutustuminen Mustamäen kirkkoon, illallinen, iltaohjelmaa, vierailu Vabamu-museossa, tutustuminen ystävyysseurakuntaamme Lasnamäellä ja osallistuminen messuun, nimikkolähettiemme tapaamiset. Hinta 340 e 2 hengen huoneessa. (50 e lisä 1hh). Sis. laivamatkat, kuljetukset vierailukohteisiin, ruokailut. Ilmoittautuminen 29.7. mennessä netissä: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Maksetaan ilmoittautuessa.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus puhelimitse

Pride-viikon iltapäivä

Sateenkaari-Siipi pe 28.6. klo 14, Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1. Sateenkaareville nuorille ja heidän ystävilleen. Lisää: espoonseurakunnat.fi

tiistaisin klo 10–12, p. 050 432 9368 tai sähköpostitse osoitteeseen olarin.diakonia@evl.fi.

Tapiolan seurakunta

Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan, su klo 8–14. Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi

MESSUT JA HARTAUDET

TAPIOLAN KIRKOSSA

Messu su 16.6. klo 10. Cityrippikoulun konfirmaatio. Hytti, Tiihonen, Malkamäki.

Juhannuspäivän messu la 22.6. klo 10 Airaksinen, Tiihonen, Pulkkanen.

Juhannusaaton hartaus pe 21.6. klo 12.

Messu su 23.6. klo 10. Tiihonen, Airaksinen, Jurmu.

Messu su 30.6. klo 10. Tervonen, Paananen, Malkamäki. Viikkomessu ke 19.6., 26.6. ja 3.7. klo 8. Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä. Keskipäivän rukoushetki ma, ke ja pe klo 12 Facebook.com/TapiolanSeurakunta.

JUHANNUSJUHLA

Pe 21.6. klo 11–15 Tapiolan kirkolla. Kukkaseppeleiden tekoa ja kirkon koristelua halukkaille klo 11 alkaen, hartaus klo 12, jonka jälkeen ruokailu ennakkoon ilmoittautuneille. Yhteislaulua, -tanssia ja lipunnosto. Mukana Marianne Tiihonen, AnnaKaisa Puranen ja Elina Jokivuori. Ilmoittautuminen ruokailua varten on päättynyt. Lapsille leikkitila avoinna. Juhannus on oiva tilaisuus myös tuulettaa kansallispukua, kansanpukua tai niiden osia #tuunaamunperinne -hengessä! Tied. marianne.tiihonen@evl.fi, 040 735 6575.

KESÄPERHEKERHO

Tapiolan kirkko to 13.6 kesäperhekerhon kesäjuhla eli Pisarapirskeet klo 9.30–11.30.

KESÄPERHEKAHVILA

Tilat auki leikille, ei ohjattua ohjelmaa ti 18.6. ja ti 25.6. klo 9.30–11.30 Tapiolan kirkko.

AIKUISILLE

Käsityöpiiri ti 18.6. klo 11–13 Tapiolan kirkko. Piiri kokoontuu kesällä ti 4.6.–13.8. tilassa Rauha Tapiolan kirkolla. 21.8. lähtien käsityöpiiri jatkaa keskiviikkoisin klo 10–12. Vieraslajitalkoot ke 3.7. klo 17 Hopealehto, Tapiola. Tule kitkemään Jättipalasamia yhdessä Tapiolan seurakunnan ympäristö-

työryhmän kanssa. Kokoonnumme Tapiolan kirkolle klo 17 Kitkemisen jälkeen palaamme Tapiolan kirkolle, jossa juomme iltateet. Ota oman puutarhakäsineet mukaasi.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN

Päivystävä pappi joka päivä klo 9–19, p. 09 8050 2602. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ti ja to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi.

MUSIIKKIA

Sävelten säihkettä pe 14.6. klo 18 Tapiolan kirkko. Klassista pianomusiikkia Liisa Nissilän soittamana. Ohjelmassa Bortkiewizc, Chopin, J. S. Bach, Beethoven ja Sibelius.

Musiikkia puolen päivän jälkeen joka ti 13.8. saakka klo 13 Tapiolan kirkolla. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykselle. Ti 18.6. Ranskalaista säihkettä – Liisa Malkamäki, urut. Ti 25.6. Bach, Pekka ja soolosello! Pekka Haahti, sello. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuulle. Ti 2.7. ”Saksofoni parrasvaloissa”. Olli-Pekka Tuomisalo, saksofoni ja Risto-Matti Marin, piano. Saksofonille sävellettyä elokuvamusiikkia. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuulle.

APUA JA TUKEA

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus ti ja to klo 9–11 numerosta p. 09 8050 4400. Voit myös varata ajan diakonia.tapiola@evl.fi. Papin puhelin joka päivä klo 9–19 p. 09 8050 2602.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi

Seurakuntatoimisto palvelee toistaiseksi poikkeusaikataulun mukaisesti. Ajankohtaiset palveluajat löytyvät verkkosivuiltamme www.kauniaistenseurakunta.fi

Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSU KLO 10 KIRKOSSA

JA KIRKKOKAHVIT

Su 16.6. liturgi Helena Kesti-Helia, saarna Mimosa Mäkinen ja kanttorina Teija Palolahti.

La 22.6. Juhannuspäivän messu, Helena Kesti-Helia ja kanttorina Jenny Vesimäki.

Su 23.6. Tuomo Mantere ja kanttorina Jenny Vesimäki.

Su 30.6. Helena Kesti-Helia ja kanttorina Teija Palolahti.

Su 7.7. Helena Kesti-Helia ja kanttorina Jenny Vesimäki.

KESKIVIIKKOKONSERTTI JA KESÄTREFFIT

Kesäinen kahvikonsertti ke 19.6. klo 14, kirkossa. ”Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua, jotain sinistä”. Teija Palolahti, sopraano ja Suvi Leino, piano. (Chydenius – Hannikainen – Merikanto –Bäckman). Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavulle.

”Kesäolympialaiset” ke 26.6. kirkon sisäpihalla klo 14. Nuorisodiakoni Sonja Holkerinoja ja kanttori Teija Palolahti. ”Metsäisiä mietteitä” ke 3.7. kirkon sisäpihalla klo 14, Pastori Helena Kesti-Heljä ja kanttori Jenny Vesimäki.

Esbo svenska församling

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, må-to kl. 9–12 per telefon och e-post. Öppet för besök enligt överenskommelse, tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

H ÖGMÄSSOR

Esbo domkyrka sö 16.6 kl. 12.15. Rönnberg, Malmgren, Brunell. Esbo domkyrka sö 23.6 kl. 12.15. Ertman, Malmgren. Esbo domkyrka sö 30.6 kl. 12.15. Lohi, Malmgren.

BARN OCH FAMILJ

Familjeläger på Hvittorp lägergård veckoslutet fr–sö 30.8–1.9. erbjuder ett mångsidigt program både inne och ute. Det finns tid för bastubad, simning, promenader och diskussioner med människor i samma livssituation. Den elektroniska anmälningen är öppen och avslutas 19.6. Mer info: esboforsamlingar.fi Församlingens verksamhet för småbarn, föräldrar och unga hittas på esboforsamlingar.fi

VUXENVERKSAMHET

Sommarträff i Sockenstugan to 13.6. 13.00-14.30 program, kaffe med dopp och andakt. Vi startar med allsång under vår kantor Elsas ledning.

Midsommarfest fr 21.6 kl. 16–18 i Esbo domkyrkas församlingsgård. Välkommen att fira en urban midsommarafton med allsång, grillkorv och flagghissning. Ertman, Malmgren, Iivanainen, Hartikainen. Sommarträff i Sockenstugan to 27.6. kl. 13.00-14.30 Den här gången spelar vi utespel!

MUSIK I SOMMARKVÄLLEN

Esbo domkyrka sö 16.6. kl. 19. SOMMARTONER dragspel och sång: Maria Kalaniemi, piano: Timo Alakotila. Fritt inträde. Du kan ge en frivillig summa för att understöda musikarbetet i Esbo domkyrka. Esbo domkyrka sö 23.6. kl. 1.

MIDSOMMAR sång: Paulus Hartikainen, piano: Kaisa Pulkkanen. Sibelius, Melartin, Merikanto, Kuula. Fritt inträde.

Esbo domkyrka sö 30.6. kl. 19.

JAZZPSALM sång: Eva Vikman, piano: Lassi Kouvo, kontrabas: Joonas Tuuri, slagverk: Eki Vikman. Fritt inträde.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER

Ta kontakt med diakonerna; Ani 050 597 3313, ani.iivanainen@evl.fi, Taina 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning; asiointi. espoonseurakunnat.fi. Mer info esboforsamlingar.fi/stod-ochhjalp/samtalshjalp.

Grankulla svenska församling

Församlingskansliet: Kavallvägen 3. Öppet tisdagar och torsdagar kl. 10–14, onsdagar endast telefonbetjäning kl. 9-11.30, tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi

Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA

SÖ 16.6 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre brasrummet.

SÖ 23.6 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre brasrummet.

SÖ 30.6 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre brasrummet.

SOMMARCAFÉ

Alla torsdagar på innergården 13.6 – 27.6 kl. 14.30–16.

International

Summer picnic and boat trip / Kesäretki saaristoon la 15.6. 11.30–16.30, Nokkalanniemi 2. Welcome to our summer picnic on Iso Vasikkasaari Island on Saturday 15 June. We leave at Nokkalanniemi 2 (harbour). Please, be there at 11.30. You may tell Jukka (jukka. raunu@evl.fi) you’re joining us. Lunch will be cooked, but you may bring your own picnic ingredients as well. We will return by boat from the island at 4 p.m. (klo 16). Tervetuloa kansainvälisen väen kesäretkelle Espoon saaristoon la 15.6., saavutaan Nokkalan Majakalle kello 11.30, paluu saaresta kello 16. Keittomahdollisuus. Otamme lounastarvikkeita mukaan, ja omia eväitä ja vettä on hyvä olla mukana. Venäjänkielinen jumalanpalvelus su 16.6. klo 15 Soukan kappeli.

(без

Venäjänkielinen iltakirkko ti 18.6., ti 25.6. ja ti 2.7. klo 19.30 Uuttu.

Elämänkaari

Yhteiset

Näkövammaisten kesäleiri ti–to 13.–15.8.2024 espoolaisille Hvittorpin kurssikeskuksessa, Hvittorpintie 243, Masala. Kesäleirin teemana on ”Voimaannu”. ILMOITTAUTUMISET 14.6. mennessä seurakuntien sähköisen järjestelmän kautta (hae tapahtumakalenterista näkövammaisten kesäleiri) tai Minnalle p. 040 734 77115, jos netti-ilmoittautuminen ei onnistu. Huomioi erillinen ilmoittautuminen oppaille. Leirin hinta on 51,50 e. Leirille tuleville lähetetään leiriohjelma ennen leiriä. Huom. Päiväkävijöillä on mahdollisuus osallistua leirille keskiviikkona 14.8., ilmoittautumiset suoraan Minnalle. Lisätiedot Minna Martiskainen p. 040 7347715 tai minna.martiskainen@evl.fi.

Sateenkaari-Siiven Pride-viikon iltapäivä pe 28.6. klo 14, Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1, sateenkaareville nuorille ja heidän ystävilleen. Mukavaa yhdessäoloa, pelailua, naposteltavaa, tutustumista uusiin ihmisiin. Iltapäivän päätteeksi on mahdollista lähteä Kallion kirkkoon Sateenkaarimessuun yhdessä julkisilla, omakustanteisesti.

Aikuisten syysretki la 24.8. klo 10–15 Väransby (Espoon kaupungin ulkoilualue Itä-Kirkkonummella).

Kimppakyytejä Espoonlahden kirkolta klo 10. Retkimaksu 10 e käteisellä. TIED. JA ILM. 13.–20.6. ja 5.–15.8. inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883. Aikuisripari pe–su 11.–13.10. Hvittorpin kurssikeskuksessa, Hvittorpintie 243, Masala, Kirkkonummi. Jäikö ripari aikoinaan käymättä? Nyt siihen on mahdollisuus, kun Espoon seurakunnat järjestävät rippikoululeirin aikuisille. Ohjaajina pastorit Erika Kallio, Tapiolan seurakunta, ja Tapio Suontakanen, Olarin seurakunta. Viikonlopun hinta on 40 e sisältäen ohjelman, ruokailut sekä majoituksen. ILMOITTAUDU verkossa viimeistään 29.9. TIED. erika.kallio@evl.fi, 040 547 1864, tai tapio.suontakanen@evl.fi, 050 409 4047.

ESPOON

TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA

Kastettu

Hollingworth William Andrew, Hyytiä Olivia Isabella, Karjalainen Luukas Johan, Karvonen Veikko Kalevi, Latva Benjamin Onni Olavi, Luhtanen Lilja Adalmiina, Mäkinen Oliver Wäinö Antero, Numminen Tessa Unna Nea, Poutanen Hilla Matilda, Rantanen Adelia Rose Elisabeth, Tarmola Ada Amelia.

Avioliittoon aikovat

Kurkivuori Ville Mikael ja Tomperi Hanna Elina, Hagmark Lars Erik ja Kotiranta Peppi Emilia, Rinta-Hiiro Tiina Johanna Kaarina ja Tossavainen Jarmo Matti

Juhani, Kobycheva Valeria ja Översti Axel Henrik, Lehtonen

Laura-Emilia ja Taavila Toni Timo Petteri, Hassinen Mirja Annikki ja Virtanen Ilkka Keijo Tapani.

Hautaan siunattu

Mäenpää Irene Sinikka 89 v, Palko Veikko Antero 83 v, Kouhia

Pertti Tapio 73 v, Sams-Nurmentaus Paula Anneli 71 v, Stenvall

Veli Markku Olavi 67 v, Ahola

Venla Elina 20 v.

ESPOONLAHDEN

SEURAKUNTA

Kastettu

Aho Peppi Lilja Johanna, Janhonen Kaius Tapio, Koskimäki

Oliver Veeti Viljami, Lankinen

Kaspian Otto Aulis, Leinonen

Linnea Sinna Helena, Loikkanen

Lilian Leonor, Pajari Lea Lempi

Sylvia, Pyhältö Ninni Alisa, Rauhanen Aarre, Rauhanen

Alissa Ines, Tannijärvi Eelis

Alexander, Tervonen Emili Aada Olivia.

Hautaan siunattu

Malinen Onni Emil 95 v, Korhonen Mandi Annikki 93 v, Mäkikär-

Maria ja Gulin Tommy Anders. Hautaan siunattu

Larmia Anna-Brita 97 v, Vuorivirta Anja Maria 87 v, Siitonen Pauli Ensio 86 v, Wirmiala Jouko Tapio 83 v, Vikström Georg Olavi 78 v, Jouhi Hilppa Vappu Maria 71 v, Oksala Heini Tuomikki 56 v.

TAPIOLAN

SEURAKUNTA

Kastettu

ki Yrjö Sakari 86 v, Pohjala MaijaTytti Matilda 82 v, Juvonen Pirjo

Tellervo 80 v, Ceder Marja Anneli 77 v, Keski-Marttunen Riitta Irmeli 74 v, Somppi Annu Annikki

Marja 72 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

Kastettu

Holopainen Rene Onni Juhani, Keskitalo Eemi Aatos Antero, Leppä Aino Mirjam, Malkamäki

Mette Eleonora, Nurminen Elmo

Aarni Villehard, Ranta-aho Ella

Minttu Matilda, Salonen Ebba

Frida Johanna, Thapa Manu

Matthias Lassi, Thapa Viena

Fredriika Janaki, Tolvanen Aatos

Kaarlo Olavi, Tuomivaara Venla

Aino Amanda, Vatanen Amilda

Aura Olivia.

Avioliittoon aikovat

Muhonen Arttu Sakari ja Savela

Essi Anniina, Lauronen Miia

Mariia ja Mäkelä Antti Aleksi. Hautaan siunattu

Asp Vieno Annikki 95 v, Raimala

Mirja Terttu 95 v, Siltala Erkki

Juhani 90 v, Partanen Jukka

Tapio 88 v, Eviluoto Esa Olavi 79 v, Eriksson Markku Uolevi 78 v, Pohjamies Seija Marja-Leena 74 v, Marjeta Paavo Juhani 73 v, Ståhlberg Sari Anneli 54 v.

OLARIN

SEURAKUNTA

Kastettu

Borges Timonen Leandro Oliver, Herskoi Erik Nikolas, Holopainen

Amelia Elisabeth, Kari Oona

Venla Emilia, Kuoppamäki Emil Olavi, Perheentupa Elsa Silja

Katariina, Uimonen Elli Alessia.

Avioliittoon aikovat

Aulio Juha Joni Olavi ja Währn

Mira Erika Kaarina, Kuutti Karoliina Susanna ja Pietilä Arttu

Samuli, Bakker Krista Annette

Houni Lenkkeri Enni Mimosa, Mäenpää Väinö Kaarlo Elias, Pulli Olivia Lili Aleksandra, Simojoki Veikka Martti Juhani, Tervala Edvin Mikko Vilhelm. Hautaan siunattu

Kari Ulla Leena Annikki 92 v, Kaarlehto Arja Saima Inkeri 91 v, Tynnilä Ritva Helena 81 v, Kuoppamäki Risto Juhani 80 v, Vesteri

Jari Heikki 64 v, Laine Antti Ilmari 44 v, Hyvärinen Eino

Jaakko Johannes 22 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

Döpt/Kastettu

Levander Emilia Maria Helena. Kungörelse om äktenskap/ Avioliittoon kuulutettu

Kaskinen Juha-Matti ja Nissinen

Henrika Annina, Hiirikoski Seppo Aaro Kalervo ja Saloranta Annika Sofia Charlotta.

Avliden/Hautaan siunattu

Kahila Inga Marita 93 år, Blomqvist Henry Valter 88 år, Herranen Hedvig Birgitta 80 år, Rosbäck Bo Einar 77 år, Wirén MajLen Irene 76 år.

Musiikkia Espoossa ja Kauniaisissa

TORSTAI 13.6.

Urkuyö & Aaria – Tiensuu to 13.6. klo 21 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Tuuli Lindeberg, sopraano. Kentala Consort: KreetaMaria Kentala, barokkiviulu, Eero Saunamäki, nokkahuilut, Jukka Rautasalo, viola da gamba, Petteri Pitko, cembalo ja urut. Liput 15–35 e lippu.fi, urkuyofestival.fi.

PERJANTAI 14.6.

Sävelten säihkettä klo 18 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Klassista pianomusiikkia Liisa Nissilän soittamana. Bortkiewizc, Chopin, J. S. Bach, Beethoven, Sibelius.

SUNNUNTAI 16.6.

Suvisunnuntain iltamusiikki: ”Suvisäveliä” klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Maria Kalaniemi, harmonikka & laulu, Timo Alakotila, piano. Kansanmusiikkisävelmiä sekä taiteilijoiden omia sävellyksiä. Vapaa pääsy.

TIISTAI 18.6.

Musiikkia puolen päivän jälkeen -konsertti klo 13 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Ranskalaista säihkettä. Liisa Malkamäki, urut. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuulle.

KESKIVIIKKO 19.6.

Kahvikonsertti ”Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua, jotain sinistä” klo 14 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Teija Palolahti, sopraano ja Suvi Leino, piano. Chydenius, Hannikainen, Melartin, Bäckman. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavulle.

Kesäillan musiikkia ”Urkumusiikkia Suomen autonomian ajalta” klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Marianne Gustafsson Burgmann, urut. Säveltäjäniminä mm. William Humphrey Dayas, Guy Ropartz, Georg Schumann, Josef Rheinberger ja August Gottfried Ritter. Ohjelma 10 e. Kahvila auki klo 17–18. Tuotto lähetystyölle.

TORSTAI 20.6.

Urkuyö & Aaria konsertti –Juhannusiltamat klo 21 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Mari Palo, sopraano, Marko Hilpo, piano, Esa Pietilä, saksofoni. Ohjelmassa kesäistä laulu- ja instrumentaalimusiikkia sekä yhteislaulua. Meri-

kanto, Pietilä, Piazzolla, J. S. Bach. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAI 23.6.

Suvisunnuntain iltamusiikki: ”Juhannus” klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Paulus Hartikainen, laulu, Kaisa Pulkkanen, piano. Lied- ja pianomusiikkia suvesta ja kaipauksesta. Sibelius, Melartin, Merikanto, Kuula. Vapaa pääsy.

TIISTAI 25.6.

Musiikkia puolen päivän jälkeen -konsertti klo 13 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. ”Päivän Bach”. Pekka Haahti, sello. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuulle.

KESKIVIIKKO 26.6.

Soiva kesäkahvila – Virta venhettä vie klo 12 Leppävaaran kirkko Veräjäkallionkatu 2. Helsingin Poliisilaulajat, johtajana Robert

Ruohola. Hengellistä ja kevyempää koko miesköörin voimalla! Rakastettuja kesäisiä kansanlauluja ja hartaampiakin säveliä. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen kahvimaksu.

TORSTAI 27.6.

Urkuyö & Aaria – De Profundis – Ursula Langmayr & Jan Lehtola klo 21 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Kantaesitys Jyrki Linjaman teos De Profundis sopraanolle ja uruille. Ursula Langmayr, sopraa-

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla

Torstai 13.6.

Osmo Ikonen klo 12 Vantaalla Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Sunrise Avenuesta tutuksi tullut multimuusikko aloittaa soolokonsertillaan Laurin päiväkonsertit -sarjan. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Pelko, inho ja kotimaan kaipuu klo 18.30 Helsingissä Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1, Helsinki. Lauttasaaren musiikkijuhlien avauskonsertti. Liput 25/15 e Ticketmasterista. Koko musiikijuhlien ohjemisto larufest.fi.

Torstai 27.6.

Schola Sancti Henrici on gregoriaanista kirkkolaulua esittävä yhtye, jonka konsertissa tutustutaan legendaan Pyhästä Henrikistä klo 12 Vantaalla Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Henrikin kunniaksi tehtyjä lauluja, psalmeja, rukouksia, keskiaikaisia hymnejä sekä katkelmia Pyhän Henrikin pyhimyslegendasta suomen kielellä. Konsertti on osa kesän Laurin päiväkonsertit -sarjaa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Torstai 4.7.

Ninni Poijärvi, laulu ja piano,

no, Jan Lehtola, urut. Liput 15–35 e lippu.fi, urkuyofestival.fi.

SUNNUNTAI 30.6.

Suvisunnuntain iltamusiikki: ”Jazzvirsi” klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Eva Vikman, laulu, Lassi Kouvo, piano, Joonas Tuuri, kontrabasso, Eki Vikman, perkussiot. Virsiä, jotka koskettavat, lohduttavat ja antavat toivoa. Virsiä, jotka saavat jazzillisia ja meditatiivisia sävyjä. Vapaa pääsy.

TIISTAI 2.7.

Musiikkia puolen päivän jälkeen -konsertti klo 13 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. ”Saksofoni parrasvaloissa” saksofonille sävellettyä elokuvamusiikkia. Olli-Pekka Tuomisalo, saksofoni ja Risto-Matti Marin, piano. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuulle.

TORSTAI 4.7.

Urkuyö & Aaria – Wesendonck Lieder – Tukahdutettu rakkaus klo 21 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Helena Juntunen, sopraano. Jousikvartetti: Elias Nyman, viulu, Elias Lassfolk, viulu, Valerie Lassfolk, alttoviulu, Annika Valkeajoki, sello. Richard Wagnerin sydämeen käyvät liedit Mathilde Wesendonckin runoihin. Liput 15–35 e lippu.fi, urkuyofestival.fi.

SUNNUNTAI 7.7.

esittää syksyllä 2024 julkaistavan levynsä kappaleita yhdessä muusikkoystävänsä Olli Haaviston, pedal steel, kanssa klo 12 Vantaalla Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Konsertti on osa Laurin päiväkonsertit -sarjaa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Keskiviikko 17.7.

Flower-Power klo 18 Vantaalla Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Puutarhuri Tuovi Lehtinen lausuu kukkarunoja ja kanttori Sirkku-Liisa Niemi laulattaa kukkalauluja. Vapaa pääsy.

Suvisunnuntain iltamusiikki: ”Solo cello” klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Markus Pelli, sello. J.S. Bachin yksi kuudesta legendaarisesta soolosellosarjasta (nro. 3, C-duuri) ja lisäksi Benjamin Brittenin soolosellosarja nro. 1 op. 72. Vapaa pääsy.

TORSTAI 1.8.

Konsertti ”Luovuuden lento –sävelistä syntyy maalaus” klo 14.30 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Urkuri Heli Peitsalo ja kuvataiteilija Mikaela Wikström. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavulle.

KESKIVIIKKO 14.8. Kahvikonsertti klo 14 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Tomi Satomaa, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavulle.

Mari Palo esittää kesäistä musiikkia ja laulattaa yleisöä torstaina 20.6. kello 21 Urkuyö ja Aaria -festivaalin juhannusiltamissa Espoon tuomiokirkossa. Iltamiin on vapaa pääsy.